betoni 3 2009

betoni 3 20092

3 2009

BET0903 Kansi UUSI 28.10.2009, 14:112

3 2009 1

3 2009SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 79. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – Cover“Nousukierre” - Stockmannin pysäköintilaitoksensisäänajorampin betoniseinään graafisenbetonin menetelmällä toteutettu SamuliNaamangan suunnittelema taideteos.Kuva: Graphic Concrete, Jutta Telivuo. 2009

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceTULEVAISUUSSELONTEKO LINJAA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKKAA 5– Foresight report outlines long-term climate and enercy policy

VIERTOLAN AUKIO KERAVALLA VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2009 6– KUNNIAMAININTA KUMPULAN KASVITIETEELLISELLE PUUTARHALLE– Environmental Structure of the Year 2009

VIERTOLAN AUKIO ON OSA MÄÄRÄTIETOISTA KERAVAN KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ 10Liisa Ilveskorpi – Viertola square is part of determined development of Kerava town centre

LEIMASINBETONILLA LISÄÄ VAIHTOEHTOJA PIHA- JA YMPÄRISTÖRAKENTAMISEEN 18Mikko Vasama – Stamped concrete provides alternatives for courtyard and environmental construction

YIT URAKOI TYKSIN T-SAIRAALAN LAAJENNUSTA 22– VAATIVAN HOIDON YKSIKÖISSÄ PAIKALLAVALU PARAS VAIHTOEHTOSampsa Heilä – Cast-in-situ best alternative for high-intensity care units

MESTARINSOLMUN JA MESTARINTUNNELIN PAIKALLAVALUISTA 29Petri Mattila – Ring Road I construction project involves a lot of casting in place

UUSIA OHJEITA ÄÄNITEKNIIKKAAN 32Heikki Helimäki – New guidelines for sound insulation technology

MIKSI SAMA RAKENNE ANTAA ERI TULOKSEN KUN TILAVUUS MUUTTUU 35Mikko Kylliäinen

ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAAMINEN 37Heikki Helimäki

EUROKOODIT BETONIVALMISOSARAKENTEIDEN SUUNNITTELUSSA 38Harri Isoherranen

JÄNNITETTYJEN HI- JA I-PALKKIEN UUDET SUUNNITTELUOHJEET 42Matti Leskelä – New design guidelines for pre-stressed HI and I beams

SKANSKAN TYÖTURVALLISUUSHAVAINTO -KÄYTÄNTÖ PALKITTIIN 46Sirkka Saarinen – Skanska receives an award for occupational safety card practice

ENERGIATEHOKAS KORJAAMINEN 48Jussi Mattila – Energy efficient renovation construction

JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN LÄPIVIEMISEEN 56

EPS-ERISTEET BETONITEOLLISUUDESSA 63Tapio Kilpeläinen – EPS insulation in concrete industry

KESKUSKADUSTA UUSI KÄVELYKATU HELSINGIN KESKUSTAAN 68Reijo Järvinen – Keskuskatu Street becomes new pedestrian street in Helsinki city centre– TILAA KÄVELIJÖILLE 72 Sirkka Saarinen – Helsinki creates space for pedestrians– MYÖS STOCKMANN VIE AUTOT MAAN ALLE 75 Sirkka Saarinen – Stockmann takes also cars underground

HENKILÖKUVASSA – JUSSI MATTILA 79Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 82

BET0903 s01Sisalto 28.10.2009, 14:461

3 20092

Meiltä saat kattavan valikoimanjulkisivujen korjaamisessatarvittavia tuotteita

Korjauslaastitja tasoitteet

Julkisivu-maalit

Impregnointi-aineet

Antigraffitikäsittely

Rescon Mapei OyRuukintie 20, 02330 Espoo

Puh. 09 867 8900Fax. 09 8678 9011

[email protected]

Julkisivujen korjaus



www.lapamixer.com

Lammin Paja KyMutastentie 1,FI-16900 LammiPuh. (03) 6332 138Fax (03) 6332 238

B e t o n i n s e k o i t t i m e tNOVOCOATelastomeeriNOVOCOATelastomeeri

Laadukas vedeneriste onNOVOCOAT saumaton elastomeeri.Laadukas vedeneriste onNOVOCOAT saumaton elastomeeri.

LEM

MINKÄINEN-KONSERNI

BET0903 s02-4 Ilmoitukset 28.10.2009, 14:152

3 2009 3

www.finnmapcons.fi

Finnmap Consulting Oy PL 88, Ratamestarinkatu 7a 00521 Helsinki Puh. 0207 393 300 Fax 0207 393 396

Johtavaa rakenneteknistä suunnittelua ja konsultointia

yrityksemme ympärille on rakentunut vahva ja monipuo-linen konserni, FMC Group tarjoamme paikallista palvelua eri puolille Suomea niin uudis- kuin korjausraken-tamisessa

www.vvo.fi

Sata syytä kumppanuuteen.

- eristyksen elementit -

www.thermisol.fi

ThermiSol PLATINA Sänkkäri mahdollistaa perintei- siä eristeitä ohuemmat rakenteet. Se valmistetaan grafiittia sisältävistä Neopor-rakeista, joiden eristys- kyky on ylivoimainen. Ohuesti parempi: PLATINA Sänkkäri sopii erinomaisesti betonisandwich-elementtien lämmöneristeeksi.

PLATINA Sänkkäri eristää

enemmän VÄHEMMÄLLÄ λD = 0.031


3 20094

FCG – Hyvän elämän tekijät

FCG on Suomen suurimpia moni alaisia konsulttiyrityksiä ja markkinajohtaja monella toimialallaan.

FCG:n laaja osaaminen kattaa myös

WSP Finland/Tutkimus P. 0207 864 11www.wspgroup.fi

Betonitutkimuksetohut- ja pintahie vetolujuus kloridimääritykset

LaadunvarmistuskokeetMikrobitutkimukset

Haitta-ainetutkimuksetPAH, PCB, Pb asbestianalyysit Ilmoitusmyynti:

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanen

puh (09) 7738 2219 faksi (09) 737 318sähköposti: [email protected]

www.betoni.com


3 2009 5 PÄÄKIRJOITUS – Preface

TULEVAISUUSSELONTEKOLINJAA PITKÄN AIKAVÄLINILMASTO- JAENERGIAPOLITIIKKAA

Valtioneuvosto hyväksyi 15. lokakuuta ilmas- to- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonte- on viitoittamaan tietä kohti vähäpäästöistä

Suomea vuonna 2050. Selonteossa asetetaan ta-voitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vä-hintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä.

Mitä tavoitteeseen pääseminen edellyttää ra-kentamiselta? Otsikon ”Kohti nollaenergiataloja”alla todetaan rakennusten energiatehokkuudenparantamisen olevan sekä merkittävimpiä ettäkustannustehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä.Toisaalta rakennussektorilla on myös erityisiähaasteita. Rakennuskanta on pitkäikäistä ja se uu-siutuu hyvin hitaasti. Valtaosa tänään rakennetta-vista taloista on käytössä vielä vuonna 2050. Nyttehtävillä ratkaisuilla päätetään siis osittain, kuin-ka hiili-intensiiviseen polkuun Suomi tuleviksi vuo-sikymmeniksi sitoutuu.

Sektorin tärkeyden takia selonteossa asetetaantavoitteeksi tehostaa koko rakennuskannan energi-ankäyttöä niin, että energiankulutus on nykytasoavähintään 30 prosenttia pienempi vuonna 2030, 45prosenttia pienempi vuonna 2040 ja 60 prosenttiapienempi vuonna 2050. Rakennuskannan energian-kulutusta vähentävät energiatehokas uudisraken-taminen, vanhan kannan poistuma sekä energiate-hokkuutta parantava korjausrakentaminen.

Uusien rakennusten energiatehokkuuteen vai-kuttavat ympäristöministeriön rakentamismääräyk-

set. Energiankulutusta sääteleviä normeja tiuken-netaan 30 prosentilla vuonna 2010. Tarkoitus onedelleen tiukentaa tehokkuusvaatimusta 20 pro-senttia vuonna 2012. Samalla siirrytään kokonais-energiakulutukseen perustuvaan sääntelyyn ja ote-taan huomioon lämmitystavan vaikutus päästöihin.

Esitetyt uudistukset vievät uusien rakennustenkulutuksen vaiheittain nykyistä selvästi paremmallematalaenergiatasolle. Rakennusteknologia mah-dollistaa kuitenkin vieläkin energiatehokkaampiaratkaisuja. Sekä Kansainvälinen energiajärjestö IEAettä EU:n komissio ja parlamentti ovat esittäneetsiirtymistä kohti passiivitaloja. Selonteon mukaantavoitteena tulee Suomessakin olla, että lopultauudet rakennukset eivät tarvitse lainkaan ulkopuo-lista lämmitysenergiaa. Myös energiaa yli omantarpeen tuottavia plusenergiataloja tulee aktiivi-sesti edistää.

Samalla on kiinnitettävä nykyistä enemmänhuomiota muuhun kulutukseen kuten kiinteistö- jahuoneistosähkön sekä lämpimän käyttöveden tar-peeseen.

Haasteellisin on nykyinen rakennuskanta. Erityi-sesti 2010- ja osin 2020-luvullakin tulee merkittävämäärä asuinrakennuksia peruskorjausikään. Ener-giatehokkuus otetaan kuitenkin vielä heikohkostihuomioon korjaushankkeissa.

Normiohjausta on usein pidetty melko huonostinykyiseen rakennuskantaan sopivana ohjauskeino-na. Toisaalta julkisin varoin on käytännössä mahdo-

tonta merkittävästi vauhdittaa parannuksia 2,7 mil-joonan asunnon energiatehokkuudessa. Selonteonmukaan onkin perusteltua laajentaa rakentamis-määräyksiä edellyttämään olemassa olevilta ra-kennuksilta energiatehokkuuden parantamista pe-ruskorjausten yhteydessä. Energiatehokkuustoimi-kunnan mukaan nykyisen rakennuskannan energia-tehokkuutta voisi parantaa 30 - 50 prosenttia.

Selonteossa korostetaan, että energiatehokkuu-den parantamisen ohella on ohjattava vähäpäästöi-siin lämmitystapoihin. Fossiilisen polttoöljyn käy-töstä ja suorasähkölämmityksestä muissa kuinkaikkein energiatehokkaimmissa rakennuksissa onvaiheittain luovuttava. Energiatehokkaan rakenta-misen yleistyessä kaukolämmön rinnalle tulee yhäuseammin kiinteistökohtaisia ratkaisuja. Kestäviälämmitystapoja voidaan edistää tiedotuksen, kan-nustimien, vero-ohjauksen ja rakentamismääräys-ten yhdistelmällä.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- jaenergiapolitiikasta: “kohti vähäpäästöistä Suomea”,löytyy kokonaisuudessaan osoitteestahttp://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=273273

The Government adopted on 15 October the foresight re-port on climate and energy policy as a basis for a strate-gy towards a low-carbon Finland by 2050. The objectivespecified in the report is a reduction of emissions into airin Finland by at least 80% of the 1990 level by 2050 aspart of international cooperation.

What is required of the construction trade to achievethis target? Under “Towards zero-energy houses” the re-port concludes that the improvement of the energy effi-ciency of buildings is one of the most significant andcost-effective ways to reduce emissions. On the otherhand, the building sector also faces special challenges.Buildings have a long service life and the replacement ofthe building stock takes place slowly. The majority ofhouses built today will still be in use in 2050. This meansthat the decisions made today also affect the carbonintensity of the path Finland commits to following over

FORESIGHT REPORT OUTLINES LONG-TERM CLIMATE AND ENERGY POLICY

the next decades.Due to the significance of the sector, the report calls

for improvements in the use of energy in the entire buil-ding stock. The objective is that energy consumption isat least 30% lower in 2040, 45% lower in 2040 and60% lower in 2050. The solutions available for thereduction of the building stock’s energy consumptioninclude energy-efficient new construction, replace-ment of old stock and refurbishment construction focu-sing on the improvement of energy efficiency.

The building regulations of the Ministry of the Envi-ronment affect the energy efficiency of new buildings.The regulatory values for energy consumption will be lo-wered by 30% in 2010 and according to plans, again in2012 by 20%. A regulatory system based on the totalenergy consumption will be enforced at the same time,with the effect of the heating method on emissions also

taken into account.The presented reforms will gradually reduce the con-

sumption of new buildings to a clearly better low-energylevel. The available construction technology would alloweven more energy-efficient solutions, however. Both theInternational Energy Agency IEA and the EU Commissionand Parliament have proposed a transfer towards passivehouses. The report concludes that the final objectiveshall also in Finland be the creation of new buildingstock, which requires no imported heating energy at all.Energy-plus houses, which generate a surplus of energy,should also be actively promoted.

Source:Government foresight report on climate and energypolicy: towards a low-carbon Finlandhttp://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=273273

1Erityisesti 2010- ja osin 2020-luvullakin tulee merkittävämäärä asuinrakennuksia peruskorjausikään. Energiate-hokkuus otetaan kuitenkin vielä heikohkosti huomioonkorjaushankkeissa.

Mat

ti Ha

ukijä

rvi

1

BET0903 s05 Paakkari 28.10.2009, 14:475

3 20096

Vuoden 2009 Ympäristörakenne -kilpailun voittajaon Viertolan aukio Keravalla. Uuden sillan ja alikul-kukäytävän alle ja viereen sijoittuva valoisa aukioon toiminnallisesti onnistunut, viihtyisä osa laajem-paa kävelykatualuetta. Kunniamaininnan kilpailussa sai Kumpulan kasvi-tieteellinen puutarha Helsingissä.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitonjärjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 1. loka-kuuta Lapilan kartanossa Keravalla. Kilpailussamyönnettiin kunniakirjat palkittujen kohteiden ra-kennuttajille sekä suunnittelussa ja toteutuksessakeskeisimmin mukana olleille tahoille.

Voittajakohteen kunniakirjat saivat rakennuttajaKeravan Kaupunkitekniikka, suunnittelijat KeravanKaupunkitekniikka ja WSP Finland Oy, siltaurakoit-sija Infratyö Oy, katu- ja vihertyöurakoitsija Kivinik-karit Oy, valaistus- ja liikennevalourakoitsija Suo-men Energia-Urakointi Oy ja rakennuttajakonsulttiRakennuttajatoimisto-HTJ Oy.

Kunniamainintakohteen osalta palkittiin kunnia-kirjoin rakennuttaja Helsingin yliopiston tekninenosasto, suunnittelija Maisemasuunnittelu Hemgårdja urakoitsija Helsingin yliopiston Kasvitieteellinenpuutarha.

ELÄMYKSELLISTÄ ARKIYMPÄRISTÖÄSibeliuksentien uuden sillan alle sijoittuva Vierto-lan aukio on osa kävelykatualuetta, joka sitoo ydin-keskustan rajavyöhykkeelle sijoittuvan marketra-kentamisen osaksi keskustaa. Samaan kokonai-suuteen kuuluva Saviontien uusi alikulkukäytäväparantaa liikenneturvallisuutta pääsisäänkäynninristeysalueella.

Tuomaristo toteaa palkitsemisperusteluissaan,että alikulkualueet ovat usein varsin ankeita ja tur-vattoman tuntuisia. Viertolan aukiosta on onnistut-tu tekemään päinvastainen: laajentamalla alikulkuaukioksi siitä on muodostunut valoisa, ilmava jaturvallinen arkiympäristön elämyksellinen kohta.

Valittu muotokieli eli aukion ympyränmuotoonladotut kiveykset ja kauniisti kaartuvat sillat ja väy-lät muodostavat liikenneympäristöön hyvin sopi-van, levollisen ja harkitun kokonaisuuden. Sibeliuk-sentien siltojen välistä tunnelialueelle pääseväluonnonvalo, päällysteiden ja pinnoitusten vaaleatvärit ja epäsuora katon kautta suunnattu valaistustekevät paikasta valoisan ja raikkaan. Siltojen be-toniseinien kevyet koristeornamentit ja -reliefit,joissa toistuu sillan kuvioaihe sopivat kauniisti pai-kan levolliseen tunnelmaan.

VIERTOLAN AUKIO KERAVALLA– VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2009– KUNNIAMAININTA KUMPULAN KASVITIETEELLISELLE PUUTARHALLE

1Vuoden Ympäristörakenne -tunnustuksen saanut Vierto-lan aukio on valoisa, ilmava ja turvallinen arkiympäristönelämyksellinen kohta.

2Aukion ympyränmuotoon ladotut kiveykset ja kauniistikaartuvat sillat ja väylät muodostavat liikenneympäris-töön hyvin sopivan, levollisen ja harkitun kokonaisuuden.

3Betonipintoihin kiinnitetyt teräsreliefit ovat kullan japronssin sävyyn maalattuja kasviaiheita, jotka muodostu-vat muutamasta peruskuviosta. Taiteen tuomisesta alikul-kuihin on Keravalla hyvät kokemukset: sen on huomattutorjuvan ilkivaltaa.

www.betoni.com

1

Beto

nike

skus

ry

BET0903 s06-9 VYR09 26.10.2009, 19:286

3 2009 7

2

3

Beto

nike

skus

ryBe

toni

kesk

us ry

BET0903 s06-9 VYR09 26.10.2009, 19:287

3 20098

Aukiosta on jo tullut jalankulkijoiden ja pyöräili-jöiden luonteva kulkureitti. Betoni- ja luonnonkivi-pinnat kestävät myös kovan kulutuksen. Tuomaris-to muistuttaa jatkuvan kunnossapidon tärkeydes-tä: hyvin hoidetut kasvit, roskien ja töhryjen poista-minen sekä mahdollisten vaurioiden välitön kor-jaaminen pitävät alueen viihtyisänä ja ehkäisevätsamalla ilkivaltaa.

KASVITIETEELLINEN PUUTARHAKAIKKIA VARTENKumpulan kasvitieteellinen puutarha perustettiin jovuonna 1987. Yleisölle se avattiin upeasti kunnos-tettuna vuonna 2009. Historiallisen kartanon ympä-rille avautuva puutarha on elämyksellinen ja miel-lyttävä puistomainen ympäristö, jossa viihtyy myöstavallinen yleisö, eivät pelkästään alan harrastajattai ammattilaiset. Hyvin hoidetusta puistosta voinauttia monilla tavoilla: kasvitieteellisenä opetus-kenttänä, kauniina puistoelämyksenä tai kasvihar-

4

5

4, 5Viertolan aukio on osa kävelykatualuetta, joka sitooydinkeskustan rajavyöhykkeelle sijoittuvan marketraken-tamisen osaksi keskustaa. Iltavalaistuksessa epäsuoravalaistus tekee paikasta valoisan ja raikkaan.

6Betonipintoihin kiinnitetyt teräsreliefit ovat kullan japronssin sävyyn maalattuja kasviaiheita.

rastajan vinkki- ja inspiraatiopuutarhana.Tuomariston mukaan lukuisat erilajiset kasvit on

yhdistetty toimivaksi ja hallituksi kokonaisuudeksi.Kokonaisuutta täydentävät alueen vanhat rakennuk-set ympäristöineen. Vesiaiheen monipuolinen käsit-tely rikastaa ympäristöä ja luo puutarhaan erityisiärauhoittumisen ja luonnon aistimisen paikkoja.

TUNNUSTUS TASOKKAALLE YMPÄRISTÖLLEVuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena ontehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuk-sia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella onluotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyväympäristö. Palkinto jaettiin nyt 19. kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Ra-kennustuoteteollisuus RTT:n, Puutarhaliiton, Kivi-teollisuusliiton, Viherympäristöliiton, SuomenMaisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton,Suomen Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja leh-distön edustajat.

6

Kera

van

kaup

unki

/ Ka

upun

kite

kniik

ka

Sirk

ka S

aarin

en

Beto

nike

skus

ry

BET0903 s06-9 VYR09 26.10.2009, 19:288

3 2009 9

ENVIRONMENTAL STRUCTURE OF THE YEAR 2009

Viertola Square in Kerava has won the EnvironmentalStructure of the Year 2009 competition. The Square,which is located under and beside the new bridge andpedestrian underpass, is filled with light, functional anda pleasant part of the wider pedestrian street area. Anhonorary mention was awarded to the Botanical Gardensof Kumpula in Helsinki.

Viertola Square is located beneath the new Sibeliuk-senkatu Street bridge and is part of a pedestrian streetarea, which links the shopping district in the boundaryzone of the town centre to the downtown region. Thenew pedestrian underpass, which is also part of theentity, improves traffic safety in the junction area of themain entrance.

The Competition Jury concluded that underpass areasare often quite gloomy and prone to creating an atmos-phere of insecurity. Viertola Square is an example of theopposite; by widening the underpass into a square, asafe area filled with light and air has been created in theeveryday environment of the townspeople.

The winner of the honorary mention, the BotanicalGardens of Kumpula, were established already in 1987.After renovations, it was opened to the public in 2009 asa magnificent site of interest. The Gardens, which circleround a historical mansion estate, provide experiencesand a pleasant park-like environment for also laypeople,and not just garden enthusiasts and professionals. Thebeautifully tended park can be enjoyed in many ways; asan educational experience in botany, as an attractivepark experience or as a garden providing tips andinspiration to plant enthusiasts.

LISÄTIETOJA:Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow,Rakennustuoteteollisuus RTT, puh. 0500 422652Toimitusjohtaja Pekka Metsola,Puutarhaliitto, puh. 040552 2004www.betoni.com/fi/Ajankohtaista/Viertolan aukio

7Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna myösyleisölle kesäkauden. Vesiaiheen monipuolinen käsittelyrikastaa ympäristöä.

8Kumpulan kasvitieteellinen puutarha jakautuu kulttuuri-kasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Esillä on vali-koima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- jarehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- jalääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Maantieteelli-sessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperä-alueitten mukaan. Kuvassa istutuslavoja ja kivimuuri.

9Viertolan aukion ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhanrakennuttajat sekä suunnittelussa ja toteutuksessa kes-keisimmin mukana olleet tahot palkittiin 1. lokakuuta 2009Lapilan kartanossa Keravalla pidetyssä tilaisuudessa.

7

8

9

Paul

a Ha

vas-

Mat

ilain

enBe

toni

kesk

us ry

Jukk

a N

issi

nen

BET0903 s06-9 VYR09 26.10.2009, 19:289

3 200910

Kerava nimettiin 1960-luvulla Suomen rumimmaksikaupungiksi. Pääkaupungin varjossa hiljakseenkauppalasta pikkukaupungiksi kehittyneeltä paikka-kunnalta puuttui omaleimaisuutta ja vahvaa histori-aa. Lisäksi Kerava ei ole koskaan ollut kesäkaupun-ki useiden muiden pikkukaupunkien tapaan, vaankaupunki hiljenee kesäisin. 1960-luvulta lähtienmuutosta parempaan alettiin työstää tosissaan.Määrätietoinen keskustan kehittämistyön ansiostaKeravalle on syntynyt arkkitehtonisesti korkeata-soista ympäristöä, josta tuorein esimerkki on Vier-tolan aukiolle myönnetty Vuoden 2009 Ympäristöra-kenne -tunnustus.

KÄVELYRAITTI RAKENTUNUTJAKSO KERRALLAANKeravan keskustan kehittämiseen syntyi edellytyk-siä, kun 1960-luvun alussa arkkitehtikilpailun tulok-sena toteutettiin keskustan kehäväylä ja kävelypai-notteiselle keskustalle luotiin näin liikenteellisetedellytykset. Tämän jälkeen toteutettiin Suomenensimmäinen varsinainen kävelykatu ja siitä lähtienkävelyverkostoa onkin kehitetty määrätietoisestitähän päivään asti.

Kaupungin liike-elämä sai potkua kaupunginjoh-taja Pekka Kettusen saadessa Koffin oluttehtaanpaikkakunnalle, vanhaan teollisuuskiinteistöön pe-rustettiin Suomen mittakaavassa merkittävä taide-keskus ja monipuolinen kulttuuri- ja opiskeluelämäalkoi muutenkin viritä. Yhtenä tärkeänä tekijänätaustalla on ollut Keravan Kaupunkitekniikan vah-vojen virkamiespersoonien hyvä yhteistyö ja kau-punkirakentamisen laadun arvostus.

Keskustan vetovoimatekijäksi ja kaupunkikuvanselkärangaksi muodostui jakso kerrallaan rakentu-nut kävelyraitti. Radan halkoman keskustan osatyhdistettiin alikulkukäytävillä, jotka suunniteltiinpoikkeuksellisen avariksi ja valoisiksi. Verhoiluihinkäytettiin kestäviä ja kauniita materiaaleja, kuvioi-ta ja värejä. Betonin käsittelyyn kehitettiin yksinker-tainen laatua nostava toteutustekniikka: valun yh-teydessä muodostuvat kuviot, jotka viimeisteltiinmaalaten. Nämä ominaisuudet yhdessä ovat tuot-taneet miellyttäviä ja siistinä pysyviä kaupunkitilo-ja paikkoihin, joista yleensä on muodostunut epä-siistejä ja turvattomia kaupunkien häpeäpilkkuja.

Hyvänä lisänä Keravalla ymmärrettiin myös tai-teen merkitys kaupunkitilan kiinnostavuutta ja laa-tua korottavana ominaisuutena. Keravan Kaupunki-tekniikka onkin ottanut taiteen mukaan kaikkeenjulkisen ulkotilan rakentamiseen.

VIERTOLAN AUKIO ON OSA MÄÄRÄTIETOISTA KERAVAN KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ

Liisa Ilveskorpi, sisustusarkkitehti,johtava konsultti, WSP Finland Oy

1Viertolasta järjestettiin 1990-luvun alussa arkkitehtiyli-oppilaille kilpailu; ratkaisun periaatteena oli hyvä koke-mus avarien ja korkealaatuisten alikulkujen toimivuudes-ta vuosien mittaan Keravalla.

12WSP Finlandin havainnekuva toteutuneesta Viertolan au-kiosta ympäristöineen.

3Sibeliuksentien liikennejärjestelyt.

WSP

Fin

land

Oy

Kera

van

Kau p

u nki

tekn

iikka

2

BEt0903 s10-17 Viertola_Ilves 26.10.2009, 20:4810

3 2009 11

3

Ante

ro A

alto

nen


3 200912

3

5

4

Kävelypainotteisen keskustaympäristön paranta-misen toinen kehittämisjakso ajoittuu 2000-luvulletähän päivään asti. Ratayhteydet ovat parantuneetmerkittävästi ja mahdollistaneet asemaympäristönperusteellisen uudistamisen. Aiempien kokemus-ten mukaista avarien ja laadukkaiden alikulkujen ti-lojen periaatetta on toteutettu edelleen. Viimeisinsuuri hankekokonaisuus on ollut urheilukentänmuuttaminen keskuspuistoksi vesialtaineen ja tai-deteoksineen. Kun vesialtaan ympärille on vielä to-teutettu uusi kirjasto ja laadukasta kaupunkiasu-mista, on Keravan keskusta noussut kaupunkien ve-tovoimaisuuden vertailussa varsin korkealle.

Keravan keskustaympäristön määrätietoisen ke-hittämisen ohessa on Keravan kaupunkikuvaan syn-tynyt oma tyyli. ”Keravan keltainen” betonikivipin-noissa kävelyraiteilla on ollut aikoinaan sysäys ke-hittää betonipinnoitteiden tuotannon väriskaalaa.Keravan oma tyyli näkyy ennen kaikkea miljööra-kentamisen laadussa sekä kasvillisuuden monipuo-lisuudessa että kiviaiheiden ja rajausten laaduk-kaassa toteuttamisessa. Erityistä Keravan kaupun-

5

kikuvassa on kevään tuloa korostava ”keväthuma-us”, joka toteutuu valtaisana kevätkukkien ja kirsik-kapuiden loistona.

VISIO UUDENLAISESTA KAUPUNKIAUKIOSTAHAASTEENA SUUNNITTELULLEKeravan keskustan elävyyden kehittämisen tär-keimpiä tavoitteita on ollut uuden kauppakeskuk-sen sijoittuminen keskustaan. Vuosien erilaistenkäänteiden jälkeen uuden Citymarketin paikaksi tulitontti keskustan kehäkadun ulkopuolella. Sijainti eiollut paras mahdollinen kehäkadun sulkiessa sekäkulkuyhteyden että näkyvyyden keskustaan.

Kaupunkitekniikan arkkitehti Risto Kostia oli kui-tenkin ideoinut arkkitehtiylioppilaiden kilpailunvoittajatyön pohjalta ongelman ratkaisua enteelli-sesti jo kymmenisen vuotta aiemmin. Ratkaisun pe-riaatteena oli hyvä kokemus avarien ja korkealaa-tuisten alikulkujen toimivuudesta vuosien mittaanKeravalla. Toisena periaatteena oli keskustan käve-lyverkoston rakenteeseen oleellisesti kuuluva pien-ten kaupunkiaukioiden muodostuminen raittienkohtaamispisteeseen. Näistä periaatteista syntyiluontevasti idea marketin edusaukiosta kehäkadunalle juuri siihen pisteeseen, johon tavanomaisestiolisi toteutettu ahdas alikulkukäytävä. Toisenahaastavana ongelmana oli kevyen liikenteen poikit-taisyhteyden järjestäminen eri tasossa marketineditse. Ahtaaseen tilaan jouduttaisiin toteutta-maan pitkä alikulkukäytävä.

Suunnittelutyö muodostui erittäin monitahoisek-si. Samanaikaisesti oli kehitettävä ratkaisut suurenrakennusmassan sovittamisesta ahtaaseen jamaastoltaan hankalaan paikkaan, kehäkadun sillanrakenneratkaisu avaran aukion päälle, ahtaan ali-kulkukäytävän sijoittaminen marketin ja kadun väli-seen kuiluun ja kaikkea tätä ympäröivän maastonluonteva muotoilu ja istuttaminen. Erityisesti koros-tettiin pyöräilijän ja jalankulkijan turvallista kohtaa-mista ja ylipäätään turvallisen tunnelman luomistaja ilkivallan torjumista. Tärkeä tavoite oli hyvä jakestävä valaistus. Ongelmalliseksi muodostui myöstyönaikaisen liikenteen suunnittelu ja rakennustöi-den ajoitus kohteittain, jotta liikenne ja rakentami-nen voivat toimia yhtäaikaisesti.

KÄYTÄNNÖNLÄHEISIÄSUUNNITELMARATKAISUJAPaikka osoittautui geoteknisesti varsin ongelmalli-seksi. Alikulkukäytävän tilavaraus oli erittäin ahdas,lisäksi maaperäongelmat ja olemassa oleva maan-alainen kunnallistekniikka aiheuttivat ongelmia. Ke-

4Kerava on saanut keskustastaan monia tunnustuksia: RILja sen sillanrakennusjaosto myönsivät Vuoden silta 2008-tunnustuspalkinnon Keravan kaupunkisilloille. Kokonai-suuteen kuuluu kahdesta alikulkusillasta koostuva kevy-en liikenteen eritasoratkaisu.

5Pääradan halkoman Keravan keskustan osat on yhdistet-ty alikulkukäytävillä, jotka suunniteltiin poikkeuksellisenavariksi ja valoisiksi. Verhoiluihin on käytetty kestäviä jakauniita materiaaleja, kuvioita ja värejä. Kuvassa ase-man alikulku.

Jukk

a N

issi

nen

Jukk

a N

issi

n en

Sirk

ka S

aarin

en

6

6Viertolan aukion betonikiveykseen on upotettu liikenteenohjaukseen tarkoitettuja erikoiskiviä.


3 2009 13

7

8

häkadun ja alikulun välisen penkereen tuennassajouduttiin turvautumaan pysyvään ponttiseinään, jo-hon ripustettiin betonielementit. Alikulun kevyen lii-kenteen raitin rakenteessa jouduttiin käyttämäänbentoniittimattoa. Työmaa-aikaisiin liikennejärjes-telyihin liittyi pohjanrakennusteknisesti haastaviakysymyksiä, joita ratkottiin suunnittelijoiden yhteis-työllä. Myös putkistolinjojen sovittaminen ahtaa-seen pengertilaan katupuiden kanssa edellytti tark-kaa yhteistä suunnittelua. Eri alan suunnittelijoillaoli toiveita ja tarpeita, joita sovitettiin yhteen.

Kunnallisteknisessä suunnittelussa erityisenhaastavaa oli kuivatus- ja tasausjärjestelmän sovit-taminen vaikeaan maastoon ja ahtaisiin tiloihin.Suuren hankekokonaisuuden suunnitelmien ja tie-don yhteensovittaminen ei aina sujunut ongelmitta.Suunnittelun alkuvaiheen innostus tuotti vaativatkaupunkikuvalliset tavoitteet, joiden toteuttami-sessa jouduttiin ratkomaan monenlaisia käytännönongelmakohtia.

TÄMÄN PÄIVÄN ARKKITEHTISUUNNITTELUAPERINTEESEEN TUKEUTUENArkkitehtisuunnittelu painottui arkkitehdin ja silta-suunnittelijan yhteiseen ponnisteluun pitkän ja si-ron siltarakenteen ja kaarevien muotojen toteutta-miseksi. Aukionäkymään ei haluttu yhtään pilaria,

mikä oli siltasuunnittelijalle varsin suuri haaste.Sillan alustan aukiotila uhkasi muodostua suhteet-toman matalaksi, minkä vuoksi siltakannen pak-suus tingittiin mahdollisimman ohueksi.

Silta toteutettiin viisteellisenä jännitettynä kehä-siltarakenteena, jossa kannen rakennekorkeus ohe-nee päädyistä keskustaan. Haasteelliseksi osoittau-tui sillan kohtalaisen pitkästä jännemitasta putki-paaluperustuksille aiheutuvat suuret vaakavoimat.Siltarakenteen ja arkkitehtuurin suunnittelun ongel-maksi osoittautui valaistuksen integroiminen silta-rakenteeseen siten, että valo tuo esiin sillan kaare-van muodon, ei kuitenkaan häikäise eikä ole ilkival-taherkkä. Sillan mataluus esti valaistuksen sijoitta-misen kosketuskorkeuden ulottumattomiin.

Aukion muodonannossa ja tyylissä oli lähtökoh-tana keravalainen vaaleiden ja pyöreiden raittiau-kioiden perinne, jota tuli luovasti soveltaa paik-kaan ja aikaan. Haastavaa oli myös maaston jyrkki-en korkeuserojen sovittaminen ahtaaseen tilaan.Erityisesti huomioitiin lapsen näkökulma pyöräili-jän kohtaamisessa, mikä edellytti kaikkien nurkka-kohtien avartamista rakenteellisella tuennalla.Korkeat kivimuurit osoittautuivat teknisesti hanka-liksi ja niissä käytettiin patomuuritekniikkaa. Levei-den kivimuurien hyvänä puolena todettiin työn ku-luessa niiden luovan paikkaan sopivaa porttimaista

7Aukion muodonannossa ja tyylissä oli lähtökohtana kera-valainen vaaleiden ja pyöreiden raittiaukioiden perinne.Valaistus on integroitu siltarakenteeseen siten, että valotuo esiin sillan kaarevan muodon, ei kuitenkaan häikäiseeikä ole ilkivaltaherkkä.

8Betonipintoihin kiinnitetyt teräsreliefit ovat kullan japronssin sävyyn maalattuja kasviaiheita, jotka muodostu-vat muutamasta peruskuviosta. Reliefit on toteutettu cnc-eli vesileikkauksella.

Sirk

ka S

aarin

en

Sirk

ka S

a arin

e n


3 200914

10

tunnelmaa.Ilkivallalle herkkiin betonipintoihin rakennuttaja

toivoi reliefimäistä kuviointia muiden keskustan ali-kulkujen hyviin kokemuksiin perustuen. Seiniä jä-sentävän osittaisen luonnonkiviverhoilun lisäksi to-teutettiin tilaajan toiveiden mukaisesti kasviaihekullan ja pronssin sävyyn maalatuilla teräsreliefeil-lä. Reliefit haluttiin kiinnittää irti seinästä, muttapäädyttiin kuitenkin vain sentin etäisyyteen, jottaniistä ei muodostuisi kiipeilyseinää. Reliefit on to-teutettu cnc-leikkausta hyödyntäen ja ne muodos-tuvat muutamasta peruskuviosta. Kohteen ympäris-tön viimeistely ja istutukset tehtiin noudattaen to-tuttua keravalaista tyyliä ja laatua.

Valaistuksen suunnittelu edellytti useiden valai-sintyyppien kokeilua sillan muodon tuomiseksi esil-le. Valaistus määriteltiin Dialux-ohjelman lasken-nan ja kolmiulotteisen mallinnuksen avulla sekätestaamalla valaisimia vastaavassa kohteessa. Va-laisinten sijoittelussa oli oleellista sovittaa neosaksi sillan arkkitehtuuria ja suojata ne talvihuol-lolta ja ilkivallalta. Ratkaisuksi valittiin kolmen ka-peakeilaisen valaisimen upottaminen kuhunkin nel-jään sisäsivuun. Sillan julkisivunäkymää korostet-tiin siltapalkkiin sijoitetulla yhtenäisellä valoviival-la. Seinäreliefejä korostettiin lisäksi maahan upo-tetuilla heittimillä. Alikulkukäytävän valaistusmuodostui erityisen ongelmalliseksi ja edellyttiepäsuorien valaisinten ilkivallan kestävän verhoi-lun erikoissuunnittelua.

LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVINArkkitehtonisesti näin vaativa, erikoisrakenteita si-sältävä rakennuskohde ei olisi onnistunut moitteet-tomasti, ellei rakennuttaja olisi uhrannut aikaa javaivaa rakennusaikaiseen valvontaan. KeravanKaupunkitekniikan hortonomi Seija Tulonen oli jo-kapäiväinen laadunvarmistaja työmaalla. Yksityis-kohtia hiottiin ja muutoksia tehtiin, kun työmaallatuli eteen ennakoimattomia hankalia tilanteita. Eri-tyisesti kivimuurien sijoittelu ja siltarakenteidenvalaistus vaativat hiomista ja luovia ratkaisuja vieläpaikan päällä.

Tavoitteena ollut uuden kauppakeskuksen yhdis-täminen keskustan kevyen liikenteen verkostoon jaosaksi keskustarakennetta on osoittautunut onnis-tuneeksi. Siitä osoituksena Viertolan aukio valittiinPuutarhaliiton ja Rakennustuoteteollisuus RTT:nvuosittain jakaman Vuoden Ympäristörakenne -pal-kinnon arvoiseksi.

Hanke oli monessa suhteessa haastava ja suun-

9Viertolan sillan sivukuva.

10Rakennuspaikka oli geoteknisesti varsin ongelmallinen.Alikulkukäytävän tilavaraus oli erittäin ahdas, lisäksi maa-peräongelmat ja olemassa oleva maanalainen kunnallis-tekniikka aiheuttivat ongelmia. Kehäkadun ja alikulun väli-sen penkereen tuennassa jouduttiin turvautumaan pysy-vään ponttiseinään, johon ripustettiin betonielementit.

11Silta toteutettiin viisteellisenä jännitettynä kehäsiltara-kenteena, jossa kannen rakennekorkeus ohenee päädyis-tä keskustaan. Haasteelliseksi osoittautui sillan kohtalai-sen pitkästä jännemitasta putkipaaluperustuksille aiheu-tuvat suuret vaakavoimat.

12Viertolan sillan aukio iltavalaistuksessa. Valaisimet on si-joitettu osaksi sillan arkkitehtuuria.

WSP

Fin

land

Oy

WSP

Fin

lan d

Oy

11

9


3 2009 15

13

Ante

ro A

alto

nen

12

WSP

Fin

land

Oy

WSP

Fin

land

Oy

13Sibeliuksentien siltojen pokkileikkaus. Sillat sijaitsevatViertolan aukion yläpuolella.


