4 200575 VUOTTA

BET0504 Kansi 7.12.2005, 15:322

betoni 4 2005 1

4 2005

betoni 75. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 46 euroaIrtonumero 11,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta Koivisto

Taitto – layoutArkkitehti SAFA Maritta KoivistoArkkitehti SAFA Marjo Vänskä-Nissilä,Arkkitehtitoimisto Vänskä Oy

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli Kosonenirmeli.kosonen@betoni.comtel. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA -jäsenet ao. järjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. + 358 (0)9 6962 360telefax + 358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerSami Hotanentel. + 358 (0)9 6962 3623gsm + 358 (0)40 8668 427telefax + 358 (0)9 1299 291sami.hotanen@betoni.com

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverCastellonin auditorio- ja kongressikeskuk-sen piha-alueen betonipintaa. Carlos Ferra-ter. Espanja. Kuva: Maritta Koivisto. 2005.

SISÄLTÖ – CONTENTS

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 6Risto Vahanen, dipl.ins.

ØRESTAD – KYMMENEN VUOTTA REUNAKIVIÄ VIHREÄLLÄ HEINIKOLLA 8Yrjö Rossi, arkkitehti SAFA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ ON HAASTE YMPÄRISTÖTUOTTEIDEN VALMISTAJILLE 16Ulla-Kirsti Junttila, teollinen muotoilija TaL

CARLOS FERRATERIN ARKKITEHTUURIA ESPANJASSA 22Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

AISTIPAVILJONKI – OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON 1. VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 28Anna Kronlöf, tekn.tri, Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN 32Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

PUHTAAMPIA PINTOJA SUOJAUKSEN JA FOTOKATALYYSIN AVULLA 34Liisa Salparanta, dipl.ins., Anna Kronlöf, tekn.tri

AS OY HELSINGIN CIRRUS 38Harri Tinkanen, rak.ins.

OLKILUOTO 3:N RAKENTAMINEN KÄYNNISTYI – KÄYTTÖNOTTO VUONNA 2009 48Sirkka Saarinen, toimittaja

UUSIA TUULIVOIMALOITA SUOMEEN JA VIROON 54Petri Mannonen, dipl.ins.

PAIKALLAVALUN SUUNNITTELU TEHOKKAAKSI TEKLA–STRUCKTURES -OHJELMALLA 58Casper Ålander, dipl.ins., Kim Johansson, dipl.ins., Pentti Lumme, tekn.lis.

RAKENTEELLISEN TURVALLISUUDEN KEHITYSHANKE TASSU 62Arto Suikka, dipl.ins.

ERKOISLUJAT BETONIT 64Mika Tulimaa, dipl.ins.

KIVIKAUDESTA BETONIKAUTEEN 68Matti Ollila, tekn.tri, professori

BY80 HENKILÖHAASTATTELUT 74

HENKILÖKUVASSA ANNA KRONLÖF 78Sirkka Saarinen, toimittaja

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 80

BETONI -LEHDEN SISÄLLÖT 2005 88

75 VUOTTA

BET0504 s01 7.12.2005, 16:451

betoni 4 2005 7

Oppilaitosten saaman valtiontuen perusteiden muu-tos on pakottanut tekniikan alan oppilaitokset hake-maan lisärahoitusta markkinoilta palveluiden myyn-nillä. VTT:n konsulttitoimistojen kanssa kilpaile-vaan toimintaan puuttui aikanaan SKOL ilman tulok-sia. Viime vuosina palveluiden tarjonta on laajentu-nut Teknillisen Korkeakoulun, yliopistojen ja ammat-tikorkeakoulujen hakiessa rahoitusta palveluidenmyynnillä loppuasiakkaille. Onko koulutuslaitoksenolemassaolon tarkoitus alkanut hämärtyä ?

Olen arvostellut jo vuosia VTT:n toimintaa siitä,että se kilpailee konsulttitoimistojen kanssa kypsil-lä markkinasegmenteillä, kuten muun muassa kiin-teistöjen kuntotutkimuksissa aikanaan usein alihin-noitellen palveluitaan. Eikö VTT:n tehtävä ole kehit-tää yhdessä yritysten kanssa uusia teknologioita jaliiketoimintakonsepteja, joilla yritykset pärjäävätentistä paremmin kansainvälistyvillä markkinoilla.Näin varmasti VTT pääosin toimiikin. Miksi siis kor-jausrakentamisen alueella VTT harjoittaa liiketoi-mintaa, jota yritysten tulisi harjoittaa ja jota yritys-ten ja VTT:n tulisi yhdessä kehittää mahdollisestivientikelpoisiksi konsepteiksi.

OPPILAITOSTEN TUTKIMUS- JA KONSULTOINTITOIMINTA ESTE YRITYSYHTEISTYÖLLE ?

Kun viime vuosina myös oppilaitokset ovat kau-pallistuneet, ovat yritykset jääneet yksin omien ke-hitystarpeidensa kanssa. Varsinkin korjausraken-tamisen kehittäminen vaatisi yritysten, oppilaitos-ten ja VTT:n yhteistyötä. Kilpailuasetelman takiayhteistyö ei kuitenkaan ole enää mahdollista – pel-kona on yritysten tieto-taidon valuminen oppilai-tosten palvelutuotantoon ja kilpailuun markkinoil-la. Onpa tilanne johtanut tragikoomisiin vastauk-siin oppilaitosten taholta tutkimus- ja kehitysyh-teistyömahdollisuuksia perättäessä: ei ole mah-dollista, koska resurssit ovat kiinni markkinapalve-luiden tuottamisessa.

Resurssien vähentyessä tästä eteenpäin kaikillaalueilla on entistä tärkeämpää käyttää resurssit te-hokkaasti kehittäen yritysten liiketoimintaa kan-sainvälisiksi menestystarinoiksi. Se edellyttääsuunnittelu- ja konsulttitoiminnassa voimakkaam-paa panostamista tutkimus- ja kehitystyöhön ja tä-män edellytys on yhteistyömahdollisuuksien pa-lauttaminen yritysten, oppilaitosten ja VTT:n välille.Oppilaitosten tulisikin suunnata palvelunsa loppu-asiakkaitten sijaan suunnittelu- ja konsulttitoimis-

toille, jolloin synnytetään yhteistä uutta osaamistaja uutta liiketoimintaa yrityksiin.

Yhteistyötä tarvitaan muutenkin kipeästi yritys-ten ja oppilaitosten välille. Oppilaitoksissa opin-tonsa keskeyttäneiden osuus on edelleen valitetta-van suuri. Opiskelijoiden motivoinnissa suoritta-maan opintonsa loppuun yritysten rooli saattaa ollahyvinkin merkittävä. Tuovathan yritykset rakenta-misen käytännön haasteet opetukseen, mikä useinmotivoi opiskelemaan myös vaikeammat teoreetti-set aineet, joiden osaajista on nyt huutava pula.Onneksi muutamat ammattikorkeakoulut ovat mää-rätietoisesti kehittäneet yritysyhteistyötä jo vuosiamenestyksellisesti.

Rakentavaa yhteistyön vuotta 2006 !

Risto Vahanen dipl.ins., hall.puh.joht. Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

The changes implemented in the grounds for their statesubsidies are forcing educational institutes to seek newsources of funding by selling services to the market. TheFinnish Association of Consulting Firms (SKOL) tried tostop the State Technical Research Centre (VTT) from en-gaging in activities that compete with the services provi-ded by consulting firms already year ago, but to no avail.In the recent years also the University of Technology, ot-her universities as well asd polytechnics have started tosell services to end-users in an attempt to raise funds.Has the purpose of the existence of educational institutesbecome blurred?

I have personally already for years criticised VTT’s ac-tivities for competing against the consulting firms in ma-ture market segments, such as condition surveys of realproperties. At one time, VTT often under-priced their ser-vices. I have always thought that VTT’s task was to deve-lop new technologies and business concepts, togetherwith the industry, to enable the companies to be success-ful in the international market. I would like to believe thatmost of VTT’s activitites are focused on this. So why doesVTT in the field of renovation construction engage in abusiness, which it should leave to the companies and

instead assist the companies in the development of theactivity into possibly exportable concepts.

The commercialisation of educational institutes in therecent years has left companies to tackle their develop-ment needs on their own. The development of renovationbuilding, in particular, requires cooperation between theindustry, the educational institutes and VTT. The competi-tive situation has made this cooperation impossible, ho-wever – companies cannot take the risk of surrenderingtheir know-how to educational institutes that might utili-se it in their own role as a service provider and marketcompetitor. In some cases the situation has bordered on atragicomedy – educational institutes are not able to parti-cipate in research and development cooperation becausetheir resources are tied-up in providing market services.

With even scarcer resources available in the future, itwill be more important than ever to utilise the resourceseffectively to develop the business activities of the com-panies into international success stories. In design andconsulting firms this will require concentration of effortson research and developed cooperation, and this requiresthat the possibilities of cooperation between companies,educational institutes and VTT are restored. Instead of

end-users, educational institutes should provide servicesto design and consulting firms whereby new, shared ex-pertise and new business opportunities could be created.

Companies and educational institutes are in dire needof cooperation in other respects, as well. The proportionof drop-out students is still unfortunately high. Compa-nies could play a significant role in motivating students tocomplete their studies. After all, companies provide op-portunities to face practical challenges, which often moti-vates the students to focus also on the more demandingtheoretical subjects. And there is now a crying need forexpertise in these subjects. Fortunately some poly-technics have developed cooperation with the industry ina systematic manner for years, with good results.

Wishing everybody a year of constructive cooperationin 2006 !

Risto VahanenM.Sc. (Eng.), President,Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy

RESEARCH AND CONSULTING ACTIVITIES IN EDUCATIONAL INSTITUTES PREVENT COOPERATION WITH INDUSTRY?

BET0504 s06-7 7.12.2005, 17:207

betoni 4 20058

KYMMENEN VUOTTA REUNAKIVIÄ VIHREÄLLÄ HEINIKOLLA

ØRESTADKansainvälinen arkkitehtikilpailu uuden kaupungio-san suunnittelemiseksi Kööpenhaminan keskustanja Kastrupin lentokentän väliselle viheralueelle ju-listettiin vuonna 1994. Kilpailun järjesti uuden kau-puginosan: Ørestadin, sekä Kööpenhaminan uudenmetron rakentamiseksi perustettu Tanskan valtionja Kööpenhaminan kunnan puoliksi omistama kehi-tysyhtiö Ørestadsselskabet.

Kehitysyhtiö oli saanut omistajiltaan haltuunsa310 hehtaaria tasaista laidunmaata laajan rauhoi-tetun ulkoilualueen yhteydessä. Tänne oli tarkoitussuunnitella 3.1 milj. neliömetriä käsittävä modernikeskustamainen kaupunginosa sekä rakentaa sii-hen tarvittava infrastruktuuri.

Ørestadsselskabet myisi sitten tontit yksityisilleja julkisille yrityksille ja instituutioille. Syntynytmaan arvonnousu käytettäisiin Kööpenhaminanvanhan keskustan alle ja Ørestadin halki rakennet-tavan metron lainojen takaisinmaksuun. Tämän”new town”-konseptin tavoitteena on veronmaksa-jien kannalta nollasummapeli, joka tuottaisi Köö-penhaminaan sekä metroverkoston että metronvanhaan keskustaan linkittämän uudentyyppisenkeskustatoimintojen alueen. Täällä asuminen, elin-keinoelämä, koulutus ja tutkimus limittyisivät jous-tavasti ja suorassa vuorovaikutuksessa luonnonkanssa.

SUUNNITTELIJATArkkitehtikilpailun voittajiksi julistettiin vuoden1994 lopulla neljä arkkitehtiryhmää, jotka jatkoivatkaupunkimalliensa kehittelyä edelleen kehitysyhti-ön sekä poliittisten päättäjien ohjauksessa. Tämänpudotuspelikierroksen tuloksena arkkitehtiryhmäm-me, eli viiden melko hiljattain valmistuneen kurssi-toverin, laatima ehdotus lopulta valittiin Ørestadinjatkosuunnittelun pohjaksi keväällä 1995.

Kilpailuvoiton siivittämänä syntyneen toimistom-me Arkkitehtityöhuone Oy:n lisäksi perustimme työntoteuttamista varten Kööpenhaminaan suomalais-tanskalaisen yhteistyötoimisto Arkki aps:n tanska-laisen KHR arkitekter:n kanssa. Infrastruktuuripro-jektin johdosta ja insinöörisuunnittelusta on alustaasti vastannut Rambøll. Työ kaupunkisuunnittelun jainfrastruktuurin parissa on pitkäjännitteistä: Arkkiviettää tänä vuonna jo 11. pikkujouluaan.

Yrjö Rossi, arkkitehti SAFA, Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Artik

kelin

val

oku v

a t: Y

rjö R

o ssi

3

Mar

itta

Koiv

isto

1

2

BET0504 s08-15 7.12.2005, 17:268

betoni 4 2005 9

1Ørestad sateelliittikuvassa. Valokuvasovitus Ørestadistanoin vuonna 2030.

2Vesiportaat Kay Fiskers Pladsille. Vesi- ja nurmiportaatnousevat kaupunginosan korkeimmalle kohdalle: 3,5 mkorkeuteen, jossa sijaitsee Ørestadin keskeinen solmu-kohta Kay Fiskers Plads. Metrolinjan ja lentokentän kaut-ta Ruotsiin vievän moottoritien sekä rautatien risteämistämerkitsee musta Ferringin lääketehtaan tornitalo.

3Ørestad Cityssä sijaitseva Kay Fiskers Plads kevätaamu-na. Ørestadin infrastruktuuri on suunniteltu toimimaankaupungin halki kulkevan metrolinjan kanssa sekä toimin-nallisesti että visuaalisesti. Kay Fiskers Pladsilla kaikki onrakennettu betonista, graniitista ja maalatusta teräkses-tä. Lasi- ja teräsrakenteiset metron asemarakennuksetØrestadin osalta on suunnitellut tanskalainen PLH Arki-tekter ja betoniset ratakonstruktiot KHR Arkitekter.

4Pyöräkellari. Kay Fiskers Pladsin vesialtaan alapuolisessapyöräkellarissa on tilaa noin 1000 polkupyörälle. Teräksisetpylväsvalaisimet on suunniteltu Ørestadin muotokieleen so-piviksi. Betonista paikallavaletun pyöräkellarin kattona toi-mivat noin 20 tonnia painavat betoniset pyramidielementitmuodostavat samalla Kay Fiskers Pladsin vesialtaan pohjan.

5Allas polkupyöräkellarin yllä. Altaan pyramidielementin va-loaukon teräsritilää pitää paikallaan Intiassa yhdestä kap-paleesta hakattu graniittikehys. Altaan sorapohjaan on upo-tettu istutusaltaat kahdelle eriväriselle lummelajikkeelle.

6Polkupyöräkellarin kaide. Kaikki Ørestadin infrastruktuuriperustuu betoniin, useimmiten höyläämätöntä lankku-muottia vasten valettuna. Muita materiaaleja ovat käsinristipäähakattu graniitti, galvanoitu ja maalattu terässekä valurauta ja corten-teräs.

7Kay Fiskers Pladsilla tuulee.

567

4

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:099

betoni 4 200510

STRATEGIAPerusideamme oli – ja on vieläkin – koota rakennet-tavat neliömetrit tarkkarajaisiksi kaupunkikappa-leiksi, korttelikokonaisuuksiksi joiden vanhaa kes-kustaa vastaava urbaani tiiviys on kontrastisessavuorovaikutussuhteessa ympäröivän täysin tasai-sen ja avoimen maisematilan kanssa. Tiivis rakennetekee myös kaupunkimaisen ja joustavan toiminto-jen vuorovaikutuksen mahdolliseksi.

Ratkaisu ottaa etäisyyttä esikaupunkimalliin,jossa toiminnot eriytettäisiin ja mittakaavaltaanvaihteleva rakentaminen pyrittäisiin ”sulautta-maan” ympäröivään vihreyteen.

Ørestadin valmiiksi rakentamisen aikataulu on20-30 vuotta, joten tilarakenteeltaan, kooltaan jafunktioiltaan hyvin erilaiset kaupunkikappaleet saa-vat kukin kehittyä omista lähtökohdistaan omanlai-sikseen.

Infrastruktuuri sitoo nämä kaupunkikappaleettoisiinsa metrolla, autolla, jalan tai pyörällä kulki-jan kokemuksen vaihdellessa suljetun ja avoimen,kaupungin ja maisematilan välillä.

Lisäksi Ørestadin kaupunki- ja maisematilojenläpi kulkee yhteisenä nimittäjänä kaikkiaan noin 10kilometrin pituinen kanavaverkosto.

Kaupunkikappaleiden sisällä kaupunkisuunnitte-lu ei pyri ohjailemaan talojen yksityiskohtia johon-kin etukäteen määriteltyyn arkkitehtuuri- ihantee-seen tähdäten, vaan ajatuksena on tarjota tulevillerakennuttajille ja arkkitehdeille ns. ”positiivinenvastus” eli jo etukäteen mahdollisimman selkeästimääritelty kuva siitä, mitä jää talojen väliin.

Tämän välitilan seinälinjat piirtyvät vähitellenyksittäisten taloprojektien noustessa harjaansa,mutta lattia tarkasti vedettyine ääriviivoineen on joolemassa: valmis kaupunkitila kaikkine tärkeimpineelementteineen kertoo sen, mitä kaupunki haluaaolla ja minkälaatuisista materiaaleista se haluaakoostua. Talonrakentajat suhtautuvat sitten tähänsekä toisiinsa milloin provosoituen, milloin sopeu-tuen, mutta toivottavasti useimmiten inspiroituen.

TOTEUTUSJotta tämänkaltainen ajattelu toimisi myös käytän-nössä, valitsi kehitysyhtiö Ørestadin toteuttamisek-si ainakin pohjoismaisissa oloissa melko poikkeuk-sellisen ja kunnianhimoisen strategian: infrastruk-tuuria lähdettiin rakentamaan kaupunkikappale ker-rallaan valmiiksi asti.

8Syvä kanava. Kanavaverkosto toimii sade- ja kattovesienja ei-liikennöidyiltä alueilta johdettavien pintavesien ke-räilyaltaina. Likaantuneet pintavedet ja harmaat vedetjohdetaan erikseen biologiseen puhdistuslaitokseen.

9E. Holms kanal etelään kanavalta. Näkymä Arne Jacob-sens Alle:lta länteen. Kävelyalueet ja pyörätiet on pääl-lystetty yhteistyössä Kööpenhaminan kunnan kanssa ke-hitetylla stabiililla ”Ørestad-soralla” Vasemmalla näkyyC.F. Møllerin suunnittelema kauppakeskus ”Fields”.

10Kanavanreunaa. Kanavien liejulla tiivistetyt pohjat onpäällystetty paksulla kerroksella merenpohjasoraa ja eri-laisilla kiviasetelmilla, joiden tarkoituksen on edistäävaihtelevan kasvi -ja eläinmaailman muodostumistaØrestadin kanavaverkostoon.

11Arne Jacobsens Alle länteenpäin. Arne Jacobsens Alle onrakennettu valmiiksi istutuksineen, kanavineen ja valais-tuksineen. Autoteiden valaisuun on kehitetty joko 7,5 tai 9metrin korkuinen ” Ørestadsmasten”. Tielinjaukset onØrestadissa reunustettu 300 mm ja kanavat 500 mm gra-niittireunakivin. Kuva Kööpenhaminan kunnan julkaise-masta kirjasta ” Ørestaden” (2003).

12Maisemia metrosta. Ørestadin halki kulkee metron ohellakaksikaistainen Ørestads Boulevard, tässä nähtynä poh-jois- Ørestadista etelään.

13Hovedkanalia etelään. Näkymä metrolinjaa seuraavaa”pääkanavaa” etelään. Suurimpia haasteita on ollut infra-struktuurin muotoileminen siten, että ennen infraprojek-tia rakennettu maanpäällinen metrolinja on saatu integ-roitua kaupunkirakenteeseen. Kaikki betonikonstruktiotovat paikallavalettuja, sillankaiteet ovat galvanoitua jamaalattua umpiterästä korroosion välttämiseksi.

8

9

10

11

1213

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:0910

betoni 4 2005 11

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:0911

betoni 4 200512

Karjan laiduntamalle ja tuulen tuivertamalle ta-sankomaalle vedetyn metrolinjan lisäksi pensaik-koon lähdettiin rakentamaan kanavia, vesiportaita,siltoja, puistoja valaisimineen, bulevardeja istutuk-sineen, pyöräteineen ja jalkakäytävineen.

Kyseessä on erittäin etupainotteinen ja kalliiltanäyttävä tapa ohjata kaupungin rakentumista, kuntavoitteeksi vielä asetettiin, että kaikki materiaalitja ratkaisut kestäisivät aikaa ja toimisivat kaupun-gin perustuksina vielä kaukana tulevaisuudessakin.

ONNISTUUKO?Tämä herätti aluksi, ja herättää itsepintaisimmissavieläkin, ihmettelyä verovarojen käytöstä. Eikö nytesikaupungin pöpelikköön voisi business parkia vä-hemmällä perustaa: riittäisi että tonteille pääsee,talot muotoutuisivat luontevasti kunkin firmanbrändin mukaan ja autopaikat saisi mukavasti oveneteen?

Hyvinkin suunniteltu on kuitenkin ainoastaanpuoliksi myyty.

Arkkitehtisuunnittelijoiden lisäksi myösØrestadsselskabet:lle oli alusta alkaen selvää, ettähankkeen uskottavuudelle, tonttien hinnanmuodos-tukselle ja rakennuttajien sitoutumiselle on elintär-keää se, minkälaatuisen viestin rakennettava infra-struktuuri välittää ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kehitysyhtiön teettämä maailmanlaajuinen newtown -projekteja vertaileva tutkimus osoitti, että ai-noastaan laatua, kokonaisideaa ja tulevaisuuteentähtäämista viestivät hankkeet olivat taloudellises-ti kannattavia pitemmällä tähtäimellä.

Tänään näyttää siltä, että rohkea ja pitkäjäntei-nen julkinen rahoitus ja suotuisat suhdanteet ovatkohdanneet Ørestadissa: nostokurkia näkyy kaik-kialla ja tonttien myynti on edellä aikataulustaan.Heinikkoisille laidunmaille Kööpenhaminan keskus-tan ja lentokentän välille on nousemassa kokonaanuusia osoitteita.

Jos hyvin käy, niin Ørestadissa saadaan ajan mit-taan todellinen ja mitattava ero sanoille ”stad” elikaupunki ja ”forstad” eli esikaupunki.

14”Den Landskabelige Kanal” nousee eteläisessä päässäänmaasta, jolloin sen reunasta tulee penkki.

15”Den Landskabelige Kanal”:n yli kulkee erityyppisiä käve-lysiltoja. Tässä eteläsillalla kuljetaan rst-ritilällä 20 cmvedenpinnan yläpuolella.

16”Den Landskabelige Kanal”:n kourusilta. Pohjoisosankampusalueen kävelysilta, joka tässä kuvassa on ennenmaantäyttöjä, on tyypillinen esimerkki Ørestadin infra-struktuurista: järeä paikallavalettu betonimöhkäle viistä-mättömin reunoin ja höyläämättömään lankkumuottiin va-lettuna.

17Kanavan betonirakenteet rakenteilla.

18”Den Landskabelige Kanal”:n betonireuna leikkautuu te-rävästi maiseman läpi

14

18

15

16

17

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:0912

betoni 4 2005 13

19Metrolinjat ja uusi nurmi. Pohjoisosan kampusalueenpuiston vastakylvettyä nurmikkoa.

20”Den Landskabelige Kanal” betonivalutyöt valmistuivatlokakuussa 2005. Kanaalin kurvi ja silta.

21Ørestadin pohjoisosan kampusalueella rakentamisen jamaiseman suhdetta orgaanisella sik-sak -pohjamuodol-laan jäsentää noin 2.5 kilometriä pitkä maisemakanava”den Landskabelige Kanal”. Kanavan kaareutuvat reunatovat raakalankkumuottiin valettua betonia. Konstruktionyläreuna on viistetty siten, että betoninen pystyreunakohtaa vaakapinnan nurmen tai sorapinnan terävässä lin-jassa. Kuvassa näkymä kanavan ja metrolinjan leikkaus-pisteestä.

20

19

21

TEN YEARS OF KERB STONES IN GREEN GRASS– ØRESTAD, COPENHAGEN

In 1994, an international architectural competition was decla-red to design a new town block in the green zone between thecity centre of Copenhagen and the Kastrup airport. The com-petition was arranged by Ørestadsselskabet, a developmentcompany, which was founded and co-owned by the State ofDenmark and the City of Copenhagen for the development ofthe new city block, Ørestad, and for the construction of thenew metro in Copenhagen.

The owners surrendered to the company 310 hectares of levelpasture land located next to an expand of a protected recreatio-nal area. The idea was to build a 3.1 million square-metre down-town-type, modern city block and the required infrastructure.

Ørestadsselskabet would then sell the lots to private andpublic companies and institutions. The resulting increase inthe value of the land would be used for the repayment of theloans taken out for the construction of the new metro runningunder the old city centre and through Ørestad. The objectiveof this ”new town” concept was to implement the project ona zero-cost basis as far as taxpayers are concerned, and toproduce for Copenhagen both a metro network and a newkind of an area for central functions, connected with the oldcity centre by the metro. In the new area living, business life,education and research would be flexibly overlapping and indirect interaction with nature.

DesignersToward the end of 1994, four teams of architects were selectedwinners of the architectural competition, and they continuedthe development of their town models. In the spring of 1995this qualifying round then finally produced the ultimate winnerto be used as the basis for further development of Ørestad . Thevictory in this competition resulted in us founding an architec-tural company of our own, Arkkitehtityöhuone Oy. In addition,we also started a Finnish-Danish cooperation office in Copen-hagen, Arkki aps, with the Danish office KHR arkitekter. Res

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:1013

betoni 4 200514

22Betoninen muuntaja-asema. Københavns Energin ØrestadCityyn rakennuttama sähköasema (arkkitehdit Gottfried &Paludan ), joka suunniteltiin yhteistyössä kaupunkisuun-nittelijoiden kanssa. Kestää monta vuotta ennenkuin senpäälle rakennetaan pysäköintitalo, joten asema haluttiinintegroida infrastruktuurin muotokieleen.

23Iltapäivävaloa ”Emil Holms Kanal”:in reunakivien raken-nustyömaalta.

24Taidetta Aavoille. Aivan Ørestadin eteläisimpään päähänon rakennettu kuvanveistäjä Hein Heinesenin pronssi-veistoksen hallitsema sorapintainen aukio. Se viestittääØrestadin tulosta vuosia ennen ensimmäisiä taloprojek-teja.

25Ørestadin itäreunalla kulkevan kanavan poikki on asetettucorten-teräksestä kokoonhitsattuja 20 metrisiä siltaele-menttejä. Tässä on viereinen toimistotalotyömaa viritellytvanerisen kulunvalvontaratkaisun.

26Rakennustyömaata ”Emil Holms kanal”:in kummallakinpuolella metron ikkunasta nähtynä.

27Emil Holms Kanal etelään sillalta katsottuna. Pohjois-Ørestadin läpi kulkee 30 m leveä ja 800 metriä pitkä ”EmilHolms Kanal”. Täällä rakentaminen on pisimmällä eliØrestadin ensimmäiset kaupunkitilat alkavat hahmottua.

22

27

26

23

24

25

ponsibility for the management of the infrastructure projectand engineering design has rested with Rambøll.

StrategyOur basic idea was – and still is – to collect the square-met-res to be built into town bodies with precise borders, entitiesof town blocks characterised by an urban density that corres-ponds to the old city centre and engages in contrastive inter-action with the surrounding, completely level and openlandscape space.

The schedule specified for the completion of Ørestad is20-30 years, which will allow town bodies extremely diffe-rent from each other in terms of space structure, size and fun-ction to each develop into a personality of its own from itsown starting points. Infrastructure ties these bodies together.

A network of channels, about 10 km in total, runs throughthe urban and landscape spaces of Ørestad as a further com-mon denominator. Town planning within the bodies does notaim at controlling the details of the houses on the basis ofsome pre-defined architectural ideal.

The walls of this intermediate space will be built graduallyas individual house projects rise to eaves height, but the floorwith precisely drawn perimeters already exists: the comp-leted town space with all the most important elements tellswhat the town wants to be and what kind of materials itwants to be built of.

ImplementationTo ensure that this kind of thinking would also work in practi-ce, the development company selected for the implementati-on of Ørestad a strategy that at least in Nordic conditions canbe considered exceptional and ambitious: the infrastructurewas built to completion one town body at a time.

In addition to the metro line, also channels, water steps,bridges, illuminated parks, boulevards with plantings, bicycleroads and pavements were built in the level land grazed downby cattle and whipped by wind.

This is an extremely accelerated and seemingly expensivestrategy for directing the building up of the town, emphasisedfurther by the selection of materials that would resist timeand serve as foundations for the town also in the future.

Can it be done?In the beginning the strategy roused heated debate about theuse of tax funds, and the more insistent ones still continuethe debate. Surely a business park could be set up in suchboondocks in the suburb with less ado. Would it not be suffi-cient to provide access to the lots, the buildings would natu-rally be adapted to the brands of the companies and car parkscould be conveniently located in the front yards?

However well planned something is, it is still only halfsold. Not only the architectural designers but also Ørestads-selskabet knew from the beginning that the message trans-mitted by the planned infrastructure from day one is vital forthe credibility of the project, for the price formation of the lotsand for ensuring the commitment of the developers.

Today it seems that bold, long-term public financing hascoincided with favourable trends in Ørestad: cranes can beseen everywhere and lots are being sold ahead of schedule. Ifall goes well, Ørestad will eventually show the real differencebetween the words ”stad” or city, and ”forstad” or suburb.

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:1014

betoni 4 2005 15

BET0504 s08-15 8.12.2005, 16:1015

betoni 4 200516

Helsingin kaupungin vuonna 2000 käynnistämä työkaupungin esteettömyyden edistämiseksi on saa-nut viidessä vuodessa aikaan merkittävän muutok-sen asenteissa esteettömyyttä kohtaan. Tuolloinperustetun Esteetön Helsinki- projektin nimi muu-tettiin jo vuona 2003 Helsinki Kaikille -projektiksi.Nimenmuutos kuvaa hyvin projektin tavoitteidenselkeytymistä. Esteettömyyttä ei tavoitella vain joi-denkin erityisryhmien vaatimuksista lähtien, vaantakana on ajatus, jonka mukaan esteetön ympäristöon hyvä kaikille käyttäjäryhmille. Eri tavoin liikku-mis- ja toimintaesteisten ryhmien lisäksi ongelmiaympäristössä liikuttaessa voi olla esim. lastenvau-nujen- tai rattaiden tai pyörällisen matkalaukun jaostoskärryn kanssa liikkuvalla terveellä henkilöllä.Helsingissä on asetettu tavoitteeksi esteetön Hel-sinki vuoteen 2011 mennessä.

Vaatimukset esteettömästä ympäristöstä perus-tuvat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 2000) ylei-sissä tavoitteissa mainittuun sosiaalisesti kestävänkehityksen ajatukseen ja liikkumisen tasa-arvoon,jolla tarkoitetaan kaikille väestöryhmille iästä, su-kupuolesta, liikuntakyvystä, taloudellisesta ase-masta, asuinpaikasta yms. riippumatonta mahdolli-suutta liikkua ja turvattua peruspalvelujen saavu-tettavuutta. Lainsäädäntöön kirjatut vaatimuksetluovat kunnille ja muille julkisen ympäristön raken-tamisesta vastaaville tahoille aiempaa suurempiapaineita ympäristön esteettömyystavoitteiden huo-mioon ottamiseksi kaikkien julkisten alueiden suun-nittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa.

Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkienkäyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttä-vä käyttää. Tämän ovat asettaneet tavoitteeksi Hel-singin lisäksi myös monet muut Suomen kaupungitja tällä hetkellä monissa kaupungeissa on esteettö-myyteen liittyviä kehityshankkeita. Ongelmaksi on-kin muodostunut se, että aiemmat viranomaisten javammaisjärjestöjen toimesta laaditut määräyksetja ohjeet on pääosin tarkoitettu sisätilojen esteet-tömyyden varmistamiseen. Ulkotilojen esteettö-myyttä koskevia ohjeita ei ole aiemmin ollut ja sisä-tilojen mitoitus- ym. ohjeet soveltuvat huonosti ul-koympäristöön. Myös eri vammaisryhmien osittainkeskenään ristiriitaiset vaatimukset ovat vaikeutta-neet ohjeiden laatimista.

SURAKU -OHJEET OVAT LUONEETPOHJAN ESTEETTÖMYYDELLEVuonna 2003 käynnistettiin Helsinki Kaikille -pro-jektin aloitteesta kuuden kaupungin, Helsingin, Es-poon, Joensuun, Turun, Tampereen ja Vantaan yh-teistyö julkisen ympäristön esteettömyyskriteerienmäärittelemiseksi. Projektissa olivat edustettuinakaikki Helsingin virastot ja laitokset, joiden työhönesteettömyys liittyy sekä keskeiset vammaisjärjes-töt, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Invalidiliittory, Vanhustyön Keskusliitto ry. Yhteistyössä näidenosapuolien kanssa perustettiin SuRaKu -projekti,jonka nimi on lyhennetty työn nimestä: ”Esteettö-mien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisenja kunnossapidon ohjeistamien katu-, viher- ja piha-alueilla”.

SuRaKu -projektin laajan yhteistyön tuloksenamääriteltiin vaatimukset kaikille julkisilla katu-, vi-her- ja piha-alueilla oleville rakenteille, kuten kul-kupinnat, suojateiden reunatuet, luiskat, ulkopor-taat, kaiteet, näkövammaisten opaslaatat, erottelu-raidat ja varoitusalueet, sadevesikourut sekä py-säkkikorokkeet. Ohjeilla määritellään mm. rakentei-den mitoitus, joka esimerkiksi suojatien reunatuenja ulkoportaiden osalta on erittäin tärkeää sekäkontrastivärien käyttö, joka on ympäristön havaitta-vuuden kannalta tärkeää esimerkiksi suojateiden japortaiden havaittavuuden parantamiseksi tai näkö-vammaisten opastuksessa.

Esteettömyys liittyy keskeisesti liikkumiseen jatoimimiseen ympäristössä. Esteettömyyden täytyytoteutua siirryttäessä tilasta toiseen niin, että kul-kija ei törmää reitillään liikkumisestettä tai vaaraaaiheuttaviin rakenteisiin. Siksi SuRaKu -ohjeissaannettiin rakenteita koskevien ohjeiden lisäksi oh-jeita vakiotyyppisille rakenneratkaisuille esimerkik-si koskien suojateiden, bussipysäkkien, luiskien japortaiden, jalankulkualueiden, näkövammaistenopastuksen ja leikkialueiden järjestelyjä kokonai-suutena.

SuRaKu -ohjeet ovat olleet lähtökohtana Helsin-gin myöhemmässä esteettömyyssuunnittelussa.Syksyllä 2005 Helsingissä valmistui koko kaupunkiakoskeva esteettömyyssuunnitelma. Siinä määritel-lään alueet, joilla esteettömyys pyritään toteutta-maan vuoteen 2011 mennessä sekä toteutettavienkohteiden kiireellisyysjärjestys mm. alueen ikära-kenne ja palvelujen tarjonta ym. esteettömyyteenvaikuttavat tekijät huomioon ottaen. Vuonna 2005

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ ON HAASTE YMPÄRISTÖTUOTTEIDEN VALMISTAJILLE

Ulla-Kirsti Junttila, teollinen muotoilija TaL, Sito-Konsultit Oy

1Abetoni Oy:n reunatukielementtiä testattiin syksyllä Las-ten liikennepuistossa Helsingissä.

2Kävelykadun päällysteille ja rakenteille annetut SuRaKu-ohjeet.

1

2

Artik

kelin

val

okuv

at: U

lla-K

irsti

Junt

tila

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:2916

betoni 4 2005 17

1

2

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:2917

betoni 4 200518

on käynnistetty kaupungin esteettömyyssuunnitel-man mukaisesti myös alueellisten esteettömyys-suunnitelmien laatiminen Eteläisten kaupunginosi-en, Haagan ja Kannelmäen sekä Vuosaaren alueilla.

ELSATUOTE -KEHITYSHANKEESTEETTÖMYYSTYÖN APUNASuRaKu -ohjeisto edellyttää julkisten ulkotilojen ra-kentamiselta aiempaa suurempaa mittatarkkuutta,joka ei ole saavutettavissa nykyisillä ympäristöra-kentamisen tavoilla ja olemassa olevilla ympäristö-tuotteilla. Esimerkiksi suojatien reunatuen pysty-suoran osuuden tulee olla SuRaKu -ohjeen mukaan30 - 40 mm, jonka jälkeen reunatuen ja jalkakäytä-vän kaltevuus saa olla enintään 5 %. Tällöin reuna-tuen reuna on vielä näkövammaisen tunnistettavis-sa valkoisella kepillä ja reunatuki on ylitettävissäpyörätuolilla. Tämäkin on usein liikaa rollaattorinkäyttäjille, joiden käsivoimat voivat olla heikot. Si-ten suojateillä tulisi ohjeen mukaan olla lisäksi ly-hyt reunatukijakso, joka on luiskattu ns. Sveitsinmallin mukaisesti.

SuRaKu -ohjeiden toteutettavuuden turvaamisek-si käynnistettiin keväällä 2005 ELSATUOTE -kehitys-hanke, jonka tarkoituksena on kehittää ympäristöra-kentamisessa käytettäviä tuotteita niin, että ne hel-pottavat ohjeen mukaisten rakenteiden toteutustaja varmistavat halutun muodon ja mitoituksen käy-tännön rakentamisessa. ELSATUOTE -kehityshankeon osa Liikenne- ja viestintäministeriön ELSA -kehit-tämisohjelmaa, jonka tarkoituksena on edistää kun-tien esteettömyyshankkeita. LVM:n rahoitusosuuskattaa tuotteiden ja koekohteiden suunnitteluasian-tuntemuksen. Ympäristötuotteiden valmistajinahankkeessa ovat mukana Lemminkäinen Oy, AbetoniOy, HB-Betoniteollisuus Oy ja Suomen Graniittikes-kus Oy sekä Rakennusteollisuus RT ry asiantuntia-na. Helsingin, Espoon ja Tampereen kaupungit toi-mivat asiantuntijoina tuotekehitystyössä ja tarjoa-vat koekohteita tuotteiden testausta varten mahdol-lisimman paljon oikean mukaisissa ympäristöissä.Liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi hankkeessaovat mukana Sosiaali- ja terveysministeriön sekäYmpäristöministeriön edustajat.

Esteettömän ympäristön ongelmat liittyvätuseimmiten päällystemateriaaleihin ja rakenteisiin,kuten pinnaltaan epätasaisiin päällysteisiin ja liankorkeisiin reunatukiin tai näkövammaisille vaikeastihahmotettaviin kulkureitteihin. Suurin kehittämis-

tarve kohdistuukin juuri reunatukituotteisiin, ulko-portaisiin ja näkövammaisten opaslaattoihin. Tuot-teista löytyy jonkin verran esimerkkejä ulkomailta,mutta monet lämpimän ilmaston maissa käytetytratkaisut eivät toimi tai kestä Suomen talviolosuh-teissa. Siksi on välttämätöntä kehittää tuotteitaSuomen olosuhteisiin sopiviksi. Tuotekehitystyö onvielä kesken ja vasta ensimmäiset tuotteet ovat ol-leet käyttäjien testattavina. Suurin osa koekohteis-ta valmistuu vasta ensi vuonna ja tuotteiden toimi-vuutta oikeissa olosuhteissa tullaan seuraamaantalvikauden 2006 - 07 yli myös tuotteiden talvikun-nossapidon kestävyyden selvittämiseksi.

Talvikunnossapito onkin yksi esteettömyydensuuria kysymyksiä. Vaikka ympäristö suunniteltai-siin ja rakennettaisiin lumettomaan aikaan kaikkivaatimukset täyttäväksi, niin miten taataan ratkai-sujen toimivuus talvella? SuRaKu -ohjeissa kaupun-kialueet on jaettu kahteen laatutasoon, joista eri-koistasoa sovelletaan esim. vanhus-, vammais- jaterveyspaleluja tarjoavilla alueilla. Näillä alueillamyös kunnossapidon tulisi olla huolellisempaa niin,että esteettömyys toteutuu kaikissa olosuhteissa.Muut alueet ovat perustasoa, jossa esteetön liikku-minen on mahdollista tavanomaisissa olosuhteissa.

SUOJATIEN REUNATUETELSATUOTE -hankkeessa on kehitetty luonnonkivi-ja betonirakenteisia suojateiden reunatukielement-tejä. Ennakkoluulottomimmin asiaan on tarttunutAbetoni Oy, joka on kehittänyt SuRaKu- ohjeen mu-kaisen suojatie-elementin. Kahdesta peilikuvanatoteutetusta päätyelementistä ja leveillä suojateil-lä tarvittavista väliosista on mahdollista rakentaasuojatieluiska, jossa toteutuvat 30 mm:n reuna jans. Sveitsin mallinen luiska yhtenäisenä betoniele-menttikokonaisuutena. Ensimmäiset elementit ovatolleet kokeiltavana Lasten liikennepuistossa Hel-singissä. Käyttäjiltä ja asentajilta saatu palaute onmyönteistä. Elementti takaa aina oikean mitoituk-sen ja kaltevuuden, kun se asennetaan vaakata-soon ja ajoradan ja jalkakäytävän päällysteet liite-tään elementin tasoihin.

Myös luonnonkivestä on suunniteltu SuRaKu 0-ohjeen mukaiset reunatuet ja niiden liitoskappa-leet. Kivet voidaan asentaa vaakasuoraan ja halututkaltevuudet on otettu huomioon jo kivien muodossaniin, että ne helpottavat asennusta. Liitoskivet aut-tavat kaltevan luiskan liittämistä vakiotyyppiseen

3Erilaisia näkövammaisten opaslaattoja on käytössä useis-sa maissa, mutta kattavat opastusjärjestelmät puuttuvat.Kuva Hollannista.

4Suojatiejärjestelyille asetut SuRaKu -mitoitusvaatimuk-set.

3

4

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:2918

betoni 4 2005 19

3

4

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:3019

betoni 4 200520

120 mm:n reunatukeen ja jalkakäytävän tasoon. Sil-loin, kun tilaa sivujen luiskaukseen on riittävästi, eiliitoskiviä tarvita. Luonnonkivireunatuet asenne-taan Helsingin Kasarmintorille vielä tänä vuonnatuotteiden testausta varten. Koeasennuksen jäl-keen kaikki Kasarmintorin suojatiet tullaan rakenta-maan esteettömiksi. Reunatuet toimittaa Lemmin-käinen Oy.

