betoni 2 2007

betoni 1 200762

2 2007

BET0702Kansi 13.6.2007, 15:562

betoni 2 2007 1

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 13Jari Mäkimattila

ZUMTHORIN UUSI ATELJEE 14Tarja Nurmi

ASUINTALOJA BETONISTA – ARKKITEHDIT MILLER & MARANTA 20Tarja Nurmi

KLUBIRAKENNUS – VANKE DEEP BLUE SHANGHAI 30Tuomas Silvennoinen

TALO SIPOOSSA 38Jaakob Solla

BETONITASOJA – TYÖHUONE 15 BETONITÖISSÄ 46Tanja Jänicke

BETONIPÖYTÄ – OHJEITA TEKIJÄLLE 48Klaus Söderlund

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO KATAJANOKAN MASTOKADUN KORTTELILLE 52Jyrki Tasa, Jukka Ukko, Sirkka Saarinen

HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALA 60Pekka Leskelä

HYVIÄ KOKEMUKSIA SAUMATTOMASTA JULKISIVUSTA 66Tommi Suominen

VALMIS KONSEPTI UUDISTAA KIVIHALLIRAKENTAMISEN 70Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

PIHAKANNEN KORJAUS 74Pasi Kuusela

BETONIKIVEYS RASKAAN LIIKENTEEN ALUEILLA 80Seppo Petrow

REIMANTORNI VIE PAIKALLAVALURAKENTAMISTA ETEENPÄIN 86Arto Rautiainen

PRO IT -PROJEKTI VAUHDITTI TUOTEMALLINNUKSEN LÄPIMURTOA 93Sirkka Saarinen

KORKEAA BETONIKAIDETTA VUOSAAREN SATAMAN TUNNELIIN 98Petri Mannonen

VUOSAAREN SATAMATUNNELIA VAHVISTETAAN BETONIRAKENTEILLA 100Petri Mannonen

EUROPA NOSTRA -MITALI PORTHANIAN KORJAUSTYÖLLE 104

HENKILÖKUVASSA TEUVO MERILÄINEN 106

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 108

2 2007SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 77. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverGraafinen betonipinta. Samuli Naamanka ja Päivi Kiuru.Kuva: Graphic Concrete Oy.

BET0702 s01 13.6.2007, 15:081

betoni 2 2007 13

PÄÄTÖKSENTEKO LÄHEMMÄS ASIAKKAITA ASUNTOALUEIDEN SUUNNITTELUSSA

Keskiaikaisen Tallinnan, Vanhan Porvoon tai Tam-pereen Pispalan kaltaiset jännittävät, yllätykselli-set miljööt kiehtovat monia. Näitä ympäristöjä ra-kennettaessa ovat sekä yhteiskunta että käytettä-vät teknologiat tietenkin poikenneet nykyisestä.Miljööt ovat myös syntyneet osittain spontaanisti,joustavien suunnitteluprosessien tuloksena. Nyt tä-män tyyppiset asuinympäristöt ovat kaikkein tavoi-telluimpia 1.

Uusia asuinympäristöjen suunnittelun ja toteu-tuksen malleja kehitetään parhaillaan monissakintutkimuksissa ja pilottihankkeissa, mm. yliopistojenyhteisessä DECOMB-tutkimuksessa (Design Con-cepts and Management of Built Environment).Suunnitteluprosessit ja varsinkin suunnittelun ohja-uksen prosessit ovat näissä keskeisiä kysymyksiä.Kuka ohjaa, miten, milloin ja mihin tähdäten? Ta-voitteena on kehittää käytäntöjä, jotka olisivatjoustavia ja joissa asiakkaiden (tulevien asukkai-den) toiveet ja mahdollisuudet voitaisiin nykyistäparemmin ottaa huomioon.

Käytännön aluehankkeissa trendi tuntuu kuiten-kin, ainakin vielä, olevan tarkempi yhteiskunnan oh-jaus jo kaavoitusvaiheessa. Virkamiehet ja luotta-musmiehet määrittävät yhä enemmän ja tarkemminasioita työkaluinaan asemakaava ja rakentamisoh-jeet. Tietyissä tapauksissa rakennusvalvonnan teh-tävät ovat siirtymässä kaavoitukseen.

Kaavaprosessissa tehdään yksityiskohtiin ulot-tuvia päätöksiä, mutta vastaavatko ne tulevienasiakkaiden toiveita ja mahdollisuuksia? Kaavoi-tusvaiheessa ei valitettavasti aina tiedetä, suun-nataanko hanke lopulta lapsiperheille, varakkaillesenioripariskunnille tai jollekin tarkemmin määri-tellylle asiakasryhmälle. Erilaisten asiakkaidenhuomioon ottaminen tuottaisi usein toisistaanpoikkeavia suunnitteluratkaisuja esim. rakennus-tyyppien suhteen. Kaavoitus on myös varhainenvaihe tehdä päätöksiä vaikkapa julkisivujen yksi-

tyiskohdista. – Yhteiskunnan suorittamaa valvon-taa tarvitaan, mutta sen ajoituksen ja tarkkuudentulisi vastata suunnittelun etenemistä.

Myös betoniteollisuuden näkökulmasta jousta-vat, asiakkaiden toiveet ja resurssit huomioon ot-tavat prosessit ovat kestävä puite toiminnalle –toivotaan, että tutkimuksien ja pilottihankkeidenkautta näitä saadaan yleisesti käyttöön. Jousta-vassa toimintamallissa esimerkiksi julkisivu- taikatemateriaaleja ei yleensä määritellä kaavavai-heessa kovin tarkasti, vaan liikkumavaraa jää var-sinaiseen rakennussuunnitteluun. Materiaalienkäyttöä ei tällöin tarvitse arvioida yleisellä tasollaperustuen enemmän tai vähemmän paikkansa pi-täviin olettamuksiin, vaan voidaan arvioida juuri

tiettyyn kohteeseen suunniteltuja ratkaisuja. Beto-niteollisuudelle tämä on kannustava haaste jatkaahienon ja monipuolisen materiaalin kehittämistä.Herkkyydelle, luovuudelle ja ylivertaisille oivalluk-sille tarvitaan tilaa.

Jari MäkimattilaAlue- ja hankekehityksen johtaja,arkkitehti SAFAVVO Asuntorakennuttaminen

1 Johan Rådberg, Segregation och attraktivitet. Arkitektur2/2006.

The exciting and surprising milieus of the medievalTallinn, the Old Porvoo or Pispala area in Tampere fasci-nate many people. When these environments were built,both the society and the technologies used naturally dif-fered from the present day. The milieus have partly beenborn spontaneously, as a result of flexible planning pro-cesses. Today, these are the most sought after kinds ofresidential areas.1

New models for the planning and implementation ofresidential environments are currently being developedin several different research and pilot projects, for exam-ple in the inter-university DECOMB study (Design Con-cepts and Management of Built Environment). Designprocesses and particularly processes for design controlare key issues in these projects. The objective is to devel-op practices that are flexible and allow better consider-ation of the customers’ (residents-to-be) wishes and pos-sibilities.

In practice, however, the trend in regional develop-

ment projects appears to be – at least for the time being– an even tighter control by the society already at thetown planning stage. Decisions that pertain to quitesmall details are made in the planning process, but dothey meet the wishes and possibilities of the future resi-dents? If the different customers were taken into consid-eration, design solutions that differ from each other interms of e.g. building types would often be produced. Thetown planning stage is also a too early stage to makedecisions on façade details, for example. Control by soci-ety is needed, but the timing and the degree of detail ofthe control should be consistent with the progress of thedesign work.

Flexible processes in which the wishes and resourcesof the residents are considered create a sustainableframework for operation also in the concrete industry –it is to be hoped that the research and pilot projects willproduce such processes for common use. In a flexibleoperating model façade and roofing materials, for exam-

ple, are not defined very accurately at the town planningstage, but leeway is left to actual construction design.Thereby the use of materials does not have to be as-sessed at a general level on the basis of more or lessvalid assumptions, but the solutions can be evaluated atproject-specific level. For the concrete industry this cre-ates a motivating challenge to continue the develop-ment of the great and versatile material. Room is need-ed for sensitivity, creativity and superior new ideas.

Jari MäkimattilaDirector of Regional andProject Development, architect SAFAVVO Asuntorakennuttaminen(VVO Housing Development)

1Johan Rådberg, Segregation och attraktivitet. Arkitektur2/2006.

DECISION-MAKING IN PLANNING OF RESIDENTIAL ESTATES BROUGHT CLOSER TO CUSTOMERS

Juss

i Tia

inen

1Asunto Oy Helsingin Arabianvillat.ARK-House Arkkitehdit Oy.

BET0702 s13 Paakkari 13.6.2007, 16:1113

betoni 2 200714

Sveitsiläinen arkkitehti Peter Zumthor palkittiinSuomessa Spirit of Nature -puuarkkitehtuuripalkin-nolla. Hän käyttää kuitenkin rakennuksissaan taita-vasti usein myös betonia. Tästä yksi tuore esimerk-ki on hänen uusi ateljee- ja asuinrakennuksensaHaldensteinin kylässä, lähellä Graubündenin kan-tonin pääkaupunkia Churia.

Vanhan toimiston jäädessä liian pieneksi tuli tar-ve tehdä talo, joka istuisi käyttäjiensä ja asukkai-densa tarpeisiin kuin hansikas.

Zumthor on suunnitellut ja rakennuttanut uudenkotinsa ja ateljeensa samalle kujalle, jonka varrellasijaitsee edelleen käytössä oleva, tummentuneenlautaverhouksen vuoraama toimisto.

Uuden, betonisen ja ulos päin yksikerroksiseltaja vaatimattomalta näyttävän ateljeen, HausZumthorin toimistosiiven sisäänkäynti on kujanperällä ja lähimpänä tulijaa. Yksityisen puolen et-sijä joutuu vuorostaan kiertämään taaempaa, javarsinaisen kodin sisäänkäynti on hyvin diskreet-ti. Uusi talo onkin tehty kuin kiertävänä jatkumonayleisestä ja yhteisestä kohti yksityistä ja arkkiteh-din omaa työskentelyrauhaa. Keskeisessä roolis-sa ovat puutarhan 11 erilaista vaahteraa sekä sensadat kasvit.

Talon pohjamuoto on harkittu siten, että sillä en-nen kaikkea on hyvin yksityinen, hieman japanilai-nen luonne. Tärkeä, kotoisiin toimiin liittyvä ko-koontumispaikka eli keittiö avautuu muista tiloistapoiketen ulos laajempaan maisemaan, jota dominoiReinin joki. Keittiön ikkunan mittasuhteet hämää-vät, kun yksityissiiven päätyä tarkastelee ulkoa kä-sin. Sisätilassa suuret lasipinnat näyttävät oikeatmittansa, sillä sekä ruoanlaittoa rakastavalle kokil-le itselleen että perinteisestä, osin komeromaises-ta ruokailutilasta, avautuvat hienot maisemat kylänrajojen ulkopuolelle.

Koko talo on paikallavalettua betonia. Sen har-maa hahmo on sisäänkäyntien suuntaan melko sul-jettu. Hienostuneet, teräskehyksiset suuret ikkuna-pinnat säätelevät ja rajaavat vuorostaan talon si-säisiä näkymiä. Talon sydämen muodostaa vehreäpuutarha, johon kaikki pääkerroksen tilat avautuvat.Puutarhaa hoitaa isännän lisäksi puutarhuri.

Sisätiloissa on harkiten käytetty paljaiden beto-nipintojen lisäksi useita laadukkaita puulajeja, ku-ten esimerkiksi avaran ja ilmavan, seitsemän met-riä pitkän, valtavin ikkunoin varustetun keittiön ruo-kailunurkkauksessa tiikeriviiruista punapuuta.

Kokonaan Kanadan vaahteralla vuorattu pääker-roksen punertavanruskea olohuone, stube, muis-tuttaa soivaa instrumenttia ja pelkästään rekvisii-

ARKKITEHTI PETER ZUMTHORINUUSI ATELJEE

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1

2

3

1Pohjakerros.

2Poikkileikkaus.

3Zumthorin uusi asuin- ja ateljeerakennus. Koko talo onpaikallavalettua betonia. Talon sydämen muodostaa run-sas ja vehreä puutarha, johon kaikki pääkerroksen tilatavautuvat.

Wal

ter M

air

Arkitekturbüro Peter Zumthor

Arkitekturbüro Peter Zumthor

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4314

betoni 2 2007 15

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4315

16 betoni 2 200716

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4316

177 betoni 2 2007

tan virkaa, ei musiikin läheisesti tuntevan isännänhuoneen nurkassa suinkaan toimita bassoviulu.

Työ- ja toimistotilojen betonipinnat on lattioita japienempiä tiloja myöten harkittu huolellisesti. Osalattioista on italialaista luonnonkiveä, joka on suu-rina painavina laattoina. Osa on betonia, jossa onmukana koboltinsinistä lasia.

Kylpyhuonetilojen betoniseinät on Zumthorilletyypillisesti käsitelty värikkäiksi stucco lustro - pin-noiksi ja kalusteet ja kiinteät asennukset osoittavattuttua taidokkuutta ja laadusta tinkimättömyyttämyös sekundäärisinä pidettyjen tilojen osalta.Muun muassa kirjasto ja keittiön yhteydessä sijait-seva taloustavaroiden kammiomainen varasto onvarustettu puusepäntyönä tehdyin hyllystöin jakaapistoin.

Zumthor on halunnut betonipintojen patinoitu-van ajan myötä kauniisti. Vaikutelma on saatu ai-kaan muun muassa käyttämällä vesisäiliöistä tut-tua valutekniikkaa, jossa muotti on vuorattu tekstii-limäisin kalvoin. Pinta on pehmeähkö, ja ulkona nä-kyy jo hienon, melkein luonnonkivimäisen patinanaavistuksia.4

5

4Arkkitehti on halunnut betonipintojen patinoituvan ajanmyötä kauniisti. Betonimuotit on vuorattu tekstiilimäisinkalvoin, jolloin valmis valupinta on pehmeähkö. Julkisi-vuissa näkyy jo hienon patinan aavistuksia.

5Työ- ja toimistotilojen betonipinnat on lattioita ja pienem-piä tiloja myöten harkittu huolellisesti.

Haldensteinin uusi, mittakaavaltaan kylään sopi-va, mutta joidenkin tilojen osalta hyvin juhlava,suorastaan suurieleinen betonirakennus on tilaajaneli rakennuttajan itselleen suunnittelema. Suurestakoostaan huolimatta se on intiimi, suorastaan para-tiisimainen ja täynnä harkittuja yksityiskohtia sekäbetonin seurustelua muiden jalojen materiaalienkanssa.

Arkkitehtuuriturismin kohteena talo on huono: ul-kopuolisten matka päättyy umpinaiselle ulko-ovel-le, ja yksityisten tilojen ovet aukeavat vieraillekinani harvoin juhlavaa, mutta kotoista keittiötä pi-demmälle. Talosta otetut arkkitehtuurivalokuvatsen sijaan päästävät vieraan intiimille visiitillepaikkaan, jossa laadusta tinkimätön, ”hidasta arkki-tehtuuria” arvostava ja nykyisin Mendrisiossa pro-fessorina toimiva Zumthor on hionut muun muassaKölnin uutta Kolumba-museota sekä vastikäänkäyttöönsä vihittyä, yksinkertaista Bruder Klaus -betonikappelia pyhiinvaellusreitin varrelle.

Ateljee- ja asuinrakennuksen erityisominaisuuk-siin kuuluu sen tietynlainen orkestrointi, osien jakokonaisuuden vuoropuhelu ja yllätyksellisyys. En-

nen kaikkea siihen liittyy ainutlaatuinen tunnelmaja se, ettei mitään ole jätetty sattuman varaan. Sii-tä huolimatta laatua ja aitoutta korostava perfek-tionismi on tuottanut luontevan, helposti hengitet-tävän, pingottamattoman atmosfäärin. Sen avain-aineksena on luotaantyöntävänä pidetty, muttapehmeäksi taipuva rakennusmateriaali, betoni –monine ystävineen.

Wal

ter M

air

Piet

ro S

avor

ell i

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4317

18 betoni 2 200718

7

6Suuresta koostaan huolimatta betoninen talo on intiimi,suorastaan paratiisimainen ja täynnä harkittuja yksityis-kohtia.

7Haus Zumthorin toimistosiiven sisäänkäynti on kujan pe-rällä ja lähimpänä tulijaa.

8Sisätiloissa on ainutlaatuinen tunnelma.

9Kylpyhuonetilojen betoniseinät on käsitelty värikkäiksistucco lustro -pinnoiksi.

Wal

ter M

air

6

Arki

tekt

urbü

ro P

e te r

Zu m

tho r

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4418

197 betoni 2 2007

8

9

ARCHITECT PETER ZUMTHOR’S NEW STUDIO

Swiss architect Peter Zumthor has received the FinnishSpirit of Nature Award for his accomplishments in thefield of wooden architecture. He also uses, however, con-crete in a skilful manner in his buildings, the most recentexample being his own combined home and studio in thevillage of Haldenstein, near the town of Chur, which is thecapital of the Canton of Graubünden.

The new studio gives the appearance of a single-sto-rey, modest concrete building. Entrance to the office wingof Haus Zumthor is at the end of the alley and the firstthing that the visitor sees. The entrance to the residentialpart of the building, on the other hand, is very discrete.The house has been realised as a winding continuum,from the public and common toward the private, providingthe architect a peaceful work environment.

The entire building is made of cast-in-situ concrete,and appears as a fairly enclosed, grey body in the direc-tion of the entrances. Refined large window surfaces insteel frames regulate and delimit internal views in thehouse. A lush garden into which all rooms on the mainfloor open forms the core of the house.

Inside the house, exposed concrete surfaces havebeen complemented carefully with many different highquality wood species. The concrete surfaces of the workand office rooms have been carefully implemented, down

to floors and even the smallest closets. Some of thefloors are made of Italian natural stone laid in largeheavy slabs. Other floors are concrete floors withembedded cobalt-blue glass fragments. The concretewalls of the bathroom facilities have been finished incolourful stucco lustro.

Zumthor has aimed at concrete surfaces that will be-come beautifully patinated over time. This impression hasbeen achieved with a pouring technique commonly usedin e.g. water tanks, were the form is lined with fabric-likefilms. The surface is quite soft, and the external surfacesalready hint at a fine patina that almost resembles naturalstone.

The combined studio and home is characterised by akind of orchestration, a dialogue between the individualparts and the entity, as well as by an element of surprise.The uniqueness of the atmosphere, and careful consider-ation of every little detail are factors that make thebuilding so special. As the perfectionism reflected in thebuilding is based on quality and genuineness, however,the end result is a natural, relaxing and easy-to-breatheenvironment. The key material, often thought to berepulsive when in reality it is soft and yielding, used tocreate this environment is concrete – and its manyfriends. Pi

etro

Sav

orel

li

Pietro Savorelli

BET0702 s14-19 Zumthon 13.6.2007, 16:4419

betoni 2 200720

Baselilainen arkkitehtuuritoimisto Miller & Marantakuuluu Sveitsin nykyarkkitehtuurin leveään ykkös-ketjuun. Molemmat sen pääosakkaista eli QuintusMiller ja Paola Maranta toimivat vierailevina luen-noitsijoina, muun muassa italiankielisen Sveitsintunnetussa arkkitehtuurikoulussa Mendrisiossa.Monet heidän tärkeistä töistään edustavat betoni-arkkitehtuuria parhaimmillaan.

Toimiston yksi läpimurtotyö oli Voltaschule. Se onharvinaisen syvärunkoinen, useampikerroksinenpaikalla valettu betoninen koulu baselilaisella teol-lisuusalueella, lähellä nykyistä Novartis - lääkefir-man kampusta.

Eleetön koulu solideine sisätiloineen ja erilaisiaheijastuksia mahdollistavine valokuiluineen on hie-man rankka, mutta hyvin toimiva kehys nykyaikai-selle opetustoiminnalle. Vastakohtana yksinkertai-selle julkisivulle toimii kauniisti istutettu etupiha.Koulun kvaliteettia lisäävät suuret ikkunapinnatlaadukkaine teräksisine ikkunanpuitteineen.

Quintus Miller kertoo toimistonsa suunnitelleenuseita betonisia rakennuksia myös asuinkäyttöön.Kokemusta on myös historiallisista vuoristohotel-leista tai muista majoitusrakennuksista.

Niistä uusimpiin kuuluu lähellä Italian rajaa si-jaitsevaan Castasegnan vuoristokylään kohonnutjyhkeä asuintotorni, joka on ETH Zürichin jatkokou-lutusyksikön asuinrakennuksena saman toimistonrestauroiman, Gottfried Semperin suunnitteleman,hienostuneen Villa Garbaldin pihapiirissä, entisenheinävaraston paikalla.

Useita majoitushuoneita ja yhteistiloja käsittävätalo tunnetaan nimellä Roccolo. Sen esikuvana voipitää vuoristoseudun lintujen pyydystämiseen tar-koitettuja, tornimaisia rakennelmia.

Roccolon sisätilat kiertyvät paikalla valetun, use-ampivartisen portaikon ympärille siten, että huo-neet sijaitsevat spiraalimaisesti eri tasoissa. Julki-

ASUINTALOJA BETONISTA– ARKKITEHDIT MILLER & MARANTA

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1

2

Artikkelin valokuvat – photos: Ruedi Walti

BET0702 s20-29 MillerMaranta 13.6.2007, 16:2920

betoni 2 2007 21

1Villa Garbaldin ja Roccolon sijaintipiirros ja 1.kerros.

2, 3, 4Villa Garbaldin lisärakennuksen betonijulkisivun sekoite-materiaaleina on käytetty vihertäväksi värjättyä betoniaja kiviaineksena on jokikiviä läheisestä Maira-joesta. Ki-vet tuotiin esiin painevesipuhalluksen avulla.

5Leikkaukset ja julkisivut.

6Voltaschule Baselissa.

sivujen aukotus on yksinkertainen, mutta keske-nään samankokoiset ikkuna-aukot ja niiden rytmiantavat betonitornille luonnetta. Ne ovat huoneistakatsoen kuin maisematauluja puisine kehyksineen.

Pohjamuodoltaan epäsäännöllisen suunnikkaanmuotoinen asuntotorni on ulkoa käsitelty kivimäi-seksi betonipintaa paineisella vesisuihkulla ruis-kuttamalla. Tornissa näkyy myös tämän käsittely-prosessin jälki saumakohtineen, mutta pinta muis-tuttaa huokoista kiveä. Vaikutelma on läheltä kat-soen karkea, kauempaa tornin pinta ikään kuinpehmenee ja muistuttaa rappausta. Käsittelyllä ta-voitellaan myös sitä, että julkisivu ajan myötä pati-noituisi kauniisti.

3 4

5

6

Tarja

Nur

mi


betoni 2 200722

Vaikka tämä talo on täysin moderni, monet senperusratkaisuista liittävät sen hienostuneella ta-valla paikalliseen rakentamisen traditioon ja vierei-seen, tullivirkailija Garbaldin aikanaan rakennutta-maan vuoristohuvilaan.

Vierailu näissä hienostuneen ajattomissa talois-sa ja puutarhassa on mahdollista, mutta valitetta-vasti yöpymiskokemus tässä rakennuskokonaisuu-dessaan voidaan sallia vain ETH:n asiantuntijoille.

7, 8Ikkunat ovat maisematauluja puisine kehyksineen. VillaGarbaldin porras kiertyy tunnelmallisesti.

9Villa Garbaldin 2.kerros. Kuvissa 10 ja 11 Roccolo-asuin-talon 1. ja 2. kerros.

7

9

8

10

11


23betoni 2 2007

VANHOILLE IHMISILLE, TYYLIKKÄÄSTIZürichin Spirgarten vanhustentalo on kuin nykyai-kainen hotelli sisääntuloauloineen, takkahuonei-neen, ruokasaleineen ja kahviloineen. Pääkerrok-sessa on myös hotellimainen vastaanottosyvennys,ja kahvila on auki myös ulkopuolisille. Rakennuk-sen yleisilme ei lainkaan kerro, että kysymyksessäon vanhuksille tarkoitettu asuintalo. Teksti talonbetonisessa julkisivussa kertoo, mistä on kyse.

Hennon vaaleankellertävät ulkoseinät on saatuaikaan sekoittamalla betoniainekseen luonnonki-veä. Sisätiloissa paikalla valettua betonia edusta-vat eritoten kaksi vaaleansävyisiksi käsiteltyä por-rashuonetta yläikkunoineen.

Sisääntulokerroksen seinäpinnat on verhoiltupuupaneelein, jotka tuovat niihin lämpöä ja muis-

tuttavat sveitsiläisestä traditiosta verhoilla tärkeim-mät huoneet, “stubet”, puulla. Lämpimänsävyisetmateriaalit, tiloihin erityisesti suunnitellut tai hanki-tut valaisimet ja kalusteet tekevät talosta kutsuvan.Epäsäännöllinen pohjamuoto eri suuntiin avautuvineparvekkeineen ja etuja takapuutarhoineen on ollutmahdollista juuri rakennusmateriaalina käytetynpaikalla valetun betonin vuoksi. Muoto sallii kaikilleasunnoille oman, yksityisen ulkotilansa.

Spirgarten on ulos päin hieman 1960-luvun henki-nen. Talosta puuttuu se raskaus, joka usein mielle-tään kuuluvaksi tällaisiin yhdelle käyttäjäryhmälletarkoitettuihin rakennuksiin.

Asunnot yksiöistä alkaen on varustettu tilavinparvekkein ja huonetiloihin sopivin, vähäeleisin kiin-tein kalustein.

1Spirgarten vanhustentalon betonijulkisivuissa on kalkki-kiveä ja pinta on hiekkapuhallettu. Betonissa on käytettyvalkosementtiä kellertävän värin esiin saamiseksi.(www.kalksteinbeton.ch)

2Asemapiirros.

3Leikkauspiirros.

1

23

0

1


betoni 2 200724

4 5

6

7

8

4, 5, 61. ja 2. kerros sekä kattokerros.

7Julkisivu Badenerstrasselle.

8Sisääntuloaulan seinäpinnat on verhoiltu puupaneelein.

9Betonisen porrastilan tunnelmaa.

Tarja

Nur

mi


25betoni 2 2007

9


betoni 2 200726

ASUNTOJA MELKEIN KUIN PUUSSABaselilainen kerrostalo Schwarzpark sijaitsee kar-tanomaisen rakennuksen naapurina puistomaises-sa ympäristössä, niin sanotussa paremman väenhuvilakaupunginosassa. Naapurissa on myös ker-rostaloja.

Schwarzpark on itsekin tietyllä tavalla perintei-nen kerrostalo, mutta siinä yhdistyvät elementti-tuotanto ja paikallavalu tavalla, joka saa tämänkookkaan rakennuksen näyttämään lähes saumat-tomalta, filigraanisena ja vihreyttä heijastavaltasuuresineeltä.

Julkisivut ovat harvinaisen yksinkertaiset, muttajälleen tuovat suorakulmaisesta koordinaatistostapoikkeava pohjamuoto sekä vertikaalisuunnassaviistosti ripustetut säleiköt taloon elävyyttä.

Porrashuoneiden sisäänkäynnit ovat ylikorkeatja mahdollisimman läpinäkyvät ja läpikäytävät. Yl-lätyksinä voidaan kokea tummanpuhuvat, lasuuri-käsitellyt betoniportaikot, jotka ovat erityisen elo-kuvallisia, mystisiäkin.

Itse asunnot ovat hyvin valoisia ja aukeavat talonmuodosta johtuen useaan suuntaan. Yhtenäisenjulkisivuaukotuksen takana on joko parveke- taihuonetiloja. Talo kokonaisuudessaan luo mieliku-van vauraudesta, jonka ei tarvitse näkyä ulos. Se onhyvin sveitsiläinen piirre: laatu näkyy materiaaleis-sa ja yksityiskohdissa, ei muotojen ja aiheiden run-saudessa. Arkkitehdit ovat mieltäneet talon kuinpuuna, jossa suuriaukkoiset huoneet ovat melkeinkuin naapuruston suurten puiden lehvästön sisällä.

Luontoon liittyy myös ekologia: aurinkokerääjättakaavat lämpimän veden ja koko rakennus julki-sivuineen täyttää sveitsiläiset Minergie-standardit.

1Schwarzparkin asuintalon julkisivun, sisäänkäynnin ja por-rashuoneen betonipinnoissa on harmaanruskea lasuuri-käsittely.

2Asemapiirros.

3Leikkauspiirros.

1

2

3


27betoni 2 2007

4

5

6

4Pohjapiirros, 1. kerros

5Pohjapiirros, 2. kerros

6Seinäleikkaus ja ikkunadetalji. Viistosti ripustetutsäleiköt tuovat ilmettä julkisivuun.

AINA PAIKAN MUKAANQuintus Miller toteaa kuitenkin, ettei betoni ole hei-dän ainoa materiaalinsa. Näihin töihin se on hänenmielestään sopinut todella hyvin.

Jotta ulkopuolinen oppisi ymmärtämään sveitsi-läisen nykyarkkitehtuurin betonin käyttöä, Millersuosittelee vierailua Baselissa sijaitsevaan, profes-sori Karl Moserin suunnittelemaan Pyhän Antoni-uksen kirkkoon vuosilta 1925-27. Sen sisätilassa jaerityisesti sisäpihan puolella betonin käyttö on ver-taistaan etsivän täydellistä.

Miller katsookin betonin avulla edelleen voita-van ratkaista yhtaikaisesti useitakin kunkin suunnit-telutehtävän ongelmia. Heidän toimistonsa arkki-tehtuuri kumpuaa kuitenkin ennen kaikkea raken-nuksen ohjelman ja paikan omista vaatimuksista.

Lisätietoja:www.millermaranta.ch

Kirjallisuutta:Gottfried Semper, Miller&Maranta /Villa Garbald GTA Verlag Zurich 2004.ISBN 3-85676-130-6


28 betoni 2 200728

7

8 9


297 betoni 2 2007

7

9

10

7, 8Schwarzparkin kerrostalossa yhdistyvät elementtituotan-to ja paikalla valu. Asunnot ovat hyvin valoisia ja aukea-vat talon muodosta johtuen useaan suuntaan. Yhtenäi-sen julkisivuaukotuksen takana on joko parveke- tai huo-netiloja.

9Julkisivun ja parvekkeen yksityiskohtia.

10Julkisivun ja porrashuoneen betonipinnoissa on harmaan-ruskea lasuurikäsittely.

RESIDENTIAL BUILDINGS IN CONCRETE– ARCHITECTS MILLER & MARANTA

The Basel-based Architects Miller & Maranta representthe wide forefront of modern Swiss architecture. Both ofthe main partners, Quintus Miller and Paola Maranta of-ten give lectures in various universities, including theacknowledged Accademia di Architettura di Mendrisio inthe Italian-speaking part of Switzerland. Many of theirmost important projects represent concrete architectureat its best.

Voltaschule was one of the Architects’ breakthroughworks. It is a multi-storey cast-in-situ concrete schoolbuilding characterised by an exceptionally deep frame.Located in an industrial estate in Basel, the unassumingbuilding with solid indoor solutions and a lightshaft thatfacilitates a variety of reflections provides a well func-tioning framework for state-of-the-art education. Thebeautiful plantations in the front courtyard create a con-trast for the simple façade.

Quintus Miller says they have also designed severalresidential buildings in concrete. Historic hotels on themountains and other accommodation establishments canalso be found in their CV.

One of the most recent projects is a massive apart-ment block in the mountain village of Castasegna nearthe Italian border. The dormitory of the further educationunit of ETH Zürich was built in the place of a hay barn inthe courtyard of the refined Villa Garbaldi designed byGottfried Sempeter.

The building known as Roccola contains several ac-commodation rooms and common areas.

The internal spaces of Roccolo wind round a cast-in-situ multi-flight staircase, with the rooms located spirallyat different levels. Despite the simple system of façadeopenings, the rhythm created by the same-size windowsrenders the concrete tower a unique character. Inside therooms the windows appear like landscape paintings withwooden frames.

The base form of the apartment building is an irregularparallelogram, and the concrete façades have been pres-sure-hosed to give them a stony appearance. Althoughthe building is very up-to-date, many of the basic solu-tions link it in a refined manner to local building tradi-tions and to the adjacent mountain villa that was oncethe home of Customs Officer Garbaldi.

The Spirgarten Nursing Home for the Elderly in Zürichis like a modern hotel, complete with an entrance lobby, alounge with an open fireplace, a dining room and a cafete-ria. The recessed reception area on the main floor alsoimitates a hotel, and the cafeteria serves visitors, as well.

The light yellowish colour of the external walls hasbeen created by mixing natural stone in the concrete ma-terial. Inside the building, cast-in-situ concrete is particu-larly represented by the two stairwells implemented in alight tone colour, and with a top window.

The use of the irregular base form, with balconies open-ing up in different directions as well as a front and a reargarden, was made possible by cast-in-situ concrete.Thanks to the selected base form all the apartments havetheir own private outdoor areas.

The Schwarzpark (SPAR) apartment building in Basel islocated next to a mansion-type building in a park-like area.

Schwarzpark combines prefabrication and cast-in-situstructures in a way that makes this large building appearan almost seamless, huge object that reflects the green-ness of the surroundings.

The façades are exceptionally simple. Entrances tostaircases are excessively high and as transparent and ac-cessible as possible. The dark appearance of the concretestaircases may come as a surprise.

The apartments are very light, and due to the base formof the building provide views in several directions. Theuniform system of façade openings consists of both balco-nies and rooms.

According to Quintus Miller, concrete is not their solematerial, but has been extremely well suited to the workspresented here. In Miller’s view concrete can still solvemany simultaneous design problems in a project. The ar-chitecture of Miller & Maranta, however, is always basedon the requirements set out by the building programmeand the plot.

For more information, visit: www.millermaranta.ch


betoni 2 200730

KLUBIRAKENNUS – VANKE DEEP BLUESHANGHAI

Tuomas Silvennoinen, arkkitehti SAFAPES – Arkkitehdit Oy

KIINALAINEN UNELMAJuuri nyt Kiinan vaurastuvan keskiluokan silmissä siin-tävät taitavasti tuotteistetut asuinalueet aitoineen javartioineen. Asiaan kuuluvat myös runolliset nimet ku-ten Dream Garden, Crystal City tai meidän tapaukses-samme Deep Blue. Alue on jatko-osa aiemmin toteute-tulle alueelle nimeltään Blue Mountain. Asuinalue si-jaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Shang-hain keskustasta.

