betoni 2 2009

2 2009 9

Suomen kansainväliset ilmastositoumukset luovat paineita uusille energiatehokkaille ratkaisuille. Niin tekee myös tuore EU:n ko-

mission energiatehokkuusdirektiiviä koskeva muu-tosehdotus, joka tulee koskemaan niin toimitila-kuin asuntorakentamistakin, aivan kuten nykyinenlaki rakennuksen energiatodistuksesta.

Direktiivin merkittävin muutos on energiatehok-kuusvaatimusten ulottaminen korjausrakentami-seen, kun vaatimukset tähän asti ovat koskeneetlähinnä uudisrakentamista. Uudet energiatehok-kuuden parantamisvaatimukset eivät tule koske-maan ainoastaan rakennuksia, vaan myös raken-nuksiin asennettavia teknisiä järjestelmiä.

Energiatehokkuus on noussut erityisen voimalli-sesti esiin samanaikaisesti kun kansainvälisestätalouskriisistä seurannut rakentamisen dramaatti-nen hiipuminen koettelee koko rakennussektoria.On selvää, että nämä kiristyvät vaatimukset lisää-vät väistämättä tarvetta tuotekehitykselle.

Resurssien vajaakäyttö tulisikin nyt mahdolli-suuksien mukaan valjastaa vahvemmin uuden ke-hittämiseen ja t&k -toimintaan: taantuma on oi-kea hetki innovoida parempia ja energiatehok-kaampia tuotteita. Suomi tarvitsee tuoreita, en-nakkoluulottomia ideoita, jotta voimme varautuaparemmin ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hyville innovaatioille on takuuvarmasti kysyn-tää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Koko maa-ilma on yhteisen ilmastohaasteen edessä – kysyn-nän puutteesta menestyminen ei siis tule olemaankiinni. Kyse on todennäköisesti uusiutuvien ener-gialähteiden hyödyntämisen jälkeen maailmansuurimmasta bisnespotentiaalista. On selvää, ettätämä tulee muuttamaan koko teollisuuden alaamerkittävällä tavalla. Menestyjinä muutoksestatulevat ulos ne, jotka uskaltavat ja osaavat hyö-dyntää momentumin.

RAKENNUSALANINNOVAATIOILLAVALTAVAT MARKKINAT !

International climate commitments create pressure tofind new energy-efficient solutions in Finland. The recentproposal of the EU Commission for the amendment of theRegulation on Energy Efficiency has the same effect; itwill apply to both commercial and residential constructionas does the valid Law on Energy Certificates for Buildings.

The most important amendment to the Regulation isthe extension of energy efficiency requirements to applyalso to renovation building, while so far the requirementshave mainly concerned new building projects. The newrequirements for the improvement of energy efficiencywill not apply only to buildings, but also to technical sys-tems installed in buildings.

Energy efficiency has become a particularly hot topicat the same time as the entire construction sector is suf-

HUGE MARKET FOR INNOVATIONS IN CONSTRUCTION BUSINESS

fering from a dramatic decline in building activitiescaused by global recession. It is clear that the more strin-gent requirements call for product development efforts.

In this situation, the resources freed due to under-useshould now be focused, as far as possible, on develop-ment work as well as R&D activities: a recession is theright time to innovate better and more energy-efficientproducts. Finland needs fresh, unprejudiced ideas to bebetter prepared for the battle against climate change.

It is absolutely certain that good innovations will alsofind demand outside Finland. The whole world faces thesame climate challenge – lack of demand will notbecome an obstacle to success. This is probably thegreatest business potential in the world after the utilisa-tion of renewable energy sources. It is clear that this will

significantly change the whole industry. The winners willbe those who have the courage and the expertise to takeadvantage of the momentum.

Companies that develop new ideas face many chal-lenges. It goes without saying that the Government as apremise remains neutral with respect to different opera-tors and materials. We must give our businesses the op-portunity to develop production and to create inventionsto ensure that the future products will better meet therequirements resulting from climate change. Product de-velopment and new innovations are also needed in thefield of building materials and structures, for the sake ofboth the climate and the future of the industry.

Jan Vapaavuori Minister of Housing

Uutta kehittävien yritysten työ on haastavaa.Sanomattakin lienee selvää, että valtiovalta onlähtökohtaisesti neutraali eri toimijoiden ja mate-riaalien suhteen. Meidän on annettava yrityksil-lemme mahdollisuus kehittää tuotantoaan ja teh-dä innovaatioita, jotta tulevaisuuden tuotteetvastaisivat paremmin ilmastonmuutoksen haas-teisiin. Myös rakennusmateriaalien ja rakentei-den tuotekehitystä ja uusia innovaatioita tarvi-taan – niin ilmaston kuin alan tulevaisuudenkinkannalta.

Jan VapaavuoriAsuntoministeri

PÄÄKIRJOITUS – Preface

1Rakennusmateriaalien ja rakenteiden tuotekehitystä jauusia innovaatioita tarvitaan. Kuvassa Moveres Busi-ness Garden toimistotalon graafisen betonin menetel-mällä toteutettua betonijulkisivupintaa.

2Asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Grap

hic

Conc

rete

Ltd

BET0902 s09 29.6.2009, 09:359

2 20091010

Vuonna 1975 valmistunut Opetushallituksen viras-totalona tunnettu rakennus on peruskorjattu täy-dellisesti. Hakaniemenrannassa Helsingissä sijait-seva, aikaisemmalta ulkoasultaan varsin kritisoiturakennus saatiin paremmin ympäristöön soveltu-vaksi, kun talon julkisivu, sisätilat ja tekniset järjes-telmät rakennettiin kokonaan uudestaan. Senaatti-kiinteistöt valitsi kohteen Vuoden 2008 rakennus-hankkeekseen.

Arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnittelema kahdek-sankerroksinen virastorakennus valmistui Helsin-kiin vuonna 1975. Rakennus suunniteltiin Hakanie-men tiiviin kantakaupunkimaisen korttelirakenteenja Merihaan 70-lukulaisen avoimen, betoniele-menttirakenteisen alueen rajavyöhykkeelle aika-kautensa arvojen ja rakennusteknisten periaattei-den pohjalta, kertoo arkkitehti- ja pääsuunnittelus-ta vastannut Antti-Matti Siikala ArkkitehtitoimistoSARC Oy:stä.

Voimakas ruudukkomainen julkisivu ja sen pienetikkunat toteutettiin kantavilla betonielementeillä.Kokonaisvaikutelma oli rakennuksen koosta johtu-en monotoninen ja sulkeutunut.

Kaupunkikuva oli kuitenkin vain osa ongelmaa,sillä rakennuksen tilojen käytettävyys ja niiden talo-tekniikka olivat vanhentuneita. 70-luvun betoniele-menttitekniikka ei kestänyt julkisivuissa ja raken-nuksen ulkovaippa jouduttiin uusimaan teknisistäsyistä kokonaan. Toisaalta rakennuksen runkomitoi-tus ja porrashuoneiden sijoittuminen rakennusrun-koon ovat edelleen toimivia, kertoo Siikala.

SUUNNITTELURATKAISUTPeruskorjauskohteessa ei tule hävittää vanhan ra-kennuksen luonnetta. Uusilla rakenteilla tulee pyr-kiä vahvistamaan talon tärkeäksi koettuja ominais-piirteitä. Opetushallituksen virastotalo on suuri ra-kennus, emmekä halunneet hävittää ja pirstaloidarakennuksen komeaa hahmoa, vaan pyrimme luo-maan kiinnostavan vuoropuhelun ympäristön kans-sa sekä tuomaan mukaan uusia pienimittakaavaisiaelementtejä. Lähtökohtana oli rakennuksen avaa-minen ympäristöönsä ja ennen kaikkea merelle.Massa jaettiin osiin julkisivun sisäänvedon avulla.Samalla rakennus sai uuden sisäänkäynnin, jokaerottuu yhdellä vilkaisulla, kuvailee Siikala.

Julkisivujen kantava betoninen sisäkuori käärit-tiin valkeaan, mattapintaiseen ja silkkipainokuvioinkoristeltuun lasivaippaan. Kaukaa katsottaessa ku-vio ei erotu, mutta lähietäisyydeltä se näkyy hyvin.

OPETUSHALLITUKSEN VIRASTOTALOUUDISTUI SISÄLTÄ JA ULKOA

1

2

1Asemapiirros.

2Julkisivujen kantava betoninen sisäkuori käärittiin valke-aan, mattapintaiseen, silkkipainokuvioin koristeltuun lasi-vaippaan. Jäälohkareiden teema sopii Hakaniemenrantaan,meren äärelle. Julkisivulasituksen silkkipainokuvion suun-nittelussa oli mukana tekstiilitaiteilija Outi Martikainen.

Arkk

iteht

itoim

isto

SAR

C Oy

J ari

Härk

ö ne n

Maritta Koivisto, päätoimittajaSirkka Saarinen, toimittaja

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0010

2 2009 11

3

Voitt

o N

iem

elä

Sena

atti-

kiin

teis

töt

Juss

i Tia

inen

370-luvun voimakas ruudukkomainen julkisivu ja sen pienetikkunat toteutettiin kantavilla betonielementeillä. Koko-naisvaikutelma oli rakennuksen koosta johtuen monotoni-nen ja sulkeutunut. Sijainti on erinomainen, ja virastotaloluo osaltaan Hakaniemen julkisivun kohti eteläistä Hel-sinkiä. Rakennus on toiminut Hakaniemen tunnistettava-na maamerkkinä, vaikka se on saanut kritiikkiä oman aika-kautensa tuotteena.

4Pitkän rakennuksen massaa raskautta keventää pääjulki-sivuun lovettu, koko rakennuksen korkuinen, noin 10 met-riä leveä syvennys. Loveamisen myötä vapautunut raken-nusoikeus hyödynnettiin rakentamalla sisäpihalle yksiker-roksinen, parinsadan neliömetrin kokoinen monitoimitila.

5Opetushallituksen virastotalo on suuri rakennus, joka käykiinnostavaa vuoropuhelua ympäristön kanssa. 4

5

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0011

2 20091212

73. kerros

82. kerros

91. kerros

63. kerros ennen muutosta

Pohj

a- ja

leik

kau s

p iiru

stu k

set:

Arkk

iteh t

itoim

isto

SAR

C Oy

J ari

Härk

ö ne n

10Leikkaus

11

Valo ja varjo ovat osa julkisivua. Jäälohkareidenteema sopii Hakaniemenrantaan, meren äärelle.Julkisivulasituksen silkkipainokuvion suunnittelus-sa oli mukana tekstiilitaiteilija Outi Martikainen.

TOIMINTA JA TILATRakennuksen ulkoisen hahmon uudistaminen jayleinen laatutason nostaminen on tuotu näkyvillemyös sisätiloissa. Päivänvaloa ja ulkonäkymiä on li-sätty ja samalla ne rytmittävät pitkiä käytäviä.

Pääsisäänkäyntiin liittyvä aulatila on laajennettuosin kahden kerroksen korkuiseksi ja se ulottuukoko rakennuksen läpi. Aulasta avautuu kaupunki-näkymä meren yli Kruununhakaan. Meren puolelleon lisätty uusi sisäänkäynti ja terassi, jotka aktivoi-vat rakennusta kaupungin suuntaan. Aulan ympäril-le on koottu erilaiset yleisö- ja yhteistilat, ravintola,neuvottelutilat sekä käyttäjien palvelutiloja. Uute-na osana rakennettiin pihan puolelle monitoimitila.

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0012

2 2009 13

12 13

Juss

i Tia

inen

Sena

atti-

kiin

teis

töt

13

12

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0013

2 20091414

Ande

rs P

ortm

an

14

14Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Kari Ristolaisenmukaan betonirunko oli erittäin hyväkuntoinen, muttamuuten vanhasta talosta purettiin kaikki paitsi porras-käytävä, hissikuilu, pilarit, ulkoseinän sisärakenne ja lat-tiat. Julkisivun purkaminen oli haastavaa. Jos seinän ul-

kopinta ja eristeet olisi revitty irti huolimattomasti, olisikantava rakenne vioittunut. Suuri yllätys oli myös tontinsaastunut maa, joka kuljetettiin ongelmajätelaitokselle.Hankkeen rakennuskustannusten loppusummaksi tuli 27miljoonaa euroa.

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0114

2 2009 15

15

16

Juss

i Tia

inen

Jari

Härk

ö ne n

Arkk

iteht

itoim

isto

SAR

C Oy

17

15, 16, 17Energiatehokkuuteen satsattiin enemmän kuin normitedellyttävät. Uuden lämpöeristeen paksuus on 240 mil-liä ja ikkunoiden selektiivilasi yhdessä 15 milliä paksunjulkisivulasin kanssa estävät lämpövuotoja tehokkaasti.Talo lämpiää kaukolämmöllä ja viilenee kaukojäähdy-tyksellä.

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0115

2 20091616

FIBRE C - KUITUBETONILEVY

Hakaniemenranta 6:ssa on käytetty sokkelikerrok-sessa sekä sisäänvedetyn osan julkisivuverhoukse-na mustaa Fibre C - kuitubetonilevyä. Lasikuituvah-visteinen betonilevy on 13 mm paksua, sen leveys1200 mm ja korkeus vaihtelee 600-3500 mm. Lisäk-si istutuslaatikoissa on käytetty kulmalevyjä. Levynpinta on hiekkapuhallettu ja pystysaumoissa onkäytetty mustaa peltilistaa. Levyt on kiinnitetty All-face-alumiinirankajärjestelmään piilokiinnityksin.

Valintakriteereinä Hakaniemenrantaan arkkiteh-din ja tilaajan puolelta olivat asennusnopeus, beto-ninen ulkonäkö ja esteettisyys sekä kustannuste-hokkuus, kertoo levyjä maahantuovan Seroc Oy:ntoimitusjohtaja Petri Ahonen. Levyjen asennus eivaadi raskasta nostokalustoa ja työ on nopeaa, kos-ka levyt ovat esivalmistetut. Rakenne on tuulettuvaja kuivattaa myös korjauskohteissa käytettynä van-han sandwich-elementtirakenteen.

Fibre C on ns. 3. sukupolven materiaali eli tole-ranssit ovat sisäverhoilun tasoa ja elinkaarikestä-vyys yli 50 vuotta. Tuotteella on Green BuildingLEED sertifikaatti. Levyt valmistetaan Saksassa jaalumiinirunko Itävallassa. Fibre C on voittanut kan-sainvälisiä arkkitehtuuripalkintoja ja se on tunnettutuote eri maissa. Värivaihtoehtoja on useita.

Hakaniemenranta 6:een kuitubetonilevyä meni1300 m2 ja hinnaksi tuli noin 200,- euroa/m2.

18 19

20

Jari

Härk

önen

Jari

Härk

ö ne n

Jari

Härk

önen

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0116

2 2009 17

21

22

Toimistokerroksiin on muodostettu kaupunkimaise-maan aukeava tapaamistorien ja taukotilojen vyö-hyke. Käytävien suuntaiset teräsrunkoiset välisei-näelementit ovat pääosin lasia, mikä lisää läpinäky-vyyttä ja valoisuutta.

Käyttäjien organisaatioiden strategioiden ja ta-voitteiden kartoituksesta on edetty mahdollisim-man hyvin palvelevaan työympäristöratkaisuun. Ti-lat ovat joustavia myös tulevien muutosten näkö-kulmasta, jatkaa Siikala suunnittelusta.

Rakennuksen pihatason alapuolelle rakennettiinpysäköintikerros. Kuusi toimistokerrosta ja kattoker-roksen saunaosasto uudistettiin perusteellisesti.

Talon uusia käyttäjiä ovat Opetushallituksen li-säksi Autorekisterikeskus Ake ja Kansainvälisenhenkilövaihdon keskus Cimo.

PITKÄN JULKISIVUNKESKIOSASTA LÄPINÄKYVÄHakaniemenranta 6:n peruskorjaus käynnistyi pur-kutöillä keväällä 2007 ja valmistui vuoden 2008joulukuussa. Toimistotalon laajuus on noin 23 000bruttoneliömetriä. Hankkeen projektinjohtourakoit-sijana toimi SRV Toimitilat Oy. Työt tehtiin projek-tinjohtourakalla yhteistyössä urakoitsijan ja tilaa-jan eli Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Arkkitehti- japääsuunnittelusta vastasivat ArkkitehtitoimistoSARC Oy:n puolesta arkkitehdit Antti-Matti Siikalaja Sakari Forsman.

Pitkän rakennuksen massan raskautta keventääpääjulkisivuun lovettu, koko rakennuksen korkui-nen, noin 10 metriä leveä syvennys. Loveamisenmyötä vapautunut rakennusoikeus hyödynnettiinrakentamalla sisäpihalle yksikerroksinen, parinsa-dan neliömetrin kokoinen monitoimitila. Sisäänve-detty keskiosa muutettiin läpinäkyviksi, avoimiksimaisematiloiksi. Rakennusteknisesti sisennys to-teutettiin vahvistamalla jo purkuvaiheessa raken-teita, jotka sitten muodostivat myös rakennusaikai-sen tukirakenteen. Runko vahvistettiin valamallauudet kantavat pilarit ja palkit kerroksittain. Vesi-kattoa kannattamaan asennettiin 15 metriä pitkäteräksinen kotelopalkki.

Rakenteita vahvistettiin myös uusien taloteknii-kan läpivientien takia. Konehuoneet ja taloteknii-kan pystykuilut ovat alkuperäisillä paikoillaan. Vesi-katto ja iv-konehuoneet uusittiin sisäpuolelta.

Betoninen, reliefipintaa ja elementtirakennettakorostava ulkokuori purettiin piikkaamalla. Teräsbe-toninen, kantava sisäkuori säilytettiin, lämpöeristet-tiin uudelleen ja verhottiin valkeilla mattapintaisilla

Sero

c Oy

Jari

Härk

önen

18, 19, 20, 21Silkkipainetun ljulkisivulasin takana on käytetty valkoistaTrespa-komposiittilevyä. Sokkelikerroksessa ja rakennuk-sen sisäänvedetyssä osassa on verhoiluna musta kuitube-tonilevy Fibre C.

22Kuitubetonilevyt asennetaan alumiinirankajärjestelmään.Hakaniemenrannassa kiinnitys tehtiin piilokiinnityksin.Julkisivun rakenne on hyvin tuulettuva.

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0117

2 20091818

23Hakaniemenranta 6 aulatila. Valoisan pääaulan ympärilleon ryhmitetty asiakas-, palvelu-, koulutus-, ravintola- jamuut yhteistilat helposti kaikkien saavutettavaksi.

24Cimon tiloja.

25Julkisivurakennetta

26, 27Näkymä pääsisäänkäynnin aulatilasta.

HAKANIEMENRANTA 6, PERUSKORJAUSHELSINKI

Laajuus 23024 m2

Rakennusaika 2007 - 2008Rakennuttaja Senaatti-kiinteistötRakennuttajakonsultti Sweco PM OyArkkitehtisuunnittelu Arkkitehtioimisto

SARC OyRakennesuunnittelu Pöyry Civil OyLVIAS-suunnittelu Projectus Team OyPohjarakennesuunnittelu Pöyry Infra OyPalotekninen suunnittelu L2 Paloturvallisuus OyMittaus ja 3D-mallinnus Rajala Arkkitehdit OySisustussuunnittelu Sisustusarkkitehdit

Gullsten-Inkinen OySisustusarkkitehti Carola Rytsölä

(AKE:n tilat)Projektinjohtourakoitsija SRV Toimitilat OyFibre C- ja Trespa -levyt Seroc OyAllface-alumiinirunko Seroc Oy

Jari

Härk

önen

Jari

Härk

ö ne n

J uss

i Tia

ine n

23

24

25

rakennuslevyillä sekä julkisivulasituksella. Lasituk-sessa on silkkipainettu valkea, himmeäpintainenrasterikuvio. Lasituksen takana oleva rakennuslevyon Seroc Oy:n maahantuomaa valkoista Trespa -komposiittiilevyä. Sokkelikerros ja rakennuksen si-säänvedon mustat julkisivut on verhottu 13 mm pak-sulla Fibre C kuitubetonilevyllä, jossa on hiekkapu-hallettu pinta. Levyt on kiinnitetty piilokiinnityksinAllface -alumiinirankajärjestelmään.

TIETOMALLINTAMINEN VAHVASTI MUKANAOlennainen osa hanketta oli strategialähtöinen työ-ympäristön kehittäminen. Siinä kartoitettiin käyttä-jäorganisaatioiden strategioita, työprosesseja jatarpeita, joista tehtyjen analyysien pohjalta tilarat-kaisut muotoutuivat. Tiloista löytyy työpisteitä, pro-jektitiloja, viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja hiljaisiahuoneita keskittymistä vaativaan työhön.

Hakaniemenranta 6 oli ensimmäisiä pilottihank-keita, jossa tietomallintamista käytettiin ja tutkit-tiin laajasti korjausrakentamisessa. Sitä käytetäänmyös rakennuksen ylläpidossa. Tavoitteena oli josuunnittelun sekä rakentamisen aikana varmistaakiinteistön elinkaariominaisuudet ja hyvä toteutuk-sen laatu.

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0118

2 2009 19

FNBE BUILDING REFORMED INSIDE AND OUT

The office block of the Finnish National Board of Educati-on (FNBE) in Hakaniemenranta shore in Helsinki, built in1975, has undergone complete renovation. The old exter-nal appearance of the building received a lot of criticism,but after extensive re-building of the elevations, internalfacilities and technical systems it now fits better in theenvironment.

The ca. 100 m long frame of the building, running paral-lel to the shore, was narrowed down by demolishing partof the middle sections of the building and converting thecentral part into open-plan, view-through facilities. Theload-bearing inner shell made of reinforced concrete wasretained, insulated and covered with white matt-facedbuilding boards and façade glazing. A light-coloured, dull-finish elevation grid is printed on the glazing.

The common facilities for customers, service func-tions, training, and a restaurant are grouped round thelight-filled main lobby and easily accessible. A new audi-torium was designed in the courtyard. The six officefloors and the sauna facilities on the top floor were alsothoroughly refurbished. The design solutions are basedon modifiability to allow later modifications asnecessary.

Strategy-oriented development of the work environ-ment played an essential role in the project. The strate-gies, work processes and needs of the end-user organisa-tions were investigated and the space solutions werebased on these analysis results. The facilities providework points, project areas, pleasant meeting areas andquiet rooms for tasks requiring concentration.

New methods of building data modelling were utilisedin the project. The objective was to ensure already at thedesign and building stage the life cycle properties of theproperty and the good quality of implementation.

The renovation project at 6 Hakaniemenranta startedwith demolition works in the spring of 2007 and was com-pleted in December 2008. The total area of the officeblock is ca. 23000 gross square-metres.

26

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

27

BET0902 s10-19 Hakani 29.6.2009, 11:0219

2 20092020

Passiivitalolla tarkoitetaan rakennuskonseptia,jonka pieni energiantarve saavutetaan nykyiseenrakentamistapaan verrattuna vain vähäisin lisäkus-tannuksin. Passiivirakentaminen perustuu jo kau-pallistettuun uuteen teknologiaan ja hyvään suun-nittelun ja rakentamisen laatuun. Kokonaisuudenlaadukas suunnittelu ja toteutus ovat onnistuneenpassiivitalon edellytykset.

Passiivitalon konsepti kehitettiin Saksassa jo 1990-luvun alussa. Rakentamistapa on kasvattanut Keski-Euroopassa suosiotaan tasaisesti. Kuluttajien tie-toisuus ilmastonmuutoksen haasteista on yhä li-sännyt rakentamistavan menestystä. Vantaan Tik-kurilaan rakennettiin betonirakenteinen passiivita-lo, jossa toteutetaan Suomen ilmastoon sopivan,kustannustehokkaan passiivitalon periaatteita.

MIKÄ ON PASSIIVITALO?Passiivitalon keskeisiä ominaisuuksia ovat ulkovai-pan huomattavasti normitasoa parempi lämmön-eristys, ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto,ilmanpitävällä ulkovaipalla saavutettava vedotonsisäilmasto ja lämmöneristyksellä saavutettavatlämpimät sisäpinnat. Tavoitteina ovat siis pienienergiatarve ja hyvä sisäilmasto.

Passiivirakentaminen muuttaa jossain määrintotuttuja rakentamisen periaatteita. Tavanomai-nen talo voi hyötyä auringon tuottamasta passiivi-sesta ilmaislämmöstä, mutta passiivitalossa asiaei aina ole näin yksinkertainen. Kokonaisuudensuunnitteluun liittyy olennaisena osana sisäilmanlämpötilatasojen analysointi. Auringon lämpö-kuorma aiheuttaa passiivitaloon helposti yliläm-pöä. Talon ratkaisut, sijoittelu tontille, suuntaus javarjostuksen tarve on tarkasteltava kokonaisuute-na. Passiivitalon periaatteena on, että tilojen vii-lentämisen tarve poistetaan tai minimoidaansuunnittelun keinoin, ja mekaanista viilentämistäkäytetään vain poikkeuksellisesti.

Passiivitalon energiatavoitteet Suomen ilmas-tossa on esitelty oheisessa kuvassa. Lämmityksenenergiantarpeen rajat ovat suuntaa-antavia. Tavoi-te on, että sama taloratkaisu soveltuu passiivita-loksi koko maassa.