Betonisten reunatukijärjestelmien laajentamistaesteettömien reunatukien osalta on vaikeuttanutuseiden kaupunkien päätös käyttää ainoastaanluonnonkivireunatukia. Syynä ovat betonireunatuki-en kestävyysongelmat, joista suurin lienee liimatta-vien reunatukien irtoaminen. Betonireunatuet tarjo-avat huomattavasti luonnonkivireunatukia moni-puolisemmat järjestelmät erilaisiin käyttötilantei-sin, myös esteettömien suojateiden osalta. Keski-Euroopassa betonireunatuet ovat yleisesti käytetty-jä ja korkeatasoisia. Nyt olisikin tärkeää panostaabetonireunatukien kehittämiseen niin, että ne kes-täisivät myös Suomen talviolosuhteissa. Koneelli-sen kunnossapidon kestävyys on suuri haaste myösesteettömän suojatie-elementin kehittämiselle.Toiminnallisesti elementti on jo osoittautunut inno-vaatioksi, joka voi edistää ratkaisevasti ympäristönesteettömyyttä tulevaisuudessa.

ULKOPORTAATMyös ulkoportaissa kokemukset betoniaskelmienlyhytikäisyydestä ovat johtaneet siihen, että nykyi-sin julkisessa ympäristössä käytetään pääsääntöi-sesti luonnonkiviportaita. Vaativaan julkiseen ym-päristöön sopivia betonisia ulkoporraselementtejäei ole edes tarjolla, vaikka ne voisiat tarjota var-teenotettavan vaihtoehdon yleensä aina tilauskoh-taisesti valmistettaville luonnonkiviportaille. Ker-rostalojen porrashuoneisiin on tarjolla erittäin kor-keatasoisia betonisia porraselementtejä, joten be-tonisten ulkoporraselementtien kehittämisen toi-voisi olevan tulevaisuuden haaste betoniteollisuu-delle. ELSATUOTE -kehityshankkeessa on saatuprototyyppivaiheeseen kaksivärinen, lämmitettäväluonnonkiviporraselementti, jonka valmistaja onSuomen Graniittikeskus Oy.

SuRaKu -ohjeissa on määritelty ulkoportaidenmitoitus, joka on selvästi sisäportaita loivempi. Ul-koportaille soveltuva mitoitus noudattaa kaavaa 2 xnousu + etenemä = 660 mm. Nousun tulee siten olla120 - 130 mm ja etenemän 400 - 420 m. Kaikkien

portaiden etureunassa tulisi olla 30 - 40 mm leveäkontrastiraita, joka auttaa portaiden hahmottamis-ta. Tämä vaatimus ei koske vain ulkoportaita, vaanmyös sisäportaita, joiden havaittavuutta voitaisiinparantaa merkittävästi

NÄKÖVAMMAISTEN OPASLAATATSuRaKu -ohjeet eivät ole tuoneet mitään oleellistamuutosta näkövammaisten opaslaattojen vaati-muksiin. Kansainvälisesti käytetyt pistemäiset va-roittavat kuviot ja sauvamaiset ohjaavat kuviot onasetettu Suomessa tavoitteeksi jo aiemmin. Kuvioi-den etäisyys toisistaan on Suomessa jonkin verransuurempi kuin monissa muissa maissa ja mitoituson saanut melko virallisen aseman vammaisjärjes-töjen toimesta.

Suomessa on kokemuksia opaslaattojen käytöstäesimerkiksi Jyväskylän kävelykadulta jo kymmenenvuoden ajalta. Valitettavasti kokemus on osoittanut,että betoni ei kestä riittävän hyvin kohokuvioissaedes lämmitetyllä kadulla, jolla ei ole lumen auraus-ta talvella. Tavanomaisesti kunnossapidettävälläalueella, kuten koeristeyksessä Helsingin Mäkelän-kadulla, kohokuviot rikkoutuivat heti ensimmäisenätalvena. Samoin kävi myös Vuosaaressa koekäytös-sä olleille luonnonkivilaatoille, joissa kohokuvio olitoteutettu metallinastoilla. Toistaiseksi kestävim-miksi ovat osoittautuneet luonnonkivilaatat, joissakohokuviot on toteutettu jyrsimällä, mutta niitäkäänei suositella lämmittämättömille katualueille. Jyrsi-tyt luonnonkivilaatat ovat myös kalliita ja niiden rin-nalle tarvittaisiin vaihtoehtoisia tuotteita.

ELSATUOTE -kehityshankkeen tavoitteena onlöytää opaslaattojen toteutukseen uusia materiaa-leja ja valmistusmenetelmiä. Niistä kiinnostavinlienee ns. ekomassa, jota on aiemmin markkinoitubetonikiven ja matalien betonireunakivien korvaa-vana vaihtoehtona. Koska kysymyksessä on muovi-pohjainen luonnonkivimassa, on se sitkeydeltäänbetonia kestävämpi ja kestää siten oletettavastiparemmin myös kohokuvioina. Ekomassan kirkkaatvärit mahdollistavat opaslaattojen pysyvän kontras-tivärin muihin päällystemateriaaleihin nähden. Va-litettavasti ekomassasta valmistettuja opaslaattojaei ole vielä saatu testi- ja koekäyttöön tuotekehitys-hankkeen puitteissa. Siltä osin työ jatkuu kaikkienmateriaalien osalta ja ensi kesänä rakennettaviinkoekohteisiin toivotaan eri materiaaleista valmis-tettuja opaslaattoja.

5Pietarin keskustan leveillä jalkakäytävillä on käytössäluonnonkivisiä reunatuki- ja luiskaelementtejä, jotka täyt-tävät hyvin nykyiset vaatimukset.

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:3020

betoni 4 2005 21

TULOSTEN HYÖDYNTÄMINENELSATUOTE -kehityshanke jatkuu koekohteidenosalta vielä osittain vuodelle 2007 asti, mutta sentuloksista valmistuu väliraportti vuoden 2005 lopus-sa. Suurin osa projektin aikana kehitetyistä tuotteis-ta tai tuoteideoista on sellaisia, että ne ovat jatkos-sa kaikkien asiasta kiinnostuneiden valmistajienkäytettävissä ja edelleen kehitettävissä samoin kuinSuRaKu -ohjeidenkin toivotaan muodostuvan ympä-ristörakentamisessa noudatettavaksi yleiseksi oh-jeeksi. Ainoastaan yksilölliset tuotteet, jotka perus-tuvat pääosin valmistajan omaan tuotekehitystyö-hön, ovat edelleen ko. valmistajan omaisuutta.

Tuotekehityshankkeen toivoisi osaltaan edistä-vän kaikkien ympäristötuotevalmistajien tuotekehi-tystyötä niin, että markkinoilla olisi kattava valikoi-ma esteettömyystuotteita, kun kaupungit yksi toi-sensa jälkeen alkavat toteuttaa esteettömyyttäkäytännön tasolla.

SuRaKu -ohjeet ovat saatavilla osoitteessawww.helsinkikaikille.hel.fi.

Kirjoittaja Ulla-Kirsti Junttila toimii tuote- ja ympäristö-suunnittelijana Sito-Konsultit Oy:ssa, joka on toiminutkonsulttina artikkelissa mainituissa SuRaKu- ja ELSA-TUOTE -hankkeissa sekä Helsingin esteettömyyssuunni-telmien laadinnassa.

5

UNIVERSAL ACCESSIBILITY A CHALLENGE TODESIGNERS OF ENVIRONMENTAL PRODUCTS

In 2000, a project called Accessible Helsinki was launched topromote the universal accessibility of the City. The project wasrenamed in 2003 as Helsinki For All, and the objective is to gua-rantee universal accessibility by the year 2011.

An environment is universally accessible when it is functio-ning, safe and pleasant for all users. In 2003 the Helsinki ForAll project initiated a cooperation project between six towns –Helsinki, Espoo, Joensuu, Turku, Tampere and Vantaa – to defi-ne criteria for universal accessibility in public environments.All the public offices and institutes in Helsinki that deal withissues connected with accessibility, as well as all the centralorganisations of disabled people were represented in the pro-ject, including the Finnish Federation of the Visually Impaired,the Finnish Association of People with Mobility Disabilitiesand the Central Union for the Welfare of the Aged. Together allthe parties launched the SuRaKu project, which focused onpreparing instructions and specifications for the design,construction and maintenance of universally accessible publicareas, such as streets, green areas and courtyards.

The SuRaKu project was based on extensive cooperationand produced requirements for all structures in public streets,green areas and courtyards, such as access surfaces, kerbs onpedestrian crossings, ramps, external staircases, railings, tacti-le paving for the visually impaired, segregation stripes and tac-tile zones, gutters and loading islands.

In order to ensure that the implementation of the SuRaKuspecifications is possible, a development project was startedin the spring of 2005 to develop products for environmentalconstruction, which would facilitate the implementation ofstructures that comply with the specifications and guaranteethe correct form and dimensioning of the structures in practi-cal construction projects. This project, called ELSATUOTE, ispart of the development programme of the Ministry of Trans-port and Communications and the manufacturers of environ-mental products are also represented in the project, e.g. byLemminkäinen Oy, Abetoni Oy, HB-Betoniteollisuus Oy andSuomen Graniittikeskus Oy as well as by the Confederation ofFinnish Construction Industries. The cities of Helsinki, Espooand Tampere provide expert knowledge to product develop-ment efforts and make trial areas available for the testing ofproducts. Representatives of the Ministry of Social Affairs

and Health as well as the Ministry of the Environment arealso involved in the project.

In most cases, the problems experienced with design-for-all environments are connected with paving materials andstructures, such as uneven paving or too high kerbs, as wellas passages that are difficult for the visually impaired to navi-gate. Products have to be developed for Finnish conditions.The development of products is still incomplete, with only afew new products subjected to end-user tests so far. Most ofthe trial areas will be completed in 2006 and the functioningof the products in actual applications will be monitored alsoin the winter of 2006-2007 to ensure that the products canwithstand winter maintenance activities.

Kerb elements for pedestrian crossings made of naturalstone and concrete, are examples of products developed inthe ELSATUOTE project. The use of concrete makes it pos-sible to realise kerb systems that are much more versatilethan elements made of natural stone, for different applica-tions that cover also universally accessible pedestrian cros-sings. Concrete kerbs are commonly used in Central Europewhere high-quality kerb elements have been developed. Nowefforts should be focused also in Finland on developing conc-rete kerbs for the demanding Finnish winter conditions.

For apartment buildings, concrete stairwells of extremelyhigh quality are already available and the future challenge forthe concrete industry is to develop equally high-quality stair-case elements for outdoor use. At present, the ELSATUOTEproject has produced a prototype of a two-colour, heated na-tural stone staircase.

Another objective of the ELSATUOTE development projectis to find new materials and manufacturing methods for theproduction of tactile paving for the visually impaired. Themost interesting material is probably the so-called eco conc-rete, which has previously been marketed as an alternativefor cast stone and low concrete kerbs. As eco concrete is aplastic-based natural stone material, it displays better ducti-lity properties than concrete, and is thus stronger also in tac-tile surfaces.

The ELSATUOTE development project will partly continue inthe trial areas till 2007, but an intermediate report of the resultsof the project will be issued at the end of 2005.

The SuRaKu specifications are available in Finnish on theInternet at www.helsinkikaikille.hel.fi

BET0504 s16-21 7.12.2005, 18:3021

22 betoni 4 200522

CARLOS FERRATERINARKKITEHTUURIAESPANJASSA

Maritta Koivisto, arkkitehti Safa,päätoimittaja Betoni

CARLOS FERRATERArkkitehti Carlos Ferrater (s. 1944) on espanjalaisista ark-kitehdeista noussut esiin ja palkittu monilla palkinnoillaerityisesti 2000-luvulla. Palkinnoista mainittakoon Spa-nish National Architecture Award 2001 for the CatalunyaConvention Center, City of Barcelona Award 2000 ja FADAward 2000 for the Botanical Garden of Barcelona ja theSpanish National Architecture Prize.

Ferrater valmistui arkkitehdiksi Barcelonan arkkitehti-koulusta vuonna 1971 ja oma toimisto hänellä on ollutBarcelonassa myös vuodesta 1971 lähtien. Samoin hän ontoiminut professorina Barcelonan arkkitehtikoulussa use-an vuoden ajan ja toiminut vierailevana professorinamuissa kouluissa.

Hänen pelkistetty arkkitehtuurituotantonsa ulottuuniin asuntokohteista mittaviin julkisiin rakennuksiin kuinmyös infra- ja maisema-arkkitehtuurin toimeksiantoihin.

Ferraterin arkkitehtuurikohteissa korostuu minimalisti-suus ja geometrinen massoittelu. Ja ehkä myös yksiainei-suus – puhtaaksivaletut vaaleat betonipinnat niin sisä-kuin ulkotiloissa yhdistettynä corten-teräksen ja suurtenlasipintojen kanssa korostavat päämateriaaleina Ferrate-rin suunnittelemien rakennusten volyymiä.

1

2

56

3

BOTANICAL GARDEN OF BARCELONA (1995-1999)The new botanical garden of Barcelona is set on the nort-hern slope of the Montjüic hill. The site stretches over anarea of 15 hectares. The complex forms a large amphit-heater facing southwest.

In the project for the new Barcelona Botanical Garden,the plants are laid in accordance with their geographiccharacteristics and are assembled according to ecologicalsimilarities.

The project employs a triangular grid as its basic struc-ture, which may after its form with a minimal repositio-ning of earth.

The garden´s organization interrelates the mosaics(plants) with the walkways (sections) in according withthe natural requirements. (Photos 1,5,6).

BARCELONA BOTANICAL INSTITUTE (2001-2002)The Botanical Institute building, a center dependent onthe Higher Council of Scientific Research, is located at theuppermost datum of the Barcelona Botanical Gardens onthe Montjüic mountainside, next to the Olympic Ring.

The building leans over the northwest wing of the gar-den, the area devoted to phyto-sections from the westernMediterranean and North Africa, with views across thecity of Barcelona. It is structured as a horizontal line thatcrosses the sloping natural terrain like a hinge betweentwo topographical datums. Given this, the section permitsthe various programs to be organized with independententrances from the road to the rear and from the networkof pathways in the garden. (Photos 2,3).

Artik

kelin

val

oku v

a t: M

a ritt

a Ko

ivis

to

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2522

235 betoni 4 2005

56

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2523

24 betoni 4 200524

78

910

7-10Catalunya Convention Center, Barcelona - facades.Architects Carlos ferrater and José María Cartana.

CATALUNYA CONVENTION CENTER (1996-2000),BARCELONA

The building will be divided into three bodies separatedfrom each other by two interior streets which will allowvisual communication between the Diagonal and the Tor-re Melina gardens and also provide natural light for therooms. The first body of the building, the main entranceone, will have an ample vestibule and a hall with anamphitheatre for 2.500 conference-members. Beneaththis hall there will be another one arranged for banquets(equipped with kitchens). Surface area: 34.576 m2.

In the central body of the building a space will exist si-zed rooms, while on the upper floor there will be a largehall with movable walls so that it may profit from the dif-ferent forms of natural light, attaining enormous polyva-lence thereby. This space will be reserved for more versa-tile uses, from exhibitions to the presentation of products,demonstrations and the like.

The third sector of the building, quasi-semicircular inshape, will be smallest in size and will house the cafete-ria, with overhead light, a travel agency, complementaryservices and other offices.

On the outside the white concrete used on the facadewalls, the louvers and the complex roof structures is theone material which unifies the volumes. On the inside, thesky-blue quartzite paving, the window frames of sulpha-ted brass and the maplewood panelling combine with thefacing of the interior walls, which are also of plain whiteconcrete.

Ground floor

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2524

255 betoni 4 2005

6

7

8

9

910

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2525

26 betoni 4 200526

12

11

13

1415

11-15Auditorium and Conference Center in Castellon.

AUDITORIUM AND CONFERENCE CENTER INCASTELLON (1997-2004)

The entrance plaza constitutes a place to gather andexchange, so characteristic of Mediterranean culture. Theauditorium proposes permanent dialog between the exte-rior space and the building. The gently sloped pavementof the plaza enters through the hall of the auditoriumthrough a series of spaces, creating a transition betweenthe exterior and the interior from beneath the concerthalls, forming vestibules, foyers, and related spaces.

The scheme is made up of four main volumes. The re-hearsal spaces are located in the first two of these spa-ces. The larger space is designed for symphony music,and the smaller space for chamber music concerts. Thehall, waiting areas, and bar are located beneath thesespaces.

On the opposite side, as a result of the asymmetricalconfiguration of the main hall, a corridor is located whichfacilitates the evacuation of the concert spaces. Next tothese elements or volumes, and attached to the audito-rium, the support spaces used for conferences, socialevents, expositions, and meeting spaces are located.

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2626

275 betoni 4 2005

1415

BET0504 s22-27 8.12.2005, 18:2627

betoni 4 200528

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston raken-nusopin opiskelijoiden vuoden 2005 betoniharjoi-tustyönä oli sarja yksittäisiä, vapaasti Vanhankau-punginlahden maastoon sijoittuvia paviljonkeja,jotka toimivat osana kuvitteellista ulkonäyttelyalu-etta. Paviljongin teemana oli rakentaa tila valitunpaikan ominaista aistimusta tai luonnonelementtiävarten käyttäen teräsbetonille ominaisia arkkiteh-tonisia mahdollisuuksia.

Työssä tutustuttiin teräsbetonin rakenteellisiinomaisuuksiin sekä betonille luonteenomaisiin työ-tapoihin. Arvosteluperusteina olivat arkkitehtoni-nen kokonaisote, rakenteellinen johdonmukaisuus,materiaalin innovatiivinen käyttö sekä detaljointi.

Työ tehtiin pienoismalleina mittakaavaan 1:10,neliön kokoiselle alustalle, josta itse paviljonki kat-toi kolmasosan. Ratkaisusta riippuen myös ulkoalu-etta voitiin käsitellä. Ryhmät suunnittelivat ja val-mistivat muotit ja massat sekä valoivat ja kokosivatrakennukset. Massoissa käytettiin erilaisia kiviai-neksia, sementtejä ja pigmenttejä. Paikallavalu- jaelementtitekniikkaa käytettiin sekä yhdessä ettäerikseen. Tänä vuonna kokeiltiin muovilaminaatti-pintaista ns. “WISA-Form Elephant”-muottilevyä,jolla saadaan tiivis ja laadukas puhdasvalupinta.Toinen uusi asia oli itsetiivistyvä betoni, jota käy-tettiin kapeissa muoteissa, joissa oli mutkikas rau-doitus ja vaikeasti täytyviä kulmia. Työssä korostui-vatkin luonnon ja ihmisen vuorovaikutus: juurevattilat sekä eteeriset paikalla valetut betonipinnat.

Työn tavoitteena on antaa perustyökalut tulevai-suuden betoniarkkitehtuurin suunnitteluun tekemi-sen kautta. Vuosittain järjestettävään, pakolliseenharjoitustyöhön osallistui tänä vuonna 52 opiskeli-jaa. Harjoitustyöt kehittyivät neljä viikkoa kestä-neen jakson aikana luentojen ja luonnosmallienkautta taidokkaasti ja ennakkoluulottomasti toteu-tettuihin raudoitettuihin betonitöihin. Valmiit työtsekä innostunut ja keskittynyt ilmapiiri osoittivattyöpajassa ryhminä tehdyn työn merkityksen moni-puolisen oppimisen kannalta – arkkitehtuuri on te-kemisen taidetta!

Luennot piti professori Antti-Matti Siikala jatekn. tri Anna Kronlöf sekä arkkitehti Kimmo Lintu-la. Työtä ohjasivat lisäksi tuntiopettajat, arkkitehditRisto Huttunen, Kimmo Lintula, Anu Puustinen jaKatariina Rautiala. Opetustyötä ovat tukeneet Beto-nitieto Oy, Finnsementti Oy, Parma Betonila Oy jaSemtu Oy.

AISTIPAVILJONKI– OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ

Anna Kronlöf, tekn.tri, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaKimmo Lintula, arkkitehti Safa

1,3Hanna-Sisko Horila, Inari Virkkala, Pekka Huima, AnnaBlomqvist ja Mikko Merz: Paikallavalettu valkobetoni jaharmaa betoni. Lattiaelementit valettu yhdellä kertaa sty-rox-muottiin.

2,4,5Annika Väisänen, Melina Aakula, Meri Pankakoski, SatuPönkkä ja Meri Heiniö: Valkobetoni, elementtirakenne, si-säpuolinen muotti työstetty kalvon avulla.

1

2

3

4,5

Artik

kelin

kuv

at: A

n ne

Kin n

u ne n

, TKK

BET0504 s28-31 7.12.2005, 18:2828

betoni 4 2005 29

BET0504 s28-31 7.12.2005, 18:2829

betoni 4 200530

6Sarianna Salminen, Sonja Sahlsten, Sanni Aalto, HeidiKoponen ja Anni-Maija Fincke: Valkobetoni ja mustallapigmentillä sävytetty betoni. Elementtimuotti profiloitukalvon avulla.

7,9Anterus Meinander, Jaakko Parkkonen, Mikko Teerenhovi,Antti Uusitupa ja Ville Ylönen: Valkobetoni ja mustallapigmentillä värjättyä betonia, elementtirakenne. Kattora-kenne yhtenä valuna, katon kallistus tehty sisäänpäin.

8Sebastian Sandelin, Kalle Hägerström, Mari Soini, Tuo-mas Voutilainen ja Iina Valkeisenmäki: Kuorirakenne teh-ty ferrobetonitekniikalla. (Teräsverkko-muottia vasten va-lettu valkobetoni.)

10Janne Kivelä, Liisa Ritvanen, Otso Helenius, Elina Tenhoja Tuuli Kassi: Elementtirakenteinen kattorakenne, seinätpaikallavalettu. Valkobetoni ja mustalla pigmentillä vär-jättyä betonia. Profiloitua muottia vasten valettu reliefi-mäinen takaseinä heijastaa valoa ja varjoja.

6

78

BET0504 s28-31 7.12.2005, 18:2930

betoni 4 2005 31

910

SENSATION PAVILION– CONCRETE PROJECT 2005 OF FIRST YEAR STUDENTS AT FACULTY OF ARCHITECTURE

In 2005, the students of construction engineering at theFaculty of Architecture in the University of Technologywere given an assignment to design a series of individualpavilions as an exercise in concrete construction. The pa-vilions were freely located in the terrain in Vanhakaupun-ginlahti area as part of an imaginary outdoor exhibition.The pavilions were to reflect a sensation or a natural ele-ment characteristic of the location, using architecturalpossibilities typically provided by reinforced concrete.

The objective of the exercise was to learn about thestructural properties of reinforced concrete and aboutwork methods commonly used with concrete. The resultswere graded paying attention to the comprehensive archi-tectural approach, structural consistency, innovative useof the material, and details.

The pavilions were realised as 1:10 scale models on aone square-metre base, of which the actual pavilion cove-red one third. Depending on the solution, the externalarea could also be processed.

Different aggregates, cements and dyes were used inthe concrete. Cast-in-situ and prefabrication techniqueswere utilised, separately and together.

The purpose of the exercise was to provide the stu-dents with basic tools for the design of future concretearchitecture utilising a hands-on method. The exercise ispart of the programme every year, and this year 52 stu-dents took part in it. During the four-week period the pavi-lions were developed in lectures and by means of draftmodels, into reinforced concrete pavilions realised skilful-ly and without prejudice. The completed pavilions as wellas the enthusiastic and focused atmosphere during theprocess realised in teams working in workshops are proofof the significance of this kind of exercises to versatilelearning – architecture is the art of doing!

BET0504 s28-31 7.12.2005, 18:2931

betoni 4 200532

Kokonaan paikallavalettu betoni pientalojen raken-teena on vielä Suomessa vähän käytetty. Betoni -lehti seuraa paikallavaletun Asunto Oy Triadin ra-kennusvaiheita Kulosaaressa. Rakennustyöt käyn-nistyivät louhintatöillä toukokuussa 2005 ja raken-nus valmistuu keväällä 2006. Betoni 3/05 lehdessäss. 58-61 on esitelty myös hankkeen rakennusvai-heita ja suunnitelmia.

Rakennustyöt ovat edenneet joulukuun 2005 al-kuun mennessä siten, että runko alkaa olla valmiinaja julkisivujen ulkokuoria valetaan itsetiivistyvällävalkobetonilla. Sisätöitä jatketaan samanaikaisestija huoneistojen seinien teko HB-BetoniteollisuusOy:n valmistamilla HB-Priima -väliseinäharkoilla onpäästy aloittamaan. Pontatuilla harkoilla saadaantasaista ja valmista seinäpintaa nopeasti, toteaapääsuunnittelija, arkkitehti Risto Huttunen.

Kolmen asunnon rakennus ahtaalla tontilla johtikerrostalomaiseen ratkaisuun ja sitä kautta betoninvalintaan runkomateriaaliksi. Kolmikerroksistaasuinpinta-alaltaan 323 m2 pientaloa voidaan pitääkerrostalomaisena, koska asuinneliöt on sijoitettukolmeen kerrokseen ja niiden alapuolelle on sijoi-tettu aputilakerros. – Näin toteutettuna talossa ko-rostuvat betonin hyvät palo- ja ääneneristysominai-suudet. Rungon jänneväli on viisi metriä. Jyrkänkalliotontin noin 2000 kuutiometrin louhinta oli erit-täin vaativa, koska läheisten talojen perustukset ei-vät saaneet vahingoittua. Kalliopinnan ja paikalla-valettujen ulkoseinien välinen tila jätettiin täyttä-mättä. Tällä ratkaisulla eliminoidaan seinärakentei-den kosteustekniset riskit. Alapohjan kosteustekni-nen toimivuus on varmistettu karkealla sepelipedil-

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON TALO PAIKALLAVALAEN– RUNKO JA VALKOBETONISET JULKISIVUT NOUSEVAT TYÖMAALLA

Maritta Koivisto, arkkitehti Safa, päätoimittaja Betoni

lä, toteaa rakennesuunnittelija, dipl.ins. Tero Aal-tonen Insinööritoimisto Matti Ollila & Co:sta.

RUNGON VERKKO- JA RULLARAUDOITTEET– Eri raudoitusjärjestelmien käyttökelpoisuus mää-räytyy kohteen mukaan. Joissakin kohteissa irtote-räsraudoitus on järkevin vaihtoehto, toisessa taasverkkoraudoitus. Monissa kohteissa raudoituksenvoi tehdä rullaraudoitteilla (Bamtec), varsinkin, joskäytetään järeitä teräksiä ja raudoitettava alue onsuuri ja selkeä. Voidaan käyttää myös verkkoraudoi-tusta täydennettynä irtoteräksillä, mikä on nykyisinmelko yleinen tekniikka, kertoo dipl.ins. Jussi Syrjy-nen Tammet Oy:stä.

– Verkkoraudoitus on mielestäni paras ratkaisuraudoitettaessa pysty- ja vaakarakenteita, joissatarvittavat teräshalkaisijat ovat luokkaa 6 -12 mm.Tällöin teräsverkolla saadaan jäykkä ja mittatarkkaraudoitus, joka on myös helppo tukea oikeaan ase-maan. Raudoitusta voidaan täydentää järeämmilläirtoteräksillä kohdissa, joissa on esim. suuri taivu-tusmomentti. Alapinnan verkkojen kerrostuminenon usein ongelma ja vähentää esim. talotekniikantilaa välipohjarakenteissa. Tämä voidaan kuitenkinvälttää käyttämällä verkoissa pitkiä ylityksiä kah-della reunalla, jolloin limitysalueelle ei tule ankku-rointitankoja ja raudoituksen paksuus pysyy kuris-sa, kertoo Syrjynen.

– Tavallisissa kerrostalokohteissa välipohjanalapinnan osalta selvitään monesti minimiraudoi-tuksella, joka on edullista tehdä standardiverkoilla.Yläpinnassa voidaan käyttää kaistaraudoitteita, jot-ka tuetaan oikeaan korkeuteen muottiin tukeutuvil-la tukipukeilla. Reuna-alueet raudoitetaan taivute-

3,6Osa välipohjista ja katto raudoitettiin Bamtec-rullarau-doitteilla.

1,4Triadin seinävaluissa kokeillaan uudentyyppistä WISA-Form Elephant-muottia Suomessa ensimmäisiä kertoja.Vanerimuotin pintakerros on tehty 1,5 millimetriä paksus-ta muovilaminaatista. Tällaisen muottipinnan vedenimey-tyminen ei vaihtele muottipinnan eri osissa, joten betoni-pinnoista on mahdollista saada tasalaatuisia ja -sävyisiä.

1

2 3

BET0504 s32-33 UUSI 8.12.2005, 16:2632

betoni 4 2005 33

KOHTEEN SUUNNITTELIJAT JA YHTEISTYÖTAHOT:

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtitoimisto Huttunen & Lipasti Oy

Rakennesuunnittelu:Insinööritoimisto Oy Matti Ollila & Co

Muottitoimittaja:Ramirent Oyj

WISA-Form Elephant-muottimateriaalit::UPM-Kymmene Oy

Valmisbetonintoimittaja:Lujabetoni Oy

Verkkoraudoitteet :Tammet Oy

Rullaraudoitteet:Fundia Betoniteräkset Oy

HB-Priima -väliseinäharkot:HB-Betoniteollisuus Oy

Valo

kuva

t: M

arko

Hut

tune

n ja

Mik

a Vu

oto

tuilla verkoilla, ns. hakakoreilla. Tammetin tuotteitaon kehitetty 90-luvun puolestavälistä alkaen lähin-nä työmailta saadun palautteen pohjalta. Kaista-raudoitteita on vakioitu siten, että muutamalla pe-rustyypillä katetaan miltei koko tarve. Vakioimisenja standardiverkkojen ansiosta työmaa saa ensim-mäiset raudoitteet hyvinkin lyhyellä toimitusajalla.Samoin valmistaja pääsee valmistamaan raudoit-teita tuotannon kannalta riittävän pitkissä sarjois-sa, muistuttaa Syrjynen.

Syrjysen mukaan verkkoraudoituksen ominaisuu-det saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisellatavalla, kun raudoitus alunperinkin suunnitellaantoteutettavaksi verkoilla. – Irtoterässuunnitelmansuora muuntaminen verkoille ei tuo hyvää lopputu-losta. Verkkotyyppien lukumäärän tulee olla mah-dollisimman pieni, kappalemäärien per tyyppi vas-taavasti suuria. Raudoituksen toteuttamistapaa oli-si pohdittava jo aikaisessa vaiheessa, jolloin rau-doituksesta saadaan toteutukseltaan sujuva ja sitäkautta edullinen, lisää Syrjynen.

Tammet Oy toimitti Triadin työmaalle 8-200 -verkkoja 68 kpl ja R7-150 -verkkoja 60 kpl. Verkontyypissä ensimmäinen luku tarkoittaa teräksen hal-kaisijaa ja toinen terästen jakoväliä, R tarkoittaaruostumatonta terästä. Verkot olivat standardiko-koa 2.35 m x 5.00 m. Julkisivujen raudoitteina käy-tetään ruostumatonta teräsverkkoa.

Triadin työmaalla on käytetty välipohjissa ja kat-torakenteissa myös rullattavaa Fundia Betoniteräs-ten toimittamaa Bamtec-rullaraudoitteita, joilla onnopeutettu raudoituksen asennusta.

JULKISIVUT VALETAAN VALKOBETONILLAItsetiivistyvää valkobetonia Lujabetoni Oy toimittaajulkisivuihin noin 80 kuutiota. Itsetiivistyvän valko-betonin suuren pumppauspaineen johdosta lämmön-eristeenä käytetään kokoonpuristumatonta polysty-reeniä. Lisäksi betonipinnan laadun varmistamiseksimuottina on käytetty UPM Kymmene Oy:n valmista-maa Wisa-Form Elephant -muottia, jonka pintakerroson tehty 1.5 mm paksulla muovilaminaatilla. Raken-teisiin valmisbetonia K30 valetaan perustuksiin, sei-niin, välipohjiin ja yläpohjaan noin 570 m3.

Hankkeen noin 1,3 miljoonan euron kokonaiskus-tannuksista rungon ja julkisivujen valutyöt sekä läm-möneristykset muodostavat noin puolet. Rakennus-urakoitsijana toimii virolainen Comerest Oü. Louhin-nan viivästymisen ja aika-taulun siirtymisen johdos-ta suomalaista osaavaa paikallavalu-urakoitsijaa eilöytynyt . – Virossa on paljon tämäntyyppisiä paikal-lavalurakenteita ja sen seurauksena hyvää osaamis-ta, Risto Huttunen kertoo valintaperusteista.

4,5,6Huoneistojen väliseinän valun jälkeen muotti puretaan jase siirretään toisen huoneistojen välisen seinän valumuo-tiksi. Tämän jälkeen vuorossa on yläpuolisen välipohjan

muotitus, talotekniikan, kuten viemäriputkien ja sähköput-kien asennus muottiin, raudoitus ja valu. Betoni siirretäänpumppaamalla muotteihin.

4

5

6

BET0504 s32-33 UUSI 8.12.2005, 16:2633

betoni 4 200534

Betonipintoja voidaan suojata pinnoittamalla betoniaineella, joka tiivistää pintakerrosta tai muodostaasuojaavan kalvon (kuva 1). Uusinta, vielä tutkimus-vaiheessa ovat fotoaktiiviset aineet, jotka puhdista-vat pintaa kemiallisesti fotokatalyysiin perustuen.

Betonin suoja-ainekäsittelyn periaate on yksin-kertainen: Tärkeintä on, ettei suoja-ainekäsittelyvaaranna betonin säilyvyyttä. Suoja-ainekäsittelyntulee kestää sekä rakenteen sisästä että ympäris-töstä siihen kohdistuvat kemialliset, kosteus- jalämpötilarasitukset. Lisäksi sen tulee nimensä mu-kaisesti suojata betonia käyttökohteestaan riippu-en. Karkeasti käyttökohteet voidaan jaotella sisä- jaulkotiloihin.

SISÄTILATKuivien sisätilojen pinnoille, joihin ei kohdistu kulu-tusrasitusta, voidaan tehdä lähes minkälainen suo-jauskäsittely tahansa. Pinnat voidaan suojata esi-merkiksi pölysidonnan tai puhtaanapidon takia.Aine ei saa aiheuttaa sisäilmaan emissioita ja sentulee kestää betonin alkalisuutta. Jos aine muodos-taa kalvon, jonka paksuus on yli 0.4 mm, kalvon tar-tunnan tulee olla yli 0.4 N/mm2. Yksityiskohtaisem-paa tietoa sisäpintojen suunnittelusta tuotteista jatyöstä on Betoniyhdistyksen ohjeessa By40 Betoni-rakenteiden pinnat / luokitusohjeet 2003.

Lattioiden suoja-aineiden tulee edellä mainittu-jen lisäksi täyttää liukkautta, kulutuskestävyyttä jatartuntaa koskevat vaatimukset.

Märkätilojen, esim. kylpyhuoneiden, suojauskä-sittelyn tulee estää kosteuden siirtyminen rakentei-siin. Lisäksi emissioita, hygieniaa, liukkautta, tar-tuntaa ja kulutuskestävyyttä koskevien vaatimustentulee täyttyä.

Erikoiskohteissa törmätään usein vaikeiden olo-suhteiden ja korkeiden vaatimusten yhdistelmään.Esimerkiksi tuotantolaitoksissa pintaan voi kohdis-tua yhtäaikaisesti voimakas kemiallinen ja mekaa-ninen rasitus sekä korkea lämpötila ja kosteus sa-malla kun pinnalta edellytetään helppoa puhdistet-tavuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta.

ULKOTILATUlkona betonin suoja-aineen tärkein ominaisuuson, ettei se heikennä rakenteen säilyvyyttä. Suo-men olosuhteissa ulkobetonirakenteiden vauriome-kanismien yhteinen nimittäjä on kosteus. Ilman vet-tä ei muodostu pakkasvaurioita eikä teräskorroosio-

Liisa Salparanta, dipl.ins. ja Anna Kronlöf, tekn.tri, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

PUHTAAMPIA PINTOJA SUOJAUKSEN JA FOTOKATALYYSIN AVULLA

ta. Suojauksen tavoitteena on pitää rakenne mah-dollisimman kuivana. Siksi suoja-aineen oleellisetominaisuudet ovat alhainen veden- ja korkea vesi-höyrynläpäisevyys.

Rakennetta suojattaessa on otettava huomioonkoko rakenne. Jos osa rakenteesta käsitellään yhte-näisen kalvon muodostavalla suoja-aineella, on var-mistuttava siitä, että vesi ei pääse jotakin muutakautta kerääntymään rakenteen sisään suojakäsitte-lyn taakse. Esimerkiksi parvekkeen yläpinta kannat-taa suojata tiiviillä suoja-aineella, joka estää sade-veden tunkeutumisen rakenteeseen. Alapintaan so-veltuvat suoja-aineet, jotka päästävät kosteudenulos rakenteesta, jos sitä sinne jotain kautta pääsee.

Tekniseltä kannalta betonin suojaus on aina kan-nattavaa edellyttäen, että suoja-aine, työnsuoritus,olosuhteet ja alustan ominaisuudet ovat asianmu-kaiset. Jos joku edellä mainituista ei ole kelvolli-nen, lopputulos on pilalla.

TALOUSKarkeasti voidaan sanoa, että mitä ankarammat ra-situsolosuhteet ovat ja mitä suuremmat korjauskus-tannukset ovat suojauskustannuksiin verrattuna,sitä kannattavampaa suojaus on. Suojauskäsittelyon edullinen tapa kohottaa rakennuksen imagoa jasiten sen arvoa.

YMPÄRISTÖVTT on tehnyt Tiehallinnolle tietokoneohjelman, jol-la voidaan suunnitella siltarakenteiden ylläpitämi-seksi tarvittavat toimenpiteet tarkastelujakson ai-kana. Ohjelma laskee suunnittelujakson elinkaari-kustannukset ja ympäristövaikutukset. Ohjelma ot-taa lähtötietoina huomioon muun muassa betonira-kenteiden suojauskäsittelyt /2,3/.

OHJEETTiehallinto antaa suojauksen suunnittelua, työnsuo-ritusta ja laadunvarmistusta koskevia ohjeita SIL-KO-ohjeistossa, jossa annetaan myös tuoteryhmä-kohtaiset (vettä hylkivä impregnointi, töherryste-nestoaine jne.) ominaisuusvaatimukset eri rasitus-olosuhteisiin. SILKO-ohjeisto on vapaasti saatavis-sa Tiehallinnon www-sivuilta osoitteesta http://alk.tiehallinto.fi/sillat/silko/silko1.htm. Ohjeistoavoidaan soveltaa myös talopuolella.

Varsinaisesti talopuolen suojauskäsittelyohjeitaannetaan Betoniyhdistyksen julkaisussa By40 Beto-

1,2,3Fotoaktiivisia titaanidioksidibetonipintoja. KoekappaleitaNanocrete -projektista.

4Biomedicum, Helsinki. Valkobetonisissa, lakkamuottiavasten valetuissa julkisivuissa on käytetty pinnan suoja-ainetta. Julkisivuelementit on valmistanut Parma Oy.

1

2

34

Juss

i Tia

inen

VTT

VTT

VTT

BET0504 s34-37 8.12.2005, 16:2834

betoni 4 2005 35

BET0504 s34-37 8.12.2005, 16:2835

betoni 4 200536

nirakenteiden pinnat/ luokitusohjeet 2003 /1/. Jul-kaisussa annetaan vastaavat ohjeet kuin SILKO-oh-jeistossakin koskien talopuolen kuivien sisätilojenmuita kuin lattiapintoja sekä julkisivuja. By40:n läh-tökohta on pinnan ulkonäkö muistaen tekniset vaa-timukset. SILKO-ohjeessa painottuvat tekniset omi-naisuudet muistaen ulkonäköominaisuudet.

AKTIIVINEN PUHDISTUSTitaanidioksidi on yleisin maaleissa ja väriaineissakäytetty valkoinen pigmentti. Sen avulla on mahdol-lista saavuttaa korkea peittokyky jo alhaisilla pitoi-suuksilla. Itse puhdistuvissa tai helposti puhdistetta-vissa pinnoissa käytetään tavallisista titaanioksideis-ta poikkeavia nanokiteisiä fotoaktiivisia titaanidioksi-deja. Joitain uutta tekniikkaa soveltavia kaupallisiatuotteita on jo markkinoilla. Tunnetuimpia näistä lie-nee itse puhdistuva huurtumaton ikkunalasi.

Fotoaktiivinen titaanidioksidi reagoi valon kans-sa ”latautuen” kemiallisesti aktiiviseksi. Latauspurkautuu tuottamalla kosketuspintaan ns. radikaa-leja, jotka puolestaan hajottavat orgaanisia yhdis-teitä samaan tapaan kuin esimerkiksi kloori, kuiten-kin ilman kloorin terveys- ja ympäristöriskejä. Radi-kaalien on havaittu hajottavan rasvoja, öljyjä, lii-kenteen tuottamia hiukkasmaisia ja kaasumaisiaepäpuhtauksia, bakteereja jopa leväkasvustoja. Ha-joamistuotteet huuhtoutuvat veden mukana tai va-pautuvat ilmaan hajoamistuotteina, kuten hiilidiok-sidina ja vetenä. Fotoaktiivisen titaanidioksidinkäyttöalue on laaja. Valon energialla ladatuilla ki-teillä voidaan tuottaa sähköä valokennoissa sekäpuhdistaa vettä.

Kuluvana vuonna on Suomessa ja Ruotsissakäynnistetty kolmivuotinen fotokatalyysin vaikutuk-siin perustuva Nanocrete-tutkimus, joka on osa yh-teiseurooppalaista Eureka-projektia. Hankkeen ta-voitteena tuottaa puhtaana pysyviä betonipintojasekä vähentää ilmasta liikenteen päästöjä vilkkaas-

ti liikennöidyillä alueilla. Suomessa tutkimukseenosallistuvat Kemira Pigments, Consolis Technologyja VTT sekä Ruotsissa Cementa, Skanska, Abetong,Betongindustri, Cement och Betong Institutet /CBI)ja Ytkemiska Institutet (YKI). Tutkimushankkeen ra-hoittajina on Suomessa Teknologian kehittämiskes-kus, TEKES, osana nanoteknologiaohjelmaa jaRuotsissa rahoittajana on paikallinen teknologiankehittämiskeskus VINNOVA.

Consolis Technologyn toimitusjohtaja Olli Koran-derin mukaan betonielementeistä rakennetut itsepuhdistuvat julkisivut ovat Consoliksen kannalta to-dennäköisimpiä käyttösovellutuksia. Muita mah-dollisia kohteita ovat erilaiset infrarakenteet, pääl-lystekivet, elintarviketeollisuus- ja maatilarakenta-minen.

Tutkimuksellisesti työ on haastava. Fotoaktiivi-suudesta johtuva fotokatalyysi on ollut kansainväli-sesti intensiivisen tutkimuksen kohde noin 20 vuot-ta, mutta ilmiön yhdistäminen sementtipohjaistenmateriaalien kemialliseen ympäristöön on vastaalussa. Työssä tutkitaan itse fotokatalyysiä, säily-vyyttä, pintojen toimintaa ja ulkonäön kehittymistä.Tärkeimmät kysymykset liittyvät huokosveden yh-disteiden ja fotokatalyysin yhteensopivuuteen. Sensijaan säilyvyyden ei oleteta vaarantuvan, pikem-minkin tiivistymisen myötä parantuvan. Alustavatkoekappaleet ovat ulkonäöltään hienoja: Betoninpinta on erittäin tiivis ja valkobetonin osalta erittäinvalkoinen. Yksi haasteista onkin tuotteiden valmis-tustekniikan kehittäminen niin, että massan piirteetpääsevät oikeuksiinsa.

