betoni 3 2006

3 2006

%(7��.DQVL ��

betoni 3 2006 1

3 2006SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 76. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsenToimitus – Editor StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto(vapaalla 1.1.-31.10.2006)vt. päätoimittajaDI Olli Hämäläinenvt. toimitusJuttupakki, DI Sirkka Saarinentaitto – layoutForssan Kirjapaino, Marjatta KoivistoKäännökset – TranslationsTiina HiljanenTilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihinJulkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.comToimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka VuorinenIlmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected] Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected] – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverBetonitaidetta Töölönlahdella. ‘’Pilvi’’ -teokses-ta detalji. Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.Kuva: Maritta Koivisto, 2006.

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 11Teppo Lehtinen, rakennusneuvosKUMU, VIRON TAIDEMUSEON UUSI PÄÄRAKENNUS 12Pekka Vapaavuori, arkkitehti SAFAPALACIO DE CONGRESOS, TENERIFE MAGMA 18Pertti Vaasio, rakennusarkkitehtiWEILING & GÖÖSIN ENTISEN PAINOTALON MUUTTAMINEN KULTTUURI- 22JA MUSEOKESKUS WEEGEE-TALOKSIHenna Helander, arkkitehti SAFAWeeGee-TALOSSA NÄKYY SEN KOKO HISTORIA 25Sirkka SaarinenBETONINEN ”TAIDEMUURI” ESPOON EMMA-TAIDEMUSEON EDUSTALLE 29HESPERIAN PERUSKORJAUS 30Mika Penttinen, arkkitehti SAFAYHTEISTYÖN ONNISTUMINEN NÄKYY LOPPUTULOKSESSA 36Sirkka SaarinenUUDET BETONIPARVEKKEET VANHAAN KERROSTALOON 37Juha Soilu, rakennusarkkitehti, Marko Penttilä, diplomi-insinööriVUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2006 AURINKOLAHTI VUOSAARESSA, 40KUNNIAMAININNAT OULUUN JA VAASAANSirkka SaarinenAURINKOLAHTI – MERELLINEN ASUINALUE VIIHTYISINE JULKISINE ALUEINEEN 42HELSINGIN VUOSAARESSAAino-Kaisa Nuotio, suunnitteluhortonomiVAASAN KESKUSTA UUDISTUI KÄVELYKESKUSTAKSI 47Timo Martonen, kaupungininsinööriMICROPOLIS, HELSINKI 51Janne Saario, maisema-arkkitehti yoHOVINSUON RULLALAUTAILUPUISTO 54Henri Kangas, arkkitehti yoVEISTOSTEN TÖÖLÖNLAHTI 2006 56OASEN - NUKKUVAT LEIJONAT ARABIANRANTAAN 58ESPOONPORTTI - RIL:N VUODEN SILTA 2006 60Jari Mäkynen, arkkitehti, Pekka Mantere, diplomi-insinööriTEEMANA ASIAKASPALVELU ELEMENTTITEOLISUUDESSA 64– Palvelut kasvavat tuotemyyntiä nopeammin– Parmalle palvelut jo runkoa suurempaa liiketoimintaa– Luja-kivitalosta lähes puolet on palveluaSampsa Heilä, toimittajaMATALAPALKKIEN SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN 70Arto Suikka, diplomi-insinööriSILTAPALKKIEN KORJAUSVALUT ITSETIIVISTYVÄLLÄ BETONILLA 72Sirkka SaarinenBETONIPAALUJEN TERÄSOSAT KÄYTTÖSELOSTEEN PIIRIIN 73Jari Hietala, diplomi-insinööri, Timo Männistö, kehitysinsinööriRAUDOITTEIDEN KORVAAMINEN HIILI- JA LASIKUITUTANGOILLA JA -PUNOKSILLA 74Juha Ratvio, kehityspäällikkö, Ossi Räsänen, diplomi-insinööriESCS-2006, EUROPEAN SYMPOSIUM ON SERVICE LIFE AND SERVICEABILITY 76OF CONCRETE STRUCTURESVesa Anttila, diplomi-insinööriYMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET BETONIT ESCS-2006 SYMPOSIUMISSA 78Mika Tulimaa, diplomi-insinööri, Leif Wirtanen, tekniikan tohtoriwww.eurocodes.fi – EUROKOODI HELP DESK 81Timo Tikanoja, diplomi-insinööriHENKILÖKUVASSA AKI DAVIDSSON 82Sirkka SaarinenBETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 84

%(7��V��

betoni 3 2006 11

Vuoden 2003 tapahtumat yllättivät. Kiinteistö- jarakennusala aloitti talkoot rakenteellisen turvalli-suuden varmistamiseksi yhteisellä toimintaohjel-malla, kun RAKLI, RT, SKOL ja Suomen Kuntaliittoperustivat rakenteellisen turvallisuuden johtoryh-män vuoden lopussa. Ryhmään kutsuttiin myös RILja YM.

Talkoot ovat perinteinen suomalainen tapa tehdäasioita yhdessä hyvässä hengessä yhteisen tavoit-teen eteen. Nämäkin talkoot ovat tuottaneet paljonhyvää. Kevään 2004 tarkastuksissa haaviin on arvi-oitu jääneen noin 150 rakennusta, joissa oli välitönkorjaustarve. Lisäksi löydettiin paljon puutteita, joi-den löytyminen tukee kiinteistönpitoa. Kesällä 2004ala oli muodostanut näkemykset tarvittavista toi-menpiteistä. Näitä lähtökohtana käyttäen selvitys-mies Tapani Mäkikyrö laati raportin, jossa esitetytehdotukset hyväksyttiin alalla yksimielisesti. Hänlanseerasi vaativien kohteiden riskiarvioinnin ja ns.erityismenettelyn vaativille kohteille ja ehdotti alal-le yhteen hiileen puhaltamista rakennushankkeissamm. workshop -työskentelyllä. Selvitysmiehen eh-dotukset ja erityismenettely omana lukunaan vietiin1. syyskuuta voimaan tulleeseen uudistettuun ra-kentamisen valvontaa ja teknistä tarkastusta koske-vaan ympäristöministeriön asetukseen (RakMK A1).

Erityismenettelyn keinot eivät sinänsä ole uusia,mutta niiden systemaattinen käyttö perustuen riski-en arviointiin ja analysointiin on. Rakennesuunnit-telijan asemaa ja tehtäviä korostetaan. Rakenne-suunnittelijan työmaakäynnit nostetaan jälleen ar-

voonsa, kolmannen osapuolen tarkastukset ja laa-dunvarmistusselvitykset vakiinnuttavat asemaansasamalla, kun tekijöiden osaamista ja pätevyyttä ko-rostetaan. Nähtäväksi jää, osoittaako menettelynsystemaattinen toimintatapa tehonsa siten, ettäennakoiva, riskejä torjuva työtapa laajenee myöstavanomaisempaan rakentamiseen. Riskien parem-pi tunteminen tukee myös työturvallisuutta. Asetuk-sen laadinnan yhteydessä arvioitiin, että erityisme-nettelyn piiriin kuuluu muutama prosentti rakennus-hankkeista.

Suomessa oikeusministeriön alaisuudessa toimiionnettomuustutkintakeskus. Sen työ on mahdollis-tanut tarkan tiedonsaannin suuronnettomuudenvaaratilanteista. Onnettomuuksien tutkinnan lisäksikeskus antaa suosituksia, joista on alalle suurtahyötyä. Ympäristöministeriö toteuttaa osaltaankeskuksen antamia suosituksia ja raportoi toteutuk-sen etenemisestä keskukselle.

Rakenneturvallisuuteen liittyvää ohjeistusta onvalmistunut tai valmistumassa kaikilta niiltä osa-alueilta, jotka kuluneina vuosina on tunnistettu. Tal-koot ovat poikineet kehityshankkeita, joita on toteu-tettu joko alan toimesta tai yhteistyössä hallinnonkanssa. Hankkeita ovat mm. rakennusvirhepankki,laajarunkoisten liikuntahallien rakenteellisen tur-vallisuuden varmistaminen, laajarunkoisten maata-lousrakennusten rakenteellisen turvallisuuden var-mistaminen, uimahallien rakennekäsikirja ja juuripäättynyt TASSU -projekti, jonka tavoitteena olivaativien rakennusten rakenteellisen turvallisuu-

TURVALLISUUSTALKOOT JATKUVAT

den ja työturvallisuuden parantaminen. Laajarun-koisten liikuntahallien rakenteellisen turvallisuu-den hankkeessa on yleisötilojen osalta ehdotettu,että takuutarkastuksen yhteydessä suoritettaisiinkeskeisten rakenteiden peruskuntotarkastus. Tä-män jälkeen rakennuksessa tehtäisiin rakenteidenjaksotettuja kuntotutkimuksia käyttö- ja huolto-oh-jeessa esitetyin aikavälein. Menettelyä täydentäisiylläpitohenkilöstön seuranta. Rakennusvirhepankki-hankkeessa pitkään itänyt ajatus virheistä oppimi-sesta on saamassa uuden avoimen ja positiivisestiotettavan muodon.

Kevään 2006 tapahtumien valossa on varsin en-nustettavaa, etteivät rakennevauriot rajoitu tähänvuoteen. Tarvitaan lisätoimia olemassa olevien ris-killisten rakennusten tunnistamiseksi ennen seu-raavaa maaliskuuta samalla kun kehitetään uudis-rakentamisen turvallisuutta. Betonielementtien val-mistajat ottivat keväällä onnistuneesti käyttöönesimerkiksi autoteollisuudesta tutun tavan kartoit-taa riskilliset HI-palkkikohteet ja informoida kohtei-den omistajia. Jatkotyöt lienevät tältä osin hyvässäkäynnissä.

Samalla kun haetaan ratkaisuja rakenteellisenturvallisuuden kysymyksiin haetaan ratkaisujamyös rakentamisen laatua koskeviin kysymyksiin –toivottavasti tämä synergia pystytään hyödyntä-mään talkoissa virinneessä kumppanuuden ilmapii-rissä.

Rakennusneuvos Teppo Lehtinen,Ympäristöministeriö

The real estate and building sector started joint efforts inorder to ensure structural safety with a common actionplan by setting up a management team for structural safe-ty at the end of 2003.

In Finland we have traditionally joined forces when wewant to achieve a common goal in a good spirit of coope-ration. The joint efforts have also in this case producedmany good results. It has been estimated that the inspec-tions conducted in the spring of 2004 revealed some 150buildings that required immediate repairs. In addition, theidentification of many other deficiencies will support pro-perty management. By the summer of 2004, the measuresthat need to be realised had been defined within the in-dustry. Using these as the starting point, the rapporteur,Mr. Tapani Mäkikyrö drew up a report with propositionsthat gained unanimous approval. He launched risk as-sessment and a so-called special procedure for deman-ding applications and proposed joint efforts in buildingprojects utilising e.g. workshops. The propositions of therapporteur, with the special procedure defined in a sepa-rate Section, were included in the Ministry of theEnvironment’s Decree on building supervision and techni-cal inspections (Finnish Building Code RakMK A1), whichwas enforced on 1 September.

JOINT SAFETY EFFORTS CONTINUE

The measures included in the special procedure are notnew as such, but the approach in which they are used in asystematic manner based on risk assessment and analy-sis, is. The role and the duties of the structural designerare emphasised. Visits by the structural designer to thebuilding site are again considered significant, inspectionsand quality assurance reviews performed by third partiesestablish their position, while at the same time the com-petence and qualifications of the workforce are empha-sised.

Guidelines that concern structural safety have been orare about to be published in all the sectors that have beenidentified in the past years. The joint efforts have takenthe form of development projects realised either by theindustry itself or in cooperation with administration. Theprojects have included a building defect database,assurance of structural safety of large span sports buil-dings, assurance of structural safety of large span agricul-tural buildings, a structural manual for swimming halls,and the recently concluded TASSU project, which aimedat improving structural safety and occupational safety indemanding buildings. The project that focused on thestructural safety of large span sports buildings proposedthat a structural condition inspection of the structures in

the public areas of the buildings be carried out in connec-tion with the guarantee inspection. After that structuralinspections should be performed at the intervals definedin the operating and maintenance instructions of specificstructures. Monitoring activities performed by the main-tenance personnel would complement the procedure. Thebuilding defect database project is translating into anopen and positive form the idea of learning from mista-kes, entertained in the industry for a long time.

In the spring, the practice commonly followed in theautomobile industry, for example, of identifying potentialrisks and informing the owners about them, was adoptedsuccessfully by manufacturers of prefabricated concretestructures. The manufacturers contacted owners of buil-dings in which HI beams had been used, and correctiveaction is now being taken.

The search for solutions to problems in structural safe-ty also produces solutions to issues that concern the qua-lity of building – let us hope this synergy can be utilised inthe atmosphere of partnership created by the joint effortsprojects.

Teppo Lehtinen, Senior AdviserMinistry of the Environment

%(7��V��

betoni 3 200612

Projekti pohjautuu kansainväliseen arkkitehtuurikil-pailuun, joka ratkaistiin 1.4.1994. Jatkotyöstämi-nen aloitettiin heti kilpailun ratkettua ja vuoden1995 tammikuussa luovutettiin museolle 1:200 tar-kistetut luonnokset. Hanke eli hiljaiseloa seuraavatvuodet kunnes vuonna 1999 jatkorahoitus varmistuija varsinainen suunnittelutyö saatiin uudelleenkäyntiin. Erinäisten viivytysten jälkeen saatiin ra-kennuslupa kesällä 2002. Mittavan kaivuu-urakanjälkeen (216 000 m3) aloitettiin rakennustyöt syksyl-lä 2003. Rakennustyöt valmistuivat vuoden 2005 lo-pulla ja museon avajaisia vietettiin 17.02.2006.

SIJOITTUMINEN TONTILLE JAPUISTOMAISEMAANKadriorg-puiston laitamilla sijaitseva tontti on kak-si-ilmeinen: Kaksikymmentä metriä korkean kalkki-kivirinteen juurella, vehreän puistomaiseman ym-päröimänä on täysin tietämätön 100 metriä eteläm-pänä kulkevasta vilkasliikenteisestä tiestä. Tontinylätasolta aukeaa kuitenkin aivan toisenlainen nä-

KUMU – VIRON TAIDEMUSEON UUSI PÄÄRAKENNUS

Pekka Vapaavuori, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy

kymä: Maisemaa halkoo Laagnatien kallioleikkaus,kauempana idässä hahmottuu Lasnamäen jättilähiöja lännessä Tallinnan keskusta torneineen.

Yhtenä suunnittelun lähtökohtana oli suuren ker-rosalan sijoittaminen tontille siten, että Kadriorg-puisto säilyisi mahdollisimman koskemattomana.Vanhat arvopuut pyrittiin säilyttämään ja puisto va-rattiin pääosin jalankulkijoille. Lasnamäen suunnal-la sijaitsevan majakan valokeila asetti rakennuksel-le maksimikorkeuden. Näiden vaatimusten toteut-tamiseksi rakennus upotettiin rinteeseen. Sijoitta-malla osa tiloista maan alle on saavutettu varsi-naista rakennuksen bruttoalaa pienempi vaikutel-ma, jolloin Kadriorgin palatsin hallitseva asemapuistossa säilyy. Ratkaisu mahdollistaa myös luon-tevan sisäänkäynnin puiston puolelta museon au-laan.

RAKENNUKSEN YLEISRATKAISUMuurit rajaavat museon terassoidun pihapiirin hie-novaraisesti. Ne mahdollistavat veistospihana toi-

1. HULTOTUNNELIN SISÄÄNKÄYNTI2. JALANKULKUTUNNELIN SISÄÄNKÄYNTI3. HENKILÖKUNNAN SISÄÄNKÄYNTI4. PÄÄSISÄÄNKÄYNTI5. PUISTOSISÄÄNKÄYNTI6. PIHAPORTTI

A PÄÄRAKENNUS OSA AB PÄÄRAKENNUS OSA BC SIVURAKENNUSD KAHVILAN TERASSIE TERASSOITU VEISTOSPIHA

mivan julkisen tilan sulkemisen illaksi, mutta eivätrajoita näkymiä museoalueelle tai rakennusta ym-päröivään luontoon. Raskas ajoliikenne ohjataanmuseon pihamaalle 130 metriä pitkän tunnelinkautta suoraan Laagna-tieltä. Tilausbussit voivatjättää matkustajat suoraan museon pääovelle jahuoltoliikenne jatkaa alas museon kellaritiloihin,missä sijaitsee tavaran vastaanotto ja lajittelu. Pai-koitusalue ja lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevattontin ylätasolla. Sieltä vierailijat johdetaan jalan-kulkutunnelin kautta ja veistospihan halki alas mu-seon pääsisäänkäynnille. Tällä tasolla sijaitsee li-punmyynti, kauppa sekä käynti vaihtuviin näyttelyi-hin. Puiston puolelta noustaan ramppia pitkin ylösauditorion lämpiötiloihin ja jatketaan ylös pääsi-säänkäyntiaulaan.

Museon kahteen osaan jakavaa korkeaa aulaahallitsevat tilassa risteilevät sillat. Suunnittelussaon pyritty yksinkertaisuuteen ja selkeyteen; varsin-kin näyttelytiloissa päämääränä on ollut mahdolli-simman pelkistetty tila, missä taideteokset ovatpääosassa. Sisätilojen askeettisuus toistuu myösulkotilojen selkeissä geometrisissä muodoissa.

JULKISIVUTMateriaalivalinnoissa on myös haettu selkeyttä.Pääjulkisivumateriaaleja on kolme. Kaareva seinäja pihamaan tukimuurit on päällystetty kalkkikivi-muurauksella, joka sitoo rakennuksen sitä ympäröi-vään kalkkikivitörmään. Koillisjulkisivu on pääosinkaksoisjulkisivumenetelmällä toteutettu lasiseinä,joka suodattaa näyttelytiloihin pääsevän valon mu-seovaatimusten mukaiseksi. Näyttelytilat sisältävärakennusmassa on päällystetty vaakasaumatuilla,vihreäksi patinoiduilla kuparilevyillä.

1Asemapiirros

2Muurit rajaavat museon terassoidun pihapiirin hienova-raisesti. Ne mahdollistavat veistospihana toimivan julki-sen tilan sulkemisen illaksi, mutta eivät rajoita näkymiämuseoalueelle tai rakennusta ympäröivään luontoon.

3Leikkaus D-D

4Leikkaus B-B

1

%(7��V��

betoni 3 2006 13

LEIKKAUS D-D1. NÄYTTELYTILA2. VARASTOT3. KONSERVOINTI4. HALLINTO

LEIKKAUS B-B1. NÄYTTELYT2. AULA

2

3

4

Valokuvat: Jussi Tiainen

%(7��V��

14 betoni 3 200614

I KERROS1. AULA2. AUDITORIO3. KAHVILA4. TOIMISTO5. PAIKOITUS6. HUOLTOTUNNELI7. VARASTOT

III KERROS1. NÄYTTELYTILA2. HALLINTO3. JALANKULKUTUNNELI

KUMU – VIRON TAIDEMUSEON PÄÄRAKENNUSWEIZENBERGI 34 / VALGE 1, TALLINNA, VIRO

Valmistumisvuosi 2005Laajuus 23 900 brm2

Tilavuus 123 000m3

Tilaaja Viron valtioKäyttäjä: Viron taidemuseoRakennuttaja: Taidemuseon

rakennuttamissäätiö,KunstimuuseumiEhituse Sihtasutus

Arkkitehti- ja Arkkitehtitoimistosisustussuunnittelu: Vapaavuori OyKalusteet: Sisustusarkkitehdit

Gullstén-Inkinen Oy,Pille Lausmäe SAB

Vihersuunnittelu/ DIA Arhitektuur OÜYmpäristösuunnittelu:Suunnitteluprojektin johto: Nord Projekt ASRakennesuunnittelu: Neoprojekt OÜIlmanvaihto, jäähdytys,rak. automaatio-suunnittelu: Olof Granlund OyLv- suunnittelu: Olof Granlund Eesti OÜSähkösuunnittelu: Arpen Elekter OÜAkustinen suunnittelu: Akukon OyPalotekninen suunnittelu: L2 paloturvallisuus OyLasiasiantuntija: Insinööritoimisto

Aulis BertinValaistussuunnittelu: Julle Oksanen Lighting

Design OyPäivänvalokonsultointi: VTTErikoisasiantuntija: Aavo TomingasPääurakoitsija: AS Merko Ehitus,

AS Eesti Ehitus

VI KERROS4. NÄKÖALATERASSI

V KERROS1. NÄYTTELYTILA2. LUKUNURKKA3. TOIMISTO

5 6

7

8

%(7��V��

156 betoni 3 2006

5Pohja 1. krs

6Pohja 3. krs

7Pohja 5. krs ja 6 krs

8, 9, 10KUMUn kantavat rakenteet ovat betonia. Ympyräkaarensisään sulkeutuva osuus päällystettiin kuparilevyillä. Osaulkoseinistä jäi betonipintaisiksi, osa verhoiltiin kalkkiki-vellä.

11Mittavan 216 000 m3 kaivuu-urakan jälkeen aloitettiin ra-kennustyöt syksyllä 2003. Rakennustyöt valmistuivat vuo-den 2005 lopulla. Pääurakoisijoina oli kaksi Viron suurintarakennusyritystä.

9 10

11

%(7��V��

16 betoni 3 200616

KUMU, NEW MAIN BUILDING OF THE ESTONIANART MUSEUM

The project is based on an international architecturalcompetition, the winner of which was announced on 1April 2004. Building work was completed at the end of2005, and the opening ceremony of the Museum took pla-ce on 17 February 2006.

One of the starting points in the design was to locatethe large floor area on the plot without disturbing theKadriorg Park. The maximum height of the building wasdetermined by the beam of the lighthouse in the directionof Lasnamäki. Both aspects could be taken into accountby embedding the building in the slope of a hill. With partof the facilities built underground, the overall impressionis smaller than what could be expected on the basis of theactual gross area, and the Kadriorg Palace maintains itsdominant position in the park. The solution also made itpossible to locate a natural entrance to the lobby from theside of the park.

The terrace-type courtyard of the Museum is discreetlyenclosed by walls, which ensure that the public courtyardarea used as a sculpture park can be closed for the night.However, the walls do not block the view toward the mu-seum area or to the landscape that surrounds the building.Heavy traffic can access the courtyard through a 130 mlong tunnel, directly from the Laagna Road. Passengerscan alight from charter buses at the front entrance, whileservice vehicles drive down to the basement where goodsare received and sorted. A parking lot as well as the clo-sest bus stops can be found on the upper level of the lot.

The tall lobby that divides the museum into two sec-tions is dominated by criss-crossing bridges. The designobjective has been to create a simple and straightforwardspace; the exhibition spaces, in particular, are extremelyminimalistic to emphasise the works of art. The asceticnature of the internal facilities is also repeated in theclear geometric patterns of the external walls.

Clarity has been the guiding theme also in material cho-ices. Three main materials have been used on the façades.The curved wall and the courtyard walls are limestone-plastered to connect the building with the surrounding li-mestone hill. The northeast façade is a glass wall realisedprimarily as a double façade, and it serves as a filter struc-ture that ensures the light entering the facilities meetsmuseum requirements. The building mass that containsthe exhibition facilities is characterised by a cladding ofhorizontally seamed, green patinated copper sheets.

13

12

14

12, 13Sisätilojen askeettisuus toistuu myös ulkotilojen selkeis-sä geometrisissä muodoissa.

14, 17, 18Suunnittelussa on pyritty yksinkertaisuuteen ja selkey-teen; varsinkin näyttelytiloissa päämääränä on ollut mah-dollisimman pelkistetty tila, missä taideteokset ovat pää-osassa.

15, 19Museon kahteen osaan jakavaa korkeaa aulaa hallitsevattilassa risteilevät sillat.

16Rakennus upotettiin rinteeseen. Sijoittamalla osa tiloistamaan alle on saavutettu varsinaista rakennuksen brutto-alaa pienempi vaikutelma.

%(7��V��

176 betoni 3 2006

16

17

18 19

15

%(7��V��

betoni 3 200618

Seminaareista ja kongresseista on tullut kansainvä-lisiä tuotteita, joita palvelevia keskuksia on noussutympäri maailmaa. Uusimpien joukkoon kuuluu Ka-narian saariin kuuluvan Tenerifan eteläkärkeennoussut kongerssikeskus, Tenerife MagMa Arte &Congresos. Lähelle Playa de las Américasin loma-keskusta rakennettu keskus on ensimmäinen tärkeäjulkinen rakennus Tenerifan eteläosassa, jonne ontähän mennessä rakennettu lähinnä turismia palve-levia rakennuksia.

Rakennuksen muotoa ja materiaaleja on etsittyympäröivän tuliperäisen vuoriston kallioista, karus-ta maisemasta ja meren läheisyydestä. Kantavatrakenteet ovat paikalla valettua massiivista, rosois-ta betonia, jonka pintaa on paikoin rikottu pneu-maattisilla vasaroilla muistuttamaan kallion pintaa.Betoniin sekoitettiin vulkaanista tuhkaa, joka värjä-si massan muistuttamaan jähmettynyttä laavaa,magmaa.

Ylimpänä lainehtii meren pintaa muistuttava kat-to, jonka väri on kuitenkin lainattu läheisestä kalli-osta. Materiaalina on kuitubetoni, josta muokatutsuomumaiset levyt limittyvät toisiinsa. Luonnonva-lo pilkottaa sisätiloihin kattopintojen lomasta. Ylä-pohja on teräsrakenteinen

Rakennus on monikäyttöinen keskus, joka on mi-toitettu kolmelle tuhannelle vieraalle. Pilareista va-paa yli 20 metriä korkea suuri sali voidaan jakaapienemmiksi yksiköiksi eri käyttötarkoitusten mu-kaan. Yksi versio on nousevilla katsomoilla varus-tettu konserttisali. Pinta-alaa salilla on lähes 2800neliötä.

Rakennuksessa on myös mittavat näyttelytilatsekä tarpeelliset kahvila-, toimistoja varastotilat.Ylimmässä kerroksessa on 26 erikokoista kokous-huonetta. Sisätilat muistuttavat tulivuoren kraate-ria, ja rosoinen, veistoksellinen betoni on täälläkinvallitseva materiaali. Akustisissa pinnoissa ja ala-katoissa on käytetty kuitubetonilevyjä. Ovissa, sei-

VEISTOKSELLINEN KULTTUURIKESKUS –PALACIO DE CONGRESOS, TENERIFE MAGMA

1, 2, 3Rakennusten massiivisten, laavanväristen betoniraken-teiden yllä leijuu taipuisa vaalea kuitubetoninen katto.

4, 5Rakennuksen ikkunat ovat kuin halkeamia tai rakoja kalli-on pinnassa.

Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti RIA

1

2

4

%(7��V��

betoni 3 2006 19

näpinnoissa ja kalusteissa on käytetty poimutettuagalvanoitua terästä.

Rakennuksen suunnittelussa on erityisesti pa-neuduttu suurten yleisömäärien liikutteluun. Tarvit-taessa suuretkin väkimäärät purkautuvat nopeastiympäröivien terassien kautta ulos.

Juuri valmistuneen rakennuksen kustannuksetolivat 29 miljoonaa euroa. Tällä summalla raken-nettiin kerrosalaltaan runsaan 14 000 neliömetrinsuuruinen rakennus, eli vähän Kiasmaa suurempi.Rakennusalaa on yhteensä 20 500 neliötä. Veistok-sellisen rakennuksen kustannukset ovat kohtuulli-set johtuen halvasta työvoimasta.

Rakennuksen suunnittelun aloitti yhdeksän vuot-ta sitten arkkitehtitoimisto Artengo–Menis–Pastra-na (AMP). Pitkää suunnitteluprosessia jatkoi arkki-tehti Fernando Martin Menis. Yli vuosi uhrattiin pie-noismallityöskentelyyn ja lopulliset suunnitelmatvalmistettiin käyttämällä lentokoneteollisuutta var-ten kehitettyä KATIA tietokoneohjelmaa, jota mm.Frank O. Gehry käytti suunnitellessaan Guggen-heimin museota Bilbaoon. Rakenteet ovat suunnitel-leet Victor Martinez Segovia ja Juan Jose Gllardo.

Ylemmän tason pohjapiirros1 Auditorio2 Esiintymisarena3 Halli, näyttelytila4 Toimistot5 Ylemmän kerroksen sisäänkäyntiPääsalin reunoilla olevien pilareiden ympärille on koottuvaate- ja tulkkaustilat sekä ääni- ja valotarkkaamot.

3

5

Kuva

t: Pe

rtti V

aasi

o

%(7��V��

betoni 3 200620

PALACIO DE CONGRESOS, TENERIFE MAGMA

Seminars and conferences have become internationalproducts, and venues for organising these events havebeen built allover the world. One of the most recent onesis the Tenerife MagMa Arte & Congresos conferencecentre in the south tip of Tenerife in the Canary Islands.

The form and the materials of the building reflect therocks of the surrounding volcanic mountains, the barrenlandscape and the vicinity of the ocean. Load-bearingstructures are massive and rought cast-in-situ concrete,with the surface broken in places with pneumatic ham-mers to repeat the rock surface patterns. The volcanic ashmixed in the concrete renders it the colour of solidifiedlava, or magma

The roof on top of the building undulates like the oce-an, but its colour has been borrowed from the nearby rock.The roof consists of overlapping fibercrete sheets, andgaps between the roof surfaces allow glimpses of naturallight reach inside the building. The roof slab is of steelconstruction.

The design process started nine years ago in the officeof architects Artengo–Menis–Pastrana (AMP). The longprocess was continued by architect Fernando Martin Me-nis. Structural designers were Victor Martinez Segoviaand Juan Jose Gllardo.

MIELENKIINTOISIA KOHTEITATeneriffasta on tulossa suositun lomailusaaren li-säksi mielenkiintoinen arkkitehtuurikohde. Lippulai-vana on Santiago Calatravan suunnittelema Audito-rio de Tenerife, eli konserttitalo, josta on tullut jokoko saaren symboli. Sitä täydentävät edellä esitel-ty kongressikeskus, Pohjoisen lentokentän uusiasemarakennus sekä Herzog & de Meuronin suun-nittelema IODACC, eli Instituto Óskar DomínguesDe Arte Y Cultura Contemporánea, joka on raken-teilla vajaan kilometrin päässä Calatravan Auditori-osta.

Kerrosalaltaan 20000 neliömetrin suuruiseen ra-kennukseen sijoittuvat taidekeskuksen lisäksi kir-jasto ja valokuvakeskus. Rakennus valmistunee pa-rin vuoden sisällä.

Herzog & de Meuron ovat saaneet myös laatiak-seen Santa Cruzin satama-alueen elvyttämissuun-nitelman.

Leikkaus auditorion kohdalta.

Leikkaus pääsisäänkäynnin kohdalta.

6

7

%(7��V��

betoni 3 2006 21

6Myös sisätiloissa on käytetty karkeaa, rosoista betonipin-taa.

7Tietokonekuva rakennuksen katosta.

8Taide- ja kulttuurikeskuksen työmaalla valetaan ulkosei-näelementtejä, joita lävistävät monenmuotoiset pienetikkuna-aukot.

9Santiago Calatravan suunnittelemasta konserttitalostaon tullut koko Tenerifan symboli. Huikea betonikaari nou-see 50 metrin korkeuteen.

10Uudessa lentoasemarakennuksessa on käytetty taidok-kaasti puuta ja betonia.

8

9

10

%(7��V��

betoni 3 200622

Weiling & Göösin kirjapainotalo on 1960-luvun kons-truktivistisen betoniarkkitehtuurin merkkiteos, jokamuutettiin Kulttuuri- ja museokeskus WeeGee:ksi.Rakennuksen 1. ja 2. osa olivat arkkitehti AarnoRuusuvuoren suunnittelemia ja 3. osa konstruktööriBertel Ekegrenin.

Kymmenet uudet toiminnot korvasivat kirjapai-nannan. Suurimpina käyttäjäryhminä ovat viisi mu-seota näyttely- ja oheistiloineen. Muutosrakenta-minen tehtiin kolmessa vaiheessa, josta viimeinenvaihe käsitti 17 000 m2. WeeGee-taloon rakennet-tiin tällöin yli 300 uutta huonetilaa.

Museoiden turvallisuustavoitteet ja tasainen,kostutettu olosuhdeilmastointi asettivat vanhoillerakenteille sekä uusille rakennusosille korkeat tek-niset vaatimukset. Rakennuksen ulkovaippa uusit-tiin suureksi osaksi.

BETONIARKKITEHTUURIRakennuksen aiheita, teollista luonnetta, ylimitta-kaavaisuutta, minimalistisuutta ja systemaattisuut-ta sisällytettiin myös uuteen rakentamiseen.

Uudeksi arkkitehtoniseksi aiheeksi valittiin har-moninen betoninen yksiaineisuus ja rakenteellisuu-den paljastaminen. Käytännössä tämä tarkoitti mm.toisen kerroksen alakaton purkamista betonipalkki-en alapuolelta ja muovilaattapintojen poistamistalattioista, sekä uusien väliseinien rakentamista be-toniharkoista. Lattiasta tehtiin rakennuksen histori-an tulkki. Siitä on luettavissa rakennuksen eri vai-heet, puretut seinät, uudet lattiarakenteet sekä ko-neiden terästukilevytykset.

WeeGee-talossa oli erittäin monenlaista uuttabetonirakentamista sekä vanhan korjaamista ja uu-simista. Parhaat hetket koettiin erittäin hyvin suju-neiden katon vetotankojen korjauksessa ja lauta-pintaisten betoniosien laastipaikkauksissa sekähienojen porrasvalujen kohdalla. Myös ulkokuorenelementit onnistuivat aika hyvin.

Erityiskiitos WeeGee:n vastaavalle mestarilleRauno Aitalle, rakennutttajakonsultti Asko Lindroo-sille, rakennesuunnittelija Pekka Kujalalle, Insinöö-ritoimisto Sulinin Dick Sulinille, korjauskohteidenurakoitsija Skantitanin Matti Kurjelle sekä portai-den betoniurakoitsijalle.

VANHOJEN RAKENNUSOSIEN UUSIMINENTAI NIIDEN KORJAUSBetonielementtien vaihtoWeeGee-talossa uusittiin betonielementit raken-nuksen toisessa kerroksessa Ruusuvuoren osilla 1

ja 2. julkisivut olivat eriytetyt.Uusimiseen päädyttiin, koska Espoon Taidemuseo

EMMAn näyttelytilaan tuli luoda museostandardittäyttävä tasainen ilmankosteus ja lämpö. Alkuperäisetelementtiseinät eivät olisi kestäneet tulevaa kosteus-rasitusta. Teräsosien korroosio ja betonin karbonati-soituminen olisivat joka tapauksessa rapauttaneet al-kuperäiset elementit nopeasti uusittaviksi. Lisäksi kos-ka teräslasiseinä kylmine karmeineen säilytettiin, oliU-arvo rakennuksen ulkovaipassa saatava kompensoi-tua betonielementtiseinien kohdalla.

Betonielementit tehtiin yli kaksinkertaisesti pak-summiksi kuin vanhat. Tämä aiheutti ongelmia ele-menttien liitoskohdissa teräslasiseiniin nähden jarakennuksen kulmissa.

Arkkitehti Aarno Ruusuvuori kirjoitti toisen ra-kennusosan rakennustyöselityksessä: “kaakkois- jakoillissivun 2. kerroksen Leca-elementit vaihdetaanrakenneleikkausliitteen mukaisiin elementteihin.”Eli elementtien vaihto ei ollut vieras ajatus myös-kään Ruusuvuorelle. Tätä vaihtoa ei kuitenkaanvuonna 1966 suoritettu.

Ulkokuoren betonielementit tehtiin mahdollisim-man samannäköisiksi kuin 2. osan betonielementitolivat. 1. osan elementit olivat pahasti rapautuneita

WEILING & GÖÖSIN ENTISEN PAINOTALON MUUTTAMINENKULTTUURI- JA MUSEOKESKUS WeeGee-TALOKSI

Henna Helander,arkkitehti SAFA

WeeGee ESPOON KULTTUURI-JA MUSEOKESKUSAhertajantie 5, Espoo1. vaihe: Etelä-Tapiolan lukio,

valmistui 1999, 3 000 m2

2. vaihe: Espoon kaupunginmuseo,valmistui 2001, 2 000 m2

3. vaihe: Muutosrakentaminen,valmistuminen 2006,17 000 m2, 23,5 milj. €

Tilaaja: WeeGee KoyRakennuttajakonsultti: Demaco Oy/Asko LindroosSuunnittelijat: Timo Airas, arkkitehti SAFA,

Henna Helander, arkkitehtiSAFA, Kivi Keller, arkkitehti

Rakennesuunnittelija: InsinööritoimistoAlinikula Oy

Urakoitsijat:1. ja 2. vaihe, LTR Oy3. vaihe: Rakennusurakka: YIT Oy

1 Timo Airas

1Pääaulan uusi betonilattia louhitun IV-konehuoneen ylä-puolella. Uusien pääportaiden takana on uusi kantava be-toniseinä. Taustalla näkyy WeeGee-talon kahvio.

%(7��V��

betoni 3 2006 23

kevytsorabetonielementtejä ja varsinkin element-tiliittymien kohdalla esiintyi voimakkaita kylmäsil-toja.

Uudet elementit tehtiin Portland-sementtiä sä-vyttämällä. Kiviaineena käytettiin eri graniittikivi-en sekoitusta. Muottipintana käytettiin teräs-muottia. Ulkokuoren betonielementit onnistuivathyvin. Ongelmia tuli kuljetuksen aikaisista nirhau-mista elementtien pintaan. Jos aikataulu olisi sal-linut, niin vaurioituneet elementit olisi vaihdettu.

Sisäkuoren elementit tehtiin sävyttämättömäs-tä Portland-sementistä. Ilmeisesti elementit olivatkuivuneet liian nopeasti, koska joka kuljetuksenuusimmat elementit olivat aina parhaimman nä-köisiä.

Helmavalun uusiminenEnsimmäisen rakennusosan helmabetonissa oli-vat raudoitukset pahasti ruostuneet ja näkyvissä.Helmavalua päätettiin uusia 54 metrin matkalta,kolmessa osassa. Pinnat tuli valaa ilman muottisi-teitä lautamuottipintaa vasten. Lautamuotit vasta-sivat vanhojen lautojen laatua ja kokoa. Beto-nikuoren paksuus oli ainoastaan 60 mm, mikä vai-keutti valamista.

Vetotankojen pinnoitusEsijännitettyjen vetotankojen pinnoitus piti tehdärajoitetusti rakennepaksuutta kasvattamalla. Uloinpinta tehtiin sävytettyyn laastiin hiekkaa lisäämälläja vetämällä ”lautamuottikuvio” laastin pintaan.Pinnan onnistuminen toteutuneella tasolla oli hyvinonnistuneen yhteistyön tulosta.

Huoltosillan ruiskubetonointiVanhan huoltosillan raudoitukset olivat erittäin pa-hasti ruostuneet ja näkyvissä. Huoltosillan palkkira-kenne päätettiin ruiskubetonoida. Vanha betonipintaoli lautamuottiin valettu, ja huoltosilta oli näkyvälläpaikalla, joten pintaa ei haluttu jättää ruiskubeto-nointipinnalle. Rauno Aitta sai urakoitsijan kokeile-maan betonin painamista märillä laudoilla halutunpinnan aikaansaamiseksi. Kokeilu onnistui hyvin.

Pylonijuurien manttelointiKellarissa pylonit piti uusien ilmastointiläpivientientakia vahvistaa. Vahvistus tehtiin mantteloimalla ne300 millimetrin vahvuisella teräsbetonilla. Osa jou-duttiin tekemään ruiskubetonointimenetelmällä jane, joissa oli mahdollista käyttää muottilaudoitustavalettiin normaalina valuna. Lisäksi yleisötilaan liit-

2Pylonin uusi betonivahvistusvalu sekä roikkuvat vanhat pilarit.

3Yläkerran painosali. Puolessa osassa on kattopalkistona 700mm syvä hämähäkkiverkkopalkisto ja toisessa puolessa 3 m x3 m betoniruudukko. Palkiston raudoitukset kuvattiin öiseenaikaan VTTn laitteistolla, jotta uudet talotekniikkaa varten tu-levat reiät eivät vaarantaneet pyloneista roikkuvaa yläpohja-palkistoa. Lattiasta on poistettu muovilaatat.

4Uutta kellaritilaa louhittiin noin 2000 m2. Betonipilarit roi-kotettiin katosta louhinnan aikana, jonka jälkeen niitä jat-kettiin uusiin perustuksiin asti.

5Katolla olevien pylonien vetotankojen laastikorjaus. Myösyläpohja uusittiin lukuun ottamatta kantavia rakenteita, li-säksi tehtiin 32 uutta savunpoistoluukkua yläpohjaan.

6Betonielementtien purku ja vaihto. Myös kuvassa näkyvää lau-tamuottia vasten valettua betonihelmaa on uusittu 54 metriä.

7Välipohjapalkistosta roikkuva uusi betoninen pääporras.

2 3

Tim

o Ai

ras

Tim

o Ai

ras

4 5

Tim

o Ai

ras

Tim

o Ai

ras

6 7

Tim

o Ai

ras

Tim

o Ai

ras

%(7��V��

24 betoni 3 200624

tyvän ala-aulan pylonin ympärille tehtiin betonistaistuintaso.

Lattian uusiminen 1. kerroksessaIv-konehuoneen louhinnan takia 1. kerroksen lattiajouduttiin purkamaan. Uutta lattiaa valettiin pari tu-hatta neliötä.