Euroopan eri osille sovellettavat passiivitalonmääritelmät perustuvat Eurooppalaisen Intelli-gent Energy Europe -tutkimusohjelman tutkimuk-sissa Promotion of European Passive Houses PEPja Passive-on esitettyihin toimivuuspohjaisiin vaa-timuksiin:

• Etelä-Euroopan lämpimät ilmastot, energian-tarve käytettävissä oleva lattiapinta-alaa kohti:

- Tilojen lämmitysenergian tarve 15 kWh/m2

- Viilentämisen energiantarve 15 kWh/m2

- Primäärienergian tarve120 kWh/m2

• Keski-Eurooppa, energiantarve käytettävissäoleva lattiapinta-alaa kohti:

- Tilojen lämmityksen ja viilentämisen tarve yhteensä 15 kWh/m2

- Primäärienergian tarve 120 kWh/m2

• Suomi, energiantarve lämmitettävää brutto-pinta-alaa kohti:

- Tilojen lämmityksen energiantarve 20 - 30 kWh/m2 rakennuksen sijainnista riippuen- Primäärienergian tarve 130 - 140 kWh/m2

• Kaikissa ilmastoissa rakennuksen ilmavuoto-luku n50 < 0,6 1/h

Passiivitaloon liittyy usein harhaluulo, että talossaei ole lämmitysjärjestelmää. Talon oletetaan pysy-vän lämpimänä sähkölaitteista ja asukkaista vapau-tuvalla lämmöllä. Passiivitaloissa on kuitenkin läm-mönkehittimet. Passiivitalossa ulkovaipan lämmön-eristystaso on niin hyvä, että taloissa ei tarvita pe-rinteisiä lämmönjakojärjestelmiä. Tilojen lämmitysvoidaan hoitaa ilmanvaihtoon kytketyllä ilmanvaih-tolämmityksellä. Panostamalla ulkovaipan lämmön-eristykseen voidaan talotekniikan kustannuksia pie-nentää ja siten saavuttaa kustannustehokas pienenenergiantarpeen talo. Passiivitalon voi toki toteut-taa myös perinteisin lämmönjakoratkaisuin.

SUOMALAISEN JA KESKIEUROOPPALAISENPASSIIVITALON EROTPassiivitalon määrittely Keski-Euroopan käytännös-tä poikkeavalla tavalla on aiheuttanut keskusteluasiitä, voiko yllä olevaan määrittelyyn perustuvaasuomalaista taloa kutsua passiivitaloksi. Keskieu-rooppalaisista passiivitaloista kuitenkin vain har-vat täyttävät suomalaisen passiivitalon energian-tarvevaatimuksen. Suomalaiset nyt rakenteilla ole-vat tai valmistuneet passiivitalot täyttäisivät hel-posti Keski-Eurooppaan rakennettuina passiivita-lon vaatimukset.

Oheisessa taulukossa on kuvailtu keinoja passii-vitalotason saavuttamiseksi sekä suunnittelun ero-ja eri maissa. Merkittävin tekijä esimerkiksi Saksanja Suomen käytäntöjen eroissa on ilmanvaihdonmäärä. Saksalaisen passiivitalon energiantarpeenlaskennassa käytettävä ilmanvaihto ei täytä Suo-

BETONIRAKENTEINEN PASSIIVITALO

Jyri Nieminen, erikoistutkijaVTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

1Passiivitalon tilojen lämmitysenergian tarve. Esitetyt rajatovat suuntaa-antavia.

2Passiivitalo perustuu hyvään lämmöneristykseen, tehok-kaaseen ilmanvaihdon lämmön talteenottoon ja energia-tehokkaisiin ikkunoihin ja ulko-oviin. Pienet lämpöhäviötmahdollistavat perinteisten lämmönjakotapojen korvaa-misen yksinkertaisella ilmanvaihtolämmityksellä.Kuvassa 2 on Wienissä Dreherstrassen varrelle vuonna2007 valmistuneita asuintaloja. Passiivitalojen lämpö-eristeenä on käytetty 300 mm EPS eristettä. Talon ener-giatarve on vuodessa 13,0 kWh/m2.

1

BET0902 s20-23 Passiivitalo 29.6.2009, 11:2220

2 2009 21

Suunnittelukohde Suomi Saksa

Yleiset suunnittelun keinot

Rakenteiden U-arvot W/m2K ≤ 0,1 ≤ 0,15

Ikkunoiden U-arvo W/m2K 0,8 – 0,9 0,7 – 0,9

Ilmanvaihto 0,5 – 0,6 1/h 0,3 – 0,4 1/h

Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde 75 – 80 % 90 %

Maalämmönvaihdin Ei On

men rakentamismääräysten hyvän sisäilmaston tur-vaamiseksi vaadittavaa ilmanvaihtoa. Lisäksi Sak-sassa huonekorkeudet ovat joskus suomalaista ta-vanomaista käytäntöä matalampia.

Saksalaisissa passiivitaloissa käytetään läm-möneristetyillä karmeilla ja puitteilla varustettujamuovi- tai alumiini-ikkunoita. Siksi ikkunoiden ko-konaislämmönläpäisykertoimet ovat hieman suo-malaista puuikkunaa parempia. Saksassa ikkunanU-arvo esitetään usein lasirakenteen keskiosan U-arvona, joka on selvästi koko ikkunan U-arvoa pie-nempi. Lisäksi talon ominaisuuksia esiteltäessäkäytetään ns. standardi-ikkunan U-arvoa, joka onmääritelty 1,28 x 1,48 m2 ikkunalle. Suomessa vas-taava käytäntö on 1,2 x 1,2 m2 ikkuna. Suuremmanikkunan U-arvo on parempi kuin vastaavan pienem-män ikkunan.

Ilmanvaihdon lämmön talteenoton hyötysuhdeon saksalaisissa passiivitaloissa suomalaista suu-rempi. Saksassa lämmön talteenottolaitteiden jää-tyminen ei aiheuta samankaltaista lämmön talteen-

oton hyötysuhdetta pienentävää ongelmaa kuinSuomessa. Lisäksi Saksassa käytetään ilmanvaih-don esilämmittämiseen maalämmönvaihdinta, jos-sa raitisilma kiertää maassa olevissa putkissa. VTTei suosittele ratkaisua siihen liittyvien ja toistaisek-si selvittämättömien terveysriskien takia.

BETONIRAKENTEINEN PAROC PASSIIVITALOParoc Oy Ab:n passiivitalohankkeessa kehitettiinpassiivitalon konsepti. Konseptiin perustuvia talojarakennetaan Vantaan Tikkurilaan, Valkeakoskelle jaRovaniemelle.

Vantaan passiivitalo on betonirakenteinen. Ra-kennuksen suunnitteluarvot ovat:• Lämmönläpäisykertoimet (U-arvot)

- Ulkoseinät: 0,09 W/m2K- Yläpohja: 0,07 W/m2K- Alapohja: 0,10 W/m2K- Ikkunat: kiinteä 0,7 ja avattava 0,8 W/m2K

• Ilmanvaihto > 0,5 1/h• Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde: 80 %

Talon ulkoseinänä on esivalmistettu betoniele-mentti, jonka ulkopinnassa on 450 mm kivivilla.Lämmöneristys toimii samalla ohutrappauksella vii-meistellyn julkisivun alustana. Julkisivun huolelli-sella viimeistelyllä on saavutettu julkisivun hyvävedenpitävyys. Sadeveden pääsy rakenteisiin japutkistojen vuodot ovat suurimmat passiivitalojenkäytön aikaiset kosteusriskit.

Yläpohja on puurakenteinen ristikkorakenne.Huolellisella toteutuksella saavutettiin hyvä ulko-vaipan ilmanpitävyys. Rakennuksen mitattu ilma-vuotoluku n50 on 0,28 1/h, kun passiivitalolle asetet-tu vaatimus on 0,6 1/h. Tavanomaiseen rakentami-seen verrattuna rakennuksen ulkovaippa on liki 10kertaa ilmanpitävämpi.

Rakennus vastaa passiivitalojen tavoitetta: ener-giantarpeen minimi on saavutettu pienin lisäkus-tannuksin. Tilojen lämmityksen laskennallinen ener-giantarve on vain 18 kWh/m2 ja kokonaisenergian-tarve alle 70 kWh/m2. Lämmitys tapahtuu ilman-vaihtolämmityksellä ja kosteissa tiloissa matala-lämpöisellä lattialämmityksellä. Asunnoissa onmyös tulisijat. Tulisijalämmityksellä saatava ener-giahyöty riippuu tulisijojen käyttötavoista: passiivi-talossa tulisijan käyttö on syytä opetella, jotta tuli-sijasta vapautuva lämpö ei aiheuta ylilämpöä.

Ulkoseinän kokonaispaksuus on noin 600 mm.Rakennuksen ikkunat on sijoitettu rakenteeseen si-ten, että ikkunan uloin lasi ei jää syvälle rakentee-seen. Betonielementteihin asennettiin korvakkeetleveällä 205 mm karmilla varustettujen ikkunoidenkiinnittämiseksi rakenteeseen ilmanpitävästi.

2

Mar

itta

Koiv

isto


2 200922

Paroc Passiivitalon rakentamisen lisäkustannuson 75 euroa/m2 ja 85 euroa/m2, kun tavanomaisentalon rakentamiseen verrattuna hieman suurempioman työn osuus otetaan huomioon. Kokonaiskus-tannuksista (rakentaminen, tontti yms.) jälkimmäi-nen tarkoittaa alle 4 % lisäkustannusta.

PASSIIVITALO ON TULEVAISUUDENRAKENTAMISTAPAPassiivitalon energiantarvetaso vastaa lähitulevai-suuden tavoitteita EU:n tasolla. Passiivitalo onmyös perusta uuden rakennusten energiadirektiivi-ehdotuksen energiatehokkuustavoitteille.

EU kaavailee uudisrakentamisen tavoitetasoksinollaenergiataloa vuoteen 2020 mennessä. Nolla-energiatalossa rakennus sekä käyttää talon ulko-puolella tuotettua energiaa että tuottaa ulkopuo-lista energia vastaavan määrän energiaa syötettä-väksi energiaverkkoihin. Kun passiivitalo edustaakustannustehokasta tapaa minimoida rakennuk-sen energiatarve, on uusiutuvan energian tuotta-minen ostoenergiaa vastaavasti mahdollista myösSuomen ilmastossa.

3Paroc Passiivitalo on betonirakenteinen paritalo. Raken-nuksen ilmavuotoluku n50 on 0,28 1/h, kun se tavanomai-sissa taloissa on yleensä 2 - 4 1/h.

4Paroc Passiivitalon tilojen lämmityksen tehontarve riip-puu ulkoilman lämpötilasta. Talossa tarvitaan lämmitystä,kun ulkoilman lämpötila laskee alle 0°C lämpötilan.

5Julkisivun huolellisella toteutuksella saavutetaan myösjulkisivun hyvä sateenpitävyys.

3

5

Paro

c Oy

Paro

c Oy

Paro

c Oy

4


2 2009 23

PASSIVE HOUSE OF CONCRETE CONSTRUCTION

The key characteristics of a passive house include thethermal insulation of the external envelope, which hasbeen clearly improved over the normal level, as well asefficient heat recovery of the ventilation system, draft-free indoor climate thanks to the air-tight external envelo-pe and warm internal surfaces achieved through thermalinsulation. In other words, the objectives are low energyconsumption and good indoor climate.

The Finnish passive house differs from the passivehouses in Central Europe, partly even by definition. Veryfew passive houses in Central Europe would meet theFinnish energy consumption requirements for passivehouses, while Finnish passive houses currently underconstruction or already completed would easily fulfil theEuropean requirements.

The most important factor of difference between e.g.German and Finnish practices is the ventilation rate. Theventilation rate used in the calculation of the energy con-sumption of a German passive house does not meet therate requirement set forth in the Finnish Building Code toensure good indoor climate. Moreover, the room heightsare sometimes lower in Germany than what is customaryin Finland.

Plastic or aluminium windows with heat-insulated fra-mes and casements are used in German passive houses,which results in slightly better total thermal transmittan-ce coefficients than the values achieved with Finnishwooden windows.

The heat recovery efficiency of ventilation is higher inGerman passive houses than in Finland. In Germany,freezing of the heat recovery units is not a problem whilein Finland freezing decreases the efficiency. In addition,ground heat exchangers are used in Germany to preheatventilation air, with fresh air circulated in pipes embed-ded in the ground. VTT does not recommend this solutiondue to the related health hazards, which have so far notbeen investigated.

Paroc Oy Ab has developed a passive house concept,and the first house built according to the concept has al-ready been completed in Vantaa. The house fulfils theobjectives of passive houses: energy consumption hasbeen minimised at low extra costs. The theoretical con-sumption of heating energy is only 18 kWh/m2 and thetotal energy consumption is less than 70 kWh/m2. Hea-ting is implemented by a ventilation heating systemsupplemented with low-heat radiant floor heating in wetspaces.

The costs of the Paroc passive house are 75 euros/m2

and 85 euros/m2 higher than the costs of a conventionalhouse, taking into account the somewhat larger share ofowner-builder work. The latter translates into an extracost of less than 4% of the total costs.

6

6, 7ENERGYbase toimistotalo on uusi passiivitalo Wienissä.Sen kantava runko on betonia ja sisätilojen näkyvissäpinnoissa on käytetty betonia. Ulkoseinärakenteissa onpyritty keveisiin rakenteisiin. Ethernit-levyillä ja lasillaverhotut julkisivut ovat tiiviit. Rakennus pyrkii hyödyntä-mään 100 %:sti uusiutuvaa energiaa. Lisätietoja koh-teesta www.pos-architecture.com

8Passiivitaloperiaatteella toteutettu vanhusten palvelu-talo, Hannover, Saksa.

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

8

7


2 20092424

Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja MikaAirakselaa voisi hyvällä syyllä kutsua matalaener-giarakentamisen mannekiiniksi. Tittelille on katet-ta, sillä yrityksen MeraReponen -matalaenergia-konseptilla on ensimmäisen malliasunnon lisäksirakennettu jo kaksi kokonaista kerrostaloa, kol-mannen rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa.Suuren yleisön tietoon Mera -järjestelmä tuli, kuntasavallan presidentti Tarja Halonen valitsi senvuonna 2007 RIL-palkinnon voittajaksi.

Heinolalainen Rakennusliike Reponen Oy ei ole ai-noa matalaenergiakerrostalojen rakentaja Suomes-sa. Se on kuitenkin alan pioneeri, jonka Heinolaankeväällä 2009 valmistunut matalaenergiakerrostalooli ensimmäinen Pohjoismaissa.

Kysymykseen siitä mikä oli vuonna 1952 perus-tetun yrityksen kimmoke uudelle aluevaltaukselle,Airaksela vastaa sen olleen aluksi raha. ”Muttakyllä tässä on itsekin kasvanut projektin myötä. Al-kanut ajatella ja ymmärtää asioita laajemmin kes-tävän kehityksen kannalta: kustannustehokkuudenrinnalle on noussut elinkaariedullisuus”, hän ker-taa vuonna 2001 käynnistynyttä kehityshanketta.

Yrityksen tarkoituksena oli rakentaa ensimmäi-nen täysmittakaavainen matalaenergiakerrostalo joHeinolan asuntomessuille vuonna 2004. Se kuiten-kin kariutui kaavavalituksiin. Ensimmäisen matala-energiamalliasunnon Reponen rakensikin sitten Es-poon Leppävaaraan uudiskerrostaloon vuonna 2005.

”Hyvä niin, sillä vuodesta 2004 Mera -konseption kehittynyt huomattavasti, silloin emme olisi vie-lä olleet valmiita”, Airaksela arvioi jälkeenpäin.

Leppävaaran koeasunnon jälkeen Rkl Reponenon rakentanut 31 asunnon Mera-kerrostalon Heino-laan, sinne asukkaat muuttivat vapuksi 2009. Hel-singin Viikkiin valmistuu VVO:n 18 asunnon kerros-talo kesällä 2009. Espoon Suurpellon VVO-kohteenrakennustyöt käynnistyivät puolestaan toukokuus-sa 2009 ja se on valmis syksyllä 2010. Helsingin Vii-kinmäkeen, Hernepellontielle käynnistyy ATT:n 58asunnon kohde kesällä 2009.

MIKÄ MERAMera, joka on lyhennys sanoista Matala EnergiaRakentaminen, -kerrostalojärjestelmä tarkoittaa ly-hyesti sanottuna rakennusta, jossa on hyvin läm-möneristävä vaippa: seinät, ikkunat ja ovet sekä ta-lotekniset ratkaisut, jossa esimerkiksi ilmanvaihto-lämmityksessä on tehokas lämmöntalteenotto.Pääperiaate on, ettei tuloilman lisäksi tarvita muita

MATALAENERGIAKERROSTALOJA “MERAREPONEN -KONSEPTILLA”

Sirkka Saarinen, toimittaja

12

1, 2Ensimmäinen MeraReponen -konseptin mukainen mata-laenergiakerrostalo valmistui Heinolaan huhtikuun lopus-sa 2009. Alkuasunnot Oy:n tilaamassa kohteessa on yh-teensä 31 asuntoa. Talossa ei ole lainkaan perinteistälämmitysjärjestelmää, vaan se lämpenee pääosin laittei-den ja ihmisten tuottamasta lämmöstä ja ilmanvaihtojär-jestelmän lämmön talteenotosta.

RKL

Repo

nen

Oy

BET0902 s24-29 Matalaenergia 29.6.2009, 11:0524

2 2009 25

lämmönjakotekniikoita. Selvimmin Mera näkyykinasunnon sisällä patterittomuutena.

Vaikka Rkl Reponen Oy onkin kantanut kokonais-vastuun Meran kehitystyöstä ja sen rakenne- ja ra-kennustekniikasta, Airaksela korostaa Meran yh-teistyöverkoston tärkeyttä. Sen ansiosta Merastaon kehitetty hallittu kokonaisuus.

Alusta lähtien mukana ovat olleet tutkimus- jatuotekehityksestä vastannut VTT ja linkit ovat toi-

3Vaikka Mera-järjestelmällä rakennetaankin teollisesti ker-rostaloja, Mika Airakselan (kuvassa) mukaan samat peri-aatteet sopivat myös matalaenergiapientalon rakentami-seen. ”Koska omakotitalossa on suhteessa enemmän ulko-vaippaa, se tarvitsee hieman enemmän lämmitystehoa.”

3

2

mineet myös Euroopan komission passiivienergia-rakentamisen EU Promotion of European PassiveHouses -yhteistyöverkostoon. Mikkelin ammatti-korkeakoululta on saatu koordinointi- ja kehityspal-veluja, Tekesiltä rahoitusta. Tuotepuolella matala-energiabetonielementtiseinät ovat LS LaatuseinäOy:n, ilmanvaihtolämmitysjärjestelmä Swegon IltoOy:n ja matalaenergiaikkunat ja -ovet Skaala Ikku-nat ja Ovet Oy:n osaamista.

Hankkeen kuluessa yhteistyöverkostoa ovat täy-dentäneet Kaukora Oy lämminvesivaraajillaan sekäSPU Systems ja Paroc eristetuotteillaan. Mera-ta-loissa onkin käytetty useammanlaisia eristeitä:Heinolan kohteen sandwich-elementeissä eristee-nä oli uretaani, Suurpelto tullaan tekemään villalla,ATT:n Hernepellontien kohteeseen käytetään Ther-misolin uutta nimenomaan matalaenergiarakenta-

miseen kehittämää Platina-eristettä. Grafiittia si-sältävä eriste on tavallista ohuempi, erittäin kevytja sen päälle pystyy suoraan rappaamaan.

Kun tuotepuolen yritykset ovat olleet hankkeessatiiviisti mukana, linkitys käytännön rakentamiseenon toiminut koko ajan: tutkimustiedon pohjalta onpystytty kehittämään todellisia tuotteita, jotka pal-velevat matalaenergiarakentamista.

”Meraan liittyvä kehitystyö on tuonut yrityksillemyös uutta markkinaa. Esimerkiksi Skaala, jolla kä-sittääkseni on Suomen paras matalaenergiaikkuna,myy jo yli puolet tuotannostaan matalaenergiaikku-noina. Samoin Swegon Ilton, entisen Meptek Oy:n,koko tuotantorepertuaarissa on nykyään Mera-pro-jektissa kehitetty ohjausjärjestelmä”, Airakselakertoo.

Lähd

e: R

kl R

epon

en O

y

RKL

Repo

nen

OySi

rkka

Saa

rinen


2 200926

PILOTTIKOHTEISTA FAKTATIETOAEspoon Leppävaaran Mera-pilottiasunto antoi Ai-rakselan mukaan hyödyllistä käytännön tietoa jär-jestelmän hiomiseen. VTT seurasi asunnon energi-ankulutusta muun muassa 80 mittausanturilla.”Myöhemmin julkisuuteenkin nousseet kosteusasi-at mietityttivät tietysti meitäkin. Pilottiasunnonseurantamittauksilla saimme varmaa faktatietoa.Ne osoittivat, että ongelmia ei ole. Päinvastoin: ma-talaenergiatalo kuivaa osittain jopa nopeamminkuin perinteisesti rakennettu”, Airaksela toteaa.

Heinolan Mera-kohteen Airaksela laskee sikälipilottikohteeksi, että se oli ensimmäinen kokonai-nen Mera-kerrostalo. ”Pääperiaatteet ovat seuraa-vissa kohteissamme samat, mutta pieniä asioita onfiilatttu niin Viikin Koskikartanoon kuin nyt alka-neeseen Suurpellon Klariksentien kohteisiinkin. Lä-hinnä ne ovat olleet asioita, jotka helpottavat tule-vaa käyttöä ja huoltoa. Yksi esimerkki on se, ettäKoskikartanossa teknisen tilan etuseinän pystyytarvittaessa irrottamaan helposti. Mera-talon IV-kone on kooltaan noin kaksinkertainen normaaliinverrattuna. Koneistojen korjaukset ja mahdollisetvaihdot pystytään nyt tekemään vaivattomasti por-rashuoneen puolelta.”

ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄKSIPAREMMAT SISÄILMAOLOSUHTEETEntä ne Meran hyödyt? Eniten luonnollisesti seura-taan energiatehokkuutta. Airakselan mukaan Meratäyttää kansainväliset matalaenergiatalokriteerit.Lämmitysenergiankulutus on mittausten mukaanlähes 70 prosenttia pienempi kuin ns. normitalossa.

Airakselan esittelemästä normikerrostalon jaMera-kerrostalon lämmitysenergiankulutuksen ja-kautumisesta näkyy, että suurin Mera-talon läm-mitysenergian säästö tulee ilmanvaihdosta. Senprosenttiosuus pienenee 48:sta 16 prosenttiin.Myös ilmavuodot laitetaan kuriin: normitalon 11prosentista 2 prosenttiin. Ikkunoiden 20 prosenttiapienenee 6 prosenttiin, ulkoseinissä luvut ovat16:sta 6:een, yläpohjassa 4:stä 1:een ja alapoh-jassa yhdestä prosentista nollaan.

Airaksela korostaa, että kyse on kokonaisuudenhallinnasta. Hyvien teknisten laitteiden ja raken-nustarvikkeiden lisäksi työmaatekniikka ja työnhuolellinen toteutus nousevat arvoonsa.

Energiatehokkuuteen on pyritty ja se on Airakse-lan mukaan hyvin hanskassa. Hän kuitenkin koros-taa, että vähemmälle huomiolle on vielä jäänyt seettä matalaenergiatalossa myös asumismukavuus

RKL

Repo

nen

Oy

7 8

4Rakennusliike Reposen Leppävaaraan vuonna 2005 val-mistuneen pilottikerrostaloasunnon energiateknisiä pe-rusteita.

5, 6, 7Julkisivurakenne on valittavissa eri vaihtoehdoista.Kuvissa muutamia esimerkkejä rakenteista.

6

5

alle 1,0 1/hn50-luku (vaipan vuotoilmavirta 50Pa:n paine-erolla, m3/hilmatilavuutta kohti)

0,6–0,7 W/m2KIkkunat

0,4 W/m2KUlko-ovet

-Välipohja

0,15 W/m2K(250 mm, EPS)

Alapohja

0,08 W/m2K(500 mm, min. villa)

Yläpohja

0,16–0,18 W/m2K(250 mm, min. villa)

Ulkoseinä

Rakenteiden suoritusarvot

P1 ja P2Rakennustöiden puhtausluokka

M1Pintamateriaalien päästöluokka

S1 ja S2Sisäilmaston tavoitetaso

Sisäilmaston suoritusarvot

Alle 2,0 kW/(m3/s)Puhallinsähkön ominaiskulutus

22 dB(A)25 dB(A)

Ilmanvaihdon äänitasotOlo- ja makuuhuoneet:Keittiö- ja märkätilat:

50 °CHuoneiston tuloilman lämpötila

Yli 70 %Lämmöntalteenoton (LTO)hyötysuhde

Ilmanvaihdon suoritusarvot

25-35 kWh/krs m2Tilojen lämmityksen energiankulutus

15–25 W/m2Huoneiden lämmityksen tehontarve

Lämmityksen suoritusarvot

MeraReponen - kerrostalojärjestelmän energiateknisiä perusteita

Läh d

e Rk

l Re p

o ne n

Oy


2 2009 27

8, 9Rakennusliike Reponen rakentaa VVO:lle kahdeksantois-ta asunnon Asunto Oy Koskikartanoa. Helsingin ensim-mäinen matalaenergiakerrostalo valmistuu kesällä 2009.Se sijaitsee idyllisen Vanhankaupunginkosken äärellä.

RKL Reponen Oy

RKL

Repo

nen

Oy

8

RKL

Repo

nen

Oy

9

Uudisrakennus heijastelee samaa tyyliä kuin samallatontilla sijaitsevat arkkitehti Aarne Ervin suunnittelematjo 1940-luvulla valmistuneet arkkitehtuurisesti arvoste-tut Katariina Saksilaisen kadun asuinkerrostalot. VVO onperuskorjannut ne vanhaa arkkitehtuuria kunnioittaen.


2 200928

paranee. ”Ei vedon tunnetta, ei kylmiä kohtia, asun-to pysyy tasalämpöisenä. Kalustaminenkin on hel-pompaa, kun ikkunan edessä ei ole pattereita.”