Kirjallisuutta1. By40 Betonirakenteiden pinnat/luokitusohjeet 2003.2. Vesikari Erkki. Elinkaari-SIHA - Laskentaperusteet.

VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 35 s.3. Vesikari Erkki. Elinkaari-SIHA versio 1.1 – Käyttöoh-

jeet. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 47 s.

Betonin suoja-aineita:

Pölynsidonta-aineina käytetyt aineet,kuten kivipinnoille soveltuvat alkalinkestävät saunasuojat

Vettä hylkivät impregnointiaineet,kuten silaanit ja siloksaanit

Tiivistysaineet, kuten orgaanisetpolymeerit ja epäorgaanisetfluoriyhdisteet

Töherrysten estoaineet

Lasuurikäsittely

Maalit

Vahat

Lakat

Epoksit

– Eivät muuta betonin ulkonäköä.

– Eivät muuta betonin ulkonäköä. Estävät tummentumisenkosteudessa.

– Orgaaniset polymeerit tekevät pinnan hieman kiiltävämmäksisekä vesitiiviimmäksi. Epäorgaaniset fluoriyhdisteet eivätmuuta kiiltoa. Molemmat parantavat kulutuskestävyyttälujittamalla pintaa.

– Lisäävät hieman pinnan kiiltoa. Helpottavat pinnanpuhdistettavuutta kulumalla pois puhdistuksen yhteydessä.Soveltuvat pölynsidontaan.

– Läpikuultavia pinnoitteita, joiden ominaisuudet riippuvattuotteen sideaineesta. Esim. silikaattipohjaiset tiivistävätpintaa, mutta eivät tee vettä hylkiväksi.

– Lisäävät kiiltoa

– Lisäävät kiiltoa

– Erittäin kiiltävä, soveltuvat vaativiin kohteisiin, kutentuotantolaitoksiin.

5

6

7

Juss

i Tia

inen

Parm

a Oy

5Biomedicum, Helsinki.

6As Oy Aleksandran hovissa, Tampereella käytettiin v.2003 väriäkirkastavaa ainetta hienopestyn mustan gabron harmauden eli-minoimiseksi. Samalla aine toimii suoja-aineena.

7Taulukko: Betonin suoja-aineita.

8Fotokatalyysiin perustuva suojaus

9Betonin suojaustavat ja pinnan huokoisuus:A. Vettä hylkivä impregnointiB. Tiivistäminen orgaanisilla polymeereilläC. Tiivistäminen epäorgaanisia yhdisteitä muodostavilla aineilla kuten fluoriyhdisteilläD. Pinnoittaminen kuten vahat lakat, maalit ja epoksit

10Fotoaktiivisia titaanidioksidibetonipintoja. KoekappaleitaNanocrete -projektista.

BET0504 s34-37 8.12.2005, 16:2836

betoni 4 2005 37

8

9

10

VTT

VTT

VTT

CLEANER SURFACES BY MEANS OF PROTECTION ANDPHOTOCATALYSIS

Concrete surfaces can be protected by applying a coating,which seals the surface layer or creates a protective film. Themost recent solutions, still at research stage, are based onphotoactive substances that clean the surface chemically uti-lising a photocatalysis process.

The principle of protective treatment of concrete is simple:the most important thing is to ensure that the treatment doesnot risk the durability of concrete. Protective treatment shallbe able to resist any stress caused by chemicals, humidity ortemperature, both from within the structure and from the en-vironment. And as the name implies, it shall also protect theconcrete in the application in question. Applications can becoarsely divided into indoor and outdoor applications. Protec-tive treatment provides an inexpensive method to enhancethe image of the building and thereby increase its value.

Almost any kind of protective treatment is suited for surfa-ces in dry indoor facilities where they are not exposed to wearstress. The surfaces can, for example, be protected to ensurethey are dust binding or to facilitate cleaning. The protectivesubstance may not cause emissions in the indoor air and it shallbe able to resist the alkalinity of concrete. If the thickness of thefilm created by the substance is more than 0.4 mm, the bond ofthe film must be more than 0.4 N/mm2. More detailed informati-on about the products and the work methods can be found in theFinnish Concrete Association’s publication by40, “Surfaces ofconcrete structures / classification instructions 2003”.

In addition to the criteria listed above, protective substan-ces used on floors shall also meet the requirements that con-cern slipperiness, wear resistance and bond.

In wet facilities, such as bathrooms, protective treatmentshould prevent the transmission of moisture into the structures.Requirements with respect to emissions, hygiene, slipperiness,bond and wear resistance must also be met.

In outdoor applications the most important property of pro-tective substances used on concrete surfaces is that theymust not impair the durability of the structure. In Finnish con-ditions the common denominator for the damage mechanismsacting on outdoor concrete structures is humidity. The purpo-se of the protection is to keep the structure as dry as possible.For this reason the most important criteria for the protectivesubstance include low water permeability and high water va-pour permeability.

The State Technical Research Centre (VTT) has developeda computer program for the Finnish Road Administration foruse in the design of measures required to maintain bridgestructures during the review period. The program calculatesthe life cycle costs and the environmental impact during thedesign period. The input data considered by the program in-clude also protective treatment of concrete structures. TheRoad Administration has collected instructions concerningdesign, performance of work and quality assurance into so-called SILKO guides, which also specify the requirements forthe properties of the substances, separately for each productgroup and for different stress conditions (water repellent im-pregnation, anti-graffiti substances, etc.). The SILKO guidesare available on the Internet site of the Road Administrationat http://alk.tiehallinto.fi/sillat/silko/silko1.htm. The guidescan also be applied to buildings.

Actual instructions for protective treatment of buildingsare provided in the Finnish Concrete Association’s publicationby40, “Surfaces of concrete structures / classificationinstructions 2003”.

Titanium oxide is the most common white pigment used inpaints and dyes. Quite low levels of titanium oxide ensurehigh coverage. On self-cleaning and easy-to-clean surfacesnanocrystalline photoactive titanium oxides are used. This ti-tanium oxide reacts with water, obtaining a chemically acti-ve “charge”.

A three-year research project on the effects of photo-catalysis was started this year in Finland and in Sweden.This Nanocrete research is part of the joint European Eu-reka project. The objective of the project is to produceconcrete surfaces that stay clean, and to reduce trafficemissions in the air in areas with high traffic volumes.Other possible focal areas include various infrastructures,paving, food industry and farm construction.

Photocatalysis results from photoactivity. It has beenan object of intensive international research for some 20years, but studies on this phenomenon in combinationwith the chemical environment of cement-based materi-als have only just been started. The study focuses on the

photocatalysis itself, as well as durability, the functioningof the surfaces and the development of external appea-rance. The most important issues are connected with thecompatibility of compounds contained in capillary waterand photocatalysis. Durability, on the other hand, is notexpected to be impaired, but may rather be improved asthe surface becomes tightly sealed. The external appea-

rance of preliminary test bodies is very promising; theconcrete surface is very tight and where white concrete isused, the colour is really pure white. One of the challen-ges is to develop the manufacturing technology for theproducts so that full advantage can be taken of the pro-perties of fresh concrete.

BET0504 s34-37 8.12.2005, 16:2837

betoni 4 200538

AS OY HELSINGIN CIRRUS

Harri Tinkanen, rak.ins., suunnittelujohtaja, Insinööritoimisto Ylimäki & Tinkanen Oy

YLEISTÄKaavoituksesta ja palomääräyksistä johtuen Suo-messa on 70-, 80- ja 90 -luvuilla rakennettu kor-keimmillaankin ainoastaan 8-12 kerroksisia asuin-rakennuksia muutamia hyvin harvoja poikkeuksia lu-kuun ottamatta. Suomen lähiympäristön useimmis-sa merkittävimmissä kaupungeissa, kuten Tukhol-ma, Pietari, Tallinna, Riika, Vilna ja Kööpenhaminaon kuitenkin viime vuosina ja vuosikymmeninä ra-kennettu kussakin useita korkeita toimisto- ja asuin-torneja. Kyseisiä yleensä 20-30 kerroksisia raken-nuksia voidaan hyvinkin kutsua tornitaloiksi, muttaPohjois-Euroopan ainoa todellinen pilvenpiirtäjä onMalmöön noussut 54 -kerroksinen ja 190 m korkeaasuinrakennus Turning Torso.

Tällä hetkellä yleistymässä olevan tiiviin ja mata-lan kaupunkirakentamisen rinnalla on kuitenkinmyös Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudullanoussut 2000-luvulla muutamia yli 12-kerroksisiaasuinrakennuksia. Helsingissä ja ympäristössä ontällä hetkellä rakenteilla pari kohdetta ja suunnit-teilla 5-6 muuta. Käytettävissä olevien tietojen mu-kaan saman verran vastaavia hankkeita on vireillämuuallakin Suomessa.

Korkein näistä rakenteilla olevista asuintaloistaon Vuosaareen nouseva 26 kerroksinen As. Oy Hel-singin Cirrus, joka valmistuessaan 2006 on Suomenkorkein asuinrakennus.

AS OY HELSINGIN CIRRUSCirruksen tarina alkoi vuonna 1999 järjestetystä ark-kitehtikilpailusta, jonka voitti tanskalainen arkkitehti-toimisto 3 x Nielsen. Toteutettava suunnitelma poik-keaa olennaisesti voittaneesta suunnitelmasta, mut-ta kohteen design-arkkitehtina toimii edelleen LarsFrank Nielsen. Cirruksen lupa- ja työpiirustusvaihees-ta on vastannut Arkkitehtitoimisto Jukka Tikkanen Oy.

Cirrus nousee Vuosaareen kauppakeskus Kolum-buksen etelänpuoleiselle tontille. Rakennuksenpohjan muoto on 22 m x 23 m. Cirruksessa on kaksimaanalaista kellarikerrosta ja 26 maanpäällistä ker-rosta. 1. kerroksen kerroskorkeus on 6 metriä ja sii-nä sijaitsee sisääntuloaulan lisäksi pääasiassa lii-ketiloja. Kerrokset 2-25 ovat normaaleja asuinker-roksia ja kerroksessa 26 sijaitsevat kahvila- ja sau-natilat sekä näköalaterassi. Näiden kerrosten ylä-puolella on IV-konehuone ja sen katolla pelastushe-likopterin tukeutumisalusta.

Rakennuksessa on 8744 asm2, 140 asuntoa ja sii-

Mar

itta

Koiv

isto

1

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0438

betoni 4 2005 39

1Cirruksen parvekkeet avautuvat merelle päin.

2Näkymä arkkitehdin 3D-mallista.

3Tyypillinen kerrostasopiirustus lupakuvasarjasta.

4Poikkileikkauspiirustus. Cirruksessa on kaksi maanalaistakellaria, 26 kerrosta ja IV-konehuone. Paikoitushalli onkaksi kerroksinen ja pääosin maanalainen.

2

3 4

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0539

betoni 4 200540

hen liittyy 2-kerroksinen, osittain maanalainen pai-koitushalli.

VIRANOMAISTEN ERITYISVAATIMUKSETCirrus kuuluu rakenteidensa puolesta vaativuus-luokkaan AA ja sillä perusteella kohteessa on edel-lytetty käytettäväksi ulkopuolista tarkastusta stabi-liteetin ja kuorirakenteiden osalta. Stabiliteetin ul-kopuolinen tarkastus aloitettiin jo kuormitustenmäärittelyvaiheessa ja se jatkui yhteistyönä koh-teen laskentavaiheen ajan. Näin toteutettuna ulko-puolinen tarkastus ei aiheuttanut minkäänlaista vii-vettä tai ongelmaa kohteen muulle suunnittelulle.Samalla periaatteella toteutettiin myös yhteistyörakennusvalvonnan kanssa sopimalla etukäteisneu-votteluissa muun muassa käytettävät kuormitukset,rakenteellinen palotekniikka ja muut viranomaistenkannalta merkittävät asiat.

Cirruksen Suomen olosuhteissa poikkeukselli-sesta korkeudesta johtuen rakennusvalvontaviran-omaiset asettivat rakennukselle myös eräitä voi-massaolevista määräyksistä ja ohjeistuksista sel-keästi poikkeavia vaatimuksia.

Rakennusta varten vaadittiin muun muassa Ilma-tieteen laitokselta todelliselle rakennuspaikallelaadittu ennuste mitoittavasta tuulennopeudesta jasen kehityksestä seuraavan sadan vuoden aikana.Harmajan, Isosaaren ja Katajaluodon mittausase-mien sekä Kivenlahden maston mittaustulosten pe-rusteella Ilmatieteen laitos laski Cirruksen todelli-selle sijaintipaikalle tuuliprofiilin sekä laati suoma-laisiin ja ruotsalaisiin tutkimuksiin perustuvan en-nusteen tuulennopeuden muutoksista jaksolle2070-2100. Ilmatieteen laitokselta saadun selvityk-sen mukaan 100 vuoden toistuvuusarvolla Cirruk-sen vesikaton tasossa tuulen mitoittava puuskano-peus on 43,6 m/s, joka vastaa 1,30 kN/m2 nopeus-painetta. Lisäksi Ilmatieteen laitos ennustaa, ettävuoteen 2100 mennessä vuotuinen keskimääräinenmaksimituulennopeus kasvaa 4-12 % ja että tuuli-maksimien kasvu seuraa keskinopeuden kasvua.

RIL:in Kuormitusohjeiden mukaan Cirruksen kor-keuden ja pohjamuodon suhde on riittävän pieni,jotta rakennuksen runkoa ei olisi tarvinnut mitoittaadynaamisille kuormille. Rakennuksen korkeudestajohtuen tuulenpaineen dynaamisen vaikutuksen tar-kastelu kuitenkin päätettiin tehdä. Tekn.tri Risto Ki-viluoman tekemien mallien ja laskelmien pohjaltavoitiinkin todeta, että tuulen aiheuttama dynaami-

5Kellarikerrosten raudoitus.

6Holvin valua.

7Pohjakerroksen paikallavalumuottien rakentaminen käyn-nissä.

8Kerroksittain kannatettujen parvekepielielementtienraudoitus. Kuva elementtitehtaalta.

9Kantavan sandwich-elementin pystyleikkaus. Elementitovat sisäkuoren vahvuutta ja raudoitusta lukuunottamat-ta tyypillisiä asuinrakennusten elementtejä

10Kantavan sandwich-elementin vaakaleikkaus. Kantavienulkoseinien sisäkuoren vahvuus vaihtelee 180 mm ja 280mm:n välillä.

11Cirrus oli joulukuun vaihteessa kerroskorkeudessa 17.

121. krs muottirakenteita.

13Alimmissa kerroksissa elementtien pystysaumat on jou-duttu kuormien takia tekemään perinteisillä kuppivaar-noilla ja tupla harjateräslenkein. Betonin lujuusluokkasuurimmillaan K50-1.

5

6

7

8

9

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0540

betoni 4 2005 41

nen kuormitus tuli ehdottomasti huomioida raken-nuksen mitoituksessa. Cirruksen ominaistaajuus onbetonirakenteiden halkeilusta riippuen välillä 0.24-0.36 Hz. Laskelmien tuloksena tuulen dynaamiseksikertoimeksi saatiin 1.35. Betonirakenteiden halkei-lusta riippuen rakennuksen kokonaistaipumaksisuunnittelutuulennopeudella dynaamiset kuormathuomioiden tuli 66-135 mm. Kiviluoma tarkastelimyös ihmisen aistimisrajan ylittävien värähtelyidentodennäköistä esiintymistiheyttä ylimmissä kerrok-sissa. Saadut tulokset alittavat ISO-standardin6897 ja 2641 määrittelemät raja-arvot .

Viranomaiset vaativat myös rakennuksen S1-luo-kan väestönsuojan yläpohjan mitoittavana kuorma-na käytettäväksi S2 -luokan kuormia, koska raken-nuksen väestönsuojan yläpuolisten rakenteidenpaino ylittää merkittävästi S1 -luokan väestönsuo-jan katolle asetetut kuormat.

PALOMÄÄRÄYSTEN VAIKUTUSRAKENTEISIINPalomääräysten vaikutus rakenteisiin on huomatta-va kun kerrosluku ylittää 8:n. Niiden vaikutus raken-teisiin rajoittuu kuitenkin pääosin rungon kantavienrakenteiden palonkestoluokan nousemiseenR120:een ja parvekkeiden vastaavasti R60:een. Ra-kennus on varustettu sprinkler-järjestelmällä.

VALITUT RAKENTEETRakennus on kokonaisuudessaan perustettu kallion va-raan. Kallion tiiveys ja lujuus varmistettiin poraamalla.

Rakennuksen kantavan ja jäykistävän pystyrun-gon muodostavat asuinrakennuksille tyypillisestikantavat väli- ja ulkoseinät. Välipohjat ovat paikal-lavalettuja ja ristiin kantavia, joten myös ulkoseinätovat pääosin kantavia.

Rakennuksen kantavan rungon materiaaliksi va-littiin betoni materiaalin hyvien kuorman- ja palon-kesto-ominaisuuksien takia. Suurista pysty- ja vaa-kakuormista johtuen kellarit sekä 6 metriä korkea 1-kerros ovat kokonaan paikallavalettuja. Rakennuk-sen kantava pystyrunko pyrittiin aikataulullisistasyistä kuitenkin toteuttamaan elementtirakenteise-na mahdollisimman suuressa määrin.

Kyseessä on asuinrakennus, jolloin rakennuksenylimpien kerrosten heilahdus- ja värähdysliikkeettulee pyrkiä rajoittamaan ihmisen aistimisrajan ala-puolelle. Heilahdus- ja värähdysliikkeet on tehok-kaimmin rajoitettavissa sijoittamalla jäykistäviä ra-

kenteita ulkoseinille mahdollisimman kauas kierto-keskiöstä ja jakamalla ne kaikille neljälle seinälle.Riittävän jäykkyyden kannalta järkevää on myösulottaa riittävä määrä jäykistäviä rakenteita levyinäsuoraan perustuksiin.

Kantavien ja jäykistävien rakenteiden sijoittumi-nen myös julkisivuille mahdollisti rakenteiden täy-dellisen elementoinnin jo toisen kerroksen tasostaylöspäin. Rakennuksen edullisen muodon, rakentei-den suuren massan ja jäykistävien rakenteidenedullisen sijainnin ansiosta rakennuksessa vältyt-tiin myös raskailta vetoliitoksista.

Rakennuksen korkeudesta johtuen elementtienpystysaumojen kuormat ovat kuitenkin suuruudel-taan sellaisia, että nykykäytännön mukaisten vaije-rilenkkiliitosten kapasiteetti ei ollut riittävä 10. ker-roksen alapuolella. Alempien kerrosten pystysau-mat toteutettiin perinteisillä betonisilla kuppivaar-naliitoksilla ja tupla-harjateräslenkeillä. Kantavienseinien vahvuus vaihtelee alimpien kerrosten 300mm:stä ylempien kerrosten 160 mm:iin ja betoninlujuus vaihtelee K50-1:stä K30-1:een. Seinäele-menttien alapään liitokset toteutetaan kutistumat-tomalla juotosbetonilla painevaluna.

ULKOSEINÄTUlkoseinien materiaali ja rakenne tutkittiin perus-teellisesti huomioiden kohteen sijainnin ja korkeu-den asettamat erityisvaatimukset.

Rakennus mallinnettiin FemDesign 3D-ohjelmal-la, jolla oli nopeasti todettavissa kantavien ulkosei-nien oleellinen vaikutus rakennuksen kokonaisjäyk-kyyteen ja rungon värähtelyarvoihin verrattunavaihtoehtoihin, joissa ulkoseinät olivat pääosin ei-kantavia tai pilarirunkoisia.

Tehdyissä runkovertailuissa todettiin kantavienulkoseinäelementtien olevan teknisesti ja taloudel-lisesti varmin ja edullisin kombinaatio. Näiden ver-tailujen tuloksena luovuttiin alkuperäisestä ajatuk-sesta toteuttaa julkisivu joko kevytrakenteisena tainauhamaisin sandwich-elementein.

Lopulliseen valintaan kantavien sandwich-ele-menttien käytöstä vaikutti oleellisesti myös se, ettätällä ratkaisulla ulkoseinä oli mahdollista saada asen-nuksen yhteydessä lähes lopulliseen valmiuteensa.Myös valmiin rakenteen hyvä ilmatiiveys vaikutti va-lintaan. Kustannusten kannalta oleellista oli myös se,että laskelmien mukaan elementtiratkaisulla oli mah-dollista päästä viiden päivän kerroskiertoon.

Mar

itta

Koiv

isto

10

11

12

13

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0541

betoni 4 200542

AS. OY HELSINGIN CIRRUS:– sijainti : Vuosaari– huoneistoala : 8744 asm2

– kerrosluku : 2k + 26– rakennuksen korkeus 1. kerroksen lattiasta

räystäälle : 87,5 m– perustaja-urakoitsija : YIT-Rakennus Oy, projekti-

päällikkö Lasse Vanhanen, työpäällikkö Esa Turkkaja vastaavamestari Petri Salonen

– design-arkkitehti : 3 x Nielsen, Lars Frank Nielsen– lupa- ja työpiirustusarkkitehti : Arkkitehtitoimisto

Jukka Tikkanen Oy / Ilkka Rekonen– rakennesuunnittelu : Insinööritoimisto Ylimäki &

Tinkanen Oy / Harri Tinkanen, Risto Kallunki– stabiliteetin ulkopuolinen tarkastus : Suunnittelu

Kortes Oy / Jukka AlaOjala– kuorirakenteinen ulkopuolinen tarkastus :

Insinööritoimisto Vahanen Oy / Vilho Pekkala, IlkkaJerkku

– tuulen dynaamisen vaikutuksen tarkastelu :Insinööritoimisto Sormunen & Uuttu Oy /Risto Kiviluoma

– betonielementit : Parma Oy

Yhtenä valintaan vaikuttavana tekijänä oli myösulkoseinärakenteelta vaadittu huoltovapaus ja pit-kä käyttöikä.

Osittain myös näiden teknisten näkökohtien pe-rusteella kohteen pääasiallisena julkisivumateriaa-lina on mattahiottu valkobetoni sekä ikkunoiden vä-lissä betonin päälle asennetut alumiinisäleet.

Arkkitehtuuri asetti julkisivuille vaatimuksen,että elementtien pystysaumat eivät saa olla sään-nönmukaisesti päällekkäin. Yksikään elementtienvälinen pystysauma ei jatku samassa paikassaylempään kerrokseen, joten kohteen julkisivuele-mentit ovatkin lähes kaikki erilaisia.

ASENNUSTYÖTSandwich-elementeissä on asennusvaiheessa val-miina kaikki seinään liittyvät tarvikkeet, kuten ikku-nat, vesipellit, ikkunoiden väleihin sijoitetut alumii-nisäleiköt jne. Asennuksen jälkeen seinä on sauma-usta vaille valmis.

Rakennus nousee viikko/kerros vauhdilla ja väli-pohjan valu suoritetaan kahdessa osassa. Kerrok-sissa 2-10 seinäelementtien pystysaumat on toteu-tettu kuppivaarnoin ja tupla harjateräslenkein c/c300 mm. Elementit on valmistettu toleransseiltaanerikoisluokkaan, mutta suuresta mittatarkkuudestahuolimatta jäykät ja tiheät lenkit vaikeuttivat asen-nustyötä huomattavasti. Kerroksesta 11 ylöspäinelementtien pystysaumat on voitu toteuttaa vaijeri-lenkein ja tämä helpotti sekä nopeutti huomatta-vasti asennusta. Seinien pystysaumat on valettulaatan valun yhteydessä betonin lujuusluokan vaih-dellessa välillä K50 - K30.

14, 15Rakennus nousee viikko/kerros vauhdilla ja väli-pohjan valu suoritetaan kahdessa osassa.

16Hissikuilunvalua.

17Elementtien välinen pystysauma ei jatku samassapaikassa ylempään kerrokseen, joten kohteen julki-sivuelementit ovatkin lähes kaikki erilaisia.

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

14

15

16

17

HOUSING CORPORATION HELSINGIN CIRRUSUsually 20 to 30-storey buildings can with good consciencebe called high-rise buildings, but the only true skyscraper inNorthern Europe is the 54-storey, 190 metres tall Turnign Tor-so in Malmö, Sweden.

Although urban areas are becoming increasingly moredensely built, characterised by low-rise buildings, in the2000’s a few buildings with more than 12 storeys have beenbuilt also in Finland, particularly in the Helsinki region. Thetallest of the buildings currently under construction is the 26-storey Housing Corporation Helsingin Cirrus in Vuosaari,which will be the tallest residential building in Finland whencompleted in 2006.

The winning entry in the architectural competition organisedin 1999 was filed by the Danish architects 3 X Nielsen. The actu-al building project differs significantly from their entry, but LarsFrank Nielsen is still the design architect in the project. Archi-tects Jukka Tikkanen Oy have acted as the project architectsduring the building permit and work drawing phase of Cirrus. Cirrus is being built in Vuosaari on a lot south of shoppingcentre Kolumbus. The building base is 22 m x 23 m, and thebuilding has two basement floors and 26 floors above ground.The ground floor is reserved to the entrance lobby and com-mercial facilities, while the rest of the floors contain apart-

ments, with the exception of the top floor that occupies a ca-feteria, sauna facilities and a panorama terrace. The air con-ditioning plant is built on the roof of the building, with a heli-pad on the roof of the plant for rescue helicopters. The total residential area of the building is 8744 m2, dividedinto 140 apartments. A 2-storey, partly underground parkinggarage is connected to the building.

The structures of Cirrus have been assigned to competen-ce class AA. When the number of storeys is more than 8, fireregulations influence the structures significantly: the fire re-sistance class of load bearing structures in the frame is R120and the class of the balconies is R60. The building is equippedwith a sprinkler system.

The building foundations are completely supported on bed-rock. The load bearing and stiffening vertical frame of the buil-ding consists of load bearing partition walls and external walls,which is typical of residential buildings. Intermediate floors arecast-in-situ and create a two-way system, which means thatthe external walls are also load bearing in most parts.

The material of the load bearing building frame is concre-te, selected due to its good load bearing and fire resistanceproperties. As a result of large vertical and horizontal loadsthe basement facilities and the 6-metre tall ground floor arecompletely cast-in-situ, while the load bearing vertical frameis a prefabricated structure.

The thickness of the load bearing walls varies from 300mm on the bottom floors to 160 mm on the upper floors, andthe strength of the concrete from K50-1 to K30-1.

The use of prefabricated load bearing façade sandwichunits made a 5-day storey schedule possible. The main criteriadefined for the external walls included maintenance freedomand long service life. The façade material is matte groundwhite concrete, with aluminium louvers mounted on the conc-rete between windows. The architectural requirement speci-fied for the façades was to eliminate vertical unit joints con-sistently on top of each other. When the sandwich units are installed, they are alreadycomplete with all the accessories required for the wall, suchas windows, external sills, aluminium louvers between thewindows, etc. After installation, the wall just needs to bejointed to make it complete. The building project proceeds at a rate of one storey ina week, and the intermediate floor is poured in two stages.

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0542

betoni 4 2005 43

WSP SuunnitteluKORTES Oy:n Helsingin toimistonpäällikkö diplomi-insinööri Jukka Ala-Ojala on ollutulkopuolisena tarkastajana kahdessa tuoreessa tor-nitalohankkeessa: Vantaan Tikkurilaan vuodenvaih-teessa valmistuvassa 16-kerroksisessa Kielotornis-sa ja Helsingin Vuosaaressa rakenteilla olevassa,Suomen korkeimmassa asuinkerrostalossa, 26-ker-roksisessa Cirruksessa. Tarkastettavana on ollutmyös Tallinnaan rakenteilla olevan 31-kerroksisenkaksoistornin rakenteiden statiikka. Kohteeseentehtiin kattavat vertailulaskelmat omalla FEM-mal-lilla. Staattisen tarkastelun lisäksi torneille tehtiinerillinen tuulianalyysi, josta ohessa tekn.tri RistoKiviluoman kuvaus.

Parisen vuotta käytäntönä ollut AA -luokan suun-nittelukohteen vaatimus ulkopuolisesta tarkastuk-sesta on Ala-Ojalan kokemuksen mukaan toiminutmolemmissa tornitalokohteissa hyvin: ”Me tarkas-tamme tilaajan pyynnöstä ja tilauksesta rakenne-laskelmia ja suunnitelmia.” Vaikka kyse on nimen-omaan tarkastamisesta, ei suunnittelusta, Ala-Oja-la pitää tarkastustoiminnan yhtenä hyvänä puolenasitä, että sen puitteissa voi tarpeen mukaan keskus-tella kohteen suunnittelijan kanssa myös suoraan.”Hyväksi tavaksi on osoittautunut se, että rakenne-suunnittelija ja tarkastaja katsovat ensiksi materi-aalin yhdessä läpi.”

”MATALISSA TORNITALOISSA” YLEENSÄ BETONIRUNKOKysymystä, miksi Suomen asuintornitaloissa onyleensä betonirunko, Ala-Ojala vastaa sen olevanluonteva ratkaisu: ”Palomääräykset puoltavat beto-niratkaisua. Betonirunko on myös suhteellisenhelppo ja edullinen toteuttaa. Koska jännevälit ovatasuntokohteessa suhteellisen pieniä ja pohjaratkai-su sellainen, että väliseiniä täytyy joka tapauksessaolla, on aika luontevaa valita betonirunko. Ei kanna-ta tehdä ensin runkoa ja sitten väliseiniä. Toimisto-rakentamisessa, jossa tarvitaan avaria tiloja, teräs-runko sen sijaan voi hyvin tulla tornitaloissakin ky-seeseen”, hän linjaa.

Entä paikallavalu vai elementti? Cirruksessa jaKielotornissa on molemmissa elementtiseinät japaikalla valetut välipohjat, Tallinnan kaksoistornis-sa sen sijaan kokonaan paikallavalettu runko.”Vaikka tornitaloja ovatkin, kohteet ovat kuitenkinsen verran matalia, että seinäelementtien liitoksetpystytään tekemään vielä tuotannon kannalta jär-kevästi. Rungot on helppo elementoida, sillä asun-torakentamisen suhteellisen pienet jännevälit ja

suuri toistuvuus puoltavat myös elementtivaihtoeh-toa”, Ala-Ojala arvioi syitä, miksi monet tornitalo-kohteista tehdään elementeistä.

MUKAVUUSTEKIJÄT NOUSEVAT USEINMITOITTAVAKSIEntä lopullinen mitoitus? Ala-Ojala huomauttaa,että korkeissa rakennuksissa mitoituksen kriittisiksitekijöiksi nousevat mukavuustekijät rakenteellistentekijöiden rinnalle. ”Kun mennään riittävän korkeal-le, tulee värähtelyasioista erittäin merkittävä teki-jä”, hän toteaa. Meren rannalla sijaitsevissa koh-teissa tuuliolosuhteet ovat luonnollisesti vielä sisä-maata vaativammat.

TORNITALOJEN SUUNNITELMILLA ULKOPUOLINEN TARKASTUS

Sirkka Saarinen, toimittaja

18Tanskalainen arkkitehtitoimisto 3 x Nielsen voitti vuonna1999 Vuosaaren tornitalosta järjestetyn arkkitehtikilpai-lun. Toteutettava suunnitelma poikkeaa olennaisesti voit-taneesta suunnitelmasta, mutta kohteen design-arkkiteh-tina toimii edelleen Lars Frank Nielsen. Cirruksen lupa- jatyöpiirustusvaiheesta on vastannut ArkkitehtitoimistoJukka Tikkanen Oy.

18

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0543

betoni 4 200544

TORNIMÄEN KAKSOISTORNI, TALLINNA

Risto Kiviluoma, tekn.tri, johtaja, WSP Wind Engineering

Tornimäen kaksoistorni, Tornimäe Polüfunktsio-naalne Kõrghoone, on uusin Tallinnan keskustantornitaloista. Paikalla valettu betonirakennus koos-tuu asuintotornista, hotellitornista ja kauppakes-kuksesta. Rakennuksen korkeus on 115 m, ja se onvalmistuttuaan Viron korkein, jos historiallista Py-hän Olavin kirkon tornia ei oteta huomioon.

TUULITEKNIIKKATuulitekniikka on korkeimpien rakennusten suunnit-telussa perinteisesti keskeisessä asemassa. Näi-den kantavia rakenteita ei nykykäytännön mukaansuunnitella massiivisen jäykiksi, vaan ne voivat tai-pua ja värähdellä huomattavasti myrskytuulessa.Vaikka materiaalissa ei säästettäisikään, rakennuk-sen massan lisääminen ei aina ole mahdollistamaanjäristyskuormaan liittyvän seismisen massanjohdosta. Seismiseen mitoitukseen liittyvät vaaka-voimat voidaan ottaa huomioon suunnittelemallarunkoon myötääviä detaljeja, jotka korjataan suu-remman maanjäristyksen jälkeen. Tuulen aiheutta-mat vaakavoimat on sen sijaan otettava vastaan il-man vaurioita rakenteissa, jolloin tuuli käytännössämäärää rakennusrungon vaakajäykistyksen.

Asukkaiden kokema kiihtyvyyksiin liittyvä epä-mukavuus on tärkein kriteeri, ja sille onkin esitettyyleisesti käytössä olevia ohjearvoja. Muita tärkeitäkysymyksiä korkeiden rakennusten tuulitekniikassaovat esimerkiksi lasijulkisivujen paikallisten paine-kuormien määrittäminen sekä tuulisuuden kasvami-nen rakennuksen viereisessä katutasossa. Tuulitek-niikan kysymysten laskennallisen mallintamisenvaikeudesta seuraa, että käytännössä tuulitunneli-kokeet ovat ainoa asiantuntijoiden hyväksymä ana-lyysimenetelmä korkeimpien rakennusten suunnit-teluun. Teräsbetonirakenteiden halkeilu vaikuttaajäykkyyteen ja vaimennukseen, mikä osaltaan mo-nimutkaistaa tarkasteluja.

Vaikka suunnittelutuulennopeus Tallinnan ranni-kolla ei ole erityisen suuri ja rakennuksen korkeusei maailmanlaajuisessa vertailussa ole huomatta-va, on Tornimäen kaksoistorni haasteellinen tuuli-tekniikan suhteen. Rakennuksen jäykistys on toteu-tettu tavanomaisella sydänjäykistyksellä, jonkakäyttöalueen teknis-taloudellinen raja on lähellä ra-kennuksen korkeutta. Rakennuksen värähtelyn alinominaistaajuus on suuruusluokaltaan 0,3 Hz. Tornitovat mekaanisesti ja aerodynaamisesti kytketty toi-siinsa, mikä tekee värähtelyn ominaismuodot moni-

mutkaisiksi. Tornien väliin syntyy tunneli, jossa jul-kisivun painekuormat ovat vaikeasti mallinnettavis-sa. Rakennus on selvästi ympäristöään korkeampi,ja sen vieressä harvakseltaan sijaitsevat toiset kor-keat talot aiheuttavat ns. herätetärinäilmiön tuulenpuhaltaessa niiden suunnasta.

AEROELASTISEN TUULITUNNELIMALLITornimäen kaksoistornin tuulitekniikkatarkastelutteki Suomessa WSP Wind Engineering. Ensimmäi-sessä vaiheessa tornien tuulivaste laskettiin eri-koisohjelmistoilla erityisesti kiihtyvyyskriteerinsuhteen. Laskenta paljasti puutteen asuintorninvääntöjäykkyydessä, ja vääntöjäykkyyttä lisättiinkinjatkosuunnittelussa. Toisessa vaiheessa siirryttiintuulitunnelikokeisiin, joilla määritettiin tarkastikiihtyvyysmukavuuskriteeri, tarkat staattiset korva-uskuormat ja julkisivujen painekuormat. Kolman-nessa vaiheessa optimoitiin rakennuksen ylimpienseinien paksuuksia ja kerrosalaa yhdessä rakenne-suunnittelijan kanssa.

Erikoisuutena analyysissä on ollut ns. aeroelasti-sen tuulitunnelimallin käyttö. Tämä on teknisestikaikkein täydellisin menetelmä tuulivasteiden mää-rityksessä, ja siinä erikoisrakenteinen pienoismallivärähtelee rajakerrosvirtauksessa kuten oikea ra-kennus tuulessa. Tekniikkaa on perinteisesti pidettykalliina ja hitaana käytännön insinöörityössä, sillämallin suunnittelu, valmistus ja mittaukset saatta-vat viedä jopa puoli vuotta. Modernien tekniikoidenavulla se voidaan kuitenkin tehdä kilpailukykyisiksisekä aikataulun että hinnan suhteen.

Analyysi osoitti herätetärinän merkityksen tuu-len puhaltaessa noin 100 m päässä sijaitsevan Ra-disson SAS hotellitornin suunnasta. Vaativan ana-lyysin menestyksekäs suoritus on sittemmin herät-tänyt kansainvälistäkin huomiota maineikkaittenpilvenpiirtäjäsuunnittelijoiden keskuudessa (Kivi-luoma 2005).

Viitteet:Kiviluoma, R., Aeroelastic wind-tunnel testing techniquerevisited. Proceedings, CTBUH2005 7th World Congress:Renewing the Urban Landscape, 16-19 October 2005,New York City. Council on Tall Buildings & Urban Habitat.

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0544

betoni 4 2005 45

19Tornimäe Polüfunktsionaalne Kõrghoone. Havainnekuva.

20Tallinnan kaksoistornin aeroelastinen tuulitunnelimalli.

Lem

con

Ltd

Rist

o Ki

vilu

oma

19

20

TORNIMÄKI TWIN TOWER

Tornimäki Twin Tower, Tornimäe Polüfunktsionaalne Kõrg-hoone, is the newest high-rise building in the redevelo-ping city centre of Tallinn, the capital of Estonia. The mul-tifunction building comprises an apartment tower, a hoteltower and a shopping mall.

The construction of this cast-in-situ concrete buildingis well under way. With a height of 115 m, it will be thetallest building in Estonia, excluding the spire of the his-toric St. Olav’s Church from comparison.

Wind engineering is classically one of the key discipli-nes in the design of the tallest buildings, and wind-tunneltesting is employed frequently. These buildings are nolonger designed massive and rigid, and could show notab-le drift and vibration in storm winds. One of the key designcriteria of the stiffening systems of these buildings is theacceleration comfort of the occupants. Other importantissues include equivalent static wind loads, local pressu-re loads on the glass cladding and wind comfort at pe-destrian level. Despite its moderate height-range amongthe tallest buildings in the world, Tornimäki Twin Towerhas been a challenge from the wind engineering point ofview. In addition to progress in design, the results of com-prehensive analyses have been utilised to strengthen andoptimize the stiffening system and the cladding. A specialtype of wind-tunnel testing, aeroelastic testing, has beenused to obtain an as accurate estimate of accelerationcomfort and equivalent static wind loads as possible.

The analyses pointed out various important aspects,such as proper torsion stiffness and implications of wakebuffeting caused by the other tall buildings nearby. Mo-dern computer design tools helped keep the schedule andthe costs of the aeroelastic testing technique at an attrac-tive level, and the success of the application has recentlyattracted also international attention.

BET0504 s38-47 7.12.2005, 19:0545

betoni 4 200546

Sirkka Saarinen, toimittajaMaritta Koivisto, päätoimittaja Betoni

Pilvenpiirtäjää ei äkkiseltään miellä osaksi suoma-laismaisemaa. Eikä satojen metrien korkeuksiin yl-täviä rakennuksia, joita maailmalta löytyy, Suomes-sa ole rakennettukaan. Tornitalo-statuksen Suo-messa saa jo yli 12 kerrosta korkea rakennus. Niitäon tällä hetkellä viitisenkymmentä. Suunnitelma-vaiheessa lienee kymmenkunta.

Tornitalojen rakentamista ovat meillä suitsineetensisijaisesti kaavoitus sekä palomääräykset. Kor-keuden lisäksi toteutuneille ja suunnitelmavaihees-sa oleville tornitalohankkeille on yhteistä se, ettämelkein jokaisesta on kaavoitusvaiheessa käytykova vääntö. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, tor-nitalon rakentamisesta on joko luovuttu kokonaan,sitä on madallettu tai hankkeen käynnistyminen onsiirtynyt jopa vuosikymmenillä.

Harri Tinkanen esittelee tässä Betoni-lehdessäHelsingin Vuosaareen paraikaa rakennettavaa, val-mistuttuaan Suomen korkeinta asuintaloa, Cirrusta,johon tulee 26 kerrosta. Kuten Tinkanen artikkelis-saan toteaa, sitäkään ei voi pitää pilvenpiirtäjänä.Sellaiseksi hän laskee Pohjois-Euroopassa ainoas-taan Malmön 54-kerroksisen, 190 metriä korkeanTurning Torson, joka korkeuden lisäksi hätkäyttää

SUOMESSA TORNITALO-STATUKSEN SAA YLI 12-KERROKSELLA

myös erikoisesti kiertyvällä julkisivullaan.

VIITISENKYMMENTÄ TORNITALOALyhyt katsaus suomalaisiin asuintornitaloihin osoit-taa, että suurin osa on pääkaupunkiseudulla. Yksit-täisiä kohteita löytyy muualtakin: esimerkiksi Tam-pereen Hervantaan, Opiskelijankadulle, rakennet-tiin jo 70-luvun puolessavälissä ensimmäinen 15-kerroksinen opiskelija-asuntola. Saman ikäluokanja samaan korkeuteen yltäviä tornitaloja on useitamyös Vantaan Koivukylässä.

Espoon Kivenlahden kolmen tornitalon ryhmästäensimmäinen, 18-kerroksinen, valmistui vuonna1990, toinen, 22-kerroksinen vuosituhannen alussa,viimeisimmän rakentaminen on käynnistymässä.Vuosituhannen vaihteessa valmistunut 22-kerroksi-nen Meritorni oli silloin Suomen korkein rakennus.Sen rakentamista ja rakenteita esiteltiin mm. Beto-ni-lehdessä (Pekka Vuorinen, Betoni 2/99 ).

Mielenkiintoista luettavaa suomalaisista pilven-piirtäjistä löytyy internetistä ositteessawww.pilvenpiirtaja.net. Asiantuntevalta ja selvästiantaumuksella tehdyiltä sivuilta löytyy mm. ajan ta-salla olevat luettelot toteutuneista kohteista sekä

21Kielotorni, Tikkurila, Vantaa. Suunnittelijana GullichsenVormala Arkkitehdit Ky.

22Cirrus, Helsinki. Tanskalainen arkkitehtitoimisto 3 x Niel-sen voitti vuonna 1999 järjestetyn arkkitehtikilpailun. To-teutettava suunnitelma poikkeaa olennaisesti voittanees-ta suunnitelmasta, mutta kohteen design-arkkitehtina toi-mii edelleen Lars Frank Nielsen. Cirruksen lupa- ja työpii-rustusvaiheesta on vastannut Arkkitehtitoimisto JukkaTikkanen Oy.

23Meritorni, Espoo. Suunnittelijana Arkkitehtitoimisto SimoJärvinen Oy/luonnosvaihe, Arkkitehtuuritoimisto Muta-nen-Salminen-Vaarna Oy/toteutusvaihe.

