betoni 4 2007

betoni 4 20072

4 2007

BET0704 s01Kansi 27.12.2007, 09:492

betoni 4 2007 1

4 2007SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 77. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverAistipaviljonki, TKK arkkitehtiosaston betonityö 2007.Kuva: Anne Kinnunen 2007.

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7BETONISTA – KEVEÄMMIN JA SÄÄSTÄVÄMMINRainer Mahlamäki

BETONIJULKISIVU – ARKKITEHTUURIPALKINTO 2007 8– ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT – SUUNNITTELIJOINA ARK-HOUSE ARKKITEHDIT OYMaritta Koivisto

HILJAISUUS, VALO JA KIRJOJEN KUTSU – KAKSI LOUIS KAHNIN 60-LUVUN RAKENNUSTA 12Arvi Ilonen

PAVILJONKI METSÄN KÄTKÖSSÄ 22Arvi Ilonen

TALLINNAN KAKSOISTORNI 26Sirkka Saarinen

JOENSUUN YDINKESKUSTAN ISO RAKENNUSPROJEKTI ON VALMIS 34Sirkka Saarinen

KORTTELIN 29 ARKKITEHTISUUNNITTELU 40Olli Ojala

AISTIPAVILJONKI 44– Otaniemen arkkitehtiosaston ensimmäisen vuosikurssin betonityö 2007Kimmo Lintula

BETONIN COME BACK 48Petri Ahonen

UUSITUT BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSOHJEET - by 41 50Jussi Mattila

TALVIBETONOINNIN AIKA KÄSILLÄ 54Petri Mannonen

SÄÄSUOJA HYÖDYLLINEN MYÖS PIENTALORAKENTAMISESSA 56Petri Mannonen

DURAFIELD -PROJEKTI – BETONIN SÄILYVYYDEN PITKÄAIKAISET KENTTÄTUTKIMUKSET 58Hannele Kuosa

TURVALLISUUTTA BETONIELEMENTTIEN KULJETUKSIIN 63Timo Teräs

BETONIELEMENTTIEN TURVALLINEN ASENNUS 64Tuomas Heiska

SIIRTYMINEN EUROKOODEILLA SUUNNITTELUUN ALKOI 68Tauno Hietanen

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖRAJATILATARKASTELUT 70– vertailua eurokoodien käyttöönottoa valmisteltaessaSatu Siniluoto

HENKILÖKUVASSA – JUKKA ALA-OJALA 72Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 74

BETONI -LEHDEN VUODEN 2007 KAIKKI SISÄLLÖT KOOTUSTI LÖYTYVÄT WW.BETONI.COM -SIVUILTABETONI -LEHDEN KOHDALTA JA BETONI 1/2008 LEHDEN LIITTEENÄ.

BET0704 s01 Sisalto 27.12.2007, 14:411

betoni 4 2007 7

Yhä useammin rakentamisen tilaa koskevissa kirjoi-tuksissa puhutaan kehitys- ja tutkimustyöstä. Hyvänäin. On tärkeätä, että keskustelua käydään. Rakenta-minen ja arkkitehtuuri kaipaavat tietoon ja erikois-osaamiseen keskittyviä kehityshankkeita sekä eri toi-mialojen, kuten materiaalivalmistajien välistä tutki-musyhteistyötä – kilpailemisen sijasta pitäisi yhdistäävoimat ajatellen alan yhteistä kehittämistä. Tämä ylei-sesti, mutta miten voi betoni rakennusmateriaalina jamitkä ovat sen kehitysnäkymät?

Betoni on materiaalina läsnä lähes kaikessa raken-tamisessa: infrastruktuurin rakenteista talonrakenta-miseen, perustuksista julkisivupintoihin, pinnoitteistakalusteisiin. Betoni on aivan keskeinen materiaali aja-tellen nykypäivän rakentamista ja erityisesti sen kehit-tämistä. Toki betonista rakentaminen ja eri tekniikatmuuntuvat koko ajan - betonirakenteiden historia eiole pitkä, mutta jo useita eri vaiheita läpi käynyt. Kehi-tyksen ensimmäinen vaihe oli modernismin alkua, jol-loin vajaa sata vuotta sitten ”syntyi” uudenlainen, va-paan tilarakenteen ajatus. Eräiden muiden seikkojenmyötävaikutuksella tuloksena oli uudenlainen ”muun-neltava kone”, talo teollisen yhteiskunnan tarpeisiin.Modernin rakennuksen runkojärjestelmä perustui be-toniin. Suomessa vaihe tunnetaan valkoisen funktio-nalismin aikakautena – ”tehdään betonista”, kutenarkkitehdit Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti Olympiastadi-onin kilpailun voittanutta työtään aikanaan osuvastikuvailivat. Seuraavassa vaiheessa betoni oli betonia.Materiaalin tuli olla aitoa, sen karheita ominaisuuksiahyödyntävä ja vaihe sai suuntauksena nimen brutalis-mi. Kehityskulku johti osaltaan polulle, jonka kielteisetpuolet painavat edelleen betoninarkkitehtuurin ja -ra-kentamisen mainetta. Tosin betonin myöhemmän ajanmestarit kuten Tadao Ando ovat töillään osoittaneet,että myös betonin omat sävyt saadaan soimaan, kun-han menetelmät ovat oikeat. Kolmas vaihe on tätä päi-vää. Betonista on tullut ennen kaikkea rakentamisenyleismateriaali ja rakennuksista teknillisesti eri mate-riaalien yhdistelmiä.

Tutkimus- ja tuotekehittely on nostanut esille beto-

BETONISTA – KEVEÄMMIN JA SÄÄSTÄVÄMMIN

nin uusia ominaisuuksia. Alalla onkin tehty ansiokastakehittämistyötä, jonka tavoitteena on ollut löytää beto-nin arkkitehtuurin uusia ilmaisullisia mahdollisuuksiaja parantaa alan yleistä mainetta. Betonin visuaalisenilmeen kehittämiseksi tehdystä työstä voisi nostaaesille graafisen betonin tai erilaiset värjäämis- ja pin-noitetekniikat. Tärkeitä askeleita ovat sisustamiseenliittyvien tekniikoiden ja tuotteiden luominen tai vaik-kapa esivalmistettujen, lattioihin soveltuvien be-tonilaattojen saatavuuden parantaminen. Jos katsom-me Eurooppaan, voimme löytää kunnianhimoisia tutki-mus- ja tuotekehittelyprojekteja, joissa haetaan vasta-uksia kaarevien muotojen arkkitehtuurille, rakenteidenkeveydelle tai kuitubetonin mahdollisuuksille. Monettodella kiinnostavat uudet arkkitehtuurikohteet on to-teutettu uudenlaisilla, vaativilla betonointitekniikoillakuten Mercedes Benz - museo Stuttgartissa Saksassa.

Betonin julkisuuskuvassa on tapahtunut huomatta-va muutos. Tämä on tulosta organisaatioiden teke-mästä tuotekehittelytyöstä ja yleisestä viestinnänavulla toteutetusta imagon kohotuksesta. Syksyllä2007 jaettiin ensimmäistä kertaa julkisivuarkkitehtuu-ripalkinto, ”Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinto2007”. Kilpailun voittanut kohde, Asunto Oy HelsinginArabianvillat, on oiva esimerkki raikkaasta nykyarkki-tehtuurista. Betonin mahdollisuuksia on kehitelty mo-ninaisin tavoin ja rakennuksen arkkitehtuuria ymmär-tävät muutkin kuin alan ammattilaiset. Tällaiset hank-keet ovat ensisijaisen tärkeitä betonirakentamisen ke-hittymiselle ja yleiselle maineelle. Maineen rakenta-misessa tärkeä instrumentti on viestintä. Betonialajärjestää myönteistä palautetta saavia koulutustilai-suuksia. Vuoden Betonirakenne -kilpailua ja siihen liit-tyvää seminaaria voidaan kutsua jo alan klassikoksi.Palkinto on vakiinnuttanut asemansa ja samalla esilleon noussut suomalaisen arkkitehtuurin kärkeä. Toivot-tavasti myös tulevaisuudessa palkinto ja sen perus-teet säilyvät entisenlaisena: betonista ei vain raken-neta vaan se on arkkitehtuurin väline. Viestintään liit-tyy olennaisesti Betoni -lehti ja se on löytänyt omanpaikkansa rakennusalan ja arkkitehtuurilehtien jou-

kossa. Lehti esittelee sopivassa suhteessa kansainvä-lisiä arkkitehtuurin ilmiöitä, joiden vaikutukset kantau-tuvat ennen pitkää tänne Suomeen. Lehti esitteleeuusia rakentamisen tapoja sekä uudisrakentamisenettä korjausrakentamisen alueilta, mutta myös vasta-valmistuneita rakennuksia. Betoni on esillä moninmyönteisin tavoin alan yleisessä keskustelussa.

Betoniteollisuus on tunnistanut myös tulevaisuuttakoskevan avainkysymyksen: millä tavalla betoni vas-taa ympäristöä säästävän rakentamisen haasteisiin?Betonin valmistaminen vie energiaa ja prosessin hiili-dioksidipäästöt ovat suuret verrattuna moniin muihinmateriaaleihin. Haasteena tulevaisuuden betonistatehtävälle arkkitehtuurille onkin materiaalin kierrätet-tävyyden ja aineen määrän säästäminen. En malta ollaheittämättä ehdotusta betonialan toimijoille: käynnis-täkää toteutukseen tähtäävä hanke, jonka tuloksenaSuomeen saataisiin nykyaikainen, betonista rakennet-tu talo: nykyistä keveämmin, ympäristöä säästäen.Eikö nyt olisi vuoro nostaa betoni esille ja osoittaa, ettämateriaalissa on tulevaisuuden potentiaalia!

Rainer MahlamäkiProfessoriPuheenjohtaja SAFA

The words “development work” are frequently used in textsthat pertain to the state of Finnish construction. The topic isimportant and it is a good thing that discussion is lively. De-velopment projects that focus on knowledge and special ex-pertise, as well as research cooperation between differentfields, such as material manufacturers, are needed in Finnishconstruction – instead of competition, the industry shouldjoin their forces to promote common development efforts inthe field. At the same time different material and productmanufacturers, including the concrete industry, should focuson developing their own area of expertise.

Concrete as a material is used in almost all kinds of con-struction projects – from infrastructures to home building,from foundations to visible façades, claddings and fixtures.Concrete is a key material for the construction industry ingeneral, and particularly in terms of the development of theindustry. Naturally concrete architecture has already devel-oped and continuously becomes more diversified.

The first stage in the development of concrete a little lessthan a hundred years ago was modernism that produced anew perception of space and of a house, the “modifiablemachine” for the needs of the industrial society. The frame

system of the modern house was based on concrete. The sec-ond stage created an architecture that utilised concrete’sown, coarse characteristics. Known as concrete brutalism,this trend for its part lead to a development path with certainnegative issues that still burden the reputation of concretearchitecture and concrete construction. We are now livingthe third stage, and concrete has primarily become a generalconstruction material.

The concrete industry has also carried out commendabledevelopment work that has aimed at finding new expres-sionistic possibilities for concrete architecture, and atimproving the general reputation of the industry. Graphicconcrete and different dyeing and coating techniques areexamples of efforts focused on improving the visuality ofconcrete. Important breakthroughs include the developmentof techniques related to interior design, as well as theimproved availability of prefabricated floor slabs. Someambitious research and product development projects areunder way in Europe, looking for answers to the architectureof curved forms, lightness of structures and possibilities offibre concrete. Many of the really interesting recentarchitectural projects, such as the Mercedes Benz Museum

in Germany, have been implemented using new anddemanding concreting techniques.

A new annual “Concrete Façade Award” was introducedin the autumn of 2007. The first winning project,Arabianvillat, is an example of fresh modern architecturethat has further developed the rich possibilities of concrete inmany ways. The architecture of the building opens also toothers, not only to professionals.

The concrete industry has also recognised the key ques-tion that needs to be answered in the future: how can con-crete meet the challenges of environmentally benign con-struction? Recyclability of the material and minimising theamount of material are challenges that architecture madefrom concrete needs to face. I cannot help making a sugges-tion to the operators in the concrete industry: start a projectthat focuses on implementation and produces a modernhouse built from concrete: a lighter, more environmentallybenign promotional sample of concrete architecture!

Rainer MahlamäkiProfessorBoard Chairman SAFA

MADE FROM CONCRETE – LIGHTER AND MORE ECONOMICAL

Mercedes Benz -museo, Stuttgart, 2006. UN studio.

BET0704 s07 Paakirjoitus 28.12.2007, 08:367

betoni 4 20078

Vuoden 2007 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkin-non 10 000 euroa voitti Asunto Oy Helsingin Ara-bianvillat, tekijänä ARK-House Arkkitehdit Oy Hel-singistä. Suunnittelusta on vastannut professori,arkkitehti Hannu Huttunen.

TAITAVA SUUNNITTELU, LAADUKASTOTEUTUS, OSAAVA MATERIAALIEN KÄYTTÖAsunto Oy Helsingin Arabianvillat on hyvä esimerk-ki laadukkaasta betonirakentamisesta, jossa taita-valla arkkitehtisuunnittelulla ja osaavalla materiaa-lien käytöllä on lopputuloksesta saatu ilmeikäsasuinympäristö. Rakennuksen betonirakenteisissajulkisivuissa on käytetty uutta sisäkuoritekniikkaa.Betoniseen sisäkuoreen on yhdistetty julkisivun ul-kokuoressa betonin lisäksi useita eri materiaaleja,kuten tiiltä, luonnonkiveä, lasia ja metallia.

Syksyllä 2005 valmistuneessa kolmen nelikerrok-sisen talon kokonaisuudessa, Asunto-osakeyhtiöArabianvilloissa rakennukset on ryhmitetty tontillesiten, että asunnoista on saatu mahdollisimmanlaajat ja monipuoliset näkymät ympäröivään maise-maan ja kaupunkitilaan.

Rakennusten julkisivuja jäsentävät parvekenau-hat, vapaa ikkuna-aukotus, maalatut betoniele-mentit ja rannan suunnassa sarjan muodostavatvärilliset graafisen betonin menetelmällä toteute-tut lintukuvat - lokit, taloryhmän tunnus. Vaaleidenmuurattujen kuultorapattujen sileiden pintojenvastapainoksi julkisivujen painopisteisiin on sijoi-tettu erilaisin menetelmin käsiteltyjä värillisiä be-tonipintoja.

Julkisivujen intensiivisen sävyiset betonipinnat,aidat ja portit on toteutettu kuorielementteinä. Vä-ribetoniset lokki-elementit on toteutettu ns. graafi-sena betonina. Pihan päällysterakenteissa on käy-tetty betonia ja betonisia ympäristötuotteita. Pihaviimeisteltyine detaljeineen ja rakenteineen on osarakennuksen julkisivullista kokonaisuutta.

Talojen runko on betonirakenteinen. Pystysuun-taiset kantavat rakenteet, pilarit ja kantavat seinätsekä ulkoseinien sisäkuoret ovat betonielementtejäsamoin kuin parvekkeiden pieliseinät ja -laatat.Väli- ja yläpohjat on toteutettu betonilla paikallava-lettuina. Alapohjaholvi on ontelolaattarakenteinenja porrashuoneiden tasanteet ovat massiivilaattoja.

Kuvataiteilija Tiina Kuhasen ja kuvataiteilija-ark-kitehti Johanna Hyrkäksen suunnittelemien, lähes 5metriä leveiden ja 15 metriä korkeiden taideseinienmaalaukset on suunniteltu “ulkopihojen tapettisei-niksi”, jotka yhdistävät sisätilaa ja ulkotilaa. Taide-

BETONIJULKISIVU – ARKKITEHTUURIPALKINTO 2007

– ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLAT– SUUNNITTELIJOINA ARK-HOUSE ARKKITEHDIT OY

1

2

3

1Julkisivujen intensiivisen sävyiset betonipinnat, aidat japortit on toteutettu kuorielementteinä.

2Rakennusten julkisivuja jäsentävät parvekenauhat, vapaaikkuna-aukotus, maalatut betonielementit ja värilliset

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA,päätoimittaja Betoni

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

Mar

itta

Koiv

istograafisen betonin menetelmällä toteutetut lintukuvat - lo-

kit, talojen tunnukset.

3Pihan päällysterakenteissa on käytetty betonia ja betoni-sia ympäristötuotteita.

BET0704 s08-11 27.12.2007, 10:248

betoni 4 2007 9

3

BET0704 s08-11 27.12.2007, 10:259

10 betoni 4 200710

4

5

Mar

itta

Koiv

isto

Juss

i Tia

inen

BET0704 s08-11 27.12.2007, 10:2510

117 betoni 4 2007

seinien kuviot on maalattu betonielementtipinnallekäyttäen eri kiiltoasteita.

Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossaeri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisenyhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas japersoonallinen lopputulos.

ENNAKKOLUULOTONTA BETONINKÄYTTÖÄARK-House Arkkitehdit: Markku Erholz, Heljä Her-ranen, Hannu Huttunen ja Pentti Kareoja ovat en-nakkoluulottomasti ja taitavasti ottaneet betoninmateriaalina avukseen ja käyttäneet sitä arkki-tehtuurissaan. Asunto Oy Arabianvillojen lisäksihienostunutta ja kehittynyttä betonin käyttöä,materiaalien ja värien yhdistämistä on myös Mus-takiven korttelitalossa Vuosaaressa ja Helsinginyliopiston Viikin normaalikoulussa, jotka ovat jul-kisivuiltaankin visuaalisesti kiinnostavia oppimis-keskuksia. Viikin infokeskuksen arkkitehtuurissaon myös yhdistetty monipuolisesti betoni, värit jamuodot. Asunto Oy Jatulintarha ja Asunto Oy Ja-tulinportti Helsingin Kivikossa sekä Asunto OyValkama Vuosaaressa edustavat värikkäitä beto-nijulkisivuja ja toisaalta materiaalien hienostu-nutta vuoropuhelua.

UUSI KILPAILUBetonikeskus ry:n järjestämän uuden arkkitehtuuri-palkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin to-teutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita janiiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestettiin tänävuonna ensimmäisen kerran. Jatkossa kilpailu jär-jestetään joka toinen vuosi.

Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovatjulkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskoh-tien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukashyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen so-veltuminen ympäristöön.

Vuoden 2007 Betonijulkisivu -arkkitehtuurikilpai-lun tuomariston puheenjohtajana toimi professori,arkkitehti SAFA Rainer Mahlamäki ja jäseninä ark-kitehti SAFA, yliasiamies Matti Rautiola ja arkkiteh-ti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomaris-ton sihteerinä toimi diplomi-insinööri, tuoteryhmä-päällikkö Arto Suikka Betonikeskus ry:stä.

CONCRETE FACADE– ARCHITECTURAL AWARD 2007:HOUSING CORPORATION ASUNTO OY HELSINGINARABIANVILLAT

The architectural award Concrete Façade 2007 has been grant-ed to Housing Corporation Asunto Oy Helsingin Arabianvillat,designed by ARK-House Arkkitehdit Oy from Helsinki. HannuHuttunen was the responsible architect in the project.

Asunto Oy Helsingin Arabianvillat is a fine example of high-quality concrete construction, with skilled architectural designand expert use of materials employed to produce a vivaciousliving environment. A new internal skin technique has beenapplied to the concrete façades of the building. The internalskin cast in concrete has been combined with an external skinthat in addition to concrete utilises several other materials,such as brick, natural stone, glass and metal.

Continuous balconies, varying window openings, paintedpre-cast concrete units and the series of coloured graphic con-crete bird figures in the direction of the shoreline give thefaçades a structured appearance. The birds are seagulls, whichare used as the symbol of the building complex. Coloured con-crete surfaces produced by different methods are placed in fo-cal façade points to counteract the smooth light-coloured thin-plastered surfaces.

The intensively coloured concrete surfaces of the façades,as well as the fences and the gates are pre-cast skin units. Thecoloured seagull units have been implemented with so-calledgraphic concrete. Concrete has also been used in the pavingstructures of the courtyard as well as in various environmentalproducts. The refined details and structures make the courtyardpart of the building’s complete façade system.

The frame of the buildings is concrete. The vertical load-bearing structures, columns and load-bearing walls, as well asthe internal skins of the external walls are pre-cast concreteunits, as are also the reveal walls and slabs of the balconies.Intermediate floors and roof slabs are cast-in-situ concretestructures. The ground floor vault is built of hollow-core slabs,and the staircase platforms are massive slabs.

The almost 5-metre wide and 15-metre tall art walls weredesigned by artist Tiina Kuhanen and artist-architect JohannaHyrkäs as “courtyard tapestry walls” that join the interior spaceand the outdoor space together. The figures on the art wallswere painted on the pre-cast concrete unit surface using vary-ing degrees of gloss.

The complex is an example of a project where long-term,professional cooperation between different parties has pro-duced a personalised end-result of high quality.

The purpose of the architectural award competition of Be-tonikeskus ry is to highlight successfully implemented concretefaçade projects and their designers. The competition was noworganised for the first time, and in the future it will be repeatedevery two years.

The main criteria applied to the entries include the architec-tural wholeness of the façade, the design of details, successfulutilisation of the properties of concrete, the adoption of newideas and the adaptation of the façade to the environment.

ASUNTO OY HELSINGIN ARABIANVILLATGunnel Nymanin Piha 2, Helsinki

Arkkitehtisuunnittelu: ARK-HouseArkkitehdit OyHannu Huttunen,arkkitehti SAFA,Jussi Karjalainen,arkkitehti SAFA

Suunnittelu- ja 2002 - 2005toteutusvuodet:Asuinkerrostaloryhmä 33 asuntoaKerrosala: 4264 m2

Asuinpinta-ala: 3460 m2

Kokonaistilavuus: 14610 m3

Arkkitehtisuunnittelu: ARK-HouseArkkitehdit Oy

Maisemasuunnittelija: MaisemasuunnitteluHemgård

Taideprojekti: Johanna Hyrkäs,taiteen maisteri,arkkitehti,Tiina Kuhanen,taiteen maisteri

Rakennesuunnittelija: Finnmap Consulting OyPääurakoitsija: SVR Westerlund OyTilaaja, rakennuttaja VVO Rakennuttaja Oy /

Asunto Oy HelsinginArabianvillat

Betonielementit: Mikkelin BetoniOy /sisäkuorielementit,runkoelementit, maalatutjulkisivuelementitParma Oy / graafinenbetoni

BETONIJULKISIVU – ARKKITEHTUURIPALKINTO2007 – FINALISTEJA:• As Oy Vantaan Kielotorni, Vantaa,

Gullichsen - Vormala Arkkitehdit Ky• As Oy Helsingin Arabianvillat, Helsinki,

ARK- House Arkkitehdit Oy• As Oy Meirami & Kumina & Sikuri, Helsinki,

Gullichsen - Vormala Arkkitehdit Ky• Tahko Spa Suites, Tahko,

Arkkitehti Mika Westerback• As Oy Dekaaninranta, Nummenranta, Turku,

Arkkitehtitoimisto Sigge Oy• As Oy Katariinankatu 21, Pori,

Arkkitehti Caterina Casagrande-Mäkelä

4Väribetoniset lokki-elementit on toteutettu ns. graafisenabetonina.

5Johanna Hyrkäksen ja Tiina Kuhasen suunnittelemat tai-deseinät on suunniteltu “ulkopihojen tapettiseiniksi”

6Kunniakirjan ja 10 000 euroa vastaanottivat ARK-HouseArkkitehdeilta arkkitehdit Markku Erholz ja Pentti Kareoja.Kuvassa vasemmalta Rainer Mahlamäki, Markku Erholz,Pentti Kareoja ja Arto Suikka.

TÄHÄN KUVAARABIANVILLAT HENKILÖT

BET0704 s08-11 27.12.2007, 10:2511

betoni 4 200712

Saarenmaalla syntynyt ja jo lapsena Yhdysvaltoihinmuuttanut Louis Kahn (1901-74) oli 1950-luvulletultaessa kiteyttänyt suunnittelufilosofiansa ja to-teuttanut sen pohjalta läpimurtotyönsä, Yalen yli-opiston taidegallerian 1951- 53 sekä laboratoriora-kennuksen Philadelphiaan 1957- 61.

Näitä töitä seuranneissa projekteissa on mm.useita seurakunnallisia rakennuksia, mutta ainoas-taan Rochesterin kirkko New Yorkin osavaltiossapäätyi toteutukseen asti. Instituuttirakennuksistapuolestaan Kahnin ainoaksi itsenäiseksi kirjastora-kennukseksi jäi New Hampshiren osavaltiossa si-jaitseva Exeterin kirjasto. Kummatkin rakennuksetkuvastavat selkeällä tavalla Louis Kahnin ominta-keista suunnittelufilosofiaa.

ROCHESTERIN KIRKKO(FIRST UNITARIAN CHURCH) 1959-67Kahnin kirkon esikuvana voi pitää Frank LloydWright´in suunnittelemaa kirkkoa (Unity Temple)Oak Parkissa, Chicagon lähellä vuodelta 1906.Tämä on luonnollista koska molempien, monessamielessä vapaamielisten kirkkokuntien edustama”unitarianismi” sai ensimmäisen, modernin arkki-tehtuurin keinoin toteutetun ilmaisunsa Wright´insuunnittelemana. Yhtäläisyyksiä on kokonaissom-mittelussa, kirkkosalin luonteessa ja valaistusrat-kaisussa. Molemmat ovat betoniarkkitehtuurin par-haita edustajia. Eroavuuksia on vähintään yhtä pal-jon kuin yhtäläisyyksiä.

Rochesterin kirkon ohjelmassa opetuksella ontärkeä osuutensa ja luokkahuoneita tarvittiin lä-helle kirkkosalia. Ne ja eräät muut tilat on sijoitet-tu kahteen kerrokseen kirkkosalin kolmelle sivulle.Käytävä erottaa tilat salista. Käytävän salin puo-leinen, kahden kerroksen korkuinen, betonihar-koista puhtaaksimuurattu väliseinä muodostaakirkkosalin tilallisen rajauksen. Salin yläpohja ontavallaan ylösalaisin käännetty perinteinen risti-holvi. Veneen pohjaa muistuttava betoniholvi kan-natetaan väliseinän sisälle sijoittuvista pilareista.Kirkkosalissa niistä on näkyvissä veneen pohjankeskiosan kohdalla oleva kapiteeli ja reunoja kan-nattelevat ohuet pilarit sekä näitä keskipilariin yh-distävät palkit. Sali saa valonsa neljästä, nurkkiinsijoittuvasta valolyhdystä.

Pelkästään ylävalon varassa olevalle kirkkosalil-le löytyy tietysti esikuvia myös esimerkiksi Roomanrenessanssimestarien keskeiskirkoista. Kahninmieltymys tulkita historiaa näkyy myös salia ympä-röivien luokkahuoneiden ja muiden kokoustilojen

HILJAISUUS, VALO JA KIRJOJEN KUTSU– KAKSI LOUIS KAHNIN 60-LUVUN RAKENNUSTA

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

1Valon ja varjon vaihtelua eteläjulkisivussa.

2Kirkon sisäänkäynti vasemmalla. Kirkkosalin valolyhtyjenvälinen räystäsmuoto paljastaa yläpohjan betoniholvienmuodon.

3Pohjapiirros

1 Valokuvat: Arvi Ilonen

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3112

betoni 4 2007 13

2

3

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3113

14 betoni 4 200714

julkisivuissa. Monitaitteinen julkisivu vastaa taval-laan keskiaikaisten linnojen paksuja ulkomuurejaikkunasyvennyksineen. Rochesterissa tilan ikkunaei ole koskaan uloimmassa julkisivupinnassa vaansyvennyksessä tai ulostyöntyvien osien sivuissa.Tällä järjestelyllä suodatetaan sisään tulevaa va-loa, rikastutetaan sisätiloja ikkunasyvennyksillä jaluodaan valo- ja varjovaihtelua julkisivussa.

Betonirakenteisen kirkkosalin ympärillä olevissarakennusosissa kantavana rakenteena on tiili, jokaon julkisivumateriaalina myös salin valolyhdyissäja niiden välisissä seinäpinnoissa.

4Opetustilat kiertävät kirkkosalia kolmella sivulla, oikeallakirjasto/takkahuone.

5Leikkaus kirkkosalin ja kirjaston kohdalta.

6Kirkkosali orkesterin harjoitustilana. Seinillä Anni Alber-sin tekstiiliteokset.

4

5

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3114

157 betoni 4 2007

6

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3215

16 betoni 4 200716

PHILLIPS EXETERAKATEMIAN KIRJASTO 1965-72Alun perin poikien valmistavaksi kouluksi vuonna1781 perustettu, nykyinen akatemia on tänään noin1000 opiskelijan sisäoppilaitos. Laajalla kampuk-sella on lukuisia akatemian tiilirakennuksia, etu-päässä 1900-luvun alusta. Louis Kahnin suunnitte-lemat kirjasto ja sen lähellä sijaitseva ruokasalira-kennus noudattavat ympäristön materiaalivalintoja.

Louis Kahnille kirjasto oli tärkeä rakennus,eräänlainen kirjojen pyhäkkö. Exeterin kirjaston rat-kaisua voi hyvinkin verrata vaikkapa edellä maini-tun Oak Parkin kirkon keskeistilaratkaisuun. Vaikkaakatemian kirjastolla onkin yhtymäkohtia historias-ta tunnettuihin kirjastoratkaisuihin - Ranskan val-lankumousarkkitehtien suunnitelmista Tukholmankaupunginkirjastoon - poikkeaa se näistä kirjoille jalukijoille suunniteltujen tilojen osalta ja sen suh-teen, kuinka kirjaston käyttäjä kohtaa kirjan.