Alueen suunnittelusta vuonna 2005 järjestetyn kan-

sainvälisen kutsukilpailun tarkoituksena oli löytää kol-me suunnitteluryhmää toteuttamaan yhteistyössä joennalta ”brändätty” asuinalue. Hankkeen arkkitehtoni-seksi esikuvaksi oli nostettu eurooppalainen modernis-mi. Uusilla asuinalueilla moderni arkkitehtuuri ei olemikään itsestäänselvyys. Alue voidaan suunnitellayhtä hyvin meksikolaisen tai italialaisia pikkukaupun-keja jäljittelevän tyylin mukaisesti. Rakennuttaja Vankeon Kiinan suurimpia ja arvostetuimpia asuinalueidenrakennuttajia, jonka hankkeita on kaikkialla Kiinassa.

1Keskeneräiselle keskusaukiolle avautuva lasijulkisivu.Suuri betonikatto valaistaan kevyesti illan hämärtyessä.

Tuomas Silvennoinen1

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5430

betoni 2 2007 31

2Pohjoisjulkisivu

3Aulan leikkaus ja julkisivu länteen.

4Poikkileikkaus aulan ja kattopuutarhan kohdalta.

5Luonnosvaiheen periaatepiirustus kattorakenteesta.

6Betonikaton yksityiskohta.

Tuom

as S

ilven

noin

e n

4

5

6

3

2

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5431

32 betoni 2 200732

KANSAINVÄLINEN SOPPASuunnittelukilpailun tuloksena toimistomme valit-tiin yhdessä saksalaisen (Albert Speer & Partner) jajapanilaisen (Archimedia) toimiston kanssa toteut-tamaan kohde. Kilpailun jälkeen japanilaisen toi-miston johdolla jatkokehitetty asemakaava lääni-tettiin kolmen suunnittelijan kesken. PES- Arkkiteh-tien toimeksianto käsitti alueen kaikki julkiset ra-kennukset (klubirakennus ja kauppakeskus) sekä27.000 br-m2 erikokoisia pientaloja. Tilaaja oli päät-tänyt kokeilla poikkeuksellisesti ”work shop” tyyp-pistä suunnittelumetodia. Shanghaissa järjestet-tiinkin useita seminaareja, jonne suunnittelijatmaailman eri kolkilta kokoontuivat pienoismallei-neen yhteisen aluemallin ääreen.

Rakennuttajan myyntiosasto seurasi taustallaasuntomarkkinoiden toivomuksia herkeämättä,mikä teki suunnittelutyöstä katkonaista ja poukkoi-levaa. Sähköposti, skanneri ja tekstiviestit mahdol-listivat useiden pohjavariaatioiden pallottelun man-tereiden välillä saman päivän aikana. Värikkäidenvaiheiden jälkeen, markkinatilanteen heikennyttyä,rakennuttaja päätti toteuttaa toimistomme laatimi-en suunnitelmien pohjalta ainoastaan kaksi 400 m2

omakotitaloa sekä klubirakennuksen.

KLUBI KESKELLÄ KYLÄÄUuden kiinalaisen asuinalueen sydämenä on ainaklubirakennus, joka sisältää urheilu- ja vapaa-ajantiloja, asuinalueen hallinnollisia tiloja, terveyspal-

Jussi Tiainen7

8

Tuom

as S

ilven

noin

e n

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5432

337 betoni 2 2007

veluja, lasten päiväkerhon sekä kahvilan. Palvelu-jen ohella klubirakennus ilmentää asuinalueen ta-soa ja imagoa. Usein klubirakennus toteutetaan en-nen varsinaisia asuinrakennuksia, jolloin klubia voi-daan käyttää myyntipisteenä, markkinoinnin apuvä-lineenä ja houkuttimena uusille asiakkaille. Toimek-siantomme käsitti arkkitehtisuunnittelun lisäksi si-sustussuunnittelun, mikä Kiinassa tarkoittaa kaik-kia paljaan betonirakenteen jälkeen tehtäviä pinto-ja, kalusteita ja varusteita sekä esimerkiksi portaitaja alakattoja. Varsinainen arkkitehtisuunnittelu ra-joittuu yleisesti rakennuksen kuoren, tilajaon ja jul-kisivun suunnitteluun.

Itse klubirakennus on nyt valmis, mutta ympäris-tö on vielä keskeneräinen ja asuintalot vasta raken-teilla. Valmistuttuaan klubirakennus avautuu alu-een keskusaukiolle pilareineen kuin kiinalainentemppeli. Perinteiselle kiinalaiselle arkkitehtuurilleon ominaista pienimittakaavaisuus, hienostuneettilasarjat ja harkitut näkymät. Meillä kiinalaisenarkkitehtuurin kestosuosikki, sisäpiha, on sijoitetturakennuksen toiseen kerrokseen. Näiden perinteis-ten hyveiden rinnalla haluttiin rakennuksen julkistaluonnetta korostaa suurella vaakasuuntaisella kat-tomuodolla ja lasijulkisivulla, jonka takaa eripuolil-le rakennusta sijoitetut väripinnat kuultavat.

MATERIAALEJA JA RAKENTEITAKlubirakennuksen runko on paikalla valettua beto-nia. Betonielementtejä, kuten ontelolaattoja ei Kii-

nassa juurikaan tunneta. Betonirakenteissa pitäy-dytään yleisesti helpoissa perusratkaisuissa, muttakorkealuokkaisten puhdasvalupintojen tekijöinä kii-nalaiset ovat eteviä. Korkeinta laatutasoa kohtees-samme edustaakin suuri, yhtenä kappaleena valet-tu siipimäinen kattorakenne ja paikalla valetut be-tonipilarit. Kattorakenteen ulkopuolisista puhdas-valupinnoista pidettiin viimeiseen asti kiinni. Sisä-tiloissa päädyttiin, varsin onnistuneeseen, har-somaiseen alumiiniverkkoon, joka peitti kattoon si-joitetut tekniset järjestelmät, mm. Kiinassa punai-siksi maalattavat sprinkler-putket.

Muutoin rakentamisen laatutaso on Kiinassaheikko; harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Myöstässä hankkeessa rakentamisen taso on suomalais-ta vaatimattomampaa. Suurimmat ongelmat liitty-vät yleiseen huolimattomuuteen, työmaan organi-sointiin sekä huonolaatuisiin materiaaleihin. Lisäk-si rakennuttaja valikoi oma-aloitteisesti mitkä osatarkkitehdin varsin kattavista suunnitelmista päätyi-vät tuotantoon asti. Tavoitteenamme oli verrattainyksinkertaisen materiaalivalikoiman avulla luodaklubiin levollinen ja kodikas tunnelma. Puuta pyrit-tiin käyttämään sisustuksessa mahdollisimman pal-jon. Ekologisesti, esteettisesti ja toiminnallisestikestävän elinkaariajattelun sijaan Kiinassa arvoste-taan valitettavasti enemmän pintakiiltoa ja muualtakopioituja trendejä.

Asiakas on rakennukseen hyvin tyytyväinen. Seantaa alueesta ”ylellisen” vaikutelman. Tietojem-

me mukaan klubirakennuksen suosio on edesautta-nut myös rakenteilla olevien pientalojen takkuile-vaa myyntiä Shanghain alueen oikuttelevassamarkkinatilanteessa.

Hankkeen alkuperäisten tavoitteiden mukaisestirakennus on hyvin suomalainen, suomalaisvalmis-teista saunaa myöden. Kahviloineen ja kuntosalei-neen rakennus edustaa länsimaista elämäntapaa.Tästä huolimatta on se kuitenkin samanaikaisestihyvin paikkaansa ja aikaansa kytkeytynyt kiinalai-nen rakennus.

7Rakennuksen etelään avautuva piha tenniskenttineen.Maisemarakentaminen on Kiinassa yleisesti korkeata-soista.

8Klubirakennuksen suuri, yhtenä kappaleena valettu siipi-mäinen paikalla valettu puhdasvalupintainen kattoraken-ne ja betonipilarit on toteutettu laadukkaasti.

9Pohjapiirros, 1. kerros.

9

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5433

34 betoni 2 200734

10

11

10Aula, josta näkymä puutarhaan rakennuksen läpi. Toisenkerroksen kattopuutarha kuvassa vasemmalla.

11Porras ja kattoikkuna.

12Kahvio.

13Sininen käytävä.

Jussi Tiainen

Juss

i Tia

inen

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5434

357 betoni 2 2007

KLUBIRAKENNUS – VANKE DEEP BLUESHANGHAI

Valmistumisvuosi 2007Arkkitehtikilpailu 2005

Laajuus: 3330 br-m2

Tilaaja:Shanghai Vanke Pudong Real Estate Co. Ltd.

Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu:PES-Arkkitehdit Oy:Tuomas Silvennoinen, arkkitehti SAFA(pääsuunnittelija)Pekka Salminen, professori, arkkitehti SAFAOlivier Lemarchand, arkkitehti SAFAJyrki Lottonen, arkkitehti SAFAKai Lindvall, muotoilijaSatu Ristola, sis. arkkit. yoJarkko Salminen, diplomi-insinööri

Paikallinen yhteistyökumppani:United Design Group UDG:Chuan Wang, arkkitehti AIAArkkitehtisuunnittelun työpiirustusvaiheLVIS- ja rakennesuunnittelu

12

13

Jussi Tiainen

Juss

i Tia

inen

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5435

36 betoni 2 200736

CLUB HOUSE, VANKE DEEP BLUE, SHANGHAI

The Deep Blue residential estate, about a thirty-minutedrive from downtown Shanghai, has been designed onthe basis of an international invitational competition or-ganised in 2005. Three design teams that submittedentries to the competition were selected to implementthe “pre-branded” estate: PES – Architects from Finland,Albert Speer & Partner from Germany and Archimediafrom Japan.

European modernism was chosen as the architecturalideal of the project. The town plan was further developedby the Japanese Agency, and then divided among thethree design teams. PES- Architects was responsible forall public buildings within the estate (the Club House andthe shopping mall), as well as 27.000 gross cubic-metresof small houses of different size.

The Client in the project was Vanke, one of the largestand most prestigious developers in China. They wantedto experiment with a ”work shop” type design approach.Several seminars were organised in Shanghai, bringingthe designers and their scale-models together round theircommon area model. After some colourful developments,and with a decline experienced in the market situation,Vanke decided that only two 400 m2 single-family housesand the Club House would be realised on the basis of PES– Architects´ plans.

A Club House is the heart of every new Chinese resi-dential estate. It provides various services to residentsand also reflects the standard and the image of the es-tate. The Club House itself has now been built, but workin the environment is in progress and the residentialbuildings are still under construction. The Club House

building with its columns will open up into the centralsquare of the estate like a Chinese temple. The publiccharacter of the building is emphasised by the large hori-zontal roof shapes and the glass façade through whichthe coloured surfaces located in different parts of thebuilding can be seen like reflections.

The Club House has a cast-in-situ concrete frame.Simple basic solutions are employed in concrete struc-tures as a rule, but the Chinese excel as producers of fair-face surfaces. For this reason, the large wing-like roofstructure poured as a single body, as well as the cast-in-situ columns represent the highest standard in ourproject. The solution chosen inside the building, gauzyaluminium net that0 covers the technical systemsinstalled in the ceiling, such as sprinkler pipes paintedred in China, proved a success.

In other respects the quality level of construction islow in China, with a few exceptions. Also in this projectthe level of construction can be considered low in Finnishstandards.

The Club House is a highly Finnish building as specifiedby the original objectives, down to a Finnish-made sauna.With a cafeteria and a gym, it represents the Westernway of life. And yet, at the same time it is very much aChinese building, with close ties to its surroundings andto the time.

14Klubirakennuksen uimahalli.

15Rakenteilla oleva pientalo. Julkisivuissa käytetään rap-pauksen lisäksi runsaasti kalkkihiekkakiveä.

16Klubirakennuksen runko on paikalla valettua betonia.Kattorakenteen ulkopuolisista puhdasvalupinnoista teh-tiin erittäin laadukkaat.

14 Jussi Tiainen 15 Vanke

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5536

377 betoni 2 2007

Juss

i Tia

inen

16

BET0702 s30-37 Vanke Deep 13.6.2007, 16:5537

betoni 2 200738

TALO SIPOOSSA

Jaakob Solla, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto Konkret Oy

Suunnittelu käynnistettiin tilaajan toimesta, kuntarpeisiin tai tontille sopivaa valmistaloa ei markki-noilta löytynyt. Itärinnetontin ja paikan erityispiir-teisiin sopivaa ratkaisua haettiin pienois- ja 3D-mallien avulla. Rakennusmateriaaleiksi valittiin joalkuvaiheessa kivirakenne.

Suunnitelma muovattiin L-muotoiseksi lounaispi-han ympärille kiertyväksi kaksikerroksiseksi mas-saksi. Piha erotettiin tiestä atriumiksi autotallilla jayksityisyyttä vahvistettiin lisäämällä muuri autotal-lin ja talon väliin. Roomalaisen atriumtalon ideastakumpuava tilasarja alkoi hahmottua. Julkisen ka-dun puolelta kuljetaan katettua pylväskäytävää at-riumpihalle, josta jatketaan talon sisälle toiseenkerrokseen. Sisääntuloaulassa katse jatkaa aksiaa-lista tilasarjaa ulko-ovelta aulan ja portaikon ohi jaedelleen keittiön läpi maisemaan. Kellariin johta-van portaan päällä olevasta kattoikkunasta aulati-laan tulvii valoa. Kulku suuntautuu aulasta joko kor-keaan olohuoneeseen tai yksityisempään pohjois-siipeen. Tilallisuutta on korostettu olohuoneen erk-kerillä ja harkitulla aukotuksella. Alemmassa ker-roksessa sauna- ja takkatiloista mennään vilvoitte-lemaan maantason terassille.

KEVYTSORAHARKKOA SEINISSÄRakenteellisesti päädyttiin kevytsoraharkkoraken-teeseen, jossa maanvaraiset ala- ja välipohjat ontoteutettu ontelolaatoista. Ulkoseinät ovat lämpö-

1

2

BET0702 s38-45 Talo Sipoossa 13.6.2007, 17:1238

betoni 2 2007 39

3

4

1Näkymä itään. Valoisassa ja avarassa talossa on lämmi-tettävää asuinalaa noin 600 m2. Rakennuksessa on maa-lämpö ja huonekohtainen ilmanjäähdytyksensäätö.

2Asemapiirros.

3Julkisivut pohjoiseen ja etelään.

4Julkisivut itään ja länteen.

eristettyjä kevytsoraharkkoseiniä, kantavat välisei-nät luontevasti kevytsoraharkkoseinää. Yläpohjankantavat rakenteet ovat puuta. Sisäpinnoiltaan ra-kennus on pääosin vaalean harmaa, lattiapinnatovat puuta.

Väritykseltään rakennus on pyritty yhtäältä sula-uttamaan suomalaisen 1950-luvun perinteen mu-kaisesti tummana ja näkymättömänä maastoon,toisaalta tummaa rappauspintaa on piristetty sisä-pihan punaisella osalla. Piristeenä olohuoneenulostyöntyvä erkkeri on ulkopuolelta puupintainen.Tumma ja modernistinen yleisilme onkin jo kirvoit-tanut naapurit antamaan uudelle talolle hilpeänlempinimen ”arkku”.

Julkisivu pohjoiseen

Julkisivu etelään

Julkisivu itään

Julkisivu länteen

Olli-

Pekk

a Va

ija


40 betoni 2 200740

5Pohjapiirrokset, 1.kerros ja 2. kerros

6, 7Leikkaukset A-A ja B-B

8, 9Kadun puolelta kuljetaan katettua pylväskäytävää atrium-pihalle, josta jatketaan talon sisälle.

10, 11Portaan päällä olevasta kattoikkunasta aulatiloihin tulviivaloa.

5

6

7

Olli-

Pekk

a Va

ijaAr

kkite

htito

imis

to K

onkr

et O

y


417 betoni 2 2007

8

10

9

11

Arkk

iteht

itoim

isto

Ko n

kre t

Oy

T uo m

a s P

ietin

e n


42 betoni 2 200742

TALO SIPOOSSA

Arkkitehtisuunnittelu: ArkkitehtitoimistoKonkret Oy,Jaakob Solla,arkkitehti SAFAPetra Majantie,sisustusarkkitehti SIO

Rakennesuunnittelu: Alfabia Oy,Göran Lauren, rak.ins.

LVI-suunnittelu: SeVire Oy,Ari Herranen, LVI-ins.

S-suunnittelu: InsinööritoimistoP. Metsälä Oy,P. Metsälä, sähköins.

Akustiikkasuunnittelu: InsinööritoimistoAkukon Oy, Uli Jetzinger

Pääurakoitsija: JjT Rakennus OyRunkorakenteet: Leca Design -harkkoHarkot ja laastit: maxit OyTeräsrakenteet: SR-talotekniikka OyValmistumisvuosi 2006

12Julkisivujen tumman harmaata rappauspintaa piristääolohuoneen ulostyöntyvä erkkeri.

13, 14Kalusteet ovat kiinteä osa kokonaisuuden tila-arkkiteh-tuuria. Yksityiskohdat ovat harkittuja ja materiaalivalin-noissa ja teknisissä ratksisuissa on pyritty laadukkuuteen.Kivirakenteisen talon sisämateriaaleissa on käytetty ra-pattua pintaa, laattaa ja puuta.

12

13

Arkk

iteht

itoim

isto

Ko n

kre t

Oy

Arkk

iteh t

itoim

isto

Ko n

kre t

Oy


437 betoni 2 2007

14Tu

omas

Pie

tinen


44 betoni 2 200744

HOUSE IN SIPOO

Failing to find a prefabricated house that would havemet his needs or been adaptable to the plot, the Clientinitiated the design project. Scale models and 3D modelswere used trying to find a solution suited to the specialfeatures of the plot on an eastern slope. Stoneconstruction was opted for at a very early stage of theproject.

The house was designed as a two-storey mass in theshape of letter L, winding round the south-westerncourtyard. A garage was used to separate the courtyardfrom the road into a kind of an atrium, and a wall wasadded between the garage and the house to furtherincrease privacy. The space series based on the idea of aRoman atrium house began to take shape. The atriumcourtyard is reached from the side of the public roadthrough a covered passage bordered by columns. Theatrium, on the other hand, is connected with the upperfloor of the house. In the entrance hall the axial series ofspaces continues past the hall and the staircase, throughthe kitchen and into the surrounding landscape. Naturallight floods into the entrance hall through a roof-lightabove the staircase that runs to the basement. Theentrance hall leads to the living room, as well as to themore private north wing of the house. The spatialelement has been emphasised with a bay window in theliving room and carefully considered openings. A terraceat ground level serves as a cooling area for the basementsauna. A family room with an open fireplace is alsofound in the basement.

The structural choice for the house was aconstruction built from blocks of lightweight aggregateconcrete, with hollow-core slabs used in the groundslab and intermediate floors. Blocks of lightweightaggregate concrete were used also in the insulatedexternal walls as well as in load bearing partition walls.The load bearing roof structures are timber structures.Internal walls are mostly implemented in a light greycolour, and floors are wooden floors.

The colours of the building were on the one handchosen to adapt it to the landscape as a dark andinvisible house according to the traditions of the 1950s,and on the other hand the dark plaster walls arebrightened up by the red section of the internalcourtyard. The wooden external surface of theprotruding bay window in the living room alsoenlightens the appearance of the house. Still, theneighbours refer to the house cheerfully as the “coffin”,due to its dark and modernistic general impression.

15Käytävä.

16Sauna.

17Suuret ikkunat avautuvat maisemaan.

18Olohuone.

15

16

17

18

Tuom

as P

ietin

en

Arkk

iteh t

itoim

isto

Ko n

kre t

Oy

Arkk

iteh t

itoim

isto

Ko n

kre t

Oy

Tuom

as P

ietin

en


457 betoni 2 2007

17

18


betoni 2 200746

TASOKOKEILUJA OIKOKADULLAOikokadun työtasot on valmistettu betonista, jonkavahvisteena on käytetty lasikuitua. Lasikuidun ansi-osta betonirakennetta ei tarvitse raudoittaa, beto-nin paino vähenee merkittävästi ja se saa itselleenuusia ominaisuuksia, kuten sitkeyttä. Lasikuidunkäyttö seoksessa mahdollistaa myös entistäohuempia ja monimuotoisempia rakenteita. Ohuim-millaan Työhuone 15 valmistamat rakenteet ovatolleet vain 15 mm paksuisia. Myös olakkeiden, jamuiden muovi- ja komposiittiteollisuudesta tuttujenrakennetta vahvistavien muotojen käyttö on mah-dollista lasikuidun tarjoamien lisäominaisuuksienansiosta.

Kuten kaikkien komposiittirakenteiden, myös tä-män lasikuituvahvisteisen betonin valmistuksessatulee noudattaa erityisen tarkkaa reseptiä. Väärän-laiset kuidut tai liiallinen veden määrä mitätöiväthetkessä kaikki tuotteelle toivotut ominaisuudet.Valmistuksessa käytetäänkin tavanomaista vähem-män vettä. Siten massan paksuus ja kuidun aiheut-tama sotkuinen rakenne tekevät valmiista seokses-ta jäykkää ja hankalasti valettavaa. Kuitujen ssirot-telu massaan vaatii sekin omat niksinsä. Sekoitta-misen pitää tapahtua nopeasti ja kuitujen tulee ja-kaantua massaan tasaisesti. Puuhaan sopimatto-mat sekoitusvälineet tai myllyt sotkevat hetkessäkuidut sellaiseen solmuun, että massasta tuleekäyttökelvotonta. Oikealla reseptillä saavutetaankuitenkin loistava lopputulos, joka avaa aivan uusiamahdollisuuksia betonituotteiden kehittelyyn.

GRC eli Glass fibre reinforced concrete ei oleuusi innovaatio, mutta Suomessa sen käyttö on jok-seenkin olematonta. Toistaiseksi meiltä ei ole löyty-nyt yhtään teollista valmistajaa, jolla olisi valmis-tukseen tarvittavat tuotantovälineet ja osaaminen.Työhuone 15 on sisustusarkkitehti Tanja Jänickenvuosia kestäneen betoni-innostuksen pohjalta tut-kinut mahdollisuuksia valmistaa GRC massaa käsi-työmenetelmällä – Oikokadun tasojen valmistus-prosessin aikana Tanja ja Jukka Pasanen kokeilivatreseptejä, yhdistelivät maailmalta hankittuja tieto-ja, “sävelsivät” – ja vihdoin löysivät oman tapansasoveltaa GRC teknologiaa.

MUOTISTA PÖYDÄLLESuuren kokonsa vuoksi, tasot valettiin paikan pääl-lä, lattialle koottuihin filmivanerisiin muotteihin.Valutyön ja huolellisen jälkihoidon jälkeen muotitpurettiin ja tasot nostettiin paikoilleen. Muotinpohjapuolesta tuli tason valmis päälipuoli, joka on

BETONITASOJA KUITUBETONILLA– TYÖHUONE 15 BETONITÖISSÄ

Hen r

ik S

chü t

t

1

1Keittiötasot on käsitelty kivi- ja betonipintoihin sopivallalattia- ja huonekaluöljyllä, joka soveltuu hyvin myös beto-nitasojen kyllästämiseen.

BET0702 s46-47 Betonitaso 13.6.2007, 17:3446

betoni 2 2007 47

sellaisenaan käyttövalmis ja pinnaltaan kauniinsilkkinen. Tämä onkin suositeltava tapa käyttääGRC:tä. Mikäli käyttöpuoleksi valitaan muotin pin-tapuoli, tulee sille suorittaa hionta, joka väärin suo-ritettuna kaivaa esille tuotteen kuiturakenteen. Lo-pullisen kuivumisen jälkeen tasot käsiteltiin LeinosNaturfarbenin lattia- ja huonekaluöljyllä, joka so-veltuu erityisen hyvin betoni- ja kivilattioiden sekä -tasojen kyllästämiseen. Tasoja pestään pelkällä ve-dellä, Tolulla tai Leinosen vastaavaan tarkoitukseenkehittämällä öljypohjaisella pesusuovalla. Aikaajoin on tasot hyvä ravita uudella öljykerroksella.

LOPUSSA TANSSITUTTIHankkeen onnistuminen oli suuri työvoitto Tanjalleja valmistuksen lihastyöpuolesta vastanneelleJukka Pasaselle. Onnistumista juhlittiinkin testi-toiminnan merkeissä; tanssimalla saarekkeen kes-kellä, kohdassa jossa 22 mm taso lepää ilman tu-kea yli 1600 mm matkalla. Ja hyvin taso pomppi-mista kesti! – Ja se on kestänyt jo kaksi vuottajopa kolmen pienen apukokin koikkelehtimisen.Tämä kuvaa hyvin lasikuidun avulla saavutettavaaelastisuutta ja kestävyyttä.

HUOMENNA?Vielä tällä hetkellä Työhuone 15 valmistaa yksin-kertaisia GRC tuotteita tilauksesta. Asiakkaille ontoimitettu toistaiseksi lähinnä tasoja ja takkakoko-naisuuksien osia. Menetelmä ei ole helppo ja suu-ren käsityömäärän vuoksi hintakaan ei ihan kaik-kein edullisin – ei kuitenkaan juurikaan laadukastakivitasoa kalliimpi. Huomiselta Tanja odottelee kui-tenkin enemmän ja edullisemmin: innovatiivisenyhteistyökumppanin löytymistä suomalaisen pien-teollisuuden piiristä. Kassissaan hänellä on arvok-kaita kokemuksia ja tietoa, maailmalla hyvä asian-tuntijoista koostuva kontaktiverkosto ja kotonamuistikirja täynnä innovatiivisia sovelluksia – uusiatuoteideoita, joissa juuri GRC:n ominaisuudet olisi-vat parhaimmillaan.

LISÄTIETOJA:Tanja JänickesisustusarkkitehtiTyöhuone [email protected] +358 50 56 99180

2

3

Henr

ik S

chüt

tHe

nrik

Sch

ütt

2,3GRC-massa sävytettiin luonnon pigmenteillä yhteensopi-vaksi kuvataitelija Anna Retulaisen toteuttamaan seinä-maalaukseen, joka hallitsee keittiön takaseinää.

BET0702 s46-47 Betonitaso 13.6.2007, 17:3547

betoni 2 200748

BETONIPÖYTÄ – OHJEITA TEKIJÄLLE

Klaus Söderlund, diplomi-insinööri,Suomen Betoniyhdistys ry

Raudoitus kannatetaan

tukirimoista

Raudoitustanko

halkaisija 8 mm jakoväli

noin 0,7 x tason leveys

Kapeisiin kannaksiin

ja aukkojen reunoille

laitetaan 8 mm tanko

Raudoitustanko 10 mm

Puurima 28…33 x 33 mm

Ruostumaton sidelanka

Pohjavaneri t = 12 mm

1Harmaa betonipöytä. Kaaviokuva.

Betoni materiaalina on selvästi noussut muotoilijoi-den ja sisustajien mielenkiinnon kohteeksi. Kan-sainvälisissä sisustuslehdissä on esitelty erilaisiabetonipintaisia pöytä- ja muita tasoja. Myös naapu-rimaassamme Ruotsissa tällainen trendi on ollutvallalla jo jonkin aikaa.

Tässä artikkelissa käsitellään ohjeita ja näkökul-mia betonipöydän tekemisestä. Ohjeet edellyttävätrakennusalan tuntemusta, mutta betoniteknologianammattimainen osaaminen ei kuitenkaan ole tar-peellista peruspöydän tekemisessä. Ohjeita voi so-veltaa betonisiin peruspöytiin ja tasoihin.

PERUSPÖYTÄBetonia pidetään materiaalina tyypillisimmillään har-maana, muottia vasten valettuna. Tällaisen tason teke-minen on vähän kädentaitoja omaavalle melko helppoa.

MITÄ TARVITAAN?Tavanomaiset nikkarointivälineet riittävät aika pitkälle,kuitenkin niin, että porakoneen tulee olla riittävän teho-kas, jotta siihen voidaan yhdistää betonin sekoitusvispi-lä. Samoin tarvitaan jämäkkä astia betonin sekoittamis-ta varten.

Betonityöt ovat pölyisiä ja sottaisia, ja myös vedenkanssa joutuu lotraamaan. Tason koosta riippuen tarvi-taan myös suhteellisen paljon (jo viileällä säällä lämmi-tettyä) tilaa.

Muottia varten käy tasomainen alusta tai 50 x100 mmsahatavarasta tehty tukiteline, jonka päälle tulee muot-tivaneri. Yli 2,4 metriä pitkiä tasoja ei pidä tehdä. Jostarvittava pituus on suurempi, jaetaan tasot suunnilleentasapitkiin osiin. Alustan tai telineen tarkka tasomai-suus on tärkeää, koska kaikki muotin kiertymät siirtyvätsuoraan betonitasoon. Tämän tarkistaminen edellyttääpitkää vatupassia. Vanerina käytetään ns. muottivane-ria, paksuudeltaan vähintään 12 mm.

Raudoitukseksi käy tavanomainen, rautakaupastalöytyvä A500HW, halkaisija ø10 mm ja ø8 mm. Tiski-pöydässä tai ulos tulevassa pöydässä kannattaa kui-tenkin vesirasituksen takia käyttää B600KX raudoitus-ta. Tason paksuuden tulee olla noin 30 mm, jotta rau-doituksen päälle saadaan riittävä betonipeite. Rimanavoidaan käyttää kokoa 28 x 33 mm (korkeus x leveys)jos tason pituus on alle 2 metriä, jos pituus on yli 2metriä, käytetään 33 x 33 mm rimaa.

VALMISTUSMuotin reunoille ruuvataan höylätty rima. Riman korke-uden tulee olla tason valitun paksuuden mukainen. Ri-man ja muotin väliseen saumaan voidaan silikonilla teh-dä ns. lyijykynäpyöristys. Pyöristystä voidaan tehdämyös jälkikäteen pinnan hionnan yhteydessä, vaikkapyöristys jää siten melko teräväksi. Jos taso tulee vaati-vaan käyttöön, kannattaa käyttää silikonipyöristystä,koska terävään reunaan tulee suhteellisen helposti pie-niä lohkeamia. Muotti sivellään ohuella kerroksella ruo-kaöljyä. Öljy ei saa valua missään kohdassa, vaan yli-määräinen öljy pyyhitään pois.

Seuraavaksi asennetaan tason raudoitus. Pitkittäisettangot (2x10 mm) sidotaan rautalangalla yhteen poikit-taistankojen (8 mm) kanssa. Poikittaistangot jaetaan pit-kittäissuunnassa noin 0,7 kertaa pöydän leveyden vä-lein. Mahdollisten tason reikien (tiskipöytä) ympärille

BET0702 s48-51 Betonipouta 13.6.2007, 17:3648

betoni 2 2007 49

jäävät ohuet kannakset raudoitetaan 8 mm:n tan-goilla. Tavanomaisessa pöydässä pitkittäisraudoi-tus tulee kauemmaksi muottipinnasta eli lähemmäsalapintaa valmiissa tasossa. Varmin tapa raudoituk-sen tukemiseksi on riiputtaa se rautalangalla muo-tin yläpuolelta kuvan mukaisesti. Sitomiseen käyte-tään ruostumatonta lankaa, jota saa rautakaupois-ta. Tavallista rautalankaa käytettäessä pinnassaolevaan katkaisukohtaan voi tulla ruskea ruoste-läikkä. Raudoitus säädetään suunnilleen keskelletasoa. Rautakaupassa kannattaa katkoa tangot oi-kean pituisiksi, koska tankojen katkominen kotonarautasahalla on hankalaa. Tangot tilataan myösmäärämittaisina, sillä tankojen jatkaminen ohuessalaatassa on vaikeaa.

Sitten on tullut aika sekoittaa betoni. Rautakau-pasta löytyy säkitettyjä valmisbetoneja, joihin lisä-tään vain vesi. Tärkeää on seurata pussin kyljessäolevia ohjeita. Valmisbetonin suurin raekoko tuleeolla vähintään 8 mm, mielellään enemmän, jolloinplastisten kutistumien riski pienenee. Betonin lu-juus K30 riittää sisätiloihin tarkoitetun pöydän be-toniluokaksi. Ulos tulevan tason betonin on oltavalisäksi pakkasenkestävää. Silloin on myös käytettä-vä ”ruostumatonta” B600KX raudoitusta.

Betoni laitetaan muottiin tasaisina, matalina ker-roksina. Muottia koputellaan eri puolilta, niin ettäbetoni tiivistyy. Betoni tasataan rimojen ylätasoonlaudanpätkällä ”sahaamalla” käyttäen rimoja ohju-reina. Valupinta kääntyy valmiissa pöydässä alapin-naksi. Pinnan tasaisuutta voidaan vielä parantaahiertämällä pintaa puu- tai teräslastoilla. Myös ta-vallisella laastikauhalla pärjää, alapinnan ei yleen-sä tarvitse olla täysin sileä. Alapinnan tasaisuushelpottaa kuitenkin tason asentamista tukien taipöydänjalkojen päälle.

Seuraavana on onnistuneen lopputuloksen kan-nalta tärkeä vaihe. Koko valu peitetään tiiviistimuovilla. Seuraavana päivänä muovi poistetaan javalun pintaan suihkutetaan ohuesti vettä. Tämä toi-menpide toistetaan 4 vuorokauden ajan. Muovi jä-tetään suojaamaan valua vielä ainakin viikon ajak-si. Lämpötilan tulee olla noin 20 °C. Yllä kuvatullans. jälkihoidolla varmistetaan betonin lujuuden ke-hitys ja pienennetään sen liian nopeasta kuivumi-sesta syntyvää halkeiluriskiä.

JÄLKITYÖTKun betoni on kovettunut riittävästi (noin 1…4 viik-koa, katso pussin ohjeita!), voidaan taso kääntääoikeaan asentoonsa. Isomman tason tapauksessa

siihen tarvitaan vähintään kaksi henkilöä. Ole varo-vainen, betoni ei ole vielä saavuttanut täyttä lujuut-taan! Heikoimmat kohdat ovat mahdollisten reikienympärillä olevat kapeat kannakset. Raudoitetullabetonilla on se hyvä puoli, että se ei kuitenkaan kat-kea, vaikka se halkeaa. Halkeama tosin kerää likaaja alkaa ajan myötä näkymään ikävästi, joten varo-vainen kannattaa olla. Taso muotteineen voidaankäsittelyn aikana tukea sahatavaralla, joka liitetäänmuottiin joko ruuveilla tai ruuvipuristimilla.

