3 2011

BET1103_Kannet 7.11.2011, 14:193

4

• Lambda design -arvot: SPU AL 0,023 W/mK, SPU SP 0,022 W/mK ja SPU XT 0,007-0,019 W/mK •

• MAHDOLLISTAA OHUET RAKENTEET • EI TARVITA ERILLISTÄ ILMAN- TAI HÖYRYNSULKUA •

• ERISTEESEEN EI MUODOSTU KASTEPISTETTÄ • PALOTURVALLINEN JA KOSTEUTTA KESTÄVÄ •

• KOKONAISTALOUDELLINEN RATKAISU • OMINAISUUDET SÄILYVÄT VUOSIEN KULUESSA •

On yksi järkevä taparakentaa passiivitalo.Rakentamisen uusi aika on alkanut. Paksut lämmöneristeet saavat väistyä edullisten SPU Eristeiden tieltä. Koska SPU-levyjen teho on markkinoiden paras, tulee rakenteista tuntuvasti ohuempia kuin muilla eristeratkaisuilla. Materiaaleja ja työtä säästyy, lisäksi hyötykäyttöön jää mahdollisimman paljon neliöitä. Tutkittua tietoa SPU Eristeiden taloudellisuudesta, turvallisuudesta ja ekologisuudesta löydät osoitteesta spu.fi .

BET1103_Kannet 7.11.2011, 14:194

3 2011 1

3 2011

SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 81. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 15 650 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetrsvp@betoni.comRIA-, RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherBetoniteollisuus ry –Construction Product Industry, RTT ryPL 381, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 12 991telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfTkT Jussi MattilaDI Seppo PetrowDI Petri KähkönenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 318orvokki.toivanen@bookers.fisekäBetoniteollisuus ry:n jäsenyritykset:Paula Karvonentel. +358 (0)9 1299 401gsm + 358 (0)50 376 2005telefax +358 (0)9 1299 291paula.karvonen@betoni.com

Kirjapaino – PrintersForssa Print

Kansi – CoverHiottu ja suojakäsitelty betonilattia. 2011.Kuva: Dyny Oy.

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceBETONIN MAHDOLLISUUDET YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA 7Maritta Koivisto – Possibilities offered by concrete for environmental building

EIRANRANNAN UUDET PUISTOT HELSINGISSÄ 8ON VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2011 – Kunniamaininta Turun VähätorilleSirkka Saarinen – Environmental Structure of the year 2011

EIRANRANTA JA MERISATAMANRANTA – 1,5 kilometriä ranta-aluetta ja paljon muuta 10Sirkka Saarinen – Eiranranta and Merisatamanranta park zone project

TURUN VÄHÄTORI NOUSI KUNNOSTUKSEN ANSIOSTA ARVOISEENSA 18TASOON JA KÄYTTÖÖNSirkka Saarinen – Vähätori square restored to condition and use it deserves

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI – KOLUMNI 23Jussi Mattila

KAUPUNKIMUOTOILU 30– kaupunkiympäristön suunnittelun kolme vuosikymmentä 24Ulla-Kirsti Junttila – Three decades of urban design

KIRKKOJÄRVEN KOULUN PIHA-ALUEET 30Juha Hovinen, Milla Hakari – Kirkkojärvi school courtyard areas

SALMISAAREN KATUYMPÄRISTÖ 34– kaupunkiympäristön yleis- ja toteutussuunnitteluJussi Murole – Salmisaari street environment

KOKKOLA KOHENSI KÄVELYKESKUSTAN VIIHTYISYYTTÄ JA 37VETOVOIMAISUUTTASirkka Saarinen – Pedestrian town centre became more appealing and attractive in Kokkola

LUOVAA JA ENERGIATEHOKASTA – tiukatkin reunaehdot antavat mahdollisuuksia 40Dakota Lavento – Energy-efficient stone house of creative design

ELEMENTTIRAKENTAMINEN HOLLANNISSA JA BELGIASSA 45Arto Suikka

BETONILATTIA KESTÄÄ KUORMITUSTA, KULUTUSTA JA KATSETTA 50Maritta Koivisto, Sirkka Saarinen – Concrete floors resists wear and tear and attracts admiration

BETONILATTIOIDEN KUTISTUMAN JA HALKEILUN HALLINTA 56Jasmiina Hietala – The control of drying shrinkage in concrete floors

BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT 59Teemu Anttila

UUSI VOIMALA RAKENTEILLA – Ekokem laajentaa jätteen energiahyötykäyttöä 62Harri Isoherranen – Ekokem to expand energy reuse of wasteTODELLISTA YHTEISTYÖTÄSirkka Saarinen

HENKILÖKUVASSA – JUKKA LAHDENSIVU 67Sirkka Saarinen

PARMAN ECOPAALUILLA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA 70Leena-Kaisa Simola – Eco piles are cost-effective

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 73

BETONITEOLLISUUS RY:N JÄSENYRITYSTEN TUOTE- JA VALMISTAJATIETOJA 74

E ira

n ra n

ta

E ko k

e m

Beto

n ila

ttia

BET1103_01 4.11.2011, 21:051

2 3 2011

Hiottu betonilattia on tulevaisuuden ratkaisu, joka jättää tilaa luovuudellesi. Kiiltävä tai himmeä, elävä tai tasainen, värjätty tai luonnollinen – sinä päätät, me toteutamme. Dyny-lattia on kestävä, edullinen huoltaa ja hankintahinnal-taan kilpailukykyinen. Se on ympäristöystävällinen ratkaisu myös LEED-projekteihin.

Dynytetty lattia tuo esiin

betonin parhaat puolet – myös väreissä.

Älä usko ennen kuin näet!Kutsumme sinut tutustumaan Dyny-lattioihin. Uusimpia kohteitamme ovat muun muassa Helsingin Messukeskus / 33 000 m2 ja Verkkokauppa.com Helsingissä / 20 000 m2.Ilmoittaudu tutustumiskäynnille sinua lähimpään kohtee-seen osoitteessa www.dyny.fi

ANNA BETONINNÄKYÄ!

ANNA BETONINNÄKYÄ!

WSP Finland Oyp. 0207 864 12 www.wspgroup.fi

BETONITUTKIMUKSETohut- ja pintahievetolujuuskloridimääritykset

HAITTA-AINETUTKIMUKSETPAH, PCB, Pbasbestianalyysit

MIKROBITUTKIMUKSETLAADUNVARMISTUSKOKEET

Tutkittua tietoa pintaa syvemmältä!

BETONILABORATORIO

Aalto PROAalto-yliopiston täydennyskoulutusta

Varaa paikkasi toimialalla arvostettuihin ja tunnettuihin täydennyskoulutuksiin nyt ja hyödynnä nopean ilmoittau-tujan ennakkoetu!

Pääsuunnittelijakoulutus28.3.–25.10.2012 (11 pv)Suunnittelun ja johtamisen 12. täydennyskoulutusohjelma keskittyy ajankohtaisiin ja tulevaisuuden pääsuunnittelun osaamistarpeisiin (17 op).

Rakennuttajakoulutus (RAPS) 28.3.–21.11.2012 (12 pv)Rakennushankkeiden 34. projektinjohtokoulutus pureutuu rakentamisen prosesseihin sekä rakennuttajan rooliin ja tehtäviin (26 op).

Lisätiedotwww.aaltopro.fi/pswww.aaltopro.fi/rakennuttajakoulutusanna-maija.makitalo@aalto.fi, puh. 050 560 8367

Pääsuunnittelija- ja Rakennuttaja-koulutukset käynnistyvät jälleen yhteisellä aloituksella

Ajankohtaista

Keskustelua betonista

Hyödyllisiä sivustoja

BET1103_02-05 4.11.2011, 19:322

3 2011 3

Tekniset Bioöljyt, Proteinoil OyPL 101, 21201 Raisio, puh. 044 782 1348, faksi (02) 443 2911

www.raisio.com

ubr a®

Raisio´s choice - Natural oils

Elementti- ja tiiliteollisuuden käyttöön!

UUSI BIOHAJOAVA JA KORKEALUOKKAINEN

MUOTTIÖLJY

www.lapamixer.com

LAPA Mixer KyMutastentie 1,FI-16900 LammiPuh. (03) 6332 138Fax (03) 6332 238

B e t o n i n s e k o i t t i m e t

Vauhdillavalmista!

Säästä aikaa - tiivistä päivässä!

Nanten Oy • Teollisuustie 604300 Tuusula • p. 09 2747 970

nanten@nanten.com www.nanten.fi

Silko-hyväksytty akryylipohjainen Bituprimer toimii huomattavasti totuttua kosteammalla

alustalla ja käsittely voidaan tehdä alhaisem-massa lämpötilassa. Tiivistät betonin asfaltti-

pinnoitusta varten jopa yhdessä päivässä.

UUTUUS!

BET1103_02-05 4.11.2011, 19:323

4 3 2011

Steel-Kamet OyRahvontie 20 85100 Kalajoki, Finland

Tel. +358 8 463 9500Fax +358 8 463 9501Email: info@steelkamet.com

ww

w.s

teel

kam

et.c

om

POHJOISMAIDEN JOHTAVALTA TOIMITTAJALTA:

Lisätietoja: www.steelkamet.com

BHS-sekoittajat, varaosat ja kunnossapito

Betonitehtaat kaikkiin tarpeisiin

Kattava lämmitys- ja vesiratkaisu Turbo 3X

CONCRETE EVIDENCE

Kilterinkuja 2, PL 23, 01601 Vantaa Puh. 09 2525 2425

Varastokuja 1, 21600 Parainen Puh. 020 7430 620

BET1103_02-05 4.11.2011, 19:324

3 2011 5

Katseet lattiaan.

Tikkurila Oyj, PL 53, 01301 Vantaa | Puh. (09) 857 71, fax (09) 8577 6902 | www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Yksilöllinen designlattia on osa tilan identiteettiä. Te-

mafloor-lattiatuotteet mahdollistavat lähes rajattoman vä-

rivalikoiman ja antavat erilaisia kuviointimahdollisuuksia.

Erikoisefektit tuovat lattian esiin uudella tavalla esimerkiksi

ravintoloissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa ja liiketiloissa.

Temafloor-tuotteet kestävät hyvin mekaanista ja kemiallista

rasitusta. Ne muodostavat kestävän, saumattoman ja helppo-

hoitoisen efektipinnan. Anna luovuutesi lentää – kovaakin ku-

lutusta kestävä lattia voi olla katseenkiinnittäjä.

Katso esimerkkejä ja työohjeet Tikkurilan designlattioihin

osoitteesta www.tikkurila.fi/ammattilaiset.

BET1103_02-05 4.11.2011, 19:325

3 20116

KUVANVEISTÄJÄ PERTTI KUKKONEN HELSINGIN TAIDEHALLIN SLOW-PÄÄNÄYTTELYSSÄ – 15. lokakuuta - 20. marraskuuta 2011Helsingin Taidehalli, Nervanderinkatu 3

Helsingin Taidehalli tarjoaa 15. lokakuuta alkaen meditatiivisia taidenautintoja minuuttiaikataulujen parissa kamppaileville. Valokuvaaja Ilkka Halso, kuvanveis-täjä Pertti Kukkonen, taidemaalari Jaakko Pakkala ja graafikko Lauri Rankka korostavat SLOW-näyttelyllään hitauden merkitystä. Taiteilijoiden teokset syntyvätpitkän ajan kuluessa ja he haluavat myös kannustaa tarkkaan ja paneutuvaan kuvataiteen katsomiseen.Lisätiedustelut: Pertti Kukkonen, gsm 040-5823183, p.kukkonen@kolumbus.fiKuvassa: “Kyynel”, betoni, Pertti Kukkonen, 2011

BET1103_06 7.11.2011, 07:566

3 2011 7 PÄÄKIRJOITUS – Preface

BETONIN MAHDOLLISUUDET YMPÄRISTÖRAKENTAMISESSA

Rakennettu ympäristömme on tehty suureltaosin betonista, joten olemme tottuneet betoninläsnäoloon. Ympäristörakentamisessa betonituot-teilla ja betonilla on materiaalina merkittävä rooliarkkitehtuurin osana.

Ympäristöbetonirakenteet ja -tuotteet, myös yh-dessä muiden materiaalien, esimerkiksi luonnonki-ven kanssa tarjoavat monipuolisia mahdollisuuk-sia rakennetun ympäristön laatutason ja toimivuu-den parantamiseen. Korkeatasoisesti toteutetutpihat, puistot, urheilu- ja vapaa-ajanalueet, aukiotja torit lisäävät rakennetun ympäristön viihtyisyyt-tä. Ympäristöbetonituotteiden käyttö on kasvanutjatkuvasti myös pientalojen ja asuinkerrostalojenpihoissa.

Ympäristöbetonin käyttö on lisääntynyt voimak-kaasti myös erikoiskohteissa, joita ovat raskaanajoneuvoliikenteen alueet, kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueet, satamien,teollisuuden tms. varastoalueet ja rakenteet sekäsiltarakenteet. Näissä kohteissa päällystettä ja ra-kennetta rasittavat tavanomaista suuremmat kuor-mitukset, kulutus ja pakkasrasitus sekä joissakintapauksissa myös kemialliset rasitukset.

Tavoitteina ympäristöjen rakentamisessa, niinsuunnittelussa kuin toteutuksessa on aikaansaadatoimivia, turvallisia, kestäviä, laadukkaasti toteu-tettuja, elämyksellisiä ja yksilöllisiä ympäristöjä.

Betonilla on monipuolisia mahdollisuuksia,mutta myös haasteita rakennetun ympäristön laa-tutason ja toimivuuden parantamiseen. Lähtökoh-tina ovat laadukas, ekologinen ja elinkaaritalou-dellinen rakentaminen.

Materiaalin ominaisuudet, kuten plastisuus jakestävyys tulee hyödyntää tuotesuunnittelussa,muotoilun on vastattava nykypäivän tarpeita, väri-betonin ja pintakäsittelyiden on oltava kestäviä jatuotteiden standardoituja. Tuoteperheitä on laa-jennettava, uusia tuotteita kehitettävä erilaisiintarpeisiin, esimerkkinä esteettömät tuotteet japintavesien poisjohtaminen. Eri materiaaleja ontarpeen myös yhdistellä. Valmistustekniikkaa onkehitettävä vastaamaan käyttäjälähtöistä muunte-lumahdollisuutta. Myös taiteen käyttö ympäristö-

rakentamisessa virkistää uudella tavalla betoninkäyttömahdollisuuksia.

Laatu, ekologisuus sekä kestävyys määrittävätniin rakennuksen kuin ympäristön jälleenkäyttöar-von ja samalla myös kestävän imagon. Betonin onosattava vanheta kauniisti. Ikääntymisprosessionkin otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Betoniteknologia on kehittänyt materiaaliavastaamaan haasteisiin. Nanoteknologia on ke-hittänyt betonista itsepuhdistuvaa. Betoni voi ollaläpinäkyvää, erikoislujaa, ultrakevyttä tai jopakelluvaa. Rakenteet voivat olla ohuita, siroja jakaarevia.

Betonista saa nykyään melkein mitä tahansa– ja aina se on täynnä yllätyksiä.Betoni itse puhukoon puolestaan!

Maritta Koivisto, arkkitehti SAFA, päätoimittaja, Betoni

Our built environment consists to a large extent of conc-rete structures so we are used to being surrounded byconcrete. Concrete products and concrete as a materialplay a significant role as part of the architecture in envi-ronmental building.

Environmental concrete structures and products, alsoin combination with other materials, such as naturalstone offer versatile possibilities for improving the qua-lity level and functionality of the built environment.Courtyards, parks, sports venues and recreational areas,squares and market places realised according to highstandards increase the amenity of the built environ-ment. The use of environmental concrete products hasincreased continuously also in the courtyard areas ofsmall houses and apartment buildings.

Special applications, including areas and structuresexposed to heavy vehicle traffic, such as pedestriancrossings and bus stops, airport maintenance areas, sto-rage fields in ports and industrial properties as well asbridge structures constitute another area that has seenvigorous growth in the use of environmental concrete.Resistance to abnormally great loads, wear and subzero

temperature stress and in some cases also chemicalstress, is required of the paving materials and structuresin these applications.

AIMING TOWARDS DURABLEENVIRONMENTS RICH IN EXPERIENCESThe objective of environmental building at both designstage and implementation stage is to produce functional,safe, durable and unique environments, which are of highstandards and rich in experiences.

Concrete is associated with versatile possibilities, butalso challenges, when it comes to improving the qualitylevel and functionality of built environments. Startingpoints include the quality, ecology and life cycle economyof building.

The properties of the material, such as plasticity anddurability, must be taken advantage of in product deve-lopment, design must meet the needs of the presentday, dyed concrete and surface treatment methods mustbe durable and products must be standardised. Productfamilies have to be expanded, new products developedfor different applications, including easy access pro-

ducts and drainage of surface water. It is also necessaryto combine different materials. Manufacturing technolo-gy must be adapted to enable user-oriented modifica-tions. The integration of art into environmental buildingalso opens up new avenues in the utilisation of concrete.

Quality, ecology and durability define the reuse valueas well as the sustainable image of both buildings andenvironments. Concrete must be able to age attractively.The ageing process should be considered already at thedesign stage.

Concrete technology has developed the material tomeet the challenges. Nanotechnology has made it pos-sible to develop self-cleaning concrete. Concrete can betransparent, extra hard, ultra light or even floating, andstructures can be slim, delicate and curved.

Concrete can nowadays be used to produce almostanything – and it is always full of surprises.

Let concrete speak for itself!

Maritta Koivisto, architect SAFA,Editor-in-Chief, Concrete Magazine

POSSIBILITIES OFFERED BY CONCRETE FOR ENVIRONMENTAL BUILDING

TAVOITTEENA KESTÄVIÄ JA ELÄMYKSELLISIÄ YMPÄRISTÖJÄTAVOITTEENA KESTÄVIÄ JA ELÄMYKSELLISIÄ YMPÄRISTÖJÄ

BET1103_07 4.11.2011, 19:347

3 201188

EIRANRANNAN UUDET PUISTOT HELSINGISSÄ

ON VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2011

– Kunniamaininta Turun Vähätorille

Eiranrannan kolmen puiston kokonaisuus Helsin-gissä palkittiin Vuoden 2011 Ympäristörakenne -tunnustuksella. Pyhiinvaeltajanpuisto, Pyhän Birgi-tan puisto ja Rantakallionpuisto muodostavatluontevan ja korkeatasoisen jatkon Kaivopuiston jaEiran rannan puistovyöhykkeelle. Aikaisempi kau-pungin laidan joutomaa on nyt tyylikäs ja viihtyisä,kaupunkimainen merenrantamiljöö, joka houkutte-lee kävelyyn ja oleskeluun.Kunniamaininnan kilpailussa sai Vähätori Turussa.Vähätorin täydellinen kunnostus on tehty taitavas-ti paikan historiallista luonnetta ja jatkuvuuttakunnioittaen.

Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliitonjärjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 3. loka-kuuta Helsingissä. Kilpailussa myönnettiin kunnia-kirjat palkittujen kohteiden rakennuttajille sekäsuunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mu-kana olleille tahoille.

Voittajakohteen kunniakirjat saivat rakennutta-misesta Helsingin kaupungin rakennusvirasto katu-ja puisto-osasto, suunnittelusta Ramboll FinlandOy ja Arkkitehtitoimisto Pertti Pääsky Oy sekä to-teutuksesta VRJ Etelä-Suomi Oy ja Helsingin kau-pungin rakentamispalvelu Stara Läntinen kaupunki-tekniikka.

Kunniamainintakohteen osalta palkittiin kunnia-kirjoin rakennuttamisesta Turun Kiinteistölaitos,suunnittelusta Turun kaupungin ympäristö- ja kaa-voitusvirasto, suunnittelutoimisto sekä taiteilijaSaara Ekström ja toteutuksesta Destia Oy Lounais-Suomen tulosyksikkö, HÅK Graniitti Oy, Turku Ener-gia, Turun Viherliikelaitos ja HT Laser Oy.

YMPÄRISTÖRAKENTAMISTA PAIKANHENGESSÄVuoden Ympäristörakenne 2011 -kilpailun voittaja-kohde on upea esimerkki paikan hengen oivalta-vasta, selkeästä ja johdonmukaisesta ympäristöra-kentamisesta. Eiranrannan puistoalueet liittyvätluontevaksi osaksi Eiran vanhoja ja uusia asuin-kortteleita ja täydentävät erinomaisesti Kaivopuis-ton ja Merisatamanrannan virkistysaluekokonai-suutta. Hyvällä suunnittelulla ja korkeatasoisellaympäristörakentamisella satamarata-, teollisuus-,ja varastotoiminnan pilaamasta joutomaasta onluotu merellinen virkistys- ja ajanviettopaikka.

Täyttöalueelle rakennetun, mereen rajoittuvanPyhän Birgitan puiston keskeinen viheralue ondyynimäisesti muotoiltu nurmialue. Rannassa nur-

meen liittyvä istutusalue rajautuu kaarevaan muu-riin ja raittiin, jolla on penkkejä ja istuskelemaankutsuvia graniittipaaseja. Rantaraitilta pääseeportaita pitkin laituritasanteelle ja veteen. Yksin-kertainen, moderni ja harkittu suunnitelma antaatilaa merimaisemalle ja mahdollistaa rannan mo-nipuolisen ja aktiivisen käytön.

Lähimpänä uutta asuinkorttelia, Pyhiinvaeltajan-puistossa sijaitsee upea, lähes 800 neliömetrin suu-ruinen luonnonkivireunainen vesiallas, joka liittääalueen rantavyöhykkeeseen. Alueella on taiteilijaJussi Heikkilän kolmiosainen taideteos, jonka yksiosa sijaitsee vesialtaassa, yksi Pyhän Birgitan puis-ton rantareitin varressa ja yksi meriportaiden lähellä.

Myös Rantakallionpuiston koirapuisto luonnon-kallioineen erottuu omaleimaisena normikoira-puistoista.

KESTÄÄ KOVAN KULUTUKSENEiranrannan alue on suunniteltu ja rakennettu kes-tämään kovaa kulutusta. Alue on toteutettu am-mattitaidolla ja työn jälki on erinomaista. Materi-aali- ja kasvivalintoineen loppuun asti harkitussasuunnittelussa ja kestävässä rakentamisessa onotettu huomioon myös kunnossapidon tarpeet. Alu-een ylläpito on suhteellisen helppoa eikä laajoistapinta-aloista huolimatta vaadi kohtuuttomia kus-tannuksia. Kasvivalinnat, kuten erilaiset heinät,ovat paikkaan sopivia ja onnistuneita.

Eiranrannan puistoaluekokonaisuus rikastuttaamerkittävällä tavalla lähialueen asukkaiden, hel-sinkiläisten ja turistien virkistysmahdollisuuksiakorkeatasoisessa, hengeltään ja tunnelmaltaankäyttäjäystävällisessä ympäristössä.

VÄHÄTORI KUNNOSTETTIIN VANHAAKUNNIOITTAENVähätorin alue on yksi Turun hienoimmista kaupun-kitiloista. Sen historialliset juuret juontavat arkki-tehti Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeiseenasemakaavaan vuodelta 1828.

Vähätorin kunnostus on osa “Ihmisille parempikeskusta” -hanketta, jolla parannetaan keskustanvetovoimaa ja viihtyisyyttä ja laajennetaan kävely-alueita Aurajoen suuntaan kirjastokorttelin ja Van-han Suurtorin alueille. Kolmionmuotoinen nupuki-villä päällystetty toriaukio on noin 3000 neliömet-rin laajuinen. Saneerauksen jälkeen aukio on mää-ritelty pihakaduksi. Kaupunkitilan pääkäyttäjiksion siis nostettu jalankulkijat ja pyöräilijät; autotovat alisteisessa asemassa.

Vähätorista on muodostunut viihtyisä, suosittuoleskelualue. Käytöstä jo poissa ollut suihkulähdepatsaineen on kunnostettu, nupukiveys on uusittu,penkkejä, valaisimia ja istutuksia on lisätty ja uu-distettu. Torimainen tila sopii tapahtumien järjestä-miseen. Alue toimii myös suosittuna ruokaravinto-loiden ulkoterassialueena.

Vähätori on uudistettu erittäin taitavasti. Kun-nostettu tori ei vaikuta uudelta, vaan henkii jatku-vuuden ja paikan historiallista luonnetta. Vanhaanon onnistuneesti liitetty uusia kerrostumia, kutentaiteilija Saara Ekströmin teräksinen “Kertosäe” -taideaita. Se rajaa Vähätoria vilkasliikenteisestäLinnankadusta.

TUNNUSTUS TASOKKAALLE YMPÄRISTÖLLEVuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteenaon tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökoko-naisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteu-tuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisestikestävä, hyvä ympäristö. Palkinto jaettiin nyt 21.kerran.

Kilpailun tuomaristossa olivat edustettuina Ra-kennustuoteteollisuus RTT ry:n, Puutarhaliiton, Kivi-teollisuusliiton, Viherympäristöliiton, Suomen Mai-sema-arkkitehtiliiton, Suomen Arkkitehtiliiton, Suo-men Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja lehdistönedustajat.

Lisätietoja:Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow,Betoniteollisuus ry, p. 0500 422 652Toimitusjohtaja Pekka Leskinen,Viherympäristöliitto ry, p. 040 555 0175

www.betoni.com, www.puutarhaliitto.fi

1Eiranrannan uudet puistot. Pyhiinvaeltajanpuisto, PyhänBirgitan puisto ja Rantakallionpuisto muodostavat luonte-van ja korkeatasoisen jatkon Kaivopuiston ja Eiranrannanpuistovyöhykkeelle.

2Turun Vähätorin torimainen tila sopii tapahtumien järjes-tämiseen. Alue toimii myös suosittuna ruokaravintoloidenulkoterassialueena. Vähätori on uudistettu taitavasti.Kunnostettu tori ei vaikuta uudelta, vaan henkii jatkuvuu-den ja paikan historiallista luonnetta.

Per

tti P

ääsk

y T

omi H

angi

sto

1

2

Sirkka Saarinen, toimittaja

BET1103_08-09 4.11.2011, 19:428

3 2011 9

ENVIRONMENTAL STRUCTURE OF THE YEAR 2011

The Eiranranta park complex in Helsinki, consisting ofthree individual parks, has won the Environmental Struc-ture of the year Award 2011. The three parks – Pyhiinvael-tajanpuisto, Pyhän Birgitan puisto, and Rantakallionpuis-to – create a natural and high-standard continuation forthe park zone of Kaivopuisto and Eira shore.

What used to be wasteland on the outskirts of the cityis now an elegant and attractive urban sea shore milieuthat invites for walks or just to hang around.

An Honorary Mention was in the competition awardedto Vähätori Square in Turku. The square has undergonecomplete refurbishment carried out showing respect forthe historical nature and continuance of the location.

Construction Product Industry RTT Oy (Rakennustuote-

teollisuus RTT) and Finnish Garden Association (Puutar-haliitto ry) chose the Environmental Structure of the Yearalready for the 21st time. The competition was designedto make known high-quality environmental entities inwhich skilled design and implementation has resulted inan aesthetically and functionally sustainable, good envi-ronment.

BET1103_08-09 4.11.2011, 19:429

3 20111010

”Kahdeksan puistoa ja kaksi pysäköintialuetta,lähes 1,5 kilometriä ranta-aluetta, pinta-alaanoin 10 hehtaaria ja budjetti noin 10 miljoonaaeuroa”, projektipäällikkö Anne Tanhuanpää Hel-singin kaupungin rakennusviraston katu- ja puis-to-osastolta summaa mittavan Eiranrannan jaMerisatamanrannan puistovyöhykeprojektin.

Puistoista neljä on uusia: vuonna 2008 valmistunutHylkeenpyytäjän kenttä sekä vastikään Vuoden Ym-päristörakenne 2011 -tunnustuksen saaneet PyhänBirgitan puisto, Pyhiinvaeltajanpuisto ja Rantakalli-onpuisto. Uutta on myös hiekkaranta-alue, josta onmahdollisuus päästä veteen. Peruskorjattuja puis-toja ovat Luostaripuisto, Fredrik Stjernvallin puisto,Ursininkallio sekä Meripuisto. Merisatamanrannanja Eiranrannan pysäköintialueet on toteutettu puis-tomaisina, yleisilmeeltään vehreinä.

Loppusuoralla oleva projekti on jälkikäteen aja-teltuna ollut varsin nopea: asemakaava hyväksyt-tiin helmikuussa 2004, suunnittelu tilattiin kesä-kuussa 2006 tarjouskilpailun voittaneelta RambollFinland Oy:ltä ja rakentaminen käynnistyi vuonna2008. Syksyllä 2011 on meneillään pysäköintialuei-den viimeistely. Veneet saadaan niille talvisäilytyk-seen jo tulevaksi talvikaudeksi. Jotkut suunnitel-mista lykätyt osat jäävät odottamaan toteutusta.

EIRANRANTA JA MERISATAMANRANTA

– 1,5 kilometriä ranta-aluetta ja paljon muuta

Sirkka Saarinen, toimittaja

1

2

Aino

-Kai

sa N

uotio

/ Ra m

b oll

Fin l

a nd

Oy

Aino

-Kai

sa N

uotio

/ Ram

boll

Finl

and

Oy

1Eiranrannan ja Merisatamanrannan puistovyöhykeprojekti.

2Vuoden Ympäristörakenne 2011 -tunnustuksen saaneetPyhän Birgitan puisto, Pyhiinvaeltajanpuisto ja Rantakal-lionpuisto.

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3010

3 2011 11

KAIKILLE HELSINKILÄISILLEAnne Tanhuanpää kertoo, että puistorakentamistavauhditti Eiranrannan uuden asuinalueen rakentu-minen. Olihan kaupunki jo tontit myydessään sitou-tunut niiden toteutukseen. Samalla hän korostaa,että virkistysalue on tehty kaikille kaupunkilaisille,ei pelkästään alueen asukkaille.

”Puistovyöhyke on jatkumo Helsingin niemenrantapuistolle ja siinä kulkevalle virkistysreitille.Hengeltään uudet puistot ovat selkeästi 2000-lu-kulaisia. Niillä ei ole tavoiteltu historiallisia arvojavaan korkeatasoista, helposti hoidettavaa, toimin-naltaan tarpeenmukaisia puistoalueita 2000-lu-vun hengessä. Idässä ne yhtyvät Kaivopuistoon,joka on puolestaan selkeästi historiallinen puis-to”, Tanhuanpää toteaa.

Lähtötilanteesta hän kertoo, ettei haasteitapuuttunut: ”Asuntorakentamisen alta oli purettujätevedenpuhdistamo, myös vanha satamarataodotti purkamista. Keskeinen alue oli veneiden tal-visäilytyspaikkana. Rakennusviraston varikon li-säksi rannassa oli joutomaata, jossa oli luvatontapysäköintiä ja muutakin epämääräistä toimintaa.Maaperässä oli pilaantuneita maita, jotka piti kul-jettaa pois. Alueen itäosan vanhat puistot olivatperuskorjauksen tarpeessa.”

ASUKKAAT AKTIIVISIATanhuanpää nostaa asukkaiden kuulemisen ja vuo-rovaikutteisuuden tärkeäksi kaavoitus- ja suunnit-

3

teluvaiheen osaksi. ”Varsinkin veneiden säilytysherätti keskustelua. Ratkaisuissa edettiin kompro-misseja tehden: pysäköinti- ja venesäilytys jäi alu-eelle, mutta paikkoja vähennettiin ja alueista suun-niteltiin tavallisia pysäköintialueita puistomaisem-pia. Nyt kahdella hyvin vehreäksi rakennetuilla py-säköintialueilla on yhteensä 188 autopaikkaa.”

”Asukkailta tullut voimakas toive uimarannastatoteutui. Tosin virallista uimarantaa ei perustettu.Sen sijaan rannasta järjestettiin mahdollisuuspäästä veteen rakentamalla Pyhän Birgitan puis-toon hiekkaranta-alue, josta pääsee meriportaitapitkin myös veteen. Asukkaiden toiveesta FredrikStjernvallin puistossa sijainneet badeltennisken-tät siirrettiin uuteen paikkaan, Hernesaaren ja Py-hän Birgitan puiston kulmaukseen. Asukkaat oli-vat myös hyvin tarkkoja isojen puiden sijainnista.Puita halutaan, muttei oman merimaisemaneteen. Pyhiinvaeltajanpuistossa puolestaan suo-ralinjainen käytäväverkosto sai aaltoilevammanmuodon”, Tanhuanpää kertoo esimerkkejä asukas-vuorovaikutuksesta.

HYLKEENPYYTÄJÄNKENTTÄPYSÄKÖINTIHALLIN KATOLLAEnsimmäinen uusi puisto, Hylkeenpyytäjänkenttä,rakennettiin jo vuonna 2008 samanaikaisesti asun-torakentamisen kanssa. Se on pysäköintihallinpäälle rakennettu korttelipuisto, jossa on peli- jaleikkialueet sekä puutarha.

Kuva

t: Ai

no-K

aisa

Nuo

tio, P

uuta

rhal

iitto

ry, B

eton

iteol

lisuu

s ry

3Pyhän Birgitan puistossa on pitkä rantaviiva. Sitä on käsi-telty monipuolisesti: hiekkarantaa, jykevää, suoralinjaistapystymuuria, massiiviset mereen vievät luonnonkivipor-taikot sekä vapaamuotoista luonnon pyörökivillä täytettyärantaluiskaa ja istutuksia. Taiteilija Jussi Heikkilän kolmi-osaisesta taideteoksesta yksi osa sijaitsee rantareitinvarrella.

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3111

3 20111212

4

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3212

3 2011 13

Se oli Tanhuanpään mukaan rakenteellisesti vaa-tiva, sillä pysäköintihallin kantavuus rajoitti istutus-ten ja toimintojen sijoittelua. ”Vedenpoiston takiatarvitut täytöt ja kiveys aiheuttivat sen, että istutuk-sen aiheuttamat kuormat eivät saaneet olla isoja.Ongelma ratkaistiin nostamalla kentän keskiosaankumpumainen alusta, jolle kasvit voitiin istuttaa.”