Kirjasto rakentuu kolmesta tilasarjasta, joillakullakin on oma luonteensa, mittakaavansa, va-laistustapansa, rakenteensa ja materiaalinsa. Yti-menä on korkea keskustila, jota leimaa kantava jajäykistävä betonirakenne. Sen neljällä sivulla ole-ville parville asettuvat kirjahyllystöt, jotka näkyvätkeskushalliin betonirakenteen pyöreiden aukkojenkautta. Kahnin määrittelyn mukaan tämä on tila,jossa voi kokea kirjojen kutsun. Keskushalliin tulviiylhäältä luonnonvalo, joka valaisee tilan lisäksimyös rakenteet ja perusmuotoihin tuketuvan geo-metrian. Rengasmaisesti ydintä kiertävän kirjahyl-lyvyöhykkeen kohdalla kirjat eivät ole alttiina suo-ran auringonvalon haitalliselle vaikutukselle. Ra-kenteet ovat myös tällä osalla betonia.

Hyllystöjen toisessa päässä, julkisivun puolellasijaitsevat lukusalit. Pitkät, julkisivun mittaiset salitovat korkeita. Viereisistä kahdesta kirjahyllykerrok-sesta ylempi asettuu parveksi lukusaliin. Sali saapäävalonsa suurista, ylhäällä sijaitsevista ikkunois-ta. Tilaa jakavien lukusyvennysten kohdalla on sil-män korkeudella pieni ulkoikkuna, jonka valomää-rää voi yksilöllisesti säätää. Lukusalivyöhykkeenkantavat rakenteet on tehty perinteisin menetelmintiilestä.

Lähes kuutiomaista rakennusta tarkasteltaessakiintyy huomio nurkkiin, jotka ovat sisäänvedetty-jä. Julkisivuista muodostuu tästä syystä levymäi-siä. Kaikki julkisivut ovat samanlaisia. Korostet-tua pääsisäänkäyntiä ei ole vaan rakennukseenpujahdetaan avoimen arkadin kautta. Sen yläpuo-lella on kolme korkeaa lukusalikerrosta suurine ja

1PohjapiirrosKantava betoni esitetty mustana, tiili harmaana.

2Leikkaus

3Keskusaula ylhäältä nähtynä. Taustalla, kirjahyllyjentakana ylimmässä kerroksessa näkyy lukusali lukusy-vennysten kolmiopäätyineen.

4Sisään vedetty nurkka tekee rakennuksen julkisivuistalevymäisiä. Rakennukseen mennään sisään avoimenarkadin kautta.

1

2

3

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3216

177 betoni 4 2007

4

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3217

18 betoni 4 200718

5

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3218

197 betoni 4 2007

5Keskusaula. Ylävalo valaisee myös tilan voimakkaan be-tonikehikon.

6Keskushalli alhaalta nähtynä.

6

pienine ikkunoineen ja ylimpänä avoin loggiaker-ros. Kirjaston sisäisen julkisivun eli keskushallinkohdalla Kahn halusi tilan näyttävän kuinka se ontehty. Tämän rinnalla Kahn myös varsinaisen jul-kisivun osalla tekee luettavaksi sen kuinka raken-nus luontevimmin rakentuu. Tiilipilarit kapenevatylöspäin vaiheittain ikkunoiden yläpuolisen tiili-holvin kohdalla koska kuormatkin kevenevät. Vas-taavasti lukusalien ikkunat levenevät kerros ker-rokselta ylöspäin siirryttäessä.

Louis Kahn hallitsi mestarillisesti materiaalit jarakennetekniikat ja tästä johtuen hänen työnsäovat poikkeuksellisen ilmaisuvoimaisia. Näitäkintärkeämpi on valo, joka generoi Kahnin arkkitehtuu-ria ja muokkaa sen tilallisia ominaisuuksia. Omanmielenkiintonsa tarjoaa myös Kahnin persoonalli-nen tulkinta historiasta, joka kuvatuissa töissäkintuo niihin haastavan lisäulottuvuuden.

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3219

20 betoni 4 200720

SILENCE, LIGHT AND THE CALL OF BOOKS

Louis Kahn (1901-74) was a designer born in Saarenmaain Estonia, who immigrated to the United States alreadyas a child. By the 1950s, he had crystallised his designphilosophy and used it as the foundation in his break-through projects, the Art Gallery at the University of Yalein 1951-53 and the laboratory building in Philadelphia in1957-61.

The projects that followed included several parishbuildings, for example, but only the Rochester Church inNew York State was actually implemented. The Exeter Li-brary in New Hampshire, on the other hand, was Kahn’sonly endeavour in the field of institutional buildings. Boththese buildings display Louis Kahn’s special design phi-losophy in a very clear manner.

Louis Kahn was a master of materials and structuraltechnology, and as a result, his works have unique powerof expression. An even more important element is light,which generates Kahn’s architecture and its spatial char-acteristics. Kahn’s interesting interpretation of the historyadds to the attraction, giving also the aforementionedworks a challenging additional dimension.

The Church Hall in Rochester is spatially delimited by atwo-storey tall fairface partition wall built of concreteblocks. A traditional groin vault turned upside downserves as the roof slab of the Church Hall. The concrete

7Kirjasto sijaitsee kuvassa taustalla. Vasemmalla ruoka-salirakennus mittavine takan piippuineen, oikealla aka-temian vanha rakennus.

8Lukusali

vault that resembles the bottom of a boat is supportedonto columns located inside the partition wall. Four angletowers in the corners allow natural light into the Hall. TheGreek cross churches of the Roman renaissance mastersare historical examples of church halls that only receivelight from above. The appeal that history has to Kahn isalso shown in the façades of the classrooms and othermeeting rooms. In a way, the façade plays the part of thethick external walls of medieval castles. In Rochester,Kahn did not place any of the windows on the outmostfaçade surface, but in recesses and on the sides of pro-truding structures. This creates a variation of light andshadows on the façade and also enlivens the interior.

The campus at the Phillips Exeter Academy comprisesseveral brick buildings, most of them dating back to thebeginning of the 20th century. The library designed byLouis Kahn and the canteen building next to it repeat thematerial choices of the environment.

For Louis Kahn, the library was an important building,the sanctuary of books. The functional solution of the Exe-ter library could well be compared to the Greek cross solu-tion of the Rochester Church. The library consists of threeseries of spaces, each with its own character, scale, typeof lighting, construction and materials. The core is the tallcentral space dominated by the load-bearing and stiffen-ing concrete structure. The bookshelves are arrangedround it in groups that are visible in the central hall

through round openings in the concrete structure. Thecentral hall is flooded with natural light from above,which illuminates the structures and the geometry that isbased on the basic forms of the structures.

The reading rooms are located at one end of theshelves, on the façade side of the building. This area is il-luminated through large windows placed high up on thewalls. The space is divided by small reading recesses pro-vided with small windows so that light can be adjustedseparately in each recess.

The corners of the almost cubic building are recessed.For this reason, the façades are plate-like. All the façadesare similar, with the open arcade floor at the bottom fol-lowed by three tall reading room floors with both largeand small windows, and the open loggia floor at the top.

7

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3220

217 betoni 4 2007

8

BET0704 s12-21Ilonen 27.12.2007, 10:3321

betoni 4 200722

PAVILJONKI METSÄN KÄTKÖSSÄ

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

Paviljonki (Pavillon du Jardin des Premières Nationsà Montréal) rakennettiin Kanadan alkuperäisväes-tön ja ranskalaisten välillä vuonna 1701 solmitunsuuren rauhansopimuksen 300-vuotista muistoakunnioittamaan Montréalin kasvitieteellisen puis-ton alueelle.

Havupuumetsän ja lehtipuumetsän rajakohtaansijoittuva paviljonki on noin 60 metriä pitkä beto-ninen katos, joka valettiin paikalla ja nostettiinCORTEN -pilarien varaan.

Kapeahko katos kaareutuu toisessa päässään lä-heisen puron kohdalla. Katon tasopinta poimuileeja taipuu paikoitellen ohjaillen sadeveden poistu-

1

1Poikittainen betoniseinä muodostaa pienen ulkoluento-salin taustan.

2Katos taipuu ja kaareutuu.

3Paviljonki polulta nähtynä.

mista katolta. Paviljongin myymälä ja arvokkaim-mat näyttelyesineet ovat lasiseinäisessä tilassa si-sääntulopolun puoleisessa päässä. Pienen kokous-tilan ja aputiloja käsittävä sisätila sijaitsee pavil-jongin vastakkaisessa päässä. Näiden välissä, ka-toksen alla on lasivitriinejä, joissa esitellään usei-den, alkuperäiskansoihin kuuluvien heimojen arki-päivän esineistöä.

Paviljongin suunnittelijat Gilles Saucier ja AndréPerrotte kuuluvat Kanadan uusimpaan arkkitehti-polveen. Heidän töitään ovat mm. lasten puisto,parlamenttirakennuksen laajennus ja useat insti-tuuttirakennukset.

Valo

kuva

t: Ar

vi Il

onen

BET0704 s22-25 Paviljonki 27.12.2007, 10:3422

betoni 4 2007 23

2

3

BET0704 s22-25 Paviljonki 27.12.2007, 10:3423

24 betoni 4 200724

4Ulkoluentosali ja oikealla paviljonkirakennuksen pienisisätila.

5Pohjapiirros

6Eri heimojen arkipäivän esineistöä on sijoitettu katoksenalla oleviin vitriineihin.

4

5

BET0704 s22-25 Paviljonki 27.12.2007, 10:3524

257 betoni 4 2007

6

PAVILION IN THE DEPTHS OF A FOREST

Pavillon du Jardin des Premières Nations à Montréal wasbuilt in the area of the botanical park of Montreal to com-memorate the 300th anniversary of the peace treaty sig-ned in 1701 between the aboriginal people of Canada andthe French. The pavilion is a ca. 60 metres long concretecast-in-situ shelter supported on CORTEN columns, loca-ted in a boundary area between a hardwood and a soft-wood forest.

The shelter is fairly narrow and curved at one end neara brook. The level surface of the roof is in places corruga-ted and bent to ensure that rainwater is drained off. Thestore and the most valuable artefacts on display are pla-ced inside a glass-walled facility at the end where theentrance path to the pavilion leads. Another interior spa-ce that contains a small meeting room and auxiliary facili-ties is located at the opposite end. Between the two en-closed areas everyday artefacts of several aboriginal tri-bes are on display inside glass cabinets. The pavilion wasdesigned by Gilles Saucier and André Perrotte who repre-sent the younger generation of Canadian architects. Theirworks include e.g. a children’s park, the extension of theParliament building, and several institutional buildings.

BET0704 s22-25 Paviljonki 27.12.2007, 10:3525

betoni 4 200726

Tallinnan keskusta on saanut uuden, kauas näkyvänmaamerkin. 115 metriä korkea Tornimäen kaksois-torni on Viron kolmanneksi korkein rakennus. Varsi-naisena rakennuksena se tosin on korkein, silläylemmäs yltävät vain 312 metriä korkea TallinnanTV-torni ja 124 metriä korkea Olavisten kirkontorni.Uusi kaksoistorni täydentää Tallinnan keskustan ai-kaisempaa viittä korkeaa rakennusta, jotka ovatselvästi ympäristöään korkeampia.

HOTELLI, ASUNTOJA JA TOIMISTOJATallinnan vanhan kaupungin lähelle rakennettu kak-soistorni sisältää kaksi tornia ja katutason 5-kerrok-sisen rakennuksen. Toinen torni tulee hotelli- ja toi-nen asuinkäyttöön.

Katutason rakennuksen käyttötarkoitus muuttuirakentamisen kuluessa alun perin kaavaillusta os-toskeskuksesta toimistotiloiksi.

Hotellitornissa on 28 kerrosta ja asuintornissa30 kerrosta. Tornit ovat kerrosluvun erosta huoli-matta samankorkuiset; hotellitornissa oleva 1000-paikkainen konferenssikeskus sekä tekniikan ker-ros ovat näet muita kerroksia korkeampia.

TALLINNAN KAKSOISTORNI

Sirkka Saarinen, toimittaja

1 Valokuvat: Janne Lehtinen

1, 2Tallinnan keskustaan, vanhan kaupungin tuntumaan ra-kennettu kaksoistorni sisältää kaksi tornia ja katutason5-kerroksisen rakennuksen. Toinen torni tulee hotelli- jatoinen asuinkäyttöön.

BET0704 s26-33 Tallina UUSI 27.12.2007, 10:3826

betoni 4 2007 27

2

n


28 betoni 4 200728

SUUNNITTELUKILPAILUN TULOSRakennushankkeen tilaaja on virolainen AS EKE In-vest, joka hankki omistamalleen tontille vuokralai-seksi singaporelaisen Raffles-ketjuun kuuluvanSwissôtelin. Hotellista järjestettiin suunnittelukil-pailu, johon osallistui myös Lemminkäinen EestiAS yhdessä arkkitehtitoimisto AS Nord Projektinkanssa. Avo Lillemäe kehitti tontille arkkitehtiMeeli Truun kanssa kaksitornisen pilvenpiirtäjän.

Kun Lillemäen ja Truun ehdotus voitti kilpailun,hankkeen projektinjohtajaksi ja pääurakoitsijaksivalittiin Lemminkäinen Eesti AS. LemminkäinenEesti AS on suomalaisen Lemminkäisen tytäryhtiöja toimii Lemcon Oy:n organisaatiossa. Lemconpuolestaan on kansainvälinen projektirakentaja,jonka toiminnasta yli puolet on Suomen ulkopuolel-la. Yhtiö on tähän mennessä toiminut jo yli 70maassa. Myös Suomessa se on merkittävä projekti-johto- ja urheilurakentaja sekä vaativien insinööri-rakennushankkeiden toteuttaja.

PAIKALLAVALETTU RUNKOKuten arkkitehti- myös kaksoistornien rakenne-suunnittelu on paikallisen AS Nord Projektin käsia-laa. Rakenteiden ulkopuolisen tarkastuksen tekisuomalainen Suunnittelukortes, nykyinen WSP Fin-land Oy. He tekivät myös korkean tornirakennuksenvaatimat tuuli- ja värähtelytarkastukset.

Kaksoistornin rakennukset on perustettu kaivin-paalujen varaan. Vahvasti raudoitetun peruslaatanpaksuus vaihtelee noin 1,3 … 1,9 metrin välillä. Yh-tenäiseen peruslaattaan päädyttiin varsin aikaises-sa vaiheessa, kun rakennuksen stabiliteettivoimatolivat tiedossa. Pyrkimyksenä oli tasata paalu- jalaattajärjestelyllä painumaeroja rakennuksen erikohdissa.

Kuusi alinta kerrosta muodostaa yhtenäisen ra-kennusmassan tornien alaosassa. Tornit on kuiten-kin erotettu liikuntasaumoilla toisistaan ja niillä onerilliset peruslaatat. Väliosan rakenteet ovat omienpaaluanturoiden varassa.

Runko on kokonaan paikallavalettu. Laatastotovat pääosin pilarilaattoja. Runkojen jäykistys onhoidettu porras-, hissi- ja talotekniikkakuiluilla, jot-ka muodostavat tornien keskiosille riittävän taivu-tus- ja vääntöjäykän rakenteen. Suunnittelun ede-tessä tuuli- ja värähtelytarkastelun perusteella toi-sen tornin vääntöjäykkyyttä lisättiin, jotta yläker-rosten mukavuuskriteerit täyttyisivät.

3

4

Lem

con

OyLe

mco

n Oy

5


297 betoni 4 2007

5

7

6

3, 4, 7Kantavat rakenteet on tehty paikalla valetusta betonista.Tornit on toteutettu sydänjäykistyksellä ilman jäykistäviäkerroksia.

5, 6Lasilla verhoillut julkisivut nousevat korkeuksiin.

Lem

con

Oy

5


30 betoni 4 200730

8


317 betoni 4 2007

TUULITEKNIIKKAATekniikan tohtori Risto Kiviluoma esitteli kohteentuulitarkasteluja Betoni -lehdessä 4/2005 (s. 44-45). Artikkelissaan hän totesi, että vaikka suunnit-telutuulennopeus ei Tallinnan rannikolla olekaanerityisen suuri eikä rakennuksen korkeus maailman-laajuisessa vertailussa yllä huippukorkeuksiin, kak-soistorni on tuulitekniikan suhteen haasteellinen.

Projektissa WSP kehitti ja sovelsi edistyksellistätekniikkaa aeroelastisen tuulitunnelimallin valmista-miseksi. Aeroelastinen tuulitunnelimalli on vaikeinja samalla tarkin menetelmä rakennuksen tuulivä-rähtelyjen selvittämiseen. Tuulitunnelikokeella saa-tiin uutta tietoa mm. herätetärinän merkityksestä.

Rakennuksen tuulitunnelikokeen tuloksena saa-tiin rungon värähtelyarvojen lisäksi julkisivun mitoi-tuksessa käytettävät tuulenpaineen arvot julkisivuneri osissa.

ULKOPUOLINEN TARKASTUSDiplomi-insinööri Jukka Ala-Ojala WSP FinlandOy:stä kertoo, että Tallinnan rakennuskohteessatehtiin varsin kattava vertaileva FEM-laskenta toi-sella ohjelmistolla, mitä päärakennesuunnittelijaoli käyttänyt.

Ala-Ojalan mukaan pelkkää tulostetta ei voi tar-kastaa, ellei ole jotain vertailupohjaa ja käsinlas-kennalla ei päästä riittävän lähelle rakennuksentoimintamallia eri kuormitustapauksilla. Vertaile-vaan rakennemalliin lisättiin myös paalut ja pohja-laatat, jolloin päästiin vertaamaan paalukuormiasekä pohjalaatan taipumia ja niiden vaikutuksiakokonaisuuteen.

Suunniteltuja raudoituksia verrattiin vertailulas-kelmilla saataviin raudoitusmääriin ja sovittiin tar-vittavista toimenpiteistä, mikäli aihetta katsottiinolevan. Suuria muutoksia ei Ala-Ojalan mukaan kui-tenkaan tarvinnut alkuperäisiin suunnitelmiin teh-dä. Yksittäisiä rakenneosia, kuten pilareita, palkke-ja ja laattoja tarkastettiin riittävällä otannalla.

VAATIVA RAKENNUSPAIKKAKeskellä Tallinnaa sijaitseva, vilkkaan liikenteenympäröimällä 4000 neliön tontilla ei ole ollut ”yli-määräistä” työskentely- ja varastotilaa. Hankkeenprojektipäällikkö Vesa Noutia Lemconilta kertoo-kin, että logistiikan sujuminen onkin ollut yksi työ-maan perusvaatimus. Se on vaatinut täsmällistä jatarkkaa aikataulutusta.

Noutia kertoo esimerkkinä logistiikan vaatimuk-sista asuintornin anturan 900 betonikuution valun,jossa betoniautoja tuli työmaalle kolmen minuutinvälein. Yhteen menoon tehty valu kesti 14 tuntia.

Toinen työmaan luonteesta, sen korkeudestajohtuva asia, jota Noutian mukaan on korostettu,on työturvallisuudesta huolehtiminen. Työmaallaon hänen mukaansa toimittu pitkälti suomalaistenkäytäntöjen mukaan. ”Rakennuksen noustessanousivat suojaseinät samaa tahtia. Ne suojaavatniin ihmisiä kuin tavaroitakin putoamiselta ja toimi-vat tuulensuojina. Tällaisia suojaratkaisuja ei Vironrakennustyömailla ole aiemmin nähtykään”, Noutiakertoo.

8, 9Porrasnäkymiä.8

9


32 betoni 4 200732

10


337 betoni 4 2007

TALLINNAN KAKSOISTORNI

Bruttoala 53 463 m2

Tilavuus 212 284 m3

Tilaaja AS EKE InvestTilauksen laajuus Koko hankkeen

projektinjohto (CM) jaOstoskeskuksenprojektinjohtourakka (MC)

CM-konsultti Lemminkäinen Eesti ASMC-urakoitsija Lemminkäinen Eesti ASArkkitehti- ja AS Nord ProjektrakennesuunnitteluTalotekniikkasuunnittelu (rakennuslupavaihe)

Granlund OyTalotekniikkasuunnittelu Paikalliset(toteutusvaihe) suunnittelutoimistotStatiikan tarkastus Suunnittelukortes Oy

Urakkasumma noin 500 milj. EKE(koko hanke, noin 32 milj. euroa)

Rakennusaika: 05/2004 – 11/2007

Projektin kuvaus:1. Ostoskeskus 5 krs + kellarikerros:

myymälätilaa, kahvio, ravintola/ baari2. Asuintorni – MERKO ja EKE Invest:

168 huoneistoa 40 - 70 m2

3. Hotellitorni:239 huonetta, ravintola + pianobaari,konferenssikeskus, uima-allas-osasto+ kuntosali

Rakenneratkaisut:paikallavalu laatat ja pilarit,paikallavalu porapaalut 40 m

10

10 - 12Hotellitornin sisustus on korkeatasoinen ja laadukkaillamateriaaleilla viimeistelty.

11

12

TWIN TOWER IN TALLINN

A new landmark visible from far away has been built indowntown Tallinn. At 115 metres of height, the twin tow-er in Tornimäe area is the third tallest building in Estonia.The twin tower is located near the old town centre ofTallinn, and comprises two towers as well as a 5-storeybuilding on street level. One of the towers serves as ahotel and the other as a residential building.

The client in the project is the Estonian company ASEKE Invest that has rented the property to Swissôtel, ahotel in the Singaporean Raffles Chain. A design compe-tition was arranged for the hotel, and one of the entries inthe competition was submitted by Lemminkäinen Eesti AStogether with Architects AS Nord Projekt. The winningentry, the twin-tower skyscraper was developed by AvoLillemäe with architect Meeli Truu.

The foundations of the buildings of the twin tower con-sist of bored piles, and the thickness of the heavily rein-forced ground slab varies between 1.3 and 1.9 metres. Acontinuous ground slab was chosen at quite an early

stage, once the stability forces of the building wereknown. The objective was to equalise settlement in thedifferent parts of the buildings by means of the pile andslab arrangement.

The six bottom storeys constitute a continuous buildingpart in the bottom part of the towers. However, the tow-ers are separated from each other with expansion joints,and have separate ground slabs. The structures in the in-termediate part are built on their own pile foundations.

The frame is a cast-in-situ structure, and the slabs areprimarily column slabs. The stiffening of the frames isbased on shafts for staircases, lifts and building services,which form a sufficiently rigid structure against bendingand torsion in the centre parts of the towers. As the de-sign work progressed, the torsional rigidity of one of thetowers was increased on the basis of a wind and vibrationanalysis to ensure that the comfort criteria defined for thetop storeys would be met.


betoni 4 200734

Joensuun ydinkeskustan maaliskuussa 2005 alka-nut, korttelin 29 iso rakennus- ja saneerausprojektion valmis. Marraskuussa 2007 juhlittiin Kauppakes-kus Iso Myyn kolmannen vaiheen avajaisia, ensim-mäinen vaihe avattiin syksyllä 2006 ja toinen vaihehelmikuussa 2007. 70 liikkeen kauppakeskuksen li-säksi kortteliin mahtuu paljon muutakin: yksityinenlääkärikeskus, asuntoja, joista osa on palveluasun-toja sekä kellarikerroksessa pysäköintihalli.

Torin ja kävelykadun rajaaman korttelin raken-nusprojektin alku ajoittuu kahdeksan vuoden taa,kun korttelin 29 kuuden erillisen tontin omistajatpäättivät lähteä kehittämään kaupungin keskus-taa. Hankkeen sisältöä ja toteutusvaihtoehtojapohdittiin viitisen vuotta. Kun tonttien hallinta saa-tiin yksiin käsiin, hankkeen tilaajaksi tuli joensuu-laisen Laakkosten liikemiessuvun omistama Poh-jois-Karjalan Arvopaperi Oy ja rakennuttajaksi ke-väällä 2005 perustettu samojen omistajien Kiin-teistökehitys Laakkonen Oy. Se puolestaan perustioman rakennusliikkeen, joka toteutti hankkeen kvr-urakkana.

PAIKALLAVALETTU PILARI-LAATTARUNKOEi olekaan sattumaa, että rakennusprojektissa nä-kyy vahvasti joensuulaisuus rakenneratkaisuista al-kaen. Kiinteistökehitys Laakkonen Oy:n toimitusjoh-taja Sakari Panhelainen vahvistaa, että esimerkiksipaikallavaletun pilari-laattarungon valintaan vai-kutti vahvasti oman toteutushenkilöstön hyvä pai-kallavaluosaaminen. Se sopii hyvin myös vaiheittai-seen toteutusmalliin.

Runkoratkaisun valinnan tärkeimpiä perusteitaoli muunneltavuus, jonka merkitys kauppakeskus-käytössä korostuu. Panhelaisen tavoin myös koh-teen pääsuunnittelija, rakennusinsinööri Olli OjalaSchauman Arkkitehdit Oy:stä korostaa muunnelta-vuutta: ”Leveän rungon kentät pyrittiin suunnittele-maan sellaisiksi, että jokaiseen ruutuun voidaantarvittaessa puhkaista sisäinen porrasaukko.”

Myös julkisivut ovat betonia, perinteisillä sand-wich-elementeillä toteutettuja. Promenadin ylä-pohjajärjestelmää puolestaan muutettiin, kun va-laistus järjestettiin lasikatteen sijasta pystytasos-ta. Yläpohjarakenteesta tuli teräsrakenteinen.

JOENSUUN YDINKESKUSTAN ISO RAKENNUSPROJEKTI ON VALMIS

Sirkka Saarinen, toimittaja

1

1Asemapiirros kortteli 29:sta.

Valo

kuva

t: Sc

haum

a n A

rkki

teh d

it Oy

3Torikatu 25:n uudisrakennus.

4Torikatu 25:n uudisrakennus ja Ora-Kotilan vanha sanee-rattu osa. Keskellä vanha suojelukohde, ns. Matildan talo.2

2Paalutus käynnissä. Kaikki rakennukset on paalutettu.

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0434

betoni 4 2007 35

4

Erkk

i Nuu

tinen

Erkk

i Nuu

tinen

3

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0535

36 betoni 4 200736

PALJON BETONIAVaikeat pohjaolosuhteet ja työmaan ahdas sijaintiydinkeskustassa, vanhan ruutukaavan keskellä ovatlisänneet rakennustyön vaativuutta. Vaativuudestahuolimatta työmaa on edennyt aikataulussa. TästäPanhelainen kiitää niin hyvää työmaajohtoa kuinhyviä yhteistyökumppaneita.

Yksi korttelin 29:n rakentamisessa mukana ol-leista paikallisista voimista on Lakan Betoni Oy.Tuotepäällikkö Jari Kostiander toteaa, että yritystaisi olla hankkeessa mukana melkein koko laajal-la tuoteskaalallaan: valmisbetonia, julkisivuele-menttejä, harkkoja, kuivatuotteista tasoitteitasekä rappaus- ja muuraustuotteita, harkkoja ja ul-koalueiden viimeistelyyn ympäristötuotteita, beto-nikiviä ja -laattoja.

Paitsi iso koko, hankkeelle antoi Kostianderinmukaan erityisluonteensa se, että rakentamispää-tösten jälkeen kohde lähti nopeasti liikkeelle. ”En-nakkovalmisteluihin ei ollut juurikaan aikaa, vaanaikataulutusta ja logistiikkaa suunniteltiin tiiviistityömaan kanssa hankkeen edetessä”, hän toteaa jakiittelee sitä, että kaikki osapuolet ymmärsivät koh-teen nopeuden vaatimukset.

”Työmaan päällikkö, Risto Kuusela piti ohjat erin-omaisesti käsissään ja oli hyvin tarkka siitä, ettäyhteispeli sujui. Ja jos jotakin ongelmia tuli, ne pys-tyttiin ratkomaan heti, koska Joensuun tehtaammeon lähellä rakennuskohdetta. Työmaalla oli hyvä te-kemisen meininki”, Kostiander tiivistää.

Valmisbetonia isoon hankkeeseen tarvittiinnoin 14 000 kuutiota. Betonin lujuusluokat olivatK35-K40 välillä. ”Työmaalla oli kolme erillistämassojen sisäänottopistettä, joten sinne saattoisamaan aikaan mennä kolmenkinlaista massaa.Purkupaikat ja laadut piti olla kuormakirjoissajämptisti”, Kostiander havainnollistaa valmisbeto-nitoimittajan arkea.

UUSIEN NORMIEN MUKAANEntä kapasiteetin riittävyys, onhan Joensuun raken-taminen viimeiset kolme vuotta ollut vilkasta.”Meillä on kolmimyllyinen asema, jonka kapasi-teetti on varsin iso. Määrän ohella laadunvalvon-nalle toi lisävaatimusta se, että nyt noudatettiinuusien betoninormien vaatimuksia. Betonitoimitta-jana vaadimme suunnittelijoita myös selvittämäänja merkitsemään suunnitelmiin kunkin rakenteenbetonin rasitusluokan”, Kostiander kertoo ja uskoosuunnittelijoidenkin tietämyksen rakentamisbuu-min ansiosta kasvaneen uusien normien vaatimuk-

5Purku- ja kaivuutyöt olivat haasteelliset.

6, 7, 8Kohteen kantavaksi rakenteeksi valittiin valtaosin paikal-lavalettu pilari-laatta. Talvella betonoitaessa välipohjatlämmitettiin altapäin öljylämmityksellä ja seinien valuis-sa käytettiin lankalämmitystä. Vanha suojelukohde, ns.Matildan talo sijitsee keskellä uutta korttelia.