3 20091616

14

nittelu- ja rakennusaikana koettiin useita yllättäviätilanteita, joita ratkottiin monen asiantuntijan yh-teistyöllä. Onnistumisen tärkeimpänä edellytykse-nä oli tilaajan, Keravan Kaupunkitekniikan tinkimä-tön tahto tuottaa kestävää ja kaupunkikuvallistalaatua. Kompromisseja jouduttiin tekemään, muttalaadusta ei tingitty.

Viertolan aukion toteuttaminen on tärkeä etappiKeravan keskustan rakenteen ja viihtyisyyden edis-tämisessä. Kun kävelykeskustan reunavyöhyke ontällä tavoin eheytynyt, voidaan ydinkeskustan jaViertolan välistä nk. ”Wanhan Keravan” puisto-maista aluetta nostaa esiin tulevana kehittämis-kohteena.

Viertolan aukion rakennuttajana toimi KeravanKaupunkitekniikka. Suunnittelusta vastasi WSPFinland Oy. Siltaurakoitsija oli Infratyö Oy, katu- javiherurakoitsija Kivinikkarit Oy ja valaistus- ja lii-kennevalourakoitsija Suomen Energia-Urakointi Oy.Rakennuttajakonsulttina oli Rakennuttajatoimisto-HTJ Oy.

15Saviontien alikulku, poikkileikkaus.

16Saviontien alikulku.

ASirk

ka S

aarin

en

16

WSP

Fin

land

Oy


3 2009 17

VIERTOLA SQUARE IS PART OF DETERMINEDDEVELOPMENT OF KERAVA TOWN CENTRE

With the required traffic connections ensured for the pe-destrian intense town centre of Kerava by the ring roadsystem implemented at the beginning of the 1960s on thebasis of an architectural competition, new opportunitiesopened up for the development of the downtown area.The first actual pedestrian street area in Finland was rea-lised after that and the development of the pedestriannetwork has since continued in a determined manner.

The pedestrian route built up in stages became thekey attraction of the town centre and the backbone ofthe townscape. The downtown parts penetrated by arailway were linked together by means of underpasses,which were designed exceptionally spacious and light.The significance of art as a feature that increases theattraction and quality of the townscape was alsounderstood in Kerava.

The second development stage of the pedestrian in-tense town centre was implemented in the 2000s andhas continued until today. The improvements in rail con-nections have made complete renovation of the stationenvironment possible. The principle of spacious and ap-pealing underpasses has been complied with. The mostrecent project complex was the conversion of the sports

field into a central park, complete with fountains andworks of art.

An individual style has been created in the townscapeof Kerava as a bi-product of the determined developmentof the downtown area. The “Kerava yellow” used on con-crete surfaces in the pedestrian routes was the activatorfor the widening of the colour palette in the production ofconcrete coating products. Kerava’s own style is most ofall reflected in the quality of milieu construction in termsof both plant diversity and high-quality implementationof stone motifs and delimitations.

One of the most important objectives in the develop-ment of the liveliness of Kerava town centre was tolocate a new shopping centre in the downtown area. Thelocation outside the ring road was not ideal, as the ringroad closed both the connection and visibility to the towncentre.

New Viertola Square has proven a successfulsolution for connecting the shopping centre to thedowntown pedestrian and bicycle routes and making it apart of the town centre structure. The forecourt squareof the supermarket extends beneath the ring road to apoint where in most projects a narrow underpass wouldhave been built. One of the challenges that the bridgedesigner had to face was the complete lack of columnsin the square view. The square space under the bridgewas at a risk of becoming very low, and for this reasonthe thickness of the bridge deck was made as small aspossible. The bridge was realised as a sloped pre-stressed rigid frame bridge construction, with thestructural height of the deck decreasing from the endsto the centre. Lighting systems were integrated into thebridge structure to emphasise the curved shape of thebridge without glare. This solution also protects thelighting against vandalism, as due to the low height ofthe bridge the lighting systems could not be installedabove reach height.

14Saviontien alikulkua elävöittävät betoniseinään toteute-tut reliefit ja yksilölliset valaisimet. Betonivalun yhtey-dessä seinään tehtiin reliefin upotetut kuviot, jotka vii-meisteltiin maalaten.

17Saviontien alikulku iltavalaistuksessa.

18Alikulkukäytävän valaistus muodostui erityisen ongelmal-liseksi ja edellytti epäsuorien valaisinten ilkivallan kestä-vän verhoilun erikoissuunnittelua.

Ante

ro A

alto

nen

Kera

van

Kau p

u nki

tekn

iikka

17

18WSP

Fin

land

Oy


3 200918

LEIMASINBETONILLA LISÄÄ VAIHTOEHTOJA PIHA- JA YMPÄRISTÖRAKENTAMISEEN

Mikko Vasama, diplomi-insinööri,Semtu Oy

Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, jokaon läpivärjätty ja pintakuvioitu erilaisilla muotti-matriiseilla. Tekniikkaa on käytetty paljon ja pit-kään Pohjois-Amerikassa. Viime vuosina sen käyttöon lisääntynyt myös Euroopassa.

Leimasinbetonissa betonin ominaisuuksia jamahdollisuuksia hyödynnetään monipuolisesti, val-misbetonia käyttämällä saadaan aikaan samanlai-sia betonipintoja kuin luonnonkivillä ja betonikivil-lä. Mahdollisuuksia ja yhdistelmiä on lukuisia, kunyhdistellään eri värejä ja muottimatriiseja. Skaalaon harmaasta tiililaattakuvioinnista aina ruskeaanlankkulattiakuviointiin saakka. Tekniikka tarjoaapiha- ja ympäristörakentamiseen lukuisia erilaisiavaihtoehtoja, joissa betonin mahdollisuudet pääse-vät erinomaisesti esille.

SISÄLLÄ JA ULKONALeimasinbetonia voidaan käyttää sisällä ja ulkona.Tyypillisiä käyttökohteita ovat pihat, terassit sekäerilaiset kävely- ja ajoväylät. Leimasinbetonin ylei-sin ja paras käyttötapa on läpivärjätty pohjabetoni,jolloin leimasinbetonin väri ei pinnan kuluessa-kaan muutu, pohjalta ei siis tule näkyviin harmaatabetonia.

Leimasinbetonissa käytettävän betonin minimi-lujuus on C25/30, maksimiraekoko massassa ei saaylittää 16 mm. Suositeltavaa olisi käyttää hiemantavallista suurempaa sementti- ja hienoainesmää-rää, jotta betonin pinta toistaa mahdollisimmantarkasti muottimatriisin kuvion. Kun leimasinbeto-nia käytetään ulkona, betonin on oltava säänkestä-vää. Valmisbetonin joukkoon sekoitetaan betoni-asemalla tai kunnollisin sekoitussiivin varustetus-sa betoniautossa polypropeenikuituja estämäänplastista halkeilua ja väripigmenttejä värjäystä var-ten. Sekä kuidut että pigmentit ovat valmiiksi pa-kattuina yhden kuution annosta varten.

Betonimassa valetaan tiivistetylle alustalle teh-tyyn muottiin, joka voi olla minkä muotoinen tahan-sa. Alustan vaatimus on käytännössä sama kuin pi-hakiviä käytettäessä: tiivis, routimaton murs-kealusta. Valmisbetonilla valettaessa alustan eikuitenkaan tarvitse olla aivan yhtä tasainen ja suo-ra kuin pihakiviä asennettaessa. Suositeltava lei-masinbetonin valun paksuus on 60 -100 mm. Rau-doituksena voidaan käyttää perinteistä verkkorau-doitusta tai vaihtoehtoisesti teräskuituja tai raken-teellisia muovikuituja. Kuitujen käyttöön sisältyyriski, että valmiin laatan pinnassa voi näkyä jonkinverran kuituja.

1

2

Artik

kelin

val

oku v

a t: S

e mtu

Oy

BET0903 s18-21 Leimasinbetoni 26.10.2009, 19:4818

3 2009 19

1Tyypillisiä leimasinbetonin käyttökohteita ovat pihat, te-rassit sekä erilaiset kävely- ja ajoväylät. Leimasinbetoninyleisin ja paras käyttötapa on läpivärjätty pohjabetoni.Mahdollisuuksia ja yhdistelmiä on lukuisia, kun yhdistel-lään eri värejä ja muottimatriiseja.

2Halkeilun estämiseksi on valettava alue jaettava liikunta-saumoilla tai sahasaumoilla sopivankokoisiin alueisiin.Liikuntasaumojen etäisyyksinä voidaan pitää 24 - 36-ker-taista laatan paksuutta.

Leimasinbetonissa käytettävä betoni ei teknisil-tä ominaisuuksiltaan eroa muista betoneista,valu-alueiden suunnittelussa on siis mietittävämyös saumojen paikkoja. Betoni kutistuu ja hal-keilun estämiseksi on valettava alue jaettava lii-kuntasaumoilla tai sahasaumoilla sopivankokoi-siin alueisiin. Liikuntasaumojen etäisyyksinä voi-daan pitää 24 - 36-kertaista laatan paksuutta. Oli-si hyvä pyrkiä aina mahdollisimman neliönmuotoi-siin alueisiin. Varsinkin kapeissa käytävissä onsyytä joko sahata saumoja tai tehdä liikuntasau-moja noin 2 - 2,5 metrin välein. Betonivalu on teh-tävä myös normaaleissa valuolosuhteissa. Myö-hään syksyllä tehtävissä valuissa on järkevääkäyttää sääsuojaa ja lämmitystä.

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ:• PINNAN KUVIOINTIBetoni tasataan haluttuun korkoon linjaarilla, pintavedetään sileäksi ja siitä poistetaan ilmakuplat le-veällä tasoituslastalla, ”slodalla”. Kun valettu be-toni on kovettunut riittävästi eli kun betonin pin-nalla pystyy muotin kanssa seisomaan betonin pai-numatta, voi aloittaa pinnan kuvioimisen.

Kuviointi aloitetaan levittämällä muottimatriisi-en ja betonin pintaan muotinirrotusjauhe, joka si-sältää väripigmenttiä ja pinnanlujitusaineita. Muo-tinirrotusjauheella korostetaan pinnan kuvioita jatuodaan pintaan elävyyttä sekä kasvatetaan pinnanlujuutta. Tavallinen yhdistelmä on vaalea pohjavärija tumma muotinirrotusväri. Kuvioinnin voi tehdämyös harmaaseen betoniin ja käyttää värillistämuotinirrotusjauhetta, silloin saadaan harmaaseenlaattaan kuvioitu pinta, johon muotinirrotusjauhe japigmentit tuovat eloa. Tavalliset pohjabetonin sä-vyt ovat yleensä valmisbetoniaseman harmaan se-mentin ja tummien kiviainesten mukaisia sävyjä:hillittyjä ruskeita, punaisia, vihertäviä ja kellanrus-keita värisävyjä.

3Suositeltava leimasinbetonin valun paksuus on 60 -100 mm.Raudoituksena voidaan käyttää verkkoraudoitusta.

4Leimasinbetonin minimilujuus on C25/30, maksimiraeko-ko massassa ei saa ylittää 16 mm.

5Betoni tasataan haluttuun korkoon linjaarilla, pinta vede-tään sileäksi ja siitä poistetaan ilmakuplat leveällä tasoi-tuslastalla, ”slodalla”.


3 200920

6

7

7Seuraavana päivänä ylimääräinen muotinirrotusjauhepoistetaan laatan pinnalta imuroimalla ja pesemällä laat-ta juoksevalla vedellä. Pesussa käytetään heikkoa painet-ta, sillä painepesu saattaa vahingoittaa pintakuvioita.

Heti, kun jauhe on kauttaaltaan levitetty ohueltibetonin pintaan, nostetaan muottimatriisi suoraanbetonin pinnalle. Muottia ei saa liikuttaa tai vetääbetonin pinnassa, jotta kuvioista tulee yhtenäisiä jasiistejä. Muottilevyjen avulla kuljetaan koko betoni-pinta läpi ja tampataan kuviot työkalujen avulla be-toniin. Saumoja ja reuna-alueita voidaan korostaasiihen tarkoitettujen omien työkalujen avulla. Kunleimaus on tehty koko pinnalle, on ensimmäinentyöpäivä valmis. Muotit on puhdistettava huolelli-sesti jokaisen käyttökerran jälkeen.

TOINEN PÄIVÄ:• PINNAN PESU JA VIIMEISTELYSeuraavana päivänä ylimääräinen muotinirrotus-jauhe poistetaan laatan pinnalta esimerkiksi imu-roimalla ja pesemällä laatta vedellä. Pesussa käy-tetään heikkoa painetta, sillä painepesu saattaavahingoittaa pintakuvioita.

Kun pinta on pesun jälkeen kuivunut, ruiskute-taan pintaan impregnointi- eli kyllästysaine. Pintasaa lopullisen sävynsä, värit ja niiden erot tulevatkunnolla näkyviin ja pinta saadaan suljettua ja tii-viiksi. Pintaan tulee kiilto ja erot värien välillä ko-rostuvat. Aineen kuivuttua on työ valmis ja laattaavoi kevyesti kuormittaa heti.

Valmiin leimasinbetonipinnan voi käsitellä vuo-sittain uudestaan kyllästysaineella värien kirkasta-miseksi. Joidenkin leimasinbetonimallien yhtey-dessä käytetään myös happokäsittelyä, jolloin pintasaadaan luonnonkivien värivaihteluita muistuttavalaikukkuus.

6Kuviointi aloitetaan levittämällä muottimatriisien ja beto-nin pintaan muotinirrotusjauhe, joka sisältää väripig-menttiä ja pinnanlujitusaineita. Muottilevyjen avulla kul-jetaan koko betonipinta läpi ja tampataan kuviot betoniin.


3 2009 21

8

9

STAMPED CONCRETE PROVIDESALTERNATIVES FOR COURTYARD ANDENVIRONMENTAL CONSTRUCTION

Stamped concrete is dyed concrete cast in place andstamped with different moulds to impress patterns on thesurface of the concrete. This technique has been used inNorth America for a long time, and in the last few yearshas become more popular also in Europe.

The properties and possibilities of concrete areutilised in a versatile manner in stamped concrete. Theuse of ready-mixed concrete makes it possible to createconcrete surfaces similar to natural stone and concretestone. The possibility to combine different colours andmoulds creates numerous possibilities and combinations.The scale ranges from grey brick tiles to a brown plankfloor pattern. This provides several different alternativesfor courtyard and environmental construction and bringsout the best properties of concrete.

Stamped concrete can be used both indoors and out-doors. Typical applications include courtyards, patiosand various walkways and driveways. Dyed basicconcrete is the most common and best choice forstamped concrete. The colour of the stamped concretewill remain unchanged and no grey concrete is revealedwhen the surface becomes worn.

8Impregnointi- eli kyllästeaineen kuivuttua voidaan pintaakevyesti kuormittaa heti. Esimerkiksi autolla leimasinbe-tonipinnalle voi ajaa valusta vasta reilun viikon kuluttua.

9Pesun jälkeen kun pinta on kuivunut, ruiskutetaan pintaanimpregnointi- eli kyllästysaine. Pintaan tulee kiilto ja erotvärien välillä korostuvat. Valmiin leimasinbetonipinnanvoi käsitellä vuosittain uudestaan kyllästysaineella värienkirkastamiseksi.


3 200922

YIT:n urakoima Turun yliopistollisen keskussairaa-lan laajennuksen toisen vaiheen runkourakka ontällä hetkellä yksi suurimmista paikallavalukohteis-ta. Paikallavalettu runko oli käytännössä ainoavaihtoehto kiinteistöön, jossa tehohoito ja leikkaus-salit vaativat paljon aukotuksia ja ripustuksia run-sasta taloja sairaalatekniikkaa varten.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) T-sai-raalan laajennus on mittava hanke. Vuoteen 2011kestävä laajennus maksaa laitteineen ja korkoineennoin 200 miljoonaa euroa, josta rakentamisenosuus on noin 158 miljoonaa. Kahdessa vaiheessatoteutettava laajennus nelinkertaistaa vuosina2001-2003 rakennetun T-sairaalan bruttoneliöt, joi-ta on laajennusten valmistuttua 80000.

Parhaillaan käynnissä oleva toisen vaiheen run-kourakka G2 on tällä hetkellä yksi suurimmista pai-kallavalukohteista.

”Olkiluodon ydinvoimala on varmasti omassasarjassaan, mutta Helsingin Musiikkitalon ja Tapio-lan uuden Espoon toimitalon ohella tämä on kylläaivan kärkipäässä”, työmaainsinööri Olli LehtonenYIT Rakennus Oy:stä sanoo.

T-sairaalan laajennuksen toisen vaiheen runko-urakan pääurakoitsijana on YIT Rakennus Oy Lou-nais-Suomi. Rakennuttaja on Varsinais-Suomensairaanhoitopiirin kuntayhtymä.

”Meidän runkourakan arvo on 16,7 miljoonaa eu-roa”, työpäällikkö Petri Mäkitalo YIT RakennusOy:stä sanoo.

Laajennuksessa lähes koko runko toteutetaanpaikalla valaen. Betonia valetaan yli 22000 m3 jamuottitöitä on noin 90000 m2. Elementtirakenteitaon vain noin 6500 m2.

”Ainoastaan osa julkisivuista on elementtejä.Paikalla muuratut julkisivut rapataan tai päällyste-tään esimerkiksi metallikaseteilla. Myös kuorilaat-

YIT URAKOI TYKSIN T-SAIRAALAN LAAJENNUSTA– VAATIVAN HOIDON YKSIKÖISSÄ PAIKALLAVALU PARAS VAIHTOEHTO

Sampsa Heilä, diplomi-insinööri

1, 2Kesäkuussa YIT rakensi TYKSin T-sairaalan laajennuksenkellarikerrosta, jonne sijoittuvat huolto- ja tekniset tilat.Kuvassa 1 edessä Palmbergin rakentama osuus T-sairaa-lan laajennuksesta.

3Betonia valetaan yli 22000 m3 ja muottitöitä on noin90000 m2. Muottiurakoitsijana on Rakennus ja saneerausPura Oy Forssasta. Kuva on otettu kesäkuussa 2009.

Sam

psa

Heilä

1

BET0903 s22-28 Turun Sairaala 26.10.2009, 21:0422

3 2009 23

Sam

psa

Heilä

Sam

psa

Heilä

2

3


3 200924

toja ja ontelolaattoja käytetään jonkin verran, mut-ta määrät ovat kokonaisuuteen nähden pieniä”, OlliLehtonen sanoo.

Kohteen työmaapäällikkönä ja vastaavana mes-tarina on Keijo Virtanen.

ERITYISHOITO VAATIIRUNGOLTAKIN PALJONT-sairaalan arkkitehtisuunnittelija on Arkkitehtitoi-misto Sweco Paatela Architects Oy. Arkkitehti, TkLMikael Paatelan mukaan sairaala on aina vaativasuunnittelukohde, mutta parhaillaan rakennetta-van T-sairaalan G-osan suunnittelussa vaikeusas-tetta lisää se että rakennuskokonaisuuteen tulevatkaikkein vaativinta hoitoa antavat toiminnallisetyksiköt.

”Neljännessä kerroksessa on 14 leikkaussalia,kolmannessa tehostettu hoito, toisessa ensiapupo-liklinikat ja ensimmäisessä välinehuoltotilat sekäkellarin 0-kerroksessa huolto- ja tekniset tilat. Kai-killa yksiköillä ja toiminnoilla on omat vaatimuksen-sa pohjaratkaisulle ja siten myös kantavalle rungol-le ja sen modulijaolle”, Mikael Paatela sanoo.

Paatelan mukaan runkoratkaisun valinnassa kes-keisiä reunaehtoja aiheutui myös siitä, että tiloissaon paljon painavia sairaalateknisiä laitteita ja sisä-olosuhteille asetetun korkean vaatimustason takiarunsaasti talotekniikkaa. Tekniset järjestelmät jamahdollisuus täydentää niitä tulevaisuudessa jat-kuvasti kehittyvällä uudella sairaalatekniikallaedellyttävät paljon aukotuksia.

”Sairaalarakennus on käytössä 50 tai jopa satavuotta, mutta sinä aikana uutta tekniikkaa tuleepaljon ja siihen on jo rakennusvaiheessa varau-duttava.”

”Toiminnalliset vaatimukset yhdistettynä suuriinkuormiin ja runsaaseen aukotukseen johtivat sii-hen, että paikallavalettu runko oli G-osassa ainoajärkevä ratkaisu. Pilarijaossa päädyttiin 7,8 metrinmodulijakoon kumpaankin suuntaan”, Mikael Paa-tela sanoo.

Vaativan kohteen rakennesuunnittelusta vastaaNarmaplan Oy Turusta, joka ehdotti arkkitehtisuun-nittelijalle paikallavalettua runkoa.

”Raskaan hoidon toiminnot vaativat myös paljonripustuksia erilaisille taloja sairaalateknisille lait-teille ja järjestelmille. Suurten kuormien ja runsaanaukotuksen takia paikallavalettu runko oli käytän-nössä ainoa vaihtoehto tähän sairaalakiinteistöön”,insinööri Pentti Koponen Narmaplan Oy:stä sanoo.

4

5

6

Sam

psa

Heilä

Peri

Suo m

i Oy

Sam

p sa

Heilä


3 2009 25

4Muottikalusto oli sekä kesäkuussa että syyskuussa työ-maalla esimerkillisessä järjestyksessä.

5Lähes kymmenen metrin korkuisten pilarien valu onnistuihyvin.

6Lähes 70 betoniautollisen toimittaminen työpäivän aika-na holvin valuun kaikkien muiden tarviketoimitusten lo-massa on ahtaalla työmaalla myös logistinen haaste.

7Noin 3000 neliömetrin kokoiset holvit on jaettu kolmeentuhannen neliön valuun, jotka toteutetaan pumppaamal-la. Valmisbetonin toimittaa Marttilan Betonirakennus Oy.

8Suurten kuormien ja runsaan aukotuksen takia paikalla-valettu runko oli käytännössä ainoa vaihtoehto tähän sai-raalakiinteistöön.

7

8

Peri

Suom

i Oy

Sam

psa

Heilä


3 200926

STANDARDIRATKAISUJAEI VOIDA KÄYTTÄÄKoposen mukaan raskaan hoidon aiheuttamat ra-kenteelliset vaatimukset rajoittivat myös käytettä-viä työmenetelmiä.

”Esimerkiksi kiipeäviä muotteja ei voitu käyt-tää niin että ensin valettaisiin kaikki seinät ja sit-ten vaakarakenteet, koska kohde vaatii runsaanaukotuksen ja suurten kuormien takia paljon jat-kuvien laattojen käyttöä pystyrakenteissa”, Ko-ponen sanoo.

”Tämä on suuri ja harvinaisen kokonaisvaltainenpaikallavalukohde, jossa valetaan seiniä, holvia,pilareita, palkkeja ja jopa silta. Rakenneratkaisutovat muotti- ja työteknisesti erityisen vaativia, kos-ka sairaalassa varaudutaan erilaisiin toiminnalli-siin muutoksiin ja järjestelmien lisäyksiin myös tu-levaisuudessa ja aukotuksia on paljon”, projekti-päällikkö Matti Tarvainen Peri Suomi Oy:stä sanoo.

”Sairaalassa ei voi käyttää laajasti standardirat-kaisuja, koska runko on monimuotoinen ja momen-tit ovat aukoissa ja kuilujen reunoilla suuria. Muot-tijärjestelmät toimivat kuitenkin lähes koko paikal-lavalualueella”, Tarvainen sanoo.

”Paikallavalurakenteisiin on helpompi tehdäesimerkiksi leikkaussalitoimintojen vaatimia auko-tuksia kuin elementtirakenteisiin, Petri Mäkitalototeaa.

”Rakenteet on mitoitettu ja raudoitettu niin tuke-viksi, että niihin voidaan tehdä joustavasti erilaisiaripustuksia”, Olli Lehtonen sanoo.

9

10

9T-sairaala on suuri ja harvinaisen kokonaisvaltainen pai-kallavalukohde, jossa valetaan seiniä, holvia, pilareita,palkkeja ja jopa silta.

10Hankkeeseen sisältyy myös sillan rakentaminen, jostapääosa toteutetaan ensi vuonna.

Sam

psa

Heilä

Peri

Suom

i Oy


3 2009 27

ALUMIINIKASETTIMUOTITKEVYITÄ JA NOPEITAKohteen seinissä, kuiluissa ja pilareissa käytetäänpääasiassa Perin Trio-muottijärjestelmää ja hol-veissa Skydec-alumiinikasettimuottijärjestelmää.

”Minulla on Skydecistä hyviä kokemuksia yhdek-sästä kohteesta jotka ovat olleet pääasiassa asun-totuotantoa. Tämä kohde sopii Skydecille erittäinhyvin. Alumiinimuottikalusto on kevyt ja nopea,eikä Suomessa ole muita vastaavia järjestelmiä”,Tarvainen sanoo.

Alumiinisen Skydeck-holvikasettimuotin etujaovat myös se, että pikapudotuspäällä purkaminenvoidaan ajoittaa jo valua seuraavaan päivään laa-tan paksuudesta ja betonin lujuudesta riippuen. It-sepuhdistuvat reunat minimoivat puhdistustyöt,mikä nopeuttaa osaltaan muottitöitä. Töiden suju-vuutta vauhdittaa myös se, että Skydeck-järjestel-mään kuuluva peruspalkki vähentää tarvittavaatolppamäärää ja helpottaa työskentelyä ja materi-aalisiirtoja holvimuotin alla.

”Muottityöt ovat haasteellisia. Esimerkiksi pilaritovat 9,8 metriä korkeita ja niitä on paljon. Pilarei-den valu on onnistunut hienosti”, Tarvainen jatkaa.

”Alimpien kerrosten pilareissa käytetään kor-kealujuuksista K50 -lujuusluokan betonia ja ne ovatI-luokan betonirakenteita”, rakennesuunnittelijaPentti Koponen kertoo.

11Kohteen seinissä, kuiluissa ja pilareissa käytetään pää-asiassa Perin Trio-muottijärjestelmää ja holveissa Sky-dec-alumiinikasettimuottijärjestelmää.

12Holveissa käytettyyn Skydeck-alumiinimuottijärjestel-mään kuuluva peruspalkki vähentää tarvittavaa tolppa-määrää ja helpottaa työskentelyä ja materiaalisiirtojaholvimuotin alla.

11

12

Peri

Suom

i Oy

Peri

Suom

i Oy


3 20092828

CAST-IN-SITU BEST ALTERNATIVEFOR HIGH-INTENSITY CARE UNITS

The frame contract of the second stage in the extensionproject of the University Hospital of Turku, the T hospital,is one of the largest cast-in-situ projects in Finland at pre-sent. A frame cast in place was in practice the only alter-native for a building, in which a lot of openings and sus-pensions were needed for the abundance of building engi-neering and hospital systems required in intensive careunits and operating theatres. The openings needed fortheatre operations, for example, are easier to implementin cast-in-situ structures than in precast structures.

The total cost estimate of the extension project, whichis scheduled for completion in 2011, is about 200 millionEuros, including equipment and interest. The constructionproject accounts for some 158 million Euros. The exten-sion is to be built in two stages and will increase thegross area of the T hospital, built in 2001-2003, to 8000square-metres.

The frame of the extension is to be implemented al-most completely as a cast-in-situ project. The total vol-ume of concrete will be more than 22000 m3 and form-work totals ca. 90000 m2. Only some façade parts will bebuilt of precast panels. The cladding chosen for thefaçades cast in place includes e.g. metal cassettes. Thinshell slabs and hollow-core slabs will also be used tosome extent.

The structural requirements associated with high-in-tensity care also restrict the work methods that can beused. Climbing forms, for example, could not be used topour all the walls first followed by the horizontal struc-tures, as the large number of openings and heavy loadsmake it necessary to use plenty of continuous slabs in ver-tical structures.

Standard solutions cannot be widely used in a hospitalenvironment, because of the multiformity of the frameand the high moments on openings and sides of shafts.However, shuttering systems are applicable in almost theentire cast-in-situ area.

The vaults, which are ca. 3000 square-metres in size,are divided into three concrete pumping areas, each ca.1000 square-metres.

Kolmannesta kerroksesta lähtien pilarit valetaanK40-lujuusluokan betonista, ja muutoin rungossakäytetään pääasiassa K30-luokan betonia.

Osa kohteen monimuotoisuutta on se, että sai-raalan laajennukseen liittyy myös sillan valaminenmaatukineen.

”Pilarien lisäksi 1-luokan rakenteita ovat rungos-sa lähinnä jotkut seinämäiset palkit. Silta on myösoma rakenteellisesti vaativa kokonaisuutensa, jokatehdään pääosin ensi vuonna”, runkotöistä vastaa-va työmaamestari Jarmo Ruohonen sanoo.

YHDESSÄ VALUSSA JOPA70 BETONIAUTOLLISTANoin 3000 neliömetrin kokoiset holvit on jaettu kol-meen tuhannen neliön valuun, jotka toteutetaanpumppaamalla.

”Yläkerroksia varten tarvitaan kiinteä pumppu-linja, koska pumppuauton teho ei sinne riitä”, OlliLehtonen sanoo.

Valmisbetonin toimittaa Marttilan Betonira-kennus Oy Liedosta. Yhtiön toimitusjohtaja RamiLahden mukaan letkulinjat ovat työmaalla helpos-ti 50 metrin pituisia ja pumppuja on välillä kaksi-kin yhtä aikaa käytössä. Ylempiä kerroksia vartenrakennetaan kiinteä teräslinja, jotta pumppaus onmahdollista ja betonin ominaisuudet säilyvät var-masti haluttuina.

”Haasteellisinta tällä työmaalla on se, että va-lettavat määrät ovat suuria. Esimerkiksi holvia va-letaan yhtenä päivänä 400 m3, ja lähes 70 beto-niautollisen toimittaminen työpäivän aikana kaikki-en muiden tarviketoimitusten lomassa on ahtaallatyömaalla myös logistinen haaste. YIT on onnistu-nut työmaan järjestelyissä hyvin, vaikka olosuhteeteivät ole helpot”, Rami Lahti sanoo.

Toimiminen sairaalaympäristössä asettaa Lah-den mukaan omia aika- ja muita rajoituksiaan be-tonitoimituksille ja pumppaukselle.

Eniten käytettävän K30-lujuusluokan betoninmaksimi raekoko on T-sairaalassa 32 mm.

Muottiurakoitsijana kohteessa on Rakennus jasaneeraus Pura Oy Forssasta.

VALMIIT TUKIPUKKIELEMENTITNOPEUTTAVAT RAUDOITUSTARaudoitukset toimittaa Celsa Steel Service OyÅminneforsin tehtaaltaan. Raudoitukset asentaaCelsa Steel Service Oy:n aliurakoitsijana toimivaRaudoitus Reipo Oy Keravalta.

”Tällaisessa monimuotoisessa suuressa paikal-lavalukohteessa raudoitussuunnitelmat eivät olesamalla tavalla valmiina kuin esimerkiksi silta-hankkeissa, joissa saamme raudoitusluettelot etu-käteen. Raudoitussuunnittelu etenee vaiheittain, jakunkin suunnitelman valmistuttua on yleensä nope-asti saatava raudoitteet tuotantoon ja työmaalle”,Celsa Steel Service Oy:n aluemyyntipäällikköMarkku Vasarainen sanoo.

”Raudoitustöiden nopeuttamiseksi työmaallakäytetään muovisia väliketankoja alapinnan rau-doitteiden saamiseksi oikealle korkeudelle sekätehtaallamme valmiiksi hitsattuja pukkielementtejäyläpinnan raudoitteiden tukemiseksi”, Vasarainenjatkaa.

Töiden sujuvuuden varmistamiseksi pilarirau-doitteita kootaan työmaalla valmiiksi silloin kunmuilta töiltä jää aikaa.

Nosturikalusto on työmaan logistiikassa keskei-sessä roolissa pumppukaluston ohella.

”Meillä on työmaalla kaksi omaa torninosturiasekä 200:n ja sadan tonnin autonosturit aliurakoit-sijana toimivalla P.H. Nosto Oy:llä”, Jarmo Ruoho-nen sanoo.

Työmaan vahvuus oli kesän alussa noin 45 henki-löä. Suurimmillaan määrä nousee noin 70 henkeen,kun kahteen vaiheeseen jaetun urakan molemmatvaiheet ovat osittain samaan aikaan käynnissä.

TURUN SEUDULLA PALJONPAIKALLAVALUN TAITAJIA”Turun alueella on jo pitkään käytetty paljon paikal-lavalurakenteita. Täältä on helppo löytää osaaviatekijöitä”, Petri Mäkitalo kertoo.

”Asuntotuotantomme on täällä YIT:n Lounais-Suomen yksikössä tehty jo kymmenen vuoden ajanpääasiassa paikalla valaen”, Olli Lehtonen sanoo.

Myös rakennesuunnittelija Pentti Koponen pitääpaikallavalua hyvin monikäyttöisenä ja joustavana.

”Elementtirunko soveltuu paremmin rakenta-

13Työpäällikkö Petri Mäkitalo ja työmaainsinööri Olli Lehto-nen YIT Rakennus Oy:stä, projektipäällikkö Matti Tarvai-nen Peri Suomi Oy:stä ja työmaapäällikkö Keijo VirtanenYIT:stä TYKSin T-sairaalan laajennuksen työmaalla, jokaon yksi suurimmista käynnissä olevista paikallavalukoh-teista.

miseen, jossa vaaditaan pitkiä jännevälejä. Pai-kallavalu on oikeastaan kaikissa muissa kohteis-sa hyvin kilpailukykyinen ja se tarjoaa paljon etu-ja”, Koponen sanoo.

13

Sam

psa

Heilä


3 2009 29

MESTARINSOLMUN JA MESTARINTUNNELIN PAIKALLAVALUISTA

Petri Mattila, diplomi-insinööri

Mestarinsolmun uuden eritasoliittymän myötä kah-det Kehä I:n liikennettä ruuhkauttavat liikennevalotovat jo poistuneet Espoon Vallikalliosta. Muutenrakentaminen jatkuu vielä vuoteen 2012, kun KehäI:lle tehdään kolmannet kaistat molempiin suuntiinTuruntien ja Helsingin rajan välille.

Hankkeen valmistuttua liikenne etelästä Turun-väylän ja Leppävaaran suoran jälkeen Turuntien ylitultaessa sujahtaa noin puolen kilometrin pituiseenMestarintunneliin. Sen pituudesta noin 300 metriäon kalliotunnelia, mitä seuraa 130 metrin kaariholvija edelleen noin 70 metrin siltakansi ennen päivän-valoon palaamista sekä Mestarinsolmun siltoja jaliikennejärjestelyitä.

Rakennusteknisesti mielenkiintoisia työmaitajohtaa vastaava mestari Kari Simonen YIT Raken-nus Oy:stä. Betonia Mestarintunnelin kaariholvinja siltakannen, sekä Mestarinsolmun siltoihin jamuihin rakenteisiin kuluu noin 18 000 m3. Kaikkeatoimintaa säätelee ja ajoittaa Kehä I:n liikenne,jonka on päästävä kulkemaan mahdollisimman es-teettömästi. Kiertotiejärjestelyt ohjaavat pitkältityöjärjestystä.

“Niinpä valut aloitetaan usein jo neljältä aamul-la”, Simonen kertoo, “mutta silti ruuhkien aiheutta-mat viivästykset betoniautojen kulussa ajoittainhankaloittavat betonointia”.

Kaariholveja on kaksi, toinen pohjoiseen ja toi-nen etelään suuntautuvalle liikenteelle. Rakenteenpaksuus on 600 ... 800 mm. Siltakansiosuus on pak-suudeltaan 300 mm ja jännitetyt 1450 mm korkeatpalkit neljän metrin välein. Kannen leveys on 40metriä ja keskellä on välituki, joten jänneväli on 20metriä. Rakenneteknisenä määreenä siltakansi onnivelkantainen jännitetty laattapalkkikehä. Kaari-holven ja siltakannen päälle rakennetaan aikanaanasuinkerrostaloja. Jo nyt rakennetaan varaukset tu-levien rakennusten perustuksille.

SUUNNITTELUKoska työmaa ohjaa suunnittelua, sujuu yhteistyökiinteästi. Suunnittelua ja rakentamista on kokohankkeen ajan vaikeuttanut kallion heikko laatu,minkä seurauksena esimerkiksi kalliopinnan lopulli-nen 3D asema pitää aina määrittää erikseen suun-nittelun lähtötiedoksi. Jatkossakin kallion tiivistä-minen vedenpitäväksi tullee aiheuttamaan pään-vaivaa.

Toisaalta esimerkiksi siltojen vesieristyksen rat-kaisut työmaa pääsee itse valitsemaan olosuhtei-den vaatimusten mukaan. Tilaaja on määrittänyt

voimassaoleviin suunnitteluohjeisiin ja laatuvaati-muksiin perustuvat urakkakohtaiset tuotevaatimuk-set ja työmaa valitsee teknistaloudellisesti parhaanmenetelmän. Takuuaika on viisi vuotta.

BETONILAADUT JA BETONOINTIHolvikaaren ja siltakannen valuissa massana käy-tettävä betonityyppi on K40-1 P30. Rakenteen vesi-tiiveysvaatimus on ehdoton (10 metrin vesipatja),mutta vähintään yhtä tärkeä on palonkestovaati-mus. Sen saavuttamiseksi massaan sekoitetaanpolypropeenikuituja, minkä lisäksi pinnat ruiskute-taan palonsuojamassalla. Vesitiiveys varmistetaanbentoniittimatolla.

Kaariholvin valutapahtumassa on sitoutumisenalku kriittinen, jotta valu saadaan etenemään liuku-valun tapaan kahden muottipinnan välissä. Syksynviileät aamut aiheuttavat jo hidastumista, ja jospakkasta on enemmän kuin -10 °C harkitaan valunsiirtämistä, betonoinneista vastaava työnjohtajaKauko Korpela kertoo.

Betoni siirretään tavalliseen tapaan pumppaa-malla eikä P-lukubetonien pumppaamisessa ole il-mennyt vaikeuksia. Erikoisuutena korkeimmillaan12 metristen seinien valua varten on pumppujenletkuihin asennettu sulkijat. Sulkija estää massantippumisen hallitsemattomasti rakenteen yläosanraudoituksiin, minkä lisäksi sillä on työsuojelullistamerkitystä. Osittain korkeat rakenteet valetaanylöspäin nostettavien, vaakasuunnassa paikallaan

2Vastaava mestari Kari Simonen YIT Rakennus Oy:stäMestarinsolmun siltakansityömaalla lokakuussa 2009.

1a ja 1bOte ripojen raudoituksesta.

2

Petri

Mat

tila

1a

1b

BET0903 s29-31 MestarisolmuUusi 26.10.2009, 21:1029

3 200930

3

Petri

Mat

tila

3Kaariholvi ja siltakansi on pääosin laudoitettu järjestelmämuoteilla.

4, 5Siltakansirakenteen rakenneleikkauksia.

5

4

Rake

nnep

iirus

tuks

et: I

nsin

öörit

oim

isto

Suu

nnitt

eluk

ide

Oy


3 2009 31

RING ROAD I CONSTRUCTION PROJECTINVOLVES A LOT OF CASTING IN PLACE

The construction project of Ring Road I in the Vallikallioarea of Espoo will be completed in 2012. The road willthen run a distance of some 500 metres in the new Mes-taritunneli tunnel. The new Mestarinsolmu interchangewill have made it possible to remove two intersectionswith traffic lights, which cause congestion. A third lanewill also be added in both directions.

