betoni 4 2010

betoni 1 20102

4 201080 vuotta

BET1004_Kansi 22.12.2010, 12:212

4 2010 1

4 2010SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 80. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 16 100 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]äBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssa Print

Kansi – CoverAistipaviljonki betonityö 2010. Aalto yliopistonarkkitehtuurin laitos. Kristian Karell, Antti Nurmio,Ilari Männistö, Sami Kaleva.Kuva: Anne Kinnunen. 2010.

80 vuottaPÄÄKIRJOITUS – PrefaceBETONILLA JA BETONI -LEHDELLÄ ON EDESSÄ ENERGIATEHOKKAITA VUOSIA 7Maritta Koivisto – Concrete and Concrete Magazine look forward to energy-efficient years

ROLEX LEARNING CENTRE – UUDEN AJAN KIRJASTOTILA 8Tarja Nurmi – Rolex Learning Centre – a modern-era library

BETONI UUDESSA VALOSSA 15– VALOKUITU TEKEE BETONIN LÄPINÄKYVÄKSIRisto Pesonen – Fiber optics make concrete transparent

AISTIPAVILJONKI – ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2010 18AALTO-YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLAPäivi Väisänen, Anu Puustinen – Concrete exercise of first-year students in 2010

EUROOPAN BETONIYHDISTYSTEN LIITOı BETONIKILPAILU ON RATKAISTU 22Arvi Ilonen

VALKOISENLÄHTEENTIE YHDISTÄÄ PÄÄRADAN ITÄ- JA LÄNSIPUOLEN TIKKURILASSA 24Ulla-Kirsti Junttila, Niina Meronen – Valkoisenlähteentie Road connects east and west sides ofmain railway line

SUOJELLUN VOIMATALON SISÄPIHALLE UUDET BETONIELEMENTTIJULKISIVUT 28Sirkka Saarinen – Power House provided with new precast concrete facades in internal courtyard

IITIN KIRKON KATTO UUSITTIIN BETONIPAANUILLA 32Arto Suikka – Concrete shingle roofing of Iitti Church

BETONI ON NANORAKENNE 36Anna Kronlöf, Tapio Vehmas, lya Anoshkin – Concrete is a nanostructured material

BETONI ON HIILIDIOKSIDINIELU 42Jorma Virtanen – Concrete acts as a carbon dioxide sink

ONKO SUOMESSA ONGELMAA NIMELTÄ ALKALI-KIVIAINESREAKTIO? 46Hannu Pyy, Erika Holt – Does es Finland have an alkali-aggregatereaction problem?

TOTTA VAI TARUA? – KOLUMNI 49Jussi Mattila

ALUSTABETONIN KOSTEUSPITOISUUDEN VAIKUTUS PINNOITTEEN TARTUNTAAN 50Jarmo Saarinen – Effect of moisture content of concrete substrate on coating bond

BETONI-TERÄS -LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN 56Mikko Peltomaa – Design of concrete-steel composite structures according to Eurocodes

HENKILÖKUVASSA – ANU PUUSTINEN JA VILLE HARA 60Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 62

BETONI -LEHTIEN SISÄLLÖT 2010 64

Role

x Le

a rn i

n g C

e ntre

Voim

a ta l

o

Iitin

kirk

ko

BET1004_Sisalto 22.12.2010, 15:121

2 4 2010

LATTIAHÖYRYNSULKUARDEX EP 2000

LATTIATASOITUSARDEX K 14

PÄÄLLYSTELIIMAARDEX PREMIUM U 2200

SEINÄ- JA KARMITIIVISTYKSETTIIVISTYSARDEX 8+9

TASOITUSARDEX F 5

JÄRJESTELMÄRATKAISUM1-LUOKITELLUILLA

TUOTTEILLASISÄILMAKORJAUKSIIN

ARDEX OYpuh. 09-6869 140

www.ardex.fi

Ilmoittaudu kotisivujen kautta tai soita!

MAKSUTTOMAT SISÄILMAKOULUTUKSET 12.1. Espoo 20.1. Pori 27.1. T:re 27.1. J:kylä 1.2. R:niemi 4.2. Oulu 10.2. Kouvola

10.2. Turku 16.2. Espoo 17.2. Kuopio 23.2. Iisalmi 24.2. Vaasa 3.3. Karjaa 9.3. Espoo

10.3. Rauma 16.3. Varkaus 17.3. Mikkeli 17.3. Kotka 23.3. Espoo 23.3. S:joki 24.3. Lahti

31.3. Kajaani 7.4. Oulu 13.4. Espoo 20.4. L:ranta 27.4. T:re 28.4. Turku 11.4. Espoo

ALUSTAN KOSTEUDEN, RADONIN JA MUIDEN HAITTA-

AINEIDEN HALLINTAAN

Räätälöimme palvelumme aina asiakkaan tarpeiden mukaisesti – olipa kyse sitten uudesta, kiiltävästä design-betonilattiasta tai saneerattavasta sirote-, epoksi- tai betonilat-tiasta. Kulunut, pölyävä lattia kannattaa kunnostaa ajoissa, muuten lattia on vaaraksi koneille, laitteille ja ihmisten terveydelle.

Mitä aikaisemmin työ suoritetaan sitä edullisemmaksi saneeraus tulee. Kunnos-tamme lattiasi nopeasti, vaivattomasti ja niin, että työ ei häiritse tilan normaalia käyttöä.

Anna meille lattiahaasteesi niin tarjoamme sinulle ratkaisun.

BET1004_02-6 Ilmoitukset 22.12.2010, 16:342

4 2010 30

•Betonitekniset asiantuntijapalvelut

•Betonin ja sen osamateriaaliensekä betonituotteiden testaus-,tutkimus- ja tuotekehityspalvelut

•Betonirakenteiden kuntotutkimuksetja korjaustyön laadunvarmistuspalvelut

Contesta Oy

Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426Skräbbölentie 16, 21600 ParainenPuh. 020 7430 620, fax 020 7430 621

www.contesta.fi

Betonitekniikanosaamista pintaa syvemmältä

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa

83450 Vaiviop.(013) 648 101, 0400 272790

f.(013) 648 [email protected]

www.pultek.com

Autonrenkaan uusi elämä

Betonisekoittajan lapa

Kuorma-auton teräskudosrenkaista valmistettu edullinen PULTEK-kumilapa

on kestävä, meluton ja pidentää huomattavasti kulutuslevyjen kestoikää.

Asennusvalmis PULTEK-lapa sopii kaikkiin markkinoilla oleviin sekoittimiin.

Autonrenkaidenuusiokäyttöä joyli 20 vuodenkokemuksella!

www.finnmapcons.fi

Finnmap Consulting Oy, PL 88, Ratamestarinkatu 7a, 00521 Helsinki, puh. 0207 393 300, fax 0207 393 396

Johtavaa rakenneteknistä suunnittelua ja konsultointia

yrityksemme ympärille on rakentunut vahva ja monipuolinen konserni, FMC Group tarjoamme paikallista palvelua eri puolille Suomea niin uudis- kuin korjausrakentamisessa

BET1004_02-6 Ilmoitukset 22.12.2010, 16:343

4 20104

Malmin asematie 6, 00700 Helsinki, puhelin 3509 290, faksi (09) 3511 380, www.kiinko.fi

KIINKON RAKENNUTTAMISEN JA SUUNNITTELUNTUOTEPERHEEN TARJONTAA VUONNA 2011

Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätietoja:Pirjo Honkaniemipuh. (09) 3509 2956 / 0500 703 [email protected] / www.kiinko.fi

Yhteistyössä RAKLI ja KIINKO

Seminaarit:Rakennuttajapäivät 2011, 20.–21.1.2011Mitä rakennuttajan tulee tietää kiinteistö-liiketoiminnasta? 3.–4.2.2011Projektinjohtototeutusmuodot 8.2.2011Senioriasuminen ja palvelut 2011,11.2.2011Tilaajan vastuut ja työturvallisuus korjaus-hankkeessa 21.3.2011 ja 15.9.2011Tilaajan vastuut ja työturvallisuus infra-hankkeessa 22.3.2011 ja 27.9.2011Rakennusten ympäristöluokitukset jarakennuttaminen 24.3.2011Julkiset hankinnat rakennuttamisessa12.–13.4.2011

Tutustu koulutusten sisältöihin ja aikatauluihin osoitteesta:www.kiinko.fi > rakennuttaminen ja suunnittelu

Syksyllä 2011alkavat koulutusohjelmat:

Asiakaslähtöinen rakennuttaminen(RAP) 2011–2012Infra-Rakennuttaja (RAP) 2011–2012Asiakaslähtöinen korjausrakennuttaminen (RAP) 2011–2012Infran kunnossapidon johtaminen (KUP) 2011–2012Asiakaslähtöinen pääsuunnittelija (PS) 2011–2012Rakennuttamisen johtaminen (RAPS) 2011–2012Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (RAPS) 2011–2012Kiinteistökehittämisen ja korjausrakennuttamisen johtaminen(RAPS) 2011–2012Tulevaisuuden johtaja (TUJO) 2011–2012Rakennuttamisen ja sopimustekniikan perusteet (RAPE)2011–2012

Paras tapa rakentaa

BOLITOP-lattiapinnoitteet rakentamiseen

Värit ja kuviot - oma yksilöllinen design. Saumaton, kestävä, helppohoitoinen.

Lemminkäinen Rakennustuotteet OyOmni-ympäristötuotteetPuusepäntie 1104360 TuusulaPuh. 02071 50500www.omni-sica.fi

BET1004_02-6 Ilmoitukset 22.12.2010, 16:344

4 2010 5

BET1004_02-6 Ilmoitukset 22.12.2010, 16:345

4 201066

Kotimaiset Tikkurila Finngard -tuotteet on kehitetty kiviaines-

pinnoille pohjoismaisiin olosuhteisiin, ammattilaisten käyttöön.

Finngard-menetelmien avulla löydät helposti ja nopeasti oikean

käsittely-yhdistelmän kivipinnoille. Ota yhteys alueesi edustajaan

tai tutustu tarkemmin:

www.tikkurila.fi /fi nngard

Kestävien kivipintojen puolesta

UNITED BY OURDIFFERENCE

Laadunvarmistuskokeet

Betonitutkimuksetohut- ja pintahie vetolujuus kloridimääritykset

Haitta-ainetutkimuksetPAH, PCB, Pb asbestianalyysit

Mikrobitutkimukset

www.wspgroup.fi

betoni-leh kii ää yhteistyöstä ja kuluneesta vuodesta ja toivo aa antoisia ja menestyksellisiä hetkiä vuodelle 2011!

asiantuntijapalvelut erikoisjulkaisut tapahtumat koulutus

Kiitos!

BET1004_02-6 Ilmoitukset 22.12.2010, 16:356

4 2010 7 PÄÄKIRJOITUS – Preface

CONCRETE AND CONCRETE MAGAZINE LOOK FORWARD TO ENERGY-EFFICIENT YEARS

Concrete Magazine has a past of 80 colourful years. Ithas been published under four different names: Sement-tivalmiste-Cementprodukt (starting in 1930), Sementti-tuote (1949 - 1962), Betonituote (1962-1991) and Betoni,or Concrete, since 1992 until now. Originally a news bul-letin of the Finnish Cement Association, it has developedinto a significant trade magazine in the field of construc-tion and concrete. The Magazine has been complimentedby several reader groups for its topicality, expertness andreliability.

The main challenge of Concrete – both the materialand the Magazine – is also in the future to proclaim thepossibilities and strengths of concrete.

The quality, ecology, energy-efficiency and durabilityof construction determine the reuse value of the buildingand regulate construction also in the future.

Concrete represents durability and a long service life inconstruction – it is an ecological natural material with along life cycle, if used correctly.

The focal position of energy-efficiency is a positivething for concrete. Stone buildings offer residents andusers good properties in terms of tightness, sound insu-lation and fire safety, and they also have a long servicelife. The massive nature of a stone building evens outtemperature variations, prevents overheating in thesummer and regulates the indoor temperature during thebelow-zero seasons.

These arguments and strengths can be used to high-light and compress the message about the expertise ofthe concrete industry. The good aspects of stoneconstruction should be voiced with more emphasis.

An elegant and interesting magazine is an imagebuilder and show window for concrete construction. Thearticles of the trade magazine can also be used for edu-cational purposes. The web site of the Magazine, cur-rently under renewal, will next year together with theprinted magazine serve both readers and advertisersmore effectively. Events, reference projects, manufactu-

Betoni -lehdellä on vaiherikas 80 vuotta taka-naan. Se on historiansa aikana ilmestynyt neljälläeri nimellä: Sementtivalmiste-Cementprodukt(1930 alkaen), Sementtituote (1949 - 1962), Beto-nituote (1962-1991) ja vuodesta 1992 alkaen nykyi-sellä nimellään Betoni. Vuonna 1930 perustetunSuomen Sementtiyhdistyksen tiedonantolehdestäSementtivalmiste on nykyisestä Betonista kehitty-nyt merkittävä rakentamiseen ja betoniin liittyväntiedon ammattijulkaisu. Lehti onkin saanut kiitostalukijoiltaan ajankohtaisuudesta, asiantuntemuk-sesta ja luotettavuudesta.

Betonilla – niin materiaalina kuin lehdellä – onhaasteita jatkossakin tuoda esiin betonin mahdolli-suudet ja vahvuudet.

Rakentamisen laatu, ekologisuus, kestävyys jaenergiatehokkuus määrittävät rakennuksen jälleen-käyttöarvon ja säätelevät rakentamista myös tule-vaisuudessa.

Betoni edustaa rakentamisessa kestävyyttä japitkää käyttöikää – ekologista luonnonmateriaalia,jolla on oikein käytettynä pitkä elinkaari.

Betonin kannalta energiatehokkuuden korostu-minen rakennuksissa on positiivinen asia. Kivitaloon tiivis, hyvin ääntä eristävä, palamaton ja pit-käikäinen. Asujalleen ja käyttäjälleen turvallinenja kestävä vaihtoehto. Kivimateriaalit säästävätmassiivisuutensa ansiosta sekä lämmitys- että

jäähdytysenergiaa. Niillä saadaan rakennuksiinhyvä tiiveys ja tasainen sisälämpötila. Materiaali-en kestävyys ja pitkä käyttöikä varmistavat raken-nusten elinkaarenaikaisen pienen kokonaisenergi-ankulutuksen.

Näillä argumenteilla ja vahvuuksilla on mahdolli-suus kirkastaa ja tiivistää betonialan ja betoniteol-lisuuden osaamisen viestiä. Kivirakentamisen hyvätasiat on syytä nostaa entistä painokkaammin esiin.

Tyylikäs ja kiinnostava lehti on betonirakentami-sen imagonrakentaja ja käyntikortti. Alan artikkelittoimivat myös koulutustehtävien tukena. Lehdenuudistuvat nettisivut palvelevat painetun lehdenohella jatkossa niin lukijoita kuin ilmoittajia ensivuonna tehokkaammin. Betoniin liittyvät tapahtu-mat, referenssikohteet, valmistajat ja sidosryhmätovat entistä helpompi saavuttaa lehden artikkelienja ilmoitusten kautta.

Lämpimät kiitokset kaikille lukijoille, ilmoittajil-le, avustajille ja muille yhteistyökumppaneille.Menestyksekästä ja rakentavaa uutta vuotta!

Maritta Koivistopäätoimittaja Betoni,arkkitehti [email protected]

BETONILLA JA BETONI-LEHDELLÄ ON EDESSÄ ENERGIATEHOKKAITA VUOSIA

rers and interest groups in the concrete sector will beeven easier to reach than before through the articlesand advertisements published in the Magazine.

I wish to extend my sincere thanks to all the readers,advertisers, columnists and other cooperation partners.

A Prosperous and Constructive New Year to All OurReaders!

Maritta KoivistoEditor in chiefBetoni – Concrete MagazineArchitect SAFAwww.betoni.com

80 vuotta

years 1930 2010

BET1004_07 Paakari 22.12.2010, 12:287

4 201088

Lausannen teknillisen korkeakoulun (Ecole Poly-technique Fédérale de Lausanne eli EPFL) uusi kir-jasto tai oppimiskeskus on tällä hetkellä yksi Eu-roopan tunnetuimmista nykyarkkitehtuurin edusta-jista. Korkeakoulu halusi puoleensavetävän uudis-rakennuksen, kun se kutsui useita maailman eturi-vin arkkitehteja kilpailemaan uuden kirjastonsasuunnittelusta. EPFL: lla oli selvästikin voimakas jakorkealle tähtäävä tahtotila sekä riittävästi rahava-roja yksityisen yrityksen tullessa mukaan suurellapanoksella.

Mukaan suunnittelukilpailuun pyydettiin muunmuassa maailmalla tunnetut arkkitehdit tai arkki-tehtitoimistot kuten Herzog & de Meuron, Meca-noo, Jean Nouvel ja OMA.

Strukturalistiseen kaavaan ja arkkitehtuuriin pe-rustuvan kampuksen keskelle on nyt kohonnut suuri,hieman mutkalle mennyttä emmentaljuustopalastamuistuttava, ilmakuvassa hyvin erottuva levymäi-nen rakennus. Se otettiin käyttöön keväällä 2010.

ROLEX LEARNING CENTRE – UUDEN AJAN KIRJASTOTILA

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1

2

3

4

Talosta järjestetyn kilpailun voittajiksi nousi yl-lättäen tokiolainen arkkitehtitoimisto SANAA. Lau-sannen kirjaston valmistumisen jälkeen arkkitehditKazuyo Sejima ja Ryue Nishizawa saivat myös vuo-den 2010 Pritzkerin, kansainvälisesti arvostetuim-man rakennustaiteen palkinnon. Euroopan maape-rälle toimisto on suunnitellut jo aiemmin, muun mu-assa Essenin Zollverein -koulun. Se on kuutiomainenbetonirakennus, jonka ikkuna-aihetta kopioidaan ny-kyisin joka puolella maailmaa. SANAAn tunnetuim-piin rakennuksiin kuuluu myös New Yorkin Manhat-tanilla sijaitseva kuulaanvaalea New Museum.

Paikan päällä, upean järvi- ja vuoristomaisemanäärellä sijaitseva Rolex Learning Center on saanutyli puolet rahoituksesta tunnetulta kellofirmalta.Merkkinä siitä ovat eri puolella rakennusta täsmäl-lisesti käyvät, klassikonomaiset pyöreät valkoisetkellotaulut mustin viisarein.

Talo on auki aamusta iltaan ja myös suurelleyleisölle. Koska se on arkirakennus, mitään turismi-

1SANAA-arkkitehdit Kazuyo Sejima ja Ryue Nishizawasaivat vuoden 2010 Pritzkerin, arvostetun kansainvälisenrakennustaiteen palkinnon.

EPFL

/ Ta

kash

i Oka

mot

o

EPFL

/ Hi

sao

Suzu

ki

EPFL

/ Hi

sao

Suzu

kiEP

FL /

Hisa

o Su

zuki

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:468

4 2010 9

4

2Sisällä tunnelma on kevyt ja valoisa. Lattiataso aaltoileeosassa tiloja jopa melko voimakkaasti.

3, 4Rolex Learning Centre erottuu kaartuvana, levymäisenärakennuksena hyvin ympäristöstään.

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:469

4 201010

5

6

7

8

6 - 8Leikkauspiirrokset.

5, 9, 11Rakennus on avoinna kaikille aamusta iltaan. Voimakas-ta auringonvaloa säädellään ikkunoiden erilaisten sä-leikköjen avulla. Aaltoilevat lattiapinnat muodostavatkirjaston käyttäjille myös luontevia tauko- ja tapaamis-paikkoja. Kahvila- ja ravintolatiloissa lattiapinnat nou-dattavat samaa linjaa. Pääväreinä sisätiloissa ovat val-koinen ja harmaa.

1 Main entrance2 Cafe3 Food court4 Bank5 Bookshop6 Offices7 Multipurpose hall8 Library9 Work area10 Ancient books collection11 Research collection12 Restaurant13 Parking14 Storage15 Mechanical

EPFL

/ Hi

sao

Suzu

ki

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:4710

4 2010 11

kohdetta siitä ei kuitenkaan haluta tehdä. Periaat-teena ovat kuitenkin avoimet ovet, sillä kirjastonkäyttö ei edellytä opiskeluoikeutta korkeakoulussa.Tilaohjemassa on myös kirja- ja paperikauppa,pankki, kolme ravintolaa, auditorio ja paljon muuta.Valtaosan talosta täyttää kuitenkin nykyaikainenasiantuntijakirjasto. Se on sekä perinteinen kirjas-to että uusinta oppimisteknologiaa käsittävä tie-don keskittymä, tulevien kansainvälisten asiantun-tijoiden ultramoderni tiedon paratiisi.

EI SUORAKULMAISTA VAAN SOLJUVAAKirjaston erikoisuus on vapaa tilanmuodostus jaaaltoileva, maata kuin kevyesti koskettava alapoh-ja, jonka muotoa rakennuksen katto toistaa ja nou-dattaa. Periaatteessa yksikerroksiseen rakennuk-seen tullaan hauskasti keskeltä eli pohjapiirrokses-sa sisäänkäynnit pääaulaan ovat kahden “reikä-mäisen” sisäpihan kautta. Niihin tullaan vuoros-taan aaltoilevan, kuin vaivihkaa perille kutsuvanbetonisen alapohjan alitse. Se muodostaa hienos-tuneet, hieman kiiltävät holvit, joiden alla on myössateelta suojattua ulkotilaa. Käynti rakennukseenjohdattuu yllättävän luontevasti ja keskelle kaikkeatalon toimintaa kokoavaa, mutta turhasta muodolli-suudesta puhdasta aulatilaa.

Sisällä tunnelma on kevyt ja valoisa. Vallitsevatvärit ovat valkoinen ja harmaa. Lattiataso aaltoileeosassa tiloja jopa melko voimakkaasti, mikä ontuottanut hieman ongelmia liikunta- ja näköesteisiäajatellen: näkövammaisten olisi helpompi orientoi-tua suorakulmaiseen koordinaatistoon perustuvas-sa rakennuksessa.

SANAA on halunnut luoda kirjaston käyttäjillemyös luontevia tauko- ja tapaamispaikkoja. Talossaonkin sen kaltevilla lattiapinnoilla ja erilaisissa ko-losissa ja katveissa tai maiseman äärellä pehmeitäja värikkäitä tyynypallukoita, joista voi vaivattamuodostaa kalusteryhmiä. Sen sijaan ravintola jalounaskahvila ovat hyvin pelkistettyjä, valkoisia jaasiallisia ja kalusteiltaan tanskalaishenkisiä. Auki-oloajan ulkopuolella niitä voidaan käyttää myös

Tarja

Nur

mi

EPFL

9

11

10Pohjapiirros.

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:4711

4 201012

13 - 15, 17Muottien rakentaminen ja poisto ovat olleet työmaallahaastavat. Betonipinnat on jätetty sileiksi puhdasvalupin-noiksi. Vaativia vaiheita olivat sekä varsinainen valami-nen että muottien poisto.

16Rakennuksen ulkotiloihin muodostuu suojaisia oleskelu-paikkoja.

13

14

1512Julkisivurakenteen pystyleikkaus.

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:4712

4 2010 13

opiskeluun ja yhdessä työskentelyyn.Kirjaston ytimen muodostavat noin 500 000 kir-

jaa, jotka edustavat yhtä Euroopan laajimmista tie-teellisistä kokoelmista. Avoin kirjasto-osa on akus-tiikkansa puolesta poikkeuksellisen rauhallinen.Erikoisratkaisuissa ei ole säästetty myöskään ra-haa: Rolex lahjoitti rakennusta varten 60 miljoonaafrangia ja korkeakoulu loput. Tällaista rakennusta eitavanomaisella budjetilla olisi voitu edes toteuttaa.

Betoni- ja teräsrakenteet perustuvat sveitsiläi-sestä sillanrakennuksesta tuttuun tekniikkaan. 40- 80 cm paksu aaltoileva betoninen alapohja onkonstruoitu yhteistyössä Holcimin, ja useiden in-sinööritoimistojen kanssa. Näitä ovat muun mu-assa Losinger ja BG.

Taipuvat kaaripinnat on toteutettu käyttämälläterästukia noin 470 kilon verran betonikuutiometriäkohti, joka on noin nelinkertainen määrä tavan-omaiseen verrattuna. Erittäin vaativia vaiheita oli-vat sekä varsinainen valaminen että muottien pois-to. Sinänsä mutkattoman näköinen ja lähes mini-malistinen rakennus on edellyttänyt toteutusvai-heessa poikkeuksellisen haastavaa yhteistyötä jaerilaisten ratkaisujen tutkimusta. Olisikin outoa,jos Euroopan huippuihin kuuluva korkeakoulu ei oli-si halunnut myös uudessa merkkirakennuksessaanosoittaa erinomaisuuttaan ja kykyään vastatahaasteisiin ja nimen omaan rakennuttamalla tekni-seltä toteutukseltaan vaativan rakennuksen.

Taloa puhkoo pohjapiirroksessa yhteensä 14 em-mentaljuustomaista aukkoa, joiden kautta myösraitista ilmaa ja valoa pääsee sisälle muuten mitta-van talon uumeniin. Ilmanvaihto on luonnonmukai-nen, ja ikkunoiden ulkopuolella on metallisia, liianvoimakasta auringonvaloa sääteleviä säleikköjä.Huoneilma on hyvä, koska raitista ilmaa pääsee eripuolille rakennusta.

Sisätilassa on vastaavasti myös lasiseinäisiäryhmätyötiloja. Niissä olisi voitu käyttää myös kaa-revia lasipintoja, joista ilmeisesti kustannussyistäon viime hetkellä luovuttu – valitettavasti. Mie-leen tulee edellämainitusta Kouvolan uudelle am-

mattikorkeakoululle tehty uudisrakennus Paja. Pa-jan opiskelutilojen yksi erikoisuus ovat hienot kaa-revat, lattiasta kattoon yltävät lasiseinät, ja Lau-sannessa herääkin kysymys: mikseivät he soitta-neet Suomeen lasitehtaaseen? Ainoastaan CreditSuisse -pankin tilojen yhteydessä on pysytty alku-peräisessä ratkaisussa ja panostettu myös hienos-tuneeseen lasiteknologiaan.

Rakennus on energiatehokas ja hyödyntää ener-giatasapainomielessä mm. läheisen suuren järvenvettä. Se on saanut sveitsiläisen Minergia -tun-nuksen.

Internetsivusto www.rolexlearningcenter.ch kä-sittää muun muassa EPFL:n rehtorin videohaastat-telun ja kuvamateriaalia kirjastorakennuksesta.Kuuluisa elokuvaohjaaja Wim Wenders teki raken-nuksesta elokuvan Venetsian biennaaliin 2010, jon-ka kuraattorina Kazuyo Sejima toimi. EPFL on jul-kaissut ranskankielisen teoksen, jossa rakennuksen

kertomus esitetään kattavin kuva-aineistoin, myöstyömaavaiheet ja alapohjan valu mukaan lukien.

Tilaaja: EPFL (Ecole Polytechnique Fédérale deLausanne)

Arkkitehdit: SANAA: Kazuyo Sejima +Ryue Nishizawa

Urakointi: Losinger Construction SAProject Management: Botta Management Group AGPaikallinen arkkitehti: Architram SAStructural Base Concept: SAPS / Sasaki and PartnersRakennesuunnittelu: B+G Ingenieur Bollinger

Grohmann GmbH

Kirjan tiedot:Francesco della Casa & Eugène: Rolex Learning CenterISBN: 978-2-88074-861-62010, 172 x 236 mm, 224 sivuaPPUR 2010Kirjasta on sekä ranskan- että englanninkieliset laitokset.

Tarja

Nur

mi

16

17

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:4713

4 201014

ROLEX LEARNING CENTRE – MODERN-ERA LIBRARY

The new library or learning centre of the technical Universityof Lausanne (Ecole Polytechnique Fédérale de Lausanne,EPFL) is at present one of the best known representatives oficonic modern architecture in Europe. The University was loo-king for an attractive new building when it invited several oftop architects in the world to submit an entry to the designcompetition for the new library.

The unexpected winner of the competition was SANAAfrom Tokyo. Upon completion of the library in Lausanne,architects Kazuyo Sejima and Ryue Nishizawa were alsoawarded the 2010 Pritzker Prize, which is the most acknowl-edged international prize in construction art.

The large building erected in the centre of the campusbased on a structural plan and architecture resembles aslightly warped piece of emmentaler cheese. In an aerialphoto it looks to be laminar. The library was inaugurated inthe spring of 2010.

More than half of the funding, or 60 million Swiss Francsfor the Rolex Learning Center located in the midst of agorgeous landscape of lakes and mountains came from thefamous manufacturer of watches.

The library is characterised by free spatial compositionand an undulating ground floor that seems to touch theground lightly; the roof of the building repeats and followsthis shape. The single-storey building is in a fun way ac-cessed in the centre; the entrances to the main lobby arethrough two atria featuring “holes”. The atria, on the otherhand, are accessed from under the concrete ground floor,which forms refined, slightly glossy vaults that provideoutdoor areas sheltered from rain.

The interior atmosphere is light-weight and filled withlight. The floor surface undulates, quite strongly in someareas. SANAA has also created natural relaxation and as-sembly points for the library users with colourful cushionsthat can easily be assembled into furniture sets.