5

6

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0536

377 betoni 4 2007

7

8

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0537

38 betoni 4 200738

KORTTELI 29, KAUPPAKESKUS ISO MYY

Tilaaja Pohjois-KarjalanArvopaperi Oy

Pääurakoitsija KiinteistökehitysLaakkonen Oy

Pääsuunnittelu Schauman Arkkitehdit Oy,Olli Ojala, rakennusinsinööri

Arkkitehtisuunnittelu Schauman Arkkitehdit Oy,Frank Schauman,arkkitehti SAFA;Kauppakeskuksenkokonaissuunnittelu

Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Oy;ITE-sairaala,Koy Ora-Kotilan jaKoy Kauppaneliönsaneerattavat tilat

Arkkitehtuuritoimisto Mauri Timonen ky;Koy Kauppiaittentaloyhteistyössä SchaumanArkkitehdit Oy:n kanssa

Rakennesuunnittelu Joensuun Juva OyTurun Juva Oy

Valvonta ISS Proko Oy

KORTTELI 29:

40 000 br-m2, 145 000 m3 (sis. autohallin)asuntoja 76 kpl, autopaikkoja 215 kpl35 000 krs-m2, liiketilaa 12 544 krs-m2

lääkärikeskuksen sairaala- ja röntgentiloja 2000 m2

kokonaiskustannusarvio 65 miljoonaa euroa

sien ja rasitusluokkien osalta. Suunnittelukäyttö-iäksi betonirungolle on laskettu 50 vuotta ja beto-nijulkisivuille 100 vuotta.

Betonilaatuja tarvittiin luonnollisesti laaja kirjo:”Myös erikoisbetoneita, kuten akryylibetonia, jotakäytettiin pysäköintihallin sisäänajoluiskiin. Vaa-tivien pohjaolosuhteiden takia pohjaveden ala-puolelle tehtyyn kaivantoon valettiin käytännössäbetonin allas. Sen betonimassa oli luonnollisestivesitiivistä.”

Paikallavalun osuuden tulevaisuudessa Kostian-der ennustaa edelleen kasvavan: ”Joensuun seu-dulla tilanne on sikälikin hyvä, että paikallavalunammattitaito on säilynyt täällä korkeana. Kiitostaansaitsevat myös muottitoimittajat, jotka ovat ke-hittäneet kalustoaan”, hän toteaa.

Vaikka Iso Myyn runkoratkaisu olikin paikallava-lettu, korttelista 29 löytyy myös betonielementtejä:”Me toimitimme sinne noin 500 julkisivuelement-tiä, jotka tarkoittivat 4000 julkisivuneliötä.” Suurinosa oli sandwichia.

Yrjönlinnan asunto-osaan julkisivuelementit teh-tiin saumattomina lämpörappausmenetelmällä.”Tehtaalla tehtiin sisäkuori, lämmöneristys, mekaa-nisilla kiinnikkeillä rappausverkko ja ensimmäinenrappauskerros. Lopullinen, saumattomuuden anta-va rappauskerros tehtiin työmaalla. Lakan BetonilleYrjönlinna oli ensimmäinen saumaton omilla tuot-teilla tehty pilottikohde. Puolentoista vuoden koke-muksen perusteella se on osoittautunut hyväksi jatoimivaksi ratkaisuksi”, Kostiander toteaa.

HOLVIVALUT PÖYTÄMUOTEILLAKohteen kantavaksi rakenteeksi valittiin valtaosinpaikallavalettu pilari-laatta. Vaikka promenadinrunko on teräsrakenteinen, sen yli menevissä ra-kenteissa on myös betonisia, jälkijännitettyjä palk-keja. Pilarien jänneväli on pääsääntöisesti 8,6 - 8,7metriä. Välipohjien paksuus on alemmissa kerrok-sissa 300 mm muuttuen yläkerroksissa ohuemmak-si ja vahvuutena niissä on 250 mm.

Holvivaluissa käytettiin Dokan Dokaflex-pöytä-muotteja. Pöytämuottiin päädyttiin rakentajan ai-kaisempien positiivisten kokemuksien perusteella.Pöytämuotteja oli työmaalla neljää eri kokoa, joistakooltaan 3,90 x 2,65 metriä oli käytetyin.

Pilarimuotteina käytettiin Dokan teräksisiä, pyö-reitä RS pilarimuotteja.

Paikallavalettuja seiniä on mm. asuintaloissasekä hissikuiluissa. Kohteen paikallavaluseinättehtiin Framax-järjestelmämuoteilla. Muoteissa oliuudentyyppisellä xlife-pinnoitteella varustettumuottilevy. Tämän tyyppisillä muoteilla voidaanpäästä aina 200 käyttökertaan asti. Myös valujälkion perinteistä muottivaneria parempi ja muotit onhelpommin puhdistettavissa. Työmaalla käytettiinmyös irroitussisäkulmia mm. hissikuilujen valuissasisäpuolisten muottien nurkissa. Irrotuspalojenavulla muotti saadaan irti rikkomatta muottia taikiilapuita.

Välipohjavaluissa suurimmat valualueet olivatnoin 600 m2 suuruusluokkaa. Talvella betonoitaes-sa välipohjat lämmitettiin altapäin öljylämmityksel-lä ja seinien valuissa käytettiin lankalämmitystä.

9

9, 10, 11Kellarin autopaikoitushalli. Palveluasuntojen edustaasyksyllä 2007 (10). Asunnoilla on 2. krs:ssa oleskelupihat.

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0538

397 betoni 4 2007

10

11

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0539

40 betoni 4 200740

KORTTELIN 29 ARKKITEHTISUUNNITTELU

Olli Ojala, rakennusinsinööriSchauman Arkkitehdit Oy

Toimeksianto Kortteli 29 suunnittelusta toimistom-me sai vuoden 2003 lopussa. Rakennuslupa-asiakir-jat valmistuivat koko korttelista kesäkuussa 2004 jalupapäätökset saatiin syyskuussa.

Alkuvaiheessa suunnittelun painopiste oli löytääeri kiinteistöille tasapuoliset ja yhtenevät edut jarasitteet noudattaen kuitenkin asemakaavan mää-räyksiä. Oleellisena osana suunnittelun perusrat-kaisulle oli tonteille tulevan promenadialueen ja-kautuminen tasapuolisesti ja hyväksyttävästi eritonttien kesken.

Tilaajan taholta painotettiin promenadialueennäyttävyyttä ja toimivuutta huomioiden liittymätolemassa oleviin rakennuksiin. Promenadialueentyönimenä oli eräpolku. Suunnitelmissamme ta-voittelimme eri materiaaleilla ja sävyllä sekä va-laistuksella luonnon pehmeitä arvoja kaupungin sy-dämeen.

Kokonaissuunnittelun vaikeusastetta kasvattiongelmalliset pohjaolosuhteet ja liittyminen ympä-röiviin rakennuksiin, joissa liikkeenharjoittajat jaasukkaat työskentelivät ja asuivat koko rakennus-työn ajan lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa urakanloppuvaiheessa.

Yhteistyössä kaupungin eri virastojen kanssamuodollisuudet hoidettiin tehokkaasti ja rakentajaaymmärtäen.

Kaupunkikuvallisesti kortteli 29 muutti katunäky-mää erityisesti Torikadun ja Niskakadun puoleltayhtenäisellä rakennusmassalla, jonka linjausta ko-rostaa valaistu julkisivunauha 1. kerroksen yläpuo-lella. Myös naapurikorttelia yhdistävä jalankulkusil-ta tuo uutta ilmettä katunäkymiin ja samalla se liit-tää kaksi liikekorttelia toiminnallisesti yhteen.

Torikadun puoleisessa rakennusosassa on liiketi-loja 1. ja 2. kerroksessa. Yksityinen sairaala sijoit-tuu 2. kerrokseen Torikadun ja Niskakadun puolelle.Seuraavat kolme kerrosta on asuinkerroksia, joistakaksi on palveluasuntoja ja ylin kerros omistus-asuntoja. Asunnoista on mainiot näköalat kaupun-gin yli. Asukkaille on rakennettu 2. kerroksen vesi-katolle oleskelupihat.

Kauppakadun puolella, joka on lämmitetty käve-lykatu, nykyiset rakennukset hallitsevat edelleenkaupunkikuvaa. Niiden julkisivut ja sisätilat liiketi-lojen osalta sanerattiin rakennustyön yhteydessä.

12Katuelämää uudessa korttelissa.

15Naapurikorttelin yhdistävä jalankulkusilta tuo ilmettä jase liittää kaksi liikekorttelia toiminnallisesti yhteen.12

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0540

417 betoni 4 2007

15

13Pohjakaavio, katutaso

14Pahjakaavio, 2. kerros

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0641

42 betoni 4 200742

17Leikkaus

16Näkymä kauppakeskuksen aulatiloissa.

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0642

437 betoni 4 2007

LARGE-SCALE CONSTRUCTION PROJECT INDOWNTOWN JOENSUU COMPLETED

The large-scale construction and renovation project inblock 29 in downtown Joensuu that was started in March2005 has been completed. The project included the newIso Myy shopping mall, apartments including also shelte-red housing, facilities for a private medical clinic, and aparking garage in the basement. The gross area is 40000square metres, and the floor area is 35000 square metres.

The construction project was very Joensuu-intensive,starting from the structural solutions. The selection of thecast-in-situ column-and-slab frame, for example, was to agreat extent based on the expertise of the client’s ownpersonnel in in-situ pouring work. The in-situ pouringmethod could also be easily adapted to the stage-wiseproject realisation model.

Adaptability was one of the most important factorsthat influenced the frame selection. The fields of the wideframe were designed so that an opening for an internalstaircase can be cut in every grid, if necessary. Thefaçades were also realised in concrete, mainly with pre-cast sandwich panels. The façades of the residentialbuilding were built as seamless walls using a specialplastering technique. The roof slab system of the prome-nade is based on a steel solution.

Uutta Kauppakadun puolella on Koy Yrjönlinnanrakentuminen nykyisen Koy Yhdyslinnan kylkeen.Tässä uudisrakennuksessa on liiketiloja katutasos-sa ja 2. kerroksessa. Ylempiin kerroksiin sijoittuvatasunnot.

Sisäänkäynnit kauppakeskus Iso Myyhyn on ensi-sijaisesti Kauppakadulta kahdesta kohtaa. Torika-dulta Matildan pihan kautta, Niskakadulta yhdyssil-lan alta ja Siltakadulta keskeltä korttelia Ora-Koti-lan läpi. Tämän sisäänkäynnin yhteyteen on suunni-teltu mahdollisesti myöhemmin toteutettava portti-mainen rakennelma, joka ohjaisi jalankulkua niintorilta kuin Siltakadultakin kauppakeskukseen.

Kellarikerrokseen on sijoitettu 215 autopaikkaaja talotekniikan tiloja sekä varastoja.

Rakennuttajan, työmaan ja suunnittelijoiden vä-lillä vallitsi koko toteutusvaiheen aikana erittäinhyvä yhteishenki vaativan tavoitteen toteuttami-seksi. Esimerkiksi työmaajohdon taholta tuli paljonideoita, miten toteuttaa erikoisrakenteet kokonais-taloudellisesti.

The complexity of total design was further increasedby the problematic ground conditions and the fact thatpeople worked and lived in the adjoining buildingsthroughout the project, with the exception of a brief peri-od of time toward the final stages of construction. De-spite the demanding nature of the project, work pro-gressed on schedule.

The project was characterised by an extremely goodspirit between the client, the site and the designers dur-ing the entire implementation stage in order to accom-plish the difficult goal. The site management, for exam-ple, made some excellent suggestions on how to realisethe special structures in a manner that ensured good totaleconomy.

18Katutason graniitilla verhoiltua julkisivua.

BET0704 s34-43 IsoMyy 27.12.2007, 12:0643

betoni 4 200744

AISTIPAVILJONKI– OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2007

Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston raken-nusopin opiskelijoiden vuoden 2007 betoniharjoi-tustyönä oli sarja yksittäisiä, vapaasti Vanhankau-punginlahden maastoon sijoittuvia paviljonkeja,jotka toimivat osana kuvitteellista ulkonäyttelyalu-etta. Paviljongin teemana oli rakentaa tila valitunpaikan ominaista aistimusta tai luonnonelementtiävarten käyttäen teräsbetonille ominaisia arkkiteh-tonisia mahdollisuuksia.

Työssä tutustuttiin teräsbetonin rakenteellisiinomaisuuksiin sekä betonille luonteenomaisiin työ-tapoihin. Arvosteluperusteina olivat arkkitehtoni-nen kokonaisote, rakenteellinen johdonmukaisuus,materiaalin innovatiivinen käyttö sekä detaljointi.

Työ tehtiin pienoismalleina mittakaavaan 1:10,neliön kokoiselle alustalle. Myös työhön liittyvätulkoalueet käsiteltiin osana kokonaisuutta. Ryh-mät suunnittelivat ja valmistivat muotit ja massatsekä valoivat ja kokosivat rakennukset, joko pai-kalla valaen tai käyttäen elementtejä. Massoissakäytettiin erilaisia kiviaineksia, sementtejä ja pig-menttejä. Pintoja käsiteltiin mekaanisesti sekä ke-miallisesti. Työssä korostuivatkin luonnon ja ra-kennetun vuorovaikutus; ihmisen kädenjälki juure-vassa ympäristössä.

Työn tavoitteena on antaa perustyökalut tulevai-suuden betoniarkkitehtuurin suunnitteluun tekemi-sen kautta. Vuosittain järjestettävään, pakolliseenharjoitustyöhön osallistui tänä vuonna noin 50opiskelijaa. Harjoitustöitä työstettiin ennakkoluu-lottomasti neljä viikkoa kestäneen jakson aikanaluentojen ja luonnosmallien kautta taidokkaiksiraudoitetuiksi betonitöiksi. Betonityön lopputulok-set osoittivat kuinka tärkeä osa arkkitehdin opinto-ja on saada työskennellä aidolla materiaalilla työ-pajoilla – arkkitehtuuri on tekemisen taidetta!

Luennot piti professori Antti-Matti Siikala ja ark-kitehti Risto Huttunen sekä arkkitehti Kimmo Lintu-la. Työtä ohjasivat tuntiopettajat, arkkitehdit RistoHuttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen ja Katarii-na Rautiala. Opetustyötä ovat tukeneet BetonitietoOy, Finnsementti Oy, Parma Betonila Oy ja SemtuOy. Betonitiedon ja Finnsementin puolelta opiskeli-joita ohjasivat arkkitehti Maritta Koivisto, diplomi-insinöörit Pia Rämö, Satu Kosomaa ja Esa Heikkilä.

1

2

3

4

Valo

kuva

t: An

ne K

inn u

n en

2Tekijät: Annette Jonsson, Tuuli Häggman , Susa Kovanen,Edgars Racins, Antti Haataja

1, 3Tekijät: Pipsa Penttinen, Pyry-Pekka Kantonen, AnnimaijaTarkkanen, Antti Kaijonmaa, Jussi Ukkonen, Matti Pirtti-mäki

4Tekijät: Antti Härkönen, Tom Laurila, Noora Lehtovaara,Jesse Myllymäki, Sini Parikka

BET0704 s44-47 Aistipaviljonki 27.12.2007, 12:1744

betoni 4 2007 45


46 betoni 4 200746

SENSORIAL PAVILION– CONCRETE WORK 2007 OF ARCHITECTURE FRESH-MEN AT OTANIEMI

The 2007 concrete practice assignment of the students ofconstruction engineering in the Department of Architectu-re at the Helsinki University of Technology was to imple-ment a series of individual pavilions freely located in theterrain of Vanhankaupunginlahti area, to serve as a part ofan imaginary outdoor exhibition space. The theme wasthat the pavilion should reflect a sensation or natural ele-ment characteristic of the location, utilising the architec-tural possibilities offered by reinforced concrete.

The purpose of the assignment was to familiarise thestudents with the structural properties of reinforced con-crete as well as with work methods typically used withconcrete. The grading of the assignment was based onthe overall architectural approach, structural consistency,innovative use of material, and details.

The assignment was implemented as 1:10 scale mod-els on a one square-metre base. The outdoor areas relat-ed to the pavilion were also included in the entity. Theteams designed and fabricated the formwork and mixedthe fresh concrete, and poured and assembled the pavil-ions using either the cast-in-situ method or pre-cast units.Different types of aggregates, cements and pigmentswere used in the concrete mixtures. The surfaces weretreated both mechanically and chemically. The interactionbetween nature and built-up environment was empha-sised in the project; the human touch in the natural envi-ronment.

The objective of the assignment was to provide thestudents with basic tools for future concrete architecturethrough hands-on experience. Some 50 students took partthis year in this annual, compulsory practice assignment.The pavilions were worked on in an unprejudiced mannerover a period of four weeks on the basis of lectures anddraft models to produce the skilfully realised reinforcedconcrete works. The end-results showed how important itis for students to be able to work with the real material inworkshops - architecture is the art of doing!

Lecturers: Professor Antti-Matti Siikala and architectsRisto Huttunen and Kimmo Lintula. Supervisors: archi-tects Risto Huttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen andKatariina Rautiala. The project was supported by Betoniti-eto Oy, Finnsementti Oy, Parma Betonila Oy and Semtu Oy.Betonitieto and Finnsementti were represented by archi-tect Maritta Koivisto, MSc. Pia Rämö, MSc. Satu Ko-somaa and MSc. Esa Heikkilä who also supervised thestudents.

5 6

7

8

9

5Tekijät: Matias Mäenpää, Kati Rusanen, Krista Meska-nen, Miika Jokelainen, Mira Kyllönen, Nina Eränen

6Tekijät: Päivi Aaltio, Mira Köymäri, Paula Riikonen, KlasJärnefelt, Anu Lämsä

7Tekijät: Emilia Ellilä, Daniela Rosqvist, Ilmo Lahdenperä,Harald Attila, Anna af Hällström, Kaisa Laine

8Tekijät: Maria Hyövätti, Johanna Oksanen, Annika Kivirin-ta, Inka Säävuori, Emma Blomqvist

9Tekijät: Satu Niemi, Arto Ollila, Tarmo Mäkipaja, RobertHanson


477 betoni 4 2007


betoni 4 200748

BETONIN COME BACK

Petri Ahonen, diplomi-insinööritoimitusjohtaja Seroc Oy

Betoniteollisuus on vastannut 1990-luvulla esitet-tyihin haasteisiin innovatiivisesti kehittämällä be-tonijulkisivujen kestävyyttä ja esteettisyyttä. Esi-merkiksi kuitubetonisovelluksien tuloksellinen kehi-tystyö Euroopassa on luonut materiaalille uusiamarkkinoita. Kuitubetonisovelluksista esimerkiksifibreC on saanut viime vuosina lukuisia kansainväli-siä arkkitehtuuri- ja innovaatiopalkintoja. Muunmuassa arkkitehti Zaha Hadid on valinnut fibreC:nZaragozan maailmannäyttelyn Siltapaviljongin pää-materiaaliksi.

SOVELLUKSIA MONEENKÄYTTÖTARKOITUKSEENKuitubetonin valmistamiseen tarvittavat raaka-ai-neet koostuvat luonnon mineraaleista, sementistäja lasikuiduista. Ne ovat täysin kierrätettäviä, eikäniistä erity emissioita. Käyttökohteita ovat julkisi-vujen lisäksi sisäseinät, lattiat, portaat ja muut si-sätilojen rakenteet, kuten vastaanottotiskit sekä ul-kolaatoitukset ja -portaat. fibreC:stä voidaan val-mistaa myös kaarevia muotoja ja kulmia.

Palamatonta fibreC kuitubetonilevyä voidaankäyttää yli 100 metriä korkeissa rakennuksissa.Tuotteen kaikki ominaisuudet, kuten sään- ja pitkä-aikaiskestävyydet, on testattu saksalaisella laajuu-della ja tarkkuudella.

ASENNUS ONNISTUUKAIKKINA VUODENAIKOINAfibreC asennetaan Allface -alumiinirunkojärjestel-mään. Kiinnitysvaihtoehtoja ovat sekä mekaanisetettä adheesioon perustuvat piilokiinnitykset, muttamyös näkyviä kiinnikkeitä voi käyttää. Asennuksenvoi tehdä kaikkina vuodenaikoina.

Pintastruktuureja ovat matta ja hiekkapuhallettu.Värivaihtoehtoja ovat vihreä, punainen, ruskea,tumman ruskea ja beige. Lisäksi valikoimaan kuulu-vat musta, valkoinen ja useita harmaan sävyjä.

MIELENKIINTOISIA PROJEKTEJA TULOSSAArkkitehti Zaha Hadid käyttää fibreC:tä ulko- ja si-säverhousmateriaalina Zaragozan vuoden 2008maailmannäyttelyn Ebro-joen ylittävässä Siltapa-viljongissa. Etelä-Afrikan Johannesburgin jalka-pallon World Cup 2010 jalkapallostadion rakenne-taan fibreC:stä. Suomessa fibreC:tä on käytettyEvata Oy:n suunnittelemana Helsingissä eräässäsuuren kansainvälisen yhtiön toimistossa sisätilo-jen verhousmateriaalina sekä seinissä että vas-taanottotiloissa.

CONCRETE MAKES A COMEBACK

The concrete industry has met in an innovative manner thechallenges presented in the 1990s by developing thedurability and aesthetics of concrete façades. The suc-cessful development of fibre concrete applications in Eu-rope, for example, has created new markets for the mate-rial. One example of fibre concrete applications is fibreC,which has won several international architectural and in-novation awards in the recent years. Among others, theworld-acclaimed designer Zaha Hadid has chosen fibreCas the main material of the Bridge Pavilion at the ZaragozaWorld Expo.

1, 2Viinitila Esterhazy, Trausdorf, Wien, Itävalta, Architect DIMayrhofer, 2006

Valo

kuva

t: Ri

eder

Lisätietoja:www.rieder.ccwww.seroc.fi

1

2

BET0704 s48-49 Ahonen 27.12.2007, 10:5348

betoni 4 2007 49

9, 10Toimiston saneeraus, Helsinki, Evata Oy, 2007

6Winecenter Kaltern, Itävalta, feld72 Architects

3, 4Bregenzin oopperatalo, Bregenz, Itävalta, Dietrich I Untertrifaller Architects, 2006

5Soccer City stadion, Etelä-Afrikka, Boogertman Urban Edge & Partners, valmistuu 2010

7, 8Zaragozan Siltapaviljonki, Espanja, Zaha Hadid Architects & Ove Arup Engineers, 2008

4

8

9 10

BET0704 s48-49 Ahonen 27.12.2007, 10:5449

betoni 4 200750

LYHYT KATSAUS LÄHIHISTORIAANKorjausrakentamisen kehittyminen nykymuotoisek-si teollisuudenalaksi sai varsinaisesti alkunsa1990-luvun vaihteessa suurelta osin juuri betonira-kenteiden korjaamisesta. Betonirakennuskannanikääntyminen toi mukanaan sekä suunnittelijoidenpöydille että urakoitsijoiden työkohteisiin uudentyyppisiä rakenteita ja vaurioita, joiden korjaami-nen ei onnistunut vanhoilla opeilla. Tämän johdostamuutamat pioneeriyritykset käynnistivät yhdessärakennusalan tutkimusyksiköiden kanssa lukuisanjoukon erilaisia hankkeita, joissa kehitettiin mm.vaurioiden tunnistamista ja tutkimista, toimiviasuunnitteluratkaisuja ja korjausten työmaatoteu-tusta sekä laadunvarmistustoimia.

Betonirakenteiden korjaustoiminnan nopeastivilkastuessa katsottiin jo ennen 1990-luvun puoli-väliä tarpeelliseksi laatia asiaa koskevat ohjeet.Työ käynnistettiin Betoniyhdistyksen korjaustoimi-kunnan aloitteesta ja ohjeiden kirjoittajaksi valjas-tettiin Olympiastadionin korjaussuunnittelussa javalvonnassa tulikasteensa saanut diplomi-insinööriJyrki Jalli Insinööritoimisto Mikko Vahaselta. Työntuloksena julkaistiin Betonirakenteiden korjausoh-jeet by41 1996, joita voidaan pitää ensimmäisinänykyaikaisina korjausohjeina. Tämän jälkeen jul-kaistiin useita muitakin vastaavia ohjeita liittyenmm. kosteusvaurioihin, putkistoihin.

UUSITUTBETONIRAKENTEIDEN KORJAUSOHJEET - by 41

Jussi Mattila, tekniikan tohtoriTampereen teknillinen yliopisto,Rakennetekniikan laitos

MIKSI UUDET OHJEET?Alkuperäiset Betonirakenteiden korjausohjeet jul-kaistiin tilanteessa, jolloin teollinen betonikorjaa-minen otti vielä ensiaskeleitaan. Samoin oli tilanneluonnollisesti korjaussuunnittelun ja laadunvarmis-tuksen kannalta. Erityisesti tätä taustaa vastaankorjausohjeita voidaan pitää onnistuneina. Niidenpohjalta on toteutettu menestyksekkäästi lukemat-tomia betonikorjauksia. Toisaalta ohjeita laaditta-essa moni betonirakenteiden korjaamiseen liittyväseikka oli vielä ainakin osin hämärän peitossa. Olimuun muassa epäselvää, mitkä korjaustavat ja -tuotteet tulevat yleistymään ja mitkä taas jäävätkäytöltään marginaalisiksi. Samoin oli vaikeaa en-nakoida, mitkä seikat olivat kriittisimpiä korjauksenonnistumisen ja käyttöiän kannalta. Käytännön ko-kemukset eri ratkaisujen toimivuudesta kun olivatvasta muutaman vuoden ikäisiä.

Kun teollista betonikorjaamista on nyt harjoitettulaajasti toistakymmentä vuotta, alan toimijoille onkertynyt runsaasti vastauksia niihin kysymyksiin,jotka olivat alkuperäisiä korjausohjeita kirjoitetta-essa vielä avoimia. Kun myös eurooppalainen kym-menosainen korjausnormisarja EN 1504 on koko-naisuudessaan valmistunut, Betoniyhdistyksen kor-jaustoimikunta katsoi, että on ajankohtaista päivit-tää Betonirakenteiden korjausohjeet.

Alan kasvun nähdään olevan tulevaisuudessakinvoimakasta. Tämä yhdessä suurten ikäluokkienmassaeläköitymisen kanssa tarkoittaa, että beto-ninkorjausalan rakennuttamis-, suunnittelu-, ura-kointi- ja valvontatehtäviin tulee koko ajan runsaas-ti uusia toimijoita. Näiden henkilöiden tehokasalaan perehdyttäminen edellyttää, että käytössä onajantasaista ohjemateriaalia.

TYÖ KÄYNNISTYIOhjeiden päivitystyö annettiin tällä kertaa tehtä-väksi Tampereen teknillisen yliopiston Rakennetek-niikan laitokselle, jossa betonirakenteiden kunnos-sapito ja korjaaminen ovat olleet keskeinen tutki-musalue jo 1980-luvulta lähtien. Työryhmän muo-dostivat professori Matti Pentin johdolla tekniikanlisensiaatti. Jukka Lahdensivu sekä tämän artikke-lin kirjoittaja, jolla oli kunnia toimia ohjetekstin kir-joittajana. Työtä ohjasi tälläkin kertaa Betoniyhdis-tyksen korjaustyöryhmä vahvistettuna työn rahoit-tajan edustajalla, ympäristöministeriön SeppoMauramolla.

Ohjeen päivitystyölle asetettiin selkeät tavoit-teet ja reunaehdot. Yleistavoitteena oli, että ohjei-den tulee olla mahdollisimman käytännönläheiset

Insi

nöör

itoim

isto

Mik

ko V

ahan

en O

y

Insi

n öö r

itoim

isto

Mik

ko V

a ha n

e n O

y

1

2

BET0704 s50-53 MattilaUUSIN 27.12.2007, 13:2150

betoni 4 2007 51

ja antaa selkeitä ohjeita eri korjaustapojen suun-nitteluvalintoihin. Lisäksi niissä tuli tuoda esillekeskeiset laatuun vaikuttavat tekijät sekä luodaselkeät suuntaviivat laadunvarmistuksen viemisek-si läpi koko korjaushankkeen aina eri suunnittelu-työn eri vaiheista toteutukseen ja korjaustyön tu-loksen vastaanottoon saakka. Ohjeisiin tuli myösluonnollisesti sisällyttää alkuperäisen ohjeen jul-kaisemisen jälkeen voimaan tulleet vaatimuksetliittyen mm. ympäristö- ja työturvallisuuteen, vaa-dittaviin suunnittelu- ja työnjohtopätevyyksiin jne.

UUSITUT OHJEETUusittujen ohjeiden pääsisältö on alkuperäisen oh-jeen mukainen. Menetelmätasolla ohjeet kattavattavanomaisten säärasitukselle altistuvien ulkobe-tonirakenteiden korjaamisen pääosin sementti-pohjaisilla korjaustuotteilla ja tähän liittyvät pinta-käsittelyt. Ohjetta ei ole tarkoitettu sellaisenaankäytettäväksi pakkassuolarasitettujen rakenteidenkuten siltojen tai merkittävälle vedenpaineelle al-tistuvien rakenteiden, ääriesimerkkinä padot, kor-jaamisessa. Ohjeessa ei käsitellä julkisivujen lisä-lämmöneristys ja verhous -tyyppisiä korjauksiaeikä rakenteiden kokonaan purkamista.

TÄRKEIMMÄT MUUTOKSETUutta korjausohjetta selaamalla törmää kolmeenmerkittävään muutokseen. Ensinnäkin, käytettykorjaustapajaottelu uusittiin alalla vallitsevaksimuodostuneen käytännön mukaiseksi. Korjausta-pajaottelussa ei tietoisesti noudatettu Euronorminjaottelua, koska sitä pidettiin teoreettisena sekäkorjaustapanimikkeistöltään alan toimijoille moninosin vieraana. Uusina korjaustapoina ohjeeseentuotiin betonilla tehtävät valukorjaukset, parvek-keiden ja muiden lattiapintojen kaatokorjaukset japintavalut, elastisten saumojen uusiminen sekäpintojen vedeneristäminen.

