betoni 2 2008

betoni 1 20082

2 2008

ASUNTORAKENTAMISTA BETONISTA JA KIVESTÄ

BET0802_Kansi 4.7.2008, 14:202

12 20088

2 2008SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 78. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, RKL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverBetoniseinä ja -takka. Arkkitehti Seppo Häkli jakuvanveistäjä Pertti Kukkonen. 2007.Kuva: Jussi Tiainen

PÄÄKIRJOITUS – Preface 9KOHTI MONIPUOLISEMPAA ASUNTORAKENTAMISTAHarri Hakaste – Toward more versatile housing construction

PIENTALON PERUSTUKSET 10Seppo Petrow – Foundations for small houses

PAIKALLAVALETTU PIENTALO 14Petri Mannonen – Small house cast in situ

BETONIHARKOISTA KOKO KIVITALO 20Sirkka Saarinen – A complete stone house made from concrete blocks

KEVYTSORAHARKKO RAKENNUSMATERIAALINA 24Seppo Petrow – A house built of light aggregate blocks

HARKKOTALON ENERGIATEHOKKUUS 28Petri Mattila – Energy efficiency of block houses

PIENTALO BETONIVALMISOSISTA – NOPEA JA TALOUDELLINEN RATKAISU 32Arto Suikka – Prefabricated concrete elements in home building

ERISTERAPPAUS BETONIELEMENTTIJULKISIVUISSA 35Jukka Sevón – Insulating render on facades built from precast concrete elements

TIILI – EKOLOGINEN JA ENERGIATEHOKAS ULKOSEINÄRAKENNE 38Juha Karilainen – External brick wall is ecological and energy-efficient

BETONIKATTOTIILET OVAT UUDISTUNEET 44Birgitta Pollari – Traditional roof tile is reformed

VALMISPIIPUT OVAT VALLANNEET MARKKINAT 46Mona Leino – Prefabricated or block chimneys for small houses

ULKOUIMA-ALLAS BETONIELEMENTEISTÄ 48Sirkka Saarinen – Outdoor swimming pool built from precast concrete elements

RAKKAUDESTA VALKOISEEN BETONIIN 50Urmas Oja – For love of white concrete

AVARAA TILAA VIROLAISITTAIN 60Triin Ojari – Estonian spaciousness, House Miiduranna

SUUNNIKASTALO HELSINGISSÄ TEHTIIN BETONISISTA MUOTTIHARKOISTA 68Leena-Kaisa Simola – Parallelogram house made from concrete shuttering blocks

PIENTALO VALUBETONIHARKOISTA – TALO AALTONEN, SALO 76Lotta Suistoranta – Single-family house made from cast-in-situ concrete blocks

PIENTALOT HARKKOELEMENTEISTÄ – ASUNTO OY KAIVOPUISTO, ESPOO 82Lotta Suistoranta – Single-family houses built from precast block elements

KOLME SANDWICH-TALOA RINTEESSÄ – ASUNTO OY ANCYLUS, LAHTI 92Pokko Lemminkäinen – Three sandwich houses on a hillslope

TALO MEREN RANNALLA VAASASSA – TALO FOKUS 98Antti Talvitie – House by the sea, House Fokus

KOMPAKTI KOTI BETONIELEMENTEISTÄ – TALO LÄNSIVUORI, VANTAA 106Leena-Kaisa Simola – A compact home built from precast concrete elements

BETONIPINTAA PUUTALON KELLARIIN 112Seppo Häkli, Pertti Kukkonen – Concrete surfaces in the basement of a wooden house

UUSIA TUTKIMUSTULOKSIA BETONIELEMENTTIEN SAUMAPINTOJEN ESIKÄSITTELYTARPEESTA 116Jussi Mattila – Need for pre-treatment of joint surfaces on precast concrete elements

ASUINRAKENNUKSISTA ILMANPITÄVIÄ – UUDESTA OHJEKIRJASTA APUA 122SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEENHanna Aho, Minna Korpi – Guide on air permeability of residential buildings

HENKILÖKUVASSA – ANNA BRUNOW 126Sirkka Saarinen

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 128

pro

jektit

tutk

imus

tekni

ikka

BET0802 s01 Sisalto 3.7.2008, 16:421

2 2008 9

Suomen asuntorakentamisessa on meneillään mur-ros kohti monimuotoisempaa asumisen kenttää.Tämä ilmenee muun muassa juuri valmistuneestaVTT:n tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin asuntotuo-tannon laadun kehittymistä vv. 1990-20051. Laatu-muutokset kohdistuvat laajasti koko ominaisuuksienkirjoon, mutta ilahduttavaa on, että muutosten pai-nopiste on vapaaehtoisessa, asukkaiden toiveidenmukaisessa kehityksessä. Aidosti asukaslähtöisiinasuntomarkkinoihin on kuitenkin vielä matkaa.

Asuntorakentamistamme pidetään kansainväli-sesti hyvälaatuisena, mutta sitä on arvosteltu laa-dullisen vaihtelun puutteesta. Syynä tähän on pi-detty muun muassa tiukoiksi luonnehdittuja raken-tamismääräyksiä ja etenkin kasvukeskuksissa ky-synnän ja tarjonnan epätasapainoa. Ostovoimankasvu on ruokkinut kuitenkin myös vapaaehtoisenlaadun kehittymistä. Objektiivisemman päätöksen-teon tueksi asukkaat kuitenkin tarvitsisivat lisäätietoa asunnon ominaisuuksista ja laadusta suh-teessa hintaan. Tarvetta olisi esimerkiksi yhteismi-talliselle asunnon “tuoteselosteelle”, joka sisältääpaitsi asunnon laajuus-, kustannus- ja kuntotiedot,myös tietoa mm. energiatehokkuudesta, esteettö-myydestä, muuntojoustavuudesta.

Vaikka asuntojen laatu on siis tutkitusti parantu-nut, itse tuotevalikoima on edelleen suppea. Esi-merkiksi kerrostalotuotannosta 99 % on lamelli- taipistetaloja, vaikka tarjolla olisivat muun muassa si-vukäytävä-, terassi- ja pienkerrostalotyypit. Pienta-lopuolella tiivis ja matala asuntorakentaminen onmonipuolistanut tuotevalikoimaa, mutta painopis-

te on edelleen melko monotonisessa omakotituo-tannossa.

Asukaslähtöisyyden edistäminen edellyttääasukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistämyös itse asuntosuunnitteluprosessissa. Parhaim-millaan asukkaat otetaan mukaan jo maankäytönsuunnitteluvaiheessa, jolloin taloja asuntotyyppi-tarjonta voidaan räätälöidä alueelle kohdistuvankysynnän mukaan. Käytännössä tämän mahdollis-taa kaavoitus- ja toteutusvaiheen kytkeminen toi-siinsa ja tähän liittyvä vuorovaikutteinen suunnitte-luprosessi, jossa kaavoittaja, rakennuttaja, suunnit-telijat, toteuttaja sekä asukkaat toimivat yhdessä.

Ympäristöministeriön päätehtävänä asuntora-kentamisen kentässä on varmistaa tuotannon pe-ruslaatu, jonka kivijalkoja ovat turvallisuus ja terve-ellisyys. Kolmanneksi kivijalaksi on viime vuosinavakiintunut ympäristöystävällisyys, jonka edistämi-sessä painopiste on ollut vapaaehtoisissa keinois-sa. Vaativat ilmastotavoitteet ovat kuitenkin aja-neet energiatehokkuuden edistämisen kiristyvännormiohjauksen tielle, mikä asettaa haasteen myösasuntorakentamiselle. Rakennusten energiatehok-kuusvaatimukset tulevat vuonna 2010 tiukentu-maan 30-40 % ja todennäköisesti 2012 vaatimuksiatullaan asettamaan myös energian tuotantotavalle.Alan kehitys on myös aktivoitunut; matalaenergia-rakentamisen ohella puhutaankin jo passiivi- ja nol-laenergiataloista. Tarvetta tuotevalikoiman laajen-tamiselle ympäristöominaisuuksien osalla kuiten-kin riittää. Esimerkiksi muuntojoustavuus loistaaasuntotuotannossa edelleen poissaolollaan.

KOHTI MONIPUOLISEMPAA ASUNTORAKENTAMISTA

Asuntorakentamisen painopiste on siirtymässäuudisrakentamisesta korjaamiseen. Uudisrakenta-minen puolestaan painottuu enemmän täydennys-rakentamiseen. Tämä tarjoaa paitsi haasteen alantoimijoille myös mahdollisuuden kohti monimuotoi-sempaa asumista ja monipuolisempia asuinympä-ristöjä. Olemassa olevan kannan kehittämistä edel-lyttävät lisäksi väestön ikääntymisen tuoma vaati-mus asuinympäristöjen esteettömyydestä sekä pal-velurakenteen kehittämisestä.

Maamme rakennusalan kehitystoiminta on pit-kään ollut vaatimatonta. Nyt kehittämisen kentälläon havaittavissa ilahduttavaa liikehdintää, jostaesimerkkeinä ovat mm. asumisen osaamisklusterija Helsingin kerrostalojen kehittämishanke. Keskei-nen tekijä harppauksen saavuttamisessa kohti asu-kaslähtöisiä asuntomarkkinoita on rakennusalanennakkoluuloton yhteistyö. Asuinrakennus on moni-mutkainen tuote, jossa hyvän lopputuloksen saa-vuttaminen edellyttää laaja-alaista osaamista.Alalle tarvitaan luovaa ilmapiiriä, jossa palasetasukastarpeita palvelevien mutta ekotehokkaidenasuntojen tuottamiseksi saadaan kohdalleen. Ra-kennusmateriaaliteollisuus olkoon omalta osaltaanvauhdittamassa tätä, materiaaliin katsomatta.

Harri HakasteYliarkkitehtiYmpäristöministeriö

1 Terttu Vainio, VTT: Kohti yksilöllisempää – Asuntotuo-tannon laatumuutokset 1990-2005http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2008/VTT_asuntotuotannon_laatumuutokset.pdf

In Finland, a transition period is under way toward moreversatile housing solutions. Changes in quality cover ex-tensively the whole spectrum of properties, but it is par-ticularly gratifying that the changes focus on voluntarydevelopment based on the residents’ wishes. However,we are still far from a genuine resident-driven housingmarket.

Finnish housing construction is internationally praisedfor high quality, but criticised for lack of variety in quality.The tight building regulations and the imbalance betweendemand and supply, particularly in growth centres, havebeen listed as reasons for this. However, the increase inpurchasing power has also reflected in the developmentof voluntary quality, but the residents need more informa-tion about the properties and the quality of the housesand apartments in relation to price, to be able to makedecisions more objectively. Commensurate “housing pro-duct declarations”, for example, would be useful, provi-ding information not only on areas and volumes, costs andcondition, but also on e.g. energy efficiency, accessibility,and modifiability.

Although studies prove that the quality of houses andapartments has improved, the actual selection of pro-ducts is still limited. As far as apartment buildings areconcerned, for example, 99% of the produced buildingsare lamella buildings or point blocks, although there areseveral other alternatives, such as side-passage buil-dings, terrace buildings and low-rise blocks of flats. Thedense, low-rise approach has expanded the product se-lection for home building, but rather monotonous single-

TOWARD MORE VERSATILE HOUSING CONSTRUCTION

family houses still dominate the market.Resident-orientation requires that the residents be gi-

ven more say also in the actual housing planning pro-cess. In an ideal situation, the residents are involved al-ready at the land use planning stage, making it possibleto tailor the house and apartment types for a particulararea according to the demand. This can be realised inpractice by linking the planning stage and the implemen-tation stage together and by an associated interactivedesign process realised in cooperation between theplanner, the developer, the designers, the contractor andthe residents.

In the field of housing development, the main respon-sibility of the Ministry of the Environment is to ensurethe basic quality of production. The primary aspects in-clude safety and health, and in recent years environmen-tal issues have become the third important aspect. Envi-ronmental friendliness has mainly been promoted by vo-luntary means. Strict climate targets, however, havesteered the promotion of energy efficiency into a road ofever tighter regulatory norms. This creates a challengethat housing production will also have to face. Energy-efficiency requirements for buildings will become 30-40% tighter in 2010, and in 2012 requirements will pro-bably also be specified for the energy production met-hods. Development in this field has also become moreactive: in addition to low-energy building, also passiveand zero-energy houses have been introduced. There isstill a lot of room for further expansion of the productselection with respect to environmental properties, ho-

wever. Modifiability, for example, is still a completelyunknown factor in housing production.

In housing construction, the focus is shifting fromnew projects to renovation projects. This is not only achallenge to the operators in the field, but also offers anopportunity to move toward more versatile living solu-tions and more diverse living environments. With theageing of the population, requirements for easy accessi-bility and development of service structures also resultin a great need for the renovation of the existing housingstock.

Development activities have for a long time been quitemodest in the Finnish building industry. Now some en-couraging signs can be seen of new efforts, including e.g.the housing expertise cluster and the project that focuseson the development of high-rise buildings in Helsinki. Un-prejudiced cooperation within the construction businessis a crucial factor in the promotion of a resident-drivenhousing market. A residential building is a complex pro-duct and a good end-result can only be achieved throughmulti-disciplinary expertise. What is needed is a creativeatmosphere that makes it possible to produce all the pie-ces required to complete the puzzle of ecologically effi-cient housing that caters for the residents’ needs. It is tobe hoped that the building material industry will partici-pate in this development, regardless of the material.

Harri HakasteSenior ArchitectMinistry of the Environment

PÄÄKIRJOITUS

BET0802 s09 Paakkari 30.6.2008, 14:429

10 2 2008

Perustusten tehtävä on siirtää rakennuksen ja senkäytöstä aiheutuvat kuormat kantavalle maapohjal-le. Perustamistapoja on useita ja niiden valintaanvaikuttavia seikkoja ovat mm. tontin pohjaolosuh-teet, maaston muoto ja perustuksiin kohdistuvatkuormat sekä arkkitehtoniset seikat.

Pientalon perustukset toteutetaan kivirakenteisinarakennuksen rungon päärakennusmateriaalista riip-pumatta. Betoni- ja kevytsorabetoniharkkoperus-tukset kestävät hyvin maaperän kosteutta ja mikro-organismeja sekä toistuvasta jäätymisestä ja sula-misesta aiheutuvia rasituksia. Pientalon perustus-ten rakenneratkaisut valitaan rakennuspaikanmaanpinnan korkeussuhteiden, maaperän kanta-vuuden ja talon kantavien rakenteiden sekä niidenkuormitusten mukaan.

Kellarittomissa pientaloissa käytetään yleensämatalaperustuksia, joiden suunnittelussa on otetta-va erityisesti huomioon routasuojaus perusmaanmaalajin routivuuden ja paikkakunnan pakkasmää-rien mukaan. Matalaenergia- ja passiivienergiata-loratkaisuissa routasuojauksen oikea mitoitus onerityisen tärkeää, jotta vältyttäisiin perustustenroutavaurioilta.

Rakennuspaikan kunnollinen salaojitus ja käyttö-tarkoitukseen soveltuvat täytemaakerrokset ovatvälttämättömiä rakenteiden kosteusteknisen toi-minnan kannalta. Kosteusongelmien poistaminenjälkikäteen voi johtaa erittäin kalliisiin korjaustoi-miin. Pientalon perustusten suunnittelussa tuleeaina ottaa huomioon radonkaasun esiintyminen ra-kennuksen alla olevassa maaperässä. Varautumi-nen radonhaittaan jo rakennusvaiheessa vähentäämerkittävästi korjaustarvetta radonin mahdollisillehaitoille rakennuksen käyttöönoton jälkeen.

PIENTALON PERUSTAMISTAVATPientalojen perustusten valinnassa tulevat yleisim-min kyseeseen seuraavat vaihtoehdot:• matalaperustus (antura ja perusmuuri)• ryömintätilainen perustus• kellarillinen perustus

Pientalojen suositeltavat perustamistavat maape-rän mukaan esitetään taulukossa 1.

PIENTALON PERUSTUKSET

Seppo Petrow, diplomi-insinööri

1

2

3

1, 2, 3Yleisimmät kevytsoraharkoista tehtävät perutusvaihtoeh-dot ovat matalaperustus (1), ryömintätilainen perustus (2)ja kellarillinen perustus (3).

Laka

n Be

toni

Oy

Laka

n Be

ton i

Oy

Laka

n Be

ton i

Oy

4, 5, 6Tyypillisiä sokkelileikkauksia kivirakenteisissa pientalois-sa. (RT 81-10854)- matalaperustus/kevytsoraharkkorunko- paikallavalettu matalaperustus/tiilirunko- muottiharkko matalaperustus/muottiharkkorunko

BET0802 s10-13 Pientalonperus 4.7.2008, 10:0610

2 2008 118

Taulukko 1. Pientalojen perustamistavat maaperän mukaan (Lähde: RT 81-10486 taulukko 1)

Perustamistapa Maaperä

Kallio Tiivis tai Tiivis Ohut (3 m) Paksu, Paksu,keskitiivis silttikerros pehmeä siltti- tai pehmeä hyvinhiekka savikerros ja siltti- tai pehmeä

kuivakuorikerros savikerros siltti- taisavikerros

Perusmuuri ja x x x x1)

maanvarainenalapohja

Perusmuuri ja x x x x xmaanvarainenalapohja, kellari

Perusmuuri ja x x x (x 1))kantava alapohja,ryömintätila

Laattaperustus (x) x x x x 3)

Laattaperustus, (x) x xkevennysperustus

Pilari- x x xpalkkiperustus jakantava alapohja,ryömintätila

Paaluperustus ja x 2) x xkantava alapohja,maata vastenvalettu

Paaluperustus ja x 2) xkantava alapohja,ryömintätila

1) Massanvaihto, jos pohjavesi on kaivutason lähellä tai sen alapuolella2) Paaluperustuksena, jos pohjavesi on lähellä maanpintaa3) Paaluperustuksena

Pilareille perustamista käytetään pientaloissa lä-hinnä terassien ja parvekkeiden perustuksina taikun pyritään rakennuksessa määrättyyn arkkitehto-niseen ilmeeseen. Vapaa-ajan asunnoissa pilaripe-rustus on suhteellisen yleinen. Ryömintätilainenperustus sopii hyvin loiville rinnetonteille silloin,kun rakennukseen ei tule kellaria. Rinnetonteillekellarillinen perustamistapa on luonteva ja siksiyleisin.

Perustuksiin kuuluvia osia ovat anturat, perus-muurit (sokkelit), paalut, pilarit sekä alapohjaraken-teet. Perustukset voidaan ryhmitellä myös matala-,syvä- ja paaluperustuksiin. Matalaperustuksilla tar-koitetaan maanvaraisia antura- ja laattaperustuk-sia sekä kevennysperustuksia, jolloin perustuksia eiuloteta roudattomaan syvyyteen, mutta perustu-maan routiminen estetään perustusten alla erilli-sellä routasuojauksella (lämmöneristyksellä). Nyky-ään perustukset lähes poikkeuksetta toteutetaanns. matalaperustuksina.

Perustamistapoja voidaan tontin ja maapohjanmukaan myös yhdistellä.

Perusanturat valetaan paikalla tai niihin voidaankäyttää erilaisia anturaharkkoja.

Perusmuurit voidaan toteuttaa paikalla valettui-na teräsbetonirakenteina, teräsbetoni- tai jännitet-tyinä elementteinä, kevytsorabetoniharkoista taibetonisista valumuottiharkoista. Em. ratkaisut javaihtoehdot voidaan toteuttaa myös paalutukselleheikosti kantavilla maapohjilla.

RYÖMINTÄTILAISEEN ALAPOHJAANLIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄRyömintätilainen alapohja sopii erityisesti tasa-maatonteille ja loiville rinnetonteille. Perustamis-tavan etuna on vähäinen riski kosteusvaurioille jaradonin tunkeutumiselle maaperästä sisätiloihin.Loivilla rinnetonteilla vältytään kalliilta täyttötöil-tä. Ryömintätilassa kosteus voi ajoittain noustakorkeaksi ja mikrobien kasvu voi olla mahdollista.Tämän vuoksi ryömintätilan tuuletus on toteutetta-va huolella, rakenteet ja materiaalit tulee valita si-ten, että kosteus ja mikrobit eivät aiheuta niihinhaittoja.

Alapohjan tulee olla ilmatiivis, jotta alapohjastaei tulisi ilmavirtausten mukana mikrobeja ja sientenitiöitä sisäilmaan. Edellä mainituista syistä ryömin-tätilainen alapohja tulisi toteuttaa kivirakenteise-na, jolloin riskit kosteus- ja homevaurioille ovatmahdollisimman pienet. Ryömintätilan suositeltavakorkeus on 800 mm, mikä mahdollistaa huolto- jakorjaustöiden teon ryömintätilassa. Ryömintätilan

tuuletus järjestetään yleensä painovoimaisesti jär-jestämällä sokkeliin riittävä määrä tuuletusaukkoja.Vaihtoehtona on ryömintätilan koneellinen tuule-tus, jolloin tuuletusaukkoja määrää voidaan vähen-tää. Tähän saattaa olla tarvetta esimerkiksi arkki-tehtonisista syistä. Aika ajoin ryömintätilan kosteusvoi nousta niin suureksi, että kosteutta tiivistyy ala-pohjan rakenteisiin. Kosteusrasituksen vähentämi-seksi ryömintätilan maapohja lämpöeristetäänesim. kevytsoralla tai EPS-eristelevyillä.

Ryömintätilan maaperän kuivatusta varten teh-dään salaojat ja alapohjan maanpinta muotoillaansiten, että vettä ei lammikoidu ryömintätilaan.

RAKENNERATKAISUJAKun kantavana maapohjana on kallio, se yleensälouhitaan määrättyyn rakennuksen perustamista-soa alempaan tasoon, jonka jälkeen kiviainestäytöl-lä perustamistaso nostetaan halutuksi. Sepelitäy-tön noin 300 - 500 mm päälle rakennetaan antura-perustus ja perusmuuri. Ennen anturoiden rakenta-mista tehdään salaojat, jonka jälkeen anturat voi-daan tehdä tasatulle sepelitäytölle tarkalleen ha-luttuun korkeustasoon.

Paaluperustus tehdään yleensä teräsbetonituki-paaluina.

Ympärivuotiseen asumiskäyttöön tarkoitetuissarakennuksissa reunavahvistettu laatta tulee vainharvoin kyseeseen.

4 5 6


12 2 2008

Anturat toteutetaan yleisimmin– paikalla valettuina teräsbetonirakenteina. Muot-

ti voi olla sahatavaraa tai nykyään yhä yleisem-min valuun jäävä kertakäyttömuotti

– kevytsorabetonisista anturaharkoista

Perusmuurien rakenteiden vaihtoehtoja ovat– paikalla valettu teräsbetonirakenne– kevytsoraharkko muuraus– betoninen muottiharkkorakenne– elementtirakenne esim. ontelolaatta tai sokkeli-

elementti, jossa perusmuuri toimii palkkina jakuormat viedään maaperään pistemäisesti antu-roille tai paaluperustukselle.

Paikalla valetun perusmuurin muotteina sahatavaraon nykyään harvinainen ja yhä yleisempiä ovat levy-rakenteiset muotit ja erilaiset järjestelmämuotit,joita on myös kehitetty erityisesti pientalorakenta-miseen. Markkinoilla on myös EPS-eristeharkkoihintai EPS valumuotteihin perustuvia ratkaisuja.

Kevytsoraharkkoja, muottiharkkoja sekä ele-menttejä käytettäessä etuna on syntyvän jätteenpieni määrä sekä soveltuvuus talvirakentamiseen.

RADONIN JA KOSTEUDEN ERISTÄMINENMaaperästä tuleva terveydelle haitallinen radon-kaasu (aiheuttaa keuhkosyöpää) voi siirtyä huoneil-maan vuotoilmavirtausten mukana perustusten jaalapohjan rakenteiden läpi. Erityisessä vaara-vyöhykkeessä ovat pientalot sekä kerrostalojen en-simmäisten kerrosten asunnot. Perustusten ja ala-pohjan sekä kantavien seinien liittymät on suunni-

5

7 8

9

Beto

nitie

to O

y

Beto

nitie

to O

y


2 2008 138

Kosteusrasituksen ollessa suuri tulee käyttää ta-pauskohtaisesti mitoitettua kermieristystä. Kosteusvoi olla suuri rinnetonteilla, joissa vettä voi valuarakennuksen viereen ja se voi patoutua sokkelinviereen. Sokkeli eristetään bitumikermeillä silloin,kun lattian ja sokkelin viereisen maanpinnan väli-nen korkeusero on alle 300 mm.

Sokkelin tai perusmuurin lämmöneristys toteute-taan usein ns. käännettynä rakenteena, jossa kosteu-deneristys on lämmöneristeen lämpimällä puolella.

Sokkelilevyn käytössä tilanne on edellisen kaltai-nen, mutta sisältä diffuusiona tulevan kosteudenoletetaan tiivistyvän sokkelilevyn sisäpintaan ja va-luvan sokkelilevyn tai perusmuurinpintaa myötenalaspäin salaojiin.

Sokkelin maanpäällisen osan korkeudeksi suosi-tellaan vähintään 500 mm. Sokkeli ei kuitenkaansaa olla ns. valesokkeli, joka nousee talon alapohja-laatan yläpuolelle. Riittävän korkea sokkeli ja ala-pohjan riittävä korkeus maanpinnasta vähentävätalapohjan ja ulkoseinien alaosien kosteusrasitustasekä seinän alaosan likaantumista ja kastumista.

RAKENNUSPAIKAN KUIVATUSKaikkia perustustyyppejä käytettäessä rakennus-pohja on salaojitettava huolellisesti. Salaojaputketasennetaan talon perustustason (anturan) alapuo-lelle ja kallistetaan salaojakaivoihin päin. Raken-nuskuopan kaivupinta tai tiivis täyttömaakerros kal-listetaan salaojaputkiin päin. Salaojaputkien ympä-rystäytöt tehdään hyvin vettä läpäisevästä salaoja-sorasta tai 5…16 mm sepelistä. Sadevedet johde-taan rakennuksesta poispäin maanpinnan kallistuk-silla. Sadevettä ei saa johtaa salaojakaivoihin, vaanniille on järjestettävä oma viemärijärjestelmänsätai vesi on imeytettävä maaperään.

Jos rakennuksessa on maanvarainen alapohja,on ylimmän täytemaakerroksen oltava kapillaari-sen vedennousun estävä. Tavallisessa hiekassa jamoreenissa kapillaarinen vedennousu on useitakymmeniä senttejä, savimaassa useita metrejä.Kapillaarinen vedennousu saattaa aiheuttaa ala-pohjaan kosteus- ja homevaurion. Kapillaarikatko-soran tai -sepelin on oltava raekooltaan riittävänkarkeaa eikä se saa sisältää hienoainesta, jota pit-kin kosteus voi nousta maanvaraiseen alapohjaan.Vaativissa tapauksissa märkäseulottu (pesty) sepe-li on tarkoitukseen sopivinta, joskin hieman kalliim-paa kuin pesemätön sepeli.

Lisätietoja perustuksista: www.betoni.com

teltava mahdollisimman ilmatiiviiksi radonvuotojenvähentämiseksi. Maanvaraisten alapohjalaattojenalle asennetaan jo rakennusvaiheessa radon-imu-putkisto, johon järjestetään alipainetuuletus, mikälirakennuksen käyttöönoton jälkeen havaitaan kor-keita huoneilman radonpitoisuuksia. Pahimmilla ra-donalueilla rakennukseen on varminta rakentaamaanvaraisen alapohjan sijasta ryömintätilainenalapohja. Hyvin tuuletettu ryömintätila ja ilmatiivisalapohja vähentävät merkittävästi radonin kulkeu-tumista maaperästä huoneilmaan.

Rakenteiden tiivistäminen ja tehokkaan radon-tuuletuksen järjestäminen jälkikäteen ovat hankaliaja usein kalliita toimenpiteitä. Varautuminen radon-haittaan jo rakennusvaiheessa on monin verroinhalvempaa kuin valmiin rakennuksen radonkorjaus.

Kosteuden ja radonin eristämiseen tarvitaanyleensä omat rakenteet. Kevytsoraharkkorakenneläpäisee radonkaasua ja rakenteet on tiivistettäväsementtipohjaisella tasoitteella. Lisäksi muun mu-assa rakenteiden liittymäkohtiin tarvitaan bitumi-kermikaistoja. Paikallavaletun betonirakenteen kat-sotaan yleensä olevan riittävän tiivis radonia vas-taan, mutta myös paikalla valetuissa rakenteissa,rakenteiden liittymät on tiivistettävä sekä kosteus-eristeet ja kapillaarikatkot on suunniteltava huolel-lisesti. Rakennuksen alle tuleva radonputkitus javesikatolle johtava poistoputki vaaditaan nykyäänkäytännössä lähes aina.

Rakennuksen valmistumisen jälkeen tehtävällämittauksella todetaan, tarvitaanko radontuuletustatehostaa poistoputkeen asennettavalla poistoimu-rilla. Radonputkitus ja muut tarvittavat yksityiskoh-dat suunnitellaan RT-ohjeen mukaan. Tehokas suojaradonia vastaan saavutetaan, kun koko rakennuk-sen alle laitetaan radonia läpäisemätön kalvo.

Alapohjan kapillaarikatkoina ja kosteuseristeinäkäytetään vähintään 300 mm kapillaarikatkokiviai-neskerros rakenteiden alle lämmöneriste toimii li-säksi kapillaarikatkona

Kosteus sokkelin vieressä ja maanvaraisen lattiaalla on joka tapauksessa korkea ja laskelmissa ole-tetaan kosteuden olevan RH 100 %. Muovikalvojaei nykyisin suositella maanvaraisten betonilaatto-jen alle asuintiloissa, koska kosteuden siirtymis-suunta voi muuttua eri vuodenaikoina. Muovikalvoestää myös betonilaatan kuivumista.

Sokkeleissa kosteudeneristeenä käytetään ylei-sesti sokkelilevyä, joka soveltuu tapauksiin, joissakosteusrasitus ei ole erityisen suuri eikä vedenpai-netta muodostu edes hetkellisesti sokkelin viereen.

FOUNDATIONS FOR SMALL HOUSES

The foundations of small houses are implemented as sto-ne structures regardless of the main material of the buil-ding frame. Foundations made of concrete blocks or light-weight aggregate concrete blocks have high resistance toground moisture and micro-organisms, as well as to thestresses induced by the repeated cycle of below and abo-ve-zero temperatures. The structural solutions for thefoundations of small houses are selected on the basis ofground level variations, the load-bearing capacity of thesoil as well as the load-bearing structures of the house,and the loads acting on them.

In small houses with no basement, the foundations areusually of shallow type. Particular attention needs to bepaid in the design of shallow foundations to frost protecti-on, which is determined on the basis of the frost suscepti-bility of the soil and the local winter temperatures. Cor-rect design of frost protection is especially important inlow-energy and passive-energy houses to avoid frost da-mage to the foundations.

Thorough draining of the site and adequate layers ofearth fill are prerequisites for correct performance of thestructures with respect to moisture. Extremely expensiverepairs may be necessary if moisture problems have to beeliminated later. The occurrence of radon in the soil underthe house should always be taken into consideration inthe design of the foundations for small houses, to avoidthe need for later repairs in order to eliminate radonhealth risks.

7Kellarin perusmuurin valu betonipumpulla.

8Paikalla valetun kellarin perusmuurin toinen muotinpuo-lisko ja raudoitteet asennettuna.

9Kellarikerroksen paikallavaletun seinän muotin poisto.

10Tyypillisiä sokkelileikkauksia kivirakenteisissa pientalois-sa. (RT 81-10854)- matalaperustus/kevytsoraharkkorunko- paikallavalettu matalaperustus/tiilirunko- muottiharkko matalaperustus/muottiharkkorunko- kellariperustus/teräsbetonirunko kuvassa 10.

10


2 200814

Paikallavalettu betoni on perinteinen pientalojenperustusten ja kellarikerrosten rakennusmateriaali.Nykyinen muotti- ja liittolevytekniikka mahdollistaapaikallavaletun betonin tehokkaan käytön pientalonkoko rungon rakentamisessa. Tehdasvalmisteistenvalmisraudoitteiden käyttö on vaivatonta ja vähen-tää betoniterästen taivutus- ja katkaisutarpeen sekämateriaalihukan minimiin. Valmisbetonimassojenvalaminen betonipumpun tai siirtokuljettimen avullaon nopeaa ja jättää paikallavalutyöstä pois perintei-set raskaat työvaiheet: betonimassan valmistami-sen työmaalla ja massan siirron kottikärryillä.

PAIKALLAVALETTU PIENTALO

Petri Mannonen, diplomi-insinööri

Kiviaineksesta, sementistä ja vedestä valmis-tettu betoni on turvallinen materiaali, josta ei erityrakennuksen sisäilmaan epäpuhtauksia. Betoni-nen rakennusrunko on paloturvallinen ja toimii te-hokkaana äänieristyksenä sekä rakennuksenmuista huonetiloista että ulkoa kantautuvaa me-lua vastaan.

Betonin materiaalitekniikka on edistynyt nopeinaskelin viime vuosina ja tarjolla on monia erikoisbe-toneita, joilla voidaan nopeuttaa työtä ja saavuttaaerikoisominaisuuksia rakennusosille.

PAIKALLAVALETUT PERUSTUKSETBetoni sopii kaikentyyppisten pientaloperustustenmateriaaliksi. Perinteinen paikallavalettujen perus-muurien ja anturoiden muottimateriaali on sahata-vara, joka voidaan suorien yhtenäisten pintojenosalta korvata nopeammin asennettavilla lastu- taivanerilevyillä. Matalien anturoiden muotittamiseenon kehitetty erityisiä muovikalvomuotteja, joidenavulla muotitustyö käy joutuisasti. Betonianturoi-den leveys mitoitetaan maapohjan kantavuudenmukaan.

Heikosti kantavalle maapohjalle rakennettavantalon perustukset rakennetaan yleensä paalujen va-raan. Teräsbetonipaalut siirtävät rakennuksen kuor-mat kantavaan maakerrokseen tai kallioon.

Perustukset raudoitetaan irto- tai valmisraudoit-teilla. Valmisraudoitteet tilataan tehtaalta määrä-mittaan katkaistuina ja hitsattuina verkkoina taikaistaraudoitteina. Valmisraudoitteiden paikoilleenasentaminen ja kiinnisitominen on nopeaa eikäasennuksessa synny hukkapaloja. Hakateräkset toi-mitetaan työmaalle valmiiksi taivutettuina tankoinatai hitsattuina hakateräskoreina. Yksittäisiä irtotan-koja käytetään täydentämään valmisraudoitteita.

Perustusten valaminen onnistuu suoraan beto-niauton valukourulla, jos muotit ovat riittävän ma-talia ja niiden viereen on ajoyhteys. Betoniautoonkiinnitetyn kuljetinhihnan avulla voidaan valaamyös korkeita rakenteita 10…14 metrin etäisyy-deltä. Tehokkain, vaivattomin ja yleisin valmisbe-tonimassan valutapa on pumppaus. Betonipumpul-la massaa voidaan siirtää tarvittaessa satojakinmetrejä.

2, 3Asunto Oy Helsingin Triadi on paikallavalettu kolmen per-heen talo, jonka runko ja myös ulkoseinät ovat paikallava-lettu betonista. Ulkoseinien ulkopinnoissa on käytetty it-setiivistyvää valkobetonia. Triadin ovat suunnitelleet ark-kitehdit Suvi ja Risto Huttunen.1

1Perustukset raudoitetaan irto- tai valmisraudoitteilla. Pe-rustusten valaminen onnistuu kätevimmin betoniautostapumppaamalla.

Beto

nitie

to O

y

BET0802 s14-19 Paikallavalettu 4.7.2008, 07:5014

2 2008 15

2

2

3

Mar

ko H

uttu

nen

Mar

ko H

uttu

nen


2 200816

PAIKALLAVALUSEINIEN RAKENTAMINENSeinien muotit voidaan tehdä sahatavarasta, lastu-levystä tai vanerista. Muottien on oltava niin tiiviitäja tukevia, että ne kestävät betonimassan aiheutta-man valupaineen ja massan tiivistystärytyksen.Vaihtoehtoisesti muotit voi vuokrata, jolloin muoti-tustyömenekki ja syntyvän puutavarajätteen määrävähenevät oleellisesti. Vuokrattavat järjestelmä-muotit on suunniteltu kestämään korkeita valupai-neita ja niillä voidaan valaa mittatarkkoja betoni-seiniä. Muottien pintamateriaalina käytettävä fil-mipintainen vanerilevy kestää oikein käytettynäkymmeniä käyttökertoja. Muotinirrotusaineen levit-täminen muottipintaan ennen jokaista valukertaa jamuottien varovainen käsittely muotteja purettaessalisäävät muottipinnan käyttöikää sekä parantavatbetonipinnan laatua.

Seinien raudoitus tehdään hitsatuista harjate-räsverkoista. Verkkoraudoitteet asennetaan pai-koilleen aukinaiseen muottiin ennen toisen muot-tipinnan paikoilleen kiinnittämistä. Raudoitteidenja muottipinnan väliin asennetaan muoviset rau-doitusvälikkeet, jotka pitävät raudoituksen oikeal-la paikallaan riittävällä etäisyydellä muottipinnas-ta. Riittävän paksu suojabetonikerros raudoittei-den päällä lisää raudoitteiden korroosiokestävyyt-tä ja pidentää merkittävästi teräsbetonirakenteenkäyttöikää.

Betonimassa valetaan muottiin ohuina, enintään400 mm paksuina kerroksina. Kukin kerros tiiviste-tään huolellisesti sauvatäryttimellä ennen seuraa-van kerroksen valua. Tiivistystärytys poistaa betoni-massasta ylimääräisen ilman ja tyhjätilan. Tiivistysvoi jäädä puutteelliseksi, jos valunopeus on liiansuuri, tiivistyskalustoa ei ole riittävästi tai kalustonteho on riittämätön käytettävän betonimassan tii-vistämiseen. Puutteellinen tiivistys näkyy betoni-pintojen onkaloina, rakkuloina ja huokosina.

Muottien purun jälkeen betonipinta peitetäänkosteuden haihtumisen estämiseksi. Jälkihoitoajatketaan kunnes betonin lujuus on riittävä ja beto-nin kuivatus voi alkaa.

PAIKALLAVALETUT VAAKARAKENTEETBetoninen välipohja eristää tehokkaasti ilma- ja as-kelääniä rakennuksen kerrosten välillä. Hyvä ää-neneristys perustuu painoon ja tiiviyteen. Kantavanvälipohjan päälle tehtävällä kelluvalla betonilaatal-la saavutetaan paras askelääneneristävyys

Betoninen yläpohja vähentää melun kantautu-mista ulkoa rakennuksen sisään. Erityisesti liiken- 6

4Seinien raudoitus tehdään hitsatuista harjateräsverkoista.Betonimassa valetaan muottiin ohuina, enintään 400 mmpaksuina kerroksina. Muottien on oltava tiiviitä ja tukevia,jotta ne kestävät betonimassan aiheuttaman valupaineenja massan tiivistystärytyksen.

4

Mik

a Vu

oto

5Sokkelileikkaus. Paikallavalettu sokkeli, tiiliulkoverhous.Maanvarainen alapohja.

1 Perustukset rakennesuunnitelmien mukaan2 Vedenpoistoputket ø20 K15003 Sokkelivierustan kuivatus4 Perusmuurilevy, yläreuna maanpinnan tasossa5 Solupolystyreeni EPS 100 lattia 50 mm6 Saumat tivistetään PU-saumavaahdolla7 Joka kolmas pystysauma auki kahdessa ensimmäisessä tiilikerroksessa8 Säänkestävä laasti + tippapelti (kuumasinkitty)9 Kumibitumikermi, nostetaan betoniseinää vasten 100 mm10 Irroitus ja tarvittaessa radontiivistys11 Kumibitumikermikaista, yläreuna perusmuurilevyn alle12 RST-siteet rakennesuunnitelmien mukaan13 Betonisokkeli rakennesuunnitelmien mukaan, pintakäsittely arkkitehtisuunnitelmien mukaan


2 2008 17

6

6Paikallavalettu laatta raudoitetaan valmisraudoitteillakäyttäen täydentävää irtoraudoitusta.

7Paikallavaletun välipohjalaatan valu käynnissä. Betoni tii-vistetään sauvatäryttimellä. Sähkö- ja muut talotekniikanputkitukset on asemoitu paikoilleen ennen valua.

ne- ja lentomelualueilla betoni on viisas materiaali-valinta pientalon yläpohjaan.

Vaihtoehtoja paikallavaletun väli- tai yläpohjantoteuttamiselle on useita. Paikallavaletun välipoh-jaholvin rakentaminen ei välttämättä vaadi raskas-ta nostokalustoa. Pientaloissa yleisesti käytettymuottiratkaisu on sahatavarasta rakennetun tukira-kenteen varaan asennettu muottivanerialusta.Muotin tukirakenteet mitoitetaan tapauskohtaises-ti kestämään betonin painosta ja valusta aiheutuvakuormitus. Hinnaltaan kilpailukykyinen vaihtoehtosahatavaralle on muottikaluston tai muotin tukira-kenteiden vuokraaminen. Kasettimuottien sekäpystytuista ja palkeista koostuvan muotin asenta-minen on nopeaa eikä muoteista synny kaatopaikal-le kuljetettavaa purkujätettä. Osa pudotuspäillä va-rustetun muottikaluston pystytuista voidaan tarvit-taessa jättää paikoilleen laatan jälkituentaa varten,kun muu osa muottikalustosta puretaan sisäraken-nustöiden tieltä. Paikallavaletun välipohjan betonion riittävän sadevedenpitävää, jotta rakennuksensisätiloja voidaan tarvittaessa käyttää rakennusai-kaisena työverstaana ja rakennustarvikkeiden va-rastona.

Paikallavalettu laatta raudoitetaan valmisrau-doitteilla käyttäen täydentävää irtoraudoitusta.Laatan alapintaan asennetaan hitsattu harjateräs-verkko raudoitusvälikkeiden varaan. Laatan reunoil-le asennetaan tehdasvalmisteiset hakaraudoitus-korit, joiden varaan tuetaan laatan yläpinnan rau-doitteena käytettävät verkko- ja kaistaraudoitteet.Laatan keskialueella yläpinnan raudoitteet tuetaantyöpukkeihin. Valmisraudoitteet suunnitellaan si-ten, että erilaisten raudoitetyyppien määrä on mah-dollisimman pieni. Raudoitetyyppien pieni määrä jaselkeä raudoitussuunnitelma helpottavat ja nopeut-tavat raudoitustyötä. Laatan lisäraudoitteena käy-tetään irtotankoja.

Ala-, väli- ja yläpohjarakenteena käytettävä te-räsbetoninen kuorilaatta on paikallavalu- ja ele-menttirakentamisen välimuoto. Kuorilaatan noin100 mm paksu alaosa valmistetaan elementtiteh-taalla ja kuljetetaan työmaalle. Nosturin avulla ta-pahtuvan paikoilleen asentamisen jälkeen kuori-laatta raudoitetaan ja sen päälle valetaan vähin-tään 100 mm kerros betonia. Valun kovettumisenjälkeen kuorilaatan elementtivalmisteinen alapintatoimii rakenteellisesti yhdessä paikallavaletun ylä-pinnan kanssa.

Myös liittolaattarakenteisia ala-, väli- ja yläpoh-jia on käytetty paikallavaletuissa pientaloissa. Liit-

6

7

Mik

a Vu

oto

Mik

a Vu

oto


2 200818

torakenteen teräspoimulevy toimii laatan alapinnanraudoituksena sekä betonimuottina. Liittolaatanreunojen, yläpinnan ja muun raudoituksen määräärakennesuunnittelija.

TERÄSBETONISET KELLUVAT LATTIATLattialämmitys on yleistynyt pientalojen lämmitys-muotona. Lattialämmitys luovuttaa lämpöä huone-tilaan tasaisesti ja lisää asumismukavuutta. Raken-nettaessa vesikiertoinen tai sähkökäyttöinen lattia-lämmitys muihin kuin märkätiloihin, on lämmityk-sen säädettävyyden kannalta tärkeää valaa lattiaannoin 60 - 80 mm paksu kelluva pintalaatta. Kelluvalattia eristetään väli- tai alapohjan betoniholvistavähintään 30 mm paksulla askelääneneristyslevyl-lä. Lämmitysputket tai kaapelit asennetaan kellu-van pintabetonilaatan sisään. Jotta lämpötilan sää-töön ei tulisi liian suurta viivettä, suositellaan pin-talaatan paksuudeksi korkeintaan 80 mm. Lämpösiirtyy pintalaatasta pääasiallisesti ylöspäin eriste-kerroksen estäessä alaspäin tapahtuvan lämmön-siirtymisen.

Teräsbetonirakenteinen välipohjaholvi on helppomitoittaa kestämään 60 - 80 mm paksun kelluvanpintabetonilaatan aiheuttama kuormitus. Välipohja-holvin päälle asennetaan eristeeksi mineraalivilla-tai EPS-polystyreenilevykerros. Eristeen päälle levi-tetään valusuojakangas, joka limitetään saumois-taan ja nostetaan laatan reunoilla ylös irrotuskais-tan päälle. Eristekerros ja irrotuskaista eristävätpäälle valettavan betonilaatan rakennuksen rungos-ta. Mikäli kelluvan lattian on tarkoitus toimia myösääntä eristävänä rakenteena, ei kelluva laatta saa

8

1 Pintamateriaali ja -käsittely, huoneselityksen mukaan80 mm 2 Teräsbetonilaatta, NP-betoni, BY45 luokka A-4-30,

BLY 9 -ohjeen mukaisesti keskeinen raudoitus: 6-150 B 500 K3 Suodatinkangas, saumat limitetty, teipattu

30 mm 4 Askeläänieristyslevy 240 mm 5 Teräsbetonilaatta, rakennepiirustusten mukaan,

pinta BY45 luokka B-46 Pintakäsittely, huoneselityksen mukaan

Ääneneristävyys. R´w 55 dB, L´n,w 53 dB, SRMK C1Palonkestoluokka: REI 60 … 120

9MassiivilaattavälipohjaAskaleääneneristyslevyKelluva pintalaatta teräsbetonia

Mik

a Vu

oto

Mik

a Vu

oto

8Betoninen välipohja eristää tehokkaasti ilma- ja askelää-niä rakennuksen kerrosten välillä. Välipohjavalun pintahierretään ja jälkihoidetaan.


2 2008 19

olla miltään osaltaan eikä minkään ääntä johtavanrakennusosan tai muun kappaleen välityksellä kos-ketuksissa rakennuksen rungon kanssa.

Kelluva laatta raudoitetaan keskeisellä tai lähel-le laatan yläpintaa asennettavalla verkkoraudoit-teella. Vaihtoehtoinen rakennustapa on käyttää te-räskuitubetonia, jolloin raudoitteiksi riittävät laatannurkka-alueille asennettavat yläpinnan raudoitever-kot. Lattialämmityskaapeli tai -putki kiinnitetäänraudoiteverkkoon, mikäli ei käytetä tähän tarkoituk-seen suunniteltua asennuslevyä.

PAIKALLAVALETUN BETONINPINNOITTAMINENBetonipinta päällystetään tasoittamalla ja maalaa-malla, slammaamalla, rappaamalla tai tapetoimal-la. Se voidaan myös päällystää muulla rakennus-ainekerroksella kuten puulla, tiilellä tai klinkkerillä.Puhdasvalettu betonipinta voidaan jättää kokonaanpinnoittamatta. Väri-, pesu-, hiotun, halkaistun taimosaiikkibetonin käyttäminen antaa rakennuksensisä- ja ulkotiloille yksilöllisen, arkkitehtonisen il-meen. Eksoottinen kivilaatu betonin runkoaineenatehostaa syntyvää vaikutelmaa.

Lisätietoja:www.betoni.com jaBetonirakenteiset pientalot, rakennetyypit,1.1.2007-julkaisu

SMALL-HOUSE CAST IN SITU

Concrete cast in situ is a traditional building material forfoundations and cellars of small-houses. The currentmould and composite slab technology enables an effec-tive use of cast-in-situ concrete also when building entireframes of small-houses. The use of prefabricated steels iseasy and diminishes the need to bend and cut concretesteels and reduces material losses to the minimum. Cast-ing of ready-made concrete masses using concrete pumpsand transfer loaders is fast and the traditional hard work-ing phases can be avoided.

The traditional mould material of cast-in-situ plinthsand footings is timber which with regard to even, continu-ous surfaces can be replaced with fast fitted particle orplywood boards. Special moulds with plastic membraneshave been developed to mould low footings to speed-upthe work.

Foundations are reinforced with loose or prefabricatedsteels. Prefabricated steels cut into dimensions andwelded nets are ordered from the plant. Fitting of the pre-fabricated steels is fast and wasted parts are avoided.

In case of sufficiently low moulds and driving access tothem casting of foundations can be carried out directlyfrom the conduit of a lorry. A transfer conveyor fixed tothe concrete lorry also enables to cast high structuresfrom a distance of 10 to 14 metres.

Moulds of walls can be built of timber, particle board orplywood. The moulds have to be tight and solid to standthe concrete´s casting pressure and compacting vibration.

Walls are reinforced with welded reinforcement barnets. Net reinforcements are fitted to an open mould priorto fixing the other mould surface. Plastic bar supports areinstalled between the reinforcements and mould surfaceto keep the reinforcement at the right place at a sufficientdistance from the mould surface.

Moulds are cast with thin, maximal 400 mm concretelayers. Each layer is thoroughly compacted with a rod vi-brator prior to casting the successive layer. After de-moulding the concrete surface is covered to prevent evap-oration.

Floor heating is more commonly used as a heatingmode of small-houses. When building a floor heating sys-tem with water circulation or electricity in premises otherthan wet rooms it is important, with regard to thermalregulation, to cast a 60 to 80 mm thick floating top slab onthe floor. The floating floor is insulated from the interme-diate and subfloor concrete vaults with at least a 30 mmthick insulating slab to act as a barrier against footstepnoise. Radiator pipes or cables are installed inside thefloating top slab. To avoid a too long delay in thermal reg-ulation it is recommended that the top slab thicknessshould not exceed 80 mm.

The floating slab is reinforced with a net reinforcementplaced in the slab centre or near its top. An alternativeway is to use steel fibre reinforced concrete, and then sur-face steel nets fitted to the slab´s corner areas are con-sidered sufficient. Floor heating cables or radiator pipesare fixed to the reinforcement net unless the bed plateplanned for this purpose is used.

10

10Asunto Oy Helsingin Triadin sisätilojen betoniseinät onosittain jätetty puhdasvalupinnoille ja osittain tasoitettuja maalattu.


2 200820

BETONIHARKOISTA KOKO KIVITALO

1

2

Betoniharkkoja on tehty Suomessa teollisesti 1960-luvulta lähtien. Muurattavien betoniharkkojen rin-nalle tulivat 1980-luvulla betonimuottiharkot, jotkaasennetaan paikalleen ilman laastia, jonka jälkeenharkoissa oleviin onteloihin valetaan betonimassa.1980-luvun lopulla markkinoille tulivat myös lämpö-eristetyt muottiharkot. Uusien tuotteiden ansiostabetoniharkkojen käyttö ja käyttökohteet ovat li-sääntyneet voimakkaasti. Alkuvaiheessa muuratta-via betoniharkkoja käytettiin lähinnä perustuksissa,nykyään monipuolisilla betoniharkoilla voi toteut-taa koko kivitalon perustuksista ulkoseiniin sekäkantaviin ja kevyisiin väliseiniin. Ladottavien be-toniharkkojen osuus on nykyään selvästi isompikuin muurattavien harkkojen.

Betoni-, betonimuotti- ja lämpöeristeharkoista voi-daan rakentaa betonirakenteita ilman erillisiämuottirakenteita. Harkot ovat mittatarkkoja ja sopi-vat normaalin moduulimitoituksen mukaiseen ra-kentamiseen.

