betoni 1 2007

betoni 1 200762

1 2007

%(7��.DQVL ��

betoni 1 2007 1

1 2007SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 77. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 50 euroaIrtonumero 12,50 euroaPainos 15 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editor StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino, Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, osoitteenmuutoksetToim.siht. Irmeli [email protected]. +358 (0)9 6962 3627RIA-, RIL-, SAFA-jäsenet ao. järjestöihin

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerAnnukka Siimestel. +358 (0)9 6962 3623gsm +358(0)40 8668 427telefax +358 (0)9 1299 [email protected]

Julkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverLautamuottia vasten valettu betonipinta.Kuva: Maritta Koivisto, 2006.

PÄÄKIRJOITUS – PREFACE 9Eero Laatio

BERLIININ AIVOT 10Tarja Nurmi

VÄLÄHDYKSIÄ MÉXICO-CITY:N NYKYARKKITEHTUURISTA 16Arvi Ilonen

20. VUOSISADAN BETONIARKKITEHTUURIN IKONI – BAUHAUS VIHDOIN RESTAUROITU 22Tarja Nurmi

KERAVA – LAHTI OIKORATA – VUODEN BETONIRAKENNE 2006 24Maritta Koivisto

OIKORATA KERAVA-LAHTI 28Juha Kansonen

WEEGEE – TALO, ESPOO – VUODEN BETONIRAKENNE 2006 – KUNNIAMAININTAASUNTO OY HELSINGIN TRIADI – VUODEN BETONIRAKENNE 2006 – KUNNIAMAININTA 30Maritta Koivisto

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA 34Rainer Mahlamäki ja Riitta Id

PORTHANIA SUUNNITELTIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HENGESSÄ 41Petri Janhunen

PORTHANIAN KORJAUSTYÖ 43Matti Nurmela, Tuomo Remes ja Keijo Saloviin

RATAKATU 6A- JA 6B-RAKENNUSTEN VÄLINEN UUSI VÄLIOSARAKENNUSHELSINGIN YLIOPISTO / HELSINGIN 1. NORMAALILYSEO 50Sebastian ja Tuua Cedercreutz

GRAAFINEN BETONI – ELEMENTTITUOTANTOA ON KEHITETTY YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA 56Harri Lanning ja Heikki Kankkunen

TEKNISET LÄHTÖKOHDAT JA RAJOITUKSET TUNNETTAVA – ARKKITEHTONINEN BETONILATTIA KIINNOSTAA 62Pekka Vuorinen

FINAVIAN HUOLTO- JA KORJAAMOHALLIIN TEHTIIN KOVABETONILATTIA 66Sirkka Saarinen

VÄRIÄ LATTIASSA 70Sirkka Saarinen

RASKAASTI KUORMITETTUJEN LATTIOIDEN LIIKUNTASAUMAT – MIKSI SAUMOJA TARVITAAN? 72Teuvo Meriläinen

BETONIN HARMAA PUKEE LASIMOSAIIKKIA 76Marjatta Hietaniemi

KASVUA HARKOISSA JA YMPÄRISTÖTUOTTEISSA –HB-BETONITEOLLISUUS PANOSTAA AUTOMAATIOON JA OSAAMISEEN 78Sampsa Heilä

SUOMALAINEN ELEMENTTITEKNOLOGIA JYRÄÄ DUBAISSA 82Juha Europaeus

HELSINGIN VIIKINMÄEN LÄNSIOSAAN ALETAAN RAKENTAA KOMEAA KIVISTÄ KUKKULAKAUPUNKIA 85Maritta Koivisto

VANHOJEN KERROSTALOJEN JULKISIVUJA KOHENNETTIIN ARKKITEHTIOPISKELIJAKILPAILUSSA 88Maritta Koivisto

SILTOJEN BETONIRAKENNEOHJEET 2006 90Vesa Järvinen

BY 47 BETONIRAKENTAMISEN LAATUOHJEET ON UUSITTU 93Risto Mykkänen

KESKUSTELUA KÄYTTÖIKÄMITOITUKSESTA 94Jouni Punkki ja Tapio Aho

BETONISEN HI-PALKIN SIELUNELÄMÄSTÄ 97Olli Hämäläinen, Arto Suikka

HENKILÖKUVASSA PERTTI KUKKONEN 98

BETONITIEDON UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA 100

%(7��V��VLVDOO\V ��

betoni 1 2007 9

Rakentaminen on tällä hetkellä hyvässä vauhdissa.Rakennuslupia myönnettiin viime vuonna selvästiyli 50 miljoonalle rakennuskuutiolle, mikä raja onedellisen kerran ylitetty vuonna 1990. Hyvän vauh-din ennakoidaan myös jatkuvan lähitulevaisuudes-sa ja rakentamisen luottamusindikaattori vahvistui-kin helmikuussa ja se on kirkkaasti pitkäaikaisenkeskiarvonsa yläpuolella. Helmikuun saldoluku on+16, kun tammikuinen lukema oli +8. Pitkäaikainenkeskiarvo rakentamisessa on -3. Rakentamisen kor-keasuhdanne on näkynyt myös betonin ja sementinhyvänä menekkinä. Suomessa sementin kulutuskasvoi viime vuonna yli 10 % ja lähestyi jo 1,9 mil-joonaa tonnia.

Korkeasuhdanteen aikana kaikille riittää töitä jaon kiirekin. Tulevaisuutta ei ehditä ajattelemaan jakehitystoiminta tahtoo jäädä päivittäisten rutiinienjalkoihin. Korkeasuhdannetta ei kuitenkaan voi jat-kua loputtomiin. Siksi olisi nyt syytä harkita mitenbetonirakentamista ja betonia tulisi kehittää, jottalaskevissakin suhdanteissa kysyntää olisi riittävästija betonin markkina-asema säilyisi tai vahvistuisi en-tisestään. Betoniteollisuus on perinteisesti suhtautu-nut nihkeästi pientalorakentamiseen, missä asiak-kaan toiveet ovat hyvin yksilöllisiä ja tuotantosarjatjäävät lyhyiksi. Viime vuosina tässä on tapahtunutmuutosta ja tällekin sektorille on kehitetty uusia toi-mivia ratkaisuja. Betoni onkin kasvattanut selvästimarkkinaosuuttaan pääkaupunkiseudun pientaloissaja toivottavasti kasvaa myös muualle maahan. Infra-rakentamisessa betonille löytyy myös kasvupotenti-aalia. Tie- ja rautatieverkoston kunnon ylläpitämisek-si ja parantamiseksi tarvitaan jatkossakin panostuk-sia. Betonin luontainen käyttöalue on sillat, muttamyös maapohjan kantavuuden parantamiseen betonion oiva materiaali paaluina, ratapölkkyinä, erilaisinalaattarakenteina, stabilointeina tai näiden yhdistel-minä. Uusien käyttökohteiden ja toimintamallien ide-

oinnissa ja kehittämisessä betoniteollisuuden tuleejatkossakin panostaa hyvään yhteistyöhön toimitus-ketjun muiden lenkkien ja etenkin rakennusliikkeidenkanssa. Hyväkin betonielementti tai valmisbetoni onvain puolivalmiste, mistä rakennustyömaalla valmis-tetaan tuote loppukäyttäjän tarpeisiin.

Ilmaston lämpeneminen on viime kuukausina voi-malla noussut julkiseen keskusteluun. USA:n enti-nen varapresidentti Al Gore kampanjoi maailman-laajuisesti ilmastonmuutoksen torjumisen puoles-ta. Viimeistään Sir Nicholas Stern:in raportti ilmas-tonmuutoksen vaikutuksista maailman talouteen onherättänyt poliittiset päättäjät ja nyt kaikki alkavatolla yksimielisiä maailmanlaajuisten toimien tar-peesta. EU on päättänyt leikata kasvihuonekaasu-jen päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta, vaikkamuut maat eivät vastaavaan sitoutuisikaan ja 30 %jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus. Ke-vään eduskuntavaaleissakin ilmastopolitiikka oliyksi suurimpia vaaliteemoja. Betonilla on ympäris-tömielessä huono julkisuuskuva, koska sementinvalmistukseen kuluu paljon energiaa ja hiilidioksidi-päästöt ovat melko suuret. Rakennuksen elinkaarenaikana lämmitykseen, jäähdytykseen ja valaistuk-seen kuluva energiamäärä (ja hiilidioksidipäästö)on moninkertainen itse rakennusmateriaalien val-mistukseen ja rakennusprojektiin käytettyyn energi-aan nähden. Suunnittelemalla rakennukset niin,että betonin massiivisuutta voidaan hyödyntää läm-mön varaamiseen, voidaan lämmityksessä ja eten-kin jäähdytyksessä säästää huomattavia määriäenergiaa. Betoni voi myös toimia hiilidioksidinielu-na ja sitoa osan sementinvalmistuksessa irtoavastahiilidioksidista takaisin erityisesti jos betoniraken-ne käyttöiän täytyttyä murskataan ja kierrätetään.

Finnsementti uskoo vahvasti kotimaiseen betoni-teollisuuteen ja sen kykyyn jatkossakin tuottaa hy-viä, säilyviä ja ympäristöystävällisiä rakennuksia ja

SEMENTTITEOLLISUUS MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ BETONIRAKENTAMISTA

rakenteita yhteiskunnan tarpeisiin. Näkyvin merkkitästä luottamuksesta on juuri valmistumassa olevauusi uuniyksikkö Lappeenrannan tehtaallemme, jo-hon päästökaupan uhistakin huolimatta päätettiininvestoida useita kymmeniä miljoonia euroja. Uusiuuniyksikkö on entistäkin energiatehokkaampi japystyy hyödyntämään myös kierrätyspolttoaineitaentistä laajemmin. Muun teollisuuden sivutuotteitaon sementeissä hyödynnetty jo 1970-luvulta lähtienseosaineina ja viime vuonna markkinoille tuotiinuusi masuunikuonaa hyödyntävä Perussementti.Finnsementti on valmis panostamaan yhteistyöhönbetoniteollisuuden kanssa uusien sovellutusten,ympäristöystävällisempien betonien, energiatehok-kaampien betonirakennusten aikaansaamiseksi jayleisestikin betonin puolesta.

Betoni on ainoa rakennusmateriaali, joka tuoree-na on muotoiltavissa miltei mihin muotoon tahansaja kovetuttuaan muodostaa kauniin, lujan, säilyvän,kantavan ja saumattoman rakenteen.

Eero LaatioToimitusjohtaja, Finnsementti Oy

Construction is in a fast lane at present. The boom experi-enced in the building trade is reflected also in a high de-mand for concrete and cement. The consumption of ce-ment increased last year in Finland by more than 10%,approaching an amount of 1.9 million tons.

Still, the boom cannot continue forever. We shouldcome up with ideas on how concrete construction andconcrete as a material should be developed. New functio-nal solutions have been introduced in the recent years inthe home building sector. Another area with growth po-tential for concrete is infra construction. Efforts need tobe focused also in the future on the maintenance and imp-rovement of road and rail networks. Apart from bridgeconstruction, concrete is an excellent material also in soilload capacity improvement projects. Concrete can beused in piles, sleepers, various slab structures, in stabili-sing applications as well as in combinations of all these.As far as development of new applications and operatingpatterns is concerned, the concrete industry should also

CEMENT INDUSTRY TAKES PART IN DEVELOPMENT OF CONCRETE CONSTRUCTION

in the future invest in good collaboration with the otherlinks of the supply chain, and particularly with constructi-on companies. However good a precast element or ready-mixed concrete is, it is still only a semi-finished product,which is on the construction site converted into an end-product that meets the needs of the customer.

Climatic warming has in the recent months become atopic of public discussion. EU has decided to cut backgreenhouse emissions by 20% from the 1990 level, evenif other countries fail to make a corresponding commit-ment, and by 30%, if international agreement can bereached. The environmental image of concrete is poor dueto the energy-intensity of and the high level of carbon dio-xide emissions in cement manufacture. The amount ofenergy (and carbon dioxide emissions) needed for hea-ting, cooling and lighting during the life cycle of a buildingis several times greater than the amount of energy consu-med in the manufacture of the construction materials andduring the construction project. If the buildings are desig-

ned so that the massiveness of concrete can be utilisedto accumulate heat, considerable amounts of energy canbe saved in heating and particularly in cooling. Concretecan also act as a carbon dioxide sink and bind part of thecarbon dioxide generated in the manufacture of cement,particularly if the concrete structure is crushed and re-cycled at the end of its life cycle.

Finnsementti is also in the future prepared to continueintensive cooperation with the concrete industry in orderto develop new applications, more environmentally be-nign concrete grades and more energy efficient concretebuildings. The new factory in Lappeenranta is more ener-gy efficient than the old plants, and also capable of utili-sing recycled fuels more extensively.

Eero LaatioManaging Director, Finnsementti Oy

%(7��V��

betoni 1 200710

Freie Universität Berlin on yksi kaupungin kolmestasuuresta yliopistosta. Se sijaitsee Dahlemin kau-punginosassa.

Uusi tulokas hajanaisella yliopistokampuksellaon osuvasti Berliinin aivoiksi nimitetty filologistentiedekuntien kirjasto. Se on osa laajempaa, alunperin Candilis Josic Woodsin suunnittelemaa ra-kennuskompleksia, joka vuorostaan perustuu leCorbusierin moduuliajatteluun. Tätä rakennusta pi-dettiin myös strukturalismin ensimmäisenä esi-merkkinä. Foster and Partners on vastannut myösalkuperäisen metallipäällysteisen rakennuksen kor-jaus- ja uudistustöistä: sekä corten- teräksisissäjulkisivussa että rakennuksen rungossa oli teknisiävaurioita, pahimpana haittana asbesti. Berliiniläi-set kutsuivatkin kompleksia nimellä Rostlaube.

Uusi, muodoltaan päänkuorta muistuttava kirjas-to on sijoitettu alkuperäistä ideaa kunnioittavastiuudistetun yliopistorakennuksen sisäpihoille siten,että sen alta on purettu joitakin pienempiä raken-nuksia. Aiemmin useaan alakirjastoon jaettu toi-minta on nyt koottu suureksi ja tilankäytöltään te-hokkaaksi kokonaisuudeksi, joka käsittää 11 tiede-kunnan kirjat. Niitä on yhteensä noin 700 000 kpl.Yhteen keräämisen hyötynä ovat olleet myös kirjas-ton parempi suorituskapasiteetti ja pidemmät auki-oloajat.

Rakennus on rakenteiden osalta tietynlainensekasikiö, mutta kokonaisuus on poikkeuksellisenoivaltava. Pohjakaava ja muoto muistuttavat aivo-ja lohkoineen, ja nimityksen keksi rakennustöidenaloittamisen kunniaksi pidetyssä juhlapuhees-saan yliopiston entinen rehtori, professori PeterGaehtgens.

Koppamaisen suurtilan ulkoseinistä erillään ole-va kirjasto- ja opiskeluosaston runko on rehellisestiesillä. Ilmanvaihtojärjestelmästä ja kokonaisratkai-susta johtuen eri kerrosten alakatot ja koko rakenneovat näkyvillä: puhdasta, paikalla valettua teräsbe-tonia.

Ulkokuoren muodostaa hilamainen teräskupoli,johon liittyy kalvomainen, lasikuituinen sisäpinta jalasi- ja alumiinielementein päällystetty ulkovaippa.Varsinainen uudisrakennus ei nouse merkittävästialkuperäisen rakennuskompleksin yläpuolelle, vaik-ka se onkin kauempaa hahmotettavissa. Parhaitentalon löytää käyntiosoitteen perusteella. Jollei, onparasta rohkeasti kysyä.

KUPOLI JA BETONISET KIRJALEHTERITTeräsrakenteinen kupoli ilmatiloineen toimii talon

BERLIININ AIVOT

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

1, 2Freie Universität Berlin sijaitsee Dahlemin kaupungin-osassa.

3, 4Siipimäisiä, pohjamuodoiltaan aaltomaisia keskiakselinsuhteen symmetrisiä lehterikerroksia on kolme. Suurestakirjamäärästä ja lukuisista työpisteistä huolimatta sisäti-la tuntuu avaralta.

1

2

3

4

Reinhard Gorner

Rein

hard

Gor

ner

Rudi

Mei

sel

Foster and Partners

%(7��V��%HUOLLQL ��

betoni 1 2007 11

3


12 betoni 1 200712

5

6

7

8

9

Foster and Partners

Foster and Partners 5 - 8Pohjapiirrokset.

9Leikkaus.


137 betoni 1 2007

ilmanvaihtojärjestelmän ja ns. energiakonseptinosana. Sen ulkokuori on päällystetty lasi- ja alumii-nielementeillä, himmelimäinen teräsrakennelmataas on “ontto”. Sisäpuolen valkea, hieman purje-maisesti pingottuva lasikuitukalvo käsittää myösläpinäkyviä, suorakulmaisia saarekkeita.

Sekä sisältä että ulkoa voi nähdä melonin keltai-seksi maalatun teräsrakennelman. Talon jännittävärakenne viestittyy näin sekä vierailijoille että käyt-täjille. Viisaampi ymmärtää, että ratkaisu ei ole ai-noastaan pro forma, muodon vuoksi.

PALLOMAISEEN MAHTUUTilankäyttö on optimaalinen, sillä suuresta kirja-määrästä ja lukuisista työpisteistä huolimatta sisä-tila tuntuu poikkeuksellisena avaralta. Arkkitehti onhalunnut luoda myös miellyttävän ja häiriöttömäntyöskentelyilmapiirin.

Sisätilat rakentuvat vapaan seisovan betonisenrakennelman ympärille siten, että eri kerrostasojayhdistää kaksi vertikaalista valtasuonta, kuin ai-voista alas kaulaan. Näihin betonisiin torneihin si-joittuvat pituusakselin suhteen symmetrisesti väljätpoistumistiet sekä saniteetti- ja aputilat.

Siipimäisiä, pohjamuodoiltaan toistensa kanssaaaltomaisesti keskustelevia, keskiakselin suhteensymmetrisiä lehterikerroksia on kolme. Niiden vä-lissä sijaitsee betonirakenteinen avoporras, jokaikään kuin houkuttelee liikkumaan koko tilassa. Por-

10Arkkitehti on halunnut luoda myös miellyttävän ja häiriöt-tömän työskentelyilmapiirin.

11Teräsrakenteinen kupoli ilmatiloineen toimii talon ilman-vaihtojärjestelmän ja ns. energiakonseptin osana. Sen ul-kokuori on päällystetty lasi- ja alumiinielementeillä, him-melimäinen teräsrakennelma taas on “ontto”.

10

11

Tarja Nurmi

Foster and Partners


14 betoni 1 200714

taikosta käsin voi myös hahamottaa, mitä talossatapahtuu ja keitä siellä on.

Sisääntulokerroksen alla on vielä pohjakerros,jossa on myös suljettuja kirjavarastoja.

Kalvomainen kupoli sallii häikäisemättömän päi-vänvalon ulottua erityisesti työ- ja lukupisteisiin, jaopiskelijat aistivat satojen muiden työskentelevänsamanaikaisesti. Kovat rakenteet pehmeine mattoi-neen takaavat sen, ettei turhia kolinoita synny.

Lehterien sisäosat on omistettu kirjahyllyille, nii-den ulkokehä ja pääaulan puoleiset ulokeparvek-keet ovat yhteensä 650 opiskelupisteen täyttämät.Piristävä lisä ovat syvänpunaiset lepotuolit niille,jotka eivät koko aikaa halua istua näyttöpäätteidenääressä. Koko tila on WLAN-aluetta.

RAUHALLINEN VÄRIMAAILMA TOISTAAMYÖS BETONIAArkkitehdin ajatus on ollut antaa päärooli ihmisilleja kirjoille. Kummatkin tuovat kovaan ytimeen japehmeän kuoren alle niiden tarvitseman värikkyy-den ja elämän. Lukuun ottamatta meloninkeltaista,sisääntuloa ja toista pääovea korostavaa energia-väriä leimaavat rakennusta betonin harmaa, valkoi-nen ja siellä täällä hieman mustalla taitettu punai-nen. Parhaimmillaan talo on silloin, kun se on täyn-nä kummassakin betonisessa ”aivolohkossa” ta-pahtuvaa elämää. Kova, näkyvillä oleva betonirun-ko antaa keveälle tilalle tunteen solidiudesta, läsnäolevan tiedon syvistä juurista. Betonimassa tasoit-taa myös lämpötiloja, ja sillä on merkittävä rooli ta-lon energiakonseptissa.

GEISTWISSENSCHAFTLICHE INSTITUTEDER FU BERLIN(Rostlaube) 1967-79:Candilis Josic WoodsJulkisivut edelliselle: Jean Prouvé

PHILOLOGISCHE BIBLIOTHEK DER FU BERLINSEKÄ ROSTLAUBEN SANEERAUS 2001-2005:Foster and Partners

Kerrosala: noin 6500 m2

Rakennuskustannukset: noin 57 miljoonaa euroaPituus: 64 mKorkeus: 19 mLeveys: 55 m

Osoite:Habelschwerdter Allee 45, 14195 Berlin, Germanywww.fosterandpartners.com

12, 13Eri kerrosten alakatot ja koko rakenne ovat näkyvill kirjas-toja työskentelytiloissa: paikallavalettu puhdasvalupintaluo levollisen tunnelman. Betonirakenteinen avoporraskerrosten välillä houkuttelee liikkumaan koko tilassa.

12

13

Tarja

Nur

mi

Tarja

Nu r

mi


157 betoni 1 2007

THE BRAIN OF BERLIN

Freie Universität Berlin is one of the three large universi-ties of Berlin, located in the Dahlem town block.

A newcomer in the sporadic campus area is the libraryof the Department of Philology, aptly referred to as theBrain of Berlin. It is a part of a wider building complexoriginally designed by Candilis Josic Woods, which inturn was based on the modular concept of le Corbusier.The building was also regarded as the first example ofstructuralism. Foster and Partners was responsible alsofor the refurbishment and renovation of the original met-al-clad building; technical damages were found both onthe Corten-steel façade and in the building frame, asbes-tos being the worst problem. In Berlin the building com-plex was called Rostlaube – a heap of rust.

Out of respect for the original idea, the new library thatresembles the crust of the head in shape is located in theinternal courtyards of the refurbished university building.Some smaller buildings were demolished to make way forthe library.

In terms of structures, the building is a sporadic mix-ture, but it forms an exceptionally ingenious entity. Thebuilding that contains the library and lecture rooms isbuilt on a frame separated from the box-like large buildingmass, and left in plain sight. Because of the ventilationsystem and the total solution, ceilings on the differentfloors and the entire construction are visible: clean, cast-in-situ reinforced concrete.

The outer shell consists of a grid-like steel cupola thatconnects to the fibreglass internal surface of membranetype, and to the external envelope coated with prefabri-cated glass and aluminium units.

Space has been utilised in an optimum manner, anddespite the vast number of books and several work pointsthe interior gives an impression of exceptional spacious-ness. The architect has also wanted to create a pleasantworking atmosphere without any distractions.

The internal facilities are built round a free standingconcrete construction, with the different floor levels con-nected by two vertical main veins, like arteries runningfrom the brain to the neck. There are also three internalbalcony floors implemented as wings with interactive baseforms, and symmetrical with respect to the central axis. Anopen concrete staircase runs between the balcony floors.

The objective of the architect has been to cast peopleand books in the leading roles. Both bring into the hardcore and underneath the soft top surface the required co-lourfulness and liveliness. With the exception of the mel-on yellow entrance and the energy colour that emphasis-es one of the main doors, the building is characterised byconcrete grey and white, with some red splashes tintedwith black here and there. The building is at its best whenboth blocks of the concrete brain are filled with life. Thehard visible concrete frame gives the lightweight interioran impression of solidity, of the deep roots of the knowl-edge that is present. The concrete mass also equalisestemperatures and plays an important role in the energyconcept of the building.

14, 15Teräsrakenteinen kupoli ilmatiloineen toimii talon ilman-vaihtojärjestelmän ja ns. energiakonseptin osana. Sen ul-kokuori on päällystetty lasi- ja alumiinielementeillä,

14

15

Nigel Young

Foster and Partners


betoni 1 200716

Meksikoa ja sen maailman väkirikkaimpiin kuulu-vaa pääkaupunkia on 1960-luvulta lähtien kohdan-nut kolme tapahtumaa, joilla on ollut välillinen vai-kutus myös maan nykyarkkitehtuuriin ja sen mai-neen leviämiseen kansainväliseen tietoisuuteen.Olympiakisat México-City:ssä 1968 toivat esilleuuden suunnittelijasukupolven, Luis Barragáninpalkitseminen Pritzker-palkinnolla 1980 nosti par-rasvaloihin arkkitehtuurin hiljaisen vallankumouk-sellisen ja tuhoisa maanjäristys 1985 marssittikolmannen sukupolven arkkitehdit suunnitteluneturintamaan.

1950-luvulla uransa aloittaneista arkkitehdeistaPedro Ramirez Vazquez suunnitteli vuoden 1968olympiakisojen rakennuksista muun muassa jalka-pallostadionin. Hieman aiemmin valmistunut antro-pologinen museo Chapultepec-puistossa on hänentunnetuin työnsä ja yhä yksi maailman parhaistamuseorakennuksista. Jotkut alkuperäiset materiaa-liratkaisut tosin tuntuvat tänä päivänä oudoilta va-linnoilta. Myös Espanjasta USA:n kautta Meksi-koon emigroitunut Felix Candela oli mukana suun-nittelemassa olympiarakennuksia, jotka yhdessävarhaisemman kansallisen yliopistokampuksen(UNAM) kanssa muodostavat kaupungin kaupungis-sa. Olympialaiset muuttivat myös keskustan katu-kuvaa. Pääkadun Paseo de la Reforman varrelle ko-hosi toimistopilvenpiirtäjiä lasista ja teräksestä.Niiden formalistinen estetiikka todisti irtautumistajo 1930-luvulla Euroopasta omaksutusta ja 50-lu-vulla Meksikoon juurtuneesta rationalismista, jotaMeksikossa kutsuttiin internationalismiksi.

Arkkitehtina itseoppineen Luis Barragánin var-haisimmat työt ovat 1920-luvulta. Synnyinkaupun-kiinsa Guadalajariin hän suunnitteli vuosina 1928-35 pienehköjä töitä perinteisen meksikolaisen ark-kitehtuurin hengessä. Kansainvälisen rationalisminpiiriin voi lukea México Cityyn 1936-40 rakennetutmonet asuinkerrostalot. Näillä molemmilla kausillaoli merkityksensä hänen vuosiin 1944-78 sijoittu-neen pääkautensa töihin, joista hänet tunnetaan.Kypsän kauden työt ovat pääosin yksityistaloja,tori- ja aukiosommitelmia, portti- ja sisäänkäyntira-kennelmia sekä pari sakraalirakennusta.

Vuonna 1957 Barragánia pyydettiin laatimaanMéxico Cityn luoteisosaan kaavaillun satelliittikau-pungin tunnukseksi aukio mahdollisine suihkukai-voineen. Yhteistyö kuvanveistäjä Mathias Goeritzinkanssa ja muistuma käynnistä San Gimignanossasaivat suunnitelman muuttumaan luonteeltaan jamittakaavaltaan aivan toisenlaiseksi. Viisi erikor-

VÄLÄHDYKSIÄ MÉXICO-CITY:N NYKYARKKITEHTUURISTA

Arvi Ilonen, arkkitehti SAFA

1Luis Barragán, Satelliittikaupungin tornit.

2Luis Barragán, Egerstromin talo ja hevostila.

3Ricardo Legorreta, Camino Real hotelli.

1

2

3

Artikkelin valokuvat: Arvi Ilonen

%(7��V��0HNVLNR ��

betoni 1 2007 17

2

3

%(7��V��0HNVLNR ��

18 betoni 1 200718

kuista ja eriväristä betonitornia muodostavat veis-toksellisen maamerkin kaupungin urbaanissa mai-semassa. Vuonna 1968 valmistunut Egerstrominperheen yksityistalo ja hevostila niin ikään kaupun-gin luoteisosassa, on loisteliain esimerkki Barragá-nin arkkitehtuurista, hiljaisuuden näytelmästä muu-rien rajaamassa tilassa, jossa kuultavia vuorosano-ja ovat vesiuomasta altaaseen ryöpsähtävän vedenääni, harjoitusradalta saapuvan hevosen kavioidenkopse ja silloin tällöin kuuluva hirnunta.

Järjestykseltään toisen Pritzker-arkkitehtuuripal-kinnon myöntäminen henkilölle, jonka tunnetut työtolivat kooltaan vaatimattomia ja lukumäärältään vä-häisiä ja jonka ansiot opettamisessa ja arkkitehtuu-rikeskustelussa olivat olemattomia, herätti häm-mennystä ja tuotti väärin ymmärtäviä jäljittelijöitäMeksikossa. Yksi harvoista Luis Barragánin perin-nön jatkajista on toisen sukupolven arkkitehti Ricar-do Legorreta, joka jo uransa alkuvaiheessa oivalsioppimestarinsa tavoin kuinka, ammentamalla perin-teestä voi tehdä modernia arkkitehtuuria. Hänkin ontehnyt haciendoista polveutuvaa muuriarkkitehtuu-ria ja hänen meksikolaiselle perinteelle pohjautuvakromatiikkansa muistuttaa esikuvansa värimaail-maa, jonka Barragán omaksui 1950-luvun alussa.Legorretan tunnetuimmista töistä varhaisin on Ca-mino Real hotelli pääkaupungissa vuodelta 1968.

Samana vuonna kuin maanjäristys hävitti MéxicoCityn rakennuksia ja kokonaisia kortteleita EnriqueNorten perusti toimistonsa Ten Arquitectosin.1950- ja 60-luvuilla syntyneille, kolmannen suku-polven arkkitehdeille on yhteistä se, että he ovatopiskelleet UNAMin sijasta yksityisessä ibero-amerikkalaisen yliopiston arkkitehtikoulussa ja ul-komailla. Kuten nuorilla suunnittelijoilla yleensä,Norteninkin ensimmäiset työt olivat yksityistaloja.Hän on kuitenkin jo vakiinnuttanut asemansa jasuunnitellut suurempia töitä Meksikoon ja ulko-maille. Polancon kaupunginosaan 2000-luvun alus-sa valmistuneen Habita hotellin runkona on 50-lu-vun asuinkerrostalo, joka on verhottu kaksoisjulkisi-vulla. Puretun vanhan ulkoseinän tilalla on kirkaslasi ja ulompana, parvekkeen julkisivuna on him-mennetty lasi, jossa on paikoin eri korkuisia kirkkai-ta vaakanauhoja.

Amsterdamin kaupunginosa koki oman osansavuoden 1985 järistyksen tuhoista. Sinne tänne onvuosituhannen vaihteessa noussut infill-rakennuksialuhistuneiden tilalle. Isaac Broidin suunnittelemaCasa Amsterdam on täysbetoninen kahden perheentalo. Ulko- ja sisäseinät ovat lautamuottiin valettujapuhdasvalupintoja. Pienen sisäpihan ja viereisen ka-

4

5

%(7��V��0HNVLNR ��

197 betoni 1 2007

7

84, 5, 6, 7, 8Isaac Broidin suunnittelema Casa Amsterdam.

%(7��V��0HNVLNR ��

20 betoni 1 200720

dun välissä on filigraanityönä tehty betoniritilä, jokajatkuu olohuoneen ikkunan ulkopuoliseksi säleiköksi.Läheisessä Art Deco-rakennuksistaan tunnetussaCondesan kaupunginosassa on Broidin suunnittele-ma asuinkerrostalo, jossa on samanlaisia filigraani-sia piirteitä kuin varhaisemmassa Casa Amsterda-missa. Parveketasot ovat ritilärakennetta ja parvek-keiden etuseinät ovat liikuteltavia, värillisiä ritilöitä.Rakennuksen keskellä on soikion muotoinen, lasikat-teinen atrium, jota lävistävät kerroksittain lasiset sil-lat. Atriumin seinä muodostuu betonisauvoista teh-dystä ritilästä. Ritilän raoista saavat luonnonvalonsasaniteettitilat, mutta myös kunkin asunnon yksi ma-kuuhuone. Kuuman ilmaston maassa liiallista valoaja lämpöä paetaan näinkin.

Alberto Kalach yhdistelee modernismin abstrak-tia kieltä Meksikon perinteisestä arkkitehtuuristasaatuihin vaikutteisiin. Toisin kuin Barragán tai Le-gorreta hän ei ole massiivisten muurien koloristi,vaan käyttää materiaalia, useimmiten puhdasvalu-betonia, sellaisenaan. Hänen pientalonsa, kutenGGG-talo vuosituhannen vaihteesta, tuovat mie-leen jotkut Rudolf Schindlerin tai Carlo Scarpantyöt. Kalach on myös kiinnostunut yli 20-miljoonai-sen megakaupungin monien ongelmien ratkaisemi-sesta. Näihin liittyy järvikaupunkisuunnitelma, jollanykyinen, täyttömaalle tehty laaksokaupunki osit-tain palautettaisiin järveksi ja näin rehabilitoitaisiinatsteekkien laguunikaupunki.

México Cityn viimeinen pyramidi on nousemassakaupungin pohjoisosaan kun Alberto Kalachin suun-nittelema kansalliskirjasto valmistuu piakkoin. Ul-koiselta hahmoltaan pyramidia muistuttava, JoséVasconcelos- nimeä kantava kirjasto sisältää myöskasvitieteellisen puutarhan.

9, 10, 11,12Isaac Broidin suunnittelema kerrostalo Condesassa.

13Enrique Norten on suunnitellut Habita hotellin.

14Alberto Kalach:n suunnittelema kansalliskirjasto rakenteilla.

GLIMPSES FROM CONTEMPORARY ARCHITECTUREIN MÉXICO-CITY

Since the 1960s, three events have taken place in Mexico thathave influenced also the architecture of the country and its capitalthat has one of the highest populations in the world. Theseevents, which have also attracted international interest includethe Olympic Games in México-City in 1968 that introduced a newgeneration of designers; the awarding of the Pritzker Prize to LuisBarragán in 1980 that highlighted the silent revolution of architec-ture; and the disastrous earthquake in 1985 that brought third ge-neration architects to the front lines of design.

Pedro Ramirez Vazquez is one of the architects whose careerstarted in the 1950s. He designed the football stadium for the1968 Olympics, for example. His best-known work is the Museumof Anthropology in the Chapultepec Park, which was built beforethe Games, and is still regarded as one of the best museumbuildings in the world. Felix Candela, an emigrant from Spain viaUSA, was another architect involved in the design of buildings for

9

10

11

%(7��V��0HNVLNR ��

217 betoni 1 2007

13

14

the Olympics. Together with the older national university campus,the buildings built for the Olympic Games create a town insidethe town.

Luis Barragán was a self-educated architect whose earliestworks date back to the 1920s. In 1957 he was asked to design asquare as a symbol of the satellite town planned to the northeastpart of México-City. Cooperation with sculptor Mathias Goeritz andmemories of a visit to San Gimignano changed the plan completelyin nature and scale. Five concrete towers of varying heights and indifferent colours form a sculptured landmark in the urban environ-ment of the city.

Ricardo Legorreta, a second-generation architect, is one of thefew preservers of Luis Barragán’s legacy, who already at thebeginning of his career realised, like his master in his time, howmodern architecture can be created by learning from tradition. Theearliest of Legorreta’s best-known works is the Camino Real Hotel inthe capital, from 1968.

Enrique Norten started an agency, Ten Arquitectos, the sameyear that an earthquake destroyed buildings and entire blocks inMéxico-City. Third generation architects born in the 1950s and1960s all studied in the private architectural college of the Ibero-American University or abroad, and not in UNAM.

The city block of Amsterdam sustained its share of damage inthe 1985 earthquake. Still, a number of infill buildings have beenerected there at the turn of the millennium to replace thecollapsed buildings. One of these is an all-concrete two-familyhouse designed by Isaac Broid. The external and interval wallsare fairface surfaces cast in board forms. A concrete latticeimplemented as a filigree work between the small internalcourtyard and the adjacent street continues as a screen outsidethe living room window. The nearby Condesa city block, knownfor its Art Deco buildings, displays an apartment buildingdesigned by Broid. The building shares the same filigree featuresas the earlier Casa Amsterdam.

Alberto Kalach combines the abstract language of modernismwith influences obtained from traditional Mexican architecture.Unlike Barragán or Legorreta, he is not a colourist of massive walls,but uses materials, mostly fairface concrete, as such. Kalach is alsointerested in finding solutions to the many problems of the megacity with more than 20 million people. An example of these is thelake town plan, in which the valley town built on made-up ground ispartly restored to a lake to rehabilitate the lagoon town of theAztecs.

The last pyramid in México City is now under construction inthe north part of the town, as the national library designed byAlberto Kalach nears its completion. The José VasconcelosLibrary that resembles a pyramid in appearance also containsbotanical gardens.

12

%(7��V��0HNVLNR ��

betoni 1 200722

Deassaun 1920-luvulla rakennettu Bauhaus, siihenliittyvät mestaritalot (Meisterhäuser) ja muut Wal-ter Gropiuksen ja bauhauslaisten suunnittelematrakennukset ja Siedlungit ovat ammattilaisille jaarkkitehtuurituristeille tulleet laajemmin tutuiksivasta 1990-luvulla.

Toimintaa sodan runtelemassa Bauhausissa olitoki jo DDR:n aikana, ja silloin tehtiin myös jonkin-asteisia restaurointitöitä. Korjaustoimenpiteitäsuoritettiin myös pian Saksojen yhdistymisen jäl-keen. Esimerkiksi professorien asunnot olivat siinävaiheessa ryöstäytyneet suorastaan järkyttäväänkuntoon. Varsinaiset Bauhaus- rakennusten kun-nostustyö aloitettiinkin näistä värityksiltään hie-noista yksityistaloista, jotka sijaitsevat mäntykan-gasmaisemassa pienen kävelymatkan päässä itsepäärakennuksesta.

Bauhaus on nykyisin maailmanperintökohde. Senuudessa, kauan odotetussa korjaus- ja restaurointi-työssä on tarkkaan täytynyt tasapainotella nykykäy-

20. VUOSISADAN BETONIARKKITEHTUURIN IKONI– BAUHAUS VIHDOIN RESTAUROITU

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

tön ja rakennussuojelun sekä restauroinnin periaat-teiden ja kaiken autenttisen suojelun suhteen. Sa-moin on täytynyt analysoida, mitkä osat pääraken-nuksesta tulee entistää mahdollisimman tarkkaanja minkä osien restaurointi on käytännöllisesti kat-soen lähes mahdotonta.

Päärakennus kuuluine verstassiipineen ja asun-tolatorneineen hohtaa nyt valkoiseksi maalattuna,taianomaista valoa heijastavin lasipinnoin varus-tettuna modernin teräsbetoniarkkitehtuurin jatransparenssin ikonina. Läpinäkyvyyden ja heijas-tusten idean säilyttämiseksi talossa on edelleenmm. vain yksinkertaiset lasit ja sirot teräksiset,grafiitinharmaat puitteet.

Niin sanottuja avaintiloja ovat aulaportaikko, la-siseinäiset verstassiivet kuuluisine tuuletusikkunoi-neen sekä teatterisali ja ruokala, jotka voidaan pal-jeovin liittää toisiinsa. Myös Gropiuksen huone onsuhteellisen alkuperäisessä kunnossaan joitakinkiinteitä kalusteita myöten.

1

2

3

Artikkelin valokuvat. Tarja Nurmi

%(7��V��%DXKDXV ��

betoni 1 2007 23

Silmiinpistävin ero suhteessa entiseen liittyy be-tonipintojen väritykseen. Niin sanottuja Bauhaus-värejä eli sinistä, punaista ja keltaista on turha et-siä. Sen sijaan alkuperäiset, hienostuneet värit au-ditorion katon hopeanhohtoa myöten ovat nyt ihail-tavissa.

Päärakennus ja ns. mestaritalot ovat avoinna vie-railijoille. Asuntolatornin uudistustyöt ovat vieläkesken, mutta se tarjoaa jatkossa myös mahdolli-suuden majoittua legendaaristen ulokeparvekkei-den äärelle. Huoneisiin ei kuitenkaan tehdä nykyai-kaisia kylpyhuoneita, vaan peseytyminen suorite-taan kussakin kerroksessa olevissa suihkuhuoneis-sa. Ne ovat 1990-luvulta arkkitehti, professori InkenBallerin suunnittelemia.

Bauhausin osoite:Gropiusallee 38, 06846 Dessauwww.bauhaus-dessau.de

BAUHAUS / DESSAUNVAIHEET PÄHKINÄNKUORESSA:1926 Hochschule fur Gestaltung / Walter Gropius.Bauhaus ehti toimia uudessa talossaan vain 1920-luvun lopulle, jolloin koulu poliittisista syistä lak-kautettiin ja se siirtyi Berliiniin.

NSDAP käytti Bauhausia sittemmin koulutusra-kennuksena 1920-luvulta, ja toisaalta se haluttiinmyös purkaa. Rakennus pääsi jo tuolloin huonoonkuntoon.

1945 Bauhaus kärsi vakavia vaurioita pommituk-sissa. Lasijulkisivut eivät kestäneet paineaaltoavaan repeytyivät. Rikkoutuneet lasijulkisivut muu-rattiin umpeen ja varustettiin tavanomaisin, verti-kaalisin aukoin. Ne korvattiin vuonna 1960 nauhaik-kunoin. Taloa käytettiin tavallisena kouluna.

1964 rakennus tuli jälleen rakennussuojelun pii-riin. Entinen bauhauslainen Konrad Püschl teki tark-koja tutkimuksia ja korjaussuunnitelmia. Vuoden1976 rekonstruktion, DDR-kielellä ”Reko 76”:n yh-teydessä näitä suunnitelmia ei noudatettu, vaanverstaiden julkisivupinnat toteutettiin alumiinistaja lasista, mustaksi maalatuin metalliosin.

Vuodesta 1996 Stiftung Bauhaus Dessau on vas-tannut rakennuksen restauroinnista ja sitä edeltä-vistä tutkimuksista ja kartoituksista.

1

4

5

6

7

1-7Bauhaus on restauroitu. Päärakennus kuuluine verstassii-pineen ja asuntolatorneineen hohtaa nyt valkoiseksi maa-lattuna modernin teräsbetoniarkkitehtuurin ja transpa-renssin ikonina.

%(7��V��%DXKDXV ��

betoni 1 200724

Vuoden Betonirakenne -kilpailu järjestettiin vuoden2006 lopulla 37. kerran ja siihen osallistui tällä ker-taa 10 ehdotusta.

Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perus-teella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaasuomalaista betonirakentamista. Kilpailun tarkoi-tuksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaistabetoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista.