Toiseksi, vanhan ohjeen osin ylimitoitetuiksikoettuja alustan ja korjaustuotteiden veto/tartun-talujuusvaatimuksia kohtuullistettiin. Aiemman1,5 MPa yleisvaatimuksen sijasta luotiin järjestel-mä, jossa alustan vetolujuus riippuu päälle tule-vasta korjausratkaisusta. Uusi vaatimustasoskaa-la on 0,7 – 1,0 – 1,5 MPa. Myös paikkauslaastienja pinnoitteiden tartuntalujuusvaatimuksia koh-tuullistettiin niin, että tartuntalujuusvaatimus on7/28 d iässä 0,7/1,0 MPa. Ruiskubetonin vaati-mus säilytettiin tasoilla 1,0/1,5 MPa.

3 - 6Korjausohjeiden tulee olla mahdollisimman käytännönlä-heiset ja antaa selkeitä ohjeita eri korjaustapojen suunnit-teluvalintoihin. Uusina korjaustapoina ohjeeseen tuotiinbetonilla tehtävät valukorjaukset, parvekkeiden ja muidenlattiapintojen kaatokorjaukset ja pintavalut, elastistensaumojen uusiminen sekä pintojen vedeneristäminen.

Juss

i Mat

tila

Juss

i Mat

ti la

Juss

i Mat

ti la

J uss

i Ma t

tila

3

4

5 6


52 betoni 4 200752

Kolmanneksi, ohjeistusta laadunvarmistuksentoimeenpanoon läpi koko korjausprosessin lisättiin.Tätä tukee myös se, että korjaustuloksen laatuunvaikuttavat keskeisimmät tekniset seikat nostettiinaiempaa selkeämmin esiin kirjaamalla ne luettelok-si kutakin korjaustapaa käsittelevän luvun loppuun,mistä ne ovat helposti löydettävissä. Lisäksi liha-voimalla eriteltiin ne kaikkein tärkeimmät seikat,joiden osalta laatumäärittelyt on välttämätöntä si-sällyttää aina urakka-asiakirjoihin.

Ohjeen laadunvarmistusta käsittelevä luku 13.Korjaustyön laadunohjauksen ja -varmistuksen or-ganisointi on sivumäärältään ohjeen pisin luku, jos-sa laadunvarmistuksen käytännön järjestämistäkoskeva osuus on noin viisi sivua. Tässä käsitelläänlaadunvarmistuksen järjestämisen yleiset periaat-teet, laadunvarmistustoimien määrittely ja laadun-varmistukseen liittyvät työmaatoiminnat sekä mää-ritellään hankkeen kullekin osapuolelle kuuluvatlaadunvarmistustehtävät.

Näiden yleisluontoisten seikkojen lisäksi uusittuohje sisältää lukuisia pienempiä muutoksia, lisäyk-siä ja tarkennuksia, jotka liittyvät mm. hiekkapuhal-luksen ja korkeapainepesun uusiin puhtausastei-siin, korjausolosuhteille asetettaviin vaatimuksiinja olosuhteiden hallintaan, vaurioituneiden kohtienpaikallistamiseen ja käytettäviin korjaustuotteisiin.

Alkuperäisten ohjeiden materiaaliteknistä otettaon tarkoituksella vähennetty mm. poistamalla teks-tistä korjaustuotteiden tekniset testausvaatimuk-set. Tämän sijasta on todettu, että keskeisten korja-ustuotteiden tulee olla joko CE-merkittyjä tai niillätulee olla voimassaoleva varmennettu käyttöselos-te. Lisäksi on korostettu, että pelkästään CE-merkit-tyjen tuotteiden osalta suunnittelijan tulee varmis-taa, että tuote täyttää kyseisessä kohteessa silleasetettavat vaatimukset erityisesti säilyvyysomi-naisuuksien osalta.

Uusittujen ohjeiden toimivuudesta toivotaan an-nettavan palautetta joko Betoniyhdistyksen kor-jaustyöryhmän tekniselle sihteerille, diplomi-in-sinööri Kari Toloselle tai suoraan tämän artikkelinkirjoittajalle osoitteeseen: jussi. [email protected]

7 - 10Menetelmätasolla ohjeet kattavat tavanomaisten säära-situkselle altistuvien ulkobetonirakenteiden korjaamisenpääosin sementtipohjaisilla korjaustuotteilla ja tähän liit-tyvät pintakäsittelyt.

Juss

i Mat

tila

Juss

i Ma t

tila

J uss

i Ma t

tila

7

8

9


537 betoni 4 2007

REVISED GUIDELINES FOR REPAIR OF CONCRETESTRUCTURES – by 41

The original Guidelines for repair of concrete structuresby41 were published in 1996, when industrial concreterepairs had only just begun. Planning of repairs and rela-ted quality assurance were also naturally something newat that time. Now that industrial concrete repairs havebeen carried out on a wide scale for more than a decade,many answers have been defined to the questions thatwere still open when the original guidelines were prepa-red. As the ten-part European series EN 1504 of standardsfor repairing concrete components has also now beencompleted, it was time to update the guidelines.

The overall objective of revising the guidelines was tomake them as practical as possible and to provide clearinstructions for the planning choices of different repairmethods. They were also to discuss the essential factorsthat influence quality, and to provide unambiguous guide-lines for implementation of quality assurance throughoutthe repair project, from the different stages of planningwork to realisation and to the acceptance of the result ofthe repair work. Any new requirements related to e.g. en-vironmental and occupational safety, the required qualifi-cations of design and supervision personnel, etc. werealso to be included in the guidelines.

BY:N KORJAUSTYÖRYHMÄ:

Matti Pentti, TTY (pj.)Aki Schadewitz, Contesta OyHeikki Käkönen, A-Insinöörit OyHarri Mäkinen, Suomen Talokeskus OyMarkku Nousiainen, TiehallintoTimo Rautanen, maxit OyTimo Rytkönen, Helsingin kaupungin rakennusvirastoPetri Silvennoinen, Tremco Illbruck OyJukka-Pekka Soila, NHK-Rakennus OyKari Tolonen, Suomen Betoniyhdistys ryRisto Vahanen, Ins.tsto Mikko Vahanen Oy

OHJEESEEN SISÄLLYTETYT UUDET KORJAUSTAVAT:

ValukorjauksetKaatokorjaukset ja pintavalutSaumausten uusiminenVedeneristys (t > 1…1,5 mm)

Korjausohjeessa käytetty korjaustapojen jaottelu

KORJAUSPERIAATE KORJAUSTAPA

ImpregnointiPinnoittaminenYlitasoitus

Säilyttävä korjaaminen LaastipaikkaaminenValukorjaaminenHalkeamien imeyttäminen, sulkeminen tai injektointiRakenteen pinnan verhoilu(käsittää yleensä myös lisälämmöneristämisen)

Muuttava korjaaminen RuiskubetonointiRakenteen vahvistaminen (eri tapoja)

Rakenteen uusiminen Rakenteen purkaminen jauudelleen rakentaminen joko kokonaan tai osittain

Uudelleenalkalointi(sähkökemiallinen ja passiivinen)

Erikoismenetelmät Katodinen suojausSähkökemiallinen kloridien poistoInhibointi

Juss

i Mat

tila

10

BETONIPINTA, VETOLUJUUS LUJUUSVAATIMUS [MPa]

Laastipaikattava tai valukorjattava betonipinta 1,0

Ruiskubetonoitava betonipinta 1,5

Tavanomaisilla pinnoitteilla käsiteltävä pinta 1,0

Paksukalvoisilla ja lujilla pinnoitteilla käsiteltävä pinta 1,5

Tavanomainen vedeneristysalusta 0,7

Vedeneristeen alusta ajoneuvoliikennöidyllä pinnalla 1,0

Jäykkien paksujen vedeneristysmassojen alusta 1,5

KOESTUSIKÄKORJAUSMATERIAALI, TARTUNTALUJUUS 7 d 28 d

Valubetonit ja paikkauslaastit 0,7 1,0

Ruiskubetoni 1,0 1,5

Tasoituslaastit 0,7 1,0

Pinnoitteet 0,7 1,0

Yhteenveto ohjeellisista veto- ja tartuntalujuuden vaatimuksista eri pintakäsittelyjen tapauksessa(ohjeen taulukko 13.1).


betoni 4 200754

Talviolosuhteiden katsotaan alkavan, kun vuorokau-den keskilämpötila on alle 0°C . Etelä-Suomessatalven pituus on keskimäärin 140 vuorokautta eli4,5 kuukautta. Talvibetonointitoimenpiteisiiin pitääryhtyä kun vuorokauden keskilämpötila laskee alle+ 5°C eli vielä selvästi plusasteiden vallitessa.

Alhaisissa lämpötiloissa sementin reaktiot ve-den kanssa tapahtuvat hitaasti. Tällöin betonin lu-juudenkehitys on selvästi hitaampaa ja sekä jääty-mislujuuden että muotinpurkulujuuden saavuttami-seen kuluu huomattavasti pidempi aika kuin nor-maalilämpötiloissa. Alhaisissa lämpötiloissa myösbetonipinnan hiertoajankohta siirtyy selvästi myö-hemmäksi.

OLOSUHTEET VAATIVAT TARKKUUTTAJos talviolosuhteita ei ole huomioitu on mahdollis-ta, että betoni jäätyy ennen kuin se on saavuttanutjäätymislujuuden 5MPa. Tällöin betoniin saattaamuodostua jääkiteitä, jotka kasvattavat betoninhuokoisuutta ja heikentävät loppulujuutta. Lisäksise huonontaa sementtikiven ja runkoaineen sekäbetonin ja raudoituksen välistä tartuntaa.

Eri rakenteissa on omat kohtansa, jotka pitääerityisesti huomioida talvivaluissa. Seinä- ja pilari-rakenteissa tulee huolehtia siitä, että valettavanrakenteen alaosa on puhdistettu ja sulatettu lu-mesta ja jäästä. Valettaessa pystyrakenteita jo ai-emmin valetun betonin päälle tai kalliota ja maatavasten on alaosan jäätymisriski suuri erityisesti josliittyvää rakennetta tai kalliota ei ole ennakkoonlämmitetty.

Jos betonin lujuus pystyrakenteen alaosassa onpienempi kuin 2-3 MPa, on riski rakenteen vaurioi-tumiselle, jopa kaatumiselle suuri. Alhainen lujuusnäkyy muotin purun yhteydessä rakenteen kulmien,pinnan ja sähkörasioiden irtoamisena. Heikko lu-juus näkyy myös betonin tummempana värinä. Täl-löin rakenne tulee tukea asennustuella eli tönärillätai jos niitä ei ole saatavilla, rakenne voidaan tukeayläpään tartunnoista.

Välipohjalaatta, joka on valettu kylmän, aikai-semmin valetun seinän varaan, on vaarassa jäätyäliittymäkohdastaan seinään vaikka laatan pinta japääty olisikin lämmöneristetty. Tämä vältetään kunlämmitetään seinä ennen valua ja lämpöeristetäänse ulkoilmaa vasten olevalta puolelta.

Kun valetaan laatta kylmää alustaa vastaan, ku-ten maata tai jo aiemmin valettua betonia, on vaa-rana betonin liiallinen jäähtyminen. Vaara kasvaa,jos valettava rakenne on ohut.

TALVIBETONOINNIN AIKA KÄSILLÄ

Petri Mannonen, diplomi-insinööriProjekti-insinööri Betonitieto Oy

1

1Talvibetonointitoimenpiteisiiin pitää ryhtyä kunvuorokauden keskilämpötila laskee alle + 5°C. Erirakenteissa on omat kohtansa, jotka pitää erityi-sesti huomioida talvivaluissa.

Pekk

a Vu

orin

en

BET0704 s54-55 Tavibetoni 27.12.2007, 12:3054

betoni 4 2007 55

Vaakarakenteisiin voi muodostua suuria taipu-mia joiden syynä on riittämätön lujuus muotinpur-kuvaiheessa hitaan lujuudenkehityksen vuoksi. Tai-pumien seurauksena rakenteessa voi esiintyä hal-keamia jotka heikentävät rakenteen säilyvyysomi-naisuuksia. Lisäksi laatan tasoituskustannuksetkasvavat. Joissain tapauksissa saatetaan joutuamyös injektoimaan halkeamia. Jos taipumia esiin-tyy ja on syytä epäillä betonin lujuuden oleva liianalhainen, niin tällöin rakenteelle pitää tehdä jälki-tuenta.

SUUNNITTELU TALVIBETONOINTIA VARTENTärkein asia talvibetonointisuunnitelmaa tehtäessäon lämmitys- ja suojausmenetelmien valinta. Erimenetelmiä on runsaasti ja valintaan vaikuttavatmm. rakennuksen koko ja muoto, valettavien raken-teiden muoto, lämmitettävän tilan suljettavuus,käytettävät muottijärjestelmät ja erityisesti sekuinka nopeasti työ on tehtävä. Seuraavassa on esi-telty yleisimmät lämmitysjärjestelmät ja -tavat.

LÄMMITETTÄVÄT MUOTITSeinärakenteiden valuun tarkoitettuja suurmuotte-ja tehdään myös lämmityksellä varustettuna. Niissäbetonin lämmittämisen hoitavat muottipinnan taak-se sijoitetut lämmityskaapelit, joiden pintalämpöti-laa ohjataan termostaatilla. Muotit ovat myös läm-pöeristetyt. Lämmitettävän muotin etuna on senhelppokäyttöisyys. Haittapuolena mainittakoon,että suurmuotti ei sovellu kohteisiin, joissa käyttö-kertoja on vain vähän. Lisäksi reuna-alueilla pitäähuolehtia lisälämmityksestä ja suojauksesta suu-remman lämmönhukan takia.

SÄTEILYLÄMMITYSSäteilylämmitys soveltuu hyvin kohteisiin, joissapyritään korkeisiin lämpötiloihin ja nopeaan lämmi-tykseen. Lisäksi sillä pystytään kohdistamaan läm-mitys hyvin halutulle alueelle ja erillistä reuna-alu-een lämmitystä ei tarvita. Säteilylämmityksen tehosaadaan kokonaisuudessaan hyödynnettyä, kunlämmitettävä tila suojataan tuulelta ja vedolta. Täl-löin myös tilan lämmönnousu lämmittää betonia.Säteilylämmitystä käytettäessä pitää huolehtia, et-tei käytetä liian suuria tehoja, mistä voi olla seu-rauksena betonin halkeilua. Nestekaasua käytettä-essä tulee huolehtia viranomaismääräysten nou-dattamisesta, kaasusäiliöitä ei saa sijoittaa maan-pinnan tason alapuolelle eikä suljettuihin tiloihin.Säteilylämmityksen suuren tehon vuoksi on huomi-

2Lämpöeristetty seinämuotti, johon asennetut lämmön-eristyslevyt estävät betonissa olevaa lämpöä poistumastarakenteesta.

3Suurmuotti, jossa on muottipinnan takana sähkövastuk-set. Betonivalua lämmitetään sähköllä.

PROTECTION AND HEATING METHODSFOR WINTER CONCRETING

Special winter concreting measures are required whenthe mean daily temperature falls below + 5oC. In southFinland the average length of winter is 140 days, or 4.5months. At low temperatures reactions between cementand water take place slowly, the strength development ofconcrete is clearly slower and it takes a considerablylonger time than at normal temperatures to achieve boththe strength before freezing and the stripping strength.The floating of the concrete surface will also have to beclearly postponed.

Concreting is possible also in winter conditions as longas adequate heating and protection methods are used.There are several different methods, and the choice of themethod depends on the size and form of the building, theform of the poured structures, how well the heated spacecan be enclosed, the formwork systems that are used andparticularly on how quickly the concreting process needsto be completed.

The most common heating systems and methods usedin winter concreting include heated formwork, radiationheating, hot air heating and wire heating.

oitava mahdollinen palovaara.

KUUMAILMALÄMMITYSKuumailmalämmitystä käytetään yleisesti vaakara-kenteiden lämmitykseen. Hyvin suljetun valun ala-puolisen tilan ja huolellisen betonipinnan lämpö-suojauksen avulla kuumailmalämmitys riittää hyvintalvikauden holvivalujen lämmitykseen, vaikka vaa-tiikin aina usean päivän (3…4 vrk) lämmitysajan.Samalla se lämmittää hyvin aiemmin valettuja be-tonirakenteita, kuten alapuolista välipohjaa, turva-ten edelleen sen lujuudenkehitystä.

LANKALÄMMITYSLankalämmitystä käytettäessä betonoitavan raken-teen sisään asennetaan ohutta muovipäällysteistäteräslankaa. Lämmityskaapeliin johdetaan suoja-jännite (9…42V). Se sopii hyvin pienten ja ohuidenrakenteiden, kuten pilarien lämmittämiseen. Senavulla täydennetään muita lämmitysjärjestelmiä ra-kenteiden reuna-alueilla ja betonoitaessa kylmiärakenteita vastaan. Lankalämmitystä käytetäänyleisesti elementtien saumavalujen lämmitykseen.

4Betonin lämmitys lankalämmityksellä. Raudoitukseensidotut lämmityskaapalit näkyvät kuvassa keltaisella.

Petri

Man

none

nPe

tri M

a nn o

n en

P etri

Ma n

n on e

n

BET0704 s54-55 Tavibetoni 27.12.2007, 12:3055

betoni 4 200756

Sääsuojausta on totuttu näkemään suurissa raken-nuskohteissa sekä uudisrakentamis- että korjaus-kohteissa. Nyt suojaus tekee tuloaan myös pienta-lorakentamisen puolelle.

MONIA ETUJASääsuoja suojaa rakennuskohdetta paitsi vesi- jalumisateelta myös tuulelta ja kylmyydeltä sekämyös liialta auringonpaahteelta. Suojalla pystytäänehkäisemään tehokkaasti rakennusaikaisten koste-usvaurioiden syntyä ja varmistetaan aikataulussapysyminen.

Sääsuojasta on eniten hyötyä paikallarakennet-tavissa kohteissa. Esimerkiksi valuharkkorunkoi-seen taloon sääsuojaus soveltuu hyvin. Sääsuojanavulla runkotyö voidaan viedä läpi talvella samallaaikataululla kuin kesällä.

Suoja edesauttaa myös työturvallisuutta. Suojanalle pystytään esimerkiksi järjestämään kunnolli-nen ja riittävä työvalaistus.

Sääsuojan ansiosta rakennusurakoitsijan saami-nen kohteeseen talvikuukausiksi voi helpottua, kos-ka tekijälle pystytään takaamaan hyvät työskentely-olosuhteet.

KEHITYSHANKE PÄÄKAUPUNKISEUDULLARakennusteollisuudessa on todettu sääsuojauksenkehittämistarpeet myös pientalorakentamisessa.Talvella 2006/2007 Lujabetoni Oy ja Lainapeite Oytestasivat yhdessä sääsuojauksen mallia. Luja-Kivi-talot rakensi pääkaupunkiseudulla kaksi saman-laista kaksikerroksista kivitaloa, toisen VantaanKoivukylään ja toisen Sipooseen. Koivukylän koh-teessa käytettiin sääsuojaa, Sipoon kohde tehtiinilman sääsuojaa.

Pientalojen sääsuojien runko on alumiininen jasuoja PVC-kangasta. Parhaiten suoja soveltuu tasa-maatontille, mutta se voidaan tarvittaessa rakentaamyös rinnetontille. Suoja vaatii jonkin verran tilaatyömaalle tuotaessa ja sitä kootessa, joten hyvinpienille ja ahtaille tonteille sen asentaminen voiolla hankalaa.

Suoja pystytetään pientalotyömaalla perusta-malla se liukukiskoille. Suojakatos voidaan tarvitta-essa myös avata, esimerkiksi nostettaessa suuriarakennusosia tai kuormalavoja rakennuspaikalle.

Suojan seinäkorkeus on kuudesta kahdeksaanmetriä. Sen alla pystytään rakentamaan kaksiker-roksisia taloja. Tavallisin sääsuojan alla käytettävälämmitin pientalokohteissa on öljypoltin.

Lainapeite Oy tarjoaa peitteitä paikalle kuljetet-tuna ja asennettuna. Lainapeitteen sääsuoja sovel-

SÄÄSUOJA HYÖDYLLINEN MYÖS PIENTALORAKENTAMISESSA

Petri Mannonen, diplomi-insinööriProjekti-insinööri, Betonitieto Oy

11Suoja pystytetään pientalotyömaalla perustamalla se liu-kukiskoille. Osia pystyy siirtämään käsivoimin. Suojanseinäkorkeus on kuudesta kahdeksaan metriä.

2, 3Suojan alle pystytään järjestämään kunnollinen ja riittävätyövalaistus. Vantaan Koivukylään toteutettu sääsuojatehtiin kolmiosaisena.

Petri

Man

none

n

4Sääsuojasta on eniten hyötyä paikallarakennettavissakohteissa ja se soveltuu omakotitalojen lisäksi myös rivi-talotyömaille.

5Parvekelaatan asennusta.

BET0704 s56-57 MannonenUUSI 27.12.2007, 12:4956

betoni 4 2007 57

2

3

4

tuu omakotitalojen lisäksi myös rivitalotyömaille.

SÄÄSUOJAUKSEN HYÖTYJÄ:Lähde: Lainapeite Oy

Terveet rakenteet– ehkäisee vesivahingot, allergia- ja home-

ongelmat– vähentää takuukorjauksia– suojaaminen varmistaa laatua, kuiva, terve

rakenne

Tehokas työympäristö– työviihtyvyys ja -turvallisuus paranee– ei pakkaspäiviä / “säähukkaa”– väliaikaisen “katon” alla toiminta/tuotanto voi

jatkua normaalisti

Lisää tuottavuutta– rakennusajat suunnitelmallisesti, jopa

lyhyemmiksi– työt voidaan suorittaa säästä riippumatta– työnteho kasvaa– välivarastointi suoraan työpisteessä suojan

alla

Huomioi ympäristön ja materiaalien kierrätyksen– suojausmateriaalit kierrätettäviä– rakennusmateriaalien hukka pienenee– jätteiden määrä vähenee

WEATHER PROTECTION ADVISABLEALSO IN HOME BUILDING

We are used to seeing weather protection implementedon large-scale construction sites in both new building andrenovation projects. Now weather protection is finding itsway also to home building sites.

Weather protection is designed to protect the site notonly against rain and snowfall, but also against wind andexcessive sunlight. Weather protection provides an effec-tive means to prevent moisture damages during the con-struction stage and to ensure that the project stays on theschedule.

The benefits offered by weather protection are great-est in built-in-situ projects. Houses with a frame built ofmasonry units, for example, can benefit from weatherprotection, which makes it possible to build the frame asswiftly in the winter as in the summer.

Weather protection also contributes to occupationalsafety. For example, appropriate and sufficient lightingcan be installed under the weather protection.

Weather protection may make it easier to employ abuilding contractor for the project during the wintermonths, as good working conditions can be guaranteed. 5

Petri

Man

none

nPe

tri M

anno

nen

Lain

apei

te O

y

Lain

a pe i

te O

y

BET0704 s56-57 MannonenUUSI 27.12.2007, 12:5057

betoni 4 200758

DURAFIELD -projekti eli Betonin säilyvyyden pitkä-aikaisseuranta -projekti käynnistyi alkuvuodesta2007. Säilyvyyden pitkäaikaisseuranta eli nk.kenttätutkimukset tarkoittavat luonnonmukaisissarasitusolosuhteissa, mutta kuitenkin tarkoin ko-keellisin mittauksin ja analyysein tehtävää pitkä-aikaisseurantaa ja -tutkimusta. Nyt aloitetun pro-jektivaiheen kesto on noin 3 vuotta.

Tähän tutkimuskokonaisuuteen sisältyvät säily-vyyden kenttätutkimusten lisäksi myös kattavat rin-nakkaiset laboratoriotutkimukset. Säilyvyyden seu-rantaa on tarkoitus jatkaa vielä käynnissä olevanprojektijakson jälkeen jopa 20 vuoteen asti. Tänäaikana myös betonikoostumusten lukumäärää ontarkoitus laajentaa vastaamaan myös tulevaisuu-den uusia koostumuksia. Projektissa on jo edettyvaiheeseen, jossa suuri määrä erilaisia koekappa-leita on sijoitettuna kahdelle koekentälle. Tieolo-suhteiden koekenttä sijaitsee VT 7:n varrella. Toi-nen koekenttä, jossa betonit eivät altistu tiesuola-ukselle, on VTT:n koekenttä Otaniemessä.

Projektissa yleisenä tavoitteena on Suomen olo-suhteita vastaavan säilyvyystietouden ajanmukais-taminen ja ajan tasalla pitäminen. Lukuisten beto-nirakenteiden säilyvyyteen vaikuttavien tekijöidenhuomioon otto ilman kenttätutkimuksia on jo kauansitten todettu vaikeaksi huolimatta siitä, että labo-ratoriokokein saatava säilyvyystietous on jatkuvastitarkentunut ja myös käyttöiän arviointimenetelmätovat kehittyneet Suomessa kiitettävästi. Tavoittee-na on nyt laajentaa ja uudistaa tietoutta edelleenkäyttökelpoisempia laadunvalvonnan menetelmiä,säilyvyysohjeistusta ja käyttöikämitoitusta silmälläpitäen. Kaikkiaan projekti hyödyntää sekä betonintilaajia että tuottajia.

Tutkimus on yhteinen ponnistus ja tällaisenamyös yhteisesti rahoitettu. Tällä hetkellä rahoittaji-na ovat Tiehallinto, betoniteollisuus, sementtiteol-lisuus, SBK-säätiö, Betoniyhdistys, suoja-aineidenja muottikankaiden valmistajat, kaupungit, Ratahal-lintokeskus, Säteilyturvakeskus (VYR) ja VTT.

MIKSI DURAFIELD -PROJEKTI?Betonirakenteiden säilyvyyden varmistaminen voiperustua vain tutkimustietoon ja sen jatkuvaan so-veltamiseen. Tämä soveltaminen tehdään käytän-nössä Betoninormien ja muun säilyvyysohjeistuk-sen kautta. Esimerkiksi Tiehallinto on oman oh-jeistuksensa kautta jo pitkään ollut Suomessasekä säilyvyystutkimusta että sen soveltamista te-hokkaasti edistävä taho. Myös nyt käynnistyneen

Durafield -projektin alkuunpanossa ja toteuttami-sessa Tiehallinto on ollut kantavana voimana yh-dessä betoni- ja sementtiteollisuuden kanssa.Säilyvyystutkimus on pitkäjännitteistä työtä, jossamyös paras hyöty saavutetaan pitkän ajan kulues-sa. Toisaalta esimerkiksi Durafield -projektissa ta-voitteena on hankkia myös sellaista tietoa, jotavoidaan hyödyntää ja realisoida nopeasti laadun-valvonnan kehittämisen kautta.

Kukin betonin valmistaja joutuu huolehtimaanpäivittäisessä laadunvalvonnassaan betonin laatu-vaatimusten täyttymisestä. Tässä työssä käytettä-vän laadunvalvonnan ohjeistuksen tulee olla mo-nessa suhteessa kelvollista. Ohjeistuksen kauttatulee huolehtia siitä, että uusimpaan tutkimustie-toon perustuva teoreettinen varmuus säilyvyydelleon saavutettavissa. Samalla ohjeistuksen tulee ollakokonaisuuden ja käytettävyyden kannalta tarkoi-tuksenmukainen. Liian tiukka tai monitahoinen oh-jeistus voi vaikeuttaa betonin valmistusta ja aiheut-taa tätä kautta laatuongelmia. Joka tapauksessaohjeistus voi perustua vain tutkimustietoon.

Durafield -projektissa tavoitteena on hankkia tie-toa sekä käyttökelpoisen että betonin todellisiavaurioitumismekanismeja vastaavan säilyvyys- jalaadunvalvontaohjeistuksen pohjaksi. Tietoa tarvi-taan myös, jotta voidaan kehittää todellisia olosuh-teita vastaavia käyttöikämalleja ja käyttöiän las-kentamenetelmiä. Nämä eivät voi perustua yksin-omaan laboratoriokokeisiin, jotka ovat yksinkertais-tettuja ja lisäksi yleensä monin tavoin kiihdytettyjä.

VAURIOITUMISESSA LUKUISIAYHTÄAIKAISIA TEKIJÖITÄJo pitkään on ollut tiedossa se, että betonin todelli-nen suola-pakkasrapautuminen ei aina vastaa labo-ratoriossa tehtyjen kiihdytettyjen kokeiden anta-maa ennakkotietoa. Tällaisia huonon korrelaationtuloksia on saatu esimerkiksi Ruotsissa Boråsinkoekentällä Rv 60:n varrella tehdyissä kenttäko-keissa. Myös betonin sisäisestä pakkasvaurioitumi-sesta on tarpeen saada lisätietoa. Ristiriitaisuuttaon havaittu laboratorio- ja kenttäkoetulosten välillä.

Betonin ja usein nimenomaan sen pintaosan tii-viys on oleellisessa asemassa sen säilyvyydessä.Yksi oleellinen pinnan tiiviyteen vaikuttava tekijäon se, miten ilman hiilidioksidin vaikutuksesta ta-pahtuva karbonatisoituminen muuttaa betonin huo-kosrakennetta. Sideainetyypin tiedetään vaikutta-van siihen, miten huokosrakenne muuttuu betoninkarbonatisoituessa. Durafield -projektissa yhtenä

DURAFIELD -PROJEKTI– BETONIN SÄILYVYYDEN PITKÄAIKAISET KENTTÄTUTKIMUKSET

Hannele Kuosa, diplomi-insinööriValtion teknillinen tutkimuskeskus VTT

1Lohja Ruduksen valmisbetoniasemalla Konalassa koekap-paleiden valua DURAFIELD-projektin osuuteen, jossa tut-kitaan lautamuottipinnan sekä erilaisten muottikangas-pintojen ja impregnointien vaikutusta kloridien tunkeutu-miseen ja diffuusiokertoimeen.