A total of ca. 18 000 m3 of concrete will be needed forthe arched vault and bridge deck of the tunnel and for thebridges and other structures of the Mestarinsolmu junc-tion. There are two arched vaults, each with a structuralthickness of 600 ... 800 mm. The bridge deck is a pre-stressed continuous slab beam frame. The deck sectionis 300 mm thick and features prestressed 1450 mm highbeams at intervals of 4 m. The deck is 40 m wide with anintermediate support.

Poor rock quality has caused problems to design andconstruction throughout the project. The final level ofthe rock face, for example, has to be always separatelydefined as input data for design. On the other hand, so-lutions e.g. for the waterproofing of the bridges can beselected on the site according to the prevailingconditions. The Client has defined contract-specificproduct requirements based on valid design guidelinesand quality requirements, and the contractor can choosethe most suitable method in terms of technology andeconomy. The warranty period is 5 years.

pidettävien valuputkien avulla. Näin massa saa-daan leviämään rakenteeseen tasaisesti.

Mestarinsolmun siltojen betonityyppi on K40-1P30 ja reunapalkeissa K45-1 P50. Kannet käsitel-lään hierron jälkeen säännönmukaisesti jälkihoito-aineella. Käsittely uusitaan parin päivän kuluttua.Ennen vesieristämistä jälkihoitoaine poistetaanhiekkapuhaltamalla vesieristeen tartunnan varmis-tamiseksi.

Betonin lujuudenkehityksen seurannassa ovatkäytössä lähes kaikki tunnetut menetelmät. KariSimonen kertoo heidän mittaavan lämpöastevuo-rokausia, testaavan rakennetta kimmovasaralla javalmistavan myös olosuhdekoekappaleita. Kaikenpäälle tehdään laskelmia Ruduksen Betoplus -pal-velussa. Tavoitteena on hallita muottikiertoa sekätoisaalta rajata rakenteen kovettumisen aikaisetlämpötilaerot ja maksimilämpötila.

MUOTIT JA RAUDOITUSKaariholvi ja siltakansi on pääosin laudoitettu jär-jestelmämuoteilla ja Simonen on tulokseen tyyty-väinen. Varsinkin kaariholviin muotteja on pitänytsoveltaa, sillä vain aivan lakiosaltaan ne on mah-dollista valaa ilman kaksipuolista muotitusta.Kaariholvia Simonen pitääkin heidän osaavanryhmänsä mestarinäytteenä.

“Kaikki työnjohtajat ovat 1. luokan betonityön-johtajia eivätkä ole ensimmäistä kertaa vaativassakohteessa”, Simonen kehaisee.

Sillat laudoitetaan sahatavarasta yksinkertai-sesti valmiin pinnan vaatimusten vuoksi; tilaajahaluaa lautapinnan. Lisäksi silta melkein ainakaartuu johonkin suuntaan, joten sen laudoittami-nen järjestelmämuotilla ei ole mielekästä. Kaikkiraudoitteet tehdään valmisraudoitteista.

MESTARINSOLMU JA MESTARINTUNNELIVALLIKALLIO, ESPOO

Tilaaja: Espoon Kaupunki / TiehallintoUrakoitsija: YIT Rakennus OySuunnittelija: Insinööritoimisto

Suunnittelukide OyValmisbetoni: Rudus OyJärjestelmämuotit: PERI Suomi Ltd OyRaudoitteet: Helsingin Tukkumyynti Oy

6Siltakansi on nivelkantainen jännitetty laattapalkkikehä.Rakenteen paksuus on 600 ... 800 mm. Siltakansiosuus onpaksuudeltaan 300 mm ja jännitetyt 1450 mm korkeat pal-kit neljän metrin välein. 40 metriä leveän kannen keskelläon välituki. Holvikaaren ja siltakannen valuissa massanakäytettävä betonityyppi on K40 -1 P30.

6

Petri

Mat

tila


3 200932

Tietyissä ääneneristysmittauksissa havaittujamääräysten alituksia selvitellyt työryhmä on päät-tänyt työnsä. Tuloksena syntyi täydentäviä ääni-teknisiä ohjeita suurten asuintilojen suunnitteluunja äänimittauksiin. Uudet ohjeet löytyvät kokonai-suudessaan www.betoni.com -sivuilta.

Uusien asuinrakennusten ääniteknisissä mittauk-sissa on löydetty viime vuosina selittämättömiämääräysten alituksia. Alitukset ovat koskeneeterityisesti ns. isoja tiloja eli pinta-alaltaan ja tila-vuudeltaan kookkaita keittiö- olohuoneyhdistel-miä. Ongelmia on ollut erityisesti rivitalojen vaa-kasuuntaisessa ilmaääneneristävyydessä ja ker-rostalojen pystysuuntaisessa askelääneneristä-vyydessä. Rakenteista ei ole löytynyt rakoja eikämuitakaan ilmiöitä selittäviä seikkoja.

TAUSTALLA MÄÄRÄYSTEN MUUTOSÄäneneristysmääräyksiä tiukennettiin vuonna2000 (RakMK C1-1998). Ilmaääneneristysluvuntuli olla vähintään 55 dB ja askeläänitasoluvunenintään 53 dB. Vaatimukset koskivat asunnossamitattavia arvoja. Uusien normien julkaisua edelsilaaja tutkimus keinoista, joilla uudet määräyksettäyttyisivät. Tulokset julkaistiin “Betonirakentei-den äänitekniikka” ohjeena, joka sisälsi betoniväli-pohjien äänitekniset rakennekortit osion.

Havaintoja määräysten täyttymättömyydestätietynlaisissa kohteissa alkoi kertyä vuonna 2007.Rivitaloissa ongelma esiintyi tyypillisesti kaksiker-roksisten asuntojen alakertojen suurissa yhtenäi-sissä tiloissa, joiden ilmaääneneristävyydet eivättäyttyneet. Kerrostaloissa “isotilaongelmaa” esiin-tyi pystysuuntaisessa askelääneneristävyydessä.

Rakennusteollisuus ry:n Betonikeskus asettivuonna 2008 asiantuntijatyöryhmän selvittämäänongelmaa. Ryhmän tavoitteena oli selvittää puut-teiden syyt ja korjaustavat sekä määrittää raken-teet, joilla vaatimukset täytetään.

Avarat, yhtenäiset tilat ovat nykyasuntojen sisä-arkkitehtuurissa hyvin suosittuja. Pian havaittiinmyös muuttuneet rakentamistavat. Rivitaloissakäytettiin aiemmin alapohjana maavaraisia, asun-tojen väliltä katkaistuja betonilaattoja niin, ettäkaksinkertaiset seinän puoliskot tukeutuivat eri laa-toille. Nykyisin pohjarakenteena on usein jatkuvabetonilaatta. Rakennuksen julkisivuissa on samanaaikana siirrytty sandwich-elementeistä sisäkuori-elementteihin, joiden betonirakenteen paksuus on80 - 120 mm.

UUSIA OHJEITA ÄÄNITEKNIIKKAAN

Heikki Helimäki, diplomi-insinööri, SnilInsinööritoimisto Heikki Helimäki Oy

1

1Avarat, yhtenäiset tilat ovat nykyasuntojen sisäarkkiteh-tuurissa hyvin suosittuja.

Juss

i Tia

inen

BET0903 s32-37 Aanitekniikka 26.10.2009, 21:2332

3 2009 33

RATKAISUUN MONIPOLVISTA TIETÄVaikka ongelma havaittiin mittausraporteista, einiistä päästy ratkaisujen jäljille. Rakenteita ei ku-vattu niissä riittävällä tarkkuudella. Sekä ilma- ettäaskelääneneristävyys riippuvat sekä tilojen välises-tä rakenteesta että sivuavista rakenteista. Rapor-teissa kuvattiin tavallisesti tilojen välinen, mutta eisivuavia rakenteita. Sivutiesiirtymää oli mahdotonarvioida.

Myös mittaustavan tarve määrittää vastaanotto-huoneen tilavuus aiheutti ongelmia. Monimutkais-ten tilakokonaisuuksien rajaukseen ei ole yksiselit-teistä ohjetta. Se, että kuution muutos tilavuudessavoi muuttaa tulosta desibelin, teki tästä ongelman.

Ulkomaiden vastaavia määräyksiä selvitettäessätodettiin, että kansainväliset standardit, joiden mu-kaan mittaukset tulee tehdä, mahdollistavat eri ta-poja laskea lopullinen lukuarvo, jota määräyksissäkäytetään. Käytettävästä lukuarvosta päätetäänkansallisesti.

Useissa Euroopan maissa on siirrytty käyttä-mään jälkikaiunta-aikaa standardoituihin mittasuu-reisiin DnT,w sekä L’nT,w. Näin saatavat tulokset korre-loivat paremmin kuulohavaintoon. Maissa, joissaon käytössä meidän mittalukujamme vastaavatmittaluvut, on osittain siirrytty käyttämään tila-vuusrajoitusta tulosten laskennassa.

Varsinainen selvitys vyyhdin purkamiseksi pää-tettiin lopulta käynnistää kokonaan uusilla mittaus-sarjoilla eri kohteissa.

MITTAUKSILLA ENSIN ESIIN UUSIA VIRHEITÄMittauksissa todettiin, että rivitaloissa ilmaää-neneristysluvut R’w olivat 51- 56 dB. Talojen raken-teet olivat tyypillisesti;- alapohjat ja välipohjat O27 (ontelolaatta)- asuntojen välinen seinä 180-200 mm betonia- ulkokuoret kevytrakenteisia.

Eri tekijöiden vaikutusta selvitettiin mm. irrottamal-la kevyitä ulkoseiniä asuntojen välisestä seinästä,mittaamalla eristävyyttä sekä lautaparketin kanssaettä ilman, poistamalla portaita, mittaamalla eripinnoista värähtelyjä ja niin edelleen.

Vastaanottotilan tilavuuden ja saadun ilmanää-neneristävyyden välillä löydettiin vahva korrelaatio.

Kerrostalojen suurissa keittiö-olohuoneyhdistel-missä mitattiin askeläänitasolukuja L’n,w 54-56 dB.Välipohja rakenteena oli O37 + Tuplex + lautapar-ketti. Rakenteen paino on yli 500 kg /m2.

Massiivibetonivälipohjilla 300 mm betoni (paino

yli 700 kg/m2) + Tuplex + lautaparketti vastaaviaalituksia ei havaittu.

VARMISTUKSET MALLINNUKSINMittaussarjojen jälkeen tiloja mallinnettiin EN12354 mukaisesti. Mallinnuksella selvitettiin en-sin mallinnuksen ja mittausten vastaavuus ja haet-tiin keinoja parantaa ääneneristävyyttä.

Kerrostalomittausten tuloksista tehdyt havainnotolivat:• kun tiloissa on paljon betonisia rakenteita, sivu-

tiesiirtymän osuus kasvaa ja mitattu ääneneris-tävyys heikkenee

• mittaussuunnalla ei ollut väliä. Mittaus pienestätilasta suureen antoi saman tuloksen kuin mitta-us suuresta tilasta pieneen.

• kerrostaloissa löytyi vaakasuuntainen ilmaää-neneristysongelma, jonka mallinnus ennusti,mutta jota ei koskaan ollut havaittu mittauksissaaikaisemmin.

Joissakin aiemmissa mittauksissa oli saatu viitteitäsiitä, että joko lautaparketin ja laminaatin tai eräi-den alusmateriaalien välillä on eroja, jotka eivätnäy valmistajien ilmoittamissa laboratoriomittaus-arvoissa. Lattiamateriaalien ominaisuuksien selvit-tämiseksi tehtiin laaja mittausohjelma, jossa mitat-tiin eri materiaaleja siten, että joka materiaalistaoli kolme mittaustulosta eri tiloissa. Mittauksettehtiin valmistumassa olevassa kerrostalossa hie-man ennen kohteen valmistumista.

Päätulokset olivat• laminaatti antoi 2- 3 dB hiljaisempia askeläänita-

soja kuin lautaparketti kun alusmateriaalina oliTuplex (valmistajien tietojen perusteella mitääneroa ei olisi pitänyt olla)

• laminaatti antoi myös muilla hyvin joustavillaalusmateriaaleilla parempia tuloksia kuin lauta-parketti

• laminaatin alle löytyi parempi materiaali kuinTuplex

• muovimatto Tarket TX162 antoi selkeästi parem-man tuloksen kuin laminaatti + Tuplex

• mittauksissa saatiin paljon suurempi eroja kuinvalmistajien ilmoittamien arvojen perusteellaoletettiin

• lattioiden askeläänitasolukuja laskettiin eri las-kentamalleilla lähtien valmistajien ilmoittamistaarvoista ja saatujen tulosten korrelaatio mitat-tuihin arvoihin ei ollut kovin hyvä.

LOPPUTULOKSENA UUSIA OHJEITAKaikkien selvitysten yhteistuloksena todettiin, ettäisoissa tiloissa havaitut ongelmat aiheutuvat sekäsivutiesiirtymän aliarvioimisesta, Suomeen normi-tetusta mittaustavasta että käytettyjen rakenteidenheikentyneestä ääneneristävyydestä.

Se, että mittaustulokset korreloivat huonostikuuloaistimukseen, on oma ongelmansa. MonissaEuroopan maissa jo käytössä oleva tulosten stan-dardointi 0,5 sekunnin jälkikaiunta-aikaan lisäisihavaintojen vastaavuutta. Lisäksi se poistaisi tila-vuuslaskentaa koskevan tulkinnanvaraisuuden.Suomessa Ympäristöministeriö on jäänyt vieläodottamaan Euroopan Unionissa käynnissä olevanselvitystä käytettävästä lukuarvosta. Vaihtoehtojaon kuitenkin vielä toistakymmentä, eivät edes poh-joismaat keskenään saaneet sovittua, mitä mittalu-kua pitäisi käyttää.

Normien täyttämiseksi suunnittelun avuksi mää-riteltiin uudet rakennekokonaisuudet, joilla määrä-ysten taso täytetään. Rakenteisiin tarvittiin myösuusia liitosdetaljeja, joiden tekemisestä on julkais-tu uudet suunnitteluohjeet.

“ASUINRAKENNUSTEN TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE”Rakennusteollisuus ry on julkaissut uudet ohjeetnimellä “Asuinrakennusten täydentävä suunnitte-luohje” (www.betoni.com/elementtirakentaminen.suunnittelu). Ohjeen ääniteknisen osion on koon-nut Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy ja raken-teet ja detaljit on laatinut Insinööritoimisto Ylimäki& Tinkanen Oy.

Työryhmässä olivat mukana SATO, VVO, YIT,NCC, Hartela, Peab Seicon ja Skanska. Ääniteknise-nä asiantuntijana toimivat VTT ja InsinööritoimistoHeikki Helimäki Oy. Lisäksi kuultiin Promethor Oy:nja Työterveyslaitoksen edustajia.

Rakennustarkastusyhdistys RTY johtokunta onantanut suosituksen 60 m3 tilavuusrajoituksen käyt-tämisestä kenttämittaustuloksia laskettaessa sekämahdollisuuden vähäisenä poikkeuksena käyttää200 mm paksumpia asuntojen välisiä seiniä akusti-sista syistä siten, että rakennusoikeuteen huomioi-daan vain 200 mm paksuus.

Lisätietoja:http://www.rakennustarkastusyhdistysrty.fi/uutiset.html?58

2Ilmaääneneristysluku R’w eräässä rivitalokohteessa tila-vuuden funktiona (rakenteet pysyvät samoina, vain tilankoko vaihtuu).

2


3 200934

3

3Korkeissa tiloissa ääneneristys on haasteellista.

4Esimerkki rivitalon rakenneleikkauksesta RT2.Ohje löytyy www.betoni.com -sivuilta.4

TIIVISTELMÄ UUSISTA OHJEISTA:

• RIVITALOTJos huoneistojen välinen betoniseinä on 200 mmpaksu, tulee ala- ja välipohjissa käyttää 370 mmpaksua ontelolaattaa. Alapohjassa voidaan vaihto-ehtoisesti käyttää yläpuolelta lämmöneristettyä265 mm paksua ontelolaattaa. Jos huoneistojen vä-linen seinä on 240 mm paksu tai kaksinkertainenbetoniseinä (kts. kuva 4 tyyppi RT2), voidaan käyt-tää 265 mm paksuja ontelolaattoja. Mikäli ulkosei-nälinjat toimivat kantavina, voidaan huoneistojenvälinen seinä tehdä myös kevytrakenteisena kak-soisrankaseinänä. Kaikki ratkaisut on kuvattu tar-kemmin julkaistussa ohjeessa.

• KERROSTALOTHuoneistojen välisen seinän paksuudeksi suositel-laan aina vähintään 200 mm. Ulkoseinärakenteenavoivat olla betoniset sandwich- tai 150 mm paksutsisäkuorielementit. Ala- ja välipohjalaatoiksi käyvätedelleen 370 mm paksut ontelolaatat tai vähintään260 mm paksu massiivilaatta. Laminaatin ja parke-tin alle tulee käyttää parhaita markkinoilta löytyviäalusmateriaaleja.

Tarkemmat tiedot löytyvät julkaistusta ohjeesta.

Juss

i Tia

inen


3 2009 35

Ilmaääneneristävyys R [dB] on suure, joka kuvaa ra-kenteen kykyä vähentää pinnalleen kohdistuvan ää-nen siirtymistä toiselle puolelle. Se on määriteltypinnalle kohdistuvan äänitehon ja rakenteen toisel-le puolelle siirtyvän äänitehon suhteena. Äänitehopuolestaan on suure, joka kuvaa äänienergian ab-soluuttista määrää. Sitä ei ole mahdollista määrit-tää suoraan mittauksilla, vaan se on selvitettävävälillisesti.

Laboratoriossa ilmaääneneristävyys mitataan si-ten, että vierekkäin on kaksi toisistaan eristettyäbetonikammiota. Niiden välinen ääneneristävyyson erittäin suuri. Vierekkäisten kammioiden seinätmuodostavat kaksinkertaisen rakenteen, jossa ole-vaan aukkoon tutkittava rakenne asetetaan. Koskakammioiden välinen ilmaääneneristävyys on erit-täin suuri, ääniteho siirtyy kammiosta toiseen pää-asiassa vain tutkimusaukkoon asennetun rakenteenkautta. Tosiasiallisesti äänitehoa siirtyy kammioi-den välillä myös lukuisia muita reittejä pitkin eli si-vutiesiirtymänä. Laboratoriossa sivutiesiirtymänäkulkevan äänitehon määrä on kuitenkin niin pieni,että se on merkityksetöntä. Näin ollen laboratorio-mittauksissa pääosa kammiosta toiseen siirtynees-tä äänitehosta on peräisin rakenteen pinnalle koh-

distuneesta äänitehosta ja tuloksena saatu ilmaää-neneristävyys kuvaa tarkasti tutkitun rakenteenominaisuuksia.

Ilmaääneneristävyys on taajuudesta riippuva suu-re. Siksi ilmaääneneristävyydet mitataan tavallises-ti 16 keskitaajuudella välillä 100 Hz … 3150 Hz.Näistä eri taajuuksilla määritetyistä ilmaääneneris-tävyyksistä määritetään suunnittelun helpottami-seksi vertailukäyrämenettelyllä ilmaääneneristyslu-ku Rw. Kun ilmaääneneristysluku määritetään raken-nuksessa, siitä käytetään merkintää R’w erotukseksilaboratoriossa mitatusta luvusta. Ilmaääneneristys-lukua R’w käytetään esimerkiksi rakentamismäärä-yksissä asetettaessa tilojen väliselle ilmaäänene-ristävyydelle rajoja.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassaC1 on annettu määräyksenä asuinhuoneistojen vä-liselle ilmaääneneristysluvulle R’w vähimmäisar-voksi 55 dB. Rakentamismääräyskokoelman mu-kaan määräysten täyttyminen voidaan osoittaa esi-merkiksi käyttämällä aiemmin toimiviksi todettujaja tutkittuja ratkaisuja, kenttämittauksilla tai las-kentamenetelmillä.

Standardissa EN 12354-1 on esitetty yleisen hy-väksynnän saanut laskentamenetelmä, jolla voi-daan mallintaa tilojen välinen ilmaääneneristyslukuR’w,est. Menetelmä perustuu siihen, että ensin selvi-tetään reitit, joiden kautta ääniteho voi siirtyä tilas-ta toiseen. Esimerkiksi eri asuinhuoneistoihin kuu-luvien vierekkäisten asuinhuoneiden välillä näitä

MIKSI SAMA RAKENNE ANTAA ERI TULOKSEN KUN TILAVUUS MUUTTUU

Mikko Kylliäinen, tekniikan lisensiaattiInsinööritoimisto Heikki Helimäki Oy

5

reittejä ovat huoneistoja erottava betoniväliseinä,välipohjan laatastot ja ulkoseinäelementti. Lasken-ta tapahtuu siten, että ensin määritellään kunkin ra-kenteen ilmaääneneristävyydet taajuuksittain jokolaskennallisesti tai mittaamalla laboratoriossa.Seuraavaksi lasketaan eri rakenteiden liitoksissasyntyvät energiahäviöt eli ns. liitoseristävyydet.Kullakin reitillä olevan rakenteen ja liitoksen eristä-vyyksien perusteella saadaan lasketuksi jokaisenreitin ilmaääneneristävyys erikseen. Toisin sanoenjokaisen reitin kautta siirtyy tietty määrä äänitehoa.Kun lopuksi yhdistetään eri reittien kautta tilastatoiseen siirtyneet äänitehot, saadaan lasketuksi ti-lojen välistä ilmaääneneristävyyttä kuvaava ilma-ääneneristysluku R’w,est .

Juss

i Tia

inen

5Rakennuksen julkisivuissa on viime aikoina siirrytty sand-wich-elementtien lisäksi käyttämään sisäkuorielement-tejä, joiden betonirakenteen paksuus on 80 - 120 mm.Kuvissa (1, 3, 5) oleva kohde on VVO:n rakennuttamaAsunto Oy Helsingin Arabianvillat. Betonirungossa onkäytetty sekatekniikkaa. Väljissä tiloissa on kiinnitettyvalituilla rakenteilla äänieritykseen erityishuomiota.


3 200936

Tilojen välisen ilmaääneneristävyyden ilmoitta-va laskettu ilmaääneneristysluku R’w,est kuvaa tar-kasti rakennuksessa saavutettavan eristävyyden,kun rakenteiden ja liitosten akustinen toiminta tun-netaan ja rakennus toteutetaan suunnitellusti. Ra-kentamismääräyskokoelman osan C1 mukaan mää-räysten täyttyminen voidaan todeta myös mittauk-sin rakennuksessa eli mittaamalla ilmaääneneris-tysluku R’w. Mittaustapa on periaatteessa samakuin laboratoriossa: vierekkäisistä huoneista toi-seen sijoitetaan äänilähde ja sen tuottama äänen-voimakkuus mitataan molemmissa huoneissa. Tu-loksena saadaan lasketuksi taajuuskaistoittain il-maääneneristävyydet R’, joiden laskennassa olete-taan äänilähteen äänitehon kohdistuvan tilojaerottavaan rakenteeseen. Taajuuskaistoittain mi-tatuista ilmaääneneristävyyksistä määritetään ver-tailukäyrämenettelyllä ilmaääneneristysluku R’w,jonka pitää siis olla asuinhuoneistojen välillä vä-hintään 55 dB.

Ilmaääneneristysluvun R’w mittaustapa on esitet-ty standardeissa ISO 140 ja ISO 717 ja se on ollutEuroopan eri maissa käytössä jo noin 50 vuotta.Käytännön työskentelyn ja määräysten laatimisen

6Laboratoriossa lähetyshuoneessa ääniteho W1 kohdistuututkimusaukkoon asennetun rakenteen pinnalle S, jonkakautta vastaanottohuoneeseen siirtyy ääniteho W2. Labo-ratoriomittauksin saadaan selville tutkitun rakenteen il-maääneneristysluku Rw.

7Rakennuksessa ääniteho siirtyy lukemattomia reittejä ti-lasta toiseen. Kullekin reitille voidaan määrittää taajuus-kaistoittain ilmaääneneristävyydet R1, R2, R3… Yhdistä-mällä nämä saadaan lasketuksi tilojen välinen ilmaää-neneristysluku R’w,est. Tämä tulos kuvaa tarkasti äänitehonsiirtymistä tilasta toiseen, kun laskentaparametrit tunne-taan ja rakennus on toteutettu suunnitellusti.

8Rakennuksessa voidaan myös mitata ilmaääneneristyslu-ku R’w. Nyt lähetyshuoneessa ääniteho ei kohdistukaanpelkästään tiloja erottavaan pintaan, vaan kaikkiin huo-neen pintoihin ja siirtyy lukemattomia reittejä viereiseenhuoneeseen. Ilmaääneneristävyydet R lasketaan standar-din mukaan kuitenkin samalla tavalla kuin laboratoriossatiloja erottavan rakenteen pinta-alan perusteella. Tästäseuraa se, että kenttämittausmenetelmä on epätarkkaeikä sillä voida mitata tarkalleen samaa suuretta kuinmallintamalla voidaan määrittää.

kannalta on ollut edullista siirtää laboratoriomitta-usmenetelmä myös kenttämittauskäyttöön. Tästäon kuitenkin seurannut joitakin epätarkkuuksia. Ra-kennuksessa sivutiesiirtymänä kulkevan äänitehonmäärä on merkitykseltään paljon suurempi kuin la-boratoriossa, joten oletus siitä, että ääniteho siirtyyvain tiloja erottavan rakenteen kautta, ei enääpäde. Tästä epätarkkuudesta ei tosin ole juurikaanhaittaa silloin, kun tiloja erottava rakenne on ää-neneristyskyvyltään sivuavia rakenteita selvästiheikompi. Asuinrakennuksissa näin ei ole, vaansekä tiloja erottavan rakenteen että sitä sivuavienrakenteiden ilmaääneneristävyys on suunnilleenyhtä suuri. Äänitehoa siirtyy siten tilasta toiseenmerkittäviä määriä monien muidenkin reittien kaut-ta kuin esimerkiksi väliseinän kautta. Tätä eroa eioteta mittausmenetelmässä huomioon, eikä silläitse asiassa ole mahdollista määrittää täysin vas-taavaa suuretta kuin standardin EN 12354-1 lasken-tamenetelmällä lasketaan.

Ilmaääneneristyslukujen kenttämittauksia tehtä-essä on puutteita usein havaittu erityisesti tilavuu-deltaan suurissa tiloissa. Nämä puutteet ovat osit-tain johtuneet siitä, että suuressa tilassa sivutie-siirtymän osuus on suurempi kuin pienemmissä ti-loissa. Ääneneristävyydeltään heikoin sivuava ra-kenne on tällaisissa tapauksissa usein ollut ulkosei-nän sisäkuori tai alapohja tai välipohja. Tällaisissatilanteissa olisi määräysten täyttymisen varmista-miseksi pitänyt määrittää laskennallisesti ilmaää-neneristysluku R’w,est. Sivutiesiirtymä vaikuttaa il-maääneneristävyyteen myös pienemmissä tiloissa.Toisaalta havaitut puutteet ovat osittain olleet nä-ennäisiä: laskennallisesti saatu ilmaääneneristys-luku on määräysten edellyttämällä tasolla, muttakenttämittauksessa vastaavaa lukua ei ole saavu-tettu, vaikka suunnittelu- tai työvirheen mahdolli-suus on voitu asiaa tutkittaessa sulkea pois. Näissätapauksissa kysymys on ollut edellä kuvatusta kent-tämittausmenetelmän epätarkkuudesta, joka aliar-vioi ilmaääneneristyslukua. Epätarkkuus on yleensäsitä suurempi, mitä suurempi mitattavan tilan tila-vuus on. Vastaavat ilmiöt esiintyvät myös askelää-neneristävyyttä mitattaessa.

6

7

8


3 2009 37

Tilojen välinen ilmaääneneristävyys rakennuksessamitataan standardien ISO 140-4:1998 ja ISO 717-1:1996 mukaisesti. Mittaus tehdään asettamalla lä-hetyshuoneeseen kaiutin, joka toistaa laajakais-taista kohinaa voimakkaalla äänitasolla. Äänitasomitataan sekä lähetys- että vastaanottotilassa.Mittaukset tehdään tavallisesti taajuusalueella 50-3150 Hz. Laskettaessa ilmaääneneristävyyttä R’terssikaistoilla, keskiäänitasojen erotus normalisoi-daan käyttämällä erottavan rakenteen pinta-alan Ssuhdetta vastaanottohuoneen absorptioalaan A,tällöin ilmaääneneristävyys taajuuskaistoittainmääritetään kaavalla

Käytetty laskentatapa muuttaa siis mitattua ää-nitasoeroa termillä 10*log(S/A). Kokonaisabsortiomääritetään mittaamalla jälkikaiunta-aika ja vas-taanottohuoneen tilavuus. Tällä mittaustavalla tar-kastetaan meillä määräysten täyttyminen.

Standardissa ISO 140-4 on myös mahdollisuuskäyttää normalisointiin tilojen välisen rakenteenpinta-alan ja tilavuuden sijasta myös jälkikaiunta-aikaa. Tällöin mittaustulos normalisoidaan vertaa-malla mitattua jälkikaiunta-aikaa suoraan vertailu-jälkikaiunta-aikaan T0. Näin määritetty mittaustuloson standardisoitu äänitasoero DnT ja se määritetäänkaavalla

missäT0 = jälkikaiunta-ajan vertailuarvo 0,5 sek

0

10

20

30

40

50

60

70

80

50 80 125

200

315

500

800

1250

2000

3150

Keskitaajuus [Hz]

Ilmaä

änen

eristä

vyys

R' [d

B]Mittaustulos

Vertailukäyrä

R 'w

= 58 dB

ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAAMINEN

9Ilmaääneneristysluvun mittaustapa ja mittaustulos esi-tettynä käyränä.

missäR’ = ilmaääneneristävyys terssikaistalla [dB]L1 = äänenpainetaso lähetyshuoneessa [dB]L2 = äänenpainetaso vastaanottohuoneessa [dB]S = tilojen välinen pinta-ala [m2]A = vastaanottotilan kokonaisabsorptio [m2-Sab]

SA

R’ = L1 – L2 + 10+*log10 (1)

T0

T0

DnT = L1 – L2 + 10*log10 (2)

NEW GUIDELINES FORSOUND INSULATION TECHNOLOGY

More stringent sound insulation regulations were en-forced in 2000. The airborne sound insulation valueshould be at least 55 dB and the impact sound level atmost 53 dB. When sound measurements carried out innew buildings indicated inexplicable values in violationof the regulations, a working group was set up to inves-tigate the matter. Supplementary sound insulation gui-delines for the design of large residential areas as wellas for sound measurements were prepared as a resultof the work carried out by the team.

The violations of regulations concerned particularly so-called large rooms, i.e. combined kitchen/lounge roomswith large areas and volumes. Problems had especiallybeen encountered with horizontal airborne sound insula-tion in row houses as well as with vertical impact soundinsulation in apartment buildings.

The conclusion drawn after extensive investigationswas that the problems found in large rooms were causedby an under-estimation of flanking transmission, the regu-latory measurement procedure used in Finland and theimpaired sound insulation capacity of the used structures.

In order to ensure compliance with the regulations,new structural entities with which the regulatory level isfulfilled were defined to assist the design process. New

joint details were also needed for the structures, and newdesign guidelines have been published for the implemen-tation of such joints.

The recommended construction between apartmentsin row houses is a double concrete wall. If the thicknessof the concrete wall between the apartments is 200 mm,hollow-core slabs, which are 370 mm in thickness, shallbe used in bottom floors and topmost floor slabs. With a240 mm thick or a double concrete wall between theapartments the thickness of the hollow-core slabs can be265 mm. If load-bearing external wall lines are used, thewall between the apartments can be implemented as adouble stud-wall of light construction. All the solutionsare presented in more detail in the published guidelines.

In an apartment building, the recommended thicknessof the wall between the apartments is always at least200 mm. The external wall construction can consist ofconcrete sandwich elements or 150 mm thick precastthin shell panels. Bottom floors and intermediate floorscan still consist of 370 mm thick hollow-core slabs or anat least 260 mm thick massive slab. The best availableunderlay materials shall be used under laminate and par-quet flooring.


3 200938

Harri Isoherranen, tekniikan lisensiaattiParma Oy

EUROKOODIT BETONIVALMISOSARAKENTEIDEN SUUNNITTELUSSA

Betonivalmisosiin liittyvät oleellisesti seuraavateurokoodin määritelmät:• Betonielementti on betonikappale, joka on valet-

tu ja jälkihoidettu muualla kuin lopullisessa si-jaintipaikassaan.

• Valmisosa on betonielementti, joka on suunnitel-tu ja valmistettu kyseisen tuotestandardin jaSFS-EN 13369 Betonivalmisosien yleiset sään-nöt- standardin mukaan.

Yllä olevan määritelmän mukainen valmisosa voi-daan CE merkitä.

Tehdasvalmisteisten elementtien pitää olla jokoCE-merkittyjä tai niiden valmistuksen pitää vähin-tään olla tarkastettua. CE-merkityt elementit ovataina eurooppalaisen tuotestandardin mukaisia.Tarkastetussa valmistuksessa voi olla joko euroop-palaisen tuotestandardin mukaisia tai toteutus-standardin EN 13670 ja uusitun RakMK B-sarjanmukaisia elementtejä.

EUROKOODIEN KÄYTTÖKAAVIOBetonirakenteiden suunnittelussa tarvittavat euro-koodiosat on esitetty kuvassa 1.

Eurokoodien pääosat• EN 1990- Betonirakenteiden suunnittelu-

perusteet• EN 1991- Rakenteiden kuormat ja• EN 1992- Betonirakenteiden suunnittelusisältävät rakenteiden suunnitteluun ja mitoituk-seen liittyviä määräyksiä ja ohjeita, jotka tulee huo-mioida myös betonivalmisosia suunniteltaessa.Varsinaiset betonielementtejä ja betonielementti-rakenteita koskevat tarkemmat ohjeet löytyvät kui-tenkin EN- tuotestandardeista. Betonivalmisosienhierarkiassa tuotestandardit ovat määräävimmässäasemassa. Mikäli tarvittavaa sääntöä ei löydy tuo-testandardista, niin tämän jälkeen katsotaan Beto-nivalmisosien yleisistä säännöistä (SFS-EN 13369),jonka jälkeen tulee Eurokoodi 2 (SFS-EN 1992).

Betonivalmisosien perusstandardi on SFS-EN13369 Betonivalmisosien yleiset säännöt. Siihen onkoottu säännöt, jotka ovat yhteisiä kaikille tavan-omaisille betonivalmisosille. Harmonisoidut tuote-standardit viittaavat SFS-EN 13369 standardiin jasisältävät tuotekohtaiset täydentävät säännöt.Kantavien betonivalmisosien harmonisoituihin tuo-testandardeihin kuuluvat mm seuraavat elementti-standardit• SFS-EN 1168, Betonivalmisosat. Ontelolaatat• SFS-EN 13747, Betonivalmisosat. Kuorilaatat• SFS-EN 13225, Betonivalmisosat. Pilari- ja

palkkielementit• SFS-EN 13224, Betonivalmisosat. Ripalaatta-

elementit• SFS-EN 14843, Betonituotteet. Portaat• SFS-EN 12794, Betonivalmisosat. Perustuspaalut

SFS-EN 13369 BETONIVALMISOSIENYLEISET SÄÄNNÖT

MateriaalivaatimuksetBetoniteräs: Mikäli standardia EN1992-1-1 käyte-tään suunnittelussa, tulee käytettävän teräksentäyttää ko. standardin ja sen kansallisen liitteenvaatimukset. CE merkinnän tulo betoniteräksiin tu-lee vielä viipymään.

Jänneteräs: CE merkintä on tulossa.Betoni: Määrittely tapahtuu SFS-EN 206:n mu-

kaan. Siinä on ohjeita mm. jälkihoidosta, lämpökä-sittelystä ja betonin lujuusluokasta.

11Eurokoodien käyttökaavio.

BET0903 s38-41 Eurokoodit 28.10.2009, 14:4838

3 2009 39

Valmiin tuotteen vaatimukset• kantavien elementtien poikkileikkausten ja beto-

nipeitteen sallitut poikkeamat on esitetty kuvissa2 ja 3. Nämä vaatimukset menevät SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansallisen liitteen edelle.

• Tuotestandardeissa voidaan annettuja arvojamuuttaa.

Rakenteen kantokyvyn todentaminen• Kantokyvylle on suoritettava tarkastelu sekä

murto- että käyttörajatilassa.• Laskemalla saadut kantokyvyn mitoitusarvot tu-

lee todentaa standardin EN1992-1-1, tuotestan-dardin sääntöjen tai käyttöpaikalla olevien kan-sallisten sääntöjen mukaisesti.

• Mikäli suunnittelusäännöt poikkeavat yo. sään-nöistä, vaaditaan alkutestaus. Alkutestaus onsuoritettava kuormituskokeilla, jotka tehdäänmurtoon asti.

Tilapäiset mitoitustilanteetDynaamiset pystysuorat rasitukset noston, käsitte-lyn, kuljetuksen ja asentamisen aikana tulee ottaahuomioon.

Palonkestävyys ja palokäyttäytyminenStandardipalonkestävyyden todentamiseen voi-daan valita jokin seuraavista menettelyistä:1. Luokittelu testaamalla2. Luokittelu taulukkomitoituksen perusteella stan-

dardia SFS-EN 1992-1-2 käyttäen tai3. Luokittelu laskemalla standardia SFS-EN 1992-1-

2 käyttäen

Raudoitteiden korroosiokestävyysRaudoitteiden korroosioriski eliminoidaan seuraa-villa toimenpiteillä.• Korroosiokestävyys saadaan aikaan standardin

SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansallisen liitteen peri-aatteiden avulla.

• Kuormista tulevaa halkeilua rajoitetaan standar-din SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansallisen liitteenmukaisten kriteerien mukaisesti.

• Korroosionkestävyys voidaan saada aikaan myössuojaamalla raudoite esim. käyttämällä ruostu-matonta terästä.

TyyppitestausTyyppitestaus (alkutestaus tai uusittu alkutestaus)on sitä, että tuotteen edustavalle näytteelle ja/taiedustaville koekappaleille suoritetaan tutkittavia

2

3

ominaisuuksia koskevia testauksia ja/tai laskelmia.Muuta fysikaalisten ominaisuuksien tyyppitesta-

usta ei vaadita niiden tuotteen ominaisuuksille, jot-ka on arvioitu hyväksyttyjen suunnittelumenetelmi-en mukaisesti (standardi EN 1992-1-1 tai tuotestan-dardin suunnittelusääntöjen mukaisesti).

Alkutestaus suoritetaan vaatimuksenmukaisuu-den osoittamiseksi ennen kuin uusi tuotetyyppi saa-tetaan markkinoille. Alkutestaus tulee myös suorit-taa tuotteille, jotka ovat tuotannossa kyseisen stan-dardin tullessa saataville. Ennen tätä päivää samal-le tuotteelle suoritetut tyyppitestit voidaan ottaahuomioon, jos ne ovat ko. tuotestandardin vaati-musten mukaisia.

Tehtaan sisäinen laadunvalvontaValmistajan, jolla on standardin EN ISO 9001 mu-kainen laatujärjestelmä ja joka noudattaa standar-din EN 13369 vaatimuksia, katsotaan täyttäväntehtaan sisäistä laadunvalvontaa koskevat vaati-mukset.

SFS-EN 1168, BETONIVALMISOSAT.ONTELOLAATATOntelolaatoilla on ollut käytössä tyyppihyväksyntä-menettely. Tämä käytäntö päättyi pääosin vuoden2008 lopussa. Nyt tuotestandardissa EN 1168 mää-ritellään tarkasti mitoitusmenetelmät, valmistus jatarkastusmenettely. Näin ontelolaatta voidaansuunnitella ja valmistaa voimassaolevien määräys-ten mukaisesti.