Kilpailun järjestäjänä toimii Betonitieto Oy.

KERAVA – LAHTI OIKORATA– VUODEN BETONIRAKENNE 2006

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

1 2

3

4

OIKORADASSA TOTEUTUVAT KESTÄVÄNKEHITYKSEN PERIAATTEETVuoden 2006 Betonirakenteena palkittiin Kerava -Lahti oikorata. Oikorata on esimerkillisen hyvin jaammattitaitoisesti johdettu projekti, jonka merkitysympäristölle ja yhteiskunnalle on suuri, totesi tuo-maristo perusteluissaan. Hankkeessa toteutuvatkestävän kehityksen periaatteet ja sen seurannais-vaikutukset johtavat yhdyskunta- ja ympäristökehi-tystä positiiviseen suuntaan. Matka-aikojen lyhe-tessä oikoradan vaikutusalueella energiataloudelli-sesti järkevän raideliikenteen kilpailukyky paranee.Tämä johtaa osaltaan yhdyskuntarakenteen tiivisty-miseen, energian käytön vähenemiseen ja tasapuo-liseen alueelliseen kehitykseen, totesi kilpailuntuomaristo.

Hyvin perustellut, laajamittaiset infrahankkeet

ovat tämän päivän keino vastata vallitseviin ympä-ristöhaasteisiin. Tiiviiden yhdyskuntarakenteidenkehitystä tukevien joukkoliikenneratkaisujen vaiku-tukset tulevaisuuden ympäristön laatuun ovat mi-tattavissa jo tänään. Samalla Kerava-Lahti oikora-dan kaltaiset hankkeet antavat mahdollisuuden luo-da korkeatasoista joukkoliikenneympäristöä, jollayhteiskunta viestii omaa tulevaisuudenuskoaan.

Palkitsemalla Kerava-Lahti oikoratahankkeenvuoden 2006 Betonipalkinnolla kilpailun tuomaristohalusi samalla kannustaa tulevien merkittävien inf-rahankkeiden toteuttajia panostamaan ympäristönlaatuun niin teknisin kuin arkkitehtonisin keinoin.

Kohde on osoitus ammattitaitoisesta suunnitte-lusta ja laadukkaasta toteutuksesta sekä betoninvaikutuksesta yhteiskuntakehitykseen, jatkoi tuo-maristo perusteluissaan.

1, 2Kerava-Lahti oikorata rakenteilla.

3, 4Kytömaan silta kulkee maalaismaisemassa Keravan jaTuusulan rajalla oikoradan risteyskohdassa. Silta on Suo-men pisin rautatiesilta 556,7 metriä.

Veli-

Pekk

a Pu

lliai

nen

Ratahallintokeskus

Rata

halli

ntok

esku

s

%(7��V��2LNRUDWD� ��

betoni 1 2007 25

3

4


26 betoni 1 200726

BETONIN EDUT ESIIN TAITORAKENTEISSABetonin monipuoliset edut tulevat erityisesti esiinoikoradan taitorakenteissa. Kytömaan sillan laaja-alainen tarkastelu johti sekä ympäristön että talou-den kannalta hyvään lopputulokseen. Siltaratkaisunja kansirakenteen muodon valinnalla maisemalli-sesti vaativissa olosuhteissa ratkaistiin meluongel-mat ja maisema-arvojen säilyminen parhaalla mah-dollisella tavalla myös lähiasukkaiden tyydytyksek-si. Samalla ratkaisu oli hankkeen kokonaistaloudenkannalta edullinen. Oikoradan yhteydessä on val-mistunut kaikkiaan 82 betonisiltaa.

Oikoratahankkeessa on käytetty betonin moni-puoliset ominaisuudet taitavasti hyväksi. Suunnit-telun kannalta erityisen haastavia ovat olleet usei-den vaativien siltarakenteiden lisäksi radan maan-alaiset betonirakenteet, paalutukset ja paalulaatat.Hanketta varten mm. kehitettiin rautateiden alikäy-tävien ja paalulaattojen tyyppipiirustussarjat, jotkamahdollistivat nopean suunnitteluaikataulun. Ta-vanomaisia, joskin toteutukseltaan vaativia beto-niratkaisuja, edustavat erilaiset perustuselementit,kanaalit ja ratapölkyt.

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin:

Rakennuttaja: RatahallintokeskusSuunnittelun ohjaus: VR-Rata OyRakennuttajakonsultti: Lemcon Oy

Oikoratahankkeesta löytyy lisätietoja:www.ratahallintokeskus.fi

5

7

6

Rata

halli

ntok

esku

sRa

tah a

llin t

o ke s

kus

Veli-

P ekk

a P u

llia i

n en


277 betoni 1 2007

CONCRETE STRUCTURE OF THE YEAR 2006KERAVA – LAHTI DIRECT RAIL LINE

The winner of the Concrete Structure of the Year 2006Award is the Kerava – Lahti direct rail line. The new line isa project managed in a highly exemplary and professionalmanner, and is of great significance to the environmentand to the society, the Jury commented on their decision.The project realises the principles of sustainable develop-ment, and the consequential effects steer the social andenvironmental development in a positive direction. Shor-ter travel times will improve the competitiveness of ener-gy-economically rational rail traffic in the area of influen-ce of the direct line. This will contribute to a denser socialstructure, decreases in energy consumption and equal re-gional development, the Jury stated.

The versatile advantages of concrete are particularlyemphasised in the bridge and tunnel structures of the directline. An extensive analysis of the Kytömaa bridge resulted ina good end-result in terms of both the environment andeconomy. The bridge solution and the design of the deckstructure solved noise problems in an area that in terms oflandscaping was extremely demanding, and the landscapevalues could be retained in the best possible way, and to thefull satisfaction of local residents. The solution also improvedthe total economy of the project. A total of 82 concrete brid-ges were built in the direct line project.

In addition to the several demanding bridge structures,also underground concrete structures, piles and pile slabs po-sed a design challenge. Type drawing sets for railway under-passages and pile slabs, for example, were developed for thisproject, to speed up the design stage. Various foundation ele-ments, channels and sleepers represented more commonconcrete solutions, which are still demanding in terms ofimplementation.

8

9Kuvassa Oikoradan palkittujen edustajat oikealta: Rata-hallintokeskuksesta investointijohtaja Kari Ruohonen,vastaava projektipäällikkö Juha Kansonen, VR RataOy:stä Ilkka Sinisalo, Lemcon Oy:stä valvontapäällikköEero Kumpulainen.

5Pukinkallion rautatiesilta rakenteilla. Silta on jännitettybetoninen jatkuva palkkisilta. Kokonaispituus 337 metriä.

6Oikorataa Mäntsälässä.

7, 8Kytömaan rautatieristeyssilta on betoninen jatkuva kau-kalopalkkisilta.

9

Veli-

Pekk

a Pu

lliai

nen


betoni 1 200728

Kerava-Lahti - oikorata sijoittuu lähes koko matkal-taan, 80-prosenttisesti, samaan maastokäytäväänLahden moottoritien kanssa, samalla tavalla kuinesimerkiksi. Saksassa on sijoitettu isot liikenneväy-lät ja jopa suurjänniteverkotkin samaan maastokäy-tävään. Näin pyritään vähentämään infran osaltaympäristövaikutuksia.

Oikoradan kokonaispituus on 74 km, josta uutta ra-taa on 63 km. Se on sähköistetty, junien kulunvalvon-nalla varustettu kaksiraiteinen rataosa, jonka rakenta-minen alkoi 2002 ja avattiin liikenteelle 1.9.2006.

Rataosan suurin sallittu nopeus on 220 km/h, uu-sia asemia rakennettiin Järvenpään Haarajoelle jaMäntsälään, rata on mitoitettu 30 tonnin akselipai-noille. Hanke oli ns. megahanke, jossa käsiteltiinerilaisia massoja yli 10 miljoonaa kuutiometriä jarakennettiin mm. 82 uutta siltaa.

Radan kustannusarvio oli 331 miljoonaa euroa.Se valmistui alkuperäisessä aikataulussa ja pysyikustannusarviossaan.

LIIKENNEOikorata parantaa junayhteyksiä itäiseen Suomeen,se on sekaliikennerata, jolla liikennöi nopeita junia,pikajunia, taajamajunia ja tavarajunia. Rataa käyt-tää ennusteiden mukaan vuonna 2010 noin 4,3 mil-joonaa matkustajaa. Rataosalla on myös merkittävävaikutus nopeutuviin Pietarin yhteyksiin.

SILLATSiltojen osalta tavoitteet olivat selvät, haettiin ympä-ristöön sopivia ulkonäöllisesti yhteneviä ratkaisuja.Haettiin edullisia ratkaisuja, joissa elinkaariajattelu onmukana eli 35 tonnin mitoitusjunakuormalla 100 vuo-den käyttöikä, samalla ratkaisujen piti mahdollistaajopa 300 km/h huippunopeus tulevaisuudessa.

Siltojen kokonaispituus on 4,8 km, joista ratasiltojenkokonaispituus on 2,8 km. Pisimmät sillat ovat:– Kytömaan rautatieristeyssilta 556,7 m– Luhdanmäen ratasilta 548,4 m– Pukinkallion ratasilta 377,0 m

Hankkeen aikana jouduttiin suunnitteluttamaan li-säksi ratamaailman mitoituksille uusi vinojalkainenkehäsilta (tyyppisilta), koska niihin haluttiin väljyyttäja ilmavuutta enemmän kuin perinteisessä pystyke-häsillassa. Näitä siltoja rakennettiin 34 kappaletta.

PAALULAATATSamoin 30 tonnin mitoitusjunakuormalle jouduttiinsuunnitteluttamaan uusi tyyppipaalulaatta, jota sit-ten toteutettiinkin noin 25 hehtaaria, laatastoihinkäytettiin betonia reilut 80 000 m3, teräsbetonipaa-

OIKORATA KERAVA-LAHTI

Juha Kansonen, projektipäällikköRatahallintokeskus

1

1Luhdanmäen rautatiesilta on jännitetty betoninen jatkuvakotelopalkkisilta. Sillan kokonaispituus on 548,4 metriä.Sillan suunnittelijana on ollut SuunnitteluKORTES Oy jaarkkitehtisuunnittelusta on vastannut ArkkitehtitoimistoJussi Tervaoja Oy.

Rata

halli

ntok

esku

s


betoni 1 2007 29

luja niiden toteutus vaati reilut 700 km. Paalujenkinbetonimäärä on kunnioitettava 63 000 m3.

Radan 63 kilometristä noin 12 kilometriä kulkeejoko sillalla tai siltamaisella teräsbetonilaatalla. Sil-toihin ja paalulaattoihin käytettiin noin 200 000 m3

betonia.

RATA VUOSIKYMMENIKSIVaikka hankkeessa on käytetty paljon betonia, ei setoteutuksen kannalta ole ollut itsetarkoitus.Tarkoitus oli tehdä yleisilmeeltään rauhallinen yk-sinkertainen ja elinkaaren kannalta kestävä ja tar-koituksenmukainen tuote, joka vastaa ulkoisiinhaasteisiin vielä vuosikymmenien ajan.

Hankkeen toteutuksessa käytettiin rakennuttaja-konsulttia; sekä suunnittelu että rakentaminen pil-kottiin sellaisiin kokonaisuuksiin, joihin Suomenoloissa löytyy hyvin kilpailua. Suunnittelu jaettiinseitsemään rakennussuunnitteluosuuteen ja raken-taminen 11 siltaurakkaan ja kymmeneen maanra-kennusurakkaan, urakoiden koko vaihteli välillä 4 -15 miljoonaa euroa.

2

3

4

DIRECT LINE KERAVA-LAHTI

The total length of the Kerava-Lahti direct line is 74 km, withnew track accounting for 63 km. It is a double track line,electrified and equipped with an automatic train control sys-tem. The construction of the line started in 2002 and it wasopened for traffic on 1 September 2006.

The direct line is almost completely, over about 80% of itslength, lined out in the same terrain corridor as the Helsinki-Lahti motorway. This minimises the infrastructural impact ofthe line on the environment.

The maximum permitted speed on the line is 220 km/h. Newstations were built in Haarajoki in Järvenpää, and in Mäntsälä.The track is designed for axle loads of 30 tons. According toestimates, the number of passengers on the new line will in2010 be ca. 4.3 million. The new line also contributessignificantly to faster connections to St. Petersburg.

A total of more than 10 million cubic metres of variousmasses were handled during the project, and 82 new bridgeswere built, for example. The cost estimate of the line was 331million euros. It was completed within schedule and withinbudget.

For bridges, the main objective was to find solutions thatwould be consistent with the environment. The total length ofbridges is 4.8 km, of which track bridges account for 2.8 km.

One of the novelties designed for this project was aninclined leg rigid frame bridge (type bridge) dimensioned forthe rail environment, as the aim was to make the bridgesmore spacious and lighter than traditional rigid framebridges. A total of 34 bridges of this type were built.

The design train load of 30 tons made it necessary todesign a new type pile slab. The consumption of the slabswas huge – about 25 hectares – manufactured using morethan 80 000 m3 of concrete. About 12 km out of the total 63km of new track runs either on a bridge or a bridge-likereinforced concrete slab. All in all, ca. 200 000 m3 of concretewas needed for bridges and pile slabs.

2Oikorata oli jaettu kuuteen maanrakennus- ja 82 sillanra-kennusurakkaan.

3Oikorataprojektissa kehitettiin koko suunnitteluprosessiinuusia käytäntöjä ja menettelytapoja, joita on sovellettu jaedelleen kehitetty myöhemmissä hankkeissa.

4Kiskotustyö käynnissä.

Rata

halli

ntok

esku

sRa

taha

l l int

okes

kus

Rata

hal l i

ntok

esku

s


betoni 1 200730

Espoon vanhan Weilin & Göösin painotalon muu-tos- ja peruskorjaus sekä laajennus kulttuuri- ja mu-seokeskus WeeGee -taloksi palkittiin Vuoden Beto-nirakenne 2006 -kilpailussa kunniamaininnallahaastavasta suunnittelusta ja toteutuksesta, jossabetonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulostayksityiskohtia myöden. Betonirakenteet ja -pinnaton rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tuotu tai-tavasti esiin. Tiloihin on luotu betonin monipuolisel-la käytöllä harmoninen yksiaineinen tunnelma, jos-sa materiaalin olemus on voimakkaasti läsnä, kiittituomaristo perusteluissaan.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin raken-teissa ja käyttöpinnoissa. Uudet rakenteet ja -pin-nat on sovitettu vanhaan käyttäen konstruktivistisiaaiheita, teollista luonnetta, mittakaavaa ja syste-maattisuutta, joissa korostuvat betonin yksiainei-suus ja rakenteellisuus. Talon rakenteissa ja arkki-tehtuurissa on hyödynnetty betonin plastisia ja mo-noliittisia ominaisuuksia. Sisäarkkitehtuuri perus-tuu betonirakenteiden ja -pintojen esilläoloon, ra-kennuksen eri toimintojen muistijäljet näkyvät ul-jaana kontrastina näytteillä olevalle taiteelle.

Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemaWeilin & Göösin kirjapainotalo valmistui kolmessavaiheessa vuosina 1964-1974. Talo on nykyään kan-sallisesti merkittävä suojelukohde. Taitavalla suun-nittelulla on säilytetty peruskorjatun rakennuksenrakennustaiteelliset arvot .

Uusitut tai peruskorjatut rakenteet ja tekniikka onsovitettu ammattimaisesti vanhoihin rakenteisiin.

Rakennuksen toiseen päähän on louhittu uusikellarikerros, jonka vaiheittain tehtävät louhinta-työt olivat haasteelliset. WeeGee talon kattoraken-ne on ripustettu ulkopuolisin vetotangoin kahdek-sasta peruskorjatusta betonipylonista. Kellaritilois-sa uusien betonirakenteiden lisäksi on vanhoja be-tonipilareita ja -pylonien juuria osin jatkettu ja vah-vistettu. Toisen kerroksen julkisivujen betoniele-mentit on uusittu. Talotekniikka on sijoitettu osinvanhojen betonipylonien sisään.

Toisen kerroksen näyttelytiloihin johtavat uudet il-meikkäätbetoniset sisäportaat on ripustettu välipoh-jan vanhoista betonipalkeista. Museotilojen puh-taaksimuuratuilla betoniharkkoseinillä on aikaan-saatu sekä yksiaineinen tunnelma että turvallisuus.

Nyt peruskorjattuna kohde laajennusosineen onosoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjän-teisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksenaon aikaansaatu laadukas lopputulos, joka jatkaaosana Tapiolan kansallismaisemaa ja julkisten ra-kennusten hyvää suomalaista betoniarkkitehtuuria.

WEEGEE – TALO, ESPOO– VUODEN BETONIRAKENNE 2006 – KUNNIAMAININTA

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni , arkkitehti SAFA

1

2

WeeGee HOUSE, ESPOOHONORARY MENTION IN CONCRETE STRUCTUREOF THE YEAR 2006 COMPETITION

The alteration and refurbishment project of the old Weilin &Göös printing house in Espoo that converted the building intoCulture and Museum Centre WeeGee House received an ho-norary mention in the Concrete Structure of the Year 2006 com-petition for challenging design and implementation, in whichconcrete plays a visible role in the end-result, down to the smal-lest detail. Concrete structures and surfaces have been skilfullyemphasised in the refurbishment and alteration project.

The advantages of concrete are reflected in the newstructures and wear surfaces, which have been adapted tothe old environment utilising constructive motifs, anindustrial character, scale and systematicality, to emphasisethe single-material and structural essence of concrete.Interior architecture is based on the presence of concretestructures and surfaces, and footprints from the differentoperations carried out in the building are shown in boldcontrast to the art on display.

The new and renovated structures and technology havebeen adapted to the old structures in a professional manner.

Excavations in the new basement, realised in stages, poseda challenge. In the existing basement areas old concretecolumns and pylon footings have been extended and rein-forced. The roof structure of the WeeGee House is suspendedfrom eight renovated concrete pylons by means of externaltension rods. The precast concrete units on the façades of thesecond floor were renewed. Building services are partlyinstalled inside the old concrete pylons.

The new expressive internal staircase that runs to theexhibition facilities on the second floor is suspended from theold concrete beams of the intermediate floor. The builtfairface concrete block walls in the museum facilities createa single-material atmosphere and serve as part of thesecurity system.

The printing house of Weilin & Göös was designed byarchitect Aarno Ruusuvuori and built in three stages in 1964-1974. Today it is a protected building of great national signif-icance.

The total floor area is ca. 22 000 m2, of which the newextension in the basement accounts for ca. 2000 m2.

The WeeGee House was presented in Betoni 3/2006magazine.

Kerrosala on yhteensä n. 22 000 m2, josta kellari-kerroksen laajennusosan kerrosala on n. 2000 m2.


Rakennuttaja: Espoon kaupunkiArkkitehtisuunnittelu: Airas Arkkitehdit Ky

ja Henna Helander,arkkitehti SAFA

Rakennuttajakonsultti: Demaco Oy

WeeGee-talo on esitelty 3/2006 Betoni-lehdessäss. 22-29.

3

1WeeGee-talon suunnittelusta ja toteutuksesta palkittiin(oikealta) arkkitehdit Henna Helander ja Timo Airas, De-maco Oy:stä Asko Lindroos ja Espoon kaupungin edustaji-na Olavi Louko ja Pekka Vikkula.

Patri

c Ra

sten

berg

er

Arno

de

la C

hape

lleAr

no d

e la

Cha

pelle

%(7��V��:HH*HH ��

betoni 1 2007 31

3

4 5

2Toisen kerroksen näyttelytiloihin johtavat uudet ilmeik-käätbetoniset sisäportaat on ripustettu välipohjan van-hoista betonipalkeista.

3, 4Sisäarkkitehtuuri perustuu betonirakenteiden ja -pintojenesilläoloon, rakennuksen eri toimintojen muistijäljet nä-kyvät uljaana kontrastina näytteillä olevalle taiteelle.

5WeeGee talon kattorakenne on ripustettu ulkopuolisin ve-totangoin kahdeksasta peruskorjatusta betonipylonista. Ti

mo

Aira

s

%(7��V��:HH*HH ��

32 betoni 1 200732

HOUSING COMPANY ASUNTO OY HELSINGIN TRIADIHONORARY MENTION IN CONCRETE STRUCTURE OFTHE YEAR 2006 COMPETITION

Housing Company Asunto Oy Helsingin Triadi was awarded anhonorary mention in the Concrete Structure of the Year 2006competition for innovative architectural and structural designand implementation, with concrete playing a visible role in theend-result. Concrete has been used comprehensively in thestructures and interior surfaces of the building, and professio-nal handicraft skills are emphasised in building. The high qua-lity entity reflects fresh architecture and personality.

The good properties of concrete are displayed in the mo-nolithic structures of the building. Cast-in-situ fairface surfa-ces border the sculpture-like clean-cut facilities, and theopen interior spaces form a continuum. Concrete walls createa contrast to the partly white wall surfaces of the apartments.

The four-storey apartment building for three families isbuilt on a steep hillside, but not in contact with the surroun-ding rock walls. Drains lead runoff water away from the struc-tures of the building. The load-bearing frame, the walls bet-ween the apartments and the façades are cast-in-situ concre-te structures. White self-compacting concrete has been usedon the fairface façades in an innovative way. Partition wallsin the apartments are built concrete block walls.

Floors in the apartments display concrete with many diffe-rent finishes: painted, treated with epoxy, ground and with agranolithic topping.

The floor area of the three-family house is 323 m2 and thetotal area 760 m2.

Housing Company Asunto Oy Helsingin Triadi was introdu-ced in Betoni magazines 3, 4/2005 and 1, 2, 4/2006.

VUODEN BETONIRAKENNE 2006 TUOMARISTO:Puheenjohtaja:

teollisuusneuvos Hannu Löytönen, Betonikeskus ryJäsenet:

arkkitehti SAFA Aki Davidsson, Suomen Arkkitehti-liitto SAFArakennusarkkitehti Asko Eerola, Rakennusinsinööritja -arkkitehdit RIAtekn.lis. Timo Tirkkonen, Suomen RakennusinsinöörienLiitto RILdipl.ins. Jarno Berghäll, Suomen Betoniyhdistys rypäätoimittaja Veijo Käyhty, Rakennuslehti

Sihteerit:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto, Suomen Betonitieto Oydipl.ins. Olli Hämäläinen, Suomen Betonitieto Oy

VUODEN BETONIRAKENNE 2006 EHDOKKAAT ( 10 kpl)Asunto Oy Helsingin Triadi, HelsinkiAsunto Oy Helsingin Cirrus, HelsinkiWeeGee -talo, EspooHesperian sairaala, (HYKS Psykiatriakeskus), HelsinkiRatakatu 6A ja 6B välinen uusi väliosarakennus (Helsinginyliopisto/Helsingin 1. Normaalilyseo)Vuosaaren kirkon laajennus, HelsinkiEVIRA, Elintarviketurvallisuusvirasto, HelsinkiSwing Life Science Center, EspooKerava - Lahti oikorataHelsingin yliopiston eläinsairaala, Helsinki

Asunto Oy Helsingin Triadi palkittiin Vuoden Betoni-rakenne 2006 -kilpailussa kunniamaininnalla inno-vatiivisesta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta jatoteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittäväosa näkyvää lopputulosta. Talon rakenteissa ja si-sätilojen pinnoissa betonia on käytetty kokonaisval-taisesti. Rakentamisessa korostuu ammattimainenkäsityötaito. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuuson arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin raken-nuksen monoliittisissa rakenteissa. Paikallavaletutpuhdasvalupintaiset seinät rajaavat veistoksellisenselkeitä tiloja, joissa avoimet sisätilat muodostavatjatkumon. Betoniseinät luovat kontrastin asuntojenosin valkoisille seinäpinnoille.

Jyrkkään kalliorinteeseen rakennetussa kolmenperheen talossa on neljä kerrosta. Rakennus on sijoi-tettu irti ympäröivistä kallioseinämistä ja valumave-sien salaojitus on johdettu pois talon rakenteista. Ra-kennuksen kantava runko, huoneistojen väliset sei-nät ja julkisivut ovat paikallavalettua betonia. Puh-dasvalupintaisissa julkisivuissa on käytetty valkoistaitsetiivistyvää betonia innovatiivisella tavalla. Huo-neistojen sisäseinät on muurattu betoniharkoista.

Asuintilojen lattiat ovat monilta osin betonia eritavoin käsiteltynä: maalattuna, epoksikäsiteltynä,hiottuna ja sirotepintaisena.

ASUNTO OY HELSINGIN TRIADI– VUODEN BETONIRAKENNE 2006 – KUNNIAMAININTA

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni , arkkitehti SAFA

Arkkitehtien Suvi ja Risto Huttusen suunnittele-ma Asunto Oy Triadi on osoitus kivisen pientalonmateriaalin vahvuuksista. Taitavalla suunnittelullaja materiaalivalinnoilla on aikaansaatu sekä per-soonallinen että kestävä ja turvallinen koti. Toteu-tunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eri osa-puolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yhteis-työn tuloksena on aikaansaatu laadukas lopputulos.

Kolmen perheen talon kerrosala on 323 m2 ja ko-konaisala 760 m2.


Arkkitehtisuunnittelu: Suvi ja Risto Huttunen,arkkitehdit SAFA

Rakennuttajat: Anne Agge ja Pasi ToivanenMiika VackerSuvi ja Risto Huttunen

Triadin rakentamisen vaiheita on seurattu Betoni-lehdissä 3, 4/2005 ja 1, 2, 4/2006.

1Triadin kunniakirjat vastaanottivat (oikealta) arkkitehditSuvi ja Risto Huttunen, Pasi Toivanen ja Miika Vacker.

2 Paikallavaletut puhdasvalupintaiset seinät rajaavat veis-toksellisen selkeitä tiloja, joissa avoimet sisätilat muo-dostavat jatkumon.

3Jyrkkään kalliorinteeseen rakennetussa kolmen perheentalossa on neljä kerrosta. Rakennuksen kantava runko,huoneistojen väliset seinät ja julkisivut ovat paikallava-lettua betonia. Puhdasvalupintaisissa julkisivuissa onkäytetty valkoista itsetiivistyvää betonia.

Mik

a Vu

oto

2

3

1

Mik

a Vu

oto

%(7��V��:HH*HH ��

337 betoni 1 2007

%(7��V��:HH*HH ��

betoni 1 200734

Kesällä 2006 valmistunut elintarviketurvallisuusvi-rasto Eviran talo on toteutettu vuonna 2003 käydynarkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta.Rakennus sijaitsee Viikin kampusalueella metsäi-sen kalliokukkulan ja yliopiston koeviljelypeltoau-kean välissä.

Rakennuksen pääsisäänkäynti on Mustialanka-dun varrella. Tontin pohjois- ja eteläpäissä on huol-topihat, joiden kautta hoidetaan sekä rakennuksenhuolto- että näyteliikenne.

Evira-talo on tutkimuslaitosrakennus, jossa tutki-taan Suomessa tuotettavaa ruokaa sadoissa labo-ratorioissa ja tutkimustiloissa. Rakennus on ollutpoikkeuksellisen teknisenä erittäin vaativa suunnit-telukohde niin arkkitehdille kuin teknisille suunnit-telijoillekin. Ja vaikka käytännössä jokainen labora-toriotila on suunniteltu juuri tämänhetkistä toimin-taa varten, pitävät rakennuksen yleiset linjaukset japeriaateratkaisut sisällään suuren muuntojoustontulevaisuuden varalle.

Talossa työskentelee noin 500 henkilöä. Tutki-mustilat on sijoitettu rakennuksen alimpiin kerrok-siin, ylimmässä kerroksessa on vain toimistotiloja.

Rakennus on massaltaan polveileva nauhamai-nen rakenne, jonka kainaloihin jää kolme suurta la-sikatteista valopihaa. Sisäinen liikenne on järjes-tetty siten, ettei laboratorioiden näyteliikenne ris-teä henkilöliikenteen pääreitin kanssa. Rakennus

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki OyRainer Mahlamäki, Riitta Id, arkkitehdit SAFA

on tarkoin kulunvalvottu, mutta sisääntulokerrok-sen aula- ja ravintolatilat ovat avoimet myös raken-nuksessa vieraileville.

Runko muodostuu teräs/betoni-komposiittipila-reista ja teräspalkeista. Välipohjat ovat ontelolaat-tarakenteita. Jännevälit ovat pitkiä muuntojousta-vuuden maksimoimiseksi ja rakennusrungon kes-kellä kulkee taaja suurten teknisten kuilujen järjes-telmä. Kuilujen kohdalla pitkä jänneväli on katettuTT-laatalla.

Julkisivut muodostuvat sisäkuoren betoniele-menteistä joiden päälle on rakennettu paikan pääl-lä ulkoseinä. Julkisivujen verhousmateriaali on silk-kipainettu lasi, jonka valkoinen painokuvio on lasinulkopinnassa; solumainen kuvio viittaa rakennuk-sen käyttäjän aihemaailmaan.

Julkisivut ovat hyvin yksiaineisia, vain sisään-vedettyjen parvekkeiden lämpimät puupinnat javärilliset levypinnat rytmittävät niitä. Myös valopi-hojen seinät ovat samaa silkkipainettua lasia kuinjulkisivut.

Keveiden lasipintojen kontrastina toimivat val-kaistut betonirakenteet, joita on niin rakennuksensisä- kuin ulkopuolellakin. Valopihojen sillat ja nii-hin liittyvien kierreportaiden porrasaskelmat ovatbetonisia elementtirakenteita, portaiden betonikai-teet on valettu paikan päällä. Sisääntuloaulan jaravintolan lattiat ovat betonia. Ulkopuolisia, titaa-nioksidilla valkaistuja ja paikalla valettuja betonira-kenteita ovat sisääntulopihan pihataso, muuri jatuulikaappi, sekä muut ulkopuoliset muuriraken-teet, suuret ilmastointisiilot ja siiloja muistuttavaulkopuolinen porras.

EVIRA-ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTOOsoite Mustialankatu 3, 00790 HelsinkiValmistumisvuosi 2006Kokonaisala 24 500m2

Tilavuus 116 400 m3

Rakennuttaja Senaatti-kiinteistötKäyttäjä Elintarviketurvallisuusvirasto

EviraRakennuttajakonsultti CMC Pöyry OyArkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto

Lahdelma & Mahlamäki OyRakennesuunnittelu Insinööritoimisto Pöysälä &

Sandberg OyPääurakoitsija Peab Seicon OyOntelo- ja TT-laatat,siltaelementit Betonimestarit OyPorraselementit Suonenjoen Sementtituote OySeinä-, laatta- jasokkelielementit Oy Santalan Betoni AbJulkisivu- ja lasikate- Teräselementti Oyurakoitsja

1

1Asemapiirros. Eviran polveileva rakennusmassa liittyypohjoisseinältään yliopiston Eläinlääke- ja Elintarviketie-teiden rakennukseen.

2Julkisivut muodostuvat sisäkuoren betonielementeistäjoiden päälle on rakennettu paikan päällä ulkoseinä. Julki-sivujen verhousmateriaali on silkkipainettu lasi, jonka val-koinen painokuvio on lasin ulkopinnassa; solumainen ku-vio viittaa rakennuksen käyttäjän aihemaailmaan. Kevei-den lasipintojen kontrastina toimivat titaanioksidilla val-kaistut betonirakenteet, joita on niin rakennuksen sisä-kuin ulkopuolella. 2

Juss

i Tia

inen

%(7��V��(YLUD ��

betoni 1 2007 35

2

%(7��V��(YLUD ��

36 betoni 1 200736

%(7��V��(YLUD ��

377 betoni 1 2007

3

3Julkisivut ovat yksiaineisia, vain sisäänvedettyjen parvek-keiden lämpimät puupinnat ja värilliset levypinnat rytmit-tävät niitä.

4Rakennuksen pituusleikkaus.

5Sisääntulokerros. Rakennus on massaltaan polveilevanauhamainen rakenne, jonka kainaloihin jää kolme suurtalasikatteista valopihaa

6, 7, 8(seuraavalla aukeamalla, valokuvat: Jussi Tiainen)Valopihojen sillat ja niihin liittyvien kierreportaiden porra-saskelmat ovat betonisia elementtirakenteita, portaidenbetonikaiteet on valettu paikan päällä. Sisääntuloaulan jaravintolan lattiat ovat betonia.

4

5

Juss

i Tia

inen

%(7��V��(YLUD ��

38 betoni 1 200738

6

%(7��V��(YLUD ��

397 betoni 1 2007

8

7

%(7��V��(YLUD ��

40 betoni 1 200740

FOOD SAFETY AUTHORITY EVIRA

The Evira House is a research institute in which food produ-ced in Finland is examined in hundreds of laboratories andresearch units. The exceptionally extensive technology in-volved made the building an extremely demanding designproject, both for the architect and for the technical desig-ners. Although each laboratory has been specifically desig-ned for current activities, the general lines of the buildingand the basic solutions are highly modifiable.

The building mass is a staggered tape-like structure,with three large glass-covered atriums under the “arms” ofthe building. Internal traffic has been arranged so thattraffic to the laboratories does not cross the main trafficroute. The building is covered by an access control system,but the lobby and restaurant facilities on the entrance floorare open also to visitors.

The building frame consists of steel/concrete compositecolumns and steel beams. Intermediate floors are hollowcore slab structures. Long spans maximise modifiability,and a dense system of large technical ducts runs in thecentre of the frame. By the ducts the long span has beencovered with a TT slab.

The façades are built up of the precast concrete ele-ments of the inner shell, with the external wall built on topof the elements on the site. The cladding of the façades isscreen-printed glass, with the white print on the outersurface. The cell-like pattern refers to the matters dealtwith inside the building. The façades are single-materialstructures to a great extent; enlivened only by the warmwooden surfaces in the recessed balconies and colouredboard surfaces. The walls of the atriums are covered withthe same screen-printed glass as the façades.

The lightweight glass surfaces are contrasted bybleached concrete structures, both on the inside and on theoutside. The bridges in the atriums and the steps of theassociated spiral staircases are precast concrete elements,while the concrete balustrades of the staircases are cast-in-situ structures. The entrance lobby and the restaurantdisplay concrete floors. External concrete structures,bleached with titanium oxide and cast on the site, includethe deck and the wall in the entrance courtyard, thevestibule and other external wall structures, as well as thelarge air-conditioning silos and the external staircase thatimitates a silo.

9, 10, 11Eviran runko muodostuu teräs/betoni-komposiittipilareistaja teräspalkeista. Välipohjat ovat ontelolaattarakenteita.Jännevälit ovat pitkiä muuntojoustavuuden maksimoimi-seksi ja rakennusrungon keskellä kulkee taaja suurten tek-nisten kuilujen järjestelmä. Kuilujen kohdalla pitkä jänne-väli on katettu TT-laatalla. Julkisivut muodostuvat sisäkuo-ren betonielementeistä joiden päälle on rakennettu paikanpäällä ulkoseinä. Rakennuksen pääsisäänkäynti on Mustia-lankadun varrella.

10

9

11

Juss

i Tia

inen

Arkk

iteh t

itoim

isto

La h

d elm

a &

Ma h

lam

ä ki O

yAr

kkite

h tito

imis

to L

a hd e

lma

& M

a hla

mä k

i Oy

%(7��V��(YLUD ��

betoni 1 2007 41

Sodan jälkeisessä Suomessa haettiin ulkomailta,lähinnä Tanskasta, Ruotsista, Saksasta ja Englan-nista, esimerkkejä uusista kehittyneistä rakennus-menetelmistä.

Uusia tekniikoita toteutettiin1950-luvun alku-puolella kolmessa rakennuksessa, jotka omilla alu-eillaan muodostuivat suomalaisen elementtiraken-tamisen pioneerikohteiksi: olympialaisiin valmistu-neeseen Eteläranta 10:een tehtiin ensimmäiset”keinokivestä” tehdasolosuhteissa valmistetut jul-kisivuelementit, Seutulan uudelle lentokentälle val-mistui lentokoneiden huoltohalli, jonka kahden suu-ren betonikaaren kannattama kattorakenne oli Poh-joismaiden suurin elementtikohde ja Helsingin yli-opiston instituuttirakennus Porthania oli ensimmäi-nen pääosin elementeistä koottu rakennus. Port-hania oli omaa aikaansa edellä, yleistyihän siinäsovellettu rakennustapa Suomessa vasta 10-15vuotta myöhemmin, 1960- ja 70-lukujen vaiheessa.

Porthanian toteutus perustui arkkitehti Aarne Er-vin voittoon kaksivaiheisessa suunnittelukilpailus-sa. Ervi kirjoitti rakennuksen valmistuttua tehdyssäjulkaisussa ”Yliopistossa opiskelu on useimmilleylioppilaille ajan oloon varmaan varsin voimillekäy-pää. Vaatimukset kasvavat tieteiden kehittymisenja kilpailun mukana, ja monelle saattaa opintojenpäätökseen vieminen tuottaa suuria ponnistuksia.Rakennuksen arkkitehtuuri on osittain tästäkinsyystä pyritty saamaan kevytvaikutteiseksi. Niinpäilmavuuden ja valoisuuden aikaansaamiseksi onkäytetty melkoisia jännevälejä. Esijännitteisiä kor-kealuokkaisia teräsbetonirakenteita käyttämällävoitiin suoriutua siroin, totuttuja pienemmin aine-mitoin”. ”Jotta rakennus palvelisi mahdollisimmanjoustavasti tulevaisuuttakin, on suurilla jännevä-leillä pyritty vähentämään pilarien määrää ja saa-maan pitkäaikaiseksi tarkoitettu runko yleiskelpoi-seksi ja yksinkertaiseksi”. ”Väliseinät ovat keveitäja helposti muutettavia; voidaanpa käytäväkinmuuttaa, kun sekään ei sitoudu pilareihin.” Ervinkaukonäköisyyttä osoittaa, että nämä argumentitovat nousseet aivan keskeisiksi tämän päivän kes-tävän kehityksen mukaisessa muutosjoustavassarakentamisessa.

Rakennuksen 7-kerroksinen runko muodostui 14metrin pituisista, 12-14 tonnin painoisista kaape-lein jännitetyistä pääpalkeista sekä niiden välisiinkenttiin asennetuista 5 metriä pitkistä tehdasval-misteisista esijännitetyistä ripalaatoista. Julkisi-vulinjoille sijoitetut pilarit valettiin kerroksittainpaikalla, ja erikoista oli, että ne jännitettiin yhteenpääpalkkien kanssa. Tästä mainitsee pääkonstruk-

tööri dipl.ins. Uuno Varjo omassa kirjoituksessaan,että ”tämä tapahtui tiettävästi ensimmäistä kertaarakentamisen historiassa”.

Pääkannatajavaihtoehtona harkittiin myös teräs-ristikoita, mutta mm. muototeräspulaa peläten pää-dyttiin betonivaihtoehtoon, joskaan painavien palk-kien asennuksesta ei maassa ollut kokemusta eikäminkäänlaista laitteistoa. Pääpalkit valmisti Silta jaSatama Oy Viikissä Yliopiston opetus- ja koetilalla.Kuljetus työmaalle tapahtui ”yön hiljaisina tuntei-na”. Ripaelementit valmisti diplomi-insinööri MattiJanhusen Rakennuselementti Oy uudessa, samanavuonna 1952 käynnistyneessä tehtaassaan Helsin-gin Konalassa.

Betonin esijännitystekniikka oli maassa hyvinuutta ja suunnittelussa tukeuduttiinkin tanskalai-sen konsulttitoimiston Chr. Ostenfeld & W. Jønso-nin apuun. Sama toimisto oli suunnitellut myös Ra-kennuselementti Oy:n tehtaan erikoisrakenteet.

Pääpalkit jännitettiin ranskalaisella Freyssinet-menetelmällä ja niiden erikoisteräs tuli Belgiasta.

PORTHANIA SUUNNITELTIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HENGESSÄ

Petri Janhunen, diplomi-insinööri

1Porthanian 7-kerroksinen runko muodostui 14 metrin pi-tuisista, 12-14 tonnin painoisista kaapelein jännitetyistäpääpalkeista sekä niiden välisiin kenttiin asennetuista 5metriä pitkistä tehdasvalmisteisista esijännitetyistä ripa-laatoista. Julkisivulinjoille sijoitetut pilarit valettiin ker-roksittain paikalla, ja erikoista oli, että ne jännitettiin yh-teen pääpalkkien kanssa.

Matti Janhusen arkisto 1

%(7��V��3RUWKDQLD ��

betoni 1 200742

2

3

Mat

ti Ja

nhus

en a

rkis

to

Mat

ti Ja

nhus

en a

rkis

to

Elementtien asennustyön suoritti pääurakoitsijaOy Concrete Ab Tanskasta hankittuja nostotornejaja kuljetusvaunuja käyttäen. Runko asennettiin vuo-den 1952 aikana.

Myös lämpöeristettyjen julkisivuelementtienkäyttö oli uutta. Nekin toimitti Rakennuselementti.Elementit ovat kerrosrakenteisia: kahden ohuen be-tonikuoren välissä on lämpöeristeenä Betocel-ke-vytbetoni. Julkisivun pinnoitteeseen käytettiin pie-niä klinkkerilaattoja kaikkiaan 1.2 miljoonaa kappa-letta. Julkisivuelementtien asennus käynnistyi vas-ta kesällä 1953 ja päättyi saman vuoden lopulla.Rakentamista hidasti valtion rahapula, jonka vuoksielementtirakentamisesta ei saatu täyttä hyötyä.

Porthaniaa pidetään Suomen ensimmäisenä täy-selementtitalona ja edellä mainitut rakenteet ja nii-den toimittajat ovat yleisessä tiedossa. Sen sijaanhämeenlinnalaisen Hämeen Sementtivalimon toi-mittamat niinikään jännebetonista valmistetut as-kellankut ovat tainneet yleisestä tietämyksestä jounohtua. PJ

2Lämpöeristetyt julkisivuelementit toimitti Rakennusele-mentti. Elementit ovat kerrosrakenteisia: kahden ohuenbetonikuoren välissä on lämpöeristeenä Betocel-kevytbe-toni. Julkisivun pinnoitteeseen käytettiin pieniä klinkkeri-laattoja kaikkiaan 1.2 miljoonaa kappaletta. Julkisivuele-menttien asennus käynnistyi kesällä 1953 ja päättyi sa-man vuoden lopulla.

3Telineillä seisovat rakennustoimikunnan jäsenet ym. va-semmalta: arkkitehti Aarne Ervi, dipl.ins. Uuno Varjo,dipl.ins. Tor Sundqvist (päävalvoja), yliopiston kvestoriEino Kaskimies. Äärimmäisenä oikealla vastaava mestariMartti Koivuniemi ja kolmas oikealta (takana) arkkitehtiOlof Hansson, neljäs oikealta Oy Concrete Ab:n (pääura-koitsija) toimitusjohtaja dipl.ins.Eino Lavisto.