2Kaikkien betonikoostumusten karbonatisoitumisnopeuttatutkitaan kiihdytettynä kuvan hiilidioksidiolosuhdekaapis-sa. Tuloksia verrataan ajan kuluessa sateelta suojatussaulko-olosuhteessa sekä RH 65 %:n vakio-olosuhteessasaataviin tuloksiin.

3Tienvieruskoekentän kloriditunkeutuman koekappalerivi.Betonien sementtityyppi/sideaine ja vesi-sementtisuhdepoikkeavat toisistaan. Lisäksi tutkitaan muottikankaankäytön ja impregnointien vaikutusta.

4Etualalla suola-pakkasrapautuman koekappaleita 1,5 metäisyydellä tiekaiteesta. Kauempana koekappaleita sentutkimiseksi, miten etäisyys tiestä vaikuttaa muodostu-viin kloridipitoisuuksiin.

Liis

a Sa

lpar

anta

Hann

ele

Kuos

a

1

2

BET0704 s58-62 Kuosa 27.12.2007, 13:0058

betoni 4 2007 59

Hann

ele

Kuos

aHa

nnel

e Ku

osa

3

4

BET0704 s58-62 Kuosa 27.12.2007, 13:0059

60 betoni 4 200760

tavoitteena onkin selvittää sekä kenttä- että labora-toriokokein sitä, miten betonin vanheneminen vai-kuttaa sen säilyvyyteen. Erityisesti suomalasten se-menttilaatujen osalta tästä asiasta on tällä hetkelläliian vähän käyttökelpoista tietoa.

Betonipinnan ominaisuuksia muuttavat myösmuottikankaan käyttö valussa sekä valun jälkeisetimpregnoinnit aineilla, jotka vaikuttavat veden, ve-sihöyryn ja veteen liuenneiden aineiden läpäise-vyyteen. Durafield -projektissa selvitetään näidenpintaominaisuuksia muuttavien tekijöiden vaiku-tusta erityisesti kloridien tunkeutumiseen sekä tie-olosuhteissa että myös laboratoriokokein.

Kenttäkokeissa karbonatisoitumisen lisäksimyös monet muut säilyvyyteen vaikuttavat tekijättulevat otetuiksi huomioon. Näitä ovat esimerkiksiauringon säteilyn aiheuttama ajoittainen voimakaskuivuminen sekä eri syistä tapahtuva säröjen muo-dostuminen. Samoin tulee esille betonin ajan mu-kana tapahtuva normaali lujittuminen ja tiivistymi-nen sekä betonin vaurioita korjaavan ominaisuudenmerkitys.

Sideaineen ja pintaominaisuuksien merkityksenlisäksi myös huokostuksen määrän ja laadun merki-tys sekä kenttä- että laboratoriokokeiden pakkas-vaurioitumisessa tulisi tuntea nykyistä paremmin.Huokostus on nyt tehtävissä tutkimuksissa tekijä jamuuttuja, jota mitataan useilla eri menetelmillä.Näitä ovat massan ilmamäärän mittaus, betoni-massan huokosparametrien määritys AVA -laitteis-tolla (Air Void Anayzer), kovettunen betonin koko-naisilmamäärän määritys sekä kovettuneen betoninoptinen ilmahuokosanalyysi.

Tietämättömyys todellisesta kloridien tunkeutu-misnopeudesta tieolosuhteissa muodostaa myösaukon betonin säilyvyystietoudessa kuten osinmyös erilaisten betonikoostumusten karbonatisoi-tumisen nopeus. Laadunvalvontaa, käyttöikämi-toitusta ja elinkaarisuunnittelua voidaan parantaavain selvittämällä toistensa kanssa monin tavoinvuorovaikutuksessa olevien tekijöiden merkitystodellisia olosuhteita vastaavasti.

BETONIT JA KOEKAPPALEETDurafield -projektin rungon muodostaa koesarja,jossa päämuuttujina ovat sideainetyyppi ja massanvesi-sementtisuhde. Osin myös ilmamäärä vaihte-lee tutkimustarpeen mukaisesti, mutta pääosin seon hieman yli 5 %. Tutkimukseen sisältyvät kaikkiSuomessa käytössä olevat sementit sekä myös

5Koekappaleiden siirto tienvieruskoekentälle.

Hann

ele

Kuos

aHa

n ne l

e Ku

o sa

Han n

e le

Kuo s

a

5

6

7

6Otaniemen koekentän telineet karbonatisoitumisen jajäädytys-sulatusrasituksen koekappaleille.

7Betonin karbonatisoitumisen koepalkkeja Otaniemessäulko-olosuhteissa sateelta suojatussa tilassa. Tässä pit-käaikaisessa kenttäkokeessa saatavia tuloksia verrataanmm. kiihdytetyn laboratoriokokeen tuloksiin.

BET0704 s58-62 Kuosa 27.12.2007, 13:0160

617 betoni 4 2007

massat, joissa on lentotuhkaa tai kuonaa. Massojavalmistettiin ja koekappaleita valettiin yhteisvoiminkesän 2007 jälkeen sekä Lohja Ruduksen Konalanbetoniasemalla että Parma Oy:n Forssan elementti-tehtaalla. Hieman alle puolet valuista tehtiin VTT:nlaboratoriossa Otaniemessä. Kaikkiaan valmistet-tiin 23 erilaista betonikoostumusta.

Syksyn aikana valettiin noin 650 erilaista koe-kappaletta tai hieman suurempaa palkkia, joissatutkimuspintoina ovat pääosin normaalit lauta-muottipinnat. Osassa palkeista käytettiin muotti-kankaita ja osa palkeista käsiteltiin myöhemminimpregnointiaineilla. Luotettavuuden lisäämiseksisekä laboratorio- että kenttäkokeissa on paljon rin-nakkaiskoekappaleita. Koekentillä koekappaleitaon tällä hetkellä kaikkiaan pitkälti yli 100 kpl.

KOEKENTÄT JA PITKÄAIKAISSEURANTATieolosuhteiden koekentällä seurantamittaustenkoekappaleet ovat sijoitettuina telineiden päällevaltaosin 1,5 m etäisyydelle kaiteesta siten, ettäne altistuvat tieltä roiskuvalle ajoittain suolaisellevedelle, lumelle sekä vesisumulle. Suola-pakkas-rapautuman ja mikrorakenteen tutkimuksessa käy-tettävät koekappaleet ovat puutelineiden päälläerityisissä metallitelineissä, joissa on lukollinenverkkokansi. Pitkäaikaisseurannassa näiden koe-kappaleiden rapautumaa seurataan tarkoin mitta-uksin (ilma-vesipunnitukset). Sisäistä vaurioitu-mista seurataan ultraääni- sekä ominaisfrekvens-simittauksella. Lisäksi säröjen muodostumista tut-kitaan valmistamalla ohuthieitä ja tutkimalla niitämikroskooppisesti.

Kloridiprofiilien määritykset tehdään suhteelli-sen painavista palkkimaisista koekappaleista, joi-den siirtäminen ajoittaisiin laboratoriotutkimuksiinvaatii nostokaluston käyttöä. Paitsi aivan tien vie-ressä, näitä koekappaleita on myös etäisyyksillä6 m, 8 m ja 10 m tiestä, jolloin on mahdollista sel-vittää myös sitä, miten rakenteen etäisyys tiestävaikuttaa tunkeutuvien kloridien määrään. Mittaus-ajankohtina, kuten jo ensimmäisen talvikauden jäl-keen, näistä koekappaleista porataan lieriöitä, jos-ta hiotaan pinnasta alkaen tarkoin mittavälein jau-henäytettä erityisellä VTT:n profiilihiontalaitteella.Yksi kloridiprofiili koostuu 10 - 15 eri syvyyden klo-ridipitoisuudesta. Näiden kloridiprofiilien kehitty-mistä seurataan mahdollisesti jopa 20 vuotta. Täl-löin saadaan tietoa siitä, miten kloridit sekä tunkeu-tuvat että ajoittain huuhtoutuvat pois betonista.

Oleellista on sen selvittäminen, mikä on tietyn ajankuluttua korroosion kannalta kriittisen kloridipitoi-suuden syvyys tai milloin se ylittyy erityisesti rau-doitteiden syvyydellä. Tässä tutkimuksessa raudoit-teita ei koekappaleissa ole, jotta jauhenäytteitävoidaan ottaa vapaasti.

VTT:n Otaniemen koekenttä edustaa pakkasrasi-tuksen osalta talonrakennuksen olosuhteita ja tut-kimusbetoneja. Koekappaleet altistuvat tällä koe-kentällä ilman tiesuolaa tapahtuvalle pakkasrasi-tukselle. Myös näiden koekappaleiden mahdollistapintarapautumista ja erityisesti sisäistä vaurioitu-mista seurataan samoin menetelmin kuin tieolo-suhteidenkin koekappaleiden vaurioitumista. Ota-niemessä on myös katettuja telineitä, joissa onkaikkien tutkimusbetonien koepalkkeja, joiden kar-bonatisoitumista seurataan pitkäaikaisesti tässäsateelta suojatussa ulko-olosuhteessa.

Betonin säilyvyys ja vaurioituminen on aina suh-teessa olosuhteisiin, jotka määräytyvät kunakinvuonna vallitsevien säätilojen mukaisesti. Oleelli-sesti vaikuttaa mm. pakkassyklien määrä sekä se,minkälaiseksi betonin kosteuspitoisuus on muo-dostunut ennen kutakin jäätymiskertaa. Sekä tien-vieruskoekentän että Otaniemen koekentän sää-asemien säätiedot kerätään ja niitä voidaan käyt-tää rinnakkain koekappaleiden vaurioitumistietojenkanssa.

Durafield -projektiin sisältyy myös koekappalei-den lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seuran-tamittauksia. Niitä tehdään tienvieruskoekentälläkahden betonikoostumuksen sekä kahden eri koe-kappalekoon osalta. Mittaustietoa kerätään tunninvälein ja vuoden ajan koekappaleiden eri syvyyksil-tä. Lisäksi mitataan optisia kuituja käyttäen koe-kappaleiden lämpötila- ja kosteusjakautumaa (pai-no-%) neljän eri vuodenaikoihin sijoittuvan lyhy-emmän jakson aikana. Nämä lämpötila- ja kos-teusseurannat tekee Fortum Power and Heat Oy(Service, Condition Management), joka soveltaaniissä kehittämäänsä uutta optisin kuiduin tehtä-vää lämpötila-kosteusmittaustekniikkaansa.

Paitsi tienvieruskoekentän perustamisessa jarakentamisessa, myös sen huollossa oleellisessaasemassa on Tiehallinto sekä Kaakkois-Suomentiepiiri aliurakoitsijoineen. Koekenttä vaatii jonkinverran huoltoa ja seurantaa, jotta koekappaleet ei-vät esimerkiksi peity lumen alle tai jää mahdolli-sen kasvillisuuden taakse. Tosin kasvillisuuden es-tämiseksi kenttä on perustettu siten, että se pysyy

todennäköisesti hyvässä kunnossa pitkään. Suu-rempana vaarana on ilkivalta, jolta kuitenkin myöspyritään suojautumaan mahdollisimman hyvin.

UUDET JA VANHAT LABORATORIOKOKEETDurafield-projektiin sisältyy laaja laboratoriotutki-musten osuus. Edellä on jo mainittu, että betonienilmahuokostukset tutkitaan käyttäen useita erilaisiamenetelmiä. Näistä uusimmassa ja nyt kokeiluvai-heessa olevassa menetelmässä määritetään kovet-tuneen betonin ilmamäärä heti valun jälkeen tehtä-vässä nopeassa kokeessa. Menetelmä perustuu va-lua seuraavana päivänä aloitettavaan esim. valetus-ta koekappaleesta sahattujen pienten, mutta edus-tavien koekappaleiden vesi-imeytykseen ja imeytys-tä seuraavaan painekyllästykseen. Eri vaiheissa teh-täviin punnituksiin perustuen voidaan määrittä ko-vettuneen betonin kokonaisilmamäärä suhteellisentarkoin. Tulos on käytettävissä viimeistään kolmentai jo kahden päivän kuluttua valusta. Tätä ilmamää-rää voidaan verrata esimerkiksi massasta mitattuunilmamäärään. Normaalisti ero on suhteellisen pieni,mikä tarkoittaa sitä, että huokostus on pysynyt beto-nissa hyvin. Menetelmällä saatava tulos vastaa käy-tettyä tiivistystekniikka. Suojahuokosten koosta jahuokosjaosta menetelmä ei suoranaisesti kerro,mutta huokostuksen hyvä pysyvyys viittaa useimmi-ten myös sen hyvään laatuun.

8Jäädytys-sulatusrasituksen koekappaleita Otaniemenkoekentällä.

9Betonin jäädytys-sulatuskestävyyden (Laattakoe, suola/eisuolaa) testaus. Normaalimenettelyn lisäksi. DURAFIELD-projektissa selvitetään myös betonin vanhenemisen jakarbonatisoitumisen vaikutusta pakkasenkestävyyteensekä laboratoriokokein että pitkäaikaiskokein koekentillä.

Hann

ele

Kuos

a

Han n

e le

Kuo s

a

8

9

BET0704 s58-62 Kuosa 27.12.2007, 13:0161

62 betoni 4 200762

Kenttäkokeiden lisäksi myös laboratoriokokeinpyritään selvittämään sitä, miten betonin vanhene-minen muuttaa sen tiiviyttä ja tällöin myös rapautu-mista jäädytys-sulatuksessa. Kaikkien betoniensuola-pakkas- tai pakkaskokeet (laattakoe) tehdäänkolmeen kertaan. Ensimmäinen testauskerta onnormaalin käytännön mukainen, jossa betoni onjäädytys-sulatuksen alkaessa iältään 31 vuorokaut-ta ja sen pinta ei ole oleellisesti karbonatisoitunut.Kahden myöhemmän testauksen avulla selvitetäänsitä, miten betonin ikä ja sen pinnan karbonatisoitu-minen vaikuttavat pakkasrapautumiseen. Mikäänyksittäinen laboratoriokoe ei kuitenkaan kykenetäysin simuloimaan erilaisissa luonnonolosuhteissatapahtuvaa moninaista betonin kosteus- ja lämpöti-lavaihtelua ja ajan kuluessa jatkuvia erilaisia kovet-tumis- ja muita reaktioita, tilavuudenmuutoksia janiihin liittyvää halkeamien ja mikrohalkeamienmuodostumista ja korjautumista. Edellisten labora-toriokokeiden tuloksia verrataankin jatkossa pitkä-aikaisten kenttäkokeiden tuloksiin.

Suomessa ei ole ollut aiemmin käytössä kokeel-lista menetelmää betonin klorididiffuusiokertoimenmäärittämiseen. VTT:lle hankittiin projektin alku-vaiheessa tällainen laitteisto, jolla voidaan määrit-tää diffuusiokerroin nk. CTH-menetelmällä eli stan-dardin NT Build 492 mukaisesti. Tässä menetel-mässä kloridien tunkeutumista voimistaa sähköi-nen jännite ja kloridiliuoksen suuri konsentraatio.Menetelmä on todettu laajoissa ulkomaisissa ver-tailukokeissa luotettavaksi.

Durafield -projektissa määritetään kaikkien pro-jektin tieolosuhteiden betonien diffuusikertoimet.Lisäksi tutkitaan sitä, miten muottikangas ja im-pregnoinnit vaikuttavat diffuusiokertoimen suuruu-teen, kun kloridiliuokselle altistuva pinta on tällai-nen pinta. Diffuusiokertoimeen vaikuttaa voimak-kaasti betonin vesi-sideainesuhde, mutta myös si-deaineella ja betonin muulla koostumuksella onmerkitystä. Diffuusiokerroin on oleellinen tieto,jota voidaan käyttää, kun halutaan arvioida tai mal-lintaa sitä, milloin raudoitteiden korroosio alkaatietyllä syvyydellä betonin pinnasta. Nyt määritet-tävien kokeellisten kertoimien suuruuksia verra-taan koekentältä ajan kuluessa saataviin todellisiinkloridiprofiileihin.

Betonin karbonatisoitumista tutkitaan laboratori-ossa käyttäen VTT:n uutta olosuhdekaappia, jossahiilidioksidipitoisuus, suhteellinen kosteus ja läm-pötila säätyvät tarkoin ja jatkuvasti. Tämän kiihdy-

DURAFIELD -PROJECT– CONCRETE DURABILITY FIELD TESTING

DURAFIELD-project is a long term concrete durability fieldtesting project (2007 - 2009 + even 20 years). Far morethan 100 concrete specimens have already been situatedin two field testing areas in the southern part of Finland.One testing field is besides highway 7 (E18) and one with-out de-icing salt exposure in Espoo, Otaniemi. The projectwas considered more than necessary to get relevant infor-mation on concrete durability in field conditions.

The main mix designs, cements and binding materialsin Finnish concrete production are included; so far 23 mixdesigns. Future materials and mix designs can be inclu-ded later on. Freeze-thaw attack with and without salt,carbonation and chloride penetration will be studied. Pro-tective impregnations or the use of mould textiles is alsoincluded. Optical fibers will be used to measure concretetemperature and water content profiles. The project inclu-des also a wide and versatile laboratory testing program.

Frost-salt and frost resistance will be tested with threedifferent methods: slab test is applied without and withmodifications as ageing and carbonation. Also chloridediffusion coefficient measurements (CTH-method), acce-lerated carbonation testing and microscopic studies areincluded.

A documentation database will be established. Infor-mation on other similar field test projects will be inclu-ded. This database will be kept up non-volatile for deca-des to serve as a basis for future service life modeling andnormative regulation work.

tetyn vakio-olosuhdekokeen tuloksia verrataan koe-kentällä saataviin tuloksiin sekä tuloksiin, jotkasaadaan normaalin hiilidioksidipitoisuuden olosuh-dehuoneessa. Koekentällä mittaukset tehdään al-kuvaiheessa puolen vuoden välein ja myöhemmintätä harvemmin.

Kaikkiaan laboratoriokokeet tulevat olemaanaina tarpeellisia ja niitä on syytä kehittää parem-miksi. Niillä on mahdollista saada nopeasti ennak-kotietoa mm. teknologiakehityksen mukanaan tuo-mista uusista sideaineista ja betonikoostumuksistasekä tulevaisuuden ekologisista betoneista. Dura-field -projektissa saadaan arvokasta tietoa siitä,miten laboratoriokokeiden ennakkotieto on suh-teessa luonnonolosuhteissa hankittavaan tietoon.

DOKUMENTOINTIJÄRJESTELMÄ,TIEDON JULKISUUS JA KANSAINVÄLISYYSSäilyvyysohjeistuksen ja käyttöiän laskennallisenmitoituksen parantamisessa voidaan täysimääräi-sesti hyödyntää vain tietoa, joka on laajapohjaisestija tarkoin sekä pysyvällä tavalla dokumentoitua.Durafield -projektissa tähän kiinnitetään erityistähuomiota. Kaikkien saatavien tulosten kuten pitkä-aikaisten kenttätutkimustulosten osalta huolehdi-taan siitä, että tietouden kasvu ja hyödynnettävyyspitkän ajan, kymmenien vuosin, kuluessa varmis-tuu. Tiedot dokumentoidaan yksityiskohtaisestimyös betonien osa-aineiden sekä tutkimus- ja säily-vyyden seurantamenetelmien osalta. Projektissaperiaatteena on myös tiedon suuri julkisuus. Kaikkitieto tulee olemaan sekä kotimaisten että myös ul-komaisten tutkijoiden käytettävissä. Sähköisensekä tulostetun dokumentoinnin pysyvyydestä pit-källe tulevaisuuteen vastaa VTT ja sen tietohallintooman laatujärjestelmänsä kautta.

Durafield -projektin on tarkoitus olla tulevaisuu-dessa laajennettavissa oleva siihen osallistuvienyritysten ja vähintään yhtä voimallisesti julkistentahojen ja tutkimuslaitosten yhteinen projekti. Täl-lainen säilyvyystutkimus on yhteisvastuullista tut-kimusta. Ankarien ympäristöolosuhteiden vuoksierityisesti Suomessa on pidettävä huoli siitä, ettäsäilyvyystutkimukset voivat jatkua. Kenttätutki-musten yksi lisäetu on se, että ne suhteellisen kal-liina ja pitkällisinä tutkimuksina herättävät kan-sainvälisesti suurta mielenkiintoa. Erityisesti poh-joismainen yhteistyö säilyvyystutkimuksissa onoleellista ja sitä pyritään jatkossa laajentamaan.

Durafield-projektissa dokumentointi tehdään

laajan käytettävyyden takaamiseksi pääosin eng-lanninkielisenä. Projektin tietokantaan tullaan vie-mään sekä jo tehtyjen että mahdollisten uusiensekä koti- että ulkomaisten kenttätutkimusten tu-loksia. Tällaisia ovat mm. Ruotsissa vuonna 1996käynnistetty BTB -projekti sekä CONLIFE -projektija Ympäristöystävälliset ja hyvin säilyvät betonit -projekti. Kahden jälkimmäisen projektin betoniensäilyvyyden seurantamittauksia tehdään edelleenVTT:n Otaniemen koekentällä ja koekentällä, jokasijaitsee Sodankylässä. Dokumentointitietokan-nan laajetessa sen hyödynnettävyys teoreettisis-sa tarkasteluissa, mallinnuksissa ja säilyvyysoh-jeistuksissa kasvaa ja paranee jatkuvasti. Tavoit-teena on, että tietokanta tulee säilymään myösalalle tulevien uusien betonitutkijoiden käyttöön.Tuloksia tullaan julkaisemaan myös VTT:n elektro-nisena verkkojulkaisuna, artikkeleina ja esitelminä.

10Betonin klorididiffuusiokertoimen määritys nk. CTH-me-netelmällä (NT Build 492). Kokeellisia arvoja verrataantodellisiin tieolosuhteissa kehittyviin kloridiprofiileihin.Tietoa saadaan sekä erilaisten betonikoostumusten ettämyös muottikankaiden ja impregnointien vaikutuksesta.

Hann

ele

Kuos

a

10

BET0704 s58-62 Kuosa 27.12.2007, 13:0162

betoni 4 2007 63

TURVALLISUUTTABETONIELEMENTTIENKULJETUKSIIN

Timo TeräsHankintatoimen johtaja, Parma Oy

Tieliikennelaki muuttui 1.10.2006. Sen myötä beto-nielementtien kuljetuksen tilaajille ja muille osa-puolille tuli lisää vastuuta kuljetusten turvallisuu-desta koskien ajoneuvojen kuormausta ja lepoai-kojen noudattamista. Tammikuussa 2008 ilmestyyBetonikeskus ry:n laatima uusi “Betonielementtienkuljetusohje”. Edellinen kuljetusohje oli vuodelta1983, jonka lisäksi eri yhtiöillä on ollut omaa oh-jeistustaan.

Betoniteollisuuden vuosittaiset kuljetusmäärätovat yli 10 miljoonaa tonnia, keskimäärin noin 3000kuormaa jokaisena työpäivänä. Tästä betoniele-menttien osuus on yli 400 kuormaa. Kuljetuskalustoja muu tekniikka kehittyy jatkuvasti ja on tärkeääpitää myös ohjeistus ajan tasalla.

KUORMAN KITKAKERTOIMIATUTKITTIIN KENTTÄKOKEINKun uusien ohjeiden laatimisesta päätettiin, olipäämotiivina luoda alalle yhdenmukaiset kuljetus-ohjeet, joissa on huomioitu lainsäädäntöön ja ase-tuksiin tulleet muutokset sekä SKAL ry:n ja Logis-tiikan Tutkimus ja Kehitys LORDA ry:n suosituksetja ohjeet. Teorian tueksi suoritettiin Parma Oy:nRuskon tehtaalla kenttäkokeet, joilla selvitettiinkitkakertoimien suuruuksia erilaisille kuormanalustamateriaaleille.

Oleellista on erityisesti ne kuormien sidontaantulleet muutokset, jotka koskevat lastin eteenpäinliikkumisen estämistä. Vanhaan käytäntöön verrat-tuna tästä saattaa aiheutua lisäsidonnan tarvetta.

Kuorma tulee sitoa eteenpäin kuorman suurui-selle painolle sekä sivulle ja taaksepäin puolellekuorman painosta. Kitka alustaan voidaan ottaahuomioon, joten sidontavoimat ovat kesällä ja tal-vella erilaiset erisuuruisesta kitkasta johtuen. Pui-sen aluspankon, lavan ja kuorman välistä kitkaa pa-rannetaan talvella mm. hiekoittamalla. Metallipan-koa ei saa asentaa suoraan metallipinnalle.

TYÖMAATIET KUNTOONOhjeessa kerrotaan myös sidontavälineistä ja kulje-tuskalustosta sekä annetaan elementtikohtaisia si-dontaohjeita. Onnistuneen kuljetuksen yksi vaati-mus on riittävän tasainen ja kantava työmaatie. Senmaksimi sivuttaiskaltevuuden tulisi olla enintään2,5 % ja pituussuuntaisen kaltevuuden sorapinnalla5 % ja asfaltilla 10 %.

Tässä yhteydessä haluan mainita myös toisentyöryhmän työn tuloksena valmistuneen “Betoni-elementtien turvallinen asennus”- ohjeen, joka

1Pilareiden asennusta rekkaan.

2HI-palkit joudutaan usein harustamaan kuljetuksen ajaksi.

3Ontelolaattakuorma sidotaan edestä ristiin.

1

2

3

Betonikeskuksen kuljetusohjeiden kanssa luo pa-remmat puitteet turvalliselle toiminnalle.

Betonituotteiden kuljetusten valmisteluun jasuorittamiseen tarvitaan lukuisa joukko ammattivä-keä ja painotankin kaikkien osapuolten vastuutapuuttua kaikkiin eteen tuleviin epäkohtiin niidenkorjaamiseksi. Kun vielä huolehdimme, että ohjeettulevat tietoon kaikille asianomaisille henkilöille,niin olemme turvallisesti oikealla tiellä.

Ohjeen uusimistyöhön osallistui aktiivisesti ryh-mä betoniteollisuuden ja kuljetusliikkeiden edus-tajia. Kiitänkin kuljetustyöryhmän jäseniä aktiivi-sesta yhteistyöstä turvallisuuden eteen.

Elementtien sidonta-, tuenta- ja kuljetusohje ontarkoitettu paitsi kuljetushenkilöstölle, myös ele-menttien tuotannosta ja lastaustoiminnoista vas-taaville sekä elementtejä vastaanottavalle työmaa-henkilöstölle. Laaditut ohjeet ovat yleisohjeita, joi-den lisäksi toimittajilla on oltava ohjeet tuotteidenoikeasta ja turvallisesta käsittelystä.

BET0704 s63 Kuljetusohjeet 27.12.2007, 13:1863

betoni 4 200764

Betonielementtien asentamisessa tapahtuu vuosit-tain valitettavan usein työtapaturmia. Asennettavattuotteet ovat raskaita ja asennustyö tehdään useinkorkealla.

Rakennustyömaa on yhteinen työpaikka. Työpai-kan turvallisuuden lähtökohtana on, että rakennus-työmaalla kaikki osapuolet vastaavat omalta osal-taan siitä, ettei työstä aiheudu vaaraa työntekijöilletai muille työn vaikutuspiirissä oleville henkilöille.

NOLLA TAPATURMAANolla tapaturmaa -periaatteen tavoite on estääkaikki tapaturmat ennakoivalla toiminnalla. Myöselementtiasentamisessa kaikki tapaturmat ovat es-tettävissä. Nolla tapaturmaa -periaatteen omaksu-minen ja työturvallisuuden parantaminen lähtee yri-tyksen johtamisesta ja johdon sitoutumisesta. Joh-don sitoutumisen kautta nolla tapaturmaa -periaa-tetta on mahdollista saada mukaan myös työnteki-jöiden toimintaan. Turvallisesta tekemisestä pitääsaada toimintamalli, jota noudatetaan eikä turva-tonta työtapaa hyväksytä. Nolla tapaturmaa -peri-aatteen pitää näkyä työmaalla koko ajan.

Elementtiasentamisessa tehokas riskien arvioin-ti on tarpeellista nopeasti muuttuvan työympäristönja riskien takia. Erittäin tärkeää on, että riskien arvi-oinnit ja turvallisuussuunnitelmat saatetaan työn-tekijöiden tietoon perehdytysten ja aloituspalaveri-en yhteydessä.

Ennalta ehkäisy ja oppiminen ovat oleellinen osaNolla tapaturmaa -ajattelua. Kaikki tapaturmat javaaratilanteet tulee raportoida ja tutkia. Tutkinnantarkoituksena on selvittää vahinkojen ja läheltä piti-tilanteisiin johtaneet syyt sekä löytää oikeat ja tar-koituksenmukaiset toimenpiteet vastaavien tapa-turmien estämiseksi vastaisuudessa.

BETONIELEMENTTIEN TURVALLINEN ASENNUS

Tuomas Heiska, diplomi-insinööriSkanska Talonrakennus Oy

1Ontelolaatta-asennuksessa suositellaan käytettävänhenkilökohtaista putoamissuojausta.