Esimerkiksi Heinolan Mera-talossa mitattiin 15asteen pakkasella lämpökameralla lämpötilaeroja:ulkoseinän ja ikkunan välinen lämpötilaero oli alleaste, väliseinän ja ulkoseinän alle puoli astetta.Normaali ikkuna voi pakkasella olla jopa 10 astettakylmempi.

KUSTANNUSTEHOKASRakentamisessakin on totuttu siihen, että kustan-nukset ovat loppupeleissä se tärkein päätöksente-on peruste. Airakselan laskelmia kuullessa ei kus-tannustenkaan pitäisi olla este matalaenergiara-kentamiselle.

”Mera-kerrostalon rakennuskustannukset ovatvain 1,7 prosenttia korkeammat kuin normikerrosta-lossa, siis noin 27 euroa bruttoneliötä kohti. Lisäin-vestoinnin takaisinmaksuaika on vain kolme vuotta,sen jälkeen se tuottaa silkkaa rahaa”, hän vakuuttaa.

Samalla hän toteaa, että Mera-talo on jo hal-vempi rakentaa kuin tavallinen, vuonna 2010 voi-maan tulevien energianormien mukaan rakennetta-va talo. ”Niihin tulee normien takia paljon lisää,mutta mitään entistä ei voi vielä jättää pois”, hänperustelee väitettään.

MASSIIVINEN RUNKOEI TARVITSE JÄÄHDYTYSTÄJulkisivupinnaltaan matalaenergiatalo, kuten Mera-talokin voi olla mitä vain. Mutta kantavien raken-teiden on Airakselan mielestä oltava massiiviraken-teita. ”Itse olen aina ollut betonimies, joten senmassiivisuuden hyvät ominaisuudet ovat tiedossa.Erityisesti massiivisuuden edut korostuvat lämmi-tyskauden ulkopuolella, kesäaikaan. Puu- tai metal-lirunkoisessa talossa ei ole massaa, joka varastoisiviileyttä yöaikaan, vaan niissä tarvitaan päiväajanliikalämmön takia koneellinen jäähdytys. Joka vaa-tii energiaa. Kun talossa on massiiviset rakenteet jaoikein tehty talotekniikka, jäähdytystä ei tarvita”,hän korostaa.

Airakselan veikkaus onkin, että puurunkoisiinmatalaenergiataloihin pitää myöhemmin asentaakoneellinen jäähdytys. Hän huomauttaa, että Kes-ki-Euroopassa passiivitaloissa matalaenergiatalos-sa voi käyttää 15 kWh lämmittämiseen ja samanverran jäähdyttämiseen. ”Ilmasto-olot ovat kuiten-kin Suomessa erilaiset, mielestäni meillä jäähdytyson turhaa.”

10

10, 11Asunto Oy Koskikartano valmistuu kesällä 2009 HelsinginViikkiin.

Mar

itta

Koiv

isto


2 2009 29

LOW-ENERGY APARTMENT BUILDINGSACCORDING TO MERAREPONEN CONCEPT

In addition to the first model apartment completed in2005, two whole low-energy apartment buildings have al-ready been built according to the MeraReponen conceptdeveloped by Building Company Reponen Oy. Theconstruction projects of the next two buildings have juststarted.

Mera is an abbreviation of the Finnish words for lowenergy construction and the Mera apartment building sys-tem refers to a building characterised by an external en-velope – walls, windows and doors - with a high thermalinsulation capacity, as well as by special building systemsolutions, such as a ventilation heating system with effi-cient heat recovery. The main principle is to eliminate theneed for any other heat distribution systems apart frominlet air. Inside the building, the most obvious feature ofMera is the lack of radiators.

Reponen Oy has been supported in the development ofMera by a wide network, including e.g. VTT and the PEP(Promotion of European Passive Houses) Consortium ofEuropean partners. With product manufacturers also ac-tively involved in the development project, it has beenpossible to translate research data in actual products,which serve low-energy construction.

Mera meets the international criteria for low-energyhouses. In comparison with a standard apartment build-ing, the greatest savings in heating energy achieved in aMera apartment building result from ventilation. Theshare of ventilation is reduced from 48% to 16%. Theshare of air leaks is reduced from 11% in standard build-ings to 2%, the share of windows from 20% to 6%, theshare of the roof slab from 4% to 1% and the 1% share ofthe floor slab becomes 0%.

Low-energy houses also improve the comfort of living.No draft, no cold spots, an even temperature in the wholeapartment. With no radiators in front of the windows, theapartments are easier to furnish, as well.

YKSINKERTAISUUS ON HYVEMera-talon tärkeänä valttina Airaksela pitää senyksinkertaisuutta, talossa on huomattavasti vähem-män tekniikkaa kuin norminmukaisessa talossa. ”Eikaukolämmitysverkostoa, ilmanvaihtokone on jonormitalossakin joka asunnossa, Mera-talossa seon mahdollisimman yksinkertainen ja huollettavis-sa suoraan porrashuoneesta.

Entä rajoituksia arkkitehtisuunnitteluun? ”Tietty-jä reunaehtoja on ikkunoiden ja parvekkeiden koonja liikalämmöltä suojaamisen osalta. Esimerkiksiisojen etelänpuolen ikkunoiden suojaamisesta onaina huolehdittava”, Airaksela vastaa.

Mera-talo on siis matalaenergiatalo, entä pas-siivi- tai nollaenergiatalon rakentaminen? ”Nolla-energiatalo pystyttäisiin nykytekniikoin, aurinko-paneeleja asentamalla, rakentamaan koska tahan-sa. Siis sellainen talo, joka kuluttaa ja tuottaa yhtäpaljon: välillä se joutuu ostamaan ja välillä se pys-tyy myymään energiaa. Ongelma on kuitenkin kus-tannukset, ne kasvaisivat 15 %, joka tarkoittaanoin 300 euroa lisähintaa neliölle”, Airaksela huo-mauttaa ja kertoo itse, että energiaomavarainentalo olisi mielenkiintoinen, siinä piuhat valtakun-nan verkkoon voisi katkaista kokonaan.

The building costs of a Mera apartment building are1.7% higher than the costs of a standard building, or 27euros per gross square-metre. The payback period of theextra investment is only three years.

No restrictions apply to the facades of low-energyhouses, such as the Mera building. The best choice ofmaterial for load-bearing structures is a massive concretestructure. The benefits of the massive structure are em-phasised outside the heating season, in the summer. Un-like in houses built on a wooden or metal frame, no cool-ing is needed in a building implemented with massivestructures and correctly selected building systems.

Mar

itta

Koiv

isto

11

12Espoon Suurpellon VVO -kohteen Koy Klariksentie 2:nrakennustyöt käynnistyivät toukokuussa 2009 ja se onvalmis syksyllä 2010. Kohteen on suunnitellut Arkkitehti-toimisto HMV Oy.

12


2 20093030

Ensimmäiset kansainvälisen LEED-ympäristösertifi-kaatin mukaan rakennetut kohteet ovat valmistu-neet Suomeen. Helmikuussa valmistunut Peab Oy:nMoveres Business Garden -toimistotalo HelsinginPitäjänmäellä on Pohjoismaiden ensimmäinenLEED-sertifikaatin mukainen rakennus. Skanskanensimmäinen LEED-esisertifioinnin saanut taloSuomessa on KOy Lintulahdenvuori Helsingin Sör-näistenrannassa. Kohde valmistui touko-kesäkuunvaihteessa.

LEED (Leadership in Energy and Environmental De-sign) -ympäristöluokitus perustuu vapaaehtoisuu-teen ja tähtää ympäristötehokkaiden rakennustentoteuttamiseen. LEED kannustaa rakennusten ym-päristövaikutusten vähentämiseen muun muassarakennuksen sijainnin valinnan, energiatehokkuu-den, veden tehokkaan käytön, materiaalien valin-nan ja sisäilman laadun avulla.

Rakennusprojekti voi saada LEED Green Building-sertifioinnin, jos se täyttää tietyt vaatimukset, jajos tämä kuvataan ja raportoidaan luokituksen edel-lyttämällä tavalla. Rakennusta arvioidaan ja pistey-tetään sen perusteella, miten hyvin se täyttääLEED-luokitukseen kuuluvat vaatimukset. LEED2009:ssä, energiankulutuksen ja kasvihuonekaasu-päästöjen supistaminen korostuvat entistä enem-män, sen perusteella määräytyy 31 prosenttia ra-kennuksen LEED-kokonaisarvosanasta.

LEEDIN NELJÄ TASOALEED-luokituksessa on neljä eri tasoa: LEED Plati-num (platina), LEED Gold (kulta), LEED Silver (hopea)ja LEED-perustason sertifiointi. Projektille myönnet-tävä taso riippuu siitä, kuinka paljon kokonaispistei-tä rakennus saa. Uudisrakennusprojektien lisäksimyös korjausrakennusprojektit voivat saada LEED-sertifioinnin.

LEED-luokituksen on kehittänyt U.S. Green Buil-ding Council (USGBC), voittoa tavoittelematon or-ganisaatio, jolla on visio ympäristön kannalta vas-tuullisesti toteutetusta rakennetusta ympäristöstä.Sen jäseninä on yrityksiä, urakoitsijoita, yliopisto-ja, julkisyhteisöjä ja muita yleishyödyllisiä yhteisö-jä. USGBC on omistautunut ympäristövastuullisenrakentamisen edistämiseen ja alan toimijoiden tie-toisuuden lisääntymiseen aiheesta LEED GreenBuilding Rating System™ -järjestelmän avulla.

LEED-luokituksen käytöstä rakennusprojekteissaovat vastuussa erityisen koulutuksen suorittaneethenkilöt, akkreditoidut LEED-asiantuntijat, jotka

LEED-SERTIFIOINTI RANTAUTUI MYÖS SUOMEEN

1


Peab

Oy

LEED

LEEDissä on kuusi pääkohtaa, joihin se keskittyy:

• Kestävä maankäyttö : tavoitteena vähentää vaikutuksia lähiympäristöön ja pyrkiä eheyttämäänkaupunkirakennetta

• Vedenkäytön tehokkuus : tavoitteena vähentää puhtaan veden käyttöä ja tehostaa esimerkiksisadeveden käyttöä

• Energian käyttö : tavoitteena vähentää energian käyttöä laitevalintojen ja teknisten ratkaisujenkautta (esimerkiksi hyvä eristys ja päivänvalon hyödyntäminen rakennuksen lämmittämisessä)

• Materiaalien valinta ja kierrätys: tavoitteena valita kestävää kehitystä tukevia materiaaleja,kierrättää jo olemassa olevia materiaaleja sekä hankkia materiaalit läheltä

• Sisäilman laatu : tavoitteena parantaa rakennuksen sisäilman laatua sekä käyttäjien terveyttä

• Innovaatiot suunnitteluprosessissa : tavoitteena kannustaa kehittämään ja ottamaan käyttöönuusia tekniikoita ja strategioita rakennusprosessissa.

LEED-luokituksessa on neljä eri tasoa: LEED Platinum (platina), LEED Gold (kulta), LEED Silver (hopea)ja LEED-perustason sertifiointi. Projektille myönnettävä taso riippuu siitä, kuinka paljon kokonaispis-teitä rakennus saa. Uudisrakennusprojektien lisäksi myös korjausrakennusprojektit voivat saadaLEED-sertifioinnin.

BET0902 s30-34 Leed 29.6.2009, 11:0830

2 2009 31

2

3

Peab

Oy

Peab

Oy

1, 2, 3Peab Oy:n urakoima Moveres Business Garden -toimis-totalo Helsingin Leppävaarassa on siis pohjoismaiden

ensimmäinen kansainvälisen LEED-ympäristösertifikaa-tin mukaan rakennettu rakennus.

BET0902 s30-34 Leed 29.6.2009, 11:0831

2 200932

voivat myös toimia neuvonantajina LEEDiin liittyvis-sä asioissa. Akkreditoituja LEED-asiantuntijoitakouluttaa Green Building Certification Institute(GBCI). Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia uudisra-kennuskohteista saa nykyisin LEED-sertifioinnin.

LEED on ollut käytössä jo noin 15 vuotta. Maalis-kuun 2009 tietojen mukaan LEED-sertifioituja ra-kennuksia oli yhteensä jo noin 2500, rekisteröityjähankkeita oli lähes 20 000.

PEABILLA MOVERESPitäjänmäellä helmikuussa ovensa avannut, PeabOy:n urakoima Moveres Business Garden -toimis-totalo on siis pohjoismaiden ensimmäinen kan-sainvälisen LEED-ympäristösertifikaatin mukaanrakennettu rakennus. ”Vaikka päätöstä LEED-serti-fikaatin hakemisesta ei tehty aivan Moveres-pro-sessin alkuvaiheessa, lähes kaikkeen on voitu siltivaikuttaa, Peabilta kerrotaan.

”LEED asettaa ehtoja niin rakennuksen suunnit-telulle, rakentamiselle kuin käytöllekin. Sertifikaat-ti on tärkeä lupaus ympäristöystävällisestä toimin-nasta sekä rakennukseen sijoittuville yrityksilleettä kansainvälisille kiinteistösijoittajille”, kertoiPeabin kiinteistöliiketoiminnan johtaja Heikki Levoyrityksen Moveres -toimistotalossa järjestämässäseminaarissa ”Toimitilastrategia, joka pelastaamaailman”.

”Julkisten yhteyksien on oltava hyvät, talonenergiatehokkuudelle on asetettu kriteereitä ja esi-merkiksi rakennuksessa käytettävän sähkön tuo-tantotapaan kiinnitetään huomiota, Levo kuvaili

LEEDin kriteeristöä.Käyttäjäyritykset ovat hänen mukaansa olleet

erittäin kiinnostuneita LEEDistä. ”He kertovat Mo-veres Business Gardenin ympäristöystävällisyydes-tä myös omassa asiakasviestinnässään. Iloksemmevoimme kertoa, että talo on muutamia pieniä tilojalukuun ottamatta täynnä. Käynnistämme parhail-laan seuraavaa LEED-toimistotalohanketta Espoo-seen Länsiväylän varrelle”, Levo kertoi.

Levo totesi, että Peabin strategia on yhdessä asi-akkaidensa ja keskeisten kaupunkien kanssa pelas-taa maailma ”toimisto ja liiketila kerrallaan”. ”Ajat-telemalla, että ympäristöystävällinen rakennustensuunnittelu, rakentaminen ja sijoitustoiminta ovatvasta tulossa bisnekseen, olemme auttamattomastimyöhässä, sillä kaikki tuo on jo täällä”, hän korosti.

Levo kertoi, että Peab on ilmoittanut rakentavan-sa kaikki kiinteistöliiketoimintansa kohteet LEEDinmukaisesti: ”Koska se on hyvää bisnekselle, maail-malle ja innostaa työntekijöitämme.”

”Vaikka me Suomessa uskommekin säätelyn jalakien autuaaksi tekevään voimaan maailma tarvit-see pelastuakseen kepin lisäksi myös porkkanaa”,Levo perusteli LEED-sitoutumista.

SKANSKALLA LINTULAHTISkanska Oy on kouluttanut kevään aikana noin 100pohjoismaista työntekijäänsä käyttämään LEED-luokitusta projekteissaan ja toimimaan myösSkanskan asiakkaiden neuvonantajina LEEDiin liit-tyvissä asioissa. Skanskalla on Yhdysvalloissa jonoin 350 akkreditoitua LEED-asiantuntijaa, jotka

4

Skan

ska

Oy

4Skanskan ensimmäinen LEED-esisertifioinnin saanut taloSuomessa on KOy Lintulahdenvuori Helsingin Sörnäisten-rannassa.

5, 6LEED asettaa ehtoja niin rakennuksen suunnittelulle, ra-kentamiselle kuin käytöllekin. Sertifikaatti on tärkeä lu-paus ympäristöystävällisestä toiminnasta

BET0902 s30-34 Leed 29.6.2009, 11:0832

2 2009 33

auttavat pohjoismaisia kollegoitaan luokitukseenperehtymisessä.

Skanskassa LEED-luokituksen ja -koulutuksenuskotaan tarjoavan sille työkalun, jolla voidaan ar-vioida rakennusten kokonaisvaikutusta ympäris-töön puolueettomasta ja kansainvälisesti tunnuste-tusta näkökulmasta.

Skanska on toteuttanut Yhdysvalloissa noin 70LEED-sertifioitua projektia. Euroopassa Skanskallaon Lintulahden toimistotalohankkeen lisäksi yksivastaava projekti Tsekin tasavallassa, ja myös Ruot-sin ensimmäiset LEED-projektit ovat kehitteillä.

Skanskalla on tähän mennessä seitsemän pro-jektia, joille on myönnetty EU Green Building -sta-tus. Se tarkoittaa, että rakennus kuluttaa vähintäänneljäsosan vähemmän energiaa kuin kansallisetenergiamääräykset edellyttävät. Energiatehokkuu-den lisäksi LEED kattaa joukon muita rakennuksenympäristövaikutuksia määrittäviä tekijöitä. Eri ym-päristöluokituksia voidaan soveltaa myös rinnak-kain. Esimerkiksi Lintulahden toimistotalolle onmyönnetty LEED-esisertifikaatin lisäksi myös EUGreen Building -status.

”Ympäristöluokitusten vaatimukset täyttävien jaenergiatehokkaiden rakennusten kysyntä kasvaajatkuvasti. Tämä suuntaus vain kiihtyy, kun markki-nat kääntyvät ennen pitkää taas noususuhdantee-seen. Silloin meillä on hyvät valmiudet vastata ky-syntään”, sanoo Johan Karlström, Skanska-konser-nin pääjohtaja. ”Yhdysvalloissa monet kaupungit jaosavaltiot edellyttävät jo uusilta rakennuksiltaLEED-sertifikaatteja”

Peab

Oy

Peab

Oy

5

6

BET0902 s30-34 Leed 29.6.2009, 11:0833

2 200934

LEED CERTIFICATION REACHES FINLAND

The first buildings built in compliance with the interna-tional environmental certificate LEED have been com-pleted in Finland. The Moveres Business Garden officeblock of Peab Oy, completed in Pitäjänmäki area ofHelsinki in February, was the first LEED certificatebuilding in the Nordic countries. For Skanska, the firstLEED pre-certificate in Finland was awarded to realestate company Lintulahdenvuori in Sörnäistenranta inHelsinki, which was completed at the turn of May –June.

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design)environmental classification is based on voluntaryparticipation and aims at the implementation of environ-mentally efficient buildings. LEED encourages thereduction of the environmental impact of buildingsthrough e.g. selection of the building site, energyefficiency, efficient use of water, choice of materials andindoor air quality.

LEED Green Building certification is awarded to con-struction projects, which comply with certain require-ments, provided this compliance is described and reportedas required for the classification. LEED certificates havebeen awarded for ca. 15 years. According to March 2009statistics, the LEED certificate had been awarded to ca.2500 buildings and the number of registered projects wasalmost 20000.

The first building built in compliance with the LEEDcertificate in the Nordic countries was the MoveresBusiness Garden office block completed in Helsinki inFebruary. The main contractor in the project, Peab Oy, hasannounced that all the projects in the Company’s propertybusiness will be implemented according to LEED.

Skanska has implemented some 70 LEED certificate

”Suunnittelemalla ja toteuttamalla projektimmeLEED-luokituksen mukaisiksi voimme todentaa puo-lueettomalla tavalla niiden ympäristötehokkuudensekä seurata omaa edistymistämme. Monet asiak-kaat edellyttävät meiltä selvityksiä siitä, miten ym-päristöasiat on otettu projekteissamme huomioon.Nyt meillä on entistäkin paremmat välineet taataheille, että ympäristönäkökohdat on huomioitu toi-minnassamme”, sanoo Skanska Oy:n toimitusjohta-ja Juha Hetemäki.

Lintulahdenvuoren toimistotalo sijaitsee Hä-meentien ja Sörnäisten rantatien välissä hyvien lii-kenneyhteyksien päässä. Ympäröivien rakennustentyylin mukaisesi toimistotalossa on muuratut puna-tiiliset julkisivut. Kohteen pääsuunnittelija on TimoVormala Gullichsen Vormala Arkkitehdit Ky:stä.

LISÄTIETOJA LEEDISTÄ :Lue lisää LEEDistä mm. seuraavista lähteistä:- www.peab.fi- www.skanska.fi- www.usgbc.org- www.gbci.org- www.eorldgbc.org- www.sballiance.org

projects in the United States. In Europe Skanska has onlyone LEED project in the Czech Republic, in addition to theoffice block project in Helsinki. In Sweden the first LEEDprojects are at planning stage.

The EU Green Building status has so far been grantedto seven of Skanska’s projects. It means that the energyconsumption of the building is at least 25% lower thanrequired by national energy regulations. Apart from en-ergy efficiency, LEED also covers a number of otherfactors, which determine the environmental impact ofthe building. Different environmental classificationsystems can also be applied in parallel. The office blockin Lintulahti, for example, has received also the EUGreen Building status in addition to the LEED pre-certificate.

Peab

Oy

7

7Moveres Business Garden toimistotalossa toteutuu mm.seuraavat LEED periaatteet: julkisten yhteyksien on olta-va hyvät, talon energiatehokkuudelle on asetettu kritee-reitä ja esimerkiksi rakennuksessa käytettävän sähköntuotantotapaan kiinnitetään huomiota.

BET0902 s30-34 Leed 29.6.2009, 11:0834

2 2009 35

Moveres on latinaa ja tarkoittaa liikettä. Movereson myös Helsingin Pitäjänmäelle Kutomotie 2:eenvalmistuneen Business Gardenin nimi. Se on en-simmäinen toimistokokonaisuus Pohjoismaissa, jol-la on kansainvälinen LEED-ympäristösertifikaatti.

Moveres Business Gardenin kokonaistoteuttajanatontin hankinnasta kohteen käyttöönottoon saakkaon ollut Peab Oy. Rakennus luovutettiin sijoittajalletammikuussa 2009. Omistaja on TMW PramericaProperty Investment GmbH.

JULKISIVUISSA GRAAFISTABETONIA JA LASIAMoveres Business Gardenin 2000-luvun graafisenarkkitehtuurin on suunnitellut ArkkitehtitoimistoSARC. Julkisivut ovat pääosin lasia, valkoista graa-fista betonia ja mustaa väribetonia. TekstiilitaiteilijaOuti Martikainen on suunnitellut julkisivujen graafi-sen kuvion. Kuvio on toteutettu valkoisissa beto-nijulkisivuelementeissä Graphic Concrete -menetel-mällä ja osittain sama tekstuuri jatkuu silkkipaino-tekniikalla kuvioituna nauhaikkunoiden välisissä jul-kisivulaseissa.

Rakennus sijaitsee Pitäjänmäentien ja Kutomo-tien kulmassa, jonne julkisivut aukeavat. Pääsi-säänkäynti taloon ohjautuu näyttävän korkean lasi-aulan kautta Pitäjänmäentien ja Kutomotien kulma-uksesta.

Rakennus koostuu kahdesta viisi- ja kuusikerrok-

MOVERES BUSINESS GARDEN

Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

1

1, 2Tekstiilitaiteilija Outi Martikaisen suunnittelema graafi-nen kuvio on toteutettu valkoisissa betonijulkisivuele-menteissä Graphic Concrete -menetelmällä.

2

Peab

Oy

Peab

Oy

BET0902 s35-38 Moveres 29.6.2009, 11:1335

2 20093636

4

3

sisesta toimitalosta, jotka yhdistyvät toisiinsa va-loisan vastaanotto- ja hissiaulan kautta. Toimisto-,liike- ja varastotiloja on rakennuksessa reilut10.000 m2.

MUUNTOJOUSTAVAA TILAAMoveres on monen käyttäjän toimistotalo. Raken-nus koostuu kahdesta siivestä, joita yhdistää kor-kea vastaanottoaula. Rakennuksessa on kolme kel-larikerrosta pysäköintitiloineen, 1.-5. kerrokset ovattoimistokerroksia ja 6. kerros on tekninen IVKH-ker-ros. Ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös neuvot-telukeskus.

Toimistotilat voidaan jakaa noin 300 m2 ja 600 m2

tilakokonaisuuksiin yritysten tarpeiden mukaan. Ti-loja voidaan myös yhdistellä suuremmiksi tiloiksi.Joustava pohjaratkaisu on muunneltavissa sekäerillisiin työhuoneisiin että avotoimistoon. Välisei-nät ovat siirrettäviä lukuun ottamatta toimistonydinosaan sijoitettua taukokeittiötä, wc-tiloja sekäkopiointi- ja tulostustiloja.

Työpisteiden sähkönjakelu- ja tietoliikenne on to-teutettu joustavalla periaatteella, joten rakennuk-sen käyttöaikana on helppo tehdä kaapelimuutok-set ja lisäyksiä.

Sisätilojen valaistusratkaisu on epäsuoran jasuoran valaistuksen yhdistelmä, jonka avulla saa-daan näyttöpäätetyöskentelyyn soveltuvat valais-tusolosuhteet eri kalustusvaihtoehdoilla.

Huonekohtaisten ilmastointipalkkien ansiostatyöskentelyolosuhteet ovat miellyttävät kaikkinavuodenaikoina.

Movereksessa on myös monipuolinen lounasra-vintola sekä täydenpalvelun kuntosali. Ravintolalaajentuu kesäaikaan suojaiselle etelän suuntaisel-le sisäpihalle ja terassille.

3, 4Moveres rakennuksen runko on toteutettu elementtira-kenteisena. Kuvassa graafisen betonin menetelmällä ku-vioidut vaaleat julkisivuelementit. Julkisivuelementit onvalmistettu Parman Forssan tehtaalla.

Grap

hic

Conc

rete

Gra p

h ic

Con c

rete

BET0902 s35-38 Moveres 29.6.2009, 11:1336

2 2009 37

5

Rakennuksessa on runsaat 200 autopaikkaa kol-messa kellarikerroksessa sekä pihapaikat sisäpi-halla.