PYHIINVAELTAJANPUISTOSSA VESIALLASPyhiinvaeltajanpuiston pohjoisosa, kuten myös senpohjoispuolella sijaitsevan Luostaripuisto, onavointa nurmikenttää, jonka vanhat lehmukset onsäilytetty. Vihreän kentän halkaisee puiston keskei-nen pohjoiseteläsuuntainen kävelyreitti. Puisto ra-joittuu uusien Eiranrannan asuntojen sokkelilin-jaan. Eteläosassa on aukio, jonka keskuksena onupea, luonnonkivireunuksinen vesiallas.

”Alun perin jo yleissuunnitelmassa olleeseen al-taaseen oli tarkoitus pumpata vettä merestä ja joh-taa se kadun alitse ja patojen kautta takaisin me-reen. Kustannussyistä päädyttiin rakentamaanmaanalainen pumppaamo, joka kierrättää altaassavesijohtovettä. Se käsitellään uima-allastasoisellasuodatinjärjestelmällä, joten vesi pysyy puhtaanakoko kesän. Alkuperäinen ajatus siitä, että altaan jamerenpinnan tasot yhtyvät puistosta nähtynä, to-teutuu muutetussakin versiossa. Patojen tuoma vai-kutelma on nyt korvattu mereen vievillä graniittipor-tailla. Altaan ympärillä on runsaasti penkkejä, joiltavoi nauttia merinäköalasta”, Tanhuanpää kertoo.

Matalan vesialtaan keskellä on yksi osa taiteilijaJussi Heikkilän kolmiosasesta taideteoksesta,”Harmaja”, jossa on paitsi kyseisen saaren muoto,myös kaiverrettuna rakkoleväkuvio, Fucus vesicu-losus. Muut teokset ovat Pyhän Birgitan puistossa 7

olevat ”Sommarn” ja ”Tunnholmen”. Taideteosmuistuttaa Itämerestä ja samalla sen saastumises-ta. Kolmen teoksen kokonaisuuden nimi on “Fucus”.

PYHÄN BIRGITAN PUISTOSSAMONENLAISTA RANTAVIIVAN KÄSITTELYÄYmpäristörakenne -palkitut puistot ovat kaikki”merihenkisiä”; Pyhän Birgitan puisto on kuitenkinse, jolla on myös pitkä rantaviiva. Sitä on käsiteltymonipuolisesti: hiekkarantaa, jykevää, suoralin-

5

6 4, 5Pyhiinvaeltajan puiston matalan vesialtaan keskellä onyksi osa taiteilija Jussi Heikkilän kolmiosasesta taide-teoksesta, ”Harmaja”. Altaan pohja on kallistettu tasai-sesti altaan länsireunaan ja se on syvimmillään 50 cm.Altaan kantava rakenne on teräsbetonia, joka on vesieris-tetty. Vedeneristystä suojaa salaojamatto, jonka päällä onsepelikerros. Altaan pohjan pyöreät kenttäkivet on kiinni-tetty juotosbetonilla ja saumattu kaksikomponenttisellakvartsihiekkasaumausaineella. Reunoilla on käytettyluonnonkiveä.

6, 7Pyhän Birgitan puiston rantaraitti. Alueen länsilaidallaon rehevämpi, vihreä alue, joka erottaa puiston vieläteollisuusalueena olevasta länsipuolesta.

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3313

3 20111414

8

9

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3414

3 2011 15

jaista pystymuuria, massiiviset mereen vievätluonnonkiviportaikot sekä vapaamuotoista luon-non pyörökivillä täytettyä rantaluiskaa. Rantavii-van tuntumassa on jykeviä graniittipaaseja istus-kelua varten.

Kaavallisesti puisto tulee aikanaan jatkumaanHernesaaren kärkeen. Nyt suunnittelualue ja raken-taminen ulottuvat länsikulmauksen poukamaan,jonne on tulossa muun muassa kaavaan merkittykioski. Sinne on myös jo siirretty uudet badeltennis-kentät. Hernesaareen tulevilta risteilyaluksilta onuusien puistojen kautta kävely-yhteys aina Kauppa-torille saakka.

Pyhän Birgitan puiston keskellä on avoin dyyn-imäisesti muotoiltu nurmialue. Sen eteläpuolellaon kivetty ja istuskelumuurilla rajattu ranta-alue.Avoimen nurmialueen poikki kulkee kivituhkapin-tainen käytävä, joka jatkuu Ursininkallion puistoon.

”Nurmialueet on tarkoitettu leikkeihin, peleihinja oleskeluun. Eteläpuolella nurmialue rajautuumataliin, vapaat merinäkymät säilyttäviin havu-pensas- ja heinäistutuksiin ja niiden takana ole-vaan kaarevaan istuskelumuuriin. Puiston rantaakiertää raitti, joka houkuttelee kävelyyn ja oleske-luun meren lähellä”; Tanhuanpää esittelee.

Syy rannan varsin raskaaseen rakentamiseen onkova merenkäynti. ”Tällä kohtaa avomereltä tulevaaallokko on Helsingissä kovinta. Aallot voivat pa-himmillaan olla jopa viisimetrisiä. Esimerkiksi isotkivipaadet ovat istuskelun ja auringonoton lisäksitarkoitettu rikkomaan korkeita aaltoja ja suojaa-maan istutuksia.”

Yksi syy hiekkaranta-alueen reunasta alkavan,noin 70 metriä pitkän pystymuurin rakentamiseenoli muurin kohdalla kulkeva paineviemäri.

”Hiekkaranta-alueen edustalle haluttiin mahdol-lisimman laaja merivesialue. Vanhaa luiska-aluettaei viemärin takia voitu kuitenkaan siirtää kauem-maksi, joten paikalle tehtiin rakenteellisestikinvaativa pystymuuri. Betonielementtirakenteinentukimuuri on verhoiltu luonnonkivellä. Punaistagraniittia ovat myös istuskeluportaat ja -paadet.”

Puiston kasvillisuus on Tanhuanpään mukaan tar-koituksella yksinkertaista, totutusta puistokasvilli-suudesta poikkeavaa. ”Meri ja luonnonmukaisuuson läsnä myös kasvivalinnoissa: katajaa, matalaa

8, 9Pyhän Birgitan puiston vapaamuotoista luonnon pyöröki-villä täytettyä rantaluiskaa. Rantaviivan tuntumassa onjykeviä graniittipaaseja istuskelua varten.

10Betonielementtirakenteinen tukimuuri on verhoiltu luonnonkivellä.

11Uusien asuintalojen pihat rajoittuvat puistoalueeseen.

12Eiranrannan ympäristön palkitut edustajat.

10

11

12

Mar

itta

Koiv

isto

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3515

3 20111616

tyrniä, heiniä, maanpeiteperennaa. Kasvit ovat yh-tenäisissä ryhmissä; vapaata helposti hoidettavaanurmipintaa on runsaasti, myös kasvien hoito hel-pottuu. Alueen länsilaidalla on rehevämpi, vihreäalue, joka erottaa puiston vielä teollisuusalueenaolevasta länsipuolesta.”

Pyhiinvaeltajapuiston allasteema jatkuu merive-sipoukaman graniittisilla, istuskeluun tarkoitetuillameriportailla. Toinen portailla ja istuskeluportaillavarustettu yhteys rantaraitilta veden ääreen ja Her-nesaaren rantaraitille on suunnittelualueen länsi-päädyssä, pelikenttien ja tulevan kioskin vieressä.

VIIHTYISÄ KOIRAPUISTOKiilamainen Rantakallionpuisto on lähes kokonaankoira-aitausta, jossa on erikseen aitaukset pienilleja isoille koirille. Yhdeltä sivulta se rajautuu vanhansatamaradan graniittimuuriin.

Koirapuistossa on myös katos, joka ei ole ihantavallista. ”Aiheellista kuitenkin, sillä koiriahan ul-koilutetaan satoi tai paistoi. Puiston pohjoispäänkallioilla oli alun perin tarkoitus säilyttää vanhaakasvillisuutta. Pilaantuneen maan kuorimisen takiase ei kuitenkaan ollut mahdollista”, Tanhuanpääkertoo.

Puiston penkit ovat samoja kuin lähipuistoissa.Kasveina täälläkin on paljon merihenkisiä heiniä.Kasviryhmät on puiston asiakkaiden takia suojat-tava aitauksin. Penkit ovat samoja kuin muuallaalueella.”

Rantakallionpuiston kulmaukseen on suunniteltuMerikadulta porrasyhteys viereiselle pysäköinti-alueelle, jossa on HSL:n kierrätyspiste. Sen raken-tamisaikataulu riippuu rahoituksen saamisesta.

MUISTUMA SATAMARADASTAItäpuolen vanhojen puistojen kunnostuksessa onsäästetty muistuma satamaradasta. Niissä kulkeesamalla kohdalla rantapromenadi, joka on radan-suuntainen, viivasuora käytävä, josta on poikit-taisyhteydet meren rantaan.

Vanhat puistot ovat uusia perinteisempiä, ns.oleskelupuistoja, joissa on runsaasti nurmikenttää,penkkejä ja perennaistutuksia. Meripuiston Rotary-lehdon huonokuntoiset puut korvattiin uusilla ja pe-tankkikenttä kunnostettiin.

Meripuistossa oli myös entuudestaan lastenleikkipaikka, joka kunnostettiin ja aidattiin nyt pe-rusteellisesti. Merenpuolelle asennettiin läpinäky-vä aita, joka turvallisuuden lisäksi toimii leikkivienlasten tuulensuojana.

13

14

13, 14Kiilamainen Rantakallionpuisto on lähes kokonaan koira-aitausta, jossa on erikseen aitaukset pienille ja isoille koi-

rille. Koirapuistossa on myös katos ja penkkejä, jotka ovatsamoja kuin lähipuistoissa. Kasveina on paljon merihen-kisiä heiniä.

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3616

3 2011 17

Rannanpuolen Ursininkallion rantapenkereen la-donta oli osin purkautunut. Nyt sekin kunnostettiin.

VIIHTYISÄÄ JA TURVALLISTAPaitsi viihtyisää ja monikäyttöistä, puistosuunni-telmien johtavana ajatuksena on ollut tehdä tur-vallista. Uudet puistot on suunniteltu siten, ettäniissä on valaistuksen, esteettömyyden ja sosiaali-sen turvallisuuden kannalta valittavissa turvallisetreitit. Hyvä esimerkki on Pyhän Birgitan puistonpäällystemateriaalivalinnat, joilla ohjataan esteet-tömälle, kivituhkapintaiselle käytävälle. Rantavii-van vieressä kulkevalle reitille on valittu tunnel-mallisen hämärä iltavalaistus. Kirkkaammin va-laistut reitit löytyvät puiston poikki kulkevalta käy-tävältä sekä kadun viereiseltä jalkakäytävältä.

Turvallisuutta on sekin, että käytetyt materiaalitovat kestäviä ja helposti kunnossapidettäviä. Myöshyvin rakennettuja: Vuoden Ympäristörakenne tuo-mariston lailla myös Anne Tanhuanpää kiittelee uu-sien puistojen urakoitsijoiden korkeatasoista työnjälkeä.

Puistojen rakentaminen ja peruskorjaaminen onmonen osapuolen yhteistyön tulos. Ympäristöra-kennekilpailussa palkittiin keskeisimmät osapuo-let: rakennuttamisesta Helsingin kaupungin raken-nusvirasto katu- ja puisto-osasto, suunnittelustaRamboll Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto PerttiPääsky Oy sekä toteutuksesta VRJ Etelä-Suomi Oyja Helsingin kaupungin rakentamispalvelu StaraLäntinen kaupunkitekniikka.

EIRANRANTA AND MERISATAMANRANTA PARKZONE PROJECT

The Eiranranta and Merisatamanranta park zone projectin Helsinki comprises eight parks and two parking lots, atotal of almost 1.5 km along the shore. The area is 10hectares and the construction budget is ca. 10 millioneuro. Four of the parks are new, as is also the beacharea with access to water. The other four parks havebeen renovated. The two parking lots have been rebuiltusing green and lush park-like features.

The park zone is a continuation of the shore park onHelsinki Cape and the recreation route running within it.The new parks clearly reflect the 21st century. The ob-jective has not been to create historical values, but tobuild low-maintenance and practicable park areas of ahigh standard in the spirit of the 21st century. In theeast, however, they extend to Kaivoniemi Park, which isa clearly historical park.

The initial situation was a demanding one. A sewagetreatment plant had been ripped down to give way to aresidential estate, and the old port area also waited to bedemolished. An area in the centre of the zone was usedas a winter storage place for boats. The wasteland roundthe depot of the City Building Department on the shorewas used as an illegal parking lot and for other under-hand activities. The soil contained contaminated materialthat had to be removed. The old parks in the east part ofthe zone were in need of renovation.

Apart from pleasantness and versatility, the objectiveof the park designs has been to create safety. The newparks have been designed to offer safe routes in terms oflighting, easy access and street crime safety.

15

15Meripuiston lasten leikkipaikka kunnostettiin ja aidattiinperusteellisesti. Merenpuolelle asennettiin läpinäkyväaita, joka turvallisuuden lisäksi toimii leikkivien lastentuulensuojana. Puiston edessä kulkee rantapromenadi,joka on viivasuora käytävä, josta on poikittaisyhteydetmeren rantaan.

BET1103_10-17 7.11.2011, 09:3717

3 20111818

TURUN VÄHÄTORI NOUSI KUNNOSTUKSEN ANSIOSTA

ARVOISEENSA TASOON JA KÄYTTÖÖN

Sirkka Saarinen, toimittaja

”Ensimmäiset skissit taisivat lähteä meiltä jo 2000-luvun alkupuolella”, muistelee Turun ympäristö- jakaavoitusviraston suunnittelutoimistossa työsken-televä miljöösuunnittelija Tomi Hangisto Vähätorinkunnostusta.

Kunnostusprojekti hautautui kuitenkin muidenhankkeiden alle, kunnes se vuonna 2008 EU-rahoi-tuksen vauhdittamana sai uuden startin. Sen jäl-keen hanke eteni vauhdilla: ”Loppuvuodesta 2008aloimme suunnitella toden teolla. Rakentaminenaloitettiin keväällä 2009 ja valmista oli jo lokakuus-sa samana vuonna.”

Vähätori sijaitsee hyvin keskeisellä, upealla paikal-la, Turun vanhan pääkirjaston edustalla ja Aurajoenrantamiljöössä. Jo vuoden 1828 asemakaavassaCarl Ludvig Engel esitti, että Vähätorin paikalla olisitorimainen kaupunkitila. Muutamaa vuotta myö-hemmin se oli asemakaavassa saanut nimenkin,“Trekantiga torg”. Se ei kuitenkaan koskaan palvel-lut torimaisena tilana, vaan pikemminkin katuna.Myös vuonna 1924 rakennettu hieno suihkulähdeoli alueena jäänyt hieman irralliseksi ja suihkuläh-dekin oli päässyt vuosien aikana rapistumaan.

1

2

3

1Vuoden 1828 asemakaavassa Carl Ludvig Engel esitti,että Vähätorin paikalla olisi torimainen kaupunkitila.

2Vähätorin ja kirjaston vieressä sijaitsi Bassin talo, jokapurettiin 1957.

3Vähätori, joka on kaavallisesti suihkulähteen ja kirjastonvälinen tila, avaa kaupunkitilan kohti Aurajokea. Myös ka-dunvarren toimijoille, liikkeille ja ravintoloille, tarjotaannyt mahdollisuus levittäytyä halutessaan ulkotilaan.

Tom

i Han

gist

o

Turu

n ka

u pu n

ki

BET1103_18-22 4.11.2011, 19:4518

3 2011 19

ELÄVÄÄ KAUPUNKITILAA OLESKELUUN JAKEVYELLE LIIKENTEELLEHangiston mukaan kunnostuksen perustavoitteitaolivat torimainen elävä kaupunkitila sekä kevyen lii-kenteen olosuhteiden parantaminen.

”Arvokas miljöö oli valmiina. Lähdettiin korjaa-maan sitä, mikä oli rempallaan eli kadun pintara-kenteita, valaistusta, suihkulähdettä. Haluttiin nos-taa ne arvokkaan alueen ansaitsemalle tasolle.”

”Varsinaisen Vähätorin, joka on kaavallisestisuihkulähteen ja kirjaston välinen tila, haluttiinkääntävän selkänsä Linnankadun autoliikenteelle ja

avaamaan kaupunkitila kohti Aurajokea. Myös ka-dunvarren toimijoille, liikkeille ja ravintoloille, ha-luttiin tarjota mahdollisuus levittäytyä halutessaanulkotilaan”, Hangisto linjaa.

Suihkulähdettä rakennettaessa ei aikoinaan olturatkaistu loppuun saakka Linnakadun ja Rantaka-dun välisiä tasoeroja. Sinänsä kirjaston portaik-koon ja julkisivuun hienosti liittyvä suihkulähde olisiten jäänyt alueena hieman heitteille. Kunnostus-suunnitelmassa tasoerot ratkaistiin uusilla muuri-ja portaikkorakenteilla, joilla saatiin luotua alueel-le tasaista pintaa.

5

4Vähätorin ympäristösuunnitelma.

5Vuonna 1924 rakennetun suihkulähteen perustukset uu-sittiin. Alueen tasoerot ratkaistiin uusilla muuri- ja por-rasratkaisuilla.

4

Tom

i Han

gist

oTu

run

kaup

unki

BET1103_18-22 4.11.2011, 19:4619

3 20112020

Tom

i Han

gist

oSo

ile H

eikk

inen

6

7, 8

BET1103_18-22 4.11.2011, 19:4620

3 2011 21

”Joululahjaksi” saatiin tieto, että vanhaa nupuki-veystä on saatavilla, joten pinta pystyttiin päällys-tämään historialliseen asuun. Valaistuksessa puo-lestaan käytettiin samanlaisia uusvanhoja lyhtyva-laisimia, jotka oli valittu 1990-luvulla jokirantaan.Suihkulähteelle rakennettiin valaistus syksyllä2010. Sen lahjoitti Turunmaan Sähköyhdistys ry.

TAIDE OSANA UUTTA MUURIAVähätori tasoerojen vuoksi rakennettu muuri onmodernin ja perinteisen klassistisen arkkitehtuurinsekoitus. Moderni elementti on taiteilija Saara Ek-strömin 14 metriä pitkä taideteos Kertosäe. Perin-teistä on puolestaan kivimuurin klassiset muodot.

Jos muuri olisi nostettu ylätason vaatimaan kai-dekorkeuteen kivimuurina, siitä olisi toisesta suun-nasta nähtynä tullut erittäin raskaan näköinen.Hangisto kertoo, että muurin yläosaan ideoitiin sentakia kevyempi vaihtoehto, ympäristön väri- ja ma-teriaalimaailmaan sopiva ruskeanpunertava corten-teräslevy. Siihen Saara Ekström toteutti kauniinrei’itetyn taideteoksen.

6Vähätori on perinteisesti ollut yksi kevyen liikenteen vilk-kaimmista solmukohdista, sen kautta kulkee esimerkiksisuorin reitti yliopistoalueelta keskustaan.

7, 8, 11Taiteilija Saara Ekströmin “Kertosäe” -taideteos on vesi-leikkaamalla rei’itetty 14 metriä pitkään corten-teräsle-vyyn. Väriltään se sointuu niin Liedon punaista migma-tiittia olevaan suihkulähteeseen kuin vanhan kaupunginkirjaston tiilijulkisivuun.

9Vähätorin alue vuonna 2007 ennen kunnostusta.

10Katu- ja torialueen pintamateriaaliksi uusittiin nupukiveys.Onneksi vanhaa nupukiveä oli vielä tarpeeksi varastossa.

Tom

i Han

gist

oSa

mul

i Saa

rinen

Sam

uli S

aarin

en

9

10

11

BET1103_18-22 4.11.2011, 19:4721

3 20112222

SUIHKULÄHTEELLE UUSI PERUSTUSSuihkulähde oli vuosien aikana kokenut Turussavarsin tutun ilmiön: painunut ja sen myötä kallistu-nut jonkin verran. ”Suihkulähteelle tehtiin uusi pe-rustus, jonka ansiosta painuminen loppui. Oikaise-misesta olisi asiantuntijoiden mukaan aiheutunutniin iso vaurioitumisriski, että pienehkö vinous pää-tettiin hyväksyä”, Hangisto kertoo.

TURKULAISET KIITTÄVÄT:VÄHÄTORILLA VIIHDYTÄÄNVähätorista on heti kunnostuksen jälkeen muodos-tunut yksi Turun suosituimmista kohtauspaikoista.

”Meillä oli toki aavistus, että puitteiden ollessakunnossa alueesta on mahdollista tulla suosittukaupunkitila, onhan se yksi vilkkaimmista kevyenliikenteen solmukohdistakin. Myös alueen yrittäjätovat käyttäneet heille tarjoutuneen mahdollisuu-den: kesäterassit ovat olleet suosittuja, torialueellaon myös järjestetty erilaisia happeningeja. Myöskaupunki on järjestänyt siellä tapahtumia esimer-kiksi taiteiden yönä ja Turun päivänä”, hän iloitseemyönteisestä palautteesta.

Vuoden Ympäristörakenne 2011 -kilpailussaVähätori sai kunniamaininnan. Kunniakirjoin pal-kittiin rakennuttamisesta Turun Kiinteistölaitos,suunnittelusta Turun kaupungin ympäristö- jakaavoitusvirasto suunnittelutoimisto sekä taiteili-ja Saara Ekström ja toteutuksesta Destia Oy Lou-nais-Suomen tulosyksikkö, HÅK Graniitti Oy, Tur-ku Energia, Turun Viherliikelaitos ja HT Laser Oy.

VÄHÄTORI SQUARE RESTORED TO CONDITIONAND USE IT DESERVES

Vähätori Square in Turku is located in a magnificentcentral place in front of the old main library in the shoremilieu of River Aura. Engel proposed already in the townplan of the year 1828 a square-type town space for thislocation. However, it has never served as a square, butrather as a street. The impressive fountain built in 1924also remained a somewhat separate feature and had be-come worn away over the years.

Vähätori Square has now been restored into a square-

12Vähätori nousi kunnostuksen ansiosta sitä ympäröivienarvorakennusten ansaitsemalle tasolle. Kuvassa Vähäto-rin alue iltavalaistuksessa.

13Vähätorin suunnittelijat ja toteuttajat palkittiin VuodenYmpäristörakenne 2011 -kunniakirjoilla.

like living town space. Cars are still allowed in the square,but must give way to pedestrians and bicycles. Since itsrefurbishment, Vähätori Square has quickly become oneof the most popular meeting places in Turku.

The street was paved with cobblestones, the streetlights were replaced and the foundation of the fountainwas repaired. The top part of the stone wall built due tolevel differences consists of a 14 m long work of art byartist Saara Ekström; Kertosäe (Refrain).

Tom

i Han

gist

o

Ma r

itta

Koiv

isto

12

13

BET1103_18-22 4.11.2011, 19:4822

3 2011 23

bykolumni

ETTEI TOTUUS UNOHTUISI

Jussi MattilaToimitusjohtajaSuomen Betoniyhdistys ryjussi.mattila@betoniyhdistys.fi

Elinpiirimme on tulvillaan tie-toa – uutta ja vanhaa, tarpeellistaja tarpeetonta, pinnallista ja pu-reskeltua, totta ja tarua, ja niinedelleen. Monien mielestä tietoaon nykyään tarjolla aivan liikaa,jopa informaatioähkyyn saakka.Tosin hyödyllinen ja oikea tietotaitaa olla edelleenkin eräänlai-nen niukkuushyödyke.

Valtavasta tietotulvasta johtuenosaamisen konseptikin on muut-tunut. Osaaja ei olekaan enäähän, joka pystyy omaksumaaneniten tietoa. Nykyajan osaajakykenee erottamaan oleellisenepäoleellisesta ja yhdistelemäänhavaintonsa hyödyllisiksi johto-päätöksiksi.

Rakennushankkeet ovat epäile-mättä malliesimerkkejä valtavi-en informaatiomäärien hallin-nasta. Tietoa kerätään ja kerään-tyy koko ajan vain enemmän.Jopa niin, että kokonainen ra-kennuskompleksi mallinnetaannaulojen ja ruuvien tarkkuudella.Tietomäärä on uskomattomansuuri, joskin esimerkin tapauk-sessa melko triviaali.

Jotta rakentamiseen ja sitä tuke-vaan tietomalliin saakka onpäästy, on pitänyt kerätä, järjes-tää ja analysoida valtavia infor-maatiomääriä, kun kaikki raken-nuksen komponentit on valittu,kukin mitä erilaisimpien tavoit-teiden ja reunaehtojen perus-teella. Suunnittelijat, rakennutta-jat ja käyttäjät ovat selvittäneet,pohtineet, laskeneet, vertailleet

ja optimoineet. Myös urakoitsi-jan hankintaorganisaatio on to-dennäköisesti antanut tähänoman panoksensa.

Rakennustuotteiden valintakri-teereitä löytyy kasapäin alkaenlukemattomista teknisistä omi-naisuuksista ja tietysti hinnastapäätyen esimerkiksi tuotteella ai-kaansaatavaan ulkonäköön japitkäaikaiskestävyyteen. Koko-naan uudeksi valintakriteeriksiollaan nostamassa rakennus-tuotteiden valmistamisen aiheut-tamia ympäristövaikutuksia. Tar-koitus on siis asettaa rakennus-materiaalit paremmuusjärjestyk-seen ympäristönäkökulmasta.

Tässä törmätään kuitenkin mer-kittävään ongelmaan: Miten pai-nottaa ympäristövaikutuksetsuhteessa kaikkiin muihin tuot-teiden tai niistä muodostuvienkokonaisuuksien kelpoisuuteenliittyviin ominaisuuksiin? Mitensuhteuttaa järkevästi esimerkiksilämmöneristeen valmistamises-sa syntyvä päästö siihen, mitenpaljon lämmittämisen aiheutta-mia päästöjä kyseinen lämmön-eriste käytössään vähentää? To-sin tuo on vielä helppo esimerk-ki, koska molemmissa vaakaku-peissa on ns. samaa tavaralajia.Entäpä miten suhteutetaan toi-siinsa julkisivuverhouksen val-mistuksen aiheuttama päästö jasillä aikaansaatava kaupunkiku-va? Silakoita ja porkkanoita onhankala vertailla keskenään,vaikka ne jonkin verran saman-mallisia ovatkin.

Hieman perusteellisemmanpohdinnan kautta voi päätyä sii-hen, että rakennusmateriaalienvalmistuksen ympäristövaiku-tuksien perusteella ei pidä tehdäkovinkaan merkittäviä kompro-misseja sen suhteen, mitenhyvä ja toimiva tehtävästä ra-kennuksesta tai rakenteestamuodostuu. Toki tuotteiden val-mistamisen ympäristövaikutuk-sista on hyvä olla tietoinen,mutta tärkeintä on silti jatkossa-kin se, että rakennukset kulutta-vat mahdollisimman vähänenergiaa ja ovat terveellisiä, tur-vallisia ja toimivia, eli käyttötar-koitukseensa mahdollisimmanhyvin sopivia, pärjäävät mah-dollisimman vähällä huollolla jakorjaamisella, ja tarjoavat kai-ken tämän mahdollisimman pit-kään. Länsiväylän siltojen kun-nossapidosta vastaavaa va-paasti siteeratakseni: ”Jospasiltojen vedeneristeet saataisiintoimimaan ikuisesti ilman uusi-mistarvetta, ne olisi edullistatehdä vaikka kullasta”. Kunkäyttöikä on pitkä ja huollon tar-ve vähäinen, myös ympäristö-vaikutus on ilman muuta pieni.

Käytännössä tämä tarkoittaa,että laadukkaimmat, vähitenlämmittämistä ja jäähdyttämistävaativat, vähimmällä huollollapärjäävät, pitkäikäisimmät jasiksi parhaiten arvonsa säilyttä-vät – ja siten myös ympäristölleystävällisimmät – rakennuksettehdään tulevaisuudessakin ki-virakenteisina. – Ettei totuusunohtuisi.

BET1103_23 4.11.2011, 19:5023

3 20112424

KAUPUNKIMUOTOILU 30

– KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUN

KOLME VUOSIKYMMENTÄ

Ulla-Kirsti Junttila, taiteen lisensiaatti, teollinen muotoilija

”Kaupunkimuotoilu 30 – Kaupunkiympäristönsuunnittelun kolme vuosikymmentä” -julkaisu ker-too kaupunkiympäristön suunnittelun kehityksestäja työstä kaupunkiympäristön suunnittelun parissaviimeisten 30 vuoden ajalta. Julkaisu on suppealäpileikkaus kaupunkiympäristön suunnittelun alu-eella tapahtuneesta kehityksestä, jota kuvataanaiemmin julkaistujen kirjoitusten ja eri vuosikym-meniltä olevien suunnitteluesimerkkien sekäasiantuntijapuheenvuorojen avulla. Julkaisu onlaadittu Valtion Muotoilutoimikunnan vuodelle2010 myöntämän kohdeapurahan turvin.

Kaupunkiympäristön suunnittelu on kehittynytSuomessa voimakkaasti viimeisten 30 vuoden ai-kana. Vaikka alkuaikojen ennakkoluulot suunnitte-lualuetta kohtaan ovat hälvenneet ja alalla työs-kentelee suuri määrä muotoilijoita, arkkitehteja,maisema-arkkitehteja ja insinöörejä, niin suunnit-telualue on Suomessa edelleen melko tuntematon.

Kaupunkiympäristöön liittyvä tuote- ja ympäris-tösuunnittelu (engl. Urban design) käsittää julkis-ten ulkotilojen, katujen, aukioiden ja torien koko-naissuunnittelun sekä kadunkalusteiden, katupääl-lysteiden ym. ympäristörakenteiden detaljisuunnit-telun. Kalusteet ja rakenteet ovat arkipäivän ympä-ristöä, joka kuluu ihmisten jaloissa. Samalla ne vai-kuttavat monin tavoin kaupunkiympäristön viihtyi-syyteen ja laatuun ja siten myös kaupunkielämään.

Kaupunkimuotoilu 30 -julkaisun sisältö jakau-tuu kolmeen ajanjaksoon 1980-luku, 1990-luku ja2000-luku, jotka kuvaavat hyvin kehitysprosessineri vaiheita. Julkaisun runkona toimii valikoima eriaikoina erilaisissa ammatillisissa julkaisuissa il-mestyneitä kirjoituksia. Artikkelit kertovat muuttu-neista asenteista, jotka ovat vaikuttaneet alan ke-hitykseen ja mahdollistaneet sen. Suunnitteluesi-merkit toteutuneista kohteista ja tuotteista erivuosikymmeniltä kuvaavat muutosten vaikutustakäytännön suunnittelutyöhön ja rakentamiseen.Aineistoa täydentävät monien alan vaikuttajientämän päivän puheenvuorot.

1980-LUKU – YMPÄRISTÖBETONIKÄÄNTEENTEKIJÄNÄ1980-luvulla kaupunkiympäristön suunnittelu jaalan kansainvälinen kehitys olivat Suomessa hyvintuntemattomia ja etenkin alalla työskentelevätmuotoilijat törmäsivät usein ennakkoluuloihin. Aluekoettiin arkkitehtien toiminta-alueeksi, vaikka kau-punkiympäristön suunnittelun parissa ei tuolloin

1

1”Kaupunkimuotoilu 30 – Kaupunkiympäristön suunnittelun kolme vuosikymmentä” -julkaisun kansi.

Artik

kelin

kuv

at: U

lla-K

irsti

J un t

tila

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5324

3 2011 25

toiminut Suomessa juurikaan arkkitehteja. Kaupun-kien palveluksessa työskentelevät arkkitehdit toi-mivat selkeästi kaavoituksen tai talosuunnittelunalueilla, katujen ja puistojen suunnittelusta vastasi-vat teknisten virastojen insinöörit ja hortonomit.

Alan kehitykseen vaikuttivat Suomessa selkeästikoulutusjärjestelmät, jotka poikkesivat useissamaissa omaksutuista järjestelmistä. Mm. Yhdys-valloissa koulutuksen selkeä jako ”planning”, ”ar-chitecture” ja ”design” -koulutusalueisiin jakoikaupunkien suunnittelun selkeästi kaupunkisuun-nitteluun, talosuunnitteluun ja rakennusten välis-ten alueiden ja elementtien suunnitteluun niin, ettäaukkoja tai ristiriitaa suunnittelualueiden välillä eisyntynyt.

Kansainvälisesti kaupunkiympäristön ja mm. ka-dunkalusteiden suunnitteluun ja laatuun oli alettukiinnittää huomiota jo 1960 - 70-luvuilla, jolloinvaatimukset katuympäristön viihtyisyydestä ja laa-dusta alkoivat kasvaa kävelykatujen rakentamisenmyötä. Mm. Design Council julkaisi Lontoossa1960-70-luvulla luetteloja, joihin oli koottu tietytlaatukriteerit täyttäviä katu- ja puistokalusteita.Luettelon tuotteet valitsi Design Council´s StreetFurniture Advisory Committee, johon kuului mm.arkkitehti, muotoilija ja insinööri, jotka edustivattuotteiden suunnittelua ja valmistusta sekä kau-punkeja ja muotoiluorganisaatioita. Englannissaoli 1970-luvulla laadittu myös suojeluohjelmiavanhoille kadunkalusteille niiden kaupunkikuvalli-sen ja kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseksi.

2, 3Oulun Rotuaari oli hyvä esimerkki 1980-luvun kävelyka-dusta, jossa ympäristöbetonin käyttö näkyi päällysteissä,kalusteissa ja rakenteissa. Hiotusta väribetonista valmis-tettu pallokatos on säilytetty myös uudistetun Rotuaarinaukiolla.