UUDET RAKENNUSOSATUudet sisäportaatSisällä sijaitsevat uudet pääportaat 2. kerroksennäyttelytiloihin tehtiin ripustamalla portaat beto-nisten välikkeiden avulla välipohjan betonipalkeis-ta. Portaisiin ei haluttu pilareita alle. Välipohjan au-kottaminen oli ongelmallista ja se rajoitti sekä por-taiden sijoittelua että niiden kokoa. Ensin valettiinjoka toinen askelma, jotta jälkikäsittely voitiin suo-rittaa mahdollisimman hyvin. Urakoitsija hoiti myösjälkikäsittelyn esimerkillisesti.

Uudet betoniharkkoseinätKaikki betoniharkkoseinät ovat uusia. Betoniharkkovalittiin betonisen yksiaineisuuden takia sekä mu-seoiden turvallisuuden takia. Seinät puhtaaksimuu-rattiin. Jotta lopputulos olisi ollut mahdollisimmanrauhallinen, saumalaastin väri sävytettiin harkonsävyyn.

WEILING & GÖÖS OLD PRINTING HOUSE BUIL-DING CONVERTED INTO CULTURE AND MUSEUMCENTRE WEEGEE HOUSE

The printing house building of Weiling & Göös, nowconverted into Culture and Museum Centre WeeGee, isa signature building of the 1960s constructive concretearchitecture. The 1st and 2nd part of the building weredesigned by architect Aarno Ruusuvuori and the 3rd partby constructor Bertel Ekegren.

Printing presses have been replaced by tens of newactivities. The largest group of end-users is formed byfive museums with their exhibition and auxiliary facili-ties. The conversion project was implemented in threestages, of which the last one covered a total of 17 000m2 and produced more than three hundred new rooms inthe WeeGee House.

High technical requirements were specified both forthe old structures and the new structural parts due tothe security requirements of the museums and the ne-cessary stable, humidified climatic air-conditioning. Theexternal envelope of the building was re-built in mostplaces.

The old themes of the building, the industrial charac-ter, the over-scaling, the minimalism and the systematicapproach were adopted also in the new building project.

A new architectural theme displayed in the buildingis based on the harmonious single-material nature ofconcrete and on exposed structures. In practice, thiswas realised by dismantling the ceiling on the secondfloor under the concrete beams, by stripping plasticfloor tiles, and by building new partition walls usingconcrete blocks. The floor was given the role of an inter-preter of history. It reveals the different stages of the

8Uusi sisääntulopatio laakeine portaineen ja kahvilan te-rasseineen. Taustalla uusi betonirakenteinen poistumis-tieporras. Julkisivun betonielementit ovat kauttaaltaanuusittu.

9Uusi talotekniikka sijoitettiin betonipalkistoon lukuunottamatta valaisimia. Rakennukseen kehiteltiin oma va-laisin- ja sähkökiskojärjestelmä.

10Ala-aulaan vievät uudet betoniportaat ja uusi hissi.

11Entinen kirjapainosali, tuleva Espoon taidemuseon näyt-telytila muutostöiden jälkeen, lähes 5000 m2 kahdeksanbetonipylonin varassa. Talotekniikan pystyvedot on si-joitettu vanhoihin betonipyloneihin. Kiinteiden uusienrakennusosien määrä on minimoitu.

8 9

Tim

o Ai

ras

Tim

o Ai

ras

10 11

Tim

o Ai

ras

Tim

o Ai

ras

building, the dismantled walls, the new floor structures andthe steel beds of the machines.

The WeeGee House project involved many varieties ofnew concrete construction as well as repairing and renova-ting the old. The best moments were experienced when therepair of the tension rods of the roof, the plaster batching ofconcrete structures with board cladding and the concretingof the exquisite staircase succeeded. The prefabricatedunits of the external shells turned out quite good, as well.

%(7��V��

betoni 3 2006 25

Vierailu WeeGee-talolla vain pari viikkoa ennenavajaisia osoittaa, että sen korjaus- ja muutostyös-sä on kunnioitettu professori Aarno Ruusuvuorensuunnitteleman rakennuksen askeettisen betonistailmettä. Se on jopa korostunut, sillä muutostyössämm. katon betonipalkistot on tuotu näkyville poista-malla alaslasketut katot. Myös lattioissa on kurin-alaisesti säilytetty rakennuksen henki, pintakäsitte-lyn alle on tarkoituksellisesti jätetty näkyville niintrukkikiskojen jäljet kuin uusimman rakennustyön-kin muistijäljet.

MILTÄ NYT TUNTUU?Miten tähän tultu? Kronologinen tapahtumaketjuvuonna 1964 valmistuneesta painotalon ensimmäi-sestä vaiheesta lokakuun 13. päivään vuonna 2006,jolloin kulttuuri- ja museokeskus avaa ovensa ylei-sölle, selviää parhaiten Arkkitehtitoimisto OkulusOy:n tekemästä historiaselvityksestä. Se löytyy si-vulta 28.

Arkkitehti Henna Helander, yksi rakennuksensuunnittelijoista, puolestaan selvittää omassa ar-tikkelissaan muutostyön arkkitehtonisia lähtökohtiasekä rakennuksessa tehtyjä vanhojen rakennusosi-en vaatimia korjaus- ja muutostöitä erityisesti beto-nirakenteiden osalta.

Betonitoimitus kävi vielä kysymässä rakennutta-jalta, urakoitsijalta ja rakennesuunnittelijalta klas-sisen kysymyksen ”Miltä nyt tuntuu?” siihen vas-taaman istahtaa WeeGeen 1. kerroksessa sijaitse-van kahvion pöydän ympärille tyytyväinen kolmikko:

WeeGee kiinteistöosakeyhtiön toimitusjohtaja Pek-ka Vikkula, korjausurakan vastaava mestari RaunoAitta YIT Rakennus Oy:stä ja suunnittelupäällikköPekka Kujala rakennesuunnittelusta vastanneestaInsinööritoimisto Alinikula Oy:stä.

TIUKAT KUSTANNUSRAAMITPaitsi arkkitehtonisesti ja teknisesti, hanke osoit-tautuu vaativaksi myös kustannusten osalta. ”Ky-seessä oli kattohintainen projekti, johon oli käytet-tävissä 23,5 miljoonaa euroa, ei yhtään enempää”,Vikkula kertaa lähtökohdan.

Rahasumma oli isoon muutokseen nähden pieni,hieman yli 1000 euroa neliölle. Koko hankkeen ajanonkin pitänyt tarkasti katsoa, mihin raha käytetään.Kaikki, lähtien 5000 - 10 000 euron kustannuksista,on käyty tarkasti läpi ja valittu ratkaisut, joiden hyö-tysuhde on käyttäjien kannalta paras.

”Näimme heti, ettei raha riitä kaikkeen, mitä toi-vottiin. Teimme päätöksen, että raskas perusinfra,kellari ja ulkovaippa, tehdään kunnolla kestämäänpitkään. Muutoksia tuli luonnollisesti myös matkanvarrella, esimerkiksi ulkoseiniä ei pitänyt alun perinuusia. Tutkimukset kuitenkin osoittivat uusimistar-peen”, Vikkula linjaa.

Myöskään WeeGee-talon suojelutarpeista ei tul-lut vastakkainasettelua: ”Ehkä juuri talon askeetti-sesta betoniluonteesta johtuen pystyttiin löytä-mään fiksut suojelulliset ratkaisut, jotka eivät ryös-täytyneet kustannusmielessäkään. Myös tilaratkai-sujen selkeys auttoi, esimerkiksi ikkunoiden paikko-

WeeGee-TALOSSA NÄKYYSEN KOKO HISTORIA

Sirkka Saarinen, toimittaja

1”Pitkä, komea, lempeänharmaa betonijärkäle. Siinä seseisoo, mäntymetsän syleilyssä, vähän ujona ja etäisenä,mutta vahvasti itsestään tietoisena. Suomalaisuuden pe-rikuva”, toteaa Espoon kulttuurijohtaja Georg DolivoWeeGee-talosta museoiden yhteisesitteessä.

1 Ari Karttunen

%(7��V��

betoni 3 200626

ja ei ollut tarvetta muuttaa. Suurin näkyvä muutos-tarve olivat poistumistiet, jotka sijoitettiin nyt ra-kennuksen länsipäätyyn.”

TILAA INNOVAATIOILLEMiehet korostavat, että jalat oli pidettävä tiukastimaan pinnalla koko hankkeen ajan: ”Pilviin ei voitulähteä liitämään.” Jalat maassa -periaate ei kuiten-kaan tarkoittanut sitä, etteikö tilaa olisi ollut myösinnovaatioille. ”Päinvastoin”, Vikkkula korostaa.”WeeGeessä haluttiin ottaa kaikkien osapuolien tie-tämys täysillä käyttöön, niin suunnittelijoiden kuintyömaankin.” Käytännössä hankkeesta muodostuipitkälle työmaavetoinen, koska käyttäjien tarpeetolivat työn käynnissä ollessa vielä pitkään auki.

Vikkula jakaakin kiitosta hyvin toimineelle, in-nostuneelle yhteistyölle: ”Innovatiivisella porukallaon syytä olla ylpeä saavutuksesta, jonka se näin tiu-koilla raameilla on aikaansaanut.”

Hyvä osoitus innostuneisuudesta oli Rauno Aitanmukaan jo sekin, että monena viikonloppuna ura-koitsijat ja suunnittelijat miettivät paikanpäällä yk-sityiskohtien toteutustapoja.

KELLARI JA RIPUSTETTUKATTORAKENNE VAATIVIMMATKorjaus- ja muutostyöt jaettiin kahteen erikseen kil-pailutettuun urakkaan, jotka molemmat voitti YITRakennus Oy. 1. vaiheessa, runkourakassa, puret-tiin poistuvat rakenteet, louhittiin rakennuksen alleuudet tilat mm. konehuonetta varten, tehtiin 1. ker-rokseen uudet kantavat välipohjat, uusittiin vesikat-to ja 2. kerroksen julkisivujen betonielementit. Ra-kennusurakka alkoi purkutöillä toukokuussa 2004,2. vaihe valmistui luovutuskuntoon marraskuussa2005.

Suunnittelun ja rakentajien kannalta WeeGee-talon kaksi vaativinta kokonaisuutta olivat raken-nuksen alle tehty liki sata metriä pitkä kellari sekätoisen kerroksen erikoisen, ylhäältä päin vinotan-goilla ripustetun kattorakenteen korjaaminen ja so-vittaminen erityisesti talotekniikan vaatimuksiin.

Samalla kun rakennuksen toiseen päähän louhit-tiin uudiskellarikerros, jouduttiin maanvaraistenlattioiden alle jatkamaan betonipilarit. ”Haasteel-lista, sillä louhinta tehtiin käytännössä lusikkatyö-nä”, Kujala ja Aitta myöntävät.

Kellarista louhittiin yhteensä 4 500 kiintokuutio-ta. Louhinta ja tuennat tehtiin vaiheittain tukemalla

Ari K

arttu

nen

2

Ari K

arttu

nen

3

Ari K

arttu

nen

4

2Toisen kerroksen näyttelytiloihin tehtiin uudet pääpor-taat.

3Rakennuksen kahdeksan isoa pylonia ja kattorakennettakannattavat vinotangot kohoavat nelisen metriä yli katontason.

4Myös rakennuksen uudet betonirakenteet istuvat luonte-vasti alkuperäiseen ilmeeseen.

%(7��V��

27betoni 3 2006

1. kerroksen katto 8-10 metriä korkeilla putkipila-reilla. Koska aikataulu oli tiukka, louhinnan kestä-essä rakennuksen toisessa päässä alettiin jo raken-taa uutta. Rakenteiden tukemisessa kokeiltiin sää-dettävää elementtisysteemiä. Kokeilun jälkeen pa-lattiin alun perin suunniteltuun ja parhaaksi osoit-tautuneeseen ”vanhaan systeemiin”: porattiin kat-toon reikä, jonka kautta pilarit nostettiin sähkötal-jalla pystyyn tuen alle.

Alaspäin jatkettavat pilarit tuettiin työn ajaksi vi-notuilla 1. kerroksen katon rakenteista, jolloin lou-hinta-alueelle saatiin louhinnan ja louheen pois kul-jettamisen edellyttämä tila. Tuennat poistettiin vas-ta, kun pilarit oli jatkettu ja stabiloivat rakenteet olisaatu valmiiksi.

Yksi WeeGeen kauas näkyvä tunnusmerkki ovatkahdeksan kookasta betonipylonia, jotka ulottuvatneljä metriä vesikaton yläpuolelle sekä niistä lähte-vät vetotangot, jotka kannattavat 2. kerroksen ka-toa. Rakenne muodostaa 27 x 27 neliömetrin suu-ruisia alueita.

Kattorakenteiden esille tuominen paljastaa sen,että rakennuksen ensimmäisessä vaiheessa ruutu-systeemillä tehty katopalkisto on toisessa vaihees-sa vaihtunut säteettäiseen systeemiin.

Pylonit teettivät töitä myös kellarissa. Taloteknii-kan vedoissa hyödynnettyihin pyloneihin jouduttiintekemään isoja reikiä. Kellarissa kartionmuotoisetpylonit vahvistettiin mantteloimalla, osin muotitta-malla ja ahtaimmissa paikoissa ruiskubetonoimal-la. Ylempänä noin kolmen metriä halkaisijaltaanolevat pylonit ovat pyöreitä

Korjauskohteessa tehtiin myös uutta, kuten Hen-na Helander on omassa artikkelissaan kertonut. Uu-det pääportaat ja pääsisäänkäynnin viereen raken-nettu uusi hissi solahtavat toimittajan silmissä kuinosiksi alkuperäistä rakenneta.

TALOTEKNIIKKAVETOJA PYLONEIDEN SISÄLLÄWeeGee-talon talotekniikka on suunniteltu näytte-lytilojen tiukkojen kosteus- ja lämpötilaolosuhde-vaatimusten mukaiseksi. Näyttelytiloja palveleekinuseampi kone, jolloin ongelmat yhden koneen toi-minnassa eivät aiheuta katastrofitilannetta. Se onmerkinnyt erittäin isoja talotekniikkavetoja, joidenrinnakkaiselo vanhojen rakenteiden kanssa on teet-tänyt paljon työtä. Toisaalta vanhat rakenteet ovathelpottaneetkin: halkaisijaltaan kolmimetrisiin py-loneihin mahtuu paljon tavaraa.

Ari K

arttu

nen

5

Ari K

arttu

nen

6

Ari K

arttu

nen

7

5, 6Korjaus- ja muutostyössä on kunnioitettu professori Aar-no Ruusuvuoren suunnitteleman rakennuksen askeettisenbetonista ilmettä.

7WeeGee-talon rakenteet ovat nähneet monenlaista toi-mintaa: kirjapainosta salibandyareenaksi ja nyt upeaksikulttuuri- ja näyttelytilaksi.

%(7��V��

28 betoni 3 200628

– Professori Aarno Ruusuvuori (1924 - 1992) suunnittelirakennuksen kaksi ensimmäistä vaihetta Weilin&Göösin kirjapainoksi

– Ruusuvuori halusi liittää tehdassalin koneineen sau-mattomasti Tapiolan luontoon ja onnistui siinä suurtenikkunapintojen avulla.

– Talo valmistui kolmessa vaiheessa vuosina 1964 - 1974– Talo on kansallisesti merkittävä suojelukohde– Helmikuu 1963 Weilin & Göösin Tehdaskiinteistön en-

simmäisen osan rakennustyöt aloitettiin– 1.11.1963 Harjannostajaiset– Huhtikuu 1964 kirjapainon toiminta käynnissä: latomo,

paino- ja taitto-osastot toimivat Tapiolassa tehdaskiin-teistön toisessa kerroksessa. Alakerrassa sijaitsivattavaran vastaanotto, paperivarasto, pukuhuoneet, ruo-kala sekä konttoritilat

– 2.3.1966 Toisen vaiheen rakentaminen alkoi– Maaliskuussa 1967 rakennuksen toinen vaihe valmistui– 28.11.1968 presidentti Kekkonen vieraili Tapiolan pai-

notalossa– 1.5.1970 painotalossa siirryttiin automaattiseen tieto-

jen käsittelyyn.– 14.7.1970 yhtiön osake-enemmistö siirtyi Amer- Tupak-

ka Oy:lle– Keväällä 1974 valmistui Bertel Ekegrenin suunnittele-

ma rakennuksen kolmas vaihe– 3.-4.7. 1974 yhtiön pääkonttori muutti Tapiolaan ja

aloitti toimintansa “uudessa avokonttorissa”– vuodet 1977 - 1990 useita yrityskauppoja ja liiketoi-

mintaan liittyviä järjestelyjä.– Keväällä 1992 Weilin&Göösin painotoiminta muutti

Espoosta Vantaalle.– 10.7.1992 Espoon kaupungin rakennuslautakunta

myönsi poikkeusluvan “teollisuusrakennusten ja teolli-

suuslaitosten” - rakennuskaavasta. Vuoden voimassaollut poikkeuslupa salli tuotantotilojen käyttötarkoituk-sen muuttamisen toimistoja työhuonetiloiksi.

– 23.1.1995 Weilin+Göös siirtyi WSOY:n tytäryhtiöksiWSOY:n ostettua suurimman osan Amer-yhtymängraafista ryhmää

– 1990-luvun puolivälissä entiseen painosaliin rakennet-tiin liikuntatilat salibandyn pelaajille

– Vuonna 1997 Espoon kaupunginhallitus päätti hankkiaWeeGeeltä tilat Galleria Otsolle, jonka jälkeen raken-nuksen tilojen siirtyminen kulttuurille on tapahtunutvaiheittain.

– 1998 rakennuksen kolmannen osan katolla sijaitsevas-sa muuta rakennusta pienemmässä maisemakonttoriti-lassa avattiin Helinä Rautavaaran museo

– 1998 Galleria Aarni aloitti toimintansa WeeGee- talossa– 14.10.1999 Espoon kiinteistölautakunta päätti vuokra-

ta Kiinteistö Oy WeeGeen tiloja 1152 m2 Espoon kau-punginmuseon käyttöön 1.1.1999

– 14.12.1999 kaupunginhallitus hyväksyi kuopiolaisenSaastamoisen säätiön taidekokoelman tallennuksenEspoon kaupungille sijoitettavaksi tulevaan Espoontaidemuseoon.

– Vuonna 1999 kulttuurilautakunta hyväksyi WeeGee-hankkeen esisuunnitelman ja hankesuunnitelman.

– 1.1.2000 Etelä-Tapiolan lukio muutti rakennuksen kol-manteen osaan. Suunnittelijoina arkkitehtitoimistoKari Järvinen ja Timo Airas

– 20.11.2001 kaupunginvaltuusto hyväksyi keskinäinen kiin-teistöyhtiö WeeGeen koko osakekannan ostamisen. Kau-punki myi kaikki omistamansa Novo Group Oyj:n osakkeetja päätti että myyntitulot, noin 214.6 Mmk voidaan käyt-tää Keskinäinen Kiinteistö Oy WeeGeen osakkeiden han-kintaan ja kiinteistön peruskorjaukseen.

– Omistajan vaihdos Varma-Sampo ja Amer OYJ myivätosuutensa Espoon kaupungille

– 8.5.2001 Hankesuunnitelman mukaan kiinteistöstä ra-kennetaan visuaalisen ja esineellisen taiteen keskus

– Vuonna 2001 WeeGee- projekti käynnistyi ja talon kor-jaussuunnittelu alkoi.

– Keväällä 2002 Espoon kaupunginmuseo avaa WeeGee-talossa näyttelytilansa

– Kesällä 2004 WeeGeen kahden vanhimman osan muu-tos- ja korjaustyöt käynnistyvät.

– Mittavan remontin jälkeen WeeGee - talo luovutettiinvuoden 2005 lopussa Espoon kaupungin Kaupunkikult-tuuriyksikölle, joka on vuokrannut tilat Espoon kaupun-gin Kiinteistöpalvelukeskukselta. Muutostöiden suun-nittelusta vastasi Airas Arkkitehdit Ky

– Tammikuussa 2006 talossa aloittavat toimintansa Es-poon kuvataidekoulu ja musiikkiopisto Juvenalian mu-siikkileikkikoulut. Cartes muuttaa WeeGeelle.

– 12.5.2006 talon ensimmäinen kerros avataan. Toimintan-sa aloittavat uudelleen Espoon kaupunginmuseo ja Galle-ria Aarni. Myös Café WeeGee aloittaa toimintansa.

– Toukokuussa 2006 alkoi Ahertajantien liikenneympy-rän rakennustyöt

– Piha-alueiden kunnostus jatkuu kesän ja syksyn 2006ja talon sisällä rakennetaan näyttelytiloja.

– 13.10. 2006 koko talo avaa ovensa monipuolisena mu-seoiden, näyttelyiden, taiteen ja tapahtumien näyttely-keskuksena.

– Talon muutos- ja peruskorjaustöiden kustannukset n.23,5 milj. €

– Talon kokonaispinta-ala on yli 23 000 m2

– Näyttely- ja kulttuuritiloja talossa on noin 17 500 m2.Lähde: www.weegee.fi,Rakennushistoriaselvitys 2004, Arkkitehtitoimisto Okulus Oy

MITEN WEILIN&GÖÖSIN PAINOTALOSTA TULI NÄYTTELYKESKUS WeeGee

9 Timo Airas

8Alakattojen purku toi näkyviin katon rakenteet. Toisen ker-roksen avara näyttelytila avautuu ison lasiseinän ansiostametsämaisemaan.

9Ala-aulan pylonin juuri mantteloitiin 300 mm lautamuot-tia vasten tehdyllä valulla. Samalla pylonin ympäri tehtiinistuinpenkki. Mustan, paksun pilarin jalusta näyttää kella-rin vanhan lattiapinnan. Taaimmaiset teräspilarit ovat uu-den, louhitun kellarin alueella.

8 Ari Karttunen

Koska katon vanhaan palkistoon jouduttiin teke-mään liki 2000 reikää talotekniikkavetojen takia, olirakenteet tutkittava huolellisesti. Suojelusyistä eiulkopuolelle voitu tehdä vahvistuksia . Koska pinta-mittareilla ei saatu selvitettyä tarkkoja terästenpaikkoja, kriittiset kohdat pilareiden lähialueillaröntgenkuvautettiin VTT:llä.

%(7��V��

betoni 3 2006 29

Espoon kaupunki tilasi WeeGee-talon edustalle 60metriä pitkän betonimuurin ja siihen liittyvän pen-kin kuvanveistäjää Pertti Kukkoselta liittyen Beto-niyhdistyksen vuonna 2005 toteuttamaan Betonitai-desymposiumiin. Professori Aarno Ruusuvuorensuunnittelemaan rakennukseen betoni sopii histori-allisestikin hyvin.

Muuri toimii museolle ohjaavana elementtinä ra-jaten samalla puistoalueen jalankulkuväylästä. Senpystypintojen tiheä, aaltoileva muoto on leikattuvastuslangalla styroksimuottiin sapluunoita apunakäyttäen. Muuri on toteutettu paikallavaluna väri-betonista ja sen yläpinta on hiottu, jolloin aaltoile-va muoto tulee selkeästi esiin.

Muuriin rajautuva jalankulkuväylä on pinnoitettusamanvärisellä kivirouheella.

Betoni oli hyvin notkistettua ja se vibrattiin huo-lellisesti, jolloin esimerkiksi pystypinnoille tyypilli-siä huokosia ei ole juuri lainkaan.

OSALLISET:Tilaaja: Espoon kaupunkiBetoni: Lohja-Rudus, Konalan betoniasemaStyroksi: Thermisol OyHionta: Seler Clean OyUrakointi: Betonipallas OyAsfaltti: Lemminkäinen Oy

BETONINEN ‘’TAIDEMUURI’’ESPOON EMMA-TAIDEMUSEONEDUSTALLE

Valo

kuva

t: Pe

rtti K

ukko

nen

12

3 4

1, 2Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen 60 metriä pitkä betoninentaidemuuri toimii WeeGee-talolle ohjaavana elementtinäja rajaa samalla puistoalueen jalankulkuväylästä. Penkkion samaa muoltokieltä.

3, 4Muuri tehtiin paikallisvaluna väribetonista, Kuvassa 3styroksimuotin tekoa. Kuvassa 4 muurin yläpinnan hion-taa.

%(7��V��

betoni 3 200630

Hesperian sairaala valmistui 14.2 1962 Helsinginkaupungin keskusmielisairaalaksi. ArkkitehditMartta ja Ragnar Ypyä kirjoittavat Sairaala-lehdennumerossa 5/1964 mm. seuraavaa:

“Rakenteellisesti mainittavaa on lähinnä kanta-vien rakenteiden systeemi - pääkannattajat raken-nusrungon pituussuuntaisina sekundäärikannattaji-en alla, niin että joka kohdasta rakennusta voidaanmuita huonetiloja häiritsemättä välipohjassa vetääerilaisia johtoja pilarien viereisiin pystykanaviinsekä rakentamisen aikana että myöhemmin tapah-tuvien muutosten yhteydessä.”

“Ulkoseinien materiaali on paikallaan valettuateräsbetonia, pääosaltaan sileään muottiin. Osit-tain on alemmissa kerroksissa käytetty muottinakokeilumielessä hammasmattokumilevyä. Tämä ko-keilu onnistui siksi hyvin - myöskin säänkestävyy-den kannalta - että allekirjoittaneet ovat uskalta-neet Glostrupin uudessa lastensairaalassa käyttääsamaa pintastruktuuria - joskin pintalevyt ovatkintehdasvalmisteisia yksiköitä.”

Sairaalan peruskorjauksessa rakennuksen käyt-tötarkoitus pysyi ennallaan. Tekniset järjestelmätuusittiin kokonaan ja tilajärjestelyt muutettiin vas-taamaan nykyaikaisen psykiatrisen hoidon ja ope-tuksen vaatimuksia. Lisäksi rakennuksen luonnettahaluttiin kehittää avoimempaan ja positiivisem-

HESPERIAN SAIRAALA, RAKENNUS 32

Juss

i Tia

inen

3

Mika Penttinen, arkkitehti SAFAArkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy

1Näkymä Välskärinkadulta työmaan ajalta. Osa seinästäkorjattu.

2Huonepohja ja leikkaus.

3Näkymä Välskärinkadulta. Pauno Pohjolaisen teoksen ti-lasi Helsingin taidemuseo ja se rahoitettiin ns. prosentti-periaatteella. Vasemmalla uuden luentosalin hammasku-mimattomuottiin valettuja kuorielementtejä.

1

2

Mik

a Pe

nttin

en

%(7��V��

betoni 3 2006 31

3

%(7��V��

betoni 3 200632

6

7

4

5

8

Mik

a Pe

nttin

en

%(7��V��

betoni 3 2006 33

paan suuntaan. Suurimmat ulkoiset muutokset oli-vat uuden luentosalin rakentaminen entisten auto-tallien paikalle sekä uusi iv-konehuone katolle.

Vuonna 1964 arkkitehtien kuvailema paikallava-lettu teräsbetoninen pilari-palkki-rakennejärjestel-mä osoittautui 2000-luvun muutoksissa hyvin toimi-vaksi. Putkivedot saatiin vietyä rungossa vaaka-suuntaan palkkien estämättä. Uudet tuloilmakana-vat sijoitettiin ulkoseinille pystyyn pilareiden ja ul-koseinän väliselle vyöhykkeelle. Lopputuloksenaalakattokorkeuksia voitiin nostaa entisistä ja poti-lasosastoista tuli aiempaa avarampia.

Ulkoseinien vanerimuottiin paikalla valettu beto-nipinta oli tiensä päässä. Teräkset olivat osittaintulleet esiin ja betoni lohkeillut erityisesti aukkojenyläreunoissa. Betonin karbonisoituminen oli eden-nyt, muttei kohtalokkaasti, koska heikohko lämmön-eristys oli pitänyt ulkoseinärakenteen kuivana jalämpimänä. Sateella tummaksi kastuva betonipintamuutti rakennuksen ilmeen ankeaksi.

Paikallavalettujen ulkoseinien ja pihamuurienkäsittely mietitytti meitä pitkään. Erilaisia kohteitaja korjauksia tutkittuamme tulimme seuraaviin tu-loksiin:– Paikallavaletun betonipinnan laaja korjaus edellyt-

täisi uutta valua, jos halutaan entisen kaltainenpinta. Kohteessa siihen ei ollut taloudellisia tai ai-van erityisiä rakennustaiteellisia edellytyksiä.

– Pinnoituskorjaukset, joissa jäljitellään paikalla-valupintaa, eivät ole yleensä onnistuneet, lop-putulos muistuttaa kuitenkin rappausta.

Päädyimme muuttamaan rakennuksen korkeidenosien vanerimuottiin valetut julkisivupinnat julkisi-vulaastilla hierretyiksi vaaleiksi pinnoiksi. Ennenpinnoitusta vaurioituneet kohdat korjattiin paik-kauksin. Lopputuloksen onnistumista auttoi alkupe-räisen valupinnan elementtisaumoja imitoivat uratniitä peittävine alumiinilistoineen, ne jakoivat pin-nan helposti työstettäviin osiin. Ulkoseinän raken-nusfysikaalisia ominaisuuksia ei haluttu muuttaaesimerkiksi lisälämmöneristyksin, olihan seinä toi-minut jo 45 vuotta, ja lisäksi muutokset seurannais-vaikutuksineen olisivat johtaneet sietämättömiinkustannuksiin.

Ypyöiden kuvailemat alakerrosten hammasmat-tokumilevymuottiin valetut pinnat olivat myös kor-jauksen tarpeessa. Niiden pinnoittaminen julkisivu-

9

10

11

Juss

i Tia

inen

41. krs pohja.

55. krs pohja.

6Poikkileikkaus.

7Vanhan paikallavaletun betoniulkoseinän rakennetta.

8Luentosalin ulkoseinän nurkka.

9Leikkaus: luentosali ja IV- konehuone.

10Leikkaus: IV- konehuoneen rakenteet.

11Pihan puolelle avattiin aulasta porrasyhteys. Vanhat ku-viopintaiset betoniseinät paikattiin ja maalattiin. Sileätpinnat paikattiin ja pinnoitettiin valkaistulla laastilla hier-tämällä.

%(7��V��

betoni 3 200634

12

13

14

Mik

a Pe

nttin

en

laastilla oli mahdotonta menettämättä pinnan luon-netta. Ne paikattiin vaurioituneilta osiltaan ja aino-astaan maalattiin betonimaalilla tummahkon beto-nin värisiksi.

Uudisrakennuksena toteutettu luentosalin ulko-seinä tehtiin (Glostrupin tyyliin) betonisista kuoriele-menteistä, joiden muottina toimivat rakennuksestalöytyneiden hammaskumimattojen avulla tehdyt uu-det hartsimuotit. Julkisivun saumat ovat avoimiaponttisaumoja.

Pihamuurien betonipinnat korjattiin vain vaurioi-tuneilta osiltaan ja lasyyrimaalattiin yhtenäisen vä-

HESPERIAN SAIRAALA, RAKENNUS 32Välskärinkatu 12, Helsinki

Bruttoala 14.956 m2

Tilavuus 49.018 m3

Rakennushankkeen osapuolet:Tilaaja: Helsingin kaupunki,

kiinteistövirasto /Ismo Aalto

Rakennuttajatehtävät: HKR-rakennuttaja /Jukka Hovi,valvoja Jarmo Mörsky

Käyttäjä: HUS PsykiatriaArkkitehti: Arkkitehdit Kirsi Korhonen

ja Mika Penttinen Oy /Mika Penttinen

Rakennesuunnittelu: JP-Kakko Oy / Veikko VohoLVI-suunnittelu: Kontermo Oy /

Jukka HyttinenSähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Lausamo

Oy / Heini SeppäläPääurakoitsija: NCC Rakennus Oy,

vast. mestari Magnus LundenSähköurakoitsija: Sähköarina Helsinki OyPutkiurakoitsija: YIT Kiinteistötekniikka OyIlmastointiurakoitsija: LVI-Juva OyJulkisivun :korjausmassatja pinnoitteet Insinööritoimisto Sulin OyJulkisivujenbetonielementit: Mikkelin Betoni Oy

Mik

ael L

indé

nM

ika e

l Lin

d én

rin saavuttamiseksi, jättäen betonipintojen rosoi-suus ja huokoisuus entiselleen.

Suurimmat rakenteelliset muutokset peruskor-jaustyössä olivat keskellä runkoa olleen huolto-hissikuilun purkaminen sekä uuden tavarahissinrakentaminen ulkoseinälle tuuletusparvekkeidentilalle. Uusi luentosalisiipi ja iv-konehuone senyläpuolella on betonirakenteinen, potilasosasto-jen katolle sijoittuva toinen uusi iv-konehuone onteräsrakenteinen verhottuna patinoidulla kupari-poimulevyllä. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-ala kasvoi 60 m2:stä 600 m2:iin. Rakennusosia

säilytettiin mahdollisimman paljon 60-luvun tunnel-man säilyttämiseksi, mm. vanhat puuikkunat korjat-tiin, samoin vanhat kuparikatot ja -katokset pellityksi-neen.

Helsingin psykiatrisen sairaalatoiminnan aikanaovat potilaat luoneet runsaasti laadukkaita taideteok-sia potilasosastoille, myös Martta ja Ragnar Ypyä oli-vat suunnitelleet rakennuksen sisätiloihin monia sei-näreliefejä. Niinpä käytettävissä olleet taidemäärära-hat päätettiin kohdentaa rakennuksen julkisivulle ilah-duttamaan niin ohikulkijoita kuin potilaitakin, sekä ko-rostamaan rakennuksen uutta avoimempaa luonnettakaupunkirakenteessa. Taiteilija Pauno Pohjolaisen te-räksestä ja alumiinista toteutettu noin 4x30 m -kokoi-nen teos “Elämän virta” suojaa parvekkeilla olevia po-tilaita.

%(7��V��

betoni 3 2006 35

HESPERIA HOSPITAL, BUILDING 32

The Hesperia Hospital designed by architects Martta andRagnar Ypyä was built in 1962 as the central mental insti-tution of the City of Helsinki. The hospital underwent arenovation project, but the purpose of use remained un-changed. Technical systems were all replaced and thelayout of the facilities was modified to meet the require-ments of modern psychiatric treatment and teaching.Another objective was to render the building a more openand positive atmosphere. Major changes included thebuilding of a new lecture hall in the place of the old gara-ges, and a new air-conditioning plant on the roof.

The cast-in-situ reinforced concrete column-beamstructural system proved well functioning in the 21st cen-tury modifications. Pipe runs could be realised horizontallyin the frame without any obstructing beams. New inlet airducts were installed vertically in the external walls, in thezone between the columns and the wall. As a result ofthis, ceiling heights could be increased, making the patie-nt wards more spacious than before.

Reinforcement bars were showing in some locations onthe cast-in-situ concrete surfaces of the external walls,and cracks could be seen in the concrete, particularly ontop edges of openings. The façade surfaces on the tallsections of the building, cast in plywood forms, weretransformed into light-coloured surfaces by floating andplastering. Damages on the wall surfaces of the lowerfloors that had been cast in a notched mat rubber sheetform were repaired and the walls were merely paintedwith fairly dark concrete paint. The external wall of thelecture hall was realised as a new-building, using prefab-ricated concrete shell units. The concrete surfaces of thecourtyard walls were gone through to repair any damagesand painted with pearl paint to produce a uniform colour,but leaving the walls as rugged and porous as before.

The major structural changes realised in the renovationproject included the disassembly of the service lift shaft inthe middle of the frame, and the building of a new goodslift on the external wall, in the place of the old airing bal-conies. Old structural parts were utilised as far as pos-sible to preserve the atmosphere of the 1960s; old woo-den windows, for example, were repaired, as were alsothe old copper roofs and canopies, complete with theirflashings.

15

12Rakennesuunnittelija Veikko Voho tarkastelee malliele-menttiä. Uusia kuorielementtejä: koko noin 1x1 metriä.

13Kuorielementin ja kuparikasetin liitos.

14Kappeli. Vanhat betoniset reliefipinnat hiekkapuhallet-tiin puhtaaksi pinnoitteista ja käsiteltiin pölynsidonta-ai-neella.

15Rakennuskokonaisuus eteläpäädystä. Etualalla lasyyri-maalattuja muureja.

16,17Sisäänkäyntiaula. Vasemmalla Martta ja Ragnar Ypyänsuunnittelema reliefi.

Mik

ael L

indé

n

16

17

Mik

ael L

indé

nM

ika e

l Lin

d én

%(7��V��

betoni 3 200636

Rakentamishankkeessa, pienessäkin, on aina useitaosapuolia: rakennuttajan lisäksi suunnittelijoita ja to-teuttajia. Isossa hankkeessa määrä moninkertaistuu.Osapuolien määrästä riippumatta lopputuloksen on-nistuminen on hyvä mittari myös sille, miten hyvin ket-jun yhteistyö on pelannut. Sama ajatuskulku kääntäenmerkitsee sitä, että jos yhteistyö pelaa hyvin, on lupaodottaa myös onnistunutta lopputulosta.

Tämän Betoni- lehden molemmissa isoissa korja-uskohteissa löytyi ainakin yksi yhteinen yritys: Insi-nööritoimisto Sulin Oy oli mukana sekä WeeGee-ta-lon että Hesperian sairaalan isoissa korjaushank-keissa. Molemmista kohteista heille tuli myösspontaaneja kiitoksia. Uteliaisuus heräsi: mikä onyritys ja mikä heidän toimintatapansa?

Vastaamaan istahtavat Helsingin Malmilla sijait-sevan toimisto-tuotantorakennuksen pöydän ääreentoimitusjohtaja Dick Sulin ja myynti-insinööri KariHiukka. Osoittautuu, että kyseessä ei ole mikääntähdenlento, sillä Dick Sulinin isoisä Carl Verner Su-lin perusti yrityksen jo vuonna 1937. Perustajan ke-mian diplomi-insinöörin ja 12 kielen valantehneenkielenkääntäjän tausta näkyi mielenkiintoisessa tuo-tesortimentissa joka ulottui parfyymeista lentoko-neen varaosiin ja kansainväliseen puukauppaan.

Rakennustuotteet tulivat mukaan seuraavan su-kupolven aikana tuotteiden kehittämisellä ja val-mistamisella ja myöhemmin myös tuotteiden maa-hantuonnilla. Dick Sulinin isä Carl Roland Sulin al-koi valmistaa 1950-luvun alussa yrityksen tälläkinhetkellä vanhinta tuotemerkkiä, Aquella eristysai-neita. Sittemmin tuotealue on laajentunut mm. ke-raamisten laattojen saumausaineisiin ja maaleihin.1970-luvulla yritys toi Suomeen suodatinkankaan,1980-luvulla julkisivumaaleja. 2000-luvulla toimin-ta laajeni myös betonin lisäaineisiin. Toisaalta tuot-teiden avulla vuorataan tunneleita ruiskubetonoi-malla, toisaalta korjataan pesubetonielementtipin-toja tai tehdään uudiskohteita.

Juttutuokion aikana paljastuu, että yritys on ollutmukana myös monessa Betoni- lehdessä aikaisem-

min esitellyssäkin kohteessa, kuten Tapiolan uima-hallin korjauksessa ja Hotelli Elielissä.

ASIAKAS EI SAA JÄÄDÄ ILMAN VASTAUSTADick Sulinin mukaan yrityksellä on muutamia perus-periaatteita, joista pidetään kiinni: ”Ensiksikin asia-kas, rakennuttaja tai suunnittelija, joka meille soit-taa, ei saa jäädä ilman vastausta. Vastauksen anta-minen voi joskus merkitä omien tuotteiden myymisensijaan sitäkin, että ohjaamme hänet toisaalle, jolleimeillä ole osaamista hänen ongelmaansa. Tämä taasjuontaa toisesta periaatteestamme, jonka mukaisestipelkäämme reklamaatioita”, hän naurahtaa.

Reklamaatioita on hänen mukaansa periaattees-sa ”helppo” välttää, kunhan tehdään asiat kunnolla:”Käytetään oikeita aineita niille tarkoitetuissa koh-teissa, tehdään mallitöitä, ollaan mukana suunnit-telun alusta lähtien sekä työmaalla.”

TYÖMAANEUVONTA TÄRKEÄÄSulin ja Hiukka korostavat työmaaneuvonnan tärke-yttä, joka on sisällytetty myös yrityksen laatujärjes-telmään: ”Kerromme työnjohdolle, mutta erityisestityön tekijöille, minkä takia kyseinen tuote on koh-teeseen valittu ja miten sitä käytetään. Uskommeettä tieto motivoi myös tekijöitä.”

Miehet myöntävät, että suhtautuminen oli työ-mailla aikaisemmin varsin kirjavaa: ”Ajateltiin, ettätulemme sinne ketunhäntä kainalossa vain omaamyyntiä kasvattamaan, nuuskimaan mitä muut te-kevät. Itse aistin, että asenteet ovat muuttuneetmyönteisemmiksi, varsinkin nuoret ottavat tänäpäivänä mielellään neuvoja vastaa.”

Esimerkiksi roiskerappauskorjauksissa korostuusekä oikean tuotteen valinta että työn huolellinentekeminen. ”Jos paikkaus tehdään väärin, se kuultaatodella pahasti. Korjaaminen on hankalaa, yleensäpaikkakohta pitää ottaa alas ja tehdä uudelleen.”

Myös kiire näkyy työmailla selvästi: ”Huolimattalisäaineista tai nopeista sementeistä, kuivuminenja lujuudenkehitys vaatii aikansa”, he muistuttavat.