Nyt on pöytäpinta oikein päin. Seuraavaksi vii-meistellään pöydän pinta ja reunat. Muottia vastenvalettuun pintaan syntyy ohut sementtiliimakerros,joka pitää poistaa. Sen voi tehdä vesihiomasienellätai paperilla, nro 80. Kastele pinta ennen hionnanaloitusta. Mitä enemmän pintaa hiotaan, sitäenemmän paljastuu kiviainesta, joka antaa pinnallekiven väriin liittyvää ulkonäköä. Käsihionnalla kivi-aineksen paljastaminen on vaivalloista, se vaatisihiomista 0,5 mm:n syvyyteen tai yli. Seuraavalla au-keamalla esiteltävässä vaativamman pöydän esi-merkissä käsitellään koneellisesti hiottavia pintoja.Kauniin harmaan tasainen pinta saadaan kun pin-taa hiotaan aivan kevyesti, joitakin millin kymme-nysosia. Viimeistely tehdään nro 120…240 karke-alla hiekkapaperilla tai sienellä. Hionnan jälkeenpinta huuhdellaan ja sen annetaan kuivua ainakinvuorokausi. Sähkötyökaluja ei veden kanssa työs-kenneltäessä tule käyttää.

Lopuksi pinta öljytään, koska betoni kapillaarise-na materiaalina on herkkä imemään itseensä likaa.Kannattaa käyttää kivituotteille tarkoitettuja öljyjäja seurata niiden käyttöohjeita. Myös pellavaöljyävoidaan käyttää, jolloin pinta öljytään 2…4 kertaa.Pellavaöljy kuivuu hitaasti ja sen kuivuminen vaatiiuseita viikkoja. Mitä tiiviimpi (lujempi) betoni, taimitä useampia öljyämiskertoja käytetään, sitäenemmän pinta muistuttaa mattalakattua pintaa.

Edullinen, mutta näyttävä betonipöytä on val-mis. Jatkossa pinta ainoastaan säännöllisestihuolto-öljytään vuosittain.

2

3

2Lopuksi betonipöydän pinta öljytään, koska betoni kapil-laarisena materiaalina on herkkä imemään itseensä likaa.Pintojen suojaamiseen voi käyttää kivituotteille tarkoitet-tuja öljyjä ja seurata annettuja käyttöohjeita.

3Kapeat kannakset ovat herkkiä halkeilemaan. Raudoite-tulla betonilla on kuitenkin se hyvä puoli, että kannakseteivät katkea, vaikka ne halkeilevat. Halkeama kerää ai-kaa myöten likaa ja se alkaa näkyä häiritsevästi. Tällaisethalkeamat kannattaa sulkea jo hiontavaiheessa esimer-kiksi epoksilla tai sementtilaastilla. Kivihoitoaineet eivätsulje noin 0,2 mm leveämpiä halkeamia.


50 betoni 2 200750

VAATIVAMPI BETONIPÖYTÄTarkastellaan seuraavaksi edellistä vaikeamman jakalliimman tason tekemistä. Tämä taso vaatii joenemmän betonitöiden tuntemusta.

Kivitasot kiillotetaan lähes poikkeuksetta. Samallatavalla voidaan betonin pinta hioa ja kiillottaa, jol-loin lopputulos muistuttaa kivipintaa. Hiotun beto-nin pinnasta noin 70% muodostuu runkoaineenakäytetystä kiviaineksesta. Aivan uutta ilmettä be-tonipintaan saadaan kuitenkin esim. siten, ettämuotin pohjalle liimataan ainakin yhdeltä pinnal-taan tasaisia kivi-, tiili tai keramiikkakappaleita,jotka tulevat näkyviin kun pinta hiotaan. Käytetty-jen kappaleiden tulee olla kestäviä, ne eivät saaliueta veteen tai muihin aineisiin, joita tasolla voiesiintyä. Ulos tulevissa pöydissä niiltä vaaditaanmyös pakkasenkestävyyttä. Betonitasoihin on suh-teellisen helposti toteutettavissa myös kaarevatmuodot. Seuraava esimerkki käsittelee ulos tule-vaa pöytätasoa. Ohjeita voi myös soveltaa esimer-kiksi tiskipöydän tason tekemiseen.

MITÄ TARVITAAN?Samat työkalut ja tarvikkeet kuin edellisessä perus-pöytä -esimerkissä riittävät aika pitkälle. Raudoi-tuksen tulee kuitenkin olla kestävämpää B600KXlaatua. Kaarevia muotoja tehtäessä tarvitaan myösnoin 35 mm korkeita vanerisuikaleita ja puupalikoi-ta niiden tukemiseen. Taso pitää viedä lopuksi kivi-veistämöön pinnan hiomista varten.

VALMISTUSSoveltuvin osin pätee se mitä edellä on kerrottu pe-ruspöydästä, mutta vaativamman tason kanssa onlisäksi monta vaikeampaa työvaihetta. Muotin reu-noille ruuvataan palikat, joihin vanerisuikale kiinni-tetään. Vanerisuikaleen paksuus ja tuenta valitaansiten, että se kestää betonin valamisen aiheuttamatrasitukset, muttei toisaalta murru taivutetuimmaltakohdalta. Jyrkissä taivutuksissa vanerisuikaleita voikastella puoli vuorokautta vedessä, mikä lisää nii-den taivutettavuutta huomattavasti. Myös teräviänurkkia voidaan tehdä, tällaiseen nurkkaan laite-taan myös aina muualle tasoon ankkuroitu raudoi-tustanko. Yläpinnasta hioutuu pois noin 3…5 mm,joten tason valupaksuus on noin 33…35 mm. Edellämainitut kivi- tai muut kappaleet liimataan muotinpohjalle. Nk. liimapistooli on osoittautunut hyväksityökaluksi tässä tehtävässä.

Kaarevareunaisissa tasoissa joudutaan myös

5

6

Pohjavaneri t = 12 mm

Kivet liimataan muottivaneriin

Tukipalikka

Jatkoskohta (useampia)

Reunan muotoon taivutettu

vanerisuikale h = 35 mm

Raudoitus kannatetaan

tukirimoista

Tangot sidotaan toisiinsa

ja tukipalikoihin

Raudoitustanko

halkaisija 10 mm

Raudoitustanko

halkaisija 8 mm

Tason reunan muotoiseksi

taivutettu rengasraudoitus

halkaisija 6…8 mm

Rengasraudoitus jatketaan yhdessätai useammassa kohdassa

30 Ø

30 Ø

4

4Hiottava betonipöytä. Muottirakenteet.

5Hiottava betonipöytä. Raudoitus.

6Valmis hiottu pöytä.

7Kylpyhuoneen pyöreälinjainen pesualtaan taso. Taso ontehty valkosementistä ja erivärisistä kiviaineksista. Hiot-tu pinta muistuttaa kivipintaa.


51betoni 2 20077

Käytä tässä ruuveja,

niin muottia voi

käyttää useita kertoja

B600KX 4 mm

reunan sisäpuolelle asentamaan reunan muotojaseuraava B600KX-raudoitus, halkaisijaltaan 6…8mm. Tangon taivuttaminen ja sen asentaminen pai-koilleen ei ole helppoa. (Hyvä taivutustuki voi ollaesimerkiksi puinen lyhtypylväs, jos sellainen sattuuolemaan lähistöllä.) Kun raudoitus on katkottu jareunatangot taivutettu, se asennetaan muottiin.Rengasraudoitus täytyy jatkaa vähintään yhdessäkohdassa. Jatkoksen pituus on 70 kertaa tangonhalkaisija, eli 560 mm 8 mm:n tankoa käytettäessä.Raudoitus kannatetaan rimojen päältä kuten edelli-sessä kohdassa, mutta lisäksi sitä joudutaan sito-maan palikoihin ja tason yli vastakkaisella puolellaolevaan raudoitukseen. Ruostumatonta lankaa käy-tetään sitomiseen. Lankaa saa rautakaupoista.

Betonimassaan tarvitaan säkki valkosementtiä,halutun värisiä kivirouheita, tehonotkistinta ja huo-kostinta. Yllä kuvattuja materiaaleja ei löydy rauta-kaupasta, mutta niitä voi kysellä esim. FinnsementtiOy:stä ja Semtu Oy:stä. Seuraavaksi lasketaan tar-vittavat materiaalimäärät oheisen reseptin suhteitanoudattaen. Osa-aineet punnitaan ja sekoitetaanhuolellisesti. Massa on erittäin jäykkää, kunnesnesteytin alkaa vaikuttaa.

Nesteytintä lisätään ja massaa sekoitetaan use-ampia minuutteja, kunnes näyttää siltä, että notke-us valamista varten on riittävä. Jos taso tulee ulos,lisätään myös huokostinta siten, että massan ilma-määräksi tulee noin 4 %. Seuraa huokostimen an-nosteluohjeita tarkasti, annostelumäärät ovat to-della pieniä!

Valkosementti on korkealuokkainen, suuren lu-juuden saavuttava sementti ja sitä käyttäen voitehdä kestäviä pintoja ja tasoja sekä ulos että rasi-tettuihin sisätiloihin kuten tiskipöytiin. Vesi-se-menttisuhde kannattaa valita mahdollisimman pie-neksi (katso alla oleva resepti!), jotta betonin kapil-laarihuokoisuus saadaan pieneksi. Silloin betoniinei imeydy värjääviä ruokarasvoja, tiskiaineita taimuitakaan aineita.

RESEPTI (Risto Mannonen, tekn.tri)Oheisella reseptillä saadaan noin 100 litraa beto-nia, joka riittää parinkin pöytätason valuun.

17 l vettä45 kg valkosementtiä36 kg 0…2 mm rouhetta72 kg 2…5 mm rouhetta72 kg 5…12 mm rouhettanesteytin(v/s 0,38)

JÄLKITYÖTKastelu ja muovilla peittäminen tehdään edellisenkohdan ohjeiden mukaisesti. Kun taso on kovettu-nut noin viikon ajan, se voidaan viedä kiviveistä-möön hiontaa varten. Hionta kuljetuksineen mak-saa arviolta noin parisataa euroa pintaneliötä kohti.Myös alapuoli kannattaa yleensä karkeahioa, mikähelpottaa tason asentamista paikalleen. Pöydänpinta suojataan lopuksi kivitasojen hoitoon tarkoi-tetuilla öljyillä.

BETONIPÖYDÄN KÄYTÖSTÄBetonipöytä kestää käyttöä – keraamiset ja lasisetkulhot ja lasit rikkoutuvat törmätesään helposti –ei betoni. Sen sijaan betoni ei kestä happojen pit-käaikaista vaikutusta. Pitkäaikainen happorasitusvoi syntyä esimerkiksi pöydälle unohtuneista pi-laantuneista hedelmistä tai etikkaisesta salaatti-kastikkeesta. Tasoon ei tule reikää, mutta häiritse-vää värivikaa ja pientä rosoisuutta voi pintaan syn-tyä helposti.

9

KOKEMUKSIA BETONIPÖYDÄSTÄPÄHKINÄNKUORESSA:– Betonilla saa aikaan uutta visuaalista pintaa.– Betoni on kestävä materiaali – myös ulkokäytös-

sä, jos resepti valitaan oikein ja käytetään ruos-tumatonta raudoitusta.

– Ohuet kannakset ja ulokkeet ovat raudoitettunakestäviä (kiveen verrattuna), mutta mahdollisethalkeamat on tiivistettävä. Raudoitetut kannak-set ovat kuitenkin suhteellisen kestäviä, eivätkäkatkea.

– Kaarevien muotojen tekeminen ohuella vanerillaon suhteellisen helppoa.

– Hapot tekevät pinnasta nopeasti mattakiiltoisenja pidempiaikainen altistus johtaa sementtikivenkorroosioon, mikä näkyy pinnan rosoisuutena.

– Marmori huokoisena kivilaatuna toimii runkoai-neena, jos valmista betonitasoa on hoidettu ki-viöljyllä ja jos ei värjääviä aineita jätetä pitkäksiaikaa makaamaan tason päälle.

– Viinilasi särkyy kaatuessaan betonipöydällä hel-pommin kuin puupöydällä!

KUKKARUUKKULopuksi oheisessa kuvassa on esitetty betonisenkukkaruukun muotti ja rakenne. Valmistuksessavoidaan soveltaa edellä esitettyjä ohjeita.

8Betoninen keittiötaso. Taso on tehty valkosementistä javalkoisesta kiviaineksesta, pääasiassa marmorirouhees-ta. Pinnassa on mustasta gabro-kivilevystä sahattuja ne-liömäisiä kivipaloja. Kivet liimattiin muotin pohjalle ja netulivat näkyviin kun pinta hiottiin. Betonipinnalla on il-meikäs ja yksilöllinen ulkonäkönsä.

9Betoninen kukkaruukku.


betoni 2 200752

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTOKATAJANOKAN MASTOKADUN KORTTELILLE

Jyrki Tasa, arkkitehti SAFA, Arkkitehdit NRT OyJukka Ukko, rakennusinsinööri, InsinööritoimistoYlimäki & Tinkanen OySirkka Saarinen, toimittaja

Kestävä Kivitalo -yritysryhmä on myöntänyt tämänvuoden Kestävä Kivitalo -palkinnon Helsingin Kata-janokalla sijaitsevalle Mastokadun korttelille. Vuo-sittain jaettavan Kestävä Kivitalo -palkinnon tarkoi-tuksena on edistää hyvää ja kestävää kivirakenta-mista. Palkinto myönnetään henkilöille, jotka ovatosallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista pai-kallarakennettujen rakennusten toteutukseen. Vuo-den 2007 Kestävä Kivitalo palkinnot jaettiin arkki-tehti- ja rakennesuunnittelijoille sekä pääurakoitsi-jalle. Asunto-osakeyhtiöiden Helsingin Svingi jaStanssi muodostaman korttelin on suunnitellut ark-kitehti, professori Jyrki Tasa työryhmineen. Talot onrakentanut YIT Oyj ja rakennesuunnittelusta on vas-tannut Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy.

KUTSUKILPAILUN TULOSMastokadun korttelin toteutus perustuu vuonna2004 järjestettyyn kutsukilpailuun. Kortteli valmis-tui kokonaisuudessaan helmikuussa 2007. Kilpailunlähtökohtana oli asemakaava, joka määritteli kort-telin keskeiset ratkaisut. Näitä olivat mm. umpi-kortteli-periaate, Kruunuvuorenkadun jatkaminenpihatilana läpi korttelin, sisäänvedetty kattokerrosja punatiili julkisivujen päämateriaalina.

Kilpailuehdotuksessa katutilasta kehitettiin leik-kikatu, jonka katuluonnetta tuotiin esille mm. valai-sinpylväillä. Suuri katos ja kattokerroksen katoksetnivottiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Kattokerroksensisäänvedetyistä julkisivuista tehtiin iloisen värik-käät. Erkkereitä sommiteltiin vapaasti erityisestikaarevan Kanavakadun varrelle. Pihan valoisuuttaja raikkautta tavoiteltiin valkoisilla julkisivuilla.

Pitkät näkymät ja suuret ikkunat luovat asuntoi-hin ilmavan ja valoisan tunnelman. Erkkereidenavulla näköalat saadaan hyödynnettyä erityisen hy-vin. Kattokerroksessa olohuoneiden katot nousevatvinoina muita korkeammalle.

Pysäköinti sijaitsee pihan alla. Autopaikkoja on89 kpl. Korttelissa on rakennusoikeutta yhteensä13 000 k-m2. Asuntoja korttelissa on yhteensä 147kpl. Niiden koko vaihtelee välillä 37 – 190 m2.

ENNAKKOLUULOTON OTEKestävä Kivitalo -palkintoperusteiden mukaan arvo-paikalle Katajanokan rantaan ja lähelle laivatermi-naalia nousseen asuntokorttelin arkkitehtuurissa onennakkoluuloton ja uudentyyppinen ote. Kortteli täy-dentää modernilla tavalla Katajanokan ympäristöä, jatalojen suunnittelussa on ajateltu pitkää elinkaarta.

”Kun tehdään urbaania kaupunkiasumista arvo-

1

2

3

4

1Asemapiirros.

2, 3, 4Svingi ja Stanssi ovat viisikerroksisia, kolmiportaisia ker-rostaloja, jotka on liitetty toisiinsa rakennuksia yhdistä-vällä katoksella. Purjemaisten punatiilisten kerrostalojenväliin jää suojaisa kaupunkikeidas.

Juss

i Kal

liopu

ska

Juss

i Kal

liopu

ska

J uss

i Ka l

liop u

ska

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4352

betoni 2 2007 53

3

4

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4353

54 betoni 2 200754

7

5Pohjapiirros.

66h + k + s; 190 m2; 5. krs

7Leikkaus.

8, 9Katos yhdistää korttelin rakennukset.

10Perustusleikkaus.

5

6

8

Tuom

as P

ietin

en

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4354

557 betoni 2 2007

9

10alueelle, asuntojen on oltava korkeatasoisia, edus-tavia, kestäviä ja toimivia. Paikallarakentaen saa-daan laadukas lopputulos”, Jyrki Tasa luonnehtii.

Svingi ja Stanssi ovat viisikerroksisia, kolmipor-taisia kerrostaloja, jotka on liitetty toisiinsa raken-nuksia yhdistävällä katoksella. Purjemaisten puna-tiilisten kerrostalojen väliin jää suojaisa kaupunki-keidas, josta avautuvat näkymät merelle ja Uspens-kin katedraalille.

SVINGIN JA STANSSINRAKENNEJÄRJESTELMÄRakennusten runko edustaa melko yleistä tämänpäivän asuinkerrostaloissa käytettyä rakennustek-niikkaa. Kantavat seinät ovat teräsbetonielement-tejä ja välipohjat paikalla valettuja, mitä voidaanääneneristyksen kannalta pitää hyvänä ratkaisuna.Julkisivujen materiaalina käytettiin ulkokehällä pol-tettua tiiltä ja sisäpihan puolella kalkkihiekkakiveä.Aukkojen ylitykset tehtiin muuratuissa julkisivuissaesijännitetyillä kaarevilla tiilipalkeilla.

Perustukset ovat kallionvaraisia ja osittain käy-tettiin lyöntipaalutusta.

Rakennuksen runkorakenteista pyrittiin teke-mään yksinkertaisia ja helposti toteutettavia. Tavoi-te on keskeinen osa rakennesuunnittelijan työtä,mutta tuon tavoitteen saavuttaminen ei läheskäänaina onnistu ilman merkittävää lisäpanostusta ra-kennesuunnitteluun, kun lähtökohtana on kutsukil-pailun voittanut arkkitehtisuunnitelma. Tällaista li-säpanostusta tarvittiin myös tässä kohteessa ja ta-voitteeseen myös päästiin.

MEREN LÄHEISYYS HUOMIOONSijainnista johtuen rakennuksilla oli monia erityis-piirteitä, kuten– meren läheisyys, jonka seurauksena rakennuk-

sen kellarin rakenteiden ja vedeneristystensuunnittelussa tuli ottaa huomioon odotetta-vissa oleva meriveden pinnan pitkäaikainennousu ja lisääntyvistä tuulista aiheutuvat kor-keammat tulvahuiput.

– rakennus sijaitsee paikalla, joka on avoin ete-lästä tuleville koville tuulille. Odotettavissaolevat kovat tuulet otettiin huomioon stabili-teetin mitoituksessa valitsemalla tuulen no-peuspaineeksi ns. avomeren arvo. Rakennuksiayhdistävästä suuresta teräskatoksesta tehtiin

Insi

nöör

itoim

isto

Ylim

ä ki &

Tin

kan e

n

Juha Karilainen

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4355

56 betoni 2 200756

12

13 14

11, 15Kattokerroksen sisäänvedetyistä julki-sivuista tehtiin iloisen värikkäät. Katto-kerroksessa olohuoneiden katot nouse-vat vinoina muita korkeammalle.

12Yläpohjaleikkaus.

133D-malli Katajanokan Mastokadun ra-kennuksista.

14Suuri katos ja kattokerroksen katoksetnivottiin yhdeksi kokonaisuudeksi.

Jussi Kalliopuska11

12

Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen

Tuom

as P

ietin

en

Insi

n öö r

itoim

isto

Ylim

ä ki &

Tin

kan e

n

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4356

577 betoni 2 2007

lisäksi tuulen dynaamisten vaikutusten jatko-tarkastelu.

– tuulien ja sateen yhteisvaikutus on miltei ainavaikea hallittava suunnittelussa ja toteutuk-sessa. Tässä kohteessa erilaisten liittymien(esim. ikkunat, ovet, räystäät) detaljoinnissalähdettiin siitä fysikaalisesta tosiasiasta, ettäsade on tuulella ns. paineellista vettä, joka kul-keutuu myös ylöspäin. Suunnittelussa pyrittiinvarmistamaan, että liittymät ovat mahdollisim-man vedenpitäviä ja että rakenteisiin mahdolli-sesti menevä vesi voi poistua aiheuttamattavahinkoja.

– rakennuksen ympäristön korkeusasemasta jakaavamääräyksistä johtuen kellarin tilat jakoko korttelin autopaikoitus on sijoitettu tasol-le noin -0.56 – 0.85, mikä on selvästi merenpintaa alempana. Ilman huomattavaa omaapainoa olevien rakenteiden sijoittaminen ve-denpinnan alle ei ole mahdollista muutoin kuinestämällä vedenpaineen muodostuminen ra-kennuksen alle. Koko rakennuksen kaivannonkallio sementti-injektoitiin vedenpitäväksi niin,että satunnaiset pienet suotovirtaukset voitiinhallita kevyellä salaojituksella ja pumppauksel-la. Kallion tiivistys oli tarkan seurannan alla,koska pohjaveden pintaa ei voitu alentaa lähis-töllä sijaitsevien rakennusten puupaalutustenvuoksi. Kellarin seinien ulkopuolisena vedene-risteenä käytettiin lähinnä bentoniittia ja maanpinnan yläpuolisilla osilla bitumikermejä.

– rakennus sijaitsee lähellä risteilylaivojen laitu-ria, jolloin suunnittelutehtäväksi tuli laivako-neiden aiheuttaman matalataajuisen äänen(10-200 Hz) eristäminen niin, että asunnoissapäästään Asumisterveysohjeen (STM 2003) oh-jearvoihin.

15 Jussi Kalliopuska

16Lasitettu terassi. Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4457

58 betoni 2 200758

ASUNTO OY HELSINGIN SVINGI JAASUNTO OY HELSINGIN STANSSI

Rakennuttaja:YIT Rakennus Oy:Ilkka Tiensuu, Mari Uittamo

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehdit NRT Oy:Jyrki Tasa, arkkitehti SAFApääsuunnittelijat :Anne Kleemola, arkkitehti SAFA(As Oy Helsingin Stanssi),Pirjo Soininen, arkkitehti SAFA(As Oy Helsingin Svingi),Selina Anttinen, arkkit. yo,Jussi Kalliopuska, arkkitehti SAFA,Teemu Tuomi, arkkitehti SAFA

Rakennesuunnittelu:Insinööritoimisto Ylimäki&Tinkanen Oy:Jukka Ukko, Pekka Länsimies

LVIA-suunnittelu:Insinööritoimisto Reijo Patronen Oy:Reijo Patronen, Kari Koskinen

Sähkösuunnittelu:Elbox Oy : Jorma Jylhä

Pihasuunnittelu:Maisema-arkkitehti Petri Eurasto

Valvoja: PP-Valvonta Oy: Pekka PukeroPääurakoitsija:

YIT Rakennus Oy:vastaavat mestarit:Mika Kosonen, Anssi Yli-Hakala,työpäällikkö: Birger Fagerström

19

17

18

Tuom

as P

ietin

en

Tuom

as P

ietin

en

J uss

i Ka l

liop u

ska

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4458

597 betoni 2 2007

ENDURING STONE HOUSE 2007 AWARD:MASTOKATU STREET BLOCK IN KATAJANOKKA

The Enduring Stone House 2007 Award has been grantedto the Mastokatu Street block in the Katajanokka area ofHelsinki.

The implementation of the Mastokatu Street block isbased on an invitational competition organised in 2004.The last structures in the block were completed in Febru-ary 2007. The starting point in the competition was thetown plan, which defined the key solutions for the block,such as the enclosed block principle, the continuation ofKruunuvuorenkatu Street as courtyard space through theblock, the recessed top floor, and redbrick as the primaryfaçade material.

In the winning entry the street space was developedinto a playground street, with the street character empha-sised by means of e.g. light poles. The large canopy andthe top floor canopies were adapted into a single entity.The recessed façades of the top floor were implementedin bright colours, and baywindows were designed freely,particularly along the curving Kanavakatu Street. Thelightness and freshness of courtyards were emphasisedby white façades.

Long views and large windows give the apartments anairy and light atmosphere. Baywindows, in particular,maximise the advantages of the views. The roofs of theliving rooms rise diagonally above other roofs in the topfloor apartments.

20 21

22

A parking garage for 89 cars is provided under thecourtyard. The total permitted building area in the block is13 000 floor square metres. There are 147 apartments inthe block, varying in size from 37 m2 to 190 m2.

The two buildings on Mastokatu Street, Svingi andStanssi, are five-storey, three-staircase apartment build-ings connected by a canopy between them. The shelteredurban oasis between the sail-like redbrick apartmentbuildings provides views to the sea and to Uspenski Ca-thedral.

The load-bearing walls of the buildings are precast re-inforced concrete units, while intermediate floors werecast on the site, which in terms of sound insulation is agood solution. The façades on the outer perimeter aremade of burnt brick, and on the side of the internal court-yard of lime sandstone. Openings in built façades werecrossed with prestressed, arched brick beams.

The frame structures of the building were designed assimple and easy to implement as possible. This is an es-sential objective for every structural designer, but whenthe starting point is the winning entry in an architecturalcompetition, the achievement of the objective often re-quires a significant amount of additional structural designefforts. This was the case also in this project, but the ob-jective was achieved in the end.

17Mastokadun korttelissa on julkisivuissa käytetty Wiener-bergerin Terca-punatiiltä, Fescon Oy:n muurauslaastia jamaxit Oy:n Kahi-harkkomuurausta. Kaarevan seinän muu-raus on ollut haasteellista.

18Asuntojen sisätilat ovat valoisat.

19Arkkitehtitoimisto NRT Oy: (vas.) Jyrki Tasa, Jussi Kallio-puska, Pirjo Soininen, Eeva-Liisa Elo-Lehtinen, Selina Ant-tinen, Anne Kleemola sekä YIT:n Mika Kosonen.

20Välipohjat ovat paikalla valettuja, mitä voidaan äänene-ristyksen kannalta pitää hyvänä ratkaisuna.

21Kellarin tilat ja koko korttelin autopaikoitus on sijoitettutasolle noin -0.56 – 0.85, mikä on selvästi meren pintaaalempana.

22Pihatyöt valmistuvat kesäksi Mastokadun korttelissa.

Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Maritta Koivisto

Maritta Koivisto

BET0702 s52-59 Mastokatu 13.6.2007, 17:4459

betoni 2 200760

Helsingin yliopiston eläinsairaala valmistui kesällä2006 Viikin kampusalueelle. Kaksikerroksiseen ra-kennukseen sijoittuvat myös kliinisen eläinlääketie-teen laitos ja eläinlääketukun toimitilat. Itse ope-tussairaala jakautuu kahteen osaan, pieneläinsai-raalaan ja hevossairaalaan, jotka toimivat pitkän-omaisen rakennuksen eri päissä.

Eläinsairaalarakennus sisältää hyvin monenlai-sia tiloja lähtien hevostallista lantaloineen ainakorkeatasoista tekniikkaa ja hygieniaa vaativiinleikkaussaleihin ja tutkimustiloihin. Potilaat ovatpääosin koiria, kissoja ja hevosia, mutta sairaalas-sa hoidetaan myös muita pieniä lemmikkejä.

Rakennuksen julkisivut ovat pääosin puhtaaksi-muurattua pinnoittamatonta betoniharkkoa. Mate-riaalivalinta syntyi jo arkkitehtikilpailuehdotustatehtäessä. Ensimmäinen mielikuva rakennuksestaoli muurimainen rinteeseen sovitettu pitkä hahmo,joka korostaisi Viikintien ja peltoaukean muodosta-man maisematilan rajaa. Julkisivumateriaalilta toi-vottiin maatalous- ja eläinrakentamiseen viittaa-

HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALA

Pekka Leskelä, arkkitehti SAFAArkkitehtitoimisto HKP Oy

1

2

Kari Palsila

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4760

betoni 2 2007 61

1Helsingin yliopiston eläinsairaalan julkisivut ovat pääosinpuhtaaksimuurattua betoniharkkoa. Julkisivuissa on käy-tetty myös lasi-, metalli- ja säleikköpintoja.

2Asemapiirros.

3Julkisivut pohjoiseen ja etelään.

42. kerros ja pohjakerros. Eläinsairaalaan liittyy erillisenäsiipirakennuksena talli. Päärakennuksen toisessa kerrok-sessa sijaitsevat laboratoriot, toimistot, sosiaalitilat jaluokkahuone.

3

4

4

2. kerros

Pohjakerros

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4761

62 betoni 2 200762

6

5 Kari Palsila

Kari Palsila

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4862

637 betoni 2 2007

7 Kari Palsila

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4863

64 betoni 2 200764

vaa, ehkä hieman karkeaakin kivistä ilmettä erottu-maan viereisen tiedepuiston lasi- ja metallijulki-sivuista. Betoniharkkoa täydennettiin kevyemmillälasi-, metalli- ja säleikköpinnoilla.

Pitkänomaista rakennusta jäsentävät valopihatavaavat näkymiä ympäröivään maisemaan ja tuovatpäivänvaloa syvän rungon keskiosiin. Pihojen sivu-seinien kirkkaat värit piristävät betonin harmautta,ja sisätiloihin jatkuessaan ne rytmittävät pitkääkäytävää.

Julkisivun betoniharkkoa on vaalennettu käyttä-mällä valkosementtiä, jolla päästiin tasaisempaanlopputulokseen kuin titaanioksidilla. Betoniharkkoon kiinnostava julkisivutuote, jolla syntyy luonte-vasti elävää muuripintaa. Laajempaa käyttöä aja-tellen kehitystyölle olisi vielä haastetta värin tasai-suuden hallinnassa ja muuraustyösaumojen piiloonsaamisessa.

Rakennuksen tilat ovat toiminnan ehdoilla teh-tyä joustavaa käyttötilaa. Ronski ympärivuorokau-tinen työ eläinten kanssa vaatii kestävät ja helpos-ti huollettavat pinnat. Puhtaaksi muurattua be-toniharkkoa on käytetty hevostiloissa myös välisei-nämateriaalina, koska se kestää suurten eläintenaiheuttamat törmäyskuormat. Sisätiloissa harkkoon maalattu puhdistettavuuden takia epoksi- jalateksimaaleilla.

Sairaalan toiminnan on voitava jatkua huolto- jamuutostöistä huolimatta, mikä on huomioitu raken-nuksen betonirungossa. Toisen kerroksen ontelo-laattalattiassa on asennuskaistat yläpuolelta tehtä-viä putkistotöitä varten. Koko rakennuksen mittai-nen konehuonekerros ja kantavan alapohjan allaoleva ryömintätila helpottavat ensimmäisen kerrok-sen huoltoa ja muutostöitä.

HELSINGIN YLIOPISTON ELÄINSAIRAALA

Osoite Viikintie 49, HelsinkiBruttoala 10 130 m2

Tilavuus 48 550 m3

Valmistumisvuosi 2006

Tilaaja Senaatti-kiinteistötKäyttäjä Helsingin yliopistoArkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto

HKP OyMaisemasuunnittelu Maisema-arkkitehdit

Byman & Ruokonen OyIrtokalustesuunnittelu KONEHUONE

sisustusarkkitehdit,Mervi Alaluusua,Sisustusarkkitehti SIO

Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Pöysälä& Sandberg Oy

LVIAS-suunnittelu InsinööritoimistoOlof Granlund Oy

Rakennuttajakonsultti CMC Terasto OyProjektinjohtourakoitsija Lemcon OyLVI-urakoitsija Saipu OySähköurakoitsija Tekmanni OyRakennusautomatiikka- Siemens Buildingurakoitsija Technologies OyBetoniharkot HB-Betoniteollisuus Oy

5Hevostallin arkkitehtuuri ottaa kontaktia viereisen koeti-lan maalaishenkeen. Eläinsairaalan julkisivujen be-toniharkko on tuttu materiaali maatalouden tuotantora-kennuksista.

6Eläinsairaalan rakennukset muodostavat pitkän muuri-maisen rakennusmassan, joka korostaa Viikintien ja pel-toaukean muodostaman maisematilan rajaa. Pitkän-omaista rakennusta jäsentävät valopihat avaavat näky-miä ympäröivään maisemaan ja tuovat päivänvaloa syvänrungon keskiosiin.

7Julkisivun betoniharkkoa on vaalennettu käyttämällä val-kosementtiä.

8, 10Puhtaaksi muurattua betoniharkkoa on käytetty hevosti-loissa myös väliseinämateriaalina, koska se kestää suur-ten eläinten aiheuttamat törmäyskuormat. Sisätiloissaharkkoseiniä on myös maalattu puhdistettavuuden takiaepoksi- ja lateksimaaleilla.

9Päärakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevat labora-toriot, toimistot, sosiaalitilat ja luokkahuone. Toisen ker-roksen ontelolaattalattiassa on asennuskaistat yläpuolel-ta tehtäviä putkistotöitä varten.

8 Kari Palsila

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4964

657 betoni 2 2007

HELSINKI UNIVERSITY VETERINARY HOSPITAL

The veterinary hospital of the University of Helsinki wascompleted in the summer of 2006 in the campus are ofViikki. In addition to the veterinary hospital, the two-sto-rey building also houses the Department of clinical veter-inary science as well as the facilities of a wholesale deal-er of veterinary medicines. The teaching hospital is divid-ed into two parts, the small-animal hospital and theequestrian hospital, located at opposite ends of the longi-tudinal building.

The veterinary hospital building contains many differ-ent kinds of facilities, from stables for horses and manurestorages to operating theatres and research facilities thatuse advanced technology and require high hygienic stan-dards.

The building façades are primarily made of uncoated,fairface concrete blocks. The first impression one gets ofthe building is that of a longitudinal wall-type body on theslope of a hill, which emphasises the border of the land-scape space formed by Viikintie Road and a field opening.The slightly coarse stony appearance of the façade sepa-rates it from the glass and metal façades of the neigh-bouring Science Park. The concrete blocks are supple-mented by lighter glass, metal and screen surfaces.

The longitudinal building is divided into sections byatria, which open up views to the surrounding landscapeand bring daylight inside the deep building frame. Brightcolours on the courtyard sidewalls brighten up the greyconcrete mass, and continue inside the building giving arhythm to the long corridor.

The concrete blocks used on the façade have beenmade lighter by means of white cement, which produceda more uniform end result than titanium oxide. In theequestrian facilities fairface concrete blocks have beenused also in partition walls, as they can resist the highimpact forces produced by the large animals. In indoor fa-cilities the blocks have been painted with epoxy and latexpaints to facilitate cleaning.

