betoni 3 2010

betoni 1 20102

3 201080 vuotta

BET1003_00 Kansi 27.10.2010, 14:492

3 2010 1

3 2010SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 80. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 16 100 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]äBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssa Print

Kansi – CoverPuistokoulun laajennus ja Päivärinteen päiväkoti,Jyväskylä. Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy.Kuva: Jussi Tiainen. 2010.

80 vuottaPÄÄKIRJOITUS – PrefaceSÄHKÖÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN ENERGIAA ILMASSA 5Jussi Mattila – Electricity in the air and other forms of energy, too

VUODEN 2010 YMPÄRISTÖRAKENNE ON UUTELAN KANAVA 6Sirkka Saarinen – Uutela Canal is the Environmental Structure of the Year 2010

UUTELAN KANAVA MUODOSTAA KAUPUNGIN REUNAN 8Sirkka Saarinen – Uutela Canal serves as City boundary

PIKSELÖITYÄ BETONIA 14Pertti Vaasio – Tenerife Espacio de las Artes – Pixel concrete

KIVITALOPALKINTO KUOPIOON 21– KUOPIOSSA TIILITALOT ”PORTTINA” SAARISTOKAUPUNKIINLeena-Kaisa Simola – Enduring Stone House Award to a complex of four apartment buildings

PAJA – UUDISRAKENNUS KASARMINMÄEN HISTORIALLISELLE KAMPUKSELLE 26Markku Toivola – New building on historical campus

SATAVUOTIAS PUISTOKOULU SAI ITSEÄÄN ISOMMAN LAAJENNUKSEN 36Sari Nieminen – Extension more than doubles 100-year old Puistokoulu School

KUOPION ASUNTOMESSUILLA PALJON KIVITALOJA 42Sirkka Saarinen – Kuopio Housing Fair exhibits several masonry buildings

TARVITAANKO RAKENTAMISESSA VIELÄ TYÖNJOHTAJIA? – KOLUMNI 47Jussi Mattila

KIVITALON ENERGIATEHOKKUUS 48Arto Suikka – Energy efficiency of stone houses

UUDET INTERNETSIVUT – SUUNNITTELIJALLE JA RAKENTAJALLE 54Arto Suikka – New web site for designers and builders

EUROKOODEILLA MITOITTAVIA LASKENTAPOHJIA 58SUUNNITTELIJOIDEN JA OPPILAITOSTEN KÄYTTÖÖN– MERKITTÄVÄN SKOL -YHTEISHANKKEEN TULOKSET VALMISTUIVATMatti Kiiskinen, Pekka Koponen – Templates according to eurocodes for desingners and teachers

SAUMATON TEOLLISUUSLATTIA TEQTON -KAKSIKERROSLATTIANA 62Sirkka Saarinen – Jointess industrial floor

AARNE ERVI JA MATTI JANHUNEN – YSTÄVÄT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 66Petri Janhunen

HENKILÖKUVASSA – MATTI V. LESKELÄ 70Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 72

Uute

lan

kan a

va

P aja

-uu d

isra

ken n

u s

Kivi

talo

n e n

e rg i

a te h

o kku

u s

BET1003_01 Sisalto 27.10.2010, 15:591

3 20102

www.lapamixer.com

LAPA Mixer KyMutastentie 1,FI-16900 LammiPuh. (03) 6332 138Fax (03) 6332 238

B e t o n i n s e k o i t t i m e t

83450 Vaiviop.(013) 648 101, 0400 272790

f.(013) 648 [email protected]

www.pultek.com

Autonrenkaan uusi elämä

Betonisekoittajan lapa

Kuorma-auton teräskudosrenkaista valmistettu edullinen PULTEK-kumilapa

on kestävä, meluton ja pidentää huomattavasti kulutuslevyjen kestoikää.

Asennusvalmis PULTEK-lapa sopii kaikkiin markkinoilla oleviin sekoittimiin.

Autonrenkaidenuusiokäyttöä joyli 20 vuodenkokemuksella!

ARDEX OYpuh. 09-6869 140

www.ardex.fi

M1-LUOKITELTU JÄRJESTELMÄRATKAISU SISÄILMAKORJAUKSIIN

MAKSUTTOMAT SISÄILMAKOULUTUKSET 14.10. Vaasa 11.11. Pori 9.12. Turku28.10. J:kylä 18.11. L:ranta 15.12. Joensuu 4.11. Oulu 25.11. Lahti 16.12. Espoo10.11. Kotka 25.11. Tampere

LATTIAHÖYRYNSULKUARDEX EP 2000

LATTIATASOITUSARDEX K 14

PÄÄLLYSTELIIMAARDEX PREMIUM U 2200

SEINÄ- JA KARMITIIVISTYKSETTIIVISTYSARDEX 8+9

TASOITUSARDEX F 5

ALUSTAN KOSTEUDEN, RADONIN JA MUIDEN HAITTA-

AINEIDEN HALLINTAAN

BET1003_02-4 Ilmoitukset 27.10.2010, 16:402

3 2010 3

www.lakka.fi

Joensuun elementtitehtaalla valmistamme julkisivu-, väliseinä-,sokkeli-, parveke- ja laattaelementtejä sekä pilareita ja palkkeja.

Pystymme tarjoamaan elementtitoimituksen niin kerros- kuinpientalokohteisiin. Julkisivuelementtien pintavaihtoehtoja ovatpesubetonit (valko- ja väribetonit), laattapinnat (tiili, klinkkeri jaluonnonkivi) sekä profi loidut muottipinnat.

Kuulumme Inspecta-Sertifi oinnin laadunvalvonnan piiriin jatehtaallamme on A-luokan julkisivuvalmistajan hyväksyntä.

Ota yhteyttä!Jari Kostiander

puh. 0207 481 [email protected]

Tuomas Hirvonenpuh 0207 481 229

[email protected]

Korkealaatuiset Lakka Elementit

ELE

MENTIT

•Betonitekniset asiantuntijapalvelut

•Betonin ja sen osamateriaaliensekä betonituotteiden testaus-,tutkimus- ja tuotekehityspalvelut

•Betonirakenteiden kuntotutkimuksetja korjaustyön laadunvarmistuspalvelut

Contesta Oy

Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426Skräbbölentie 16, 21600 ParainenPuh. 020 7430 620, fax 020 7430 621

www.contesta.fi

Betonitekniikanosaamista pintaa syvemmältä

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa

BET1003_02-4 Ilmoitukset 27.10.2010, 16:403

3 20104

DuPo

nt O

vaal

i, Du

Pont

™, T

he M

iracl

es o

f Sci

ence

™, j

a Ty

vek®

ova

t DuP

ont y

htiö

n, ta

i sen

tytä

ryht

iöid

en re

kist

eröi

miä

tava

ram

erkk

ejä.

©Co

pyrig

ht 2

006.

Kai

kki o

ikeu

det p

idät

etää

n. Pro

Paras tapa rakentaa

BOLITOP-lattiapinnoitteet rakentamiseen

Värit ja kuviot - oma yksilöllinen design. Saumaton, kestävä, helppohoitoinen.

Lemminkäinen Rakennustuotteet OyOmni-ympäristötuotteetPuusepäntie 1104360 TuusulaPuh. 02071 50500www.omni-sica.fi

BET1003_02-4 Ilmoitukset 27.10.2010, 16:404

3 2010 5 PÄÄKIRJOITUS – Preface

SÄHKÖÄ JA VÄHÄN MUUTAKIN ENERGIAA ILMASSA

Rakennus- ja kiinteistöalan osuus energiansääs-tötalkoissa on merkittävä, olemmehan merkittäväenergian loppukäyttäjä. Kuinka merkittävä, siitänäkee esitettävän kovin monenlaisia lukuja.

Usein alamme osuudeksi esitetään 40 % siivuakaikesta energiankäytöstä. On kuitenkin muistetta-va, että lukuun sisältyy paitsi rakennusten lämmitysmyös kaikki rakennuksissa käytetty muu energia,kuten huoneisto- ja kiinteistösähkö, rakennusalanteollisuuden ja rakentamisen kaikki energiankulu-tus, alan kuljetusten kuluttama energia jne.

Rakennus- ja kiinteistöalalle osoitetut energian-säästötavoitteet kohdistuvat kuitenkin lähes yksin-omaan asuin- ja liikerakennusten lämmitysenergi-aan. Tämän osuus kokonaisuudesta onkin enää vain21 % ja pelkkien asuntojen oman arvioni mukaanvain noin 17 %. Nämäkin osuudet ovat suomalaisit-tain merkittäviä, mutta toisaalta kuitenkin vain suh-teellisen pieni osuus kokonaisuudesta. Siksi alan onhyvä esittää myös kysymys siitä, miten lopun 79 %kuluttajia aktivoidaan säästötalkoisiin.

Uudistuotanto kykenee varmasti mukautumaannotkeammin uusiin energiatehokkuusvaatimuksiin,mutta uusien rakennusten osuus rakennuskannas-sa kasvaa tuskastuttavan hitaasti. Suuret volyymitpiilevät olemassa olevissa rakennuksissa, muttaniissä energiansäästötoimet taas ovat hankalia jakalliita toteuttaa.

Odotukset on monesti ladattu olemassa olevaanrakennuskantaan. Valitettavasti sieltäkään ei oleodotettavissa ihmeitä. Puhtaasti energiansäästönnimissä tehdyt korjaukset ovat näet useimmitenepämielekkäitä. Investointien rahataloudelliset ta-kaisinmaksuajat ylittävät useimmiten 50 vuotta.Energiansäästöinvestoinneilla saavutettava säästöon siis melko mitätön. Uskallan väittää, että muual-ta yhteiskunnasta on haravoitavissa monin verrointuottavampia energiansäästökohteita, jos halua on.

Rakennuskannassa aikaansaatavat säästöt edel-

Rakentamismääräyskokoelman osa D3 on siitäesimerkki.

Käynnissä oleva kehitys tuo rutkasti haasteitarakentajille. Rakennusten on pystyttävä energiate-hokkuuden ohella täyttämään turvallisuus-, terveel-lisyys- ja toimivuusvaatimukset. Betonialan on hyvätarttua haasteisiin. Materiaalimme ylivoimainenkosteudenkestävyys, ääneneristävyys, paloturvalli-suus ja lämmönvarauskyky antavat erinomaiseteväät onnistumiselle. Eloperäisillä materiaaleillahaasteet ovat monin verroin ankarampia.

Jussi MattilaToimitusjohtaja, tekniikan tohtoriSuomen Betoniyhdistys ry.

The building and real estate sector plays a significant rolein the energy-saving efforts, being a significant end userof energy. Highly varying estimates are presented of howsignificant this role really is.

Often our sector is stated to account for 40% of thetotal energy consumption. It should be borne in mind,however, that this includes not only the heating of thebuildings, but also all other forms of energy used withinthe building envelope and in individual apartments, theoverall energy consumption in the construction industryand the building trade, the energy consumption of asso-ciated transports, etc.

And yet, the energy-saving targets determined for thebuilding and real estate sector almost exclusively concernthe heating energy of residential and commercial buil-dings. Today, heating energy only accounts for 21% of thetotal consumption, and according to my personal estimate,the share of heating energy used in residences is onlyabout 17%. It is true that these are significant shares inFinnish conditions, but they are still only a relatively smallshare of the total consumption. For this reason our sectorshould ask how the remaining 79% of consumers can beactivated to pull their weight in energy-saving efforts.

It is naturally easier to adapt new buildings to the newmore stringent energy performance requirements, but theshare of new buildings of the total building stock increa-ses at a painfully slow rate. The large volumes are found inthe existing buildings, but energy-saving measures aredifficult and expensive to implement in them.

Often expectations focus on the existing building stock.Unfortunately miracles cannot be expected there and inmost cases renovations implemented solely in the name ofenergy savings are not sensible. In monetary terms therepayment periods of the investments more often than notexceed 50 years. In other words, the savings achievedthrough investments in energy-saving measures are ratherinsignificant. I would suggest that if there is will, muchmore lucrative energy saving opportunities can be found inthe other sectors of the society.

Massive investments are needed if savings are to beachieved in the building stock. Our society quite simplydoes not have the resources to implement quick improve-ments. We will also run out of competent designers,builders and supplies.

What is said above applies to the renovation of func-tioning structures and systems solely for the reason of

energy savings. The situation changes if renovation isneeded in any case. The improvement of energy perfor-mance can then often be implemented in an inexpensiveand lucrative manner. Energy aspects are best set right inconnection with renovation projects.

In the new-building sector, on the other hand, the soci-ety is forcing builders to produce ever more energy-effi-cient buildings. Part 3D of the Finnish Building Code,which is currently undergoing a statement procedure, isan example of this.

The present development brings a lot of challenges tobuilders. Buildings must not only be energy efficient butalso comply with requirements related to safety, health,and functionality. The concrete industry would be welladvised to take advantage of these challenges. The supe-rior qualities of our material in terms of moisture resist-ance, sound insulation, fire safety and heat capacity pro-vide excellent tools for success. The challenges are muchmore difficult to overcome with organic materials.

Jussi MattilaManaging Director, Doctor of TechnologyConcrete Association of Finland

ELECTRICITY IN THE AIR – AND OTHER FORMS OF ENERGY, TOO

lyttävät myös huimia panoksia. Yhteiskunnastam-me ei yksinkertaisesti löydy sellaisia resursseja,että nopeat parannukset olisivat mahdollisia. Meil-tä loppuvat myös korjausten ammattitaitoiset suun-nittelijat, toteuttajat ja tarvikkeet.

Edellä sanottu koskee toimivien rakenteiden jajärjestelmien korjaamista yksinomaan energian-säästön takia. Tilanne muuttuu, jos ne ovat muu-toinkin korjauksen tarpeessa. Silloin energiatehok-kuuden parantaminen onnistuu usein edullisesti jakannattavasti. Korjaamisen yhteydessä energia-asiat kannattaakin laittaa kuntoon.

Uudisrakentamisessa puolestaan yhteiskuntaajaa rakentajat tekemään yhä energiatehokkaam-pia rakennuksia. Parhaillaan lausunnolla oleva

1Asunto Oy Vaasan Meri. Arkkitehtuuritoimisto Talli Oy.Julkisivuelementit: Betoniluoma Oy. 2009.

Mat

ti Ka

rjano

ja

BET1003_05 Paakkari 27.10.2010, 14:515

3 20106

VUODEN 2010 YMPÄRISTÖRAKENNE ON UUTELAN KANAVA

1

Sirkka Saarinen, toimittaja

Uutelan kanava ympäristöineen on Vuoden 2010Ympäristörakenne. Kanava sijaitsee HelsinginAurinkolahdessa. Rakennustuoteteollisuus RTT:nja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulok-set julkistettiin 21. lokakuuta Helsingissä.

Uutelan kanava ympäristöineen on erinomaisellasuunnittelulla, tasokkaalla toteutuksella ja korkea-tasoisilla materiaaleilla aikaansaatu ympäristöko-konaisuus. Peräti 700 metriä pitkä ja 12 - 45 metriäleveä rakennettu kanava istuu erinomaisesti raken-netun kaupungin ja luonnontilaisen maiseman väli-seen tilaan.

Kanavan linjakas rantarakentaminen asuinkort-telien puolella liittää kanavan luontevasti korkea-tasoisiin kerrostalokortteleihin luoden niille rauhal-lisen jalustan. Vastaavasti taas Uutelan virkistys-alueen puoleisen rannan Kauniinilmanpuisto silo-kallioineen ja vaihtelevine istutuksineen liittää ka-navan saumattomasti luonnonmaisemaan.

HOUKUTTELEE TOIMINTAANTuomalla meri kanavana kaupunkirakenteeseen onUutelassa taidokkaasti rikastutettu ympäristöä. Ka-nava-alueesta on tullut toiminnallinen kokonaisuus,jossa erilaiset vesialueet houkuttelevat ihmisiä ka-navan äärelle kalastamaan, uimaan, kahlaamaantai vain viihtymään ja nauttimaan maisemasta.

Kanavan erisyvyisten osien porrastuksen ansios-ta kanavaan on muodostunut turvallisia alueita eri-laisille toiminnoille. Esimerkiksi kanavan pohjukas-sa oleva pisaran muotoinen kahluuallas soveltuulasten vesileikkeihin ja mahdollistaa jopa pyörätuo-lilla veteen laskeutumisen. Korkea vesiputous tuoalueelle veden rauhoittavan solisevan äänen sekätarjoaa mahdollisuuden elämykselliseen putouksentakaa kulkemiseen.

LISÄÄ ALUEEN VIIHTYISYYTTÄUutelan kanava ympäristöineen on hallittu ja näyt-tävä maisemakokonaisuus, josta löytyy myös run-saasti visuaalisia, ympäristötaiteenomaisia elä-myksiä tarjoavia yksityiskohtia. Tällaisena se ko-hottaa koko asuinalueen viihtyvyyttä ja arvostustasekä täydentää erinomaisesti alueen muuta taso-kasta ympäristörakentamista.

Kanavan ympäristöineen on rakennuttanut Hel-singin kaupungin rakennusvirasto. Sen suunnitte-lusta on vastannut Arkkitehtuuritoimisto B&M Oyyhdessä WSP Finland Oy:n kanssa. Kanavaidea pe-rustui kansainvälisen kutsukilpailun vuonna 19962

Puut

arha

liitto

Sep p

o N

ä rh i

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:536

3 2010 7

UUTELA CANAL IS THE ENVIRONMENTALSTRUCTURE OF THE YEAR 2010

Uutela Canal and its surroundings have been elected theEnvironmental Structure of the Year 2010. The Canal islocated in the Aurinkolahti area of Helsinki. The annualcompetition is organised by Construction Product IndustryRTT Oy (Rakennustuoteteollisuus RTT) and Finnish GardenAssociation (Puutarhaliitto ry).

The Canal and its surroundings have been built intoan environmental entity through a combination ofexcellent planning, skilled implementation and high-quality materials. The streamlined shore structures onthe side of the residential blocks link the Canal in anatural manner with the blocks of prestigious apartmentbuildings and create a calm pedestal for them. Similarly,the park called the “park of beautiful weather” on theeast side, with its smooth rock surfaces and diverseplantations creates a seamless joint between the Canaland the natural environment.

Uutela Canal and its surroundings form a controlledand impressive landscape entity, which also contains aplenitude of visual details that offer experiences in envi-ronmental art. As such it enhances the attraction andthe prestige of the entire residential estate andcomplements in an excellent manner other aspects ofenvironmental construction in the area.

voittaneeseen Aurinkolahden kaavasuunnitel-maan, jonka laati arkkitehti Timo Vormala.

Vuoden 2010 Ympäristörakenteen ovat toteutta-neet Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara,Niska & Nyyssönen Oy ja Skanska Infra Oy.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Ra-kennustuoteteollisuus RTT ry:n, Puutarhaliiton, Ki-viteollisuusliiton, Viherympäristöliiton, SuomenMaisema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton,Suomen Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja leh-distön edustajat.

Lisätietoja:www.puutarhaliitto.fi, www.viherymparisto.fiwww.betoni.com

3

4

1, 3Kanavan linjakas rantarakentaminen asuinkorttelien puo-lella liittää kanavan luontevasti korkeatasoisiin kerrosta-lokortteleihin. Uutelan virkistysalueen puoleisen rannanKauniinilmanpuisto silokallioineen ja vaihtelevine istutuk-sineen liittää kanavan saumattomasti luonnonmaisemaan.

2Helsingin kaupungin vuonna 2003 järjestämän kutsukilpai-lun voitti taiteilija Anne Koskinen ehdotuksellaan ”Kivi”.Teoksen mallina on Uutelan kanavan keskialtaassa olevaluonnonkivi. Varsinainen teos koostuu kolmesta pronssi-sesta näköiskivestä puiston nurmialueella.

4Vuoden Ympäristörakenne 2010 -tunnustuksen saivat Uu-telan kanavan ja sen ympäristön rakennuttaja Helsinginkaupungin rakennusvirasto, suunnittelusta vastanneetArkkitehtitoimisto B & M Oy ja WSP sekä toteuttajat Hel-singin kaupungin rakentamispalvelu Stara, Niska & Nyys-sönen Oy ja Skanska Infra Oy. Kuvassa voittajien edustajat.

Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen (kuvassaoikealla) kertoi Ympäristörakenteen julkistustilaisuudes-sa rantarakentamisen haasteista ja mahdollisuuksista.Helsingillä on peräti 122,5 km rantaviivaa ja lisäksi Van-taan- ja Keravanjoen rantoja. Uusia ranta-alueita on saa-tu esimerkiksi Vuosaaren satamalta vapautuneille alueilleja Sipoosta liitetyiltä alueilta. Rantarakentamisen haas-teet lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti, koska rakentamisenkannalta parhaimmat alueet on jo aikalailla rakennettu.Nyt rakenteille tulevilla uudisaluilla joudutaan mm. mitta-viin maaperän puhdistuksiin. Myös tulvariski kasvaa.Maanpinnan kohoamiseen, merenpinnan nousuun, aaltoi-hin ja tuuleen ja kaiken kaikkiaan sään ääri-ilmiöihin onvarauduttava. Merkittävän haasteen ranta-alueiden ra-kentamiselle tuo myös liikenne, ovathan ranta-alueetusein ”pullonperällä”, josta on pystyttävä järjestämäänyhteydet olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen.

Tiia Ettala

The Canal and its surroundings have been developedby the Building Office of the City of Helsinki. It was de-signed by Architects Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy incollaboration with WSP Finland Oy. The canal idea isbased on the Aurinkolahti plan proposal by architect TimoVormala, which won the international invitation competi-tion in 1996. The Environmental Structure of the Year2010 has been implemented by the Construction Servicesof Helsinki (Stara), Niska & Nyyssönen Oy and SkanskaInfra Oy.

Sirk

ka S

aarin

en

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:537

3 20108

UUTELAN KANAVA MUODOSTAA KAUPUNGIN REUNAN


”Kanava ympäristöineen muodostaa kaupunginreunan”, tiivistää arkkitehti Jussi Murole Uutelankanavan suunnittelun johtoajatuksen. HelsinginVuosaaressa, Aurinkolahden kaupunginosassa si-jaitseva kanava on tuon tavoitteen saavuttanut:länsipuolella se rajoittuu tiiviiseen kaupunkiraken-teeseen, kanavan reuna tukee muodollaan kortteli-rakennetta, rakennusten rytmiä, itäpuoli on puoles-taan vapaamuotoinen, se rajautuu luonnonmukai-sen puistovyöhykkeen kautta metsään. Kanavankatseenvangitsija on kolme metriä korkea vesipu-tous, jonka takaa kulkee kävelyreitti.

Uutelan kanavan suunnittelu ja rakentaminen on ol-lut pitkä projekti, joka ei vieläkään ole aivan valmis.Itse kanavasta ei tosin puutu enää kuin joitakin sil-taja vesiputousvalaistuksen yksityiskohtia. Poh-joispään kokonaisilme muuttuu vielä ratkaisevasti,kun sinne rakennetaan kaavan mukaiset kaarevatasuinrakennukset.

Kanavan länsirannan suhdanteiden takia välilläpysähdyksissä ollut asuntorakentaminen on nyttaas käynnissä. Murole kiittelee kaupunkia, joka onkantanut loppuun asti huolta siitä, että kanava jaasuntorakentaminen tukevat myös toteutuksessatoisiaan: ”Arkkitehdilta pyydettiin vielä lausunnotpohjakerroksen sokkelikivistä ja kaiteista, kun kaa-revista taloista haettiin rakennuslupia.”

PITKÄ PROJEKTI, MONTA OSAPUOLTAKaupungin oman rakennuttajaorganisaation lisäksipitkään kanava-projektiin on osallistunut iso joukkosuunnittelu- ja toteuttajaosapuolia. Varsinainen ka-navaidea on peräisin jo vuodelta 1996, jolloin arkki-tehti Timo Vormala voitti Aurinkolahden kaavasuun-nittelun kansainvälisen kutsukilpailun.

Arkkitehtisuunnittelijana toimineen, Arkkiteh-tuuritoimisto B&M Oy:n ensimmäiset Uutelasuun-nitelmat on päivätty vuodelle 2002. Alusta lähtiensuunnittelua tehtiin tiiviissä yhteistyössä suunnit-telua koordinoineen WSP Finland Oy:n kanssa.”Geo-, rakenne- ja kunnallistekninen suunnittelusekä Kauniinilmanpuiston maisemasuunnittelu jakatuympäristöt”, listaa maisema-arkkitehti ArtoKaituri WSP:ltä työnjakoa.

Kun B&M:n arkkitehdit Jussi Murole ja DanielBruun sekä WSP:n maisema-arkkitehti Arto Kaiturija diplomi-insinööri Kari Pere istahtavat kertaa-maan Uutelan kanavan syntyvaiheita, käy heti sel-väksi, että yhteistyötä on tehty vuosien ajan todellatiiviisti.

11Näkymä kanavalle etelästä. Kanavan yli kulkee neljäkaarisiltaa, josta eteläisin on ajoneuvo- ja muut kävely-siltoja.

Arkk

iteht

uurit

oim

isto

B &

M O

y

2Uutelan kanavan itäpuoli on vapaamuotoinen ja se rajau-tuu luonnonmukaisen puistovyöhykkeen kautta metsään.

3Kanavan porrastuksen ansiosta se tarjoaa monenlaisiaelämyksiä. Länsirannan kivityöt rytmitettiin asuntoraken-tamisen kanssa niin että tukimuurit viimeisteltiin ja ranta-kiveykset tehtiin vasta rakennusten valmistuttua.

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:538

3 2010 9

2

3

Puut

arha

liitto

Puut

arha

liitto

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:539

3 201010

”Suunnitelmat ovat eläneet ja osa henkilöistä onpitkän projektin aikana vaihtunut. Jälkeenpäin kat-soessa muutokset itse suunnitelmassa eivät kui-tenkaan ole olleet dramaattisia. Vaikka välillä ka-navasta ideoitiin jopa vedetöntä, siis viherkanavaailman vettä. Isohko muutos myös kustannustenkannalta oli se että kanavan keskelle ajatellustasaaresta luovuttiin. Osittain sen tilalle tuli itäran-nalta yllätyksenä paljastunut kaunis silokallio, jokatyöntyy “niemenä” kanavan keskivaiheilla”, miehetkertovat.

Onpa kanavassa ja puistossa suunnittelijoidenmukaan muistumaa myös Suomenlinnasta, sen kaa-revista valleista ja avoimista oleskelualueista.

KOLMESSA TASOSSAKanava on leveimmillään noin 45 metriä ja kapeim-millaan 12 metriä. Pituutta mereen ulottuvalla kana-valla on 700 metriä, siitä vajat 500 metriä on varsi-naista kanavaosuutta. Kanava on porrastettu vesi-korkeudeltaan kolmeen tasoon: eteläisin osa on me-renpinnan tasolla, toinen allas on kolme metriä jakolmas allas viisi metriä merenpinnan yläpuolella.

Kanavan perustamisolosuhteet olivat vaativat:kalliota ja hiekkamaata. Pohjavesialueella oli myöshuolehdittava, ettei merivesi pääse sekoittumaanpohjaveteen. Samoin oli varmistettava, etteivätitäpuolella sijaitsevan Uutelan suojellun neva-alu-een kosteusolosuhteet kanavarakentamisen takiamuutu.

Kustannuksien kannalta iso asia oli se, että en-simmäisten suunnitelmien mukainen paalutus pys-tyttiin korvaamaan syvätiivistyksellä. Louhimistar-vetta puolestaan vähensi itäpuolen luonnontilai-seksi jätetty kalliomaisema. Järeitä tukimuureja ka-nava vaati Peren sanoin ”valtavasti”. Paikallavale-tut betonirakenteet verhoiltiin paikalla mustallagraniitilla.

MUSTAA GRANIITTIAMusta graniitti kanavarakenteissa on Murolen mu-kaan linkki Vuosaarelle luontaiseen mustaan gab-roon. ”Kestävää rakentamista”, hän luonnehtiimassiivista kiveä materiaalina. Suunnittelijat ovattyytyväisiä myös kolmen eri urakoitsijan tekemienkivitöiden laatuun. Taitavia kivimiehiä, joiden työnjälki oli yhtenäistä, he kiittelevät.

Länsirannan kivityöt rytmitettiin asuntorakenta-misen kanssa niin että tukimuurit viimeisteltiin jarantakiveykset tehtiin vasta rakennusten valmis-tuttua.

6Näkymä vesiputouksen työmaalta toukokuussa 2006.

4Sumujen silta ja vesiputous. Leikkaus.

4

5

Tiia

Etta

laAr

kkite

h tu u

rito i

mis

to B

& M

Oy

Arkk

iteh t

u urit

o im

isto

B &

M O

y

6

5Vesiputouksen soliseva ääni virkistää ja rauhoittaa.