5

4

Arkk

itehd

it N

RT O

y

Arkkitehdit NRT Oy

%(7��V��3RUWKDQLD ��

betoni 1 2007 43

PORTHANIAN KORJAUSTYÖ

Matti Nurmela ja Tuomo Remes, arkkitehdit SAFA, Arkkitehdit NRT OyKeijo Saloviin, diplomi-insinööri Insinööritoimisto Pontek Oy

PORTHANIA, SUOMALAISEN ELEMENTTI-RAKENTAMISEN PIONEERITYÖArkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa Porthaniaapidetään Suomen ensimmäisenä elementtiraken-nuksena. Sen pilarit ovat paikallavalettuja, muttapääpalkit ja välipohjat ovat esivalmisteisia betoni-rakenteita. Julkisivut ovat vaaleilla laatoilla pääl-lystettyjä, teräskiskoihin kiinnitettyjä kevytbeto-nieristeisiä sandwich-elementtejä.

Uuden teollisen rakentamisen kaikkia etuja eivoitu vielä täysin hyödyntää, sillä sodanjälkeisenajan taloudellinen niukkuus ja materiaalipula hidas-tivat työtä. Rakennus valmistui ja otettiin käyttöönvaiheittain: kellarien kirjavarastot v. 1954 ja kokorakennus vasta v. 1957.

KORJAUSTYÖN PÄÄTAVOITTEETPorthaniassa on sen käyttöaikana tehty erilaisiapienempiä osakorjauksia ja pikku parannuksia, mut-ta vasta v. 2001 alkoi ensimmäisen suuren perus-korjauksen suunnittelu. Sen tavoitteita olivat talo-tekniikan ajanmukaistaminen Helsingin yliopistontarpeisiin sopivaksi, eräiden toiminnallisten puut-teiden korjaaminen ja sisätilojen loppuun kulunei-

den pintojen, materiaalien ja kalusteiden kunnostus/ uusiminen. Korjauksella tuli parantaa myös talonyleistä henkilöturvallisuutta ja ottaa huomioon ta-lon alkuperäisen arkkitehtuurin arvo.

Kantavien betonirakenteiden kunto oli tutkimuk-sin todettu yleisesti hyväksi. Suurta luentosaliakannattavien ulkopuolisten betonikaarien pinnoissaoli kuitenkin nähtävissä lohkeamia ja raudoitustenkorroosiota, samoin muissa ulkoilmalle alttiina ole-vissa betonipinnoissa. Myös julkisivujen laattapin-tojen kunto oli paikoin heikentynyt, koska osa laa-toista oli irronnut alkaneen teräskorroosion seu-rauksena.

RATKAISUPERIAATTEISTA JATOTEUTUKSESTASuuren rakennuksen toiminnallisten, rakenteellis-ten ja arkkitehtonisten kysymysten sovittaminen ra-kennuttajan taloudellisiin mahdollisuuksiin oli teh-tävänä erittäin monimutkainen ja vaativa.

Talotekniikan konehuoneet ja uudet reitit muo-dostivat talon arkkitehtuurin kannalta vaikeimminratkaistavan osan. Sille etsittiin sellaisia ratkaisu-ja, joissa rakennuksen ulkohahmo ja sisäarkkiteh-

1, 4Kantavien betonirakenteiden kunto oli tutkimuksin todet-tu yleisesti hyväksi. Julkisivujen laattapintojen kunto olipaikoin heikentynyt, koska osa laatoista oli irronnut alka-neen teräskorroosion seurauksena. Ulkoilmalle alttiinaolevissa betonipinnoissa oli nähtävissä lohkeamia ja rau-doitusten korroosiota.

5Porthanian peruskorjaus valmistui loppuvuodesta 2006.

1 Jussi Tiainen

%(7��V��3RWKLD�NRUM ��

betoni 1 200744

tuurin päätilat voisivat säilyttää tai saada takaisinalkuperäisen 1950-luvun asunsa.

Näin ollen talotekniikkaa sijoitettiin kellariker-roksen kirjavarastoihin ja kattokerrokseen (uudet iv-konehuoneet), normaalikerrosten ikkunattomienwc-ryhmien alueelle (pystynousut) ja ikkunapenk-keihin (normaalikerrosten kanavien ja sähköjohto-jen vaakavedot). Pihasivulla pidettiin myös ulkopuo-listen nousuhormien käyttöä ja kattomuodon vähäi-siä muutoksia mahdollisina, jotta sisätiloja voitiinsäilyttää.

Sisätiloissa pintamateriaalien, verhousten, va-laisinten ja kalusteiden saattaminen tämän päivänvaatimusten mukaiselle tasolle muodosti laajan jarunsaasti työtä vaatineen tehtäväalueen.

Rakennuttajan käyttämä projektinjohtototeutusosoitti moneen otteeseen vahvuutensa, sillä talou-dellisesti ja arkkitehtonisesti sopivia materiaalejaja menetelmiä voitiin kehitellä edelleen ja soveltaaonnistuneella tavalla myös rakennustyön aikana.

RAKENTEELLISET MUUTOKSETSuurimmat rakenteelliset muutokset rungon osaltatehtiin kellareissa, joissa alakellarin kattoa kirjahyl-lyjä kannattavine pilareineen purettiin laajoilta alu-eilta IV-konehuoneiden, sähkötilojen sekä uudenhuoltohissin aulan kohdalta. Välipohjien purkami-seen jouduttiin alakellarin mataluuden vuoksi (va-paa korkeus alle 2 m). Pilarit oli purettava niiden ti-heän jaon (pilariruutu 1,1 x 1,3 m) vuoksi. Näillä alu-eilla yläkellarin kattoa tuettiin palosuojatuin teräs-palkein.

Huoltohissiaulan katto alakellarissa tehtiin pai-kallavalettuna laattana. Uudelle huoltohissille teh-tiin aukot välipohjiin ja välipohjat tuettiin paikalla-valettuihin hissikuilun seiniin.

Välipohjiin tehtiin runsaasti rei’ityksiä LVI- jasähkökuiluille. Kuilurei’ityksissä oli tavoitteena,että vältetään isojen yhtenäisten vahvistuksia vaa-tivien aukkojen tekemistä ja reiät tehdään yksittäi-sinä timanttiporattuina reikinä välipohjaelementti-en ripaväleihin. Maksimi reikäkoko ripavälissä oli410 mm, johon saatiin asennetuksi 400 mm IV-ka-nava. Yhtenäisten isojen kuiluaukkojen vahvistuk-set tehtiin palosuojatuin teräsrakentein.

ELEMENTTIJULKISIVUTJulkisivut on aikanaan tehty klinkkeripintaisista ele-menteistä, joiden lämmöneristeenä on kevytbetoni170 mm. Elementtien sisäkuori on 20 mm paksu jaulkokuoren betonipaksuus on 30 mm. Julkisivujenklinkkeripinnoissa oli vaurioita johtuen ulkokuoren

2Leikkauspiirustus. Punaisella merkityt uudet tuloilmaka-navat on sijoitettu ikkunapenkkeihin ja ikkunarakenteidenväliin. Poistokanaville on pihasivulla rakennettu uudet ra-kennuksen ulkopuolelle sijoitetut pystyhormit.

2

3

4

3Poikkileikkaus.

4, 6Työhuoneen leikkaus ja detaljit. Talotekniikkaa sijoitettiinmm. ikkunapenkkeihin (normaalikerrosten kanavien jasähköjohtojen vaakavedot).

5Sisääntuloaula.

7Talotekniikka on sijoitettu huomaamattomasti vanhojenrakenteiden yhteyteen.


45betoni 1 2007

5

6 7

Jussi Tiainen

Antti LuutonenArkkitehdit NRT Oy


46 betoni 1 200746

3. kerros 7. kerros

2. kerros

1. kerros

8 - 11Pohjapiirrokset. 7. kerroksessa sijaitsevat asuintilat yli-opiston vieraille.

12Rakennedetaljiikkaa.

13, 14Julkisivupinnat puhdistettiin, vaurioituneet klinkkeripin-nat ja niiden betonialusta korjattiin, elementtien laas-tisaumat paikattiin ja pinnoitettiin sekä elementit sidot-tiin lisäkiinnikkein välipohjiin. Julkisivupintojen vaurio-kohdissa ruostuneet teräkset piikattiin esiin, suihkupuh-distettiin, korroosiosuojattiin suojalaastilla, jonka jälkeenbetonipinta paikattiin ja päällystettiin klinkkerilaatoilla.

15Sisääntuloaula.

8

9

10

11

12

Antti

Luu

tone

n


47betoni 1 20077

terästen ruostumisesta. Suoritettujen tutkimustenmukaan elementtien ansasterästen ja kiinnitysten to-dettiin olevan kunnossa, vaikkakin ne oli tehty mus-tasta teräksestä, joka oli suojattu betonilaastilla.

Elementtien ohuiden kuoripaksuuksien, tämänpäivän vaatimuksiin verrattuna huonon lämmön-eristävyyden sekä klinkkeripintojen vaurioidenvuoksi tutkittiin erilaisia ulkoseinien korjausvaihto-ehtoja. Julkisivun rakenteen ja kiinnitystavan vuok-si elementit olisi ollut mahdollista vaihtaa vain ko-konaisina, mikä olisi johtanut myös kaikkien ikku-noiden uusimiseen. Julkisivun peittäminen uudellalaatoitetulla kuorielementillä olisi puolestaan tuo-nut julkisivusuhteisiin ja detaljeihin vaikeasti hallit-tavia muutoksia.

Rakennuttajan kustannustavoitteiden ja arkki-tehtonisten syiden vuoksi ratkaisuksi valittiin julki-sivujen korjaaminen ja laatoitusten paikkaaminen.

Elementtiulkoseinille tehtiin seuraavat korjaus-toimenpiteeet: julkisivupinnat puhdistettiin, vauri-oituneet klinkkeripinnat ja niiden betonialusta kor-jattiin, elementtien laastisaumat paikattiin ja pin-noitettiin sekä elementit sidottiin lisäkiinnikkeinvälipohjiin. Julkisivupintojen vauriokohdissa ruos-tuneet teräkset piikattiin esiin, suihkupuhdistettiin,korroosiosuojattiin suojalaastilla, jonka jälkeen be-tonipinta paikattiin ja päällystettiin klinkkerilaatoil-la. Elementtien ulkokuorien ohuudesta johtuen jul-kisivupintojen hidas vaurioituminen tulee jatku-maan ja julkisivujen osalta on varauduttu välikorja-uksiin noin 10 - 20 vuoden välein ennen seuraavaasuurta peruskorjausta. Tarkoituksena on tarvittavinlisäkorjauksin käyttää julkisivuelementit todellisenelinkaarensa loppuun.

Suunnitelmissa oli varauduttu Yliopistonsiivenpäädyn julkisivuelementtien uusimiseen johtuenkosteuvaurioista. Rakennusvaiheessa elementit to-dettiin lisäavauksin ja -tutkimuksin niin hyväkuntoi-siksi, että niiden uusimisesta voitiin luopua.

JULKISIVULAATOITUKSEN VÄRIJulkisivulaatoitus on 50 vuoden aikana likaantunutja lika näytti painuneen laattoihin paikoin hyvinkinsyvälle. Julkisivun yleissävy olikin korjauksen alka-essa erittäin kirjava, eikä eri keinoin tehdyillä puh-distuskokeilla saatu sen erilaisia kellertäviä ja eritavoin harmaantuneita sävyjä muuttumaan juuri ni-meksikään. Toisaalta ei ollut enää tietoa siitäkään,onko julkisivu alunperinkään ollut yksivärinen.

Laattapaikkausta varten löydettiin oikeankokoi-nen ja pakkasta kestävä laattatyyppi Japanista.Laattaväriksi oli pakko valita ”keskimäärin oikea”

13

14

15

Antti

Luu

tone

nAn

tti L

uuto

nen

Juss

i Tia

inen


48 betoni 1 200748

sävy, jolloin uusilla laatoilla paikatut kohdat erottu-vat julkisivussa – ympäristön likaantumisasteestariippuen joku enemmän, toinen vähemmän.

Yliopistonkadun päätyjulkisivu piti korjausohjel-man mukaisesti uusia kokonaan. Se olisi tällöinerottunut merkittävästi muista julkisivuista – eivain uuden laatoituksen, vaan pikemminkin uusiensaumojensa vuoksi. Siinä olisi pitänyt käyttää laas-tisaumojen sijasta nykyaikaisia leveitä kittisaumojaja alkuperäinen tiheähkö saumajako olisi koostunutenimmäkseen valesaumoista. Onneksi tämäkin jul-kisivu oli uusimisen sijasta mahdollista korjata.

PAIKALLAVALETTUJEN JULKISIVUJENBETONIPINNATSuurta luentosalin kattoa kannattavien kaarien be-tonipinnoissa piikattiin ruostuneet teräkset esiin, nesuihkupuhdistettiin ja korroosiosuojattiin laastilla,jonka jälkeen betonipinnat paikattiin paikkauslaas-tilla ja pinnat ylitasoitettiin värillisellä pintalaastil-la. Tavoitteena oli, etteivät jäljet alkuperäisestä lau-tamuottipinnasta häviäisi kokonaan näkyvistä.

Pääportaan ulkoseinät sisäpihalle on aikanaantehty betoniseininä, jotka oli lämmöeristetty korkil-la sisäpuolelta. Betoniseinien julkisivupinnoissa olirunsaasti näkyvillä ruostuneiden teräksien aiheut-tamia vaurioita. Korjaustavaksi näiden ulkoseinienosalta valittiin lämpörappaus, jolloin seinien läm-möneristystä pystyttiin parantamaan ja seinien kos-teustekninen toimivuus saatiin muutetuksi oikeaop-piseksi. Julkisivun näkyvissä olevat ruostuneet te-räkset puhdistettiin ja suojattiin laastilla ennenlämpörappausta.

Porrashuoneen sisäseinässä olevat korkkilevyt,joilla on ollut myös akustista merkitystä, säilytett-tiin pääosin.

Yliopiston siiven katolla olevan entisen betoni-sen säähavaintotason betonipinnat korjattiin sa-maan tapaan kuin suuren luentosalin katon kaarienpinnat. Taso vesieristettiin yläpinnastaan.

ULKOAUKION JA JALKAKÄYTÄVIENBETONILAATOITUSPäätös piha-alueen lämmittämisestä ja alustara-kenteen uusimisesta merkitsi 1980-luvulla uusitun,jo kuluneen 400 x 400 mm:n laatoituksen korvaa-mista uudella. Ervin alkuperäinen suunnitelmassabetonisen pihalaatoituksen saumajako oli samakuin pääaulan Lapin marmorista tehdyssä lattiassa.Suurimmat laatat olivat 80 cm leveitä. Ei ole tiedos-sa, onko pihalaatoituksessa käytetty vaaleaa pinta-laastia kuten Turun yliopiston samaan aikaan val-

16, 19Suurta luentosalin kattoa kannattavien kaarien betonipin-noissa piikattiin ruostuneet teräkset esiin, ne suihkupuh-distettiin ja korroosiosuojattiin laastilla, jonka jälkeen be-tonipinnat paikattiin paikkauslaastilla ja pinnat ylitasoi-tettiin värillisellä pintalaastilla.

17Luentosalin kalusteet kunnostettiin ja tekniikka uusittiin.

18, 21Uusittu lasitiilijulkisivu tuo valoa portaikkoon.

20Jalkakäytävien uusi laatoitus toteutettiin 80 mm paksuillavalkobetonilaatoilla, joita on kahta kokoa: uritettu 400 x400 mm ja sileä 200 x 400 mm.

16

17

18

Antti

Luu

tone

n

Arkk

iteh d

it N

RT O

yJ u

ssi T

iain

e nJ u

ssi T

iain

e n


49betoni 1 20077

mistuneen aukion laatoissa. Vaaleaa yleissävyä pi-dettiin kuitenkin yhtenä uuden laatoituksen suun-nittelun tavoitteena. Se toteutettiin 80 mm paksuil-la valkobetonilaatoilla, joita on kahta kokoa: uritet-tu 400 x 400 mm ja sileä 200 x 400 mm.

19

20

21

PORTHANIA REFURBISHMENT PROJECT

Porthania, which was designed by architect Aarne Ervi, is con-sidered the first precast concrete building in Finland. The co-lumns of the building were cast on the site, but the primarybeams and the intermediate floors are precast concrete struc-tures. The façades are sandwich elements with lightweightconcrete insulation, coated with light-coloured tiles andinstalled on steel rails.

All the advantages of new industrial building technologycould not be fully utilised as the post-war lack of funds andmaterials slowed down the project. The building was comp-leted and inaugurated in stages: the book storages in the ba-sements in 1954 and the whole building as late as 1957.

During its lifetime, some minor partial repairs and improve-ments have been implemented in Porthania, but it was notuntil 2001 that the planning for the first major refurbishmentproject started. The objective was to modernise the buildingservices to meet the needs of the University of Helsinki, to eli-minate certain functional deficiencies, and to repair/replaceworn-out surfaces, materials and fixtures inside the building.Another important objective was to improve general safety inthe building and restore the value of the original architecture.

Investigations had shown that the load-bearing concretestructures were mostly in good condition. The external concre-te arches that support the large lecture hall, however, showedcracks and corrosion of steel reinforcement, as did also otherexposed concrete surfaces. The façade tiles also showedsigns of deterioration as part of tiles had become loose due tosteel corrosion.

The adaptation of the major functional, structural and ar-

chitectural issues to the financial resources of the client wasan extremely complicated and demanding task.

The plant rooms for building services and the new routesconstituted the most difficult problem in terms of thebuilding’s architecture. The designers wanted to find solutionsthat would make it possible for the external appearance of thebuilding and the main internal facilities to retain or to be resto-red to the original 1950s state. Building services were locatedin the basement book storages, in the windowless toilet areason normal floors and inside window sills. External flue rises onthe courtyard side and minor changes in roof form were alsoconsidered possible in order to retain the internal facilities.

The modernisation of internal coating materials, linings, lu-minaries and fixtures was an extensive and labour-intensiveproject.

The façades are precast elements coated with clinker tiles,with 170 mm thick lightweight concrete used as heat insulati-on. Various alternatives were considered for the repair of theexternal walls, due to the thin shell thickness of the elements,the poor heat insulation that did not meet modern require-ments and the damage sustained by the clinker tiles. Becauseof the façade structure and the method of installation, the ele-ments would have had to be replaced as whole elements,which meant that all the windows would have had to be repla-ced, as well. Covering the façade with a new tiled shell ele-ment, on the other hand, would have involved major changesin the façade proportions and details.

Due to the client’s cost targets and for architecturalreasons, it was decided that the façades would be repairedand the tiles replaced as required.

The façade tiles had become soiled during the building’s50-year lifetime, and in some points the dirt appeared to havebeen absorbed inside the tiles. A replacement tile type of cor-rect size and resistant to sub-zero temperatures was found inJapan.

The decision to install heating in the courtyard and to repla-ce the subbase meant that the paving that was already worndespite having been renewed in the 1980s had to be replaced.

Arkk

iteh d

it N

RT O

yJ u

ssi T

iain

e n


betoni 1 200750

Väliosarakennus on rakennettu osana laajempaasaneeraus- / laajennusurakkaa, jossa Helsingin 1.Normaalilyseo laajenee käsittämään Ratakatu 6B-rakennuksen lisäksi 6A-rakennuksen. Nyt valmistu-neessa 1. vaiheessa saneerattiin 6A-rakennus ja ra-kennettiin uusi väliosarakennus. Käynnissä olevas-sa 2. vaiheessa saneerataan 6B-rakennuksen länsi-osa ja 3. vaiheessa saneerataan 6B-rakennuksenloppuosa ja piha-alueet.

6A ja 6B rakennusten kerrostasot ovat eri korois-sa ja niiden välinen vanha väliosarakennus oli aikoi-naan suunniteltu kahdessa vaiheessa palvelemaaneri osiltaan eri rakennuksia. Rakennusten välille olinäin ollen mahdotonta muodostaa väliosan kauttakulkuyhteyksiä, jotka olisivat täyttäneet koulun tar-peita.

Tämän vuoksi päädyttiin jo hankesuunnitteluvai-heessa, että vanha väliosarakennus joudutaan pur-kamaan ja korvaamaan uudella Norssin tarpeita pa-remmin palvelevalla rakennuksella.

Uuden väliosarakennuksen suunnittelun lähtö-kohtina olivat:– selkeät ja riittävät kulkureitit vanhojen rakennus-

ten välille– uusi aulatila, joka avautuu etelään, kohti Johan-

neksen kenttää ja kirkkoa– tilaohjelman mukaisten luokka- ja liikuntatilojen

sijoittuminen– ympäristöön sopiva julkisivuratkaisu

Norssin saneerauksen arkkitehtisuunnittelu ontehty kahden toimiston yhteistyönä, jossa hankkeenmrl:n mukaisena pääsuunnittelijana on toiminutarkkitehti Merja Härö / Härö Arkkitehti Oy.

Saneerauskohteissa (6A ja 6B) arkkitehtisuunnit-telusta on vastannut Merja Härö.

Uudisrakennuksen eli väliosan arkkitehtisuunnit-telusta ovat vastanneet Sebastian ja Tuua Ceder-creutz Cedercreutz Arkkitehdeista.

RATAKATU 6A- JA 6B-RAKENNUSTEN VÄLINEN UUSI VÄLIOSARAKENNUSHELSINGIN YLIOPISTO / HELSINGIN 1. NORMAALILYSEO

Sebastian ja Tuua Cedercreutz, arkkitehdit SAFA

1 2

1, 2Väliosan aula avautuu etelään Johanneksen kirkolle. Lä-liosarakennuksessa sijaitsee kaksi luokkaa ja liikuntasali,mutta se on samalla suuren ja pitkän koulun liikennöinninsolmukohta.

Artik

kelin

val

okuv

at: C

eder

creu

tz A

rkki

tehd

it

%(7��V��&HGHUFUHXW] ��

betoni 1 2007 51

2


52 betoni 1 200752

BETONIRAKENTEISTAUusi väliosarakennus sijaitsee nimensä mukaisestikahden vanhan rakennuksen välissä. Rakennustenvälinen tila ”auraa” noin kaksi astetta pohjoiseeneli Ratakadun suuntaan. Lisäksi rakennusten pääty-seinät ovat hieman sisäänpäin kallistuneet eli väli-tila suurenee ylöspäin mentäessä.

Väliosarakennusta suunniteltaessa päädyttiin jovarhaisessa vaiheessa kantavan rungon tekemi-seen paikallavalettuna. Näin voitiin huomioida tilanvinoudet osana rakennetta, eikä ollut tarvetta suo-ristaa sivuseiniä. Myös pystysuunnassa oli tärkeäälöytää ratkaisu jolla päästiin mahdollisimman ohui-siin väli- ja yläpohjaratkaisuihin, jotta kerrostasotja vesikaton taso saatiin sovitettua viereisten ra-kennusten määräämiin korkoihin.

Paikallavalurakenne mahdollisti samalla arkki-tehtuurin kannalta mahdollisimman suuren suunnit-teluvapauden.

Rakennuksen eteläpuolen aulatila haluttiin suun-

nitella tilaksi, jolle muodostuisi vahva identiteetti,ja joka toimisi eräänlaisena kokoavana tilana van-hojen rakennusten välissä. Betonin plastiset omi-naisuudet antavat mahdollisuuden käyttää muoto-kieltä, jollaista muilla rakennustavoilla on lähesmahdotonta saavuttaa. Hankkeeseen saatiin lisäksivaativimpien vapaamuotoisten valumuottien te-koon kiinnitettyä kaksi erittäin korkean ammattitai-don omaavaa henkilöä.

TEKNIIKKA JA ESTETIIKKASuunnittelutyön alkuvaiheissa pidettiin tiiviissätahdissa suunnittelukokouksia, jotta voitaisiin huo-mioida talotekniikan tilavaatimukset arkkitehtuurinehdoilla.

Kun suunnittelu oli riittävän ajoissa viety hyvin-kin tarkalle tasolle voitiin IV-kanavien, vesi- jasprinkleriputkien ja sähkökourujen vaatimat läpi-viennit tehdä jo valumuotteihin. Palkkien dimensiotvoitiin samoin mitoittaa niin, että talotekniikka saa-

3Paikallavalettu kierreporras ja silta muodostavat muoto-kieleltään yhtenäisen kokonaisuuden, jossa paikallavale-tut kaiteet jatkuvat katkeamattomina portaasta rakennus-ten seiniin. Porras suunniteltiin helpottamaan ahtaan-oloista 6B:n porrashuoneen liikennemääriä, myös toimi-maan aulatilan eri tasojen yhdistäjänä ja oleskelutilanosana.

3


537 betoni 1 2007

tiin sijoitettua aulatilassa palkkiväleihin. Tämä oliarkkitehtonisesti tärkeää, sillä tavoitteena oli jät-tää betonipalkkien alapinnat tilaa jäsentävinä ele-mentteinä näkyviin ja sijoittaa lämpimän sävyinenpuusälealakatto niiden väliin. Sama päti myös voi-mistelusaliin, jossa oli tärkeää saada talotekniikkasijoitettua ritiläalakaton taakse palkkiväleihin, jos-sa se olisi suojattuna pallopeleiltä. Tässäkin tilassakattopalkkien muodostama rytmitys on tärkeä osatilan luonnetta.

Toinen valun kannalta oleellinen teknis-esteetti-nen yksityiskohta oli aulatilan suureen ikkunaanliittyvät detaljit. Väliosan aula on ainoa aula kokokoulukompleksissa, joka avautuu etelään Johan-neksen kirkolle. Näin ollen valoa ja näkymää halut-tiin maksimoida ulottamalla ikkuna lattiaan saak-ka. Tästä johtuen jouduttiin ikkunan eteen sijoittu-va lämpöpatteri upottamaan lattiarakenteeseen,säleikön alle. Tämä otettiinkin jo valumuotissahuomioon. Eteläjulkisivun suuri ikkuna haluttiin li-

säksi ulkonäöllisesti kerroksista riippumattomannäköiseksi. Paikallavalu mahdollisti 1. kerroksenvälipohjan etureunan muotoilun niin, että sen etu-reunan korkeus oli sama kuin ikkunan vaakapuit-teen korkeus. Ulkoapäin suuri ikkuna tosiaan näyt-tää yhtenäiseltä.

TOIMINTA JA ESTETIIKKAVaikka väliosarakennuksessa sijaitseekin kouluntoimintoja (kaksi luokkaa ja liikuntasali) on se kui-tenkin pääasiassa suuren ja pitkän koulun liiken-teen solmukohta. Erittäin suuret määrät oppilaita jakoulun henkilökuntaa kulkee sen läpi päivän aikana.Jotta uudisrakennuksesta ei muodostuisi pullon-kaula, keskityimme liikkumisen helppouteen ja oh-jaavuuteen. Välitilarakennus yhdistää vanhat ra-kennukset kahdessa kerroksessa. Rakennustenvanhat ikkunat on muutettu oviaukoiksi ja niiden si-jainti määrää reittien sijainnin. 6B-rakennuksen itä-päädyn porrashuoneen sivuihin on rakennettu uu-

det paikallavaletut porrassyöksyt joiden kauttapäästään väliosan 2. kerroksen vapaamuotoiselle”sillalle”. Sillan muoto on suunniteltu niin että seluontevasti ohjaa liikenteen 6A-rakennuksen oviau-koille, samalla kuin se muodostaa parvekkeenomai-sia ulokkeita aulatilaan. Sillalta pääsee kierrepor-rasta pitkin aulan päätasolle. Porras ja silta muo-dostavat muotokieleltään yhtenäisen kokonaisuu-den, jossa paikallavaletut kaiteet jatkuvat katkea-mattomina portaasta rakennusten seiniin. Porrassuunniteltiin paitsi helpottamaan ahtaanoloista6B:n porrashuoneen liikennemääriä, myös toimi-maan aulatilan eri tasojen yhdistäjänä ja oleskeluti-lan osana.

Viereisten rakennusten julkisivut jätettiin näky-viin aulatilassa. Erityisesti 6A:n julkisivu on hyvinnähtävissä, koska siinä on jäljellä alkuperäiset ko-risteaiheet. Uuden väliosarakennuksen paikallava-letut pilarit ja palkit näkyvät selkeinä rakenteinavanhan julkisivun päällä.


54 betoni 1 200754

4

6


557 betoni 1 2007

The connected building was built as part of a more exten-sive refurbishment/expansion project designed to add theRatakatu 6A building in addition to the 6B building to thefacilities of Helsingin 1. Normaalilyseo (a comprehensiveschool/senior secondary school). The first project stagethat has now been completed comprised refurbishment ofthe 6A building and construction of a new connected buil-ding between the two existing buildings. The second pro-ject stage is now in progress, and focuses on the refurbi-shment of the west section of the 6B building. The othersections of the 6B building as well as the courtyard areaswill be refurbished at the third stage of the project.

The new connected building connects the two existingbuildings. In the design of the new building, a cast-in-situsolution for the load-bearing frame was chosen already atan early stage. This made it possible to take the inclina-

RATAKATU 6A- JA 6B-RAKENNUSTEN VÄLINENUUSI VÄLIOSARAKENNUSHELSINGIN YLIOPISTO / HELSINGIN 1. NORMAALI-LYSEO

Bruttoala 580,0 m2

Kerrosala 547,0 m2

Tilavuus noin 2 580,0 m3

Kellarikerros, 1. kerros ja 2. kerros

Tilaaja ja rakennuttaja: Helsingin Yliopisto /Tekninen osasto

Käyttäjä: Helsingin Yliopisto /Helsingin 1. Normaalilyseo

Arkkitehtisuunnittelu: Cedercreutz Arkkitehdit /Sebastian ja TuuaCedercreutz

Rakennesuunnittelu: InsinööritoimistoMikko Vahanen Oy /Jukka Huttunen jaVeikko Nupponen

Sähkösuunnittelu: InsinööritoimistoLausamo Oy /Mirja Lehtonen

LVI-suunnittelu: InsinööritoimistoAsplan Oy /Harry Stenvall jaJuhani Järvinen

Akustiikkasuunnittelu: Eija Halme-Salo

Projektinjohtourakoitsija: SRV Viitoset

tions of the premises into account as part of the structure,whereby the sidewalls did not need to be straightened.

The cast-in-situ structure also maximised the freedomof architectural design.

The lobby on the south side of the building was desig-ned as an area with a strong identity, serving as a kind ofan assembly space between the old buildings. The plasti-city of concrete facilitates a design language almost im-possible to implement with other materials. The new in-ternal staircase and bridge form a continuous entity indesign language, with the cast-in-situ railings runninguninterruptedly from the staircase to the building walls.

The façades of the adjacent buildings were left visiblein the lobby area. The cast-in-situ columns and beams ofthe new connected building are shown as clear structureson top of the old façade.

NEW CONNECTED BUILDING BETWEEN RATAKATU 6A AND 6B BUILDINGSUNIVERSITY OF HELSINKI / HELSINGIN 1. NORMAALILYSEO

5

7

8

9

4Aulatila suunniteltiin tilaksi, jolle on vahva identiteetti jajoka toimii kokoavana tilana vanhojen rakennusten välis-sä. Palkkien dimensiot mitoitettiin niin, että talotekniikkasaatiin sijoitettua aulatilassa palkkiväleihin.

5, 6, 7, 8Paikallavalettu porras ja silta muodostavat muotokielel-tään yhtenäisen kokonaisuuden. Porras toimii aulatilaneri tasojen yhdistäjänä ja oleskelutilan osana. Viereistenrakennusten julkisivut jätettiin näkyviin aulatilassa. Eri-tyisesti 6A:n julkisivu on hyvin nähtävissä, koska siinä onjäljellä alkuperäiset koristeaiheet. Uuden väliosaraken-nuksen paikallavaletut pilarit ja palkit näkyvät selkeinärakenteina vanhan julkisivun päällä.

9Voimistelusalissa talotekniikka on sijoitettu ritiläalakatontaakse palkkiväleihin.


betoni 1 200756

GRAAFINEN BETONI –ELEMENTITUOTANTOA ON KEHITETTY YHTEISTYÖSSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA

Harri Lanning, tekniikan tohtori, Graphic Concrete OyHeikki Kankkunen, insinööri, Consolis Oy

Patentoidussa Graafinen Betoni -teknologiassakäytetään erikoiskalvoa, jonka pintaan on painettubetonin pintahidastinainetta. Menetelmän avullabetonituotetehtaat voivat valmistaa betoniele-menttejä sekä -laattoja. Betonin pinnasta saadaanjoko kuvioitu, sileä tai kauttaaltaan pesty. Graafi-nen Betoni-teknologian palveluja tarjoaa suomalai-nen Graphic Concrete Oy.

YHTEISTYÖ ASIAKKAIDEN KANSSA TUOTTAATOIMIVIA RATKAISUJAJatkuva tuotteiden ja palvelujen kehittäminen onolennainen osa Graphic Concrete Oy:n toimintaa.”Tutkimme ja kehitämme aktiivisesti yhteistyössäasiakkaidemme kanssa” tähdentää Jutta TelivuoGraphic Concrete Oy:stä. ”Tällä tavalla olemmepystyneet kohdistamaan kehitysresurssejamme javastaamaan nopeasti asiakkaidemme tarpeisiin.Tiivis yhteistyö on myös edistänyt asiakkuuksiem-me hallintaa.”

Graafinen Betoni on Suomessa koko elementti-teollisuuden hyödynnettävissä. Jo yli kymmenen be-tonituoteyritystä on käyttänyt sitä tuotannossaan.

Consolis on Euroopan suurin betonielementtienvalmistaja. Yhtiöllä on yli 100 tehdasta ja se toimii20 maassa. Consolis tarjoaa asiakkailleen ratkaisu-ja sekä rakennus- että infrastruktuuriprojekteihin.Suomalainen Parma Oy kuuluu Consolis -ryhmään.Parma Oy ja koko Consolis ryhmä on aktiivinenGraafinen Betoni -teknologian kehittäjä ja käyttäjä.”Yhteistyömme alkoi jo 90-luvulla ensimmäisilläkoevaluilla ja se on jatkunut tuloksellisena tähänpäivään saakka” toteaa Parman asuinrakentamis-yksikön myyntijohtaja Heikki Aapro.

Kehitystyön tuloksena on parannettu GraafinenBetoni -elementtituotannon prosesseja ja välineitäsekä tutkittu menetelmän tuottavuutta, työturvalli-suutta ja ympäristövaikutuksia. Tulokset ja käyttö-kokemukset ovat Aapron mukaan olleet kannusta-via. ” Aluksi tuotimme kuva-aiheita ja erikoispintojaGraafisen Betonin menetelmällä. Nyt näemmeGraafisen Betonin edut myös volyymituotannossa.Tämän mahdollistamiseksi olemme investoineetlaitteistoon sekä henkilöstön osaamiseen”, toteaaAapro.

Yksi merkittävä Consoliksen ja Graphic ConcreteOy:n yhteinen tutkimus- ja kehitysprojekti päättyivuonna 2006. Vuoden kestäneen hankkeen tavoit-teena oli tutkia Graafinen Betoni -teknologian käyt-töä perinteisten hienopesupintojen valmistuksessa,parantaa hienopestyjen elementtien laatua sekä

Artik

kelin

val

okuv

at: G

raph

ic C

oncr

ete

Oy

1, 2Nokia Oyj:n parkkitalo, Espoo, 2006. ArkkitehtitoimistoLarkas & Laine Oy. Elementtien valmistus Parma Oy.

1

2

%(7��V��*DDILQHQ ��

betoni 1 2007 57

2


58 betoni 1 200758

vähitellen saavuttaa liuotinhöyryistä, pintahidastin-pölystä ja muotinirrotusaineista vapaa työympäris-tö elementtitehtaalle. Lisäksi tavoitteena oli paran-taa Graafinen Betoni -elementtien laatua sekä ke-hittää valutekniikkaa entistä tehokkaammaksi. Jäl-jempänä on kuvattu projektin tuloksia.

KORKEALAATUISIA HIENOPESUPINTOJATYÖTURVALLISIN MENETELMINProjektissa tutkittiin mahdollisuutta korvata perin-teinen menetelmä valmistaa hienopesupintojamenetelmällä, jossa käytetään hidastimella kaut-taaltaan päällystettyä Graafinen Betoni -kalvoa(GCExpose). Tekniikalla pystytään siis tuottamaankuvioiden lisäksi normaalia hienopesupintaa. Va-lutulokset olivat erittäin positiivisia. Graafinen Be-toni -tuotteiden avulla valmistettu hienopesupintaon perinteisin menetelmin tuotettua hienopesu-pintaa parempi. Pesutuloksesta saadaan halutta-essa erittäin matala ja tasainen.

Myös menetelmän työturvallisuus- sekä ympäris-tövaikutukset tutkittiin. Tuloksia verrattiin lähinnäperinteiseen tapaan valmistaa hienopesupintoja.Tulosten mukaan Graafisen Betonin käyttö:– vähentää liuotinaineiden käyttöä tehtaalla– pienentää pölyhaittaa– pienentää pesulietteessä olevaa hidastinaine-

pitoisuutta sekä– kasvattaa sekajätteen määrää (käytetty kalvo).

ALIPAINEPÖYTÄ TUO TEHOKKUUTTA JAPARANTAA LAATUAYhteisprojektin tuloksena syntyi kuvaus välineistä,laitteista ja menetelmistä, joita käyttämällä Graafi-nen Betoni -elementtituotanto tehostuu ja tuottei-den laatu paranee. Elematic Oy oli mukana välineis-tön kehittämisessä ja tuotteistamisessa.

Merkittävimpänä yksittäisenä tuloksena voidaanpitää alipainepöytää. Pöytä koostuu normaalin kip-pimuottitason päälle asennettavasta tasosta. Pöy-dän materiaaliksi suositellaan terästä, mutta senvoi väliaikaisesti rakentaa myös puusta. Taso säily-tetään pystyasennossa omalla varastopaikallaan jasiirretään siltanosturilla käyttötarpeen mukaanmuotille. Se koostuu kahdesta teräslevystä, joidenvälissä on profiili. Pintalevy on rei’itetty 2 mm:nrei’illä reikäjaon ollessa 100-200 mm. Alipaine tuo-tetaan pöydän sisään yhdistämällä pöytä suulak-keella ja imuriletkulla esimerkiksi tehtaan alipaine-imurijärjestelmään.

Alipainepöydän käytön edut ovat käyttökokemus-ten mukaan selkeät:

3 - 11Hagaporten toimistotalo, Ruotsi. Kohde valmistuu vuonna2007. Strategisk Arkitektur. Elementtien valmistus ABSträngbetong/Consolis. GB-menetelmää käytettäessä pintahidastimen vaikutusbetonipinnalle välittyy muotin pohjalle levitettävästä pinta-hidastinkalvosta, johon pintahidastinaine on painettuohueksi kerrokseksi. Suunnittelijat voivat suunnitella itsehaluamansa kuviot tai he voivat käyttää valmiita malleja.GB-menetelmän käyttö antaa elementtitehtaalle mahdolli-suuden lyhentää tuotannon läpimenoaikaa. Pintahidastin-aine toimitetaan kalvolle valmiiksi painettuna ja kuvioitu-na. Lopuksi kalvon poiston jälkeen betonipinta vesipestään.

3

4 6

5

7

3


597 betoni 1 2007

8 10

9 11


60 betoni 1 200760

– Kustannustehokkuus kasvaa työmäärän vähenty-essä ja läpimenoaikojen lyhentyessä

– Työn laatu paranee, muun muassa elementtiennurkat tulevat entistä siistimmiksi

– Laaturiskit pienenevät koska kalvo on tiukasti jatasaisesti kiinni pöydän pinnassa

– Työn mielekkyys kasvaaTutkimus- ja kehitysprojektin päätyttyä on alipai-

nepöytään investoitu kolmella Consolis ryhmäänkuuluvalla tehtaalla: kahdella Suomessa (Kurikka jaForssa) ja yhdellä Ruotsissa (Strängbetong, Herrl-junga). Parman Kurikan tehdaspäällikkö Jari Kujan-pää on vakuuttunut alipainepöydän tuomista eduis-ta: ”Alipainepöytä mahdollistaa Graafisen Betonintehokkaan volyymituotannon ja parantaa valmiidentuotteiden laatua. Pöydän käyttö poistaa kalvon jamuotin pinnan välissä olevan ilman ja pitää kalvonsuorana valun aikana.” Kujanpää korostaa, ettämuotin puhtaus on kaiken A ja O ja jatkaa: ”Graafi-sen Betonin onnistunut valu edellyttää osaamista,harjoittelua sekä oikeita välineitä. Nykyään se onmeille mieluinen tuote ja tarjoamme sitä esimerkik-si urituksen tai muun pintakuvioinnin vaihtoehtona.”

Tutkimuksen mukaan Graafinen Betoni -tuottei-den käyttö tehtaalla on tehokasta ja nopeaa. Esi-merkiksi hienopesupinnan valmistamiseen perintei-sellä menetelmällä kuluu noin 25 % enemmän työ-aikaa kuin Graafinen Betoni -teknologiaa ja tuottei-ta hyödyntämällä.

UUDISTETTU TUOTEPERHE HELPOTTAATUOTTEIDEN SUUNNITTELUA JA KÄYTTÖÄGraphic Concrete Oy on asiakaspalautteen tulokse-na kehittänyt tuotteistoaan entistä helppokäyttöi-semmäksi. Tuoteperhe muodostuu viidestä eri pää-tuotteesta:1. GCCollection: valmiit toistokuviot

(www.graphicconcrete.fi)2. GCPro: suunnittelijoiden itse suunnittelemat

toistokuviot3. GCSmooth: Graafinen Betoni -kalvolla valmis-

tettu puhdasvalupinta4. GCExpose: tasainen ja haluttaessa erittäin ma-

tala hienopesu5. GCArt&Design: yksilölliset kuvat (ei toistoa)

Tavoitteena on ollut tarjota selkeä tuotteisto,jota käyttämällä elementtitehtaat voivat kustan-nustehokkaasti tuottaa kuvioiden lisäksi myös pe-rinteisiä betonielementtipintoja, kuten hienopesuaja puhdasvalua. Tämä tekee Graafinen Betoni -kal-

von käytön säännölliseksi tehtaalla, mikä puoles-taan pienentää kustannuksia ja parantaa laatua.

PALVELUT OVAT OLENNAINEN OSA GRAPHICCONCRETE OY:N TOIMINTAAGraphic Concrete Oy tarjoaa tuotteiden lisäksi pal-veluja sekä suunnittelijoille että betonituotetehtail-le. Palvelujen avulla varmistetaan, että GraafinenBetoni -prosessi toimii sujuvasti suunnittelijan ide-asta valmiiseen elementtiin.