RAKENTAMISESSA MONTA OSAPUOLTA– YHTEISTYÖN ONNISTUMINEN NÄKYY LOPPUTULOKSESSA

MUKANA ALUSTA LÄHTIENSekä Hesperia että WeeGee-talo ovat miesten mu-kaan hyviä esimerkkejä siitä, että alusta lähtienmukana oleminen edesauttaa kaikkien toimintaa.Esimerkiksi Hesperian peruskorjauksessa arkkitehtipohti useita vaihtoehtoja paikallavalettujen ulko-seinien ja pihamuurien käsittelyssä. ”Me kävimmeantamassa infoa laastivaihtoehdostamme. Suun-nittelijalle tehtiin siitä useita malleja ja kun valintaoli tehty, työmaalla tehtiin aliurakoitsijalle vieläuusi malli, jonka pääurakoitsija sitten otti vastaa”,miehet kertaavat toimintaketjua.

Hesperiassa yrityksen tuotteita käytettiin myösnäppyläpintaisen julkisivujen osien ja pihamuurienkuultomaalauksissa.

WeeGee-talossa yrityksen tuotteita käytettiinesijännitettyjen pylonien vetotankojen korjaukses-sa. ”Myös siellä yhteydenotto tuli suunnittelijalta.”

Vuosien varrella yritykselle on muodostunut var-sin laaja verkosto arkkitehteja ja insinöörejä, joidenkanssa on yhteistyössä ratkottu ongelmia. ”Samal-la on muodostunut erityisiä osaamisalueita, erääs-tä toimistosta on tapana soittaa meille, kun beto-nijulkisivuihin suunnitellaan tummia sävyjä”, DickSulin kertoo esimerkin.

1Insinööritoimisto Sulinin työkohteet ovat monipuolisia, yksikeskellä Helsinkiä sijaitseva ovat Hotelli Elielin alaosanmassiiviset, näkyviin jätetyt betonirakenteet, jotka on maa-lattu vaalean ”betoninharmaaksi” yrityksen tuotteilla.

2Vuosaaren satamahankkeen Vuoli-projektissa Porvarin-lahden alittavien tietunnelien ruiskubetonin lisäaineenakäytettiin lisäaineena Xypexiä, josta ei Suomessa ollutentuudestaan laajoja käyttökokemuksia. Ruotsin ja Nor-jan hyvät kokemukset edesauttoivat valintaa ja valintatoikin merkittävät kustannussäästöt.

1 2


Vuoli-projektiSirkka Saarinen

%(7��V��

betoni 3 2006 37

UUDET BETONIPARVEKKEET VANHAAN KERROSTALOON

Juha Soilu, rakennusarkkitehti, Vahanen ArkkitehditMarko Penttilä, diplomi-insinööri, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

ARKKITEHTUURILupaselvitykset

Kun tilaaja pohtii eri vaihtoehtoja käyttöikänsä päässäolevien parvekkeiden uusintaan, on jo hankesuunnitte-luvaiheessa hyvä käydä ennakkoneuvottelut eri viran-omaisten kanssa. Niissä selvitetään kaavamääräyksetja mahdolliset projektin rajoitteet. Hankesuunnittelu-vaiheessa tulee tehdä tarvittavat ja riittävät kuntotut-kimukset ja terveydelle haitallisten aineiden analyysitsekä selvittää hankkeelle asetettavat tavoitteet.

Viranomaiset suosittelevat parvekkeettomienhuoneistojen huomioon ottamista parvekkeiden uu-sinnasta.

ParvekeuusinnatAlueesta ja kohteesta sekä tilaajan tavoitteestajohtuen parvekeuusinnat voidaan jakaa kahteenpääryhmään: vanhaa suunnittelua ja arkkitehtuuriakunnioittava parvekkeiden uusinta alkuperäisenkaltaisine ratkaisuineen ja parveke, jonka alkupe-räistä ulkonäköä, tekniikkaa ja kokoa uusiminenmuuttaa. Tällöin tavoitteet ovat kiinteistön jalosta-misessa ja ulkonäköä parantamalla tuoden lisäar-voa uusiutumisen kautta asumiseen.

Parvekkeiden uusimisessa ulkonäköön ja toimin-taan voidaan vaikuttaa monella tavalla. Parvekekai-teen materiaalivalinta on keskeisessä asemassa -erilaisilla materiaaliratkaisuilla voidaan viestittääympäristöön modernia tai kulttuurihistoriallista vai-kutusta. Useampien materiaalin käytön kautta saa-daan myös jännittäviä parvekeratkaisuja.

Parvekkeiden suunnittelussa tulee kiinnittäähuomiota muiden detaljien ohessa myös kaidekor-keuksiin, jotta myöhemmin on tarvittaessa mahdol-lista asentaa lattiaa korottavia rakenteita, kutenlattiaritilöitä. Usein läpinäkyvät kaideratkaisut koe-taan liian paljastavana ja kaiderakenteisiin tuodaanmyöhemmin omin päin erilaisia suojia ja markiiseja.Parvekkeiden valoisuus koetaan usein positiivisenaasiana. Vanhojen parvekepieliseinien aukottami-sesta on parvekeuusinnoissa tullutkin perusratkai-su. Uuden tilanteen mukaiset paloturvallisuusasiattulee tällöin ottaa huomioon.

1, 2Kauniaisissa sijaitseva kerrostalo Kirkkotie 15:ssä ennenparvekekorjausta ja valmiiksi pintakäsiteltyjen elementti-en asennuksien jälkeen.

2

1

%(7��V��

betoni 3 200638

3 ,4Melkonkatu 3 Helsingin Lauttasaaressa: tilanne ennen jajälkeen korjauksen, jossa parvekkeiden koko kasvoi puo-let isommaksi.

5Parvekerakenteiden purkutyö timanttisahaamalla; mene-telmä on hallittu ja soveltuu hyvin taajamiin.

6Parvekerakenteiden purkutyö murskaamalla; menetelmävaatii runsaasti tilaa.

7Rakennepiirustus parveketornin pielen kannatukseen be-tonikonsolin avulla.

8Betonikonsolin raudoitusta.

9Betonikonsoli valmiina, massana itsetiivistyvä betoni, jol-la varmistettiin etenkin kuormia siirtävän teräosan piik-kauskolon täyttyminen.

ParvekelasituksetLasitetun ja modernin ilmeen julkisivulle tuovat par-vekelasitukset ovat nykypäivää. Vanhojenkin kiin-teistöjen parvekelasitukset ovat nykyisen asumis-mukavuutta ja kestävää kehitystä tukevan teknolo-giakulttuurin mukaisesti hyväksyttäviä.

Suomessakin rakentamisessa korostuvat terveel-lisyys ja turvallisuus. Rakennusvalvontaviranomai-set voivat edellyttää lasitetuilla parvekkeilla käyte-tyiltä materiaaleilta päästöluokiteltuja pintamateri-aaleja, jos lasitetun parvekkeen kautta otetaan kor-vausilmaa huoneistoon. Tarvittaessa mitataan par-vekkeiden materiaaliemissiot, TVOC yhteismäärät.

ParvekeratkaisutMyös parvekkeettomille asunnoille etsitään entistäuseammin ympäristöön ja tilaajan tavoitteisiin so-pivia parvekeratkaisuja. Uusilla betoniparvekkeillasaadaan muutettua sekä kiinteistön toimintaa ja ul-konäköä että parannettua asukkaiden turvallisuut-ta, kun syntyy lisää pelastautumisreittejä.

Betoniparvekkeet ovat säilyttäneet jalansijansa

uusien materiaalien vallatessa rakennusmateriaali-markkinoita. Teräsbetoni onkin usein ainoa sisään-vedettyjen parvekelaattojen uusintavaihtoehto.Käyttämällä betonien erilaisia pintaratkaisuja saa-daan ekologisesti kestävän kehityksen mukaisia va-lintoja.

RAKENNETEKNIIKKAParvekerakenteita on tehty ja tehdään useilla eritekniikoilla. Tässä keskitytään vanhojen ulosvedet-tyjen parvekelinjojen korvaamiseen pielien varaantukeutuvilla parveke-elementtitorneilla. Nykyteknii-kalla valmistettu betonielementtirakenne on palo-ja ääniteknisesti sekä pitkäaikaiskestävyydeltäänhyvä rakennusmateriaali parvekerakenteisiin.

Hankesuunnittelu ja kuntotutkimusHankesuunnittelun pohjana tulee olla kattava jaluotettava kuntotutkimus, jonka perusteella kunto-tutkija/rakennesuunnittelija on laatinut erilaisiajärkeviä korjausvaihtoehtoja. Korjausvaihtoehtojentarkastelun yhteydessä mahdollisesti käsiteltävä

4

53

6

%(7��V��

betoni 3 2006 39

8 9

vaihtoehto rakenteiden purusta vaatii lähes poik-keuksetta tarkentavia ja kohdennettuja lisätutki-muksia. Rakenteiden massiiviseen purkuun ja uu-sintaan ei ole taloudellisesti syytä lähteä puutteel-listen selvitysten perusteella. Lisätutkimuksienavulla on myös mahdollista rajata purkualuetta säi-lyttäen ja korjaten olemassa olevia rakenteita.

Hankesuunnittelussa tulee käsitellä myös mah-dollisesti haluttavat parvekkeiden koon muutokset.Myös parvekelaatan ja huoneiston lattiatason väli-sen korkeuseron muuttaminen voi tulla kyseeseen.Parvekkeiden vedenpoisto on syytä tässä yhteydes-sä muuttaa hallituksi, sisäpuoliseksi.

Pääasiallinen syy vanhojen parvekkeiden purka-miselle ja uusien rakentamiselle on ollut betonin ra-pautuminen huonon pakkasenkestävyyden seurauk-sena. Myös raudoitteiden korroosio-ongelmat ovatolleet osasyynä ohuissa paikallavalurakenteissa.

PurkuVanhojen rakenteiden purku voidaan ympäröivistäolosuhteista riippuen suorittaan esimerkiksi murs-kaamalla tai pois nostettaviin kappaleisiin timantti-sahalla leikkaamalla. Leikkaus on hallitumpi ja si-ten suositeltavin purkumenetelmä. Purkutyön aika-na liittyvät rakenteet ja etenkin ikkunat tulee suoja-ta erittäin hyvin.

PerustuksetUusien rakenteiden perustamisessa voidaan mah-dollisesti käyttää olemassa olevia perustuksia tairakennusrunkoa. Mikäli vanhoilla parvekkeilla eiole maahan ulottuvia rakenteita, tulee uusia perus-tuksia suunnitellessa selvittää geotekniset perusta-misolosuhteet. Mahdolliset putki- ja sähkölinjojensijainnit rakennuksen vieressä on myös otettavahuomioon. Ne tulisi selvittää etukäteen esimerkiksipeilaamalla tai kaivamalla koekuoppia, mikäli luo-tettavia vanhoja suunnitelmia ei ole saatavana.

Vanhat rakenteetVanhassa rakennusrungossa voi paikoin olla suu-retkin rakentamistoleranssit. Ennen parveke-ele-menttien tuotantopiirustusten laatimista rakennus-rungon sijainti (syvyyssuunta, kerroskorkeudet) on-kin syytä tarkemitata. Rakennusrunko voi olla hyvin-kin ”kiero” julkisivun alueella, joka on otettava huo-mioon jäykistävien liitosten suunnittelussa. Parasajankohta vanhan rungon tarkemittaukselle on van-hojen rakenteiden purkutyön päätteeksi. Mikäli ai-kataulusyistä elementtien tuotanto pitää aloittaa ai-kaisemmin, rakennesuunnittelijan on mittauksiavarten laadittava selkeät ohjeet ja tehtävä tarpeelli-set rakenneavaukset, jotta mittauksia voidaan teh-dä todellisista pinnoista.

Purettavien parvekerakenteiden rakennepaksuu-det ja raudoitus sekä kiinnitykset tulee selvittääjoko piirustusten perusteella tai rakenneavauksin.Myös parvekkeiden taustaseinien sijainti ja kiinni-tystapa joudutaan tutkimaan normaalia kuntotutki-musta yksityiskohtaisemmin, sillä taustaseinienkiinnipysyvyys sekä vaikutus vanhojen rakenteidenpurkutyöhön ja uusien liittymädetaljien suunnitte-luun tulee olla tiedossa luotettavasti. Yleensä van-ha taustaseinä tulee osittain parvekelaatan päälle.

Uudet rakenteetUusien parvekkeiden rakenteet eivät poikkea uudistuo-tannon rakenteista. Laattojen ja pielien rakennepaksuu-det valitaan yleensä vakiomitoista, mikäli kohteessa eimuista syistä jouduta poikkeaviin ratkaisuihin. Parveke-laattojen ja -pielien liitokset tehdään tyyppiliitostenmukaan. Mikäli uusia laattoja ei vedeneristetä, on ruos-tumattomien raudoitteiden käyttö pitkäaikaiskestävyy-den varmistamiseksi suositeltavaa. Kaiteet ovat nykyt-rendien mukaan usein lasi-alumiinirakenteita.

Oleelliset poikkeamat uudistuotantoon ovat parve-ketornin ja rakennusrungon väliset kuormia siirtä-vät liitokset sekä liittymädetaljit kuten pieliliittymätjulkisivuun, kynnykset, palokatkot jne. Yksityiskoh-tien suunnittelu on kohdekohtaista ja toimivien de-taljien suunnittelu vie aikaa. Näiden päädetaljienlaatiminen kuuluu ehdottomasti päärakennesuun-nittelijalle eikä sitä voi jättää elementtien tuotanto-piirustuksia laativan suunnittelijan vastuulle.

LaadunvarmistusLaadunvarmistusta ei tule unohtaa parvekeuusin-noissa. Erittäin toimiva käytäntö on ollut malliele-menttikatselmukset elementtitehtaalla ja täydenmittakaavan mallit kaiteiden ja lasitusten osalta.Katselmuksessa ei-ammattilainen tilaajaosapuolinäkee konkreettisesti uudet rakenteet ja osaa ottaaniihin paremmin kantaa. Mahdollisesti haluttavatmuutokset ovat silloin vielä toteutettavissa.

Purku- ja mallikatselmukset työn aikana sekäpinnoitteiden tartunta- ja kalvonpaksuusmittauksetkuuluvat asianmukaisesti toteutettuun rakennus-työhön.

LopuksiParvekeuusinnoissakin paras lopputulos saadaanhyvän suunnitteluryhmän avulla. Siinä on mukanaosaavia korjausrakentamisen ammattilaisia: arkki-tehteja ja insinöörejä, myös diplomi-insinöörejä.7

%(7��V��

betoni 3 200640

Vuoden 2006 Ympäristörakenne -kilpailun voittajak-si on valittu Aurinkolahden länsiosan kaava-alueHelsingin Vuosaaressa. Aurinkolahti on erinomai-nen esimerkki nykyaikaisesta, selkeästä ja konstai-lemattomasta ympäristörakentamisesta. Kunnia-maininnan kilpailussa saivat Vaasan uusi kävely-keskusta ja Oulujoen hautausmaan laajennusosa.Puutarhaliiton ja Rakennusteollisuus RT ry:n Tuote-teollisuusjaoston järjestämän kilpailun tulokset jul-kistettiin 3.10. Helsingissä.

Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkittujenkohteiden rakennuttajille sekä suunnittelussa ja to-teutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille.Voittajakohteen kunniakirjat saivat Helsingin kau-pungin katu- ja puisto-osasto, HKR-Ympäristötuo-tanto, Ramboll Finland Oy, Arkkitehtitoimisto Pääs-ky & Siistonen Oy, Rakennustaito Hirvonen Oy ja YITRakennus Oy Infrapalvelut. Vaasan kävelykeskustanosalta kunniakirjalla palkittiin Vaasan kaupunki jaArkkitehtitoimisto Aitoaho & Viljanen. Oulujoenhautausmaan kunniakirjat saivat Oulun seurakun-tayhtymä, Ramboll Finland Oy, ArkkitehtitoimistoTimo Takala sekä YIT-Rakennus Oy Infrapalvelut.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteenaon tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonai-suuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuk-sella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kes-tävä, hyvä ympäristö.

KOVAN KULUTUKSEN JA UPEAN LUONNON-MAISEMAN ONNISTUNUTTA YHDISTELYÄAurinkolahden suunnittelussa ja toteutuksessaVuoden Ympäristörakenne -kisan tuomaristoa vie-hätti erityisesti se, miten onnistuneesti lähes luon-nontilainen rantamaisema on osattu muuttaa tu-hansien ihmisten asuin- ja ajanviettopaikaksi. Yk-sinkertainen ja harkittu suunnitelma antaa tilaa hie-nolle merimaisemalle ja mahdollistaa rannan moni-

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2006AURINKOLAHTI VUOSAARESSA,KUNNIAMAININNAT OULUUN JA VAASAAN

1Aurinkolahden länsiosan kaava-alue Helsingin Vuosaa-ressa palkittiin Vuoden 2006 Ympäristörakenteena. Tuo-mariston mukaan Aurinkolahti on erinomainen esimerkkinykyaikaisesta, selkeästä ja konstailemattomasta ympä-ristörakentamisesta.

2Kunniamaininnalla palkittu Vaasan uusi kävelykeskustaon keskikokoiselta kaupungilta kunnioitettavan mittavapanostus keskusta-alueen viihtyisyyden ja toiminnallisuu-den parantamiseen.

Puut

arha

liitto

1

Puut

arha

liitto

2


%(7��V��

betoni 3 2006 41

puolisen ja aktiivisen käytön. Alueelle on luotu uu-denlainen – käyttäjäystävällinen mutta yhä luontoakunnioittava – henki ja ilmapiiri.

Aurinkolahti on tehty kestämään kovaa kulutus-ta. Alue on toteutettu ammattitaidolla ja työn jälkion kauttaaltaan erinomaista. Ylläpito on suhteelli-sen helppoa eikä vaadi kohtuuttomia kustannuksia.Materiaalivalinnat on tehty ilman turhia kikkailuja.Tarkoituksenmukaisuus, rauhallisuus ja selkeysovat teemoja, jotka toistuvat niin alueen yleisil-meessä kuin yksityiskohdissakin.

Voimakkaasta rakentamisesta huolimatta Aurin-kolahden alueella on pystytty säilyttämään myösluontoa ja vanhaa puutarhamiljöötä. Moderni ran-ta-alue liittyy luontevasti lähes luonnontilaiseenympäristöön, ja monipuolistaa näin osaltaan alueenkäyttömahdollisuuksia.

ILOISTEN YKSITYISKOHTIEN KÄYTÄNNÖLLI-NEN KOKONAISUUSVuoden Ympäristörakenne 2006 -kilpailussa kun-niamaininnan saanut Vaasan uusi kävelykeskustaon keskikokoiselta kaupungilta kunnioitettavan mit-tava panostus keskusta-alueen viihtyisyyden ja toi-minnallisuuden parantamiseen. Vilkkaassa käytös-sä oleva alue onkin uusinut kasvonsa lukuisia pie-niä yksityiskohtia myöten.

Vuoden Ympäristörakenne -kisan tuomaristo kiit-teli Vaasan kävelykeskustaa monista innovatiivisis-ta ja loppuun asti viedyistä oivalluksista – onpajopa roskakorit ja kukkalaatikot suunniteltu nimen-omaan tätä miljöötä varten. Eloa alueelle tuovatpaitsi persoonalliset kalusteet, myös kasvillisuussekä useat taideteokset ja vesiaiheet. Erityisestitaiteilija Erkki Kannoston hauskat veistokset nosta-vat hymyn ohikulkijan huulille.

UUDELLA TAVALLA PERINTEINENHAUTAUSMAAOulujoen hautausmaan laajennusosa on ensimmäi-nen Vuoden Ympäristörakenne -kisassa koskaanpalkittu hautausmaakohde. Tuomaristoa miellytti-vät erityisesti kohteen harmoninen tunnelma ja ra-kennuspaikalle sopivat materiaali- ja rakennerat-kaisut, joiden avulla on saatu aikaan maisema-ark-kitehtonisestikin vaikuttava kokonaisuus.

Oulujoen hautausmaan laajennusosa on raken-nettu mäntykankaalle. Mäntykasvuston ohella hau-tausmaata leimaavat hautakortteleita rajaavat kivi-

WEST PART OF AURINKOLAHTI WINSTHE ENVIRONMENTAL STRUCTUREOF THE YEAR 2006 AWARD

The zoned area in the west part of Aurinkolahti in Helsinkihas won the Environmental Structure of the Year 2006Award. It is a wonderful example of modern, clean-cutand straightforward environmental construction. The con-version of the shore landscape, originally in almost natu-ral state, into a residential and recreational area for thou-sands of people has been a great success. Excellent de-sign work and high-quality environmental constructionhave rendered the shore of Aurinkolahti a completely newspirit and atmosphere ñ user-oriented but appreciative ofthe nature.

Both the needs of the residents and the opportunitiesoffered by the nature have been successfully taken intoconsideration in the planning and building of the Aurinko-lahti area. The simple and well thought out plan leavesspace for the magnificent sea view and facilitates versati-le and active use of the shore. The enjoyable shore areaserves both residents of Aurinkolahti and visitors fromfurther away. The shore boulevard is easy to access, andopen to all and sundry.

Two other prestigious environmental projects wereawarded an honorary mention: the new pedestrian centreof Vaasa, and the extension of the Oulujoki Cemetary.

3, 4, 5Vuoden Ympäristörakenne 2006 -tunnustukset jaettiin 3.lokakuuta Villa Solvikissa Vuosaaressa: Aurinkolahden(ylin kuva), Oulujoen (keskellä) ja Vaasan (alin kuva) koh-teiden rakennuttajan, suunnittelijoiden ja toteuttajienedustajat palkintotauluineen ja -kukkineen.

6Oulujoen hautausmaan laajennuksessa kiviaitojen päälläkasvaa jäkälä- ja varpukasvustoa, joka liittää aidan luon-tevasti ympäristöönsä – mäntykankaaseen, jossa samojakasveja esiintyy paikoin pohjakasvillisuutena. Myös kivi-muurin lomassa mutkittelevat polut sopivat hyvin paikantunnelmaan ja muuhun ympäristöön.

aidat, jotka muodostavat alueelle visuaalisesti voi-makkaan rungon. Ratkaisu ei ole aivan perinteinen.Yleensä hautausmaiden kiviaidoista voi nähdä vainpienen osan kerrallaan, mutta Oulujoen hautaus-maalla matalan kiviaidan muodostama ruudukkoaukeaa kokonaisuudessaan alueella kävijän eteen.Kiviaidat levittäytyvät maastoon rauhallisena suo-rakulmaisena viivastona.

Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tuomaris-tossa olivat edustettuina Puutarhaliiton, Rakennus-teollisuus RT ry:n, Kiviteollisuusliiton, Viherympä-ristöliiton, Suomen Maisema-arkkitehtiliiton, Suo-men Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton, ympäris-töministeriön ja lehdistön edustajat.

3

Puut

arha

liitto

6

4

5

%(7��V��

betoni 3 200642

AURINKOLAHTI – MERELLINEN ASUINALUE VIIHTYISINEJULKISINE ALUEINEEN HELSINGIN VUOSAARESSA

Aino-Kaisa Nuotio, suunnitteluhortonomiprojektipäällikkö, Ramboll Finland Oy

1, 2, 3Aurinkolahden aukio on osa Aurinkorannan kerrostalojenja tontille kuuluvien graniittimuurien rajaamaa rantapro-menadia. Ranta-akseli on parhaimmillaan kesäaikaansekä syksymmällä viikonloppuisin ja aurinkoisina iltoina,jolloin se täyttyy siellä liikkuvista ja oleilevista ihmisistä.

Aino-Kaisa Nuotio1

%(7��V��

betoni 3 2006 43

AURINKOLAHDEN ALUEENSUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINENHelsingin kaupunki aloitti Vuosaaren aluekeskuk-sen suunnittelun 1980-luvulla. Katujen ja yleistenalueiden toteutussuunnitelmat valmistuivat Pauli-gin alueesta 1990-luvun lopulla ja sitä seurasivatAurinkolahden ranta-alueiden suunnittelu sekä Uu-telan kanavan ympäristön suunnittelu. Rakentami-nen käynnistyi Aurinkolahden länsiosan kaava-alu-eelta, koska Vuosaaren aluekeskuksen ympäristös-sä oli vielä alueen keskeisen maanomistajan eliPauligin kahvintuotantoon liittyviä rakennuksia.Vuonna 2009 paahtimo pääsee siirtymään uusiin ti-loihin Vuosaaren sataman ja logistiikkakeskuksenviereen.

IVAN FALININ PUISTOVuosaaren aluekeskukselta ja sen maamerkkinä ole-valta Suomen korkeimmalta 26-kerroksiselta asuin-rakennukselta Cirrukselta on tulevaisuudessa kadunja puiston muodostama yli puolen kilometrin mittai-nen näkymäakseli Aurinkolahden aukiolle ja merelle.Lähempänä rantaa oleva Ivan Falinin puisto valmis-tui vuonna 2004. Puistosektorille ovat keskeisiä Vuo-saaren alueelle tyypilliset männyt, jotka säilyttävätrunkojen lomitse näkymät merelle. Mäntyjen latvuk-set piirtyvät kauniina varjoina viereisten asuinker-rostalojen vaaleisiin seinäpintoihin. Kapean puisto-akselin nurmipinta on korotettu reunatuella, jottakäyttö ohjautuu viereisille jalankulkuväylille.

AURINKORANNAN RANTAPROMENADIAurinkolahden aukio on osa Aurinkorannan kerros-talojen ja tontille kuuluvien graniittimuurien rajaa-maa rantapromenadia. Aukion länsipuolella ranta-promenadiin liittyy pienvenesatama ja itäpuolellarantapromenadin graniittimuuriin rajautuva uima-ranta. Hiekkaranta on tulevaisuudessa Helsingin pi-sin - yli 500 metriä pitkä. Kaava-alueen rakentami-sen yhteydessä ruovikkoista rantaa täytettiin raken-tamiselle ja nykyinen hiekkaranta on pääosin raken-nettu kanavan kaivantohiekoilla.

Rannan istutukset ovat hyvin pelkistettyjä, jättä-en tilaa merimaisemalle ja promenadilla liikkuvilleihmisille. Istutukset muodostuvat vuosaarelaistenmäntyjen ilmettä toistavista ja ympäri vuoden vih-reistä kääpiövuorimäntyalueista.

Ranta-akseli on parhaimmillaan kesäaikaan sekäsyksymmällä viikonloppuisin ja aurinkoisina iltoina,jolloin se täyttyy siellä liikkuvista ja oleilevista ih-misistä. Aukiolla olevien kahviloiden terassit ovat

myös löytäneet asiakkaansa. Ranta-alueella voiaistia eurooppalaisen tunnelman yhdistettynä peri-suomalaiseen merimaisemaan ja kortteleiden välit-se pilkistävään, viheralueilla säilytettyyn suomalai-seen kulttuurimaisemaan ja luontoon.

KULTAHIEKAN PUISTIKKORanta-akselilla kerrostalojen lomassa on pieni Kulta-hiekan puistikko, joka toimii samalla leveän GustafPauligin puistokadun päätteenä. Puiston kautta on säi-lytetty näkymät merelle. Puiston reuna-alueille on istu-tettu kääpiövuorimäntyjä ja tavallisia mäntyjä täyden-tämään niitä muutamaa mäntyä, jotka rakentamisenyhteydessä on ollut mahdollista säilyttää.

VANHANKALLION PUISTOVanhankallion puisto on Kultahiekan puistikon jat-keena Gustaf Pauligin ja Solvikin kadun kulmassa.

Puisto on vanhan 1922 rakennetun TV-sarjojenkinkuvauspaikkana toimineen entiseltä nimeltään Van-hankallion huvilan ja nykyiseltä nimeltään Villa Sol-vikin pihapiiriä. Kartanomaisen huvilan omistaaHelsingin kaupunki. Huvila kunnostettiin hiljakkoinja se toimii nykyisin ravintolana. Vanhankallionpuiston puusto ja huvilalle johtava puukujanne olierittäin huonossa kunnossa. Kaikki säilyttämiskel-poinen puusto pyrittiin säilyttämään, jotta vanhankartanomaisen rakennuksen pihapiirin henki säilyisijatkossakin vastapainona ympäröivälle uudelle ra-kentamiselle. Puiston nurmikot on ollut tavoite ke-hittää luonnonnurmikoiksi paikalla olevan kasvu-alustan siemenpankkia hyödyntämällä.

AURINKOLAHDEN LÄNSIOSANKAAVA-ALUEEN MATERIAALIMAAILMAAlueen katujen ilme on pyritty säilyttämään hyvin

Aino

-Kai

sa N

uotio

2

Aino-Kaisa Nuotio3

%(7��V��

44 betoni 3 200644

pelkistettynä ja samalla on ollut tavoitteena opti-moida rakentamiskustannukset. Ajoradan reunaki-vet ovat harmaata graniittia. Ajorata ja pyörätietovat asfalttia. Betonikiveyksissä on käytetty suora-kaidekiviä ja neliökiviä. Jalkakäytävät ovat harmaa-ta suorakaidekiveä ja neliökiveä sekaladonnalla.Erotuskaistan puurivistön kiveyksenä on rouhepin-tainen #3-5 mm hiekanruskea suorakaidekivi seka-ladontana neliökiven kanssa. Pienten kujien ja auki-oiden kiveykset ovat vastaavaa kiveystä. Lisäksiniissä on raitoja tai pilkutusta rouhepintaisella hie-kanruskealla kivellä. Viimeistelyissä on käytettymyös harmaata noppakiveä. Aurinkolahden puisto-tien pääte on tehty harmaasta noppakivestä.

Aurinkolahden aukion ja rannan kiveyksissä väri-maailma muuttuu punaisen ja mustan sävyihin.Reunatuet ovat punaista graniittia, samoin poltet-tupintaiset muurit ja portaat. Betonikiveykset ovatpunamustaa sauvakiveä kalanruotoladontana.

Aurinkorannassa kaiteet ovat rosteria. Valaisi-mena on Louis Poulsenin Tolbod. Köynnöstelineetovat DanIntran. Roska-astiat ja penkit ovat Helsin-gin kaupungin omaa tuotantoa. Samoja kalusteitaon käytetty myös Ivan Falinin puistossa. Vanhankal-lion puistossa on ollut mahdollisuus käyttää karta-notyyliin sopivampia valkoisia Sineu Graff Viktoria-penkkejä. Vanhankallion puistossa ja Kultahiekanpuistikossa katutilaa rajaavat aidat ovat harmaitaSineu Grafin metalliaitoja, joiden perustus on suun-niteltu siten, että tarvittaessa kaide-elementti voi-daan kunnostaa muualla.

Aurinkolahden kivetyille erotuskaistoille istute-tut lehmukset ovat Helsingin kaupungin ensimmäi-siä kantavalle kasvualustalle rakennettuja puurivis-töjä. Kasvualusta on rakennettu metrin syvänä jakolme metriä leveinä kaistoina. Valurautaritilät ontuettu kantavalle kasvualustalle tarkoitetuilla tuki-kehikoilla. Gustaf Pauligin kadun seitsemän metriäleveällä keskikaistalla puut on istutettu yhtenäi-seen 60 cm syvään kasvualustaan. Maanpinta onverhottu lamoherukalla.

KUNNOSSAPIDON HUOMIOIMINENHelsingin kaupungille tulee vuosittain valtava mää-rä uusia alueita kunnossapidon piiriin. Tällä alueel-la ympäristörakentaminen on pyritty tekemään pel-kistettynä antaen tilaa merimaisemalle ja viheralu-eilla säilytetyille elementeille. Samalla on huomioi-tu, että ympäristö on mahdollisimman vähän kun-nossapitoa vaativaa ja se on rationaalisesti toteu-tettavissa niin, että alueen arvo ei ainoastaan säilyvaan kehittyy vuosikymmeniä eteenpäin.

4

Aino

-Kai

sa N

uotio

5

Sirk

ka S

aarin

en

6

Aino

-Kai

sa N

uotio

%(7��V��

456 betoni 3 2006

Aino

-Kai

sa N

uotio

7

Aino

-Kai

sa N

uotio

9,10 8

4Aurinkolahden aukion ja rannan kiveyksissä värimaailmamuuttuu punaisen ja mustan sävyihin. Betonikiveyksetovat punamustaa sauvakiveä kalanruotoladontana.

5Aurinkolahden aukion itäpuolella rantapromenadin gra-niittimuuriin rajautuu uimaranta. Hiekkaranta on tulevai-suudessa Helsingin pisin - yli 500 metriä pitkä.

6, 8Vuosaaren aluekeskukselta ja sen maamerkkinä olevaltaSuomen korkeimmalta 26-kerroksiselta asuinrakennuk-selta Cirrukselta on tulevaisuudessa kadun ja puistonmuodostama yli puolen kilometrin mittainen näkymäakse-li Aurinkolahden aukiolle ja merelle.

7Alueen ympäristörakentaminen on pyritty tekemään pel-kistettynä antaen tilaa merimaisemalle ja viheralueillasäilytetyille elementeille.

9Vanhankallion puisto 1922 rakennetun, entiseltä nimel-tään Vanhankallion huvilan ja nykyiseltä nimeltään VillaSolvikin pihapiiriä. Kartanomaisen huvilan omistaa Hel-singin kaupunki. Huvila kunnostettiin hiljakkoin ja se toi-mii nykyisin ravintolana.

10Vanhankallion puistossa ja Kultahiekan puistikossa katu-tilaa rajaavat aidat ovat harmaita metalliaitoja, joidenperustus on suunniteltu siten, että tarvittaessa kaide-ele-mentti voidaan kunnostaa muualla.

%(7��V��

46 betoni 3 200646

AURINKOLAHTI – MARITIME RESIDENTIAL AREAWITH ENJOYABLE PUBLIC AREAS IN VUOSAARITOWN BLOCK OF HELSINKI

The City of Helsinki started the planning of the regionalcentre of Vuosaari in the 1980s. The implementationplans for streets and public areas were completed for thePaulig area towards the end of the 1990s, followed byplanning of the shore areas in Aurinkolahti and the envi-ronment of the Uutela Channel. Construction started inthe zoned area in the west part of Aurinkolahti, as therewere still buildings connected with the coffee productionoperation of Paulig, the main landowner, in the area of theVuosaari regional centre. In 2009 the roastery will reloca-te in new facilities next to the Port of Vuosaari and thelogistics centre.

In the future, a more than 500 m long view axis ofstreet and park towards the Aurinkolahti Square and thesea will open up from the Vuosaari regional centre andfrom its landmark Cirrus, which is the tallest residentialapartment building in Finland with 26 storeys. The IvanFallin Park, closer to the shore, was built in 2004.

Aurinkolahti Square is part of the shore promenadebordered by the apartment blocks and the granite wallsround the plot. On the west side of the Square the prome-nade runs into a marina, and on the east side the granitewall of the promenade encloses a swimming beach. In thefuture this will be the longest sand beach in Helsinki,more than 500 m in length. The construction project of thezoned area included also filling of the reedy shore area foruse as building plots, and the beach as it exists today wasmainly built using sand excavated from the channel.

The small Kultahiekka Park in the midst of the apart-ment blocks on the shore axis continues as VanhankallioPark, which is part of the courtyard of the Villa SolvikMansion built in 1922. The Mansion that is now owned bythe City was recently renovated and serves as a restau-rant.

The appearance of the streets in the area has beenkept as minimalistic as possible, with cost savings anot-her target of this approach. Curb stones are grey granite,and the streets and bicycle paths are asphalted. In thepavings of the Aurinkolahti Square and the shore the co-lour world changes to shades of red and black.

AURINKOLAHDEN ALUEEN SUUNNITTELUPauligin ja Aurinkolahden länsiosan kaava-alueenkatujen ja puistojen suunnittelun on tehnyt RambollFinland Oy. Ranta-alueiden suunnittelu tapahtuiyhteistyönä Arkkitehtitoimisto Pääsky & SiistonenOy:n kanssa.

Tulevina vuosina Aurinkolahden vetovoimaisuustulee entisestään lisääntymään Aurinkolahden län-siosan kaava-alueen itäpuolelle rakentuvan Uute-lan kanavan myötä.

Aurinkolahden länsiosan kaava-alueella raken-netaan parhaillaan myös paikan historiaa ja omi-naispiirteitä korostavaa puistoaluetta, Lill-Kallvikinpuistoa, joka liittää Aurinkolahden Kallahden alu-eeseen. Lill-Kallvikin puiston keskeisenä osana onpuistossa sijaitsevan 1920-luvulla rakennetun Hie-talan huvilan ja sen edustalla olevan kunnostetta-van joonialaisen pylväikön välille palautettava aika-kauden muotopuutarha.

11, 12Uimaranta rajautuu rantapromenadin graniittimuuriin.Reunatuet ovat punaista graniittia, samoin poltettupintai-set muurit ja portaat.

Sirk

ka S

aarin

enSi

rkka

Sa a

rine n

11

12

%(7��V��

betoni 3 2006 47

Vaasan kävelykeskustan vuonna 1994 käynnistynytkehitystyö on läpikäynyt monen muun kaupunginvastaavan hankkeen tavoin innostuksen, epäilyn,vastustuksen, hien ja ilon vaiheet. Kaupunkisuun-nittelijoiden esille tuomat uhkakuvat kaupunkikes-kustan elinvoiman kuihtumisesta muun muassamarket-rakentamisen vuoksi herättivät eloisan kes-kustelun siitä, mitä pitäisi tehdä.

Kaupunkikeskustan uudistaminen on siis Vaasas-sakin ollut pitkä prosessi. Syyskuussa 2006 vihitynkävelykeskustan uudistamisen lähtökohtana voi pi-tää kaupunginhallituksen jo vuonna 1980 tekemääpäätöstä autottomasta torista. Paikallisliikenteenterminaali siirrettiin 1980-luvun puolessa välissätorilta Kauppapuistikolle ja sieltä se on edelleensiirretty Raastuvankadulle. Kesäkausina vuodesta1988 toteutettiin useita kevyitä kävelykatukokeilu-ja, jotka herättivät mielipiteitä sekä puolesta ettävastaan.

ENSIN PYSÄKÖINTILAITOS TORIN ALLE1990-luvun alussa alettiin keskustella keskuskort-telin Rewell Centerin kattamisesta ja muuttamises-ta kauppagalleriaksi. Hanke vaati asemakaavamuu-toksen, jonka mukaan vapaaksi ostettavat 100 au-topaikkaa tuli sijoittaa torin alle. Tätä tarkoitustavarten perustettiin Vaasan Toripysäköinti Oy, jonkaosakkaiksi tuli torin ympärillä olevien kiinteistöjenomistajia ja muutamat pankit. Kaupungin osuus yh-tiössä oli hyvin pieni, vain 60 vuoden maanvuokraapporttina sekä vastaavan suuruinen rahasumma.

Kaupunki teetti useita keskustan kehittämiseenliittyviä selvityksiä mm. ruotsalaista konsulttifir-maa Nordplan Ab:tä käyttäen. Kaupungin keskus-tan vetovoimaa ja kilpailukykyä haluttiin lisätä suh-teessa keskustan ulkopuolisiin marketteihin. Suun-nitteluprojektia johti kaupunkisuunnitteluvirastonja teknisen viraston edustajista muodostettu työ-ryhmä ja konsulttina toimi Arkkitehtitoimisto Aito-aho & Viljanen. Asemakaavamuutoksen vahvistu-minen pitkittyi valitusprosessien takia, mutta toi-saalta detaljisuunnitteluun jäi riittävästi aikaa hy-vän ja toimivan ratkaisun löytämiseksi.

VAASAN KESKUSTA UUDISTUI KÄVELYKESKUSTAKSI

Timo Martonen, Vaasan kaupungininsinööri

1, 2Eri toiminnoille, jalankulku, pyöräily, huoltoajo, terassit,kalusteet, viheralueet jäsenneltiin omat alueet.

Puut

arha

liitto

1

Puut

arha

liitto

2

%(7��V��

betoni 3 200648

Pysäköintilaitos, johon tuli 468 autopaikkaa kah-dessa tasossa, toteutettiin avolouhintaratkaisunayhdellä ajorampilla etelään Kauppapuistikolle. Py-säköintilaitos avattiin vuonna 1995 ja seuraavanavuotena pidettiin saneeratun kauppatorin avajaiset.Torin laajaa yleisilmettä oli pienennetty Ylä- ja Ala-torin lehmuspuurivillä sekä torin etelälaitaan raken-netulla pergolalla, jonka vieressä oli joukkoliiken-teen pysäkit Vaasanpuistikon suuntaisina.

Tärkeimpänä asiakirjana kävelykeskustan kehittä-misessä voidaan pitää keskustan osayleiskaavaa,joka vahvistettiin ympäristöministeriössä 1995.Vuonna 1997 perustettiin Vaasan Liikekeskusta ry,joka liittyi samana vuotena perustettuun valtakun-nalliseen Elävä Kaupunkikeskusta ry:hyn. Vaasan Lii-kekeskusta ry toimii linkkinä keskustan yrittäjien,liikkeiden, kiinteistönomistajien ja kaupungin välilläja on aktiivinen markkinoinnin ja tapahtumien järjes-täjä. Yhdistykseen kuuluu peräti 230 jäsenyritystä.

YLEISSUUNNITELMAHYVÄKSYTTIIN VUONA 2000Näin edettiin muutama vuosi kun rahoitusta varsi-naisen kävelykeskustan toteutukselle ei kaupungintiukassa taloudessa saatu aikaiseksi. Kaupungin-hallitus oli hyväksynyt kävelykeskustan yleissuunni-telman vuonna 2000. Aika teki kuitenkin tehtävänsäja tuli tarve laajentaa hyvin toimivaa pysäköintilai-tosta. Samalla Alatorin puolella kehiteltiin uuttagalleriaa, HS-Centeriä.