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:5310

3 2010 11

Mustan lisäksi kanavan verhoilussa on vihreääväriä. Korkean putouksen taustaverhoiluna olevapatinoitu kupari välittää värillään veden vihreyttä.

Vuosaaren ilmettä näkyy myös valaistuksessa.Kanavan varteen saatiin neljä valopylonia, jotkaArkkitehtitoimisto Heikkinen & Komonen suunnit-teli Vuotien valaistukseen. Suunnittelijat antoivatluvan käyttää silloin yli jääneet pylväät täällä. Ka-navan valaistussuunnittelija on toiminut Valoa de-sign Roope Siiroinen. Kanavan varren valaisinteninnoittajana oli ajatus merimerkeistä.

SEITSEMÄN METRIÄ MERENPINNANYLÄPUOLELLAKanavan pohjukan ja merenpinnan korkeusero onseitsemän metriä. Merenpinnan tasolla oleva kana-vaosuus on runsaan kahden metrin syvyinen, keski-allas metrin syvyinen.

Merivesi pumpataan kanavan ylimpään altaaseenmerestä ja johdetaan putousten kautta alimpaan al-taaseen. Veden kierrätys pitää kanavan veden laa-dun hyvänä. Kun keskialtaan pohja viime kesänäasvaltoitiin, saatiin myös edelliskesänä vaivannutleväkasvu kuriin.

Veden pumppausmääriä ja virtauksia tutkittiinsuunnittelijoiden mukaan perusteellisesti muunmuassa TKK:n vesilaboratoriossa. Niiden perus-teella saatiin kanavan vesiportaikkoon oikeat kallis-tukset ja putoukseen sahalaita, josta vesi ryöppyäätasaisesti.

KAUNIINILMANPUISTOKanavan porrastuksen ansiosta se tarjoaa monen-laisia elämyksiä. Kanavan pohjukan pisaranmuotoi-nen allas on vain 30 senttiä syvä, joten siinä voihuoletta kahlata. Eteläpään syvimmässä osassa voipuolestaan pulahtaa uimaan. Istuskella voi niinlänsirannan jykevillä graniittiportailla kuin itäpuo-len silokallioillakin. Yksi oleskelualue on länsiran-nalla, jossa istuskeluportaikko laajenee korttelintaitekohdassa laajemmaksi aukioksi.

Kanavan suunnittelun ja toteutuksen onnistumi-sesta kertoo osaltaan se että alueella liikkuvan onvaikea mieltää, mitkä osat ”kuuluvat” kanavaan,mitkä eivät. Itäpuolen Kauniinilmanpuisto on itse-näinen puisto, mutta käytännössä osa kanava-aluetta.

Kaituri kertoo puiston suunnittelun lähtövaati-muksena olleen mahdollisimman luonnonmukainenilme. ”Vaikea haaste, kun paikalta jouduttiin ensinkaivamaan 12 metriä maata pois”, hän naurahtaa.

Tiia

Etta

laSe

ppo

När

hi

7

8

7Vesiputouksen takaa kulkee elämyksellinen reitti.

8Vesiportaat yhdistävät ympäröivän maaston kanavaan.

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:5311

3 201012

Lopputuloksessa vaikeudet eivät näy: avoin puis-to houkuttelee oleilemaan ja auringonottoon. Kas-vit ovat tuttuja, kotimaisia lajeja, paljon maanpei-tekasveja, muutamia puita ja pensaita. Metsän japuiston välistä rajaa on vaikea huomata. Rannanpuolen kalliot ja kivikko sekä muutamat vesikasvittuovat tunnun luonnon rannasta. Rantaviivaa elä-vöittävät myös puiset istuskelulaiturit.

Kanavan yli kulkee neljä kaarisiltaa, josta ete-läisin on ajoneuvo- ja muut kävelysiltoja. Siltoja eisuunnittelijoiden mukaan ole haluttu korostaa kat-seenvangitsijoina, vaan ne ovat nimenomaan kul-kureittejä.

Puistossa on myös ympäristötaidetta. Helsinginkaupungin vuonna 2003 järjestämän kutsukilpailunvoitti taiteilija Anne Koskinen ehdotuksellaan”Kivi”. Teoksen mallina on keskialtaassa olevaluonnonkivi. Varsinainen teos koostuu kolmestapronssisesta näköiskivestä puiston nurmialueella.Luonnonkivien muotoiset veistokset toimivat paitsiitsenäisinä taideteoksina myös istuma- ja näköala-paikkoina kanavan varrella.

Kanava-alueen toiminnallisuus lisääntyi entises-tään, kun sen eteläkulmaukseen valmistui liikunta-puisto, jossa on välineet niin lasten leikkeihin kuinaikuistenkin liikuntaan. Kesäinen vetonaula on tie-tysti kanavan suualueelta alkava upea Aurinkolah-den uimaranta.

Tiia

Etta

laAr

kkite

h tu u

rito i

mis

to B

& M

Oy

9

10

9Mustalla graniitilla verhoiltu istuskeluportaikko laajeneeoleskeluaukioksi.

10Näkymä työmaalta toukokuussa 2006.

11Kanavan eteläkulmauksen liikuntapuistossa on välineetniin lasten leikkeihin kuin aikuistenkin liikuntaan.

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:5312

3 2010 13

UUTELA CANAL SERVES AS CITY BOUNDARY

Uutela Canal in the Aurinkolahti area of Helsinki servesas the City boundary. On the west side it borders the den-se town structure with the shape of the canal edge sup-porting the block structure. The east side, on the otherhand, is of a free form and borders the woods through apark zone in a natural setting. A hiking path runs behind athree-metre high waterfall, which is the eye catcher ofthe canal.

The canal is ca. 45 m wide at its widest point and 12 mat its narrowest point. The total length of the canal run-ning to the sea is 700 m and the actual canal section is alittle under 500 m long. The water level is stepped onthree heights: the southernmost section is on sea level,the second basin three metres below sea level and thethird basin five metres below sea level. The canal iscrossed by four arch bridges; three for pedestrians andthe southernmost for vehicles.

The use of black granite as the cladding material ofthe canal structures links the canal with the black gabbrofound in Vuosaari area. Black is complemented withgreen in the cladding of the canal. Patinated copper isused as a background to the high waterfall to reflect thegreen colour of the water.

Water is pumped into the topmost basin of the canalfrom the sea and led via waterfalls to the lowest basin.The stepped basins offer an abundance of experiences.The drop-shaped basin at the innermost end of the canalis only 30 cm deep and therefore safe for paddling, whilethe deeper section of the canal at the south end invitesswimmers.

The park on the east side of the canal, called the“park of beautiful weather” is an independent park but inpractice it is part of the canal area. The open parkattracts sunbathers and loungers with its familiar,domestic plant species. There are a lot of ground coverplants as well as some trees and shrubs.

Tiia

Etta

la

Puut

arha

l i itto

11

1212Kanavan syvimmässä osassa voi pulahtaa uimaan.

BET1003_06-13 Uutela 27.10.2010, 14:5313

3 201014

PIKSELÖITYÄ BETONIA

Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti RIA

Teneriffan pääkaupunki Santa Cruz on saanut uu-den maamerkin. Keskustan tuntumaan on noussutsveitsiläisarkkitehtien Jacques Herzogin ja Pierrede Meuronin suunnittelema kulttuurikeskus TEA,eli Tenerife Espacio de las Artes.

Rakennus sijaitsee kaupungin keskustan tuntu-massa Barranco de Santosin partaalla. Se on yksikaupunkia halkovista kuivista joista, jotka toimivattulvavesien lasku-uomina. Rakennus seuraa joenlinjaa ja laskeutuu sen mukana kohti merta.

Vankkojen betoniseinien väliin puristettuun kult-tuurikeskukseen on keskitetty monta eri laitosta:kirjasto, nykytaiteen museo, valokuvakeskus, kah-vila, kirjakauppa sekä tilat vaihtuville näyttelyille.

Ulkoapäin pitkänomainen rakennus vaikuttaa jy-kevältä ja läpitunkemattomalta. Vaikutelmaa ke-ventää betonimuurien pikselöinti: seiniä on puh-kottu pienillä erikokoisilla ja -muotoisilla aukoilla.Paikoitellen betoniseinä on kuin modernia pitsiä.

Käynti TEA:an tapahtuu rakennuksen päädystäosittain katetun kolmikulmaisen plazan kautta, jokaulottuu syvälle rakennuksen ytimeen. Plazalle pää-see myös kiemurtelevaa siltaa pitkin Barranco deSantosin puolelta. Plaza laskeutuu nelisen metriäkohti rakennuksen sisäänkäyntiä, joten sitä voidaankäyttää yöllisten elokuvien katsomona.

Plazan molemmin puolin ovat suuret lasiseinät,joista avautuu näkymä alla olevaan kirjastoon jalukusaliin.

Alemmalla tasolla kirjaston ja lukusalin lisäksion kuusi metriä korkeita museon näyttelytiloja sekätiloja vaihtuville näyttelyille sekä valokuvakeskuk-selle. Ylemmällä tasolla on kattoikkunoilla varus-tettuja näyttelytiloja mm. teneriffalaisen ÓscarDomíngues:n (1906 - 58) surrealistisille töille.

Rakennuksen sisällä olevat pitkänomaiset sisä-pihat ovat tärkeitä monella tavoin. Nämä syvät viil-lot ohjaavat päivänvaloa alimpiin kerroksiin ja aut-tavat vierailijoita orientoitumaan rakennuksen si-sällä. Museo-osan ja toimistotilojen välissä sijait-sevalle sisäpihalle on istutettu Teneriffalle tyypilli-siä kasveja.

1Plazalle pujahdetaan kapeasta aukosta. Vasemmalla myy-mälän lasiseinä.

1

2, 3Barranco de Santosin puolelta plazalle pääsee betonisil-taa pitkin.

2

3

Artikkelin valokuvat: Yukio Futagawa

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5514

3 2010 15

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5515

3 201016

7

7Leikkaus L1

6Pohjakerros

5Ensimmäinen kerros

4Toinen kerros.

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5516

3 2010 17

8Plaza on osittain katettu. Taustalla vasemmalla nouseesilta Barranco de Santosin puolelta, oikealla museon si-säänkäynti.

9Yöllinen kuva kolmiomaisesta plazasta. Molemmilla si-vuilla olevat ikkunat avautuvat kirjastoon.

1 Sisäänkäynti2 Plaza3 Sisäänkäyntiramppi4 Kirjasto5 Multimedia6 Kahvila7 Näyttelytilaa8 Auditorio9 Studio10 Aula11 Hallinto12 Huolto13 Sisäpiha14 Myymälä

VAIKUTTEITA SAAREN LUONNOSTATeneriffa on karu ja kuiva saari, jota vulkaanisetpurkaukset ovat muovanneet aikojen kuluessa.Saaren maisemalle ovat tyypillisiä vaatimattomatja matalat banaaniviljelmät, joita on kaikkialla. Nii-tä ympäröivät purjekankaiset tuulensuoja-aidat.

Suunnittelijat halusivat tuoda kaupungin kes-kustan tuntumaan rosoisen ja vulkaanisen saarenmaaseudun ilmettä. Uuden rakennuksen tuli myössopeutua naapuriinsa Museo de la Naturaleza y elHombre’en, joka on aikaisemmin toiminut sairaa-lana.

Arkkitehdit toteuttivat kulttuurikeskuksessaoman muunnelmansa banaaniviljelmistä, joka ontuotu urbaaniin ympäristöön. Tuulensuoja-aidatovat muuttuneet pitkiksi betonimuureiksi, joidenvarassa on profiililtaan matalataitteinen, harmaakatto.

TEA:n suunnittelutehtävä oli seurausta SantaCruzin satama-alueen kehittämissuunnitelmasta,joka on myös Herzog & de Meuronin käsialaa. Kun-nianhimoisen projektin ensimmäinen vaihe on val-mis. Samaan aikaan Jacques Herzog toteutti saa-rella omaa loma-asuntoprojektiaan.

TENERIFE ESPACIO DE LAS ARTES.Tilaaja: Cabildo i Insular de Tenerife,

Santa Cruz de TenerifeArkkitehtisuunnittelu: Jacques Herzog,

Pierre de Meuron,David Koch

Paikallinen yhteistyöarkkitehti:Virgilio Cutiérrez Herreros

Suunnitteluaika: 1999 – 2002Toteutus: 2002 – 2008Tontin ala: 8.800 m2

Rakennuksen ala: 7.753 m2

Kokonaisala: 20.600 m2

Nelikerroksisen rakennuksen pituus on 160 metriä jaleveys 65 metriä.

8

9

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5517

3 201018

10

11

11Kirjaston ja kahvilan sisäänkäynnit.

10Sisäkuva kirjastosta. Vasemmalla ylhäällä on ikkuna pla-zalle, oikealla lasiseinän takana olevan sisäpihan seinälläon Lanzarotelta kotoisin olevan Juan Gopar’in suuri seinä-maalaus.

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5518

3 2010 19

1212, 13Kirjaston massiivinen betoniseinä on lävistetty monen-muotoisilla ja -kokoisilla aukoilla.Valaisimet ovat myös rakennuksen arkkitehtien Herzog &de Meuronin suunnittelemat.

13

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5519

3 201020

14Rakennus lintuperspektiivistä. Keskellä kolmiomainenplaza. Kaupungin keskusta ja Barranco de Santosin uomaovat vasemmalla.

14

TENERIFE ESPACIO DE LAS ARTESPIXEL CONCRETE

A new landmark has been erected in Santa Cruz, which isthe capital of Tenerife. Swiss architects Jacques Herzogand Pierre de Meuron have designed cultural centre TEA,or Tenerife Espacio de las Artes, near the town centre.

The designers wished to bring the appearance of thecountryside of the rugged and volcanic island to the vi-cinity of downtown Santa Cruz. The new building alsohad to be adapted to the adjacent Museo de laNaturaleza y el Hombre, which had previously served asa hospital.

The architects implemented in the cultural centre theirown variant of banana plantations brought into an urbanenvironment. Wind shelter fencing has been transformedinto long concrete walls which support a grey, low-pitchroof.

The cultural centre, which is compressed inside robustconcrete walls incorporates many different establish-ments; library, museum of contemporary art, centre forphotography, cafeteria, bookstore and facilities forchanging exhibitions.

The external appearance of the elongated building issturdy and impermeable. The pixel patterning of theconcrete walls helps enlighten this impression; smallopenings of different sizes and shapes pierce the walls.On some points the concrete wall gives the impression ofmodern lace.

The elongated atriums inside the building are impor-tant in many ways. These deep silos direct daylight ontothe lower floors and help visitors orientate themselves inthe building. The atrium between the museum sectionand the office facilities displays plants that arecharacteristic of Tenerife.

TENERIFFALLA UUTTA ARKKITEHTUURIASanta Cruz de Tenerife on Kanariansaarten itsehal-lintoalueen pääkaupunki yhdessä Gran Canariallasijaitsevan Las Palmasin kanssa. Kaupungin asu-kasluku on lähes 230.000.

Teneriffasta on tullut suositun lomasaaren lisäk-si myös mielenkiintoinen arkkitehtuurikohde. Lip-pulaivana on Santiago Calatravan suunnittelemaAuditorio de Tenerife, eli konserttitalo, josta on tul-lut koko saaren symboli.

Sitä täydentävät oheinen kulttuurikeskus sekäsaaren eteläosassa Adejessa oleva kongressikes-kus Magma Art and Congress Centre, jonka arkki-tehti on Fernando Menis (kohde on esitelty aiem-min Betoni 3/2006 -lehdessä).

Herzog & de Meuronin tehtävänä on meneilläänmyös Santa Cruzin satama-alueen elvyttämissuun-nitelman laatiminen.

15Leikkaus L2

16Leikkaus L3

15

16

1 Sisäänkäynti2 Plaza3 Sisäänkäyntiramppi4 Kirjasto5 Multimedia6 Kahvila7 Näyttelytilaa8 Auditorio9 Studio10 Aula11 Hallinto12 Huolto13 Sisäpiha14 Myymälä

BET1003_14-20 Pikseloytya 27.10.2010, 14:5520

3 2010 21

PALKITTUA LAATUA PAIKALLA RAKENTAENSaaristokatu vie kulkijan Kuopion keskustasta uu-siin, eteläisiin kaupunginosiin. Keilankannallaikään kuin porttina pientalovaltaiselle alueelle onneljän talon hallittu kokonaisuus: kaksi korkeaa jakaksi matalampaa asuintaloa. Talojen rakentajilleja suunnittelijoille myönnettiin tämän vuoden Kes-tävä Kivitalo -palkinto.

Keilankannan kanavan rannalta nousee 15 ker-roksen verran keltaisella tiilellä muurattua julki-sivua ja 13 kerroksen verran punaisella. Talojen vä-lissä on kanavan ylittävä silta, jonka 15,5 metrinkorkeus antaa isoillekin veneille väylän lipua Kalla-veden aalloille kohti Rauhalahtea.

Asunto Oy:t Kuopion Keilanpurje ja Kuopion Sil-tavahti ovat nousseet Saaristokaupungin maamer-keiksi. ”Siltavahtien” työnimellä projekti aikoinaanlähtikin liikkeelle.

– Saaristokaupungista suunnitellaan hyvin ma-talaa ja pientalovaltaista asuinaluetta. Kerrostalotovat hyvä portti saavuttaessa pientalovaltaiseltaalueelta kaupunkiin. Samalla ne antavat osviittaasiitä, että Saaristokaupunkiinkin rakennetaan kai-kenlaisia asuintaloja – myös kerrostaloja, Keilan-purjeen ja Siltavahdin arkkitehtisuunnittelustavastannut arkkitehti SAFA Olli Nieminen SillmanArkkitehtitoimisto Oy:stä toteaa.

Kerrostalojen vieressä on kaksi viisikerroksistaasuintaloa, Asunto Oy:t Kuopion Siltaneito ja Kei-lankanta. Niiden arkkitehtuurista vastaa arkkitehtiSAFA Jouni Ilmarinen QVIM Arkkitehdit Oy:stä.

Kaikki neljä taloa on rakennettu samalla teknii-kalla: välipohjat ja yläpohja on tehty betonistapaikalla valaen ja julkisivut tiilestä puhtaaksi-muurattuna.

KIVITALOPALKINTO KUOPIOON– KUOPIOSSA TIILITALOT ”PORTTINA” SAARISTOKAUPUNKIIN

Leena-Kaisa Simola, toimittaja,Viestintätoimisto Povitasku Oy

1

1, 2Tämän vuoden Kestävä Kivitalo -palkinto myönnettiinKuopion Keilankannan paikallarakennettujen asuintalojentoteuttajille. Taloista yksi on 15-kerroksinen, yksi 13-ker-roksinen ja kaksi viisikerroksista. Keilankannan kanavanylittävällä sillalla osa palkituista: vastaava mestari PekkaLevy, aluejohtaja Risto Pennanen ja työpäällikkö JukkaTengvall YIT:ltä, arkkitehti SAFA Olli Nieminen SillmanArkkitehtitoimisto Oy:stä sekä aluepäällikkö Janne Mönk-könen ja vastaava mestari Ville Kettunen Skanskalta.

2

Artik

kelin

val

okuv

at: P

entti

Vän

skä

BET1003_21-25 Kestava Kivitalo 27.10.2010, 14:5921

3 201022

4

– Paikalla rakentaminen on meillä hyvin hallin-nassa ja ammattitaitoisia muurareita riittää. Ra-kennustyö ajoittui vielä sellaiseen suhdantee-seen, että paikalla rakentaen tuli edullisemmaksikuin elementeistä tekemällä, aluejohtaja RistoPennanen YIT Rakennus Oy:stä kertoo.

YIT vastasi Siltavahdin ja matalampien talojenperustajaurakoinnista. Skanska Talonrakennus Oytoteutti Keilanpurjeen. Skanska aloitti oman pro-jektinsa YIT: tä myöhemmin. Se oli markkinoidenkinkannalta järkevää, sillä Kuopion asuntomarkkinatolisivat tuskin vetäneet lähes 90 uutta myytävääasuntoa kerralla. Rakennussuhdanteet ehtivät kui-tenkin jo muuttua niin, että Skanska toteutti osanrakentamisesta myös elementeillä.

KAIKKI ALUSSA MUKAANKaavoittaja, arkkitehdit, rakennesuunnittelijat jaurakoitsijat aloittivat yhteistyön jo aivan projektienalkuvaiheessa.

– Itse asiassa kerrostalojen rakennussuunnitte-lua tehtiin yhtä aikaa kaavoituksen kanssa. Kaavatäsmentyi sitä mukaa kuin rakennusten suunnittelueteni. Rakennusten koko, muoto ja sijainti ratkais-tiin jo kaavoituksessa. Kaavassa ei määritelty tont-tien rakennusoikeutta sinänsä, vaan suunniteltiintavoiteltavan kaupunkikuvan mukainen tehokasratkaisu, jonka kaavoituksessa myös rakennusval-vonta oli mukana, Olli Nieminen kertoo.

Koska urakoitsijatkin tulivat projektiin mukaan josuunnitteluvaiheessa, pääsi rakentaminen alka-maan heti kaavan vahvistuttua.

– Meillä oli hyvä keskinäinen vuoropuhelu ja yh-

3

3, 4Keilankannan palkittujen asuintalojen julkisivut on puh-taaksi muurattua tiiltä. Runkojen välipohjarakenteet sekäyläpohjat on tehty betonista paikalla valaen. Asunnot onsuunnattu pääosin pihalle ja aurinkoisiin ilmansuuntiin.

5Keilankannan kanavan ylittävä silta sai “vahdeikseen”alueen maamerkit: asuinkerrostalot Kuopion Siltavahdinja Kuopion Keilanpurjeen. “Talojen nurkat on viistottu,koska halusin rikkoa nurkan jakautumaan useammaksipinnaksi. Näin talo ei näytä isolta, vaan korkealta”, arkki-tehti Olli Nieminen kertoo.


3 2010 23

5


3 201024

teinen tahtotila. Kuopiossa kaavoitus suosii muu-ten hyvin matalaa asuinrakentamista, mutta tässätapauksessa ehdotus korkeista taloista tulikin kaa-voittajalta. Minulle jäi jopa käsitys, että kaavoitta-ja olisi sallinut lisääkin kerroksia, Nieminen sanoo.

Siltavahti on tällä hetkellä 45 metrillään Kuopionkorkein asuinkerrostalo.

TUULTA JA KALLIOTAKerrostalot on rakennettu rantakallion päälle.

– Kallion rakenne on hyvin liuskeinen, joten pila-rien paikkaa piti hakea tarkasti Skanskan vastaavatyönjohtaja Ville Kettunen kertoo. Muitakin haas-teita riitti.

– Tontin suuret korkeuserot, rakennusten pitkätpystysuorat pinnat ja työmaan logistiikka, Ket-tunen luettelee. Aluksi tavarat kuljetettiin Lehto-niementien kautta, koska Saaristokatua ei ollut.Silta otettiin käyttöön lokakuussa 2008, jonka jäl-keen työmaata sivusi sekä auto- että kevyttä lii-kennettä. Talot piti rakentaa siltaan kiinni kuiten-kin niin, että siltaan ei saanut koskea. Valmis siltasaattaa liikkua viisikin senttiä, jota kiinni olevatrakenteet eivät kestä.

– Kuudennesta kerroksesta ylöspäin työmaallatuuli koko ajan. Rakennustarvikkeiden ja -työkalu-jen hallitseminen tuulta vastaan antoi myös omathaasteensa.

Kettunen oli työmaan aikana jo paljon puheissatulevien asukkaiden kanssa.

– Tietysti ostajat arvostivat rakennuspaikkaa jaasunnosta avautuvia maisemia. Mutta he tuntuivatolevan hyvin valveutuneita muutenkin ja olivat otta-neet selvää, mitä muuta alueelle rakennetaan jamilloin.

6

7

6, 7Talot on rakennettu paikalla ja siltaan kiinni, kuitenkinniin, että siltaan ei saanut koskea.

YIT

Rake

nnus

Oy


3 2010 25

8

8Kerrostalojen huoneistoista avautuvat upeat näkymätKallavedelle.

9Pohjapiirros. Asunto Oy Keilankanta: 2h + kt + s; 63,5 m2.

ENDURING STONE HOUSE AWARD TO A COMPLEXOF FOUR APARTMENT BUILDINGS

Saaristokatu Street joins the town centre of Kuopio withthe archipelago part of the town. Two new high-riseapartment buildings of 15 and 13 storeys and two lowerbuildings of 5 storeys form a kind of a gate to the newsouthern town parts of Kuopio. The buildings referred toas “bridge guards” have received the Enduring StoneHouse Award of 2010.

All four buildings follow the same constructionmethodology with built fairface façades and cast-in-situ concrete intermediate floors and roof slabs. Longlife cycle and comfort of living have been focal areas inthe design and implementation of the buildings.

According to the group of companies behind the En-during Stone House competition, the architecture of thebuildings befits the demanding and multi-faced land-scape successfully. The form language of the buildingssimultaneously represents both classic and modernhigh-rise construction.

ELINKAAREN EHDOILLARakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa onajateltu pitkää elinkaarta ja asumisviihtyvyyttä.Uusissa energiatehokkuuden vaatimuksissa mata-laenergiatalojen energiankulutus saa olla korkein-taan 100 kWh neliöltä.

– Nämä rakennukset suunniteltiin entisten oh-jeiden mukaan. Talotekniikkaan kiinnitettiin kui-tenkin erityistä huomiota. Siltavahdin energianku-lutus on seurattu hieman epävirallisesti, mutta lu-kemaksi on saatu 92 kWh neliöltä. Etelään suun-natuilla lasilla parvekkeilla oli vain kymmenen as-tetta pakkasta, kun ulkona oli kaksin verroin, RistoPennanen kertoo.

Olli Nieminen huomauttaakin, että energianku-lutuksen pienentäminen lämmöneristystä lisäämäl-lä on väärä tie.

– Tärkeintä on tiiveys sekä hyvin suunniteltu jatoteutettu talotekniikka sekä varsinkin sen oikeakäyttö, Nieminen korostaa.

Kerrostaloihin piti paikallisen viranomaisen vaa-timuksesta tehdä savunpoistosuunnitelma. Nyt ker-rostasanteilla on poistumisteillä koneellinen sa-vunpoisto.

Se on osa talojen laatua, josta Kestävä Kivitalo -palkintokin on todisteena. Palkinnon tarkoituksenaon edistää hyvää ja kestävää kivirakentamista, jos-sa on käytetty mahdollisimman pitkälle paikallara-kentamisen menetelmiä. Toiminnalle luotiin suun-taviivat vuonna 1994 Ruduksen (silloinen Lohja Ru-dus) aloitteesta.

Lisätietoja:www.kivitalo.fi

Asunto Oy Kuopion Keilanpurje:- 13 kerrosta: sis. kaksi huolto- paikoituskerrosta- 40 asuntoa, huoneistokoot 63 - 94 m2

- Perustajaurakoitsija: Skanska Talonrakennus Oy- Arkkitehtisuunnittelu: Sillman Arkkitehtitoimisto Oy

Asunto Oy Kuopion Siltavahti:- 15 kerrosta: sis.kaksi huolto- paikoituskerrosta- 49 asuntoa, huoneistokoot 39 - 263 m2

- Perustajaurakoitsija: YIT Rakennus Oy- Arkkitehtisuunnittelu: Sillman Arkkitehtitoimisto Oy

Asunto Oy Kuopion Siltaneito:- 5 kerrosta ja puolilämmin autohalli- 21 asuntoa ja yksi liikehuoneisto- huoneistokoot 41- 136 m2

- Perustajaurakoitsija: YIT Rakennus Oy- Arkkitehtisuunnittelu: QVIM Arkkitehdit Oy

Asunto Oy Kuopion Keilankanta:- 5 kerrosta + kylmä autohalli- 56 asuntoa ja kaksi liikehuoneistoa- huoneistokoot 50 - 68,5 m2

- Perustajaurakoitsija/päätoteuttaja: YIT Rakennus Oy- Arkkitehtisuunnittelu: QVIM Arkkitehdit Oy- vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, tilaaja/sijoittaja ICECAPITAL Housing Fund I Ky

9


3 201026

HISTORIALLINEN PARAATIKENTTÄ SAI”MAAN ALLE” RAKENNETUT OPETUSTILATKasarminmäki on vuosina 1911 - 1914 punatiilistärakennettu vanha kasarmialue lähellä Kouvolankeskustaa. Rakennukset vapautuivat siviilikäyt-töön 1990-luvulla valtion myytyä kasarmialueenKouvolan kaupungille. Suurin toimija alueella olitämän jälkeen Helsingin yliopiston käännöstie-teenlaitos, joka muutti alueelta pois Helsinginmetsätaloon vuonna 2009. Kymenlaakson ammat-tikorkeakoulun (KyAmk) Viestinnän koulutusohjel-ma muutti alueelle jo vuonna 1998. Yliopistonmuuton seurauksena KyAmk:lle järjestyi tilaisuuskoota muut eri puolelle Kouvolaa sijainneet toimi-pisteensä (sosiaali- ja terveysalaa lukuun ottamat-ta) yhdelle alueelle muodostaen näin uuden Kasar-minmäen kampuksen.