Kukin uusi elementtitehdas koulutetaan käyttä-mään Graafinen Betoni -teknologiaa. Tuotteistettuteknologiansiirtopalvelu on osoittautunut erityisentärkeäksi kansainvälisillä markkinoilla. Palvelu si-sältää teknologian suunnittelu- ja käyttöohjeet, ku-vauksen tarvittavista laitteista ja välineistä, testi-valuja sekä tuotantovalun ohjauksen. Testivalujenavulla haetaan kullekin tehtaalle sopivia GraafinenBetoni -reseptejä.

PROJEKTIT KASVAVAT JAKANSAINVÄLISTYVÄTViisi vuotta sitten Graafinen Betoni -teknologiallatuotettiin lähinnä yksittäisiä taideteoksia. Suurin po-tentiaali sekä arkkitehtuuriin että elementtituotan-toon piili toistokuviollisissa rastereissa sekä kaut-taaltaan pintahidastimella päällystetyssä kalvossa.Graafisen Betonin projektien keskikoko on suurentu-nut samalla kuin niiden kokonaismäärä on kasvanut.Vielä vuonna 2005 projektin keskikoko oli noin 100m2. Vuonna 2006 sama luku oli jo yli 700 m2 ja tällähetkellä suunnitelmissa olevien kohteiden Graafi-sen Betonin käyttö on keskimäärin noin 1000 m2.

Tavoitteellisen kehitystyön tuloksena suunnitte-lijat, rakennuttajat sekä elementtiteollisuus ovatottaneet Graafisen Betonin merkittäväksi pinta-vaihtoehdoksi. Saavutettu kustannustehokkuussekä tuotannon laatu ovat tehneet menetelmästäkilpailukykyisen ja luotettavan vaihtoehdon, mitävoi viedä kansainvälisillekin markkinoille. Ensim-mäiset ulkomaan toimitukset ovat jo menneetRuotsiin, Viroon, Espanjaan sekä Hollantiin.

LISÄTIETOJA:Graphic Concrete Oy: www.graphicconcrete.com

Harri Lanning , puh. +358 40 5051 [email protected]

Arkkitehdit sekä muut suunnittelijat :Jutta Telivuo, puh. +358 45 110 [email protected]

12, 13Porvoon sairaalan laajennus, 2006-2007. Arkkitehtitoi-misto Paatela- Paatela & Co Oy. Elementtien toimitusParma Oy.

14Muistijäljet -teos, ympäristöbetonilaatat, Fallkulla, Hel-sinki, 2004. Suunnittelijat: Päivi Kiuru, Samuli Naamanka,Eva-Kaisa Berry ja Merja Salonen.

12

13

14


617 betoni 1 2007

PRODUCTION OF PRECAST GRAPHIC CONCRETEELEMENTS DEVELOPED IN COLLABORATION WITHCUSTOMERS

Graphic Concrete Oy is a private Finnish Company. The pa-tented Graphic Concrete technology is based on a specialmembrane, with concrete surface retarder printed on the sur-face of the membrane. Plants that produce concrete productscan use the technology to manufacture both precast elementsand slabs. The surface of the concrete can be patterned,smooth or with exposed aggregate finish.

Five years ago the Graphic Concrete technology was main-ly used to produce individual works of art. The largest poten-tial for both architectural applications and production of pre-cast elements was found in rasters with repeated patterns aswell as in the membrane completely covered with surface re-tarder. The total amount as well as the average extent ofGraphic Concrete projects has increased steadily. At present,the average project size is 1000 m2.

As a result of purposeful development work, designers,developers and the concrete element industry have acceptedGraphic Concrete as a surface material to be reckoned with.The method provides a competitive and reliable alternativethat can be exported also to international markets. The firstexport deliveries have gone to Sweden, Estonia, Spain andHolland.

Development of products and services is an essential partof the operation of Graphic Concrete Oy. More than ten Fin-nish concrete product manufacturers have already usedGraphic Concrete. Parma Oy and the entire Consolis Group,for example, have been active developers and users ofGraphic Concrete since the first pouring trials in the 1990s.

The development efforts have improved the processes andequipment used in the production of Graphic Concrete elements.Studies have also been conducted on the productivity of the met-hod, the associated occupational safety and environmental im-pact. At first, Graphic Concrete was used to realise illustrationsand special surfaces, but now the advantages of Graphic Conc-rete have been introduced also to volume production.

A joint research and development project of Consolis andGraphic Concrete Oy focused on the use of the Graphic Concre-te technology to produce conventional exposed aggregate sur-faces. The objective is to improve the quality of exposed ag-gregate elements, and to gradually achieve a working environ-ment at element factories that is free of solvent fumes, surfa-ce retarder dust and stripping agents. Elematic Oy took alsopart in the development and commercialisation of the equip-ment.

The most important single result is a vacuum table thatconsists of a tabletop placed on top of a normal tilting tablemould. Three Consolis Group factories in Finland (Kurikka andForssa) and in Sweden (Strängbetong, Herrljunga) have alrea-dy acquired this novelty.

Graphic Concrete Oy has focused development efforts onmaking their products easier to use. The objective has beento offer a clear selection of products, which give element fac-tories an opportunity to produce in a cost-effective manneralso traditional concrete element surfaces, such as exposedaggregate and fairface surfaces, in addition to patterned sur-faces. This will involve regular use of the Graphic Concretemembrane in the factory, which will result in lower costs and

15Haminan lukio, 2005. Arkkitehtitoimisto Ulla Hovi. Ele-menttien toimitus Parma Oy.

16Fålkhälsanhuset, Vantaa, 2006. Arkkitehtitoimisto Hedman& Matomäki Oy. Elementtien toimitus Betoniluoma Oy.

17Pirkan Opiskelija-asunnot Oy, Tampere, 2003. Arkkitehti-toimisto Eero Lahti Oy. Elementtien toimitus Parma Oy.

15

16

17


betoni 1 200762

Betonilattia herättää taas intohimoja, nyt ulkonä-könsä puolesta. Arkkitehdit haluavat käyttää beto-nia paljaana pintana ja toivovat rakennustuoteteol-lisuudelta hyviä ja luotettavia ratkaisuja käytettä-väkseen. Selvänä lattiatrendinä esiin tulevat julkiti-lojen betonilattiat, erilaiset värjätyt pinnat, hiotutpinnat, eri ainein tai menetelmin jälkikäsitellyt pin-nat, erilaiset saumatekniikat sekä kuvioidut pinnat.Vaikeuksia tuottavat vähäinen tekninen tietämys jakokemus ratkaisuista, kustannustietous sekä toi-saalta vähäinen erikoisurakoitsijoiden määrä. Esi-merkkikohteet ovat lisäksi tyypillisesti ulkomaisia;kohteiden toteutuksesta ei tällöin ole muuta muis-tona kuin valokuvat, mikä ei vielä riitä lähtötiedoksikotimaisen ratkaisun märittelyssä.

Betonikeskus ry on tunnistanut vallitsevan tilan-teen ja käynnistänyt arkkitehdeille suunnatun be-tonilattiaohjeen laatimisen. Se keskittyy kuvaa-maan betonilattiatyypit, niiden rakenteelliset rat-kaisut ja samalla rajoitukset, toiminnalliset vaati-mukset sekä pinnan eri käsittelyvaihtoehdot. Oh-jeessa käsitellään vain ‘’paljaita’’ betonipintoja, jo-ten eri pinnoitteiden osalta viitataan vain muihinohjeisiin. Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus esi-tellä vielä suunnitteluasteella olevaa ohjetta tar-kemmin, vaan kiinnittää huomio muutamiin keskei-siin betonilattioiden laatutekijöihin.

Toinen kysymys on sitten se, kuinka betonilattioi-den toteutusvaiheessa saavutetaan nykyistä parem-pi laatutaso. Rakentamisessa aikataulut kiristyvät,‘’hyvää halvalla’’ – ajattelulla laatutasoa ei hevinnosteta ja betonilattioita tehdään edelleen vaikeissaolosuhteissa. Vaikeuksia tuottavat myös betonilat-tiatöiden sijoittuminen muiden töiden sekaan, jolloinvaadittujen olosuhteiden luominen on hankalaa jalattiarakenteiden käyttöönotto tapahtuu usein aivanliian aikaisin kuormankanto- ja kulutuskestävyyskykyhuomioiden. Olipa kyse sitten suunnittelu- tai toteu-tusratkaisun puutteista, betonilattiarakentamisensuurin ongelma on edelleen halkeilu.

LATTIAN KULUTUSKESTÄVYYS ON TÄRKEÄTOIMINNALLINEN VAATIMUSSanonta ‘’lattia on rakennuksen käytetyin osa’’ pi-tää todellakin paikkansa. Normaalilla suomalaisel-la maksimiraekoon 16/32 mm kiviaineksella, lujuus-luokan K40 betonilla ja huolellisella työnsuorituk-sella (betonin tärytys ja koneellinen hierto) saavute-taan luokan 3 kulutuskestävyys, mutta ei aivanluokkaa 2 (Betonilattiaohjeet by45/BLY7 2002).Asetetun kulutuskestävyysluokan todelliseen saa-vuttamiseen tulisi aina paneutua huolellisesti niin

Pekka Vuorinen, diplomi-insinööriRakennustuoteteollisuus RTT ry

TEKNISET LÄHTÖKOHDAT JA RAJOITUKSET TUNNETTAVA– ARKKITEHTONINEN BETONILATTIA KIINNOSTAA

1, 2, 3Arkkitehtoninen betonipinta kiinnostaa, hiottuna, värjät-tynä tai muutoin pintakäsiteltynä.

1

3

2

suunnittelu- kuin toteutusvaiheessakin. Lattiara-kenteen lujuusluokkaa ei tule nostaa tarpeettomankorkeaksi kulutuskestävyysvaatimusten takia, jottaei ajauduttaisi paljon kutistuvien betonimassojenkäyttöön. Korkea kulutuskestävyysvaatimus tulee-kin ratkaista käyttämällä betonipinnassa seuraa-vassa esitettäviä ratkaisuja ja pitäytymällä mahdol-lisimman alhaisessa lujuusluokassa ja lisäksi suu-ressa runkoaineksen maksimiraekoossa.

Kulutuskestävyyttä voidaan parantaa hierron yh-teydessä pinnalle levitettävillä sirotteilla (by45/BLY7). Sirotteet sisältävät tyypillisesti hydraulisensideaineen, joka saa reagointiin tarvittavan kosteu-den tuoreesta betonimassasta hierron yhteydessä,sekä erittäin lujan mineraali- tai metallipohjaisenrunkoaineen. Sirotteet pintaan hierrettyinä lisäävätpinnan tiiveyttä mm. kemiallista rasitusta vastaan.Sirotteiden onnistuneessa käytössä on huomioitavakerralla käsiteltävän alan laajuus, levitettävä määrä,levitystapa ja ajankohta sekä jälkihoitotoimenpiteet.Sirotteilla, joita on saatavilla myös värillisiä laatuja,saadaan aikaan perinteisen betoninen pintailme lat-tiaan mutta ei välttämättä tasaväristä lopputulosta.

Sirotepintausta laadukkaampi ratkaisu niin kulu-tuskestävyyden kuin myös esim. tasavärisyydenosalta on ns. kovabetonilattiana tunnettu ratkaisu,jossa ohuimmillaan alle 10 mm:n ja paksuimmillaannoin 30 mm:n valu tehdään tuoreen pohjavalun taivanhan betonilattian päälle työmaasekoitteisellaerikoisbetonilla. Kovabetonimassoissa käytetäänvalikoitua runkoainesta, joka voi olla kvartsia, dia-baasia, korundia tai metallipohjaista; runkoaines onnäin ollen vastaavaa kuin pintasirotteissa. Massatovat tyypillisesti erikoissuhteituksia, jotka voivatolla lisäksi läpivärjättyjä; tällöin saavutetaan yleen-sä tasavärinen lopputulos. Kovabetonilattioidenvalmistaminen edellyttää erikoisosaamista, sillämenetelmä käsittää kokonaisuuden alustan käsitte-lystä jälkihoitoon ja betonipinnan viimeistelyyn.

BETONIPINNAN HIONTA SEKÄJÄLKIKÄSITTELY PINNAN TIIVISTYSJA PÖLYNSIDONTA-AINEILLAHiotut betonipinnat, kuten ns. mosaiikkibetonilattiaerikoistapauksena, ovat erityisen kiinnostuksenkohteina. Paljastamalla eriasteisella hionnalla be-tonin kiviaines saadaan aikaan kauniita kivimäisiäpintoja ja samalla poistetaan betonin heikko pinta-kerros. Aiemmin mm. teollisuuslattioita valmistet-tiin paljon hiomalla betonin karkea kiviaines näky-viin; ajatuksena oli luonnollisesti poistaa heikkopintakerros ja käyttää kiviainesta ottamaan vastaan

%(7��V��/DWWLD9XRULQHQ ��

betoni 1 2007 63

4Pintasirotteiden käyttöä julkitiloissa. Oikein toteutettunasaadaan aikaan kestäviä ja tyylikkäitä betonilattiapintoja.

5, 6Korkealuokkaiset kovabetonilattiapinnat soveltuvat vaati-viin kovan kulutusrasituksen lattioihin. Läpivärjätyillämassoilla saavutetaan tasavärinen lopputulos.

7Hiottu mosaiikkibetonilattia on ilmeikäs.

4

5

6

7


64 betoni 1 200764

kova kulutus. Hiottujen betonilattioiden ulkonäkö-vaatimukset edellyttävät käytettävältä betonilaa-dulta tasalaatuisuutta, jotta myös hionnan jälki olisitasainen.

Kovettunutta ja hiottua (ja luonnollisesti myöshiomatonta) betonipintaa voidaan vahvistaa pinta-kyllästyksellä tai betonilakkauksella. Pintaan saa-daan tällöin samalla eriasteinen kiilto. Tarkoituk-seen soveltuvilla fluatointiaineilla, betonilakoilla jamuilla kemiallisiin reaktioihin perustuvien imeytys-aineiden käytöllä on myös tyypillisesti betonipintaalujittava ja tiivistävä vaikutus mm. kemiallista rasi-tusta vastaan, mutta niillä ei yleisesti voida nostaapinnan kulutuskestävyysluokkaa. Em. aineilla voi-daan myös värjätä betonipintaa; englanninkielinentermi ‘’stained concrete’’ tarkoittaa juuri tällaistavärjäystä, jolla tyypillisesti saadaan aikaan laikukastai muutoin epätasavärinen lopputulos. Erikoistapa-us betonipinnan jälkikäsittelyaineista ovat erilaisetvahat, joilla voidaan kiillottaa tai vastavuoroisestisaada aikaan mattapintoja.

Jälkikäsittelyt suoritetaan mieluiten pinta- taisyvähiotulle ja kuivuneelle betonipinnalle tuotekoh-taisten ohjeiden mukaan. Pintahionnalla poistetaanpintaan erottunut sementtiliimakerros ja paljaste-taan vähintään hieno runkoaines, syvähionnassaesiin saadaan jo karkea kiviaines.

SUUNNITTELU- JA TYÖNALOITUSKOKOUKSISSA YHTEINENKÄSITYS HALUTUSTA LOPPUTULOKSESTAHyvin onnistuneen betonilattian taustalla on suun-nittelu- ja työn aloituskokoukset, johon osallistuvatsuunnittelijat, pää- ja lattiaurakoitsija, betonin toi-mittaja sekä tilaajan edustaja. Kokouksissa varmis-tetaan, että osapuolilla on yhdenmukainen käsitys

lattian laatuvaatimuksista ja niiden saavuttami-seen johtavista työmenetelmistä ja materiaalivalin-noista. Kokoukset tulisi aloittaa mahdollisimmanvarhain, jo paljon ennen työn toteutusta. Se, mitäsuunnittelupöydällä on määritelty, on pystyttävämyös käytännön olosuhteissa toteuttamaan.

Betonilattioiden laatuvaatimukset esitetään be-tonilattioiden luokitusjärjestelmän (by45/BLY7) mu-kaisella menettelyllä. Lattian luokka ilmoitetaanesimerkiksi A-3-40, jossa

A = tasaisuusluokka (Ao, A, B tai C, joistaAo on vaativin )

3 = kulutuskestävyysluokka (1,2,3 tai 4, joista1 on vaativin)

40 = muut laatutekijät (60, 50, 40 tai 30)

Erityisen vaativissa kohteissa luokan perässä onvielä tunnus T, mikä kertoo pätevöityneen työnjoh-don tarpeen. Luokan viimeisen numeron perusteellamääräytyy laatuvaatimukset betonin minimilujuus-luokalle, kiinnitetyn lattian pintabetonin tartunnallealustaan, paksuusvaihteluille ja raudoituksen si-jainnin vaihteluille. Käytettävillä työmenetelmillä,betonilaaduilla, rakennevahvuuksilla sekä olosuh-teilla on suuri vaikutus saavutettavissa olevaan laa-tuluokkaan. Etenkin tavoiteltaessa betonipinnallearkkitehtonista ilmettä, tämä on kuvattava suunni-telmissa jo varhaisessa vaiheessa ja mahdollisim-man tarkoin, jotta mahdolliset pintaan liittyvät tuo-tantotekniset rajoitukset tai riskit tulevat esille jakaikkien tietoon.

LATTIABETONIN VALINTATEHTÄVÄ HUOLELLALattiabetonin valinnassa lähtökohtana ovat raken-teelliset ja toiminnalliset vaatimukset, joita täyden-tävät sitten ulkonäölliset ja luonnollisesti tuotanto-tekniset näkökohdat. Lopullisen valinnan tuleekintapahtua yhteistyössä suunnittelijan, urakoitsijoi-den ja betonin toimittajan välillä. Eri betonilaadutkäyttäytyvät eri olosuhteissa eri tavoin, niillä onsaavutettavissa mm. erilainen kulutuskestävyys-luokka sekä niillä on erilaiset kuivumisominaisuu-det. Nämä kaikki vaikuttavat työn toteutettavuu-teen ja siten lopputulokseen.

Tarpeettoman pienen maksimiraekoon käyttö jaajautuminen paljon hienoainesta sisältävien beto-nien käyttöön on yksi syy betonin suuriin kutistu-miin ja siten halkeiluongelmiin. Tällaisten betoni-massojen käyttöön ajaudutaan turhan usein pelkäs-tään siksi, että betonin siirto valukohteeseen ei

8Nopeat laajavalualuemenetelmät ovat yleistyneet, muttaeivät takaa automaattisesti onnistunutta lopputulosta.Työ vaatii huolellisen rytmityksen valun, hiertotyön jamahdollisen kuitistumasaumasahauksen osalta, johon li-säksi mahdollinen pintasirotteen käyttö vielä tuo omat li-sävaatimuksensa.

9Imubetonitekniikkaa kysytään, mutta onko tarjontaa tar-peeksi? Lopputuloksena saadaan vähän kutistuva be-tonilaatta ja pienempi halkeiluriski kuin tavallisella lat-tiavalutekniikalla.

10Betonilattiaa syntyy, mutta saavutetaanko haluttu loppu-tulos näissä olosuhteissa?

8

9

10


657 betoni 1 2007

ARCHITECTURAL CONCRETE FLOORATTRACTS INTEREST

Concrete floors raise passions again, this time because oftheir appearance. Architects want to use exposed concre-te surfaces and are looking for good and reliable solutionsfrom the building product industry. Concrete floors in pub-lic buildings, different dyed surfaces, ground surfaces,surfaces finished with different agents or methods, vario-us jointing methods and patterned surfaces are the in-thing now.

Problems are encountered in implementing concretefloors because of limited technical knowledge of and ex-perience in different solutions, cost awareness and alsodue to poor availability of special contractors. As projectsgiven as examples are also usually from foreign countries,the only documentation about their implementation is inthe form of photographs, which does not constituteenough input data for specifying a domestic solution.

A successfully realised concrete floor requires designand kick-off meetings between the designers, the maincontractor and the floor contractor, the concrete supplierand a representative of the client. The purpose of themeetings is to ensure that all the parties share the sameviews about the quality requirements specified for thefloor, and about the work methods and material choicesrequired to meet these requirements.

The selection of floor concrete is based on structuraland functional requirements, which are then supple-mented by aspects associated with the appearance of thefloor and the production technology. The designer, thecontractors and the concrete supplier should make the fi-nal selection together. Different concrete grades behavedifferently in different conditions; their wear strength va-ries as do also their curing properties. All these factorsinfluence the implementation of the work and thereby theend-result.

Concrete floors always need appropriate curing. Thereis an abundance of guidelines available with respect tothe significance and implementation of curing, but only afew examples of careful execution. Fortunately attitudeshave changed regarding curing, but compromises are stillmade too often as to the division of responsibilities andimplementation.

muuta salli. Vaikka itse lattiarakenne voitaisiinkinvalaa suuremmalla maksimiraekoolla, betonin siirtopumppaamalla ei sitä salli. Maksimiraekoon oikeal-la valinnalla ja miettimällä vaihtoehtoisia betoninsiirtomenetelmiä vähennetään lattioiden kutistu-maa ja halkeiluriskiä. Vaihtoehtona on luonnollises-ti vaatia käytettäväksi sellaista pumppauskalustoa,joka mahdollistaa suunnitelmissa määritellyn beto-nimassan siirron. Runkoainevalinnoissa on syytämuistaa, että suunniteltaessa hiottuja lattioita(esim. mosaikkibetonilattioita), tavanomaiset run-koaineet eivät välttämättä sovellu halutun lopputu-loksen saavuttamiseen.

ALUSTAT JA OLOSUHTEETUSEIN RATKAISEVASSA ROOLISSAPyrittäessä tekemään hyviä betonilattioita tuleemyös valuolosuhteiden ja lattioiden alustojen ollakunnolliset. Liian paljon epäonnistumisia kirjataanjuuri huonojen valmistelujen ja epäsuotuisissa olo-suhteissa tehtyjen valujen piikkiin. Suomalaiset ra-kentamisolosuhteet ovat vaativat; tämä päteeetenkin betonilattiarakentamiseen. Maanvaraistenlattioiden alustojen tulee olla tasaiset ja riittävänkantavat. Alusbetonin pinnan tulee olla puhdas,luja, sopivan kostea, imevä ja karhea tartunnan var-mistamiseksi. Vanhat alustat tulee tarvittaessa jyr-siä tai sinkopuhaltaa, puhdistaa irtonaisesta ainek-sesta sekä kostuttaa useampana päivänä ennenvalua. Alustan työstäminen korkeapaineisella vesi-pesulla karhentaa ja kostuttaa alustan samanaikai-sesti. Tuoreempien alustojen kasteluun riittää edel-lisenä päivänä tapahtunut kostutus. Valualustojenlämpötilan tulee olla mielellään vähintään 10 oCastetta betonoinnin alkaessa, mikä edellyttää va-lutilan lämmittämistä riittävän lämpöiseksi jo edel-lisinä päivinä. Voimakkaat ilmavirtaukset valutilas-sa tulee ehdottomasti estää vähintään laatan jälki-hoidon alkuun asti betonin varhaishalkeilun välttä-miseksi. Kostea ilmanlaatu valun aikana on kuivaaparempi.

Tuoreessa betonipinnassa tapahtuu plastista ku-tistumista, jos pinta pääsee kuivumaan liikaa eli pin-nalta haihtuva kosteusmäärä on suurempi kuin mas-sasta pintaan erottuva vesimäärä. Se on sitä suu-rempaa mitä suurempi on pinnalta haihtuva kosteus-määrä, jota kasvattaa erityisesti ilmavirtauksen no-peuden kasvu, kuivat olosuhteet sekä korkea massanja ilman lämpötila. Liian suuri plastinen kutistumi-nen ilmenee yleensä pinnan verkkomaisena tai yksit-täisinä halkeamina. Joskus halkeilu on vain heikkoa‘’postimerkkihalkeilua’’ mutta tällöinkin vähintään

esteettinen haitta. Mitä harvemmassa halkeamatovat, sitä suurempia ne ovat. Halkeamat saadaanhierrettyä umpeen, mutta ne aukeavat tai tulevat uu-delleen näkyviin pinnan hionnan yhteydessä sekä ku-lumisen tai kuivumiskutistuman myötä.

BETONI VAATII AINA JÄLKIHOIDONBetonin jälkihoidon merkityksestä ja toteuttamises-ta on annettu ohjeita yllin kyllin. Tosiasia lienee kui-tenkin se, että sen huolellisesta läpiviennistä esi-merkkejä löytyykin sitten vähemmän. Suhtautumi-nen jälkihoitoon on kyllä muuttunut mutta edelleen-kin sen todellinen vastuuttaminen ja toteuttaminenontuu turhan usein. Tarkoituksena ei tässä ole tois-taa ‘’jo opittua’’, joten seuraava muistilista toimi-koon vaikkapa lähtökohtana tavoitteelle ‘’kutistu-mien hallintaan yhteistyöllä’’:

– lattiarakenne suunnitellaan jo ennakkoon sellai-siksi, että se on mahdollista valaa tunnetusti vä-hän kutistuvilla betonilaaduilla

– suunnittelijan, betoniasiantuntijan sekä työmaankesken järjestetään suunnitelmakatselmus , jos-sa käydään läpi suunnitelman toteutettavuus –tehdään valukohteen riskianalyysi, jossa arvioi-

daan valuolosuhteet ja niiden vaikutus betonoin-ti- ja jälkihoitotoimenpiteisiin käytettävän beto-nin ominaisuudet huomioiden; keskeistä tässä onmyös tarkastella myös betonin siirtomenetelmäävalukohteeseen

– laaditaan betonin jälkihoito-ohjelma, jota toteut-tajat sitoutuvat noudattamaan ja sovitaan valvon-tatoimenpiteet

– määritetään valuolosuhteiden perusteella esijäl-kihoidon aloitusajankohta ja käytettävä(t)menetelmä(t)

– määritetään varsinaisen jälkihoidon menetelmä,jos se poikkeaa edellisestä, ja sen kesto

– nimetään em. toimenpiteiden vastuuhenkilöt javalvojat.

1111Helsingissä Unioninkatu 14:ssa sijaitsevan Betonikeskuk-sen paikallavalettua hiottua betonilattiaa elävöittävät eri-väriset 50 x 50 mm2 kokoiset mosaiikkibetonipalaset.


betoni 1 200766

Matkustajien määrä Helsinki-Vantaa lentokentällärikkoi vuonna 2006 jälleen uuden ennätyksen. Mat-kustajia oli 12,1 miljoonaa, yli miljoona matkusta-jaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvun yksiluonnollinen seuraus on se, että rakentaminen alu-eella jatkuu tulevaisuudessakin vilkkaana.

Finavian lentokenttätekniikan projektipäällikköMikko Kettunen esittelee nykyisiä ja tulevia hank-keita kuvaten niitä ketjureaktioksi, jossa osa uudis-rakentamisesta on terminaalien laajennusten altapurettaville tiloille rakennettavia uudisrakennuksia.Esimerkiksi huolto-alueelle paraikaa rakennettava,vapuksi valmistuva korjaamo- ja huoltohalli on yksilinkki ketjussa, jossa tehdään tilaa ulkomaan termi-naalin seuraavalle laajennukselle.

– Korjaamo- ja huoltohallin vieressä on myös jomonttu, johon aletaan rakentamaan uusia sosiaali-ja toimistotiloja. Tulevaisuudessa huoltoalueen kul-mauksessa vielä oleva mäki louhitaan kokonaanpois ja sinne rakennetaan lisää kalustosuoja- ym.halleja, Kettunen selvittää.

LATTIALLA KOVAT VAATIMUKSETVarsinainen syy Mikko Kettusen jututtamiseen ontällä kertaa korjaamo- ja huoltohallin lattiaratkaisu:kaksikerroksinen, märkää märälle -systeemillä va-lettu kovabetonilattia on näet ensimmäinen Suo-messa tällä tekniikalla toteutettu lattiaratkaisu.

Lattia-asiat osoittautuvat Kettuselle enemmänkuin tutuiksi: kuusi vuotta Ilmailulaitoksella on tar-koittanut lukuisia lattianeliöitä niin terminaali- kuintoimisto- ja teollisuusolosuhteissa. Ennen uraa Il-mailulaitoksella hän työskenteli elintarviketeolli-suudessa, lattiavaatimusten listalla olivat siellä li-sänä vielä tiukat hygieenisyysvaatimukset. – lattiantekeminen ei ole helppoa, pettymyksiäkin on koettu,hän summaa kokemuksia lattianteon vaativuudesta.

Lentoaseman uusimmassa hallirakennuksessatullaan korjaamaan ja huoltamaan kentän huoltoka-lustoa: aura- ja kuorma-autoja, traktoreita, höyliä.Työmaa käynnistyi elokuussa, muutto tiloihin alkaavappuna. Lattiapinta-alaa noin 150 metriä pitkällähallilla on lähes 3400 neliötä pinta-ala.

FINAVIAN HUOLTO- JA KORJAAMOHALLIIN TEHTIIN KOVABETONILATTIA

Sirkka Saarinen, toimittaja

Kettusen mukaan perusvaatimukset huoltohallinlattialle ovat tietysti tasaisuus, kulutuskestävyys jamitoitus raskaiden kuormien mukaisena. Lisäksi lat-tian pitää kestää koneiden pyörien ja puhaltimienharjojen mukana sisään tulevia kemikaaleja. Eri-koisvaatimus on myös kuumankesto, sillä pakkasil-la koneita joudutaan sulattamaan toimintakuntoonkuumalla vedellä.

SUOMESSA ENSIMMÄINEN KOHDEKovabetoniratkaisuun Kettunen tutustui, kun tuot-teen maahantuoja Piimat Oy kutsui rakennuttajansekä arkkitehti- ja rakennesuunnittelijan edustajatesittelytilaisuuteen. Tekniset ominaisuudet ja Kes-ki-Euroopan miljooniin neliöihin nousevat käyttö-kohteet saivat kolmikon vakuuttumaan, ettei ky-seessä ole kokeilu vaan tekniikka, josta on hyviäkäyttökokemuksia.

– Tällaisen märkää märälle menetelmän yksihyvä puoli on se, että lattia tulee kerralla valmiiksi.Kuivumisajan jälkeen esimerkiksi lvis-miehet voivatlähteä asentamaan kattoon tavaraa. Rakennusai-kaa lyhenee selvästi, Kettunen arvioi.

Hän uskoo myös että kovabetonilattian alemmankerroksen alhaisen lujuuden, K25, ansiosta halkei-luriski on erittäin pieni, koska vesi-sementtisuhdeon matala.

HYVISTÄ LATTIANTEKIJÖISTÄ PULAANiin kovabetoni- kuin muillakin tekniikoilla tehtävi-en lattioiden tärkeimmäksi onnistumisen edellyttä-jäksi Kettunen nostaa lattiantekijät: - Koneellistu-misesta huolimatta lattian tekeminen on raskastahommaa. Ammatistaan ylpeistä tekijöistä alkaaolla pulaa, hän harmittelee. Myös nykyinen urakoin-titapa, jossa lattiaurakoitsija käy tekemässä koh-teen lattian ja lähtee saman tien seuraavalla työ-maalle, on höllentänyt vastuita. – Se näkyy herkästilaiminlyönteinä jälkihoidossa, joka kuitenkin on lat-tian onnistumisen kannalta ratkaiseva. Valitettavanusein lattiavalun suojana olevat muovit repsottavatniin ja näin, hän toteaa.

Kettunen huomauttaa, että rakennuttaja asettilentokentän huoltohallin lattialle kovat vaatimuksetja niiden uskotaan luonnollisesti täyttyvän. Omanlisänsä antoi vielä se, että sinne tuli vesikiertoinenlattialämmitys. Lattiavalut onnistuivat hyvin. –Käyttökokemuksia meillä on tietysti vasta kesän jäl-keen, joten tekotavan jatkokäyttö riippuu siitä, mi-ten odotukset täyttyvät, hän korostaa ja lisää, ettärakennusala on tunnetusti vanhanaikainen: – Uusi-en asioiden käyttöönotto vie yleensä pitkään.

1

Sirk

ka S

aarin

en

Sirk

ka S

aarin

en

%(7��V��.RYDEHWRQL ��

betoni 1 2007 67

1- 5Helsinki-Vantaan lentoaseman huoltoalueelle valmistuuvuoden 2007 vapuksi 3400 kerrosneliön korjaamo- ja huol-tohalli. Sen lattiassa käytettiin ensimmäistä kertaa Suo-messa ns. kovabetonitekniikkaa: betonia kahdessa kerrok-sessa märkää märälle -tekniikalla. Kulutuskestävän erit-täin sileän pintakerroksen lujuus on 90 MPa, alusbetoninlujuus on 25 Mpa.

2

34

5

6

Sirk

ka S

aarin

en

Piim

at O

y


68 betoni 1 200768

ONNISTUNUT VALU, KÄYTTÖKOKEMUKSIAODOTETAANHuoltohallin arkkitehtisuunnittelusta vastasi LIARKOy ja rakennesuunnittelusta A-Insinöörit Oy. SRVTeräsbetonin pääurakoimalla työmaalla lattiaura-koitsija oli Betonilattiat Sinkkonen Oy.

He valoivat lattian 60 neliön ruutuina, 180 neliönpäivävauhdilla. Kävelyn kestävä alusbetoni hierret-tiin ensin levyllä ja pidettiin pintabetonin tartunnanvarmistamiseksi auki hiertämällä sitä helikopterinavulla. Märkää märälle -tekniikalla valetun kaksi-kerroslattian alaosan lujuus on K25 ja sen päällevaletun 10 millin pintakerroksen peräti 90 MPa.

Valun jälkeen pintaan ruiskutettiin jälkihoitoaineja seuraavana aamuna lattia kasteltiin ja peitettiinmuovilla. Valua oli tekemässä kolmen hengen työ-ryhmä. Pintakerrosmassa sekoitettiin säkkitavaras-ta tasosekoittimella työmaalla, kärrättiin paikalleenja levitettiin paikalleen linjaarilla.

UUSI VANHA RATKAISU?Lentokentän huoltohallin lattiassa käytetyn erikoi-sideaineen, Neodur-kovabetonin, maahantuoja onPiimat Oy. Kari Hellén Piimatista onkin syksyn ja tal-ven kuluessa käynyt kertomassa kaksikerroksisestakovabetonilattiasta niin Betonilattiapäivillä kuinyrityksen omissa infotilaisuuksissa.

Hän on otsikoinut esityksensä ”Kovabetoni –uusi vanha ratkaisu”. Otsikon juoni paljastuu, kunhän kertoo Kovabetoni-lattian perustuvan samaanideaan kuin Suomessa 1960- ja 70-luvuilla tehdytauramolattiat. Se taas oli Hannu Auramon kehittä-mä tekniikka, jossa betoninen pintakerros tosin oliuseita senttejä paksu. – Vaikka tekniikka tekijöidenpuutteessa Suomessa vähitellen hiipui, löytyy eripuolelta Suomea vieläkin erittäin hyviä, kovassakäytössä olevia auramolattioita, Hellén kertoo.

Suomessa on Hellénin mukaan kuljettu lattianteossa omia polkuja: – Kun Keski-Euroopassa valta-osa, Saksassa jopa 80 prosenttia betonisista uudis-lattioista tehdään tällä kaksikerrostekniikalla, meil-lä valtatekniikka on sirotelattia.

Hellén huomauttaakin, että edes menetelmännimi ei meillä ole vielä vakiintunut: – Kovabetoni

vai pintaus – Keski-Euroopassa sitä kutsutaan ni-mellä topping, hän kertoo.

Nimi ei kuitenkaan ole sinällään tärkeä vaanitse tekniikka ja erikoissideaine, joiden ansiostaraskaasti kuormitettujen teollisuustilojen kovabe-tonilattiat ovat kestäviä, tasaisia ja tiiviitä, hänkorostaa.

ERIKOISMASSA SISÄLTÄÄ MYÖSPOLYPROPYLEENIAPiimatin maahantuoman, saksalaisen Korodurin val-mistaman Neodur kovabetonin pintakerroksen lu-juus on yli 80 MPa. Sillä on myös vetolujuutta yli 10MPa. – Tuote täyttää DIN-normien mukaiset vaati-mukset, sitä voidaan levittää joko tuoretta tuoreelletai kovettuneelle betonipinnalle. Pintakerroksenpaksuus voi olla 8, 10 tai 15 milliä, Hellén esittelee.

Itse erikoismassa sisältää muun muassa kvartsiaja korundia. Lisäksi siinä on polypropyleenikuituja,joka tekee massasta sitkeää, kuin muovailuvahaa.Kuidut ottavat vastaan massan varhaiskutistumatja minimoivat halkeamat. Kuitujen ansiosta pinnas-ta tulee myös vesitiivis ja sileä.

Lisäbonuksena kaksikerroslattiassa on sen väri-mahdollisuudet: – Kun pintakerroksen massa saa-daan halutulla pigmentillä kokonaan samanvärisek-si, ei lattiasta käytössäkään tule kirjava, hän vertaasirotelattiaan. Esimerkkeinä hän näyttää kuvia ko-vabetonilattioista Keski-Euroopasta, osassa värejäon käytetty varsin railakkaastikin. Samassa kuva-sarjassa löytyy esimerkkejä Ranskasta, jossa Airbu-sien kokoonpanohallissa Toulousessa on 40 000 ne-liön kovabetonilattia. Paitsi uudisrakentamiseenpintaustekniikka sopii Hellénin mukaan hyvin myöskorjauskohteisiin.

Entä hinta, se kiinnostaa aina? Hellén vertaa erituotteiden materiaalikustannuksia: korundipohjai-nen sirote noin 2 euroa ja metallipohjainen sirotenoin 4 euroa. Valittu kovabetoniratkaisu on niihinverrattuna hinta-laatusuhteeltaan edullisin, hänsummaa. Samassa yhteydessä hän huomauttaa,että lattian tekeminen on halpaa, mutta lattian kor-jaaminen on todella kallista.

6Keski-Euroopassa useiden lentokenttien huoltohalleissakäytetään kovabetonilattioita.

6

7

Piim

at O

y

Piim

at O

y


697 betoni 1 2007

7- 9Kovabetoni eli pintaus on Keski-Euroopassa betonilattioi-den valtatekniikka. Saksassa prosenttiosuus nousee jopa80:een. Kovabetonilattia soveltuu niin asuin- kuin toimis-toja yleisötilojen lattioihin. Kaksikerroslattiassa on mah-dollista myös erilaiset värit. Pintakerroksen massa saa-daan halutulla pigmentillä kokonaan samanväriseksi, jo-ten lattiasta ei tule käytössäkään kirjava.

8

9

DOUBLE LAYER CONCRETE FLOOR IN FINAVIA’SMAINTENANCE AND REPAIR FACILITY

The floor of the repair and maintenance facility currentlyunder construction at the Helsinki-Vantaa airport wasimplemented as a so-called double layer floor, using thewet-on-wet construction method. This is the first timethis method has been used in Finland.

The 3400-square metre facility is designed for repairsand maintenance of the airport maintenance vehicles. Theprimary requirements specified for the floor includedevenness, high wear resistance and dimensioned to hea-vy-duty vehicles. The floor should also be resistant to thechemicals carried into the facility on the wheels of the ve-hicles or in the blower brushes. Resistance to high tempe-ratures was another requirement, as hot water is used todeice the vehicles in sub-zero weather conditions.

The floor was poured in 60 m2 grids, at a rate of 180 m2

per day. The walkable base concrete was first floated andthen kept open with the help of a helicopter in order toensure top layer bond. The strength of the base layer inthis double layer floor implemented using wet-on-wetconstruction is K25, and the strength of the 10 mm thicktopping screed poured on top of the base concrete is ashigh as 90 MPa.

When the floor had been poured, it was sprayed withthe curing agent. The next morning the floor was wettedand covered with plastic. The pouring operation was car-ried out by a team of three people. The fresh concrete forthe topping was mixed from bagged material with a panmixer on the site, wheelbarrowed in place and screededwith a screeder board.

While the majority of new concrete floors in CentralEurope, and in Germany up to 80% are implemented usingthis double layer construction method, in Finland the mostcommon floor type is the concrete floor with granolithictopping.

The strength of the hard aggregate screed Neodur ismore than 80 MPa. This screed is manufactured by theGerman company Korodur, and imported by Piimat Oy. Thetensile strength of the screed is also high, more than 10MPa. The product meets the requirements of DIN stan-dards, and can be applied using either the wet-on-wetmethod or on cured concrete. The thickness of the top sc-reed can be 8, 10 or 15 mm.

The special screed contains e.g. quartz and corundum.It also contains polypropene fibres that make it tough, likemodelling clay. The fibres receive the early shrinkage of

Piim

at O

yPi

imat

Oy

the screed and minimise cracks. The fibres also make thesurface watertight and smooth.

As an additional bonus, the double layer floor can beimplemented in different colours. As the top layer screedcan be dyed uniformly, the floor will retain the uniform co-lour also over time.


betoni 1 200770

Betoni on kuvanveistäjä Pertti Kukkosen käsissäsaanut väriä paitsi taideteoksissa myös rakennuk-sissa. Betonilehden palstoillakin keksijä-Kukkosentöitä on vilahdellut taideteosten lisäksi niin raken-nusten julkisivuissa kuin ympäristörakenteissa. Nytvärit ovat päässeet myös lattioihin, joissa on käy-tetty esimerkiksi Kukkosen tavaramerkiksi tulluttasinistä kuparibetonia eli “CuStonea” sekä uutta,“Umbra” -työnimellä kehitettyä, kemiallisesti vär-jättyä ruskeaa betonia. Sen kehittämisessä ja kau-pallistamisessa yhteistyökumppanina on ollutBASF Construction Chemicals Finland Oy.

PATINOINTI RUSKEAKSISuomen ensimmäinen ruskeaksi patinoitu be-tonilattia tehtiin vantaalaiseen yksityiskotiin. Me-netelmässä betoni värjätään imeyttämällä siihenkemikaaleja, jotka reagoivat betonin sisältämän se-mentin kanssa muodostaen veteen liukenematto-mia väriyhdisteitä.

Koska aine ei reagoi betoniseoksen sisältämänkiviaineksen kanssa, jää kiviaines näkyviin ja loppu-tulos on kauniin vivahteikas.

Kun betonilattiaa hiotaan karkeasti, siitä poistuubetoniliima ja saadaan kiviaines esiin. Lattian väri-sävyt vaihtelevat betonin koostumuksen ja käytet-tävien kemikaalien määrän mukaan. Lattia on hyvinkulutusta kestävää, myös sen vetolujuustuloksetovat erinomaisia.