Jälleen uudet ratkaisut vaativat asemakaavantarkistuksen ja tämä laadittiin kiireisellä aikataulul-la siten, että se sai lainvoiman vuonna 2002. Uu-dessa asemakaavassa Rewell Galleria -kortteli onmerkinnällä keskustoimintojen korttelialue. Hovioi-keudenpuistikko on varattu jalankululle sekä pyö-räilylle ja osalla aluetta on huoltoajo sallittu. Uuttaovat myös Hovioikeudenpuistikolle sijoittuvat kaksikioskirakennusta sekä Kauppapuistikon keskiosalle

sijoittuva liiketila. Liiketilan molemmin puolin sijoi-tettiin pysäköintilaitoksen laajennusosan ajorampitpohjoiseen. Kioskit ja liiketila on toteutettu yksityi-sellä rahoituksella.

Kaupungin ydinkeskusta oli taas melkoisena työ-maana ja myllerryskenttänä. Kiivasta keskusteluakäytiin Suomen Vapaudenpatsaan huomioimisestapysäköintilaitoksen laajennuksessa. Sotaveteraani-en vaatimuksesta patsaan jalusta ja sen alusta jä-tettiin rauhoitettuna laitoksen sisälle. Laajennusvalmistui vuonna 2003 ja nyt Toriparkissa on 841autopaikkaa. Laitokseen on kaksi ajoramppia, poh-joisesta ja etelästä sekä maanalaiset jalankulkuyh-teydet viereisiin liiketiloihin. Käytännössä tämä rat-kaisu toimii Vaasan oloissa vallan mainiolla tavalla.

YLEINEN MIELIALA VIHDOINKÄVELYKESKUSTAMYÖNTEISEKSIUutta tuulta kävelykeskustan toteutukselle toi myösuusi kaupunginjohtaja Markku Lumio, joka laittoi it-sensä likoon sen edestä, että kaupungin ydinkes-kusta eli kaupungin olohuone oli saatava arvoiseen-sa kuntoon. Niinpä entiset vastustajatkin vähitellenmuuttuivat kävelykeskustan kehittämisen kannatta-jiksi ja alkoi laajempi yhteen hiileen puhaltaminen.Vuonna 2002 kaupunginhallitus hyväksyi Vaasankävelykeskustan projektisuunnitelman ja samanavuonna perustettiin Vaasan Torilämpö Osuuskuntatarkoituksena rakentaa lumensulatusjärjestelmäkeskustaan.

Sulatettavan alueen koko on runsaat 10 400 ne-liömetriä. Kaupungin vastuulla on alueesta 43 %,lopusta vastaavat alueen kiinteistöt. Järjestelmärakennettiin rinnan kävelykeskustan rakentamisenkanssa vuosina 2003-2005.

KESKUSTALIIKENTEELLE ASTEITTAINRAJOITUKSIAVaasan liikennejärjestelmässä suuri osa liikentees-tä ohjautuu keskustaan. Yhdystie jatkeineen kerääkyllä osan ohitusliikenteestä, mutta keskustan ke-hän ylittää päivittäin noin 110 000 ajoneuvoa janäistä osa rasittaa aivan torin laitaa. Tulevaisuu-dessa Vaasanpuistikon liikennettä voidaan tehtyjenselvitysten valossa asteittain rajoittaa. Kaupungis-sa on yli 160 km kevyen liikenteen väyliä, muttakeskustassa on vielä joitakin verkollisia puutteita,

3

Puut

arha

liitto

4

Sirk

ka S

aarin

en

5 Sirkka Saarinen

%(7��V��

49betoni 3 2006

3, 4Kioskien viereen on sijoitettu graniittiset vesiaiheet joidenyhteyteen on lisäksi sijoitettu kuvanveistäjä Erkki Kannostontekemät pronssiveistokset ”Syvä jano” sekä ”Matkakuume”.

5Suurin osa kalusteista; penkit, roskikset, pyörätelineet,nojailutelineet, jopa kaivon kannet on suunniteltu vartavasten tätä kohdetta varten eli ovat mallia ”Vaasa”.

6Kiivasta keskustelua käytiin Suomen Vapaudenpatsaan huo-mioimisesta pysäköintilaitoksen laajennuksessa. Patsaan ja-lusta ja sen alusta jätettiin rauhoitettuna laitoksen sisälle.

7, 8Torin alle tehty pysäköintilaitos avattiin vuonna 1995 ja seu-raavana vuonna pidettiin saneeratun kauppatorin avajaiset.Torin laajaa yleisilmettä oli pienennetty Ylä- ja Alatorin leh-muspuurivillä sekä torin etelälaitaan rakennetulla pergolalla,jonka vieressä oli joukkoliikenteen pysäkit.

6 Puutarhaliitto

Sirk

ka S

aarin

en

7

Sirk

ka S

aarin

en

8

joita pyritään korjaamaan.Joukkoliikenne on, kuten useimmissa keskisuu-

rissa kaupungeissa, moniongelmaista. Paikallislii-kenteen pysäkit sijaitsevat torin laidalla Vaasan-puistikolla ja Raastuvankadulla. Pysäkkijärjestelytkaipaavat hieman kohentamista. Toriparkin lisäksitoria ympäröivissä kortteleissa on lisäksi useita py-säköintikellareita, joissa asiakkaat voivat pysäköi-dä jopa ilmaiseksi. Pysäköintipalvelut ovat näin ol-len hyvällä tasolla. Huoltoliikenne aiheuttaa useinongelmia, mutta toisaalta sille ei vielä ole asetettuaikarajoituksia. Huoltologistiikka, nuorison ajokult-tuuria ja skeittari- ja muita ongelmia parannetaantiiviissä yhteistyössä poliisin kanssa

PUISTOMAISUUS JA AVARUUS ANTOIVATTILAA TOIMINTOJEN JÄSENTELYLLEKävelykeskustan katusuunnitelmat hyväksyttiinteknisessä lautakunnassa keväällä 2004. Muidenkaupunkien kävelykatuihin verrattuna detaljisuun-nittelu oli haastavaa, sillä Vaasassa Hovioikeudenpuistikon leveys on noin 33 metriä. Ratkaisun luon-ne on täten huomattavasti puistomaisempi ja ava-rampi kuin yleensä muualla.

Eri toiminnoille, jalankulku, pyöräily, huoltoajo,terassit, kalusteet, viheralueet jne. jäsenneltiinomat alueet. Alueen esteettömyyden korostamisek-si vammaisten liikkumisen edellytyksistä laadittiinerilliset selvitykset. Tavoitteena oli luoda omalei-mainen, merellinen, korkealuokkainen kaupunkiym-päristö, joka samalla olisi viihtyisä ja kestävä.

Pintamateriaaliksi valittiin suurelta osin luon-nonkivi, jolloin perinteisen nupukiven lisäksi valit-tiin Baltic Brown -graniittilaatat. Pinnan alla oli pai-koitellen ahdasta saada kaikki vesihuollon ja kauko-lämmön putket sekä sähkö- ym. kaapelit mahtu-maan. Suurin osa kalusteista; penkit, roskikset,pyörätelineet, nojailutelineet, jopa kaivon kanneton suunniteltu varta vasten tätä kohdetta varten eliovat mallia ”Vaasa”. Katuvalistukseksi jätettiin pe-rinteiset riippuvalaisimet, mutta valaistusta on täy-dennetty ”Faros” -merkkisillä pollarivalaisimilla.Tämän lisäksi istutukset on valaistu, katupinnassaon led-valoja ja on käytetty muita valotehosteita.

Jotta ei keskustaa täysin olisi sumputettu ja jottaliikkeisiin pääsy voitiin varmistaa kaikissa oloissa,soviteltiin rakennustyöt pääasiassa kahdelle vuo-

delle eli vuodet 2004 ja 2005. Kävelykeskustan ve-siaiheiden pumppaamo puhdistusjärjestelmineen,sähkölaitoksen muuntamo, katulämmityksen tekni-set tilat sekä maanalaisen jätehuollon vaatimat ti-lat saatiin kätevästi sijoitettua pysäköintilaitoksenkylkeen.

TAIDE INSPIROIUusi liiketila sekä uudet kioskit muodostavat nytVapaudenpatsaan taakse pienemmän aukion varsi-naisen torin lisäksi. Kioskien viereen on sijoitettugraniittiset vesiaiheet ja näiden yhteyteen on lisäk-si sijoitettu kuvanveistäjä Erkki Kannoston tekemätpronssiveistokset ”Syvä jano” sekä ”Matkakuume”.Kolmas veistos ”Varjoja puistossa” sijaitsee Hovi-oikeuden puistikossa Hartmaninkujan jatkeella.Kannoston veistokset, joita veljesten Gröndahlinsäätiö on rahoittanut, käyvät omalla tavallaan mie-lenkiintoista dialogia Vapaudenpatsaan kanssa.

%(7��V��

betoni 3 200650

Näköispatsaiden lisäksi alueelle on suunniteltu va-lotaideteos.

MITÄ MAKSOI?Kaupungin taloudelliset panostukset kävelykeskus-taan muodostuvat pysäköintilaitoksen I vaiheenkunnallisteknisten töiden, noin 1 milj. euroa, lisäksi1,5 milj. euroa pysäköintilaitoksen laajennukseen,vajaat 3 milj. euroa varsinaiseen kävelykeskustaansekä runsaat 0,2 milj. euroa lumensulatusjärjestel-mään eli yhteensä alle 6 milj. euroa. Tämä on suh-teellisen pieni summa verrattuna liike-elämän sat-sauksiin gallerioihin, pysäköintilaitokseen ym. liike-tiloihin.

Kävelykeskusta on saanut paljon myönteistä pa-lautetta ja vaasalaiset ovat ottaneet uudistetunkeskustan innolla vastaan. Yksi kohokohta oli käve-lykeskustan upea vihkiäistilaisuus syyskuussa. Sitäkunnioitti läsnäolollaan Ruotsin kuningaspari, jokatoi onnittelut 400-vuotissyntymäpäiviään viettäväl-le Vaasan kaupungille.

Nyt on luotu puitteet kuntoon kaikentyyppisillekeskustatoiminnoille kuten kauppatori, kesätori,talvitori, iltatori, paraatitori, markkinatori ym. Pal-jon tapahtumia on järjestetty keskustassa ja tätänousua toivotaan puitteiden järjestäjinä jatkossa-kin. Ulkotarjoilualueille ja torimyynnille on laadittuohjeistot ja laatutasotavoitteet, joilla pyritäänomalta osaltaan nostamaan keskustan visualista il-mettä. Viihtyvyyden säilyttämiseksi ja parantami-seksi uutena haasteena on alueen puhtaanapidonjärjestäminen yhteistyössä kiinteistöjen kanssa.

Laadituissa suunnitelmissa Vaasan kävelykes-kusta on huomattavasti laajempi kuin nyt valmistu-nut alue, joten tältä osin riittää haasteita jatkossa-kin ja tähän antaa vahvistettu keskustan osayleis-kaava hyvät mahdollisuudet.

9Ruotsin Kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Kuningatar Silviakunnioittivat syyskuussa 2006 läsnäolollaan Vaasan käve-lykeskustan vihkimistilaisuutta.

9

Klau

s Ko

ivul

a

TOWN CENTRE OF VAASARENOVATED INTO A PEDESTRIAN CENTRE

The renovation of the town centre of Vaasa has been along process. The decision of the Town Council of a car-free centre, made already in 1980, can be considered asthe starting point of the project. Over the years manyplans have been drawn up, discussions conducted andcomplaints filed.

The pedestrian centre of the town was inaugurated ina prestigious ceremony in the autumn of 2006, celebra-ting the 400th anniversary of the town, with the King andQueen of Sweden present to witness the occasion.

Some 850 parking spaces have been built under themarket square in two stages. The entire square has beenrepaved and access drive lanes and pedestrian corridorsto the parking garage have been built.

In comparison with pedestrian streets in other towns, thedesign of the details posed a challenge due to the 33 metreswide park of the Vaasa Court of Appeal. The solution is muchmore park-like and spacious than usually. Separate areaswere allocated for pedestrians, cyclists, service vehicles, ter-races, fixtures, green areas etc. In order to emphasise thefree-access nature of the area, special investigations wereconducted to determine the requirements of handicappedaccess. The objective was to generate an urban environmentcharacterised by individuality, the vicinity of sea, and highquality, which would also be enjoyable and durable.

The surface material is natural stone in most areas.Most of the fixtures, such as benches, bicycle parkingracks, lean-to railings and even well covers were desig-ned specifically for this project as products of type “Vaa-sa”. Street lighting is realised with traditional pendantluminaires, complemented with light bollards. Plant lightshave also been used; there are LED lights on the surfaceof the street, and other types of accent lights.

In order to avoid unreasonable inconvenience in thecentre area and to ensure easy access to the stores in allconditions, building work was mainly divided over twoyears, 2004 and 2005. The pumping centre for the waterutilising themes of the town centre, complete with a puri-fication system, as well as the transformer station of theelectrical company, the technical facilities for the streetheating system and the facilities required for under-ground waste management could all be conveniently lo-cated beside the parking garage.

%(7��V��

betoni 3 2006 51

MICROPOLIS, HELSINKI

Janne Saario,maisema-arkkitehti yo

Hannu Koho

1Micropoliksen suunnittelun lähtökohtana oli luoda kol-laasinen puutarha, jonka muodot soveltuvat skeittauk-seen.

Asemapiirros

%(7��V��

betoni 3 200652

Hannu Koho2 3 Hannu Koho4

%(7��V��

betoni 3 2006 53

MICROPOLIS, HELSINKI

Micropolis is a public park, open to everybody. The star-ting point in the design was to create a collage-type gar-den with shapes suited for skateboarding. Micropolis con-sists of various details copied from the form world of thestreets, of green areas and an organically shaped pool.

The objective was to preserve all the trees in the area.A network of green areas, connected with lawn corridors,runs inside the park. The hares of the Central Park used tofeed here at nights. The lawn corridors ensure animalscan wonder freely in the park, and create interesting chal-lenges to skateboarders. Thanks to subtle level differen-ces the view over the entire park is unblocked.

Paved surfaces have been realised using red and sand-brown non-beveled concrete stones. The paving dries

2, 4Maahan upotettu mutkitteleva allas, eli ”pooli” on valettukuitubetonista. Valun sisällä on muotoon taivutettu teräs-raudoitus. Pintakerros on ruiskubetonoitu, hiottu ja käsi-telty akryylihartsiliuoksella.

3Alueen kaikki puut pyrittiin säilyttämään. Muutama huo-nokuntoinen puu tosin korvataan uudella.

5Micropolis on kaikille avoin julkinen puisto.

quickly after rain, and the granite curbstones round thepaved surfaces keep the concrete stones in place and cre-ate more angles for skateboarders. The bridges runningover lawn areas as well as all the other special stones aregrey granite from Kuru and red granite from Taivassalo.

The material of the winding, in-ground pool is fibrousconcrete, with form-bent reinforcement embedded in theconcrete. The surface layer is shotcreted, ground and tre-ated with an acrylic resin solution. A zinc-coated metaltube runs round the pool.

Visitors to the park may also encounter a crater com-pass, a pyramid fountain for birds, a clearing dominatedby apple trees and a scented black box.

“ If I keep a green bough in my heart, then the singingbird will come!”

-Chinese proverb

Micropolis on kaikille avoin julkinen puisto. Se sijait-see Helsingissä, Eläintarhan puistoalueella. Norden-skiöldinkadun vilkas liikenne huristaa puiston pohjois-puolella ja eteläpuolella sijaitsee Eläintarhan yleisur-heilukenttä.

Suunnittelun lähtökohtana oli luoda kollaasinenpuutarha, jonka muodot soveltuvat skeittaukseen.Micropolis koostuu kaupungin katujen muotomaail-man yksityiskohdista, nurmialueista sekä orgaani-sen muotoisesta altaasta.

Alueen kaikki puut pyrittiin säilyttämään. Muuta-ma huonokuntoinen puu korvataan uudella. Puidensijainti on vaikuttanut osaltaan puiston muotoon.Micropoliksen sisällä kulkee viherverkosto, missänurmialueet on yhdistetty toisiinsa nurmikäytävillä.Keskuspuiston rusakot tapasivat laiduntaa alueellailtaisin. Nurmikäytävät säilyttävät eläinten esteet-tömän kulun puistossa, sekä luovat mielenkiintoisiahaasteita skeittareille. Puiston tasoerot ovat hieno-

MICROPOLISArkkitehtisuunnittelu: Janne SaarioRakennesuunnittelu: Finnmap Consulting Oy /

Kari KangasniemiTilaaja, rakennuttaja: Helsingin kaupungin

liikuntavirasto,rakennusvirasto januorisoasiankeskus

Pääurakoitsija: Rakennustaito Hirvonen

varaisia. Täten näkymä puiston ylitse säilyy.Pintojen laatoitukseen on käytetty punaisen ja

hiekanruskean sävyisiä viisteettömiä betonikiviä.Laatoituspinta kuivuu sateen jälkeen nopeasti. Laa-toituksen ympärillä kiertää graniittiset reunakivet,jotka pitävät ladonnan paikallaan ja tuovat lisääskeitattavia kulmia puistoon.

Nurmikaistaleiden yli kulkevat sillat, sekä muutvarustelukivet, ovat Kurun harmaata ja Taivassalonpunaista graniittia. Nämä kaksi graniittilajia sovel-tuvat parhaiten skeittaukseen.

Maahan upotettu mutkitteleva allas, eli ”pooli”on valettu kuitubetonista. Valun sisällä on muotoontaivutettu teräsraudoitus. Pintakerros on ruiskube-tonoitu, hiottu ja käsitelty akryylihartsiliuoksella.Poolia reunustaa sinkitty metalliputki.

Poolin muodon toteutus oli haastava. Kaksois-kaarevien pintojen säteet vaihtelevat poolin syven-tyessä, joten tekovaiheessa oli käytössä monta eri

kaarisabluunaa.Puistossa kävijä saattaa myös törmätä kraatteri-

kompassiin, pyramidi-varpusaltaaseen, omenapuu-aukioon sekä tuoksuvaan mustaanlaatikkoon.

”Jos säilytät sydämessäsi vihreän oksansaat myös laululinnun…”-kiinalainen sananlasku.

%(7��V��

betoni 3 200654

Hovinsuon urheilupuistoon, rauhallisen perinteik-kään asuinalueen viereen, Kuusamontien kupee-seen, jalkapallo- ja pesäpallokenttien rinnalle onOulun kaupungin liikuntavirasto rakentamassa suo-malaisittain ainutlaatuista liikuntapaikkaa. Nytpuolivalmiina ja ilman ohjattua seuratoimintaa senäyttää palvelevan yhtä suurta käyttäjämäärää,kuin viereiset joukkuepelien kentät. Hovinsuon rul-lalautailupuistosta ollaan rakentamasta Suomenesimäistä betonista skateparkia, eli skeittipuistoa.

Yleisestä käsityksestä poiketen betoni on vane-rin sijaan se ensisijainen ja alkuperäinen skatepar-kien rakennusmateriaali. Vaikka vaneriset rampit jaskatekalusteet eli härvelit ovat ehdottomasti paik-kansa rullalautailukulttuurissa ansainneet neljän-nesvuosisataisen historiansa aikana, skeittarienunelmat on tehty kivestä jo puoli vuosisataa.

Vaikka skeittaus on pohjimmiltaan rakennetunympäristön soveltavaa käyttöä, betoninen skate-park-rakentaminen elää maailmalla nyt toista kulta-aikaa huomattavasti 70-luvulta jalostuneena ja am-mattitaitoisempana. Pitkän historiansa ja upeidenmahdollisuuksiensa vuoksi, betoninen skatepark onkasvanut ulos simulaation sitkeästä asusta omaksiharrastajien arvostamaksi skeittiympäristön tyypiksi.

Skeittarien toiveisiin ei kuitenkaan pelkkä kova jaharmaa riitä. Suomessakin vanhimmat skeittaritunelmoivat 70- ja 80-lukujen tyyliin amerikkalaistentakapihojen syvistä betoniuima-altaista, nuorisollesuurin tarve on sileistä laajoista luonnonkivisistäkaupunkipuistorakenteista, mutta moni Oulunkin lä-hiympäristössä on oppinut skeittaamaan lähes ai-noastaan asfaltille kasattuja vanerikekoja. Kuiten-kin maailman kuuluisimmatkin skeitattavat kaupun-kitilat ovat pinta-alaansa nähden hyvin yksipuolisiaollakseen puhtaasti skettikäyttöön tarkoitettuinajärkevän tehokkaita, eikä uima-allaskaan skeittai-luun rakennettuna ole enää uima-allas.

Hovinsuon skateparkin pohjimmainen idea olivastata niin tarpeisiin, tottumuksiin kuin unelmiinkin.Rullalautailupuistolle varattu alue oli n. 4000 m2,joten monipuolisuus oli paitsi mahdollista, myösparas tapa hyödyntää koko alue ilman toistoa. Ka-tuskeittaus vaatii eniten tilaa, joten sille pyhitettiinalasta puolet. Loppu muodostuu keskenään lomittu-vista erilaisista betoni- ja vaneriskateparkeille omi-naisista muodoista kurinalaisesti kolmeen koordi-natistoon sidottuina. Osien lomitus mahdollistaaniiden käyttämisen toisiaan hyödyntävänä kokonai-suutena. Tiukasta sovituksesta huolimatta näinsaatiin järjestettyä myös lajille olennaista vapaatapotkuttelualustaa ja oleskelualaa istuskelupaikkoi-neen. Kokonaisuus muodostaa skeitattavan geo-metrian kirjon, missä rullalautailija voi oivaltaamahdollisuuksia, joita ei ole sormella osoitettu.

Näennäisesti puolet alueesta on nostettu ympä-ristöään korkeammalle ulkoreunaltaan nurmettunapyramidina. Tämä nurmipyramidi on ikään kuin lei-kelty ja koverreltu sisäpuoleltaan skateparkiksi,joka muodostuu betonista ja alimmalta tasaiseltaosalta suurelta osalta myös asfaltista.

Estetiikassa on pyritty odotuksia vastaavaan ska-

teparkien perinteen betoniseen ilmeeseen ja teolli-suusrakentamisen detaljiikkaan. Yksivärisenä janäennäisen värittömänä harmaa betoni toimii neut-raalina varjoja ja geometriaa korostavana materi-aalina, mikä palvelee myös käyttöä. Alue päätettiinrajata puuistutuksin muuten aukean kenttäalueentuulilta suojaamaan.

Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, nyt val-miina olevalla suorakulmaisella puolella on käytet-ty sekä betonielementtirakenteita että paikalla va-lettuja rakenteita. Altaita rakennetaan parhaillaanpaikalla valaen. Liu’uttaviksi tarkoitetut kulmatovat katuskeittialueella Kurun harmaata graniittiaja altaiden reunoilla on käytetty sinkittyä teräsput-kea. Katuskeittauksessa käytettävät teräskaiteetovat siirreltävissä ja korkeudeltaan säädettävissä.Myös turvakaiteet ovat sinkittyä terästä.

Hanketta pääurakoi omana työnään Oulun kau-pungin liikuntavirasto. Haasteellinen toteutus pää-tettiin tehdä vaiheittaisena, jotta rakentamisenedetessä ehdittäisiin oppia ja reagoida - kehittäävalutekniikkaa, yksityiskohtia ja tarvittaessa tar-kentaa yksityiskohtien mitoitusta, mikäli niissä ha-vaittaisiin epäkohtia. Arvokkaita kommentteja

HOVINSUON RULLALAUTAILUPUISTO

Henri Kangas, arkkitehti yo, rullalautailija

1Luonnosvaiheen mallinnos Hovinsuon rullalautailupuis-tosta – skeittialue sijaitsee urheilukenttien yhteydessä.

2Laajalla katuskeittausalueella on tilaa myös rauhalliseenpotkutteluun.

3Alue on jaettu kolmeen keskenään lomittuvaan osa-alu-eeseen niissä tapahtuvan skeittauksen luonteen mukaan.

Mallinnos Henri Kangas1

%(7��V��

betoni 3 2006 55

suunnitelmiin on prosessin aikana pyydetty Oulunrullalautailijat ry:n aktiivijäseniltä ja muilta skeitti-paikkoja suunnitelleilta tai rakentaneilta lajin har-rastajilta.

Suunnittelultaan ja rakentamiseltaan haasteelli-sin osuus on parhaillaan rakenteilla. Toteutuksenhaastavuutta lisää skeitattavien pintojen ja kulmienehdoton tasaisuus, saumattomuus sekä tarkka geo-metrinen johdonmukaisuus. Kokonaisuuden ja mo-nimutkaisimpien kaarevien pintojen mitoituksenhallinnassa käytetään apuna 3D-malliin perustuvaatäkymetrimitoitusta. Muotitus rakennetaan pääosinperinteisten työpiirustusten pohjalta. Vaikeimmatteräsputkiosuudet on myös mitoitettu suoraan 3D-piirustuksiin.

Nyt yhden kesän käytössä ollutta osuutta voidanpitää suuren käyttäjämäärän ja palautteen perus-teella onnistuneena. Jokunen tapahtumakin on ska-teparkissa jo järjestetty. Valmistumassa oleva puolituonee käyttäjäkuntaan vielä oman lisänsä. Odo-tukset ovat kovat, sillä niitä on kypsytetty halvoissavaneritynnyreissä jo parikymmentä vuotta.

HOVISUON RULLALAUTAILUPUISTO

Rakennuttaja ja Oulun kaupunki,pääurakoitsija: LiikuntavirastoArkkitehtisuunnittelu: arkkit. yo Henri KangasBetonielementtienrakennesuunnittelu: rak.ins. Pekka PesonenBetonielementit: Rajaville Oy, OuluValmisbetoni: Ruskon Betoni Oy, OuluAsfaltti ja graniitti: Lemminkäinen OyTeräsosat: Oulun kaupunki, konepaja

sekä Sah-ko Oy

Juha

Sar

kkin

en

2

3

Juha

Sar

kkin

en

HOVINSUO SKATEBOARDING PARK

The basic idea of the Hovinsuo skatepark under construc-tion in Oulu is to fulfil needs and demands, and alsodreams. The total area reserved for skateboarding wasca. 4000 m2, so an approach based on versatility was notonly possible but the best way to take advantage of thewhole area without repetition. Half of the area was dedi-cated to street skating, and the rest comprises variousshapes that are characteristic of concrete and plywoodparks, intertwined in a disciplinary manner into threecoordinate systems. The overlapping of the different sec-tions makes it possible to utilise them as an inter-compli-mentary entity.

Half of the area appears to be at a higher level than thesurroundings, realised as a pyramid with a lawned outerside. It is as if the inside of this lawn pyramid were cutand fluted into a skatepark, made of concrete. A large partof the level bottom section is also asphalted.

In aesthetic terms, the objective has been to create the

concrete impression traditionally expected of skateparks,and to use details in the same way as in industrialconstruction. As a single-colour, apparently colourlessmaterial, the neutral grey concrete emphasises shadowsand geometry, which is an advantage also from the users’point of view. It was decided to plant trees around thearea to protect the expanse from wind.

The rectangular side that has now been completeddisplays both prefabricated concrete units and cast-in-situ structures, as indicated in the original plan. Pools areat present under construction, realised as structures con-creted on the site. Corners designed for sliding are madeof grey Kuru granite in the street skating area, and zinccoated steel pipes have also been used round the pools.The steel rails used in street skating are detachable, andadjustable in height. Safety rails are also made of zinccoated steel.

%(7��V��

betoni 3 200656

VEISTOSTEN TÖÖLÖNLAHTI 2006

Taidekivenveisto ry järjesti kesällä 2006 laajan,suurelle yleisölle tarkoitetun ulkoveistosnäyttelynHelsingissä Töölönlahden eteläpuoleisessa kukka-tarhassa. Näyttely oli avoinna kesäkuun puolestavälistä lokakuun puoleen väliin.

Mukana näyttelyssä oli 20 suomalaista kuvan-veistäjää. Edustettuina ovat kaikki veistomateriaa-lit: pääpaino oli kivessä, mutta mukana oli myösveistoksia puusta ja metalleista. Veistokset ovatverrattain suurikokoisia ja kestäviä.

Mukana oli perinteisten veistosten ohella myösjoitain käsitteellisiä teoksia. Yhteensä teoksia oliliki 35. Taidekivenveisto järjesti vastaavan näytte-lyn kesällä 2000 Finlandia-talon ja Oopperan väli-sellä puistoalueella.

Näyttely toteutettiin yhteistyössä Helsingin kau-pungin kulttuuriasiainkeskuksen kanssa. Näyttelyätukivat myös Alfred Kordelinin yleinen edistys- jasivistysrahasto, Valtion kuvataidetoimikunta, Uu-denmaan taidetoimikunta ja Loimaan kivi Oy.

Yksi veistosnäyttelyn taiteilijoista oli Pertti Kukko-nen. Hän kertoo omien veistoksiensa tekniikasta: ‘’Veis-tokset on toteutettu ohuena valuna styroksiin tehdynmuodon päälle. Materiaalina on käytetty valkosement-tiä ja erivärisiä hiekkoja sekä paikoittain myös pigment-tiä. Sininen teos on saanut värimaailmansa betoniinsekoitetusta kuparista. Betoni on notkistettu voimak-kaasti ja siihen on lisätty muoveja, jolloin vesisementti-suhde on saatu hyvin alhaiseksi, jopa alle 0.30:n. Kovet-tumisen jälkeen pinta on hiottu kiiltopintaan.’’

TAIDEKIVENVEISTO RYTaidekivenveisto ry:n perustivat vuonna 1990 kiveämateriaalinaan käyttävät kuvanveistäjät turvatak-seen kiviveistämötoiminnan jatkumisen päkaupun-kiseudulla. Tattarisuon kiviveistämö on yksi maam-me harvoista taidekivenveistämöistä ja ainoa, jokaon taiteilijoiden itsensä ylläpitämä. Tattarisuollatyöskentelee tänä päivänä kymmeniä kuvanveistä-jiä niin perinteisin kuin nykyaikaisinkin menetelmin.Taidekivenveisto ry järjestää kursseja harrastelijoil-le ja taideopiskelijoille. Edistääkseen taidekiven-veiston asemaa yhdistys järjestää myös näyttelyjä.– SS

2

1, 2”Pilvi” 2006Tässäkin teoksessa on styroksisisus. Teoksen massan run-koaineena on käytetty erivärisiä, harmahtavia hiekkoja.Kuviokohdat on toteutettu väripigmenteillä.

1

Valo

kuva

t: M

aritt

a Ko

ivis

to

%(7��V��

betoni 3 2006 57

3Pertti Kukkosen taideteokset Finlandia-talon edustalla.

5”Sininen hetki” 2004Teoksen valmistustapa on sama kuin teok-sen ”Aurinko nousee”, mutta betonin seas-sa on käytetty hienoa kuparijauhetta, jokamuodostaa sinisen värin.

4”Aurinko nousee” 2005Teos on valmistettu tekemällä ensin styrok-sisisusta, jonka päälle on liimattu nelis-kanttisia mustia graniittipaloja. Styroksi onpinnoitettu voimakkaasti notkistetulla be-tonilla, jossa runkoaineena on käytetty eri-tyyppisiä punaisia graniittirouheita. Noinsenttimetrin paksuisesta kerroksesta onrunkoaineen paljastamiseksi ja kiiltopinnanaikaansaamiseksi hiottu puolet pois, jotenkerros on vain viitisen millimetriä paksu.Pienestä vesisementtisuhteesta johtuenpinnassa ei ole lainkaan halkeamia.

34

5

%(7��V��

betoni 3 200658

Arabianrannan uudella asuntoalueella Helsingissänoudatetaan ns. taiteen prosenttiperiaatetta. Senmukaisesti kaupunki velvoittaa rakentamista vartenluovuttamillaan tonteilla rakennuttajia käyttämään1-2 % jokaisen tontin hankintakustannuksista tai-teeseen. Periaate ulottuu myös katu- ja viheraluei-den rakentamiseen.

Uusin Arabianrannan taideteos on taiteilija AnnSundhomin ‘’Oasen,’’ jonka kansanedustaja Eva Bi-audet paljasti Jan-Magnus Janssonin aukiolla 29.syyskuuta 2006.

Ann Sundholmin ‘’Oasen’’ koostuu kolmesta nuk-kuvasta leijonasta pehmeän oranssin valon alla, po-reilevan veden keskellä. Leijonat ovat noin neljämetriä pitkiä ja 80 senttiä korkeita. Kullanväriset,betonista valetut leijonat makaavat soikealla muku-lakivialustalla. Soikean alustan ulkoreunassa on sy-vennys kiertävälle vedelle. Kun vesi talveksi katkais-taan, Keitaan luonne muuttuu: äänettömyys koros-tuu ja leijonat makaavat lumipeitteen alla.

Jan-Magnus Janssonin aukio, jolla Oasen sijait-see, toimii ruotsinkielisen koulutuskeskuksen kah-den päärakennuksen, Arcada -talon ja Prakticum -ta-lon, sisäänkäyntitorina.

Ann Sundholm: “Kuvittelen Keitaan toimivan pit-kän bulevardin päätepisteenä, pikemminkin ajatus-mielessä, ei pelkästään visuaalisesti. Haluan tuodaesille rauhallisuuden tunteen ja korostaa torin mer-kitystä paikkana jossa voidaan rauhoittua esim. pit-kän luennon, päivän tai matkan jälkeen. Leijonat,jotka usein kuvataan heraldisina vartijoina, nukku-vat syvää unta. Ne ovat huomattavasti luonnollistakokoa suurempia, Suuren Rauhan ja Lämmön koros-tamiseksi. Leijonien ympärillä kiertävä poreilevavesi toimii rauhoittavana lisäelementtinä. Keitaalletultaessa astutaan muusta torista poikkeavalle alus-talle, ja muistutetaan toisesta ilmapiiristä.”

LEIJONAT VALETTIIN FORSSASSAProjekti on toteutettu kiinteistöyhtiö Arcada Novanja Pro Artibus -säätiön yhteistyönä. Rahoittajina toi-mivat Svenska Kulturfonden, Helsingin Säästöpank-kisäätiö, Konstsamfundet sekä Parma Oy ja Finnse-mentti Oy. Teokset valettiin Parman Forssan tehtaalla.

OASEN – KEITAALLA NUKKUVAT LEIJONAT ARABIANRANTAAN

1

2

Klar

a Pa

ulKl

ara

P au l

%(7��V��

betoni 3 2006 59

5

1, 2, 3Taiteilija Ann Sundhomin betonileijonat -taideteospaljastettiin Arabianrannassa syyskuun lopussa.

4, 5, 6Kun lasikuituiset leijonamuotit elokuun alussa saa-puivat Forssan tehtaalle, oli niistä jokainen pilkottuyli 20 osaan. Tehtaalla ne koottiin jälleen yhteennoin 31 kuutiometrin hiekkalaatikkoon, johon valu-muotti oli asetettu ja raudoitettu tukevasti. Suurinleijona vaati lähes neljä kuutiometriä valumassaa.Massa oli huokostettua ja lujuudeltaan K35 ja sii-hen käytettiin keltaista ja valkoista kiviainesta. Be-tonin kovettumisen jälkeen leijonat pestiin paine-pesurilla, jolloin hidasteen ansiosta saatiin leijoni-en rosoisen elävä pinta esille.

7Taiteilija Ann Sundholm.

Klara Paul

3 Maritta Koivisto

7

Mar

itta

Koiv

isto

5, 6

Ann

Sund

holm

4

%(7��V��

betoni 3 200660

ESPOONPORTTI – RIL : N VUODEN SILTA 2006

Jari Mäkynen, arkkitehtiPekka Mantere, diplomi-insinööriSito Oy

Espoonportti yhdistää Turun radan jakaman Espoonkeskuksen. Kokonaisuuteen kuuluu neljä siltaa sekäsillat alittava 182 metriä pitkä vesitiivis kaukalora-kenne. Espoonportin hanke palkittiin Suomen ra-kennusinsinöörien liiton Vuoden silta 2006 -tunnus-tuspalkinnolla. Työn keskeisiä vahvuuksia ovat tuo-mariston mielestä muun muassa siltapaikan haas-tavuus pohjaolosuhteiden ja vilkkaan liikenteenjohdosta, detaljeihin viety suunnittelu ja työn kiitet-tävä viimeistely.

Tuomaristo kiinnitti huomiota myös rohkeasti va-littuihin pintamateriaaleihin: luonnonkivi ja corten-pinnoitettu betoni, jotka antavat kokonaisuudelleviimeistellyn leiman. Kohteen todettiin olevan on-nistunut lisä Espoon keskustan ilmeen kohentami-sessa. Arvostelussa tuomaristo kiinnitti erityisestihuomiota kohteen esteettiseen toteutukseen, työnlaatutasoon sekä työn vaikeusasteeseen ja innova-tiivisuuteen.

ESPOOLLE TÄRKEÄ HANKEEspoonportin rakentaminen on ollut Espoon kau-pungissa esillä vajaan 20 vuoden ajan. Ensimmäi-nen suunnitelma valmistui 1980-luvun puolivälissä,jolloin rakennettiin Espoonportin kauppakeskusta.Rakentamiseen asti ei kuitenkaan tuolloin vieläpäästy.

Seuraava suunnitelma tehtiin1990-luvun lopulla.Tämä suunnitelma sisälsi pelkän kevyen liikenteenalikäytävän. Mahdollisesti myöhemmin tehtävälleajoneuvoliikenteen alikululle oli varaus. Tätäkäänsuunnitelmaa ei toteutettu.

Espoon viiden aluekeskuksen joukossa Espoonkeskus, joka on kaupungin hallinnollinen keskus, jäi1990-luvulla rakentamisessa ja saneerauksessapaitsioon. Kadut olivat kärsineet painumisen aihe-uttamista haitoista, koska alue sijoittuu ratalaak-son pehmeikölle. Alueella oli tarvetta uudisrakenta-miselle ja saneeraukselle.

Vuosituhannen vaihteessa huomattiin alueen jäl-keenjääneisyys ja Espoon keskuksen kehittämiseenalettiin panostaa. Erityisesti haluttiin yhdistää ra-dan jakama Espoon keskus tiiviimmin yhteen jamuodostaa kaunis bulevardityyppinen yhdyskäytä-vä Rantaradan eteläpuolelta Espoontielle aina Lom-milan kauppa- ja toimistokeskittymään.

Espoonportti parantaa merkittävästi ajoneuvolii-kenteen ja kevyen liikenteen yhteyksiä radan etelä-ja pohjoispuolen välillä. Espoonportti myös yhdis-tää joukkoliikenneratkaisut eli junan, linja-autot jataksit. Espoonportti on ensiaskel Espoon keskuksen

kehittämisessä toiminnallisesti ja ympäristöllisestiviihtyisäksi ja vetovoimaiseksi aluekeskukseksi.

Hanke oli tähän mennessä Espoon suurin yksit-täinen katu-urakka. Koko hankkeen kustannuksetuusine katuyhteyksineen ja vanhojen katuyhteyksi-en parantamisineen olivat 12,8 miljoonaa euroa.Ratahallintokeskuksen osuus kustannuksista oli 1,2miljoonaa euroa.

VAATIVA RAKENNUSPAIKKAOlosuhteet Espoonportin kohdalla ovat olleet haas-tavat: huonot pohjaolosuhteet, korkea pohjavedenpinnan taso ja vilkas raideliikenne ovat asettaneetsuuren haasteen sekä suunnittelulle että toteutta-miselle.

Espoon keskuksen ratalaakson alueella on jopa25 metriä paksu pehmeikkö, jossa savikerrosten vä-lissä on häiriintymisherkkiä silttikerroksia. Vaikkarata on sijainnut paikallaan jo yli sata vuotta, sepainuu edelleen Espoon aseman kohdalla. Pohjave-si on korkealla, eikä sitä voi pysyvästi alentaa. Ju-naliikenne on vilkasta, sillä noin 10 minuutin väleinaseman ohittaa juna. Ajoneuvoliikenne pääkaduil-la, Kirkkokadulla ja Kirkkojärventiellä, on vilkasta:noin 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kummallakinkadulla.

1Espoonportin sillat ympäristöineen. Kuvassa näkyy RIL:insiltakilpailun alue.

2Espoonportti yhdistää Turun radan jakaman Espoon kes-kuksen. Kokonaisuuteen kuuluu neljä siltaa sekä sillatalittava 182 m pitkä vesitiivis kaukalorakenne.

3Espoonportin valaistus täyttää pääkadun vaatimukset;ajoradan keskimääräinen luminanssi on > 1 cd /m2 ja ke-vyen liikenteen väylän valaistusvoimakkuus > 10 lx. Tilaon tunnelimainen mutta siltojenvälisten aukkojen takiatunnelivalaistusperiaatetta ei voitu käyttää. Paremmanpäivänäkymän vuoksi valaistustyyppi on tehty poikittainasennetuilla valonheittimillä. Kuvan näyttämä tulos ei olesuunnitelman mukainen, koska kuvauksen aikana tilassaon ollut kahdeksan kuollutta lamppua.

1

Sito

Oy

2

Sito

Oy

3

%(7��V��

betoni 3 2006 61

2

3

%(7��V��

betoni 3 200662

ARKKITEHTUURI JA YMPÄRISTÖEspoonportti muodostaa Espoon keskuksen etelä-ja pohjoispuolen yhdistävän liikenteellisen ympä-ristökokonaisuuden. Osana aseman keskusaluettasen merkitys on suuri koko Espoon keskuksen ima-gon muodostumiselle. Alue liittyy myös Espoonjoki-laaksoon sekä kulttuuri- ja rakennushistorialliseenEspoon tuomiokirkon miljööseen, johon liittyminenon myös Espoonportin arkkitehtuurin ja ilmeen läh-tökohtia.