2

3

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5325

3 20112626

Kansainvälinen muotoilujärjestö ICSID:in jär-jesti yhdessä kansainvälisen arkkitehtiliiton IUA jakansainvälisen kuvataidejärjestön IAA kanssavuonna 1980 INTERDESIGN-seminaari ”Design forCity Environment” Tbilisissä, Gruusian Neuvosto-tasavallassa. Seminaariin osallistui muotoilijoita,arkkitehteja ja kuvataitelijoita 14 Euroopan maas-ta ja monet seminaariin osallistuneet työskenteli-vät kotimaissaan päätoimisesti kaupunkiympäris-tön suunnittelun parissa. Kahden viikon työsemi-naari osoitti selvästi kaupunkiympäristön suunnit-telun monialaisuuden ja eri ammattialojen yhteis-työn välttämättömyyden kaupunkiympäristönsuunnittelussa. Seminaariin osallistuivat Suomes-ta teollinen muotoilija Ulla-Kirsti Junttila ja sisus-tusarkkitehti Liisa Grönlund (nyk. Ilveskorpi). Se-minaarimatkan jälkeen jouduimme usein selittä-mään, mitä muotoilijat tekevät kaupunkisuunnit-teluseminaarissa.

Alan eurooppalainen kehitys nousi vahvasti esil-le 1980-luvulla myös Saksassa Public Design -mes-suilla, jotka pidettiin Frankfurtissa vuosina 1985,1987 ja 1989. Messujen tavoitteena oli tuoda esilleeurooppalaisten valmistajien ympäristötuotteitasekä edistää alan tuntemusta julkaisujen ja oheis-näyttelyjen avulla. Oheisnäyttelyt esittelivät mm.Barcelonan kaupungin julkisten alueiden parannus-hankkeita kaupungin valmistautuessa vuoden 1991olympialaisiin. Suomessa kehitystä seurattiin eri-tyisesti betoniteollisuudessa, mutta ainoa suoma-lainen näytteilleasettaja oli Pohjoiskalotti Oy/Lappset Oy vuonna 1989.

Kansainvälisten esimerkkien mukaisesti beto-nikivet tulivat Suomen markkinoille 1980-luvulla.Betonikivet nostivat esille päällysteiden esteetti-sen suunnittelun tarpeen. Kun kunnissa haluttiinuusia torien ja aukioiden päällysteitä, niin betoni-tuotevalmistajilta pyydettiin usein tarjouspyynnönyhteydessä myös suunnitelmia jopa historiallisestimerkittäville kaupunkialueille. Menettely kuvaa

hyvin 1980-luvun tilannetta, jossa kaupunkiympä-ristön suunnittelua ei suunnittelualueena ollutSuomessa olemassa tai sitä ei tunnettu. Alallatyöskentelevät saivat usein kuulla, että päällystei-den ja kalusteiden suunnittelu on ”somistamista”tai jotain muuta ”mauttomuutta”. Kansainvälisetesikuvat torjuttiin usein jyrkästi ja suunnittelualoil-la vallitsi modernismin ihanne.

Ensimmäiset päätökset kävelykaduista tehtiinSuomessa jo 1960-luvulla. Erilaisia kävelykatuko-keiluja tehtiin 1970-luvun alussa mm. Aleksante-rinkadulla Helsingissä, mutta toisin kuin muissaPohjoismaissa kehitys pysähtyi pääosin kauppiai-den vastustuksesta johtuen 10-15 vuodeksi. Käve-lykatujen rakentaminen alkoi Suomessa vasta1980-luvulla mm. Keravalla, Porissa ja Tammisaa-ressa. Helsingin ensimmäinen kävelykatu, Iso- Roo-bertinkatu valmistui 1980-luvun puolimaissa. Käve-lykadut päällystettiin kuten muuallakin Euroopassabetonikivillä ja betonilaatoilla.

1990-LUKU – BARCELONASTAKANSAINVÄLISYYTEENTietoisuus kansainvälisestä kehityksestä laajeniSuomessa 1990-luvun alussa ja monet nuoretsuunnittelijat kiinnostuivat katuympäristön suun-nittelusta. Siihen vaikuttivat erityisesti Bacelonanvuoden 1991 Olympialaisten yhteydessä paljonesillä olleet puisto- ja aukiosuunnitelmat. Ulko-maiset esimerkit, kuten Keski-Euroopan ja muidenPohjoismaiden kävelykatuprojektit oli torjuttu ai-emmin mm. Suomen olosuhteisiin sopimattomina,mutta Barcelonan hyvin taiteellisena lanseeratus-ta projektista muodostui 1990-luvulla ammatillis-ten opintomatkojen vakiokohde. Nuoret, interrail -matkoilla ja opiskelijavaihdossa maailmaa näh-neet suunnittelijat olivat paljon avoimempia kan-sainvälisille vaikutuksille, kuin edellisten sukupol-vien suunnittelijat.

Asennemuutos näkyi 1990-luvun alussa monin

tavoin. Espoon kaupunki järjesti yhdessä Asunto-messujen kanssa julkisen liikenteen pysäkkikatos-ten yleisen suunnittelukilpailun tavoitteena kehit-tää kaupungin oma katosmalli.

Samanaikaisesti katoskilpailun kanssa Suomeenkuitenkin tulivat ranskalaisen JC Decaux:n kalus-teet, myös pysäkkikatokset, jotka otettiin käyttöönEspoossa ja monissa Suomen kaupungeissa. MyösHelsinki teki vuonna 1990 pitkäaikaisen sopimuk-sen JC Decaux:n pysäkkikatosten, yleisten käymä-löiden ja mainoslaitteiden sijoittamisesta kaupun-gin julkisille alueille, mutta Helsingissä kehitettiinoma muunnelma ranskalaisesta pysäkkikatostyy-pistä suunnittelijana arkkitehti Juha Leiviskä.

Sarjavalmisteisten kalusteiden tuotekehitystyönähtiin Helsingissä vielä 1990-luvulla selvästi ark-kitehdin työnä. Teollinen muotoilija palkattiin en-simmäisen kerran kalustesuunnittelutehtäviin,kun Helsingin rakennusvirasto tilasi teollinenmuotoilija Hannu Kähöseltä, Creadesign Oy, kau-pungin uuden roska-astian suunnittelun. Uusi ns.City-roskakori otettiin käyttöön vuonna 1990 ja selevisi nopeasti kaupunkeihin eri puolille Suomea.

Vuoden1991 alussa Helsingin kaupunki palkkasiensimmäisenä Suomessa muotoilijan kaupunginpalvelukseen. Tehtävänä oli vastata kadunkalus-teiden suunnittelusta ja koordinoinnista sekä ka-tujen, torien ja aukioiden ympäristösuunnittelustaja katutaidehankkeiden koordinoinnista. 1990-lu-vulla rakennusvirastossa suunniteltiin ja toteutet-tiin kaupungin oma kalustemallisto ja laadittiinkalusteiden käyttösuunnitelma. 1990-luvun alussarakennusvirastossa alettiin myös kehittää uusilleasuinalueille ns. julkisten alueiden yleissuunnitel-mia, joiden tavoitteena oli turvata uusien asuin-alueiden julkisten ulkotilojen korkea laatu ja yhte-näisyys. Ensimmäisenä laadittiin Ruoholahden jul-kisten alueiden yleissuunnitelma suunnittelijanaArkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa. Yleissuunni-telmissa määriteltiin katu- ja puistoalueiden suun-

4

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5326

3 2011 27

nittelun periaatteet ja laatutaso, päällyste- ym.materiaalien käyttö, kalustetyypit sekä valaistus-tapa ja valaisintyypit. Tämä mahdollisti ympäris-tösuunnittelun ja rakentamisen laadun kokonais-valtaisen hallinnan uusilla asuinalueilla usein 10vuotta kestävän rakennusprosessin aikana.

Kävelykatujen suunnittelu ja rakentaminenkäynnistyivät monissa Suomen kaupungeissa1990-luvulla. Niihin liittyen monissa kaupungeissasuunniteltiin myös kohteeseen sopivat kalusteet,joiden avulla haluttiin korostaa kaupunkien oma-leimaisuutta. Katusuunnittelu oli tehty kaupun-geissa aiemmin pääosin kaupunkien omana työnä,omien katu- ja puistosuunnittelijoiden toimesta.Laajat kävelykatusuunnitelmat tilattiin kuitenkinyleensä infra-alan suunnittelutoimistoilta, joihinoli muodostunut tuote- ja ympäristösuunnitteluunerikoistuneita suunnitteluryhmiä. Niihin kuului pe-rinteisten tie- ja katusuunnittelijoiden lisäksi muo-toilijoita, arkkitehteja ja maisema-arkkitehteja,jotka olivat erikoistuneet oman kiinnostuksensa jatyökokemuksen kautta ko. suunnittelutehtäviin,koska soveltuvaa koulutusta ei ollut.

Alan koulutusongelmien voittamiseksi opetus-ministeriö nimitti 1990-luvun alussa ”Miljööra-kentamiskoulutustoimikunnan”, jonka tehtävänäoli alan koulutuksen kehittäminen. Komitean mie-tintö valmistui ja luovutettiin silloiselle opetusmi-nisteri Riitta Uosukaiselle vuonna 1993. Komiteanasetti tavoitteeksi koulutuksen kehittämisen ja si-sällyttämisen monien lähialueiden koulutusohjel-miin. Maisema-arkkitehtien koulutus alkoi Suo-messa 1990-luvun alussa ja se sisälsi perinteisenviherrakentamisen lisäksi myös ns. kovien pinto-jen suunnittelun. Lisäksi ”Miljöösuunnittelu” alkoierillisenä koulutusohjelmana Lahden ammattikor-keakoulussa, jossa se korvasi vuonna 1993 lopete-tun rakennusarkkitehtikoulutuksen.

Esteettömyystyö alkoi Helsingissä 1990-luvunalussa kaupungin liikennelaitoksen toimesta. Sil-

loin käynnistyi raitiotiepysäkkien korotusprojektiliikennelaitoksen ja rakennusviraston yhteistyönä.Samoihin aikoihin käynnistyi myös rakennusviras-ton ja kaupungin taidemuseon aiempaa tiiviimpiyhteistyö, joka perustui kaupunginhallituksenvuonna1990 tekemään päätökseen varata 1%kaikkien kaupungin rakennushankkeiden kustan-nuksista taiteen hankintaa. Näillä töillä oli kauas-kantoiset seuraukset pitkälle seuraavalle vuosi-kymmenelle.

2000-LUKU – KAUPUNGIT UUSIENHAASTEIDEN EDESSÄ2000-luvulla kaupunkiympäristön ja sen yksityis-kohtien suunnittelu on vakiinnuttanut asemansaSuomessa. Samalla on kurottu umpeen alan jäl-keenjääneisyyttä, joka oli ilmeistä 1980 - 90-luvuil-la verrattuna useisiin Keski-Euroopan, Yhdysvalto-jen ja Kaukoidän maihin. Muissa Pohjoismaissa

4Ruoholahden alue kanavineen oli Helsingissä ensimmäi-nen uusi kaupunginosa, jolle laadittiin julkisten alueidenyleissuunnitelma 1990-luvun alussa.

5Jyväskylän kävelykatu valmistui 1990-luvun puolimaissa.Kauppakadun ilmettä leimaavat kadulle suunnitellut oma-leimaiset kalusteet ja valaisimet sekä näkövammaisilletarkoitettu ohjausraita.

5

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5327

3 20112828

6

Jann

e Le

htin

en

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5428

3 2011 29

6Vanhoja betonipäällysteitä on alettu 2000-luvulla korvatakaupunkien keskustoissa luonnonkivilaatoilla ympäristönlaatuvaatimusten kasvaessa ja sulanapitojärjestelmänyleistyessä. Helsingin Keskuskadulla omaleimaisestaluonnonkivilaatoituksesta on muodostunut koko kaduntunnusmerkki.

ensimmäiset kävelykeskustat rakennettiin jo 1960- 70-luvuilla ja niissä käynnistyi1990-luvulla laajo-ja perusparannushankkeita. Näiden perusparan-nushankkeiden myötä katuympäristön laatuvaati-mukset nousivat merkittävästi.

Tämä kehitys on nyt käynnissä myös Suomessa.Vanhat, betonipäällysteiset kävelykadut ovat tul-leet peruskorjausikään ja niiden suunnittelussa onasetettu tavoitteeksi huomattavasti aiempaa kor-keampi laatutaso. Uusia luonnonkivipäällysteitäon vuosikymmenien tauon jälkeen alettu palauttaavanhoihin kaupunkikeskustoihin, kadun kalusteetja varusteet ovat saaneet uuden ilmeen, tievalais-tus on saanut väistyä katuvalaistuksen tieltä, katu-istutusten määrä on kasvanut ja katutaide yllättääkulkijan mitä moninaisemmissa muodoissa.

Vuonna 2000 voimaan astunut Maankäyttö- jarakennuslaki edellyttää huomattavasti aiempaa lä-pinäkyvämpää suunnittelua ja vuorovaikutustaasukkaiden ja muiden osallisten kanssa sekä kai-kille käyttäjäryhmille, myös mm. eri tavoin liikunta-esteisille ja vanhuksille soveltuvaa suunnittelua jatoteutusta kaikessa rakentamisessa.

Julkisten alueiden esteettömyyteen tähtääväsuunnittelutyö nousi vuoden 2000 Maankäyttö- jarakennuslain myötä vahvana esille. Helsinkiin pe-rustettiin vuonna 2002 “Helsinki kaikille” -projek-ti, joka käynnisti 2000-luvun alussa mm. Helsin-gin esteettömyyssuunnitelman laatimisen ja“SuRaKu” -projektin, jossa luotiin kuuden kau-pungin ja vammaisjärjestöjen yhteistyönä ohjeis-to esteettömien julkisten alueiden suunnittelulle.Helsinkiin ja Espooseen laadittiin lisäksi katualu-eiden tyyppipiirustukset helpottamaan ohjeidenmukaisten ratkaisujen soveltamista käytäntöön.SuRaKu-ohjeet ja tyyppipiirustukset on otettukäyttöön myös monissa muissa Suomen kaupun-geissa.

Kaupunkikeskustojen kehityshankkeet ovat jat-kuneet 2000-luvulla voimakkaina. Maanalaistenpysäköintilaitosten ja matkakeskusten rakentami-nen kaupunkien keskustoihin on mahdollistanutkatujen ja torien muuttamisen jalankulkualueiksija niiden ilmeen uusimisen uutta käyttötilannettavastaavaksi. Myös ensimmäisten kävelykatujen jakävelykeskustojen perusparannus on tullut ajan-kohtaiseksi. Yhden Suomen ensimmäisistä kävely-kaduista, Oulun Rotuaarin perusparannus on käyn-nissä ja monissa kaupungeissa kävelyalueita onlaajennettu ja niiden ilmettä on kohennettu uusi-malla päällysteitä, kalusteita, katuistutuksia ja ka-tuvalaistusta. Samaan aikaan uudet asuinalueetkilpailevat omaleimaisuudella ja ympäristön laatu-tekijöillä. Taiteen liittäminen kaupunkiympäristönsuunnitteluun on osoittautunut merkittäväksi ym-päristön laatutekijäksi, josta parhaana esimerkki-nä on Arabianrannan asuinalue Helsingissä.

Kaupunkiympäristön laatuvaatimusten kasvunmyötä arkkitehdit, ympäristösuunnittelijat ja muo-toilijat ovat tulleet mukaan mitä erilaisimpiin tie-,katu-, puisto-, valaistus-, silta- ja rantarakentamis-hankkeisiin jäädäkseen. Tbilisissä 30 vuotta sittentavoitteeksi asetettu pyrkimys ”kaupunkikuvalli-sen kokonaisilmeen parantamiseen, suunnitte-luun, jossa huomioidaan katujen, aukioiden ja ra-kennusten keskinäiset suhteet ja muodot, materi-aalien ja värien luoma kokonaisilme, istutukset,kadunkalusteet ja muut varusteet osana kokonai-suutta” on toteutunut 2000-luvun Suomessa. Kau-punkiympäristön suunnittelussa yhteistyö eri alo-jen suunnittelijoiden välillä on arkipäivää; kaavoit-taja, liikennesuunnittelija, rakennussuunnittelija,katusuunnittelija, ympäristösuunnittelija, kaluste-suunnittelija ja taiteilija työskentelevät yhä use-ammin yhdessä. Lisäksi suunnittelijat toimivat yh-teistyössä asukkaiden, päättäjien ja toteuttajienkanssa.

Hallinnolliset ratkaisut ovat aina vaikuttaneet javaikuttavat edelleen kaupunkien suunnitteluun jarakentamiseen. 1990-luvun lopulla kaupunkiensuunnitteluorganisaatiot olivat voimakkaassamuutoksessa tilaaja/tuottaja -mallien myötä.2000-luvulla malli vakiinnutti asemansa monissakaupungeissa. Tuottajatoimintaa alettiin aiempaaenemmän ulkoistaa ja kaupunkien omia suunnitte-luorganisaatioita ajettiin alas. Kokeneista katu- japuistosuunnittelijoista tuli suunnitteluttajia ja käy-tännön suunnittelutyö alettiin tilata alan konsultti-toimistoilta.

Suurimmissa infra-alan toimistoissa toimivatkokeneet kaupunkisuunnittelu- sekä ympäristö- jamaisemasuunnitteluyksiköt ja joskus myös tuote-suunnitteluyksiköt, joilla on hyvät valmiudet vas-tata kaupunkien uusiin haasteisiin.

Muuttuneessa tilanteessa tarvitaan kuitenkintilaajaorganisaatio, jolla on riittävästi ammattitai-toa ja näkemystä kaupunkiympäristön kehittämi-seksi pitkällä tähtäimellä korkeatasoisena, toimi-vana ja kestävänä kokonaisuutena, vaikka käytän-nön suunnittelutyö tapahtuu tarjouskilpailun pe-rusteella valituissa konsulttitoimistoissa erillisinähankkeina.

LÄHDE:Kaupunkimuotoilu 30 -kaupunkiympäristönsuunnittelun kolme vuosikymmentä -julkaisu,Public Design Oy, (julkaisu@publicdesign.fi)Helsinki 2011.

Julkaisua voi tilata sähköpostilla osoitteesta:julkaisu@publicdesign.fiHinta: 15,– euroa + postimaksu

THREE DECADES OF URBAN DESIGN

The development of urban design and the work carriedout in the field of urban design during the past 30 yearsis described in a publication that has come out this year(Kaupunkimuotoilu 30 – Kaupunkiympäristön suunnit-telun kolme vuosikymmentä – Urban design 30 – threedecades of urban design). It provides a concise cross-section of the development that has taken place in ur-ban design and describes it by means of previouslypublished articles, design examples from different de-cades and statements given by experts. The publicationwas made possible by a project grant awarded for theyear 2010 by the National Council of Design.

Urban design has experienced strong developmentin Finland in the past 30 years. The earlier prejudicedattitudes towards this area of design no longer prevailand a large number of designers, architects, landscapearchitects and engineers are engaged in urban design,but it still remains a fairly unknown sector in Finland.

BET1103_24-29 4.11.2011, 19:5429

3 20113030

Kirkkojärven koulu on monikulttuurinen eri-ikäistentoimijoiden yhteisö, tavoitteellinen kasvu- ja oppi-misympäristö. Se on eri ammattiryhmien vuorovai-kutteinen työyhteisö, joka toimii yhteistyössä javuorovaikutuksessa oppilaiden, näiden huoltajienja ympäristön asukkaiden kanssa. Kouluyhteisöönkuuluu 770 oppilasta ja 74 hengen henkilökunta.

Laaja koulutontti toimii yhdistävänä linkkinä Kirk-kojärven 1970-80 luvuilla rakennetun 3000 asuk-kaan asuinalueen ja Espoonjoen jokilaakson laa-jan virkistysalueen, tulevan Kirkkojärven puiston,välillä. Paikalliset ja seudulliset kevyen liikenteenväylät sivuavat koulutonttia ja johtavat paikointontin läpi. Liikuntakenttä, ulkoauditorio, leikkivä-lineet ja opetuspiha ovat kuntalaisten helpostisaavutettavissa.

Vaativa rakennuspaikka on 300 vuotta sitten kui-vunutta järven pohjaa ja Espoonjoen kuivatettuatulvajärveä, jossa pohjavesi on ajoittain paineellis-ta. Toteutus on edellyttänyt huolellisuutta ja huo-mattavaa investointia myös pinnan alle: paalulaat-taa, stabilointia ja kuivatusta. Avoimen maisemanmittakaavan, pitkien näkymien, sekä suuren koulu-rakennuksen muodostamista lähtökohdista myöspiha pyrittiin suunnittelemaan selkeäksi suureenmittakaavaan sopivaksi kokonaisuudeksi.

PIHAJÄRJESTELY AURINGONKIERRONMUKAANPiha-alueiden suunnittelun peruslähtökohtana onollut järjestää alakoulun ja yläkoulun pihat on au-ringon kierron mukaan. Välituntipihojen lisäksi pi-haan liittyy urheilukenttä ja muita liikuntapaikkoja.Pääsisäänkäynnin edusta toimii myös kortteliau-kiona ja koulun pihat ympäristöään palvelevana lä-hileikkipaikkana ja kokoontumispaikkana yleistenpuistojen tavoin.

Piha-alueet on tarkoitettu aktiiviseen kunta-laiskäyttöön myös kouluajan ulkopuolella. Piha-alueilla on olennainen vaikutus myös koulun sisä-tilojen ja ympäristön kerrostaloasuntojen sisätilo-jen tunnelmaan.

Rakennuksen pohjoispuolella olevan opetuspi-han on tarkoitus tukea oppimista. Pihalle istutettiinlähes kaksikymmentä kotimaista puulajia, joidennimet selviävät nimikylteistä. Opetuspihalle sijoi-tettiin myös näyttely kotimaisista kivilajeista. Kivi-paasien sivujen eri pintakäsittelyt tuovat kivilajienominaisuudet ja erot esiin. Suomalaiset puut ja ki-vet houkuttelevat kiinnostumaan ja ovat osa hyvääkasvu- ja oppimisympäristöä.

KIRKKOJÄRVEN KOULUN PIHA-ALUEET

Juha Hovinen, arkkitehti SAFAEspoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos

Milla Hakari, maisema-arkkitehti MARK,LOCI Maisema-Arkkitehdit Oy

1

2

3

LOCI

Mai

sem

a-Ar

kkite

h dit

Oy

Artik

kelin

val

okuv

at: R

auno

Trä

skel

in

1Piha-illustraatio.

2Pihan tasoeroja on porrastettu erilaisilla tukimuureilla japortailla, sekä hyödynnetty pihakatsomona ja ulkoaudi-toriona.

3Piha-alueilla on käytetty monipuolisesti ja tarkoituksen-mukaisesti luonnonkiveä, betonia, puutasoja ja viherra-kentamista.

BET1103_30-33 4.11.2011, 20:1430

3 2011 31

2

3

BET1103_30-33 4.11.2011, 20:1431

3 20113232

RINTEESSÄ PIHAKATSOMO JAULKOAUDITORIORakennus sijoittuu rinteeseen, jolloin eri pihojenkorkeusero on useita metrejä. Tämä aiheutti haas-tetta esteettömän ympäristön suunnitteluun, sekätasaisten pihatilojen löytymiseen. Tasoeroja on por-rastettu erilaisilla tukimuureilla ja portailla, sekähyödynnetty pihakatsomona ja ulkoauditoriona.

PATINOITU BETONIMUURI JA SOKKELITPiha ja rakennus on pyritty suunnittelemaan mate-riaaleiltaan ja värisävyiltään yhtenäiseksi koko-naisuudeksi. Pihan betonimuurit on käsitelty sa-malla patinointikäsittelyllä kuin rakennuksen sok-kelit. Myös puiset istuinkatsomot ja maastopor-taat toistavat rakennuksen lämmintä sävymaail-maa. Piha-alueilla on käytetty monipuolisesti jatarkoituksenmukaisesti luonnonkiveä, betonia,puutasoja ja viherrakentamista.

KOVAAN KULUTUKSEENKoulupihat ovat lähtökohtaisesti haastavia suun-nittelu- ja toteutuskohteita. Niissä tulee olla mah-dollisuus leikkiä, liikkua, oleskella ja opiskella. Nejaetaan eri-ikäisten alueisiin. Pihojen tulee ollamielenkiintoisia, turvallisia, esteettömiä ja helpos-ti valvottavia. Materiaalien ja kasvillisuuden onkestettävä kovaakin kulutusta. Koulun fyysinenympäristö luo puitteet myös ekologiselle kasvatuk-selle. Koulu ja sen ympäristö ovat esimerkki raken-netusta ympäristöstä, jota arvostetaan ja josta pi-detään huolta. Samalla ne viestivät oppimisen,

4 5

6

5Piha ja rakennus on pyritty suunnittelemaan materiaaleil-taan ja värisävyiltään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.Opetuspihalle sijoitettiin myös näyttely kotimaisista kivi-lajeista.

4, 6Pihan betonimuurit on käsitelty samalla patinointikäsit-telyllä kuin rakennuksen sokkelit. Myös puiset istuinkat-somot ja maastoportaat toistavat rakennuksen lämmintäsävymaailmaa.

BET1103_30-33 4.11.2011, 20:1532

3 2011 33

harrastamisen sekä kouluyhteisön kaikkien jäsen-ten arvostuksesta.

Kirkkojärven koulun ja pihojen toteutus perus-tuu yleisen arkkitehtikilpailun 2005 voittaneeseenehdotukseen ”Veljet”.

KIRKKOJÄRVEN KOULUN PIHA-ALUEETRakennuttaja: Espoon kaupunki,

Tilakeskus-liikelaitosSuunnittelijat: Verstas Arkkitehdit Oy,

LOCI Maisema-arkkitehdit OyPääurakoitsija: Peab Seicon OyValmistumisvuosi: 2010

7

8

KIRKKOJÄRVI SCHOOL COURTYARD AREAS

The design of the courtyard area of the new KirkkojärviSchool was based on arranging the courtyards of the lo-wer level and the upper level according to daylight hours.Apart from the recess courtyard, the outdoor areascomprise also a sports field and other exercise areas. Theforecourt outside the main entrance also acts as a centralsquare for the town block and the school courtyards servethe local residents as play areas and assembly places,like public parks.

The courtyards have been designed for active use bythe residents also outside school hours. They also play anessential role in the ambiance of the interior areas of theschool and the nearby apartment buildings.

Retaining walls and stairs have been used to level outheight differences in the courtyard; the different levelsare also utilised as a courtyard grandstand and an outdoor

auditorium. The materials and colours of the building andthe courtyard have been harmonised into a consistent en-tity. Concrete walls have received the same patinationtreatment as the plinths of the buildings. The woodenstructures of the seated grandstands and outdoor stairca-ses also repeat the warm tones of the building. The cour-tyards feature natural stone, concrete, wooden levels andgreen construction.

7, 8Pääsisäänkäynnin edusta toimii myös kortteliaukiona jakoulun pihat ympäristöään palvelevana lähileikkipaikkanaja kokoontumispaikkana. Tasoeroja on porrastettu erilai-silla tukimuureilla ja portailla.

BET1103_30-33 4.11.2011, 20:1533

3 20113434

Helsingin Salmisaaren voimalaitoksen hiilivaras-tot siirrettiin maan alle louhittuihin tiloihin vuonna2004. Sen jälkeen meren rannalla sijaitsevallealueelle on rakennettu mittava toimistokortteli, lii-kuntahalli ja venesatama. Alue on rakentunut pää-osin kannelle, jonka alla ovat pysäköinti- ja huol-totilat. Kansirakenne aiheuttaa kaupunkikuvaanrunsaasti tasonvaihtoja, tukimuureja ja penkkoja.

Kaupunkikuvallisesti uusi toimitilarakentaminentäydentää vanhaa teollisuus- ja voimalaitosmiljöö-tä, tuoden uuden kerrostuman alueen rakennushis-toriaan. Hienot maisemat ja alueen menneisyys hii-livarastona luovat alueelle erityistä karaktääriä.

Kaupunkikuvallisia vaativimpia painopistealu-eita ovat ranta, aukiosarja toimistorakennustenvälissä, sekä alueen pohjoissivusta, joka hahmot-tuu alueen julkisivuna Länsiväylän suuntaan. Tila-jäsentely alueella on yhdistelmä julkista katutilaaja tontteihin kuuluvia kulkureittejä ja aukioita.

OSA HELSINGIN YHTENÄISTÄRANTAREITTIÄSalmisaaren kadut, aukiot, satama, laiturit ja puis-tot täydentävät Helsingin yhtenäistä rantareittiä jamuodostavat tiiviiseen korttelirakenteeseen vaih-televan tilasarjan, joka avautuu leveän portaikonkautta rantaan ja maisemaan. Rantaraitti kiertääkoko Salmisaaren kaava-alueen ja liittyy pohjoi-sessa Lapinlahden sairaalan puistoon ja etelässäJätkäsaaren puistoon.

Salmisaarenrannan pystysuorat tukimuurit, por-taat ja laiturit muodostavat yhtenäisen kokonai-suuden. Ajoradat ja torialueet on rajattu selkeänsuoraviivaisesti. Ranta-aukiolle on istutettu ur-baani maanvarainen metsikkö. Aukiolle sijoittuumyös kuvataiteilija Maria Dunckerin julkinen tai-deteos. Leveä portaikko liittää rannan toimisto-kortteleihin ja Salmisaarenaukioon.

Salmisaarenaukio on toimitila-alueen solmu-kohta, joka liittää kansirakenteen rantaan. Semuodostaa tärkeän sisääntulokohdan ja toimisto-korttelin lävistävän aukiosarjan päätteen. Aukioyhdistää keskeisiä toimitaloja palvellen näidensaattoliikennettä.

Salmisaarenaukio jatkuu materiaaleiltaan yhte-näisenä, leveänä istuskelu- ja kulkuportaikkonarantaan.

Aukiosarjaa yhdistävinä elementteinä toimivat vi-hersaarekkeet. Saarekkeet toimivat sekä istutusal-taina, penkkeinä että ajoreittejä ohjaavina element-

SALMISAAREN KATUYMPÄRISTÖ

– kaupunkiympäristön yleis- ja toteutussuunnittelu

1

2

Jussi Murole, akkitehti SAFAArkkitehtuuritoimisto B&M Oy

3

Artik

kelin

val

oku v

a t: T

iia E

ttala

1Betoniset istutusaltaat on valmiina verhoiltu Corten-te-räksellä. Kuvassa altaat vielä betonipintaisena.

2, 3Ranta-aukiolle on istutettu urbaani maanvarainen metsik-kö. Aukiolle sijoittuu myös kuvataiteilija Maria Dunckerinjulkinen taideteos “Liian painavat vieraat”.

BET1103_34-36 4.11.2011, 20:1734

3 2011 35

BET1103_34-36 4.11.2011, 20:1735

3 20113636

teinä. Saarekkeet yhdistävät alueita, korostavat dia-gonaalireittiä, ohjaavat liikennettä ja muodostavatvihreän kontrastin kovalle kansirakenteelle.

MATERIAALIT MUISTUTTAVAT ALUEENHISTORIASTAMateriaalit muistuttavat alueen historiasta ja hii-likasasta; ranta-alueet muureineen ovat vaaleatagraniittia, kansirakenteisiin liittyvät portaat ja au-

SALMISAARI STREET ENVIRONMENT

The coal storages of the Salmisaari power plant weremoved into underground facilities in 2004. The area thatbecame available by the seaside has since been develo-ped to feature an extensive business block, a sports are-na and a marina. Most of the buildings have been built ona deck that covers parking and service facilities. The deckstructure has produced a lot of different levels, retainingwalls and embankments in the townscape.

The new business facilities complement in the town-scape the old industrial power plant milieu and bring anew layer to the architectural history of the area. Thewonderful landscape and the past of the area as a coalstorage give the area a special character.

In terms of the townscape, the most demanding focalareas include the shore, the series of squares betweenthe office blocks and the northern side of the area, whichcreates a facade toward the westward Länsiväylä motor-way. The structuring of space within the area is a combi-nation of public street space, access routes to properties,and squares.

The streets and the squares, the port, the quays andthe parks of Salmisaari complement the continuous shoreroute of Helsinki and create a variable series of spaces inthe tight city block structure, opening up through the widestaircase into the shore and the surrounding landscape.

kiot mustaa graniittia. Betonisten istutusaltaidenverhoilut, kaiteet, aidat ja katokset ovat Corten-terästä. Venelaitureissa on puukansi.

Salmisaaren ranta-, puisto- ja katualueidenyleissuunnitelma-alueen pinta-ala on noin 3 heh-taaria. Kohteen arkkitehtisuunnittelija on Arkki-tehtuuritoimisto B&M Oy, WSP Finland Oy ja ra-kennuttaja Helsingin kaupungin rakennusvirasto,

4

5

4, 5Salmisaarenaukio jatkuu materiaaleiltaan yhtenäisenä,leveänä istuskelu- ja kulkuportaikkona rantaan. Ranta-alueet muureineen ovat vaaleata graniittia, kansiraken-teisiin liittyvät portaat ja aukiot mustaa graniittia. Kai-teet, aidat ja katokset ovat Corten-terästä. Venelaitureis-sa on puukansi.

BET1103_34-36 4.11.2011, 20:1836

3 2011 37

”Kokkola on noin 47 000 asukkaan viehättävä me-renrantakaupunki, jossa on aitoa vanhan merikau-pungin tunnelmaa. Kuningas Kustaa II Adolf pe-rusti kaupungin vuonna 1620 ja Kokkola on Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus. Kokkola on perin-teisesti merenkulun ja kaupan kaupunki sekä mo-derni ja elinvoimainen maakuntakeskus.”

Yllä oleva teksti on suoraan Kokkolan kaupunginomilta nettisivuilta. Kesän 2011 aikana Kokkolastapuhuttiin erityisesti Asuntomessujen isäntäkau-punkina. Messuilla kävi lähes 128 000 vierasta.Messujen lisäksi heistä suuri osa tutustui myösitse kaupunkiin, jonka yksi ylpeydenaihe on kävely-keskusta, jonka kehittämisessä on otettu huomioonkaikki keskustapalvelujen käyttäjät.