21 22 23Maritta Koivisto

BET0504 s46-47 8.12.2005, 18:4046

betoni 4 2005 47

tietoa suunnitteilla olevista kohteista. Mahdollisis-ta epätarkkuuksista voi sivujen kautta antaa palau-tetta suoraan tekijöille. Tietojen päivityskin näyttäätoimivan reaaliajassa.

MAAMERKKEJÄNykyrakentamista hallitsevan Tiiviin ja matalan -ra-kentamisen rinnalla toteutusvaiheeseen päässeidentornitalojen tärkeä peruste on ollut niiden asema alu-een maamerkkinä. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilaanvalmistumassa oleva Kielotorni antaa Kehä III:lta tu-levalle selkeän viestin, että hän on saapumassa Suo-men neljänneksi suurimman kaupungin keskustaan.Tikkurilaan pari vuotta sitten valmistunut edellinenkorkea asuinrakennus, Vantaan Majakka jäi näet ko-van väännön takia ”vain” 12-kerroksiseksi.

Ehdotuksia uusista tornitaloista on tehty mm.Helsingin Keski-Pasilaan, nykyiselle ratapiha-alu-eelle, joka vapautunee ratapihatoiminnan siirtyes-sä uudelle Vuosaaren satama-alueelle. Jo suunnit-telupöydällä on ainakin Espoon Leppävaaran 20-kerroksinen asuinrakennus. Julkisuudessa on olluttietoja myös Espoon Matinkylään rakennettavasta,mahdollisesti 27-kerroksisesta tornitalosta.

24Turning Torso, Malmö. Arkkitehti, rakennesuunnittelija,kuvanveistäjä Santiago Calatravan suunnittelema asuin-kerrostalo Turning Torso Malmössä on 54-kerroksinen ja190 metriä korkea. 12 alinta kerrosta rakennuksesta ovattoimistokäytössä ja ylemmissä kerroksissa sijaitsevatasunnot. Toimistotilojen pinta-ala on 3 900 m2 ja asuinti-loja on 14 500 m2.

Rakennuksen rungon jäykistävänä osana on rakennuk-sessa keskeisesti sijaitseva betoninen paikallavalettukeskussylinteri, jonka sisälle on sijoitettu portaat, hissit,tekniikka- ja muut installaatiokuilut. Myös huoneistojenväliset betoniseinät toimivat jäykistäjinä.

Rakennuksen välipohjat ovat paikallavalettua betonia,K45 - K60. Rakennuksen kiertyvät julkisivuelementit ovatalumiinipintaiset ja ne on valmistettu Barcelonassa.

HB-Betoniteollisuus Oy Suomesta on toimittanut ra-kennuksen betoniportaat.

Turning Torson rakentaminen alkoi keväällä 2001 ja ra-kennus valmistui keväällä 2005.

25Turning Torso. Esimerkki yhdestä asuntohuoneiston poh-jaratkaisusta.

26-28Turning Torso. Rakennustyö käynnissä. Paikallavaluraken-teita.

29Turning Torso. Yksilölliset asuinhuoneistot ovat valoisia jasuurista ikkunoista avautuvat upeat näkymät Öresundiinja Malmön yli pitkälle.

Mar

itta

Koiv

isto

24

25

26

27

28

29

BET0504 s46-47 8.12.2005, 18:4147

betoni 4 200548

Suomen viidennen ydinvoimalaitoksen rakennus-työt käynnistyivät keväällä 2005. TuotantokäyttöönTeollisuuden Voima Oy:n rakentama uusin ydinvoi-mayksikkö Eurajoen Olkiluodon saaren länsipäässätulee vuonna 2009.

OL3:ksi nimetty yksikkö rakennetaan nykyistenOlkiluoto 1:n ja 2:n viereen. Hankkeen kokonaiskus-tannusarvio vuoden 2003 rahassa on noin 3 miljar-dia euroa. Se on Suomen tähänastisen teollisuus-historian suurin yksittäinen investointi.

Hanke on tuottanut runsaasti palstamillimetrejäja kiivastakin julkista keskustelua jo ennen touko-kuuta 2002, jolloin hallitus teki periaatepäätöksenuuden ydinvoimayksikön rakentamisesta. Kiinnos-tusta on riittänyt myös rakentamisen käynnistyttyä,ensin urakointivalintojen ja nyt itse töiden etenemi-sen osalta. Ydinvoimalatyömaa ei – ymmärrettä-vää kyllä – ole avoin kelle tahansa ja koska tahan-sa. Suomen Betonitieto Oy:n toimittajaryhmä pääsitutustumaan työmaahan syyskuun puolessa välissäTVO:n rakennuttajapäällikkö Timo Kallion isännöi-mänä. Silloin valmisteltiin reaktorin pohjalaatanisoa, lähes viikon pituista valua.

Timo Kallio suhtautui rauhallisesti kysymykseen,miksi pohjalaatan alkuperäinen aikataulu on veny-nyt yli kesän. Hänen mukaansa myöhästymisestä eiole kyse, sillä aikataulussa valmistumisajankohta eialkupään järjestelyistä huolimatta muutu.

OL3 on isojen lukujen työmaana, joten työmaajär-jestelyissä on varaa tehdä matkan varrella muutok-siakin. Rakennusten vaatima pinta-ala on noin neljähehtaaria. Ne sijoittuvat noin 19 hehtaarin suurui-selle alueelle. Rakennustilavuus on noin 950 000 m3.Rakennusten suurin korkeus on runsaat 60 metriä jailmastointipiipun korkeus noin 100 metriä. Kaikki ra-kennukset perustetaan kalliolle. Rakennusten käyt-töikä on 60 vuotta. Betonia rakennuksiin tulee kulu-maan noin 250 000 m3. Rakenteiden massiivisuudentakia betonissa käytetään paljon masuunikuonaa.Työstettävyyden parantamiseksi käytetään paljonhidastinta.

KANSAINVÄLINEN TYÖMAATVO solmi vuoden 2004 alussa sopimuksen saksa-lais-ranskalaisen Framatome ANP:n ja Siemensinmuodostaman konsortion kanssa 1600 MW:n lai-toksen toimittamisesta. Tammikuussa 2004 TVOjätti valtioneuvostolle Olkiluoto 3:n rakentamislu-pahakemuksen.

OLKILUOTO 3:N RAKENTAMINEN KÄYNNISTYI – KÄYTTÖÖNOTTO VUONNA 2009

Sirkka Saarinen, toimittaja

TVO/

Hann

u Hu

ovila

TVO/

Han n

u Hu

o vila

1

2

3

BET0504 s48-53 7.12.2005, 19:2348

betoni 4 2005 49

ONKALOA LOUHITTU 700 METRIÄKäytetyn ydinvoimapolttoaineen loppusijoitusta voiaiheellisesti pitää ydinvoiman käyttöönoton tärkeim-pänä asiana. Suomessa siitä huolehtii Posiva Oy,vuonna 1995 perustettu asiantuntijaorganisaatio. Sevastaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta,loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muistatoimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä.

Loppusijoitusta on valmisteltu Suo-messa jo noin neljännesvuosisata.Vuonna 2001 Posiva keskitti loppusi-joituksen jatkotutkimukset Olkiluo-toon, jonne rakennetaan ONKALO-ni-men saanut maanalainen tutkimustila.Eurajoen kunta myönsi ONKALO:lle ra-kennusluvan toukokuussa 2003 ja setoteutetaan vv. 2004-2010. ONKALO-vaiheen jälkeen eli 2010 -luvulla aloi-tetaan kapselointilaitoksen ja loppusi-joitustilojen rakentaminen.

ONKALON tunnelia on louhittu tä-hän mennessä noin 700 metrin pituu-delta tasolle -63 m. Rakentamisvai-heessa louhitaan ajotunneli ja ilman-vaihtokuilu tasolle -420 m. Tutkimus-vaiheessa jatketaan ajotunnelin ja il-manvaihtokuilun louhimista tasolle -520 m. Ajotunnelin kokonaispituudek-si tulee 5,5 kilometriä kaltevuudella1:10 ja louhittavien tilojen kokonaisti-lavuudeksi 330 000 m3.

Tunnelin sisäänkäynnin välittömään

läheisyyteen rakennettu tekniikkarakennusvalmistui lokakuussa. Se tulee toimimaanmaanalaisten tilojen valvomona sekä häly-tys- ja viestikeskuksena. Sieltä ohjataankaikkia tunneliin asennettuja järjestelmiäkuten sähkönsyöttöä, ilmanvaihtoa ja eri-laisten mittauslaitteiden toimintaa. –SS

1Kolme metriä paksu pohjalaatta valettiin yhtäjaksoisestimaanantaiaamusta lauantai-iltaan.

2Päärakennusten sijaintikuva.

3OL3:n rakennusten vaatima pinta-ala on noin neljä hehtaa-ria. Ne sijoittuvat noin 19 hehtaarin suuruiselle alueellenykyisten Olkiluoto 1:n ja 2:n viereen. Rakennustilavuus onnoin 950 000 m3. Rakennusten suurin korkeus on runsaat60 metriä ja ilmastointipiipun korkeus noin 100 metriä.

4Onkaloksi nimetyn maanalaisen tutkimusaseman sisään-käynti.

4

BET0504 s48-53 7.12.2005, 19:2349

betoni 4 200550

Pelkästään reaktorirakennustyömaan kokonais-vahvuus on noin 600 henkilöä. Tekijäkaarti on erittäinkansainvälistä, laskujen mukaan ulkomaisia työnteki-jöitä on noin paristakymmenestä eri maasta. Suoma-laisia on silti selvä enemmistö, reilusti yli puolet.

Kesän aikana tehtiin mm. kalliopintojen tasoitus-valutöitä sekä 300 tonnia painavien raudoitusele-menttejä pohjalaatan valua varten. Raudoitteidenvalmistuksesta ja pohjalaatan valusta vastaa Har-tela Oy. Kesällä alueelle valmistui myös uusi ruoka-larakennus, uusi vierailukeskus valmistuu vuodenlopulla. Työmaan majoituskylän 15 ensimmäistä ta-loa pystytettiin elokuun puolessa välissä.

Reaktorirakennuksen, turvajärjestelmärakennuk-sen sekä polttoainerakennuksen rakennustyöt urakoiranskalainen Bouygues Travaux Publics -yhtiö yhdes-sä useiden suomalaisyritysten kanssa. Tämä OL3:nsuurin yksittäinen urakka kestää kolme vuotta.

Turbiinilaitoksen urakoitsija on saksalainen Heit-kamp GmBH yhdessä mm. Lapin TeollisuusrakennusOy:n kanssa.

YHTENÄ MITOITUSARVONA LENTOKONEENTÖRMÄYSTVO:n suunnittelupäällikkö Timo Kukkola esitteliBetoniyhdistyksen 80-vuotisseminaarissa Olkiluoto3-projektia ja sen betonisia suojarakenteita. Hänjakoi Olkiluoto 3:n rakennuksen kolmeen pääraken-nuskompleksiin: reaktorisaareke, turpiinisaarekesekä muut rakennukset.

Turvallisuusvaatimukset korostuvat paitsi uudenydinvoimalaitoksen laitteiden valinnan, myös senrakenteiden suunnittelussa. Erilaisten turvallisuus-järjestelmien lisäksi rakenteet on mitoitettu mm.lentokoneen törmäyksen tai ns. vakavan reaktorion-nettomuuden varalta. Siinä reaktorisydämen olete-taan sulavan kaikkien turvallisuusjärjestelmienepäonnistuessa.

Reaktorirakennus on 64 metriä korkea, sen ulko-halkaisija on noin 57 metriä. Rakennuksen katto onpuolipallomainen. Ulkoseinän ja sisemmän suojara-kennuksen muoto on valittu lujuustekniikan ja aika-taulun perusteella. Reaktorirakennuksen ulkoseinä,joka toimii myös lentokonetörmäyssuojana, toteu-tetaan noin kahden metrin paksuisena vahvasti rau-doitettuna betonirakenteena.

Suojarakennuksen hoitotason yläpuolella onnosturi, jolla voidaan nostaa painavimmatkin pää-komponentit, kuten reaktoritankki ja höyrystimet

5OL3:n pohjalaatan raudoitusta. Takana nosturi raskaitanostoja varten.

6OL3:n raudoitustyöt eivät projektin suuruutta lukuunotta-matta poikkea normaalista raudoituksesta.

7Jänneteräkset. 15 punosta/jänne.

8OL3:n työmaalla on käytössä yksi maailman suurimmistanostureista: tammikuussa Suomeen 90:ssä laivakontissatuodun hollantilaisnosturin edellinen sijoituspaikka oliKaribialla. Nosturin puomi ulottuu noin 160 metrin korke-uteen, maksiminostokapasiteetti on noin 1600 tonnia.

9Ensimmäinen laivakuljetus OL3:n rakennustyömaalle olireaktorin suojarakennuksen metallisen sisävuorauksenalaosa, joka kuljetettiin meritse Puolasta. Kyseinen osapainaa noin 200 tonnia. Koko sisävuoraus on pystytettynäyli 60 metriä korkea ja noin 50 metriä leveä ja painaa noin600 tonnia.

10OL3 toimitetaan avaimet käteen -periaatteella. Laitostoi-mittajakonsortio vastaa reaktori- ja turpiinilaitoksen li-säksi myös rakennustöistä. TVO:n osuutena ovat aluetyötja infrastruktuurin laajennus.

TVO/

Hann

u Hu

ovila

5

6

7

8

910

BET0504 s48-53 7.12.2005, 19:2350

betoni 4 2005 51

BET0504 s48-53 7.12.2005, 19:2351

betoni 4 200552

kerralla paikalleen. Tarvittaessa ne voidaan myösvaihtaa.

Sisempi suojarakennus on vajaat kaksi metriäpaksu jännitetty teräsbetonirakenne. Se on mitoi-tettu kestämään sisäpuolelta tulevat rasitukset, ku-ten mahdolliset putkikatkoista aiheutuvat paine- jalämpötilakuormat. Suojarakennuksen suunnittelus-sa on otettu huomioon myös ns. vakava reaktorion-nettomuus, jossa reaktorin sydämen oletetaan su-lavan paineastian pohjan läpi. Sula johdetaan pas-siivisesti siirtokanavan kautta noin 170 neliön suu-ruiselle leviämisalueelle, jossa sula jäähdytetäänvedellä.

Suojarakennuksen tiiviys on varmistettu suojara-kennuksen sisäpintaan asennetun teräksisen tiivi-yslevyn avulla.

Myös ison matkustajalentokoneen törmäys onotettu huomioon laitoksen suunnittelussa. Betoni-set suojarakenteet on suunniteltu sellaisiksi, etteilentokone tai sen osa pääse tunkeutumaan suojara-kenteen läpi eikä rasitus ylitä rakenteen kantokykyä.

NELJÄNNESMILJOONA KUUTIOTA BETONIAOL3 nielaisee myös paljon betonia, arvioiden mu-kaan 250 000 kuutiota. Olkiluodon suurtoimitus on-kin sen saaneelle Forssan Betoni Oy:lle yrityksenhistorian suurin. Lemminkäinen-konserniin kuulu-van yrityksen toimitusjohtaja Antti Hujanen kertoo,että toimitus merkitsee yrityksen liikevaihtoon vuo-sitasolla noin kolmanneksen lisäystä.

Forssan Betoni on perustanut OL3:n työmaan lä-helle betoniaseman, jossa on kaksi siirrettävää be-toniasemaa. Kummankin tuotantokapasiteetti on180 kuutiota tunnissa. Hankkeen suurimman yksit-täisen valun eli pohjalaatan valun aikana asemaltalähti betoniauto työmaalle noin kolmen minuutinvälein. Keskeytymättömään tuotantoon on varus-tauduttu varman päälle: Antti Hujanen kertoo, ettäalueella on käytössä lisäksi pieni varabetoniasemasekä mahdollisen sähkökatkon varalta hankittu omatuhannen kilowatin aggregaatti.

MASUUNIKUONAN OSUUS BETONISSA SUURIPohjalaatan betonin erikoisuus on sen iso masuu-nikuonamäärä. Masuunikuonaa on noin 75 ja se-menttiä 25 prosenttia. Syynä on se, että massiivi-sessa valussa normaalisementti aiheuttaisi raken-teeseen erittäin korkean, jopa 50 asteen lämpöti-lan, joka kasvattaisi betonin halkeiluriskiä. Masuu-

nikuonan sementtiä hitaamman reaktion ansiostalämpötila ei nouse yli 35 asteen. Hitaamman reakti-on takia tavoitelujuuteen, joka OL3.ssa on K40,päästään siten vasta 91 vuorokauden kuluttua.

VALU MAANANTAISTA LAUANTAIHINMassiivinen pohjalaatta valettiin syyskuun lopulla:aikaa kului maanantai-aamusta lauantai-iltapäi-vään. Kokonaisuudessa betonia tarvittiin 11 300kuutiota. Pumppausurakoitsijana oli Lohja Rudusvalmisbetonin Etelä-Suomen pumppausosasto jasen tytäryhtiö VV-Pumppaus Oy.

Työmaalla tarvittiin molempien suurimmat eli 44-metriset pumput, lisäksi pumppaamassa oli 42-, 40-ja 36-metriset pumput. Pumpattava määrä oli 16500 kuutiota, sillä iso osa betonista jouduttiin valunsuuruuden takia pumppaamaan kaksi kertaa ennenkuin se oli lopullisessa paikassaan. Kiivasvauhti-simpana aikana betonia pumpattiin 140 kuutiotatunnissa.

OL3:N TURBIINISAAREKKEEN RUNKOIHIN YLI1500 BETONIELEMENTTIÄ.Turbiinisaarekkeen tehtävä on muuttaa reaktorisaa-rekkeella tuotetun höyryn energia sähköksi. Tämänosuuden toteutuksesta OL3-hankkeessa vastaa Sie-mens Power Generation AG. Saareke muodostuukahdesta päärakennuksesta, turbiinirakennuksestaja kytkinlaitosrakennuksesta, ja niiden koot ovatsuuruusluokaltaan 70 m x 100 m ja 30 m x 40 m.

Turbiinirakennuksen pystyrunko ja sähkölaitera-kennuksessa pääosa koko rungosta tehdään betoni-elementeistä. Tähän tarvitaan lähes 2000 element-tiä, joista pääosa on massiivisia teräsbetonipilarei-ta ja -seiniä. Mukana on myös ontelolaattoja, kuori-laattoja, jännebetonipalkkeja ja porraselementtejä.Elementit toimittaa Parma Oy ja toimitus on yksisen historian suurimmista yksittäisistä kaupoista.

Olkiluotoon toimitettavat elementit ovat järeitä,suurimmat yksittäiset pilarielementit painavat yli60 tonnia ja niissä on 25 m3 betonia. Tämän kokoi-set elementit saadaan vielä ilman isompia järjeste-lyitä tehtyä ja kuljetettua työmaalle, vaikka pilarei-ta onkin kymmeniä. Työmaalla pilarit nousevat jätti-mäisellä Mammouth-nosturilla. Myös elementtienvarustelu koostuu massiivisista osista. Esimerkiksiiso osa pilarikengistä on suurimpia, mitä Suomestavakiona saa, eikä määrä jää neljään pilaria kohti.

Pilarien toimitukset ja asennukset turbiiniraken-

11Forssan Betoni Oy on varautunut Olkiluodon ydinvoimalan250 000 kuution ja 20 miljoonan euron betonitoimituksiinrakentamalla työmaan lähelle betoniaseman, jossa onkaksi siirrettävää betoniasemaa. Valmisbetonitoimitustenon arvioitu kestävän yhteensä 38 kuukautta.

12Betonirakenteiden valua.

13Olkiluotoon toimitettavat elementit ovat järeitä. Elemen-tit toimittaa Parma Oy .

11

12

13

BET0504 s48-53 8.12.2005, 16:3052

betoni 4 2005 53

14Markku Rotko on ollut Parma Oy:n puolelta mukana Olkiluo-to-projektissa jo reilut puolitoista vuotta ensi asiakaskon-taktista lähtien. Laadunvarmistus ja dokumentointi ovatRotkon mukaan niitä tekijöitä, jotka erottavat Olkiluodonselvimmin muista projekteista. Tähän oli onneksi varaudut-tu ja projektia hoitaa Parmassa täysipäiväisesti kahdenhengen Olkiluoto-tiimi. Sähköinen tiedonsiirto osapuoltenvälillä on viety hyvin pitkälle ja papereitalähetellään£osapuolten välillä äärimmäisen vähän. Muitaeroavuuksia ovat urakkakilpailussa pidetty nettihuutokaup-pa ja kansainvälinen asiakas. Tuotannon osalta Olkiluoto eikohteena mittakaavoja laatupapereiden täyttöä lukuun ot-tamatta poikkea juurikaan normaalista tekemisestä.

nuksessa alkoivat syyskuussa ja vuodenvaihteessa2005- 06 vauhti kiihtyy. Myös kytkinlaitosrakennuk-sen toimitukset alkavat vuoden vaihteen jälkeen.

15TVO:n rakennuspäällikkö Timo Kallio vakuuttaa, että OL3ydinvoimala otetaan käyttöön suunnitellusti vuonna 2009,vaikka rakennustöistä osa on alkuvaiheessa ollut jäljessäalkuperäisestä aikataulusta.

16Forssan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Antti Hujanen kertoo,että massiivisen pohjalaatan valussa käytettiin betonia,jonka sideaineesta 75 prosenttia oli masuunikuonaa.

17Leikkauspiirustus reaktorirakennuksesta. Ulkoseinära-kenne on kaksi metriä paksu teräsbetonirakenne.

14 1615

17

CONSTRUCTION OF OLKILUOTO 3 STARTED – COM-MISSIONING PLANNED FOR 2009

The construction of the fifth nuclear power plant unit in Finlandstarted in the spring of 2005. Generation of electricity at thenew unit of Teollisuuden Voima Oy at the west end of the islandof Olkiluoto in the municipality of Eurajoki will start in 2009.

The new unit, referred to as OL3, is under constructionnext to the existing units Olkiluoto 1 and Olkiluoto 2. The totalcost estimate of the project, at the level of 2003, is about EUR3 billion, making it the largest individual investment ever inthe industrial history of Finland.

The total area required for the plant buildings is about 4hectares, located in a total land area of some 19 hectares. Thevolume of the buildings is ca. 950 000 m3, and the maximumbuilding height is ca. 100 m. The foundations of all the buil-dings are built on bedrock. The service life of the buildings is 60years, and the total consumption of concrete is ca. 250 000 m3.

During the summer, the project proceeded in the form oflevelling casting of rock surfaces and manufacture of 300tons of reinforcement elements for the concreting of the baseslab, for example. The reinforcements are manufactured andthe base slab concreted by Hartela Oy. A new canteen buil-ding was also built on the site during the summer, and thenew visitors’ centre will be completed toward the end of theyear. The first 15 houses in the site accommodation villagewere erected in mid-August.

Olkiluoto 3 power plant unit can be divided into three mainbuilding complexes: the reactor island, the turbine island andthe auxiliary buildings.

Safety requirements are highly emphasised not only in theselection of equipment for the new nuclear power plant unit,but also in the design of the structures. In addition to varioussafety systems the structures are dimensioned to withstande.g. aircraft crashes or so-called severe reactor accidents.

The reactor building is 64 m tall, and the outer diameter ofthe building is ca. 57 m. The external wall of the reactor buil-ding is built as a highly reinforced concrete structure about 2m thick. The inner containment is an almost 2 m thick, pre-stressed reinforced concrete structure designed to resist anystresses from within the building.

The total consumption of ready-mixed concrete for OL 3 isestimated to be some 250 000 m3. Forssan Betoni Oy hasstarted a concrete mixing plant near the OL3 site, with twoportable batching plants. The production capacity of eachplant is 180 m3 in one hour.

The concrete used in the base slab is characterised by a highamount of furnace slag: about 75% of the composition is furnaceslag and 25% cement. The reason for this is that with normalcement the temperature of the structure could rise to up to 50oCduring the massive concreting process, which would increasethe cracking risk of the concrete. Owing to the slower reaction offurnace slag in comparison with cement the temperature will notrise above 35oC. Due to the slower reaction, the target strength,which for OL3 is K40, will not be achieved until after 91 days.

BET0504 s48-53 8.12.2005, 16:3053

betoni 4 200554

Suomeen on aloitettu rakentamaan usean saman-tyyppisen tuulivoimalan sarjaa. Ensimmäistä niistärakennetaan Kemin Ajokseen, jossa voimalan beto-nirakenteet ovat jo valmistuneet. Tuulivoimala ontarkoitus ottaa käyttöön ennen vuodenvaihdetta.Voimalaitoksen tilaaja on Haminan Energia. Seu-raavan tuulivoimalan perustustyöt Porin Tahkoluo-dossa ovat parhaillaan käynnissä. Porin tuulivoima-lan tilaaja on Wintuuli Oy.

Samalla tekniikalla tehdään Viroon 8 kpl 90 met-rin napakorkeuksista tuulivoimalaa ja 4 kappaletta100 metrin napakorkeuksista tuulivoimalaa. Voima-lat sijaitsevat Viru-Nigulassa koillis-Virossa jaRöysteessä länsi-Virossa. Rakennustyöt Virossaovat alkaneet syksyllä 2005.

Tuulivoimaloiden toimittaja näissä kaikissa projek-teissa on oululainen WinWind Oy, joka on myös vas-tannut suunnittelusta. Voimaloiden teho on 3 MW.Rakennustyöt tekee suomalais-virolainen rakennus-liike Osaühing Viru Konsortsium.

Tuulivoimalat on yleisesti tehty teräsrunkoisina.Rakennettavat voimalat eroavat tässä suhteessaaikaisemmista sillä niiden rungon alaosa on tehtybetonista paikallavalaen. Yläosa rungosta on teräs-rakenteinen ja koostuu kahdesta, 20 metrin ja 40metrin, osasta. Tuulivoimalan roottori on halkaisi-jaltaan sata metriä.

Betonisen rungon korkeus on kokonaisuudessaan35,2 metriä (90 metrin napakorkeus) tai 45,2 m (100metrin napakorkeus). Torni on kartion muotoinen jasuppenee ylöspäin mentäessä.

Ulkohalkaisija on alapäässä 7,36 metriä ja ylä-päässä 4,80 metriä. Tornin seinän paksuus on 400millimetriä. Torni on pystysuunnassa jälkijännitetty.

Itse betonirungon valu tapahtuu 7 valukerralla,yhden valukerran korkeuden ollessa 5,03 metriä.

Betonimuotit työmaalle suunnitteli ja toimittiPERI Suomi Ltd Oy. Idea tämän tyyppiseen muotti-ratkaisuun saatiin Saksaan valmistuneesta BAB 4moottoritien siltaa kannattavista pyöreistä pilareis-ta. Koska torni kapenee ylöspäin mentäessä, niinjokaisen valukerran muotit ovat erikokoiset. Jokais-ta valukertaa varten valmistettiin yksilölliset sisä-ja ulkomuotit, yhteensä 140 kpl ja 14:sta erilaista.Muotit rakennettiin asennusjigissä GT24 puupal-keista ja muotoon valmistetuista SRZ- teräspalkeis-ta. Tämä oli kannattavaa siksi, että valmiiksi raken-nettuja muotteja voidaan käyttää sellaisenaan pro-jektin muilla tuulivoimalatyömailla.

Petri Mannonen, dipl.ins., projekti-insinööri, Betonitieto Oy

UUSIA TUULIVOIMALOITA SUOMEEN JA VIROON

Artik

kel in

kuv

at: P

ERI S

uom

i Ltd

Oy

1 1Betonisen rungon korkeus on kokonaisuudessaan 35,2metriä (90 metrin napakorkeus) tai 45,2 m (100 metrinnapakorkeus). Torni on kartion muotoinen ja suppeneeylöspäin mentäessä.

2Jokaista valukertaa varten valmistettiin yksilölliset sisä-ja ulkomuotit,

3Anturan raudoitusta. Betonin lujuusluokka anturassa onK35, tornissa K40 lukuunottamatta aivan ylintä osaa jo-hon teräsrunko kiinnittyy. Siinä käytetään lujuusluokal-taan K50 betonia.

4Poikkileikkaus sisä- ja ulkomuotista.

BET0504 s54-57 8.12.2005, 16:3254

betoni 4 2005 55

2

3

4

NEW WIND POWER PLANTS IN FINLANDAND ESTONIA

The construction of a series of several wind power plants ofsimilar type has started in Finland, with the first plant underconstruction in Ajos, Kemi, where the concrete structures ofthe plant have already been completed. The power plantshould be in operation before the turn of the year 2006. Thewind power plant has been ordered by the power companyHaminan Energia. The construction of the foundations for thenext wind power plant has already started in Tahkoluoto, Pori.This plant has been ordered by Wintuuli Oy.

In Estonia, 8 wind power plants with a pole height of 90 mand 4 plants with a pole height of 100 m are built utilising thesame technology. The wind power plants are located in Viru-Nigula in northeast Estonia, and in Röyste in west Estonia.The construction work started in Estonia in the autumn of2005.

The wind power plants for all these projects are deliveredby Oulu-based Winwind Oy, which is also responsible for thedesign of the plants. The output of the plants is 3 MW. Thecontractor responsible for the construction work is a Finnish-Estonian construction company, Osaühing Viru Konsortsium.

Wind power plants are usually built with a steel frame, butthe new plants under construction are different. The base ofthe plant frame is a cast-in-situ concrete structure. The toppart of the frame consists of two steel structures, one 20 mtall and the other 40 m tall. The diameter of the rotor is 100 m.

The total height of the concrete frame base is 35.2 m (poleheight 90 m) or 45.2 m (pole height 100 m). The tower is of aconic shape and becomes narrower toward the top. The outerdiameter is 7.36 m at the base and 4.80 m at the top part. Thewall thickness is 400 mm and the tower is vertically post-stressed.The concrete frame is poured in 7 stages, and theheight of each pouring stage is 5.03 m.

The concrete forms for the site were designed and delive-red by Peri Suomi Ltd Oy. The idea for the formwork solutionis based on round columns used to support the motorwaybridge BAB 4 in Germany. As the tower becomes narrowertoward the top, the forms used at various pouring stages areof different sizes. Individual inner and outer forms were madefor every pouring stage, 14 different forms. The total numberof the forms is 140.

In Kemi, at the first five pouring stages, the concretingwas implemented using the pumping technique. The two topstages and the fixing part for the steel frame were concretedusing a crane and a lifting bucket. In Pori the plan is to imple-ment all the pouring stages using the pumping technique.

The total consumption of concrete is 265 m3 for the tower,as well as 340 m3 for the foundations. The strength class ofthe concrete is K35 in the footing and K40 in the tower, withthe exception of the topmost part to which the steel frame isfixed, where the strength class of the concrete is K50. For theKemi wind power plant the concrete was supplied by LohjaRudus Oy and for the Pori plant by JV-Betoni Oy.

BET0504 s54-57 8.12.2005, 16:3255

betoni 4 200556

Tornin sisäpuolella työtasona käytettiin 5-saka-raista metallirunkoista puulla katettua teleskooppi-tasoa. Tasoa nostetaan kerroksittain töiden edisty-essä. Sisäpuolen muotti tuettiin tähän työtasoon.

Tornin ulkopuolella työtasoina käytettiin viittäkahdesta kiipeilykonsolista muodostettua tasoa, jot-ka varustettiin tason alapuolisilla jälkihoitotasoilla.

Kulku työtasoille järjestettiin tornin sisälle ra-kennetun porrastornin kautta, jota korotettiin työnedistyessä.

Työjärjestys työmaalla oli seuraavanlainen. Be-tonin saavutettua vaadittu nimellislujuus poistettiinsisäpuolen muotti sekä teleskooppitason vaatimatvaraukset muotin yläosasta. Tämän jälkeen sisä-puolisen teleskooppitason puukannen reunasta sa-hattiin noin 180 mm pois tornin kapenemisen vuok-si. Teleskooppitaso nostettiin seuraavaan korkeu-teen ja lukittiin paikoilleen varauskoloihin. Ulko-puolen muotti purettiin ja valussa olleisiin ankkuri-laippoihin kiinnitettiin kiipeilykonsolitelineen vaati-mat teräsosat. Kiipeilykonsolit nostettiin jälkihoito-tasoineen seuraavaan työskentelytasoon. Torninviereen valetun betonisen työalustan päällä tehtiinseuraavan valuvaiheen sisäpuolen muotitus ja rau-doitus. Valmis kokonaisuus nostettiin teleskooppi-tason päälle ja muotti säädettiin oikeaan asentoon-sa. Tämän jälkeen asennettiin ulkopuolen muottiyksitellen paikalleen. Valu suoritettiin GT24 puu-palkkeihin kiinnitettyjen konsolin päältä.

Muottisidontana käytettiin järjestelmää, jossamuottia vasten olevien muovikartioiden jättämätreiät paikattiin valmiilla betonikartioilla, jotka kiin-nitettiin tarkoitukseen soveltuvalla betoniliimalla.Samalla menetelmällä paikattiin myös kiipeilykon-solin vaatimat ruuvikartion reiät.

Betonointi tehtiin Kemissä pumppaamalla torninviiden ensimmäisen valukerran osalta. Kaksi ylintävalukertaa ja yläpuolisen teräsrungon kiinnitysosavalettiin nosturin ja nostoastian avulla. Porissa ontarkoitus tehdä valutyö kokonaisuudessaan pump-paamalla.

Betonia torniin kuluu kokonaisuudessaan 265kuutiota, lisäksi perustukset vievät noin 340 kuutio-ta betonia. Betonin lujuusluokka anturassa on K35,tornissa K40 lukuunottamatta aivan ylintä osaa, jo-hon teräsrunko kiinnittyy. Siinä käytetään lujuus-luokaltaan K50 betonia. Betonin toimittaja Kemintuulivoimalassa oli Lohja Rudus Oy ja Porissa JV-Betoni Oy.

5-8, 10-12Tornin muottirakenteita eri rakennusvaiheissa. Tornin si-säpuolella työtasona käytettiin 5-sakaraista metallirun-koista puulla katettua teleskooppitasoa. Betonia torniinkuluu kokonaisuudessaan 265 kuutiota, lisäksi perustuk-set vievät noin 340 kuutiota betonia.

9Betonisen rungon korkeus on kokonaisuudessaan 35,2metriä (90 metrin napakorkeus) tai 45,2 m (100 metrinnapakorkeus).

13Leikkaus sisäpuolisesta teleskooppityötasosta.

5

6

7

8

BET0504 s54-57 8.12.2005, 16:3356

betoni 4 2005 57

Win

Win

d Oy

9

10

12

11

13

BET0504 s54-57 8.12.2005, 16:3357

betoni 4 200558

Casper Ålander, dipl.ins., Fundia Betoniteräkset OyKim Johansson, dipl.ins., Lohja Rudus OyPentti Lumme, tekn. lis., Lohja Rudus Oy

PAIKALLAVALUN SUUNNITTELU TEHOKKAAKSI TEKLA - STRUCTURES OHJELMALLA

Yritysryhmällä Fundia Betoniteräkset Oy:llä, LohjaRudus Oy Ab:lla sekä Tekla Oyj:llä on päättymässäyhteinen hanke, jossa tavoitteena on ollut kehittääpaikallavalurakenteiden suunnittelua tuotemallin-tamisen kautta. Hankkeessa on mukana 10 raken-nesuunnittelutoimistoa. Mukana olevat rakenne-suunnittelutoimistot ovat luoneet eri paikallavalu-rakenteista makrorakenteita Tekla Structures -suunnitteluohjelmistoon. Ajatuksena on, että muo-dostetaan kokoelma hyviä suunnitteluratkaisuja,joita kaikki suunnittelijat voivat hyödyntää. Esimer-kiksi paaluanturan makrorakenne sisältää valmiinsuunnittelupohjan ja sille oman käyttöliittymän. Jo-kainen mukana oleva suunnittelutoimisto on tehnytkymmenisen makrorakennetta, ja yhteensä kokoel-maan kertyy vähän alle sata rakennetta. Tavoittee-na on saada makrorakenteet yleiseen jakeluun Tek-lan verkkosivuille vuoden 2005 loppuun mennessä.

TAUSTAVuonna 1997 Ruotsissa käynnistyi ”Multiconcrete”kehityshanke. Hankkeen taustalla oli Skanska AB,Cementa AB, Fundia Bygg AB, AB J&W, Sweco ABja Svenska Betongföreningen. Taustarymmä näki,että tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan kehit-tyneempää yhteistyötä eri rakennushankkeen osa-puolten kesken. Tietotekniikan tehokkaammassahyödyntämisessä nähtiin mahdollisuuksia. Erityi-sesti tiedonhallinnan ja informaation välityksenpuolella nähtiin olevan parantamisen varaa.

Neuvonpidoissa todettiin, että 3-ulotteinen ob-jektiorientoitunut malli rakennuskohteesta tarjoaisiparhaan rungon tiedon hallinnalle. Taustayrityksetolivat osin pohjoismaisia ja erityisesti Suomessa olijo aikaisemmin kehitetty 3D-ohjelmia betoniraken-teiden mallintamiseen, tosin ensisijaisesti ele-menttisuunnitteluun. Hankkeeseen liittyi Suomenpuolelta Fundia Betoniteräkset Oy ja Betoniyhdistysry ja suunnitteluasiantuntijana oli mukana Finnma-pin IT asiantuntija.

Ruotsalaisilta rakennesuunnittelijoilta tilattiinmaailmanlaajuinen markkinaselvitys olemassa ole-vista 3D-mallinnusohjelmista, jossa olisi halututominaisuudet teräsbetonirakenteiden suunnitteluun.Ohjelmia löytyi noin tusinan verran. Varteenotetta-vat vaihtoehdot pystyttiin melko helposti karsimaankuuteen. Niiden joukossa oli kaksi suomalaista vaih-toehtoa Cadex Oy:n ja Tekla Oy:n ohjelmistot.

Seuraavassa vaiheeessa karsittiin vaihtoehdot

kolmeen. Suomen vaihtoehdoista listalle jäi Cadex,jossa sattumalta jo muutenkin oli yhtäpitävä tavoitekuin Multiconctere projektin taustaryhmällä. Cadextarjosikin projektiryhmälle edulliseen hintaan isonmäärän tavoitellun mutta ei vielä ihan valmiin oh-jelman lisenssejä. Ostamalla kehitteillä olevia li-senssejä saataisiin aikataulu nopeutettua. Suo-messa Finnsementti, Lohja Rudus ja Fundia pitivättätä vaihtoetoa houkuttelevimpana ja Lohja Ruduk-sen nimissä allekirjoitettiin sopimus Cadexin kans-sa. Myöhemmin Tekla osti Cadexin. Tehty kehitys-sopimus siirrettiin Teklan nimiin hieman muutetus-sa muodossa. Tavoiteltu aikataulun nopeutuminenei toteutunut, mutta lisenssit muuttuivat selvästiisomman ohjelmistotalon Tekla Structures -ohjelmalisensseihin.

UUSI KEHITYSHANKELisenssejä omistavan yritysryhmän tarkoituksena eitietenkään ollut käyttää niitä itse, vaan tarjota niitäedullisin ehdoin rakennesuunnittelutoimistoille. Li-senssien hyödyntämiseksi järkevällä tavalla käyn-nistettiin kesällä 2004 Fundia Oy:n , Lohja RudusOy:n ja Tekla Oy:n sekä kymmenen rakennesuunnit-telutoimiston kesken kehityshanke, jonka tarkoituk-sena oli testata ja edelleen kehittää Tekla Strustu-res suunnitteluohjelmaa paikallavalurakentamisennäkökulmasta. Suunnittelutoimistoista mukanahankkeessa olivat Aaro Kohonen, Magnus Malm-berg, Finnmap Consulting, Optiplan, Pöysälä &Sandberg, Insinööritoimisto Matti Ollilla, JP Kakko,Ylimäki Tinkanen, WSP Kortes ja A-insinöörit.

Suunnittelijoiden tekemä testaus-ja kehitystyösovittiin rahoitettavaksi ohjelmakehitystyötä ra-hoittaneen yritystyhmän omistamilla ohjelmali-sensseillä, jollaisen kukin hankkeseen osallistunutsuunnittelutoimisto sai omakseen tehtyä työpanos-ta vastaan. Suunnittelijat kehittävät tavallisten ra-kenteiden suunnittelussa tarvittavia ohjelmakom-ponentteja (makroja), noin 10 kpl/ toimisto. Kehite-tyt makrot koottiin yhteen paikallavalurakenteidensuunniteluun tarkoitettuun työkalupakkiin, joka onkaikkien suunnittelijoiden käytössä. Näin laajajoukko suunnittelijoita pääsee hyödyntämään kat-tavan työkalun.

HANKKEEN TOTEUTUSProjekti jaettiin kahteen jaksoon joiden kesto olinoin 3 kuukautta ja 6 kuukautta. Ensimmäisessä vai-

Pent

ti Lu

mm

e

1,2Perspektiivikuvia, Sandels-projekti, Helsinki. Insinööritoi-misto Magnus Malmberg Oy.

3Mallinnuskuva laatan raudoituksista, Sandels-projekti,Helsinki. Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy.

Juha

Val

jus,

Fin

nmap

Oy

Jyrki Ketonen, Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

1

3

2

4

BET0504 s58-61 8.12.2005, 16:3558

betoni 4 2005 59

4Mallinnetut detaljikuvat helpottavat myös käytännönasennustyötä.

5,6Antura ja sen liittymä, sekä ohjelman käyttöliittymäsivu.Suunnittelun tuloksena on tarkka 3-ulotteinen malli teräs-betonirakenteesta siihen kuuluvin raudoituksin.

Juha

Val

jus,

Fin

nmap

Oy

4

5

6

BET0504 s58-61 8.12.2005, 16:3559

betoni 4 200560

heessa Tekla järjesti koulutuksen uusille ja vähem-män kokeneille käyttäjille. Tämän jälkeen suunnitte-lutoimistot testasivat Tekla Structures Concrete De-tailing ohjelmistoa valitsemassaan paikallavaletta-vassa pilotointikohteessa, keräsivät parannusehdo-tuksia ja kommentteja ohjelmistotoimittajalle, jalaativat listan pilotointikohteeseen liittyvistä kom-ponenteista. Tämän jälkeen projektin johtoryhmäkävi läpi ja hyväksyi ehdotetut komponentit.

Projektin toisessa vaiheessa keskityttiin luo-maan paikallavalurakenteiden komponenttikirjasto.Tavoitteena oli että jokainen toimisto loisi vähin-tään kymmenen komponenttia. Komponenttien te-koa ohjattiin noin neljän viikon välein pidetyissäpalavereissa. Nämä palaverit olivat eräänlaisiaavoimia keskustelutilaisuuksia joissa komponentti-en tekijöillä oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia sekäkysyä neuvoa komponenttien luomiseen liittyvissäkysymyksissä Teklan asiantuntijoilta. Usein pidetty-jen palavereiden avulla vältettiin turhan työn teke-minen ja säästettiin aikaa.

Palavereissa arvioitiin aikaisessa vaiheessamyös komponenttien sisältöä myös rakenneteknii-kan ja työmaatekniikkaan näkökulmasta. Täällä ta-valla pyrittiin komponenttien avulla luomaan myösns. ”best practice” kyseisen yksityiskohdan ratkai-semiseksi.

Komponenttien teknisen toimivuuden tarkisti te-kijän lisäksi aina myös jonkin toisen toimiston suun-nittelija. Tekla tarkisti sen että komponentit oli teh-ty yleisten ohjeiden mukaisesti.