Espoonportin kaukalon ja tukimuurien pinnoissaon käytetty runsaasti luonnonkiveä. Tukimuureissapinnoitteena on käytetty Nilsiän vaaleaa kvartsiitti-liusketta, betonitukimuurit ovat corten-pinnoitettu-ja. Katukiveykset sointuvat tukimuureihin: vaaleanhiekanruskeaa ja mustaa betonikiveä isona sauva-kivenä sekä harmaata graniittia laattoina, reunatu-kina ja noppakivinä. Myös kaiteiden ja aitojen väriton sovitettu muihin pintoihin. Teräsrakenteiden vä-risävynä Espoonportin varrella on basaltin harmaaja sen ylittävien siltojen kaiteissa vaalea, lämminharmaa.

Keisarinlehmusten hallitsevat puurivistöt jamaavaloilla valaistut seppelvarpuryhmät korosta-vat ympäristön jatkuvuutta rata-alueen poikki Es-poonportin suuntaisesti. Katupuuna on punasaarnija tukimuureja pehmentävät pensasistutukset ovatpääasiassa lamoavaa seppelvarpua, erilaisia an-gervoja sekä kivikorien kohdalla säleikkövilliviiniä.

Lamoavilla ja köynnöstävillä istutuksilla on haluttutuoda alikulkuun vihreyttä ja pehmeyttä vastapai-noksi koville pinnoille. Vihertyöt ja istutettujen kas-vien määrä ovat poikkeuksellisen suuret Espoolai-sessakin rakennuskohteessa.

Valaistus on olennainen osa ympäristöllistä ko-konaisratkaisua. Pimeään aikaan liuskekiviverhoilu,arkkitehtuuri, istutukset ja valaistus luovat mielen-kiintoisen yhteisvaikutelman

SILTA- JA KAUKALORAKENTEETKirkkojärventien risteyssilta on yksiaukkoinen te-räsbetoninen laattasilta, joka tukeutuu kadun jakoko rautatie-alueen alittavan teräsbetonisen poh-javesikaukalon seinien varaan. Sillan hyötyleveyson 22,5 m ja jännemitta 14,5 m.

Neljän raiteen ratasilta on tyypiltään jännitettybetoninen ulokelaattasilta ja se on asennettu pai-kalleen sivusta tunkkaamalla kahtena lohkona. Sil-lan hyötyleveys on 12,27 + 13,30 m ja jännemitta22,0 m. Ratasilta on perustettu kaukalorakenteentaakse sijoittuvien teräsputkipaalujen varaan ja sil-lan taustoille on rakennettu pengerlaatat. Siltaloh-kojen välissä laiturille johtaa yli 70 m pitkä katettuluiskarakenne sekä siltojen ulkopuolella katetutporrasyhteydet.

Rata-alueen eteläpuolella kaukalon ylittää Revii-sorinpolun kevytliikennesilta, joka tukeutuu kauka-lon seinien päälle. Silta on tyypiltään yksiaukkoinen

teräsbetoninen palkkisilta, jonka hyötyleveys on 4,5m ja jännemitta 19,3 m.

Espoonporttiin olennaisesti liittyvä pohjaveden-paineelle mitoitettu teräsbetoninen kaukaloraken-ne on perustettu osittain kallionvaraisesti, osittainmassanvaihdon varaan ja osittain paalutuksen va-raan. Kaukalorakenteen pituus on 182 m ja leveysvaihtelee 13,5 ...17,75 m:n välillä. Pohjaveden pintaon enimmillään noin 5,5 m kaukalorakenteen poh-jan yläpuolella. Kaukalorakenteessa on varauduttunykyisten raiteiden pohjoispuolelle sijoittuvien lisä-raiteiden rakentamiseen siten, että uudet ratasillatvoidaan rakentaa kaukalorakenteen seinien varaan.

Kaikki työt rata-alueella on tehty junaliikenteenlomassa lyhyitä liikennekatkoja hyödyntäen työnai-kaisten tukiseinien suojassa. Ratasillan kohdallaalustan aukikaivuu ja teräsbetonikaukalon rakenta-minen on tehty vasta sen jälkeen kun ratasillat onasennettu paikalleen.

POHJAOLOSUHTEET JA GEOTEKNIIKKAGeoteknisesti haasteellisinta hankkeessa oli vaati-vien pohjasuhteiden, eri perustamistapojen, veden-paine-eristysten, pohjavedenhallinnan, työnaikais-ten tuentojen ja liikenteen aiheuttamien eri työvai-heiden sovittaminen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Koska rata ja suurin osa ympäröivistä rakenteistaon perustettu savikerroksen varaan, pohjavesi eisaa laskea alueella pysyvästi, jotta vältetään savi-

Sito Oy4

%(7��V��

betoni 3 2006 63

kerroksen painumat. Radan alueella pohjaveden-pinta on säilytetty tasolla +5,7 ja Espoonportin kau-kalorakenteen eteläpäässä tasolla +5,0. Pohjave-denpinnat hallitaan betonirakenteen ulkopuolellerakennetulla kahdella erillisellä pohjavedenhallin-taputkistolla ja vedenpinnan tasoeron säilyttävällävesitiiviillä eristysseinällä radan eteläpuolella.

ERIKOISUUTENA LAAJA KATULÄMMITYSEspoonportin pohjoispäässä on noin 180 metrinmatkalla katulämmitys (noin 1200 m2). Se helpottaajyrkän ja kaarteeseen sijoittuvan kadun kunnossapi-toa. Lämmitys perustuu grafiittiasfalttimenetel-mään. Järjestelmässä käytetään lämpöelementtinäsähköä johtavaa asfalttia, joka itse toimii lämpö-vastuksena kulutusasfalttikerroksen alla.

HANKKEESTA VASTANNEET TAHOTJA HENKILÖTEspoonportin suunnittelusta vastasi Sito Oy. Sitonalikonsulttina arkkitehtisuunnittelussa toimi BjörnSelenius / Designalle ja sähkösuunnittelijana Pro-jectus Team Oy. Lisäksi kaukalon pintarakenteidenideointiin osallistui Arkkitehtuuri- ja muotoilutoi-misto Talli Oy.

Espoonportin pääurakoitsija oli E. M. PekkinenOy. Yhteensä kohteen rakentamiseen osallistui 36aliurakoitsijaa, mm. alikulkusillan paikalleen tunk-kauksen tehnyt Megasiirto Oy.

ESPOONPORTTI - THE BRIDGE OF THE YEAR 2006

Espoonportti serves as a connecting element in the Espootown centre divided by the railway line to Turku. Thecomplex consists of four bridges and a 182 m long, water-tight trough structure that runs under the bridges. The Es-poonportti project has won the Bridge of the Year 2006Award of the Association of Finish Civil Engineers.

The most important strengths of the project include thechallenges posed by the location of the bridge due toground conditions and busy traffic, the highly detailed de-sign and the excellent level of finishing. With natural sto-ne and corten coated concrete boldly selected as surfacematerials, the entity is characterised by a high degree ofsophistication. Lighting plays an important part in the to-tal environmental solution. The slate surfaces, the archi-tecture, the planted areas and the lighting create an exci-ting total impression in the dark.

Espoonportti improves connections between the southand north side of the railway line significantly, both forvehicle traffic and for pedestrian and bicycle traffic. Es-poonportti also brings together public transport solutions;trains, buses and taxes. Espoonportti is the first step inthe development of the Espoo town centre into a functio-nal regional centre of great attraction in an enjoyable en-vironment.

Espoonportti with all the new street connections andimprovement of old connections was the largest singleroad construction project so far in Espoo, with a totalbudget of 12.8 million euros. The share of the Finnish RailAdministration was 1.2 million euros.

y Sito Oy5

4Kivikorit ja istutukset liittävät kokonaisuuden ympäris-töönsä. Alikulusta pohjoiseen nousevalla jyrkähköllä ka-dulla on grafiittiasfalttimenetelmään perustuva sulanapi-tojärjestelmä.

5Ratasillan alla on bussipysäkki. Toisiinsa sävytetyt luon-nonkivi, laatat ja corten-pinnoitettu betoni luovat lämpi-män tunnelman alikulun miljööseen.

%(7��V��

betoni 3 200664

TEEMANA ASIAKASPALVELU ELEMENTTITEOLLISUUDESSA

“Palveluiden osuus betoniteollisuuden valmisosa-toimituksista on kasvanut melko tasaisesti kym-menen vuotta, mutta viimeisten kahden vuoden ai-kana kasvu on selvästi nopeutunut”, betoniele-menttien tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka Raken-nusteollisuus RT:n tuoteteollisuusjaostosta sanoo.

Betonituotteista on viime vuosina lisääntynyteniten harkkojen kysyntä, kun pientalojen rakenta-minen ja niiden suhteellinen osuus asuntorakenta-misesta on kasvanut. Kivitalot ovat myös onnistu-neet kasvattamaan markkinaosuuttaan etenkinpääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

“Perinteisesti yritykset ovat toimittaneet lähin-nä vain harkkoja, mutta nyt ne myyvät pientaloasi-akkaille yhä enemmän talopaketteja ja asiakaspal-velua suunnittelusta rakentamiseen. Hyvä palveluja yhä valmiimpien kokonaisuuksien toimittaminenon pientaloasiakkaille vielä tärkeämpää kuin am-mattirakentajille, ja se on monesti myös edellytyk-senä kaupan saamiselle”, Suikka sanoo.

Yrityksille on kilpailuvaltti, jos ne pystyvät tarjo-amaan tuotteiden lisäksi suunnittelu- ja asennus-palvelua ja riittävän monipuolisen pientalomallis-ton, jota voidaan räätälöidä asiakkaan toiveidenmukaan. Eriasteisia talopaketteja tarjoavat aina-

kin Lammin Betoni, maxit, HB-Betoniteollisuus, La-kan Betoni ja Lujabetoni.

KILPAILUETUA TUOTEOSAKAUPASTA“Jos yritys pystyy pelkän materiaalimyynnin sijaanharjoittamaan myös suunnittelun ja asennuksen si-sältävää tuoteosakauppaa, se saa siitä itsekin kil-pailuetua sen lisäksi että asiakkaat hyötyvät mah-dollisimman valmiin kokonaisuuden toimittamisesta.Palveluiden kehittäminen tarjoaa keinon erottua kil-pailijoista”, Suikka toteaa.

Palveluiden kehitys on Suikan mukaan nopeintapientalotoimitusten ohella toimitilarakentamisessa.Muussa ammattimaisessa ja julkisessa rakentami-sessa rakennuttajat haluavat edelleen pilkkoa hank-keet pieniin osiin ja suunnitella kokonaisuuden mah-dollisimman valmiiksi itse ennen osatoimitusten kil-pailuttamista.

Betonielementeissä on jo noin 20 vuoden koke-mus suunnittelun ja asennuksen sisältävästä tuote-osakaupasta. Jo tätä ennen elementtiteollisuus onmyynyt elementtejä asennettuina, mutta elementti-suunnittelu kuului harvoin kauppaan. Jännitettyjenelementtien valmistajat ovat hoitaneet osan tuote-suunnittelusta jo 1970-luvulta lähtien itse.

1980-luvulta lähtien on yleistynyt muidenkin tuo-teryhmien elementtisuunnittelun tarjoaminen asiak-kaalle lähinnä yhteistyökumppanina toimivan suun-nittelutoimiston kanssa. Nykyisinkin vain muutamil-la yrityksillä, kuten Parmalla ja Specifinnillä, on omasuunnitteluosasto.

“Specifinn on tehnyt strategisen päätöksen, ettäse tekee itse kaikkien valmistamiensa väliseinäele-menttien elementtisuunnittelun. Se kokoaa arkkiteh-din, lvis-suunnittelijoiden ja muiden erikoissuunnit-telijoiden tiedot yhteen, jolloin se voi varmistua ettäsähköputkitukset ja muut yksityiskohdat otetaantuotannossa huomioon.”

Porrasvalmistajat tekevät myös itse valmistami-ensa elementtiportaiden suunnittelua. Uusin kokeiluon Lujabetonin sisäkuorielementit, joille on valmis-tunut uusi tuotantolinja Hämeenlinnaan. Lujabeto-nilla on tehtaalla kaksi omaa elementtisuunnitteli-jaa.

Elementtiväestönsuoja on Suikan mukaan hyväesimerkki toimituskokonaisuudesta, joka pyritääntekemään asiakkaalle mahdollisimman valmiiksi il-mastoinnin läpivientejä, palo-ovia ja laitetekniikkaamyöten. Esimerkiksi Rakennusbetoni- ja Elementti jaSeinälevy myyvät tällaisia väestönsuojia tuoteosa-kauppana.

KIVIPOHJAISIA VALMISRATKAISUJABetoniluoman elementtikylpyhuone ja -sauna ovatkestäviä kivipohjaisia valmistiloja, jotka tehdääntehtaalla valmiiksi saniteettikalusteita myöten. Yri-tys on toimittanut niitä hotelli- ja toimistokohteisiinsekä pientaloihin. Betoniluoma myy myös pientalo-jen elementtitoimituksia, jotka sisältävät suunnitte-lun ja asennuksen.

Parma myy vuosittain yli tuhanteen pientaloonperustuspaketin ja ontelolaattoja. Perustuspaket-tiin kuuluvat kantavat sokkelipalkit ja kantava onte-lolaatta-alapohja. Perustuspaketti myydään suunni-teltuna ja asennettuna tilaajan toiveiden mukaan.

“Pientaloasiakas saa valmiin elementtiperustuk-sen, joka voi olla eristetty tai eristämätön.”

Rakennusbetoni ja -elementti on kehittänyt hark-koelementin, joka muurataan, tasoitetaan ja esira-pataan valmiiksi tehtaalla. Työmaalle jää vain asen-nus ja pintarappaus. Ammattirakentajat ostavat pi-hakivet entistä useammin asennettuna.

“Verkottumalla urakoitsijoiden kanssa pihakivienvalmistaja voi tarjota asiakkaille pihakivet tehok-kaasti koneellisesti asennettuina. Abetoni on kokeil-lut tämän vuoden uutena palvelumuotona pihakivieninternet-kauppaa, joka on yksi palvelumuoto.”

Arkkitehteja ja suunnittelijoita elementtiteolli-suus palvelee muun muassa kehittämällä uusia jul-kisivu- ja pintaratkaisuja.

“Tältä osin voi kiittää ensisijassa Parmaa, silläse on tuonut markkinoille vuosittain vähintään yh-den uuden pintatyypin”, Suikka toteaa.

Rakennesuunnittelun työkalut ja atk-ohjelmat,kuten yhteistyössä suurella panostuksella viimevuosien aikana kehitetty ScaleCad, ovat yksi tapapalvella suunnittelijoita ja kehittää järjestelmienyhteensopivuutta.

HYÖTYÄ TYÖMAAN NOPEUTUMISESTAAsennusurakoitsijat ovat elementtiteollisuuden yh-teistyökumppaneita. Heille tarjotaan muun muassaasennustyönjohtajien pätevöitymiskoulutusta, jo-hon kehitetään parhaillaan jatko-ohjelmaa. RT:henollaan perustamassa asennusryhmää, jossa kehite-tään asennustekniikkaa tiiviimmässä yhteistyössäeri osapuolten kesken.

“Urakoitsijoita kiinnostaa betonielementtien jamuiden tuotteiden esivalmistusaste. Me uskomme,että sitä voidaan edelleen merkittävästi nostaa, josasiakas on valmis maksamaan lisäarvosta. Työ-maalla tehtävän työn vähenemisestä ja työmaannopeutumisesta on asiakkaalle selkeää hyötyä, jon-

PALVELUT KASVAVAT TUOTEMYYNTIÄ NOPEAMMIN

Sampsa Heilä, toimittaja

1Arto Suikan mukaan palveluiden kehittäminen tarjoaa kei-non erottua kilpailijoista. “Jos yritys pystyy pelkän materi-aalimyynnin sijaan harjoittamaan myös suunnittelun jaasennuksen sisältävää tuoteosakauppaa, se saa siitä itse-kin kilpailuetua sen lisäksi että asiakkaat hyötyvät mah-dollisimman valmiin kokonaisuuden toimittamisesta.”

%(7��V��

betoni 3 2006 65

ka arvo voidaan määritellä kun hankkeen kokonais-kustannuksia lasketaan.”

Esimerkiksi ikkunoiden ja ikkunapeltien kiinnit-täminen elementteihin valmiiksi tehtaalla ja suojaa-minen kuljetuksen ajaksi on selkeästi jalostusasteennostamista. Työmaalla saadaan kylmänä vuodenai-kana vaippa heti umpeen ja lämpö päälle kerroksiin.Myös työturvallisuus, joka saa urakoitsijoiden toi-minnassa koko ajan lisää painoarvoa, paranee.

“Edellytyksenä on toimintatapojen muuttaminenniin, että ikkunasuunnittelua aikaistetaan. Arkki-tehdin ikkunadetaljien on oltava aiemmin valmiina,jotta ikkunat ehditään tilata ajoissa.”

Esimerkiksi YIT:n Vuosaareen rakentamassa Suo-men korkeimmassa asuintornitalossa CirruksessaParma asensi ikkunat ja varusti julkisivun sand-wich-elementit ikkunapellityksiä myöten valmiiksitehtaalla. Työ onnistui erittäin hyvin, kun aikataulutrytmitettiin jo ennalta yhteensopiviksi.

Jos myös talotekniikkaratkaisujen integroinninsuunnittelua elementteihin saadaan aikaistettua,voidaan työmaata nopeuttaa nykyiseen verrattuna.

“Uusien palveluiden kehittämisestä ei välttämät-tä saa heti suoraa taloudellista hyötyä, koska asiak-kaat eivät ole kovin helposti halukkaita maksamaanpalveluista erikseen. Hyöty voi tulla kuitenkin sitäkautta, että yritys saa muutaman kaupan enemmänkuin ilman palveluita. Pitkällä aikajänteellä palve-luiden kehittäminen on aina kannattavaa.”

Alalla on tehty asiakkaiden kanssa vuosisopi-muksia jo 1970-luvulta lähtien, mutta pidemmälleviety kumppanuusajattelu on tullut mukaan vasta1990-luvulla.

“Näyttää siltä, että ne jotka ovat tosissaan lähte-neet siihen, menestyvät. Tiiviillä yhteistyöllä voi-daan hioa tuotteita ja toimintatapoja niin, että mo-lemmat osapuolet saavat siitä hyötyä. Yrityksiäkannattaa rohkaista tiiviimpään yhteistyöhön kes-keisten asiakkaidensa kanssa.”

Muun muassa Parma on tehnyt kumppanuussopi-muksia pääurakoitsijoiden kanssa

TUOTEKEHITYSKIN ON PALVELUAViimeisin betonirakentamisen teknologiaohjelmatoteutettiin vuosina 2000-2004. Siihen osallistuinoin 25 yritystä ja mukana oli betonialan yritystenlisäksi myös urakoitsijoita ja muita rakentamisenosapuolia. Hankkeessa kehitettiin muun muassa it-setiivistyvän betonin käyttöä ja käynnistettiin uusi-en ohjelmistojen ja suunnitteluohjeiden kehitystä.Myös esivalmistusasteen nostoa selvitettiin.

Yritykset kehittävät omia tuotteitaan pääasiassaitse, mutta alan yhteinen tutkimus- ja kehitystoi-minta on Suikan mukaan tärkeä osa betonirakenta-misen kilpailukyvyn varmistamista. Matalapalkit japiiloteräskonsolien käyttö ovat esimerkkejä markki-najohtajien vuosien varrella kehittämistä uusistaratkaisuista, joista on ollut hyötyä yksittäisten yri-tysten lisäksi koko alalle ja sen asiakkaille.

“Matalapalkkiratkaisussa asiakas saa suoraa ta-loudellista hyötyä siitä, että talotekniikka-asennuk-

set saadaan sijoitettua matalampaan kerroskorkeu-teen.”

Itsetiivistyvä betoni on valmisbetoniteollisuudenuusi tuote, josta myös elementtiteollisuus ja senasiakkaat voivat hyötyä tuotteiden parempana pin-tojen laatuna.

Tärkeä palvelumuoto on uudenlaisten ratkaisu-jen kehittäminen asiakkaiden tarpeisiin. Perintei-sen sandwich-elementin rinnalla erillisen sisäkuo-ren ja julkisivuelementin osuus tuotannosta alkaaolla jo noin 40 prosenttia. Ratkaisu tarjoaa arkkiteh-deille suuremman vapauden näkyvän julkisivunsuunnittelussa. Saumattomien julkisivujen kehittä-minen on ollut yksi selkeä edistysaskel.

Lujabetonin kehittämä paalujärjestelmä, jossabetonipaalut katkaistaan työmaalla määrämittaan,lähes nollaa tuotehukan. Paaluja ei tarvitse enäämitoittaa kohdekohtaisesti, vaan niitä voidaan val-mistaa varastoon.

Parman valmistamat 3 metrin levyiset TT-laatatovat suhteessa kevyempiä ja nopeampia asentaakuin 2,4 metrin laatat. Teknisesti olisi mahdollistatehdä laatat myös tehtaalla täysin valmiiksi läm-möneristystä ja vedeneristystä myöten.

TIEDONHALLINTAA JA TUOTTEISTUSTATietotekniikan kehitys on edistänyt valmistus- jatoimitusprosessien sekä niiden aikataulujen hallin-taa, kun asiakkaat voivat seurata internetin ja pro-jektipankkien välityksellä prosessin etenemistä re-aaliajassa. Skanska on kokeillut mobiilitekniikan jaelementteihin kiinnitettyjen sähköisten RFID-tagi -tunnistusmerkintöjen yhdistämistä hankkeissaan.Mikkelin Betoni ja Elementti sekä Joutsenon Ele-mentti ovat tehneet vastaavia kokeiluja yhteistyös-sä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

“Yhdistämällä asiakasrekisterien, rakennus-hankkeen tuotemallin ja tuotannonohjausjärjestel-mien tiedot samaan tietokantaan hanketta voidaanhallita sisällöllisesti ja aikataulullisesti paremmin.On aivan varmaa, että se säästää euroja molemmil-le osapuolille.”

Saksalainen rakennusteollisuuden sisarjärjestöon Suikan mukaan kehittänyt valmiita hallijärjestel-miä, joita voidaan Teklan kehittämän ohjelmiston jatuotemallin avulla suunnitella ja visualisoida hel-posti asiakkaan haluamassa koossa.

“Teollisuushallit ja pientalot ovat varmasti ääri-päitä, mutta molemmissa voidaan tuotemallipohjai-sen suunnittelun ja tuotteistettujen ratkaisujenavulla tehostaa ja nopeuttaa huomattavasti suun-nittelu- ja tuotantoprosessia. Yksinkertaisen hallinvoisi periaatteessa suunnitella kuka tahansa inter-net-pohjaisella käyttöliittymällä, jossa annetaanperusmitat ja järjestelmä tuottaa valmiit suunnitel-mat detaljeja myöten.”

Parempi tiedonhallinta mahdollistaa osaltaansen, että yhä suurempi osa valmistusprosessistavoidaan automatisoida. Kiertomuottilinjojen ja suo-raan suunnitelmista mittatiedot lukevien lasermit-tausjärjestelmien tyyppiset edistysaskeleet vievät

vähitellen alaa kohti autoteollisuuden kaltaista pit-källe automatisoitua tuotantoa.

“Tulevaisuudessa kehitys painottuu tuotteidenesivalmistusasteen nostamiseen ja tiedonhallinnanuusien mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, ArtoSuikka arvioi.

INCREASE GREATER IN SERVICES THAN PRODUCTSALES

In the concrete industry, the share of services in the deli-veries of prefabricated products has already for a decadeshown an increase, but in the past two years the growthhas become even faster. The development of services is ameans to differentiate from competitors. If a company isable to provide also design and installation services aspart of their design & build deliveries, instead of just ma-terial sales, not only do the customers benefit from deli-veries of as complete entities a possible, but the companyalso gains a competitive edge.

The development of services has been fastest in deli-veries of prefabricated homes as well as in the constructi-on of business facilities. The prefabricated concrete unitindustry has over twenty years’ experience in the design& build concept. Manufacturers of pre-stressed unitshave provided part of the product design services them-selves already since the 1970s. The provision of designservices to customers, in most cases using design officesas cooperation partners, has since the 1980s becomemore common also in other product sectors.

The concrete industry has concluded annual contractswith customers already since the 1970s, but it was notuntil the 1990s that the concept of partnership was exten-ded further. Through close cooperation products and ope-rating patterns can be fine-tuned to the advantage of bothparties.

Companies primarily develop their products themsel-ves, but industry-wide research and development projectsare important tools in ensuring the competitiveness ofconcrete construction.

The tools and software used in structural design, suchas the ScaleCad developed over the recent years as a re-sult of contributions from a wide circle of cooperationpartners, are examples of providing services to designersand developing the compatibility of the systems.

The development of information technology has impro-ved the management of manufacturing and delivery pro-cesses and their schedules. The customers can now moni-tor the progress of the process in real-time utilising theInternet and the project banks.

%(7��V��

betoni 3 200666


Alan markkinajohtajan Parman toiminnassa pal-velut ovat jo kolmanneksi suurin liiketoiminta-alue seinä- ja laattatuotannon jälkeen. Lähes tu-hat henkeä työllistävän yrityksen tämän vuodennoin 140 miljoonan euron liikevaihdosta palveluttuovat siis suuremman osuuden kuin esimerkiksirunkoelementit.

Palvelut käsittävät rahdin ja suunnittelun ohellatyömaatoiminnot, joista asennuksen rinnalla on eri-tyisen nopeasti kasvanut ParmaRappauksen kysyntä.

”ParmaRappauksesta on muutamassa vuodes-sa tullut erittäin merkittävä osa meidän julkisivu-tuotantoamme. Markkinoilla on ratkaisulle ja sii-hen liittyvälle palvelulle selvää imua”, myyntijoh-taja Markku Rotko Parma Oy:stä sanoo.

ParmaRappaus on asiakkaille helppo ja varmatapa saada saumaton julkisivu valmisosarakenta-misen tehokkuudella ja nopeudella. Helppouttakorostaa vielä valmis konsepti ja Parman koko-naisvastuu julkisivurakenteesta ja sen laadusta.

”Näin laajaa palvelua ei ole tällä hetkellä muil-la. Palvelukonseptit ja kokonaisvastuun kantami-nen tarjoavat hyvän mahdollisuuden erottumiseenkilpailijoista, ja toisaalta asiakkaat haluavat yhälaajempia toimituskokonaisuuksia.”

Toimitilarakentamisessa Parmalla on jo pitkäkokemus runkosuunnittelun ja asennuksen sisäl-tävästä tuoteosakaupasta. Tätä kokonaisuuttakutsutaan ParmaTempo-toimintatavaksi, jossaedellä mainittujen asioiden lisäksi korostuvatasiakaslähtöisyys, vaihtoehtosuunnittelu ja pro-jektinjohtaminen. Rotkon mukaan yhtiö pyrkii ak-tiivisesti edelleen kasvattamaan omien konsepti-ensa osuutta suhteessa valmiilla suunnitelmillatehtäviin elementtitoimituksiin.

”Meillä on pitkälle kehitetyt konseptit niin toi-mistojen kuin pysäköintitalojen ja hallimaisten ti-lojen rakentamiseen. Pysäköintitalon voi saadameiltä hyvin suurelta osin valmiiksi toimitettunavesitiiviitä pysäköintitasoja myöten. Lisäksi an-namme koko rakenteen toimivuudelle takuun.”

Toimistoissa ja hallimaisissa rakennuksissatuoteosatoimitusten osuus on jo pitkälle yli puoletja pysäköintitaloissa vielä selvästi enemmän.

UUSIA KONSEPTEJAKORJAUSRAKENTAMISEENLähitulevaisuudessa Parma tarjoaa erityisesti pk-yrityksille kohdistetun hallikonseptin, joka sisäl-tää runkovalmiin elementtitoimituksen suunnitte-luineen ja asennuksineen.

Yhtiö on lähtenyt mukaan myös korjausrakenta-

misen pitkälläkin aikavälillä tasaisesti kasvavillemarkkinoille, ja sinne on syntymässä konsepteja.Kuorijulkisivut ja erityisesti parveke-elementit ovatesimerkkejä tuoteryhmistä, joissa on jatkossa paljonkysyntää kokonaispalveluille ja nopean ja helponvaihtoehdon tarjoaville valmisosarakentamisen tuo-teosatoimituksille.

”Pelkkänä elementtitoimittajana Parma ei niillämarkkinoilla pärjää”, Rotko toteaa avoimesti.

Tuoteosakauppa vaatii osaavia henkilöresursseja.Suunnittelu- ja projektipäälliköiden on tunnettavahyvin sekä asiakkaiden tarpeet ja toimintatavat ettäParman tuotteet, tuotanto ja konseptit. Näin asiak-kaalle saadaan tuotettua lisäarvoa toimivan, kestä-vän ja edullisen rungon muodossa.

Suunnittelu ja projektinjohto ovat Rotkon mukaanavainsanoja tuoteosakaupassa. Niiden avulla hankepidetään teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallises-ti hanskassa.

”Suunnittelun kautta voimme tarjota asiakkaallekustannustehokkaita ratkaisuja, joissa on otettuhuomioon niin tuotanto, asennus kuin toimivuuskin.Projektipäälliköiden tehtävä on varmistaa, että kaik-ki sujuu asiakkaalle vaivattomasti ja aikataulussa.Lopputuloksena on edullinen ja pitkäikäinen raken-nuksen runko vaivattomasti oikeaan aikaan.”

Erityisesti projektipäälliköiden toiminnasta on tul-lut asiakkailta hyvää palautetta. Se on Rotkon mie-lestä tärkeää siksi, että he tekevät työtä kokonaisuu-den eteen lähellä asiakasta. Myynti, tuotanto jasuunnittelu jäävät asiakkaille usein etäisemmiksi.

KEHITTÄVÄÄ KUMPPANUUTTARotkon mukaan projektinjohtourakoitsijat ja osa ra-kennuttajista haluaa selkeästi tilata yhä suurempiakokonaisuuksia toimittajilta, jotka kantavat niistäkokonaisvastuun.

Parasta palautetta konseptien tehokkuudesta onRotkon mielestä se, että asiakkaat haluavat tehdäpitkäjänteistä yhteistyötä projektista toiseen. Esi-merkiksi Oka Oy on toteuttanut Kaakkois-Suomessajo kymmeniä hehtaareita logistiikkarakennuksia yh-dessä Parman kanssa, ja työt jatkuvat uusilla hank-keilla. Hartelan, SRV:n ja NCC:n kanssa Parma on ol-lut rakentamassa lukuisia toimistotaloja.

”Muutaman yhteisen hankkeen jälkeen toimintata-vat tulevat puolin ja toisin tutuiksi ja syntyy luottamustoisen tekemiseen. Päällekkäinen tekeminen jää pois,ja tuoteosakaupasta saadaan kaikki tehot irti. Tässäon selitys kumppanuuksien yleistymiselle.”

Toinen hyvä osoitus konseptien tehokkuudesta onRotkon mukaan se, että merkittävä osa alun perin te-


PARMALLE PALVELUT JO RUNKOA SUUREMPAA LIIKETOIMINTAA

1”Palvelukonseptit ja kokonaisvastuun kantaminen tarjoa-vat hyvän mahdollisuuden erottumiseen kilpailijoista, jatoisaalta asiakkaat haluavat yhä laajempia toimituskoko-naisuuksia”, Markku Rotko Parmasta sanoo.

2ParmaRappauksen kaltaisille palvelukokonaisuuksille onmarkkinoilla kysyntää. Ratkaisu tarjoaa asiakkaille helponja varman tavan saada saumaton julkisivu valmisosaraken-tamisen tehokkuudella ja nopeudella.

3Pysäköintitalon voi saada Parmalta hyvin suurelta osin val-miiksi toimitettuna vesitiiviitä pysäköintitasoja myöten.Koko rakenteen toimivuudelle annetaan myös takuu.

Sampsa Heilä1

%(7��V��

betoni 3 2006 67

räsrungolle suunnitelluista toimistotaloista kääntyynykyisin betonielementtirungon tuoteosatoimituk-siksi.

”Parma on yritys, joka pyrkii teolliseen toimin-taan. Tuoteosakauppa ja suunnittelun ohjaus mah-dollistavat rakentamisen prosessin teollistamisenentistä pidemmälle, ja siksi haluamme vahvasti pa-nostaa niiden jatkuvaan kehittämiseen”, MarkkuRotko sanoo.

”Siirtyminen betonielementtitoimittajasta tuote-osatoimittajaksi ja palveluyritykseksi on meillä hy-vin selvä ja voimakas kehityssuunta.”

2

Parm

a Oy

Parm

a Oy

SERVICES GENERATE MORE REVENUE TO PARMATHAN BUILDING FRAMES

For Parma, the market leader in the industry, servicesalready account for the third largest revenue source afterproduction of walls and slabs. The services sector encom-passes freight and design, as well as site operations,such as installation and the ParmaPlastering service,which has increased particularly swiftly. It provides thecustomers an easy and secure method for obtaining aseamless façade with the efficiency and speed asso-

3

ciated with prefabricated building.In the construction of business facilities, Parma has

extensive experience in the design & build concept thatcovers both frame design and installation. The company isstill actively focusing efforts on increasing the share oftheir own concepts in proportion to prefabricated delive-ries based on specifications. In office facilities and largespan buildings, design & build deliveries already accountfor clearly more than 50%, and in parking garages foreven more. In the near future, Parma will launch a largespan building concept designed particularly for small and

medium scale businesses, which consists of delivery anderection of prefabricated frame units, complete with de-sign and installation.

The company has also entered the refurbishment mar-ket, which is expected to show steady growth also in thelong term, and is developing new concepts for this mar-ket. Shell façades and balcony units, in particular, areexamples of product groups that in the future will be cha-racterised by a great demand for total service packagesand design & build deliveries that provide a quick andeasy alternative.

%(7��V��

betoni 3 200668


Lujabetoni on panostanut voimakkaasti pientaloasi-akkaiden palveluun Luja-kivitalokonseptillaan. Yh-teistyössä yli 20 eri puolilla maata toimivan kump-panin kanssa yritys tarjoaa asiakkaille kodin heidänhaluamassaan valmiusasteessa.

”Palvelu on pientalorakentamisessa käytännössäainoa kilpailukeino. On vaikea sanoa kuluttajilleettä yksi harkko on toista parempi, mutta koti voiolla parempi ja sen rakentaminen asiakkaalle muitavaihtoehtoja helpompaa”, Lujabetoni Oy:n toimitus-johtaja Tapio Pitkänen sanoo.

Luja-kivitalokonseptissa jo noin 40 prosenttiamyynnin arvosta on palvelua. Materiaalien osuuson 60 prosenttia.

Palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikki suunnitte-lusta lämpövalmiiseen ja ulkoapäin täysin viimeis-teltyyn pientaloon. Pitkäsen mukaan Lujabetoni onensimmäinen kivitalotoimittaja, joka tarjoaa näinlaajaa toimituskokonaisuutta yhdellä sopimuksella.

”Kun me otamme vastuun lämpövalmiista ulko-vaipasta, perhe saa lisää aikaa keskittyä rauhassasisätiloihin kuten keittiön ja lattiamateriaalien va-lintaan. Voimme tarjota sisällekin tuotteet ja palve-lut yhteistyökumppaneidemme kautta, mutta niitäei tarvitse tilata samalla kertaa.”

Asuntorakentamisessa suuntaus kerrostalora-kentamisesta kohti pientalovaltaisempaa tuotantoaon selvä. Muutos pakottaa rakennusalan yrityksettoimintansa perusteelliseen uudelleenarviointiin,koska kuluttajat tarvitsevat kertarakentajina paljonammattimaista apua ja ovat myös yhä valmiimpiamaksamaan siitä, ettei heidän tarvitse itse osallis-tua hankkeen toteutukseen.

”Meillä on tutkittua tietoa, jonka mukaan yli puo-let perheistä ei haluaisi tehdä itse mitään raken-nushankkeessaan.”

PÄÄOMISTA OSAAMISEEN JA PALVELUUNRakennustuoteteollisuus on ollut perinteisesti pääoma-valtaista tuotantoa, jonka jakelukanavana kuluttajilleon toiminut rautakauppa. Kun asiakkaille ei toimitetaenää harkkoja vaan koteja, joissa harkko on yksi tuotemuiden joukossa, on palvelun ja osaamisen merkityskilpailukeinona nousemassa nopeasti pääoman ohi.

”Tärkein tavoite ei voi olla enää harkon valmistus-kustannusten minimointi, vaan asiakkaan odotustenylittäminen. Se edellyttää suuria panostuksia konei-den ja laitteiden sijaan ihmisiin ja osaamiseen sekäkoko palveluverkoston kehittämiseen, vaikka tietystimyös tuotannon tehokkuuden täytyy olla kunnossa.”

Pitkäsen mukaan asiakkaat ovat olleet hyvin tyy-

tyväisiä saamaansa palveluun. Vuodessa Luja-kivi-talojen tunnettuus on noussut jo 35 prosenttiin. Ta-lomallistoa pidetään modernina ja se on löytänytomat asiakasryhmänsä.

Luja-kivitaloyksikössä on omaa henkilökuntaakymmenen henkeä. He ohjaavat ja kehittävät ver-koston toimintaa ja palveluita.

Tänä vuonna Lujabetoni myy yli sata Luja-kivita-loa, mutta kasvuodotukset ovat suuret. Tarkoitus onnostaa Luja-kivitalo vauhdilla yhtiön neljänneksi tu-kijalaksi elementtien, valmisbetonin ja betonituot-teiden rinnalle.

Talokonseptilla halutaan myös kasvattaa selvästiLujabetonin liikevaihtoa, joka on tänä vuonna noinsata miljoonaa euroa. Pitkänen ei sitä ääneen to-tea, mutta vahva kasvu voi tarkoittaa myös pyrki-mystä päästä tulevaisuudessa samaan kokoluok-kaan kuin alan markkinajohtaja Parma, jonka liike-vaihto on tänä vuonna noin 140 miljoonaa euroa.

”Suurin haaste on ollut luoda sellainen konsepti,joka tarjoaa riittävästi mahdollisuuksia asiakaskoh-taiseen räätälöintiin, mutta jonka hintalappu ei kar-kaa perheiden ulottumattomiin. Meidän tehtäväm-me on auttaa ammattitaitoisella palvelulla asiak-kaitamme toteuttamaan omat asumisen unelman-sa”, Tapio Pitkänen sanoo.

ELEMENTEISSÄ HANKEKEHITYS KOROSTUUMyös Lujabetonin elementtituotannossa palvelui-den osuus on selvässä kasvussa.

”Asiakkaat haluavat ostaa yhä suurempia koko-naisuuksia tuoteosakauppana, joka sisältää suun-nittelun ja asennuksen. Erityisen nopeasti on kasva-nut hankekehityspalveluiden kysyntä, jolloin pää-semme jo aikaisessa vaiheessa ohjaamaan suun-nittelua ja optimoimaan runkoratkaisua”, Lujabeto-nin elementtiyksikön johtaja Mikko Isotalo sanoo.

Hankekehityspalvelu sitoo paljon henkilöresursseja,joten sitä tarjotaan lähinnä tärkeimmille luottoasiak-kaille ja -rakennuttajille. Palvelusta ei Isotalon mukaanyleensä olla valmiita maksamaan erikseen, mutta lä-heisestä yhteistyöstä ja ratkaisujen optimoinnista hyö-tyvät ilman muuta molemmat osapuolet myös talou-dellisesti ja kate tulee sitä kautta. Tällaisia palveluitakykenevät Isotalon käsityksen mukaan kattavasti tarjo-amaan alalla vain pari suurinta yritystä.

”Meillä on esimerkiksi alan ainoat suunnittelun-ohjauspäälliköt. Valmisosarakentamisessa on ai-kaisemmin ajateltu, että suunnittelu ohjautuu itsek-seen manuaalien ja kirjastojen perusteella, muttaei se vain ole ohjautunut.”


LUJA-KIVITALOSTA LÄHES PUOLET ON PALVELUA

Lujabetoni Oy1

1Kuluttajat tarvitsevat kertarakentajina paljon ammatti-maista apua. He ovat myös yhä valmiimpia maksamaansiitä, ettei heidän tarvitse itse osallistua hankkeen toteu-tukseen.

%(7��V��

betoni 3 2006 69

SERVICES CONSTITUTE ALMOST HALF OF THE DE-LIVERY OF A LUJA STONE HOUSE

In residential construction, the trend is clearly fromapartment blocks to production dominated by low-risehouses. This change forces operators in the constructionbusiness to carry out a thorough re-assessment of theiroperation, since consumers as one-time builders need alot of professional assistance, and are also more prepa-red than before to pay for not having to take an activepart in the implementation of the project.

The Luja stone house concept reflects Lujabetoni’s ac-tive concentration on providing services to homebuilders.In collaboration with more than 20 partners all over thecountry, Lujabetoni delivers homes of various stages ofcompletion, according to the customer’s wishes. In theLuja stone house concept services already account forsome 40% of the total value of the delivery. The packagecovers everything from design to a shelled-in, externallycompleted house.

The share of services is on a clear increase also inLujabetoni’s production of prefabricated units. Custo-mers are looking for greater entities of design & build de-liveries, complete with design and installation services.The increase in demand has been particularly great forproject development services, which facilitates the ma-nagement of design and the optimising of the frame solu-tion already at an early stage.