Pitäjänmäellä, läntisen Helsingin liikekeskukses-sa työskentelee päivittäin reilut 25.000 ihmistä.Moveres on hyvin saavutettavissa sekä julkisen lii-kenteen että oman auton käyttäjille.

6

MOVERES BUSINESS GARDENKUTOMOTIE 2, HELSINKI

Bruttoala 19.700 m2

Tilavuus 76.200 m3

Kerrosala 9.568 m2

Huoneistoala 10.357 m2

Tontti 4.496 m2

Rakennusaika 2008- 2009Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto SARC OyJulkisivujen graafinensuunnittelu Outi Martikainen,

tekstiilitaiteilijaRakennesuunnittelu Finnmap Consulting OyKokonaisurakoitsija Peab OyBetonielementit Parma Oy, ForssaGraafinen betoni Graphic Concrete Ltd

GC™ m2: 1140 m2 vaaleatjulkisivuelementit,valmistaja: Parma Oy, Forssa

6Ylimmässä kerroksessa sijaitsee myös neuvottelukeskus.

5Rakennus koostuu kahdesta siivestä, joita yhdistää kor-kea vastaanottoaula. Rakennuksessa on kolme kellariker-rosta pysäköintitiloineen, 1.-5. kerrokset ovat toimistoker-roksia ja 6. kerros on tekninen IVKH-kerros.

Peab

Oy

Peab

Oy

BET0902 s35-38 Moveres 29.6.2009, 11:1337

2 200938

7

9

MOVERES BUSINESS GARDEN

MOVERES Business Garden is the first officecomplex in the Nordic countries to receive the in-ternational LEED environmental certificate. Thecomplex consists of one 5-storey and one 6-storeybuilding connected by means of a light-filled liftlobby. The buildings contain a total of more than10000 m2 of offices, commercial facilities and sto-rage space.

The building facades are primarily built of glassand black-and-white graphic concrete. The mainentrance to the building leads to an impressive, tallglass lobby.

The office facilities can be divided into ca.300 m2 and 600 m2 blocks depending on theneeds of the companies. Flexible floor plan al-lows both individual office rooms and open-planoffices.

7Huonekohtaisten ilmastointipalkkien ansiosta työskente-lyolosuhteet ovat miellyttävät kaikkina vuodenaikoina.

8Sisätilojen valaistusratkaisu on epäsuoran ja suoran va-laistuksen yhdistelmä. Korkea vastaanottoaula yhdistäärakennuksen kaksi siipeä toisiinsa.

9Movereksessa on myös täydenpalvelun kuntosali.

8Pe

ab O

yPeab Oy Peab Oy

BET0902 s35-38 Moveres 29.6.2009, 11:1338

2 2009 39

Sepp

o Pe

trow

Betonipintoja halutaan jättää näkyviin entistä use-ammin julkisivuissa, sisäseinissä ja lattioissa. Har-maan perusvärin lisäksi betonipintoihin halutaanmyös värejä. Valkobetonin kysyntä julkisivuissa jasisätilojen ilmeen antajana paikallavalurakenteissaon viime aikoina kasvanut.

Itsetiivistyvällä betonilla on todettu olevan huomat-tavia etuja, kun halutaan aikaansaada korkealaa-tuisia paikallavalupintoja. Myös tärytys voidaan jät-tää itsetiivistyvää betonia käytettäessä kokonaanpois tai vähentää sitä oleellisesti.

Valkobetoni- ja väribetonipintojen suosion kas-vaessa on valmisbetoniteollisuudelta tiedusteltuvalmiuksia toimittaa näitä betoneja myös itsetiivis-tyvänä, jotta pintojen laatu olisi entistä parempi.

Värillisten itsetiivistyvien betonilaatujen saata-vuudessa ja valmistamisessa on ollut ongelmia eikähaluttuun lopputulokseen aina ole päästy. Myöstyömaalla näiden betoneiden käyttöä ei ole hallittuja on luotettu liikaa betonin normaalia parempaantiivistyvyyteen.

KOEVALUN MUOTITHyvinkään Betoni Oy on yhdessä Finnsementti Oy:nasiantuntijoiden kanssa kehittänyt itsetiivistyväävalkobetonia. Kehitetyllä betonireseptillä on tehtykaksi koevalua todellisissa olosuhteissa betoniteh-taan pihalle valetun koeseinän avulla. Samalla onselvitetty muotin pintamateriaalin vaikutusta beto-nipintojen laatuun, kuten huokosten ja rakkuloidenmäärään sekä väriin.

Valussa on syytä varautua betonin tiivistämiseensauvatäryttimellä tai muottitäryttimellä esim. josvalu kestää oletettua pidempään.

Itsetiivistyvä valkobetoni voidaan siirtää muot-tiin yläkautta tavanomaisella pumppukalustolla.

HAVAINTOJA BETONIPINNOISTATehdyssä kahdessa koevalussa (ensimmäinen valu3 m3 ja toinen 1,5 m3) tehtiin seuraavia havaintoja:– muotin pintamateriaali vaikuttaa merkittävästi

betonipinnan väriin ja pinnan laatuun.– kosteutta sitovilla pinnoilla (muottikangas ja

sahalautapinta), rakkuloita ei ollut käytännössäollenkaan ja pintojen laatu on hyvä.

– kostutettu sahatavara päästää hieman ruskeaaväriä betonipintaan

– kosteutta imevällä sahatavaralla betonipintatulee hieman pölyiseksi. Vastaavaa ei tapahdumuottikankaalla.

– lakatulla puulla ja muottivanerilla pintaan jääjossain määrin rakkuloita. Näillä materiaaleillapintojen väri on selvästi vaalein, joka johtuu to-dennäköisesti siitä, että pinta ei sido kosteutta

– muottikangas tulee kiinnittää tukevasti alus-taansa, jotta se ei pääse siirtymään valun ai-kana poimuille. Poimut näkyvät virheinä beto-nipinnoissa.

Eri muottipintamateriaaleilla saadut betonipinnaton nähtävillä ja tutustuttavissa osoitteessa:

Hyvinkään Betoni OyBetonitie 705840 Hyvinkää

Lisätietoja: Harri Kallioinen, puh. 019 - 4277 500

1, 2Koeseinä, jossa erilaisilla muottipintamateriaalilla tehty-jä betonipintoja. ITSETIIVISTYVÄÄ VALKOBETONIA VALMISBETONITEHTAALTA

Koeseinässä on kokeiltu seuraavia muottipintoja:– muottivaneri (Wisaform ja Elephant)– muottikangas– höylätty ja lakattu lauta– kostutettu sahatavara

Muottipinnat on käsitelty Emulfix 38 muottiöljyllä,joka on rasvahappoestereihin pohjautuva emulsio.

ITSETIIVISTYVÄN VALKOBETONINOMINAISUUKSIA:Koevaluissa käytetyn itsetiivistyvän betonin koos-tumus ja ominaisuudet ovat seuraavat:– runkoaineena valkoinen murske, 3 fraktiota,

maksimiraekoko 12 mm– valkosementti– Nordkalk QL90GT poltetusta kalkista valmistet-

tu tahna– nesteytin– lisähuokostus 4 - 6 %– leviämä > 800 mm– vesi-sementtisuhde < 0,35, lujuus > K60

HAVAINTOJA KOEVALUISSABetonin valmistus on normaalibetonia selkeästi hi-taampaa lisäaineiden pitkän sekoitusajan vuoksi.Betoni on työstettävää noin 3 tuntia valmistukses-ta, jona aikana se on kuljetettava työmaalle ja va-lettava. Betonimassa menettää työstettävyytensätämän jälkeen hyvin nopeasti.

Betonilla ei ole erottumistaipumusta ja nestey-tintä voidaan lisätä tarvittaessa työmaalla ilmanmainittavaa erottumisriskiä. Massaan sekoitettukalkki parantaa merkittävästi koossapysyvyyttä.

Hyvi

nkää

n Be

toni

Oy

BET0902 s39 Hyvinkaan Betoni 29.6.2009, 11:1539

2 20094040

Vuoden 2011 keväällä valmistuvalla Helsingin Mu-siikkitalolla on pitkä historia. Talohankkeen käyn-nisti Sibelius-Akatemia jo vuonna 1992. Vuonna1994 musiikkitalohanketta lähdettiin kehittämäänSibelius-Akatemian, Helsingin kaupunginorkesterinja Radion sinfoniaorkesterin yhteistyönä.

Monien vaiheiden jälkeen talon toteutuksesta tulitotta, kun esirakennustyöt Töölönlahden tontillaaloitettiin kesäkuussa 2006. Helsingin paraatipai-kalle, Eduskuntataloa vastapäätä tuleva Musiikki-talo sisältää 1700 -paikkaisen konserttisalin, viisipienempää salia, ravintola- ja klubitiloja sekä Sibe-lius-Akatemian musiikkikirjaston. Lisäksi rakennuk-seen tulee opetus-, harjoitus- ja toimistotiloja.

Musiikkitalon kokonaispinta-ala on 36 000 neliö-metriä. Talon rakennuttaa KiinteistöosakeyhtiöHelsingin Musiikkitalo, jonka osakkaina ovat Suo-men valtio/ Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupun-ki ja Yleisradio Oy. Rakennuttamisen tilaajatehtä-viä hoitaa kiinteistöosakeyhtiön toimeksiannostaSenaatti-kiinteistöt.

Musiikkitalon pää- ja arkkitehtisuunnittelija onLPR-arkkitehdit Oy, joka voitti vuonna 2000 ratken-neen arkkitehtikilpailun ehdotuksellaan “a mezzavoce”, tekijöinä arkkitehdit Ola Laiho, Mikko Pulkki-nen ja Marko Kivistö. Konserttisalin akustinensuunnittelu on japanilaisen Nagata Acoustics Inc:nkäsialaa. Pääakustikko Yasuhisa Toyota on ollutmukana hankkeessa jo vuodesta 1998 lähtien. Ali-konsulttina on suomalainen Akukon Oy.

ESIRAKENNUSTYÖT ALKOIVAT KESÄLLÄ 2006Pääurakoitsija SRV Oy tuli tontille syksyllä 2008.Sitä ennen oli rakennettu jo varsin paljon sellaista,joka on jo jäänyt tai kovaa vauhtia jäämässä piiloonkatseilta kuten pohjaveden kurissa pitävät porapaa-lupatoseinät, huoltotunneli sekä pohjatyöt ja talonperustukset.

Rakennus on kokonaan kallion varassa. Kallionpohja on injektoitu ja sen päällä on noin 70 sentinsalaojitettu sepelikerros. Porattu suurpaalu-pato-seinä on vajaat kaksi metriä kallion sisällä. Vaikkapatoseinä on periaatteessa jo itsessään tiivis, ra-kennuksen ulkoseinän ja patoseinän välissä on vie-lä salaojitettu tila, jonka kautta mahdolliset vuodotvaluvat salaojiin. Syvimmillään tekniikkakuilujenperustukset ulottuvat -15 metriin, alapohja on - 9metrin tasossa. Teknisissä tiloissa on maanvarai-nen lattia, harjoitussalien lattian alla on tuuletettu,rossipohjatyyppinen 1-1,5 metriä korkea tila. Pää-

MUSIIKKITALON RAKENTEET ARKKITEHTUURIN JA AKUSTIIKAN EHDOILLA


1Musiikkitalo sijaitsee Helsingin paraatipaikalla, Eduskun-tataloa vastapäätä.

1

Hava

inne

kuva

LPR

-ark

kite

h dit

Oy

2, 3Musiikkitalon pääjulkisivumateriaalit tulevat olemaanlasi ja kupari.

2

Hava

inne

kuva

LPR

-ark

kite

h dit

Oy

Sirk

ka S

aarin

en

BET0902 s40-49 Musiikkitalo 29.6.2009, 12:1540

2 2009 41

4Havainnekuva lämpiötiloista.

5Mannerheimintien varressa sijaitsevien harjoitussalienkatto on samalla liikenne- ja oleskelualuetta, jonne tuleenurmikkoa, istutuksia ja kiveyksiä. Tero Aaltonen (oik.) jaTapio Kaikkonen esittelevät kannen sallittuja kuormituk-sia Betonitiedon Petri Mannoselle.

6Työmaalla tehtiin paljon korkeita seiniä ja tukimuurejakertavaluina. Kuvassa Mannerheimintien vierustan tuki-muurin muottia.

Hava

inne

kuva

LPR

-ark

kite

hdit

OyPe

ri Oy

salin alla on teknistä tilaa.Musiikkitalon rakentamisesta tuli silminnähtä-

vää viimeistään siinä vaiheessa, kun talolle alku-vuodesta valettiin kuusi betonista tekniikkakuiluakiipeävillä muoteilla. Meneillään oleva, ensi vuo-denvaihteen tienoilla valmistuva runkovaihe onmuutenkin varsin betoninen. Lopullisessa talon il-meessä betonia ei juuri näy, julkisivuissa lasi ja ku-pari ovat pääosassa. Yksi talon erikoisuus on se,että konserttisaliin on näköyhteys ulkoa.

Betoni -lehti kävi paikan päällä kyselemässä ra-kenneratkaisujen perusteita ja niiden toteutustapo-ja. Oppaiksi saatiin teknologiajohtaja Tero Aaltonenrakennesuunnittelusta vastaavasta Vahanen Oy:stä,työmaapäällikkö Jukka Nikkola ja rakennesuunnit-telija Tapio Kaikkonen SRV:stä, toimitusjohtajaMarkku Sieppala ja mittajohtaja Vesa Laine paikal-lavalu-urakoitsija Sierak Oy:stä ja ”mister jännitys”Juhana Torvinen jännitettyjen rakenteiden jännitys-työt tekevästä Oy Alfred A. Palmberg Ab:stä. Mu-siikkitalon infopisteessä tapasimme myös arkkitehtiPauno Narjuksen LPR-arkkitehdit Oy.stä.

3

45

6

Hava

inne

kuva

LPR

-ark

kite

h dit

Oy


2 200942

6

6

7

TIETOMALLISTA YKSITYISKOHDAT ESIINKun Tapio Kaikkonen pyörittää työmaatoimistonneuvotteluhuoneen seinällä musiikkitalon tieto-mallia, viimeistään sen leikkaukset näyttävät, etteipuhe musiikkitalon monimuotoisuudesta ole liioit-telua. Arkkitehtisuunnittelussa tietomallia on käy-tetty kaiken suunnittelun pohjana luonnosvaihees-ta lähtien. Muussa suunnittelussa on käytettymyös 2D -piirustuksia. Konserttisalin betonirungontoteutuspiirustukset rakennesuunnittelija on kui-tenkin tehty kokonaan mallintamalla ja arkkitehdil-ta lähtötietoina oli salin pintamalli 2D -leikkauksintäydennettynä.

Konserttisali on epäsymmetrinen, hyvin moni-muotoinen, suoria kulmia ei juuri ole. ”Sali muo-dostuu suorista pinnoista. Taustana on ollut mielle-yhtymä tukkisumasta lukuisine suuntineen”, PaunoNarjus havainnollistaa.

Sali on ollut myös erittäin haastava mallinnetta-va. ”Suunnittelun alkaessa, vuonna 2005 rakenne-suunnittelun mallinnusohjelmat olivat vielä kehitys-vaiheessa. Nyt ohjelmistot alkavat olla jo sillä ta-solla, että suunnittelu voitaisiin tehdä kokonaantietomallilla”, Aaltonen huomauttaa.

RUNGOLTA VAADITAAN PAINOAJA JÄYKKYYTTÄTalon käyttötarkoituksen takia ei ole lainkaan yllät-tävää, että Aaltonen nimeää arkkitehtuurin lisäksiakustiikan yhdeksi rakenneasioiden tärkeimmäksiohjaajaksi. Runkomateriaalilta se vaatii painoa jajäykkyyttä, rakenteet ovatkin pääasiassa betonia jamonessa kohdin nimenomaan paikallavalurakentei-ta, joilla ei ole teräksen kaltaista värähtelyriskiä.Rakennejärjestelmä on kuitenkin varsin monimuo-toinen: on paikallavalua, betonielementtejä, liitto-rakenteita, terästä, jännitettyjä rakenteita.

Betonituotteita työmaalle on tullut jo monestayrityksestä: valmisbetoni Rudus Oy:stä, elementti-toimittajia ovat Ämmän Betoni, Parma, SV-ele-mentti ja Laukaan Betoni.

Aaltosen tavoin arkkitehti Pauno Narjus LPR-ark-kitehdeista korostaa akustiikan tärkeyttä. Konsert-tisalista onkin tehty tarkka 1:10 pienoismalli. Akus-tiikkaominaisuuksia on sen avulla testattu tarkasti,typpikaasun avulla myös salin ilma on muunnettuvastaamaan todellisen kokoisen salin ominaisuuk-sia. Koko talon lailla myös konserttisalin perus-asettelu on arkkitehtisuunnittelijan käsialaa. Akus-tikko on tehnyt ratkaisunsa sen pohjalta; sali onerittäin monimuotoinen, yksityiskohtia on paljon,

5

Vaha

nen

Oy /

Mik

a K

o ntti

laVa

h an e

n Oy

/ M

ika

Ko n

ttila

5, 6Mallinnuskuva konserttisalista. Katon 40-metristen jän-nebetonisten palkkien varassa lepäävät jännebetonisetprimääripalkit (kuvassa ylimpänä vihreällä värillä). Tästäkattorakenteesta ripustetaan paikallavalettu kattoraken-ne (kattorakenne violetilla värillä).

7Konserttisalin 1:10 pienoismalli rakennettiin akustiikanviimeistelytestauksia varten ja nyt se on nähtävissä Mu-siikkitalon Infopisteessä. Näyttelytila on työmaaparakkienkulmauksessa “logokuutiossa” Sanomataloa vastapäätä.Se avataan yleisölle elokuussa 2009.

Sirk

ka S

aarin

en


2 2009 43

8

9

8Pohjaveden kurissa pitävät porapaalupatoseinät, huol-totunneli sekä pohjatyöt ja talon perustukset ovat jo jää-neet näkymättömiin. Rakennus on kokonaan kallion va-rassa. Kallion pohja on injektoitu ja sen päällä on noin70 sentin salaojitettu sepelikerros. Porattu suurpaalu-patoseinä on vajaat kaksi metriä kallion sisällä.

9Syvimmillään tekniikkakuilujen perustukset ulottuvat -15metriin, alapohja on - 9 metrin tasossa. Teknisissä tiloissaon maanvarainen lattia, harjoitussalien lattian alla on tuu-letettu, rossipohjatyyppinen 1-1,5 metriä korkea tila.

Peri

OyPe

ri Oy


2 200944

10

11

Peri

OySi

rkka

Saa

rinen


2 2009 45

13

12, 13Talossa on kuusi tekniikkakuilua. Kuvan ottovaiheessahuhtikuussa puolet kuiluista oli valmiina ja loppujen kuilu-jen valutyö oli vielä käynnissä. Kuvassa näkyvät valuissakäytetyt kiipeävät muotit. Konserttisalin kattoa kannatte-levat kolme 39 metriä pitkää betonipalkkia tulevat lepää-mään näiden tekniikkakuilujen varassa.

esimerkiksi istuinriviryhmien välissä on välimuurit,jotka heijastavat ääntä tarkasti määritellyissä kul-missa.

”Koska talo ei ole kovin systemaattinen, myös ra-kenteista on jouduttu tekemän vaativia”, Narjus to-teaa. ”Se tarkoittaa jatkuvaa vuoropuhelua työ-maan ja suunnittelijoiden kesken, sillä monet kysy-mykset ratkaistaan työn edetessä. Esimerkiksi talo-tekniikkaan liittyviä yhteensovituspalavereita on ta-vallista runsaammin. Meiltä käy työmaalla kym-menkunta arkkitehtia säännöllisesti.”

SALIT BOX IN BOX -PERIAATTEELLAMusiikkitalon kantavat seinät ovat pääasiassa pai-kallavalettuja, elementtiseiniä on niissä paikoissa,joissa on tarvittu liikuntasauman takia kaksi rinnak-kaista seinää. Pilarit ovat betonielementtejä. Liitto-palkkeina on Deltapalkit, joiden päällä on ontelo-laatasto ja pintavalu. Kuorilaattaa ja pintavalua onkäytetty paikoissa, joissa tilaa on niukalti. Isojenjännevälien yläpohjissa, kuten harjoitussalien jaitse konserttisalin katoissa on jälkijännitetyt teräs-betonipalkit.

10, 11Korkeiden seinien valut etenivät ripeästi, koska ne tehtiinmahdollisimman korkeilla, pääasiassa 7,2 - 10 metrisillämuoteilla. Lujuudeltaan betoni on ollut K40:tä. Työmaallakäytetyt betonimuotit ja -järjestelmät ovat Peri Suomi LtdOy:n toimittamia.

12

Peri

Oy

Sirk

ka S

aarin

en


2 20094646

14

15

14Kiipeävillä muoteilla valetut tekniikkakuilut olisi ollutmahdollista tehdä nopeammin, mutta kuilujen valujen ai-kataulu määräytyi muiden töiden ehdoilla.

15, 18, 20Konserttisalin yksi erikoisuus on ilmanvaihto, jokaisellaistumapaikalla on oma tuloilma-aukkonsa. Betoniseinääntulee sahalaitakuvio, akustiikan tarpeista sekin. Näkyvillese ei tosin jää, sillä se jää puuverhouksen taakse.

16Sibelius-Akatemian aulan havainnekuva.

17Työmaalla tehtiin paljon korkeita seiniä ja tukimuurejakertavaluina. Kuvassa Peri Suomi Ltd Oy:n toimittamiaMannerheimintien vierustan tukimuurin muotteja.

16

17

Peri

OySi

rkka

Saa

rine n

P eri

Oy

Havainnekuva LPR-arkkitehdit Oy


2 2009 47

Akustiikka ja äänieristys vaativat tiiviitä raken-teita. Harjoitussalit ovatkin itsenäisiä, ”box in box”-periaatteella toteutettuja. Ne ovat muista raken-teista liikuntasaumoilla irrotettuja rakenteita, joitaympäröi tiivis seinä. Harjoitussaleissa koko box inbox -rakenteen sisäosa lattioineen on erotettu jous-timilla kalliosta. ”Talotekniikan takia harjoitussali-en seinissä on tosin runsaasti aukotuksia. Teknistenaukkojen ja kanavien tiiviiksi saaminen tuo sittenosaltaan vaativuutta asennukselle”, Aaltonen huo-mauttaa.

Sellaiset paikat, joissa saleihin liittyy muita ra-kenteita, on varustettu akustisella joustimella. Työ-maakierroksella joustimia näkyy vielä muutamassapaikassa: liitoskohdista pilkistää vihreää kumimais-ta ainetta. Esimerkiksi pääsalissa koko raskas beto-ninen alakatsomo, permanto, on joustimien varassa.

Pääsalin yläpohjaa ja parvia kannattavat tekniik-kakuilujen varassa olevat jännitetyt primääripalkit.Niiden liitoskohdissa ei ole joustimia, sillä maape-rän värähtelyn on laskettu ylhäälle mentäessä vai-menevan tarpeeksi.

Joustintarpeen perimmäinen syy on vieressä kul-kevan Mannerheimintien liikenne, erityisesti raitio-tieliikenne. Värähtelyjä olisi aiheuttanut myös vie-ressä kulkeva Jätkäsaaren junarata, jonka purku-työt on kuitenkin jo aloitettu.

YLI SATATUHATTA MUOTTINELIÖTÄPaikallavalu-urakoitsija Sierakilla on työmaalla nytnoin 70 henkilön vahvuus. Heidän urakkansa käyn-nistyi syksyllä ulkoseinien valulla. Markku Sieppa-la kertoo, että korkeiden seinien valut etenivät ri-peästi, koska ne tehtiin mahdollisimman korkeilla,pääasiassa 7,2 - 10 metrisillä muoteilla. Lujuudel-taan betoni on ollut K40:tä. Yhteistyössä betonitoi-mittaja Ruduksen kanssa valittiin reseptit, joillamuun muassa korkeat seinävalut pystyttiin teke-mään ongelmitta.

Työmaalla käytetyt betonimuotit ja -järjestelmätovat Peri Suomi Ltd Oy:n toimittamia.

Musiikkitalon 200 vuoden käyttöikävaatimus eiole aiheuttanut betoniresepteihin erikoisuuksia, sil-lä säälle alttiiksi jäävää betonia rakenteissa ei oleoikeastaan missään.

Muottineliöitä Musiikkitalon valuissa kertyy yh- 19

19Sellaiset paikat, joissa saleihin liittyy muita rakenteita,on varustettu akustisella joustimella. Työmaakierroksellajoustimia näkyy vielä muutamassa paikassa: liitoskohdis-ta pilkistää vihreää kumimaista ainetta.

18

Sirk

ka S

aarin

enSi

rkka

Saa

rinen


2 20094848

teensä 106 000, niistä seiniä on 68 000 neliötä.Loput ovat holveja ja palkkeja. Yhteensä valmis-betonia uppoaa rakenteisiin 25 000 kuutiota.

Toimittajan ilmausta nopeasti nousseista tekniik-kakuiluista Sieppala suitsii huomauttamalla, ettäkiipeävillä muoteilla valetut tekniikkakuilut olisi ol-lut mahdollista tehdä nopeamminkin: ”Tällä kertaakuilujen valujen aikataulu määräytyi kuitenkin mui-den töiden ehdoilla.”

”Vaativa”, myöntää paikallavalurakenteiden mit-tauksista huolehtiva Vesa Laine.

Vaativuutta ja vaikeutta tuo hänen mukaansa ra-kennuksen monimuotoisuus: ”Koko ajan työsken-nellään lukuisilla eri tasoilla. Perinteisten tasora-kennekuvien sijasta tiedot haetaan 3D -mallista.Työjärjestykset ja työsaumat pitää pystyä sijoitta-maan siten, että pystytään etenemään järkevästieteenpäin”, hän toteaa. Yhteistyötä ja keskustelujarakennesuunnittelijan kanssa käydäänkin selvästienemmän kuin ns. normaalikohteessa.