PAJAN BETONIRAKENTEET ON MITOITETTUYLI 150 VUODEN ELINKAAREN MUKAANHankkeen vastaavana rakennesuunnittelijana toi-mi diplomi-insinööri Urpo Karesniemi FinnmapConsulting Oy:stä. Rakennesuunnittelijan vastuu-henkilö oli sektoripäällikkö Jaakko Yli-Säntti. Ra-kennesuunnittelun lähtökohdiksi asetettiin runko-rakenteilta vaadittu 150 vuoden ikä, rajoittamatonliikennekuorma, rakennuksen ehdoton rakennusfy-sikaalinen toimivuus ja muuntojoustavuus. Erityi-sesti rakennuksen vedenpitävyyteen päätettiinkiinnittää huomiota. Rakennuksen lattiat mitoitet-tiin trukkiliikenteen kestäväksi. Rakennesuunnit-telun normistoksi valittiin ennakkoluulottomastieuronormit.

Pajakerroksen katon hyötykuormaan päädyttiinrakennuksen pitkästä elinkaaresta johtuen. Vaikkarakennuksen katto on valmistuttuaan lähinnä kevy-en liikenteen ja huoltoliikenteen käytössä, tuleerakennuksen kestää esimerkiksi katolle epähuomi-ossa ajetun rekka-auton kuorma. Kasarmialueellaaiemmin liikkuneilla panssarivaunuilla ei ole enääkuitenkaan katolle asiaa.

Betonin ikämääritykset teki tekniikan tohtoriSeppo Matala, Matala Consulting Oy:stä. Ikämää-rityksissä huomioitiin rakennuksen mahdollisetmyöhemmät käyttötarkoitukset. Ikämääritystenvuoksi sisätiloiksi rakennettaviin tiloihin tuli rasi-tusluokka XC1, vaikka muuten sisätilat olisi voitusuunnitella kuivina sisätiloina rasitusluokan X0 mu-kaisesti. Tämä merkitsi rakentamisessa betonite-rästen suurempia suojaetäisyyksiä, mikä johti suu-rempiin teräsmääriin ja betonin lujuusluokan nos-toon. Suojaetäisyyksien kasvaessa betoniterästenkeskinäiset etäisyydet pienenivät, joten seinära-kenteita jouduttiin työmaatekniikan johdosta hie-man paksuntamaan alun perin suunnitellusta.

Muuntojoustavuuden johdosta pajakerroksenkaton rakenteeksi valittiin pilarilaatta. Arkkiteh-tuurin ja taloteknisten asennusten johdosta pilarei-hin ei tehty sienilaajennusta, vaan pilarit jatkuvatsuorana laattaan asti. Pilareiden lävistyksestämuodostui laatan mitoittava suure. Lävistyskapa-siteetin nostamiseksi eräiden pilareiden kohdallajouduttiin laatassa käyttämään lujempaa betoniamuualla käytetyn betonin sijaan.

Betonilaatan vesieristyskyvyn varmistamiseksikatto toteutettiin kahteen suuntaan jälkijännitet-tynä laattana. Laatan mitoitti teknologiapäällikköJyrki Jauhiainen Finnmap Consulting Oy:stä. Jän-nityspunokset sijoittuivat pilarikaistoille. Laatan

PAJA – UUDISRAKENNUS KASARMINMÄEN HISTORIALLISELLE KAMPUKSELLE

Markku Toivola, diplomi-insinööriprojektijohtaja, ISS Proko Oy

1

Kampusta rakennettaessa KyAmk:n teorialuokatja suunnittelutilat sijoittuivat luontevasti vanhoihintiilirakennuksiin. Pajatiloja varten tarvittiin kuiten-kin erillinen rakennus. Yhteistyössä museovirastonja paikallisten kulttuurin vaalijoiden kanssa pajati-lat päätettiin sijoittaa ”maan alle” Paraatikentäneteläpuolella sijaitsevaan rinteeseen vanhan am-pumaratarakennuksen naapuriksi.

Kampushankkeessa tilaajan asintuntijaedustajaoli kiinteistöpäällikkö Heikki Kalve KymenlaaksonAmmattikorkeakoulu Oy:stä. Käyttäjän edustaja oliMuotoilun ja Median toimialajohtaja Raimo PelliKymenlaakson ammattikorkeakoulusta, joten ra-kennuksen esteettiset tavoitteet olivat asetettuheti alusta alkaen korkealle. Rakennuttajakonsulttioli ISS Proko Oy yhteyshenkilöinään projektijohtajaMarkku Toivola ja valvoja Jussi Vainio.

Lähtökohtana oli Arkkitehdit NRT Oy:n arkkiteh-tikutsukilpailun voittotyö vuodelta 2006. Pääsuun-nittelija arkkitehti Teemu Tuomen ja arkkitehti Tom-mi Suvannon suunnitelmassa päädyttiin ratkai-suun, jossa pajatilat sijoittuvat alempaan kerrok-seen ikkunaseinälle ja ylempään kerrokseen tulivatpääsisäänkäynti ja kahvio. Arkkitehtuuriltaan ra-kennus on hyvin poikkeuksellinen; rakennuksen nä-kyvät julkisivut ovat lasia ja suuret pajatilat on pai-nettu historialliselta Paraatikentältä näkymättö-miin. ”Maan alle” piilotetut pajatilat kylpevät kui-tenkin luonnonvalossa ja tuntuvat avarilta.

Arkk

itehd

it N

RT O

y

1Asemapiirros.A - Kahvila, B - Paja, C - Päärakennus, D - Kirjasto

2 - 4Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Paja -uudisrakennuson arkkitehtuuriltaan poikkeuksellinen; rakennuksen nä-kyvät julkisivut ovat lasia ja suuret pajatilat on painettuhistorialliselta Paraatikentältä näkymättömiin maan alle.Muotoilun ja restauroinnin pajatilat sekä näyttelytilat si-joittuvat alempaan kerrokseen ikkunaseinälle ja ylem-pään kerrokseen tulivat pääsisäänkäynti ja kahvio.

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0326

3 2010 27

2

3

4

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0327

3 201028

52. kerros, pihakerros

8Punoksien ankkurointialue, raudoitusdetaljiikkaa.

7Näkymä työmaalta kirjaston alueelta kesällä 2009.

Arkk

itehd

it N

RT O

yAr

kkite

hdit

NRT

Oy

61. kerros, pajakerros

a kahvilab keittiöc kabinettid näyttelye tekstiili- ja vaatetusf metallig muovih restaurointii puuj huoltotilat

7

Mar

kku

Toiv

ola

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0328

3 2010 29

kentässä ja tuilla on normaali raudoitus. Jälkijän-nitys tehtiin punoksilla betonivalua seuraavanapäivänä. Jälkijännityksen seurauksena laatta onkokonaisuudessaan puristettu rakenne, joten be-tonirakenteen halkeilu on hallinnassa. Varmuu-den maksimoimiseksi katon betonilaatta on pääl-lystetty suoraan katon betonipintaan liimatulla ve-sieristyskermillä. Mitoitettaessa katon betonilaa-tasta tuli 400 mm ja paikoin (kallistuksista johtu-en) 550 mm korkea ja se jaettiin liikuntasaumoillakolmeen kenttään. Lisäksi rakennuksen kaksi vä-estönsuojaa erottautuivat omiksi rakenteiksi. Kor-keudesta johtuen betonilaatta on hyvin jäykkä;lasketut taipumat ovat vain noin 10 mm luokkaa.

Rakennuksen toinen merkittävä betonirakenneon rakennuksen taustaseinä. Taustaseinä on noin 5metriä korkea maanpaineseinä, joka on varustettusiivekkeillä ja tuettu yläreunastaan pajakerroksenkattolaattaan. Kuormituksena on 6 metrin maan-paine sekä tämän päällä edellä mainittu rajoittama-ton liikennekuorma. Taustaseinän täyttö voitiin teh-dä loppuun vasta pajan kattolaatan valmistuttua.

Rakennuksen tunnusmerkki on näyttelytilan geo-metrisesti epäsäännöllinen betoninen kierreporras,joka on tuettu vain molemmista päistään. Kierre-portaan mitoittaminen vaati erityisten laskentaele-menttien rakentamista ennen kuin portaan lujuus-laskelmat voitiin laskea tietokoneella. Käsin las-kettuna portaasta olisi tullut nyt tehtyä olennaisestipaksumpi. Kierreportaan ympäristössä ovat liittopi-larit, kahvilan teräspalkeilla toteutettu katto ja lii-mapuupalkeista koostuva pergola.

9Laataston alapintaa.

10Laatan raudoitus, reuna-alue.

11Paikallavaletun pilarin liitoskohta laatastoon.

Suunnitteluvaiheen alkaessa syksyllä 2007 ra-kennelaskelmien laatiminen euronormeilla oli uut-ta ja normeissa oli vielä puutteita. Jälkijännitetynpilarilaataston muodonmuutoksia ja halkeilua onsittemmin käsitelty Aleksi Keskisen vuonna 2010valmistuneessa diplomityössä [1]. Keskinen ver-tailee tutkimuksessaan laskentamenetelmiä euro-koodin ja Suomen rakentamismääräyskokoelmanvälillä. Vertailussa on käytetty esimerkkirakentee-na KyAmk Paja -uudisrakennuksen pihakansilaat-taa. Keskisen diplomityön aihealue on ajankohtai-nen Suomen siirtyessä yhteiseurooppalaiseen eu-rokoodipohjaisen suunnittelunormijärjestelmäänja sen tuloksia on esitelty kansainvälisen silta- jarakennejärjestön IABSE:n konferenssissa KroatianDuprovnikissa toukokuussa 2010.

Tutkimuksen lopputuloksena Keskinen toteaa,että eurokoodien mukaista suunnittelua voidaanpitää hieman Suomen rakentamismääräyskokoel-masta eroavana, mutta kuitenkin turvallisena ko-konaisuutena. Keskisen mukaan eurokoodien mu-kanaan tuomiin parannuksiin kuuluvat nimen-omaan jälkijännitetyn rakenteen kohdalla keskei-nen, paremmin rakenteen jännitysjakauman huo-mioiva halkeamaleveyslaskenta sekä realistisem-pi, rakenteen varmuutta parantava halkeilukapa-siteetti. Huonona, jopa varmuutta alentavanaominaisuutena Keskinen mainitsee eurokoodienrakenteen ja paikoin melko sekavalta vaikuttavankäytön.

Eurokoodien ajankohtaisuuden vuoksi rakennusotettiin myös KyAmk:n betonitekniikan ja rakenne-

suunnittelun opetuksen mallikohteeksi. Oppilaatharjoittelivat laskentaa Pajan rakennemallien avul-la ja tutustuivat oikeaan rakennustyömaahan.Myös median opiskelijat dokumentoivat rakennus-työmaata opiskeluunsa liittyen.

PAJAN RAKENNUSFYSIIKKA JADETALJISUUNNITTELU ON MONENSUUNNITTELIJAN YHTEISTYÖTÄPajakerroksen katon rakennetyypiksi muodostuikäännetty rakenne eli katon kantava laatta ja ve-sieristys ovat lämmöneristeiden alapuolella. Läm-pöeristeen yläpuolella ovat pihan rakennekerroksetja ylimmäisenä pihakiveys. Katon vedeneristyksenvarmistamiseksi läpimenot minimoitiin ja keskitet-tiin. Katon ja maanpaineseinien paikallavaluihintehtävät sähköputkitukset kiellettiin kokonaan.

Pihan vedenpoisto toteutettiin siten, että pi-haan muodostuu rakennuksen pituussuuntainenharja rakennuksen keskelle. Harjan pohjoispuolel-la eli kentän puolella sadevesi kerätään rakennuk-sen viereen sijoitettuihin pihakaivoihin. Harjaneteläpuolella eli räystään puolella vesi kerätään

9

10 118

Mar

kku

Toiv

ola

Mar

kku

Toiv

ola

Ma r

kku

T oiv

o la

Mar

kku

Toiv

ola

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0329

3 201030

Finn

map

Con

sulti

ng O

y

14Kattoikkuna- ja istutuskaukalorakenteita.

12Sokkelirakenteita.Kahvilan seinärakenne ikkunan kohdalla.Käännetty kattorakenne pintarakenteineen.

13Valmis kattorakenne on päällystetty mustilla betonilaa-toilla ja betonikivillä.

Arkk

itehd

it N

RT O

y

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0430

3 2010 31

koko rakennuksen pituiseen linjakuivatuskouruun.Linjakuivatuskouruihin rakennettiin konepajallaerikoiskokoiset hiekanerotuskaivot, jotka sopivatlämmöneristeineen kantavan laatan yläpuolelle.Rakennuttajan ehdoton edellytys oli, että Pajankattoon ei saa asentaa kondensoivia ”pönttökai-voja” eli sisätiloihin ulottuvia lämmöneristettyjähiekanerotuskaivoja, joita käytetään yleisesti vas-taavien parkkihallien katoissa.

Suunniteltu pihan vedenpoistojärjestelmä aihe-utti kuitenkin lisäsuunnittelua: mikäli pihan kuiva-tus olisi järjestetty säännöllisellä jaolla katolleasennetuilla pihakaivoilla, lämmöneristeen allepäässyt vajovesi olisi voitu kerätä samoilla kaivoillaja johtaa samaa reittiä pois kuin pihan pintavedet.Nyt rakennettiin katon vajovettä varten erilliset kai-vot ja kaadot kantavaan betonilaattaan, jotka mitoi-tettiin kertyvien suolojen vuoksi riittävän suuriksi.Työmaa-aikana kyseiset vajovesikaivot toimivat ka-ton ainoana vedenpoistoina kunnes pihan pintaker-rokset valmistuivat viimeisinä kuukausina.

Kattokaivojen lisäksi Pajan kattolaattaan tuli il-manvaihdon läpimenoja, sillä rakennuksen tuloil-ma otetaan ja jäteilma puhalletaan rakennuksenkatolla olevista piipuista. Piiput on kerätty useaksibetoninostolla varustetuksi saarekkeeksi. Saarek-keen pohjalle oli alun perin suunniteltu iv-kanavilleyhtenäinen aukko, mikä muutettiin rakennusvai-heessa joukoksi yksittäisiä reikiä. Tämä osoittau-tuikin rakennusteknisesti hyväksi suunnitelmaksi,mutta em. päätös vaikeutti käyttäjämuutosten ai-heuttamien lisäkanavien asennusta.

Läpimenojen lisäksi Pajan katon vesitiiviydenuhka ovat huoltoa vaativat liikuntasaumat. Katos-sa on liikuntasaumat laatan kolmen jännitysalueenvälillä sekä laatan ja väestösuojien välillä. Lisäksimaanpaineseinän tukeminen laattaan aiheutti lii-kuntasauman ”laatan yläpintaan” eli seinän ja laa-tan väliin. Kun rakennuksen poikkisuuntaiset lii-kuntasaumat saatiin sijoitettua kaatojen harjan-teille, maanpaineseinän liikuntasauma on juuripoikkisuuntainen kattokaadon suhteen. Tämä tuli

15

todettua rakennusaikana, kun keskeneräiset liikun-tasaumat vuotivat vettä rakennukseen. Pihan ve-sieristysten ja liikuntasaumojen valmistuttua vuo-dot loppuivat. On kuitenkin selvää, että liikunta-saumat tulevat vaatimaan korjaustöitä tiivistysma-teriaalien ikäännyttyä viimeistään muutaman kym-menen vuoden kuluttua.

Kahvilakerroksen erittäin matala betonisokkeliarvelutti sekä suunnitteluaikana että rakennusaika-na. Matalan sokkelin arkkitehtuuri tavoittelee ilma-vuuden ja läpinäkyvyyden vaikutelmaan. Jos sok-keli olisi toteutettu normaalina yli 30 cm korkeana,lopputulos olisi ollut huoltovapaampi, mutta arkki-tehtuuriltaan eri rakennus kuin nyt. Sokkelin mata-luudesta aiheutuva riski päätettiin turvata tekemäl-lä sokkelin ja ikkunarakenteen ja lasiseinän liitosvesitiiviiksi. Todettiin myös, että ikkunan edustan

lumityöt on tehtävä ehdottoman säännöllisesti.Sokkelin ja ikkunan välinen tiiviys tulee vaatimaankorjaustöitä tiivistysmateriaalien ikäännyttyä elisamalla kun laatan liikuntasaumoja korjataan.Myös seinän vierustaa kiertävää linjakuivatuskou-rua harkittiin, mutta kaarevia osia sisältävä muototodettiin kalliiksi ja vaikeasti toteutettavaksi.

Kahvilakerroksen sokkelin vesitiiviyden toteutta-mista vaikeutti se, että vesitiivistystarvetta ei huo-mioitu ikkunatoimittajan suunnitelmissa eikä ikku-narakenteisiin sallittu myöhempiä mekaanisiakiinnityksiä. Tiivistyksen suunnittelu osoittautuityölääksi ja haasteelliseksi. Lopulta tiivistys pää-tettiin toteuttaa betonisokkelin ja ikkunarakenteenyhdistävällä rst-levyllä, jonka päälle ruiskutettiinelastomeeri työmaalla.

15Laataston reuna ankkurien katkaisun jälkeen.

13

Mar

kku

Toiv

ola

Mar

kku

Toiv

ola

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0431

3 20103232

RAKENNUSURAKKA TOTEUTETTIINMALLIKKAASTIHankkeen rakennusurakoitsijana oli NCC RakennusOy ja työpäällikkönä Pekka Kiljunen. Runkoraken-nusvaiheen loppuun asti vastaavana mestarina oliSeppo Rantakaulio minkä jälkeen vastaavana mes-tarina toimi Arto Lääti.

Rakennuspaikka oli rakennusurakoitsijalle haas-teellinen, sillä kaivanto tehtiin lähelle viereisiä ra-kennuksia. Kaivun määrä oli noin 50.000 m3, kunrakennuksen tilavuus on vain noin 25.000 m3. Vie-reisiä rakennuksia vasten olevat rinteet peitettiinpressuilla geosuunnittelija Markku Huhtamäki Geo-palvelu Oy:n luvalla, jotta sadevedet eivät olisi ra-pauttaneet rinnettä. Alun perin ajatuksena oli ollutrinteiden suojaaminen ruiskubetonoinnilla, jostaluovuttiin työteknisistä syistä. Kaivannon vieressäolevien vanhojen rakennusten vuoksi uuden raken-nuksen anturat valettiin pätkissä.

Muottijärjestelmänä rakennusurakoitsija käyttijärjestelmämuottia. Töiden etenemisen turvaami-

Tuom

as U

ushe

imo

Ma r

kku

T oiv

o la

16

17

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0432

3 2010 33

19

seksi Rantakaulio panosti työvaihesuunnitteluun jaoli rakennesuunnittelijaan yhteydessä päivittäinbetonirakenteiden yksityiskohtien hiomiseksi. Pai-kallavalutyöt aloitettiin keskellä rakennusta sijait-sevasta väestösuojasta. Rakentaminen aloitettiintämän jälkeen keskimmäisestä osasta valamallaanturat, pilarit ja maanpaineseinä. Muottien siirtä-miseksi työmaalla oli perinteinen raiteilla liikkuvatyömaanosturi.

Betoniteräkset tulivat työmaalle määrämittaisi-na ja ne asensi betoniterästoimittaja FlinkenbergOy. Jälkijännitysurakoitsijana toimi Insinööritoi-misto Matti Janhunen Oy. Tyyppiraudoitukset tar-kasti päärakennesuunnittelija Urpo Karesniemi jamuut raudoitukset tarkasti rakennesuunnittelijaAarre Rasimus Aaro Kohonen Oy:stä valvoja JussiVainion lisäksi. Laatan punokset kävi tarkastamas-sa suunnitelmasta vastannut Jyrki Jauhiainen.Massiivisten betonointitöiden aikaan työmaallesyntyi liikenneruuhka betoniautoista. Betonointi-työt teki NCC Rakennus Oy:n betonointityökuntaMika Hatinen ja Ari Pesonen ja betonipumppauk-sesta vastasi Mika Sarkasuo. Lopputuloksena

Tuom

as U

ushe

imo

Tuom

as U

ushe

imo

Mar

kku

Toiv

ola

20

16 - 18Rakennuksen tunnusmerkki on näyttelytilan geometrisestiepäsäännöllinen betoninen kierreporras, joka on tuettuvain molemmista päistään. Kierreportaan mitoittaminenvaati erityisten laskentaelementtien rakentamista ennenkuin portaan lujuuslaskelmat voitiin laskea tietokoneella.Myös työmaalla portaan muottityöt olivat haastavat.

19Näyttelytilassa esitellään oppilastöitä ja Kymidesignintoimintaa.

20Kahvilasta lähtevät betoniset kierreportaat alas näyttely-tiloihin. Kahvilatilat ovat valoisat ja näkymät avautuvatlasiseinien kautta ulkotiloihin.18

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0433

3 20103434

ovat Pajakerroksen erittäin siistit valupinnat, jotkakuitenkin vielä tasoitettiin väestönsuojia lukuunottamatta.

Pihakansilaatan eli Pajan katon kuivaamista var-ten NCC Rakennus Oy kehitti erittäin hyvin onnistu-neen kuivatusjärjestelmän, joka korvasi alun perinsuunnitellut työmaa-aikaiset telttarakenteet. Be-tonirakenteen päälle asennettiin sokkelilevy ja tä-män päälle väliaikainen vesieristys ja vuodenajastajohtuen väliaikainen lämmöneristys. Lämmöneris-tyksenä käytettiin samoja polyuretaanilevyjä, jotkamyöhemmin asennettiin uudelleen lopulliseksilämmöneristykseksi. Laatan molemmille pitkille si-vuille varattiin valuvaiheessa rei’itysputket, joistakuivaa ja lämmintä ilmaa puhallettiin toiselle laa-tan sivulle sekä kylmää ja kosteaa ilmaa imettiintoiselta laatan sivulta. Laatan kuivumisen kehitty-mistä seurattiin betoniin asennettujen antureidenavulla. Mittausten perusteella rakennusaikaisenkosteuden poistuminen rakenteista on kehittynyttoivotulla tavalla.

Haastavin betonirakenne työmaan kannalta olikahvion kierreporras, jonka muotittaminen vaatihyvää hahmotuskykyä ja kärsivällisyyttä. Portaanmuoto ei ole symmetrinen, joten toistuvuutta eiole. Portaan muotittajat onnistuivat tehtävässäänerinomaisesti vastaavan mestarin Arto Läätin jatyönjohtaja Jukka Filppun johdolla.

Työmaan turvallisuuteen panostettiin kaikkientoimesta. Tapaturmia oli yksi: telineitä purkanuthenkilö putosi ylemmältä telinetasolta alemmalleja taittoi jalkansa. Muita tapaturmia työmaalla eitapahtunut.

Mar

kku

Toiv

ola

Mar

kku

T oiv

o la

Ma r

kku

T oiv

o la

23

22

21

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU / PAJAKuuselankatu 1, 45130 Kouvola

Muotoilun ja restauroinnin pajatilat sekä näyttely- jakahvilaosaValmistumisvuosi: 2010Kokonaisala: 4 045 brm2

Huoneistoala: 3 845 hum2

Tilavuus: 25 340 m3

Tilaaja / Rakennuttaja:Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehdit NRT Oy /Teemu Tuomi, arkkitehti SAFA(pääsuunnittelija)Tommi Suvanto, arkkitehti SAFA(projektiarkkitehti)Simo Nuojua, arkkitehti SAFAKristiina Suoniemi, sisustusarkkitehti, SIO

Tilaajan edustaja: Heikki Kalve, KyAmkKäyttäjän edustaja: Raimo Pelli, KyAmkRakennuttajakonsultti: Markku Toivola, ISS ProkoRakennesuunnittelija: Urpo Karesniemi,

Finnmap Consulting OyLVIA-suunnittelija: Jussi Karhu,

Oy Insinööri StudioSähkösuunnittelija:

Jukka Auvinen,InsinööritoimistoTauno Nissinen Oy

Geosuunnittelija: Markku Huhtamäki,Geopalvelu Oy

21 - 23Lattiamateriaalit ovat kosteusrasitusta kestäviä. Kosteis-sa tiloissa lattiat on laatoitettu keraamisin laatoin ja muis-sa tiloissa lattiapinnoitteena on polyuretaanipinnoite.Metallipajassa on kuumuutta kestävä hierretty Master-top-sirotepinta. Sähkösyötöt tulevat pajatiloihin yläkautta.

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0434

3 2010 35

PINTARAKENTEET, SISÄILMANTERVEELLISYYS JA PIHAN RAKENTEETRakennuksen pintamateriaalien rakennusfysikaa-liseen toimivuuteen kiinnitettiin erityisesti huo-miota. Rakennuksen betonikatot pääsevät hengit-tämään kattavasti asennettujen akustovillojenläpi. Maalatuissa betonipinnoissa, katoissa jamaanpaineseinissä on käytetty silikaattimaalia.Lattiamateriaalit ovat kosteusrasitusta kestäviä.Kosteissa tiloissa lattiat on laatoitettu keraamisinlaatoin ja muissa tiloissa lattiapinnoitteena ontrukkiliikenteen kestävä liuotteeton polyuretaani-pinnoite. Metallipajassa on kuumuutta kestävähierretty Mastertop-sirotepinta lattiassa ja puu-työpajoissa koolattu lankkulattia. Kaikki pintama-teriaalit ovat M1-luokkaa.

Rakennustyöt tehtiin P1-puhtausluokan mukai-sesti. Työmaa oli aina siisti ja puhdas pölystä.Vain loppukiireestä johtuen kanavia nuohottiinvastaanoton yhteydessä.

Rakennuksen sisäilman säilyminen terveenä jat-kossa edellyttää rakennuksen oikeaa käyttöä ja oi-kea-aikaisia huoltoja. Ilmanvaihdon riittävyyttä tul-laan jatkossakin seuraamaan. Varsinaisten ilman-vaihtokoneiden sammuttaminen tilojen väliaikaisenkäyttämättömyyden seurauksena saattaa aiheuttaasisäilmaongelmia. Myös yöaikainen ilmanvaihto ai-noastaan likaisten tilojen poistokoneita käyttäen(varsinaisen ilmanvaihdon ollessa sammutettuna)on poissuljettu vaihtoehto, sillä tällöin korvausilmaotetaan hallitsemattomasti rakenteiden läpi.

Kahvilakerroksen “betoninen sydän” herätti työ-maalla paljon keskustelua. Arkkitehtuuriltaan ro-soinen paikallavalettu betoniseinä luo vastakohdanrakennuksen kiiltäviin ja sileisiin pintoihin. Seinäon suunniteltu ja toteutettu pintaluokan 2 (nykyinenpintaluokka A) mukaan. Pintakäsittelynä seinässäon vain pölynsidontakäsittely.

Rakennuksen rakenteissa käytetty betoni toistuumyös ympäristössä. Pihakannen päällysteen ra-kensi Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy mustillapihalaatoilla. Rakennuksen päädyssä on mustaksipigmentoidulla betonilla valetut näyttävät portaat.Pihakannella on valkobetonisia, ruostumattomallabetoniraudoituksella vahvistettuja istuinryhmiä jaistutuskaukaloita. Katolta voi kurkistaa pajatiloihinkattoikkunoihin yhdistettyjen periskooppipeilienkautta.

KASARMINMÄEN KAMPUS ON ELÄVÄ OSAHISTORIALLISTA KOUVOLAAPaja -uudisrakennus on jatkossa osa satavuotiastaKasarminmäen kampusaluetta. Paja on ennakko-luuloton ja moderniin betonirakentamiseen perus-tuva rakennus rakenteineen. Betoni on kaikkiallaläsnä ja se luo tunnelmaa Pajan eri tiloille. Maan-alaisista tiloista huolimatta luonnonvalo on läsnäsuurissa pajatiloissa. Historialliseen Paraatikent-tään tutustuva kävijä näkee ensi silmäyksellä arki-sin auki olevan kahvilan, jonka alapuolelta löytyymyös kaikille avoin näyttelytila.

LÄHTEET:[1] Keskinen, A. Jälkijännitetyn pilarilaataston

halkeamamitoituksen ja muodonmuutoksienvertailu eurokoodin ja Suomen rakentamismää-räyskokoelman välillä. Diplomityö, Tampereenteknillinen yliopisto 2010, 121 s.