RAUDOITUKSEN MALLINNUSMakrot voidaan luonnehtia parametrisoiduiksi ra-kenneosiksi. Eri rakenneosien parametrisoitujatyyppiraudoitteita oli jo 90-luvun puolivälissä kehi-tetty RTT:n toimesta (RTT:n kansio ”Paikallavalura-kentaminen” ). Nämä aikaisemmat kehitelmät käy-tettiin hyväksi ja uusia detaleita mallinnettiin ja pa-rametrisoitiin. Makrot kehitettiin kullakin suunnit-telutoimistolla käynnissä olevien toteutettavien ra-kennuskohteiden suunnittelun puitteissa. Kun koh-teita oli eri tyyppisiä ja ”vaihtokauppahakkeessa”oli mukana 10 suunnittelutoimistoa tuli työkalupa-kista melko kattava. Tällainen 3D-mallinustyökalutarjoaa merkittävät mahdollisuudet rationalisoidarakentamisprosessia. Hankkeen tärkeä tulos on li-säksi se, että nyt suunnittelijoiden käyttöön on tar-jolla kattava työkalupakki ja suunnittelutyö on mie-

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

7Biodiesel-tehdashanke, Neste/Porvoo. Paaluanturan rau-doitus.

8-12, 14,15Biodiesel-tehdashanke, Neste/Porvoo. Suunnittelun tu-loksena on tarkka 3-ulotteinen malli teräsbetoniraken-teesta siihen kuuluvine raudoituksineen. Raudoitteidenasennettavuus tai asentamattomuus näkyy jo kuvaruudul-la samoin kuin liittymäkohtien raudoitteiden mahdollisetmahtumisongelmat (tankojan ns. törmäystarkastelu). Rau-doitteiden tarkat mittatiedot saadaan suoraan raportoituamallista sellaisessa sähköisessä muodossa, että tiedostovoidaan esimerkiksi säköpostin välityksellä toimittaa rau-doitustehtaalle.

7

8

9

10

11

12

BET0504 s58-61 8.12.2005, 16:3560

61betoni 4 2005

lekästä ja kannattavaa tällaisella muuten hiemanraskaaksi koetulla työkalulla. Teräsbetonirakentei-den suunnittelussa suuritöistä on erityisesti raudoi-tuksen suunnittelu. Nyt raudoitus määräytyy taval-listen rakenneosien osalta automaattisesti muuta-man parametriarvon antamisella. Sellainen suun-nittelun taso, jossa parametrien arvot luetaan suo-raan mitoitusohjelman tuloksesta on lähivuosinaodotettavissa.

Suunnittelun tuloksena on tarkka 3-ulotteinenmalli teräsbetonirakenteesta siihen kuuluvine rau-doituksineen. Raudoitteiden asennettavuus taiasentamattomuus näkyy jo kuvaruudulla samoinkuin liittymäkohtien raudoitteiden mahdollisetmahtumisongelmat (tankojan ns. törmäystarkaste-lu). Raudoitteiden tarkat mittatiedot saadaan suo-raan raportoitua mallista sellaisessa sähköisessämuodossa, että tiedosto voidaan esimerkiksi säkö-postin välityksellä toimittaa raudoitustehtaalle,jossa raudoitteet tarkistusohjelman kautta voidaansiirtää suoraan tehtaan tuotantojärjestelmään jasiitä (yleensä automaattisesti) jakaa eri raudoittei-ta valmistaville koneille. Tuotantokoneethan nyky-ään ovat lähes kaikki tietokoneohjattuja.

Koko konsepti tarkoittaa käytännössä sitä, ettärakenteet tehdään tarkasti niin kuin ne on suunni-teltu. Ainakin raudoitteet tulevat koneista ulos juurisen mukaisesti mitä koneille syötetyssä tiedostos-sa on ollut dataa +/- sallittu toleranssi. Suunnitte-lun taso nousee ja paremmasta suunnittelusta pi-tää olla valmis myös maksamaan parempi hinta. Onmyös pakko jossain määrin ottaa kantaa esimerkik-si valmistustoleransseihin. Samalla tarjoutuu mah-dollisuus rationalisoida raudoitteet yksikertaisem-miksi. Kun makro kerran on mietitty ja sen oletusar-vot viritetty sopivasti tulee joka kerta se valmiiksimietitty ja suuren asiantuntijaryhmän parhaana pi-detty raudoitusratkaisu.

HYVÄ YHTEISTYÖ JA SEN TULOKSETTässä ohjelmistokehityshankkeessa paneuduttiinniihin käytännön ongelmiin, joihin suunnittelija tör-mää pyrkiessään käyttämään IT-apuvälineitä joka-päiväisessä työssään. Lähes jokainen hankkeeseenosallistuva toimisto testasi Tekla-Structures ohjel-man ominaisuuksia todellisessa kohteessa ja seedesauttoi merkittävällä tavalla tuomaan esille nii-tä detaljiasioita, jotka vielä kaipasivat hienosäätöä.Merkillepantavaa hankkeessa oli hieno yhteishenki

ja yhteistyöhalu kehittää suunnittelujärjestelmääeli kunkin osallistujan jokapäiväistä toimintatapaa.

Hankkeen myötä mallinnukseen perustuvan IT-työkalun käytettävyys on ottanut pitkän harppauk-sen eteenpäin. Kohteen hallittavuus koko rakennus-prosessin aikana helpottuu merkittävästi tietotek-niikan käytön myötä. Mallinnettujen kohteiden kol-miulotteiset kuvatulosteet helpottavat merkittäväs-ti myös jokaisen rakentamiseen osallistuvan ym-märrystä rakenteiden yksityiskohdista ja niiden käy-tännön toteuttamisesta.

Kehitystyö jatkuu pienimuotoisempana edelleenja seuraavassa vaiheessa on tarkoitus keskittyä oh-jelmalla aikaansaatavien kuvatulosteiden standar-doitiin ja hienosäätöön.

JP-K

akko

Oy

JP-K

akko

Oy

Pent

ti Lu

mm

e

13Mallinnetut detaljikuvat helpottavat myös käytännönasennustyötä.

13

14

15

TEKLA - STRUCTURES PROGRAM ENSURESEFFICIENT CAST-IN-SITU DESIGN

A group of three companies, Fundia Betoniteräkset Oy,Lohja Rudus Oy Ab and Tekla Plc are about to complete ajoint project for the development of the design of cast-in-situ structures utilising product modelling. Ten structuraldesign offices participated in the project, and createdmacro-structures of different cast-in-situ structures forthe Tekla Structures design software. The purpose hasbeen to build up a collection of good design solutionsavailable to all designers. The macro-structure of a pilefoot, for example, comprises a readymade design baseand a separate user interface for it. Each design office in-volved in the project has prepared about 10 macro-struc-tures, bringing the total number of structures in the col-lection to almost one hundred. The objective is to makethe macro-structures available on the Internet site of Tek-la Oy by the end of 2005.

This project is a great advancement in the usability ofan IT tool based on modelling. The use of informationtechnology significantly facilitates the manageability ofthe project during the entire building process. Three-di-mensional images of the modelled structures also make itconsiderably easier for everybody involved in a buildingproject to understand the details of the structures andtheir implementation in practice.

The development work will continue in smaller scale,with standardisation and fine-tuning of the images produ-ced by the software the next focal issues.

BET0504 s58-61 8.12.2005, 16:3661

betoni 4 200562

Rakennusteollisuus RT:n vetämänä on menossaValmisosarakentamisen turvalliset suunnittelu- jaasennusratkaisut (Tassu) -projekti. Hanke on Teke-sin, ympäristöministeriön, Työsuojelurahaston,RTK-rahaston ja teollisuuden rahoittama rakenteel-lisen turvallisuuden ja työturvallisuuden kehitys-hanke.

Projektissa käydään läpi betoni- ja teräsrunkora-kenteet sekä betoni- ja metallijulkisivut.

MIKSI TASSUA TARVITAAN ?Vaikkakin viime vuosina tapahtuneet sortumat ja lä-heltä piti -tilanteet ovat olleet yksittäisiä tapauksia,ne kertovat suunnittelun ja rakentamisen laadulli-sen kehittämisen tarpeesta. RakMk:n A1, Rakenta-misen valvonta ja tekninen tarkastus on uusittava-na ja tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2006. Vaativillerakennuskohteille, joihin liittyy normaalia suurempirakenne- ja henkilöturvallisuusriski, on tulossa ra-kentamisen tekniseen tarkastukseen ja rakennus-työn valvontaan liittyviä erityistoimenpiteitä. Ehdo-tus uusiksi määräyksiksi ja ohjeiksi löytyy ministeri-ön kotisivuilta www.ymparisto.fi.

Rakennesuunnittelun tehtäväjakoa erityisestivalmisosarakentamisessa on tarpeen tarkistaa. Be-toni-teräs-sekaratkaisut ovat runkorakenteissa ylei-siä. Yhteensovitusohjeistusta kuitenkin kaivataan.Oman muutoksensa suunnitteluun tuo Eurocodeihinsiirtyminen.Myös asennusohjeissa ja asentajienkoulutuksessa on puutteita.

Tassu- projektin tavoitteena on kehittää– yhdistelmärakenteiden suunnittelu- ja asen-

nusratkaisuja,– suunnitteluprosessia ja suunnittelun laatua

sekä– betoni- ja teräsvalmisosien asentamista ja

asennustyön turvallisuutta.

UUSIA SUUNNITTELUOHJEITA TEKEILLÄBetonielementtirakenteiden teräsosien oikeastakäytöstä ja hitsauksista tehdään ohje. Teräs- ja be-tonimatalapalkkien suunnitteluohjetta tarkistetaankolmen syksyn aikana VTT:llä tehdyn täysmittakaa-vakokeen avulla. Koestettava laatasto 7,2 m x 20 mja 500 mm paksuilla ontelolaatoilla on ollut yksimaailman suurimpia laatastokokeita. Matalapalkki-en mitoituskäytäntö on esitetty Betoninormikortis-sa nro 18 ja sitä tullaan jossain määrin tarkista-

maan. Erityisesti matalapalkkien vääntörasituksetja asennustilanne tulee ottaa nykyistä paremminhuomioon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rakennesuunnittelun työjakoa tarkistetaan lä-hinnä valmisosien suunnittelun osalta. Rakenne-suunnittelun tehtäväluetteloon RAK 95 tullaan eh-dottamaan muutoksia, jotka selkeyttävät vastaavanrakennesuunnittelijan ja valmisosasuunnittelijantyöjakoa. Suunnittelun ohjaukseen laaditaan uuttaohjeistusta. Rakennusrungon asennus- ja lopputi-lanteen vakavuustarkasteluihin tehdään ohje esi-merkkeineen.

RAKMK A1 JA VAATIVIEN KOHTEIDENERITYISMENETTELYRakentamismääräyskokoelman uusittavana olevaosa A1 sisältää vaativien kohteiden erityismenette-lyyn liittyviä määräyksiä ja ohjeita. Menettelyyn liit-tyviä toimenpiteitä toteutetaan rakennushankkeis-sa, joissa mahdollisen onnettomuuden vaikutuksiavoidaan pitää erityisen vakavana, erityisesti henki-lövahinkojen osalta. A1 antaa ohjeita, minkälaisiaerityismenettelyn ohjaustoimenpiteitä voidaankäyttää säännösten ja määräysten mukaisen laadunja rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi.

Selvitysmies Toivo Mäkikyrön raportissa ehdo-tettiin vaativille rakennuksille riskiarvion ja tarvitta-essa riskianalyysin tekoa. Kiinteistö- ja rakennus-alan yhteinen rakennusten turvallisuutta käsittele-vä johtoryhmä käynnisti hankkeen, jossa laadittiinvapaaehtoinen ohje menettelytavoiksi vaativan ra-kennushankkeen rakenteellisen turvallisuuden var-mistamiseksi. Ohje annettiin 15.9.2005 rakennus-alalle vuodeksi koekäyttöön. Siinä esitetään koh-teen riskiarvion tekeminen, erityismenettelyn piiriintulevien kohteiden tunnistaminen ja erityismenet-telyn sisältö. Ohjetta testataan pilottikohteissa jase löytyy osoitteesta www.ril.fi/erityismenettely.

Tassu-projektissa puolestaan tehdään erityisme-nettelyyn kuuluva riskianalyysiohje. Samalla kartoi-tetaan vastaavat ulkomaiset riskianalyysimallit.

TYÖMAAOHJEITA JA LISÄÄ KOULUTUSTABetoni- ja teräsvalmisosille laaditaan uutta vas-taanottotarkastusaineistoa. Teräsrungoille ja me-tallijulkisivuille laaditaan mittatoleranssit. Käytän-nössä ongelmia syntyy muun muassa kun teräs- tailasijulkisivua liitetään runkorakenteisiin. Toinenmittatoleranssien yhdistämistä ja huolellista en-

RAKENTEELLISEN TURVALLISUUDEN KEHITYSHANKE TASSU

Arto Suikka, dipl.ins., Betonikeskus ry

RT

1

2

BET0504 s62-63 7.12.2005, 20:4762

63betoni 4 2005

nakkosuunnittelua vaativa kohta on laatastojenpalkki- ja laattarakenteiden taipumien yhteensovit-taminen. Eri valmisosille laaditaan myös lisää asen-nusohjeita.

Asennushenkilöstön koulutusta on tarkoitus uu-distaa. Nykyisin vain betonielementtiasennuksen jateräsrakenteiden työnjohtajille on suunnattua kou-lutusta. Esimerkiksi betonielementtiasennuksentyönjohtajakurssin on käynyt viimeisen 5 vuoden ai-kana noin 110 henkilöä. Fise- pätevyyden näistä onsaanut tähän mennessä 21 henkilöä ja sen lisäksi14 henkilöllä on voimassa aiempi Betoniyhdistyk-sen myöntämä pätevyys.

Asentajille ei kuitenkaan ole järjestetty minkään-laista koulutusta. Tassussa laaditaan asentajienkoulutusohjelma, jota eri koulutustahot voivat to-teuttaa.

Projektia ohjaa laajapohjainen johtoryhmä, jonkapuheenjohtajana toimii Ismo Tawast Ramboll Fin-land Oy:stä.

Projektin kokonaiskustannukset ovat noin 400000,- euroa ja se valmistuu elokuussa 2006. Kon-sultteina toimivat VTT Rakennus- ja yhdyskuntatek-niikka, Finnmap Consulting Oy ja TTY. Lisäksi beto-ni- ja terästeollisuus ovat aktiivisesti mukana.

Lisätietoja Tassu- projektista antaaprojektipäällikkö, dipl.ins. Arto Suikka,puh. 09-129290, gsm 0500-500131.

1Delta- palkki- ontelolaattarungon asennusta.

2Riskianalyysi osana normaalia riskienhallintaprosessia.

3Ison 7,2 m x 20 m matalapalkkiontelolaataston koestusVTT:llä.

4Erityismenettelyn toimenpiteiden ajoitus.

5Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen erityisme-nettelyllä.

3

4

5

BET0504 s62-63 7.12.2005, 20:4763

betoni 4 200564

INSERTTIErikoislujia betoneja alettiin tutkia 1990-luvullamm. Ranskassa ja Kanadassa, kun uuden sukupol-ven tehonotkistimet mahdollistivat betonin valmis-tuksen hyvin pienillä vesi-sideainesuhteilla. Teknil-lisen korkeakoulun rakennusmateriaalitekniikan la-boratoriossa haluttiin hankkia tietotaito erikoisluji-en betonien valmistuksesta sekä tutkia suomalai-sista lähtökohdista erikoislujien betonien mekaani-sia ominaisuuksia, mikrorakennetta ja säilyvyyttä.Rakennusmateriaalitekniikan laboratorion Erikois-lujat betonit -tutkimuksessa selvitettiin erikoisluji-en betonien mekaanisia ominaisuuksia, mikrora-kennetta ja säilyvyyttä. Betonien valmistuksessapyrittiin mahdollisimman yksinkertaisiin menetel-miin, jonka vuoksi mm. kuitujen käyttö rajattiin poisja lämpökäsittely rajattiin alle 100 °C:een . Lisäksipyrittiin kehittämään em. betonien valmistustek-niikkaa. Betonien puristuslujuuksissa ylitettiin tut-kimuksessa asetettu tavoite ja parhaimmillaanpäästiin 250 MN/m2 vertailulujuuteen. Huokosra-kenteen havaittiin olevan selvästi poikkeava tavan-omaisesta betonista, eikä jatkuvaa huokosraken-netta havaittu korkeasta ilmapitoisuudesta huoli-matta, kts. kuva 1. Tämä tarkoittaa sitä, että eri-koislujat betonit ovat hyvin tiiviitä, eikä niihin imey-dy yhdisteitä betonin ulkopuolelta. Tästä johtuumm. erinomainen pakkasenkestävyys.

TUTKIMUSSUUNNITELMATutkimuksen päätavoitteet olivat:– saavuttaa mahdollisimman korkea puristuslujuus,– kehittää menetelmä valmistaa erikoislujia be-

toneja,– saavuttaa em. tavoite mahdollisimman yksin-

kertaisella menetelmällä ja– selvittää erikoislujien betonien mekaanisia

ominaisuuksia, tutkia mikrorakennetta sekäsäilyvyyttä, mm. pakkasenkestävyyttä.

Tutkimuksessa käytetty valkosementistä valmis-tetun betonin suhteitus on esitetty taulukossa 1.Kuten suhteituksesta huomataan, ovat sementin jasilikan määrät korkeat verrattuna tavanomaisiin be-toneihin. Koska silikan osuus oli suhteituksissa suu-ri, tutkimuksessa käytettävät sementit olivat se-osaineettomia CEM 1 -luokan sementtejä. Suoma-laisten sementtien sijasta sementtien kohdallapäädyttiin lopulta tanskalaiseen valkosementtiinsekä ruotsalaiseen Anläggninssementtiin, koska

ERIKOISLUJAT BETONIT

Mika Tulimaa dipl.ins., Abetoni Oy

kokeilluilla suomalaisilla sementeillä veden tarvemassan muodostumisessa oli huomattavasti suu-rempi kuin ulkomaisilla sementeillä. Runkoaine olisuomalaisen toimittajan tavanomaista suomalaistarunkoainetta, jonka maksimi runkoainekoko oli 0,6mm. Silika oli norjalaista alkuperää. Tavoitteeksitutkimuksessa kehitettävien betonien puristuslu-juudelle asetettiin vähintään 200 MN/m2 lujuus.

Tutkittavat betonit valmistettiin kahdesta eri se-menttistä kahdella eri jälkihoidolla. Jälkihoitona olikaksi vaihtoehtoa: 1. Säilytys kymmenen vuorokaut-ta normaalipaineisessa 95 °C vesihöyrykaapissa,jonka jälkeen jälkihoitoa jatkettiin huonetilasssa(20 °C) ja 2. Muotin purkamisen jälkeen jälkihoitoainoastaan huonetilassa. Koebetoneja verrattiin ta-vanomaiseen korkealujuusbetoniin ja normaalilu-juuksiseen betoniin. Tutkimuksessa selvitettiin seu-raavat mekaaniset ominaisuudet: puristuslujuus,taivutusvetolujuus, halkaisuvetolujuus, kutistuma,viruma, kimmomoduuli, kovuus, dynaaminen rasi-tuslujuus, iskusitkeys, kulutuskestävyys ja lämpö-laajenemiskerroin. Lisäksi selvitettiin mikroraken-netta sekä säilyvyyttä mm. pakkasenkestävyyttä.

ERIKOISLUJAN BETONIN MÄÄRITELMÄErikoislujia betoneita ovat betonit, joiden lujuus onkorkeampi kuin tavallisilla korkealujuusbetoneilla,joiden kohdalla voidaan käytännön tasolla puhua n.150 MN/m2 maksimilujuudesta. Erikoislujien beto-nien lujuuksilla tarkoitetaan puristuslujuuksia, jot-ka ovat selvästi tätä korkeammat. Ulkomaisissa tut-kimuksissa on saatu aikaiseksi jopa 800 MN/m2 pu-ristuslujuuksia, mutta tällöin betonissa on käytettykuituja. Tässä tutkimuksessa ei kuituja käytetty.

MIHIN ERIKOISLUJIEN BETONIEN LUJUUSPERUSTUU?Erikoislujien betonien lujuus perustuu usean tekijänyhteistoimintaan. Näitä ovat sementin ja silikansuhteellisesti korkeat määrät, pieni vesi-sideaine-suhde, runkoaineen pieni maksimiraekoko ja beto-nin lämpökäsittely. Tutkimuksen erikoislujissa beto-neissa käytetty sementtimäärä oli lähes 1000 kg/m3

ja silikan määrä puolestaan 25 paino-% sementinmäärästä. Tällöin sideaineen kokonaismäärä onpaino- ja tilavuussuhteissa suurempi kuin runkoai-neen määrä, joten betoni poikkeaa jo lähtökohtai-sesti tavanomaisesta betonista. Betonimassassakäytettävä vesimäärä on niin pieni, että suuri osa

1Erikoislujan betonin mikrorakennetta ESEM-mikroskoopil-la kuvattuna. A on ilmahuokonen, B on runkoainepartikke-li ja C on sementtigeeliä. Kuvassa näkyvä valkoinen mitta-palkki on 50 mm pituinen.

2Erikoislujan betonin (VL) sekä huokostetun normaalilujuuk-sisen vertailubetonin kumulatiiviset huokostilavuudet.

Erikoislujat betonit -tutkimus toteutettiin Teknillisen kor-keakoulun rakennusmateriaalitekniikan laboratoriossavuosina 1999 - 2001. Tutkimuksen rahoitti Suomen Akate-mia. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli professori VesaPenttala ja tutkija oli dipl.ins. Mika Tulimaa, joka teki li-sensiaatintyönsä tutkimuksesta. Lisensiaatintyötä tuki-vat taloudellisesti Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto, EinarKahelinin rahasto sekä BLT-säätiö.

1

2

BET0504 s64-67 7.12.2005, 20:5664

betoni 4 2005 65

sementistä jää hydratoitumatta. Vettä on kuitenkinniin paljon, että betonimassaan saadaan aikaiseksiyhtenäinen sementtigeelimatriisi. Koska hydratoi-tumaton sementti on ominaisuuksiltaan joka tapa-uksessa lujempaa kuin itse betoni, toimii hydratoi-tumaton sementti oivallisena runkoaineena beto-nissa. Runkoaineen pieni maksimiraekoko puoles-taan vaikuttaa todennäköisyyslakien mukaisesti.Mitä pienempi runkoainepartikkeli on kyseessä,sen pienempi todennäköisyys on, että partikkelissaon satunnainen virhe eli halkeama tai vastaava.Koska virheitä on partikkelissa vähemmän, sen lu-juus on keskimäärin suurempi kuin vastaavan mate-riaalin suuremmalla kappaleella. Näin päästään lä-hemmäksi materiaalin teoreettista lujuutta. Erikois-lujien betonien kohdalla tämä tarkoittaa, että mur-tumat runkoainepartikkelien kohdalla alkavat vastakorkeammissa lujuuksissa. Pieni maksimiraekoko li-sää keskiarvoisesti myös pinta-alaa, johon sement-tigeeli voi hydratoituessaan tarttua ja tätä kauttasaadaan lisättyä lujuutta. Lämpökäsittelyllä saa-daan hydrataatioreaktiot tapahtumaan nopeasti jasementti hydratoitumaan pidemmälle kuin tapah-tuisi normaalilämmössä. Lisäksi hydrataatioreakti-oissa muodostuva kalsiumhydroksidi saadaan rea-goimaan tehokkaasti silikan kanssa ja näin saadaanbetoniin lisää lujuutta. Lämpökäsittelyn tehokkuuskemiallisia reaktioita nopeuttavana menetelmänäon tunnettua. Lisäksi lämpökäsittely vaikuttaa vesi-höyryn paineeseen kovettuvassa betonissa, sitenettä geelihuokosissa normaalisti adsorboituneenaoleva vesi saadaan osallistumaan hydrataatioreak-tioihin. Koska hydrataatioreaktiot ovat lämpökäsit-telyssä nopeat ja vesi kuluu reaktioissa loppuun,betoni on lämpökäsittelyn jälkeen”valmista”. Tämätarkoittaa, että lämpökäsitellyissä erikoislujissabetoneissa ei tapahdu enää fysikaalisia muutoksiailman ulkoista vaikutusta, esimerkiksi lämpökäsitel-ty betoni ei enää kutistu lämpökäsittelyn jälkeen.Lämpökäsittelemättömissä betoneissa hydrataatio-reaktiot eivät etene aivan yhtä pitkälle ja yhtä no-peasti kuin lämpökäsitellyissä betoneissa, jotenniissä on havaittavissa kutistumista pidemmälläajanjaksolla.

ERIKOISLUJIEN BETONIEN MEKAANISETOMINAISUUDETOsa mekaanisten ominaisuuksien vertailuarvoistahavaittiin olevan selvästi parempia kuin vertailu-

3, 4Modifioitu kovuuskoe (perustuu standardiin SFS-EN ISO6506-1, Brinellin kovuuskoe) sekä koestettu koekappale.

5Taulukko 1: Valkosementtiä sisältävien erikoislujien beto-nien ELB suhteitus.

Taulukko 1: Valkosementtiä sisältävien erikoislujien betonien ELB suhteitus.

Sementti [kg/m3] 943 1Silika[kg/m3] 236 0,25Runkoaine[kg/m3] 1037 1,1Vesi[kg/m3] 141 0,15Notkistin, kuivapaino [kg/m3] 13,0 0,0138Ilma (suhteitus) [dm3/m3] 50w/c* 0,15w/b** 0,12

*vesi-sementtisuhde**vesi-sideainesuhde

3 4

5

BET0504 s64-67 7.12.2005, 20:5665

betoni 4 200566

betoneilla, esim. puristuslujuus ja kovuus. Osa me-kaanisten ominaisuuksien vertailuarvoista olivatpuolestaan samaa suuruusluokkaa tai vähän pa-remmat verrattuna korkealujuusvertailubetoninkanssa, kuten kimmomoduuli. Iskusitkeyden havait-tiin olevan heikompi kuin vertailubetoneilla. Lämpö-käsitellyt betonit olivat ominaisuuksiltaan parem-pia kuin lämpökäsittelemättömät betonit. Betonit,jotka olivat 10 vuorokauden ajan +95 °C:ssa, antoi-vat parhaat lujuusarvot. Parhaaksi vertailulujuudek-si määritettiin 250 MN/m2 ja paras yksittäinen koe-tulos oli 273 MN/m2. Koestukset tehtiin 10 cm sär-mäisille kuutioille, joiden tuloksista tehtiin myösvertailulujuuslaskelmat ilman muunnoksia. Tauluk-koon 2 on kerätty tärkeimmät mekaaniset ominai-suudet valkosementistä tehdylle betonille, jonkajälkihoitona oli lämpökäsittely. Vertailuarvoina ovattavanomaisen korkealujuusbetonin vastaavat kirjal-lisuusarvot. Kokonaisviruma (rasitustaso 38 %) saa-vutettiin lämpökäsitellyllä betonilla nopeasti eli 26vuorokaudessa. Lämpökäsittelemättömällä betonil-la vastaava aika oli 353 vuorokautta. Mekaanisistaominaisuuksista iskusitkeys erosi muista ja oli tut-kituilla betoneilla huono.

MIKRORAKENNE JA SÄILYVYYSMikrorakennetta tutkittiin yksinkertaisella kaksivuotta kestäneessä vedessä säilytys -kokeella, ka-pillaarinen vedellä imeytys -kokeella, karbonatisoi-tumismittauksilla, liukenemismittauksilla, eloho-peaporosimetrimittauksilla sekä visuaalisilla ha-vainnoilla elektronimikroskoopilla (ESEM) otetuistakuvista. Erikoislujien betonien mikrorakenne todet-tiin erittäin tiheäksi. Karbonatisoitumista saati liu-kenemista ei havaittu. Betoniin imeytynyt vesimää-rä oli kapillaarikokeessa sekä vesisäilytyksessä lä-hes mitätöntä. Elohopeaporosimetrikokeiden pe-rusteella erikoislujien betonien kokonaishuokoi-suus oli kymmenesosa normaalilujuuksisen vertai-lubetonin huokoisuudesta. Erikoislujien betonienkokonaisilmapitoisuus oli suuri eli noin 5 % ja semuodostui lähinnä makrohuokosista, jotka eivät ol-leet yhteydessä toisiinsa. Makrohuokoset syntyivätsekoitusvaiheessa ja pysyivät massassa sekoituk-sen jälkeenkin massan ominaisuuksista johtuen.Pakkasenkestävyyttä tutkittiin suomalaisella pak-kas-suolakokeella (SFS 5449) sekä saksalaisellaCIF-kokeella, joka on yhtenä pakkasenkestävyysko-keena mukana Betoninormeissa 2004. Pakkasen-

kestävyyskokeiden tulokset olivat erinomaiset. Pak-kasenkestävyyskokeet lämpökäsitellylle Valkose-mentistä valmistetulle betonille on esitetty taulu-kossa 3. CIF-kokeessa tehtiin vain 35 jäädytys-sula-tuskierrosta, joten tämän kokeen tulos on vainsuuntaa antava. Kokonaisuutena tutkimuksessamääritetyt tulokset vastasivat hyvin kirjallisuudes-sa mainittuja vastaavia arvoja.

LOPPUPÄÄTELMÄTErikoislujilla betoneilla saavutettiin selvästi korke-ampi lujuustaso kuin aikaisemmin on normaalime-netelmillä saavutettu. Lisäksi lämpökäsittelyn ha-vaittiin tuovan selvästi lisää lujuutta lämpökäsitte-lemättömään betoniin verrattuna. Yleisesti voidaantodeta, että puristuslujuuden kasvaessa myös mui-den mekaanisten ominaisuuksien lukuarvot kasvoi-vat, tosin eivät lineaarisesti. Lisäksi havaittiin, ettäbetonissa ei tapahdu enää muodonmuutoksia, ku-ten kutistumista, lämpökäsittelyn jälkeen. Erikoislu-jien betonien todettiin olevan rakenteeltaan hyvintiiviitä, mikä osaltaan vaikuttaa betonien hyväänsäilyvyyteen. Tiiviys voi toisaalta aiheuttaa ongel-mia palonkestävyyden suhteen.

Tämä tutkimus oli ensimmäinen laaja erikoislujiabetoneja koskeva kokeellinen tutkimus TKK:lla jasen vuoksi jatkotutkimuksen tarve on suuri. Seuraa-vien ominaisuuksien tutkimiseen pitäisi erityisestiperehtyä jatkotutkimuksissa:

– kutistuma– iskusitkeys– lämpölaajeneminen– mikrorakennetutkimukset– pakkasenkestävyys– palonkestävyys– rakenteellinen mitoitus– valettavuus ja valutekniikka

Tässä tutkimuksessa monet erikoislujien betonienominaisuudet tutkittiin ensimmäistä kertaa, jotenmitatut lukuarvot on varmistettava. Myös raken-teellisten mitoituskaavojen soveltuvuus betonilleon tutkittava.. Tällä hetkellä betoninormit sallivat100 MN/m2 suunnittelulujuuden (K100) käytön ra-kenteissa, joten erikoislujien betonien lujuustasoon vielä huomattavan kaukana käytännöstä. Sen si-jaan mikään ei estä ei-rakenteellisessa betonituo-teteollisuudessa betonin käyttöönottoa. Betoni-massan valettavuutta ja valutekniikkaa on tosin ke-

6Taulukko 3: Lämpökäsitellyn erikoislujan betonin ELB(Valkosementti) pakkasenkestävyys.

6

Taulukko 3: Lämpökäsitellyn erikoislujan betonin ELB (valkosementti) pakkasenkestävyys.

Kokeen tulos Sallittu arvo*

Pakkas-suolakoe (SFS 5449) 0,1 %, 125 kierrosta 3 %, 25 kierrostaCIF-koe, rapautuminen 40 g, 35 kierrosta* XF3, 200 g, 56 kierrosta**CIF-ultraääni 100, 35 kierrosta* XF3, > 85, 56 kierrosta**

* Kierrosten lukumäärässä poikettiin Betoninormit 2004 suosituksesta.** Betoninormit 2004

BET0504 s64-67 7.12.2005, 20:5666

betoni 4 2005 67

hitettävä, mutta yhä kehittyvät tehonotkistimet tuo-vat osaltaan ratkaisun tähän. Tämän tutkimuksentekoaikaan käytössä olleet tehonotkistimet eivät ol-leet vielä tarpeeksi tehokkaita, jotta valmistusme-netelmää olisi voitu kehittää. Itse asiassa tutkimuk-sen betonit olivat erittäin hankalasti valettavia. Ra-kennusmateriaalitekniikan laboratoriossa onkinparhaillaan käynnissä tutkimus, jossa keskitytäänmm. erikoislujien betonien valettavuuteen.

Erikoislujat betonit -tutkimus osoitti, että nekäyttäytyvät muiden betonien tapaan ja niitä voi-daan käyttää soveltuvissa kohteissa, kunhan niidenerityispiirteet otetaan huomioon. Kun edellä maini-tut lisätutkimusta vaativat kohdat varmistetaan,erikoislujista betoneista saadaan toimiva materiaa-li rakennusalalle.

Taulukko 2: Lämpökäsitellyn erikoislujan betonin ELB (valkosementti) mekaaniset omi-naisuudet. Vertailubetonin arvot ovat tyypillisiä kirjallisuusarvoja tavanomaiselle kor-kealujuusbetonille.

ELB Vertailu

Puristuslujuus [MN/m2] 250 70 - 150Taivutusvetolujuus [MN/m2] 13,8 7 - 8Halkaisuvetolujuus [MN/m2] 8,1 4 - 5Kimmokerroin [GN/m2] 58 47Kutistuma [mm/m] 0,6 0,4Viruma [mm/m] 0,32 1,0Virumaluku 0,18 1,0Kovuus [HB] 130 -Iskusitkeys [J] 0,15 0,15 -Dynaaminen rasitus 65 % rasitustaso, 2 milj. toistoa -Kulutuksenkestävyys* [mm3] 295 -Lämpölaajenemiskerroin 1,2 x 10-5 1,0 x 10-5**

* ASTM G65** Betoninormit 2004

9

7Koekappaleita pakkas-suolakokeen (SFS 5449) jälkeen.Koekappaleet ovat altistuneet 125 jäädytys-sulatuskier-rokselle.

8EL-betonin puristuslujuuden määritys 10 cm:n kuutiolla.

9Taulukko 2: Lämpökäsitellyn erikoislujan betonin ELB (Val-kosementti) mekaaniset ominaisuudet. Vertailubetoninarvot ovat tyypillisiä kirjallisuusarvoja tavanomaisellekorkealujuusbetonille.

7 8

HIGH STRENGTH CONCRETE GRADES

The Laboratory of Building Materials Technology at theUniversity of Technology conducted a research project onhigh strength concrete grades in 1999 - 2001. The projectwas funded by the Academy of Finland, with ProfessorVesa Penttala as the responsible Project Manager. MikaTulimaa, M.Sc., conducted the actual research and alsomade his Licentiate’s Thesis of this project.

Studies on high strength concrete grades were startedin e.g. France and Canada in the 1990s when new-genera-tion plasticizers made extremely low water-binder ratiospossible. The objective of the Laboratory of Building Ma-terials Technology at the University of Technology was toacquire know-how in the manufacture of high strengthconcrete and to study the mechanical properties,microstructure and durability of high strength concretegrades from Finnish starting points.

The Laboratory’s research project on high strength con-crete grades focused on investigating the mechanical pro-perties, microstructure and durability of high strengthconcrete grades. In terms of manufacture, the objective

was to study as simple manufacturing methods as pos-sible, and for this reason the use of fibres, for example,was excluded from the study, and heat treatment wasrestricted to below 100 °C. Another objective was to de-velop the manufacturing technology for these concretegrades. The requirement specified for the compressionstrength of the concrete grades was exceeded, with an upto 250 MN/m2 reference strength obtained. The porestructure was found to differ significantly from conventio-nal concrete, and no continuous pore structure was de-tected despite the high air content, cf. Figure 1. This me-ans that high strength concrete is extremely dense andwill not absorb any compounds from outside the concrete.This results in excellent frost resistance, for example.

For more information, please contact:Mika Tulimaatel.+358 (0)20 447 4217mob.+358 (0)50 581 5016mika.tulimaa@abetoni.fi

BET0504 s64-67 7.12.2005, 20:5667

betoni 4 200568

KIVIKivi on eräs tärkeimmistä rakennusmateriaaleista.Valtavat tippukiviluolastot, tuulen, veden ja eroosi-on synnyttämät kivisillat ja -tornit ovat luonnonomia monumenttikohteita. Vastaavasti myös ihmi-nen on aikojen alusta pyrkinyt jättämään itsestäänjäljen historiaan. Esimerkkeinä ovat eri kulttuurei-hin liittyvät kivipyramidit, joita on rakennettu toisis-taan tietämättä Egyptissä ja Väli-Amerikassa.Sama koskee Euroopan eri osissa pystytettyjä val-tavia kivipatsaita, Menhirejä ja niitä vastaavia Pää-siäissaarten selittämättömiä Aku-Aku -patsaita.

Muista entisaikojen puhtaista kivirakenteistamainittakoon Inkojen Machu Pichu ja roomalaistenrakentamat kiviset akveduktit mm. Segoviassa. Yh-teistä näille meidän päiviimme säilyneille rakenteil-le on erinomaisen tarkasti ilman laastia toisiinsasovitetut kivet.

Vanhoja kauniita kivisiltoja on vielä käytössä mo-nissa maissa, myös Suomessa. Tosin eräs kauneim-mista, Mostarin silta entisessä Jugoslaviassa tu-hottiin sodassa joitakin vuosia sitten.

Itse Leonardo da Vinci ehdotti 240 metrisen, syk-loidin muotoisen kivisillan rakentamista KultaisenSarven yli Istanbuliin. Siltaa ei rakennettu, muttaluonnos on myöhemmin todettu teoreettisesti täy-sin oikeaoppiseksi.

Matti Ollila, tekn.tri, prof.

KIVIKAUDESTA BETONIKAUTEEN

KIVESTÄ BETONIINKiven jalostettua olomuotoa, betonia, esiintyy n.2000 vuotta sitten rakennetun Pantheonin läpimi-taltaan 45 metrin kupolikatossa. Sen taidokkaastikevennetty, lakea kohti oheneva kasettirakenne ontehty ”Concretum”-massasta, johon on sekoitettutiiliosia. Tämä nykypäiviin säilynyt rakennus on oivaosoitus betonin mahdollisesta elinkaaresta.

Rooman valtakunnan jälkeen tieto betonista jasen käytöstä hävisi syntyäkseen uudelleen vasta1800-luvulla. Innostus synnytti tällöin erilaisia ne-rokkaita patentteja rautabetoniin ja jopa jännitet-tyyn betoniin liittyen.

NIMETInsinööri ja urakoitsija Robert Maillart on eräs itse-oikeutetuista, innovatiivisen suunnittelun kärkini-mistä. Hänen tunnetuin kohteensa on 3-nivelkaare-na toteutettu Salginatobel-Brücke Sveitsissä, jotasyystäkin pidetään eräänä maailman kauneimmistasilloista. Se, kuten hänen muutkin kohteensa, edus-taa Design-Build-konseptia parhaimmillaan, sillähän paitsi suunnitteli, myös rakensi nuo sillat.

Italialaisen insinöörin Pier Luigi Nervin Roomankisoihin suunnittelema Palazzo del Sport, 100 met-rin läpimittainen kevennettu betonikupoli, on mo-derni versio edellä mainitusta Pantheonista.

1Luonnonmuovaamia maisemaikkunoita, Arches, Utah,1967.

2Roomalaisten vuonna 50 jKr rakentama akvedukti Segovi-assa, Espanjassa.

3Pantheon, Rooma, Italia, 1740.

G.P.P

anni

ni1 2 3

Artikkeli perustuu professori Matti Ollilan pitämäänSuomen Betoniyhdistyksen 80-vuotisjuhlaesitel-mään lokakuussa 2005.

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 16:4168

betoni 4 2005 69

Meksikolainen Felix Candela on suunnittelus-saan erikoistunut keveisiin kuorirakenteisiin, jotkaperustuvat hyberbolisiin paraboloidipintoihin. Nii-den etuna on yksinkertainen muottitekniikka ja erit-täin pieni ainemenekki suhteessa suuriin jännemit-toihin sekä vaikuttava ulkonäkö.

Professori Fritz Leonhardt, Betoniyhdistyksenkunniajäsen, oli syvällisesti ja monipuolisesti beto-nirakanteiden suunnittelua ja sen perusteita analy-soinut henkilö, jonka referenssit ulottuvat erilaisis-ta siltarakenteista korkeisiin TV-torneihin. Saman-laisia rakennesuunnittelun vaikuttajia ovat olleetEduardo Torroja, Ove Arup ja monet muut.

Tämän päivän ykkösnimenä voidaan pitää San-tiago Calatravaa, joka koulutukseltaan on sekä ark-kitehti, insinööri että kuvanveistäjä. Hänen suunnit-telukohteilleen on ominaista veistoksellinen ul-konäkö ja usein ensi näkemältä arvoituksellinen ra-kenteellinen toimintaperiaate.

Suomalaisista betonirakenteiden suunnittelijois-ta tunnetuimpina erottuvat Paavo Simula, ErkkiJuva ja Magnus Malmberg. Innovatiivisista raken-tajista Matti Janhunen poikineen on erityismainin-nan arvoinen. Hänen aloitteellisuutensa ja idearik-kautensa kehitti rakennustekniikkaamme enemmänkuin erilaiset kehitysohjelmat yhteensä. MJ-palkki,elementtirakenteiset MJ-vesitornit, betoniele-menttisillat, Palacen laatuaan ensimmäinen ele-menttijulkisivu jne ovat esimerkkejä heidän ideois-taan ja aikaansaannoksistaan.

Rakennusala maassamme tarvitsee juuri tällai-sia ”matti janhusia” kehittyäkseen ja pysyäkseenkilpailukykyisenä.

MUOTO, MATERIAALI JA MITTASUHTEETOlen kuriositeettina selvittänyt muodon ja muotoi-lun merkitystä erilaisten betonirakenteiden rajamit-toihin, kun kuormituksena on vain rakenteenomapaino. Betonin lujuudeksi on otaksuttuK80 (fc = 30 MPa) ja tilavuuspainoksi 0,025 MN/m3.Betonin ominaispituudeksi voidaan määritellä Lc = fc/γc = 1200 m.

Tämä on sama kuin alapäästä kiinnitetyn tasa-paksun, putkimaisen tornin rajakorkeus mikäli put-ken läpimitta on yli 50 m (nurjahdusehto).

Mainittakoon, että prof. Leonhardt ehdotti aika-naan Saharaan rakennettavaksi 1000 metrin korkui-sen putken, jonka pystyvirtaukset toimisivat voi-manlähteenä. Kaukana em. rajamitasta ei ole

4Entisessä Jugoslaviassa, Neretva-joen ylittävä Mostarinsilta valmistui v. 1566. Silta on tuhoutunut.

5Gizan pyramidi Egyptissä.