Yhteistyö on Musiikkitalon työmaalla muutenkinkorkeassa kurssissa. Jukka Nikkolan mukaan par-haat vaihtoehdot sekä rakenneratkaisuihin että työ-järjestyksiin löytyvät, kun suunnittelijat ja toteutta-jat miettivät niitä työmaalla yhdessä.

JÄNNITYS INJEKTOITAVILLA JÄNTEILLÄMusiikkitalossa on myös paljon jännitettyjä raken-teita. ”Harjoitussalien katoista on jo jännitetty kol-me, neljättä jännitetään huomenna ja viikon kulut-tua viimeinen”, AAP:n Juhana Torvinen kertoo tou-kokuun lopulla.

Mannerheimintien vierelle sijoittuvien harjoitus-salien katot ovat samalla pihakannen tasoja. Katto-rakenteena on 200 -millinen kuorilaattaan perustu-va liittolaatta. Sen päälle asennetaan vesi- ja muuteristykset, sillä katon päälle tulee sekä nurmikent-tää että kiveystä, oleskelu- ja liikennealuetta.

Kutakin harjoitussalin kattoa kohti on jännitettymaksimissaan seitsemän palkkia. ”Toisin kuin ta-lonrakentamisessa yleensä, ne on jännitetty injek-toitavilla jänteillä eikä tartunnattomilla yksittäispu-nosjänteillä”, Torvinen kertoo ja vertaa injektoitavia

21Harjoitussalin kattopalkit on jännitetty injektoitavilla jän-teillä, jotka sisältävät keskimäärin 48 punosta.

22Rakennejärjestelmä on kuitenkin varsin monimuotoinen:on paikallavalua, betonielementtejä, liittorakenteita, te-rästä, jännitettyjä rakenteita.

20

21

Sirk

ka S

aarin

enSi

rkka

Sa a

rine n


2 2009 49

STRUCTURES OF MUSIC CENTRE DETERMINEDBY ARCHITECTURE AND ACOUSTICS

The preliminary construction stage of Helsinki MusicCentre started in June 2006 and the main contract in theautumn of 2008. Scheduled for completion in the springof 2011, the Music Centre encompasses a concert hallseating 1700, five smaller halls, restaurant and club faci-lities, a music library as well as training, practice and of-fice facilities. The total area of the building is 36000square-metres.

Apart from architecture, structural issues are stronglyinfluenced by acoustics. Heavy weight and rigidity arerequired of the frame construction, which is why most ofthe structures are made of concrete. In many points,cast-in-situ structures are employed due to their free-dom of the vibration risk typical of steel. However, thestructural system is very complex; loads are transmitteddown in many different ways and the system comprisescast-in-situ solutions, precast concrete elements, com-posite structures, steel, and pre-stressed structures.

The concert hall is an asymmetrical space of multi-faceted shapes with hardly any straight angles. A preci-se 1:10 scale model of the concert hall has been used totest acoustical properties.

Most of the load-bearing walls are cast-in-situ walls,with pre-cast elements used in points where two paral-lel walls are needed due to an expansion joint. The co-lumns are precast concrete elements and the compositebeams are Delta beams covered with hollow-core slabsand grout. Cladding slabs and grout are used in confinedareas. The large-span roof slabs, such as the roofs of thepractice halls and the actual concert hall, are imple-mented using post-stressed reinforced concrete beams.

Acoustics and sound insulation require tight structu-res. The practice halls are independent rooms realisedaccording to the “box-in-box” principle. They are structu-res separated by expansion joints from the other structu-res and enclosed by a tight wall. The entire internal partof the box-in-box structure used in the practice halls isseparated from the bedrock by means of springs.

Acoustic springs are used in areas where other struc-tures are connected with the halls. For example, the en-tire heavy-weight, concrete bottom grandstand in themain hall rests on springs.

A total of 106000 square-metres of formwork wasused in pouring work at the Music Centre, with walls ac-counting for 68000 square-metres. The total amount ofcast-in-situ concrete needed for the structures is 25000cubic-metres.

The Centre also contains a lot of pre-stressed struc-tures. The ceilings of the practice halls are dual-purposestructures, serving also as courtyard deck slabs. Theroof structure is a composite slab based on a 200-mmcladding slab, on which water insulation and other insu-lation materials are laid. The top surface of the roof willdisplay both lawn and paved areas, areas for relaxationand traffic routes.

The roof beams of the practice halls have been pre-stressed with injected tendons. The roof slab of the con-cert hall is supported on three 39-metre tall wall-likebeams, which run from one utility shaft to the other. Thelarge pre-stressed structure ca. 20-x40 metres in size willalso serve as an intermediate floor between the air cham-ber and the concert hall. The thickness of the pre-stressedslab is 400 mm to ensure the required sound insulation.

The Client in the Music Centre construction project isReal Estate Company Kiinteistöosakeyhtiö HelsinginMusiikkitalo owned by the Finnish Government/ SenateProperties, the City of Helsinki and the Finnish broad-casting company Yleisradio Oy, with Senate Propertiesacting as the Client’s consultant. The contract for maindesign and architectural design was awarded to LPR-arkkitehdit Oy on the basis of their entry “a mezza voce”in the architectural competition in 2000, with architectsOla Laiho, Mikko Pulkkinen and Marko Kivistö behindthe winning entry. The acoustics of the concert hall havebeen designed by Nagata Acoustics Inc, with the mainacoustic designer Yasuhisa Toyota involved in the pro-ject since 1998. Finnish company Akukon Oy acts as asub-consultant. The structural designer is Vahanen Oyand the main contractor is SRV Oy.

jänteitä siltajänteisiin.”Jokaisessa, jänneväliltään 17 - 20 -metrisessä

palkissa tarvitaan keskimäärin tuhannen tonnin voi-ma palkkia kohti. Neljään jänteeseen kohdistuu siiskuhunkin 250 tonnin voima. Tartunnattomia jänteitäolisi tarvittu hieman enemmän, nyt palkissa on kes-kimäärin 48 punosta. Jos ne olisivat tartunnatto-mia, niitä tarvittaisiin enemmän.

Konserttisalin yläpohjaa tulee kannattamaankolme 39 -metristä seinämäistä palkkia, jotka me-nevät tekniikkakuilusta toiseen. Tällä hetkellä kui-luissa näkyvät jo näiden primääripalkkien aukot.Kolmen Mannerheimintien suuntaisen primääripal-kin lisäksi konserttisalin kattoon asennetaan ristik-käiseen suuntaan pienemmät, myös jännitetyt pal-kit. Konserttisalin kattoon tulee paikallavalulaatta.

Iso, laajuudeltaan noin 20 x 40 -metrinen jänni-tetty rakenne tulee olemaan myös ilmakammion jakonserttisalin välinen välipohja, joka on 400 mmpaksu jännitetty laatta tarvittavan ääneneristävyy-den saavuttamiseksi.

VALMIS KEVÄÄLLÄ 2011”Valmistumispäivä on keväällä 2011”, Nikkola ker-too. Paljon tapahtuu vielä sitä ennen. Nikkola las-kee, että urakoistakin on tähän mennessä sovittuvasta runsas kolmannes. Työmaan kokonaisvahvuuson nyt noin 220 henkilöä, suurimmillaan se tuleeolemaan 350 - 450. Työmaalla aherretaan neljäntorninosturin ruokkimina, lisäkapasiteettia nostoi-hin antavat autonosturit.

Vaikka Helsingin ydinkeskustassa ollaankin,Nikkolan mukaan työmaalla on käytössä ihan hyvättilat. Toki Mannerheimintie hankaloittaa kuljetuk-sia. Muutaman kerran työmaa on saanut siitä käyt-töönsä yhden kaistan, lisäksi valuvaiheessa Man-nerheimintien liikenne voitiin yöaikaan muutamankerran katkaista.

22

Peri

Oy


2 20095050

Betoni on pop! Arkkitehdit ovat yhä enenevässämäärin kiinnostuneita betonisista pinnoista, myöslattioissa. Normaali perusbetonilattia ei kuitenkaanarkkitehtonisesti tai lattian kestävyyden kannaltaole paras ratkaisu. Tässä artikkelissa käyn läpi erivaihtoehtoja betonisten design-lattioiden aikaan-saamiseksi.

PERUSBETONIYksinkertaisin lattiamateriaali on perusbetoni. Seei varsinaisesti ole design-lattia, mutta koska ny-kyään paljon suositaan yksinkertaisia ratkaisuja,voidaan myös perusbetonista suunnitella design-lattia. Käytön kannalta tämä edellyttää jotain lisä-toimenpiteitä itse betonivalun jälkeen. Muussa ta-pauksessa pinta jää liian huokoiseksi ja imee kai-ken nesteen ja lian, jonka jälkeen ei enää voida pu-hua designista. Myös kulutuksenkeston osalta pe-rusbetoni on huono ratkaisu.

Hiertotapa vaikuttaa perusbetonin pinnan laa-tuun. Tasaushierrossa teräslevyillä tai käsin puu-hierrolla pinta jää karkeammaksi. Viimeistelyhier-rossa siivekkeillä tai detaljikohdissa teräslastallapinnasta saadaan sileämpi ja tiiviimpi.

Tiiviiksikään hierretty pinta ei kuitenkaan ole täy-sin tiivis ja kulutusta kestävä. Seuraavassa on muu-tamia vaihtoehtoja perusbetonilattian käsittelyyn.

• ImpregnointiImpregnoinnissa eli suomalaisittain imeyttämises-sä betonipintaan levitetään aine, joka imeytyy pin-nan huokosiin. Käsittely tiivistää pintaa, jolloin nes-

Martti Matsinen, diplomi-insinööritoimitusjohtaja, Piimat [email protected]

BETONILATTIATOSA 3 – DESIGN-LATTIAT

1

2

1Betonilattioiden imeytyskäsittelyillä saadaan luja, kulu-tusta kestävä pintakerros, joka hylkii tehokkaasti likaa janesteitä.

2Impregnointi ei merkittävästi vaikuta pinnan ulkonäköön,ainoastaan kiiltoaste kasvaa jonkin verran. Impregnoin-nissa on kaksi pääperiaatetta: silikaatti-impregnointi jasilaani-/siloksaani-impregnointi.

3Sirotepintaisissa lattioissa alustan kosteuserot, sirote-määrän vaihtelu lattian eri alueilla sekä hierto- ja jälkihoi-to vaikuttavat pinnan värisävyyn.

4, 5Imeytyskäsittelyillä betonin pintakerroksen pienoishiuk-kaset tiivistetään ja suljetaan, jolloin saadaan lattiaankestävä suoja. Käsittelyyn voidaan yhdistää myös eriväri-set värjäykset ja hionnan kautta eri kiiltoasteet.

Piim

at O

yDy

ny O

y

BET0902 s50-55 Betonilattia 29.6.2009, 11:3450

2 2009 51

teet ja lika eivät pääse tunkeutumaan ja pinta onhelpompi pitää puhtaana. Imeytys eroaa pintalak-kauksesta myös siinä, että kunnolliset imeytysai-neet eivät muodosta pintaan kalvoa, jolloin ne eivätmyöskään kulu pois. Impregnointi ei merkittävästivaikuta pinnan ulkonäköön, ainoastaan kiiltoastekasvaa jonkin verran. Impregnoinnissa on kaksipääperiaatetta: silikaatti-impregnointi ja silaani-/siloksaani-impregnointi.

Silikaatti-impregnoinnissa pinta käsitellään sili-kaattipohjaisella liuoksella. Silikaatti tunkeutuu be-toniin ja reagoi siinä olevan kalsiumhydroksidinkanssa. Näin muodostuu erittäin luja, kulutustakestävä pintakerros, joka hylkii tehokkaasti likaa janesteitä. Silikaatti-impregnointi on pitkäikäinen,sillä sitä ei käytännössä tarvitse uusia ennen kuinbetoni kuluu. Silikaattikäsittely tunkeutuu betoniinsen huokoisuudesta riippuen useita millimetrejä.Ulkonäköä ja kestävyyttä voidaan vielä parantaahiomalla pintaa ennen silikaattikäsittelyä.

Silaani- tai siloksaanipohjaisilla aineilla impreg-noitaessa aineet tunkeutuvat betonin pintaan huo-mattavasti vähemmän. Niillä ei olekaan suurta vai-kutusta lattian kulutuskestoon. Sen sijaan ne vä-hentävät lian ja nesteiden tunkeutumista pintaanpitäen lattian näin kauemmin puhtaana. Käsittely eijätä pintaan kalvoa, joten se on myös pitkäikäinen.Käsittely suositellaan kuitenkin uusittavaksi muuta-man vuoden välein. Joillakin materiaalitoimittajillaon myös hoitoaineita, joita käyttämällä voidaan pi-dentää impregnoinnin kestoikää.

• SirotepinnoitusValun yhteydessä levitettävä sirotepinnoitus on var-sinaisesti teollisuus-, varasto- ja terminaalikohtei-siin tarkoitettu kovaa kulutusta kestävä pinta. Väril-lisiä sirotteita käyttäen on valettu myös näyttäviädesign-lattioita esimerkiksi museokohteisiin. Siroteon itse asiassa betonia, jossa on käytetty kovia run-koaineksia ja joka saa tarvitsemansa veden perus-betonista.

Design-mielessä sirotepinnasta on muistettava,ettei se aina ole täysin tasavärinen. Alustan koste-userot, sirotemäärän vaihtelu lattian eri alueillasekä hierto- ja jälkihoito vaikuttavat pinnan värisä-vyyn. Kovia runkoaineksia, kuten korundia, sisältä-vät sirotteet kestävät erinomaisesti kulutusta myösjulkisissa tiloissa, vaikka varsinaisen sirotekerrok-sen paksuus onkin vain muutama millimetri. Sirote-määrän vaihtelu lattiassa saattaa aiheuttaa sen,että joillakin osin lattiaa pinta kuluu nopeammin jaalusbetonin perusharmaa väri tulee esiin.

4

3

5

Dyny

Oy

Beto

nitie

to O

yDy

ny O

y


2 200952

• VäribetoniPerusbetonista voidaan tehdä design-lattioita myösvärjäämällä pigmenttien avulla koko betonimassa.Tämä on kuitenkin useimmiten huomattavasti kal-liimpi ratkaisu kuin sirote- tai kovabetonipinta. Toi-saalta tällöin lattian kuluminen ei vaikuta pinnanväriin samassa määrin.

Väribetonin osalta on myös huomattava samatasiat kuin sirotepinnassa eli pinnan väriin vaikutta-vat myös betoni suhteutus, vesimäärän vaihtelu jamuut ulkoiset tekijät, joiden vaikutuksesta lattia eiole täysin tasavärinen. Värit saadaan paremminesiin käyttämällä valkosementtiä.

SEMENTTIPOHJAISET PINTAMASSAT

• KovabetonipintausErillinen ohut pintabetoni on kehittyneempi versiosirotepinnasta. Perusraaka-aineet ovat samat, mut-ta runkoaineksen raekoko on suurempi ja massaanon lisätty kutistumia ja halkeilua vähentäviä aine-osia – puhutaan kovabetonipintauksesta.

Kovabetonipintauksella saadaan aikaan tasavä-risempi pinta kuin sirotteilla. 8-15 mm paksuinenpinta ei kulu niin, että perusbetoni tulisi näkyviin.Kovabetonipintaus voidaan tehdä sekä tuoreellebetonipinnalle että vanhalle betonipinnalle, kun sir-otepinta voidaan tehdä vain valun yhteydessä. Ko-vabetonipintauksella lattiasta saadaan myös var-memmin tasainen kuin paksulla perusbetonilla.

6

7

8

9

Piim

at O

yPi

imat

Oy

P iim

a t O

yM

a ritt

a Ko

ivis

to


2 2009 53

• Hierrettävät pintamassatKuten perusbetonin myös pintamassojen osalta voi-daan hiertämisellä vaikuttaa pinnan laatuun. De-sign-lattioissa pintamassojen hierrolla usein hae-taankin tietynlaista, hieman epätasaista ”luonnolli-sempaa” lattiapintaa.

Sementtipohjaiset design-lattiat hiertomassoillatehdään yleensä paksumpina kuin kovabetonipinta-us, tyypillisesti 25 – 70 mm paksuina. Massan levi-tyksen jälkeen aloitetaan pinnan hiertäminen, jotajatketaan kunnes saavutetaan haluttu pinnan ul-konäkö. Onkin tärkeää, että tilaaja/suunnittelija onmukana seuraamassa hiertotyötä ja pinnan laatua.

Hierrettävän massan pinta jätetään usein ns. pil-vimäiseksi, koska tällä ratkaisulla ei haeta tasaistamaalatun näköistä pintaa. Pinnan kiiltoa voidaansitten lisätä kiillotuskäsittelyillä, joilla saadaanmyös jonkin verran kiviainesta näkyviin eli lähenny-tään ns. mosaiikkipintaa.

• Itsesiliävät / itsetasoittuvat pintamassatMyös sementtipohjaisina on saatavana vastaaviamassoja kuin itsesiliävät epoksimassat. Nämä teh-dään yleensä 5-10 mm paksuina ja eri värisävyjä onsaatavana valmistajasta riippuen. Massat ovatyleensä nopeasti kovettuvia ja kävelynkestäviä jomuutamassa tunnissa. Itsesiliävistä epokseistanämä massat eroavatkin juuri työn nopeudessa jalisäksi pinta on betonimainen eli luonnollisemmannäköinen kuin täysin sileä epoksi.

10

12

11

6, 7Kovabetonipintauksella saadaan aikaan tasavärisempipinta kuin sirotteilla. 8 - 15 mm paksuinen pinta ei kuluniin helposti, että perusbetoni tulisi näkyviin.

8Sementtipohjaisilla hiertomassoilla tehdään yleensä be-tonin pintaus tyypillisesti 25 - 70 mm paksuina. Massanlevityksen jälkeen aloitetaan pinnan hiertäminen, jota jat-ketaan kunnes saavutetaan haluttu pinnan ulkonäkö.

9Väribetonissa värjätään pigmenttien avulla koko betoni-massa. Tämä on kalliimpi ratkaisu kuin sirote- tai kovabe-tonipinta.

10Pinnan kiiltoa voidaan sitten lisätä kiillotuskäsittelyillä,joilla saadaan myös jonkin verran kiviainesta näkyviin elilähennytään ns. mosaiikkipintaa.

11, 12Itsesiliävissä sementtipohjaisissa pintamassalattioissapinta on betonimainen eli luonnollisemman näköinen kuintäysin sileä epoksilattia.

Piim

at O

yPi

imat

Oy

Piim

at O

y


2 200954

HIOTUT LATTIAPINNATKaikki edellä mainitut vaihtoehdot ovat modernim-pia design-lattioita, joilla haetaan betonimaista ul-konäköä. Perinteisiä design-lattioita ovat hiotut lat-tiat, jolloin usein puhutaan mosaiikkibetonista taiterrazzo-lattiasta.

Hiotut lattiat ovat kulutuskestävyydeltään erin-omaisia ja niiden puhtaanapito on helppoa, kunhanhuolehditaan lattian käsittelystä kunkin menetel-män ohjeiden mukaan. Useimmiten hiottuun lattiaaliitetään impregnointi- tai kiillotuskäsittely. Hiotut,impregnointikäsitellyt betonipinnat ovat erittäin hy-gieenisiä ja sopivat vaativiinkin kohteisiin.

• Paikalla valettu mosaiikkibetoniTehdasvalmisteisten mosaiikkibetonilaattojen hait-tapuolena on pidetty saumoja, jotka ovat alttiitavaurioille. Tästä syystä viime aikoina on siirryttyenenevässä määrin paikalla valettuun mosaiikkibe-toniin. Mosaiikkibetonilattiaan saadaan kuvioitakäyttämällä erilaisia massoja, joita rajataan listoil-la. Pinnan ulkonäköön voidaan vaikuttaa myös li-säämällä massaan erivärisiä kiviaineksia tai muitamateriaaleja, kuten lasia tai tiilimurskaa.

Merkittävin mosaiikkibetonilattian ulkonäköönvaikuttava asia on hionta, muutenhan kyseessä oli-si pintabetonimassa. Hionta tehdään useassa vai-heessa aloittamalla karkeammalla ja siirtymälläkoko ajan hienompaan hiontaan.

• Hiottu kovabetonipintausUudempaa aaltoa mosaiikkibetonissa edustavathiotut kovabetonipinnat. Ohuina rakenteina ne ei-vät kuormita alustaa eivätkä aiheuta ongelmia lii-toskohdissa myöskään korjausrakentamisessa. Ko-vabetonipintaus voidaan tehdä sekä uudis- että kor-jausrakentamiskohteisiin. Hionnan avulla saadaanrunkoaines näkyviin ja pintakäsittelyjen avulla latti-asta tulee todellinen design-lattia.

Ohuella kovabetonipintauksella värilliset design-lattiat, myös valkosementillä ja valkoisella kiviai-neksella, ovat nopeita ja edullisia toteuttaa.

YHTEENVETOASementtipohjaisilla massoilla saadaan aikaan näyt-täviä design-lattioita. Tärkeää on, että tilaaja jasuunnittelija jo projektin alkuvaiheessa selvittävätitselleen millaista lattiaa ovat hakemassa. Tämänjälkeen yhteistyössä materiaalitoimittajien ja ura-koitsijoiden kanssa etsitään ratkaisut, joilla näihintavoitteisiin päästään.14

13

13Hiottuun mosaiikkibetonilattiaan saadaan kuvioita käyt-tämällä erilaisia ja erivärisiä massoja sekä rajaamallasauma-/ rajakohdat listoilla.

14Hiottu kovabetonipintaus voidaan tehdä sekä uudis- ettäkorjausrakentamiskohteisiin. Hionnan avulla saadaanrunkoaines näkyviin.

Piim

at O

yBe

toni

tieto

Oy


2 2009 55

CONCRETE DESIGN FLOORS

Architects are interested in using concrete surfaces also infloors. However, a standard concrete floor is not the bestsolution in terms of architecture or strength. Several op-tions are available for producing concrete design floors.

Concrete based on cement can be used to create eye-catching design floors. It is important that the client andthe designer already at the start of the project determinethe type of floor they want to produce. Solutions toachieve the goals can be found in cooperation with mate-rial suppliers and contractors.

A design floor can be built of standard concrete as longas the concrete is treated after pouring to make it wear-resistant. Standard concrete can also be used as a materi-al for design floors by dyeing the fresh concrete with pig-ments. Impregnation of the concrete floor with e.g. sili-cate, silane or siloxine based materials produces a sur-face resistant to liquids and dirt. The floor is also easy tokeep clean. Impregnation does not affect the appearanceof the surface much, only makes its slightly glossier.

A topping applied in connection with the pouring of theconcrete produces a heavy wear resistant surface actual-ly designed for industrial, warehouse and terminal appli-cations. However, coloured topping has been used to cre-ate impressive design floors in e.g. museums.

A separate, thin screed layer is an advanced version oftopping. The basic raw materials are the same, but thegrain size of the aggregate is larger and special ingredi-ents are added in the fresh concrete to reduce shrinkageand cracking; this is referred to as hard aggregate screed.

The quality of the concrete surface can be influencedby floating. The surface layer of design floors is oftenfloated to make it a little uneven, more “natural”.

Traditional design floors include ground floors, whichare often called mosaic or terrazzo floors. Patterns can becreated in cast-in-situ mosaic floors by using differentconcrete mixes separated by means of mouldings. Groundhard aggregate screed surfaces represent mosaic con-crete of a new type. Coloured design floors can be quicklyand economically produced using a thin hard aggregatescreed, also with white cement and white aggregate. 16

15

15Hiotut kovabetonipinnat ohuina rakenteina eivät kuormitaalustaa eivätkä aiheuta ongelmia liitoskohdissa myös-kään korjausrakentamisessa.

16Syksyllä 2009 ilmestyvä Betonilattiat -julkaisu on suun-nattu tilaajille ja arkkitehdeille helpottamaan betonistendesign-lattioiden suunnittelua. Kirjassa on runsain kuvinja esimerkkikohteiden avulla esitelty erilaiset betonilat-tiatyypit ja pintakäsittelyt ominaisuuksineen. Julkaisussakäsitellään myös betonilattioiden peruskorjaamista.

Mahdollisuuksia on kymmenittäin eikä niitä kaik-kia voi yhdessä artikkelissa tarkemmin esitellä. Hy-vää tietoa on tulossa uudessa Betonilattiat-julkai-sussa, joka on nimenomaan suunnattu tilaajille jaarkkitehdeille helpottamaan betonisten design-lat-tioiden suunnittelua.

LISÄTIETOJA:- Betonilattiat. 2009. Suomen Betonitieto Oy.- Betonilattiat 2002, by45 / bly7. Suomen Betonitieto Oy.- Betonilattioiden pinnoitusohjeet 2003, by49 / bly 10 (uusin versio ilmestyy 2009). Suomen Betonitieto Oy.

Piim

at O

yM

aritt

a Ko

ivis

to


2 20095656

Mattoraudoitteella saadaan suuretkin alueet rau-doitettua nopeasti ja vaivattomasti. Aikataulu-säästön rinnalla menetelmän muita etuja ovat rau-doituksen tarkkuus/laatu, optimaalinen teräsmää-rä sekä raudoitustyön helpottuminen myös ergono-misesti.

Saksassa 1990-luvun alussa kehitetyn Bamtec rau-doitusjärjestelmän tehokkuus perustuu suunnitte-lun ja valmistuksen automatisointiin. Laatan voima-suureet ja raudoitustarpeet laatan eri pisteissä las-ketaan elementtimenetelmällä. Saatu tieto käyte-tään puoliautomaattisen raudoituksen CAD-sovel-luksen lähtötietona. CAD-sovellus tuottaa opti-moidun raudoituksen, mattoraudoituksen valmis-tuksen tarvitsemat ohjaustiedot sekä työmaallakäytettävät selkeät mattoraudoitteiden asennus-kaaviot.