Project development is highly personnel-intensive, and forthis reason only offered to the most important long-tandingcustomers and builders. The customers are normally not pre-pared to pay separately for this service, but close cooperati-on and optimised solutions translate into financial benefitsfor both parties, which also improves the bottom line

2Luja-kivitalon palvelukokonaisuuteen kuuluu kaikkisuunnittelusta lämpövalmiiseen ja ulkoapäin täysin vii-meisteltyyn pientaloon.

3Asiakkaat haluavat ostaa yhä suurempia kokonaisuuksiatuoteosakauppana, joka sisältää suunnittelun ja asen-nuksen.

Isotalon mukaan rakennusliikkeet ovat viime ai-koina olleet ilahduttavan halukkaita lisäämään yh-teistä tuote- ja toimintatapojen kehitystä Nokiankaltaisille vaativille asiakkaille toteutettavan toi-mistorakentamisen lisäksi etenkin asuntotuotan-nossa. Läheinen ja pitkäaikainen kumppanuus näh-dään yrityksissä yhä tärkeämpänä osana kilpailuky-vyn kehittämistä.

”Olemme toteuttaneet esimerkiksi YIT:n Hä-meenlinnan yksikön YIT Tolosen kanssa pitkään lä-hes kaikki heidän asuntokohteensa ja päässeet mu-kaan projekteihin jo hankesuunnittelusta lähtien.”

Teklan kanssa Lujabetoni on kehittänyt hankkeensuunnittelun ja ohjauksen ohjelmistotyökaluja. Ele-menttisuunnittelussa yhtiöllä on seitsemän suun-nittelutoimistoa yhteistyökumppaneina.

”Osaamisen, kumppanuuden ja palveluiden mer-kitys kilpailukeinona kasvaa tulevaisuudessa entis-tä tärkeämmäksi”, Mikko Isotalo uskoo.

2

3

Luja

beto

ni O

yLu

jabe

toni

Oy

%(7��V��

betoni 3 200670

riippumatta kaikille tapauksille 0,7– kcd- kertoimet muuttuvat kuvan 1 mukaisiksi. Tämä

edellyttää, että ontelolaatan yläkannaksen mitoi-tuspaksuus valitaan valmistuksessa käytettävientodellisten mittojen ja mittatarkkuuden mukaan.Betonileukapalkeissa on nyt erotettu sileäkylki-

nen ja vaarnattu palkki. Uudet kertoimet on laskettumitoitettaessa Betoninormien mukaan. Kun siirry-tään Eurocoden mukaiseen mitoitukseen, kertoimetmuuttuvat jonkin verran.

Tarkemmat perustelut muutoksille löytyvät Tassu-projektin kotisivuilta osoitteestawww.rakennusteollisuus.fi/tassu.

Matalapalkin jälkivaluksi riittää usein K30- beto-ni. Palkkikohtaisissa suunnitteluohjeissa kerrotaan,mikäli tarvitaan korkeampaa lujuutta. Palkin suunnit-telussa tulee tarvittaessa ottaa huomioon asennus-vaiheen kuormitukset ja esimerkiksi toispuoleisenkuormituksen aiheuttama mahdollinen vääntö. Kes-kipalkeilla vääntöä voidaan eliminoida asentamallalaatat vuorotellen eri puolille palkkia, reunapalkeillavääntö tulee hoitaa joko liitoksella pilariin tai asen-nusaikaisella tuennalla. Tarvittaessa voidaan palkintaipumaa asennustilanteessa joutua rajoittamaan.

Palkin liitos pilariin suunnitellaan siten, että käy-tettyjen teräsosien säilyvyys vastaa rakenteen rasi-tusluokkia ja että liitososien toiminta myös paloti-lanteessa on riittävä.

Palkkirakenteen mitoitusta helpottamaan on tehtyeri suunnitteluohjelmia. Esimerkiksi Flexible-ohjel-malla voidaan tarkistaa alustavasti laataston kestä-vyys ja WQ- palkkiohjelmalla WQ-teräspalkin kestä-vyys. Vastaavan rakennesuunnittelijan tulee aina vä-hintään tarkistaa rakenteen kokonaistoiminta ja hy-väksyä suunnitelmat.

Matalat betonielementti- ja teräspalkit ovat ontelo-laataston kanssa käytettynä yleistyneet toimisto- jaliikerakennuksissa valtatekniikaksi. Näitä rakentei-ta on tutkittu myös rakenteellisen turvallisuudenTassu- kehitysprojektissa. Vuoden aikana on tehty 4täysmittakaavaista matalapalkin ja siihen liittyvänlaataston kuormituskoetta VTT:llä. Samalla on tar-kistettu yleinen suunnitteluohje Betoninormikorttinro 18 sekä koottu yrityskohtaiset suunnittelu- jaasennusohjeet.

SUUNNITTELU NORMIKORTIN MUKAANBetoninormikorttia nro 18 sovelletaan sekä varsi-naisille matalapalkeille että muille laataston ala-puolisille palkeille. Matalapalkit voidaan suunnitel-la eriasteisesti laataston kanssa toimivana liittora-kenteena. Oleellista rakenteessa on, että ontelo-laatan leikkauskestävyys putoaa taipuisan tuenpäälle asennettuna verrattuna siihen, jos se asen-netaan seinän päälle. Osalla palkeista on tyyppihy-väksyntä, osalla taas Suomen Betoniyhdistyksenkäyttöseloste.

Vv. 2005- 2006 tehtiin kolme uutta laatastokoet-ta 500 mm korkeille laatoille. Tällä haluttiin tarkis-taa palkkirakenteen puristuspinnan suunnittelule-veyden kcd- kertoimen arvot. Koestettavat palkit oli-vat WHQ- teräspalkki, sileäuumainen jännebetoni-palkki ja Deltapalkki. Kokeet tehtiin ns. pitkiä tulp-pia käyttäen, koska näistä oli aiempaa tietoa vainyhdestä kokeesta. Lisäksi tehtiin koe 400 mm onte-lolaatoille sileäuumaisella jännebetonipalkilla janormaalilla 50 mm pitkällä tulppauksella.

Kokeet onnistuivat hyvin ja niiden perusteella nor-mikorttiin esitettiin tehtäväksi seuraavat muutokset:– ontelon täyttökertoimeksi βf0 ontelomuodosta

ASENNUSSUUNNITELMA LAADITTAVAKirjallinen rungon asennussuunnitelma tulee tehdäkohdekohtaisesti. Tassu- projektissa on laadittu sekäteräs- että betonirunkorakenteille pohja asennus-suunnitelman laadintaan. Asennustyön alkaessa tu-lee työmaalla aina pitää aloituskatselmus.

Asennussuunnitelma sisältää:1. Kohdetiedot2. Kohteen rakenteet3. Asennusjärjestys4. Työmaatiet, vastaanotto ja välivarastointi5. Toleranssit ja seurantamittaukset6. Asennusaikainen tuenta ja vähimmäistukipinnat7. Elementtien lopulliset kiinnitykset8. Työturvallisuus9. Pätevyydet ja valvonta10. Poikkeamien ja muutosten käsittely

ASENTAMISENTYÖTURVALLISUUTEEN HUOMIOTAPalkkien saapuessa työmaalle niille tehdään sil-mämääräinen vastaanottotarkastus.Rakennesuunnittelijan tulee toimittaa työmaalleasennusta varten riittävät piirustukset. Vastaavas-ti, mikäli asennuksessa joudutaan poikkeamaansuunnitelmista, tulee asentajan olla yhteydessäsuunnittelijaan.

Palkit eivät saa kiertyä asennusvaiheessa en-nen saumavalujen kovettumista ja saumateräksettulee ankkuroida piirustusten mukaan. Yleensä

MATALAPALKKIEN SUUNNITTELU JA ASENTAMINEN

Arto Suikka, diplomi-insinöörituoteryhmäpäällikkö, RT Betoniteollisuustoimiala,Betonikeskus ry

Taulukko 1. Matalapalkkityyppejä.

Palkkityyppi Ontelolaatan Liitos pilariin Paloluokka ja -suojauskorkeus (toissijainen)

Lujabeam- palkki 200- 400 mm LK- konsoli, R120 ilman erillistä (Lujabetoni Oy) (AEP- konsoli) palosuojausta, tätä

pidempi palonkesto vaatiipaloeristeen

Tempo- tms. 150- 500 mm AEP- konsoli paloluokka tarpeen mukaanbetonielementtipalkki (PC- tai KP-konsoli)Deltapalkki 185- 500 mm PC- konsoli, R180 ilman erillistä(Teräspeikko Oy) (putki- tai palosuojausta, betoni

levykonsoli) kantaa palotilanteen kuormatA-palkki 200-500 mm AEP-konsoli, R180, betoni kantaa(Anstar Oy) liittopilareissa

AL- konsoliWQ-teräspalkki 150- 500 mm KP- tai PC- konsoli R30 suojaamatta, R120

palosuojamaalauksella,R240 paloeristeellä,teräspalkki kantaa

Kvatro-palkki 200- 500 mm U- konsoli/ tappiliitos, R240, betoni kantaa(Teräselementti Oy) (KP- tai PC- konsoli)

1Uudet kcd- kertoimet. Palkit a) betonisuorakaidepalkki, b)betonileukapalkki 1, vaarnatut kyljet, c) alapuolinen te-räspalkki, k) betonileukapalkki 2, jossa sileät kyljet taivaarnat vain yläosassa enintään hhc/2- korkeudella.

2Betonileukapalkin ja 500 mm korkean ontelolaataston koes-tus VTT:llä.

3Deltapalkin tuenta asennusaikana.

4Kohde, jossa käytössä Lujabeam-palkkikohde.

1

%(7��V��

betoni 3 2006 71

Tavoite OhjeBetonielementtien liitosten Liitosten ja teräsosien suunnittelu ja valmistussuunnittelu Vakioteräsosat -luetteloMatalapalkkirakenteiden Betoninormikortin NK 18 uudistussuunnittelu ja asennus Palkkikohtaiset suunnittelu- ja asennusohjeetRakennesuunnittelun ohjaus Rakennesuunnittelun tehtäväluettelo RAK 06

Betonisten valmisosien suunnittelun ja toimitusten ohjausRakennusrungon vakavuuden Rakennusrungon vakavuustarkastelutsuunnitteluRiskianalyysin käyttö Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen riskianalyysilläValmisosien laadunvarmistus Teräsrunkorakenteiden ja metallijulkisivujen mittatoleranssit

Teräsrunkoisen julkisivuelementin laatuvaatimuksetKantavien teräsrakenteiden vastaanottotarkastusBetonivalmisosien laatupoikkeamien käsittely

Valmisosien turvallinen asennus Teräsrungon asennussuunnitelmamalliBetonivalmisosien asennuksen ohjausaineisto

Taulukko 2. Tassu-projektissa laaditut ohjeet.

reunapalkit tuetaan 200- 500 mm tuelta (pilarista)siten, että tuki asennetaan leukapalkin alle leuanjuuren kohdalle. Palkkeja ei yleensä saa tukea kes-keltä. Pilari-palkkiliitos voi myös vaatia kiilauksenkiertymän estämiseksi. Asennusaikainen tuenta jatukien poistoajankohta tulee aina esittää asennus-suunnitelmassa. Hoikilla reunapalkeilla kiepahdus-vaara on suurin.

Mikäli matalapalkit suunnitellaan osittain jatku-viksi rakenteiksi, tulee varmistaa palkin riittäväankkurointi pilariin kaikissa asennuksen vaiheissa.Jos palkin päälle asennetaan laatat väärässä jär-jestyksessä, palkki voi kipata pilarin ympäri.

Asennuksen jälkeen tulee varmistaa, että tarvit-tavat palosuojaukset (juotosvalu, lisäeristeet) tule-vat tehdyiksi. Pitkissä ontelotäytöissä on valu teh-tävä erityisellä huolella. Tarvittaessa ontelolaatto-jen päältä porataan ilma-/tarkistusreikä onteloon,josta ontelon täyttyminen ja tulppauksen paikallaanpysyminen voidaan todeta.

YHTEENVETOMatalapalkkirakenteet säästävät rakennekorkeutta jahelpottavat talotekniikka-asennuksia. Niitä voidaankäyttää 1-aukkoisina, osittain jatkuvina tai jatkuvinarakenteina. Mitoitussäännöt on esitetty Betoninormi-kortissa nro 18, josta löytyvät palkkikohtaiset kertoi-met. Kortti on päivitetty tänä vuonna Tassu-projektis-sa. Vastaavan rakennesuunnittelijan tulee aina tarkis-taa palkkirakenteen kokonaistoiminta.

DESIGN AND INSTALLATION OF LOW-BEAMS

Low prefabricated concrete beams and steel beams, incorpo-rated into hollow-core slabs, have become the primary met-hod of construction in office blocks and commercial buildings.These structures have been investigated also in the Tassu de-velopment project that focuses on structural safety. In 2006,four full-scale loading tests have been carried out at VTT onlow-beams and the associated slab system. The project alsoincluded updating of the basic design guide, Concrete NormCard No. 18, as well as collecting of manufacturer-specificdesign and installation instructions.

Low-beam structures make it possible to use smaller structu-ral heights and facilitate installation of building technologysystems. They can be used as single-span, partly continuousor continuous structures. Concrete Norm Card No. 18 pre-sents the design rules, as well as the coefficients for specificbeams. The Norm Card was updated in the Tassu project thisyear. The structural designer responsible for the project shallalways verify the total functioning of the beam structure.

The beam-specific instructions as well as the installationsequence shall be taken into account when designing thesupports that are used for the beams during the installationprocess. This is of particular importance for slender steellow-beams to ensure correct functioning of the structure aswell as the occupational safety of the installers.

Palkkien asennusaikainen tuenta tulee suunni-tella ottaen huomioon palkkikohtaiset ohjeet sekäasennusjärjestys. Erityisen tärkeää tämä on hoikil-la teräsmatalapalkeilla, jotta rakenteen toiminta jaasentajien työturvallisuus voidaan varmistaa.

Teräspeikko Oy

Luja

beto

ni O

y

2

4

3

LISÄTIETOJAwww.betoni.comwww.terasrakenneyhdistys.fiwww.rakennusteollisuus.fi/tassuwww.parma.fiwww. ruukki.comwww.luja.fiwww.anstar.fiwww.teraselementti.fiwww.deltabeam.com

%(7��V��

betoni 3 200672

Heinäkuun helteissä tehtiin Lahti-Kerava oikoradanpohjoispäässä sijaitsevan kahden palkkisillan kor-jausvalut itsetiivistyvällä betonilla. Kysyimme tuo-tepäällikkö Arto Solanteelta Lohja Rudus Oy:n Lah-den alueyksiköstä miten työ sujui ja millainen olilopputulos.

Solanteen mukaan korjausvaluna tehtävien palkki-en kohtalaisen massiiviset mitat ja erittäin korkea ul-kolämpötila tekivät työstä varsin vaativan. ”Varjossa-kin oli yli 30 lämpöastetta ja valupaikalla suorassa au-ringonpaisteessa yli 40 astetta. Itsetiivistyvä betonipiti kuumuuden takia valmistaa lujuusluokkaan C40/50. Sillä kompensoitiin lujuudenkehityksen aikanamuodostuvan korkean lämmöntuoton aiheuttama lu-juuskato”, hän kertoo.

PALKKIVALUA 242 METRIÄToinen silloista oli noin 77 metriä ja toinen noin 44metriä pitkä. Yhteensä siltojen pituus oli 121 met-riä. Vanhojen palkkien väliin valetut uudet palkitjaettiin pystysuunnassa kahteen yhtä suureenosaan väliseinälle. Yhteensä uutta palkkivalua teh-tiin siis noin 242 metriä.

Pidemmän sillan palkkiin tarvittiin betonia 0,95m3 metriä kohti, valettaviin puoliskoihin siis 0,475m3 metriä kohti yhteensä 154 metrille. Lyhyemmänsillan palkin poikkileikkaus oli noin kaksinkertaineneli siihen betonia tarvittiin noin kuutio metriä kohti88 metrin pituudelle.

Solante tarkistaa tilastoistaan, että itsetiivisty-

VAATIVISSA OLOSUHTEISSASILTAPALKKIEN KORJAUSVALUT ITSETIIVISTYVÄLLÄ BETONILLA


vää IT C32/40 #16 P30 betonimassaa kului siltojenvaluihin yhteensä 160,5 kuutiota. ”Valun kokonais-kesto taukoineen ja pumpun siirtoineen kesti 14tuntia. Varsinaista valuaikaa oli noin 11 tuntia, jo-ten valunopeudeksi tuli noin 14,5 m3 tunnissa”, hänkertoo.

35 KILOMETRIN KULJETUSMATKAKuljetusmatka valmisbetonitehtaalta valupaikalleoli itsetiivistyvälle betonille kohtalaisen pitkä, 35kilometriä.

Solante kertoo, että betoni valettiin 2,5” letkullasillan kansiin poratuista 100 millin rei’istä. Valurei-kiä kansiin porattiin 17 metrin välein, yhteensä niitäoli 14 kappaletta.

Hän myöntää, että 17 metrin vaakaetäisyys, jon-ka betonin piti valua suljetussa muotissa aiheuttihelteestä huolimatta muutaman kylmän hikipisa-ran: ”Palkkien täyttyvyyttä ei näet päässyt seuraa-maan valun edetessä muuten kuin tähyilemällä po-ratuista valuaukoista taskulampulla. Samalla jänni-tettiin meneekö palkkiin laskettu määrä betonia.Menihän sitä.”

Valua oli Rudukselta tekemässä yksi pumppari,varapumppu ja 6 betoniautoa. Asemalla oli yksihenkilö valmistamassa betonia apunaan hyvinopastettu kesäapulainen testauksia tekemässä. Be-tonista tehtiin normaalit koekappaleet, ilmanmitta-us ja jokaisesta kuormasta leviämä. Lisäksi Solanteitse oli ”hikoilemassa silloilla”.

ONNISTUNUT LOPPUTULOSValut onnistuivat Solanteen mukaan hyvin. ”Tosinyllätyksiäkin tuli. Ensimmäisen sillan valun puoles-sa välissä jouduttiin näet valu muottiongelman ta-kia pysäyttämään. Betoniautot joutuivat odotta-maan helteessä kuormat päällä reilun tunnin. Tun-nelma ehti kiristyä, mutta kunnialla selvittiin ja jo-kainen kuorma saatiin pumpattua muottiin”, Solan-te kertaa heinäkuisia tapahtumia tyytyväisenä lop-putulokseen.

1Lyhyemmän, 44-metrisen sillan muotitusta.

2Itsetiivistyvää betonia pumpattiin kahden siltapalkin kor-jausvaluun yhteensä 160,5 kuutiota.

3Osa muotista purettuna, uutta valupintaa näkyvissä.

4Jokaisesta betonikuormasta mitattiin mm. leviämä.

Arto

Sol

ante

1 2

Arto

Sol

ante

Arto

Sol

ante

Arto

So l

a nte

43

%(7��V��

betoni 3 2006 73

Betonipaaluja koskevat lyöntipaalutusohjeet uudis-tuivat vuonna 2005 (LPO 2005). Samaan aikaanvahvistettiin harmonisoitu eurooppalainen standar-di SFS-EN 12794 ”Betonivalmisosat, perustuspaa-lut”, jonka mukaan on mahdollista CE-merkitä jat-kospaalut, muttei paalujatkoksia. Kalliokärkiä stan-dardi ei käsittele lainkaan, ne ovat tänä päivänätäysin pohjoismaisia tuotteita. Uusi standardi ei si-ten muuta tarvetta suomalaisille tuotehyväksyn-nöille. Ympäristöministeriö on kuitenkin ilmoittanutlopettavansa paaluihin liittyvien tyyppihyväksyntö-jen myöntämisen.

Rakennusteollisuus RT:n Paalujaos on eri osa-puolien kanssa keskusteltuaan päätynyt pyytämäänSuomen Betoniyhdistystä varmentamaan betoni-paalujen teräsosille betoninormien mukaiset käyt-töselosteet (RakMK B4: 4.1.2.4).

Betoniyhdistyksen metalliosajaosto on tutkinutpaalujen teräsosien hyväksyntävaatimuksia sekäkäynyt keskusteluja koekuormituksia suorittavienlaitosten kanssa. Ohessa käydään läpi käyttöselos-tehakemusten hyväksynnän perusteita.

Paalun mitoituksen perustana ovat käsittelykuor-mat ja lyöntirasitukset. Lyöntirasitukset vaihtelevatsuuresti maaperän mukaan eikä niitä tarkkaan tun-neta. Uusissa lyöntipaalutusohjeissa on sekä pää-että hakaraudoitusta lisätty. Paalujatkoksille ja kal-liokärjille asetettuja kuormankestovaatimuksia onkorotettu suoraan suhteessa lisättyyn raudoitus-määrään. Halkaisuraudoitusohjeiden mukaan te-räsosien kotelorakenteet voidaan nyt huomioida ra-kenteellisina osina. Uutena paalukokona ohjeisiinon lisätty koko 350x350.

Paalujen sallitut geotekniset kantavuudet on säi-lytetty ennallaan, tukipaalun keskeinen puristusjän-nitys on siten luokassa II enintään 7 MPa ja luokas-sa IB enintään 9 MPa. Teräspaalut on kokonaanpoistettu uudesta LPO:sta, niitä käsitellään tulevas-sa pienpaalutusohjeessa (PPO).

Jatkosten ja kalliokärkien pitää lyöntikokeessakestää vähintään 1000 iskua jännityshuipun ollessavähintään 22 MPa, mikä vastaa standardin SFS-EN12794 luokkaa B. Standardi ei anna ohjeita mitenjännitystaso määritetään. Tämän puutteen korjaa-miseksi VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto ovatlaatineet ohjeen siitä, miten jännitystaso voidaanmäärittää joko PDA-mittauksilla tai ankkuritankoi-hin liimattujen venymäliuskojen avulla.

Lyöntikokeista voidaan todeta yhden vuoden ko-kemusten jälkeen, että SFS-EN 12794 jännitystasonvaihtelurajaa ±10 % on vaikea saavuttaa nykyisillätyömenetelmillä. VTT:n ja TTY:n ohjeissa on tämäntakia ehdotettu lyöntijännityksen ylärajan poista-mista. Lyöntityynyn ominaisuuksien vaihtelu jalyöntikaluston energiamittausten tarkkuus vaikutta-vat jännitystason vaihteluun.

Standardi SFS-EN 12699 ‘Maata syrjäyttävätpaalut’ suosittaa, että lyöntienergia valitaan siten,ettei laskennallisesti ylitetä arvoa 0,8 x betoninominaispuristuslujuus (sylinterilujuus). Jos jatkossahalutaan lyödä paaluja jännitystasolla 28 MPa

BETONIPAALUJEN TERÄSOSAT KÄYTTÖSELOSTEEN PIIRIIN

Jari Hietala, diplomi-insinööri, TTY, RakennetekniikkaTimo Männistö, kehitys-insinööri, Leimet Oy

(SFS-EN 12794: luokka A), tulee betonille valita vä-hintään lujuusluokka C50/60, jotta myös lyöntivoi-man epäkeskisyydestä aiheutuvat reunajännityksetolisivat hallinnassa.

Uudet lyöntipaalutusohjeet perustuvat edelleen sal-littuihin jännityksiin ja koetulokset ominaislujuuksiin,mutta mitoitus edellytetään tehtäväksi Suomen raken-tamismääräyskokoelman määräyksiä ja ohjeita sovel-taen, jotka perustuvat rajatilamitoitukseen ja osavar-muuskertoimien käyttöön. Metalliosajaoston mukaanlaskelmissa voidaan käyttää kuorman osavarmuusker-toimena 1,4 (muuttuvan kuorman osuus 50 %). Jottakoetulokset olisivat hyväksyttäviä, tulee koekappalei-den betonipeitteiden olla ohjeiden mukaiset ja betonisaa olla korkeintaan 10 MPa lujempaa kuin paaluluo-kan mukainen nimellislujuus.

Lyöntipaalutusohjeiden mukaan betonipaalujen ra-situsluokka on yleensä XC2 ja suunnitellun käyttöiäntulee olla vähintään sama kuin paalujen varaan raken-nettujen rakenteiden käyttöikä. RakennusteollisuusRT:n tuotelehdessä ”Teräsbetoninen lyöntipaalu,2005” esitetyt standardituotteet on suunniteltu käyttö-iän 100 vuotta mukaan. Teräsosien kannalta tämä tar-koittaa, että teräksen syöpyminen on otettava huomi-oon. Metalliosajaoston mukaan laskelmin on osoitet-tava teräsosan kantokyky 2 mm syöpymisellä (vanhaLPO-87 vaatimus). On myös mahdollista tehdä laskel-mat eurooppalaisen standardin mukaisesti (EN 1993-5), jolloin suunnittelija voi valita teräsosat kohteessatarvittavan syöpymisrasituksen mukaan.

LPO-2005 mukainen paalujatkosten taivutuskoevastaa tekotavaltaan SFS-EN 12794 koetta. Jatkok-sen taivutuskoe tehdään kahdella pistekuormalla,mitatuista taipumista lasketaan paalun jäykkyys jakuorma-taipumakäyrästä määritetään myötömo-mentti. SFS-EN 12794 määrittää vain kokeen teko-tavan, kantokykyvaatimukset asetetaan maittain jaLPO-2005 edustaa suomalaisia vaatimuksia.

1Paalujatkoksen taivutuskoe.

2Tyypillinen jatkoksen murtotapa. Ankkuritankojen myö-täämisen jälkeen jatkoksen yläpinnassa betoni saavuttaapuristusmurron.

CERTIFIED PRODUCT DECLARATIONS ALSO FORREINFORCEMENT OF CONCRETE PILES

Experience gained in Finnish bending tests show that theSFS-EN 12794 needs to be developed as far as large pilesare concerned. Some 350x350 piles have lost their load-bearing capacity due to shear failure, when the point lo-ads applied to the piles in the test become so great thatthe stirrups usually employed in the piles no longer cantransmit the corresponding shear force. When piles arenot designed for use as beams subjected to such highpoint loads, it becomes necessary to increase the shearcapacity of the test piles as far as the largest pile class isconcerned.

According to the LPO-2005 guidelines the rock point isdimensioned to compression to withstand a load at leastequal to the load that the pile is expected to carry. For thecurrent products, this means a mathematical analysis oflocal compression and splitting forces (Finnish BuildingCode (RakMK B4: 2.2.7), taking into account the corrosionof stiffeners and welds. In the calculations the entire loadis assumed to be transmitted through the point pin. Mat-hematical dimensioning of pile joints is carried out takinginto consideration the decrease in the cross-section dueto the corrosion of the box structure, as well as the im-pairment of the tensile strength of the steel parts due tocorrosion.

Harjatankojen ankkurointipituuksien suhteen Be-toniyhdistyksen metalliosajaosto on ottanut kannanettä– paalujatkosten ankkuritangot mitoitetaan päärau-

doituksen suhteen jatkospituudella– kalliokärjille käytetään ankkurointipituutta.Tarvittavat laskelmat tehdään Suomen rakentamis-määräyskokoelman ohjeen B4 mukaan.

Betonipaalujen rakenteellinen mitoitus tehdäänstandardin SFS-EN 12794 mukaan Eurocode-laskel-min, siten myös paalujatkoksen taivutuskoe verifi-oidaan laskelmin käyttämällä todellisia ominaislu-juuksia.

Käyttöselostemenettelyyn siirtyminen antaa jat-kossa paalujen teräsosille hyvät kehitysedellytyk-set, kun yksi taho tutkii tuotteen käytettävyyden.Yhteistyössä valmistajien kanssa Betoniyhdistysvoi myös edesauttaa nykyisten vaatimusten tarken-tamisessa ja uusien käyttöohjeiden muodossa ja-kaa paalujen käyttäjille suunnittelutietoa, jokamahdollistaa betonipaalujen tehokkaamman ja laa-dukkaamman käytön.

KIRJALLISUUTTA:RIL 223-2005 Lyöntipaalutusohje LPO-2005. Teräsbetoni-ja puupaalutHolopainen V., Törnqvist J., Paalujatkosten lyöntikokeet,EN12794 tarkennus. Versio 21.3.2006.

1

2

%(7��V��

betoni 3 200674

Betonirakenteiden jännittämättömien ja jännitetty-jen raudoitteiden korvaamista hiili- ja lasikuidustavalmistetuilla tangoilla ja punoksilla on tutkittuContesta Oy:n tekemissä tutkimuksissa /1/ ja /2/.Ne keskittyivät siltasovelluksiin, mutta näiden tuot-teiden käyttömahdollisuuksia löytyy myös muistainfrakohteista ja talonrakentamisesta.

HIILI- JA LASIKUITUTANKOJEN JA-PUNOSTEN OMINAISUUDETHiili- ja lasikuitutangot ja -punokset valmistetaanhiili- tai lasikuiduista, hartsista ja lisäaineista. Si-deaineena toimivana hartsina on usein epoksi. Näi-den tankojen ja punosten käyttö silloissa perustuuniiden erikoisominaisuuksiin kuten hyvään korroosi-onkestävyyteen ja vetolujuuteen sekä keveyteen.Toisaalta näiden tuotteiden korkea hinta ja mm. se,että ne (esimerkiksi haat) pitää taivuttaa rakenteenedellyttämään muotoon valmistusvaiheessa teh-taalla, rajoittaa niiden käyttöä.

Näiden tuotteiden pakkassuolakestävyyttä Suo-men olosuhteissa ei ole selvitetty riittävästi. Suppe-assa laboratoriotutkimuksessa /2/ käytettiin kana-dalaisia sileitä kvartsihiekkapinnoitettuja tankoja.Kokeissa todettiin, että suola- ja pakkassuolarasituspienensivät sekä lasikuitu- että hiilikuitutankojenvetolujuutta merkittävästi, kun tangot eivät olleetbetonin sisässä. Pakkassuolarasituksen vaikutuksetjäivät oleellisesti pienemmiksi, kun tangot olivat be-tonin sisässä. Huonokin betoni ja pienikin betonipei-te estivät kokeissa lasi- ja hiilikuitutankojen oleelli-set taivutusvetolujuuden muutokset 100 syklin pak-kassuolarasituksessa. Lisäksi todettiin lasikuitutan-kojen tartuntavoiman pienentyminen pakkassuola-kokeen jälkeen tehdyssä tartuntavetokokeessa.

KÄYTÖN KUSTANNUKSETKirjallisuustutkimuksen /1/ tuloksissa todetaan,että sillan rakentamiskustannusten osalta hiili- jalasikuitutangot ja -punokset eivät ole vielä kilpailu-kykyisiä, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan ra-kenteen 100 vuoden suunnittelukäyttöiän aikaisetelinkaarikustannukset, tilanne on toinen.

Elinkaarikustannuslaskelmissa (v. 2005 alun hin-tataso) todettiin, että keskikokoisessa maantiesil-lassa lasikuitu- ja hiilikuitutankojen käyttö on edul-lista sillan reunapalkeissa. Lasikuitutangot ovatedullisia myös koko sillan raudoituksen korvaajina.Jänneraudoitteita ei kannata vielä korvata ei-me-tallisilla punoksilla.

Myös ruostumattomasta teräksestä valmistettu-jen tankojen käyttöä reunapalkeissa tarkasteltiinelinkaarikustannuslaskelmalla. Ruostumaton teräsosoittautui reunapalkeissa edullisemmaksi tanko-jen materiaaliksi kuin betoniteräs mutta kalliim-maksi kuin lasi- ja hiilikuitu.

Teräksen voimakas hinnannousu viime vuosina onparantanut ei-metallisten tankojen kilpailukykyä.Korkeita materiaalikustannuksia korvaavat mm. hy-vän korroosionkeston ansiosta alentuneet ylläpito-kustannukset ja rakenteen keventynyt paino.

KÄYTÖN EDELLYTYKSET SILLOISSAUlkomailla, kuten Kanadassa, USA:ssa ja Japanis-sa hiili- ja lasikuitutankoja ja -punoksia on jo käy-tetty silloissa lujitteina raudoitteiden sijasta. Eu-roopassa on rakennettu muutamia koesiltoja. Suo-messa näitä tuotteita ei valmisteta ja niiden käyttöja tutkimus on ollut vielä vähäistä.

Ennen laajamittaista lasikuitu- ja hiilikuitutanko-jen käyttöä Suomen olosuhteissa, on tarpeen tar-

kentaa niiden em. maissa laadittuja suunnittelupe-rusteita ja rakentaa koerakenteita. Hiili- tai lasikui-tutankojen ja -punosten käyttö siltarakenteissaedellyttää suunnittelua ja rakentamista koskevienohjeiden ja laatuvaatimusten laatimista. Myös EU:npuitteissa on kehitystyötä käynnissä tällä sektorilla.

Liimattavia hiilikuitunauhoja on käytetty Suo-messa siltojen betonirakenteiden vahventamiseenvuodesta 1998 lähtien.

INFRAKOHTEIDEN MUITA ESIMERKKEJÄTunnelien vahvistaminenJapanissa on testattu em. ei-metallisia tuotteita(lasikuitukangassovellus) katostaan vaurioituneenrautatie- ja maantietunneleiden betonirakenteidenvahvistamiseen ja näin tunnelien käyttöiän pidentä-miseen. Tulokset ovat olleet lupaavia, mutta onmyös todettu jatkotutkimusten tarve.

Valmistajan mukaan em. ei-metallisia tuotteitaon käytetty mm. Pariisin ja Ateenan metrotunne-leissa.

SatamarakenteetHiili- ja lasikuitutankojen kestävyys tekee niistä so-pivia ankariin olosuhteisiin kuten satama-altaat, te-lakat, aallonmurtajat ja laiturit (toteutettu esimer-kiksi Qatarissa).

PaalutPaaluraudoituksena hiili- ja lasikuitutankoja on käy-tetty sekä sillan- että talonrakennuksessa.

PengerryksetHiilikuitumaaperäneuloja ja -kalliopultteja on käy-tetty monissa raudoiteverkon kiinnityksissä penger-rysten ja kallioseinämien tuennassa.

SähköpylväätSaksassa on vuonna 2000 rakennettu sähköpylväi-tä, jossa on käytetty esijännitettyjä hiilikuitujänne-lankoja.

RAUDOITTEIDEN KORVAAMINEN HIILI- JA LASIKUITUTANGOILLA JA -PUNOKSILLA

Juha Ratvio, kehityspäällikkö , Contesta OyOssi Räsänen, diplomi-insinööri, Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut

1

%(7��V��

betoni 3 2006 75

REPLACING REINFORCEMENT WITH CARBONFIBRE AND GLASS FIBRE RODS AND STRANDS

Carbon fibre and glass fibre rods and strands are manu-factured of carbon fibre or glass fibre, resin and additives.Epoxy is often used as the resin that serves as a binder. Theuse of such rods and strands in bridges in based on theirspecial properties, such as good corrosion resistance andtensile strength, as well as light weight.

The resistance of the product to deicing salt in Fin-nish conditions has not been investigated sufficiently.A limited laboratory study has been conducted usingCanadian rods that were smooth and coated withquartz sand. The tests showed that exposure to saltand deicing salt impaired the tensile strength of bothglass fibre and carbon fibre rods significantly, when

the rods were not embedded in concrete. The influence ofdeicing salt exposure was considerable smaller on rods em-bedded in concrete. Even concrete of poor quality and a thinconcrete cover prevented any essential changes in the flexu-ral tensile strength of glass fibre and carbon fibre rods in a100-cycle deicing salt exposure test. Another test carriedout after the deicing salt exposure test showed that the ad-hesive strength of glassfibre rods had also decreased.

In Canada, USA and Japan carbon fibre and glass fibrerods and strands have already been used in stead of reinfor-cement in bridges. Only a few test bridges have so far beenbuilt in Europe. There are no manufacturers of these pro-ducts in Finland, and they have only been used and studiedto a limited extent. Adhesive carbon fibre tape has beenused to reinforce concrete structures in Finnish bridges since1998.

TALONRAKENTAMISEN ESIMERKITTalonrakentamisessa em. ei-metallisia tuotteita onkäytetty ulkomailla seuraavissa sovelluksissa: be-tonipalkkien ja laattojen vahvistaminen liimattavil-la hiilikuitunauhoilla, paaluissa raudoitteiden ase-masta, julkisivujen verhouslevyissä ja ikkunapen-keissä, betonisandwich-elementtien sideneuloina,parveke-elementeissä, uima-altaissa sisätiloissa,harkkoseinien saumoissa tai seinien vahvistuksina,pysäköintitaloissa ja laattojen yläpinnan vahvistuk-sina (pysäköintitalon korjaus).

Em. mahdollisia käyttösovelluksia ei ole vieläSuomessa tutkittu tarkemmin paitsi betonirakentei-den vahventamisen osalta. Hiili- ja lasikuitutanko-jen melko huonot palo-ominaisuudet rajoittavat nii-den käyttöä talonrakentamisessa.

Raportit:/1/ Siltojen raudoitteiden korvaaminen ei-metalli-

silla tangoilla ja punoksilla. Contesta Oy, tutki-musselostus A-5552, 2005.

/2/ Ei-metallisten tankojen pakkas-suolakestävyys.Contesta Oy, tutkimusselostus A-6565M1,2006.

Kuvien alkuperäiset lähteet:/3/ http://www.shef.ac.uk/uni/project/tmrnet/gal-

leries/products.3htm/4/ Use of fibre composites in concrete bridges,

CBDG/010/(Concrete Bridge DevelopmentGroup), Englanti 2001, 36 s.

/5/ ConFibreCrete EU TMR Network-järjestö, http://www.shef.ac.uk/uni/project/tmrnet/

2

3

4

1Hiili- ja lasikuitutankoja ja lasikuitupunos /3/.

2Kaksiaukkoinen maantiesilta Japanissa. Sillassa onkäytetty ei-metallisia tankoja ja punoksia /4/.

3Hiilikuitutangon tartuntavetokoe pakkassuolarasituksen jäl-keen /2/.

4Fidgett-kävelysilta Englannissa. Raudoitus on korvattu sil-lassa ei-metallisilla tangoilla /5/.

%(7��V��

betoni 3 200676

Espoossa pidettiin 12. – 14. kesäkuuta 2006 kan-sainvälinen konferenssi betonirakenteiden käyttö-iästä ja säilyvyydestä. Järjestelyistä vastasi Suo-men Betoniyhdistys, kuten myös itse tilaisuuden ta-pahtumien organisoinnista. Tilaisuuteen oli saapu-nut iso joukko säilyvyydestä kiinnostuneita asian-tuntijoita 20 eri maasta. Tapahtumapaikaksi valittuHanasaaren kulttuurikeskus tarjosi rauhallisen jakesäisen kauniin kokouspaikan ympäristöineen.

Symposiumin aihepiiri käsitteli sekä betonira-kennuksia yleensä, että myös teollisuus- ja yhdys-kuntarakentamista. Symposiumissa jaettiin päivi-tettyä tietoa viimeaikaisista tutkimuksista ja teori-oista koskien käyttöikäsuunnittelua ja säilyvyyttä.Suurta antia kuulijoille olivat myös esitysten pohjal-ta käydyt keskustelut ja mielipiteiden vaihto asian-tuntijoiden kesken. Symposiumin ja myös teknisentoimikunnan puheenjohtajana toimi tekniikan toh-tori emeritus professori Asko Sarja.

Symposiumin esitykset oli jaettu kahdeksaan eriryhmään asiasisällön mukaan. Aihekokonaisuudetolivat betonirakenteiden elinkaaristrategia, elin-kaarisuunnittelu, vaurioitumismekanismit ja -mallit,rakenteiden toiminta elinkaaren aikana ja niidenkäyttöikä, käyttöikäsuunnittelu, toimivuuden arvi-ointi, tarkkailumenetelmät, korjaussuunnittelun op-timointi ja korjaustekniikat. Jako eri aihepiireihinoli mielestäni onnistunut ja mahdollisti keskittymi-sen tiettyyn aihepiiriin kerrallaan. Koska sympo-siumin kesto oli vain vajaat kolme päivää, oli osaaihepiireistä jaettu kahteen rinnakkaistapahtu-maan. Kaikkia aiheita on tässä mahdoton käydäläpi, mutta alla muutamasta mielestäni kiinnosta-vasta esitelmä.

ElinkaarisuunnitteluTästä aihepiiristä oli esillä sekä matemaattisia mal-leja elinkaaren optimoinnille, että käytännön sovel-luksia. Ayaho Miyamoto esitelmöi japanilaisten in-formaatiotekniikkaa hyödyntävästä järjestelmästä,jossa betoniputkien jäteveden kemikaalikuormitus-ta mitataan sijoituspaikan antureilla, joista tietosaadaan kerättyä talteen. Tiedon avulla voidaan ar-vioida kemikaalien aiheuttamaa rasitusta ja korroo-sion etenemistä betoniputkissa. Näin on helpom-paa huoltaa putkia ja ajoittaa betoniputkien uusi-mistarvetta.

Hollantilainen R. Blok piti esityksen menetelmäs-tä, jolla voidaan arvioida rakennuksen rakenteellis-ta joustavuutta. Arviointia voidaan tehdä sekä uu-sille, että jo käytettävissä oleville rakennuksille.

Merkittävä hyötyä saadaan, kun jo suunnitteluvai-heessa huomioida tilojen muunneltavuus. Esityk-sessä painotettiin suunnittelun merkitystä, sekäteknisen toimivuuden, että tilankäytön joustavuu-den suhteen. Tavoitteena on kehittää vielä mallia,joka huomioisi rakennuksen toiminnallisen käyttö-iän suhteessa rakenteelliseen joustavuuteen. Näinvarmaan saataisiin toimivampia tiloja vanhojen ra-kennusten saneerausten jälkeen rakennuksen uu-sille käyttötarkoituksille.