The core of the library consists of some 500 000 volumes,which constitute one of the most extensive collections ofscientific literature in Europe. The calmness of the librarysection is based on exceptional acoustics.

Concrete and steel structures have been produced usingthe technology known from Swiss bridge building. The 40-80cm thick undulating ground floor has been constructed incollaboration with Holcim and several engineeringcompanies, such as Losinger and BG.

The bending, curved structures have been implementedusing about 470 kg of steel supports per each cubic metre ofconcrete, i.e. almost four times as much as in conventionalsolutions. The actual pouring process and the stripping offormwork were particularly demanding work phases. Despitethe relatively uncomplicated and almost minimalisticappearance of the building, the implementation projectinvolved exceptionally challenging cooperation betweenvarious parties and investigation of different solutions.

The building is energy-efficient and has been awarded theSwiss Minergie quality label.

Tarja

Nur

mi

Tarja

Nu r

mi

E PFL

18

19

20

18Sisäänkäynnit ovat suojaisan sisäpihan kautta.

19 - 20Rakennuksesta avautuvat erilaiset näkymät niin sisä- kuinulkotilojen kautta. Oleskelupaikat ovat rentoja.

BET1004_08-14 Rolex 22.12.2010, 13:4814

4 2010 15

BETONI UUDESSA VALOSSA– VALOKUITU TEKEE BETONIN LÄPINÄKYVÄKSI

Betonin perusilme on aika ajoin koettu negatiivisek-si. Hyväksyntä julkisivumateriaalina on saatu väri-betonilla, erilaisilla pinnoitteilla ja laatoituksilla,tekstuuria muuntamalla ja kuvioimalla pintaa. Ilma-vuutta on tehty hoikilla riparakenteilla harkkomai-sissa valoelementeissä ja ”pitsibetonilla” parveke-kaiteissa.

Keinoja siis löytyy, mutta tähän joukkoon on tu-lossa uusi mahdollisuus. Tosin tämä unkarilais-itä-valtalainen keksintö hintansa johdosta toistaiseksisoveltuu betonipintojen elävöittämiseen lähinnäerikoisrakenteissa ja sisätiloissa.

LUCCON valobetoni (Lichtbeton, light concrete)tarjoaa läpinäkyvyyttä betonille optisten valokuitu-jen avulla. Keksintöä on kehitetty vuosikymmen jase on vasta elinkaarensa alussa. Ainakin, jos neliö-hinta laskee tuotantomenetelmiä kehitettäessä.

Ratkaisu on nerokkaan yksinkertainen. Niinhänparhaat keksinnöt ovat. Erittäin ohuista valokui-duista kudottu harvahko verkko asetetaan kerroksit-tain betoniin sitä valettaessa. Kovettuneesta beto-nikuutiosta sahataan ohuita laattoja, joita voi ripus-taa kuorielementiksi ja muodostaa laajojakin seinä-paneeleita.

Betonipaneelin taakse asennettava valolähde –vaikkapa värillinen tai liikkuva – näkyy betonin läpivaakatasossa olevien kuitujen välittämänä ja an-taa läpikuultavuuden mielikuvan. Valonläpäisy val-mistajan mukaan on niin tehokasta, että valonläh-teenä voi olla myös kuva, joka välittyy 600.000 pik-selin tarkkuudella läpi betonin.

Käytetyimmät LUCCON-laatat ovat kaksi tai kol-me senttiä paksuja koosta riippuen. Laatan sivujenpituudet voivat vaihdella väleillä 100 - 280 cm ja50 - 70 cm. Tuotevalikoimaan kuuluu myös perin-teisesti käytettäviä seinätiiliä. Valobetonista onvalmistettu lämmöneristettyjä suurharkkojakin,joiden k-arvoksi valmistaja ilmoittaa 0,18 W/m2K.Sandwich-rakenteesta huolimatta valo kulkee hy-vin kokonaispaksuudeltaan 15 sentin seinän läpi.

Risto Pesonen, diplomi-insinööri

2

1Arkkitehti Kengo Kuma suunnitteli Milanon Triennaaliinvalokuitubetoniteoksen 2009.

2Valokuitubetoni käy myös lämpöeristettyihin julkisivuihin.

1

Artik

kelin

kuv

at: L

ucco

n

BET1004_15-17 Luccon 22.12.2010, 13:5015

4 20101616

Valobetonissa käytetään korkealujuusbetonia,jonka puristuslujuus voi olla jopa 150 MPa ja taivu-tuslujuus 12 MPa. Tämä mahdollistaa käytön myösohuina laattoina hyvin monipuolisesti sekä sisä-että ulkotiloissa. Materiaali on vesitiivistä sekäpakkasenkestävää. 20 mm:n paksuisen laatan hintaon noin 600 - 850 euroa/m2.

Väribetonin käyttö on mahdollista, mutta vakio-värit ovat toistaiseksi laavanharmaa ja musta. Pin-takäsittelymahdollisuuksina on tarjolla hionta, po-leeraus, talttaus, sahaus ja hiekkapuhallus.

Materiaalille, jossa valo, varjo ja värit ovat läpi-näkyviä, voi tulevaisuus tarjota hyvät käyttömah-dollisuudet. Niitä ovat julkisivurakenteet, myymä-läsisustukset, väliseinät, vastaanottotilat, valokui-lut, valotornit, välikattomoduulit, takaa valaistutesittelydisplayt, hyllyköt, lattialaatat ja messu-osastot. Jo valmistuksessa voidaan huomioidajoustavasti loppukäytön vaatimukset.

Valobetonia valmistaa Itävallan Rheintal’issaLuccon Lichtbeton GmbH. Tuotteita edustaa Suo-messa TimoL Oy.

Lisätietoja:TimoL, puh. 040 754 8805, www.timol.fi taiwww.luccon.com

3Arkkitehti Kengo Kuman suunnittelema Milanon Trien-naalin valokuitubetoniteos “Senseware” vuonna 2009.

4Hissin ovien pielet on verhoiltu valokuitubetonipanee-leilla, jotka luovat tunnelmaa ja valaisevat tilassa.

5Kuitulevyjä voidaan valaa kaareviin muotoihin.

3

4

5

BET1004_15-17 Luccon 22.12.2010, 13:5016

4 2010 17

FIBER OPTICS MAKE CONCRETE TRANSPARENT

LUCCON light concrete (Lichtbeton) is a Hungarian-Austri-an invention of using fibre optics to make concrete trans-parent. The invention has been under development for adecade and is only at the beginning of its life cycle.

The solution is simple. A sparse net wound of extreme-ly thin optical fibres is placed in layers in the fresh con-crete as it is being poured. Once the concrete cube hascured, it is sawn into thin slabs, which can be suspendedas shell elements to form quite large wall panels.

When a source of light is placed behind the concretepanel, the horizontal fibres inside the concrete make thelight visible through the panel creating an impression oftransparency. The panels are mostly 2 - 3 cm thick, 100 -280 cm wide and 50 - 70 cm high. Light concrete is high-strength concrete, which can be used as thin slabs in ver-satile applications both indoors and outdoors. The materi-al is watertight and frost resistant. The price of a 20-mmthick slab is in the range of 600 - 850 euros/m2.

The applications of light concrete include e.g. facadestructures, store interiors, partition walls, reception are-as, light shafts, light towers, ceiling modules, shelves,floor slabs and exhibition stands.

More information: www.timol.fi or www.luccon.com

6 8

77, 8Ravintolan sisäänkäynnin seinät muuttavat väriä valais-tuksen vaihtuessa. Kohde sijaitsee Soulissa.

6Valokuitubetonin takaa heijastuu myös liike.

BET1004_15-17 Luccon 22.12.2010, 13:5117

4 20101818

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella ensim-mäisen vuoden opetusohjelmaan kuuluu muun mu-assa tutustuminen yleisimpiin rakennusmateriaa-leihin, osana rakennusopin perusteiden opintoja.

Ykköskurssin noin 50 arkkitehti- ja maisema-arkkitehtiopiskelijaa muodostivat 4-5 hengen työ-ryhmiä ja jalkautuivat maastoon. Paikalla koetutaistimukset pyrittiin sen jälkeen ilmaisemaan noin30 m2 kokoisen betonisen paviljongin muodossa,mittakaavassa 1:10. Malli koottiin noin neliömet-rin kokoiselle alustalle.

Tällä kertaa inspiraatiota antoivat erityisesti ve-den läheisyys sekä siihen liittyvät tunto-, näkö- jakuulohavainnot. Paviljonkeihin pääsi yllättävästivaikkapa kahlaamalla, veneellä, veden alta tai pu-touksen läpi. Kuuloaistimuksista kaiku toimi hyvinmyös mallissa. Betonin raskaus ja veden yllä leijuvarakenne yhdistyivät hauskasti paviljongissa, jonkaakvarellimaisesti värjätty julkisivu toisti alla värei-levää vedenpintaa.

Opiskelijoilla oli selvästi kunnianhimoa saadamateriaali tottelemaan ideaa. Kiinnostavia asioitaolivat täsmällisen mallin ja vapaan muodon kontras-ti, vahvan idean haastava muottitekniikka sekä be-tonin omien ominaisuuksien käyttäminen hyväksi,jolloin valuvirheetkin saattoivat kääntyä voitoksi.

Perusteet betonityön tekniikoista opittiin itse te-kemällä. Kokemuksia saatiin betonimassoista erirunkoaine, sementti- ja pigmenttiyhdistelmillä, not-kistimen ja pintahidastimien käytöstä sekä erilai-sista muottipinnoista. Kuitujen käyttämistä raudoi-tuksen sijaan kokeiltiin useassa työssä. Valupintaaoli mahdollista jälkikäsitellä happopesulla. Jännit-tävin ja opettavaisin hetki oli muotin purku. Muotti-työn laatu näkyi suoraan valetuissa kappaleissa.

AISTIPAVILJONKI– ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2010 AALTO-YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLA

1

Päivi Väisänen, arkkitehti SAFA, TkL, yliopisto-opettajaAnu Puustinen, arkkitehti SAFA, tuntiopettaja

Valo

kuva

t: An

ne K

inn u

n en ,

Aa l

to-y

liop i

sto

1Kristian Karell, Antti Nurmio, Ilari Männistö, Sami Kaleva.Keveys ja raskaus yhdistyvät kun betoni leijailee vedenyllä. Lattia on artikuloitu irti seinistä, jotta myös sisältänäkee veden. Liukuvalutekniikka näkyy pinnassa. Harmaa-

betoni + R34 punainen kiviaines + väripigmentit: punainenja keltainen. Jalusta ja kattovalu muottiin, ”kotelossa”kerroksellinen valu neljällä eri sävyisellä betonilla. Jalus-tassa 9 mm harjateräs, katossa ja kotelossa kanaverkko.

4Annika Karlsson, Thomas Nordström, Anna Rosendahl,Petri Ullakko, Anna Tuononen. Kulku paviljonkiin on vedenalta ja näkymä sieltä on taivaalle. Yllätyksellisyys! Valko-sementti. Betonimassa osassa sekaväristä, osassa val-koista. Paksua rautalankaa ja kanaverkkoa. Yksi kappalevalettiin viidessä osassa jatkaen edelliseen. Muotissapintana aaltokuvioista pahvia.

5Klara Biström, Reko Laurilehto, Juha-Matti Lappalainen,Antti Soini, Paul Thynell. Kaarevien seinien muodostamatila. Peltimuotti, vapaat valupinnat karvaisia. Valkoistakuitubetonia. Peltimuotteja ja raudoituksena harjateräk-siä ja kanaverkkoa.

BET1004_18-21 TTK Betonistudio 22.12.2010, 13:5418

4 2010 19

2

4

3

5

2, 3Rosa Honkanen, Anna Hakamäki, Silja Nokso-Koivisto, EssiPeltola, Minna-Maija Sillanpää. Pääsy vain syvästä vedes-tä. Valkoinen kiviaines (R22), karkeaa ja hienoa. Vaaka-

muotit, yksi osista valettu kahdessa osassa. Yhteen muot-tiin tehty pintaan ohut kerros betonia, jossa on mustaa pig-menttiä ja tummaa kiviainesta, pinta sliipattu ja käsiteltytelalla. Raudoitus: kanaverkko, harjateräs, kuparilanka.


4 201020

6

8

7

Valkosementti oli nyt erityisen haluttua ja se lop-pui kesken. Kekseliäisyys tuli kuitenkin avuksi jamateriaalien korvaaminen toisilla saattoi tuoda työ-hön jopa uusia mielenkiintoisia ulottuvuuksia.

Kunnianhimoa ja kokeilunhalua oli siis paljon, jayhtä paljon myös opittiin. Kiitos taas opettajille jabetonijakson tukijoille.

Betonijaksoon kuului luentoja sekä ohjattuja har-joituksia Arkkitehtuuripajalla. Jakson alussa käytiinmyös katsomassa toteutettuja betonirakennuksiaTallinnassa.

Luennot piti professori Antti-Matti Siikala. Har-joituksia ohjasivat arkkitehdit Anu Puustinen, Kata-riina Rautiala, Max Hartman ja Jaakko Keppo. Kurs-sikirjana oli Päivi Väisäsen toimittama oppikirja”Betoni, perustietoa arkkitehtiopiskelijalle”.

Opetustyötä ovat tukeneet Betoniteollisuus ry,Finnsementti Oy, Parma Oy ja Semtu Oy. Betoniteol-lisuuden ja Finnsementin puolesta opiskelijoita oh-jasivat arkkitehti Maritta Koivisto ja diplomi-in-sinööri Matti Raukola.

6Jukka Timonen, Samuli Summanen, Kristian Kere, TuukkaSantanen, Niclas Storås. Betonikuution komea sisätilaaukeaa ylös. Materiaalin loppuminen kesken antaa elä-vyyttä. Katto ja ällänmuotoinen ulkoseinä. Valkoista hie-nojakoista betonivalua kanaverkon kera. Sisäseinät: har-maata hienojakoista kuitubetonia.

7Anni-Mari Anttola, Elli perämäki, Essi Vento, Laura Suo-minen, Leo Lindroos. Kattamaton sisätila, kuorimaiset sei-nämät. Harmaa betoni sopii tähän ja kätkee valuvirheitä.Harmaa betoni, musta pigmentti (R35). Kanaverkko + ku-parilankaraudoitus. Pystyvalu metallikaarellisiin muottei-hin, pohjareunat muottivaneria.

8Anni Laurila, Ella Kautto, Vuokko Yli-Jama, Iida Juurinen,Fia Tornberg. Moderni kota: Veistoksellista tilaa vinoillaelementeillä, haastava muottitekniikka. Valkosementti,pieni valkoinen kiviaines, musta iso kiviaines, musta pig-mentti. Yhdessä kappaleessa pieni musta kiviaines, isovalkoinen kiviaines, valkosementti. Sisällä kanaverkko.Kaikki osat pystyvaluna, lastulevy muottina.


4 2010 21

11

CONCRETE EXERCISE OF FIRST-YEARSTUDENTS IN 2010

The compulsory studies of the first-year students at theDepartment of Architecture in the Aalto University in-clude familiarisation with all common building materials.About 50 students of architecture and landscaping tookpart in the spring term of 2010 in the four-week concretecourse included in construction engineering studies.

The teaching method is ”learning by doing”. Every stu-dent studies concrete by mixing and pouring it, the objec-tive being the combination of theory and experience into arevelation of concrete as a building material and what canbe done with it. The exercise is implemented in teams of4-5 students.

For several years the topic of the exercise has been todesign a 30 m2 reinforced concrete pavilion. The 1:10concrete scale model complete with the immediate sur-roundings is assembled on a one-square-metre base.Each team selected the site for the pavilion within thedesignated area on the shore of Helsinki. Theatmosphere and the sensory experiences of the site areto be expressed through architecture, experimenting withthe possibilities offered by concrete in terms of space,structures and surfaces.

This exercise plays tribute to the almost unlimitedpossibilities of concrete. Although the topic has notchanged, the realised exercises are new and differentevery year.

9

10

9Hertta Ahvenainen, Maria Rantaharju, Karitta Liikka,Saku Kuittinen, Anni Peljo. Ideana skarppi kuutio, jossaorgaaninen sisätila. Harmaa betoni, valkoinen pigmentti,harmaa kiviaines (R34). Kanaverkko. Foamivalu.

10Laura Kiema, Laura Mannonen, Katariina Peltola, TiinaUusitalo, Michelle Vandy. Kolmen kappaleen vahva tila-sarja. Osat murtuneet liian kuidun takia. Karvaisuus antaaluonnetta (tässä mittakaavassa). Pystyvalu, kuitubetoni(ei muuta raudoitusta). Kuitua käytetty tavallista run-saammin. Harmaa kiviaines (R33), valkosementti.

11Xiaoyu Chen, Lotta Nylund, Sohvi Penttinen, KatariinaSuominen, Kia Taegen. Portaita pitkin siirrytään vedenta-solle Mies van der Rohen hengessä. Kuumaliima-muotti-pinnat oiva keksintö. Vihreä ja musta väripigmentti. Rau-doituksena kanaverkkoa ja harjaterästankoja. Portaissakuitubetonia. Seinien tekstuuriin käytetty kuumaliimaa.Katto vaakavaluna, muut pystyvaluna.


4 20102222

1MAXXI ulkoa, pääsisäänkäynti.

3MAXXI sisältä.

EUROOPAN BETONIYHDISTYSTEN LIITONBETONIKILPAILU ON RATKAISTU

Lisätietoja:www.ECSN.net

2MAXXI, toisen ja kolmannen kerroksen pohjapiirrokset

3

BET1004_22-23 ECSN 22.12.2010, 13:5722

4 2010 23

Val

okuv

at: E

CSN

:n lu

valla

4Heimolen krematorio.

5Oslon arkkitehtuurimuseo.

Euroopan betoniyhdistysten liiton (ECSN) joka toi-nen vuosi järjestämä kilpailu (ECSN ConcreteAward of Exellence) ratkaistiin marraskuun alussa2010. Kilpailusarjoja on kaksi: rakennukset ja ns. in-sinöörirakenteet kuten sillat, tornit, tunnelit jne.

Kilpailusääntöjen mukaan betonin tulee olla ra-kennusten näkyvä päämateriaali. Tämänvuotiseenkilpailuun saapui 17, ECSN:ään kuuluvien kansal-listen betoniyhdistysten lähettämää kilpailuehdo-tusta. Kahdeksanjäsenisessä juryssä Suomen Be-toniyhdistyksen valitsemana edustajana toimi alle-kirjoittanut.

Rakennusten sarjan pääpalkinnon voitti Roomannykytaiteen museo MAXXI (Zaha Hadid Architects).Kunniamainintoja saivat mm. Oslon arkkitehtuuri-museo (Sverre Fehn AS) ja Heimolen krematorioBelgiassa (Klaus en Kaan Architecten). Insinöörira-kenteiden sarjan voitti Juliana-silta, ZaandamissaHollannissa (Royal Haskoning Architecten).

Flaminiossa, Rooman historiallisen keskustanpohjoispuolella sijaitseva MAXXI on rakennettu en-tisten armeijan kasarmien alueelle, lähelle Pier Lui-gi Nervin olympiastadioneja ja Renzo Pianon audi-toriota. Museo selkeyttää kaupunkirakennetta jaluo uutta julkista kaupunkitilaa. Kolmessa kerrok-sessa olevat näyttelytilat eivät ole erillisiä galleri-oita vaan jatkuvaa, kahden samansuuntaisen sei-nän rajaamaa virtaavaa tilaa, joka saa luonnonva-lonsa pelkästään ylhäältä. Rakennus on myös hyväesimerkki IT-betonin laajamittaisesta käytöstä.

Oslon arkkitehtuurimuseo on pienehkö paviljon-ki vanhan, vuodelta 1830 olevan rakennuksen pi-halla. Neljän betonipilarin kannatteleman raken-nuksen julkisivut ovat lasia. Läheisestä Akershusinlinnoituksesta innoituksensa saanut betoniseinä-mä kehystää lasijulkisivuja.

Heimolen krematorio on tavallisuudesta poike-ten siunauskappelista erillinen itsenäinen raken-nus, jonka valkobetoniset kasettijulkisivut tuovatmieleen Frank Lloyd Wrightin suunnittelemat beto-niblokkitalot 1920-luvulta.

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA 5

BET1004_22-23 ECSN 22.12.2010, 13:5723

4 20102424

Valkoisenlähteentie on merkittävä uusi katuyhteys,joka yhdistää pääradan itä- ja länsipuoliset osatTikkurilan aseman pohjoispuolella Vantaalla. Val-koisenlähteentien uusi jakso jatkaa lännessä Länti-sen Valkoisenlähteentien linjaa Talvikkitieltä itäänja yhtyy pääradan itäpuolella Jokiniementiehen.Valkoisenlähteentielle on ollut varaus Vantaanyleiskaavassa jo vuodelta 1992, mutta kadun suun-nittelu käynnistyi vasta vuonna 2005 laaditun yleis-kaavaluonnoksen valmistuttua.

Valkoisenlähteentien kaupunkikuvallisen yleis-suunnitelman laatiminen aloitettiin Sito Oy:ssavuonna 2005. Pääosin vanhan pientaloalueen lävit-se kulkevalle viheralueelle sijoittuvan kadun il-meen haluttiin olevan mahdollisimman korkeata-soinen ja alueen vanhaan rakennuskantaan sopiva.Uuden kadun puhkaiseminen vanhaan kaupunkira-kenteeseen on aina asukkaille vaikea asia ja siksiVantaan kaupunki halusi kaupunkikuvallisella yleis-suunnitelmalla välittää myös asukkaille viestinkaupungin halusta toteuttaa katu korkeatasoisena

mettä. Meluaitojen korkeus oli keskimäärin 2,5 m.Uudelle katujaksolle oli suunnitteilla useita ka-

dun ylittäviä siltoja, joista pääradan alitukseensuunniteltiin jopa kolme erillistä siltaa: pääradanlänsipuolella Ratatien silta, pääradan varsinainenratasilta sekä sen itäpuolinen Teatteripolun kevyenliikenteen silta. Lisäksi Orvokkitien kohdalle van-han Orvokkitien koulun viereen oli suunnitteilla Val-koisenlähteentien ylittävä kevyen liikenteen silta.Siltaympäristöjen kaupunkikuvallisen ilmeen suun-nittelu sisältyi yleissuunnitelmaan.

KATUVIHERSUUNNITELMAJA SILTAYMPÄRISTÖTVantaan kaupunki laati omana työnään Valkoisen-lähteentien katusuunnitelmat. Sitossa laadittiinkatuosuuden katuvihersuunnitelmat sekä siltojenja niiden ympäristön tukimuurien arkkitehtisuunni-telmat vuonna 2007-2008. Työ sisälsi istutusten, ki-veysten ja kalusteiden suunnittelun lisäksi siltojenarkkitehtuurin ja valaistuksen kaupunkikuvallistendetaljien tarkistamisen ja täydentämisen yhteis-työssä siltojen ja valaistuksen rakennussuunnitteli-joiden kanssa. Muun muassa kaiteiden muotoilu,graafisen betonin elementtien jaksotus sekä luon-nonkivitukimuurien detaljien määritys sisältyivätsiltaympäristön suunnitteluun.

Valkoisenlähteentien katuympäristö on muoto-kieleltään ja materiaalivalinnoiltaan pelkistettyäja värimaailmaltaan graafisen mustavalkoista.Mustaa ja tummanharmaata luonnonkiveä on käy-tetty runsaasti kadun varren kiveyksissä, alikulkuaavartavissa kivikoritukimuureissa sekä liuskekivi-pintaisissa betonitukimuureissa. Ryhtiä kadun il-meeseen tuovat mustat kalusteet, kuten kaiteet javalaisimet. Pääradan sillat ovat puolestaan maa-lattu valkoiseksi, mikä lisää pitkän alikulun valoi-suutta. Pääradan siltojen maatukien laajoihin sei-näpintoihin toteutettiin graafisen betonin teknii-kalla taideteos, jonka kuvioinnista vastasi kuvatai-teilija Tuuli Helve.

Istutusten osalta tavoitteena oli tuoda vaihtele-vuutta ja monipuolisuutta erityisesti siltaympäris-töön eri vuodenaikoina muuntuvin kasvivalinnoin.Alikulkuympäristön kaukalomaisuutta kevennettiinkivikoreilla ja istutuksilla terassoiduin rintein.

MELUSELVITYKSETMuuttuvan liikennetilanteen ja uuden kadun vaiku-tusten lähialueisiin, Läntisen Valkoisenlähteentienitäpäähän ja Talvikkitielle todettiin edellyttävän

VALKOISENLÄHTEENTIE YHDISTÄÄ PÄÄRADAN ITÄ- JA LÄNSIPUOLEN TIKKURILASSA

Ulla-Kirsti Junttila, projektipäällikkö, Sito OyNiina Meronen, projektipäällikkö, Sito Oy

1

ja asukkaiden toiveet huomioon ottaen. Kaupunki-kuvallisen yleissuunnitelman aikana pidetyssä ylei-sötilaisuudessa päähuomio kohdistuikin suunnitel-man sijasta kritiikkiin koko kadun rakentamistakohtaan, koska sen pelättiin tuovan alueelle run-saasti raskasta läpiajoliikennettä.

KAUPUNKIKUVALLINEN YLEISSUUNNITELMAYleissuunnitelmassa määriteltiin katuympäristönlaatutavoitteet, päällysteiden, kalusteiden ja istu-tusten periaatteet sekä melusuojauksen yleiset pe-riaatteet kaupungin omana työnä laadittujen katu-suunnitelmaluonnosten ja aiemmin tehtyjen melu-selvitysten pohjalta.

Erityisen korkeat kaupunkikuvalliset tavoitteetasetettiin meluaitojen suunnittelulle. Yleissuunni-telmassa esitettiin puulla verhoiltuja meluaitara-kenteita, jotka ilmeeltään muistuttavat alueellavanhastaan olleita lautarakenteisia tonttiaitoja. Ri-moituksen värien tonttikohtaisella vaihtelulla ha-luttiin korostaa niiden tonttiaitaa muistuttavaa il-

Artik

kelin

kuv

a-a i

n eis

to: S

ito O

y

1Valkoisenlähteentie merkittynä ilmakuvassa.

BET1004_24-27 Valkoisenlahteen 22.12.2010, 16:4424

4 2010 25

2

3

2, 3Valkoisenlähteentien katuympäristö on muotokieleltäänja materiaalivalinnoiltaan pelkistettyä ja värimaailmal-taan graafisen mustavalkoista. Mustaa ja tummanhar-maata luonnonkiveä on käytetty runsaasti kadun varren

kiveyksissä, alikulkua avartavissa kivikoritukimuureissasekä liuskekivipintaisissa betonitukimuureissa. Ryhtiä ka-dun ilmeeseen tuovat mustat kalusteet, kuten kaiteet javalaisimet.


4 201026

5

4

4, 5Pääradan sillat ovat puolestaan maalattu valkoiseksi,mikä lisää pitkän alikulun valoisuutta. Pääradan siltojenmaatukien laajoihin seinäpintoihin toteutettiin graafisenbetonin tekniikalla taideteos ”Virtapaikka”, jonka kuvioin-

nista vastasi kuvataiteilija Tuuli Helve. Valkoisenlähteen-tien uusi jakso ja pääradan alikulkusilta avattiin liiken-teelle 28. syyskuuta 2010.


4 2010 27

VALKOISENLÄHTEENTIE ROAD CONNECTS EASTAND WEST SIDES OF MAIN RAILWAY LINE

Valkoisenlähteentie Road, which was opened in Septem-ber 2010, is a significant new access road that connectsthe east and west sides of the main railway line on thenorth side of the Tikkurila Station in Vantaa.

The road runs primarily through a low-rise residentialarea and the objective was for it to reflect high standardsand to adapt it to the old building stock. A new street runthrough an existing townscape is always a difficult issuefor the residents and the Town of Vantaa wanted the mas-

ter plan of the townscape to convey to the townspeoplethe message that the new road was to be realised in com-pliance with high quality requirements and the wishes ofthe residents.

Particularly strict objectives in terms of the townscapewere laid down for the design of anti-noise barriers. Themaster plan presented anti-noise barrier structures withwooden cladding imitating the existing boarded fencesbetween the properties. The resemblance with the fenceswas further emphasised by different colouring of battensbetween the plots. The average height of the anti-noisebarriers was 2.5 m.

The form language and the material choices ofValkoisenlähteentie Road are based on a minimalistic ap-proach with a colour scheme of graphical black-and-white. Black and dark grey natural stone has been usedplentifully in roadside paving, the gabion retaining wallsthat open up the underpass and the concrete retainingwalls covered with slate. Black fixtures, such as railingsand luminaires, give the road a disciplined appearance.The bridges of the main railway line, on the other hand,are painted in white. This increases light in the long un-derpass. The extensive wall surfaces of the abutments ofthe railway bridges were utilised as canvases for a workof environmental art designed by Tuuli Helve in graphicconcrete, called the “Current area”.

The trough-like nature of the underpass environmentwas lightened by terracing the slopes with gabions andplantations.