Betoniharkoista tehty rakenne on luja, hyvin kos-teutta kestävä ja ääntäeristävä. Massiivinen, ladot-tavista muottiharkoista tehty saumaton, tiivis ra-kenne eristää hyvin lämpöä. Lämpöeristeharkko so-pii hyvin myös matalaenergiarakentamiseen. Be-toniharkkorakenne on huoltovapaa ja kestävä.

KÄYTTÖKOHTEITABetoniharkkoja käytetään perustuksissa, kellarinseinissä, ulkoseinissä, kantavissa ja ei-kantavissaväliseinissä, julkisivuissa, pilareissa, tukimuureissaja aidoissa.

Muottiharkoista voidaan tehdä myös pystyrau-doitettuja rakenteita, jolloin rakenne kestää hyvinesimerkiksi maanpainekuormia.

Hyvän kosteudensietokykynsä ansiosta be-toniharkko on erinomainen märkätilojen seinien ra-kennusmateriaali.

Betoniharkko sopii hyvin myös korjausrakenta-miskohteisiin, joissa joudutaan usein työskentele-mään ahtaissa paikoissa.

Sirkka Saarinen, toimittaja

1, 3Arkkitehtitoimisto Kaipainen suunnitteli HämeenlinnanAsuntomessuille 2007 modernin Lyhty -nimisen kivitalon,joka on tehty Lammin Betoni Oy:n betoniharkoista.

2Ladottavat eristeharkot ladotaan peräkkäin ja päällekkäinilman laastia.

Lam

min

Bet

oni O

yLa

mm

in B

e to n

i Oy

BET0802 s20-23 BetoniharkotU 4.7.2008, 13:2220

2 2008 21

BETONIHARKKOTYYPITBetoniharkko on tehtaassa maakosteasta betoni-massasta valmistettu, enintään 25 kg painava,yleensä suorakaiteen muotoinen kappale.

Työtekniikan mukaan betoniharkot jaetaan• muurattaviin betoniharkkoihin• ladottaviin betoniharkkoihin ja• liimattaviin betoniharkkoihin.

Lämmöneristysominaisuuksien perusteella betoni-harkot jaetaan• eristämättömiin ja• eristettyihin.

BETONIMUOTTIHARKKOBetonimuottiharkot ladotaan päällekkäin ilmankiinnityslaastia. Muottiharkoissa on ontelot, jotkaladottuna muodostavat yhtenäisen verkoston. Hark-kojen latomisen jälkeen rakenteen onkalot valetaantäyteen betonimassalla. Hyvin juokseva, notkistettubetonimassa täyttää muottiharkkojen ontelot, jol-loin rakenteesta tulee tiivis ja yhtenäinen.

Valun yhteydessä betonimassa tiivistetään sau-vatäryttimellä, jotta ylimääräinen ilma ja tyhjätilapoistuvat massasta ja rakenteesta tulee tiivis. La-dottavissa betonimuottiharkoissa on valmiit paikatraudoitusteräksille. Raudoitteet asennetaan paikoil-leen harkkojen ladonnan yhteydessä. Vaakasuuntai-sen raudoituksen lisäksi muottiharkkoihin voidaanasentaa pystysuuntaisia raudoitteita, jolloin kanto-kyky vaakavoimille lisääntyy huomattavasti.

Ladottavien betonimuottiharkkojen korkeudetovat tyypillisesti 200 mm. Seinäharkkojen pituuson tavallisesti 600 mm, jolloin harkkomenekki on8,3 harkkoa/seinä-m2. Seinärakenteen aukkoja jakulmia varten on omat harkkotyyppinsä. Harkko-

Lammin Betoni Oy

3Harkkorakenteinen seinä on helppo pinnoittaa. Pinnoit-teeksi sopivat kaikki betonin pinnoitteet. Yleisimpiä käsit-telytapoja ovat slammaus, rouhepinnoitus, tasoite jamaalaus, ohutrappaus ja rappaus.

4Raudoitteet asennetaan paikoilleen harkkojen ladonnanyhteydessä. Seinärakenteen aukkoja ja kulmia varten onomat harkkotyyppinsä.

4

Lam

min

Bet

oni O

y

3


2 200822

jen ladonnassa käytetään normaalisti 200 mm li-mitystä. Kulmaharkot menevät kulmissa kerroksit-tain ristiin. Myös pilareita varten on omat harkko-tyyppinsä.

Ladonnan yhteydessä ennen valua rakenne tar-vittaessa tuetaan.

MUURATTAVA HARKKOMuurattavat betoniharkot muurataan tavanomai-sella muurauslaastilla, esimerkiksi M100/500. Har-koissa on valmiit urat, joihin asennetaan muurauk-sen yhteydessä vaakasuuntaiset harjateräkset. Uri-en ansiosta terästen ympärille saadaan riittävästiharkkolaastia, jotta teräksen suojaetäisyysvaati-mukset täyttyvät. Raudoitteiden ansiosta muurattubetoniharkkoseinä voi toimia myös maanpainesei-nänä. Raudoitusterästen määrän, sijainnin ja laa-dun määrää aina rakennesuunnittelija.

Raudoitusurien lisäksi betoniharkoissa voi ollavalmiita onteloita, joihin on helppo asentaa putki-tuksia. Onteloiden kannet puhkaistaan muurauksenyhteydessä ja putkitus nostetaan muurauksen ede-tessä ylöspäin. Rasioita varten tarvittavat aukot lei-kataan kulmahiomakoneeseen kiinnitetyllä timant-titerällä. Asennuksen jälkeen rasia kiinnitetäänlaastilla paikoilleen.

Muurattavia betoniharkkoja valmistetaan useitaeri leveyksiä käyttötarkoituksen mukaan. Harkkojenkorkeus on tyypillisesti 190 mm, jolloin 10 mm laas-tisaumoilla harkkokerroksen korkeus on 200 mm eli2M. Seinäharkkojen pituudet ovat vastaavastiyleensä 390 tai 590 mm, jolloin saumalaastin kans-sa mitaksi tulee 4M tai 6M. Moduulimitoitus hel-pottaa harkkojen yhteensovittamista muiden raken-nusosien, kuten esimerkiksi ovien ja ikkunoidenkanssa.

LÄMPÖERISTEHARKKOLämpöeristeharkkoja käytetään ulkoseinissä, pe-rusmuureissa ja kellarin seinissä. Betonisia eriste-harkkoja on sekä ladottavia että muurattavia.Muurattavien eristeharkkojen käyttö on kuitenkinvähäistä.

Ladottavia eristeharkkoja ei muurata, vaan har-kot ladotaan peräkkäin ja päällekkäin ilman laas-tia. Seinään asennetaan ladonnan yhteydessä tar-vittavat raudoitteet ja seinän sisään tuleva tek-niikka, kuten sähkö- ja vesijohtoputkitukset, ra-kenne tuetaan ja ontelot täytetään betonimassal-la. Valubetonin kovettuminen antaa seinälle lopul-lisen lujuuden.

Lam

min

Bet

oni O

yLa

mm

in B

e to n

i Oy

5

6

5Betoniharkkojen ladonnassa käytetään normaalisti 200millimetrin limitystä. Ladonnan suoruus tarkastetaan.

6Harkkojen lämmöneristeenä käytetään joko polyuretaania(PUR) tai polystyreeniä (EPS). Eriste on sijoitettu harkonsisä- ja ulkokuoren muodostavien betonikerrosten väliin.


2 2008 23

Yleensä käytetään K30 -lujuuksista perusbetoni-massaa. Lujuutta voi tarvittaessa lisätä käyttämällälujempaa betonia. Myös itsetiivistyvä massa sopiibetoniharkkorakenteen valuun. Normaali kolmenmetrin seinäkorkeus suositellaan valettavaksi kah-dessa osassa valuaukkojen kapeudesta johtuen.

Harkkojen lämmöneristeenä käytetään joko poly-uretaania (PUR) tai polystyreeniä (EPS). Eriste on si-joitettu harkon sisä- ja ulkokuoren muodostavienbetonikerrosten väliin. Lämpöeristeharkon eriste-paksuus on kasvanut ja kasvaa jatkuvasti, kun ener-giansäästötavoitteet ovat kasvaneet.

Eristeharkkorakenne raudoitetaan rakennesuun-nittelijan tekemän rakennesuunnitelman mukaan.Tiheän raudoitusmahdollisuuden ansiosta harkotsoveltuvat ulkoseinien lisäksi hyvin kellarin maan-paineseiniin. Hyvä lämpöeristys ja rakenteen tiiviyspienentää rakennuksen energiakustannuksia mer-kittävästi.

VÄLISEINÄHARKOTLämpöeristämättömistä väliseinäharkoista tehdäänei-kantavia seiniä. Niitä käytetään erityisesti seinä-rakenteissa, jotka joutuvat alttiiksi kosteudelle taikun pyritään hyvään ääneneristävyyteen.

Väliseinäharkot kiinnitetään toisiinsa levittä-mällä harkkojen väliin noin millin paksuinen liima-tai ohutsaumalaastikerros, jonka maksimiraekokoon 0,6 mm.

PINNOITTAMINENHarkkorakenteinen seinä on helppo pinnoittaa.Pinnoitteeksi sopivat kaikki betonin pinnoitteet.Yleisimpiä käsittelytapoja ovat slammaus, rouhe-pinnoitus, tasoite ja maalaus, ohutrappaus ja rap-paus. Rappaus peittää harkkoseinän vähäiset ta-saisuuspoikkeamat tehokkaasti. Ohut pinnoite jät-tää harkkosaumojen ääriviivat näkyviin.

Muurattavissa betoniharkoissa on markkinoillamyös vaihtoehto, jossa harkon näkyvän pinnanmuodostaa halkaistu betoni.

Harkkoseinä voidaan myös verhoilla muulla ra-kennusainekerroksella, kuten tiilellä, klinkkerillä,teräksellä tai puulla.

Sisäpuolella harkkorakenteinen pinta tasoite-taan ja pinnoitetaan halutulla pinnoitemateriaalilla.Märkätiloihin tulevan laatoituksen alle on asennet-tava kosteuseriste.

A COMPLETE STONE HOUSE MADE FROMCONCRETE BLOCKS

The industrial manufacture of concrete blocks started inFinland in the 1960s. The first block products were conc-rete masonry blocks, and the concrete form blocks wereintroduced in the 1980s. The concrete form blocks arestacked without mortar, and the fresh concrete is pouredinto the cavities of the blocks. Insulated concrete formblocks were also launched toward the end of the 1980s.

The new products have increased the use and the ap-plications of concrete blocks considerably. When first in-troduced, concrete masonry blocks were mainly used infoundations, but today an entire stone house from foun-dations to external walls and lightweight partition wallscan be built from versatile concrete blocks. Nowadaysstacked concrete blocks clearly outnumber masonryblocks.

Concrete structures can be built without separateformwork from concrete blocks, concrete form blocks andinsulated blocks. The blocks are dimensionally preciseand suited to standard modular building applications.

Structures built from concrete blocks are strong, excel-lently resistant to moisture and sound insulating. A mas-sive, seamless and tight structure built from stacked formblocks has excellent heat insulation properties. Insulatedconcrete blocks are also suited to low-energy construc-tion. Concrete block structures are maintenance-free anddurable.

Concrete blocks are used in foundations, basementwalls, external walls, load-bearing and non-bearing parti-tion walls, façades, columns, retaining walls and fences.

Also vertical structures can be built from concrete formblocks. The structures have good resistance to e.g. groundpressure loads.

The excellent moisture-resistance of concrete blocksmakes them an ideal building material for walls in wetareas.

Concrete blocks are a good choice also in renovationprojects, which often involve working in very narrowspaces.

Lammin Betoni Oy7

VALMISTAJATBetoniharkkoja valmistaa Suomessa tällä hetkelläkuusi yritystä. Tuotevalikoima ja tuotteiden nimetovat valmistajakohtaisia. Eri valmistajien ladotta-vat muottiharkkotuotteet ovat mitoitukseltaan ja ul-konäöltään kuitenkin pitkälle samanlaisia.

Lisätietoja valmistajilta:

HB-Betoniteollisuus Oy, www.hb-betoni.fiLakan Betoni Oy, www.lakanbetoni.fiLammin Betoni Oy, www.lamminbetoni.fiLujabetoni Oy, www.lujabetoni.fiRakennusbetoni- ja Elementti Oy,www.rakennusbetoni.fiRudus Oy, www.rudus.fi

7Eristeharkkoseinien ontelot valetaan noin metrin korkui-sissa osissa. Yleensä käytetään K30 -lujuuksista perus-betonimassaa. Lujuutta voi tarvittaessa lisätä käyttä-mällä lujempaa betonia.


2 200824

Kevytsoraharkkojen käytöstä on pitkäaikaiset ko-kemukset. Se on osoittautunut luotettavaksi raken-nustarvikkeeksi erityisesti pientalojen rakentami-sessa. Kevytsoraa ja kevytsoraharkkoja on valmis-tettu Suomessa 1950-luvulta lähtien. Eristeharkottulivat markkinoille 1980-luvun alussa.

Kevytsoraharkoista ja -elementeistä rakennetaanpientalojen perustuksia, ulko- ja väliseiniä, pilarei-ta sekä savuhormeja. Palamaton kevytsoraharkkoon turvallinen rakennusmateriaali, josta rakennet-tu seinä voi toimia kantavana rakenteena ja palo-osastoivana rakennusosana. Hyvän kosteudensie-tokykynsä ansiosta kevytsoraharkko on erinomai-nen märkätilojen seinien rakennusmateriaali. Ke-veytensä ansiosta kevytsoraharkot soveltuvat koh-teisiin, joissa rakenteiden paino muodostuu raken-nusmateriaalin valintaa rajoittavaksi tekijäksi.

Kevytsoraharkot ovat muurattavia tai liimatta-va, tiiliä muistuttavia rakennusosia. Kevytsorahar-kot valmistetaan kevytsorasta käyttäen sementtiäsideaineena. Kevytsoran raaka-aineena on savi,joka poltetaan pyörivässä uunissa. Poltossa savipaisuu ja muuttuu huokoisiksi rakeiksi. Suurenhuokoisuutensa ansiosta kevytsora ja siitä valmis-tetut tuotteet toimivat myös lämmöneristeenä.

Kevytsoraharkkoja valmistetaan kahdessa lu-juusluokassa. Harkoissa käytettävän kevytsorabe-tonin standardinmukaiset nimellistiheydet ovat650 kg/m3 ja 950 kg/m3. Näistä kevyempi laatu onpuristuslujuudeltaan 3 MN/m2 ja raskaampi 5 MN/m2. Yleensä pienemmän lujuusluokan harkko on lu-juudeltaan riittävä useimpiin kohteisiin ja on pa-remman lämmöneristävyytensä ja keveytensävuoksi kevytsoraharkoista yleisimmin käytetty.

STANDARDIHARKOTStandardoitujen perusharkkojen leveydet vaihtele-vat 75 mm:stä 380 mm:iin käyttötarkoituksen mu-kaan. Harkkojen mitat on vakioitu ja eri valmistaji-en harkot vastaavat mittojen ja muiden ominai-suuksiensa puolesta toisiaan. Leveissä harkoissaon harkkoa keventäviä onteloita. Harkkojen korkeuson 190 mm, jolloin 10 mm laastisaumalla harkko-kerroksen korkeus on 200 mm eli 2 moduulimittaa(1 moduulimitta = 1M = 100 mm). Harkkojen pituuson vastaavasti 590 mm, jolloin saumalaastin kans-sa harkon mitaksi tulee 6M. Moduulimitoitus hel-pottaa harkkojen yhteensovittamista muiden ra-kennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden kanssa. Toi-saalta harkkojen katkaisutarve ja materiaalihukkapienenee, jos rakenteet on mitoitettu moduulimi-toitusta käyttäen. Kevytsoraharkkoja voidaan tar-vittaessa työstää kovapalateräisellä sahalla tailaikkakoneella.

Kantavissa rakenteissa käytettävien harkkojenleveyden tulee olla vähintään 100 mm.

ERISTEHARKOTEristeharkoissa on lämmöneristävyyttä parantavaEPS- (Expanded polystyrene) tai SPU-eristekerros(solupolyuretaani). Lämmöneriste on harkon sisä- jaulkokuoren muodostavien kevytsorabetonikerrostenvälissä. Eristeen paksuus vaihtelee käyttötarkoituk-sen mukaan välillä 90…180 mm. Eristeharkkojen ul-kokuoren paksuus on yleensä 90…100 mm ja sisä-kuoren 100…120 mm. Lämmöneriste pysyy kiinnikevytsorabetonissa eristeeseen jyrsityn ”lohenpyrs-tön” tai eristeen ja kevytsorabetonin välisen tartun-nan avulla harkon valmistustavasta riippuen.

Asuinrakennusten ulkoseiniin tarkoitettujenharkkojen lämmöneriste on valittu siten, että ulko-seinärakenteessa lämmöneristekyky täyttää vähin-tään voimassa olevan ulkoseinän u-arvovaatimuk-sen 0,24 W/m2K. Eristeharkkoja on saatavana myöstehokkaammalla lämpöeristeellä, jolloin rakennuk-sen ulkoseinä täyttää matalaenergiarakennuksille

KEVYTSORAHARKKO RAKENNUSMATERIAALINA

Seppo Petrow, diplomi-insinööri

1

Laka

n Be

toni

Oy

1, 2Hämeenlinnan asuntomessuille vuonna 2007 toteutettuAution perheen pientalo on Arkkitehtitoimisto KaipainenOy:n suunnittelema. Talon ulko- ja väliseinät on toteutettuLakan Betoni Oy:n kevytsoraharkoilla. Julkisivuissa on pin-noitteena kaksikerrosrappaus.

3Laastin levityksessä voidaan käyttää muurauskelkkaa,joka annostelee tasaisen laastipalon harkon lappeen ulko-ja sisäreunaan. Välittömästi laastin levityksen jälkeen rau-doitussuunnitelman mukaiset harjateräkset painetaanlaastipalkoihin.

4Eristeharkkojen muurauksessa laasti levitetään harkonsisä- ja ulkokuoren muodostavan kevytsorabetonikerrok-sen päälle. Eristeen kohdalle harkkokerrosten väliin suo-sitellaan ohutta mineraalivillakaistaa, joka parantaa sei-nän lämmöneristävyyttä noin 0,02 W/m2K tai vähän pai-suvaa polyuretaanivaahtoa. Harkkojen pystysaumat voi-daan tiivistää lämmöneristeen kohdalta myös polyuretaa-nivaahdolla.

BET0802 s24-27 KevytsoraharU 30.6.2008, 15:0924

2 2008 25

asetetut lämmöneristysvaatimukset. Kehitteillä onmyös harkkoja, joilla voidaan rakentaa lämmön-energiankulutukseltaan passiivienergiatalon vaati-mukset täyttäviä asuintaloja. Tällä hetkellä matala-energiataloihin tarkoitettujen eristeharkkojen janiistä rakennettujen seinien U-arvot vaihtelevat vä-lillä 0,15 - 0,20 W/m2K. Rakennuksen vaipan hyvälämmöneristys ja ilmatiiviys pienentävät rakennuk-sen lämmitysenergian kulutusta merkittävästi ja li-säpanostus näihin ominaisuuksiin maksaa itsensätakaisin muutamassa vuodessa.

Matalaenergia- ja passiivitaloissa lämpöener-giankulutus riippuu useista eri tekijöistä, joista ul-koseinä on yksi osatekijä. Muita tekijöitä ovat ra-kennuksen vaipan ilmatiiviys, lämmönvarauskyky,muiden rakenteiden lämmöneristyskyky ja LVI-tek-niset ratkaisut. Rakennuksen lämmöneristystäsuunniteltaessa on muistettava, että ulkoseinienosuus rakennuksen vaipasta on vain noin 1/4.

Eristeharkkojen mitat eivät ole vakioituja eivätkäeri valmistajien harkot ole toisiinsa yhteensopivia.Eristeharkkojen leveydet vaihtelevat muun muassavalmistajan ja lämmöneristyskyvyn mukaan sekäkäyttötarkoituksen mukaan. Tyypillisiä leveyksiäovat 240, 290, 300, 350, 380 ja 400 mm. Pituudetvaihtelevat sen mukaan, käytetäänkö harkon muu-rauksessa laastia pystysaumoissa vai muurataankoharkot puskusaumaan. Ilman pystysaumalaastiamuurattavat harkot ovat muutaman millimetrin pi-dempiä kuin pystysaumalaastin kanssa muuratta-vat harkot. Kuitenkin pituuden moduulimitta on kai-killa valmistajilla 6M ja korkeuden 2M.

Kevytsoraharkkorakenteinen ulkoseinä voidaantoteuttaa myös eristämättömillä kevytsoraharkoillaasentamalla lämmöneriste jälkikäteen. Tällöin sei-närakenteessa eristepaksuus voidaan valita va-paasti esim. energiankulutustavoitteiden (matala-energiatalo, passiivitalo) mukaisesti. Myös läm-möneristemateriaali ja julkisivun materiaali voi-daan valita vapaasti.

KEVYTSORAHARKKOJEN MUURAUSKevytsoraharkot muurataan täydellä laastisaumallatai ns. rakosaumalla harkon leveyden ja käyttökoh-teen mukaan. Alle 200 mm leveät harkot muurataanaina täydellä laastisaumalla. Perusmuurin ja ulko-seinän muurauksessa käytetään rakosaumaa, jol-loin laastin kulutusta voidaan vähentää samalla,kun seinän lämmöneristyskyky paranee hieman ver-rattuna täydellä saumalla muuraukseen. Laastin le-vityksessä voidaan käyttää muurauskelkkaa, joka

3

annostelee tasaisen laastipalon harkon lappeenulko- ja sisäreunaan. Välittömästi laastin levityksenjälkeen raudoitussuunnitelman mukaiset harjate-räkset painetaan laastipalkoihin. Kevytsoraharkois-sa on valmiit urat, joiden ansiosta raudoitteidenympärille saadaan riittävästi harkkolaastia, jottaterästen suojaetäisyysvaatimus täyttyy. Raudoittei-ta ei saa painaa harkon uran pohjaan asti, sillä te-räs vaatii ympärilleen vähintään 15 mm:n suoja-laastikerroksen. Laastina käytetään M 100/500muurauslaastia, joka suojaa teräksiä korroosiolta.

Raudoitteiden ansiosta muurattu kevytsorahark-koseinä toimii myös maanpaineseinänä. Raudoitus-terästen määrän, sijainnin ja laadun määrää aina ra-kennesuunnittelija. Yksittäisiä harjateräksiä voi-daan jatkaa limijatkoksella, jonka pituus on 10 mmpaksulle harjateräkselle vähintään 900 mm. Raudoi-tus viedään nurkkien ympäri limijatkoksen verran.

Perusmuurien ja vastaavien muurauksessa laas-tia käytetään pystysaumoissa yleensä aina. Harkkotyönnetään kiinni edellisen harkon päätypintaan jalasketaan alas valmiin laastikerroksen päälle. Har-kon asettelussa käytetään apuna linjalankaa jaharkko koputellaan tarkasti paikalleen kuminuijal-la. Tämän jälkeen harkkoa ei enää saa liikuttaa,koska liikuttelu heikentää harkon ja laastin välistä

Laka

n Be

toni

Oy

Laka

n Be

ton i

Oy

Laka

n Be

ton i

Oy

2

4


2 200826

tartuntaa. Lopuksi saumoista ylipursunut laastipoistetaan.

Eristeharkkojen muurauksessa laasti levitetäänharkon sisä- ja ulkokuoren muodostavan kevytsora-betonikerroksen päälle. Eristeen kohdalle harkko-kerrosten väliin suositellaan ohutta mineraalivilla-kaistaa, joka parantaa seinän lämmöneristävyyttänoin 0,02 W/m2K. Harkkojen pystysaumat voidaantiivistää lämmöneristeen kohdalta polyuretaani-vaahdolla. Polyuretaanivaahdon annostelussa tuleemuistaa, että vaahto laajenee voimakkaasti ja saat-taa irrottaa harkon ja tuoreen laastin välisen tartun-nan. Eristeharkkoseinän sisä- ja ulkokuoren väliinasennetaan ruostumattomasta teräksestä taivute-tut muuraussiteet, joilla varmistetaan seinän raken-nekerrosten pysyminen yhdessä. Harkot raudoite-taan aina rakennesuunnittelijan tekemän raudoi-tussuunnitelman mukaisesti. Eristeharkkojen ulko-kuoren raudoitteena käytetään sinkittyä tai ruostu-

matonta harjaterästä korroosiovaaran takia.Liimattavissa harkoissa käytetään tähän tarkoi-

tukseen kehitettyä liimaa sekä liimakelkkaa. Liimat-taviin harkkoihin on kehitetty myös omat saumoihinasennettavat raudoitteet.

HARKKOSEINIEN AUKOTUKSET JAHARKKOTALOJEN VAAKARAKENTEETKevytsoraharkkoseinien aukkojen ylitykset tehdäänrakennesuunnitelman mukaan. Aukkojen ylityspal-kit tehdään esimerkiksi teräsprofiilien ja/tai erityi-sesti aukkojen ylityksiin tarkoitettujen palkkihark-kojen avulla. Tavallisilla huonekorkeuksilla ovi- jaikkuna-aukkojen päälle asennetaan yleensä kaksipalkkiharkkokerrosta. Palkit ulotetaan aukon pielienyli vähintään 300 mm aukon molemmilla puolillakuormituksen ja harkkojen puristuskestävyyden mu-kaan. Muurauksen ajaksi aukkoon rakennetaanyleensä palkkiharkkoja kannattava tuki puutavaras-ta. Eräissä palkkiharkkotyypeissä tuet voivat myösolla rakenteeseen jääviä metalliprofiileja, jotka toi-mivat samalla palkin raudoitteina.

Tavanomaiset palkkiharkot raudoitetaan suunni-telman mukaan ja harkkojen urat valetaan täyteenbetonia. Valussa voidaan käyttää kuiva- tai valmis-betonia, mutta muurauslaastin käyttö ei ole sallit-tua. Palkkiharkkoja käytettäessä kuhunkin palkki-harkkokerrokseen asennetaan rakennesuunnitel-missa esitetyt raudoitteet. Eristeharkkoseinissäasennetaan aukon jokaiseen pieliharkkoon ruostu-mattomasta teräksestä taivutettu muurausside.Palkkiharkoissa käytetään niiden mukana toimitet-tavaa lämmöneristelevyä.

Kevytsoraharkkorakenteisen pientalon ala-, väli-ja yläpohjiksi soveltuvat paikalla valettu teräsbeto-nilaatta, ontelolaatat, kuorilaatat sekä liittolaattakuten myös erilaiset puurakenteisiin perustuvat rat-kaisut. Kivirakenteisella välipohjalla saavutetaanhyvä ilma- ja askelääneneristävyys sekä ylä- ja ala-pohjissa hyvä ilmatiiviys, millä on merkitystä raken-nuksen energiankulutukseen. Kivirakenteisten rat-kaisujen etuna on myös hyvä palonkestävyys.

Eristeharkkoseinässä vaakarakenteiden aiheut-tamat kuormat viedään perustuksiin sisäkuoren vä-lityksellä siten että väli ja yläpohjan laatat tuetaanpalkkiharkkorakenteen tai vastaavan varaan. Mikä-li välipohjalaatan paksuus on alle 200 mm, tehdään

5Väliseinäharkot ja muurauskappaleet liitetään toisiinsayleensä liimaamalla. Liimattavissa harkoissa käytetääntähän tarkoitukseen kehitettyä liimaa sekä liimakelkkaa.Liimattaviin harkkoihin on kehitetty myös omat saumoihinasennettavat raudoitteet.

6Kevytsoraharkkorakenteinen perusmuuri pinnoitetaanmaanpinnan alapuolisilta osiltaan vähintään slammaa-malla. Maanpinnan yläpuolinen sokkeli pinnoitetaan ker-rosrappauksella tiiviiksi.

Laka

n Be

toni

Oy

Laka

n Be

ton i

Oy

5

6


2 2008 27

kevytsoraharkkoseinään laatan reunan ala- tai ylä-puolelle täyttövalu. Näin välipohjalaatan liittymä-paksuudeksi saadaan moduulimittaisen kevytsora-harkon korkeus.

VÄLISEINÄTKevytsoraharkoista voidaan rakentaa sekä kantaviaettä kevyitä väliseiniä. Kevytsoraharkkorakenteisiaväliseiniä varten on olemassa useita toteutusvaih-toehtoja. Eri kokoisista harkoista ja elementeistävoidaan valita tarkoitukseen sopivin. Vakioharkkojasuuremmat elementit tai muurauskappaleet no-peuttavat seinämuurausta. Valittavana ovat huo-neen korkuiset väliseinänelementit tai pienemmätkevytsoraelementit. Väliseinäelementtien käyttötulee harkita tarkoin sellaisessa pientalossa, jossasisäkorkeus vaihtelee tai rakennuksessa on vinojasisäkattoja. Väliseinäharkot ja muurauskappaleetliitetään toisiinsa yleensä liimaamalla.

Pari- ja rivitalojen huoneistojen väliset osastoi-vat seinät sekä kantavat väliseinät voidaan muura-ta myös harkoista. Osastoivan seinän on täytettäväpalo- ja ääneneristysvaatimukset. Huoneistojen vä-lisen palo-osastoivan väliseinän on ulotuttava vesi-katteen ruodelaudoituksen alapintaan saakka.

HARKKOHORMITKevytsorahormielementtejä valmistetaan 1…2 sa-vuhormin ja 2...4 ilmahormin ryhmille. Hormiele-mentit ovat 2 moduulimitan korkuisia reiällisiä ke-vytsoraharkkoja.

Savuhormielementtien sisälle asennetaan mine-raalivillaeriste ja savukaasuja kestävä sisäputki.Hormien suojaetäisyydet palaviin materiaaleihinsekä mahdollisten paloeristeiden käyttö tulee tar-kistaa valmistajan ohjeista.

HARKKORAKENTEIDEN PINNOITTAMINENUlkotiloissa olevien kevytsoraharkkorakenteidenpinnoitusmenetelmiä ovat slammaus, ohutrappausja rappaus. Kevytsoraharkot voidaan luonnollisestiverhoilla myös muulla rakennusainekerroksella, ku-ten puulla tai tiilellä. Puuverhoillussa julkisivussaasennusalustana oleva harkkopinta tulee tasoit-taan kerran sementtipohjaisella laastilla tai tasoit-teella ilmanpitävyyden varmistamiseksi.

Kuivissa sisätiloissa olevat harkkopinnat tasoite-

A HOUSE BUILT OF LIGHT AGGREGATE BLOCKS

Clay that has been burnt in a rotating oven is used as theraw material of light aggregate. Clay expands duringburning and changes into porous granules. Due to itshigh porosity light aggregate and products made of ithave a good thermal insulation capacity. The standar-dised nominal densities of light aggregate used in theblocks are 650 kg/m3 and 950 kg/m3. The former corres-ponds to a 3MN/m2 and the latter to a 5 MN/m2 com-pression strength.

The widths of non insulated blocks are from 75 mm to380 mm depending on the use. The thermal blocks areequipped with EPS or SPU. The thermal insulation is be-tween the light aggregate concrete layers i.e. the block´sinternal and external cladding. The thermal insulationensures that walls made of thermal blocks meet the ex-ternal wall u-value requirements of 0,24 W/m2K ineffect.

The dimensions of thermal blocks are not standard.Typical widths are 240, 290, 300, 350, 380 and 400 mm.

The lintel girders for openings are built with steel pro-files or beam blocks. For ordinary floor heights two beamblock layers are erected on the window and door open-ings. At least a 300 mm section of the beams shall sur-pass the frames on both sides taking into account theloading and the blocks´ compressive strength. Woodstructures are needed to support the beam blocks duringlaying. Beam blocks are reinforced and the block groovesare filled with dry-mix or prefabricated concrete, no mor-tar is used. Reinforcement is always installed in thelayer situated above the superior beam blocks as well asin the layer situated below the lower beam blocks.Blocks can be used for load-bearing and light partitionwalls.

Light aggregate chimney elements are manufacturedfor groups consisting of 1 to 2 chimneys and 2 to 4 airconduits. The chimney elements are light aggregate piec-es with holes and a height of two module dimensions. Amineral wool insulation and an inner pipe resisting fluegases are fitted inside chimney elements.

taan ja maalataan tai tapetoidaan. Märkätiloissakevytsoraharkot pinnoitetaan klinkkerilaatoilla,maalataan tai tapetoidaan. Märkätilojen tasoitteentulee olla sementtipohjainen.

Kevytsoraharkkorakenteinen perusmuuri pinnoi-tetaan maanpinnan alapuolisilta osiltaan vähin-tään slammaamalla. Huolellinen slammaus estääperusmuurilevyn tai muun vesieristeen saumojenläpi kulkeutuvan kosteuden siirtymisen harkkojenhuokoiseen rakenteeseen. Perusmuurin pinnoitta-minen myös sisäpinnaltaan vähentää maasta erit-tyvän radonkaasun kulkeutumista huokoisen kevyt-sora betonin läpi rakennuksen huoneilmaan. Maan-pinnan yläpuolinen sokkeli pinnoitetaan kerrosrap-pauksella tiiviiksi.

Pinnoitteen paksuutta vaihtelemalla voidaan ke-vytsoraharkkorakenteille luoda erilaisia pintoja.Ohut pinnoite jättää harkkojen pinnanmuodot jasaumojen ääriviivat näkyviin. Kerrosrappaus peit-tää harkkoseinäpinnan tasaisuuspoikkeamat tehok-kaasti ja pinnalle voidaan luoda halutunlainen ilmeaina tasaisesta pinnasta kauniisti kohokuvioituunkoristerappaukseen asti.

Lisätietoja:www.kevytsoraharkko.fi jawww.betoni.com

7Kuivissa sisätiloissa olevat harkkopinnat tasoitetaan jamaalataan tai tapetoidaan. Märkätiloissa kevytsorahar-kot pinnoitetaan klinkkerilaatoilla, maalataan tai tapetoi-daan. Märkätilojen tasoitteen tulee olla sementtipohjai-nen. Hämeenlinnan asuntomessutalon sisätilojen harkko-seinät on tasoitettu ja maalattu.

Laka

n Be

toni

Oy

7


2 200828

Betoniharkoista tai kevytsoraharkoista rakentami-nen on joustavaa ja tehokasta. Harkot ovat lujia janiistä rakennettavat talot ovat tiiviitä ja siten ve-dottomia. Lisäksi työmaan työmenekki on pieni, jo-ten hankkeen talous on helppo pitää hallinnassa.Omatoiminenkin pienrakentaja rakentaa harkoistaperustukset ja myös seinärakenteita.

Järjestelmien detaljit ovat mietittyjä, joten be-toniharkot ja kevytsoraharkot antavat suunnitteli-jalle vapaat kädet toteuttaa erilaisia muoto- ja tila-ratkaisuja, sellaisia jotka muilla rakennustavoillaolisivat mahdottomia, tai ainakin hankalia ja huo-mattavan kalliita. Tontin muodon ja koon, maaperänja korkeussuhteiden, sekä ympäröivän rakennus-kannan huomioonottamisella saadaan yksilöllisiä jakorkeatasoisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Voidaan-kin perustellusti sanoa, että harkkorakenteidensuunnittelun ja valitun muotokielen rajoina ovatmielikuvitus, hyvä maku, sekä rakentamista ohjaa-vat asemakaava- ja muut säädökset.

MATALAENERGIARAKENTAMINENEnergian hinnan nousu ja huoli ilmastonmuutokses-ta on lisännyt pyrkimyksiä lämpöeristää talot aikai-sempaa paremmin. Matalaenergiatalon lämmittä-miseen kuluu energiaa noin puolet tavanomaiseenmääräysten mukaiseen taloon verrattuna. Matala-energiatalon rakentamiskustannukset ovat muuta-man prosentin korkeammat verrattuna tavanomai-seen taloon.

Talon energiatehokkuuteen on helpointa ja talou-dellisinta vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa. Par-haat mahdollisuudet energiansäästölle antaa teho-kas, yksinkertaisen muotoinen ja järkevän kokoinenrakennus. Tontille sijoittaminen ja asunnon eri toi-mintojen suuntaaminen ilmansuuntien mukaan vai-kuttavat merkittävästi energiankulutukseen ja viih-tyisyyteen.

Teknillisesti hyvään tulokseen päästään yksin-kertaisesti valitsemalla kuhunkin rakennusosaanhieman tavanomaista parempi ratkaisu ja rakenta-malla huolellisesti.

Rakentajan muistilista:• Eristä talo määräyksiä paremmin!• Valitse hyvin lämpöä eristävät ikkunat ja ulko-

ovet!• Tee talosta ilmatiivis!• Hanki taloon koneellinen tulo- ja poistoilman-

vaihto tehokkaalla lämmön talteenotolla!• Hanki energiatehokkaat kodinkoneet ja valais-

tusjärjestelmä!

HARKKOTALON ENERGIATEHOKKUUS

Petri Mattila, diplomi-insinööri

Lämmitysenergia jaettuna eri rakennusosien häviöihin

0

20

40

60

80

100

120

140

160

"Para

s" mata

laene

rgiata

lo

Matalae

nergi

ahark

kotal

o 1

Matalae

nergi

ahark

kotal

o 2

Normita

son h

arkko

talo

Normita

son h

arkko

talo 2

000

Siporex

-talo

Hirsita

lo

Puutal

o elem

entei

stä

Puutal

o pitk

ästä

tavara

sta

Taloratkaisu

Läm

mity

sene

rgia

nkul

utus

, kW

h/m

² vuo

dess

a

IlmavuodotIlmanvaihtoUlko-ovetIkkunatKattoLattiaUlkoseinät

2Ostetun lämmitysenergian kulutus jaettuna eri rakennus-osien ja ilmanvaihdon häviöiden suhteessa.(Lähde: VTT tutkimusraportti nro RTE627/05)

1, 3Espooseen valmistunut HB-Priima Kivitalo on valmistettuHB-Betoniteollisuus Oy:n eristeharkoilla.

1

HB-P

riim

a Ki

vita

lot O

y

BET0802 s28-31 Matalaenergia 30.6.2008, 15:1328

2 2008 29

PASSIIVITALOKun matalaenergiatalon lämmittämiseen kuluuenergiaa noin puolet määräysten mukaisesta tasos-ta, kuluttaa niin sanottu passiivitalo puolet matala-energiatalon tarvitsemasta energiasta. Passiivitalokuluttaa siis vain noin neljänneksen (25%) määräys-ten mukaisen talon tarvitsemasta lämmitysenergi-asta. Passiivitalon rakentamisen arvioidaan maksa-van noin 10% tavanomaista taloa enemmän.

Nimensä mukaisesti passiivitalo säästää lämmi-tysenergiaa ilman asukkaiden aktiivisia säästötoimia.Passiivitalon tehokkuus muodostuu erittäin hyvin eris-tävästä vaipasta ja tehokkaasti lämpöä talteen otta-vasta ilmanvaihtojärjestelmästä. Varsinaista lämmi-tysjärjestelmää ei tarvita vaan lämpö saadaan pääosinkodin sähkölaitteista, asukkaista ja auringosta. Tarvit-tava lisälämpö pakkaskaudella tuotetaan tuloilmaka-navaan asennettavalla sähkövastuksella.

Passiivitaloa suunniteltaessa ja rakennettaessaulkoseinien sekä ylä- ja alapohjan eristyspaksuuksiakasvatetaan nykyisestä merkittävästi, mutta selviäteknisiä parannuksia kaivataan erityisesti ikkunoihinja oviin. Samoin koko rakentamiselle asetetaan ai-van uusia vaatimuksia, sillä vaipan tiiveyttä kuvaa-van ilmatiiviysluvun pitää parantua nykyiseltä tasol-ta 3-4 alle 0,6:een, siis tiiveyden pitää parantua noinkuusinkertaiseksi. Tämä edellyttää uusien ratkaisu-jen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Matalaenergiatalon ja erityisesti passiivitalonrakentaminen vaatii erityisen huolellisen työmaato-teutuksen. Valvonnan ohella hyvään tulokseen pää-semistä helpottaa yksinkertaisten ja toimivien rat-kaisujen valitseminen.

ENERGIATODISTUSLaki ja asetus energiatodistuksesta tulivat voimaan1.1.2008. Ennen lain voimaantuloa valmistuneisiinrakennuksiin lakia sovelletaan vuoden 2009 alustalähtien. Rakennuksen omistajan on hankittava ener-giatodistus silloin kun rakennus tai sen osa otetaankäyttöön, myydään tai vuokrataan. Omakotitaloilleja enintään kuuden asunnon asuinrakennuksille jot-ka ovat valmistuneet ennen lain voimaan tuloa to-distus on vapaaehtoinen. Todistusta ei vaaditamyöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnoille, teolli-suusrakennuksille eikä suojelluille rakennuksille.

Energiatodistuksen avulla voidaan verrata raken-nusten energiatehokkuutta. Energiatodistuksessailmoitetaan se laskennallinen energiamäärä jokatarvitaan rakennuksen tarkoitustaan vastaavaankäyttöön. Todistusta varten tarkastetaan rakenteet,lämmitysjärjestelmä, käyttöveden lämmitysjärjes-telmä, ilmanvaihtojärjestelmä, valaistus, sähköiseterillislämmitykset ja muut järjestelmät, joilla onvaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen.

Vertailun helpottamiseksi kiinteistöille määrite-

3

4

5

4, 5Matalaenergiaharkkoja on saatavana jo kaikilta betoni- jakevytsoraharkkovalmistajilta.Kuvassa HB-Betoniteollisuus Oy:n valmistamat valueris-teharkko HB-EM400 (U-arvo 0,17 w/m2K) sekä kevytsora-eristeharkko HB-PEH380 (U-arvo 0,14 W/m2K).

HB-P

riim

a Ki

vita

lot O

y


2 200830

Eri talotyyppien vuotuisen lämmitysenergiankulutuksen vertailu

• Passiivitalo 25 - 35 kWh/m2 + n. 35 kWh/m2 taloussähköön• Matalaenergiatalo 50 kWh/m2 + n. 35 kWh/m2 taloussähköön• Normitalo 2003 100 kWh/m2 + n. 35 kWh/m2 taloussähköön• Energiatodistus, A-luokka < 150 kWh/m2 1)

• Energiatodistus, B-luokka 150 - 170 kWh/m2

• ...• Energiatodistus, G-luokka > 320 kWh/m2

1) vaatimus pienille asuinrakennuksille, korkeintaan 6 asuntoa rakennuksessa tai asuinrakennusryhmässä (suurilla asuinrakennuksilla vaatimus on A-luokassa 100 kWh/m2)

tään energialuokka asteikolla A-G, missä vähitenkuluttaa A-luokan kiinteistö. Energialuokan pohjanaon energiatehokkuusluku, joka lasketaan jakamallarakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärärakennuksen bruttopinta-alalla. Esimerkiksi kiin-teistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saa-maan energialuokkaan. Energiatodistuksen myön-tää siihen pätevöitynyt asiantuntija.

MATALAENERGIAHARKKOTALOMatalaenergiaharkkotalon pieni energiankulutusperustuu hyvään lämmöneristykseen ja tiiveyteen,sekä massiivisen rakenteen mahdollistamaan te-hokkaaseen lämmön vuorokausivarastointiin. Myössuunnitteluratkaisuilla, kuten talon sijoittamiseentontille sekä tilojen suuntauksella eri ilmasuuntiinon merkitystä. Hyödynnettävää lämpöä syntyyasukkaista, asumisesta (ruoanlaitto, valaistus, ko-dinkoneet jne.), auringosta ja mahdollisista tulisi-joista.

Matalaenergiaharkkotalossa käytetään yksinker-taisia energiaa säästäviä ratkaisuja. Kivitalo on il-matiivis (ilmatiiveysluku tyypillisesti alle 2, ei ve-toa, ei hukkailmanvuotoa) ja rakenteen tiiveys para-nee entisestään kun yläpohja rakennetaan kivira-kenteisena (esimerkiksi ontelolaatta). Ilmanvaihto-järjestelmään kuuluu tavanomaista selvästi tehok-kaampi poistoilman lämmön talteenotto. Energiate-hokkuutta parannetaan valitsemalla riittävä ala-

pohjan, yläpohjan, ovien ja ikkunoiden lämmöneris-tys. Huolellisella suunnittelulla ja rakentamisellaestetään rakenteiden kylmäsillat. Samalla tiiviinmatalaenergiaharkkotalon hyvä ääneneristävyysesimerkiksi liikennemelua vastaan parantaa asu-mismukavuutta.

Matalaenergiaharkkotalon (160 m2 “normipien-talo”) keskimääräinen lämmitysenergian tarve ontalvikuukausinakin vain noin 1000 W (mitoitusteho–25°C:ssa on hieman yli 2000 W). Pienen tehontar-peen ansiosta lämmitysjärjestelmää voidaan yksin-kertaistaa samaan tapaan kuin passiivitalossa. Yk-sinkertainen järjestelmä on toimintavarma, sekäedullinen rakentaa ja pitää kunnossa.

Esimerkiksi lämmityspatterit voidaan jättää poishyvin lämpöä eristävien ikkunoiden alta. Koska ta-loon rakennetaan kuitenkin ilmanvaihtojärjestelmäja talo kytketään sähköverkkoon, on usein edullisinlämmitysjärjestelmä ilmanvaihtolämmitys, jossalämpö jaetaan eri huonetiloihin lämmitettävillä tu-loilmalaitteilla. Järjestelmä on helppo säätää huo-nekohtaisten vaatimusten mukaisesti. Lisäksi mär-kätiloihin rakennetaan lattialämmitys ja tarvittaes-sa eri tiloihin kuivauspattereita. Täydentävänä läm-mönlähteenä toimii tulisija. Esimerkiksi lämpöpum-put lienevät perusteltuja vain tarvittaessa sisätilanjäähdytystä kesäisin.

6, 8Betoniharkoista tai kevytsoraharkoista rakentaminen onjoustavaa ja tehokasta. Eristeharkkojen muuraaminen ontehtävä huolellisesti, jotta saavutetaan kestävä ja ilmatii-vis kivirakenne.

7Matalaenergiatalossa kannattaa väliseinät tehdä muurat-tavilla väliseinälevyillä tai -harkoilla. Kivipohjainen ra-kennusmateriaali kestää kosteutta, se ei lahoa eikä pala.Väliseinälevyt ja -harkot kiinnitetään ohuella massalla.

HB-B

eton

iteol

lisu u

s Oy

6


2 2008 31

TIIVIS HARKKOTALO SÄÄSTÄÄVTT:n tutkimusten (VTT tutkimusraportti nroRTE627/05) mukaan harkkotalo kuluttaa lämmitys-energiaa selvästi (n. 10...15%) puurakenteisia talo-ja vähemmän, vaikka niiden koko vaipan lämmön-eristävyys on sama. Ero johtuu harkkotalon merkit-tävästi paremmasta tiiveydestä, minkä seuraukse-na ilmavuotoja on vähemmän. Ero korostuu verrat-taessa hirsitaloon (säästö n. 25%), jossa ilmavuoto-jen osuus lämpöenergiantarpeesta on lähes kol-mannes. Harkkotaloon verrattuna puurunkotalon il-mavuodot ovat 3...5 -kertaisia ja hirsitalon kymmen-kertaisia.

Matalaenergiaharkkotalon energiankulutus onnoin 60% pienempi kuin tavanomaisen harkkota-lon. Ero puuratkaisuihin on siis selvästi tätäkin suu-rempi.

On huomattava, että myös kivitalon massa(lämpökapasiteetti) pienentää energiankulutustaverrattuna keveään puutaloon. Niinpä jos kevytra-kenteisen talon lämmöneristävyys ja tiiveys olisi-vat samat kuin matalaenergiaharkkotalossa, ku-luisi tilojen lämmittämiseen VTT:n laskelmien mu-kaan kuitenkin 19% harkkotaloa enemmän energi-aa pienemmän massan johdosta. Käytännön ko-keissa massiivitalon on todettu tarvitsevan lämmi-tysenergiaa 5...15% kevyttä rakennusta vähem-män. Lämmönvarauskyvystä saadaan suhteelli-sesti parempi hyöty hyvin lämpöeristetyissä ja tii-viissä rakennuksissa.

HARKKOTALON EDUTLadottavista betoniharkoista ja muurattavista ke-vytsoraharkoista rakentaminen on helppoa ja nope-aa, eikä rakentajan välttämättä tarvitse olla erikois-ammattilainen. Pinnoitusta vaille valmis ulkoseinävalmistuu nopeasti ja luotettavasti.

Matalaenergiaharkkotalon rakentajan muistilista:• Lämmitysenergian säästö verrattuna tavalliseen

pientaloon on jopa 50%.• Säästö lämmityskuluissa on sitä enemmän mitä

kalliimpaa energia on.• Säästöä rakennuskustannuksissa, koska taloon

voi rakentaa edullisen lämmitysjärjestelmän.• Hallitun ilmanvaihdon ansiosta kodissa on puh-

das sisäilma.• Liikenteen melua hyvin eristävä ilmatiivis kivita-

lo on myös vedoton ja viihtyisä.

Lisätietoja: www.harkkokivitalo.fi , www.betoni.com

ENERGY EFFICIENCY OF BLOCK HOUSES

Concrete blocks and light aggregate blocks facilitate fle-xible and efficient construction. The blocks are strongand houses made from them are tight and draftless. Con-sumption on the site is also low, making it easy to keepthe project economy under control. Owner-builders canbuild block foundations and also block wall structuresthemselves.

The easiest and most economical way to influence theenergy efficiency of a house is to address the issue al-ready at the design stage. An efficient building, straight-forward in shape and reasonable in size provides the bestopportunities for energy savings. A technically good re-sult can be achieved simply by selecting for everybuilding part a solution that is slightly better than theconventional solution, and by implementing theconstruction work diligently.

The low energy consumption of a low-energy blockhouse is based on good heat insulation and tightness, aswell as efficient daily storage of heat that the massivestructures make possible. Design choices, such as theorientation of the house on the plot and theconsideration of compass directions in the room layoutare also significant. The inhabitants, their activities, thesun and any fireplaces and furnaces generate heat thatcan be utilised.

Simple solutions are used in low-energy block housesto save energy. A stone house is tight, and its tightness isfurther improved when the top floor slab is realized as a

stone structure. The ventilation system is equipped witha clearly more effective recovery of heat from theexhaust air. Energy efficiency can be improved byselecting adequate heat insulation for the bottom slab,the top floor slab, doors and windows. Cold bridges areeliminated from the structures through careful designand building. The good sound insulation properties of atight low-energy block house against e.g. traffic noisealso improve living comfort.

Even in the winter, the average consumption ofheating energy in a 160 m2 “norm-size” low-energy blockhouse is only ca. 1000 W. The low energy consumptionmakes it possible to simplify the heating system.Radiators do not need to be installed under windows thatinsulate heat well, for example.

According to VTT’s studies, the heating energy con-sumption of block houses is clearly, 10 – 15% lower thanthe consumption of wooden houses, although the heatinsulation capacity of their entire envelope is the same.The difference results from the significantly bettertightness of block houses, which reduces the amount ofair leaks. The difference is even greater when comparedwith log houses in which air leaks account for almostone third of the heating energy consumption.

The overall energy consumption of a low-energy blockhouse is about 60% lower than the consumption of aconventional block house.

HB-B

eton

iteol

lisuu

s Oy

HB-B

eton

iteol

l isuu

s Oy

7

8


2 200832

Betonista rakennetaan kestäviä pientaloja. Betoni-elementeistä talo saadaan myös nopeasti valmiiksi.

Kivirakenne ei pala eikä lahoa. Se eristää tehok-kaasti ääntä ja kestää hyvin kosteutta. Betonitalos-sa on miellyttävä asua kaikkina vuodenaikoina, silläkivi varastoi lämpöä ja tasaa ulkoilman lämmön-vaihteluita. Samalla säästyy 5 – 15 % kallista läm-mitysenergiaa.