MATTORAUDOITE SUORAAN RULLALTARullalle pakattu mattoraudoite on Pohjoismaissauusi raudoitusmenetelmä, jonka asennus muistut-taa kokolattiamaton asennusta. Järjestelmä onsaksalainen patentti, jolle käytetään rekisteröityänimeä Bamtec®.

Bamtec mattoraudoite koostuu samansuuntaisis-ta enintään 15 m pitkistä betoniteräksistä. Ne onhitsattu erikoiskoneella noin 1,5 m jaolla oleviinohuisiin teräsvanteisiin siten, että betoniterästenväli ja sijainti ovat raudoitussuunnitelman mukaiset.

Mattoraudoite räätälöidään kohteen mukaan. Te-

MATTORAUDOITTEELLA AIKATAULUT JA KUSTANNUKSET KURIIN

Casper Ålander, diplomi-insinöörikehityspäällikkö, Celsa Steel Service [email protected]

1

2

3 4

räsmäärä voidaan optimoida niin, että se on mo-menttikäyrän mukainen maton eri pisteissä. Laatanmuodot ja aukot huomioidaan maton valmistukses-sa. Työmaalla tehtävä työ jää sen ansiosta mahdol-lisimman vähäiseksi.

Yksittäisen mattoraudoitteen enimmäispaino onnoin 1,5 tonnia. Asennuksessa matto nostetaanlaatan reunalle asennusvälikkeiden/tukien päälle,avataan pakkaussiteet, kohdistetaan ja suunnataanmatto ja rullataan se auki. Tavallisesti avaamiseenriittää jalkavoimat.

Yhden maton asennus kestää noin 10 minuuttiamaton koosta ja muista ominaisuuksista riippuen.Kolmen miehen ryhmä asentaa helposti 20-30 ton-nia mattoja päivässä.

Teknisesti Bamtec -menetelmä tarkoittaa sitä,että kaikki tangot tulevat vaivatta täsmälleen oikei-siin paikkoihin. Ergonomisesti raudoitustyö keve-nee oleellisesti ja vähentää raudoittajien selkä- jalihaskuormitusta.

Raudoitusmateriaalina Bamtec mattoraudoit-teissa käytetään tavallista hitsattavaa betoniteräs-tä A500HW. Kaikki tankokoot (8-32 mm) ovat mah-dollisia, mutta samaan mattoon sopii parhaiten lä-hellä toisiaan olevia tankopaksuuksia, esimerkiksi10, 12 ja 16 mm teräksiä. Tankoväli voi matossavaihdella portaattomasti alueella 50-300 mm. Enin-tään 16 mm tankopaksuuksilla käytetään kieppima-teriaalia. Tätä paksummat tangot syötetään matto-koneelle valmiiksi leikattuna.

1, 2Bamtec® mattoraudoitteiden automaattinen valmistus-kone. Bamtec mattoraudoite koostuu samansuuntaisistaenintään 15 m pitkistä betoniteräksistä. Mattoraudoiteräätälöidään aina kohteen mukaan.

Artik

kelin

val

okuv

at: C

elsa

Ste

el S

ervi

ce O

yM

aritt

a Ko

ivis

to

BET0902 s56-61Mattoraudoite 29.6.2009, 11:3856

2 2009 57

MATTORAUDOITUKSEN SUUNNITTELUBamtec mattoraudoitteet ovat yleensä isoja. Esi-merkiksi 13 x 20 m matto peittää 260 m2 kokoisenalueen. Kantavilla laatoilla raudoitustarve ei näinsuurella alueella yleensä ole vakio. Optimoitu mat-toraudoitus voidaankin tehdä mahdollisimman tark-kaan staattisen laskelman mukaiseksi.

Optimaalisen raudoituksen suunnitteluun tarvi-taan kehittyneitä suunnitteluohjelmia. Eräs vaihto-ehto on yhdistelmä ruotsalaisen Structural DesignSoftware AB:n FEMdesignBamtec ohjelmasta jasaksalaisen Sofistik AG:n Autocad sovelluksestaSoficadBamtec. FEM-laskennassa määritellyt te-rästarpeet laatan eri pisteissä määrittävät Auto-cad-sovelluksessa puoliautomaattisesti raudoituk-sen määrän (yksittäisten tankojen paksuus ja pi-tuus sekä tankojaot) laatan eri pisteissä.

3Bamtec mattoraudoitteiden asennus urheiluhallin paalu-tetussa alapohjassa Espoossa.

4Bamtec mattoraudoitteiden asennus pihakannessa Hel-singissä.

5Bamtec mattoraudoitteen asennus kerrostalokorttelinalapohjassa.

6Kantavien rakenteiden optimoitu Bamtec mattoraudoitussuunnitellaan tarkoitukseen kehitetyillä FEM- ja CAD-so-velluksilla.

7Logistiikkarakennuksen saumattoman maanvaraisen laa-tan keskeinen Bamtec raudoitus.

5

6

7


2 200958

MATTORAUDOITUKSEN ASENNUSKAAVIOOptimoidun Bamtec maton sisältämää raudoitustaolisi vaikeaa, joskus ylivoimaistakin asentaa irto-tangoista. Myös asennusteho olisi heikko, koskatankojen paksuus, pituus ja sijainti muuttuvat taivu-tusmomenttien mukaisesti.

Kuvassa 8 on esitetty erään kohtuullisen moni-muotoisen laataston alapinnan x-suuntaisia tanko-ja sisältävien mattojen asennuskaavio.

Bamtec raudoitteiden asennuskaaviot tehdäänyleensä, kuten kuvan 8 tapauksessa, siten että vainyhden raudoituskerroksen samansuuntaiset tangotovat näkyvissä. Näin kaaviosta tulee mahdollisim-man selkeä. Jos laatan ala- ja yläpinta ovat kahteensuuntaan raudoitettuja, tulee siis neljä erillistäasennuskaaviota. Asennuskaaviot tehdään lisäksiyleensä valualueittain tai lohkoittain, mikä edelleenparantaa niiden havainnollisuutta.

BAMTEC RAUDOITUKSEN KÄYTTÖKOHTEET :

• SillatBamtec raudoitusta on Tanskassa ja Norjassa käy-tetty menestyksellisesti silloissa jo vuosia. Sillois-sa, kuten muissakin rakenteissa, Bamtec mattorau-doituksen hyötyjä ovat nopea asennus ja sen ansi-osta rakennusajan merkittävä lyhentyminen sekävähäinen työvoiman tarve. Jo pelkän jako-raudoi-tuksen toteuttaminen Bamtec tekniikalla voi tuodamerkittävän aikataulusäästön.

Hitsaaminen vähentää betoniterästen väsymislu-juutta, betoninormien (B4) mukaan 60 %. Tämän ta-kia hitsaamista ei Suomessa ole käytetty siltara-kenteiden toimivassa raudoituksessa.

Bamtec mattoraudoitteessa ohut teräsnauha onkiinnitetty automaattikoneella betoniteräksiin vas-tuspistehitsausmenetelmällä, joka kuluttaa vähänenergiaa. Kevyt hitsi vähentää teräksen väsymislu-juutta enintään 20 %. Väsymislujuus ei sitenyleensä ole autoliikenteen silloissa mitoittava.A500HW teräksestä tehdyn Bamtec raudoituksenväsymislujuus ylittää kyseisen vähennyksen jäl-keenkin hieman esimerkiksi EC2:n hitsaamattoman

8Esimerkki paalulaatan valualueen Bamtec raudoituksenasennuskaaviosta.

9, 10Bamtecilla raudoitettu sillan kansi (Spydeberg bru, Norja).

8

9

10


2 2009 59

betoniteräksen väsymislujuuden suositusarvopara-metreihin perustuvan ominaisarvokäyrän.

Bamtec raudoituksen väsymislujuus on otettuhuomioon Tiehallinnon “Sillan-suunnittelun Täyden-tävissä Ohjeissa 2008” seuraavasti: ”Bamtec matto-raudoitteen väsymislujuuden laskennassa käyte-tään betoniterästankojen halkaisijoilla 12…20 mmkertoimen k2 arvona 0,8 tavanomaisen hitsejä sisäl-tävän raudoitteen kertoimen k2 = 0,4 sijasta.”

Ensimmäinen Bamtec siltakohde Suomessa oliLänsiväylän Finnoonjoen sillat. Siinä noin 20 % rau-doituksesta tehtiin Bamtecilla. Raudoitusaikataulunopeutui selvästi.

• Maanvaraiset laatatSuuret maanvaraiset laatat kannattaa tehdä sau-mattomina (By45/BLY7 kohta 2.6). Tällöin vältetäänsaumat, jotka ovat maanvaraisten laattojen ongel-makohtia. Saumattomat mv-laattaratkaisut ovatyleistymässä Suomessa, osin juuri Bamtec raudoi-tuksen ansiosta.

Ohuen saumattoman laatan raudoitus varasto-verkoilla aiheuttaa ongelmia verkkojen limijatkos-kohdissa, joissa raudoituskerroksen paksuus kas-vaa suureksi (esim. 10 mm verkoilla helposti 60 mmpaksuksi). Lisäksi verkkoraudoituksella limijatkok-siin uppoaa terästä noin 20 %. Irtotankojen käyttöon puolestaan hidasta. Bamtec raudoituksella hyö-dynnetään sekä nopea asennus että irtoraudoituk-sen edut, eli pitkät teräkset (15 metriin saakka) jaharvat samaan tasoon menevät limijatkokset.

Kun saumaton laatta optimoidaan sopivanohueksi, se voidaan raudoittaa yhdellä keskeiselläBamtec raudoituskerroksella. Se on myös kustan-nuksiltaan kilpailukykyinen ratkaisu.

Saumattoman maanvaraisen laatan paksuus ontyypillisesti 80…120 mm, yleensä 100 mm. Halkei-lun hallintaan tarvittavan raudoituksen ansiostasen momenttikapasiteetti on suuri, joten ohuellakinlaatalla saadaan varsin hyvä pistekuorman kestä-vyys. (Lisää aiheesta: Betoni 1/2009 sivut 32…37).

• PaalulaatatPaalulaatat ovat Bamtec raudoituksen tyypillisiäkäyttökohteita. Yleinen hyötykuorma paalulaatoillaon 10 kN/m2. Paalutusluokassa II esimerkiksi 300 x300 paalun sallittu kuorma on 630 kN. Yksi paalukantaa tällöin noin 30 m2 alueen kuorman, mukaanlukien laatan omapainon. Paaluruudukko voi siisolla esimerkiksi 5 x 6 m. Tasapaksulla K35-2 beto-nista tehdyllä 250 mm laatalla saadaan melko opti-

11Bamtec raudoituksen käyttö sillan kannessa (LänsiväylänFinnoonjoen silta, Espoo).

12Bamtec raudoituksen käyttö rakennuskorttelin maanvarai-sessa alapohjassa (Herttoniemi, Helsinki).

13Bamtec raudoituksen ja UFO-lävistysvahvikkeen käyttöpaalujenvaraisessa eristetyssä alapohjassa (DFDS logis-tiikkakeskus, Vantaa).

11

12

13


2 200960

12

13

14

12, 13Bamtec raudoitettu paalulaatta (Logistiikkakeskus,Turku).

14, 15Bamtec raudoitteista työmaalla koottu seinäraudoite(maisematunneli, Norja).

16Kerrostalon välipohjan Bamtec raudoitus (asuntokohde,Helsinki).

17Kerrostalon välipohjan Bamtec raudoitus (Leppävaarantorni, Espoo).

15

16


2 2009 61

maalinen rakenne, kun lävistys hoidetaan laatan si-sälle valettavalla lävistysvahvikkeella UFO900/6.Näin vältetään sienivahvistuksien tarve. Paalutkatkaistaan noin 50 mm laatan alapinnan tason ylä-puolelle. Laatan alusta tehdään tasaiseksi. Työtek-ninen hyöty on merkittävä, erityisesti silloin kunalapohja on lämmöneristetty. Paaluhattuja ei tarvi-ta lainkaan.

Bamtecilla voi raudoittaa myös perinteisillä sie-nivahvistuksilla varustettuja paalulaattoja. Esimer-kiksi rakenteilla olevassa noin 23 000 m2 logistiik-kakeskuksessa Turussa yhden lohkon raudoitus,joka irtotangoilla tehtynä veisi kuudelta asentajaltakaksi viikkoa, tehdään puolet pienemmällä mies-määrällä puolet lyhyemmässä ajassa.

• SeinärakenteetBamtec tekniikkaa voidaan hyödyntää myös levy-mäisissä pystyrakenteissa. Pysty- ja vaakateräsma-tot rullataan auki työmaalla sopivan alustan päälleja yksi yläpään vaakateräksistä hitsataan kiinni jo-kaiseen pystyteräkseen. Lisäksi tarvitaan muutamiahitsauksia elementin alareunaan. Kokoonpanohit-sauksen tarve työmaalla on vähäinen.

Raudoituselementin pituus on enintään 15 m.Korkeudelle rajoitus on samansuuruinen, muttakäytännössä maksimi voi olla 6 - 8 m. Enimmäis-paino on 3 tonnia. Seinäpukkina voi käyttää esi-merkiksi Celsan A-Balk ansasraudoitetta.

Kuten laattarakenteissa, työvoiman tarve on vä-häinen: yksi raudoittaja ja kaksi apumiestä. Asen-nusnopeus perinteisiin menetelmiin verrattuna onvaltava.

Suomessa Bamtec tekniikkaa käytetään muunmuassa väestönsuojien seinissä.

• KerrostalotKerrostaloissa massiivisella välipohjarakenteellasaavutetaan useita etuja, josta ehkä merkittävin onhyvä ääneneristys. Laatan sisälle saadaan myösasennettua helposti LVIS-tekniikkaa.

Kerrostalossa Bamtec raudoituksen asennusno-peuden hyöty korostuu, kun matot asennetaanomalla monitoimityöryhmällä. Työryhmä voi esimer-kiksi asentaa laatan alapinnan raudoituksen aamul-la nopeasti paikalleen ja tehdä sen jälkeen LVIS-asennustöiden aikana muita työvaiheita.

MAT REINFORCEMENT CUTS SCHEDULESAND COSTS

Even large areas can be quickly and effortlessly reinfor-ced using mat reinforcement. Apart from time savings,the method also offers other benefits such as precision/quality of reinforcement, optimum amount of reinforce-ment and easiness of reinforcement installation also interms of ergonomics.

The efficiency of the Bamtec reinforcement systemdeveloped in Germany in early 1990s is based on automa-tic design and manufacture. The force quantities in theslab and the required reinforcement in different parts ofthe slab are calculated using the finite element method.The results are used as input data for the semi-automaticCAD reinforcement application, which calculates the op-timum reinforcement, the control data needed for the ma-nufacture of mat reinforcement as well as clear mat rein-forcement installation schemes for site usage.

• Pihakannet ja pysäköintitilatKaupunkirakentamisessa pysäköintitilat sijoitetaanusein pihakannen alle. Rakenteet ovat raskaastikuormitettuja ja siten myös vahvoiksi raudoitettuja.Kuvassa 18 näkyy automaattisesti generoitu/opti-moitu pihakannen raudoitus.

Mat reinforcement supplied in reels is a new reinforce-ment method in the Nordic countries. The installation ofmat reinforcement is similar to the installation of wall-to-wall carpeting. The system is a German patent registeredas Bamtec®.

Bamtec mat reinforcement consists of parallel rein-forcement bars with a maximum length of 15 m. The barsare welded with a special welding machine to thin steelbands spaced ca. 1.5 m apart, with the spacing and thelocations of the bars compliant with the reinforcementplan.

Mat reinforcement is tailored to each application. Theamount of bars can be optimised to follow the torquecurve in different points of the mat. The shape of theslab as well as any openings in it are taken into accountin the manufacture of the mat. This minimises work onthe site.

In technical terms, Bamtec method ensures that all thebars are placed in exactly the right location without anyproblems. In terms of ergonomics, reinforcement workbecomes essentially lighter and reduces back and musclestress for the workers.

The applications of Bamtec reinforcement includee.g. bridges, jointless slabs supported on ground, pileslabs, wall structures, massive intermediate floor struc-tures in apartment buildings as well as courtyard decksand parking facilities.

17

18

18Esimerkki pihakannen automaattisesti optimoidustaBamtec raudoituksesta (asuntokohde Romeo, HelsinginLauttasaaressa).


2 20096262

MATALAPALKKIEN SUUNNITTELU

Pekka Häyrinen, diplomi-insinööri

Ontelolaatan tukeutuessa palkkiin palkki ja laattatoimivat enemmän tai vähemmän yhdessä liittora-kenteena. Palkin ja laatan välisestä yhteistoimin-nasta aiheutuu ontelolaatan pystykannaksiin lisä-rasituksia, jotka heikentävät laatan leikkauskestä-vyyttä. Ontelolaattastandardin SFS-EN 1168 mu-kaan nämä lisärasitukset tulee ottaa huomioonlaatan leikkauskestävyyttä laskettaessa. Em. stan-dardiin liittyvän kansallisen soveltamisstandardinSFS 7016 mukaan palkkiin tuetun ontelolaatan japalkin yhteistoiminta otetaan huomioon Betoninor-mikortin n:o 18 mukaan.

Ontelolaattojen yhteydessä käytettävä palkki voiolla joko palkki ilman liittovaikutusta tai liittopalkki,joka on suunniteltu toimimaan liittorakenteena yh-dessä laataston kanssa. Vaikka palkkia ei olisikaansuunniteltu toimivaksi liittorakenteena, ontelolaa-tan pään ja palkin välinen sauma estää laatan japalkin välistä liukumaa, jolloin syntyy jonkinasteis-ta liittovaikutusta ja sen seurauksena ontelolaatal-le lisärasituksia. Palkin ja ontelolaatan välisen sau-man ominaisuudet vaikuttavat yhteistoiminnastalaatalle syntyviin rasituksiin. Jos palkin ja laatanvälinen liitos estää huonosti osien välistä liukumaa,kuten WQ-palkin tapauksessa, on liittovaikutus vä-häistä. Käytettäessä betonileukapalkkia, jonkauuma on vaarnattu, palkin ja laatan liittovaikutus jalaatalle tulevat rasitukset ovat suurempia. Vaar-naamattomalla leukapalkilla liittovaikutus ja laatal-le yhteistoiminnasta tulevat rasitukset jäävät pie-nemmiksi kuin palkilla, jossa uuma on vaarnattu.Liittopalkeilla, kuten Delta-palkilla, liittovaikutuson yleensä edellä mainittujen tapausten väliltä.

Palkin ja laatan välisestä liittovaikutuksesta on-telolaatan pystykannaksille tuleviin rasituksiin vai-kuttaa myös se, mitä kautta voimat siirtyvät laataltapalkille. Jos palkin ja laatan välinen liitos siirtäähyvin leikkausta sauman yläosassa, kuten raudoi-tettu pintabetoni tai vaarnaus uuman yläosassa,niin ontelolaatan pystykannasten rasitukset piene-nevät. Ontelolaatan leikkauskestävyyttä voidaanparantaa myös onteloiden umpeenvalulla.

PALKIT TUETAAN ASENNUSVAIHEESSALiittovaikutuksesta laatalle tulee rasituksia vainsaumauksen jälkeen tulevista kuormista. Useim-mat matalapalkkityypit vaativat asennusaikaista tu-entaa vääntörasitusten hoitamiseksi. Jos palkki tu-etaan tukien väliltä laattojen asennuksen ja sauma-uksen ajaksi, niin tukien poiston jälkeen liittovaiku-tuksesta syntyy laatalle rasituksia myös laatanomasta painosta. Tämän eliminoimiseksi asennus-aikainen vääntötuenta sijoitetaan palkin tukien lä-

1

1Alimman kerroksen palkkien tuenta on usein hankalinta.

Arto

Sui

kka

BET0902 s62-63 Matalapalkki 29.6.2009, 11:4062

2 2009 63

Laatan paksuus (mm)

Palkkityyppi 150 265 320 370 400 500200

BetonisuorakaidepalkkiBetonileukapalkki; uuma vaarnattu 0,0261 0,0289 0,0313 0,0335 0,0348 0,0635TeräspalkkiBetonileukapalkki; uuma sileä 0,0146 0,0164 0,0178 0,0191 0,0199 0,0335WQ 0,0101 0,0114 0,0125 0,0134 0,0140 0,0324Delta 0.0208 0.0231 0,0214 0,0198 0,0188 0,0281LB 0.0138 0.0155 0,0169 0,0181 0.0189 0,0364LBL 0,0129 0,0145 0,0158 0,0170 0,0177 0.0344MEK 0.0172 0,0192 0,0208 0,0223 0,0232 0,0483Super 0,0192 0,0214 0,0232 0,0249 0,0259 0,0483Kvatro 0,0210 0,0233 0,0253 0,0271 0,0281 0,0522A-palkki 0,0128 0,0144 0,0157 0,0169 0,0176 0,0341

Taulukko 1. Ontelolaatan mitoitusleveyden kerroin kkd Eurokoodimitoituksessa.helle. Palkkisuunnittelijan tulee antaa palkin asen-nusaikaisesta tuennasta riittävät ohjeet (tuentapai-kat ja tukivoimat) vastaavalle rakennesuunnitteli-jalle, joka vastaa siitä, että ohjeet siirtyvät asen-nussuunnitelmaan.

PALKKIEN TAIPUMA RAJOITETAANPalkki voidaan mitoittaa palkkityypistä riippuenjoko liittorakenteena kimmoteorian mukaan siten,että vetopuolella teräsjännitys ei saa ylittää myö-törajaa fyd, eikä betonin jännitys puristuspuolellapuristuslujuutta fcd tai plastisuusteorian mukaan il-man liittovaikutusta palkin ja ontelolaataston välil-lä. Plastisuusteorian mukaista palkin taivutuskes-tävyyttä laskettaessa käyristymä rajoitetaan ar-voon 2,7 %/m. Palkin käyristymää rajoittamalla py-ritään vähentämään palkin taipumasta ja taipuma-erosta ontelolaatalle syntyvää vääntöä esim. tapa-uksessa, jossa laatan toinen pää tukeutuu seinäänja toinen pää palkkiin. Lisäksi suositellaan, ettäpalkin taipuma rajoitetaan käyttötilassa saumava-lujen jälkeen tulevista kuormista tavallisella kuor-mitusyhdistelmällä arvoon L/600…L/1000. Pal-keille suositellaan tehtäväksi pysyvän kuorman tai-pumaa vastaava esikorotus. Palkkia ei kannata mi-toittaa liian tiukalle ainakaan alustavassa mitoituk-sessa eikä optimoida ottamatta huomioon eri kuor-mitustilanteita ja laataston kantokykyä. Palkinalustavassa mitoituksessa pyritään välttämäänmaksimipunostettuja laattoja.

Palkin ontelolaattoja tukeva leuka tai laippa tuleesuunnitella palkkityypin mitoitusohjeiden mukaanriittävän kantavaksi ottaen huomioon sekä palkinsuuntaiset että poikittaiset rasitukset. Suunnitteli-jan tulee varmistua siitä, että leuan kantokyky onriittävä tasaisen kuorman lisäksi myös mahdollisillesuuremmille pistekuormille, kuten pelastusajoneu-vojen aiheuttamille pistekuormille. Ontelolaatan tu-kipinnan tulisi olla vähintään 20 mm suurempi kuinontelolaatan pienin sallittu tukipinta myös laipantaipuessa laatan tukireaktiosta. Mikäli tämä ei to-teudu, niin laatan leikkauskestävyys lasketaan käyt-täen laskennallisena tukipituutena arvoa 0.

ONTELOLAATOILLE TULEE CE-MERKINTÄOntelolaattojen kansalliset tyyppihyväksynnät ovatpäättyneet pääosin vuodenvaihteessa lukuun otta-matta eräitä 500 mm korkeita laattoja, joiden tyyp-pihyväksyntä jatkuu tämän vuoden marraskuun2009 loppuun. Tyyppihyväksyntämenettelyn korvaastandardiin SFS-EN 1168 perustuva CE-merkintä.CE-merkittävät ontelolaatat suositellaan mitoitet-tavaksi Eurokoodin mukaan myös palkin ja laatan

yhteistoiminnasta aiheutuvan lisärasituksen osalta.Jotta Eurokoodin mukaan laskettaessa saataisiin

samat tulokset kuin matalapalkki-ontelolaattayh-distelmälle tehdyissä laatastokokeissa, on ontelo-laattojen Eurokoodin mukaista mitoitusta vartenmääritetty uudet tehollisen leveyden kertoimet kcd.Eurokoodin mukaiset kcd-kertoimet eri palkki-laatta-yhdistelmille on esitetty taulukossa 1.

Flexibl -mitoitusohjelmasta on julkaistu Eurokoo-diin pohjautuva versio 8.0. Ohjelma on ladattavissaosoitteesta www.betoni.com/elementtirakentami-nen. Flexibl -ohjelman versiossa 8.0 on otettu huo-mioon ontelolaattastandardin muutokset ontelolaa-tan leikkausmitoituksessa kuten halkaisujännitys-ten vaikutus leikkauskestävyyteen. Ohjelman Euro-koodiversiota 8.0 käytettäessä betonin lujuusannetaan lieriölujuutena.

Betonikortti n:o 18 tullaan myös päivittämäänEurokoodin mukaiseksi mm. kcd -kertoimien ja laa-tan leikkausmitoituksen osalta.

Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan yhdessätoimiva rakennekokonaisuus tulee suunnitella sa-moilla suunnittelustandardeilla. Matalapalkkira-kenteessa sekä laatasto että palkkirakenne tuleesuunnitella joko RakMK:n tai Eurokoodin mukaan.RakMk:n mukaiseen mitoitukseen perustuvia laa-tan tehollisen leveyden kertoimia ei saa käyttää Eu-rokoodin mukaan mitoitettaessa.

Vastaavan rakennesuunnittelijan on huolehditta-va siitä, että laattasuunnittelija saa tiedot palkinpoikkileikkauksesta. Vastaava rakennesuunnittelijavastaa rakenteen kokonaistoiminnasta ja siitä, ettäeri osapuolten, kuten palkkisuunnittelijan ja laatta-

2

DESIGN OF LOW-BEAMS

The hollow-core slab is supported on the beam, makingthe beam and the slab act together as a composite struc-ture. The interaction of the beam and the slab producesadditional stresses on the vertical necks of the hollow-core slab, which impair the shear resistance of the slab.Pursuant to hollow-core slab standard SFS-EN 1168 theseadditional stresses must be taken into account when cal-culating the shear resistance of the slab. National appli-cation standard SFS 7016 related to the aforementionedEN standard states that the interaction of the hollow-coreslab supported on a beam and the beam is taken into con-sideration in accordance with Concrete norm card No. 18.

The national type approvals of hollow-core slabs ex-pired in most parts at the turn of the year. The type ap-proval procedure is replaced by the CE marking based onstandard SFS-EN 1168. It is recommended that hollow-core slabs to be CE marked are dimensioned in compli-ance with the Eurocode also in terms of the additionalstress caused by the interaction of the beam and the slab.

In order for the calculations based on the Eurocode toproduce the same results as the slab system tests carriedout on the combination of a low-beam and a hollow-coreslab, new coefficients of effective width have been de-fined for the dimensioning of hollow-core slabs in compli-ance with the Eurocode.

According to the guidelines issued by the Ministry ofthe Environment, structural entities working as a singlestructure must be designed on the basis of the same de-sign standards.

suunnitelijan, laatimat rakennesuunnitelmat muo-dostavat keskenään toimivan kokonaisuuden ja ettäpalkin ja laatan yhteistoiminta on otettu asianmu-kaisesti huomioon sekä palkin että ontelolaatansuunnitelmissa.

2Kyljestään vaarnattu LB-palkki asennusvaiheessa.

Arto

Sui

kka

BET0902 s62-63 Matalapalkki 29.6.2009, 11:4063

2 20096464TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

“Rapatessa ei saa roiskua ja Terveenä kotiin”, Par-ma Oy:n hankintajohtaja Timo Teräs kiteyttää yri-tyksen työturvallisuusohjelman oikean asenteen.Hän korostaa, että työturvallisuuden parantami-sessa ei ole kyse puuttuvista tapaturman ehkäise-misen keinoista, vaan tahdosta toteuttaa nämäkeinot.

Parman toimitusjohtaja Jarmo Murtonen puoles-taan korostaa, että isossa yrityksessä johdonmukai-nen linja turvallisuuteen suhtautumisessa on tärke-ää. ”Viestin täytyy olla joka suunnasta sama ja yri-tyksen johdon täytyy ottaa asia vakavasti. Turvalli-suudesta ei lähdetä vääntämään vitsiä.”

Parma Oy on betonisen valmisosarakentamisenmarkkinajohtaja Suomessa. Se toimii 12 paikka-kunnalla, vuoden 2008 liikevaihto oli 201 miljoonaaeuroa, henkilökuntaa on noin 900. Parma kuuluuConsolis-konserniin, joka on Euroopan suurin beto-nitekniikkaan perustuvien ratkaisujen tuottaja jabetonisten valmisosien valmistaja. Consolis toimii25 maassa yli 13 000 ammattilaisen voimin.

NOLLA TAPATURMAA ON MAHDOLLISTAParmassa on töitä työturvallisuuden parantami-seksi tehty vuosia: siitä yhtenä todisteena ovatTimo Teräksen selaamat lehtileikkeet vuosien var-relta. Esimerkiksi jo vuosi 2002 oli Parmassa työ-turvallisuuden teemavuosi. Silloin myös todistet-tiin, että nolla tapaturmaa vuodessa on oikeastisaavutettavissa oleva tavoite, ei utopiaa. Silloinnäet Turun Mälikkälän tehtaalla kirjattiin tapatur-mien määräksi nolla.

Miksi betoniteollisuuden, kuten ei rakennusalanmuutenkaan, työturvallisuutta kuvaavat mittarit ei-vät silti ota parantuakseen. Esimerkiksi vuonna2007 betoniteollisuudessa sattui 1148 tapatur-maa, joista 77 oli vakavia yli 30 päivän poissaoloonjohtaneita.

ASIOIHIN PUUTUTTAVA AJOISSA”Suurin ongelma on se, ettei asioihin puututaajoissa. Esimerkiksi läheltä piti -tilanteisiin ja tur-vallisuusriskeihin pitäisi reagoida välittömästi jatehokkaasti”, Jarmo Murtonen huomautti Parmanja Fennian yhdessä järjestämässä, perinteisessäturvallisuuspäivässä, joka pidettiin viime marras-kuussa Forssassa.

Hyviä uutisia Murtosella oli sikäli, että emoyhtiöConsoliksen viime kesänä Forssan tehtaalla teke-mä työturvallisuusauditoinnin pääviesti oli, että

PARMAN TYÖTURVALLISUUSOHJELMAN MOTOT:– ”RAPATESSA EI SAA ROISKUA JA TERVEENÄ KOTIIN”

Sirkka Saarinen, toimittajaMaritta Koivisto, päätoimittaja, Betoni

2

1Elementtien nostotilanteissa vaaratilanteita syntyy.

2Parma Oy:n hankintajohtaja Timo Teräs kertoo, että tur-vallisuuskoulutusten sarja koskee koko henkilökuntaa.

PARMAN PÄÄTAVOITTEET TURVALLISUUDENPARANTAMISEKSI VUONNA 2009:

• Tapaturmataajuus 43 kpl / milj. tuntia(vuoden 2007 keskiarvo koko rakennusalalla 84,7)

• Vakavuusaste 7 pv / tapaturma

• Läheltä piti -tapaukset (ilmoitukset) 800 kpl

• Siisteys ja järjestys sovittuun tasoon kaikilla tehtailla

• Kaikkiin epäkohtiin ja laiminlyönteihin(myös työkyky) puuttuminen

• Tapaturmien ja läheltä piti -tapausten perusteellinentutkinta sekä korjaavien toimenpiteiden tehokastoteutus

• Työkalu turvallisuusasioiden seurantaan

• Erityishuomio Consoliksen turvallisuusauditoinnissailmi tulleisiin epäkohtiin: betoniasemienturvalaitteiden puutteellisuudet, kiinteiden tikkaidenputoamissuojien turvallisuus (esim. siilot)

1

Parm

a Oy

Katja

Erik

sson

BET0902 s64-65 Turvallisuus 29.6.2009, 11:4264

2 2009 65 TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

Parmalla on kaikki edellytykset turvallisuustasonnostoon. ”Kunhan puutteet korjataan.”

Parman tehtailla eri puolilla Suomea on tehtypaljon töitä turvallisempien työolojen saavuttami-seksi, esimerkiksi laadittu kirjallisia ohjeita, ase-tettu turvarajoja laitteille, ohjeistettu käyttämäänsuojavarusteita.

”Tekninen turvallisuus ei kuitenkaan riitä, elintär-keää on oikea asenne yrityksen johdosta lähtien”,Jarmo Murtonen korostaa. ”Turvallisuusvalistuksenpitää saada ihminen ajattelemaan itse, millaisiariskejä on ottamassa.”

TURVALLISUUSKOULUTUS KAIKILLETimo Teräs kertoo, että Parmassa oikeaa asennettaon lähdetty hakemaan koulutuksen kautta. ”Turval-lisuuskoulutusten sarja on koskenut koko henkilö-kuntaa, ja koulutuksessa löydetyt hyvät käytännöton viety myös tehtaille. Jokaiselle Parman tehtaallekoulutetaan turvallisuuskouluttajat, jotka jakavattietoa ja asennetta eteenpäin.”

Koulutuksen ansiosta tehtailla on myös säännöl-liset turvallisuusvartit. Niissä käydään läpi kaikkiläheltä piti -tilanteet ja mietitään, miten ne voitai-siin ehkäistä tulevaisuudessa.

RISKEJÄ EI OTETA,TYÖYMPÄRISTÖT SIISTEIKSIAsennemuutos tarkoittaa työturvallisuuden osaltamyös sitä, että riskejä ei oteta. ”Se, että elementti

ei ole ennenkään pudonnut, ei tarkoita, etteikö niinvoisi joskus tapahtua. Lähtökohtana on oltava, ettäriskiä ei oteta esimerkiksi ylhäällä olevan elementinali kulkien”, Murtonen kertoo yhtenä käytännön esi-merkkinä.

Perinteisesti hieman epäsiistien betonitehtaidentyöskentelyolosuhteiden kohentaminen edesauttaamyös työturvallisuutta.

Parmassa turvallisuusporkkanana on myös talou-dellisia kannustimia. Työntekijöille maksetaan 0,30euroa bonusta jokaiselta työtunnilta, mikäli kokoosastolla ei ole tapahtunut kuukaudessa yhtäänpoissaoloon johtanutta tapaturmaa. Työnjohtajatsaavat korvauksen tasasummana.

MUKANA TYÖTURVALLISUUSKISASSAParman kaikki tehtaat ovat mukana maaliskuussastartanneessa elementtivalmistajien turvallisuus-kilpailussa. Betonikeskus ry:n järjestämän kilpailuntavoite on kunnianhimoinen: nostaa Suomi ykkö-seksi betoniteollisuuden turvallisuudessa vuoteen2015 mennessä.

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa mukaan onhaastettu kaikki elementinvalmistajat, ensi vuonnamukaan tulevat myös valmisbetonitehtaat. Tavoit-teena on aito muutos asenteissa. Kilpailun avullahalutaan myös kehittää tehdastyön arkea turvalli-semmaksi ja estää työtapaturmiin johtavaa riski-käyttäytymistä.

AT PARMA OY EVERYBODY IS COMMITTEDTO OCCUPATIONAL SAFETY

Occupational safety indices are quite poor for concreteindustry, and for the construction business as a whole. In2007, for example, a total of 1148 injuries were reportedin concrete industry, 77 of them so severe that they re-sulted in more than 30 days of absence. In this light theobjectives of the ongoing occupational safety competiti-on organised by Betonikeskus ry are ambitious: to makeFinland the number one country in terms of occupationalsafety in concrete industry by the year 2015.

All the plants of Parma Oy participate in the competi-tion. Efforts have been focused on the improvement ofoccupational safety at Parma already for a long time: writ-ten instructions have been drawn up, safety limits definedfor equipment, use of personal protective equipment re-quired. The year 2002 was already a theme year of occu-pational safety for the Company. During that year it wasalso proven that the zero accidents per year target is notutopia but can be achieved. The number of accidents atthe Mälikkälä plant in Turku was zero that year.

Trained safety instructors distribute information andcorrect attitude at every Parma plant. Fifteen-minutesafety meetings, for example, are organised regularly atthe plants to discuss any near-miss incidents and to findsolutions to prevent them in the future.

Financial incentives are also offered to promotesafety. The employees are paid a bonus for every workinghour, if no accidents resulting in absence take place inthe whole department during a month. Work supervisorsare paid a specific compensation not based on theirsalary.

3 4

3Tavoitteena on myös tehtaiden siisteys ja järjestys sovit-tuun tasoon kaikilla tehtailla.

4Elementtien lastaus- ja kuljetus- sekä purkuvaiheessa tu-lee varmistaa annetut turvallisuusohjeet

Parm

a Oy

Parm

a Oy

BET0902 s64-65 Turvallisuus 29.6.2009, 11:4265

2 200966

Liisa Salparannan päätyminen rakennusalalle ei oleihme tai sattuma: ”Elin lapsuuteni oikeastaan ra-kennustyömaalla”, hän kertoo. Työmaalla hän tar-koittaa Espoon Tapiolaa, jonka vilkkain rakentami-nen sattui juuri 1950- ja 60-luvuille Liisan lapsuus-aikaan.

Hän kertoo, että kaikki rakentamisen äänet tun-tuvat edelleen valtavan turvallisilta. Niistä tuleemieleen lapsuus. ”Ja olivathan työmaat paratiisilapselle. Työmaita ei juuri ollut aidattu ja eristetty,niinpä ne olivat meille mahtavia leikkipaikkoja”,hän muistelee aikaa, jolloin työmailla ei vielä näky-nyt kieltokylttejä.

LIISA RAKASTUI BETONIN TUOKSUUNLiisan isä oli rakennusmestari, jolla oli perheenmökillä aina jokin rakennusprojekti meneillään. Jo

HENKILÖKUVASSA – LIISA SALPARANTA

Betoni -lehden henkilögalleriassa on haastateltavanadiplomi-insinööri Liisa Salparanta (s. 1954 Helsingissä).

1Oman tutkijan työn helmenä Liisa Salparanta pitää tut-kimusrypästä, jonka muodostavat Tiehallinto, Ratahal-lintokeskus ja Säteilyturvakeskus sekä vaihtelevilla ko-koonpanoilla Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere. Pitkä-jänteinen tutkimusyhteistyö on jatkunut jo vuosikymme-niä. Yhdessä hankkeita rahoittamalla kukin osallistujasaa ”vähemmällä enemmän”.

Anna

Kro

nlöf

lapsena Liisa kertookin kyselleensä mikä on se-mentin, laastin ja betonin ero. Silloin hän kertoomyös rakastuneensa betonin tuoksuun. Ensirakka-us ei ole ruostunut, sillä betoni, vaikkei välttämät-tä sen tuoksu, on liittynyt kiinteästi myös Liisantyöuraan.

Ylioppilaskirjoitusten jälkeinen vuosi kului Liisanmukaan haihatellen: ”Välivuosi ennen opiskeluunpyrkimisiä teki hyvää, silloin sai kokemuksia ihanmuusta kuin opiskelusta.”

Opiskelupaikka löytyi sitten läheltä lapsuusko-tia: Teknillisen korkeakoulun rakennusosasto Ota-niemessä. Talonrakennustekniikka oli Liisalle hetiykkösjuttu. Jo opiskeluaikana hän meni harjoitteli-jaksi VTT:lle silloiseen betoni- ja silikaattitekniikanlaboratorioon, jota johti Asko Sarja. Ja sille tiellehän jäi: ”Minulla kävi tosi hyvä tsägä. Täällä olenpysynyt kuin tatti, pian 28 vuotta”, hän nauraa.

Nauraa -verbi ei ole Liisan kanssa vietetyn juttu-tuokion jälkeen lainkaan liioittelua. Liisan myöntei-sen asenteen siivittämänä työstä eikä muustakaannäet juuri ongelmia löydy, sen sijaan mukavia ja Lii-san sanoin aivan ihania asioita sitäkin enemmän.

IHANA TYÖPAIKKA”VTT on ihana työpaikka”, hän toteaa ja kysyy voikoolla parempaa työpaikkaa kuin sellainen, jossa jokapäivä saa oppia uutta. ”Rutiinitöitäkin on sopivastiantamaan turvallinen perusta työlle. Suuri osatyöstä on kuitenkin ihan uutta. Onhan aivan taivaal-lista, kun joka päivä saa lukea ja oppia uutta.”

Ihanan työpaikan lisäksi Liisan listalla ovat iha-nat kollegat ja ihanat asiakkaat. Lähimmät kollegattarkoittavat seitsenhenkistä Rakennusmateriaalit -tiimiä. VTT:n nykyisen organisaation mukaisesti tii-meistä muodostuu senttereitä ja niistä puolestaanklustereita, jotka taas kuuluvat kuuteen VTT:n Toi-minto -lohkoon. Liisan tiimi on osa Tutkimus ja ke-hitys -toimintoa, muut viisi ovat: Asiakasratkaisut,Strateginen tutkimus, Yrityskehitys, Asiantuntija-palvelut ja Konsernitoiminnot.

Liisan työuran aikana VTT:llä on läpikäyty montaorganisaatiomuutosta, jotka eivät kuitenkaan olevaikuttaneet työn perimmäiseen sisältöön. ”Oman-kin työpaikan sijainti on täällä Otaniemessä vaihtu-nut monta kertaa. Kun ihmiset ympärillä ovat vaih-tuneet, on saanut luotua työhön liittyen uusia hyviäyhteistyökuvioita eri alojen ihmisten kanssa. Työ-kaverit ovatkin kaikkialla olleet mielettömän yh-teistyökykyisiä, osaavia, avuliaita, fiksuja, iloisia,jaksavia”, Liisa hehkuttaa.

1

BET0902 s66-67 Henkilokuva 29.6.2009, 11:4366

2 2009 67

PITKÄJÄNTEISTÄ TUTKIMUSTAYHTEISTYÖRYPPÄÄSSÄDiplomityönsä Liisa teki Tiehallinnolle kloridisuolo-jen vaikutuksesta betonin pakkasenkestävyyteen.Se ennakoi pitkää, edelleen jatkuvaa tutkimusyh-teistyökuviota.

Jo vuosikymmeniä jatkunut toimintatapa on Lii-san mielestä malliesimerkki tuloksellisesta tutki-musyhteistyöstä. Tutkimusryppään ytimen muodos-tavat Tiehallinto, Ratahallintokeskus ja Säteilytur-vakeskus. Kunnista Helsinki, Espoo, Turku ja Tam-pere ovat mukana eri vuosina vaihtelevin kokoon-panoin.

”Marssijärjestys on sellainen, että neuvottelem-me joka vuosi tutkittavat aiheet, mukanaolijat ra-hoittavat sitten tutkimuspaketin yhteisesti. Kukinmukanaolija saa siten pienemmällä panostuksellaisomman asian aikaan.”

Tiehallintovetoinen tutkimusyhteistyö on poiki-nut myös monia yksittäisten asiakkaiden teettämiätutkimuksia. ”Monia yhteistyökuvioita yritystenkanssa on syntynyt myös sitä kautta, että olemmetehneet Tiehallinnon 1970-luvulta lähtien laatimiinsillankorjausohjeisiin liittyviä SILKO-testejä ja tut-kimuksia monille korjausaineille.”

”Voisiko betoniteollisuuskin hyödyntää nykyistäenemmän samantyyppistä yhteistyökuviota”, Liisakysyy. ”Varsinkin kun tiukat ajat herkästi nipistävätne viimeisetkin tutkimusrahat. Yhdessä yrityksetpystyisivät tilaamaan kaikkia hyödyttävän kokonai-suuden, josta kukin yritys voisi sitten jatkaa itsenäi-sesti eteenpäin”, hän ehdottaa, mutta jatkaa, etteipysty suoraan ehdottamaan konkreettisia aiheita.

KÄYTÄNNÖN AIHEET KIINNOSTAVATEntä tutkimusaiheet? Liisa sanoo, ettei ole perin-teinen tutkijatyyppi sikäli, ettei kaipaa niinkäänteoreettista puolta vaan käytännönläheisyyttä.”Esimerkiksi tutkimusryppään tilaukset ovat ainasellaisia, että niillä on selvä käytännön tarve. En-sin selvitetään mistä on kysymys, mikä on ongel-man syy ja miten se voidaan ratkaista. Ei niin päinettä lähdetään molekyylitasolta ja edetään siitä ai-heutuneisiin ilmiöihin”, hän tiivistää.

Hän kertoo aikoinaan ilmoittautuneensa jatko-opiskelijaksi, koska ”niin oli tapana”. ”En kuitenkaanole varsinaisten jatko-opintojen eteen tehnyt töitä.Työ sinälläänhän on oikeastaan jatkuvaa opiskelua.”

Asiakkaiden hankkiminen on oleellinen osa myöstutkijan työtä. ”Ehkä joskus stressaavaa, jos vuo-denvaihteessa ei ole tiedossa, miten projekteja tu-

2

2Liisa Salparanta pitää tutkijan työssä erityisesti käytän-nönläheisistä hankkeista. Myös harrastuksiin liittyy kiin-teästi tekeminen. Luonnossa hän liikkuu talvella mielui-ten hiihtäen, kesällä soutaen tai vaeltamassa, tässä Liisaon Karhunkierroksella Lapissa syksyllä 2008.

lee. Tiehallinto-yhteistyö on meille sikälikin helmi,että se on jatkuvaa ja monet tutkimusryppään hank-keista ovat pitkäaikaisia ja poikivat usein selkeitäjatkohankkeita.”

Mielenkiintoa tutkijan työhön tuo myös se, ettähankkeet ovat erilaisia muutenkin kuin aiheiltaan:”Projekti voi kestää puoli vuotta, pitkäkestoisim-mat kolmekin vuotta. Pieniä toimeksiantoja teenyleensä yksin, suuremmissa meitä voi olla mukanaomasta ja muistakin tiimeistä useita.”

Kansainvälisiä yhteyksiä Liisalla ei työssään kovinpaljon ole. Sen hän on kuitenkin huomannut, että erimaiden tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssasaa VTT:läisenä erittäin helposti kontakteja. Soitollatai sähköpostilla saa haluamansa tiedon varsin hel-posti. Myös se riittää, että tuntee esimerkiksi semi-naarin perusteella tutkimuslaitoksesta jonkun henki-lön. Hänen kauttaan pääsee sitten hyvin eteenpäin.”

MÖKKI ON IKUINEN TYÖMAAJos Liisaa tutkijan työssä miellyttävät käytännön-läheiset hankkeet, vapaa-ajallaan hän tarttuu reip-paasti työkaluihin. ”Sain perintönä vuonna 1939rakennetun mummon mökin, joka on ikuinen työ-maa. Tuorein projekti Luopioisissa, kuntaliitoksenmyötä Pälkäneellä sijaitsevalla mökillä oli pahoinhalkeilleen kellarin sokkelin uusiminen. Valut sainjuuri tehtyä”, Liisa kertoo.

Mökkitontilla olevan vierasmajan Liisa raken-nutti muilla, mutta kivoimman osan eli perustustenkaivamisen ja anturoiden valun hän toki teki itse.Sen lisäksi, että kesälomat kuluvat pääasiassamökillä, siellä myös ravustetaan. Liisan mukaanravustuksesta on kehkeytynyt jo harrastus, sillä ra-vustuskauden alkaessa tasan kello 12 lasketaanensimmäinen merta veteen ja ravustus jatkuu vii-meiseen tappiin.

Rapuja tietysti myös syödään ”mielettömästi”,rapukesteissä syömäapuna ovat niin miesystäväkuin iso joukko kavereita.

Kesällä siis tehdään remonttia ja päivänmittai-sia souturetkiä ja syödään rapuja, mutta talvellaLiisan ykkösharrastus on hiihto. ”Murtomaahiih-dosta olen pitänyt aina. Lisäksi minusta tuli liki ne-likymppisenä vielä lapinhullu. Kipinä syttyi, kunosallistuin Levillä pohjoismaiseen, halkeiluasioihinliittyvään betonitapaamiseen. Pari kertaa talvessakäydään Lapissa hiihtämässä ja laskettelemassa.Hiihtokelien salliessa olen myös hypännyt Töölönkodista ratikkaan suksien kanssa, jäänyt pois Auro-ran sairaalan kohdalla ja lähtenyt siitä Keskuspuis-

ton laduille”, Liisa kertoo.Lapissa Liisa on käynyt myös vaeltamassa rink-

ka selässä ja luonnossa yöpyen. ”Meitä on neljänhengen porukka, jonka kanssa vaellamme. Se onaivan ihanaa, harmittavan harvoin vaelluksille to-sin ehtii. Mutta jo seuraavan reissun suunnittelu-kin on mukavaa.”

Sirkka Saarinen

Kotia

lbu m

i

BET0902 s66-67 Henkilokuva 29.6.2009, 11:4367

68 betoni 2 2009

by 43BETONINKIVIANEKSET 2008

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Betonin kiviainekset by43/2008korvaavat ohjeet by43/2007. Uudetohjeet vastaavat sisällöltään pitkältiaikaisempaa ohjetta. Tärkein muutoskoskee vaadittavien ominaisuuksientestaustaajuuksia kiviainetta tuotet-taessa.

Ohjeet on laadittu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana.Vaikka ohjeet perustuvat yllämainit-tuihin SFS-EN standardeihin, on näi-den ohjeiden vaatimustaso jossainmäärin niissä esitettyä korkeampi javastaa pääpiirteissään by43/2001ohjeen tasoa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämänohjeen vaatimukset täyttävä tuotetäyttää myös CE-merkin asettamatvaatimukset.

64 s., 43 euroa

by 50BETONINORMIT 2004

248 s., 84 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

Kun betonin eurooppalainen standar-di SFS-EN 206-1 astui voimaan 2004,aiheutti se betoninormien perinpoh-jaisen uudistumisen. Tällöin normitsaivat myös uuden numeron ja niistätuli Betoninormit BY 50 2004.

Normeista on tämän jälkeen otettukaksi lisäpainosta, joihin kumpaankinon tehty pieniä, lähinnä kirjoitusvir-heitä korjaavia muutoksia. Tähän ke-väällä 2009 ilmestyneeseen kolman-teen lisäpainokseen tulleet muutok-set ovat selvästi suurempia.

Seuraavassa tärkeimmät uudistuk-set:

• Normiin liitettiin ohjeet, mitenbetoninormeja tulee soveltaa betoni-rakenteiden suunnittelussa eurokoo-dien tultua voimaan.

• Eri rasitusluokissa sallittuihin se-menttilaatuihin ja seosaineiden enim-mäisannostuksiin on tullut lisäyksiä.Seosaineiden yhteiskäytössä tarvitta-vat laskentakaavat uudistuivat sekätarkentuivat.