6

7

meluselvityksen laatimista myös niiden osalta.Läntisen Valkoisenlähteentien ja Talvikkitien melu-suojauksen yleissuunnitelma ja Valkoisenlähteen-tien uuden jakson melusuojaussuunnitelman tar-kastus laadittiin Sitossa vuonna 2007. Meluselvi-tyksen lähtökohtana oli liikenteen ennustetilannevuonna 2030 ja katusuunnitelmaluonnos, jonka mu-kaan Läntinen Valkoisenlähteentie muutetaan ur-heilupuiston kohdalla 4-kaistaiseksi, kuten uusiValkoisenlähteentien jakso. Meluselvityksen pe-rusteella kaduille tarvittiin selvästi aiempaa korke-ampia, keskimäärin 3 m korkeita meluaitoja.

Melusuojauksen yleissuunnitelmassa LäntiselleValkoisenlähteentielle ja Talvikkitielle ehdotettiinsamantyyppisiä, puurimoin verhoiltuja ja väreiltääntonttikohtaisesti vaihtuvia meluaitoja kuin uudellajaksollakin. Aitojen korkeuden kasvaessa niidenyläosaan ehdotettiin 0,5 - 1 m korkeaa läpinäkyvääosaa. Kaikkien meluaitojen tuli olla absorboivia.

VIRTUAALIMALLI JA TYÖN VIIMEISTELYMelusuojauksen yleissuunnitelman havainnollista-miseksi Vantaan kaupunki tilasi Sitolta vuonna2009 Valkoisenlähteentien Talvikkitien ko. jaksojakoskevan virtuaalimallin, jonka avulla voidaan tar-kastella tulevan kadun ilmettä sekä melusuojauk-sen vaikutusta katukuvaan ja tonteille. Virtuaali-malli perustuu alueen 3D-mallinnukseen ja se on1:1 tarkka malli käytettävissä olevista lähtötiedois-ta. Se mahdollistaa meluaitojen tarkastelun erisuunnista ja eri etäisyyksiltä liikkumalla vapaastimallissa. Lisäksi virtuaalimallista voidaan ottaatarvittava määrä animaatioita ja still-kuvia koh-teesta halutuista tarkastelukulmista ja halutuiltaetäisyyksiltä. Tehtyjä suunnitelmia on esitelty vir-tuaalimallin avulla sekä asukastilaisuuksissa, ettäVantaan kaupungin hallintoelimissä katuun liitty-vän päätöksenteon apuna.

Vuonna 2010 laadittiin päivitetyt yleispiirustuk-set melusuojarakenteiden sijoituksesta ja mitoi-tuksesta sekä tarkennetut piirustukset aitaraken-teista ja niiden väreistä katujen eri jaksoilla tar-kennettuna virtuaalimallitarkastelun ja Vantaankaupungin asukkaiden kanssa käymien neuvottelu-jen palautteen pohjalta. Meluaitojen rakentami-nen alkoi syksyllä 2010.

Valkoisenlähteentien uusi jakso ja pääradan ali-kulkusilta on avattu liikenteelle 28. syyskuuta 2010.Kadun avajaisissa julkistettiin myös Tuuli Helveenradan alikulkuun suunnittelema ympäristötaideteos”Virtapaikka”, joka lisättiin Vantaan kaupungin jul-

kisen taiteen kokoelmiin. 5 vuotta jatkunut, poikke-uksellisen kiinnostava työ Valkoisenlähteentiensuunnittelussa päättyy ja lopputulos on kokonai-suudessaan nähtävillä maastossa ensi vuonna.

Valkoisenlähteentien suunnittelusta ovat Sitossavastanneet työn eri vaiheissa:Projektipäällikkö, kaupunkikuva, Ulla-Kirsti JunttilaProjektipäällikkö, katuympäristö- ja katuvihersuun-nittelu, Niina MeronenProjektipäällikkö, melusuojaus, Anne MäättäKatu- ja silta-arkkitehtuuri, Timo UralaVisualisointi ja virtuaalimalli, Sami Luoma ja JarkkoHolttinen.

6, 7Virtuaalimallissa voidaan tarkastella melusuojarakentei-den sijoitusta ja mitoitusta. Suunnitelmassa on myös tar-kennetut piirustukset aitarakenteista ja niiden väreistäkatujen eri jaksoilla.


4 20102828

SUOJELLUN VOIMATALON SISÄPIHALLE UUDET BETONIELEMENTTIJULKISIVUT

Entinen Imatran Voiman pääkonttori, Voimatalo,peruskorjattiin täydellisesti vv. 2008 - 2009.Vuonna 1952 valmistunut Voimatalo on arkkitehtiAarne Ervin suunnittelema. Voimatalo oli valmis-tuessaan rakenteiltaan hyvin edistyksellinen. Jul-kisivut olivat betonielementtejä, kuten saman ai-kakauden toisessakin merkkirakennuksessa Pala-cessa. Runko valettiin paikalla. Peruskorjauksessasisäpihan huonokuntoiset betonijulkisivut korvat-tiin uusilla betonielementeillä. Ilme on alkuperäi-nen, rakenne on räätälöity täyttämään suojelukoh-teen vaatimukset.

Helsingin ydinkeskustassa, Kampissa sijaitsevatoimistotalo modernisoitiin rakennuksen alkupe-räisessä hengessä. Voimatalon pääsuunnittelijaarkkitehti Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SARCOy:stä kertoo, että Voimatalo on sr-1 suojelumää-ritelty talo. ”Se on harvoja modernin ajan näinrankalla suojelumääräyksellä oleva kiinteistö.”

IVOlla oli 50-luvulla vahvaa betoniosaamista,muun muassa oma betoniasema, jossa tehtiin myösoman pääkonttorin betonit. Kohde oli ensimmäisiäkokeellisia pilarirakenteita, jossa on kevyet julkisi-vut kantavan julkisivun sijasta. Voimatalo on Pala-cen kanssa ensimmäisiä rakennuksia, joissa on be-tonielementtijulkisivu.

Voimatalon kadunpuolen betonielementtijulki-sivuissa on klinkkerilaatoitus, pihanpuolella puoles-taan hiottu kellertävä betoni. Kuntotutkimus osoitti,että klinkkeripintainen julkisivu oli säilynyt hyvin.Se ei tarvinnut kuin puhdistuksen.

Pihanpuolen julkisivu oli sen sijaan niin huonos-

11Imatran Voiman vuonna 1952 valmistunut pääkonttori oliaikanaan hyvin edistyksellistä tekniikkaa: pilarirakenne,jossa kevyet julkisivut olivat betonielementtejä. Elemen-tit eivät suinkaan olleet harmaata betonia vaan sisäpihal-la väribetonia ja ulkojulkisivuilta klinkkeripintaisia.

32

2, 3Alkuperäisen elementtijulkisivun kannatus oli erikoinen.Koska rakennetta jouduttiin kasvattamaan pari senttiäsen teknisen toiminnan turvaamiseksi, myös elementtienkannatukseen oli kehitettävä uusi systeemi.

Rake

nnus

taite

en m

u se o

P arm

a Oy

Parm

a Oy

Sirkka Saarinen, toimittaja

BET1004_28-31 Voimatalo 22.12.2010, 15:1728

4 2010 29

sa kunnossa, että kunnostaminen oli mahdotonta.Vanhat elementit olivat ohuita, 4 - 5 senttiä paksu-ja, teräksissä oli runsaasti korroosiovaurioita javuotokohtia. Suuri osa elementeistä oli halki.

KELTAINEN HIENOPESTY VÄRIBETONIKooltaan julkisivuelementit olivat pieniä, noin 60cm leveitä ja 140 cm korkeita. ”Suojellussa talossauuden julkisivun piti luonnollisesti vastata mahdol-lisimman hyvin alkuperäistä. Tutkimme monia vaih-toehtoja, esimerkiksi levytyksiä. Selvästi parhaim-maksi osoittautui uusi betonielementtijulkisivu”,Narjus kertoo.

Iso haaste suunnittelulle oli julkisivun alkuperäi-set rakennedimensiot, jotka olivat alun perin olleetliian pienet. ”Miten pystytään kasvattamaan raken-netta ilman että se radikaalisti vaikuttaa ulkonä-köön. Toteutuneessa ratkaisussa päästiinkin vainpari senttiä aikaisempaa paksumpaan ratkaisuun.”

Alkuperäinen kellertävä sävy toteutettiin väribe-tonilla. Parhaiten alkuperäistä hiottua betonipintaavastaava ilme saavutettiin puolestaan hienopesul-la. Yksi ulkonäköhaaste, pienet elementit, toteutuialkuperäisessä ilmeessä, kun uusiin elementteihintehtiin valesaumat, jotka saumattiin varsinaistenelementtisaumojen tapaan.

JULKISIVUT KVR-URAKKANATuoteryhmäpäällikkö Matti Haukijärvi ParmaOy:stä vahvistaa, että Voimatalon sisäpihan julki-sivujen uusiminen oli vaativa myös sen kvr-toimit-tajan vinkkelistä. ”Kun kysely julkisivun uusimises-ta tuli, istuimme pienellä porukalla pohtimaan rat-kaisua: vaativuutta toi ulkonäkö, elementtien pienikoko ja vaadittava mittatarkkuus, ohut rakenne javanhojen elementtien poikkeuksellinen kannatus.”

Elementtien valmistuksen ja asennuksen lisäksiParma vastasi pihajulkisivun suunnittelusta, purka-misesta, lämmöneristyksistä sekä elementtiasen-nusten jälkeisistä viimeistelytöistä, kuten kittauk-sista ja kuparipellityksistä. Ulkopuolisena rakenne-tekniikan asiantuntijana Parmalla oli Insinööritoi-misto Lauri Mehto Oy.

Parma aloitti purkutyöt heinäkuussa 2009. Vii-meiset pellitykset valmistuivat tammikuussa 2010.

PIENI ELEMENTTIJAKO VALESAUMOILLAKustannusten kannalta oli ratkaisevaa se että Par-ma teki uudet julkisivuelementit alkuperäisiä isom-pina. Suurimmista elementeistä tuli noin kolmemetriä leveitä. Asennettavien kappaleiden määrä

4

väheni siten kolmannekseen. Ilme ei kuitenkaanmuuttunut: kitattujen ja saumattujen valeurien an-siosta elementtijako on entinen. Yhteensä uusiaelementtejä tuli koon kasvattamisesta huolimattakuitenkin noin 400, julkisivuneliöinä noin 1000.

Entä oikean värin ja pinnan aikaansaaminen?Haukijärven mukaan väribetonit hallitaan valmis-tuksessa hyvin. Lisäksi keltainen on väreistä teki-jöilleen kiitollisin, sillä siinä ei ole riskiä esimerkiksihärmehtimisestä.

Myös hienopesu on käsittelynä ongelmaton.”Teimme mallielementtejä eri pintakäsittelyin jaosoittautui, että juuri hienopesulla saatiin pinnat lä-helle 50-luvun karkeampaa hiontaa, joka ei ollut niinkiiltävä kuin nykyiset hionnat”, Haukijärvi kertoo.

4Julkisivu oli sisäpihan puolella erittäin huonokuntoinen,suuri osa elementeistä oli halki.

5Vanhan julkisivun pieni 60 sentin elementtijako saavutet-tiin isommilla elementeillä, joihin tehtiin vanhan jaon mu-kaiset valesaumat ja ne saumattiin.

5

Parm

a Oy

Sarc

Oy

BET1004_28-31 Voimatalo 22.12.2010, 15:1729

4 201030

ELEMENTTIEN KIINNITYS RÄÄTÄLÖITIINVanhan seinän lämmöneristys oli niukka: käytän-nössä 10 cm tojalevyä ja paikoitellen vain 5 cmkorkkia. Uusi rakenne optimoitiin niin että pystyttiinvaaditussa vain parin sentin lisässä ulospäin: 10 cmmineraalivillaa, sen päällä tuulensuojalevy sekätuuletusrako.

Alkuperäinen elementtien kiinnitys oli nykysilminhyvin erikoinen: ”Paikallavalettuihin välipohjiin olitehty leukapalkit, jonka leuan päälle elementit olikannatettu. Leukapalkin otsapinnassa oli kierretan-got, joissa oli messinkinen prikka. Elementin ala-reunassa oli puolestaan pitkä ura, johon prikka tuli.Näin elementti pysyi pakallaan ja se saatiin säädet-tyä kohdalleen syvyyssuunnassa. Välipohjan ja ik-kunan alareunan väli oli kevytrakenteinen. Ikkunanalakarmin alla oli teräksinen U-profiili, jossa ele-mentit oli yläreunastaan kierretangolla kiinni”,Haukijärvi kertoo.

”Jouduimme miettimään, miten saamme ele-mentit kannatettua. Ripustaa ei voitu, vaan ne pitikannattaa alhaalta. Kunnollisen tuuletusraon takialeukapalkin pituus ei kuitenkaan enää riittänyt.Kannatimme elementit alareunastaan L-mallisillajäreillä kulmaraudoilla. Elementin yläreuna kiinni-tettiin kierretangoilla samaan teräsprofiiliin.”

Alkuperäinen ajatus oli asentaa kaikki elementti-en kiinnikkeet paikalleen ennen julkisivuasennusta.”Se ei täysin onnistunut, koska vanhan rakenteenleukapalkin valuissa oli esimerkiksi isoja valukolojajotka piti korjata. Siitä huolimatta asennus sujui

66Uusi julkisivu asennettiin sisäpihan kaksikerroksisen ra-kennuksen vesikaton päälle pystytetyiltä mastolavoilta.Uudet elementit kannatettiin alareunastaan L-mallisillajäreillä kulmaraudoilla. Elementin yläreuna kiinnitettiinkierretangoilla samaan teräsprofiiliin.

7Vanhan julkisivun alkuperäinen ilme saavutettiin käyttä-mällä kellertävää hienopestyä väribetonia.

8, 9, 10Julkisivun elementit tehtiin isommilla elementeillä, joihintehtiin vanhan jaon mukaiset valesaumat. Uutta julkisivuatehtiin noin tuhat neliötä, uusia elementtejä tarvittiin noin400 kappaletta.

7

POWER HOUSE PROVIDED WITH NEW PRECASTCONCRETE FACADES IN INTERNAL COURTYARD

The old headquarters of Imatran Voima, referred to asVoimatalo (Power House), underwent a complete renova-tion in 2008 - 2009. Power House designed by architectAarne Ervi featured extremely progressive structures atthe time it was built in 1952. The facades were precastconcrete units like the facades of Palace, which wasanother acclaimed building of the time. The building fra-me was cast-in-situ. The concrete facades in the internalcourtyard showed their age and were replaced with newprecast units in the renovation project. The appearance isoriginal, but the construction has been tailored to meetthe requirements of a protected building.

Power House was one of the first buildings in which ex-perimental column construction was used, with light-weight facades instead of load-bearing ones. The street-side precast concrete facades of the building are coveredwith clinker tiles, while ground yellow concrete is used onthe courtyard side. The precast facade units were small insize, about 60 cm wide and 140 cm tall.

The facade with a clinker cladding had weathered well,but the courtyard side facade was in such a bad shapethat repair was out of the question.

The new facade was built of precast concrete units.The original structural dimensions of the facade, whichhad been too small to start with, posed a major challengethat had to be overcome in design. Only a couple of centi-metres more could be achieved in the new solution.

The original yellowish colour was realised with dyedconcrete. The exposed aggregate method proved to pro-duce a surface the best corresponded to the originalground surface. One of the challenges was related to thesmall size of the units; this was solved by providing thenew units with fake joints seamed in the same way as theactual unit joints.

The original anchorage method applied to the precastfacade unit was quite peculiar in modern terms. As the newfacade is a couple of centimetres thicker, a solution had tobe developed for supporting the units from underneath.

varsin nopeasti, päivässä saatiin asennettua ja sää-dettyä mittatarkasti paikalleen reilusti yli 10 ele-menttiä”, Haukijärvi kiittelee.

AHDAS TYÖMAAVoimatalo on käytännössä rakennettu tontin kulmiinasti, joten työmaalla ei ollut käytössä lainkaan piha-aluetta. ”Pihanpuolen uusittava julkisivu on kokonaansisäpihalla olevan kaksikerroksisen osan yläpuolella.Jotta uudet elementit pystyttiin nostamaan matalanosan vesikaton yläpuolelle, nostot oli tehtävä kadunpuolelta torninosturilla. Asennustyöt tehtiin vesika-ton päälle pystytetyiltä mastolavoilta. Vesikaton kan-tavuus varmistettiin tukemalla sitä alakautta.”

Sarc

Oy

Parm

a Oy

BET1004_28-31 Voimatalo 22.12.2010, 15:1730

4 2010 31

8

9 10

Parm

a Oy

Parm

a Oy

P arm

a Oy

BET1004_28-31 Voimatalo 22.12.2010, 15:1831

4 20103232

Iitin kirkko on 1693 valmistunut tasavartinen risti-kirkko. Kirkon kattoremontti tehtiin vuoden 2010aikana, jolloin lähes 100 vuotta vanhat betonipaa-nut korvattiin uusilla betonipaanuilla, joita tarvit-tiin kirkon ja kellotapulin kattoon yhteensä noin47 000 kpl.

Kirkon vanha betonipaanukatto oli tehty osanaedellistä isoa remonttia vuonna 1913. Tuolloin vasta23 vuotta vanhat puupaanut olivat jo menneet hei-koiksi ja ne päätettiin vaihtaa betonisiksi. Silloisetkaton korjaussuunnitelmat laati arkkitehti JosefStenbäck.

Kun katon korjauksesta päätettiin vuonna 2009,olivat betonipaanut jonkinverran pinnaltaan rapau-

Arto Suikka, diplomi-insinööri, tuoteryhmäpäällikköBetoniteollisuus ry

IITIN KIRKON KATTO UUSITTIIN BETONIPAANUILLA

tuneet, väri oli hävinnyt ja joitakin paanuja oli ajanmyötä katkeillut. Vanhat paanut oli maalattu ruu-nikivijauholla (mangaanisuperoksidi) ja raudoittee-na paanuissa oli rautalanka.

BETONIPAANU VOITTI PUUPAANUNKorjausvaihtoehtoina selvitettiin vanhan vesikatonkunnostus ja katon uusiminen betoni-, savi- tai puu-paanuilla, tiilillä tai konesaumatulla pellillä. Vaihto-ehtoja haettiin myös muista Euroopan maista. Rat-kaisuksi valittiin uudet betonipaanut, jotka olivatesimerkiksi puupaanuun nähden hinnaltaan kilpai-lukykyisiä ja samalla huoltovapaa ratkaisu. Puupaa-nut joudutaan tervaamaan 3-5 vuoden välein, mikätuplaa katon hinnan 50 vuodessa.

1

1IItin kirkon katto valmiina itsenäisyyspäivänä 2010.

Arto

Sui

kka

BET1004_32-35 Iitin kirkko 22.12.2010, 15:2432

4 2010 33

2Uusi kattorakenne kirkon ja kellotapulin katossa.Yläpohjan rakenneleikkaus:1 Betonipaanut (vanhan mallin mukaan) kiinitys ruostu-

mattomilla ruuveilla 4 x 40. Alareunan kiinnitys Sika-Bond AT-universal, SikaBond T2 tai Tremco PL200Power Flex liimamassalla. Liimattavat pinnat puhdis-tetaan ja käsitellään Sika Primer-3N:llä tai Tremcoprimer nr. 21.

2 Vaneririma 15 mm x 50 mm, K100. Naulakiinnitys50 x 2.3, K200.

3 Koivutuohi, kiinnitys nidonta yläreunasta,limitys 100 mm. Tuohien limitys tehdään niin, että max. 3tuohta on päällekkäin. Tuohi asennetaan vanhan tuohenpäälle.

4 Vanha tuohi (vanha pahvituohi poistetaan, tuohi pyri-tään säilyttämään).

5 Vanha aluslaudoitus (uusitaan tarvittaessa).6 Vanhat kattokannattajat (uusitaan tarvittaessa).7 Kylmä ullakkotila.

Kouvolan Betoni Oy toimi uusien betonipaanujenvalmistajana. Paanu on muodoltaan täysin entistävastaava. Nyt vain päätettiin tehdä paanu tasavah-vana 12 mm paksuna, kun se aiemmin oheni toises-sa päässä 8 mm:iin. Betoni on läpivärjättyä polypro-pyleenikuitumassaa. Vahvikkeena on käytetty lasi-kuitu- ja rappausverkkoja. Betonin suunnittelulu-juus on K40 ja kiviaineksen maksimiraekoko 8 mm.Suunnittelukäyttöiäksi valittiin 50 vuotta ja betonil-le tehtiin tarvittavat säilyvyyskokeet.

Paanuja valmistettiin useampaa kokoa. Kirkonkattoon riitti keskimäärin 23 paanua kattoneliölle,kun kellotapuliin tarvittiin jo 58 paanua neliölle.

KOUVOLAN BETONI KEHITTIMUOTTITEKNIIKANKouvolan Betoni sai noin 5 kuukautta aikaa valmis-taa ja toimittaa paanut.

Muottiratkaisuksi valikoitui uretaanihartsistatehty Finnformin toimittama muottilevy. Paanujavalmistettiin vuorokausikierrolla noin 500 paanunpäivävauhtia. Jälkihoitoa varten paanut laitettiinmuovipussiin. Laadunvalvontaa kehitettiin valmis-tuksen edetessä niin, että loppupuolella toimituk-seen kuului jokaisen paanun silmämääräinen tar-kastus vielä varastossa ennen toimitusta.

Toimituksesta vastannut tehdaspäällikkö OssiMurto kertoi, että muottitekniikka oli valmistuksenhaastavin osa ja siinä erityisesti kiinnitysruuvin rei-än teko paanuun.

Paanujen asennus alkoi maaliskuussa 2010 japäättyi lokakuun lopulla. Kirkon koko korjausurakkavalmistui itsenäisyyspäiväksi 2010 vain noin viikonalkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Vesikattoratkaisun ehkä mielenkiintoisin valintaon, että aluskatteena jyrkillä osuuksilla on käytettyvanhaan tyyliin tuohilaattoja. Loiville katto-osuuk-sille asennettiin urakoitsijan vaatimuksesta alus-huopa. Aluskatteen päälle asennettiin 15 mm pak-sut vaneririmat, joihin paanut ruuvattiin kiinni.

ASENNUSTYÖ TEHTIIN TÄYSINSÄÄLTÄ SUOJASSAVesikattourakoitsijana toimi Kymenlaakson Raken-nus Oy, jonka Pekka Talikainen luonnehti kattourak-kaa vaikeammaksi kuin hän oli ennakkoon arvioi-nut. Joitakin laadullisia ja toimitusaikaan liittyviävaikeuksia paanutoimituksissa oli, mutta niistä sel-vittiin. Itse paanujen asennus tehtiin kolmella kol-men miehen asennusryhmällä.

2

3

4

3Paanujen asennus käynnissä kellotapulissa.

4Uudet paanut ovat paksuudeltaan 12 mm.

Kouv

olan

Bet

oni

Kouv

olan

Bet

oni

BET1004_32-35 Iitin kirkko 22.12.2010, 15:2433

4 201034

5

5Kellotapulin katto valmistui kesällä 2010.

Arto

Sui

kka

BET1004_32-35 Iitin kirkko 22.12.2010, 15:2534

4 2010 35

Telinetyöt muodostivat varsin mittavan osan va-jaan miljoonan euron kokonaiskustannuksista, kos-ka koko ristikirkko oli ympäröity telineillä ja hupu-tettu sateelta suojaan.

Rakennuttajana työssä toimi Iitin seurakunta,rakennuttamiskonsulttina ja valvojana Insinööri-toimisto Metsärinne Oy. Telineet pystytti CramoFinland Oy. Rakennesuunnittelusta vastasi KCCKouvolan konsulttikeskus Oy ja sähkösuunnittelus-ta Insinööritoimisto JH-Suunnittelu Ky.

Suomessa on käytetty betonipaanuja myös Raa-hen kirkossa, jonka katto uusittiin betonipaanuilla10 vuotta sitten.

Myös kohteen valvoja Kaisu Metsärinne kertoiprojektin olleen varsin vaativan. Hänelle betoni-paanun valinta katoksi oli selvä, kun valmistajaksilöytyi Kouvolan Betoni ja myös museovirasto olibetonipaanun kannalla.

Betonipaanut ovat hyvä osoitus siitä, miten beto-ni soveltuu myös vanhaan perinnerakentamiseen,kun tarvitaan huoltovapaa ja pitkäikäinen rakenne.

CONCRETE SHINGLE ROOFING OF IITTI CHURCH

The roofing of Iitti Church of the Cross, which dates backto 1693, was renovated during 2010. The almost 100years old concrete shingles were replaced with newones. A total of ca. 47 000 concrete shingles were requi-red for the roofing of the church and the bell tower.

The old concrete shingle roofing had been laid inconnection with a major renovation project in 1913. Thesurfaces of the concrete shingles were weathered, thecolour had faded and some of the shingles were broken.The old shingles had been painted with manganese su-peroxide powder and reinforced with steel wire.

The repair alternatives that were studied included therenovation of the old roof, or reroofing using concrete,clay or wooden shingles or bricks or mechanicallyseamed sheet steel roofing. Different options werelooked for also in Europe. New replacement concreteshingles were selected, as they are competitive in pricewith e.g. wooden shingles and also provide a mainte-nance-free solution. Wooden shingles need to be tarredat intervals of 3-5 years which will double the price of theroofing in 50 years.

The shingles were produced by Kouvolan Betoni Oy.The new shingle is a perfect replica of the old shingle inshape. The shingles were produced in several sizes. Thenew shingles are 12 mm thick over their full length, whilethe old shingles were only 8 mm thick at one end. Theconcrete is dyed polypropylene fibre concrete reinforcedwith glass fibre and plastering mesh. The design strengthclass of the concrete is K40 and the maximum aggregatesize is 8 mm. The design service life is 50 years and theconcrete was subjected to the required durability tests.

Concrete shingles are in Finland also used in theroofing of the Raahe Church. In Raahe the roofing wasreplaced with concrete shingles 10 years ago.

6

9Tehdaspäällikkö Ossi Murto esittelee 12 mm paksua be-tonipaanua. Laadunvalvoja tarkastaa vielä varastossa jo-kaisen paanun.

8Uretaanihartsista tehty paanumuotti.

6Kellotapulin uutta betonipaanuilmettä. Betonipaanutovat osoitus siitä, miten betoni soveltuu myös vanhaanperinnerakentamiseen.

Arto

Sui

kka

Arto

Sui

kka

Arto

Su i

kka

BET1004_32-35 Iitin kirkko 22.12.2010, 15:2535

4 20103636

Viime vuosisadalla näkyvään valoon perustuva op-tinen mikroskopia avasi näkymän mikrometri -koko-luokan rakenteisiin. Sen myötä käsityksemme elä-vistä organismeista, bakteereista, viruksista ja ku-doksista on kokenut vallankumouksen. Sama kos-kee epäorgaanisten materiaalien, mukaan lukienbetoni, ymmärrystämme. Nykyään esimerkiksi be-tonin suojahuokostuksen onnistuminen tai rasitus-ten aiheuttamat vauriot todetaan rutiininomaisestioptisen mikroskopian avuilla. Ymmärretään, ettämakro-ominaisuudet kuten lujuus, säilyvyys ja ku-tistuma ovat arvioitavissa mikrorakenteen avulla.

Nyt elektronisäteilyyn perustuva elektronimikro-skopia on tehnyt nanometri -kokoluokan rakenteetnäkyviksi ja edessämme saattaa olla vastaava val-lankumous kuin aikanaan mikrokokoluokan havain-noinnin tuoma.

VTT:n, Åbo Akademin ja Aalto Yliopiston välises-sä tutkimusprojektissa on selvitetty betonin nano-kokoisten rakenteiden merkitystä ja muokkaamis-mahdollisuuksia sementin käytön tehostamiseksi.Lupaavimmiksi kehityssuunniksi ovat osoittautu-neet sementin hydrataatioreaktion kiihdyttäminensekä muodostuvan rakenteen vahvistaminen.

Mikrometri (µm) on miljoonas osa metristä (10-6 m)ja nanometri (nm) edelleen tuhannesosa mikromet-ristä (10-9 m). Vesimolekyyli on pituudeltaan noin0,1 nm. Nanokoosta pienempään kokoluokkaansiirryttäessä rakenteet ovat molekyylejä ja sidoksetmolekyylien ja atomien välisiä, joten nanorakenteetovat pienimpiä, joiden yhteydessä voidaan puhuamateriaaliominaisuuksista. Kaikki kiinteät aineetsisältävät väistämättä nanorakenteita, koska nekoostuvat molekyylien muodostamista rakenteista.Ns. nanoteknologian kannalta kiinnostavaa on, mi-ten voimme nanorakenteita muokata ja mitä omi-naisuuksia voimme muokkaamisella saavuttaa.

Viime vuosina kehittynyt elektronimikroskopia,Scanning Electron Microscopy (SEM) ja Transmissi-on Electron Microscopy (TEM) ovat avanneet mah-dollisuudet näiden pienten rakenteiden näkemi-seen myös melko vaikeina pidettyjen mineraalisten,runsaasti vettä sisältävien näytteiden, kuten beto-nin osalta.