NEW BUILDING ON HISTORICAL CAMPUS

The almost 100 years old red brick buildings of the mili-tary base in Kouvola were released for civilian use in the1990’s. Kymenlaakso University of Applied Sciences hasoccupied the area already since 1998 and the old brickbuildings offered a natural location for lecture roomsand design facilities when the campus area was built. Aseparate building was needed for the workshops,however. The decision made together with the NationalBoard of Antiquities and patrons of local culture was tolocate the workshop facilities “underground”, on thehillside south of the parade ground and next to the oldshooting range building.

An architectural invitation competition was organisedand the winning entry of Architects NRT Oy located theworkshop facilities on the lower floor along the windowwall while the main entrance and a cafeteria occupy theupper floor. The architecture of the building is highly ex-ceptional; the visible façades are glass and the largeworkshop facilities are out of sight, below the historicalparade ground. Yet the facilities hidden “underground”are flooded with natural light and appear reallyspacious. The new workshop building was completed inthe summer of 2010.

The concrete structures of the workshop have beendesigned for a 150-year life cycle. A column slab was se-lected as the construction type for the roof due toaspects of modifiability. The heads of the columns werenot flared for reasons of architecture and buildingsystem installations, but the columns continue asstraight columns all the way to the slab. The columnpenetrations were the dimensioning parameter for theslab. In order to increase the punching capacity, concreteof a higher strength class had to be used in the slabaround some of the columns. The roof was implementedas a slab post-tensioned in two directions to ensure thewaterproofing capacity of the concrete slab.

The ca. 5 m tall retaining concrete wall of the buildingfeatures flaps and the top edge of the wall is supportedto the roof slab of the workshop floor. Loading consists of6 m ground pressure and an unlimited traffic load on topof it. The geometrically irregular concrete spiral staircasein the exhibition area is only supported at each end.

Tuom

as U

ushe

imo

24

24Kahvion sisätilojen sydän on kaarevan muotoinen paikal-lavalettu betonirakenteinen sydän, jossa sijaitsevat jake-lukeittiö, neuvotteluhuone, hissi ja wc-tilat. Vanerimuottiavasten valettuja raakabetonipintoja suojaa pölynsidonta-käsittely.

BET1003_26-35 Paja 27.10.2010, 15:0435

3 201036

SATAVUOTIAS PUISTOKOULU SAI ITSEÄÄN ISOMMAN LAAJENNUKSEN

Jyväskylän kaupunki järjesti vuonna 2008 arkkiteh-tikutsukilpailun Puistokoulun laajentamisesta jaPäivärinteen päiväkodin rakentamisesta. Kilpailupäätettiin järjestää, koska lisärakentaminen sata-vuotiaan, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemanPuistokoulun jatkeeksi oli kaupunkikuvallisestipoikkeuksellisen vaativa tehtävä, etenkin kun uu-disrakennus on tilavuudeltaan suurempi kuin vanhaPuistokoulu.

Nyt kohde on valmistunut. Se toteutettiin kilpailunvoittaneen Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy:nehdotuksen pohjalta. Puistokoululle rakennettiinlaajennus ja samaan rakennukseen, tontin länsi-päätyyn uudet tilat Päivärinteen päiväkodille.

Koulun opetustilat sijaitsevat pohjakerroksessa,päiväkoti kerrosta ylempänä, mutta myös maanta-sossa tontin rinnemaaston ansiosta. Yhteinen ruo-kasali, kerho ja kirjasto ovat toisessa kerroksessa,kuten hallintotilatkin.

Vanha Puistokoulu on kaksikerroksinen: ensim-mäinen kerros on muurattu tiilestä ja rapattu, toi-nen kerros ja ullakko ovat puurakenteiset. Uudisra-kennuksen konseptina oli muodostaa kadulle päintasakorkea ”aita” rajaamaan tonttia. Betoni kanta-vana rakenteena oli luonteva valinta.

KANTAVA RUNKO PAIKALLAVALUNAToteutussuunnittelun alkaessa keväällä 2008 val-litsi vielä korkeasuhdanne, jopa ylikuumenneetmarkkinat. Rakennesuunnittelija Reino Hiltunenehdotti, että rungon paikallavalu saattaisi tullaedullisemmaksi kuin elementtirakentaminen. Suh-danteet muuttuivat äkisti. Koska työvoimaa oli run-saasti saatavilla rakennustöiden alkaessa keväällä2009, Rakennusliike U. Lipsanen Oy oli valmis to-teuttaman rungon kantavat ulko- ja väliseinät pai-kallavaluna. Ala-, väli- ja yläpohjalaatat ovat onte-lolaattoja.

Työmaan vastaava mestari Jukka Simonen ker-too, että runkotyöt olivat muuten normaalia raken-tamista, mutta haasteita syntyi korkeista seinistä.Aulan 8,5 metriä korkea seinä valettiin kerrallaylös asti ja vältettiin näin työsaumat todennäköisi-ne valumajälkineen. Pystylaudoitus asennettiinPeri-muottijärjestelmän vaneripintaan. Valussakäytettiin erikoisnotkistettua betonia, jolla varmis-tettiin pinnan hyvä laatu ja vältettiin kolojen jäämi-nen valuun.

1

2

Sari Nieminen, arkkitehti SAFA

1Näkymä pihalle.

2Asemapiirros. Puistokoulun laajennus ja Päivärinteen päi-väkoti sijaitsevat satavuotiaan, arkkitehti Wivi Lönninsuunnitteleman Puistokoulun jatkeena.

3Uudisrakennuksen konseptina oli muodostaa kadulle päintasakorkea ”aita” rajaamaan tonttia.

4Aulan 8,5 metriä korkea pystylautapintainen betoniseinävalettiin kerralla ja vältettiin näin työsaumat .

Juss

i Tia

inen

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2936

3 2010 37

3

4

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2937

3 201038

7 8

52. kerros

61. kerros

7Rungon kantavat ulko- ja väliseinät ovat paikallavalettuja.Ala-, väli- ja yläpohjalaatat ovat ontelolaattoja.

8, 10Portaissa on tehdasvalmisteiset kuoriaskelmat, jotkaasennettiin maakosteaan betoniin paikallavalurungonpäälle.

Pent

ti Pa

anan

en

Sari

Nie

min

en

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2938

3 2010 39

9

PORRASASKELMIIN EDULLISESTIKAUNIS BETONIPINTAJyväskylän Tilapalvelun ”Terve talo” -periaatteidenmukaan rakennusten pohjakerrosten lattiat teh-dään aina kiviaineisina. Vanhan Puistokoulun porras-askelmat ovat mosaiikkibetonia, joten tuntui luon-tevalta jatkaa saman tyyppistä pintaa myös uudellapuolella.

Toteutettavaksi valittiin kuitenkin kustannuksil-

PUISTOKOULUN LAAJENNUS JAPÄIVÄRINTEEN PÄIVÄKOTIPuistokatu 7, Jyväskylä, valmistunut 2010

Kokonaisala: 2 540 m2

Tilavuus: 10 657 m3

Tilaaja: Jyväskylän TilapalveluKäyttäjät: Jyväskylän kaupungin

opetuspalvelukeskusJyväskylän kaupungin sosiaali- jaterveyspalvelukeskus

Pää- ja arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy

Pihasuunnittelu:Maisemasuunnittelu Hemgård

Kiintokalustesuunnittelu:Konehuone Sisustusarkkitehdit

Rakenne- ja GEO -suunnittelu:Insinööritoimisto Mittatyö Suomi Oy

LVI-suunnittelu:LVI-insinööritoimisto Chydenius Oy

Sähkösuunnittelu:Protagon Oy

Rakennuttajakonsultti:Insinööritoimisto Controlteam Oy

Pääurakoitsija:Rakennusliike U.Lipsanen Oy,vastaava mestari Jukka Simonen

Valuryhmä: Ari Nieminen, Teemu Kauppi, Jari Määttä javalumestarina insinööri Pertti Häkkinen.Muottitöissä olivatRaimo Anttonen mittamiehenä sekäkirvesmiehinä Terho Tikkanen, Sauli Hokkanen,Valtteri Anttonen ja Akseli Lukkarinen.

Lattioiden hionta:Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:Veli-Pekka Kivelä, porraslankkujen asennus:Reijo Virtanen ja Veli-Pekka Kivelä

Betonilattiat:P. Naumanen Ky: Kullberg Pekka, HalonenMarkku, Neijonen Ossi, Neijonen Kari

Rappaustyöt :Maununaho Oy

Betonin toimittaja:Lujabetoni Oy, Jyväskylä

10 11

taan huomattavasti edullisempi tapa: ontelolaatto-jen pintavalusta hiottiin kiviaines esiin, eikä tarvittuenää erillistä valukerrosta mosaiikkibetonille. Pin-tavalun kiviaineesta ei uskallettu kirjata urakkaku-viin mitään erityisvaatimuksia, jotta pysyttäisiintiukassa budjetissa. Myönteinen yllätys oli, ettäpaikkakunnalta kaivetussa sorassa on luonnostaanmukana paljon mustaa kiveä, ns. Korpilahden mus-taa graniittia, joten lopputulos on tyylikäs.

9, 11Ensimmäisen kerroksen aulatilojen lattioissa Korpilahdenmusta graniitti luo elävyyttä ja ilmettä lattioiden mosaiik-kibetonipinnoille.

Sari

Nie

min

en

Sari

Nie

min

e n

Sari

Nie

min

en

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2939

3 201040

EXTENSION MORE THAN DOUBLES 100-YEAR OLDPUISTOKOULU SCHOOL

The Town of Jyväskylä organised in 2008 an invitationalarchitecture competition for the extension of PuistokouluSchool and for the construction of Päivärinne Kindergar-ten. A competition was decided on as the extension of the100-year old Puistokoulu School designed by architectWivi Lönn was considered an exceptionally demandingtask in terms of the townscape, particularly as the newbuilding is larger in volume than the old School.

The building project was implemented on the basis ofthe winning competition entry submitted by ArchitectsArkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy. An extension, whichalso contains new facilities for Päivärinne Kindergarten,was built for Puistokoulu School at the western end of theplot.

The classrooms of the school are located on the groundfloor and the Kindergarten on the first floor, although partof the Kindergarten facilities are also on ground level dueto the location of the plot on a hillside. A common lunchroom, a club room and a library are located on the secondfloor together with administrative facilities.

The old Puistokoulu School is a two-storey building:the ground floor is built of bricks while the first floor andthe attic are of wooden construction. The concept of thenew building was to create on the plot boundary a“fence”, which appears to be of even height toward thestreet. Concrete was a natural choice for the load-bearingstructure.

The load-bearing external and intermediate walls ofthe frame were implemented as cast-in-situ structures.The ground slab, the intermediate floors and the roof slabare hollow-core slabs.

As the stairs of the old Puistokoulu School are terrazzoconcrete, it seemed only natural to use the same materialalso in the new building. However, a much more inexpen-sive method of implementation was selected: the surfacelayer of the hollow-core slabs was ground so as toexpose the aggregate. No separate layer was thenneeded for terrazzo concrete.

Ossi Räsänen Lemminkäinen RakennustuotteetOy:stä kertoo, että betoniksi valittiin ns. vanhanai-kainen K40 massa, johon lisättiin hieman filleriä.Massan tuli olla mahdollisimman jäykkää, jotta ki-vet eivät painuisi liian syvälle massaan. Pinnan hi-onta tasaiseksi on vaativaa työtä, koska vain 3 mmhiotaan pois.

Aulan portaat oli alun perin suunniteltu tehtä-väksi paikallavaluna valmiiseen pintaan asti. Vai-keasti toteutettava työ vaihdettiin tehdasvalmistei-siin kuoriaskelmiin, jotka asennettiin maakosteaanbetoniin paikallavalurungon päälle.

Julkisivujen perinteinen kolmikerroskalkkirappa-us vaati ehdottomasti jalustakseen paikallava-lusokkelit, joita toteutettiin sekä vaakalauta- ettävinolautamuoteilla.

12

14 15

15Pilarimuotin pystylaudoituksen tekoa.

13Seinäleikkaus

14Julkisivujen perinteisen kolmikerroskalkkirappauksenalla on paikallavalusokkelit.

Jussi TiainenSa

ri N

iem

inen

Tarm

o N

iska

kan g

a s

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2940

3 2010 41

16

Juss

i Tia

inen

BET1003_36-41 Puistokoulu 27.10.2010, 15:2941

3 201042

Kesän 2010 Asuntomessut Kuopiossa ovat ohi. Kau-niissa saaristomaisemassa, Lehtoniemen Helmessäon nyt päästy asumisen arkeen ja odotetaan ensim-mäistä talvea. Talven pakkasia voinevat levollisestiodottaa ainakin ne 17 perhettä, joiden uudessa ko-dissa on kivirunko.

Tänä kesänä messuasuntoja esiteltiin 39 kappaletta:34 omakotitaloa, yksi paritalo ja kaksi rivitaloa. Talotovat paitsi ulkoasultaan myös runkomateriaaleiltaanmonimuotoisia: runkoratkaisuna on käytetty niin ki-veä kuin puutakin.

KUOPION ASUNTOMESSUILLA PALJON KIVITALOJA


1

1 - 3Lammi-Kivitalojen messutalo Villa Valo. Lammi-Kivitalo-jen seinärakenteen eristeenä on energiatehokkaampi,kierrätettävä ja päästövapaa Neopor, jolla päästään uu-siin energiamääräyksiin. Neoporin eristyskyky perustuusen sisältämään grafiittiin, jonka ansiosta suuri osa infra-puna- eli lämpösäteilystä heijastuu takaisin eikä pääseseinän läpi. Neoporin lämmöneristävyys on 20 % parempikuin perinteisen EPS:n.

Kivinen runko on peräti 17 messukodissa. Kiveäniissä on käytetty monessa muodossa: betonihark-koa, kevytsoraharkkoa, eristeharkkoa, betoniele-menttejä, tiiltä, siporexia.

Suurin osa kivijulkisivuista on rapattu, yhdessäkohteessa harkkorungon verhoiluna on käytetty li-säksi puuta.

KIVITALOT YLEISÖN SUOSIKKEJAKivitalot olivat myös messukävijöiden suosikkeja.Lammi-Kivitalojen messutalo Villa Valo voitti kaik-ki kolme sarjaa: Paras Talo, Paras Sisustus ja ParasPiha. Bassotalo Villa Oliver oli puolestaan yhtäselvä kakkonen kaikissa kolmessa äänestyksessä.Äänestystulokset perustuvat Suomen Asuntomes-sujen tekemään kävijätutkimukseen, johon osallis-tui 6 650 kotitaloutta.

Villa Valo on kaksikerroksinen pientalo, jonkahuoneistoala on 344 neliötä. Talon pääsuunnittelijaon arkkitehti Reijo Mitrunen QVIM ArkkitehditOy:stä. Kahdelle aikuiselle osin edustustarkoituksiinsuunnitellussa Villa Valossa on vaikutteita AlvarAallon kynänjäljestä, ja toisaalta kaikuja klassismis-ta ja funkkiksesta.

Talon sijainti Kallaveden rannassa vaikutti paljonsuunnitteluun; perusratkaisu korostaa valoa, ava-ruutta ja luonnonläheisyyttä. Villa Valo on pelkiste-tyn kaunis ja siinä näkyy paikallisten ammattilais-ten kädenjälki lukemattomissa yksityiskohdissa niinsisällä kuin ulkona.

Lammi-Kivitalojen filosofiassa korostuu perus-teellinen suunnittelu, jossa huomioidaan tilaajantarpeiden lisäksi rakennuspaikka, ympäröivä luon-to, energiatehokkuus ja rakennusbudjetti.

”Kivitalon rakenteiden massiivisuus on hyvä läh-tökohta energiatehokkaisiin ratkaisuihin. Lammi-Kivitalojen seinärakenteen eristeenä on ollut vuo-desta 2009 alkaen entistä energiatehokkaampi,täysin kierrätettävä ja päästövapaa Neopor, jollapäästään uusiin energiamääräyksiin muuttamattaseinärakenteen ulkomittoja”, Lammi-Kivitalot Oy:ntoimitusjohtaja Tatu Jokisalo kertoo.

Bassotalo Villa Oliverin päänäytteilleasettajaoli Basso Building Systems ja arkkitehtisuunnitte-lija oli arkkitehti Heikki Tegelman. Villa Oliver onLeca Design -matalaenergiatalo. Talossa on hark-korunko ja ontelolaattavälipohjat. Harkkojulkisivuon rapattu. Kaksikerroksisessa, 250 neliön talos-sa messuyleisö arvosti erityisesti modernin kivita-lon varmaotteista ulkonäköä, valoisuutta ja hyväälaatua.

BET1003_42-46 Asuntomessutalo 27.10.2010, 15:3142

3 2010 43

2

3

Artik

kelin

val

okuv

at: S

uom

en A

sunt

omes

sut e

llei t

oisi

n m

aini

ttu


3 201044

ENERGIATEHOKKUUDESTA EDETTYTEORIASTA KÄYTÄNTÖÖNJokisalonkin korostama energiatehokkuus on osal-taan nostanut kivirungon suosiota omakotitaloissa.Energiatehokkuus oli myös yksi Kuopion Asunto-messujen teemoista: suurin osa messutaloista on-kin energiatehokkuudeltaan parhaassa A -luokas-sa, matalaenergiataloja on useita ja kaksi taloa voiluokitella passiivitaloksi.

Kivi on lämmönvaraus- ja tiiveysominaisuuk-siensa ansiosta erinomainen matalaenergia- japassiivitalojen rakennusmateriaali. Massiivinenkivirakenne kerää lämpöä ja tasaa lämmönvaihte-luita talon sisällä, kivitalo on talvella lämmin jakesällä viileä. Lattialämmitys toimii parhaiten kivi-taloon asennettuna, koska lämpöenergia varautuuensin rakenteisiin ja vapautuu sitten tasaisestihuoneistoon. Kivi eristää tehokkaasti myös liiken-teen melun ja huoneesta toiseen kantautuvat ää-net. Kestävyys ja paloturvallisuus mahdollistavatalhaisemmat vakuutusmaksut kuin vaikkapa puu-rakenteisissa taloissa.

Myös messujen ainoa paritalo on kiveä, Lämpö-Helmessä on betonielementtirunko. BetonimestaritOy:n BM-kivitalo on nopea rakentaa, sillä sen run-ko-osat ja julkisivu toimitetaan tontille valmiina.Runko ja pintavalmis ulkoseinä valmistuvat vesikat-toon asti noin neljässä viikossa, minkä jälkeen ra-kentaminen jatkuu sisätiloissa suojassa sateilta jatuulelta.

BM-Kivitalo on joustava muoto- ja tilaratkaisu-jen suhteen, joten se on aina yksilöllinen, kutenKuopion LämpöHelmikin. Kivitalon ulkoasun elä-vöittämiseen on monia vaihtoehtoja, esimerkiksitiilipintainen elementti, harjattu tai valmiiksi ra-pattu elementti ja maalattu betoni tai graafinenbetoni.

4

5

6

4 - 6Villa Oliver on Leca Design -matalaenergiatalo. Talossaon harkkorunko ja ontelolaattavälipohjat.


3 2010 45

KUOPIO HOUSING FAIR EXHIBITSSEVERAL MASONRY BUILDINGS

The summer 2010 Housing Fair in Kuopio presented 39new homes: 34 single-family houses, one semi-detachedhouse and two row houses. The houses represent versa-tile styles in both external appearance and frame materi-als. Both masonry and timber frames have been used. Amasonry frame is found in as many as 17 of the houses,and many different masonry materials have been used:concrete blocks, lightweight blocks, insulation blocks,precast concrete elements, brick, siporex.

Most of the masonry facades are rendered; in onehouse wood has also been used as cladding on the blockframe.

Several factors contribute to the popularity ofmasonry construction, such as good energy, fire safetyand maintenance properties. One reason for the largernumber of masonry houses in Kuopio than at previousHousing Fairs is the form of the terrain. In houses builton a hillside blocks provide the best building method forthe first storey and it is then easy to implement the restof the frame using the same material.

Concrete and brick are considered durable materialsand often selected as frame material for prestigious loca-tions, such as the shore plots at the Housing Far.

7

8

9

LämpöHelmi sai tunnustuksen jo ennen messu-jen avaamista: Rakennusmestarit ja -insinööritAMK RKL:n asiantuntijaraati valitsi LämpöPlusOy:n rakennuttaman talon talotekniikan osaltamessujen mallikkaimmin toteutetuksi kohteeksi.Raadin mukaan LämpöHelmessä on toteutettu roh-keasti uusia innovaatioita ja hyödynnetty aurinko-energiaa. Kohteen ensisijainen lämmitysjärjestel-mä toimii ilmavesilämpöpumpuilla. Kiitosta keräsilisäksi se, että rakennuksessa on otettu huomioontulevaisuuden kiristyvät energiamääräykset.

Messujen Italia-talo sai julkisuutta erityisestisisutuksensa takia, olihan sisustajana tunnettu ko-reografi ja tanssija Jorma Uotinen. Hänenkin si-sustukselleen raamit loi kivi. Italia-talossa on HB-Priima Kivitalojen runkopakettiratkaisu, jossa run-koratkaisuna on PEH 380 muurattava eristeharkko.

7 - 9Betonimestarit Oy:n messutalo LämpöHelmi on BM-kivi-talo. Betonielementtirakenteisen talon runko-osat ja julki-sivu toimitetaan tontille valmiina.

Beto

nim

esta

rit O

y


3 201046

ALUEVALVOJA PÄÄSI PAPERITÖISTÄ TYÖMAALLE

Kuopion asuntomessujen aluevalvoja Esa Koponenkertoo siviilityöpaikaltaan, Kuopion rakennusval-vonnasta, että palaute messujen omakotirakentajil-ta on ollut erittäin myönteistä. Viesti on ollut, ettäjopa lupamaksujen korottamiseen oltaisiin valmiita,jos rakennustarkastus ns. normaalirakentamisessa-kin saataisiin yhtä lähelle rakentajia.

Tyytyväisenä palautteesta Koponen kuitenkinhuomauttaa, että vastaavan työjohtajan vastuuta eipidä siirtää rakennusvalvonnalle.

Koponen, joka keväällä sai myös valtakunnalli-sen Vuoden rakennustarkastaja -tunnustuksen, ker-too että messujen aluevalvojana toimiminen olimieluista vaihtelua rakennustarkastajan normaalit-yöhön. ”Kuopion kokoisessa kaupungissa se tuppaaolemaan pitkälti paperityötä.”

”Messuilla sai sen sijaan olla koko ajan mukanatyömaalla ja pääsi tutustumaan monipuolisesti suo-malaiseen omakotirakentamiseen. Aikaisemmankokemuksen ansiosta pystyi neuvomaan ja toisaal-ta itse sai lisänäkemystä rakennustarkastajan työl-le”, hän aprikoi.

KIVEÄ RINTEESEEN JA RANTAANKoponen yhtyy mutu-tuntumalla toimittajan arvioonsiitä että Kuopion asuntomessualueella on aikaisem-pia messuja enemmän kivirakenteisia omakotitaloja.

Miksi kivestä -kysymykseen hän vastaa ensim-mäiseksi rinnemaaston. Lehtoniemessä oikeastaankaikki tontit ovat rinnetontteja, osa hyvinkin jyrkkiä.”Se johtaa tekemään ainakin ensimmäisen kerrok-sen harkoista. Ja miksei sitten muutkin.”

Koponen on huomannut että myös rantarakenta-minen, jota Kuopiossa on luonnonolosuhteiden an-siosta paljon, tarkoittaa usein kivirakentamista.”Rantaan tulevat omakotitalot ovat usein tavallistaisompia ja ne on tehty kivestä. Johtunee osaltaansiitä, että arvostetulle paikalle halutaan tehdä ar-vostettu talo.”

Entä kivirakentamisen työläys: ”Jos kivitalo teh-dään paikalla muuraamalla, siihen menee tietystienemmän aikaa. Varsinkin harkkomuuraaminen onkuitenkin varsin nopeaa ja tekijöitäkin ainakin tääl-lä Kuopion suunnalla löytyy”, Koponen suhteuttaa.

- SS

10

11

12

10, 11Messujen Italia-talossa on HB Betoniteollisuus Oy.nvalmistaman HB-Priima Kivitalojen runkopakettiratkai-su, jossa runkoratkaisuna on PEH 380 muurattava eriste-harkko.

12Esa Koponen kertoo, että arvostetulle paikalle halutaantehdä arvostettu talo ja se on usein kivestä. Kuopion mes-sualueen kivitaloissa kiveä on käytetty monessa muodos-sa: betoniharkkoa, kevytsoraharkkoa, eristeharkkoa, beto-nielementtejä, tiiltä, siporexia.


3 2010 47

Tarvitaanko rakentamisessa vielä työnjohtajia ?

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys [email protected]

kolumni

Lin

nu

nla

ulu

n se

isa

kk

ee

lta

Rakennustyömailla toimivien mestareiden elinykykielellä työnjohtajien asioista on viime vuosinaollut pinnalla erityisesti alan koulutus – tai senpuute. Rakennusmestarikoulutushan päätettiin lo-pettaa 1990-luvulla. Kovan väännön seurauksenakoulutus saatiin lopulta uudelleen käyntiin vastapari vuotta sitten. Tästä huolimatta työnjohtajistavoi arvata olevan melkoinen pula, kun suurten ikä-luokkien joukkoeläköityminen on parhaillaan täy-dessä vauhdissa.

Rakennusalan työnjohtoa voi tarkastella myösTilastokeskuksen työvoimasta keräämien tietojenavulla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 ra-kennusalan työvoimasta 9,9 % kuului kategoriaanjohtajat ja asiantuntijat. Nämä henkilöt lienevätkäytännössä valtaosin erilaisia työnjohtajia.

Vertailun vuoksi vuonna 1995 vastaava luku oliperäti 16,5 %. Työnjohtotehtävissä toimivista olisiis runsaassa vuosikymmenessä sulanut pois pe-räti 40 %. Työntekijä-työnjohtajasuhde on muuttu-nut siis viime vuosikymmenen aikana todella mer-kittävästi.

Itse asiassa tähän muutokseen liittyy myös se,että samana aikana rakennustyömaille on tullut ul-komainen työvoima, joka ei jostain syystä sisällynäihin lukuihin. Ulkomaalaista rakennusalan työvoi-maa tiedetään olevan Suomessa nykyään noin40.000 henkeä, eli noin viidesosa rakennusalankoko työvoimasta.

Otaksuttavaa on, että ulkomaalainen työvoima onvoimakkaasti työntekijäpainottunutta. Johtajien jaasiantuntijoiden osuus on tässä ryhmässä pienem-pi kuin kantaväestöä edustavissa rakentajissa. Ul-komaalainen työvoima pudottanee siten työnjohta-jien osuuden todellisuudessa kahdeksan prosentinpaikkeille koko rakennusalan työvoimasta.

Samaan aikaan rakentamisessa on tapahtunutmyös muita merkittäviä työnjohtoon vaikuttaviamuutoksia. Näitä ovat muun muassa rakennushank-keiden toteutuksen pirstaloituminen yhä useampiinali- ja sivu-urakoihin, rakentamisen merkittävä mo-nimutkaistuminen, teknisesti vaativan korjaustoi-minnan yleistyminen sekä ammattinsa tarkoitetunkoulutuksen saaneen työntekijäkunnan osuudenpieneneminen. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka li-säävät työnjohdon tarvetta, sekä määrällisesti että

työnjohtajien ammattitaidolle asetettavien vaati-musten suhteen.

Asiaa näiltä kanteilta tarkastellessaan ei voi vält-tyä pohtimasta, mikä suhde työnjohtajien osuudennäinkin dramaattisella alenemisella on rakennus-alalla käytännössä jatkuvasti vellovaan laatukes-kusteluun.

Rakentamisen laadun suhteenhan ns. suuretasiat ovat yleensä kohtuullisen hyvässä kunnossa.Rakennukset eivät sorru eivätkä uudet rakennuk-set ole muutenkaan käyttökelvottomia kuin äärim-mäisissä poikkeustapauksissa.

Oman käsitykseni mukaan ylivoimainen valtaosamoninaisista laatupuutteista on kaikenlaisia kiu-sallisia pikkuvikoja sekä erilaista viimeistelytaidonpuutetta, joista tosin seuraa joskus suurempia on-gelmia. Tulee mieleen, kuinkahan suurelta osinnämä laatupuutteet johtuvat siitä, että työntekijöi-tä ei ole ehditty opastaa riittävän tarkoin monitui-siin työtehtäviinsä - samalla varmistuen myös siitä,että annettuja ohjeita oikeasti myös noudatetaan.Työnjohdon määrän palauttaminen edes lähelle1990 -luvun puolivälin tasoa voisi johtaa rakenta-misen laatukeskustelun laantumiseen ja asiakas-tyytyväisyyden selkeään parantumiseen.