ELÄVÄ KAUPUNKIKESKUSTA RY PALKITSIValtakunnallinen Elävä Kaupunkikeskusta ry palkit-si keväällä 2011 Kokkolan onnistuneesta ja koko-naisvaltaisesta keskustauudistuksestaan. Moni-puolinen ja hieno kaupunkikeskusta on raadin mu-kaan nyt esimerkkinä Suomen kaupunkikeskustoil-le. Palkintoraadin puheenjohtaja Matti Mare pe-rusteli voittajaa puoli vuotta kestäneen valintapro-sessin perusteella:

”Kokkola voitti palkintoraadin 54-kohtaisen ver-tailutaulukon perusteella. Tuloksellinen kehittä-mistyö on vaatinut laajaa pitkäjänteistä asennettaja sitoutumista. Kokkolassa uskotaan yrityksiin nii-den toimialasta riippumatta. Ideoita ei torjuta vaanetsitään keinoja toteuttaa ne yhdessä.”

”Kävelykeskustaan on kiinnitetty paljon huomio-

KOKKOLA KOHENSI KÄVELYKESKUSTAN

VIIHTYISYYTTÄ JA VETOVOIMAISUUTTA

1

1,2Salmiakin muotoinen Purje- esiintymislava on Kokkolankävelykeskustan maamerkki.

Artik

kelin

val

okuv

at: P

ekka

Les

kine

n

Sirkka Saarinen, toimittaja

BET1103_37-39 4.11.2011, 20:2037

3 20113838

ta. Materiaalit ovat laadukkaita ja kestäviä. Kadut,aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitet-tu yhteen hienovaraisesti.”

”Kävelykeskustan liikenneverkon rakenne palve-lee nyt asiakkaita, yrittäjiä ja kiinteistönomistajia.Kaupan ja palveluiden sijoittuminen on tasapainos-sa eri liikennemuodoilla keskustaan saapuville.”

Kesäinen kukkaloisto on palkinnon myöntäjienmukaan jo Kokkolan kaupunkikeskustan oma tava-ramerkki. Se on niin runsas ja kaunis, että saa ollarauhassa kaikkien ihailtavana.

3

Pekk

a Le

skin

en

Raati kiitti myös jo 10 vuotta toiminutta keskus-tayhdistys City Kokkola ry:tä, joka on onnistunuterinomaisesti tehtävässään luomalla ympärivuoti-sen tapahtumien sarjan keskustaan.

Palkintoraadin kommentteja:”Katutilan toteutus on korkeatasoista mm. uusinemyyntikojuineen””Uudenkarhea kauppakeskus Chydenia on isomaakunnallinen kauppaveturi””Kokkolassa on kodikasta liikkua samalla oppienkaupungin historiaa””City-kirjasto” on todellinen kaupunkihelmi – liittyyesimerkillisesti elävään kävelykaupunkiin””Aina myös uutta putkeen – Kokkolassa ei jäädälaakereilla lepäämään””Kehittyvät Suntti, tori ja musiikkitalo vahvistavattulevaisuudessa vielä lisää keskustaa””Rautatieasemakin on osa keskustaa””Isot ammottavat kauppojen huoltoaukot puuttuvatkaupunkikuvasta lähes täysin””Kesän asuntomessujen aikana ei revitä yhtäänkatua auki””Ympärivuotista kävelykatua täydentää kesäkävely-katu””Asiakaspysäköinti on hajautettu””Kaupunkikuvassa poikkeaviakin rakennuksia.”

RAHOITUSTA EAKR:LTÄKokkola sai kävelykeskustan kehittämiseen rahoi-tusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR).Hankkeen tavoitteena oli Kokkolan kävelykeskus-tan vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisääminensekä keskustan elävöittäminen. Vuonna 2008 Teh-taankadulle rakennettiin suuria istutusaltaita, joi-hin tuli suuria puita ja kukkaistutuksia. Lisäksi han-

3Isoissa istutuslaatikoissa on kukkaistutusten lisäksi myösisoja puita.

4Kokkolan keskustan kehittämisessä on otettu huomioonsekä keskustassa asioivat että keskustan yritykset.

4

Pekk

a Le

skin

en

BET1103_37-39 4.11.2011, 20:2038

3 2011 39

kittiin penkkejä ja pyörätelineitä. Istutettaviin pui-hin rakennettiin valaistus. Istutusaltaiden rakenta-minen jatkui vuonna 2009. Tehtaankadun ja Ranta-kadun liittymään rakennettiin katettu esiintymisla-va. Vuonna 2010 hankittiin kiinteät äänentoistolait-teet esiintymislavalle ja kaiuttimet kaduille. Lisäksihankittiin kaksi isoa ja neljä pientä myyntikioskiasekä roska-astioita.

5

Pekk

a Le

skin

en

5Uusia siirrettäviä myyntikioskeja on kuusi: kaksi isoa janeljä pientä.

6, 7Myös kadunkalusteet uusittiin.

PEDESTRIAN TOWN CENTRE BECAME MOREAPPEALING AND ATTRACTIVE IN KOKKOLA

Kokkola is a charming seaside town with a population ofabout 47000 and plenty of true old time ambience of aseaside locality. Kokkola won in the spring of 2011 theaward given by Elävä Kaupunkikeskusta ry, a Finnishcooperation forum for the development of living towncentres, for a successfully implemented and all-encom-passing refurbishment of the downtown.

The materials of the pedestrian town centre are du-rable and of high quality. The streets, squares, the marketplace and the historical buildings have been subtlyadapted to the overall environment. The traffic structureof the pedestrian town centre takes into account theneeds of residents, entrepreneurs and property owners.The balanced locations of shops and services make themaccessible to all customers regardless of their mode oftransport.

Kokkola received funds for the development of thepedestrian town centre from the European Regional De-velopment Fund. The objective of the project was tomake the pedestrian town centre more appealing andattractive and to create a living downtown.

6

7

Pekk

a Le

skin

enPe

kka

Lesk

ine n

BET1103_37-39 4.11.2011, 20:2139

3 20114040

OH ET

arkioh

tuulettuva ontelolaatta-alapohja paaluperustuksinrakennesuunnittelun mukaan.

1. harkkokrs

21. harkkokrs(vp-ontelolaatta)

5. harkkokrs(ap-ontelolaatta)

37. ylin eristeharkkokrsasennustila talotekniikalle 400 mm

Tuulettuva yläpohjan ontelo

3o (~1 : 18.5)

Kattoturvatuotteet RakMK F2 mukaan

Luukku 900 x 900 yläpohjan tuuletustilaan koillispäädyssä

liimapuupalkkieristetilan korkui-sesti julkisivupiir-roksen mukaisesti

22 o (~1 : 2.5)

tuuletusaukkojen pinta-ala 4%o ryömintätilan pinta-alasta

YP1

US1

AP1

Uusien rakennusten energiatehokkuusvaatimuksetkiristyvät nykyisin vauhtia, jollaisesta ei ole aikai-sempaa kokemusta. Edes kaikki rakentamisen am-mattilaiset, eivät ole sisäistäneet, mitä ensi vuo-den kesällä voimaan astuvat muutokset tarkoitta-vat esimerkiksi pienrakentamisen kannalta. Kunrakennusta tarkastellaan kokonaisuutena, tarkoit-taako se, että kaikki pientalot riittävän energiate-hokkaita ollakseen alkavat näyttää tismalleen sa-manlaisilta laatikoilta? Joudutaanko valoa tuovis-ta suurista näköalaikkunoista luopumaan, kuten1970-luvun öljykriisin jälkeen tapahtui?

• Rakennuksen arkkitehtuurilla on muutakin mer-kitystä, kuin parantaa sen energiatehokkuutta.

Paksun eristekerroksen vaikutusta talon ulkonä-köön ja ikkunoiden sijoittamiseen seinärakentee-seen päiviteltiin muutama vuosi sitten, kun mine-raalivillavalmistaja Parocin ensimmäiset konsepti-talot olivat rakennusvaiheessa. Vantaan Parocpassiivitalon kertopuurakenteisten ulkoseinieneristepaksuus on huimat 480 mm. Ulkoseinän eris-tekerrosta jouduttiin paksuntamaan 13 mm:llä, kuntaloon suunniteltiin alkuperäistä suunnitelmaasuuremmat ikkunat.

Superpaksut seinärakenteet johtuivat tietystisuurimmaksi osaksi valitusta eristemateriaalista.Satunnainen ohikulkija ei paritalosta silti mitenkäänhavaitse, että kyseessä on passiivienergiatalo.

LUOVAA JA ENERGIATEHOKASTA

– tiukatkin reunaehdot antavat mahdollisuuksia

PARASTA A-LUOKKAAEnergiatehokkuutta ei huomaa myöskään yhdestäKokkolan asuntomessujen näyttävimmistä kohteis-ta, A-energialuokkaan rakennetusta Rantakivestä.Ensinnäkin talo on todella suuri, 225 m2: seitsemänhuonetta, keittiö ja sauna. Yläkerrassa sijaitsevatmakuuhuoneet ja arkiolohuone. Alakerta on yhte-näistä tilaa keittiöineen ja virallisimpine olohuonei-neen. Merelle antavat maisemaikkunat ovat läheskoko kaksikerroksisen rakennuksen korkuiset.

Rakennuksen runko on toteutettu Luja-betoniva-luharkolla, jonka U-arvo on 0,16. Talon energialuok-ka on A. Kantavat seinät ovat valuharkkoja, väli-pohja ontelolaattaa ja runkoportaat betonia. Julki-sivu on rapattu.

Vesikattona on Suomessa vielä harvinainen, Mo-nierin laattamainen savikattotiili Turmalin. Laatta-maiseen kattotiileen päädyttiin nimenomaan siksi,että kattoratkaisun haluttiin näyttävän kokonaisuu-tena mahdollisimman kevyeltä. Perinteinen aalto-muoto olisi tuonut katon ilmeeseen liikaa raskaut-ta. Savikattotiili Turmalinin sijaan olisi voitu käyt-tää myös Monierin laattamaista betonikattotiiliMinsteriä, joka esiteltiin ensimmäisen kerran Lau-kaan asuntomessuilla vuonna 2003.

Anu ja Jarmo Palolan unelmien kivitalon suun-nitteli arkkitehti SAFA Kristian Biskop. Kokkolalai-nen Arkkitehtitoimisto Park Oy piirsi asuntomes-suille kaikkiaan neljä kohdetta. Biskopin kädenjälkinäkyy myös energialuokkaan B rakennetussa toi-

Dakota Lavento, toimittaja

1Leikkauspiirros.

2Arkkitehti Kristian Biskop suunnittelee mielellään pien-taloja. Työ on haastavaa, mutta pitkäkestoisen projektinaikana asiakkaiden kanssa tullaan myös hyviksi tutuiksi.

3Rantakivi on yksi Kokkolan messujen suurimmista ja myöskiitellyimmistä pientaloista. Suurista ikkunoista aukeavatupeat näkymät merelle.

Arkk

iteht

itoim

isto

Par

k Oy

1

2

BET1103_40-44 4.11.2011, 20:2540

3 2011 41

sessa messujen kehutussa kivitalokohteessa, VillaSeniorissa.

Palolat halusivat A-energialuokkaan mahtuvan,modernin, mutta samalla ajattoman kivitalon.

Biskopin näkemys ajattomasta kivitalosta viit-taa alueen rakennusperinteeseen. Kaksikerroksi-sen valuharkoilla toteutetun rakennuksen sivupro-fiili tuo mieleen pohjalaistalojen ankaran muoto-kielen. Rakennuksen klassisia mittasuhteita rikkoovain sisäänkäynnin muodostama ulkonema.

HUOMIO ILMANSUUNTIINRantakivi avautuu merelle. Kadulle antava pihanpuoleinen julkisivu on suljettu, muurimainen. Ran-takivi ei ole niitä taloja, joiden asukkaiden elämäämessualueen kerrostalojen asukkaat voivat ikku-noistaan vapaasti seurata.

Kristian Biskop sanoo, että Rantakiven tapaansuuria näyttäviä lasipintoja nähdään pientaloissajatkossakin. – Ehkei sentään koko seinän ratkaisu-ja, mutta ilmansuunnat on otettu huomioon ja vali-taan riittävän energiatehokkaat ikkunat, maisemiavoi tulevaisuudessakin ihailla totuttuun tapaan.

– Talon suuntaamisella etelään ja sulkemallapohjoisen saadaan sisään mahdollisimman paljonvaloa ja ilmaista energiaa. Sen sijaan tasa-aukotusympäri talon ei ole järkevää, hän huomauttaa.

Rakennus on myös saatava pysymään viileänäkesäkuumalla passiivisilla ratkaisuilla. Siksi sen si-joittamiseen tontilla ja varjostuksiin on kiinnitettä-

3

1. kerros

2. kerros

Artik

kelin

val

okuv

at: D

akot

a La

vent

o ja

Suo

men

Asu

ntom

essu

t

BET1103_40-44 4.11.2011, 20:2541

3 20114242

vä totuttua enemmän huomiota.Biskop ei kiellä, etteikö energiatehokkuus vai-

kuttaisi rakennusten muotokieleen. On kuitenkinsuunnittelijan taidoista kiinni, kuinka paljon senantaa vaikuttaa. – Minusta entistä energiatehok-kaamman rakennuksen suunnittelu on innostavahaaste. Työkalupakissa on paljon vaihtoehtoja!

Biskop sanoo, ettei paksut eristekerrokset oleniinkään hankala rakennustekninen ongelma.

– Joko seinän paksuus hyväksytään tai käyte-tään esimerkiksi polyuretaani- tai EPS-eristeitä.Se voi vaatia totuttelua myös elementtitehtaalta,jos aikaisemmin on käytetty enimmäkseen mine-raalivillaa.

KIVIRAKENTEESSA ETUJAEnergiatehokas talo voidaan rakentaa melkeinpämistä materiaalista tahansa. Ei ole yhtä oikeaa me-netelmää tai materiaalia. – Kivitalossa on kuiten-kin tiettyjä etuja. Elementtirakenne on suhteellisenyksinkertainen ja se on tehty hallituissa olosuhteis-sa suureksi kappaleeksi, mistä on etua työn etene-misen kannalta työmaavaiheessa. Harkkorakennepuolestaan on riittävän yksinkertainen hahmottaamyös kertarakentajalle: tavanomaisellakin huolelli-suudella päästään hyvään lopputulokseen. Kivira-kenteen kestävyys lisää myös talon ekologisuutta.

Kivirakenteisessakin talossa kriittisiä kohtia riit-tää ja niitä ovat erityisesti talotekniikan läpivien-nit. – Nykyaikaisissa taloissa on entistä enemmänputkia, kanavia ja johtoja, jotka on vietävä tiiviistija turvallisesti vaipan läpi. Sen olisi silti pysyttäväehjänä ja tiiviinä.

Suomessa on totuttu kivirakenteisissakin pien-taloissa toteuttamaan yläpohjarakenne kevyenä.Sen eristekerroksessa putkitukset kulkevat ristiinrastiin. Biskopin mielestä ontelolaattarakenteinentai ylipäätään massiivinen yläpohja olisi toimiva jalooginen ratkaisu kivitalossa. – Puuristikkoraken-

7

8

6Rantakiven julkisivu kadulle on suojaavan muurimainen.

7Rantakivi avautuu ulos merelle. Myös A-energialuokanrakennuksessa voi olla suuria ikkunapintoja.

8Arkkitehdin ja perheen näkemykset modernista minima-lismista kävivät rantakiven suunnittelun aikaan hyvin yh-teen. Yksityiskohdat ovat toimiva osa kokonaisuutta va-laisimia ja kalusteita myöten.

6

BET1103_40-44 4.11.2011, 20:2642

3 2011 43

9

9Rantakiven klassisia mittasuhteita rikkoo näyttävä sisään-käynti kuin ilmassa leijuvine katoksineen. Suhteellisenpienelle tontille tavanomaista pihapuutarhaa ei olisi saatusopimaan. Niukkalinjaiset istutukset ja pihakiveys sopivatrakennuksen arkkitehtuuriin.

teessa liitoskohtien ilmavuotojen katkaiseminenei ole aivan yksinkertainen tehtävä. Talotekniikkaedellyttää hallittua tuloilmaa ja poistoilmaa, läpi-vientien tiivistäminen on aina tarkkaa puuhaa javaatii huolellisuutta. Ongelmat eivät jää rakenta-misajankohtaan. Ratkaisujen on kestettävä myösrasitusta, aikaa ja lämpötilavaihteluja, hän huo-mauttaa.

Rantakivessä rakenteen tiiveyteen kiinnitettiinerityistä huomiota. Yläkerrassa on alaslaskettukatto, jonka yläpuolella talotekniikan vaatimat put-kitukset kulkevat lämpimässä tilassa. Höyrynsulunläpi mentiin vain kahdessa kohdassa. Kaikki höy-rynsulun liitokset ja läpiviennit kitattiin ja teipat-tiin, mutta liitokset myös varmistettiin mekaanises-ti. Rakenteen tiiveys varmistettiin katselmuksessaennen yläpohjarakenteen sulkemista.

LISÄHINTAA RAKENTAMISEENRakennusmateriaalivalmistajat ja talotehtaat ovatvakuuttaneet, että entistä energiatehokkaampientalojen rakentaminen ei välttämättä tule varsinai-sesti määräysten mukaisia kalliimmaksi, ainakaanmateriaalien puolesta.

Suunnittelun hintaan nopeassa aikataulussamuuttuvat määräykset voivat vaikuttaa, sillä ne li-säävät suunnittelijan työtä. – Jatkossa yksittäisenrakenteen tai rakennusmateriaalin U-arvolla ei oleenää samanlaista merkitystä, sillä kokonaisuu-dessa yhden osan huonompi U-arvo voidaan kor-vata parantamalla energiatehokkuutta toiseltaosin. Aikaa kuluu energialaskentaan ja muutostenvaikutusten tarkasteluun ja koordinointiin.

Biskop painottaa että kokonaisvaltainen otepientalosuunnittelussa on vain positiivinen asia,mutta vie myös aikaa. Suunnittelijoilta se edellyt-tää yhteistyötä, vuorovaikutuksen merkitys kasvaa.

Hyvä energiatehokas ratkaisu on aina suunnitel-tu tiettyyn, ennalta määriteltyyn paikkaan. Tontilla

on aikaisempaa suurempi vaikutus siihen, minkä-lainen ratkaisu sille voidaan suunnitella, varsinkinkun rakennetaan yhä tiiviimmin. – Tontti on avain-asemassa. Talo on kiinni paikassa. Talon suunnitte-leminen arkkitehdin asumisen ideoiden pohjalta,talokonseptina, on yksi lähestymistapa. Toki kon-septi voi olla raaka-aineena tontin ja tilatarpeidenyhteensovittamisessa virikkeen tavoin, hän sanoo.

Asuntomessukohde on aina poikkeuksellinensuunnittelukohde, eikä Rantakiven tapaista suurtaja samalla energiatehokasta kohdetta usein tulepiirustuspöydälle. Biskopin mukaan erityisestinuorempien omakotirakentajien ekologinen tietoi-suus on hyvin korkealla. – Monet ovat hyvin ympä-ristötietoisia ja toimivat aktiivisesti paremman ym-päristön eteen. Lisäksi meillä suomalaisilla on ol-lut aina hyvin voimakas tarve olla omavaraisia. Sii-hen liittyy myös haave energiaomavaraisuudesta.

Vanhemmallekin rakentajapolvelle energiatodis-tus tuo uudet energiatehokkuusmääräykset hyvinkonkreettisiksi. – Euro on hyvä konsultti, Biskopsummaa.

ARKKITEHTIA TARVITAANSuomalaiset pientalorakentajat ovat tunnetustiujoja käyttämään arkkitehtia talonsa suunnittelus-sa. Valitsemme vuodesta toiseen talotehtaidenmallitaloista. Yksilöllisesti asukkaiden tarpeisiinsuunniteltuja, ainutlaatuisia koteja pääsee ihaile-maan lähinnä asuntomessuilla ja arkkitehtuurijul-kaisuissa. Energiatehokkaan pientalon suunnitte-lemisessa arkkitehdeilla on mahdollisuus näyttää,miksi yksilöllinen pientalo on järkevä ratkaisu.

– Suomessa on vahva itse suunnittelemisen jarakentamisen perinne. Asiantuntijan, kuten arkki-tehdin palkkaaminen oman kodin suunnittelemi-seen ei välttämättä tunnu luontevalta, Biskop huo-mauttaa. Hän myöntää, että ammattikunta saasyyttää myös itseään. Arkkitehdit eivät mainosta

BET1103_40-44 4.11.2011, 20:2643

3 20114444

11Kokkolan asuntomessukohde Rantakiven katto on ilmavaja se keventää koko rakennusta. Laattamaisen savikatto-tiili Turmalinin yksinkertainen ja tyylipuhdas muotoilu so-pii minimalistiseen, puhtaita linjoja ja konstailemattomiapintoja suosivaan nykyrakennustyyliin. – Taloon haluttiintiilikatto, mutta kevyen ilmeen vuoksi laattamainen tiili,Biskop kertoo. Toinen mahdollisuus olisi ollut Monierinlaattamainen betonikattotiili Minster.

ENERGY-EFFICIENT STONE HOUSEOF CREATIVE DESIGN

The energy-efficiency requirements laid down for newbuildings, including also small houses, have quickly be-come and continue to become more stringent. It has justi-fiably been asked if small houses need to look like identi-cal boxes in the future in order to meet energy-efficiencyrequirements.

Fortunately this is not the case. A house in Kokkola,Rantakivi, designed by architect Kristian Biskop is a goodexample of an energy-efficient small house. A modern,yet timeless stone house.

The house looks out onto the sea. The facade towardthe street-side courtyard is closed, wall-like. The openelevation to the south and the closed elevation to thenorth maximises the amount of light and free energy in-side the building. Passive solutions were also needed tokeep the house cool in hot summer days. For this rea-son, more attention than usually had to be paid to theposition of the house on the property and to shadings.

An energy-efficient house can be built from almostany material. There is no one correct method or material.However, a stone house has certain advantages. A pre-cast structure is fairly simple and produced as a largeunit in controlled conditions, which is beneficial to theprogress of the work at the worksite phase. A blockstructure, on the other hand, is adequately straightfor-ward to understand even for the once-in-a-lifetime buil-der; a good result can be achieved with common diligen-ce. The durability of the stone structure also increasesthe ecological character of the house.

10Luja-kivitalon betonivaluharkko ME-400 on matalaener-gia-rakentamiseen kehitetty laadukas ja mittatarkka hark-ko, jolla on alhainen betonivaluharkolla saavutettu VTT:nlaskemin vahvistettu U-arvo 0,16.

ME-400 harkolla saavutetaan massiivinen ja tiivis sei-närakenne, joka eristää erinomaisen hyvin lämpöä jaääntä.

Rungon pystyttäminen ME-400 harkoista on nopeaa jahelppoa. Harkot ladotaan kerroksittain, raudoitetaan javaletaan umpeen valmisbetonilla. Mahdolliset sähkö jaLVI-putkitukset voidaan tehdä harkon onteloihin ennenvalua.

Luja-kivitalon ME-400 harkolla on pieni valmisbetoninmenekki: 11,8 litraa kiveä kohden, mikä tarkoittaa merkit-täviä säästöjä kustannuksissa.

Betonivaluharkot soveltuvat erinomaisesti asuinra-kennusten runkomateriaaliksi. Muita käyttötarkoituksiaovat mm. kellareiden maanpaineseinät ja rakennustenperustukset.

Lisätietoja:RT-kortti sekä suunnittelu- ja työohjeet on ladattavissaLujabetonin www-sivuilta: valuharkot.

itseään, joten sopivan suunnittelijan löytäminenjuuri omaan projektiin on hankalaa.

Paikkakunnalle saadut messut ovatkin monillearkkitehtitoimistoille erinomainen tilaisuus pääs-tä näyttämään kyntensä myös pientalojen suun-nittelussa.

Arkkitehtitoimisto Park Oy on suunnitellut asuin-rakennuksia sekä toimitiloja ja haastavia korjaus-rakennushankkeita. Asiakkaita ovat olleet enim-mäkseen liike-elämästä, yksityiset rakennuttajat jarakennusliikkeet sekä julkinen sektori.

Liiketaloudelliseen rakentamiseen verrattunatyö perheen kodin parissa on huomattavasti haas-tavampaa siinä mielessä, että se on intiimimpää.Asiakkaan oppii projektin kuluessa tuntemaan var-sin hyvin. Henkilökemian on toimittava, jotta kaikkivoisivat olla lopputulokseen tyytyväisiä.

– Omakotitaloprojekti kestää usein kaksikinvuotta. Siitä suunnittelun osuus on tehollisesti vii-koista kuukausiin riippuen toimeksiannon laajuu-desta. Pikkuhiljaa asiakkaiden kanssa tulee hyväksitutuksi ja siinä vaiheessa ymmärrys lisääntyy puolinjos toisin, Kristian Biskop sanoo.

Parhaassa tapauksessa suunnittelija voi olla mu-kana jo sopivinta tonttia valittaessa. Kun tontti ontiedossa, hän pystyy ratkaisemaan tila- ja toiminto-kysymykset parhaalla mahdollisella tavalla. Joskusarkkitehdin suunnitelmia tarvitaan, jotta tontti yli-päätään saadaan. Kokkolan asuntomessualueellatontit jaettiin kilpailutuksen kautta. Tonttia hakevantuli osoittaa kuinka tonttia aikoo hyödyntää.

Biskopin unelmatoimeksianto olisi viimeistelty,räätälöity kokonaisuus, jonka kriittiset kohdat onratkaistu jo suunnitteluvaiheessa ja detaljiikan hio-miseen saatu käyttää aikaa. – Siinä olisi kaikki koh-dallaan: kokonaisuus, sisätilat, rakenne, tekninen jatilallinen, visuaalinen kokonaisuus.

11

BET1103_40-44 4.11.2011, 20:2644

3 2011 45

Suomen betoniteollisuus teki teknisen ekskursionHollantiin ja Belgiaan viime toukokuussa. Matkaanosallistui yhteensä 49 henkilöä ja sillä tutustuttiin 7eri tehtaan tuotantoon sekä kuultiin alan esitelmiä.

Benelux-maissa on korkeatasoista elementtira-kentamista ja hyvä tuotannon laatutaso. Betonialankorkeasta kiinnostuksesta nähdä näitä tehtaita ker-too jo runsas matkan osanottajamäärä.

Betonielementti- ja -tuoteteollisuuden yrityksiäon Hollannissa n. 200 ja Belgiassa n. 250. Niidenyhteinen liikevaihto on Hollannissa n. 1,5 mrd eu-roa ja Belgiassa 1 mrd euroa.

Hollannin erikoisuuksia ovat mm. runsas ele-menttien käyttö silta- ja muussa infrarakentami-sessa sekä runsas ontelolaattojen käyttö talonra-kentamisessa. Molemmille maille on tyypillistäelementtijulkisivujen hyvä mittatarkkuus ja useinvarsin monimuotoisten julkisivuelementtien käyt-tö. Elementtivalmistajilla on myös omat tuote-suunnitteluosastot, joissa tehdään elementti-suunnittelu ja tuoteosakaupoissa tarvittaessakoko rakennesuunnittelu.

Kierrätysasiat ja tuotteiden CE- merkintä ovatkunnossa ja betoniteknologiaan, kuten itsetiivisty-viin ja korkealujuusbetoneihin on panostettu jopitkään.

Artikkeli perustuu matkan kuvamateriaaliin jamatkan antia on selostettu kuvatekstein.

Arto Suikka, diplomi-insinööri, tuotetyhmäpäällikköBetoniteollisuus ry

ELEMENTTIRAKENTAMINEN

HOLLANNISSA JA BELGIASSA

1, 2Radan laiturielementin turvakuviointia ja karhennusta.Structon Prefab Beton.

Strukton Prefab Beton on erikoistunut toimittamaan ra-danrakentamiseen erilaisia tuotteita, kuten tukimuuri-,laituri- ja perustuselementtejä sekä muita infrarakenta-misen tarvitsemia elementtejä, kuten pylväitä, pylväsjal-koja ja meluseiniä. Tuotteissa käytetään myös valkobeto-nia. Esim. laiturirakenteet on täysin elementoitu. Tasojenkävelypinnat ovat hyvin viimeisteltyjä- esim. karhennettu-ja kumimatriisimuotin päälle valaen ja turvamerkitty laa-toituksin sekä näkeviä että näkövammaisia varten.

Artik

kelin

val

okuv

at: A

rto S

uikk

a

1

2

BET1103_45-49 4.11.2011, 20:2845

3 20114646

6, 7Hurks Betonin PUR- ja EPS- eristeisiä sandwich-ele-menttejä, joihin ikkunat asennetaan valmiiksi tehtaalla.

Hurks Beton valmistaa julkisivu- ja runkoelementtejä,tuulimyllyn jalkoja ja pysäköintitalojen elementtejä.Julkisivuista iso osa on sandwich-tyyppisiä, joihin ikku-nat ja julkisivuritilät asennetaan jo tehtaalla. Ikkunapelli-tykset tehdään joko tehtaalla tai työmaalla.Lämmöneristeinä elementeissä on ensisijassa polyure-taani ja valkoinen tai harmaa EPS. Elementtien ansas-raudoitus hoidetaan keskieurooppalaisilla pistoansas-tyypeillä. Seinäelementtien mittatarkkuusvaatimuksetovat Hollannissa jonkinverran Suomea tiukemmat.

3Julkisivuelementin tiililaattapintaa ja luonnonkiveä.Belgiassa julkisivut ovat usein varsin monimuotoisia.

4Decomon seinäelementtien pintakäsittelyvaihtoehtoja.

3, 4Belgiassa käytetään paljon kuorielementtejä ja tiililaatta-pintaa. Kuorielementit ovat monesti varsin monimuotoi-sia. Hiottua julkisivua tehtäessä tasomaiset pinnat voi-daan yleensä hioa automaattisella hiontalinjalla kun taaskaarevat pinnat hiotaan käsin. Myös esim. kerroksenkor-kuisia pilarielementtejä käytetään hiottuna.Decomon tehtaalla osa tiililaatta- tai tiilipintaisista ele-menteistä saumataan tai jopa kokonaan muurataan jälki-käteen tehtaalla. Tiililaattojen saumat voidaan tehdämyös valaen suoraan värillisellä valumassalla, joka onsovitettu mahdollisimman hyvin tiilen väriin.

3

4

BET1103_45-49 4.11.2011, 20:2846

3 2011 47

5Decomon pääkonttorin hienopestyä ja hiottua julkisivua.

3 - 5Decomo on yksi Belgian suurimmista julkisivuelementti-en valmistajista. Se on tunnettu hyvästä laadustaan javalmistaa julkisivuelementtejä kaikilla mahdollisilla pin-tavaihtoehdoilla. Yleisimmät vaihtoehdot ovat hienopes-ty, happopesty, hiottu, hiekkapuhallettu ja tiililaattapinta.Yrityksen uudehkon toimistorakennuksen julkisivu ontummaa hienopestyä ja hiottua väribetonia. Yritys toimit-taa julkisivuja myös mm. Britanniaan.

6 7

5

BET1103_45-49 4.11.2011, 20:2947

3 20114848

9Spanbetonin yhden liittopalkkisillan esijännitettyjä palk-keja.

10Spanbetonin jännitettyjä ponttipaaluelementtejä.

9, 10Spanbeton valmistaa suuria siltapalkkeja, ratapölkkyjäja esijännitettyjä ponttiseinäelementtejä. Pisimmät toi-mitetut siltapalkit ovat yli 60 metriä pitkiä ja yksittäisetelementit painavat yli 100 tonnia. Tyypillisimmät silta-palkkityypit ovat käännetty T-palkki ja EPS:llä kevennettykotelopalkki.Amsterdamin kehätien uusiin siltoihin Spanbetonilla onollut viimeisin iso palkkitoimitus. Isot palkit on toimitet-tu työmaalle rekalla yksi kerrallaan ja kanaalien yli onjouduttu rakentamaan väliaikaisia ponttooniylityksiä.Siltapalkit voivat olla myös kaarevia ja niissä hyödynne-tään sekä esi- että jälkijännitystä. Monissa vakiosilta-tyypeissä on myös poikittainen jälkijännitys.

8Ontelolaatastoon asennetaan Benelux- maissa usein läm-mitys- ja jäähdytysputkistoja.

Echo on Belgian suurin ja Consoliksen ohella yksi kokoEuroopan suurimmista ontelolaattavalmistajista. Sen uu-sin tehdas tekee 90 cm leveää ontelolaattaa Belgian pien-talorakentamiseen. Iso volyymi mahdollistaa vakiomit-taisten elementtien teon varastotavaraksi.Yritys on kehittänyt myös ontelolaatastoon integroitujalämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä. Muoviset vesiputkis-tot voidaan asentaa jo ontelolaatan valuun. Järjestelmäon käytössä ensisijassa toimistorakennuksissa.

8

9

10

BET1103_45-49 4.11.2011, 20:2948

3 2011 49

11Kaarevia valkobetonisia kuorielementtejä Decomonbetonielementtitehtaalla.

Belgiassa kuorielementit ovat monesti varsin monimuo-toisia. Kaarevat pinnat hiotaan käsin. Esimerkiksi kerrok-senkorkuisia pilarielementtejä käytetään hiottuna.

12Betonielementeistä toteutettavan MG Tower-toimistota-lon malli.

Matkalla kuultiin myös arkkitehti Stefaan van Ackerin/Jaspers-Eyers & Partners esitys Ghentin kaupunkiin tu-levasta korkeasta De Paepe Group’in MG Tower-toimis-totalosta. Noin 25 kerroksisesta talosta tulee valmistut-tuaan maakunnan korkein rakennus. Siinä sekä runkoettä julkisivut toteutetaan betonielementeistä.Belgiassa on rakennettu mm. Brysseliin viime vuosinarunsaasti 15-25 -kerroksisia toimistotaloja täyselementti-ratkaisuna.