Erityisesti kodin kosteissa tiloissa betoni pääseeoikeuksiinsa ja kivitalon hyvin tuuletettu alapohjasuojaa radonilta ja kosteusongelmilta.

Betoni on epäorgaaninen aine, jonka päästöt si-säilmaan ovat erittäin vähäisiä.

Betonitalo on helppohoitoinen. Kivitalo säästäävakuutusmaksuissa noin 10 % puutaloon verrattu-na ja rakennuksen arvo säilyy.

Betoni on myös ekologinen rakennusmateriaali.Raaka-aineina käytetään luonnon materiaaleja jakierrätettäviä seosmateriaaleja.

Betonin vahvuudet– luonnon raaka- aineista valmistettu– luja– kestävä ja pitkäikäinen– paloturvallinen– ääntä eristävä– energiaa säästävä– kierrätettävä– edullinen

PERUSTUKSET NOPEASTI ELEMENTEISTÄPerinteinen tuulettuva alapohja syntyy helpostipaikallavaletuista anturoista, elementtisokkelipal-keista ja kantavista ontelolaatoista. Elementtipe-rustusten suurin etu on rakentamisen nopeus. Mi-käli maapohja on huonosti kantava, paalutetaanperustukset betonipaaluilla.

Vakiosokkelipalkkeja on saatavissa 200 mm:nkorkeusporrastuksella. Eristetyn sokkelipalkin ulko-kuoren vahvuus on yleensä 90 mm tai 120 mm. Sok-kelit voidaan asentaa anturalaattojen tai jatkuvananturan päälle.

Alapohjalaattoina voidaan käyttää ontelo- taikuorilaattoja. Ontelolaatoilla päästään jopa 14 met-rin jänneväleihin. Täten säästetään tarvittavienpaalujen ja kantavien palkkilinjojen määrässä.

Sokkelit ja kellarinseinät voidaan tehdä jokoelementeistä tai betoniharkoista. Alapohjissa on-telolaattojen alapintaan voidaan kiinnittää noin190 mm paksu EPS- lämmöneriste jo tehtaalla.Vaihtoehtoisesti lämmöneriste asennetaan laatas-ton päälle työmaalla.

Arto Suikka, diplomi-insinööri

PIENTALO BETONIVALMISOSISTA– NOPEA JA TALOUDELLINEN RATKAISU

1

2Betonitalo tasaa kesäajan maksimi sisälämpötiloja 3-6 astetta.

Suom

en A

sunt

omes

sut

BET0802 s32-34 ValmistaloSuik 30.6.2008, 15:2532

2 2008 33

Ryömintätilan tuuletus ja suunnitelmien mukaantehty vedenpoisto takaavat kuivan ja terveellisenrakenteen. Tuulettuva alapohjarakenne on säteily-turvakeskuksenkin suosittelema vaihtoehto, koskakantava alapohjarakenne suojaa myös radonilta.

Perustusten tekeminen on yleensä hidas ja työ-läs vaihe rakentamisessa. Elementtiratkaisulla työnopeutuu ja elementtien asentaminen käy myöstalvella.

ALA-, VÄLI- JA YLÄPOHJATEdullinen tapa tehdä pientalojen ala-, väli- ja ylä-pohjat on käyttää ontelolaattoja. Pitkät jännevälitmahdollistavat vapaan tilasuunnittelun ja säästä-vät rakennuskustannuksia. Kun ontelolaatat kan-tavat ulkoseinältä ulkoseinälle, ei kantavia väli-seiniä tarvita ja tilojen suunnittelu on täysin va-paata. Massiivinen kivirakenne eristää ääntä te-hokkaasti. Ontelolaatan ontelot keventävät raken-netta ja niitä voidaan käyttää sähkö- ym. putkitus-ten asennustilana.

Tavallisimmat pientaloissa käytettävät laatta-tyypit ovat 150, 180, 200 tai 265 mm paksuja, jois-ta yleisin tyyppi on 200 mm. 150 mm paksu laattasoveltuu jänneväleille 7 metriin asti, 200 mm pak-su laatta 9 metriin asti ja 265 mm paksu laattajopa 14 metriin asti. Takalle tehdään usein omatperustukset.

Kellarilliset pientalot ovat yleisiä varsinkin kau-punkialueilla, missä tontit ovat pieniä ja asuintilojavoidaan rakentaa lisää osittain maanpinnan alle.Kivirakenteisen kellarin katto onkin omakotitaloissayleisin rakennusosa, jossa ontelolaattaa käytetään.Kokonaan kivirakenteisissa taloissa ontelolaatanvalinta myös yläpohjaan on erittäin perusteltuasekä paloteknisesti että rakennuksen hyvän tiivey-den aikaansaamiseksi.

Normaalin omakotitalon ala- tai välipohjan onte-lolaatta-asennus työmaalla kestää vain muutamantunnin. Laatat nostetaan paikalleen autonostureillasuoraan rekasta. Laattasaumoihin asennetaansuunnitelmien mukaiset teräkset, minkä jälkeensaumat juotetaan betonilla. Ontelolaatat tasoite-taan nopeasti valmistasoitteilla ja lattialämmitysvoidaan asentaa laatan päälle valettavaan pintabe-toniin tai paksumpaan tasoitekerrokseen.

Tarvittaessa välipohjissa voidaan käyttää myöskuorilaatta + paikallavaluratkaisuja. Kuorilaattojentyypillinen jänneväli on 6-8 metriä.

3

4

5

1Talo Tikkanen, Espoo, 2006. Elementtirakenteisen pienta-lon julkisivujen pinnoittamiseen on käytetty saumatontaParma Oy:n rappausmenetelmää - ParmaRappaus.

3, 4Sokkelipalkit voidaan asentaa anturalaattojen tai jatku-van anturan päälle. Alapohjalaattoina voidaan käyttääontelo- tai kuorilaattoja. Laattasaumoihin asennetaansuunnitelmien mukaiset teräkset, minkä jälkeen saumatjuotetaan betonilla.

5Kellarikerroksen asennus käy nopeasti elementeistä.

Parm

a Oy

Parm

a Oy

Parm

a Oy


2 200834

ULKOSEINÄTBetonipientalon ulkoseinissä vaivaton tapa on käyt-tää betonisandwich-rakenteisia seinäelementtejä.

Seinäelementtien lämmöneristeen vakiopaksuuson ulkoseinissä 160 mm ja kellarin seinissä jäykälläeristeellä 140 mm. Elementtien ulkokuori on yleen-sä 70 mm paksu ja kantava sisäkuori 120-150 mm,jotta ontelolaatat voidaan helposti tukea seinienpäälle.

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. eriytettyjäjulkisivuja. Tässä rakenteessa on joko erilliset be-tonisisä- ja ulkokuorielementit tai betoninen sisä-kuorielementti ja varsinainen julkisivu muuta mate-riaalia, kuten esimerkiksi paikallamuurattua tiiltä.Sisäkuorielementtien paksuus on yleensä 120 mmbetonia ja lämmöneristeen paksuus 160-180 mm.

Betoninen ulkoseinärakenne on tiivis ja säästääenergiaa. Ikkunoiden, ovien ja seinärakenteen lii-tokset tulee vain tiivistää huolella. Betonitalossapäästään huolellisella työllä ja betonisella yläpoh-jalla ilmanvuotolukuun 0,5 - 1,0, millä keskimääräi-seen puutalon tiiveyteen verrattuna voidaan sääs-tää jopa 15 % lämmitysenergian kulutuksessa.

Elementtien kokoa valittaessa tulee ottaa huomi-oon asennuksen ja kuljetuksen vaatimukset. Yleen-sä suositellaan, että käytettäisiin enintään 9 tonniapainavia elementtejä, jolloin voidaan käyttää nor-maalikokoisia autonostureita. Seinien maksimikor-keus pystykuljetuksessa on noin 3,4 metriä. Tarvit-taessa elementit voidaan kääntää kuljetuksen ajaksisyrjälleen, jolloin voidaan kuljettaa esimerkiksi 7metriä korkeita ja 3 metriä leveitä seinäelementtejä.

BETONIPINNATBetonijulkisivujen pintavaihtoehtoja on runsaasti.Betonipinta voidaan käsitellä eri tavoin tuoreena taikovettuneena. Julkisivut voivat olla tiililaattaa,pestyjä kivirouhepintaisia, hiekkapuhallettuja, har-jattuja, hiottuja tai maalattuja. Uusimpia vaihtoeh-toja ovat graafiset- ja lasuuripinnat. Erilaiset värilli-set kiviainekset ja pigmentit antavat julkisivulle ra-jattomasti värivaihtoehtoja.

Elementtirakenteilla voidaan toteuttaa myös ra-pattuja julkisivuja. Tähän löytyy jo useita teknii-koita noin 10 mm:n paksuisesta ohutrappauksesta

30- 40 mm paksuihin rappauksiin. Rapatuissa jul-kisivuissa voidaan lämmöneristeenä käyttääEPS:ä tai vuorivillaa. Yleensä ensimmäinen rappa-uskerros tehdään tehtaalla ja pintarappaus sau-moineen työmaalla. Värilaastien käyttö mahdollis-taa useat eri värit julkisivuissa.

Rapattu pinta on huokoisempi ja vettä imevämpikuin betonipinta. Rapatun julkisivun toimivuus riip-puu muun muassa rakenneyksityiskohdista. Kaikil-ta rapatuilta pinnoilta sadevesi tulee johtaa ainapoispäin ja kiinnitys- ym. detaljit tulee tiivistäähuolella sadeveden rakenteeseen tunkeutumisenestämiseksi.

EKOLOGISUUS JA ENERGIANSÄÄSTÖElementtirakentaminen on myös ekologista. Mate-riaalin käyttö voidaan optimoida, hukat saadaanpieniksi ja laatu paremmaksi kuin työmaalla tehtä-essä. Lisäksi betonirakenteet vaativat vain vähänhuoltoa. Pitkät rakenteiden jännevälit mahdollista-vat tilojen hyvän muunneltavuuden ja pidentävätrakennuksen käyttöikää.

Betonirakenteiden terminen massa alentaa mer-kittävästi sisälämpötilan vaihteluita. Erityisesti ke-säajan lämpötilahuippuja voidaan alentaa 3-6 as-tetta ilman jäähdytystä. Massaa voidaan käyttääaktiivisesti muun muassa yöaikaisessa jäähdytyk-sessä tai ilmalämmityksessä, jolloin lämmitys voitapahtua varaavasti halvemmalla yösähköllä.

Lattialämmitys toimii parhaimmin betoniraken-teeseen asennettuna, jolloin lämpöenergia varau-tuu rakenteeseen. Siitä se siirtyy tasaisesti sisäil-maan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksel-lä voidaan 80 % lämmityksen ja käyttöveden tarvit-semasta energiasta saada yösähköllä, mikä sääs-tää runsaasti nykyisellä sähköhinnoittelulla. Samal-la saadaan tasainen lämmönjako ja miellyttävänlämmin lattia.

MATALAENERGIATALOTMatalaenergia- ja ns. passiivitalojen rakentaminenlisääntyy. Koska lämmitysenergian tarve on pieni,voidaan lämmitysjärjestelmää yksinkertaistaa.Matalaenergiatalossa ikkunavetoa ei synny, koskaikkunapintojen lämpötila on lähes sama kuin huo-

nelämpötila. Tämän vuoksi patterit voidaan jättääikkunoiden alta pois.

Kivitalon rakenteet toimivat matalaenergiata-lossa lämmön varastona ja toisaalta sisälämpöti-lan vaihtelun tasaajina. Kun rakennetaan matala-energiataloa, on erityisen tärkeää saada rakennuk-sen ulkovaippa ilmatiiviiksi. Näistä syistä betoni-talo tulee olemaan varteenotettavin vaihtoehtomatalaenergiarakentamiseen siirryttäessä.

U -arvoltaan 0,14…0,16 W/m2K olevia ulkosei-närakenteita on jo olemassa ja niitä kehitetään par-haillaan lisää. Lämmöneristepaksuudessa tämätarkoittaa noin 240 mm mineraalivillaa tai 160 mmpolyuretaania.

Lisätietoja: www.betoni.com

6Rapattu elementtipientalo Villa Elina. Elementtien toimit-tajana Elemento Oy Savonlinna.

6

PREFABRICATED CONCRETE ELEMENTSIN HOME BUILDING

Homes made of concrete are durable. The constructionperiod is short when precast concrete elements are used.Concrete offers many benefits: it is made of natural rawmaterials, it is strong, durable and lasts for a long time, itis fire safe, insulates sounds, saves energy, can be re-cycled, and it is inexpensive.

The building of foundations is usually a time and la-bour consuming stage. Prefabrication shortens this stage,and precast elements can also be installed in the winter.

Hollow-core slabs provide an inexpensive alternativefor bottom floors, intermediate floors and top floors ofsmall houses. Long spans enable free space design andreduce construction costs. With hollow-core slabs, thebottom or intermediate floor of a normal single-familyhouse can be installed in a matter of hours.

The easiest way to erect the external walls of a conc-rete home is to use precast concre wall elements of sand-wich construction. Another alternative is to use a so-cal-led split concrete facade.

There are several different options for concrete façadecladding. The concrete surface can be treated in variousways, either fresh or after it has cured. Graphic and lazuresurfaces are the most recent alternatives. Rendered faca-des are also possible with precast concrete elements.

Prefabrication is also an ecological way of building.The consumption of material can be optimised, losses mi-nimised and quality improved over cast-in-situ solutions.

Elem

ento

Oy

Savo

n lin

n a


2 2008 358

Eristerappaus saumattomana ja perinteikkäänä jul-kisivuna on haluttu julkisivumuoto suomalaisissarakennuksissa. Menetelmän yksilöllinen, käsityö-valtainen toteuttaminen suurimmaksi osaksi työ-maalla tekee siitä kuitenkin kalliin, ratkaisun julki-sivuvaihtoehdoksi. Selvästi kustannustehokkaampitoteuttamismalli saavutetaan, kun eristerappaustoteutetaan mahdollisimman pitkälle elementtira-kentamisen pohjalta siirtämällä rakentamisvaihei-ta mahdollisimman paljon työmaalta betoniele-menttitehtaalle.

Eristerappausmenetelmiä on Suomessa kahta eripäätyyppiä: kolmikerros- ja ohutrappausmenetel-mä. Molemmista on jo kehitetty omat versionsaelementtituotantoon.

Jo aiemmin on Betoni -lehdessä esitelty kolmi-kerrosrappausmenetelmä (Parma Oy:n ParmaRap-paus Betoni 2/2007 -lehdessä) sekä aikaisemminmarkkinoille tullut ohutrappausmenetelmä PreWI-S� (Repo Yhtiöt, Narmapinnoitus Oy ja Paroc Oy).PreWIS I ja PreWIS II on kehitetty betonielementti-teollisuuteen ja PreWIS III puutaloteollisuuteen.

PreWIS I ja II -menetelmissä lämmöneriste kiin-nitetään betoniseen sisäkuoreen betonin omalla si-deaineella valun yhteydessä, joten erikseen liimaa-mista työmaalla ei tarvita. Menetelmissä käytetäännormaalin levymäisen mineraalivillatuotteen sijas-ta lamellituotetta. Sen mekaaniset ominaisuudet,erityisesti halkaisulujuus, ovat moninkertaisestiparemmat. Myös mekaanisten kiinnikkeiden mää-rää voidaan sen ansiosta huomattavasti vähentää,usein ne voidaan jopa jättää kokonaan pois. Kus-tannussäästö on merkittävä.

Usein käytetty lämmöneriste on Paroc FAL 1,jonka nykymääräysten mukainen lämmöneriste-paksuus on 160 mm. Tikkurilaan valmistuu tänävuonna Suomen ensimmäinen passiivi-pientalo,joka rakennetaan PreWIS I -menetelmällä. Siinäeristepaksuus on 450 mm.

PreWIS I -menetelmässä eristeen pintaan asen-netaan tehtaalla sääsuoja, jonka ansiosta eriste-pinta säilyy paremmin ja pitempään hyvänä rap-pausalustana työmaaolosuhteissa. PreWIS II ontuotepariaan pidemmälle jalostettu. Sille onkinmyönnetty keväällä 2004 hyödyllisyysmalli (Nro

ERISTERAPPAUSBETONIELEMENTTI-JULKISIVUISSA

Jukka Sevón, tuotekehityspäällikköParoc Oy, Rakennuseristeet

1, 2Eristerapattuja betonielementtirakenteisia rakennuksiaon jo useita ympäri Suomea. PreWIS I ja II -menetelmis-sä lämmöneriste kiinnitetään betoniseen sisäkuoreenbetonin omalla sideaineella valun yhteydessä, jotenerikseen liimaamista työmaalla ei tarvita. Lämmöneris-te asennetaan muotin pohjalle, jolloin eristeen pinta onsuora. Rappaus voidaan tehdä valmiille eristepinnallesuoraan työmaalla tai tehtaalla pohjarapatulle pinnalle.

1

2 Artikkelin valokuvat: Paroc Oy

BET0802 s35-37 Eristerappaus 30.6.2008, 15:2935

36 2 2008


2 2008 378

INSULATING RENDER ON FAÇADES BUILT FROMPRECAST CONCRETE ELEMENTS

Insulating render without joints is a traditional andsought-after façade type in Finnish buildings. However,the highly individual method requires a lot of manual workon the site, which makes it quite an expensive façade al-ternative. A clearly more cost-efficient implementationmodel is achieved by applying the insulation render coatto an as great extent as possible in the factory, utilisingthe technology of precast concrete element construction.

In Finland, two different main types of insulating ren-der are used: the three-layer method and the thin rendermethod. Versions for prefabricated production have alrea-dy been developed of both methods.

There are several factories that manufacture precastelements with insulating render, and about one hundredprojects have been implemented all over Finland usingthese methods.

3, 4Talo Niemensivu Espoossa on uusi pientalokohde, jonkajulkisivut on eristerapattu.

5, 6Eristerappauksella saadaan aikaan saumaton julkisivu,joka on nykyään hyvin haluttu.

3

4

5

6

7425). Lämmöneristeen päälle asennetaan sääsuo-jauksen sijasta pohjarappaus ja muovipinnoitettulasikuituverkko, jolloin työmaalle jää vain mahdolli-nen tasoitustyö, saumaus ja lopullinen pinnoitustyö.

Eristerappauksella saadaan aikaan saumaton jul-kisivu, joka on nykyään hyvin haluttu. Kun lämmön-eriste asennetaan muotin pohjalle, eristeen pintaon suora kuin “pöytälevy”. Sitä ei tarvitse hioa taitäyttää, vaan rappaustyö voi alkaa heti suorallepohjalle. Työmaalla ei myöskään tarvitse odottaalämmöneristeen kiinnitykseen kuluvaa aikaa. Läm-pö voidaan kytkeä rakennukseen päälle heti kun ve-sikatto eristyksineen on asennettu. Lämmöneristebetonikuoren päällä suojaa sitä kastumiselta. Eris-teen kiinnittyminen betoniin (lausunto 1279 /28.11.2003) samoin kuin rappauslaastien liimautu-minen lämmöneristeeseen (tutkimusselostus 1431/ 31.08.2005) on tutkittu TTY:llä.

Elementtejä valmistavia tehtaita on jo useita janäillä menetelmillä rakennettuja kohteita on jo sa-takunta ympäri Suomea.

Lisätietoja: www.paroc.com


2 200838

Energian hintatason jatkuva kohoaminen on johta-massa siihen, että rakenteen hyvät energiatehok-kuusominaisuudet ja pitkäaikaiskestävyys tulevatolemaan yhä tärkeämpi syy myös julkisivujen raken-nevaihtoehtoja valittaessa. Tiilen kestävyyttä julki-sivurakenteena arvostetaan ja paikalla muuraami-nen antaa lähes rajattomat mahdollisuudet yksilöl-lisiin suunnitteluratkaisuihin ja rikkaaseen muoto-kieleen. Tiilestä muurattu julkisivu on osoittautunutmyös hinnaltaan kilpailukykyiseksi.

Suomessa tiilirakentaminen alkoi jo 1200-luvulla.Tuon ajan rakennuksista on säilynyt useitakin kau-niita kohteita, kuten Hämeen- ja Turun linnat sekäTurun tuomiokirkko. Jo tuolloin rakentamista ajatel-tiin myös energia-/lämpötekniseltä kannalta. 1960-luvulle asti rakennusten ulkoseinät on muurattumassiivisiksi yleensä puolentoista tai kahden kivenpaksuisiksi täystiiliseiniksi, jolloin ulkoseinien ra-kenne toimi sekä hyvänä lämmönvaraajana ettälämpötilavaihtelujen tasaajana. Tuon ajan massii-visten tiiliseinien U-arvo vaihteli 0,9 - 1,0 W/m2K,mutta vielä tänäkin päivänä ko. rakennustavallatehtyjen kiinteistöjen energian kulutus ei ole senhuonompi kuin vaikkapa 1980-luvun elementtiker-rostaloissa, joissa U-arvo lienee teoreettisesti las-kettuna noin 0,28 W/m2K.

Vaikka massiivisten ulkoseinärakenteiden las-kennallinen lämmöneristävyys on huono, parantaaulkoseinän massan hyvä varauskyky sen energiate-

TIILI – EKOLOGINEN JA ENERGIATEHOKAS ULKOSEINÄRAKENNE

Juha Karilainen,Rakennusinsinööri, markkinointipäällikköWienerberger Oy Abwww.wienerberger.fi

mm. Teuvo Pakkalan tielle Pohjois-Haagaan toteu-tettu kerrostalolähiön peruskorjaus, jossa talojenjulkisivut saivat muuratusta julkisivusta uuden il-meen. Pohjois-Haagan Kiinteistöjen hallinnoimiinkaupungin vuokrataloihin lisättiin samassa yhtey-dessä myös hissit, levennettiin räystäitä sekä vaih-dettiin uudet ikkunat.

Peruskorjauksen jälkeen kiinteistön arvo nouseeja uusi elinkaari on samalla entistä pidempi sekävähemmän huoltoa kaipaava. Yksityiset asunto-osakeyhtiöt tarkastelevat liian usein julkisivure-monttia ainoastaan investointikustannuksen perus-teella ja korjauksesta saatavaa elinkaarihyötyä lii-an lyhyellä perspektiivillä. Useinkaan ei riittävänperusteellisesti mietitä sitä, miten uusi julkisivura-kenne vanhenee tai mitä huoltotoimenpiteitä uusirakenne vaatii, tai toisaalta kuinka usein se pitääkorjata esimerkiksi 100-vuoden elinkaaren aikana.

JULKISIVUMUURAUS ENERGIATEKNISESTIOLETETTUA PAREMPIValitettavasti lämmöneristävyyslaskelmissa ei voi-da riittävästi huomioida julkisivumuurausta eikäsen takana olevaa ilmarakoa. Tehtyjen tutkimustenmukaan julkisivumuuraus ja sen takana oleva tuule-tusaukoilla varustettu 40 mm ilmarako alentaa kui-tenkin energiankulutusta jopa 6-8 % lämmityskau-della. Ilmaraossa olevan ilman lämpötila on lämmi-tyskauden aikana 1-2 astetta lämpimämpi kuin ul-koilma. Helsingin Malminkartanossa sijaitsevassa120 asuntoa käsittävässä kiinteistöyhtiössä tehdys-sä pitkäaikaistutkimuksessa (TKK-2001) todettiin,että ilmaraolla varustettu ulkoseinä kuivattaa ra-kennetta. Seinän laskennalliseksi U-arvoksi saatiinkohteessa käytetyllä 175 mm eristepaksuudella0,223 W/m2K. Vastaavasti mittaustuloksiin perus-tuva todellinen laskelma antoi arvoksi eteläseinällä0,194 W/m2K ja pohjois-seinällä 0,203 W/m2K. Eroateoriaan perustuvan U-arvolaskentamenettelynkautta saadun ja todellisen mittauksiin perustuvanarvon välille muodostui yli 10 %. Se osoittaa selke-ästi, että tuuletettu julkisivumuuraus varaa päivisinauringosta saamaansa lämpöenergiaa massaansaja luovuttaa sitä edelleen takana olevan ilmaraon il-man lämmitykseen, siitäkin huolimatta, että ilmanvaihtuvuus ilmaraossa oli jopa 50…300 l/h.

Julkisivumuuraus toimii siis merkittävänä aurin-koenergian lämmönvaraajana myös ns. kylmissätuulettuvalla ilmaraolla varustetuissa kuorimuu-reissa, vaikka toisin on oletettu. Jos kyseinen ener-giahyöty lasketaan esimerkiksi 50 vuoden perspek-

1Hämeenlinna on yksi vanhimpia suomalaisia edelleenkäytössä olevia tiilirakennuksia. Linna on rakennettu 1200- 1300 -lukujen vaihteessa.

hokkuutta. Tätä vanhaa hyväksi koettua rakenta-misperinnettä käytettiin jälleen 1990-luvulla mm.Allergialiiton toimitalossa Pikku HuopalahdessaHelsingissä sekä vuonna 2001 Suomen Naisten-huoltosäätiön rakennuttamassa Asunto Oy TuusulanLottakodissa.

Lottakodin ulkoseinät muurattiin noin 600 mmpaksuna ns. kahdenkiven täystiilimuurauksena japäälle tehtiin 3-kerrosrappaus. Kohteen tiilet olivatperinteistä reikätiiltä kevyempiä ja isoreikäisempiäja rakenteen U-arvoksi saatiin hieman perinteisem-pää massiivirakennetta parempi eli 0,85 W/m2K.Asukkaat ovat olleet taloonsa hyvin tyytyväisiä.Talo on kokonaisuudessaan paikalla rakennettu, sil-lä paikallatehtyjen ulkoseinien ohella myös välipoh-jat ovat paikallavalettua betonia, mikä kokonaisuu-tena tekee talosta myös hyvin ääntä eristävän.

PITKÄIKÄINEN ELINKAARIEDULLINENJULKISIVURATKAISUEnergiahinnan raju nousuvauhti ja energiamerkki-järjestelmä on saanut kiinteistön ylläpitäjät ja ra-kentajat miettimään myös muita kuin investointi-vaiheen kustannuksia rakenneratkaisujen valinnas-sa. Yhä useammin rakentaminen ja kiinteistönhal-linta ovat sijoitustoimintaa, jossa rakennuksen elin-kaarta tulisi tarkastella myös tuottavuusnäkökul-masta. Kiinteistön ylläpito eli huoltotoimenpiteet,peruskorjausjaksojen tiheys ja käytön aikainenenergiankulutus, siis lämmitys ja jäähdytys, ovatyhä tärkeämmässä roolissa.

Yhä enemmän rakentamisessa puhutaan mata-laenergiaratkaisuista, mutta pelkkä U-arvo ei enäävälttämättä kerro rakennuksen todellista energia-tehokkuutta. Yksi energiatehokkuutta mittaava tär-keä ominaisuus on tiiveys. Tampereen TeknillisenYliopiston tekemän erityyppisiä ulkoseinärakentei-ta vertailevan tutkimuksen mukaan tiili-villa-tiili -rakenteinen ulkoseinä on muiden kivirakenteistenulkoseinäratkaisujen ohella hyvää luokkaa ja vielä-pä ilman erillistä höyrynsulkua. Myös VTT:n teke-män eri ulkoseinäratkaisuja vertailevan tutkimuk-sen perusteella eristetty täystiilinen ulkoseinärat-kaisu on 100 vuoden aikaperspektiivillä tarkastel-tuna huoltovapain ulkoseinärakenneratkaisu.

Erityisesti ne rakennuttajat, jotka itse ylläpitävätja korjaavat kiinteistökantaansa, valitsevatkin julki-sivukorjauksessa yhä useammin vanhan sandwich-elementtijulkisivun tilalle tiilijulkisivun monienepävarmempien ja elinkaareltaan lyhytaikaisempi-en rakenneratkaisujen sijasta. Hyvä esimerkki on

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0338

2 2008 39

Artik

kelin

val

okuv

at: W

iene

rber

ger O

y / J

uha

Karil

aine

n

2Asunto Oy Käpykallio, Helsinki. Betonirakenteisen talonjulkisivun muuratussa ulkokuoressa on värillinen yksiker-rosrappaus. Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy.

3Asunto Oy Tuusulan Lottakoti suunniteltiin elinkaareltaanpitkäkestoiseksi ja hyväksi taloksi. Sen ulkoseinät ovatmassiivimuuratut kahdenkivenpaksuiset (600 mm) tiili-seinät, joiden päällä on lisäksi 3-kerrosrappaus. Ulkosei-nän laskennallinen U-arvo on noin 0,85 W/m2K. Arkkiteh-titoimisto Larkas & Laine Oy.

4Teuvo Pakkalan tiellä Helsingissä kaupungin omistamatvuokra-asuinkiinteistöt peruskorjattiin. Kohteeseen valit-tiin tiili erityisesti sen pitkäaikaiskestävyyden ja ulkonäönperusteella. Myös energiateknisesti valinta oli perustel-tua, sillä julkisivumuurin energiaa säästävä hyöty on läm-mityskaudella jopa 6 - 8 %.

2

3 4

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0339

2 200840

tiivillä, on kysymyksessä merkittävä kustannus-säästö, joka tulisi jo investointivaiheessa huomioi-da eri rakenneratkaisuja vertailtaessa ja valittaes-sa, olipa kysymys uudis- tai peruskorjauskohteesta.

RAKENNUKSEN SISÄISILLÄMUURIRAKENTEILLA MYÖS ENERGIAASÄÄSTÄVÄ MERKITYSMyös lämmöneristeen sisäpuolisen massan on to-dettu säästävän energiaa. Jos esimerkiksi asun-non ulko- ja väliseinät sekä väli- ja alapohjaraken-teet on tehty kivirakenteisina, voidaan energialas-kussa saada vuositasolla tuntuvaa hyötyä. Esimer-kiksi matalaenergiataloissa, joissa ulkoseinära-kenteen laskennallinen U-arvo on parempi kuin0,20 W/m2K ja jossa ikkunapinta-ala on suuri, voi-daan rakennuksen sisäpuolisista massiiviraken-teista saada jopa 5-15 % energiansäästöä vuosita-solla. Ilmiö perustuu ihmisten, valaistuksen, kodin-koneiden ja muiden laitteiden luovuttamaan pas-siiviseen lämpöenergiaan, sekä ulkoa sisälle tule-vaan auringon säteilyenergiaan, jotka kaikki sitou-tuvat ja varastoituvat sisällä oleviin massiivisiinrakenneosiin. Massiivirakenteet toimivat kuten tu-lisijat, varaten lämmönlähteestä lämpöä itseensäja luovuttaen sitä edelleen hitaasti ympäristöönsä.

TOIMIVAT ULKOSEINÄRAKENTEETMuurattu julkisivu on tänä päivänä pääsääntöisestins. eriytetty julkisivurakenne, joka muodostaamuun seinärakenteen ulkopuolelle rakennukselleulkonäön antavan säänkestävän julkisivuvaipan.Julkisivu suunnitellaan niin, että se on pääosin it-sensä kantava tukeutuen perustuksiin. Julkisivunosia voidaan tarvittaessa kannatella kerroksittainmyös rakennuksen rungosta.

Julkisivu tuuletetaan sen taakse jätettävän 30 -45 mm levyisen ilmaraon kautta. Detaljien suunnit-telussa otetaan huomioon rakenteen tuulettuminenja veden johtaminen ulos rakenteesta. Normaalistisokkelin päälle muurattavaan ensimmäiseen tiili-kerrokseen jätetäänkin joka kolmas pystysaumaauki tuuletusta ja vedenpoistoa varten. Rakoseinis-sä kerrostalojen sisäkuori on useimmiten betonia,mutta pientaloissa se voi olla betonin tai tiilenohella myös kevytrakenteinen.

ERINOMAINEN RAPPAUSALUSTASuurin osa maailmalla sekä Suomessa tehdyistärappauksista on tehty muuratun tiilen päälle. Tiiles-tä rappausalustana ovat pitkäaikaiset ja hyvät ko-kemukset. Lähes kaikki kaupunkikeskustojen rapa-tuista taloista on tehty tiilen päälle. Taustana olevatiilirakenne on jonkin verran aikojen kuluessa muut-tunut ja samalla myös rappauslaastisuositukset senmyötä.

Vanhojen, ennen 1960-lukua, rakennettujen talo-jen runkorakenteen seinät olivat yleensä massiivi-muurattuja ja sen päälle tuleva rappaus pääsääntöi-sesti aina kalkkisementtipohjainen kolmikerrosrap-paus. Nykyisin kun seinät ovat ns. tuulettuvia, kyl-miä kuorimuureja, on myös päälle tulevien rappaus-laastien oltava kovempia ja samalla kestävämpiä.

Rappausalustaksi ei myöskään enää kelpaa mikätahansa kakkoslaadun tiili, vaan sen tulee olla kar-heapintainen, jotta rappaus kiinnittyisi mahdolli-simman hyvin alustaansa. Sillä on oltava myös so-piva vedenimukyky, jotta laastiin tarttuvuus ja rap-pauksen esteettinen lopputulos olisi mahdollisim-man hyvä. Rappauksen alla käytettävän tiilen ve-denimukyky tulisikin olla 8-12 % välillä. Mikäli rap-pauksen alla käytettävän tiilen vedenimukyky onesimerkiksi suositusarvoa alhaisempi ja samallapinta sileä, saattaa rappaus tarttua alustaansa vainsaumojen kohdilta ja loppu jää ”kopoksi”, jolloinrappauksen elinikä on myös lyhyt. Toisaalta, jos tii-len vedenimu on suuri, se imee rappauslaastin ve-den liian nopeasti itseensä ja vaikeuttaa samalla

7Muuraustyön nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi on ikku-na- ja oviaukkojen ylityksiin kehitetty esijännitetty betoni-vahvisteinen tiilipalkki.

5Julkisivumuurauksen ja ilmaraon energiateknistä merki-tystä tutkittiin 15 kuukauden ajan Helsingin Malminkarta-nossa 120 asuntoa käsittävässä Helsingin kaupunginomistamassa kerrostalokiinteistössä.

5

7

6Tuuletetun julkisivumuurauksen ja sen takana olevan ilma-raon energiahyöty on jopa 6 - 8% lämmityskaudella. Ker-rostalokohteessa pitkäaikaismittauksiin perustuva U-arvooli yli 10% parempi kuin sen teoreettinen nykylaskenta-malliin perustuva U-arvo. (TKK - TRT -tutkimus 2001).

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0340

2 2008 41

työstöä, jolloin varsinkin ohuilla yksikerrosrappauk-silla esteettinen lopputulos saattaa olla huono jatoisaalta lujuus myös heikko.

Nykyaikaisen tuulettuvan kuorimuurauksenpäälle voidaan tehdä yksi-, kaksi, tai kolmikerros-rappaus. Käsittelyvaihtoehtoja on lukuisia ruisku-pinnasta hierrettyihin pintoihin. Myös laastit ovatnykyisin pääsääntöisesti ns. kovia sementtipohjai-sia rappauslaasteja. Kestäväksi ja edulliseksi rap-paustavaksi on Suomeen 1990-luvulla rantautunuthierretty värillinen yksikerrosrappaus, jota myöskuultorappauksen nimellä aiemmin nimitettiin.

JÄNNITETYT VALMISPALKITMuuraustyön nopeuttamiseksi ja helpottamiseksion ikkuna- ja oviaukkojen ylityksiin vakiinnuttanutasemansa Wienerberger Oy:n kehittämä Terca tiili-palkki.

Esijännitetty tiilipalkki on nopea ja kokonaista-loudellinen ratkaisu. Tiilikerroksen korkuinen ele-mentti toimii yhdessä yläpuolisten tiilikerrostenkanssa muodostaen aukkojen yläpuolista muuraus-ta kantavan palkin. Muuraukseen käytettävästä tii-lierästä valmistettavien palkkien rakenne on huoli-tellun ja viimeistellyn näköinen. Muuraus eteneenopeasti käsin paikalleen nostettavien elementtienpäältä. Palkki tarjoaa suunnittelijalle lisää mahdol-lisuuksia, sillä myös tavanomaisesta poikkeavat li-mitykset ja muodot on helppo toteuttaa. Kerroksit-tain kannatettuja kuorimuurin osia varten on kehi-tetty järjestelmä, jolla elementit voidaan ripustaaruostumattomin teräskonsolein rungosta. Tiiliele-mentin suunnittelu kuuluu toimitussisältöön, jotenrakennesuunnittelijan työ helpottuu.

LUONNONMATERIAALITiilen valmistuksessa savi muodostaa sen pääraa-ka-aineen. Savea saadaan useimmiten esimerkiksikesannoiduista tiilitehtaan ympärillä sijaitsevistapelloista varsin lyhyin kuljetusetäisyyksin. Savenottopaksuus on 1 - 2 m, jonka jälkeen pelto maise-moidaan entisen kaltaiseksi. Koko Suomen tiiliteol-lisuuden vuosittaiseksi savitarpeeksi riittää kysei-sellä kerrospaksuudella 5 - 10 hehtaarin peltoalue.Nykyisistä savivarannoista raaka-ainetta riittäisitiilentekoon 370 000 vuodeksi, mutta toisaalta sa-vea muodostuu maannousemisen ja eroosion kaut-ta koko ajan myös lisää. Savea voidaan siten pitääns. lisääntyvänä luonnonvarana.

Vähäisen huoltotarpeensa sekä hyvän energiate-hokkuutensa ansiosta tiiltä voidaan pitkäaikaistar-

9Täystiilitalon matala- ja passiivienergia -seinäratkaisuperustuu jo käytössä olevaan runkotiilijärjestelmään,jossa eristepaksuutta ja -tyyppiä vaihtelemalla saadaanseinärakenteelle haluttu U-arvo ja paksuus. 9

8Helsingin Katajanokalle vuonna 2007 valmistunut Masto-kadun kortteli on laadukas tiiliarkkitehtuurin esimerkki-kohde, jossa tiili toimii erinomaisesti yhdessä modernienyksityiskohtien kanssa. Arkkitehdit NRTOy.

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0441

2 200842

kastelussa pitää jopa kaikkein ekologisimpana ra-kennusmateriaalina. Mikäli ekologisuutta tarkastel-taisiin vain valmistuksen perspektiivistä, voidaanekologisuusarvoille saada hyvinkin erilaisia loppu-tuloksia. Koska noin 96 % rakennuksen energianku-lutuksesta syntyy sen käytön aikaisista lämmitys-,huolto- korjaus- yms. kustannuksista, pitää raken-nusta aina tarkastella pitkällä aikavälillä ja nimen-omaan sen ylläpidon kannalta. Valmistukseen tarvit-tava energiamäärä on vain marginaalinen osa käy-tön ja ylläpidon energiatarpeeseen verrattuna. Mitäenergiaystävällisempi ja vähän huoltoa kaipaava ra-kenneratkaisu on, sitä parempi se on sekä yhteis-kunnan että energiataloudellisuuden kannalta.

SOVELTUU SEKÄ MATALA-ETTÄ PASSIIVIENERGIARATKAISUIHINTiilellä on jo vuosia toteutettu eriasteisia matala-energiaratkaisuja. Matalaenergiatiilitalon runkovoidaan helposti toteuttaa ohutsaumamuurattavis-ta pontatuista runkotiilistä ja eristeen paksuus sekälaatu voidaan valita halutun vaatimustason mu-kaan. Julkisivumuuraus eriytetään ilmaraolla eris-tepinnasta, jolloin vältetään kosteusriskit ja var-mistetaan eristeen maksimaalinen eristyskyky. Tiilion kaikkein nopeimmin kuivuva kivirakenne, mikävähentää myös kosteusriskien mahdollisuutta ra-kenteessa nopeuttaen samalla sisävalmistustöidenaloittamista.

Tiilirakenne yhdessä eristeen kanssa ei sellaise-naan tee rakenteesta vielä matalaenergiataloa,vaan se edellyttää myös huolellista toteutusta, jot-ta ulkovaipasta tulisi mahdollisimman tiivis. Lisäksirakennus tulisi varustaa oikeaoppisella lämmönläh-teellä sekä eristävyydeltään hyvillä ikkunoilla jaovilla. EU:n tavoitteena on, että vuoteen 2015 men-nessä kaikki uudisrakentaminen olisi passiivitasoa.

Wienerberger Oy Ab on yhdessä VTT:n kanssaollut kehittämässä myös tulevaisuuden ratkaisu-malleja passiivienergiatiilitalon toteuttamiseksi.Passiivitiilitalon lähtökohtana on hyvä ulkoseiniennoin 0,10 W/m2K U-arvo sekä alle 0,6 l/h tasoa ole-va rakennuksen ilmanvuotoluku n50. Myös ikkunoi-den ja ovien U-arvo on haasteellinen, sillä tällä het-kellä vain pari suomalaisvalmistajaa pystyy toistai-seksi tuottamaan U-arvoltaan passiivitaloille ase-tetun vaatimustason 0,8 W/m2K alittavia ikkunoitaja ovia.

Oleellinen tekijä passiivienergiatiilitalon toteu-tuksessa on myös lämmitysjärjestelmällä, jollai-seksi passiivienergiatiilitalossa riittää vain hyvällähyötysuhteella varustettu ilmalämpöpumppu. Kyl-mimpien pakkaskausien aikana passiivitiilitalon li-säenergian tarve voidaan hoitaa massiivisen (yli1500 kg), hitaasti lämpöä luovuttavan varaavan tu-lisijan avulla.

Passiivienergiatiilitalon ulkoseinän kokonaisvah-vuus riippuu paljon käytettävästä ulkoseinäeriste-materiaalista ja siitä kuinka alas U-arvossa halu-taan mennä. Mineraalivillaeristeisen passiiviener-giatiilitalon ulkoseinän kokonaispaksuus vaihtelee500 - 575 mm välillä, jolloin U-arvon vaihteluväli on0,137 - 0,108 W/m2K. SPU-AL eristettä käytettäessäulkoseinärakenteen kokonaispaksuus voi jäädä vain465 mm:iin kun U-arvo on 0,10-0.11 W/m2K tasoa.

SUUNNITTELUN LUONNONLAITTärkeimmät muuratun julkisivun suunnittelussahuomioon otettavat rakennusfysikaaliset ”luonnon-lait” ovat:• Tiili on julkisivumateriaalina suhteellisen ras-

kas ja luontevimmillaan muurattu julkisivu on it-sensä kantava. Tämä tuo julkisivulle kantavanrakenteen piirteitä, joka tulisi ottaa huomioon

10

12HOAS Matinlahti Espoossa on hyvä esimerkki laaduk-kaasta opiskelija-asuntoalueesta. Kohteen muuraus ontehty taustapatinapintaisilla punaisenkirjavilla tiilillä jaosittain talojen julkisivut on yksikerrosrapattu hiertäen.Arkkitehtitoimisto ArkOpen Oy.

11Vantaan Tikkurilan Asunto Oy:t Silkinkaaren ja Silkinkul-man moderni ristilimitetty muuraus.

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0542

2 2008 43

aukotuksen suunnittelussa.• Ulkoseinä suunnitellaan kuorimuurin takaa tuu-

lettuvaksi rakenteeksi. Tuuletus varmistaa kokoseinärakenteen toiminnan ja pienentää oleelli-sesti julkisivun säärasitusta paremman kuivu-misen ansiosta.

• Muurattu julkisivu ei ole täysin sateenpitäväviistosateille alttiissa kohteissa. Ulkoseinän toi-minta varmistetaan järjestämällä veden kulkeu-tuminen ulos rakenteesta. Räystäät pienentävätviistosaderasitusta oleellisesti myös kerrosta-loissa. Korkeilla paikoilla olevat räystäättömätrakennukset sekä ranta-alueilla sijaitsevat ra-kennukset tulisi muurata tiivislaastilla, joka vä-hentää rakenteen läpimenevän veden määrääoleellisesti.

• Kuorimuurin lämpötila muuttuu ulkoilman läm-pötilan mukaan ja pituuden lämpölaajenemis-kerroin on poltetulla tiilellä 0,006 mm/m. Pakko-liikkeiden aiheuttamat halkeamat estetään jaka-malla julkisivu osiin liikuntasaumoilla, joiden ti-heys määräytyy kohdekohtaisesti ollen poltetul-la tiilellä keskimäärin 15 – 18 m luokkaa. Kalkki-hiekkatiiltä käytettäessä liikuntasaumaväli tuleesuunnitella huomattavan paljon lyhyemmäksi,johtuen sileästä tartuntapinnasta ja suuremmas-ta lämpölaajenemiskertoimesta.

• Tiilirakenne suojataan maakosteudelta ja ylä-puolelta valuvalta vedeltä esimerkiksi parveke-kaiteissa ja ikkunasyvennyksissä. Suositeltavasokkelikorkeus on 500 mm.

Julkisivudetaljien suunnittelussa kiinnitetään eri-tyisesti huomiota säärasituksiin. Työmaan perus-vaatimuksia suunnittelun suhteen on, että suunni-telmat ovat riittävän yksityiskohtaisia, virheettömiäja toteuttamiskelpoisia työmaaolosuhteissa.

10 13

KORKEALUOKKAISTA NYKYARKKITEHTUURIAKaupunkikuvallisesti tiili on kautta suomalaisen ra-kennushistorian sopinut hyvin sekä pien- että ker-rostaloympäristöön. Kohteiden suunnittelussa tuli-si aina muistaa, että muurattu julkisivu pitää suun-nitella tiilen ehdoilla.

Viime vuosina Suomessa on rakennettu useita ark-kitehtuuriltaan hyviä puhtaaksimuurattuja tiilitaloja,kuten Arkkitehdit NRT Oy:n Helsingin Katajanokallesuunnittelema, Kestävä Kivitalo-palkinnolla vuonna2007 palkittu asuinrakennuskortteli Asunto Oy Hel-singin Svingi, Asunto Oy Helsingin Stanssi ja Kiin-teistö Oy Mastokoukku. Tiilellä on merkittävä osamielenkiintoisia yksityiskohtia sisältävässä kortteli-kokonaisuudessa. Matala punatiili tekee Katajano-kan kohteen julkisivusta hienostuneen ja tuo samallamodernit ikkunasovitukset erinomaisesti esille tienlinjaa seuraavasta kaarevasta ulkofasadista.

Toinen hienolla tavalla persoonallinen tiiliraken-teinen kerrostalokortteli on Arkkitehtitoimisto Hir-vonen-Huttunen Oy:n suunnittelema Vantaan Tikku-rilassa sijaitseva Silkin alue, jossa vanhaa tiilira-kentamista henkivät muurit on onnistuneella taval-la yhdistetty pohjoisen puolella sitä ympäröiväänvanhaan muurattuun kulttuurimaisemaan ja toi-saalta etelän puolella moderneihin lasi- ja teräsra-kenteisiin. Tiilijulkisivussa on hienolla tavalla otet-tu käyttöön myös vanha perinteinen munkkilimitys,joka saa kaarevat julkisivupinnat henkimään van-haa historiallista muurausperinnettä.

Arkkitehtitoimisto ArkOpen Oy:n suunnittelemaHOAS Matinlahti Espoossa taas on oiva esimerkkikorkeatasoisesta ja elinkaareltaan pitkäikäiseksisuunnitellusta opiskelija-asuinalueesta. Kohteenjulkisivut on muurattu paikalla taustapatinapintai-sista punaisenkirjavista tiilistä sekä osittain valkoi-seksi yksikerrosrapattu.

10Silkin Alue Tikkurilassa Vantaalla on laadukkaasta asun-torakentamisesta palkittu kohde. Asunto Oy Silkinkulmaja Asunto Oy Silkinkaari edustavat hyvää viimeaikoina to-teutettua tiiliarkkitehtuuria. Vanhanomainen kirjavaksipoltettu tiili ja munkkilimitys modernein keinoin toteutet-tuna henkii historiallista tiilenmuurausperinnettä. Arkki-tehtuuritoimisto Hirvonen-Huttunen.

13Arkkitehti Aaro Virkkusen suunnittelema Espoon vuoden2006 asuntomessujen Blok It -talon julkisivuissa on tum-maksi redusoitu poltettu tiili. Arkkitehtitoimisto Avarc Oy.

EXTERNAL BRICK WALL IS ECOLOGICALAND ENERGY-EFFICIENT

Brick building started in Finland already in the 13th century.Already at that time, the energy/thermal aspects of buildingwere considered. Until the 1960’s, it was customary to buildexternal walls of buildings as massive masonry walls, withthe wall structure acting as good heat storage and balancingtemperature variations. The theoretical heat insulation capa-city of massive external wall structures is poor, but the excel-lent storage capacity of the mass of the wall improves itsenergy-efficiency. This proven building tradition was againfollowed in the 1990s in several new building projects.

The U value alone no longer necessarily indicates the trueenergy-efficiency of a building. One important property thatdefines energy-efficiency is leak-tightness. According to acomparative study on different types of external wallstructures, conducted by the Tampere University ofTechnology, an external wall of brick-wool-brick constructionoffers good tightness values, along with other masonry wallsolutions, and even without a separate moisture barrier. VTT’scomparative study on different external wall structures alsoshowed that an insulated all-brick external wall solution isthe most maintenance-free external wall structure over aperspective of 100 years.

Unfortunately, façade masonry and the air gap behind itcannot be adequately taken into account in thermal insulationcalculations. However, studies show that façade masonrytogether with a 40 mm air gap behind it, provided withventilation openings, can reduce energy consumption by up to6-8% during the heating season. The temperature of the air inthe air gap is during the heating season 1-2 degrees higherthan the temperature of the outdoor air.

The internal mass of heat insulation has also been found tosave energy. In other words, if the external and partition wallsas well as the intermediate and bottom floor structures of thehouse are of stone construction, for example, up to 5-15%annual energy savings can be achieved.

Masonry façades are today in most cases implemented asa split façade structure, which creates a weather-resistantfaçade envelope outside the rest of the wall structure, anddefines the external appearance of the building. Brick is aproven, good base for render.

The low need for maintenance and the high energy-effi-ciency make brick in many respects the most ecologicalbuilding material in long-term evaluations. Were ecological-ness only assessed on the basis of fabrication, quite varyingresults could be obtained for ecologicalness values.

BET0802 s38-43 TiilitaloU 4.7.2008, 11:0543

2 200844

Birgitta Pollari, tuotepäällikköMonier Oy

BETONIKATTOTIILET OVAT UUDISTUNEET

PERINTEINEN KATTOTIILI UUDISTUUBetonikattotiili on peräisin 1800-luvun puolivälistä.Pitkään erityisesti helpon valmistettavuutensa,edullisuutensa ja mittatarkkuutensa vuoksi suosio-ta kasvattanut kattomateriaali on tuotekehityksenmyötä siirtymässä huipputeknologiseksi, jopa il-mansaasteita tuhoavaksi tuotteeksi.

Ensimmäiset betonikattotiilet 1844 valmistanutbaijerilainen Adolf Kroher palkittiinkin mullistavas-ta keksinnöstään Wienin maailmannäyttelyssä1873. Materiaalin etuina savikattotiiliin nähden olimittatarkkuus, kestävyys ja valmistuksen helppousja edullisuus.

Betonikattotiili on siis varsin perinteinen tuote,vaikka valmistusmenetelmät ovat muuttuneetkinvuosien saatossa. Siinä missä Adolf Kroher valmistikattotiliä käsin lyömällä “luonnonsementistä”, hie-kasta ja vedestä, nykyaikainen tehdas valmistaamittatarkkoja kattotiiliä jopa 140 tiilen minuutti-vauhtia lähes automaattisesti. Raaka-ainepohja onperiaatteessa sama, mutta betonitekniikan kehityt-tyä ja vaatimustason noustua valmistusprosessi onniistä ajoista hieman monimutkaistunut.

BETONIKATTOTIILI ON PITKÄIKÄINENJA EKOLOGINEN KATEMATERIAALIBetonikattotiili on pitkäikäisenä tuotteena ekologi-nen katemateriaali. Pakkasenkestävyyteen tai ke-miallisista reaktioista johtuvaan haurastumiseenperustuva teknisen käyttöiän arvio on 70 vuotta.VTT:n tutkimusraportissa “Julkisivujen ja katteidenkäyttöiän ennakointi” esitettiin eri katemateriaali-en käyttöiän ja elinkaarisuunnittelun tarpeisiin las-kentamenetelmiä, jotka ottavat huomioon materi-aalien laadun, rakenteelliset yksityiskohdat, työnsuorituksen, ympäristö- ja käyttörasitukset ja huol-lon tason. Tutkimuksen mukaan tiilikate päihittääkäyttöiässä bitumi- ja teräsohutlevykatteen.