P.S. – Ai mistä Linnunlaulun seisakkeelta?Linnunlaulu sijaitsee radan varressa likimain Pasilan jaHelsingin rautatieasemien puolivälissä. Tämä rataosalienee Suomen ruuhkaisin ja siksi Linnunlaulun kohdallajunat vartoavat joskus hyvän tovin – parhaimmillaan ylipuolikin tuntia. Siksi merkittävä osa tästäkin jutusta onideoitu Linnunlaulun virtuaaliseisakkeella, kun matkusta-jia ei junasta poiskaan päästetä. Kyllä kävellen olisi jos-kus ollut paljon nopeammin perillä!

BET1003_47 Kolumni 27.10.2010, 15:3347

3 201048

Betoni, harkot ja tiili ovat raskaina kivimateriaalei-na ominaisuuksiltaan erinomaisia rakennettaessatulevaisuuden vähän energiaa kuluttavia raken-nuksia. Kivimateriaalit säästävät massiivisuuten-sa ansiosta sekä lämmitys- että jäähdytysenergi-aa. Niillä saadaan rakennuksiin hyvä tiiveys ja ta-sainen sisälämpötila. Materiaalien kestävyys japitkä käyttöikä varmistavat koko elinkaarenaikai-sen pienen kokonaisenergiankulutuksen.

KIVIRAKENNUKSEN TERMINENMASSA VÄHENTÄÄ ENERGIANKULUTUSTAMassiivinen rakennus on yleensä sellainen, jossamassaa on vähintään 500 kg/m2. Massan tulee si-jaita vaipan lämmöneristekerroksen sisäpuolella.

Massa voi olla väli-, ala- tai yläpohjissa, väliseinis-sä ja ulkoseinissä. Raskaana materiaalina betonitoimii energiavarastona ja hyödyntää näin vapaitalämpökuormia, kuten auringon säteilyä (aurinko-energia) sekä ihmisistä, valaistuksesta ja kodin- taikonttorikoneista vapautuvaa lämpöä varastoimallaniiden energian ja luovuttamalla sitä myöhemminsisätiloihin. Kivirakenteet vähentävät myös merkit-tävästi sisälämpötilan vaihtelua ja kesän huippu-lämpötiloja. Lämpöä varaavia rakenteita voidaankäyttää aktiivisesti esimerkiksi yöaikaisessa jääh-dytyksessä tai ilmalämmityksessä, jolloin lämpö-energiaa voidaan varata halvemmalla yösähköllä.

Esimerkiksi lattialämmitys toimii parhaiten beto-nirakenteeseen asennettuna. Betonilaattaan sijoi-tetulla lattialämmityksellä voidaan lämmityksen jakäyttöveden tarvitsemasta energiasta saada 80 %edullisemmalla yösähköllä. Samalla saadaan ai-kaan tasainen lämmönjako ja miellyttävän lämminlattia.

MASSIIVISUUDEN VAIKUTUS ONVARMISTETTU TUTKIMUKSINKivirakenteiden massiivisuuden vaikutusta on selvi-tetty lukuisissa tutkimuksissa. Massiivisilla raken-teilla on saatu säästöä lämmitysenergiassa keski-määrin 5-15 % kevyisiin rakenteisiin verrattuna(tutkimustulosten ääriväli 1- 20 %) /1/.

Pohjoismaisessa tutkimuksessa /2/ massiivisenpientalon lämmitysenergian kulutus oli 3 -14% pie-nempi kuin kevytrakenteisessa pientalossa. Mas-siivisuuden vaikutuksen suuruus riippuu monistatekijöistä, kuten massan sijoittelusta, rakennuksensuuntauksesta, ikkunoiden määrästä, ilmaisenergi-oiden määrästä sekä pintamateriaaleista.

Jäähdytysenergian kulutuksessa massiivisuudenvaikutus on vielä suurempi. Koneellisesti jäähdyte-tyssä massiivisessa rakennuksessa kuluu 20 - 50 %vähemmän jäähdytysenergiaa kuin erittäin kevyes-sä rakennuksessa /1/, /2/.

TTY:n raportissa todetaan, että massiivisissa ra-kennuksissa yötuuletus on edullista ja pienentääjäähdytysenergian kulutusta 20 % ja jäähdytystehoasuurimmillaan 40 %. Joissain tapauksissa koneelli-nen jäähdytys voidaan jättää kokonaan pois. Vähänenergiaa kuluttavissa rakennuksissa jäähdytyksenmerkitys energiansäästössä korostuu (kuva 1).

SISÄLÄMPÖTILATRakentamismääräykset /4/ edellyttävät, että ra-kennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, etteivättilat lämpene haitallisesti. Liiallisen lämpenemisen

KIVITALON ENERGIATEHOKKUUS

Arto Suikka, diplomi-insinööriBetoniteollisuus ry

0

10

20

30

40

50

60

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Läm

mity

steh

o, W

/brm

²

Aika vuodesta, %

-5 0 +5 +10 +15 +20-10-20

Ulkoilman lämpötila, C

Passiivienergiatalon lämmitystarve

Lämpökuorma

Viilennys ulkoilmalla

Passiivienergiatalon lisäviilennystarve

1Passiivienergiatalon lämmitys- ja viilennystarve. /3/

BETONI- JA MUURATUN RAKENNUKSEN LÄMMÖNVARAUSKYVYN ANSIOSTA

• rakennuksen ilmaisenergiat saadaan hyötykäyttöön• säästetään 5 - 15 % lämmitysenergiasta• tasataan ja alennetaan liian korkeita sisälämpötiloja 3 - 6 astetta• säästetään 20 - 50 % jäähdytysenergiasta tai jäähdytystarve poistuu kokonaan• yöaikaista ilmanvaihtoa voidaan hyödyntää poistamaan jäähdytystarve päivällä• voidaan siirtää toimistojen ja muiden liikekiinteistöjen huippulämpötilat ajankohtaan,

jolloin rakennus on tyhjillään• voidaan pienentää talotekniikan investointikustannuksia• ne soveltuvat hyvin matala- ja passiivienergiataloihin• voidaan pienentää rakennuksen CO2 -päästöjä

BET1003_48-53 Kivitalon_ener 27.10.2010, 15:3648

3 2010 49

2007 0,24

W/(m²K)

2010 0,17

W/(m²K)

Matala-energia

0,14 W/(m²K)

Passiivi-talo 0,09

W/(m²K)

Mineraalivilla 0,037 Diag. ansaat k600 160 230 280 430Diag. ansaat k600 150 220 260 410Pistokas 4 kpl/m² 150 210 260 410Diag. ansaat k600 130 190 230 360Pistokas 4 kpl/m² 130 190 230 350Diag. ansaat k600 160 220 270 420Pistokas 4 kpl/m² 150 220 270 420Diag. ansaat k600 110 160 190 300Pistokas 4 kpl/m² 110 160 190 300Diag. ansaat k600 100 140 170 270Pistokas 4 kpl/m² 100 140 170 270

Eriste λdesign

[W/mK]Ansaat

Vaadittavat eristepaksuudet

PUR/ PIR0,026

0,023

EPS0,036

0,031

XPS 0,037

estämiseksi kesällä tulee käyttää ensisijaisesti ra-kenteellisia keinoja. Määräyksissä todetaankin,että vuorokautisten lämpötilojen tasaamiseen tu-lee käyttää rakenteiden lämmönvarauskykyä ja te-hostettua ilmanvaihtoa yöllä. Betoni, harkko ja tiilisopivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Kun rakennuksista tehdään yhä paremmin läm-pöä eristäviä ja tiiviimpiä, ilmenee kesällä helpostijäähdytystarvetta. Rakennuksen sisäilman laatu pa-ranee, kun massan lämpökapasiteetti leikkaa kor-keimmat kesän sisälämpötilat pois. Massiivisuudenetu on suhteellisesti suurin, kun ikkunapinta-ala onsuuri, ikkunat on suunnattu etelään ja rakennetaanmuutenkin matalaenergiaratkaisu. Massiivisilla ra-kenteilla voidaan sisälämpötilan vaihteluita ja eri-tyisesti kesäisiä lämpötilahuippuja alentaa merkit-tävästi. Jos rakennuksessa ei ole koneellista ilmas-tointia, korkeimmat sisälämpötilat ovat kesällä ras-kaassa kivirakennuksessa 3-6 astetta alempia kuinvastaavassa kevytrakenteisessa talossa /1/.

KIVITALO ON TIIVISTTY:n ja TKK:n yhteisessä AISE -tiiveystutkimuk-sissa mitattiin sekä kevyiden että raskaiden pien-talojen ja asuinkerrostalojen tiiveyksiä. Pientalollesaatiin seuraavat keskimääräiset n50- ilmanvuoto-luvut. /5/:– kivitalo kivirakenteisella yläpohjalla 1,4– kivitalo puurakenteisella yläpohjalla 2,3– puutalo 3,9– hirsitalo tiiviimmällä saumalla 4,1– hirsitalo, perinteinen 7,9Kivitalossa olivat mukana betonielementti- sekäkevytbetoni- ja betoniharkkotalot.

Asuinkerrostaloissa suunta oli sama. Betoniele-menttitalossa n50-luku oli keskimäärin 1,6 ja puuker-rostalossa 2,6. Mittaukset osoittivat, että parhaissakivitaloissa päästiin jo n50-luvussa tasolle 0,5.

RAKENTAMINEN NYKYMÄÄRÄYKSILLÄRakentamismääräysten uudistetut osat C3, D2 jaD3 tulivat voimaan 1.1.2010. Esimerkiksi betoni-sissa ulkoseinärakenteissa U-arvovaatimus 0,17edellyttää minimissään seuraavia lämmöneriste-paksuuksia;– sandwich-seinässä 240 mm mineraalivillaa tai

EPS– eriytetyssä ja rapatussa seinässä 220 mm mine-

raalivillaa tai EPS– sandwich-seinässä 180 mm paremman eristä-

vyyden EPS tai 150 mm PUR

Taulukko 1. TTY:n laskemia esimerkkirakenteita, jotka täyttävät eri U-arvovaatimukset. /7/

Matalaenergiarakennuksissa eristeet ovat tätäpaksumpia (kuva 2).

Alapohjarakenteiden U-arvoon 0,16 - 0,17 vaadi-taan 220 - 240 mm EPS ja yläpohjan U-arvoon 0,09noin 360 mm mineraalivillaa.

Seinärakenteissa käytetään tällä hetkellä noin75 % mineraalivillaa ja 25 % kovia eristeitä.

Ormiskankaan tutkimuksen /6/ mukaan sand-wich-elementin sisäkuori kuivuu hitaammin tii-viimmillä EPS- ja PUR- eristeillä, mutta viiden vuo-den kuluttua erot ovat tasoittuneet. Tiiviit eristeetpystyvät kuivumaan ainoastaan sisälle päin ja en-nen tiivistä sisäpuolen pinnoittamista (esim. mär-kätilan vesieristys) on varmistuttava, että sisä-kuori on kuivunut riittävästi. Mineraalivillaeristei-sillä rakenteilla eristepaksuuden kasvattaminen eitutkimuksessa aiheuttanut merkittävää muutostakuivumiseen.

Tutkimuksen mukaan EPS-, XPS- ja PUR/PIR -eristeisissä rakenteissa ei eristeen tuuletusuritus-

2

ta tarvita toisin kuin mineraalivillaeristeessä.Lisää informaatiota tämän päivän ratkaisuista

löytyy osoitteesta www.elementtisuunnittelu.fi.

VUODEN 2012 ENERGIAMÄÄRÄYKSETVuonna 2012 energiamääräykset tulevat kiristy-mään nykyisestä noin 20 prosentilla.

Uusissa lausunnolla olevissa määräyksissä /8/annetaan raja- arvot rakennustyypin kokonaisener-giankulutukselle (E- luku) kWh/(m2 a). E- luvulla tar-koitetaan eri energiamuotojen kertoimilla painotet-tua rakennuksen vuotuista netto- ostoenergian las-kennallista kulutusta.

Energiankulutuksen laskenta tapahtuu standar-din SFS-EN 13790 mukaan.

Kivitalon massiivisuus otetaan tällöin lasken-nassa huomioon rakennuksen tehollisen lämpöka-pasiteetin määrittämän aikavakion avulla ja käy-tännössä hyödyksi saatavat ilmaisenergiat vähen-tävät ostoenergian tarvetta.

2Matalaenergiatalon sisäkuorielementti 230 mm paksullaThermisol Oy:n Platina-eristeellä. LS-Laatuseinä Oy.

LS-L

aatu

sein

ä Oy


3 201050

40

60

80

100

120

140

160

180

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Rak

ennu

ksen

läm

mity

sene

rgia

nkul

utus

, kW

h/br

m² v

uode

ssa

Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, %

Tavanomainen talo, n50 = 4,0 1/h

RakMk 2010 mukainen talo, n50 = 2,0 1/h

Matalaenergiatalo, n50 = 1,0 1/h

Passiivitalo, n50 = 0,6 1/h

Muilta ominaisuksil-taan RakMk 2010 mukainen talo

Muilta ominaisuksil-taan passiivitalo-vaatimusten mukainen talo

Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluvun n50 luokittelu:

4Harkkopientalon lämmitysenergian kustannus 50 vuodenaikana, kun energian alkuhinta on 10 c/kWh. Lähde VTT/M. Saari.

Uudet määräykset tulevat korostamaan kesä-ajan huonelämpötilan hallintaa. Huonelämpötilalleannetaan jäähdytysraja 25 - 27 astetta, jonka rajansisälämpötila saa ylittää vain hyvin lyhyen ajan ke-sällä. Määräysluonnos toteaa, että tilojen yliläm-penemistä tulee estää ensisijassa rakenteellisillaja muilla passiivisilla keinoilla sekä käyttämällä yö-tuuletusta. Tämä onnistuu parhaiten kivitaloissa.

Uusi määräysehdotus toteaa rakennuksen tiivey-destä, että kosteusteknisen turvallisuuden, hyvänsisäilmaston ja energiatehokkuuden kannalta ra-kennusvaipan ilmanvuotoluvun q50 tulisi olla enin-tään 1 m3/h m2. Laskennan perusoletuksena käyte-tään arvoa 2 m3/h m2. Näihin tiiveysarvoihin pääs-tään kivitalossa tutkimusten mukaan normaalillahuolellisella rakentamistekniikalla.

Käytännössä rakennusvaipan lämmöneristävyyt-tä on edelleen parannettava vuoden 2010 määräys-tasosta, vaikka minimi vaipan U-arvot säilyvät en-nallaan. Siirtymistä eristävyydeltään parempiineristeisiin ja myös mineraalivillasta koviin eristei-siin tulee tapahtumaan. Eristemateriaalia valittaes-sa tulee ottaa huomioon paitsi lämmöneristävyys,myös palonkesto ja ääneneristävyys.

PASSIIVIENERGIAHARKKOTALOLLESUUNNITTELUOHJEETRTT:n harkkotaloryhmä on laadituttanut VTT:lläharkkopientalon LVI-teknisen suunnitteluohjeen./3/.Ohje löytyy osoitteesta www.harkkokivitalo.fi.

Hyvällä kokonaisvaltaisella suunnittelulla hark-kotalon talotekniikkaa voidaan keventää ja samal-la säästää sekä rakentamiskustannuksia että ener-giaa. VTT:n laskelmien mukaan siirtymällä nykyta-sosta edelleen passiivienergiatalon tasolle sääs-tetään 50 vuodessa noin 125 000 euroa lämmitys-kustannuksissa, kun energian hinnan nousuksi ole-tetaan 3 % vuodessa (kuvat 3 ja 4).

ESIMERKKEJÄ TOTEUTETUISTARATKAISUISTA• Ennätystiivis betonielementtitalo, Mäntyharju,

Suutarinen YhtiötSuutarinen Yhtiöt on tuonut markkinoille energiaasäästävät betonielementtirakenteiset yhden per-heen passiivienergiatalot. Ensimmäinen pientalorakennettiin vuonna 2009 Mäntyharjuun. Kuva 5.

Talon ulkoseinässä on betonisandwich-elemen-tit, joissa on 250 mm paksu polyuretaanilämmön-eriste. Seinän U-arvo on alle 0,1. Yläpohjarakenneon tehty SPU Systems Oy:n kehittämistä Passiivi-

3Hyvä vaipan ilmanpitävyys ja ilmanvaihdon lämmöntal-teenoton hyvä vuosihyötysuhde ovat talon pienen ener-giankulutuksen edellytyksiä. Lähde VTT / M. Saari.

3

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

300 000

350 000

Läm

mity

skus

tann

us, €

50 v

uode

ssa

Ilmavuodot

Ilmanvaihto

Ulko-ovet

Ikkunat

Katto

Lattia

Ulkoseinät

Energian alkuhinta on 10 c/kWh

Energian hinnan nousu on 3 % vuodessa

4


3 2010 51

7MERA-kerrostalo. Koskikartano, Helsinki.

katto- elementeistä, jotka on koottu kertopuupal-keista ja polyuretaanilevyistä.

VTT totesi talon huipputiiviiksi, n50- ilmanvuoto-luku on 0,09. Yleinen tavoite passiivienergiatalojenilmanvuotoluvulle on 0,6 -taso.

Talon pieni energiankulutus perustuu hyvin eris-tävään vaippaan, massiivisiin lämpöä varaaviin sei-nä- ja lattiarakenteisiin, ilmatiiveyteen sekä tehok-kaaseen lämmöntalteenottoon.

• Kuopion matalaenergiamessutalo,Betonimestarit Oy

LämpöHelmi -paritalo on betonielementtirakentei-nen. Ulkoseinät ovat sandwich-elementtejä, joissalämmöneristeenä on 170 mm polyuretaania. SeinänU-arvo on 0,14. Ikkunat ovat 4 -lasisia ja U-arvol-taan 0,76. Päälämmitysratkaisu on vesi-ilmalämpö-pumppu ja lisälämmönlähteinä kahdeksan ilmaläm-pöpumppua. Lisäksi autotallin katolla on 6 aurinko-kennoa, joista johdetaan energiaa lämminvesiva-raajaan. (kuva 6).

• MERA-kerrostalot,Rakennusliike Reponen Oy

Rakennusliike Reponen kehitti Suomen ensimmäi-sen matalaenergiakerrostalon. Se rakennetaan be-tonielementeistä. Talossa ei ole lainkaan perinteis-tä lämmitysjärjestelmää, vaan se lämpenee pää-osin laitteiden ja ihmisten tuottamasta lämmöstä jailmanvaihdon lämmön talteenoton energialla. VTT:ntutkimusten mukaan MERA-talo säästää parhaim-millaan 70% energiasta normaalitaloon verrattuna.

Tällä MERA-konseptilla on rakennettu ensimmäi-nen kerrostalo Heinolaan vuoden 2009 alussa jasenjälkeen mm. Espooseen ja VVO:lle HelsinginVanhaan kaupunkiin (kuva 7).

Parhaillaan Reponen rakentaa Helsingin ATT:lletulevaa MERA- matalaenergiakerrostaloa HelsinginViikinmäkeen.

• Kerrostalo Lärkträdet, Ruotsi,Strängbetong Ab

Lärkträdet on ensimmäinen Ruotsin passiiviener-giakerrostalo, joka toimii Strängbetong Ab:n Ther-modeck -järjestelmällä. Siinä ontelolaatan onteloi-ta hyödynnetään ilmanvaihdossa, lämmityksessä jajäähdytyksessä. Rakennuksen vaippa koostuu hyvineristetyistä (250 mm EPS) sandwich-elementeistä.

5

6

7

5Elementtirakenteinen passiivipientalo, Mäntyharju.

6Matalaenergiamessutalo LämpöHelmi, Kuopio.

Suut

arin

en O

yBe

toni

mes

tarit

Oy

Arto

Sui

kka


3 201052

8

9

Rakennus lämpiää pääosin 8,5 kW maalämpöpum-pulla.

Noin puolet lämpimästä vedestä tuotetaan au-rinkokeräimillä. Rakennuksessa on ilmalämmitys,joka kykenee puhaltamaan 49 asteista ilmaa. KunThermoDeck-järjestelmää käytetään lämmityk-seen, viilennykseen ja ilmanvaihtoon, elementinonteloissa kulkenut korvausilma ei ole koskaanlämpimämpää kuin 24 - 25 °C tullessaan huoneti-laan. Kuvat 8, 9.

Kesällä ylilämpö vähenee, kun rakenteisiin ke-rääntynyt lämpö voidaan viilentää noin 13 asteisel-la ulkoilmalla.

Hyvin eristetyn ja tiiviin rakennuksen aikavakioon yli 350 tuntia, kun siinä on paljon lämpöä vara-avaa termistä massaa. Ruotsalaisten passiivita-lokriteerien mukaan tällaisen rakennuksen mi-toittava ulkolämpötila voidaan nostaa –18 °C:sta–10 °C:een, mikä vähentää merkittävästi tarvitta-vaa lämmitystehoa.

• Bayerin toimistorakennus, Belgia,ECHO

Belgialainen betonielementtivalmistaja Echo on ke-hittänyt ClimaDeck -aktiivisen lämmitys- ja jäähdy-tysjärjestelmän. Ontelolaatastoon valetaan vesi-putkisto, jolla laatastoa käytetään aktiivisesti läm-mitykseen ja jäähdytykseen.

Järjestelmä on rakennettu mm. Bayerin toimisto-taloon Belgian Diegemissa. Rakennus on kooltaannoin 10 000 m2. Ontelolaatastot on kytketty vesi-vesi lämpöpumppuun, joka saa energiansa 60:stä100 metrin syvyyteen menevästä putkesta. Lisäläm-mitystä ja -jäähdytystä hoidetaan kevennetyllä il-mastointilaitteella, joka myös saa energiansa maa-lämmöstä. Kuva 10, 11.

YHTEENVETOKivitalo on optimaalinen ratkaisu tulevassa energi-aa säästävässä rakentamisessa. Tämä perustuubetonin raskaan kivirakenteen hyvään lämmönva-rauskykyyn ja tiiveyteen. Matala-, passiivi- ja nolla-energiatalot tulee suunnitella siten, että rakenne-ja talotekniset järjestelmät muodostavat toimivankokonaisuuden. Rakennuksen arkkitehtuurin tuleepalvella myös energiansäästöä näkyen esimerkiksirakennusmassojen suuntauksessa, tilaratkaisuis-sa, ikkunoiden määrässä sekä erilaisissa auringon-valon varjostusratkaisuissa. Vähän energiaa kulut-tavassa kivitalossa talotekniikkaa voidaan vähen-tää ja saavuttaa samalla sekä kustannussäästöjäettä hyvä sisäilma.

8Valmistumassaoleva ensimmäinen passiivienergiakerros-talo Thermodeck-järjestelmällä. Vara, Ruotsi.

Strä

ngbe

tong

Ab

9Ontelolaataston lämmönvarauskykyyn ja onteloihin pe-rustuvan Thermodeck-järjestelmän toimintaperiaate ke-sällä (ylempi kuva) ja talvella (alempi kuva). Ilmalämmi-tys- ja jäähdytys on integroitu ontelolaatastoon. Järjes-telmä soveltuu sekä asuin- että toimistorakennuksiin.


3 2010 53

10, 11Bayerin toimistotalon lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä,Belgia. Järjestelmässä käytetään maalämpöä ja ontelo-laatastoon asennettua vesiputkistoa. Järjestelmätoimit-taja ECHO.

ENERGY EFFICIENCY OF STONE HOUSES

Being stone materials, concrete, blocks and bricks offerexcellent properties for the building of low-energy futurehouses. Massive stone materials provide savings interms of both heating energy and cooling energy. Theyproduce tight buildings with an even indoor temperature.Owing to their durability and long service life stone mate-rials ensure low energy consumption throughout the lifecycle.

A stone house is an optimum solution for energy-sa-ving construction in the future. This is based on the goodheat capacity and tightness of the heavy stone structureof concrete. Low-energy, passive energy and zero-energyhouses have to be designed with structural and buildingsystems creating a functional whole. The architecture ofthe building must also serve low energy consumption;this can be reflected in the orientation of the buildingmasses, space solutions, number of windows and vario-us sunscreen solutions. The amount of building systemscan be reduced in a stone house of low energy consump-tion. This results in both cost savings and good indoor airquality.

The influence of the massiveness of stone structures

has been investigated in numerous studies. The averagesavings provided by massive structures in heating energyamount to 5-15 % in comparison with lighter structures(result range 1-20 %) /1/.

According to a Nordic study /2/, the consumption ofheating energy was 3-14 % lower in a massive single-family house than in a house built of lighter materials.The size of the impact of massiveness depends on manyfactors, such as mass layout, building orientation, num-ber of windows, amount of cost-free energies and sur-face materials.

The influence of massiveness is even greater interms of cooling energy. A massive building equippedwith mechanical cooling consumes 20-50 % less coolingenergy than a building built of extremely light materials/1/, /2/. The report of Tampere University of Technologyconcludes that night ventilation is inexpensive in massi-ve buildings and can reduce the consumption of coolingenergy by 20% and the cooling power by up to 40 %. Insome cases mechanical cooling can be completely donewithout. The significance of cooling to energy savings isemphasised in low-energy buildings.

11

VIITTEET

/1/ Hietamäki, T. et al. Rakennusten massiivisuus.Keskeiset tutkimukset ja tulokset. TampereenTeknillinen Yliopisto, Energia- ja prosessitek-niikan laitos. Raportti 174. Tampere 2003.

/2/ Nordic Thermal Mass - Effect on Energy and In-door Climate. Tampereen Teknillinen Yliopisto.Raportti 184. Tampere 2006.

/3/ Passiivienergiatalo harkoista - LVI-tekniikanratkaisumallit ja suunnitteluohjesuunnitteluoh-je. Tutkimusraportti VTT-R 08496-09. VTT 2009.

/4/ Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMkC3, D3, D5. Määräykset ja ohjeet 2010.

/5/ Vinha, J. et al. Asuinrakennusten ilmanpitä-vyys, sisäilmasto ja energiatalous. TTY. Raken-nustekniikan laitos. 2009.

/6/ Ormiskangas, P. Betonisandwich- elementinkosteustekninen toiminta paksuilla eristeillä.Diplomityö TTY. 2009.

/7/ BES 2010, osa C3. Lämpö- ja kosteustekniikka.TTY, Rakennustekniikan laitos. Tutkimusselos-tus TRT/1864/2010.

/8/ Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMkC4, D3, D5. Lausuntoversiot 28.9.2010 (Ener-giapaketti 2012).

10

ECHO


3 201054

www.

UUDET INTERNETSIVUT – SUUNNITTELIJALLE JA RAKENTAJALLE

Arto Suikka, diplomi-insinööriBetoniteollisuus ry

Betoniteollisuus ry on saanut päätökseen 2-vuoti-sen BES 2010 -kehityshankkeen. Siinä laadittiineurokoodipohjaiset suunnitteluohjeet sekä esi-merkkilaskelmat ja -tietomallit betonielementtira-kenteille. Elementtien toimituksesta ja asennuk-sesta on runsaasti uusia ohjeita, jotka ottavat huo-mioon mm. uusimmat työturvallisuusmääräykset.

Uusi ohjeistus on internetsivuillawww.elementtisuunnittelu.fi kaikkien vapaassakäytössä.

Uutta ohjeistusta voi tarkastella sisällysluettelonkautta tai hakea sivun hakukoneella. Aineisto onryhmitelty käyttäjäryhmittäin rakennuttajalle, ura-koitsijalle, rakennesuunnittelijalle, arkkitehdille jaopiskeluun. Ohjeita voi tarkastella myös teemojen:rungot, julkisivut, energia, palo, ääni, työmaa jamallinnus, avulla. Ilmoittautumalla postituslistallesaa aina tiedon uusista ohjeista.

SUUNNITTELUOHJEETElementtien mallipiirustukset on päivitetty sisäl-löltään nykymääräysten mukaiseksi. Eri rakentei-den alustavat kantokykykäyrät ovat eurokoodinmukaan määriteltyjä (kuva 2) samoin kuin palon-keston taulukkomitoitus (esim. taulukko 2). Esimer-kiksi matalapalkkirakenteita ja korkeita asuinra-kennuksia koskevat Betoninormikortit nrot 18 ja 27löytyvät sivuilta eurokoodin mukaan päivitettynä.

Asuinrakennusten ääneneristysohjeita on tarkis-tettu mittauksissa havaittujen puutteiden poista-miseksi ja runkorakenteiden minimipaksuuksia onjoiltain osin vahvennettu.

Rungon jäykistyssuunnittelu on yksi rakenne-suunnittelun tärkeimpiä tehtäviä. Laskentaohjeet ja-esimerkit on tehty eurokoodien normaali- ja onnet-tomuustilanteen kuormilla. Asennusvaiheen stabili-teetista on omat laskentaohjeet (kuva 3).