11

12

BET1103_45-49 4.11.2011, 20:2949

3 20115050

Betoni on hyvä, ”ikivanha” lattiamateriaali. Hyväbetonilattia ei silti synny vasemmalla kädellä; be-tonilattia pitää suunnitella ja toteuttaa ammattitai-dolla, materiaalin ominaisuudet ja käyttäytyminentuntien.

Betonin hyvien teknisten ominaisuuksien rinnalleon noussut voimakkaasti ulkonäkö: betonilattianhalutaan entistä useammin olevan nimenomaan be-tonilattia, ei pelkkä tekniset ominaisuudet täyttäväalusta jollekin muulle materiaalille.

Betonilattiavalikoima on myös ulkonäön osaltarunsas. Värilliset, hiotut, kuvioidut, eri menetelminjälkikäsitellyt hygieeniset ja kulutusta hyvin kestä-vät pinnat kiinnostavat käyttäjiä. Hyvinkin erilaisiapintoja saadaan aikaan erilaisilla runkoaineksilla,pintasirotteilla, pigmenteillä ja kovettuneen beto-nin pintakäsittelyillä.

Mielenkiintoinen ja Suomessakin jo useassa koh-

BETONILATTIA KESTÄÄ

KUORMITUSTA, KULUTUSTA JA KATSETTA

teessa käytetty menetelmä on litiumteknologiaanperustuva betonilattian käsittely. Eri hiontakarkeuk-sia käyttämällä pinnasta voidaan saada esiin beto-nin kivirouheet tai tehdä siitä heijastavan kiiltävä.Mitä useammalla tekniikalla lattia hiotaan, sitä pa-rempi lopputuloksesta tulee. Halutessa betonistasaa aikaan värikkään lattian, hohtavan kiiltävän taivankan alustan vilkkaallekin liikenteelle.

Dyny Oy:n Suomeen tuomalla käsittelytekniikal-la on juuri valmistumassa Verkkokauppa.cominuusi toimistotalo Helsingin Jätkäsaareen. Sielläbetonilattiassa on esim. hissien edustalla viininpu-naisia alueita, toisaalla betonin omaa harmaata onvoimistettu tummemman harmaalla värjäyksellä.

Syksyllä käyttöön otetussa Helsingin Messukes-kuksen uusimmassa laajennuksessa ja vanhan hal-lin peruskorjauksessa haettiin puolestaan entistähelppohoitoisempaa, suuria kuormituksia kestävääbetonilattiaa.

Maritta Koivisto, päätoimittaja, BetoniSirkka Saarinen, toimittaja

1

Dyny

Oy

1Eri hiontakarkeuksia käyttämällä pinnasta saadaan esiinbetonin kivirouheet tai tehdä siitä heijastavan kiiltävä.

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3250

3 2011 51

2 - 4Kuvissa näkyy valmiiksi hiottua ja värjättyä myymälän /pientavaravaraston lattiaa (= Concrete Gray), lattiahioma-koneita ja taaempana vielä keskeneräistä hiomatontaosuutta em. koneiden luona. Loppusiivous on vielä kes-ken. Kuvassa 4 on punaiseksi värjättyä lattiaa työn alla.

BETONILATTIANTERÄSTYSVÄRINÄ PUNAVIINIVerkkokauppa.comin uusi toimistotalo HelsinginJätkäsaaressa otetaan käyttöön vaiheittain. Ensim-mäisen vaiheen, myymälätilojen, avaamispäivä onhelppo muistaa: 11.11.2011 klo 11.11. Toinen jakolmas vaihe avataan tammikuussa 2012.

Rakennuksen huoneistoala on 18 500 neliömet-riä ja tilavuus 180 000 kuutiometriä. Kerroksia onkuusi. Niissä on Verkkokauppa.comin myymäläti-lat, pääkonttorin toimistotilat sekä automatisoidutvarastotilat.

Uudisrakennuksen omistaa Eläke-Tapiola. Pää-urakoitsija on Rakennusosakeyhtiö Hartela. Arkki-tehtitoimisto Helin & Co:n laatimissa suunnitelmis-sa on huomioitu kohteen ympäristövaikutukset,energiatehokkuus ja muuntojoustavuus.

”Lähtökohtana oli tehdä myymälä- ja varastotiloi-hin yksinkertaiset, mahdollisimman luonnonmukai-set lattiapinnat. Rakennustapaselostusvaiheessaajatuksena oli betonilattia, joka hiotaan ja lakataan.Pölytöntä ja helppohoitoista”, arkkitehti TuomasWichmann vastaa kysymykseen uudisrakennuksenlattiavalinnoista.

Suunnittelun edetessä syntyi ajatus lattian osit-taisesta värillisyydestä. Kireä rakentamisaikataulurajoitti läpivärjätyn massan käyttöä. Värillistä pin-talattiamassaa ei haluttu käyttää myöskään ekolo-gisista syistä. Betoni oli järkevää tehdä Jätkäsaa-ressa olevalla Ruduksen betoniasemalla, josta lä-pivärjätyn massan toimittaminen olisi kuitenkin ol-lut hankalaa. Aseman koko laitteisto olisi jouduttu

2 3

4

Tuom

as W

ichm

an /

Helin

& c

o

T uo m

a s W

ich m

a n /

Helin

& c

o

Mar

itta

Koiv

isto

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3251

3 20115252

sen takia pesemään erikseen. Läpivärjättyä betoniakäytettiin ainoastaan kattoterassin lattiassa, jokatehtiin valkobetonista.

”Kiinnostuimme sisätilojen lattioissa Dyny Oy:nkäyttämästä tekniikasta. Betonilattian kiilto saa-daan siinä lakkauksen sijasta hiomalla lattia use-aan kertaan ja värjäämällä betonipinta tietyssä hi-ontavaiheessa litiumpohjaisella kemikaalilla”,Wichmann kertoo.

Toimitilojen tärkeissä paikoissa, kuten sisääntu-lossa, hissien edustalla ja odotustiloissa, betonilat-tia sai viinirypäleen punertavan värin. Kuin lattiallekaatunut ja siihen imeytynyt punaviinikorillinen. Sa-malla se on viite Verkkokauppa.comin omaan kirk-kaamman punaiseen väriin.

Myymälätiloissa betonilattian värinä käytettiinpuolestaan Concrete Graytä, siis betonin harmaata.Yllättävää?

”Pikemminkin luonnonmukaista”, Wichmannvastaa ihmettelyyn. ”Vihertävänharmaa väri syven-tää betonin oman haaleanharmaan värin tummem-maksi voimistaen samalla lattian betonimaisuutta.Lisävoimaa värille antaa vielä lattian kiilto”, hänkertoo tyytyväisenä värivalintoihin.

Ihannetilanteessa lattiat käsitellään yhtenäisinäkerroksittain. Tässä kohteessa aikataulusyistä, senkireyden takia, pintabetonilattian hionnat ja värjäystoteutettiin pienempinä kenttinä. ”Joustavasti ede-ten”, Wichmann toteaa.

7

6

5

Mar

itta

Koiv

isto

Ma r

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

5 - 8Verkkokaupan myymälätiloihin tulee dynyPRO -lattia. Lat-tia hiotaan kiiltäväksi, värjätään Concrete Gray- ja RedRock -väreillä. Myös parkkitiloihin on laitettu C2 Hard -kä-

sittely, joka koventaa ja suojaa lattiaa. Tavallisesta be-tonilattiasta syntyy uniikki, elävännäköinen heijastavankiiltävä pinta, joka on helppo pitää puhtaana.

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3352

3 2011 53

MESSUKESKUKSELLA JO115 000 KERROSNELIÖTÄHelsingin Messukeskus Pasilassa sai käyttöönsä15 000 uutta kerrosneliötä, kun uudishalli 7 otettiinsyksyllä 2011 käyttöön. Samaan aikaan tehtiin halli6.ssa muutostöitä. Yhteensä kerrosneliötä on nyt115 000.

Uusimman hallin projektijohtourakoitsija oli SRVToimitilat Oy. Hallityömaa käynnistyi lokakuussa2009 työmaan perustamisella ja Hallin 6 perustuk-sien vahvistustöillä. Hallin 7 rakennustyöt käynnis-tyivät alkuvuodesta 2010 ja valmistuivat elokuussa2011.

Halli 6:n ja 7:n välinen kiinteä seinä korvattiinnostoseinällä. Hallit yhdistämällä tilaan saa kuusi220 metriä pitkää juoksurataa. Katsomopaikka jär-jestyy 7000 hengelle. Halli 7:n jänneväli on 78 met-riä ja uuden hallin pinta-ala 15 000 neliötä. Vierei-seen halliin yhdistettäessä neliöitä on 33 000.

Messukeskuskokonaisuuden itäpäässä sijaitse-va uusi halli on varsin näyttävä: kaarevia muotoja,julkisivuissa lasia ja merialumiinia. Runko on be-tonia ja terästä: teräsbetoniset pilarit ja teräsristi-kot. Kohteen arkkitehtisuunnittelija on työyhteen-liittymä Davidsson - Dietz - Joppien Arkkitehdit.Rakennesuunnittelusta on vastannut Finnmap-konserniin kuuluvasta Aaro Kohonen Oys:tä TeuvoMeriläinen.

Uudishallin lattia on paalutettu kantava be-tonilaatta. Lattia on toteutettu imubetonitekniikal-la, jossa käytettiin betonimassaa K40. Lattiaan

10

89

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

Dyny

Oy

9, 10Messukeskuksen vanha lattia (vas.) ennen käsittelyä jakäsittelyn jälkeen. Lattiapinta hiottiin eli kiillotettiin jasen jälkeen pinta käsiteltiin C2 Super Hard -aineella.

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3353

3 20115454

CONCRETE FLOOR RESISTS WEAR AND TEARAND ATTRACTS ADMIRATION

Thanks to its good properties, concrete offers versatilealternatives for the design and implementation of floorsto which high requirements apply in terms of both techni-cal characteristics and aesthetics. Combinations of basicconcrete and various dyeing, protection and coating solu-tions produce floors that are suited to many differentapplications.

The range of concrete floors is wide also in terms ofvisual appearance. Greatly varying surfaces can becreated with different aggregates, toppings, dyes andfinishing methods for hardened concrete.

Concrete floor treatment based on lithium technologyis an interesting method, which has already been usedalso in Finland in several projects. Different degrees ofcoarseness can be used to expose the crushed stone orto make the surface reflective and glossy. The moretechniques used for grinding, the better the end result.Concrete floors can be colourful, gleaming and glossy ora sturdy base for high traffic loads, depending on thespecific needs of the application.

kohdistuva tuleva kuormitus voi nousta hyvin isok-si, suurimmillaan hallissa voi työskennellä isoavenettä siirtävä ajoneuvonosturi. Reunavahviste-tun lattialaatan raudoitus onkin varsin järeää, noin110 kg/m3.

Lattian alla on tiuha tekniikkakaivo-verkosto, yh-tensä 150 kaivoa. Niistä, helppokäyttöisten luuk-kujen kautta näytteilleasettaja saa tarvitsemansavesi-, viemäri-, sähkö-, paineilmaliitännät. Kaivoi-hin tekniikka haarautuu koko hallin pituisesta, lat-tian alla olevasta tekniikkatunnelista.

Sekä uudislattiassa että vanhan hallin lattiankorjauksessa käytettiin Dynyn tekniikkaa. Vanhanhallin lattiaan jätettiin reilusti näkyviin valun jäljet,mutta silti pinnasta tulee heijastavan kiiltävä. Be-tonilattia hiottiin kolmella karkeudella ja käsiteltiinkahdella eri litiumsilikaatilla. Käsittelyllä saatiinelävän näköinen, tasainen ja kiiltävä pinta. Lattiakestää kovaa kulutusta, ei pölyä ja on helppo pitääpuhtaana.

Messukeskuksen lattiavalu eteni jouhevasti 800neliön päivävauhdilla. Ruduksen betoniauto ajoityömaalle12 minuutin vuorovälein.

1114

12

13

Dyny

Oy

Dyny Oy

Dyny

Oy

Dyny

Oy

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3454

3 2011 55

18

19

20

15

16

17

Dyny

Oy

Dyny

Oy

Dyny

Oy

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

Mar

itta

Koiv

isto

11 - 14Helsingin Messukeskuksessa tehtiin dyny®BASIC -kä-sittely, eli hionta kolmella karkeudella sekä C2 Hard jaC2 Seal-litiumsilikaattikäsittelyt. Menetelmä on kustan-nustehokas valinta, kun lattiasta halutaan pölytön, ko-vaa kulutusta kestävä ja helposti puhtaana pidettävä.Käsittely soveltuu etenkin teollisuuteen, logistiikkakes-kuksiin, rautakauppoihin, halleihin ja varastoihin. Lattiajää elävän näköiseksi kun valun jäljet jäävät reilusti nä-kyviin. Lopuksi pinta hiotaan tasaiseksi ja kiiltäväksi.

15 - 19Messukeskuksen laajennusosan lattiaan värjättiin kol-mella värillä kompassi-kuvio. Teippauksen suoritti MF-Mainos Oy. Kuvion suojakäsittelyt ovat samat kuinmuussakin lattiassa.

20Kuvassa Messukeskuksen lattiantekijätähot: (vas.) EllaSaarinen Dyny Oy:stä, Max Vuorio Etelä-Suomen Imube-toni Oy:stä, Eero Laakso SRV:stä, Petri Kuutti RudusOy:stä ja Mika Ahonen Dyny Oy:stä.

BET1103_50-55 4.11.2011, 20:3555

3 20115656

Betonilattioiden halkeilu on lattiakohteissa yleinenongelma ja aiheuttaa paljon riitoja. Halkeilun syytäon usein vaikea arvioida, eikä syy ole läheskäänaina yksiselitteinen.

Suurin ongelma lattioissa on rakenteiden huonosuunnittelu, jolloin halkeilun estämiseen ei puututariittävän aikaisin. Lattioiden laatua parannettaessaerilaisiin kutistumaa pienentäviin keinoihin tuleeturvautua jo betonin suhteitusvaiheessa huomioi-den myös tarvittavat muutokset raudoitukseen, työ-menetelmiin sekä hyvät olosuhteet valulle.

Artikkeli perustuu Betoniyhdistyksen teettämäänJasmiina Hietalan diplomityöhön ”Betonilattioidenkutistuman hallinta”.

KUIVUMISKUTISTUMANAIHEUTTAMA HALKEILUHalkeamia voi syntyä betoniin jo heti valun jälkeentuoreessa betonimassassa sekä myös myöhemminkovettuneessa betonissa. Ennen kovettumista syn-tyvät halkeamat ovat lähinnä plastisia halkeamiatai ne johtuvat rakennusteknisistä ratkaisuista, ku-ten muottien liikkumisesta. Betonin kovettumisenjälkeen taas halkeamia voi syntyä niin fysikaalisista

kuin kemiallisistakin syistä sekä lämmönvaihteluis-ta tai rakenteellisista syistä.

Eräs useimmin havaituista halkeilun syistä onhallitsematon kutistuma rakenteessa, jota voitai-siin todellisuudessa helposti rajoittaa. Betonin kui-vumiskutistumaa on mahdollista pienentää valitse-malla muun muassa betonin suhteitus, runkoaine,ympäristön suhteellinen kosteus ja rakenteen mitatharkiten.

Tärkein tekijä betonin kutistuman rajoittami-seen on sen vesimäärän pienentäminen. Betonissakäytetty vesimäärä vaikuttaa lähes suoraan kuivu-miskutistumaan huolimatta betonissa käytetystäsementtimäärästä.

Betonissa käytetyn sementin alkali- ja trikalsiu-maluminaattipitoisuuksien (C3A) kasvu lisäävät be-tonin kutistumaa. Betonin sisältämä sementtimää-rä taas vaikuttaa betonin kutistumaan pastamää-rän ja vesi-sementtisuhteen kautta. Pastan mää-rää rajoittamalla voidaan vaikuttaa hyvin paljonbetonin kuivumiskutistumaan, koska kutistuminenon juuri sementtipastan ominaisuus. Vähennettä-essä pastan määrää on kuitenkin huomioitava senvaikutukset betonin työstettävyyteen.

Vesi-sementtisuhdetta ei voida suoraan käyttääkuivumiskutistuman arvioimiseen, sillä samallavesi-sementtisuhteella voidaan saada erilainenkutistuma betonille. Mitä enemmän vettä betonisisältää, sitä enemmän siinä on myös sementtiä jasitä enemmän sillä on taipumusta kuivumiskutis-tumaan.

Runkoaineen määrää kasvattamalla saadaansekä betonin kutistumaa pienennettyä että pastanmäärää vähennettyä, mikä pienentää kutistumaaedelleen. Myös betonin vedentarpeeseen voidaanvaikuttaa runkoaineen avulla. Käyttämällä mahdol-lisimman suurta raekokoa ja jatkuvaa runkoaine-käyrää betonin vedentarve saadaan pienemmäksija näin myös kutistumaa vähennettyä.

Jotta kiviaineksen rakeisuuskäyrä saataisiinmahdollisimman optimaaliseksi, tulisi betonissakäyttää useampia kiviainesfraktioita kuin nykyises-sä tuoteteollisuudessa on totuttu. Jos kiviaines-käyrä saataisiin optimoitua käyttämällä useampiafraktioita, saavutettaisiin betonille usein myös hy-vät kutistumaominaisuudet, kunhan sementin mää-rään kiinnitetään huomiota.

LISÄAINEIDEN VAIKUTUSTehonotkistimet eivät näytä suurentavan tai pie-nentävän betonin kuivumiskutistumaa. Ne kuiten-

BETONILATTIOIDEN KUTISTUMAN

JA HALKEILUN HALLINTA

Jasmiina Hietala, diplomi-insinööri

1Halkeillut lattia aiheuttaa sekä esteettisiä että raken-teellisia haittoja

1

Jasm

iina

Hiet

anen

BET1103_56-58 4.11.2011, 20:3756

3 2011 57

kin kasvattavat betonin sitoutumiskutistumaa. Kos-ka notkistimet hidastavat betonin sitoutumista jalujuudenkehitystä, jää sementille pidempi aika rea-goida ja muodostaa hydrataatiotuotteitaan, mikä li-sää autogeenista kutistumaa.

Pieni kuivumiskutistuma voidaan varmistaa be-tonille käyttämällä kutistumaa vähentäviä lisäai-neita eli SRA-aineita. Ne vähentävät sekä kuivu-miskutistumaa että autogeenista kutistumaa beto-nissa. Lisäaineiden käyttö vaikuttaisi pienentävänbetonin kuivumiskutistumaa jopa noin puoleen.SRA-aineiden käyttö pienentää betonin halkeama-potentiaalia, hidastaa mahdollisten halkeamiensyntyä ja pienentävän syntyviä halkeamaleveyksiä.

Halutessa kutistuman jäävän vähäiseksi (alle0,6 mm/m) on tarkoituksenmukaista käyttää beto-nissa SRA-aineita. Yleensä myös täysin lisäainee-ton betoni täyttää vähän kutistuvan betonin vaati-muksen lujuusluokassa K30, kunhan betonin se-mentti- ja vesimäärät pidetään järkevissä rajoissa.

Betonin halkeamaherkkyys korreloi melko hyvinvapaan kutistuman kanssa. Lattiabetoneissa tu-lisikin pyrkiä hyvän laadun takaamiseksi pitämäänbetonin lujuusluokka kohtuullisena. Suuremmillalujuusluokilla betonin autogeeninen kutistuma japlastisen kutistuman vaara kasvavat, mikä johtaahelposti pintahalkeiluun ja huonontaa betonilatti-an pinnan kestoa. Kuitenkin pienissä lujuusluokil-la betonin vesi-sementtisuhde ja vesimäärä kas-vavat, mikä kasvattaa kuivumiskutistumaa.

Betonivalun ja myös jälkihoidon aikana on tär-keää kiinnittää huomiota ympäristön suhteelli-seen kosteuteen ja lämpötilan vaihteluihin. Kuivu-miskutistuma kasvaa lähes lineaarisesti ilmansuhteellisen kosteuden laskiessa. Kosteus vaikut-taa betonin kutistuman nopeuteen sekä sen saa-vuttamaan lopulliseen kutistumaan. Lämpötilanvaihtelut taas saavat betonin tilavuuden muuttu-maan, mikä lisää rakenteen taipumusta halkeilla.

Lämpömuodonmuutoksissa halkeilua syntyy, josbetonin muodonmuutokset on estetty ja rakentee-seen syntyy lämpötilaerojen aiheuttamia jännityk-siä. Jos betonin muodonmuutoksia ei rajoiteta, ei-vät lämpömuodonmuutokset ole ongelma.

Tärkeimmät tekijät betonin lämpömuodonmuu-tosten estämiseen ovat runkoaineen määrä ja laa-tu. Käytännössä mitä enemmän runkoainetta onkäytetty, sitä vähemmän betoni laajenee lämmetes-sään. Lämpölaajenemiseen vaikuttavat myös beto-nin vesi-sementtisuhde, käytetty sideaine, suhteel-linen kosteus ja betonin ikä.

KUTISTUMAN HALLINTA JAHALKEILUN RAJOITTAMINENLattiabetonirakenteiden halkeilun välttämisen jakutistuman hallinnan kannalta on erityisen tärke-ää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota työ-maalle tilattavan betonimassan ominaisuuksiin.Betonin valintaan tärkeitä kriteerejä ovat muunmuassa valettavan lattian rakenne, lattian pinnoi-tustarve, rakenteen kuivumisaika sekä tuotannol-liset tekijät. Myös kemialliset rasitukset on otetta-va huomioon. Lisäksi kohteessa tulee arvioidamahdollisen halkeilun haitallisuutta.

Vähän kutistuva betonimassa on ideaalisiltaominaisuuksiltaan vähävetinen ja vähäsementti-nen. Optimaalinen arvo sementille olisi noin 260 –280 kg/m3 ja vedelle noin 170 l/m3. Näin saadaankutistuva pastamäärä alhaiseksi. Sopiva työstettä-vyys betonille saadaan tehonotkistimella, mikä vä-hentää myös ylimääräisen veden määrää betonis-sa. Runkoaineen osalta tärkeintä on pyrkiä jatku-vaan runkoainejakaumaan, suureen maksimirunko-ainekokoon ja korkeaan kivipitoisuuteen. Valuolo-suhteet taas tulisi järjestää niin, että ympäristössäolisi alhainen lämpötila ja betonille sallittaisiinmahdollisimman hidas kuivuminen.

Työmailla on nykyisin kasvanut ongelma be-tonilattioissa jo plastisen vaiheen kutistuman aihe-uttama halkeilu, joka ilmestyy lattian pintaan jo va-lun jälkeisen oikovedon ja pinnan viimeistelyn välil-lä. Ongelmaa voitaisiin hallita lisäämällä niin sanot-tu välijälkihoitoaine lattialle oikovedon edetessä.

THE CONTROL OF DRYING SHRINKAGEIN CONCRETE FLOORSCracks in floors are often a cause of contention in sites.One way to reduce harmful cracking in floors is to dimi-nish drying shrinkage in concrete. The most importantinternal factor in controlling drying shrinkage is thereduction of water content in concrete. Cement used inconcrete increases drying shrinkage as its alkali and C3Acontent increases. By increasing the aggregate volumefraction shrinkage can be restrained. Superplasticizerstend to increase selfdesiccation more than drying shrin-kage. SRA’s reduce shrinkage very much: their use candecrease drying shrinkage almost to half.

Cracking in rings made to assess the cracking ten-dency of restrained concrete correlated with freeshrinkage. The results suggest that the strength class ofconcrete used in floors should be kept moderate. Thewater-cement-ratio and water content increase in lowerstrength classes which increases drying shrinkage.However, in higher strength classes the autogenousshrinkage and the danger of plastic shrinkage increasewhich can easily lead to surface cracking anddeteriorate durability.

Drying shrinkage can be restricted with externalfactors by keeping the relative humidity high and thetemperature of concrete quite low.

For avoiding cracks and controlling drying shrinkagein concrete floors it is especially important to pay moreattention to concrete mix design in the future. It is alsoessential to make sure that concrete mixing plantssupply the kind of concrete that matches the wantedstrength class and consistency and, for example, toomuch water isn’t added to concrete in the mixingprocess. By making sure of this drying shrinkage inconcrete can be controlled and thus also the cracking inconcrete floors diminished.

2Betonin kutistumaan vaikuttavat tekijät.

2

BET1103_56-58 4.11.2011, 20:3757

3 20115858

Plastista halkeilua pahentaa se, että betonimas-sojen pumpattavuus- ja levitettävyysvaatimuksetovat muuttaneet massoja kutistuvuudeltaan huo-nompaan suuntaan. Vesimäärät betonissa ovatnousseet suuruusluokkaan 200 – 240 l/m3, kunmäärän ei tulisi olla juurikaan yli 200 l/m3. Betoni-massa sisältää kutistuvaa pastaa usein yli 350 l/m3

ja vähän kiviainesta, mikä nostaa kutistuman arvo-ja yli 1 mm/m, kun tavoiteltava kutistuma betoni-massalla pitäisi olla enintään 0,8 mm/m.

Lattiakohteessa on myös arvioitava mahdollisenhalkeilun haitallisuutta. Osassa lattiakohteita pyri-tään nykyään esteettisistä tai rakenteellisista syis-tä saumattomiin lattioihin, jolloin syntyvä halkeilulattiaan on haitallista. Saumattomuuden etuna onse, että tehdyt kutistumis- ja liikuntasaumat eivätpääse toimimaan uuden halkeilun syntykohtina ei-vätkä ne kärsi laatan reuna-alueiden käyristymi-sestä. Mikäli halkeilusta ei kohteessa ole haittaa,voidaan betonille sallia suurempi kutistuma eikäkutistuman hallitsemiseksi tarvitse ryhtyä erityis-toimiin.

Betonilattian lopputulokseen vaikuttavat monettekijät yhdessä. Lattiarakennetta ei ole mahdollistasaada hyväksi ja halkeilemattomaksi epäsuotuisis-sa olosuhteissa ja huonoilla työmenetelmillä, vaik-ka rakenteessa käytettäisiin kutistuman puolestakuinka ideaalista betonia hyvänsä. Toisaalta hyvä-kin betoni on aina kutistuvaa, mikä aiheuttaa ainavaaran lattian halkeilulle. Betonin halkeilua voi-daan kuitenkin hallita hyvällä etukäteissuunnitte-lulla ja toiminnalla valun aikana ja sen jälkeen,vaikkei kuivumiskutistumaa voidakaan koskaanpoistaa täydellisesti.

Lisätietoja:Betonilattioiden kutistuman hallinta. Diplomi-työ. Aalto-yliopisto. Jasmiina Hietala. 2011.jasmiina.hietala@gmail.comtel. +358 40 753 9930

3Vesimäärän vaikutus betonin kuivumiskutistumaan onerittäin merkittävä.

4Halkeillut lattia aiheuttaa sekä esteettisiä että rakenteel-lisia haittoja. Betonin kuivumiskutistumaa on mahdollistapienentää valitsemalla muun muassa betonin suhteitus,runkoaine, ympäristön suhteellinen kosteus ja rakenteenmitat harkiten.4

Sepp

o Pe

trow

BET1103_56-58 4.11.2011, 20:3758

3 2011 59

Betoniteollisuus ry julkaisi vuonna 2011 uusitunohjeen Betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit,joka korvaa ohjeen vuodelta 2003.Osavarmuusmenetelmän käyttäminen mitoitusme-netelmänä perustuu eurokoodiin SFS-EN 1992-1-1ja tekniseen raporttiin CEN/TR 15728 Design andUse of Inserts for Lifting and Handling of PrecastConcrete Elements.

OLEELLISIA MUUTOKSIAELEMENTTISUUNNITTELUN KANNALTAUusitun ohjeen mukaisesti nostolenkkien kapasi-teetti on suorissa nostoissa hieman pienempi kuinaiemmin, mutta esimerkiksi haarakulman arvolla90° tyypin B tai C nostolenkillä merkittävästi suu-rempi. Tämä johtuu siitä, että ohjeen edellisessäversiossa oletettiin nostolenkin toisen haaran suun-taan nostettaessa vain kyseinen haara toimivaksi.Uusitussa ohjeessa oletetaan tällaisessa nostossamyös toisessa haarassa vaikuttavan voiman, jonkasuuruus on vähintään 50 % enemmän kuormitetunhaaran voimasta.

Eurokoodi ei kata sileäpintaisen raudoituksenkäyttöä. Eurokoodi perustuu mallinormiin CEB-FIBModel Code, jonka luonnosversiossa vuodelta 2010on esitetty laskentatapa pyörötangon tartunnalle.Tartunta on mallinormin mukaisesti huomattavastiheikompi kuin Suomen rakentamismääräyskokoel-man mukaisesti laskettuna. Toisaalta ohjeessa esi-tettyjen tutkimustulosten perusteella pelkkä koukkuriittää ankkuroimaan pyöröteräksen koko vetovoi-man, jolloin määrääväksi murtotavaksi muodostuubetonin murtuminen.

Ohuissa betonilevyissä määräävä betonin mur-totapa voi olla kartiomurto koukun kohdalta sivullepäin. Uusitussa ohjeessa on esitetty sivuttaisenkartiomurron aiheuttaman voiman laskemiseksitarkempi tapa, joka ottaa huomioon teräksen ja be-tonin lujuuden lisäksi koukun taivutussäteen jasuojabetonipeitteen paksuuden vaikutuksen.

Pyörötankonostolenkkien tartuntapituuksiensuositusarvoja ei muutettu merkittävästi aiempaanohjeeseen verrattuna. Suunnittelijoiden on kuiten-kin hyvä tiedostaa, että nostolenkin tartuntapituusvoi olla suositusarvoja lyhyempi, jos nostolenkinmurtuminen ulos elementistä tai koukun läheisyy-dessä voidaan estää lisäraudoituksella.

Jännepunosnostolenkkien tartuntapituudet onuusitussa ohjeessa laskettu eurokoodin mukaises-ti. Aiemmassa ohjeen versiossa tartuntapituuksi-en laskenta perustui kokonaisvarmuuteen 4,0 ja

Teemu Anttila, diplomi-insinööri, rakennesuunnittelu,kehityspäällikkö, talotoimiala Rambollteemu.anttila@ramboll.fi

BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT

teräksen ominaislujuuden käyttämiseen murto-kuorman määrittämisessä. Osavarmuusmenetel-män mukaisessa tarkastelussa tartuntapituus onlaskettu mitoittavalle voimalle, joka on noin kak-sinkertainen elementin painosta aiheutuvaanstaattiseen tilanteeseen verrattuna. Tartunnanmitoitusarvo ottaa huomioon betonin osavar-muusluvun. Tartuntapituuksien arvot ovat näinlaskien reilun kolmasosan lyhyempiä kuin aiem-man ohjeen mukaan laskettuna.

Uusitussa ohjeessa on myös esitelty uusina esi-merkkeinä ilmassa käännettävän seinäelementinnostolenkkien mitoittamisen laskentatapa sekäohuen kuorielementin nostolenkkien mitoitus.

Jotta eri suunnittelutoimistojen suunnittelemis-sa elementeissä olisi mahdollisimman samantapai-set ratkaisut nostoja varten, lisättiin uusittuun oh-jeeseen tyyppipiirustukset jännepunosnostolenkeil-le ja pyöröteräsnostolenkeille. Tyyppipiirustuksiavoidaan laatia lisää ja julkaista Internet-sivuillawww.elementtisuunnittelu.fi.

Elementtisuunnittelijoilta toivotaan tietoa siitä,minkälaisia tyyppipiirustuksia tarvitaan.

Nostoankkureiden osalta suunnittelun kannaltauutena asiana on esitelty Halfenin DEHA HD-ank-kurit, joiden kuormaluokat poikkeavat perinteisistä.

UUSIA TUOTTEITA NOSTOIHINUutena nostolenkkityyppinä ohjeessa esitelläänharjateräsnostolenkki, joka on tarkemmin kuvattuSuomen Betoniyhdistyksen normikortissa 29. Uu-sina nostolenkkeinä esitellään myös paalujen ja

BETONIELEMENTTIEN

NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT

us ry

1Uuden betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit-ohjeen kansi.

ontelolaattojen nostolenkit.Tuttujen nostoankkureiden lisäksi ohjeessa on

esitelty mm. kuula-ankkurit ja muita tuotteita nos-toankkureita kauppaavilta yrityksiltä Anstar, Semtu,Halfen, R-Group ja Salon Tukituote.

Betoniteollisuus ry julkaisi vuonna 2010 myösuuden ohjeen Betonielementtien nostot, jossa onesitetty elementtikuljetusten purkuun, varastointiinja työmaanostojen suunnitteluun liittyviä asioita.

Betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit sekäBetonielementtien nostot -ohjeita voi tilata Raken-nusmedian verkkokaupasta:www.rakennusmedia.fi

UUTTA SANDWICH-ELEMENTTIENNOSTOIHINRT/Betoniteollisuuden seinäkehitysryhmä on pohti-nut parannuksia sandwich-elementtien rakennerat-kaisuihin energiamääräysten tiukentuessa. Selvi-tystyössä on ollut lähtökohtana elementit, joissaon eristeenä 240 mm kovaa eristettä tai 280 mmvillaa. Tässä yhteydessä esitetään seinäkehitys-ryhmän työstä, joka on vielä kesken, vain element-tien nostoihin liittyviä asioita.

Kantavissa sandwich-elementeissä sisäkuorenpaksuus on noin kaksinkertainen ulkokuoreen ver-rattuna, jolloin painopiste sijaitsee lähempänä si-säkuorta. Jotta elementin asento nostettaessa onmahdollisimman suorassa, täytyy nostokohdan si-jaita lähellä painopistettä elementin paksuus-suunnassa.