9

10

Kari

Pals

ilaKa

ri Pa

lsi la

BET0702 s60-65 Helsingin 13.6.2007, 17:4965

betoni 2 200766

HYVIÄ KOKEMUKSIA SAUMATTOMASTA JULKISIVUSTA

Tommi Suominen, diplomi-insinööri, projektipäällikkö,Parma Oy

Parma Oy:n kehittämässä ParmaRappaus tuotekon-septissa elementtitehtaan valmisosatekniikka yh-distetään perinteiseen kolmikerrosrappaukseen.Rakentaminen nopeutuu ja laatu paranee kustan-nustehokkaasti. Menetelmä mahdollistaa saumat-toman julkisivupinnan ja siinä käytetään tutkitustiaikaa ja säätä kestäviä materiaaleja ja rakennerat-kaisuja.

ParmaRappaus -menetelmä on kehitetty yhteis-työssä Tampereen teknillisen yliopiston ja maxitOy:n kanssa. Menetelmä tuotiin vuonna 2005 laa-jemmassa mitassa markkinoille. Ensimmäiset ko-keet tehtiin 2004 syksyllä. Sen jälkeen tuotetta onkehitetty edelleen. Nyt, muutaman vuoden koke-mukseen perustuen voidaan todeta, että tuote ononnistunut.

Myös asiakkaat ovat havainneet tuotteen edut,sillä ParmaRappaus -elementti on pääkaupunkiseu-dulla selkeästi syrjäyttänyt perinteiset sandwich-elementit. Parma Oy:n Forssan tehtaalla, joka onmaan suurimpia seinäelementtitehtaita, Parma-Rappauksesta on tullut volyymituote ja sitä valmis-tettiin viime vuonna reilusti yli 30 000 m2. Valmis-tusmäärän kasvu jatkuu myös kuluvana vuonna.

ParmaRappaus on julkisivurakenne, joka sisäl-tää sisäpinta-muottia vasten valettavan kantavan150 mm tai kevyen 100 mm teräsbetonisen sisä-kuoren, 160 mm paksun lämmöneristeen ja senpäälle tehdyn kuumasinkityllä teräsverkolla lujite-tun 20 mm paksun pohjarappauksen. Teräsverkkoon ankkuroitu sisäkuoreen ruostumattomasta te-räksestä valmistetuilla kiinnitysosilla. Näin varus-tettu valmiselementti valmistetaan kokonaisuu-dessaan elementtitehtaalla. Pohjarappauksen suo-rittaminen hallituissa ja valvotuissa tehdasolosuh-teissa mahdollistaa tasalaatuisen lopputuotteen.

Julkisivurakenne viimeistellään työmaalla sauma-ja pintarappauksella. Elementtien väliset saumatverkotetaan työmaalla kuumasinkityllä teräsverkollaja sauma täytetään koneellisesti rapattavalla pohja-rappauslaastilla. Sen jälkeen rappausurakoitsijaruiskuttaa värilaastin pintaan.

NOPEASTI SISÄVALMISTUKSEENTALVELLAKINMenetelmän suurimpia hyötyjä ovat rakentamisennopeus ja se, että esimerkiksi syksyllä asennettaes-sa valmiiksi villoitettu ja pohjarapattu elementtitarjoaa lämpövalmiin rungon nopeasti. Näin työ-maalla päästään nopeammin sisätyövaiheeseen.Saumat voidaan jättää rappaamatta kevääseensaakka. Siitä huolimatta sisävalmistusvaihe voi-

2

3

1ParmaRappaus on julkisivurakenne.

Artikkelin kuvat: Parma Oy

SEINÄRAKENNE

• teräsbetoninen sisäkuori (100 mm / 150 mm)• mineraalivilla 160 mm• kiinnikkeet sisäkuoresta 3 kpl/m2

• rappausverkko 1 mm # 19 mm• kerrosrappaus 26 mm,• pohja- ja täyttörappaus tehtaalla• sauma- ja pintarappaus työmaalla

ParmaRappaus on kokonaiskonsepti,jossa toimittaja vastaa• seinärakenteen suunnittelusta,• valmistuksesta• julkisivun valmiiksi rappauksesta työmaalla.

BET0702 s66-69 Saumattomat 13.6.2007, 17:5366

betoni 2 2007 67

3

4

5

2, 3, 4Talo Tikkanen, Espoo. Betonielementtirakenteinen pien-talo valmistui vuonna 2006 Espoon asuntomessuille.Arkkitehtisuunnittelijat: Kaisa Ilkka ja Kristiina Timonen,arkkitehdit SAFA.

5Julkisivurakenne viimeistellään työmaalla sauma- ja pin-tarappauksella. Elementtien väliset saumat verkotetaantyömaalla kuumasinkityllä teräsverkolla ja sauma täyte-tään koneellisesti rapattavalla pohjarappauslaastilla. Senjälkeen rappausurakoitsija ruiskuttaa värilaastin pintaan.


68 betoni 2 200768

GOOD EXPERIENCE FROM SEAMLESS FACADES

Parma Oy has developed a plastering product conceptcalled ParmaRappaus, which combines the precast tech-nology of the prefabrication factory with traditional three-layer plaster. The product shortens building times and im-proves quality in a cost-effective manner. The methodmakes it possible to produce a seamless facade usingmaterials and structural solutions that have been proventimesaving and weather resistant.

The ParmaRappaus method has been developed in co-operation with the Technical University of Tampere andMaxit Oy. The method was launched into the market on awider scale in 2005, and now, after a couple of years ofexperience, the product has proven itself.

In the Helsinki region, precast ParmaRappaus unitshave clearly replaced traditional Sandwich units. Withmore than 30000 m2 produced in 2006, Parma-Rappaushas become a volume product for the Forssa factory,which is one of the largest precast wall unit plants in Fin-land. The volume is expected to increase further this year.

6

7

8

daan tehdä talvikaudella. Elementin valmistaja te-kee saumat valmiiksi keväällä, kun ulkolämpötilaylittää vaadittavat rajat. Tarvittaessa rappauksenvoi tehdä myös talvella käytettäessä lämmittimiä jasuojauksia.

ParmaRappaus on kokonaiskustannuksiltaanedullisempi kuin kokonaan työmaalla tehty rappa-us, jonka lisäksi saadaan yllä mainitut elementtira-kentamisen hyödyt. Tuotteesta on tehty runsaastisääkaappikokeita Tampereen teknillisen yliopistonkanssa.

Rappauksessa käytetään maxit Oy:n silikonihart-sipitoisia laasteja. Silikonihartsin etuna on hyvä jatasainen väripinta ja se voidaan rapata sekä Parma-Rappaus-elementin pintaan että tarvittaessa myöstavallisen sandwich-elementin pintaan. Rappaus-pinnan värit voidaan valita tilaajan toiveiden mu-kaan. Silikonihartsi estää viistosateen ja vedenpääsyn rakenteisiin, mutta toisaalta hengittää kos-teuden pois rakenteesta.

7Kiinteistö Oy Laajasuontie, Helsinki. ArkkitehtitoimistoSARC: Tuulikki Raivio.

8,6Asunto Oy Tammisaaren Villa Strand, Tammisaari. OptiplanOy: Jari Antila.


697 betoni 2 2007

9

10

11

9Kiinteistö Oy Leevin Palvelutalo, Helsinki. Sollamo Oy:Paavo Sollamo.

10Innopark, Hämeenlinna. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen.

11Asunto Oy Westparkin Koivu, Turku. Sigge Oy: Antti Korpi.


betoni 2 200770

‘’Yhdellä puhelinsoitolla’’, myyntijohtaja MarkkuRotko tiivistää Parma Oy:n uuden kivihallikonsep-tin periaatteen asiakkaan kannalta. Hän myöntää,että kivistä hallirakennusta halunnut asiakas,usein pieni- tai keskisuuri yrittäjä on tähän men-nessä joutunut näkemään varsin paljon vaivaa en-nen kuin on toivomansa kivisen hallin tontilleensaanut pystytettyä.

‘’Betonista valmisosaratkaisua ei ole ollut tarjol-la. Se puute on nyt ratkaistu, kun Parman jo valmiitatuotteita: pilari-palkkirunkoa ja katon TEK-laattaaon täydennetty uudella kiviseinäelementillä, jokaon molemmin puolin esijännitetty’’, hän kertoi Kivi-halli-konseptin julkistustilaisuudessa toukokuussa.Kohteen mukaan tarvittavina lisärakenteina halliatäydentävät ontelolaatat, teolliset, eristetyt sokke-lit sekä tehdasvalmisteiset anturat.

Ensimmäiset ParmaKivihallit ovat jo käytössä.Rotko ei ennakoi tulevia myyntimääriä, mutta us-koo, että asiakkaan kannalta helppo konsepti vauh-dittaa arvonsa säilyttävän hallirakennuksen tuot-teen markkinointia.

‘’Uusi ParmaKivihalli sopii hyvin liike-, tuotanto-tai logistiikkatiloiksi. Hallit rakentuvat mittatarkois-ta moduuleista liiketoiminnan ehdoilla ja ne ovathyvin muuntojoustavia. Esimerkiksi tilojen laajenta-minen on myöhemmin helppoa. Pk-yrityksissä myöstoimistotilat ovat usein samassa hallirakennukses-sa, jolloin ParmaKivihalli on myös edustava yrityk-sen käyntikortti’’, hän huomauttaa.

ESIJÄNNITETTY SEINÄRAKENNETuotepäällikkö Jani Riihisen mukaan ParmaKivihal-lin toteutuksen mahdollistaa täysin uudenlainenseinärakenne: tehtaalla esijännitetty, eristetty javalmiiksi rapattu. ‘’Sisä- ja ulkokuoren esijännittä-misen ansiosta hallin jännevälit voivat olla pitkiä,maksimissaan 10 metriä. Maksimikorkeus on puo-lestaan 3,6 metriä. Hallista saadaan avara ja hel-posti muunneltava. Hallissa voi olla jopa 500 neliö-tä vapaata tilaa, jossa tukipilareita ei tarvita’’, hänkertoo.

Riihisen lista kivihallin eduista on pitkä: ‘’50 vuo-den käyttöikä, kestävä ja paloturvallinen rakenne,hyvä ääneneristys, mittatarkka, nopea rakentaa,tehtaalla valmiiksi pinnoitettu julkisivu. Värivaihto-ehtoja roiskerapatulla julkisivulla on peräti 36.’’

Tarvittavat toimistotilat voidaan rakentaa yksi-tai kaksikerroksisina runkorakenteen sisälle tairungon ulkopuolisina. ‘’Kun tulee tarvetta uudellehallille, meihin kannattaa ottaa yhteyttä projektin

VALMIS KONSEPTI UUDISTAA KIVIHALLIRAKENTAMISEN

1

2

Sirkka Saarinen, toimittajaMaritta Koivisto, päätoimittaja

BET0702 s70-73 Kivihalli 13.6.2007, 17:5770

betoni 2 2007 71

1Kuvassa kivihallin modulien esimerkkitoteutus. ParmaKi-vihallista saadaan avara ja helposti muunneltava. Hallis-sa voi olla jopa 500 neliötä vapaata tilaa, jossa tukipila-reita ei tarvita. Kivihallin sisäkorkeus on asiakkaan valit-tavissa. Tarvittavat toimistotilat voidaan rakentaa yksi-tai kaksikerroksisina runkorakenteen sisälle tai rungon ul-kopuolisina.

2, 3Hallit rakentuvat mittatarkoista moduuleista asiakkaanliiketoiminnan ehdoilla ja ne ovat hyvin muuntojoustavia.

4Kiviseinäelementti voidaan asentaa sekä vaakaan ettäpystyyn. Sisä- ja ulkokuoren esijännittämisen ansiostahallin jännevälit voivat olla pitkiä, maksimissaan 10 met-riä. Maksimikorkeus on 3,6 metriä.

5Vesikattorakenteissa TEK-laatalla päästään jopa 24 m:njänneväleihin. TEK-laattaratkaisun etuna on pitkien jän-nevälien ja valmiiden talotekniikkareittien mahdollista-ma muunneltavuus. Kun laattoja kantavana rakenteenakäytetään HI-palkkeja, vapaa tila pilareiden välissä voiolla jopa 24 m x 21,6 m.

3

4

5

Artikkelin valokuvat: Parma Oy

BET0702 s70-73 Kivihalli 13.6.2007, 17:5771

72 betoni 2 200772

6ParmaKivihallin julkisivuna käytettävän kiviseinän esi-valmistusaste on erittäin korkea. Hallin julkisivut toimi-tetaan suoraan tehtaalta valmiiksi rapattuina asiakkaanvalitsemalla värisävyllä.

7, 8, 9Osa esimerkkejä valmiista nurkkadetaljivaihtoehdoista.Valmiit detaljit, kuten räystäs- ja nurkkaratkaisut ovatyksilöllisiä.

10Esijännitetyt seinäelementit pinnoitetaan tehtaalla val-miiksi. Roiskerappaukselle on 36 vakiovärivaihtoehtoa.

11, 12, 13ParmaKivihallista saadaan avara ja helposti muunnelta-va. Hallissa voi olla jopa 500 neliötä vapaata tilaa, jossatukipilareita ei tarvita. Kivihallin sisäkorkeus on asiak-kaan valittavissa ja tarvittaessa päästään korkeisiinkinrakenteisiin. Tarvittavat toimistotilat voidaan rakentaavaivattomasti yksi- tai kaksikerroksisina runkorakenteensisälle tai rungon ulkopuolisina. Kuvan esimerkissäLahden RTV-yhtymä Oy:n uusi noin 4 000 neliön sisus-tusmateriaalien erikoismyymälä.

alkuvaiheessa, mielellään jo ennen suunnittelunaloittamista. Näin voimme tehdä kustannuste-hokkaan ja laadukkaan halliratkaisun’’ Riihinentoteaa.

Entä hinta? Riihisen mukaan pelkkä hankinta-hinta verrattuna kevyisiin halliratkaisuihin on Kivi-hallissa korkeampi: ‘’Sen sijaan kokonaiskustan-nukset, pitkä käyttöikä ja alhaiset kunnossapito- jahuoltokustannukset huomioon ottamalla, Kivihallion myös kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyi-nen’’, hän vakuuttaa.

YKSILÖLLISIÄ RATKAISUJAParmaKivihalli on jaettu neljään kokoluokkaan,alle tuhannen neliön halleista maksimissaan5000 neliön halleihin. Moduuleista rakentuvatratkaisut ovat Riihisen mukaan aina yksilöllisiä:‘’Mallihallien arkkitehtisuunnittelusta vastannutarkkitehti Juha Laurila Arc Designers LaurilaOy:stä vertasikin Kivihallia palapeliin, jossa lop-putulosta voidaan muokata palasia siirtämällä.’’Myös valmiit detaljit, kuten räystäs- ja nurkkarat-kaisut ovat yksilöllisiä.

Ensimmäiset ParmaKivihallit valmistuivat tänäkeväänä Lahteen ja Nurmijärvelle. Parhaillaan onpari hallia rakenteilla Pirkanmaalla. Lahdessa RTV-yhtymä Oy avasi uuden, noin 4 000 neliön sisustus-materiaalien erikoismyymälänsä huhtikuun alussa.

‘’Aikaisempikin myymälämme oli betoniraken-teinen ja tiiliverhoiltu. Se oli vakaa ja luotettava.Näin se sopi yrityksemme arvoihin: olemme van-ha suomalainen perheyhtiö ja katsomme pitkälletulevaisuuteen. Siksi oli helppoa päättää tehdäuusikin halli kivirakenteisena. Meille on ensiar-voisen tärkeää, että asiakkaiden on hyvä tulla

9

10

6

7 8

BET0702 s70-73 Kivihalli 13.6.2007, 17:5872

737 betoni 2 2007

A READYMADE CONCEPT RENEWS LONG-SPANSTONE BUILDINGS

Until now, the implementation of a long-span building ofstone construction has often required a lot of time andwork of the clients, who in many cases are small or me-dium-scale businesses. With the new concept for long-span stone buildings developed by Parma Oy, only “onephone call” is required to place the order.

Parma’s long-span stone building contains thecolumn/beam frame, Parma’s TEK roof slabs and the newprecast stonewall units, prestressed on both sides. Thefirst Parma long-span stone buildings are already in use.The concept is ideally suited to commercial, productionand logistics buildings. The buildings are built ofdimensionally precise modules and are extremelymodifiable. Later expansions, for example, can be easilyrealised.

The prestressed internal and external shells permitreally long spans, up to 10 metres. The maximumheight of the building is 3.6 m. The building can berealised as a spacious and easy-to-modify solution,with up to 500 square metres of free space without anysupporting columns.

Parma’s concept divides long-span stone buildings intofour size categories, from under 1000 square metres to amaximum of 5000 square metres.

11

12

13

halliin, helppo tehdä ostoksensa ja kuljettaa neulos ja että henkilökunnalla on hyvät ja viihtyisättyötilat. Meillä tavaraa kulkee edestakaisin, siksiseinien on syytä kestää kolhuja. Myös paloturval-lisuus on erittäin tärkeää’’, RTV:n paikallisjohtajaPauli Lehtonen kertoo.

BET0702 s70-73 Kivihalli 13.6.2007, 17:5873

betoni 2 200774

PIHAKANNEN KORJAUS

Pasi Kuusela, rakennusinsinööri,Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

Pihakannen korjaushanke on aikaa vievä monivai-heinen prosessi, jonka yhteydessä voidaan raken-teellisten korjausten lisäksi parantaa asukasviihty-vyyttä ja pihan toimivuutta. Pihakannet liittyvätyleensä rakennuksiin. Pihakansikorjausten erityis-piirteisiin kuuluukin kiinteistön käyttäjien lähei-syys; usein korjaustyömaa joudutaan vaiheista-maan siten, että osa korjattavasta alueesta onasukkaiden tai muiden käyttäjien käytössä.

VESIVUODOT JAPÄÄLLYSTEVAURIOT TYYPILLISIÄPihakansille tyypillisiä vaurioita ovat vesivuodot japäällysteiden vauriot. Lisäksi pihakansilla on useinpuutteita vedenpoistossa; kaivoja on liian vähän janiiden sijainti on toimivan vedenpoiston kannaltahuono tai puutteelliset kallistukset aiheuttavat ve-den lammikoitumista.

Vesivuodot ovat seurausta vedeneristyksen nor-maalista vanhenemisesta tai rakennevirheistä. Pi-hakansien vedeneristys on yleensä toteutettu kak-sin- tai kolminkertaisena bitumikermieristyksenä.Vanhimmissa pihakansissa vedeneristyksenä onkäytetty myös valuasfalttia. Uudemmissa pihakan-sissa on käytetty lisäksi nestemäisiä ruiskutettaviavedeneristeitä sekä yksikerroskatteita. Vanhojenkermieristysten normaali käyttöikä on yleensä15…40 vuotta, uudempien kermieristysten nor-maali käyttöikä on suurempi materiaalikehityksestäjohtuen.

Tyypillisiä vedeneristykseen liittyviä rakennevir-heitä ovat riittämättömät ylösnostot, puutteellinenkiinnitys ja tiivistys liittyviin rakenteisiin (mm. kai-volaipat) sekä vesien ohjaus liikuntasaumojen yli.Vesivuodot eivät kaikissa tapauksissa aiheuta kan-tavien rakenteiden vaurioitumisriskiä, mutta beto-nirakenteen läpi valuva alkalinen vesi vaurioittaa

1, 2Pihakannen korjaushanke on aikaavievä prosessi, jonkayhteydessä voidaan rakenteellisten korjausten lisäksi pa-rantaa asukasviihtyvyyttä ja pihan toimivuutta. Kuvassa 2on Asunto Oy Helsingin Nelikulman pihakansi ennen kor-jausta ja kuvassa 1 korjauksen jälkeen.

3, 4Pihakansille tyypillisiä vaurioita ovat vesivuodot ja pääl-lysteiden vauriot. Lisäksi pihakansilla on usein puutteitavedenpoistossa: kaivoja on liian vähän ja niiden sijaintion toimivan vedenpoiston kannalta huono tai puutteelli-set kallistukset aiheuttavat veden lammikoitumista.

1

2

Arkk

iteht

itoim

isto

Ske

n aa r

io O

yAr

kkite

h tito

imis

to S

ken a

a rio

Oy

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0074

betoni 2 2007 75

mm. autojen maalipintoja ja vesivuodot voivat ai-heuttaa muita aineellisia vahinkoja alapuolisissatiloissa.

Vesivuotoja on usein lähes mahdotonta paikallis-taa, koska kermieristykset on viime vuosiin saakkakiinnitetty yleensä pistemäisesti alustabetoniin,jolloin vuotovesi on päässyt leviämään vapaastikermieristyksen ja alustabetonin välissä. Pihakan-sille tehtävät paikkakorjaukset tulevatkin tästä joh-tuen vain harvoin kyseeseen. Nykyisten suunnitte-luohjeiden mukaan pihakansien vedeneristys tuleekiinnittää kauttaaltaan alustabetoniin, jolloin mah-dolliset vesivuodot on helpompi paikallistaa, mikälivedeneristyksen ja kantavan betonirakenteen välis-sä ei ole muita vettä johtavia rakennekerroksia.

Päällysteiden vauriot (murtumat, kulumat ja siir-tymät) ovat seurausta liikennekuormituksesta. Kor-jaussuunnittelun yhteydessä onkin tärkeää selvit-tää kiinteistön omistajan ja käyttäjien kanssa piha-kannen todellinen liikennekuormitus, jotta uudet

5

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

5Sääsuojien käyttö pihakansien peruskorjauksissa on vii-me vuosina nopeasti yleistynyt, kun sääsuojien kate- jatelinetekniikka kehittynyt ja sääsuojia tarjoavia yrityksiäon tullut lisää.

6Pihakannen korjaushankkeen välttämättömänä lähtötie-tona toimii kuntotutkimus, jonka yksi tärkeä osa-alue onolemassa olevien rakenteiden selvitys rakenneavauksin.

3

Insi

nöör

itoim

isto

Mik

ko V

ahan

en O

yIn

sinö

örito

imis

to M

ikko

Vah

anen

Oy

6

Insi

nöör

itoim

isto

Mik

ko V

ahan

en O

y

4

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0075

76 betoni 2 200776

pintarakenteet voidaan toteuttaa riittävän lujina.Pihakansilla ei usein ole varsinaista ajoneuvoliiken-nettä, mutta huoltoliikenteen (mm. muuttokuormat)ja lumensiirtokaluston aiheuttama kuormitus saat-taa olla yllättävän suurta. Todellisen liikennekuor-mituksen selvittäminen on tärkeää myös kantavienrakenteiden kapasiteetin kannalta.

KUNTOTUTKIMUSVÄLTTÄMÄTÖN LÄHTÖTIETOVanhat pihakansirakenteet poikkeavat usein suun-nitelmista tai suunnitelmia ei ole edes saatavilla.Pihakannen korjaushankkeen välttämättömänä läh-tötietona toimii kuntotutkimus, jonka yhtenä tär-keänä osa-alueena on olemassa olevien rakentei-den selvitys. Perusteellisella kuntotutkimuksellavältytään korjausurakan purkutyövaiheen yhteydes-sä paljastuvilta mahdollisilta yllätyksiltä, jotkayleensä johtavat urakkasummaa huomattavastikinkorottaviin lisä- ja muutostöihin.

Kuntotutkimukseen tulee sisältyä ainakin piha-kansirakenteiden selvitys rakenneavauksin, vesi-vuotojen kartoitus, alapuolisten tilojen kosteusvau-rioiden kartoitus, terveydelle haitallisten aineidenanalyysit ja vedenpoiston toimivuuden arviointi. Pi-hakansirakenteisiin liittyvä terveydelle haitallinenaine on mm. kivihiilipiki, jota on käytetty vedeneris-tyksissä varsinkin vanhemmissa pihakansissa. Ter-veydelle haitalliset aineet ovat vaaraksi nimen-omaan korjaustyöntekijöille purkutyövaiheessa,kiinteistön käyttäjille niistä ei ole haittaa purkamat-tomassa ehjässä rakenteessa.

Rakenneavaukset tasopinnoilla ulotetaan vähin-tään kantavaan betonirakenteeseen saakka ja mah-dollisuuksien mukaan kantavan rakenteen läpi, jot-ta pihakansirakenteet saadaan varmuudella selvi-tettyä. Rakenneavauksia tehdään myös liittyvillepystypinnoille vedeneristyksen ylösnostorakentei-den selvittämiseksi.

Vedenpoiston toimivuutta arvioidaan silmämää-räisesti (lammikoituminen), vaaituksin, vertaile-malla kansikaivojen määrää ja sijaintia pihakannenkokoon ja muotoon sekä tarkastamalla vedeneris-tyksen liittymät kansikaivoihin. Kantava betonira-kenne tutkitaan poranäyttein, mikäli kantavissa ra-kenteissa on silmämääräisesti havaittavissa teräs-korroosiota tai rapautumista tai olosuhteet mah-dollistavat teräsbetonirakenteiden vaurioitumisen.Tutkimustulosten perusteella voidaan valita sovel-tuvat korjausmenetelmät sekä päättää korjauksenlaajuudesta.

7Käännetyn rakenteen kansikaivo suunnitellaan aina ta-pauskohtaisesti. Kansikaivojen vedenpoisto tapahtuusekä vedeneristyksen, että päällysteen päältä. Kaivon tu-lee toimia teleskooppimaisesti, mikäli pintarakenteetsaattavat ajan myötä painua.

8Lämmöneristetyissä pihakansissa rakennetyyppinä käyte-tään nykyään lähes poikkeuksetta käännettyä rakennetta,jossa vedeneristys asennetaan kantavan betonirakenteenja tarvittavan kallistusbetonikerroksen päälle lämmön-eristyksen alle.

8Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

7 Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0076

777 betoni 2 2007

SUUNNITTELURYHMÄSSÄERI ALOJEN ASIANTUNTIJATKuntotutkimuksen jälkeen käynnistetään hanke-suunnitteluvaihe, jossa tutkimustulosten perusteel-la tehtävien pihakannen pintarakenteiden korjaus-ten lisäksi pohditaan kiinteistön omistajan ja käyt-täjien kanssa muita pihakannen korjaus- ja paranta-mistarpeita vaihtoehtoratkaisuineen ja kustannus-arvioineen. Hankesuunnitteluvaihe voi minimitasol-la sisältää ainoastaan päällystevaihtoehtojen ver-tailua. Usein hankesuunnitteluvaiheessa pohditaanpihakannen pintarakenteiden lisäksi alapuolistentilojen parantamista (mm. ilmanvaihtoasiat), veden-poiston toimivuuden parantamista lisäkaivoillasekä piha-alueen toimivuuden ja viihtyvyyden pa-rantamista valaistuksella, viheristutuksilla, pihaka-lusteilla, polkupyöräsuojilla ja jätekatoksilla.

Korjaushankkeen suunnitteluryhmään tulee laa-jemmissa korjaustöissä kuulua rakennesuunnitteli-jan lisäksi arkkitehti ja talotekniikkasuunnitteli-joita. Suunnitelmissa esitetään vähintään korjaus-työn laatuvaatimukset, laadunvarmistusmenetel-mät, sää-suojauksen tarve, purettavat ja uudet ra-kenteet, sekä veden poistuminen (kallistuskorjauk-set, kansikaivot, rännikaivot, viemärit, vedenpoisto-järjestelmän sulanapito). Suunnitelmissa tulee eri-tyisesti esittää detaljipiirustukset kaikista liittymä-kohdista (mm. kansikaivot, ylösnostot, oviliittymät).

PERUSKORJAUSKUSTANNUKSET300 – 600 EUROA / M2

Korjaussuunnittelussa tulee ottaa huomioon, ettävedeneristys kiinnitetään kantavan betoniraken-teen ja tarvittavan kallistusbetonikerroksen päällesiten, että vedeneristyksen alle ei jää vettä johta-via rakennekerroksia. Kallistuskorjauksista johtuenpihakanteen liittyvien ulko-ovien kynnyksiä joudu-taan usein korottamaan ja ulko-ovia lyhentämään,mikä on esitettävä suunnitelmissa. Päällysteen jaylösnostojen suojarakenteiden suunnitteluun kan-nattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska nämäovat suurimmat näkyviin jäävät osat pihakansikor-jauksesta, joiden perusteella pihakansikorjauksen”onnistuminen” usein määritellään kiinteistönkäyttäjien silmissä.

Pihakannen kantavuus tulee ottaa huomioon uu-sia pintarakenteita suunniteltaessa, sekä korjaus-töiden ja käytön aikana. Pihakannen kuormituska-pasiteettia ei saa olennaisesti vähentää uusilla pin-tarakenteilla, mikä vaikuttaa varsinkin kallistusva-lujen suunnitteluun. Kallistusbetonin määrää voi-

daan vähentää lisäämällä kansikaivoja. Korjaus-työssä käytettävä kalusto (mm. purkukoneet) ei saavaarantaa pihakannen kantavuutta. Pihakannenkantavuus voidaan laskennallisesti tarkastaa, jostarvittavat poikkileikkaustiedot ja raudoituspiirus-tukset ovat käytettävissä eikä kuormitustietoja löy-dy alkuperäisistä rakennepiirustuksista.

Pihakannen pintarakenteet on perusteltua uusiakokonaisuudessaan, jos pihakannessa on vesivuo-toja. Lämmöneristetyissä pihakansissa rakenne-tyyppinä käytetään nykyään lähes poikkeuksettakäännettyä rakennetta, jossa vedeneristys asenne-taan kantavan betonirakenteen ja tarvittavan kallis-tusbetonikerroksen päälle lämmöneristyksen alle.Vedeneristys toimii tällöin myös höyrynsulkuna. En-simmäisten vesivuotojen väliaikaisiin, ennen piha-kannen peruskorjausta tehtäviin korjauksiin voi-daan joissakin tapauksissa käyttää kantavan raken-teen alapintaan asennettavia peltikouruja, joillavuotovedet ohjataan hallitusti sivuun siten, ettävuotovesistä ei ole haittaa.

Pihakannen paikkakorjaukset tulevat kyseeseenvain, jos vesivuotokohdat saadaan varmuudellapaikallistettua. Pihakannen peruskorjauskustan-nukset ovat noin 300 – 600 €/m2 riippuen pintara-

9Rännikaivojen käyttö on suositeltavaa, jos pihakanteenliittyvän rakennuksen vesikaton sadevedet on syöksytor-vien välityksellä johdettu pihakannelle.


kennemateriaaleista, liittyvistä rakenteista, ve-denpoiston parantamistarpeista ja pihakannenvarustuksesta.

PURKUTYÖN JÄLKEEN KATSELMUSPihakannen peruskorjauksessa purkutyöt ulote-taan yleensä kantavaan betonirakenteeseen taikantavaan betonirakenteeseen kiinnitettyyn pinta-betonikerrokseen saakka. Korjaus-Ratu-korteissa82-0236 ja 82-0237 on käsitelty työmenetelmiä jajätteenkäsittelyä, mikäli purettavissa rakenteissaon asbestia tai kivihiilipikeä.

Purkutyövaiheen jälkeen on tärkeää pitää kat-selmus, jossa tarkastetaan suunnitelmien toteu-tuskelpoisuus. Suurimmat lisä- ja muutostyötar-peet selviävät yleensä tässä vaiheessa. Kantavanbetonirakenteen päälle tehdään kallistuskorjausbetonista valamalla, mikäli kallistukset ovat vä-hemmän kuin 1:80. Kantavan betonirakenteen ylä-

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0077

78 betoni 2 200778

10Suunnitelmissa tulee esittää detaljipiirustukset kaikistaliittymäkohdista, mm. seinäliittymistä.

11Vedeneristyksen ylösnostokorkeus on vähintään 300 mmpäällysteen pinnasta lukuun ottamatta oviliittymiä. Vede-neristyksen ylösnostot suojataan mekaaniselta rasituk-selta ja auringon UV-säteilyltä esimerkiksi kiviverhouksel-la. Päällysteen ja ylösnostojen suojarakenteiden suunnit-teluun kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, koska neovat suurimmat näkyviin jäävät osat pihakansikorjaukses-ta, joiden perusteella korjauksen “onnistuminen” useinmääritellään kiinteistön käyttäjän silmissä.

12Tyypillisiä vedeneristykseen liittyviä rakennevirheitä ovatriittämättömät ylösnostot.

pinta puhdistetaan esimerkiksi jyrsimällä tai vesi-piikkaamalla kallistusbetonikerroksen tartunnanvarmistamiseksi. Korjaustyössä veden käyttö onusein kuitenkin rajoitettua alapuolisten tilojen vau-rioitumisriskistä johtuen.

Kallistusbetonipinnassa ei saa olla vedeneristys-tä vaurioittavaa epätasaisuutta ja kallistusbetoni-pinnan tulee vastata vähintään puuhierrettyä pin-taa. Kallistusbetonoinnin jälkihoito tulee tehdähuolellisesti jälkihoitoaineita ja pressusuojauksiakäyttäen kutistumahalkeilun ja ”kopoalueiden”välttämiseksi. Kallistusbetonipinnasta poistetaansementtiliimakerros, jälkihoitoainesosat ja muutepäpuhtaudet esimerkiksi sinkopuhdistuksella jareuna-alueilla hiomalla vedeneristyksen tartunnanvarmistamiseksi. Kallistusbetonipinnan kosteus-vaatimuksissa noudatetaan käytettävän vedeneris-tysjärjestelmän mukaisia työohjeita.

Yleisesti käytetty, mutta varsinaisesti siltaraken-teita koskeva SYL 6:ssa esitetty vaatimus sallii ve-deneristyksen alustabetonipinnan suhteelliseksikosteudeksi enintään 93 % käytettäessä vedeneris-tyksenä kauttaaltaan kiinnitettyjä kermejä tai nes-temäisiä ruiskutettavia vedeneristeitä.

Kallistusbetonoinnin jälkeen pystyliittymiin teh-dään holkkavalut, jos vedeneristys tehdään kermeil-lä. Vedeneristys tehdään kauttaaltaan alustaan kiin-nitettynä käyttöluokan VE 80R mukaisena bitumiker-mieristyksenä tai nestemäisenä ruiskutettavana ve-deneristeenä. Nestemäisen vedeneristeen ainevah-vuudeksi suositellaan minimipaksuutta suurempaapaksuutta. Vedeneristyksen tartunta varmistetaan


11

Insi

nöör

itoim

isto

Mik

ko V

a ha n

e n O

yIn

sin ö

ö rito

imis

to M

ikko

Va h

a ne n

Oy

12

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0078

797 betoni 2 2007

REPAIRING COURTYARD CONCRETE DECK

Repairing a courtyard concrete deck is a time-consumingprocess that includes many phases. In addition to struc-tural repairs, the project can also be implemented toimprove resident comfort and the functionality of thecourtyard.

Damages typically sustained by concrete decksinclude water leaks and damaged coating. Drainage isalso often realised deficiently; there are too few drainsand they are poorly located in terms of efficient drainage,or incorrect slope results in pooling of water. Water leaksare caused by normal ageing of water insulation, or bystructural defects.