Laskentaesimerkkeinä sivuilla käydään läpi halli-ja toimistorakennus sekä asuinkerrostalo.

Elementtiliitoksissa on viime aikoina tutkittumm. neopren -laakereiden mitoitusta. Tästä on nytesitetty tekn.tri Matti Leskelän laatima mitoitusoh-je ja valintataulukot.

Julkisivut -kohdassa on ohjeissa otettu huomi-oon sekä nykyiset (2010) lämmöneristysmääräyksetettä jonkinverran ennakoitu tulevia (2012) määrä-yksiä. Seinärakenteiden kosteustekninen toimintatulee jatkossa tarkastella aiempaa huolellisemmin.Seinäeristeiden muuttuessa myös esim. sandwich-rakenteen ansastus muuttuu ja käyttöön tulee uu-sia ratkaisuja (kuva 1).

1Ohjeistuksen pääsisältö.

Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät

Talonrakentaminen Normit ja standardit AsuinrakennuksetInfrarakentaminen Suunnittelun ohjaus Toimisto- jaRakentamisprosessi Suunnitteluasiakirjat liikerakennuksetYmpäristöominaisuudet Tuoteosakauppa Teollisuus- jaValmistajat Mallintava suunnittelu varastorakennuksetReferenssejä Mallipiirustukset PysäköintilaitoksetElementtirakentamisen historia Elementtityöselostus Maatalousrakennukset

SuunnitteluohjelmatEsimerkkitietomallit

Runkorakenteet Palonkesto Ääneneristys

Elementtitunnukset Taulukkomitoitus TeoriaSuositusjännevälit Mastopilarit Rakenteen valintaPerustukset ja väestönsuojat DetaljitPilaritPalkitSeinätLaatatLiittorakenteetPortaatHissikuilutHormit ja kylpyhuoneetKantokykykäyrät

Julkisivut Rakennuksen jäykistys Liitokset

Julkisivujärjestelmät Suunnittelukuormat RunkoliitoksetRakenteellinen toiminta Suunnitteluperusteet SeinäliitoksetLämpö- ja kosteustekniikka Jäykistysjärjestelmät Teräsosien suunnitteluSaumat ja detaljit Laskentaperiaatteet VakioteräsosatParvekkeet Liitosten toiminta Neopren-laakeritBetonipinnat AsennusvaiheReferenssejä Laskentaesimerkit

Elementtien toimitus Elementtien asennus Huolto- ja kunnossapito

Toimitusehdot Asennusehdot Julkisivun huoltokirjaJulkisivuneliöiden laskenta Nosto-ohjeetToimitusten ohjaus AsennusohjeetLaadunvarmistus JuotosvalutElementtien kuljetus JulkisivusaumauksetVastaanottotarkastus TyöturvallisuusLomakkeisto Asennusliikkeet

Lomakkeisto

BET1003_54-57 BES 27.10.2010, 15:3854

3 2010 55

1Asunto Oy Helsingin Flooranaukion julkisivuelementtejäHelsingin Arabianrannassa.

Taulukko 2.Suorakaidepilarien ja pyöreiden pilarien paloluokkia.

Arto Suikka

BET1003_54-57 BES 27.10.2010, 15:3855

3 201056

Parvekeohje on kokonaan uusittu ja siinä esitetäänparvekeratkaisut sekä uudis- että korjausrakentami-seen (kuva 6).

TIETOMALLIPOHJAINEN SUUNNITTELUSivuilta löytyy 3 esimerkkitietomallia, joihin on lii-tetty detaljeja. Tältä osin sivustoa täydennetäänmyöhemmin, kun katseluohjelmat kehittyvät.

Tietomallipohjaisen suunnittelun ohjausta onkäyty erikseen läpi sivuilla lähinnä Mikko Harmasenaiheesta tekemän diplomityön pohjalta.

Suunnitteluprosessia voidaan nopeuttaa, jos tie-tomallipohjaisessa suunnittelussa toimitaan oikein.Elementtivalmistaja tarvitsee tietoa elementeistätuotannonsuunnitteluun ja rakentaja asennuksensuunnittelua varten, elementtisuunnittelun ollessavielä kesken. Elementtien asennus ja valmistus voi-daan suunnitella karkeasti, kun elementeistä tiede-tään tyypit ja sijainnit. Toteutuksen suunnittelu voi-daan tehdä tarkemmin, kun kullekin elementille an-netaan oma yksilöllinen tunnus. Tuotannonsuunnit-telun ja -ohjauksen kannalta on perusteltua käyttääelementeillä ns. kaksoisnumerointia. Tällöin ele-mentille annetaan yksilöllinen tunnus ja detaljoin-nin valmistuttua piirustuksen numero (kuva 4).

RAKENTAMISPROSESSIRakentamisprosessissa on oleellista suunnittelunlähtötietojen ja ohjauksen sekä aikataulujen hallin-ta. Tähän löytyy ohjeistusta. Sivuilla on valmiita lo-makepohjia sekä viitteellinen aikataulu elementti-suunnitteluun.

4Esimerkki lopullisesta elementtikaavios-ta, jossa on käytetty kaksoisnumerointia.Samanlaiset elementit saavat saman pii-rustusnumeron.

2Jännitettyjen HI- palkkien alustavat kantokykykäyrät.

3Asuinkerrostalon rungon jäykistys perus-tuu elementtien levytoimintaan ja sauma-teräksiin, jotka suunnitellaan eurokoodi-kuormille.

BET1003_54-57 BES 27.10.2010, 15:3856

3 2010 57

5Asennustyön työturvallisuudesta on laadittu useampiaohjeita. Kuvassa asentajan turvaköysi on kiinnitetty teh-taalla pilarin kylkeen valettuun vaijerilenkkiin.

6

NEW WEB SITE FOR DESIGNERS AND BUILDERS

The Finnish Concrete Industry Association (Betoniteolli-suus ry) has completed the two-year BES 2010 develop-ment project, which was implemented to prepare designguidelines based on Eurocodes as well as example calcu-lations and data models for precast concrete structures.Numerous new guidelines pertaining to the delivery andinstallation of precast elements have been published.The guidelines, which take account of the most recentoccupational safety regulations, for example, are avai-lable free of charge on the new web site atwww.elementtisuunnittelu.fi.

The site provides a drop down content menu as wellas a search engine to facilitate the search for particularguidelines. The material has been divided according toend-user groups for developers, contractors, structuraldesigners, architects and students.

Guidelines can also be looked for according to variousthemes; building frame, façade, energy, fire, sound, work-site and modelling. It is also possible to join a mailing listto receive information about new guidelines as they arepublished.

5

Arto

Sui

kka

Elementtitoimitus onnistuu parhaiten, jos sitäohjataan aina samoin menetelmin. Menetelmät jaohjauslomakkeisto löytyvät sivuilta.

Asennustyöstä on runsaasti uutta ohjeistusta.Valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennus-työn turvallisuudesta on kirjoitettu ohjeiden sisään.Esimerkiksi kaide- ja turvaköysikiinnitykset sekäelementtien nosto- ja välivarastointiohjeet työmaa-ta varten on esitetty mallipiirroksin (kuva 5).

6Parvekeohje on kokonaan uusittu. Kuvassa parvekkeen pie-lielementtien ja parvekelaatan välinen liitos.

BET1003_54-57 BES 27.10.2010, 15:3857

3 201058

EUROKOODEILLA MITOITTAVIA LASKENTAPOHJIASUUNNITTELIJOIDEN JA OPPILAITOSTEN KÄYTTÖÖN– MERKITTÄVÄN SKOL -YHTEISHANKKEEN TULOKSET VALMISTUIVAT

Matti Kiiskinen, kehityspäällikkö, SKOL ryPekka Koponen, diplomi-insinööri, Finnmap Consulting Oy

HANKKEEN TAUSTALLA VANHENEVATJA EPÄYHTENÄISET TYÖKALUTEurokoodien käyttöönotto on suuri haaste koko ra-kennusalalle sekä erityisesti suomalaisille raken-nesuunnittelutoimistoille. Muutos aiheuttaa alal-le koulutuksellisia, aikataulullisia, teknisiä ja talou-dellisia paineita. Käyttöönottoa käytännön suun-nittelutehtävissä voidaan edesauttaa hankkimallakattavat ja virheettömät laskentasovellukset tär-keimmistä rakennesuunnittelun vaatimista mitoi-tustehtävistä.

Rakennesuunnittelutoimistoissa on käytössäkotimaisia ja ulkomaisia kaupallisia laskentasovel-luksia, mutta monet käytetyt sovellukset ovatmyös niiden itsensä omaan käyttöön tekemiä. Vuo-den 2008 alussa kaupallisia rakenneosia mitoitta-via ja eurokoodeja tulevia laskentasovellutuksiaoli saatavilla hyvin rajoitetusti ja ulkomaiset sovel-lutukset eivät sisältäneet juurikaan eurokoodienSuomen kansallisten liitteiden tukea. Toimistojenomat laskentasovellutukset taas ovat pääosinRakMk:n mukaisia ja osittain ENV -normeihin poh-jautuvia. Joissakin toimistoissa myös EN -normei-hin pohjautuvien ohjelmistojen kehitystyö oli joaloitettu omaehtoisesti.

Kun tämä tilanne todettiin suunnittelutoimistois-sa, niin SKOL:in rakennetoimikunta käynnisti yh-teishankeen EN-normeihin perustuvien laskenta-pohjien laatimiseksi keväällä 2008. Hankkeeseenosallistuivat yhteistyössä SKOL:in jäsentoimistot,materiaalijärjestöt ja oppilaitokset. Samassa yhte-ydessä selvitettiin myös Eurokoodien käyttöönot-toon liittyviä koulutustarpeita ja osallistuttiin kou-lutuksen suunnitteluun yhdessä koulutusorgani-saatioiden, kuten mm. RATEKO:n ja RIL:in kanssa.

YHTEISHANKKEELLA TEHOAEUROKOODIPOHJAISTENLASKENTAPOHJIEN LAATIMISEKSIHanke aloitettiin kesällä 2008 laatimalla kattavaluettelo tarvittavista laskentapohjista ja kartoitta-malla niistä jo olemassa tai tekeillä olevat, sekämuualla myynnissä olevien kaupallisten tuottei-den kelpoisuus. Käytännön työn koordinointia var-ten perustettiin hankkeelle ohjausryhmä ja asian-tuntijoista kostuvat betoni-, teräs-, puu- ja muidenrakenteiden työryhmät.

Koska yhteishankkeeseen osallistui sekä eriko-koisia suunnitteluyrityksiä, materiaalijärjestöjäettä oppilaitoksia, oli tarpeen sopia hankkeen pe-lisäännöistä ja laadittavien laskentapohjien käyt-

Työprosessi

1

töoikeuksista. Pääperiaatteena oli, että laskenta-pohjien laatiminen tapahtui vastavuoroisuus- jatasapuolisuusperiaatteilla laativan tahon resurs-sit ja tulevat hyödyntämismahdollisuudet huomi-oiden. Toteutettujen laskentapohjien käyttöoikeu-det jaettaisiin kaikille oman laadinta- ja testaus-velvollisuutensa suorittaneille osallistujille eikärahallisia kompensaatiota käytettäisi. Osallistujatsitoutuivat puolestaan tekemään yhdessä sovituttehtävät sovitussa, kohtuulliseksi katsotussa aika-taulussa.

Mukana olevat 17 suunnitteluyritystä voivathyödyntää laskentapohjia omassa liiketoiminnas-saan, mutta eivät luovuttaa niitä kolmansille osa-puolille. Materiaalijärjestöjen jäsenet voivat hyö-dyntää pohjia koulutus- ja tuotekehitystoiminnas-saan, mutta eivät kaupallisesti. Pääasiassa las-kentapohjien toimivuuden varmennustestaukseenmerkittävällä panoksella osallistuneet 7 oppilai-tosta voivat hyödyntää pohjia omassa opetustoi-minnassaan, mutta eivät hyödyntää niitä kaupalli-sesti. Projektin yhteydessä ohjelmoitiin SKOL-ra-hoitteinen jatkohanke laskentapohjien keskitetys-tä ylläpidosta ja kehityksestä vuodelle 2011. Osal-listujilla on myös oikeus kehittää laskentapohjia it-senäisesti haluamallaan tavalla.

Hankkeen yhteydessä laaditut laskentapohjatovat tässä vaiheessa ainoastaan hankkeeseenosallistuneiden SKOL -jäsenyritysten ja oppilaitos-ten käytössä. Mahdollista kaupallistamista, myyn-tiä tai markkinointia muille SKOL -jäsenyrityksilletai hankkeen ulkopuolisille harkitaan ohjausryh-mässä mahdollisesti myöhemmin. Alustavia tun-nusteluja sovellusten myymisestä ohjelmistotoi-mittajille mahdollista jatkokehitystä ajatellen onkäyty, mutta mitään konkreettista tältä osin ei oletoistaiseksi sovittu.

MITEN EDETTIIN, MITÄ PANOSTETTIINJA MITÄ SAATIIN AIKAAN?Hanke aloitettiin kartoittamalla kyselyn avulla toi-mistojen käytössä olevien, Eurokoodiin perustuvienlaskentapohjien laajuus ja taso. Lisäksi laadittiinkattava luettelo tarvittavista EN -laskentapohjistamateriaaliryhmittäin.

Projektin alkuvaiheessa katsottiin, että tarvitta-via laskentapohjia olisi yhteensä noin 150 kpl.Hankkeen resurssit huomioiden päädyttiin kuiten-kin saattamaan valmiiksi 57 tärkeintä mitoitusteh-tävistä, joista 50 on julkaistu lokakuuhun 2010mennessä.

1Projektin alkuvaiheessa katsottiin, että tarvittavia lasken-tapohjia olisi yhteensä noin 150 kpl. Hankkeen resurssithuomioiden päädyttiin kuitenkin saattamaan valmiiksi 57tärkeintä mitoitustehtävistä, joista 50 on julkaistu loka-kuuhun 2010 mennessä.

BEt1003_58-61 Eurokoodi 27.10.2010, 15:4058

3 2010 59

3

Teräsbetonipilari-laskentapohja

3Hankkeen yhteydessä laaditut laskentapohjat ovat tässävaiheessa ainoastaan hankkeeseen osallistuneiden SKOL-jäsenyritysten ja oppilaitosten käytössä.

2

2Esijännitetyille suorakaidepalkeille on laskentapohja B1ja teräsbetonipalkeille B6.Kuva Rajaville Oy:n elementtitehtaan varastosta.

Arto

Sui

kka

BEt1003_58-61 Eurokoodi 27.10.2010, 15:4059

3 201060

Teräsbetonipilarin konsoli ja teräsbetonipalkin lovipää -laskentapohja

Hankkeen tavoitteena oli alunperin tuottaa käy-tännön rakennesuunnitteluun hyvin soveltuvat,riittävän tasokkaat ja toiminnaltaan virheettömätlaskentapohjat hankkeeseen osallistuvien osa-puolten käyttöön vuoden 2009 loppuun mennessä.Tavoite saavutettiin lokakuussa 2010.

Hankkeen käynnistyspalaverissa 2008 hank-keelle valittiin ohjausryhmä, jonka muodostivatHarri Tinkanen (pj), Tero Aaltonen, Tapio Aho, VesaJärvinen (myöhemmin Timo Leppänen), Sami Lam-pinen, Heikki Solarmo, Ismo Tawast, Markku Varisja Matti Kiiskinen (siht).

Käynnistyspalaverissa muodostettiin toimiala-ryhmäjako, päätettiin ryhmiin osallistujat ja valit-tiin ryhmille vetäjät. Ryhmien vetäjinä toimivatKevin De Bleser (betoni), Timo Leppänen (teräs),Juha Elomaa (puu) ja Juha Valjus (muut raken-teet). Merkittävän roolin hankkeessa hoiti tes-tauskoordinaattoriksi nimetty Pekka Koponen, jon-ka vastuulla oli varmennustestausresurssien allo-kointi ja testauksen laadunvarmistus, aikataulustahuolehtiminen ja valmiiden pohjien viimeistely jul-kaisukuntoon.

Vaikka hankkeen laskentapohjien laatimisen taivarmennustestaamisen resurssitarve mitoitettiinalunperin isommilla yrityksillä 1500 tunnin ja pie-nemmillä yrityksillä 500 tunnin suuruiseksi, voi-daan jälkilaskentatiedosta arvioida, että hankkee-seen käytettiin varovaisestikin arvioiden vähin-tään 25 000 henkilötyötuntia, joka vastaa lähes 20henkilötyövuoden panostusta.

LISÄTIETOJA HANKKEESTA:[email protected]@finnmapcons.fi

4

BEt1003_58-61 Eurokoodi 27.10.2010, 15:4060

3 2010 61

5

2

TEMPLATES ACCORDING TO EUROCODESFOR DESIGNERS AND TEACHERS

The adoption of Eurocodes is a great challenge to the en-tire construction sector, including Finnish structural de-sign agencies. It creates pressures related to trainingand schedules as well as financial and technicalpressures. Agencies have primarily used templates/applications developed by themselves for their own use.Some agencies have already on their own accord startedthe development of software based on EN norms.

In order to facilitate the adoption of the Eurocodes inpractical design applications, a decision was made toprepare comprehensive and flawless templates/software applications for the most important designtasks. A working group set up by the StructuralCommittee of the Finnish Association of Consulting Firms(SKOL) launched in the spring of 2008 in cooperation withSKOL’s member agencies, material organisations andeducational institutes a project for the production oftemplates based on EN norms.

The 11 design agencies involved in the project cantake advantage of the templates in their own business,but may not hand them over to third parties. Members ofmaterial organisations can use the templates in theirproduct development activities but not for commercialpurposes. The 7 educational institutes that haveprimarily played a significant role in verifying theapplicability of the templates can utilise them foreducational purposes but may not hand them over forcommercial gain. A continuation project focusing oncentralised maintenance and development of thetemplates has been planned for the year 2011, but themembers of the group also have the right to develop thetemplates independently according to their own needs.

Käännös

Betonirakenteiden laskentapohjat:B1 Esijännitetty suorakaidepalkkiB2 Esijännitetty HI-palkkiB3 Teräsbetonipilari suorakaideB4 Teräsbetonielementtien saumaB5 Työsauman leikkauskestävyysB6 Teräsbetonipalkki suorakaideB7 Jälkijännitetty palkki injektoituB8 Teräsbetonipilari suorakaide 1-suun.taivutusB11 Teräsbetonipalkki T- ja I-palkkiB12 Teräsbetonipalkki vääntöB13 Teräsbetoni konsoli ja lovipääB15 Teräsbetonilaatan lävistyskestävyysB17 HarjaterästaulukkoB18 Maanvarainen laattaB19 Maanvarainen antura

Teräsrakenteiden laskentapohjat:T1 Teräs I-pilarin mitoitusT2 Teräsrakenneosien kiepahdus-nurjahdus

-voimatT3 Teräspilarin pohjalevyT4 Teräspilarin ja palkin palomitoitusT5 Teräspilari-palkki-päätylevyliitosT6 Teräspalkki-palkki kulmateräsliitosT7 Teräspilari-palkki ripalevyliitosT8 Teräspalkin reikäT9 Ohutuumainen teräspalkkiT10 Teräspalkki I-palkkiT11 Teräspilarin universaalijatkosT12 Teräsristikon solmupistetarkasteluT13 TeräsprofiilitietokantaT15 TerässidepalkkiliitosT16 Teräspilari laippalevyjatkos

Puurakenteiden laskentapohjat:P1 PuupilariP2 Puikkoliittimen kapasiteettiP3 Puupalkin tukipaineP4 Puu Liimattutanko-liitosP6 Puupalkin reikäP7 Puupalkin lovipääP8 Puu Tappivaarnaliitos

Muiden rakenteiden laskentapohjat:M1 KumilevylaakeriM2 TeräsputkikonsoliliitosM3 LattateräskonsoliliitosM4 Muurattu palkkiM5 Muurattu seinämäinen palkkiM6 Muurattu seinäM7 Muurattu tuulenpaineseinäM8 Muurattu jäykistäväseinäM9 Muurattu maanpaineseinäM10 TuulikuormaM11 LiittopilariM12 MaanpainekuormaM13 Tuulen aiheuttama värähtely

LOKAKUUHUN 2010 MENNESSÄ VALMISTUNEET LASKENTAPOHJAT:

5Teräsbetonipilareille on laskentapohjat B3 ja B8 sekä be-tonikonsoleille B13.Kuva Helsingin Myllypuron ostoskeskuksen työmaalta.

Arto

Sui

kka

BEt1003_58-61 Eurokoodi 27.10.2010, 15:4061

3 201062

SAUMATON TEOLLISUUSLATTIA TEQTON -KAKSIKERROSLATTIANA

1

2

3 4

Saumoista on missä tahansa lattiassa usein hait-taa: ne voivat kerätä likaa, lisätä lattian halkeilu-riskiä, aiheuttaa lisäkustannuksia sen päällä liik-kuvalle kalustolle. Varasto- ja logistiikkakohteissasaumat aiheuttavat trukkien kuljettajille selkävai-voja, lisäksi kalustolle aiheutuvista elektroniikka-ja pyöräongelmista syntyy kustannuksia ja katkok-sia työssä.

Yksi vastaus saumattomaan teollisuuslattiaan onSaksassa 35 vuotta sitten kehitetty Teqton sauma-ton maanvarainen lattia. Betonilattian suunnitte-lun lähtökohtana oli kehittää saumaton ja mahdol-lisimman vähän kutistuva betoni, joka ei tarvitseraudoitusta ja voidaan toteuttaa lattian koostariippumatta saumattomana. Lattian piti myös kes-tää kovaa mekaanista kulutusta, pystyä kanta-

maan riittäviä pintapaineita ja olla riittävän tasai-nen nopeasti liikkuville trukeille.

Varasto- ja logistiikkakohteiden lattioiden muitatärkeitä vaatimuksia ovat myös lattian kyky vai-mentaa äänitasoa, kestää erilaisia kemikaaleja japuhtaanapidon helppous.

JYRÄ- JA POLYMEERIBETONISTAKAKSIKERROSLATTIALattiaongelmat ratkaistiin yhdistämällä jyräbetoninja polymeeribetonin ominaisuudet yhdeksi kaksi-kerroslattiaksi.

Lattian pohjan muodostaa pohjabetoni, jonkarunkoaineskäyrä on suunniteltu erittäin hyvin pak-kautuvaksi. Pastan määrä voidaan optimoida mah-dollisimman pieneksi, jolloin betonin hydrataatio-lämmön muodostuminen jää erittäin pieneksi ja mi-nimoi osaltaan lattian halkeiluriskiä.

Betonin ominaisuuksia parannettiin edelleenkäyttämällä suurta raekokoa 0-32 ja kiviaineksenmäärää betonissa kasvatettiin noin 80 %:iin. Levi-tyksen jälkeen lattia tärytetään huolellisesti lähes-tulkoon sen lopulliseen tilavuuteen ja samalla be-tonissa olevaa ilmaa saadaan poistettua.

Näin saadaan aikaan betoni, jossa kutistuma onerittäin pientä ja hydrataatiolämmön muodostumi-nen vähäistä, jonka seurauksena betoniin syntyvätvetojännitykset jäävät erittäin pieniksi. Tiiviisti pa-kattu, kuiva betoni ei kuivuessaan enää juurikaankutistu, joten myös jälkihoidon tarve on vähäistä.Koska tällainen betoni voidaan levittää ainoastaankoneellisesti, lattia soveltuu kustannusten takiaparhaiten yli 1000 m2 kohteisiin.

Pohjabetonin päälle levitetään noin 20 mm pak-su polymeeribetonikerros. Nestemäinen polymeerisekoitetaan betoniin hiekan, sementin ja vedenkanssa oikeassa suhteessa ja järjestyksessä. Poly-

1Lattian alustäyttö tehdään huolllisesti. Sen on oltava riit-tävän kantava ja tasainen sora-/sepelipohja.

2Periaate lattian vaaka- ja pystyeristyksestä.

Betonin toimitus, Sirkka Saarinen

PERIAATE KUVA LATTIAN ERISTYKSESTÄ

BET1003_62-65 Teqton 27.10.2010, 16:3362

3 2010 63

TEQBASE + TEQPLAN LATTIANETUJA:

Saumaton lattia riippumatta lattian koostaLattialla hyvät U-arvot, pienentää eristyksen

tarvettaLattialla hyvä kemikaalien kestävyysLattia on turvallinen ja hiljainenVähentää trukkien pyörä- ja elektroniikkavikojaMahdollistaa tehokkaamman liikenteenPienet lattian ylläpitokulutEi saumojen puhdistusta tai huoltoaLattian valmistuskapasiteetti 2000 m 2/vrkVoidaan pinnoittaa lähes kaikilla tunnetuilla

pinnoitteillaLattia voidaan timanttihioa, värjätä tai käsitelläLyhyt jälkihoitoaikaBetoni valmistetaan työmaallaLattia kestää kuormitusta jo 3 - 5 vrk:n kuluttua

≥

5

TEQBASE + TEQPLAN LATTIANTEKNISET OMINAISUUDET:

Betonissa korkea kiviainespitoisuus ≥ 80 %Optimaalinen runkoainessekoitus 0 - 32 mmOptimoitu pastamäärä minimoi halkeilun japienentää hydraatiolämmön muodostustaHyvä peruskuorman kantokyky > 200 kN/m 2

Hyvä pistekuormankantokyky > 100 kN/(0,1 x 0,1)mLattian tasaisuusluokka, tarvittaessa (A0 )Lattian lujuusluokka ≥ K50Lattian kulutuskestävyysluokka 1Lattian kulutuspinta pölyämätöntä polymeeribetonia

7

6

3Pohjabetonin puhdistus.

4Pohjabetonin valmis pinta.

5Teqplan kulutuspinnan valmistus.Tarkkuuslaserohjattu levitin toimii sähköllä.

6Kulutuspinta ja päiväsauma.

7Varastorakennuksen valmis lattia. Kööpenhamina.

Artik

kelin

val

okuv

at: T

eqto

n Fi

nlan

d Oy

BET1003_62-65 Teqton 27.10.2010, 16:3363

3 201064

9

8

meeri tuo pintakerrokselle elastisuutta ja toimii hy-vänä sideaineena. Kerros läpäisee lattian altamahdollisesti tulevaa vesihöyryä, mutta ei päästäpinnalla olevaa nestettä imeytymään lattiaan.

Polymeeribetoni on kovaa ja erittäin hyvin kulu-tusta kestävää betonia. Lattian koosta riippumattapinnoite voidaan valmistaa täysin saumattomastiLattian pinta voidaan timanttihioa, värjätä tai tar-vittaessa käsitellä.

Tähän mennessä suurin tällä menetelmällä val-mistettu yhtenäinen lattia on ollut noin 50 000 m2.

KUNNOLLINEN MAAPOHJAHyvän lopputuloksen edellytys on myös hyvä maa-varaisen lattian maapohja. Sen on oltava riittävänkantava ja tasainen. By45 suositusten mukainen so-rakerroksen muodonmuutosmoduuli E1 > 60 MN/m2

on tähän tarkoitukseen riittävä.Kapillaarikatkokseksi By45 suosittelee 300 mm

murskekerrosta ja tasaushiekkaa/suodatinkangas-ta. Maapohjan tasaisuuden tulisi olla ±1,5 cm.

Maanvarainen lattia voidaan nykyään valmistaamyös kohteisiin, joissa tarvitaan paalutusta. Ruot-sissa on toteutettu Teqton-projekti, jossa noin100 000 m2 pohja paalutettiin ja stabiloitiin semen-tillä vahvistetuilla sepelikerroksilla. Näin saatiin ai-kaan kestävä kantava pohja lattialle.

Teqtonlattioita on tehty jo yli 10 miljoonaa neliö-metriä. Teqton Group osti tuote- ja nimioikeudetvuonna 2006 Rinol Scandinavia A/S:ltä. Suomessayritys toimii Teqton Finland -nimellä.

Lisätietoja:Teqton Finland OyPentti [email protected]. +358 50 3752720

8, 9BR-Lelut varaston polymeeribetonilattioita, Kööpenhami-na. BR-varstojen lattioiden pinta on hierretty. Lattian pin-tabetonin massaan voidaan myös sekoittaa bitumia, jol-loin väri muuttuu tummemmaksi ja lattian akustiikka pa-ranee joustavuuden parantuessa.

BET1003_62-65 Teqton 27.10.2010, 16:3364

3 2010 65

JOINTLESS INDUSTRIAL FLOOR

Joints can cause many problems on floors: dirt accumu-lates in the joints, they can increase the risk of crackingand cause extra costs for the equipment and vehiclesmoving on the floor. In warehouse and logistics facilitiesfork-lift truck operators suffer from back pain because offloor joints and the problems caused to the electronicsand to the wheels of the vehicles result in extra costsand interruptions in work.