Ontelolaatoille on julkaistu kansallinen sovelta-misstandardi SFS 7016, jossa on otettu kantaa nii-hin vaatimustaso- ja mitoitusasioihin, jotka voidaanpäättää kansallisesti. SFS 7016 sisältää myös tyyp-pihyväksyntöihin pohjautuvan paloluokituksen, jotakäytetään Suomessa, kunnes tuotestandardin kaut-ta tulee velvoittava eurooppalainen palomitoitus.

Ontelolaattojen leikkausmitoitus muuttuu aikai-semmasta tyyppihyväksyntään perustuvasta me-netelmästä. Jänneterästen tartunnan ankkuroitu-misesta aiheutuva lisäleikkausjännitys otetaanhuomioon laatan pään leikkausjännityksiä määri-

2CE- merkityn valmisosan poikkileikkauksen sallitutmittapoikkeamat.

3CE- merkityn valmisosan betonipeitteen sallitutmittapoikkeamat.

BET0903 s38-41 Eurokoodit 28.10.2009, 14:4839

3 200940

tettäessä. Tämä näkyy hyvin kuvassa 5 esitetystä500 mm korkean ontelolaatan mitoituskäyrästä.Tämän lisäksi 500 mm korkeilla laatoilla otetaankäyttöön leikkauskapasiteettiin lisävarmuusker-roin 0.9.

Ontelolaatoissa käyttörajatilamitoitus tulee pit-killä laatoilla täysin mitoittamaan laatan. Tä-män vuoksi on tehty eri mitoituskäyrät eri hyö-tykuormatyypeille. Uudet mitoituskäyrät löytyvätwww.betoni.com -sivuilta.

SFS-EN 13224, BETONIVALMISOSAT,RIPALAATTAELEMENTITStandardista löytyy täydentäviä sääntöjä TT-laatto-jen mittatoleransseista, TT-laattojen pituussuuntai-sia saumoja koskevia sääntöjä sekä sääntöjä leik-kausraudoituksesta. Ripojen leikkausraudoitus voi-daan jättää pois, jos vierekkäiset laatat on liitettytoisiinsa EN 1992-1-1 luvun 10 mukaisesti leikkaus-voimaa siirtävällä tavalla. Jännepunosten ankku-rointialueelta ei kuitenkaan saa jättää hakoja pois.

SFS-EN 13225, BETONIVALMISOSAT,PILARI- JA PALKKIELEMENTITStandardissa on täydentäviä mittatoleransseja jaopastava liite kiepahduksen varotoimenpiteistä kä-sittelyn aikana, ei muuta suunnitteluun liittyvää.

BETONIEUROKOODI SFS-EN 1992-1-1Betonieurokoodin EN 1992-1-1 luvussa 10 on esi-tetty betonielementtejä ja betonielementtirakentei-ta koskevia lisäsääntöjä.

5Esimerkki ontelolaatan mitoituskäyrästä.

4

5

4, 6Kvarteton pysäköintilaitos, Leppävaara, Espoo. Tasot ontehty Parma Oy:n kuorilaattarakenteena.

Parm

a Oy

BET0903 s38-41 Eurokoodit 28.10.2009, 14:4840

3 2009 41

Elementtirakentamiseen liittyvät erityistermitSuunniteltaessa betonielementtejä ja elementtira-kenteita yksityiskohtineen tulee erityisesti huomioi-da tilapäiset tilanteet ja niihin liittyvät dynaamisetvaikutukset, tilapäiset ja pysyvät tukipinnat sekäelementtien väliset liitokset ja saumat.

Tilapäinen tilanne elementtirakentamisessa sisältää• muotista ottamisen• kuljetuksen varastoalueelle• varastoinnin (tuenta- ja kuormitusehdot)• kuljetuksen työmaalle• pystytyksen (noston)• rakentamisen (asennuksen)

RakenneanalyysiBetonielementtirakenteiden analyysissä tulee huo-mioida rakenneosien toiminta rakenteen kaikissarakentamisvaiheissa käyttämällä kunkin vaiheenasianmukaista geometriaa ja ominaisuuksia sekäosien yhteisvaikutusta muiden rakenteen osien,esim. paikallavalun kanssa.

Mitoittamisen yksityiskohtien erityissääntöjäLaattojen kiinnitysmomentit voidaan ottaa vastaanpintabetonin raudoituksella, joka sijoitetaan pinta-betoniin tai ontelolaattojen avattuihin onteloihin.Vapaasti tuettujen laattojen tahattomien kiinnitys-momenttien vaikutukset huomioidaan käyttämälläerillistä raudoitusta. Tämän lisäksi tai sijastanämä vaikutukset voidaan ottaa huomioon muulla-kin tavalla suunnittelemalla yksityiskohdat asian-mukaisesti.

Välipohjajärjestelmien yksityiskohtien tulee olla

6

sopusoinnussa analyysissä ja mitoituksessa käytet-tyjen oletusten kanssa. Asiaan liittyvät tuotestan-dardit tulee ottaa huomioon. Kun toisiinsa liittyvienelementtien välinen kuormien poikittainen jakautu-minen on otettu huomioon, osien välisten saumojentulee olla riittävästi leikkausta kestäviä. Elementti-en mahdollisten kiinnitysasteiden vaikutukset tuleeottaa huomioon, vaikka suunnittelussa oletetaanvapaa tuenta.

Elementit, joiden pintabetoni on vähintään 40 mmpaksu, voidaan suunnitella yhdistelmärakenteina.Elementti tarkistetaan rakentamisen kaikkien vai-heiden varalta, ennen ja jälkeen yhdistelmävaiku-tuksen.

Kun levyjäykistys saadaan aikaan laattaelement-tien välisten betoni- tai laastisaumojen avulla, ra-joitetaan pituussuuntainen keskimääräinen leikka-usjännitys arvoon 0.1 MPa pintojen ollessa hyvinsileitä ja arvoon 0.15 MPa pintojen ollessa sileitätai karheita.

TukipinnatLiitoksiin käytettävien materiaalien tulee olla sta-biileja ja säilyviä koko rakenteen käyttöiän ajan,kemiallisesti ja fysikaalisesti tarkoitukseen sopiviaja palonkestäviä siten, että ne vastaavat raken-teen palonkestävyyttä. Tasauslevyllä tulee ollasuunnitteluoletusten mukaiset lujuus- ja kimmo-ominaisuudet. Kun verhousten metallikiinnikkeeteivät ole suojattuja ympäristöä vastaan, tulee nii-den olla korroosionkestävää materiaalia muissakuin rasitusluokissa X0 ja XC1. Jos tarkistaminenon mahdollista, voidaan käyttää myös pinnoitettuamateriaalia.

CE-MERKITYT RAKENNUSKOHTEETRakennusteollisuus RT on osaltaan antanut ohjeis-tusta CE- merkittyjen tuotteiden käytöstä.

Rakennustuotteiden tuotehyväksynnässä ollaansiirtymässä CE- merkintään, jonka yhteydessä an-netaan luotettavaa tietoa tuotteen ominaisuuksis-ta. Nämä tiedot ovat rakennuksen suunnittelunkeskeisiä lähtötietoja ja niillä osoitetaan viran-omaisille tuotteen kelpoisuus käyttökohteessa.Maahantuoja voi hankkia CE- merkittyjä rakennus-tuotteita eri puolilta maapalloa ilman kohdemaas-sa suoritettavia lisätestejä.

Rakennustuotteeseen kiinnitetty CE- merkintäei kuitenkaan automaattisesti takaa käyttökoh-teen viranomaisvaatimusten täyttymystä. Tuot-teen käyttäjän tehtävänä on valita tarjotuista tuot-teista se, joka parhaiten soveltuu aiottuun käyttö-kohteeseen. Valinta voidaan tehdä vain niiden CE-merkittyjen tuotteiden joukosta, jotka täyttävät vi-ranomaisen kannalta asetetut vähimmäisvaati-mustasot.

Parm

a Oy

BET0903 s38-41 Eurokoodit 28.10.2009, 14:4841

3 200942

YLEISTÄVuosina 2005 ja 2006 sattuneiden HI-palkkien vau-rioiden jälkeen ympäristöministeriön Rakennetunympäristön osasto päätti laadituttaa vuonna 2007HI-palkkien suunnittelua varten erilliset ohjeet. Uu-det yksityiskohtaiset suunnitteluohjeet perustuvatbetonin Eurokoodi-suunnittelustandardiin (Euro-koodi 2 = SFS-EN 1992-1-1 ja sen kansallinen liite)sekä muuhun tietoon, joka tukee tätä standardia.

Eurokoodia 2 voidaan soveltaa materiaalimallienosalta taivutuskestävyyden laskemisessa, muttaitse taivutuskestävyyden laskemiseen standardissaei ole ohjeita. Uusissa ohjeissa esitetään yksityis-kohtainen menettely taivutuskestävyyden arvioimi-seksi jännitettyjen rakenteiden käsikirjoissa osoi-tettujen periaatteiden mukaisesti.

Eurokoodi 2 sisältää selvät ohjeet leikkauskestä-vyyden laskemiseksi, jos palkissa ei ole uumareikiä.Samoin jännevoiman siirtoa ja ankkurointikestä-vyyksien tarkastelua varten on selkeät ohjeet. Uu-mareikien vaikutuksista ei Eurokoodissa esitetä mi-tään, joten ohjeisiin laadittiin suunnittelusäännöt.

JÄNNITETTYJEN HI- JA I-PALKKIEN UUDET SUUNNITTELUOHJEET

Matti Leskelä, tekniikan tohtoriOulun Yliopisto

1Muodonmuutosjakautuma poikkileikkauksen murtorajatilassa ja taivutuskestävyyden laskemiseen liittyvätbetonin jännitysmallit.

2Jännepunoksien jännitys-venymäyhteydet.Täysi viiva = lujeneva mitoitusmalli, joka perustuu ominaislujuuteen fp.0,1k

Katkoviiva = ominaislujuuteen perustuva todellinen jännitysmalliPistekatkoviiva = ylilujuuteen perustuva todellinen jännitysmalli

RAJATILATOhjeissa erotetaan erillisinä rajatiloina:• Jännevoiman siirto, jolloin palkkien kuormituk-

sen muodostavat elementin omapaino ja alkujän-nevoima.

• Elementin kuljetus, jolloin elementti on tuettu eritavalla kuin lopullisessa kohteessa - tarkoitukse-na varmistaa riittävä stabiilius.

• Valmiin rakennuksen käyttörajatila, jolta osinkiinnitetään huomiota jännityshäviöiden muo-dostumiseen ja mahdolliseen halkeiluun sekätaipumien arvioimiseen.

• Murtorajatilatarkasteluin varmistetaan, että ele-menteillä on riittävä taivutus-, leikkaus- ja vään-tökestävyys.

Jännevoiman siirtoJännevoiman siirto aiheuttaa poikkeuksetta vetoaylälaippaan eikä elementin omapaino usein riitäestämään vetolujuuden ylittymistä, joka on hallit-tava riittävällä vetoraudoituksella ,

kun Fct on kokonaisvetovoima laskettuna ehyeenpoikkileikkaukseen vaikuttavien vetojännityksienresultanttina. Jos elementin omaa painoa ei otetahuomioon, korostuu vetovoima virheellisesti javastaava raudoitus muodostuu ylisuureksi. Vaikkaylälaipan raudoitus jännevoiman siirron yhteydes-

cts.top

sk

FA 1,2

f

BET0903 s42-45 JannitettyjenLes 26.10.2009, 20:0942

3 2009 43

sä ja kuljetuksen aikana on vedetty, valmiissa ra-kennuksessa raudoitus on puristettu ja sen toimi-vuus perustuu eri periaatteisiin kuin vedetyssäraudoituksessa.

Jännevoiman siirto aiheuttaa myös mahdollistenuumareikien pieliin vetojännityksiä, joiden suurim-mat arvot voivat ylittää vetolujuuden fctm. Nämä ve-tojännitykset eivät häviä valmiin rakennuksen käyt-törajatilassa ja edellyttävät reikien pieliin hakarau-doitusta, jolle vetovoima voi siirtyä betonin vetolu-juuden ylittyessä.

Jännevoiman siirron aikana suurin betonin puris-tusjännitys saa olla enintään 65 % siirron aikaises-ta ominaislujuudesta (SFS-EN 1992-1-1 kansallinenliite).

Jännityshäviöt ja tehollinen jännevoimaOhjeissa esitetään lausekkeet kutistumisesta, vi-rumisesta ja jänneterästen relaksaatiosta aiheutu-van jännityshäviön laskemiseksi, mutta ellei tar-kempaa laskemista suoriteta, voidaan riittävällätarkkuudella olettaa, että loppujännevoima P∞ on80 % ennen siirtoa jänneteräksissä vaikuttavastavoimasta, P∞ = 0,8Apσpi . Loppujännevoimaan ver-rannollinen venymätila toimii jännepunosten alku-venymänä (εpe + εce kuvassa 1), joka murtorajatilas-sa vaikuttaa punosten plastisoitumiseen tai plasti-soitumattomuuteen.

MURTORAJATILOJEN TARKASTELU

LeikkauskestävyysEurokoodi 2 sisältää yksinkertaiset ohjeet teräsbe-toni- ja jännitetyn rakenteen leikkauskestävyydenarvioimiseksi, kun rakenteessa ei ole uuma-aukko-ja. Aukkojen vaikutus leikkauskestävyyteen riippuuniiden koosta ja sijainnista poikkileikkauksen kor-keussuunnassa. Uusissa suunnitteluohjeissa teh-dään jako pienten ja suurten uumareikien välilläsen perusteella, voiko reiän kohdalle muodostuans. Vierendeel-tyyppinen murtumistapa vai ei. Uu-mareikiä ei missään tapauksessa tule sijoittaa suu-ren leikkausvoiman vaikutusalueelle.

TaivutuskestävyysTaivutuskestävyys Mpl.Rd lasketaan kuvan 1 mukaan.

Jännitetyn poikkileikkauksen taivutuskestävyysvoi perustua sitkeään tai ei-sitkeään murtumista-paan. Tässä yhteydessä ei-sitkeä ei tarkoita varsi-naista haurasta murtumista, joka liittyy betonin pu-ristusmurtumiseen ennen punosten ja vetoraudoi-tuksen plastisoitumista. Ei-sitkeä murtuminen tar-koittaa betonin murtumista ennen todellista punos-ten plastisoitumista, vaikka plastisoituminen ta-pahtuisi suunnittelussa oletetun jännitys-muodon-muutosyhteyden mukaan. Ei-sitkeä murtuminen ai-heutuu, jos punoksissa on riittävästi ylilujuutta jasuunnittelutarkastelussa punosten kokonaisveny-män mitoitusarvo εpd on vain vähän suurempi kuinmitoituksessa käytettävän jännitys-muodonmuu-

tosyhteyden myötövenymä εpyd. Kuvassa 2 osoite-taan, että punosten ylilujuus voi aiheuttaa suunnit-telussa aiotun sitkeän murtumisen muuttumisen ei-sitkeäksi, kun suunnittelu tapahtuu ominaislujuu-teen perustuvan Eurokoodin mukaisen jännitysmal-lin perusteella ja punosten venymä εpd on lähellämyötöarvoa εpyd .

On tavallista, että betoniteollisuuden käyttämis-sä jännepunoksissa 1600/1840 voi esiintyä ylilu-

juutta niin, että myötöarvoissamutta samaan aikaanvetolujuusarvoissa

Jotta punosten plastisoituminen todellisuudessavoi tapahtua, venymän εpd täytyy olla suurempi kuinεp0,2 , joka käytännössä vastaa venymää 1,4εpyd .

Poikkileikkauksen taivutuskestävyys voidaan ar-vioida käyttäen betonin jännitysmallina kuvanosoittamia malleja 1 tai 2 ja punoksien jännitysmal-lina kuvassa 2 esitettyä Eurokoodin 2 mukaista luje-nevaa mallia, jossa punosten kokonaisvenymä ra-joitetaan arvoon εpd ≤ 0,02. Käytännössä suunnitte-lu voi kuitenkin ohjautua lähelle mallin näennäistämyötövenymää εpyd = fp0.1k / (γsEp ), joka ei takaa vieläsitkeää murtumista. Kun otetaan huomioon punok-sissa esiintyvä todennäköinen ylilujuus, sitkeänmurtumisen ehtona on 1,4εpyd ≤ εpd ≤ 0,02.

p.0,1max

p.0,1k

f1,15

f

pu.max

puk

f1,055

f.

3Eurokoodi 2 sisältää selvät ohjeet leikkauskestävyydenlaskemiseksi, jos palkissa ei ole uumareikiä.

Arto

Sui

kka


3 200944

Jos venymäehto εpd ≤ 1,4εpyd ei toteudu, murtu-minen voi olla ei-sitkeä ja taivutuskestävyyttä Mpl.Rdpienennetään ottamalla huomioon lisävarmuus γbr ,jolla säädellään ei-sitkeään murtumiseen liittyvääkokonaisvarmuutta:

Jännittämättömän vetoraudoituksenkäytön rajoituksetJännittämätöntä vetoraudoitusta voidaan käyttäälisäämään taivutuskestävyyttä, mutta sen määrä∑ As voi olla syytä rajoittaa niin, että taivutusmur-torajatilassa puristetun poikkileikkauksen korkeusxcu (kuva 1) mitoittavassa kohdassa on enintään

Tämä sääntö ohjaa myös valitsemaan korkeam-pia poikkileikkauksia, joissa vältytään liiallisestapuristusraudoituksen suunnittelusta.

KÄYTTÖRAJATILABetonin puristusjännityksiä rajoitetaan käyttörajati-lassa niin, että σc.max ≤ 0,45fck . Tällä varmistetaan,että lineaarisen viruman oletus on voimassa ja ylä-laipan puristettujen tankojen jännitykset ovat enin-tään 90 % ominaislujuudesta.

Taipumien laskemisessa voidaan käyttää palkintehollisena taivutusjäykkyytenä EcΙc.eff , kun Ιc.eff on75 % harjan kohdalla olevan betonipoikkileikkauk-sen jäyhyysmomentista ja Ec on betonin kimmoker-roin, johon sisältyy virumavaikutukset.

YLÄLAIPAN RAUDOITTAMINENHI-palkeissa oletetaan taivutuskestävyyden kan-nalta kriittisiksi kohdiksi jänteen 1/3-pisteet, jospalkit ovat keskikohtansa suhteen symmetrisiä.Kuitenkin pääraudoituksen järjestely ja haat ylälai-passa voivat vaikuttaa määräävästi todelliseenmurtumiseen.

Suunnitteluohjeissa asetetaan seuraavia vaati-muksia raudoituksen suunnittelulle:• Ylälaipan tankoraudoitusta ei saa jatkaa erillisil-

lä limityspaloilla. Vedetyt ja puristetut limijat-kokset ovat toimintaperiaatteiltaan erilaisia. Pu-ristettujen tankojen limijatkoksissa myös päätty-vän tangon pään kautta siirtyy voimaa ja siitä ai-heutuu lisääntynyt halkaisutaipumus, kun tangonkoko on suuri. Tämä on otettu huomioon Euro-koodin 2 jatkoksia koskevissa säännöissä. Ylä-laipan tankojen jatkaminen suunnitellaan puris-tusraudoituksen sääntöjä noudattaen.

• Palkin harjan kohdalle ei saa asettaa jatkosta.• Ylälaipan puristusraudoituksen määrälle on ase-

tettu yläraja sen turvaamiseksi, että raudoitusvoidaan järkevästi suorittaa ja vältetään liianmatalien poikkileikkauksien valitseminen.

• Puristettu raudoitus tulee ympäröidä haoilla, jot-ka ovat ominaisuuksiltaan umpihakoja vastaavia,jos suurimpien tankojen koko ø > 16 mm.

Jännepunosten ja raudoitustankojen sijoittelussanoudatetaan SFS-EN 1992-1-1 sääntöjä ja kansalli-sen liitteen sääntöjä. Jännittämättömiä tankoja eisaa niputtaa eniten rasitetuilla alueilla ylälaipassa.Raudoitustankojen jatkos- ja ankkurointipituudetovat erilaiset tarkasteltaessa vedettyjä ja puristet-tuja tankoja ja tämä otetaan huomioon uusissa

pl .RdRd

br

MM = ja

pdbr br

pyd

1,7 0,5 ; 1,2 1=

cu

e

x0,42

d= ,

p p pd si si sde

p pd si sd

d A f d A fd

A f A f

+=

+

5Pääsääntöisesti palkin harjan kohdalle sijoitettavia liianisoja uuma-aukkoja tulee välttää.

suunnitteluohjeissa.Ylälaipan eniten rasitetuilla alueilla käytetään

umpihakojen vaatimukset täyttäviä hakoja, joistatehtaiden käytössä jo olevia koeteltuja ratkaisujaesitetään suositeltavina hakamalleina:a) kaksiosaiset irtohaat, kuva 7a,b) umpihaat, joko kierrehakana tai irtohakana,

kuva 7b.Ylälaipassa haoilta edellytetään samanlaisia

ominaisuuksia kuin puristettuja tankoja pilareissasitovilta haoilta. Seuraavien kuvien hakamallienkatsotaan toimivan edellytyksien mukaisesti.

UUMAREIKIEN SUUNNITTELUPääsääntöisesti tulee pyrkiä siihen, että ehyenpoikkileikkauksen korkeus reiän yläpuolella, hc.top ,on suurempi kuin reiän alapuolella. Kun do on pyö-reän reiän halkaisija, Vierendeel-vaikutusta ei kat-sota syntyvän jos do ≤ hc.top ja tämän ehdon täyttä-vät aukot luokitellaan pieniksi. Pienten uumarei-kien kohdalla leikkauskestävyys VRd.s voidaan las-kea samanlaisista lausekkeista kuin umpiuumai-sen rakenteen tapauksessa, kun otetaan huomioonaukon aiheuttama toimivan poikkileikkauksen kor-keuden pienennys.

Suurten aukkojen sijoittelussa otetaan huomi-oon, että peräkkäisten aukkojen vaikutusalueellatäytyy voida muodostua riittävän kestävyydenomaava ristikkomekanismi ja leikkausvoima täytyyvoida siirtää aukon ylä- ja alapuolisina osina tai ko-konaisuudessaan aukon yläpuolisen poikkileikkauk-sen välittämänä.

Pääsääntöisesti palkin harjan kohdalle sijoitet-tavia aukkoja tulee välttää. Ellei tämä ole mahdol-lista, aukon yläpuolinen osa tulee suunnitella aina

kun pyd pd 1,4 pyd

Arto

Sui

kka


3 2009 45

p.0,1kvr p 2

s

fF 1,8A sin=

NEW DESIGN GUIDELINESFOR PRE-STRESSED HI AND I BEAMS

After the accidents caused by the collapse of HI beamsin 2005 and 2006, the Department of the Built Environ-ment of the Ministry of the Environment decided in 2007to have separate guidelines prepared for the design ofHI beams. The new detailed guidelines are based on theEurocode design standard (Eurocode 2 = SFS-EN 1992-1-1 and the national Annex to it) as well as on other know-ledge, which supports this standard.

Eurocode 2 can be applied to the calculation of theflexural rigidity in terms of material models, but thestandard does not provide instructions for thecalculation of the actual flexural rigidity. The newguidelines provide a detailed procedure for theevaluation of the flexural rigidity in compliance with theprinciples presented in the manuals of pre-stressedstructures.

Eurocode 2 contains clear instructions for the calcula-tion of the shear strength of beams that have no webholes. Clear instructions are also provided for ananalysis of the transmission of tendon force andanchorage strengths. Eurocode does not address theeffects of web holes and for this reason design ruleswere included in the guidelines.

7a

7b

7bMallit B, umpihaat joko kierrehakana (B.1) taiirtohakana (B.2).

6

erikseen kyseessä olevaan poikkileikkausosaanvaikuttavan ulkoisesta taivutusmomentista aiheu-tuvan normaalivoiman ja harjan kohdalla tapahtu-vasta normaalivoiman suunnan muutoksesta ai-heutuvan taivutusmomentin suhteen.

Aukon ei katsota vaikuttavan taivutuskestävyy-teen, jos aukko ei pienennä poikkileikkauksen te-hollisen puristetun osan korkeutta (korkeus λxcukuvassa 1).

6Harjan kohdalla tapahtuva ylälaipan suunnan muutokses-ta aiheutuva pystysuora nostovoima otetaan kokonaanhaoille, joilla sidotaan yhteen uuma ja ylälaippa:

. Haat voidaan sijoittaa pituu-

delle lvr ≈ min {dpr / 2, 1000 mm} kun dpr on hyötykorkeusharjan kohdalla.

7aMallit A, kaksiosaiset irtohaat. Limityspituuden lbd tuleetäyttää vedettyjen tankojen jatkospituuden vaatimukset.


3 200946

Skanskan Suomessa käyttämä työturvallisuusha-vaintokäytäntö palkittiin keväällä 2009 Euroopanriskien arviointikampanjan kilpailussa. Euroopantyöterveys- ja työturvallisuusvirasto keräsi vuonna2008 EU:n jäsenmaista hyviä käytäntöjä, joista kan-sainvälinen raati valitsi parhaat 400 ehdotuksenjoukosta.

Skanska kannustaa työntekijöitään tekemään työ-turvallisuushavaintoja päivittäisessä työssään. Ha-vainnot voivat koskea esimerkiksi esteitä kulkurei-teillä tai puutteellista henkilösuojaimien käyttöä,mutta niitä voi tehdä myös myönteisistä asioista.

”Havaintojen avulla parannetaan työntekijöidentietoisuutta turvallisuudesta ja tehdään helpoksivaaroista raportoiminen ja niihin puuttuminen. Ha-vainnointikäytäntö myös korostaa sitä, että raken-nusalalla turvallisuus on kaikkien yhteinen asia”,sanoi Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäkipalkintoa vastaanottaessaan.

Kun Skanskan työmailla tehdään turvallisuusha-vaintoja, puutteet korjataan välittömästi, havainnotkäsitellään työmaan viikkopalaverissa ja kirjataan

tietojärjestelmään. Näin kokemuksia voidaan hyö-dyntää Skanskassa laajemminkin.

Turvallisuushavainnot otettiin Skanskassa käyt-töön vuonna 2005. Tehtyjen havaintojen määrä onkasvanut joka vuosi, ja vuonna 2008 skanskalaisettekivät 8 276 turvallisuushavaintoa.

TAPATURMIEN MÄÄRÄVÄHENTYNYT MERKITTÄVÄSTIRakennustyömailla sattuu edelleen eniten työpaik-katapaturmia suhteutettuna työtunteihin. Skanskantapaturmataajuus on kuitenkin laskenut viidessävuodessa merkittävästi. Vuonna 2004 taajuus oli57, mutta vuoden 2009 lokakuussa se oli laskenut jotasolle 10. Tapaturmataajuus kertoo, kuinka montavähintään yhden päivän sairausloman aiheuttanut-ta tapaturmaa sattuu miljoonaa työtuntia kohden.

Viisi vuotta Skanskan työturvallisuuspäällikkö-nä toiminut Antti Leino korostaa, että parantuneis-ta tilastoista huolimatta numerot tai palkinnot ei-vät tee turvallisuutta, vaan työturvallisuus on ra-kennettava jokaisella työmaalla jokaisena päivänäuudestaan.

Suomen, niin kuin koko kansainvälisen Skanska-konsernin työturvallisuus perustuu vuonna 2004voimaan tulleeseen yhteiseen työturvallisuus-strategiaan, jossa otettiin tavoitteeksi nolla tapa-turmaa.

Leino kertoo, että strategian yksi hyvin toiminutjohtoajatus on hakea parhaita käytäntöjä eri puo-lelta Skanskaa ja katsoa, miten hyviksi havaittujatyö- ja toimintatapoja voidaan ottaa käyttöönmuualla. ”Toki kunkin maat olosuhteet huomioonottaen, sillä kaikki ratkaisut eivät suoraan sovi jo-kaiseen maahan ja kaikkeen rakentamiseen. On-nistuneita esimerkkejä ovat esimerkiksi henkilö-kohtaisten suojavälineiden käytön ja riskinarvioin-titoimintatapojen yhtenäistäminen.”

TR-MITTARI HYVÄ VIENTITUOTEHyvä ”vientituote” Suomesta on Leinon mukaan ol-lut TR-mittaus, viikkotarkastusmenettely, jonkakäyttö Suomessa on jo vakiintunutta toimintaa.”Se on kiinnostanut Skanskassakin kansainvälises-ti ja Viron ja Tanskan toiminnoissa TR-mittari on jootettu käyttöön.”

Suomen Skanskaan tulleita hyviä ”tuontikäytän-töjä” ovat Leinon mukaan esimerkiksi työmaatree-nit, työmaan turvallisuustietoiskut ja työn turvalli-suussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelman tekeetyömaalla kukin työryhmä keskuudessaan ennen

SKANSKAN TYÖTURVALLISUUSHAVAINTO -KÄYTÄNTÖ PALKITTIIN

Sirkka Saarinen, toimittaja

1Forssan Prisman työsuojeluvaltuutettu Jarkko Nurmellaon aihetta hymyyn nolla tapaturmaa -työmaalla. Kaiteet-kin ovat kunnossa, totta kai.

1

Artik

kelin

val

oku v

a t: A

n ttti

Le i

n o

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

BET0903 s46-47 Skanskaturval 26.10.2009, 20:1246

3 2009 47

korkean riskin työn aloittamista. Siinä arvioidaantyön suorituksen vaarat ja kirjataan ne ylös.

Myös turvallisuushavainnot olivat Leinon mu-kaan ideana tuontitavaraa, joka Suomen Skanskas-sa muokattiin nykyiseen laajuuteen.

SEKÄ HENKILÖSTÖNETTÄ JOHDON SITOUDUTTAVAEntä muuta? ”Johdon sitoutuminen ja työturvalli-suuskierrokset sekä valtakunnallisen työturvalli-suuskortin edellyttäminen kaikilta työmailla työs-kenteleviltä, suojavälineiden, kuten kypärien jahuomiovaatteiden käytön tehostaminen, työn tur-vallisuussuunnitelmien tekeminen korkean riskintöistä, jo mainitut työmaatreenit sekä tapaturmienhuolellinen tutkinta”, Leino listaa.

Hän korostaa, että turvallinen työmaa tarkoit-taa samaa turvallisuutta sekä omille että aliura-koitsijoille. ”Skanskan turvalliset toimintatavatsiirretään aliurakoitsijoille sopimusteitse. He voi-vat myös osallistua Skanskan koulutuksiin jaSkanska seuraa myös heidän turvallisuustasoaan.”

TURVALLINEN ON TUOTTAVA”Parannettavaa on, totta kai”, Leino vastaa kysy-mykseen, voidaanko työturvallisuutta vielä paran-taa. ”Skanskassa painopiste on nyt töiden suunnit-telussa. Meillä on parhaillaan käynnissä kehitys-ohjelma, jossa korostetaan, että kun työmaan pe-rusasiat ovat kunnossa ja työt tehdään kerralla oi-kein, työ on sekä turvallista että tuottavaa. Käsikädessä nämä asiat kulkevat”, hän huomauttaa.

”Tavoitteena on turvata se, että työn edetessäei tule yllätyksiä, häiriöitä, joissa joudutaanimprovisoimaan ja kohtaamaan vaaralle altistaviatilanteita”, Leino toteaa. Keinot eivät hänen mu-kaansa ole mitään poppakonsteja, vaan niitä pe-rusasioita: pätevä työryhmä, kunnolliset työväli-neet, siisti ja järjestyksessä oleva työmaa, suunni-telmat ja aikataulu ovat kunnossa ja ne myös tun-netaan, sopimukset kunnossa, materiaalit asian-mukaisia ja niiden käyttö, esimerkiksi kemikaalienkäyttöturvallisuus osataan.

SKANSKA RECEIVES AN AWARD FOROCCUPATIONAL SAFETY CARD PRACTICE

Skanska received in the spring in a competition organi-sed as part of the European Risk Assessment Campaignan award for the occupational safety card practice emp-loyed by the Company in Finland. The European Agencyfor Safety and Health at Work collected in 2008 goodpractices from EU member states and an internationalJury selected the best from among the 400 submittedpractices.

Skanska encourages the employees to make observa-tions about occupational safety in their daily work. Theobservations can concern e.g. obstacles in walkways andtraffic routes or deficiencies in the use of personal protec-tive equipment, but also positive matters can be recorded.

All occupational safety observations on Skanska’swork sites result in immediate corrective action. The ob-servations are also reviewed in the weekly site meetingsand recorded in the information system. This ensuresthat the experience can be used more widely within theCompany.

Skanska introduced occupational safety cards in 2005.

2Skanskan turvallisuustaululta löytyvät turvallisuuteen liit-tyviä ohjeita.

3Forssan Prisman työmaalla on työturvallisuusasiat hyvinkunnossa.

The number of observations recorded on the cards has in-creased in every year, with a total of 8276 cards filled outin 2008.

The number of occupational accidents in proportion toworking hours is still the highest on construction sites.For Skanska, however, the accident rate has reduced sig-nificantly over the last four years. In 2004 the rate was57. According to the figures available in October, the2009 rate is about 10. The accident rate indicates howmany accidents that result in at least one-day absencehave occurred per every one million working hours.

Other methods employed by Skanska to improve safe-ty include e.g. occupational safety training provided to allthe employees, the commitment of the management andsafety walkdowns. The Finnish occupational safety cardis also required of everybody working on the sites, theuse of protective equipment is promoted, safety plansare prepared for high-risk jobs and safety drills are orga-nised on the sites. A thorough investigation is alwaysconducted when an accident takes place.

2

3

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

BET0903 s46-47 Skanskaturval 26.10.2009, 20:1247

3 200948

ENERGIATEHOKAS KORJAAMINEN

Jussi Mattila, tekniikan tohtori,varatoimitusjohtaja, Suomen Betoniyhdistys r.y.

Energiansäästö on tämä päivän sana, eikä ainoas-taan tämän päivän, vaan energia-asiat saattavatolla akuutteja mahdollisesti vielä useiden vuosi-kymmenten ajan.

Olemassa olevan rakennuskannan merkitystä ko-rostetaan usein, kun käydään keskustelua rakenta-misen mahdollisuuksista säästää energiaa. Yleen-sä todetaan, että uudistuotannon volyymi on ole-massa oleviin rakennuksiin nähden vuositasollaniin vaatimaton, että uudisrakennusten parannetul-la energiantehokkuudella voidaan vaikuttaa raken-nuskannan energiatehokkuuteen tuskastuttavan hi-taasti. Toisaalta, kalenterivuosittainen tarkastelu eiole tässä yhteydessä kovin validi, koska voisimme-han tarkastella asiaa tällä tavoin vaikkapa vain yh-den päivän tasolla, ja todeta tilanne silloin vieläsietämättömämmäksi. Yhtä hyvin voisimme tarkas-tella asiaa siis myös vaikkapa vuosikymmenen ta-solla, jolloin uudistuotannon merkitys näyttää jo ai-van toiselta. Ydinasia kuitenkin on, että rakennuk-sia koskevilla päätöksillä on lähes aina hyvin pitkä-kestoinen vaikutus ja siksi on mielekästä tarkastel-

la myös uudisrakentamiseen liittyvien päätöstenvaikutusta rakennuskannan energiankulutukseenuseiden vuosikymmenten aikajänteellä eteenpäin.Muuten uudisrakentamiseen liittyviä asioita voitai-siin siirtää vuosi vuodelta koko ajan eteenpäin, jol-loin uudisrakentamisen kautta tavoiteltavat vaiku-tukset jäisivät lopulta kokonaan saavuttamatta.

Vaikka olemassa olevan rakennuskannan ja senkorjaamisen suureen merkitykseen energiansäästö-potentiaalina viitataankin usein, mitään tarkempaaanalyysiä tai perusteita tälle ei kuitenkaan yleensätuoda esille. Tässä jutussa pyrin tarkastelemaanyleisellä tasolla, mutta kuitenkin jonkin verran ana-lyyttisesti sitä, mitkä ovat korjausrakentamisenmahdollisuudet parantaa suomalaisen rakennus-kannan energiatehokkuutta.

RAKENNUSKANNAN ENERGIANKULUTUSRakennuskannan osuuden energian kokonaiskulu-tuksesta sanotaan usein olevan 30 - 40 % luokkaa.Tämä on hyvin lavea haarukka, mikä kertoo myössiitä, että sen esittäjällä ei luultavasti ole kovin täs-mällistä käsitystä asiasta.

Se rakennuskannan energiankulutuksen osuus,johon voidaan korjausrakentamin kohdentaa, on ra-kennusten ja niissä käytettävän veden lämmittämi-sen kuluttamaan energiaan. Tämän kulutuksenosuus oli esimerkiksi vuonna 2003 22 % Suomenkokonaisenergiankulutuksesta (kuva 2). Luku vas-tannee varsin hyvin myös tämän päivän tilannetta.

Tämä 22 % osuus on siis se potti, mistä korjaus-rakentamisella voidaan hakea säästöjä. Loppu-osuus edellä esitettyyn 30 ... 40 %:iin saakka koko-naiskulutuksesta kertyy mm. asuntojen ja palvelu-rakennusten ns. huoneistoja kiinteistösähköstä,teollisuusrakennusten lämmittämisestä ja raken-nusmateriaalien valmistuksesta ja rakennusaikai-sesta energiankulutuksesta. Tähän jälkimmäiseenosuuteen emme voi käytännössä vaikuttaa korjaus-rakentamisen keinoin.

LISÄLÄMMÖNERISTÄMISESTÄ YLEENSÄRakenteiden lämmöneristeen paksuutta lisättäessäon aina hyvä pitää mielessä, että kaikki lämmön-eristeen senttimetrit eivät ole suinkaan samanar-voisia. Oheisesta grafiikasta (kuva 3) nähdään, mi-

1Korjaustoimin energiatehokkuutta on lisätty kuvan rivita-lokohteessa Saksassa.

Juss

i Mat

tila

BET0903 s48-55 Energiatehokas 26.10.2009, 21:1248

3 2009 49

2Suomen energiankulutuksen jakauma kulutuskohteittainvuonna 2003. Lähde: VTT.

3Eristepaksuuden vaikutus lämmönkulutukseen, mittarinarakenteen U-arvo. Vihreät pylväät kuvaavat 5 cm eriste-kerroksen tuomaa energiansäästöä eri kokonaiseristepak-suuksilla (eristeen lämmönjohtavuus 0,04 W/mK).

4Lisälämmöneristäminen ulkopuolelta. Seinän ulkopuolelleasennettu höyryavoin lisäeristys on lähtökohtaisesti (oi-kein toteutettuna) rakennusfysikaalisesti turvallinen rat-kaisu. Lisäeristyksen ansiosta saderasitus jää pois ja van-han ulkokuoren lämpötila kohoaa selvästi. Rakenne kuivuuja sen vaurioituminen pysähtyy.

Rakennustarvikkeidenvalmistus ja

rakentamisajanenergia

5 %

Muut5 % Liikenne

16 %

Asuin- japalvelurakennusten

huoneisto- jakiinteistösähkö

8 %

Muu teollisuus35 %

Asuin- japalvelurakennusten

lämmitys22 %

Tuotantorakennustenlämmitys ja

kiinteistösähkö9 %

ten lämpövuo rakenteen läpi alenee lämmöneriste-kerrosta paksunnettaessa. Ns. huonosti lämmön-eristettyjen rakenteiden vähäisetkin eristekerroksetovat äärimmäisen tehokkaita. Lämmöneristeenpaksuntaminen 10 cm paksuudesta 5 cm lisäkerrok-sella leikkaa vielä lämpövuota merkittävästi. Tilan-ne on aivan toinen esimerkiksi 30 cm eristekerrok-sella varustetussa pientalon yläpohjassa, puhumat-takaan passiivitalon eristepaksuuksista. Näidenpäälle lisättynä samalla 5 cm lisäeristekerroksellaon enää hyvin marginaalinen vaikutus energianku-lutukseen.