Myös valmistuksen ympäristökuormat ovat pie-niä kilpaileviin materiaaleihin verrattuna. Betoninraaka-aineita on maapallolla tarjolla lähes rajatto-masti. Valmistuksen energian kulutus on alhainenja ympäristövaikutukset pienet, vaikka sementinvalmistuksessa vapautuva hiilidioksidi huomioi-daan. Valmistuksen ympäristökuormia on mahdolli-suus alentaa esimerkiksi korvaamalla osa semen-tistä terästeollisuuden sivutuotteena syntyvällämasuunikuonalla.

2

1

1Ormax Minster on uudenlainen betonikattotiili, tasainenlaattakattotiili.

2Betonitiilikaton asennusta Asunto Oy Kaivopuiston talois-sa Espoossa vuonna 2007.

Mon

ier O

yM

aritt

a Ko

ivis

to

BET0802 s44-45 Betonikattotiili 3.7.2008, 07:4944

2 2008 45

4

TUOTEKEHITYKSELLÄ ENTISTÄKESTÄVÄMPIÄ BETONIKATTOTIILIÄBetonikatotiilen tuotekehitys on aivan viime vuosi-na ottanut voimakkaita harppauksia eteenpäin.Markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut uu-denlainen, edeltäjiään noin 30 prosenttia kestä-vämpi Protector-pinnoite. Sen kestävyys perustuuaiempaa parempaan UV-suojaukseen, joka myösestää värin haalistumista ja hylkii tehokkaasti likaa.Se pidentää myös tiilen elinikää.

Uusinta uutta on Keski-Euroopassa jo tuotantoonsaatu tiilen mineraalisuojapinta, jota voisi kutsuaeräänlaiseksi saasteensyöjäksi. Näin käsiteltyjäkattotiiliä valmistavat Monierin lisäksi Marley jaNelskamp.

Tähtäimenä oli valmistaa kattotiili, joka itsepuh-distuvien ikkunalasien tapaan pitäisi pintansa va-paana levästä, sammalesta ja muusta orgaanisestaliasta. Monierin resepti kehitettiin Lyonissa sijait-sevan tutkimuslaboratorion avustuksella.

Kattotiilen päälliskerroksessa on nanokokoistatitaanidioksidi -molekyylejä. Titaanioksidin pääasi-allinen tehtävä on poistaa kaikkea orgaanista mate-riaalia ympäriltään. Tiili on siten itsepuhdistuva. Ti-taanioksidi pilkkoo auringon valon avulla orgaanis-ta materiaalia, joka huuhtoutuu tiilen pinnalta sa-deveden mukana.

Ilman titaanioksidiakin mineraalipinnoite pysyyhyvin puhtaana. Monierin testiasemilla on seurattunäin valmistettuja tiiliä vuodesta 1992 lähtien. Neovat kuluneet tänä aikana varsin vähän, eikä niidenpinnalle ole kertynyt paljoakaan levää tai likaa.

Erityisen huokosrakenteensa vuoksi tiili kuivuutavalliseen betonikattotiileen verrattuna puolet no-peammin, joten levää ei kerry kosteissakaan sää-olosuhteissa. Kattotiilen pinta on myös erittäin kes-tävä ilman pintamaalaustakin.

Koska tiilen sisältämä titaanioksidi pilkkoo aurin-gon valon avulla typen oksideja, se toimii myös pie-nenä saasteensyöjänä kaupunkiympäristössä. Au-ringon valon avulla typen oksidit pilkkoutuvat nit-raatti-ioneiksi, jotka poistuvat lian tavoin katoltasateen mukana. Veden kanssa reagoidessaan semuuttuu nitraattihapoksi, joka puolestaan maahanjoutuessaan muuttuu neutraaliksi suolakiteeksi,nitraatiksi.

Niinpä 200 m2 mineraalisuojapinnoitettua kattoatuhoaa joka vuosi saman määrän typen oksidejakuin auto tuottaa 17 300 kilometrin ajossa.

Lisätietoja betonitiilikatoista: www.monier.fi

3Asunto Oy Kaivopuiston betonitiilikatot on tehty OrmaxMinster laattatiilillä.

4Kuvassa betonikattotiiliä, joissa kiiltävämpi pintaisissaon protector-pinnoite ja himmeämpi pintaisissa on maa-lattu pinta. Protector-pinnoitteen kestävyys perustuu pa-rempaan UV-suojaukseen, joka myös estää värin haalistu-mista ja hylkii tehokkaammin likaa.

3

TRADITIONAL ROOF TILE IS REFORMED

Concrete roof tiles have been used since the mid-19thcentury. The roofing material’s long-term success hasbeen based on easiness of fabrication, low cost anddimensional precision, and now product developmentefforts are converting these tiles into state-of-the-artproducts that will even fight air pollution.

Owing to their long service life, concrete roof tilesprovide an ecological roofing material. The estimatedtechnical service life, based on frost resistance and em-brittlement caused by chemical reactions, is 70 years.The manufacturing processes are also environmentallybenign compared with competitive materials.

A new type of material, Protector roofing, has been onthe market already for a few years. It is about 30% moredurable than its predecessors, and the excellent UV pro-tection minimises loss of colour and makes the material

dirt repellent. This gives the tile a longer service life, too.The hottest hot is the protective mineral coating of

tiles, which is already in production in Central Europe. Itcould be called a pollution eater. Nano-sized titaniumoxide molecules are used in the topcoat of the roofingtile. The primary purpose of titanium oxide is to removeall organic material from around it. In other words, thetile is self-cleaning. Titanium oxide uses sunlight to splitup organic material, which is then washed off the tilesurface with rainwater.

The mineral coating remains quite clean even withouttitanium oxide. Tiles produced using this process havebeen monitored at Monier’s test stations since 1992. Theyhave shown very little wear and hardly any algae or dirthas accumulated on the surface of the tiles.

Titta

Lum

io

BET0802 s44-45 Betonikattotiili 3.7.2008, 07:4945

2 200846

Tehdasvalmisteinen elementti- tai valmispiippu onvaatimusten mukaisesti luotettava ja turvallinenhormivaihtoehto. Noin 70 prosenttiin uusista oma-kotitaloista valitaan elementti- tai valmispiippu.

Friedrich Schiedel perusti Schiedel GmbH:n Er-bachissa vuonna 1946 valmistamaan mullistavaauutuutta, kevytrakenteisia betonisia hormiharkkoja.

Yrityksen menestys perustui alusta saakka inno-vatiiviseen, pitkäjänteiseen tuotekehitykseen.Vuonna 1960 syntyi pyöreiden hormikappaleidenSR-järjestelmä ja kymmenen vuotta myöhemminkuivapuristetut hormielementit. Vuonna 1973 mark-kinoille tuotiin eristetty piippu, ensimmäinen mo-derni harkkoelementtipiippu.

Valmispiippujen tuotekehitys jatkuu edelleen.Keski-Euroopassa on havaittu, että nykyaikaisetkeskuslämmityskattilat ovat yhä tehokkaampia,mikä aiheuttaa vaikeuksia perinteiselle tiilipiipulle.Perinteinen tiilipiippu ei loputtomiin kestä lämpöra-situsta, jonka kiinteän polttoaineen polttamisen ai-heuttamat suuret lämpötilanvaihtelut aiheuttavat

Lähitulevaisuudessa siirrytään korvausilmakana-valla varustettuihin järjestelmäpiippuihin. Palami-seen tarvittavaa ilmaa ei siis enää oteta huoneil-masta.. Hormijärjestelmien kehitys kytkeytyy jat-kossa entistä voimakkaammin lämmityslaitteidentekniikan kehitykseen, sillä tulevat tiukat vaatimuk-set täyttääkseen hormin ja tulisijan on toimittavasaumattomasti yhdessä. Siksi yhteistyö kotimais-ten ja eurooppalaisten tulisijavalmistajien kanssaon tiivistä. Uudet pienhiukkaspäästörajoitukset tu-levat vaikuttamaan hormi- ja tulisijavalintoihin.

TEHOKAS JA PALOTURVALLINENHarkkoelementtipiiput kootaan esimerkiksi hohka-kivielementeistä tai kevytbetoniharkoista, joidensisällä on vuorivillaeriste ja pyöreä tulenkestävähormielementti. Ne ovat suhteellisen keveitä jahuolella pinnoitettuina näyttäviä ratkaisuja. Suoja-etäisyydet ovat perinteistä tiilipiippua pienemmät.

Riittävä eristys pitää lämmön piipun sisällä, mikäparantaa vetoa ja vähentää kondenssikosteudenmuodostamista. Hyvä eristys takaa, että veto saa-daan aikaan nopeasti ja se pysyy yllä, vaikka pala-minen ei olisikaan täysin tasaista.

Valmispiipun keraaminen sydän valmistetaan 30prosenttisesti kierrätetystä porsliinista, joka polte-taan 1200 °C -asteessa. Se tekee sydämestä ha-ponkestävän. Sileä, pyöreä pinta pysyy helpostipuhtaana (ks. kuva Ceramic liner).

VALMISPIIPUT OVAT VALLANNEET MARKKINAT

Mona LeinoSchiedel Savuhormistot Oy

Tehdasvalmisteinen elementtipiippu on turvalli-nen myös siksi, että väärin tai huolimattomasti teh-dyt hormiliitännät ovat aina riski. Esimerkiksi kolmi-kerrospiippu Rondo Plussan tehdastekoiset valmis-liitokset ovat varmat ja takaavat savukaasujen ka-navoitumisen piippuun tehokkaalla tavalla. Pyöreäpiippu ohjaa ne ylös nopeasti ja lähes esteettä. Op-timikokoinen valmispiippu löytyy jokaiseen tulisi-jaan, sillä hormikokovaihtoehtoja on kuusi ja tupla-hormissa 12.

Valmispiippu Isokern valmistetaan islantilaisestahohka- eli laavakivestä. Isokern soveltuu kaikkiinpuuta polttoaineena käyttäviin tulisijoihin. Pyöreähohkakivihormi lämpenee nopeasti eikä varaa läm-pöä itseensä. Isokern- piippu on suunniteltu siten,että se on todella helppo asentaa. Hohkakiviele-mentit ovat kevyitä käsitellä ja vaivattomia työstääja piippuun kuuluvien osien määrä on minimoitu.

Elementtipiippu on perinteistä tiilipiippua huo-mattavasti nopeampi ja helpompi pystyttää. Teh-dasvalmisteinen elementtipiippu on myös turvalli-nen. Väärin tai huolimattomasti tehdyt tulisijan jahormin väliset liitokset ovat aina riski.

2

2Rondo Plus -valmispiippu. Valmispiipun keraaminen sy-dän valmistetaan 30 prosenttisesti kierrätetystä porslii-nista, joka poltetaan 1200 °C -asteessa. Se tekee sydä-mestä haponkestävän.

1Ceramic liner

Valo

kuva

t: Sc

hied

el S

avuh

orm

isto

t Oy

BET0802 s46-47 Valmispiiput 3.7.2008, 07:5146

2 2008 47

PREFABRICATED OR BLOCK CHIMNEYSFOR SMALL HOUSES

In Finland, a prefabricated or block chimney is selectedto about 70% of new residential small houses SchiedelGmbH in Erbach started the production of lightweightconcrete chimney stack blocks already in 1946. The SRsystem of round chimney modules was launched in1960, and the first dry-pressed prefabricated stackelements 10 years later. The insulated chimney stack,the first modern prefabricated block chimney wasintroduced in 1973.

The development of prefabricated chimney stackscontinues. System chimneys equipped with areplacement air duct are the thing of the near future. Inother words, the air needed for burning is no longer takenfrom the room air. New restrictions on fine particlereleases will influence the selection of chimney stacksand fireplaces.

Block chimneys are assembled from e.g. pumiceblocks or cellular concrete blocks, which contain mineralwool insulation and a round, fire-resistant stack module.They are relatively light, and with different coatingchoices offer eye-catching solutions. The requiredprotective distances are smaller than with traditionalbrick chimneys.

Adequate insulation ensures that heat is retained in-side the chimney, which improves draft and reducescondensation. Good insulation guarantees that draft isobtained quickly and remains strong even if combustionis not quite even.

A prefabricated chimney can be erected quicker andeasier than a traditional brick chimney. A chimney stackprefabricated in a factory is also safe. Incorrectly orcarelessly realized joints between the fireplace and thestack always constitute a risk.

SANEERAUSTUOTTEET HORMEILLESuomalaisissa omakotitaloissa on paljon vanhoja,huonokuntoisia hormeja. Tukkeutunut tai huonokun-toinen hormi on aina turvallisuusriski, joka äärim-mäisessä tapauksessa voi osoittautua kohtalok-kaaksi. Tulisija tai savuhormi on syypää joka seitse-mänteen rakennuspaloon.

Piippu korjataan yleensä kunnostamalla sen hal-keillut sisähormi sileäksi ja paloturvalliseksi. Uusipuhdas ja sileä pinta varmistaa paloturvallisuu-denlisäksi myös hyvän vedon. Yleisin tapa on lait-taa piippuun teräksinen sisäputki. Piippu voidaanmyös tiivistää tähän tarkoitukseen suunnitelluillasaneerausmassoilla. Schiedel Savuhormistot ontuonut markkinoille Keski-Euroopassa jo pitkäänkäytetyn hormisaneeraussarjan, joka koostuu jäy-kistä ja taipuisista saneerausputkista ja saneeraus-massasta.

Lisätietoja:www.schiedel.fi

3Isokern -valmispiippu

4Saneeraustuotteet

5

BET0802 s46-47 Valmispiiput 3.7.2008, 07:5147

2 200848

Uima-allas omassa kotipihassa kiinnostaa taas. Hel-posti toteutettavia ratkaisuja tarjoavat erillisetmaan pinnalle sijoitettavat allasratkaisut, joita pe-rinteisten kumi- ja muovivaihtoehtojen lisäksi teh-dään muun muassa puusta ja lasikuidusta. Ne ovatlähinnä vilvoittelupaikkoja. Myös oikean, maahankaivettavan uima-altaan rakentamiseen on tarjollaerilaisia vaihtoehtoja paikallavaletusta betoniele-mentteihin. Teuvalainen Betoniluoma Oy on käyttä-nyt uima-altaiden valmistuksessa menestyksellisestiitse kehittämäänsä kylpyhuone-elementtitekniikkaa.Sen valttina on vesitiivis rakenne, joka saavutetaanilman erillisiä vesieristyksiä.

Toimitusjohtaja Raimo Luoma esittelee esimerk-keinä kahta uima-allasta: omaa Kristiinankaupun-gin mökillä sijaitsevaa uima-allasta, joka on palvel-lut käyttäjiään jo parikymmentä vuotta sekä teuva-laisperheen kotipihalle viisi vuotta sitten valmistu-nutta kaksiosaista uima-allasta.

Teuvalaisperheen altaassa on noin 30 senttiäsyvä lastenallas sekä 1,6 metriä syvä aikuistenal-las. Altaan leveys on noin 5 metriä ja kokonaispi-tuus noin 12 metriä. 1980-luvulla Luoman mökillerakennetun altaan mitat ovat suurin piirtein samat,tosin se ei ole suorakaide, vaan keskeltä hiemanleveämpi.

VESITIIVIS RAKENNE ILMANERILLISTÄ VESIERISTYSTÄRatkaisevaa näissä uima-altaissa on niiden raken-ne, vesitiiviistä betonista valmistetut hiotut ele-mentit. ”Erikoisbetonia, jonka reseptit olemme tes-tanneet VTT:ssa kylpyhuone-elementtien kehitys-työhön liittyen”, Raimo Luoma kertoo, muttei pal-jasta reseptiä sen tarkemmin.

Betoniluoma onkin tunnettu juuri erikoistöiden,ja erityisesti hiottujen betonikylpyhuoneiden val-mistajana. Uima-allasratkaisuja se ei ole aktiivi-sesti vielä markkinoinut. Yhtenä syynä on Luomanmukaan ollut tehtaan rajallinen kapasiteetti. Siihenapua on tulossa parhaillaan meneillään olevan,syksyllä 2008 valmistuvan tehtaan laajennuksenansiosta.

VAIKEA TEHDÄ, VAIKEA HUOLTAA, KALLIS?Mikä on Luoman viesti niille, jotka haluaisivat pi-halleen uima-altaan, mutta pelkäävät että se onvaikea tehdä, vaikea huoltaa ja kallis?

”Altaan kalleus on tietysti suhteellinen käsite,mutta tällä meidän tekniikallamme sille ei tule ns.lisähintaa, koska rakenteena pystytään käyttämään

ULKOUIMA-ALLAS BETONIELEMENTEISTÄ

1, 2Viisi vuotta teuvalaisessa yksityiskodissa käytössä ollutbetonielementeistä tehty uima-allas on kaksiosainen:pieni lastenallas on vesisyvyydeltään vain noin 30 senttiä,isompi allas 1,6 metriä. Hiottu vesitiivis elementti on val-mistettu samalla reseptillä kuin Betoniluoman kylpyhuo-ne-elementitkin.

1

Sirkka Saarinen, toimitttaja

Artikkelin valokuvat: Ritva Pajulahti

2

BET0802 s48-49 Ulkoilmaallas 4.7.2008, 13:2548

2 2008 49

normaalistikin valmistamiamme elementtejä.Myöskään kunnossapito ei ole ongelma. Altaan

hiottu sisäpinta käsitellään kerran vuodessa: ensinpesu ja sitten pintaan levitetään vahapohjainensuoja-aine. Levityksen pystyy tekemään käsipelillä,suihkuttamalla aine esimerkiksi suihkupullosta japyyhkimällä pinta niin ettei siihen jää ilmakuplia”,Luoma selvittää. Käsittely on helppo tehdä altaannormaalin tyhjennyksen yhteydessä. Tyhjennystar-ve riippuu puolestaan puhdistuslaitteiston tehosta.

Samanlainen käsittely tehdään elementeillemyös rakentamiskäytössä: ”Rakennuksissa käsitte-ly tarvitaan normaalisti vasta 2 - 3 vuoden kuluttuavalmistumisesta. Kylpyhuoneissa suosittelemmekäsittelyä kerran vuodessa.”

Luoma korostaa, että uima-altaan suunnitteluvaatii ammattitaitoa. ”Me olemme nämä kaksiuima-allasta sekä suunnitelleet että toteuttaneetomana työnä. Käyttökokemukset niistä ovat olleeterinomaiset”, hän summaa.

Lisätietoja:Betoniluoma Oy, Raimo Luomawww.betoniluoma.com

3Betoniluoma valmistaa uima-altaat vesitiiviistä betonis-ta. Altaan hiottu sisäpinta käsitellään kerran vuodessa:ensin pesu ja sitten pintaan levitetään vahapohjainensuoja-aine. Uima-altaat valmistetaan samalla “reseptil-lä” kuin hiottupintaiset kylpyhuone-elementit.

3

4

4Betoniluoma on tunnettu myös erikoistöiden, erityisestihiottujen betonikylpyhuoneiden valmistajana. Myös kaa-revia luonnonkiviseinäelementtejä voidaan käyttää sisäti-lojen seinäkkeinä ja myös kylpyhuoneissa. Kuvassa mus-tat kaarevat seinäkkeet ovat taivutettu luonnonkivestä.

OUTDOOR SWIMMING POOL BUILTFROM PRECAST CONCRETE ELEMENTS

A private swimming pool in one’s own garden has onceagain become an attractive idea. Various pool structureserected on the ground offer easy solutions. In addition tothe traditional rubber and plastic alternatives, such poolsare nowadays also made of e.g. wood or fibreglass. Thesepools are primarily designed for cooling off. Different al-ternatives are also available for a real, embedded pool,from cast-in-situ solutions to precast concrete elements.Teuva-based Betoniluoma Oy has applied the bathroomelement technology developed by the Company also toswimming pools with great success. The greatest advan-tage of the technology is the watertight structureachieved without any separate water insulation.

The important feature of these pools is the structurethat consists of ground elements cast in watertight con-crete. The Company had VTT test the special concrete mixwhen it was developed for the bathroom elements. Be-toniluoma is well known for their special structures, par-ticularly as a supplier of ground concrete bathrooms.

A swimming pool built using Betoniluoma’s prefabrica-tion technology does not involve any additional costs, asthe elements that are used are the plant’s normal series-produced units. Maintenance poses no problems either.The ground internal surface of the pool requires mainte-nance only once a year: it is first washed and then treatedwith a wax-based protective compound.

BET0802 s48-49 Ulkoilmaallas 4.7.2008, 13:2649

50 2 2008

Arkkitehti Martin Aunin on suunnitellut hyvin erilai-sia taloja, joiden yhteinen nimittäjä kiteytyy sanaantehtävänratkaisu. Yksi näistä ratkaisuista on rau-hallisen kaupunginosan sydämeen valmistunut ylel-linen betoninen yksityistalo.

Tallinnassa Nõmmen vanhalla omakotialueellasijaitseva L:n muotoinen rakennus on suurimmaksiosaksi yksitasoinen, vain yksi kulma kohoaa kaksi-kerroksiseksi. Tilaa on runsaasti, mutta talo ei siltihallitse suuruudellaan ympäristöään tai pyri muul-lakaan tavoin korostamaan olemassaoloaan.

Muotokieleltään ennakkoluuloton talo ei avaudukadulle päin käytännöllisesti katsoen lainkaan. Ohi-kulkija näkee vain puolisuunnikkaan muotoiset val-keat betonimuurit, joita elävöittää kaunis ja puhdaspystysuuntainen lautakuvio – aivan kuten vanhaanhyvään modernismin aikaan, jolloin puisten valu-muottien betoniin jättämiä jälkiä opittiin pitämäänmateriaalia kunnioittavina ja tyylikkäinä.

Martin Aunin on aiemminkin tuonut esille rak-kautensa valkeaan betoniin: esimerkiksi taannoinViron vuoden parhaana betonirakennuksena palki-tun Tallinnan Ülemiste-hotellin betoninen poesia onaina muistamisen arvoinen.

LAUTAKUVIOISTA BETONIANykyään betoni valetaan yleensä sileisiin muottei-hin ja puukuvioinen viimeistely on siten arkkitehdintietoinen, herkkä valinta. Puhdas betoni saattaaomakotitalossa tuntua varsin kovalta ja kylmältä,mutta hienosahatun lautamuotin jäljet tuovat suljet-tuun ja umpinaiseen fasadiin lämpöä ja elävyyttä.

Myös taloa kiertävä matala raja-aita on mainioretrokikka. Pienillä metallirenkailla somistettu ra-kenne tuo elegantissa ilmavuudessaan väkisinkinmieleen kultaisen kolmikymmenluvun funkistalojenhienostuneet puutarha-aidat.

Mitä sitten jää muurien taakse? Seinät kätkevätsisäänsä uskomattoman hohtavan ja polveilevanmaailman, joka on täynnä sekä lasia ja loistettaettä valkeaa betonipintaa. Tonttia ympäröivät kak-sikerroksiset harjakattoiset omakotitalot, joten ark-kitehdin oli villa-hengen saavuttamiseksi luotavatäysin itsenäinen tilakokonaisuus.

RAKKAUDESTA VALKOISEEN BETONIIN

Urmas Oja, toimittaja

1

2

3

4

1, 2Asema- ja pohjapiiros

3, 4Talon julkisivua ja osaa sisätiloista hallitsee valkoinenlautamuottipintainen paikallavalettu betoni. Matala raja-aita, sokkeli, kävelytien betonikiveys ja pihan vaalea kivi-lajitelma liittävät talon mäntyjä kasvavaan ympäristöön.

Kaid

o Ha

agen

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2650

2 2008 508

4

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2651

52 2 2008

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2652

2 2008 538

PUUTARHAAN AVAUTUVA TALOTalo kiertyy matalana tontin rajaa pitkin jättäen suo-jiinsa terassilla ja ulkotakalla varustetun sisäpihan.Heti ohuen terassipinnoitteen reunalta alkaa vihre-än nurmikon, puolikaaren muotoisen lammen japienten kumpareiden elävöittämä puisto.

Kadun puolelta suljettu talo avautuu puutarhaanläpinäkyvänä ja valoisana. Erityisen upealta senäyttää valaistuna, sisävalojen palaessa hämäränäiltapäivänä tai kesäyönä. Silloin terassilla voi seu-rata mahtavaa loisteiden, heijastusten ja valonsä-teiden leikkiä. Terassilla on lämmin ja mukava tun-nelma, sillä vaikka terassikatoksen pintakäsittelyon kiiltävä, heijastusten esiin kutsumisessa ei olementy liiallisuuksiin.

Sisäpihan terassin puupinta luo tunnelmallistayksityisyyden henkeä. Puuterassia ympäröi ohuenohut mosaiikkibetonilaatoilla verhoiltu betonilevy,joka ikään kuin kohottaa talon ulkotilat hieman irtimaasta.

5

PALJON LASIA JA BETONIATalon puutarhanpuoleiselle sivulle on tunnusomaistatapa, jolla valkeat seinäelementit liukuvat räystäänalta lasisen julkisivun suojaksi sisätilojen valontar-peen ohjaamina. Katto ei pidättäydy ainoastaan ta-lon ylle, vaan yltää paikoin pitkälle seinien ulkopuo-lellekin – täyttääkseen tehtävänsä paremmin.

Suuret lasijulkisivut ovat luksusomakotitaloissatavallisia, mutta palvelevat usein pikemminkin ark-kitehtonisia kuin funktionaalisia tarkoitusperiä.Tässä tapauksessa nämä kaksi lähestymistapaa yh-distyvät: fasadin arkkitehtoninen ominaisluonne onjalostunut muotoonsa funktionaalisen valontarpeenmäärittämänä.

Kadun puolelta nähtynä talo on puukuvioista be-tonia ja puutarhaan avautuu välkehtivä ja lasinenmaailma, mutta sisätiloissa nämä kaksi lyövät toi-silleen kättä. Katujulkisivusta tuttu betoniviimeis-tely jatkuu huoneiden seinissä, sisäpihan fasadinvalkeat pystyelementit muuttuvat sisällä katon jaseinien valkeiksi vinopinnoiksi.

5Kadun puolelta nähtynä talo on lautamuottipintaista val-koista betonia. Talo kiertyy matalana tontin rajaa pitkinjättäen suojiinsa terassilla ja ulkotakalla varustetun sisä-pihan.

6Pihan puolella valkeat seinäelementit liukuvat räystäänalta lasisen julkisivun suojaksi sisätilojen valontarpeenohjaamina. Katto ei pidättäydy ainoastaan talon ylle,vaan yltää paikoin pitkälle seinien ulkopuolellekin. Puute-rassia ympäröi ohut mosaiikkibetonilaatoilla verhoiltu be-tonilevy, joka kohottaa talon ulkotilat hieman irti maasta.

7Julkisivupiirrokset

6

7

Kaid

o Ha

agen

Kaido Haagen

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2753

54 2 2008

Olohuoneen sydän on valtava U:n muotoinensohva – loistava oleilukeidas sekä isäntäväelle ettävieraille. Sohvalta käsin katsottuna talon idea kir-kastuu entisestään: selkeiden ja puhtaiden materi-aalien käyttö yhdistettynä hämmästyttävän korrek-teihin ratkaisuihin ja toteutukseen yksityiskohtientasolla. Betoni, lasi ja puu eivät sinällään kuulostajärin monimutkaiselta tai erityislaatuiselta kokonai-suudelta, mutta tästä talosta huokuvaa kunnioitus-ta materiaaleja kohtaan tapaa harvoin.

Puulattia liukuu hennon julkisivuikkunan alitsesujuvasti terassin pinnoitukseksi, puukuvioinen be-toni astuu kadun puolelta huoneeseen. Myös käve-lyportista ulko-ovella vievä tie on elegantti: siinäkinon lautamuottien painaman kuvion kirjailema beto-nipinnoite.

VAILLA KORISTEIDEN HÄLYÄTalossa ei ole minkäänlaisia koristelistoja tai muu-takaan pienten yksityiskohtien visuaalista hälyä.Vain todella loppuun asti mietitty rakennussuunnit-telu mahdollistaa tällaisen ratkaisun. Juuri siitäMartin Aunin on tunnettu.

Hohtava betonitalo vie luksuksen käsitteen koko-naan uudelle tasolle. Luksusta ei ole tarkoitettunäytettäväksi kaikille; talo ei ole pöyhkeä, vaan tyy-likäs ja rauhallinen.

Pienen vihjeen talon todellisesta luonteesta voilukea kadun puolen kaksiruutuisesta ikkunasta,joka on muuten kuin tavallinen talon ikkuna, muttatoinen ruuduista on vino suunnikas.

8

9

Eesti Betooniühing

Eest

i Bet

ooni

ühin

g

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2754

2 2008 558

PARHAANA PALKITTUValkoinen betonivilla sai Viron Vuoden 2007 Betoni-rakenne-kilpailussa kohteen rakentajalle, AS Mer-ko Ehitukselle myönnetyn erikoispalkinnon.

Arvosteluraati kiitti erityisesti rakennuksen am-mattimaisesti toteutettuja yksityiskohtia sekä aito-jen materiaalien ja uusien teknisten sovellutustenkäyttöä. Talon julkisivua ja osaa sisätiloista hallit-see valkoinen paikallavalettu betoni, joka on pin-naltaan lautakuvioitu. Valkoisia betonipintoja onkäytetty tehokkaasti kaikkialla talossa.

Valkoisuus toistuu terassilla, joka on katettu val-koisilla mosaiikkibetonilaatoilla. Monoliittimainensokkeli ja kävelytien vaalea betoniin valettu kivilaji-telma liittävät villan alueen männistöön, josta tu-leekin melkein osa rakennusta.

Tuomariston mukaan rakennuksessa on saavu-tettu erinomaisesti betonin ja muiden rakennusma-teriaalien tasapaino. Todella laadukkaat betonipin-nat yhdistyvät sekä talon arkkitehtuuriin että sisus-tukseen niin, että lopputulos on lähes täydellinen.

10

8, 10Katujulkisivusta tuttu betoniviimeistely jatkuu huoneidenseinissä, sisäpihan fasadin valkeat pystyelementit muut-tuvat sisällä katon ja seinien valkeiksi vinopinnoiksi.

9Valoisasta olohuoneesta näkee hyvin, että tämä talo eimuodostu useista eri osista, vaan useista eri materiaa-leista. Tilat jatkuvat ja avautuvat avoimina toisiinsa.

11Elegantti porras alkaa suoraan lattiasta. 11

Kaido Haagen

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2755

56 2 2008

12

13

Kaido Haagen

12, 14Talo kiertyy matalana tontin rajaa pitkin jättäen suojiinsaterassilla ja ulkotakalla varustetun sisäpihan. Heti ohuenterassivyöhykkeen reunalta alkaa vihreän nurmikon, puo-likaaren muotoisen lammen ja pienten kumpareiden elä-vöittämä puisto.Talo avautuu puutarhaan läpinäkyvänä javaloisana. Upealta se näyttää valaistuna, sisävalojen pa-laessa hämäränä iltapäivänä tai kesäyönä. Terassilla voiseurata loisteiden, heijastusten ja valonsäteiden leikkiä.

13Tyylikäs keittiö avautuu olohuoneeseen ja ruokailutilaan.Avoimia tilasarjoja yhdistää lautamuottipintainen valko-betoniseinä, joka samalla luo herkän, mutta tiloja jäsen-tävän monoliitimaisen seinän tilojen taustalle.

Eest

i Bet

ooni

ühin

g

ESTONIAN CONCRETE STRUCTURE OF THE YEARAWARD 2007– SPECIAL PRIZE FOR THE BUILDER

Private house in NõmmeBuilder: AS Merko Ehitus

The object is remarkable because of the professionallyexecuted details, the usage of different pristine materialsand the usage of new technological solutions. The façadeof the building and partially the interior are dominated bythe board-patterned white cast concrete surfaces. Thereare white concrete surfaces all over the house.

The terrace is covered with white precast terazzo tiles.The monolithic socle and pavement stones blend in withthe pine trees of Nõmme and become part of the house.

Jury: The balance between concrete and other buildingmaterials is nicely achieved. Fine quality concrete surfac-es are blended with rest of the interior so that it creates acomplete solution.

Emil Urbel: The quality concrete surfaces in interiorand exterior are in good accordance with the architectureand way of furnishing. The result is of highest standardand complete.

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2756

2 2008 578

14

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2857

58 2 2008

VALKOINEN BETONIVILLA, NõMME, TALLINNA,VIRO

Rakennusvuosi: 2007Rakennusurakoitsija: Merko TartuArkkitehti: Martin AuninRakennesuunnittelija: Urmas RasinaBetonin toimittaja AS Merko EhitusKäytetyt materiaalit: betoni, lasi, puu

Rakentajalle myönnettiin erikoispalkinto Viron Vuoden2007 Betonirakenne-kilpailussa.

15

16

15Sauna-, pesutilat ja uima-allas avautuvat tontin puisto-maiseen sisäpihaan. Rakennuksen sisätiloja yhdistää ul-kopinnoista tuttu lautamuottipintainen valkoinen betoni-seinä tai seinämä, joka jatkuu ja johtaa tilasta tilaan.

16Lautamuottipintaiset valkobetonipinnat ovat onnistuneeterinomaisesti niin ulkona kuin sisäpinnoissa. Laadukkaatpinnat ovat osoitus betonityön tekijöiden ammattitaitoi-sesta osaamisesta.

17Suurten ikkunoiden kautta sisätilat ja ulkotilat yhdistyvät.

18Rakennuksen sisäänkäynnin ja autotallin kulkuväylät ovatmyös betonipintaiset. Betoniin on osittain upotettu val-koista kivilajitelmaa.M

aritt

a Ko

ivis

to

Eesti Betooniühing

FOR LOVE OF WHITE CONCRETE

Architect Martin Aunin designed the L shaped, luxuriousconcrete house in an old low-rise estate. Most of the hou-se is realised as a single-storey building, with only onecorner rising to two-storey height. The house offers plentyof space, but is not so massive as to dominate the sur-roundings.

Owing to the unprejudiced form language, a passer-bycan only see the trapezoidal white concrete walls enli-vened by a beautiful and pure vertical board pattern.Clean concrete may appear a hard and cold material for afamily house, but the imprints of the fine-sawn formworkrender the closed and solid façade warmth and vivacity.

The house winds low along the border of the plot, en-closing a patio that contains a terrace and an outdooropen fireplace. The house appears enclosed to the street,but opens up toward the garden as a transparent spacefilled with light. It creates a particularly magnificent sightwhen the lights are switched on inside the house on ableak afternoon or summer night. The wooden terrace issurrounded by a super-thin concrete sheet that seems tolift all the outdoor areas of the house slightly off theground.

The street-side façade consists of concrete with awood-like patterning, while the world opening up towardthe garden is characterised by glistening glass. Inside thehouse, the two different worlds meet. The concrete finishof the street-façade continues indoors on the room walls,and the white vertical elements of the patio façade areinside converted into white diagonal ceiling and wall sur-faces.

The wooden flooring runs smoothly under the façadewindow into the terrace and the wood-patterned concreteenters the room from the side of the street. The pathwayfrom the walk-in gate to the entrance door is also elegant:the concrete surface is also there patterned by the im-prints of the board forms.

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2858

2 2008 598

17

18

Kaid

o Ha

agen

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s50-59_NommeBeton 3.7.2008, 16:2859

2 200860

Virossa Miidurannassa sijaitsevan yksityistalonylellisin piirre on tilan runsaus. Ei niinkään lattia-pinta-alan määrä vaan se, kuinka tilan mieltää hen-kisesti ja fyysisesti – tila visuaalisena ja ruumiilli-sena aistielämyksenä. Olohuoneen avara ilmavuusosoittaa talon mittakaavan.

Portaita kulkiessa kerrosten erilaiset luonteetvaihtelevat erilaisten tilallisten tiheyksien myötä.Isossa, lähes 30 huoneen talossa makuuhuoneeteivät voi olla 10 neliön kokoisia ja olohuone 20 ne-liötä – arkkitehdin mukaan kokoa täytyy olla 60 ne-liömetriä. Niinpä projektin suuruudesta häkeltynytperhe ei voinutkaan vaihtaa mitään pienemmäksi –arkkitehtuuri oli ottanut vallan.

Kolmikerroksinen talo voitiin rakentaa vain me-reen päin laskevalle rinnetontille. Sisäänkäynti ta-pahtuu suoraan talon ytimeen sen keskikerrokseen,johon on sijoitettu keittiö, ruokasali ja kulkuyhteysparvekkeelle. Alakerrassa sijaitsevaa olohuonettaei välttämättä edes käytetä päivittäin. Alun perintalo suunniteltiin niin, että sen läpi saattoi nähdä;autotallin sijaan katon alla oli iso aukko ja sen taka-reunassa kaide, joka estäisi ajamasta mereen. Nyttätä ideaa ilmentää avoin kulku alas takapihalle.Lasiulkoseinän takana kohoavan olohuoneen vie-ressä on sauna, johon liittyvä uima-allashuonetyöntyy pitkälle ulos talon nelikulmaisesta muodos-ta. Näin muodostuva suljettu ulkoterassi on arkki-tehdin vanha tunnusmerkki. Uima-altaassa on kiin-nitetty huomiota siihen, että tuntuma on kuin uisimeressä – kun katselee veden pinnan tasolta, ikku-nasta näkyy Tallinnan ääriviivat.

PALOJA POIS OIKEISTA KOHDISTA– Talot ovat valkoisia laatikoita, joista on otettu oi-keista kohdista paloja pois, arkkitehti Emil Urbelitse luonnehtii paikallisen asiakaskunnan keskuu-dessa todelliseksi tavaramerkiksi muodostuneitarakennuksiaan. Se on kuin matemaattinen kaava,jonka täytyy päästä lopulta esiin. Kolmen paljaan,paikallavaletun betoniseinän lisäksi taloon on ikäänkuin erikseen pistetty mukaan neljäs lasi- ja metal-liseinä.

AVARAA TILAA VIROLAISITTAIN

Triin Ojari, toimittaja

1

1, 2Uima-altaalta avautuvat näkymät ulkoterassille ja merel-le. Paikallavaletut betonipinnat luovat tunnelmaa sekä si-sätiloissa että ulkopinnoissa.

3, 4Kolmikerroksinen talo on rakennettu mereenpäin laske-valle rinnetontille.

2

3

4Kaid

o Ha

agen

Mar

itta

Koiv

isto

Kaid

o Ha

agen

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:1960

2 2008 61

3

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:1961

2 200862

5

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2062

2 2008 63

Talossa on sovellettu tietoisesti Mies van der Ro-hen tyylin mukaista matematiikkaa – kaksimetrisiinosiin jaettua rakennetta täydentää ruostumattomas-ta teräksestä valmistettu julkisivun pilarijärjestel-mä. Tosin säänkestävyyteen liittyvien teknisten ra-joitteiden vuoksi alkuperäisratkaisu on pelkistynytvarsin tavanomaiseksi julkisivujärjestelmäksi.

Sisustajat ovat perheen vanhoja tuttuja. Valinnatovat olleet tarkoin harkittuja ja klassisia. Sisustustasuunnittellut Argo Vaikla tietää täsmälleen, miksitänne sopii Axorin Starck-hanasarja eikä JacobseninVola-sarja, tai miksi keittiön jatkeena oleva umpinai-nen komero on hyvä – sen kätköihin on sijoitettukaikki silmään pistävät keittiökalusteet, niin mustatastiat kuin mikroaaltouuni ja jääkaappikin. Betoni-sen ja metallisen ulkopuolen karuutta on pehmen-netty huomattavasti sisätiloissa – valtaosa seinistäon maalattu vaaleiksi, lattioissa on leveät tammilau-dat, ja seinäverhoiluna on puuviilupaneelit. Sisänä-kymien täytyy olla puhdaslinjaiset – kaikki kodinko-neet on piilotettu erilaisten seinien taakse, jotka liu-kuvat äänettömästi auki. Tässä talossa ei ole sijaasekalaiselle tavaralle.

6

5Sisääntulokerroksessa, talon toisessa kerroksessa sijait-see keittiö ja ruokailutila.

6, 7Alakerrassa sijaitsee avara olohuone, josta avautuvatupeat merinäkymät.

8Paikallavalettuja betonipintoja on talossa runsaasti.

Mar

itta

Koiv

isto

Kaid

o Ha

agen

Ma r

itta

Koiv

isto

8

5

7

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2063

2 200864

9

10

9, 10Betonisten paikallavalettujen portaiden askelmat on ver-hottu tammella.

11Makuuhuoneiden kattopinnat ovat puhdasvalupintaistabetonia. Lattioissa on leveät tammilaudat. Sisäovet, ka-lusteiden ovet ja pinnat ovat myös tammea.

12Kylpyhuoneet ovat pelkistettyjä, samoin niiden kalusteet.

13Kattoikkuna tuo valoa kolmannen kerroksen käytäväti-laan, jonka varrelle sijoittuvat perheen makuuhuoneet jakylpyhuoneet. 13

Kaid

o Ha

agen

Kaid

o Ha

a ge n

Kaid

o Ha

agen

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2064

2 2008 65

13

11 12Maritta Koivisto Maritta Koivisto

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2065

2 200866

TALO MIIDURANNA, VIRO

Suunnitteluvuosi: 2001Valmistumisvuosi: 2003 - 2004Lattiapinta-ala yhteensä: 528 m2

Tontin pinta-ala yhteensä: 1 630 m2

Arkkitehti: Arhitektibüroo Emil UrbelSuunnittelija: Emil Urbel, arkkitehti

Indrek Erm, apulaissuunnit-telija

Sisustus: Vaikla Design,Katrin ja Argo Vaikla

Rakennesuunnittelu: TA Konsult OÜBetonin toimittaja: HC Betoon AS

Rakennus on saanut Viron Vuoden 2003 Betonirakenne -palkinnon.

Kaid

o Ha

agen

14

14, 15, 17Autotallin takaa on avoin kulku portaan kautta alapihalle.Lasiulkoseinän takana kohoavan olohuoneen vieressä onsauna ja uima-allashuone, jotka työntyvät pitkälle ulos ta-lon suorakaiteen muodosta. Kolmen paljaan, paikallavale-tun betoniseinän lisäksi talossa on merelle avautuva nel-jäs julkisivu, joka on lasia ja metallilevyllä verhoiltu.

16Betonisen ja metallisen ulkopuolen jylhyyttä on pehmen-netty maalaamalla osa sisäseiniä vaaleiksi ja käyttämälläverhoiluna tammiviilua ja lattioissa tammilautaa. Alaker-ran olohuoneen päällä sijaitsee keittiö ja ruokailutilat.Keittiön jatkeena olevan umpinaisen komeron kätköihinon sijoitettu kaikki silmäänpistävät keittiökoneet, -laitteetja astiat.

ESTONIAN SPACIOUSNESS

The Estonian Prize for Best Concrete Building was in 2003awarded to House Miiduranna.

The most luxurious feature of the house is the abun-dance of space. Not the floor area as such, but how spaceis experienced in the house, both spiritually and physical-ly. When walking on the stairs, the different natures ofthe storeys vary as the space densities change. 10-squaremetre bedrooms and a 20-square metre living room werenot an option in this big, 30-room building – in the archi-tect’s opinion the room size had to be 60 square metres.

The only possible place for the three-storey buildingwas a hillside plot facing the sea. The entrance to thebuilding is on the middle floor, which contains the kitchen,the dining room and access to the balcony.

The living room on the ground floor is not necessarilyused even on a daily basis. The sauna facilities are locat-ed beside the living room characterised by an externalwall made of glass. The poolroom associated with thesauna facilities protrudes far out of the square basicshape of the building.

According to architect Emil Urbel, the houses are whiteboxes with bits removed from correct places. In additionto the three bare cast-in-situ concrete walls, a fourth wallof glass and metal construction looks like it has been sep-arately erected to complete the picture.

The application of mathematics in the style of Miesvan der Rohe has been a conscious choice – the structuredivided into two-metre sections is supplemented by thestainless steel column system of the façade. Technical re-strictions related to weather resistance, however, made itnecessary to simplify the original solution into a quiteconventional façade system.

The roughness of the concrete-and-metal exterior hasbeen softened considerably inside the house. Most of thewalls are painted in light shades, wide oak boards areused as flooring and the walls are covered with veneerpanels. In order to maintain the cleancutness of the interi-or, all appliances are concealed behind different wallsthat can be opened silently. There is no room for assortedfixtures in this house.

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2066

15

Kaid

o Ha

agen

16 17

Kaid

o Ha

agen

Mar

itta

Koiv

isto

BET0802 s60-67 Miiduranta 4.7.2008, 11:2067

68 2 2008

Suunnikastalo on vuonna 2007 valmistunut mo-derni kaupunkihuvila Helsingin Veräjämäessä. Sesijaitsee dramaattisella paikalla kymmenen met-riä korkean kallion laella vanhojen puuhuviloidenkeskellä.

Päärakennuksen suunnikkaanmuotoisen pohjanavulla jyrkälle ja kapealle tontille on saatu aurinkoi-set pihat sekä etelään että länteen. Talon valoisas-sa lounaiskulmassa on iso terassi, jonka kahdeksanmetriä leveä ikkuna avautuu verhottomana puisto-vyöhykkeen ylle.

Suunnikastalo on suunniteltu kodiksi nelihenki-selle perheelle, jonka toiveisiin vaikuttivat muunmuassa aiempien asuntojen puutteet. Sisääntulontäytyi olla jotakin muuta kuin ahdas tuulikaappi,jota kenkävuoren vuoksi ei voinut avata tai sulkea.Nyt eteinen on avara lasipäätyinen tila kahden ra-kennusmassan välissä.

Maantasokerroksen yhteiset oleskelutilat toivot-tiin yhtenäisiksi ja ulos avautuviksi. Sallivassa keit-tiössä tehdään kaikkien askareet, nautitaan takka-tulen loimusta ja tontin tarjoamista pitkistä näky-mistä. Makuuhuoneet ja kylpytilat sijaitsevat ylä-kerrassa.

Talon muuntojoustavuutta parantaa pihan atel-jeesiiven noin 30 neliön työtila, joka minikeittiöllä,pesutiloilla ja omalla sisäänkäynnillä varustettunapalvelee niin sivuasuntona kuin vierashuoneena.

KIINNOSTUSTA MATERIAALEIHINSuunnikastalon rakennuttaneen perheen isä sanooolevansa hyvin kokeilunhaluinen ja kiinnostunutmateriaaleista. Omakotitaloa ryhdyttiinkin pohti-maan, kun haluttiin tutkia, mitä syntyy, kun ei ollajonkun muun valmiiksi tekemien valintojen ja tar-jonnan varassa.

Kuvitelma, että valmius epätyypillisiin valintoi-hin voisi tuoda jopa säästöjä, osoittautui pian vää-räksi. Usein asia oli juuri päinvastoin; edullisimmal-la ja uskottavimmalla hinnalla saa toteutuksen, jon-ka materiaalit ja työtavat ovat vallitsevia.

Suunnikastalon runkorakenne on tehty RudusKivitalon muottiharkoista. Harkkojen keskellä on188 milliä paksu eriste ja sen kahta puolta betoni-set ontelot, joissa putki- ja johtovedot on helppokuljettaa. Latomisen ja raudoittamisen jälkeen on-telot valetaan täyteen. Peräti 400 millinen muotti-harkko muodostaa verhoilun kanssa yhteensä 460millimetriä paksun seinärakenteen. Talon ala-,väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattoja.

Koska talo on suunnikas, siinä ei ole yhtään suo-raa kulmaa. Ruduksen oli kuitenkin mahdollista

SUUNNIKASTALO HELSINGISSÄTEHTIIN BETONISISTA MUOTTIHARKOISTA

Leena-Kaisa Simola, toimittaja

1

1Asemapiirros

2, 3Jyrkälle ja kapealle tontille on saatu aurinkoiset pihatsekä etelään että länteen. Talon valoisassa lounaiskul-massa on iso terassi, jonka kahdeksan metriä leveä ikku-na avautuu verhottomana puistovyöhykkeen ylle. 3

2

Avan

to A

rkki

tehd

itAv

anto

Ark

kite

hdit

Avanto Arkkitehdit

BET0802 s68-75 Suunnikastalo 4.7.2008, 11:2468

2 2008 698

2


70 2 2008

tuottaa täysin tapauskohtaisia EPS-muotteja, joidenavulla betoniseinät voitiin valaa yhtenäisinä ja eris-tekerroksineen myös loivissa ja jyrkissä kulmissa.

BETONINEN SYDÄNSuunnikastalon sisätilojen ytimenä on paikallava-lettu ja näkyviin jätetty betoninen sydänmuuri, jokapitää sisällään portaikon, takan, hormin ja takka-puupinon. Sydänmuuri muistuttaa ajatuksellisestirintamamiestalojen keskusmuuria. Talo on siis be-tonia sydäntään myöten.

Naapuruston pystyikkunoista, lasikuisteista japarvekkeista löytyy linkkejä Suunnikastalon ulko-asuun. Naapurustosta johtuen talon julkisivussa onkäytetty puuverhousta. Näkyvällä paikalla olevahuomiota herättävä rakennus vaikuttaa vanhan hu-vilakaupunginosan yleisilmeeseen paljon, joten vi-ranomaiset olivat erityisen tarkkoja edellyttäen esi-merkiksi selvitystä alueen julkisivuista ja Suunni-kastalon sijoittumisesta puutalojen väliin. Yleisestiharkkojen pinnoittamiseen käytetty rappaus ei lo-pulta ollut rakennuttajankaan mielestä palkitsevinvaihtoehto, joten leveään, moderniin lautaprofiiliinpäädyttiin mielellään.

Vaikka kivitalon verhoiluun valittiinkin epätyypil-lisesti puu, rakennuttajan mielestä rungon on olta-va kivestä. Muuttovoittoisten paikkakuntien arvok-kaille tonteille on viisasta rakentaa pitkään raken-nusteknisesti kestäviä tulevaisuuden taloja.

4Sisääntulopiha

9

Avan

to A

rkki

tehd

it

Krista Keltanen

5, 6Pohjapiirrokset, 1. ja 2. kerros

61. kerros

52. kerros


2 2008 718

7

8

9

7Suunnikastalo sijaitsee Helsingin vanhassa huvilakau-punginosassa, jossa eri ikäiset puurakenteiset talotympäröivät uutta rakennusta.

8Leikkaus

9Suunnikastalon sisätilojen ytimenä on paikallavalettuja näkyviin jätetty betoninen sydänmuuri takkoineen.


72 2 2008

10 11

12 13

Avan

to A

rkki

tehd

it

Kris

ta K

e lta

n en

Ava n

to A

rkki

teh d

it


2 2008 738

SUUNNIKASTALO, HELSINKI

Arkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy,Ville Hara ja Anu Puustinen,arkkitehdit SAFA

Rakennesuunnittelu: Marko Kujala, rak.ins.Suunnitteluaika: 2005 – 2007Rakennusaika: 2006 – 2007Kerrosala: 265 m2

Bruttoala: 300 m2

Valmisbetonin toimittaja: Rudus OyRunkomateriaali: Rudus Kivitalon betoninen

muottiharkkoLisätietoja: Rudus Kivitalo

www.ruduskivitalo.fi

14

10, 11, 12Suunnikastalon sisätilojen ytimenä on paikallavalettu janäkyviin jätetty betoninen sydänmuuri, joka pitää sisäl-lään portaikon, takan, hormin ja takkapuupinon. Sydän-muuri muistuttaa ajatuksellisesti rintamamiestalojen kes-kusmuuria.

13Eteinen on avara lasipäätyinen tila kahden rakennusmas-san välissä.

14Maantasokerroksen yhteiset oleskelutilat ovat yhtenäisetja avautuvat ulos.