• Vaatimukset pakkassuolarasite-tuille betoneille uudistettiin sekä be-tonin koostumus- että pakkasenkestä-vyysvaatimusten suhteen.

• Itsetiivistyvä betoni sai lisäoh-jeet.

• Seosainevaatimukset pohjautu-vat nyt eurooppalaisiin seosainestan-dardeihin.

Lisäksi esitystä on selkeytetty mm.betoniperhevaatimusten esittämises-sä.

BET0902 s68-69 Annukkasivut 29.6.2009, 12:3168

betoni 2 2009 69

Tilaukset:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 360fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com12 s., 8 euroa

MUOTTITYÖNTURVALLISUUS

33 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 09– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut -hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

Valmisbetonia 50 vuotta on kertomuskaupallisen valmisbetonitoiminnanaloittamisesta Helsingin Taivalsaa-resta ja pääkaupunkiseudulla. Varsinpian valmisbetonitehtaita perustettiinympäri Suomea maakunnan kasvu-keskuksiin.

Vuonna 2007 Suomessa oli 27 jär-jestäytynyttä valmisbetoniyritystä,joilla oli 127 tehdasta. Tehtaissa val-mistettiin lähes 2,9 miljoonaa kuutio-metriä betonia rakentajien tarpeisiin.

VALMISBETONIA50 VUOTTA

– VALMISBETONITEOLLISUUS SUOMESSA 1958 - 2008

84 s., 30 euroa

Suomalainen valmisbetoni täytti 50 vuottavuonna 2008. Noin tuhannen henkilön voi-min toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

Muottityön turvallisuus -julkaisun ta-voitteena on auttaa huomaamaanmuottityön työturvallisuuteen liittyvätriskitekijät ja näin estää tapaturmiensynty.

Ohje on tarkoitettu ensisijaisestityönjohdon, urakoitsijoiden, suunnit-telijoiden ja muottityöntekijöidenkäyttöön.

BET0902 s68-69 Annukkasivut 29.6.2009, 12:3269

2 200970

EC 4 LIITTORAKENTEET(SFS-EN 1994)JA KANSALLISET LIITTEET

29. - 30.9.2009KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Liittorakenteiden eurokoodin EC 4(SFS-EN 1994) ja sen kansallisten liit-teiden läpikäynti. Opetus tapahtuuerillisen kurssiaineiston ja standardi-en avulla. Kurssin tavoitteena on an-taa suunnittelijalle valmiudet lähteäsuunnittelemaan liittorakenteita eu-rokoodien pohjalta.

Jotta kurssista saisi mahdollisim-man hyvän hyödyn, on ainakin stan-dardi SFS-EN 1990 ja SFS-EN 1994hyvä olla mukana. Samoin ympäristö-ministeriön kotisivuilta löytyvät näi-hin standardeihin liittyvät kansallisetliitteet.

Järjestäjät:Suomen Betoniyhdistys r.y. jaTeräsrakenneyhdistys

Lisätiedot :www.betoniyhdistys.fiterasrakenneyhdistys.fi

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

UUSIA TYÖKALUJASUUNNITTELIJOILLE!

BY 60 SUUNNITTELUOHJEEC 2 OSAT 1-1 JA 1-2

By 60 on nimensä mukaisesti EC 2:nsuunnitteluohje. Ohjeen tarkoitus onhelpottaa eurokoodi 2 käyttöä. By60:stä löytyy suurin ja tarpeellisin osaEC 2:sta ja myös Suomen kansallisenliitteen mukaiset muutokset on otettuhuomioon. Lisäksi siinä annetaan lisä-ohjeita ja suosituksia. Liitteenä ovatsuorakulmaisten ja pyöreiden pilarei-den yhteisvaikutusdiagrammit.

Ohjeet julkaistaan nyt pdf-muodos-sa ja lähiajan korjaukset ja tarkennuk-set päivitetään automaattisesti.

Hinta:160,-/600,- euroa + alv(1/10 käyttäjää)

BY 1030 MITOITUSOHJELMA

By 1030 on eurokoodiin liittyväMatchcad pohjainen mitoitusohjelma.Sillä voidaan nopeasti tarkistaa hal-keaman leveys ja rakenteen taipuma.Suomen alhaisen varmuustason takiakäyttötilan jännitykset ovat korkeita jatarkistus joudutaan yleensä teke-mään. Ohjelmalla voidaan kuitenkinitsenäisesti laskea myös betonin ku-tistuma ja viruma, raudoituksen ank-kurointi ja jännityshäviöt.

Hinta:700,-/2000,- euroa + alv(1/10 käyttäjää, sisältäen myös by 60bittijulkaisun)

Tuotteita myy:Econocap GroupEconocap Software OyTeknobulevardi 3-501530 Vantaa, FinlandKeskus: 09 - 2920 30Fax : 09 - 2920 3100www.econocap.com

BETONIPÄIVÄTJABETONITEKNIIKAN NÄYTTELY

3.11.2009MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

Ohjelmassa mm.:– Ääniteknisen suunnittelun vaiku-

tuksia: ohjemuutokset, uudet ra-kennekokonaisuudet

– Eurokoodien vaikutus suunnitte-luun

– Energiatehokkuuden uudet vaati-mukset

– Betonisia passiivitaloihin sopiviaratkaisuja

– Lämmöneristysohjeet 2010 ja nii-den vaikutukset

– Uutta ja koeteltua: mm.Olkiluodon rakenteet,Tuulivoimalat,Kevennetyt laatastot Euroopassa

– Rakennusurakoitsijan ja betoni-teollisuuden yhteistyö

– Betonilattiat– Betonijulkisivu-arkkitehtuurikil-

pailun voittajan julkistaminen,palkitseminen ja kohteen esittely

Järjestäjä:Betonitieto Oy

Lisätiedot:Ohjelma löytyy elokuussa:www.betoni.com -sivuilta

1-LUOKAN BETONITYÖN-JOHTAJAN JA 1-LUOKANVALMISBETONITYÖNJOHTAJANPÄTEVÖITYSKOULUTUS11.11.2009 - 11.02.2010HELSINKI

11. - 13.11.2009 1. jakso08. - 10.12.2009 2. jakso12. - 14.01.2010 3. jakso09. - 11.02.2010 4. jakso

1-luokan betonityönjohtajan kurssion tarkoitettu ensisijaisesti betoni-työnjohtajille ja betoniteollisuudenvalmistus- ja käyttöpäälliköille sekätyönjohtajille.

Kurssilla omaksutaan luentojen,harjoitusten ja itseopiskelun avulla 1-luokan betonityönjohtajan pätevyy-den edellyttämät asiat. Kurssille voi-vat osallistua myös henkilöt, jotka ei-vät aio hakea 1-luokan betonityönjoh-tajan pätevyyttä, mutta tarvitsevattyössään laaja-alaista tietoa betoni-rakentamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisestivalmisbetonilaitoksissa toimiville be-tonin valmistuksesta vastaaville työn-johtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen mo-lempien kurssien yhtäaikainen suorit-taminen ei ole mahdollista.

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y.,Rakennusinsinöörien Liitto RIL jaRakennusmestarit ja -insinöörit AMKRKL.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:RKL/Merja Salomaa,puhelin (09) 8770 6512

BET0902 s70-71 Kurssit 29.6.2009, 12:3570

71betoni 2 2009 71

ARKKITEHTUURI- JAYMPÄRISTÖRAKENTAMISENMATKA ITÄVALTAAN3. - 6.9.2009

Betonitieto Oy järjestää arkkitehtuuri-ja ympäristörakentamisen kiertomat-kan Itävaltaan Münchenistä Voralber-gin ja Tirolin alueelle syyskuun 3.- 6.päivinä. Neljän päivän ekskursion ai-kana kierretään ja tutustutaan Itäval-lan uusimpiin kohteisiin unohtamattaperinteistä vuoristolaistunnelmaa.Matkalla on luvassa myös kulttuu-rinautintoja jne.

Kiertomatkan reitti: München -Innsbruck - Feldkirch - Dornbirn -Bregenz - München.

Matkan ohjelma lyhyesti:3.9. aamukone (klo 6.55 - 8.25) Mün-

cheniin, jossa koko päivän bus-siekskursio kohti Innsbruckia.

4.9. koko päivän bussiekskursio:Innsbruck - St.Anton - Feldkirch -Dornbirn

5.9. koko päivän bussiekskursio:Dornbirn - Bregenz

6.9. Koko päivän bussiekskursio:Bregenz - München.Iltakoneella Helsinkiin (klo 19.35 -23.00).

Hinnat: Yhden hengen huoneessa1300,- ja 2 hengen huoneessa 1200,-.Hinta sisältää: lennot turistiluokassaHelsinki - München- Helsinki Lufthan-san reittilennoilla, lentokenttäverot jamatkustajamaksut, tiedossa olevatpolttoainelisämaksut, kolmen vuoro-kauden majoitus em. hotelleissa vali-tussa huonetyypissä, buffet-aamiai-nen päivittäin, lounaat ja yhden illalli-sen, bussikuljetukset ohjelman mu-kaisesti, opastukset ja sisäänpääsyt(museot jne.) Muutokset ovat mahdol-lisia. Matkaohjelma löytyy myöswww.betoni.com -sivuilta.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset :Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA(Betoni -lehti, päätoimittaja)puh. (09) 6962 3624GSM 040 9003577 taisähköposti:[email protected]

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2009

Betonitieto järjestää vuoden 2009 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja tilaisuuksia voi tilataarkkitehti SAFA Maritta Koivistolta,puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BETONIJULKISIVU- ARKKITEHTUURIPALKINTO 2009- KILPAILU

Betonikeskus ry järjestää Betonijulki-sivu arkkitehtuuripalkinto 2009 -kil-pailun, jonka tarkoituksena on tuodaesiin toteutettuja onnistuneita beto-nijulkisivukohteita ja niiden suunnit-telijoita. Vuonna 2007 kilpailun voittiARK-House Arkkitehdit Oy kohteellaAsunto Oy Helsingin Arabianvillat.

Kilpailun säännötKilpailuun voi osallistua kilpailuvuo-den ja sitä edeltäneiden kahden ka-lenterivuoden aikana (vv. 2007-2009)Suomessa valmistuneilla betonijulki-sivukohteilla. Osallistuvan kohteenjulkisivupinnat voivat olla eri tavoinkäsiteltyä betonia tai pinnoitettua be-tonia. Julkisivussa saa olla myös mui-ta materiaaleja. Kohteen tulee ollauudisrakennus. Tärkeimpinä arvoste-luperusteina ovat– julkisivun arkkitehtoninen koko-

naisuus– yksityiskohtien suunnittelu– betonin ominaisuuksien laadukas

hyödyntäminen– uuden kehittäminen ja– soveltuminen ympäristöön.Arkkitehtuuripalkinto on 10.000,- eu-roa, jonka saa voittaneen julkisivunsuunnitellut arkkitehtuuritoimisto,suunnittelutiimi tai yksittäinen arkki-tehti-/ rakennussuunnittelija. Kilpai-lussa voidaan jakaa myös kunnia-mainintoja ja muita palkintoja. Palkin-to voidaan myöntää myös elämäntyö-palkintona betonijulkisivujen suunnit-telijana ansioituneelle arkkitehdille.

Kilpailun säännöt löytyvät www.betoni.com -sivuilta.

TuomaristoKilpailun tuomaristo koostuu arkkiteh-deistä. Tuomariston sihteerinä toimiiDI Arto Suikka Betonikeskuksesta.

Kilpailuehdotukset ja aikatauluKilpailuehdotukset liitteineen toimite-taan 5.8.2009 klo 16.00 mennessäosoitteella:

Betonikeskus ry/ Arto Suikka,PL 11 ( Unioninkatu 14),00131 Helsinki [email protected] puh. 09 1299290 tai 0500 500131.

Kilpailun tulos julkistetaan Betoni-päivillä 3. marraskuuta 2009.

Lisätietoja: Arto Suikka,puh. 09 1299290 tai 0500 500131 taiosoitteesta www.betoni.com

Asun

to O

y He

lsin

gin

Arab

ianv

i l lat

– A

RK-H

ouse

Ark

kite

hdit

Oy

VIELÄ MUUTAMA PAIKKA VAPAANA !

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja:Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

by

Stipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

BET0902 s70-71 Kurssit 29.6.2009, 12:3571

2 200972

541 3

2Lakka Antiikkilaatta

LAKKA PIHAKIVI TOIMARKKINOILLEUUTUUKSIALakan Betoni Oy toi alkukeväästämarkkinoille ympäristörakentamisenuutuustuotteita. Olemme yhdistäneetniin piharakentamisen ammattilaistenkuin kuluttajienkin toiveet estetiikanja teknisen toimivuuden suhteen, ker-too tuoteryhmäpäällikkö Anna Kavén-Toppi Lakan Betonista.

Antiikkimuuri koostuu massiivisistamuurikivistä (180x360x150) ja henkiivanhan ajan graniittiperustuksen il-mettä kolmessa eri värissä. Se sovel-tuu 800 mm korkeisiin muureihin.

Rooman kivet (780x1020) on uusi pi-hakivisarja, jossa elävä lomittainen la-dontakuvio on mietitty valmiiksi ja ase-tettu lavalle oikeaan järjestykseen,mikä mahdollistaa koneellisen latomi-sen. Kivien kulmat on pyöristetty jareunat viistetty viimeistellyn lopputu-loksen saamiseksi. Värejä löytyy neljä.

Lakan jo markkinoilla ollut Antiik-kikivi (180x120x60) sai seurakseenAntiikkilaatan (240x240x60). Jokai-nen kivi on muotoilultaan erilainen,jolloin pinnasta syntyy elävää.

Porraskivi myös uutuustuote, jonkanousu on 150 mm ja etenemä 270 -320 mm.

Kotimaiset Lakka pihakivet valmis-tetaan Suomessa suomalaisista raa-ka-aineista.

Lisätietoja: Lakan Betoni Oy, AnnaKavén-Toppi, puh +358 207 481 313,[email protected] taiwww.lakka.fi

Lakka Antiikkimuurikivi

PEIKOLTA UUSIBETONILATTIOIDENLIIKUNTASAUMA1990-luvulla markkinoille tuodun LS-liikuntasaumatuoteperheen ja vuonna2007 maailmanlaajuisesti lanseera-tun TERA Joint -liikuntasaumankumppaniksi Peikko lanseerasi Euroo-pan rakennusmarkkinoille uuden, kus-tannustehokkaan liikuntasauman:TERA Joint Lite.

TERA Joint Lite liikuntasauma so-veltuu kohteisiin joissa vaaditaansauman korkeaa laatua ja nopeaaasentamista, mutta joissa saumanmittatarkkuus- ja suorituskykyvaati-mukset ovat kuitenkin pienemmät,kun verrataan niitä ominaisuuksia joi-ta Peikon tuoteperheen TERA Jointtarjoaa.

Liikuntasaumat valmistetaan uu-dessa, tehokkaassa tuotantosolussaja tuotteen rakenne sekä valmistus-menetelmät varmistavat sen kustan-nustehokkaaksi liikuntasaumaksi.

“Olemme tyytyväisiä tästä uudes-ta, kustannustehokkaasta tuotteesta.Tällä hetkellä markkinoilla on tarvettatuotteille, jotka ovat kustannuksiltaanedullisia, mutta tarjoavat silti riittävättekniset ominaisuudet. EnsimmäinenTERA Joint Lite -projekti on jo toimi-tusvaiheessa saksalaiselle rakennus-työmaalle. Tuotteen valmistus on aloi-tettu Peikon Lahden tehtaalla ja kesänjälkeen tuotantoa tehdään Lahden li-säksi myös Peikon Slovakian yksikös-sä.” kertoo Raimo Lehtinen, PeikkoGroup Oy:n toimitusjohtaja.

Lisätietoja:Raimo Lehtinen, toimitusjohtaja,Peikko Group Oy,puh. + 358 40 5209260Trent Davis, Director,Flooring Products, Peikko Group Oy,tel. + 44 778 9004536

TERA Joint Lite liikuntasauma

LUJABETONINHORMIELEMENTTISÄÄSTÄÄ TILAALujabetoni Oy on kehittänyt uudenkerrostalorakentamiseen soveltuvanhormielementin, joka täydentää Luja-betonin kerrostalojärjestelmän tuote-valikoimaa. Uuden hormielementinetuja on kustannustehokkuuden jajoutuisan asennuksen lisäksi pienikoko, joka säästää asuinneliöitä.

Hormit ovat pystynousukuiluja, joi-ta pitkin vesi- ja lämpöjohdot, viemä-rit, ilmastointikanavat sekä sähkö- jatietoliikennekaapelit nousevat maas-ta asuinkerroksiin. Hormilinjoja onkerrostalossa useita. Kerroksen kor-kuisen hormielementin ansiosta kuilutvoidaan valmistaa kustannustehok-kaasti tehtaalla ja asentaa nopeastipaikoilleen osana Luja-kerrostalojär-jestelmää.

Perinteisellä tavalla työmaallamuurattuna hormi vie enemmän tilaa,kuin tehtaalla tiiviiksi paketiksi valet-tu betoninen hormielementti. Hor-mielementti säästää asuinneliöitä jaon nopea asentaa, joten tuotteellapäästään kustannustehokkaampaankokonaisratkaisuun. Luja-hormiele-menttiä on käytetty jo pilottikohtees-sa Helsingin Vuosaaressa.

Lujabetonin kehittämä hormiele-mentti tuotetaan uusilla kiertomuotti-linjoilla, joita on yhtiön Hämeenlinnanja Siilinjärven tehtailla.

”Asuinkerrostalojärjestelmämmeydin muodostuu rappausvalmisosista,sandwich-seinäelementeistä, ulko- jasisäkuorielementeistä, väliseinistä jaerikoiselementeistä. Kehittämämmehormielementti, ja vielä kuluvan ke-sän aikana tulevat muut erikoistuot-teet, viimeistelevät kerrostalojärjes-telmämme valmiiksi kokonaisuudeksirakentajille, kertoo Lujabetonin toimi-tusjohtaja Mikko Isotalo.

Lisätietoja: Lujabetoni Oy,Mikko Isotalo, toimitusjohtaja ,puh. 044 5852 305www.luja.fi

Lujabetoni Oy:n hormielementtiPintahiottu ja värjätty DynyPRO® -lattia

DYNY®MENETELMILLÄKIILTOHIOTTUJABETONILATTIOITAHiottuja betonilattioita on tehty Suo-messa viime aikoina melko vähän. Hi-ontaa on käytetty lattioissa lähinnäsementtiliiman poishiomiseen.

Soledo Oy ja Dyny Oy ovat yhteis-työssä erikoistuneet kivi- ja betonilat-tioiden pintakäsittelyihin. Dyny®Menetelmällä kiiltohiottuun betonilat-tiaan voidaan yhdistää C2 Super HardTM

ja C2 SealTM litiumsilikaatit, jolloinalusbetonista saadaan tehtyä hiomallauudisrakennuksiin heijastavan kiiltä-vät, saumattomat lattiat. Menetelmänetuina ovat rakennusaikainen nopeussekä elinkaarikustannuksiltaan edulli-nen, helppohoitoinen lattia.

Tutkituilla C2 tuotteilla lattioihinsaadaan erittäin kova kulutuskestä-vyys ja valontaittokyky, joka tekee lat-tiasta heijastavan kiiltävän. C2 tuot-teet ovat patentoituja litiumsilikaatti-tuotteita, joissa litium toimii imeyty-mällä betoniin ja sulkemalla lopuksipinnan huokoset. Käsittelyn jälkeenbetonilattialla on suoja mm. emäksiä,happoja ja rasvoja vastaan. Erityises-ti C2 Seal aineella saavutetaan myösöljyn kestävyys. Dyny®Deco -lattioi-hin on mahdollista valita lisäksi useitaeri värisävyjä.

Dyny®Menetelmät soveltuvat uu-dis- ja saneerauskohteisiin. Saneera-uskohteissa menetelmän soveltuvuustarkistetaan kohdekohtaisesti. Hion-takarkeuksien määrä riippuu halutus-ta hiontasyvyydestä. Uudiskohteissamenetelmään soveltuva lähtötaso onteräshierretty pinta, betoni K30 - K35.Hionnat voidaan aloittaa betonin kui-vuttua noin kuukauden ajan.

Menetelmä valitaan käyttötarkoi-tuksen mukaan DynyDECO® tekeebetonista kiiltävän lattian esimerkiksimyymälätiloihin. DynyPRO® tekeebetonista kulutuskestävän, pölyämät-tömän ja helpon huoltaa teollisuudenja logistiikkakeskusten lattioihin.

Lisätietoja: Dyny Oy, www.dyny.fija Soledo Oy, www.soledo.fi

BET0902 s72-73 UutisetLoppu 29.6.2009, 12:3872

73betoni 2 2009 73

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625, (09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625, (09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289, (09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290, (09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Yhteisissä tiloissatoimii betonipintanäyttely, joka esit-telee mm. erilaisia betonin väri- japintakäsittelytapoja. Näyttely onavoinna toimiston aukioloaikoina klo8.15 – 16.00 ja tarvittaessa esittelys-tä voi sopia etukäteen arkkitehti Ma-ritta Koiviston kanssa, puh. 09-69623624 tai gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.com

ILMOITTAJALUETTELO2 2009

BETONINYHTEYSTIEDOT

Ilmoittaja Sivu

Betonimestarit Oy 3Contesta Oy 3Dyny Oy 5Embra 7Finnsementti Oy II kansiLakan Betoni Oy 4Morenia Oy 2Omni-Sica Oy 6Parma Oy IV kansiPintos Oy 3Pultek Ky 6Rakennusteollisuuden koulutus-keskus RATEKO 8Rakonor Oy 7Rudus Oy III kansiRuskon Betoni Oy 6Saint-Gobain Rakennus-tuotteet Oy 5, 7Steel-Kamet Oy 4Suomen Betonitieto Oy 5, 6WSP Finland Oy Tutkimus 6

6

7Lemminkäinen Betonituote Oy:n Savu, jos-sa harmaan värin lisäksi mukana keltaista.

LEMMINKÄISENPIHAKIVIÄ UUDELLATEKNIIKALLALemminkäinen Betonituote Oy:n For-mento -ympäristötuotteet on alkanutvalmistaa betonisia katu- ja pihakiviäuudella tekniikalla.

Yhtiö on ottanut käyttöön kolmivä-ritekniikan, jonka avulla tuotteidenpinnan sävyyn saadaan luonnollistaelävyyttä.

Uudet maanläheiset sävyt sopivatniin kotipihaan kuin julkiseen ympä-ristöön. Punaruskean ja terrakottansävyinen Kajo luo eteläistä, lämmintätunnelmaa pohjoisillekin pihoille. Toi-nen uusi sävy on nimeltään Savu, jos-sa harmaan eri sävyihin on saatu uusilämpimämpi vivahde lisäämällä jouk-koon hiven keltaista.

Kolmiväritekniikalla valmistettujavärejä on saatavana seuraavissa tuot-teissa: Matala sauvakivi 278x138x60mm ja Iso sauvakivi 278x138x80 mm.

Tuotteet valmistetaan Tampereentehtaalla ja niitä on esillä yhtiön Tuu-sulan ja Tampereen näyttelypihoilla.

Lisätietoja:Formento -myynti Helsinki, Tampere,Turku ja Kuopio, puh. 02071 50100 taiPirkko MerisalomarkkinointipäällikköFormento ja Elemento -tuotteetpuh.02071 53785, gsm. 040 5342577www.lemminkainenbetonituote.fi

Lemminkäinen Betonituote Oy:n Kajo

SUUTARINEN KEHITTIBETONISENPASSIIVITALONPassiivitaloja on Suomessa jo raken-teilla. Suutarinen Yhtiöt on tuonutmarkkinoille passiivi-betonisandwich-elementtiseinän ja passiiviomakotita-lojen malliston, jossa on otettu huo-mioon sekä rakenne- että talotekniik-ka. Mäntyharjussa on meneillään en-simmäisen koetalon rakentaminen.

Arkkitehtitoimisto Tuija Mustosensuunnitteleman talomalliston arkki-tehtuuri on selkeää, jossa lämmitettä-vä pohjan ala on suorakulmainen jasiihen liittyvät ulkonemat ovat kylmiärakenteita.

Graafisella betonilla julkisivuihinsaadaan ilmeikkyyttä. Suunnittelunlähtökohtana on ollut rakennuksen si-joittaminen tontille. Tilat avautuvatsiten, että oleskelutiloista saadaanvaloisia. Liiallista auringonsäteilyäehkäistään rakenteellisin ratkaisuin.Talojen pohjaratkaisuissa pyritäänmuuntojoustavuuteen.

Talot ovat kokonaan elementtira-kenteisia sokkelista yläpohjaan saak-ka. Hankkeessa on selvitetty erityi-sesti energiataloudellisesta näkökul-masta tehokkaan, passiivi-betoni-sandwichelementin käyttöä raken-teessa. Huomiota on kiinnitetty myösrakenteiden lämpö- ja kosteustekniik-kaan, ilmatiiveyteen ja rakenteidenliitoksiin. Rakennusvirheet on pyrittyrakennusvaiheessa eliminoimaan.

Valmistuvasta koetalosta VTT te-kee tiiveysmittauksen sekä tutkii ra-kennuksen energiankulutuksen mää-rää ja jakaumaa. Rakennuksessa hyö-dynnetään myös aurinkoenergiaasekä sähköenergian lähteenä ettäosana lämmitysenergian tuotantoa.Passiivitalon lämmitysenergian tarveon 25 % nykynormien mukaan raken-netun talon tarpeesta.

Lisätietoja:Timo Suutarinen, toimitusjohtaja,Suutarinen Yhtiöt Oy, puh. 0400 653701, [email protected]

Suutarinen Yhtiöt Oy:n passiivitalo8

BET0902 s72-73 UutisetLoppu 29.6.2009, 12:3973

betoni 2 2009

Documents