Edellä esitetty on osasyynä mm. siihen miksi kes-kieurooppalaisissa lisäeristyskohteissa on raportoi-tu todella massiivisia energiatehokkuuden parane-misia. Syynä on suurelta osin se, että rakenteidenlämmöneristävyyden lähtötaso on ollut todella al-hainen. Varsinaista lämmöneristettä ei ole välttä-mättä ollut lainkaan.

Meillä tilanne on tältä osin kovin erilainen. Suo-messa on siirrytty mineraalivillan paksuuksina mi-tattuna yli 10 cm lämmöneristekerrosten käyttöönulkoseinissä jo nelisenkymmentä vuotta sitten. Ylä-pohjissa on käytetty systemaattisesti tätä paksum-paa lämmöneristettä. Omatoimisesti rakennetutpientalot on jo 80-luvulta saakka lämmöneristettymelko systemaattisesti selvästi normivaatimuksia-kin paremmin.

ENERGIANKULUTUKSENJAKAUMA RAKENNUKSISSARakennusten energiatehokkuuden parantamismah-dollisuuksien pohtiminen lähtee luonnollisesti liik-keelle rakennusten energiankulutuksen jakautu-masta mahdollisiin säästökohteisiin.

Korjausiässä olevien asuinkerrostalojen, jotkaovat energiansäästökeskustelun “ytimessä”, ener-giankulutuksen jakautuman on useasti todettu ole-van karkeasti oheisen kuvan 6 grafiikan mukainen.Rakennusten energiankulutuksen jakautumaa ei olekuitenkaan voitu useinkaan selvittää mittauksin,koska rakennuksissa ei ole tähän tarvittavaa ala-mittarointia. Sen johdosta jakautumat perustuvatlaskelmiin, jotka taas perustuvat eri rakennusosientyypillisiin lämmönjohtavuuksiin, lämpimän veden(arvioituun) kulutukseen ja laskennallisiin ilman-vaihtomääriin.

Ilmanvaihdon osuus energiankulutuksesta onluultavasti todellisuudessa jonkin verran arvioituapienempi, koska laskennan pohjana olevan 0,5 1/hilmanvaihtuvuus ei toteudu edes koneellisen ilman-


3 200950

vaihdon tapauksessa kuin osan aikaa vuorokaudes-ta ilmanvaihdon ollessa ns. täysteholla. Painovoi-maisen ilmanvaihdon tapauksessa ilmanvaihtuvuuslienee merkittävästi tätäkin pienempi. Ilmanvaih-dosta näin “säästyvä” osuus pitänee todellisuudes-sa jakaa tasaisesti eri rakennusosille niiden läpikulkeutuvien energiaosuuksien suhteessa.

Palvelurakennuksissa taas ilmanvaihdon teholienee lähempänä laskennallista, jolloin myös il-manvaihdon energiankulutus on lähempänä esitet-tyä 40 % osuutta. Lämpimän käyttöveden kulutustaas lienee merkittävästi asuinrakennuksia pienem-pi, esimerkiksi toimistoissa lähes olematon, jolloin

6Tyypillisen asuinkerrostalon lämmitysenergian kulutuksenjakautuma.

5

Julkisivut 15 %

Käyttövesi 15 %

Ikkunat ja ovet20 %

IV 40 %

Yläpohja 5 %

Alapohja 5 % niissä tämä “säästyvä” osuus jakautuu samoin ra-kennusosien läpi kulkeutuville energiaosuuksille.

Kuvassa 6 esitetystä grafiikasta voidaan joka ta-pauksessa havaita, että rakennusten energiankulu-tus jakautuu useisiin melko suuriin eriin. Tämä tar-koittaa, että rakennuksen energiankulutusta ei voi-da alentaa merkittävästi puuttumalla vain johonkinyksittäiseen kulutuskohteeseen.

Erinomaista energiatehokkuutta ei voida siissaavuttaa millään yksittäisellä korjaustoimenpi-teellä, vaan tähän tarvitaan koko joukko toimia.

ILMANVAIHTOEdellä esitetystä huolimatta koneellisella poistoil-manvaihdolla varustettujen rakennusten energian-kulutuksesta ilmanvaihdon “hukkaamalla” energi-alla on keskeinen rooli. Periaatteessa energian-säästöä saataisiin aikaan “helposti” alentamalla il-manvaihtomääriä ns. läpi linjan. Tämä ei liene kui-tenkaan mahdollista ainakaan merkittävässä mää-rin, koska asiaan liittyy monia rakennusten ja asuk-kaiden terveyteen liittyviä kysymyksiä. Sen sijaansiirtyminen nykyistä useammin käyttäjän toiveidenmukaan säädettävään ilmanvaihdon tehoon, kutenon olut tilanne pientaloissa jo pari vuosikymmentä,saattaisi säästää jonkin verran energiaa ainakinsuurimpien asuntojen kohdalla.

Koska ilmanvaihtomääriä ei liene mahdollistapienentää, jäljelle jää mahdollisuus ottaa jäteilmansisältämä energia talteen. Tämä on olemassa olevi-en rakennusten tapauksessa haastava tehtävä,sekä tilojen, tekniikan että talouden kannalta.

Lämmön talteenotto jäteilmasta sinänsä vaikut-taa melko yksinkertaiselta, mutta energian palaut-taminen takaisin käyttöön on ongelmallista. Valta-

A-In

sinö

örit

Oy


3 2009 51

5, 7Vantaalla sijaitsevan Asunto Oy Martinlukon katujulkisivuennen korjausta ja julkisivukorjauksen jälkeen.

7

A-In

sinö

örit

Oy


3 200952

osassa taloja ei ole tilaa tuloilmakanaville, joidenkautta talteen otettu energia voitaisiin palauttaa il-man mukana käyttöön.

Tämä edellyttäisi käytännössä huoneistokohtais-ten IV-laitteiden asentamista ja ns. seinäpuhalluk-sen käyttöönottoa. Tämä tarkoittaa melkoisen put-kiviidakon vetämistä huoneistojen kattoon. Huo-neistokohtainen IV-laite edellyttää myös säännöl-listä huoltoa, mikä taas edellyttää merkittävällä ta-valla uuteen toimintakulttuuriin siirtymistä sekäasukkailta että kiinteistöhuollolta.

Periaatteessa jäteilman energia voitaisiin ottaatalteen myös katolle sijoitettavalla lämpöpumppu-laitteistolla. Tällöin energia pitäisi luultavasti siir-tää joko patteriveden tai lämpimän käyttövedenlämmittämiseen. Laitteistoja tätä varten ei lienevielä “kaupasta ostettavissa” kerrostalomittakaa-van käyttöä varten. Pientaloissa poistoilmalämpö-pumput eli PILPit ovat olleet arkipäivää jo ainakin10 vuotta.

Ns. luonnollisella eli painovoimaisella ilman-vaihdolla varustettujen rakennusten ilmanvaihdonsäästöpotentiaali taas lienee melko olematon. Ko-kemukset niistä kohteista, jossa painovoimainen il-manvaihto on muutettu koneelliseksi ja lämmöntal-teenotolla varustetuksi kertovat, että toimenpitei-den seurauksena ilmanvaihdon energiankulutus onlähes poikkeuksetta lisääntynyt. Syykin on ollut il-meinen: ilma on alkanut vaihtua, myös käytännös-sä, ei pelkästään laskelmissa.

8

9

A-In

sinö

örit

Oy

A-In

sin ö

ö rit

Oy


3 2009 53

8

8As. Oy Martinlukon pihajulkisivu ennen korjausta.

9Päätyjylkisivujen betoniset ulkokuoret purettiin ja lämpö-eristeet uusittiin.

10Päätyjulkisivut verhoiltiin uudella tiilimuurauksella ja pit-kät sivut levyverhouksella.

10

ASUNTO OY MARTINLUKKO, VANTAA– julkisivuja parvekesaneeraus

Vantaalla, osoitteessa Raappavuorenreuna 4, olivat korja-uskohteina kaksi 1 + 6 -kerroksista, vuonna 1971 valmis-tunutta asuinkerrostaloa. Talojen korjaus toteutettiinvuonna 2007. Kummankin rakennuksen julkisivujen ulkoseinäraken-teet lisälämmöneristettiin ja asennettiin uusi levyverhoi-lu. Päätyjulkisivut sekä sokkeli verhoiltiin tiilimuurauksel-la. Rakennuksiin rakennettiin uudet teräsbetonirakentei-set sokkelit ja uudet puurakenteiset räystäät. Lisäksi ikku-nat uusittiin. Rakennuttaja / tilaajana kohteessa oli Asunto Oy Mar-tinlukko c/o Martinlaakson Huolto Oy / Ismo Korhonen.Arkkitehtisuunnittelusta ja pääsuunnittelusta vastasiArkkitehtitoimisto Perko Oy / Jari Aladin. Rakennesuun-nittelijana toimi A-Insinöörit Oy / Matti Juntunen.

IKKUNATIlmanvaihdon jälkeen seuraavaksi suurin energian-kulu tapahtuu ikkunoiden kautta etenkin niissä ra-kennuksissa, joissa on “vanhanaikaiset” kaksilasi-set ikkunat.

Ikkunat voidaan päivittää uusiin, huonokuntois-ten ikkunoiden tapauksessa vaihtamalla ja hyvä-kuntoisten ikkunoiden tapauksessa asentamalla li-säpuite. Näillä molemmilla vaihtoehdoilla ikkunanU-arvo voidaan pudottaa kaksilasisen ikkunan tapa-uksessa tasolta 2,8 W/m2K ja kolmilasisen tasolta1,9 W/m2K selvästi alle 1,0 W/m2K tason.

Ikkunoiden energiatahokkuutta on siis suhteelli-sen helppo parantaa reippaasti. Saavutettava sääs-tö jää kuitenkin suhteellisen pieneksi, koska vanho-jen ikkunoiden energiakulun kustannus kaukoläm-pötalossa on esimerkiksi tyypillistä 60 m2 kaksiotakohti kuitenkin vain noin parin sadan euron luokkaavuodessa. Säästön osuus tästä voi silloin olla kor-keintaan runsaan 100 euron luokkaa vuositasolla.Kun ikkunoiden merkittävä parantaminen tai uusi-minen maksaa samaa huoneistoa kohti noin 2.000... 3.000 euroa, investoinnin takaisinmaksuaika jääaika pitkäksi. Ikkunoiden vaihtamisen taustallaovatkin usein asumismukavuuteen liittyvät syyt, jaenergiansäästö tulee ikään kuin “sivutuotteena”.

LÄMMIN KÄYTTÖVESIValtaosassa asuinkerrostaloja on edelleen käytössälämpimän käyttöveden maksu, joka taloyhtiöissäperitään huoneiston asukkaiden pääluvun mukaan.Maksu on siis kiinteä, siis kulutuksesta riippuma-

ton, mikä ei kannusta veden säästämiseen. Vaiku-tus on ehkä jopa päinvastainen. Paljon kuluttavaasukas saa maksatettua osan kulutuksestaan naa-pureillaan.

Asuinkerrostalojen vedenkulutuslukemat ovattyypillisesti haarukassa 150 ... 200 l/hlö,vrk, mistälämpimän käyttöveden osuuden lasketaan yleensäolevan 40 %. Kokemusten mukaan kulutukseen voi-daan vaikuttaa jonkin verran valistustyöllä, muttamerkittäviä vaikutuksia saadaan aikaan vain veloit-tamalla veden käytöstä toteutuneen kulutuksenmukaan, mikä edellyttää huoneistokohtaisten vesi-

A-In

sinö

örit

Oy

Toim. huom!Artikkelissa esitelty korjauskohde As. Oy Martinlukko eiliity Jussi Mattilan tutkimushankkeisiin. Kohteen esittelytoimii artikkelin kuvituksena ja esimerkkinä ammattimai-sesti toteutetusta korjaushankkeesta.


3 20095454

mittareiden asentamista. Tähän tarvittava laitetek-niikka on valmiina.

Olemassa olevien rakennusten putkistot on kui-tenkin toteutettu yleensä niin, että mittareidenasentaminen jälkikäteen on hyvin työlästä ja kallis-ta. Tästä syystä kulutuksen mukaan veloitettavaanvesimaksuun voidaan siirtyä vain perusteellisenputkiremontin myötä.

Energiansäästökeinovalikoimaan jää siis jäljellevalistus.

JULKISIVUTRakennusten julkisivujen mielletään usein olevanse kokonaisuus, jonka lämmöneristävyydellä jamahdollisella lisäeristämisellä on kaikkein keskei-sin vaikutus rakennuksen energiatalouteen.

Tämä on kuitenkin osittain harha, koska muodol-taan laatikkomaisissa kerrostaloissa on melko vä-hän vaippapintaa esimerkiksi talon tilavuuteen tailattiapinta-alaan nähden. Samoin ikkunapintaasuhteessa julkisivupintaan on selvästi enemmänkuin pientaloissa. Näin ollen pientaloissa julkisivu-jen osuus energiankulutuksesta on huomattavastisuurempi kuin kerrostaloissa.

Kerrostaloissa julkisivupintojen läpi kulkevanenergiavuon osuus on tyypillisesti luokkaa 10...20 % koko energialaskusta. Tämä tarkoittaa, ettäjulkisivuneliötä kohti energiakustannus on kor-keintaan muutamien eurojen luokkaa vuodessa.Kun lisäeristyksen sisältävien julkisivukorjaustenkustannukset ovat tyypillisesti haarukassa 150 ...250 €/m2, on melko helppo todeta, että hyväkun-toisia julkisivuja ei kannata lähteä lisäeristämäänpelkän energiansäästön tavoittelemiseksi, aina-kaan nykyisillä energianhinnoilla.

Tilanne on kokonaan toinen silloin, jos julkisivu-pinnat ovat niin huonossa kunnossa, että korjaami-nen edellyttää joka tapauksessa uuden julkisivupin-nan tekemistä. Tällöin lämmöneristystä on yleensälisättävä vanhan rakenteen pintaan jo rakennusfysi-kaalisistakin syistä. Tämä tarkoittaa, että lisäläm-möneristyksen avulla vanhan rakenteen olosuhteetsaadaan muuttumaan sellaisiksi, että vanhan ra-kenteen vaurioituminen pysähtyy. Lisälämmöneris-tyksen peruspaksuus on tällaisessa tapauksessayleensä noin 50 mm, ja se saadaan siis energiata-lousmielessä periaatteessa ilmaiseksi. Energiata-loussyistä lämmöneristyksen paksuus voidaan sil-loin valita tätä peruspaksuutta suuremmaksi, jolloinlisäeristäminen on myös taloudellisesti perusteltuaja kannattavaa.

1111, 12Korjaustoimin passiivitaloksi muutettu asuinkerrostaloSaksassa keväällä 2009.

12

Juss

i Mat

tila

Juss

i Ma t

tila


3 2009 55

Julkisivujen lisäeristämiseenhän on tarjolla lu-kuisia tuotteita ja järjestelmiä, kuten erilaisilla pin-tamateriaaleilla toteutetut tuulettuvat levyverho-ukset, myös rapattuina, tiiliverhous, rankaan asen-nettavat erilaiset keraamiset laattaverhoukset,lämmöneristeen päälle tehtävät rappaukset eli ns.eristerappaukset, uudet betoniset kuorielementitjne. Näillä kaikilla voidaan saada teknisesti toimivalopputulos, edellyttäen että korjaus on suunniteltuasiallisesti ja toteutettu suunnitelmien mukaan.

Julkisivujen lisälämmöneristämisen tapauksessatulee ottaa aina huomioon korjauksen mukanaantuomat arkkitehtoniset vaikutukset. Julkisivupinnanmateriaali muuttuu usein toiseksi ja värityksenosalta saatetaan poiketa alkuperäisestä merkittä-vässäkin määrin. Ammattitaitoisen arkkitehdinkäyttö on näissä tapauksissa välttämätöntä loppu-tuloksen onnistumisen kannalta.

Lisälämmöneristeen käsittävät verhousjärjes-telmät myös tuovat julkisivupintaa ulospäin, nykyi-sin noin 100 ... 200 mm, tulevaisuudessa ehkä vie-läkin enemmän. Tällöin vanhalla paikallaan olevatikkunat jäävät julkisivupinnan suhteen merkittä-västi entistä syvemmälle. Tällä on monien mieles-tä haitallinen vaikutus rakennuksen ilmeeseen.

Usein ikkunat päädytään uusimaan juuri perus-teellisen julkisivukorjauksen yhteydessä, jolloin uu-det ikkunat voivaan tarvittaessa asentaa ulommasja säilyttää ikkunoiden ulkopinnan asema julkisivu-pintaan nähden. Tämä luonnollisesti tuo mukanaanlisätöitä ikkunoiden vaihtamiseen, koska esille tule-via sisäpuolisia smyygejä jouduttaneen siistimääntavalla taikka toisella.

Korjauksen yhteydessä betonijulkisivujen vanhaulkokuori saatetaan päätyä purkamaan eri syistä.Tällöin on syytä ottaa huomioon, että lämmöneris-teiden alta paljastuva elementtien sisäkuoren ulko-pinta saattaa olla hyvin epätasainen, eivätkä esi-merkiksi laajasti käytetyt ohutrappauksena tehtä-vät eristerappaukset tule kyseeseen ilman alustanmerkittävää “oikomishoitoa”.

Vaikka julkisivujen lisäeristämisellä ei yksistäänsaada taloa energiapihiksi, Keski-Euroopassa on joehditty muuttaa olemassa olevia asuinkerrostalojamatalaenergia- tai passiivitaloiksi korjausrakenta-misen keinoin. Julkisivujen osalta tämä tarkoittaasikäläisissä olosuhteissa noin 200 ... 300 mm lisä-eristyskerrosta, joka on toteutettu alhaisen läm-mönjohtavuuden omaavalla lämmöneristeellä.Paksun eristekerroksen tapauksessa osa putkis-toista on voitu viedä ulkoseinän lämmöneristeker-

roksessa, mistä saattaa olla hyötyä putkiremontintapauksessa.

YLÄ- JA ALAPOHJATKerrostaloissa ylä- ja alapohjien osuus energiahu-kasta on pieni johtuen mm. niiden vähäisestä pinta-alaosuudesta esimerkiksi julkisivuihin nähden.Tämä luonnollisesti korostuu korkeissa taloissa.

Yläpohjien lisäeristäminen saattaa joissain tapa-uksissa olla helppoa, jos katteen alla on riittävänkorkea ontelotila. Tällöin esimerkiksi puhallettavanlämmöneristeen lisääminen saattaa olla taloudelli-sesti järkevää, jos eristettä on ennestään niukalti.Yleensä tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole, vaanyläpohjan lisäeristäminen edellyttää totaalista kat-toremonttia räystäsmuutoksineen.

Alapohjien merkitys energiansäästöpotentiaali-na on vielä yläpohjiakin vähäisempi. Tämä johtuusiitä, että rakennuksen alla oleva maaperä on ilmanerillistä lämmöneristettäkin merkittävä lämmön-vastus. Asiaa konkretisoi se, että maanvaraistenalapohjien alta mitataan usein jopa 15 °C lämpöti-loja jopa hyvin lämmöneristetyistä rakenteista.Tämä kertoo, että energiavuo maahan on joka tapa-uksessa jo lähtökohtaisesti hyvin pieni.

SUMMA SUMMARUMAsuinkerrostalojen ja palvelurakennusten ener-giankulutus jakautuu varsin moniin eriin, jotenenergiatehokkuuden merkittävä parantaminenedellyttää toimia monilla rintamilla. Useimpien,käytännössä melkein kaikkien säästökohtien tapa-uksissa energia on vielä ainakin toistaiseksi senhintaista, että toimivien rakenteiden korjaamiseenryhtyminen pelkästään energiansäästötavoitteidentakia ei ole vielä läheskään kannattavaa. Tämä tar-koittaa, että energiansäästötoimet tulevat kysee-seen lähinnä muista syistä tehtävien korjaustoimi-en tapauksessa. Ikkunoita uusittaessa kannattaavalita hyvän energialuokan ikkunat, julkisivujen li-säeristyskorjauksissa kannattaa valita eristepak-suus energiataloudellisin perustein, putkiremontinyhteydessä kannattaa selvittää mahdollisuus asen-taa huoneistokohtaiset vesimittarit jne.

Suomessa rakennusten energiatehokkuuteen ontotuttu kiinnittämään huomiota jo pelkästään anka-ran talven sanelemana. Rakennustemme energiate-hokkuus on siksi jo lähtökohtaisesti kohtuullisellatasolla, eikä hyvin dramaattisia energiatehokkuu-den parantamiskeinoja ole siksi juuri olemassa.

Korjausrakentamisesta ei siis ole odotettavissa

“ilmastopelastajaa” ainakaan lyhyellä aikajän-teellä. Pitkässä juoksussa olemassa olevia raken-teita kuitenkin päivitetään aiempaa energiatehok-kaammiksi.

Muuhun eivät riitä asukkaiden eikä yhteiskun-nankaan varat. Pidetään siis tältäkin osin sopivamäärä jäitä hatussa. Ehjää ei pidä tunnetusti lähteäkorjaamaan. Kunnossapitoa vaativat rakenteet taaskannattaa korjata kunnolla ja energiaa säästäviksi.

ENERGY EFFICIENT RENOVATIONCONSTRUCTION

Several factors contribute to the energy consumption ofresidential apartment buildings and service buildings,which means that action is needed on many fronts if anysignificant improvements are to be made in energy effi-ciency. For most or in practice for almost all savings po-tentials the cost of energy at least at the moment is solow that the renovation of functional structures is no-where near profitable just for the sake of energy savings.

This means that energy savings potentials are primari-ly only realised in connection with refurbishments carriedout for other reasons. If windows are to be replaced, it issensible to choose windows of a good energy class; iffaçade insulation is improved, the thickness of insulationshould be defined on the grounds of energy economy; ifpiping systems are renovated, the possibility of a sepa-rate water meter in each apartment should be considered,and so on.

In Finland attention has always been paid to the energyefficiency of buildings because of our harsh winter condi-tions. For this reason the energy efficiency of Finnishbuildings is reasonably good as a default and no addition-al means for a dramatic improvement of energy efficiencyare available.

Thus, renovation construction cannot be expected tobecome a “climate saviour”, at least not in the short term.In the long run, however, existing structures will be updat-ed with more energy efficient solutions. This is all the in-habitants or the society can afford. So also in this matterwe should not get ahead of ourselves. If it ain’t brokendon’t fix it. But when something needs to be fixed, itshould be fixed properly to save energy.


3 200956

Julkisivuyhdistys r.y. ja alan yritykset kokosivat vv.2002-2004 toteutetussa yhteistyö- ja kehityshank-keessa aineistoa julkisivukorjausten laadun paran-tamiseksi. Yhteistyössä Tampereen teknillisen yli-opiston Rakennetekniikan laitoksen ja VTT Raken-nus- ja yhdyskuntatekniikan Kiinteistöliiketoiminta-tutkimusryhmän välillä laadittu aineisto, JUKO-opas, on ollut siitä lähtien vapaasti käytettävissä jaladattavissa yhdistyksen internetsivuilla.Nyt aineisto on tiivistetty myös yksinkertaisem-maksi paperiversioksi, JUKO - Julkisivujen korjaus-opas 2009:ksi.

Aineisto parantaa julkisivukorjaushankkeen onnis-tumisen edellytyksiä tarjoamalla korjaushankkeeneri osapuolille ohjeita ja toimintamalleja hyödyn-nettäväksi korjaushankkeen eri vaiheissa.

Käsikirjan ensimmäisessä osassa esitellään tyy-pillisen julkisivukorjaushankkeen läpivieminenasunto-osakeyhtiön näkökulmasta. Toisessa osassaesitellään eri korjaustavat ja niiden soveltuvuus erivauriotilanteisiin, rakenteisiin ja olosuhteisiin. Ylei-simmistä korjaustavoista on laadittu lisäksi tarkem-pia suunnitteluohjeita lähinnä korjaussuunnitteli-joiden käyttöön.

Oppaassa on esitelty myös erilaiset julkisivu- japarvekerakenteet sekä niiden korjauksiin käytettä-vät menetelmät valintaedellytyksineen. Julkaisu eisisällä suunnittelutietoa, vaan korjaushanke ja kor-jausmenetelmät käydään läpi sellaisella tarkkuu-della, että ohje soveltuu asunto-osakeyhtiöidenisännöitsijöiden ja hallitusten jäsenten käyttöön.

Juko-hankkeen päätutkijana oli dipl.ins. MattiHaukijärvi, joka myös kirjoitti suurimman osan teks-teistä. Muita kirjoittajia olivat tekn. lis. Martti Hek-kanen, dipl.ins. Timo Lod sekä tekn. lis. Jukka Lah-densivu. JUKO – Julkisivujen korjausopas 2009 onkoostettu Tampereen teknillisen yliopiston Raken-nustekniikan laitoksella. Tältä osin kirjoitustyönovat tehneet tekn. lis. Jukka Lahdensivu ja tekn.toht. Jussi Mattila.

Juko-aineisto löytyy netistä osoitteesta:www.julkisivuyhdistys.fi –> Juko-ohjeistokansio.Aineisto on vapaasti käytettävissä.Juko-oppaan hinta on 10,00 euroa (sis. Alv 8 %)+ toimitusmaksu 2,78 euroa.Kirjaa voi tilata osoitteesta:[email protected] Riina Takala puh. 040 502 1769.

KORJAUSHANKKEEN KULKUASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄLähde: www.julkisivuyhdistys.fi –> JukoKorjaushanke alkaa korjaustarpeen toteamisesta japäättyy ylläpitovaiheeseen, jossa korjattu raken-nusosa on osa jatkuvaa, vuosittaista ylläpitoa.

• KUNTOTUTKIMUSTilaaja teettää kuntotutkimukset käyttäen ammatti-taitoisia kuntotutkijoita. Kuntotutkimukset tuleetehdä tarkoituksenmukaisessa laajuudessa ja oi-kean sisältöisesti. Kuntotutkimuksen kustannus-osuus hankkeen kokonaiskustannuksista on vain1-3 %, joten kuntotutkimuksen kilpailuttaminenpelkän hinnan pohjalta ei ole järkevää. Osaava kon-sultti voi omalla ammattituntemuksellaan vähentäätarvittavien näytteiden määrää ja tuottaa tätä kaut-ta säästöjä.

Kuntotutkimusraportti sisältää vaurioiden laa-juuden ja syyn lisäksi aina ehdotuksen vaihtoehtoi-sista korjaustavoista. Usein raporttiin liitetäänmyös alustava arvio toimenpiteen kustannuksista.

JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN LÄPIVIEMISEEN

1

1 - 5Vantaalaisessa Asunto Oy Myyränkolossa tehtiin julkisivuja parvekesaneeraus vuonna 2006. Vuonna 1969 valmis-tuneen talon sokkelipinnat korjattiin betonikorjausmene-telmillä, parvekerakenteet ja pieliseinät korjattiin beto-nikorjausmenetelmällä ja pinnoitettiin. Pihan ja kadunpuolen julkisivut lisälämmöneristettiin ja rapattiin. Lisäksikadun puolella porrashuoneiden syvennykset verhoiltiinlevyverhouksella. Päätyjulkisivujen elementtien ulkokuo-ret purettiin, vanhat lämmöneristeet uusittiin ja julkisivutverhoiltiin tiilimuurauksella. Rakennuksen kaikki ikkunatuusittiin.

Korjaushankkeen tilaaja ja rakennuttaja oli VVO - YhtymäOyj / Erkki Petrelius, arkkitehti- ja pääsuunnittelija ARKVEOy / Jussi Vepsäläinen. Rakennesuunnittelijana kohtees-sa toimi A-insinöörit Oy / Matti Juntunen. Asunto Oy Myyränkolo on 1 + 6 kerroksinen asuinker-rostalo, joka sijaitsee osoitteessa Kuohurinne 4, 01600Vantaa.

1Asunto Oy Myyränkolon katujulkisivu ennen korjausta.

Toim. huom!Artikkelissa esitellyt korjauskohde-hankkeet eivät liityJUKO-aineistoon. Kohteet toimivat artikkelin kuvituksenaja esimerkkeinä ammattimaisesti hoidetuista korjaus-hankkeista.

Betonin toimitus

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2656

3 2009 57

23

Artik

kelin

val

okuv

at: A

-Insi

nöör

it Oy

2

2As. Oy Myyränkolon katujulkisivu korjauksen jälkeen. Pi-han ja kadun puolen julkisivut lisälämmöneristettiin jarapattiin. Talon sokkelipinnat korjattiin betonikorjausme-netelmillä. Lisäksi kadun puolella porrashuoneiden sy-vennykset verhoiltiin levyverhouksella.

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2657

3 200958

3

• HANKESUUNNITTELUJulkisivukorjaus on yleensä laajuudeltaan niin mit-tava, että tilaajan omat resurssit eivät riitä hank-keen rakennuttamiseen. Hankkeeseen kiinnitetäänrakennuttaja. Rakennuttajan valinnassa on tärkeääkiinnittää huomiota hinnan lisäksi rakennuttajankokemukseen ja ammattitaitoon.

Rakennuttamisen tarjouspyynnön liitteenä voi-daan esittää seuraavat asiakirjat: alustava hanke-ohjelma tai -selvitys, alustava projektisuunnitelma,valinnan laatukriteerit ja valinnan painoarvot, ra-kennuttamissopimus ja tavoiteaikataulu, rakennut-tamistarjouslomake.

Hankeohjelmaan sisällytetään tiedot hankkeentoteuttajasta ja hankkeen kohteena olevasta raken-nuksesta, lyhyt kuvaus hankkeen sisällöstä ja suun-nitelluista toimenpiteistä, yhteenveto kuntotutki-musten tuloksista, alustava kustannusarvio (jos onkäytettävissä), alustava aikataulu.

Taloyhtiön hallitus valitsee rakennuttajan. Pie-nissä julkisivukorjauksissa voidaan menettelyä so-veltaa kevennettynä.

• RAKENNUSSUUNNITTELURakennuttaja kilpailuttaa kohteen suunnittelijat.Pelkän hinnan perusteella ei valintaa tule tehdä,vaan valinnassa on otettava huomioon suunnitteli-joiden kokemus, pätevyys ja referenssit vastaavienkohteiden suunnittelusta. Suunnittelijan valinnattekee yhtiön hallitus rakennuttajan laatiman yh-teenvedon pohjalta.

Rakennuttaja laadituttaa vaihtoehtoiset suunni-telmat ja laatii niistä alustavat kustannusarviot.Alustavaa rahoituslaskelmaa voidaan nyt tarkentaaja ottaa myös huomioon aikaisempaa paremmin tu-levat ylläpitokustannukset. Useisiin julkisivukorja-uksiin on mahdollista saada julkista tukea, jonkaedellyttämien asiakirjojen laatiminen kuuluu myösrakennuttajan tehtäviin.

Tilaajan edustajat, rakentamistoimikunta tai yh-tiön hallitus, perehtyvät vaihtoehtoihin. Tämän jäl-keen laaditaan lopulliset suunnitelmat, jotka sisäl-tävät rakennusluvan edellyttämät piirustukset sekäarkkitehti- ja rakennesuunnitelmat. Lopullinen pää-tös toteutustavasta voidaan vielä tehdä varsinai-sessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Rakennuttaja kokoaa tarjouspyyntöasiakirjat.Tarjouspyyntöasiakirjat sisältävät hankkeen tekni-set suunnitelmat, tarjouspyyntökirjeen, urakkaoh-jelman, tarjouslomakkeen ja muut hankkeessa tar-peelliset asiakirjat.4

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2658

3 2009 59

5

3 - 5As. Oy Myyränkolon päätyjulkisivujen betonielementtienulkokuoret purettiin, vanhat lämmöneristeet uusittiin jajulkisivut verhoiltiin tiilimuurauksella. Parvekerakenteet

ja pieliseinät korjattiin betonikorjausmenetelmällä ja pin-noitettiin.

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2659

3 200960

6

• TOTEUTUSUrakoitsija valitaan tarjouskilpailun kautta. Hinnanohella on kiinnitettävä huomiota urakoitsijan ky-kyyn selviytyä hankkeesta. Urakkasopimus tehdäänaina kirjallisesti. Jos hankkeeseen liittyy rakennut-tajan kilpailuttamia sivu-urakoita, alistetaan neyleensä pääurakkaan.

Julkisivukorjauksen toteutusvaiheeseen liittyyrunsaasti turvallisuuteen liittyviä yksityiskohtia, joi-hin rakennuttajan paikallisvalvonnassa pitää kiin-nittää riittävästi huomiota.

Toteutusvaihe päättyy urakan luovutukseen. Vas-taanottotarkastuksesta alkaa takuuaika, jonka kes-to määritellään urakkasopimuksessa. Julkisivukor-jauksissa yleinen takuuaika on kaksi vuotta.

Rakennuttaja ilmoittaa hankkeen valmistumises-ta rakennusvalvontaviranomaisille, jotka tekevätlopputarkastuksen. Suunnittelija ja urakoitsija laa-tivat tuotteelle ylläpito-ohjeen, joka liitetään raken-nuksen huoltokirjaan.

• YLLÄPITOVAIHETakuutarkastuksen jälkeen vastuu lopputuotteestasiirtyy tilaajan kannettavaksi. Korjattu rakenne onnyt osa rakennusta ja säännöllisen tarkastus- jakunnossapitotoiminnan osana.

Korjaushankkeen yhteydessä julkisivukorjauksel-le laaditaan käyttö- ja huolto-ohje. Siinä esitetäänrakenteelle määrävälein tehtävät tarkastukset jahuoltokorjaukset. Lisäksi käyttö- ja huolto-ohjeessaannetaan korjausohjeet mm. käytettävien tuottei-den osalta.

7

6 - 11Helsinkiläisessä Asunto Oy Eteläkärjessä tehtiin julkisi-vu- ja parvekesaneeraus vuosina 2008 - 2009. Vuonna1973 valmistuneen 8-kerroksisen asuinkerrostalon katu-julkisivun osalta parvekerakenteet korjattiin betonikorja-usmenetelmiä käyttäen ja vanhat kuorielementit uusit-tiin. Parvekkeiden kaiderakenteet sekä lasitukset uusit-tiin. Parveketaustaseinän osalta uusittiin ikkunat ja par-vekeovet sekä parvekkeiden seinien paneelipinnat. Ylim-män kerroksen eli 8. kerroksen ikkunat, parvekeovet sekäterassien pintarakenteet uusittiin. Julkisivun betoni-sandwich-elementit lisäkiinnitettiin, lisälämmöneristet-tiin ja rapattiin. Pihajulkisivun vanhat betonisandwich-elementit lisä-kiinnitettiin ja julkisivupinnat verhottiin uudella eriste-rappauksella. Myös pihalla olevan piipun betoniraken-teet kunnostettiin ja pintaan asennettiin eristerappaus.Tuuletusparvekkeiden rakenteet korjattiin betonikorjaus-menetelmiä käyttäen. Pihan puolen julkisivun kaikkienasuntojen ikkunat uusittiin.

Rakennuksen vesikatot ja kaivot sekä osittain myösyläpohjarakenteet uusittiin. Räystäsrakenteet korjattiin.

Korjaushankkeen tilaaja ja rakennuttaja oli Asunto OyEteläkärki c/o Isännöitsijätoimisto Kiirava Oy / Isännöit-sijä Pauli Pesonen, arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vas-tasi Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy /arkkitehtiJukka Turtiainen. Rakennesuunnittelijana kohteessa toi-mi A-insinöörit Oy / Matti Juntunen. Asunto Oy Eteläkärki sijaitsee Helsingissä, osoittees-sa Hernesaarenkatu 11.

6Asunto Oy Eteläkärjen katujulkisivu ennen korjausta.

7Katujulkisivu korjauksen aikana.

8Asunto Oy Eteläkärjen katujulkisivu korjauksen jälkeen.Katujulkisivun osalta parvekerakenteet korjattiin beto-nikorjausmenetelmiä käyttäen ja vanhat kuorielementituusittiin.

9, 10Pihajulkisivu ennen korjausta ja korjauksen aikana.

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2660

3 2009 61

8

8

9 10

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2661

3 20096262

9

11

JUKO - Julkisivujen korjausaineistoJulkisivurakenteiden vaihtoehtoiset korjaustavaton esitetty JUKO-korjaustapakuvauksina. Kuvauk-set korjaustavoista on jaettu kahteen osaan,yleiskuvaukseen sekä suunnitteluohjeisiin.• Yleiskuvausosuudessa esitetään eri korjaus-

vaihtoehtojen keskeisimmät ominaisuudet: so-veltuvuus erilaisiin vauriotilanteisiin sekä käy-tettäviltä tuotteilta vaadittavat ominaisuudet.

• Suunnitteluohjeissa annetaan mm. materiaali-valintoihin sekä erilaisten liitosten ja yksityis-kohtien suunnitteluun tarkempia ohjeita.

Korjaustavat on jaoteltu korjattavan rakennetyypinmukaan seuraavasti:

BetonijulkisivutRapatut julkisivutMuuratut julkisivutLevyjulkisivutParvekkeetIkkunat

Esimerkiksi betonijulkisivujen korjaustavat on jao-teltu:– pinnoitus- ja paikkauskorjauksiin,– verhouskorjauksiin– ulkokuoren purkamiseen ja uudelleenrakenta-

miseen.Kutakin korjaustapaa koskevat kuvaukset ja ohjeetovat ladattavissa pdf-muodossa verkkoaineistosta.

JUKO-aineisto koostuu:• JUKO- Julkisivujen korjausopas 2009, joka so-

pii esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden isännöit-sijöiden ja hallitusten jäsenten käyttöön.

• JUKO-ohjeistokansio on verkkoaineisto ja seon ladattavissa pdf-versionawww.julkisivuyhdistys.fi –> JUKO.Aineisto on suunnattu ammattilaiskäyttöön.

• Elinkaarilaskentaohjelma, joka on suunnattuenemmän ammattilaiskäyttöön.

12

11As. Oy Eteläkärjen pihajulkisivun vanhat betonisandwich-elementit lisäkiinnitettiin ja julkisivupinnat verhottiin uu-della eristerappauksella. Tuuletusparvekkeiden raken-teet korjattiin betonikorjausmenetelmiä käyttäen. Pihanpuolen julkisivun kaikkien asuntojen ikkunat uusittiin.

BET0903 s56-62 Juko 26.10.2009, 20:2662

3 2009 63

EPS-lämmöneristeet ovat polystyreenistä valmis-tettuja rakennusmuovituotteita, joita käytetäänlaajasti rakennusten lämmöneristeinä, teknisinäeristeinä ja äänenvaimennustuotteina sekä uudis-että korjausrakentamisessa. EPS-lämmöneristei-den pää-asialliset käyttökohteet ovat lattiaeris-teet, seinäeristeet, kattoeristeet, routaeristeet jakevennerakenteet.

Muita käyttötarkoituksia ovat erilaiset putki- jalaite-eristeet, perustusjärjestelmät, lämpöharkot,anturamuotit, askelääneneristeet, sandwich-ele-menttien eristeet, pakkaukset sekä erilaiset muoto-kappaleet. Betoniteollisuus käyttää EPS-tuotteitamm. sokkelielementeissä, seinissä, eristetyissä on-telolaatoissa sekä erilaisten varausten ja liikunta-saumojen toteutuksissa.