Vantaan kohteessa lattia lakattiin BASF:n kiiltä-vällä lakalla. Uudisrakentamisen ohella menetelmäsoveltuu hyvin myös vanhalle betonilattialle.

KUPARIBETONILATTIALLA ELOISIA VÄREJÄKauniaisissa sijaitsevaan, Arkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkaman suunnittelemasa ”Nya Pavil-jongen” -koulurakennuksessa on puolestaan kupa-ribetoniset lattiat.

Menetelmä on Kukkosen mukaan suhteellisenyksinkertainen: – Valun päälle tuoreeseen betoniinhierretään kuparijauhetta sisältävää Mastertop-pinnoitetta, joka käsitellään kemiallisesti hierronjälkeen.

Käsittelyn seurauksena kupari reagoi patinointi-aineen ja betonin oman kemian kanssa muodostaenveteen liukenemattomia sinisiä ja turkooseja väri-yhdisteitä. Pinnan eloisuutta voidaan säädellä pati-nointikäsittelyn avulla. Kuparibetonisen lattian vär-jäysmenetelmää Kukkonen on kehittänyt yhteis-työssä CuStone Oy:n ja BASF:n kanssa.

VÄRIÄ LATTIASSA

Sirkka Saarinen, toimittaja

1

2

3

Artik

kelin

kuv

at: P

ertti

Kuk

kone

n / J

ussi

Tia

inen

%(7��V��9DULD�ODWWLDVVD ��

betoni 1 2007 71

1, 2Kemiallisesti värjätty ruskea betonilattia yksityiskodissa..

3, 4”Nya Paviljongen” -koulurakennuksessa on kuparibetoni-set lattiat. Valun päälle tuoreeseen betoniin hierretäänkuparijauhetta sisältävää Mastertop-pinnoitetta, joka kä-sitellään kemiallisesti hierron jälkeen.

5, 6Vuosaaren “Karavaani” -koulun valmiiseen kuparibe-tonilattiapintaan on leikattu timantilla viivamaiset urat,jotka on täytetty erivärisellä betonilla. Viivastosta muo-dostuu Orionin tähtikuvio, joiden yksittäiset tähdet ja nii-den etäisyys maasta on hiekkapuhallettu lattiaan.

COLOURED FLOORS

Sculptor Pertti Kukkonen has added colour to concrete,not only in his artworks but also in buildings. Now alsofloors have become coloured. Floor colours include notonly the blue that Kukkonen is known for, but also a newchemically dyed brown floor concrete that at the develop-ment stage went by the name Umbra. BASF ConstructionChemicals Finland Oy has been Kukkonen’s cooperationpartner in the development and commercialisation of thenew brown concrete.

The first concrete floor in patinated brown was rea-lised in a private home. The dyeing method is based onimpregnating the concrete with chemicals that reactorwith the cement contained in the concrete, and form in-soluble colour compounds.

As the chemicals do not react with the concrete’s ag-

gregate, it remains visible and produces beautiful shadevariations in the end-result.

Rough grinding will remove the concrete adhesive andreveal the aggregate. The colour of floors varies depend-ing on the composition of the concrete and the amount ofchemicals. The floor is wear resistant and its tensilestrength results are also excellent.

The ”Nya Paviljongen” school building in Kauniainen,designed by Architects Lehto-Peltonen-Valkama, on theother hand, displays copper concrete floors.

In this method copper reacts with the patination agentand concrete’s own chemistry, forming insoluble blue andturquoise colour combinations. The vivacity of the surfacecan be regulated by means of the patination treatment. Kuk-konen has developed the dyeing method for copper concretefloors in collaboration with Custone Oy and Basf Oy.

3

4

5

6

%(7��V��9DULD�ODWWLDVVD ��

betoni 1 200772

RASKAASTI KUORMITETTUJEN LATTIOIDEN LIIKUNTASAUMATMIKSI SAUMOJA TARVITAAN?

Teuvo Meriläinen, diplomi-insinööriAaro Kohonen Oy

Lattiatyössä tarvitaan työsaumoja, koska harvoinvalutyöt ovat mahdollisia alusta loppuun kertavalu-na. Maanvaraisen lattian työsauma muodostaaluontevasti samalla liikuntasauman. Betoni kutis-tuu kuivuessaan, jolloin liike suuntautuu saumastalaattakentän keskipistettä kohden. Myös lämpöliik-keet aiheuttavat laattaan liikkeitä – lämpötilan ale-neminen samaan suuntaan kuin kutistumisliike jalämpötilan nousu laatan paisumista.

Esimerkiksi 20 m leveä laattakenttä lämpötilanlaskiessa 10 0C lyhenee:

∆L = 10 * 0,00001 * 20 * 103 = 2,0 mm

Jos kutistuman suuruudeksi otaksutaan 0,2 promil-lea ( ϕ=90 %, he =100 mm, ksh = 1,00 ), kutistumastalaatta lyhenee

∆L = 1 * 0,2 * 10-3 * 20 * 103 = 4,0 mm

eli liike on yhteensä 6 mm.Elleivät nämä liikkeet pääse vapaasti tapahtu-

maan, aiheuttaa se laattaan vetäviä pakkovoimia,jotka pyrkivät halkaisemaan laatan. Alustan kitkapyrkii myös estämään vapaata liikettä. Lämpötilannousu verrattuna kovettumisajan lämpötilaan kom-Lattia irti pystyrakenteista

1pensoi kutistumaa ja aiheuttaa laattaan puristavanvoiman. Mikäli maanvarainen laatta jälkijännite-tään, laattaan kohdistuu hallittu puristusvoima,joka eliminoi laatan halkeilua – puristettu rakenneei halkeile. On myös tärkeää, että maanvarainenlaatta on irti ympäröivistä pystyrakenteista, yleensäriittävänä voidaan pitää 10 mm:n rakoa.

Betonirakenteita käsittelevässä EurokoodissaEC2: osa 1-1, kansallinen liite , kohdassa 2.3.3 sa-notaan muun muassa yleisohjeena:

”Tavanomaisissa rakeneteissa kutistuman jalämpötilan vaikutukset kokonaistarkastelussavoidaan jättää huomiotta, mikäli liikuntasau-mat sijaitsevat vähintään 30 m:n välein, jotkamahdollistavat siirtymien syntymisen”. Suo-men kansallisessa ohjeessa tähän on ehdotet-tu lisättäväksi vielä harkintamahdollisuus:” Lii-kuntasaumaväli suunnitellaan aina erikseen,erityisesti perustamistapa huomioon ottaen”.

BETONILATTIOIDEN PERUSTYYPITRaskaasti kuormitetuilla lattioilla tarkoitetaan täs-sä yhteydessä lattioita, joita kuormitetaan mm.raskailla ajoneuvokuormilla, trukkikuormilla, ras-kailla pistemäisillä hyllyjalkojen kuormilla sekäesim. lentokoneiden ja niiden vetovaunujen pyörä-

2

Tim

o Ki

ukko

la

%(7��V��

betoni 1 2007 73

Sahattu sauma :

hallittu halkeilu,

yläpinnan terästen

katkaisu

Työsaumapontti :

- hallittu halkeilu,

yläpinnan teräkset

eivät jatkuTyö- ja

liikuntasauma,

pontti + tapitus

Ei liikunta- eikä

työsaumaa ACO-drain

kaivon kohdalle

Vesikourun liittymä,

bussiterminaali

Sähkövetokaivo

maanavaraisessa lattiassa

Kaivo irti lattiasta

kuormilla. Kuormitustiedot on selvitettävä yleensätapauskohtaisesti, mutta esim. Eurokoodissa EC 1,joka käsittelee rakenteiden kuormia on annettu ajo-neuvokuormista aiheutuvia pistekuormia sekä myöshaarukkatrukkien akselikuormia trukin painon jataakan funktiona. Kuormatietoja on annettu myösRakenteiden kuormitusohjeessa RIL 144-2002. Be-tonilattioiden mitoituksessa voidaan noudattaa oh-jetta: Betonilattiat 2000, by 45 / BLY 7.

Lattiat voidaan ryhmitellä rakenteen toimintatavanmukaan:

– Maanvaraiset lattiat (paksuus > 140 mm)– Pintabetonilattiat (paksuus > 80 mm)– Kelluvat lattiat (paksuus > 140 mm)

Lattioiden ryhmittely raudoitustavan mukaan:– Raudoitus molemmissa pinnoissa (paksuus >140 mm)– Keskeisesti jälkijännitetty (paksuus > 140 mm)– Kuitubetonilattia (paksuus > 140 mm)

Vaativien betonilattioiden luokitusmerkintä( by45 / BLY 7, kohta 1.2.1), esimerkiksi

– B-2-40-T, jossa kirjain T korostaa erityisesti lattiatyönjohdon pätevyyttä.

ERILAISET SAUMATYYPITKoska saumarakenne on maanvaraisen laatan hei-koin kohta, tulee saumajako pyrkiä suunnittele-maan mahdollsiimman harvaksi ja saumatyyppi tu-lee valita erityisen huolella käyttöolosuhteiden vaa-timusten mukaisesti.

Raskaasti kuormitetuille lattioille soveltuvia sau-matyyppejä ovat mm:– Tapitettu ja pontattu sauma, joka sallii kulman

muutoksen ja sauman avautumisen (kuvat 3).– Sahattu sauma, jolloin yläpinnnan terästen kat-

kaisulla heti valun jälkeen pyritään ohjaamaansyntyvä halkeama hallitusti. Sauma voidaanmyös varustaa toisesta päästään liukuvalla tapi-tuksella. Sahatut saumnat soveltuvat erityisenhyvin laaja-aluevaluihin ja kuitubetonilattioihin(kuva 4).

– Työsaumapontti, joka mahdollistaa alapinnan te-rästen jatkuvuuden. Sauma voidaan myös varus-taa lisäksi toisesta päästään liukuvalla tapituk-sella (kuva 5).

– Sauman alle erillinen kuormia tasaava antura-kaista. Tämä menettelytapa on sovelias erilastenvesikouru- /tekniikkakanaalien yhteydessä (kuvat6, 7).

34

5

6

7

Saksalainen saumaohje

%(7��V��

74 betoni 1 200774

Korodur-liikuntasaumalaite:

www.korodur.de

ydcdsd ffV **0,1 2��

tappikN

Vsd

/6,25

292*1420*0,1 2

�

�

Esim. Tappi Ø20, S355JR, K30-2

Vd

Laatan paksuus d > 2*4,5*20 = 180mm

Ø

d

Vd

Ø

d

8

9

10

11

– Valmiit liikuntasaumalaitteet, jotka on suunnitelturaskaille pyöräkuormituksille, esim. saksalainenKORODUR-liikuntasaumalaite (kuvat 8, 9, 10 ).

Tapituksella eli lyhyellä vaarnalla voidaan siirtääsauman kohdalle aiheutuvaa leikkausvoimaa. Mi-toitusohjeena voidaan käyttää ns. Rasmusseninvaarnakaavaa (by 210, kohta 4.3.5), joka sovellettu-na maanvaraiseen laattaan lyhenee muotoon:

Vsd = 1,0 * φ2 √fcd * fyd

Esimerkiksi sileä terästappi Ø20 - 600, teräsS355JR, betoni K30-2, saadaan tapin siirtämäksileikkausvoimaksi:

Vsd = 1,0 * 202 √14 * 345 / 1.2 = 25,4 kN

Vaarnatappi voidaan mitoittaa sauman yli siirtyväl-le pistekuorman puolikkaalle. Laatan paksuudeksitulee valita vähintään h ≥ 4,5 x (tapin halkaisija Ø),jotta tappi ei lohkaise reunaa, ja että reunaan mah-tuvat hyvin reunahaat ja pituussuuntaiset teräksettäyttäen betonipeitteen vähimmäisarvolle asetetunvaatimuksen.

Laatan ylä- ja alapinnan väliset lämpötilaerotsekä kosteuseroista johtuvat kutistumiserot pyrki-vät käyristämään laatta (kuvat 12, 13). Laatassasyntyy taivutusvetojännityksiä kylmällä puolella japuristusjännityksiä lämpimällä puolella. Laskenta-ohjeita käyristymän suuruusluokan hahmottami-sesksi on annettu ohjeessa by45 / BLY 7. Neljänsauman risteystä tulee välttää ja limitysmittanasuositellaan käytettävän 300...1000 mm. Tapituk-set saumassa tasaavat nurkkien käyristymää.

Pintabetonilattioissa on tärkeää sijoittaa liikun-tasauma juuri samalle kohdalle kuin kantavan ra-kenteen liikuntasauma on. Liikuntasauman nurkatvoidaan vahvistaa alaspäin olevilla kulmateräksilläja on myös tärkeää ankkuroida pintabetonirakenneliikuntasauman molemmin puolin kantavaan laat-taan ylösnousun estämiseksi (kuva 14).

YHTEENVETOSauma on lattiarakenteen heikoin kohta ja lattianpaksuuden määräävät käytännössä sauman raken-ne ja pistekuorman kestävyys.

Kuivumisen kannalta ohuet rakenteet ovat suosi-teltavia, muovikelmu maanvaarisen lattian alla onhyvä kitkan pienentäjä, mutta se hidastaa lattiankuivumista. Liikuntasaumaväleissä pyritään mah-dollisimman harvaan jakoon ja ne noudattavat työ-11. Mitoitusohjeena voidaan käyttää ns. Rasmussenin vaarnakaavaa.

Liikuntasaumaprofiilin asennus,

soveltuuu keskiraskaaseen kuormitukseen

KORODUR-liikuntasaumalaite: h= 170 ... 350

mm, riittävän vahva rakenne, korkeussäätö

KORODUR-liikuntasaumalaite: h= 170 ... 350

mm, riittävän vahva rakenne, korkeussäätö

%(7��V��

757 betoni 1 2007

Huom! Kulmaterästen

ankkurointi

Pintabetonin liikuntasauma

samalle kohtaa kuin rungon

EXPANSION JOINTS IN HEAVILY LOADED FLOORS

Joints are the weakest points in floor structures, and thethickness of the floor is in practice determined by theconstruction of the joint and its point load capacity.

In terms of curing, thin structures are recommended. Aplastic film under a floor slab decreases friction excellently,but results in a longer curing time. The spacing of expansionjoints should be as wide as possible, following the spacingof work joints. It is important to avoid offsetting of joints inheavily loaded floors, and for this reason tongue-and-groovejoints should be provided with dowels, as well. The width ofthe joint should be originally sufficiently small, as joints tendto open up due to shrinkage movement. In practice joints canbe placed directly against each other, and separated bymeans of form oil. The selection of prefabricated reinforcingfor heavy joint applications is limited. Domestic applicationshave been developed for quite small loads. There is clearlydemand for development of joint structures better suited tothe technology employed on construction sites.

Work joints are necessary in floor work, as floors cannotusually be cast in one go, from beginning to end. In a floorslab a work joint also produces a natural expansion joint.Concrete shrinks during curing, whereby movement is direct-ed from the joint toward the centre of the slab field. Thermalmovements also cause movements in the slab – a decreasein temperature results in the same direction of movement asshrinkage movement, and an increase in temperature re-sults in expansion of the slab. Unless these movements cantake place unrestrictedly, tensile forces are produced in theslab that tend to cause cracks.

As the joint structure is the weakest point in a floor slab,the joint spacing should be as wide as possible and the jointtype should be selected carefully in compliance with the op-erating conditions.

Nurkkien käyristymä

� �h

LLy ba

8

22

1

��

? e = pintojen

välinen venymäero,

esim. kutistumasta

Nurkan käyristymä, esim.laskelma? e = 0,00004vastaa lämpötilaeroa

? T = 40C

La= Lb = 15 m

� �mmmy 11011,0

2,0*8

151500004,0 22

1 ��

�

saumajakoa. Raskaasti kuormitetuissa lattioidensaumoissa on tärkeää välttää hammastuksen synty-mistä ja sen takia ponttisaumat on syytä varustaamyös tapituksella. Sauman leveys on valittava alku-jaan riittävän pieneksi, koska sauma pyrkii kutistu-misliikkeen takia avautumaan. Käytännössä sau-mat voidaan valaa suoraan toisiaan vasten, irroitustoisistaan tehdään muottiöljyllä.

Valmiita teräsvahvistuksia raskaisiin liitossovel-lutuksiin on niukasti käytettävissä. Kotimaiset so-vellutukset on kehitetetty varsin kevyelle kuormi-tukselle soveltuviksi (kuvat 15, 16). Työmaatekniik-kaan entistä paremmin soveltuville saumarakentei-den tuotekehitykselle on selvästi tarvetta.

12 13

14

15

16

%(7��V��

betoni 1 200776

Marja Kolun suhde betoniin alkoi jo lapsuudessamummolan portaiden valamisesta.

“Muistan vieläkin kuivuvan betonin miellyttäväntuoksun ja työn touhussa häärivät miehet.”

Ei siis ole ihme, että kuvataiteilijaksi valmistunutMarja Kolu valitsi yhdeksi ilmaisun lajikseen mosa-iikin, jota hän työstää betoniin.

Opiskellessaan Leningradissa 1987-1988 hänoppi perinteisen mosaiikin ladonnan, mikä tarkoittimosaiikin valua muotin kautta betoniin.

“Minusta olisi vastenmielistä toimia erittäin myr-kyllisten liimojen kanssa. Ekologinen, harmaa beto-ni on säilyttänyt asemansa mosaiikin sideaineenaparhaiten.”

Lisäuskoa betonin ja mosaiikin vuoropuhelustaMarja Kolu sai nähtyään Suomen ortodoksisessakirkkomuseossa Kuopiossa Ina Collianderin beto-niin valetut ikonit. Nämä maalausta muistuttuvatikonit ovat hänen mielestään aivan ihanteelliset.

“Lopputulos on taiteellisen rohea. Mosaiikkivälkkyy upeasti, kun valo taittuu siinä.”

Toinen tärkeä mosaiikkielämys Marja Kolulle onollut Tapio Tapiovaaran teos Eskon häämatka (1983)Rauhanlahden hotellissa Kuopiossa.

“Teos on iloinen ja siinä on käytetty pietarilaisenperinteen mukaista siistiä ladontaa.”

MOSAIIKIN PITKÄ HISTORIAMosaiikilla on antiikkiin saakka ulottuvat perinteet.Mosaiikki - niin hidas menetelmä kuin se onkin - ontoiminut aikansa kamerana. Gladiaattoreiden tais-teluita on taltioitu dokumentteina. Näin ovat meillesäilyneet tiedot verenhimoisesta Rooman vallan ai-kuisesta viihteestä.

Mosaiikkiteos Lakaisematon lattia Pompeijissasamoin kuin mosaiikkiset liikemerkit kertovat toi-senlaisista, rauhanomaisemmista mosaiikin käyttö-tavoista.

Onpa mosaiikkia käytetty modernissa taiteessa-kin. Esimerkiksi itävaltalaisen Gustav Glimtin maa-lausten mukaan on tehty lasimosaiikkeja. Mosaiikkion palannut myös nykytaiteilijoiden materiaaliksi.

JULKISIA TEOKSIAKun Marja Kolua pyydettiin tekemään taideteosSektori-liikekeskuksen seinämään, arkkitehti HeikkiTegelmanin vaatimus oli, että teoksen piti olla abst-rakti. Lip-la-tus-teosta (1988) oli latomassa 30 ve-näläistä miestä. Mosaiikit keitettiin Pietari Suurenaikaan perustetussa Lomonosovin mosaiikkia- javärilasitehtaalla Leningradissa.

BETONIN HARMAA PUKEE LASIMOSAIIKKIA

Marjatta Hietaniemi

“Sain itse valvoa teoksen valmistumista. Tehtaanvalikoimiin kuului tuhansia salaisten reseptien mu-kaan tehtyjä värisävyjä.Tärkeätä oli olla päästämät-tä epävärejä mukaan”, Marja Kolu sanoo.

Seuraavat julkiset teoksensa, Vieremän koulu-keskuksessa olevan Kuperkeikka-teoksen (1992 -1994) ja Kuopion energialaitoksen Töpselit (1994)taiteilija teki yhteistyössä HB-Betoniteollisuus Oy:nkanssa.

Toimittuaan viisi vuotta Keski-Suomen lääninläänintaiteilijana Marja Kolu palasi mosaiikkien pa-riin. Rohkeutta hän sai, kun Oulun taidemuseo tilasihäneltä Oulun kaupunginsairaalan uudisrakennuk-sen potilaiden allasosastolle kaksiosaisen mosaiik-kiteoksen. Koska mosaiikin keitto oli lopetettu Pie-tarissa, Molskis ja Pisara (2004) valettiin italialai-sesta lasimosaiikista Ravennassa SICIS-tehtaalla.

“Olin piirtänyt tarkan kuvan teoksista värialuei-neen, ja ammattimiehet latoivat ne itsenäisesti.Itse en päässyt koko tehtaan ladontatilaan. Vähänminua jännitti, mikä olisi lopputulos, mutta turhaan.Ammattimiehet osasivat tehtävänsä.”

Sen sijaan Vaajakosken uimahalliin viime vuonnavalmistuneet Plip-plop ja uimahallin kahvilan Plip-plip -teokset Marja Kolu latoi itse.

“Ammattimainen muotintekijä tosin teki puoli-pyöreät silikonimuotit”, Kolu kertoo.

STONE CITYKun viime vuonna avattua HB-Betoniteollisuudenuutta betonituotetedasta rakennettiin, Marja Koluneno, toimitusjohtaja Eero Nieminen kysyi sisaren-tyttäreltään, olisiko mahdollista tehdä tehdastilaanmosaiikkiteos talon omista mosaiikkibetonilaatois-ta. Niemisen toiveena oli saada tilaan kaupunki-maisema. Marja Kolu piirsi ja maalasi pari luonnos-ta, joista Nieminen valitsi toisen, värikkäämmältävaikuttavan vaihtoehdon, jossa oli käytetty ikonitai-teen innoittamaa perspektiiviä.

Stone City -luonnos siirrettiin tietokoneohjelmal-le, jolla pystyttiin tekemään kaavio ja numeroimaanpalat. Palat ladottiin tietokoneohjelman tulostamanjärjestelmän mukaan. Näin saatiin perspektiivi jatilavaikutelma säilymään vaativassa sahauksessataiteilijan alkuperäisen suunnitelman mukaisena.

Oma vaikeutensa oli kaareva seinämä, jolle teosoli määrä ripustaa. Jotkut pitivät ajatusta ongel-mallisena, mutta Eero Nieminen piti päänsä. Teosladottiin vaakatasossa. Sen alle asetettiin hitsatul-le kaarevalle teräsrungolle pingotettu vahva vaneri,jonka päälle itse mosaiikkiteos kiinnitettiin be-

1Kuvataiteilija Marja Kolu taustanaan uusin julkinen teos,HB-Betoniteollisuuden uudessa betonituotetehtaassa si-jaitseva Stone City.

2Yksityiskohta Vaajakosken uimahallin seinällä olevastaPlip-plip-teoksesta.

3Marja Kolun Sone City (2006) on tehty HB-Betoniteolli-suus Oy:n mosaiikkibetonilaatoista.

4Plip-plop koristaa viime syksynä avattua Vaajakosken ui-mahallin allashuoneen seinää.

Artikkelin valokuvat: Martti Kapanen

2

1

%(7��V��0DUMD�.ROXQ ��

betoni 1 2007 77

tonilaastia käyttäen.Tehdashallin seinällä oleva teos muistuttaa siel-

lä työskenteleville ja vieraille, että tehtaan omatuote, rakennuslaataksi tarkoitettu mosaiikkilaattasoveltuu erinomaisesti myös taideteoksen materi-aaliksi. Myös tilaaja, Eero Nieminen on tyytyväinen.

“Taideteos sopii ainutlaatuiseen ympäristöön.Kun ikää on tullut, osaa katsoa eteen ja taakse. Josei olisi taidetta, olisimme paljon köyhempiä”, hänsanoo.

Myös Marja Kolu on saanut julkisista teoksis-taan paljon myönteistä palautetta.

“Kuopiolaiset pitävät edelleen Lip-la-tus-teok-sesta, joka antaa heidän arkipäiväänsä iloa ja va-loa. Teokseni ovat hyvin kestäviä, mikään niistä eiole vielä vaurioitunut.”

“Kyllä taide saa viihdyttää, lohduttaa ja antaailoa eikä pelkästään älyllisiä impulsseja”, on MarjaKolun vankkumaton mielipide.

LISÄTIETOJA:Marja Kolun taideteoksista löytyy lisätietoja mm.osoitteesta www.lafka.fi.

3

4

5

%(7��V��0DUMD�.ROXQ ��

betoni 1 200778

KASVUA HARKOISSA JA YMPÄRISTÖTUOTTEISSA

HB-BETONITEOLLISUUS PANOSTAAAUTOMAATIOON JA OSAAMISEEN

Jyväskyläläinen HB-Betoniteollisuus Oy ei pyri täy-den palvelun betoniyritykseksi, vaan se keskittyytarkasti valittuihin tuoteryhmiin joissa se panostaalaajaan tuotevalikoimaan ja laatuun sekä maail-manluokan osaamiseen ja pitkälle vietyyn auto-maatioon.

”Me olemme aina halunneet kulkea omia polku-jamme”, HB-Betoniteollisuus Oy:n toimitusjohtajaEero Nieminen sanoo.

HB-Betoniteollisuus ei pyri valmistamaan ja myy-mään kaikkea kaikille, vaan yritys keskittyy teke-mään ja markkinoimaan tehokkaasti tuotteita joihinse on erikoistunut ja joiden valmistuksessa osaami-sella ja pitkälle viedyllä automaatiolla voidaanedelleen saavuttaa kilpailuetua.

”Vuonna 1963 perustettu yrityksemme ei ole esi-merkiksi valmistanut betonielementtejä suhteelli-sen lyhyttä jaksoa lukuun ottamatta”, Eero Niemi-nen sanoo.

HB-Betoniteollisuus on noin 30 miljoonan euronliikevaihdollaan Suomen viidenneksi suurin beto-nialan yritys, mutta sen päätuoteryhmien eli hark-kojen ja ympäristöbetonituotteiden valmistajanaHB on Niemisen mukaan yhteen laskien Suomensuurin. Maxit on suurempi harkoissa ja Lemminkäi-nen ympäristöbetonituotteissa.

Niemisen mukaan HB-Betoniteollisuus on hyvinpitkälle koneistettu betonituotealan yritys Suomes-sa. Mosaiikkibetonilaattojen valmistajana HB onnykyisin johtava yritys Pohjoismaissa, ja Someron

1Toimitusjohtaja Eero Niemisen mukaan HB-Betoniteolli-suus on yksi pisimmälle koneistettu betonituotealan yritysSuomessa. Viime vuonna Jyväskylään valmistunut uusibetonituotetehdas on täysin automatisoitu. Tehokkaanprosessinsa lisäksi uusi 6,5 miljoonan euron tehdas eroaamyös ulkoapäin edukseen monista betonituotetehtaistasuurten ikkunapintojen ja modernin ilmeensä ansiosta.

2Priima-harkosta tehty taideteos. Samuli Alonen 2006.

1

Sampsa Heilä, toimittaja

tehdas on harkkojen tuotantokapasiteetiltaan Poh-joismaiden suurin yksikkö. Betoniportaissa yritys onLemminkäisen ohella Suomen johtava yritys.

Suuret volyymit sekä harkkojen ja ympäristöbe-tonituotteiden laaja tuotevalikoima edellyttävätmyös laajaa markkina-aluetta, joka ulottuu kokoSuomeen ja osassa tuotteita myös Ruotsiin, Balti-aan ja Venäjälle. Yrityksen sijainti Jyväskylässä onraskaiden tuotteiden kuljetuksia ajatellen keskei-nen, ja Someron harkkotehdas sijaitsee lähellä pää-kaupunkiseudun markkinoita. Pietarissa HB:lla onollut jo pidempään yhteisyritys, joka valmistaa por-taita ja ympäristöbetonituotteita.

HB-Betoniteollisuus on kasvanut sekä yritysos-toilla että investoinneilla. Vuonna 2003 yritys kasvoiSomer-Betonin oston myötä Suomen toiseksi suu-rimmaksi harkkojen valmistajaksi. Uusin investointion viime vuonna Jyväskylään valmistunut betoni-tuotetehdas. Maailman modernein ja täysin auto-matisoitu tehdas oli 6,5 miljoonan euron investointi.

HB on pystynyt kasvamaan kannattavasti. Myöstulevaisuus näyttää ainakin siinä suhteessa hyväl-tä, että päätuotteiden eli harkkojen ja ympäristöbe-tonituotteiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa.

HARKOISSA SUOMI MAAILMAN HUIPPUANiemisen mielestä betoni on pitkän elinkaarensa jajoustavuutensa ansiosta erinomainen materiaali,jolla on Suomessa vielä paljon käyttämättömiämahdollisuuksia.

”Esimerkiksi pientaloissa kivitalot ovat vasta al-kaneet valloittaa markkinoita puutaloilta. Energianhinnan nousu on ollut meidän parhaita myyntimie-hiämme, sillä matalaenergiaharkoista muurattutalo kuluttaa vähän energiaa ja on mukavan tasa-lämpöinen”, Nieminen sanoo.

Harkkotuotannossa suomalainen betonituotete-ollisuus edustaa Niemisen mielestä pitkälle kehi-tettyine eristeharkkoineen maailman huippua.

Kivitalon hyvä lämmönvarauskyky ja ääneneris-tävyys ovat asumisviihtyvyyttä ja elämisen laatuaparantavia ominaisuuksia, joiden kysyntä kasvaaihmisten vaatimustason noustessa. Harkkojen me-nekki kasvaa sitä mukaa kun ihmiset haluavat laa-dukkaampia taloja.

Vuonna 2005 perustettu tytäryhtiö HB-Priima Ki-vitalot Oy valmistaa ja markkinoi pientalopaketti-ratkaisuja kevytsora- ja betoniharkoista. Kumppani-verkoston ansiosta pientaloasiakkaille voidaan tar-jota aina kattotuoleihin ja kattotiiliin ulottuvaa tar-viketoimitusta, mutta rakentamiseen HB ei Niemi-

2

%(7��V��+%�%HWRQLWHRO ��

betoni 1 2007 79

3Pientalorakentamisen kasvu lisää harkkojen lisäksi ympä-ristöbetonituotteiden kysyntää. Vanhojen asuintalojen pi-hat ovat vielä suurelta osin laittamatta.

4HB-Priima Kivitalot on HB:n vastaus kivirakenteisten pien-talojen kasvavaan kysyntään.

5Harkkotuotannossa suomalainen betonituoteteollisuusedustaa Eero Niemisen mielestä pitkälle kehitettyineeristeharkkoineen maailman huippua.

3

4

5


80 betoni 1 200780

sen mukaan halua osallistua.Vaikka avaimet käteen -toimitusten tarjoaminen

on kysynnän kasvaessa yleistymässä ja kivitalotoi-mittajiksi on tulossa uusia kilpailijoita, viimeisim-pänä Lohja Rudus, HB-Betoniteollisuus aikoo HB-Priima -kivitalokonseptillaan pysyä itse ensisijai-sesti materiaalitoimittajana.

”Me pystymme kyllä yhteistyökumppaneidemmekanssa tarjoamaan laajaa palvelua suunnittelustalähtien. Palveluita tarvitaan enemmän, kun asioi-daan kuluttajien kanssa.”

PIHOISSA PALJON RAKENTAMISTAIhmisten vaatimustason ja varallisuuden nousu nä-kyy kivitalojen suosion lisäksi myös ympäristöbeto-nituotteiden kysynnässä, joka on vahvassa kasvus-sa. Pientalorakentamisen kasvu lisää myös ympä-ristöbetonituotteiden kysyntää, sillä pientalojen pi-hoihin tuotteita menee suhteessa paljon enemmänkuin kerrostalokohteisiin.

”Vanhojen asuintalojen pihat ovat vielä suureltaosin laittamatta, joten ympäristöbetonituotteidenmenekin kasvulle on laaja pohja. Myös teollisuus-

ja liikerakennusten piharakentamisessa on paljonpotentiaalia.”

Pihojen päällystämisessä HB:lla on urakoitsijoitayhteistyökumppaneina. Mosaiikkibetonilattioita HBurakoi myös itse, mutta muissa tuotteissa omaaasennustoimintaa ei ole.

HB-Betoniteollisuus työllistää noin 150 henkeä.Pelkästään viime vuonna henkilöstön määrä kasvoinoin 20 hengellä. Alihankkijat kuljetuksessa, kun-nossapidossa ja muissa toiminnoissa mukaan laski-en yrityksen työllisyysvaikutus on 60-70 henkeäsuurempi.

Niemisen mukaan betoniteollisuudesta ei löydytoista yritystä, jonka tuotanto on yhtä laajasti serti-fioitu kuin HB-Betoniteollisuuden. Yrityksellä onmyös ympäristösertifikaatti.

Vaikuttavia referenssikohteita löytyy Suomen li-säksi etenkin Ruotsista, jonka markkinoilla HB onollut jo parikymmentä vuotta. Yritys toimitti esimer-kiksi mosaiikkibetoniportaat Malmöhön rakennet-tuun 190 metrin korkuiseen pilvenpiirtäjään TurningTorsoon, jonka on suunnitellut eurooppalaisten ark-kitehtien kärkeen kuuluva Santiago Calatrava.Myös YIT:n Helsingin Vuosaareen rakentamassaSuomen korkeimmassa asuinrakennuksessa Cirruk-sessa on HB:n toimittamat mosaiikkibetoniportaat.

INSINÖÖRIEN LISÄKSI TARVITAANKAUPPAMIEHIÄ”Korkean automaatioasteen lisäksi olemme olleethyvin markkinointihenkinen yritys betonialalla. Sil-loin kun itse tulin alalle, ei täällä osattu mitäänmyydä”, Nieminen sanoo.

Nieminen puhuu harvinaisen pitkällä 60 vuodentyökokemuksella, eikä pelkää laukoa reippaitakaannäkemyksiä.

”Alalla on vieläkin liikaa diplomi-insinöörejä.Hyvä tekninen osaaminen on tärkeää, mutta sen li-säksi kaivataan enemmän kauppamiesten kykyämyydä ja markkinoida.”

Eero Niemiselle on jäänyt hänen nuoruudestaanmieleen silloisen SBK:n johtokunnan kokous, jossahän ehdotti keskustelua markkinoinnista.

”Eräs tirehtööri totesi minulle että kuule poika,tässä porukassa ei puhuta markkinoinnista mitään.Onneksi nykyisin puhutaan, mutta vieläkin alanmarkkinoinnissa olisi paljon kehittämistä.”

Nieminen korostaa pitkäaikaisten asiakassuhtei-den merkitystä. Asiakkaita pitäisi hoitaa niin hyvin,että asiakassuhteet säilyvät.

Kumppanuudet ulottuvat nykyisin myös rajojenyli. Nieminen laskee HB-Betoniteollisuuden kump-

6Mosaiikkibetonilaattojen toimittajana HB on nykyisin joh-tava yritys Pohjoismaissa.

7HB-Betoniteollisuuden uusi Jyväskylän tehdas on sisältäväljä ja valoisa.

6

7


81betoni 1 20077

HB-BETONITEOLLISUUS INVESTS IN AUTOMATIONAND EXPERTISE

HB-Betoniteollisuus Oy from Jyväskylä is not trying to be-come a full-service concrete company, but focuses on ca-refully chosen product groups. The company has investedsignificantly in building up wide selections within thesegroups, based on high quality, world-class expertise andadvanced automation. Founded in 1963, HB-Betoniteolli-suus has only produced precast concrete elements, forexample, for a relatively short period.

With net sales amounting to 30 million euros, HB-Beto-niteollisuus is the fifth largest concrete company in Fin-land. As a manufacturer of concrete blocks and landscap-ing products, which are the main product groups of thecompany, HB is the number one manufacturer in Finland.

The market area of HB covers the whole of Finland, andsome products are also exported to Sweden, the Balticcountries and Russia. Jyväskylä is an excellent locationfor the company with excellent transport possibilities forheavy products, and the Somero block factory is locatednear the market area of Helsinki region. For some time HBhas also had a joint company in St. Petersburg that pro-duces stairs and concrete landscaping products.

HB-Betoniteollisuus has grown through both businessacquisitions and investments. The acquisition of Somer-Betoni in 2003 made HB the second largest Finnish manu-facturer of blocks. The most recent investment is the con-crete product factory completed in Jyväskylä last year. HBinvested a total of 6.5 million euros in this fully automat-ed, the most sophisticated factory in the world.

HB has been able to grow profitably. The future outlookis also bright, at least in the sense that demand for thecompany’s main products, blocks and landscaping prod-ucts, is increasing vigorously.

HB-Priima Kivitalot Oy is a subsidiary founded in 2005that manufactures and markets prefabricated homes builtfrom lightweight aggregate and concrete blocks. Thewide network of collaboration partners makes it possibleto deliver packages that include also e.g. roof trusses androofing bricks

HB cooperates with contractors in courtyard pavementprojects. HB itself does not provide installation services,with the exception of terrazzo concrete floors.

pani- ja osaamisverkostoon esimerkiksi laitetoimit-tajat. Uuteen betonituotetehtaaseen laitteita tulineljästä maasta, ja toimittajiin on pidettävä sään-nöllistä yhteyttä niin että varmistetaan järjestelmi-en toimivuus.

”Luotettavuus, laatu ja toimitusvarmuus ovatmeille hyvin tärkeitä asioita. Meillä on ollut jo kau-an laadunvarmistuspäällikkö, jolla ei ole tuotanto-vastuuta”

Tuotekehitystä tekee HB:ssa noin puolen tusinanihmisen tiimi, joiden tehtävänä on kulkea silmät jakorvat auki ja hakea avoimesti kehittämisideoita jayhteistyökumppaneita.

ALAN VOIMAT YHDISTETTÄVÄEero Nieminen pitää tärkeänä, että alan suurimpienja kansainvälisten konsernien omistuksessa olevienyritysten lisäksi meillä on suomalaisessa omistuk-sessa olevia vahvoja betoniteollisuuden yrityksiä.Hänen mielestään ala on suuresta päästä liiankinkeskittynyttä.

”Terve kilpailu vie asioita parhaiten eteenpäin.Luja, Lakka, Betset, Lemminkäinen ja me muodos-tamme viiden suomalaisen yrityksen sarjan, joistajokaisella on vahvaa osaamista omilla alueillaan.Meillä ei ole yhtä suuria resursseja kuin kansainvä-lisillä jäteillä, mutta olemme yhtä taitavia ja nopea-liikkeisempiä kuin suurten konsernien osana toimi-vat yritykset.”

Niemisen mielestä olisi kuitenkin tärkeää, ettäkoko ala kykenisi yhdistämään voimansa ja paran-tamaan edelleen betonin markkina-asemaa.

”Jos pääkaupunkiseudulla jo puolet uusista pi-entaloista on kivirakenteisia ja muualla maassakinosuus lähenee 20 prosenttia, se on hyvä osoitus sii-tä että kivirakentamisella on kysyntää. Tuotteidenkehittämiseen ja markkinointiin pitäisi panostaaentistä enemmän.”

Nieminen kritisoi vahvasti sitä, että samaan ai-kaan kun kuluttajat haluaisivat enemmän kivitaloja,puutaloteollisuutta suositaan jopa kaavoituksella.

”Ihmisten tulisi saada asua sellaisessa talossakuin he haluavat”, Nieminen jyrähtää.

Suomalainen betoniteollisuus edustaa Niemisenmielestä maailman huippua ontelolaattojen, hark-kojen ja ympäristöbetonituotteiden osalta. Sen si-jaan esimerkiksi julkisivuelementtien tuotannossakoneellistamista ja automaatiota pitäisi viedä huo-mattavasti pidemmälle, jotta betonin kilpailuasemaparanisi entisestään.

Alan teollistamisessa ja järjestelmien kehittämi-sessä tulisi kuitenkin aina muistaa hyvän suunnitte-

HB-Betoniteollisuus employs ca. 150 people. Subcon-tractors used for transport, maintenance, and other ser-vices increase the total employment effect of the compa-ny by another 60-70 people

In addition to Finland, HB-Betoniteollisuus can boastsome impressive references particularly in Sweden,where the company has been active already for 20 years.HB has delivered e.g. terrazzo concrete stairs to the 190metres tall skyscraper Turning Torso in Malmö, designedby Santiago Calatrava, who is one of the leading Europe-an architects. Cirrus, the tallest apartment building in Fin-land, built by YIT in the Vuosaari area of Helsinki, alsofeatures terrazzo concrete stairs by HB.

lun ja arkkitehtuurin merkitys, koska rakentamisenlopputuloksena pitää syntyä viihtyisää, hyvin toimi-vaa ja kestävää ympäristöä pitkäksi aikaa.

”Betoni on oikein käytettynä erinomainen materi-aali elinkaaritaloudelliseen rakentamiseen ja hyvänympäristön luomiseen. Betonin käyttö ei ole Suo-messa vielä lainkaan niin laajaa kuin se voisi mate-riaalin tarjoamien hyvien ominaisuuksien puolestaolla”, Eero Nieminen sanoo.

8, 9HB-Betoniteollisuus toimitti mosaiikkibetoniportaat Ruot-siin Malmöhön rakennettuun 190 metrin korkuiseen pil-venpiirtäjään Turning Torsoon, jonka on suunnitellut arkki-tehti Santiago Calatrava.

8

9


betoni 1 200782

Maailman nopeimmin kasvava kaupunki Dubai onjättimäinen rakennustyömaa. Neljäsosa kaupunginrakennuksista nousee betonielementeillä.

Persianlahdella sijaitseva Dubai houkutteleepaitsi turisteja myös rakennusfirmoja. Nostokurkienja rakenteilla olevien pilvenpiirtäjien määrä on pää-tä huimaava. Dubaissa on käytössä arviolta neljäs-osa (30 000 kappaletta) maailman kaikista nosto-kurjista. Kaupunki tarvitsisi lisää nostureita, muttavalmistajat eivät ole pystyneet tuottamaan niitätarpeeksi nopeasti.

Rakennustoiminnan laajuutta kuvaa, että Dubainlähelle rakennetaan parhaillaan teollisuuskaupun-kia (Industrial City), johon suunnitellaan tulevanpuoli miljoonaa ihmistä.

Kaupunkiin rakennetaan myös yli sataa hotellia -mukaan lukien maailman ensimmäistä vedenalais-

SUOMALAINEN ELEMENTTITEKNOLOGIA JYRÄÄ DUBAISSA

Juha Europaeus, toimittaja

1United Precast Concrete (UPC) -yhtiön tehdasaluetta.

2Dubai Precastin tehtaanjohtaja Matti Mikkola.

1

2

ta hotellia - ja useita vapaakauppa-alueita (DubaiInternet City, Dubai Media City ja Dubai KnowledgeVillage).