One solution for a jointless industrial floor is the Teq-ton floor – a jointless ground slab floor developed inGermany 35 years ago. This solution combines the goodproperties of roller-compacted concrete and polymerconcrete into a monolithic double layer floor. The floorconsists of base concrete covered with a ca. 20 mmthick layer of polymer concrete.

The shrinkage of the base concrete is extremely lowas is also the development of hydration heat. As a resultof this, only extremely small tensile stresses are crea-ted in the concrete. Tightly compacted, dry concretehardly shrinks at all as it dries, which reduces the needfor curing measures.

The polymer makes the top layer elastic and acts as agood binder. Water vapour rising from below the floorwill permeate the polymer layer, but liquid spilled on thefloor cannot be absorbed through the top layer into thefloor construction.

Polymer concrete is hard and extremely wear-resis-tant. Floors can be implemented completely withoutjoints, regardless of the floor area. The largest conti-nuous floor produced using this method has been ca.50 000 m2.

A total of 10 million square metres of Teqton floorshave been produced so far. Teqton Group purchased theproduct rights and the right of use of the name from RinolScandinavia A/S in 2006. In Finland the company opera-tes under the name Teqton Finland.

11Logistiikkakeskus, Kööpenhamina.

12

10Danfossin tehdas, Tanska.

12Jakelukeskus, Kööpenhamina.

BET1003_62-65 Teqton 27.10.2010, 16:3365

3 201066

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Helsingin yli-opiston Porthania on yksi Suomen rakennushistori-an merkkipaaluja – onhan se ensimmäinen lähestäysin elementtitekniikalla toteutettu rakennusmaassamme. (Porthania on esitelty Betoni 1/2007lehdessä). Ervi oli tunnettu kiinnostuksestaan uusi-en materiaalien ja tekniikoiden käyttämiseen. Hä-nen kiinnostuksensa elementtitekniikan sovelta-miseen johtui varmasti osin pitkäaikaisesta ystä-vyydestä ja yhteistyöstä dipl.ins. Matti Janhusenkanssa.

Matti Janhusessa 1 (1904 - 1985) oli Ervillä inno-vatiivinen ja uusia yritysmahdollisuuksia etsivä,aloitteellinen rakentajakumppani. Janhunen aloittiyritystoimintansa kevytbetonin valmistajana, ra-kensi vuonna 1950 perustamalleen Rakennusele-mentti Oy:lle Suomen ensimmäisen elementtiteh-taan ja laajensi lopulta toimintaansa myös ura-kointiin. Rakennuselementti toimitti Porthanianvälipohjien esijännitetyt ripalaattaelementit jalaattapintaiset julkisivuelementit. Porthaniastatuli uudelle yritykselle ja uudelle teknologialle tär-keä referenssi.

Tiedossani ei ole, koska Matti Janhusen ja Aar-ne Ervin tuttavuus oli alkanut, mutta heidän amma-tillinen yhteistyönsä käynnistyi mitä ilmeisimminvuonna 1938 Ervin suunnitellessa Oy Shell Ab:llekolme huoltoasemaa. Matti Janhunen toimi tuol-loin Shellin teknisen osaston apulaisjohtajana.

Matti Janhunen alkoi pitää päiväkirjaa talviso-dan aikana 1.1.1940 ollessaan pioneerijoukoissarakentamassa hyökkäysvaunuesteitä Saimaan ka-navan suulla. Päiväkirjasta käy ilmi, että Aarne jaInkeri Ervi sekä Matti ja Saga Janhunen seuruste-livat perhekunnittain jo aivan 40-luvun alussa.Janhuset olivat Ervien vuonna 1944 syntyneenMatti -pojan kummeja ja Ervit puolestaan tulivatJanhusten Ami -tyttären kummeiksi vuonna 1946.Vuonna 1947 Inkeri Ervi maalasi Janhusten esikoi-sen Henrin muotokuvan.

Vuonna 1938 Janhunen suunnitteli yrittäjäksiryhtymistä. Hän sopi belgialaisen Betocel-kevytbe-tonin lisenssin ostamisesta ja perusti T:mi Kevyt-betonin. Ervi teki samoihin aikoihin matkan Hollan-tiin ja Belgiaan. Matkallaan hän perehtyi myösBetocel:iin ja antoi siitä Janhuselle tämän uskoavahvistavan myönteisen lausunnon. Ervin vuonna1939 suunnittelemaan asuin- ja liiketaloon Lautta-saarentie 7:ssä tehtiinkin katon lämpöeristys pai-kalla valetulla Betocel:lla.

Kevytbetonin käytön ja kehittämisen merkeissäjatkui yhteistyö koko 40-luvun. Mm. Oulujoki Oy:n

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

1 Matti Janhunen syntyi 1904 ja valmistui TeknillisestäKorkeakoulusta 1929. Hän työskenteli TVH:n siltaosastonsuunnittelijana 1930-35 ja Oy Shell Ab:n teknillisen osas-ton apulaisjohtajana 1935-39. Kevytbetoni Oy:n toimitus-johtajana Janhunen toimi 1941-64 ja RakennuselementtiOy:n toimitusjohtajana 1950-67. Hän oli Silta ja SatamaOy:n toimitusjohtaja 1957-58 ja 1960-66 sekä PanteknoOy:n hallituksen puheenjohtaja 1978-84. Janhunen perus-ti Ruotsiin Isoleringsbetong AB:n 1946, yritys myytiin1971. Englantiin hän perusti Isocrete Ltd:n 1953, senosakkuus myytiin 1960. Hän oli Hissinhuolto Oy:n perusta-ja ja hallituksen puheenjohtaja 1931-56 sekä Kareko Oy:nperustaja ja hallituksen puheenjohtaja 1941-48. Jan-hunen oli Suomen Betoniyhdistykses ry:n ja Suomen Beto-niteollisuuden Keskusjärjestön SBK:n kunniajäsen. MattiJanhunen kuoli 1985.

1

Näyttely, ”Aarne Ervi – tilaa ihmiselle”, onavoinna Suomen rakennustaiteen museossa1.12.2010 – 28.2.2011.

Oheinen artikkeli on julkaistu myös näyttelyynliittyvässä Suomen rakennustaiteen museon jul-kaisussa.

Läheinen suhde luontoon ja maiseman huomi-oon ottaminen oli arkkitehti Aarne Erville(19.5.1910 – 26.9.1977) suunnittelun lähtökohta.Ervi oli elementtirakentamisen edelläkävijöitä, jaesimerkiksi muovin käyttöönottoa rakennusosiinon meillä Suomessa pidetty hänen ansionaan.

Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenäTapiolaan, jonka keskustan Heikintorin tavaratalo,keskustorni, uimahalli sekä keskustan asemakaa-va altaineen ja suihkulähteineen ovat hänen suun-nittelemiaan. Ervin muita huomattavia töitä ovatHelsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turunyliopisto sekä Oulujoen voimalarakennukset.

Lisätietoja:Suomen rakennustaiteen museoKasarmikatu 24, 00130 Helsinkiwww.mfa.fi

1Arkkitehti Aarne Ervi (kuvassa oikealla) ja Matti JanhunenPyhäkosken voimalaitoksen vihkiäisissä v. 1949.

AARNE ERVI JA MATTI JANHUNEN – YSTÄVÄT JAYHTEISTYÖKUMPPANIT

Artik

kelin

va l

o ku v

a t: M

a tti

J an h

u se n

ark

isto

BET1003_66-69 Aarne Elvi 27.10.2010, 15:5366

3 2010 67

voimalaitoksissa ja niihin liittyvissä asuinrakennuk-sissa käytettiin Betocel-harkkoja.

Jatkosodan aikaiset Janhusen päiväkirjamerkin-nät kertovat mm. yhteisestä matkasta Ouluun:

24.7.1942Kiire työpäivä. Arkan kanssa Karekossa sarana-jut-tua katsomassa. Iltap. konttorissa ja illalla junassaArkan kanssa Ouluun.

26.7.1942Päivä kulutettiin työmaan katselemiseen. Tämä Py-häkosken voimalaitos tulee mahtava laitos.Betocel´ia n. 1000 m3. Ervi arkkitehti. Oikein kivojapaikkoja tulee.

Ervi suunnitteli ystävälleen myös tämän toimistonkalusteita, varhaisimmat säilyneet suunnitelmatovat helmikuulta 1943. Vuonna 1948 rakennettiinMatti Janhusen kesähuvila Inkoon Barösundiin Er-vin suunnittelemana, samoin kuin Janhusen omis-taman Kareko Oy:n tehdasrakennus Lauttasaa-reen. Ervin oma asuintalo Kuusisaaressa sai Jan-husen toimittaman lämpöeristyksen vuonna 1950.

1950-luvun alussa Ervi suunnitteli Janhusen to-teuttaman Malminrinne 1:ssä sijaitsevan rakennuk-sen 3-kerroksisen korotuksen. Janhusen yritystentoimisto sijoittui sen ylimpään kerrokseen.

Ervi oli seurannut elementtirakentamisen ensitoteutuksia ollessaan jäsenenä arkkitehti Viljo Re-vellin suunnitteleman Palacen rakennustoimikun-nassa. Palacen julkisivuihin Kevytbetoni Oy toimittimaamme ensimmäiset tehdasvalmisteiset elemen-tit vuonna 1951.

Janhusen päiväkirja kertoo 22.11.1949: Iltap.soitti arkk. Rewell että suuren liikepalatsin raken-nuskomitea (etelä rantaan tuleva) on päättänyt ot-taa fasaadit valkosementtilevyistä ja teettää koe-levyt meillä! Menemme huomenna hänen luok-seen. Kale (dipl.ins. Kalevi Tirronen) teki muutentänään jo koelevyjä. Arkka soitti illalla ja ilm. sa-man asian. Hän kuuluu rak. komiteaan ja nähtävästion avittanut minua asiassa. Kunhan olisi paikkamissä tämä työ tehtäisiin ja rahaa!

Ervin voitto Helsingin yliopiston instituuttiraken-nuksen suunnittelukilpailun uusinnassa johti sittenyhteistyön näyttävimpään toteutukseen. Matti Jan-husen päiväkirjasta käy ilmi, että Porthaniaksi myö-hemmin ristityn instituuttirakennuksen rakenne- jaurakoitsijavalinnoista muodostui monivaiheinen jajännittävä prosessi. Rungon elementtirakenteistakilpaili Janhusen kanssa dipl.ins. Beato Kelopuun

johtama Silta ja Satama Oy, joka oli rakentanutuseita halli- ja siltarakennuksia työmaalla valettujaelementtejä käyttäen. Koska Silta ja Satamalla eiollut käytössään elementtitehdasta, pyrki Kelopuuruotsalaisen asiantuntijan avulla todistamaan, ettävälipohjaan ripalaattojen esijännittäminen oli tur-haa ja kallista, tavanomainen raudoitus olisi riittä-vä. Tällöin olisi elementit voitu valmistaa kenttäva-limossa. Janhunen puolestaan oli juuri tuolloinsuunnittelemassa Pitäjänmäelle tehdasta jännebe-tonielementtien tuotantoa varten vuonna 1950 pe-rustamalleen Rakennuselementti Oy:lle.

Ervin ohella päätöksentekoon osallistuivat kes-keisinä asiantuntijoina rakennuksen pääkonstruk-tööri, dipl.ins. Uuno Varjo sekä jännitettyjen raken-teiden suunnittelijan, tanskalaisen insinööritoi-misto Chr. Ostenfeld & W. Jønsonin edustaja E.Kalhauge.

3Kevytbetoni Oy:n toimistokalusteet pöytiä ja tuoleja myö-ten Aarne Ervi suunnitteli Matti Janhusen toimeksiannos-ta v. 1943. Kuvassa vasemmalta Matti Janhunen, hänenisänsä rakennusmestari Aapeli Janhunen sekä konttori-päällikkö Herlin.

4Aarne Ervin suunnittelema Janhusten kesähuvila InkoonBarösundissa vuodelta 1948.

2Aarne Ervin rakennehahmotelma täysin elementtirakentei-sesta rivitalosta vuodelta 1952. Ala- ja yläpohjan elemen-tit Porthanian tapaan ripalaattoja.

2

3

4

BET1003_66-69 Aarne Elvi 27.10.2010, 15:5367

3 201068

Seuraavassa eräitä Janhusen Instituuttiraken-nuksen urakkatarjous- ja rakennusvaiheen päiväkir-jamerkintöjä (oikeinkirjoitusvirheineen) vuosilta1951-53:

14.2.1951Arkan luona neuvottelemassa Yliopiston Instituutti-rakennuksen elementtirakennussuunnitelmista, joi-ta meidän pitäisi toteuttaa.

16.2.… Kotkan Klubilla aamiainen ins. Schulzin kanssa.Hän on Enso-Gutzeitin rakennuspäällikkö ja raken-si viimesyksynä Kaukopään kartonkitehtaan jossaoli paljon etujännitettyjä osia. Kävin hänen luo-naan neuvottelemassa nyt Yliopiston instituuttira-kennuksen esijännitysasioista. Tulos oli että pää-kannattajia tuskin kannattaa tehdä esijännitettyi-nä vaan hänkin yhtyi kantaani että Erville ehdotta-mani rautaristikko tuntuisi edullisemmalle. Tämäsiksi että nostovaikeudet ovat suuret. Suunnittele-mamme pikkuelementit välikatoksi pääkannattaji-en väliin saivat hänen täyden siunauksensa.

17.2.Soittelin Erville siitä Insituutti rak. elementti asias-ta. Varjo oli jyrkästi tuominnut ehdottamani rauta-ristikkopääkannattaja asian. Huu! Olen vakuutettuettä se olisi halvempi mutta antaa mennä kutenhaluavat. Onhan minun turha ruveta astumaan ke-nenkään varpaille!

20.2.Illalla STS:n YT kerhossa esitelmiä Peltonen, Tuo-mola ja Arkka. Viime mainittu elementtirakennuk-sesta. Erikoisen hyvä. Arkka muuten sanoi että kunolen antanut tavaroita niin kovin hänen taloonsa

piirtää hän minulle lopun ikääni mitä tarvitsen!

30.5.Aamulla 29. saavuin Köpenhaminaan ja otin yhtey-den tri Ostenfeltiin. Neuvottelin hänen toimistos-saan hänen ja ins. Kalhaugen kanssa Yliopistoninstituuttirakennuksen esijännitys töistä. He neu-voivat minua kovin ja lupasivat tehdä piirustuksettehtaasta. Samoin luettelon mitä tarvitsee koneita.

1.8.Soitin Arkalle. Hän tullut pari päivää sitten Amerii-kasta. Hän oli kovin hyvällä tuulella ja toivotteli ettätarjoaisin sekä kaapeli että elementit Instituuttira-kennukseen. Juteltiin vielä paljon muita juttuja jamenen perjantaina heille syömään. Arkka kertoi muu-ten juuri soitelleensa minulle kun minä soitin hänelle.

3.8.Illalla hauska ilta Erveillä. Kaunista ja komeaa onheillä. Arkka antoi ymmärtää että hänen ja Varjonsympatiat minun puolella ja että varmasti saammejotain työtä Instituutista. ... Arkalla oli ollut menes-tyksellinen Amerikan matka.

7.8.Käväisin Arkan kanssa Köydenpunojankadulla kat-somassa erilaisia värimalleja Instituuttirakennus-ta varten. Samoin pistäydyimme Malminrinteellä... Illalla vein Arkan kotiin ja sanoin että haen pa-tentin seinäelementille mutta hän oli ihmeellisestisitä vastaan! Selvittelin kantaani ja ehkä hän ym-märsi sen lopuksi.

8.8.Kirjoitin lopullisen tarjouksen Instituuttia varten javein sen Yliopiston kvestorille klo 10.40.

13.8.... Päivällä pojat soittivat että ins. Varjo oli jotainsoittanut siitä Instituuttirakennuksen työstä pyytä-nyt laskutyö sopimusmäärittelyä jne. Myös oli käynytilmi että kilpailija oli tarjonnut työn tehtäväksi tav.palkkeina työmaalla. Tämä olisi paljon halvempi. Tuoei kuulostanut hyvältä jonka takia soitin Hedehuse-neen Tanskaan joht. Hartmannille ja kysyin hänenmielipidettään sen suhteen. Hän oli sitä mieltä ettäei voi olla mahdollista. Sanoi jotain hollantilaisesta”schottbetonista”. Mutta lopputulos ettei voi ollaniin. Soitin vielä Varjolle. Mutta hän oli juuri Inst.kokouksessa. Sain hänet lopulta kiinni ja hänkin olivähän sitä mieltä että jos tuleekin halvemmaksi tav.betoni. Sanoi että asia siirretty 2 viikolla jolloin mi-nulta myös pitää olla tarjous tav. betonista. No se-hän helpotti sanoin että tulen keskiv. puhumaan.

15.8.Illalla klo 4 (16) Varjon luona selvittelemään insti-tuuttirakennuksen tarjousta, joka oli mennyt vikaankoska väärinkäsitetty heidän puolestaan. Keskuste-lussa kävi ilmi, että Kelopuu tarjonnut tav. betonis-ta ja että hänellä on jokin erik. uusi tapa tehdä pal-kit, joka aikaansaa että voidaan ottaa pois formustahyvin pian. Kovin esittää kantaa että työmaalla hal-vempi sillä laatukin on aivan toista. Hän jäi vähännoin kuin mol. puolelle.

17.8.Aamiaisella Arkan kanssa puhuttiin paljon mm. sei-näelementeistä. Haluan suojata sen rakenteen jon-ka olen keksinyt. Arkka piti ettei se ole mikään erik.keksintö.

22.8.Hain aamulla Varjon kotoaan Vestendistä. Neuvot-telimme Instituuttiasiasta. Näytin laskemaani jaolin huomaavinani että ei se aivan männikössä olekoska Varjo sanoi että jos siinä on noin pieni eroniin voin olla koko rauhallinen.

24.8.... Kävimme (Varjon kanssa) käsiksi Insituuttirak.Esitin kirjeluonnoksen. Keskustelusta tai jo aikai-semmissa keskusteluissa kävi ilmi, että oltuaan en-sin jossain määrin Kelopuun kannalla olin saanutheidät vähitellen huomaamaan että laatu on aivantoinen meillä ja että betonin vetojännitys ja taipu-ma tulevat suuriksi ja Varjo sanoi jo että kun on läh-detty tälle tielle pysyy ainakin hän sillä. Kysyinvoinko tarkemmin selvittää laatueroja kirjeessä.Sanoi että kyllä vain. Vein hänet sitten Vestendiin.

5Aarne Ervin Kuusisaaren talo runkovaiheessaan v. 1950.Rakennuksen teräsrunko on ennakkoluuloton, aikaansaedellä oleva ratkaisu. Välipohjan ja vesikaton eristeenäBetocel-kevytbetoniharkot.

5

BET1003_66-69 Aarne Elvi 27.10.2010, 15:5368

3 2010 69

26.8.Soitin Varjolle ja kerroin että jalkaan meni kirves jaettä koetan puhelimessa sanella kirjeen. Hän kertoikäyneensä Kelopuun työmaalla ja että sillä riivatul-la on 3 cm:n laatta! Sanoin että voihan tämänkintehdä sellaiseksi. Kuitenkin sain selville että Kelo-puulla rautaa useitten miljoonien edestä enemmänkuin meillä. Hän vielä antoi ymmärtää että olisikominulla vähän liian korkea summa. Kelopuulla ei oleliikevaihtoveroa.

28.8... juuri silloin tuli Arkka sisälle ja pyysi mukaansaKalastajatorpalle. Mukaan tulisi ins. Kalhauge jaarkkit. Hanson. Vaikka jalka olikin huonossa kun-nossa piristäydyin mukaan ja hauska olikin. Koetinvähän kysyä että + vai – mutta sanoivat että voim-me puhua mistä muusta tahansa mutta ei Insti-tuuttityöstä. Söimme ensin illallisen ja sitten kra-puja ja juttelimme hyvin. Illalla myöhään menimmeErvin luo grogille. Siellä tuli aika innostunut väitte-ly nykyajan huonommuudesta vanhaan aikaan näh-den. Kalhauge piti vanhaa aikaa parempana ja en-nen kaikkea väitti että elokuvissa saa liian lyhyes-sä ajassa liian paljon vaikutteita. Monia argumen-teerauksia puoleen ja vastaan. Minä olin sillä kan-nalla että kaikesta teknillisestä edistymisestä huo-limatta on ihminen sisäiseltä olemukseltaan samatänään kuin eilenkin.

30.8.... Tulin sitten kotiin odottamaan ratkaisua ja Kal-hauge soitti sitten ensin ja kertoi että asia meneehyvin. Päätös kuuluu että minä saan levyt.Soitin sitten Varjolle ja hän sanoi että rakennustoi-mikunta on päättänyt ehdottaa valtioneuvostolleettä minun tarjoukseni levyjen osalta hyväksyttäi-siin. Tämä oli nyt hyvä monen kuukauden touhuttähän suuntaan tulivat nyt palkituiksi.

10.10.... Sitten menin Yliopistolle Kvestori Kaskimiehenluo ja siellä oli tuomari Sahrakorpi joka oli tehnytsopimuksen uudelleen. Siinä käytiin sitä läpi ja so-vittiin lopullisesti allekirjoitus parin päivän perästä.Ja sitten tapahtui mitä harvemmin kait sattuu mis-sään enää. Sain 7.0 milj. markkaa etukäteen ilmansopimuksen allekirjoitusta ja ilman takausta. Se mi-nun pitää kyllä aikanaan järjestää. Kyllä minullasentään on hyvä nimi vielä! Tuntuu välistä ihmeenmukavalle kun asioita hoidetaan noin niin kuin van-han ajan tapaan toinen toiseensa luottaen. Maksunantoi Kvestori Kaskimies.

23.10.Viime päivinä monia neuvotteluja Malminrinteenasiassa Ervin ja Varjon kanssa. Talo niin huono ettävaikea kuormittaa sydänmuuria. Tänään päätettiinsitten miten tehdään.

29.12.Illalla olimme Erveillä kylässä pitkästä aikaa. Pitimennä oikein saunaan mutta sähköuuni oli mennytrikki ja seurustelimme niinollen vain muuten. Olioikein hauska ilta.

13.1.1952Puhuin äsken Arkan kanssa yli tunnin puhelun jamielikuvituksemme lensi taas korkealle. Hänellä onsuuri työ Turun Yliopistolle. Ottaa monta vuotta hä-neltä. Keskustelimme sopivasta konstruktööristäjne. Tulee elementtirakennus kokonaan.

17.1.1952Tänään oli merkkipäivä Suomen rakennustekniikanhistoriassa – Suomen ensimmäisen jännebetoni-tehtaan harjannostajaiset.Tämä tapahtui klo 14-16 Pitäjänmäellä jossa tehdasalkaa olla jo melkein valmis – vaikka ei vielä oleedes piirustukset hyväksytty.

1.6.1953Yliopiston seinälevysopimus allekirjoitettiin tänäänhinta 15.3 milj.…

Janhusen Rakennuselementti Oy sai siis toimit-taakseen Porthanian jännitetyt välipohjien ripalaa-tat. Kilpailija Silta ja Satama Oy sai tehdäkseenkaapelein esijännitetyt pääpalkit, jotka valmistet-tiin Yliopiston koetilan pellolla Viikissä. Rakennuk-

sen rungon asennus valmistui varsin nopeasti vuo-den 1952 loppuun mennessä ja vasta puoli vuottamyöhemmin tilattiin Rakennuselementiltä senklinkkerilaatoin päällystetyt, Betocel-kevytbeto-nieristeiset julkisivuelementit.

Ervin vaikutusta voi olettaa olevan myös siinä,että Matti ja Saga Janhunen lahjoittivat Porthanianala-aulaan taitelija Arvid Bromsin näyttävän seinä-maalauksen ”Eteenpäin ja korkeammalle”.

Toinenkin merkittävä yhteistyöprojekti toteutui1950-luvulla, kun Rakennuselementti toimittiklinkkeripintaiset julkisivuelementit Turun Yliopis-ton uuteen päärakennukseen. Ervin ja Janhusenyhteisistä kaavailuista huolimatta tehtiin yliopis-ton runkorakenteet paikalla valettuina – tiettävästiErvinkin pettymykseksi.

Kevytbetoni Oy pyrki 1950-luvun puolivälissämarkkinoimaan elementtirakenteista omakotitaloa,jonka pohjakaava oli Ervin suunnittelema. Elementitolisivat olleet puurungon ja kevytbetonin yhdistel-miä. Näille tuotteille eivät markkinat kuitenkaanauenneet.

Matti Janhunen hankki omistukseensa vuonna1957 Silta ja Satama Oy:n. Ervi osallistui vielä sen1960-luvulla rakentamaan Vantaanpuiston lähiönkaavoitukseen ja rakennusten suunnitteluun. Ervinvuonna 1961 Kuusisaareen rakennuttaman omantoimiston alapohjassa käytettiin Matti Janhusenkehittämää esijännitettyä MJ-palkkia.

Matti Janhusen Erviin liittyvistä päiväkirjamer-kinnöistä yksi on herättänyt tämän artikkelin kir-joittajassa erityistä mielenkiintoa: helmikuun 22.päivänä 1941: heti aamulla läksimme Sagan kans-sa Ervien mukana Vähä-Kiljavan arkkitehtikotiinhiihtolomalle. Synnyin tasan yhdeksän kuukauttatuon viikonlopun jälkeen.

6Helsingin yliopiston Porthanian rakennustoimikuntaatyömaakäynnillä. Vasemmalta Aarne Ervi, dipl.ins. UunoVarjo, dipl.ins. Tor Sundqvist (päävalvoja), yliopistonkvestori Eino Kaskimies. Äärimmäisenä oikealla työ-maan vastaava mestari Martti Koivuniemi ja takarivissäkolmas oikealta arkkitehti Olof Hansson, hänen edes-sään pääurakoitsija Oy Concrete Ab;n toimitusjohtajaEino Lavisto. (ks. Betoni 1/2007 -lehden artikkeli).

6

BET1003_66-69 Aarne Elvi 27.10.2010, 15:5369

3 201070

Lukion ammatinvalintaohjauksessa tehdyn psyko-logisen testin mukaan Matti V. Leskelällä ei ollutmatemaattista lahjakkuutta. ”Verbaalista sen si-jaan todettiin olevan”, Matti muistelee palikka- janumerosarjatestejä, joissa ei menestynyt ”kunaloin laskemaan ja aika loppui aina kesken”.

Matin uraa kerratessa tulee hakematta mieleen,että testit taisivat tuolloin olla vielä kehittämisvai-heessa. Varsin matematiikkapainotteiseksihanMatin rakenteiden mekaniikkaan pureutunut uramuodostui.

”Yliopistomies lähes 40 vuotta”, Matti toteaasyyskuussa 2010, kun meneillään on toinen eläke-kuukausi Oulun yliopistosta. Keinutuolissa se einäytä kuluvan, sillä haastattelutuokiokin järjestyyHelsinkiin kaksipäiväisen kurssin lomaan. Matti onluennoimassa Betoniyhdistyksen ja Teräsrakenne-yhdistyksen järjestämällä EC 4 Liittorakenteet jakansalliset liitteet -kurssilla.

Matin luentojen aiheet, Liittopalkit ja taivutetutlaatat sekä Liittopilarit, kertovat jo otsikkoina senmihin Matin nimi usein ensimmäiseksi liitetään.Olihan hänen vuonna 1986 valmistunut väitöskir-jansa Suomessa ensimmäinen, joka käsitteli liitto-rakenteita.

SIPERIA OPETTIOulussa syntynyt ja edelleen asuva Matti vietti lap-suutensa Muhoksella. ”Vaikka elimme puutteellistalapsuutta, koulua saimme käydä”, hän kertoo. Ma-tin koulumenestys oli ihan kelpoa, keskikoulun jäl-keen hänellä oli kuitenkin halu johonkin lukiota käy-tännönläheisempään. Niinpä hän pyrki teknilliseenkouluun.

”Siperia opetti”, hän naurahtaa. ”Vailla min-käänlaista käytännön kokemusta en tietystikäänkouluun päässyt. Niinpä keksin mennä harjoitteli-jaksi Keskon konekorjaamolle, jossa tein maansiir-tokoneiden huollon aputöitä. Nokkimisjärjestykses-sä olin työyhteisössä se toiseksi alimmainen. Työoli raskasta, epäterveellistä ja vaarallista. Syksynja talven hommat olivat sellaisia että kolmasti päi-vässä joutui pesemään kädet hiekansekaisellamäntysuopaliuoksella, jotta niillä pystyi johonkintarttumaan.”