Stre

icha

n/Th

e Ph

oto

Sour

ce

G.P.P

anni

ni

4

5

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 16:4169

betoni 4 200570

myöskään Abu Dhabiin suunniteltu 800 metrin kor-kuinen rakennus.

Tasapaksu, ketjukäyrän muotoinen betoni-kaari voi enimmillään saavuttaa jännemitanLu ~ 1,3Lc ~1600 m. Tällöin kaaren lakikorkeuden tu-lee olla n 1/3 ja kaaren paksuuden > 1/40 jännemi-tasta. Sandön sillan kaari Ruotsissa, jännemital-taan 300 m, on muodoltaan likimain tämän kaltai-nen.

Sykloidin muotoisen, poikkileikkaukseltaanmuuttuvan, puristetun betonikaaren rajajännemittaon edellistä suurempi

Lu <‘2π

Lc = 1800 m.

Juuri tämän muotoinen oli da Vincin kaavailemaKultaisen Sarven silta.

Suurin mahdollinen jännemitta saavutetaan ta-salujalla puristetulla kaarirakenteella. Sille kehittä-mäni matemaattinen muoto on seuraava

y = a log cos ax

; ax

< 2π

ja kaaren paksuuden määrittelevä yhtälö

t(x)

Tällaisen kaaren rajapituus Lu < πLc. Mikäli kaarenkorkeus ja jännemitta valitaan samaksi, on vastaavarajajänne Lu ~ 3 Lc = 3600 m. Eero Saarisen suunnitte-lema St.Louisin kaupungin yli 100 metrin korkuinenkaarimonumentti on muodoltaan ja muotoilultaan li-kimain tätä teoreettista ihannemallia vastaava.

Vedetyn, päästään ankkuroidun tasapaksunSpannband-rakenteen rajajännemitta

Lu ~ 0,2 Lc ~240 m. Sen venymästä johtuva kaare-vuus vastaa tällöin keskikohdan taipumaa δ ~ L/40.

Tällaisia, jännemitaltaan jopa 100 metrin mittai-sia siroja jalankulkusiltoja on toteutettu mm. Sveit-sissä ja USA:ssa.

Taivutetuissa, tasapaksuissa palkki- ja laattara-kenteissa rajajännemitat määräytyvät joko taipu-man tai jännitysten perusteella. Rakenteellista jat-kuvuutta hyväksikäyttäen tuo rajamitta kasvaa noin

6Robert Maillartin 1929-1930 suunnittelema ja rakentama3-nivelkaarena toteutettu Salginatobelin silta Sveitsissä.

7Eero Saarisen kaarimonumentti, St. Louis, Yhdysvallat,1964.

8Tikkurilan vesitorni, Matti Janhunen, Insinööritoimisto OyMatti Ollila & Co, 1975.

9Tasapaksun, ketjukäyrän muotoisen betonikaaren rajami-tat omalle painolle. Matti Ollila, 2005.

t(0)= 1

cos ax

6

7

8

9

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 17:3670

betoni 4 2005 71

10Santiago Calatravan suunnittelema taide- ja tiedekeskusCiudad de las Artes y Ciencias, Valencia, Espanja, 2000 -2005.

11Santiago Calatravan suunnittelema Alamillo bridge, Se-villa, Espanja, 1989-1992.

12Sydney Harbour Bridge, Sydney, Australia.

Mar

itta

Koiv

isto

Paol

o Ro

ssel

in F

ritz L

eonh

ardt

10

11

12

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 16:4171

betoni 4 200572

30 % vapaasti tuettuun rakenteeseen verrattuna.Vaihtoehtoisesti voidaan palkin korkeutta madaltaatai sen kuormitusta lisätä.

RAKENTEET JA YMPÄRISTÖRakenteiden vaikutusta kaupunkikuvaan ei ole syy-tä aliarvioida. Ajateltakoon vaikkapa lukemattomiatoinen toistaan kauniimpia siltoja Pariisissa, Pra-hassa tai Budapestissa, Sydneyn Harbour Bridgenja Oopperatalon muodostamaa kokonaisuutta, To-ronton CN-tornia jne. Vastaavia esimerkkejä löytyymeiltäkin; Tammerkosken patsain koristeltu silta,Turun Myllysilta, josta itse olen ylpeä, Porvoon uusiAleksanterinkadun silta, jossa arkkitehdin muotoi-lema, tavanomaisesta poikkeava sillan alapinta onolennainen sen ulkonäköön vaikuttava tekijä.

Pienemmistä rakenteista mainittakoon jalankulku-tunnelit, jotka voivat olla huonosti valaistuja, töhrit-tyjä ihmisviemäreitä tai samanhintaisia, hyvin suun-niteltuja, siistejä vinoseinäisiä tai kaarevia kehiä.

Vaativaan luonnonmaisemaan suunniteltu raken-ne, esim. silta, ottaa parhaimmillaan ympäristönhuomioon sopeutumalla siihen muodoltaan ja ma-teriaaliltaan. Pahimmillaan se voi pilata ympäristönmonien kilometrien säteellä. Molemmista on esi-merkkejä meillä ja muualla. Positiivisina esimerk-keinä voidaan mainita Ganter Brücke sveitsiläises-sä alppimaisemassa sekä Ranskan ja Espanjan ra-jalla sijaitseva Le Viaducte Millaun:n silta yli 300 mkorkuisine pyloneineen.

SUOMEN RAKENNUSTEKNIIKAN TILARakentaminen Suomessa on muuttunut suunnitteli-javetoisesta tuottajavetoiseksi. Tuotanto ja suun-nittelu on samalla pyritty standardisoimaan jousta-mattomalle DDR-tasolle, josta entiset sosialisti-maat ovat ja vieraantuneet. Yksinkertaisuus on pri-orisoitu ko. prosessissa. Yksinkertaiset suunnitteli-jat, suunnittelevat tai lähinnä valitsevat, yksinker-taisia, vapaasti yksinkertaisiin leukapalkkeihin tu-ettuja ontelolaattoja. Palkit puolestaan ovat va-paasti tuettuja rumiin oksapilareihin. Rakennettavoidaan verrata autoon, josta yksinkertaisuudenvuoksi on jätetty jouset ja iskunvaimentimet pois.

Tämäntapaiset teräs-, betoni- tai puurakenteisetkorttitalot, joista puuttuu täysin rakenteellisen jat-kuvuuden aikaansaama sitkeys ja energianvaimen-nuskyky, ovat olennainen rakennusten turvallisuus-riski. Tämä riski on konkretisoitunut lukemattomis-

sa viimeaikojen rakennussortumissa, joita Suomes-sa on tapahtunut suhteellisesti eniten koko EU:nalueella.

Turvallisuuden parantamiseksi on tehty moni-kymmensivuisia ohjeistoja organisaatiokaavioi-neen ja ehdotettu samantapaista, kustannuksia li-säävää, vastuutaottamatonta Prüfung-menettelyäkuin Saksassa.

Nopeimmin vaikuttava, kutakuinkin kustannus-neutraali ohje rakenteellisen jatkuvuuden edellyttä-misestä, on kuitenkin ”pyhän yksinkertaisuuden”nimissä jätetty tekemättä.

RAKENNUSTEKNIIKANKEHITYSMAHDOLLISUUDETTeollinen, laadukas rakentamistekniikka tulee meil-lä säilyttämään vahvan asemansa tulevaisuudessa-kin. Se edellyttää kuitenkin asennemuutosta kokoprosessissa. Yleinen pyrkimys luonnonvarojen käy-tön optimaaliseen hyötysuhteeseen merkitsee ke-veiden, moniaukkoisten, jatkuviin kerrospilareihintuettujen liittorakenteisten palkkien käyttöä. Palk-keihin tuetut ontelo- tai jännelaatat saadaan jatku-viksi raudoitetun, ohuen pintalaatan avulla, joka si-too rakenneosat monoliittiseksi kokonaisuudeksi ra-kenteellisen turvallisuuden edellyttämällä tavalla.

Tämän välttämättömän muutoksen kustannus-vaikutuksia analysoitaessa on otettava huomioonpienempi materiaalimenekki, tarvittavan nostoka-luston pienempi koko, suuremmat jännemitat taipienempi rakennekorkeus, yksinkertaisemmat ra-kenneosat, joiden lukumäärä on likimain sama jne.Vertailuissa hinta ja hinnoittelu saattavat ennakko-luuloista johtuen poiketa paljonkin toisistaan.

RAKENNESUUNNITTELUNKEHITYSNÄKYMÄTSuunnittelua ohjeistavat lukemattomat laajat, EU:nmyötävaikutuksella jatkuvasti muuttuvat normitovat, niiden hyödyllisyyttä mitenkään kiistämättä,eräs kehityksen jarru, kuten professori Ralf Lind-berg on ansiokkaasti todennut.

Betoninormit, jotka käsittelevät lähinnä suora-kaiteen muotoisia umpiprofiileja, ovat luonteeltaanempiirisiin kokeisiin perustuvia ohjeita, ilman teo-reettisia perusteluja.

Tämän puutteen olen omalta osaltani korjannutgeotekniseen leikkausmurtoteoriaan perustuvan”Concrete Strength Theory” avulla, jossa kiinteäksi

13Christian Mennin, W. Maagin, H. Rigendingerinsuunnittelema Ganter-silta Simplon Pass road ChristianMenn, 1976-1980.

14M-palkki, Matti Ollila, Insinööritoimisto Matti Ollila Oy& Co Oy, 2003.

15Betonin lujuusteoria, Matti Ollila, InsinööritoimistoMatti Ollila & Co Oy, 2005.

16Le Viaducte Millaun silta.

17Aleksanterinkadun silta, Porvoo, 2004.

18Oksapilari-palkisto, Insinööritoimisto Oy Matti Ollila &Co, 2005.

Hans

-Pet

er M

erte

nIn

sinö

örito

imis

to M

atti

Oll i l

a &

Co

Oy

13

14

15

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 16:4172

betoni 4 2005 73

Juss

i Tia

inen

Dani

el J

amm

e

maalajiksi otaksutun betonin sisäinen kitkakulma jakoheesio määräytyvät sen puristus- ja veto-murto-lujuuden perusteella. Teoriaa hyväksikäyttäen pää-dytään normien mukaisiin kapasiteettiarvoihin erileikkaussuureiden osalta. Lisäksi se antaa vastauk-sen moniin normien avulla selvittämättömiin ongel-miin, esim. ontelolaattojen huomattavasti normiar-voja suurempaan leikkauskapasiteettiin.

Mielestäni teoreettinen näkemys on analyyttisensuunnittelun peruslähtökohta, normien ollessa vainsuunnittelua helpottava ohjeisto.

16

17

18

FROM STONE AGE TO CONCRETE AGE(the article is based on the lecture prepared for the 80th An-niverasary of the Concrete Association of Finland given byProfessor Matti Ollila. )

After the Roman Empire, the knowledge of concrete andits use vanished, and did not reappear until in the 19th centu-ry. The enthusiasm it created at the time produced various in-genious patents connected with iron concrete and prestres-sed concrete.

Acknowledged names in the field of concrete constructioninclude e.g. Robert Maillart, an engineer and contractor, PierLuigi Nervi, an Italian engineer, and Felix Candela from Mexi-co. Professor Fritz Leonhardt conducted thorough and versati-le analyses on the design of concrete structures and thegrounds of design, and became an honorary member of theConcrete Association of Finland. Structural design has alsobeen influenced by Eduardo Torroja, Ove Arup etc.

The best-known name today is probably Santiago Calatra-va, who is an architect, an engineer and also a sculptor. Theforemost Finnish names in the design of concrete structuresinclude Paavo Simula, Erkki Juva and Magnus Malmberg whi-le Matti Janhunen and his sons are acknowledged innovatedconstructors

Even today, the influence of the structures on the townsca-pe should be taken into consideration in construction projects.Structures, such as bridges, designed in demanding naturalsettings adapt to the environment in terms of both forms andmaterials, when implemented in the best possible manner.

In Finland, building has transformed from a designer-ori-ented into a producer-oriented process. At the same time, ef-forts have been focused on standardising both production anddesign, sometimes excessively. High-quality industrialconstruction technology will retain its strong position in Fin-land also in the future. However, this requires an attitudechange in the entire process. When cost effects are analysed,the lower demand for materials, the smaller size of the requi-red lifting gear, the larger spans or the smaller structuralheight and less complicated structural parts should be takeninto consideration. Contrary to pre-expectations, the priceand the pricing may differ extensively in the comparison.

The numerous norms, constantly changed due to EU requi-rements, which direct the design process also slow down de-velopment, even if their usefulness cannot be disputed. In myopinion, a theoretical view is the basic starting point of analy-tical design, and norms are just tools for the design process.

Mik

a Ko

nttil

a

BET0504 s68-73 UUSI 8.12.2005, 16:4173

74 betoni 4 2005

Heimo Kakko aloitti betonimiehen uransaLohjalla vuonna 1946 kotiuduttuaan ar-meijasta. Piti vahvistaa peruskorjattavantalon perustuksia ja pilareita. Betonillapahyvinkin.

Ura päättyi vuonna 1995 hänen jäädes-sään eläkkeelle ja luopuessaan omista-mastaan rakkaasta insinööritoimistosta,jonka tunnetuinta osaamista ja laatua oli-vat esijännitetyt rakenteet. Betonista tie-tenkin.

Uran alku- ja päätepisteen välissä, liki-main 50 vuodessa, betonirakentaminenmuutti muotoaan moneen kertaan, ja be-tonin käyttösovellukset laajenivat räjäh-dysmäisesti. Myös materiaalin arvostusehti kokea monet nousu- ja laskukaudet.

Tällä hetkellä ollaan diplomi-insinööri.,betonimies Kakon mielestä tilanteessa,joka on suhteellisen seesteinen.

Ollaan opittu virheistä, kerätty koke-muksia meiltä ja maailmalta. Betonin ase-ma on luja ja arvostus hyvä, vaikka kilpaili-joita on entistä enemmän: lasia, terästä,jopa puuta.

Uusia materiaaleja vanha betonimies eivihaa mutta hieman vierastaa, koska har-maata lasia ja terästä näkee kaikkiallamissä liikkuu, Espoossa vallankin, missäKakko itse asuu:

”Ulkoseinärakenteet ovat aika keveitäja minä veikkaan, että lämpötaloudellises-ti ne eivät ole kovin hyviä. Talvella joudu-taan paahtamaan ja kesällä viilentämään.Vähän niiden keveys pelottaa myös. Mitenniiden kanssa oikein käy, jos tulee oikeinkova myrsky?”

Puussa ei taas ole mitään vikaa niin kau-an kuin siitä ei aleta rakentaa isoja kerros-taloja, kuten eräs pyrkimys tällä hetkellänäyttää olevan. Kaksi kerrosta hän hyväksyymuttei enää kolmatta, ellei puhuta Terijoenkolmikerroksisista huviloista, jotka yhdenperheen asuntoina ovat ihan eri juttu:

”Minusta iso puurakenteinen kerrostaloon aika vaarallinen juhannuskokko. Ja en-täpä äänieristys? Ja muu turvallisuus?Vain muutama kirveenisku, niin tulee ket-jukolari.”

Teollisen rakentamisen idea kypsyi käy-tännön toiminnaksi neljä vuosikymmentäsitten. Tavoitteena oli tehokas sarjatuo-tanto, jolloin suunnittelussa, materiaali-toiminnoissa ja työsuorituksissa pyrittiinpelkistämiseen ja toistoon.

1980-luvulle tultaessa nähtiin, että ra-kennusalan tulevaisuus vaatii uudenlaistavalmisosarakentamista. Se oli edelleenteollista toimintaa, mutta prosessien roolija sisältö tuli ajatella uusiksi. Käsitys tulijäädäkseen riippumatta siitä, mitä materi-aaleja käytetään, luonnehtii yli 35 vuottaalalla vaikuttanut diplomi-insinööri KariLaukkanen, joka siirtyi ”reserviin” Parmanvaratoimitusjohtajan paikalta keväällä2005.

BY80 -JUHLAVUODENHAASTATELLUTHENKILÖT

Osana Suomen Betoniyhdistyksen80-vuotisjuhlallisuuksia haastateltiinedustava joukko rakennus- ja beto-nialan vanhempia vaikuttajia.

Ohessa on esitetty haastattelujenyhteenveto. Täydelliset haastattelutovat luettavissa Betoniyhdistyksenkotisivuilta www.betoniyhdistys.fi/uutiset.

Petri Janhunen näyttää vanhaa kuvaa, jossakoekuormitetaan sementtisäkeillä ensim-mäistä Suomessa tehtyä tehdasvalmisteis-ta jännebetonielementtiä. Yleisönä on pik-kuinen Petri ja hänen isoveljensä Henri.

Kuva on otettu joulukuussa vuonna1949 Helsingin Konalassa poikien isänMatti Janhusen perustamassa ensimmäi-sessä suomalaisessa betonielementtiteh-taassa, joka oli koko perheen yhteinen”harrastus”. Janhunen muistelee, ettäusein paikalla oli koko sisarusparvi pluskotiapulainen siihen päälle.

– Mitenkähän oli, kun tuokin näyttääihan tavalliselta arkipäivältä. Oliko meidäthaettu kaikki koulusta tehtaalle?

Petri Janhunen on seurannut suomalai-sen betonielementtitekniikan kehittymistäaitiopaikalta koko ikänsä, ensin isänsätehtaassa hanslankarina, sitten tehtaantoiminnan jatkajana ja sen jälkeen muissaomissa ja muissa yrityksissä. Myöhempinävuosina ura jatkui monien omistaja- ja ni-menvaihdoksien jälkeen Lohja Betonilan jaPartek Betonilan johtajana ja kahdeksan-vuotisena kautena Consolis Technologyntoimitusjohtajana. Eläkkeelle hän siirtyiConsoliksen ympäristöjohtajana helmi-kuussa 2005.

Itsekin hän sanoo pitävänsä tätä kokoajan laajenevaa perspektiiviä hienona jaharvinaisena. Harva on hänen lisäkseenollut yhtä pitkään vaikuttamassa Suomenelementtiteollisuuden kehittymiseen en-sin pienessä perheyrityksessä ja sen jäl-keen vuosikymmenten kuluttua vielä Eu-roopan suurimman betonielementtien val-mistajan palveluksessa. Consoliksella on51 tehdasta 11 maassa.

BETONIELEMENTTEJÄJO ÄIDINMAIDOSSA

HEIMO KAKKO ON PITKÄN TIENKULKIJA: ”PYRKIMYS HALPUUTEENPILASI BETONIN MAINETTA”

NYKYAJAN TEOLLINENRAKENTAMINEN HUOMIOI ELINKAA-RIAJATTELUN JA YMPÄRISTÖN

Petri Janhunen Heimo Kakko Kari laukkanen

BET0504 s74-77 8.12.2005, 12:2874

betoni 4 2005 75

Mitä Aulis Miettunen ei tiedä sementistä,ei taatusti ole tietämisen arvoista. Ikäväkyllä, tieto lisää tunnetusti myös tuskaa.

Niinpä Miettunen on huolissaan suo-malaisen sementin, betonin olennaisenraaka-aineen, tulevaisuudesta. Laadussakyllä riittää, ei siinä mitään. Ja riittäisimyös hintakilpailukykyä, jos edellytyksetolisivat edes osapuilleen samat kuin kil-pailijamaissa:

– Saa nähdä, miten tässä päästökaup-pa-asiassa lopulta käy. Meillä on tehty hir-veästi työtä päästöjen pienentämiseksi.Käytetään kuivamenetelmää, joka pudot-taa päästöistä heti 35 prosenttia. Energiankäyttö on niin ikään erittäin tehokasta.Mutta kun Venäjältä tulee sementtiä Suo-meen, niin siellähän ei päästömaksuja ole,vaikka käytetään märkämenetelmää eikäenergian hinnastakaan ole mitään huolta.

Ei Miettunen kateuttaan urputa. Mies onvuodesta 1973 lähtien osallistunut suoma-laisen sementin valmistukseen ensin tutki-jana ja tuotekehittäjänä Partekissa ja sittenvuodesta 1985 lähtien koko toimialan johta-jana. Ja kun Lohja ja Partek fuusioituivat v.1992, Miettusesta tuli koko suomalaisensementtiteollisuuden ylin tirehtööri. Firmannimi oli ja on Finnsementti Oy.

Niin, ei Aulis Miettunen kateellinen olevaan haluaa vain sitä, että kotimainenteollisuus ja kilpailijat olisivat samalla vii-valla tarjouskilpailuihin lähdettäessä:

– Muuten kotimainen teollisuus joutuukohdelluksi kovasti väärin.

Professori Ralf Lindberg luulee tietävänsä,miksi teollisuushallien katot ovat sortu-neet: siksi, että rakentamisesta on kadon-nut terve talonpoikaisjärki.

Se on hautautunut syvälle ylettömännopeasti kasvavaan normien viidakkoon jarakentamista käsittelevien erilaisten ra-porttien arkistohyllyihin.

Ralf Lindberg kaivaa esiin kaksi kirjaa,joista toinen on kaksi kertaa paksumpikuin toinen. Ohuemmassa ovat betoninor-mit vuodelta 2000, paksummassa beto-ninormit vuodelta 2004. Ne joutuvat nytikään kuin sijaiskärsijöiksi.

– Samalla vauhdilla lisääntyvät puun jateräksen normit, samoin kosteuden,lämmöneristyksen…niitä on kaikkiaan ne-lisenkymmentä. Siihen tulevat sitten euro-normit päälle. Teemasta ”kuormat” on var-maan tekeillä tälläkin hetkellä kymmeniäväitöskirjoja. Jos tästä tietomassasta ai-koo kaivaa esiin jonkin tuloksen, sitä saalaskea tietokoneella viikkokausia eikä sit-tenkään osaa sanoa, onko se edes suunnil-leen oikea, Lindberg sanoo.

Hänen mielestään tilanne on rakenta-misessa mennyt sellaiseksi, että vain har-vat hallitsevat enää kokonaisuuden. Yh-den ihmisen elämä ei riitä oppimaan edeskaikkia olemassa olevia normeja. Ennenvanhaan vanhoilla rakennesuunnittelijoillaoli selkäytimessään perustiedot: paljonkotuuli painaa seinää ja paljonko lunta kattosietää:

– Konkarit sanoivat heti jonkin luvun,joka taatusti oli suunnilleen oikea. Muttanuoret alkavat kaivaa normeja lävitse löy-tääkseen luvun ja päästäkseen kuuteendesimaaliin. Ei rakentaminen ole kuiten-kaan mitään äärimmäisen tarkkaa puuhaa.Desimaalipilkun pitää olla oikeassa pai-kassa ja ensimmäisen luvun suunnilleenoikea, mutta se riittää monissa tapauksis-sa. Jotain voi laskea jopa päässään. Muttaei näin saa sanoa, sillä sitä pidetään aivanliian yksinkertaisena.

”Kamppi on uljas näyttö”Keskeytetään Ralf Lindbergin perusteesinesittely vähäksi aikaa ja kerrotaan välillä,että mies on paitsi tamperelaista rakenta-jasukua (rakentaja jo neljännessä polves-sa) myös ja ennen muuta talonrakennus-tekniikan professori Tampereen teknilli-sessä yliopistossa. Siellä hän on työsken-nellytkin aina valmistumisestaan lähtieneli vuodesta1976 lukuun ottamatta parinvuoden pikavisiittiä Helsinkiin.

Ei tieteenteko ole kuitenkaan ollut Lind-bergille ainoa kosketuspinta rakentami-seen. Hänellä on ollut pari omaakin suun-nittelutoimistoa sekä luvuton määrä eturi-vin näköalapaikkoja rakentamisen nyky-päivään. Tuorein ja tärkein niistä lienee ol-lut Kampin jättityömaa, jossa hän toimikolmen ja puolen vuoden ajan eräänlaise-na rakenteiden viimeisenä laaduntarkas-tajana.

Muuten, Kamppi on hänen mielestään”betonirakentamisen uljas näyttö”.

Niin, siis tiedettä, opetusta: noin 400diplomityötä ja kymmenesosa alan väitös-kirjoista ovat kulkeneet tavalla tai toisellaLindbergin käsien kautta, siis suunnitteluaja näköalapaikkoja. Yhteydet reaalitodelli-suuteen ovat pysyneet elävinä myös kan-tapään kautta kulkevan metodin avulla.Lindberg on nimittäin rakentanut omin kä-sin kuusi omakotitaloa itselleen ja sukulai-silleen:

– Kehitystä on tapahtunut 25 vuodenaikana. Viimeisestä tuli jo aika hyvä.

– Betonirakentaminen ei suinkaan ole au-ringonlaskun ala, jossa kaikki on valmiiksitutkittu ja funtsittu. Päinvastoin, siinä onedelleen paljon kehittämisen varaa, paljonisompaakin kuin viilata ontelolaatan reiänmuotoa.

Mielipiteen takana on professori, teknii-kan tohtori Matti Ollila sillä kompetenssil-la, minkä 40 kokemus ja mukanaolo raken-nusalan keskeisissä tehtävissä on antanut.

Ollila perusti oman insinööritoimiston-sa tarkalleen 40 vuotta sitten vuonna 1965eli juuri siihen aikaan, kun maahan raken-nettiin julmetulla kiireellä betonilähiöitänielaisemaan ihmiset, jotka muuttoliike oliheittänyt kasvukeskuksiin.

Siihen työhön ei Matti Ollilan insinööri-toimisto kuitenkaan osallistunut, koska sil-lä ei ollut eikä ole tänä päivänä juuri mi-tään roolia asuntorakentamisessa. SiksiOllila on melko puolueeton ihminen totea-maan tuon ajan rakentamisesta, että aikapaljon siinä oli tiedon puutetta:

– Nyt muodissa oleva elinkaariajatteluei ollut silloin päällimmäisenä vaan se,että ihmisille piti saada nopeasti asuntoja.Nyt elinkaaresta puhutaan paljon, muttavälttämättä ei kuitenkaan olla valmiita si-joittamaan siihen rahaa. Siinä pitää nimit-täin tehdä valintoja, jotka eivät välttämät-tä ole halvimpia.

Ollila huomauttaa, että kysymys on val-tavista pääomista. Virheet tulevat kansan-taloudellisesti kalliiksi. Mutta kalliiksi tu-levat myös kestävät ratkaisut, sillä raken-nuksissa pienet hinnanerot vaikka kerros-neliön kustannuksissa joudutaan kerto-maan miljoonalla.

– Tästä syystä suhteellisuudentaju tup-paa häviämään matkalla. Siksi aina pitääolla mukana muitakin muuttujia ja muita-kin arvoja kuin pelkkä euro.

Ralf Lindberg Aulis Miettunen Matti Ollila

PROFESSORI RALF LINDBERG:TARVITAAN TALONPOIKAISJÄRKEÄ

SEMENTTIMIES AULIS MIETTUNEN:OLLAAN OLTU EDELLÄKÄVIJÖITÄ

PROFESSORI MATTI OLLILA:BETONIRAKENTAMINEN EI OLEAURINGONLASKUN ALA

BET0504 s74-77 8.12.2005, 12:2875

76 betoni 4 2005

Tietokilpailukysymys: Mitä yhteistä onMakkaratalolla, Hartwall-areenalla, Suni-lan soodakattilalla, Itäkeskuksen tornillaja Katowicen ”uppoavalla” hotellilla?

Oikea vastaus on tietenkin Matti Rön-kä. Viisi pistettä.

Matti Rönkä meni nuorena rakennusin-sinööriopiskelijana Magnus Malmbergintoimistoon harjoittelijaksi ensin vuoden1964 syksyllä ja sitten uudelleen keväällä1965 ja sille tielleen hän myös jäi.

Hommat kyllä muuttuivat. Toimiston”juoksupojasta” eli jokapaikanluudastatuli vähitellen sen toinen pääomistaja Aar-ne Holménin rinnalla. Yksilölliselle var-haiseläkkeelle hän jäi miltei tasan neljänvuosikymmenen jälkeen eli vuodenvaih-teessa 2003-2004.

Tietokilpailukysymyksemme kohteissaon kaikissa mukana konstruktööri Röngänpeukalonjälki, mutta yhdistää niitä vielätoinenkin asia: Betoni.

Joistakin asioista ihminen ei pääseeroon ikinä. Matti Röngän elämässä tällai-nen takiainen on Makkaratalo.

Sitä ruvettiin Magnus Malmbergillasuunnittelemaan 60-luvun lopussa, ja nyttaas se on tullut takaisin Röngän pöydälle.Kovan kulttuuripoliittisen väännön jälkeensiitä on päätetty purkaa rampit mutta säi-lyttää makkara. Uutta tilaa rakennetaanautokansille ja kellareihin kymmeniä tu-hansia kerrosneliöitä ja keskelle valokuiluja toimistotorni. Urakka kestää vuoteen2010 saakka.

– Olen luvannut Spondan kundeille ole-vani vielä siinä mukana, Rönkä kertoo.

Ei siinä oikeastaan mitään uutta ole.Rönkä kertoo, että hänen kohtalonaan tun-tuvat muutenkin olleen tällaiset ikuisuus-projektit. Sunilan soodakattilakin oli tätä,sillä se takerrutti Röngän pysyvästi Suni-lan tehtaiden pääsuunnittelijaksi. Vuosi-kymmenten varrella sitä onkin rakennettuja uudistettu pala palalta.

Ahlströmin Varkauden tehtaat oli toi-nen. Sinne tehtiin paperitehdas, saha, uusisellutehdas… Varkauttakin on Rönkä teh-nyt näihin päiviin asti. Ja Kaukaan tehtaitaLappeenrantaan. Ja Kauttuaa. Ja…

Osattiin sitä ennenkin. Silloin, kun ei en-simmäiseksi kysytty, mitä mikin maksaa.

Sodan päättymisen juhlavuonna on Sal-palinjasta puhuttu paljon. Professori Tapa-ni Rechardtkin puhuu, mutta eri näkökul-masta kuin muut:

– Salpalinjan bunkkereista on porattunäytteitä. On huomattu, että laatu on erin-omaista. Rakenteet ovat vieläkin kunnos-sa. Se johtuu siitä, että silloin ei säästettyterästä eikä sementtiä.

Rechardt pitääkin suomalaisen rakenta-misen helmasyntinä ainaista pyrkimystähalpuuteen. Se ajaa hänen mielestään lii-an usein laadun ohi. Meille on jäänyt pääl-le niukkuuden perinne.

Se näkyy Rechardtin mielestä hyvin sii-nä, että kun sodan jälkeen teräksestä jasementistä oli pulaa, ministeriön päätök-sellä nostettiin teräksen sallittuja jänni-tyksiä. Betonissa pyrittiin minimoimaansementin määrä.

– Seuraus oli, että betonin rakenteeteivät kestäneet. Monissa ulkomaisissanormeissa oli säälle alttiissa rakenteissasementin määrä selvästi korkeampi kuinSuomessa, vaikka meillä ilmasto on paljonkovempi, Rechardt muistelee.

Ura pähkinänkuoressaProfessori Tapani Rechardt on suomalai-sen rakentamisen Grand Old Man. Sana”rakentaminen” pitää hänen yhteydessäänsisällään niin suunnittelun, materiaalitut-kimuksen, rakennustarkastuksen kuin kor-keakoulututkimuksenkin.

Muutamia paaluja miehen monipuoli-selta uralta:

Kuten jokainen nuori rakennusinsinööri,myös Rechardt aloitti suunnittelijana. Työ-paikka oli maineikas Magnus Malmbergintoimisto. Ensimmäinen visiitti VTT:lle ta-pahtui vuonna 1958. Kohde oli betonilabo-ratorio, jota ei kyllä silloin ollut olemassa-kaan. Se rakennettiin varsinaisesti vastaOtaniemeen, ja siellä Rechardt oli muuta-man vuoden tutkimusinsinöörinä. Sieltä tievei Helsingin rakennustarkastusvirastoon,sieltä Rakennushallitukseen, jonne muo-dostettiin Ruotsin mallin mukaan normitoi-

misto, jonka päälliköksi Rechardt kutsut-tiin.

Sitten oli vuorossa kuusivuotinen kor-keakoulu-ura ensin TKK:n vt-professorinaja varsinaisena professorina vuonna 1970.Sen jälkeen tapahtui paluu VTT:n leipiin,ensin mekaniikan laboratorion johtajaksija sen jälkeen vt-tutkimusjohtajaksi.

Sitten seurasi sukellus tuntematto-maan eli teollisuuden palvelukseen.Rechardtista tuli Ahlström Osakeyhtiön la-sivillateollisuuden johtaja. Mies luonneh-tii tätä episodia seuraavasti:

– Oli se aikamoinen hyppy. Tunsin kokoajan kulkevani miinoitetulla maaperällä.Piti olla tarkkana, mihin astui.

– Mitä siitä betonista kannattaa loputto-masti kirjoittaa? Samanlaista harmaata ki-veä Helsingistä Utsjoelle asti.

Velmu mies tämä Veijo Rossi. Pokka pi-tää sanoa näin, vaikka on vastannut vuosi-kymmeniä valtion rakennustuotannostaensin Rakennushallituksessa ja sen jäl-keen Engelissä, ja vaikka on rakentanutmaan täyteen erilaisia ja joskus eriskum-mallisiakin betonitaloja.

Ehkä hän ei niistä jokaisesta jaksa yl-peä olla, mutta ainakin hän lienee tyyty-väinen siitä, että betonia on maailmassakaikesta huolimatta vieläkin enemmänkuin terästä: – Teräs ilman betonia kuolee.Panehan tulipalo pystyyn niin teräs jysäh-tää heti.

Eläkkeellä Rossi on ollut nyt pari vuotta.Kuten hän itse sanoo: – Pääsin hopealleperustajavaiheen pomoista. Kaikki muutlensivät jo ennen minua.

Engeliähän on viety sen jälkeen kuinpässiä narussa. Rossi sanoo viimeisistätyövuosistaan, että vaikeita olivat:

– Tuli tämä kvartaalitalous. Minullakinoli yksin Helsingissä 75 rakennuttajaa,kaikki vanhoja valtion jätkiä. He tekivätniin kuin hyvä oli ja hyvä tuli, eikä se hintaheitä sen kummemmin kiinnostanut.

Tuli hyvä talo ja traumaAivan lyhyesti Rossista: Diplomi-insinöörivuonna 1965, sen jälkeen rakennesuunnit-telijana (konstruktöörinä, sanoo mies itse)omassa ja vieraissa toimistoissa, Raken-nushallituksessa vuodesta 1976 ja Enge-lissä vuodesta 1995, pitkän aikaa nimen-omaan rakennuspuolen johtajana.

Otetaan nyt muutamia esimerkkejäRossin kätten töistä: Oopperataloa Töö-lönlahden rantaan Rossi rakensi 17 vuotta.Silloin elettiin Rakennushallituksen aikaa:

– Kyllä siitä hyvä talo tuli, mutta tuliminulle myös trauma. En käynyt siellä kol-meen vuoteen.

Sarjaan kuuluu myös Kiasma. Se oli vä-hän helpompi: – Talo tuli siitäkin, vaikkaSteven Hollin piirros oli heitetty ensimmäi-senä roskakoriin. Joku sen sieltä kaivoisitten esiin.

Tapani Rechardt Veijo Rossi Matti Rönkä

PROFESSORI TAPANI RECHARDT:MALLIA SALPALINJASTA

VEIJO ROSSI JA HARMAA KIVI:”TERÄS ILMAN BETONIA KUOLEE”

DI MATTI RÖNGÄN MERKITTÄVÄELÄMÄNURA: YKSI TOIMISTO,TUHAT TYÖTÄ

BET0504 s74-77 8.12.2005, 12:2876

betoni 4 2005 77

Onhan niitä. Mainitaan nyt kuitenkineräs yksittäinenkin projekti, jota Rönkäerityisen mieluusti muistelee ja josta oike-astaan koko Lappeenrannan ilmansuuntaaukesikin: Lauritsalan kirkko.

– Se oli hyvin vaativa työ nuorelle mie-helle. Sen jännitettyä kuorirakennetta var-ten jouduttiin tekemään oma tietokoneoh-jelma, kun ei ollut sellaisia FEM-menetel-miä kuin nykyisin. Se oli matemaattisestija teknisesti hyvin vaativa homma, jossaoli kaiken lisäksi kireä aikataulukin.

Emeritus-tutkimusprofessori Asko Sarjanmielestä betonilla on mahdollisuuksia vie-lä vaikka mihin. On tehty hienoja innovaa-tioita, mutta perinteet ja investointihalut-tomuus ovat estäneet näiden laajamittai-sen käyttöönoton rakentamisessa. Sarjamainitsee tällaisina innovaatioina erikois-lujan betonin ja lämpöbetonin, joidenmahdollisuuksiin hän itse uskoo vankasti.

Asko Sarja kuuluu rakentamisen ”mate-riaali- ja filosofiaosastossa” kiistatta sar-jaan legenda jo eläessään.

Paikkansa siellä hän lunastaisi jo yksinsillä, että on elinkaariajattelun uranuurta-ja koko maailman mitassa. Tämän lisäksihänellä on vuosikymmenien kokemus tut-kijana, laboratorionjohtajana ja osaston-johtajana VTT:ssä sekä luennoitsijanaTKK:ssa. Hänen erikoisalojaan ovat olleetrakennetekniikka, betonitekniikka, raken-teiden luotettavuusteoria ja elinkaaritek-niikka. Viimeksi kuluneet 10 vuotta hän onollut tutkimusprofessori.

Kun siis Asko Sarja arvioi betoniraken-tamisen historian tärkeimpiä merkkipaalu-ja ja esittää visioita tulevaisuudesta, hänei rakenna tuulentupia eikä lennätä päivä-perhoja. Silloin puhuu tutkija ja tiedemies.

Arkkitehti Pekka Salmiselle on myön-netty neljä Vuoden Betonirakennepal-kintoa – varmaan Suomen ennätys. Vii-meisin tuli vuonna 2001 Marienkirche-nin konserttisalista Neubrandenburgis-sa, sitä edellinen Helsinki-Vantaan len-tokentän kotimaan terminaalin pysä-köintitalosta, sitä edellinen…

Mitä noita kaikkia kelaamaan. Muttasitä ei voi ohittaa, että tästä Marienkir-chenin salista hän sai myös Saksan beto-nirakennuspalkinnon ja siinä sivussa myösSaksan arkkitehtuuripalkinnon. Suomes-sahan ei vastaavaa palkintoa ole, vaan be-tonirakennepalkinnot ovat muodostuneetmyös ikään kuin meikäläiseksi arkkiteh-tuuripalkinnoiksi.

Näyttää menevän vähän yksitoikkoisek-si luetteloksi, jos miehen saavutuksistakerrotaan vaikka vain terävin kärki. Tode-taan siis kylmän rauhallisesti, että profes-sori Pekka Salminen on arkkitehtuurin kuu-luisimpia suomalaisia guruja. Kun hän vas-taanottaessaan betonipalkintoaan Sak-sassa sanoi kiitospuheessaan kuolematto-man repliikkinsä ”Rakastan betonia”, nou-sivat kaikki 150 ihmistä seisomaan ja ta-puttivat käsiään. Siitä repliikistä on hyväaloittaa nytkin.

Parastaikaa Salmisen toimisto viimeis-telee isoa kilpailuehdotusta Keski-KiinaanWuhanin 8 miljoonan asukkaan kaupun-kiin, jota aiotaan laajentaa uudella asun-to- ja liikekeskuksella. Kilpailutyö pitää si-sällään vaatimattomat 1,7 miljoonaa ker-rosneliömetriä. Salmisen ratkaisussaJangtse-joen varteen nousisi mm. 250-metrinen toimistorakennus, 180 metriäkorkea hotelli ja 150- ja 100-metrinenasuintaloryhmä.

Materiaalina on betoni, kuinkas muu-ten. Kiinassa osataan nimittäin tehdämyös hyvää betonia, Salminen vakuuttaa.Aivan toisin kuin takavuosien Venäjällä,jossa betonirakentamisesta oli ikioma slo-ganinsakin: iso maa, isot saumat.

Pekka Salminen Asko Sarja

ARKKITEHTI PEKKA SALMINEN:MIES, JOKA RAKASTAA BETONIA

PROFESSORI ASKO SARJA:ERIKOISLUJAT BETONITODOTTAVAT TULOAAN

Salmisen mielestä Suomessa osataanvalmistaa hienoja teollisia elementtejä,mutta paikallavalutaidossa täällä vähäntökkii. Hyvää kyllä jo osataan, mutta josoikein huippulaadusta puhutaan, niin siinäon meillä vielä tekemistä.

BET0504 s74-77 8.12.2005, 12:2877

betoni 4 200578

Anna Kronlöf kertoo olleensa aina innostunut jakiinnostunut pienistä hiukkasista: ”Jo lapsena muo-vailin savea. Aikuisiällä harrastus on jatkunut mu-kavassa porukassa, joka pari kertaa vuodessa ko-koontuu kuvanveistäjien Virpi Kannon ja Tapani Ko-kon ohjauksessa tekemään betonitaidetta”, Annakertoo ja luodakseen sopivaa painetta sekä itsel-leen että muille kerhon jäsenille, betonipiireissä tu-tuille nimille, hän lupaa, että vuoden sisällä järjes-tetään näyttelykin.

”Sikäli minulla on ollut työurallani hyvä säkä,että pienet hiukkaset ovat seuranneet minua niinTKK:n kemian opinnoissa diplomityö- kuin jatkossalisensiaatti- ja väitöskirja-aiheisiin. Kemian osas-tolla tehty diplomityö käsitteli vielä selluteollisuut-ta, mutta jatko-opinnot rakennusosastolla jo raken-nusmateriaalitekniikkaa. Betoni veikin Annan mu-assaan: ”Betonin parissa olen ollut koko työurani,siellä pienten hiukkasten kehityspotentiaali näyttääkasvavan edelleen”, hän vakuuttaa.

VTT:N UUSI ORGANISAATIO JAETTUOSAAMISKLUSTEREIHIN JA -KESKUKSIINMarraskuinen juttutuokio Annan työhuoneessa Otanie-messä kääntyy hakematta työnantajan eli Valtion tek-nillisen tutkimuskeskuksen vuodenvaihteessa voimaantulevaan uuteen organisaatioon. ”VTT:llä on ollut orga-nisaatiomuutoksia ennenkin. Tämä uusin on luonteel-taan selvästi erilainen. Kun muutoksia aikaisemmin onyleensä tehty taloudellisen puristuksen alaisena, nytmuutoksessa VTT:n hyvää tulosta on haluttu ja voitukäyttää hyväksi. Muutos on hengeltään positiivinen jatunnelma myös täällä kentällä on hyvä”, Anna arvioi.

Uudessa organisaatiossa tutkimuksen ja kehityk-sen projektiluonteinen toiminta ja asiantuntijapal-velut asiakasratkaisuineen on erotettu omiksi toi-minnoikseen.

VTT:n tutkimuksen alle tulee osaamisklustereita,joista yksi on Materiaalit ja rakenteet. Materiaa-leissa ja rakenteissa on puolestaan osaamiskeskuk-sia, joista yksi on Rakentamisen tuoteteknologia jatiedonhallinta. Sen vetäjänä on betonitohtori HeikkiKukko. Betonitohtoreita löytyy organisaation muis-takin laatikoista: Markku Leivo vetää Sisäilmasto jatalotekniikka -osaamiskeskusta. Tarja Häkkinen jaAnna ovat Heikki Kukon osaamiskeskuksessa, TarjaRakennustuotteiden ja -järjestelmien elinkaarenhallinta tiimin vetäjänä ja Anna puolestaan Betoni-materiaalit ja tuotteet tiimin vetäjänä.