VaurioitumismekanismitKanadalainen esitelmöijä Nemkumar Banthia kertoiPohjois-Amerikan silloissa olevan paljon suolapak-kasvaurioita. He olivat verranneet muovikuitubeto-nia tavalliseen betoniin ja todenneet testauksillakuitujen käytön vähentävän betonin läpäisevyyttämyös rakenteen ollessa kuormitettu. Kuitubetonillasaadaan siis pienempi läpäisevyys ja siten parempikestävyys esimerkiksi pakkassuolarasitusta vas-taan. Kuiduista voisi siten olla erityisesti hyötyä sil-loissa, jossa suolapakkasrasitus on ankara. Siltojenreunapalkkeja ja laattoja onkin paljon korjattu myöspohjoismaissa suolauksen takia.

Japanilainen tutkija Masayuki Tsukagoshi esittituloksia vesitiiviiden kalvojen vaikutuksesta betoni-rakenteen karbonatisoitumiseen halkeamien koh-dalla. Suojaamalla betonipinta vesitiiviillä kalvollavoidaan edistää pitkää käyttöiän saavuttamista.Hyvän säilyvyyden kannaltahan on oleellista estääbetonin karbonatisoitumista teräksiin asti, jotta te-rästen korroosio ei alkaisi. Testien tulokset osoitti-vat, että vesitiiviillä kalvolla voidaan hidastaa kar-bonatisoitumista, mutta ratkaisevaa toimivuudelleon halkeaman koko ja kalvon paksuus. Ohuilla kal-voilla ja leveiden halkeamien kohdalla karbonati-soituminen etenee vaikkakin hitaammin.

Rakenteiden toiminta ja käyttöikäMielenkiintoista väriä symposiumiin toi PeterUtgenannt (SP) esitelmällään betonin vanhenemi-

ESCS-2006EUROPEAN SYMPOSIUM ON SERVICE LIFE AND SERVICEABILITY OF CONCRETE STRUCTURES

Vesa Anttila, diplomi-insinööri,kehityspäällikkö, Lohja Rudus Oy

1Espoossa pidettiin 12. – 14. kesäkuuta kansainvälinenkonferenssi betonirakenteiden käyttöiästä ja säilyvyydes-tä. Tilaisuuteen, joka pidettiin Hanasaaren kulttuurikes-kuksessa, oli saapunut iso joukko säilyvyydestä kiinnostu-neita asiantuntijoita 20 eri maasta.

1

Suom

en B

eton

iyhd

isty

s

%(7��V��

betoni 3 2006 77

sen vaikutuksesta betonirakenteiden suolapakkas-kestävyyteen. Aihe on hyvin tärkeä meille suoma-laisille jo uusien normien ja sen Borås-testien takia.Yhteenvetona tutkimuksista Utgenannt totesi, ettäkarbonatisoituminen on oleellinen tekijä ja vaikut-taa betonin huokosrakenteen kautta pakkasuola-kestävyyteen. Yli kuukauden ikäisellä betonilla mui-den tekijöiden merkitys (kuten kuivuminen ja hydra-taatioaste) on pieni verrattuna karbonatisoitumi-seen. Karbonatisoituminen johtaa merkittäväänmuutokseen haihtuvan ja jäätyvän veden määränkuten myös kapillaarihuokosten veden imun suh-teen. Positiivinen vaikutus karbonatisoitumisella onsuolapakkaskestävyyteen sekä portlandsementeil-lä, että sideainekoostumuksilla, jossa on portlanse-menttiä ja silikaa. Sideainekoostumuksilla, joissaon paljon kuonaa, vaikutus on negatiivinen. Karbo-natisoituminen vaikuttaa myös muihin kulutuskes-tävyyteen vaikuttaviin tekijöihin. Karbonatisoitu-misaste tulee siis aina huomioida arvioidessa käyt-töikää. Asiasta löytyy runsaasti tietoa SP:n ja Utge-nanntin kautta.

KäyttöikäsuunnitteluTiistaiaamuna Jouni Punkki kertoi uuden suomalai-sen betoninormin käyttöikäsuunnittelusta. Tämävarmaan antoi ulkomailta tulleille vieraille mielen-kiintoista tietoa suomalaisesta käytännöstä. Meillätaulukko- tai laskentamenetelmällä voidaan määrit-tää rakenteeseen käytettävälle betonille oikea vaa-timustaso, kuten maksimi v/s-suhde, lujuusluokkaja minimisementtimäärä. Tällöin lähtökohtana ontuntea rakenteen rasitusluokat ja tavoiteltava käyt-töikä. Punkki kertoi uuden laskentamenetelmän an-tavan enemmän mahdollisuuksia suunnitella toimi-via ja kustannustehokkaita betonirakenteita.

Mielenkiintoinen oli myös ruotsalaisten tutkijoi-den Luping Tang ja Anders Lindvall esitys betonira-kenteen elinkaaren arvioimisesta terästen kloridi-korroosion suhteen. He olivat testanneet eri kloridi-tunkeuman laskentamalleja ja totesivat kloriditun-keuma ennusteen riippuvan sekä laskentamallistaettä vertailuolosuhteista. Laskentamallien toiminta-periaatteet ovat erilaisia, joten saatava tulostaso eiole sama. Eri laskentamallit toimivat myös eritavoinmeriympäristössä kuin suolarasitetussa sillassa. Isomerkitys on myös sallitun kloridipitoisuuden kyn-nysarvolla. Usein lähtötietoihin sisältyy vielä epä-varmuustekijöitä, jotka tulisi huomioida käyttöikäar-viossa. Käytännössä on havaittu, että mallien klori-ditunkeuma ei aina vastaa muutenkaan todellisista

rakenteista mitattua tulostasoa. Ennustavia lasken-tamalleja tulee siis käyttää varovasti, jotta suunni-teltava rakenne täyttää vaaditun käyttöiän, mutta eitoisaalta olisi liian kallis ylivarmuuden takia.

Mielenkiintoinen esitelmä oli myös Fabio Biondi-nin esittelemä italialaisten pylonisillan korjaushan-ke. He ovat kehittäneet mallia, jolla voidaan suunni-telmissa optimoida sillan toimivuus koko käyttöajal-le, eikä vain alkuvaiheen kuormituksille. Mallillavoidaan arvioida rakenteen käyttöikää ajan kulues-sa tapahtuvan vaurioitumisen johdosta, kuten myöskorjaus ja ylläpitotoimien käyttöikää pidentävä jasillan rakenteellista toimivuutta parantava vaikutus.Malli osoittaa selvästi kuinka paljon rakenteen ta-sainen huoltoväli korjaustoimineen lisää käyttöikääja parantaa rakenteen suorituskykyä. Oikean ylläpi-don seurauksena myös rakenteen huoltokustannuk-set ovat pienemmät, koska vaurioiden määrä ja suu-ruus jää pienemmäksi. Esimerkkinä italialaiset esit-tivät Milanolaisen sillan korjaushankkeen, jossa sil-lan vaurioituneet pylonit korjattiin karbonatisoitu-mista ja teräskorroosiota vastaan.

Toimivuuden arviointiRakenteiden vaurioiden ja toimivuuden selvitys ontärkeää kunnossapidon ja korjaustoimien mitoituk-sen takia. Mielenkiintoisena esimerkkinä tästä oliesitelmä Tallinnassa olevasta vuosisadan alussarakennetusta vesitasolentokoneiden hallirakennuk-sesta. Lentokonehalli on sinänsä varsin näyttävännäköinen ja julistettu kansallisesti arvokkaaksi ra-kennukseksi, mutta se on kärsinyt pahoja vaurioita.Rakennuksen huolto on laiminlyöty ja esimerkiksikattorakenteet ovat vaurioituneet. Kantavuus onsiksi heikko betonin rapautumisen ja terästen kor-roosion takia. Viime aikoina onkin tehty selvityksiävaurioiden vakavuudesta ja laadusta korjaustoimi-en arvioimiseksi. Tämän rakennuksen korjaaminentulee olemaan hyvin haastava projekti jo vaurioidenvakavuuden takia. Usein vanhoissa korjauskohteis-sa ei ole aina tarkkaa tietoa tehdyistä rakenteista,koska rakennuspiirustukset ovat puutteellisia. Täs-sä tapauksessa ei piirustuksia enää ole, joten korja-ustoimet on tapauskohtaisesti selvitettävä. Esitel-män piti Heiki Onton.

Mielenkiintoinen esimerkki nykytekniikan sovel-tamisesta oli japanilaisten kehittämä menetelmäarvioida betonirakenteen pakkasenkestävyyttä be-tonipinnan väriä mittaamalla. Menetelmä vaatiivarmasti kehittämistä, mutta voisi tarjota nopeaatapaa arvioida betonin pakkasenkestävyyden tasoa

ajan suhteen käytännön rakenteissa ilman rakenne-kokeita. Varsinaiset rakennekokeet pakkasenkestä-vyyden määrittämisessä ovat usein aikaa vieviä,rikkovat rakennetta ja ovat kalliita. Esitelmän pitiMakoto Kagaya.

Posteri esittelytPosteri esittelyssä Herbert van der Ham esitteli hol-lantilaisten halkeiluriskin arviointiin käyttämänMonte Carlo-mallinnuksen. Pitkän käyttöiän saa-vuttamista edesauttaa, jos rakenteen halkeilu voi-daan välttää. Usein halkeilu syntyy jo betonin ko-vettumisen alkuvaiheessa. Tässä Monte Carlo si-mulaation avulla voidaan arvioida halkeilun ajan-kohtaa sekä yksittäisten tekijöiden merkitystä hal-keilulle. Käytännössä rakenteen halkeiluun vaikut-taa moni tekijä kuten valupaikan olosuhde, raken-nemitat ja betonin koostumus. Käytännössä halkei-lua pyritään nyt välttämään kokemusperäisellä tie-dolla, koska laskentaohjelmia asialle ei juuri ole.Laskentamalli, jolla voitaisiin huomioida halkeiluunvaikuttavat tekijät ja siten saada varmaa tietoa hal-keiluherkkyydestä olisi hyödyllinen työkalu monentyömaan rakenteiden ennakkosuunnittelussa.

LoppukommenttiSymposiumin esitykset ovat saatavissa Betoniyh-distyksen kautta. Aiheet osoittivat jälleen kerran,että betonirakenteiden säilyvyys ja käyttöikä on hy-vin monimutkainen asiakokonaisuus ja paljon onvielä selvitettävää. Kuten Sarja alkupuheessaan to-teaa, on vielä puutteita sekä teorioissa että käytän-nön vaurioiden ymmärtämisessä ja koulutuksessakoskien käyttöikä- ja korjaussuunnittelua. Tiedon jaoikeiden toimintatapojen koulutus onkin alalle jat-kossa hyvin tärkeää. Eräs havainto on tietotekniikanvoimakas mukaantulo säilyvyyden ja käyttöiän arvi-ointiin. Useissa esityksissä hyödynnettiin tietotek-niikan mahdollisuuksia sekä mittauksiin että tulos-ten käsittelyyn.

Symposiumi onnistui tavoitteessaan tuoda alanuusinta tietoa esille ja ainakin allekirjoittaneenmielestä säilyvyysasioihin keskittyviä tapahtumiatulee järjestää lisää, koska myös Suomessa on pal-jon lisätiedon tarvetta. Myös järjestelyt toimivatBetoniyhdistyksen puolelta hienosti. Olin itse tyyty-väinen symposiumin antiin ja mahdollisuuteen tu-tustua mielenkiintoisimpien esitelmien aiheisiinhenkilökohtaisten keskustelujen kautta. Paljon riit-tää kuitenkin vielä säilyvyysasioissa selvitettävääja tehtävää.

%(7��V��

betoni 3 200678

Teknillinen korkeakoulu oli kesäkuussa Espoossajärjestetyssä European Symposium on Service Lifeand Serviceability on Concrete Structures ESCS-2006 -symposiumissa vahvasti mukana. Mm. TKK:nrakennusmateriaalitekniikan laboratorion ja VTT:nrakennus- ja yhdyskuntatekniikan yhteistyönä tehtyYmpäristöystävälliset ja hyvin säilyvät betonit -tut-kimus esiteltiin tapahtumassa ja tutkimukseen liit-tyvä artikkeli julkaistiin symposiumin julkaisussa.

Ympäristöystävälliset ja hyvin säilyvät betonit-tutkimus tehtiin vuosina 2002 – 2004 ja sen rahoit-tivat TEKES sekä alan suomalainen teollisuus. Tut-kimuksen tavoitteena oli kehittää betoneita, jotkaovat ympäristöystävällisiä ja samalla Suomen an-karissa olosuhteissa säilyviä. Lisäksi betonien tuliolla taloudellisessa mielessä toteutettavissa eli nii-den valmistuskustannusten piti olla samaa luokkaakuin tavanomaisilla betoneilla. Käytetyt raaka-ai-neet olivat kotimaisia. Teollisuuden innokkuus ot-taa käyttöön uusia betonimassoja riippuu luonnolli-sesti valmiin rakenteen tai tuotteen kokonaiskus-tannuksista sekä massojen käytettävyydestä.

Symposiumissa julkaistussa artikkelissa esitet-tiin uutena osana laskennallinen case-tutkimus ma-suunikuonabetonin jälkihoidon aiheuttamista koko-nais-CO2 -päästöistä verrattuna seosaineettomaanbetoniin, josta kerrotaan tässä artikkelissa tarkem-min.

Eurooppalaisessa Conlife-rinnakkaistutkimuk-sessa keskityttiin mm. myös säilyvyysominaisuuksi-en tutkimiseen, mutta vain yleiseurooppalaisestanäkökulmasta. Suomalaisessa tutkimuksessa ha-luttiin huomioida nimenomaisesti Suomen vaikeatolosuhteet, jotka vaativat betonilta huomattavastienemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa be-tonilta vaaditaan. Säilyvä rakenne on ympäristöys-tävällisyyttä parhaimmillaan. Kun vähennetään kor-jaustaajuutta, vähennetään myös luonnon kuormi-tusta oleellisesti.

Ympäristöystävällisyyden ottaminen huomioonteollisuustuotannossa ei voi olla enää pelkästäänhyvää tahtoa vaan se on nyt ja tulevaisuudessa yhäenemmän pakon sanelemaa. Tiedeyhteisön vertais-arvioitujen tutkimusten kanta ilmastonmuutoksestaon yksimielinen, eli ilmaston muutos on todellinen.Viime aikoina muutoksen on todettu lisäksi kiihty-neen entisestään. [1]. Kun yleinen tietämys ympä-ristönmuutoksesta kasvaa, se vaikuttaa varmastiteollisuustuotantoon, myös sementti- ja betoniteol-lisuuteen. Näitä ovat erityisesti ekologiset vaati-mukset, jotka suoraan vaikuttavat betonin käyttöön

rakentamisessa ja tuoteteollisuudessa. Muutoksiavoidaan siis odottaa betonin valmistuksessa ja käy-tössä. Muutosta ohjaavat todennäköisesti tiukentu-nut normisto ja ohjeistus, jotka johtavat sementin jabetonin tekniseen kehitykseen raaka-aineina kuinmyös tuotteina. Tuloksena ovat myös muuttuneetbetonireseptit korvaavien raaka-aineiden muodos-sa, esim. kiviaines, seosaineet jne. Paljon on tokitehty, erityisesti sementin osalta, mutta se ei var-mankaan tule yksin riittämään.

TUTKIMUKSEN TAVOITTEETTutkimuksen tärkeimmät tavoitteet olivat:– kehittää seosainebetoneja, jotka ovat ympäristö-

ystävällisiä ja taloudellisesti toteuttamiskelpoi-sia.

– varmistaa em. betonien hyvä säilyvyys, mm. pak-kasenkestävyys. Arvioida eri pakkasenkestävyys-kokeiden vertailukelpoisuutta (ruotsalainen laat-takoe, saksalainen CIF/CDF-koe ja suomalainenpakkas-suolakestävyys SFS 5449 [2-5]).

– verrata kiihdytettyjen laboratoriokokeiden jakenttäkokeiden vastaavuutta (pakkasenkestä-vyys ja karbonatisoituminen).

– antaa yleiskuva keinoista, joilla teollisuus pystyyvaikuttamaan tiukentuneisiin päästövaatimuk-siin. [6].Tutkimukseen sisältyi lisäksi seosainebetonien

mekaanisten ominaisuuksien tutkiminen ja mikrora-

kenteen analyysit, säilyvyyden laboratorio- ja kent-täkokeet ja käyttöikäarviot ja eri betonien välisetkustannusvertailut. Yksityiskohtaiset tiedot löyty-vät alkuperäisestä tutkimusraportista [7].

Tutkimuksessa keskityttiin ns. volyymibetoneihinK45 ja K30 eli lujuusluokkiin, joita valmisbetonite-ollisuus toimittaa eniten. Tämä siitä syystä, ettätällöin saavutetaan ympäristönäkökohdista suurinkumulatiivinen hyöty. K45-betonin seosaineenakäytettiin masuunikuonaa ja K30-betonin seosai-neena lentotuhkaa. Koska käytetyt seosainemäärätolivat osassa suhteituksia määrältään suuria, oli lu-juudenarvosteluikä samoin kuin betonikokeidenaloitusikä 91 vuorokautta. Tällä haluttiin hyödyntääseosaineiden lujuudenkehityksen koko kapasiteetti.Tämä siitä huolimatta, että rakentamisen nopeu-teen on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmänhuomiota. Mutta kun asiaa ajatellaan toisesta nä-kökulmasta, niin mikä on 60 vuorokauden ero arvos-

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET BETONIT ESCS-2006 SYMPOSIUMISSA

Mika Tulimaa, diplomi-insinööri,Leif Wirtanen, tekniikan tohtori

1Tutkittujen betonien GWP-indeksit (Global warming poten-tial). Laskelmat on tehty DAIA-menetelmällä [8]. [7]

2Vertailubetonin (K45) ja 70 % masuunikuonabetonin lujuu-denkehitys. HT viittaa 2 vrk:n lämpökäsittelyyn + 50 °C:ssa.Ref K45 viittaa vertailubetoniin ja lujuusluokkaan ja slagpuolestaan masuunikuonaan.

1

%(7��V��

betoni 3 2006 79

teluiässä, kun rakennuksen käyttöikä on nykyisilläsuunnittelunormeilla käytännössä vähintään 100vuotta. Sementteinä käytettiin suomalaisia puhtai-ta portlandsementtejä. Seosainepitoisuudet olivatmasuunikuona 25 – 70 % sideaineen kokonaismää-rästä ja lentotuhka 20 – 60 % sideainemäärästä.Sementtiä puolestaan käytettiin referenssibeto-neissa (todelliset määrät) K30: CEM II A 42.5 R 279kg/m3 (280) ja K45: CEM I 52.5 R 343 kg/m3 (340).Sulkeissa olevat luvut ovat tutkimuksen lähtöarvot,jotka eivät valmiissa koebetoneissa eri muuttujientakia toteudu tarkalleen. Tutkimuksessa tarkastel-tiin sekä lämpökäsiteltyjen että -käsittelemättömi-en betonien säilyvyys- ja mekaanisia ominaisuuk-sia. Betoni lehden numerossa 1/2005 on käsiteltytutkimusta tarkemmin mm. käyttöikää, säilyvyyttäja taloudellisuutta.

CASE-TUTKIMUS: LÄMPÖKÄSITELTY K45-LUJUUSLUOKAN MASUUNIKUONABETONIGWP-indeksi (global warming potential) laskettiinkaikille tutkituille betoneille. Kuva 1. esittää selväs-ti laskennallisen CO2-ekvivalenttiarvonkasvun se-mentin pitoisuuden kasvun myötä. Mitä enemmänsementtiä betonissa käytetään, sen suurempi onbetonin vaikutus ilmaston lämpenemiseen. Samasuunta näkyy kokonaisenergian kulutuksessa.DAIA-menetelmällä [8] tehdyt laskelmat osoittavatselvästi, että on hyödyllistä käyttää muun teollisuu-den sivutuotteita silloin, kun betonilta ei vaaditaerityisominaisuuksia, kuten esimerkiksi suola-pak-kaskestävyyttä tai kun lujuudenkehityksen nopeu-della ei ole merkitystä eikä näin ollen suurilla se-osainepitoisuuksilla tarvita lämpökäsittelyä.

Jos suurilla seosainepitoisuuksilla halutaan no-peampaa lujuudenkehitystä, täytyy turvautua läm-pökäsittelyyn. Betonielementtitehtaalla ei yleensätarvita lämpökäsittelyä, kun sementti on tavallista

portlandsementtiä ja muottikierto on yksi vuorokau-si. Lämpökäsittelyä tarvitaan, jos muottikiertoa no-peutetaan tai tuotteelle tarvitaan korkeampaa var-haislujuutta kuin mitä tarvitaan tuotteen muotinpur-kuun. Jos sideaineesta suuri määrä on seosainetta,lämpökäsittelyn käyttö on käytännössä välttämätön-tä, koska muottikierto saattaisi olla muuten useitapäiviä. Oletamme, että tehdashallin lämpötila on+20 °C ja lämpökäsittelylämpötila on +50 °C. Lämpö-tilaero on 30 °C, mikä luonnollisesti johtaa lämmitys-tarpeeseen. Kun lämpötilagradientti on suuri betoninja ympäristön välillä, myös lämpöhukka on suuri, mi-käli eristystä ei käytetä. Muita huomioon otettaviatekijöitä ovat mm. hydrataatiolämpö ja lämpökäsit-telyn kesto. Kahta eri betonia, lämpökäsitelty ma-suunikuonabetoni (sideaineesta 70 % masuunikuo-

Betoni Lämpömäärä Lämpömäärä Lämpömäärä GWP GWPHydrataatio Lämpökäsittely Yhteensä Lämmitys Yhteensä[MJ/m3-bet.] [MJ/m3-bet.] [MJ/m3-bet.]

Masuunikuona 56.1 54.9 111.0 4 105 70Vertailu (K45) 76.5 - 76.5 - 286

Taulukko 1. Masuunikuonabetonin (70 %) ja vertailubetonin (K45) lämpömäärät ja GWP-indeksit yhden vuo-rokauden ikäisinä. GWP [kg CO2-ekv./m3]. Lämpökäsittelyyn sisältyy lämpöhukka. Kokonais-GWP sisältäälämmityksen.

naa) ja vertailubetoni (sideaineena pelkkä portland-sementti), verrataan taulukossa 1. Tulokset on il-moitettu lämpömäärinä ja CO2-ekvivalentteina ar-voina.

Kun oletetaan, että lähtötilanteen vallitseva läm-pötila on 20 °C, lämpötilaero on 30 °C. Lämpökäsit-telyn keskimääräinen kesto masuunikuonabetonille(sideaineesta 70 % masuunikuonaa) on yksi vuoro-kausi, mikäli otetaan huomioon vain muotin pur-kuun tarvittava ikä. Tämän voi todeta kuvasta 2, jos-sa on kuvattu lujuudenkehitystä +50°C lämmössä.Siitä voidaan todeta, että yksi vuorokausi riittääsaavuttamaan tarvittava muotinpurkulujuus. Tämäkoskee luonnollisesti rakennustuotteita, ei raken-teita, joille on määritetty muotinpurkulujuus. Mikälitarvitaan korkeampia lujuuksia, tarvitaan myös pi-dempikestoinen lämpökäsittely.

Hydrataatiossa vapautunut lämpömäärä on ma-suunikuonabetonilla (sementti (CEM I 52.5 R) 30 %+ kuona 70 %) 28 vuorokauden kuluttua noin 320kJ/kg, kun taas portlandsementillä (CEM I 52.5 R)vapautunut lämpömäärä on samassa ajassa noin430 kJ/kg. Arvioimalla betonin lujuudenkehitykses-tä noin puolet 28 vuorokauden aikana tapahtuvastahydrataatiossa vapautuvasta lämpömäärästä va-pautuu ensimmäisen vuorokauden aikana valusta.Tämä on noin 225 kJ/kg portlandsementille. Voi-daan arvioida (kuva 2), että lujuuden kehitys lämpö-käsitellylle 70 % masuunikuonabetonille on 75 %

0

15

30

45

0 1 2 3 4 5 6 7

Time [d]

Com

pres

sive

str

engt

h [N

/mm

²]

Ref K45 Slag 70Ref K45 HT Slag 70 HT

2

%(7��V��

80 betoni 3 200680

vertailubetonin arvosta. Näin ollen vapautunut läm-pömäärä on noin 165 kJ/kg ensimmäisen vuorokau-den jälkeen. Masuunikuonabetonin lämpökapasi-teetin voidaan olettaa olevan sama kuin tavallisellabetonilla, eli 1.05 kJ/(kg °C). Laskuesimerkin ole-tuksena on, että betonituotteet peitetään heti valunjälkeen, mutta erityistä lämmöneristystä ei käytetäminkä vuoksi lämpöhukka on otettava laskuissahuomioon. Laskettu kokonaislämmöntarve lämpö-käsittelyineen yhden muottikierron aikana on 111MJ/m3 (30.8 kWh) ja tämä arvo sisältää myös hyd-rataatiolämmön. Lämmönhukaksi on arvioitu 20 W/(m2K). Kuvasta 1 voi todeta, että vertailubetonin(K45) kokonais-GWP on 286 kg CO2-eqv./m3, kuntaas masuunikuonabetonin kokonais-GWP on 101kg CO2-eqv./m3. Masuunikuonan lämpökäsittelynosti kokonaismäärää vain 4 kg CO2-eqv./m3, kts.taulukko 1.

YHTEENVETOTutkimustulokset osoittivat, että seosaineiden käyt-tö suurina määrinä on mahdollista ja tuotantotekni-sesti toteutettavissa. Jopa suurempien seosaine-määrien käyttö kuin mitä Betoninormit 2004 [9] sal-livat olisi mahdollista. Jää nähtäväksi joudutaankonormien sallimia seosainemääriä jatkossa kasvat-tamaan. Lisäksi seosainebetoneitten käyttö raken-teissa, jotka joutuvat tekemiseen kloridittomanpakkasrasituksen kanssa, eli rasitusluokat XF1 jaXF3, on tutkimuksen perusteella mahdollista. Seos-aineiden käyttö vaativissa ympäristöolosuhteissavaatii tosin paljon laadunvalvonnalta ja saattaa senvuoksi olla taloudellisesti kannattamatonta verrat-tuna seosaineettoman betonin käyttöön. Tämä joh-tuu siitä, että betonin valmistukseen vaikuttaa use-ampia muuttujia, mm. raaka-aineet, jotka vaikutta-vat betonin ominaisuuksiin ja joita sen vuoksi onvalvottava tarkasti. Mutta jos pakkasenkestävyys eiole vaadittu ominaisuus, seosainebetonin käyttö ontäysin mahdollista, koska haluttujen lujuustasojensaavuttaminen on suhteellisen helppoa. On vainmuistettava, että jälkihoitoajat kasvavat, kun käyte-tään seosainebetoneja.

Case-tutkimuksessa osoitettiin, että kun käyte-tään masuunikuonaa betonin seosaineena ja käytet-täessä sen vuoksi lämpökäsittelyä nopeuttamaanmuottikiertoa, ei kuitenkaan kasvateta GWP-indek-sin arvoa (global warming potentia) vaan päinvas-toin. Ympäristönäkökohdista katsoen voidaan siislämpökäsittelyä käyttää lujuuden kehityksen no-peuttamiseen korkeilla seosainemäärillä. Lisäksi on

luonnollisesti tarkasteltava lämmitykseen käytettä-vä energian hinta, jos taloudellisuus on määräävätekijä. Kokonaisuutena ajatellen voidaan katsoa,että jos muun teollisuuden sivutuotteiden käyttökatsotaan sinänsä tärkeäksi tai järkeväksi, ympäris-töystävällisyydessä on päästy iso askel pidemmälle.

Artikkelin tutkimusosuus perustuu ESCS-2006 sym-posiumissa julkaistuun artikkeliin:Tulimaa M., et al. 2996. Environmentally-Friendlyand Durable Concretes, a Finnish Study.

Viitteet1. Gore A., “Global climate change”, Suullinen

esitys, Helsingin yliopisto, 2006.2. prEN 12390-9, “Testing hardened concrete –

Part 9: Freeze-thaw resistance - Scaling”, DraftEuropean Standard, Brussels, 2002.

3. RILEM TC 176-IDC, “Slab Test – Freeze/ThawResistance of Concrete – Internal Deteriorati-on”, Materials and Structures, 2001, Vol. 34,pp. 526-531.

4. RILEM TC 176-IDC, “CIF-Test – Capillary sucti-on, Internal damage and Freeze thaw test”,Materials and Structures, 2001, Vol. 34, pp.515-525.

5. SFS 5449 “Betoni. Säilyvyys, Pakkas-suolakes-tävyys,” SFS, 1988.

6. The Convention and Kyoto Protocol, web pageof the United Nations Framework Conventionon Climate Change, http://unfccc.int/essential_background/convention/items/2627.php, 2006.

7. Tulimaa M., et al., “Ympäristöystävälliset ja hy-vin säilyvät betonit (Environmentally-friendlyand durable concretes)”, Espoo, Helsinki Uni-versity of Technology, Building MaterialsTechnology, Report 18, 2005, 135 p.

8. Seppälä J., “Vaikutusten laskenta elinkaariar-vioinnissa - vertailtavana DAIA- ja Ekoindikaat-tori 95 -menetelmät”, Suomen ympäristökes-kuksen moniste nro. 172, 1999, 30 p. + appendi-ces. (Free translation: “Life cycle impact as-sessment based on decision analysis - compa-rison of DAIA and Eco-indicator 95 methods”,Finnish Environment Institute).

9. Suomen betoniyhdistys r.y., “Betoninormit 2004”,BY 50, Suomen betoniyhdistys r.y, 2004, 263 p.

ENVIRONMENTALL BENINGN CONCRETE GRADES

The Helsinki University of Technology (TKK) was activelyinvolved in the ESCS-2006 Symposium – European Sym-posium on Service Life and Serviceability on ConcreteStructures – arranged in Espoo in June 2006. The study onenvironmentally benign and high-durability concrete gra-des, implemented by the TKK Laboratory of Building Ma-terials Technology in collaboration with the VTT Depart-ment of Building and Built Environment was one of theprojects presented in the Symposium. The study was con-ducted in 2002 – 2004, and it was funded by the NationalTechnology Agency and the Finnish concrete industry.

The results of the study showed that the use of largeamounts of additives is possible, and also feasible interms of production technology. Even amounts in excessof those allowed by Concrete Norms 2004 would be pos-sible. It remains to be seen whether the allowableamounts of additives need to be increased in the norms.In addition, the study proves that the use of admixturedconcrete in structures under chloride-free frost exposure,i.e. exposure classes XF1 ja XF3, is possible. It should benoted, though, that using additives in demanding exposu-re conditions requires stringent quality control and maytherefore be economically unviable in comparison withconcrete without any additives. This is due to the fact thatthe number of variables involved in the fabrication of con-crete is higher, including e.g. raw materials that influencethe properties of concrete, and more control is needed.But if frost resistance is not required of the concrete, theuse of an admixtured concrete grade is perfectly possible,as the desired strength levels can be achieved fairly easi-ly. It needs to be borne in mind, however, that the curingtimes are longer for admixtured concrete grades.

The Case study showed that if blast furnace slag isused as an additive in concrete, whereby heat treatmentis needed to speed up formwork circulation, the GWP in-dex (global warming potential) does not increase, but rat-her decreases. In other words, environmental aspectssupport the utilisation of heat treatment for developmentof strength when large amounts of additives are used.The price of the heating energy naturally needs to be con-sidered, as well, if economy is a crucial factor.

%(7��V��

betoni 3 2006 81

Eurokoodien käyttöönotto rakenteiden suunnitte-lussa lähestyy. Eurokoodien ensimmäinen pakettiotetaan käyttöön 1.8.2007. Tällöin keskeisten ta-lonrakentamisessa tarvittavien eurokoodien kään-nökset sekä niihin liittyvät kansalliset liitteet ovatvalmiit ja saatettu voimaan. Muut eurokoodit ote-taan käyttöön yksitellen sitä mukaa kuin ne valmis-tuvat. Tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2010 siir-rytään yksinomaan eurokoodien käyttöön ja nykyi-set kansalliset määräykset kumotaan.

Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry käyn-nisti marraskuussa 2005 yhdessä eurokoodeistavastaavien toimialajärjestöjen, Suomen standar-doimisliitto SFS ry:n sekä ympäristöministeriönkanssa selvitysprojektin eurokoodien käyttöönotonnykytilasta. Selvitysmiehen raportti valmistui kesä-kuussa 2006. Raportissa todettiin, että eurokoodienja niitä edeltäneiden esiversioiden ENV-eurokoodi-en käyttö suunnittelussa sekä opetuksessa on ollutvielä vähäistä. Suomessa EN-eurokoodien kansalli-sia liitteittä ei ole vielä saatettu voimaan sekä EN-eurokoodien käännökset ovat tekeillä. Eurokoodi-pohjaisten apuvälineiden kuten mitoitustaulukoi-den ja -ohjelmien kehittäminen on parhaillaan me-neillään.

HELP DESK KÄYTTÖNOTON TUEKSISelvitysmiehen raportissa esitetään, että eurokoodienkäyttöönoton tueksi luotaisiin internetissä toimivahelp desk. Raportin pohjalta ympäristöministeriö, Ra-kennusteollisuus RT ry, Metsäteollisuus ry, Tiehallinto,Suomen standardoimisliitto SFS ry ja Suomen raken-nusinsinöörien liitto RIL ry päättivät perustaa Eurokoo-di help deskin. Rakennusteollisuus RT ry toimii helpdeskin kehittäjänä ja ylläpitäjänä. Sivusto avattiin7.9.2006 osoitteessa www.eurocodes.fi.Help deskin toiminta-ajatus:– antaa yleistä tietoa eurokoodeista– pitää yllä ajan tasalla olevaa tietoa eurokoodien

eri osien valmistumistilanteesta, päivitystilan-teesta sekä Suomen kansallisten liitteiden val-mistelutilanteesta

– kerätä tietoa sekä suomenkielisistä että euroop-palaisista eurokoodipohjaisista suunnitteluoh-jeista, käsikirjoista ja suunnitteluohjelmista

– kerätä tietoa Euroopan maiden kansallisista liit-teistä

– kerätä tietoa eurokoodien eri osien tausta-aineis-tosta (ns. background dokumentit)

– pitää yllä linkkejä muiden maiden ja komissioneurokoodisivuille

– vastata teollisuuden, rakennesuunnittelijoiden,tutkijoiden ja opettajien esittämiin kysymyksiineurokoodeista ja niiden tulkinnasta

– kerätä palautetta puutteista ja mahdollisista vir-heistä toimitettavaksi kansallisille tukiryhmille

– pitää yllä ”Usein kysyttyä” -palstaa– pitää yllä ja kehittää eurokoodi terminologiaa.

JOKAISELLA EUROKOODILLA OMA TIETOSIVUHelp deskin etusivu ja rakenne on esitetty kuvassa1. Jokaiselle eurokoodin pääosalle (10 kappaletta)on olemassa oma sivu, jolle kootaan tieto kirjalli-suudesta ja ohjelmista. Tältä sivulta pääsee yksit-täistä eurokoodiosaa (58 kappaletta) koskevalle si-vulle. Eurokoodikohtaiselta sivulta (kuva 2) löytyytieto kyseisen osan hyväksynnästä jäsenvaltioidenkesken, hyväksynnästä kansallisesti sekä suomen-kielisen käännöksen tilanne. Sivulta voi ladata itsel-leen Suomen kansallisen liitteen tai alkuvaiheessasen lausuntokierrosversion. Sivulta löytyy myös tie-dot virallisista korjaussivuista (corrigendum) sekämuutossivuista (amendment). Eurokoodien laadin-nassa käytetty tausta-aineisto linkitetään sivuille,jos se on tekijänoikeudellisesti mahdollista.

Sivuston kautta voi esittää kysymyksiä eurokoo-dien soveltamisesta ja tulkinnoista tai ilmoittaa ha-vaitsemistaan virheistä. Kysymysten vastauksetesitetään sivuilla, jos niillä on yleistä merkitystä.Tiedot virheistä ja tulkinnoista kootaan eurokoodi-kohtaiselle sivulle yhteen tiedostoon, jonka nume-rointi vastaa eurokoodin otsikkonumerointia.

Help deskin tueksi kootaan asiantuntijaryhmäeurokoodien laadinnassa mukana olleista tahoistasekä luodaan tarvittavat kontaktit kansainvälisiinasiantuntijoihin. Komission tutkimuslaitos Joint Re-search Center (JRC) on myös perustamassa kansal-lisille helpdeskeille oman Central Help Deskin.

www.eurocodes.fi – EUROKOODI HELP DESK

HELP DESKIN OHJAUSRYHMÄ TOIMII EURO-KOODIEN KÄYTTÖÖNOTON KOORDINOIJANAHelpdeskin toimintaa ohjaamaan perustetaan ohja-usryhmä mukana olevista tahoista. Ryhmän tehtävä-nä on help deskin ohjaamisen lisäksi toimia eurokoo-dien käyttöönoton koordinaatioryhmänä 1.4.2010saakka. Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen vaatiessa,alussa noin kolme kertaa vuodessa ja myöhemminkerran vuodessa. Ryhmälle raportoidaan toiminta-jakson toiminnasta, sovitaan seuraavan jakson toi-minta sekä sovitaan budjetista ja kustannusten jaos-ta. Ohjausryhmän ensimmäisen kokous oli syyskuunalussa 2006.Ohjausryhmän koordinaatiotoiminta sisältää seu-raavat tehtävät– osapuolten keskinäinen informointi– EU tapahtumien seuranta ja vaadittavat toimenpi-

teet Suomessa– koulutuksen seuranta– kansainvälisen julkaisujen seuranta ja niiden

kääntämistilanteen ja levityksen seuranta– Suomessa julkaistavien suunnitteluohjeiden, kä-

sikirjojen ja oppikirjojen seuranta päällekkäisyyk-sien ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi

– tiedotustoiminta– välitön reagointi rakenteelliseen turvallisuuteen

vaikuttaviin puutteisiin.

www.eurocodes.fi – EUROCODE HELP DESK

The enforcement of Eurocodes for structural design willsoon be reality. The first Eurocode package will beadopted on 1 August 200, by which time the translationsand associated national annexes of the key Eurocodesthat apply to home building will have been prepared andpublished. The other Eurocodes will be adopted graduallyupon their completion. According to the plans Eurocodeswill replace all national standards in 2010.

An Internet-based help desk has been opened to assistin the adoption of the Eurocodes. The Confederation ofFinnish Construction Industries acts as the developer andadministrator of the help desk, which was opened on 7September 2006 at www.eurocodes.fi.

The help desk provides general information about Eu-rocodes, updated status information about the publicati-on and revising of the different parts of the Eurocodes andabout the preparation of the Finnish national annexes,collects information from both Finnish and European Euro-code-based design guides, manuals and design programs,and from the national annexes published in other Europe-an countries. The help desk provides answers to questi-ons made by the industry, structural designers, resear-chers and teachers concerning the Eurocodes and their in-terpretation, and gathers feedback about any deficienciesand errors to be forwarded to the national support groups.There is also a FAQ section on the help desk site.

A group that consists of expert representatives of theparties involved in the preparation of the Eurocodes willassist in the maintenance of the help desk, and internatio-nal contacts will be established for this purpose, as well.The Joint Research Center (JRC) of the Commission isalso about to set up a special Central Help Desk that canbe used by the national help desks.

1Eurokoodi help deskin etusivu.

2Betonirakenteiden eurokoodin EN1992-1-1 tietosivu

Timo Tikanoja, diplomi-insinööri,asiamies, Rakennusteollisuus RT ry

1

2

%(7��V��

betoni 3 200682

Vaikka Aki Davidsson on paljasjalkainen helsinkiläi-nen, lapsuusaika 3-vuotiaasta teini-ikään Mikkelis-sä juurrutti Etelä-Savoon. ”Se oli hyvä, kooltaanhallittu paikka kasvaa. Kaupunki selkeine asema-kaavoineen on varmasti vaikuttanut myöhempiintyöelämävaiheisiinikin”, hän arvelee.

Akin suvussa ei arkkitehtiesikuvia ollut, muusi-koita sen sijaan enemmän. Isoisällä oli jazzorkeste-rikin. ”Itse en soittanut mitään instrumenttia, muttaosasin piirtää. Ja kun itsetunto oli nuorena korkeal-la, ajattelin että kyllä minä itseni piirtämällä elä-tän.”

ARKKITEHTI JA INSINÖÖRILukion ja armeijan jälkeen Aki oli vuoden Olli Kivi-sen toimistossa harjoittelijana. Arkkitehtihaaveetsaivat vahvistuksen, mutta hän valitsikin erilaisentien: ”Olen siinä mielessä outo lintu, etten ole opis-kellut arkkitehtuuria Suomessa, vaan Saksassa jaUSAssa. Minulla oli Berliinissä pari kouluaikaistakaveria ja kun siellä avautui opiskelumahdollisuus,en empinyt. Päätökset siinä iässä tapahtuivat pit-källe sillä perusteella, että Berliinissä oli hyvämeno”, Aki naurahtaa.

Berliinistä hän valmistui vuonna 1982 diplomi-in-sinööriksi arkkitehtuurin linjalta. 1980-luvun puo-lessavälissä hän jatkoi opintoja Fullbrigt-stipendilläKaliforniassa ja suoritti siellä Master of Architectu-re -tutkinnon.