BET1103_59-60 4.11.2011, 20:3859

3 20116060

Nostotapoina on pohdittu ratkaisuja, joissa:• sisäkuoresta nostavien ankkureiden nostokohta

sijaitsee eristetilassa tai pyörötangosta valmis-tetut nostolenkit on taivutettu eristetilaan:

– AN-ankkurit (Anstar)– PB-lenkit (Pintos)– A-tyypin nostolenkit

• nostolenkki on kiinni sisä- ja ulkokuoressa,mutta katkaistaan noston jälkeen kylmäsillankatkaisemiseksi:

– E-tyypin nostolenkki, jossa kuoria yhdistävänoston aikana puristettu sauva valmis-tettaisiin lamellipuusta, joka johtaalämpöä vain vähän

– Epäsymmetrinen kolmitaitteinen PNLF(Peikko)

• nosto tehtäisiin nelipistenostona siten, ettäulkokuoressa olisi kaksi nostoankkuria tainostolenkkiä samoin kuin sisäkuoressa:

– SRA-ankkuri tavallista pidemmälläharjaterästartunnalla (Peikko)

– A-tyypin nostolenkit

NOSTOLENKKIEN MALLINNUS- JAMITOITUSTYÖKALUT Betonielementtien suunnitteluun liittyviä ohjeitaja työkaluja kehitetään RT/Betoniteollisuuden ve-tämässä BEC 2012 -projektissa, jossa on edustet-tuina suunnittelutoimistot, elementtivalmistajat,urakoitsijat sekä ohjelmistotalo Tekla. Elementti-valmistajat ovat kokeneet elementtikohteiden tie-tomallit ja niistä tuotetut piirustukset ja luettelotpuutteellisiksi kohteiden tarjousten laatimisessa.

Ohjeistuksella ja paremmilla raportointityökaluillaon tarkoitus saada eri suunnittelijoiden laatimientietomallien sisältö oleellisin osin yhdenmukaisek-si, jotta malleista saatavat määrätiedot ovat riittä-vän luotettavia. Elementtien suunnittelun mallin-tamistyökaluja on suuri määrä, mutta niiden laatu-taso usein riittämätön, mistä aiheutuu paljon aikaavievää käsityötä.

Elementtien nostolenkkien ja -ankkureiden va-lintaan on kaikilla suunnittelutoimistoilla ja suun-nittelutyötä tekevillä ryhmillä omia käytäntöjä.BEC 2012 -projektin yhteydessä toteutetaan TeklaStructures -ohjelman liitännäisohjelmina (plugin)työkaluja, jotka yhdenmukaistavat ja helpottavatnostolenkkien ja -ankkureiden mallintamista. Lii-tännäisohjelma Lifting insert sijoittaa joko Customcomponent -tekniikalla tai liitännäisohjelmana to-teutetut nostolenkki tai -ankkurikomponentit ele-menttiin. Pyörötanko- ja jännepunosnostolenkeilletoteutetaan liitännäisohjelmat, joissa on mukanakapasiteettitarkistus ja nostolenkin koon valintaelementin painoon perustuen. Pyörötanko- ja jän-nepunosnostolenkeille toteutetaan myös kapasi-teettitarkistusta varten sovellus Excel-sovellukse-na, joka toimii itsenäisesti ilman yhteyttä mallin-nusohjelmaan.

2AN-ankkuri ja lisäraudoitus

3Taivutettu PB-lenkki

4Epäkeskeinen kolmitaitteinenPNLF-lenkki

5SRA-erikoisankkuri

6, 7Lifting Insert ja Lifting Strand

BET1103_59-60 4.11.2011, 20:3860

3 2011 59

Betoniteollisuus ry julkaisi vuonna 2011 uusitunohjeen Betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit,joka korvaa ohjeen vuodelta 2003.Osavarmuusmenetelmän käyttäminen mitoitusme-netelmänä perustuu eurokoodiin SFS-EN 1992-1-1ja tekniseen raporttiin CEN/TR 15728 Design andUse of Inserts for Lifting and Handling of PrecastConcrete Elements.

OLEELLISIA MUUTOKSIAELEMENTTISUUNNITTELUN KANNALTAUusitun ohjeen mukaisesti nostolenkkien kapasi-teetti on suorissa nostoissa hieman pienempi kuinaiemmin, mutta esimerkiksi haarakulman arvolla90° tyypin B tai C nostolenkillä merkittävästi suu-rempi. Tämä johtuu siitä, että ohjeen edellisessäversiossa oletettiin nostolenkin toisen haaran suun-taan nostettaessa vain kyseinen haara toimivaksi.Uusitussa ohjeessa oletetaan tällaisessa nostossamyös toisessa haarassa vaikuttavan voiman, jonkasuuruus on vähintään 50 % enemmän kuormitetunhaaran voimasta.

Eurokoodi ei kata sileäpintaisen raudoituksenkäyttöä. Eurokoodi perustuu mallinormiin CEB-FIBModel Code, jonka luonnosversiossa vuodelta 2010on esitetty laskentatapa pyörötangon tartunnalle.Tartunta on mallinormin mukaisesti huomattavastiheikompi kuin Suomen rakentamismääräyskokoel-man mukaisesti laskettuna. Toisaalta ohjeessa esi-tettyjen tutkimustulosten perusteella pelkkä koukkuriittää ankkuroimaan pyöröteräksen koko vetovoi-man, jolloin määrääväksi murtotavaksi muodostuubetonin murtuminen.

Ohuissa betonilevyissä määräävä betonin mur-totapa voi olla kartiomurto koukun kohdalta sivullepäin. Uusitussa ohjeessa on esitetty sivuttaisenkartiomurron aiheuttaman voiman laskemiseksitarkempi tapa, joka ottaa huomioon teräksen ja be-tonin lujuuden lisäksi koukun taivutussäteen jasuojabetonipeitteen paksuuden vaikutuksen.

Pyörötankonostolenkkien tartuntapituuksiensuositusarvoja ei muutettu merkittävästi aiempaanohjeeseen verrattuna. Suunnittelijoiden on kuiten-kin hyvä tiedostaa, että nostolenkin tartuntapituusvoi olla suositusarvoja lyhyempi, jos nostolenkinmurtuminen ulos elementistä tai koukun läheisyy-dessä voidaan estää lisäraudoituksella.

Jännepunosnostolenkkien tartuntapituudet onuusitussa ohjeessa laskettu eurokoodin mukaises-ti. Aiemmassa ohjeen versiossa tartuntapituuksi-en laskenta perustui kokonaisvarmuuteen 4,0 ja

Teemu Anttila, diplomi-insinööri, rakennesuunnittelu,kehityspäällikkö, talotoimiala Rambollteemu.anttila@ramboll.fi

BETONIELEMENTTIEN NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT

teräksen ominaislujuuden käyttämiseen murto-kuorman määrittämisessä. Osavarmuusmenetel-män mukaisessa tarkastelussa tartuntapituus onlaskettu mitoittavalle voimalle, joka on noin kak-sinkertainen elementin painosta aiheutuvaanstaattiseen tilanteeseen verrattuna. Tartunnanmitoitusarvo ottaa huomioon betonin osavar-muusluvun. Tartuntapituuksien arvot ovat näinlaskien reilun kolmasosan lyhyempiä kuin aiem-man ohjeen mukaan laskettuna.

Uusitussa ohjeessa on myös esitelty uusina esi-merkkeinä ilmassa käännettävän seinäelementinnostolenkkien mitoittamisen laskentatapa sekäohuen kuorielementin nostolenkkien mitoitus.

Jotta eri suunnittelutoimistojen suunnittelemis-sa elementeissä olisi mahdollisimman samantapai-set ratkaisut nostoja varten, lisättiin uusittuun oh-jeeseen tyyppipiirustukset jännepunosnostolenkeil-le ja pyöröteräsnostolenkeille. Tyyppipiirustuksiavoidaan laatia lisää ja julkaista Internet-sivuillawww.elementtisuunnittelu.fi.

Elementtisuunnittelijoilta toivotaan tietoa siitä,minkälaisia tyyppipiirustuksia tarvitaan.

Nostoankkureiden osalta suunnittelun kannaltauutena asiana on esitelty Halfenin DEHA HD-ank-kurit, joiden kuormaluokat poikkeavat perinteisistä.

UUSIA TUOTTEITA NOSTOIHINUutena nostolenkkityyppinä ohjeessa esitelläänharjateräsnostolenkki, joka on tarkemmin kuvattuSuomen Betoniyhdistyksen normikortissa 29. Uu-sina nostolenkkeinä esitellään myös paalujen ja

BETONIELEMENTTIEN

NOSTOLENKIT JA -ANKKURIT

us ry

1Uuden betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit-ohjeen kansi.

ontelolaattojen nostolenkit.Tuttujen nostoankkureiden lisäksi ohjeessa on

esitelty mm. kuula-ankkurit ja muita tuotteita nos-toankkureita kauppaavilta yrityksiltä Anstar, Semtu,Halfen, R-Group ja Salon Tukituote.

Betoniteollisuus ry julkaisi vuonna 2010 myösuuden ohjeen Betonielementtien nostot, jossa onesitetty elementtikuljetusten purkuun, varastointiinja työmaanostojen suunnitteluun liittyviä asioita.

Betonielementtien nostolenkit ja -ankkurit sekäBetonielementtien nostot -ohjeita voi tilata Raken-nusmedian verkkokaupasta:www.rakennusmedia.fi

UUTTA SANDWICH-ELEMENTTIENNOSTOIHINRT/Betoniteollisuuden seinäkehitysryhmä on pohti-nut parannuksia sandwich-elementtien rakennerat-kaisuihin energiamääräysten tiukentuessa. Selvi-tystyössä on ollut lähtökohtana elementit, joissaon eristeenä 240 mm kovaa eristettä tai 280 mmvillaa. Tässä yhteydessä esitetään seinäkehitys-ryhmän työstä, joka on vielä kesken, vain element-tien nostoihin liittyviä asioita.

Kantavissa sandwich-elementeissä sisäkuorenpaksuus on noin kaksinkertainen ulkokuoreen ver-rattuna, jolloin painopiste sijaitsee lähempänä si-säkuorta. Jotta elementin asento nostettaessa onmahdollisimman suorassa, täytyy nostokohdan si-jaita lähellä painopistettä elementin paksuus-suunnassa.

BET1103_59-60 4.11.2011, 20:3859

3 20116060

Nostotapoina on pohdittu ratkaisuja, joissa:• sisäkuoresta nostavien ankkureiden nostokohta

sijaitsee eristetilassa tai pyörötangosta valmis-tetut nostolenkit on taivutettu eristetilaan:

– AN-ankkurit (Anstar)– PB-lenkit (Pintos)– A-tyypin nostolenkit

• nostolenkki on kiinni sisä- ja ulkokuoressa,mutta katkaistaan noston jälkeen kylmäsillankatkaisemiseksi:

– E-tyypin nostolenkki, jossa kuoria yhdistävänoston aikana puristettu sauva valmis-tettaisiin lamellipuusta, joka johtaalämpöä vain vähän

– Epäsymmetrinen kolmitaitteinen PNLF(Peikko)

• nosto tehtäisiin nelipistenostona siten, ettäulkokuoressa olisi kaksi nostoankkuria tainostolenkkiä samoin kuin sisäkuoressa:

– SRA-ankkuri tavallista pidemmälläharjaterästartunnalla (Peikko)

– A-tyypin nostolenkit

NOSTOLENKKIEN MALLINNUS- JAMITOITUSTYÖKALUT Betonielementtien suunnitteluun liittyviä ohjeitaja työkaluja kehitetään RT/Betoniteollisuuden ve-tämässä BEC 2012 -projektissa, jossa on edustet-tuina suunnittelutoimistot, elementtivalmistajat,urakoitsijat sekä ohjelmistotalo Tekla. Elementti-valmistajat ovat kokeneet elementtikohteiden tie-tomallit ja niistä tuotetut piirustukset ja luettelotpuutteellisiksi kohteiden tarjousten laatimisessa.

Ohjeistuksella ja paremmilla raportointityökaluillaon tarkoitus saada eri suunnittelijoiden laatimientietomallien sisältö oleellisin osin yhdenmukaisek-si, jotta malleista saatavat määrätiedot ovat riittä-vän luotettavia. Elementtien suunnittelun mallin-tamistyökaluja on suuri määrä, mutta niiden laatu-taso usein riittämätön, mistä aiheutuu paljon aikaavievää käsityötä.

Elementtien nostolenkkien ja -ankkureiden va-lintaan on kaikilla suunnittelutoimistoilla ja suun-nittelutyötä tekevillä ryhmillä omia käytäntöjä.BEC 2012 -projektin yhteydessä toteutetaan TeklaStructures -ohjelman liitännäisohjelmina (plugin)työkaluja, jotka yhdenmukaistavat ja helpottavatnostolenkkien ja -ankkureiden mallintamista. Lii-tännäisohjelma Lifting insert sijoittaa joko Customcomponent -tekniikalla tai liitännäisohjelmana to-teutetut nostolenkki tai -ankkurikomponentit ele-menttiin. Pyörötanko- ja jännepunosnostolenkeilletoteutetaan liitännäisohjelmat, joissa on mukanakapasiteettitarkistus ja nostolenkin koon valintaelementin painoon perustuen. Pyörötanko- ja jän-nepunosnostolenkeille toteutetaan myös kapasi-teettitarkistusta varten sovellus Excel-sovellukse-na, joka toimii itsenäisesti ilman yhteyttä mallin-nusohjelmaan.

2AN-ankkuri ja lisäraudoitus

3Taivutettu PB-lenkki

4Epäkeskeinen kolmitaitteinenPNLF-lenkki

5SRA-erikoisankkuri

6, 7Lifting Insert ja Lifting Strand

BET1103_59-60 4.11.2011, 20:3860

3 20116262

Ekokem Oy Ab laajentaa jätteen energiahyötykäyt-töä Riihimäen laitosalueella. Sinne on rakenteillauusi Voimala 2, ja 110 kilovoltin voimajohto. Voima-la 2 on yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos,jossa on höyrykattila, savukaasunpuhdistus ja tur-biini. Voimala ottaa talteen vähintään 85 prosenttiajätteen energiasta ja sen päästöt komponentistariippuen ovat murto-osa esimerkiksi, turpeen tai ki-vihiilen päästöistä. Jätteenpoltosta syntyvä ener-gia hyödynnetään Riihimäen ja Hyvinkään kaupun-kien kaukolämpönä ja sähköntuotannossa.

Jätemateriaalien hyödyntäminen energiantuotan-nossa vähentää kasvihuonepäästöjä sekä riippu-vuutta ulkomaisesta polttoaineesta. Lisäksi jätteensaaminen pois kaatopaikoilta materiaalina ja ener-giana hyödynnettäväksi vähentää merkittävästi jä-tehuollon haitallisia ilmastovaikutuksia ja edistäävaltakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita.

Voimala 2:n rakentaminen aloitettiin tammi-kuussa 2011 ja voimalaitoksen käynnistysajankoh-ta on loppuvuonna 2012. Ekokem on toteuttanutRiihimäelle vastaavan voimalaitoksen Voimala 1:nvuosina 2006 - 2007. Uutta Voimala 2:ta kehitettä-essä aikaisemmin toteutettu voimalaitos toimi ver-rokkikohteena.

RAKENTAMINEN PROJEKTINJOHTO-URAKKANAVoimala 1:n rakennustyöt toteutettiin perinteisellävoimalaitoksissa käytetyllä urakkamallilla, jossa ra-kennuttajakonsultti valitsi ensin kohteen suunnitte-lijat. Kun suunnitelmat saatiin riittävään valmiu-teen, voitiin kilpailuttaa päärakennusurakka ja tar-vittavat sivu-urakat. Voimala 2 toteutuksessa oli ta-voitteena saada voimalaitos tuottamaan mahdolli-simman nopeasti. Tämän vuoksi Ekokem päätyi sii-hen, että Fira Oy hoitaa kokonaisuudessaan koh-teen rakentamisen projektinjohtourakkana mukaanlukien suunnittelun.

Fira aloitti kohteen kehitystyön marraskuussa2010. Siinä vaiheessa oli tiedossa voimalaitoksenpaikka ja kattila-asennuksen aloitusajankohta, elo-kuu 2011. Aikaa kattila-asennuksen aloitukseen olikymmenen kuukautta. Vaikka perussuunnittelua olitehty vuodesta 2008 lähtien, oli yksityiskohtainensuunnittelu rakennuksen osalta täysin aloittamatta.

Fira ja Ekokem lähtivät kehittämään uutta voima-laa tiiviissä yhteistyössä. Työkaluna käytettiin TeklaStructures -ohjelmalla tehtyä tietomallia. Mallinkäyttö helpotti huomattavasti ongelmakohtien löy-

UUSI VOIMALA RAKENTEILLA

– Ekokem laajentaa jätteen energiahyötykäyttöä

Harri Isoherranensuunnittelupäällikkö, Fira Oy

1Fira Oy ja Ekokem lähtivät kehittämään uutta voimalaa tii-viissä yhteistyössä. Työkaluna käytettiin Tekla Structuresohjelmalla tehtyä tietomallia. Mallin käyttö helpotti huo-mattavasti ongelmakohtien löytymistä. Näin kehitetyistäyksityiskohdista mainittakoon mm.:- valvomon ja toimistotilojen sijoittaminen vastaanot-

torakennuksen katolle- bunkkerin ympärille tehtiin ”metro” tunneli, josta

pystytään tarkistamaan bunkkerin tiiveys.

2Jätebunkkeri on kaksikymmentä metriä korkea massiivi-nen betonirakenne. Tämä toteutettiin asentamalla ensinbetonielementtipilarit, joiden varaan voitiin tukea paikal-lavalun vaatima muottijärjestelmä. Lopullinen rakenne onelementtipilarin ja paikallavaluseinän muodostama täy-dellinen liittorakenne. Bunkkerin seinien päällä kiertää2,5 metriä leveä taso. Tämä taso toteutettiin siten, ettäelementtipilareiden yläpäässä oli kannakkeet kuorilaatto-jen ja teräksisten reunaprofiilien tukemista varten. Reu-naprofiilit toimivat samalla reunamuottina kuorilaattojenpäälle tulevalle pintavalulle.

Artik

kelin

kuv

at: F

ira O

y

1

2

BET1103_62-66 4.11.2011, 20:4062

3 2011 63

tymistä. Kehitettyjä yksityiskohtia olivat muun mu-assa valvomon ja toimistotilojen sijoittaminen vas-taanottorakennuksen katolle sekä bunkkerin ympä-rille tehtävä huoltotunneli, josta pystytään tarkista-maan bunkkerin tiiveys.

Tammikuussa Voimala 2:n perusratkaisu alkoiolla valmis ja kehitystyön tulokset dokumentoitu TS-malliin. Fira ja Ekokem tekivät sopimuksen toteu-tuksesta tammikuussa 2011. Välittömästi sopimuk-sen synnyttyä pystyttiin mallin avulla kyselemäänavainurakat, kuten arkkitehti- ja rakennesuunnitte-lu, betonielementtirunkourakka, maanrakennustyötja perustusurakka. Esimerkiksi betonielementti-urakka Betonimestareiden kanssa ja elementti-suunnittelu Rambollin kanssa pystyttiin siten sol-mimaan kiinteähintaisena samanaikaisesti.

BETONIELEMENTTI- JA LIITTORAKENTEENAAikaisemmin toteutettu Voimala 1 oli toteutettu ta-vanomaisilla jätevoimalaitosprojekteissa käytetyil-lä rakenneratkaisuilla. Jätebunkkeri oli täysin pai-kallavalurakenteinen ja ympäröivät rakennukset te-räsrunkoisia rakennuksia. Voimala 2 -projektissakyseenalaistettiin ”näin on aina tehty” -tapa valitakäytettävät rakenneosat. Käytettävissä olleidenVoimala 1 -projektin toteutuneiden kustannus- jaaikataulutietojen perusteella tyypillisille rakenteil-le kehitettiin vaihtoehtoiset toteutustavat. Vertai-lun tuloksena runkorakenteet toteutettiin betoni-elementtirakenteisina.

Jätebunkkeri on kaksikymmentä metriä korkeamassiivinen betonirakenne. Se toteutettiin asen-tamalla ensin betonielementtipilarit, joiden va-raan voitiin tukea paikallavalun vaatima muotti-järjestelmä.

3Bunkkerin ylähalli ja vastaanottohallin rakenteeksi valit-tiin mastopilareiden, jännebetonipalkkien ja TT-laattojenmuodostama betonielementtirunko. Kattilarakennuksenrakennusurakassa toteutettava osuus toteutettiin betoni-pilari-palkki runkona, joka jäykistettiin betonielementti-seinin.

4Voimala 2:n toisella puolella rakennusta sijaitseva yläpi-ha on kuusi metriä korkeammalla kuin rakennuksen toinenpuoli. Tästä korkoerosta aiheutuu rakennukseen maanpai-netta. Tämä maanpaineseinä toteutettiin betonielement-tipilareiden ja ontelolaatan muodostamalla liittoraken-teella.

3

4

BET1103_62-66 4.11.2011, 20:4163

3 20116464

5

6Porrastorni toteutettiin betonielementtirakenteisena,jossa on kantavat SW-elementtiseinät ja elementtitasotja -porrassyöksyt. Porrastorni on 40 metriä korkea, jostahaluttiin tehdä näyttävä maamerkki. Tämän vuoksi pinta-

käsittelyksi valittiin graafinen betoni. Myöhemmin valvo-moon lisättiin myös toinen porrastorni, joka toteutetaansamalla rakenteella.

BET1103_62-66 4.11.2011, 20:4164

3 2011 65

Lopullinen rakenne on elementtipilarin ja paikal-lavaluseinän muodostama täydellinen liittoraken-ne. Bunkkerin seinien päällä kiertää 2,5 metriä le-veä taso. Taso toteutettiin siten, että elementtipila-reiden yläpäässä oli kannakkeet kuorilaattojen jateräksisten reunaprofiilien tukemista varten. Reu-naprofiilit toimivat samalla reunamuottina kuori-laattojen päälle tulevalle pintavalulle.

Bunkkerin ylähallin ja vastaanottohallin raken-teeksi valittiin mastopilareiden, jännebetonipalkki-en ja TT-laattojen muodostama betonielementtirun-ko. Kattilarakennuksen rakennusurakassa toteutet-tava osuus toteutettiin betonipilari-palkki runkona,joka jäykistettiin betonielementtiseinin.

Myös muita yksittäisiä rakennusosia kehitettiin,siten että ne olisivat edullisia ja nopeita asentaatyömaalla. Bunkkerin ympärille tehty huoltotunnelitoteutettiin yksinkertaisella ja edullisella seinäele-mentti- ja ontelolaattakattorakenteena.

Voimala 2:n toisella puolella rakennusta sijaitse-va yläpiha on kuusi metriä korkeammalla kuin ra-kennuksen toinen puoli. Tästä korkoerosta aiheutuurakennukseen maanpainetta. Maanpaineseinä to-teutettiin betonielementtipilareiden ja ontelolaatanmuodostamana liittorakenteena.

KAKSI PORRASTORNIA MAAMERKKEINÄPorrastorni toteutettiin betonielementtirakenteise-na, jossa on kantavat SW-elementtiseinät ja ele-menttitasot ja -porrassyöksyt. 40 metriä korkeastaporrastornista tehtiin näyttävä maamerkki valitse-malla julkisivupinnaksi graafinen betoni. Myöhem-min valvomoon lisättiin myös toinen porrastorni,joka toteutetaan samanlaisena rakenteena.

TIETOMALLINNUS KÄYTÖSSÄALUSTA LÄHTIENTekla Structures mallia on käytetty kohteessa pro-jektin ensimetreiltä alkaen. Kohteen kehitystyö teh-tiin mallin avulla ja kehitystyön tulokset dokumen-toitiin Firan tekemään Tekla Structures malliin.Hankekehitysvaiheessa määrätiedot siirrettiin TSmallista suoraan Tocomanin hinnoittelujärjestel-mään iLink-ohjelman avulla. Tämä helpotti ja no-peutti erilaisten vaihtoehtoisten toteutusratkaisu-jen kustannusten vertailussa.

Kun rakennesuunnittelija oli valittu kohteeseen,Firan tekemä malli luovutettiin rakennesuunnitteli-ja Rambollille, jossa suunnittelua jatkettiin Firantekemään malliin. Mallia on hyödynnetty myöshankinnoissa. Mallista on saatu urakkatarjouksis-

sa tarvittavat määrätiedot ja 3D-malli on helpotta-nut urakoitsijoita hahmottamaan tarjottavan koko-naisuuden.

Rakennesuunnittelija teki suunnitteluaikataulunmalliin. Fira syötti malliin betonielementtitehtaaltasaadut betonielementtien valmistus- ja asennusti-lanteet. Työmaa on puolestaan syöttänyt malliintyömaalla toteutettavien rakenteiden aikataulut.

Tekla Structures malli on synkronoitu viikoittain,joten Firalla on ollut jatkuvasti käytettävissä ajantasalla oleva suunnittelumalli. Rakenteelliset eh-dotukset sekä urakoitsijalta suunnittelijalle ettätoisin päin on ollut helppo tehdä ajan tasalla ole-vaan malliin.

Kohteen laitossuunnittelija CTS Engtec Oy ontoiminut kohteessa myös mallikoordinaattorina yh-distämällä TS rakennemallin, tanskalaisen kattila-toimittajan toimittaman kattilamallin CTS:n omaanprosessimalliin. Yhdistetty malli on ollut kaikkienosapuolten käytettävissä suunnittelun apuna.

Työmaa on edennyt aikataulun mukaisesti. Senmukaisesti kattila-asennus alkoi 1. elokuuta 2011.

6

6Myös muita yksittäisiä rakennusosia kehitettiin, sitenettä ne olisivat edullisia ja nopeita asentaa työmaalla.Bunkkerin ympärille tehty tunneli toteutettiin yksinkertai-sella ja edullisella rakenteella eli seinät ovat seinäele-menttejä ja katto ontelolaattaa.

BET1103_62-66 4.11.2011, 20:4165

3 20116666

Ekokem-projektin projektinjohtourakoitsija Fira Oy:nHarri Isoherranen kertoo artikkelissaan hyvästä yh-teistyöstä, jolla on kehitetty kustannus- ja aikatau-lutehokkaita ratkaisuja.

”Se ei ole sanahelinää: tätä projektia on tehtyoikeasti yhdessä ja yhteisenä hankkeena. Muka-na on innovatiivinen ja ammattitaitoinen porukkasuunnittelusta toteutukseen”, vastaa yhteistyöky-symykseen rakennuttaja Ekokemin projektipääl-likkö Janne Huovinen.

Huovisen mukaan massiivisten teollisuusraken-nusten rakenteisiin liittyvät perusvaatimukset ovatselkeät: käytetään vain varmoja ratkaisuja. Se eikuitenkaan merkitse, etteikö rakenneratkaisuilleolisi vaihtoehtoja. Voimala 2:ssa haettiin varmuu-den rinnalle erityisesti rakentamisen nopeutta. Sii-hen päästiin elementoimalla monia rakenteita.

”Hieman erilainen” ratkaisu ovat myös maa-merkkeinä nousevat porrastornit, joiden kahdessajulkisivussa on pintana graafinen betoni, vaaleasalmiakinmuotoinen kuvio. Näyttävyydestään huo-limatta pintavaihtoehto on Huovisen mukaan varsinedullinen.

Tavoite nopeasta rakentamisesta on myös toteu-tumassa suunnitellusti. Uudislaitoksen virallinenkäyttöönottopäivä on tammikuussa 2013. Laitos val-mistuu koekäyttöjä varten jo vuoden 2012 lopulla.

TYÖTURVALLISUUS VARMISTETAAN JOSUUNNITTELUSSA”Työmaan turvallisuus on luonnollisesti myös ra-kennuttajalle ykkösasioita, jonka varmistaminen al-kaa jo suunnitteluvaiheeseen”, Huovinen korostaa.

Rakennesuunnittelijan pöydältä lähteneitä työ-turvallisuusvarmistuksia ovat muun muassa por-rastornin elementteihin valmiiksi tehdyt kiinnitys-pisteet ja reiät.

”Kiinnityspisteisiin asentajien on helppo kiinnit-tää turvavaljaat ja asentaa reikiin hissikuilujen työ-tasot”, Rambollin projektipäällikkö Mikko Harma-nen kertoo esimerkin.

Harmanen toteaa, että kohteen aikataulu onsuunnittelijankin kannalta tiukka. ”Varsinkin alku-vaiheessa ristiinmenoja eri suunnittelijoiden kans-sa oli paljon. Niissä tiivis yhteistyö ja tietomalli

TODELLISTA YHTEISTYÖTÄ

olivat ehdoton edellytys.”Esimerkiksi laitossuunnittelulla on paljon tar-

peita, joita rakennesuunnittelu lisää pilareidenvalmistuskuviin.

Alkuvaiheessa saatuun luonnosmalliin on Har-masen mukaan tullut silti vain vähän muutoksia.”Pieniä korkomuutoksia ja suurimpana valvomo-alueelle lisätty toinen porrastorni. Sen sijaan olialuksi suunniteltu teräskierreportaat, jotka sittenmuutettiin porrastorniksi.”

TIIVISTÄ JA KESTÄVÄÄLaitoksen kattilarakennus on puolilämmintä jabunkkeri kylmää tilaa. Kun bunkkeri on liki 20 met-riä korkea, oli liikuntasaumaratkaisua mietittävä jahiottava erittäin tarkkaan.

”Voimat pitää saada vietyä tietyssä suunnassa,jotta bunkkeri saadaan tuettua. Mutta toisessasuunnassa pitää sallia lämpöliikkeet. Jätebunkke-rin pitää olla kuitenkin tiivis, suljettu, jotta hajutpysyvät sen sisällä. Bunkkeri pitää olla myös vesi-tiivis, koska sen ylätasolla tehdään pesuja”, Har-manen vastaa kysymykseen kohteen vaativimmistarakenteista.

Rakenteet ovat luonnollisesti myös hyvin massii-visia: esimerkiksi bunkkerin paikallavalettu vesitii-vis alalaatta on metrin paksuinen. Se on toteutettukertavaluna. Seinät ovat puolestaan 1,3 metriäpaksuja. Tiivistyksen varmistamiseksi on saumois-sa käytetty bentoniittinauhoja ja injektointiletkuja.

Sirkka Saarinen

7Rakennesuunnittelija on tehnyt suunnitteluaikataulunmalliin. Betonielementtitehtaalta on saatu betoniele-menttien valmistus ja asennustilanne ja tämän tiedon Firaon syöttänyt malliin. Työmaa on syöttänyt työmaalla to-teutettavien rakenteiden aikataulut malliin. Tekla Structu-res malli on synkronoitu viikoittain ja näin Firalla on ollutjatkuvasti käytettävissä ajan tasalla oleva suunnittelu-malli. Rakenteelliset ehdotukset urakoitsijalta suunnitte-lijalle ja myös toisin päin on ollut helppo tehdä ajan tasal-la olevaan malliin.

7

EKOKEM TO EXPAND ENERGY REUSE OF WASTE

Ekokem Oy Ab is about to expand the energy reuse ofwaste on the Riihimäki plant site. A new power plant anda 110 kV power line are under construction. The powerplant will recover at least 85% of the energy contained inthe waste, and emissions from the new plant are only afraction of the emissions of e.g. peat or coal. The energygenerated in the combustion of waste is utilised fordistrict heating and electricity production.

The design and management contractor Fira Oy andEkokem have developed the new power plant in closecooperation. A data model created with Tekla Structuressoftware was used as a tool. The development work hasproduced interesting details, such as the location of thecontrol room and the office facilities on the roof of the re-ception building, and the service tunnel running round thewaste bunker to allow bunker leak-tightness inspections.

The frame structures are precast concrete structu-res. The waste bunker is a 20 m tall massive concretebuilding. It was built by first erecting reinforced con -crete columns on which the formwork required by thecast-in-situ technique could be supported. The finalconstruction is a complete composite structure consis-ting of the precast column and the cast-in-situ wall.

BET1103_62-66 4.11.2011, 20:4166

3 2011 67

Jukka Lahdensivun matrikkelitietoja tarkistaessaselviää, että Jukan isä on rakennusmestari. Kunvielä isänisä oli kirvesmies, on helppo päätellä,mistä Jukan ammatinvalinta, rakennusala, johtuu.Vaikka lopputulos onkin oikea, päätelmäketju osoit-tautuu vääräksi.

Jukka näet kertoo, että isä evästi pojan amma-tinvalintaa toteamalla ”mikä muu tahansa, mutteirakennusala”. Miksi? ”Todennäköisesti sen takia,että vanhan ajan mestarina, joka oli ensin kymme-nen vuotta timpurina ja kävi sitten teknillisen kou-lun, hän hoiti työnsä todella vastuullisesti. Hän olivarmasti ensimmäisenä ja viimeisenä työmaalla pi-tämässä huolen, että asiat sujuivat. Ja oli sitä miel-tä, että leipänsä voisi helpommallakin tienata”,Jukka toteaa.

SUUNNITELMAT UUSIKSILukion käytyään Jukka haki ja pääsi Tampereen tek-nilliseen korkeakouluun – ei kuitenkaan rakennus-osastolle, vaan lukemaan materiaalitekniikkaa. Hä-nellä oli selvät tulevaisuudensuunnitelmatkin: ma-teriaalitekniikan DI:ksi ja sitten töihin Poriin Outo-kummun silloiseen tutkimuskeskukseen.

Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi. ”Joopiskelujen alkuvaiheessa huomasin, että ala oliminulle aivan liian teoreettista. Halusin käytännön-läheisempää ja mikäpä sen käytännönläheisempääkuin rakentaminen”, Jukka kertoo osastonvaihdos-taan. Tuttuahan rakentaminen hänelle oli, sillä kou-luajan kesätyöt olivat tietysti olleet raksahommia.

Jukalla oli taas selvä suunnitelma: ura rakenne-suunnittelijana. Pääaineikseen hän valitsi talonra-kennustekniikan ja rakentamistalouden.