INSINÖÖRITIETEET JA KEMIA LÄHESTYVÄTMakromaailmassa olemme tottuneet ymmärtä-mään rakenteiden toimivuuden mekaniikan lain-alaisuuksien avulla insinöörien jännitys-muodon-muutos-laskelmiin pohjautuen. Näissä laskelmissa

BETONI ON NANORAKENNE

Erikoistutkija, TkT, Anna Kronlöf VTTTutkija, Tapio Vehmas, VTTDr, Ilya Anoshkin, TKK Aalto-yliopisto

1Vesimolekyyli on noin 0.1 nm (nanometrin) pituinen.

2“Pienin mahdollinen betonielementti” kalsiumsilikaatti-hydraattinuklidi (CSH) on muutaman nanometrin pituinen.

3Ensimmäiset nuklidit muodostuvat vesiliuoksen molekyy-leistä noin 15 minuutissa sementin pintaan. Seuraavatnuklidit kiinnittyvät ensimmäisiin. Näin muodostuvat en-simmäiset rakenteet.

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3136

4 2010 37

5

4

materiaalien sisäinen rakenne yksinkertaistetaanns. materiaaliominaisuuksiksi. Pienestä koostaanhuolimatta sementtipastan nanorakenteet muis-tuttavat hämmästyttävästi makromaailman raken-teita. Niistä löytyy pilareita, palkkeja, tasoja ja lii-toksia. Todennäköisesti mekaniikan lainalaisuudetpätevät pitkälti myös nanorakenteissa. Palkit ja pi-larit kantavat kuormia ja liitokset siirtävät niitä ra-kenneosasta toiseen, kuten olemme tottuneet ym-märtämää. Näiltä osin insinööritieteet ja kemia tu-levat lähestymään toisiaan, joten yhteistyöhön onlisääntyvää tarvetta.

Nanomaailmassa palkit, pilarit ja liitokset muo-dostuvat kemiallisissa reaktioissa, joita ohjaavattermodynamiikan lainalaisuudet. Muodostuvanyhdisteen laatu, määrä ja sijainti riippuvat siitä,miten saavutetaan systeemin alhaisin energiata-so. Lainalaisuuksien ymmärtäminen mahdollistaareaktioiden ohjaamiseen.

Keskeinen ero makrorakenteisiin verrattuna onnanorakenteiden suuri ominaispinta. Kaikkiin pin-toihin liittyvä suure, pintaenergia, joka ohjaa pin-noilla tapahtuvia reaktioita, tulee sitä määrää-vämmäksi mitä suurempi on systeemin pinta-ala.Kuution muotoisen sileän kappaleen ominaispin-ta-ala on 6 m2/m3. Jos tämän kuutio jaetaan nano-kokoisiin kuutioihin, niitä saadaan 1027 kappaletta.Samalla ominaispinta-ala, kasvaa 109 -kertaiseksija pintaenergia vastaavasti. Pintaenergian mää-räävä asema nanorakenteen muodostumisessajohtaa siihen, että pintakemia (faasien rajapinto-jen ilmiöitä tutkiva tieteen ala) on ilmiöiden mal-lintamiseksi keskeisen tärkeä lähestymistapa, me-kaniikkaa unohtamatta.

Nykyisessä betonitekniikassa pintakemiaa onsovellettu notkistimien ja huokostimien kehitys-työssä.

PÄIVITYS SEMENTIN REAGOIMISEEN JABETONIN LUJUUDENKEHITTYMISEENPortlandsementtiä on käytetty laajasti betonin val-mistukseen viimeiset sata vuotta ja sen reaktioitaon tutkittu yhtä pitkään. Käsitykset reaktion kulustaovat muuttuneet huomattavasti viimeisen 15 vuo-den aikana, johtuen mm. mikroskopian kehittymi-sestä, joten päivitys sementin reagoimisesta ja be-tonin lujuudenkehittymisestä on nyt paikallaan.

Betonin lujuus muodostuu veden ja portlandse-mentin sisältämien mineraalien reaktiotuotteista.Niitä on pääsääntöisesti kolme, kalsiumsilikaatti-hydraatti (CSH), kalsiumhydroksidi ja ettringiitti,joista viimeinen muuttuu monosulfaatiksi ja joskusvielä takaisin ettringiitiksi. Näistä CSH on lujuudenkannalta tärkein ja tässä käydään läpi sen muodos-tumisen päätapahtumat.

5Kalsiumsilikaattihydraatti (CSH) -rakenteiden kasvaessasementtihiukkaset kiinnittyvät toisiinsa. Samalla sement-ti liukenee. CSH:n lisäksi välitiloihin muodostuu suuriki-teistä ettringiittiä ja kalsiumhydroksidia. Molempien lu-juusvaikutus on pienempi kuin CSH:n. Ne eivät kuitenkaanole merkityksettömiä. Molemmat tiivistävät betonia. Kal-siumhydroksidi suojaa raudoitteita korroosiolta. Ettringiit-tin taipumus muuttua muiksi yhdisteiksi ja takaisin ettrin-giitiksi voi johtaa ei-toivottuun paisumiseen ja vaurioihin.

4Santiago Calatravan suunnitteleman Lissabonin rautatie-aseman teräsbetonirakenteet muodostuvat pilarien japalkkien rakenneliitoksista.

Hara

ld A

. Jah

n

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3137

4 201038

7

10

6

8Fotoaktiivista titaania (TiO2) käytetään ns. funktionaalis-ten pintojen valmistukseen. Pinnat aktivoituvat auringon-valon vaikutuksesta ja reagoivat esimerkiksi hajottaenympäristön orgaanisia materiaaleja sekä poistaen ilmas-ta typpioksideja. Toimivuuden kannalta on suotavaa, ettätitaanipinnat pysyvät puhtaina.Kuvassa titaanikideagglomeraatteja ja pitkänomaista et-tringiittiä. Kuvassa titaani on värjätty siniseksi.

9Betonissa käytetty pozzollaani, kondensoitu silika, koos-tuu noin 10 nm kokoisista pyöreistä aerosolihiukkasista.Ne reagoivat suhteellisen hitaasti liukenemalla, eivätkätoimi nukleaatio alustana. Kuvan silika on ollut reaktiossasementin kanssa 3 tuntia. Pinnat ovat edelleen puhtaat.

10Kalkkikivihiukkasen pinnalle kasvanutta CSH:a.

6Reagoinut sementtihiukkanen ja niiden välistä rakennetta.

7Rakenteiden muodostuminen muistuttaa makromaail-masta tuttua jääkiteiden kasvua.

8

9

Kari

Kola

ri

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3238

4 2010 39

13Synteettinen CSH-pinnoite. Pinnoitteen avulla reagoi-mattomat materiaalit kiihdyttävät sementin reaktiota.

Sementistä alkaa liueta molekyylejä välittömäs-ti veden lisäämisen jälkeen. Noin 15 minuutin ku-luttua molekyylien pitoisuus liuoksessa ylittääkriittisen pisteen ja ensimmäiset kiinteät reaktio-tuotteet saostuvat yhtäkkiä samanaikaisesti. Kiin-teät reaktiotuotteet ovat muutaman nanometrinkokoisia, kerrosrakenteisia ns. nuklideja, jotkamuodostuvat (nukleoituvat) suoraan sementtihiuk-kasten pintaan. Tämän kaltaista kiinteän aineenpinnassa tapahtuvaa nukleaatiota nimitetään he-terogeeniseksi nukleaatioksi.

Toinen vaihtoehto on liuoksessa tapahtuva ho-mogeeninen nukleaatio. Se voidaan saada aikaakoeputkioloissa, mutta onneksi betonioloissa näinei tapahdu, koska homogeeninen nukleaatio on lu-juuden kannalta hyödytön. Siinä syntyvät samat ke-mialliset yhdisteet kuin heterogeenisessa tapauk-sessa, mutta ne syntyvät liuokseen erillisinä hiuk-kasina, jolloin lujuuden kannalta olennainen raken-ne jää muodostumatta. Seuraavat nuklidit muodos-tuvat kiinni ensimmäisiin, joten ”ensimmäisen su-kupolven äitinuklidit” muodostavat lähelleen ”per-heen” ja niiden sijoittuminen määrää pitkälti muo-dostuvan rakenteen piirteet.

Rakenne kasvaa säteittäisesti sementtihiukka-sesta ulospäin. Reaktion alkuvaiheessa sementti-hiukkaset muistuttavat takiaispalloja, joista pistääulos paksumpia ettringiittikiteitä. Suurimpien se-menttihiukkasten keskelle jää reagoimaton ydin.Ytimiä jää jäljelle sitä enemmän mitä vähemmänreaktioon on käytettävissä vettä, betoniteknisintermein ilmaistuna mitä pienempi on massan vesi-sementtisuhde.

11Kalkkikivihiukkasen välille muodostunut CSH-sidos.

12TEM-kuva heterogeenisessä nukleaatiossa muodostunees-ta varhaisvaiheen rakenteesta noin kolmen tunnin iässä.Kuvaustekniikka muuttaa kohteen läpinäkyväksi. Interfe-renssikuviot ovat muodostuneet todennäköisesti nuklidinkerrosrakenteesta. Kuvaan on liitetty piirros nuklidista.

11

12

13

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3239

4 201040

Korkealujuuksisissa betoneissa on runsaasti yti-miä ja erittäin lujissa massoissa, joiden lujuus ylit-tää jopa 200 - 300 MPa, ytimet ovat lähes kiinni toi-sissaan. Reagoimattomat sementtihiukkaset ovatkorkealujuuksissa materiaalia ja niiden välille muo-dostuvat liitokset mahdollistavat rakenteen, jonkalujuus on yhtä korkea kuin luonnonkivien.

Kalsiumhydroksidi on suhteellisen sileä ja suu-rikiteinen ja se muodostuu suurimpiin tiloihin se-menttihiukkasten väleihin tai lähelle kiviaineksenrajapintaa, jossa huokostilaa on yleensä eniten.Kalsiumhydroksidi saadaan reagoimaan edelleenja tuottamaan lujuuden kannalta tehokkaampaaCSH:a lisäämällä massaan piipitoisia reaktiivisiaseosaineita kuten silikaa, lentotuhkaa tai masuu-nikuonaa.

HIILIDIOKSIPÄÄSTÖJEN VÄHENNYSKEINOJAETSITÄÄNSementin valmistus tuottaa ilmakehään hiilidioksi-dia. Sen osuus globaaleista päästöistä on 5 -10 %lähteestä riippuen. Usein käytetty arvio on noin6 %. Suuret päästöt tarkoittavat myös, että semen-tin valmistuksessa saavutetut päästövähennyksetovat merkittäviä.

Tällä hetkellä on meneillään useita kehityssuun-tia, joiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidi-päästöjä. Näistä pisimmällä ovat fossiilisia poltto-aineita korvaavien polttoaineiden ja klinkkeriä kor-vaavien seosaineiden käyttö. Masuunikuonan käyt-tö sideaineena on myös jo tuttua tekniikkaa. Näi-den rinnalle etsitään uusia keinoja, jopa täysin uu-denlaisia sideaineita suunnitellaan, tosin näidenosalta läpimurtoja ei ole odotettavissa lähitulevai-suudessa.

VTT:N, ÅBO AKADEMIN JA AALTO YLIOPIS-TON TUTKIMUSVTT:llä on yhteistyössä Åbo Akademin ja Aalto Yli-opiston kanssa käynnissä tutkimushanke, jossa tut-kitaan erittäin hienojakoisten mineraalihiukkastenja CSH:n välisen liitoksen parantamista. Mineraali-hiukkasten etu on niiden tuotannon alhaiset hiilidi-oksidipäästöt sementtiin verrattuna. Tavoitteena onkehittää rakenne, jossa mineraalihiukkaset lujitta-vat materiaalia, kuten sementtihiukkasten reagoi-mattomat ytimet, jolloin saadaan korkeampi lujuus”laihemmilla” massoilla. Toinen tutkimuskohdeprojektissa on reaktion alkuvaiheen nopeuden sää-täminen. Molempien tavoitteiden osalta keskeistäon ”äitinuklidien” määrän ja sijoittumisen säätämi-

14Aalto-yliopiston TEM (JEOL Atomic resolution micros-copes, 2-Cs correctors). Laitteen korkeus on noin 5 m.

14

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3240

4 2010 41

CONCRETE IS A NANOSTRUCTURED MATERIAL

In the 20th century, optical microscopy based on visiblelight made structures in micrometric size range a reality. Itrevolutionised our perception of living organisms, bacte-ria, viruses and tissues. The same applies also to our un-derstanding of inorganic materials, including concrete.

Today optical microscopy is used routinely to inspectconcrete for e.g. correct protective pore ratio or stress-in-duced cracking. The micro and macro aspects of concreteare understood to be mutually linked, with the microstruc-ture offering a tool for the assessment of macroscopicproperties such as durability and shrinkage.

nen rakenteen kannalta edullisella tavalla. Tavoit-teena ei ole kehittää uutta sideainetta vaan tehos-taa portlandsementin reaktiota ja parantaa siitämuodostuvaa rakennetta.

Samassa projektissa on tutkittu myös edellytyk-siä titaaniin perustuvien fotoaktiivisten betonipin-tojen toimivuudelle selvittämällä titaaninpartikke-leiden sijaintia rakenteessa. Hankkeen rahoittajatovat TEKES, VTT, Cementa AB, Nordkalk Oy Ab jaTikkurila Oyj.

KUVAT:Dr Ilya Anoshkin, TKK Aalto-yliopistoRichard D. FisherHarald A. JahnDr Hua Jiang, TKK Aalto-yliopistoProf. Esko Kauppinen, TKK Aalto-yliopistoDr Albert Nasbulin, TKK Aalto-yliopistoLarissa Nasbulina, TKK Aalto-yliopistoTkT Kari Kolari, VTTTkT Anna Kronlöf, VTTTapio Vehmas, VTT

15Santiago Calatravan suunnitteleman Lissabonin rautatie-aseman teräsbetonirakenteet. Paikallavaletut betonira-kenteet ovat puhdasvalupintaisia, joissa on impregnointi-suojakäsittely.

16Meksikossa sijaitsevassa Crystal Cave-luolastossa onluonnonmuokkaamia, läpikuultavia palkinomaisia jätti-läiskiteitä, joiden pituus on noin 11 metriä.

15

16

17

Hara

ld A

. Jah

n

17Sementin valmistukseen käytettävästä energiasta tuote-taan noin 40 % pakkausteollisuuden jätteellä korvaamaanfossiilisia polttoaineita.

Finn

sem

entti

BET1004_36-41Nanobetoni 22.12.2010, 15:3341

4 20104242

Vaikka sementin valmistuksen yhteydessä vapau-tuu melko runsaasti hiilidioksidia – sitoutuu merkit-tävä osa tästä takaisin betonin elinkaaren aikana,jos rakenteen purun jälkeen betoni murskataan jat-kokäyttöön. Tätä takaisin sitoutumista ei ole miten-kään otettu huomioon betonin elinkaarilaskelmissatai päästökaupassa.

Maapallon ilmakehän lämpeneminen eli nk kasvi-huoneilmiö on alkanut huolestuttaa viime vuosinayhä enemmän. Lämpenemisen katsotaan johtuvanlisääntyneen energiankäytön myötä kohonneistakasvihuonekaasujen pitoisuuksista. Ilmakehän hiili-dioksidin pitoisuuden kasvun on ennustettu edel-leen kiihtyvän jos päästöjä ilmaan ei pystytä rajoit-tamaan huomattavasti maailmanlaajuisesti.

Rajoituksiin on pyritty mm. Kioton sopimuksella,josta suurin hiilidioksidipäästäjä USA on kuitenkinjättäytynyt pois. Kioton sopimus ei myöskään rajoi-ta kehittyvien talouksien kuten Kiina, Intia ja Brasi-lia -päästöjä mitenkään. Joulukuussa 2009 pyrittiinKööpenhaminassa pääsemään yhteisymmärryk-seen Kioton sopimuksen jatkosta vuoden 2012 jäl-keen – tässä kuitenkaan onnistumatta. Seuraavankerran sopimusta yritetään 2010 marras-joulukuunvaihteessa Cancun:ssa Meksikossa.

EU on pyrkinyt ottamaan tiennäyttäjän roolin jase on päättänyt yksipuolisesti vähentää päästöjään20 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 men-nessä. EU on myös luvannut nostaa päästövähen-nystavoitteensa 30 %:iin, jos kansainvälinen sopi-mus saadaan aikaan. Päästöjen vähenemiseen pyri-tään mm. päästökaupalla, jonka piiriin EU:ssa kuu-luu energiateollisuutta ja runsaasti energiaa käyttä-vää teollisuutta, mukaan lukien sementtiteollisuus.

HIILIDIOKSIDI SEMENTIN VALMISTUKSESSASementtiklinkkeri valmistetaan kalkkikivestä jamuista kivilajeista kiertouunissa, jossa osittainsulan materiaalin lämpötila nousee noin 1400 -1450 °C:een. Prosessin alussa, kun kalkkikivenlämpötila nousee noin 900 °C:een, tapahtuu kalsi-noituminen eli kalsiumkarbonaatin hajoaminenkalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi. Kalkkikivestäirtoava hiilidioksidimäärä on noin 500 kg valmis-tettua sementtiklinkkeritonnia kohti. Tämän lisäk-si hiilidioksidia syntyy käytetyn polttoaineen pala-misen yhteydessä. Palamisesta aiheutuva hiilidi-oksidipäästö riippuu laitoksen energiatehokkuu-desta ja käytetyistä polttoaineista ja se on nykyai-kaisilla laitoksilla luokkaa 300 - 400 CO2-kg/klink-

BETONI ON HIILIDIOKSIDINIELU

Jorma Virtanen, kehitysjohtajaFinnsementti Oy

1

Jann

e Sa

ario

Jorm

a Vi

rtan e

n

1Betonin käyttö ympäristörakentamisessa on luontevaa,johtuen betonin valmistuksessa käytettävistä luonnonma-teriaaleista. Kuvassa Micropolis-skeittipuisto Helsingissä.

2Finnsementin Paraisten kalkkikivilouhos talvisessa mai-semassa.

2

BET1004_42-45 Hiilidioksidi 22.12.2010, 17:0142

4 2010 43

Taulukko 1. Betonin karbonatisoitumisnopeus Pohjoismaissa [mm / √ vuosi] /1/.

Rakenne Betonin lujuustaso

< 15 MPa 15 – 20 MPa 25 – 35 MPa >35 MPa

Ulkona, sateelle alttiina 5 2,5 1,5 1

Ulkona, sateelta suojattuna 10 6 4 2,5

Sisätiloissa 15 9 6 3,5

Märkänä 2 1 0,75 0,5

Maassa 3 1,5 1 0,75

keritonni. Sementin valmistuksen hiilidioksidi-päästöstä noin 60 % onkin peräisin kalkkikivestä.

BETONI KARBONATISOITUUBetonin kovettuminen perustuu sementin ja vedenkemialliseen reaktioon, jossa sementtimineraaleis-ta syntyy sementtikiveä ja kalsiumhydroksidia. Kal-siumhydroksidi on vesiliukoinen ja voimakkaanemäksinen yhdiste, joka reagoi edelleen hiilidioksi-din kanssa kalsiumkarbonaatiksi joutuessaan kos-ketuksiin ilman kanssa. Tätä kalsiumhydroksidin jahiilidioksidin reaktiota kutsutaan karbonatisoitumi-seksi. Tämän reaktion, karbonatisoitumisen, myötäkalkkikivestä vapautunut hiilidioksidi sitoutuu taastakaisin kalsiumkarbonaatiksi.

Karbonatisoituminen alentaa betonin emäksi-syyttä, joka suojaa raudoituksia ruostumiselta. Kar-bonatisoitumista pyritäänkin minimoimaan teräs-betonirakenteissa. Kuivissa sisätiloissa ei kuiten-kaan ole riittävästi kosteutta, jotta raudoitus ruos-tuisi, ja siksi betonin karbonatisoitumisesta ei olevaaraa rakenteiden säilyvyydelle.

Betonin karbonatisoituminen etenee hidastuenrakenteen pinnalta syvemmälle betoniin. Karbona-tisoituminen on sitä nopeampaa mitä huokoisem-paa eli heikompaa betoni on. Ohuet rakenteet kar-bonatisoituvat kauttaaltaan huomattavasti nope-ammin kuin paksut rakenteet.

Rakennuksen käyttöiän aikana betoni karbonati-soituukin vain pinnaltaan muutaman millin tai sen-tin syvyyteen (kuva 4). Tässä vaiheessa ei betoniinsitoudu vielä kovin suurta määrää hiilidioksidia.Suuri osa sementtikiveä pääsee kuitenkin koske-tuksiin ilman hiilidioksidin kanssa ja karbonatisoi-tuminen nopeutuu, jos betoni rakenteen purkami-sen yhteydessä murskataan uusiokäyttöä varten”sepeliksi”. Halkaisijaltaan 100 mm:n betonirakeentäydelliseen karbonatisoitumiseen voidaankin arvi-oida kuluvan noin 1100 vuotta, 10 mm:n rakeennoin 11 vuotta ja 1 mm:n rakeen enää noin yhdenkuukauden ajan.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa ”CO2 Uptakefrom Carbonation of Concrete” arvioitiin, että beto-nista karbonatisoituu noin 20 - 40 % rakennuksen70-vuotisen käyttöiän aikana – ja jopa 60 - 80 % josbetoni tämän jälkeen murskataan ja käytetäänesim. tierakenteissa sepelinä. Näin karbonatisoitu-minen sitoo takaisin noin neljänneksen kalkkikives-tä irronneesta hiilidioksidista 100 vuoden aikana.Arviot Tanskassa ja Ruotsissa vuonna 2003 valmis-tettujen betonien karbonatisoitumisesta on esitetty

4Tavanomaisen betonin (25 – 35 MPa) karbonatisoituminen erilaisissa ympäristöolosuhteissa /1/.

Betonin kabonatisoituminen

Kabo

natis

oitu

mis

syvy

ys (m

m)

Sisätiloissa

Ulkona, sateelta suojattuna

Ulkona, sateelle alttiina

Maassa

Märkänä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

60

50

40

30

20

10

0

3Hiilidioksidin kierto betonin elinkaaren aikana /1/


4 201044

kuvissa 6 ja 7. Karbonatisoitumisasteen erot Tans-kan ja Ruotsin välillä selittyvät mm. betonien erilai-sista lujuusluokista, käyttökohteista ja murskatta-van betonin osuudesta.

Projektin raportteja löytyy esimerkiksi NordiskInnovationsCenter:in Internet-sivuilta osoitteesta:http://www.nordicinnovation.net/prosjekt.cfm?id=1-4415-226

7Arvio Ruotsissa vuonna 2003 valmistetun betonin karbonatisoitumisesta /1/./1/ Knut O. Kjellsen, Maria Guimaraes, Åsa Nilsson: The CO2 Balance of Concrete in a Life Cycle Perspective,

Danish Technological Institute, Nordic Innovation Centre, 19. December 2005, ISBN: 87-7756-758-7

CONCRETE ACTS AS A CARBON DIOXIDE SINK

Quite a lot of carbon dioxide is released in the manufactureof cement. However, a significant part of it is taken upduring the life cycle of concrete, if concrete is afterdemolition crushed for re-use. This uptake has not beentaken into account in the life cycle calculations of concreteor in emissions trading.

Cement clinker is made of limestone and other aggre-gates. The amount of carbon dioxide released from lime-stone during the process is about 500 kg per each ton ofcement clinker produced. Carbon dioxide is alsoproduced in the combustion of fuel during themanufacturing process. The carbon dioxide releasesresulting from combustion depend on the energy-efficiency of the plant and the fuels that are used; atmodern plants releases amount to 300 - 400 kg of CO2 per1 ton of clinker. Limestone accounts for about 60% ofcarbon dioxide releases in the production of cement.

The curing of concrete is based on a chemical reactionbetween cement and water, with cement mineralsturning into cement stone and calcium hydroxide.Through carbonation of concrete the carbon dioxidereleased from limestone is converted back into calciumcarbonate.

Concrete carbonation only extends a few millimetresor a centimetre below the surface during the service lifeof the building. The amount of carbon dioxide taken up byconcrete is not very high at this stage. Most of thecement stone, however, is in contact with the carbondioxide contained in air, and the rate of carbonationincreases, if concrete is in the demolition processcrushed for reuse. For a concrete structure that is 100 mmin diameter complete carbonation takes about 1100years; for a 10 mm structure it takes ca. 11 years and for a1 mm structure only about one month.

According to an estimate presented in a Nordic study“CO2 Uptake from Carbonation of Concrete”, about 20%- 40% of carbon dioxide released from limestone istaken up by carbonation during a 70-year service life of abuilding – and up to 60% - 80%, if the concrete is thencrushed and reused as e.g. gravel in road structures.

6Arvio Tanskassa vuonna 2003 valmistetun betonin karbonatisoitumisesta /1/.

Rudu

s Oy

5Betonimurske korvaa tienrakentamisessa luonnonsoraa.

5


4 2010 45

Finn

sem

entti

Oy

Finn

sem

entti

Oy

BETONI ON KESTÄVÄN RAKENTAMISENMATERIAALIBetoni vastaa erinomaisesti ilmastonmuutosta tor-juvan kestävän rakentamisen haasteisiin. Kestä-vällä rakentamisella tarkoitetaan energiatehokas-ta, materiaalitehokasta, pitkäaikaiskestävää, tur-vallista, terveellistä ja viihtyisää rakentamista. Kunlisäksi otetaan huomioon vaatimukset elinkaaren-aikaiselle kokonaistaloudellisuudelle sekä arvonsasäilyttävälle ja korjausvelattomalle rakentamiselle,betonin ominaisuudet tekevät siitä elinkaarenai-kaisten ympäristövaikutusten vertailussakin kestä-vän rakennusmateriaalin.

SEMENTTI JA BETONINKARBONATISOITUMINENBetonirakenteiden CO2-päästöt rakennuksen kokoelinkaaren aikaisista CO2-päästöistä ovat n. 3 - 4%.Tästä sementin osuus on n. 2/3 eli 2,5 % koko ra-kennuksen elinkaaren CO2-päästöistä. Varovasti ar-vioiden betonin karbonatisoituminen säästää ra-kennuksen elinkaaren aikana noin 0,5% rakennuk-sen koko CO2-päästöistä. Vaikutus rakennustasollaon siis suhteellisen vähäinen. Kun tarkasteluun ote-taan betonin kierrätettävyys ja hyödynnettävyys uu-den tuotteen raaka-aineena, murskatun betoninkarbonatisoitumispotentiaali ja siten hiilidioksidinsitomispotentiaali onkin jo merkittävää luokkaa.

BETONIN TERMINEN MASSA JA TIIVEYSBetonirakennus säästää kevyeen rakennukseen ver-rattuna massiivisuutensa ja paremman tiiveyden an-siosta vähintään 15 % lämmitys- ja jäähdytysenergi-asta. Tämä koostuu vähintään 5 %:n säästöstä niinlämmityksessä, jäähdytyksessä kuin paremman tii-veyden tuomana säästönä (ks. Betoni 3/2010). Varo-vastikin arvioituna tämä tarkoittaa n. 7 %:n säästöäCO2-päästöissä 50 käyttövuoden aikana.

On helposti laskettavissa, että jo 25 käyttövuo-den jälkeen betonirakennus on kuitannut pois kaikkibetonin ja sementin valmistusvaiheen CO2-päästötja jatkaa energiansäästäjänä ja sitä kautta CO2-nie-luna. Koska betonisen rakennuksen todellinen elin-kaari on helposti 100 vuotta, elinkaarenaikainen hii-lidioksidipäästöjen vähentämispotentiaali on kevyt-rakenteisiin ratkaisuihin verrattuna merkittävä.

Betoniteollisuus ry

8, 9Finnsementti Oy:n Lappeenrannan tehtaan energiasta 40 %tuotetaan muun teollisuuden jätteellä, joka muuten menisikaatopaikalle.

8

9


4 201046

ONKO SUOMESSA ONGELMAA NIMELTÄ ALKALI-KIVIAINESREAKTIO?

Hannu Pyy, tekn.lis., erikoistutkija,VTT Expert Services OyErika Holt, tekn.tri, erikoistutkija, VTT

Suomalainen kiviaines tunnetaan mekaanisesti lu-jana ja kemiallisesti kestävänä. Koostumukseltaanse on pääasiallisesti graniittista soraa tai kallio-mursketta. Yleisesti uskotaan, että alkali-kiviaines-reaktioita ei maassamme esiinny. Tutkimustuloksetovat kuitenkin osoittaneet, että tämä käsitys on vir-heellinen. Siksi olisikin tärkeää tutkia niitä meka-nismeja ja kivilajeja, jotka Suomessa aiheuttavatalkali-reaktiota sekä oppia paremmin tunnista-maan ilmiö ja erottamaan se muista vaurioita aihe-uttavista tekijöistä, jotta tulevaisuudessa osattai-siin välttää alkali-kiviainesreaktion mahdollisuus.

TAUSTAATietyillä kiviainestyypeillä on suuri riski liueta, kunne joutuvat kosketuksiin betonissa olevien, esimer-kiksi sementin reaktiossa vapautuvien, alkalienkanssa. Kosteissa olosuhteissa reaktiossa muodos-tuu geeliä kiviainesrakeiden ympärille. Tämä gee-lin muodostuminen aiheuttaa tilavuuden kasvua,joka voi johtaa betonin halkeiluun. Alkali-reaktionsynnyttämä halkeilu puolestaan tarjoaa muille vau-rioittaville mekanismeille pääsyn betoniin ja loppu-tuloksena voi olla betonin hyvinkin voimakas ra-pautuminen.