A condition survey is necessary to provide correctinput information for the repair project. It should includeat least a survey of the deck structures, realised bymeans of openings made in the deck, a survey of waterleaks, a survey of moisture damage in facilities under thedeck, analyses of substances that are harmful to health,and an assessment of the functioning of drainage.

In extensive repair projects, the planning teamshall consists of an architect as well as buildingsystems designers in addition to a structural designer.

An aspect to be taken into account in the repair plan isto ensure that water insulation is installed on top of theload-bearing concrete structure and the required slopelayer so that no structural layers that conduct water areleft under the insulation. When the slope has to be cor-rected, it is often necessary to raise the thresholds of en-trance doors that open to the deck and to use shorterdoors, and this must also be presented in the plans.

The load-bearing capacity of the deck shall be con-sidered when new courtyard structures are designed,both during the repair project and during the service lifeof the deck. If water leaks are found in the courtyarddeck, it is justified to replace all the surface structuresof the deck. Heat insulated courtyard decks arenowadays almost always realised as a reversedstructural type, with water insulation installed on top ofthe load-bearing concrete structure and the requiredslope layer, under the heat insulation. In this solutionthe water insulation serves also as a vapour barrier.

The costs of a courtyard deck renovation projectamount to ca. 300…600 €/m2 depending on the coatingmaterials, associated structures, required improvementsin drainage systems, as well as deck fixtures andfittings.

kallistusbetonipinnan puhdistuksen ja riittävän kui-van alustan lisäksi vedeneristysjärjestelmän mukai-sella pohjustuskäsittelyllä.

Lämmöneristeenä käytetään yleensä hyvän läm-möneristyskyvyn, alhaisen vedenimukyvyn ja suu-ren puristuslujuuden omaavia puolipontattuja XPS-levyjä. Lämmöneristyslevyjen läpi päässeen vedenpoistuminen rakenteesta kansikaivoihin varmiste-taan esimerkiksi erillisellä vedeneristyksen ja läm-möneristyksen väliin asennettavalla vaakasalaoji-tuskerroksella (salaojamatot) tai käyttämällä uritet-tuja eristyslevyjä.

Pihakannen päällysteeksi valitaan toiminnalli-sesti ja maisemakuvallisesti soveltuva tuote. Pääl-lysteen asennus- ja tukikerroksineen tulee kestääpihakannen liikennekuormat. Pihakansissa käytet-täviä päällysteitä ovat mm. asfaltti, betonilaatat,betonikivet ja luonnonkivet.

VESIKATOLTA TULEE YLLÄTTÄVÄNPALJON VETTÄPäällysterakenteet ja kansikaivot suunnitellaan si-ten, että suurin osa sade- ja sulamisvesistä saa-daan johdettua suoraan kansikaivojen kautta sade-vesiviemäriin. Kansikaivoja joudutaan usein lisää-mään pihakansille kallistuskorjausten minimoimi-seksi ja lammikoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksirännikaivojen käyttö on suositeltavaa, jos pihakan-teen liittyvän rakennuksen vesikaton sadevedet onsyöksytorvien välityksellä johdettu pihakannelle.

Vesikatolta tulevan veden määrä on yllättävänsuuri ja se saattaa aiheuttaa pihakannelle hetkellis-tä ”tulvimista”. Käännetyn rakenteen kansikaivosuunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Kansikaivottehdään yleensä haponkestävästä teräksestä lii-kennekuormat kestävällä valurautakansistolla.Kansikaivojen vedenpoisto tapahtuu sekä vedene-ristyksen, että päällysteen päältä. Tätä varten kai-von tulee olla vedeneristyksen tasolta aukotettu jasiinä on liittymälaipat vedeneristyksen liitosta var-ten. Kaivon tulee toimia teleskooppimaisesti, mikälipintarakenteisiin on valittu materiaaleja, jotkasaattavat ajan myötä painua. Kansikaivot varuste-taan hiekan- ja roskienkeruualtaalla sekä lämmitys-vastuksella, mikäli alapuolisista tiloista johtuvalämpö ei riitä pitämään kaivoja sulina.

VEDENERISTEEN YLÖSNOSTOVÄHINTÄÄN 300 MMVedeneristyksen ylösnostokorkeus on vähintään300 mm päällysteen pinnasta lukuun ottamatta ovi-

liittymiä. Oviliittymissä tulee kiinnittää erityistähuomiota vedeneristyksen vesitiiviiseen liittymi-seen kynnysrakenteeseen. Vedeneristyksen ylös-nostot suojataan mekaaniselta rasitukselta ja au-ringon UV-säteilyltä esimerkiksi levytyksellä, kivi-verhouksella, suojabetonivalulla tai pellityksellä.Kevyitä suojarakenteita ei suositella käytettäväksikohteissa, joissa lumityöt tehdään koneellisesti taiylösnostorakenteisiin kohdistuu muita mekaanisiarasituksia.

TYÖNAIKAINEN LAADUNVARMISTUSTÄRKEÄTyönaikainen laadunvarmistus on olennainen kor-jaushankkeen onnistumiseen vaikuttava osatekijä.Merkittävimmistä tasorakenteen työvaiheista(mm. betonipintojen puhdistukset ja päällystela-donnat) ja tasorakenteeseen liittyvistä rakenteista(mm. ylösnostot suojarakenteineen) tehdään mal-lit. Kallistusbetonikerroksen tartunta kantavaanbetonirakenteeseen testataan esimerkiksi koput-telemalla. Puhdistettujen kantavien betoniraken-teiden ja kallistusbetonikerrosten pintojen lujuuk-sia testataan vetokokein päälle tulevien rakenne-kerrosten tartunnan varmistamiseksi.

Vedeneristyksen tartuntalujuuksia testataantartuntavetolujuuskokein tai kolmiotartuntako-kein, kun vedeneristys tehdään bitumikermeillä.Vedeneristyksen alustapinnan kosteuspitoisuusmitataan tai alustabetonille varataan kuivumisai-kaa vähintään 2…3 viikkoa jälkihoidon päättymi-sestä sateelta suojattuna normaalisti kovettuviabetonilaatuja käytettäessä. Kallistusten ja veden-poiston toimivuutta testataan vaaituksin ja vesi-kokein.

SÄÄSUOJIEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYNYTSääsuojien käyttö pihakansien korjaustyössä onviime vuosina nopeasti yleistynyt sääsuojia tar-joavien yritysten määrän kasvaessa sekä sääsuo-jien kate- ja telinetekniikan kehittyessä. Pihakan-sien sääsuojauskustannukset ovat noin 5-15 %korjaushankkeen kokonaiskustannuksista. Sää-suojien käyttö on suositeltavaa, kun pihakannenalapuolella on tiloja, joissa vesivuodot voivat ai-heuttaa aineellisia vahinkoja. Sääsuojat auttavatlisäksi aikatauluja olosuhdehallinnassa. Sade-päivät eivät sääsuojia käytettäessä aiheuta korja-usurakan viivästymistä ja valutyöt voidaan tehdätuulettomissa, sateettomissa sekä auringolta suo-jatuissa olosuhteissa.

Arkk

iteht

itoim

isto

Ske

naar

io O

y

13

13Pihakannen päällysteeksi valitaan toiminnallisesti jamaisemakuvallisesti soveltuva tuote. Päällysteen asen-nus- ja tukikerroksineen tulee kestää pihakannen liiken-nekuormat.

BET0702 s74-79 Pihakansi 13.6.2007, 18:0179

betoni 2 200780

BETONIKIVEYS RASKAAN LIIKENTEEN ALUEILLA

Seppo Petrow, diplomi-insinööri,Betonikeskus ry

Betonikiveykset ovat olleet Keski-Euroopassa pit-kään käytetty ja hyväksi havaittu päällysteratkaisuraskaan liikenteen alueille. Myös Suomessa beto-nikiveys on erittäin varteenotettava vaihtoehtoraskaan liikenteen alueille, varsinkin kun tuoteva-likoimaa ja rakenneratkaisuja on kehitetty entistäparemmin soveltuvaksi vaativiin kuormitus- jasääolosuhteisiin.

Keski-Euroopassa betonikiveyksiä on jo pitkään käy-tetty raskaan liikenteen alueilla. Tyypillisiä kohteitaovat kadut, suojatiet, pysäköintialueet, bussitermi-naalit sekä varastoalueet. Myös huoltoasemien, sa-tamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällyste-materiaalina betonikiveystä käytetään yleisesti.

Suomessa betonikiveysten käyttö ympäristöra-kentamisessa on viime vuosina tasaisesti kasvanut.Betonikivien laajeneva tuotevalikoima on antanutjatkuvasti monipuolisempia mahdollisuuksia kor-kealaatuisten ja entistä viihtyisämpien ympäristö-jen luomiseen. Pihat, torit, kävelykadut, puistot,sekä urheilu- ja vapaa-ajan alueet ovat olleet perin-teisiä betonikiveysten käyttökohteita. Nyt ollaanSuomessakin tultu pisteeseen, jossa betonikiveystäkannattaa vakavasti harkita vaativiin, hyvää kuormi-tuskestävyyttä ja säilyvyyttä edellyttäviin kohteisiin.

BETONIKIVI ON MONIPUOLINEN MATERIAALIBetonikivet valmistetaan koneellisesti puristus-täryttämällä maakosteasta betonimassasta.

Saatavilla on useita eri kokoja ja muotoja. Pe-rusmuodon mukaan kivet kuuluvat joko suorakai-de- tai reunaprofiloituihin kivityyppeihin. Reuna-profiloitujen eli sidekivien reunat on muotoiltuniin, että kivet lukkiutuvat keskenään ja muodosta-vat kantokyvyltään erityisen kestävän päällysteen.Kivien yleisimmät paksuudet ovat 60 mm, 80 mmja 100 mm. Erikoistilauksena on myös saatavissa120 mm paksuja kiviä.

Betonikiveys sopii moniin käyttökohteisiin, jausein paremmin kuin muut materiaalit. Kivien la-dontakuviot luovat viimeistellyn, viihtyisän ja mie-lenkiintoisen pinnan, joka nostaa alueen imagoa jaarvoa.

Kotimaisten betonikivien valmistuksessa on pa-nostettu entistä kestävämpien laatujen valmistami-seen. Raskaan liikenteen alueet ovat olleet erityi-sen huomion kohteena. Tuotekehityksen tuloksenaraskaan liikenteen alueille tarkoitetut betonikivetovat lujia, mittatarkkoja ja täyttävät muun muassakulutuskestävyydelle asetetut tavanomaista tiu-

1

2

3

1- 4Betonikiveyksen monipuolista käyttöä moottoriajoneuvo-liikenteen alueilla.

kemmat vaatimukset. Raskaan liikenteen, moottori-ajoneuvojen ja työkoneiden kulkuväylille suositel-laankin vähintään 80 mm paksuja kiviä.

Betonikiville ja -laatoille asetetut keskeiset vaa-timukset sekä suositellut lisävaatimukset raskaanliikenteen alueille esitetään taulukossa 1.

Kivetyt pinnat liikenne- ja pysäköintialueilla li-säävät viihtyisyyttä, ja luovat vaihtelua kaupunkiku-vaan myös laajoilla varastoalueilla ja teollisuuspi-hoilla. Miellyttävän ja harmonisen ulkonäkönsä li-säksi betonikivipäällysteellä on useita toiminnalli-sia etuja. Betonikiveys kestää suuriakin staattisiaja dynaamisia pistekuormia, sää- ja lämpötilavaih-teluita sekä kemiallisten yhdisteiden, kuten öljyn,polttonesteiden ja suolan aiheuttamia rasituksia.Mahdollisten vaurioiden korjaaminen on helppoa,sillä tarvittaessa betonikiveys voidaan purkaa vau-rioituneelta alueelta ja tehdä kokonaan tai osittainuusi kiveys.

Värillisillä betonikivillä on helppo tehdä selkeät,erottuvat ja kestävät ajorata- sekä suojatiemerkin-nät. Myös liikenteen kulkusuuntia ja pysäköintiävoidaan ohjata värillisillä betonikivillä. Vaaleat ki-vetyt pinnat parantavat näkyvyyttä pimeässä ja hä-märässä valaistuksessa.

Betonikiviä valmistetaan usean eri harmaan, pu-naisen, ruskean, keltaisen sekä vaalean sävyissä.Myös sinisen- ja vihreän sävyisiä betonikiviä on saa-tavilla. Kulutuskestävyyttä vaativien ajoväylien kive-yksiin suositellaan läpivärjättyjä betonikiviä tai kiviä,joissa värillinen kerros on standardin SFS-EN 1338vaatimusta paksumpi. Suojateiden päällystykseen,ajoratamerkintöihin ja vastaaviin käyttökohteisiin onkehitetty erikoistuotteita, joiden kulutuskestävyys onstandardien vaatimuksia selkeästi parempi.

Raskaasti kuormitetuilla alueilla voidaan myöskäyttää betonisia päällystelaattoja, mutta tällöinlaattojen sivumitta on suositeltavaa rajoittaa kor-keintaan 400 mm:iin ja laatan paksuus tulee valitaajoneuvoliikenteen aiheuttamien kuormitustenmukaan.

BETONIKIVEYS ON KESTÄVÄ AJOPINTABetonikiveyksen vahvana etuna on päällysteenhyvä kestävyys liikenne- ja pistekuormia vastaanmyös korkeissa lämpötiloissa kesäaikana. Saumo-jen ansiosta myöskään lämpöjännitykset tai lämpö-tilojen muutoksista aiheutuvat muodonmuutokseteivät aiheuta päällysteeseen ylimääräisiä rasituk-sia, vaurioita tai painumia.

Lämpötilavaikutusten lisäksi päällysteitä rasit-

Mai

nost

oim

isto

Pro

Imag

e

BET0702 s80-85 Betonikiveys 13.6.2007, 19:5580

betoni 2 2007 81

taa talvikautena toistuva jäätyminen ja sulaminen,ja usein lisärasituksena lumen ja jään sulatuksessakäytettävien suolojen kemialliset rasitukset. Ras-kaan liikenteen alueille tarkoitetut tuotteet kestä-vät hyvin em. rasituksia edellyttäen, että perustus-työt ja asennus on tehty tarkoituksenmukaisella oh-jeiden ja suositusten mukaisesti.

Suomessa talvikunnossapito aiheuttaa päällys-temateriaalista riippumatta huomattavan rasituste-kijän, joka tulee ottaa suunnittelussa ja rakentami-sessa huomioon. Talvikunnossapito aiheuttaa kor-jaustarvetta ja lyhentää päällysteen käyttöikää.Raskas aurauskalusto ja lumenpoistossa käytettykuormauskalusto aiheuttaa päällysteisiin naarmu-ja, uria ja halkeilua. Näissä tapauksissa on tärkeää,että päällystemateriaali kestää näitä rasituksiamahdollisimman hyvin ja että koko päällysteraken-ne on perustettu kunnolla painumattomaksi ja routi-mattomaksi. Mikäli lumen poistoon käytetään ras-kasta kalustoa, on suositeltavaa valita päällysteki-viä, jotka ovat läpivärjättyjä.

RASKAAN LIIKENTEEN KUORMITUSKatujen, teiden, pysäköintialueiden ja varasto-kenttien päällysrakenteiden pääasiallinen kuor-mittaja on liikenne, pyöräkuormien aiheuttaessarakenteisiin erilaisia puristus-, veto- ja leikkaus-jännityksiä sekä muodonmuutoksia. Pyöräkuormamääräytyy ajoneuvon painon ja renkaiden ilman-paineen mukaan.

Henkilöauton ja kuorma-auton aiheuttamat rasi-tukset poikkeavat selvästi toisistaan. Vain kuorma-autot aiheuttavat rakenteeseen päällysteen pak-suusmitoitukseen vaikuttavia jännityksiä tai muo-donmuutoksia. Varasto- ja satama-alueilla trukki- javaunuliikenteen umpikumipyörät aiheuttavat puo-

Ominaisuus Vaatimus tai vaatimusluokka Suositus raskaan liikenteen(InfraRYL 2006) alueille

Ominaishalkaisuvetolujuus (kivet) ≥ 3,6 MPa

Taivutuslujuus (laatat) luokka 3U Laatat mitoitetaan vallitseville kuormituksille tapauskohtaisesti.

Nimellismitat (kivet)kun h < 100 mm leveys ja pituus ± 2 mm

paksuus ± 3 mmkun h ≥ 100 mm leveys ja pituus ± 3 mm

paksuus ± 4 mm Nimellismitat (laatat) luokka 3R

SäänkestävyysJäädytys-sulatustesti luokka 3D,

massahävikki ≤ 1,0 kg/m2

Värillisten tuotteiden rakenne pintakerroksen paksuus Nastarengasrasitus tai ≥ 4 mm muu voimakas kulutusrasitus:

Kivien tulee olla läpivärjättyjä tai värillisen pintakerroksen vahvuus ≥ 8 mm

Kulutuskestävyys luokka 4 I Böhme-testi ≤ 12 000 mm3/Böhme-testi 5000 mm2 alueilla, joissa≤ 18 000 mm3 / 5 000 mm2 nastarengasrasitus tai

muu voimakas kulutusrasitus

Ulkonäkö käytetään vertailumallia

Taulukko 1Betonikiville ja -laatoille kansallisesti hyväksytyt standardeihin SFS-EN 1338 ja 1339 perustuvat vaatimus-luokat InfraRYL 2006 mukaan sekä suositeltavat lisävaatimukset raskaasti kuormitetuille päällysteille.

4 Mainostoimisto Pro Image


82 betoni 2 200782

lestaan viivakuormia ja konttien sekä perävaunujentukijalat pienialaisia pistekuormia.

Rakennesuunnittelussa huomioon otettavia, tär-keitä tekijöitä ovat myös ajoneuvojen jarruttaessa,kiihdyttäessä tai kaarreajossa syntyvät horisontaa-liset voimat. Tyypillisesti näitä rasituksia esiintyybussikaistoilla ja -pysäkeillä, liikenneympyröissäsekä katujen risteysalueilla ja lastausreiteillä.

Suomessa nastarengasrasitus on otettava pääl-lysteen suunnittelussa huomioon ja tarvittaessanäille alueille on suositeltavaa valita normivaati-muksia kulutuskestävämpiä tuotteita.

PÄÄLLYSTERAKENTEEN KANTOKYKYKadun ja tien suunnittelussa kantavuudella tarkoi-tetaan rakenteen kykyä vastustaa liikennekuormienvaikutuksesta syntyviä muodonmuutoksia. Mitä pa-rempi rakenteen kantavuus on, sitä pienempiä ovatkuormitusten aiheuttamat taipumat.

Kantavuus voidaan mitata ja ilmoittaa usealla eritavalla. Yleisimpiä ovat taipumamittauslaitteet, le-vykuormituslaite ja raskas pudotuspainolaite. Mit-tauksissa saadun taipuman, painuman tai taipuma-suppilon avulla voidaan määrätä eri rakennekerros-ten ja koko rakenteen kimmomoduulit tavallisimminE2-arvona, johon Suomessa käytettävät katu- ja tie-rakenteiden mitoitusmenetelmät perustuvat.

Myös sään vaikutukset on otettava huomioonpäällysteiden ja rakennekerrosten mitoituksessa.Lämpötilavaihtelut aiheuttavat rakenteisiin jänni-tyksiä, routa voi aiheuttaa päällysrakenteen liikku-mista ja runsaat sadevesimäärät saattavat alentaakantavuutta. Roudan vaikutukset huomioiva mitoi-tus voidaan tehdä esimerkiksi Tiehallinnon tai Suo-men kuntatekniikan yhdistyksen julkaisuissa esitet-tyjä ohjeita noudattaen.

MITOITUKSEN LÄHTÖKOHDATLiikenne- ja lämpötilakuormitusten aiheuttamatjännitykset ja muodonmuutokset rakenteen kerros-ten rajapinnoilla ovat mitoituksen tärkeimpiä lähtö-kohtia. Taipuisilla päällysteillä (asfaltti) mitoituk-seen vaikuttavia jännityksiä ovat päällysteen tai bi-tumilla sidottujen kerrosten alapinnan taivutusve-tojännitys ja pohjamaan pystysuora puristusjänni-tys. Jäykillä päällysteillä (valettu betonipäällyste)laatan alapinnan taivutusvetojännitys ja mahdolli-sen sementillä sidotun tukikerroksen vetojännityk-set määräävät mitoituksen.

Betonikivipäällyste puolestaan muodostuu pin-ta-alaltaan pienistä ja paksuista kappaleista sekä

5Esimerkki kiveyksen käytöstä sataman varastoalueella.

5 Photo supplied by Interpave, UK. www.paving.org.uk


837 betoni 2 2007

lukuisista saumoista. Betonikivipäällystettä kuor-mitettaessa sen alareunaan ei synny taivutusveto-jännityksiä. Toisaalta betonikivipäällyste toimii tai-puisan päällysteen tavoin, jolloin rakennemitoituk-sessa voidaan käyttää betonikivipäällysteelle omi-naista E2-arvoa. Käytännössä betonikivipäällysteenkimmomoduuli on pienempi kuin valetulla betoni-päällysteellä, mutta suurempi kuin asfaltilla.

Betonikivipäällysteen mitoittavia tekijöitä ovatpohjamaan ja sitomattomien rakennekerrosten pys-tysuorat puristusjännitykset. Näiden on oltava pie-niä, jotta rakenne ei murru kuormitettaessa. Jänni-tyksiä olennaisempaa betonikivipäällysteelle on, et-tei rakenne pääse raiteistumaan (urittumaan) liiken-teen aiheuttaman rakennekerrosten tiivistymisen jamahdollisten muodonmuutosten seurauksena.

OIKEA KIVI OIKEAAN KÄYTTÖÖNRaskaan liikenteen alueille tarkoitetut betonisetpäällystekivet voidaan luokitella kahteen luokkaanseuraavasti:– luokka I : Lukkiutuvat, reunaprofiloidut kivet

(kahteen suuntaan geometrisesti lukkiutuvatns. sidekivet).

– luokka II : Suorakaidekivet, jotka eivät muodonperusteella ole lukkiutuvia (yleisin).

Kaikki reunaprofiloidut kivet eivät ole lukkiutuvia.Yhteen suuntaan geometrisesti lukkiutumattomat,reunaprofiloidut kivet kuuluvat luokkaan II.

Betonikivien muotoilulla voidaan vaikuttaa pääl-lysteen vetojännitysten vastaanotto- ja siirtoky-kyyn. Lukkiutuvat reunaprofiloidut kivet (luokka I)soveltuvatkin erityisen hyvin vaativimpiin päällyste-kohteisiin, joissa tarvitaan hyvää kuormitusten kes-tävyyttä sekä vähäisiä painumia. Saumojen välinenkitka vaikuttaa kaikkien kivityyppien toimintaan.Kitkan avulla kiveys toimii laattamaisesti ja pystyysiirtämään kuormituksia laajemmalle alueelle. Sau-mojen huolellinen täyttö ja kiveyksen täryttäminenonkin tärkeä työvaihe. Saumauksen onnistumisenkannalta suositeltava saumaleveys on 3 mm.

Betonikivien tulee täyttää standardin SFS-EN1338 vaatimukset. Tuotteissa voidaan käyttää CE-merkintää, jonka käyttö betonisten päällystetuottei-den osalta ei kuitenkaan ole pakollista Suomessa.

Betonisia päällystelaattoja koskeva standardi onSFS-EN 1339.

Johtavat betonisten päällystetuotteiden valmis-tajat kuuluvat kolmannen (valmistajista riippumat-toman) osapuolen laaduntarkastuksen piiriin, jostaosoituksena valmistajalla on oikeus käyttää tuote-

6

7

pakkauksessa, kuormakirjassa tms. tarkastuslei-maa. Tarkastusleima tarkoittaa myös, että tuotteeton valmistettu voimassa olevien kansallisten ohjei-den ja em. standardien mukaisesti.

BETONIKIVIEN ASENNUS ON KÄSITYÖTÄBetonikivipäällysteiden asennus on vielä pitkältikäsityötä. Koneellinen asennus ja erilaiset asen-nustyössä käytettävät apuvälineet tekevät tuloaan.Käsin asennuksessa työvaiheet ovat seuraavat:– Mittaukset– Alustan tasosijainnin ja tasaisuuden

varmistaminen– Asennushiekkakerroksen levittäminen

(käsityönä tai koneellisesti)– Betonikivien asentaminen (käsityönä tai

koneellisesti)– Saumaushiekan levittäminen ja harjaaminen

saumoihin– Pinnan tiivistäminen täryttämällä– Saumahiekan lisäys tarvittaessa– ViimeistelytyötLaadukas betonikivipäällyste edellyttää oikein jahuolellisesti tehtyjä pohjatöitä. Pohjatöiden laajuusriippuu pohjamaan laadusta ja liikennemäärästä.Valmiin päällysteen tasaisuuden varmistamiseksion eri kerrosten huolelliseen, ohjeiden mukaiseentiivistämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Tii-vistetyn, tasatun ja oikeassa korkeudessa olevankantavan kerroksen päälle levitettävän asennushie-kan tasaus on myös tärkeä työvaihe, sillä siinä teh-dyt virheet ja huolimattomuus näkyvät valmiin pääl-lysteen pinnan laadussa. Taulukossa 2 esitetäänvalmiin betonikivipäällysteen sallitut mittapoikkea-mat InfraRYL 2006 mukaan.

Sallittupoikkeama

Sijainti ja korkeusasema ± 20 mmPinnan leveys poikkileikkauksessa ja rakenneosien välillä ± 50 mmPinnan tasaisuus 3 m:n matkalla 4 mmVierekkäisten kivien tasoerot 2 mmKatkaisujäljen epätasaisuus ± 3 mmKiveyksen ja reunatuen välinen sauma ≤ 10 mmLiityttäessä reunatukeen, kiveys reunatukea ylempänä 3...5 mmLiityttäessä hulevesikaivoon, kiveys kantta ylempänä 5...10 mmLiityttäessä tarkastuskaivoon, kiveys kantta ylempänä 0...5 mm

Taulukko 2Valmiin betonikivipäällysteen sallitut mittapoikkeamat (InfraRYL 2006)

Betonikiveys

Asennushiekka

Kantava kerros

Tukikerros– jakava kerros– suodatinkerros

tai suodatinkangas

Kadun rakennekerrosten nimitykset

6Betonikivipäällysteen rakennekerrokset.

7Betonikiveys soveltuu käytettäväksi erityisen hyvin lento-kenttien varikkoalueille.

Photo supplied by Interpave, UK. www.paving.org.uk


84 betoni 2 200784

Varsinainen kivien latominen aloitetaan yleensäkiinteästä rakenteesta. Betonikiveyksen tulee ainarajoittua kiinteään rakenteeseen, kuten reunatu-keen, toiseen päällysteeseen, rakennuksen seinääntms., sillä rakenteen toiminnan kannalta on oleellis-ta, että päällysteen reuna-alueilla kivet saavat riit-tävän tuen liikennekuormituksen aiheuttamia vaa-kasuoria ja myös pystysuoria kuormituksia vastaan.

KONEELLINEN ASENNUS TULOSSAKoneellinen asennus on Keski-Euroopassa yleises-sä käytössä. Suomessa valtaosa betonikivi- ja be-tonilaattapäällysteistä asennetaan käsin. Asennus-koneita on alettu hankkia vasta aivan viime vuosinaja on oletettavaa, että koneellisen asennustyönosuus lisääntyy voimakkaasti.

Koneellinen asennus soveltuu erityisesti laaja-alaisiin satoja tai tuhansia neliöitä käsittäviin koh-teisiin, joissa ladontakuvio on laajoilta yhtenäisiltäalueilta sama sekä erilaisia kivityyppejä ja ladon-malleja on vähän. Tällaisia kohteita ovat tyypillises-ti teollisuuden ja satamien varastoalueet, pysäköin-tialueet sekä kevyen liikenteen väylät.

Koneasennusta on käytetty menestyksellämyös pienissä säännöllisen muotoisissa esimer-kiksi 100 m2 kohteissa, joissa asennuspohja onvalmiiksi tehty koneen tullessa paikalle.

Koneellisessa asennuksessa työsaavutuksetovat huomattavasti paremmat kuin käsin ladonnas-sa. Parhaimmillaan yhdellä asennuskoneella, jossatyökuntana on asennuskoneen kuljettaja ja apu-mies, päästään 400 – 800 m2 / työpäivä asennusno-peuteen. Asennusnopeus on noin 3 … 5 kertaa kä-sin asennusta nopeampaa. Suurissa kohteissa on

8Asennusalustan levitystä koneellisesti.

9Kivien asennusta koneellisesti.

8

mahdollista käyttää useita asennuskoneita saman-aikaisesti. Nopeuden lisäksi koneellisen asennuk-sen etuna on työn oleellinen helpottuminen ja tätäkautta terveyshaittojen väheneminen.

Asennuskone on normaalisti alle 1000 kg paina-va ja nostokyvyltään noin 400 kg:n pienkuormaaja,jossa on helposti asennettava ja irrotettava asen-nuslaite. Asennuslaitteella voidaan yhdellä kertaaasentaa vajaan neliömetrin suuruinen alue. Toinenvaihtoehto on pelkästään kivien asennukseen tar-koitettu erikoiskone.

Myös asennushiekan ja saumaushiekan levityk-seen on olemassa koneita.

Koneellisen asennuksen käytön edellytyksenäon, että päällystekivet on pakattu kuormalavalleasennuskuvion mukaan. Johtavilla päällystekivienvalmistajilla on valmiudet toimittaa päällystekiviämäärätyillä ladontakuvioilla.

TULEVAISUUDEN PÄÄLLYSTERATKAISUBetonikiveyksellä on puolellaan useita etuja, joi-den puolesta se soveltuu erinomaisesti raskaan lii-kenteen käyttöön myös Suomen oloissa. Kestävyys,monipuolisuus, kuvioitavuus ja muokattavuus sekäasentamisen selkeys puolustavat betonikiveyksenkäyttöä useilla kovaa kulutusta vaativilla liiken-nöintialueilla.

Lemminkäinen Betonituote Oy


857 betoni 2 2007

CONCRETE PAVING IN HEAVY-DUTYTRAFFIC AREAS

The use of concrete paving in environmentalconstruction has increased steadily in Finland. Theexpanding selection of concrete paving stonescontinuously opens up more versatile possibilities forcreation of pleasant environments of high quality.Applications of concrete paving have traditionallyincluded courtyards, squares, pedestrian streets, parksas well as sports areas and recreational areas. The pointhas now been reached also in Finland where concretepaving is considered for demanding areas that require ahigh load bearing capacity and good durability.

In the manufacture of domestic concrete pavingstones, the focus has been on producing more durablegrades. Product development has produced concretestones that meet the strict requirements specified forheavy-duty traffic applications in terms of durability, di-mensional accuracy and resistance to wear. The minimumslab thickness recommended for areas used by heavy traf-fic, motor vehicles and mobile machines is 80 mm.

Paving of traffic and parking areas increases comfortlevel and brings an element of variety also to expansivestorage areas and industrial estates. In addition to itspleasant and harmonious appearance, concrete paving of-fers many functional advantages. Concrete paving resistsquite high static and dynamic loads, climatic and temper-ature variations, as well as stresses induced by chemicalcompounds such as oil, fuels and salt. Any damages canbe easily repaired, as the paving can be dismantled fromthe damaged area and replaced in full or in part.

Mechanical installation has become common practicein Central Europe. In Finland, most of concrete stone andconcrete slab pavings are laid manually. The first layingmachines have been acquired in the recent years, and it isto be expected that the share of mechanical installationwill increase vigorously.

9

KIRJALLISUUTTA/1/ SFS-EN 1338. Betoniset päällystekivet. Vaati-

mukset ja testausmenetelmät. Suomen Stan-dar-disoimisliitto SFS, 2003

/2/ SFS-EN 1339. Betoniset päällystelaatat. Vaati-mukset ja testausmenetelmät. Suomen Stan-dardisoimisliitto SFS, 2003

/3/ SFS-EN 1340. Betoniset reunatuet. Vaatimuk-set ja testausmenetelmät. Suomen Standardi-soimisliitto SFS, 2003

/4/ InfraRYL 2006. Infrarakentamisen yleiset laatu-vaatimukset. Osa 1 Väylät ja alueet. Rakennus-tieto Oy 2006

/5/ Betonituotteet ympäristörakentamisessa. Ra-kennusteollisuus RT ry. Betoniteollisuustoimi-ala 2006

/6/ Betonikivien käyttömahdollisuudet raskaastikuormitetuilla kentillä. VTT Rakennus- ja yh-dyskuntatekniikka. Tutkimusraportti nro RTE1869/05. Espoo 2005.

/7/ Raskaan liikenteen päällysteratkaisut. Betoni-kiveyksellä kestävyyttä ja näyttävyyttä. Beto-nikeskus ry, ympäristöbetoni, 2007

Lemminkäinen Betonituote Oy


betoni 2 200786

Harvoin näkee työmaata, jolla suhtaudutaan kehi-tystyöhön yhtä innokkaasti, kuin Skanskan Reiman-tornin työmaalla, Espoon Kivenlahdessa. Vaikutta-vinta on ollut paikallavalurakentamisen eteenpäinvieminen. Työmaalla on kokeiltu itsestään levitty-vää holvibetonia, uutta raudoitustekniikkaa, talo-tekniikan läpivientejä, ergonomisia työtapoja sekäselvitetty saumahalkeamia ja seinien kutistumaa.Kaiken takana on ollut tuotemallinnus, jota on käy-tetty ennakkoluulottomasti tuotannonohjauksenapuvälineenä.

Asunto Oy Reimantorni Espoon Kivenlahdessaon 18 kerroksinen 79 asunnon ja 159 auton pysä-köintilaitoksen tornitalo, jota rakentaa Skanska Ta-lonrakennus Oy. Rakennuslehden Vuoden Työmaak-si valittu hanke on avainhenkilöidensä, työpäällikköJari Iso-Anttilan, vastaavan työnjohtajan Timo Kir-jalaisen ja runkotyökunnan nokkamiehen Kari Ala-kosken kohdalla suoraa jatkoa tornitalojen ja pai-kallavalurakentamisen kehittämisessä 1970-luvunMerihaasta Lintulahden kautta Kivenlahteen.

RUNKOTÖISTÄ TUOTANTOMALLIVIIDEN MINUUTIN TARKKUUDELLAReimantornin runkovaiheen tuotannonsuunnitte-lussa on käytetty hyväksi tuotemallinnusta. Tuo-tantomallin pohjana oli Alakosken ruutupaperillekirjaama viiden minuutin tarkkuudella mietitty ker-roskohtainen työvaiheaikataulu, johon oli kirjattukaikki nostot, muotit, raudoitukset, elementit japaikallavalut sekä runkovaiheessa asennettavatalotekniikka.