”Ajautumista ura tuntuu kuitenkin olevan”, hännaurahtaa. Jukka näet opiskeli ja valmistui pahim-paan lama-aikaan 1990-luvun alussa. ”Aika monikurssikavereista vaihtoi joko osastoa tai kokonaanalaa, kun alalta ei löytynyt edes kesätöitä.”

”Minulla kävi tuuri, kun opiskelujen loppuvai-heessa pääsin TTKK:ssa omalle laitokselle töihinMatti Pentin ja Jussi Mattilan hommiin. Korjaus-rakentaminen oli silloin, 90-luvun alussa, varsinuutta. Tampereella siihen paneuduttiin heti tosis-saan ja itse pääsin perehtymään kuntotutkimus-systematiikkaan. Tein diplomityönä ohjeen kunto-tutkimuksista. Aika paljon sen sisällöstä päätyi sit-ten vuonna 1997 julkaistuun BY 42:een.”

REPPU SELÄSSÄ TÖITÄ HAKEMAANJukka valmistui vuoden 1994 lopussa. Hän laskes-

HENKILÖKUVASSA JUKKA LAHDENSIVU

Betonilehden henkilögalleriassa on haastateltavanatekniikan lisensiaatti Jukka Lahdensivu (s. 1969 Porissa)

1Jukka Lahdensivu tietää ja tuntee betonin vaurioitumis-riskit ja korjaustavat. Siitä huolimatta, tai paremminkinjuuri sen takia, hän sanoo, että vaikka betoni oli 60-, 70-ja osin 80-luvun elementeissäkin huonoa, ovat säily-vyysominaisuuksiltaan kehnot rakenteet säilyneet yllät-tävän hyvin. Vaurioita on määrään suhteutettuna erittäinvähän.

1

Sirk

ka S

aarin

en

BET1103_67-69 4.11.2011, 20:5167

3 201168

kelee, että kiersi reppu selässä noin kahdeksassa-kymmenessä firmassa esittäytymässä ja jättämäs-sä hakupaperinsa akselilla Tampere-Pori-Turku-Helsinki.

”Rakennesuunnittelijan ura jäi viimeistään sil-loin haaveeksi. Kun opiskeluaikana ei ollut mitäänmahdollisuuksia löytää suunnittelijan töitä, ei val-mistuttua ollut tietenkään kokemusta suunnittelu-hommista. Harvassa taisivat tuona aikana olla pai-kat kokeneillekaan rakennesuunnittelijoille. Vastamuutaman vuoden kuluttua herättiin siihen, ettämonta rakennesuunnittelijavuosikurssia oli jäänytjoko valmistumatta tai ajautunut muihin töihin.”

”Satuin kuitenkin olemaan oikeassa paikassa oi-keaan aikaan. Valkeakoskelle alettiin näet raken-taa uutta tarrapaperitehdasta ja pääsin sinne pro-jektihommiin. Äkkiseltään se ei mennyt yksiin ra-kennesuunnittelijan koulutuksen kanssa. Kävi kui-tenkin ilmi, että rakennuttaja ei halunnutkaan tuo-tanto-orientoitunutta kaveria, vaan sellaisen, jokaymmärtää suunnittelusta.”

Paperitehdaspestiä Jukka muistelee edelleenhyvällä. Tuoreelle DI:lle se oli erittäin antoisa jaopettavainen projekti. 1,5 vuoden kuluttua tehdasvalmistui ja edessä oli taas työnhaku.

RYHMÄTYÖ TUTKIMUKSEN PERUSTANAPerhesyistä työnhaku rajoittui nyt Tampereen lähi-alueille. Jukka valitsi tutun paikan: assistentin työnTTKK:ssa. Siellä työpaikka on edelleen, tosinTTY:ksi eli Tampereen teknilliseksi yliopistoksimuuttuneessa laitoksessa. Nykyinen titteli on tutki-muspäällikkö Rakennustekniikan laitoksella.

Assistentin työhön kuului luonnollisesti harjoi-tustöiden ohjaamista, lisäksi tehtiin tilaustutki-muksia. Jukka kertoo, että assistentin työ ei ollutvarsinaisesti se, joka houkutteli vaan jatko-opiske-lumahdollisuus oli mielessä jo alussa lähtien. Tut-kimuspuolella Jukan työ suuntautui varsin piankorjausrakentamiseen. Jukka naurahtaa, että ajau-tumista tämäkin, sillä tutkijaksi hän ei kuvitellutpäätyvänsä.

Tutkijana Jukalla ei ole ranking-listaa tehtyjentöiden ”paremmuudesta”. Tärkeänä hän pitää sitä,että vuosien aikana on saanut tehdä kaikenlaisiahommia: ”Töitä, jotka ovat olleet itselle mielen-kiintoisia ja opettavaisia ja joista maksajalle on ol-lut hyötyä. Onhan teollisuuden teettämissä töissäaina se aito ongelma, joka on ratkaistava.”

Työ ei myöskään ole yksinäistä tutkijankammios-sa puurtamista. Päinvastoin. Jukan mukaan juuri

ryhmätyö on TTY-tutkimuksen valtteja. ”Kun asioitaratkotaan ryhmässä, voi testata omia ajatuksiaanja toisaalta heittää muille ideoita pohdittavaksi.Meillä löytyy aina kaveri, jolta kysyä. Ideat lentävätja ilmapiiri on avoin. Siten syntyy tulostakin. Käsit-tääkseni se ei joka paikassa ole itsestään selvää.”

TIETEELLISESSÄ ARVIOINNISSATTY:LLE HYVÄT ARVIOTJukan TTY-kehut eivät ole ”pelkkää” sisäpiiriläisenmutu-tuntumaa. Keväällä 2011 TTY:ssä tehtiinkansainvälinen, puolueeton tieteellisen tason arvi-ointi, jossa kaikkien 23 laitoksen toiminta vv. 2000-2010 arvioitiin.

Rakennustekniikan laitokselle arviointiraporttion kaikilta osin mieluista luettavaa: laitoksen to-dettiin yltävän kansainvälisessä vertailussa huip-puyksikkötasolle. Eri osa-alueilta yllettiin korkeim-paan mahdolliseen asteeseen tutkimustoiminnanyhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa. Laitoksentieteellinen laatu sai sekin toiseksi korkeimmanarvosanan. Tässä kategoriassa laitoksen rautatie-rakenteiden ja rakennusfysiikan tutkimus arvos-tettiin korkeimpaan luokkaan. Myös laitoksen tut-kimusympäristö arvioitiin toiseksi parhaaseenluokkaan. Varsinkin kokeellisen tutkimuksen väli-neistö ja mahdollisuudet ovat arviointipaneelinmukaan ainutlaatuisia Skandinaviassa. Paneelitotesi myös, että Rakennustekniikan laitoksen tut-kimuksen painopistealueet vastaavat erinomai-sesti yhteiskunnan kehittymisen avainalueita.

Jukka vinkkaa, että koko raportti löytyy linkkinämyös TTY:n nettisivulta. ”Tavoitteemme on ollahalutuin tutkimusyhteistyökumppani kotimaisellerakennusteollisuudelle. Arviointiraportti antaameille hyvän selkänojan tarjota palvelujamme”,hän kehaisee.

KORJAUSRAKENTAMISRYHMÄNVETOVASTUUJukka vetää laitoksen korjausrakentamisryhmää,jonka virallinen nimi on nykyään Elinkaaritutkimus-ryhmä. ”Teemme näet erittäin paljon myös uudis-rakentamiseen liittyvää tutkimusta. Linkki korjaus-rakentamiseen on selkeä: kun tunnetaan rakentei-den vaurioitumisriskit, pystytään samat virheetvälttämään uudisrakentamisessa. Minulla on kivi-ainespohjaisten julkisivujen ja -parvekkeiden tutki-mustoiminta, Jommi Suonketo on puolestaan eri-koistunut kosteus- ja homevaurioasioihin.”

Kymmenen hengen ryhmässään Jukka on jo pi-

dempään satsannut siihen, että nuoret tutkijat viih-tyisivät työssään.

”Palkalla emme pysty yritysmaailman kanssakilpailemaan, niinpä imu sinne on ollut ajoittainkovaa. Se millä kilpailemme, on mielenkiintoinenja vaihteleva työ. Kannustamme jokaista myöskansainväliseen yhteistyöhön. Tavoite on, että jo-kaisella on vuosittain vähintään yksi esitelmä jajulkaisu kansainvälisissä ympyröissä, mieluumminenemmänkin. Vaikka meidän rakennuskantammeja niiden vaurioituminen poikkeavat aika tavallaesimerkiksi keskieurooppalaisesta, kansainvälinenyhteistyö tuo kontakteja, joista on hyötyä vaikkapatutkijavaihdossa.”

VÄITÖSKIRJA KÄÄNNETTÄVÄNÄEntä jatko-opinnot, jotka Jukkaa vuonna 1996osaltaan TTKK:hon houkuttelivat? Lisensiaattityövalmistui vuonna 2003 ja syyskuisessa haastatte-lussa Jukalla oli mukanaan juuri käännettäväksimenevä väitöskirja tulostettuna. Väitöstilaisuu-den Jukka arveli olevan ajankohtainen vuoden2012 alkupuolella.

Jukan lisensiaattityö käsitteli luonnonkiviver-hottujen massiivitiilirakennusten vaurioitumista jakorjaamista. ”Meillä oli kymmenkunta noin sata-vuotiaan arvorakennuksen kuntotutkimus -toimek-siantoa. Teimme kuntotutkimukset esimerkiksi Kal-lion kirkosta, Turun taidemuseosta, Tampereentuomiokirkosta. Samantyyppisiä kohteita on kokomaassa vajaat parisataa.

Itse lisensiaattityön kirjoittamisen Jukka kertookestäneen neljä kuukautta. Hän huomauttaa, ettäaineiston hankkiminen ja analysointi onkin se suuriponnistus. Lisensiaattityön osalta siihen meni viisivuotta.

Väitöskirjaan pätee sama kuvio: sen kirjoittami-seen Jukka rauhoitti noin puoli vuotta. Väitöskirjanaiheen myyminen rahoittajille kesti kuitenkin neljävuotta. Perustana oli laajan Betonijulkisivujen kor-jausstrategia, Beko-tutkimuksen aineisto, jossasaatiin tietokantaan 950 betonielementtikerrosta-lon kuntotutkimustiedot.

Tuon tietokannan pohjalta Jukka kehitti väitös-kirjassaan systematiikan, jolla kiinteistönomistajapystyy laittamaan omistamansa talot oikeaan kor-jausjärjestykseen. ”Miten kannattaa satsata se ra-jallinen rahamäärä, jotta kiinteistökanta pysyykunnossa.”

BET1103_67-69 4.11.2011, 20:5168

3 2011 69

SÄILYMÄTÖNKIN BETONI ON KESTÄNYTTODELLA HYVINJukka huomauttaa, että kenellekään ei ole enääyllätys, että betonielementtien betonin säily-vyysominaisuudet, kuten vaatimuksetkin, olivat60-, 70- ja osin 80-luvullakin vielä kehnohkot. Yllä-tys kuitenkin on, että näiden säilyvyysominaisuuk-siltaan huonojen betonijulkisivujen ja -parvekkei-den vauriot ovat aika vähäisiä.

”Esimerkiksi betoniparvekkeista on 60 - 80-luvunbetonielementtiasuinkerrostaloissa 70% täysinpakkasta kestämättömiä. Kuitenkin vakavia vauri-oita on hyvin vähän. Sääolosuhteet eivät loppujenlopuksi ole meillä kovin pahat. Ratkaisevaa on se,paljonko julkisivulle sataa, ennen kuin se jäätyysekä paljonko teräksistä sijaitsee lähellä pintaa.Vaikka viime talvi oli kova, se oli rakenteiden vauri-oitumisen kannalta varsin helppo, koska edesta-kaista sulamista ja jäätymistä ei ollut.”

KIRJOJA JA ESITELMIÄJukka on ollut vetäjänä ja kirjoittajana monissaBetoniyhdistyksen kirjahankkeissa. Tuorein olitänä vuonan julkaistu BY 57 Eriste- ja levyrappaus,vuonna 2005 ilmestyi uudistunut BY 46 Rappaus-kirja. Mitä seuraavaksi? ”Ehkä rappauskuntotutki-musohjeen uudistaminen”, Jukka arvelee.

Julkisivuyhdistyksen hallituksessa Jukka on tällähetkellä varapuheenjohtajana. Hän kehuu aktiivistaporukkaa, jonka kautta tutkija pysyy selvillä yritys-maailman uusista tuulista.

Luottamustoimien kautta tulee kohtuullisenusein myös esitelmäpyyntöjä seminaareihin ja alantapahtumiin. Jukka myöntää, että aikataulussa onusein asettelemista. ”Toisaalta, jollemme me itsemene kertomaan, mitä teemme, ei kukaan meistätiedä”, hän toteaa.

SYNTYNYT NOORMARKUNTORVISOITTOKUNTAANVaikka Jukan syntymäpaikka on Pori, lapsuudenkotioli Noormarkussa. Johon Pori hänen mukaansamuutama vuosi sitten liitettiin ...

Jos rakennusala tuli isän peruja vasta mutkankautta, soittoharrastus tuli ilman mutkia. Jukkanäet kertoo syntyneensä Noormarkun torvisoitto-kuntaan, johon isäkin kuuluu.

Puhallinmusiikki on Jukan juttu. Vetopasuuna,baritoni, kornetti, tuuba. Koulupoikana PorissaJukka kävi soittamassa 6-7 kertaa viikossa erilai-sissa soittokunnissa, Pori Big Bandissa peräti 14vuotta. Kunnes vuoden 2000 tienoilla hän sai soit-tamisesta, tai oikeastaan siihen liittyvästä oheis-härdellistä, tarpeekseen.

Perhekin oli ehtinyt kasvaa. Jäi aikaa muuhunkin,kuten omakotitalon rakentamiseen Kangasalle. Serakennettiin kahden ammattilaisen voimin, sillämyös Jukan vaimo Satu on rakennus-DI. Hän onprojektipäällikkö rakennusliikkeessä.

Soittaminen hiipi takaisin Jukan päiviin, kun kol-mesta lapsesta keskimmäinen, Alina, alkoi soittaatrumpettia. ”Kun autonkuljettajana odottelin häntä

harjoituksista, kysyin, pääsisinkö odottelun sijastamukaan soittamaan. Niinpä opettelin trumpetinsoiton, jotta pystyimme Alinan kanssa harjoittele-maan yhdessä.”

Nyt kaikki kolme lasta, 13-, 11- ja 9-vuotiaatsoittavat. ”Soittokuntien lisäksi käymme omallaporukalla soittamassa perhejuhlissa. Mukana onisäni lisäksi sisareni, joka on ammattihuilisti,serkku on puolestaan ammattiklarinetisti.”

Jukan elämästä paljastuu vielä yksi asia, jotahän ei nuorempana uskonut tekevänsä. ”Olen ainainhonnut urheilua, erityisesti hiihtoa ja juoksua.Nyt kuitenkin liikuntaharrastukseni ovat juuri ne.Liikunta hivuttautui elämääni, kun halusin pudot-taa painoa. Ensin pyöräilin ja osallistuin Pirkanpyöräilyynkin. Yllytyshulluna otin sitten vastaanhaasteen osallistua seuraavana kesänä koko Pir-kan kierokseen, johon kuuluvat myös soutu, hölkkäja hiihto.”

”Niihin piti harjoitella ja tapahtumien jälkeenhuomasin, ettei auta jäädä löhöilemään, jos haluaapitää kuntoa yllä. Tarvitsen tavoitteen, miksi lähteälenkille. Tavoitteeksi tuli siten maratonit, joita onnyt kertynyt 12. Tukholman maratonista on tullut joperinne.”

Sirkka Saarinen

2Oma talo tehtiin tietysti itse. Se on tiilitalo Kangasalla.

Jukk

a L

ahde

nsiv

un k

otia

lbum

i

BET1103_67-69 4.11.2011, 20:5169

3 20117070

PARMAN ECOPAALUILLA KUSTANNUSTEHOKKUUTTA

Leena-Kaisa Simola, toimittaja, Povitasku Oy

Parman ecopaaluista on saatu ensimmäisiä käytän-nön kokemuksia. – Kun rakennuksen suunnitelmaon optimaalinen ecopaaluille, on niiden käyttömyös edullisin vaihtoehto, suunnittelupäällikköHarri Isoherranen Fira Oy:stä sanoo. Parman eco-paaluille myönnettiin syyskuussa Suomen ensim-mäinen jännitettyjen lyöntipaalujen CE-merkki.

Parma lanseerasi ensimmäiset ecopaalut viimevuoden keväällä. Sen jälkeen ecopaalujen tuoteper-he on kasvanut maakärkien lisäksi kalliokärjillä.

Ecopaalujen rakenne on jäykempi ja käytetty be-toni lujempaa kuin perinteisissä teräsbetonipaa-luissa. Ecopaalujen ehdoton etu onkin sen kanta-vuus, joka on jopa yli 25 % suurempi kuin perintei-sellä teräsbetonipaalulla.

Ecopaalut voidaan tehdä myös pidemmiksi ilmanjatkoksia. Tarvittaessa yksimittaisilla paaluillapäästään jopa 20 metrin syvyyteen. Paalujen kanta-vuus ja pidemmät, jakamattomat paalut tuovat sel-vää säästöä ecopaalujen eduksi.

ISOMPI KUORMA, SUUREMPI HYÖTYEcopaaluista on saatu jo hyviä käytännön kokemuk-sia. Tuorein referenssi on Nokialla rakenteilla olevaSofiakylä. Ecopaalut soveltuvat kaikkiin lyöntipaa-lutettaviin kohteisiin, mutta niiden käyttö kannattaaottaa huomioon jo rakennesuunnittelussa.

– Kun rakennuksen suunnitelma on optimaalinenecopaaluille, on niiden käyttö silloin myös edullisinvaihtoehto, suunnittelupäällikkö Harri IsoherranenFira Oy:stä sanoo. Fira on vastannut sekä kohteensuunnitteluohjauksesta että urakoinnista.

– Kun perustuksia ryhdyttiin suunnittelemaan,otettiin heti vertailuun paalutus perinteisillä teräs-betonipaaluilla ja Parman ecopaaluilla. Ecopaalu-jen vahva etu on niiden kantavuus, Harri Isoherra-nen toteaa.

Sofiakylään tulee yhteensä noin 3 000 neliötäkahteen kerrokseen. Perinteisiä paaluja olisi tarvit-tu 120 kappaletta, kun nyt ecopaaluja riitti noin 80.

– Ecopaalut olisivat vielä tehokkaampia, jos nii-den kantavuus voitaisiin hyödyntää huomattavastisuuremmassa kuormassa. Ecopaalut on sitä kustan-nustehokkaampia, mitä enemmän rakennuksessaon kerroksia.

– Hintavertailua ei pidä tehdä siltä pohjalta, mitäpaalu maksaa metriltä. Ecopaalun kustannustehok-kuus perustuu siihen, että niitä tarvitaan vähem-män. Näin säästyy muun muassa materiaalia japaalutustyössä aikaa, Harri Isoherranen toteaa.

1Sofiakylän työmaalla paalutettiin elokuun puolessa välis-sä. Se oli yksi ecopaalujen pilottikohteista. Paaluiksi olivarattu 20-metriset ecopaalut, vaikka tässä tapauksessalyhyemmätkin olisivat riittäneet.

1

Ram

i Mar

jam

äki

BET1103_70-72 4.11.2011, 20:5270

3 2011 71

INVESTORILLA OMATLAATUVAATIMUKSENSASofiakylä on kehitysvammaisten ja erityistä tukeatarvitsevien uusi koti. Nyt rakenteilla on uudisra-kennus, johon Sofiakylän toiminta siirtyy nykyisistätiloista. Rakennus valmistuu syksyllä 2012.

Ilmarinen toimii kohteessa kiinteistösijoittajana,jolla on projektille omat vaatimuksensa.

– Elinkaarikustannuksilla on suuri merkitys ra-kennusvaiheen investoinneissa. Ilmarinen sijoittaatuottavasti ja turvaavasti pitkäjänteisellä perspek-tiivillä. – Painotamme myös energiatehokkuutta,ympäristönäkökulmia, laatua, innovatiivisuutta,kestävää rakentamista, muuntojoustavuutta sekäylläpidettäviä ja terveellisiä rakennuksia, rakennut-tajapäällikkö Niina Rajakoski Ilmariselta luettelee.

– Ecopaalu oli meille uusi tuote. Varmistimme,että se soveltuu kohteeseen ja sille asetettuihin ta-voitteisiin. Mitään ongelmia ei ollut, hän jatkaa.

EKOLOGINEN VAIHTOEHTO SÄÄSTÄÄKUSTANNUKSISSAParman ecopaaluille myönnettiin syyskuussa en-simmäisenä Suomessa jännitettyjen betonistenlyöntipaalujen CE-merkki.

2

3

– CE-merkki osoittaa, että ecopaalut ja niidenvalmistus täyttävät eurooppalaiset vaatimukset.Ecopaalut on testattu ja Parma on toimittanut niitäonnistuneesti todellisiin kohteisiin koerakentami-sen lausuntoja varten, Parman infrarakentamisenaluejohtaja Sami Purtola sanoo.

Parman ecopaalut täyttävät myös uusien kansal-listen lyöntipaalutusohjeiden PO2011:n vaatimuk-set sekä viimeistään 1.7.2013 vaatimuksiksi muut-tuvat eurooppalaisen tuotestandardin vaatimukset.Ecopaalut voidaan mitoittaa myös nykyisen raken-tamismääräyskokoelman mukaan.

Sami Purtola muistuttaa, että CE-merkin takaa-man laadun lisäksi ecopaalut ovat ekologinen vaih-toehto.

– Ecopaalun paremman kantokyvyn ansiosta ha-luttu kokonaiskantavuus saavutetaan aiempaa pie-nemmällä paalumäärällä. Myös sementtiä tarvi-taan vähemmän. Molemmat tekijät säästävät luon-toa ja pienentävät kustannuksia.

– Myös paalutustyö vähenee, mikä osaltaansäästää sekä aikaa että työkustannuksia, Sami Pur-tola lisää.

Ecopaalun innovatiivinen, symmetrisesti jänni-tetty rakenne on Parman oman tuotekehityksen tu-

losta. Ecopaalu soveltuu kaikkiin lyöntipaalutetta-viin kohteisiin. Paalun sisällä on ontelo, jonka hyö-dyntämistä esimerkiksi maalämmön keruussa tutki-taan parhaillaan.

KÄYTTÄJÄN TODELLISIIN TARPEISIINSofiakylän runko toteutetaan betonisista valmis-osista. – Hoivakoti-rakentamisessa betoni kivipoh-jaisena materiaalina mielletään laaduksi varsinkin,jos kilpailevat ratkaisut ovat puurakenteisia, HarriIsoherranen sanoo.

– Sofiakylän kohde mallinnettiin jo hankekehi-tysvaiheessa. Mallin avulla pystyttiin tärkeimmäthankinnat tekemään riittävän aikaisin. Runkotoimi-tuksen osalta Parma Oy:n tarjous oli tähän kohtee-seen sopivin, Harri Isoherranen kertoo.

Isoherrasen mukaan Sofiakylän kaltaisia projek-teja tullaan tekemään jatkossa paljon enemmänkin.

– Olemme selvittäneet hoivakotien markkinoitaja niille tuntuu olevan nyt imua. Hoivakotien raken-taminen saattaa olla betoniteollisuudelle juuri nythyvä aluevaltaus. Tehokas ja kokonaisedullinen rat-kaisu perustusten ja rungon tekemiseksi olisi hel-posti konseptoitavissa, Harri Isoherranen sanoo.

– Hoivakodithan ovat tavallaan normaalia asun-

2, 3Sofiakylä valmistuu syksyllä 2012 Nokialle. Se tulee tar-joamaan kehitysvammaisille ja erityistukea tarvitsevilleuuden kodin. Rakennuksen runko ja julkisivut ovat beto-nia. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Päivä-rinne Oy / Mika Päivärinne.

Arkk

itehd

it Pä

ivär

inne

Oy

Arkk

itehd

it Pä

ivär

inne

Oy

BET1103_70-72 4.11.2011, 20:5271

3 20117272

torakentamista, jossa on normaalia pienempiäasuntoja ja isompia, yhteisiä tiloja. Sprinklaukseenja muuhun turvallisuuteen tulee luonnollisesti kiin-nittää erityistä huomiota.

Sofiakylän projekti on hyvä esimerkki siitä, mitenhyvään lopputulokseen päästään eri osapuolten hy-vällä yhteistyöllä jo aivan projektin alkuvaiheissa.

– Tätä projektia aloimme kehittää investorin jatilojen tulevan operaattorin sekä käyttäjän kanssa.Verstastyöskentelyssä keskustelimme niin hoitaji-en, tulevien asukkaiden vanhempien, vammaisjär-jestöjen edustajien ja jopa taksinkuljettajien kans-sa. Näin saimme tietoa siitä, miltä pohjalta voi-daan suunnitella ja toteuttaa mahdollisimmanhyvä koti tuleville asukkaille, kertoo Isoherranen.

Lisätietoja:Parma.fi/tuotteet/ecopaalut

5Parman ecopaalujen vahvuus sen kantavuus, joka on jopayli 25 % suurempi kuin perinteisellä teräsbetonipaalulla.Ecopaalut voidaan tehdä myös pidemmiksi ilman jatkok-sia. Tarvittaessa yksimittaisilla paaluilla päästään aina 20metrin syvyyteen.

4

5

4Nokialle rakennettava Sofiakylä mallinnettiin jo hanke-vaiheessa. Paalutuksessa otettiin vertailuun Parman eco-

paalut ja perinteinen teräsbetonipaalu. Ecopaalut osoit-tautuivat kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi.

Fira

Oy

Ram

i Mar

jam

ä ki

ECO PILES ARE COST-EFFECTIVE

As Parma Oy launched the first eco piles in the spring of2010, operating experience has already been gained withthem. The construction of eco piles is more rigid and theconcrete used in them is higher in strength than conven-tional reinforced concrete piles. The load-bearing capaci-ty of eco piles is up to 25% higher than the capacity ofconventional piles. Eco piles can also be made longer wit-hout splices. If necessary, a depth of up to 20 m can bereached with an unspliced pile.

With eco piles, the higher load-bearing capacity andthe longer unspliced piles translate into savings. Wherethe building is designed optimal for using eco piles, theyalso provide the most inexpensive alternative.

BET1103_70-72 4.11.2011, 20:5372

3 2011 73

PL 381 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 Helsinkietunimi.sukunimi@betoni.cometunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fivaihde (09) 12 991fax (09) 12 99 291

Betoniteollisuus ry

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 287, 050 1513etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow0500 422 652etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290, 0500 500 131etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Viestintäpäällikkö Jari Lemetyinen(09) 1299 304, 0400 883 668etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto040 900 3577etunimi.sukunimi@betoni.com

Projektipäällikkö Petri Mannonen040 501 0901etunimi.sukunimi@betoni.com

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 401, 050 376 2005etunimi.sukunimi@betoni.com

Betoniyhdistys ryetunimi.sukunimi@betoniyhdistys.fi

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen040 900 3578

Erityisasiantuntija Kim Johansson050 550 6556

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 1299 404, 040 831 4577

Johdon assistentti Mari Hannula(09) 1299 406, 040 1599 206

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLABetoniyhdistys ry ja Betoniteollisuus ry (entinenBetonitieto Oy ja Betonikeskus ry) sijaitsevat Unio-ninkatu 14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös betonipintanäyt-tely, joka esittelee mm. erilaisia betonin väri- japintakäsittelytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 ja tarvittaessaesittelystä voi sopia etukäteen arkkitehti MarittaKoiviston kanssa,gsm 040 - 9003577 taimaritta.koivisto@betoni.com

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.comBETONINYHTEYSTIEDOT 2011

ILMOITTAJALUETTELO3 2011

Ilmoittaja Sivu

Aalto Pro 2betoni.com 2Contesta Oy 4Dyny Oy 2Finnmap Consulting Oy 3Finnsementti Oy IV kansiLapa Mixer ky 3Nanten Oy 3Protenoil Oy 3SPU Systems Oy II kansiSteel Kamet Oy 4Tikkurila Oyj 5WSP Finland Oy 2www.betoni.com/raskasliikenne

III kansi

JCAD-ONTELOLAATTASOVELLUSMUKANA TUOTANTOPROSESSINJOKA VAIHEESSA

Jidea Oy toteutti Betset Oy:lle JCAD-ontelolaatta-sovellukseen ohjelmisto-ominaisuudet, jotka mah-dollistavat ohjelmiston hyödyntämiseen BetsetOy:n betonielementtien tuotantoprosessin jokavaiheessa. Suunnitteluohjelmisto JCAD hollowcore slabs sisältää jatkossa Betsetin ontelolaatta-profiilit kattaen kaikki suunnittelijan ja tuotannon-ohjauksen tarvitsemat tiedot, joiden avulla doku-mentit siirtyvät saumattomasti ulkoiselta suunnit-telijalta punostajan kautta tuotantoon. Samalla ul-koiset suunnittelijat saivat käyttöönsä profiilienmukaiset suunnittelusäännöt ja tuotanto saa tar-vitsemansa tiedot sähköisessä muodossa suoraanpunostajan pöydältä.

Betsetin myyntijohtaja Seppo Immonen pitää tu-lossa olevaa uudistusta erittäin merkittävänä aske-leena Betsetin tuotantoprosessia ajatellen. ”Pys-tymme uuden JCAD hollow core slabs-ohjelmistonavulla parantamaan sekä tuotantoprosessin läpi-menoaikaa että sen laatua”, hän arvioi.

Kyyjärvellä, Hämeenlinnassa, Nurmijärvellä jaHelsingissä toimiva Betset Oy on yksi Suomen suu-rimpia betonisia valmisosia valmistava yksityinenbetonialan yritys.

JCAD hollow core slabs on ontelolaattasuunnitte-luohjelmisto, jossa ovat käytettävissä myös Parman,Lujabetonin, Mikkelin Betonin, Betonimestareiden jaRajavillen laattamallistot.

Jidea Oy on kehittänyt JCAD-suunnittelu- ja -määrälaskentaohjelmistoja talotekniikan ja raken-nusalan ammattilaisille vuodesta 1985 lähtien.JCAD-ohjelmistoja on toimitettu Suomessa lähes5000 yritykselle.