Ilmiö tunnetaan yleisesti nimellä alkali-kiviai-nesreaktio (AKR) (engl. alkali aggregate reaction,AAR). Ylivoimaisesti yleisin AKR:n muoto on alkali-piidioksidireaktio (ASR) (engl. alkali silica reaction,ASR), jossa reagoivana kiviaineksena on piidioksi-din eri kiteytymisastetta olevat muodot. Toinen,erittäin harvinainen AKR:n muoto on alkali-karbo-naattireaktio (ACR) (engl alkali carbonate reaction,ACR). Reaktiosta on käytetty myös nimitystä alkali-dolomiittireaktio, sillä reagoivana kiviaineksenaon dolomiittinen kalkkikivi.

Jotta ASR voisi tapahtua, tulee seuraavat kolmeehtoa täyttyä:1) betonissa on reaktiivista piidioksidia

(kiviainesta),2) alkaleja on kyllin runsaasti ja3) kosteutta on riittävästi tarjolla.Ilman kyllin suurta kosteutta (RH > 80%) reaktiotaei tapahdu. Myös korkeat lämpötilat kiihdyttävätreaktiota. Siksi ASR on esim. Etelä-Euroopassahuomattavasti yleisempää kuin mikä on tilannePohjoismaissa. Suomessa riskialttiimpia, suurenkosteuden ja korkean lämpötilan rakenteita ovatkylpylöiden ja uimahallien betonirakenteet. Suo-messa alkalireaktion syntyyn ulko-olosuhteissa ku-luu maamme alhaisesta lämpötilasta johtuen huo-

mattavan pitkä aika. Ja koska ASR edellyttää kaik-kien kolmen ehdon täyttymistä, voidaan olettaa,että kuivissa ja lämpimissä sisäolosuhteissa ei re-aktiota esiinny, vaikka käytetty kiviaines olisikin re-aktiivista ja sementti alkalipitoista.

ASR:n voimakkuus on myös hyvin riippuvainenkiviaineksen geologisesta koostumuksesta. Suo-tuisissa olosuhteissa ja erittäin reaktiivisen kiviai-neksen ollessa kyseessä, saattaa ASR ilmetä jomuutamassa vuodessa. Toisaalta esim. Norjassaon havaittu, että reaktion kehittymiseen kuluu tyy-pillisesti 15-30 vuotta, ennen kuin se on niin voi-makas, että vaurioituminen tulee rakenteessa nä-kyviin. Reaktiivisimmat kiviainekset sisältävätopaalia, kalsedonia, tiettyjä sertin/limsiön muoto-ja, vulkaanista lasia tai erilaisia piipitoisia epäpuh-tauksia. Riskikivilajeihin kuuluvat myös muut erit-täin suuren piidioksidipitoisuuden omaavat hieno-rakeiset kivilajit, ruhjeiset ja epästabiilit kvartsinmuodot jne.

Ensimmäiset ulospäin näkyvät ASR:n merkit ovatepäsäännöllinen tai verkkomainen halkeilu betoninpinnalla. Tällöin betonissa on jo niin voimakas pai-sunnan seurauksena syntynyt sisäinen halkeilu,että halkeamat ulottuvat pintaan. Kun tällaista be-tonia tutkitaan sisältä nähdään reagoineiden kivira-keiden pinnalla reaktiokehä sekä halkeilua ja geelinmuodostumista.

ASR:n synnyttämä halkeiluverkosto tarjoaaesim. klorideille helpon tien betonin sisäosiin. Sa-moin veden pääsy rakenteeseen helpottuu ja sitäkautta pakkasvaurioiden riski kasvaa. Yleisesti ris-kialttiimpia rakenteita ovat sillat, padot, pysäköin-titalot ja perustukset. Nämä ovat kohteita, joissareaktion vaatimaa kosteutta on runsaasti tarjolla.Kun rakenteessa on todettu ASR, voidaan erilaisil-la toimenpiteillä hidastaa tai pysäyttää reaktioneteneminen. Toimenpiteet täytyy kohdistaa niihinkolmeen ehtoon, joilla reaktio toimii. Koska kiviai-nekseen ei enää voida valmiissa rakenteessa vai-kuttaa, vaikutetaan kahteen muuhun tekijään. Täl-laisia toimenpiteitä ovat:– tehostetaan vedenpoistoa– käytetään pinnoitteita märillä alueilla– injektoidaan halkeamat– estetään suolojen (alkalien) pääsy betoniin

Todettujen ASR -tapausten määrän lisääntymi-nen maailmalla johtuu useistakin syistä. Kiviaines-lähteissä on ympäristösyistä tapahtunut muutoksia,ja aina ei ole tiedostettu uusien kiviainesesiintymi-en ASR-riskiä. Sementit, joiden alkalipitoisuus on

1Alueet, joilla Suomessa on todettu rakenteissa alkali-kivi-ainesreaktioita.

1

BET1004_46-48 Alkalikiviaines 22.12.2010, 15:5246

4 2010 47

korkea ovat lisänneet riskiä. Lisäksi ASR -tapauksetosataan nykyisin tunnistaa entistä paremmin muis-ta vaurioista. Aiemmin ASR:n aiheuttama halkeilusekoitettiin usein pakkasvaurioon.

Merkittävin ero ASR:n ja pakkasvaurion välilläon vaurioissa syntyvän halkeilun rakenne. Pakkas-vaurioissa halkeilu on voimakkainta ulkopinnan lä-hellä ja heikkenee syvemmälle mentäessä, kuntaas ASR:ssä halkeilu syntyy syvemmällä betonis-sa aiheuttaen tasaisen halkeiluverkoston koko ra-kenteeseen. Vaikka molemmissa vaurioissa saat-taa rakenteen ulkopinnalla olla hyvinkin samanas-teinen halkeiluverkosto, voi ASR:n aiheuttamavaurio olla betonin sisällä selvästi suurempi kuinpakkasvauriossa. Ainut keino ASR:n toteamiseksirakenteesta on analysoida betonin koostumus jarakenne esim. ohuthietutkimuksella. Oleellista on,että näytteet porataan mahdollisimman syvältä ra-kenteesta, eikä vain läheltä (50-60 mm) ulkopin-taa. Tällöin vältetään se mahdollisuus, että koste-usliikkeet ovat “pumpanneet” halkeamista geelinbetonin pinnalle ja jäljelle jääneet tyhjät halkea-mat tulkitaan pakkasvaurioksi. Toisaalta pinnankinlähellä olevat reagoineet kivirakeet kertovat osal-taan tapahtuneista reaktioista.

Uusien materiaalien alkalireaktiivisuutta voi-daan testata mm. seuraavilla menetelmillä:1) kiviainesten petrograafinen analyysi

(esim. SFS-EN 932-3),2) nopeutettu laastiprismatesti (14 vrk testi,

esim. RILEM AAR-2 tai ASTM C1260) tai3) 1 vuoden betoniprismatesti (esim. RILEM AAR-

3 tai ASTM C1293).Kaikilla näillä menetelmillä on omat rajoituksensa.

2Silta, jossa on todettu voimakas alkali-kiviainesvaurio.

3Kuvan 2 sillasta porattu betoninäyte, jossa ison kivira-keen pinnassa reaktiokehä.

4Alkaligeelin täyttämiä halkeamia sementtikivessä. Ku-van korkeus vastaa noin 1,5 mm näytteessä.

5Kaksi reagoinutta kiviainesraetta ja niistä lähtevät hal-keamat, jotka ovat osaksi geelin täyttämiä. Kuvan korke-us vastaa noin 1,5 mm näytteessä.

2

3

4

5

Artik

kelin

val

okuv

at: V

TT


4 201048

DOES FINLAND HAVE ANALKALI-AGGREGATEREACTION PROBLEM?

Certain aggregate types have a high risk of dissolutionwhen interacting with the alkalis released during thehydration of portland cement. In wet conditions, thisreaction causes a gel around the aggregate particlesthat can crack the concrete and provide further paths fordeleterious materials. The reaction is referred to as Al-kali Aggregate Reaction (AAR). The most common formof reaction occurs between alkalis and certain forms ofsilica. This reaction is called Alkali Silica Reaction(ASR). Another less common form of reaction is AlkaliCarbonate Reaction.

The three conditions required for AAR to occurinclude: 1) reactive silica (from aggregate), 2) sufficientalkalis (mainly from portland cement), and 3) sufficientmoisture. Without a high moisture content (> 80% RH),ASR will not occur. Higher temperature also acceleratesAAR. The rate of AAR reaction is also very dependent onan aggregate’s geological composition. Some times AARcan be seen after a couple of years. Yet in other cases itcan take 15-30 years until AAR damage becomes evident.The only way to identify AAR from an existing structure isanalyze the interior of the concrete, such as bypetrographic analysis.

In Finland, the highest risk environment is a very moistand warm environment, exemplified by modern indoorspa and pool facilities. Exterior concrete structures inFinland are also at risk of AAR, though the deteriorationmay take longer to appear. The structures most at risk forAAR damage are bridges, hydraulic structures, exposedframes (i.e. open multi-storey car parks) and foundations.

It has often believed that the chemical reaction be-tween Finnish aggregates and their surrounding environ-ment is quite low. Yet recent in-situ structural concreteassessments have shown otherwise. It is during the past10 years that AAR has been identified in about 10 bridgesfrom various locations around Finland. This representsabout 2 % of all concrete durability assessments by thin-section microscopy on bridges done at VTT in the past 10years. In these cases the level of damage varies fromlow to high. Often the role of AAR has been smaller thanthe role of other damaging forces. In 2 - 3 of these cases,AAR has played a major role. In Finland AAR is more con-nected to certain rock types than to certain geographicalareas. The Finnish rock types associated with AAR arefine grained stressed and strained mica bearing quartzrich shists and quartzites. The grain size is very oftenunder 0.1 mm. Also some fine grained cataclastic rockshave reacted.

It is necessary for Finland to have knowledge andguidelines about how AAR may contribute to structuraldurability, assess test methods that can be used for AAR,with Finnish materials and establish acceptance limits forAAR test results.

Norjan Betoniyhdistys on 15 vuoden kansainväli-sen yhteistyön tuloksena julkaissut ohjeen /1/, jos-sa määrittäjinä ovat kivilajityyppi, hienon ja karke-an kiviaineksen suhde, suhteitus, sideaineen alka-lipitoisuus sekä lentotuhka ja kuona. Yleisesti kir-jallisuudessa esitetään sallitun alkalimäärän rajoi-na 2,5 - 4,5 kg/m3 laskettuna natriumoksidi ekviva-lenttina (Na2Oe).

TILANNE SUOMESSASuomen kallioperän ja irtomaalajien yleinen geolo-ginen koostumus ja alueellinen esiintyminen ja ja-kautuminen tunnetaan varsin hyvin. Sen sijaan yk-sittäisten kiviainesesiintymien ASR-potentiaali tun-netaan yleisesti varsin huonosti.

Betonikiviainesten mekaanisia ja kemiallisiaominaisuuksia on testattu pitkään. Alkalikiviaines-reaktioiden toteamisen mahdollistavia ohuthietut-kimuksia on VTT:llä tehty vuodesta 1982 ja betoni-rakenteiden systemaattista kuntotutkimusta noin25 vuoden ajan. Tutkimukset ovat kohdistuneet lä-hinnä rakennusten julkisivuihin, parvekkeisiin sekäsiltoihin ja laiturirakenteisiin.

VTT:n ohuthietutkimuksissa on viimeisen 10 vuo-den aikana todettu alkali-kiviainesreaktioita noin10 sillassa eri puolilla Suomea (kuva 1). Tämäedustaa noin 2 % kaikista ohuthietekniikalla tutki-tuista siltakohteista. ASR:n aiheuttama vaurioasteon näissä kohteissa vaihdellut matalasta korkeaan.Useimmiten ASR:n aiheuttama vaurio on ollut mui-hin tekijöihin, lähinnä pakkas- ja kloridivaurioon,nähden pieni. Muutamassa kohteessa ASR:n mer-kitys on ollut huomattava. Ilmasto-olosuhteistam-me johtuen ASR:n kehitys on meillä hidasta, ja vau-rioita voidaan yleisesti odottaa todettavan vasta yli30 vuoden ikäisissä rakenteissa.

ASR raportoidaan varmuudella vain kohteista,joissa näytteissä esiintyy ASR:ssä syntyvää geeliä.Vaurioiden tuntomerkit ovat tyypillisesti reaktioke-hän esiintyminen kiviainesrakeiden ympärillä, hal-keamat kiviainesrakeissa ja sementtipastassa sekägeelin esiintyminen kiviainestartunnoissa ja hal-keamissa. Esimerkki Suomalaisesta AKR -kohtees-ta on kuvissa 2 - 5.

Suomessa ASR liittyy selvästi tiettyihin kivila-jeihin, ei niinkään maantieteellisiin alueisiin. Tyy-pillisimpiä suomalaisia kivilajeja, joissa on todettuASR ovat kiillepitoiset, kvartsirikkaat liuskeet javahvasti metamorfoituneet tai ruhjeiset kvartsiitti-set tai kvartsirikkaat liuskeet. Näiden kivilajienraekoko on usein alle 0,1 mm. Lisäksi joissakin olo-

suhteiltaan poikkeavissa kohteissa on todettu mui-denkin kivilajien alkalireaktiivisuutta. Näissä koh-teissa ASR on riippunut kvartsin rakenteesta, rae-koosta, kiven metamorfoosista jne.

MITÄ JATKOSSATutkimustulokset osoittavat, että alkali-kiviaines-reaktioita tavataan myös Suomessa, niin kuinkaikkialla muuallakin ympärillämme. Samoin onselvää, että meillä ongelma ei ole suuri, mutta setulee tiedostaa ja ennalta ehkäistä, sillä pahoissaASR:stä johtuvissa vauriotapauksissa korjaus-/uusimiskustannukset ovat huomattavat.

Tulevaisuuden uhkana ovat lähinnä kiviainesva-rantojen ehtyminen ja sen seurauksena siirtymi-nen käyttämään uusia kiviaineslaatuja, joiden omi-naisuuksista ei ole tietoa. Sideaineiden osalta uh-kana on uusien vaihtoehtoisten sideaineiden taikorkea-alkalisempien sementtien käyttö. Lisäksierilaisten kierrätysmateriaalien käyttö voi lisätäASR:n mahdollisuuksia.

ASR:n riskit Suomessa voidaan minimoida oikeinsuunnatuilla toimenpiteillä, joita ovat:– betonirakenteiden ASR -kartoitus alueilla, joil-

la ASR on todettu sekä todettujen kohteidenosalta käytettyjen kiviainesesiintymien paikal-listaminen

– Suomeen soveltuvien ASR -testien sekä tulos-rajojen määrittäminen

– kenttätutkimusohjeiden luominen betonira-kenteiden kuntotutkimuksiin niin, että ASR -kohteet voitaisiin tunnistaa mahdollisimmanajoissa

– aiheeseen liittyvän koulutuksen toteuttaminen.

VIITTEET:[1] Durable concrete with Alkali Reactive Aggre-

gates. Publication no. 21. Norwegian ConcreteAssociation. 2008. 16 p. + app. 16 p.


4 2010 49

Totta vai tarua?

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys [email protected]

kolumni

Lin

nu

nla

ulu

n se

isa

kk

ee

lta

Käteeni sattui viime toukokuussa lukematta jää-nyt TM Rakennusmaailma. Sisältöön innosti tutus-tumaan vielä puolen vuoden jälkeenkin se, ettäkannen teksti lupasi lehdessä kirjoitettavan asiaarakentamisen hiilijalanjäljestä. Ei muuta kuin tutki-maan sisällysluettelosta, mitä tavaraa olisi tarjolla.

Rakentamisen hiilijalanjälkeä ei sisällysluet-telosta löytynyt. Sen sijaan kannen lupausten kat-teeksi oli tarjolla Hiilineutraali kesämökki -nimi-seksi otsikoitu juttu. Siinä esiteltiin Saaristomerenkansallispuistossa sijaitsevalle ulkosaarelle toteu-tettava kesämökkiprojekti.

Jutusta kävi ilmi, että rakennuttajaperhe oli ym-päristötietoinen. Siksi mökkihankkeessa oli kiinni-tetty huomiota myös rakentamisen aiheuttamaanhiilijalanjälkeen. Jutun tekstiosuus oli tosin lyhyt,vain noin sivun verran. Siinä oli kuitenkin kerrottumuutaman eri rakennusmateriaalin valmistuksenaiheuttamista päästöistä. Näiden tietojen innoit-tamana perheen isäntä kertoi, että puurakentei-sen mökin päästöt ovat pieniä. Sementtiä oli tar-vittu onneksi tosi vähän, ainoastaan takan ja kesä-keittiön perustuksiin. Hienoa! Ympäristö pelastuu.

Itse rakentamista oli analysoitu jo hieman pe-rusteellisemmin. Oli laskettu, että rakentamisenaiheuttamista päästöistä ”logistiikan” osuus oli44 %, työmaasähkön 10 % ja loput 46 % oli peräi-sin rakennusmateriaalien valmistuksesta. Raken-nuspaikan sijainnilla ulkosaaressa oli siis selvästiollut oma vaikutuksensa hiilijalanjälkeen. Kulke-misen päästöt olivat samaa luokkaa koko raken-nuksen kaikkien rakennusmateriaalien valmistuk-sen tuottamien päästöjen kanssa. Ja tuo kulkemi-nenhan itse asiassa vasta alkaa, kun mökki saa-daan valmiiksi ja käyttöön.

Perhe oli varmasti pyrkinyt ottamaan parhaansamukaan rakentamisen ympäristöasiat huomioon.Muutama hiilijalanjälkeen vaikuttava seikka oli to-sin jäänyt huomiotta. Ja saattaapa olla niin, ettähuomiotta jääneet seikat taitavat olla huomioonotettuja paljon merkittävämpiä.

Perheen kerrottiin pitävän kotiaan Sveitsissä.Liikkuminen mökille tapahtuu lentokoneella, yh-distettynä luultavasti molemmissa päissä auto-kyytiin. Lopuksi tarvitaan vielä mittava venemat-ka. Koko matkan tupruaa ehtaa fossiilista hiilidi-oksidia – jokaisella mökkimatkalla!

Perheen kerrottiin ehtivän käyttää kesämökki-ään vain noin kuukauden ajan vuodessa. Lopun ai-kaa päällä ovat peruslämmöt ilmalämpöpumpunsiivittämänä. Voi kuvitella, että sähköä kuluu ja hii-lidioksidia syntyy tuossakin kohtuullisen paljon,erityisesti mökin yhden kuukauden käyttöön suh-teutettuna.

Asuin- tai mökkipaikkaansa ei voi aina valita.Sen sijaan rakentamisessa voidaan tehdä – käytet-tävien materiaalien lisäksi – monia valintoja, jokoympäristön puolesta tai vastaan.

Jutun kuvituksesta kävi ilmi, että itse mökkira-kennus oli vallitsevan tyylin mukaan räystäätön.Rimapintainen julkisivu oli maalattu näyttävästi pi-kimustaksi. Kaikkiaan hyvin tyylikäs rakennus. Teh-dyt valinnat vain olivat julkisivun kestävyyden kan-nalta pahimmat mahdolliset. Huoltomaalausta onluvassa reilusti alle kymmenen vuoden välein jasamalla saa luultavasti alkaa korjailla myös aurin-gon paahtamaa rimoitusta. Lisäksi tällaisen julkisi-vupinnan saa saariston ahavan jäljiltä uusia jomuutaman kymmenen vuoden kuluttua. Rakennus-miehetkin kulkevat saareen siis myös jatkossa,luonnonvaroja kuluu ja hiilidioksidia pääsee. Kai-ken katteeksi julkisivun musta väri saa aikaan sen,että ilmalämpöpumpulle lienee käyttöä myös ke-säaikaan. Jos lomakelit ovat otolliset, viilennystar-vetta riittää, ja hiilijalanjälki kasvaa edelleen.

P.S. – Ai mistä Linnunlaulun seisakkeelta?Linnunlaulu sijaitsee radan varressa likimain Pasilan jaHelsingin rautatieasemien puolivälissä. Tämä rataosalienee Suomen ruuhkaisin ja siksi Linnunlaulun kohdallajunat vartoavat joskus hyvän tovin – parhaimmillaan ylipuolikin tuntia. Siksi merkittävä osa tästäkin jutusta onideoitu Linnunlaulun virtuaaliseisakkeella, kun matkusta-jia ei junasta poiskaan päästetä. Kyllä kävellen olisi jos-kus ollut paljon nopeammin perillä!

Toim. huom! Jussi Mattilan suositut kolumnit jatkuvattaas vuonna 2011. Ehkä toiselta junaseisakkeelta – taimatkalla Tampereelta Helsinkiin.

BET1004_49 Kolumni 22.12.2010, 15:5349

4 20105050

Alustabetonin kosteuspitoisuuden vaikutus pin-noitteen tartuntaan -diplomityö tehtiin Aalto yli-opiston Teknillisen korkeakoulun Rakenne- ja ra-kennustuotantotekniikan laitokselle. Työn valvo-jana toimi professori Jari Puttonen. Tutkimus teh-tiin Vahanen Oy:lle ja sen rahoittivat seuraavattahot: Tikkurila Oy, Teknos Oy, TKR-Marketing Oy,Rudus Oy, Skanska Talonrakennus Oy, SBK Säätiö,Nanten Oy, Fescon Oy, Kaakelikeskus Helsinki Oy,Sika Finland Oy, Tremco-Illbruck Oy ja Basf Oy.Työn ohjasivat diplomi-insinöörit Sami Niemi jaJuha Komonen Vahanen Oy:stä.

YLEISTÄ BETONIN PINNOITTAMISESTABetonilattian pinnan käsittelyllä parannetaan senominaisuuksia käytön ja ympäristöolosuhteidenaiheuttamia rasituksia vastaan ja pidennetään ra-kenteen käyttöikää. Pinnoittamisella voidaanmyös rajoittaa aggressiivisten liuosten ja nestei-den pääsyä betoniin. Yleisimmin betonin pinnoit-teita käytetään teollisuudessa suojaamaan beto-nin pintaa mekaanisia (esim. trukkiliikenne) tai ke-miallisia rasituksia vastaan. Niitä käytetään myösparvekkeissa, autohalleissa ja vastaavissa kovankulutuksen käyttökohteissa. Pinnoittaminen onkintehokas, taloudellinen ja usein ainoa tapa suojatabetonilattian pinta erilaisia rasituksia vastaan.

Yleisesti ennen pinnoittamista betonialustankosteuspitoisuuden tietyllä syvyydellä pitää alittaapinnoitteelle ominainen kosteusraja-arvo, jotteikosteuspitoisuus pinnoitteen alla pääse nouse-maan niin korkeaksi, että se aiheuttaisi ongelmiaesimerkiksi pinnoitteen kiinnipysyvyyden (tartun-nan) kanssa. Tämä perussääntö on vallinnut beto-nirakentamisessa jo 1980-luvulta asti. Ensimmäi-sen kerran kosteusraja-arvot julkaistiin Betoniyh-distyksen By12 Betonilattiat -julkaisussa vuonna1981. Tämän jälkeen kosteusraja-arvot yleisimminkäytetyille betonin pinnoitteille, epoksille, polyure-taanille ja akryylille, ovat pysyneet samoina ainatähän päivään asti. Nykyiset lähinnä päällystämi-seen suuntautuneet tutkimukset ovat kuitenkintuoneet ilmi, että päällysteen tai pinnoitteen vesi-höyrynläpäisyominaisuuksilla ja alustabetoninominaisuuksilla on suuri vaikutus päällysteen taipinnoitteen alle tasapainottuvaan kosteuteen.

Tässä artikkelissa päällysteellä viitataan liimat-taviin parketteihin, mattoihin ja laattoihin sekä kel-luviin parketteihin.

BETONILATTIAPINNOITTEETBetonilattiapinnoitteista yleisimmin käytettyjämateriaaleja ovat epoksi, polyuretaani ja akryyli.Näistä epoksi on yleisimmin käytetty lattiapinnoi-te. Se muodostuu epoksihartsin ja kovetteen rea-goidessa keskenään. Epoksipinnoitteille on omi-naista hyvä tartunta alustabetoniin. Pinnoitetyy-pistä riippuen epoksilla on myös hyvä kemikaali- jakulutuskestävyys kun taas UV- kestävyys-, läm-mönkestävyys-, ja joustavuusominaisuudet ovatepokseilla usein heikot.

Polyuretaanipinnoitteiden ominaisuuksiin kuuluuhyvä elastisuus ja iskunkestävyys. Polyuretaanienhalkeaman silloituskyky on sen elastisen ominai-suuden asioista hyvä.

Akryylilattiat tehdään pääsääntöisesti hierret-tävinä massoina, joiden paksuus on tyypillisesti 3- 4 mm. Akryylipinnoitteiden ominaisuuksiin kuu-luu hyvä mekaaninen kestävyys. Ominaisuuksil-taan akryylipinnoitteet ovat hyvin sekä mekaanis-ta että kemiallista rasitusta kestäviä. Akryylin no-pea kovettuminen mahdollistaa pinnoitettavien ti-lojen käyttöönoton huomattavasti nopeamminkuin muilla materiaaleilla pinnoitettaessa. Akryy-lin haittapuolena voidaan pitää voimakasta hajuapinnoitusvaiheessa.

Markkinoilla on muutamia muitakin pinnoitetyyp-pejä. Diplomityössä oli mukana kasvisöljypohjainenmuovipolymeeripinnoite, jolle on luonteenomaistahyvä halkeamien silloituskyky, sitkeys ja lämpötilankesto.

DIPLOMITYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEETAlustabetonin liian suuri kosteuspitoisuus voi vai-kuttaa siihen kiinnitettäviin materiaaleihin monel-la tavalla. Materiaalin ja alustan välinen tartun-nan muodostuminen voi epäonnistua, alustabeto-nin kuivumisen myötä tapahtuva kutistuminen voiaiheuttaa haitallisia muodonmuutoksia materiaa-leihin ja materiaalit voivat vaurioitua kemiallisestitai biologisesti. Pinnoitteen tartuntaan vaikutta-vista tekijöistä tutkittiin tässä työssä kokeellisestiainoastaan kosteuden vaikutusta sulkemalla muuttartuntaan vaikuttavat tekijät pois.

Betonirakenteiden pinnoittamista on Suomessatutkittu melko vähän tähän mennessä. Vuonna 2004käynnistyneen Betonilattioiden päällystämisen oh-jeistus eli BePO-projektin loppuraporttina julkais-tiin Betonilattiarakenteiden kosteudenhallinta japäällystäminen -julkaisu. BePO-projektissa tutkit-tiin kosteuden vaikutusta päällystettyihin rakentei-

ALUSTABETONIN KOSTEUSPITOISUUDEN VAIKUTUS PINNOITTEEN TARTUNTAAN

Jarmo Saarinen, diplomi-insinööri,Vahanen Oy

1

1Epoksipinnoitteen vaurioituminen osmoottisen kuplimi-sen vaikutuksesta. Kuva on otettu noin puoli vuotta pin-noituksesta. Kuplat suurenevat ja pienenevät itsestään.Kuplissa on nestettä. Lattia on pakko korjata, mutta täs-säkään tapauksessa ei ollut mahdollista selvittää perin-pohjaisesti ongelman aiheuttajaa, koska tarkempi tutki-minen olisi nostanut korjauskustannuksia oleellisesti jakokemusperäisesti tiedetään, että korjauksessa erittäinhuolellisella työllä lattia saadaan toimimaan. Mysteerielää siis edelleen.

Juha

Kom

onen

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0150

4 2010 51

siin pinnoitteiden jäädessä tutkimuksesta pois.Diplomityössä pyrittiin laboratoriokokeiden

avulla täsmentämään erityyppisten pinnoitteidenalustabetonin kosteuspitoisuudelle asettamia vaa-timuksia siten, että toimiva tartunta pinnoitteen jaalustabetonin välillä toteutuu. Koesarjan avullatutkittiin betonin kosteuspitoisuuden vaikutustapinnoitteiden tartuntavetolujuuteen pinnoittamal-la kosteuspitoisuudeltaan erilaisia koekappaleita.Lisäksi tavoitteena oli saada mitattua pinnoittami-sen jälkeen alustabetoniin muodostuva kosteusja-kauma ja seurata sen kehittymistä ajan suhteen.Päätavoite oli kuitenkin määritellä, mikä kosteus-pitoisuus ja millä syvyydellä on sallittu onnistu-neen tartunnan muodostumiseen ja säilymiseenalustabetonin ja pinnoitteen välillä, edellyttäenettä muut tekijät kuten jälkihoito, betonin ominai-suudet, sementtiliiman poisto, tartunta-aineen le-vitys ja pinnoitusaikaiset olosuhteet ovat hyvät jakaikki työvaiheet on huolellisesti suoritettu.