EPS valmistetaan vesihöyryn avulla paisutta-malla niin, että raaka-aineesta tehdään muottiko-neilla ensin suuria blokeja. Blokeista leikataan asi-akkaan toiveiden mukaisia eristelevyjä tai kappa-leita, joiden koko määräytyy kunkin valmistajanlaitekannan mukaan. Yksittäiset kappaleet voivatolla kooltaan noin 1,0 x 1,2 x 6, 0 metriä. Koska ny-kyään blokimuottikoneet ovat usein mitoiltaansäädettäviä, niin kappaleiden ja levyjen kokoja voi-daan kätevästi optimoida moneen eri tarpeeseen.

EPS-eristeiden osuus kaikista Euroopassa käyte-tyistä lämmöneristeistä on noin 30 % ja se onkinmaailman eniten käytetty muovipohjainen eristys-materiaali. Suomessa EPS-tuotteiden käyttö onselvästi lisääntynyt seinä- ja kattoeristysten tiu-kentuneiden vaatimusten myötä. Erityisesti loivienkattojen eristeenä tehokkaat, kevyet ja painumat-tomat EPS-eristeet ovat saavuttaneet paljon uusiaasiakasryhmiä.

EPS:n käytön tärkeimmät edut ovat: hyvä läm-möneristävyys, joka ei heikkene käytön aikana, hy-vät lujuusominaisuudet, kevyt ja helppo asennet-tavuus, kestää kosteutta, ei lahoa eikä homehdu,ympäristöystävällinen ja kierrätettävä, laaja tuote-valikoima.

Eristeen hyvä lämmöneristävyys perustuu sulje-tussa rakenteessa olevaan liikkumattomaan il-maan. Eristeen lämmönjohtavuus muuttuu parem-maksi, kun siirrytään kylmiin oloihin. -20 oC pakka-sella EPS:n eristysteho voi olla yli 20 % parempikuin mittauslämpötilan +10 oC olosuhteissa.

EPS:N KÄSITTELY JA MUOTOILUEPS-eristeitä voidaan urittaa ja muotoilla. Varsinai-sia erikoistyökaluja ei tarvita, mutta tarjolla on hy-

Tapio Kilpeläinentutkimus- ja kehityspäällikkö, ThermiSol Oy

EPS-ERISTEET BETONITEOLLISUUDESSA

1

1EPS:llä eristetty elementtitalo. Betoniteollisuus käyttääEPS-tuotteita mm. sokkelielementeissä, seinissä, eriste-tyissä ontelolaatoissa sekä erilaisten varausten ja liikun-tasaumojen toteutuksissa.

viä laitteita leikkaamisen tehostamiseksi.EPS-tuotteita ei normaalisti tarvitse liimata be-

toniin silloin, kun betonivalu tehdään suoraanEPS:n päälle. Betoni tarttuu sileään ja puhtaaseenEPS-tuotteeseen yleensä riittävän lujasti, ja beto-nin tartuntalujuus EPS-levyjen pintaan saavuttaanormaalisti EPS:n murtolujuuden (ollen vähintään80 -100 kPa).

Betonin tartunnan varmistamiseen voidaan käyt-tää EPS:n pintaan työstettyjä erikoismuotoja mm.lohenpyrstömuotoja (esim. seinäeristyksissä) ja ta-vallista suorakaideuraa (erityisesti ontelolaatanalapinnan eristyksissä).

Eristeen pintaan voidaan myös työstää ns. piilou-ritus, joka jää valuvaiheessa eristeen pinnan allesuojaan. Esimerkiksi sokkelielementeissä tämänuritusratkaisun avulla voidaan betoni valaa eristeenpäälle ja tuuletuskanavisto syntyy rakenteeseen il-man muita järjestelyjä.

Ammattimaiseen EPS-eristeen leikkaamiseen ontehokkaita 3D-leikkureita ja käsityötarpeisiin näp-päriä pieniä sähköleikkureita.

Artikkelin valokuvat: ThermiSol Oy

BET0903 s63-67 Eristeet_UUSIN 26.10.2009, 20:3263

3 200964

2Eristeen pintaan voidaan myös työstää ns. piilouritus,joka jää valuvaiheessa eristeen pinnan alle suojaan.

3Betonin tartunnan varmistamiseen voidaan käyttää EPS:npintaan työstettyjä erikoismuotoja, esimerkiksi lohen-pyrstömuotoja.

4Seinän lisäeristys korjausrakenta-miskohteessa.

5Esimerkiksi ikkunoiden vesipeltienalle saadaan EPS-eristeeseen tehtyähelposti täsmälleen oikeat muodot.

6Seinäeristeen leikkaaminen työmaa-oloissa onnistuu tarkasti pienellä jakevyellä leikkauslaitteella. Sopiinoin 1,2 x 2,0 metrin kokoisille eris-televyille.

LUJUUSOMINAISUUDETEPS:n lujuusominaisuuksia voidaan valmistuksenyhteydessä säätää varsin laajalla skaalalla. Puris-tuslujuudet voivat olla välillä 50 kPa ... 500 kPa, jol-loin tuotteiden tilavuuspainot vaihtelevat vastaa-vasti 10 ... 60 kg/m3 välillä. Taivutuslujuus kuvaahyvin EPS-eristelevyjen käsiteltävyyttä, ja sen avul-la löytyy mitattujen tuotteiden laadunvalvonta-ai-neistosta kunkin tuotteen tyypillinen leikkauslu-juus- ja vetolujuustasot (tensile).

Suomalaisissa betonielementeissä käytetäänyleensä puristuslujuudeltaan 60 -120 kPa tuotteita,melko harvoin kovempia ja tehokkaampia tuotteitakuten EPS 200 tai EPS 300.

Betoniteollisuuden käyttämiä tyypillisiä EPS-laatuja ovat EPS 60 S, EPS 80 S, EPS 100 S ja EPS120 S niin, että tuotekoodin lopussa on esimerkiksiBet- tai Seinä-merkintä.

KEMIALLINEN KESTÄVYYSEPS:n kemiallinen kestävyys on hyvä, mutta esi-merkiksi muottiöljy voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä.EPS ei kestä kaikkia kemiallisia aineita ja kaasuja.Tavallinen EPS ei yleensä kestä öljyjä eikä orgaani-sia liuottimia. Betonivalumuoteissa tulee käyttäävain sellaisia muottiöljyjä ja vahoja, jotka eivät rea-goi EPS:n kanssa. Jos EPS-eristeen pintaan jäämuottiöljyä, sitä ei saa varastoida ulkona auringon-valossa, koska UV-säteily voi turmella EPS:n pintaajo muutamassa päivässä. EPS:n öljyyntynyt pintatulee siis valun jälkeen puhdistaa.

LÄMMÖNJOHTAVUUSLämmönjohtavuus λ10 mitataan +10 °C keskiläm-pötilassa. Mittaustulosten perusteella valmistajailmoittaa tuotteilleen arvon λD eli declared-arvon,joka ei kuitenkaan yleensä ole tuotteen todellinensuunnitteluarvo. Betonielementeissä pitää ottaahuomioon mm. pehmeiden eristeiden mahdollistenpainumien lisäksi esim. tuuletusrakojen ja kosteu-den vaikutukset. Tuuletusratkaisut ja ilmavirratvoivat heikentää merkittävästi ilmaa läpäisevieneristeiden todellisia eristysarvoja. U-arvolaskel-missa pitää lisäksi huomioida ansaat, kiinnikkeetja tiilisiteet yms.

Vaikka EPS-eristeet ovat ilmaa ja vesihöyryä lä-päiseviä, niin kaikissa betonielementteihin tarkoi-tetuissa EPS-eristelaaduissa ilmanläpäisevyys onmerkitykseltään niin vähäinen ettei se heikennäsuunnitteluarvoja.


3 2009 65

Teknisiä tietoja:Tuotelaatu 60S 80S 100S 120S 200SLämmönjohtavuus λdeclared, mW/mK 39 36 36 35 33Puristuslujuus EN 826, kPa 60 80 100 120 200Pitkäaikainen puristuslujuus EN 1606, kPa 20 25 35 36 60Taivutuslujus EN 12089, kPa 120 130 150 170 250Leikkauslujuus EN 12090 60 80 100 120 200Liukumoduuli Mpa 2,0 2,5 3,0 3,5 6Paloluokka EN ISO 11925-2 E E E E E

THERMISOL PLATINA UUSIEN MÄÄRÄYSTENMUKAISIIN SEINÄELEMENTTEIHINThermiSol Oy on tuonut markkinoille uuden Ther-misol Platina -eristeen, jonka valmistusmateriaali-na käytetään grafiittia sisältävää Neopor® raetta.Tämän Suomessa uuden tuotteen lämmöneristys-ominaisuudet ovat 20-25 % paremmat tavanomai-siin eristeisiin verrattuna. Matalaenergia- ja pas-siivirakentamiseen tarkoitetun Platina -eristeenlämmönjohtavuus λD on 0,031 W/mK ja sen hyväeristysominaisuus säilyy muuttumattomana kokorakennuksen käyttöiän.

Tuoteperheen tuotteista ensimmäisenä markki-noille on tullut Thermisol Platina Lattia -eristeet,joita on käytetty mm. lukuisissa passiivitalossa.Eristeen asennus on nopeaa, sillä sen levykoko ontavanomaista suurempi (1200 x 2000 mm). Matala-energiatason alapohja saavutetaan eristepaksuu-della 200 mm, ja silloin maanvastaisen alapohjanU-arvoksi tulee 0,12 W/m2K.

Seinissä Platina-eristeellä voidaan helposti to-teuttaa U-arvoltaan 0,10 - 0,14 W/m2K rakenteita.180 mm paksulla Platina-seinäeristeellä saavute-taan ensi vuonna vaadittava U = 0,17 W/m2K. Ra-kennepaksuudet eivät siis välttämättä kasva nyky-tasolta merkittävästi, kun siirrytään tehokkaampiineristelaatuihin.

PALOTURVALLISET RATKAISUT HALLITAANSuurissa rakennuksissa käytettävät EPS-eristeetovat lähes poikkeuksetta vaikeasti syttyvää S-laa-tua. Käyttöoloissaan ne ovat aina niin suojattuja,ettei syttymisen tai palonleviämisen vaaraa ole.Vaikeasti syttyvä eristelaatu ei jatka paloa, kun ul-kopuolinen tulenlähde poistetaan ja EPS:n hapen-saanti estyy. EPS:n syttymislämpötila on noin 370- 380 °C, joten siinä vaiheessa muutkin palavatmateriaalit ovat palotapahtumassa mukana.

Ontelolaatta-alapohjissa paljaana näkyvät eris-teet ovat aina S-laatua. Ne lattiaeristeet, jotkaasennetaan kantavan betonilaatan ja pintalaatanväliin voivat olla ns. normaalia lattialaatua. Tällöinon tärkeää varmistua työmaalla siitä, että ko. eris-teet varastoidaan asennusaikana etäällä mahdolli-sista syttymislähteistä.

Ikkuna-aukkojen ympärillä seinäeristeiden tuleeolla siten asennettuja ja suojattuja, että esimerkik-si huoneistopalo ei pääse vaurioittamaan eriste-kerrosta. Sääntönä on, että kaikki paljaana näky-vät eristepinnat suojataan.

7Thermisol Platina -eristeen ja seinärakenteen ikkunaliitos.

8

40,0

60,0

80,0

100,0

120,0

140,0

160,0

180,0

200,0

50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 300,0 350,0

Bending strength σb in kPa

Tens

ile s

treng

th σ

mt i

n kP

a

7


3 200966

Tuote λ declared λ design

EPS 60 S Seinä 0,039 0,039

EPS 80/36 S 0,036 0,036

EPS 100 S Bet/Seinä 0,036 0,036

EPS 120 S Bet 0,035 0,035

EPS 120 Bet 0,033 0,033

EPS 120 Routa 0,035 0,037 ... 0,041(*

EPS 300 Routa 0,033 0,034 ... 0,036(*

Platina Seinä 0,031 0,031

(* märissä käyttöoloissa maakerrosten välissä

EPS-tuotteiden kemiallinen kestävyys Aine Normaali

ja palo-suojattu S-laatu

Aine Normaali ja palo-suojattu S-laatu

Aine Normaali ja palo-suojattu S-laatu

Vesi + Epäorgaaniset rakennusaineet Dieselöljy, polttoöljy +- Natron- ja kalilipeä + Kalkki + Parafiiniöljy +- Kalkkivesi + Sementti + Vaseliini +- Vetysuperoksidi + Kipsi + Kasvis- ja eläinrasvat sekä

öljyt +-

Saippualiuokset + Hiekka + Alkoholit Laimennetut hapot Nesteytetyt kaasut (epäorgaan.) Metanoli + Suolahappo + Happi + Etanoli, sprii + Typpihappo + Typpi + N- ja isopropanoli + Rikkihappo + Vety + Sykloheksanoli + Etikkahappo + Hiilidioksidi + Butanoli + 50 % fosforihappo + Hiilimonoksidi + Kookosrasva-alkoholi - 90 % etikkahappo + Jalokaasut + Glykoli + 90 % muurahaishappo

+ Ammoniakki + Glyseriini +

Väkevöidyt hapot Rikkidioksidi - Eetterit - Suolahappo 35 %:iin saakka

+ Nesteytetyt kaasut (orgaan.) Esterit -

Rikkihappo 95 %:iin saakka

+ Metaani - Ketonit

Fluorivetyhappo + Etaani - Asetoni - Fosforihappo + Propaani - Sykloheksanoni - Muurahaishappo - Butaani - Halogeenihiilivedyt - Savuavat hapot - Propyleeni

-

Amiinit -

Heikot hapot Etyleenioksidi - Amidit - Hiilihappo + Butadieni - Nitriilit - Maitohappo + Alifaattiset hiilivedyt Aromaattiset hiilivety-

yhdisteet -

Sitruunahappo + Metaani, etaani - Orgaaniset rakennusmateriaalit Humushappo + Propaani, butaani - Bitumi + Anhydridit - Heptaani - Bitumiemulsiot + Suolaliuokset Kevyt ja raskas bensiini - Bitumiliuokset -

Merivesi + Superbensiini, 10 % benzolia

- Silikoniöljyt +

+ = kestävä, solumuovi ei vahingoitu pitkänkään vaikutuksen aikana

+- = osittain kestävä, solumuovi vahingoittuu pidemmän vaikutusajan jälkeen

- = kestämätön, solumuovi kutistuu nopeasti tai liukenee

9Taulukkoon on koottu tiedot yleisimmistä kemiallisista aineista. + -merkki tarkoittaa, että kestävyys on riittävä normaaleissa rakentamisen käyttöoloissa.

10Uusi väriltään harmaa eriste ThermiSol Platina on läm-mönjohtavuudeltaan tällä hetkellä markkinoiden tehok-kain EPS-eristelaatu. Sen λD , lambda declared on 0,031W/mK.

10


3 2009 67

Ohutrappauksella päällystetty EPS-seinäeriste-rakenne täyttää Europaloluokan Bs1,d0 vaatimukset,ja on siten kelvollinen ja paloteknisesti hyväksyttä-vä rakenne mm. kerrostalojen julkisivuihin. Rappa-uksella suojataan aina myös ikkunapielet.

Muovieristeiden paloturvallinen käyttöä on tut-kittu lajasti monissa eri tutkimuksissa. TTY:n tutki-musraportti nro 134 ”Paloturvallinen rakentaminenEPS-eristeillä” on hyödyllinen opus lisätietoa kai-paaville. Kirjaa on saatavissa TTY:ltä tai suoraanartikkelin kirjoittajalta. On hyvä muistaa, että beto-ni toimii todella hyvänä palosuojana eristemateri-aalille.

Lisätietoja EPS-eristeistä:Tapio Kilpelä[email protected]. +358 10 8419200

EPS INSULATION IN CONCRETE INDUSTRY

EPS insulation products are polystyrene building productsused widely as heat insulation, technical insulation andsound insulation in both new buildings and renovationprojects. The main applications of EPS heat insulation in-clude floor insulation, wall insulation, ground frost insula-tion and lightening structures.

Other applications of EPS insulation include pipe andcomponent insulation, foundation systems, insulatedbuilding blocks, foundation base forms, impact sound in-sulation, insulation for prefabricated sandwich elements,packages and various form paç,s. In concrete industry EPSproducts are used e.g. in plinth elements, walls, insulatedhollow-core slabs as well as in the implementation of dif-ferent block-outs and expansion joints.

EPS insulation products account for ca. 30% of all heatinsulation used in Europe and EPS is in fact the mostwidely used plastic-based insulation material in theworld. The popularity of EPS products has increased clear-ly in Finland as a result of the more stringent require-ments set forth for wall and roof insulation. Efficient,light-weight and non-settling EPS insulation productshave found many new customer groups particularly as in-sulation in sloped roofs.

The most important benefits offered by EPS insulation:good heat insulation properties, which are not impairedover time, good strength properties, light weight and easyto install, resistant to humidity, does not rot or mould, envi-ronmentally benign and recyclable, wide range of products.

The good heat insulation properties of EPS are based onstagnant air inside the enclosed construction. The heatconductivity of the insulation is improved at cold tempera-tures. At -20°C the insulation capacity of EPS can be morethan 20% higher than at the +10°C measured temperatures.

12Sandwich-elementeissä ikkuna-aukkojen yläpuolelleasennetaan usein 10 cm kerros palamatonta villaeristystävarmistamaan, ettei palo pääse vaurioittamaan muovi-eristeitä. Seinäleikkaus sandwich-elementin ikkunakoh-dasta, U-arvo 0,17 saavutetaan 180 mm Platina-eristeellä.

1111Seinissä Platina-eristeellä voidaan helposti toteuttaa U-arvoltaan 0,10 - 0,14 W/m2K rakenteita. 180 mm paksullaPlatina-seinäeristeellä saavutetaan ensi vuonna vaaditta-va U = 0,17 W/m2K.

12


3 200968

Helsingin Keskuskadusta on tulossa uudenlainenkävelykatu; Reijo Järvinen kuvaa sitä artikkelissaan“oikeaksi kävelykaduksi”. Sitä ei rasita muilta käve-lykaduilta valitettavan tuttu huoltoajo. Myös kadunilme poikkeaa totutusta, kadun sijasta sitä voisikinkutsua aukioksi. Avaruutta tuo muun muassa va-laistus, joka valaisinpylväiden sijasta hoidetaan pe-rinteisillä ripustusvalaisimilla.

Keskuskatu, entinen Hakasalmenkatu välillä Kaivo-katu-Aleksanterinkatu sisältyi jo vuonna 1836 C.W.Gyldenin suunnitelmiin Kluuvinlahden ympäristönkaavoittamiseksi. Nykyisessä muodossaan Keskus-katu syntyi osana mm. Julius Tallbergin ja ElielSaarisen suurkaupunkivisioita 1910- ja 20-luvuilla.Maaliskuussa 1917 kaupunginvaltuusto hyväksyiHakasalmenkadun avaamisen kortteleiden läpiAleksanterinkadulta Pohjoisesplanadille ja työtaloitettiin. Hakasalmenkatu avattiin kokonaisuu-dessaan liikenteelle 2.11.1921. Nykyisen nimensäKeskuskatu katu sai vuonna 1928, muutos liittyiStockmannin tavaratalon rakentamiseen.

Vuonna 1989 julkistettiin Kävelykeskustan peri-

KESKUSKADUSTA UUSI KÄVELYKATU HELSINGIN KESKUSTAAN

Reijo Järvinen, projektinjohtajaHKR katu- ja puisto-osasto, Helsinki

1Keskuskatu sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa. Uudis-tuksen myötä kadun sijasta sitä voi kutsua aukioksi. Ava-ruutta tuo muun muassa valaistus, joka hoidetaan perin-teisillä ripustusvalaisimilla.

2Mosaiikkikiveyksen vaativa ladontakuvio on haastava työja vaatii tekijöiltään ammattitaidon lisäksi erityistä tark-kuutta ja huolellisuutta.

3Mosaiikkikiveys (ns. penrose-kuvio) kootaan kolmesta eri-muotoisesta kivestä, jotka ovat vinoneliön ja kolmionmuotoisia. Värit tuovat lisää vaihtoehtoja kuvioon.

1

aatesuunnitelma, jossa Keskuskatu määriteltiinkävelykaduksi. Kaupunginhallitus päätti vuonna1999, että Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi jakeskustan huoltoliikenne järjestetään maanalai-sesti jatkamalla keskustan huoltotunnelia länteen.Vuonna 2005 rakennusviraston katu- ja puisto-osasto käynnisti Keskuskadun kävelykadun suun-nittelun ja kadun rakentaminen käynnistettiin hei-näkuussa 2009.

“OIKEA KÄVELYKATU”Keskuskatu on toiminnallisesti yksi Helsingin ydin-keskustan merkittävimmistä katutiloista. Kävelyka-duksi muutettuna Keskuskatu muodostaa kävely-keskustan rungon, joka yhdistää muita keskeisiä ja-lankulkualueita. Tavoitteena on muodostaa kadus-ta “oikea kävelykatu” jolta huoltoajo poistetaan ko-konaan huoltotunnelijärjestelyillä. Kadulla nyt ole-vasta pysäköinti-/huoltotunneleiden kolmesta ram-pista jää toistaiseksi paikoilleen Kaivokadun puo-leisen pään huoltoramppi, joka muutetaan kaksi-suuntaiseksi ja puretaan myöhemmin.

Keskuskadun muuttamiseen kävelykaduksi liit-tyy myös Pohjoisesplanadin jalkakäytävän ja Man-nerheimintien risteysalueen muutokset. Kävelyka-tu liittyy kiinteästi myös kadun liikekiinteistöjen,kuten mm. Stockmannin ja Makkaratalon saneera-uksiin.

Keskuskadun keskeisestä sijainnista ja merkit-tävyydestä johtuen suunnittelulle asetettiin korke-at kaupunkikuvalliset, tekniset ja esteettiset ta-voitteet. Katuympäristösuunnitelma määritteleekadun kaupunkikuvalliset suunnitteluperiaatteetsekä kadun visuaaliseen ilmeeseen ja laatuun vai-kuttavat päällystys-, kalustus-, valaistus ja muutperiaatteet. Lähtökohta oli, että katu päällystetäänluonnonkivellä ja kadulle rakennetaan sulanapito-järjestelmä.

MOSAIIKKIKIVEYS KOLMESTAERIMUOTOISESTA KIVESTÄKaupunkisuunnittelulautakunta valitsi 1.6.2006 eh-dotetuista vaihtoehdoista ns. avonaisen “mosaiik-kikuvioisen” vaihtoehdon jatkosuunnittelun pohjak-si. Mosaiikkikiveys (ns. penrose-kuvio) kootaan kol-mesta erimuotoisesta kivestä, jotka ovat vinoneli-ön ja kolmion muotoisia, värit tuovat lisää vaihto-ehtoja. Kiveyksen ja laattojen testaamiseksi tehtiinkoeladonta syksyllä 2006 ja sen perusteella suun-nitelma todettiin toteuttamiskelpoiseksi, tosin suu-ritöiseksi.

Arkk

iteht

ityöh

uon e

AP R

T

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1268

3 2009 69

2

Yleisten töiden lautakunta hyväksyi Keskuska-dun katusuunnitelman 24.5.2007. Hyväksymistäedelsi pitkä ja monivaiheinen lausunto- ja muistu-tuskierros. Keskustelua aiheutti erityisesti kadunpäällysteratkaisu ja valaistus sekä Kaivokadunpäähän suunnitellut puuistutukset. Rakennussuun-nitelmat valmistuivat urakkakyselyä varten joulu-kuussa 2008.

URAKOITSIJAN VALINNASSAAPUNA HANKINTAKLINIKKAUrakoitsijan valinnassa käytettiin Rakli ry:n tarjoa-maa palvelukonseptia; hankintaklinikka-palvelua.Menetelmää on käytetty menestyksekkäästi isoissaja monimutkaisissa hankinnoissa muutaman vuo-den ajan. Menetelmä on hankintalain mukainen kil-pailullinen neuvottelumenettely, jossa neuvottelu-vaihe hoidetaan hankintaklinikalla.

Hankintaklinikalla Rakli ry järjestää intressiva-paat puitteet, kehittää ja ohjaa työskentelyproses-sin sekä dokumentoi ja julkistaa tulokset. Neuvotte-luissa toimitaan hankintalain hengessä siten, etteikukaan osallistujista saa ansiotonta etua tarjous-vaiheessa. Klinikan rahoituksesta vastaa pääosintilaaja.

Hankintailmoitus Keskuskadun kilpailullisenneuvottelumenettelyn käynnistämisestä julkaistiinEU-ilmoituksena. Ilmoittautumisissa, kuten niinusein ennenkin, oli nähtävissä urakoitsijoiden välin-pitämättömyys ja/tai huolimattomuus. Hankintail-moituksia ei lueta kunnolla tai niissä kerrotuistavaatimuksista ei välitetä. Tässä tapauksessa vainviisi urakoitsijaa yhdeksästä ilmoittautuneesta vas-tasi siihen, mitä kysyttiin ja antoi vaaditut selvityk-set kelpoisuudestaan.

Hankintaklinikka käynnistyi syyskuussa. Han-kintaklinikassa keskusteltiin mm. tilaajan tavoit-teista ja esiteltiin suunnitelmat urakoitsijoille.Neuvotteluissa keskusteltiin myös kivihankinnois-ta ja urakkaehdoista sekä sovittiin mm. indeksieh-don poisjättämisestä, vaikka urakka-aika on neljävuotta. Klinikassa pidettiin viisi neuvottelutilai-suutta, joista viimeisin pidettiin tarjousaikana jasiinä käsiteltiin urakoitsijoiden tarjousaikana esit-tämät kysymykset.

Urakkatarjouksista valittiin halvimman tarjouk-sen tehnyt Lemminkäinen Betonituote Oy. Halvinurakkatarjous oli 6,8 milj.euroa (alv=0). Voittajan jakolmanneksi tulleen tarjouksen ero oli vain 1,6 %.Tilaaja oli arvioinut urakkahinnaksi 6,9 milj.euroa.Tiukka hintakilpailu on pitkälti hankintaklinikan an- 3

Lem

min

käin

en B

eton

ituot

e Oy

Lem

min

käin

en B

eton

ituot

e Oy

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1269

3 200970

siota. Kaikki urakoitsijat tiesivät, mitä oli odotetta-vissa, eikä urakkahintaan tarvinnut liittää turhia ris-kivarauksia.

Sulanapitojärjestelmän rakentamiskustannukset134,- euroa/m2 (alv=0) ja ylläpitokustannukset jae-taan kaupungin ja kiinteistöjen kesken siten, ettäkaupungin osuus on 34,33 % ja kiinteistöjen osuus65,67 %. Kustannusjako perustuu kiinteistöjen osuu-teen kadun talvikunnossapitovastuusta.

PÄÄLLYSTELAATAT KIINASTARakentamisvaiheen suurimmaksi haasteeksi arvioi-tiin etukäteen päällystekivien hankintaa ja asen-nusta. Urakoitsijan tarjoamat kivet tulevat pääosinKiinasta.

Päällystelaattojen laatu käytiin hyväksymässäKiinassa toukokuussa. Kivien toimittajat olivat teh-neet mallikivet sekä malliladonnan. Mittatarkkuustarkastettiin urakoitsijan alumiinista tekemien sap-luunoiden avulla. Kaikki esitellyt mallikivet eivättäyttäneet vaatimuksia, mutta puutteiden korjaa-misesta sovittiin toimittajan kanssa.

Laattojen pinta on käsitelty ns. karkealla risti-päähakkauksella ja laatat hakataan Kiinassa kaikkikäsityönä. Laattojen yläreunojen käsittelyssä käy-tetään kevyttä ylihakkausta.

Keskuskatu välillä Aleksanterinkatu-Pohjoises-planadi rakennetaan maanalaisten tilojen kannelle.Ainakaan pohjat eivät siis painu. Toisaalta tästä ai-heutuu kuivatus- ja korkotaso-ongelmia, päällyste-kiville jää vain vähän tilaa ja osa laatoista joudu-taan madaltamaan. Hulevesikaivot on suunniteltuerikseen tähän kohteeseen ja rakennettu osittainkannen sisään.

Sulanapitojärjestelmän runkoputki asennetaantällä osuudella kiinteistön sisätiloihin.

Ensimmäisessä vaiheessa asennettiin pintaput-ket koko kadun leveydeltä heinäkuussa 2009. Pinta-putkisto on asennettu kuitubetonikerrokseen, jonkapäälle tulee maakostea asennusbetoni.

Katutöiden työnaikaiset liikennejärjestelyt ja va-rastoalueiden puute ovat aina ongelma, kun töitätehdään jo rakennetussa ympäristössä ja varsinkinkaupungin keskustassa samanaikaisesti kiinteistö-jen saneeraustöiden kanssa. Kaikkiin liikkeisiin täy-tyy päästä koko ajan. Päällysteen ladontakuvio jasulanapitojärjestelmän asennustyöt vaativat tietynsuuruisen työmaa-alueen käyttöön.

Seuraavassa vaiheessa asennetaan päällysteki-veys maakostean betonin varaan. Täysin toisenlai-nen haaste on Pohjoisesplanadin ja Mannerheimin-

4

5

4Laattojen pinta on käsitelty ns. karkealla ristipäähakkauk-sella ja laatat hakataan Kiinassa kaikki käsityönä. Pääl-lystekiveys asennetaan maakostean betonin varaan.

5Sulanapitojärjestelmä toimii kaukolämmön paluuvedelläja lämmitysputket suojataan kuitubetonilla.

Lem

min

käin

en B

eto n

ituo t

e Oy

Sito

Oy

/ Ulla

-Kirs

ti J u

n ttil

a

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1270

3 2009 71

tien risteyksen ajoradan päällystäminen nupukive-yksellä. Tiedottamisen merkitystä ei voi näissä olo-suhteissa korostaa liikaa.

Urakan ajoitus on riippuvainen viereisten kiin-teistöjen saneeraustöiden etenemisestä. Lamanmyötä osa kiinteistöistä on venyttänyt omia urak-ka-aikojaan, kuten esimerkiksi City-Centerin (Mak-karatalo) valmistuminen on siirtynyt ainakin vuo-della. Kadun urakka-aika on harvinaisen pitkä, katuvalmistuu näillä näkymin vasta vuonna 2013. Eri-koislaatuisen kiveyksen vuoksi koko katu haluttiinkuitenkin samaan urakkaan. Näin varmistetaanpäällystekivien tasalaatuisuus koko katualueella.Mosaiikkikiveyksen vaativa ladontakuvio on haas-tava työ ja vaatii tekijöiltään ammattitaidon lisäksierityistä tarkkuutta ja huolellisuutta. Kiveystyötaloitettiin elokuun alussa.

Väli Aleksanterinkatu-Pohjoisesplanadi valmis-tuu vuonna 2010, mutta noin 1/3 osuudesta otetaankäyttöön jo ennen joulua 2009. Väli Aleksanterinka-tu - Kaivokatu rakennetaan vasta vuosina 2012 -2013.

KESKUSKATU STREET BECOMES NEWPEDESTRIAN STREET IN HELSINKI CITY CENTRE

Keskuskatu Street in Helsinki is about to become a newtype of a pedestrian street; a “real” pedestrian streetwithout any maintenance traffic present on other pedes-trian streets. The expression of the street is also differentfrom what we are used to. Instead of a street, it couldactually be called a square. Lighting implemented withtraditional suspended luminaires instead of poles is oneelement that creates spaciousness.

Keskuskatu Street is functionally one of the most im-portant street spaces in downtown Helsinki. When con-verted into a pedestrian street, it forms the frame of thepedestrian town centre and connects the other centralpedestrian areas with each other.

Due to the central location and significance of Kes-kuskatu Street, high objectives were laid down for designin terms of townscape, technology and aesthetics. Thestreet environment plan defines the design principleswith respect to the townscape as well as principles forpaving, fixtures, lighting and other factors, which influ-ence the visual expression and quality of the street. Thestarting point was natural stone paving and the installa-tion of an under-street heating system.

The mosaic paving of Keskuskatu Street is assembledof three stone types different in shape and colour. Thestones are shaped as diamonds and triangles. The stonestendered by the contractor are mainly of Chinese origin.The slabs with a so-called rough bush-hammer finish areall produced in China by handwork.

Määrätietoja Keskuskatu-projektistaMosaiikkikiveys 4.300 m2

Graniittilaatoitus 3.500 m2

Nupukiveys 1.500 m2

Betonikiveys 400 m2

Viemäri 200 mVesijohto 180 mSulanapitojärjestelmä 7.100 m2

Lämmönjakokeskukset 2 kpl

Keskuskatu -projektin osapuoliaProjektin johto jasuunnittelun teettäminen: HKR katu- ja puisto-

osastoRakennuttaminen: HKR-RakennuttajaPääsuunnittelija: Sito OyArkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtityöhuone

APRTRakennussuunnittelu: Formacad OySulanapito: LVI Insinööritoimisto

Lindroos OyRakentaminen: Lemminkäinen

Betonituote Oy

Between Aleksanterinkatu and Pohjoisesplanadistreets Keskuskatu street is built on the deck of under-ground facilities. This results in draining and height prob-lems, as there is only a limited space for paving stonesand part of the slabs have to be made lower in height.Storm water drains have been designed especially forthis project and built partly inside the deck.

The contract schedule depends on the progress ofrenovation work in the adjacent properties. The reces-sion has made some companies prolong their own con-tract schedules and as a result, the schedule for thestreet contract is exceptionally long. According to cur-rent plans, the street will not be completed until 2013.The section between Aleksanterinkatu and Pohjois-esplanadi streets is expected to be ready in 2010, andabout one third of that section can be opened alreadybefore Christmas 2009.

6Stockmannin laajennusosa sijoittuu Keskuskadun alleniin, että Keskuskadun uudistuva eteläosa on rakennettulähes kokonaan kansirakenteelle. Sulanapitojärjestelmänlämmitysputket suojataan kuitubetonilla, johon luonnon-kivilaatat kiinnitetään maakostealla betonilla.

6

Sito

Oy

/ Ulla

-Kirs

ti Ju

ntti l

a

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1271

3 200972

Keskuskadun työmaa, jota Reijo Järvinen artikkelis-saan esittelee, on osa laajempaa muutosta, jossaHelsingin keskusta-alue muuttuu tehtyjen poliittis-ten periaatepäätösten mukaisesti kävelypainottei-semmaksi. Arkkitehtityöhuone APRT ja sieltä vas-tuuhenkilönä arkkitehti Yrjö Rossi on ollut tässäsuunnittelussa mukana syksystä 2005 lähtien. Sil-loin Kaupunkisuunnitteluviraston ja Rakennusviras-ton yhteistyöhankkeena käynnistyi katuympäristönsuunnittelu, jonka kaupunkikuvallisesta osuudestaAPRT vastaa pääsuunnittelija SITOn konsulttina.

”Yrjönkadun mutka Hotelli Tornin ympärillä, siitäKalevankadun osuus Mannerheimintielle, Keskus-katu”, Yrjö Rossi rajaa suunnittelualuetta. Kesällävalmistuneen Kalevankadun Mannerheimintienpäässä on myös uusi ajoramppi, joka johtaa Stock-mannin laajennuksen yhteydessä rakennettuun py-säköintiluolastoon. Ajoramppi kaiteineen on puo-lestaan laajennuksen pääsuunnittelijan Arkkitehti-toimisto Laation suunnittelema.

Koko suunnittelualue sisältää kolme varsin eri-

laista kaupunkitilaa ja siten myös kolme erilaistahaastetta suunnittelulle: ”Kalevankadun varsinjyrkkää itäpäätä hallitsi sotkuinen tunnelma, vane-riset terassiviritelmät ja läpiajoliikenne. Valitetta-vasti sitä ei nytkään saatu täysin rauhoitettua huol-toliikenteeltä. Yrjönkadun nurkka oli puolestaanvarsin valmis kaupunkitila intiimissä keskieuroop-palaisuudessaan. Mutta ongelmiakin oli; ne liittyi-vät huoltoajoon ja myöhemminkin sallittavaan lii-kenteeseen hotellille sekä vesien johtamiseen jyr-kästi viettävässä rinteessä. Keskuskatu puolestaan,kuten nimikin jo kertoo, on keskeinen osa helsinki-läistä identiteettiä ja siten erityisen haastava javaativa”, Rossi tiivistää.

Keskuskadun suunnittelulle antoi hänen mu-kaansa hyvät lähtökohdat se, että katu voitiin suun-nitella ilman huoltoliikenteen rasitteita. Vain Alek-santerinkatu tulee kulkemaan poikittain nykyisen-kaltaisena Keskuskadun poikki, muuten kaikki huol-toliikenne pystytään tulevaisuudessa hoitamaanmaanalaisena.

AKTIIVISTA KAUPUNKITILAAKeskuskadun suunnittelu perustuu Suomessa var-sin uudenlaiseen ajatukseen: ”Lähtökohtana olikaupunkitila helsinkiläisen kaupunkielämän kata-lysaattorina”. Ei siis lähdetty käsityksestä, jonkamukaan kaupunkitilat ja -paikat ovat pelkästääntoiminnan neutraaleja, väistyviä tausta-asioita.Sen sijaan ne voivat olla sellaisia, joita ulkomaillakäydessä ihastelemme: paikkoja joilla on identi-teetti. Kaupunki-infraa, joka kiinnittää huomiota jaon aktiivinen kaupunkikokemuksessa”, Rossi ku-vaa lähtötilannetta.

Keskuskatu poikkeaa luonteeltaan esimerkiksiMikonkadusta tai Kluuvikadusta, jotka myös ovatkävelykatuja. ”Keskuskatu on leveämpi ja siihen ra-jautuvat kiinteistöt ovat varsin komeita ja isomitta-kaavaisia. Stockmann, Rautatalo, Makkaratalo onrakennettu eri aikoina ja ne ovat hyvin erityylisiä.Niissä kaikissa on kuitenkin liikepalatsimaisuutta,jonka tuottama komea kaupunkitila ei nykytilassaole päässyt hahmottamaan. Syynä on muun muassaKeskuskadun ahdistavan voimakas läpiajoliikenne.”

KATTO, SEINÄT JA LATTIAKeskuskadun katuympäristön suunnittelussa läh-dettiin hakemaan voimakasluonteista ratkaisua,joka korostaa mahdollisimman paljon katutilaa.”Tavoitetta haetaan voimistamalla tilan perusomi-naisuuksia: sen lattiaa, kattoa ja seiniä.”

TILAA KÄVELIJÖILLE


1

1Keskuskadulla on jatkossa kaupunkitilallinen identiteetti.Tavoitetta haetaan voimistamalla tilan perusominaisuuk-sia: sen lattiaa, kattoa ja seiniä.

2, 3Kalevankadun jyrkkää itäpäätä hallitsi ennen sotkuinentunnelma. Yrjönkadun nurkka oli puolestaan varsin valmiskaupunkitila intiimissä keskieurooppalaisuudessaan. Ka-levankatu on muutettu kävelypainotteiseksi ja sivuillaolevat terassialueet on porrastettu.

4Keskuskatu vapautuu autoista, koska kaikki huoltoliiken-ne pystytään hoitamaan maan alta.

Arkk

iteht

ityöh

uon e

AP R

T

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1272

3 2009 73

2

3

4

Sito

Oy

/ Ulla

-Kirs

ti Ju

nttil

aSi

to O

y / U

lla-K

irsti

Junt

tila

Stoc

kman

n Oy

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1273

3 200974

Keskuskadun katon muodostaa perinteikäs hel-sinkiläinen ripustusvalaistus, jota lisättiin ja tiivis-tettiin verkkomaiseksi. Se määrittää hienovarai-sesti ja väistyvästi tilan ylöspäin. Tilan seinät ovatpuolestaan katuun rajautuvat komeat liiketalot,joista jokainen saa omanlaisensa julkisivuvalais-tuksen.