Kerroskohtainen tuotantomalli on todellinen 4D-malli, sillä sitä pystytään katsomaan tietokoneennäytöllä videon tapaan niin, että ruudun reunassakäy koko ajan kello. Kun sama kerrospohja toistuukaikissa 16 asuinkerroksessa, jokainen tunti, jonkapystyy kerroskohtaisesta aikataulusta nipistämään,

merkitsee kahta työpäivää yleisaikataulussa. Työ-vaihesuunnitelman toimivuus testattiin alimmissakerroksissa, minkä jälkeen siihen tehtiin työnjohdonja työkunnan yhteistyöllä hienosäätöä.

Mallin avulla pidettiin myös elementtitoimitushallinnassa. Jokaisesta elementistä oli työmaallatieto siitä, onko se suunniteltu, valmistettu taiasennettu. Asioiden tilan näki havainnollisesti tie-tokoneen näytöllä, jossa eri vaiheessa olevat ele-mentit oli väritetty eri väreillä. Elementtiin laitettiinParma Oy:n tehtaalla kännykän avulla luettavaRFID-anturi, jonka avulla elementin vaiheita pystyt-tiin seuraamaan. Samaa tekniikkaa kokeiltiin myössaunaelementeissä, ovissa ja ikkunoissa.

PAIKALLAVALUHOLVIT VALETTIINKAHDESSA VAIHEESSAReimantornin kunkin kerroksen bruttoala on 529 m2,josta betonoitavaa holvia on 438 m2. Paikalla valet-tavan holvin paksuus on 300 mm. Laudoitukseen,raudoitukseen ja betonointiin menee viisi ja laudoi-tuksen purkuun sekä jälkituentaan kolme työpäivää.Laudoitusryhmässä oli 3-4, raudoitusryhmässä 2-3ja betonointiryhmässä 3-4 työntekijää. Päivittäinentyöaika oli noin kymmenen tuntia.

Muottikalustona on käytetty Rami 20 -holvimuot-tijärjestelmää, jossa on terästuet, puupalkit jamuottilevyt. Holvin raudoituksessa on käytetty Bam-tec -rullaverkkoja, joiden rullauksen on mahdollista-nut pystytartuntojen taivuttaminen lenkeiksi. Holvitvalettiin kahdessa osassa, ensin 200 mm NO K-35#32 S3 -massaa ja sen jälkeen 100 mm itsetiivisty-vää IT K-40 #16 S4:ää. Massa nostettiin holville kol-men kuution nostoastialla torninosturilla.

ERGONOMIAA JA NOPEUTTAUUSILLA LAITTEILLAIso-Anttila myöntää auliisti, että osa kehitystyöstäon ollut puhtaasti ”varastamista”, sillä ergonomiaaparantavia laitteita on löytynyt ulkomailta, kunhanvain on muistanut pitää silmänsä auki sopivissapaikoissa. Esimerkiksi itsestään tiivistyvän betoninpinnan viimeistelyyn käytettyä ”moottorisluudasta”on työmaalla kehitetty monta erilaista versiota.

Raudoituksen nopeuttamiseksi seinissä on käy-tetty valmiiksi koottuja raudoite-elementtejä ja hol-veissa rullaraudoitteita. Rullaraudoitteiden käytönon tehnyt mahdolliseksi se, että tartunnat on taivu-tettu lenkeiksi. Myös raudoittamisen ergonomiaa jatyön nopeutta on mietitty, sillä työmaalla on käytet-ty Iso-Anttilan ”varastamia” kevyttä sähkökäyttöis-

tä teräksien katkaisulaitetta ja akkukäyttöistä te-räksien sidontalaitetta.

Talotekniikan läpivientejä kehiteltiin jo Lintulah-dessa, mutta nyt niitä on viety taas eteenpäin. Kan-nellinen, valmiiksi rei´itetty peltinen laatikko onvastaavan mestarin, Timo Kirjalaisen suunnittele-ma ja työnimeltään tämän takia ”Timotec”. Ajatuson se, että kansi estää betonimassan ja sadevesienpääsyn läpivientiosaan, peltinen laatikko on helppoja halpa valmistaa ja siihen on koska tahansa help-po leikata lisää reikiä.

Työmaan reagointikyvystä muuttuvissa tilanteis-sa kertoo muun muassa se, että parkkihallin pyöre-ät pilarit muutettiin elementeistä paikallavaletta-viksi, kun elementtitehdas ei pystynyt toimittamaanniitä ajallaan. Tällä kertaa Saksasta ”varastettiin”kertakäyttöiset pilarimuotit. Tällä muutoksella pait-si varmistettiin aikataulun pitävyys, säästettiinkymmeniätuhansia euroja.

RISKIANALYYSISTÄ KEHITYSHANKKEISIINReimantornin työmaalla tehtiin ennen rakennustöi-den alkamista yhdessä rakennuttajan ja ulkopuolis-ten asiantuntijoiden kanssa kattava riskianalyysi.Runkotöihin liittyviä riskejä olivat paikallavaluholvi-en töiden kuormittavuus, rungon aikatauluhallinta,paikallavalurakenteiden kutistuman ja hiipumanvaikutukset sekä rakenteiden kosteudenhallintatyön aikana sekä niiden jälkeen. Työn kuormitta-vuutta helpotettiin edellä mainituilla raudoitus- jalaitetekniikoilla ja aikatauluriskejä vältettiin tuote-mallinnuksella sekä vinjettitekniikalla tehdyllä ai-katauluseurannalla.

Kantavien betoniseinien kutistumista on mitattukerrosaulaan sijoitetuissa mittauspisteissä kolmes-sa eri kerroksessa eli toisessa, kahdeksannessa javiidennessätoista. Vertailukohteena oli Lintulahdentornien seitsemän vuotta kestänyt seuranta, jossaoli todettu, että pystysuuntainen viruma voi ollakaksinkertainen vaakasuuntaiseen kutistumaanverrattuna.

REIMANTORNI VIE PAIKALLAVALURAKENTAMISTA ETEENPÄIN

Arto Rautiainen, toimittaja

1Työmaan avainhenkilöt, vastaava työnjohtaja Timo Kirja-lainen (oik.), työpäällikkö Jari Iso-Anttila ja runkotyökun-nan nokkamies Kari Alakoski.

2Reimantornin työmaa toukokuun 2007 auringonpaisteessa.

1

Arto

Rau

tiain

en

BET0702 s86-92 Reimantorni 13.6.2007, 18:2386

betoni 2 2007 87

2

Arto

Rau

tiain

en


88 betoni 2 200788

Reimantornin mittaukset osoittavat, että kanta-vien seinien muodonmuutos voi näin korkeassa ta-lossa olla alimmissa kerroksissa pystysuunnassanoin 1 mm/m eli kolmen metrin kerroskorkeudellaseinän alareunassa noin 3 mm. Maxit Oy:n teettä-mien testien mukaan 1 mm:n paksuinen vedeneris-tekerros pystyy vastaanottamaan tämänsuuruisenmuodonmuutokset ilman laatoituksen tai vedene-risteen rikkoutumista.

HOLVIEN HIIPUMAT PYSYNEETHYVIN KURISSATyömaalla oli tiedossa, että paikallavaluholvienmuottien purkamisen jälkeisistä samoin kuinSchöck-ulokeparveke-elementtien taipumista onollut liikkeellä hurjia huhuja. Hiipumamittauksiinhankittiin tarkkuusvaaituskone, jolla päästään0,1 mm:n tarkkuuteen.

Holvien hiipumat ovat pysyneet kuitenkin kuris-sa, sillä muottien oikea-aikaisen purkamisen jaoikein tehtyjen tuentojen ansiosta hiipuma on ol-lut ainoastaan 1-2 mm. Myös parveke-elementti-en 10 mm:n esikorotus on ollut riittävä.

Elementtisaumojen halkeilun aiheuttamaa työtävuosikorjausten yhteydessä haluttiin vähentää Rei-mantornin työmaalla. Työmaalla kokeiltiin yhden jakahden elementtisaumaan asennettavan lasikuitu-verkon käyttöä. Tämän kokeilun merkitys on suuri,sillä Skanskalla on todettu, että juuri seinien halkei-lun korjaaminen on suurin vuosikorjauskustannus.

Työmaa-aikana kosteudenhallintaan kuuluumuun muassa se, että vaippa saadaan umpeenmahdollisimman pian runkotöiden jälkeen. Raken-teiden kuivumista ja vedeneristeiden toimivuuttaon seurattu asentamalla langaton kosteusanturi jo-kaisen lattiakaivon viereen vedeneristeen alle.Humi-Control -anturi on esivalettu laastin sisäänniin, että se mittaa aina oman laastinsa kosteuspi-toisuutta eli juuri sitä mihin se on kalibroitu.

Muutaman euron hintainen anturi luetaan mag-neettikentän avulla toimivalla lukulaitteella. Mitta-usta voidaan käyttää jo työmaan aikana varmista-maan betonin riittävä kuivuminen ennen laatoitusta.Huoneistojen luovutuksen jälkeen mittauksia voi teh-dä vuosikorjauksien yhteydessä varmistamaan vede-neristeen pitävyys tai asunnon myynnin yhteydessäantamaan oikeata tietoa märkätilojen kunnosta.

SISÄILMAN PUHTAUS ASKARRUTTAAReimantornissa tutkitaan myös sisäilman haitta-ai-nepitoisuuksia ja kokeillaan sisäilmaa puhdistavaa

3

4

Arto

Rau

tiain

enAr

to R

a utia

ine n


897 betoni 2 2007

kattotasoitetta. Nykyisillä M1 -luokan materiaaleil-la päästään S3 -luokan sisäilman puhtauden edel-lyttämiin päästöpitoisuuksiin jo asuinkerrostalonluovutusvaiheessa, mutta mitä tapahtuu, kun asuk-kaat muuttavat taloon? Asukkaat saattavat äärita-pauksessa jopa tukkia raitisilmaventtiilit, ja asumi-sen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa sisäil-man laadussa.

Työmaalla mitataan huoneistojen sisäilman haih-tuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-aineiden pi-toisuuksia ennen asuntojen luovutusta ja kuusi kuu-kautta luovutuksen jälkeen. Rakennusaineissa näi-tä yhdisteitä on maaleissa, tasoitteissa, liimoissa,lattianpinnoitteissa ja puutuotteissa. Asuminen li-sää päästölähteitä, mutta hyvällä ilmanvaihdolla si-säilman pitoisuuksien pitäisi pysyä kurissa.

Maxit on kehittänyt fotokatalyyttisesti eli valonavulla toimivan tasoitteen, joka puhdistaa sisäil-masta orgaanisia yhdisteitä kuten tupakansavua jaruoankäryä. Reimantornissa Maxitin Airfresh-tasoi-tetta kokeillaan talon kerhohuoneessa.

3Reimantorni naapuritalon katolta katsottuna.

4Viime marraskuun lopulla Reimantornin runko oli lähesvalmis ja pysäköintilaitoksessa asennettiin seinäele-menttejä.

5Kari Alakoski esittelee pilarimuottien valuissa käytettyäkertakäyttömuottia.

6Esimerkki Reimantornin paikallavalujen laadusta: auto-hallin rakenteissa ei näy moitteen sijaa.

5

6

Arto

Rau

tiain

enAr

to R

autia

inen


90 betoni 2 200790

ASUNTO OY ESPOON REIMANTORNI

Asunnot 79 asuntoaAutopaikat 159 autopaikkaaPinta-alat: 10 640 brutto-m2

5 630 asunto-m2

Tilavuus 34 489 m3

(josta 26 112 m3 tornitalossaja 8 377 m3 autohallissa)

Tehollinen rakennusaika 16 kuukautta

Rakennuttaja Skanska Kodit OyArkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto

Juha Mutanen OyRakennesuunnittelu Insinööritoimisto

Konstru OyElementtisuunnittelu Finnmap Consulting OyPääurakoitsija Skanska Talonrakennus OyElementtitoimitus Ämmän Betoni ja Parma Oy

7Yksinkertainen ja halpa, mutta toimiva innovaatio: pelti-nen talotekniikkasennusten läpivientiosa Timotec, jokaon nimetty kehittäjänsä, Timo Kirjalaisen mukaan.

8Kantavien seinien kutistumaa mitataan porraskäytävienpuolelta niin, että mittauksia voidaan jatkaa myös kunasukkaat ovat muuttaneet taloon.

REIMANTORNI SUPPORTS DEVELOPMENTOF CAST-IN-SITU CONSTRUCTION

Housing Corporation As. Oy Reimantorni in the Kivilahtiarea of Espoo is an 18-storey high-rise building with 79apartments and a parking garage for 159 cars. The buil-ding project will be completed in August 2007. Develop-ment of cast-in-situ construction of high-rise buildingshas been a focal area in the project that was awardedRakennuslehti Magazine’s Building Site of the Year Prize.

Self-spreading arch concrete, a new reinforcementtechnique, penetrations for building systems, and ergono-mic work practices are examples of experiments that havebeen made in this project implemented by Skanska Talon-rakennus Oy, completed by studies on joint cracks andwall shrinkage. Unprejudiced use of product modelling asa tool in production control has formed the basis for theexperiments.

The production model created for production planningat the frame building stage was based on a floor-specificwork phase schedule realised with an accuracy of five mi-nutes. It included all lifting operations, formworks, rein-forcement, prefabricated units and cast-in-situ processes,as well as the building systems that were installed at theframe stage.

The floor-specific production model is a true 4D model,as it can be viewed on the computer screen like a video,with a clock running on the screen all the time. As thesame floor base is repeated on all 16 residential floors,each hour that can be cut off the schedule per floor trans-lates into two working days off the overall schedule. Thefunctioning of the work phase schedule was first testedfor the bottom floors, and then fine-tuned in collaborationbetween work supervisors and the workers.

The model also facilitated exact control of deliveries ofprefabricated units. The site always knew the status ofeach unit; designed, manufactured or already installed.On the computer the status of the units was shown in avery demonstrative manner in different colours. In additi-on, an RFID sensor that can be read with a mobile phonewas installed on every prefabricated unit at the factory,which made it easy to keep track of the progress of thedeliveries. The same technology was also tested withprefabricated sauna structures, doors and windows.

An extensive risk assessment was carried out on theReimantorni site together with the Client and external ex-perts before construction work started. Risks at framebuilding stage included stress related to work on cast-in-situ arches, schedule management at frame building sta-ge, influence of shrinkage and creep in cast-in-situ struc-tures, and moisture control in structures during buildingand after completion. Work stress problems were solvedwith reinforcement and equipment techniques, andschedule risks were eliminated by means of product mo-delling and a schedule control system based on controlvignettes.

7

Arto

Rau

tiain

en

8

Arto

Rau

tiain

en


917 betoni 2 2007

Reimantornin tuotemallinnuksen takana on Sitranosaomistama Enterprixe Software Ltd. Yhtiön toi-mitusjohtaja Tapio Ristimäki kertoo, että keskeisinteknologia tuotemallinnuksessa liittyy mallipalveli-meen, jolle kaikki malliin liittyvä tieto kerätään.Näin kaikki osapuolet eli suunnittelijat, rakennus-tuoteteollisuus ja työmaa ovat kiinni yhdessä ja sa-massa mallissa.

Ristimäki kiteyttää Reimantornin työmaalle teh-dyn tuotantomallin käyttökohteet tuotannonhallin-taan, valmisosien toimitusketjun hallintaan, työvai-hesimulaatioihin, työturvallisuuden ja perehdyttä-misen sovellutuksiin sekä best practise -animaati-oiden laatimiseen.

Tuotannonhallintaa on runkoaikataulun laatimi-nen ja seuranta mallin avulla. Betonielementtien,ikkunoiden ja ovien sekä valmissaunojen vaiheitaon seurattu tuotannosta asennukseen RFID -teknii-kalla. Perehdyttämiseen on tehty kalvosarja, johonon poimittu monia havainnollisia osia tuotantomal-lista. Eri työvaiheita on hiottu mallin avulla ja niistäon tehty jo muutama animaatio Skanskan Intrane-tiin muiden työmaiden käyttöön.

Enterprixe on nyt laatinut Skanskalle yli 20 tuo-tantomallia. Ristimäki korostaa, että tuotantomallion jotain ihan muuta kuin suunnittelijoiden laatimatmallit. Suunnittelijoiden mallit ovat tarpeettomanyksityiskohtaisia työmaiden tarpeisiin.

Reimantornin toimihenkilöporukka työpäällikköJari Iso-Anttilan johdolla siirtyy Kivenlahdesta Lep-pävaaraan ensi syksynä rakentamaan 21-kerroksis-ta asuntotornia. Tämän työmaan tuotantomallinlaatiminen on jo niin pitkällä, että työvaiheaikatau-lujen hiominen on jo aloitettu.

Reimantornista Leppävaaraan on tapahtunutedistystä mallinnuksessa. Ristimäki kertoo, ettävalmisosien toimituksia seurataan LeppävaarassaKivenlahtea laajemmin. Työvaihesimulaatiot ulote-

MALLIPALVELIN ON TUOTEMALLINNUKSEN AVAINTEKIJÄ

1

2

Arto Rautiainen, toimittaja

1Kunkin betonielementin tilanteen näki havainnollisestitietokoneen näytöllä, jossa suunnitteluvaiheessa ole-vat, valmistetut ja jo asennetut elementit oli väritetty eriväreillä.

2Kerroskohtainen tuotantomalli on todellinen 4D-malli, sil-lä sitä pystytään katsomaan tietokoneen näytöllä videontapaan niin, että ruudun reunassa käy koko ajan kello.


92 betoni 2 200792

taan runkovaiheesta sisätöihin, mutta talotekniik-kaa ei saada vieläkään mukaan tilantarvetarkaste-luja laajemmin.

Tuotemallinnuksen ongelmana on ollut se, ettäeri suunnittelijoiden käyttämät mallinnusohjelmatovat taipuneet varsin nihkeästi yhteensopiviksi työ-maan tuotantomallien kanssa. Enterprixe on kehit-tämässä ohjelmistoja, joilla arkkitehdin, rakenne-suunnittelijan ja talotekniikkasuunnittelijoidenkäyttämistä ohjelmista saadaan tietoa tuotanto-malliin niin, että mallin laatimista ei tarvitse aloit-taa nollatilanteesta.

Uutta kehitystyötä on myös yleistymässä ole-van aikatauluohjelman, Graphisoft Controllin elientisen DynaProjectin kytkeminen työmaan tuo-tantomalliin. Myös työvaiheanimaatiot voidaankytkeä mukaan niin, että rakennusosaa näytölläklikkaamalla saadaan kyseistä rakennetta koske-va animaatio käyntiin.

3Eri työvaiheista on tehty mallin avulla havainnollisia työ-vaiheanimaatioita. Tässä näyte holvivalun animaatiosta.

4Leppävaaran tornin rakennustyöt alkavat vasta ensi vuo-denvaihteessa, mutta sen tuotantomalli on jo valmis.

3

4


betoni 2 2007 93

PRO IT -PROJEKTI VAUHDITTI TUOTEMALLINNUKSEN LÄPIMURTOA

Sirkka Saarinen, toimittaja

Vuoden 2005 lopussa päättyneessä kolmivuotises-sa Pro IT - Tuotemallitieto rakennusprosessissa -kehitysprojektissa luotiin useita ohjeistoja, mene-telmiä ja työkaluja, jotka helpottavat tuotemallin-tamisen käyttöönottoa. Rakennusteollisuus RT ry:nkoordinoima kehitysprojekti toteutettiin laajassayhteistyössä rakennusalan eri osapuolten kanssa.

Tuotemallintamisessa esitetään rakennus suun-nittelutietoa sisältävänä virtuaalisena mallina, jotavoidaan tarkastella esimerkiksi kolmiulotteisessamuodossa. Suunnittelua ei tehdä piirtämällä viivo-ja, vaan käyttämällä tuoterakenteita kuten seiniä javälipohjia. Tuotemallia on mahdollista käyttää mo-nin tavoin hyödyksi rakennusprosessissa. Sen avul-la voidaan välttää suunnitteluvirheitä ja tehostaamuutenkin suunnittelua, rakentamista ja rakennus-ten ylläpitoa sekä tiedonkulkua rakennusprosessinosapuolten välillä. Lisäksi suunnitteluratkaisujavoidaan havainnollistaa asiakkaille huomattavastiparemmin kuin ennen.

Pro IT -projektissa luotiin yhteiset pelisäännöttuotemallintamiselle rakennusalalla. Mallintamis-ohjeet on tehty arkkitehti- ja rakennesuunnitteluavarten. Taloteknisen suunnittelun ohjeet ovat te-keillä. Lisäksi Pro IT -projektissa määritettiin ja tes-tattiin tuotemallintamisen prosesseja sekä ohjel-mistojen välistä tiedonsiirtoa.

Tuotemallintamista testattiin Pro IT -projektissauseissa rakennuskohteissa. Kokemukset osoittivatesimerkiksi, että vertaamalla ja yhdistämällä tuote-mallisuunnitelmia keskenään, voidaan paljastaasuunnitteluvirheitä. Monia aikaa vieviä tehtäviä,esimerkiksi määrälaskentaa, voidaan tuotemallitie-don avulla nopeuttaa ja tarkentaa.

1

2

Arkkitehtitoimisto JKMM Oy

Arno de la Chapelle

1Syksyllä 2006 valmistunut Joensuun Yliopiston Aurora 2:nsuunnittelussa on hyödynnetty ja koetestattu uusintatuotemalliteknologiaa. Rakennushanke on yksi Senaatti-kiinteistöjen tuotemallinnuksen kärkihankkeista.

2Joensuun yliopiston Aurora 2:een ovat sijoittuneet Joen-suun yliopiston hallintovirasto, yhteiskuntatieteiden tie-dekunnan, oikeustieteiden, taloustieteiden laitokset, kie-likeskus, Karjalan tutkimuslaitos sekä opetustiloja ja Yli-oppilaiden terveydenhoitosäätiö. Aurora-rakennuksen suunnittelu perustuu vuonna 2000ratkaistun arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotuk-

seen ja sen pohjalta laadittuun maankäyttösuunnitelmaan.Suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto JKMM Oyja rakennesuunnittelusta Finnmap Consulting Oy. Rakennuksessa on käytetty elinkaarikustannuksiltaanedullisia ja huollettavia sekä ympäristövaikutuksiltaankestäviä tuotteita. Erityistä huomiota on kiinnitettyrakennuksen energiatalouteen.

BET0702 s93-97 Tuotemallinta 13.6.2007, 18:3593

betoni 2 200794

TUOTEMALLEISTA ON JOKONKREETTISTA HYÖTYÄ– MINKÄLAISTA ?

Senaatti-kiinteistöjen ilmoitus, että tuotemallienkäyttö ja tietosisältö tulevat olemaan ensi syksystälähtien suunnittelusopimuksissa sitovia vaatimuk-sia, on vahva signaali sille, että tuotemallinnuksenhyödyntäminen rakennushankkeissa on siirtymässäja osin jo siirtynyt kokeiluista ja piloteista käytän-nön toimintatavaksi.

Lokakuun alussa voimaan tuleva vaatimus onselkeä jatko sille, että Senaatti-kiinteistöt on jovuodesta 2001 alkaen toteuttanut useita tietomalli-en käyttöä kehittäneitä ja tutkineita pilottiprojekte-ja. Niistä saatujen kokemusten pohjalta tietomalli-teknologian, sen IFC-standardin mukaisten mallien,on arvioitu olevan riittävän valmiita otettavaksikäyttöön tavanomaisessa projektityössä.

”Mallinnusvaatimuksen ulkopuolelle jäävät vainsellaiset kohteet, joissa mallinnuksesta ei nähdäoleellisia hyötyjä”, arkkitehti Auli Karjalainen Se-naatti-kiinteistöistä kertoo. Senaatti-kiinteistöjentietomallinnusvaatimukset löytyvät jo nyt sen koti-sivuilta www.senaatti.fi. Toukokuun lopussa järjes-tettiin myös seminaari, jossa selvitettiin mitä vaati-mukset tarkoittavat suunnittelijan, rakentajan jakäyttäjän näkökulmasta.

Juuri tällaisen suuren tilaajan, Senaatti-kiinteis-töjen investoinnit ovat vuodessa noin 320 miljoo-naa euroa ja rakennushankkeita on vuosittain lähes200, päätös tuotemallinnuksen vaatimisesta on var-masti se sysäys, jota mallintamisen puolesta työtätehneet ovat odottaneet. “Senaatti-kiinteistöt onsuuri tilaaja, joten uskomme, että päätöksem-me vie tuotemallintamista eteenpäin koko kiinteis-tö- ja rakennusalalla”, toteaa Senaatti-kiinteistöjentoimitusjohtaja Aulis Kohvakkakin asiasta kertovas-sa tiedotteessa.

3

4

5

Finnmap Consulting Oy




95betoni 2 2007

SUURIMMAT HYÖDYT RAKENNUKSENKÄYTTÄJILLE JA PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLETuotemallinnuksessa suunnitteilla oleva talo raken-netaan ensin tietokoneen muistiin digitaalisista ra-kennusosista, jotta rakennuksen laatua, rakennus-osien määrää, rakennuskustannuksia ja muita omi-naisuuksia voidaan tietokoneavusteisesti analysoi-da, kehittää ja optimoida.

Tuotemallinnuksen suurimmat hyödyt saadaansiitä, että sen avulla eri vaihtoehtoja voidaan ver-tailla hyvin havainnollisesti, ja sitä voidaan käyt-tää päätöksenteon tukena. Se antaa rakennuksenkäyttäjälle entistä paremmat mahdollisuudetsuunnitella ennakkoon tilojen käyttöä ja arvioidaeri vaihtoehtojen kustannuksia. Tuotemallinnuksenavulla pystytään sovittamaan yhteen suunnitelmiaja karsimaan virhevalintoja jo ennen rakentamisenaloittamista.

MALLINTAMISEEN SIIRRYTÄÄN VAIHEITTAINKarjalainen kertoo, että Senaatti-kiinteistöt siirtyytuotemallintamisen käyttöön vaiheittain. Alkuvai-heessa pakollinen osuus rajataan lähtötilanteen jaarkkitehtisuunnittelun mallintamiseen ja visuali-sointiin sekä mallien pohjalta tehtävään laajuus- jakustannusseurantaan. Hankekohtaisesti harkitaanmyös energia-, rakenne- ja lvi-järjestelmien mallin-taminen. Tavoitteena on siirtyminen kokonaisvaltai-seen integroituun mallipohjaiseen toimintaan suun-nittelussa, rakentamisessa sekä kiinteistöjen huol-lossa ja ylläpidossa lähivuosien aikana.

TUOTEMALLISOPIMUSTA KOSKEVASUOSITUSYksi rajapyykki tuotemallinnukselle on myös Raken-nusteollisuus RT ry:n, SKOLin, Arkkitehtitoimistojen

3

3Aurora 2, Joensuu. Rakennemalli. Kokonäkymä.Finnmap Consulting Oy oli mukana Senaatti kiinteistöjenkohteessa Aurora 2, Joensuu -lisärakennuksen rakenne-suunnittelijana. Kohteessa kehitettiin merkittävällä pa-noksella eri suunnittelijoiden välistä yhteistoimintaatuotemallinnuksessa sekä hyödynnettiin tuotemallinnuk-sen tarjoamia mahdollisuuksia myös työmaalla. Työ-maan logistiikan tukena oli rakennesuunnittelijan ajan-tasainen tuotemalli, jota käytettiin työmaan elementti-asennuksessa ja logistiikassa.

4Aurora 2. Rakennemalli. Kattoikkuna.

5Aurora 2. Rakennemalli. Kiinnitysdetalji.

7Aurora 2. Rakennemalli. Raudoitusta.

Liitto ATL ry:n ja Senaatti- kiinteistöjen edustajienneuvottelemana valmistunut suositus tuotemalliso-pimusten laatimista varten. Suositukseen liittyy lu-ettelo sovittavista asioista. Suositus on tarkoitettutässä vaiheessa koekäyttöön, jota kehitetään saa-dun palautteen perusteella.

Lisäksi SKOL ja ATL ovat laatineet tuotemallienluovuttamisesta sopimusmallin, jota on suositelta-vaa käyttää ja soveltaa, kun laaditaan ja luovute-taan tuotemalleja tilaajalle tai hankkeen muilleosapuolille. Erityisen tärkeää on järjestöjen mukaansopia mallin luovuttamiseen liittyvistä vastuista,käyttöoikeuksista ja korvauksista sekä liittää KSE1995 sopimuksen osaksi.

Sopimusmalli on julkaistu koekäyttöön, ja myössiitä toivotaan palautetta. Aineisto näihin suosi-tuksiin ja malleihin löytyy esimerkiksi www.skol.fi-sivuilta.

7

Arno de la Chapelle


6Aurora 2, Joensuu. Näkymä aulatilasta.

6


96 betoni 2 200796

Soittokierros rakennushankkeiden takana olevillehenkilöille osoitti, että tuotemallintaminen tunne-taan kentällä ja pitkälle jo osataankin. Tuotemallin-tamisessa on selkeästi siirrytty piloteista tuotanto-vaiheeseen. Suurimmat esteet kehityksessä ovat-kin nyt ehkä inhimillisiä, eivät teknologisia. Myös-kään yhtä hyötyjää ei löydy, vaan mallintamisenhyödyt jakautuvat koko prosessiin. ”Pelkän” visuaa-lisen havaintoaineiston luomisesta on selkeä tavoi-te pästä siihen että mallien tiedot kulkevat katkok-sitta koko hankkeen läpi suunnittelusta työmaalle.Varsin yksimielisiä ollaan myös siitä, että lopullinentuotemallinnuksen läpimurto tapahtuu vasta kun ti-laaja sitä vaatii.

TYÖKALU – EI RASITEArkkitehti Vesa Laukkaselle Arkkitehtitoimisto L-NOy:stä tuotemallintaminen on hyvä, jo joka kohtees-sa käytössä oleva työkalu. Vaikka Laukkaselle itsel-leen mallintamisen hyödyntäminen suunnittelussaon selkeää jatkoa tietotekniikan hyödyntämiseensuunnittelussa, hän myöntää, että arkkitehtikun-nassa on myös pelkoja tuotemallintamisen aiheut-tamasta lisätyöstä tai siitä, että tuotemallinnus si-toisi arkkitehdin käsiä.

”Itsellä ei näitä pelkoja ole ollut, sillä otimme jo1990-luvun puolessavälissä käyttöön ohjelmistoja,joihin silloin teimme itse rakennetyyppikirjastoja.Ilman muuta mallintaminen helpottaa suunnittelua.Lisätyötä se aiheuttaa silloin, jos suunnitelmat ontähän mennessä totuttu tekemään 2D-piirustuksi-na”, hän arvioi.

Suurimmat hyödyt mallinnuksesta on Laukkasenmukaan tilaajapuolella, hankinnassa ja laskutuk-sessa, kunhan mallintaminen saadaan vietyä kokoprosessin läpi. ”Vaikka me itse käytämme tuotemal-linnusta periaatteessa joka kohteessa, mennäänosin ’oikotietä’. Jos näet suunnitelmia tehdään osin’tyhmempien’ ohjelmien päälle, ei mallintamisenhyötyjä pystytä täysipainoisesti hyödyntämään”,hän selvittää yleistajuisesti.

Arkkitehtisuunnittelussa mallintaminen tarkoit-taa konkreettisesti sitä, että monet määrittelyt, läh-tötiedot, on saatava aikaisempaa varhaisemmassavaiheessa. ”Arkkitehdin kannalta se on hyvä asia,sillä suunnitteluprosessista tulee huomattavasti tii-viimpi, kun vältytään monilta muutostöiltä”, Lauk-kanen huomauttaa.

SIIRTYMÄVAIHEESSA”Siirtymävaiheessa”, vahvistaa suunnittelujohtajaHarri Tinkanen Insinööritoimisto Ylimäki & TinkanenOy:stä mallintamisen tilanteen rakennesuunnitteli-jan vinkkelistä. ”Tuntumaa mallintamiseen olemmesaaneet esimerkiksi Rakennusteollisuus RT:n Sca-leCadin protokäyttäjänä.”

”Ensimmäiset kohteet mallinsimme runsas vuosisitten, silloin ohjelmisto oli jo käyttökelpoinen.Mutta vielä oli aika paljon kehitettävääkin varsinkinsen käytettävyydessä. Nyt ohjelmistoon on saatuIFC-tiedonsiirtomahdollisuus ja raudoitusosiokinsaadaan kesäkuussa käyttöön. Meillä onkin tarkoi-tus kesän ja syksyn aikana tehdä ensimmäinen koh-de, jossa myös betonielementit on malleissa rau-doitettu. Meillä on käytössä myös Tekla Structure -ohjelma, jolla tehty ensimmäinen isompi kohde onjuuri urakkalaskentavaiheessa.”

Tinkanen summaakin, että ohjelmat ovat nytkäyttökelpoisia, mutta kehitystyötä tarvitaan edel-leen, jotta päästään käytettävyydeltään samanta-paisiin ohjelmiin kuin teräspuolella, jonka mallinta-misohjelmat ovat olleet rutiininomaisessa käytössäjo reilut kymmenen vuotta.

Kysymykseen, millainen on alan ilmapiiri mallin-nuksen osalta, Tinkanen vastaa että kaikille on sel-vä, että mallinnus tulee: ”Tiedän että jotkut raken-nesuunnittelutoimistot ovat tehneet päätöksen pyr-kiä omaehtoisesti mallintamaan kaikki mahdolli-nen. Toisissa toimistoissa, kuten meillä, mallinne-taan tällä hetkellä ne kohteet, joissa se tilaajankanssa yhdessä sovitaan.”

Tinkasen mukaan mallintaminen lisää vielä tällähetkellä selvästi suunnittelun työaikaa: ”Rakenne-suunnittelussa kokemuksemme mukaan 15-20 %.”Entä kustannushyödyt? ”Mikään yksittäinen osa-puoli ei mallinnuksesta mielestäni yksinään hyödy,vaan hyöty tulee kokonaisuudesta. Hyöty jakautuuselvästi koko rakennusprosessiin: ensin kustannus-laskenta- ja kyselyvaiheeseen, jossa alustavastamallista saadaan aikaisempaa tarkemmat massa-tiedot. Seuraava kustannushyöty tulee elementti-tehtaan työnsuunnittelussa, jossa saadaan materi-aalitietoja huomattavasti aikaisemmassa vaihees-sa. Esimerkiksi elementtien mittavirheet mallinta-minen karsii periaatteessa kokonaan pois. Parhaim-millaan tuotemalli sitten yhdistetään 4D- ja 5D-malleihin siten että työmaalla elementtiasentaja

8

8Mallinnetut detaljikuvat helpottavat myös käytännönasennustyötä.