15Keittöstä avautuvat hyvät näkymät sisääntulopihalle. 15

Krista Keltanen

Kris

ta K

elta

nen

Kris

ta K

elta

nen


74 2 2008

PARALLELOGRAM HOUSE MADE FROM CONCRETESHUTTERING BLOCKS

The Parallelogram House is a modern town villa in theVeräjämäki town block of Helsinki, built in 2007. The Hou-se stands dramatically on top of a 10-metre rock hillamong old wooden villas.

The parallelogram base of the main building has madeit possible to create sunny courtyards on both the southand the west side of the steep and narrow plot. The un-curtained, wide window of the large terrace in the light-filled southwest corner of the House opens up over a parkzone.

The visible heart of the House is the cast-in-situ con-crete masonry core that encloses the staircase, the fi-replace, the flue and a pile of firewood. The House has awooden cladding due to the neighbourhood. Despite thewooden cladding that is untypical for a stone house, theClient insisted on a stone frame.

The frame structure of the Parallelogram House ismade from shuttering blocks produced by Rudus Kivitalo.The 188 mm thick insulation in the centre of the blocks issurrounded on both sides by hollow-core slabs throughwhich piping and wiring can easily be run. The 400 mmthick shuttering block together with the cladding formsthe wall structure with a total thickness of 460 mm. Thebase floor, the intermediate floors and the top floor slabsare built from hollow-core slabs.

Although there are no straight angles in the House,Rudus was able to produce individual EPS forms thatmade it possible to pour the concrete walls as continuouswalls complete with insulation layers also in acute andobtuse angles.

16, 19Talon lounaisjulkisivut avautuvat puistomaisemaan.

17Saunassa on iso ikkuna vilvoitteluterassille.

18Wc- ja kylpyhuonetilat ovat tyylikkään pelkistetyt.

Kris

ta K

elta

nen

19

16 17

18

Avanto Arkkitehdit

Kris

ta K

elta

nen

Krista Keltanen


2 2008 758


2 200876

Salon Viitanummen pientaloalueelle vuonna 2006valmistunut Talo Aaltonen on rakennettu Lamminvalubetoniharkoista. Talon suunnitteli Arkkitehti-toimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy. Arkkiteh-tien perusajatuksena oli suunnitella moderni pien-talo, joka sopii tiiviiseen ja matalaan kaupunkira-kenteeseen. Johtavina ajatuksina olivat asukkai-den toiveet ja tontin mahdollisuudet.

Lähtökohtana oli itään päin viettävä rinnetonttiaurinkoisella moreeniharjulla. Tontin rinne laskeealuksi loivasti jyrkentyen lopulta kallioreunaiseksijyrkänteeksi. Korkeuseroa ei kuitenkaan synny ra-kennusalueen kohdalla kokonaista kerrosta.

Arkkitehtonisena perusajatuksena on ollut yksisolidi rakennusmassa, joka porrastuu rinteeseensekä tilaa rajaavat sivusiivet.

Oman haasteensa rakennuksen suunnittelulletoivat ilmansuunnat ja luonnonvalo. Tontilla on hie-not näkymät piha-alueen yli itään, mutta myös ilta-päiväauringon puolelle haluttiin oleskelupiha. Siksirakennuksen ja kadun väliin suunniteltiin suoraankeittiöön liittyvä, muurilla suojattu patio.

YMPÄRÖIVÄ LUONTO1128 m2:n tontti sijaitsee mäellä, jonka kasvillisuuson kangasmetsää, enimmäkseen mäntyjä, koivuja jakuusia. Asuinalue on uusi ja sitä koskivat tavan-omaista tarkemmat rakennusmääräykset. Alue onkaavoitettu tiiviisti, ja tontit ovat noin 600 m2 …1200 m2 kokoisia. Tontin ajoliittymä on määriteltykaavassa yhteiseksi naapurin kanssa. Alueella onpohjavettä säästävä kaksivesijärjestelmä, jossa lä-heisen vanhan vedenottamon juomavedeksi kelpaa-matonta vettä käytetään wc:n huuhteluun, pyykin-pesuun ja istutusten kasteluun.

Alueen rakennuksia koskivat myös tiukat lämpö-taloudelliset vaatimukset, joilla rakentajia ohjattiinmatalaenergiaratkaisuihin. Talo Aaltonen kuuluumuun alueen lailla kaukolämpöverkkoon.

Korttelin talot oli määrätty kaavassa julkisivuil-taan rapattaviksi. Rappauksen väri oli vapaasti va-littavissa.

ASUMISTA MONESSA TASOSSATalo Aaltosen rakennutti itselleen kolmihenkinenperhe, johon kuuluu kouluikäinen lapsi. Asuinraken-nuksen kerrosala on 266 m2. Perustaso eli alakertaporrastettiin kolmeen tasoon, joista ensimmäiselläsijaitsevat työhuone ja keittiö, toisella olohuone jakolmannella takkahuone. Takkahuoneesta on suorayhteys saunasiipeen.

PIENTALO VALUBETONIHARKOISTA– TALO AALTONEN, SALO

1Asemapiirros.

2Päärakennusmassan tumma rappaus toimii hyvin punai-sen betonikattotiilen kanssa.

3Leikkaus

4, 5Pohjapiirrokset: 1. ja 2. kerros

Lotta Suistoranta, toimittaja

1

BET0802 s76-81 TaloAaltonen 4.7.2008, 12:1976

2 2008 77

2

3

4

1. kerros

5

Artikkelin valokuvat: Marko Huttunen

2. kerros


2 200878

6Patiotilaa rajaavat autotalli ja muuri erottuvat valkeinapäärakennusta vasten. Julkisivu länteen.

Yläkertaan sijoitettiin vanhempien makuu-huoneen lisäksi lapsen makuuhuone sekä au-laan liittyvä vierashuone. Kerroksia yhdistävätportaat valettiin betonista.

Päätalomassan lisäksi rakennukseen kuulu-vat autotalli- ja saunasiivet. Siipiosat ovat ma-talampia ja saunasiiven julkisivu on puuta. Pää-rakennuksesta kuljetaan saunaan sisäkautta, jaautotalli on yhdistetty asuintiloihin katoksenavulla.

Talossa on yksi parveke, lasitettu terassi sekäpatio ja ulkoterassi. Saunan yhteyteen raken-nettiin lisäksi puuritilällä suojattu vilvoittelu-alue.

RUNKO HARKOISTAKantavana rakenteena Talo Aaltosessa on käy-tetty Lammin valubetoniharkkoa Lämpökivi LL400. Betonilla täytettävät onteloharkot muodos-tavat täysbetonisen rakenteen, jossa seinä jasokkeli toimivat yhtenäisenä rakenteena.

Talon välipohja on ontelolaattaa, jonka pääl-le on valettu lattialämmitysputkistot sisältäväbetonilaatta.

Taloon valittiin lämmöneristysarvoiltaan hy-vät Schüco-alumiiniprofiili-ikkunat ja -ovet. Pro-fiilijärjestelmällä pystyttiin toteuttamaan myöskeittiön suuri liukuovellinen lasiseinä.

Rakennuksen päämassaa suojaa harjakatto.Siipiosista tehtiin visuaalisesti päärakennus-massalle alisteiset, matalat ja tasakattoiset.

Päätalon katteena käytettiin suoraa betonikattotiiltä,jonka väri, tiilenpunainen, määrättiin kaavassa.

BETONIHARKKO SOPII PIENTALOONArkkitehti Santeri Lipastilla on hyviä kokemuksia valu-betoniharkon käytöstä pientalorakentamisessa.

– Valamalla täytettävä betoniharkko on rakenteelli-sesti luja. Siihen ei tule halkeamia, sitä on helppo työs-tää ja siihen on hyvä kiinnittää. Hartiapankkirakentajavoi itsekin osallistua harkkorakenteen tekoon. Harkko-ja on helppo siirrellä miesvoimin ja sillä tavalla voisäästää vähän myös työkuluissa, Santeri Lipasti sanoo.

Lipastin mielestä valubetoniharkolla toteutettunalopputulos on rakenteellisesti lähellä aitoa paikallava-lettua rakennetta. Joillain työmailla rakentaja on to-dennut, että harkot on helpompaa latoa normaalista li-mityksestä poiketen tasaruudukkoon. Valurakenteenvuoksi se on mahdollista.

– Lammin harkoissa mitoitukset ovat joka suuntaanjaollisia 20 cm:llä, mikä on helppo ja selkeä moduulisuunnittelijalle. Paikalla valun ansiosta ulokkeet, ku-ten parvekkeiden lipat ja aukot ylittävät palkit voidaanliittää saumattomasti rakennukseen, Lipasti sanoo.

– Tässä kohteessa kivirakenne määrättiin jo kaa-vassa. Harkkorakentamisen puolelta meillä on parhaatkokemukset valettavasta betoniharkosta. Runkoraken-teesta keskusteltiin yhdessä asiakkaan ja rakenne-suunnittelijan kanssa, ja päädyimme Lammin valube-toniharkkoon, Lipasti kertoo.


2 2008 79

7Julkisivu länteen

8Julkisivu itään

9Julkisivu etelään

10Julkisivu pohjoiseen


2 200880

TALO AALTONEN, SALO

Valmistumisvuosi: 2006Tontin pinta-ala: 1128 m2

Asuinrakennuksen kerrosala: 266 m2

Asuinrakennuksen huoneistoala: 220 m2

Asuinrakennuksen tilavuus: 1050 m3

Kerrosala, asuinrakennus + autotalli 301 m2

Tilavuus, asuinrakennus + autotalli 1250 m3

Arkkitehtisuunnittelu: Huttunen-Lipasti-Pakkanen OySuunnittelijat: Risto Huttunen, arkkitehti SAFA

Santeri Lipasti, arkkitehti SAFAUula Kohonen, arkkit.yoNiko Huttunen, arkkit.yo

Rakennesuunnittelu: RakennusinsinööritoimistoToivonen & Keskitalo Oy,Jukka Toivonen, rakennus-insinööri

LVI-suunnittelu: TransEffect OyAri Lampinen, lvi-insinööri

Sähkösuunnittelu: Soropex Oy, Kai Aalto

12Sisäänkäytäessä hahmottuu takkahuoneen ja oleskeluti-lan porrastuminen rinteeseen. 12

SINGLE-FAMILY HOUSE MADE FROMCAST-IN-SITU CONCRETE BLOCKS

House Aaltonen built in the low-rise residential area ofViitanummi in Salo in 2006 is a modern single-family hou-se that is ideally suited to the dense and low urban struc-ture. The architectural basic concept was to create a sing-le solid building mass stepped on the hill slope, with ann-exes that border the space.

The plot offers great views to the east, but a courtyardarea for enjoying the afternoon sun was also wanted. Forthis reason, a patio enclosed by a stonewall was realizeddirectly outside the kitchen.

The total floor area of the building is 266 m2. Theground floor was stepped on three levels; the first con-tains a study and the kitchen, the first a lounge and thethird a family room with an open fireplace. The annex thatcontains sauna facilities is accessed through the familyroom.

The master bedroom, the child’s room and an openlounge as well as a guestroom are located on the upperfloor. The concrete staircase between the two floors wascast on the site.

In addition to the main residential building part, thecomplex also contains lower annexes that contain a ga-rage and sauna facilities. The sauna annex can be ac-cessed directly from the residential part, while the garageis a separate annex connected with the main building by ashelter.

Outdoor building parts include one balcony, a glazedterrace and a patio as well as an open terrace. A coolingarea enclosed by a wooden lattice wall is also providedoutside the sauna annex.

The load-bearing structure consists of Lammi’s cast-in-situ concrete blocks. The hollow-core blocks filled withconcrete produce an all-concrete structure where the

wall and the plinth act as a continuous structure. The in-termediate floor is made from hollow-core slabs, coveredby a concrete slab in which the floor heating pipes run.

Architect Santeri Lipasti has had good experience withcast-in-situ concrete blocks in small house building. Ac-cording to him, the block that is filled with concrete on thesite has good structural strength properties. It will notcrack, it is easy to work with and it provides a good an-chorage base. Owner-builders can also take part in theproduction of the block structure. Thanks to their lowweight, no heavy-duty equipment is needed to shift theblocks, which brings savings to the building project. In Li-pasti’s opinion, a structure built from cast-in-situ concreteblocks is almost equal to a genuine cast-in-situ structure.

11Julkisivu etelään.


2 2008 81

12


2 200882

PIENTALOT HARKKOELEMENTEISTÄ– ASUNTO OY KAIVOPUISTO, ESPOO

1Asemapiirros

Espoon Leppävaaraan tänä vuonna valmistuvaAsunto Oy Kaivopuisto on näyttävästä puupaneloin-nistaan huolimatta kivitalokohde. 16 autokatoksintoisiinsa kytketyn erillistalon yhtiössä on neljä toi-sistaan poikkeavaa talotyyppiä.

Ainutlaatuiseen miljööseen rakennetun Kaivo-puiston talot oli sovitettava vanhojen puuhuviloidenja toisaalta tiiviisti asemoitujen kerrostalojen ym-päristöön.

– Tavoitteena oli, että rakennukset erottuvatmuodonannollaan. Espoossa ei ole säilynyt paljontämäntyyppistä vanhaa rakennuskantaa, siksi kau-pungilla oli tarkat ohjeet läheisyyteen nousevienuusien talojen rakentamistavasta, pääsuunnittelija,arkkitehti SAFA Marja-Riitta Norri kertoo.

Kaivopuisto on rakennettu kahdelle taloyhtiönomistamalle tontille, erillispientaloille melko vaati-valla tonttitehokkuudella 0,39.

– Tiivis rakentaminen asetti erityisiä vaatimuksiasekä paloturvallisuudelle että näkymien hallitsemi-selle. Nämä vaatimukset oli helpompi täyttää ra-kentamalla kivitaloja, sillä palomääräysten edellyt-tämiä minimietäisyyksiä oli vaikea saavuttaa, Norrisanoo.

HARKKOELEMENTTI SOPI MUODOILLEKoska rakennuksiin oli suunniteltu paljon vinoja kul-mia, epäsymmetrisiä kattomuotoja sekä eri kokoi-sia ikkunoita toisistaan poikkeavissa kohdissa, talottoteutettiin erityisellä rakennejärjestelmällä, U-HRakennus Oy:n harkkoelementtitekniikalla.

– Kattojen räystäslinjat eivät ole joka kohdassasuorat, vaan ne on viistetty talon muodon mukaan.Harkkoelementti on erittäin hyvä tapa toteuttaa täl-laista monimuotoista kivirakentamista, Marja-Riit-ta Norri kertoo.

– Emme myöskään halunneet tuhlata aikaa pysty-tysvaiheeseen. Harkko harkolta muuraamalla raken-nusten runkovaihe olisi varmasti edennyt hitaam-min, kun ne nousivat harkkoelementtitekniikalla to-della nopeasti montusta vesikattoon, Norri kertaa.

Suunnitteluvaiheessa tutkittiin myös betoni-sandwich-elementtiä kantavana rakenteena, muttaajatuksesta luovuttiin, sillä se olisi edellyttänytsuurten julkisivuaukotusten muuttamista.

Lotta Suistoranta, toimittaja

2Syvennykseen sijoitettu ikkuna tuo päivänvalon kellari-kerrokseen. Ikkuna on myös varapoistumistie. Syvennyssuojataan lumelta ja sulamisvesiltä lasikatteella.

3,416 autokatoksin toisiinsa kytketyn erillistalon yhtiössä onneljä toisistaan poikkeavaa talotyyppiä.2

3

4

Tuom

as P

ietin

enTu

omas

Pie

tinen

T uo m

a s P

ietin

e n

Piirustukset: Arkkitehtitoimisto Marja-Riitta Norri Oy MRN

BET0802 s82-91 Kaivopuisto 4.7.2008, 07:0182

2 2008 83


2 200884

Ma r

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

5

6

8

7

5, 7, 9Elementeissä käytettävät eristetyt betoniharkot valmiste-taan Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tehtaalla. Ennentyömaalle toimitusta elementit pinnoitetaan kertaalleenmolemmilta puolilta. Harkkoelementti antoi mahdolli-suuksia moneen. Suurien aukkojen reunoille jäävät kul-mat pysyvät ylhäällä pelkkien terästolppien tukemana.

6, 10Talojen väliseinät ovat muurattuja rakenteita ja sokkelion muurattu harkoista. Huoneistojen sisäseinissä on käy-tetty Rakennusbetoni- ja Elementin valmistamia ACO-ke-vytbetonielementtejä. Rakennusten väli- ja yläpohjat ontehty ontelolaatoilla.

8Rakenneleikkaus


2 2008 85

HARKKOELEMENTTI ON 100 % RÄÄTÄLÖITYELEMENTTIKaivopuiston rakentamisessa käytetyt harkkoele-mentit myy ja asentaa U-H Rakennus Oy. Elemen-teissä käytettävät eristetyt betoniharkot valmiste-taan Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tehtaallaHollolassa.

Harkot ladotaan ja valetaan oikeanmuotoisiksielementeiksi optimaalisissa tehdasolosuhteissa.Ennen työmaalle toimitusta elementit pinnoitetaankertaalleen molemmilta puolilta. Toimitukseen si-sältyy aina myös rakenne- ja elementtisuunnittelu.

– Elementit valmistetaan 100 % asiakkaan toi-veen mukaan valmiista arkkitehtipiirustuksista,U-H Rakennuksen Eero Kaskela kertoo.

Arkkitehtitoimisto Marja-Riitta Norri ja U-H Ra-kennus ovat myös kehittämässä omaa elementti-järjestelmään perustuvaa talomallistoa.

JULKISIVUSSA PUUPANEELIA JARAPPAUSTAVaikka alueella on paljon kivirakenteisia kerrosta-loja, Kaivopuiston talojen näkyvä julkisivumateri-aali määriteltiin rakentamistapaohjeessa puuksiympäröivien villojen vuoksi. Talojen väreiksi vaa-dittiin vaaleita, murrettuja luonnonsävyjä.

– Rakennusten päädyt on verhoiltu puupaneelil-la ja pitkät sivut rapattu valkoisiksi. Paneeli on täs-sä rappaukseen rinnastettava verhousmateriaali,jonka takana on runkona harkkoelementti. Joiden-kin mielipiteiden mukaan paras puutalo onkin kivi-runkoinen, Norri kuvailee.

Talojen väliseinät ovat muurattuja rakenteita jasokkeli on muurattu harkoista. Taloissa on kauko-lämpö. M

aritt

a Ko

ivis

to

Marja-Riitta Norri9

10

10Väli- ja yläpohjat ovat ontelolaattaa, mikä lisää paloturval-lisuutta. Joissain taloissa puiset kattotuolit on korvattu vi-nossa olevilla ontelolaatoilla, eikä räystäitä tarvinnutosastoida missään kohdassa.ACO-kevytbetonielementtien pystysuuntaiset ontelot ke-

ventävät väliseinärakennetta ja mahdollistavat LVIS-tek-niikan vaivattoman asentamisen rakenteisiin.


2 200886

11

1215Kellarikerros

141. kerros

132. kerros

Titta

Lum

ioTi

tta L

u mio


2 2008 87

KATTO BETONILAATOISTARakennusten vesikatteena on harmaa OrmaxMinster -betonikattotiili, jota on Norrin mukaankäytetty Suomessa toistaiseksi varsin vähän.

– Vein yhden mallilaatan Espoon rakennusval-vontaan, jossa sellaista ei ollut aiemmin nähty.Mitään ongelmia tiilen hyväksymisessä ei kuiten-kaan ollut, Marja-Riitta Norri toteaa. Norrin mu-kaan tiili antaa katolle perinteisen kivikaton vaiku-telman ja luo sille samalla uutta ilmettä.

Rakennusten väli- ja yläpohjat ovat ontelolaat-taa, mikä lisää paloturvallisuutta. Joissain talois-sa puiset kattotuolit on korvattu vinossa olevillaontelolaatoilla, eikä räystäitä tarvinnut osastoidamissään kohdassa.

HUONEISTOT KOLMESSA KERROKSESSAHuoneistojen pohjaratkaisut vaihtelevat talotyy-peittäin, ja kellari mukaan lukien lasketut huoneis-toalat vaihtelevat noin 200 m2 ja 150 m2 välillä.Kaikissa huoneistoissa on kellari ja kaksi maan-päällistä osaa.

Tiiviisti rakennetussa yhtiössä suuret Lamminpuu-alumiini-ikkunat sijoitettiin talojen päätyi-hin, ja toisiaan vasten olevat pitkät sivut ovatmelko umpinaisia. Umpinaiset pitkät sivut olivathyödyllinen ratkaisu myös energiataloudellisuu-den kannalta.

– Isot ikkunat on suunnattu lämpimiin ilman-suuntiin. Kesällä metsän puut antavat viilentävänsuojan auringon paahteelta. Se on paras mahdolli-nen tilanne, kun halutaan hyödyntää aurinkoener-giaa passiivisesti ikkunoiden kautta, Norri kertoo.

Suurimmassa osassa huoneistoja on Lemmin-käinen Oy:n betoniset vakioportaat. Betoniportais-ta oli Marja-Riitta Norrin mukaan etua myös työ-maaportaina ilman erityistä suojausta.

11Talot 2D ja 2C, oleskelupiha etelään puiston suuntaan.Tiiviisti rakennetussa yhtiössä suuret Lammin puu-alumii-ni-ikkunat sijoitettiin talojen päätyihin, ja toisiaan vastenolevat pitkät sivut ovat melko umpinaisia. Kaivopuistonmaisemointi ja viherrakentaminen yhdistetään arvokkaa-seen ympäristöön suomalaiskansallisien puiden kuten sy-reeni, omenapuu tai pihlaja avulla.

12Talo 2C, oleskelupiha etelään puiston suuntaan.

13, 14, 15Talotyyppi B, pohjapiirrokset. Paloturvallisuusmääräystentäyttämiseksi ikkunoiden etäisyys naapurin ikkunasta las-kettiin erityisen tarkasti. Puistoon päin antaviin taloihinpuolestaan tehtiin viistosti talosta ulkonevat erkkeri-ikku-nat, jotta makuuhuoneisiin saataisiin parempi näkymä.

16Rakenneleikkaus

17Suurimmassa osassa huoneistoja on Lemminkäinen Oy:nvalmistamat betoniset vakioportaat.

17Tuukka Norri

s

s

16


2 200888

18

22

19Kellarikerros

201. kerros

212. kerros

Titta

Lum

io

Titta Lumio


2 2008 89

22

23

24

18Talot 1G ja 1H, oleskelupiha etelään Kaivomäenpihansuuntaan.

22, 23Kuvassa 22 talot 1G ja 1h, sisäänkäyntisivut, näkymäpohjoisesta. Komeat pengerrykset syntyivät vanhojen na-vettojen kivistä, jotka rakennuttaja osti maastoon aidoik-si ja tukimuureiksi.

19, 20, 21Talotyyppi D, pohjapiirrokset. Maanalaisessa kerrokses-sa on sauna sekä kodinhoitotilat. Kellarin rakentaminentasaiselle tontille ei ollut Marja-Riitta Norrin mukaan it-sestään selvää. Näin saatiin kuitenkin enemmän väljyyt-tä asuinkerroksiin.

24Sisätilat ovat modernilla tavalla pelkistettyjä.

25Marja-Riitta Norri

25

Tuuk

ka N

orri

Tuomas Pietinen

Tuom

as P

ietin

en


2 200890

26, 27, 28Talotyyppi A ja C, pohjapiirrokset

29Talot 5A ja 5B, länteen suuntautuvat oleskelupihat.Puupaneelin sijoittelu japanilaisella tavalla antaa Marja-Riitta Norrin mukaan ilmettä julkisivulle. Puu on käsiteltyTeknoksen Nordica Eko -ulkomaalilla. Kadun toiselle puo-lelle rakennettavien paikalla muurattujen harkkotalojenrunkovaihe vei yhtä kauan kuin kaikkien Kaivopuiston ta-lojen yhteensä.

30Talot 5A ja 5B, sisäänkäyntipiha Kaivomäen puolella.Hieman erikoisempia, vain toiselta sivulta tuettuja talo-tikkaita olisi ollut vaikeampi kiinnittää puutaloon puuttu-vien tukipisteiden vuoksi.

AS OY KAIVOPUISTO, ESPOO

Arkkitehtisuunnittelu: ArkkitehtitoimistoMarja-Riitta Norri Oy MRNMarja-Riitta Norri(pääsuunnittelija),Ilkka Andersin, Ari Sahlmanja Tuuli Kassi sekä ReetaSakki, Tuukka Norri, LiisaRitvanen, Sini Vehviläinen,Tommi Sassi, Juhana Leiwo,Titta Lumio, Kirsi Pajunen jaKaarina Livola

Rakennesuunnittelu: Teknokolmio Oy,Marko Luukkonen

Rakennuttaja: Realpro OyPääurakoitsija: U-H Rakennus Oy,

Mikko Keskinen,vastaava mestari

Runkourakka: U-H Rakennus OyHarkkoelementtien Rakennusbetoni- javalmistus: Elementti OyKattotiilet: Monier OyVihersuunnittelu: Maisemakonttori Oy,

Anu VirtanenRakennusaika: 2007 vuoden alusta 2008 kesään

14rakenneleikkaus

262. kerros

271. kerros

28Kellarikerros


2 2008 91

29

30

Titta

Lum

ioTi

tta L

umio

SINGLE-FAMILY HOUSES BUILTFROM PRECAST BLOCK ELEMENTS

Housing Corporation As Oy Kaivopuisto to be completedthis year in the Leppävaara area of Espoo is a stone houseproject, despite the eye-catching wooden panelling. TheCorporation that consists of 16 single-family houses con-nected with each other by means of garage shelters pre-sents four different house types.

The houses were adapted to an environment of bothold wooden villas and densely planned high-rise build-ings. According to project architect Marja-Riitta Norri, theobjective was to make the houses distinguishable by theirform-giving. The dense building method specified specialrequirements in terms of both fire safety and landscapemanagement. Stone construction facilitated the fulfil-ment of these requirements.

As the buildings were designed with several obliqueangles, asymmetrical roof forms and inconsistentlyplaced windows of different sizes, the precast block ele-ment technology developed by U-H Rakennus was chosenfor the implementation of the project.

The block elements consist of precast insulated con-crete blocks stacked in optimum factory conditions intoelements of the desired shape. The elements are alsocoated at the factory on both sides before they are deliv-ered to the site. The delivery always also includes struc-tural and prefabrication design.

Despite the abundance of stone buildings in the area,wood was selected as the visible facade material of theKaivopuisto houses due to the surrounding villas. Facadecolours are light, broken natural colours.

All partition walls are masonry structures and theplinths are built of blocks. The roofing consists of greyconcrete roofing tiles, which so far have not been widelyused in Finland.

The base plans of the apartments vary from one housetype to the other, and the total floor areas, including base-ments, range from 150 to 200 m2. All houses include abasement and two floors above ground.

The densely built housing corporation is characterisedby quite solid long walls on the sides that face the otherhouses, with large wooden-aluminium windows at theends of the houses.


2 200892

1

Asunto-osakeyhtiö Ancylus Lahti koostuu kolmestasandwich-elementeistä rakennetusta asuintalosta.Yhteinen talotekniikka kytkee talot toisiinsa.

Kohde sijaitsee muinaisen Ancylus-järven lah-denpoukamassa. Siitä nimi. Nyt vain pieni kaistaleVesijärveä siintää vesikatolla seisten. Salpausse-län harjun etelärinne tarjoilee näkymän yli vehreänPaavolan kaupunginosan harjakattojen. Maisemarajautuu vastakkaiseen harjusilhuettiin sekä radio-mastoihin että kaupungintalon torniin. Kauppatorion vain kilometrin päässä.

Ympäristön asuinalue koostuu pienistä rivitalo-yhtiöistä. Niistä suurin osa on rakennettu jo 1980-luvulla. Lahden kaupunki myi neljä viimeistä tonttiavuonna 2003. Tontinluovutusehdoissa oli erityisiäkaupunkikuvallisia vaatimuksia. Rakentamisohjeis-sa julkisivuihin määriteltiin muun muassa tummaksipoltettu tiili.

UUSI RINTAMAMIESTALO?Arkkitehtuuri on sopeutettu jo rakennettuun ympä-ristöönsä unohtamatta yksilöllistä kunnianhimoa. Il-meessä on perinteistä japanilaista arkkitehtuuriasekä modernia ”grungea”. Julkisivupinta on hieno-pestyä valkobetonia ja tummanruskeaa keraamistajulkisivulaattaa (Keratec 235 mm x 75 mm). Element-tisaumat on pyritty naamioimaan esim. ulkonurkkiin.Suurin sandwich-elementti painoi noin 18 000 kiloa.

Modernista ”rintamamiestalosta” on kolme muun-nelmaa: yksi on viiden makuuhuoneen perheasunto,toinen kahden makuuhuoneen loft-tyyppinen ja kol-mas kolmen makuuhuoneen edustuskotimainenasunto. Yksilölliset keittiöt ja saunaosastot sijaitse-vat samoissa kohdin eri asunnoissa. Jokaisella onaurinkoparveke ja sen alla alaterassi suojaisine ala-pihoineen. Jokaisessa asunnossa on vesikiertoinenlattialämmitys (kaukolämpö) sekä oma koneellinenilmanvaihto lämmön talteenotolla.

Vesikatot ovat konesaumattua peltiä (katon kal-tevuus 1:7). Räystäät (pituudet 800 mm tai 400 mm)suojaavat julkisivuja. Räystäiden alapinnat ovat va-neria, käsiteltynä ”roslagin mahongilla” kuten myösmuut julkisivuja keventävät puuosat.

ENERGIATALOUDELLISESTIEnergiatalouden lähtökohtana on ihanteellinenpienilmasto etelärinteessä. Napakka tontti on not-kelmassa suojassa kylmiltä pohjois- ja itävirtauksil-ta. Asunnot aukeavat etelälounaaseen, ikkunapin-taa muihin ilmansuuntiin on vähän. Matalaltapaistava talviaurinko varaa passiivista lämpöä si-sätilojen kiviseiniin.

KOLME SANDWICH-TALOA RINTEESSÄ– ASUNTO OY ANCYLUS, LAHTI

Pokko Lemminkäinen, arkkitehti SAFA

1Lahdessa, Salpausselän harjun etelärinne tarjoilee näky-män yli vehreän Paavolan kaupunginosan harjakattojen.

2, 3As. Oy Ancyluksen asunnot aukeavat etelälounaaseen.Sandwich-julkisivujen pinta on hienopestyä valkobetoniaja tummanruskeaa keraamista julkisivulaattaa.

2

3

Voitt

o N

iem

elä

Voitt

o N

iem

elä

Voitt

o N

iem

elä

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5392

2 2008 93

2

3

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5493

2 200894

9

10

Maltilliset ikkunakorkeudet ja raskas, nykylämpö-arvon mukainen seinärakenne eliminoivat jäähdy-tystarpeen helteillä. Myös ylä- ja välipohjan ontelo-laattarakenne sekä kevytsorabetoniset ACO-välisei-nät tasaavat vuorokautisia ulkolämpötilavaihteluita.

Kaikki ontelolaattojen alapinnat on verhoiltualaslasketuilla (100 mm tai 300 mm) kipsilevyillä janiihin on sijoitettu himmennettävät uppohalogeeni-valot (220 V). Asuntokohtaiset vedenkulutus- ja läm-pömittarit kontrolloivat jokaisen energiataloutta.

Kohteen riittävä laajuus mahdollisti taloudelli-sesti elementtituotannon. Raskas rakenne helpottimuun muassa maanpainetta ja radonsuojausta. Ra-kennesuunnittelija Jorma Ojala ohjasi arkkitehtialuopumaan rakenteellisesta ”urheilusta”. Kaikkikantavat rakennusosat ovat teollisesti esivalmis-tettu. Vain autokatoksen sokkeli on paikallavalettu.

Rakentamisaika oli ennätyksellisen lyhyt. Touko-kuussa 2007 kaivettiin kuoppa. Asumaan ”Ankka-linnaan” (rakentajien antama lempinimi Ancyluk-selle) päästiin jo yhdeksän kuukauden kuluttua. Si-sääntulojen lasikatokset ovat vielä tekemättä.Energiatodistus tehdään tulevana syksynä mielen-kiinnolla. Julkisivuille ennustetaan pitempi, huolto-vapaampi elinkaari kuin nykyisille asukkaille!

Voitt

o N

iem

elä

Voitt

o N

iem

elä

Voitt

o N

iem

e lä

4

5

6

7

8

41. kerros, sisääntulokerros

5Pohjakerros

6Sisääntulo

7, 8Leikkaukset A-A, B-B

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5494

2 2008 95

9

10

9, 10Julkisivupinta on hienopestyä valkobetonia ja tumman-

ruskeaa keraamista julkisivulaattaa. Elementtisaumat onpyritty naamioimaan muun muassa ulkonurkkiin.

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5495

2 200896

12

ASUNTO OY ANCYLUS LAHTIRautellinkatu, Lahti

Valmistumisvuosi 2007Tontin pinta-ala 1566 m2

Tonttitehokkuus (kok.kerrosalasta) e = 0.37Rakennusoikeus (nettokerrosala) 480 m2

Rakennusoikeutta jäi käyttämättä 26 m2

Kokonaiskerrosala 572 m2

Tilavuus 1878 m3

Huoneistoalat yhteensä 470 m2

Kylmät auto-/jäte-/varastokatokset 94 m2 yht.

Arkkitehti- ja pääsuunnittelu:A.D. Arkkitehdit Oy,Pokko Lemminkäinen, arkkitehti SAFAHannu Kymäläinen, 3D-visualisoija/suunnitteluassistentti

Rakenne- ja elementtisuunnittelu:VSO-Plan Oy, Jorma Ojala, RI

Maaperä- ja pohjasuunnittelu:Geo-ykkönen Oy, Lasse Eerola, DI

Sähkösuunnittelu: SähköinsinööritoimistoH. Tuominen Oy,Heikki Tuominen, sähköinsinööri

LVI-suunnittelu: LVI-Prohaus Oy,Juha Lindqvist, lvi-insinööri

Vastaava työnjohto ja pääurakointi:Lahden Projektipalvelu Oy,Jaakko Sainia, tj.

Sähköurakointi: Kuusitunturi Lahti Oy,Juha Kosonen, tj.

Ilmastointiurakointi:LJ-Ilmastointi Oy,Jouko Liisanantti, tj.

LV-urakointi: Skanska Talonrakennus Oy/Talotekniikka,Markku Hilpinen, lvi-projektipäällikkö

Tasoitusurakointi: Lujamaalaus Oy,Risto Rautaporras, tj.

Piha- ja viherurakointi:Tevi-Trans Oy, Teijo Näveri, tj.

Voitt

o N

iem

elä

Voitt

o N

iem

elä

11

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5496

2 2008 97

11Sisätilojen alaslasketut katot on verhoiltu kipsilevyllä, jo-hon on myös upotettu valaistus.

12Avoporras avautuu kerrosten välillä.

13Matalalta paistava talviaurinko varaa passiivista lämpöäsisätilojen kiviseiniin.

14Alakerran terassinäkymä.

THREE SANDWICH HOUSES ON A HILLSLOPE

Housing Corporation Asunto-osakeyhtiö Ancylus Lahticonsists of three residential houses built using prefabri-cated sandwich units. The houses are linked togetherthrough common building engineering systems.

The architecture is in the main parts adapted to theenvironment built in the 1980s, not forgetting individualambitions. The expression of the houses combines tradi-tional Japanese architecture with modern ”grunge”. Thefaçade surface comprises fine washed white concreteand dark brown ceramic facade tiles. Joints between theprefabricated units are concealed in the outer corners, forexample.

One of the houses is a family residence with five bed-rooms, one a two-bedroom loft-type house and the third athree-bedroom prestige home. The kitchen and the saunasection are located in the same part in each house, but

Sisustusurakointi: Jarmo Hämäläinen, mestarirakentajaMarkku Rapeli, rakennuspuuseppä

Sandwich-betonielementit:Lujabetoni Oy Taavetin tehdas

ACO-kevytsorabetoniväliseinäelementit:Rakennusbetoni- ja Elementti Oy

Ontelolaatat: Parma OyDelta-palkit: Peikko Finland OyKeraamiset julkisivulaatat:

Kaakelikeskus Helsinki OyPihan betonipäällysteet:

Rudus Betonituote OyUlko-ovet: Dovia OyUlkoikkunat: Lammin Ikkuna OyParvekelasitukset: Lasitusliike Jaakon Lasi OyVesikatot: Naroma-Tuote OyRST-palkit/-pilarit: Stalatube Oy

are very individual in design. Each house has a sun balco-ny above a lower terrace and a sheltered yard area. Theheating system is a radiant floor heating system in eachhouse, supplemented by a mechanical ventilation systemwith heat recovery.

The starting point for energy economy was the ideallocal climate on the south slope. The concise plot is in adepression, protected against cold northerly and easterlyflows. The houses face south-southwest, with limitedwindow surface in other directions. In the winter, the low-shining sun stores passive heat in the internal stonewalls.

The adequate scale of the project made prefabricatedproduction economically feasible. The heavyweight con-struction facilitated e.g. ground pressure and radon pro-tection issues.

Voitt

o N

iem

elä

Pokko Lemminkäinen13

14

BET0802 s92-97 Ancylus 3.7.2008, 09:5597

2 200898

Suunnittelun tavoitteet eivät koskaan ole yksinker-taisia. Suunnitelman on vastattava moniin, joskusristiriitaisiinkin haasteisiin. Niin kävi Vaasan asun-tomessuille valmistuvan Talo Fokuksenkin tapauk-sessa. Wahlroosien perhe toivoi saavansa rakentaatalon meren rantaan. Niin toivoi moni muukin jaasuntomessuilta tonttia ei saanut esittämättä ensinhyväksyttävää suunnitelmaa. Arkkitehdille tämä ai-heutti ristiriitaisen tilanteen. Oli suunniteltava talo,joka vastaisi Wahlroosien toiveita ja tarpeita, sopi-si maisemaan, täyttäisi asemakaavan vaatimuksetja kelpaisi konklaaville, joka jakoi tontit hakijoille.

Ensimmäinen etappi oli varmistaa mukaan pääsytonttien jakoon. Viekkaasti suunnitellen pitäisi siismiettiä, millä vakuuttaa tontin jakajat ja sitten vas-ta, kuinka muut tavoitteet saisi täytettyä. Näin eikuitenkaan voi, eikä saa tehdä. Ainoa keino suun-nittelussa on rehellisyys. On pyrittävä suunnittele-maan parhaansa mukaan kävi kuinka kävi. Etene-

misjärjestys oli siis perehtyä ensin asukkaiden tar-peisiin ja rakennuspaikan mahdollisuuksiin.

Rakennuttajaperhe ja arkkitehti päättivät ottaatietoisen riskin. Luonnosten edetessä suunnitel-maksi talo suunniteltiin ilman kompromisseja tar-peiden ja haaveiden mukaan tontille, jota pidettiinparhaana. Hakupaperit jätettiin eikä rakennuspai-kasta tingitty esittämällä vaihtoehtoisia tonttivalin-toja. Vain paras kelpasi. Talo oli saatava parhaallepaikalle meren rantaan messualueen äärimmäi-seen kärkeen Liito-oravankadun päähän. Jos paras-ta tonttia ei saataisi, luovuttaisiin koko hankkeesta.

TAVOITTEENA YKSINKERTAISUUSJA SELKEYSMessualueen selvästi tavoitelluin tontti saatiin jaseuraavaksi oli tehtävä ratkaisuja, joiden pohjaltahankkeen voisi toteuttaa. Talon rakenneratkaisu jamateriaalit eivät tässä tapauksessa olleet ensim-mäisiä ratkaistavia asioita. Tavoiteltiin yksinkertai-suutta ja selkeyttä. Koko ajan pidettiin kuitenkinmielessä, että tämä talo tulisi meren rannalle upe-aan maisemaan.

Talo upeassa maisemassa tarkoittaa kahta asi-aa. Talosta ja tontilta avautuu näkymiä kauniiseenympäristöön. Toisaalta talosta tulee osa tätä kau-nista maisemaa. Avautuvat näkymät pyritään käyt-tämään niin, että talossa voidaan maisemastanauttia. Se miten talo maisemaan istuu, onkinmutkikkaampi kysymys. Maisemaa voi kunnioittaajättämällä sen koskemattomaksi. Jos kuitenkinmaisemaan rakennetaan, voidaan pyrkiä alista-maan rakentaminen maisemalle. Tällöin rakenta-mista maisemassa tuskin edes huomaisi. Tosiasiakuitenkin on, että Suvilahti on Vaasan kaupunginkeskustan tuntumassa ja koko messualueen raken-nusmassan volyymi sellainen, ettei tänne rakenta-mista voi piilottaa.

Rantaviivan suojelemisesta voidaan keskustel-la, mutta messualue näkyy maisemassa. Koko alu-een massoittelun on siis luontevasti istuttava ran-nan siluettiin, rannan rakenteiden oltava viimeis-teltyjä ja laadukkaita sekä yksittäisten rakennus-ten kannettava ryhdikkäästi osansa vastuunsa.Talo Fokuksen kohdalla tämä käsitettiin niin, ettäkonstailematonta olisi hakea rakennukselle sel-västi hahmotettava muoto ja välttää kaikkea epä-määräistä ja keinotekoista. Esikuvana tässä voisiolla Vaasan saariston vanhat kalastajien mökit. Neovat yksinkertaisia mökkejä luodoilla eivätkä pyri-kään olemaan mitään muuta.

TALO MEREN RANNALLA VAASASSA– TALO FOKUS

Antti Talvitie, arkkitehti SAFA

1

1Asemapiirustus

2, 3Talo Fokus sijaitsee Vaasassa meren rannalla Liito-ora-vankadun päässä. Talosta ja tontilta avautuu näkymiäkauniiseen ympäristöön. Talon massoittelu on jaettu kah-teen. Toinen rakennusosa on asumista varten ja toinenaputiloja varten. Tontille asettumisessa oli ongelmia etäi-syydestä pohjoisen naapuria kohtaan. Tästä johtuen poh-joissivun ikkunoiden paloluokkaa nostettiin.

3Kaava edellytti, ettei sisäänkäynti saa nousta liikaa katu-tasosta. Tätä noudatettaessa talo asettui alemmas, kuinmitä merenpinnan läheisyydestä johtuva turvakorkeus pe-rustuksille oli. Kaupunki jousti kadun tasausviiva/sisään-käynnin +taso -vaatimuksestaan. Rakentamisaikana ko-hua julkisuudessakin aiheuttanut maaperän painuminenulottui tutkimuksissa vähäisissä määrin tällekin tontille.Jatkotutkimuksien jälkeen töitä kuitenkin jatkettiin.

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:0898

2 2008 99

Artik

kelin

val

okuv

at: K

alev

i A. M

äkin

en

2

3

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:0899

2 2008100

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:08100

2 2008 101

4 6

4Betonisandwich -julkisivun pintakäsittelynä on suppilo-ruiskutettu 2,5 mm valkoinen marmorirouhe.

52. kerros

61. kerros

TALO JAETTIIN KAHTEEN MASSAANArkkitehdin ajatukset etenivät niin, että talo pää-tettiin jakaa kahteen massaan. Toinen rakennusosaolisi asumista varten ja toinen aputiloja varten.Edelleen asumisosa jaettaisiin kahteen lohkoon,huoneisiin ja liikennetilaan.

Tulokseksi saatiin rivi huoneita kahteen kerrok-seen ja tämän rivin viereen olohuoneeseen johtavakäytävä ja toiseen kerrokseen johtavat portaat. Seu-raavaksi suunnattiin ikkunat haluttuun suuntaan –merelle. Merinäkymä haluttiin hyödyntää täysin janiin ikkunat kasvoivat huomattavan suuriksi.

BETONIELEMENTTITEKNIIKKATUKEE SUUNNITTELUIDEAANyt oltiin tultu vaiheeseen, jossa oli pohdittava ma-teriaaleja ja rakennustekniikkaa. Saavutetusta sel-keydestä ei haluttu luopua, joten tekniikan oli so-velluttava suunnitelmaan eikä päinvastoin. Tällesuunnitelmalle ei ollut luonteenomaista koota sitäpienistä paloista, eikä koota sitä rankarungon ym-pärille. Tämän talon idea rakentuu isoista suoristapinnoista, jotka ovat samalla kantava rakenne.Vaikka betoni materiaalina ja elementtirakentami-nen tekniikkana eivät olleet tämän hankkeen alussaedes taustalla ajatuksissa ja ideoinnissa, oli ratkai-su lopulta aivan selvä. Tämä talo oli tehtävä betoni-elementeistä, koska suunnitelma toteutuakseensitä edellytti.

Talon julkisivurakenne on sandwich, pitkillä si-vuilla 330 mm (sisäkuori 80 mm + 180 lämpöeriste +70 mm betoni) ja lyhyillä sivuilla 400 mm (150 + 180+ 70 mm). Alapohjana on paikallavalettu reunavah-vistettu 80 mm teräsbetonilaatta, välipohja 200 mmontelolaatta ja yläpohja on puurakenteinen. Läm-möneristettä on hieman yli laskennallisen tarpeenikkunapintojen lämpöhäviön kompensoimiseksi.

Materiaalin käsittely ja talon värimaailma löytyi-vät myös alkuperäisen suunnitelman yksinkertai-suuden tavoitteista. Talosta haluttiin valkoinen.Valkoisuutta korostettiin tummilla osilla ja aputilo-jen rakennusmassaan otettiin mukaan punamullanväri kunnianosoituksena menneiden aikojen raken-tamiselle. Julkisivun pintakäsittelynä on suppilo-ruiskutettu 2,5 mm valkoinen marmorirouhe.

Sisätiloissa huomiota herättävät käsittelemättö-mät harmaat betonipinnat. Ajatus näyttää avoimes-ti käytetty rakennusmateriaali syntyi arkkitehdin jarakennuttajan välisissä keskusteluissa. Arkkitehtioli käyttänyt harmaata betonia pari vuotta aiemminSeinäjoelle rakennetussa omakotitalossa. Tuonkin

5

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:08101

2 2008102102 7

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:09102

2 2008 103

8

9

rakennuksen elementit oli valmistanut myös tähänkohteeseen valittu Betoniluoma Oy Teuvalta.

Harmaata betonia ei pelätty, vaan pidettiin aito-na ja luontevana pintana myös sisällä. Kyseessä eiollut pinnoite, joka olisi lisätty jonkin rakenteenpäälle antamaan toivottua sävyä. Betoni on tässätapauksessa samanaikaisesti kantava materiaali,käyttöpinta ja luonteva väri, johon sisätilojen muutvärit sovitettiin.

Harmaa betonipinta sisällä on käsitelty pölynsi-donta-aineella. Betonin pinnan kuppimaiset jäljetmuistuttavat muottisideholkkien “tuttien” jälkiä.Todellisuudessa molemmilta puolilta puhtaan ele-mentin sidonta ei tapahtunut näillä sideholkeilla.Ne ovat siis väärennöksiä ja toteutettu erikseentehdyillä muovikappaleilla muottivaiheessa.

Suuret ikkunat tulvivat valoa sisään, joten kont-rastien ja tasapainon saavuttamiseksi tarvittiinmyös tummia sävyjä. Niitä voitiinkin käyttää roh-keasti, sillä pelkoa synkistä ja pimeistä sisätiloistaei ollut. Runsaan luonnonvalon, varjojen ja heijas-tusten leikki eri sisustusmateriaalien sileillä ja kar-keilla, tummilla ja vaaleilla pinnoilla oli tavoite.

Talon valmistuessa kohden kesän lisääntyvää au-ringonvaloa ja luonnon värikylläisyyttä näyttää ta-voite sisäpintojen elävyydestä toteutuvan. Mitentämä kaikki toimii syksyn pimeillä ja talven lumillaon vielä näkemättä. Voi olla että talo, värit ja mate-riaalit toimivat myös kalpeassa talvivalossa. Voimyös olla, etteivät ne toimi. Usko ratkaisun onnistu-miseen on kuitenkin luja.

7Valoisa sisäporras johtaa toiseen kerrokseen. Harmaa be-toni sisätiloissa on samanaikaisesti kantava materiaali,käyttöpinta ja luonteva väri, johon sisätilojen muut värit

sovitettiin. Betonipinnan kuppimaiset jäljet on tehty ele-menttimuottiin erillisillä muovikupeilla antamaan pintaanelävyyttä.

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:09103

2 2008104104

TALO FOKUS, VAASA

Valmistumisvuosi: 2008Tontin ala: 716 m2

Rakennusoikeus: 250 m2 + 50 m2

talousrakennusToteutunut kerrosala: 254,5 m2 + 40 m2

Huoneistoala: 210,5 m2

Tilavuus: 850 m3

Pohjapinta-ala: 171 m2

(max 30 % tontin alasta)

Arkkitehtisuunnittelu: ArkkitehtitoimistoAntti Talvitie,Antti Talvitie,arkkitehti SAFA

Rakennuttaja: Ari ja Mervi WahlroosRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

Savela OyBetonielementit: Betoniluoma Oy

HOUSE BY THE SEA – HOUSE FOKUS

House Fokus was built on the clearly most wanted plot ofthe Vaasa Housing Fair area.

The primary design objectives were simplicity andclearcutness. Bearing in mind, however, the magnificentlocation of the house by the sea.

The views from the house and the plot reveal a mostbeautiful environment. And the house becomes part ofthis beautiful landscape. The old fishermen’s huts inthe Vaasa archipelago served as models. The housewas divided into two masses: one for living and theother for auxiliary facilities. The residential part wasfurther divided into two sections – the rooms and thetraffic area.

The result is a row of room on two storeys, with thecorridor leading to the living room and the staircaseleading to the upper floor beside the row of rooms. Fulladvantage was taken of the sea view, which resulted innotably large window spaces.

The concept of the house is based on large, straightsurfaces, which also serve as load-bearing structures. Atthe beginning of the project, concrete as a material andprefabrication as a technology had not even crossed thedesigner’s mind, but in the end the solution was veryclear. The house had to be built from precast concreteunits, as that was the only way to implement the plans.

The original objective of simplicity also defined thetreatment of the material and the colour palette of thehouse. The house was to be white. The whiteness wasemphasised by darker sections and the building part thatcontains the auxiliary facilities was realised in the colourof red ochre in tribute to the building traditions of thepast.

Natural grey concrete surfaces catch the eye insidethe house. Concrete is used as a load-bearing material,on useful surfaces and as the natural colour that othercolours were adapted to.

With the abundance of light flooding in through thelarge windows, dark shades were also needed to createcontrasts and balance. Caution could be thrown to thewind as no amount of darker colours could have madethe rooms too gloomy or dark.

10Valaistus luo portaaseen ja betoniseinään valon ja varjonleikin.

11Talosta haluttiin valkoinen. Valkoisuutta korostettiin tum-milla osilla ja aputilojen rakennusmassaan otettiin mu-kaan punamullan väri kunnianosoituksena menneiden ai-kojen rakentamiselle.

12Sisätiloissa huomiota herättävät käsittelemättömät har-maat betonipinnat. Betoni eri tiloissa luo hienostuneentaustan sisustukselle.

10

11

12

10

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:09104

2 2008 105

11

12

BET0802 s98-105 Talo_Fokus 4.7.2008, 07:10105

2 2008106

Talo Länsivuori Vantaalla on 170 neliön kompakti,mutta tilallisesti rikas pientalo. Talon rakennuttanutperhe halusi ensimmäisestä omasta pientalostaanselkeän ja modernin kuitenkin niin, että rakentami-sen kustannukset eivät karkaisi käsistä.

Arkkitehti Kimmo Lintula kiittääkin perhettä sii-tä, että se ymmärsi jo projektin alkuvaiheessa ottaaammattilaisia kumppaneikseen. Jo rakennuspaikkaanalysoitiin tiiviissä yhteistyössä rakennuttajien jasuunnittelijoiden kesken.