Työssä sovellettiin päällysteille yleisimmin oh-jeistettuja kosteudenmittaussyvyyksiä ja kosteus-raja-arvoja, joiden avulla pyrittiin täsmentämään,miten ja miltä syvyydeltä alustabetonin kosteuspi-toisuus kannattaa määrittää ennen pinnoitusta, jot-tei kosteus pinnoitteen alla nouse kriittiseksi. Työs-sä pyrittiin osoittamaan, että pelkästään pintaosi-en kosteuspitoisuudella on suuri merkitys tartun-nan onnistumiseen ja että pinnoittamisen jälkeensyvemmältä rakenteesta pinnoitteen alle nousevakosteus ei enää aiheuta ongelmia pinnoitteen jaalustabetonin kiinnipysyvyyteen (tartuntaan), mikä-li tartunta on alun perin hyvin muodostunut.

TUTKIMUSOHJELMADiplomityössä tutkittiin eri kosteuspitoisuuteenasennettujen pinnoitteiden tartuntavetolujuudenkehitystä 3,5 kuukauden ajan. Tutkimus kohdistui

2Vaativissa paikoissa, kuten suurissa varastorakennuksis-sa ja pienemmissäkin tiloissa, jotka ovat jatkuvasti aktiivi-sessa käytössä, lattiapinnoitteen asentamisen pitää on-nistua kerralla, koska korjaustoimenpiteiden suorittami-nen jälkikäteen olisi äärimmäisen kiusallista. Kuvassa ononnistunut akryylipinnoite.

2

kahdeksaan yleisesti käytössä olevaan betonilatti-oiden pinnoiteyhdistelmään (tartunta-aine ja pin-noite): epoksi, polyuretaani, kosteuskovettuva poly-uretaani, akryyli, muovipolymeeri, polyuretaani-akrylaattimaali, vesipohjainen epoksi ja M-pohjus-tettu (ns. märän betonin pohjuste) epoksi. Tutkimusrajattiin käsittelemään yhteen suuntaan kuivuvaa(maanvarainen betonilaatta) pinnoitettua betonira-kennetta.

Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta. Ensimmäi-sessä vaiheessa järjestettiin diplomityössä mukanaolleille tahoille kysely, jonka perusteella suunnitel-tiin ns. ennakkokokeet. Toisessa vaiheessa, ennak-kokokeissa tutustuttiin koekappaleiden työstämi-seen, koestamiseen ja tulosten tarkasteluun. En-nakkokokeiden tulosten perusteella suunniteltiinkolmas vaihe eli varsinainen koeosuus.

Tutkimuksessa pinnoitettiin pääasiassa neljässäeri lähtökosteudessa olleita koekappaleita:– 1 h = yhden tunnin kuivunut jälkihoidon jälkeen.– 24 h = 24 tuntia kuivunut jälkihoidon jälkeen– Kasteltu = Jälkihoitojakson jälkeen kuivunut

11-13 vuorokautta, jonka jälkeen pidetty 7 vrkveden alla ennen pinnoitusta. Pinnoitettu tun-nin sisällä veden poistamisesta.

– Märkä = Kasteltu suoraan jälkihoitojakson jäl-keen 7 vrk ajan, jonka jälkeen pidetty sumutta-malla kosteana aina pinnoitukseen asti.

Märimmässä lähtökosteudessa betonin pintaa olikasteltu viikon ajan, jolloin betonin pintaosien (0-20 mm) suhteellinen kosteus (RH) oli 98 %. Kaste-lun jälkeen betonin päältä pyyhittiin irtovedet poisja koekappale pinnoitettiin. Kuivimmassa lähtökos-teudessa (24 tuntia jälkihoidon jälkeen) koekappa-leiden RH 5 mm syvyydellä oli 84 % ja 32 mm sy-vyydellä 96 %.

Kokeissa betonina käytettiin Rudus Oy:n normaa-

listi sitoutuvaa lattiabetonia K30, # 8 ja S3, joka va-lettiin 530 mm x 370 mm x 80 muotteihin.

TUTKIMUSHAVAINTOJAAlustabetonin kosteuspitoisuuden merkitys näkyitartuntavetolujuustuloksissa varsin epäloogisesti.Osa pinnoiteyhdistelmistä saavutti parhaan tartun-tavetolujuuden betonin pinnan ollessa mahdolli-simman märkä ja toiset vuorokauden kuivuneessalaatassa, joka edusti kuivinta pinnoitushetken kos-teustilannetta. Koestetuista pinnoitemateriaaleistaviisi kuudesta täytti Betonilattiayhdistyksen Be-tonilattiat 2002 By45/BLY7 -julkaisun vähimmäis-tartuntavetolujuusvaatimuksen (2,0 N/mm2) suur-ten rasitusten alaisille tiloille, kun ne pinnoitettiintunnin kuivuneeseen alustabetoniin. Diplomityönvarsinaisen koeosuuden betoni kuivui kuitenkin jäl-kihoidon aikana merkittävästi kemiallisesti eli se-koitusvedestä kului sementin ja veden reaktioissaniin paljon, että betonin huokosten RH aleni alle 97%:iin. Jälkihoidon lopetuksen jälkeen tunnin kuivu-neen betonipinnan suhteellinen kosteus oli 93 % jaarvostelusyvyyden A (32 mm) 96 %. Tästä johtuentunnin kuivuneeseen betoniin asennetut pinnoitteettäyttivät myös muutaman materiaalivalmistajan oh-jeet suurimmasta sallitusta kosteuden arvosta.

Koeosuudessa polyuretaanipinnoitteet saavutti-vat selkeästi parhaan lujuutensa mitä kuivemmalle

Juha

Kom

onen

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0251

4 201052

3

alustalle ne oli asennettu. Myös pinnoitteen tartun-tavetolujuuden kehitys ajan suhteen tapahtui täl-löin nousevasti. Sen sijaan epoksipinnoitteella suu-rin tartuntavetolujuus saavutettiin märimmällävaihtoehdolla. Tosin epoksilla tartuntavetolujuuskaikissa koestetuissa kosteustapauksissa täytti Be-toniyhdistyksen julkaisun By45/BLY7 vähimmäistar-tuntavetolujuusvaatimuksen (2,0 N/mm2) suurtenrasitusten alaisille tiloille käytettäessä pohjustee-na jopa normaalia pohjustetta, eikä niin sanottuamärän betonin pohjustetta. Epoksipinnoitteen veto-lujuus pysyi koko tarkasteluajanjakson lähes sama-na kaikissa kosteustapauksissa. Kasvisöljypohjai-nen muovipolymeeripinnoite ja polyuretaani-akry-laattimaali täyttivät Betoniyhdistyksen tartuntave-tolujuusvaatimuksen 2,0 N/mm2 suurten rasitustenalaisille tiloille kaikissa kosteustapauksissa 3,5kuukauden iässä. Akryylipinnoitteen 3,5 kuukaudentartuntavetolujuustulokset kaikilla lähtökosteus-vaihtoehdoilla täyttivät By45/BLY7 vähimmäistar-tuntavetolujuusvaatimuksen (1,2 N/mm2) keskisuur-ten rasitusten alaisille tiloille. Taulukossa 1 on kaik-ki varsinaisen koeosuuden vetokoetulokset.

Pinnoitteet näyttivät siten sietävän varsin hyvinbetonin kosteutta. Pinnoittamiseen liittyvät ongel-mat voivatkin johtua ennemmin huonosti suorite-tuista työvaiheista kuten betonin jälkihoito, pin-nan hionta, hiontapölyn poisto ja tartunta-aineenlevitys. Nämä työvaiheet tehtiin tässä tutkimuk-sessa todella huolellisesti laboratorio-olosuhteis-sa. Kosteuden merkitys pinnoituksen onnistumi-seen näyttäisi näiden kokeiden perusteella olevanyleisesti uskottua pienempi. Kuitenkin diplomi-työn koeosuuden alussa eri materiaalivalmistajillejärjestetyssä kyselyssä kosteuden aiheuttamiaepäonnistumisia pidettiin varsin yleisinä.

Laboratoriokokeissa muut pinnoitteen tartun-taan vaikuttavat tekijät pyrittiin eliminoimaan labo-ratorio-olosuhteissa perusteellisesti suoritetuillatyövaiheilla. Käytännössä työmaalla pinnoitusolo-suhteet eivät ole yhtä ihanteelliset. Kerralla pinnoi-tettava ala voi teollisuuslattioissa olla jopa tuhan-sia neliöitä, jolloin alustabetonin esikäsittely, hion-tapölyn poisto ja tartunta-aineen levitys eivät to-dennäköisesti onnistu joka kohdassa yhtä hyvin.Tästä syystä alustabetonin kosteutta ei voida jät-tää kokonaan huomioimatta ainakaan pinnoitetta-essa laajoja alueita. Tällöin kosteusraja-arvoista

3Taulukko 1. Tartuntavetolujuuskokeiden tulokset eri lähtö-kosteustapauksissa ajan suhteen. Taulukossa on lajiteltuvetotulokset Betoniyhdistyksen betonilattiat 2002, By45/BLY7-julkaisun betonilattia vähimmäistartuntavetolujuus-vaatimusten mukaan joko suurten rasitusten alaisiin tiloi-hin (2,0 N/mm2) tai keskisuurten rasitusten alaisiin tiloi-hin (1,2 N/mm2).Tulokset on esitetty lukuarvoina (yksikkönä N/mm2) värilli-sillä taustoilla eri sarakkeissa eri tartuntavetolujuusvaati-musten mukaan. Vihreä väri tarkoittaa vetotuloksen täyt-täneen vähimmäisvaatimuksen ja punainen vetotuloksenalittaneen vähimmäisvaatimuksen.

4Pinnoiteyhdistelmän tartunta alustabetoniin. Tartunta-ai-nekerros mukailee alustabetonin pintaa tunkeutumattasen huokoisiin.

5

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0252

4 2010 53

on varmasti hyötyä, koska ne tuovat niin sanottuavikasietokykyä pinnoitustyölle. Tällä tarkoitetaan,että alustabetonin alhaisemmalla kosteuspitoisuu-della saadaan varmuutta muihin pinnoittamiseenliittyviin työvaiheisiin. Lisäksi diplomityössä tehdytpintahietutkimukset osoittivat ohennetun, alhaisenviskositeetin omaavan tartunta-aineen tunkeutu-van paremmin kuivaan kuin märkään betoniin. Ku-vassa 5 on esitetty polarisaatiomikroskoopilla otet-tu kuva pinnoiteyhdistelmän tartunnasta alustabe-toniin. Toisaalta jo tämän tutkimuksen tulosten pe-rusteella pienten alueiden, esimerkiksi paikkakor-jauspinnoitukset voidaan tehdä todennäköisesti il-man pitkiä kuivatusaikoja edellyttäen, että muutpinnoittamiseen liittyvät työvaiheet suoritetaanerittäin huolellisesti.

Vaikka koeosuuden tulokset ovatkin lupaavia jaantavat kuvan, ettei alustabetonin kosteudellavälttämättä ole merkittävää vaikutusta pinnoitteentartuntaan, ei yleispäteviä johtopäätöksiä pinnoit-teiden kiinnipysyvyydestä voida tehdä ilman jatko-tutkimuksia. Tämä tutkimus antaakin lähinnä ku-van, miten tartuntavetolujuus kehittyy aivan alku-vaiheessa ja miten alustabetonin kosteuspitoisuuspinnoitteen alla kehittyy pinnoituksen jälkeen.Koeosuuden keskittyessä tartunnan alkuvaiheenkehitykseen ei myöskään pystytä esittämään muu-toksia kosteustarkasteluohjeisiin.

Alustabetonin kosteuspitoisuuden määrittämistäennen pinnoitusta tutkittiin suhteellisen kosteudenmittauksin, painoprosenttikosteuden määrityksin japintakosteusilmaisimin. Kuvassa 7 on esitetty en-nakkokokeiden aivan betonin pintaosan suhteelli-sen kosteuspitoisuuden aleneminen. Pintakosteus-ilmaisimet osoittautuivat varsin epäluotettaviksilaitteiksi alustabetonin kosteuspitoisuuden arvioin-nissa. Yksikään pintakosteusilmaisin ei kuvannutselkeästi millään syvyydellä tapahtuvaa suhteelli-sen kosteuden alentumista. Pintakosteusilmaisinonkin hyvä apuväline alustabetonin suhteellisenkosteuden mittauksessa. Sillä on hyvä etsiä laajan-kin alueen kosteimmat kohdat, mistä erikseen mää-ritetään betonin suhteellinen kosteus näytepalame-netelmällä. Näytepalamenetelmä soveltuu alusta-betonin kosteuspitoisuuden arviointiin ennen pin-noittamista, koska sillä pystytään määrittämäänpinnan (0 - 5 mm) ja aivan pintaosien (1 - 1,5 cm)suhteellinen kosteus toisin kuin porareikämenetel-

6a

6b

6 aEpoksipinnoite on irronnut betonin pinnasta. PinnoitteenIrtoaminen on johtunut huonosti tehdyistä pohjatöistä,sementtiliiman poisto tehty puutteellisesti. Irtoaminen ontapahtunut alueelta, johon kohdistuu päivittäin runsaastikävelyrasitusta.

6 bSementtiliima on jäänyt noin millimetrin vahvuisena ker-roksena irronneen pinnoitteen alapintaan.

mällä. Painoprosenttikosteuden määritys puoles-taan ei ole niin luotettava menetelmä, koska senantamat tulokset riippuvat käytetystä betonilaa-dusta. Tämän osoittaa tutkimuksessa tutkittujenkahden betonin tasapainokäyrien poikkeaminenselvästi toisistaan (kuva 8).

Pinnoitteita pidetään yleisesti huonosti vesihöy-ryä läpäisevinä materiaaleina. Laboratoriokokei-den tulosten perusteella voidaan todeta osan koe-osuuden pinnoitteista läpäisevän vesihöyryä varsinhyvin. Osa puolestaan, kuten epoksi- ja akryylipin-noite sekä polyuretaanipinnoitteet eivät läpäisevesihöyryä juuri ollenkaan (kuva 9). Vesipohjainenepoksi ei puolestaan läpäissyt vesihöyryä niin kuinolisi voinut olettaa kirjallisuusviitteiden perusteel-la [by49]. Koeosuuden tulosten perusteella pinnoit-teiden vesihöyrynläpäisevyys vaikuttaa kuitenkinhuomattavasti pinnoittamisen jälkeen pinnoitteenalle tasapainottuvaan kosteuteen (kuva 10). Pin-noitteiden vesihöyryn läpäisevyys tulisikin ottaahuomioon pinnoitteiden kosteusraja-arvoissa ja ar-viointisyvyyksien ohjeistuksessa.

Jarm

o Sa

arin

enJa

rmo

Saar

inen

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0253

4 201054

7

8

9

7Betonin pinnan ( 5 mm ) ja pintaosan (10 mm ) kuivuminenlaboratorio-olosuhteissa (T: 20 °C ja RH: 15 - 35 %).Kuvasta huomataan hyvien kuivumisolosuhteiden vaiku-tus betonin pinnan nopeaan kuivumiseen. Jo yhden viikonkuivattamisen jälkeen suhteellinen kosteus betonin pin-nassa on laskenut 71 %:iin ja syvyydellä 10 mm 92 %:iin.Kosteuspitoisuutta seurattiin jälkihoidon lopetuksen jäl-keen näytepalamenetelmällä 0, 1, 2, 3, 7 ja 11 vuorokau-den kohdalla.

8Betonin suhteellisen kosteuden (RH) suhde painopro-senttikosteuteen (p-%). Betonista irrotetuista murusistamääritettiin ensin RH, jonka jälkeen niistä määritettiinpainoprosenttikosteus kuivatuspunnituskokeella. Kuvas-sa on sinisillä pisteillä kuvattu varsinaisen koeosuudenja punaisilla ennakkokokeiden betonin RH:n suhdettapainoprosenttikosteuteen.Kuvasta nähdään että ennakkokokeiden betonille (pie-nemmässä otantamäärästä johtuen) pystyttiin määrittä-mään melko selvä yhteys (korrelaatiokäyrä) painopro-senttikosteuden ja RH:n välille (musta katkoviiva). Varsi-naisen koeosuuden suuresta otannasta johtuen RH:n japainoprosenttikosteuden välinen yhteys ei ole yhtä selvä.Oleellista on se, että kahdella lähes samanlaisella be-tonilaadulla on tyypillisimmin mitatulla kosteusalueellaRH 75 - 95 % varsin erilainen tasapainokosteuskäyrä.Korrelaatiokuvaajien perusteella RH 80 % voi tarkoittaa5 - 6 painoprosenttia ja RH 90 % 6 - 7,5 painoprosenttia.

9Epoksin, polyuretaanin, muovipolymeerin, polyuretaani-akrylaattimaalin ja akryylin alle, alustabetonin pintaantasaantuva betonin suhteellinen kosteus. Koekappaleitajälkihoidettiin kahden viikon ajan, jonka jälkeen koekap-pale kuivui yhden vuorokauden ennen pinnoitusta. Pin-noitustilanteessa betonin suhteellinen kosteus pinnassa(5 mm) oli 84 - 85 %, 10 mm syvyydessä 93 % ja 32 mmsyvyydessä 96 %. Kuvaajasta nähdään, että vesihöyryähuonosti läpäisevien pinnoitteiden alle tasoittuu asennus-hetkellä lähinnä syvyydellä 5 - 10 mm vallinnut kosteus.

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0254

4 2010 55

EFFECT OF MOISTURE CONTENT OF CONCRETESUBSTRATE ON COATING BONDMaster’s thesis Effect of moisture content of concretesubstrate on coating bond was prepared for the Depart-ment of Structural Engineering and Building Technologyin the Faculty of Engineering and Architecture at theAalto University.

The surface coating of a concrete floor improves theproperties of the floor against the stresses resultingfrom wear and environmental conditions and increasesthe lifespan of the structure. Coating can also restrictthe access of aggressive solutions and liquids theconcrete.

Excessive moisture content of the concrete substratecan influence in many ways the materials attached to

EHDOTUS KOSTEUDEN ARVIOINTIINLähes kaikki työssä koestettujen materiaalien val-mistajat ohjeistavat tuoteselosteissaan tuotteil-leen alustabetonin korkeimman sallitun kosteuspi-toisuuden (kosteusraja-arvo). Tuoteselosteissa eikuitenkaan yleensä ohjeisteta, miten alustabetoninkosteuspitoisuus tulisi määrittää ja millä syvyydel-lä kosteusraja-arvo tulee alittaa. Kuitenkin diplo-mityön alussa tehdyn kyselyn mukaan suurin osavastanneista materiaalivalmistajista, viisi kahdek-sasta, ohjeistaa mittaamaan alustabetonin koste-uspitoisuuden kahdelta syvyydeltä. Laatan paksuu-desta riippuvalla arviointisyvyydeltä A (3 - 7 cm,Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007) ja0,4 x A eli uusimman betonipäällysteiden kosteus-mittausohjeen mukaisesti. Yksi pelkästään raken-teen pinnasta (0 - 5 mm) ja kaksi pinnasta (5 mm) javähän syvempää (esim. 15 - 20 mm). Koeosuusosoittaa kuitenkin, että vesihöyryä huonosti läpäi-sevien pinnoitteiden alle tasoittuu asennushetkellälähinnä syvyydellä 5 - 10 mm vallinnut kosteus.Tämä osoittaakin, että aina ei ole tarpeellista mita-ta kosteuspitoisuutta rakenteen paksuudesta riip-puvalta arviointisyvyydeltä A.

Jopa äärimmäistä kosteutta kestävien ja vesi-höyryä läpäisevien pinnoitteiden ollessa kyseessä,saattaisi jopa olla järkevämpää korostaa kosteusra-ja-arvojen sijaan sitä, että lattialla ei ole irtovettätai betonipinnan tulee olla vaalea. Ja luonnollisestiedellyttää lujaa ja puhdasta alustaa, oikeita työta-poja sekä hyviä asennusolosuhteita.

Pinnoitteille määritetyissä kosteusraja-arvoissanäyttääkin olevan paikoin liikaa varmuutta. Tässätyössä onnistuneita pinnoituksia tehtiin jopa mah-dollisimman märkänä aivan pinnoitukseen saakkapidetyille betoneille. Tällaisessa tapauksessasaattaa olla jopa haittaa kosteusraja-arvojen anta-misesta, sillä melko korkean raja-arvon varsin hel-posti alittavat kosteusmittaustulokset saattavatjohtaa muiden, oikeasti tärkeämpien onnistumis-tekijöiden huomiotta jättämiseen.

YHTEENVETOTutkimuksen perusteella voitaisiin soveltaa menet-telyä, jossa pinnoitteiden alustabetonin kosteuspi-toisuus määritetään näytepalamenetelmällä raken-teen pinnasta (0 - 5 mm) ja rakenteen paksuudestariippuvalta syvyydeltä 0,4 x A (1 - 3 cm), jossa A onBetonirakenteiden päällystämisen ohjeet 2007-jul-kaisun arvostelusyvyys. Ennen pinnoitusta tulee

molempien syvyyksien kosteuksien alittaa materi-aalivalmistajien määrittelemä suhteellisen kosteu-den arvo, jotta käytännön pinnoituksissa saavute-taan riittävä varmuus mm. mahdollisten työvirhei-den varalta. Edellä mainitut syvyydet pätevät tutki-muksessa käytetyille betonilaaduille ja pinnoitema-teriaaleille. Kuitenkin materiaalikohtaisten mitta-ussyvyyksien tai kosteusraja-arvojen tarkentami-nen vaatii laajempia jatkotutkimuksia aiheesta.

Jatkotutkimuksessa tutkittavien pinnoitteidenmäärää kannattaisi rajoittaa ja keskittyä koeosuu-dessa tutkimaan eri paksuisten ja erilaisten alusta-betonien kosteuspitoisuuden vaikutusta pinnoit-teen tartuntaan. Koeosuus tulisi myös suunnitellakattamaan tarpeeksi pitkä seuranta-aika, vähintäänyksi vuosi, jotta johtopäätösten tekeminen ja pin-noitteille annettujen kosteusraja-arvojen tarkenta-minen olisi luotettavaa.

Diplomityössä pinnoitettiin myös eri materiaa-leilla eri kosteuspitoisuuksissa 16 ylimääräistä koe-kappaletta. Koestamalla nämä ylimääräiset koe-kappaleet voidaan tehdä tarkempia johtopäätöksiäalustabetonin kosteuspitoisuudessa tapahtuvistamuutoksista ja kuinka ne vaikuttavat pinnoitteentartuntaan pitkällä aikavälillä.

Vaikka diplomityön tulosten perusteella voidaanhelposti ajatella, ettei betonin kosteuspitoisuudel-la ole merkittävää vaikutusta onnistuneeseen pin-noitukseen, tulisi betonin kosteuspitoisuuden arvi-ointi ja pinnoitusajankohdan valinta tehdä aina ta-pauskohtaisesti ottaen huomioon kaikki pinnoituk-seen vaikuttavat tekijät. Tässä työssä saatiinkinhyviä uusia työkaluja onnistuneen pinnoituksenvarmistamiseen.

Sam

i Nie

m

10Korjaustyömaan vaativat olosuhteet ja pohjatöiden laatuvaikuttavat paljon onnistuneeseen pinnoitukseen. Alusta-betonin kuivattaminen tarpeen mukaan, alustabetonin jyr-sintä sekä hionta ovat erittäin kriittisiä onnistuneen pin-noituksen kannalta. Tämänkin jälkeen kaikki voidaan pila-ta pinnoittamalla irtopölyn päälle. Kuvassa erittäin huo-lellista imurointia ilman suulakkeita pelkällä putkella kah-della imurilla pienellä alueella.

the substrate. It may result in the failure of bondbetween the material and the substrate, the shrinkageresulting from the drying of the concrete can causeadverse deformation of materials and the materials canbe chemically or biologically contaminated. As concernsthe factors that affect the coating bond, the thesis onlystudied through experiments the effect of moisture andall the other factors were excluded.

Coatings appear to be quite tolerant to the moisturecontained in concrete. In fact, the problems related tocoating may rather be caused by poorly executed workphases, such as curing of concrete, grinding of surface,removal of grinding dust and application of bonding prim-er. In this study these phases were executed withextreme care in laboratory conditions. The tests suggestthat the effect of moisture on successful implementationof coating is not as great as commonly believed. Yet,according to the survey conducted among materialmanufacturers at the start of the test phase of the thesis,failure due to moisture was considered quite common.

Based on the study, a procedure could be applied inwhich the moisture content of the concrete substrate isdetermined from samples taken from the surface of thestructure and from a depth dependent on the thicknessof the structure. Both of the values shall be below thelimit value of relative humidity defined by the materialmanufacturers before the coating is applied, in order toensure that adequate certainty can be achieved inpractical coating operations against e.g. potentialdefects in workmanship.

Although the outcome of the thesis might lead to theimpression that the moisture content of concrete playsno significant role in the successful implementation ofcoating, the moisture content should always be definedand the correct time for coating selected case by casewith all the factors affecting coating taken intoconsideration. The thesis produced good new tools forassuring a good coating result.

10

BET1004_50-55 Pinnoitteen 22.12.2010, 16:0355

4 20105656

TAVOITTEENA SUUNNITTELUOHJETampereen teknillisessä yliopistossa 2009 valmis-tunut diplomityö ”Betoni-teräs -liittorakenteidensuunnittelu Eurokoodien mukaan” (Peltomaa, M.)pyrkii helpottamaan Eurokoodien käyttöönottoa kä-sittelemällä standardien EN 1994-1-1 ja EN 1994-1-2 mukaista käyttölämpötila- ja palomitoitusta.Työn tavoitteena oli laatia suomalaiset käytännöthuomioiva Eurokoodi 4:n suunnitteluohje ja selvit-tää samalla varmuustasossa ja laskentamenetel-missä tapahtuvia muutoksia suhteessa vanhaanliittorakenteiden suunnitteluohjeeseen By26 ja so-vellusohjeeseen By36.

Liittorakenteiden mitoituksen näkökulmasta Eu-rokoodien käyttöönotto on mielenkiintoinen tilannesiinä mielessä, että Suomen rakentamismääräysko-koelma ei ole sisältänyt liittorakenteita käsittele-vää itsenäistä osaa. Toisaalta ohjeilla By26 ja By36

on sama tausta kuin standardilla EN 1994-1-1. Palo-mitoituksen osalta vastaavaa yhdenmukaisuutta eikuitenkaan ole havaittavissa.

Eurokoodi 4 parantaa tilannetta, jossa ohjeetBy26 ja By36 sisälsivät osittain päällekkäistä jaristiriitaista tietoa. Siihen on koottu jokseenkinjohdonmukainen kokonaisuus määräyksiä ja ohjei-ta suunnittelun tueksi. EC4:n yksi ongelma on kui-tenkin suunnittelusääntöjen soveltuvuutta koske-vat tarkkaan määritellyt rajaukset, jolloin laskenta-menetelmien soveltuvuudesta voi tulla ajoittainepäselvyyttä. Tämä on seurausta eurokoodien ylei-sestä pyrkimyksestä soveltaa viimeisintä tutki-mustietoa.

MITOITUSFILOSOFIA MUUTTUURakennesuunnittelijalta vaaditaan avarakatsei-suutta, koska liittorakenteiden mitoitusfilosofiamuuttuu EC4:n myötä. Tämä koskee erityisesti tai-vutettuja vaakarakenteita, joiden mitoituksen pai-nopiste siirtyy By36:n painottamasta käyttötilanominaisuuksien turvaamisesta murtorajatilan(ULS) tarkasteluun. Murtorajatilakeskeisyys näkyymuun muassa aiempaa hoikempien rakenteidenplastisena käsittelynä poikkileikkausluokituksenlöyhentyessä. Muutoksen taustalla on EC4:n tavoi-te suunnittelun suoraviivaisuuden lisäämisestä,johon on pyritty varmistamalla juuri käyttörajatila-kriteerien täyttyminen jo murtorajatilamitoituksenyhteydessä. Eurokoodin ULS-tarkastelusta ei kui-tenkaan löydy tätä pyrkimystä selvästi palveleviaelementtejä.

Uutta on myös eurokoodin tarjoama tarkempiohjeistus rakenneanalyysiin eli voimasuurelas-kentaan. Se ei ole enää irrallinen suunnittelupro-sessin osa vaan liittyy kiinteämmin rakenteidenvarsinaiseen mitoitukseen. Liittorakenteiden osal-ta tämä liittyy erityisesti kehärakenteen osana toi-mivien puristettujen pystyrakenteiden analysoin-tiin. EN 1994-1-1 kappaleesta 5 löytyvät rakenne-analyysin ohjeet vaikuttavat kuitenkin siltä, ettäne on luotu lähinnä atk-pohjaisen voimasuurelas-kennan tarpeisiin. Käsinlaskumenetelmien sovel-taminen vaikuttaa tässä yhteydessä hankalalta.

Liittorakenteiden mitoituksen ydin, taivutettujenvaakarakenteiden analysointi, ei puolestaan tekni-siltä periaatteiltaan juuri muutu. Suunnittelun pai-notuseroja voidaan kuitenkin löytää. Niistä ehkämerkittävin on osittaisen leikkausliitoksen käytönlisääntyminen niin palkkien kuin laattojenkin mitoi-tuksessa. EC4 tarjoaa osittaisen leikkausliitoksen

BETONI-TERÄS -LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN

Mikko Peltomaa, diplomi-insinööri, suunnittelijaA-Insinöörit Suunnittelu [email protected]

1Palkit, pilarit, laatat

2Palkin taipumakomponentit.