9Tarkka 3D-ulotteinen malli teräsbetonirakenteesta siihenkuuluvine raudoituksineen. Raudoitteiden asennettavuustai asentamattomuus näkyy jo kuvaruudulla samoin kuinliittymäkohtien raudoitteiden mahdolliset mahtumison-gelmat. Raudoitteiden tarkat mittatiedot saadaan suo-raan raportoitua mallista sellaisessa sähköisessä muo-dossa, että tiedosto voidaan esimerkiksi sähköpostin väli-tyksellä toimittaa raudoitustehtaalle.

TUOTEMALLINNUKSENTILANNE KENTÄLLÄ …

P en t

ti Lu

mm

e


97betoni 2 20077

voi sitten katsoa mallista, mitkä elementit ovat val-miina. Jatkossa näen, että mallintaminen tuo hyö-tyjä myös ylläpitoon”, hän toteaa.

YHTEENSOPIVUUS EDELLYTYSTÄYSIPAINOISEEN HYÖDYNTÄMISEENTuotemallintamisen tilanteen betoniteollisuudessatiivistävät Lohja Ruduksen Pentti Lumme ja ParmaOy:n Pentti Kujala varsin samansuuntaisesti: ”Nak-kilan kirkon vaiheilla”, sanoo Lumme ja ”Huulilla onoltu jo pidemmän aikaa”, puolestaan Kujala.

Asuinrakentaminen Etelä-Suomen yksikönjohta-jana toimiva Kujala kertoo heti, että heidän asunto-puolen kohteet ovat tähän mennessä olleet lähinnäpilottikohteita: ”Toimitilapuoli sen sijaan on Par-massa edelläkävijä, jossa betonirakenteiden mal-lintamista hyödyntävät jo suunnittelu, tuotannon-ohjaus ja työmaa.”

”Ontelolaatoissa asuntopuolellakin mallintami-nen on jo normaalia toimintaa, ei pilotteja. Asunto-jen julkisivujen osalta elementtisuunnittelu on tä-hän mennessä mallinnettu lähinnä ScaleCadilla.Kun siihen saadaan raudoitusosio kesällä, pääs-tään suunnitteluohjelmaa hyödyntämään huomat-tavasti tehokkaammin. Alkamassa ovat myös pilot-tikohteet, joissa seinäelementit suunnitellaan TeklaStructures -ohjelmalla, luomme sinne detaljit jatuotekirjastot.”

Ohjelmien yhteensopivuudessa on Kujalan mu-kaan parannettavaa: ”Toistaiseksi emme näet olevielä pystyneet hyödyntämään saamiamme mallin-nuksella tehtyjä suunnitelmia elementtisuunnitte-lussa täysipainoisesti, vaan joudumme vielä syöttä-mään materiaali-, tarvike- ym. tiedot omaan järjes-telmäämme erikseen.”

Suunta on Kujalan mukaan selvä: mallintamiseenmennään, mutta paljon tehtävää on edelleen: ”Tär-keätä on, että kun mallintavilla ohjelmilla suunni-tellaan, siirtyy tieto koko prosessin läpi myös kaikil-le erikoissuunnittelijoille, kuten lvis-suunnitteluun.Tuottavuusharppauksesta on tulossa todella iso,kunhan tieto saadaan siirrettyä ilman katkoksiamyös teollisuuden järjestelmiin. Hyötyjiä on jokasektorilla, kun materiaalitieto, hankinta, aikataulut,kaikki tuotannonsuunnitteluun liittyvä tieto saa-daan läpi koko prosessin.”

Lohja Ruduksen kehitysjohtaja Pentti Lumpeenmukaan myös valmisbetoniteollisuudessa on oltu

PRO IT PROJECT PROMOTED BREAKTHROUGH OFPRODUCT MODELLING

The three-year Pro IT – Product Model Information in Buil-ding Process project that was completed at the end of2005 involved development of new guidelines, methodsand tools to facilitate the use of product modelling. Thedevelopment project was implemented in wide cooperati-on between many different operators in the constructionindustry.

In product modelling, the building is presented as a vir-tual model that contains design information. This modelcan be studied in a three-dimensional form, for example.Design is not based on drawing of lines, but on using pro-duct structures such as walls and intermediate floors. Aproduct model can be utilised in many ways in the buil-ding process. It helps eliminate design errors and impro-ves the efficiency of design, construction and buildingmaintenance, as well as exchange of information bet-ween the different parties of the building process. In addi-tion, the design solutions can be demonstrated to custo-mers much more clearly than before.

The Pro IT project created common rules of the gamefor product modelling in the building trade. Modelling gui-delines were developed for architectural and structuraldesign, and guidelines for the design of building systemsare under preparation. The Pro IT project also defined andtested the processes of product modelling, and informati-on transfer between software packages.

Product modelling was tested in several building pro-jects during the Pro IT project. Experience showed, forexample, that design errors can be revealed by comparingand combining product model designs with each other.Many time-consuming tasks, such as volume calculations,can be performed swifter and more precisely by means ofproduct model information.

Senate Properties executes almost 200 building pro-jects each year. As of next autumn, Senate Properties hasdecided to include the requirement for the use of productmodels and information content in all design contracts.The different operators in the construction business belie-ve that product modelling can best be promoted by clientsrequiring it to be used in their projects.

Product modelling is known in the field, and to a largeextent also mastered. Product modelling has now clearlyproceeded from pilot stage to production. At present, thebiggest obstacles for development are perhaps human is-sues, not technical problems. There is no single beneficia-ry, either, but the advantages of modelling are divided wi-dely into the entire process. The clear goal after creationof just visual demonstrative material is to ensure that in-formation contained in the models is forwarded withoutbreaks through the whole project, from design to the site.

tiiviisti mukana mallintamisen kehityshankkeissa javalmiudet sen hyödyntämiseen ovat: ”Paikallavalunosalta tilanne tosin on erilainen kuin elementtipuo-lella, paikallavalurakennehan ei ole kenenkään tuo-te, vaan se lähtee suunnittelijan kädestä. Sille eiole siten valmiita tuotekirjastoja.”

”Ohjelmistoja varten onkin tehty paikallavalura-kenteiden suunnittelukirjastoja, jotka vähitellentäydentyvät. Myös toteutuksessa on jo ollut muu-tamia kohteita. Mallinnusta on hyödynnetty pai-kallavalurakentamisen tuotannon suunnittelussa,aikataulussa ja jaksottamisessa. Lisäksi on tehtytuotemalleja, joissa on mallinnettu esimerkiksirungon muotitus-raudoitus-valu -työjärjestys”,Lumme kertoo.

REIMANTORNIN TYÖMAALLATUOTEMALLINNUS OLI ERINOMAINENAPUVÄLINEEntä työmaa? Pro IT -hankkeessa oli mukana useitapilottikohteita, joista saatiin arvokkaita kokemuk-sia. Hyvä työmaaesimerkki on Espoossa viimeiste-lyvaiheessa oleva Asunto Oy Reimantorni, jonkaRakennuslehti palkitsi jo Vuoden Työmaana. Rei-mantornin kiinnostavan työmaaesittelyn löydät täs-tä Betoni-lehdestä. Toimittaja Arto Rautiaisen mu-kaan ”Reimantornissa kaiken takana on ollut tuote-mallinnus, jota on käytetty ennakkoluulottomastituotannonohjauksen apuvälineenä.”

Betonirakenteiden mallintamiseen ja suunnitte-luun liittyviä Tekla Structure- ja ScaleCAD -ohjel-mistojen kehitystyötä ja niiden käyttöä on esiteltytarkemmin mm. Betonilehdissä 1/2004, 3/2005 ja4/2005. Tuotantomallia betonielementtien toimi-tusketjun hallinnassa käsitteli puolestaan JukkaHörkön artikkeli Betoni 2/2006:ssa. Osoitus siitä,että tuotemallintaminen alkaa olla jo osa käytän-nön rakentamista ovat mm. tämän lehden artikkelitReimantornista.

JP-K

akko

Oy

9


betoni 2 200798

Nykyisten Helsingin satamien rekkaliikenteestäsuurin osa, mikä tarkoittaa noin 3600 rekkaa/vuoro-kausi, siirtyy uuden Vuosaaren sataman valmistut-tua Kehä I:ltä ja Helsingin keskustasta Vuosaareen.Etelä- ja Länsisatamaan jää vielä tämän jälkeenmatkustajalautoissa kulkeva rekkaliikenne, suuruu-deltaan noin 600 rekkaa/vuorokausi.

Vuosaaren sataman liikennevirtoja palvelemaanrakennetaan moottoritietasoinen väylä. Satamantavaraliikenne ohjataan satamakeskuksesta uudenSatamatien kautta suoraan Kehä III:n alkuun. Sata-matie alittaa sataman jälkeen Natura 2000 -luon-nonsuojelualueen 1,6 kilometriä pitkässä tunnelis-sa. Tunneleita on kaksi eli eri ajosuunnat kulkevatomissa tunneleissaan. Satamatie on myös muidenkuin sataman tavaraliikenteen käytössä. VuosaarenLaivanrakentajantie liitetään suoraan Satamatien

KORKEAA BETONIKAIDETTA VUOSAAREN SATAMAN TUNNELIIN

Petri Mannonen,diplomi-insinööri, projekti-insinööri,Betonitieto Oy

1Tunnelin suuaukot ja meluvallit Labbackan pohjoispuolella.

2Satamatien tunnelin alku.

3Kaiteen valu käynnissä tunnelissa. Kaide jaettiin liikunta-saumoilla osiin 18 metrin välein.

1

Olli

Orko

neva

2

3

alkuun. Tällöin vuosaarelaiset pääsevät vaivatto-masti Kehä III:lle. Satamatie tunneleineen avataanjulkisen liikenteen käyttöön jo vuotta ennen Vuosaa-ren sataman valmistumista eli 9.10.2007. PituuttaSatamatielle kertyy 2,5 kilometriä.

TUNNELIN BETONISET TÖRMÄYSKAITEETSatamatien tunnelissa molemmille seinille tehdääntörmäyskaiteet. Betoniset törmäyskaiteet on tehtysuurimmalta osin liukuvaluna. Kyseessä on ensim-mäinen kerta, kun Suomessa liukuvaletaan kaidettatunneliin. Liukuvalukaidetta on tehty Suomessa ai-kaisemmin Lahti-Heinola-moottoritielle kahdeksankilometrin osuudelle sekä Tampereen läntiselle ohi-kulkutielle.

Tunnelin kaideurakkaan kuului yhteensä neljä ki-lometriä kaidetta. Kaidetta tuli yhden kilometrinmatkalle; kahden rinnakkaisen tunnelin molemmillereunoille.

Liukuvalukaiteen urakoi NCC Roads Oy ja tekijätja laite tulivat NCC:lta Norjasta. Itse liukuvalukonekulkee rekan lavetilla työryhmän mukana. Betoninkohteeseen toimitti Ruskon Betoni Oy.

NCC Roads Oy:n projektipäällikkö Juha Hirvonenpitää menetelmän eräänä etuna sen nopeutta. Päi-väsaavutus työryhmällä oli reilut 300 metriä valet-tua kaidetta päivässä ja valunopeus koneella olinoin yksi metri minuutissa. Valunopeus riippuu kai-teen profiilista ja korkeudesta. Jos kaiteen korkeusnousee Vuosaaressa käytetystä noin metristä, niintällöin valunopeus laskee 200 metriin per päivä.

Betonikaiteen korkeus voi olla 0,5 -1,3 metriä.Kaide voidaan valaa epätasaisellekin pohjalle linja-langan avulla. Pohjan muoto ei kuitenkaan vaikutalopputulokseen, vaan kaiteesta tulee aina tasakor-kuinen.

Betonia tunnelin kaiteeseen kului noin 350 lit-raa/juoksumetri. Tunnelissa betonikaide jaettiin lii-kuntasaumoihin 18 metrin välein.

Valukoneessa on liukuvalumuottiin asennettunavoimakkaat täryttimet, jotka hoitavat betonin tiivis-tämisen. Käytettävät muotit ovat patentoituja jaEU-hyväksyttyjä.

Raudoituksena kaiteessa kulkevat kaksi kutistu-materästä. Menetelmä mahdollistaa myös kaiteenjäreämmän raudoittamisen esimerkiksi sillalla, jol-loin se toimii kantavana kaidepalkkina. Ulkona kai-de toimii törmäyskaiteen lisäksi melukaiteena. Kai-teella voidaan myös estää liikenteen aiheuttamienhaitallisten päästöjen kulkeutuminen maastoonpohjavesialueella.

Artikkelin kuvat: NCC Oy

Vuos

aare

n Sa

tam

a

BET0702 s98-99 Liukuvalukaide 13.6.2007, 20:0698

betoni 2 2007 99

3

4Poikkileikkaus tunnelissa käytetystä kaideprofiilista.

5Kuvassa vasemmalla näkyy ohjurikisko, jonka avulla valu-kone asemoidaan. Epätasaisella alustalla koneen ohjaa-miseen voidaan käyttää linjalankaa.

6Liukuvalukaide mukailee tien muotoja.

54

6

BET0702 s98-99 Liukuvalukaide 13.6.2007, 20:0699

betoni 2 2007100

Vuosaaren sataman tavaraliikennettä varten raken-netaan 19 kilometriä pitkä satamarata. Satamarataon yksiraiteinen ja se on sähköistetty. Tämänhetki-sen arvion mukaan radalla tulee liikennöimään 16 -20 junaa vuorokaudessa.

Rata kulkee valtaosin tunnelissa. Satamasta läh-tiessään se alittaa ensin Natura 2000 -alueen 600metriä pitkällä Labbackan tunnelilla. Tämän jälkeense kulkee hetken matkaa peltojen halki sukeltaak-seen ennen Porvoonväylää taas tunneliin. Tämä Sa-vion tunneli on pituudeltaan 13,5 kilometriä pitkä.Satamarata liittyy päärataan Keravan Saviolla.

Savion tunnelin rakentaminen on jaettu kuuteenerilliseen urakkaan. Tunneliurakka neljän ( TU4 ) to-teuttaa Kalliorakennus-yhtiöt Oy. Urakka käsittää2150 metrin osuuden tunnelista sekä 500 metrinajotunnelin teon. Haastavaksi urakan tekee matkal-le sattuva Myraksen ruhje. Kyseinen ruhje on noin200 metrin heikko vyöhyke kallioperässä.

HAASTAVAT LOUHINTA- JA BETONITYÖTTyöt kohteessa aloitettiin joulukuussa 2004 ja tun-neli on valmis syyskuun 2007 loppuun mennessä.

Louhintavaiheessa työ eteni Myraksen ruhjeenkohdalla selvästi hitaammin kuin muulla tunnelinosuudella. Heikko kallioperä jouduttiin työnaikai-sesti vahvistamaan kymmenillä, 20-25 metriä pit-killä kallioon poratuilla louhittavan tunneliprofiilinpäälle suuntautuvilla teräspulteilla ennen varsi-naisen louhintatyön aloitusta. Joka louhintavai-

VUOSAAREN SATAMATUNNELIAVAHVISTETAAN BETONIRAKENTEILLA

Petri Mannonen, diplomi-insinööri,projekti-insinööri, Betonitieto Oy

1Savion rautatietunnelin eteläinen suuaukko.Kuva otettu syyskuussa 2006.

1

2

2Poikkileikkaus Savion rautatietunnelista.Lähde: Vuosaaren Sataman internetsivut.

Vuos

aare

n Sa

tam

a

BET0702 s100-103 Satamatun 13.6.2007, 20:08100

betoni 2 2007 101

3Satamatien ja satamaradan sijainti kartalla.

4Havainnekuva seinien muottijärjestelmästä. Muottityö eikatkaise liikennettä tunnelissa. Seinämuotit on ankkuroitualaosastaan betonilaattaan.

5Seinän valu käynnissä. Betoninen tunneli on raudoitettujäreästi. Seinien valut on tehdään yläkautta. Seinien ker-tavalun pituus on 15 metriä ja korkeus 4,5 metriä ja seinä-paksuus vähintään 800 mm.

4

Antti

Rep

o.

5

heen jälkeen tunnelin seiniin ja kattoon ruiskutet-tiin noin 20 kuutiota betonia vahvistukseksi. Taval-lisia harjateräs- ja CT-pultteja asennettiin tässävaiheessa vielä lisää louhitulle alueelle. Kalliomyös injektointiin noin 20 metrin välein.

Ruhjeen alueella tunnelin sisälle valetaan beto-nista suojatunneli, joka on ensimmäinen tämäntyyppinen betonirakenne Suomessa. Tunnelin tuleekestää ympäröivän kallion kuormat. Lisäksi sitä ra-sittaa pohjaveden paine, sillä pohjaveden pinta onMyraksen ruhjeen kohdalla 50 metriä tunnelin ta-soa ylempänä. Tämän vuoksi betonoitu tunneli-osuus tehdään vedenpitävänä rakenteena.

Tunnelin betonivalut aloitettiin marraskuun 2006alussa lattian tasausvalun teolla. Tämän jälkeenaloitettiin pohjalaatan teko. Pohjalaatta tehtiin 30metrin osissa.

Pohjalaatan valun jälkeen siirryttiin tunnelin be-toniseinien tekoon. Seinien kertavalun pituus on 15metriä ja korkeus 4,5 metriä ja seinäpaksuus vähin-tään 800 mm. Heikosta kalliolaadusta aiheutunei-den louhinnan ryöstöjen takia seinät ovat paikkapaikoin yli 2000 mm vahvat.

Seinät valettiin molemmilla reunoilla samanai-kaisesti. Näin muotin tukirakenne pystyi ottamaanvaakasuuntaisia valupaineita vastaan. Tämän li-säksi seinämuotit ankkuroitiin alaosastaan be-tonilaattaan.

Seinämuotit on ripustettu asennustelineestä janiitä voidaan siirtää muotinpurkuvaiheessa irti sei-

Vuos

aare

n Sa

tam

a

3

BET0702 s100-103 Satamatun 13.6.2007, 20:08101

102 betoni 2 2007102

nästä noin 200 millimetriä. Näin ollen muotin irro-tus ja siirto on helppo tehdä. Muotinpurun jälkeenseinämuotti kuljetetaan rullastojen avulla valupai-kasta toiseen. Siirtoihin käytetään hinausautoa.

Muotin siirrettävyys ja nopea uudelleenpystyttä-minen oli eräs syy miksi urakoitsija päätyi valmis-muottiratkaisuun. Aikaa betonitunnelin rakentami-seen on vain yhdeksän kuukautta.

Muotit työmaalle on toimittanut Peri Suomi LtdOy. Muotit on rakennettu käyttäen muottitoimitta-jan vakiomuottikalustoa pois lukien muutamat eri-koisosat.

Tunneli asettaa omat rajoituksensa betonoinnil-le, valuissa on jouduttu käyttämään pumppuautojaja pitkiä linjoja. Seinien valut on tehty yläkautta janiiden tiivistykseen on käytetty muottitäryjä ja sau-vatäryttimiä. Ainostaan valun ajaksi työmaaliiken-ne joudutaan katkaisemaan, muina aikoina muotti-rakennelmat eivät rajoita liikennettä tunnelissa.

JÄREÄT HOLVIRAKENTEETHolvivalut aloitettiin kuluvan vuoden toukokuussa.Myös holvivaluissa käytetään valmismuotteja jasiirrettävää muottiratkaisua sekä muottitäryjä. Va-lettavan holvin teoreettinen paksuus on 800 mm.Valun jälkeen holvikaaren reunaosat voidaan vetääsisäänpäin ja koko muottirakennelmaa pystytäänlaskemaan hieman. Näin muotti saadaan irrotettuarakenteesta ja se voidaan siirtää rullastojen avullataas seuraavaan valupaikkaan.

Tilaaja sallii valuissa rakenteen maksimilämpöti-laeroksi 15 °C. Tähän on päästy käyttämällä SR-se-menttiä ja korvaamalla osa sideaineesta masuu-nikuonalla. Lisäksi betonimassa on tehty +13 °Clämpötilaan. Mitatut maksimilämpötilat ovat olleetnoin +50 °C molemmin puolin. Betonin lujuus- ja ra-kenneluokka on K40-1. Betoni on tehty notkeuteenS3 ja vesi/sementtisuhde on 0,5.7

Antti

Rep

o.

6

BET0702 s100-103 Satamatun 13.6.2007, 20:09102

1037 betoni 2 2007

6Valmiita betoniseiniä.

7Holvimuotin havainnekuva. Muotin siirtoa varten holvi-muotin reunimmaisia osia vedetään hieman sisään jakoko muottirakennelmaa lasketaan hieman.

8Valmis betonitunnelin osa.

9Holvin valu käynnissä. Rakenne on varsin järeästi raudoi-tettu, holvissa raudoitusta on noin 200 kiloa/m3. Betoninlujuus- ja rakenneluokka on K40-1.

Antti

Rep

o.

8

Antti

Rep

o.

9

Purkulujuus on saavutettu seinissä vajaan kah-den vuorokauden ikäisenä, holvissa kolmen vuoro-kauden ikäisenä. Kokonaisuudessaan betonitunne-lin tekoon kuluu betonia lähes 10 000 kuutiota javalukertoja tulee näillä näkymin 33 kappaletta. Be-tonin kohteeseen toimittaa Ruskon Betoni Oy.

Rakenne on varsin järeästi raudoitettu, holvissaraudoitusta on noin 200 kiloa/m3 ja laatassa vas-taavasti 220 kg/m3. Osasyynä järeään raudoituk-seen on se, että rakenteen tulee olla vesitiivis jakutistumaa otetaan vastaan ylisuurella raudoituk-sella. Raudoitteita betonitunneliin tulee kokonai-suudessaan noin miljoona kiloa.

6

BET0702 s100-103 Satamatun 13.6.2007, 20:09103

betoni 2 2007104

Helsingin yliopiston Porthanian korjaustyö on saa-nut Europa Nostra -mitalin vuoden 2006 rakennus-perintösarjassa. Palkitsemisperusteluissa tode-taan, että Porthanian, suuren ja merkittävän yliopis-torakennuksen, restaurointi ja toiminnallinen ajan-mukaistaminen on perustunut huolellisiin selvityk-siin, alkuperäisyyden kunnioitukseen ja käytännönnäkökohtiin; työ sopii malliesimerkiksi 1900-luvunperinteen säilytystyölle.

Vuonna 1957 valmistunut Helsingin yliopistoninstituuttirakennus Porthania on arkkitehti AarneErvin päätöitä, jossa monet tekniset ratkaisut olivatoman aikansa uutuuksia. Porthaniaa pidetään Suo-men ensimmäisenä pääosin tehdasvalmisteisistaosista tehtynä rakennuksena. Porthanian suunnitte-lutavoitteita olivat myös yleispätevyys ja muunto-joustavuus sekä opiskeluympäristön viihtyisyyttäparantava ilmavuus ja valoisuus.

Viime syksynä valmistuneen ja nyt palkitun pe-ruskorjauksen tavoitteena oli saada rakennus vas-taamaan paremmin nykyajan vaatimuksia. Mitta-vassa korjaustyössä mm. koko rakennuksen talotek-niikka uusittiin ja opetustiloihin rakennettiin ajan-

EUROPA NOSTRA -MITALI PORTHANIAN KORJAUSTYÖLLE

1

1Porthanian pääporras on paikallavalettu.

2Porthaniaa pidetään Suomen ensimmäisenä elementtira-kennuksena. Sen pilarit ovat paikallavalettuja, muttapääpalkit ja välipohjat ovat esivalmisteisia betoniraken-teita. Julkisivut ovat vaaleilla laatoilla päällystettyjä, te-räskiskoihin kiinnitettyjä kevytbetonieristeisiä sandwich-elementtejä.

mukainen av-varustus. Kunnostustyön yhteydessäpyrittiin kuitenkin samalla palauttamaan rakennuk-sen ulkoasuun ja sisätiloihin niiden alkuperäistä1950-luvun henkeä. Kerrosten laitostilat tulivatpääosin oikeustieteellisen tiedekunnan käyttöön.Alkuperäiskäytössään ovat mm. luentosalit, piirus-tuslaitos, liikuntatilat ja ravintolat.

Europa Nostra on eurooppalaisen kulttuuriperin-nön säilyttämistä edistävä järjestö, joka on lähei-sessä yhteistyössä Euroopan Unionin, EuroopanNeuvoston ja UNESCOn kanssa. Europa Nostra onjakanut vuosittain palkintoja viidessä eri sarjassa jo20 vuoden ajan. Porthanian edustamassa raken-nusperintösarjassa pääpalkinnon sai Sarica-kirkko-rakennuksen konservointi Turkin Kappadokiassa.

Europa Nostran rakennusperintösarjassa on suo-malaisille kohteille myönnetty aiemmin neljä mita-lia ja kuusi diplomia, viimeisimmät niistä vuonna1999 (Suomenlinnan korjaustyö, mitali) ja vuonna2004 (Visavuoren kartanon restaurointi, diplomi).Vain yhden kerran Suomeen on tullut pääpalkinto;Yli-Iissä sijaitseva Kierikkikeskus voitti arkeologis-ten kohteiden sarjan vuonna 2002.

Jussi Tiainen

BET0702 s104-105 Porthania 13.6.2007, 20:10104

betoni 2 2007 105

PORTHANIAN KORJAUSTYÖOsoite Yliopistonkatu 3, HelsinkiValmistumisvuosi 2006Kerrosala 14 617 kem2

Bruttoala 20 700 br-m2

Tilaaja Helsingin yliopisto,tekninen osasto

Rakennuttaja Senaatti- kiinteistöt(yliopistokiinteistöt)ja Helsingin yliopisto

Rakennuttajakonsultti Indepro OyRakennushistoriallinenvalvoja MuseovirastoRakennustöiden valvoja ISS ProkoKäyttäjä Helsingin yliopisto /

mm. oikeustieteellinentiedekunta

Arkkitehti ArkkitehtitoimistoNurmela - Raimoranta -Tasa Oy

Sisustusarkkitehti Kiintokalusteet;ArkkitehtitoimistoNurmela - Raimoranta -Tasa Oy

Irtokalusteet;ArkkitehtitoimistoNurmela - Raimoranta -Tasa Oy jaHelsingin yliopisto,tekninen osasto

Tekstiilit: Helsingin yliopisto,tekninen osasto

Rakennesuunnittelu Ins. tsto Pontek OyLVI-suunnittelu Ins. tsto Leo Maaskola Oy/

Jukka Sainio,Pekka Karjalainen

Sähkösuunnittelu Ins. tsto TaunoNissinen Oy/Heikki Toivanen,Pekka Tiitto

Vihersuunnittelu MaisemasuunnitteluHemgård Oy

Akustiikkasuunnittelu Akukon Oy/Henrik Möller

Av-suunnittelu Yhtyneet Insinöörit Oy/Jouko Lattu,Timo Tuominen

Palotekninen konsultointi L2- paloturvallisuus Oy/Jukka Laine

Keittiösuunnittelu Suurkeittiö-InsinööritoimistoRita Pulli Oy/ Rita Pulli

Väritutkimukset Helsingin Restaurointi-ateljé/Tiina Sonninen

Maalauskäsittelyt Asiantuntijamestarit Oy/Seppo Salin

Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus OySähköurakoitsija Electrical contractor:

Sähkö- Aro OyIV-urakoitsija YIT Kiinteistötekniikka OyPutkiurakoitsija YIT Kiinteistötekniikka OyRakennusauto-maatiourakoitsija: Siemens OyHissiurakoitsija: Schindler OyIrtokalusteita, Audiokaluste Oy,vanhojen kalusteiden Loimuset Oy,korjauksia mm. Tila OyValaisinten kunnostus; L & P Laaksonen

& Poika Oy

PORTHANIAN KORJAUSTYÖ ESITELTIIN BETONI-LEHDESSÄ 1/2007 SIVUILLA 41 - 49

2 Jussi Tiainen

BET0702 s104-105 Porthania 13.6.2007, 20:10105

betoni 2 2007106

HENKILÖKUVASSA TEUVO MERILÄINEN

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana diplomi-insinööri Teuvo Meriläinen(s. 1949 Tuupovaarassa).

Teuvo Meriläisen tie rakennesuunnittelijaksi keh-keytyi vähitellen: ”Rakennesuunnittelijan osuus ra-kentamisessa on suurelle yleisölle edelleen varsintuntematon alue. Ei ihme, ettei siitä omassa lap-suudessani tiedetty juuri mitään”, Tuupovaarassalapsuutensa elänyt Teuvo Meriläinen toteaa.

”Rakennusmestarin ammatti sen sijaan oli tuttuja arvostettu. Kun maaseudulla kasvaneena myösnäin, että rakentamista: taloja, teitä ja siltoja, to-della tarvitaan, omakin koti oli tulvivan joen ”toisel-la puolella”, kiinnostuin rakentamisesta toden teol-la. Kouluaikana ajatus oli pyrkiä Wärtsilän teknilli-seen opistoon, lukioaikana Joensuussa aloin ajatel-la, että saman tienhän sitä voisi pyrkiä OtaniemeenTeknilliseen korkeakouluun. Kouluaineissa matikkaja fysiikka olivat ykkösiä, joten laitoin TKK:hon pyr-kiessä rakentamisen ykkös- ja teknillisen fysiikankakkosvaihtoehdoksi”, Teuvo kertoo.

Vasta opiskeluaikana Teuvollekin avautui lopulli-sesti, mitä rakennesuunnittelu oikein on: ”Uravalin-ta ei ole koskaan kaduttanut, en olisi opiskelujenalussa uskonut kuinka mielenkiintoinen ala on.”Vuonna 1975 diplomi-insinööriksi valmistuneenTeuvon pääaineena oli huoneenrakennustekniikka,sivuaineina rakenteiden mekaniikka ja rakentamis-talous. Diplomityön hän teki Aaro Kohonen Oy:llepaperikoneiden perustuksista.

Nykyisin Finnmap-konserniin kuuluvaan Aaro Ko-honen Oy:öön Teuvo meni alun perin kesätöihin. Sa-man työnantajan leivissä hän on edelleen: ”Työtovat tosin vuosien myötä vaihdelleet. Aloitingeoteknillisellä puolella, johon diplomityönikin osit-tain liittyi. Kohosella suunniteltiinkin silloin etu-päässä paperitehtaita.” Nykyään Teuvo on parin-kymmenen hengen Toimitilat -yksikön johtaja.

TIETOKONELASKENTAA JO 70-LUVULLAKysymykseen tietotekniikan hyödyntämisestä suun-nittelussa Teuvo huomauttaa, että jo 70-luvun pa-peritehdashankkeissa oli erittäin paljon tietokone-laskentaa: ”Se oli myös varsin kehittynyttä, noidenaikojen perusohjelmiin ei ole tullut kovinkaan mer-kittäviä muutoksia, sen sijaan grafiikka ja ohjelmienkäytön helppous on kehittynyt huikeasti.

”Toki se, että tietotekniikasta on nyt tullut jokai-sen ulottuvilla oleva käytännön työkalu, on ollutvaltava mullistus. Aikoinaan keskuskoneet sijait-sivat ulkomailla, esimerkikisi vaativat FEM-malliinperustuvat värähtelylaskennat tehtiin siten, ettäillalla syötettiin tiedot reikäkorteilla koneelle jaaamulla jännittyneenä katsottiin, mitkä olivat tu-lokset.”

Tuotemallinnus on Teuvon mukaan selkeästi päi-

vän sana myös rakennesuunnittelussa. ”Meillä seon joka kohteessa mukana, tosin erilaisin laajuuk-sin. Teräspuoli on ollut edelläkävijä ja nyt tuotemal-linnus on vahvasti tulossa myös betonipuolelle.”

Tärkeää on Teuvon mukaan se, että mallinnuslähtee jo projektin alkuvaiheista saakka: ”Meilläraudoituskuvien tuottamisesta mallinnuksen avullaon vielä varsin suppeasti kokemuksia, mutta neovat olleet rohkaisevia. Mallinnukseen liittyy hyvä-nä piirteenä määrätietojen hallinta. Vauhtia on hi-dastanut jossain määrin ohjelmalisenssien kalleussekä koulutuksen sovittaminen kiireisten projektiai-kataulujen sekaan”, hän kertoo ja vakuuttaa, ettätuotemallinnus tulee menemään varmasti läpi kokorakennusprosessin. Samalla hän kuitenkin muistut-taa, ettei tuotemallinnuskaan toteudu muuten kuin,että tilaaja sen vaatimalla vaatii. ”Edelläkävijöitätäällä Suomessa ovat sen suhteen olleet julkisistarakennuttajista Senaatti-kiinteistöt ja Finnavia.”

Betonirakenteiden osalta tuotemallinnuksen oh-jelmapuolella alkaa Teuvon mielestä olla valmista.Uudet ohjelmaversiot ovat entistä käyttäjäystävälli-sempiä. ”Ongelma-alueita ovat lähinnä monimuo-toisten tasojen raudoituspiirustukset sekä standar-divalikoimasta poikkeavat betonielementtien lii-tokset, jolloin liitoskohtia joutuu työstämään ma-nuaalisesti.”

YHTEISTYÖVERKOSTOT TÄRKEITÄVaikka rakennesuunnittelu ei ole vähään aikaan ol-lut rakentamista opiskelevien ykköshaave, ei Teu-von mukaan ole aihetta katastrofitunnelmiin: ”Enusko että tekijät loppuvat, kyse on pikemminkin or-ganisoinnista ja verkostoitumisesta. Vanhalla mal-lilla, jossa kaikki tekijät ovat samassa talossa, eikuitenkaan enää pärjättäisi. Nyt yhteistyökumppa-neita on paitsi omassa maassa myös ulkomailla.”

”Olemme mukana paraikaa meneillään olevassaulkomaisessa isossa kauppakeskushankkeessa,jonka rakennesuunnittelua tehdään paitsi täälläOlarissa Kohosella ja emoyhtiössämme Finnmapis-sa myös Pietarissa ja Puolassa. Kun totesimme, et-tei meillä ole resursseja tehdä täyselementtiraken-teisen ostoskeskuksen elementtisuunnittelua ominvoimin, otimme yhteyttä puolalaisyritykseen, jostameillä on aikaisemmasta kohteesta hyviä kokemuk-sia”, Teuvo kertaa yhteistyöverkostojen syntyä.Kohteessa korostuu erityisesti rakentamisen nope-us, jolloin suomalaiset vakioelementtiratkaisut Teu-von mukaan ovat hyvin haluttuja.

Verkostoitumisen rinnalla perinteinen rekrytoin-timuoto: ensin kesätöihin katsomaan mitä työ oi-keasti on, sitten insinööri- tai diplomityön tekoon,

on Teuvon mukaan edelleen hyvä kanava saada mo-tivoituneita ihmisiä taloon.