Keskuskatu -tilan lattia on tietysti itse katu. Mo-nivärinen graniittikiveys on ikään kuin ympäröiviensisätilojen lattiapintojen ajatuksellinen jatke.

Valmiin kadun tietokoneella tehdyssä havain-nekuvassa juuri kiveyksen kuviot ja värit ovat ne,joihin huomio kiinnittyy. Rossi vahvistaa, että ide-ana olikin saada kiveyksestä voimakaskuvioinen

HELSINKI CREATES SPACE FOR PEDESTRIANS

The Keskuskatu Street construction project is designedto convert the town centre of Helsinki according topolitical decisions-in-principle into a more pedestrian-intense area. The design of Keskuskatu Street is basedon an idea that is quite novel in Finland. The startingpoint was to create town spaces characterised bydifferent atmospheres.

The objective of the Keskuskatu Street environmentwas to find a solution of powerful nature to emphasisethe street space as much as possible. The basic elementsof the space are strengthened to achieve this objective:the floor, the roof and the walls.

The roofing consists of traditional suspensionlighting typical of Helsinki, with more luminairesinstalled into a concise network. The walls of the space,on the other hand, are produced by the handsomecommercial buildings standing along the street, each tobe provided with an individual façade lighting system.

The floor of Keskuskatu Street space is the street it-self. The granite paving in multiple colours is a continu-ation, at the level of thought, of the prestigious floorsurfaces of the surrounding buildings. The street gets asquare-like expression further emphasised by the lack ofany street fixtures.

But the intention is not to create a desolate, barespace. On the contrary; the properties along the streetare encouraged to introduce their own functions and alsofixtures to the street space. Light in character incomparison with the sturdy granite surface.

The aim is to use simple means and basic material tocreate the atmosphere of the space. Time will then layerthe space with diversity and versatile functions, asmartness produced by the people and functions of eachtime period.

ja värikäs. Todellinen näköhavainto riippuu kui-tenkin katselukulmasta. Sadesäällä ylhäältä päinkatsottuna kiveyksen kuviot ovat hyvin voimak-kaat, mutta kadulla kävelijälle vaikutelma on huo-mattavasti rauhallisempi.

5Kalevankadun uusiminen liittyy Mannerheimintien alle ra-kennettuun pysäköintiluolaan ja Stockmannin laajennus-osaan johtavan ajoyhteyden laajentamiseen. Katu onmuutettu kävelypainotteiseksi ja sivuilla olevat terassi-alueet on porrastettu niin, että kalusteet pysyvät parem-min luontaisesti jyrkällä kadulla.

5

Sito

Oy

/ Ulla

-Kirs

ti J u

n ttil

a

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1274

3 2009 75

Stockmannin Helsingin tavaratalon loppusuorallaolevalla Kasvu-projektilla on ollut ratkaiseva mer-kitys toteutumassa olevalle Helsingin kävelypai-notteiselle keskustalle. Ratkaiseva sikäli, että senyhteydessä syntyi ajatus keskustan huoltotunneliKehusta. Kehun ansiosta myös Keskuskatu vapau-tuu oikeasti autoista, koska kaikki huoltoliikennepystytään hoitamaan maan alta.

Rakennusprojektina Stockmannin Kasvu-projektikuuluu Suomen kaikkien aikojen suurimpiin: hank-keessa rakennetaan uutta ja kunnostetaan vanhaatavarataloa yhteensä 130 000 m2 :n alalta. Uusiamaanalaisia huolto- ja pysäköintitiloja varten onlouhittu kalliota yli 200 000 m3. Projekti käynnistyialkuvuodesta 2006 ja valmistuu vaiheittain vuoden2010 loppuun mennessä.

Kasvu-projektin pääsuunnittelija on Arkkitehti-toimisto Laatio Oy. Arkkitehti Pekka Laatio taustoit-taa hanketta kertomalla, että Stockmann-projektintavoitteena on pysäyttää Helsingin ydinkeskustankaupan volyymin valuminen peltomarketeille.

”Stockmann keskustan merkittävimpänä kaupal-lisena toimijana päätti ottaa aloitteen käsiinsä.Syntyi Kasvu-hanke, joka sopi hyvin yhteen kaupun-gin jo aikaisemmin tekemän päätöksen kanssamuuttaa Keskuskatu kävelykaduksi”, hän toteaa.

MYÖS STOCKMANN VIE AUTOT MAAN ALLE

6

7


Stoc

kman

n Oy

6Valmistuttuaan kahden kilometrin mittainen huoltotunnelion Helsingin kaupungin ja tunneliin liittyvien kiinteistöjenyhteinen hanke.

7Huoltotunneli valmistuu vaiheittain. Tunnelin läntinen osaRuoholahdesta pysäköintilaitokseen ja Stockmannin uu-teen huoltopihaan avattiin toukokuussa 2009.

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1275

3 20097676

8

9

HUOLTOTUNNELI ON YHTEISHANKEVaikka ajatus keskustan huoltotunnelista oli alunperin ”stockmannilainen”, se on hankkeena monenosapuolen yhteistyötä. Valmistuttuaan kahden kilo-metrin mittainen huoltotunneli on Helsingin kau-pungin ja tunneliin liittyvien kiinteistöjen yhteinenhanke, joka käynnistyi 2006 alussa.

Miksi huoltotunneli keskustaan? ”Sen ansiostakeskusta-alueen liikenne vähenee huomattavasti,kun arviolta 500 yritysten tavarantoimituksia jahuoltoajoa hoitavaa kuorma- ja pakettiautoa pois-tuu keskustan kaduilta. Myös Keskuskadun lukuisathuoltorampit, muutkin kuin Stockmannin, voidaantunnelin ansiosta poistaa. Huoltotunneli luo edelly-tykset myös tulevalle: jo nyt on louhittu valmiiksiyhteys Hotelli Marskin alle. Myös lähtöjä keskustanmuihin kortteleihin on jo valmiina”, Laatio tiivistää.

Huoltotunneli valmistuu vaiheittain. Tunnelinläntinen osa Ruoholahdesta pysäköintilaitokseen jaStockmannin uuteen huoltopihaan avattiin touko-kuussa 2009. Syksyllä 2009 valmistuva huoltotun-nelin itäinen osa Mannerheimintien alta Kluuviintulee olemaan vain huoltoliikenteen käytössä.

Stockmannin pysäköintitaloon voi nyt ajaa kahtakautta: lännestä, Ruoholahdesta tultaessa voi vält-tää keskustan ruuhkat ajamalla Lastenlehdon puis-tosta tunnelia pitkin pysäköintilaitokseen ja sieltäpois. Toinen sisään- ja ulosajoreitti on Mannerhei-mintien ja Kalevankadun kulmauksen ajorampista.

LISÄNELIÖITÄ KAUPALLEToinen merkittävä syy maanalaiselle rakentamiselleoli Laation mukaan kaupalliseen toimintaan saadutlisäneliöt. Kun autopaikkavelvoitteet voidaan täyt-tää maan alla, saadaan kaupalle lisäkerroksia sekämaanpinnan ylä- että alapuolisissa kerroksissa.

Maanalaisissa tiloissa on ihmisten helppo liik-kua huonollakin säällä. Laatio korostaa kuitenkin,ettei kaupan tarkoituksena ole maanalaisten tilojenavulla vähentää kadulla kulkemista. Päinvastoin:korkeatasoisesti rakennetun, sulanapitojärjestel-millä varustetun Keskuskadun uskotaan jatkossahoukuttelevan lisää asiakkaita myös kadun varrenliikkeisiin.

GRAAFISTA BETONIA AJORAMPISSAUusi, toukokuussa avattu Stockmann Q-Park sijait-see kolmessa tasossa Mannerheimintien alla. Py-säköintipaikkoja siellä on 600 autolle. Stockmannrakensi myös Kalevankadun päässä nousevan ajo-rampin kaiteineen.10

Grap

hic

Conc

rete

/ J u

tta T

e liv

u oGr

a ph i

c Co

n cre

te /

J utta

Te l

ivu o

Gra p

h ic

Con c

rete

/ J u

tta T

e liv

u o

8Ruoholahdesta tultaessa voi välttää keskustan ruuhkatajamalla Lastenlehdon puistosta tunnelia pitkin pysäköin-tilaitokseen ja sieltä pois. Lastenlehdon tunnelin seinäton kuvioitu myös graafisen betonin menetelmällä.

9Stockmann rakensi Kalevankadun päässä nousevan ajo-rampin kaiteineen. Ajorampin seinät toteutettiin graafi-sesta betonista, jonka pinnan taideteoksen suunnitteliSamuli Naamanka.

10Nousukierre -taideteos asennettiin Stockmannin pysä-köintilaitoksen Kalevankadun ajorampin seiniin keväällä2009.

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1376

3 2009 77

2

”Paikka on näkyvä, niinpä ajorampista käytiin lu-kuisia neuvotteluja kaupunkisuunnitteluviraston jakaupunkikuvaneuvottelukunnan kanssa sekä rampinyksi- tai kaksisuuntaisuudesta että käytetyistä ma-teriaaleista. Minulle itsellenikin kohde oli erittäintärkeä. Alkuperäisessä kustannusarviossa rampinpinnoitteeksi oli esitetty graniittia. Saimme vaihdet-tua sen tilalle graafisesta betonista toteutetun tai-deteoksen ja sen suunnittelijaksi Samuli Naaman-gan”, Laatio kertoo erittäin tyytyväisenä toteutu-neeseen ratkaisuun.

Tyytyväinen on myös haastavaa tehtävää, ”Nou-sukierre” nimen saanutta teosta kuvaileva Naaman-ka. Teos perustuu 30-luvulla otettuun musta-valkoi-seen valokuvaan tavaratalon kierreportaista: ”Graa-finen betoni on tähän paikkaan sopiva ja kestävämateriaali. Lukuisten luonnosvaiheiden jälkeenpäädyin esittävän ja abstraktin välimaastoon. Teok-sen pitää olla jotakin, joka samanaikaisesti sekä su-lautuu kaupunkikuvaan että tuo mielleyhtymänStockmanniin. Sen tulee myös kestää ajan kulumis-ta esteettisyytensä säilyttäen. Pyrin teoksessanimeheviin graafisiin pintoihin, jotka peilaavat Stock-mannin kaunista ja toiminnallista sisäarkkitehtuu-ria, monumentaalisen rakennuksen ehkä sen kau-neinta ja herkintä sisäosaa: kierreportaita.”

12Nousukierre - Stockmannin ajoramppi. “Joudun erittäinhaastavaan tehtävään, kun arkkitehti Pekka Laatio kutsuiminut suunnittelemaan taideteoksen KalevankadunStockmannin pysäköintilaitoksen sisäänkäynnin ajoramp-piin”, kertoo Samuli Naamanka. “Ensimmäisenä mielenyhtymänä tuli tuttu lausahdus:“tavataan Stockkan kellon alla. Ajatus siitä, että tulevai-suudessa Stockmannin parkkihalliin ajetaan taideteoksenläpi tuntui hienolta. Mistä kohtaan sinne ajetaan ja kään-nytään Mannerheimintieltä - aja sen taideteoksen läpi”,muistelee Naamanka. Graafinen betoni tekniikkana oli sopiva ja kestävä tähänpaikkaan. Lukuisien luonnosvaiheiden jälkeen päädyn esit-tävän ja abstraktin välimaaston. Jotakin piti olla, joka sa-maan aikaan sulautuu kaupunkikuvaan ja tuo mielenyhty-män Stockmanniin. Teoksen tulee kestää ajan esteettistäkulumista. Pyrin meheviin graafisiin pintoihin, jotka peilaa-vat Stockmannin kaunista ja toiminnallista sisäarkkiteh-tuuria, monumentaalisen rakennuksen ehkä sen kauneintaja herkintä sisäosaa: kierreportaita.

11

12

Grap

hic

Conc

rete

/ Ju

tta T

eliv

uo

11Stockmannin pysäköintitaloon voi nyt ajaa kahta kautta:lännestä, Ruoholahdesta tultaessa voi ajaa Lastenlehdonpuistosta tunnelia pitkin pysäköintilaitokseen ja sieltäpois. Toinen sisään- ja ulosajoreitti on Mannerheimintienja Kalevankadun kulmauksen ajorampista.

Stoc

kman

n Oy

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1377

3 20097878

STOCKMANN TAKES ALSO CARS UNDERGROUND

The growth project of Stockmann Helsinki departmentstore, now nearing completion, has played a crucial rolein the development of the pedestrian intense town centreof Helsinki. Crucial in the sense that the idea of a mainte-nance tunnel in the centre came from the Stockmann pro-ject. The tunnel will really eliminate cars from KeskuskatuStreet, as all maintenance traffic can take place under-ground.

Stockmann’s Growth project is one the largest con-struction projects ever implemented in Finland: theproject will produce a total of 130000 m2 of new or reno-vated department store space. More than 200000 m3 ofrock has been excavated for new underground mainte-nance and parking facilities. The project started at thebeginning of 2006 and is scheduled to be completed inphases by the end of 2010.

The objective of the project is to stop the trade vol-umes from slipping from downtown Helsinki to out-of-town supermarkets. As the most significant commercialoperator in the town centre, Stockmann decided to takethe initiative. The launching of the Growth project waswell in line with the earlier decision of the City to convertKeskuskatu Street into a pedestrian street.

Another significant reason for underground construc-tion was to obtain additional square-metres for commer-cial activities. When parking space requirements can befulfilled under the ground, more floors can be reservedfor trading both above and under the ground level.

The maintenance tunnel will reduce traffic volumesconsiderably in the centre area. It has been estimatedthat 500 trucks and vans used for deliveries and mainte-nance purposes will be eliminated from the streets. Theseveral maintenance ramps can also be removed fromKeskuskatu Street thanks to the new tunnel. Futureneeds have also been taken into account; a connectionhas already been excavated from the tunnel to underHotel Marski. Reservations have also been made forbranching the tunnel into other town centre blocks.

The new parking garage of Stockmann was openedin May under Mannerheimintie Road. It consists ofthree levels and provides parking space for 600 cars.The access ramp to the parking facility at the end ofKalevankatu Street features a work of art designed bySamuli Naamanka and implemented on the wall of theramp in graphic concrete.

Nousukierre - Stockmann rampsI have a very challenging task, when the architect PekkaLaatio invited me to design artwork Kalevankatu StreetStockmann parking hall entrance into the ramps. Stock-mann is main marketplace in the city of Helsinki. The idea that the future of Stockmann parking hall run-ning through the work of art seemed fine. From there torun, and turn Mannerheimin the road - drive it through thework of art! Graphic concrete technology was an appropriate andsustainable in this location. Numerous draft stages afterhead and submit an abstract intermediate terrain. Somet-hing had to be at the same time, merging with the city andbring the mind within the group Stockmann. The work willtake a period of aesthetic wear. Graphic surfaces, whichreflects the Stockmann’s beautiful and functional interiorarchitecture, perhaps the most beautiful and most sensiti-ve inner parts - the spiral stairs. More information: SamuliNaamanka, Reseptori Oy, gsm, +358 41 5282698,[email protected]

13

14

15

16

Grap

hic

Conc

rete

/ Ju

tta T

eliv

uo

Gra p

h ic

Con c

rete

/ J u

tta T

e liv

u oSa

mu l

i Na a

ma n

kaSa

mu l

i Na a

ma n

ka

13 - 16Nousukierre -taideteos samanaikaisesti sekä sulautuukaupunkikuvaan että tuo mielleyhtymän Stockmanniin.Graafisen betonin menetelmällä toteutetut betoniele-mentit kestävät kulutusta sekä sopetuvat ympäristöönsä.

BET0903 s68-78 Keskuskatu 28.10.2009, 15:1378

3 2009 79

Tampereen Messukylässä asuvan Jussi Mattilantyöpöytä oli liki 20 vuotta kodin tuntumassa Her-vannassa, Tampereen teknillisessä yliopistossa.Elokuun alusta lähtien päivittäinen työmatka onsuuntautunut huomattavasti kauemmaksi: Helsin-kiin Unioninkadulle, jossa hän aloitti Suomen Beto-niyhdistys ry:n varatoimitusjohtajana. Vuodenvaih-teessa hän vastaanottaa Klaus Söderlundilta Beto-niyhdistyksen toimitusjohtajuuden.

Jussi suhteuttaa heti alkuunsa toimittajan kau-histelun pitkistä työpäivistä. Aamuherätys tosin ontuntia aikaisempi, mutta toisaalta junassa työmat-kalaisille varatussa vaunussa matkustaminen onhyvää työskentelyaikaa. Kotona Jussi kertoo ole-vansa usein jopa aikaisemmin kuin Hervannastatullessaan. ”Siellä näet oli niin helppo viipyä ja teh-dä aina vielä tuo yksi juttu …”

Helsinginreissut ovat aikaisemminkin olleet vä-hintään jokaviikkoisia sekä työn että luottamusteh-tävien takia, asiantuntijatehtävissä ja luennoitsija-na. Luottamustehtävistä näkyvin on ollut Julkisivu-yhdistyksen hallituksen jäsenyys ja lähes viisi vuot-ta kestänyt puheenjohtajuus. Hän on myös FISEOy:n Korjauspätevyyksien arviointilautakunnan pu-heenjohtaja.

JUSSI KOTIUTUI TAMPEREELLEPorilainen Jussi muutti Tampereelle vuonna 1985aloittaessaan opiskelut silloisessa Tampereen tek-nillisessä korkeakoulussa. Opiskelusuunnan valin-ta oli Jussin mukaan luonteva, vaikkei hänellä ra-kentamiseen ”sukurasituksia” ollutkaan. Isä tosinvapaa-aikanaan rakensi jatkuvasti, joten Jussikintuli rakentamisen kanssa sinuiksi. RakentamisessaJussia viehätti ja viehättää käytännönläheisyys,siinä näkee käsiensä jäljen. Opiskelukaupungin va-linnassa puolestaan hyppy Tampereelle tuntui hel-pommalta kuin Otaniemeen.

Pääaineekseen hän valitsi ensin rakennusstatii-kan. ”Jonka sitten nopeasti vaihdoin astetta käy-tännönläheisempään rakennesuunnitteluun. Siinäpystyi perehtymään myös talonrakentamistekniikantaitoihin, kuten eristysrakenteisiin ja pitkäaikais-kestävyyteen.”

Tampereen opiskelusysteemiä hän kiittelee laa-ja-alaisuudesta: ”Opiskelija ei ole niin sanotustiprofessorikohtainen, vaan tutkintoa suoritettaessatulevat tutuksi keskeiset talonrakentamisen alueetpohjarakennuksesta lähtien.”

Diplomi-insinööriksi Jussi valmistui jo 1991,vaikka opiskeluaikana oli vuoden armeijankin lei-

vissä. ”Kesätöissä tietysti raksalla ja loppuvai-heessa töissä myös varsinaisen opiskelun lomassa.80-luvun loppupuolen kuumana aikana töistä ei ol-lut pulaa. Hyvät liksatkin houkuttelivat, ei tarvinnutkituuttaa pelkällä opintorahalla”, Jussi muistelee.

Tällä hetkellä opiskelijoiden tilanne on varsin eri-lainen: ”Opiskeluajat ovat kovasti venähtäneet,osaksi juuri sen takia, että työssäkäynti opiskelunohella on ollut niin yleistä.

Jussin mielestä on hyvä, että jokainen voi päät-tää valmistumistahtinsa itse: ”Työelämässä am-mattitaito yleensä kasvaa, eikä opiskelujen pitkitty-minen syö merkittävästi yliopiston resurssejakaan.”

HENKILÖKUVASSA JUSSI MATTILA

Betoni -lehden henkilögalleriassa on haastateltavanatekniikan tohtori Jussi Mattila (s. 1966 Porissa).

1Jussi Mattilan mukaan tutkijan työ mielletään usein sel-laiseksi, että hänellä on ”jokin projekti”. ”Kun teimme kol-legojen kanssa perinnönjakoa TTY:ssä, kertyi projekteja,jotka olivat joko keskusteluissa, jotka oli jo sovittu tai jot-ka olivat työn alla yhteensä noin 25. Määrä oli itsellekinyllätys.”

1

Mar

itta

Koiv

isto

BET0903 s79-81 HenkilokuvaUusi 26.10.2009, 21:4879

3 200980

KORJAUSRAKENTAJAA KIINNOSTAAMYÖS UUDISRAKENTAMINENDiplomityön Jussi teki kiviainesjulkisivujen tutki-mus- ja dokumentointimenetelmistä. Jussilla, ku-ten niin monella muullakin, juuri diplomityön aihe-valinta viitoitti tulevaa uraa. ”Minullakin se oli ai-kalailla sattumasta kiinni. Professori Lauri Mehtollaoli tarjolla kaksi aihetta, joista toinen, betoniteolli-suuden teräsosat, tuntui äkkiseltään juuri rakenne-suunnittelijalle oikealta aiheelta.”

Yön yli nukuttuaan mieli kuitenkin muuttui: ”Tulisellainen hetkellinen älynpuuska, että korjaami-seen liittyvä aihe on tulevaisuuden juttu. Valinta onmyös pitkälti linjannut omaa uraani. Kun olen itseollut ohjaamassa monia diplomitöitä, olenkin koros-tanut aihevalinnan merkitystä tulevalle työuralle.”

Jussia ei oma aihevalinta ole harmittanut. Hä-nellä on diplomityön jälkeen riittänyt puhtia ensinlisensiaattityön, vuonna 1995 ja vielä väitöskirjan-kin tekemiseen vuonna 2003. Jatko-opinnot eivätdiplomityövaiheessa tosin pälkähtäneen edes pää-hän: ”Ajatuksena oli koko ajan hakeutua diplomi-työn valmistuttua töihin insinööritoimistoon. Toisinkävi: TTY:ssä, silloisessa TTKK:ssa oli tarjolla niinmielenkiintoisia töitä, että työnhaku muualle jäi.”

Matti Pentti pestasi Jussin TTKK:n historian ta-lonrakennustekniikan projektitutkija numero kak-koseksi. Tuota pestiä eri muodoissa, viimeksi kor-jausrakentamisen tutkimusryhmän vetäjänä, hänjatkoi sitten liki 20 vuotta. ”Se oli samalla aitio-paikka, jossa näki ammattimaisen tutkimuksen ke-hityskaaren.”

Jussin cv kertoo, että TTKK-TTY-aikana hän ontoiminut lukuisissa rakennusmateriaalitekniikkaan,rakennesuunnitteluun, korjausrakentamiseen ja ra-kennusten elinkaaritekniikkaan liittyvissä, pääosinyritysten ja muun elinkeinoelämän rahoittamissatutkimus- ja tuotekehityshankkeissa. Hänen erityis-osaamistaan ovat rakenteiden elinkaaritekniikka,betonirakenteiden vaurioituminen ja korjausmene-telmät sekä rakenteiden kunnon tutkiminen.

Jussi tunnustautuu ilman muuta korjausrakenta-jaksi. Muttei pelkästään, sillä omien sanojensa mu-kaan hänellä on sellainen geenivirhe, että ”olenkiinnostunut kaikesta”, myös uudisrakentamisesta,josta siitäkin on ollut lukuisia projekteja TTY-aikana.

HAASTEITA PITÄÄ OLLA”Tutkijaluonne”, hän arvioi itseään ja kertoo huo-manneensa, että kipinä syttyy, kun edessä on rutii-nitehtävän sijasta jokin haaste. Näitä haasteita

ovat olleet myös sekä lisensiaattityö että väitös-kirja. ”Kun tutkijatyö korkeakoululla alkoi, aika no-peasti, taisi olla kyse vain kuukausista, heräsi ute-liaisuus lisensiaatintutkinnon suorittamisesta.Sitä tehdessä ei puolestaan ollut lainkaan mieles-sä jatko tohtorintutkintoon. Tuntui että rima siihenon aivan liian korkealla, en siihen pystyisi.”

”Mutta lisensiaattityön valmistuttua ei tainnuttaaskaan mennä kuin viikkoja, kun ajatus väitöskir-jasta muuttui todelliseksi”, Jussi muistelee hy-myillen. ”Haasteet, joissa voi painia samalla itse-ään vastaan, ovat mieluisia.” Sellainen haaste onBy-pestikin, tehtävä jonka kaltaista ei aikaisemminollut tullut eteen.

TTY:stä lähteminen ei uudesta haasteesta huoli-matta ollut helppoa: ”Siellä jokainen hanke olimielenkiintoinen. Koko ajan myytiin ja tehtiin sel-laista jota ei entuudestaan osattu. Sai myös tehdätöitä äärimmäisen hyvän porukan kanssa, hyvässätiimissä”, Jussi summaa.

Itselle mieluisana työskentelytapana Jussi pitääjuuri tiimityöskentelyä. Useammat aivot ovat hänenmukaansa tehokkaammat kuin yhdet. Itse tutkimuk-sessa hän peräänkuuluttaa laaja-alaisuutta:”TTY:ssä periaatteena oli, ettei tutkimusta tehdäyksisilmäisesti pelkästään yhdestä näkökulmasta.”

Tutkijan työn raamittaminen ei ole ihan helppoa,se riippuu paitsi tutkittavista asioista myös henki-löistä: jotkut ovat erakkotutkijoita, jotkut porukas-sa tekijöitä. TTY:n tutkijatiimeissä on Jussin mu-kaan ilahduttavasti monenlaisia tutkijoita, myösniitä jotka ovat valmiita pistämään itsensä peliinheittäytymällä mukaan julkisiin keskusteluihin. Se-hän ei ole perinteiselle tukijaluonteelle ominaista.Ennemminkin perinteistä on sanoa, että ei tämäole ihan varmaa vielä, vaan pitää vielä tutkia lisää.

VALVEUTUNUT TILAAJAVARMISTUU PÄTEVYYDESTÄJulkisivuyhdistyksen puheenjohtajana Jussilla onsiis viides ja omien sanojensa mukaan viimeinenvuosi menossa. Yhdistys, jolla ei ole lainkaan pal-kattua henkilökuntaa, työllistää puheenjohtajaavarsin paljon. Jussi antaa kehuja yhdistyksen halli-tukselle, joka hänen mukaansa on toiminut hyvänäideageneraattorina, josta puheenjohtajakin on voi-nut aiheita ammentaa.

Korjaaminen on Jussin mukaan pätevyyksienkannalta uudisrakentamista hankalampi alue, kos-ka se on niin laaja-alaista. Henkilöpätevyyttä onvaikea todeta senkin takia, ettei korjausrakentami-

sen koulutusta oikeastaan ole kovin suurta määräämissään tutkinnossa. RIA:n sihteeröimässä FISE:nlautakunnassa on määritelty kosteusteknisen kun-totutkijan ja korjaussuunnittelijan pätevyydet sekämuurattujen rakenteiden ja rappausten kuntotutki-jan ja korjaussuunnittelijan pätevyydet.

Betonirakentamisessa pätevyyksien toteaminenon jo vakiintunutta toimintaa ja tilaajat osaavat nii-tä myös vaatia: By:ssä on betonirakenteiden korja-ussuunnittelijan ja työnjohtajan ja niihin liittyvänkuntotutkijan pätevyydet, erikseen rakennuksille jasilloille.

Mistä uudet korjauspuolen pätevyydet saisivatsamanlainen draivia? ”Valveutuneelta tilaajalta”,Jussi vastaa.

”Pätevyyksien vaatiminen on kiinni tilaajien ak-tiivisuudesta. Jollei pätevyyksillä ole kysyntää, einiitä kukaan hankikaan. Karrikoidusti voi todeta,että mikään tuote tai palvelu ei kehity sen fiksum-maksi kuin tilaajansa.”

Tilaajien kouluttaminen on Jussin mukaan isohaaste. ”Uusi rakennusalan lainsäädäntöhän lopul-ta kuitenkin vierittää kaiken vastuun rakennushank-keeseen ryhtyvälle. Tuntuu, että sitä vastuuta voisija pitäisi jakaa sinne ketjuunkin.”

EU:N COST-YHTEISTYÖ ONTEHOKASTA TIEDONVAIHTOAJussi on ollut mukana myös monissa kansainväli-sissä rakennusalan projekteissa. Erityisen hedel-mällisenä hän pitää eurooppalaista COST “Europe-an Cooperation in the Field of Scientific and Techni-cal Research” -yhteistyötä. Se on EU:n rahoittamayhteistyömuoto, joka kustantaa osallistuvan asian-tuntijan matkakuluja ja seminaarijärjestelyjä.

Periaatteessa kuka tahansa saa esittää komissi-olle COST-teemaa. Hanke voidaan perustaa, jossitä kannattaa vähintään kolme jäsenvaltiota, jajos komissio pitää hanketta unionin kannalta pe-rusteltuna. Perustettuun hankkeeseen voivat sittenosallistua kaikki halukkaat jäsenvaltiot. Ideana onse, että jokainen tulee hankkeeseen omalla rahoi-tuksellaan. COST ei siis rahoita tutkimusta, vaanyhteistyötä.

Kun jokaisella on hankkeessa omat rahat, tutkijateivät kilpaile keskenään rahoituksesta, vaan saavatyhteistyöstä lisäosaamista itselleen. ”Hankkeissasaa fantastisen katsauksen siitä, mitä asiantuntijatkulloisestakin aiheesta tutkivat ja tietävät. Hankkeis-sa on nimittäin mukana myös alalla toimivia eturivinkonsultteja ja jopa kehityshakuisia urakoitsijoita.”


3 2009 81

COST on Jussin mukaan syyttä jäänyt taustalle,puhutaan vain EU:n puiteohjelmista. ”Kieltämättäniissä liikkuu satoja miljoonia euroja. Näiden hank-keiden hakua pieni organisaatio ei voi edes ajatella.Toki itsekin TTY:ssä olin mukana varsinaisissa EU-hankkeissa, mutta niiden byrokratiasta ei jäänyt ko-vin hyvä maku. Tutkimuksen osuus on harmittavanpieni verrattuna byrokratiaan. Lisäksi EU-puiteohjel-massa menestyminen edellyttää yleensä sitä ettätutkimisesta suuri osa on sellaista jota teema vaatii.Mielekkään tutkimuksen osuus voi olla kovin pieni.”

Jussin COST-hankkeista kaksi liittyi suoraan hä-nen lisensiaattitutkimukseensa ja väitöskirjaansa,joissa tutkittiin betoniterästen korroosiota. ”Itselle-ni COST-ryhmä oli todella hyvä sparrausryhmä. Nii-den jälkeen olin mukana esijännitettyjen rakentei-den uudet materiaalit -ryhmässä. Siinä TTY:llä eiollut omaa hanketta, mutta olin mukana johtoryh-mässä. Nyt meneillään on hanke, jonka teemana onkestävän kehityksen mukainen rakentaminen. Se onmitä suurimmassa määrin korjaamista; miten pide-tään olemassa oleva rakennuskanta kunnossa jakäytössä”, Jussi kertoo.

VAIN IGLU ON YKSIAINEINEN RAKENNUSKorjausrakentaminen, julkisivut ja betoni ovat mää-ritelmiä, joiden alle Jussin työurasta voi ryhmitelläison osan. Yksisilmäisyys sekä rakentamisessa ettämateriaaleissa on kuitenkin se, jota hän haluaavälttää. ”Oikea materiaali oikeaan paikkaan” -hoke-maa ei hänen mukaansa ole mitään syytä muuttaa.Ainoa yksiaineinen rakennus, joka on laajemmassakäytössä, on hänen mukaansa iglu.

Hän pitää rakennusteknisenä itsemurhana, jossamaa tuotetta yritetään soveltaa kaikkiin mahdol-lisiin paikkoihin. ”Valitettavasti sellaisiakin toimi-joita on.”

Betoniyhdistyksen vetäjäksi on hänen mukaansasikäli helppo tulla, että betonia käytetään rakenta-misessa valtavasti. ”Olen täysin vakuuttunut ettätilanne on samanlainen myös jatkossa. Ei ole näky-vissä sellaisia materiaaleja, jotka pystyisivät kor-vaamaan massiivisen betonin rakenteille asetetta-vissa toimivuustavoitteissa esimerkiksi ääneneris-tyksen tai hyvän sisäilman suhteen.”

Jussi uskoo, että hybridit, kahden materiaalin yh-distäminen, hitaasti mutta varmasti yleistyvät myösrakentamisessa. Betonin ja teräksen liittoahan ku-kaan ei edes kyseenalaista. Esimerkiksi kuitubeto-nilla Jussi uskoo olevan paljon mahdollisuuksia, joi-ta ei vielä hyödynnetä. Kuitubetonin käyttäytymi-

sessä on hänen mukaansa vielä tutkittavaa. Ohjeis-tukseen on luvassa uusia eväitä, kun By:ssä parai-kaa tekeillä oleva kuitubetoniohje valmistuu.

YHTEINEN MAALIBy:n ydintehtävänä Jussi näkee sen, että järjestönpitää pystyä tuottamaan sekä henkilö- että yhteisö-jäsenilleen lisäarvoa, hyötyjä. ”Yhdistyksenhäntäytyy lunastaa olemassaolonsa oikeutus toimin-nallaan.”

By:n kaltaisessa yhdistyksessä se hyöty voi jaonkin Jussin mukaan myös sellaista, jotka jäsenistöei suoraan miellä yhdistyksen ansioksi. Tärkeäksiasiaksi hän nostaa mm. By:n laajan koulutustarjon-nan. ”Toki se on maksullista koulutusta, mutta il-man By:tä sitä koulutusta ei olisi joiltakin osin ehkätarjolla lainkaan.”

Hän iloitsee myös By:n arvostetusta asemasta,josta kertoo sekin, että alan parhaat voimat ovatkautta vuosien olleet valmiita tekemään talkootyö-tä yhdistyksen luottamustehtävissä.

By:n tuloista vain noin 5 % tulee jäsenmaksuista,muita tulonlähteitä ovat koulutus ja erilaisten tuot-teiden, kuten julkaisuiden myynti. Jatkossa Jussitoivoo yhdistyksen pystyvän tarjoamaan jäsenilleenmyös näkyvämpiä jäsenetuja.

By:n toimisto on ollut jo useita vuosia Unionin-katu 14:n toisessa kerroksessa. Betonikeskukses-sa toimivat samoissa tiloissa Betoniyhdistys, Suo-men Betonitieto Oy ja RakennustuoteteollisuusRTT:n betoniteollisuustoimiala.

Jussi uskoo, että organisaatioiden yhteistyötävoidaan lisätä vielä entisestäänkin. ”Henkilöjär-jestön ja teollisuuden intressit ovat suurella pens-

selillä maalaten samanlaiset, vaikka eroja yksityis-kohdissa tietysti onkin. Molempien intressinä onedistää betonin teknistaloudellista ja oikeaa käyt-töä. Bisneksessä katsotaan asioita luonnollisestihieman lyhyemmälläkin jänteellä; ei sellainen on-nistu että yritys syö kassan tyhjäksi ja menee kon-kurssiin sen takia, että 10 vuoden päästä olisi odo-tettavissa jokin hieno maali.”

ITSE TEHTY KIVITALOJussin utelias mieli ja valmius kokeiluihin näkyyharrastuksissakin. Liikkuminen on mieluista, mara-toneja hänelle on kertynyt jo useita. Kuluneena ke-sänä Jussi juoksi perinteisen Tukholman maratoninlisäksi myös Helsinki City -maratonin. Siinä Jussikokeili juoksemista ilman neste- ja hiilihydraatti-tankkausta. Hän halusi testata onnistuuko välttä-mään tankkaus-laihdutus-rumban. ”Ei toiminut, 35kilometrin kohdalla se löi kynsille ja aika painui3.20:een”, Jussi kertoo.

Jussin 2000-luvun alun hyötyliikkumisesta pitipuolestaan huolen omakotitalotyömaa Messuky-lässä. Kivitalo valmistui pitkälle omin käsin muura-uksia ja laatoittamisia myöten.

Hän kertoo vaimon joskus huomauttaneen, ettäpitäisi välillä rentoutuakin. ”Minä rentoudun teke-mällä; rentoutuminen on sitä että saa tehdä sitämitä haluaa”, Jussi naurahtaa.

Varsin miesvaltaisen betonimaailman vastapai-noksi Jussilla on kotona selvä naisenemmistö: kol-me peruskouluikäistä tytärtä ja projektipäällikkönärakennuttamistehtävissä työskentelevä diplomi-insinöörivaimo.

Sirkka Saarinen

2Jussi Mattilalle mieluisinta liikkumista on hyötyliikunta.Oman talon rakentamisprojektin jälkeen hänellä on vii-meiset neljä vuotta ollut aikaa myös hyödyttömälle liikun-nalle, joksi Jussi laskee maratonjuoksut. Niitä on juostu-na jo varsin monta, tuoreimpana Helsinki City Marathonelokuussa 2009.

2

Juss

i Mat

tilan

kot

ialb

umi


82 betoni 3 2009

by 43BETONINKIVIANEKSET 2008

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Betonin kiviainekset by43/2008korvaavat ohjeet by43/2007. Uudetohjeet vastaavat sisällöltään pitkältiaikaisempaa ohjetta. Tärkein muutoskoskee vaadittavien ominaisuuksientestaustaajuuksia kiviainetta tuotet-taessa.

Ohjeet on laadittu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana.Vaikka ohjeet perustuvat yllämainit-tuihin SFS-EN standardeihin, on näi-den ohjeiden vaatimustaso jossainmäärin niissä esitettyä korkeampi javastaa pääpiirteissään by43/2001ohjeen tasoa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämänohjeen vaatimukset täyttävä tuotetäyttää myös CE-merkin asettamatvaatimukset.

64 s., 43 euroa

by 50BETONINORMIT 2004

248 s., 84 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

Kun betonin eurooppalainen standar-di SFS-EN 206-1 astui voimaan 2004,aiheutti se betoninormien perinpoh-jaisen uudistumisen. Tällöin normitsaivat myös uuden numeron ja niistätuli Betoninormit BY 50 2004.

Normeista on tämän jälkeen otettukaksi lisäpainosta, joihin kumpaankinon tehty pieniä, lähinnä kirjoitusvir-heitä korjaavia muutoksia. Tähän ke-väällä 2009 ilmestyneeseen kolman-teen lisäpainokseen tulleet muutok-set ovat selvästi suurempia.

Seuraavassa tärkeimmät uudistuk-set:

• Normiin liitettiin ohjeet, mitenbetoninormeja tulee soveltaa betoni-rakenteiden suunnittelussa eurokoo-dien tultua voimaan.

• Eri rasitusluokissa sallittuihin se-menttilaatuihin ja seosaineiden enim-mäisannostuksiin on tullut lisäyksiä.Seosaineiden yhteiskäytössä tarvitta-vat laskentakaavat uudistuivat sekätarkentuivat.

• Vaatimukset pakkassuolarasite-tuille betoneille uudistettiin sekä be-tonin koostumus- että pakkasenkestä-vyysvaatimusten suhteen.

• Itsetiivistyvä betoni sai lisäoh-jeet.

• Seosainevaatimukset pohjautu-vat nyt eurooppalaisiin seosainestan-dardeihin.

Lisäksi esitystä on selkeytetty mm.betoniperhevaatimusten esittämises-sä.