319 mm pulttivaarnan leikkauskapasiteetin vertailu fcd:nfunktiona.

4Epätäydellisen yhteistoiminnan mukaisen taipuman suh-de täydellisen yhteistoiminnan taipumaan By36:n jaHanswillen mukaan.

1

Palkit

Pilarit

LaatatTrapetsiprofiili “Lohenpyrstöprofiili

BET1004_56-59 Betoniteras 22.12.2010, 16:0756

4 2010 57

analysointiin aiempaa selkeämmät työkalut. Liitti-mien kapasiteetit ovat entisestään kasvaneet, jos-kin liittolaatan ripojen aiheuttama redusointi on ai-empaa merkittävämpi.

PÄÄLLEKKÄISEN LIITTOPALKIN MITOITUSLiittopalkin mitoituksessa yksi kapasiteetteihin sel-vimmin vaikuttavista muutoksista on rakenneteräk-sen osavarmuuskertoimen aleneminen arvoon 1,0.Mitoitusmenetelmiä koskeva suurin periaatteelli-nen muutos koskee kuitenkin irtileikkautumisen es-tävän raudoituksen määritystä, joka perustuu Euro-koodissa by:n ohjeista poikkeavaan ristikkoanalogi-aan. EC4:ssä on tältä osin kuitenkin vielä epäjoh-donmukaisuutta esistandardin ENV 1994 perintönä.

Jatkuva liittopalkki on EC4:ssä käsittely aiem-paa tarkemmin. Liittorakenteiden jatkuvuuden ko-rostuminen saattaa olla osasyynä myös murtora-jatilakeskeisyyteen, koska poikkileikkausluokkienrajoissa sallitusta plastisoitumisesta on enem-män haittaa Suomessa tyypillisemmille yksiauk-koisille rakenteille. Jännitysten rajoittamiselle onsiis perusteita, vaikkei se usein Eurokoodia sovel-lettaessa olekaan pakollista.

Myös taipumalaskennan periaatteet muuttuvat.Eurokoodien mukainen lähestymistapa erilaistenkuormitusyhdistelmien aiheuttamien vaikutusten(kuva 2) tarkastelusta ei ole täysin yhteensopivavanhan tavan kanssa, jossa kuormat jaettiin pitkä-ja lyhytaikaisiin. Taipumien rajoittamista koskevas-sa Suomen kansallisessa liitteessä on vielä päivi-tystarpeita, koska se on laadittu esistandardin kan-sallisen soveltamisasiakirjan (NAD) hengessä.

Liittopalkkien parametriset vertailulaskelmatEC4:n ja by36:n välillä osoittavat, että likimäärinsamoilla osittaisen leikkausliitoksen taivutuskapa-siteeteilla liitinmäärät tyypillisesti pienentyvät.Osasyynä on tappiliitinten kapasiteettien kasvu(kuva 3). Huolenaiheeksi nousee yhteistoiminnanasteen ja taipumien välinen yhteys. Eurokoodi eiuseinkaan edellytä alentuneen yhteistoiminnan ot-tamista huomioon, vaikka EC4:n ennustamat taipu-mat ovat useimmiten By36:n mukaisia pienempiä.Diplomityössä esitetyllä Hanswillen yksinkertai-sella menetelmällä tämä olisi kuitenkin helppoa(kuva 4). EC4:n taipumalaskennassa ihmetyttäämyös se, että betonin kutistuman vaikutuksia eiyleensä tarvitse huomioida. Kutistumasta aiheutu-va laskennallinen taipuma kun on perinteisesti ol-lut merkittävä.

3

2

4

BET1004_56-59 Betoniteras 22.12.2010, 16:0757

4 201058

5Pilarin mitoituksessa käytettävä yhteisvaikutuskäyrä.

6Keskisesti kuormitetun esimerkkipilarin kapasiteettiver-tailu nurjahduskäyrään ja yhteisvaikutuskäyrään perustu-van mitoitusmenetelmän välillä.

7Puristetun ja kahdella eri tavalla taivutetun esimerkkipila-rin kapasiteettivertailu.

5

6

7

LIITTOPILARIN MITOITUSSuunnitteluohjeen By26 mukaiseen taivutetun japuristetun rakenteen mitoitukseen tottunut kokeeehkä suurimman muutoksen Eurokoodiin siirtyes-sään. Sovellusohjeen By36 yksinkertaistettu me-netelmä muistuttaa enemmän EC4:n vastaavaa,jossa mitoitus perustuu poikkileikkauskohtaisenyhteisvaikutuskäyrän tutkimiseen (kuva 5). Mene-telmä on varsin selkeästi ohjeistettu ja sen sovel-taminen on suoraviivaista. Rakenneanalyysistä an-nettujen ohjeiden ymmärtäminen on kuitenkinvälttämätöntä, jos mitoitetaan muuta kuin nivelel-lisesti tuettua liittopilaria. Keskisesti kuormitetunliittopilarin vaihtoehtoinen mitoitusmenetelmämuistuttaa teräspilarin (EN 1993-1-1) nurjahdus-käyriin perustuvaa mitoitusta (kuva 6).

Kapasiteettivertailut EC4:n ja vanhojen mene-telmien välillä osoittavat pilarien varmuuden pie-nentyvän paikoin jopa merkittävästi. Keskisestikuormitettujen pilarien parametrisen vertailunyleistrendinä voidaan todeta vain raskaasti raudoi-tettujen pilarien kapasiteetin pienentyvän muidenkasvaessa. Lisättäessä taivutusrasitus pilariinmuuttuu vertailu hankalammaksi. Jokainen poikki-leikkaus pitäisi tarkastella erikseen nurjahduspi-tuuden funktiona päätymomentteja varioiden. Yk-sittäisen esimerkkivertailun perusteella Eurokoodinäyttää antavan varsin rohkeita tuloksia myös yh-distetyn taivutuksen ja puristuksen tapauksessa(kuva 7).

BET1004_56-59 Betoniteras 22.12.2010, 16:0758

4 2010 59

DESIGN OF CONCRETE-STEEL COMPOSITESTRUCTURES ACCORDING TO EUROCODES

Master’s thesis “Design of concrete-steel compositestructures according to Eurocodes”, prepared at theTampere University of Technology in 2009, facilitates theadoption of the Eurocodes through an analysis of servicetemperature and fire design according to standards EN1994-1-1 and EN 1994-1-2. A design guideline for Euro-code 4 was drawn up in the thesis, taking Finnish practi-ces into account. The changes that will be caused to theconfidence level and calculation methods in comparisonwith old design guideline By26 and application guidelineBy36 for Eurocode 4 were also established.

The Finnish Building Code has not included an inde-pendent part focusing on composite structures. On theother hand, guidelines By26 and By36 share the samebackground with standard EN 1994-1-1. There is nosimilar parallelism with regard to fire design.

Eurocode 4 is an improvement to a situation whereguidelines By26 and By36 contained partly overlappingand inconsistent information. It constitutes a consistentcollection of regulations and guidelines to supportdesign. A problem that EC4 poses, however, is related tothe exact delimitation of the applicability of the designrules, which may result in uncertainty about theapplicability of calculation methods. This results from thegeneral objective of eurocodes to apply the most recentresearch data.

Vertailujen tuloksiin vaikuttavat merkittävästitulkinnat epätarkkuuksien vaikutuksista. EC4:n lä-hestymistapa, jossa nurjahdusmuodon mukainenalkukaarevuus aiheuttaa erilaisen momenttipinnankuorman epäkeskisyyteen verrattuna, on uusi. Alku-kaarevuuden maksimiarvojen taustalla ovat eu-rooppalaiset nurjahduskäyrät, jotka sisältävät myöskuorman epäkeskisyyden vaikutuksia. Asiaa mut-kistaa rakenneanalyysissä tarkasteltavat epätark-kuudet sekä teräsrakenteiden toteutusstandardinEN 1090 sisältämät lisävaatimukset. Kokonaisuuskaipaisi yksinkertaistusta ja lisäohjeistusta.

LIITTOLAATAN MITOITUSLiittolaatan mitoituksessa kuormituskokeilla onsuuri rooli. Kokeita tarvitaan sekä liittolevyn ja be-tonin välisen leikkauskestävyyden määrittämiseen,että taivutuskapasiteetin laskemiseen. Mitoitusperustuu samoihin murtotyyppeihin kuin ennenkin,mutta esimerkiksi osittaisen leikkausliitoksen käyt-tö ohjeistetaan Eurokoodissa aiempaa johdonmu-kaisemmin. Eurokoodin mukainen mitoitus sisältäälisäksi joitakin uusia yksityiskohtia, kuten pääte-ankkureiden käytön.

EN 1994-1-1 liitteessä B on ohjeistettu mitoituk-sessa tarvittavien kertoimien ja parametrien mää-rittämiseksi tarvittavien kokeiden suorittaminen.Koejärjestelyjen tunteminen palvelee myös suun-nittelijaa selventämällä mitoitusmenetelmientaustalla vaikuttavia ilmiöitä.

Liittolaatan kestävyyslaskennassa ei tapahdumerkittäviä muutoksia. Poimulevyn materiaa-liosavarmuuskertoimen pieneneminen on pääsyy-nä sekä taivutusmitoituksessa että leikkausliitok-sen tarkastelussa tapahtuvaan käyttöasteidenhienoiseen laskuun. Laatan leikkauskestävyydes-sä ei tapahdu juurikaan muutoksia. Käyttörajati-lan osalta taipumat pienentyvät. Liittolaatoissamuutos johtuu materiaaliominaisuuksien, kuormi-tusyhdistelmien ja taivutusjäykkyyslaskennaneroista. Laatan keskiarvojäykkyys on EC4:n mu-kaan tyypillisesti noin 10 % suurempi kuin By36:nmukaan laskettaessa.

PALOMITOITUSLiittorakenteiden palomitoitusta käsittelevä stan-dardi EN 1994-1-2 esittelee useita uusia laskenta-menetelmiä. Kehittyneet laskentamenetelmätmahdollistavat monimutkaistenkin tarkastelujenkäytön, mutta myös käsinlaskentaan soveltuvaaohjeistusta annetaan taulukkomitoituksen ohella.

Standardin EN 1994-1-2 ulkoasu ja viimeistely ei-vät kuitenkaan ole riittävän selkeitä ja merkinnät-kin ovat paikoin ristiriitaisia EN 1994-1-1 kanssa.Esitetyn kritiikin perusteella myös itse laskenta-menetelmien tuloksiin kannattaa suhtautua vara-uksella. Taulukkomitoitus taas tuottaa usein käy-tännön tarpeisiin nähden tarpeetonta varmuutta.

Palosuojaamattoman ja -suojatun liittopalkinpalomitoitus on harmonisoitu teräsrakenteidenkriittiseen lämpötilaan perustuvan palomitoitus-menetelmän kanssa. Liittolaattojen ja -pilarienosalta poikkileikkauksen lämpötilakenttä täytyytuntea. Diplomityössä on jalostettu tähän liittyvääEurokoodin mukaista informaatiota. Liittolaattojenpaloraudoitusmäärä ei tavallisilla hyötykuormanarvoilla juuri muutu, koska palotilanteen mitoitus-kuorma on Eurokoodin mukaan jopa aiempaa suu-rempi ja tällöin Eurokoodin ennustaman betonite-rästen alhaisemman mitoituslämpötilan vaikutuk-set kompensoituvat.

Liittopilari on palomitoituksen kannalta mielen-kiintoisin tarkastelun kohde. Sen osalta on kuiten-kin muistettava, että polttokokein kalibroitavientaivutusjäykkyyden pienennyskerrointen arvojenpuuttuessa ei virallisesti hyväksyttävää betoni-täytteisen putkipilarin palomitoitusta ole mahdol-lista suorittaa. Betonitäytteisen teräsliittopilarinsuunnitteluohjeen (Try, 2004) mukaisilla arvoillatehdyt vertailulaskelmat kuitenkin osoittavat kapa-siteettien kasvavan merkittävästikin eurokoodienmyötä. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös nor-maalilämpötilan kapasiteettien kasvu. Eurokoodinmukainen liittopilarin palomitoitusmenetelmä onpuutteistaan huolimatta, tai niiden johdosta, suo-raviivainen ja helppokäyttöinen.

8Deltapalkin ja -pilarin liitos.

BET1004_56-59 Betoniteras 22.12.2010, 16:0759

4 201060

Suomalaista arkkitehtikilpailujärjestelmää kiitel-lään monella taholla. Se on oikeasti anonyymi toi-sin kuin monessa muussa maassa, jossa jo ennenkirjekuorien avaamista tiedetään kuka ehdotustentakana on. Anonyymiyden ansiosta sekä vanhatstarat että uudet yrittäjät ovat samalla viivalla.Vain osaaminen merkitsee. Kehuihin yhtyvät myösnuoret arkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara.Heille kilpailuvoitto tarkoitti oman yhteisen AvantoArkkitehdit Oy:n perustamista vuonna 2004.

Voitto tuli tuolloin avoimessa Vantaan PyhänLaurin kappelin suunnittelukilpailussa. Voitto eiaina tarkoita sitä että kohde toteutuu. Myös Van-taalla kappelin toteutuksen tie oli ensin kivikkoi-nen: äänestettiin niin paikasta, kattomuodosta kuinsiitä tehdäänkö kappeli lainkaan. Onneksi tehtiin,sillä elokuussa 2010 käyttöön vihitty kaunis kappelitäydentää ja eheyttää Pyhän Laurin kirkon hautaus-maan kulttuurihistoriallisesti merkittävää miljöötä.

MINUSTAKO ARKKITEHTIAnu ja Ville aloittivat opiskelut Otaniemen arkki-tehtiosastolla vuonna 1994. Tiet TKK:hon olivatkuitenkin varsin erilaiset.

Anu kertoo olleensa aina innokas piirtämään.”Myös matematiikka oli mieleistä. Arkkitehti tuntuialalta, jossa voisi käyttää molempia.”

Miksei Ouluun, johon Kuusamosta olisi ollut pal-jon lyhyempi matka? ”Helsinki tuntui paikkakuntanaläheisemmältä, täällä oli jo sisar ja perheellämmemuitakin siteitä. Lisäksi halusin opiskelemaan par-haaseen paikkaan. Ensimmäisen kerran lähdin kokei-siin kylmiltään yo-vuonna. Se että jäin 0,07 pisteenpäähän opiskelupaikasta, harmitti niin paljon ettäseuraavana vuonna menin valmennuskurssille jaopiskelupaikkakin tuli”, Anu kertoo.

Ville, paljasjalkainen helsinkiläinen sen sijaankertoo päätyneensä arkkitehtiosastolle kuin vahin-gossa. ”Pyrin ja pääsinkin useampaan paikkaan.Tein yo-kirjoitusten välissä myös TaiKin ja arkkiteh-tiosaston ennakkotyöt, muistaakseni 1,5 vuorokau-dessa. TaiKiin pääsykokeisiin en edes päässyt,mutta Otaniemeen ovet aukesivat eka kerralla.Ummikkona ja alasta tietämättömänä tunsin jopasyyllisyyttä, että olin vienyt paikan sellaiselta, jollaoli alalle kova palo”, Ville muistelee tilannetta,jossa monet pyrkijät mustissa asuissaan tuntuivatjo valmiiksi arkkitehdeiltä.

Enää häntäkään ei syyllisyys paina. Opiskelu jaala näet tempaisivat mukaansa. Erityisesti Villekiittelee innostuksen synnystä professori JuhaniPallasmaan opetusta.

MYÖS ULKOMAILLAVaikka Anu ja Ville olivat saman vuosikurssin opis-kelijoita, töitä he tekivät yhdessä ensimmäisen ker-ran vasta vuonna 2000, kun molemmat tulivat töihinArkkitehtitoimisto SARCiin. Molemmat olivat tuol-

loin vielä opiskelijoita; Ville valmistui vuonna 2002ja Anu 2004.

Molemmat opiskelivat ja tekivät töitä myös ul-komailla. Anu oli ennen SARCia vuoden Hollannis-sa: ”Tein tiiviisti opintoja ja tutustuin Rotterdaminja Amsterdamin arkkitehtuuripiireihin – ja muu-hunkin elämään. Halusin nähdä toisen tavan opis-kella arkkitehtuuria kuin Helsingissä. Siellä onnäet hyvin analyyttinen ja prosessia korostavatapa suunnitella.”

”Kun Suomessa suunnittelussa korostuu useinluonto ja siihen sopeutumisen teemat, Hollannissaarkkitehtuuri haluaa tulla esiin, huutaa, onhansiellä jo maa itsessään keinotekoista, merestä val-loitettua”, Anu kertoo periaatteellisesta erostamaiden välillä.

Ville puolestaan opiskeli vuoden Pariisissa:”Siellä opiskelu oli pitkälti samanlaista kuin Suo-messa. Neomodernismi, valkoisten laatikoiden te-keminen, oli voimissaan molemmissa maissa.Huomattavasti värikkäämpää oli sen jälkeen vuosiBerliinissä. Työskentelin Sauerbruch Hutton arkki-tehtitoimistossa, joka tekee luovempaa arkkiteh-tuuria, he käyttävät runsaasti värejä ja muotoja.”Veri veti muutenkin ulkomaille, kesätöissä Ville oliRanskassa ja Kroatiassa.

NYKYOPISKELIJAT KOEKANIINEINAOmaa opiskeluaikaansa kerratessaan Anu ja Villetoteavat nykyisten arkkitehtiopiskelijoiden olevanuuden systeemin koekaniineja: ”Valmistua pitäisi5,5 vuodessa. Opiskelijat kuitenkin yrittävät edetävanhalla systeemillä, jossa oltiin töissä ja opiskel-tiin rinnan. Mahdotontahan se on.”

Ville arvelee, että ulkomailla tyypillinen pakolli-nen kahden vuoden harjoittelujakso valmistumi-sen jälkeen, olisi hyvä Suomessakin: ”Tilanne onmahdoton, jos 5,5 vuodessa valmistuneelle pitäisimaksaa heti arkkitehdin palkkaa. Hänhän vastaopettelee arkkitehdin työtä. Meillähän arkkitehti-opetus on pitkälle akateemista, ei ammattikoulu-tusta. Vasta työssä opitaan ikkunakaavion piirtä-miset ja muut”, Ville toteaa.

Molemmilla on jo opettajakokemusta itsellään-kin, Anulla yli viisi vuotta, Villellä kuluvalta syksyl-tä, kun hän aloitti opettamisen TKK:ssa Julkisetrakennukset -kurssilla.

Anu kertoo olevansa nyt opetusbreikillä: ” Olentoiminut TKK:lla rakennusopin opettajana. Aloitinopetustyön itsekin vielä opiskelijana. Opiskelijoi-den kannalta on mielestäni hyvä jos nuorella onmentori, joka on jo edennyt hieman häntä pidem-mälle ja on valmis antamaan tietoa toiselle. Sa-manlaista, itseämme hieman vanhempaa mentoriamekin Villen kanssa kaipaisimme”, hän pohtii.

Käymistilastaan huolimatta suomalainen arkki-tehtiopetus saa Anulta ja Villeltä kiitosta. ”Ulko-mailla yhdellä opettajalla saattaa olla satapäinen

opiskelijajoukko, täällä Suomessa on runsaastiface-to-face -opetusta. Samoin käsin tekemisenkulttuuri on meillä hienoa: peruskursseilla on esi-merkiksi eri materiaalien, betonin, puu ja teräksen,pajat ja studiot, jossa edetään learning by doing -metodilla”.

KIIRE SAI TEKEMÄÄN YHTEISENKILPAILUEHDOTUKSENArkkitehtitoimisto SARCissa Anu ja Ville tekivät yh-dessä Joensuun metsäntutkimuslaitoksen urakkaa.”Samaan aikaan oli meneillään Pyhän Laurin kappe-lin, silloin vielä Helsingin Pitäjän kappelin yleinenarkkitehtikilpailu. Molemmilla oli tarkoitus tehdäoma ehdotus. Totesimme ettei siihen ole aikaa japäätimme tehdä yhteisen ehdotuksen.”

Se saatiin tehtyä kirjaimellisesti yön tunteina.”Odotukset eivät olleet isot, varsinkin kun ”varjo-raadissa” nuoret kollegat tyrmäsivät Polku -ehdo-tuksemme”, he naurahtavat. Tuo varjoraati tarkoittisitä, että kilpailuehdotusten jättämisen jälkeen ark-kitehdit ja opiskelijat menevät porukalla Erottajanbaariin vertailemaan ja kommentoimaan ehdotuksi-aan. Meidän ehdotuksestamme teilattiin toteamal-la, ettei siinä ole edes mitään uutta.”

”Sikäli huvittavaa, että emmehän me uutta ol-leet hakeneetkaan, vaan päinvastoin. Yritimme so-peuttaa työn upeaan kulttuurihistorialliseen ympä-ristöön, tehdä ajatonta, jossa ei ole mitään hätkäh-dyttävää. Kommentit masensivat. Olimmekin todel-la epäuskoisia kun saimme puhelun voitosta. Ensi-reaktio oli, onko tämä pilapuhelu.”

Kilpailuvoiton ratkettua Anu ja Ville perustivatAvanto Arkkitehdit Oy:n. Ensin tehtiin töitä Kalliossakellaritiloissa. Parin vuoden kuluttua muutettiinmaan päälle Töölönkadulle. Henkilökuntaa Avan-nossa on työtilanteen mukaan. Vakituiset assistentitovat Villen kaksi vilkasta mustaa puudelia, Kasper jaJoona, jotka vastaanottavat toimistoon tulijan in-nokkaasti jo oven takaa.

ARKKITEHTUURIA IHMISTÄ VARTENVaikka Avanto juuri nyt on leimautunut erityisestiPyhän Laurin kappelin suunnittelijana, referenssilis-talle on kertynyt jo paljon muutakin. Kohteet ja ark-kitehdit ovat saaneet myös monia tunnustuksia.”Itse on ankarin tuomari. Paras tunnustus on, jos onitse tyytyväinen. Ja tärkein palkinto on se, jos työkoskettaa ihmisiä”, Ville pohtii.

”Koko ei ratkaise, kaikki toimeksiannot ovat kiin-nostavia. Haluamme tehdä arkkitehtuuria nimen-omaan ihmisiä varten. Hienoa oli, kun Venetsianbiennaaleen valittiin Suomesta myös yleisö-wc.Tunnustettiin että myös se voi parhaimmillaan ollaarkkitehtoninen kokemus.”

Avanto on suunnitellut esimerkiksi monta saunaa.Kylpeminen ja siihen liittyvä luontoyhteys on ollutmolemmille mieluista pienestä pitäen. ”Olemme

HENKILÖKUVASSA ANU PUUSTINEN JA VILLE HARA

Betoni -lehden henkilögalleriassa on haastateltavanaarkkitehtityöpari Anu Puustinen (s. 1974 Kuusamossa)ja Ville Hara (s. 1974 Helsingissä).

BET1004_60-61 Henkilokuva 22.12.2010, 16:0960

4 2010 61

tarttuneet innolla mahdollisuuteen tehdä saunoja.Ensimmäisen Kyly-saunamme teimme Habitare-messujen saunakilpailuun. Kyly on konsepti, jollavoidaan tehdä erikokoisia saunoja eri paikkoihin.Yksi Kyly tilattiin myös Shanghain Expon Suomenpaviljongin edustustiloihin. Nyt Kylystä on kehitteil-lä versio ulkotiloihin.

Entä suunnitellukohteen toteutuksen pitkittymi-nen ja/tai muuttuminen? Anu ja Ville myöntävät,etteivät tainneet uskoa kappelin toteutumiseen en-nen viimeistä lopullista rakentamispäätöstä. ”Teim-me aina pala kerrallaan ja odotimme äänestystentuloksia. Rakennuttajapuoli tosin valoi koko ajanuskoa, että kyllä tämä hoidetaan, älkää lannistuko.”

Pitkittymisestä huolimatta valmis rakennus eijuuri eroa Polku -kilpailuehdotuksesta, joka kuvaaihmisen matkaa ajasta iäisyyteen. ”Emme halun-neet tehdä kappelista arkkitehtonista veistosta,vaan paikan, joka eläytyy surevan omaisen ase-maan. Kappelin viesti on elämän jatkuminen, loh-dun kokeminen lohduttomuudessa”, Anu ja Villekertovat.

He kertovat toki tietävänsä kuinka harvinaista onpäästä tekemään kohdetta, jota ei karsita ja tingi-tä, joka tehdään hyvistä materiaaleja ja jossa onpaljon korkeatasoista käsityötä. Kappelin ainutlaa-tuisuutta korostaa vielä siellä oleva taide, joka onosa rakennusta.

Kappelista järjestettiin Suomessa äärimmäisenharvinainen avoin taidekilpailu jo urakkapiirustus-vaiheessa. ”Taiteilijat saivat täysin vapaat kädet.Meille oli tärkeä ideologinenkin asia se, että pys-tyimme antamaan myös muille samanlaisen mah-dollisuuden kuin itse olimme nuorina suunnittelijoi-na saaneet. Ehdotuksia tuli lähes 200, voittajia oli-vat kuvanveistäjät Pekka Jylhä ja Pertti Kukkonen.”

AVANNON YHTEISET ARVOTEntä tiiviin työparin työskentelytapa? ”Teemme töi-tä nimenomaan yhdessä hyvin tiiviisti. Uutta työtämolemmat skissaavat ensin omassa päässään jaistumme sitten yhteisen pöydän ääreen, jossa ide-oita aletaan kuljettaa yhdessä eteenpäin. Kaikkipäätökset tehdään yhdessä, mutta asiakkaalle päinvalitaan tietysti yhteyshenkilö.”

”Ainahan on eroja, mutta kun tullaan samastakulttuurista, on sama koulutus ja samat arvot, risti-riitatilanteita ei juuri ole”, he vastaavat kysymyk-seen, kuinka yhteistyö sujuu.

”Kun meidän piti erikseen listata Avannon arvotpapeille, kävi niin että molemmilla oli samat kol-me”, he naurahtavat.

Ensimmäisenä kestävän kehityksen näkökulma.”Pidämme molemmat luonnosta ja luonnossa liik-kumisesta. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, halu-amme aidosti antaa myös tuleville sukupolvillemahdollisuuden samaan”, Ville toteaa.

”Arkkitehtuurin täytyy olla eläytyvää. Teemme

1Avoimet, anonyymit arkkitehtuurikilpailut ovat Anu Puus-tisen ja Ville Haran mukaan loistava suomalainen järjes-telmä, jonka ansiosta myös nuoret arkkitehdit saavat työ-tilaisuuksia. ”Myös tilaajalle on äärimmäisen upea tilan-ne, kun hän hyvin pienellä rahallisella satsauksella saajopa satoja vaihtoehtoja.” Anu kuuluu SAFAn kilpailutoi-mikuntaan, jonka tavoitteena on monipuolistaa kilpailu-kirjoa, esimerkiksi korjauspuolelta toivotaan enemmänkilpailuja.

ihmisille ympäristöjä eläytymällä heidän maail-maansa, emme asettumalla ylä- tai ulkopuoleltakatsojaksi”, Anu korostaa.

Entä se kolmas arvo? ”Reilu meininki”, Ville ki-teyttää: ”Oikeudenmukaisuus, joka liittyy kiinteästikahteen ensimmäiseksi listattuun arvoon.”

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? ” Tavoiteti-laamme ei ole “Suuri on kaunista -meininki”. Tokihallittu kasvaminen on kuitenkin tarpeen, jos halu-aa tehdä myös isoja kohteita. Teemmekin paljonkilpailuja. Jos niiden kautta tulee toimeksiantoja,sitä kautta tulee myös sitä hallittua kasvua.”

MATERIAALEILLA OMA PAIKKANSAAnun ja Villen töiden materiaali riippuu kohteesta.”Kaikilla materiaaleilla on vahva ominaisluonteen-sa, jota kannattaa käyttää kun niille tarjoutuu paik-ka”, he kiteyttävät materiaalin merkityksen.

Betoni plastisena materiaalina mahdollistaamuodot. ”Puhdasvalupinnan näkyviin jättäminenvaatii kuitenkin rohkeutta. Onnistumisen edellytyk-seksi ei riitä pelkästään oikeanlainen betonimassavaan se että koko tekijöiden ketju ymmärtää ja si-toutuu hyvään työn laatuun. Ja tuntee ammattiylpe-yttä tekemästään työstä. Hyviä esimerkkejä löytyyvaikkapa Saksasta.”

1

Ville ei päästä myöskään suunnittelijoita helpol-la: ”Jollei vaadi, ei myöskään saa. Pitää uskaltaaottaa myös riskejä.”

AVANNOSSA OIKEASTIJuttutuokion edetessä ei enää ole yllätys kun sel-viää, että toimiston Avanto -nimi tarkoittaa ihanoikeasti avantoa. Sekä Anu että Ville harrastavatavantouintia. Avanto viestii myös toimiston arvois-ta. Anu ja Ville haluavat että avantoja on tulevai-suudessakin. Ettei ilmasto lämpene liikaa. Avan-nossa oleminen jos mikä on myös erittäin elämyk-sellistä, siellä ollessaan ei ole ulkopuolinen.