2Suojakaide-elementtien asentamista turvavaljaissa.Turvavaljaat on hyvä kiinnittää ylös, jolloin turvavaljai-den köysi ei ole jaloissa.1

Valo

kuva

t: Be

toni

kesk

u s

BET0704 s64-67 Heiska UUSI 27.12.2007, 13:4864

betoni 4 2007 65

SUURIMMAT VAARATEKIJÄT JATAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISYHyvä turvallisuusjohtaminen rakennushankkeessaedellyttää riskien ja vaarojen tunnistamista, analy-soimista ja hallitsemista koko hankkeen ajan. Vaa-rojen arviointi tulee olla osa rakennushankkeen tuo-tannonsuunnittelua. Elementtitöiden osalta vaaratarvioidaan elementtien asennussuunnitelmassa.Asennussuunnitelman laatiminen on hankkeenpäätoteuttajan vastuulla, mutta myös suunnitteli-jan ja aliurakoitsijan tulee osallistua asennussuun-nitelman laatimiseen.

Suurimpia vaaratekijöitä elementtiasennuksessaovat korkealla työskentely, elementtien nostot, teli-neillä ja muilla työtasoilla työskentely, työmaallasyntyvät kuilut ja aukot sekä tulityöt. Lisäksi vaara-tekijöitä aiheutuu elementtiasennuksessa tarvitta-vien työkoneiden ja -välineiden käytöstä.

Korkealla työskenneltäessä on ensisijaisesti py-rittävä rakentamaan putoamisen estävät suojara-kenteet. Toinen vaihtoehto on henkilökohtaisen pu-toamissuojauksen järjestäminen esimerkiksi turva-valjailla. Elementtien asentaminen on hyvä esi-merkki korkealla tehtävästä työstä, jossa työ ete-nee niin nopeasti, ettei erillisiä putoamissuojara-kenteita ole aina järkevää tai taloudellista rakentaaja tällöin asentajien on huolehdittava henkilökoh-taisesta putoamissuojauksesta esimerkiksi turva-valjailla.

Osa rakennustyömaan tuotannonsuunnittelua onputoamissuojauksen suunnittelu. Putoamissuoja-uksen suunnittelusta vastaa rakennushankkeenpäätoteuttaja. Päätoteuttaja kartoittaa työmaan erirakentamis- ja asennusvaiheet sekä niihin liittyvätputoamisriskit. Putoamissuojaussuunnitelmastatulee ilmetä mm. suojauksen asennus- ja mahdolli-sesti myös purkamisajankohta sekä putoamissuo-jauksessa käytettävät tarvikkeet, kaidetyypit jahenkilökohtainen putoamissuojaus asennuksen erivaiheissa.

Elementtiasennuksessa nostetaan raskaita ele-menttejä kuormasta välivarastoon sekä välivaras-tosta paikoilleen. Elementtiasennuksen yhteydessänostetaan myös erilaisia työvälineitä, tarvikkeitasekä henkilöitä. Henkilönostot ovat aina korkeanriskin töitä.

Elementtien ja raskaiden teräsosakokoonpano-jen nostot tulee suunnitella huolellisesti etukäteenennen varsinaisen asennustyön aloittamista. Nos-totöistä laaditaan yleensä päätoteuttajan johdollanostosuunnitelma, mutta tarvittaessa mukanasuunnittelussa ovat myös nostotöistä vastaava ura-koitsija, nosturinkuljettaja ja rakennesuunnittelija,joka laatii tarvittaessa nosto-ohjeet. Vaikeita nos-totöitä varten on aina laadittava erillinen nostotyö-suunnitelma. Vaikeita nostotöitä ovat esimerkiksiraskaiden elementtien nostot ja nostot kahdellanosturilla.

ELEMENTTIEN VASTAANOTTOJA VARASTOINTIElementtien saavuttua työmaalle tilaaja suorittaavastaanottotarkastuksen, jossa todetaan, että ele-menttitoimituksen sisältö on oikea, elementissä ontunnistetiedot valmistajasta, elementin painosta ja,ettei kuljetuksessa ole syntynyt vaurioita. Lisäksitarkistetaan myös elementissä mahdollisesti olevatnostopisteet. Mahdollisista virheistä ja puutteistatehdään merkinnät rahtikirjaan. Vaurioituneet ele-mentit on syytä valokuvata ja lähettää tiedot ele-menttitehtaalle.

Elementit nostetaan kuormasta välivarastoon taisuoraan asennettavaksi työmaalla käytettävällä nos-tokalustolla. Kuormassa olevia merkitsemättömiäelementtejä ei saa nostaa, siirtää eikä asentaa ilmanluotettavaa selvitystä. Elementtien varastointia var-ten työmaalla tulee olla asiaankuuluvat ja turvallisetvarastointipaikat. Varastointipaikan maapohjan onoltava riittävän kantava, kova ja vaakasuora.

ELEMENTTIEN ASENNUSElementtien asennus on asennuskohteessa tehtä-vää elementtien nostamista, siirtämistä, paikoil-leen ohjaamista, väliaikaista tuentaa ja kiinnittä-mistä sekä niihin liittyvää muuta työtä. Elementtion yhden kiinteän kokonaisuuden käsittävä esi-valmisteinen rakenne, joka painonsa tai muoton-sa vuoksi edellyttää nostoapuvälineiden käyttöä.

2

BET0704 s64-67 Heiska UUSI 27.12.2007, 13:4865

66 betoni 4 200766

Elementtiasennukseen liittyvien useiden vaarojentakia on tapaturmien ehkäisemiseksi työn johta-misessa ja toteutuksessa toimittava järjestelmäl-lisesti. Työmaalla tulee olla kirjallinen elementti-asennussuunnitelma, jota noudatetaan kokoasennustyön ajan. Asennussuunnitelmaan teh-dään tarvittaessa muutoksia, rakennesuunnitteli-jan tulee hyväksyä kaikki muutokset ja muutoksetkirjataan asennussuunnitelmaan.

Elementtien asennussuunnitelmassaesitetään

– kohdetiedot työmaasta– asennettavat elementit– nostoissa tarvittava nostokalusto ja nostoapu-

välineet– tiedot elementtien kuljetuksesta työmaalle– kuorman purku, vastaanotto ja varastointi– nostot, asennus ja asennusjärjestys– asennustoleranssit ja seurantamittaukset– asennuksen aikainen tuenta ja vähimmäistuki-

pinnat– elementtien lopulliset kiinnitykset– asennuksessa tarvittavat työtasot ja putoamis-

suojaukset– suunnittelun varmistukset.

Elementtivalmistajan tulee ilmoittaa työmaalle tar-peelliset tiedot elementtien käsittelystä ja asenta-misesta. Ennen elementtien asennustyön aloitta-mista työnjohto ja työntekijät käyvät läpi elementti-asennussuunnitelman, työkohteen olosuhteet, tar-vittavat materiaalit ja kaluston, elementtien toimi-tusaikataulun ja välitavoitteet, laadunvarmistuksensekä työturvallisuusasiat. Ennen töiden aloittamis-ta varmistetaan myös, että asennuskalusto on oi-kea ja kaikkien käytettävien välineiden tarkastuksetovat kunnossa ja että välineet ovat määräysten mu-kaisia. Ennen elementin nostoa asentajien on syytävielä tehdä elementille silmämääräinen tarkastus.

Elementtien nostokaluston nostokyky tulee tar-kastaa ennen elementtien nostoa. Nostolaitteidenturvakytkimet, jarrut, varolaitteet ja nostoapuväli-neet on tarkistettava aina ennen asennustyötä ja

3

4

BET0704 s64-67 Heiska UUSI 27.12.2007, 13:4866

677 betoni 4 2007

4Betonielementtiasennuksessa joudutaan usein työsken-telemään hyvin korkealla. Suojakaiteet asennetaan huo-lellisesti holvin, laatan tai portaiden reunaan. Myös tur-vavaljaita suositellaan käytettäväksi henkilönostimenkorissa.

5Hyvä käytäntö on asentaa mm. parvekelaattaelementtei-hin suojakaiteet ennen elementtien asentamista.

5

vähintään kerran viikossa. Nostokaluston ja nosto-apuvälineiden kuntoa tulee tarkkailla koko asen-nustyön ajan. Viallinen nostokalusto on aina vaih-dettava uuteen, viallisella nostokalustolla element-tien nostaminen on ehdottomasti kielletty.

Elementit tulee siirtää ja nostaa nostolenkeistätai suunnitelman mukaisista nostopisteistä. Jossuunnitellusta nostotavasta joudutaan poikkea-maan, on turvallinen nostotapa suunniteltava uu-delleen ja tarvittaessa hyväksytettävä rakenne-suunnittelijalla.

Elementtien nostot tulee suunnitella siten, ettäelementtien nosto asennuskohteeseen tapahtuuvapaan alueen kautta ja noston aikana elementinalla liikkuminen on estetty. Elementit nostetaanasennuskohteeseen, kiinnitetään ja tuetaan vaati-musten mukaan paikoilleen. Nostoraksit saa irrot-taa elementistä vasta, kun elementti on tuettu pai-koilleen ja tuenta on varmistettu.

Jos elementin paikalleen asentamisessa ilme-nee ongelmia tai suunnitteluvirheitä kuten, etteielementti mahdu paikoilleen tai elementin tartun-nat puuttuvat, tulee asentajien nostaa elementti ta-kaisin välivarastoon tai tukea elementti väliaikai-sesti asennuspaikalle ja ilmoittaa ongelmasta välit-tömästi työnjohdolle. Suunnitteluvirheistä tulee il-moittaa rakennesuunnittelijalle, joka antaa uudetohjeet elementin kiinnitykseen.

Artikkeli perustuu Betonikeskus ry:n julkaisemaan“Betonielementtien turvallinen asennus” -oppaa-seen, joka ilmestyi marraskuussa 2007.

SAFE ERECTION OF PRECAST CONCRETE UNITSEvery year a regrettably high number of injuries are sus-tained when erecting precast concrete units. The pro-ducts are heavy and erection work is often carried out at aheight.

Efficient risk assessment is necessary in the erectionof precast units due to the rapidly changing working envi-ronment and the risks involved. It is of utmost importancethat employees be informed about the risk assessmentsand safety plans already in connection with induction trai-ning and kick-off meetings.

The zero accidents objective has been adopted onconstruction sites. Accordingly, all accidents and inci-dents are to be reported and investigated. The purpose ofinvestigations is to establish the causes of accidents andnear-miss incidents, and to define appropriate correctiveaction to prevent similar injuries in the future.

The major risks associated with erection of precastunits include working at a height, lifting of the units, wor-king on scaffolding and other work platforms, shafts andopenings present on the site, as well as hot work. Themachinery and equipment needed in erection work alsoentail risks. The primary precaution when working at aheight is to build appropriate protective structures to pre-vent falling. Another alternative is to arrange personalprotection against falling by means of e.g. safety harnes-ses.

Betonikeskus ry has published a guide called “Safeerection of precast concrete units”, which presents boththe major risks involved in erection work and means forpreventing them.

BET0704 s64-67 Heiska UUSI 27.12.2007, 13:4867

betoni 4 200768

Talonrakennuksen betoni-, teräs- ja puurakentei-den suunnittelu eurokoodeilla tuli mahdolliseksiSuomessa marraskuun 2007 alussa kun ympäristö-ministeriö vahvisti asetuksella ns. ensimmäiseneurokoodipaketin kansalliset liitteet. Eurokoodienja Suomen rakentamismääräyskokoelman B-sarjanrinnakkaisuuskäyttöajaksi jää runsaat kaksi vuot-ta. Tarkoitus on, että B-sarjan suunnitteluohjeetkumotaan maaliskuussa 2010, jolloin koko Euroo-passa kansalliset suunnittelunormit väistyisiväteurokoodien tieltä.

BETONI-, TERÄS- JA PUURAKENTEETENSIMMÄISESSÄ PAKETISSAEnsimmäisellä eurokoodipaketilla voidaan suun-nitella tavanomaisia talonrakenteita betonista,teräksestä, betoni-teräs liittorakenteista ja puus-ta. Kansalliset liitteet on annettu näiden eurokoo-dien EN 1992…1995 osista 1-1 Yleiset säännötja rakennuksia koskevat säännöt sekä osista 1-2Palomitoitus. Kansallinen liite on tietysti myöseurokoodista EN 1990 Rakenteiden suunnittelu-perusteet sekä sarjan EN 1991 keskeisistä kuor-mitusosista: omat painot ja hyötykuormat, lumi-kuormat, tuulikuormat, lämpökuormat ja palomi-toituksen kuormat. Pakettiin sisältyy vieläGeoteknisen suunnittelun yleiset säännöt EN1997-1 sekä joitain teräsrakenteiden lisäosia.

Kaikki nämä eurokoodit on saatavana suomen-kielisinä SFS-EN standardeina ja niitä myy SuomenStandardisoimisliitto. Kansalliset liitteet ovat ym-päristöministeriön sivuilla vapaasti saatavana.

Muurattujen rakenteiden osalta suomentami-nen ja kansallinen liite saataneen valmiiksi vuo-den 2008 aikana. Tulossa on vielä alumiiniraken-teet, ja muiden eurokoodien lisäosia, erityisestikuormista ja teräsrakenteista. Betonirakenteista-kin on lisäosa joka koskee säiliörakenteiden janestepaineen alaisien rakenteiden suunnittelua.Sen suomentamisesta ja kansallisesta liitteestä eiole vielä päätöksiä.

Tiehallinto vastaa eurokoodien siltaosien käyt-töönotosta Suomessa. Siltasuunnittelussa siirryt-täneen eurokoodeihin lyhyellä siirtymäajalla lä-hempänä vuotta 2010.

SELVENNYSTÄ SIIRTYMÄKAUDELLEEurokoodit on vahvistettu ympäristöministeriönasetuksella vaihtoehtoiseksi hyväksytyksi rakentei-den suunnittelumenetelmäksi. Ne korvaavat suurenosan RakMK B-sarjan ohjeista, mutta eivät kaikkea.

Ympäristöministeriö on julkaissut selventävän tie-dotteen, joka laadittiin yhdessä eurokoodien stan-dardisoinnin toimialayhdistysten kanssa. Tiedoteon ministeriön nettisivuilla.

Tiedotteessa on seuraava yleisperiaate: Suunni-teltaessa eurokoodeilla rinnakkaiskäyttöaikana onhuomattava, että muut rakentamismääräyskokoel-man määräykset ja ohjeet – kuten esimerkiksi A2Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat mu-kaan lukien niihin sisältyvät ohjeet suunnitteluteh-tävien vaativuudesta ja suunnittelijan pätevyydestä– ovat voimassa.

Mitään erillisiä eurokoodi-pätevyyksiä ei edelly-tetä. Asiasta kyllä keskusteltiin, mutta katsottiin,että suunnittelija, jolla on AA- tai A-pätevyydet,kykenee itse harkitsemaan, miten laajalla perehty-misellä voi siirtyä eurokoodien käyttöön.

Toinen oleellinen periaate on, että yhtenä koko-naisuutena toimivat rakenneosat on suunniteltavakäyttämällä vain jompaakumpaa suunnittelujärjes-telmää, toisin sanoen niitä ei saa käyttää ristiin.Tämä koskee myös kuormia ja palomitoitusta.

Eurokoodijärjestelmällä suunniteltaessa ei RakMKB4 Betonirakenteiden ohjeista ole voimassa:– luku 2 Rajatilamitoitus– luku 8 Palomitoitus– kohdan 1.1 korkealujuusbetonin käyttöä koskevat

ohjeet ja viittaus by50:een– kohdassa 1.3.1 olevat viittaukset lukuun 2, mutta

sen sijaan itse luettelo laskelmissa esitettävistäasioista on kyllä voimassa

– kohdan 4.2.3.2 säännöt tankojen sisäpuolisistataivutussäteistä (taulukko 4.1) ja tankojen vapais-ta väleistä, jotka korvautuvat eurokoodien sään-nöillä

– Liite 1 “Määritelmät” ja liite 2 “Merkinnät” niiltäosin kuin vastaavat määritelmät/merkinnät onannettu eurokoodeissa.

Betonin lujuusluokka esitetään eurokoodeillasuunniteltaessa C-lujuusluokkia käyttäen (esim.C30/37-2), eli lieriölujuus/kuutiolujuus – rakenne-luokka. RakMK B4 mukaisessa suunnittelussa käy-tetään perinteisiä K-lujuusluokkia (esim. K35-2).Eurooppalainen C-lujuusluokitushan on jo betoni-standardissa EN 206-1, mutta sen kansallisessaliitteessä suositeltiin pysyttävän vielä K-lujuusluo-kissa, kunnes siirrytään eurokoodeilla suunnitte-luun. Rinnakkaiskäyttöaikana esiintyy siis molem-pia taulukon 1 luokkia.

RAKENNELUOKAT SÄILYVÄT –LUOTETTAVUUSLUOKAT TULEVATRakenneluokat 1 ja 2 säilyvät eurokoodisuunnitte-lussakin. Suomen kansallisessa liitteessä on valit-tu rakenneluokassa 2 betonin ja teräksen osavar-muusluvuille eurokoodin suositusarvot 1,5 ja 1,15.Eurokoodi antaa mahdollisuuden pienentää var-muuslukuja tarkemman toteutuksen perusteella.Tämän kansallisen valintamahdollisuuden kauttasäilytetään nykyinen rakenneluokka 1 osavar-muusluvuilla 1,35 betonille ja 1,1 teräkselle - myösjänneteräkselle.

Eurokoodien varmuustaso on kytketty betonira-kenteiden toteutusstandardiin EN 13670, joka onparhaillaan viimeistelyvaiheessa sekä betonista-ndardiin EN 206-1. Varmuuskertoimet on kalibroi-tu materiaalien lujuushajontaan ja rakenteidentoleransseihin. Rakenneluokkaa 3 ei eurokoodijär-jestelmä tunne.

Taulukossa 2 on esitetty pääpiirteittäin mitenvuoteen 2010 mennessä rakentamismääräysko-koelman ohjeet betonirakenteista korvautuvat pää-osin standardeilla.

SIIRTYMINEN EUROKOODEILLA SUUNNITTELUUN ALKOI

Tauno Hietanen, diplomi-insinööriStandardointipäällikkö, Betonikeskus

RakMK B4 EN 206-1 ja EN 1992

K20 C16/20K25 C20/25K30 C25/30K35

C30/37K40K45 C35/45K50 C40/50K55 C45/55K60 C50/60

C55/67K70

C60/75K80

C70/85K90

C85/95K100

C90/105

Taulukko 1. Lujuusluokkien vertailu

BET0704 s68-69 HietanenUUSI 27.12.2007, 14:5468

betoni 4 2007 69

Kaikille rakenteille ja materiaaleille yhteinen uusiluokitus tulee EN 1990 mukana: luotettavuus- jaseuraamusluokat. Näillä otetaan huomioon var-muustasossa mahdollisen vaurion seuraamukset.Kun seuraamukset ovat suuret, suunnitellaan raken-ne korkeaan luotettavuusluokkaan kertomalla kuor-mien mitoitusarvon yhdistelmä luvulla 1,1. Kun seu-raamukset ovat vähäiset, käytetään kerrointa 0,9.Näin otetaan systemaattisella tavalla huomioonmm. korkeilta tai suurilta rakennuksilta vaadittu li-sävarmuus ja toisaalta mm. sekundäärirakenteillesallitut lievennykset. EN 1990:ssa on esimerkkejärakenteiden sijoittamisesta seuraamusluokkiin.

MISTÄ AINEISTOA JA LISÄTIETOAErinomainen tietolähde on Suomen Eurokoodi HelpDesk, www.eurocodes.fi. Sinne kerätään tietoa eu-rokoodien tilanteesta, koulutuksesta, tapahtumista,käsi- ja oppikirjoista, sähköisestä materiaalista jatietokoneohjelmista. Siellä on myös hyödyllisiälinkkejä muille sivuille.– SFS-EN Eurokoodeja myy SFS,

www.sales.sfs.fi– Kansalliset liitteet saa ilmaiseksi ympäristömi-

nisteriön sivuilta www.ymparisto.fi– Betoniyhdistyksellä on tekeillä betonirakentei-

den eurokoodisuunnittelusta ohje by60.– Kursseja on myös suunnitteilla.

Taulukko 2. RakMK B4 Betonirakenteet korvautuminen standardeilla

TRANSITION TO EUROCODES-BASEDDESIGN STARTED

The use of Eurocodes in the design of concrete, steel andwooden structures in house building became possible inFinland at the beginning of November 2007, when theMinistry of the Environment enforced the decree that ra-tifies the national annexes to the first so-called Euroco-de package. The Eurocodes and the B-series of the Fin-nish Building Code will be used in parallel for a little overtwo years. According to plans, the design guidelinescontained in the B-series will be abolished in March2010, when national design norms are to be replaced bythe Eurocodes in whole Europe.

The first Eurocode package covers the design of con-ventional concrete, steel, wood and concrete/steel com-posite building structures. The translation of the part thatpertains to masonry structures is expected to be complet-ed and enforced as a national annex during 2008. Alumin-ium structures and addenda to other Eurocodes, particu-larly as concerns loads and steel structures, are to follow

later. An addendum has been produced also for concretestructures. It discusses the design of tank structures andstructures under liquid pressure. No decisions have so farbeen made on when this addendum will be translatedand enforced as a national annex.

The Finnish Road Administration is responsible for theenforcement of the Eurocodes for bridge structures inFinland. In bridge design, a shorter transition period is tobe implemented closer to 2010.

The Decree of the Ministry of the Environment ratifiesEurocodes as an alternative method for the design ofstructures. When using Eurocodes during the transitionperiod, it should be noted that the other regulations andguidelines of the Building Code remain valid. Another es-sential principle is that all structural parts thatconstitute an integrated entity shall be designed usingonly one design method. In other words, the differentmethods must not be used intermixedly.

RakMK B4 2004 Vastaavat EN standardit

1. YLEISOHJEETrakenneluokat,pätevyydet, asiakirjat,hyväksynnät,…

2. RAJATILAMITOITUS SUUNNITTELU EN 1992-1-1(korkealujuusbetoni by50)

3. SALLITUT JÄNNITYKSET

4. RAKENTEIDEN VALMISTUS TYÖNSUORITUSEN 13670 työmaatyöt

5. LAADUNVALVONTA – toleranssit – jälkihoito

6. KELPOISUUDEN TOTEAMINEN MATERIAALITEN 206-1 Betoni

7. SEOSAINEET EN 197 SementtiEN 12620 KiviainesEN 10080 Betoniteräkset jne.

8. PALOMITOITUS EN 1992-1-2(korkealujuusbetoni by50)

BET0704 s68-69 HietanenUUSI 27.12.2007, 14:5469

betoni 4 200770

Eurocode-standardit eli eurokoodit ovat kantavienrakenteiden suunnittelustandardeja, jotka laatii eu-rooppalainen standardointijärjestö CEN Euroopankomission toimeksiannosta. CENin laatimat stan-dardit tulevat voimaan myös Suomessa maaliskuu-hun 2010 mennessä, ja niiden kanssa ristiriidassaolevat kansalliset rakenteiden suunnittelua koske-vat säännöt on kumottava. Betonirakenteiden käyt-törajatilamitoitusta käsitellään EN-1992 :ssa elieurokoodi 2:ssa (EC2).

Tähän asti Suomessa on käytetty betonirakentei-den käyttörajatilamitoituksessa ympäristöministe-riön asuntoja rakennusosaston hyväksymää Suo-men rakentamismääräyskokoelman osaa B4. B4:nohjeisiin on käytännön mitoitustyön kokemuksienperusteella oltu tyytyväisiä. Tämän takia siirtymi-nen uusien suunnittelustandardien käyttöön on he-rättänyt kysymyksiä.

Diplomityössä ”Betonirakenteiden käyttörajati-latarkasteluiden vertailua eurokoodien käyttöönot-toa valmisteltaessa” tarkastellaan eurokoodienkäyttöönoton vaikutuksia joihinkin käyttörajatilami-toituksessa esille tuleviin asioihin pääpainon olles-sa betonirakenteisiin syntyvien halkeamien leveyk-sien määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

HALKEAMIEN LEVEYKSIEN ARVIOIMINENEI OLE YKSIKÄSITTEISTÄBetonirakenteisiin syntyy halkeamia, kun kuormientai muiden voimien aiheuttamat vetojännityksetovat suuruudeltaan vähintään betonin vetolujuudensuuruisia. Betonin pienen vetolujuuden takia teräs-betonirakenteiden halkeilua ei voida ilman erikois-toimenpiteitä välttää. Esteettisen haitan lisäksi hal-keamien katsotaan vaikuttavan teräsbetoniraken-teiden säilyvyyteen, vaikkakin asiasta on toisistaaneroavia näkemyksiä eri maissa.

Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan raken-teellisten halkeamien ollessa riittävän suuria needistävät raudoitusterästen korroosiota helpotta-malla korroosion mahdollistavien tai korroosiotaedistävien aineiden pääsyä kosketuksiin terästenkanssa. Tämän takia pidetään erittäin aiheellisenaselvittää, miten siirtyminen eurokoodien käyttöönvaikuttaa määritettyihin halkeamaleveyksiin.

Ennen eurokoodien käyttöönottoa kussakin maas-

sa on käytetty rakenteeseen syntyvien halkeamienleveyksien arvioimisessa omia kansallisia kaavoja,jotka voivat erota toisistaan paljonkin. Halkeamale-veyttä määrittävän kaavan muodosta ei ole yksimie-lisyyttä. Halkeamien muodostuminen on monimut-kainen mekaaninen ja geometrinen ilmiö, jota onhankala mallintaa tarkasti. Myös halkeiluun vaikut-tavista seikoista on erimielisyyttä. Halkeamien muo-dostumiseen vaikuttavat lisäksi osittain sattumanva-raisetkin seikat, kuten esimerkiksi betonissa ilmene-vät lujuusvaihtelut. Osa kaavoista onkin muodostet-tu tutkimustulosten perusteella kokeellisesti. Tarkkakaava halkeamaleveyden, w, määrittämiseksi saa-daan terästangon ja betonin todellisten venymienerotuksen eli liukuman kertymänä halkeamien välis-sä. Suuri osa kaavoista on pyritty johtamaan tästäkäyttäen sopiviksi katsottuja yksinkertaistuksia.

Sekä EC2:n että B4:n halkeamaleveyttä määrittä-vät kaavat on johdettu halkeamien muodostumisenteoreettisesta taustasta. Ne ovatkin rakenteeltaansamankaltaisia. Molemmat rakentuvat halkeama-väliä kuvaavan tekijän, sr , ja venymää kuvaajan te-kijän, ε , tulona:

jossac on teräksiä suojaavan betonipeitteen paksuusφ on vetoraudoitustankojen halkaisijaρeff on tehollinen raudoitussuhdeka ja kb ovat vakioita.

Tehollinen raudoitussuhde, ρeff , saadaan käyttäenkaavaa:

jossaAs on vetoraudoituksen pinta-alaAc,eff on betonipoikkileikkauksen vedetyn osan tehollinen pinta-ala.

Kaavojen suurimpia eroavaisuuksia on kertoimienerisuuruisten arvojen ohella ε-tekijän ja betonipoik-kileikkauksen vedetyn osan tehollisen pinta-alan,

Ac,eff , erilainen määrittely. B4:n määritelmää käyt-täen ε-tekijä saa yleensä suurempia arvoja. Ac,eff :nmääritelmissä merkittävin ero EC2:n ja B4:n välilläon, että jälkimmäisessä kyseinen tekijä riippuu voi-makkaasti käytettyjen terästankojen halkaisijasta.B4:n määritelmää käyttäen Ac,eff :n arvo on lähesaina suurempi. Kertoimien suuruus osittain tasoit-taa muiden tekijöiden aiheuttamaa erisuuruuttahalkeamaleveyksien arvoissa.

Eroja EC2:n ja B4:n halkeamatarkasteluissa aihe-uttavat myös erot mitoituksessa käytettävän kuor-mitusyhdistelmän valinnassa ja itse kuormitusyh-distelmissä. Eroja on myös sallituissa halkeamale-veyden arvoissa, joihin laskettuja halkeamaleveyk-siä verrataan. Näitä eroja ei kuitenkaan diplomit-yössä tehdyissä laskelmissa ole otettu huomioon.

LASKELMAT SELVENTÄVÄTKAAVOJEN EROJADiplomityössä lasketaan halkeamaleveyden arvoja200 ...1000 mm paksuisten laattojen tapauksissakäyttäen sekä EC2:n että B4:n kaavoja. Laatan pak-suuden ohella muuttujina käytetään terästankojenhalkaisijan suuruutta (ja tankojen välistä etäisyyttä)ja rakenteeseen kohdistuvan ulkoisen kuormituksensuuruutta. Laskelmissa mukana olleiden tapaustensuuresta määrästä huolimatta tarkasteluja voisivielä laajentaa esimerkiksi muuttamalla kunkin laa-tan paksuuden kohdalla käytettyä teräsmäärää.

Tulosten mukaan EC2:n kaavaa käyttäen saadaankäytännössä lähes aina pienempiä halkeamalevey-den arvoja. Laatan paksuuden ollessa pieni (alle300 mm) ero kaavojen antamien tulosten välillä onhuomattavan suuri, kuva 2. Laatan paksuuden olles-sa yli 400 mm suurenee ero laatan paksuuden kas-vaessa mutta ei yhtä suureksi kuin ohuiden laatto-jen tapauksessa, kuva 1. Terästankojen halkaisijankasvaessa ero halkeamaleveyden arvoissa EC2:n jaB4:n välillä kasvaa selkeästi. Käsitys terästankojenhalkaisijan vaikutuksesta halkeamien leveyteen on-kin erilainen Suomessa ja toisaalta monissa muissaEuroopan maissa. Myös ulkoisen kuormituksen kas-vaessa ero halkeamaleveyden arvoissa kasvaa jon-kin verran. Suuressa osassa tarkastelluista tapauk-sista ero EC2:n ja B4:n kaavoja käyttäen laskettujentulosten välillä on hyvinkin selvä.