Dubaissa on ennustettu rakennusalan kuplanpuhkeamista vuosikausia. Kaupunki kasvaa ennennäkemätöntä vauhtia, eikä rakennusbuumille näyloppua. Kolmessa vuosikymmenessä Dubai on kas-vanut pienestä helmenkalastajien kylästä 1,8 mil-joonan asukkaan metropoliksi.

Ainakin paikalliset pankinjohtajat uskovat, ettärakenteilla oleviin pilvenpiirtäjiin riittää yrittäjiä jaasukkaita. Lainaa saa parhaimmillaan 97 prosenttiaasunnon arvosta.

Elematicin Lähi-idän myyntijohtaja Keijo Kuru te-kee Dubaissa pitkää päivää. Toijalalaisella yrityk-sellä on Lähi-idän ontelolaattamarkkinoilla huikealähes 90 prosentin markkinaosuus.

Juha Europaeus

%(7��V��'XSDL ��

betoni 1 2007 83

Betonielementtitehtaita ja -teknologiaa valmis-tava Elematic toteuttaa liiketoiminnan kultaista pe-riaatetta: myy kone, jotta pääset myymään koneenhuoltoa. Yhtiö vastaa kuljetuksista, asennuksista jaasiakkaan koulutuksesta. Merkittävä osa liiketoi-minnasta on asiakaspalvelua kuten varaosienmyyntiä.

Dubain sadoista rakennuskohteista noin neljän-neksessä käytetään betonielementtejä. Loput ra-kennetaan tiilistä muuraten perinteisellä paikallavalutekniikalla.

Vaikka Lähi-idässä on paljon rakennuspotenti-aalia, ei elementtirakentaminen ole aina helpoinvaihtoehto. Tornitaloissa ontelolaattarakentami-sen kannattavuus loppuu noin 40. kerrokseen. Ele-menttiteknologia tyssää nosturikapasiteetin puut-teeseen.

”Yhden laatan nostaminen kerralla hidastaa töi-tä. Maailman korkeinta rakennusta Burj Dubaita ra-kennetaan betonipumpulla kerros per viikko”, Kurutoteaa.

Lähi-idän kasvukeskuksessa tarvitaan yhtä kaik-ki myös teollisuustiloja, ostoskeskuksia ja parkki-halleja, joihin elementtirakentaminen sopii hyvin.

YLI NELJÄNNESVUOSISATA LÄHI-IDÄSSÄElematicin vahvan aseman Lähi-idässä selittää yhti-ön pitkä historia. Elematic - aiemmalta nimeltään Toi-jalan Teräsvalmiste - oli 1970-luvulla osa Partekia,jolloin yhtiöllä oli suuria projekteja Lähi-idässä. Asi-akkaat muistavat suomalaisyhtiön 30 vuoden takaa.

Partek toimitti aikoinaan kalustoa, muotteja, ko-

neita ja betoninkuljetusjärjestelmiä Saudi-Arabi-aan ja Irakiin. Suomalaisten vientiprojekteilla ra-kennettiin muun muassa Bagdadin konferenssira-kennus ja varuskuntia Irakiin. Saudi-Arabian talous-vaikeudet ja 1980-luvulla alkanut Irakin ja Iranin vä-linen sota katkaisivat suomalaisten liiketoimet. Ele-mentintekijät hajaantuivat Lähi-itään ja muualleAasiaan.

Dubaissa asuu nykyisin useita suomalaisia ele-menttiteknologian osaajia. Yksi Kaukoidästä Du-baihin muuttanut entinen partekilainen on DubaiPrecastin tehtaanjohtaja Matti Mikkola.

”Betonielementtiä käytetään täällä jopa liikaa,vaikka se ei ole aina kustannustaloudellista”, Mik-kola sanoo. ”Elementtiä pitää tehdä siihen, mihinse sopii eli pitkiin jänteisiin.”

Käytännössä elementti sopii parhaiten laajoihinrakennuksiin, joissa on runsaasti työpinta-alaa javähän pilareita. Mutta Dubaissa betonielementeil-lä rakennetaan jopa kolmen metrin kokoisia huo-neita. Kaupunki on houkutellut elementintekijöitämuun muassa Koreasta, Britanniasta, Saksasta jaAustraliasta.

”Ei ole järkevää käyttää elementtiä, jos tuhansiapaloja menee pieneen rakennukseen. 1970-luvunelementtirakennuksissa jänneväli oli puolta pidem-pi kuin mitä täällä on”, Mikkola kertoo.

Suomessa elementtirakennuksen suosio on pe-rustunut säähän. Lähi-idässä elementtirakentamistaperustellaan nopeudella, mutta todellinen selitys onraadollisempi. Pääurakoitsijalla on paljon työtä, jotaelementtirankentaminen helpottaa. Urakoitsijalla on

3Kuvassa United Precast Concrete (UPC) -yhtiön tehtaantoimintaa .

4Bright start tower -rakennus on Elematicin yksi tornitalo-projekteista.

3Juha Europaeus

%(7��V��'XSDL ��

84 betoni 1 200784

yksi vaiva vähemmän, kun hän tietää ainakin raken-nuksen rungon nousevan suunnitelmien mukaan.

Elementtirakentaminen vähentää urakoitsijantarvitsemien työntekijöiden määrää. Työntekijät ai-heuttavat päänvaivaa erityisesti siksi, että Persian-lahden maissa rakennuksilla käytetään ainoastaantuontityövoimaa. Työntekijät tulevat useimmiten In-tiasta tai Pakistanista.

”Täällä arkkitehti piirtää rakennuksen, ja ele-menttitehdas yrittää jotenkin sovittaa siihen ele-mentit”, Mikkola kertoo. ”Jos asuntolan huonekoko3,2 kertaa 5,2 metriä, ei siihen saa ontelolaattaasovitettua mitenkään. Jokaisessa huoneessa onyksi halkaistu laatta.”

”Kaukoidässä sen sijaan ymmärretään, että tarkoi-tuksenmukaista ja kustannustehokasta on valmistaavakiokokoiset elementit. Jos jää pieni soiro, se vale-taan paikalla. Täällä urakoitsija vaatii, että viimei-nenkin soiro on elementtiä. Olemme tehneet muuta-man vain kymmenen sentin kokoista elementtiä, mis-sä ei ole järjen häivää”, Mikkola hämmästelee.

Mikkolan työnantaja Dubai Precast on yksi Ele-maticin asiakkaista. Toijalalaisyhtiön lisäksi muitasuomalaisia rakennusfirmoja ei Lähi-idässä juuriole.

Jos rakennusurakoitsija haluaisi tulla Lähi-itään, pitäisi yrityksellä olla tietyn alan tai raken-teen erikoisosaamista. Esimerkiksi australialaisetovat vallanneet Lähi-idän markkinoita jälkijännite-tyllä ontelolaatastolla. Suomalaisen elementtitek-nologian asemaa kilpailijat eivät ole toistaiseksihorjuttaneet.

FINNISH PREFABRICATED CONSTRUCTION RULESIN DUBAI

As the fastest growing city in the world, Dubai is a gigan-tic construction site. A quarter of all the buildings in Du-bai are built using precast concrete elements.

Lying on the Persian Gulf, Dubai attracts not only tour-ists but also construction companies. The amount ofcranes and skyscrapers at different stages of completionis overwhelming. The extent of construction activities iswell reflected by the Industrial City currently under con-struction near Dubai. According to plans some half a mil-lion people will work there. More than 100 hotels are alsounder construction in the city – including the first under-water hotel in the world – as well as several free tradeareas.

In just three decades Dubai has grown from a small vil-lage of pearl fishers into a metropolis with 1.8 million res-idents.

About one fourth of the hundreds of new buildings inDubai are built using precast concrete elements, and therest are brick buildings built with conventional cast-in-situ technology. Despite the huge construction potentialin the Middle East, prefabrication is not always the easi-est solution. In high-rise buildings, hollow-core slab build-ing ceases to be lucrative from the 40th floor upward.

The Finnish company Elematic, located in Toijala, hasan almost 90% share of the Middle East hollow core slabmarket. Elematic not only delivers precast concrete unitproduction plants and technology, but also provides trans-port, installation and customer training services. Aftersales services such as sales of spare parts account for asignificant part of the company’s business.

The strong position of Elematic in the Middle East isbased on the company’s long history. Elematic – previ-

ously Toijalan Teräsvalmiste – was part of the PartekGroup in the 1970s, when the Group implemented largeprojects in the Middle East. The conference building inBaghdad and military bases in Iraq are examples ofFinnish export projects.

Dubai Precast is one of Elematic’s customers. Accord-ing to Plant Manager Matti Mikkola precast elements arebest suited to extensive buildings with large work areasand a small number of columns. In Finland the popularityof prefabricated construction is based on the weather. Inthe Middle East short construction period is used as anargument for prefabrication, but according to Mikkola thetruth is more brutal. The main contractor is responsible fora lot, and prefabrication makes things easier. The contrac-tor has less to worry about, if he knows that at least thebuilding frame will be completed as planned.

A building contractor looking for opportunities in theMiddle East must have special expertise in a certain fieldor structure. Australians, for example, have taken overmarkets in the Middle East with their post-stressed hol-low core slab system. So far competition has not man-aged to challenge the position of Finnish prefabricationtechnology.

4Keijo Kuru

%(7��V��'XSDL ��

betoni 1 2007 85

Helsingin kaupunki järjesti yhteistyössä Ympäristö-ministeriön ja Rakennusteollisuus RT:n Betonitoimi-alan kanssa Viikinmäen länsiosassa korttelien36114-361 tontinluovutuskilpailun korkealaatuises-ta pientalomaisesta rakentamisesta. Alueelle ra-kennetaan erillispientaloja, rivitaloja sekä terassi-taloja. Talot rakennetaan vapaarahoitteisina ilmanHitas-ehtoja omistustonteille, joten rakennuttajatpäättävät asuntojen hinnoista.

Voittajalle esitetään myytäväksi kilpailualueenviisi tonttia, joille voi rakentaa lähes 90 asuntoa.Samalla esitetään myytäväksi kahdelle seuraavaksiparhaalle kuusi tonttia kilpailualueen vierestä. Ton-teille voidaan rakentaa 100 asuntoa.

Kilpailun kohteena olivat Viikinmäen aloituston-tit. Alue sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle pai-kalle korkealle kukkulalle Vantaanjoen partaalla.Suunnitelmien tuli kilpailun tavoitteiden mukaanedustaa arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan jateknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoista pientalo-maista rakentamista ja ottaa huomioon paikan jamaaston ominaispiirteet.

Kilpailu sisälsi haasteellisten maasto- ja maise-maolosuhteiden lisäksi useita erilaisia talotyyppejäja tonttitilanteita. Lisäksi kilpailun teemoina olivattiiviin ja matalan kaupunkimaisen rakentamistavansekä kivirakentamisen kehittäminen. Tehtävä olivaikea, ja kilpailun sato siihen nähden varsin hyvä:Kaikki seitsemän ehdotusta käsittelevät monipuoli-sesti rinnerakentamisen ja kivisen kukkulakaupun-gin teemoja. Kilpailun pohjalta löydettiinkin ratkai-sut myös useille kilpailualueen viereisille tonteille.

Kilpailun ilmeisesti kiinnostavin osa oli alueenerillispientalot. Useimmissa ehdotuksissa niihin olipanostettu eniten - ja myös onnistuttu parhaiten.Kilpailu osoitti, että kortteliin voidaan sijoittaa ase-makaavassa esitettyä enemmänkin erillispientalo-ja. Silloin korttelin yleisilme kevenee, ja asuntojajää takariviin vähemmän. Parhaissa ehdotuksissamaisemallisesti hieno alueen länsireuna on ratkais-tu siroin ja sopusuhtaisesti maastoon istutetuin, il-meeltään vertikaalisin massoin. Erillistalojen koonja ylellisyyden suhteen ehdotusten kirjo on varsinlaaja.

Parhaissa terassitaloissa lähes kaikki asunnotliittyvät pientalomaisesti jyrkkään rinteeseen, jakaikilla asunnoilla on hyvät näköalat.

Parhaiden ehdotusten asunnoissa on selkeät jatoimivat tilaratkaisut sekä helppokulkuiset ja ulko-näöltään hyvät, suorat portaat.

HELSINGIN VIIKINMÄEN LÄNSIOSAAN ALETAAN RAKENTAAKOMEAA KIVISTÄ KUKKULAKAUPUNKIA

Maritta Koivisto, päätoimittaja, arkkitehti SAFA

TONTINLUOVUTUSKILPAILUSSA PALKITUTKilpailuun jätetyt seitsemän ehdotusta arvioi kiin-teistölautakunnan nimeämä arviointiryhmä. Ryh-män asuntosuunnittelun asiantuntijana oli arkkiteh-ti SAFA Kirsti Sivén. Hän laati kilpailun ohjelman,arvioi ehdotukset sekä laati loppuraportin.

Arvioinnissa parhaaksi katsottiin ehdotus “Friz-zante”, jonka tekijä on Peab Seicon Oy pääsuunnit-telijanaan arkkitehti Pekka Pakkanen ja muinasuunnittelijoina arkkitehdit Risto Huttunen ja San-teri Lipasti. Ehdotuksen erityisiä ansioita ovat kokoalueen ehjä ja tasapainoinen kokonaisote, selkeäasuntotyypistö sekä omaperäiset ratkaisut yksiai-neisen kukkulakaupungin idean kehittämisessä.

Kilpailun tasaisessa kärjessä seuraavaksi par-haiksi arvioitiin ehdotukset “Vega” ja ”Kiviset jaSoraset”.

Ehdotuksen ”Vega” tekijä on Asuntotuotantotoi-misto pääsuunnittelijanaan QUAD-Arkkitehdit Oy:arkkitehdit Ilkka Laitinen ja Jari Viherkoski.

Ehdotuksen “Kiviset ja Soraset” tekijä on VVORakennuttaja Oy pääsuunnittelijanaan Arkkitehti-toimisto A-Konsultit Oy: arkkitehdit Eric Adler-creutz, Jyrki Iso-Aho, Anders Adlercreutz ja HasseHägerström.

Ehdotuksen “Vega” kokonaisote on ehjä. Kivisenkukkulakaupungin idea toteutuu hyvin muotokielel-tään vankan perinteisin keinoin.

“Kiviset ja Soraset” esittää omaperäisen, kape-an erillistalotyypin, joka sopeutuu hienovaraisestimaisemaan ja maastomuotoihin sekä tarjoaa run-saasti parhaalle maisemapaikalle sijoittuvia asun-toja erillispientaloissa.

BETONITEOLLISUUS JAKOIKIVIRAKENTAMISEN KEHITTÄMISPALKINNOTBetonitoimiala haluaa edistää laadukasta kaupunki-maista kivirakentamista. Yksi parhaista tavoista onvaikuttaa hyvien esimerkkialueiden muodostumi-seen. Siksi teollisuus oli mukana Viikinmäen kilpai-lun järjestelyssä ja tukemassa osaltaan rakentami-sen laadun ja ratkaisujen kehitystä omalla 10.000,-euron kivirakentamisen kehittämispalkinnolla.

Kivirakentamisen kehittämisteemoja olivat rin-nerakentaminen sekä rakennusten että pihojenosalta, uudet julkisivuratkaisut, betonirakenteidenhyvien ominaisuuksien, kuten ääneneristyksen, pa-lonkeston ja energiansäästön hyödyntäminen ehdo-tuksissa.

Kivirakentamisen kehittämisessä ehdotustenanti ja painotukset olivat hyvin eritasoisia. Parhais-

1, 2Kilpailun voittaja oli ehdotus “Frizzante”, jonka tekijä onPeab Seicon Oy pääsuunnittelijanaan arkkitehti PekkaPakkanen ja muina suunnittelijoina arkkitehdit Risto Hut-tunen ja Santeri Lipasti (kuvassa takana vasemmalta Pak-kanen, Huttunen ja Lipasti).

Kilpailun tavoitteena oli valita hankkeille toteuttajat niin,että ne rakennuttavat asemakaavan ja lähiympäristönsuunnitteluohjeen mukaisia vapaarahoitteisia asuntokoh-teita, jotka edustavat arkkitehtuuriltaan, asuttavuudel-taan ja teknisiltä ratkaisuiltaan mahdollisimman korkea-tasoista talonrakentamista ja ottavat huomioon paikan jamaaston ominaispiirteet. Tontit myydään rakennuttajille,jotka kilpailussa esittävät laadultaan parhaat ehdotukset.Kilpailuehdotusten keskinäinen vertailu suoritettiin aino-astaan asuntojen, rakennusten ja lähiympäristön esteetti-sen, teknisen ja toiminnallisen laadun perusteella.

Erityisinä tavoitteina kilpailussa olivat rinnerakentami-sen, matalan ja tiiviin rakentamistavan sekä kivirakenta-misen kehittäminen. Kilpailuehdotuksissa tuli mahdolli-simman laajasti hyödyntää kivirakentamisen parhaitaominaisuuksia. Kehittämisteemoja olivat mm:– Kivirakenteet rinnerakentamisessa sekä rakennusten

että pihojen osalta– Energiansäästö kivirakenteita hyödyntäen, passiivi-

set ja aktiiviset keinot (maaston käyttö, matalaener-giaratkaisut, kivirakenteiden lämpöä varaavat omi-naisuudet)

– Kivirakenteiden ääneneristys- ja palonkesto-ominai-suuksien hyödyntäminen sekatalotyypeissä, joissaasuntoja sijoitetaan osittain tai kokonaan päällekkäin.

– Julkisivuratkaisut

1

2

%(7��V��9LLNLQPDNL ��

betoni 1 200786

2. palkinto ehdotukselle ”Vega”:Ehdotus ”Vega” on tasapainoinen kokonaisuus. Ki-virakentamisen tunnelma ja materiaalin käyttö tu-lee ehdotuksessa hyvin esiin. Ehdotus soveltuupääosin hyvin rinnemaastoon ja erityisesti terassi-talo on onnistunut.

Ohutrapatut tiili- tai harkkojulkisivut ja betonisi-säkuoritekniikka ovat toimivia ratkaisuja.

Runkorakenteissa on yhdistetty normaalia pai-kallavalu- ja elementtitekniikkaa.

Pienkerrostaloissa ja rivitaloissa asuntoihin onsuunniteltu betonisia tilaelementeistä toteutettujakylpyhuoneita, joissa seinät ja katot ovat hiottua be-tonia. Kyseessä on uusi teknologinen ratkaisu, jonkakäyttö hakee laajemmassa mittakaavassa tuloaan.

Betonisissa tukimuureissa esitetään käytettä-väksi verhouksena paikallista luonnonkiveä. Tämänsuunnitelman toteuttaminen käytännössä vaatiivarhaista paneutumista suunnittelu- ja toteutusrat-kaisuun sekä tarkoitukseen soveltuvan kiviaineksenhankintaan.

Osalle kävelyalueista on suunniteltu puumuottiinpaikallavalettua betonia ja paikallista luonnonkiveä.

TONTTIEN MYYNTIESITYKSETTontteja esitetään siis myytäväksi kolmen parhaanehdotuksen tekijöille. Näin alueesta saadaan moni-ilmeinen ja rakentaminen saadaan laajasti käyntiin.

Peab Seicon Oy:lle esitetään myytäväksi kilpailu-korttelien 36114–36116 viisi tonttia noin 7,5 mil-joonalla eurolla. Tonttien rakennusoikeus on yh-teensä 9 690 kerrosneliötä ja niille voidaan raken-taa lähes 90 asuntoa.

Kaupungin asuntotuotantotoimistolle esitetäänmyytäväksi kilpailukohteen eteläpuolelta korttelien36112 ja 36113 kaksi tonttia noin 5,5 miljoonallaeurolla. Tonttien rakennusoikeus on 6 900 kerrosne-

EHDOTUKSET KÄSITTELI ARVOSTELURYHMÄ,JOHON KUULUIVAT:

Tonttiasiamies Tuomas Kivelä, kiinteistövirasto,puheenjohtajArkkitehti Maritta Koivisto, Suomen Betonitieto OyYliarkkitehti Aila Korpivaara, YmpäristöministeriöProjektinjohtaja Heikki Rinne, talous- ja suunnittelu-keskusProjektipäällikkö Markku Siiskonen, KSV asemakaa-vaosastoArkkitehti Kirsti Sivén, arkkitehti SAFA, asuntosuun-nittelun asiantuntijaTuoteryhmäpäällikkö DI Arto Suikka, Rakennus-teollisuus RT ryArkkitehti Taru Tyynilä, KSV asemakaavaosastoProjekti-insinööri Erkki Sarvi, talous- ja suunnittelu-keskus, sihteeri

3, 4Ehdotuksessa “Frizzante” kaikki liikennöitävät pinnat onkivetty uutta ajattelua edustavilla betonilaatoilla ja luon-nonkivillä. Kaksi erityisesti Viikinmäelle suunniteltua be-tonilaattaa antavat onnistuessaan katupinnoille oman il-meensä.

3

4

sa ehdotuksissa julkisivuteemojen kehittely on joh-donmukaista ja kokonaisvaltaista. Ympäristöraken-tamiseen esitetään monipuolisesti kivituotteidenkäyttöä. Yleisimmin esitetty lämmitysratkaisu onlattialämmitys.

Rakennusteollisuus RT:n betonitoimiala jakoi pal-kinnot kivirakentamisen kehittämisestä seuraavasti:1. palkinto 7000,- euroa ehdotukselle ”Frizzante”2. palkinto 3000,- euroa ehdotukselle ”Vega”Kivirakentamisen palkintojen perusteluina olivat:

1. palkinto ehdotukselle ”Frizzante”:Ehdotuksen arkkitehtuuri ja massoittelu on sel-

keää ja se edustaa tunnelmaltaan ehjää ja yhte-näistä kivirakentamista.

Julkisivuissa ja muureissa on yhdistetty laajastimuurattuja ja rapattuja pintoja sekä kuvioitua väri-betonia. Katupinnan ja rakennuksen julkisivun ma-teriaalit ja reliefimäinen kuviointi on sovitettu yhte-näiseksi kokonaisuudeksi.

Runkorakenteissa on yhdistetty normaalia pai-kallavalu- ja elementtitekniikkaa.

Pihakadun julkisivu on ilmeeltään hieman raskasja räystäslinjan yläpuolelle nousevat julkisivun osatovat teknisesti ja rakenteiden säilyvyyden kannaltavaativia.

Kaikki liikennöitävät pinnat on kivetty uutta ajat-telua edustavilla betonilaatoilla ja luonnonkivillä.Kaksi erityisesti Viikinmäelle suunniteltua be-tonilaattaa antavat onnistuessaan katupinnoilleoman ilmeensä. Laattojen koon valinnassa ja pin-nan käsittelyssä tulee kuitenkin ottaa liikenne, kun-nossapito ja vedenpoisto erityisesti huomioon.

Kaukolämpöön kytketty vesikiertoinen lattialäm-mitys ja muurimainen kivijulkisivu antavat hyvänlähtökohdan kivirakennusten energiansäästölle.


87betoni 1 2007

liötä, ja niille voidaan rakentaa noin 60 asuntoa.VVO Rakennuttaja Oy:lle esitetään myytäväksi

kilpailukohteen pohjoispuolelta korttelin 36118 nel-jä tonttia noin 3,4 miljoonalla eurolla. Tonttien ra-kennusoikeus on yhteensä 4 350 kerrosneliötä, janiille voidaan rakentaa noin 40 asuntoa.

Nyt esillä oleva ratkaisu on vasta esitys, joka kä-sitellään kiinteistölautakunnassa ja kaupunginhalli-tuksessa, mutta vasta kaupunginvaltuusto tekeenäin suurissa kiinteistöjen myynneissä lopullisetmyyntipäätökset maaliskuussa 2007.

Viikinmäen aluetta aletaan rakentaa katu- ja sil-tatöiden osalta vuonna 2007 ja ensimmäiset talotnousevat 2008. Viikinmäen asuinalue rakennetaan2-4 vuoden kuluessa. Lisätietoja:– Kiinteistöviraston tonttiosaston nettisivuilta:

www.hel.fi/kv/tontti– Kivirakentamisen kehittämispalkinnon perus-

teista saa lisätietoa Betonin nettisivuiltawww.betoni.com

5, 6, 7Ehdotuksen ”Vega” tekijä on Asuntotuotantotoimistopääsuunnittelijanaan QUAD-Arkkitehdit Oy.

8, 9Ehdotuksen “Kiviset ja Soraset” tekijä on VVO Rakennut-taja Oy pääsuunnittelijanaan Arkkitehtitoimisto A-Kon-sultit Oy:

5 6

7 8

9


88 betoni 1 2007

Julkisivuyhdistyksen yhdessä Oulun yli-opiston ja Tampereen teknillisen yliopis-ton kanssa järjestämässä kilpailussa teh-tävänä oli 1970-luvun elementtikerrosta-lon julkisivujen ilmeen kohentaminen, ra-kennuksen toiminnallisuuden parantami-nen sekä pihamiljöön uusiminen.

Kilpailulla haettiin ennakkoluulottomiaehdotuksia uudemman rakennuskannankorjaussuunnittelun kehittämiseksi sekäyleisemmin myös 1970- ja 1980-luvunaluerakentamisen ns. ongelmakohtien rat-kaisuvaihtoehdoiksi.

Suunnittelukohteena oli 3-kerroksinen(maanpäällinen kellari ja kolme asuinker-

VANHOJEN KERROSTALOJEN JULKISIVUJA KOHENNETTIINARKKITEHTIOPISKELIJAKILPAILUSSA

Maritta Koivisto, päätoimittaja Betoni, arkkitehti SAFA

rosta), elementtitekniikalla toteutettu ta-sakattoinen, hissitön asuinkerrostalo.

KILPAILUN YLEISTASO KORKEAKilpailuun saatiin 36 ehdotusta. Palkinto-lautakunta piti kilpailun tasoa korkeana.

Kilpailuehdotukset jakautuivat pääasi-allisesti kahteen toisistaan poikkeavaankategoriaan – kohteen nykyistä arkkiteh-tuuria hienovaraisesti jalostaviin ehdotuk-siin ja toisaalta kohteen arkkitehtuuria jaimagoa voimakkaasti muuttaviin ehdotuk-siin. Lautakunta päätti jakaa ensimmäisenpalkinnon oululaisen arkkitehtiopiskelijaAltti Suomisen ehdotuksen ”Punaiset” ja

tamperelaisen arkkitehtiopiskelija ToniSillanpään ehdotuksen ”Variaatio” kes-ken. Näistä ”Punaiset” edusti ensisijaises-ti kohteen arkkitehtuuria säilyttävää näke-mystä ja ”Variaatio”, joka edusti raken-nuksen imagoa voimakkaasti muuttavaanäkemystä.

Kolmanneksi sijoittui Maija TolmunenTampereelta ehdotuksellaan ”PhunkyBox”.

Lisäksi kilpailussa jaettiin kaksi lunas-tuspalkintoa, jotka saivat Tommi Puusti-nen ja Teuvo Tuorila Oulusta ehdotukses-taan ”Suburbus pinus” sekä Riku JuustiOulusta ehdotuksestaan ”Pihatalkoot”.

ELEMENTTITALOJEN KORJAUS-TARVE LÄHENEEKilpailutehtävän valinnan taustana on se,että Suomessa ja sen lähiympäristössä onrunsaasti 1960-luvulla ja sen jälkeen ra-kennettuja ns. elementtiaikakauden asun-kerrostaloja, joista merkittävä osa on tul-lut tai on tulossa lähiaikoina ensimmäistäkertaa korjattavaksi. Osassa tästä raken-nuskannasta julkisivun betonirakenteetovat vaurioituneet siten, että tarvitaansuhteellisen raskaita korjaustoimia. Näis-sä tapauksissa, kun rakennuksen ilme tu-lee korjaustoimien seurauksena joka tapa-uksessa muuttumaan, korjaamisessa onkäytettävissä hyvin monenlaisia arkkiteh-tonisia mahdollisuuksia.

Suunnittelun lähtökohtana oli tarve pa-rantaa kohderakennuksen ja sen lähiym-päristön laatutasoa asumisen, rakennus-tekniikan ja arkkitehtuurin näkökulmasta.Kuntotutkimuksella oli todettu julkisivu-elementtien ulkokuorien olevan siinä mää-rin vaurioituneita että niiden ulkokuorienvaihtaminen tai lisälämmöneristäminen javerhoaminen ovat välttämättömiä toimen-piteitä. Kohteen parvekkeet ovat niin ikäänsiinä määrin vaurioituneita, että vähintäänkaide on uusittava kokonaan ja parvek-keen muiden osien kohdalla kyseeseen tu-lee joko perusteellinen kunnostaminen taiuusiminen. Parveke on nykyisellään vainosassa huoneistoja.

Kilpailun tavoitteena oli parantaa piha-alueen esteettistä ja toiminnallista laatuakaikki ikäryhmät huomioiden ja parantaa ra-kennuksen ulkonäköä ja houkuttavuuttaasuntomarkkinoilla. Rakennusten ja niidenjulkisivujen teknistä käyttöikää elinkaari-ajattelun mukaisesti pyrittiin myös paranta-maan. Etsittiin myös keinoja maantasoker-roksen ja asuntojen toiminnallisuuden ja lii-kuntarajoitteisten toimintaympäristön ke-hittämiseen. Tavoitteina oli löytää ennakko-luulottomia ratkaisuja korjausrakentami-

seen ja lähiöuudistukseen sekä löytää uusiamateriaali- ja suunnitteluratkaisuja tekni-seen korjaamiseen sekä ehdotuksia uusi-utuvien luonnonvarojen hyödyntämiseksi.

Palkintolautakunta painotti ehdotustenteknistä kehittämiskelpoisuutta sekä uusi-en ideoiden esilletuomista arkkitehtuurinja tuotekehittelyn näkökulmasta.

Kilpailija sai halutessaan esittää myöstäydennysrakentamista (maantasokerros,kattokerros, yms.) huomioiden paikoitus-tarve ja piha-alueen riittävyys. Palkinto-lautakunta ei kuitenkaan edellyttänyt lisä-rakentamista, toimenpiteen tuoma lisäar-vo oli kilpailijoiden harkinnassa.

ARKKITEHTUURIA SÄILYTTÄVIÄ TAIIMAGOA VOIMAKKAASTIMUUTTAVIA EHDOTUKSIAPalkintolautakunnan mukaan ehdotuksissaoli perehdytty kiitettävästi kilpailun tavoit-teisiin ja mukana oli useita ennakkoluulot-tomia ehdotuksia sekä materiaalinkäytönettä teknisten ratkaisujen suhteen.

Parhaissa ehdotuksissa oli jalostettunykyistä rakennusta ja saatu siitä arkkiteh-tuuriltaan kiinnostavampi ja asuntomark-kinoilla vetovoimaisempi. Positiivisia muu-toksia oli saatu aikaan hyvinkin hennoillaja varovaisilla toimenpiteillä.

Rakennusta voimakkaasti muuttaneetehdotukset sisälsivät joukon erittäin mie-lenkiintoisia ehdotuksia. Laajojen asunto-alueiden korjausfilosofiana liiallinen muu-tos sisältää myös riskin kaoottisesta ja yli-virikkeellisestä lopputuloksesta.

Teknisesti valtaosa ehdotuksista olihuolellisesti tutkittuja. Varsinaiset uudetrakenteelliset tai materiaaliset innovaatiotpuuttuivat. Myöskään ekologia ei korostu-nut ehdotuksissa – joukossa oli mm. mas-siivipuisia rakenteita, joiden energiansääs-tömahdollisuudet oli jätetty käyttämättä.

Julkisivujen osuus keskiraskaan korja-usrakentamisen kokonaiskustannuksissaon vähäinen verrattuna tilaratkaisuidenmahdollisiin kustannuksiin. Pääosin muu-tokset olivat harkittuja ja maltilla tehtyjä.Mukana oli toki myös ehdotuksia, joidenrakentamistaloudellinen ajattelutapa oliepärealistinen, eivätkä suuret, kalliit muu-tokset tuoneet varsinaista lisäarvoa.

Piharatkaisut ja lähiympäristö olivatselkeästi kilpailun heikoin lenkki. Piha- jalähiympäristön suunnittelu oli osassa eh-dotuksia viitteellinen, vähättelevä. Poik-keuksiakin toki oli, mutta yleensä pihat oli-vat joko tyhjyyttään ammottavia tai ai-heettomasti täyteen rakennettuja.

Muutamassa ehdotuksessa oli poikkeuk-sellisen ansiokkaasti tutkittu joko rakentei-

1, 2Altti Suominen: ”Punaiset”.

3,4Toni Sillanpää: ”Variaatio”.

5Maija Tolmunen: ”Phunky Box”.

1

2

%(7��V��-XONLVLYXNLO ��

betoni 1 2007 89

FAÇADE COMPETITION FORARCHITECTURAL STUDENTS

The purpose of the competition organised byJulkisivuyhdisty ry (Finnish FaçadeAssociation) in collaboration with theUniversity of Oulu and the TampereUniversity of Technology was to design afacelift for a precast concrete apartmentbuilding built in the 1970s, to improve thefunctionality of the building, and to renovatethe courtyard areas. The objective was tofind new, unprejudiced ideas for thedevelopment of refurbishment design of themore recent building stock, and in a moregeneral sense to come up with alternativesfor solving the problem areas typical of arealplanning dating back to the 1970s and 1980s.The apartment building was a typical 3-storey (ground floor basement and threeresidential floors), liftless precast concretebuilding with a flat roof.

The competition attracted 39 entries, andthe Jury considered the overall level of theentries to be high. The entries could be

ta, esteettömyyttä tai ekologiaa, mikä otet-tiin arvostelussa myönteisesti huomioon.Kilpailun luonteen vuoksi pidettiin ansionamyös ehdotuksen omaperäisyyttä ja poik-keamista rutiininomaisista ratkaisuista.

PUNAISET – TYYLIKÄSPERUSRATKAISUPalkintolautakunnan mukaan ehdotukses-sa on onnistuttu uudistamaan rakennussen alkuperäiselle rakennusajankohdalletunnusomaisia piirteitä kadottamatta. Pe-rusratkaisu on tyylikäs ja hauska.

Julkisivuissa on innovoitu ansiokkaastimodernin betoninkäytön mahdollisuuksia.Uusien julkisivuelementtien punaiset sä-vyt ovat kauniita, mutta sävyjen sommitte-lu olisi kaivannut vielä hiomista. Pitkilläjulkisivuilla elementtien sävyjen kirjo vai-kuttaa hieman satunnaiselta, vailla som-mitelmaa olevalta.

Tällaisessa matalassa rakennuksessajulkisivuelementtien olisi voinut ehdottaaolevan kolmen kerroksen korkuisia, jolloinvoitaisiin välttyä hankalilta ja kalliilta ri-pustuskiinnityksiltä. Tällöin saumajako tu-lisi toteuttaa valesaumoin, joka olisi toimi-va tapa rajata myös elementtien välisetsävyerot. Julkisivujen uusimisen yhtey-dessä olisi ollut myös hyvä mahdollisuusparantaa rakennuksen vaipan lämmöneris-tävyyttä sekä energiataloudellisuutta pak-suntamalla lämmöneristystä 100 mm:stä(U= 0,4 W/m2K) esimerkiksi 175 mm:iin(U= 0,24 W/m2K), jolloin vaippa täyttäisinykyisen lämmöneristysmääräyksen vaati-mustason (U= 0,25 W/m2K).

Innovatiivista on myös teräksisten par-vekkeiden komponenttiajattelu. Katujulkisi-vun kotelomaiset parvekkeet ja uudet valoi-sat porrastornit rytmittävät rakennusta an-siokkaasti ja ne ovat parannus katutilassa.

Ehdotuksessa ei ole esitetty muutoksiaasuntoratkaisuihin. Asuntopohjien käsitte-lemättä jättäminen ja huoneistosaunojenpuuttuminen olisi tullut huomioida paran-tamalla selkeästi yhteissaunatilojen laatu-tasoa.

Piha on hieman kaavamaisesti ratkais-tu, joskin suunnittelussa on pyritty huomi-oimaan eri-ikäiset käyttäjäryhmät.

VARIAATIO – VÄRILÄISKÄYMPÄRISTÖSSÄEhdotuksessa on rakennuksen julkisivutuudistettu kokonaisuudessaan, mutta ra-kennuksen alkuperäinen hahmo on siltiyhä tunnistettavissa.

Rakennuksen kaikki julkisivut on pääl-lystetty uuden lämmöneristeen suojaksi ri-pustetuin monen värisin lasilevyin. Esitet-

ty idea on innovatiivinen ja kehityskelpoi-nen. Rakennus on muuttunut hyvin värik-kääksi, mutta tekijä on onnistunut työstä-mään suunnitelmansa silti hallitun eheäk-si. Vahva sommitteluote näkyy myös uusi-en ripustettujen keveiden parvekkeiden si-joittelussa. Toteutuessaan rakennus voisiolla ympäristönsä väriläiskä, mutta ratkai-sun monistaminen johtaisi ympäristön ka-oottisuuteen.

Asuntopohjien muutokset ovat osin laa-joja, mutta perusteltuja ehdotuksen koko-naisuuden kannalta. Päätyjen suuriinasuntoihin on onnistuttu suunnittelemaanuseita makuuhuoneita, kantavan seinälin-jan purku olisi silti ollut vältettävissä.

Hissin sijoitus ja maantasokerroksenaktivoiminen on onnistunut. Asuntojen si-joittaminen maantasokerrokseen ei ker-roskorkeuden vuoksi ole kuitenkaan esite-tyllä tavalla mahdollista.

Piha-alue uusine järjestelyineen, pihaasuojaavine varastoineen ja kumpareineenon yksi kilpailun parhaita.

PHUNKY BOX – HARMONINENKATUJULKISIVUKauttaaltaan elegantti ratkaisu, jossa van-haa rakennusta on varmaotteisesti jalos-tettu siten, että se nousee oman alkupe-räisen aikakautensa kauneimpien esi-merkkien tasolle.

Erityisesti katujulkisivu on harmoninen.Uudet julkisivusta voimakkaasti ulostyön-tyvät parvekekotelot jäsentävät rakennus-ta onnistuneesti. Puumateriaalin käyttöesitetyllä tavalla ei ole kuitenkaan materi-aalille luonteenomaista, niinpä esimerkik-si keraaminen lankku olisi voinut puolus-taa paikkaansa ehdotuksessa. Samoinkuultokäsiteltäviksi ehdotettujen puupin-tojen ja ikkunoiden pitkäaikaiskestävyysepäilyttää.

Asuntopohjien muutokset ovat harkittu-ja, suurten asuntojen makuuhuonemääräon kuitenkin niukka. Liikuntarajoitteistenhuomioiminen erityisasunnoissa on erästyön ansioita.

Maantasokerroksen suunnittelu ja tilo-jen liittyminen pihan toimintoihin jää hie-man keskeneräiseksi. Koska kaikissaasunnoissa ei ole saunaa, olisi yhteissau-nan suunnitteluun ollut syytä panostaa.

Piha-aluetta on suojattu onnistuneestipienin varastoin, muutoin piha-alueen ide-ointi on viitteellistä.

LISÄTIETOJA KILPAILUSTA:– Jussi Mattila, Tampereen teknillinen

yliopisto, puh. +358 400 637 224,[email protected]

– Anu Soikkeli Oulun yliopisto,puh. +358 40 8655 314,[email protected]

– Riina Takala, puh. +358 40 502 1769,[email protected],www.julkisivuyhdistys.fi

roughly divided into two different categories– solutions based on discreet refining of theoriginal architecture, and solutions thatchanged the architecture and the image ofthe building completely. Consequently, theJury decided to divide the first prize betweenthe two categories. The two winning entrieswere the “Reds”, which primarilyrepresented the view of preserving theoriginal architecture, and “Variation”, whichwas one of the entries that suggestedconsiderable changes in the image of thebuilding.

The entries could be commended forcareful consideration of the objectives of thecompetition. Several of the entries werequite unprejudiced in terms of use of materi-als and technical solutions. The best entrieswere based on the refinement of the existingbuilding, making its architecture moreinteresting, and increasing the attraction ofthe building in the housing market. Quitesmall and cautious changes produced verypositive results.

Winners: Architectural students Altti Suo-minen from Oulu with an entry called “Reds”,and Toni Sillanpää from Tampere with an ent-ry called “Variation” divided the first prize.Maija Tolmunen from Tampere with an entrycalled ”Phunky Box” came third. Two moreentries were awarded an honorarium; ”Su-burbus pinus” by Tommi Puustinen and TeuvoTuorila from Oulu, and ”Courtyard clean-up”by Riku Juusti from Oulu.

3

4

5

%(7��V��-XONLVLYXNLO ��

betoni 1 200790

SILTOJEN BETONIRAKENNEOHJEET 2006

Vesa Järvinen, tekniikan tohtori, kehitysjohtaja A-insinöörit Oy

Tiehallinnon julkaisu Betonirakenneohjeet 2006täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmanohjetta B4 Betonirakenteet sillansuunnittelun vaa-timuksien osalta. Edellistä vuonna 2000 laadittuaohjetta on tarkistettu ottaen huomioon ohjeeseenB4 tehdyt muutokset ja uuden Betoninormit 2004by 50 julkaisun käyttöön ottaminen sekä teknistenasiakirjojen käytöstä saadut kokemukset. Merkit-tävin muutos ovat uudet siltojen betonirakentei-den säilyvyysvaatimukset. Ohje on sovellettavissamyös muihin vaativissa olosuhteissa oleviin ulko-rakenteisiin.

Sillan betonirakenteet kuuluvat rakenneluokkaan1, poikkeuksena peruslaatat, jotka voivat kuulua ra-kenneluokkaan 2. Sillanrakentamisessa ja uutenamyös suunnittelussa edellytetään FISE:n toteamiatyönjohdon ja suunnittelijoiden pätevyyksiä.

OHJEEN ASEMA JA PÄIVITYKSETUusitut suunnitteluohjeet ovat betonin valmistustaohjaavien julkaisujen, kuten Sillanrakentamisenyleiset laatuvaatimukset ja Siltabetonien P-lukume-nettely, vaatimusten mukaisia. Käynnissä oleviensiltaurakoiden osalta uusien ohjeiden käyttöönotosta on sovittu tapauskohtaisesti muutoksienkustannusvaikutukset huomioon ottaen. Uusillahankkeilla uudet vaatimukset ovat automaattisestivoimassa. Uusitun betonirakenneohjeiden vaati-muksia on noudatettava myös käytettäessä Tiehal-linnon tyyppipiirustuksia, joita ei ole vielä päivitettyuusien ohjeiden mukaisiksi.