Avantouinti onnistuu molempien kotikulmilla.Anu puolisoineen on juuri muuttanut PunavuorestaLauttasaareen, jossa hän pääsee mereen uimaan jaavantoonkin suoraan kodin saunasta. Ville ei ihankylpytossuissa avantoon pääse, vaikka Uunisaarenavantouintipaikka onkin ihan kotikulmilla.

Luonnosta ja luonnossa liikkumisesta pitävätmolemmat. Anu kertoo myös pitävänsä kaupungis-sa olemisesta ja harrastavansa kaupunkikulttuuria.Ville harrastaa maratoneja: ”En tosin suorituskes-keisesti, juostujen maratonien määrästäkään enole varma”, hän naurahtaa.

Sirkka Saarinen

Jani

Lau

kkan

en

BET1004_60-61 Henkilokuva 22.12.2010, 16:0961

4 201062

Betonilaborantti-mylläri,pätevöitymiskurssi 201124. - 26.1.2011, I kurssijakso14. - 16.2.2011, II kurssijakso14. - 17.3.2011, III kurssijakso +lopputentti

Siltatekniikan neuvottelupäivät1.2.2011 - 2.2.2011

Betonirakenteiden korjaus jarakennusfysiikka9. - 10.2.2011, 1. ja 2. kurssipäivä9. - 11.3.2011, 3. ja 4. kurssipäivä24.3.2011 lopputentit

Betonielementtien asennustyönjohtaja,pätevöitymiskurrsi nro 116. - 8.4.2011, kurssipäivät3.5. 2011, lopputentti

Betonijulkisivutyönjohtaja,pätevöitymiskurssi nro 813. - 14.4.2011, I-kurssijakso4.5.2011, II-kurssijakso17.5.2011, III-kurssijakso +lopputentti1

Pohjoimaiset betonintutkimuspäivätNCRM 201129.5.2011 - 1.06.2011

Lisätietoja kursseista:www.betoniyhdistys.fi

SUOMEN BETONIYHDISTYS RYKOULUTTAA - KEVÄT 2011

KOULUTTAA

byBETONIN PUMPPAUSOHJE

Käytännön ohjeessa kerrotaan keskei-set betonipumppauksen työturvalli-suuteen liittyvät asiat. Ohje kertootoimenpiteistä, joiden avulla välty-tään ihmisiä, ympäristöä ja koneitakoskevilta vahingoilta

Ohjeessa käydään läpi betonipum-put ja niiden lisälaitteet, työ- ja riski-alueet, varikolla olo ja varikolta pois-tuminen, työmaalle tulo, betoninpumppaus työmaalla, pumpun ja va-rusteiden puhdistus, työn jälkeisettoimet sekä pumppujen ylläpito ja tar-kastukset. Ohje on suunnattu betonipumpunkäyttäjille ja betoniauton kuljettajillesekä betonivaluun osallistuville. Li-säksi siitä on hyötyä mm. valmisbeto-nin valmistajille ja työmaan vastuu-henkilöille. Ohje sopii myös opintoma-teriaaliksi ammatilliseen opetukseen. Julkaisussa on myös runsaasti ha-vaintokuvia.

Betonin pumppausohje44 s., isbn 978-952-5785-61-6, 2010Julkaisija: Betoniteollisuus ryKustantaja:Suomen Rakennusmedia OyHinta: 32,50 euroa + alv 9 %,yht. 35,43Tilaukset:puh. 09 - 1299 276, 1200 251,[email protected]

BETONIELEMENTTIENNOSTOLENKIT JA -ANKKURIT

Betonielementtien nostolenkit ja-ankkurit- ohje on päivitetty eurokoo-din SFS-EN 1992-1-1 ja eurooppalai-sen teknisen raportin CEN/TR 15728Design and Use of Inserts for Liftingand Handling of Precast Concrete Ele-ments mukaan. Ohjeessa esitetään betonielement-tien nostoelinten yleiset vaatimuksetja suunnitteluohjeet.

Mitoituksessa on siirrytty koko-naisvarmuuskerroinmenettelystä eu-rokoodin mukaiseen osavarmuusme-nettelyyn.

Ohjetta laadittaessa on otettu huo-mioon vuonna 2010 valmisteilla ole-vat Suomen rakentamismääräysko-koelman betonirakenteita koskevienosien muutokset.

Ohje korvaa Betonielementtiennostolenkit ja -ankkurit -ohjeen vuo-delta 2003.

Betonielementtien nostolenkit ja-ankkurit- ohje75 s., isbn 978-952-5785-78-4Julkaisija: Betoniteollisuus ryKustantaja:Suomen Rakennusmedia Oy39,20 euroa + alv 9 %,yht. 42,73 euroa

KIVITALOJENENERGIATEHOKKUUS

Rakentaminen ja kiinteistöt kuluttavatlähes 40 % Suomessa vuosittain käy-tettävästä energiasta. Rakentamis-vaiheen osuus tästä on noin 10 % jakiinteistöjen käytön, huollon ja kun-nossapidon osuus noin 90 %. KokoEuroopan alueella energiaa säästävätmatala-, passiivi- ja nollaenergiatalotkasvattavat osuuttaan.

Betoni ja tiili ovat erinomaisia ra-kennusmateriaaleja, kun rakennetaantulevaisuuden vähän energiaa kulut-tavia rakennuksia. Kivimateriaalitsäästävät massiivisuutensa ansiostasekä lämmitys- että jäähdytysenergi-aa. Niillä saadaan rakennuksiin hyvätiiveys ja tasainen sisälämpötila. Ma-teriaalien kestävyys ja pitkä käyttöikävarmistavat rakennusten elinkaaren-aikaisen pienen kokonaisenergianku-lutuksen.

Energiaa säästävissä taloissa ra-kenne- ja taloteknisten järjestelmientulee muodostaa toimiva kokonai-suus. Myös rakennuksen arkkitehtuu-rissa tulee energiansäästötavoitteetottaa huomioon. Tämä tulee näky-mään esimerkiksi rakennusmassojensuuntauksessa, tilaratkaisuissa, ikku-noiden määrässä sekä erilaisissa au-ringonvalon varjostusratkaisuissa.

Oppaassa kerrotaan, miten betonija tiili materiaaleina voivat parantaarakennuksen energiatehokkuutta.Tästä kertovat myös eri maissa toteu-tetut matala- ja passiivienergiatalo-kohteet, joita oppaassa esitellään.

Julkaisussa on runsaasti neliväri-kuvia.

Kivitalojen energiatehokkuus58 s., isbn 978-952-5785-72-2, 2010Julkaisija: Betoniteollisuus ryKustantaja:Suomen Rakennusmedia OyHinta: 38 euroa + alv 9 %,yht. 41,41 euroaTilaukset:puh 09 - 1299 251, 1299 276,[email protected]

Tilaukset:puh. 09 - 1299 276, 1200 251,[email protected]

BET1004_62-63 KurssitUusit 22.12.2010, 16:1162

63betoni 4 2010

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry(entinen Betonitieto Oy jaBetonikeskus ry)

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

Betoniyhdistys [email protected](09) 6962 3621

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Sihteeri MarjaLeena Pekuri040 900 3575

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26, 040 831 4577

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT 2010

ILMOITTAJALUETTELO4 2010Ilmoittaja Sivu

Aikakausmedia 5Ardex Oy 2Betonitalo.fi IV kansiContesta Oy 3Dyny Oy 2Elementtisuunnittelu.fi III kansiFinnmap Consulting Oy 3Finnsementti Oy II kansiKiinteistöalan koulutuskeskus 4Omni-Sica Oy 4Pultek Ky 3Rakennusteollisuus RT ry 6Sto Finexter Oy 5Teknillinen korkeakoulu, Dipoli 4Tikkurila Oy 6WSP Finland Oy 6

Lauri Kivekäs

LAURI KIVEKÄS KERRALLAKOLMEN LEIJONAN KENRAALIKSI

Rudus Oy:n toimitusjohtaja Lauri Ki-vekkäästä tuli kerralla rakennusalanjärjestökentässä paljon vartija. Syk-syn valinnoissa Kivekäs nousi Betoni-teollisuus ry:n puheenjohtajaksi, Ra-kennusteollisuus RT ry:n varapuheen-johtajaksi ja RT:n toiseksi suurimmantoimialan, RakennustuoteteollisuusRTT ry:n puheenjohtajaksi.

Näihin kolmeen vaativaan luotta-musvirkaan vankan taustan DI LauriKivekkäälle (53 v) antaa VTT:llä alka-nut ja Lohja Oy:ssä jatkunut työura.Tutuiksi sisältäpäin ovat tulleet yh-teistyö urakoitsijoiden kanssa, ympä-ristöteknologia ja rakentaminen niinidässä kuin lännessäkin. Kaikki asioi-ta, jotka uusissa tehtävissä tulevatvarmuudella agendalle.

Tärkeitä linjauksia tehtäessä Kivek-kään avoin ja keskusteleva toimintata-pa on hyvä avu. ”Turhasta tutkijantarkkuudesta Lauri on päässyt eroon jokauan sitten ja pystyy nykyään punta-roimaan asioina erinomaisesti isoinakokonaisuuksina”, kuten entinen työ-toveri myönteisesti muistelee.

Koko rakentamisen kentässä Kive-käs pitää työturvallisuutta ykkösasia-na. Sitä on kaikkien RT:n jäsenten yh-dessä oleellisesti parannettava. Myösalan tuottavuutta tulee työmaiden jamateriaalitoimittajien yhteistyönä ke-hittää. Viime hetken työvaiheidenmuutokset ja viivästymiset aiheutta-vat ongelmia koko ketjussa.

Lauri Kivekäs pitää RT:n tasolla tär-keänä myös materiaalineutraaliutta.“Yhteiskunta ei voi tukea mitään ra-kennusmateriaalia, vaan kaikkien onkilpailtava omien ominaisuuksiensaja kustannustensa pohjalta. Työpaik-koja ei synny sillä, että niitä siirretäänyhdestä teollisuudesta toiseen.”

Betoniteollisuuden puolestaan tu-lee yhdessä ja yritystasolla tehostaaomaa markkinointiaan. ”Pikaisestikäyntiin polkaistava järjestöhanke eikohdistu muita materiaaleja vastaan.Kun puurakentamisen vahva lobbauson luonut osittain virheellisiä käsityk-siä, ne täytyy oikaista”, täsmentää be-toniteollisuuden nokkamies tavoitetta.

Risto Pesonen

“ BETONIN UUDET BRÄNDIT”– SEMINAARI JAVUODEN BETONIRAKENNE 2010JULKISTAMINEN27.1.2010, KELLO 12.30 –18.00

DIPOLI, ESPOO

Ohjelma12.30 – 12.45 Ilmoittautuminen12.45 – 13.00 AvausToimitusjohtaja Olli Hämäläinen

13.00 – 13.30Betonirakentamisen uudet suunnitte-luohjeet ja määräyksetArto Suikka, dipl.ins.

13.30 – 14.00Betoni on hiilidioksidinieluPekka Vuorinen, dipl.ins.Rakennusteollisuus RT ry

14.00 – 14.30Betoni on nanorakenneAnna Kronlöf, tekn.tri, VTT

14.30 – 14.45 Kahvitauko

14.45 – 15.45”Miten brändätään betonia”Lisa Sounio, Sonay Oy

Vuoden 2010 Betonirakenteenjulkistaminen16.00 AvausJarmo Murtonen, puheenjohtaja

16.10 – 16.20Vuoden 2009 Betonirakenne,julkistaminenToimitusjohtaja Olli Hämäläinen

16.20 – 16.45Voittaneen kohteen esittely

16.45 – 18.00 “Recent works –Concrete in Architecture”Architects N.N

18.00 – 19.30 Buffet + aulabaariKs. seminaarin tarkempi ohjelma ja ti-laisuuteen ilmoittautuminen:www.betoni.comJärjestäjänä Betoniteollisuus ry.Päivä on maksuton. Tervetuloa!

10

BET1004_62-63 KurssitUusit 22.12.2010, 16:1163

64 4 2010

1 2010PÄÄKIRJOITUS – PrefaceKESTÄVÄ RAKENTAMINEN ON SIJOITUS TULEVAISUUTEEN 5Tarmo Pipatti – Sustainable construction is an investment in future

PALKITTUA LAATUA VUONNA 2009 – HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTON 6UUDISRAKENNUSSirkka Saarinen, Maritta Koivisto – Acknowledged quality - New building forHämeenlinna provincial archives

HHF ARCHITECTS JA LABELS II BERLIININ OSTHAFENISSA 16Tarja Nurmi – Labels II in Berlin Osthafen

VENE – OLESKELUVEISTOS HELSINGIN TOUKORANNASSA 24Emilia Weckman – BOAT - a lounge sculpture in Toukoranta

VIRKISTÄVIÄ TUULIA VIROSTA – ROHKEASTI PUHDASTA PINTAA 28Sampsa Heilä, Maritta Koivisto – Boldly bare concrete surface in Estonia

MAANVARAISET BETONILATTIAT 36Seppo Petrow – Concrete floors supported on ground

KESTÄVÄ RAKENTAMINEN TORJUU ILMASTONMUUTOSTA 42Pekka Vuorinen – Sustainable construction abates climate change

BETONIRAKENTEIDEN MERKITYS RAKENNUKSEN ELINKAARENAIKAISISTA 46HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄJouni Punkki, Aleksi Lounamaa, Seppo Junnila – Contribution of concretestructures to carbon dioxide emissions during the life cycle of a building

BETONIELEMENTTIKOHTEIDEN TIETOMALLIPOHJAINEN 50SUUNNITTELUPROSESSIMikko Harmanen – Building information model-based designing processof precast concrete structures

TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELU ELEMENTTIURAKOITSIJAN 54NÄKÖKULMASTAOlli Aho – Data model-based design from precast contractor’s point of view

BETONIRAKENTEIDEN OHJEET EUROKOODIAIKAAN 56Tauno Hietanen – Guidelines for conconcrete structures enter eurocode era

JULKISIVUJEN LISÄLÄMMÖNERISTYKSEN VAIKUTUS RAKENNUSTEN 58LÄMMÖNKULUTUKSIIN – TUTKIMUKSEN TAUSTOISTA JA TULOKSISTAJussi Mattila

ULKOVAIPAN LÄMPÖTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET 59 KÄYTÄNNÖSSÄ – TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA AINEISTOStina Linne – Impact of external envelope renovation on energy consumption

HENKILÖKUVASSA – PEKKA VUORINEN 64Sirkka Saarinen

PRO KÄYTTÖSELOSTE ! – KOLUMNI 67Jussi Mattila

2 2010PÄÄKIRJOITUS – PrefaceBETONILLA VAI ILMAN ? 5Lauri Jääskeläinen – With or without concrete?

MERCEDES-BENZ MUSEO STUTTGARTISSA 6– RAKENTAMISTA BETONIN TEKNISTEN RAJOITUSTEN PUITTEISSAMaritta Koivisto – Mercedes-Benz Museum in Stuttgart

BETONIA SISUSTUKSEEN 16Sirkka Saarinen – Concrete in interior decoration

HANNU SIRENIN “TEOS 2010, FORUM BOX” – PAIKALLAVALETTUA BETONIA 20Hannu Siren ja Betonin toimitus – TEOS 2010 – a cast-in-situconcrete work of art by Hannu Siren

HIOTUT BETONILATTIAT JA NIIDEN SUOJAUS 24Maritta Koivisto – Polished concrete floors and their protection

LÄNSILINKKI – VÄYLÄ JÄTKÄSAAREEN 30Petri Mattila – Länsilinkki provides access to Jätkäsaari

MODERNEJA ESIJÄNNITETTYJÄ SILTAPALKKEJA 35Mirva Vuori, Sami Purtola, Juha Rämö – Modern pre-stressed bridge beams

BETONIRAKENTEIDEN KUNNON TARKASTUS MIRA-LAITTEELLA 38Torsten Lunabba, Guy Rapaport – Condition inspection of concretestructures using MIRA equipment

RUISKUBETONILLA HYVÄ ALUSTA KIIPEILYYN JA SKEITTAUKSEEN 41Sirkka Saarinen – Shotcrete makes a good climbing and skateboarding base

SPU ERISTEET – ENERGIATEHOKKUUTTA BETONIRAKENTEISSA 44Pasi Käkelä – SPU Insulation improves the energy efficiencyof concrete structures

VALITSEMISEN TUSKA KÄYTTÖÖN ! – KOLUMNI 49Jussi Mattila

PURKUBETONI KIERRÄTETÄÄN TIENPOHJIKSI 50– TULEVAISUUDESSA EHKÄ MYÖS TALOIKSISatu Huuhka – Demolished concrete reused in road base courses– maybe also in houses in future

JALO SIPPOLAN KILPAILUTYÖ ”KOTTERIA” VOITTI 56KERROSTALON KORJAUKSEN IDEAKILPAILUNMaritta Koivisto – Competition invited ideas for refurbishmentof a prefabricated apartment building

HENKILÖKUVASSA – HELI VÄLIHARJU 60Sirkka Saarinen

BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2010 betoni 1 20102

1 201080 vuotta

betoni 1 20102

2 201080 vuotta

BET1004_64-65 Vuosisisalto 22.12.2010, 16:2464

4 2010 65

3 2010PÄÄKIRJOITUS – PrefaceSÄHKÖÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN ENERGIAA ILMASSA 5Jussi Mattila – Electricity in the air and other forms of energy, too

VUODEN 2010 YMPÄRISTÖRAKENNE ON UUTELAN KANAVA 6Sirkka Saarinen – Uutela Canal is the Environmental Structureof the Year 2010

UUTELAN KANAVA MUODOSTAA KAUPUNGIN REUNAN 8Sirkka Saarinen – Uutela Canal serves as City boundary

PIKSELÖITYÄ BETONIA 14Pertti Vaasio – Tenerife Espacio de las Artes – Pixel concrete

KIVITALOPALKINTO KUOPIOON 21– KUOPIOSSA TIILITALOT ”PORTTINA” SAARISTOKAUPUNKIINLeena-Kaisa Simola – Enduring Stone House Award to a complex offour apartment buildings

PAJA – UUDISRAKENNUS KASARMINMÄEN HISTORIALLISELLE 26KAMPUKSELLEMarkku Toivola – New building on historical campus

SATAVUOTIAS PUISTOKOULU SAI ITSEÄÄN ISOMMAN LAAJENNUKSEN 36Sari Nieminen – Extension more than doubles 100-year oldPuistokoulu School

KUOPION ASUNTOMESSUILLA PALJON KIVITALOJA 42Sirkka Saarinen – Kuopio Housing Fair exhibits several masonry buildings

TARVITAANKO RAKENTAMISESSA VIELÄ TYÖNJOHTAJIA? – KOLUMNI 47Jussi Mattila

KIVITALON ENERGIATEHOKKUUS 48Arto Suikka – Energy efficiency of stone houses

UUDET INTERNETSIVUT – SUUNNITTELIJALLE JA RAKENTAJALLE 54Arto Suikka – New web site for designers and builders

EUROKOODEILLA MITOITTAVIA LASKENTAPOHJIA 58SUUNNITTELIJOIDEN JA OPPILAITOSTEN KÄYTTÖÖN– MERKITTÄVÄN SKOL -YHTEISHANKKEEN TULOKSET VALMISTUIVATMatti Kiiskinen, Pekka Koponen – Templates according to eurocodesfor desingners and teachers

SAUMATON TEOLLISUUSLATTIA TEQTON -KAKSIKERROSLATTIANA 62Sirkka Saarinen – Jointess industrial floor

AARNE ERVI JA MATTI JANHUNEN – YSTÄVÄT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 66Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA – MATTI V. LESKELÄ 70Sirkka Saarinen

4 2010PÄÄKIRJOITUS – PrefaceBETONILLA JA BETONI -LEHDELLÄ ON EDESSÄ ENERGIATEHOKKAITA VUOSIA 7Maritta Koivisto – Concrete and Concrete Magazine look forward toenergy-efficient years

ROLEX LEARNING CENTRE – UUDEN AJAN KIRJASTOTILA 8Tarja Nurmi – Rolex Learning Centre – a modern-era library

BETONI UUDESSA VALOSSA 15– VALOKUITU TEKEE BETONIN LÄPINÄKYVÄKSIRisto Pesonen – Fiber optics make concrete transparent

AISTIPAVILJONKI – ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2010 18AALTO-YLIOPISTON ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLAPäivi Väisänen, Anu Puustinen – Concrete exercise of first-yearstudents in 2010

EUROOPAN BETONIYHDISTYSTEN LIITOı BETONIKILPAILU ON RATKAISTU 22Arvi Ilonen

VALKOISENLÄHTEENTIE YHDISTÄÄ PÄÄRADAN 24ITÄ- JA LÄNSIPUOLEN TIKKURILASSAUlla-Kirsti Junttila, Niina Meronen – Valkoisenlähteentie Road connectseast and west sides of main railway line

SUOJELLUN VOIMATALON SISÄPIHALLE UUDET 28BETONIELEMENTTIJULKISIVUTSirkka Saarinen – Power House provided with new precast concretefacades in internal courtyard

IITIN KIRKON KATTO UUSITTIIN BETONIPAANUILLA 32Arto Suikka – Concrete shingle roofing of Iitti Church

BETONI ON NANORAKENNE 36Anna Kronlöf, Tapio Vehmas, lya Anoshkin– Concrete is a nanostructured material

BETONI ON HIILIDIOKSIDINIELU 42Jorma Virtanen – Concrete acts as a carbon dioxide sink

ONKO SUOMESSA ONGELMAA NIMELTÄ ALKALI-KIVIAINESREAKTIO? 46Hannu Pyy, Erika Holt – Does es Finland have an alkali-aggregatereactionproblem?

TOTTA VAI TARUA? – KOLUMNI 49Jussi Mattila

ALUSTABETONIN KOSTEUSPITOISUUDEN VAIKUTUS PINNOITTEEN 50TARTUNTAANJarmo Saarinen – Effect of moisture content of concrete substrateon coating bond

BETONI-TERÄS -LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN 56MUKAANMikko Peltomaa – Design of concrete-steel composite structuresaccording to Eurocodes

HENKILÖKUVASSA – ANU PUUSTINEN JA VILLE HARA 60Sirkka Saarinen

betoni 1 20102

3 201080 vuotta

betoni 1 20102

4 201080 vuotta

BET1004_64-65 Vuosisisalto 22.12.2010, 16:2565

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

BETONITEOLLISUUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 920Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Oulu p. 020 7433 905, fax (08) 521 0109Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 0400 166 660 fax 017 767 0330

Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 675, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 675, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. 020 757 9080 fax (016) 614 [email protected]

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 0403 4343 60, fax (09) 752 2823

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2666


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni O •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected], KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]

– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340

– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369

– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291– Varkauden tehdasÖljytie 5, 78710 Varkausp. 040 176 3230, fax 040 604 5532

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2667


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

LemminkäinenRakennustuotteet Oy • • • • • • • • •• • • •• •

BetoniliiketoimintaPL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattila p. 02071 50150, fax. 02071 50169– Teollisuustie 23, 33330 Tampere p. 02071 50154, fax. 02071 50155– Arppentie 26, 82500 Kitee p. 02071 57527, fax 02071 57598– Myllypuronkatu 8, 57220 Savonlinna p. 02071 51000, fax 02071 51001– Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjoki p. 02071 51100, fax 02071 51101– Forssan valmisbetonitehdas • Kaikulantie 57, 30100 Forssa p. 02071 55730, fax 02071 55701– Pääkaupunkiseudun tilauskeskus p. 02071 55710, fax 02071 5511– Helsingin valmisbetonitehdas Kauppamyllyntie 1, 00920 Helsinki p. 02071 55713, fax 02071 55711– Espoon valmisbetonitehdas Juvantasku 4, 02920 Espoo p. 02071 55714, fax 02071 55715– Kangasalan valmisbetonitehdas Mäkirinteentie 38, 36220 Kangasala p. 02071 55750, fax 02071 55751– Lempäälän valmisbetonitehdas Telinetie 19 33880 Lempäälä p. 02071 55766, fax 02071 55767– Petäjäveden valmisbetonitehdas Pakolantie 46, 41900 Petäjävesi p. 02071 55792, fax 02071 55791 – Saarijärven valmisbetonitehdas Valimontie 1, 43100 Saarijärvi p. 02071 55716, fax 02071 55716– Ähtärin valmisbetonitehdas Rämäläntie 1550, 63950 Vehunkylä p. 02071 55764, fax 06 5277 910– Mustasaaren valmisbetonitehdas Stormossenintie, 66530 Koivulahti p. 02071 55768, fax 02071 55769– Lappeenrannan valmisbetonitehdas Kaakkoiskaari 14, 53500 Lappeenranta p. 02071 55770, fax 02071 55771– Punkaharjun valmisbetonitehdas Hiekkalahdentie 219, 58430 Kulennoinen p. 02071 55778, fax 02071 55779– Olkiluodon valmisbetonitehdas Olkiluodontie 380, 27150 Eurajoki p. 02071 55762, fax 02071 55761

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi(pääkonttori)p. 020 789 5500,fax 020 789 [email protected]

Marttilan Betonirakennus Oy •Ahtonkaari 1 C, 21420 Lietop. 02 484 5600, fax 02 484 [email protected] Varsinais-Suomip. 0290 091 092Tilauskeskus Uusimaap. 0290 091 093Kirkkonummen betoniasemaOjangontie 20, 02400 Kirkkonummip. 0290 091 093, fax (09) 276 5013Liedon betoniasemaPääskyntie 5, 21420 Lietop. 0290 091 092, fax 02 487 9801Lohjan betoniasemaPysäkkitie 12, 08680 Muijalap. 0290 091 093, fax 019 324 054Marttilan betoniasemaHärkätie 1358, 215560 Ollilap. 0290 091 092, fax 02 439 3400

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2668


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Naantalin betoniasemaProsessikatu 17, 21100 Naantalip. 0290 091 092, fax 02 439 3400Salon betoniaemaUitonnummentie 82, 24260 Salop. 0290 091 092, fax 02 734 4896

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 718 2684Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. 044 585 6100, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. 020 7933 200, fax 020 7933 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 020 577 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 020 577 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 020 577 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 020 577 5749JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauha0fax 020 577 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 020 577 5259KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 020 577 5948KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 020 577 5899NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 020 577 5789Nurmijärven ontelolaattatehdasPartekintie 3, 01900 Nurmijärvifax (09) 8789 5762Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 020 577 5769RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 020 577 5377UurainenUuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 020 577 5339YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 020 577 5294

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Karjalankatu 18 , 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Marttilan Betonirakennus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

•

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2669


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801www.rajaville.fiOulun tehdasSoramäntie 1p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5869

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö-, infra- ja kunnallistekniset tuotteet:Lohja, p. 020 447 4200, fax 020 447 4255Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected]

Valmisbetoni Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238

Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201

Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808

Lahti, p. 020 447 5400,fax 020 447 5401

Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax, 020 447 6007

Väli-Suomi, p. 020 447 5200,fax 020 447 5201

Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001

Suonenjoen Sementtituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Mansikkaraitti 9, 77600 Suonenjokip. 0207 792 260, fax 0207 792 [email protected]

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640 fax 0207 940 [email protected]

Sora ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640, fax 0207 940 641(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)

Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 0207 940 649, fax 0207 940 647

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset) •

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2670


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. 0400 93 0400, fax 0420 93 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

•

betoni-leh uudistaa tuote-ja palveluosiota.

ole kuulolla ja tule paremminnähdyksi!

..uu a tulossa

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2671


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/LI

ITTO

PALK

IT

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

Ardex Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 53 02651 Espoop. (09) 686 9140, fax (09) 6869 1433www.ardex.fi

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Finnsementti Oy Sonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakka.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Peikko Finland Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 104, Voimakatu 3, 15101 Lahtip. (03) 844 511, fax (03) 733 0152www.peikko.fi

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 6810 2247, fax (09) 6810 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

BET1004_66-72 MOLLAT 22.12.2010, 16:2672

Tekniset artikkelit

Valmisosarakentaminen

Suunnitteluprosessi

Rakennejärjestelmät

Runkorakenteet

Palonkesto

Ääneneristys

Rakennuksen jäykistys

Julkisivut

Liitokset

Elementtien toimitus

Elementtien asennus

Huolto ja kunnossapito

Seuraa aikaasi ja tutustu!

Käytä hyväksesi asiantuntijoiden laatimaa aineistoa

ja varmista projektillesi taloudellinen ja toimiva

lopputulos!

- - > www.elementtisuunnittelu.fi - rakennuttajalle, urakoitsijalle, suunnittelijalle,

arkkitehdille ja opiskeluun.

Uusi asiantuntijapalvelu!

KESTÄVIÄ JA KORKEALAATUISIArunkorakenteita sekä julkisivujanykyaikaisella valmisteknologialla.

elementtisuunnittelu.fi_184x273mm_1 copy.indd 1 20.12.2010 13:12:33

Ei paketista, eikä mallistosta, vaan sinun ajatuksistasi

kuva: Konsepti Group. arkkitehti: Avanto Arkkitehdit Oy

210x297betonitalo.fi_4_09_.indd 1 20.12.2010 13:21:43

betoni 4 2010

Documents