BETONIRAKENTEIDEN KÄYTTÖRAJATILATARKASTELUT– VERTAILUA EUROKOODIEN KÄYTTÖÖNOTTOA VALMISTELTAESSA

Satu Siniluoto, diplomi-insinööri

ρ effwk = ε . sr = ε (kac + kb

φ ),

Ac,eff

ρ eff = As ,

BET0704 s70-71SiniluotoUUSI 27.12.2007, 13:5870

71betoni 4 2007

Eurokoodien kaavoihin on mahdollista jossainmäärin vaikuttaa kansallisen liitteen kautta, jonkaSuomessa julkaisee talonrakentamisen osalta ympä-ristöministeriö. Osalle EC2:n kaavoissa esiintyvistäkertoimista voidaan kussakin maassa määrittää an-netusta suosituksesta poikkeavat arvot. Koska B4:nhalkeamaleveyttä määrittävän kaavan avulla saatui-hin tuloksiin on Suomessa oltu tyytyväisiä, on nähtyhyvänä vaihtoehtona pyrkiä määrittämään kansalli-sesti valittavien kertoimien arvot siten, että EC2:nkaavaa käyttäen lasketut halkeamaleveyden arvotvastaisivat mahdollisimman hyvin B4:n tuloksia.

EC2:n suositusarvot kansallisesti valittavillekertoimille ovat vakioita. Diplomityön laskelmienperusteella kertoimien määrittäminen yksittäisinävakioina ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä EC2:nja B4:n kaavojen avulla laskettujen tulosten ero-tuksen suuruus vaihteli hyvin paljon. Kyseisten ker-toimien arvot olisikin määritettävä riippuvaisinaainakin rakenteen mitoista (esimerkiksi laatanpaksuudesta) ja raudoituksen jakautumisesta (elikäytettyjen terästankojen halkaisijan koosta). Dip-lomityön puitteissa laajempiin tarkasteluihin eikuitenkaan ollut mahdollisuutta. Asiaa on sen si-jaan selvitetty muilla tahoilla, ja kertoimien määri-telmiin on sisällytetty muuttujina esimerkiksi te-rästankojen halkaisijan suuruus ja betonipeitteenpaksuuden arvo.

EC2 NÄYTTÄÄ USEIN ALIARVIOIVANHALKEAMIEN LEVEYDETDiplomityön laskelmat osoittavat, että EC2:n jaB4:n kaavoja käyttäen saadaan hyvinkin erilaisiatuloksia. Käytännön suunnittelutoiminnassa onkinsyytä ottaa huomioon, että eurokoodia käyttäensaadaan usein aiempaa pienempiä halkeamaleve-yksiä. Tämä pätee erityisesti matalissa rakenteissasekä sellaisissa tapauksissa, joissa rakenteessa onkäytetty halkaisijaltaan suuria raudoitustankoja.

Suomalaisesta näkökulmasta EC2:n antamat hal-keamaleveyden arvot antavat siis monessa tapauk-sessa liian optimistisen kuvan rakenteen halkeilus-ta. Tilannetta olisi mahdollista korjata EC2:n kaa-van kansallisesti määritettävien kertoimien avullaja työ sopivien arvojen selvittämiseksi kyseisillekertoimille jatkuu muilla tahoilla.

MUITA LEVEYKSIEN MÄÄRITTÄMISEENVAIKUTTAVIA SEIKKOJAEdellä läpikäytyjen tarkasteluiden ohella diplomit-yössä otetaan esille muitakin halkeamaleveyksienmäärittämiseen liittyviä asioita. Harjaterästanko-jen suhteellisen harjapinta-alan ja halkeamalevey-den yhteyttä selventävien laskelmien perusteellatodetaan, että nykyiset halkeamaleveyttä määrittä-vät kaavat eivät näytä ottavan tarpeeksi huomioonkäytettyjen terästankojen tartuntaominaisuuksia,joita suhteellisen harjapinta-alan katsotaan kuvaa-van hyvin. Halkeilun ja halkeamien leveyden vaiku-tusta betonirakenteiden säilyvyyteen selvennetääneri näkökulmista.

EC2:ssa käyttörajatilamitoituksen yhteydessäesitetty vaatimus halkeilua rajoittavan minimirau-doituksen lisäämisestä rakenteeseen koskee myösjännitettyjä betonirakenteita. Jännebetoniraken-teisiin ei perinteisesti Suomessa talonrakentami-sessa ole lisätty tavanomaisia raudoitusteräksiä,eikä tälle nähdä tarvetta EC2:n käyttöönoton jäl-keenkään. Nykykäytännön jatkaminen eurokoodi-en käyttöönoton jälkeenkin todetaan mahdollisek-si, sillä kyseinen minimiraudoitus vaaditaan vainhalkeileviin rakenteisiin, ja Suomessa monet jän-nitetyt betonirakenteet suunnitellaan jo lähtökoh-diltaan halkeilemattomiksi.

Taipuman määrittämiseen liittyvissä tarkaste-luissa tuodaan esille ero mitoituskuormituksenmäärittämistavassa EC2:ssa ja B4:ssä. EC2:n jous-tavamman lähestymistavan takia rakenteiden tai-pumakestävyydelle asetetut vaatimukset lieventy-vät eurokoodien käyttöönoton myötä. Käytännönrakenteiden suunnittelijat pitävät tätä myönteise-nä muutoksena, sillä B4:n mukaan laskettaessajoudutaan usein yliarvioimaan rakenteelle tulevakuormitus huomioitaessa mahdolliset muutoksetrakennetta ympäröivien tilojen käyttötarkoituk-sessa. Taipumalaskelmien yhteydessä käydäänläpi viruman oikeaoppista huomioonottamista.

1Ero halkeamaleveyksien arvoissa EC2:ta (alempi) ja B4:ä(ylempi) käytettäessä 500 mm paksun laatan tapauksessa.

2Ero halkeamaleveyksien arvoissa EC2:ta (alempi) ja B4:ä(ylempi) käytettäessä 200 mm paksun laatan tapauksessa.

SERVICE LIMIT STATE ANALYSES OFCONCRETE STRUCTURES– COMPARISON AS PREPARATIONS ARE MADEFOR ADOPTION OF EUROCODES

The service limit state design of concrete structures isdiscussed in EN-1992, or Eurocode 2 (EC2). Until now, partB4 of the Finnish Building Code, approved by the Housingand Building Department of the Ministry of the Environ-ment has been applied to the service limit state design ofconcrete structures. Builders have been satisfied with thedesign guidelines of B4 on the basis of practical designexperience. For this reason, the adoption of new designstandards has raised questions, which have been studiedin a thesis titled “Comparison of service limit state analy-ses as preparations are made for adoption of Eurocodes”.The study focused on issues related to the definition ofcrack widths in concrete structures.

The calculations presented in the thesis show that verydifferent results are obtained when using equations spec-ified in EC2 and B4, respectively. In practical designprojects, it should be taken into account that the crackwidths obtained with Eurocodes are often smaller thanpreviously. This applies particularly to low structures andto cases where large-diameter reinforcing bars are usedin the structure. In other words, from the Finnish point ofview the crack width values obtained with EC2 create anexcessively optimistic idea of structural cracking. The sit-uation could be rectified by nationally defined coeffi-cients for the EC2 equations. Efforts to determine suitablevalues for these coefficients continue in other contexts.

21

BET0704 s70-71SiniluotoUUSI 27.12.2007, 13:5871

betoni 4 200772

Jukka Ala-Ojala valmistui diplomi-insinööriksiOulun yliopistosta vuonna 1988 pääaineenaan ra-kennetekniikka. Alan valinnalle on helppo löytääjuuret lapsuudenkodista: ”Isä oli Kannuksen kun-nan rakennusmestari ja velikin on rakennusalalla.Ainakin sen lapsena ja nuorena näki läheltä, ettärakentaminen on mielenkiintoista työtä.”

Alanvalinta ei silti ollut Jukalle itsestäänselvyys:”Valinta ei ole kuitenkaan missään vaiheessa ka-duttanut. Intoa on riittänyt, sillä eteen on vuosienvarrella tullut paljon kiinnostavia tehtäviä.”

Rakennetekniikan valinnassa painoivat se, ettämatikka on Jukalle ollut aina kohtuullisen helppoa.”Lisäksi olin jo silloin vakuuttunut, että suunnitteli-joille riittää alalla aina töitä suhdanteista riippu-matta. Jollei Suomessa, niin ulkomailla.” Opiskelu-aikaista kunkin alan professoreiden oman alansalobbausta Jukka muistelee hymyillen: ”Tuotanto-puolen professori piirsi ensimmäiseksi taululleMersun merkin ja kertoi että ne kaverit jotka tule-vat tuotantopuolelle, ajavat tällaisilla autoilla. Si-nänsä oikeaan osunut vertaus, että suunnittelunpalkkiot ovat olleet pitkään alakantissa”, Jukkanaurahtaa.

KIELITAITO INSINÖÖRIKOULUTUKSESSAKINPERUSASIAKSIOulun opetusta hän kiittelee siitä, että siellä teoriaja käytäntö pystyttiin yhdistämään tasapainoisestiniin että opiskelijan mielenkiinto pysyi yllä. Hänharmitteleekin edelleen Oulun yliopiston teknillisentiedekunnan rakentamistekniikan osaston lopetta-mista. ”Se oli virhe. Jo muutamassa vuodessa puu-te alkoi näkyä Oulun seudulla.”

Jukka huomauttaa, että jälkiviisaana voi nyt to-deta, että globalisoitumisen vaikutuksia ei esimer-kiksi Oulun DI-koulutusta lopetettaessa nähty. ”Senvaikutuksesta niin rakentamisessa kuin monillamuillakin aloilla on työmahdollisuuksia ympärimaailmaa, ei pelkästään kotimaassa.”

”Mielestäni insinöörikoulutuksessa, ja toki myösmuilla aloilla, kielitaidon merkitystä pitäisi koros-taa huomattavasti nykyistä enemmän. Koulutuksensuunnittelussa hyvän kielitaidon saavuttamisen pi-täisi olla perusasioita”, Jukka toteaa omiin koke-muksiinsa pohjaten.

Hänen oma DI-työuransa käynnistyi JyväskylässäInsinööritoimisto Helander & Nirkkosen palveluk-sessa. ”Sieltä siirryin parin vuoden päästä takaisinOuluun Pekka Heikkilän toimistoon.” Elettiin 1990-luvun taitetta, jolloin lama alkoi näkyä myös suun-nittelussa: ”Kova kiire oli vielä, kun suunnittelimme

HENKILÖKUVASSA – JUKKA ALA-OJALA

Ouluun Medipolis Centeriä, sen jälkeen jaettiinkinjo lomautusvaroituksia. Kun vuoden 1994 kesälläalkoi näyttää siltä, että suunnittelutyöt loppuvat ko-konaan, lähdin Saksaan.”

ENNAKKOLUULOTTOMASTISAKSAAN TÖIHINUteluun siitä, miten töitä Saksasta löytyi, Jukkakertoo käyneensä R-kioskilta ostamassa saksalai-sia lehtiä: ”Hain pariakymmentä avoinna olluttatyöpaikkaa. Muutamasta tuli vastaus ja kutsuhaastatteluun. Koska saksankielentaito oli lukiot-erässä, menin kahden viikon saksankielen inten-siivikurssille. Ensimmäisen viikon jälkeen uskal-sin lähteä työpaikkahaastatteluun, joka tärppäsi”,Jukka kuvailee ennakkoluulotonta työnhakupro-sessiaan.

Hänellä onkin omakohtaista kokemusta suosi-tella nykyopiskelijoille paitsi kielitaidon kohenta-mista, myös opiskeluvaihtoa ja harjoittelua ulko-mailla.

”Omalta kohdaltani ulkomaille lähtö oli paitsiratkaisu kotimaan työtilanteeseen vastaus pidem-piaikaiseen haaveeseen. Olin näet pitkään ajatel-lut, että ulkomaille olisi kiinnostava lähteä. Perhe-kin oli jo perustettu, vanhempi tyttö oli parivuotias,nuorempi vauva, joten opettajavaimo oli vielä äi-tiyslomalla. Oli sopiva aika lähteä”, Jukka kertoo.

SAKSAN MALLISSAPUHDASTA INSINÖÖRIOSAAMISTAPerhe asettui asumaan pohjoissaksalaiseen pik-kukaupunkiin, melkein maalle. Työprojektit olivateri puolella Saksaa. ”Laadukasta talonrakentami-sen rakennesuunnittelua”, Jukka kuvailee run-saan parin vuoden kokemuksiaan työskentelystäsaksalaisessa insinööritoimistossa.

”Saksalainen tapa tehdä töitä hämmästyttialuksi: insinöörit eivät tehneet päätöksiä ollen-kaan niin itsenäiseesti kuin Suomessa. Sellaistaoma-aloitteisuutta, johon Suomessa oli tottunut,ei työntekijältä odotettu. Rakennesuunnittelijantyö sinänsä olikin selkeästi kapea-alaisempaakuin Suomessa, puhtaasti statiikkaa ja rakenne-tekniikkaa. Saksassahan arkkitehdit tekevät mo-nia sellaisia päätöksiä, jotka Suomessa ovat insi-nöörin vastuulla.”

Toimisto, jossa Jukka työskenteli, teki suunnit-telun lisäksi myös suunnitelmien ulkopuolista tar-kastusta, ”prüfung”. Sikäläinen tapa oli istuttaakoulunpenkiltä tuleva tuore insinööri ensin pariksivuodeksi tarkastamaan muiden tekemien suunni-

telmien laskelmia, niiden osa-alueita, vanhemmankollegan ohjauksessa. Se oli hyvää oppia omallesuunnittelijantyölle. ”Itsekin olin mukana parissatarkistuskohteessa.”

TAKAISIN SUOMEENAla-Ojalan perhe oli Saksassa runsaat pari vuotta.”Siellä olisi voinut ihan hyvin jatkaakin. Opettaja-vaimolla oli kuitenkin halu palata töihin ja toisaaltaemme halunneet että lapsistamme tulisi saksalai-sia”, Jukka perustelee myöntävää vastausta Suun-nittelukorteksen Esko Järvenpään kyselyyn tullayrityksen Helsingin toimiston talopuolen vetäjäksitammikuussa 1997.

Periaatteessa samassa työpaikassa hän on edel-leen toimialajohtajana. Yritysostojen kautta työn-antajan nimi on nyt WSP Finland Oy. WSP on kan-sainvälinen, suunnittelu-, tutkimus- ja konsultointi-palveluja tarjoava yhtiö. Se toimii liikenteen, infra-struktuurin, ympäristön, arkkitehtuurin, sillanra-kennuksen, taloja teollisuusrakentamisen sekämaa- ja pohjarakentamisen aloilla. Suomessa,WSP Finland Oy:n palveluksessa on runsaat 300henkilöä kuudella eri paikkakunnalla.

WSP:n ensimmäinen ostos Suomessa oli LT-konsultit vuonna 2002. Suunnittelukorteksen yri-tyskauppa tehtiin vuonna 2004. Vuoden 2007 alus-sa yrityksistä muodostettiin WSP Finland Oy, jolloinmyös niiden aikaisemmat nimet jäivät historiaan.

MONIPUOLISTA SUUNNITTELUA”Talonrakentamista julkisista hankkeista toimisto-ja liikerakennushankkeisiin, sekä uudis- että sanee-rauspuolta”, Jukka tiivistää runsaan kymmenenvuoden hankkeet. Myös kaikki materiaalit betonistateräkseen ja puuhun ovat kohteista tuttuja.

”Ensimmäinen kohde Suomeen palattuani oliTennispalatsin saneeraus, jonka ainakin itse luokit-telen vaikeaksi hankkeeksi myös rakennesuunnitte-lun kannalta. Vaativa se olikin ja samalla erinomai-nen esimerkki rakentamisen eri osapuolinen tiiviis-tä ja hyvästä yhteistyöstä.” Osoitus onnistumisestaoli paitsi sen saama suuren yleisön hyvä vastaanot-to myös Vuoden Betonirakenne -tunnustus.

Uteluun siitä, voiko rakennesuunnittelija kyllästyä”tavanomaisiin kohteisiin”, Jukka vastaa sanomalla,että tavanomaista on kovin vaikea määritellä: ”Jokai-nen kohde on aina ainutkertainen. Jollei varsinaisiltarakenteiltaan, kuitenkin aina yksittäisenä kohteena.”

”Toki mielellään ideoin itsekin uutta ja erilaista.Totuus kuitenkin on, että rakennesuunnittelussa eisuuria innovaatioita kovin usein tehdä. Myöskään

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana diplomi-insinööri Jukka Ala-Ojala(s. 1961 Kannuksessa).

BET0704 s72-73 Ojala 27.12.2007, 13:5972

betoni 4 2007 73

kokeiluihin ei lähdetä, vaan suunnitelmien pitääperustua tietoon.”

MOTIVAATIO PIDETTÄVÄ YLLÄJukan mukaan rakennesuunnittelun henkilöstö onvarsin vakiintunutta: ”Porukat eivät juurikaan vaih-da toimistoja. Niinpä uusi henkilöstö tulee pääosinkoulun penkiltä. Ihan kiitettävästi ala nykyään kiin-nostaakin nuoria. Suurempi ongelma onkin se, ettäneljän-viiden suunnittelijavuoden kuluttua aikamoni vaihtaa tehtäviä, vaikka pysyykin rakennus-alalla.”

Miksi? ”Yksi syy voi olla palkka, jossa onkin pa-rantamisen varaa. Selvästi näkyy myös alan vaati-vuus: varsinkin nuorelle kaverille, joka haluaa tehdähommansa hyvin, tahtoo kertyä työpaineita”, Jukkavastaa.

Kolmas rakennesuunnittelun henkilöstössä yhänäkyvä asia on 90-luvun lama, joka näkyy nelikymp-pisen projektipäällikkötason henkilöstön puuttee-na: ”Silloin moni valmistunut kaveri ei edes päässytalan töihin, vaan vaihtoi tyystin alaa.”

TIETOTEKNIIKKA ON TYÖKALU– EI OSAAMISEN KORVIKEJukan työuran aikana rakennesuunnittelun suurinmullistus on ollut tietotekniikan mukaan tulo. ”Itse-kin aloitin piirustuspöydän äärellä, sitten tuli Auto-cad, ja sitten 3D-mallinnus.”

Jukka kuitenkin korostaa, että tietokoneet ovatvain työkaluja, suunnittelua sinänsä ne eivät olemuuttaneet. ”Sokea luottamus tekniikkaan on riski.Insinöörin perusosaamisen on edelleen oltava hans-kassa. Esimerkiksi mallinnus ei sinänsä parannasuunnittelun laatua, vaikka se onkin hyvä apuväline.”

Monet tilaajat ovat alkaneet jo vaatia tarjous-pyynnöissä mallinnusta. Jukka kuitenkin muistut-taa, että vauhti olisi pidettävä realistisena, sillämoni suunnittelutoimistokin on mallinnuksessa vie-lä oppimiskäyrällä. ”Ohjelmia ja työtapoja on kehi-tetty jo kiitettävästi, ensin teräspuolella ja nyt myösbetonirakentamisessa”, hän toteaa.

Hän ei toki halua leimautua mallinnuksen vastus-tajaksi: ”Ilman muuta se tulee ja saa tullakin. Myösme olemme kehityksessä tiiviisti mukana ja olem-me uutta henkilöstöä rekrytoitaessa korostaneettietotekniikan osaamista. Mutta riskitkin pitäämuistaa. Joskus tuntuu, että esimerkiksi mallinta-minen syö kapasiteettia luvattoman paljon. Osaa-van aikaa menee hukkaan, kun nappulat vievät”,hän toteaa.

ULKOPUOLISESSA TARKASTUKSESSAWORK SHOP -MENETTELY PARASRakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus onWSP Finlandissakin tuttua niin tarkastajana kuintarkastettavana. ”Vakiintuneita menettelytapojavielä haetaan, työtavat ovat yhä varsin kirjavia.Mielestäni Tapani Mäkikyrön suosittelema WorkShop -menettely on toimintatapana hyvä. Varsinkinmonimutkaisessa hankkeessa puolenkin tunninkeskustelusta saman pöydän ääressä saa paljonenemmän irti kuin pelkkiä papereita tutkien. Erityi-sesti kannattaa satsata aloituspalaveriin, jottakaikki saavat hankkeesta kunnollisen yleiskuvan”,Jukka korostaa.

Saksalaiseen tarkastusmenettelyyn viitaten häntoteaa, että yhtä perusteelliseen tarkastukseenSuomessa ei ole tarvetta eikä mahdollisuuksia-kaan. ”Tarkastavalla henkilöllä tulee mielestänimyös olla pitkä suunnittelijakokemus. Parhaimmil-laan ristiintsekkaus tuo oppia niin tarkastettavallekuin tarkastajallekin.”

Yksi WSP Finlandin ulkopuolisista tarkastuskoh-teista oli Tallinnan juuri valmistuneet kaksoistornit,jonka rakenneratkaisuista löytyy Jukan tekemä tii-vis esittely tästä Betoni -lehdestä. WSP teki myöskohteen tuulitarkastelut.

LENKILLÄ KORVIEN VÄLI NOLLAANTUUJukka kertoo, että yksikön vetovastuusta huoli-matta hänellä on tavoitteena olla tiiviisti mukanamyös käytännön suunnittelutyössä, ainakin yh-dessä projektissa kerrallaan, jotta osaaminen py-syy ajan tasalla: ”Siinä, mistä leipäni oikeastitienaan.”

Kiireisissä projekteissa päivät tahtovat venyä.Jukka kertoo kuitenkin aktiivisesti vähentäneensäiltatöitä: ”Meillä on täällä hyvä porukka, jolta löy-tyy osaamista”, hän kehaisee.

Parasta – ja tarpeellista – lepuutusta korvienväliin on Jukan mukaan lenkkeily, jota hän har-rastaa aktiivisesti, vähintään kolme kertaa vii-kossa. Hyvät lenkkeilymaastot löytyvät kotinur-kilta Kirkkonummen Kantvikista.

Toimittajan oletus siitä, että omakotitalossaasujalle talon kunnossapito on toinen harrastus,osoittautuu vääräksi. Itse rakennutettu kivitalo onnäet Jukan mukaan niin helppohoitoinen, ettei sevaadi jatkuvaa näpräämistä. ”Saimme tuttujenkautta Pohjanmaalta hyvät muurarit, jotka tekivätkunnon talon”, hän kiittelee.

Sirkka Saarinen

1Jukka Ala-Ojala korostaa, että rakentaminen on globaa-lia. Se pitäisi hänen mielestään ottaa nykyistä parem-min huomioon myös insinöörikoulutuksessa. Samoinhän kaipaa oppilaitoksilta kannustusta opiskelijavaih-toon ja ulkomaan harjoitteluun.

1

BET0704 s72-73 Ojala 27.12.2007, 13:5973

74 betoni 4 2007

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

164 s., 48 euroa

Ensimmäiset betonirakenteiden kor-jaamiseen tarkoitetut ohjeet ”BY 41Betonirakenteiden korjausohjeet 1996”laadittiin Suomen Betoniyhdistyksentyöryhmän NT-75 toimesta 1990-luvunpuolivälissä. Tuolloin korjaaminen olivasta muodostumassa osaksi raken-nusteollisuutta.

Betonirakenteiden korjaustoimintaon vilkastunut merkittävästi, minkäkautta alalle on syntynyt runsaasti uu-sia toimijoita ja osaamista sekä va-kiintuneita toimintatapoja. Tässä ti-lanteessa katsottiin tarpeelliseksipäivittää korjausohjeet vastaamaankarttunutta tietämystä ja osaamista.

Tämä uusi ohje on käytännön so-vellus eurooppalaisista SFS-EN 1504–sarjan korjausstandardeista. Se kor-vaa aikaisemman ohjeen vuodelta1996.

Julkaisussa annetaan ohjeet tyypil-listen säärasitetuissa ulkobetonira-kenteissa esiintyvien vaurioiden kor-jaamisen suunnittelua ja korjaustentoteuttamista varten. Sitä voidaankäyttää soveltaen myös muun tyyppis-ten betonirakenteiden korjaamisessa.Ohje ei sovellu sellaisenaan esim. sil-tojen ja muiden pakkassuolarasitettu-jen rakenteiden tai merkittävälle ve-denpaineelle altistuvien rakenteiden,kuten patojen korjaamiseen.

Ohje kattaa lähinnä sementtipoh-jaisilla tuotteilla tehtävät paikkauk-set, valukorjaukset ja ruiskubetonoin-nin sekä elastisten saumojen uusimi-sen ja erilaiset pintakäsittelytyöt. Ra-kenteiden injektointia ja vahvistamis-ta sekä sähkökemiallisia korjausme-netelmiä käsitellään vain pääpiirteit-täin. Ohjeessa ei käsitellä rakentei-den lisäeristys ja verhous -tyyppisiäkorjauksia.

116 s., 44 euroa

by 41BETONIRAKENTEIDENKORJAUSOHJEET2007

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

BET0704 s74-75 Annukka sivu 27.12.2007, 14:1974

betoni 4 2007 75

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2007KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Levylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 200 euroa

Betoni on maailman eniten käytettyrakennusmateriaali. Sen ylivoimai-seen asemaan vaikuttavat raaka-ai-neiden hyvä saatavuus, betonin edulli-suus, helposti hallittava valmistustek-nologia sekä betonin kestävyys ja tur-vallisuus materiaalina.Lisäksi betonimassiivisena rakenteena säästää läm-mitysenergiaa, tasaa sisälämpötilojaja vähentää jäähdytystarvetta. Beto-nin valmistus aiheuttaa hiilidioksidi-päästöjä ilmakehään, mutta osa pääs-töistä sitoutuu betonin karbonatisoitu-essa käytön aikana takaisin betoniinja betonirakennuksen pienempi ener-giankulutus vähentää rakennuskannanhiilidioksidipäästöjä. Tämä tekee be-tonista ekotehokkaan rakennusmateri-aalin. Betonirakenteen elinkaari voiolla jopa satoja vuosia. Koska kestä-vän materiaalin huoltokustannuksetovat lisäksi vähäiset, on betoni elin-kaariedullinen materiaali. Tässä jul-kaisussa kerrotaan tarkemmin, miksibetoni on ekotehokas ja elinkaariedul-linen rakennusmateriaali.

64 s., 22 euroa

BETONIRAKENTEIDENYMPÄRISTÖ-OMINAISUUDET

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS

Betonielementtien asennustöissätyöturvallisuustekijät korostuvat, kos-ka siirrettävät kappaleet ovat raskai-ta ja työ tapahtuu usein korkealla.

Ohje on tarkoitettu ensisijassaasennus- ja muun työmaahenkilöstönopastukseen ja koulutukseen.

48 s., 25 euroa

BET0704 s74-75 Annukka sivu 27.12.2007, 14:1975

76 betoni 4 2007

BETONIJULKISIVU-TYÖNJOHTAJA,PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 6

KONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

– 17.-18.01.2008 I-KURSSIJAKSO– 01.02.2008 II-KURSSIJAKSO– 03.03.2008 III-KURSSIJAKSO

+LOPPUTENTTI

Kurssi on tarkoitettu kokeneille beto-nijulkisivutyönjohtajille, jotka toimi-vat tai tulevat toimimaan InspectaSertifiointi Oy:n valvomissa tehtaissa.

Tavoitteena on varmentaa beto-nijulkisivutyönjohtajien tiedollinenpätevyys julkisivuissa käytettyjen ele-menttien valmistamiseksi. Osallistu-jalla on kurssin läpikäytyään selkeäkäsitys julkisivu 2000 -projektin val-mistustapaohjeiden mukaisista mate-riaaliteknisistä perusteista, julkisi-vuun liittyvistä määräyksistä ja laatu-ominaisuuksista sekä omaan työhönliittyvistä laadun-varmistusmenette-lyistä.

Kurssi kestää yhteensä neljä päi-vää jakautuen yhteen kahden päivän,sekä kahteen yhden päivän pituiseenluentojaksoon ja lopputenttiin. Kurs-sijaksoja edeltää itseopiskelujaksotkotitehtävien muodossa.

Luentojaksojen aikana käydäänläpi päivän aihetta koskevat määräyk-set ja ohjeet sekä niihin tai omaantyöhön liittyvä kotitehtävä. Kotitehtä-vän tarkoituksena on varmistaa osal-listujien paneutuneisuus aiheeseenliittyvään materiaaliin, jolloin luento-osuudessa voidaan edetä valikoidenolennaisimpia aihealueita.

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI,PÄTEVÖITYSKURSSI 2008

HOTELLI MATINLAHTI, ESPOO

– 22.-24.01.2008 I-KURSSIJAKSO– 11.-14.02.2008 II-KURSSIJAKSO– 12.-14.03.2008 III-KURSSIJAKSO– 16.4.2008 LOPPUTENTTI

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljetta-jille tarkoitettu peruskurssi. Osanot-tajilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta hevoivat omaksua kurssin suhteellisentiiviin opetuksen. Lisäksi edellyte-tään betonitekniikan perusasioiden jabetonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurs-sin ja loppukokeen hyväksytysti suori-tettuaan henkilöllä on Inspecta Serti-fiointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Ilmoittautumiset 11.1.2008mennessä!

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

TIETOJENPÄIVITYSKURSSIBETONILABORANTEILLE JAMYLLÄREILLEVALMISBETONITYÖNJOHTAJILLE29.-31.1.2008


Kurssi on tarkoitettu– Betonilaboranteille ja -mylläreil-

le, jotka ovat suorittaneet Be-tonilaborantti-myllärikurssin en-nen vuotta 2003

– Valmisbetonityönjohtajille, jotkaovat suorittaneet betonityönjoh-tajatentin ennen vuotta 2004, eliennen standardin SFS-EN 206-1perustuvan betoninormin by50käyttöönottoa.