IDEAT TARVITSEVAT MUHIMISAIKAATeuvon puheessa vilahtelee usein sana yhteistyö:niin muiden suunnittelijoiden, kuten arkkitehtiensekä työmaan kanssa. ”Mahdollisimman tiivistä,esimerkiksi arkkitehdin kanssa olisi hankkeen alku-vaiheessa hyvä tavata päivitttäin. Samoin käynnittyömaalla ovat tärkeitä. Tieto siirtyy kyllä mainiostisähköisesti, mutta henkilökohtaista kontaktia se eikorvaa. Vain asioita yhdessä pohtien saadaan hiot-tua ne parhaimmat, toteuttamiskelpoiset ratkai-sut”, hän korostaa ja kertoo, että esimerkiksi työ-maalla halutaan usein juuri tietty suunnittelija pai-kan päälle keskustelemaan suunnitteluratkaisuista.

Hän kertoo itse huomanneensa, että rakenneasi-oiden olisi hyvä antaa aina muhia: ”On monia ideoi-ta, jotka eivät hetkessä kirkastu, vaan jäävät itä-mään.” Teuvo ei silti valittele tiukkoja aikatauluja:”Ehkä se on perua sieltä paperitehtaiden suunnitte-luajoilta, silloin ne aikataulut olivat todella kireitä:peruskuopan kaivu ja tuotantokuvien suunnittelu al-koivat usein yhtä aikaa.”

KAMPPI OLI HURJAN VAATIVAMYÖS RAKENNESUUNNITTELIJALLEHankkeissa, joissa Teuvo on ollut mukana, on tun-netuin ja kooltaan mittavin ehdottomasti Kamppi,jossa rakennesuunnittelija oli mukana vuonna 2000alkaneesta kilpailuvaiheesta lähtien. ”Ei rakenne-suunnittelu sielläkään kiihkeimmässä vaiheessaedennyt kuin muutamia viikkoja työmaan tahdinedellä. Kampin suunnitteluun oma väkimäärämmeei pelkästään riittänyt, niinpä hajautimme senkinrakennesuunnittelua eri tahoille.

”Hurjan vaativa”, Teuvo myöntää Kampin suun-nitteluponnistusta. ”Etukäteen ei vaativuutta osan-nut edes kuvitella. Kampin rakenneratkaisuihin, joi-ta Betoni-lehdenkin palstoilla on esitelty, Teuvo onedelleen tyytyväinen: ”Esimerkiksi muuntojousta-vuus on osoittautunut toimivaksi, kun Kampissa onnyt jo tehty ensimmäisiä kaupallisia muutostöitä.”

Kamppi onkin pysynyt Teuvon työlistalla jatku-vasti: ”Viimeksi eilen kävin tarkistamassa muutok-sien toteutumista. Ennen Narinkka-torin Euroviisu-humua puolestaan tarkistettiin, että kantavuus riit-tää painaville rekoille”, hän kertoo toukokuussa.

ELINKAARIASIAT VAATIVAT JATKOTYÖTÄMateriaalien suhteen Teuvo kertoo aina olleensatasapuolinen: ”Betoni on ehkä läheisin, koska senkanssa olen työskennellyt eniten. Teräsrakentami-

BET0702 s106-107 Merilainen 13.6.2007, 20:10106

betoni 2 2007 107

sessa Kohosella on vahva yksikkö, jonka hankkeissavarsinkin luonnosvaiheessa olen ollut mielellänimukana. Sekarakennetekniikassa viehättää se, ettämateriaaleja käytetään siellä missä käyttö on luon-tevinta”, hän summaa kokemuksiaan.

Elinkaariajattelun tulemista rakentamiseen Teu-vo tervehtii ilolla. ”Vaikka betoni on siinä suhteessaollut edelläkävijä, senkin osalta tarvitaan edelleenjalostamista. Betoninormeissa oleva ohjeistus, jokaperustuu eurokoodeihin, ei välttämättä ole kovinkäytännönläheinen. Sen avautuminen arkipäiväi-seksi vaatii kovaa asiantuntemusta; varsinkin se-menttien suuri valikoima hämmentää. Miten suun-nittelija osaa valita kuhunkin käyttökohteeseen oi-kean sementtilaadun? Ja onko valinta suunnitteli-jan tehtäväkään? Miten varmistua, ovatko valinnatoikeita elinkaarivaatimusten osalta”, Teuvo listaavastausta odottavia kysymyksiä.

”Meillä on esimerkiksi paraikaa suunnittelun allakohde, jota tutkitaan rakennettavaksi meren päälle.Meriveden kloridikorroosio sekä suola-pakkasrasi-tus ja vaadittu 100 vuoden käyttöikä ovat aika rank-ka vaatimus, joka asettaa myös tekijäpuolelle koviavaatimuksia.”

”Me olemme suosineet mallia, jossa suunnitteli-ja ehdottaa sementtimiksejä käyttöikäkriteeridenperusteella. Se tosin vaatii suunnittelijalta huo-mattavaa betoniteknologian asiantuntemusta. Pe-rinteiset matkan varrella opitut tiedot eivät tahdoriittää alkuunkaan. Toisaalta tietoa kyllä on, tuhat-sivuisia opuksia, mutta taitoa sen tiedon jalostami-seen ei välttämättä ole riittävästi. Siinä olisi use-ammankin seminaarin paikka”, Teuvo evästää.

ULKOPUOLINEN TARKASTUS TOIMII HYVINEntä kestokysymys siitä, miten pääsuunnittelija -järjestelmä on lähtenyt rakennesuunnittelijankantilta toimimaan. ”Vaihtelevasti, on tietysti ark-kitehdista kiinni millaisen roolin hän hankkeenalussa ottaa. Tuntuu että tehtäväkuvaukset eivätole vielä täysin selkiintyneitä, vielä on opettelua jaoppimista”, Teuvo arvioi.

Entä sitten toinen kestokysymys eli rakenne-suunnitelmien ulkopuolisen tarkastuksen vaikutuk-set? ”Oikeansuuntainen toimenpide, joka tuntuutoimivan. Meilläkin on sekä kohteita, joissa on ulko-puolinen tarkastaja, toisaalta joissakin kohteissaolemme itse tarkastajana. Sellainen tuntuma on,ettei tarkastusta ole vaadittu ”turhaan”, vaan riski-kohteisiin, joissa on pitkät jännevälit ja suuret ylei-sömäärät. Monet tapahtuneista romahduksista oli-si luultavasti pystytty eliminoimaan tällä käytännöl-lä”, Teuvo arvioi ja huomauttaa, että aina on ole-

massa riski inhimillisestä virheestä, joka voi mennäläpi suunnitteluprosessin. ”Tietokoneohjelma her-jaa kyllä ristiriitaisuuksista, jollei pultti mahdu pai-kalleen, mutta liian vähistä pulteista se ei välttä-mättä kerro.”

JOKAINEN KOHDE ON AINUTLAATUINEN”Jokainen kohde on aina ainutlaatuinen. Kyllä intoariittää pienenkin kohteen ideointiin”, Teuvo tyrmääepäilyn, ettei pieni rakennus Kampin jättiprojektinjälkeen sytyttäisi. ”Vaikka tietokoneen muistissaolevia asioita voi hyödyntää uusissa kohteissa, ide-ointivaiheessa luodaan jokaisesta kohteesta ainaoma malli. Tietysti uskallus ideoiden toteutukseenkasvaa samalla kun kertyy kokemuksia samantyyp-pisistä kohteista.”

Kamppiin Teuvon yksikkö tuli mukaan kilpailuryh-män jäsenenä. Vaativia kilpailujen kautta tulleitakohteita ovat olleet myös esimerkiksi lentoasemankotimaan terminaali ja Mäkelänrinteen uintikeskuk-sen rakenteet.

Uudisrakentamisen ohella Teuvo on ollut mukanalukuisissa korjauskohteissa. ”Olemme suunnitelleetmm. koulujen ja uimahallien korjauksia. Ne ovat mie-lenkiintoinen ja vaativa erikoisalue, ja esim. uima-halleihin liittyy kloridikorroosio oleellisesti.”

TÖISSÄ VOI POIKETA KAUPPAREISSULLAKIN”Päivät tahtoo venyä”, Teuvo myöntää. ”En kuiten-kaan pidä hirveän pahana sitä, jos työ ja vapaa-aikasekoittuvat. Kotimme Espoon Olarissa on noin kilo-

metrin päässä työpaikalta, joten lauantaina kaup-pareissulla on helppo poiketa hoitamaan vaikkapamuutama sähköposti ja jatkaa sen jälkeen liikunnal-lisia harrastuksia.”

Hän korostaa silti, että lepo on tärkeää. Parastapa rentoutua on Tuupovaarassa oleva ympärivuo-tiseen käyttöön rakennutettu mökki. Siellä odottaayleensä pino paksuja kirjoja lukemista. Teuvo onaina ollut innokas lukija ja kirjojen suhteen kaikki-ruokainen, viime aikoina erityisesti historiallisetelämänkerrat ovat kiinnostaneet. Viimeksi hänettempasi mukaansa Dostojevskin elämänkerta.

Teuvo myöntää, ettei ole ”pelkkä” suunnittelija,vaan työkalutkin pysyvät kädessä: ”Mökin rakennu-tin paikallisilla ammattilaisilla, mutta halkoliiteri onitse tehty.”

Tuupovaarassa viihtyy myös samasta kunnastakotoisin oleva vaimo. ”Puhumme samaa kieltä”,Teuvo naurahtaa. Perheen kolmesta pojasta kaksion jo täysi-ikäisiä, nuorin lopettelee peruskoulua.”Musiikki tuntuu olevan kaikille tärkeä, ehkä vai-mon viulunsoittajaisän peruja. Vaikka omien poiki-en viulunsoitto loppui murrrosiässä, mutkan kauttamusiikki on vaikuttanut kahden vanhimman amma-tinvalintaan. Kun toiveena oli, että työssä pitääolla paljon piuhoja, vanhin poikamme valitsi alak-seen automaatiotekniikan. Keskimmäinen poikam-me on aloittelemassa puolestaan audiovisuaalisiaopintoja”, Teuvo kertoo.

Sirkka Saarinen

1”Ulkopuolisille, ainakaan suurelle yleisölle ei kovin her-kästi avaudu, mihin rakennesuunnittelijaa yleensä tarvi-taan. Jos julkisuutta tulee, se on valitettavan usein nega-tiivista. Niin kauan kuin rakenne toimii, on kaikki hyvin,vain romahduksissa nostetaan rakennesuunnittelijaesiin”, Teuvo Meriläinen pohtii alan imagonkohotuksentarvetta. Samalla hän korostaa, että rakentaminen on niinmonimutkainen yhtälö, ettei sitä kukaan pysty toteutta-maan yksin: ”Kaikkia tarvitaan”.

1

BET0702 s106-107 Merilainen 13.6.2007, 20:10107

108 betoni 2 2007

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

Nämä ohjeet käsittävät lähinnä kallio-tilojen sementtipohjaisilla aineillatehtävää injektointia kovassa, rakoil-leessa kalliossa. Kemiallisessa injek-toinnissa ja avoleikkausten, patope-rustusten yms. injektoinnissa ohjeitavoidaan käyttää soveltuvin osin.

Lopullinen muokkaustyö injektoin-nin työohjeeksi BY 53 tehtiin vuosien2005 - 2006 aikana MTR:n ohjaukses-sa ja tilaamana. Suomen Betoniyhdis-tys BY ry puolestaan lupautui ohjeenjulkaisijaksi. Kesäkuussa 2005 jul-kaistiin ohjeesta lausuntoversio, jostasaadut kommentit otettiin huomioonohjeen viimeistelyssä. Ohjetta on py-ritty muokkaamaan erityisesti työ-maakäyttöä silmällä pitäen.

By 53:n lisäksi Suomessa on injek-tointitöitä käsittelevä kansallinenstandardi; SFS-EN 12715, POHJARA-KENNUSTYÖT. INJEKTOINTI Executi-on of special geotechnical work.Grouting, joita tämä ohje täydentää.

Tämä ohje on ensimmäinen laatu-aan ja siitä saatujen käyttökokemus-ten perusteella päätetään mahdolli-sen seuraavan päivitetyn version jul-kaisemista.

68 s., 32 euroa

by 53KALLIOTILOJENINJEKTOINTI 2006

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Kiviainesohjeet by 43 / 2007 kor-vaavat ohjeet by 43 / 2001. Uudet oh-jeet on tarkastettu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana. Vaik-ka ohjeet perustuvat yllämainittuihinSFS-EN standardeihin, on näiden oh-jeiden vaatimustaso jossain määrinniissä esitettyä korkeampi ja vastaapääpiirteissään edellisen ohjeen ta-soa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämän oh-jeen vaatimukset täyttävä tuote täyt-tää myös CE-merkin asettamat vaati-mukset.

64 s., 43 euroa

by 43BETONINKIVIAINEKSET 2007

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

164 s., 48 euroa

%(7��V��

betoni 2 2007 109

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2007KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 20 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTALevylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 200 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-luja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSA

Betoni on maailman eniten käytettyrakennusmateriaali. Sen ylivoimai-seen asemaan vaikuttavat raaka-ai-neiden hyvä saatavuus, betonin edulli-suus, helposti hallittava valmistustek-nologia sekä betonin kestävyys ja tur-vallisuus materiaalina.Lisäksi betonimassiivisena rakenteena säästää läm-mitysenergiaa, tasaa sisälämpötilojaja vähentää jäähdytystarvetta. Beto-nin valmistus aiheuttaa hiilidioksidi-päästöjä ilmakehään, mutta osa pääs-töistä sitoutuu betonin karbonatisoitu-essa käytön aikana takaisin betoniinja betonirakennuksen pienempi ener-giankulutus vähentää rakennuskannanhiilidioksidipäästöjä. Tämä tekee be-tonista ekotehokkaan rakennusmateri-aalin. Betonirakenteen elinkaari voiolla jopa satoja vuosia. Koska kestä-vän materiaalin huoltokustannuksetovat lisäksi vähäiset, on betoni elin-kaariedullinen materiaali. Tässä jul-kaisussa kerrotaan tarkemmin, miksibetoni on ekotehokas ja elinkaariedul-linen rakennusmateriaali.

64 s., 22 euroa

BETONIRAKENTEIDENYMPÄRISTÖ-OMINAISUUDET

%(7��V��

110 betoni 2 2007

1-LUOKANBETONITYÖNJOHTAJANJA 1-LUOKANVALMISBETONI-TYÖNJOHTAJANPÄTEVÖITYSKOULUTUS NRO 36OULU:– 04.-06.09.200 I-kurssijakso– 25.-27.09.2007 II-kurssijakso– 16.-18.10.2007 III-kurssijakso

PÄTEVÖITYSKOULUTUS NRO 37HELSINKI:– 13.-15.11.2007 I-kurssijakso– 11.-13.12.2007 II-kurssijakso– 08.-10.01.2008 III-kurssijakso– 05.-07.02.2008 IV-kurssijakso

1-luokan betonityönjohtajan kurssi ontarkoitettu ensisijaisesti betonityön-johtajille ja betoniteollisuuden val-mistus- ja käyttöpäälliköille sekätyönjohtajille. Kurssilla omaksutaanluentojen, harjoitusten ja itseopiske-lun avulla 1-luokan betonityönjohta-jan pätevyyden edellyttämät asiat.Kurssille voivat osallistua myös henki-löt, jotka eivät aio hakea 1-luokan be-tonityönjohtajan pätevyyttä, muttatarvitsevat työssään laaja-alaista tie-toa betonirakentamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisesti val-misbetonilaitoksissa toimiville beto-nin valmistuksesta vastaaville työn-johtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen mo-lempien kurssien yhtäaikainen suorit-taminen ei ole mahdollista.

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y., Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL ja Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK RKL.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:RKL/Merja Salomaa,puh. (09) 8770 6512,[email protected]

BETONINKIVIAINEKSET– by 4330.8.2007

ARLAINSTITUUTTI,ESPOO (LEPPÄVAARA)

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

BETONI-RAKENTAMISENPERUSTEET12.9.2007

KONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO,ESPOO (KIVENLAHTI)

Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot betonin ominaisuuksista ja be-tonista valmistettavista tuotteista.

Kurssi on tarkoitettu betoniteolli-suudessa ja sen kanssa yhteistyössäolevissa yrityksissä työskentelevilletoimihenkilöille, kuten esim.– puhelunvälittäjille– tilausten vastaanottajille– laskuttajille– varaston hoitajille– myyntihenkilöstölle jne.Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y./Betonitieto Oy

BETONINRASITUSLUOKAT JAKÄYTTÖIKÄMITOITUS– by 5113.9.2007ARLAINSTITUUTTI,ESPOO (LEPPÄVAARA)


BETONIJULKISIVU-TYÖNJOHTAJA,TIETOJEN PÄIVITYSKURSSINRO 3

19.–20.9.2007KOKOUSHOTELLI RANTAPUISTO,HELSINKI (VUOSAARI)


BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY24.10.2007

MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

Järjestäjä:Betonitieto Oy

BY-PÄIVÄ7.11.2007

SÄÄTYTALO,HELSINKI

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:MarjaLeena Pekuri,puh. (09) 6962 3621,[email protected]

SILTATEKNIIKANNEUVOTTELUPÄIVÄT– SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA KORJAAMINEN

13. – 14.11.2007RANTASIPI SVEITSI,HYVINKÄÄ

Järjestäjät:Betoniyhdistys jaTiehallinto/Siltatekniikka

FISE-PÄIVÄ28.11.2007

HANASAARI,RUOTSALAIS-SUOMALAINENKULTTUURIKEKSUS,ESPOO

Järjestäjä:Fise Oy

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:MarjaLeena Pekuri,puh. (09) 6962 3621,[email protected]

BET0702 s110-111 Kurssit 13.6.2007, 20:14110

betoni 2 2007 111

BETONINPERUSKURSSI29.–30.11.2007HOTELLI MATINLAHTI,ESPOO (MATINKYLÄ)

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.


by 41PÄIVITYSKURSSI11.12.2007ARLAINSTITUUTTI,ESPOO (LEPPÄVAARA)


BETONI-LABORANTTI-MYLLÄRIPÄTEVÖITYSKURSSI 2008HOTELLI MATINLAHTI,ESPOO (MATINKYLÄ)– 22.-24.01.2008 I-kurssijakso– 11.-14.02.2008 II-kurssijakso– 11.-13.03.2008 III-kurssijakso– 16.4.2008 lopputentti

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurssinja loppukokeen hyväksytysti suoritet-tuaan henkilöllä on Inspecta Sertifi-ointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnan aset-tamat tiedolliset vaatimukset FISE:npätevyyden saamiseksi. Pätevyydensaaminen edellyttää lisäksi yhdenvuoden työkokemusta alalla.


BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKA

PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 12– 14.-15.02.2008 1. ja 2. kurssipäivä– 13.-14.03.2008 3. ja 4. kurssipäivä– 04.04.2008 lopputentit

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteidenA-vaativuusluokan korjaussuunnitte-lijan tai a-vaativuusluokan kuntotut-kijan pätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan perus-koulutusta vastaamaan RakMKA2:ssa esitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa be-tonirakenteiden korjaamista koske-vissa pätevyyksissä ja pätevyyksienuusimisissa, lukuun ottamatta siltojakoskevia pätevyyksiä.


BETONIPINTOJENARKKITEHTI-SUUNNITTELU JAPINTOJENMÄÄRITTÄMINEN– TYÖVÄLINE ARKKITEHDEILLE14.–15.11.2007

RAVINTOLA PÄÄPOSTI /AUDITORIO,MANNERHEIMINAUKIO 1 C,HELSINKI

Järjestäjät:Suomen Arkkitehtiliitto SAFAja Betonitieto Oy

Lisätietoja:[email protected] [email protected]

KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected] [email protected]

1

Graa

finen

bet

onip

inta

Matkan järjestää Betoniyhdistys ry jamatkaohjelman suunnittelee arkki-tehti Arvi Ilonen.

Matkan alustava hinta on 2 960 eu-roa jaetussa kahden hengen huonees-sa ja 3 690 euroa yhden hengen huo-neessa. Hinnat edellyttävät vähintään20 matkustajaa. Pidätämme oikeudenhinnan tarkistukseen, jos tarvittavaa20 hengen ryhmää ei saada kokoon taivaluuttakursseissa, matkustuskustan-nuksissa tai veroissa tapahtuu merkit-täviä muutoksia.

Alustava ohjelma (yksityiskohtai-sempi ohjelma käyntikohteineen onnähtävissä yhdistyksen kotisivuilla:www.betoniyhdistys.fi/Matkat ja eks-kursiot

Ilmoittautumiset: Betoniyhdistys/MarjaLeena Pekuri,puh. (09) 69623621 tai040 9003575,sähköposti:[email protected].

ARKKITEHTUURI-MATKAKANADAAN JAUSA :AAN5 . – 15.10.2007

BET0702 s110-111 Kurssit 13.6.2007, 20:14111

112 betoni 2 2007

Korkeatasoinen, kaunis ympäristö onhyvän suunnittelun ja ammattitaitoi-sen toteutuksen tulos. Se on onnistu-nut kokonaisuus, joka houkutteleeviihtymään, tarjoaa mahdollisuudenlepohetkeen sekä virikkeitä leikkiin jatoimintaan. Hyvä ympäristö on luon-toa sellaisessa muodossa, joka kes-tää monenlaisen toiminnan ja vai-keidenkin olosuhteiden aiheuttamatrasitukset.

Kasvillisuus ja kivipohjaiset ympä-ristötuotteet ovat nousseet peruspila-reiksi, joiden varaan voidaan suunni-tella ja toteuttaa esteettisesti, toi-minnallisesti ja käyttötaloudellisestikorkealaatuinen ympäristö.

Kilpailun tarkoitusPuutarhaliitto ry ja Rakennustuote-teollisuus RTT ry Betonikeskus halua-vat tehdä tunnetuksi ja edistää hyvääympäristösuunnittelua, korkeatasoi-sia ulkotilojen miljöökokonaisuuksiaja korkealaatuista ympäristönhoitoamyöntämällä Vuoden Ympäristöra-kenne -palkinnon. Tunnustus anne-taan luontoa ja sen eri tekijöitä arvos-tavasta suunnittelusta ja rakentami-sesta palkittavan kohteen rakennutta-jalle, suunnittelijoille, toteuttajille jamateriaalitoimittajille tuomaristonharkitsemalla tavalla.

Kilpailukohde voi olla julkinen taiyksityinen, laaja tai suppea kokonai-suus. Siksi kilpailuun voivat osallistuaesimerkiksi taloyhtiöpihat, ulkoilu- javirkistysalueet, teiden ja liikennealu-eiden ympäristöt, puistot, liikekeskus-ten ja julkisten rakennusten ympäris-töt, kävelykadut ja jopa kokonaisetasuinalueet. Kilpailun ulkopuolelle onrajattu vain yksityiset omakotitalopi-hat. Ehdotuksia voivat tehdä asian-tuntijat, yhteisöt ja yksityiset henki-löt. Vuoden Ympäristörakenne -kilpai-lun tulokset julkistetaan järjestäjien

päättämänä ajankohtana.

TuomaristoKilpailun tuomaristossa ovat mukanaPuutarhaliiton ja Rakennustuoteteolli-suus RTT ry Betonikeskuksen edusta-jien lisäksi Suomen Arkkitehtiliiton,Suomen Maisema-arkkitehtiliiton,ympäristöministeriön, Suomen Kunta-liiton, Viherympäristöliiton, Kiviteolli-suusliiton ja lehdistön edustajat.

KilpailuaikaEhdotukset Vuoden Ympäristörakenne-kilpailuun voi tehdä täyttämällä il-moittautumislomake ja lähettämälläse liitteineen 21.6.2007 mennessäosoitteella Betonikeskus ry/VuodenYmpäristörakenne, Unioninkatu 14,00130 Helsinki. Ilmoittautua voi myössähköpostilla: [email protected].

Lisätietoja, kilpailun sääntöjäja ilmoittautumislomakkeita:Rakennustuoteteollisuus RTT ryBetonikeskusSeppo Petrowpuh (09) 1299 [email protected]

PuutarhaliittoPaula Ristimäkipuh (09) 5841 [email protected]

Kilpailun säännöt ja ilmoittautumislo-make löytyvät myös netistä osoitteistawww.puutarhaliitto.fi/ymparistorakenne.htmlja www.betoni.com

VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2007- KILPAILU

Tuotemalli eli tuotetietomalli kuvaarakennuksen rakenteen ja sisältääsen suunnitteluun, rakentamiseen jakäyttämiseen tarvittavan tiedon. Tuo-temalli on nimenomaan tietojen malli.Tuotemallipohjaisen suunnittelun ta-voitteena on tehostaa suunnittelupro-sessia sekä parantaa rakentamisenlaatua ja tuottavuutta. Tuotemallinavulla rakennuksen suunnitteluun liit-tyvä tieto on paremmin hallittavissa –nopeasti, reaaliajassa, havainnolli-sesti ja älykkäässä muodossa.

Tuotemallintaminen rakennesuun-nittelussa -kirjan tavoitteena on antaa

RAKENNE-SUUNNITTELIJANTUOTEMALLINTAMIS-OHJEET ILMESTYNEET

BETONIJULKISIVU-ARKKITEHTUURI-PALKINTO 2007- KILPAILU

Betonikeskus ry järjestää uuden Beto-nijulkisivu arkkitehtuuripalkinto 2007- kilpailun, jonka tarkoituksena on tuo-da esiin toteutettuja onnistuneita be-tonijulkisivukohteita ja niiden suun-nittelijoita. Kilpailulla myös kannuste-taan kehittämään laadukasta beto-nijulkisivuarkkitehtuuria ja kokeile-maan uusia ratkaisuja. Kilpailu järjes-tetään nyt ensimmäisen kerran ja jat-kossa joka toinen vuosi.

Vuonna 2006 betonielementti- jarapattujen julkisivujen osuus oli kokouudisrakentamisessa noin 20 %,asuinkerrostaloissa yli 40 % ja toimis-torakennuksissa noin 30 %.

Kilpailun säännötKilpailuun voi osallistua kilpailuvuo-den ja sitä edeltäneiden kahden ka-lenterivuoden aikana Suomessa val-mistuneilla betonijulkisivukohteilla.Julkisivupinta voi olla eri tavoin käsi-teltyä betonia tai pinnoitettua beto-nia, kuten rapattua tai laattapintaa.Julkisivussa saa olla myös muita ma-teriaaleja.

Tärkeimpinä arvosteluperusteinaovat– julkisivun arkkitehtoninen koko-

naisuus– yksityiskohtien suunnittelu– betonin ominaisuuksien laadukas

hyödyntäminen– uuden kehittäminen ja– soveltuminen ympäristöön.Arkkitehtuuripalkinto on 10.000,- eu-roa, jonka saa voittaneen julkisivunsuunnitellut arkkitehtuuritoimisto,suunnittelutiimi tai yksittäinen arkki-tehti-/ rakennussuunnittelija.

Kilpailun säännöt vahvistaa Beto-nikeskus ry:n johtokunta ja ne löytyvätkokonaisuudessaan osoitteestawww.betoni.com.

TuomaristoKilpailun tuomaristo koostuu arkkiteh-deistä. Tänä vuonna siihen kuuluvatBetoni- lehden päätoimittaja MarittaKoivisto, Rakennustietosäätiön yli-asiamies Matti Rautiola ja professoriRainer Mahlamäki. Tuomariston sih-teerinä toimii DI Arto Suikka Beto-nikeskuksesta.

Kilpailuehdotukset ja aikatauluKilpailuehdotukset toimitetaan31.7.2007 klo 16.00 mennessä osoit-teella Betonikeskus ry/ Arto Suikka,PL 381 ( Unioninkatu 14),00131 Helsinki [email protected].

Kilpailun tuloksesta tehdään jul-kaisu, jossa esitellään kilpailun par-haimmat kohteet. Kilpailun tulos jul-kistetaan vuotuisilla Betonipäivillä24. lokakuuta 2007.

Kilpailuun toivotaan runsaasti eh-dotuksia rakennuttajilta, arkkitehdeil-tä ja teollisuudelta.

Rakennustuoteteollisuus RTT / Be-tonikeskus ry

Lisätietoja: Arto Suikka,puh. 09 1299290 tai 0500 500131.

Aurin

kola

hti,

Hels

ing i

n Vu

o sa a

ri –

Vuo d

e n Y

mp ä

ristö

rake

n ne

2 00 6

.

BET0702 s112-113 Uutisia 13.6.2007, 20:18112

betoni 2 2007 113

SBK-säätiö myöntää vuonna 2007Einar Kahelinin rahaston stipendejäbetonirakentamiseen liittyviin teknil-lisen korkeakoulujen diplomi-, lisen-siaatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja beto-nirakentamiseen paneutuvien nuor-ten toimintaa. Tämä tarkoittaa mm.lisämahdollisuuksia opinnäytestipen-deihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdollisuuk-sia ja hakemaan säätiön stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360.

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettuaan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sih-teeri Klaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

bye1 VALBET– RATKAISU VALMISBETONIN TILAUSTEN JA TOIMITUSAIKA- TAULUJEN HALLINNOINTIIN

Takamäki Yhtiöillä on syntynyt koke-musta betonielementtien tuotannonohjauksesta tiiviistä yhteistyöstä be-tonielementtitehtaiden kanssa kartoi-tettaessa näiden tarpeita prosessiensähköiseen tehostamiseen. Tuloksenasyntyi e1 Betele, betonielementtientuotannonohjausjärjestelmä. e1 Bete-le on nyt käytössä useilla betoniele-menttitehtailla.

Valmisbetonipuolelle ei ole olluttarjolla kaupallista sovellusta, jollavoidaan käsitellä valmisbetonin tarjo-uksia, tilauksia ja kuljetusaikataulu-tuksia. Tähän tarpeeseen on nyt kehi-tetty uusi ratkaisu, joka voidaan liit-tää e1 Betele-sovellukseen tai se voitoimia myös itsenäisesti käyttäen asi-akkaan olemassaolevaa asiakasrekis-terikantaa. Uuden valmisbetonialantuotannonohjausjärjestelmän nimi one1 Valbet.

Ohjelmisto käsittää valmisbetonintarjous-, tilaus- ja toimitustoiminnotsekä raportoinnin. Sovelluksessa onerilaisia rekistereitä, kuten betoni-tyyppirekisteri, kuljetusrekisteri, reit-tirekisteri ja betoniasemarekisteri. e1Valbet-sovellus toimii tarpeesta riipu-en keskitettynä tai hajautettuna rat-kaisuna. Yhdestä pisteestä voidaanhoitaa useamman betoniaseman tila-us- ja toimitustoimintoja tai sitten so-vellusta voidaan käyttää esim. kahdenpisteen online -palveluna ja hallinnoi-da useampaa betoniasemaa niidenkautta. Sovellus voidaan asentaa yh-delle tai useammalle betoniasemalleja jokaisessa toimipisteessä nähdääntoiminnot online-tilassa. Keskitetystihoidetut tilaukset ja kuormat päivitty-vät näytölle.

e1 Valbet-sovelluksella voidaan ai-kataulutus laskea valmistuksen alka-misesta eteenpäin tai toimitushetkes-tä taaksepäin. Sovellus huomioi las-kennassa valmistusajan, kuljetusajan,

perustiedot ja ohjeet rakennesuunnit-telijan tuotemallipohjaiselle suunnit-telulle, vaikuttaa ohjelmistokohtaistensovellusten ja kansallisten rakennus-osa-, detalji- ja liitoskirjastojen teke-miseen tuotemalliperiaatteiden mu-kaan sekä kasvattaa vastaavan raken-nesuunnittelijan roolia tuotemallipoh-jaisen kokonaisuuden hallinnan kaut-ta. Kirja voi myös toimia runkona laa-dittaessa tuotemalliperusteista pro-jektikohtaista ohjetta niin rakenne-suunnittelijan kuin koko suunnittelu-ryhmänkin käyttöön.

Tuotemallintaminen rakennesuun-nittelussa on osa RakennusteollisuusRT ry:n käynnistämän Pro IT -hank-keen tuloksena laadittua tuotemalli-ohjesarjaa. Ohjeiden tavoitteina onkehittää tuotemallintamiseen liittyviätoimintatapoja, työmenetelmiä, suun-nitteluprosessia ja koko tuotemalli-pohjaista rakennushanketta sekä yh-tenäistää alan terminologiaa.

Sarjassa on aikaisemmin ilmestynyt:– Tuotemallintaminen rakennushank-

keessa, yleiset periaatteet– Tuotemallintaminen arkkitehtisuun-

nittelussa.Tuotemallintaminen rakennesuunnit-telussa, 1. painos -kirjan tekijöinäovat olleet Juha Valjus, Markku Varis,Hannu Penttilä ja Sampsa NissinenKustantaja: Rakennustieto OyJulkaisijat: Rakennusteollisuus RT ryja Rakennustietosäätiö RTSISBN: 978-951-682-799-864 s., 24 euroa

Kirjoja voi ostaa kustantajan verk-kokaupasta www.rakennustieto.fi jaRakennustiedon kirjakaupoista.Rakennustieto Oy, puh. 0207 476 400

kuormien määrään, purkuun, pesuun jasiirtoon menevät ajat. Aikataulun hal-linta ilmoittaa automaattisesti, jos val-mistus ei sovi tiettyyn ajanhetkeen(esim. valmistukseen tai kuljetukseenei ole kapasiteettiä vapaana). Aikatau-lu -näkymään saadaan useamman ase-man näkymä kerrallaan.

e1 Betele ja e1 Valbet on kehitettyja kehitetään edelleen tiiviissä yhteis-työssä sen käyttäjien kanssa.

Lisätietoja: www.takamaki.fi taigsm 050 - 431 6109 tai 0400-600 339.

BET0702 s112-113 Uutisia 13.6.2007, 20:18113

114 betoni 2 2007

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja suunnittelijoille ja muille ra-kentamisen ammattilaisille. Näyttelyon avoinna toimiston aukioloaikoinaklo 8.15 – 16.00 ja tarvittaessa esitte-lystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09-6962 3624 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO2 2007

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA- JATUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse :[email protected] tai koti-sivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

Ilmoittaja Sivu

BASF Construction ChemicalsFinland Oy 12

Betonikeskus ry 2

Betonikeskus ry 10

Betonimestarit Oy 3

Contesta Oy 3

Dyny Oy 4

Finnsementti Oy II kansi

HB-Betoniteollisuus Oy 9

Inspecta Sertifiointi Oy 9

Knauf Oy 11

Lakan Betoni Oy 12

Lohja Rudus Oy III kansi

Morenia Oy 5

Parma Oy IV kansi

Pultek Ky 4

Renope Oy 7

Rescon Mapei Oy 3

SF-Laasti Oy 7

Steel-Kamet Oy 8

Suomen Betonitieto Oy 6

Tammet Oy 12

UH-Rakennus Oy 4

VVO-Yhtymä Oyj 8

WSP Finland Oy 7

Ylitornion Betonituote Oy 7

BET0702 s114 Loppusivu 13.6.2007, 20:45114

betoni 2 2007

Documents