Erilainen opiskelutausta on Akin mukaan näkynytmyös työelämässä: ”Alkuaikoina häiritsi, ettei mi-nulla ollut Suomessa kurssikaveriverkostoa. Kyp-semmällä iällä taustasta on sen sijaan ollut hyötyä,kun asioita pystyy katsomaan myös toisesta pers-pektiivistä. Omalla kohdallani se on varsinaisensuunnittelun lisäksi liittynyt esimerkiksi pääsuun-nittelijan roolin ja tehtävien kehittämiseen liittyviinyhteishankkeisiin, joissa olen ollut mukana.”

Saksalainen koulutus korostaa arkkitehdin am-matillista roolikuvaa rakentamisen asiantuntija.”Siellä arkkitehti istuu pöydän päässä”, Aki huo-mauttaa. Opiskelun lisäksi hänellä on Saksastamyös työkokemusta: ”Opiskeluaikana harjoittelijana.Valmistumisen jälkeen meillä oli yhtiökumppaniniÅke Lindebergin kanssa toimisto Saksassa vuoteen1995 saakka. Työmme painottui asuntosuunnitte-luun. Yhteistyössä saksalaiskumppanin kanssa teim-me myös mielenkiintoisia restaurointikohteita. ”

TAKAISIN SUOMEENKun Itä-Saksan alueen rakentamisen subventointivuonna 1995 loppui, loppuivat toimistolta myöstyöt. ”Itse olin jo aikaisemmin tullut pysyvästi Suo-meen, jossa meillä oli koko ajan toimintaakin. Run-

saat 10 vuotta sitten työtilanne meni kuitenkin ai-van uusiksi. Muistan istuneeni iltahämyssä yksinLauttasaaren toimistossamme ja miettineeni mitänyt tekisi.”

Sen jälkeen on tapahtunut valtavasti. Sen osoit-taa todeksi myös Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:nwww-sivuilta löytyvä referenssilista, joista enitenon luonnollisesti ollut esillä Kampin liikennetermi-naali. Niiden lisäksi toimisto on tehnyt isoja uudis-kohteita, mm. Oppimiskeskus Aleksandrian sekä lu-kuisia korjauskohteita. Aki kertoo, että toimiston lii-kevaihdosta liki puolet tulee juuri korjausrakenta-misesta, siitä puolestaan valtaosa Helsingin ydin-keskustan arvorakennusten korjauksista. Myösasuntosuunnittelua on tehty paljon. ”Itseäni on yhäenemmän alkanut kiinnostaa ja kiehtoa kaupunki-suunnittelu. Toimistomme onkin mukana isossa, Te-kesin tukemassa kaupunkisuunnittelun menetelmiäkehittävässä Decomb-projektissa.”

Toimiston vahvuus on tällä hetkellä 15 henkilöä.Aki vetää yritystä yhdessä puolisonsa arkkitehtiJaana Tarkelan kanssa. ”Olemme kokeneet yhtei-sen työn positiivisena, koska ajattelemme hyvin sa-malla tavalla. Pystymme työskentelemään niin ettätoinen aloittaa, toinen tulee väliin ja toinen ehkätaas jatkaa. Yhteistyökuvio ei myöskään rajoitu vainmeihin kahteen, vaan samaa tavoitetta pyrimmesoveltamaan koko toimistossa”, Aki kertoo.

EI ”VAIN KAMPPITOIMISTO”Kamppi oli Akin mukaan osaltaan juuri näyttö hyvänyhteistyön tehosta. ”Me tulimme siihen aikanaanmukaan, kun Juhani Pallasmaa, jonka kanssa olim-me tehneet yhteistyötä jo pitkään, soitti. Hän pyysimukaan yhteen tarjouskilpailuryhmään, johon heitäoli pyytänyt SRV Viitoset. Lisäksi mukaan tuli KaiWartiaisen toimisto sekä Roland Sweitzerin toimis-to Pariisista ”tarkkailijan” rooliin.”

Suomessa tällainen yhteistyökuvio on varsinepätyypillinen toisin kuin Saksassa. Siellä on hyvintavallista että toimistot yhdistävät resurssejaan.Sille on jopa oma juridinen yritysmuotokin, ”Arbeits-gemeinshaft”.

”Kamppi oli meille tosi motivoiva kokemus. Se olimyös selkeä yhteistyön voimannäyttö: erittäin hy-vät liikenne- ja kalliosuunnittelijat, tarpeeksi hui-mapäinen urakoisija. Kun osaavat ihmiset tekevätyhdessä ja on riittävästi resursseja, kyllä myös syn-tyy”, Aki summaa.

Entä Kampin jälkeen? Aki kertoo heti hankkeenalussa pyrkineensä välttämään toimiston liiallistaidentifioitumista ”kamppitoimistoksi”. ”Puskin kokoajan eteenpäin muitakin toimeksiantoja. Tosin seoli vaikeata, koska selvästi ajateltiin, ettei meiltä

kannata edes kysyä, kun emme kuitenkaan ehdi.””Vaikka teimme koko ajan muutakin, elokuussa

2005, kun Kamppi meidän osaltamme oli valmis,toimintaamme tuli selvä tyhjä aukko. Kuvitelmameidän kiireisyydestä jäi elämään. Vähitellen tilan-ne korjaantui ja työkanta on normalisoitunut. Tokimuutos on henkisestikin iso, kun viisi vuotta edessäon ollut varma näkymä ja yhtäkkiä eletään taas epä-varmoja aikoja”, Aki myöntää.

KILPAILUIHIN MYÖS MUSTIA HEVOSIASuomalainen arkkitehtikilpailu -järjestelmä on han-kintalainsäädännön mullistusten takia ollut sekinmuutosten kourissa. ”Avoimien kilpailujen määräon ikävä kyllä laskenut. Luultavasti senkin takia,että hankkeet ovat tällä hetkellä projektityyppisiäeli tehdään talo. Kutsukilpailu koetaan silloin kevy-empänä ja nopeampana.”

Tyypillinen esimerkki kutsukilpailusta oli VantaanAviapolis-alueelle tuleva toimistotorni, jonka Da-vidssonin toimisto keväällä voitti. Usein kutsukil-pailussa vilahtelevat samojen toimistojen nimet.”Meille tämä oli kuitenkin ensimmäinen kaupalli-nen talosuunnittelukilpailu, johon saimme kutsun”,Aki kertoo ja arvelee että siinä saattoi piillä heidänvahvuutensa konkaritoimistojen rinnalla. Hän toi-vookin, että kutsukilpailujen järjestäjillä olisi rohke-utta kutsua mukaan myös toimistoja ns. sisäpiirinulkopuolelta.

Paitsi enemmän avoimia kilpailuja, Aki kaipaakilpailujärjestelmään systemaattista seurantaa:”Nyt on muistitiedon varassa, miten kilpailun jäl-keen on käynyt. Seurantajärjestelmällä saatujentietojen avulla voitaisiin kilpailutoimintaa varmastiedelleen kehittää.”

TARKOITUKSENMUKAISUUSMATERIAALIVALINNAN PERUSTE”Vierastan ajatusta, että meidän pitäisi täällä poh-joisessa ruveta rakentamaan kaikki puusta. Puu eiole teknisesti eikä käsittääkseni edes ekologisestiylivertainen. Puurakentamista voi ja pitääkin tukea,mutta ihan samalla tavalla tukea tarvitsevat myösbetoni- ja teräsrakentaminen. Oma valintaperus-teeni rakennusmateriaaliksi on tarkoituksenmukai-suus”, Aki toteaa.

”Betoni on lempimateriaali siinä mielessä, ettäsillä pystyy saavuttamaan voimakasta vakauden jaturvallisuuden tuntua”, Aki toteaa. ”Betoni on solidimateriaali, kuin kivi, sen rinnastaminen muihin ma-teriaaleihin kuten teräksen skarppiuteen tai puunlämpimyyteen tai luonnonkiven toisenlaiseen ole-mukseen, synnyttää kiinnostavia jännitteitä.”

”Kohteissamme jätämme betonin näkyviin lähin-

HENKILÖKUVASSA AKI DAVIDSSONBetonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana arkkitehti Aki Davidsson (s. 1953Helsingissä)

%(7��V��

betoni 3 2006 83

nä sisäpinnoissa. Puhtaaksivaletun tai elementtibe-tonipinnan käytössä isoina pintoina ulkona olen il-mastomme takia paljon varovaisempi.”

Aki harmittelee, että betonirakentamisessa onSuomessa vielä varsin paljon kirittävää esimerkiksiSaksaan verrattuna. Perussyitä on hänen mieles-tään monia: ”Näkemys, koulutus, asenne”, hän lis-taa. ”Kaikkeen, myös betonirakentamiseen päteetotuus, ettei ilman vaivannäköä synny hyvää tulos-ta. Täällä pohjoisessa monissa asioissa tuntuu val-litseva asenne olevan kovin usein se, miten pääsisimahdollisimman vähällä vaivalla”, hän toteaa.

KESKUSTELKAA IHMISET!Aki on ollut aktiivinen myös ammattikuntansa luot-tamuselimissä, kuten Arkkitehtiliitossa ja Arkkiteh-titoimistojen liitossa. ”Nyt olen kuitenkin ajatellut,että olen kantanut oman osuuteni, seuraavat voivatastua remmiin.”

Hänet tunnetaan myös keskustelunherättäjänämm. kirjoituksillaan. Rakentamiseen liittyvää am-mattilaisten keskustelua pitäisi hänen mielestäänkäydä paljon nykyiistä enemmän. ”Mutta miten? it-sekin olen näitä palloja turhaan heittänyt esimer-kiksi Rakennuslehden palstoilla, joka viikoittain il-mestyvänä alan uutislehtenä olisi hyvä foorumi kes-kusteluille. Ne eivät juuri ole ottaneet tulta, kutenei näköjään kirvoittnut kommenteja taannoinenSkanskan Hetemäen kiinnostava kommentti koulu-rakentamisestakaan”, hän huomauttaa.

PÄÄSUUNNITTELIJUUS VIELÄSIIRTYMÄVAIHEESSAEntä pääsuunnittelijan rooli, jota Aki itse on ollutkehittämässä? ”Meillä on edelleen menossa siirty-mäkausi. Se on pitkä prosessi, joka vaatii koko ra-kentamisen ja suunnittelun kulttuurinmuutosta.Edelleen on ratkaisematta monia kysymyksiä mm.rakennuttajakonsulttien ja pääsuunnittelijoiden vä-lisestä tehtäväjaosta”, Aki vastaa.

Pitkällä aikavälillä hän ennustaa, että osa arkki-tehdeistä ymmärtää pääsuunnittelijan roolin ja ru-peaa tekemään sitä, mutta osa ei. ”Markkinat hoi-tavat asian. Itse toivon, että jokainen arkkitehti ot-taisi pääsuunnittelijan tehtävät tosissaan. Se eimissään nimessä ole luovuuden este. Päinvastoinsillä voi luoda mahdollisuuksia luovuudelle.

Aki myöntää, että pääsuunnittelijuus, jossa asi-oiden selkeitä vastuita siirretään jollekin, joka onnormaalisti ollut ”piirtäjä”, tarkoittaa alalla isoakulttuurinmuutosta. ”Se ei toteudu muuten kuinettä vastuu otetaan kannettavaksi ja näytetään ettäse pystytään kantamaan.”

Sinänsä pääsuunnittelija tekee niitä normaaleja

arkkitehdin aikaisemminkin tekemiä töitä: ”Esimer-kiksi kertoo tilaajalle, että nyt ei kannata rakennuslu-paa viedä tuohon suuntaan, jos se näyttää menevänkarille”, Aki kertoo esimerkin pääsuunnittelijan huo-lehtimisvelvollisuudesta asioiden etenemisen osalta.Tärkeätä kuitenkin on, että nämä asiat pitää pystyäjotenkin todentamaan, esimerkiksi rakennuttajan ni-mikirjoituksella, kun hankkeen tietty vaihe on ohi.

Akin toive onkin, että arkkitehdit ammattikunta-na ottaisivat asiat entistä enemmän hanskaan.”Ammattitaitoa löytyy varmasti. Toisaalta pitää löy-tyä myös persoonaa. Eikä saa olla liian herkät var-paat”, hän huomauttaa.

Kokemuksen tuoma perusviesti on sekin, ettäarkkitehdin ei kannata rakastua omiin suunnitel-miinsa. Muutosnotkeutta täytyy olla, koska samas-ta asiasta löytyy tästä maailmasta ääretön määräratkaisuja. ”Se minkä piirsin, sen piirsin” ei Akinmukaan ole ajatuksena tätä päivää. Alvar Aallonkinyhtenä hienona piirteenä Aki pitää sitä, ettei Aaltokoskaan pistänyt totaalisesti hanttiin.

Aki Davidssson kertoo, että opiskelu- ja työtausta Saksas-sa on tuonut erilaista perspektiiviä katsoa suomalaisra-kentamista. Yksi asia, josta hän soisi otettavan malliaSaksasta, on yhteistyön lisääminen. Esimerkiksi suunnit-telutoimistot voisivat paljon nykyistä enemmän jakaa re-surssejaan, jotteivät hiljaisempina kausina joutuisi sano-maan henkilökuntaansa irti. Ruuhkahuippujen aikana taason hyvä, jos on tuttuja kumppaneita, joiden kanssa voitehdä yhteistyötä.

ÄIJÄTENNISTÄAkin ja Jaana-vaimon töillä on taipumusta kulkeu-tua vähintään ajatuksissa myös kotiin, vuonna 1937valmistuneeseen puutaloon Helsingin Koskelaan.Akin vanhemmat pojat ovat jo maailmalla, muttakotona olevat 9- ja 16-vuotiaat lapset pitävät huo-len siitä, etteivät vanhemmat uhraa kotona liikaaaikaa työlle.

Kunnostaan Aki pitää huolta pelaamalla sään-nöllisesti tennistä. ”Äijätennistä” hän tarkentaaja korostaa, ettei peliä käydä virtuoosimaisellatasolla.

Tavallaan ammattiin liittyen hän on aina valoku-vannut, vaikka harrastus onkin nyt ”jäänyt epämiel-lyttävästi vähemmälle”. Rakennuksien sijasta ka-mera vangitsee nykyään useammin luontoon ja ih-misen siihen jättämiin merkkeihin liittyviä tuokioku-via.

Sirkka Saarinen

%(7��V��

84 betoni 3 2006

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

by 46RAPPAUSKIRJA 2005

Rapattuja julkisivuja pidetään ylei-sesti arvokkaina ja kestävinä. Arkki-tehtisuunnittelussa tällaisille raken-nuksille ja julkisivuille on yleensäasetettu korkeat ulkonäkövaatimuk-set. Rappauksella on mahdollista an-taa julkisivuille erilaisia muotoja javärejä sekä saada aikaan nykyarkki-tehtuurissa suosittuja yhtenäisiä laa-joja saumattomia pintoja. Myös rap-pauspinnan struktuurin valinta vai-kuttaa oleellisesti julkisivun ilmee-seen.

Arkkitehtonisiin vaatimuksiin pää-semiseksi rakennesuunnittelussa jarappaustyössä tulee ottaa huomioonlukuisia tekijöitä, jotta lopputulos onkaikkia osapuolia tyydyttävä. Tähäntarpeeseen Suomen Betoniyhdistysjulkaisi 1990-luvun lopussa Rappaus-kirjan by46 väliaikaisena painoksena.

Runsaan viiden vuoden käyttöko-kemusten pohjalta suunnitteluohjeeton nyt uusittu ja ne julkaistaan Beto-niyhdistyksen Tekniset ohjeet -sarjas-sa. Uusimistarvetta ovat aiheutta-neet mm. rappauslaastien nopea ma-teriaalikehitys sekä rappauskorjaus-ten tarkempien suunnitteluohjeidentarve. Uutena asiana on suunnittelu-ohjeisiin otettu eristerappaukset, joi-den kehitys on ollut nopeaa ja suosioon merkittävästi lisääntynyt viime-vuosina. Nämä ohjeet by46 Rappaus-kirja 2005 korvaavat väliaikaisen pai-noksen vuodelta 1999.

164 s., 45 euroa

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

Nämä ohjeet käsittävät lähinnä kallio-tilojen sementtipohjaisilla aineillatehtävää injektointia kovassa, rakoil-leessa kalliossa. Kemiallisessa injek-toinnissa ja avoleikkausten, patope-rustusten yms. injektoinnissa ohjeitavoidaan käyttää soveltuvin osin.

Lopullinen muokkaustyö injektoin-nin työohjeeksi BY 53 tehtiin vuosien2005 - 2006 aikana MTR:n ohjaukses-sa ja tilaamana. Suomen Betoniyhdis-tys BY ry puolestaan lupautui ohjeenjulkaisijaksi. Kesäkuussa 2005 jul-kaistiin ohjeesta lausuntoversio, jostasaadut kommentit otettiin huomioonohjeen viimeistelyssä. Ohjetta on py-ritty muokkaamaan erityisesti työ-maakäyttöä silmällä pitäen.

By 53:n lisäksi Suomessa on injek-tointitöitä käsittelevä kansallinenstandardi; SFS-EN 12715, POHJARA-KENNUSTYÖT. INJEKTOINTI Executi-on of special geotechnical work.Grouting, joita tämä ohje täydentää.

Tämä ohje on ensimmäinen laatu-aan ja siitä saatujen käyttökokemus-ten perusteella päätetään mahdolli-sen seuraavan päivitetyn version jul-kaisemista.

68 s., 32 euroa

by 53KALLIOTILOJENINJEKTOINTI 2006

%(7��V��$QQXNND�VLYXW ��

betoni 3 2006 85

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2006KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 18 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTALevylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 100 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-luja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSA:KIVITALO

Kivitalo-kirjan uudistettuun painok-seen on koottu uusinta tietoa paikal-larakennettavan kivitalon suunnitte-lusta ja rakentamisesta. Pääpaino onasuintaloissa, vaikka monet ratkaisutsopivat muihinkin rakennuksiin.

Kirjassa yli kaksikymmentä raken-nusalan asiantuntijaa kertovat omanerityisalansa uusimmat tiedot ja koke-mukset paikallarakentamisesta. Kir-jan alussa tarkastellaan paikallara-kentamisen vaikutuksia esteettiseenlaatuun, toimivuuteen ja viihtyvyyteentaloudellisuutta ja kestävyyttä unoh-tamatta.

Kirjan pääosan muodostavat pai-kallarakennettavan kivitalon raken-nustekniikat:paikallavalu ja muuraus.Ne esitellään monipuolisesti beto-nirungoista ja muoteista raudoituk-seen ja betonin kosteudenhallintaan,muuratuista runkorakenteista ja julki-sivuista julkisivujen rappaukseen. Li-säksi kirja käsittelee paikallarakenta-misen erityiskysymyksiä kuten talo-tekniikkaa, äänitekniikkaa, kustan-nustietoa ja ympäristövaikutuksia.

Kivitalo on käsikirja rakennuttajille,urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekäperusteellinen ja havainnollinen pai-kallarakentamisen oppikirja.

182 s., 40 euroa

%(7��V��$QQXNND�VLYXW ��

86 betoni 3 2006

– 1.-2.2.2007 1. ja 2. kurssipäivä– 8.-9.3.2007 3. ja 4. kurssipäivä– 30.3.2007 lopputentit

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan peruskou-lutusta vastaamaan RakMK A2:ssaesitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa beto-nirakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

Kurssi sisältää betonilattiatyönjohta-jan pätevyyden saamisen edellytykse-nä olevat betonilattioiden valmistuk-seen liittyvät tiedolliset asiat, joidenomaksuminen tarkistetaan kirjallises-sa loppukokeessa. Kokeen hyväksy-tysti suorittaneet saavat kurssista to-distuksen, joka liitetään betonilattia-työnjohtajan pätevyyshakemukseen.

Kohderyhmät: betonilattiatyönjoh-tajat, rakennuttajat, työpäälliköt, be-toni- ja raudoitustyönjohtajat, työ-maamestarit ja vastaavat mestarit.Kurssia suositellaan myös esim. suun-nittelijoille ja valvojille betonilattioi-hin liittyvän uusimman tiedon hankki-miseksi.


KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected]

BETONINPERUSKURSSI28.-29.11.2006KokoushotelliRantapuisto, Helsinki

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.


BETONILATTIA-TYÖNJOHTAJApätevöityskurssi nro 88.-9.11.2006 KokoushotelliRantapuisto, Helsinki

– 14.-16.11.2006 I-kurssijakso– 12.-14.12.2006 II-kurssijakso– 9.-11.1.2007 III-kurssijakso– 6.-8.2.2007 IV-kurssijakso

1-luokan betonityönjohtajan kurssi ontarkoitettu ensisijaisesti betonityönjoh-tajille ja betoniteollisuuden valmistus- jakäyttöpäälliköille sekä työnjohtajille.Kurssilla omaksutaan luentojen, harjoi-tusten ja itseopiskelun avulla 1-luokanbetonityönjohtajan pätevyyden edellyt-tämät asiat. Kurssille voivat osallistuamyös henkilöt, jotka eivät aio hakea 1-luokan betonityönjohtajan pätevyyttä,mutta tarvitsevat työssään laaja-alaistatietoa betonirakentamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisesti val-misbetonilaitoksissa toimiville beto-nin valmistuksesta vastaaville työn-johtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen mo-lempien kurssien yhtäaikainen suorit-taminen ei ole mahdollista.

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y., Ra-kennusinsinöörien Liitto RIL ja Raken-nusmestarit ja -insinöörit AMK RKL.Lisätiedot ja ilmoittautumiset:

RKL, puhelin (09) 8770 6512/MerjaSalomaa

1-LUOKANBETONITYÖNJOHTAJANja 1-LUOKANVALMISBETONI-TYÖNJOHTAJANpätevöityskoulutus nro 35

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI,pätevöityskurssiKokoushotelli RantapuistoHelsinki

– 23.-25.1.2007 I-kurssijakso– 12.-15.2.2007 II-kurssijakso– 13.-15.3.2007 III-kurssijakso– 18.4.2007 lopputentti

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurssinja loppukokeen hyväksytysti suoritet-tuaan henkilöllä on Inspecta Sertifi-ointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Betonilaborantin pätevyysvaati-mukset löytyvät Fise:n kotisivuilta:www.fise.fi→pätevyysvaatimuksetja hakemuslomakkee→muutpätevyydet→uudisrakennus.


FISE-PÄIVÄ1.11.2006Ruotsalais-suomalainen kulttuuri-keskus Hanasaari, EspooAiheena Rakennusvirhepankki.Tarkempi ohjelma: www.fise.fi

Järjestäjä: Fise Oy

BY-PÄIVÄ8.11.2006KokoushotelliRantapuisto, Helsinki– EuroCode 2 kansallinen liite– by 51 Rasitusluokkien valinta– TVO III betoniongelmat– by 47 Betonirakentamisen laatuoh-

jeet– Betonirakenteiden kuivuminen– Cocktails

Tarkempi ohjelma:www.betoniyhdistys.fi

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y.

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKApätevöityskurssi nro 11Kokoushotelli Rantapuisto,Helsinki

%(7��V��

betoni 3 2006 87

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY

HB-Betoniteollisuus Oy avasi kesä-kuussa uudenaikaisen betonituoteteh-taan Jyväskylässä. Pitkälle automati-soidun tehtaan prosessien turvallisuu-teen ja ympäristövaikutuksiin on kiin-nitetty erityistä huomiota. Myös ra-kennuksen arkkitehtuuriin, valoisuu-teen ja viihtyisyyteen on panostettu.

A-Tiilikate Oy:n uuden betonikat-totiilitehtaan tuotantolaitoksen pe-ruskivi muurattiin syyskuun alussa, seotetaan käyttöön keväällä. Tuotanto-tekniikan valinnassa on huomioitu eri-tyisesti mahdollisuudet tuotannonsuurempaan joustavuuteen sekä mo-nipuolisuuteen.

Peikko Group:n emoyhtiö PeikkoFinland Oy rakentaa uuden 1500 m2

laajuisen toimistorakennuksen Lah-teen Tilat otetaan käyttöön kevään2007 aikana. Peikko tuotteiden käyt-töalue ulottuu betoni- ja teräsrunko-jen liitoksista kone- ja laiteperustuk-siin. Deltabeam betonoitavat liittopal-kit liittävät ontelolaatat, liitto- ja kuo-rilaatat tai paikallavalun yhtenäiseksi,kantavaksi rakenteeksi.

BETONIUUTISIA

JUHLAVUOSIALammin Betoni Oy täytti 50 vuotta.Lammin Betoni Oy on Suomen vanhinja samalla suurin nimenomaan beto-nisten harkkotuotteiden valmistami-seen keskittynyt tehdas. Tuotevalikoi-ma sisältää laajan valikoiman betoni-sia valettavia kivä kaikkeen rakenta-miseen. Tärkein tuotemerkki on mas-siiviset Lammi-kivitalot.

Hyvinkään Betoni Oy vietti syys-kuussa 60-vuotisjuhlia. Yrityksen tuo-tevalikoimaan kuuluvat valmisbetonit,märkälaastit sekä kalkkimaalit.

1HB-Betoniteollisuuden uuden betonituote-tehtaan tehdassalille antavat ilmettä suurilasiseinä sekä kaarevalle seinälle sijoitet-tu kuvataiteilija Marja Kolun mittavamosaiikkiteos. Taideteos paljastettiin teh-taan vihkiäistilaisuudessa.

1

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

by

Sirk

ka S

a arin

e n

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettu-aan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä ”Kerttu jaJukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sih-teeri Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

Myönnettyjä stipendejä 2006– TKT Leif Wirtanen, Espoossa 12.-14.6.2006 pidettyyn ESCS 2006symposiumiin osallistumista ja esitel-män pitoa varten, 300 €– Erikoistutkija, TL Esko Sistonen, Es-poossa 12.-14.6.2006 pidettyyn ESCS2006 symposiumiin osallistumista jaesitelmän pitoa varten, 300 €– Tutkija, DI Fahim Al-Neshawi, Es-poossa 12.-14.6.2006 pidettyyn ESCS2006 symposiumiin osallistumista jaesitelmän pitoa varten, 300 €

SBK-säätiö myöntää vuonna 2006 Ei-nar Kahelinin rahaston stipendejä be-tonirakentamiseen liittyviin teknilli-sen korkeakoulujen diplomi-, lisensi-aatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-sätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betoni-rakentamiseen paneutuvien nuortentoimintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisä-mahdollisuuksia opinnäytestipendei-hin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdolli-suuksia ja hakemaan säätiön stipen-dejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360

Myönnettyjä stipendejä 19.9.2006– Duracon-projekti; 17.000 euroa vuon-na 2007 projektille ”Betonin säilyvyy-den pitkäaikaisseuranta”.– Betonielementtien liitosten juotos-valujen onnistuminen; 7.000 euron va-raus diplomityölle, joka selvittää ele-menttien saumavaluja.– Tekn. yo Mikko Salminen, TTY; 7.500euroa betonipilarien palomitoitustakäsittelevää diplomityötä varten.– Vuoden Opinnäytetyö; 1.000 euroaVuoden Opinnäytetyölle jaettavaksiBetonipäivillä 2006.

25.10.2006Marina Congress Center,Katajanokanlaituri 6,HelsinkiTänä vuonna Betonipäivät järjeste-tään 32. kerran.

Katso ohjelma:www.betoni.com/fi/Koulutus

Järjestäjä: Betonitieto Oy

VUODEN 2006BETONIRAKENTEENJULKISTAMISTILAISUUSJA SEMINAARI8.2.2007Dipoli, Espoo

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet: Suo-men Arkkitehtiliitto, Suomen Beto-niyhdistys, Rakennusinsinöörit ja –arkkitehdit, Suomen Rakennus-insi-nöörien Liitto, RT Betoniteollisuussekä lehdistön edustaja.

Lisätietoja: Olli Hämäläinenpuh. (09) 6962 3625

Järjestäjä: Betonitieto Oy

%(7��V��

88 betoni 3 2006

RT:n Betonitoimiala järjesti 4. loka-kuuta 2006 Helsingin messukeskuk-sessa valmisosien asennusseminaa-rin. Samalla pidettiin uuden asennus-ryhmän perustava kokous. Seminaari-alustuksissa käytiin läpi uusimpiaasennusohjeita, rakennesuunnittelunroolia asennustyön onnistumisessa,työturvallisuutta ja asentajien koulu-tusta.

Keskustelua käytiin mm. siitä, mi-ten valmisosarakenteiden liitoksetonnistuvat työmaalla, onko niitä suun-niteltu ja miten suunnitelmat saadaanasennusryhmälle ajoissa aikataulujenollessa tiukkoja. Asentamisen työtur-vallisuutta pitää voida parantaa, kos-ka elementtiasennuksissa kuoleeedelleen keskimäärin 1 henkilö vuo-dessa.

Perustettuun asennusryhmään il-moittautuivat mukaan seuraavat yri-tykset:Asennuspojat LM OyAT-Mestarit OyBetset OyEspoon Elementtiasennus OyKVK-Tek OyLamminsivu OyLujabetoni OyParma OyPeikko Finland Oy DeltabeamRajaville OyRautaruukki OyjSkanska Talonrakennus OyTurun Elementtiasennus OyTeräselementti OyVIE-Rakennus OyVTTYIT Rakennus Oy

Asennusryhmä toimii Betonikeskusry:n Elementtijaoksessa, jota kauttakaikki elementtivalmistajat tukevatryhmän toimintaa. Ryhmän toimintatulee keskittymään mm. seuraaviinasioihin:

Yritysjohdon tehtävänä on jatkuvastipohtia alan ja yrityksen tulevaisuuttaja muuttuvissa olosuhteissa tarvitta-via kehitystoimenpiteitä. Vuosi sittensyksyllä joukko 60-luvulla alalle tullei-ta ja sittemmin jo eläköitymään ehti-neitä yritysjohtajia päätti kuitenkinsuunnata katseensa tiukasti mennei-syyteen ja käynnistää Betonielement-tirakentamisen historian laatimisen.

SBK-Säätiön hallitus lupasi kevääl-lä ottaa vetovastuun projektista ja ni-mesi historiatoimikunnan puheenjoh-tajaksi Petri Janhusen, sihteeriksiKari Laukkasen ja muiksi jäseniksiNikolai Danilotschkinin, Erkki Inkisen,Hannu Löytösen sekä Asko Sarjan.

Projektin kokonaiskustannuksetovat sadan kymmenen tuhannen eu-ron luokkaa. Rahoitus on kesän aikanalähes kokonaan varmistunut. Mukaanovat tähän mennessä lupautuneetSBK-Säätiön ohella Rakennusteolli-suus RT, Finnsementti, Maa- ja Vesi-tekniikan Tukisäätiö, Betoniyhdistys,Consolis, Fundia, RTL ry, Ovako Dalwi-re, Semtu ja Peikko. Tämän joukonpanos kattaa yli 90 % kokonaisbudje-tista.

Hanke on juuri päässyt alkuun: kir-joittamisesta on sovittu Oy SpiritusHistoriae Ab:n kanssa siten, että kol-me sen historian maisteria VeijoÅberg, Yki Hytönen ja Isto Mikkonenperehtyvät kukin omaan tarkastelu-alueeseensa ensin kirjallisuudenavulla ja sitten ryhmä- ja henkilöhaas-tatteluin. Käsikirjoituksen on sovittuvalmistuvan viimeistään 30.4.2008,joten historiateos valmistuu sopivastibetoniteollisuuden järjestöjen 80-vuotisjuhlavuoden 2009 edellä.

Työ tullaan tekemään normaalintieteellisen tutkimuksen keinoin: aloi-tetaan kirjallisuus- ja arkistotutkimuk-sin ja jatketaan henkilöhaastatteluin.

BETONIKESKUKSEEN PERUSTETTIINASENNUSRYHMÄ

BETONIELEMENTTIRAKENTAMISEN HISTORIATYÖN ALLE

1Seutulan lentokentän hangaari oli 1950-luvun puolivälissä Pohjoismaiden suurinelmenttirakennuskohde. Katon 52-metri-set ja 125 tonnin painoiset pääkannatta-jat valmistettiin osista työmaalla, asen-nettiin yhteen ja jännitettiin kaapeleinmaan tasossa ja nostettiin lopulliseenasemaansa. Kuvassa Design&Build-ele-menttiurakasta vastanneen Rakennus-elementti Oy:n toimitusjohtaa MattiJanhunen, koneenkonstruoineen eng-lantilaisen Pre-Stressed Concrete CoLtd:n toiitusjohtaja J. N. Lowe, Raken-nuselementin tekninen johtaja Aimo Sal-linen, työmaan valvoja R. Shorter sekätyömaainsinööri Heimo Kakko.

Projektin tavoitteena on selvittää ele-menttirakentamisen roolia ja vaikut-tavuutta ei vain rakennustekniseltäkannalta vaan myös sen yhteiskunnal-listaloudellisten muuttujien ja merki-tyksen näkökulmasta. Kyseessä onsiis laaja historia – ei historiikki.

Projekti on muutaman kymmenenvuotta myöhässä siltä osin, että monialkuvaiheen pioneereista on jo poissajoukostamme ja myös yritysten arkis-tot ovat muun muassa fuusioiden jalopettamisten vuoksi hävinneet. Tä-män vuoksi olisi toivottavaa, että hen-kilöt, joilla on hallussaan tutkijoillearvokasta materiaalia, valokuvia, pöy-täkirjoja tai muistitietoa, ottaisivatyhteyttä johtoryhmän jäseniin, koskakaikkia alan avainhenkilöitä ei käytän-nön syistä voida haastatella ja doku-mentoidulla tiedolla on suuri merki-tys.

Petri Janhunen

1

– Asennussuunnitelmien käyttö ja ke-hittäminen

– Asentajien ja työnjohtajien koulutus– Asennusmenetelmät ja -ohjeet– Asennustyön turvallisuus– Suunnitteluratkaisuihin vaikuttami-

nen– Asennus- ja sopimusehdot

Ryhmä kehittää betonielementti-en ja teräs-betoni- liittorakenteidenasennusta.

Asentajien koulutuksen suunnitteluon jo menossa Koulutuskeskus Rate-kon kanssa. Tavoitteena on koulutuk-sen käynnistäminen ensi vuoden 2007alussa.

Noin 40 osanottajan seminaaria jakokousta veti Elementtijaoksen pu-heenjohtaja Kari Turunen LujabetoniOy:stä. Asennusryhmästä lisätietojasaa ryhmän sihteeriltä Arto SuikaltaBetonikeskuksesta, puh. 09 1299290.

2

2Uuteen asennusryhmään ilmoittautui pe-rustavassa kokouksessa 17 yritystä.

%(7��V��

betoni 3 2006 89

Muoviset tartuntaelementeillä varus-tetut levyt, jotka voidaan kiinnittäävalmiiksi muottipintaan, ovat osoit-tautuneet hyväksi betonirakenteidensuojauskeinoksi esimerkiksi kemianteollisuudessa.

Kokkola Zinkin, nykyisen BolidenKokkola Oy:n tehtaalla käytetään sin-kinvalmistusprosessissa hyvin voi-makkaita kemikaaleja. Muovi onosoittautunut perinteisiin materiaa-leihin verrattuna ylivoimaiseksi kunpintoja halutaan suojata aggressiivi-silta kemikaaleilta. PP-levy on erin-omainen esimerkki tällaisesta muo-vista.

Kokkolan tehtaalla kokeiltiin moniaerilaisia maaleja, mm. epoksia, kuntuotantotilojen betonirakenteita ha-luttiin suojata prosessikemikaaliensyövyttävältä vaikutukselta. LopultaAgrusafe Suregrip, 3 mm PP-levy,osoittautui parhaaksi ratkaisuksi. Le-vyt kiinnitettiin elementteihin jo valu-vaiheessa. Näin pinnoite pysyy var-masti paikoillaan kaikissa olosuhteis-sa. Pinta viimeisteltiin yhtenäiseksihitsaamalla muovilevyjen saumat ele-menttien asennuksen jälkeen.

Tähän mennessä Kokkolan sinkki-tehtaalla on päällystetty noin 2000 m2

seinä- ja lattiapintoja, kannatinpalk-keja ja pylväitä päällystetty AgrusafeSuregrip PP-levyillä. Vink on ollut mu-kana luomassa turvallisempaa, kestä-vämpää ja miellyttävämpää työympä-ristöä.

Vink Finland Oy kuuluu Hollannissapörssinoteeratun Kendrion-yhtymänomistamaan Vink-ryhmään. Kendrio-nilla on aktiviteetteja parissa kymme-nessä maassa ympäri maailman jahenkilökuntaa yli 3000. Vink-ryhmätoimii 14 maassa eri puolilla Euroop-paa 1000 ihmisen voimin. Vinkillä onyli 50-vuoden kokemus Euroopan

Tietyissä maarakentamiskohteissavoidaan jo kuluvana vuonna käyttääaiempaa joustavammin betonimurs-ketta sekä kivihiilen, turpeen ja puu-peräisen aineksen poltosta syntyväälento- ja pohjatuhkaa. Edellytyksenäon muun muassa, että jäte täyttäähaitallisten aineiden pitoisuutta jaliukoisuutta koskevat vaatimukset jaettä se on teknisiltä ominaisuuksil-taan käyttökelpoista.

Näiden jätteiden käytölle maara-kentamisessa ei tarvita enää ympäris-tölupaa vaan alueelliselle ympäristö-keskukselle tehtävä ilmoitus riittää.Asiaa koskeva valtioneuvoston asetustuli voimaan 15.7.2006.

Asetus keventää ja yhtenäistää sensoveltamisalaan kuuluvien jätteidenmaarakennuskäyttöä koskevaa sään-telyä. Tarkoituksena on parantaa jät-teiden kilpailuasetelmaa luonnon ma-teriaaleihin verrattuna ja lisätä jättei-den hyödyntämistä. Näin maaraken-tamisessa voidaan säästää luonnonkiviaineksia. Samalla kevennetäänvalvontaa, kun raskaan ympäristölu-pamenettelyn sijasta jätteen käytöstämaarakentamisessa voidaan tehdä il-moitus ympäristönsuojelun tietojär-jestelmään.

Asetuksen soveltamisalaan kuulu-villa jätteillä voidaan korvata luonnonkiviainesta muun muassa teiden, ka-tujen, pysäköintialueiden, virkistys-alueiden reittien, urheilukenttien, ra-tapihojen ja teollisuusalueiden varas-tokenttien rakentamisessa. Tällä het-kellä Suomessa käytetään maaraken-tamiseen vuosittain 70 - 90 miljoonaatonnia luonnon kiviaineksia.

Maarakentamisessa käytettävistäjätteistä ei saa aiheutua haittaa maa-perälle eikä pohjavedelle. Tämänvuoksi asetusta ei sovelleta tärkeillätai muilla vedenhankintaan soveltuvil-

KEMIALLISTA KESTÄVYYTTÄ LATTIASTAKATTOON

BETONIMURSKEEN JA TUHKIEN KÄYTTÖMAARAKENTAMISESSA JOUSTAVAMMAKSI

la pohjavesialueilla. Lisäksi ympäris-tölupaa edellytetään edelleen, mikälijätteitä käytetään vesistön välittö-mässä läheisyydessä, kuten satama-altaiden kenttärakenteissa tai kaivo-jen lähellä. Ympäristölupa vaaditaanlisäksi esimerkiksi silloin, kun jätteenhaitallisten aineiden pitoisuudet eivättäytä asetuksen vaatimuksia.

Asetuksessa säädetään jätteidensisältämien haitallisten aineidenenimmäispitoisuuksista sekä -liukoi-suuksista raja-arvoin. Raja-arvot kos-kevat muun muassa orgaanisia hiili-yhdisteitä, polykloorattuja bifenyylejä(PCB-yhdisteitä), polyaromaattisia yh-disteitä (PAH-yhdisteet) sekä raskas-metalleja. Näiden lisäksi jätteessä eisaa olla haitallisina pitoisuuksinamuitakaan aineita, joista voi aiheutuavaaraa tai haittaa terveydelle ja ym-päristölle.

Jukka Savolainen

muovipuolivalmistemarkkinoista jaSuomenkin Vinkillä on takanaan lähes40 vuoden historia.

Tuotevalikoima jakautuu viiteenpääryhmään: rakennusmuovit, mai-nosmuovit, tekniset muovit, prosessi-putkistojärjestelmät ja työstetyt muo-vikappaleet.

Lisätietoja: Vink Finland Oy,puh. 0207 444 300, www.vink.fi

%(7��V��

90 betoni 3 2006

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(vapaalla 1.1.-31.10.2006)(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betonipin-tanäyttely, joka esittelee mm. erilai-sia betonin väri- ja pintakäsittelytapo-ja suunnittelijoille ja muille rakenta-misen ammattilaisille. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00.

WWW.BETONI.COM SISÄLTÄÄVALMISTAJA- JA TUOTETIETOA

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO3 2006

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

Ilmoittaja Sivu

Ardex Oy 5

Betoni-lehti 6

Betonialan Ohuthiekeskus 5FCM Oy

Betonimestarit Oy 5

Contesta Oy 2

Dyny Clean Kiinteistö Oy 6

Finnsementti Oy II k

Halfen-Deha Ab 6

Insinööritoimisto Sulin Oy 2

Interrock Oy 9

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 10Etera

Lakan Betoni Oy 3

Lammin Paja ky 10

Leimet Oy 4

Lumon Oy 7

Oy Machine Tool Co 6

NCC Roads Oy 7

Parma IV k

Pintos Oy 3

Remei Baltica OÜ 9

Renope Oy 4

Rescon Mapei Oy 3

SF-Laasti Oy 6

Suomen Betonitieto Oy 8

Tammet Oy 10

Tecwill Oy 4

Vink Finland Oy 2

WSP Tutkimus Kortes 6

Ylitornion Betonituote Oy III k

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse

[email protected] taikotisivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

%(7��V��

betoni 3 2006

Documents