VALTION JA YRITYSTEN RAHALLA TEHTÄVÄTUTKIMUS SELKEÄSTI ERILLEENUusi organisaatio palvelee Annan mukaan nyt selke-ästi VTT:n tulevaa roolia ja perustehtävää ”parantaaSuomen globaalia kilpailukykyä toimimalla yritystenja muiden asiakkaiden kumppanina koko innovaatio-prosessin tärkeimmissä vaiheissa”, kuten se onmuotoiltu VTT:n omaan toimintasuunnitelmaan.

”Meidän pitää pystyä entistä paremmin löytämääntekniikan saralta niitä asioita, joiden avulla Suomipärjää jatkossa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettätutkimusta on fokusoitava entistä huolellisemmin.”

”Tutkimuspanostusten lisääminen edellyttää,että rahat suunnataan oikeasti sellaisiin aisoihin,joiden voi olettaa tulevaisuudessa kantavan hedel-mää. Siltä osin kun käytetään valtion rahaa, tutki-muksen pitää olla tiukasti strategian mukaisia.Luonnollisesti silloin jotkut asiat voivat silloin jäädäilman rahoitusta. Kyllä tämä muutos meille vtt-läi-sillekin merkitsee paitsi uuden oppimista myös van-han jättämistä”, Anna toteaa.

Mitä jää jäljelle, kun fokusoidaan? ”Kaikki sellai-nen, jossa luodaan aidosti uutta”, Anna vastaa. Hänennakoi, että samalla korostuvat hankkeet, joitatehdään yhteistyössä muiden alojen kanssa. ”Pie-net höyläämiset ja optimoinnit eivät ole sen tyyp-pistä tutkimusta, joita tehdään strategiarahalla.Asiakasratkaisut ovat jatkossa selkeästi yritystenitse rahoittamia hankkeita”, Anna toteaa ja myön-tää, että jotkut yritykset saattavat kokea uudistuk-sen ”ei niin asiakaslähtöisenä.”

UUSI MATERIAALITEKNIIKKAYKSI AVAINALUEMitä sitten on uuden organisaation ja visioiden ta-kana: ”Betonin osalta esimerkiksi uusi materiaali-tekniikka, hiilidioksidipäästöihin, rakentamisen no-peuteen ja kosteuteen sekä tiiviiseen ja matalaanrakentamiseen liittyvät jutut”, Anna luettelee.

Uusiin materiaaleihin liittyvä tutkimusta tehdäänympäri maailmaa. ”Perustutkimusta tehdään tyypil-lisesti yliopistoissa, VTT:n rooli on enemmän uudenmateriaalitekniikan soveltaminen”, Anna linjaa.Hyvä esimerkki uuden materiaalitekniikan sovelta-misesta löytyy vaikkapa tästä Betonilehdestä, An-nan artikkelista ”Puhtaampia pintoja suojauksen jafotokatalyysin avulla”, joka liittyy pintojen kauniinaja puhtaana säilymiseen.

Anna korostaa, että betonin perustehtävä on py-

syä pystyssä ja säilyä. ”Aina kun implementoidaanuutta materiaalitekniikkaa, vaikutetaan näihin pe-rusasioihin: jotkut parantavat, jotkut huonontavatniitä. Kioton sopimukseen liittyvän hiilidioksidi-päästöjen pienentämisvaatimuksen seurauksenaseosaineita ja aivan uudenlaisia sideaineita ale-taan käyttää betonissa entistä enemmän. Sideai-neiden ja sementin räätälöinti merkitsee yrityksissävähintään uusien siilojen hankkimista”, Anna ker-too pari esimerkkiä.

POHJOISTEN OLOSUHTEIDEN VAIKUTUSTUNNETTAVA ITSEHän ennustaa, että betonitekniikkaa saattaa muut-tua syvällisestikin: ”Kemiallisten lisäaineiden ke-hittäminen on ohjannut betonitekniikkaa viimeisetparikymmentä vuotta. Jatkossa niiden määrä li-sääntyy entisestään. Tärkeätä on tunnistaa jatkos-sakin, miten uudet aineet vaikuttavat säilyvyysomi-naisuuksiin täällä meidän pohjoisissa olosuhteissa.Se meidän on tutkittava itse, sillä lisäaineita maail-malla kehittäville pohjoismaat ovat kovin pienimarkkina. Pakkasenkestävyys ei ole heidän myyn-tinsä kannalta kovin merkittävä”, Anna perusteleeelävän kansallisen betonitutkimuksen tarvetta.

”Vaikka netistä löytyy pilvin pimein betonitutkimuk-sia, ne eivät suoraan lämmitä meitä, jollei niitä olehanskattu omiin olosuhteisiimme. Meitä lähellä olevasoveltava osuus täytyy ehdottomasti olla omassa maas-sa”, Anna vastaa kysymykseen, miksi tehdä Suomessauudelleen samaa kuin jossain muualla on jo tehty.

Hän korostaa, että suomalaisen betonitutkimuk-sen rooli on pitkään ollutkin soveltava ja käyttöön-ottava. ”Suurin osa tutkimuksesta on olemassa ole-van tiedon hanskaamista ja sorvaamista uuteen pa-kettiin”, hän korostaa ja sanoo yllättyneensä, ettäjotkut tahot eivät välttämättä tunnista sitä, etteihanskaaminen suinkaan tapahdu itsestään, vaanprojektien kautta määriteltyjen aiheiden osalta.

TIEDON LEVITTÄMINEN KUULUUTUTKIMUKSEENAnna huomauttaa, että myös tiedon levittämisenpitää aina olla yksi tutkimustyön kiinteä osa. Sitä-kin voi tehdä monella tavalla projektista riippuen.Tehokkaaksi ja käytännönläheiseksi tiedotustavaksiosoittautui Annan betonin huokostuksen varmistuk-seen liittyvän tutkimuksen julkaiseminen sarjakuva-na. Hauskasti esitetty vankka asia on levinnyt käyt-

HENKILÖKUVASSA ANNA KRONLÖF

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana tekniikan tohtori Anna Kronlöf (s.1955 Helsingissä)

BET0504 s78-79 8.12.2005, 16:4578

betoni 4 2005 79

täjien keskuuteen huomattavasti tehokkaamminkuin normaalit tutkimusraportit. Julkaisuun liittyymyös Annan kehittämä tietokoneohjelma, jonkaavulla betonimylläri voi kokeilla miten eri asiat vai-kuttavat huokostukseen.

Omalla betonitutkijan urallaan Anna pitää tärkeim-pinä aiheina säilyvyyteen liittyviä asioita: ”Vaikka ensäilyvyystutkija olekaan.” Tuore erikoisaihe on ollutOlkiluodon ydinjätteiden loppusijoitukseen liittyvätutkimus, jossa Anna on kehittänyt hyvin poikkeuksel-liset vaatimukset omaavaa luolainjektointimateriaa-lia suomalais-ruotsalais-japanilais-yhteistyönä.

VIERIVÄ KIVI EI…Annaa voi sananmukaisesti kutsua väriläiskäksi edel-leen varsin harmaavoittoisessa betonikaartissa. Paitsitukanvärin tai itsesuunniteltujen ja -ommeltujen vaat-teiden takia Anna erottuu myös siitä, että innostustutkijan työhön näkyy hänessä myös ulospäin. Vankantutkijauran lisäksi hän on myös jatkuvasti hakenuttyölleen virikkeitä tutkijakammioiden ulkopuolelta.

Ennen VTT:lle tuloa vuonna 1985 hän työskentelimuutaman vuoden tutkijana TKK:lla. 90-luvun lopullahän oli kolme vuotta virkavapaalla VTT:stä SuomenBetonitieto Oy:n kehitysjohtajana. ”Monessa muussaorganisaatiossa niin pitkä virkavapaus ei olisi mah-dollinen. VTT:ssä se oli minulle tavallaan pitkä pro-jekti. Betonitietoon minut sai ennen kaikkea se, ettäpitkään erilaisia tutkimusprojekteja tehneenä halusinkatsoa, millä tapaa ne projektit muodostuvat, mistälähtökohdista ne tehdään. Samalla se oli itselle myöshieno tilaisuus tutustua laajasti alan ihmisiin.”

Betonitiedossa käynnistettiin silloin Betonira-kentamisen strategia -ohjelma. ”Tutkimuksen kan-nalta harmillista, ettei sentyyppistä strategiaa olenyt käynnissä. Parhaimmillaan se olisi jatkuvaa toi-mintaa”, Anna arvioi.

Paitsi Betonitiedossa, Anna on olut ”vaihto-opis-kelijana” myös Skanskassa: ”Siellä tosin vain parikuukautta. Kyseessä oli VTT:n tarjoama mahdolli-suus. Ilmoitin itse halukkuuteni tutustua urakoitsi-jan arkipäivään: haastattelin siellä ihmisiä, pidinpäiväkirjaa ja sen jälkeen pidin täällä VTT:llä tutki-joille seminaarisarjan urakoinnin muutoksista. Se-minaarissa vieraina ja luennoitsijoina oli myösskanskalaisia”, Anna kertoo.

Erilaista vaihtoa saisi hänen mielestään olla työ-elämässä ilman muuta enemmän.‘”Usein pidetäänhienona menemistä johonkin kansainväliseen insti-

tuuttiin. Se on varmasti ihan ok, mutta mielenkiin-toista opittavaa löytyy ällistyttävän läheltäkin, vaik-kapa oman talon sisältä.”

Ulkomaankeikka avartaa, mutta ulkomailla opiske-lua tai työskentelyä Anna ei nykymaailmassa pidäenää globalisoitumisen edellytyksenä: ”Oma työsken-telytapani on etsiä kulloinkin työn alla olevasta aihe-alueesta ensin netistä tutkimuksia ja ottaa sitten suo-raan yhteyttä niiden tekijöihin. Soitto tai sähköpostinlähettäminen on nykyään erittäin helppoa”, Annahuomauttaa. Itse hän katsoo globalisoituneensa jo lu-kioaikana vaihto-oppilasvuotena Kaliforniassa.

MYÖS OPETTAJAAnna on myös opettaja. Hän on pian 10 vuotta opet-tanut arkkitehtiopiskelijoille betonitekniikkaa. Ra-kennusosaston opiskelijoille hän puolestaan opet-taa betonijulkisivuun liittyviä ulkonäköasioita. Annakertoo olevansa erityisen mielissään siitä, että opis-kelijoilla ei näytä olevan painolastina vanhoja tek-niikan ja arkkitehtuurin välisiä rajankäyntiongelmia.

”Rakennusosaston opiskelijoille ei ole mitäänoutoa siinä, että heille opetetaan ulkonäköön liitty-viä asioita, eikä arkkitehtiopiskelijoille siinä, ettäheille opetetaan betonitekniikkaa.” Hyvä niin, silläulkonäkö- ja pinta-asioiden merkityksen Anna us-koo jatkossa yhä korostuvan.

Arkkitehtiopetuksen tuloksiin vuosikurssin 2005betonitöiden muodossa voi tutustua myös tässä Be-toni-lehdessä olevan Annan ja arkkitehti KimmoLintulan ”Aistipaviljonki” -artikkelin avulla.

PUUTARHATÖISSÄ TAI REMONTTIATEKEMÄSSÄAnnan vapaapäivä voi kulua Lohjan mökillä puutar-hahommissa. Viime aikoina vapaa-ajan on tosinnielaissut Helsingin keskustan kodin remontti. Ihanpintaremontti ei ole kyseessä, sillä Anna on avo-miehensä kanssa yhdistänyt kaksi huoneistoa yh-deksi. Uusi koti on kuvista päätellen valmis vas-taanottamaan tupaantuliais- ja emännän 50-vuotis-syntymäpäivien viettäjät joulukuussa.

”Kuvanveisto, ompelu, oli meillä VTT:llä aikaisem-min oma orkesterikin, jossa olin solistina”, Anna lu-ettelee harrastuksiaan, jotka eivät ”tekniikan henki-lölle” ihan tavanomaisimpia ole. Anna naurahtaa pe-rimmältään olevansa todellinen fakki-insinööri:”TKK:lta ovat valmistuneet molemmat vanhemmat,veli, serkku, avomies.” Samaa polkua kulkee Annanpoika, joka on aloittelemassa diplomityön tekoa Au-tomaatio ja systeemitekniikan osastolla. ”Äidin puo-lelta hän on jo kolmannen ja isän puolelta toisen pol-ven TKK-lainen”, Anna naurahtaa.

Sirkka Saarinen

Anna Kronlöf kantaa huolta betonitutkimuksen tulevai-suudesta: – ”Uuden tutkijapolven kasvattaminen on osinlaiminlyöty. Tutkijaksi kasvaminen on pitkä prosessi, jokavaatii sitoutumista. VTT ei pysty tekemään sitä yksin,vaan siihen tarvitaan koko betonialan päätöstä ja sitoutu-mista”, hän pohtii tutkijaa inspiroivassa ikuisten raken-nusten Roomassa.

Joha

nnes

Kok

kila

BET0504 s78-79 8.12.2005, 16:4579

80 betoni 4 2005

by 50BETONINORMIT 2004

Betonin eurooppalainen standardiSFS-EN 206-1 on astumassa voimaanvuodenvaihteessa. Tämä tapahtuuympäristöministeriön päätöksellä si-ten, että uusittava RakMK:n osa B4Betonirakenteet edellyttää tämänstandardin noudattamista (siirtymäai-kaa on seuraavaan kesään asti). Stan-dardiin liittyy kaikissa maissa, myösSuomessa, kansallinen liite NA (Na-tional Annex), jossa annetaan ao.maassa noudatettavia lisä- ja muu-tosvaatimuksia.

SFS-EN 206 vaikuttaa normistoom-me, suunnitteluun, materiaalivaati-muksiin, rakentamiseen, kelpoisuudentoteamiseen ja seosaineiden käyttöön.Muun muassa terminologia, vesi-se-menttisuhde, kelpoisuuden toteaminenja jopa betonimassan ja kovettuneenbetonin testausstandardit muuttuvat.

Säilyvyysvaatimukset kiristyvät.Standardin lähinnä Keski-Euroopanoloihin tehdyt pakkasenkestävyysvaa-timukset taas ovat lievempiä kuin ny-kyiset suomalaiset ja niitä tullaan ki-ristämään kansallisessa liitteessä.Ympäristöluokat muuttuvat rasitus-luokiksi ja niiden lukumäärä kasvaakolmesta (B4) kahdeksaantoista (18).

Betoni on ensimmäisenä materiaa-lina ottamassa käyttöön rakenteidenkäyttöikämitoituksen. SFS-EN 206:nohjeellinen taulukko vastaa rakentei-den 50 vuoden käyttöikää. By50:ssajulkaistaan mitoitusmenetelmä, jollarakenteen ja betonin ominaisuudetvoidaan mitoittaa aina 200 vuodenkäyttöikää varten.

SFS-EN 206:n mukaan betonin kuu-luu olla ulkopuolisen tarkastuksenalainen, eli nyt myös 2-rakenneluokanbetonin tulee olla tarkastettua.

“Betoninormiasioita” tulee siis jat-kossa esiintymään useassa eri julkai-sussa: RakMK B4, SFS-EN 206-1,

standardin kansallinen liite ja vielä li-säksi pakkasenkestävyyden osoitta-minen sekä käyttöikämitoitus.

Muutokset by15:een ovat suuria,joten julkaisu saa uuden numeronby50, josta kootusti löytyy kaikki lu-vanvaraiseen betonirakentamiseenliittyvät asiat.

263 s., 84 euroa

by 201BETONITEKNIIKANOPPIKIRJA 2004

Tässä kirjassa käsitellään betoninmateriaalitekniikkaa ja betonitöitäsekä laadunvarmistukseen liittyviä te-kijöitä. Uusien betoninormien (by 50)myötä betonin materiaali- ja laatutek-niikka uudistuivat perinpohjaisesti.

Betonitekniikan oppikirjan uusi 5.painos on tarkistettu betoninormienpohjalta. Suurimmat muutokset kos-kevat seuraavia kohtia: betonin osa-aineet, betonimassan ominaisuudet,koostumuksen määritys, vaatimusten-mukaisuuden osoittaminen ja säily-vyysvaatimukset. Muutenkin kirjan si-sältö on tarkistettu vastaamaan nykyi-siä betonirakentamista koskevia oh-jeita ja määräyksiä. Kirja antaa luki-jalle viimeisimmät tiedot onnistunei-den betonirakenteiden valmistuksenvarmistamiseksi.

570 s., 50 euroa

by 46RAPPAUSKIRJA 2005

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

Rapattuja julkisivuja pidetään ylei-sesti arvokkaina ja kestävinä. Arkki-tehtisuunnittelussa tällaisille raken-nuksille ja julkisivuille on yleensäasetettu korkeat ulkonäkövaatimuk-set. Rappauksella on mahdollista an-taa julkisivuille erilaisia muotoja javärejä sekä saada aikaan nykyarkki-tehtuurissa suosittuja yhtenäisiä laa-joja saumattomia pintoja. Myös rap-pauspinnan struktuurin valinta vai-kuttaa oleellisesti julkisivun ilmee-seen.

Arkkitehtonisiin vaatimuksiin pää-semiseksi rakennesuunnittelussa jarappaustyössä tulee ottaa huomioonlukuisia tekijöitä, jotta lopputulos onkaikkia osapuolia tyydyttävä. Tähäntarpeeseen Suomen Betoniyhdistysjulkaisi 1990-luvun lopussa Rappaus-kirjan by46 väliaikaisena painoksena.

Runsaan viiden vuoden käyttöko-kemusten pohjalta suunnitteluohjeeton nyt uusittu ja ne julkaistaan Beto-niyhdistyksen Tekniset ohjeet -sarjas-sa. Uusimistarvetta ovat aiheutta-neet mm. rappauslaastien nopea ma-teriaalikehitys sekä rappauskorjaus-ten tarkempien suunnitteluohjeidentarve. Uutena asiana on suunnittelu-ohjeisiin otettu eristerappaukset, joi-den kehitys on ollut nopeaa ja suosioon merkittävästi lisääntynyt viime-vuosina. Nämä ohjeet by46 Rappaus-kirja 2005 korvaavat väliaikaisen pai-noksen vuodelta 1999.

164 s., 45 euroa

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

Levylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta.

Aineisto on tarkoitettu ensisijassarakenne- ja elementtisuunnittelijoille,betonielementtivalmistajille ja ope-tuskäyttöön.

Aineisto on koottu Power Point-esitykseksi 55 Mt, johon on linkitettyrunsaasti ohjeistusta. Linkit avautu-vat vain käytettäessä PowerPointiasen esitystilassa. Kalvomateriaaliavoidaan edelleenmuokata opetuskäy-tössä.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm._ Mallielementtipiirustukset (dwg)_ Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)_ Sisäkuorielementtien liitokset

(dwg+ dwf)_ Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)_ Betonielementtiparvekkeet

(J- osa) ja_ Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg -liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onmukana noin 6 minuuttia pitkä video-filmi.

CD-ROM -tiedoston koko on yh-teensä 211 Mt. PowerPoint- kalvojaon 123 kpl.

CD, 100 euroa

BET0504 s80-81 8.12.2005, 16:4980

betoni 4 2005 81

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2005KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

272 s., 18 euroa

BETONIN,BETONILIETTEEN JAVEDEN KIERRÄTYSBETONITEOLLISUUDESSA2005Betoni ja sen osa-ainekset ovat kierrä-tettäviä. Betonitehtaassa prosessivet-tä kierrätetään uuden betonin valmis-tukseen, betoniaseman pesuihin, be-tonin hiontaan tai esim. ontelo-laatto-jen timanttisahaukseen. Betonilietet-tä voidaan käyttää hienoaineksenabetonin valmistukseen, maatäytöissätai tuotteesim. lannoitusaineeksi. Pes-tyä kierrätyskiviainesta käytetään be-tonin valmistuksessa. Murskattua jä-tebetonia käytetään istettuna tienra-kentamisessa. Sillä voidaan myös kor-vata betonin kiviaineksesta noin nel-jännes ilman, että betonin ominaisuu-det juurikaan muuttuvat.

Julkaisussa esitetään kierrätysma-teriaalien koostumus ja ohjeet niidenkäytölle. Ympäristön-suojelulaki ja -asetus sekä muu ympäristölain-sää-däntö säätelevät betoniteollisuudenkierrä-tystä. Suurin tarve kierrätyk-seen on valmisbetoni-asemilla sekäseinäelementti-, porras- ja ontelo-laattatehtaissa. Julkaisussa esite-tään eri teknologia- ja laitevaihtoeh-dot, joita eri-tyyppisissä tehtaissavoidaan käyttää.

126 s., 25 euroa

PAIKALLAVALETTUJÄLKIJÄNNITETTYPYSÄKÖINTIRAKENNUS2005

Pysäköintirakennuksissa esiintyvätsäilyvyysvauriot ovat tyypillisesti vir-heellisistä rakenneratkaisuista ja be-tonin riittämättömistä säilyvyysomi-naisuuksista johtuvia. Ne ovat ainavakavia vaurioita, jotka ovat työläitäja kalliita korjata.

Paikallavalettu ja jälkijännitettylaattarakenne on luonteva ja kilpailu-kykyinen pysäköintirakennuksen run-koratkaisu. Sen hyvät säilyvyysomi-naisuudet perustuvat ristiin jännitet-tyyn saumattomaan laattaan sekä kor-kealuokkaisen betonin käyttöön. Oi-kein toteutettuna paikallavalun ja jäl-kijännityksen yhdistelmä on järkevä jaedullinen valinta rakennuksen kokokäyttöikää ajatellen.

Tässä julkaisussa on lyhyesti esi-telty paikallavaletun ja jälkijännitetynpysäköintilaitoksen suunnittelun jatoteutuksen periaatteita. Se on laadit-tu osana paikallarakentamistekniikoi-ta kehittävää Kestävä kivitalo hanket-ta ja sen betoni- ja työmaatekniikoitakehittävää osaprojektia. Tämä julkai-su on toinen painos, johon on tehtyuuden betoninormin by50 2004 mu-kaiset korjaukset.

21 s., 15 euroa

Tuotelehdessä kuvataan Lyöntipaalu-tusohjeiden LPO-2005 ja standardinSFS-EN 12794 mukaiset paalutus-luokan II ja IB teräsbetoniset lyönti-paalut poikkileikkaukseltaan 250 x250, 300 x 300 ja 350 x 350 (mm2).

Tämän tuotelehden lisäksi nouda-tetaan paaluihin soveltuvin osin voi-massa olevia Betoninormeja (By50)sekä edellä mainittujen asiakirjojenniitä ohjeita, joita tämä tuotelehti taiBetoninormit eivät kata.

Tämän tuotelehden paalun rasitus-luokka on XC2 ja suunnittelukäyttöikä100 vuotta.

Tämä tuotelehti korvaa Rakennus-tuoteteollisuuden tuotelehden: Teräs-betoninen lyöntipaalu 1999.

11 s., 9 euroa10 kpl paketti 50 euroa

TUOTELEHTITERÄSBETONINENLYÖNTIPAALU 2005

BET0504 s80-81 8.12.2005, 16:4981

82 betoni 4 200582

BETONILABORANTTI-MYLLÄRIKURSSI 2006PÄTEVÖITYSKURSSII-KURSSIJAKSO 24. - 26.1.2006II-KURSSIJAKSO 13. - 15.2.2006III-KURSSIJAKSO 14. - 16.3.2006KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO, ESPOO

LOPPUKOE 7.4.2006TIETEIDEN TALO, HELSINKI

KOHDERYHMÄTKurssi on elementti- ja valmisbetonitehtai-den betonilaboranttien, betonimyllärien jasekoitinauton kuljettajien peruskurssi.Osanottajilta edellytetään jonkin verrankäytännön työkokemusta alalla, jotta hevoivat omaksua kurssin suhteellisen tiiviinopetuksen. Lisäksi edellytetään betoni-tekniikan perusasioiden ja betonimatema-tiikan tuntemista.

TAVOITEKurssin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaan hen-kilöllä on SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää pätevyyden arviointilau-takunnan asettamat tiedolliset vaatimuk-set FISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksi yhdenvuoden työkokemusta.

RakMK B4 PÄTEVYYSVAATIMUKSET(betonilaborantit):Uusissa betoninormeissa by50, 2004 onpaljon uutta asiaa, joka nimenomaan kos-kee betonilaborantin työtä. Sen vuoksi pä-tevyysvaatimukset on uusittu ja työkoke-musvaatimus lisätty. Betonilaborantin pä-tevyyden toteaa FISE ja pätevyysvaatimuk-set sekä hakemuslomake löytyvät FISE:nkotisivuilta www.fise.fi –> pätevyysvaati-mukset ja hakulomakkeet –> muut päte-vyydet –> uudisrakennus –> betonilabo-rantin pätevyysvaatimukset.

I-KURSSIJAKSO:– Betonirakentaminen ja laborantti– Laboratoriotöiden perusteet SFS-

Inspecta Sertifiointi Oy:n kannalta– Laboratoriotöiden perusteet teolli-

suuden kannalta– Työturvallisuus betonin valmistami-

sen ja käsittelyn yhteydessä– Betonin osa-aineet: rakennussemen-

tit, kiviainekset, seosaineet, lisäai-neet

– Osa-aineiden laadunvalvonta ja senmerkitys betonin valmistamisenkannalta

– Betonin koostumuksen määrääminen:

BETONIRAKENTEIDENKORJAUS JARAKENNUSFYSIIKKAPÄTEVÖITYSKURSSINRO 10

KURSSIPÄIVÄT: 02.-03.02.2006 JA09.-10.03.2006

KOKOUSHOTELLI MERIPUISTO, ESPOO

LOPPUKOKEET: 31.3.2006TIETEIDEN TALO, HELSINKI

Kurssin kaikki neljä päivää on tarkoitettuhenkilöille, jotka aikovat hakea Fisen to-teamaa betonirakenteiden A-vaativuus-luokan korjaussuunnittelijan tai a-vaati-vuusluokan kuntotutkijan pätevyyttä.

Kolme viimeistä päivää on tarkoitettuhenkilöille, jotka aikovat hakea Fisen to-teamaa betonirakenteiden korjaustyönjoh-tajan pätevyyttä.

Neljäs, kurssin viimeinen päivä on tar-koitettu henkilöille, jotka haluavat täyden-tää rakennusfysiikan peruskoulutusta vas-taamaan RakMK A2:ssa esitettyjä vaati-muksia.

Rakennusfysiikan tentin suorittaminenon vaatimuksena kaikissa betonirakentei-den korjaamista koskevissa pätevyyksissäja pätevyyksien uusimisissa, lukuun otta-matta siltoja koskevia pätevyyksiä.

1. kurssipäivä 2.2.2006 on tarkoitettu kun-totutkijoille ja korjaustyönsuunnittelijoilleKURSSIN AVAUSProfessori Matti Pentti, Tampereen teknil-linen yliopisto

BETONIRAKENTEIDEN KORJAUS-PERIAATTEETMatti Pentti– Paikkaus- ja pinnoituskorjaukset– Rakenteen verhoileminen– Rakenteiden uusiminen

ULKOBETONIRAKENTEIDEN TURMELTU-MISILMIÖT JA NIIDEN AIHEUTTAMATVAURIOTTekn. tri Jussi Mattila, Tampereenteknillinen yliopisto– Rakenteiden historia, perusasiat– Raudoitteiden korroosio– Betonin rapautuminen– Kiinnitysten vaurioituminen– Kosteustekninen toimivuus

KUNTOTUTKIMUKSEN PÄÄPERIAATTEETJussi Mattila

suhteituksen periaatteet ja lähtötie-dot, uudet suhteitusnomogrammit,suhteituksen kulku

– Suhteitusharjoituksia ryhmätyönä– Suhteituksen korjaus notkeuden,

lujuuden ja runkoaineen tiheydenmukaan

– Seosaineiden huomioiminen suhtei-tuksessa

– Huokostuksen, notkistuksen ja hidas-tuksen vaikutus suhteitukseen

– Nuoren ja kovettuneen betoninominaisuudet

– Kotitehtävien antaminen

II-KURSSIJAKSO:– Kotitehtävien tarkistus– Testausmenetelmät– Betonin optiset tutkimusmenetelmät– Vaatimustenmukaisuus lujuuden suh-

teen– Laskuharjoituksia ryhmätöinä ja koti-

tehtävien antaminen– Käytännön harjoituksia betonilabora-

toriossa, 2 päivää– Kotitehtäviä laboratoriotöistä

III-KURSSIJAKSO:– Kotitehtävien palautus ja suhteitus-

harjoituksia– Korkealujuusbetonin suhteitus– Betonin tasalaatuisuuteen vaikutta-

vat tekijät– Laboratoriotöiden harjoitusten

(kotitehtävien) tarkistus– Betonin lujuudenkehitys– Betonituotteiden massan valmistus– Erikoisbetonien suhteituksia, itsetii-

vistyvät ja jäykät massat, kevyt- javäribetonit

– Betonin valinta– Betonimassan valmistus ja siirrot– Betonin vaatimustenmukaisuuden

osoittaminen– SFS-Inspecta Sertifiointi Oy:n toiminta– Säilyvyysvaatimukset, arvosteluerät– Betoniperheet: betoniperheiden muo-

dostaminen ja vaatimukset, laskuhar-joituksia ryhmissä, vaatimusten täyt-tyminen

LOPPUKOEKaikille kurssipäiville osallistuneet, koti-tehtävät suorittaneet ja loppukokeesta hy-

väksytyn pistemäärän saaneet henkilötsaavat todistuksen kurssin suorittamises-ta. Todistuksella voi osoittaa omaavansaFISE:n pätevyyteen vaadittavat tiedollisetasiat.

LABORATORIOHARJOITUKSET:II-kurssijaksolla 14.-15.2.2006 kurssin oh-jelmassa on käytännön harjoituksia be-tonilaboratoriossa.

Laboratoriossa saaduista mittaustulok-sista tehdään kotitehtävänä asianmukai-set laskelmat, jotka palautetaan kurssinIII-jaksolla. Ko. kotitehtävien tekeminenon yksi edellytys kurssin hyväksyttäväänsuorittamiseen.

Järjestäjän toimesta osallistujille jae-taan suojahaalarit ja -käsineet laborato-rioharjoituksia varten. Jokaisen tulee itsevarata mukaansa asianmukaiset jalkineet,jotta voi osallistua betonimassan ja kovet-tuneen betonin testaukseen.

KURSSIN OSALLISTUMISMAKSU2250 euroa + alv. 22 %Hintaan sisältyy– Osallistuminen kurssille (9 päivää) ja

loppukokeeseen (1 päivä)– Ohjelman mukaiset tarjoilut:

aamiaiset, lounaat ja päiväkahvit– Edestakaiset bussikuljetukset käytän-

nön harjoituksiin betonilaboratorioon– Käytännön harjoitukset betonilabora-

toriossa (14.-15.2.2006)– Suojahaalarit ja -käsineet laborato-

rioharjoituksia varten– Luentotekstit + kansio– julkaisu by 43 ”Betonin kiviainekset”,

2005– julkaisu by 50‘”Betoninormit”, 2004– julkaisu by 201 ”Betonitekniikan oppi-

kirja”, 2004

Kurssin järjestäjät:Betoniyhdistys ry / Betonitieto Oy.

BET0504 s82-83 8.12.2005, 16:5082

betoni 4 2005 83

KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti: pirkko.grahn@betoni.com

HAVAINNOT JA MITTAUKSETJussi Mattila– Tutkimismahdollisuudet– Tutkimismenetelmät

TULOSTEN ANALYSOINTI JA RAPORTOINTIJussi Mattila– Analysoinnin periaatteet ja menettely– Raportointi

RYHMÄTYÖTDipl.ins. Kari Tolonen,Suomen Betoniyhdistys ry

2. kurssipäivä 3.2.2006 on tarkoitettukuntotutkijoille, korjaustyönsuunnitteli-joille ja korjaustyönjohtajilleRYHMÄTÖIDEN PURKUYli-ins. Jorma Huura, Ins.tsto Jorma Huura Oy

KORJAUSHANKEJorma Huura– Korjaushankkeen vaiheet– Rakennuttaminen

KORJAUSMENETELMÄN VALINTA– Valintaprosessi– Valintaan vaikuttavat tekijät

KORJAUSSUUNNITELMADipl.ins. Pekka Korhonen, Ins.tsto MikkoVahanen Oy– Työselitys– Piirustukset– Urakka-asiakirjat– Urakkamuodot

LAADUNVARMISTUKSEN PERIAATTEETPekka Korhonen– Laadunvarmistusmenettely– Laadunvarmistuksen järjestäminen– Kuntotutkimuksen tilaajaohjeet

LAASTIPAIKKAUSKORJAUKSETDipl.ins. Timo Rautanen, maxit Oy Ab– Laastipaikkausten toiminta– Käytettävät materiaalit– Keskeiset laatuvaatimukset

BETONIN KORJAUSTÖIDEN TYÖTURVAL-LISUUSTarkastaja Keijo Päivärinta, Uudenmaantyösuojelupiiri– Yleinen työturvallisuus

– Asbesti– PCB-pitoiset saumausmassat– Purkutyöt

3. kurssipäivä 9.3.2006 on tarkoitettu kun-totutkijoille, korjaustyönsuunnittelijoille jakorjaustyönjohtajilleESIKÄSITTELYTRak.mest. Aki Schadewitz, Contesta Oy– Betonin poistaminen– Betonipintojen ja raudoituksen esikä-

sittely– LaadunvarmistusHALKEAMIEN KORJAAMINEN– Korjausperiaatteet halkeamatyypeittäin– Käytettävät menetelmät– Laadunvarmistus

PINNOITUKSETIns. amk. Pasi Parviainen, Ins.tsto MikkoVahanen Oy– Eri pinnoitetyyppien toiminta– Pinnoitetyypin valinta– Laatuvaatimukset

LAASTIPAIKKAUSTEN TEKEMINEN– Paikkaus- ja tasoituslaastityöt– Materiaalit– Työtavat ja työskentelyolosuhteet– Jälkihoito– Laadunvarmistus työmaalla

PINNOITUSTYÖT JA SAUMAUSTYÖTDipl.ins. Petri Silvennoinen, Oy Tremco Ltd– Materiaalit, työtavat, esikäsittelyt– Laadunvarmistus työmaalla

RUISKUBETONOINTITYÖTDipl.ins. Timo Rautanen, maxit Oy Ab– Ruiskubetonointimenetelmät– Ruiskubetonoinnin työmaatoteutus– Laadunvarmistus työmaalla

RYHMÄTYÖTKari Tolonen

4. kurssipäivä 10.3.2006 on tarkoitettukuntotutkijoille, korjaustyönsuunnitteli-joille ja korjaustyönjohtajilleRYHMÄTÖIDEN PURKUKari Tolonen

Rakennusfysiikan ohjelma 10.3.2006 :RAKENTEIDEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEK-

NIIKAN PERUSTEITAToim.joht. Ari-Veikko Kettunen, Ins.tstoHumi-Consulting Oy– Lämmön siirtyminen– Rakenteen lämpöjakauma– Kosteus ilmassa ja materiaalissa– Kosteuden siirtyminen– Rakenteen vaurioituminen

RAKENTEIDEN TOIMINTA JA KORJAUS-TEN VAIKUTUSProfessori Matti Pentti, Tampereenteknillinen yliopisto– Yläpohja, ulkoseinä ja lisäeristyksen

vaikutus– Maanvarainen alapohja– Ryömintätilainen alapohja– Märkätilan rakenteet ja niiden korjaus

KORJAUSOLOSUHTEIDEN HALLINTA TYÖ-MAALLA JA ESIMERKKEJÄ TALVI-KORJAAMISESTADipl.ins. Pekka Korhonen, Ins.tsto MikkoVahanen Oy

RF-OHJELMAT RAKENTEIDEN TOIMIN-NAN ANALYSOINNISSADipl.ins. Jukka Huttunen, Ins.tsto MikkoVahanen Oy

Loppukokeet 31.3.2006Loppukokeet on tarkoitettu henkilöille, jot-ka aikovat hakea– Betonirakennusten tai siltojen a-vaa-

tivuusluokan kuntotutkijan– A-vaativuusluokan korjaussuunnitte-

lijan tai– Betonirakenteiden korjaustyönjohta-

jan pätevyyttä tai– joko AA- tai A-vaativuusluokan beto-

nirakenteiden suunnittelijan päte-vyyttä ja täydentää opintojaan A-vaa-tivuusluokan rakennusfysiikan suun-nittelijan pätevyyden hankkimiseksi.

Lisätietoja pätevyysvaatimuksista FISEnkotisivuilta www.fise.fi

Kokeet on kaikille kohderyhmille sa-manaikaisesti ja niistä voi suorittaa jokoyhden, kaksi tai kaikki kolme.

Myös ainoastaan rakennusfysiikkaakoskevan kokeen voi suorittaa ko. päivänä.

Kuntotutkijan, suunnittelijan ja työnjoh-tajan kokeeseen sisältyy rakennusfysiikanosuus.

Kurssin osallistumismaksu sisältääosallistumisen yhteen kokeeseen, useam-man kokeen suorittamisesta lisäveloitus150 euroa/koe + alv. 22 %.

OSALLISTUMISMAKSUT:Neljä (4) kurssipäivää + yksi (1) loppukoe:1250 euroa + alv. 22 %By:n henkilöjäsenet: 1180 euroa + alv. 22 %Kolme (3) kurssipäivää + yksi (1) loppukoe:1000 euroa + alv. 22 %By:n henkilöjäsenet: 940 euroa + alv. 22 %Yksi (1) kurssipäivä (rakennusfysiikka) +loppukoe:400 euroa + alv. 22 %By:n henkilöjäsenet: 360 euroa + alv. 22 % Kurssin osallistumismaksuihin sisältyy:- by 41 Betonirakenteiden korjausohjeet, 1996 (julkaisumoniste) *- by 42 Betonijulkisivun kuntotutkimus, 2002- ohjelman mukaiset tarjoilut- osallistuminen yhteen kokeeseen (seuraa- vista lisäveloitus 150 euroa/koe + alv. 22 %) Osallistuminen vain loppukokeeseen(osallistumatta kurssille) 150 euroa/koe +alv. 22 %. (kuntotutkijan, suunnittelijan jatyönjohtajan kokeisiin sisältyy myös ra-kennusfysiikan koeosuus). Rakennusfysiikan koe yksistään:120 euroa + alv. 22 %.* by 41 ja by 42 -julkaisut eivät sisälly Ra-kennusfysiikan 10.3. -päivän osallistumis-maksuun.

Ilmoittautuminen 25.1.2006 mennessä.Kurssin järjestäjät:

Betoniyhdistys ry / Betonitieto Oy.

BET0504 s82-83 8.12.2005, 16:5083

84 betoni 4 200584

KURSSEILLE ILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti: pirkko.grahn@betoni.com

BETONIOHJELMAT

–BETONIOHJELMAPERHE TÄYDENTYY SUHTEITUS- OHJELMALLA

Betoniohjelmat on tarkoitettu käytettäväk-si yhdessä niihin liittyvien julkaisujenkanssa. Julkaisuista löytyvät myös tarvit-tavat lisä- ja taustatiedot sekä rajoitukset.

BY 1020 KÄYTTÖIKÄOhjelma laskee betonille käyttöiän karbo-natisoitumisen tai pakkasenkeston suh-teen. Sen avulla voidaan myös tarkistaavesi-sementtisuhteen ja betonipeitteen ar-vot rasitusluokissa XS ja XD.

BY 1021 BETONIRAKENTEIDENKUIVUMINENOhjelman avulla saadaan kuivumisaika-ar-viot yleisimmille sisätiloihin rajoittuvillebetonilattia- ja seinärakenteille.

BY 1022 P- JA F-LUKUOhjelma laskee P- ja F-luvut betonin suh-teitustietojen, sementtityypin ja seosaine-koostumuksen mukaan.

BY 1023 ALKUVAIHEEN TUOTANTOOhjelma tarkastaa betonin valmistajantuotannon vaatimuksenmukaisuuden alku-vaiheen tuotannon aikana.

BY 1024 BETONIPERHEOhjelma tarkastaa betonin valmistajantuotannon vaatimuksenmukaisuuden jat-kuvassa valmistuksessa.

BETONIOHJELMAPERHE TÄYDENTYYSUHTEITUSOHJELMALLA.Uusien normien myötä betonin koostu-muksen määrittämiseen on tullut muutok-sia. Suurin muutos on kiviaineksen vedeni-meytymisen huomioiminen betonin veden-tarvetta arvioitaessa. Aikaisemmin beto-nin vedentarve ilmoitettiin kokonaisvesi-määränä. Uusien ohjeiden mukaan vain te-hollinen vesimäärä lasketaan vesimääräk-si. Ehjän kiviaineksen tyypillinen veden-imu, eli absorptio, on suurusluokkaa 0,4paino-%. Käytännössä tämä tarkoittaanoin 7 – 8 litraa/betoni-m3. Tätä osaa eisiis vanhasta menetelmästä poiketen las-keta vesimäärään mukaan, vaan on uusienohjeiden mukaan osa kiviainesta. Rapau-tuneilla tai muuten huokoisilla kiviainek-silla absorptio voi olla selvästi em. arvoasuurempikin. Uusi menetelmä on perustel-

tu, sillä kiviainekseen imeytyvä vesi ei pa-ranna betonin työstettävyyttä eikä heiken-nä sementtikiven lujuutta. Suhteitus muut-tuu siis tältä osin tarkemmaksi. Tämäsama muutos vaikuttaa myös betonin vesi-sementtisuhteen laskemiseen, kun kiviai-nekseen absorboituneen veden osuutta eienää lasketa laskuihin.

Tämä muutos on johtanut betonin koos-tumuslomakkeen ja suhteitusnomogram-min uudistamiseen. Tämän vuoksi Beto-niyhdistys on uudistanut aikaisemmin CD-ROM by501:ssä julkaistun suhteitusohjel-man uusia määräyksiä vastaavaksi. Ohjel-man ovat laatineet Ristot Leppänen jaMannonen.

HINNATOhjelmien hinnat sisältävät alv:n 22 %.Tuote:by 1020 Käyttöikä

240,- euroa (1 käyttäjä)720,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1021 Betonirakenteiden kuivuminen150,- euroa (1 käyttäjä)450,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1022 P- ja F-luku90,- euroa (1 käyttäjä)270,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1023 Alkuvaiheen tuotanto70,- euroa (1 käyttäjä)210,- euroa (rajaton käyttäjämäärä(V-versio)

by 1024 Betoniperhe300,- euroa (1 käyttäjä)900,- euroa (rajaton käyttäjämäärä

by 1025 Suhteitus300,- euroa (1 käyttäjä)900,- euroa (rajaton käyttäjämäärä

Oppilaitosten alennus -35 %. Toimitussähköisesti xls- ja / tai zip-muodossa. Jostilatut ohjelmat halutaan toimitettavaksiCD:llä, peritään siitä 25 euron (sis. alv 22%) toimitusmaksu.