BET0903 s82-83 Kirjat 26.10.2009, 20:3382

betoni 3 2009 83

12 s., 8 euroa

MUOTTITYÖNTURVALLISUUS

33 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 09– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut -hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

Valmisbetonia 50 vuotta on kertomuskaupallisen valmisbetonitoiminnanaloittamisesta Helsingin Taivalsaa-resta ja pääkaupunkiseudulla. Varsinpian valmisbetonitehtaita perustettiinympäri Suomea maakunnan kasvu-keskuksiin.

Vuonna 2007 Suomessa oli 27 jär-jestäytynyttä valmisbetoniyritystä,joilla oli 127 tehdasta. Tehtaissa val-mistettiin lähes 2,9 miljoonaa kuutio-metriä betonia rakentajien tarpeisiin.

VALMISBETONIA50 VUOTTA

– VALMISBETONITEOLLISUUS SUOMESSA 1958 - 2008

84 s., 30 euroa

Suomalainen valmisbetoni täytti 50 vuottavuonna 2008. Noin tuhannen henkilön voi-min toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

Muottityön turvallisuus -julkaisun ta-voitteena on auttaa huomaamaanmuottityön työturvallisuuteen liittyvätriskitekijät ja näin estää tapaturmiensynty.

Ohje on tarkoitettu ensisijaisestityönjohdon, urakoitsijoiden, suunnit-telijoiden ja muottityöntekijöidenkäyttöön.

Tilaukset:Suomen Rakennusmedia OyPL 381 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 - 129 91fax 09 - 1299 [email protected]

BET0903 s82-83 Kirjat 26.10.2009, 20:3483

3 200984

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

1-LUOKAN BETONITYÖN-JOHTAJAN JA 1-LUOKANVALMISBETONITYÖNJOHTAJANPÄTEVÖITYSKOULUTUS11.11.2009 - 11.02.2010

11. - 13.11.2009 1. jakso08. - 10.12.2009 2. jakso12. - 14.01.2010 3. jakso09. - 11.02.2010 4. jaksoHELSINKI (PAIKKA AVOIN)

1-luokan betonityönjohtajan kurssion tarkoitettu ensisijaisesti betoni-työnjohtajille ja betoniteollisuudenvalmistus- ja käyttöpäälliköille sekätyönjohtajille.

Kurssilla omaksutaan luentojen,harjoitusten ja itseopiskelun avulla 1-luokan betonityönjohtajan pätevyy-den edellyttämät asiat. Kurssille voi-vat osallistua myös henkilöt, jotka ei-vät aio hakea 1-luokan betonityönjoh-tajan pätevyyttä, mutta tarvitsevattyössään laaja-alaista tietoa betoni-rakentamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisestivalmisbetonilaitoksissa toimiville be-tonin valmistuksesta vastaaville työn-johtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen mo-lempien kurssien yhtäaikainen suorit-taminen ei ole mahdollista.

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y.,Rakennusinsinöörien Liitto RIL jaRakennusmestarit ja -insinöörit AMKRKL

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:RKL/Merja Salomaa,puhelin (09) 8770 6512,[email protected]

BETONIN PERUSKURSSI

26.-27.11.2009KOKOUSHOTELLI RANTAPUISTO,HELSINKI

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

Lisätiedot kurssin sisällöstä:Risto Mannonen, puhelin 040 900 3578,[email protected]

Ilmoittautumiset 18.11. mennessä:[email protected]

BETONILATTIA-– PINNOITUSTYÖNJOHTAJA

PÄTEVÖITYMISKURSSI NRO 2– TYÖNJOHTAJA

PÄTEVÖITYMISKURSSI NRO 10

02. - 04.12.2009 kurssipäivät22.1.2010 lopputenttiGUSTAVELUND KOKOUSHOTELLI,TUUSULA

Betonilattiapinnoitustyönjohtajilla onkaksi ensimmäistä päivää (2.-3.12.2009) ja betonilattiatyönjohtajillakaksi viimeistä päivää (3.- 4.12.2009).

Kurssi sisältää betonilattiatyönjoh-tajan pätevyyden saamisen edellytyk-senä olevat betonilattioiden valmis-tukseen liittyvät tiedolliset asiat, joi-den omaksuminen tarkistetaan kirjal-lisessa lopputentissä..

Kohderyhmät: betonilattiatyönjoh-tajat, rakennuttajat, työpäälliköt, be-toni- ja raudoitustyönjohtajat, työ-maamestarit ja vastaavat mestarit.Kurssia suositellaan myös esim. suun-nittelijoille ja valvojille betonilattioi-hin liittyvän uusimman tiedon hankki-miseksi.

Osanottajille lähetettävän ennak-kotehtävän vuoksi ilmoittautumisetviimeistään kahta viikkoa ennen kurs-sin alkamista.


Lisätiedot kurssin sisällöstä ja be-tonilattioiden pinnoitustyönjohtajanja betonilattiatyönjohtajan pätevyyk-siin liittyvistä asioista:Jussi Mattila, puhelin 0400 637 224,[email protected] Tolonen, puhelin 040 900 3579,[email protected]


BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSJA RAKENNUSFYSIIKKA– PÄTEVÖITYMISKURSSI NRO 14

18. - 19.01.2010 1. ja 2. kurssipäivä08. - 10.02.2010 3., 4, 5. kurssipäivä16.03.2010 lopputentitKONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

Kurssin kaikki viisi päivää 18.-19.1. +8.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöil-le, jotka aikovat hakea FISE.n totea-maa betonirakennusten a-vaativuus-luokan kuntotutkijan tai betoniraken-nusten A-vaativuusluokan korjaus-suunnittelijan pätevyyttä.

Neljä viimeistä päivää 19.1 + 8.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka aikovat hakea FISE:n toteamaabetonirakenteiden korjaustyönjohta-jan pätevyyttä.

Kolme keskimmäistä päivää 19.1 +8.-9.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka aikovat hakea FISE:n toteamaasiltojen korjaussuunnittelijan tai kor-jaustyönjohtajan pätevyyttä.

Puolitoista viimeistä päivää 9.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka haluavat täydentää rakennusfy-siikan peruskoulutusta vastaamaanRakMK A2:ssa esitettyjä vaatimuksia.Rakennusfysiikan tentin suorittami-nen on vaatimuksena kaikissa betoni-rakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.


Lisätiedot kurssin sisällöstä ja ko.pätevyyksiin liittyvistä asioista:Jussi Mattila, puhelin 0400 637 224,[email protected]


Ennakkoon ilmoittautuneille(16.11.2009 mennessä) myönnetään10 % alennus kurssin osallistumis-maksuista. Alennus ei koske tentti-maksua.

BET0903 s84-85 Kurssit 28.10.2009, 14:4584

85betoni 3 2009 85

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2010

Betonitieto jatkaa vuoden 2010 aika-na eri paikkakunnilla betonirakenta-miseen liittyviä maksuttomia koulu-tus- ja infotilaisuuksia arkkitehdeille,kaavoittajille, rakennusvalvonnoille,suunnittelijoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja maksuttomia koulutus-tilaisuuksia voi tilata arkkitehti SAFAMaritta Koivistolta,puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja:Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

by

Stipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

Asun

to O

y He

lsin

gin

Arab

ianv

i l lat

– A

RK-H

ouse

Ark

kite

hdit

Oy

09VUODEN BETONIRAKENNE 2009– JULKISTAMINEN JA– SEMINAARI

28.1.2010DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien. Kilpailutuo-mariston jäsenet: Suomen Arkkitehti-liitto, Suomen Betoniyhdistys, Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit, SuomenRakennus-insinöörien Liitto, RT Beto-niteollisuus sekä lehdistön edustaja.

Julkistamis- ja cocktail-tilaisuussekä betonirakennepäivään liittyväkoulutus-seminaaripäivä pidetään28. tammikuuta 2010 Dipolissa, Es-poossa.

Tilaisuuden vierailevana arkkiteh-tiluennoitsijana on muun muassaarkkitehdit Bernhard Marte ja StefanMarte Itävallasta.

Seminaarin ohjelma löytyywww.betoni.com -sivuilta marras-kuun 2009 lopussa.

Lisätietoja:www.betoni.com/Vuoden Betonirakenne 2009

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI– PÄTEVÖITYMISKURSSI 2010

26. - 28.1.2010 I-KURSSIJAKSO16. - 19.2.2010 II-KURSSIJAKSO09. - 11.3.2010 III-KURSSIJAKSO26.3.2010 LOPPUTENTTIKONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

Tavoite:Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta. Kurs-sin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaanhenkilöllä on Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Lisätiedot kurssin sisällöstä ja be-tonilaborantin pätevyyteen liittyvistäasioista:Risto Mannonen, puhelin 040 900 [email protected]


Lisätietoja : www.marte-marte.commarte.marte architekten on suunnitellutainutlaatuisia rakennuksia erityisesti Län-si-Itävallassa Vorarlbergin alueelle. Ym-päristön ja ulkotilojen ehjä dynamiikkajatkuu sisätiloissa.

BET0903 s84-85 Kurssit 28.10.2009, 14:4585

3 200986

SUUTARISENBETONITALOENNÄTYSTIIVIS

Suutarinen Yhtiöt on tuonut markki-noille energiaa säästävät betoniele-menttirakenteiset passiiviomakotita-lot. Ensimmäinen pientalo on viimeis-telyvaiheessa Mäntyharjulla.

Talon ulkoseinässä on betonisand-wich- elementit, joissa on 250 mmpaksu polyuretaanilämmöneriste. Sei-nän U-arvo on alle 0,1. Yläpohjaraken-ne on tehty SPU-Systems Oy:n kehit-tämistä Passiivikatto-elementeistä,jotka on koottu kertopuupalkeista japolyuretaanilevyistä tehtaalla.

Talon ikkunat ja ovet on toimittanutSkaala Ikkunat ja Ovet Oy, lattialäm-mityksen Uponor Oy ja ilmanvaihtojär-jestelmän Enervent Oy.

VTT on mitannut talon tiiveyden jan50- ilmanvuotoluvuksi saatiin 0,09 1/h. Yleinen tavoite passiivitalojen tii-veydelle on 0,6. ”Kyseessä on Suo-men tiivein ja tiettävästi myös maail-man tiivein talo”, toteaa VTT:n tutkijaAntti Nikkanen.

Huipputiiveys on saatu aikaan huo-lellisella suunnittelulla ja toteutuksel-la. Polyuretaanieriste kiertää yhtenäi-senä yläpohjasta seinään ja edelleenseinästä alapohjaan. Vaipan läpime-not on minimoitu. Ilmakanavisto ja

ERISTERAPATTUJENBETONIELEMENTTIULKO-SEINIEN ILMAÄÄNEN-ERISTÄVYYDESTÄEristerapattuja ulkoseiniä kehitettä-essä vähemmälle huomiolle on jäänytse, että sandwich-elementtejä sel-västi kevyempinä ne vaikuttavat lii-kennemelualueilla ulkoa sisään pyrki-vän melun määrään ja huoneistojenväliseen ääneneristävyyteen. JussiRauhalan eristerapattuja ulkoseiniäkoskevassa diplomityössä on selvitet-ty kirjallisuuden perusteella eristera-patun ulkoseinärakenteen ilmaää-neneristävyyteen sekä sen kauttahuoneistojen välillä tapahtuvaan si-vutiesiirtymään vaikuttavat oleellisettekijät.

Diplomityössä on määritetty raken-nuksen ulkovaipan ääneneristysmitoi-tuksen lähtötiedoksi eristerapattujenulkoseinärakenteiden ilmaääneneris-tyslukuja liikennemelua vastaan. Li-säksi diplomityössä on arvioitu ulko-seinärakenteen kautta tapahtuvaa si-vutiesiirtymää ja laadittu rakenne-suunnittelua varten käytännöllinenohje eristerapatun ulkoseinäraken-teen valinnasta sivutiesiirtymästäjohtuvien huoneistojen välisten ää-neneristysongelmien välttämiseksiasuinkerrostaloissa. Tutkimuksen tu-loksia on hyödynnetty Rakennusteolli-suus RT:n betonirakenteisten asuinra-kennusten äänitekniikan täydentävänsuunnitteluohjeen laadinnassa.

Diplomityön tekeminen tästä ai-heesta oli mahdollista SBK-säätiönmyöntämän apurahan turvin. Profes-sori Ralf Lindberg ja tekniikan lisensi-aatti Mikko Kylliäinen toimivat diplo-mityön tarkastajina, Kylliäinen olimyös diplomityön ohjaaja.

Diplomityö on julkaistu Tampereenteknillisen yliopiston rakennusteknii-kan laitoksen rakennetekniikan yksi-kön tutkimusraporttina: Rauhala, J. jaKylliäinen M. Eristerapatun betonisei-nän ilmaääneneristävyys, tutkimusra-portti 142, 119 s. + 83 liites.

RUDUS PERUSTITURVAPUISTON

Rudus Oy avasi syyskuun 2009 lopussaEspoon Ämmässuolla Euroopan ensim-mäisen rakennusalan työturvallisuu-den käytännön harjoituksiin perustu-van turvapuiston. Se on innovaatio työ-turvallisuusrintamalla. Ruduksen ta-voitteena on turvapuiston rakentami-sen myötä saavuttaa yhtiön oma ”nollatapaturmaa, ei kuolemantapauksia”-turvallisuustavoite ja samalla osaltaanauttaa koko rakennusalaa Suomessapääsemään eroon työtapaturmista jatapaturmaisista kuolemista.

Ruduksessa on tehty pitkään mää-rätietoista työtä työturvallisuuden pa-rantamiseksi ”nolla tapaturmaa”-ta-soon. Yhtiön välitavoitteena on vuon-na 2009 enintään viisi tapaturmaamiljoonaa työtuntia kohden sekä nou-su maailmanlaajuisesti toimivan emo-yhtiö CRH:n Euroopan yritysten tapa-turmatilastojen häntäpäästä. Ruduk-sen palveluksessa työskentelee Suo-messa noin tuhat henkilöä.

Tapaturmien estämiseksi Ruduk-sessa tehdään paljon työtä. Rudus onmm. investoinut vuosina 2007-2008noin 5,2 miljoonaa euroa turvallisuut-ta edistäviin laitteisiin, kaluston suo-jauksiin, peruutuskameroihin, turva-valjaisiin ym. Yhtiössä siirryttiin vuon-na 2007 noudattamaan CRH:n kuutta-toista määräystä kuolemantapaustenestämiseksi. Koko henkilökunta saavuonna 2009 kaksitoista tuntia turval-lisuuskoulutusta ja jokainen tapatur-ma parannustoimenpide-ehdotuksi-neen käsitellään puhelinkokouksessatoimitusjohtajan johdolla. Turvalli-suus on olennainen tekijä kaikissapalkkiojärjestelmissä. Laitehankinnaton tehty CRH:n parhaitten käytäntöjensekä työturvallisuudesta tehtyjen pa-rannusehdotusten mukaisesti.

Idea Rudus-turvapuiston rakentami-sesta saatiin ruduslaisten tutustuessaCRH:n USA:n kiviainesalan tytäryhtiöntoimintaan.

sähköistys on asennettu katossaomalle vyöhykkeelleen lämmöneris-teen sisäpuolelle.

Talon pieni lämmitysenergiankulu-tus perustuu tehokkaasti eristäväänvaippaan, massiivisiin lämpöä varaa-viin betonisiin seinä- ja lattiarakentei-siin, ilmatiiveyteen sekä tehokkaa-seen lämmöntalteenottoon. Talosar-jan rakennusten lämmitys voidaantehdä maa- tai ilmalämpöperusteise-na. Lämpimän veden tuottoon voidaanlisäksi käyttää aurinkokeräimiä.

Pohjaltaan suorakaiteen muotoisentalon julkisivuja on elävöitetty graafi-silla betonipinnoilla sekä katoksin.Samalla katos suojaa eteläpuolen ik-kunoita kesäajan liialliselta auringon-säteilyltä.

Lisätietoja:Timo Suutarinen, toimitusjohtaja,Suutarinen Yhtiöt Oy,puh. 0400 653 701,[email protected]

2Suutarinen Yhtiöiden valmistuvan talon onsuunnitellut Arkkitehtitoimisto Tuija Mus-tonen. Talotekniikka on asennettu katossalämmöneristeen sisäpuolelle.

Julkaisun myynti TTY:n Rakenne-tekniikan yksiköstä sihteeri TerttuMäkipää, puh. (03) 3115 4804 tai Ju-venes TTY:n kirjakappa/Julkaisu-myynti, puh. (03) 3115 2351.

Lisätietoja: Jussi Rauhala, akustiik-kasuunnittelija, dipl.ins., HelimäkiAkustikot, puh. 020 7118 593,[email protected]

BET0903 s86-89 Uutiset 28.10.2009, 15:2186

87betoni 3 2009 87

“Vuonna 2009 Rudus ei Suomessaaivan yllä turvallisuustavoitteeseen-sa; elokuun loppuun mennessä on ta-pahtunut kuusi tapaturmaa miljoonaatyötuntia kohden”, toteaa Ruduksentoimitusjohtaja Lauri Kivekäs. “Mer-kittävää parannusta vuoden 2005 ta-paturmataajuudesta 31 on kuitenkintapahtunut”.

Ruduksen liiketoiminnot ovat val-misbetoni, betonituotteet, kiviainek-set, murskausurakointi ja kierrätys.Yhtiö toimii Suomen lisäksi Baltiassaja Venäjällä. Rudus-konsernin liike-vaihto oli 413,4 miljoonaa euroa vuon-na 2008.

Rudus on kuulunut vuodesta 1999lähtien irlantilaiseen CRH plc -konser-niin. CRH toimii 35 maassa ja sen pal-veluksessa on 93 500 henkilöä, jotkatyöskentelevät yli 3 700 toimipistees-sä. Konsernin liikevaihto vuonna 2008oli 20,9 miljardia euroa.

Tapaturmaisten kuolemien syytCRH:ssa olivat vuosina 2001-2008:liikkuva työkone 33 %, käyttövoimas-ta erottamisen puute 25 %, putoami-nen 20 %, muut syyt yhteensä 22 %.Tapaturmien syyt olivat CRH:ssa2001-2008: liukastuminen tai kaatu-minen 24 %, putoava tai lentävä esine17 %, käsin nostot 14 %, muut syytyhteensä 45 %.

Rudus-turvapuiston toimintaTurvapuiston rakentamisen lähtökoh-tana oli ”tekemällä oppii”. Rudus siir-si oppimisympäristön luokkahuoneis-ta ulos harjoitteluradalle ja koulutus-tapahtumaan kuuluu erottamattominaosina esimiesvalmennus sekä hyviinkäytäntöihin perustuvat turvallisuus-treenit. Yhtiön entisen betonitehtaanalueella sijaitsevaan Rudus -turva-puistoon voivat sopimuksen mukaantulla harjoittelemaan Ruduksen omanhenkilökunnan lisäksi yhtiön aliura-koitsijoitten, asiakkaitten sekä yhteis-

VUODEN 2009YMPÄRISTÖTAIDE-TEOSTA ETSITÄÄN

Ympäristötaiteen säätiö on palkinnutkunniakirjalla Vuoden ympäristötaide-teoksen tai -kohteen vuodesta 1994alkaen. Kunniakirjan on saanut keske-nään hyvin erilainen joukko teoksia jahankkeita muistomerkeistä yhteisölli-seen talvitaidetapahtumaan, tietai-teesta kaupunkitaiteeseen. Yleensäpalkitaan yksi teos. Vuonna 2008 kun-niakirja jaettiin kuitenkin poikkeuksel-lisesti kahdelle kohteelle, Aino Lou-hen ja Kaija Papun Maailman onnelli-simmalle puulle sekä Helen Evansin jaHeiko Hansenin Vihreälle pilvelle.

Ehdotuksen kunniakirjan saajastavoi säätiölle tehdä kuka tahansa yksi-tyinen henkilö tai yhteisö. Ehdokas voiolla yksi yksittäinen teos tai useam-man teoksen tai erilaisien osien koko-naisuus (esim. näyttely), prosessi taitaiteellinen teko, pysyvä tai tilapäi-nen. Kohteen tulee olla valmistunut,toteutettu tai ainakin aloitettu ennenlokakuun 2009 loppua.

Kunniakirjaa ei myönnetä taiteili-jan / suunnittelijan / työryhmän / yh-teisön tms. yleiselle taiteelliselle toi-minnalle tai ”elämäntyölle”. Lisäksivain Suomessa toteutetut kohteethuomioidaan.

Ehdotus palkinnon saajasta teh-dään säätiölle vapaamuotoisena, kir-jallisesti. Hyvässä ehdotuksessa onkohdetta koskevien perustietojen(nimi, tekijä, tilaaja/tuottaja, paikka,aika yms.) lisäksi lyhyet perustelut japaljon kuvia: valinta tehdään tulleenkuvamateriaalin perusteella. Tapahtu-maesite, lehtileike tai viittaus netti-sivuille harvoin antaa ehdokkaastasen ansaitseman kokonaiskuvan! Ku-vien ja muun materiaalin toivotaanolevan ensisijaisesti digitaalisia, ku-vat jpg-, tekstit rtf- ja muu materiaalipdf -muodoissa. Ehdotuksen voi tehdäsähköisesti sähköpostiliitteillä tai lä-hettää tavallisessa postissa. Ehdotuk-sen tekijää ei huomioida valintapro-

sessissa, joten taiteilija, tuottaja, ti-laaja tms. voi huoletta itse ehdottaaomia teoksiaan ja hankkeitaan. Ta-voitteena on saada tarjolle mahdolli-simman monipuolisesti kohteita eripuolilta Suomea. Samalla säätiö ke-rää tietoja teoksista, hankkeista janiiden tekijöistä.

Valinnan tekee säätiön valtuuskun-ta marraskuussa 2009. Kunniakirjan,johon ei liity rahapalkintoa, jakotilai-suus sovitaan erikseen saajan kanssaseuraavan vuoden alkuun.

Ehdotukset tulee lähettää säätiölle31.10.2009 mennessä. Säätiöllä onoikeus olla huomioimatta epäselvä,puutteellinen (lähinnä liian niukan ku-vamateriaalin sisältävä) tai myöhässätullut ehdotus.

Ehdotukset lähetetään postitseosoitteeseen: Ympäristötaiteen säätiö,PL 110, 00601 Helsinki.

Palautettaviksi toivottu materiaali(CD:t, muut kuvat, kirjat, luettelotyms.) tulee selvästi ilmoittaa ja merki-tä; muutoin materiaalia ei palauteta.Sähköpostit osoitteeseen:[email protected].

Lisätietoja: säätiön asiamiesErja Väyrynen, puh. 0440987561,[email protected], www.yts.fi

4Vuonna 2008 toinen Vuoden ympäristötai-deteoksen kunniakirja jaettiin Helen Evan-sin ja Heiko Hansenin Vihreälle pilvelle.

työkumppanien henkilökuntaa.Oppiminen Rudus-turvapuistossa

perustuu rakennusalalla vallitsevienvaarojen välttämiseen. Turvapuistos-sa oppilaat tekevät asioita oikein.Heille kerrotaan, mitä onnettomuuk-sia missäkin tilanteessa on sattunutja miten onnettomuudet ovat vältettä-vissä. Nämä parhaat käytännöt perus-tuvat Ruduksen emoyhtiön CRH-kon-sernin kokemuksiin ja niistä johdettui-hin 16 työturvallisuusmääräykseen ta-paturmaisten kuolemien estämiseksi.Näitä määräyksiä noudatetaan Rudus-turvapuiston turvatreeneissä.

Rudus-turvapuiston yhteistyö-kumppaneina ovat Finnsementti Oy,Würth Oy, L&T Oyj, Finncont Oy, Kes-kinäinen vakuutusyhtiö Fennia, OyAGA Ab ja Telinekataja Oy.

Lisätietoa Rudus-turvapuistosta:Rudus Oy, työturvallisuuspäällikköTeppo Lainio, puh. 0400 352 290,[email protected]

3Turvapuistossa on runsaasti harjoittelupis-teitä, jotka perustuvat Ruduksessa nouda-tettaviin 16 työturvallisuusmääräykseentapaturmaisten kuolemien estämiseksi.Kuva onnettomuustilanteesta.

Rudus Oy:n turvapuisto

BET0903 s86-89 Uutiset 28.10.2009, 15:2187

3 200988

431 2Lujabetoni Oy:n supermusta väribetoni.

SUPERMUSTA TUOLISÄÄ VÄRIÄ BETONI-RAKENTAMISEENMusta on trendiväri taloja sisustus-suunnittelussa. Kivitalojen seinissämustaksi värjätty betoni on ongelmal-linen: lopputulos on helposti hailakkaja laikukas.

Lujabetoni Oy on kehittänyt läpivär-jättyihin valmisosiin uuden reseptin,jonka avulla musta näyttää syvänmustalta ja väripinta on tasainen.Uusi resepti on nimetty “Supermus-taksi”. Läpivärjättyjen betonien rin-nalle Lujabetoni on ottanut tuotevali-koimaansa myös tehtaalla valmiiksimaalatut julkisivut erilaisten kirkkai-den väripintojen tarjoamiseksi.

Väribetoneita on käytetty betonira-kentamisessa jo pitkään. Ongelmanaon ollut se, että värejä on vaikea saa-da isoissa pinnoissa kirkkaiksi ja ta-saisiksi. Lujabetonin kehittämän uu-den reseptin myötä musta väri on ele-mentissä syvän musta ja pinta on ta-sainen. Tasainen pinta tehdään hieno-pesutekniikalla, mutta uudella betoni-massan erikoisreseptillä sementti-pastan läikikkyys häviää ja rouhekive-nä käytettyä musta gabro tulee tasai-sesti esiin. Sitkeänä ja kovana kivilaji-na musta gabro kestää hyvin kulutus-ta ja vaikeitakin sääoloja, joten julki-sivu on käytännössä huoltovapaampi,kertoo Lujabetonin toimitusjohtajaMikko Isotalo.

“Asiakkaat toivovat meiltä yhä laa-jempia valmisosakokonaisuuksia.Olemme ottaneet tuotevalikoimaam-me myös tehtaalla valmiiksi maalatutjulkisivut. Maalattu musta pinta onmyös syvänmustaa, mutta kirkkaat vä-rit loistavat värjättyä betonia syvem-pinä. Valmis tehdasmaalaus on raken-nusliikkeelle kustannustehokas rat-kaisu”, jatkaa Isotalo.

Lisätietoja: Lujabetoni Oy, yksikön-johtaja Kari Turunen, elementit,puh. 044 5852482

1Kirkkolaakson liikekeskuksen Supermusta-elementtipinta Kirkkonummella.

LAATAN ASENNUSHUONOILLEALUSTOILLEKeraamisten laattojen asentaminensuoraan huonoille alustoille sisältääaina irtoamis- ja halkeamisriskin. Ar-dex toi markkinoille IndorTec 2 E irro-tus- ja tuuletusprofiilin, joka asenne-taan uivana, ilman kontaktia alustaan.Profiilin yläpinnassa oleva verkotusmahdollistaa laatoituksen irtiasennet-tuun profiiliin Ardex X 78 tai X 78 S -Microtec kiinnityslaasteilla.

IndorTec 2 E -profiili voidaan asen-taa uuden betonin päälle heti, kun jäl-kihoito on tehty. Betonin kutistuminenja kosteus eivät vaikuta päälle tule-van keraamisen laatan toimivuuteen.IndorTec 2 E -profiililla kosteutta eikapseloida, vaan se pääsee liikku-maan profiilin ilmakanavissa ja ta-saantumaan saumojen kautta. Muitakäyttöalueita ovat puualustat, seka-alustat, vanhat kovat päällysteet jalattiat, joissa esiintyy halkeamia,mutta ei hammastusta.

Käyttöalueina ovat asunnot, toi-mistot ja myymälätilat. Laatoitetunprofiilin staattinen kantavuus on 5000kg/m2. IndorTec 2 E -profiili mahdollis-taa laatan asentamisen vahingoitta-matta vanhaa lattiaa ja näin uusi laa-toitus voidaan tehdä vaikka tilan ol-lessa käytössä mahdollisimman pie-nellä vaivalla.

Lisätietoja järjestelmästä:www.ardex.fi taitekninen neuvonta, puh. 09-6869 140.

IndorTec 2 E irrotus- ja tuuletusprofiili.

SPU:LTA TEHOKASLÄMMÖNERISTEMARKKINOILLESPU Systems Oy tuo markkinoille en-tistäkin tehokkaamman lämmöneris-teen. Uudenlaisen koostumuksensaansiosta se on myös lähes palamaton.

Uuden SPU Eristeen lämmönjohta-vuutta kuvaava lambda design -arvoon 0,023 W/mK. Mitä pienempi läm-mönjohtavuusarvo on, sitä ohuempikerros eristettä tarvitaan rakennuk-seen hyvän lämmöneristyskyvyn saa-vuttamiseksi. Alhaisen lämmönjoh-tavuuden merkitys korostuu erityi-sesti energiatehokkaissa passiivita-loissa, jotka voidaan uudella SPUEristeellä toteuttaa 10 millimetriäohuemmalla eristekerroksella kuinvanhalla SPU Eristeellä. Esimerkiksibetonielementissä saavutetaan pas-siivirakentamisen vaatima U-arvo0,09 W/m2K 240 millimetrin paksui-sella SPU Eristeellä.

Kehitystyön tuloksena syntynytuusi SPU Eriste on uudenlainen poly-uretaani, joka on lähes palamaton.Sen paloturvallisuusominaisuudet onluokiteltu paloluokkaan Cs2,d0. Tämämahdollistaa SPU Eristeiden käytönyhä moninaisemmissa rakennuskoh-teissa. Uuden SPU Eristelevyn toimi-tukset alkavat joulukuun 2009 aikana.Eriste sopii niin korjaus- kuin uudisra-kentamiseen.

SPU Eristeiden käyttö on viime vuo-sina yleistynyt erityisesti energiate-hokkaissa rakennuksissa. Passiivitalo-ratkaisuissaan SPU Eristeitä käyttävätmm. Lujabetoni Oy, Suutarinen Yhtiöt,VaBe Talot Oy ja Wienerberger Oy.

Lisätietoja: SPU Systems Oy, vara-toimitusjohtaja Janne Jormalainen,puh. 050 556 2032 [email protected]

SPU Systems Oy:n Spu Eriste.

PARMALTABETONISIA TUULI-VOIMALATORNEJAParma Oy on laajentanut toimintaansauudelle liiketoiminta-alueelle: tuulivoi-maloiden torneihin. Betonisia PARMA-torneja valmistetaan Nummelan teh-tailla. Parma on sopinut kotimaisenWinwind Oy:n kanssa toimittavansaHaminan Summan tuulipuistoon tuuli-voimaloiden tornien 50 metriä korkeatbetoniset alaosat. Kyseessä on neljähybriditornia, joiden kokonaiskorkeuson noin 100 metriä. Hybriditornissaalaosa on betonia ja yläosa terästä.Toimitukseen kuuluu betonisen osuu-den rakenne- ja elementtisuunnittelusekä kuljetukset ja asennus valmiiksirakenteeksi.

“PARMAtornit on betonisiin val-misosiin perustuva ratkaisu. Ratkaisuon emoyhtiömme Consoliksen ja Par-man yhteisen kehitystyön tulos. Ta-voitteenamme on tehdä PARMAtor-neista vientituote Itämeren alueelle,jossa tuulivoiman rakentaminen li-sääntyy koko ajan”, tuoteryhmäpääl-likkö Sami Purtola Parma Oy:stä ker-too. Suomessakin tuulivoimaloidentarve kasvaa. Hallituksen ilmasto- jaenergiastrategiassa on tavoitteenatuulivoiman kokonaistehon lisäämi-nen nykyisestä noin 145 megawatistanoin 2 000 megawattiin vuoteen 2020mennessä. Tuulivoiman rakentami-sessa pyritään laajoihin yhtenäisiinalueisiin, tuulipuistoihin.

Summan tuulipuiston rakentami-selle on laadittu tiukka aikataulu. Par-ma toimittaa valmisosat vielä tämänvuoden puolella, ensi huhtikuussa voi-malat tuottavat jo energiaa.

“Betoniset valmisosat mahdollista-vat nopeankin rakentamisen. PARMA-tornit on kokonaisedullinen ja laadu-kas ratkaisu. Pinta on sileä ja tarvitta-essa esimerkiksi kuvioitu. Näin arkki-tehtonisetkin näkökulmat ovat helpostitoteutettavissa”, Sami Purtola toteaa.

Lisätietoja: Parma Oy, tuoteryhmä-päällikkö Sami Purtola, puh. 020 5775862, [email protected]

Parman tuulivoimalatornit.

BET0903 s86-89 Uutiset 28.10.2009, 15:2288

89betoni 3 2009 89

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625, (09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Varatoimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toi-sessa kerroksessa. Yhteisissä tilois-sa toimii betonipintanäyttely, jokaesittelee mm. erilaisia betonin väri-ja pintakäsittelytapoja. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00 ja tarvittaessa esitte-lystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09 - 6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.com

ILMOITTAJALUETTELO3 2009

BETONINYHTEYSTIEDOT

Ilmoittaja Sivu

Betonialan Ohuthiekeskus Oy 2Betonimestarit Oy 3Contesta Oy 89FCG Planeko Oy 4Finnmap Consulting Oy 3Finnsementti Oy II kansiForssan Kirjapaino Oy III kansiLammin Paja Oy 2Lumon Oy 4Morenia Oy IV kansiOmni-Sica Oy 2Rescon Mapei Oy 2Suomen Betonitieto Oy 4ThermiSol Oy 3VVO Yhtymä Oy 3WSP Finland Oy Tutkimus 4

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625, (09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289, (09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290, (09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304

•Betonitekniset asiantuntijapalvelut

•Betonin ja sen osamateriaaliensekä betonituotteiden testaus-,tutkimus- ja tuotekehityspalvelut

•Betonirakenteiden kuntotutkimuksetja korjaustyön laadunvarmistuspalvelut

Contesta Oy

Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426Skräbbölentie 16, 21600 ParainenPuh. 020 7430 620, fax 020 7430 621

www.contesta.fi

Betonitekniikanosaamista pintaa syvemmältä

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa

BET0903 s86-89 Uutiset 28.10.2009, 15:2289

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

BETONIKESKUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 920Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Oulu p. 020 7433 905, fax (08) 521 0109Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 020 7433 498 fax 020 7433 920

Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 675, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 675, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. 020 757 9080 fax (016) 614 [email protected]

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 0403 4343 60, fax (09) 752 2823

Elemento Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Savonlinnan tehdasMyllypuronkatu 8, 57220 Savonlinnap. 02071 51000, fax 02071 51001

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3990


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Kiteen tehdasArppentie 26, 82500 Kiteep. 02071 57527, fax 02071 [email protected]

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

Euran Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie, 27500 Kauttuap. (02) 8387 8500, fax (02) 8387 8599www.euransementtivalimo.fi

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Forssan Betoni Oy •PääkonttoriKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55700, fax 02071 [email protected]://www.forssanbetoni.fiForssan betonitehdasKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55730, fax 02071 55701Pääkaupunkiseudun tilauskeskusp. 02071 55710, fax 02071 5511Helsingin betonitehdasKauppamyllyntie 1, 00920 Helsinkip. 02071 55713, fax 02071 55711Espoon betonitehdasJuvantasku 4, 02920 Espoop. 02071 55714, fax 02071 55715Kangasalan betonitehdasMäkirinteentie 38, 36220 Kangasalap. 02071 55750, fax 02071 55751Lempäälän betonitehdasTelinetie 19 33880 Lempääläp. 02071 55766, fax 02071 55767Petäjäveden betonitehdasPakolantie 46, 41900 Petäjävesip. 02071 55792, fax 02071 55791Saarijärven betonitehdasValimontie 1, 43100 Saarijärvip. 02071 55716, fax 02071 55716Ähtärin betonitehdasRämäläntie 1550, 63950 Vehunkyläp. 02071 55764, fax 06 5277 910Mustasaaren betonitehdasStormossenintie, 66530 Koivulahtip. 02071 55768, fax 02071 55769Lappeenrannan betonitehdasKaakkoiskaari 14, 53500 Lappeenrantap. 02071 55770, fax 02071 55771Punkaharjun betonitehdasHiekkalahdentie 219, 58430 Kulennoinenp. 02071 55778, fax 02071 55779Olkiluodon betonitehtaatOlkiluodontie 380, 27150 Eurajokip. 02071 55762, fax 02071 55761

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni O •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected]

Elemento Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3991


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Valmisbetonitehdas, KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]

– Joutsenon myyntikonttoriJänhiäläntie 7, 55300 Rauhap. 0207 481 380, fax 0207 481 399

– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340

– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369

– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

LemminkäinenBetonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattilap. 02071 50150, fax. 02071 50151– Soraseulan BetonituotetehdasTeollisuustie 23, 33330 Tamperep. 02071 50154, fax. 02071 50155– Suonenjoen Betonituote Oy •Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjokip. 02071 51100, fax 02071 51101

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi(pääkonttori)p. 020 789 5500,fax 020 789 [email protected]

JA-KO Betoni Oy jatkuu • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3992


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Marttilan Betonirakennus Oy •Ahtonkaari 1 C, 21420 Lietop. 02 484 5600, fax 02 484 [email protected] Varsinais-Suomip. 0290 091 092Tilauskeskus Pääkaupunkiseutup. 0290 091 093Kirkkonummen betoniasemaOjangontie 20, 02400 Kirkkonummip. 0290 091 093Liedon betoniasemaPääskyntie 5, 21420 Lietop. 0290 091 092, fax 02 487 9801Lohjan betoniasemaPysäkkitie 12, 08680 Muijalap. 0290 091 093, fax 019 324 054Marttilan betoniasemaHärkätie 1358, 215560 Ollilap. 0290 091 092, fax 02 439 3400Naantalin betoniasemaProsessikatu 17, 21100 Naantalip. 0290 091 092, fax 02 439 3400Salon betoniaemaUitonnummentie 82, 24260 Salop. 0290 091 092, fax 02 734 4896

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 875 6120Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. (09) 224 33 515, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. (016) 3350 500, fax (016) 362 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 020 577 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 020 577 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 020 577 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 020 577 5749JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauhafax 0205 77 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 020 577 5259KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 020 577 5948KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 020 577 5899NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 020 577 5789

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3993


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Nurmijärven ontelolaattatehdasPartekintie 3, 01900 Nurmijärvifax (09) 8789 5762Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 020 577 5769RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 020 577 5377UurainenUuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 020 577 5339YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 020 577 5294

Pikon Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 12, 36200 Kangasalap. (03) 377 6000, fax (03) 377 [email protected]

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Karjalankatu 18 , 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801www.rajaville.fiOulun tehdasKaarnatie 3p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5859

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö- ym. tuotteet, myynti:Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Tornio, p. 020 447 4420, fax 020 447 4422Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected]

Valmisbetoni Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238

Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201

Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808

Lahti, p. 020 447 5400,fax 020 447 5401

Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax, 020 447 6007

Savo, p. 020 447 5200,fax 020 447 5201

Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Parma Oy

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3994


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Suonenjoen Sementtituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Mansikkaraitti 9, 77600 Suonenjokip. 0207 792 260, fax 0207 792 [email protected]

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640 fax 0207 940 [email protected] ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640, fax 0207 940 641(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 0207 940 649, fax 0207 940 647

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset)

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. (016) 3202 400, fax (016) 3202 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3995


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Celsa Steel Service Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Juvan Teollisuuskatu 19, Pl 24, 02921 Espoop. (019) 22 131, fax (09) 853 1957www.celsa-steelservice.com

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Finnsementti OySonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakka.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Ovako Dalwire Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • •Taalintehtaantie 709, 25900 Taalintehdasp. (02) 428 5252, fax (02) 428 5153www.ovako.com

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 6810 2247, fax (09) 6810 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

BET0903 s90-96 MOLLAT 26.10.2009, 20:3996

betoni 3 2009

Documents