Päivitetyt betonirakenneohjeet ohjaavat suunnit-telua lähivuodet eurokoodeihin siirtymisajan. Suun-nitteluvaatimukset ovat uusia säilyvyysvaatimuk-sia, ja niihin liittyviä halkeamaleveyslaskennanmuutoksia, lukuun ottamatta säilytetty pääosin en-nallaan. Niihin on tehty lähinnä käytössä tarpeelli-seksi havaittuja päivityksiä sekä eri ohjeissa esitet-tyjen vaatimuksien yhteensovittamista; esim. Sil-lansuunnittelun täydentävistä ohjeista on siirrettybetonirakenneohjeisiin siihen kuuluvia asioita.Muutokset vaikuttavat osaltaan Sillansuunnitteluntäydentävien ohjeiden edessä olevaan päivitystyö-hön. Betonirakenneohjetyössä on kiinnitetty huo-miota myös käytetyn terminologian oikeellisuuteen.

UUDET SÄILYVYYSVAATIMUKSETBetonirakenneohjeissa on valintataulukot betonira-kenteiden vähimmäisvaatimuksille (ks. taulukko 1),missä on määritetty betonirakenteiden rasitusluok-karyhmä, lujuusluokka, pakkasenkestävyysvaati-

Valokuvat: A-Insinöörit Oy 1

%(7��V��%HWRQLUDNHQQH ��

betoni 1 2007 91

Rasi

tusl

uoka

t

1) jr = jänneraudoite, tr = tavanomainen raudoite2) Suolasumun oletetaan vaikuttavan kuuden metrin etäisyydelle sillan alittavan suolattavan tien reunas-

ta. Päällysrakenteella palkkien ja kansilaatan liikenteen tulosuunnan puoleisen ulkokyljen pysty- javinopinnat (kaltevuus > 1:3). Meren suolasumurasitus vaikuttaa kaikkiin ulkoilman kanssa kosketuksis-sa oleviin pintoihin.

3) Suunnittelukäyttöikä edellyttää kloridirasitettujen pintojen suojausta. Betonin lujuusluokan ollessa vä-hintään K70 ja P-luvun ollessa vähintään P50 ei rakennetta tarvitse suojata.

Beto

nipi

ntoj

en s

uoja

us

R1 XC3,XC4,XF2 K35 P30 100

R2 XC3,XC4,XF2 K35 P20 100

R4 XC3,XC4,XF2 K35 P20 100

R1 XC3,XC4,XF2,XD1 K35 P30 100

R2 XC3,XC4,XF2,XD1 K35 P20 100 3)

R3 XC3,XC4,XS1,XD1, K40 P30 100 3)XF2

Sillan osa

Silla

n os

an tu

nnus

Rasi

tusl

uokk

aryh

mä

Vaatimukset

Suun

nitte

lukä

yttö

ikä

Luju

uslu

okka

P-lu

kuva

atim

us

Beto

nipe

ittee

nni

mel

lisar

vo [m

m]

Päällysrakenteen palkkienja kansilaattojen vedene-risteen alla olevat pinnatsekä muut ei suolasumu-rasitetut pinnat 2)

Raud

oitu

styy

ppi

1)

Ro20

40 tr50 jr40 tr50 jr40 tr50 jr45 tr55 jr40 tr50 jr40 tr50 jr

Päällysrakenteen palkkienja kansilaattojen suolasu-murasitetut pinnat 2) Ro21

Taulukko 1. Ote betonirakenneohjeiden päällysrakenteen vähimmäisvaatimustaulukosta.

Rasitusluokkaryhmä R1: Päällysrakenteen kansirakenne, maatuet, reunapalkit, siivet ja siirtymälaatatsilloissa, jotka sijaitsevat valta- tai kantatiellä tai muulla tiellä, jonka talvihoi-dossa käytetään suolaa säännöllisesti (KVL > 1500, esim. kaupunkien sisään-tulotiet, talvihoitoluokka Is tai I) sekä betonirakenteet silloissa, joiden alitsekulkee jokin edellä mainituista teistä ja jotka sijaitsevat kuutta metriä lähem-pänä tien reunaa.

Rasitusluokkaryhmä R2: Päällysrakenteen kansirakenne, maatuet, reunapalkit, siivet ja siirtymälaatatsilloissa, jotka sijaitsevat tiellä, jonka talvihoidossa käytetään suolaa(KVL>350, talvihoitoluokka Ib tai TIb) sekä betonirakenteet silloissa, joidenalitse kulkee jokin edellä mainituista teistä ja jotka sijaitsevat kuutta metriälähempänä tien reunaa.

Rasitusluokkaryhmä R3: Siltarakenteet meren rannalla.Rasitusluokkaryhmä R4: Siltarakenne ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään.

1, 2Tampereen läntinen kehätie rakenteilla. Sillan suunnitte-lijana A-insinöörit Oy.

mus ja betonipeitteen nimellisarvo sekä asetettuvaatimuksia betonipintojen suojaustarpeelle. Tau-lukoiden avulla on yksinkertaistettu ja yhdenmu-kaistettu sillan säilyvyyssuunnittelua. Sillan betoni-sista rakenneosista määritellään piirustuksissaosan tunnus, rasitusluokkaryhmä, betonin lujuus-luokka ja P-lukuvaatimus, betonipeitteen nimellis-arvo sekä betonipintojen suojaus, esimerkiksi:

Reunapalkki, Ro22, R1, K45-1, P50, Cnim = 45 mm,impregnointi

Silloilta on jo pitkään vaadittu 100 vuoden suunnit-telukäyttöikää. Poikkeuksena ovat yksittäiset hel-pohkosti vaihdettavissa ja ankarissa olosuhteissaolevat rakenneosat, kuten sillan kannen rajaavatreunapalkit, joiden osalta vaatimus on nyt vähin-tään 50 vuotta. On huomattava, että suunnittelu-käyttöikä on määritelty 5%:n fraktaalilla, joten pää-osa rakenteista ylittää vaatimuksen, keskiarvon ol-lessa moninkertainen käyttöikävaatimukseen näh-den, olettaen, että hoito- ja ylläpitovaatimuksianoudatetaan.

Korkean suunnittelukäyttöiän asettaminen vaati-vissa olosuhteissa oleville kantaville betoniraken-teille edellyttää tiukkoja vaatimuksia betoniraken-teiden halkeilun rajoittamiseksi. Aiemmin ilmiö olisilloissa otettu huomioon käyttäen hieman eri ker-toimia halkeamaleveyksien laskennassa suhteessaohjeen B4 mukaiseen käytäntöön. Uusituissa beto-nirakenneohjeissa on siirrytty ohjeen B4 mukaiseenkäytäntöön ja betoninormien mukaiseen korkeansuunnittelukäyttöiän edellyttämään sallittujen hal-keamaleveyksiin pienentämiseen. Menetelmä ai-heuttaa tiukennuksia siltojen säilyvyysmitoitukseenja halkeamalaskennan mitoittamat rakenneosat,kuten sillan päätyjen siipirakenteet, tulevat edellyt-tämään tiheämpää raudoitusta tai vaihtoehtoisestirakennepaksuuden kasvattamista. Myös siltojenbetonipintojen suojaukset yleistyvät.

TULEVAISUUSEurokoodeihin siirtyminen muuttaa edelleen beto-nirakenteiden suunnittelua. Betonirakenteiden säi-lyvyysvaatimukset tulevat kuitenkin olemaan uusi-tuissa betonirakenneohjeissa esitettyjen kaltaisia,joten siltä osin on nyt tehdyssä betonirakenneohje-työssä lähestytty kohti tulevaa suunnittelukäytän-töä. Eurokoodeihin siirtymisen aiheuttamia muutok-sia säilyvyysvaatimuksiin on odotettavissa lähinnähalkeamamitoituksen osalta, minkä vaikutuksen

2


92 betoni 1 200792

analysointi on vielä kesken.Eurokoodien käyttöönotolla on kilpailua vapaut-

tavia vaikutuksia, mutta niihin siirtyminen sisältäämerkittäviä haasteita niin siirtymisvaiheen valmis-telu- kuin tulevaisuuden suunnittelutyölle oikeanvarmuustason varmistamiseksi. Asia nähdään toisi-naan musta-valkoisena. Muutoksen johtamista teh-dään positiivisia asioita esiin nostamalla ja kriitti-set puheenvuorot koetaan negatiivisena, sen si-jaan, että nähtäisiin niiden positiivinen vaikutuslopputuloksen kannalta. Kriittisyys on yksi tieteelli-sen maailman perusperiaatteita. Kriittinen asenneedesauttaa riskien tunnistamista, jota ilman niihinei ole mahdollista reagoida.

Viimeisimpien arvioiden mukaan eurokoodit ote-taan käyttöön sillansuunnittelussa vuoden 2010alussa. Tällä hetkellä tehdään työtä kansallisienliitteiden laatimisen parissa, missä A-Insinööritkinon mukana betonisiltojen osalta, ja edessä on vieläsovellusohjeiden tekeminen ja koulutustilaisuuksi-en järjestäminen.

/1/ Betonirakenneohjeet 2006. Tiehallinto 2006.TIEH 2100037-v-06. Verkkojulkaisu saatavissapdf-muodossa osoitteesta www.tiehallinto.fi/sillat.

FINNISH CODE FOR CONCRETE STRUCTURES INBRIDGES 2006

The Road Administration has published the Finnish Codefor Concrete Structures in Bridges 2006, which supple-ments code B4 of the Finnish Building Code, ConcreteStructures, with respect to requirements laid out for de-sign of bridges. The previous Code published in 2000 hasbeen revised taking into account the changes made inCode B4 and the enforcement of the new Concrete Norms2005 by 50. The experience gained from the utilisation oftechnical documents has also influenced the new Code.The most significant change pertains to the durability re-quirements for concrete structures in bridges. The Codecan also be applied to other outdoor structures in deman-ding applications.

3

Concrete structures in bridges are assigned to structureclass 1, with the exception of base slabs that can be assig-ned to class 2. FISE has specified the required qualifica-tions of work supervisors and designers for bridge building,which are now applied also to the design of bridges.

The updated Code for Concrete Structures will form thebasis for design in the next few years, during the transi-tion period for moving to Eurocodes. Except for the newdurability requirements and the associated changes in thecalculation of crack widths, the design requirements havein the main part remained unchanged. Some minor adjust-ments have been made on the basis of practical experien-ce and in order to harmonise the requirements specifiedin different norms.

The design service life requirement for bridges hasbeen 100 years already for a long time. This does not app-ly to individual, easy-to-replace structural parts in harshconditions, for which the minimum requirement is now 50years. Such a long design service life of load-bearing con-crete structures used in harsh conditions makes it neces-sary to lay out strict requirements in order to restrictcracking of concrete structures.

The introduction of Eurocodes will involve furtherchanges in the design of concrete structures. However,the durability requirements for concrete structures willbe similar to those now specified in the new FinnishCode, i.e. the new code has already been harmonisedwith the future design practices in this respect. The onlyexcepted changes in durability requirements that Euroco-des will bring about are associated with crack dimensio-ning. The analysis of the influence of these changes isstill in progress.

According to the most recent estimates, Eurocodes willbe enforced for the design of bridges at the beginning of2010. At present work focuses on the preparation of na-tional annexes.

3

3Tampereen läntinen kehätie rakenteilla. Sillan suunnitte-lijana A-insinöörit Oy.


betoni 1 2007 93

Betonirakentamisen laatuohjeet (by47) on uusienasuintalojen ja toimitilojen rakennuttajille ja suunnit-telijoille tehty ohje, jonka avulla on mahdollista saa-vuttaa betonirakentamisessa kohdekohtaisesti määri-telty laatutaso. Laatuohjeet on uusittu nykyisten mää-räysten ja uusimman tiedon mukaiseksi. Laatuohjeisiinon koottu osia by:n suunnitteluohjeista ja viime vuosi-na valmistuneiden projektien uusin tieto rakennuttajanlaadunvarmistusta varten. By47 Betonirakentamisenlaatuohjeet 2007 julkaistaan kuluvan kevään aikana.

Rakentamiseen vaikuttavat monet määräykset jaohjeet, jotka rakennushankkeeseen ryhtyvän ja mm.pääsuunnittelijan on tunnettava hyvin. Betonirakenta-misen laatuohjeet on laadittu käytännön työkaluksi ra-kennuttajille ja suunnittelijoille. Laatuohjeet sisältävätkunkin asiakohdan kannalta tarpeelliset viittauksetvoimassa oleviin määräyksiin, voimassa oleviin ohjei-siin ja ajan tasalla oleviin rekistereihin. By 47 sisältäämyös ohjeet tuotevarmennuksesta.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä asettaa hankesuun-nitteluvaiheessa vaatimukset rakennukselle sekä senominaisuuksille. Tavoitteen saavuttamiseksi tuleeasettaa oikein mitoitetut vaatimukset suunnittelulle,rakennusosille, tuotteille ja rakentamiselle. Samallaon päätettävä miten vaatimukset todennetaan.

Betonirakentamisen laatuohjeet toimivat ohjeena jasamalla muistilistana projektipäälliköille ja suunnitte-lijoille, jotta hankkeen kannalta keskeiset asiat tulevatjärjestelmällisesti ja oikea-aikaisesti käsiteltäviksi japäätettäviksi.

BY47 BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007– JAKAANTUU NELJÄÄN OSAAN:

1. Koko rakennusta koskevat vaatimukset ja nii-den todentaminen Rakennusta koskevat vaati-mukset liittyvät käyttöikään, ääneneristykseen,ulkonäköominaisuuksiin, rakennusfysiikkaan,kantavuuteen ja paloturvallisuuteen. Raken-nusta koskevat vaatimukset esitetään toimi-vuusvaatimuksina.

2. Suunnitteluvaatimukset ja niiden todentami-nen Suunnitteluvaatimukset esitetään suunnit-telutehtävien luetteloina ja suunnittelijoidenpätevyysvaatimuksina kunkin toimivuusominai-suuden osalta.

3. Rakennusosien, tuotteiden ja järjestelmienvaatimukset ja niiden todentaminen Näidenosalta vaatimukset perustuvat rakennukselleasetettuihin vaatimuksiin.

BY 47 BETONIRAKENTAMISEN LAATUOHJEET ON UUSITTU

Risto Mykkänen, johtajaHelsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT

4. Rakentamisen vaatimukset ja niiden todenta-minen Rakentamisen vaatimuksissa käsitel-lään mm. työnjohtajien pätevyysvaatimuksia,kosteudenhallintaa, ääneneristystä, kantavuut-ta ja palonkestoa.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän tehtävänä on huoleh-tia, että rakentamisen olennaiset tekniset vaatimuksettäytyvät. Säädösten mukaan huolehtimisvelvollisuu-teen kuuluu mm. työn tarkastaminen ja todentaminensekä rakennustuotteiden kelpoisuuden toteaminen.

Betonirakentamisen laatuohjeissa on kunkin vaati-muskohdan yhteydessä esitetty menetelmä, jolla vaa-timukset voidaan todentaa. Jotta laatuvirheiltä välty-tään, on rakennuttajan systemaattisesti varmistetta-va, että asetetut vaatimukset täyttyvät suunnittelussaja rakentamisessa. Mikäli poikkeamia sovitusta laa-dusta havaitaan, on niihin puututtava välittömästi.

Rakentamisaikaisen kosteuden aiheuttamista hai-toista ei ole päästy vielä kokonaan eroon, vaikka kos-teudenhallintaan kiinnitetäänkin työmailla aikaisem-paa enemmän huomiota. Rakenteissa olevan kosteu-den aiheuttamien vaurioiden korjaaminen on hanka-laa ja kallista. Vaurioiden ehkäisemiseksi on kosteu-denhallintasuunnitelmien oltava osa systemaattistalaadunvarmistusta. Betonirakentamisen laatuohjei-den sisältämässä mallissa on esitetty keskeiset vaati-mukset kosteudenhallintaan sekä vaatimusten toden-tamiseen.

Rakentaminen on yhteistoimintaa, jossa jokaisenosapuolen on osattava hoitaa tehtävänsä hyvin. Hyö-dyntämällä alan uusinta tietoa luodaan edellytyksetvirheettömän tuotteen rakentamiselle.

QUALITY GUIDELINE FOR CONCRETE CONSTRUCTI-ON BY 47 REVISED

Quality Guideline for concrete construction (by 47) hasbeen drawn up for developers and designers of residen-tial and business buildings to ensure that the quality levelspecified for each project in terms of concrete constructi-on is achieved. The quality guideline has now been re-vised on the basis of current regulations and latest know-ledge. The Quality Guideline for Concrete Constructionprovides a tool for developers and designers, and for allsubject areas contains necessary references to valid re-gulations and guidelines as well as to updated registers.By 47 provides also instructions for product certification.

The Quality Guideline for Concrete Construction pre-sents in connection with each requirement a method bywhich fulfilment of the requirements can be verified. Inorder to eliminate quality defects, the developer shall ver-ify in a systematic manner that the design and buildingprocess meets the specified requirements. If any noncon-formities are detected, corrective action shall be takenimmediately.

1

1By47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007 julkaistaankuluvan kevään aikana.

%(7��V��%\��/DDWXRKMHHW ��

betoni 1 200794

Suomessa 1.1.2005 käyttöönotetussa Rakennus-määräyskokoelman osassa B4 (Betonirakenteet,ohjeet) edellytetään kantavilta betonirakenteiltakäyttöikäsuunnittelua. Piirustuksissa on esitettävärakenteen suunnittelukäyttöikä (RakMK B4, 2004.kpl 1.3.2) ja ”Jos rakenteen suunnittelukäyttöikä onyli 50 vuotta, tai muuten niin sovittaessa, osoite-taan rakenteen säilyvyys yleisesti hyväksytyllä ta-valla” (RakMK B4, 2004. kpl 6.3.4). Betoniyhdistyk-sen julkaisussa by50, Betoninormit 2005 on esitettyyleisesti hyväksytty menetelmä käyttöikämitoituk-seen (by50, Liite 4).

Käyttöikäsuunnittelun edellyttäminen normita-solla on useammassakin suhteessa uraauurtavaa.Vastaava vaatimusta ei ole asetettu muille raken-nusmateriaaleille Suomessa eikä muualla maail-mallakaan. Normiuudistuksen taustalla ollut eu-rooppalaisen betonistandardin (SFS-EN 206-1)käyttöönotto ei edellytä tämän kaltaista käyttöikä-suunnittelua, vaan valinta on ollut betoninormiavalmistelleen kotimaisen työryhmän.

KESKUSTELUA KÄYTTÖIKÄMITOITUKSESTA

Jouni Punkki, tekniikan tohtori, elinkaari-insinööri,Parma Oy

Suunnittelijan kommentit:Tapio Aho, diplomi-insinööri,Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy

KANSALLISET LISÄVAATIMUKSET JAEUROOPPALAINEN STANDARDOINTIYhtenäisen eurooppalaisen standardoinnin tavoit-teena poistaa kaupan esteitä Euroopan sisämarkki-noilta. Siinä valossa kansalliset menetelmät esi-merkiksi käyttöikäsuunnitteluun eivät ole pelkäs-tään positiivinen asia. On toki hyväksyttävä, ettäesim. rakennusmateriaalien säilyvyyteen liittyvätmääräykset voivat olla erilaiset eri puolilla Euroop-paan. Kuitenkin menetelmät tulisivat olla mahdolli-simman yhtenevät, kansalliset olosuhteet tulisi ot-taa huomioon kansallisissa liitteissä esitetyissävaatimuksissa.

Suomalainen betonirakentaminen on tietoisestiottanut edelläkävijän roolin käyttöikäsuunnittelus-sa ja siinä roolissa vaaditaan herkkää silmää myöseurooppalaisen standardoinnin kehittymisen suun-taan. Suomalaisenkin menetelmän taustalla ollutkäyttöikäsuunnittelua käsittelevä standardisarjaISO 15686 on päivitettävänä ja lisäksi fib on julkais-sut mallikoodin /1/. Näistä kumpikaan ei kuiten-kaan ole niin käytännönläheisellä tasolla, että nemahdollistaisivat by50:n kaltaisen jokapäiväisessäsuunnittelijatyössä tehtävän betonirakenteidenkäyttöikämitoituksen. Näin ollen vielä jatkossakintarvitsemme kansallisen menetelmän käyttöikä-suunnitteluun.

Suomalaista menetelmää edelleen kehitettäessätulisi kuitenkin ottaa nykyistä tarkemmin huomioon

ISO 15686 standardeissa esitetyt periaatteet. Näinvarmistettaisiin menetelmien yhteensopivuus tule-vaisuudessa. Samoin Suomen kokemukset tulisihyödyntää mahdollisimman tehokkaasti eurooppa-laisessa standardoinnissa.

BETONIRAKENTEIDEN SÄILYVYYSVAATI-MUSTEN EUROOPPALAINEN VERTAILUCEN/TC 104 on tehnyt seikkaperäiset vertailun erimaiden EN 206-1 standardissa esitetyistä vaati-muksista /2/. Suomen voidaan todeta olevan keski-luokkaa useammissa vaatimuksissa, äärimmäisyyk-siä Suomi edustaa mm. seuraavien vaatimustenosalta:

– Suomessa ei ole asetettu vaatimuksia vesi-sementtisuhteelle rasitusluokissa XC

– Pakkasenkestävyyden vaatimukset ovat Suo-messa muita maita tiukemmat

XC-rasitusluokissa betonin omaisuudet otetaanSuomessa huomioon betonin puristuslujuudenavulla, ei vesi-sementtisuhteen avulla niin kuinmuissa Euroopan maissa. Tähän on ollut syynä be-tonin karbonatisoitumiseen liittyvät aikaisemmatsuomalaiset tutkimukset, jotka on tehty käyttäennimenomaan puristuslujuutta muuttujana. Vesi-se-menttisuhde on kuitenkin teoreettisesti paljon pa-rempi kriteeri ja suomalaisia vaatimuksia päivitet-täessä tulisikin siirtyä käyttämään vesi-sementti-suhdetta ensisijaisena kriteerinä.

Betonin pakkasenkestävyyteen liittyvissä vaati-muksissa Suomi on jo pidempään ollut aivan omallalinjallaan. Erityisesti pakkasrasitus ilman kloridira-situsta (rasitusluokat XF1 ja XF3) edellyttää Suo-messa betonin koostumukselta sekä testaukseltaselkeästi enemmän kuin esim. Ruotsissa tai Norjas-sa. Suomen muista poikkeava suhtautuminen pak-kasenkestävyyteen selittynee enemmän historialli-silla ja kulttuurillisilla syillä kuin puhtaasti teknisil-lä syillä. Suomessa ollaan kuitenkin ymmärtääksenivarsin laajasti nykykäytännön takana ja siten ei lie-ne mitään syytä lähteä lieventämään vaatimusta-soa muun Euroopan tasolle. Testausmenetelmienosalta on olemassa selkeää päivitystarvetta ja lisä-tietoa saadaankin lähiaikoina alkavassa kansalli-sessa Durafield-projektissa.

KOKEMUKSIA KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELUSTAReilun kahden vuoden aikana saadut kokemuksetkäyttöikäsuunnittelusta ovat olleet pääosin myön-

1Rakennuksen käyttöikäsuunnittelun proseduuri.

2Esimerkki käyttöiän jakautumakäyrästä.Suunnittelukäyttöikä on 50 vuotta.

1

%(7��V��.D\WWRLND ��

betoni 1 2007 95

teisiä, toki kehitettävääkin on. Seuraavassa on py-ritty ryhmittelemään käyttöikäsuunniteluun liittyviäongelmia ja kehitystarpeita.

1. Käyttöikäsuunnittelun proseduuriKronologisesti käyttöikäsuunnittelu etenee niin,että ensin valitaan koko rakennuksen suunnittelu-käyttöikä ja tämän jälkeen merkittävien rakenneosi-en suunnittelukäyttöiät. Rakenneosien käyttöiätvoivat olla lyhyempiä tai pidempiä kuin koko raken-nuksen suunnittelukäyttöikä riippuen kunkin raken-nusosan vaurion kriittisyydestä sekä rakennusosankorjattavuudesta tai vaihdettavuudesta.

Nykyiset määräykset eivät kuitenkaan edellytäkoko rakennuksen ja kaikkien rakennusosien käyttö-ikäsuunnittelua, ainoastaan betonirakenteille tuleemäärittää suunnittelukäyttöikä. Näin suunnittelijal-la voi olla varsin puutteelliset lähtökohdat betonira-kenteiden käyttöikäsuunnitteluun. Lähiajan tavoit-teena olisikin käyttöikäsuunnittelun saaminen mu-kaan suunnitteluprosessiin kaikkien materiaalienosalta ja lisäksi rakennuksen suunnittelukäyttöikätulisi vaatia kaikkien rakennusten osalta. Lisäksisuunnittelijat tarvitsevat lisätietoa eri rakennusosi-en käyttöiän valinnasta.

2. Käyttöiän valintaBetonirakenteille voidaan valita 50 – 200 vuodensuunnittelukäyttöikä. Käyttöikäsuunnittelun tark-kuus on rajallinen ja siten käytännössä tulisi vali-ta 50, 100 tai 200 vuoden käyttöikä, väliarvot tus-kin ovat tarpeellisia. Rakennusten osalta käytän-nössä voisi olla kolme tasoa: Normaalitaso (50 v),Premium-taso (100 v) sekä lähinnä monumentaa-lirakennuksissa käytettävä erikoistaso (200 v).

Rakennusten käyttöiän valinta on osoittautunutjossain määrin ongelmalliseksi, normaali 50 vuoden

käyttöikä tuntuu monelle turhan vaatimattomalle.Perusongelmana lienee käyttöiän määritelmänpuutteellinen ymmärrys. Suunnittelukäyttöikä mää-ritellään ajanjaksoksi, jonka ajan rakenteen ominai-suudet säilyvät rakenteelta vaadittavalla tasollaedellyttäen, että sitä pidetään asianmukaisestikunnossa. Varmuustasona on normaalisti 95%.Käytännössä esimerkiksi suunnittelukäyttöiän ol-lessa 50 vuotta, 5% kyseistä komponenteista to-dennäköisesti vaurioituu ennen 50 ikävuottaan,puolet kestää lähes 150 vuotta ja pitkäikäisimmätkestävät noin 300 vuotta. Lisäksi on muistettava,että rakennuksen käyttökelpoisuus ei pääty raken-nuksen suunnittelukäyttöiän täytyttyä. Rakennuk-sen käyttöä jatketaan korjaamalla tai vaihtamallakäyttöikänsä päähän päässeitä rakennusosia. Elivaikka rakennuksen käyttöiäksi ilmoitetaan esimer-kiksi 50 vuotta, rakennusta voidaan haluttaessakäyttää 200 tai vaikkapa 500 vuotta.

Lähtökohtaisesti valtaosa (esim. noin 95%) ra-kennuksista tulisi suunnitella 50 vuoden käyttöiälle.100 vuoden käyttöikä on jo erikoistapaus ja voisikäsittää noin 5% rakennuksista. 200 vuoden käyttö-ikä tulisi rajoittua lähinnä vain monumentaalisiinrakennuksiin ja siten niiden osuus rakennuskannas-ta olisi käytännössä luokkaa 1‰.

Nykyisellään havaitaan jossain määrin turhaakäyttöiän ylimitoitusta, esimerkiksi varastoraken-nus ja sen kantavat rakenteen saatetaan mitoittaa100 vuoden käyttöiälle. Periaatteessa tämä toki onaivan hyväksyttävä toimenpide, mutta toisaalta tu-lisi pidättäytyä 50 vuoden suunnittelukäyttöiässä,jollei pidemmälle käyttöiälle ole perusteltuja syitä.Ja kun valitaan pidempi suunnittelukäyttöikä, tulisihankkeen kaikkien osapuolten tiedostaa pidemmänkäyttöiän valinnan kaikki taloudelliset vaikutukset.On muistettava että käyttöiän ylimitoittaminen onsekä raha- että luonnontalouden kannalta epäta-loudellista,

Tapio Aho:Käyttöikä käsitteenä ja suunnittelutavoitteena vaa-dittu käyttöikä ovat uusia asioita ja siksi käytännötovat vielä kirjavia. Käyttöikä mielletään tarkaksi ra-kennuksen iäksi, jonka jälkeen käsissä on jätettä.Esimerkiksi Olkiluodon rakenteilla olevan ydinvoi-malan betonirakenteiden käyttöiäksi on määritelty65 vuotta. Rakennuttajan vaatimus on 60 vuotta jatoimittaja on huomioinut sen päälle rakennusajan 5vuotta. Toinen esimerkki on toimistorakennuksestajossa rakennuttaja katsoi, ettei 100 vuotta ole riit-

tävä käyttöikä kyseiselle kiinteistölle, riittäväksisuunnittelukäyttöiäksi katsottiin 120 vuotta.

3. Rasitusluokkien valintaRasitusluokkien valinta on suunnittelijan vastuullaja valinta ei läheskään aina ole yksikäsitteisen sel-vä. Rasitusluokkien osalta tulisi pyrkiä valitsemaanmahdollisimman oikeat rasitusluokat. Jos halutaankasvattaa varmuustasoa, se tulisi tehdä mieluum-min suunnittelukäyttöiän avulla kuin rasitusluokkiakiristämällä. Varmuustason kasvattaminen suunnit-telukäyttöiän avulla on sekin useimmiten kyseen-alaista. Suunnittelussa tulisi pyrkiä optimointiin, eimaksimointiin. Piakkoin ilmestyvä by51, Rasitus-luokkaohje, antaa toivottavasti suunnittelijoidentarvitsemaa lisätietoa rasitusluokkien valintaan.

Tapio Aho:Suunnittelijat eivät mielestäni pyri käyttöiän maksi-mointiin vaan pikemminkin huonojen kokemustenansiosta yrittävät tehdä valintoja joilla tavoite saa-vutettaisiin luotettavasti, huomioiden käytännössätyömailla toteutuva rakentamisen laatu, joka omankokemukseni perusteella on hyvin usein ihan jotainmuuta kuin ohjeiden mukaan pitäisi olla.

4. Osapuolten tehtävät käyttöikäsuunnittelussaOsapuolten tehtävät on määritelty varsin selkeästiuudessa betoninormissa. Suunnittelija määritteleemillaisiin olosuhteisiin rakenne joutuu samoin kuinkuinka kauan sen tarvitsee siellä kestää. Eli käytän-nössä suunnittelija valitsee rakenteiden rasitusluo-kat sekä suunnittelukäyttöiät. Terästen korroosioonliittyvien rasitusluokkien (XC, XD ja XS) osalta suun-nittelija joutuu joka tapauksessa valitsemaan teräs-ten betonipeitteen ja betonin lujuuden ja sitensuunnittelija tekee käyttöikäsuunnittelun kokonai-suudessaan e.m. rasitusluokkien osalta.

Pakkasenkestävyyden sekä myös kemiallisen ra-situksen osalta (rasitusluokat XF ja XA) suunnitteli-jan tehtävänä on määrittää rasitusluokat ja suunnit-telukäyttöikä ja betonin valmistaja valitsee betoninkoostumuksen sekä käytettävän testausmenetel-män pakkasenkestävyyden toteamiseksi. Näin be-tonin valmistajalla on myös vastuu betonin pakka-senkestävyyden varmistamisesta. Teollisuudessaon toivomus, että tässä roolijaossa myös pysyttäi-siin aivan erikoistapauksia lukuun ottamatta. Suun-nittelijan esittämät ylimääräiset vaatimuksen esi-merkiksi testausmenetelmien suhteen vain harvoinparantavat betonin pakkasenkestävyyttä, mutta ai-

2


96 betoni 1 200796

heuttavat yleensä turhia lisäkustannuksia. Betoninvalmistaja tietää parhaiten miten käytössä olevillaraaka-aineilla betonin pakkasenkestävyys voidaanvarmistaa.

Tapio Aho:Betonivalmistajien kyky ottaa huomioon säilyvyys-vaatimukset vaihtelee varsin laajalti. Olen usein ta-vannut betonitoimittajia, joilla on oma paikkakunta-kohtainen ”kulttuuri” toimintatavoissaan. Suunnit-telijat tietävät tämän ja yrittävät siksi ”vahtia”, ettäasiat varmasti tulisivat tehdyksi ohjeiden mukaan.Siitä taas saattaa syntyä käsitys, että suunnittelijaei pysy omassa karsinassaan.

5. Käyttöikäsuunnittelun kaksi menetelmääBetoninormit tarjoavat kaksi tapaa käyttöikämitoi-tukseen. Yksinkertaisella taulukkomitoituksellavoidaan mitoittaa rakenteet kaikissa rasitusluokis-sa. By 50:n taulukoista 4.7 ja 4.8 saadaan betoninkoostumuksen ja ominaisuuksien raja-arvot, kunsuunnittelukäyttöikä on 50 tai 100 vuotta. Tauluk-komitoitusta käytettäessä betonipeitteen vähim-mäisarvo saadaan taulukosta 2.17. Taulukkomitoi-tus on yksinkertainen menetelmä, mutta ei mahdol-lista optimointia. Menetelmä onkin käyttökelpoi-nen lähinnä vain, jos betonirakenteen puristuslu-juus on lähellä taulukkojen 4.7 tai 4.8 minimitasoa.

Muussa tapauksessa menetelmä johtaa helpostitarpeettomaan ja hallitsemattomaan käyttöiän yli-mitoitukseen.

Tavallisimpia rasitusluokkayhdistelmiä varten onkehitetty tarkemmat käyttöiän mitoitusmenetelmät.Ulkorakenteet ilman pakkassuolarasitusta voidaantehokkaasti mitoittaa laskennallisella mitoituksella(by50: Liite 4). Pakkassuolarasitettujen betonienpakkasenkestävyys mitoitetaan tutulla P-lukuun pe-rustuvalla menetelmällä. XD- ja XS-rasitusluokissabetonipeitettä voidaan pienentää alentamalla beto-nin vesi-sementtisuhdetta. Käytettäessä laskennal-lista mitoitusta tai XD- ja XS-luokkien tarkempaamenetelmää eivät taulukon 2.17 betonipeitteen vä-himmäisarvot ole enää voimassa.

Tieto vaihtoehtoisten menetelmien olemassaolos-ta ei ole saavuttanut kaikkia. Joskus ihmetelläänlaskennallisilla menetelmällä saatuja betonipeitteenarvoja, jotka alittavat taulukon 2.17 minimiarvot. Tie-tämys käyttöikäsuunnittelun menetelmistä eteneevain tiedottamisen ja koulutuksen kautta. Hartaanakehitystarpeena olisi rasitusluokkien XD ja XS saa-minen mukaan samaan laskennalliseen mitoituk-seen XC- ja XF-rasitusluokkien kanssa.

6. Käyttöikäsuunnittelu rasitusluokissa X0 ja XC1Rasitusluokissa X0 ja XC1 betonirakenteisiin ei koh-distu mitään vauriomekanismeja ja siten kyseiset

rasitusluokat on jätetty pois laskennallisesta mitoi-tuksesta. Käytännössä tämä aiheuttaakin yllättäenhankalia tilanteita, koska laskennallisella mitoituk-sella määritetty betonipeitevaatimus rasitusluokas-sa XC3 voi olla pienempi kuin vastaava taulukkomi-toituksen vaatimus rasitusluokassa XC1.

Myös halkeamaleveys vaatimukset yli 50 vuodenkäyttöiällä rasitusluokissa X0 ja XC1 aiheuttavatajoittain hankaluuksia jännebetonirakenteissa. Tiu-kempien vaatimusten vuoksi jännevoimia joudu-taan kasvattamaan tai teräsmäärää lisäämään. Kui-tenkin määritelmänsä mukaisesti teräs ei ruostu ra-situsluokissa X0 ja XC1 ja siten halkeamaleveydenrajoittaminen käyttöiän funktiona ei ole teoreetti-sesti oikein.

Rasitusluokkien X0 ja XC1 osalta käyttöikäsuun-nittua olisikin täsmennettävä. Koska vauriomeka-nismia ei ole olemassa, tulisi vaatimusten olla yhte-nevät koko 50 – 200 vuoden alueella. Näin käyttö-ikäsuunnittelu rajoittuisi käytännössä ulkobetonira-kenteisiin, mikä onkin aivan perusteltua.

YHTEENVETOSuomalainen betonirakentaminen on vienyt raken-nusmateriaalien käyttöikäsuunnittelua aimo harp-pauksen eteenpäin edellyttämällä käyttöikäsuun-nittelua normitasolla. Tällaiseen pioneerityöhönliittyy selkeät riskinsä, positiiviset imagovaikutuk-set voivat helposti jäädä määräysten aiheuttamienlisäkustannusten varjoon. Kahden vuoden koke-mukset eivät ole tuoneet esille mitään katastrofaa-lisia vaikutuksia. Suomalainen betonirakenteidenkäyttöikäsuunnittelu on vähintään eriomainen läh-tökohta jatkokehittämiseen

Tapio Aho:Suomalaisesta käyttöikämenettelystä olen täysinsamaa mieltä Jouni Punkin kanssa; se on edistyk-sellisin ja analyyttisin mitä tiedän, eikä sitä ole syy-tä jättää sivuun Euronormien tullessa. Päinvastoin:sitä pitäisi edelleen kehittää yhä paremmaksi suun-nittelijoiden ja betonin valmistajien työkaluksi.

KIRJALLISUUS:1. fib. The Model Code for Service Limit Design

(MC-SLD), 20062. CEN TC 104/SC1 Survey of national require-

ments used in conjunction with EN 206-1: 2000

3Osapuolten tehtävät käyttöikäsuunnittelussa eri rasitus-luokissa. Vihreällä on merkitty suunnittelijan tehtävät japunaisella betonin valmistajan tehtävät.

3


betoni 1 2007 97

Betonisia HI-palkkeja vaurioitui viime- ja edellisentalven aikana. Tiedämme, että betonin kovettumis-prosessi jatkuu rakenteen elinkaaren ajan, eli palkinlujuuden pitäisi koko ajan vain kasvaa. Palkkienkuormitus vaurioitumishetkellä ei ainakaan oleelli-sesti ylittänyt aikaisempaa suurinta kuormitusta.Miksi palkit vaurioituivat?

Palkin sisäinen jännitystila muodostuu kuormienja palkin muodonmuutosten seurauksena. Valmis-tusvaiheessa, kun palkin jännepunokset katkais-taan, aiheutuu palkin alareunaan voimakas puristusja vastaavasti palkin yläreunaan muodostuu veto-jännitys. Vetojännityksiä hoidetaan yleensä nor-maaleilla betoniteräksillä palkin yläreunassa. Ylä-reunaan voi syntyä pieniä halkeamia vetojännityk-sestä johtuen, ennen kuin kuormat siirtyvät yläreu-nan teräksille.

Ajan kuluessa palkissa tapahtuu muodonmuutok-sia betonin kutistuman ja viruman sekä jänneteräs-ten relaksaation vuoksi. Tällöin betonipalkin puris-tettu ylälaippa ”painuu kasaan”. Harjateräksessä eitapahdu oleellisia vastaavia pitkäaikaisesta kuormi-tuksesta johtuvia muodonmuutoksia. Kun HI-palkinylälaippaan on sijoitettu runsaasti harjaterästä janäiden lopputilanteessa puristettujen terästen ym-päriltä betoni kuormituksen seurauksena pikkuhil-jaa ”painuu kasaan”, siirtyy puristusvoima betoniltateräksille.

Muodonmuutosten ja palkin kuormitusten seu-rauksena palkin yläpinnassa oleviin teräksiin muo-dostuu voimakas puristusjännitys. Mikäli palkinyläpinnassa on käytetty paksuja teräksiä ja tuotan-totekniikan kannalta hyvin perusteltuja avoimia”hattuhakoja” syntyy vaaratilanne. Terästen saamakuormitus nousee erittäin korkeaksi. ”Hattuhaka”ei anna riittävää sivuttaistukea puristetuille teräk-sille ja teräkset voivat näin ollen nurjahtaa ja täl-löin betoni murtuu paikallisesti. Teräs pompauttaabetonipaloja irti tai halkaisee yläpaarteessa olevanbetonin.

Lisämausteen tähän ongelmaan aiheuttaa paksu-jen terästen jatkaminen palkin harjalla hyvin lyhyel-lä matkalla. Terästen päiden läheisyyteen muodos-tuu jännityshuippuja, mikä lisää osaltaan palkinvaurioitumisen riskiä.

Viruman ja kutistuman yhteisvaikutus palkin kan-tokykyyn on suurempi, kuin pitkäaikaisen betoninkovettumisen tuoma palkin kantokyvyn lisäys.

Teollisuuden ohjeiden mukaan palkin poikkileik-kaus tulee valita siten, että palkin yläpinnassa eitarvita paksuja ( D on yli 20 mm ) teräksiä. Kaiken

BETONISEN HI-PALKIN SIELUNELÄMÄSTÄ

Olli Hämäläinen, diplomi-insinööri, Betonikeskus ryArto Suikka, diplomi-insinööri, Betonikeskus ry

kaikkiaan palkkien mitoituksessa tulisi päätyä ”kon-servatiiviseen” ratkaisuun, jossa palkin sisäinenjännitystila ei nouse missään vaiheessa kohtuutto-man suureksi. HI-palkkien historiassa ei tunnetatoistaiseksi tapausta, jossa ylälaipan vaurio-ongel-mia olisi syntynyt, kun raudoitus on rajoitettu 20mm:iin. Palkkien valmistajien ohjeistus kertoo asi-asta yksityiskohtaisesti.

Mitä vaurioituneille palkeille on tehty? Kaikkiatunnetut vauriokohteet on joko korjattu tai korjaus-työt jatkuvat. Ensisijaisesti palkit on korjattu mant-teloimalla vaurioituneet yläpaarteet tarvittavassalaajuudessa, mikä on kiinteistön omistajan suunnit-telijan valinta. Teollisuus etsii koko ajan myös sel-laisia ratkaisuja, joilla palkkien kuormitustilaa voi-taisiin muutoinkin vähentää.

Mitä on selvitetty ja tehty? Teollisuus on selvit-tänyt asiantuntijoiden lausuntojen perusteellalaadittuja arviointikriteereitä vasten mahdollisetriskilliset kohteet. Teollisuuden henkilöt yhdessäsuunnittelijoiden kanssa ovat käyneet läpi viimei-sen kymmenen vuoden aikana valmistuneidenkohteiden palkkisuunnitelmat. Rakennuttajaan /rakennuksen omistajaan on otettu yhteyttä ja sel-vitetty, mitä toimenpiteitä rakennuttajan tulee

1

1Teollisuuden ohjeiden mukaan palkin poikkileikkaus tu-lee valita siten, että palkin yläpinnassa ei tarvita paksuja( D on yli 20 mm ) teräksiä.

tehdä varmistaakseen rakenteen toimivuuden.Kaikkiaan noin kymmenen kohteen palkkien suun-nitelmat on tarkistettu ja laskettu uudelleen kan-tavuuden varmistamiseksi.