Lisätietoja:myyntijohtaja Seppo Immonen, Betset Oy,p. 040 343 4303 ja myyntipäällikkö Liisa Nurkkala,Jidea Oy, p. 040 553 6840

BET1103_73 4.11.2011, 20:5373

Jänn

ebet

onip

alki

t

Kana

vael

emen

tit, K

ouru

t

Kevy

tsor

ahar

kot ,

Muo

ttiha

rkot

Kuiv

alaa

stit

Mel

uest

eet,

Törm

äyss

uoja

t

Tuo

tant

orak

ennu

kset

Parv

ekke

et

Pila

rit,

Palk

it

Porr

ashu

one-

ja h

orm

iele

men

tit

Port

aat

Putk

et, K

aivo

t

Sein

äele

men

tit

Siilo

- ja

säili

öele

men

tit

Silla

t, La

ituri

t, Tu

kim

uuri

t

Terä

sbet

onip

aalu

t

TT-,

HTT

laat

at

Peru

stuk

set

Valm

isbe

toni

Valm

isbe

toni

n pu

mpp

aus

Välis

einä

hark

ot ja

–la

atat

Ympä

rist

öbet

oni-

ja

pääl

lyst

etuo

tteet

Katto

tiile

t

Erik

oist

yöt p

iirus

tust

en m

ukaa

n

Elem

entti

rake

ntei

set v

äest

ösuo

jat

Onte

lola

atat

, Kuo

rilaa

tat,

Liitt

olaa

tat

BETONITEOLLISUUS RY:NJÄSENYRITYKSET JA TUOTTEET

74 3 2011

Alavuden Betoni • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.alavudenbetoni.fi

Ansion Sementtivalimo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.asv.fi

A-Tiilikate Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.a-tiilikate.fi

Bet-Ker Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betker.fi

Betonilaatta Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betonilaatta.fi

Betoniluoma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betoniluoma.com

Betonimestarit Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betonimestarit.fi

Betoni-Sampo Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betonisampo.fi

Betoni-Vuokko Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betoni-vuokko.fi

Betroc Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betroc.fi

Betset Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.betset.fi

Elpotek Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.elpotek.fi

Hartela Oy Paraisten betoni- ja Elementtitehdas • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.hartela.fi

HB-Betoniteollisuus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.hb-betoni.fi

Hyvinkään Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.hyvinkaanbetoni.fi

JA-KO Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.jakobetoni.fi

Joutsenon Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.joutsenonelementti.fi

Kankaanpään Betoni ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.jvb.fi

Kouvolan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.kouvolanbetoni.fi

Lahden Kestobetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.kestobetoni.com

Lakan Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.lakka.fi

Lammin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.lamminbetoni.fi

Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.lemminkainen.fi

BETONITEOLLISUUS RY:NJÄSENYRITYKSET & TUOTTEET

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 74 4.11.2011 15.33

Jänn

ebet

onip

alki

t

Kana

vael

emen

tit, K

ouru

t

Kevy

tsor

ahar

kot,

Muo

ttiha

rkot

Kuiv

alaa

stit

Mel

uest

eet,

Törm

äyss

uoja

t

Tuo

tant

orak

ennu

kset

Parv

ekke

et

Pila

rit,

Palk

it

Porr

ashu

one-

ja h

orm

iele

men

tit

Port

aat

Putk

et, K

aivo

t

Sein

äele

men

tit

Siilo

- ja

säili

öele

men

tit

Silla

t, La

ituri

t, Tu

kim

uuri

t

Terä

sbet

onip

aalu

t

TT-,

HTT

laat

at

Peru

stuk

set

Valm

isbe

toni

Valm

isbe

toni

n pu

mpp

aus

Välis

einä

hark

ot ja

–la

atat

Ympä

rist

öbet

oni-

ja

pääl

lyst

etuo

tteet

Katto

tiile

t

Erik

oist

yöt p

iirus

tust

en m

ukaa

n

Elem

entti

rake

ntei

set v

äest

ösuo

jat

Onte

lola

atat

, Kuo

rilaa

tat,

Liitto

laat

at

Lipa-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.lipa-betoni.fi

LS Laatuseinä Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.laatuseina.fi

Lujabetoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.lujabetoni.fi

MH-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.mh-betoni.fi

Mikkelin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.mikkelinbetoni.fi

Monier Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.monier.fi

Napapiirin Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.napapiirinbetoni.fi

Ohenmäen Sora Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.ohenmaensora.fi

Parma Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.parma.fi

Peab Industri Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.peabindustri.fi

Porin Elementtitehdas Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.porinelementtitehdas.com

Rajaville Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.rajaville.fi

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.rakennusbetoni.fi

Rudus Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.rudus.fi

Rudus Betonituote Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.rudus.fi

Ruskon Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.ruskonbetoni.fi

Saint-Gobain Weber Oy Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.e-weber.fi

Suutarinen Yhtiöt • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.suutarinen.fi

Oy Tara-Element Ab • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.tara.fi

Valkeakosken Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.vabe.fi

VB-Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • •• • • • •www.vb-betoni.fi

YBT Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.ybt.fi

Ämmän Betoni Oy • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •www.ammanbetoni.fi

3 2011 75 7574 3 2011

BETONITEOLLISUUS RY:NJÄSENYRITYKSET & TUOTTEET

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 75 4.11.2011 15.33

76 3 2011

a

Alavuden Betoni OyPL 10 (Peräseinäjoentie 10), 63301 ALAVUSPuh 0207 579 800www.alavudenbetoni.fitimo.raisio@alavudenbetoni.fi

Ansion Sementtivalimo OyPL 48 (Lohipurontie 2), 21531 PaimioPuh 02 4770 100, Fax 02 4770130www.asv.fikati.salonen@asv.fi

A-Tiilikate OyKuovintie 7, 21380 AuraPuh 02 486 460, Fax 02 486 6005www.a-tiilikate.fiheli.valiharju@a-tiilikate.fi

bBet-Ker OyPL 13 84101 YlivieskaPuh 08 410 56 00www.betker.fijuhani.hautamaki@betker.fi

Betonilaatta OyAlakyläntie 3, 20250 TurkuPuh 02 511 8800, Fax 02 511 8811www.betonilaatta.fibetonilaatta@betonilaatta.fi

Tehtaat ja toimipisteet:Turun tehdas Sorvarinkatu 3, 20360 TurkuPuh 02 511 8800, Fax 02 511 8811

Betoniluoma OyPL 37, (Horontie 176), 64701 TeuvaPuh 0108 410 140, Fax 0108 410 154www.betoniluoma.comrauno.luoma@betoniluoma.com

Betonimestarit OyPL 57, Ahmolantie 3, 74101 IisalmiPuh 020 7433 900www.betonimestarit.fi

Myynti:BM Vantaa Äyritie 12 C (Airport Plaza Forte), 01510 Vantaa Puh 020 7433 935, Fax 020 7433 936

Tehtaat:Iisalmen tehdasPL 57 (Ahmolantie 3), 74510 PeltosalmiPuh 020 7433 931, Fax 020 7433 911

Nastolan tehdasElementintie 12 15550 NastolaPuh. 020 7433 931, Fax 020 7433 911

BM Haapavesi OyAllastie 6 86600 HaapavesiPuh 020 7433 675, Fax 020 7433 671

BM Oulainen OyTakojankatu 21 86300 OulainenPuh 020 7433 675, Fax 020 7433 471

BM Sverige AbBox 500 94328 Öjebyn, SverigePuh +46(0)911 232450, Fax +46(0)911 232455

Hallsberg Betongmästarna AbBox 117, 69423 Hallsberg, SverigePuh +46(0)582-686770 Fax +46(0)582-15440

Betoni-Sampo OyPL 60 (Haaralantie 205), 42101 JämsäPuh 010 5228 844, Fax 010 5228 841www.betonisampo.fiinfo@betonisampo.fi

Betoni-Vuokko OyLouhimontie 5, 35800 MänttäPuh 03 474 5114www.betoni-vuokko.fimarkku.vuokko@betoni-vuokko.fi

Betroc OyValimontie 1, 99600 SodankyläPuh 0207 579 080, Fax 016 614 006www.betroc.fileena.pulju@betroc.fi

Voimajohtorakentamisen ja sähköasemienperustukset.

Betset OyBetonitie 1 43701 KyyjärviPuh 040 3434 300, Fax 014 417 4270www.betset.fijari.laajala@betset.fi

Tehtaita ja toimipisteitä Kyyjärven tehtaan lisäksi:Hämeenlinnan tehdasTölkkimäentie 13, 13130 HämeenlinnaPuh 0403 434377, Fax 03 4670 770

Helsingin valmisbetonitehdasViikintie 35, 00560 HelsinkiPuh 04 0343 4360, Fax 09 7522 823

Nurmijärven tehdasPL 56 (Ilvestie 2), 01901 NurmijärviPuh 04 0343 4374, Fax 09 2767 402

eElpotek OyVasaratie 9 48400 Kotka Puh 020 447 7427, Fax 020 447 7437www.elpotek.fikimmo.leimola@elpotek.fi

hHartela Oy Paraisten betoni- jaelementtitehdasBetonikuja 4, 21600 ParainenPuh 010 561 2050, Fax 010 561 2051www.hartela.firisto.niinivirta@hartela.fi

HB-Betoniteollisuus OyLaasitie 1, 40320 JyväskyläPuh 014 3348 200, Fax 014 3348 299www.hb-betoni.fimarkku.heikkinen@hb-betoni.fi

Tehtaat:Keljon betoniasemaKeljonkatu 31, 40630 JyväskyläPuh 014 3373 250, Fax 014 610 422

Seppälänkankaan tehtaatLaastitie 1, 40320 JyväskyläPuh 014 3348 200, Fax 014 3348 292

Someron tehdasTuruntie 448, 31400 SomeroPuh 02 7489 350, Fax 02 7487 177

Hyvinkään Betoni OyBetoni 7, 05840 HyvinkääPuh 019 4277 500, Fax 019 4277 540www.hyvinkaanbetoni.fihyb@hyvinkaanbetoni.fi

j

JA-KO Betoni OyPL 202 (Vaasantie), 67101 KokkolaPuh 06 8242700www.jakobetoni.fijaakko.eloranta@jakobetoni.fi

Tehtaita Vaasantien toimipisteen lisäksi:Valmisbetonitehdas, KokkolaPL 202 (Outokummuntie), 67101 KokkolaPuh 06 824 2730, Fax 06 824 2733

Valmisbetonitehdas, PietarsaariVaunusepäntie 2, 68660 PietarsaariPuh 06 824 2720, Fax 06 724 5004

Joutsenon Elementti OyPuusementintie 2, 54100 JoutsenoPuh 0207 659 880, Fax 0207 659 890www.joutsenonelementti.fijuhani.kauko@joutsenonelementti.fi

JV-Betoni OyBetonitie 14, 32830 RistePuh 02 5502 300 Fax 02 5502 325www.jvb.fijuha.kangas@jvb.fi

Betonitien tehtaan lisäksi Ulvilan tehdas:Rantavainionkuja 3, 28400 UlvilaPuh 02 550 2300, Fax 02 550 2325

kKankaanpään Betoni ja Elementti OyPL 96 (Kuusikonkatu 4), 38701 KankaanpääPuh 02 572 890, Fax 02 572 8920www.elementti.fiantti.tyrkko@elementti.fi

Kokemäen TB-Paalu OyBetonitie 14, 32830 RistePuh 02 5502 300, Fax 02 5502 325www.jvb.fijuha.kangas@jvb.fi

Kouvolan Betoni OyPL 20 (Tehontie 18), 45101 KouvolaPuh 05 884 3400, Fax 05 321 1992www.kouvolanbetoni.fiossi.murto@kouvolanbetoni.fi

lLahden Kestobetoni OyLakkilantie 2, 15150 LahtiPuh 03 882 890, Fax 03 882 8955www.kestobetoni.comjanne.kolsi@kestobetoni.com

BETONITEOLLISUUS RY:N JÄSENYRITYSTENTUOTTEET, PALVELUT & TOIMIPISTEET

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 76 4.11.2011 15.33

3 2011 77 3 2011

Lakan Betoni OyPL 42 (Pamilonkatu 15), 80101 JoensuuPuh 0207 481 200, Fax 0207 481 260www.lakka.fisari.jaatinen@lakanbetoni.fi

Tehtaat Joensuun Pamilonkadun tehtaan lisäksi:Varkauden tehdasÖljytie 5, 78710 VarkausPuh 040 176 3230

Lopen tehdasLäyliäistenraitti 605, 12600 LäyliäinenPuh 0207 481 300, Fax 0207 481 340

Forssan tehdasPL 95 (Parmantie 1), 30101 ForssaPuh 0207 481 351 Fax 0207 481 369

Jalasjärven tehdasTiemestarintie 18, 61600 JalasjärviPuh 0207 481 290, Fax 0207 481 291

Lammin Betoni OyPaarmamäentie 8, 16900 LammiPuh 020 753 0400, Fax 020 753 0444www.lamminbetoni.fiismo.nieminen@lamminbetoni.fi

Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy /BetoniliiketoimintaPL 10 (Puusepäntie 11), 04361 TuusulaPuh 02071 50100, Fax 02071 54001www.lemminkainen.firisto.wuorio@lemminkainen.fi

Tehtaat ja toimipisteet:Tuusulan Puusepäntien tehtaan lisäksiTampere:PL 601 (Teollisuustie 23), TamperePuh 020 715 0154, Fax 0207150155

OrimattilaOllostentie 66, 16300 OrimattilaPuh 020 7150150 Fax 0207150169

SavonlinnaMyllypuronkatu 8, 57220 SavonlinnaPuh 020 7151000, Fax 0207151001

KiteeArppentie 26, 82500 KiteePuh 020 715 7527, Fax 020 715 7598

SuonenjokiMansikkaraitti 13, 776110 SuonenjokiPuh 02071 51100, Fax 02071 51101

Helsingin valmisbetonitehdasKauppamyllyntie 1, 00920 HelsinkiPuh 020 715 5713, Fax 020 715 5711

Espoon valmisbetonitehdasJuvantasku 4, 02920 EspooPuh 020 715 5710 Fax 020 715 5715

Ähtärin valmisbetonitehdasRämäläntie 1550, 63950 VehunkyläPuh 020 715 5764, Fax 06 527 7910

Forssan valmisbetonitehdasKaikulantie 57, 30100 ForssaPuh 020 715 5730, Fax 020 715 5701

Lappeenrannan valmisbetonitehdasKaakkoiskaari 14, 53500 LappeenrantaPuh 020 715 5770, Fax 020 715 5771

Punkaharjun valmisbetonitehdasHiekkalahdentie 219, 58430 KulennoinenPuh 020 715 5778, Fax 020 715 5779

Mustasaaren valmisbetonitehdasStormossenintie, 66530 KoivulahtiPuh 020 715 5768 Fax 020 715 5769

Siirrettävät valmisbetonitehtaat, projektitoimituksetPuh 020 715 5702, Fax 020 715 5701

Olkiluodon valmisbetonitehtaat:Olkiluoto, 27160 EurajokiPuh 020 715 5762, Fax 020 715 5761

Kangasalan valmisbetonitehdasMäkirinteentie 38, 36220 KangasalaPuh 020 715 5750, Fax 020 715 5751

Lempäälän valmisbetonitehdasTelinetie 19, 33880 LempääläPuh 020 7155766 Fax 020 715 5767

Petäjäveden valmisbetonitehdasPL 24, 41901 PetäjävesiPuh 020 715 5766, Fax 020 715 5791

Saarijärven valmisbetonitehdasValimontie 1, 43100 SaarijärviPuh 020 715 5719, Fax 020 715 5716

Sodankylän valmisbetoniasemaKevitsantie 705, 99670 PetkulaPuh 04 350 3532

Lipa-Betoni OyLipatie 1, 76850 NaarajärviPuh 040 300 0530, Fax 015 611 006www.lipa-betoni.fisatu.lipsanen@lipa-betoni.fi

LS Laatuseinä OyPL 40 (Torikatu 5), 18101 HeinolaPuh 0500 442 810, Fax 020 7969 252www.lslaatuseina.fipekka.kuurne@lslaatuseina.fi

Lujabetoni OyPuh 020 789 5500Harjamäentie 1, 71800 Siilinjärviwww.lujabetoni.fi

Lujabetoni on Suomen suurimpia betoniteollisuusyrityk-siä. Se on voimakkaasti kasvava yhtiö, jonka kilpailukyky perustuu vahvaan betoniosaamiseen, aktiiviseen tuo-tekehitystoimintaan ja tehokkaaseen valtakunnalliseen tehdasverkostoon. Lujabetonin tuotekehityksen paino-pistealueita ovat energiatehokkaaseen betonirakenta-miseen kehitetyt ratkaisut sekä asiakkaan rakentamista helpottavat kokonaisvaltaiset ratkaisut esim. kerrostalo-järjestelmä.

Lujabetonilla on 25 tehdasta. Tehdasverkosto kattaa koko Suomen ja lisäksi tehtaita on kaksi Tukholmassa ja kolme Pietarissa. Suurimmat betonielementtitehtaat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Taavetissa, Siilinjärvellä ja Haapajärvellä. Elementtien lisäksi yhtiön päätuotteita ovat valmisbetoni, teräsbetonipaalut, betoniset ratapöl-kyt ja Luja-kivitalopaketit. Lisäksi Lujabetoni valmistaa mm. harkkoja, pihakiviä, pylväsjalustoja, Luja-moduleita sekä useita infrarakentamisen erikoistuotteita.

mMH-Betoni OyLäsäntie 3, 41660 ToivakkaPuh 0207 931400, Fax 0207 931401www.mh-betoni.fiinfo@mh-betoni.fi

Mikkelin Betoni OyPursialankatu 15, 50100 Mikkeli Puh 015 321 550, Fax 015 321 5531www.mikkelinbetoni.fimarkku.vaha-mustajarvi@mikkelinbetoni.fi

Tehtaat Mikkelin toimipisteen lisäksi:Nummelan tehdasKaukoilantie 4, 03100 NummelaPuh 044 585 6100, Fax 09 224 33516

Vierumäen tehdasUrajärventie 112, 19110 VierumäkiPuh 03 875 610, Fax 03 7182 684

Mikrobetoni OyPL 102 (Kolavankatu 2), 15160 LahtiPuh 03 7846 969, Fax 03 7840 131www.rakennusbetoni.fiesa.konsti@rakennusbetoni.fi

Monier OySinikalliontie 9, 02630 Espoo Puh 09 2533 771, Fax 09 2533 7310www.monier.finiina.haahkola@monier.com

Tehtaat:Pennalan tehdasTiilentie 1, 16320 PennalaPuh 09 2533 771, Fax 09 2533 7310

n

Napapiirin Betoni OyJämytie 2, 96910 RovaniemiPuh 020 7933 200, Fax 020 7933 220www.napapiirinbetoni.fipekka.kellokumpu@napapiirinbetoni.fi

Myynti:Elementit:Pekka Kellokumpu, 020 7933 208Ympäristö- ja kunnallistekniset betonituotteet:Ilkka Väänänen, 020 7933 203Asko Yrjänheikki, 020 7933 204Valmisbetoni:Ilkka Väänänen, 020 7933 203

oOhenmäen Sora OyKuopiontie 835, 74100 IisalmiPuh 017 744 221, Fax 017 744 251www.ohenmaensora.fikimmo.vaak@ohenmaensora.fi

Tehtaat Iisalmen valmisbetonitehtaan lisäksi:Kiuruveden tehdasPuh 017 753 224, Fax 017 753 225

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 77 4.11.2011 15.33

78 3 2011

pParma OyPL 76, (Hiidenmäentie 20), 03101 NummelaPuh 020 577 5500, Fax 020 577 5575www.parma.fiinfo@parma.fi

Parma Oy:n valtakunnallinen myynti:PL 76 (Hiidenmäentie 20) 03101 Nummelaetunimi.sukunimi@parma.fi

Tehtaita ja toimipisteitä:Hyrylän tehdasPL 108 (Palkkitie 3), 04301 TuusulaFax 020 577 5749

Nurmijärven seinätehdasKarhutie 5, 01900 NurmijärviFax 020 577 5769

Forssan seinätehdasPL 95 (Murrontie 3), 30101 ForssaFax 020 577 5413

Forssan ontelolaattatehdasPL 95 (Murrontie 3) 30101 ForssaFax 020 577 5413 Kurikan tehdasPL 19 (Nummentie 12) 61301 KurikkaFax 020 577 5899

Nurmijärven ontelolaattatehdasPartekintie 3, 01900 NurmijärviFax 09 8789 5762

Forssan tehdas, ratapölkytPL 95 (Murrontie 3), 30101 ForssaFax 020 577 5413

Nummelan tehdasPL 76 (Hiidenmäentie 20), 03101 NummelaFax 020 577 5685

Nastolan tehdasElementintie 10, 15550 NastolaFax 020 577 5789

Forssan jännehalliPL 95, 30101 ForssaFax 020 577 5413

Joutsenon tehdasJänhiäläntie 7, 55300 RauhaFax 020 577 5319

Kotkan tehdasSorvaajantie 6 48220 KotkaFax 020 577 5949

Uuraisten tehdasUuraistentie 529, 41290 KangashäkkiFax 020 577 5339

Peab Industri Oy / MBR ja Vaasan BetoniPeab Industri OyPitäjänmäentie 14, 00380 Helsinkipuh 044 0111 001, fax 02 4845 602www.peabindustri.fiinfo@mbr.fi

MBR ToimistoAhtonkaari 1 C, 21420 Lietopuh 02 4845 600, fax 02 4845 602www.mbr.fi

Tehtaita ja toimipisteitä:MBR Marttilan BetoniasemaHärkätie 1358, 21560 OllilaPuh 0290 091 092, Fax 02 4846 726

MBR Salon betoniasemaUitonnummentie 82, 24260 SaloPuh 0290 091 092, Fax 02 7344 896

MBR Lohjan betoniasemaPysäkkitie 12, 08680 MuijalaPuh 0290 091 093, Fax 019 324 054

MBR Liedon betoniasemaPääskyntie 5, 21420 LietoPuh 0290 091 092, Fax 02 4879 801

MBR Naantalin betoniasemaProsessikatu 17, 21100 NaantaliPuh 0290 091 092, Fax 02 4393 400

MBR Kirkkonummen betoniasemaOjangontie 20, 02400 KirkkonummiPuh 0290 091 093, Fax 09 276 5013

Tehtaita ja toimipisteitä:Vaasan BetoniValimontie 7, 65100 VaasaPuh 06 320 8150, Fax 06 312 7526Toimisto: Puh 06 320 8100

Lapuan BetoniPatruunatehtaantie 3, 62100 LapuaPuh 06 484 6576, Fax 06 484 6567

Isonkyrön BetoniRitalanraitti 78, 66440 TervajokiPuh 06 478 5133, Fax 06 472 4068

Porin Elementtitehdas OyKarjalankatu 18, 28130 PoriPuh 02 633 8122, Fax 02 529 8988www.porinelementtitehdas.comjaakko.virtanen@elementtitehdas.inet.fi

rRajaville OyPL 4 (Teknologiantie 13), 90501 Oulu Puh 0205 77 5800, Fax 0205 77 5801www.rajaville.fiSähköposti: etunimi.sukunimi@rajaville.fiToimitusjohtaja: Ilkka Kangas, puh 020 793 5850Elementtimyynti:Kalle Aalto, puh 020 793 5822Elementtimyynti:Markku Rosenberg, puh 020 793 5821Maatalousseinät:Janne Hautala, puh 020 793 5880Pientalot/Suunnittelu:Jari Karjalainen, puh 020 793 5832Tuotantopäällikkö:Hannu Pihlajaviita, puh 020 793 5870

Tehtaat:Oulun tehdasPL 4 (Soramäentie 1), 90501 OuluPuh 0207 93 5800, Fax 0205 77 5801

Haukiputaan tehdasPL 4 (Annalankankaantie 20), 90501 OuluPuh 0207 93 5800, Fax 0207 93 5869

Rakennusbetoni- ja Elementti OyPL 102 (Kukonkankaantie 8), 15871 HollolaPuh 03 877 200 Fax 03 877 2010www.rakennusbetoni.fiesa.konsti@rakennusbetoni.fi

Rudus OyPL 49 (Pronssitie 1), 00441 HelsinkiPuh 020 447 711, Fax 020 447 7410www.rudus.fietunimi.sukunimi@rudus.fi

Rudus Oy on kivipohjaisten rakennusmateriaalienkehittäjä ja toimittaja. Rakentaja saa Rudukselta kaiken tarvitsemansa saman katon alta: betonit, betonituotteet, kiviainekset, murskausurakoinnin ja kierrätyksen.

Ruskon Betoni OyPiuhatie 15, 90620 OuluPuh 0207 933 400, Fax 0207 933 407www.ruskonbetoni.firisto.vaananen@ruskonbetoni.fi

Tehtaamme:Oulun tehdasPiuhatie 15, 90620 OuluPuh 0207 933 406, Fax 0207 933 407

Kouvolan tehdasVarastoympyrä 14, 46860 KeltakangasPuh 0207 933 350, Fax 0207 933 359

Kajaanin tehdasPetäisentie 9, 87400 KajaaniPuh 0207 933 280, Fax 0207 933 289

Kemijärven tehdasRovaniementie 345, 98100 KemijärviPuh 0207 933 260, Fax 0207 933 264

Kempeleen tehdasVääräojantie 3, 90440 KempelePuh 0207 933 370, Fax 0207 933 379

Pudasjärven tehdasKivarintie 11, 93100 PudasjärviPuh 0207 933 270

Raahen tehdasBetonimyllärinkatu 2, 92120 RaahePuh. 0207 933 290, Fax 0207 933 299

Tuusulan tehdasRullakuja 14, 01450 VantaaPuh 0207 933 300, Fax 0207 933 309

Vuokatin tehdasLastaajantie 7, 88610 VuokattiPuh 0207 933 275, Fax 0207 933 279

Espoon tehdas (Koskelo)Koskelontie 26, 02920 EspooPuh 0207 933 320, Fax 0207 933 329

Kuusamon tehdasAkolammentie 6, 93999 KuusamoPuh 0207 933 265, Fax 0207 933 269

Vantaan tehdasFazerintie 3, 01230 VantaaPuh 0207 933 310, Fax 0207 933 319

Espoon tehdas (Kivenlahti)Ruukinmestarintie 13, 02330 EspooPuh 0207 933 340, Fax 0207 933 349

Kotkan tehdasSepänkatu 20, 48770 KotkaPuh 0207 933 360, Fax 0207 933 369

Tornion tehdasValtatie 962, 95440 KyläjokiPuh 0207 933 380, Fax 0207 933 385

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 78 4.11.2011 15.33

3 2011 79 3 2011 79

s

Saint-Gobain Weber Oy AbStrömberginkuja 2 (PL 70) 00380 HelsinkiPuh 010 44 22 00, Fax 010 44 22 295www.e-weber.fietunimi.sukunimi@e-weber.fi

Saint-Gobain Weber Oy Ab on johtava mineraalipoh-jaisten rakennusmateriaalien valmistaja. Weber tarjoaa tunnettuja, ammattilaisten arvostamia Kahi-, Leca- ja Vetonit-tuotteita sekä niihin perustuvia kokonaisratkaisu-ja uudis- ja korjausrakentamisen tarpeisiin. Tuotevalikoi-maamme kuluu yhteensä 600 tuotetta ja ratkaisua.

Olemme osa kansainvälistä Saint-Gobain -konsernia, joka on maailman johtava rakennustuotteiden toimittaja. Suo-messa meillä on yhdeksän tehdasta: Oitin harkkotehdas, kuivatuotetehtaat Paraisilla, Ojakkalassa, Kiikalassa ja Oulussa, Kahi-tiilitehtaat Kiikalassa ja Naarajärvellä, Kuusasankoskella Leca-soratehdas, Tervolan siroiteteh-das sekä neljä aluevarastoa Vantaalla, Kuopiossa, Tam-pereella ja Oulussa. Myynti: jälleenmyyjät kautta maan.

Suutarinen YhtiötVuorilahdentie 7, 52700 MäntyharjuPuh 0207 940 640, Fax 0207 940 641www.suutarinen.fi

Tehtaita ja toimipisteitä:Sora ja Betoni V. Suutarinen Ky, Suutarinen YhtiötKangaslammenraitti, 52700 MäntyharjuPuh 0207 940 640, Fax 0207 940 646

Matrella Oy Suutarinen Yhtiöt, MikkeliPursialankatu 28, 50100 MikkeliPuh 0207 940 649, Fax 0207 940 647Toimitusjohtaja:Timo Suutarinen timo.suutarinen@suutarinen.fiValmistamme myös VSS-elementtejä(puh. 0400-653701) ja KIVITASKU-pientaloja. Yhteyshenkilö:Janne Vilve janne.vilve@suutarinen.fi

Oy Tara-Element AbMurikantie 299, 68410 Alaveteli Puh 020 792 4320, Fax 020 7924 329 www.tara.fihannu@tara.fi

v

Valkeakosken Betoni OySammonkatu 10, 37600 ValkeakoskiPuh 010 678 100, Fax 010 617 8150www.vabe.fietunimi@vabe.fi

VB-Betoni OyOuluntie 115, 91700 VaalaPuh 020 741 3420, Fax 020 741 3429www.vb-betoni.fitarja.nummi@vb-betoni.fi

yYBT OyValimotie 1, 95600 YlitornioPuh 0400 93 0400, Fax 0420 93 0400www.ybt.fiybt@ybt.fiToimitusjohtaja:Juha Alapuranen 0400 696 695, juha@ybt.fiTuotantopäällikkö:Pertti Pirttikoski 0400 562 914, pertti@ybt.fiElementtiasennus:Mika Ylitalo 044 3310 163, mika.ylitalo@ybt.fi

Tehtaat Ylitornion toimipisteen lisäksi:YBT Oy RaaheBetonimyllärinkatu 1, 92120 RaaheTehdaspäällikkö:Erkki Maliniemi 050 5829 415, erkki@ybt.fi

Kuhmon Betoni OyValimontie 11, 88900 KuhmoToimitusjohtaja:Eero Pöllänen 0400 166 983,eero.pollanen@betoni.inet.fi

Ylitornion tehdas: ylitornio@ybt.fiRaahen tehdas: raahe@ybt.fiKuhmon tehdas: eero.pollanen@betoni.inet.fi

äÄmmän Betoni OyPL 19 (Lomakyläntie 3), 89601 SuomussalmiPuh 08 617 900, Fax 08 617 9020toimisto@ammanbetoni.fi

aAnstar OyErstantie 2, 15540 Villähde Puh 03 872 200, Fax 03 8722 020 www.anstar.fianstar@anstar.fi

Ardex OyPL 53 02651 Espoo Puh 09 686 9140, Fax 09 6869 1433 www.ardex.fi

bBASF Oy RakennuskemikaaliosastoPL 94, (Lyhtytie 3) 11101 Riihimäki Puh 010 830 2000, Fax 010 830 2050 www.basf-cc.fimbt.finland@basf.com

cCelsa Steel Service OyJokitie 35, 10410 ÅminneforsPuh. 019 22 131, Fax 019 221 3300www.celsa-steelservice.cominfo.betoniterakset@celsa-steelservice.com

Tehtaat ja toimpisteet:EspooPuh. 019 22 131, Fax 019 853 1957PL 24 (Juvan teollisuuskatu 19), 02921 Espoo

ÅminneforsPuh 019 22 131, Fax 019 221 3300Jokitie 35, 10410 Åminnefors

Lempäälän myyntikonttoriPuh 019 22 131, Fax 03 367 0699Niinikuruntie 17, 33880 Lempäälä

Kuopion myyntikonttoriPuh 019 22 131, Fax 017 364 5600Vanttitie 3 , 70460 Kuopio

Contesta OyPL 23 (Kilterinkuja 2), 01601 VantaaPuh 09 2525 2425www.contesta.fi

Vantaan toimipisteen lisäksi:Contesta Oy ParainenVarastokuja 1, 21600 ParainenPuh 0207 430 620

dDoka Finland OySelintie 542, 03320 SELKIPuh 09 224 2640, Fax 09 2242 6420www.doka.com/doka/fi/

BETONITEOLLISUUS RY:N KANNATUS-JÄSENYRITYSTEN TUOTTEET, PALVELUT& TOIMIPISTEET

> www.betoni.com> www.betoniteollisuus.fi/yritykset> www.betoniteollisuus.fi/tuotteet

TUOTE- & PALVELUOSIO WEBISSÄ:

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 79 4.11.2011 15.33

78 80 3 2011

eElematic Oy AbPL 33 (Airolantie 2), 37801 Toijala Puh 03 549 511, Fax 03 549 5300www.elematic.compaivi.talonen@elematic.com

Embra OyFiskarsinkatu 7 A 2. krs, 20750 TurkuPuh 020 7121 434, Fax 020 7121 431www.cemexfinland.fistig.kavander@cemex.com

Tehtaita ja toimipisteitä:TurkuFiskarsinkatu 7 A 2. krs, 20750 TurkuPuh 0207 121 434, Fax 0207 121 431

JoensuuSyväsatama, 80220 JoensuuPuh 0207 121 437, Fax 0207 121 439

f

Finnsementti OySkräbbölentie 18, 21600 ParainenPuh 0201 206 200, Fax 0201 206 311www.finnsementti.fi info@finnsementti.fietunimi.sukunimi@finnsementti.fi

Toimipisteet Paraisten lisäksi:Lappeenrannan tehdasPoikkitie 105, 53500 LappeenrantaPuh 0201 206 200

Tuotteemme ovat sementit, betonin lisäaineet ja kivirouheet.

hHalfen AbPL 21, 00621 HelsinkiPuh 010 633 8781, Fax 010 6338 789www.halfen.fimyynti@halfen.fi

iInterrock OyOlkiluodontie 380, 27150 EurajokiPuh 02 868 4600, Fax 02 868 465www.interrock.fijarno.virmasuo@interrock.fi

lLeimet OyYrittäjäntie 7, 27230 Lappi Puh 02 8387 3300, Fax 02 8387 3370 www.leimet.fiantti.leino@leimet.fi

oOkaria OyAutoilijankatu 20, 20780 Kaarina Puh 02 2739 450, Fax 02 2739 440www.okaria.fiterhi.nyman@okaria.fi / myynti@okaria.fi

pPeikko Finland OyPL 104, (Voimakatu 3), 15101 LahtiPuh 03 844 511, Fax 03 733 0152www.peikko.commikko.kuusilehto@peikko.com

PERI Suomi Ltd OyHakakalliontie 5, 05460 HyvinkääPuh 010 8370 700, Fax: 019 2664 666www.perisuomi.fiinfo@perisuomi.fi

Pintos OyPysäkintie 70, 27510 EuraPuh 02 838 5200, Fax 02 865 1755www.pintos.fijussi.kosunen@pintos.fi

sSalon Tukituote OyKaskiahonkatu 8, 24280 Salo Puh 02 731 2415, Fax 02 733 3922 www.tukituote.fi tukituote@tukituote.fi

Semtu OyPL 124 (Martinkyläntie 586)04240 Talma (Sipoo) / 04201 Kerava Puh 09 2747 950, Fax 09 2747 9540www.semtu.fimailbox@semtu.fi

SPU OyPL 98 (Sillanpäänkatu 20) 38700 KankaanpääPuh 0207 786 700, Fax 0207 786 701Lähettämö: 0207 786 700www.spu.fietunimi.sukunimi@spu.fi /Henkilöstön yhteystiedot www.spu.fi/henkilostotiedot

Tuotteet: SPU Eristeet, polyuretaani-eristeet betoniteollisuudelle, matala-, passiivi- ja nollaenergiarakentamisen ratkaisut

Suomen Betonilattiayhdistys r.y.PL 52, 04251 Keravawww.bly.fipuheenjohtaja@bly.fi

tTekla OyjMetsäpojankuja 1, 02130 EspooPuh 03 066110, Fax 03 0661 1500www.tekla.comkenneth.fogde@tekla.com

ThermiSol OyToravantie 18, 38210 SastamalaPuh 010 8419200www.thermisol.fi

Tehtaita ja toimipisteitä:SastamalaToravantie 18, 38210 Sastamala

NurmijärviVaaksintie 2, 05100 Röykkä

PietarsaariRautatienkatu 22 , 68600 Pietarsaari

RovaniemiTotontie 8, 97140 Muurola

Tuotteet, joita ensisijaisesti tarjoamme betonitarpeisiin, ovat mm: Ontelolaattojen eristeet, sandwichelement-tieristeet ja rappaukseen soveltuvat eristeet (ThermiSol Platina -tuotteet).Valikoimiimme kuuluu paljon erilaisia eristeitälattiasta kattoon.

Yhteyshenkilö:Pasi Huhdanpää, gsm. 0500 860 787pasi.huhdanpaa@thermisol.fi

u

UK-Muovi OyMuovikatu 9, 74120 IisalmiPuh 017 821 8111, Fax 017 825 156tilaukset@ukmuovi.fiwww.ukmuovi.fiwww.grafiittieriste.fi

Tuotteitamme ovat mm. EPS- ja grafiittieristeet seinä-, katto- ja lattiaelementteihin, myös rappaukseen sovel-tuvat eristeet. Valmistamme myös erilaisia korokkeita, välikkeitä ja kiinnikkeitä betonivalutöihin.

> www.betoni.com> www.betoniteollisuus.fi/yritykset> www.betoniteollisuus.fi/tuotteet

TUOTE- & PALVELUOSIO WEBISSÄ:

Mollasivut mac_3_2011_korjaukset_a.indd 80 4.11.2011 15.33

BET1103_Kannet 7.11.2011, 14:195

2

BET1103_Kannet 7.11.2011, 14:192