TILAUKSET: Betoni,PL 11 (Unioninkatu 14), 00131 Helsinkipuh. 09-6962 3627, fax 09-1299 291www.betoni.com tai www.betoniyhdistys.fi

VBR05

Palkinto annetaan vuosittain suomalaistaarkkitehtuuria ja betonirakennustekniik-kaa hyvin edustavalle rakennuskohteelle.

Vuoden Betonirakenne on valittu vuo-desta 1970 lähtien.

Kilpailutuomariston jäsenet:Suomen ArkkitehtiliittoSuomen BetoniyhdistysRakennusinsinöörit ja -arkkitehditSuomen Rakennusinsinöörien LiittoRT BetoniteollisuusLehdistön edustaja

Julkistamistilaisuus:Perinteinen julkistamis- ja cocktail-tilaisuus pidetään 9. helmikuuta 2006 Di-polissa, Espoossa Betonipäiväseminaarinyhteydessä.– Tilaisuuden vierailevana arkkitehtilu-

ennoitsijana on hollantilainen arkki-tehti Ben van Berkel .

– Betonipäivän ohjelma löytyy Betoni-tiedon kotisivuilta www.betoni.comjoulukuussa 20.12. 2005 alkaen.

Lisätietoja: www.betoni.comtai Maritta Koivisto p. (09) 6962 3624 taiOlli Hämäläinen p. (09) 6962 3625.

VUODEN 2005BETONIRAKENNE-SEMINAARI09.02.2006 DIPOLISSA

“PERINTEISET”BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY25. - 26.10.2006

MARINA CONGRESS CENTER,HELSINKI

JÄRJESTÄJÄNÄ :BETONITIETO OY

BET0504 s84-85 8.12.2005, 16:5584

betoni 4 2005 85

SBK-säätiö myöntää vuonna 2006 EinarKahelinin rahaston stipendejä betonira-kentamiseen liittyviin teknillisten kor-keakoulujen diplomi-, lisensiaatti- ja väi-töskirjatöihin sekä alan opinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoisellahakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemustenperusteella jaettavien stipendien määränja summat. Stipendien saajille ilmoitetaanpäätöksestä henkilökohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

SBK-säätiön hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja betonira-kentamiseen paneutuvien nuorten toimin-taa. Tämä tarkoittaa mm. lisämahdolli-suuksia opinnäytestipendeihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysymäänyrityksiltä ja Betonikeskukselta betoni-sektorin opinnäytemahdollisuuksia ja ha-kemaan säätiöltä stipendejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 69623625 taipuh. (09) 696 2360.

Rahaston apurahoja voi hakea vapaamuo-toisilla hakemuksilla koko vuoden. Rahaston hoitokunta käsittelee tulevathakemukset noin kuukauden kuluessa siitäkun hakemus on vastaanotettu.

Apurahat on tarkoitettu betoniteknologianalaan kuuluvien tutkimustöiden ja matkojenapurahoiksi yksityisille henkilöille. Tasavah-voista hakijoista Betoniyhdistyksen jäsenetasetetaan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoitus eritel-tynä sekä muut haetut avustukset, lähete-tään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä“Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”.

Apurahojen saajia informoidaan heti hoito-kunnan kokouksen jälkeen. Apurahat ovattarvittaessa välittömästi nostettavissa. Ha-kemuksia käsittelee Betoniyhdistyksen hal-lituksen asettama hoitokunta: Prof RalfLindberg puheenjohtajana, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn.tri. Jouni Punkki.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

EINAR KAHELININRAHASTOSTIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

byANNUKKA SIIMESBETONITIEDONKUSTANNUS-TOIMITTAJA

Betonitiedon kustannustoimittaja SamiHotasen vuoden mittaisen virkavapaanajan Betonitiedon kustannustoimintaa jaBetoni -lehden ja muiden julkaisuiden il-moitusmyyntiä hoitaa medianomi AnnukkaSiimes.

Annukan yhteystiedot ovat:puh. (09) 6962 3623gsm 040 866 8427sähköpostiAnnukka.Siimes@betonitieto.com

MATTI LESKELÄLLEVUODENBETONITEKO

Betoniyhdistyksen hallitus on myöntänyttekn.tri Matti Leskelälle yhdistyksen mita-lin no 29. Mitali myönnetään Betoniyhdis-tyksen tai betonitekniikan hyväksi tehdys-tä ansiokkaasta toiminnasta, jota myös onalettu kutsumaan vuoden betoniteoksi.

Tunnustus myönnetään Matti Leskeläl-le betonirakenteiden suomenkielisen 700sivuisen oppi- ja käsikirjan By210 kirjoitta-misesta.

Kirjan erityisansioina on nähty se, ettäse kattaa suomalaisten betonirakenteidensuunnittelussa yleistä merkitystä omaavatkysymykset sekä joukon erityiskysymyksiä.Lisäksi kirja– käsittelee sekä By50:n että Eurocode

2:n mukaista mitoitusta– selventää terminologiaa ja sisältää

erinomaisia uudissanoja(esim. unintended = tahaton)

– sisältää suuren määrän taitavastipiirrettyjä kuvia, jotka selventävätesitystä.

Matti Leskelä on tehnyt pientä korvaus-ta vastaan kansainvälisestikin merkittävänteoksen.

BET0504 s84-85 8.12.2005, 16:5585

86 betoni 4 200586

THE ART OF PRECASTCONCRETE– COLOUR TEXTURE EXPRESSION

Mikko Vahanen perusti oman rakenne-suunnitteluun keskittyneen insinööritoi-miston vuonna 1955 työskenneltyään sitäennen useita vuosia Insinööritoimisto Paa-vo Simulan palveluksessa.

Alkuvuosien toimeksiannoissa näkyimaamme nopea teollistuminen ja maalta-pako kaupunkeihin. 50-luvulla suunniteltiinuseita kouluja ja mm. Turun hammaslääke-tieteen laitos. Tuolloin alkoi myös kuorira-kenteiden suunnittelu, jota käytettiin mm.Tapiolan, Maunulan ja Karkalovaaran kou-lujen kattorakenteissa kuin myös Kouvolanuimahallin katossa. Osmo Lapon kanssasuunniteltiin 50-60-luvuilla Puolustusmi-nisteriön toimeksiannosta keskusraken-nusryhmät moniin varuskuntiin: Sodankylä,Kajaani, Säkylä ja Vekaranjärvi.

60-70 luvun yksi merkittävimpiä kohtei-ta oli Helsingin kaupungintalokorttelin pe-ruskorjaus, jonka arkkitehtinä oli AarnoRuusuvuori.

70-80-luvuilla suunniteltiin Helsinginkaupungille useita kohteita: Kulosaarenkoulu ja kirjasto, Pihlajiston koulu, Oulun-kylän tekojääradan rakenteet, Ressun kou-lun peruskorjaus ja Helsingin kaupungin-teatterin laajennus. Espoon kaupungillesuunniteltiin samoihin aikoihin EspoonKaupungintalo, kaupungin virastotalo,useita kouluja ja lastentaloja ja Tapiolankoulun laajennus.

Arkkitehti Erkko Virkkusen kanssa suun-niteltiin monia yhteisiä kohteita: Leivon-mäen kirkko, useita seurakuntakeskuksia,Metsätapiolan toimistotalo ja kirjapainosekä Helsingin Maalaistentalon peruskor-jaus. 70-luvulla käynnistyi yhteistyö arkki-tehtien Reima ja Raili Pietilän kanssa: Ku-waitin uusi hallinnollinen keskus, Lieksankirkon suunnittelu.

70-luvun lopulla käynnistyi suurimmanyksittäisen hankkeen Oopperatalon suun-nittelu. Rakennus vihittiin käyttöön 1994.

90-luvun alussa käynnistyivät Olympia-stadionin kuntotutkimukset ja korjaus-suunnittelu. Tässä yhteydessä alkoi tiivisyhteistyö korkeakoulujen kanssa teknistenratkaisuiden kehittämiseksi betoniraken-teiden purkamiseen, betonirakenteidenkorjaamiseen, betonirakenteiden suojaa-miseen pinnoitteiden avulla, olosuhteidenhallintaan talvikorjauksissa, korjaustenlaadunvarmistukseen jne. Olympiastadio-nin korjausten yhteydessä kehitettiin labo-ratorio- ja laadunvarmistuspalveluita.

90-luvun alussa Mikko Vahanen luovutti

INSINÖÖRITOIMISTOMIKKO VAHANEN OY50 VUOTTA

“MUISTIJÄLJET”GRAAFISELLABETONILLA

RT-YMPÄRISTÖSELOSTEON UUDISTUNUT

“Muistijäljet” on Helsingin kaupungin ti-laama taideteos Fallkullan uudelle asuin-alueelle. Eeva Kaisa Berryn, Päivi Kiurun,Samuli Naamangan ja Merja Salosensuunnittelema teos koostuu kuvioiduista,maahan upotetuista betonilaatoista, jotkalevittäytyvät alueen pihoille luoden kuva-pintojen verkoston.

Teos muodostuu erikorkuisista 90 cm x90 cm ja 60 cm x 60 cm paasilaatoista, jot-ka sijaitsevat pihojen nurmialueilla ja 40 x40 cm pihalaatoista, jotka valituissa pai-koissa korvaavat normaalin pihalaatoituk-sen. Osa teoksen elementeistä on sijoitet-tu näkyville paikoille, kuten aluetta halko-van Helluntairaitin varteen ja osa taasniin, että ne löytyvät ikään kuin sattumaltaajan kuluessa. Teoksen toivotaan tulevanosaksi alueen ihmisten arkea, laattoja japaasia voi käyttää leikkeihin ja peleihin janiillä voi istua. Paadet ovat moderneja ki-viä alueella, jolla ei muuten ole kiviä taikalliota. Ne myös viittaavat Helluntaipals-toilla olleiden rakennusten sokkeleihin.

Työn lähtökohtana on paikan mennei-syys. Betoniin pestyillä vanhoilla kuvillaon haluttu tuoda kerroksellisuutta uutuut-taan hohtavalle alueelle, jolla puut ovatvasta taimia ja kaikki rakennukset uusia.Kuvamateriaalina käytetyt valokuvat ker-tovat viitteellisesti elämästä alueella si-jainneilla Helluntaipalstoilla. Kuvapaadettarjoavat alueen uusille asukkaille mah-dollisuuden kurkistaa menneeseen.

Taideteoksen kuva-aiheet vaihtelevatpaikkojen mukaan. Teemoja ovat Hellun-taipalstojen asukkaat, alueella olleet ta-lot, keittiöt ja puutarhat. Suurin osa teok-sessa käytetyistä valokuvista on alueella20- ja 30-luvuilla asuneiden ihmisten otta-mia ja teokseen luovuttamia.

Betonipaadet ja laatat on toteutettuSamuli Naamangan kehittämällä betoni-tekniikalla, graafisella betonilla, joka mah-dollistaa betonipinnan kuvioinnin käyttäenhyväksi puhdasvalu- ja pesubetonipintojenkontrasteja. Pintahidastinaineella paperil-le painetut kuvat piirtyvät reliefimäisestibetoniin. Kuvien värit syntyvät betonimas-san runkoaineena käytettävien kivien jasementin väristä.

Teos on valmistunut kesällä 2005.Kuvassa olevan paaden teemana Hellun-taipalstojen asukkaita.

Uuden menetelmäohjeen mukaiset RT-Ym-päristöselosteet vastaavat uusia kansain-välisiä standardeja ja ne sisältävät entistälaajemmin vertailukelpoista ympäristötie-toa. RT-Ympäristöselosteiden tarkoitukse-na on edistää rakentamista, joka perustuuelinkaariominaisuuksiltaan kestäviin jaekologisesti toimiviin ratkaisuihin. RT-Ym-päristöselosteet ovat vapaaehtoisia ja jul-kisia dokumentteja, joista löytyy rakennus-ten käyttäjille, suunnittelijoille ja rakenta-jille keskenään vertailukelpoista ja puolu-eetonta tietoa rakennusmateriaalien ym-päristövaikutuksista ja elinkaariominai-suuksista.

RT-Ympäristöseloste perustuu standar-dien ISO 14020:n ja ISO14040:n mukai-seen kansalliseen menetelmäohjeeseen.(Menetelmä rakennustuotteiden ympäris-töselosteiden laadintaan ja rakennustenympäristövaikutusten arviointiin). Mene-telmäohjeen laadinnassa on otettu huomi-oon myös standardiluonnos ISO CD 21930.Ohje on kehitetty yhteistyössä Rakennus-teollisuus RT ry:n, RakennustietosäätiöRTS:n, Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuk-sen (VTT) sekä rakennusalan yritystenkanssa.

Mikä on rakennustuotteen ympäris-töseloste? Rakennustuotteen ympäristöse-losteessa eritellään tuotteen ympäristövai-kutuksia kuvaavia ominaisuuksia, joitaovat mm. energian käyttö, päästöt ilmaanja veteen sekä luonnon resurssien käyttö.Tuotteiden ja rakenteiden ympäristöomi-naisuuksien keskinäisen vertailun tulee pe-rustua samaan toiminnalliseen yksikköön.Kulloinkin käytettävää yksikköä ei ole esi-tetty ympäristöselosteissa, vaan se vali-taan erikseen. Ympäristöselosteiden ym-päristökuormitustietoja käytetään ensisi-jassa koko rakennuksen elinkaarilasken-nassa ja rakenteiden ympäristöprofiilienlaadinnassa.

Ympäristöselosteissa ei oteta suoraankantaa tuotteiden käyttöikään eikä tuottei-den ympäristövaikutuksia laiteta parem-muusjärjestykseen. Rakennusaineiden ja -tarvikkeiden ympäristöselosteilla pyritäänedistämään sellaisten tuotteiden yleisty-mistä, jotka kuormittavat ympäristöä vä-hemmän kuin muut vastaavat tuotteet.

Lisätietoja: http://www.rts.fi/ymparis-toseloste

Birkhäuserin julkaisema ja DavidBennett:n kokoama kirja: The Art of Pre-cast Concrete - colour texture expressionon ilmestynyt syksyllä.

Rakennusteollisuus RT / betoniele-menttiteollisuus on ollut avustamassakansainvälisen uuden betonielementtiark-kitehtuuria käsittelevän kirjan Suomenkohteita käsittelevän aineiston kokoami-sessa. Siinä on mukana neljä suomalaistakohdetta esimerkkinä uudesta betoniele-menttiarkkitehtuuristamme: Oulun yliopis-ton päärakennus, Asunto Oy Säterinrinne,Asunto Oy Rastipuisto, Mustakiven kortte-litalo.

Suomalaisten kohteiden lisäksi kirjassaesitellään viiden muun Euroopan maannäyttäviä kohteita.

Lisätietoja: www.birkhauser.ch

Helsingin Ooppera-talo

BET0504 s86-87 UUSI 8.12.2005, 16:5786

betoni 4 2005 87

PIELISEN BETONIKEHITTI BETONISENHIRSIELEMENTIN

yrityksen ohjat poikansa Risto Vahasen kä-siin. 90-luvun laman aikana toimeksiannotkeskittyivät suurelta osin asunto-osakeyh-tiöiden peruskorjaushankkeisiin. Laman vii-meisinä vuosina alkoi yrityksen ja sittem-min yritysverkoston voimakas kasvu: 90-lu-vun puolivälin 16 hengestä yritys on kasva-nut yli 200 hengen verkostoyritykseksi.

90-luvulla alkoi yrityksen kansainvälis-tyminen: 1992 perustettiin virolaistenasiantuntijoiden kanssa yhteisyritys Ehi-tuskonstrueerimise ja Katsetuste OU, jokaon sittemmin saavuttanut johtavan ase-man korjausrakentamisen asiantuntijayri-tyksenä Eestissä. Vuonna 1994 perustettiintytäryritys ZAO Ficote Pietariin ja vuonna2002 OOO Ficote Engineering yhdessä Pro-jectus Team Oy:n kanssa Moskovaan.

Vuonna 1995 alkoi verkostoyhteistyötaloteknisiä asiantuntijapalveluja (LVI jasähkö) tuottavan Kiinteistön Tuottoanalyy-sit Oy:n kanssa. Vuonna 1996 käynnistet-tiin yhdessä Kiinteistön TuottoanalyysitOy:n kanssa toiminta Oulussa ja seuraa-van vuonna Turussa. Vuonna 1998 käyn-nistettiin oma koulutusyksikkö RTC Koulu-tus Oy, joka vastaa julkisen koulutuksen li-säksi konsernin sisäisestä koulutuksesta.Vuonna 1999 siirtyi hämeenlinnalaisen AT-yhtiö Oy:n osake-enemmistö konserninemolle Vahanen Oy:lle. Vuonna 2005 Insi-nööritoimisto Oy Matti Ollila & Co siirtyikonsernin omistukseen ja syyskuussa pe-rustettiin pohja- ja maarakentamiseen eri-koistunut Fundatec Oy.

Viimeisen vuosikymmenen toimeksian-toja: Helsingin kaupungintalon peruspa-rantaminen, Kansallisteatterin peruskorja-us, useita peruskorjauskohteita HelsinginYliopistolle, Lintulahdenkuja 4-6 perus-korjaus- ja uudisrakennushanke, Pietarinlounaisen jätevedenpuhdistamon perus-korjaus ja uudisrakentaminen, Optirocinuusi kuivatuotetehdas Arzamasiin Venäjäl-le, Hämeenlinnan verkatehtaan muutoskulttuurikeskukseksi sekä StockmanninPietarin tavaratalon suunnittelu.

Vuosikymmenien aikana yritys on pa-nostanut monien teknologia-alueidenosaamisen kehittämiseen: rakennusfysii-kan tietämyksen kehittämiseen, jännitet-tyjen betonirakenteiden suunnitteluun,korjausrakentamisen kokonaispalveluihin,sisäilmakysymykset, teknisen elinkaaren-hallinnan palvelut sekä laboratorio- ja laa-dunvarmistuspalvelut.

Risto Vahanen, hall.puh.joht.

LAKAN BETONITEHOSTI TOIMINNANOHJAUSTA WM-DATANJÄRJESTELMILLÄ

Tietotekniikan palveluyritys WM-data toi-mittaa Lakan Betonille toiminnan-, talou-den-, palkka- ja henkilöstöohjauksen sekätietovarastoraportoinnin järjestelmät. Ta-voitteena on tehostaa tilaus-toimitusket-jua ja parantaa asiakaspalvelua.

– Koska asiakaskuntaamme kuuluu sekärakennusliikkeitä että keskusliikkeitä ja nii-den alaisia rautakauppoja omine asiakkai-neen, on tietojärjestelmän taivuttava erilai-siin sopimus- ja hinnoittelutarpeisiin, ker-too Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja PerttiHalonen. – Järjestelmäinvestoinnin keskei-nen tavoite on parantaa tehokkuutta ja en-nen kaikkea asiakaspalvelumme tasoa.

Uuden toiminnanohjausjärjestelmänuskotaan auttavan varastojen määrän jatuotevalikoiman optimoinnissa ennen se-sonkia. Tuotannonsuunnittelun on myöskyettävä reagoimaan nopeasti varastova-jauksiin sesongin aikana.

– Uudella järjestelmällä tehostetaanmerkittävästi myös myyntitilausten käsit-telyä, lähettämötoimintoja ja laskutuspro-sessia ja järjestelmä luo uusia mahdolli-suuksia sähköisen laskutuksen ja tilaustenkäsittelyn, Halonen jatkaa.

Lakan Betonin haastavaan toimintaym-päristöön kuuluu sekä betonituotteidenkappaletavaratuotantoa, kuivatuotteidenprosessituotantoa että projektiohjautuvaaelementtituotantoa.

Lisätietoja:Toimitusjohtaja Pertti Halonen, Lakan

Betoni, pertti.halonen@lakanbetoni.fi,puh. 0207 481 203.

Johtaja Henry Nieminen, WM-data,henry.nieminen@wmdata.fi, puh. 040 8279622.

Lakan Betoni on valtakunnallinen beto-nituotteita valmistava yritys, jolla on teh-taita viidellä paikkakunnalla. Yhtiön koti-paikka on Joensuu. Yhtiön tuotevalikoi-maan kuuluu mm. harkkoja, ympäristöbe-tonituotteita, kuivalaasteja, tasoitteita,rakennuselementtejä ja valmisbetonia.Yhtiön liikevaihto vuonna 2005 tulee ole-maan noin 30 Meuroa ja yhtiö työllistää135 henkeä. www.lakanbetoni.fi

Kuvassa Villa Kaplas, Heinolan asunto-messut 2004. Lakan Betoni Oy.

LUJABETONIN UUSILÄMPÖVALMIIKSIPYSTYTETTYKIVITALOPAKETTI

Luja-yhtiöhin kuuluva Lujabetoni on kehit-tänyt ensimmäisenä Suomessa lämpöval-miiksi pystytetyn kivitalopaketin. Tähänasti kivitalotoimitukset ovat olleet lähinnäharkkotoimituksia ja sen jälkeen asiakason itse huolehtinut pystytyksestä ja raken-tamisesta.

Suomalaiset haluavat asua pientalois-sa. Rakennusteollisuus RT:n tilastojen mu-kaan Suomessa rakennetaan tänä vuonna32 250 asuntoa, joista 15 000 on omakoti-taloja. Omakotitalojen määrä on kasvanutlähes 30 % vuoden 2000 jälkeen. Talopa-ketteja myydään Suomessa noin 10 500vuodessa ja niiden osuus omakotitaloistakasvaa jatkuvasti. Kivitalo on menestyjä tä-män päivän talopakettimarkkinoilla. Niidenosuus talopaketeista on koko maassa 15%, mutta pääkaupunkiseudulla, joka toimiisuunnannäyttäjänä, osuus on jo yli 40 %.

Luja-kivitalon ostaminen on pyritty teke-mään ostajalle mahdollisimman helpoksija huolettomaksi. Kun nimet laitetaan sopi-mukseen, asiakas saa tarkan aikataulunpystykseen ja kiinteän hinnan. Talo alkaanousta 12 viikon kuluttua sopimuksesta jaminimiaika pystytykselle on neljä viikkoa,talon laajuuden mukaan vaihdellen.

Luja-kivitalo toimitetaan lämpövalmiik-si pystytettynä. Lämpövalmis tarkoittaasitä, että talo on ulkoa valmis aina katonlumiesteitä ja tikkaita myöten. Päältä talorapataan Fesconin rappauslaasteilla. Si-sältä talo on ilman pintarakenteita ja ka-lusteita. Luja kantaa myös toimittajavas-tuun tekemisistään.

Luja-kivitalo on matalaenergiatalo, jo-hon on kehitetty uusi ladottava lämpövalu-harkko. Tämän ja muiden rakenneratkaisu-jen ansiosta Luja-kivitalon lämmityskustan-nuksen ovat yli 20 % pienemmät kuin vuo-den 2000 jälkeen rakennetuissa vastaavis-sa taloissa ja jopa 70 % pienemmät kuinvanhan rakennuskannan lämmityskulut.

Lujan kehittämä rakennejärjestelmäpitkälle räätälöitävän ratkaisun. Huonejär-jestystäkin voidaan muutella, koska kanta-via väliseiniä ei ole.

Kivitalo on terveellinen ja säilyttää ar-vonsa. Se on talvella tasaisen lämmin jakesällä viileä. Se on palonkestävä ja ääntäeristävä. Lujan perustuselementtiratkaisu,on ns. “tuulettuva rossipohja”.

Lisätietoja: Toimitusjohtaja Tapio Pitkä-nen, puh. 044 5852 200 tai www.luja.fi

TORNI

o

Stadionin peruskorjaus

Ensi kesän Kolin loma-asuntomessujen yksierikoisuus on betonielementeistä tehtäväloma-asunto, jonka ulkopinta näyttää kelo-seinältä. Kohteen rakennuttaja Taisto Lehi-koisen ja Pielisen Betoni Oy:n yhdessä ke-hittämä betoninen hirsielementti on vaihto-ehto erikoisempaa julkisivua etsivälle.

Väripigmentillä betonista saadaan ai-van puun näköinen. Elementeistä koottavatalo on kuitenkin nopeampi ja edullisempitapa keloasuntojen rakentamiseen, toteaaensimmäistä kertaa nyt kokeiltavasta me-netelmästä tuotantopäällikkö Ilmo Väätäi-nen Pielisen Betoni Oy:stä.

– Perinteiseen hirsirakentamiseen ver-rattuna betonielementin etuna on myösse, että puun tapaan betoni ei painu vuosi-en mittaan. Elementit ovat myös huoltova-paita, kertoo Väätäinen.

Muutaman kymmenen sentin paksuisetelementit rakennetaan kokonaisina Panka-kosken tehtaalla Lieksassa. Tavallista työ-läämpi hirsielementin valmistaminen tuolisähintaa kymmenisen prosenttia.

– Idea betonisesta hirsielementistä onpyörinyt mielessä jo useamman vuoden.Tämä syksy on elementtiä työstetty ja nyttuote on valmis, kertoo elementin keksijäTaisto Lehikoinen.

Elementti sopii käytettäväksi esimer-kiksi vapaa-ajan rakennuksissa, joissa pi-detään peruslämpö yllä ympäri vuoden.Pidemmällä aikavälillä elementtitalonlämmityskulut ovat huomattavasti huo-keammat kuin perinteisissä hirsitaloissa.

– Betonielementti varastoi hyvin läm-pöä. Kesähelteillä se on vastaavasti viileä,Lehikoinen kertoo elementin eduista.

Kolin loma-asuntomessujen projekti-päällikkö Sauli Hyttisen mukaan kohde tuohyvin esille loma-asuntorakentamisen uu-sia vaihtoehtoisia rakennusmateriaalejasekä esittelee pohjoiskarjalaista erikois-osaamista. Betonielementeistä tehtyihinvapaa-ajan rakennuksiin voi tutustua Kolinloma-asuntomessuilla 16.6.- 9.7.2006.

Lisätietoja: ilmo Väätäinen, puh. (013)6835 524 tai www.pielisenbetoni.fi

BET0504 s86-87 UUSI 8.12.2005, 16:5787

88 betoni 4 200588

BETONI-LEHTIEN SISÄLTÖ 2005

betoni 1 2005PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 5Rakennusneuvos Hannu Martikainen

HELSINGIN OIKEUSTALO – VUODEN BETONIRAKENNE 2004 6Professori Tuomo Siitonen, dipl.ins Jorma Puhto, arkkitehti Maritta Koivisto

KALUKKALAN KIRKKO, NURMIJÄRVI– VUODEN BETONIRAKENNE 2004 KUNNIAMAININTA 16Arkkitehti Maritta Koivisto, dipl.ins. Juha Jääskeläinen, rak.ins. Matti Saarikoski

ALEKSANTERINKADUN SILTA, PORVOO– VUODEN BETONIRAKENNE 2004 KUNNIAMAININTA 22Arkkitehti Maritta Koivisto, toim. Sirkka Saarinen

YMPÄRISTÖRAKENTAMISTA BARCELONASSA 28Arkkitehti Yrjö Rossi

B + G = ? 34Arkkitehti Päivi Jukola

PAIKALLAVALETTU MOSAIIKKIBETONILATTIA KESTÄÄ KATSETTA JA KULUTUSTAToimittaja Sirkka Saarinen 40

SÄÄKSMÄEN SILLAN KORJAUKSESSA KÄYTETTIIN ITSETIIVISTYVÄÄ BETONIARak.ins. Karri Knaapinen 44

ITSETIIVISTYVÄÄ BETONIA ON KÄYTETTY JO 1980-LUVULTA LÄHTIEN 46Toimittaja Sirkka Saarinen

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET JA HYVIN SÄILYVÄT BETONIT 51Dipl.ins. Mika Tulimaa, tekn.lis. Leif Wirtanen, Ph.D. Erika Holt,tutkim.prof. Heikki Kukko, prof. Vesa Penttala

BORÅSIN KENTTÄKOKEET KERTOVAT BETONIN TODELLISEN KESTÄVYYDEN 56Tekn.lis. Erkki Vesikari

INTEGROITU RAKENNEJÄRJESTELMÄ MUUTTUVIIN TILATARPEISIIN 60Dipl.ins. Marko Levola, dip.ins. Markku Rotko

BETONIRAKENTAMISEN TEKNOLOGIAOHJELMA 63Dipl.ins. Arto Suikka

BETONIA – BETONITAIDETAPAHTUMA 2005 68Dipl.ins. Klaus Söderlund

HENKILÖKUVASSA Tapio Aho 72Toimittaja Sirkka Saarinen

betoni 2 2005PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 7Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto

BETONIPIENTALON MONET KASVOT – ESITELLÄÄN OULUN ASUNTOMESSUILLAToimittaja Sirkka Saarinen 8

TAMPEREEN ONKINIEMESSÄ KESTÄVÄÄ PAIKALLARAKENTAMISTA 28Toimittaja Leena-Kaisa Simola

OULUSSA KOLME UUTTA TAIDETEOSTA 32Toimittaja Sirkka Saarinen

PARMAPAREL- PERUSTUKSET 38Dipl.ins. Petri Kähkönen

ONTELOLAATTOJEN KÄYTTÖ PIENTALORAKENTAMISESSA 41Dipl.ins. Petri Kähkönen

RAPATTU JULKISIVU ON NÄYTTÄVÄ 44Dipl.ins. Petri Mattila

KAMPIN KESKUS – LIIKENNETERMINAALIT 48Arkkitehdit Aki Davidsson ja Timo Kiukkola, dipl.ins. Teuvo Meriläinen

TAPIOLAN UIMAHALLIN PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS 58Arkkitehdit Antti Luutonen ja Kari Raimoranta, dipl.ins. Asko Miettinen

JAPANIN BETONIARKKITEHTUURIA 64Arkkit.yo:t Hella Hernberg ja Megumi Okubo

YLI SATA VUOTTA BETONIRAKENTAMISEN KOKEMUSTA 70– PETRI JANHUNEN, KARI LAUKKANEN, KAUKO LINNAToimittaja Sirkka Saarinen

BETONITUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET – BERTTA 74Tutkija Sirje Vares

BIBM:N 18. KONGRESSI AMSTERDAMISSA 76Dipl.ins. Arto Suikka

HENKILÖKUVASSA TUOMO SIITONEN 78Toimittaja Sirkka Saarinen

KOKEMUKSIA BETONISTA KEITTIÖSSÄ JA KYLPPÄRISSÄ 81Dipl.ins. Klaus Söderlund

betoni 3 2005PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Terho Salo, toimitusjohtaja

LASARETINSAAREN ALUE, OULU – VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2005Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA 10

VUOSAAREN SATAMAAN YLI KOLME KILOMETRIÄ LAITUREITA 16– ENSIMMÄINEN NELJÄNNES RAKENTEILLASirkka Saarinen, toimittaja

KYTÖMAAHAN VALMISTUI SUOMEN PISIN RAUTATIESILTA 24– OIKORADALLA YHTEENSÄ 82 SILTAASirkka Saarinen, toimittaja

SWTP – Pietarin jätevesien puhdistustilanne 28Jyrki Rautamäki, rak.ins., Vilho Pekkala, dipl.ins.

SILTOJEN BETONIRAKENTEIDEN KORJAAMINEN 36Jorma Huura, yli-insinööri, Ossi Räsänen, dipl.ins.

BETONIA! – BETONITAIDETTA KAUPUNKEIHIN 42Klaus Söderlund, dipl.ins.

MELKEIN KUIN KIVEÄ 46Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

TAIDE VALTASI LINNOITUKSEN 50Pertti Vaasio, rak.arkkitehti

RAPPAUSKIRJA BY46 UUDISTETTU 54Jukka Lahdensivu, tekn. lis.

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON RIVITALO PAIKALLA VALAEN 58Petri Mannonen, dipl.ins., Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

ULKOSEINIEN SISÄKUORIELEMENTTITEKNIIKKA 62Sami Karvinen, dipl. ins.VÄLISEINÄ- JA KUORIELEMENTTEJÄ AUTOMAATTILINJALTA 65– LUJABETONI OY ASTUU UUTEEN AIKAKAUTEEN SEINÄELEMENTTIVALMISTUKSESSAEsa Silvennoinen, dipl.ins.

SCALECAD – ELEMENTTISUUNNITTELUOHJELMISTO 66Veijo Artoma, dipl.ins., Juha Rämö, dipl.ins.

2 20051 2005

BET0504 s88-89 8.12.2005, 17:0788

betoni 4 2005 89

SUOJAAMATONJULKISIVU ON RISKI

Julkisivun tulee kestää monia rasituksia;jatkuvasti lisääntyviä ilmansaasteita, li-kaa, graffiteja ja Suomen vaihtelevia sää-olosuhteita ja pahimmassa tapauksessajulkisivuun voi iskeä levä, jäkälä tai sam-mal. Keskeinen tekijä edellä mainituissaongelmissa on kivipinnan huokoisuus, jol-loin lika ja kosteus pääsevät imeytymäänpinnan sisälle. Oikealla suoja-aineellahuokoset voidaan kyllästää, jolloin lian jakosteuden imeytyminen vähenee sekäpakkasvaurioriski pienenee. Suoja-aineenvalinnassa kannattaa luottaa tutkitusti toi-miviin tuotteisiin, sillä suoja-aineen tuleetunkeutua mikroskooppisen pieniin huoko-siin ja jättää pinta hengittäväksi.

Suojakäsittely lisää julkisivun elinikää jatuo kustannussäästöjäSuojaus voidaan tehdä sekä uuteen ettävanhaan maalaamattomaan tiili-, betoni-tai pesubetonipintaan. Ennen suojaustapinta puhdistetaan pintamateriaalin ja li-kaisuusasteen mukaan korkeapainepesu-tekniikalla, vesihiekka- tai hiekkapuhalluk-sella. Peruspuhdistuksen yhteydessä kan-nattaa tarkistuttaa saumausten kunto.Puhdistusaineen tulee irrottaa tehokkaastilikaa ja tuhota mahdolliset juuri-itiöt, jottalopputuloksesta saadaan siisti.

Suomessa kannattaisi siirtyä julkisivu-pintojen suojaukseen jo uutena, kuten ontehty keski-Euroopassa jo vuosia. Oikeillasuojakäsittelyillä saavutetaan pitkän aika-välin kustannussäästöjä, sillä kivipinta ra-pautuu huomattavasti hitaammin, vähen-tää tehokkaasti rajujen ilmastonvaihdos-ten aiheuttamia pintavaurioita ja puhdis-tettavuus paranee. Eikä sovi unohtaa es-teettisyyttä, sillä siisti julkisivu lisää asu-misviihtyvyyttä ja antaa hyvän kuvan kiin-teistöstään huolehtivasta omistajasta.

Graffitin poisto on edullisempaasuojatulta pinnaltaJos kiinteistö sijaitsee alueella, jossa onmahdollista joutua graffitien uhriksi, kan-nattaa julkisivu suojata lisäksi mikrovaha-pohjaisella antigraffitisuojalla ulottuvuus-korkeuteen. Täysin suojaamattomalta pin-nalta graffitin poisto on työlästä ja kallistaeikä pintaa saada välttämättä täysin puh-taaksi.

Punajäkälävaurioita puhdistettiin Seinä-joen terveyskeskuksen julkisivuissaSeinäjoen terveyskeskus on kamppaillut

punajäkälän kanssa jo kymmenisen vuot-ta. Ratkaisua ongelman poistamiseen onetsitty vuosia kokeilemalla eri suoja-ainei-ta. Kivi- ja betonipintojen suojaukseen jakunnostukseen erikoistunut Dyny CleanKiinteistö Oy puhdisti julkisivun ja suorittiDyny-julkisivusuojakäsittelyn. Työ aloitet-tiin viime kesänä ja työtä jatketaan vuosit-tain määrärahojen puitteissa. Dynyn mark-kinointipäällikkö Ella Saarinen kertoo suo-jauksen poistavan kasvualustan jäkälältä,sillä vesi ei enää imeydy suojattuun beto-niin. – Dyny-julkisivusuojalle on VTT:llätehty sääkaappikoe, jossa marmoripintasäilyi lähes alkuperäisenä 12 vuoden sää-rasitusta vastaavan ajan, kertoo Dynyn toi-mitusjohtaja Viljo Ahonen.

Punajäkälä on tummuttanut terveyskes-kuksen betoniset ikkunalaudat ja pahim-missa paikoissa jäkälä on syönyt raudoi-tuksen näkyviin. Jäkälä on levinnyt ikkuna-laudoista pesubetoniseinään tummuttaenja rapauttaen sitä. Punajäkälää esiintyymyös muissa Seinäjoen rakennusten beto-nipinnoissa ja samoja ongelmia on julkisi-vuissa ympäri Suomen. Jos ongelmaantartutaan ennen kuin julkisivu on pahastirapautunut, saadaan julkisivusta vieläedustavan näköinen. Julkisivun elinikä ly-henee rapautumisen ja pintavaurioidenvuoksi, joten julkisivun suojaus kannattai-sikin huomioida jo suunnitteluvaiheessa.

Ella SaarinenLisätietoja: www.dyny.fiElla Saarinen / Dyny Clean Kiinteistö Oypuh. 03 - 3123 1814ella.saarinen@dyny.fi

3Paikoitellen punajäkälä on levinnyt beto-nista pesubetoniseinään. Jäkälä on vauri-oittanut betonia kivien ympäriltä. Paikoi-tellen punajäkälä on rapauttanut betonisiaikkunalautoja lähes irti.

4Käynnissä on puhdistus 120-asteisella kor-keapainepesutekniikalla. Ennen puhdis-tusta pinnalla on vaikuttanut jäkälän itiöttuhoava puhdistusaine. Julkisivusta, jokaei ole pahasti rapautunut, eikä siinä olenäkyviä pintavaurioita, saadaan puhdista-malla edustavan näköinen. Suojaus vä-hentää jäkälän uudelleenmuodostumista.Suojaus kannattaa uusia noin 10 vuodenkuluttua.

KOVAN KULUTUKSEN LATTIAT – KAMPIN BUSSITERMINAALI 68Martti Matsinen, dipl.ins.

POHJOISMAINEN BETONITUTKIMUS 72Klaus Söderlund, dipl.ins.

BETONITEOLLISUUS VIERAILI RUOTSISSA JA TANSKASSAArto Suikka, dipl.ins. 74

MADRIDIN TOIMISTOTORNIN TULIPALOTauno Hietanen, dipl.ins. 76

HENKILÖKUVASSA ULLA-KIRSTI JUNTTILASirkka Saarinen, toimittaja 78

betoni 4 2005PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 6Risto Vahanen, dipl.ins.

ØRESTAD - KYMMENEN VUOTTA REUNAKIVIÄ VIHREÄLLÄ HEINIKOLLA 8Yrjö Rossi, arkkitehti SAFA

ESTEETÖN YMPÄRISTÖ ON HAASTE YMPÄRISTÖTUOTTEIDEN VALMISTAJILLEUlla-Kirsti Junttila, teollinen muotoilija TaL 16

CARLOS FERRATERIN ARKKITEHTUURIA ESPANJASSA 22Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

AISTIPAVILJONKI – OTANIEMEN ARKKITEHTIOSASTON1.VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 28Anna Kronlöf, tekn.tri, Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA

ASUNTO OY TRIADI – KOLMEN ASUNNON RIVITALO PAIKALLA VALAEN 32Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA

PUHTAAMPIA PINTOJA SUOJAUKSEN JA FOTOKATALYYSIN AVULLA 34Liisa Salparanta, dipl.ins. ja Anna Kronlöf, tekn.tri

AS OY HELSINGIN CIRRUS 38Harri Tinkanen, rak.ins.

OLKILUOTO 3:N RAKENTAMINEN KÄYNNISTYI – KÄYTTÖNOTTO VUONNA 2009Sirkka Saarinen, toimittaja 48

UUSIA TUULIVOIMALOITA SUOMEEN JA VIROON 54Petri Mannonen, dipl.ins.

PAIKALLAVALUN SUUNNITTELU TEHOKKAAKSI TEKLA-STRUCKTURES -OHJELMALLACasper Ålander, dipl.ins., Kim Johansson, dipl.ins., Pentti Lumme, tekn.lis. 58

RAKENTEELLISEN TURVALLISUUDEN KEHITYSHANKE TASSU 62Arto Suikka, dipl.ins.

ERKOISLUJAT BETONIT 64Mika Tulimaa, dipl.ins.

KIVIKAUDESTA BETONIKAUTEEN 68Matti Ollila, tekn.tri, professori

BY80 HENKILÖT 74

HENKILÖKUVASSA ANNA KRONLÖF 78Sirkka Saarinen, toimittaja

BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2005 88

3 4

3 2005 4 200575 VUOTTA

BET0504 s88-89 8.12.2005, 17:0889

90 betoni 4 2005

ILMOITTAJALUETTELO4 2005

Ilmoittaja: sivu

Betonialan OhuthiekeskusFCM Oy 4

Betonimestarit Oy 2

Betset Oy III kansi

City-Pesu Ky 5

Contesta Oy 2

Dyny Clean Kiinteistö Oy 2

Finnmap Consulting Oy 3

Finnsementti Oy II kansi

HB-Betoniteollisuus Oy 4

Lakan Betoni Oy 3

Lumon Oy 5

Parma Oy IV kansi

Peikko Finland Oy 5

Pintos Oy 2

Semtu Oy 3

Solmaster Oy 5

Suomen Betonilattiayhdistys ry 90

Suomen Betonitieto Oy 5

Tammet Oy 4

BETONINYHTEYSTIEDOT

PL 11 ( Unioninkatu 14, 2.krs )00131 Helsinkietunimi.sukunimi@betoni.comkeskus (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto Oyetunimi.sukunimi@betoni.com

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti Maritta Koivisto(09) 69623624, 040 9003577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 3626

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys ryetunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Betonikeskus ryetunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Sihteeri Päivi Eskelin(09) 1299 282(09) 6962 3628fax (09) 1299 291

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Kolme betonialan yhteisöä: Betonitieto Oy,Betoniyhdistys r.y. ja RT Betoniteollisuus -Betonikeskus ry sijaitsevat Unioninkatu14:n toisessa kerroksessa. Jokainen onajamassa omassa roolissaan ja yhteis-työssä betonirakentamisen asiaa.

Betonin mahdollisuuksista kertoo myössuunnittelijoille ja muille rakentamisenammattilaisille tarkoitettu tiloissa toimivabetonipintanäyttely, jossa esitellään mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsittelyta-poja. Näyttely on avoinna toimiston auki-oloaikoina 8.15 – 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09 - 6962 3624 taimaritta.koivisto@betoni.com

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA-JA TUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palvelevatbetonista tietoa hakevia tahoja laajalti.Betoni.com -sivujen kehitys jatkuu. Kehit-tämisessä on erittäin tärkeänä lähtökohta-na palaute sivuihin tutustuneilta henkilöil-tä. Palautetta todella toivomme! Mitä tie-toa toivot betoni.com:sta löytyvän? Kerroehdotuksesi ja asiasi suoraan sähköpostit-se olli.hamalainen@betoni.com tai kotisi-vuille sivukartan vieressä olevan Palaute-painikkeen kautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoiten Si-vukartta -painikkeen kautta. Siitä aukeaakerralla sivujen eri otsikot ja osiot. Valmis-tajatiedot löytyvät bannerista sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilastot.

Ja verkkosivujemme Keskustelupalstaodottaa aktiivista mielipiteenvaihtoa!

.com

.com

BET0504 s90 UUSI 8.12.2005, 17:1090