”Niinpä seuraavaksi keksin pyrkiä ammattikou-luun autonasentajalinjalle.” Koulujen pääsykokeetolivat tuolloin hieman erilaisia kuin nykyään. ”On-neksi”, Matti toteaa nyt: Ammattikoulusta näet to-dettiin, ettei Mattia sinne oteta, vaan hänen on syy-tä mennä lukioon. Niinpä hän meni hattu kourassaMuhoksen lukion rehtorilta pyytämään pääsyä takai-sin kouluun.

MAJURI LESKELÄLukion jälkeen oli vuorossa armeija. Perinteisestimuhoslaiset olivat olleet pioneereja. Kun Matti,vastoin niitä psykologisia testejä, oli ylioppilasko-keissa kirjoittanut laudaturin matematiikassa, hä-net ohjattiin ilmatorjuntaan.

Armeijan kanssa touhuamisesta tulikin Matinosalta pitkä: varusmiespalveluksen lisäksi siihenkuului parikymmentä vuotta reservin tehtäviä mm.liikekannallepanoupseerina. Kertausharjoituspäiviäkertyi yli sata. Sotilasarvoltaan Matti on majuri. ”Neovat tehtäviä, jotka itse arvostan korkealle”, hänmyöntää.

HENKILÖKUVASSA MATTI V. LESKELÄ

Betoni -lehden henkilökuvagalleriassa on tällä kertaa haastateltavanatekniikan tohtori Matti V. Leskelä (s. 1945 Oulussa).

1Onnettomuustutkintakeskuksen ottopoikana, kutsuttunaasiantuntijana, Matti V. Leskelä on perehtynyt moniin ra-kennusten vauriotapauksiin. Täysin virheetön suunnitel-ma ja/tai toteutus on hänen mukaansa harvinaisuus.”Tärkeintä vaurioiden tutkimisessa on tunnistaa ja tun-nustaa virheet ja ottaa niistä opiksi, ei lakaista niitä ma-ton alle”, hän korostaa.

1

Sirk

ka S

aarin

en

BET1003_70-71 Henkilokuva 27.10.2010, 15:5570

3 2010 71

OULUN YLIOPISTO SEKÄ OPISKELU-ETTÄ TYÖPAIKKAEntä se siviiliura? ”Konepajahommissa haaveile-mani insinöörin ura vaihtui lukiossa arkkitehtiin,joka ammattina tuntui silloin hienolta. Oulussa py-rinkin arkkitehtiosastolle, mutta jälkeenpäin voiolla taas onnellinen, etten sinne päässyt. Kun ra-kentaminen kuitenkin kiinnosti, päätin mennä Ou-lun yliopistoon rakennusosastolle, jonne pääsinpapereiden perusteella.”

Päätös oli sikäli ”kohtalokas”, että Oulun yliopis-tosta tuli Matille opiskelujen jälkeen myös työpaik-ka. Titteleitä kertyi monia, assistentti, laboratorio-insinööri, tutkija, professori.

Akateemista uraa Matti kuvaa varsin raadolli-seksi: ”Huonosti palkattuja pätkähommia varsinkinalkuvaiheessa. Kun itse vielä olen luonteeltani ky-seenalaistaja ja jäykkäniskainenkin, sain hankalantyypin maineen ja jouduin mm. kiistaan siitä, mitäkukakin on jonkin projektin sisällä tehnyt. Kun olinsitä mieltä että jos on jotain itse tehnyt, myös omanimi on työssä näyttävä”, hän kertoo.

Samalla hän huomauttaa, että jos ja kun työ-elämässä ottaa jonkin roolin, on otettava kaikkimitä siihen kuuluu. ”Ei voi napsia vain rusinoitapullasta.”

Kaikkein antoisimpana urallaan hän pitää kan-sainvälisiä kontakteja ja tehtäviä, joihin akateemi-nen maailma avasi ovia. ”Toinen hyvä väylä myöskansainvälisiin tehtäviin on yhdistystoiminta. Var-sinkin Betoniyhdistykselle ja Teräsrakenneyhdis-tykselle niistä kaunis kiitos”, Matti toteaa.

Kansainvälisissä tehtävissä Matti voi hyödyntäämyös toista jo lukioaikaista vahvuuttaan, englan-ninkieltä. ”Sen verran tiukasti se on selkäytimessä,että työasioissa myös ajatus toimii englanniksi.”

Eurokoodit ovat työllistäneet häntä pitkään. Kunniistä 1990-luvun alkupuolella alettiin puhua tosis-saan, Matilla oli liittorakenteita käsitelleen väitös-kirjatutkimuksensa ansiosta hyvät valmiudet niihinpaneutumiseen. Eurokoodimaailman ongelmaksiMatti sanoo käyttäjäystävällisyyden puutteen jasen että suunnittelusta on tehty tilastotiedettä to-dennäköisyyksineen.

ONNETTOMUUSTUTKINTALAUTAKUNNANOTTOPOIKAMatille on akateemisen uran rinnalla kertynyt run-saasti asiantuntijatehtäviä. Hän on esimerkiksiOnnettomuustutkintakeskuksen ottopoika, siis asi-antuntijana rakennusalalla tapahtuneissa vaurio-tapauksissa.

Sortumat ovat Matin mukaan konkreettinen osoi-tus siitä, että virheitä tehdään. ”Tärkeätä on, ettäniitä ei lakaista maton alle, vaan virheistä pitää op-pia”, hän korostaa.

Asiantuntijana Matti on ollut myös monessamuussa, esimerkiksi opiskeluun liittyvissä. Iso työoli vuonna 2005 valmistunut Betoniyhdistyksenteettämä Betonirakenteiden oppikirja.

Matti muistelee oppikirjaprojektia lämmöllä:”Siinä sai tehdä työtä keskustelevassa ympäristös-sä. Työllä oli sitä jatkuvasti kommentoinut seuran-taryhmä, jolta saamastani palautteesta olen valta-van kiitollinen.’’

OPETTAJANA JA LUENNOITSIJANAMatti ryhtyi jo työuran alkuvaiheessa sivu- ja ilta-töinä opettamaan rakennesuunnittelua teknillises-sä oppilaitoksessa. Pitkälti pakon sanelemana. Kol-mihenkisen perheen eläminen ja asumiseen yli-opistopalkka oli kovin pieni.

”Halusin värkätä kaavoja ja ratkaista ongelmia,joita rakentamistieteessä riittää”, Matti kuvaileeakateemisen työnsä sisältöä. ”Opetustyöstä ja lu-ennoimisesta en niinkään tykkää, vaikka se tokisujuu. Nuorempana yleisön edessä esiintyminenjännitti aikalailla.”

VÄITÖSKIRJA LIITTORAKENTEISTAMatilta ei tarvitse kysyä betoni vai teräs, hänellemolemmat ovat tuttuja materiaaleja. Itse hän lisäälistaan vielä puun. Kun 1980-luvulla tehtiin ensim-mäiset liittorakenneohjeet, Matti oli toimikunnassaasiantuntijajäsenenä. Se että hän ei osaa sanoakumman puolelta asiantuntijaksi kutsuttiin, onvankka osoitus asiat edellä menemisestä.

Myöhemmin hän oli pitkään teräsrakenteidennormitoimikunnassa. Betoni puolestaan tuli ruo-dittua perin pohjin viimeistään siinä vaiheessa,kun Matti kirjoitti betonirakenteiden oppikirjan.Hän on vuosien varrella ollut asiantuntijana myöslukuisissa betonialan toimikunnissa.

Diplomi-insinööriksi Matti valmistui 1971, väitös-kirja valmistui 1986. Hän oli tuolloin ensimmäisiä,jotka väittelivät tohtoriksi ilman lisensiaattityövai-hetta. ”Nykyäänhän se on tavallista”, hän toteaa.

Väitöskirjan tekeminen ei ollut käynyt edes Ma-tin mielessäni, kun 1980-luvun alkupuolella raken-nusalalla havahduttiin siihen, että jatko-opiskeli-joita ja tutkinnon tekijöitä oli kovin vähän. Matti olijuuri saanut yhden projektin päätökseen, kun hä-nelle ehdotettiin jatko-opintoja. ”Aikani mietittyäniajattelin, että mikäs siinä. Luonteeltani olen periksiei anneta -tyyppi, joten päätös merkitsi, että työmyös valmistui. Toki akateemiseen prosessiin oppi-misen tie oli pitkä ja kivinenkin”, hän toteaa.

Tavallaan väitöskirjan sivutuotteena hän perehtyimyös tieteen filosofiaan. ”Yleensä kurssia pidetäänjatko-opintojen pakkopullana, mutta minä otin sentosissani: löysin hyödyllisiä asioita. Kuten sen ettämaailma ei ole mustavalkoinen.”

KUKAAN EI OLE KORVAAMATONPuhuminen on Matille mieluisaa, mutta pienessäpiirissä. 1960-luvun psykologiset testit osuivat siissiinä oikean. Filosofiaan hän on tutustunut muuten-kin kuin väitöstutkimusta tehdessään. Ihmisten vä-linen kanssakäyminen ja persoonallisuuden erilai-set aspektit ovat asioita, joista hän on lukenut jajoihin hän on peilannut myös omia kokemuksiaan.

Oman ikäluokkansa kannustuksen Matti sanootyöpaikalla olleen usein sellainen, että saathansinä yrittää, mutta tuskin siitä mitään tulee. ”Kunitse olen peräänantamaton ihminen, tuollainenkannustus on omalla kohdallani toiminut oikeinhyvin.”

”Nuoruudessa kaikki on absoluuttista. Pikkuhiljaa alkaa ymmärtää, ettei kukaan ole korvaa-maton”, Matti muistuttaa. Hän suosittelee kaikil-le yksinkertaista testiä, jolla nähdään kiistatta jaselvästi onko ihminen korvaamaton: ”Otetaan ve-silasi, painetaan sormi veteen ja otetaan pois.Jos veteen jää kolo, olet korvaamaton.”

MUSIIKIN KUUNTELIJAVaikka Matti on vuosien varrella ollut lähes VR:nvakiomatkustaja välillä Oulu - Helsinki, ei muuttoetelään ole pohjoisen poikaa ja hänen vaimoaanhoukutellut missään vaiheessa.

Junamatkat ovat hyvä tilaisuus musiikin kuunte-luun. Matin mielimusiikkia on keskiaikainen luuttu-musiikki. Junamatkoilla soi kuulokkeissa esimer-kiksi John Dowlandin ja Sylvius Leopold Weissinsävellyksiä. ”Sastamala Gregoriana Vanhan Musii-kin Päivät -tapahtuman konserteissa olemme vai-mon ja sisaren kanssa käyneet säännöllisesti. Tänäkesänä se ei valitettavasti sopinut aikatauluihin.”

Nuoruudessa Matin suuri ihanne oli Elvis. Hänkertookin että innostus englanninkieleen juontuusenaikaisten rocklevyjen sanoituksista. Hän kuun-telee ja kerää myös klassista kitaramusiikkia. Eikämusiikin harrastus rajoitu kuunteluun: teini-ikäise-nä hän teki vanhemmalle veljelleen kitaran, jotaveli soitti bändissä.

Vielä toteutumaton haave on rakentaa klassinenkitara. ”Haave, joka ei toteudu”, Matti toteaa. Sitäon lupa epäillä, onhan Matti itse todennut olevansaperiksi ei anneta -tyyppi. Ja häneltä on syntynytmyös kitaraa isompiakin rakennelmia, kuten oma-kotitalo.

Musiikin rinnalla elokuvat ovat Matille mielui-nen harrastus. ”Elokuvat, joissa on ajatusta taka-na”, hän tarkentaa ja mainitsee Ingmar Bergmaninja Akira Kurosawan. Jane Campionin Piano -eloku-van hän kertoo aikanaan käyneensä katsomassaseitsemän kertaa.

Sirkka Saarinen

BET1003_70-71 Henkilokuva 27.10.2010, 15:5571

3 201072

BY 54 / BLY 12CE

BETONIVALMISOSARAKENTAMI-SEN UUDET SUUNNITTELU- JATOTEUTUSOHJEET– SEMINAARISARJA

RT:n Betoniteollisuus ry järjestääkokopäiväseminaarit klo 8.30-16.30vielä 2010 seuraavilla paikkakunnilla:23.11. Oulu, Technopolis Oyj,

Smarthouse, Elektroniikkatie 830.11. Lappeenranta, Sokos Hotel

Lappee, Brahenkatu 1

Tilaisuudet on tarkoitettu- suunnittelijoille,- teollisuudelle ja- rakentajille.Seminaareissa käydään läpi uusi eu-rokoodipohjainen suunnittelu- ja to-teutusohjeisto. Nyt on erittäin tärke-ää, että uusi suunnittelumenettely jaesim. uudet turvallisuusohjeet saa-daan nopeasti käyttöön. Siirtymäajatovat valumassa loppuun.

Katso ohjelma liitteestä ja ilmoit-taudu sähköisesti webropolin kautta:http://www.webropol.com/P.aspx?id=468738&cid=46768821

Osanottomaksu on yrityksen1. henkilöltä 200,- euroa + alv ja seu-raavilta 150,- euroa +alv.

Lisätietoja:Arto Suikka, puh. 0500- [email protected]

BETONILATTIOIDENPINNOITUSOHJEET BY 54 / BLY 122010.

Betonilattioiden pinnoitusohjeissaannetaan käytännönläheisiä ja hel-posti sovellettavissa olevia ohjeitalattiapinnoitusten suunnittelijoille,tekijöille ja käyttäjille. Ohjeessa käsi-tellään pinnoitteiden luokitusta, suun-nittelua, alustan esikäsittelyä ja pin-noitustyötä sekä valmiin pinnoitteentarkastusta ja testausta.

Ohje kattaa kaikki nestemäiset po-lymeeripinnoitteet, joiden kovettumi-nen tapahtuu kemiallisen reaktion tu-loksena ja jotka levitetään suoraanesikäsitellylle betonille tai muulle hy-väksytylle alustalle.

Ohjeet kattavat epoksi-, polyure-taani-, akryyli-, sementtipolymeeri-,vinyyliesteri- ja polyureapohjaiset pin-noitteet. Lisäksi julkaisussa on ohjeitamyös pölynsidonta- ja imeytyskäsitte-lyille. Ohjeessa ei käsitellä sementti-pohjaisia tasoitteita, bitumipohjaisiapinnoitteita eikä betonilattian kulutus-kestävyyttä lisääviä sirotteita.

Ohjeet on tarkoitettu ensisijassabetonilattioihin, joiden sideaineenaon rakennussementti. Muiden alus-materiaalien osalta pinnoitusohjeitavoidaan käyttää soveltaen. Ohjeet onlaadittu pääasiassa uudislattioidenkäsittelyä varten, mutta niitä voidaankäyttää soveltuvin osin myös vanho-jen lattioiden sekä ulkorakenteidenpinnoitustyössä.

Ohje sopii sekä suunnittelijoilleettä työntekijöille.

Uusittu ohje korvaa ohjeen BY 49 /BLY 10 Betonilattioiden pinnoitusoh-jeet vuodelta 2003.

64 s., 45,00 euroa + alv 9 %,yht. 49,05 euroaTekijät:Betonilattiayhdistyksen työryhmäJulkaisija:Suomen BetoniyhdistysTilaukset:www.rakennusmedia.fi,[email protected],puh 09 1277 251, 1299 276

CE-MERKITTYJEN RAKENNUS-TUOTTEIDEN OIKEA KÄYTTÖ

Ensimmäiset CE-merkityt rakennus-tuotteet tulivat markkinoille vuositu-hannen vaihteessa. Sittemmin CE-merkinnästä on tullut yleisimmin käy-tetty rakennustuotteiden kelpoisuu-den osoittamisen väline.

Oppaassa kerrotaan perustiedotCE-merkintäjärjestelmän periaatteis-ta ja käytännön soveltamisesta: MikäCE-merkintä on, mihin se perustuu jamitä se kertoo? Mitä ovat valmistajanja maahantuojan vastuut.

Oppaassa on hyödyllistä tietoa eri-tyisesti tuotteiden käyttäjille: raken-nusliikkeille, suunnittelijoille ja ra-kennusvalvonnalle. Myös tuotteidenvalmistajat hyötyvät oppaasta, silläsiitä selviää, millä tavoin tiedot tuot-teista tulisi toimittaa tuotteiden käyt-täjille.

Oppaan on laatinut asiantuntijatyö-ryhmä, jossa on ollut mukana teolli-suuden ja viranomaisten edustajia.

48 s., 32,00 euroa + alv 9 %,yht. 34,88 euroa

Kustantaja:Suomen Rakennusmedia OyTilaukset:www.rakennusmedia.fi,[email protected],puh. 09 1299 276, 1299 251

Elementtisuunnittelu.fi

1-luokan betonityönjohtaja/valmis-betonityönjohtaja, pätevöityskurssi15.11.2010 - 17.11.2010

Betonin peruskurssi25.11.2010 - 26.11.2010

Betoninvalmistuksen kierrätystekniikat09.12.2010

Betonilaborantti-mylläri,pätevöitymiskurssi 201124.- 26.1.2011, I kurssijakso14.- 16.2.2011, II kurssijakso14.- 17.3.2011, III kurssijakso +lopputentti

Siltatekniikan neuvottelupäivät01.02.2011 -02.02.2011

Betonirakenteiden korjaus jarakennusfysiikka9.- 10.2.2011, 1. ja 2. kurssipäivä9.- 11.3.2011, 3. ja 4. kurssipäivä24.3.2011 lopputentit

Betonielementtien asennustyönjohtaja,pätevöitymiskurrsi nro 116.- 8.4.2011, kurssipäivät3.5. 2011, lopputentti

Betonijulkisivutyönjohtaja,pätevöitymiskurssi nro 813.04.2011 - 14.04.2011

Pohjoimaiset betonintutkimuspäivätNCRM 201129.05.2011 -01.06.2011

Lisätietoja kursseista:www.betoniyhdistys.fi

SUOMEN BETONIYHDISTYS RYKOULUTTAA - SYKSY 2010

- KEVÄT 2011

KOULUTTAA

by

BET1003_72-73_KurssitUutiset 27.10.2010, 15:5772

73betoni 3 2010

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry(entinen Betonitieto Oy jaBetonikeskus ry)

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

Betoniyhdistys [email protected](09) 6962 3621

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Sihteeri MarjaLeena Pekuri040 900 3575

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26, 040 831 4577

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT1.1.2010 ALKAEN

ILMOITTAJALUETTELO3 2010Ilmoittaja Sivu

Ardex Oy 2Contesta Oy 3Finnsementti Oy II kansiLakan Betoni Oy 3Lapa Mixer Ky 2Lumon Oy 4Omni-Sica Oy 4Parma Oy IV kansiPultek Ky 2Rakonor Oy 4SPU Systems Oy III kansiWSP Finland Oy 79

Peikko Oy Teconer Oy

TECONER OY TOI MARKKINOILLEOPTISEN BETONIN KIVIAINEENKOSTEUSMITTARIN WCM411- WATER CONTENT MONITOR

Betonin sekoituksessa kosteuden hal-linta on tärkeää. Betonin vesi-sement-tisuhde vaikuttaa huomattavasti beto-nin laatuun ja erityisesti lujuuteen jakäyttöikään. Betonin valmistuksessakosteus saadaan tehokkaasti haltuunmittaamalla kiviaineen kosteus jopunnituksen yhteydessä. Tällöin tar-vittava vesimäärä voidaan laskea tar-kasti jokaiselle annokselle.

Teconer Oy:n uusi optinen betoninkiviaineen kosteusmittari perustuuinfrapunavalon absorptioon. Laite lä-hettää kahdella eri aallonpituudellainfrapunavaloa näytteen pinnalle jamittaa takaisinheijastuneiden valojensuhteen, joka kalibroidaan vastaa-maan kiviainesnäytteen kosteuttapainoprosentteina. Anturi toimii opti-maalisesti asennettuna kiviainettakuljettavan hihnan yläpuolelle pölyltäsuojattuna.

Eräässä laajassa testissä osoittau-tui, että siilosta otetun kiviaineenkosteusvaihtelu punnitus-kuivaus-punnitus -menetelmällä mitattuna voimuutamassa kuutiossa olla prosent-tiyksikön suuruusluokkaa. Toisaaltahyvinkin vakaa kosteus voi muuttuayllättäen pari prosenttia suuremmaksisiilosta otetussa kiviaineessa. Syynämuutoksiin on usein kiviaineen säily-tys kattamattomissa kasoissa sateenvaikutuksen alla ja riittämättömässäsekoittumisessa kuljetuksen ja siiloonsiirron aikana.

Parhaimmillaan anturilla on päästyneljän kuukauden yhtäjaksoisessatestissä alle 0.3 % keskihajontaan an-turin ja käsinäytteiden välillä. Optisenanturin mittaustulos vastaa koko an-noksen kosteuden keskiarvoa, jotensen edustavuus on hyvä.

Lisätietoja:Taisto Haavasoja, Ph.D. (Phys.)Research and DevelopmentTeconer Oypuh. +358 40 5923396www.teconer.fi

PEIKKO TOI MARKKINOILLENIRO-PARVEKELIITOKSEN

Peikko on solminut yhteistyösopimuk-sen itävaltalaisen AVIn kanssa AVIn ke-hittämän NIRO-parvekeliitoksen val-mistuksesta, markkinoinnista ja myyn-nistä erikseen määritetyille Euroopanmarkkinoille. AVI on kehittänyt NIRO -järjestelmää viimeiset 10 vuotta ja sitämyydään tällä hetkellä Itävallan ja sennaapurivaltioiden alueella.

NIRO-parvekeliitos on lämpöäeris-tävä, voimia siirtävä ulokeparvekkeenliitos. Eristetty liitos minimoi parveke-laatan ja ja välipohjan väliset lämpö-vuodot siirtäen parvekkeen kuormi-tukset rakennuksen sisäpuolisen be-tonilaatan kannettavaksi. Uusienenergiansäästö- ja laatuvaatimustenjohdosta ko. tuotealueen myynninodotetaan voimakkaasti kasvavan Eu-roopassa lähivuosina.

Peikon tavoitteena on lanseerataNIRO-parvekeliiitos Pohjoismaihin,Baltiaan sekä Venäjälle vuoden 2011aikana. Tuotanto aloitetaan sekä Pei-kon tuotantolaitoksessa Lahdessasekä välittömästi myös Peikon Venä-jän yksikössä Pietarissa. Työ tuotteenkansallisten hyväksyntöjen hakemi-seksi on aloitettu ja mm. VenäjälläPeikolla on tuotteesta jo ns. GOST-sertifikaatti.

“NIRO-parvekeliitoksella Peikkopystyy lisäämään tuotetarjontaansamerkittävästi asuinrakennussektoril-le” toteaa Topi Paananen, PeikkoGroup Oy:n toimitusjohtaja.

Lisätietoja:Peikko Group Oy:Topi Paananen,toim.joht.puh. + 358 50 384 3001Raimo Lehtinen, johtajapuh. + 358 40 5209 260www.peikko.com

BET1003_72-73_KurssitUutiset 27.10.2010, 15:5773

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

BETONITEOLLISUUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 920Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Oulu p. 020 7433 905, fax (08) 521 0109Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 0400 166 660 fax 017 767 0330

Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 675, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 675, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. 020 757 9080 fax (016) 614 [email protected]

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 0403 4343 60, fax (09) 752 2823

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3474


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni O •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected], KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]

– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340

– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369

– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291– Varkauden tehdasÖljytie 5, 78710 Varkausp. 040 176 3230, fax 040 604 5532

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3575


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

LemminkäinenRakennustuotteet Oy • • • • • • • • •• • • •• •

BetoniliiketoimintaPL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattila p. 02071 50150, fax. 02071 50169– Teollisuustie 23, 33330 Tampere p. 02071 50154, fax. 02071 50155– Arppentie 26, 82500 Kitee p. 02071 57527, fax 02071 57598– Myllypuronkatu 8, 57220 Savonlinna p. 02071 51000, fax 02071 51001– Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjoki p. 02071 51100, fax 02071 51101– Forssan valmisbetonitehdas • Kaikulantie 57, 30100 Forssa p. 02071 55730, fax 02071 55701– Pääkaupunkiseudun tilauskeskus p. 02071 55710, fax 02071 5511– Helsingin valmisbetonitehdas Kauppamyllyntie 1, 00920 Helsinki p. 02071 55713, fax 02071 55711– Espoon valmisbetonitehdas Juvantasku 4, 02920 Espoo p. 02071 55714, fax 02071 55715– Kangasalan valmisbetonitehdas Mäkirinteentie 38, 36220 Kangasala p. 02071 55750, fax 02071 55751– Lempäälän valmisbetonitehdas Telinetie 19 33880 Lempäälä p. 02071 55766, fax 02071 55767– Petäjäveden valmisbetonitehdas Pakolantie 46, 41900 Petäjävesi p. 02071 55792, fax 02071 55791 – Saarijärven valmisbetonitehdas Valimontie 1, 43100 Saarijärvi p. 02071 55716, fax 02071 55716– Ähtärin valmisbetonitehdas Rämäläntie 1550, 63950 Vehunkylä p. 02071 55764, fax 06 5277 910– Mustasaaren valmisbetonitehdas Stormossenintie, 66530 Koivulahti p. 02071 55768, fax 02071 55769– Lappeenrannan valmisbetonitehdas Kaakkoiskaari 14, 53500 Lappeenranta p. 02071 55770, fax 02071 55771– Punkaharjun valmisbetonitehdas Hiekkalahdentie 219, 58430 Kulennoinen p. 02071 55778, fax 02071 55779– Olkiluodon valmisbetonitehdas Olkiluodontie 380, 27150 Eurajoki p. 02071 55762, fax 02071 55761

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvi(pääkonttori)p. 020 789 5500,fax 020 789 [email protected]

Marttilan Betonirakennus Oy •Ahtonkaari 1 C, 21420 Lietop. 02 484 5600, fax 02 484 [email protected] Varsinais-Suomip. 0290 091 092Tilauskeskus Uusimaap. 0290 091 093Kirkkonummen betoniasemaOjangontie 20, 02400 Kirkkonummip. 0290 091 093, fax (09) 276 5013Liedon betoniasemaPääskyntie 5, 21420 Lietop. 0290 091 092, fax 02 487 9801Lohjan betoniasemaPysäkkitie 12, 08680 Muijalap. 0290 091 093, fax 019 324 054Marttilan betoniasemaHärkätie 1358, 215560 Ollilap. 0290 091 092, fax 02 439 3400

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3576


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Naantalin betoniasemaProsessikatu 17, 21100 Naantalip. 0290 091 092, fax 02 439 3400Salon betoniaemaUitonnummentie 82, 24260 Salop. 0290 091 092, fax 02 734 4896

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 718 2684Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. 044 585 6100, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. 020 7933 200, fax 020 7933 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 020 577 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 020 577 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 020 577 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 020 577 5749JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauha0fax 020 577 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 020 577 5259KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 020 577 5948KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 020 577 5899NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 020 577 5789Nurmijärven ontelolaattatehdasPartekintie 3, 01900 Nurmijärvifax (09) 8789 5762Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 020 577 5769RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 020 577 5377UurainenUuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 020 577 5339YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 020 577 5294

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Karjalankatu 18 , 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Marttilan Betonirakennus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

•

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3577


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801www.rajaville.fiOulun tehdasSoramäntie 1p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5869

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö-, infra- ja kunnallistekniset tuotteet:Lohja, p. 020 447 4200, fax 020 447 4255Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected]

Valmisbetoni Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238

Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201

Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808

Lahti, p. 020 447 5400,fax 020 447 5401

Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax, 020 447 6007

Väli-Suomi, p. 020 447 5200,fax 020 447 5201

Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001

Suonenjoen Sementtituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Mansikkaraitti 9, 77600 Suonenjokip. 0207 792 260, fax 0207 792 [email protected]

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640 fax 0207 940 [email protected]

Sora ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640, fax 0207 940 641(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)

Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 0207 940 649, fax 0207 940 647

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset) •

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3578


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. 0400 93 0400, fax 0420 93 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

•

UNITED BY OURDIFFERENCE

Laadunvarmistuskokeet

Betonitutkimuksetohut- ja pintahie vetolujuus kloridimääritykset

Haitta-ainetutkimuksetPAH, PCB, Pb asbestianalyysit

Mikrobitutkimukset

www.wspgroup.fi

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3579


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T, H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ELE

ME

NTT

IRA

KE

NTE

ISE

TV

ÄE

STÖ

SU

OJA

T

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/LI

ITTO

PALK

IT

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

Ardex Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 53 02651 Espoop. (09) 686 9140, fax (09) 6869 1433www.ardex.fi

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Finnsementti Oy Sonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakka.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Peikko Finland Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 104, Voimakatu 3, 15101 Lahtip. (03) 844 511, fax (03) 733 0152www.peikko.fi

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 6810 2247, fax (09) 6810 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

BET1003_74-80_MOLLAT 27.10.2010, 16:3580

betoni 3 2010

Documents