Kurssi sopii hyvin myös ”RakMK B4:Betonin uudet vaatimukset” -kurssinkäyneille, sillä laajempana ja enem-män harjoituksia sisältävänä se aut-taa betonilaboranttia tai valmisbeto-nityönjohtajaa noudattamaan työs-sään RakMK B4:n vaatimuksia.

Tämän kurssin käytyään ja siitäsaadulla kurssitodistuksella betonila-borantti tai valmisbetonityönjohtajavoi osoittaa päivittäneensä FISE:n pä-tevyyteen vaadittavat tiedolliset asiatkoskien SFS-EN 206-1 sisältöä. Kopiokurssitodistuksesta liitetään mukaanpätevyyshakemukseen.



Inspecta Sertifiointi Oy:n tekninentoimikunta on vahvistanut UUDENelementtiohjeen RAK 15, johon sisäl-lytettiin erillisiä julkisivuvalmistustakoskevia lisävaatimuksia, sisältäenmm. seuraavanlaisen julkisivutyön-johtajavaatimuksen:

”JULKISIVUELEMENTTIEN VAL-MISTUKSESTA VASTAAVALLA TYÖN-JOHTAJALLA ON OLTAVA JULKISI-VUTYÖNJOHTAJAN PÄTEVYYS1.1.2009 ALKAEN”!

Ilmoittautumiset 2.1.2008 mennessä!Järjestäjät:

Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

BET0704 s76-77 Kurssit 27.12.2007, 14:2076

betoni 4 2007 77

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKA,PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 12

HOTELLI VUORANTA, HELSINKI

– 14.-15.02.2008 1. ja 2. KURSSIPÄIVÄ– 13.-14.03.2008 3. ja 4. KURSSIPÄIVÄ– 04.04.2008 LOPPUTENTIT

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteidenA-vaativuusluokan korjaussuunnitte-lijan tai a-vaativuusluokan kuntotut-kijan pätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan perus-koulutusta vastaamaan RakMKA2:ssa esitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa be-tonirakenteiden korjaamista koske-vissa pätevyyksissä ja pätevyyksienuusimisissa, lukuun ottamatta siltojakoskevia pätevyyksiä.



BETONIELEMENTTIENASENNUSTYÖN-JOHTAJA,PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 8


– 03.-05.03.2008 KURSSIPÄIVÄT– 04.04.2008 LOPPUTENTTI

Kurssi sisältää elementtiasennus-työnjohtajan pätevyyden hankkimi-seen tarvittavat tiedolliset asiat.Kurssille osallistuminen ei edellytävälttämättä pätevyyden saamiseksiedellytettyä peruskoulutusta, vaankurssi soveltuu myös elementtiasen-nustyössä päivittäin tekemisissä ole-ville ja myös vasta alalle tulleille.



Kursseille ilmoittautumiset– sähköpostitse:

[email protected]– faksilla: (09) 129 9291– postitse: Suomen Betoniyhdistys/

Pirkko Grahn,PL 11, 00131 Helsinki

Lisätiedot ja kurssiohjelmat:– Pirkko Grahn,

puhelin (09) 6962 3626,040 831 4577

– www.betoniyhdistys.fija www.betoni.com

AARKKITEHTUURI- JAYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISENMATKA SVEITSIINSYKSYLLÄ3. – 7. 9. 2008

Matkan järjestää Betonitieto Oy.Alustava ohjelma löytyy kevään

alussa www.betoni.com-sivuilta.Lisätietoja matkasta antaa

arkkitehti SAFA Maritta Koivistopuh. 040 - 900 35 77tai sähköpostilla:[email protected]

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVON-NOILLE BETONIINLIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2008Betonitieto järjestää vuoden 2008 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilai-suuksista antaa ja tilaisuuksista voisopia arkkitehti SAFA Maritta Koivis-ton kanssa, puh. 040 - 900 35 77 [email protected]

Esimerkkiohjelman sisältö:“BETONIN UUDET MAHDOLLISUUDET– PINNOISSA JA RAKENTAMISESSA”

Arkkitehtibetonin uusi aikaSuunnittelutehtävät ja valintaanvaikuttavat tekijätBetonipinta ja -värivaihtoehdotUudet betonipinnatPaikallavaletut pinnatIT-betonin käyttöKuitubetoniPintojen suojaus ja ikääntyminenUudet betonijulkisivurakenteetSaumaratkaisutLaatuluokat ja suunnitteluohjeetBetonipinnan virheet ja riskit sekä niidenvälttäminenHinnan muodostuminenBetoni ympäristön rakentamisessaBetonin elinkaari, käyttöikä, säilyvyysIkääntyminen ja korjaaminenBetonin ympäristöominaisuudet

BET0704 s76-77 Kurssit 27.12.2007, 14:2077

78 betoni 4 2007

VUODEN 2007BETONIRAKENTEENJULKISTAMISTILAISUUSJA SEMINAARI –“BETONIN UUDET HAASTEET”7.2.2008, 12.00 – 20.00DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden Betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet:Suomen ArkkitehtiliittoSuomen BetoniyhdistysRakennusinsinöörit ja-arkkitehditSuomen RakennusinsinöörienLiittoRT BetoniteollisuusLehdistön edustaja

Julkistamistilaisuus:Perinteinen julkistamis- ja cocktail-ti-laisuus pidetään 7. helmikuuta 2008Dipolissa, Espoossa. Tilaisuuden vie-railevana arkkitehtiluennoitsijana onarkkitehti Quintus Miller / Miller &Maranta Architects Sveitsistä.

Lisätietoja: www.betoni.comSeminaarin ohjelma jailmoittautuminen: www.betoni.comTilaisuuden järjestää Betonitieto Oy.Päivä on maksuton.Tervetuloa!

07

ILMOITTAUTUMISET(ELLEI TOISIN MAINITA):

Suomen Betonitieto OyPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected] [email protected]

SBK-säätiö myöntää vuonna 2008Einar Kahelinin rahaston stipendejäbetonirakentamiseen liittyviin teknil-lisen korkeakoulujen diplomi-, lisen-siaatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukea ai-empaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toi-mintaa. Tämä tarkoittaa mm. lisämah-dollisuuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdollisuuk-sia ja hakemaan säätiön stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360.

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettuaan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaan hetihoitokunnan kokouksen jälkeen. apu-rahat ovat tarvittaessa välittömästinostettavissa. Hakemuksia käsitteleeBetoniyhdistyksen hallituksen asetta-ma hoitokunta: puheenjohtajana prof.Ralf Lindberg, jäseninä prof. VesaPenttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sih-teeri Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDIT BETONI-RAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

by“BETONIN UUDET HAASTEET”–SEMINAARI JAVUODEN BETONIRAKENNE 2007JULKISTAMINEN7.2.2008, 12.00 - 20.00

Ohjelma12.00 – 12.15Avaus

12.15 – 12.45Energiataloudellinen rakentaminen– matalaenergiatalot

12.45 – 13.15Kivirakenteilla saadaan ääneneristävyyttä– käytännön suunnitteluratkaisuja

13.15 – 13.45Rakennusten ilmanpitävyys– uudet suunnitteluohjeet apuvälineenä

13.45 – 14.15Betonijulkisivuilla tehdään nyt uutta arkki-tehtonista ilmettä

14.15 – 14.45Kahvitauko

14.45 – 15.15Betoni-ilmiöitä arkkitehtuurissa

15.15 – 15.45Ympäristörakentamisen ja -suunnittelunuudet haasteet

15.45 – 16.15Betoni kaupunkisuunnittelussa

Vuoden 2007 Betonirakenteenjulkistaminen16.30Avaus – kilpailun tuomariston puheenjohtaja

16.40 – 17.15Vuoden 2007 Betonirakenne,julkistaminen

17.15 – 17.45Voittaneen kohteen esittely

17.45 – 18.45“Recent works” – Architect Quintus Miller,Miller & Maranta AG, Switzerland

18.45 – 20.00Buffet + aulabaari

BET0704 s78-79 Uutiset 27.12.2007, 14:2678

betoni 4 2007 79

PÄÄKAUPUNKI-SEUDULLAKIVITALOJA PUOLETRAKENNUS-KUUTIOISSAMITATENTilastokeskuksen rakennuslupatilas-ton mukaan puolet pääkaupunkiseu-dun uusista pientaloista on nyt kivira-kenteisia rakennuskuutioissa mitaten.Ensimmäisen puolen vuoden aikanarakennuslupia on myönnetty betonita-loille 257 130 ja tiilitaloille 23 056 ra-kennuskuutiometriä eli yhteensä 280286 rakennuskuutiometriä. Puutaloillesen sijaan rakennuslupia on myönnet-ty 273 604 rakennuskuutiometriä.

Betonista ja tiilestä rakennettujenpientalojen rakennuslupien osuus kas-voi alkuvuonna voimakkaasti ja ohittipuutalojen rakennuslupamäärän. Kivi-rakenteisten pientalojen osuus oli jo 48prosenttia rakennuskuutioissa mitaten,kun vuonna 2006 osuus oli 41 prosent-tia ja 34 prosenttia vuonna 2005.

Kivirakenteisten pientalojen osuu-den kasvun johtuu talojen hyvistäominaisuuksista. – Kivitalon arvostusja jälleenmyyntiarvo säilyvät. Kivitaloon muunneltavissa, joten se on help-po sovittaa erilaisille tonteille, muis-tuttaa Betonikeskus ry:n toimitusjoh-taja Olli Hämäläinen.

Yksi syy kivitalon kasvavaan suosi-oon on myös sen energiataloudellisuus.Talon käytön aikana suurimmat hiilidi-oksidipäästöt syntyvät lämmityksestäja jäähdytyksestä. Kivitalo on massiivi-nen ja tiivis. Näiden ominaisuuksienansiosta talon omistaja säästää tulevialämmityskulujaan runsaat 15 prosent-tia. Kivitalon rakennuttaja säästäämyös huoltokustannuksissa, sillä kivi-talon runko on lähes huoltovapaa.

Kivirakentamiselle tilaustamaakunnissaKivirakentaminen on pääkaupunki-seudulla muuta maata edellä. Tämänvuoden alkupuoliskolla kivirakenteis-

ten pientalojen osuus Suomessa oli17 prosenttia.

– Pääkaupunkiseudun ulkopuolellakivitalojen osuus on pysynyt 11-12prosentissa ja hakee yhä kasvuaan. –Syynä tähän on osin valmiiden talopa-kettien suuri markkinaosuus kaupun-kien ulkopuolella, ja osin syynä voiolla työntekijöiden puute. Kivirakenta-minen lisääntyisi myös maakunnissa,jos rakennuttajien käytettävissä olisikivirakentamisen osaajia. Maakunnis-sa on tilausta kivirakentamiselle, li-sää Hämäläinen.

Lisätietoja:Olli Hämäläinen, gsm 050 1513,[email protected]

BETONIJULKISIVUT- JULKAISU 2007

TALONRAKENNUKSENROUTASUOJAUS-OHJEET

Routasuojauksen perusteoksesta onilmestynyt uudistettu painos. Raken-nuksen maapohjan routimisesta ai-heutuvat vauriot voidaan välttää jokoulottamalla perustukset roudatto-maan syvyyteen tai suojaamalla neroutaa vastaan. Talonrakennuksenroutasuojausohjeissa opastetaan rou-dattoman syvyyden määrittämisessäja esitellään menetelmiä sekä pysy-vän että työnaikaisen routasuojauk-sen mitoittamiseksi ja rakentamisek-si. Ohjeet soveltuvat lämmitettävienja kylmien rakennusten ja rakenteidensamoin kuin piha-alueiden routasuo-jauksen määrittämiseen.

Ohjeissa esitetään routasuojauk-sen mitoituksessa tarvittavat lähtö-tiedot ja niiden määrittäminen. Pohja-tutkimustietojen avulla määritetäänmaalajin routivuuteen perustuva rou-tasuojaustarve.

Talonrakennuksen routasuojausoh-jeet soveltuu hyvin käsikirjaksi suun-nittelijoille ja rakentajille sekä oppi-kirjaksi alan oppilaitoksille. Julkai-sussa on otettu huomioon Suomen ra-kentamismääräyskokoelman läm-möneristysmääräykset.

Talonrakennuksen routasuojausoh-jeet 2, uudistettu painos, VTTKustantaja: Rakennustieto OyISBN: 978-951-682-851-396 s., 34 euroa

Kirjoja voi ostaa kustantajan verk-kokaupasta www.rakennustieto.fi jaRakennustiedon kirjakaupoista.

TIIVISTÄ TIETOAJULKISTENRAKENNUS-HANKINTOJENKILPAILUTTAMISESTA

Uusi laki julkisista hankinnoista tulivoimaan vuoden 2007 kesäkuussa.Rakennusteollisuuden Kustannus RTKOy julkaisemasta oppaasta selviää,mitä uusi laki säätää julkisista raken-nushankinnoista: miten tarjouksiapyydetään ja tehdään ja miten ura-koitsija valitaan. Runsaat käytännönesimerkit oikeustapauksista selventä-vät lain säännöksiä.

Opas sisältää perustietoa sekähankintojen tilaajille että tarjoajille(mm. Tarjoajan tarkistuslistan). Seauttaa tekemään tarjouspyynnöt jatarjoukset lain säännösten mukaan,jolloin tarjouspyyntökierros meneekerralla oikein eikä tarjoajakaan kom-pastu muotoseikkoihin.

Oppaan kirjoittaja, asianajaja MikaPohjonen toimii Specialist PartnerinaAsianajotoimisto Hannes SnellmanOy:ssä Helsingissä. Hänellä on 10vuoden käytännön kokemus julkisistahankinnoista ja joista hän on kirjoitta-nut lukuisia julkaisuja.

Julkisten rakennushankintojen kil-pailuttamisopas, Mika PohjonenKustantaja: RakennusteollisuudenKustannus RTK OyISBN: 978-952-5472-79-048 s., 14,85 euroa

Kirjaa voi tilata: www.rtk.fi

Betoni on plastinen, valettava materi-aali, jossa osa-aineet muodostavatsäädeltävän ja muunneltavan koko-naisuuden. Betoni on käyttäjälleenhaastava, mutta runsaasti vaihtoehto-ja tarjoava materiaali. Sen kieli on sa-manaikaisesti karhea ja lyyrinen.

Uudessa Betonijulkisivut 2007 -julkaisussa esitellään 2000 -luvunsuomalaista betonijulkisivuarkkiteh-tuuria toteutettujen rakennuskohtei-den kautta. Taitava ja luova julkisi-vusuunnittelu yhdistää betonin es-teettiset mahdollisuudet ja teknisenkestävyyden.

Julkaisussa esitellään myös beto-nijulkisivun rakenne- ja pintavaihto-ehdot sekä tietoa huollosta, kustan-nuksista ja korjaamisesta.

Kirjan julkaisijana on Betonikeskusry ja kustantajana Suomen BetonitietoOy. Lisätietoja kustannustoimittajaAnnukka Siimekseltä:puh. (09) 6962 3623 [email protected] taiwww.betoni.com -sivuilta.

J U L K I S I V U T

BET0704 s78-79 Uutiset 27.12.2007, 14:2779

80 betoni 4 2007

Betset Oy on tuonut markkinoille uu-den MaxTT -laattatuotteen. TT-laatatovat kaksiripaisia, esijännitettyjälaattoja, joita käytetään teollisuus- javarastorakennusten väli- ja yläpohjis-sa. HTT-laatat ovat yläpohjalaattoja,joiden yläpinnassa on kallistus 1:20.Suurimmat jännevälit TT-laatoillaovat 25 metriä ja HTT-laatoilla 30metriä. Laattojen leveys on 3 metriä jakorkeudet 300 … 1300 millimetriin.Muotit ovat teräsmuotteja, joidenpalkkiosan leveyttä ja korkeutta voi-daan säätää. MaxTT nopeuttaa asen-nusta.

Lisätietoja:www.betset.fi

UUSI TERA JOINTLIIKUNTASAUMAMARKKINOILLE

Peikko Group on tuonut markkinoilleuuden Euroopassa kehitetyn korkea-laatuisen liikuntasaumaraudoitteen.

TERA Joint liikuntasauma on tar-koitettu erityisesti teollisuuslattioille,joilla saumoilta vaaditaan erittäintarkkoja suoruustoleransseja ja huol-tovapautta. Nämä ominaisuudet uu-dessa tuotteessa on saavutettu muunmuassa käyttämällä perinteisistä ra-kennusmateriaaleista poikkeavia ma-teriaaleja, kuten kylmämuokattua lat-taterästä. Kuormia siirtävänä osanaraudoitteessä käytetään laajan testi-ohjelman läpikäyneitä pyöreitä levy-vaarnoja, joita on saatavana eri vah-vuuksilla.

Tuotteita valmistetaan käsittele-mättöminä, sinkittyinä sekä ruostu-mattomina laattapaksuuksille 100 -300 mm. Tuoteryhmään kuuluvat sau-mojen lisäksi X- ja T-risteyskappaleet,joilla saavutetaan laadukas lopputu-los liitoskohdissa.Lisätietoja:Peikko Finland Oypuh. 03 - 844 511www.peikko.fi

ELPO-HORMEILLALISÄNELIÖITÄ JAHILJAISUUTTA

Elpotek Oy valmistaa talotekniikka-elementtejä, joita käytetään asuinta-lojen LVIS-putkistoasennuksissa.

Elpo-elementin perusidea on kootakerrostalon nousuputkisto yhteen nip-puun ja asentaa koko betonirunkoonvalettu paketti kerroksittain kerrallapaikoilleen. Alkuperäisen ajatuksenmukaan kohdekohtaisesti suunnitel-luissa elementeissä on kaikki tarpeel-linen: vesijohdot, viemärit, iv-kanavat,lämpöjohdot sekä putkitukset sähkö-ja tietoliikennekaapeleille, asennus-valmiina haaroituksineen.

Putkistot ja kanavat mahtuvat pie-nempään tilaan kuin paikalla raken-nettaessa. Näin säästyy arvokkaitaneliöitä asumiskäyttöön. Betonirun-koiset elpo-elementit myös paranta-vat asumismukavuutta, sillä ne vai-mentavat tehokkaasti vesi- ja viemäri-putkistojen melua.

Koska kerroksen korkuiset elpo-hor-mielementit asennetaan paikoilleentalon rungon rakentamisen yhteydes-sä, kokonaisrakentamisaika nopeutuuhuomattavasti.

Elpotek Oy on perustettu vuonna1984. Se siirtyi vuoden 2006 alussaosaksi Lohja Rudus -konsernia. LohjaRudus on Kestävä Kivitalo Paikallara-kentaen -projektin myötä ollut kehittä-mässä paikallarakentamisen teknii-koita. Elpo-hormi soveltuu hyvin pai-kallavalettuun runkojärjestelmäänsekä ontelolaattarakenteisiin. Viimevuosina uudiskerrostalojen talotek-niikkanousuista suuri osa on raken-nettu elpo-elementein.

Elpotekin tuotantolaitos sai 30 pro-sentin lisäyksen, kun sen tehdaslaa-jennus Kotkassa vihittiin käyttöön lo-kakuussa 2007. Elpotekin palveluk-sessa on nyt 78 henkilöä. Tuotantolai-tos on laajennuksen jälkeen kooltaan5 600 neliötä.

Lisätietoja: Elpotek Oy, toimitusjoht.Kimmo Leimola, puh. 020 4477 420,[email protected]

TIMOL- UUSI BETONIALANYRITYS

TimoL Oy on nuori yritys, jonka toimin-ta perustuu kuitenkin monikymmen-vuotisen kansainvälisen kaupan tuo-maan kokemukseen. Yrityksen toimi-alana ovat raaka-aineiden ja tarvik-keiden sekä uusien ja käytettyjen ko-neiden tuonti ja vienti sekä viennin jatuonnin konsultointi.

Betoni- ja betonituoteteollisuudel-le TimoL tarjoaa mm. jänneteräkset jateräskuidut Unkarista; raudoittamonkoneet ja laitteet Kreikasta, muut alanteollisuuden tarvitsemat uudet ja käy-tetyt koneet, laitteet ja tarvikkeet tun-netuilta toimittajilta.

Yrityksen unkarilainen päämies D &D on erikoistunut esijännitetyissä be-tonirakenteissa ja -elementeissä käy-tettävien jännepunosten sekä sellais-ten teräskuitujen valmistukseen, joitakäytetään erityisen suurta lujuutta jasitkeyttä vaativissa betonirakenteissa.Näitä ovat esimerkiksi betonilattiat taivaikkapa tunnelien vuorausbetonit.

TimoL:n kreikkalainen yhteistyö-kumppani Eurobend taas valmistaatäysautomaattisia, elektronisesti oh-jattuja koneita, joita käytetään beto-niteräksen sekä tanko- että kieppite-räksen kuin myös betoniverkkojen oi-kaisuun, katkaisuun, taivutukseen jahitsaukseen. Yrityksen toimialaankuuluu myös poikkileikkaukseltaanpyöreiden ja kartionmuotoisten spi-raali- ja 2D sekä 3D tartuntojen, ha-kasten, yms. raudoitteiden valmistus.

Latvialaisen yhteistyökumppaninUPB Holdingin tytäryhtiöistä AILEGroup valmistaa alumiini-ikkunoita ja-ovia sekä muita rakennuksen alumii-nirakenteita, RK Metals teräksisiäkatto- ja seinärakenteita sekä kaitei-ta, tasoja yms. piirustusten mukaantehtäviä teräsrakenteita ja Stein Liftmoderneja henkilö- ja tavarahissejä.

Lisätietoja:TimoL Oy, toimitusjohtaja Timo Lääperigsm +358 50 432 8932

TUOTEUUTUUSBETSET OY:LTÄ

BET0704 s80-81Tueteuutiset 27.12.2007, 14:3280

betoni 4 2007 81

UUSI ISONOSTOLENKINVARAUSMARKKINOILLE

Okarplast Oy on tuonut markkinoilleuuden, aiempaa suuremman kiinteännostolenkinvarauksen mallimerkin-nällä KNV3 140/420/35. Uusi nosto-lenkin varaus on helposti asennetta-vissa ja se on suunniteltu erityisestiisoille nostolenkeille ja punoksille.Varaus jättää nostolenkeille 35 mmsyvän ja 140 x 420 mm kokoisen upo-tuksen betonipintaan.

Nostolenkkien varauksista on myöslaadittu suunnittelua helpottavat CAD-blokit, jotka ovat veloituksetta saata-vissa muun muassa elementtejä suun-nittelevien suunnittelutoimistojenkäyttöön osoitteestawww.okarplast.fi [email protected].

Lisätietoja tuotteesta:Okarplast [email protected]

SOKLEX OYKÄYNNISTI EPS -ERISTELEVYLINJAN

Soklex Oy:n kehittämä EPS -lämpö-pohja on rakenneratkaisu, joka koos-tuu rakennuksen sisäpuolisesta EPS -lattiaeristyksestä, ulkopuolisestavaakasuuntaisesta EPS -routaeristyk-sestä sekä valmiiksi raudoitetuistaEPS -perustusvalumuoteista, joidenavulla valetaan talon perustukset, an-tura ja sokkeli samanaikaisesti. Ala-pohjan ja sokkelin lämmöneristyksetyhdessä sokkelin ulkopuolisen routa-eristyksen kanssa muodostavat routi-misriskin kannalta turvallisen eristys-kokonaisuuden.

Syyskuussa avattu Soklex -eristele-vylinja mahdollisti EPS -lämpöpohjankaikkien rakennekomponenttien val-mistuksen Saarijärvellä. EPS -perus-tusmuotteja Soklex Oy on valmistanutjo vuodesta 1989 lähtien.

EPS -lattiaeristeitä käytetään sekämaanvaraisten että tuulettuvien ala-pohjien eristämiseen. Eristelevyjä oneri lattiakuormituksille sopivina pu-ristuslujuuksina. Sokkelin ulkopuoli-silla, vaakasuuntaisilla EPS -routa-eristeillä estetään tehokkaasti rou-dan eteneminen perustusrakenteidenalle. Ne kestävät raskasta kuormitus-ta ja säilyttävät ominaisuutensa pit-kään. Routaeristeet on kehitetty vaa-tiviin sääolosuhteisiin, lämmöneris-tyskyky säilyy hyvänä myös vaikeissakosteusolosuhteissa.

EPS -perustusmuotti on valmiiksiraudoitettu ja lämpöeristetty perus-tusten valumuotti, jonka avulla vale-taan antura ja sokkeli samanaikaises-ti. Hyvän lopputuloksen takaa var-masti paikallaan pysyvä sokkelihal-kaisu. Neljän metrin pituisten muot-tien vakiokorkeudet ovat 600, 800,1000, 1200 mm. Hyvän lämmöneris-tyksen takia valutyöt voidaan tehdämyös talvella. Myös betonin menekkion EPS -valmismuotin rakenteestajohtuen pienempi vanhoihin menetel-miin verrattuna. Perustusmuotteja

voidaan joustavasti muunnella tilaa-jan rakennesuunnittelijan antamanmitoituksen mukaisesti.

Lisätietoja:www.soklex.fi

RUDUS YHTEISEKSINIMEKSI 1.1.2008

Lohja Rudus Oy Ab ja sen tytäryhtiöt(Elpotek Oy:tä lukuun ottamatta) siir-tyvät käyttämään yhteistä Rudus -ni-meä Suomessa ja Baltiassa 1.1.2008alkaen. Samassa yhteydessä Rudusuusii tunnuksensa ja yritysilmeensä.Muihin käytännön asioihin uusi yri-tysnimi ei suoraan vaikuta.

Lohja Rudus on jatkuvasti moni-puolistunut ja kansainvälistynyt kivi-pohjaisten rakennusmateriaalien toi-mittaja. Yritys markkinoi tuotteitaansekä rakentamisen ammattilaisilleettä suoraan kuluttajille.

Rudus Oy on näkyvästi mukanasiellä missä rakennetaan: taloja, tei-tä, siltoja, pihoja. Toiminnan ytimenmuodostavat valmisbetoni, betoni-tuotteet, Rudus Kivitalot, erilaiset ki-viainekset, murskausurakointi, asfal-tointi ja kierrätys.

Suomen lisäksi Rudus tunnetaanmyös Baltian ja Venäjällä Pietarintyömailla. Se palvelee asiakkaitaan1300 ammattilaisen voimin, ja yrityk-sen liikevaihto vuonna 2007 tulleeolemaan noin 420 miljoonaa euroa.Rudus kuuluu maailmanlaajuiseenCRH-rakennuskonserniin. Eestissä jaLatviassa yritys toimii nimellä Rudusja Pietarissa nimellä Betomix.

Rudus on latinaa ja merkitsee pien-tä soraraetta.

Nimenmuutoksen yhteydessä myösosa tytäryhtiöiden virallisista nimistäuusitaan: uusi nimi 1.1.2008 alkaen(suluissa vanha nimi):Rudus Oy (Lohja Rudus Oy Ab),Rudus Asfaltti Oy,Rudus Murskaus Oy,Rudus Betonituote Oy (Abetoni Oy),Elpotek Oy,Rudus East Oy (Oy Rudus Ab),Rudus AS (Rudus Eesti),Rudus SIA (Rudus Latvija),ZAO Betomix LO (ZAO Betomix LO).

Ruduksen toimialojen nimet säily-vät ennallaan.

RUDUS-NIMEN SYNTY JAPIENI SANKARITARINA

Elettiin vuotta 1931. Maailmanlaajui-nen pulakausi koetteli Suomea. Tämänäkyi myös rakentamisen ja rakennus-materiaalien laatuongelmina. Helsin-gin Töölössä yksi kerrostalo oli jopasortunut huonon kiviaineksen takia.

Diplomi-insinööri Tor Blomqvisttyöskenteli tuohon aikaan Helsinginkaupungin rakennustarkastuksessa.Tarkka, tunnollinen nuorimies huoma-si ongelman ja sen syyn: rakennushie-kan huonon laadun. Lukemattomat lä-hiympäristön jaalakipparit rahtasivathiekkaa kaupungin työmaille laadustapiittaamatta.

Asiaan suivaantuneena Blomqvistpäätti toimia. Hän oli jo aiemminvuokrannut omiin nimiinsä hiekka-esiintymiä Helsingin ympäristöstä jajärjestellyt kuljetuksia kaupungin si-sällä. Tähän kokemukseensa tukeu-tuen Blomqvist perusti Oy Rudus Ab:n,jonka tärkein hiekkaesiintymä sijaitsiHakkilassa, vanhan Porvoontien var-ressa.

Lopulta pulakausi hellitti, ja raken-taminenkin lähti vauhtiin. Hyvälaatui-sen kiviaineksen kysyntä kasvoi, jaBlomqvistin firma alkoi menestyä. Sil-loinen Lohjan Kalkkitehdas kiinnostuiyrityksestä ja osti enemmistön Ruduk-sesta vuonna 1939. Menestys jatkuuedelleen.

BET0704 s80-81Tueteuutiset 27.12.2007, 14:3281

82 betoni 4 2007

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO4 2007

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA- JATUOTETIETOAwww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

AEL Oy 4

Betonialan OhuthiekeskusFCM Oy 6

Betonimestarit Oy 3

Betoni-lehti 2

Betset Oy 2. kansi

Contesta Oy 3

Finnmap Consulting Oy 2

Finnsementti Oy 4. kansi

Halfen-Deha Ab 3. kansi

Kiinteistöalan 2koulutuskeskus

Lakan Betoni Oy 6

Pultek Ky 4

Renope Oy 5

Seler Clean Oy 2

SF-Laasti Oy 5

Soklex Oy 4

Suomen Betonitieto Oy 6

Tammet Oy 3

Tecwill Oy 5

Torbo Service Finland 4

WSP Finland Oy Tutkimus 5

BET0704 s82 Loppusivu 27.12.2007, 14:3382

betoni 4 2007

Documents