Talo Länsivuori sijaitsee napakalla kulmatontilla,joka aukeaa erinomaisesti suotuisiin ilmansuun-tiin. Naapuri on suhteellisen lähellä, joten raken-nuksen massa haluttiin sijoittaa siten, että se an-taisi sekä suojaa että yksityisyyttä ja samalla pihaajäisi vapaaksi.

ELEMENTIT SELKEÄ RATKAISUTalo Länsivuoren materiaalivalintojen perusteenaoli perheen toive kivitalosta, joka kestää ja on mah-dollisimman huoltovapaa. Toisaalta haluttiin myöslyhyt rakennusaika. Kun runko saataisiin mahdolli-simman nopeasti pystyyn ja säiltä suojaan, perheitse ryhtyisi sisätiloissa avustaviin rakennustöihin.

Muun muassa nämä syyt yhdistettynä kompak-tiin rakennukseen ja kustannustehokkuuteen puo-lustivat betonielementtien valintaa.

Lujabetoni Oy toimitti Talo Länsivuoren valkobe-toniset elementit. Visuaalisesti moderni ilme saa-tiin käyttämällä valkoista kiviainesta betonin seas-sa, ja betoni valettiin uritettua kumimuottia vasten.Näin betoni sai tekstuurisen pinnan, johon 12 millinurat tuovat valon ja varjon leikin.

Julkisivuissa on käytetty myös kuultokäsiteltyäpuuta, mikä antaa rakennuksen ilmeelle lämpöä.

KOMPAKTI KOTI BETONIELEMENTEISTÄ– TALO LÄNSIVUORI, VANTAA

1

4

1Asemapiirros

2Pohjapiirros, 1. kerros

3Pohjapiirros, 2. kerros

4Talo Länsivuoren rakennuksen massa on sijoitettu siten,että se antaa sekä suojaa että yksityisyyttä ja samalla pi-haa jää vapaaksi. Julkisivuissa käytetty valkobetoni onvalettu uritettua kumimuottia vasten.

Leena-Kaisa Simola, toimittaja

Juss

i Tia

inen

2

3

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:10106

2 2008 107

4

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:10107

2 2008108

5Julkisivu lounaaseen

6Julkisivu lounaaseen

7Julkisivu koilliseen

8Julkisivu kaakkoon

9Julkisivu luoteeseen

Jussi Tiainen

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:10108

2 2008 109

10Julkisivu kaakkoon

13

11Leikkaus A

12Leikkaus B

Juss

i Tia

inen

Jussi Tiainen

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:10109

2 2008110

8

142. kerroksen käytävätila on valoisa ja se avautuu terassille.

VYÖHYKKEITÄ JA VAPAATA TILAATalo Länsivuori on linjoiltaan selkeä. Julkisivujahallitsevat myös isot ikkunat.

Rakennuksen sisäpinnat ovat ratkaisuiltaan sel-keitä; puuta alakatoissa, lattioissa betonia, epoksiaja laattaa sekä seinissä tasoitettuja ja maalattujaväripintoja.

Talon eteiseen tullaan aputilojen vyöhykkeenläpi. Eteisestä avautuu avoimena tilana olohuone,keittiö ja ruokahuone. Pohjakerroksessa on myösnyt avoin ”hybriditila”, joka muuntuu tarvittaessamakuu- tai vierashuoneeksi.

Koska talo on pienessä rinteessä, olohuone las-keutuu muutaman askeleen ruokahuoneen tasosta.Askelmien kohdalle on sijoitettu varaava takka –poikkeuksellisesti vaakasuoraan. Näin se toimiitakkana olohuoneessa ja istuimena ruokahuonees-sa. Samalla vältettiin visuaalinen katkos avoimessatilassa. Musta takka on muurattu tiilestä, sen pintaon tasoitettu ja maalattu.

Olohuoneessa on harmaa betonilattia. Lattianpinta on hierretty sileäksi ja sen pinta on käsiteltymattapintaisella lakalla.

Yläkerrassa on aputilavyöhykkeen päällä sauna-ja pesutilat. Molemmissa päädyissä on kaksi huo-netta ja väliin jää aulamainen kirjasto, jonka kohdal-ta rakennuksen julkisivu on vedetty sisäänpäin teras-siksi. Terassilta tulvii valoa sisälle rakennukseen,mutta se toimii myös vilvoittelutilana saunojille.

15Olohuoneen takka on muurattu, tasoitettu ja maalattu.

A COMPACT HOME BUILTFROM PRECAST CONCRETE ELEMENTS

House Länsivuori in Vantaa is a compact 170-squaremetre home that still offers a lot of variety in terms ofspace. The family that had the house built wanted acleancut and modern home but within a reasonablebudget.

The family decided on a stone house, which is durableand as maintenance-free as possible. On the other hand,they wanted to keep the construction period short. Withthe frame erected swiftly to provide protection againstthe elements, the family could then assist in other workcarried out inside the house. All these reasons, combinedwith the compact size of the house and cost-efficiencysupported precast concrete elements as the material ofchoice.

House Länsivuori is built from white precast concreteelements. The use of white aggregate in the concrete,and pouring the concrete against a grooved rubber formrendered the house a visually modern appearance. Thisproduced a textured concrete surface with light and shad-ows playing in the 12 mm grooves. The transparent finishof the wooden façade sections, on the other hand, givesthe house a warm expression.

House Länsivuori is characterised by clean lines, andlarge windows that dominate the façades. Very clear so-lutions were chosen for the internal surfaces; woodenceilings, concrete, epoxy and tile floors, and smooth,painted walls.

The entrance hall is entered through a zone ofauxiliary rooms. The hall continues into an open spacethat consists of the living room, the kitchen and the

Pasi

Kok

ko

16

Jussi Tiainen Jussi Tiainen

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:10110

2 2008 111

17

dining room. An open hybrid space that can be convertedinto a bedroom or a guestroom is also located on theground floor.

The sauna facilities and the bathroom are located onthe first floor, above the auxiliary rooms. There are tworooms at both ends, with a lobby-like library in-between.

The terrace outside the library creates a recess into thefaçade. The terrace serves as a source of natural light intothe house, as well as a cooling-off area accessed from thesauna facilities.

TALO LÄNSIVUORI, VANTAA

Arkkitehtisuunnittelu: K2S Arkkitehdit Oy:Kimmo Lintula,Mikko Summanen,Niko Sirola, arkkitehdit SAFA

Rakennesuunnittelu: Erkki SuomalainenJulkisivuelementtienvalmistaja: Lujabetoni OyAsuinpinta-ala: 170 m2

Suunnitteluaika: 02/2004 – 08/2004Rakennusaika: 10/2004 – 2007

K2S Arkkitehdit Oy ja Talo Länsivuori on esillä Wallpaper*Graduate Directory:n listauksella - nuoret kiinnostavatarkkitehdit.Lisätietoja, more information:http://www.wallpaper.com/101/architects-directory.html

Juss

i Tia

inen

BET0802 s106-111 TaloLansi 3.7.2008, 11:11111

2 2008112

BETONIPINTAA PUUTALON KELLARIIN

Seppo Häkli, arkkitehti SAFAPertti Kukkonen, kuvanveistäjä

Helsingin Puu-Käpylään arkkitehti Matti Välikan-kaan 1020-luvulla suunnittelema 2-kerroksinen yk-sityistalo peruskorjattiin palauttamalla se ulkopuo-lelta alkuperäisten piirustuksien mukaisiksi.

Sisäpuoliset puurakenteiset kerrokset, joissa eiollut tallella lukuisista muutoksista johtuen ollen-kaan alkuperäisyyttä, peruskorjattiin palauttamallakaikki pinnat, listat ja ikkunat yms. detaljit alkupe-räisiksi noudattaen 1920-luvun rakennustapaa.

Rakennus on perustettu kalliolle. Alkujaan mata-laa kellaria oli myöhemmin osittain syvennetty lou-himalla sinne autotalli, jolloin komeaan kivijalkaanoli puhkaistu iso ovi.

Tilaaja halusi kellarin kokonaan käyttötilaksi.Kellariin sijoitettiin sauna aputiloineen ja muu tilatoteutettiin yhtenäisenä monikäyttötilana, joka so-veltuu yhtälailla perheen oleskelutilaksi kuin edus-tusluonteiseksi vierastilaksi. Autotallin ovi korvat-tiin rakennukseen sopivalla ikkunalla ja ympäröiväkivijalka uusittiin graniitista.

Vastakohtana yläkertojen perinteellisyydelle,kellarissa haluttiin käyttää rakentamisajankohdanmuotokieltä ja pääosin käsittelemättömiä pintoja.Saunaosaston kantavat seinät valettiin vanerimuo-tilla väribetonista. Värjäykseen käytettiin hiemanpunaista ja mustaa pigmenttiä ja runkoaineenapääosin punaista kiveä. Sidonnassa syntyneet reiätputkitettiin rautaputkilla, jotka jätettiin näkyviin.Lattiat valettiin seinien tavoin hyvin notkistetustaseoksesta.

Betonipinnat happopestiin kevyesti. Kiviainek-sen hieman paljastuttua tuloksena syntyi hienoasantapaperia vastaava, samettinen pinta. Lopuksipinnat vahattiin.

Saunan seinä kannattaa järeitä teräspalkkeja,jotka korvaavat vanhat hirsirangat, jotka olivat tuet-tu tiheään kiviladelmien päälle. Betoniseinään liit-tyvä takkaverhous ja etsattujen lasiovien karmitovat vahattua mustaa terästä, samoin kattopalkit.Katto on vahattua tervaleppää ja portaat vahattuaterästä ja massiivitammea.

Ulkoseinät on muurattu taustan mukaan porras-tuvina ja rapatut kivipannat on kuullotettu mineraa-limaalilla vaaleiksi.

3, 4Saunaosaston kantavat seinät valettiin vanerimuotilla vä-ribetonista. Betonipinnat happopestiin kevyesti. Lattiaton valettu samalla väribetonilla ja vahattu.

5Portaat ovat vahattua terästä ja massiivitammea.

1Kellarikerroksen pohjapiirros

2Leikkaus

BET0802 s112-115 Osmontie 3.7.2008, 13:18112

2 2008 113

5

3 4

KELLARITILA BETONISTA, PUU-KÄPYLÄ, HELSINKI

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Häkli KyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

Pentinmikko OyLVI-suunnittelu: Insinööritoimisto

Akvedukti OySähkösuunnittelu: Jussi Koski, dipl.ins.Betonin värimäärittelyt jahappopesut: Pertti KukkonenBetonin toimittaja: Rudus Oy, Konala

Artik

kelin

val

oku v

a t: J

u ssi

Tia

ine n

BET0802 s112-115 Osmontie 3.7.2008, 13:18113

2 2008114

6

8

6, 7, 9Betoniseinään liittyvä takkaverhous ja etsattujen lasiovi-en karmit ovat vahattua mustaa terästä, samoin kattopal-kit. Katto on vahattua tervaleppää ja portaat vahattua te-rästä ja massiivitammea.

8Saunan verhouksessa on käytetty tervaleppää. Saunanseinä kannattaa järeitä teräspalkkeja.

CONCRETE SURFACES IN THE BASEMENTOF A WOODEN HOUSE

The two-storey private house designed by Matti Välikan-gas in the 1920s stands in the so-called Wooden Käpyläarea of Helsinki. The renovation of the house was realisedby restoring the external surfaces and details in complian-ce with the original plans.

Inside the house, all surfaces, mouldings, windowsand other details on both floors were replaced using theoriginal building methods of the 1920s.

The house was built on rock foundations. The base-ment had originally been quite low, but part of it had laterbeen excavated deeper to accommodate a garage. Alarge door had been cut in the magnificent stone base inthat context.

The whole basement was converted into useful space.The sauna facilities were located there, and the rest ofthe basement was made into a continuous multi-activityroom that can be used as a family lounge and as aguestroom.

In contrast to the traditional approach adopted onthe upper floors, the contemporary form language wasused in the basement, and most of the surfaces wereleft uncoated. The load-bearing walls of the saunafacilities were poured in coloured concrete usingplywood formwork. The concrete was coloured withsome red and black pigment, and the aggregateconsisted mainly of red stone. The produced anchorageholes were plugged with iron pipes that were leftvisible. Concrete of high fluid consistency was used inboth the walls and the floors.

The concrete surfaces were lightly acid-washed.With the aggregate partly exposed, the end result was avelvety surface like fine sandpaper. The surfaces werealso waxed.

The fireplace lining that is joined with the concretewall as well as the frames of the etched glass doors aremade of waxed black steel, as are also the roof beams.The ceiling is made of waxed alder, and the staircase ofwaxed steel and solid oak.

7

BET0802 s112-115 Osmontie 3.7.2008, 13:19114

2 2008 115

9

BET0802 s112-115 Osmontie 3.7.2008, 13:19115

2 2008116

Betonijulkisivujen elastisten ns. kittisaumojen toi-mivuudella on keskeinen vaikutus betonisandwich-tyyppisen ulkoseinän kosteustekniseen toimivuu-teen etenkin, jos ulkokuoren takana ei ole yhtenäis-tä tuuletusrakoa. Saumauksen toimivuuden edelly-tys on se, että saumausmassan ja betonin välillesaadaan syntymään sellainen tartunta, että sau-mausmassa pysyy tiiviinä eli kiinni betonissa sau-man leveyden muuttuessa eri syistä. Luonnollisestisauman toimivuuteen ja kestävyyteen vaikuttavatmyös saumausmassan joustavuus ja poikkileikka-usmuoto sekä sauman leveys suhteessa siinä ta-pahtuviin liikkeisiin.

UUSIA TUTKIMUSTULOKSIA BETONIELEMENTTIENSAUMAPINTOJEN ESIKÄSITTELYTARPEESTA

Jussi Mattila, tekniikan tohtori, vanhempi tutkijaTampereen teknillinen yliopisto TTY,Talonrakennustekniikka

Tutkimuksessa tehtiin laboratoriotyönä suurijoukko vetokokeita, joilla selvitettiin yleisimminkäytettyjen polyuretaanipohjaisten saumausmas-sojen tartuntalujuutta sekä käsittelemättömiin ettäeri tavoin esikäsiteltyihin muottipintoihin.

Kokeissa varioitiin seuraavia tartuntaan vaikut-tavaksi otaksuttuja tekijöitä:

1) Betonipinnan esikäsittelytapa– käsittelemätön muottipinta– muottipinta, josta sementtiliima poistettu

Finnsementti Oy:n Mini Etch Oil -käsittelyllä– hienopesupinta, Finnsementti Oy:n MiniCote– timanttilaikalla kevyesti hiottu pinta– timanttilaikalla huolellisesti hiottu pinta

2) Sementtityyppi– harmaa rapidsementti– valkosementti

3) Betonin kosteustila– Kuiva: koekappaleita säilytettiin jälkihoidon

jälkeen vähintään 2 viikkoa tilassa, jonka olo-suhteet olivat T 23 °C, RH 70 %.

– Kostea: Em. kuiva pinta, jota pidettiin märkänäyhden vuorokauden ja annettiin kuivua ennensaumaamista 18 h olosuhteissa T 23 °C,RH 70 %.

– Märkä pinta: Em. kuiva pinta, jota pidettiinmärkänä yhden vuorokauden ja annettiin kui-vua ennen saumaamista 4 h olosuhteissaT 23 °C, RH 70 %.

4) Muottimateriaali– Vaneri– Teräs

5) Saumausmassa (kolmen keskeisen materiaalitoi-mittajan yleisimmin käytetty PU-massa)– Bostik 2637 uretaanisaumausmassa– Sikaflex Construction– Tremco Dymonic NT

Saumausmassojen tartunta alustaansa mitattiinsuorin vetokokein. Rinnakkaisia koevetoja tehtiinkustakin testattavasta variaatiosta kuusi kappalet-ta niin, että kolme vetokoetta tehtiin suoraan pri-meroidusta betonipinnasta ja toiset kolme prime-roituun pintaan levitetystä saumausmassasta.

Tutkimuksessa koebetoneina käytettiin tavan-omaisia julkisivuelementeissä käytettyjä betonilaa-tuja ja koekappaleiden valmistuksessa normaaliabetonielementtien tuotanto- ja jälkihoitotapaa.Muotit oli käsitelty koekappaleet valmistaneellatehtaalla (Parma Oy:n Kangasalan tehdas) käytössä

1Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmin käytettyjen poly-uretaanipohjaisten saumausmassojen tartuntalujuuttabetoniin sekä käsittelemättömiin että eri tavoin esikäsi-teltyihin muottipintoihin.

2, 8Asunto Oy Helsingin Pasaatituuli Vuosaaressa. Julkisi-vuissa on uritettu valkobetoni ja keltainen maalattu beto-nipinta. Julkisivuelementit: Parma Oy. ArkkitehtitoimistoLahdelma & Mahlamäki. Kohde ei liity tehtyyn tutkimuk-seen, vaan edustaa arkkitehtonista saumaratkaisua, jossaelementtisauma on sovitettu julkisivujen arkkitehtuuriin.

2

Useissa tapauksissa elementtisaumoihin liitty-vät reklamaatiot johtuvat saumakitin irtoamisestasaumapinnasta eli tartunnan pettämisestä. Näidentapausten vähentämiseksi on esitetty, että sauma-pinnat esikäsiteltäisiin järjestelmällisesti laikkaa-malla jo elementtitehtaalla. Nykyisen käytännönmukaan tavanomaisten betonisten saumapintojenesikäsittelytarve arvioidaan vasta työmaalla ta-pauskohtaisesti. Esikäsittelynä on tällöinkin laikka-us, joka tehdään tarvittaessa, mikäli saumaustyönaikataulu mahdollistaa sen ja hankkeen osapuoletpääsevät yhteisymmärrykseen työn kustannustenkattamisesta. Tätä tarveharkintaista käytäntöä onpidetty jossain määrin ongelmallisena myös ele-menttityöselostuksen ja muiden urakka-asiakirjojenlaatimisen kannalta. Toisaalta myös saumattavienbetonipintojen järjestelmällistä laikkaamista on pi-detty ongelmallisena, koska se aiheuttaa huomat-tavan paljon pölyhaittoja. Tämä on työsuojelullinenkysymys, koska kvartsipölylle asetettuja htp-arvoja(haitalliseksi tunnettu pitoisuus) on alennettu.

Rakennusteollisuus RT teetti keväällä 2008 Tam-pereen teknillisen yliopiston Talonrakennusteknii-kan yksikössä kokeellisen tutkimuksen, jonka ta-voitteena oli selvittää saumattavien betonipintojenja niiden esikäsittelyjen vaikutusta saumausmasso-jen tartuntaan.

Parm

a Oy

TTY

1

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:27116

2 2008 117

3 4

3, 4Saumausmassojen tartunta alustaansa mitattiin suorinvetokokein. Kolme vetokoetta tehtiin suoraan primeroi-

dusta betonipinnasta ja toiset kolme primeroituun pin-taan levitetystä saumausmassasta.

TTY

TTY

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:27117

2 2008118

olevaan tapaan koestettavasta variaatiosta riippu-en joko mineraaliöljypohjaisella muottiöljyllä taipintahidastusaineella.

Kaikki sementtityyppi-, kosteustila- (poislukienmärkä) ja esikäsittelyvariaatiot testattiin läpi Si-kaFlex Construction -massalla. Lisäksi kahdellamuulla massalla testattiin valkosementti ja kosteabetonipinta ristiin kaikkien betonipinnan esikäsit-telyjen kanssa. Märkä kosteusvariaatio testattiinkaikkien esikäsittely-yhdistelmien ja SikaflexConstruction -massan kanssa vain valkobetonilla.Testaukset tehtiin pääosin vanerimuottiin valetullebetonipinnalle. Teräsmuottiin valettuna testattiinvain käsittelemätön ja kevyesti laikattu valkobeto-nipinta kaikilla kosteusvariaatioilla (poislukienmärkä) ja kaikilla saumausmassoilla.

Primereina käytettiin kunkin tuotteen markkinoi-jan tuoteinformaatiossaan esittämää primeria.

TULOKSET:– ESIKÄSITTELYJEN VAIKUTUS TARTUNTAANEri tavoin esikäsitellyistä betonipinnoista tehtiinyhteensä noin 40 vetokoetta. Näiden pohjalta voi-daan todeta, että tutkituilla esikäsittelyillä oli tutki-muksen olosuhteissa vain hyvin vähäinen vaikutussaumausmassojen tartuntalujuuteen. Eri esikäsitte-lyjen tapauksissa tartuntalujuudet olivat haarukas-sa 0,40 … 0,43 MPa poislukien hienopestyt pinnat,

jen tartuntavetolujuudet jäivät betonin ”normaalia”vetolujuutta alemmiksi.

Vastaavasti hienopestyjen primeroitujen betoni-pintojen suurempi vetolujuus johtui todennäköises-ti sekä betonipinnan karkeuden tuomasta suurem-masta tartuntapinta-alasta sekä siitä, että tartuntatapahtui suuremmalta osin suoraan kiviainekseen,joka on sementtikiveä selvästi lujempaa. Myös em.muottipinnassa oleva luontaisesti muuta betoniahieman heikompi kerros on poistettu kokonaan hie-nopesukäsittelyssä.

– SEMENTTITYYPIN VAIKUTUS TARTUNTAANSementtityypin (harmaa rapid / valkosementti) vai-kutusta saumausmassojen tartuntakykyyn selvitet-tiin noin 60 vetokokeella. Näiden tulos oli, että sau-mausmassojen tartuntalujuus oli kummallakin se-menttityypillä täsmälleen sama, 0,42 MPa. Tulok-sista ei ole myöskään löydettävissä sellaisia viittei-tä, että sementtityypillä olisi merkittävää vaikutus-ta tartuntalujuuteen missään yksittäisistä tutkituis-ta olosuhteista.

Pelkästään primeroiduille betonipinnoille tehtiinniin ikään noin 60 vetokoetta. Näidenkin tulos olise, että vetolujuuden taso on molemmissa täsmäl-leen sama, tässä tapauksessa 2,54 MPa. Tämänpohjalta voidaan todeta, että sementtityypillä ei ol-lut tutkimuksen olosuhteissa vaikutusta myöskäänbetonipinnan vetolujuuteen.

– BETONIN KOSTEUSTILANVAIKUTUS TARTUNTAANBetonipinnan kosteustilan vaikutusta saumausmas-sojen tartuntaan selvitettiin yhteensä 36 vetoko-keella. Näistä saatujen tulosten perusteella tutki-muksessa käytetyillä betonipinnan kosteustiloilla eiollut havaittavaa vaikutusta saumausmassojen tar-tuntakykyyn. Tämä selittynee ainakin osin sillä, ettäkäytetyt yksikomponenttiset polyuretaanituotteetkovettuvat kosteuden vaikutuksesta. Tartunta muo-dostuu lujaksi, jos betonipinnassa ei ole saumatta-essa sellaista vesikalvoa, joka estäisi tuotteenimeytymisen betonin pinnan huokoisiin.

Primeroitujen betonipintojen vetolujuutta tutkit-tiin niin ikään 36 vetokokeella. Näistä saatujen tu-losten perusteella primeroitujen betonipintojen ve-tolujuudet eivät riipu merkittävästi betonin kosteus-tilasta. Alimmat lujuudet mitattiin kuitenkin käsit-telemättömistä pinnoista ”märän” pinnan edusta-essa alinta arvoa. Hienopestyssä pinnassa vetolu-juudet olivat kauttaaltaan selkeästi korkeimpia. 8

joissa tartuntalujuus oli hieman alempi, eli keski-määrin 0,37 MPa. Tämä johtui todennäköisesti sii-tä, että saumausmassaa ei saatu tunkeutumaantäydellisesti kaikkiin hienopestyssä pinnassa luon-nostaan oleviin epätasaisuuksiin. Nämä ontelotilattoimivat vetokokeessa saumausmassan irtirepeyty-misen alkukohtina ja alensivat näin hieman tartun-talujuutta.

Pelkästään primeroiduista betonipinnoista teh-tiin niin ikään hieman yli 40 vetokoetta. Tällöin ve-tokappaleet oli liimattu suoraan primeroituihin be-tonipintoihin lujalla PU-liimalla, ja tällöin vetoko-keet kuvasivat nimenomaan betonipinnan vetolu-juutta. Näin saatujen koetulosten perusteella voi-daan todeta, että hienopesemällä käsiteltyjen pin-tojen vetolujuudet olivat selvästi korkeimpia, luok-kaa 3,2 MPa. Kaikkien muiden, kevyemmin käsitel-tyjen pintojen lujuus oli haarukassa 2,3 … 2,4 MPa.

Periaatteessa K40-lujuusluokan betonin vetolu-juuden tulisi olla noin 4 MPa. Vaikka useissa tapa-uksissa murto tapahtuikin juuri betonista, vetolu-juudet jäivät selvästi tätä alemmiksi. Tämä johtuitodennäköisesti siitä, että muottia vasten pakkau-tunut betonimassa ei täysin edusta normaalia beto-nimassaa. Siinä sementtikiven ja hienon kiviainek-sen osuudet ovat muuta betonia suurempia, jolloinpinnan lujuus jää hieman alhaisemmaksi. Tällöinmyös kevyesti esikäsiteltyjen primeroitujen pinto-

5

TTY

6

7

TTY

TTY

5, 6Tavanomaisten betonisten saumapintojen esikäsittelytar-ve arvioidaan usein vasta työmaalla tapauskohtaisesti.Esikäsittelynä on tällöin reunan laikkaus.

7Hienopestyjen primeroitujen betonipintojen suurempi ve-tolujuus johtui todennäköisesti sekä betonipinnan karkeu-den tuomasta suuremmasta tartuntapinta-alasta sekä sii-tä, että tartunta tapahtui suuremmalta osin suoraan kivi-ainekseen, joka on sementtikiveä selvästi lujempaa.

8Asunto Oy Helsingin Pasaatituuli Vuosaaressa. Julkisi-vuissa on uritettu valkobetoni ja keltainen maalattu beto-nipinta. Julkisivuelementit: Parma Oy.

Kari

Pals

ila

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:27118

2 2008 119

8

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:28119

2 2008120

Tämä johtunee siitä, että hienopesty pinta muodos-tuu suurimmaksi osaksi kiviaineksesta, jonka pintakuivahtaa nopeasti ja jonka vetolujuus on vain hyvinvähäisessä määrin riippuvainen kosteustilasta.

– MUOTTIMATERIAALINVAIKUTUS TARTUNTAANMuottimateriaalin vaikutusta saumausmassojentartuntaan selvitettiin noin 50 vetokokeella. Näidenperusteella voidaan todeta, että muottimateriaalil-la ei ole kokeen olosuhteissa havaittavaa vaikutus-ta saumausmassojen tartuntakykyyn.

Primeroitujen betonipintojen vetolujuutta erimuottimateriaalien tapauksessa selvitettiin niinikään noin 50 vetokokeella. Tämän perusteella voi-daan todeta, että muottimateriaalilla ei ollut ko-keen olosuhteissa merkittävää vaikutusta primeroi-dun betonipinnan vetolujuuteen.

– ELASTISILLA SAUMAUSMASSOILLASAUMATTAVALTA BETONIPINNALTAVAADITTAVASTA VETOLUJUUDESTAEdellä kuvatut kokeet osoittivat, että saumaus-massojen vetolujuus on kaikissa tutkituissa tapa-uksissa luokkaa 0,4 MPa. Tästä ei voida kuiten-kaan suoraan päätellä, että tämä lujuustaso olisisoveltuva vaatimus saumattavien betonipintojenvetolujuudelle. Todellisissa käyttöolosuhteissaesiintyvissä matalissa lämpötiloissa saumausmas-sa on huomattavasti lujempaa ja jäykempää, jol-loin sauman jännitystaso muodostuu vetorasituk-sessa korkeammaksi varsinkin, kun saumaraotovat useimmiten leveimmillään juuri matalimmis-sa lämpötiloissa. Myös saumamassojen vanhene-misilmiöiden tiedetään aiheuttavan massan kovet-tumista. Edelleen, todellisissa käyttöolosuhteis-saan saumausmassojen venytystilat ovat pitkäai-kaisia verrattuna laboratoriokokeiden koestusti-lanteeseen. Toisaalta on todettava myös, ettäkäyttöolosuhteissa saumausmassoille sallitaanminimaalinen venymä verrattuna koestuksessa ha-vaittaviin usean sadan prosentin murtovenymiin.

Tämä tutkimus osoittaa, että saumattavien pin-tojen vetolujuus on alhaisimmillaankin moninker-tainen saumausmassojen maksimaalista sallittuavenymää vastaavaan jännitykseen verrattuna. Täs-tä syystä kysymys saumapinnalta vaadittavasta ve-tolujuuden minimiarvosta muuttuu eräällä tavallamerkityksettömäksi.

JOHTOPÄÄTÖKSETTässä artikkelissa kuvatussa tutkimuksessa selvi-tettiin saumausmassojen tartuntalujuutta eri ta-voin esikäsiteltyihin betonipintoihin. Tässä yhtey-dessä varioitiin betonin kosteustilaa, sementti-tyyppiä ja muottimateriaalia. Koestettavat variaa-tiot oli pyritty valitsemaan niin, että ne edustivatmahdollisimman hyvin keskeisiä tartuntaan vaikut-tavia tekijöitä.

Saumapinnalla olevat epäpuhtaudet ovat keskei-nen tartuntaa heikentävä tekijä. Sitä ei kuitenkaankatsottu järkeväksi ottaa tutkimukseen mukaan,koska epäpuhtauksien määrää tai laatua ei pystytäkoejärjestelyin varioimaan niin, että koejärjestelyolisi toistettavissa tai että koepinnoissa olevan li-kaisuuden voitaisiin todeta edes karkealla tarkkuu-della edustavan käytännössä esiintyvää likaisuutta.

Tehtyjen kokeiden mukaan saumamassojen tar-tuntalujuus oli kokeiden olosuhteissa n. 0,4 MPa japrimeroitujen betonipintojen vetolujuus n. 2,3 ...3,3 MPa tyypillisen julkisivubetonin suoran vetolu-juuden ollessa luokkaa 3,5 ... 4 MPa. Tämän perus-teella kaikkien betonipintojen vetolujuuden sinänsävoidaan otaksua olevan riittävän saumausmassantartunnan kannalta kaikissa normaalitilanteissa.

Tehdyt kokeet osoittivat siis selkeästi sen, ettäkaikilla tutkituilla esikäsittelyvaihtoehdoilla onmahdollisuus saada saumausmassoille hyvä tartun-ta. Myös puhtaan käsittelemättömän muottipinnanvoidaan todeta soveltuvan hyvin saumausmassojentartuntapinnaksi.

Saumaustyössä kuitenkin törmätään tapauksiin,joissa riittävää tartuntaa ei ole syntynyt, vaan sau-mamassa on irronnut tartuntapinnasta. Tämä tar-koittaa, että saumausmassan tartuntaan vaikuttaamyös sellaisia tekijöitä, joita ei tarkasteltu tässätutkimuksessa. Näitä voivat kohdekohtaisesti ollamm. seuraavat tekijät:– Saumaaminen vielä epäedullisemmissa olosuh-

teissa, kuin tässä tutkimuksessa käytettiin.– Saumapinnalla oleva tartuntaa heikentävä aines

(lika, jää tms.).– Saumaraon riittämätön leveys suhteessa sau-

massa tapahtuviin liikkeisiin.– Sauman poikkileikkauksen epäedullinen paksuus

tai poikkileikkauksen muoto.Kahden jälkimmäisen tekijän osalta on todetta-

va, että nämä eivät sinänsä vaikuta tartuntaan,vaan lisäävät vaurioitumisen riskiä kasvattamallasauman tartuntakykyä koettelevaa rasitusta.

Edellä mainituista tekijöistä saumausmassan

tartuntaan vaikuttanee kaikkein keskeisimmin sau-mattavan pinnan puhtaus. Saumapinnalla olevatheikosti kiinnittyneet likapartikkelit estävät katta-maltaan alueelta täysin saumausmassan kontaktinlujaan pintaan ja voivat siten aiheuttaa sen, ettätartunta jää heikoksi tai sitä ei synny käytännössälainkaan.

Käytännön rakennustyössä saumapintaa ei olemahdollista saada saumaushetkellä moitteetto-man puhtaaksi. Tästä syystä primerien oikeallakäytöllä voitaneen merkittävästi edistää saumauk-sen tartuntakykyä, vaikkakaan tämä ei tullut esilletämän tutkimuksen puhtailla koepinnoilla. Primerpystynee suuren kostutuskykynsä ansiosta sito-maan jossain määrin ainakin hienoimpia epäpuh-tauksia alustaan, mikä eliminoi niiden tartuntaaheikentävän vaikutuksen. On kuitenkin korostetta-va, että primerointia ei tule koskaan suositella käy-tettäväksi ns. pölynsidontatarkoituksessa.

Tämän tutkimuksen tulosten hyödyntämisenkannalta on keskeistä ottaa huomioon se, että teh-taalla tehtävästä esikäsittelytavasta riippumattasaumapinnan tulee saumaushetkellä (varastoin-nin, kuljetuksen, asennuksen ja saumaamattoma-na oloajan jälkeen) olla puhdas. Millään tehtaallatehtävällä saumapinnan esikäsittelyllä ei voidavaikuttaa siihen, minkä verran, minkälaista ja mi-ten vaikeasti poistettavaa likaa saumattavalle pin-nalle kertyy saumaushetkeen mennessä. Tästäsyystä kaikkien saumattavien pintojen puhtaus ontarkistettava joka tapauksessa työmaalla ja likaan-tuneet pinnat on tarvittaessa puhdistettava välit-tömästi ennen saumaamista niin, että saumatta-valla pinnalla ei ole saumausmateriaalien tartun-taa häiritseviä epäpuhtauksia. Tätä puhdistusta eivoida siirtää tehtaalla tehtäväksi.

Tässä tutkimuksessa ei siis tullut esille seikkoja,joiden johdosta normaalit vaneri- tai teräsmuottiavasten valetut betonipinnat eivät olisi saumauskel-poisia, kunhan ne vain ovat saumaushetkellä puh-taita. Tästä syystä siirtymiselle saumapintojen jär-jestelmälliseen laikkaamiseen elementtitehtaallaei ole nähtävissä teknisiä perusteita.

LISÄTIETOJA:Arto Suikka, Rakennusteollisuus [email protected] Mattila, [email protected]

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:28120

2 2008 121

9

9

NEED FOR PRE-TREATMENT OF JOINT SURFACESON PRECAST CONCRETE ELEMENTS

The Confederation of Finnish Construction Industries RTordered from the Unit of House Building of the TampereUniversity of Technology in the spring of 2008 an experi-mental study on the impact of joined concrete surfacesand their treatment methods on the adhesion of jointingcompounds.

The experiments showed that all the studied pre-treat-ment alternatives make it possible to achieve good adhe-sion for jointing compounds. A clean, untreated form sur-face can also be concluded to be well suited as an adhe-sive surface for jointing compounds.

However, in some cases adequate adhesion of thejointing compound is not achieved, but the compoundcomes loose from the surface. The cleanness of the sur-face to be jointed is probably the most important factoraffecting the adhesion of the jointing compound. In practi-cal building work it is not possible to make the surfaceadequately clean for jointing. For this reason, appropriateapplication of primers could probably significantly im-prove the adhesion of the jointing, although this could notbe established as only clean test surfaces where used inthe study. Owing to their high wetting capacity, primerscan be expected to bind at least the finest impurities tosome extent, which will eliminate their detrimental im-pact on adhesion. It should be emphasised, however, thatapplication of a primer is never recommended for the pur-pose of dust binding.

No pre-treatment of the jointing surface in a factorycan influence the amount or type of the dirt that will accu-mulate on the surface before the jointing process, or howdifficult it is to remove dirt from the surface. Because ofthis, the cleanness of all jointing surfaces must in anycase be inspected on the site, and soiled surfaces have tobe cleaned immediately before jointing so that during thejointing process the surface is free from impurities thatwould impair the adhesion of the jointing materials. Thiscleaning cannot be carried out in the factory.

9, 10Asunto Oy Espoon Rustholli, Leppävaara, Espoo. Arkki-tehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy. Kohde on valmistunutvuonna 2000. Sandwichrakenteisen julkisivun vaakasau-mat piiloutuvat pinnan syvään vaakauritukseen. Pysty-saumat on sovitettu arkkitehtonisesti ikkunoiden pieliin.Julkisivut on maalattu ja saumojen sävy on sama kuin pu-naiseksi maalattu betonipinta. 10

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

BET0802 s116-121 SaumatMatt 3.7.2008, 13:28121

2 2008122

Ilmanpitävien rakennusten suunnitteluun ja toteu-tukseen ohjataan muuttuneen rakentamista ja ra-kennusten energiatehokkuutta koskeva lainsäädän-nön avulla. Tampereen teknillisen yliopiston Raken-nustekniikan laitoksen ja Teknillisen korkeakoulunLVI-tekniikan laboratorion yhteistyöhankkeen tulok-set paljastavat, että rakennusten ilmanpitävyydes-sä on vielä parannettavaa. Tutkimuksen yhtenä tu-losteena julkaistaan ohjekirja, jossa on esitetty il-manpitävyyden kannalta kriittiset liitoskohdatsuunnittelu- ja työohjeineen.

AISE – TUTKIMUSHANKETampereen teknillisen yliopiston Rakennusteknii-kan laitos ja Teknillisen korkeakoulun LVI- teknii-kan laboratorio tutkivat vuosina 2005 – 2008 yh-teistyöprojektissaan ”Asuinrakennusten ilmanpi-tävyys, sisäilmasto ja energiatalous” (AISE) kivi- jahirsirakenteisten pientalojen ja kerrostaloasunto-jen ilmanpitävyyttä, sisäilman olosuhteita ja il-manvaihdon toimintaa. Kaiken kaikkiaan tutkittiin20 hirsitaloa, 50 kivitaloa ja 59 kerrostaloasuntoa.Tutkimus liittyy läheisesti aiempaan (v. 2002 -2004) tutkimukseen ”Kosteusvarma terve pienta-lo”, jossa vastaavat tutkimukset tehtiin 100 puu-runkoisessa pientalossa. Tutkimusta rahoitti laajayritysryhmittymä ja TEKES.

Yksi tutkimuksen keskeinen osa on ollut ilmanpi-tävien rakennedetaljien suunnitteluohjeiden laa-dinta ja koonti. Suunnitteluohjeiden laadinnassa onpyritty tuottamaan työteknisesti helposti toteutet-tavissa olevia ohjeita. Lisäksi AISE -hankkeessa ontehty laboratoriokokeita ja selvitetty laskennalli-sesti rakennuksen vuotoilmanvaihdon määrää jasen perusteella vuotoilmanvaihdosta johtuvaaenergiankulutusta. Tutkimuksesta tullaan julkaise-maan v. 2008 kaksi tutkimusraporttia, joista toises-sa käsitellään mittaustuloksia (Vinha et al. 2008) jatoisessa esitellään ilmanpitäviä rakennedetaljeja(Aho & Korpi (toim.) 2008).

NYKYISTEN ASUINRAKENNUSTENILMANPITÄVYYSPainekokeella mitattujen uudehkojen pientalojenilmavuotoluvut on esitetty kuvassa 1. Kivitaloillapäästiin keskimäärin pienempiin ilmavuotolukuihinkuin puutaloilla, mutta hajontaa esiintyi taloryhmi-en sisällä kaikissa talotyypeissä. Pääosassa kivita-loista oli puurakenteinen yläpohja. Kivitalot, joissayläpohja oli kivirakenteinen, olivat ilmanpitäväm-piä kuin puurunkoyläpohjaiset, joskin tilastollista

ASUINRAKENNUKSISTA ILMANPITÄVIÄ– UUDESTA OHJEKIRJASTA APUA SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Hanna Aho, diplomi-insinööriMinna Korpi, diplomi-insinööriTampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos

3,9

6,0

2,61,6

2,83,2

1,5

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

16,0

10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 10 kpl 20 kpl 100 kpl

Kevyt-betonitalot

Kevytsora-harkkotalot

Tiilitalot Betonihark-kotalot

Betoniele-menttitalot

Hirsitalot Puurunkoiset

Ilmav

uoto

luku

n50

(1/h

)

1Pientalokoekohteiden ilmavuotolukujen n50 keskiarvo ja tulosten vaihteluväli talotyypeittäin.

vertailua varten talojen määrä eri taloryhmissä oliliian pieni. Hirsitaloissa keskimäärin pienempiä il-mavuotolukuja saatiin taloissa, joissa saumaeris-teinä oli käytetty uudempiaikaisia materiaaleja (so-lukumi, paisuvat saumaeristeet jne.) Puutaloillaelementtirakenteiset olivat paikalla rakennettujakeskimäärin ilmanpitävämpiä.

Mitattujen kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys(ka. 1,6 1/h) oli pienempi kuin omakotitalojen. Eten-kin betonirunkoisten kerrostaloasuntojen ilmanpi-tävyys oli hyvä, suurimmassa osassa ilmavuotolu-vut olivat alle 1/h. Mutta hajontaa löytyy myös ker-rostaloasuntojen ilmanpitävyydessä.

Tutkimuksen tuloksissa merkittävintä on se, ettäkaikilla talotyypeillä, rakentamistavoilla ja raken-nevaihtoehdoilla on päästy hyvään ilmanpitävyy-teen. Tämä vahvistaa päätelmää rakentamisen laa-dun merkityksestä ilmanpitävyyden saavuttamises-sa. Kun halutaan tehdä ilmatiivis talo ja kiinnite-tään siihen huomiota niin rakennedetaljien suunnit-telussa kuin itse työn suorituksessa, saadaan ai-kaan hyvä lopputulos.

RAKENNUSTEN ILMAVUOTOPAIKAT21 pientalossa ja 16 kerrostaloasunnossa tehtyjenmittausten perusteella suurin osa ilmavuodoistapientaloissa sijaitsi joko yläpohjan ja ulkoseinän lii-toksessa tai ikkunoissa tai ovissa tai niiden liitok-

sessa ympäröivään rakenteeseen. Kerrostaloasun-noissa ylivoimaisesti eniten ulkovaipan ilmavuotojaoli ikkunoissa ja ovissa ja niiden liitoksissa ulkosei-nään. Kummassakin tapauksessa ilmavuotoja ilme-ni myös muissa rakenteiden liitoskohdissa (ulkosei-nä – välipohja, ulkoseinä – alapohja, ulkoseiniennurkat) ja läpivienneissä. On huomattava, että ja-kaumaan vaikuttaa onko mukana 1- ja useampiker-roksia taloja tai esim. kerrostaloasuntoja, joissa eiole ulkoseinä-yläpohja -liitosta lainkaan.

SUUNNITTELUOHJEIDEN LAADINTAIlmanpitävien rakennedetaljien suunnitteluohjeetkoottiin pääasiassa TTY:n rakennustekniikan laitok-sen tutkijoiden muodostamassa työryhmässä. Ryh-mään kuului tutkijoita rakennusfysiikan, korjausra-kentamisen, palotekniikan sekä kantavien rakentei-den suunnittelun tutkimusryhmistä. Valmiita raken-nedetaljeja kommentoivat myös AISE-tutkimus-hankkeen johtoryhmän jäsenet.

Ohjekirja jäsentyy siten, että alussa selvitetäänilmanpitävyyden merkitystä sekä rakenteen raken-nusfysikaalisen toimivuuden että energiankulutuk-sen kannalta. Erillisissä luvuissa käsitellään seinä-, yläpohja- ja alapohjarakenteiden ilmanpitävyyttäsekä näiden välisten liitosten toteutusta. Lisäksimärkätilojen, ikkuna- ja oviliitosten sekä läpivien-tien toteutusohjeille on omat lukunsa. Jokaisessa

BET0802 s122-125 Aho_ilmanpinta 3.7.2008, 13:31122

2 2008 123

8 612

37

5

31

3 211 8 4

72

0

20

40

60

80

100

Ilmas

ulun

läpi

vien

nit

sähk

öase

nnuk

set

Ulk

osei

nä ja

alap

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

välip

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

yläp

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

ulko

sein

ä lii

ttym

ä

Ove

t ja

ikku

nat

Pros

entti

osuu

s, % Pientalot Kerrostalot

10 90

47

1

32

7 516

34

7

31

0

20

40

60

80

100

Ilmas

ulun

läpi

vien

nit

sähk

öase

nnuk

set

Ulk

osei

nä ja

alap

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

välip

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

yläp

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

ulko

sein

ä lii

ttym

ä

Ove

t ja

ikku

nat

Pros

entti

osuu

s, % 1 kerros >1 kerrosta

5 3 713

1

72

0 0

19

09

72

0

20

40

60

80

100

Ilmas

ulun

läpi

vien

nit

sähk

öase

nnuk

set

Ulk

osei

nä ja

alap

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

välip

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

yläp

ohja

liitt

ymä

Ulk

osei

nä ja

ulko

sein

ä lii

ttym

ä

Ove

t ja

ikku

nat

Pros

entti

osuu

s, % Ensim. ja viim. kerros Välikerrokset

4Ilmavuotokohtien jakauma kerrosten mukaan pientaloissa(vasen) ja kerrostaloasunnoissa (oikea).

5Ilmavuotoja yhden betoniharkkotalon ulkoseinän ja ylä-pohjan liitoskohdassa ja ikkunaliitoksessa.

2Kerrostaloasuntojen ilmavuotolukujen jakauma.

4

5

3Havaittujen ilmavuotokohtien jakauma pientaloissa ja kerrostaloasunnoissa.


2 2008124

6Esimerkki alapohjan ja ulkoseinän välisen liitoksen tiivis-tämisestä kumibitumikermikaistalla (2) ja elastisella kitil-lä (1). Bitumikermi estää myös radonin ja mikrobien pää-syn sisäilmaan. Sokkeliharkot tulee tasoittaa molemmiltapuolilta anturaan saakka, jotta ilma ei pääse virtaamaanharkoissa tai niiden välisissä saumoissa.

7Esimerkki puurakenteisen yläpohjan ja kivirakenteisen ul-koseinän välisen liitoksen tiivistämisestä PU-vaahdolla(1) ja puristusliitoksella (2), kun yläpohjan ilmansulkunaon kalvo. Detalji 1 koskee tapauksia, joissa kattoristikonkorkeusasema on tasattu yläjuoksupuun alta.

8Ikkunaliitoksissa tiivistystyön huolellisuus on erityisentärkeää, koska nykyiset tiivistysmateriaalit ja menetelmätovat jo hyvin ilmanpitäviä. Ikkunat tiivistetään PU-vaah-dolla (2). Vaahdolla ei täytetä koko väliä, vaan ulkoreu-naan tulee jättää tuuletusrako (3). Karmin ulkoreunassaosa tiivistetilasta voidaan täyttää myös mineraalivilla-kaistalla.

6

6

7

7 a

8


2 2008 125

luvussa on selvitetty kyseisen rakenneosan ilman-pitävyyden merkitystä sekä esitetty ongelmallisiksitodettuihin kohtiin ohjeita rakennekuvilla ja teksti-muodossa. Rakenteita, joiden nykyiset yleisestikäytössä olevat toteutus- ja liitostavat on tutkimuk-sissa todettu ilmanpitäviksi, ei ole esitetty erikseendetaljikuvina julkaisussa. Ohjekirjassa ei ole käsi-telty kaikkia rakennevariaatioita, vaan ohjeen peri-aatteet on tarkoitettu sovellettavaksi. Jokaisessarakennuskohteessa tarvitaan lisäksi yksityiskohtai-nen, kohteen ominaisuudet huomioon ottava suun-nitelma.

PERIAATTEET ILMANPITÄVYYDENVARMISTAMISEKSIIlmanpitävän kerroksen tulee jatkua yhtenäisenäkoko rakennuksen vaipan ympäri, joten eri rakenne-osien ilmansulkujen tulee liittyä tiiviisti toisiinsa.Rakenteen ilmatiiviys toteutetaan yleensä erillisel-lä ilmansulkukerroksella, joka kerroksellisissa ra-kenteissa toimii usein samalla myös höyrynsulkuna.Massiivisissa rakenteissa ei välttämättä tarvitaerillistä ilmansulkukerrosta, mikäli rakenteen ilma-tiiviys itsessään on riittävä. Tällöinkin on kiinnitet-tävä huomiota rakenneosien välisiin liitoskohtiin.

Ilmanpitävyyden toteuttamiseen käytettyjen rat-kaisujen ja materiaalien tulee säilyä ilmanpitävinäkoko rakennuksen käyttöiän ajan. Rakenteiden janiiden liittymien tulee kestää pieniä muodonmuu-toksia ilman merkittäviä halkeamia tai muita haital-lisia muutoksia. Erityisesti rakenneosien välisissäliitoksissa ja muissa piiloon jäävissä ratkaisuissatulee pyrkiä varmistamaan pitkäaikaiskestävyys,koska myöhemmin ratkaisujen parantaminen edel-lyttää rakenteiden avaamista.

Kalvomaisten ilmansulkukerrosten jatkoksetsaadaan ilmanpitäviksi limittämällä vierekkäisetkalvot ja puristamalla limityskohta kahden puun vä-liin, esimerkiksi runkotolpan ja sisäpuolisen pysty-koolauksen avulla. Vaihtoehtoisesti limitykset voi-daan teipata riittävän pitkäaikaiskestävyydenomaavalla ja tarkoitukseen sopivalla teipillä. Var-min vaihtoehto on yhdistelmä, jossa jatkokset sekäteipataan että puristetaan.

Joillakin harkkoseinillä sekä tiiliseinillä harkkoitsessään tai sen saumat eivät ole sellaisenaan riit-tävän ilmanpitäviä, joten rakenteen ilmanpitävyysperustuu pintakäsittelyihin. Tällaisen ulkoseinänmolemmat pinnat tulee käsitellä rappaamalla taitasoittamalla. Pinnoitteen tulee liittyä toimivastimuiden rakennusosien sekä ikkunoiden ja ovien il-

manpitäviin kerroksiin sekä ulottua seinän ylä- jaalareunaan saakka, myös kiintokalusteiden ja alas-laskettujen kattojen taakse.

Betonielementti on yksittäisenä rakenneosana il-manpitävä, kunhan suurten halkeamien syntyminenon estetty riittävän tiheällä raudoituksella. Koko ra-kennuksen ilmanpitävyys riippuu suurelta osin ele-menttien välisistä liitoksista sekä ikkuna- ja oviauk-kojen tiivistyksestä. Seinäelementtien väliset sau-mat tehdään juotosvaluilla tai joustavien elastistensaumojen avulla, esimerkiksi kittaamalla. Juotos-valujen ilmanpitävyyden varmistamisessa olennai-sin osuus on työn suorituksella. Yläpohjissa ele-menttien väliset saumat on ilmanpitävyyden ja kos-teusteknisen toiminnan varmistamiseksi tiivistettä-vä erikseen. Saumavaluihin tulee käytännössä ainahalkeamia ja tiivistämättömistä elementtisaumois-ta pääsee tällöin konvektion mukana yläpohjanlämmöneristekerrokseen helposti suuria määriäkosteutta, koska rakennuksen yläosa on pääsään-töisesti ylipaineinen.

LÄHTEET– Aho, H. ja Korpi, M. (toim.). (julkaistaan v. 2008) Il-

manpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuin-rakennuksissa. Tutkimusraportti 141. Tampereen tek-nillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos.

– Kalamees, T., Korpi, M., Eskola, L., Kurnitski, J. jaVinha, J.. (2007). Kylmäsiltojen ja ilmavuotokohtienjakauma suomalaisissa pientaloissa ja kerrostalo-asunnoissa. Rakennusfysiikka 2007. Seminaarijulkai-su 1. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakenneteknii-kan laitos. s. 295 - 302.

– Korpi, M., Vinha, J. ja Kurnitski J. (2007). Pientalojenja kerrostaloasuntojen ilmanpitävyys. Rakennusfy-siikka 2007. Seminaarijulkaisu 1. Tampereen teknilli-nen yliopisto, Rakennetekniikan laitos. s. 253 - 260.

– Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Eskola, L., Palo-nen, J., Kurnitski, J., Valovirta, I., Mikkilä, A. ja Joki-salo, J. (2005) Puurunkoisten pientalojen kosteus- jalämpötilaolosuhteet, ilmanvaihto ja ilmatiiviys. Tut-kimusraportti 131. Tampereen teknillinen yliopisto,Talonrakennustekniikan laboratorio.

– Vinha, J., Korpi, M., Kalamees, T., Jokisalo, J., Esko-la, L., Palonen, J., Kurnitski, J., Salminen, K., Aho, H.ja Salminen, M. (julkaistaan v. 2008) Asuinrakennus-ten ilmanpitävyys, sisäilmasto ja energiatalous. Tut-kimusraportti 140. Tampereen teknillinen yliopisto,Rakennustekniikan laitos.

GUIDE ON AIR PERMEABILITYOF RESIDENTIAL BUILDINGS

Legislation on building and the energy efficiency of buil-dings has been amended to support the design andimplementation of air-impermeable buildings. The resultof a cooperation project conducted by the Department ofConstruction Engineering of the Tampere University ofTechnology and the Laboratory of HVAC Technology ofthe Helsinki Technical University show that a lot remainsto be desired in terms of the air permeability of buil-dings. The project has produced a Guide that identifiesthe joints, which are critical in terms of air permeability.Design and work instructions are also provided in thisGuide.

A total of 20 log houses, 50 stone houses and 59apartments were studied in the AISE research project(Air permeability, indoor climate and energy economy ofresidential buildings). The air leak numbers were onaverage lower in stone houses than in wooden houses,but the results varied within each building type group.The top floor was of wooden construction in most of thestone houses. Air permeability was lower in houseswhere the top floor was also of stone construction. In loghouses, lower air leak numbers were on averageachieved in houses where more modern materials hadbeen used as joint insulation. Prefabricated woodenhouses yielded better results on average than woodenhouses built on the site.

The measured air permeability values were better inthe apartments than in the low-rise houses. Apartmentbuildings with a concrete frame, in particular, showedgood air permeability results.

The most significant aspect of the results is that goodair permeability properties had been achieved with allbuilding types, construction methods and structural al-ternatives. This confirms the conclusion drawn aboutthe importance of the quality of construction in terms ofair permeability. If the objective is an airtight building,and attention is paid to this both in the design ofstructural details and in the implementation of thebuilding work, a good end-result is achieved.


2 2008126

” Piirtäminen on ihanaa. Ajattelen piirtämällä. Ark-kitehtivalmennuskursseista lähtien olen ilmaissutajatukseni parhaiten viivalla. Vaikka arkkitehtiuraon tuonut muassaan paljon muuta, piirtäminen onedelleen se työn ydin”, arkkitehti Anna Brunow to-teaa siirtäessään yhden aloitetun piirustusrullantyöpöydältä kahvikuppien tieltä.

AMMATISSA SAA OLLA OMA ITSENSÄVuonna 1980 puolisonsa, arkkitehti Juhani Mau-nulan kanssa yhteisen arkkitehtitoimiston perus-tanut Anna Brunow toteaakin päässeensä ammat-tiin, jossa on saanut olla oma itsensä. ”Tekemisennälkää riittää”

Toimiston perustamisen hän kertoo olleen setyypillinen tarina: ”Kun nuoret arkkitehdit seuruste-levat, he eivät suinkaan lähde elokuviin niin kuinmuut, vaan nämä “tyhmät” osallistuvat arkkitehti-kilpailuihin. Meillä kävi sitten sellainen uskomatontuuri, että voitimme ensimmäisen kilpailumme.Yhtäkkiä meillä oli toimeksiantona Kuusankoskenkulttuuritalon suunnittelu.

”Siispä toimisto pystyyn ja toteuttamaan kohdet-ta. Aloitimme neljän hengen voimin ja 1980-luvunlopussa meitä oli kaksikymmentä. Sitten iski lama,jolloin puhelin ei enää meillä, kuten ei muillakaansoinut. Onnistuimme kuitenkin pitämään toimistonpystyssä siihen asti, että toimeksiantoja alkoi taastulla. Nyt meitä on jälleen kaksikymmentä henkilöä.Ensimmäinen toimistomme oli kodin yhteydessä Ar-kadiankadulla, tänne Pälkäneentielle muutimme1985. Sen jälkeen toimisto on koon muutosten mu-kaan elänyt vanhan teollisuusrakennuksen eri ker-roksissa, nyt tiloja on kolmessa kerroksessa.”

Kysymys työn ja yksityiselämän erottamisesta japuolisoiden roolista, kun pyöritetään yhteistä toi-mistoa, on Annalle kovin tuttu. Alku oli Annan mu-kaan luonteva: ”Ilman toista ei olisi syntynyt sitätoimistoa. Kun kohtalo oli meille niin suosiollinen,että se voitto tuli ja toimisto oli perustettava, siitäon aina kiitollinen.”

”Ei tunnelmaa sovi pilata puolisoiden riitelyllä.Kyllä keskinäiset suhteet pitää saada pelaamaan.Ehkä sitä suhdetta ei ehdi niinkään hoitaa, muttatoisaalta ei ole kauheasti ehditty riidelläkään. Meil-lä on monta pitkäaikaista, lamankin ajan uskollisinapysynyttä työntekijää, joille on aikamoisessa kiitol-lisuudenvelassa. Kun he ovat antaneet työpanok-sensa meille, olisi aika vastuutonta pilata asioitakeskinäisellä nahistelulla”, Anna huomauttaa.

TKK:N KIRJE OIKEAAN AIKAANVaikka piirtämistä rakastaakin, arkkitehdin ammattioli Annalle kuitenkin kahden osin sattuman summa:”Keskikoulun päättyessä ammatinvalinnan opettajasanoi testitulosteni perusteella, että sinustahan

voisi tulla arkkitehti. En sitä ajatellut enempää, it-seluottamukseni ei tainnut riittää.”

”Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Teknillinen kor-keakoulu lähetti ilmeisesti pitkän matematiikan kir-joittaneille mainoskirjeen, jossa kerrottiin keväänvalmennuskursseista. Siellä oli mukana myös arkki-tehtiosaston kurssi. Silloin tuo kirje ja ammatinva-linnan opettajan sanat rohkaisivat minut lähtemäänvalmennuskursseille. Siellä vahvistui tunne, ettätämä on minun alani”, Anna muistelee nyt.

Hän aloitti opiskelut Otaniemessä vuonna 1971.”Se oli monessa mielessä murrosaikaa. Opetus olihieman hukassa; muutamat mestarit olivat juuri jät-täneet koulun. Myöskään arkkitehtuuri itsessään eiollut voimissaan. Modernismi oli jäänyt hieman syr-jään, myös elitismi oli out, esimerkiksi Alvar Aaltoapidettiin liian elitistisenä ja Aarno Ruusuvuorta puo-lestaan liian modernina. Haettiin uusia arvoja sa-maan aikaan kun koko rakentaminen oli aika arkis-ten rakennuttajien käsissä”, Anna toteaa ja viittaa1970-luvun varsin monotoniseen rakentamiseen.

ARKKITEHDILLA EETTINEN VASTUUOtaniemessä opiskelijat ottivatkin ohjia omiin kä-siinsä. ”Hehän päättivät parantaa koko maailman”,Anna naurahtaa. ”Ei niinkään piirretty, vaan istut-tiin yhdessä, luettiin leniniä, marxia, maoa, maail-ma piti parantaa. En oikein tuntenut olevani siinämaailmassa kotonani, se ei ollut minun maailmaa-ni, mutta toisaalta: olin nuori ja iloisesti mukana.”

Se ettei opetuksessa tuntunut olevan kipinää, veiAnnan heti opiskelujen alkuvaiheessa työelämään.”Pääsin hyviin, innostaviin toimistoihin: Simo Järvi-sen toimistossa olin kesätöissä heti ensimmäiselläkurssilla, sitten Alvar Aallon, Voldemar Beckmaninja Ola Hansonin toimistoissa. Niistä tarttui mukaanmyös perinne siitä, millainen arkkitehtitoimistonkuuluu olla”, Anna kertoo.

Arkkitehti saa sen mukaisesti ottaa tietyt vapau-det, mutta samalla hänen on otettava myös vas-tuu. Saa tulla ja mennä, olla ajatuksissaan ja vä-hän erilainen kuin muut. Mutta samalla hänellä onvelvollisuus vastata koko ympäristöstä, paljon laa-jemmin kuin vain omasta projektistaan. ”Vaatimuseettisestä suhtautumisesta. Vastuu toimia sitävastaan, ettei tehdä rumaa, vaikkei itsellä olisituossa hankkeessa varsinaista toimeksiantoa-kaan”, Anna kiteyttää.

Eettistä vastuuta voi toteuttaa esimerkiksi järjes-tö- ja luottamustoimien kautta. Anna onkin ollutmukana muun muassa monissa Arkkitehtiliiton luot-tamustoimissa, joiden tehtävänä on ollut vaikuttaaulospäin.

”Järjestötehtäviin olen päätynyt osaksi kyllä sentakia, etten ole osannut sanoa ei”, hän naurahtaa.Lasten ollessa pieniä kieltäydyin ylimääräisistä

tehtävistä, mutta myöhemmin olen ollut monessamukana. Yksi syy on myös se, että pitkien toimisto-päivien takia ei juuri tule järjestettyä ns. omaa oh-jelmaa ja muuta sosiaalista elämää. Luottamusteh-tävissä tapaa sitten samalla muita ihmisiä, pääseeliikkumaan muuallekin kuin työympyröihin.”

ARKKITEHTIKILPAILU -SYSTEEMITARVITSEE VAALIMISTAArkkitehtikilpailut ovat Brunow & Maunulan toi-mistolle tuttuja juttuja myös ensimmäisen voitonjälkeen. Toimiston referenssiluettelossa on mittavamäärä voittoja ja hyviä sijoituksia. Menestystä ontullut kansainvälisestikin. ”Tosin ei sitä voittoa, jo-ten toteutuneita kohteita meillä ei ulkomailla ole”,Anna toteaa, mutta lisää, että toisetkin sijat 500 kil-pailijan joukossa, joissa ovat mukana Euroopan etu-rivin arkkitehdit, ovat tuntuneet varsin mukavilta.

Vielä Kuusankosken kulttuuritalo -kilpailun voit-toon palataksemme: ”Seuraavassakin kisassa pär-jäsimme hyvin, mutta sitä seuraavassa emme sit-ten menestyneetkään. Nuoria ja viisaita kun olim-me, olimme siitä tosi hämmästyneitä”, Anna hy-myilee nyt.

Hän on itsekin ollut tuomarina monissa kilpai-lussa ja kiittelee suomalaista arkkitehtuurikilpailu-perinnettä. ”Toki voisin puhua siitä pitkään, sillävaikka se on hyvä systeemi, sitä on muistettavavaalia huolella. Paineita harhateille on näet sään-nöllisin väliajoin. Ajatellaan kilpailua tyyliin “soi-tetaan kukahan tekisi hyvät luonnokset, me vali-taan niistä sitten paras”. Kokonaisuutena kilpailu-systeemi on Suomessa hyvin toimiva moneen muu-hun maahan verrattuna.”

Anna muistuttaa vielä, että kilpailuthan ovat mo-nelle se ainoa tapa päästä töihin käsiksi. Hän har-mittelee, että se taival on valitettavan monelle nuo-relle arkkitehdille niin kovin pitkä. ” Aika moni nuoritietää millainen on oikein hieno talo, ja osaisi senmyös tehdä. Mutta taival että pääsee sen teke-mään on niin valtavan pitkä.”

MONIPORTAINENRAKENTAMISORGANISAATIO ON KANKEA”Kun odotukset ovat isot, myös pettymykset ovatisoja. Kun tietää mitä voisi tehdä, mutta joutuu tyy-tymään hirveän paljon vähempään, pettymys oniso”, Anna kuvailee realistisesti rakennushankkei-den nykytilannetta.

Arkkitehdin roolin muutoksella on hänen mu-kaansa suora linkki siihen miten rakentamisen ku-vio on muuttunut. ”Se tupakkiaskin kanteen piirtä-vä herra on ollut mennyttä jo ajat sitten. Nyt arkki-tehti on tiukasti organisaatiossa, jossa täytyy pitäämonta lankaa käsissä, olla koko ajan tarkkana. Asi-at on oltava oikeasti hallussa. Liikkumavara antau-

HENKILÖKUVASSA – ANNA BRUNOW

Betonilehden henkilökuva -galleriassa on haastateltavanaarkkitehti Anna Brunow (s. 1951 Helsingissä).

BET0802 s126-127 UUSI Henkil 3.7.2008, 13:35126

2 2008 127

tua sille herkemmälle luovalle puolelle on aikai-sempaa niukempi.

Anna peräänkuuluttaa hyviä rakennuttajia. ”Hei-tä ei kovin montaa tässä maassa valitettavasti ole.Täytyy olla todellinen arkkitehtuurin ystävä, josasettaa arkkitehtuurin budjettipaineissa etusijalle.Loistava rakennuttajakaan ei enää riitä estämääntinkimisiä ja oikopolkuja, sillä nykysysteemissä ra-kennusprojektissa on niin monta väliporrasta, jotkakukin tekevät omia ratkaisujaan.”

Samalla kun rakentamiseen on tullut lisää portai-ta, rakennuttajatahojen määrä on vähentynyt. Ra-kennuttajaosaaminen on yhä harvemman käsissä,esimerkiksi kunnat ovat siirtäneet rakennuttamistaulos ja kertarakennuttajat ovat siirtäneet rakennut-tamisen ammattilaisille. ”Arkkitehtiakin on näinpäällepäsmäämässä aikaisempaa jäykempi koneis-to”, Anna toteaa.

Arkkitehdin rooli ja vastuu on toisaalta kasvanut,mutta rakentamisen koneistossa hänen paikkansaon aika tarkka. ”Siinä ei ole hirveästi liikkumavaraa,eikä se ole se rakentamisen ykköspaikka”, hän tote-aa. Toisaalta mahdollisuuksia on enemmän, sillärakentamiseen satsataan aikaisempaa enemmän.

Anna myöntää, että arkkitehdin ammatti on aikaraskas. ”Onhan hänellä moninkertainen rooli: hänon se, jonka pitää muistaa laittaa palokynnys pai-kalleen, samalla hän on se taiteilija, joka takaa ettätalosta tulee hieno. Kolmas ulottuvuus on yrityksenpyörittäminen. Näin lueteltuna työmäärä tuntuu yli-voimaiselta. Mutta juuriaan myöten tähän hom-maan retkahtaneena siitä kuitenkin nauttii”, Annasummaa ja kiteyttää olevansa hommaan lätkässä.

KOKO RAKENTAMISEN KIRJOArkkitehtitoimisto Brunow & Maunula suunnitteleekaikenlaisia rakennuksia. ”Asuntokohteet ovat mei-dän jatkumomme. Kolmannes kapasiteetissa onkiinni muunlaisissa kohteissa. Kappeli ja lentokent-tä puuttuvat, muuten taitaa olla koko spektri”, Annakertaa 28 vuoden aikana tehtyjä kohteita.

Vaikka Anna on tehnyt myös korjauskohteita, ku-ten mielenkiintoisia arvosaneerauksia, hän kertoo,että arkkitehdin ammatissa juuri tilojen tekeminenon hänelle se rakas asia. ”Kesämökistä 5000 heh-taariin. Koolla ei sinällään ole merkitystä, sillä ark-

kitehdin pitää hallita mittakaava kunkin kohteenmukaisesti.”

TYÖMAAN KAIPUUAnna kertoo kaipaavansa työmaata, jossa hiemannostalgioiden olisi 200 miestä kottikärryjen kanssa.”Trendi on toki se että talot tehdään yhä enemmänvalmiista osista. Arkkitehtuurikin muuttuu aikalail-la, kun tunne ihmisen käden jäljestä katoaa.”

Elementti- ja varsinkin sandwich -rakentaminenon erityisesti betonirakentamisen nykyisyyttä. ”Onharmillista, että sitä käytettäessä julkisivu piirtääitse itsensä. Arkkitehdin mahdollisuudet ovat pie-net, kun saumalla ja aukolla on ennalta määrättypaikkansa.”

Toisinkin voi olla. Anna on näyttänyt sen toteenmuun muassa Espoon Säterinrinteen asuinkerrosta-lossa, joka palkittiin myös Vuoden Betonirakenne2002 -tunnustuksella. ”Säterinrinteen asuinkerros-talon julkisivut tehtiin kuorielementeistä. Tällaisinalevyinä betonia voikin käyttää ihan miten haluaa”.Kohteen toteutumisesta Anna kiittää rakennutta-jaa, joka ymmärsi että asioita voi tehdä toisella ta-valla ja teki sen eteen hartiavoimin töitä.

Betoni sinällään on Annan mukaan upea materi-aali, josta voi tehdä mitä vain, kuten jo Corbusiernäytti. ”Meille ei ole isompaa varsinaista puhdas-

valukohdetta tullut. Mielellään sellaisen tekisi, josolisi tilaaja. Ehkä se olisi sitten se kappeli”, Annahymyilee.

MÄÄRÄYSTEN RISTIRIITAINEN PAINEEntä erilaiset suunnittelua rajoittavat määräykset,uusimpina energiamääräysten ennakoitu kiristymi-nen? Annaa pelottaa uhkaava yksisilmäisyys: ”Josrakennuksesta tehdään energiamääräysten takiakapearunkoisen, olemukseltaan kevyen ja valoisansijasta lyhyt, paksu, raskasmassainen talo, jossaon paljon kerroksia ja pienet ikkunat, mennään vi-kaan”, hän harmittelee. Hänen kuvailemansa tapa-us ei ole myöskään pelkkä uhkakuva, vaan jo to-teutumassa oleva suuntaus.

Vaikka arkkitehdin on Annan mukaan otettavalaajasti vastuuta myös rakentamisen ekologisuu-desta, hän myöntää, että ottaa lujille tehdä syvä-runkoinen talo pimeine kaksioineen. Vaihtoehto-na hän peräänkuuluttaa kokonaisuuden huomioonottamista: ”Tarvitaanko ne saunat jokaisessaasunnossa. Entä valtava määrä rakennuksia, ku-ten koulut, jotka ovat viikonloput ja kesälomattyhjillään, mutta kuitenkin energiaa kuluttamas-sa. Tällaisia asioita järkeistämällä löytyisi var-masti ratkaisujakin”, hän uskoo.

Sirkka Saarinen

1Arkkitehtina Anna Brunow kertoo olevansa ihanneamma-tissa, vaikkei työ sinänsä olekaan helppoa. Arkkitehdintehtävä ei ehkä ole parantaa koko maailmaa, niin kuinAnnan opiskeluaikana uhottiin. Arkkitehdin on hänen mu-kaansa otettava kuitenkin vastuuta koko ympäristöstä, eivain kulloinkin meneillään olevasta projektistaan.

2Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan suunnittelemat,YH-rakennuttajan rakennuttamat Espoon Säterinrinteenasuinkerrostalot saivat kunniamaininnan Vuoden 2002Betonirakenne -kilpailussa. Kohteen julkisivut ovat itse-kantavia betonikuorielementtejä.

1

2

Sirk

ka S

aarin

enM

aritt

a Ko

ivis

to

BET0802 s126-127 UUSI Henkil 3.7.2008, 13:35127

128 betoni 2 2008

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

Betonirakentamista säätelevä Rak-MK B4, Betonirakenteet, uudistettiin1.1.2005. Lähtökohtana normiuudis-tukseen oli eurooppalaisen betonista-ndardin, SFS-EN 206-1, käyttöönottoSuomessa. Uudistuksen yhteydessätäsmennettiin betonin säilyvyyteenliittyviä vaatimuksia.

Perusteet ja menetelmät betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun onesitetty Betoninormeissa (by50).Tämä julkaisu täydentää normeissaesitettyjä periaatteita antamalla run-saasti tietoa betonirakenteiden säily-vyyteen vaikuttavista tekijöistä. Li-säksi julkaisussa on esitetty 20 esi-merkkirakenteen rakenneosien rasi-tusluokat sekä käyttöikäsuunnittelunedellyttämät vaatimukset betoninominaisuuksille sekä raudoitteidenbetonipeitteelle.

Ohjeen ensisijainen tarkoitus onhelpottaa suunnittelijaa valitsemaanrakenteen kullekin rakenneosalle rasi-tusluokat sekä tarkoituksenmukainensuunnittelukäyttöikä.

Julkaisu toimii ohjeena kaikille,jotka tarvitsevat tietoa betonin valin-nasta sekä betonirakenteiden säily-vyydestä.

by 51BETONIRAKENTEIDENKÄYTTÖIKÄ-SUUNNITTELU 2007

99 s., 42 euroa

Lentotuhkaohjeen laatiminen aloitet-tiin syyskuussa 2005. Ohjeelle oli tar-vetta, koska kotimaiset betoniraken-tamismääräykset kokivat suuria muu-toksia, kun eurooppalaiseen betoni-standardiin SFS-EN 206-1 perustuvabetoninormi by50 julkaistiin keväällä2004. Samoin lentotuhkan laatuvaati-mukset ja laadunvalvonta uudistettiinvuoden 2006 lopussa, kun eurooppa-laiset lentotuhkastandardit SFS-EN450-1 ja -2 syrjäyttivät muut siihenasti voimassa olleet vaatimukset.

Lentotuhkan käytön perusteenaovat sekä taloudelliset että tekniset janykyisin yhä useammin myös ympäris-tönsuojelulliset seikat.

Lentotuhkan käyttämisellä voidaanvaikuttaa sekä tuoreen että kovettu-neen betonin ominaisuuksiin. Tässäjulkaisussa on esitetty ohjeet lento-tuhkan käytölle betonin valmistukses-sa. Julkaisu antaa tarpeellista lisätie-toa lentotuhkan käytöstä betonin val-mistukseen ja betonirakenteidensuunnitteluun.

by 52LENTOTUHKANKÄYTTÖ BETONISSA2008

42 s., 40 euroa164 s., 48 euroa

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tie-tämystä sekä materiaalien ominai-suuksista että yleisestä rakenteidenmekaanisesta käyttäytymisestä. Be-tonirakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2008

711 s., 92 euroa

BET0802 s128-129 Annukkasivut 3.7.2008, 13:37128

betoni 2 2008 129

Tilaukset:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

Tähän julkaisuun on koottu betonilat-tioiden kosteudenhallintaan ja erityi-sesti betonilattioiden päällystämi-seen liittyvä oleellisin tieto.

Julkaisu on tehty rakentamisen eriosapuolten välisenä yhteistyönä vuo-sina 2005-2007 Betonilattioiden pääl-lystämisen ohjeistus BePO -projektinpuitteissa.

Julkaisu on tarkoitettu erityisestibetonilattioiden päällystämisproble-matiikan kanssa työskenteleville, ku-ten lattiapäällysteurakoitsijoille, ra-kennusurakoitsijoille, rakennussuun-nittelijoille, materiaalitoimittajille jarakennuttajille.

Tämän julkaisun kanssa samanai-kaisesti julkaistaan uudet betonira-kenteiden päällystämisen ohjeet, joi-den avulla saadaan aikaan entistäkinonnistuneempia, terveellisempiä jaturvallisempia päällystettyjä betoni-rakenteita.

BETONILATTIA-RAKENTEIDENKOSTEUDENHALLINTAJA PÄÄLLYSTÄMINEN

12 s., 8 euroa97 s., 26 euroa

Betonielementtien kuljetuksessa onusein kyse erikoiskuljetuksista nor-maalien mitta- tai massarajojen ylitty-essä kuljetettaessa jakamattomia esi-neitä. Tällöin noudatetaan vastaaviaerikoiskuljetusmääräyksiä, voimassa-olevia lakeja, asetuksia ja viranomais-määräyksiä. Tämä kuljettajaopas toi-mii täydentävänä ohjeena.

BETONIELEMENTTIENKULJETUS– KULJETTAJAOPAS

8 s., 5 euroa

BETONIELEMENTTIENTURVALLINENASENNUS– ASENTAJAN OPAS

Jokainen tapaturma on turha. Eri osa-puolien yhteistyöllä, huolellisellasuunnittelulla ja turvallisilla työmene-telmillä tapaturmat voidaan välttää.Työturvallisuudesta huolehtiminen onjokaisen työmaalla toimivan asia.

Työntekijöillä on sekä oikeus ettävelvollisuus työskennellä turvallisesti.Työntekijän on saamansa opastuksenja ohjeiden mukaisesti huolehdittavatyössään sekä omasta että muidentyöntekijöiden turvallisuudesta ja ter-veydestä.

Tähän oppaaseen on koottu olen-naisimpia työturvallisuuteen liittyviäasioita, joita betonielementtien asen-tamisessa tulee ottaa huomioon.

BETONI 08– KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

208 s. 20 euroa

BET0802 s128-129 Annukkasivut 3.7.2008, 13:37129

2 2008130

by 60 EC 2 SUUNNITTELUOHJE

10.-11.9.2008KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

(MYÖHEMMIN SYKSYLLÄ MYÖSOULUSSA)

Kurssi perustuu by60 EC 2 suunnitte-luohjeeseen, johon on kerätty suurinosa taloja hallirakenteiden suunnit-teluun liittyvistä osista standardeissaSFS-EN 1992-1-1 (rakenteiden suun-nittelu) ja SFS-EN 1992-1-2 (palomi-toitus). Ohjeessa on otettu huomioonmyös kansallisen liitteen valinnat jamuutokset. Lisäksi siinä annetaan li-säohjeita ja selityksiä mm. käyrästö-jen ja taulukoiden muodossa. Tuhdinpaketin muodostavat myös Mathcad-pohjaiset ohjelmat kutistuman, viru-man, taipuman, jännityshäviöiden jahalkeamaleveyden laskemista varten.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

TIETOJEN PÄIVITYSKURSSI– BETONILABORANTEILLE JA -MYLLÄREILLE– VALMISBETONITYÖNJOHTAJILLE

16.-18.9.2008KOKOUSHOTELLIKUNINKAANTIE, ESPOO

Kurssi on tarkoitettu Betonilaboran-teille ja -mylläreille, jotka ovat suorit-taneet Betonilaborantti-myllärikurs-sin ennen vuotta 2003.

Valmisbetonityönjohtajille, jotkaovat suorittaneet betonityönjohtaja-tentin ennen vuotta 2004, eli ennenstandardin SFS-EN 206-1 perustuvanbetoninormin by 50 käyttöön ottoa.

Kurssi sopii hyvin myös ”RakMKB4: Betonin uudet vaatimukset” -kurs-sin käyneille, sillä laajempana jaenemmän harjoituksia sisältävänä seauttaa betonilaboranttia tai valmisbe-tonityönjohtajaa noudattamaan työs-sään RakMK B4:n vaatimuksia.

Tämän kurssin käytyään ja siitäsaadulla kurssitodistuksella betonila-borantti tai valmisbetonityönjohtajavoi osoittaa päivittäneensä FISE:n pä-tevyyteen vaadittavat tiedolliset asiatkoskien SFS-EN 206-1 sisältöä. Kopiokurssitodistuksesta liitetään mukaanpätevyyshakemukseen.


BETONIRAKENTAMISENPERUSTEET

23.9.2008ARLAINSTITUUTTI,ESPOO

Kurssin tavoitteena on antaa perus-tiedot betonin ominaisuuksista ja be-tonista valmistettavista tuotteista.

Kurssi on tarkoitettu betoniteolli-suudessa ja sen kanssa yhteistyössäolevissa yrityksissä työskentelevilletoimihenkilöille, kuten esim.- puhelunvälittäjille- tilausten vastaanottajille- laskuttajille- varaston hoitajille- myyntihenkilöstölle jne.


FISE-PÄIVÄ

16.10.2008HANASAARI,RUOTSALAIS-SUOMALAINENKULTTUURIKESKUS, ESPOO

Järjestäjä: Fise OyLisätiedot ja ilmoittautumiset: MarjaLeena Pekuri,puhelin (09) 6962 3621,[email protected]

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKAN NÄYTTELY

29.-30.10.2008MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

29.10.2008 Betonipäivän ohjelmanpääteemat:– Asiakastarpeet– Paikallavalurungon toteutus– Betonilattiat– Julkisivujen kehitys– Suunnittelu ja eurokoodit– Tutkimus- ja kehityshankkeet– Projektiesittelyt ja työturvalllisuus

30.10.2008 Betonipäivän työmaa-vierailutKs. tarkempi ohjelma elokuussawww.betoni.com -sivuilta.

Järjestäjä: Betonitieto Oy

1-LUOKAN BETONITYÖN-JOHTAJAN JA 1-LUOKANVALMISBETONITYÖNJOHTAJAN– PÄTEVÖITYSKOULUTUS NRO 38,

11.-13.11.2008, I-KURSSIJAKSO9.-11.12.2008, II-KURSSIJAKSO13.-15.1.2009, III-KURSSIJAKSO10.-12.2.2009, IV-KURSSIJAKSO12.3.2009, LOPPUTENTTIHELSINKI

1-luokan betonityönjohtajan kurssi ontarkoitettu ensisijaisesti betonityön-johtajille ja betoniteollisuuden val-mistus- ja käyttöpäälliköille sekätyönjohtajille. Kurssilla omaksutaanluentojen, harjoitusten ja itseopiske-lun avulla 1-luokan betonityönjohta-jan pätevyyden edellyttämät asiat.Kurssille voivat osallistua myös henki-löt, jotka eivät aio hakea 1-luokan be-tonityönjohtajan pätevyyttä, muttatarvitsevat työssään laaja-alaista tie-toa betonirakentamisesta.

1-luokan valmisbetonityönjohtajankurssi on tarkoitettu ensisijaisesti val-misbetonilaitoksissa toimiville beto-nin valmistuksesta vastaaville työn-johtajille.

Rinnakkaisluennoista johtuen mo-lempien kurssien yhtäaikainen suorit-taminen ei ole mahdollista.

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y., Rakennusinsinöö-rien Liitto RIL ja Rakennusmestarit ja-insinöörit AMK RKL. Lisätiedot ja il-moittautumiset: RKL/Merja Salomaa,puhelin (09) 8770 6512

SILTATEKNIIKAN NEUVOTTELU-PÄIVÄT– SUUNNITTELU,– RAKENTAMINEN JA– KORJAAMINEN+ POSTERINÄYTTELY

12.-13.11.2008BEST WESTERN HOTEL HAAGA,HELSINKI

Järjestäjät: Betoniyhdistys r.y. ja Tiehallinto/Siltatekniikka

BETONIN PERUSKURSSI

27.-28.11.2008KOKOUSHOTELLIGUSTAVELUND, TUUSULA

Kurssi on tarkoitettu betoniteollisuu-dessa toimiville henkilöille, jotkatyössään tarvitsevat perustietoja be-tonista ja sen ominaisuuksista. Erityi-sen hyvin kurssi sopii betonilaborant-ti-myllärikurssille osallistuvalle hen-kilölle, joka haluaa kartuttaa esitieto-jaan alalta sekä saada opetusta be-tonilaborantti-myllärikurssilla tarvit-tavasta matematiikasta.


BY-PÄIVÄ

3.12.2008SÄÄTYTALO, HELSINKI

Järjestäjä: Betoniyhdistys r.y.Lisätiedot ja ilmoittautumiset:MarjaLeena Pekuri,puhelin (09) 6962 3621,[email protected]

BETONIN TULEVIA KOULUTUS-TILAISUUKSIASYKSY 2008:

BET0802 s130-131 Kurssit 3.7.2008, 16:38130

131betoni 2 2008 131

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JA RAKENNUSFYSIIKKA– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 13

12.-13.2.2009, 1. JA 2. KURSSIPÄIVÄ9.-10.3.2009, 3. JA 4. KURSSIPÄIVÄ30.3.2009, LOPPUTENTITKOKOUSHOTELLI MERIPUISTO,ESPOO

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betoni-rakenteiden A-vaativuusluokan korjaussuunnittelijantai a-vaativuusluokan kuntotutkijanpätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoi-tettu henkilöille, jotka aikovat hakeaFisen toteamaa betonirakenteidenkorjaustyönjohtajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä ontarkoitettu henkilöille, jotka haluavattäydentää rakennusfysiikan peruskou-lutusta vastaamaan RakMK A2:ssaesitettyjä vaatimuksia.

Rakennusfysiikan tentin suoritta-minen on vaatimuksena kaikissa beto-nirakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.


BETONILATTIOIDEN PINNOITUS-TYÖNJOHTAJA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 1 JABETONILATTIA-TYÖNJOHTAJA,– PÄTEVÖITYSKURSSI NRO 9

2.-4.12.2008, KURSSIPÄIVÄT9.1.2009, LOPPUTENTITKOKOUSHOTELLI GUSTAVELUND,TUUSULA

- kaksi ensimmäistä päivää (2.-3.12.2008) on tarkoitettu betonilat-tioiden pinnoitustyönjohtajille ja

- kaksi viimeistä päivää (3.-4.12.2008)on tarkoitettu betonilattiatyönjoh-tajille.Kurssi sisältää betonilattiatyönjoh-

tajan pätevyyden saamisen edellytyk-senä olevat betonilattioiden valmis-tukseen liittyvät tiedolliset asiat, joi-den omaksuminen tarkistetaan kirjal-lisessa lopputentissä..

Kurssi sisältää ensimmäisen kerranmyös betonilattioiden pinnoitustyön-johtajan pätevyyden saamisen edelly-tyksenä olevat betonilattioiden pin-noittamiseen liittyvät tiedolliset asiatuusittavana olevaan by 49 Betonilatti-oiden pinnoitusohjeisiin pohjautuen.

Betonilattioiden pinnoitustyönjoh-tajille ja betonilattiatyönjohtajille jär-jestetään omat erilliset lopputentitsamana päivänä (9.1.2008).

Tentin/tentit hyväksytysti suoritta-neet saavat todistuksen, joka liitetäänpätevyyshakemukseen.

Kohderyhmät: betonilattiatyönjoh-tajat, betonilattioiden pinnoitustyön-johtajat, rakennuttajat, työpäälliköt,betonija raudoitustyönjohtajat, työ-maamestarit ja vastaavat mestarit.Kurssia suositellaan myös esim. suun-nittelijoille ja valvojille betonilattioi-hin liittyvän uusimman tiedon hankki-miseksi.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI,– PÄTEVÖITYSKURSSI 2009

27.-29.1.2009, I-KURSSIJAKSO23.-26.2.2009, II-KURSSIJAKSO17.-19.3.2009, III-KURSSIJAKSO3.4.2009, LOPPUTENTTIKOKOUSHOTELLI MATINLAHTI,ESPOO

Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljetta-jille tarkoitettu peruskurssi. Osanot-tajilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta.

Kurssin tavoitteena on, että kurssinja loppukokeen hyväksytysti suoritet-tuaan henkilöllä on Inspecta Sertifi-ointi Oy:n ohjeiden edellyttämät tie-dot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y

VUODEN BETONIRAKENNE 2008– JULKISTAMINEN JA– SEMINAARI

22.1.2009DIPOLI, ESPOO

Palkinto annetaan vuosittain suoma-laista arkkitehtuuria ja betoniraken-nustekniikkaa hyvin edustavalle ra-kennuskohteelle.

Vuoden betonirakenne on valittuvuodesta 1970 lähtien. Kilpailutuo-mariston jäsenet: Suomen Arkkitehti-liitto, Suomen Betoniyhdistys, Raken-nusinsinöörit ja -arkkitehdit, SuomenRakennus-insinöörien Liitto, RT Beto-niteollisuus sekä lehdistön edustaja.

Lisätietoja:Olli Hämäläinen (09) 6962 3625 taiMaritta Koivisto (09) 6962 3624

Järjestäjä:Betonitieto Oy

KEVÄT 2009:

LISÄTIEDOT JAILMOITTAUTUMISET:(ellei tilaisuuden kohdalla toisinmainita):Koulutussihteeri Pirkko Grahn,Suomen Betoniyhdistys [email protected] (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi (09) 129 9291

08

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Klaus Söderlund,Betoniyhdistys, puh. (09) 696 2360

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625

byStipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihin sekäopintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

BET0802 s130-131 Kurssit 3.7.2008, 16:38131

2 2008132

1

KIVITALON VALINNUT OMAKOTI-ASUKAS ON TYYTYVÄINENMuutaman vuoden omakotitalossaanasuneet ovat varsin tyytyväisiä omaantaloonsa: asteikolla 1 - 4 tyytyväisyyson peräti 3,5. Verrattaessa tyytyväi-syyttä talon runkomateriaaliin kivita-lon valinneet ovat vielä tyytyväisem-piä kuin puutalossa asuvat. Kivitalo-asukkaat antavat talolleen arvioksi3,68 ja puutaloasukkaat 3,52.

Kivitalossa asuvat ovat puutalossaasujia tyytyväisempiä etenkin talon

paloturvallisuuteen, yksilöllisyyteenja talon ääneneristävyyteen. Näissätekijöissä tyytyväisyysero on 0,35 -0,39 yksikköä.

Kivitaloasukkaat ovat tyytyväi-sempiä myös talon kosteusturvalli-suuteen, vedottomuuteen ja terveel-lisyyteen. Muissa tekijöissä kivi- japuutaloasukkaiden vastausten kes-kiarvot ovat alle 0,1 yksikön päässätoisistaan. Asumisratkaisujen muun-neltavuuteen kivitaloasukkaat eivätole niin tyytyväisiä kuin puutalo-asukkaat, ero siinäkin on tosin vain0,05 yksikköä.

Kivitalossa asuvat pitävät talonsajälleenmyyntiarvoa parempana kuinpuutalossa asuvat. He kokevat myöstalonsa yleisen arvostuksen olevanparemman.

Kivitalossa asuvista peräti 88 % ra-kentaisi uudelleen kivitalon, 8 % ra-kentaisi puutalon. Puutalossa asuvis-ta 70 % rakentaisi uudelleen puuta-lon, 24 % kivitalon.

RUNSAAT 400 VASTAAJAATaloustutkimus Oy toteutti puu- ja ki-vitaloasukkaiden keskuudessa omaantaloon ja asumiseen liittyvän tyytyväi-syystutkimuksen Suomen BetonitietoOy:n toimeksiannosta. Kohderyhmä-nä tutkimuksessa olivat 2 - 4 vuottasitten omakotitalon rakentaneet/ra-kennuttaneet henkilöt, jotka vieläasuvat kyseisessä talossa pääkau-punkiseudulla, Tampereen alueellatai Turun alueella. Vastaajia oli yh-teensä 402 kpl, joista 203 asuu puu-ja 199 kivitalossa. Tutkimuksen tie-donkeruu toteutettiin puhelinhaastat-teluina huhti-toukokuussa 2008.

Tutkimusraportti löytyy kokonaisuu-dessaan www.betoni.com -sivuilta.

Lisätietoja antavat:Seppo Petrow, gsm 0500-422652Olli Hämäläinen, gsm 050-1513

Suo m en B eto n itie to OyP uu- ja k ivita lo jen ver ta ileva

a sum istyytyväisyystu tk im usH uhti- touk ok uu 20086370 /VR /np/jso

Tyytyväisyys om aan ta loon ja asum iseen seuraavissa asio issa 1(2)Ka ik ki vas ta aja t, as uu k ivita lo ss a n=1 99 , a suu puu talos sa n=2 03

A s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

T a lo n u lkon äköA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Ta lon ek o lo g isu usA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Ta lon palo tu rv allisuu sA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Talon kosteustu rv allisu usA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Talon ää n en eristä vyysA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Talon ved o tto mu usA s uu puu ta lo ss aA s uu kivita los sa

Talon tasaläm pö isyys

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 10 0%

54 43 354 4 1 4

79 20 269 27 3 1

6 9 26 5 14 4 43 10 3

81 16 2 271 24 4

86 13 151 43 2 4

32 55 4 9 13 3 5 0 3 13

75 24 1167 29 4

4) E rit tä intyytyv äin en

3) M elkotyytyvä in en

E i v as tau sta/ei o saa s ano a

2 ) M elk otyytym ätön

1) E rittä inty yty mätön

3 ,5 13 ,5 0

3 ,7 73 ,6 4

3 ,6 33 ,2 8

3 ,8 13 ,6 7

3 ,8 73 ,4 8

3 ,2 23 ,2 0

3 ,7 33 ,6 3

K e sk ia rvo4-1



Tyytyväisyys om aan ta loon ja asum iseen seuraavissa asio issa 2(2)Ka ik ki vas ta aja t, as uu k ivita lo ss a n=1 99 , a suu puu talos sa n=2 03

A suu p uutalos sa

As uu k iv ita lo ss a

T a lo n as u m iskustann u kse tk okonaisuu te na

A suu p uutalos sa


Talo n ene rg ia taloudell is uus

A suu p uutalos sa


S isäilm a n laa tu

A suu p uutalos sa


Asum is en terve ellisyy s

A suu p uutalos sa


Talon yksilö llisyy s

A suu p uutalos sa


A sum isratkaisu jenm uunneltav uus

0 1 0 20 30 40 50 60 70 8 0 9 0 100%

2 4 5 3 2 20 232 43 1 23 1

67 2 7 5 146 33 18 2

77 2 2 11

66 32 1

73 27 168 31 1

4 4 48 1 7 14 1 51 6 1

37 53 1 9 134 57 2 6 1

4) E rit tä intyytyv äinen

3) M elk otyytyv äinen

E i v as taus ta /ei os aa sa noa

2) M elkoty yty mätön

1) E rit tä intyytym ätön

3 ,0 2

3 ,0 7

3 ,6 13 ,2 3

3 ,7 73 ,6 4

3 ,7 23 ,6 7

3 ,3 73 ,3 3

3 ,2 73 ,2 7

K e sk ia rvo4-1



Talon as um isk us ta nnuk setkok onais uutena

T alon en ergiataloude llisuu s

S is äilma n laa tu

A sum is en te rv eellis yys

Talon yks ilö llisy ys

A s um is ra tk aisujenm uu nneltavu us

Talon ulko näkö

T a lo n e kologis uus

T alon p alo tu rva llisu us

Talon k os te usturva llisuu s

T alon ää nener is täv yys

Ta lo n v ed ottom uu s

T alon ta sa läm pö is yys

2,5 3 3,5 4Ke sk ia rv o 1 -4

(1= erit tä in tyytym ätön, 4= erit tä in tyytyv äinen)

A su u kivita los sa (n =1 99)

A su u puutalos sa (n= 203)

Tyytyväisyys om aan ta loon ja asum iseen seuraavissa as io issan= k aikk i va staa jat

Kivitalojen suosion kasvu asuntomes-suilla heijastelee yleisempää suunta-usta: pienkivitalojen osuus on kasva-nut viimeisen kymmenen vuoden aika-na reilut kymmenen prosenttia. Pää-kaupunkiseudulla pientalojen raken-nusluvista jo 48 prosenttia myönnet-tiin viime vuonna kivitaloille. Kivitalo-jen osuuden voi olettaa kasvavan huo-mattavasti myös muualla Suomessa.

Kivi taipuu yksilöllisiin ratkaisuihinKivitalon suosiolle on vankat perus-teet. Kivitalo on paloturvallinen, tiivisja se kestää hyvin Suomen vaihteleviasääolosuhteita. Vankka rakenne eris-tää tehokkaasti ääntä. Kivitalojenasukkaat arvostavat myös niiden hy-vää sisäilmaa.

Pientalorakentajia kiinnostaa kivi-talo myös siksi, että siitä on helpporakentaa omien toiveiden mukainen,yksilöllinen koti. Muunneltavuudenansiosta asukkaiden yksilölliset toi-veet sekä esimerkiksi valon lähteet jasuunta sekä sisustussuunnitelmatvoidaan kivitaloissa ottaa joustavastihuomioon. Kivitalorakentajalla on va-littavanaan monipuolinen valikoimaerilaisia toteuttamisratkaisuja.

Ekologinen kivitaloKivitalot edustavat hyvin tämän het-ken matalaan energiankulutukseenpanostavan rakentamisen trendiä. Ki-ven luonnollinen lämmönvarauskykytuo säästöä lämmityskustannuksissa.Kivitalon massan ja tiiviyden ansiostalämmitys- ja jäähdytyskuluissa voi-daan säästää jopa 20 prosenttia.

Kivitalo onkin pitkällä aikavälillä ta-loudellinen vaihtoehto, sillä sen alhai-set elinkaarikustannukset tasoittavatmuita ratkaisuja mahdollisesti hiemankorkeampia rakennuskustannuksia.Energiataloudellisuuden ohella kivita-lon elinkaarikustannuksia vähentäälähes huoltovapaa runko ja julkisivu.

Kivitalon pitkäikäisyys korostaasen ekologisuutta. Hyvien ominai-suuksiensa ansiosta kivitalon arvosäilyy.

KIVITALON VALINNUT OMAKOTIASUKAS ONTYYTYVÄINEN– PUU-JA KIVITALOJEN VERTAILEVA ASUMISTYYTYVÄISYYS -TUTKIMUS 2008

1, 2, 3Kivitalossa asuvat ovat puutalossa asujiatyytyväisempiä etenkin talon paloturvalli-suuteen, yksilöllisyyteen ja talon äänene-ristävyyteen. He ovat tyytyväisiä myös ta-lon kosteusturvallisuuteen, vedottomuu-teen ja terveellisyyteen. Kivitalossa asu-vat pitävät talonsa jälleenmyyntiarvoa pa-rempana kuin puutalossa asuvat. He koke-vat myös talonsa yleisen arvostuksen ole-van paremman.

2

3

4Asunto Oy Hämeenlinnan Kaskipuisto onvalmistunut vuonna 2007. Betonirakentei-sen talon on suunnitellut Arkkitehdit LSVOy, pääsuunnittelijana Juha Luoma.

YKSILÖLLINEN JAEKOLOGINENKIVITALO

BET0802 s132-137 Uutiset+Tuoteu 4.7.2008, 07:11132

133betoni 2 2008 133

Julkisivuyhdistys ry:n mukaan ohut-rappauksen toimivuus on hyvä Suo-messa, eikä kosteus- ja homevaurioi-ta esiinny. Tämä johtuu siitä, ettämeillä ohutrappausta on käytetty lä-hes yksinomaan kiviseinissä, joissa eiole kosteudelle arkoja puupohjaisiamateriaaleja. Tällöin ohutrappauksentoimivuus on hyvä, eikä vaurioita olehavaittu. Ruotsissa sen sijaan on ha-vaittu laajoja kosteus- ja homevauri-oita uudehkoissa ohutrapatuissa puu-seinissä.

PUURAKENTEISTENOHUTRAPPAUSSEINIENKOSTEUSONGELMATRuotsissa on havaittu laajoja kosteus-ja homevaurioita uudehkoissa ohutra-patuissa puuseinissä. Vaurioiden syy-nä ovat olleet rakenteiden kastumi-nen työn aikana ja sadeveden tunkeu-tuminen seinään ohutrappauksen hal-keamista ja huonosti toteutetuista lii-toskohdista.

Ruotsissa on uutisoitu toistuvastiuudehkojen puurakenteisten asuinra-kennustenulkoseinissä havaituistalaajoista kosteus- ja homevaurioista.Ongelmien onkerrottu koskevan jopayli 20.000 asuntoa lähinnä Etelä-Ruot-sissa. Asiaa ontutkinut muun muassaruotsalainen Sveriges Tekniska Forsk-ningsinstitut (SP).

Tutkimusten mukaan ongelmat kos-kevat nimenomaan puurunkoisia ulko-seiniä, joissa julkisivupintana on ns.ohutrappaus. Tässä rakennetyypissätavanomaisen puurunkoisen seinänulkopinnassa olevan tuulensuojalevynpäälle on kiinnitetty ohut lämmöneris-televy, ja sen pintaan on tehty noin5 mm paksuinen rappauskerros. Tuu-lensuojalevynä on käytetty kipsilevynlisäksi myös puupohjaisia levymateri-aaleja. Ohutrappauksen avulla puura-kenteinen ulkoseinäsaadaan näyttä-mään kiviseinältä ilman, että rappa-

uksen alle on tehtävä esimerkiksi tii-lestä muurattavaa seinää.

Rakenteita tutkittaessa on havait-tu, että puurungon ulkopinnassa ole-valevymateriaali on homehtunut jaettä rungon puuosissa on home- jaosin myös lahovaurioita. SP:n mukaanvaurioiden taustalla on kaksi syytä: ra-kenteiden kastuminen ja puutteelli-nen kuivattaminen rakennusaikanasekä sadeveden tunkeutuminen sei-nään ohutrappauksen halkeamista jahuonosti toteutetuista liitoskohdista.

On ilmeistä, että Ruotsissa käytetytohutrappausrakenteet ovat olleet liiantiiviitä suhteessa rakenteiden sisäänpäässeisiin kosteusmääriin ja hidas-taneet rakenteiden kuivumista niin,että seinässä olevat kosteudelle aratmateriaalit ovat päässeet vaurioitu-maan. Myös seinärakenteiden yksi-tyiskohtia on toteutettu ilman, että ra-kenteen sadevesitiiviyteen on kiinni-tetty riittävästi huomiota.

Lämmöneristeen päälle tehtävääohutrappausta on käytetty myös Suo-messa noin kymmenen vuoden ajan jakäyttö on lisääntynyt voimakkaasti vii-me vuosina. Suomessa ohutrappaustaon Ruotsista poiketen käytetty kuiten-kin lähes yksinomaan kiviainesalus-toilla, eli lämmöneristeen alla on ker-rostaloissa betonia ja pientaloissauseimmiten joko harkkoa tai tiiltä.Näille rakenteille on ominaista se,että niissä ei ole helposti kosteusvau-rioituvia puupohjaisia materiaaleja.Tällöin ohutrapatun julkisivuraken-teen vikasietoisuus on huomattavastipuurakennetta parempi.

Suomalaisessa lehdistössä on pe-räänkuulutettu em. rakenteeseen tuu-letusrakoa ja esitetty, että rakenne eiolisi toimiva ilman sitä. Tuuletusraontoteuttaminen lämmöneristeen päälletehtyyn ohutrappaukseen ei ole kui-tenkaan tarpeellista ainakaan, josalustana on kiviainesrakenne. Tämä

OHUTRAPPAUS EI AIHEUTA ONGELMIAKIVISEINISSÄ

5Lämmöneristeen päälle tehtävää ohutrap-pausta on käytetty Suomessa noin kymme-nen vuoden ajan ja käyttö on lisääntynytviime vuosina.

Suomessa ohutrappausta on Ruotsistapoiketen käytetty lähes yksinomaan kiviai-nesalustoilla, eli lämmöneristeen alla onkerrostaloissa betonia ja pientaloissauseimmiten joko harkkoa tai tiiltä.

voidaan päätellä esimerkiksi siitä,että Suomessakin on toteutettu lukui-sia lämmöneristeen päälle tehtäviä,joskin paksumpia rappauksia ilmantuuletusrakoa jo 1970-luvun lopultalähtien, eikä rakenteissa ole havaittukiviainesalustoille tehtynä kosteuson-gelmia. Alkujaan ohutrappausraken-ne on peräisin Keski-Euroopasta, jasiellä sitä on käytetty kiviainesalus-toilla ilman merkittäviä ongelmia jousean kymmenen vuoden ajan.

Julkisivuyhdistys ry ilmoittaa kan-tanaan, että ohutrappausrakenne, ku-ten muutkin eristerappausrakenteetovat toimivia ja soveltuvat käytettä-viksi sekä uudis- että korjausrakenta-misessa, kun alusrakenteena on kivi-ainesmateriaaleja. Ohutrappaustavoidaan käyttää suojaisissa olosuh-teissa myös pientalojen ja vastaavienrakennusten puurakenteisissa julkisi-vuissa. Tällöin tulee kuitenkin kiinnit-tää erityistä huomiota siihen, että ra-kennustarvikkeet eivät pääse kastu-maan työn aikana ja että rappaussuunnitellaan ja toteutetaan niin, että

sadevesi ei pääse tunkeutumaanjoko rappauksen halkeamista tai eri-laista yksityis- ja liitoskohdista haital-lisessa määrin seinärakenteeseen.Rakennuksessa tulee tällöin olla julki-sivua tehokkaasti suojaavat kunnolli-set räystäät.

Lisäksi Julkisivuyhdistys ry haluaakiinnittää huomiota siihen, mitä seik-koja voidaan tai tulee ylipäätään pi-tää vaurioituneeksi tai virheelliseksiluokiteltavan rakenteen kriteereinä.Nykyaikaisille hyvin lämpöä eristävil-le rakenteille on ominaista se, että ra-kenteiden ulko-osissa vallitsevat käy-tännössä ulkoilman kosteusolosuh-teet. Tällöin rakenteisiin syntyy ajanmyötä homekasvustoa. Tästä syystämonista yleisessä käytössä olevistaulkoseinä- sekä erityisesti ylä- ja ala-pohjarakenteista on löydettävissä ho-

Tikk

urila

Oy,

Mik

ko A

uer

5

mekasvustoa. Rakenteita ei tule siltiluokitella virheellisiksi tai vaurioitu-neiksi, vaan kyseessä on virheen taivian sijasta ominaisuus, jonka kanssaon tultava tulevaisuudessa toimeenetenkin, kun rakenteiden lämmöneris-tysvaatimuksia ollaan merkittävästitiukentamassa ilmastosyistä.

Lisätietoja:Julkisivuyhdistyksen puheenjohtajaJussi Mattila,gsm 0400 637 224 [email protected]

Julkisivuyhdistys rywww.julkisivuyhdistys.fi


2 2008134

Eurooppalaisen betonielementti- jatuoteteollisuuden järjestön BIBM:nkongressi pidetään joka kolmas vuosi.Nyt oli vuorossa Wien 450 osanotta-jan voimin. Kongressissa esitelmöikolme suomalaista.

Euroopan Komission Heikki Salmipuhui Lissabonin strategiasta ja ym-päristönsuojelusta. RakentaminenEU- alueella on kasvussa. Globalisaa-tio, teknologiakehitys ja ilmastomuu-tos ovat tulevaisuuden avainsanoja.Vähäpäästöisyyttä ajetaan Euroopanteollisuuden kilpailueduksi. Teolli-suus- DG:llä on kaksi pääsuunnitel-maa: kestävä teollisuuspolitiikka sekäkestävä kulutus ja tuotanto. Ympäris-tötavoitteet ovat kovat, mutta jossainmäärin teollisuuslähtöisemmät kuinYmpäristö-DG:n vastaavat tavoitteet.

Esa Engvist Elematic Oy:stä kertoisandwich-seinäelementin valmistuk-sesta ja hyvistä ominaisuuksista sekäpatterimuottien tehokkuudesta. Pat-terimuoteissa on viime aikoina kehi-tetty erityisesti välilaitatekniikkaa ja

kiinnitysmagneetteja. Itsetiivistyvänbetonin myötä muottien tiiveys on ke-hittynyt uudelle tasolle.

Enqvistin kertoi, miten tärkeää ontuotannon automaatioasteen oikeavalinta kunkin maan olosuhteiden jatehtaan mukaan.

Varatoimitusjohtaja Seppo Raja-mäki Consoliksesta kertoi Itä- Euroo-pan markkinoista. Ennusteiden mu-kaan eniten kasvavat vv. 2008-2010Venäjän, Baltian maiden ja Tsekinmarkkinat. Consolis lanseeraa mm.omaa asuinrakennuskonseptiaan Itä-Euroopan markkinoille.

Muissa esitelmissä käsiteltiinmuun muassa erikoislujia betoneja,normikehitystä, tietomallinnusta jaICT:tä, ympäristökysymyksiä sekäalan kilpailukykytekijöitä.

Kongressin näyttelyssä oli noin 45näytteilleasettajaa. Suomalaisistaolivat mukana Tekla Oy, Peikko Oy jaElematic Oy.

BIBM:n hallituksen uudeksi pu-heenjohtajaksi valittiin Consoliksenvaratoimitusjohtaja ja osakas ranska-lainen Pierre Brousse. Hallituksessajatkaa myös Consolis Technology Oy:ntoimitusjohtaja Olli Korander.

Kongressivieraat saivat tutustuamyös Wienin keskustan eteläpuolellauuteen Kabelwerk -asuntoalueeseen.Sieltä löytyi paljon samoja piirteitäkuin Helsingin Viikinmäen tulevassakivisen kukkulakaupungin asuntoalu-een rakentamisessa. Kabelwerk -alu-eella on betonielementtitaloja, joissaon värirapattuja (EPS + ohutrappaus)julkisivuja. Pienkerrostalo- ja kerros-taloasunnoista osa on 2- kerroksisia.Luhtikäytäviä on taloissa käytetty run-saasti. Kaikki kävelykadut on päällys-tetty pihakivillä ja -laatoilla.

Arto Suikka

BIBM:N KONGRESSI7.-10.5.2008 WIENISSÄ

Tunnetuista arkkitehdeistä koostunutkansainvälinen arvosteluraati englan-tilaisen George Fergusonin johdollavalitsi kolme parasta kohdetta sekäkaksi erikoispalkinnon saajaa BrickAward 08 -kansainvälisessä tiiliarkki-tehtuurikilpailussa, joka jaettiin nytkolmatta kertaa. Ehdolla olevia pro-jekteja oli kaikkiaan 255 yhdeksästä-toista eri maasta.

Tuomaristo kiinnitti arvostelus-saan erityistä huomiota oivalliseenmateriaalin käyttöön ja onnistunee-seen ulko- että sisäarkkitehtuuriinsekä erityisesti rakennuksen toimin-nallisuuteen.

Voittajaksi tuomaristo valitsi Köl-nissä sijaitsevan Kolumban taide-museon, jonka on suunnitellut sveit-siläinen arkkitehti Peter Zumthor.Rakennus on rakennettu osittainvuonna 1943 tuhoutuneen Pyhän Ko-lumban kirkon raunioiden päälle javiereen ja se avattiin yleisölle syys-kuussa 2007. Toiseksi parhaana pal-kittiin Fläschin viinivalmistamonlaajennus Sveitsissä. Kohteen onsuunnitellut sveitsiläinen Bearth &Deplazes Architekten AG.

Kolmannen palkinnon sai arkkiteh-tien Tuomo Siitosen ja Esko Valkamansuunnittelema VTT:n Informaatioteg-nologian talo eli ”Digitalo”. Tuomaris-ton mielestä Siitosen ja Valkamansuunnittelema kohde on uusi helmiOtaniemen campusalueen rakennus-kannassa. Kohde sisältää näennäisenvastakohtaisuuden, jossa perinteinenpunatiili ja moderni IT-ajattelu koh-taavat ja siinä on onnistuttu erinomai-sesti. Myös rakennuksen toiminnalli-suus ja selkeys oli yksi avaintekijäpalkinnon perusteissa. VTT:n käynti-kortiksikin luonnehdittu talo valmistuivuonna 2005 ja se valittiin tuolloinmyös Senaatti-kiinteistöjen Vuodenrakennushankkeeksi.

Arkkitehti Aaro Virkkusen suunnit-

telema Espoon 2006 asuntomessu-kohde Blok It valittiin myös parhaim-miston joukkoon ja se pääsi mukaanBrick 08 -tiiliarkkitehtuurin vuosijul-kaisuun, jossa esitellään 35 kohdettaeri puolilta maailmaa.

Erikoispalkinnon saivat lisäksiT.M.RAU arkkitehtien suunnittelemaHollannin Zeistissa sijaitseva WWF:npääkonttori, sekä Marcus Wespi,Jérôme de Meuron Architekten BSA -toimiston suunnittelema pientalokoh-de Sveitsissä.

Lisätietoja kilpailusta, kirjasta jakohteista:marketing@wienerberger.comwww.wienerberger.comwww.wienerberger.fi

SUOMALAIS-ARKKITEHDIT MENESTYIVÄTKANSAINVÄLISESSÄ BRICK AWARD 08TIILIARKKITEHTUURIKILPAILUSSA

3Digitalo on esitelty aikaisemmin Betoni-lehdessä 3/2003. Digitalossa on beto-nirunko ja muuntojoustavuus on erityi-sesti huomioitu talon tila- ja rakenne-suunnittelussa.

1,2Wienin Kabelwerk -asuntoalue.

1 3

2


135betoni 2 2008 135

KOTIELÄINRAKENNUS-TEN LATTIAT– OPAS HYVÄN LATTIAN TEKOON

Kotieläinrakennusten lattiat tehdäänmelkein poikkeuksetta betonista.Nämä lattiavalut edellyttävät hyvääammattitaitoa laatuvaatimusten vuok-si. Tilojen olosuhteet ovat betonillerankat. Alkaliselle betonille vaaralli-simpia aineita ovat erilaiset hapot.Betonin korroosiota voidaan ehkäistämassaan lisättävillä lisäaineilla, käyt-tämällä korkeamman lujuusluokan be-tonia ja erilaisilla pintakäsittelyillä.

Kemiallisen kestävyyyden ohellatuotanto-olosuhteissa edellytetäänlattioilta mekaanisen rasituksen kes-toa. Lisäksi lattioiden pintaolosuhteetovat oleellinen osa kokonaisuutta,koska liian liukas tai karkea lattia voiaiheuttaa eläimille vammoja ja toi-saalta huonosti puhdistuva pinta voilisätä tautiongelmia.

Lattian valmistus on usean työvai-heen muodostama ketju betonimas-san vastaanotosta jälkihoidon aloitta-miseen saakka. Betonilattian tekovaatii osaamista ja huolellisuutta.

Tämän oppaan tavoitteena on oh-jeistaa lämpimien kotieläinrakennus-ten kiinteiden lattioiden valua ja pin-noitusta siten, että lopputulos on kor-kealaatuinen ja kullekin eläinlajillemahdollisimman sopiva. Opas käsitte-lee pääasiassa lypsykarjarakennuksiaja sikaloita, mutta ohjeita voidaan so-veltaa myös muihin tuotantomuotoi-hin. Esitetyt ohjeet ja suositukset so-veltuvat myös kylmiin kotieläinraken-nuksiin, joissa tässä esitettyjen näkö-kohtien ohella tulee huomioida pakka-senkestävyysvaatimuksesta aiheutu-vat materiaali- ym. lisävaatimukset.Opas on tarkoitettu maatalousyrittä-jille, suunnittelijoille, rakennuttajilleja myös lattiaurakoitsijoille.

Tässä oppaassa annetaan ohjeitamaatalouden kotieläinrakennustenlattioiden rakenteista, betonimassanvalinnasta, betonivalusta, betonin jäl-kihoidosta ja valmiin betonilattian

pinnoituksesta. Oppaassa esitetytasiat ovat statukseltaan ohjeita jasuosituksia, eivät määräyksiä. Op-paassa mainittuihin laatu- ym. kritee-reihin voidaan rakennuttamissopi-muksissa viitata ja saattaa ne sopi-musteknisin toimenpitein laatuvaati-muksiksi. Oppaassa ei käsitellä be-tonilattioiden raudoitustöitä eikämyöskään betonilattioiden alustantäyttö- ja tiivistystöitä, joiden suun-nitteluohjeet löytyvät Suomen Beto-niyhdistyksen ohjeesta BLY 7 / by 45.Lattioiden painumien yms. välttämi-seksi on em. työvaiheet aina suoritet-tava erityisen huolellisesti ja suunni-telmien mukaan.

Opas on laadittu Maa- ja elintarvi-ketalouden tutkimuskeskuksen (MTT)Kotieläintuotannon tutkimuksen jaTeknillisen korkeakoulun (TKK) Raken-nusmateriaalitekniikan laboratorionyhteistyönä. Sen laadinnassa on käy-tetty lähteinä Suomen Betoniyhdistyk-sen, Betonikeskuksen ja Betonilattia-yhdistyksen julkaisuja. Lisäksi käytet-tävissä on ollut LSO-Foods Oy:n laati-ma Sikalan betonilattioiden ja -pinto-jen teko- ja käsittelyohje. Opasta onkommentoinut dipl.ins. Vilho Pekkala,jota kirjoittajat haluavat kiittää erityi-sen asiantuntevista huomioista.

Oppaassa esitetyt muut kuin maini-tuista lähteistä peräisin olevat suosi-tukset ja ohjeet perustuvat pääosinMaa- ja metsätalousministeriön vuo-sina 2003-2005 rahoittamaan Koti-eläinrakennusten lattioiden pinnanlaatu eläinten hyvinvoinnin, työturval-lisuuden ja puhtaanapidon kannalta -nimisen hankkeen tuloksiin. Hanke to-teutettiin MTT:n, TKK:n sekä Helsinginyliopiston Agroteknologian laitoksenja Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskes-kuksen yhteistyönä. Em. tutkimushan-ke on tarkemmin esitelty loppurapor-tissa, Kotieläinrakennusten lattioidenpinnan laatu, MTT:n selvityksiä 110.

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVON-NOILLE BETONIINLIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2008Betonitieto järjestää vuoden 2008 ai-kana eri paikkakunnilla betoniraken-tamiseen liittyviä koulutus- ja infoti-laisuuksia arkkitehdeille, kaavoittajil-le, rakennusvalvonnoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminenLisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja tilaisuuksista voi sopiaarkkitehti SAFA Maritta Koivistonkanssa, puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Esimerkkiohjelman sisältö:“BETONIN UUDET MAHDOLLISUUDET– PINNOISSA JA RAKENTAMISESSA”

Arkkitehtibetonin uusi aikaSuunnittelutehtävät ja valintaanvaikuttavat tekijätBetonipinta ja -värivaihtoehdotUudet betonipinnatPaikallavaletut pinnatIT-betonin käyttöKuitubetoniPintojen suojaus ja ikääntyminenUudet betonijulkisivurakenteetSaumaratkaisutLaatuluokat ja suunnitteluohjeetBetonipinnan virheet ja riskit sekä niidenvälttäminenHinnan muodostuminenBetoni ympäristön rakentamisessaBetonin elinkaari, käyttöikä, säilyvyysIkääntyminen ja korjaaminenBetonin ympäristöominaisuudet

Euroopan valmisbetonijärjestö ERMCOvalitsi ensimmäiseksi suomalaiseksipuheenjohtajakseen Kalervo Matikai-sen kokouksessaan 13.6.2008 PuolanKrakovassa.

Vuonna 1967 perustetun ERMCO:njäseninä ovat kaksikymmentäyksi eu-rooppalaista kansallista betonijärjes-töä. Suomi on ollut yksi ERMCO:n pe-rustajajäsenistä.

ERMCO:n jäsenmaiden yhteenlas-kettu valmisbetonitoiminnan liike-vaihto vuonna 2007 oli noin 20 miljar-dia euroa. Eurooppalainen valmisbe-tonitoiminta työllistää noin sata tu-hatta henkilöä Euroopan unionin alu-eella. Valmisbetoni on merkittävin be-toniteollisuuden toimiala Euroopassa.

Kalervo Matikainen on Rudus Oy:ntoimitusjohtaja. Hän on toiminut sekäBetonikeskus ry:n johtokunnan jäse-nenä että valmisbetonijaoksen pu-heenjohtajana. ERMCO:n hallituksenjäsenenä hän on toiminut 1990-luvul-ta alkaen.

Lisätietoja:Olli Hämäläinen, puh. 050 -1513Seppo Petrow, puh. 0500 - 422652

KALERVOMATIKAISESTAERMCONPUHEENJOHTAJA

Suomalainen valmisbetoni täyttää tänävuonna 50 vuotta. Noin tuhannen henkilönvoimin toimitetaan työmailla käytettäväksiliki kolme miljoonaa kuutiometriä valmis-betonia vuodessa. Erilaiset runkoraken-teet, rakennusten välipohjat ja väliseinätsekä lattiat ovat valmisbetonin suurinkäyttökohde. Betoni on tärkein suomalai-nen rakennusten runkomateriaali.

Kalervo Matikainen

Lisätietoja:opas on saatavana verkkojulkaisunaosoitteesta:www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts152.pdf


2 2008136

Solmasterin uusi SOLMIX muottiöljy-emulsio soveltuu monipuolisten omi-naisuuksiensa ansiosta käytettäväksimyös kiireisiin betonivaluihin. Emul-sio estää betonin tarttumista muot-tiin, mikä vähentää muotin puhdistus-tarvetta ja kulumista. SOLMIX paran-taa myös betonin pinnanlaatua muunmuassa vähentämällä ilmakuplienmäärää ja kokoa.

”SOLMIX Muottiöljyemulsio perus-tuu biohajoavaan öljyyn ja on GreenLine -sarjan tuote. Tämän takia uu-tuutemme alentaa terveys- ja ympä-ristöriskejä samalla kuin tuote toimiiteknisesti erittäin hyvin betoniele-menttien valmistuksessa”, kertooPasi Korkkinen Solmaster Oy:ltä.

SOLMIX soveltuu teräsmuottien,filmivanerin sekä useimpien synteet-tisten aineiden pintavoiteluun. Puh-taan muotin pinta voidaan käsitelläesimerkiksi ruiskuttamalla.

”SOLMIX toimii hyvin sekä värilli-sen että värittömän betonin kanssa.Oululainen kiinteistö- ja rakennustek-niikan konsulttitoimisto Kiratek Oy onanalysoinut lahtelaisen TuoterengasOy:n valamia koekappaleita ja toden-nut että SOLMIX antaa tasaisen pin-nan, jossa on huomattavasti vähem-män hiushalkeamia tai huokoisuuttaverrattuna muihin muottiöljyihin. Il-makuplien määrä vähenee selvästi.Aine ei vaikuta muottien kumi- jamuoviosien laatuun. Tärkeintä on kui-tenkin että liuotteeton SOLMIX onvaaraton terveydelle ja ympäristölle.”

Huomionarvoista on, että tuote eivaadi sekoittamista varastoinnin ai-kana, sillä tuote ei erotu. Ainut mer-kittävä rajoitus on, ettei SOLMIXemulsiota tule käyttää alle nollan as-teen lämpötilassa.

Solmaster Oy on suomalainen teol-lisuuskemikaalien valmistaja, joka onyli 30 vuoden ajan kehittänyt, myynytja markkinoinut tuotteita teollisuuden,

rakennusliikkeiden ja kotitalouksienkäyttöön. Valmistus ja tuotekehitys ta-pahtuvat Solmasterin tehtaalla Hollo-lassa.

Lisätietoja:Solmaster Oy, puh. (03) 780 2363,[email protected],www.solmaster.fi

SOLMASTERIN UUSISOLMIXMUOTTIÖLJYEMULSIO

Parma Oy, Lujabetoni Oy ja Tekla Oyjovat olleet yhteistyössä kehittämässäbetonisuunnittelussa käytettävääTeklan 3D-mallinnus-ohjelmistoa joparin vuoden ajan. Nyt julkaistu ohjel-mistoversio sisältää järeän sarjanraudoitustyökaluja kattavaan betoni-suunnitteluun. Työkalut sisältyvät uu-simpaan Tekla Structures 14.0 -ohjel-mistoversioon. Aikaisemmin julkaistulaaja betonisuunnittelun valmisosa-kirjasto on saanut erinomaista palau-tetta sekä Suomesta että maailmalta.Uudet raudoitustyökalut toimivat sau-mattomasti valmisosakirjaston kans-sa ja tekevät Tekla Structuresista te-hokkaan työkalun asunto- ja toimitila-rakentamisen tarpeisiin.

Uuteen ohjelmistoversioon on li-sätty Suomi-ympäristö, jonka tarkoi-tuksena on tehostaa suunnittelua japarantaa suunnitelmien laatua. Par-ma Oy ja Lujabetoni Oy ovat yhdessäkehittäneet ohjelmaan elementtikir-jaston ja liitosdetaljikomponentteja.Näiden lisäksi Suomi-ympäristöön onlisätty valmiita piirustusasetuksia,joita on käyty läpi yhdessä suunnitte-lijoiden kanssa.

Tavoitteena on helpottaa suunnitte-lijoiden työtä, tekemällä piirustustenluominen mallista mahdollisimmanhelpoksi. – Parman toiveena olisi, ettäsuunnittelijat käyttäisivät Suomi-ym-päristössä olevia elementti- ja liitos-kirjastoja sekä valmiita piirustuspoh-jia, jolloin meillä olisi hyvät edellytyk-set teolliseen elementtien valmistuk-seen, kertoo Parman suunnittelija-päällikkö Harri Isoherranen.

Elementtivalmistuksen tehostuminennopeaaBetonisuunnittelu on ottanut suurenaskeleen eteenpäin uuden ohjelmis-toversion myötä. Betonielementti-suunnittelu sekä valmistusprosessintiedonhallinta etenevät ohjelmiston

UUSIA TYÖKALUJA BETONIELEMENTTIENSUUNNITTELUUN JA VALMISTUKSEEN SEKÄSUOMESSA ETTÄ KANSAINVÄLISESTI

käytön myötä valtavan harppauksen,kun kaikki suunnitelmat ja raudoitus-tiedot saadaan vietyä yhteen 3D-tuo-temalliin, eikä niitä tarvitse enää yrit-tää yhdistää paperilla. Raudoitteidenvakiointi uuden kirjastomme avullapaitsi nopeuttaa suunnittelua myösennen kaikkea tehostaa elementtienvalmistusta, sanoo Parma Oy:n yksi-könjohtaja Antero Hellstedt.

Suomalaisen kehitystyön laaduk-kuutta kuvaa se, että Parman emoyh-tiö Consolis-konserni on viemässätehtyä 3D-komponenttipakettia nope-asti kaikkien maayksiköidensä käyt-töön Pohjoismaissa ja Baltiassa.

On äärettömän hyvä, että suunnit-telussa tarvittavat työkalut on saatukasattua yhteen paikkaan, sanoo Con-solis-konsernin projektipäällikkö PasiSalmela. – Otamme käyttöön meillesoveltuvat osat, asetuksista ja Cus-tom-komponenteista, ja hyödynnäm-me niitä muuallakin kuin Suomessa.Koska UDA:t (User-Defined Attri-butes) ovat englanninkielisiä, niitä voihyvin käyttää kansainvälisestikin.Työtapojen yhdenmukaistumisesta onsuuri hyöty kansainvälisessä konser-nissa. Luotamme myös siihen, että ke-hitystyö jatkuu version 14 jälkeenkin.Kehitystarpeita löytyy vielä useallaosa-alueella.

Osapuolten yhteistyö betonialan kil-pailukyvyn varmistamiseksi jatkuuUusi raudoituspaketti tulee edellisenkomponenttikirjaston tapaan vapaa-seen jakeluun kaikille alan suunnitte-lijoille. Yhteistyö Lujabetonin, Teklanja Parman kesken jatkuu edelleen oh-jelmiston jatkokehittämiseksi käyttä-jäpalautteen perusteella.

Lisätietoja:Parma Oy, yksikön johtajaAntero Hellstedt, puh. 0400 430 219www.parma.fi

HB-Betoniteollisuus Oy:n uutuustuo-te HB-Eurolaatta tuo täydennystä HB-Pihalaattoihin. HB-Eurolaatta on yh-teensopiva HB-Eurokiven kanssa jase antaa mahdollisuudet eri ladonta-kuvioihin.

Laattaa voidaan käyttää joko sileäpuoli tai urapuoli ylöspäin. Laatta onhelppo asentaa ja se kestää myöshenkilöautoliikenteen.

HB-Eurolaatta on läpivärjätty jakestävä pihalaatta, joka sopii pihaan,käytäville ja puutarhaan.

Laatan mitat ovat 196 x 196 x 60mm. Värivaihtoehtoina on musta, har-maa, punainen ja Karelia. Laattaa onsaatavana maamme rautakaupoista.

Lisätietoja:HB-Betoniteollisuus Oy,Myyntipäällikkö Ari Kallioinen,puh. (014) 3348 233,www.hp-betoni.fi

UUSIHB-EUROLAATTAPIHOILLE

HB-Eurolaatta, harmaa


137betoni 2 2008 137

Steel-Kamet TURBO 3X on monipuoli-nen, räätälöitävä järjestelmä betoni-teollisuuden tarpeisiin. Kamet ener-gialaitos on markkinoiden monipuoli-sin lämmitys- ja vesijärjestelmä.

TURBO 3X-ratkaisu on helpostimuunneltavissa 6m ISO-peruskonttirat-kaisusta aina kylmävesijärjestelmällävarustettuun 12 m konttiin. Valmisbe-toni- ja elementtiteollisuudelle tarkoi-tettua järjestelmää voidaan säätääjoustavasti olosuhteiden mukaan 3-portaisella tehonsäädöllä (50 %, 75 %,100 %). TURBO 3X on liitettävissä uu-siin ja vanhoihin järjestelmiin.

Isolla 8500 litran kuumavesisäiliöl-lä varustettu energialaitos on täysinautomatisoitu.

Erilliset vesi- ja öljytilat tekeväthuollosta helppoa. Ohjelmistohuoltoja vika-analyysi voidaan tehdä langat-tomasti etänä wlan-yhteyden avulla.Laadukas ja räätälöitävä turvajärjes-telmä tekee laitteesta käyttövarman.Järjestelmä tuottaa tehokkaasti ja ta-loudellisesti betonin valmistuksessatarvittavaa lämpö-energiaa käyttäenjoko kevyttä polttoöljyä tai kaasua.

TURBO 3X valmistetaan omassatuotantolaitoksessaan, mikä takaalaadun, toimitusvarmuuden ja palve-lut myös järjestelmän oston jälkeen.

Steel-Kamet Oy:n TURBO 3X -toi-mitusketju käsittää tuotannon lisäksitietokoneistetun suunnittelun, valmis-tuksen, asennukset, huollon sekä kun-nossapidon. Yritys toimittaa räätälöi-tyjä versioita asiakkaiden tarpeidenmukaan.

Lisätietoja:Steel-Kamet Oy,Mikko Rautio ja Janne Joki-Erkkiläpuh: (08) 463 [email protected],[email protected]

KAMET TURBO 3X –KATTAVA LÄMMITYS-JA VESIRATKAISU

ART JJ STONEKORISTELEE KIVITALOT

1Viime kesänä joensuulaiseen paritaloontehtiin yhteensä 98 kulmakoristetta. Suu-rin koriste oli 1195 millimetriä korkea ja400 - 500 millimetriä leveä. Koristekulmatmuodostivat neljän palan yhtenäisen kap-paleen, jonka etureunassa on 44 asteenkulmaviiste. Näin koristeen asennus onhelppoa, vaikka talon kulma ei olisikaanihan suorassa kulmassa, eikä koristeenkulma jää liimauksessa auki.

2Art JJ Stonen tämän kesän uutuus on val-kobetonista valettavat kaiteet.

Joensuussa toimiva Art JJ Stone Kyon herättänyt henkiin käsityöperin-teen, joka tuottaa betonisia koristeitakivitalojen julkisivuihin, sisätiloihin jaaitojen pylväisiinkin.

Jari Vaittinen oli kiinnittänyt maail-malla matkaillessaan huomionsa kivi-talojen julkisivujen runsaaseen koris-teluun ja ihmetteli, miksi Suomessa eiole vastaavaa. Kysyntää kuitenkin on,mutta koristeet ovat tuontitavaraa.Niinpä Jari Vaittinen ryhtyi yrittäjäksija betonisten julkisivukoristeiden val-mistajaksi.

K40 -juotosbetonin ja leca-soransekoittaminen valmistusmateriaaliksion Vaittisen oma idea. Näin koristeetkuivuvat nopeammin ja ovat kestä-vämpiä.

Koriste liimataan saneerauslaastil-la julkisivuun, joka on suoristettu kui-tulaastilla. Koristeen pysyvyys var-mistetaan poraamalla sen läpi 5-7millimetrin RST-harjateräksen pätkä,joka porataan hieman alaviistoon si-ten, että se jää kuin taulun koukku sei-nän ja koristeen sisään. Porattu reikäsiistitään saneerauslaastilla ja maa-lataan.

Koriste soveltuu niin harkko-, sipo-rex-, tiili- kuin betoniseinäänkin. Vait-tisen mukaan asentaminen on niinhelppoa, että se sujuu lähes keneltätahansa.

Tähän asti muottikustannuksetovat muodostaneet suuren osan koris-teiden hinnasta. Vaittinen on nyt kui-tenkin kehittänyt uudenlaisia kierrä-tettäviä muotteja. Noin 150 neliöisenomakotitalon kaikki kulma-, sokkeli- jaikkunalistojen koristeet maksavat yh-teensä noin 8 000 … 11 000 euroa il-man asennusta ja maalaamista.

Kivikoriste on yhtä lailla huoltova-paa kuin kivitalokin. Jos koriste kui-tenkin jostain syystä vaurioituu, se onhelposti vaihdettavissa uuteen.

Koristeet suunnitellaan ja valmis-

tetaan aina tapauskohtaisesti.Jari Vaittisen mukaan kivitalojen

valmistajat ja suunnittelijat voivat an-taa koristeiden ansiosta asiakkailleenvaihtoehdoksi myös koristeellisem-man julkisivun. Vaittinen uskoo, ettämoni rakentaja valitsee kivitalon puu-talon sijaan saadessaan myös kivita-lonsa julkisivuun lisää ilmettä.

Lisätietoja:Art JJ Stone Ky, Jari Vaittinen,gsm 050 540 9684,posti@artjjstone,www.artjjstone.fi

Leena-Kaisa Simola,toimittaja

ARDEX EP 2000 -höyrynsululla paran-netaan betonin vesihöyryntiiveyttä.Näin tiivistetty betoni kestää raken-teen negatiivistä kosteuspainetta,kun betonin vetolujuus on vähintään1,5 MPa.

Tuote on tarkoitettu erityisestimaanvaraisiin rakenteisiin, joissa ra-kenteen korjaus kapillaarista kosteut-ta sisältävissä rakenteissa betoninalla on hankalaa tai kun rakennusai-kataulut vaativat turvallisen ratkaisunylimääräisen rakennekosteuden hal-litsemiseksi.

Tuotetta voidaan käyttää kaikkienlattiapäällysteiden alla, kun rakennetoteutetaan ARDEX-järjestelmärat-kaisuihin perustuen.

ARDEX EP 2000 -höyrynsulku onluokiteltu rakennusmateriaalien M1-luokkaan.

Lisätietoja:www.ardex.fi taiARDEX -tekninen neuvontapuh. (09) 6869 140

ARDEX EP 2000BETONIRAKENTEISIIN

1

2


138 betoni 2 2008

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto Oy, Betoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja. Näyttely on avoinna toimistonaukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tar-vittaessa esittelystä voi sopia etukä-teen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa, puh. 09-6962 3624 taigsm 040 - 9003577 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO2 2008

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 420

www.betoni.comsisältää valmistaja- jatuotetietoawww.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivujen sisältöön pääsee helpoi-ten Sivukartta-painikkeen kautta. Sii-tä aukeavat kerralla sivujen eri otsikotja osiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Ilmoittaja Sivu

Betonikeskus ry 4Betoniluoma Oy II kansiBetonimestarit Oy 7Contesta Oy 2Dyny Oy 2Finnsementti Oy IV kansiHalfen-Deha Ab 8HB-Betoniteollisuus Oy 4Lakan Betoni Oy 6Morenia Oy III kansiPintos Oy 2Pultek Ky 3Rakennusbetoni- ja 7Elementti OyRescon Mapei Oy 4Rudus Oy 3Seler Clean Oy 4Oy Sika Finland Ab 6Suomen Betonitieto Oy 5Tammet Oy 6TimoL Oy 3U-H Rakennus Oy 7WSP Finland Oy 4

BETONI 3 2008:– mm.– ympäristö- ja infrarakenta- minen– vuoden ympäristörakenne- kilpailu– uusia projekteja– uudet tutkimustulokset– tekninen nurkka– jne.

HYVÄÄ KESÄÄBETONINLUKIJOILLE JAASIAKKAILLE !

t. Betoni - toimitus

Lem

min

käin

en B

eton

ituot

e Oy

BET0802 s138 4.7.2008, 08:13138

BETONIN JA BETONITUOTTEIDEN VALMISTAJIA

VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI

BETONIKESKUS ry:nJÄSENYRITYKSET

KU

IVAT

UO

TTE

ET

Alavuden Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Peräseinäjoentie 210PL 10, 63301 Alavusp. 0207 579 800, fax 0207 579 [email protected]

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 48, 21531 Paimiop. (02) 477 0100, fax (02) 477 [email protected] www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kuovintie 7, 21380 Aurap. (02) 486 460 fax (02) 486 6005www.a-tiilikate.fi [email protected] • • • •

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Alakyläntie 3, 20250 Turkup. (02) 511 8800, fax (02) 511 [email protected]ös muurikivet ja polkupyörätelineet

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 37, 64701 Teuvap. (06) 220 6500, fax (06) 267 [email protected]

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 57, 74101 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 901www.betonimestarit.fietunimi.sukunimi@[email protected]:Iisalmi p. 020 7433 918 fax 020 7433 901Vantaa p. 020 7433 934 fax 020 7433 936Ruotsi, Norja Oy Betongmästarna Abp. 020 7433 927 fax 020 7433 488Maatalous Mestarifarmi Oyp. 020 7433 498 fax 020 7433 920Iisalmen tehdasAhmolantie 3, 74510 Iisalmip. 020 7433 900, fax 020 7433 920Nastolan tehdasElementintie 12 15550 Nastolap. 020 7433 931, fax 020 7433 911BM Haapavesi OyAllastie 6, 86600 Haapavesip. 020 7433 905, fax 020 7433 671BM Oulainen OyTakojankatu 21, 86300 Oulainenp. 020 7433 905, fax 020 7433 471BM Sverige Ab •Öjebyn, Ruotsip. +46(0)911 232 450, fax +46(0)911232455Hallsberg BM Ab •Hallsberg, Ruotsip. +46(0)582 686 770, fax +46(0)58215440

Betoni-Sampo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Haaralantie 205, 42100 Jämsä/PL 60 42101 Jämsäp. 010 5228 844, fax 010 5228 [email protected]

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Louhimontie 5, 35800 Mänttäp. (03) 474 5100 fax (03) 474 [email protected]

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 1, 99600 Sodankyläp. (016) 611 179 fax (016) 614 006www.betroc.fi

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kyyjärven tehdasPL 14, 43701 Kyyjärvip. 0403 4343 00, fax (014) 417 4270www.betset.fi, [email protected]@betset.fiHämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 Hämeenlinnap. 0403 4343 77, fax (03) 467 0770Laatta-Betset OyIlvestie 2, 01900 Nurmijärvip. 0403 4343 74, fax (09) 276 7402Betset-BetoniViikintie 35, 00560 Helsinkip. 040 3434 386, fax (09) 752 2823

Elemento Oy Savonlinna • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Savonlinnan tehdasMyllypuronkatu 8, 57220 Savonlinnap. 02071 51000, fax 02071 51001Kiteen tehdasArppentie 26, 82500 Kiteep. 02071 57527, fax 02071 [email protected]

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vasaratie 9, 48400 Kotkap. 020 447 7427, fax 020 447 [email protected]

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14139


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Euran Sementtivalimo Ky • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie, 27500 Kauttuap. (02) 8387 8500, fax (02) 8387 8599www.euransementtivalimo.fi

Fescon Oy •Myllykatu 3, 05830 Hyvinkääp. 020 789 5900, fax 020 789 5909www.fescon.fi [email protected], 05820 Hyvinkääp. (019) 2127 600, fax (019) 461 575

Finnkeri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 35, 58201 Kerimäkip. (015) 578 920, fax (015) 578 [email protected]

Forssan Betoni Oy •PääkonttoriKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55700, fax 02071 [email protected]://www.forssanbetoni.fiForssan betoniasemaKaikulantie 57, 30100 Forssap. 02071 55730, fax 02071 55701Pääkaupunkiseudun tilauskeskusHelsingin betoniasemaKauppamyllyntie 1, 00920 Helsinkip. 02071 55710, fax 02071 55711Espoon Juvanmalmin betoniasemaJuvantasku 4, 02920 Espoop. 02071 55714, fax 02071 55715BetMix ValmisbetonitehdasMäkirinteentie 38 36220 Kangasalap. 02071 55750, fax 02071 55751Lempäälän betoniasemaTelinetie 19 33880 Lempääläp. 02071 55766, fax 02071 55767BetonitecPakolantie, 41900 Petäjävesip. 02071 55790, fax 02071 55791Mustasaaren betoniasemaStormossenintie, 66530 Koivulahtip. 02071 55768, fax 02071 55769Itä-Suomen ValmisbetoniKaakkoiskaari 14 53500 Lappeenrantap. 02071 55770, fax 02071 55771Punka-BetoniHiekkalahdentie 219 58430 Kulennoinenp. 02071 55778, fax 02071 55779Talvivaaran betoniasemaLahnasjärventie 73, 88120 Tuhkakyläp. 02071 55764Olkiluodon betoniasematOlkiluoto, 27160 Eurajokip. 02071 55762, fax 02071 55761

Hartela Oy Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonikuja 4, 21600 Parainenp. 010 561 2050, fax 010 561 [email protected]

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Laastitie 1, 40320 Jyväskyläp. (014) 334 8200, fax (014) 334 [email protected] tehdasTuruntie 448, 31400 Somerop. (02) 748 9350, fax (02) 748 7177

Hyvinkään Betoni Oy •Betonitie 7, 05840 Hyvinkääp. (019) 427 7500, fax (019) 427 [email protected](myös rappauslaastit, terastilaastit,kalkki- ja kalkkisementtimaalit)

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •BetonituotetehdasPL 202, Vaasantie 67101 Kokkolap. (06) 824 2700, fax (06) 824 2777www.jakobetoni.fi, [email protected], KokkolaPL 202, Outokummuntie 67101 Kokkolap. (06) 824 2730, fax (06) 824 2733Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2 68600 Pietarsaarip. (06) 824 2720, fax (06) 724 5004

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Puusementintie 2, 54100 Joutsenop. 020 765 9880, fax 020 765 9890www.joutsenonelementti.fietunimi.sukunimi@joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betonija Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 Kankaanpääp. (02) 572 890, fax. (02) 572 8920www.elementti.fi

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14140


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Betonitie 14, 32800 Kokemäkip. (02) 550 2350 fax (02) 550 2325www.jvb.fi, [email protected]

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tehontie 18 / PL 20, 45101 Kouvolap. (05) 884 3400, fax (05) 321 [email protected]

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lakkilantie 2, 15150 Lahtip. (03) 882 890, fax (03) 882 [email protected](myös väestönsuojat)

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • • •– Joensuun tehtaatPL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 [email protected]– Joutsenon myyntikonttoriJänhiäläntie 7, 55300 Rauhap. 0207 481 380, fax 0207 481 399– Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 Läyliäinenp. 0207 481 300, fax 0207 481 340– Forssan tehdasPL 95, (Parmantie 1), 30101 Forssap. 0207 481 351, fax. 0207 481 369– Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 Jalasjärvip. 0207 481 290, fax. 0207 481 291

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Paarmamäentie 8, 16900 Lammip. 020 7530 400, fax 020 7530 [email protected]

LemminkäinenBetonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

PL 10 Puusepäntie 11, 04361 Tuusulap. 02071 50100, fax 02071 [email protected]– Ollostentie 66, 16300 Orimattilap. 02071 50150, fax. 02071 50151– Soraseulan BetonituotetehdasTeollisuustie 23, 33330 Tamperep. 02071 50154, fax. 02071 50155– Suonenjoen Betonituote Oy •Mansikkaraitti 13, 77600 Suonenjokip. 02071 51100, fax 02071 51101

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Lipatie 1, 76850 Naarajärvip. 040 3000 [email protected]

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Torikatu 5, 18100 Heinolap. 0500 442 810, fax 0207 969 [email protected]

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Elementtitehtaat:Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvip. 020 789 5500, fax 020 789 5529Luukkaankatu 1–3, 13110 Hämeenlinnap. 020 789 5600, fax 020 789 5608Teollisuustie 18, 54500 Taavettip. 020 789 5550, fax 020 789 5559Valmisbetoni- ja Betonituotetehtaat:Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärvip. 020 789 5500, fax 020 789 5529Luukkaankatu 1–3, 13110 Hämeenlinnap. 044 585 2418, fax 020 789 5604Jarrutie 4, 00770 Helsinkip. 044 585 2431, fax 020 789 5669Turveradantie 5, 02180 Espoop. 044 585 2431, fax 020 789 5659Telkkistentie 1, 70460 Kuopiop. 044 585 2747, fax 020 789 5589Punasillantie 9 40950 Muuramep. 044 585 2426, fax 020 789 5599Silatie 2, 85800 Haapajärvip. 020 789 5570, fax 020 789 5579Valimontie 15, 80710 Lehmop. 020 789 5530, fax 020 789 5539Valimonkatu 4 32200 Loimaap. 020 789 5620, fax 020 789 5629Segersbyntie 3, 07930 Pernajap. 020 789 5640, fax 020 789 5649Liitintie 20, 90630 Oulup. 020 789 5720, fax 020 789 5729Topinperäntie 98, 90820 Kellop. 044 585 2470, fax 020 789 5569Käsityökatu 46, 78210 Varkausp. 044 585 2747, fax 020 789 5549

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14141


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

Lapekuja 1, 16320 Pennala, Orimattilap. 044 585 2419, fax 020 789 5699Uhkoilantie 236, 12400 Tervakoskip. 044 585 2418, fax 020 789 5639Valkeiskyläntie 66, 72400 Vieremäp. 020 789 5670, fax 020 789 5679Pielavedentie 77D, 74510 Peltosalmip. 044 585 2747, fax 020 789 5689Keskiruskonkatu 11 33720 Tamperep. 044 5852 180, fax 020 7895 739www.lujabetoni.fi, [email protected]

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 [email protected]

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Läsäntie 3, 41660 Toivakkap. (014) 8448 400, fax (014) 8448 [email protected]

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • •• • • • • • • • • • • • • • • •Pursiala, 50100 Mikkelip. (015) 321 550, fax (015) 321 [email protected]äen elementtitehdasUrajärventie 112, 19110 Vierumäkip. (03) 875 610, fax (03) 875 6120Nummelan Betoni OyKaukoilantie 4, 03100 Nummelap. (09) 224 33 515, fax (09) 224 33 [email protected]

Monier Oy •Sinikalliontie 9, 02630 Espoop. (09) 253 3771, fax (09) 253 [email protected]

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • •1 • • • • • • • • • • • • • • •Jämytie 2, 96910 Rovaniemip. (016) 3350 500, fax (016) 362 [email protected]

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi, [email protected] yritysnumero 0205 77 5500NummelaPL 76, 03101 Nummelafax 0205 77 5699ForssaPL 95, 30101 Forssafax 0205 77 5413HyryläPL 108, 04301 Tuusulafax 0307 29 416JoutsenoJänhiäläntie 7, 55300 Rauhafax 0205 77 5319KangasalaMäkirinteentie 19, 36220 Kangasalafax 0307 29 416KotkaSorvaajantie 6, 48220 Kotkafax 0205 77 5949KurikkaPL 19, 61301 Kurikkafax 0205 77 5890NastolaElementintie 10, 15550 Nastolafax 0205 77 5789Nurmijärvi seinätehdasKarhutie 5, 01900 Nurmijärvifax 0307 29 416Nurmijärven ontelolaattatehdasKarhutie 19, 01900 Nurmijärvifax 0307 29 416RuskoHärjänruopantie 14, 21290 Ruskofax 0307 29 416Uurainen •Uuraistentie 529, 41290 Kangashäkkifax 0307 29 416YlöjärviPL 31, 33471 Ylöjärvifax 0307 29 416

Pikon Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimontie 12, 36200 Kangasalap. (03) 377 6000, fax (03) 377 [email protected]

Porin Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Lounainen linjakatu 18, 28130 Porip. (02) 633 8122 fax (02) 529 [email protected]

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 4, (Teknologiantie 13), 90501 Oulup. 020 793 5800,fax 020 793 5801

Lujabetoni Oy jatkuu • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14142


VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

TOIMINIMI


KU

IVAT

UO

TTE

ET

www.rajaville.fiOulun tehdasKaarnatie 3p. 020 793 5800fax 020 793 5801Haukiputaan tehdasAnnalankankaantie 20p. 020 793 5800, fax 020 793 5859

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 102 (Kukonkankaantie 8) 15871 Hollolap. (03) 877 200, fax (03) 877 [email protected](myös väestösuojat)

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49, 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected], myynti:Nummela, p. 020 447 4380, fax 020 447 4388Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450Ympäristö- ym. tuotteet, myynti:Tuusula, p. 020 447 4300, fax 020 447 4333Lahti, p. 020 447 4360, fax 020 447 4366Kurikka, p. 020 447 4350, fax 020 447 4355Turku, p. 020 447 4430, fax 020 447 4433Oulu, p. 020 447 4390, fax 020 447 4399Tampere, p. 020 447 4410, fax 020 447 4414Tornio, p. 020 447 4420, fax 020 447 4422Lappeenranta, p. 020 447 4370, fax 020 447 4377Hamina, p. 020 447 4340, fax 020 447 4344Nurmijärvi, p. 020 447 4458, fax 020 477 4450

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 49 (Pronssitie 1), 00441 Helsinkip. 020 447 711, fax 020 447 [email protected] Etelä-Suomip. 020 447 711, fax 020 447 7238Länsi-Suomi, p. 020 447 6200,fax 020 447 6201Tampere-Vaasa, p. 020 447 6800,fax 020 477 6808Lahti, p. 020 447 5400, fax 020 447 5401 • •Itä-Suomi, p. 020 477 6000,fax 020 447 6007Savo, p. 020 447 5200, fax 020 447 5201Pohjois-Suomi, p. 020 447 5002fax 020 447 5001Sydbetong Ab – Etelän Betoni OyLapväärtintie 1016, 64300 Lapväärttip. 020 447 6700, fax 020 447 6703

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Vuorilahdentie 7, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640 fax 0207 940 [email protected] ja Betoni V. Suutarinen KySalmijärventie, 52700 Mäntyharjup. 0207 940 640, fax 0207 940 641(väestönsuojat K- ja S1 -luokat)Matrella OyPursialankatu 28, 50100 Mikkelip. 0207 940 649, fax 0207 940 647

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Murikantie 299,68410 Alavetelip. (06) 832 4000, fax (06) 864 [email protected](Myös maatalouden tuotantorakennukset)

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ouluntie 115, 91701 Vaalap. 020 7413 420, fax 020 7413 [email protected]

Ylitornion Betonituote YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Valimotie 1, 95600 Ylitorniop. (016) 3202 400, fax (016) 3202 [email protected] www.ybt.fiYBT Raahe Betonimyllärinkatu 1, 92120 Raahe p. 050 582 9415, fax (08) 221 555

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 19, 89601 Suomussalmip. (08) 617 900, fax (08) 6179 [email protected]

Rajaville Oy jatkuu • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14143


TOIMINIMI VALM

ISB

ETO

NI

ON

TELO

LAAT

AT

TT-L

AAT

AT

HTT

-LA

ATAT

TB-

YM

. VÄ

LIP

OH

JAT

TB-

PIL

AR

IT J

A -

PALK

IT

JÄN

NE

BE

TON

IPA

LKIT

PO

RTA

AT

MU

UT

TR-E

LEM

., P

ER

US

TUK

-S

ET,

PA

RV

EK

KE

ET

JNE

.

PAA

LUT

ELE

ME

NTT

IPIE

NTA

LOT

ELE

M.H

ALL

IT Y

M. T

YY

PP

IRA

K.

PÄ

ÄLL

YS

TELA

ATAT

JA

-K

IVE

T,M

UU

YM

PÄ

RIS

TÖB

ETO

NI

MO

S.-

YM

S.

BE

TON

IPÄ

ÄLL

YS

TEE

T

PU

TKE

T JA

KA

IVO

T

KA

AP

ELI

KO

UR

UT

JAK

AN

AA

LIE

LEM

EN

TIT

SIL

LAT,

LA

ITU

RIT

, TU

KIM

UU

RIT

SIIL

O-

JA S

ÄIL

IÖE

LEM

EN

TIT

LIIT

TOLA

ATAT

MU

UR

AU

SK

IVE

T , H

AR

KO

TJA

KAT

TOTI

ILE

T

KE

VY

TSO

RA

BE

TON

I

ER

IKO

ISTY

ÖT

PIIR

US

TUS

TEN

MU

KA

AN

JULK

ISIV

UT

JA V

ÄLI

SE

INÄ

T


KU

IVAT

UO

TTE

ET

ER

IKO

ISB

ET.

JA

LA

AS

TIT

JÄN

NE

TER

ÄK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(INJE

KTO

ITA

VAT)

BT-

TAN

KO

JEN

ER

IKO

ISJA

TKO

KS

ET

AN

SA

AT, P

ISTO

KK

AAT

KIIN

NIT

YS

LEV

YT

KA

RM

IKIIN

NIK

KE

ET

PIL

AR

IKE

NG

ÄT

JAP

ER

US

PU

LTIT

PIL

AR

IKO

NS

OLI

T/LI

ITTO

PALK

IT

LYÖ

NTI

- JA

KIIL

A-A

NK

K.

SE

KÄ

KE

M. A

NK

KU

RIT

NO

STO

AN

KK

UR

I TN

OS

TOLE

NK

IT

VALU

AN

KK

UR

IT

SE

INÄ

ELE

ME

NTT

IEN

PU

LTTI

LIIT

OK

SE

T

JÄN

NE

ME

NE

TELM

ÄT

(TA

RTU

NN

ATTO

MAT

)

SA

UM

AVA

AR

NAT

SA

UM

AU

SM

AS

SA T

TER

ÄS

KU

IDU

T

TOIMINIMI BE

TON

IN J

A L

AA

STI

NLI

SÄ

AIN

EE

T

Anstar Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Erstantie 2, 15540 Villähdep. (03) 872 200, fax (03) 8722 [email protected]

BASF Oy Rakennuskemikaaliosasto • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäkip. 010 830 2000, fax 010 830 2050www.basf-cc.fi

Celsa Steel Service Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Juvan Teollisuuskatu 19, Pl 24, 02921 Espoop. (019) 22 131, fax (09) 853 1957www.celsa-steelservice.com

Fescon Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • •Myllykatu 3 05830 Hyvinkääp. 020 789 5900, fax 020 789 [email protected]

Finnsementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 115 Lars Sonckin kaari 16 02601 Espoop. 0201 206 200, fax 0201 206 [email protected]

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •PL 42, (Pamilonkatu 15), 80101 Joensuup. 0207 481 200, fax 0207 481 260www.lakanbetoni.fi

Leimet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • •• •Yrittäjäntie 7, 27230 Lappip. (02) 8387 3300, fax (02) 8387 3370www.leimet.fi

maxit Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 70 (Strömberginkuja 2) 00380 Helsinkip. 010 442 200, fax 010 4422 295www.maxit.fi

Ovako Dalwire Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • •Taalintehtaantie 709, 25900 Taalintehdasp. (02) 428 5252, fax (02) 428 5153www.ovako.com

Oy Alfred A. Palmberg Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • •Esterinportti 2, 00240 Helsinkip. 020 715 002, fax 020 7156 115www.palmberg.com

Peikko Finland Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •PL 104, Voimakatu 3, 15101 Lahtip. (03) 844 511, fax (03) 733 0152www.peikko.com

Pintos Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Pysäkintie 70, 27510 Eurap. (02) 8385 200, fax (02) 8651 755www.pintos.fi

Rescon Mapei Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Ruukintie 20, 02330 Espoop. (09) 867 [email protected]

Salon Tukituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Kaskiahonkatu 8, 24280 Salop. (02) 731 2415, fax (02) 733 [email protected]

Suomen TPP Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • •Tiistinniityntie 4, 02230 Espoop. (09) 681 0247, fax (09) 681 [email protected]

JÄN

NIT

ETY

T TA

NG

OT

KO

RJA

US

MAT

ER

IAA

LIT

BE

TON

IPA

ALU

JEN

TER

ÄS

OS

AT

KÄYTTÖSELOSTEILLA VARMENNETTUJA BETONIALAN TUOTTEITA

SUOMEN BETONIYHDISTYS r.y.

•

BET0802 s139-144 MOLLAT 3.7.2008, 14:14144

betoni 2 2008

Documents