Uusien kohteiden suunnittelun ohjaamiseksi onlaadittu ohjeistus, jolla vältetään uusien vaurioidenmuodostuminen.

Mikä on kesken? Edelleenkin on epätietoisuutta,milloin rakenteita pitää vahvistaa. Meiltä puuttuutäsmällinen tieto, milloin palkin kantavuus alittaakriittisen varmuustason. Tähänastinen kokemus onosoittanut, että rakenteisiin on syntynyt vaurioita.Rakenteet eivät ole sortuneet pahimmassakaanvauriotapauksessa. Tehtyjen selvitysten ja laskel-mien perusteella emme osaa vielä antaa täsmällis-tä ohjetta mahdollisten korjausten laajuudesta jasuoritustavasta. Tämä työ jatkuu yhteistyössä kon-sulttien, VTT:n ja TTY:n asiantuntijoiden kanssa.

%(7��V��+,�SDONNL ��

betoni 1 200798

Kuvanveistäjä Pertti Kukkonen yllättää heti haas-tattelun alussa: opiskelupolkuja kysellessä hännäet kertoo opiskelleensa ensimmäiseksi ammatik-seen hammasteknikon työn.

Pertin mukaan hänelle oli kuitenkin jo lapsuudes-sa selvää että taide on hänen juttunsa. ”Oikeanammatin” hankkimiseen kannusti kuitenkin se, etteinuorukainen uskonut taiteesta irtoavan elantoa: -Ajattelin, että hammasteknikkona voisin itse mää-rätä ajankäytöstä ja tehdä samalla taidetta. Perttinaurahtaa nyt, että käytännössä se ei tietystikääntoiminut.

– Suoritin kuitenkin opinnot loppuun, vaikka osit-tain niiden kanssa päällekkäin aloitin jo opiskelutSuomen Taideakatemiassakin. Eivätkä hammastek-nikko-opinnot silti hukkaan menneet: koulutukseenkuului muun muassa valutekniikoita, joista on olluttaiteen tekemisessäkin hyötyä.

MAALAUSPUOLELTA KUVANVEISTOONLisäkipinää taiteilijahaaveilleen Pertti sai teini-iäs-sä kotikaupungissaan Hämeenlinnassa kehysliiket-tä pitäneeltä taidemaalarilta Erkki Mikkolalta. –Vein hänelle kerran oman maalauksen kehystettä-väksi. Hän piti työstäni ja alkoi opastaa minua maa-lauksessa. Sen jälkeen vietinkin kaiken vapaa-aika-ni hänen studiossaan, Pertti muistelee.

Taideakatemiassakin Pertti aloitti maalauspuo-lella, ehtipä hän pitää omia maalausnäyttelyitäkin.Kuvanveistoon hänet vei koulun järjestämä mitali-kilpailu, jonka hän voitti. – Sen myötä Taideakate-miassa kuvanveiston opettajana työskennellytHeikki Häiväoja nykäisi minut alakertaan veistopuo-lelle. Innostuin ja kun veistoporukka vielä oli sosi-aalista ja mukavaa porukkaa, aika reteetäkin sak-kia, viihdyin heti porukassa.

KIINNOSTUS BETONIIN HERÄSIVENETSIASSAEntä materiaalit? Pertti kertoo kuvanveistäjänäkäyttäneensä monia materiaaleja: pronssia, puuta,betonia. Betonista on kuitenkin tullut Pertin ominmateriaali. Kiinnostumisensa betoniin ja sen väri-mahdollisuuksiin hän pystyy tarkentamaan tilantee-seen, kun hän oli Kain Tapperin apulaisena pystyt-tämässä Tapperin veistoksia Venetsian biennaa-leen vuonna 1984.

– Venetsian kauniin syvän punaiset ja violetit,eläviksi patinoituneet kalkkirapatut laastiseinättekivät minuun vaikutuksen sekä veistoksellisuu-dellaan että väreillään, hän kertoo ja sanoo silloin

alkaneensa pohtia miten värit saisi tuotua myösbetoniin.

Ensimmäiset betoniset taideteoksensa hän tekiHelsingin Ruoholahteen 1990-luvun alkupuolella.Pertin ”betonikeksijänuraa” vauhditti sen jälkeenVTT:n ja TKK:n järjestämä Betonistudio. – Siihensaakka olin käyttänyt betonia lisäämällä siihen hie-man pigmenttiä. Studiossa tutustuin betoniasian-tuntijoihin, kuten Anna Kronlöfiin ja Risto Manno-seen sekä BY:n Klaus Söderlundiin. Heidän ansios-taan opin ymmärtämään betonia ja erityisesti senulkonäköön vaikuttavia ominaisuuksia.

– Mitä enemmän asioista tietää, sitä enemmänniistä kiinnostuu, Pertti kuvaa innostumistaan ma-teriaalikehitystyöhön. – Innostun, haen ja kokeilenmielelläni uusia asioita. Olenkin eri mieltä ajatuk-sesta, että taiteilija on löytänyt itsensä kun häntoistaa töissään samoja asioita. Mielestäni hän sil-loin vain toistaa itseään, Pertti naurahtaa.

Pertin ensimmäinen patentoitu betonikeksintö olikuparibetoni, jossa sinistä väriä syntyy, kun betoniinlisätään kuparijauhetta ja käsitellään betoni pati-nointiaineilla. Uusimpia innovaatioita on ruskea be-toni: kemiallinen värjäysmenetelmä, joka toteute-taan imeyttämällä betoniin kemikaaleja. Ne reagoi-vat betonin sisältämän sementin kanssa muodosta-en veteen liukenemattomia väriyhdisteitä.

EI VAIN YKSITTÄISIÄ TEOKSIAPertin halu kokeilla ja löytää uutta näkyy myös sii-nä, että hänen työnsä eivät rajoitu yksittäisiin veis-toksiin, joita tosin niitäkin on hänen CV:ssään kun-nioitettavan pitkä lista. Esimerkiksi Pertin betoninvärikeksintöjä on taideteosten lisäksi käytetty niinrakennuksissa kuin ympäristörakenteissa. Be-tonilehdenkin palstoilla on ollut runsaasti kohteita,joissa Pertin värit elävöittävät esimerkiksi julkisivu-ja, tukimuureja, kadunkalusteita, tässä Betonileh-den numerossa myös lattioita.

Ennakkoluulottomuutta osoittaa myös MarsalkkaMannerheimin hautamuistomerkin korjaaminen be-tonilla. – Ei se ollut meidänkään ensimmäinen aja-tuksemme, Pertti myöntää, kun hän yhdessä RistoMannosen kanssa pohti miten Väinö Aaltosen gra-niittipaaden lohkeama voitaisiin korjata.

– Ennen betonilla korjaamista mietittiin paadenlyhentämistä ja kivipaikkaa. Parhaaksi osoittautuikuitenkin betoni, jonka resepti räätälöitiin todellahuolellisesti. Laskimme erisävyisten punaisten ki-teiden prosenttiosuuksia, teimme nelisenkymmen-tä koepalaakin. Lopputulos on hyvä, värieroa ei näy

kuin tilanteessa, jossa kiven ja betonin kosteusolo-suhde on tilapäisesti erilainen.

Pertin Betonipallas-yritys toteuttaa myös muidentaiteilijoiden veistoksia. Se on urakoinut esimerkik-si chileläisen Frederico Asslerin ja Kimmo Pyykönbetoniveistoksia.

TAIDEURAKOINTIAUtelun, ehkä hämmästelynkin siitä, miten taiteilijaja insinööri pystyvät työskentelemään yhdessä,Pertti kuittaa hyväntuulisesti. Juuri yhteistyötä erirakentamisen osapuolien kanssa hän on itse työs-sään halunnut lisätä ja toivoo sitä laajemminkin.Hän ei itsekään väitä tietävänsä betonista ja varsin-kaan insinöörirakenteista kaikkea: – Riittää kun ym-märtää mitä betoni on, jotta osaa kysyä niiltä jotkatietävät. Toisaalta myös insinöörin stereotypia onosoittautunut todellisuudessa harvinaiseksi, in-sinöörikunnassa on todella paljon taiteellisestiajattelevia henkilöitä, Pertti huomauttaa.

– Itseäni on varmasti työllistänyt osaltaan seettä vastaan taideprojektista alusta loppuun. Tilaa-jan ei silloin tarvitse kantaa huolta siitä pysyykö setaiteilija hankkeen aikataulussa ja budjetissa.

OPAS RAKENNUTTAJILLE?Kun taiteilija pääsee hankkeeseen mukaan mahdol-lisimman varhain, jo suunnitteluvaiheessa, pysty-tään toteuttamaan asioita, jotka valmiiseen kohtee-seen voivat olla jopa mahdottomia. – Myös kustan-nuksissa päästään usein huomattavasti vähemmäl-lä, Pertti huomauttaa.

Hän toteaa, että rakennushankkeissa taide vali-tettavasti on se osa, joka tuppaa viimeisessä kus-tannuspuristuksessa putoamaan pois. – Todelli-suudessa ympäristön tasoa pystyttäisiin nosta-maan kovin pienillä kustannuksilla. Itse olen va-kuuttunut, että hyvä suunnittelu, myös taiteessa,tuo varmasti kustannuksensa takaisin. Moniin hy-vin suunniteltuihin kohteisiin taidetta on pystyttytuomaan myös erittäin edullisin ratkaisuin. On voi-tu jopa säästää, kun suunnitelmissa kallis materi-aali on pystytty korvaamaan hienolla betonilla,Pertti kertoo kokemuksistaan.

Hän uskoo, että iso kynnys taiteen käyttöön onedelleen se, että rakennuttajat eivät yksinkertai-sesti tiedä kehen ottaa yhteyttä, miten toimia. –Tiedetään miten arkkitehtien ja muiden suunnitteli-joiden kanssa toimitaan, mutta polkua taiteilijoidenkanssa ei ole vielä tallattu. On helpompi tilata setaideteos vasta valmiiseen aulaan.

HENKILÖKUVASSA PERTTI KUKKONEN

Betonilehden henkilögalleriassa on tällä kertaahaastateltavana kuvanveistäjä Pertti Kukkonen(s. 1954 Hämeenlinnassa)

%(7��V��3HUWWL�KORNXYD ��

betoni 1 2007 99

– Opetusministeriön kanssa on keskusteltu, ettätarvittaisiin ohjevihkonen, joka kertoisi kuinka toi-mia, jos haluaa taidetta rakennukseen. Taiteilijaymmärtäisi miten toimitaan ja muut osapuolet tie-täisivät miten taiteilijan kanssa toimitaan, Perttitoteaa.

OPETTAJANAPertti on tehnyt paljon myös opetustöitä. – Tosin pi-din välillä useamman vuoden tauon. Se oli sinälläänhyvä, sillä opettaminen vie valtavasti aikaa.

Parhaillaan on meneillään mielenkiintoinen pro-jekti Kuvataideakatemian kuvanveisto-opiskelijoi-den kanssa: – Pidän heille puolen vuoden kurssinbetonin käytöstä kuvanveistossa. Opiskelijat ovatolleet erittäin innostuneita, kiinnostuneita ja säntil-lisiä. Olemme jo käyneet muun muassa sementti-tehtaalla ja menossa betonitehtaille, Pertti kertoohelmikuussa.

Hänen mukaansa opittavaa on, sillä opiskelijatovat olleet hämmästyneitä betonin mahdollisuuk-sista. – Valitettavasti betonin harmaa imago istuutiukasti.

Pertti myöntää, että on itsekin usein törmännytbetonin huonoon imagoon: – Betonin käyttöä joutuuusein perustelemaan pitkästi. Epäillään, voiko beto-nia käyttää herkässä kohteessa. Kun sitten näyttääkuvia toteutuneista kohteista, aletaan mahdolli-suuksia ymmärtää. Usein hämmästellään, onko jo-

1Pertti Kukkosta on turha yrittää laittaa yhteen muottiin:kuvanveistäjä-keksijä-taideurakoitsija -titteliin voisi huo-letta lisätä vielä monta muuta. Se, että kuvanveistäjät lei-mautuvat usein johonkin materiaaliin on Pertin mukaantavallista: – Itselläni ei ole mitään sitä vastaan, jos lei-maudun betoniin.

kin toteutettu työ betonia ollakaan. Sikäli tilanne onristiriitainen, että hienosti tehtyä betonia ei mielle-tä betoniksi.

Betonin mahdollisuuksien hyödyntämiseen ku-vanveistossa on lupa uskoa tulevaisuudessakin.Ensi syksynä Taideakatemiassa alkanee kurssi, jos-sa opetetaan kuvanveisto-opiskelijoille sekä beto-nin käyttöä että rakennusrytmiikkaa, niitä vaati-muksia, jotka liittyvät rakentamiseen.

– Tavoitteena on pystyä tekemään suunnitelmia,jotka pystytään myös toteuttamaan järkevästi. Ol-laan yhteistyössä sekä arkkitehtien että insinöörienkanssa, Pertti viittaa jo aikaisemmin korostamaan-sa yhteistyöverkostoon.

AFRIKKAAN BETONISIAKILPIKONNANMUNIA VALAMAANJuttutuokio Pertin kanssa tuo jatkuvasti yllätyksiä:sivulauseessa käy ilmi, että Pertti on juuri valmiste-lemassa maaliskuista matkaa Beniniin Länsi-Afrik-kaan. Kohteena siellä on Villa Karo, kirjailija JuhaVakkurin perustama suomalais-afrikkalainen kult-tuurikeskus, jonka yhteyteen suunniteltuun puis-toon Pertti ja viisi Taideakatemian opiskelijaa ovatmenossa tekemään veistosta.

– Ajatuksena on tehdä kookas betoniveistos,joka muodostuu maan alta pilkistävistä jättiläiskil-pikonnan munista. Beninissäkin harvinaisten, suo-jeltujen kilpikonnien munat symboloivat yhteistyötä

ja vielä kuoriutumattomia tulevaisuuden projekteja,Pertti kertoo suunnitelmasta. Villa Karossa hän onollut aikaisemmin, siellä on esillä myös yksi hänentöistään: vuonna 2001 tehty ”Rinnakkain”, väribeto-nia ja kuparibetonia.

TYÖ JA HARRASTUSTaide on Pertille sekä työ että harrastus. – Perttiitse sanoo, ettei edes pidä sitä työnä vaan elämän-tapana. Perhe: vaimo ja teini-ikäiset kaksoset, asu-vat Helsingin Käpylässä, jossa Pertillä on samallatontilla erillinen työkkäri. Siellä on myös oma vali-mo, totta kai. Myös kotikulmilla on syntynyt hyviäystävyys-yhteistyöverkostoja esimerkiksi useidenarkkitehtien kanssa.

Varmaa kuitenkin lienee, että Pertti ei jää tois-tamaan itseään: – Betonin väreistä ainakin oikeamusta on vielä saavuttamatta. – Jäämme siiskuulolle.

Sirkka Saarinen

Katja Kukkonen

%(7��V��3HUWWL�KORNXYD ��

100 betoni 1 2007

by 210BETONIRAKENTEIDENSUUNNITTELU JAMITOITUS 2005

Betonirakenteiden suunnittelu onhaastava tehtävä ja vaatii hyvää tietä-mystä sekä materiaalien ominaisuuk-sista että yleisestä rakenteiden me-kaanisesta käyttäytymisestä. Betoni-rakenteiden materiaalit kehittyvätkoko ajan ja niiden lujuusominaisuu-det paranevat. Kaikkia rakennusmate-riaaleja halutaan käyttää yhä tehok-kaammin.

Betonirakenteiden suunnittelu onkehittynyt myös voimakkaasti ja vii-meinen kehitysvaihe on Eurocode-standardien tulo suunnitteluun. Tämäkirja on kooste eri maissa julkaistuis-ta betonirakenteiden käyttöä ja suun-nittelua käsittelevien teoksien aihe-piiristä sekä kotimaisesta kehitykses-tä. Se sisältää mm. taustatietoja jaselityksiä RakMK B4 ohjeista ja Euro-code 2:sta.

Kirjassa esitellään betonirakentei-den mekaanisen ja fysikaalisen toi-minnan periaatteet ja eri maissa käy-tössä olevat, yleisesti hyväksytyt me-kaaniset mallit sekä Eurocode 2:n si-sältämät suunnittelusäännöt ja mer-kintäsymboliikka. Kirja on tarkoitetturakennesuunnittelijoille, opettajille jabetoniteollisuuden tuotekehittelijöilleja -suunnittelijoille.

711 s., 92 euroa

Nämä ohjeet käsittävät lähinnä kallio-tilojen sementtipohjaisilla aineillatehtävää injektointia kovassa, rakoil-leessa kalliossa. Kemiallisessa injek-toinnissa ja avoleikkausten, patope-rustusten yms. injektoinnissa ohjeitavoidaan käyttää soveltuvin osin.

Lopullinen muokkaustyö injektoin-nin työohjeeksi BY 53 tehtiin vuosien2005 - 2006 aikana MTR:n ohjaukses-sa ja tilaamana. Suomen Betoniyhdis-tys BY ry puolestaan lupautui ohjeenjulkaisijaksi. Kesäkuussa 2005 jul-kaistiin ohjeesta lausuntoversio, jostasaadut kommentit otettiin huomioonohjeen viimeistelyssä. Ohjetta on py-ritty muokkaamaan erityisesti työ-maakäyttöä silmällä pitäen.

By 53:n lisäksi Suomessa on injek-tointitöitä käsittelevä kansallinenstandardi; SFS-EN 12715, POHJARA-KENNUSTYÖT. INJEKTOINTI Executi-on of special geotechnical work.Grouting, joita tämä ohje täydentää.

Tämä ohje on ensimmäinen laatu-aan ja siitä saatujen käyttökokemus-ten perusteella päätetään mahdolli-sen seuraavan päivitetyn version jul-kaisemista.

68 s., 32 euroa

by 53KALLIOTILOJENINJEKTOINTI 2006

Nämä ohjeet koskevat betonin kiviai-neksena käytettäviä, kivennäismaala-jeista ja kalliosta valmistettuja kiviai-neksia.

Kiviainesohjeet by 43 / 2007 kor-vaavat ohjeet by 43 / 2001. Uudet oh-jeet on tarkastettu eurooppalaisenbetonikiviainesstandardin SFS-EN12620, kansallisen soveltamisstan-dardin SFS 7003 sekä näihin liittyvientestausstandardien pohjalta. Ohjeettoimivat kiviainesten ostajan ja myy-jän välisen sopimuksen pohjana. Vaik-ka ohjeet perustuvat yllämainittuihinSFS-EN standardeihin, on näiden oh-jeiden vaatimustaso jossain määrinniissä esitettyä korkeampi ja vastaapääpiirteissään edellisen ohjeen ta-soa.

Kiviainesten CE-merkintä tuli Eu-roopassa mahdolliseksi, kun SFS-EN12620 oli julkaistu eurooppalaisenaharmonisoituna standardina. Suo-messa viranomaisohjeet (RakMK B4)eivät kuitenkaan viittaa CE-merkin-tään. Kiviainesten CE-merkintä Suo-messa voi olla tarpeellista vietäessäkiviaineksia ja Suomessa toimivanurakoitsijan tai rakennuttajan vaati-muksesta. Tämän ohjeen noudatta-mista edellytetään kolmannen osa-puolen valvonnassa olevilta betoninvalmistajilta. Käytännössä tämän oh-jeen vaatimukset täyttävä tuote täyt-tää myös CE-merkin asettamat vaati-mukset.

64 s., 43 euroa

by 43BETONINKIVIAINEKSET 2007

by 47BETONIRAKENTAMISENLAATUOHJEET 2007

Suomen Betoniyhdistys ja Betonitietokäynnistivät vuoden 1998 alussa“ATT-projektin” betonirakentamisenlaadun kehittämiseksi. Projektissa oliedustettuina rakentamisen ketju ra-kennuttajasta betonituotteiden toi-mittajiin, viranomaisiin sekä VTT Ra-kennustekniikan eri alojen tutkijoihin.Työn tuloksena julkaistiin Betoniyh-distyksen ohje by 47 Betonirakentami-sen laatuohjeet 2000.

Väliaikaisena julkaistu ohje by 47-2000 päätettiin vuonna 2005 saattaaajantasalle ja julkaista BY:n teknisetohjeet sarjassa. Ohjeisiin on nyt ke-rätty kaikki tavanomaisten uusien be-tonirunkoisten asuin-, liike- ja toimis-torakennustenrakentamiseen liittyvätlaatutekijät, eli aikaisempien äänitek-niikan, ulkonäköominaisuuksien, si-säilman ja säilyvyyden lisäksi tässäuudessa ohjeessa käsitellään kanta-vuutta ja palonkestoa, käyttöikää, pä-tevyyksiä sekä käyttöä ja huoltoa. Ra-kennuksen toimivuusvaatimukset onmuutettu ohjeessa suunnitteluvaati-muksiksi ja teknisten ominaisuuksienvaatimuksiksi, joille on esitettytoden-tamistavat. Tämä ohje korvaa väliai-kaisen ohjeen vuodelta 2000.

Julkaisu by 47 on asuintalojen jatoimitilojen rakennuttajalle ja suun-nittelijalle tehty ohje, jonka avulla onmahdollista saavuttaa betonirakenta-misessa kohdekohtaisesti määriteltylaatutaso. Se toimii myös pääsuunnit-telijan apuna, kun hän huolehtii siitä,että betonirakenteiden suunnittelu jarakentaminen tehdään laadukkaasti.

164 s., 48 euroa

%(7��VV��

betoni 1 2007 101

TILAUKSET:

PL 11 (Unioninkatu 14)00131 Helsinkipuh. 09 – 6962 3627fax 09 – 1299 291internet: www.betoni.com

BETONI 2006KÄSIKIRJA

BETONIALAN INFOYKSISSÄ KANSISSA:

– Yritysten tuote-, laadunvalvonta-ja yhteystiedot

– Tuotteet ja palvelut– Hakemisto– Tyyppihyväksytyt tuotteet,

varmennetut käyttöselosteet– Alan koti- ja ulkomaiset järjestöt– Betonialan järjestöjen

myöntämät apurahat– Betonirakentamisen suunnittelu-

ja rakentamisohjeet– Tilastot, julkaisut ym.– Luettelo ilmoitetuista

laitoksista

BETONIKÄSIKIRJAMYÖS VERKOSSA.KÄY TUTUSTUMASSAOSOITTEESSA: www.betoni.com

232 s., 18 euroa

BETONIELEMENTTI-RAKENTAMINEN CD

TIETOPAKETTI BETONIELEMENT-TIRAKENTEISTA, NIIDEN SUUN-NITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTALevylle on koottu runsaasti aineistoabetonielementtirakenteiden suunnit-telusta ja toteutuksesta. Aineisto ontarkoitettu ensisijassa rakenne- jaelementtisuunnittelijoille, betoniele-menttien valmistajille ja tilaajille, ele-menttiasennuksesta vastaaville jaopetuskäyttöön.

Aineisto on koottu Betonielement-tirakentaminen -nimiseksi Power-Point- esitykseksi 56 Mt, johon on lin-kitetty runsaasti ohjeistusta. Linkitavautuvat vain käytettäessä Power-Pointia sen esitystilassa. Kalvomate-riaalia voidaan edelleenmuokata ope-tuskäytössä.

Toinen PowerPoint – esitys on ele-menttisilloista 33 Mt.

Levyltä löytyy myös erillisinä kansi-oina käytettäväksi mm.– Mallielementtipiirustukset (dwg)– Vakioliitokset (M- osa, dwg + dwf)– Sisäkuorielementtien liitokset (dwg)– Pilariulokkeet (P- osa, dwg + dwf)– Betonielementtiparvekkeet (J- osa)

ja– Julkisivujen huoltokirjamalli

Dwg- liitokset ovat poimittavissa jaedelleen muokattavissa eri suunnitte-luohjelmissa. Betonielementtiseinienja ontelolaattojen asennuksesta onkummastakin mukana noin 3 minuut-tia pitkä videofilmi.

CD-ROM- tiedoston koko on yh-teensä 277 Mt. PowerPoint- kalvojaon yhteensä 174 kpl.

CD, 200 euroa

Ympäristöbetonituotteet tarjoavatmonipuolisia mahdollisuuksia raken-netun ympäristön laatutason ja toimi-vuuden parantamiseen. Korkeatasoi-sesti toteutetut pihat, puistot, urhei-luja vapaa-ajanalueet, aukiot ja toritlisäävät rakennetun ympäristön viih-tyisyyttä. Ympäristöbetonituotteidenkäyttö on lisääntynyt voimakkaastimyös pientalojen ja asuinkerrostalo-jen pihoissa.

Ympäristöbetonituotteiksi kutsu-taan pihan ja kulkuväylien pinnoituk-seen ja kalustamiseen käytettäviä be-tonikiviä, betonilaattoja, reikäkiviä,vesikouruja, muurikiviä, kalusteita jaerikoistuotteita. Yhteistä näille tuot-teille on kestävyys, harkitut detaljit jayhteensopivuus sekä tarvittaessa vä-rikkyys.

Ympäristöbetonituotteita käyte-tään laajasti myös erikoiskäyttökoh-teissa, joita ovat raskaan ajoneuvolii-kenteen alueet kuten suojatiet ja bus-sipysäkit, lentokenttien huoltoalueetsekä satamien, teollisuuden tms. va-rastoalueet. Näissä kohteissa pääl-lystettä rasittaa tavanomaista suu-remmat kuormitukset, kulutus ja pak-kasrasitus sekä joissakin tapauksissakemialliset rasitukset.

Tämä käsikirja on tarkoitettu suun-nittelijoiden lisäksi rakennuttajien jaurakoitsijoiden käyttöön. Kirja onmyös hyvä apuväline opiskelussa.

80 s., 35 euroa

BETONITUOTTEETYMPÄRISTÖ-RAKENTAMISESSAKIVITALO

Kivitalo-kirjan uudistettuun painok-seen on koottu uusinta tietoa paikal-larakennettavan kivitalon suunnitte-lusta ja rakentamisesta. Pääpaino onasuintaloissa, vaikka monet ratkaisutsopivat muihinkin rakennuksiin.

Kirjassa yli kaksikymmentä raken-nusalan asiantuntijaa kertovat omanerityisalansa uusimmat tiedot ja koke-mukset paikallarakentamisesta. Kir-jan alussa tarkastellaan paikallara-kentamisen vaikutuksia esteettiseenlaatuun, toimivuuteen ja viihtyvyyteentaloudellisuutta ja kestävyyttä unoh-tamatta.

Kirjan pääosan muodostavat pai-kallarakennettavan kivitalon raken-nustekniikat:paikallavalu ja muuraus.Ne esitellään monipuolisesti beto-nirungoista ja muoteista raudoituk-seen ja betonin kosteudenhallintaan,muuratuista runkorakenteista ja julki-sivuista julkisivujen rappaukseen. Li-säksi kirja käsittelee paikallarakenta-misen erityiskysymyksiä kuten talo-tekniikkaa, äänitekniikkaa, kustan-nustietoa ja ympäristövaikutuksia.

Kivitalo on käsikirja rakennuttajille,urakoitsijoille ja suunnittelijoille sekäperusteellinen ja havainnollinen pai-kallarakentamisen oppikirja.

182 s., 40 euroa

%(7��VV��

102 betoni 1 2007

BETONIPÄIVÄT JABETONITEKNIIKANNÄYTTELY24.10.2007

Marina Congress Center, Helsinki

Järjestäjä:Betonitieto Oy

SILTATEKNIIKANKOULUTUSPÄIVÄT13.-14.11.2007

Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y. jaTiehallinto / Siltatekniikka

Betonitieto Oy järjestää arkkitehti- jaympäristörakentamisen matkan Roo-maan toukokuun 3.-6. päivinä.

Matkan ohjelman suunnittelee jamukana matkalla oppaana toimiiarkkitehti Arvi Ilonen.

Neljän päivän (torstai-sunnuntai)ekskursio, joista kaksi päivää (torstai,perjantai) käytetään uusimpien koh-teiden tarkempaan tutustumiseen.

Viimeaikoina valmistuneita kohteitaovat muun muassa:

Ara Pacis-museo(Richard Meier 2006),Parco della Mùsica-auditorio(Renzo Piano 2003),juhlavuoden 2000-kirkko(Richard Meier 2003),Fiumicinon kaupungintalo(Alessandro Anselmi 2002),S. Maria Presentazione-kirkko(Nemesi-Studio 2000)Zaha Hadidin suunnittelema uusitaidekeskus - työmaavierailu

Mukana ohjelmassa on myösPier Luigi Nervin 1950-luvun töi-tä (urheilupalatsi, stadion ym.)

Jotta ikuinen Rooma ei unohtuisi,sovitetaan ohjelmaan rakennuk-sia ja aukioita eri kausilta (antiik-ki, renessanssi, barokki ym.).

Molempina päivinä kävellään koh-tuullisesti, siirtymämatkat bussilla.

Lauantaina tutustutaan ”roomalai-seen betoniin” mm. kävelemällä Foru-mien läpi Colosseumille. Siirtymämat-kat bussilla.

BETONITYÖNJOHTAJIENPÄIVITYSKURSSI24. – 25.5.2007

Järjestäjät:Betoniyhdistys r.y.Rakennusinsinöörien Liitto RIL jaRakennusmestarit ja -insinöörit AMKRKL

Lisätiedot: RKL / Merja Salomaa,puh: (09) 8770 6512

ARKKITEHTI- JA YMPÄRISTÖRAKENTAMISENMATKA ROOMAAN3. – 6.5.2007

Sunnuntaina koko päivän bussieks-kursio Ostiaan ja Tivoliin.

Lisätietoja antaa matkan johtaja:arkkitehti Maritta Koivisto(Betoni -lehti, päätoimittaja)puh. (09) 6962 3624GSM 040 9003577 taisähköposti:[email protected]

Ilmoittautumisia vastaanottaa:Irmeli Kosonen, puh. (09) 6962 3627tai sähköpostilla:[email protected] voi myös faksaamallanumeroon (09) 129 9291.

Matkan hinta on vielä avoin, muttaasettunee välille 1600 – 2000 €.Hotellina on keskustassa olevaHotel Nord Nuova Roma(Via G. Amendola 3).

Ohjelma ja lisätietoja löytyy myösosoitteesta: www.betoni.com

1

KURSSEILLEILMOITTAUTUMISET:

Suomen Betonitieto OyPL 11, 00131 HelsinkiPuhelin: (09) 6962 3626, 040 831 4577Faksi: (09) 129 9291Sähköposti:[email protected]

%(7��VV��

betoni 1 2007 103

SBK-säätiö myöntää vuonna 2007Einar Kahelinin rahaston stipendejäbetonirakentamiseen liittyviin teknil-lisen korkeakoulujen diplomi-, lisen-siaatti- ja väitöskirjatöihin sekä alanopinnäytetöihin.

Stipendejä voi hakea vapaamuotoi-sella hakemuksella koko vuoden.

Säätiön hallitus päättää hakemus-ten perusteella jaettavien stipendienmäärän ja summat. Stipendien saajil-le ilmoitetaan päätöksestä henkilö-kohtaisesti.

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiöc/o Betonikeskus ryPL 38100131 Helsinki

SBK:n hallitus on päättänyt tukeaaiempaa enemmän betoniin ja beto-nirakentamiseen paneutuvien nuor-ten toimintaa. Tämä tarkoittaa mm.lisämahdollisuuksia opinnäytestipen-deihin.

Kehotammekin opiskelijoita kysy-mään yrityksiltä ja Betonikeskukseltabetonisektorin opinnäytemahdolli-suuksia ja hakemaan säätiön stipen-dejä.

Lisätietoja antaa Olli Hämäläinen,puh. (09) 6962 3625 tai(09) 696 2360.

Kerttu ja Jukka Vuorisen rahaston sti-pendejä voi hakea vapaamuotoisillahakemuksilla koko vuoden.

Rahaston hoitokunta käsittelee tu-levat hakemukset noin kuukauden ku-luessa hakemuksen vastaanotettuaan.

Apurahat on tarkoitettu betonitek-nologian alaan kuuluvien tutkimustöi-den ja matkojen apurahoiksi yksityisil-le henkilöille. Tasavahvoista hakijois-ta Betoniyhdistyksen jäsenet asete-taan etusijalle.

Hakemukset, joista tulee ilmetä ha-kija, yhteistiedot ja varojen käyttötar-koitus eriteltynä sekä muut haetutavustukset, lähetetään osoitteella:

Suomen Betoniyhdistys ryPL 38100131 HelsinkiKirjekuoreen merkintä”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Apurahojen saajia informoidaanheti hoitokunnan kokouksen jälkeen.apurahat ovat tarvittaessa välittö-mästi nostettavissa. Hakemuksia kä-sittelee Betoniyhdistyksen hallituksenasettama hoitokunta: puheenjohtaja-na prof. Ralf Lindberg, jäseninä prof.Vesa Penttala ja tekn. tri Jouni Punkki.

Alla viimeksi jaetut apurahat:– DI Tapio Aho: matka-apuraha, fib

Council:in kokous ja symposiumNapolissa. 1 000 euroa.

– TKT Karin Habermehl-Cwirzen:Osallistuminen “Task Force onNanotechnology-Based ConcreteMaterials at TRB”-kokoukseen.1 250 euroa.

Lisätietoja antaa hoitokunnan sihteeriKlaus Söderlund, Betoniyhdistys,puh. (09) 696 2360.

KERTTU JA JUKKAVUORISEN RAHASTO

EINAR KAHELININRAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

by

Matkan järjestää Betoniyhdistys jamatkaohjelman suunnittelee Arvi Ilo-nen.

Matkan alustava hinta on 2 960 eu-roa jaetussa kahden hengen huonees-sa ja 3 690 euroa yhden hengen huo-neessa. Hinnat edellyttävät vähintään20 matkustajaa. Pidätämme oikeudenhinnan tarkistukseen, jos tarvittavaa20 hengen ryhmää ei saada kokoon taivaluuttakursseissa, matkustuskustan-nuksissa tai veroissa tapahtuu merkit-täviä muutoksia.

Alustava ohjelma (yksityiskohtai-sempi ohjelma käyntikohteineen) onnähtävissä yhdistyksen kotisivuilla:www.betoniyhdistys.fi/Matkat ja eks-kursiot.

05.10. pe Lento Helsinki-München-MontréalKävelykierros keskustaan

06.10. la Kävelykierros vanhaanMontréaliin ja keskustaan

07.10. su Koko päivän bussiekskur-sio Montréalissa.

08.10. ma Matka bussilla OttawaanMatka jatkuu Torontoon

09.10. ti Koko päivän bussiekskur-sio Torontossa.

10.10. ke Lähtö bussilla Waterloo-hon

Matka jatkuu kohti Buffaloa jaRochesteria, lyhyt pysähdys lähelläNiagaran hevosenkenkäputoustaSaapuminen Rochesteriin11.10. to Lähtö bussilla kohti Bosto-

niaMatka jatkuu Cyracuseen,lyhyt pysähdysSaapuminen Bostoniin

ARKKITEHTUURIMATKA KANADAAN JAUSA:AAN5 – 15.10.2007

12.10. pe Koko päivän bussiekskur-sio Exeteriin ja Bostoniin

13.10. la Vapaaehtoinen ekskursioBostonissa, kävellen jametrolla

14.10. su Aamupäivä vapaaLento Boston-München-Helsinki

15.10. ma Saapuminen Helsinkiin

Ilmoittautumiset matkalleBetoniyhdistykseen MarjaLeenaPekurille, puh. (09) 69623621 tai040 9003575,sähköposti:[email protected]

2

%(7��VV��

104 betoni 1 2007

A-Tiilikate Oy tuo Suomessa uudenajattelutavan koko betonitiilikattoonjulkistamalla kokonaisen kattotiili-perheen. Valikoima laajenee uudentehtaan valmistumisen myötä kevät-kesän 2007 aikana.

UUSIA OMINAISUUKSIA JAUUSI PROFIILIUutena profiilina perinteisen Aura-kattotiilen rinnalle tulee tasainen jamoderni AAVA-kattotiili. Sirolinjainenja hillitty kattotiili tulee varmasti ole-maan erityisen kysytty kaupunkimai-silla pientaloalueilla sekä moderninarkkitehtuurin kohteissa.

Perinteistä AURA-kattotiiltä uudis-tetaan uusien ominaisuuksien myötä.Aura Effect on erikoispinnoitettu pe-rinteinen kattotiili, jossa pinnoitteenelinikä on 30% pidempi kuin vakiopin-noitteella. Sekä perinteisen Aura-kat-totiilen että Aura Effect -kattotiilentakuuajaksi A-Tiilikate myöntää jat-kossa 15 vuotta entisen perinteisen10 vuoden sijaan. Takuu koskee EN-standardien mukaisia lujuus-, pakka-senkesto- ja vedenpitävyys-ominai-suuksia.

A-Tiilikatteen vuosien kokemusbetonista on synnyttänyt uuden AuraStrong -betonikattotiilen, joka on ke-hitetty erityisesti Suomen vaativiinolosuhteisiin. Kattotiilen lujuus- japakkasenkesto-ominaisuudet ovat50% yli EN-standardien mukaisenvaatimustason. Vahvempien ominai-suuksien vakuudeksi A-Tiilikatemyöntää Aura Strong -kattotiilelle 30vuoden takuun, joka on ainoa laatu-aan Suomen tiilikattomarkkinoilla.Näiden erityisten lujuusominaisuuk-sien lisäksi Aura Strong -kattotiilenpinnoitteena oleva erikoismaali onkehitetty pitkien kenttäkokeiden tu-losten perusteella toimimaan opti-maalisesti Suomen ilmastossa.

ITSEPUHDISTUVA KATTOEdistyksellisin uutuus A-Tiilikatteenvalikoimassa on Aura Strong -katto-

TIILIKATON UUDET TUULET

Okarplast Oy on tuonut markkinoilleuuden, aiempaa suuremman kiinteännostolenkinvarauksen mallimerkin-nällä KNV2 70/360/35.

Uusi nostolenkin varaus on helpostiasennettavissa ja se on suunniteltuerityisesti isoille nostolenkeille ja pu-noksille. Varaus jättää nostolenkeille35 mm syvän upotuksen betonipin-nasta.

Nostolenkkien varauksista on myöslaadittu suunnittelua helpottavatCAD -blokit, jotka ovat veloituksettasaatavissa mm. elementtejä suunnit-televien suunnittelutoimistojen käyt-töön osoitteesta www.okarplast.fi [email protected].

Lisätietoja tuotteesta:Okarplast [email protected]

UUSI ISONOSTOLENKINVARAUS

Kauko Linna on tehnyt oivan oppaankuvanveiston harrastajille, opiskeli-joille ja kuvanveistoa pitempäänkinharrastaneille. Erityisen ilahduttavaaon se että satasivuisesta kirjasta löy-tyy myös käytännön työohjeet toi-meen tarttuvalle.

Diplomi-insinööri Kauko Linna on be-toninkäytön asiantuntija, joka pari vuot-ta sitten jäi eläkkeelle tehtyään pitkänuran betonitutkimuksessa ja -yritys-maailmassa. Oman kuvanveistoharras-tuksensa hän kertoo alkaneen vuonna1995, kun hän aloitti Helsingin kaupun-gin työväenopistossa kuvanveistäjäEija Temisevän ohjaamaan kuvanveis-tokurssin.

Kauko Linna korostaa, ettei hänenkirjansa pyri olemaan taiteen oppikir-ja. – Olen tuonut kirjassa esille sellai-sia käytännön seikkoja, joissa minullaitselläni on ollut taideharrastuksessa-ni vaikeuksia. Tavoite on, ettei jokai-sen tarvitsisi oppia samoja asioitakantapään kautta, hän toteaa.

Kirjoittajan insinööritausta näkyyainakin siinä, että hän on jaotellut op-paansa selkeästi edeten ideastasuunnitteluun ja käytännön toteutuk-seen. Betoni esitellään materiaalina,lisäksi kirja tutustuttaa lukijan veis-tosten tarvitsemiin raudoituksiin,muotin valmistukseen ja erilaisiin työ-tekniikoihin. Väreillä ja erilaisilla pin-takäsittelyillä on omat lukunsa. Prons-sipatinoinnista on oma ohjeensa.

Oppaassa on runsas kuvitus, jokaesittelee monipuolisesti erilaisia be-toninkäytön esimerkkejä veistoksissasekä veistosten sijoittelua erilaisiinympäristöihin: kotioloihin ja julkisiintiloihin.

Kirja sisältää myös harjoitustyön,jossa tehdään henkilökuva, ”valetaanystävä betoniin”.

BETONIVEISTÄJÄNKÄSIKIRJA

tiileen saatavissa oleva DirtAway-pinnoite, joka nimensä mukaisestivähentää aktiivisesti lian tarttumistatiilen pintaan. Tämä taas hidastaasammalen ja levän kasvua katolla.Katon aktiivinen itsepuhdistuvuus onominaisuus, joka on uutta maailmas-sa koko betonikattotiilialalla. AuraDirtAway -tuotteessa yhdistyy nyky-teknologia perinteiseen betonikatto-tiiliosaamiseen.

Tarjonnan laajentaminen entistäparempiin ja laadukkaampiin tuottei-siin vastaa asiakaskysyntään, joka onhakenut tiilikatolle entistä kestäväm-piä tuotteita. Standardeja parempientuotteiden tarjoaminen tuo alalle ko-konaan uuden ajattelutavan. Samoinpanostaminen entistä kestävämpiinsekä aktiivisempiin pinnoitteisiin nos-taa kattotiilen kokonaan uudelle aika-kaudelle!

Lisätietoja:www.a-tiilikate.fiHeli Väliharju, puh. 050-3090682, [email protected] Hakala, puh. 0500-780145,[email protected]

1 2

1Tasainen ja moderni AAVA-kattotiili.

2Kuvanveisto / Betoniveistäjän käsikirja.Kauko Linna. Pilot-Kustannus Oy, 2006.Kirjan painatusta on tukenut FinnsementtiOy.

3

3Okarplast Oy on tuonut markkinoille uudenkiinteän nostolenkinvarauksen mallimer-kinnällä KNV2 70/360/35.

%(7��VV��

betoni 1 2007 105

Ennakkotiedot rakennuslupatilastonkolmen ensimmäisen vuosineljännek-sen osalta 2006 ovat valmistuneet.Pääkaupunkiseudulla kivirakentami-nen on vakiintunutta, kivi ja puu ovatlähes yhtä yleisiä pientalojen runko-jen rakennusaineita.

Tilastokeskuksen tietojen mukaanon pääkaupunkiseudulla myönnettyerillisten pientalojen uudisrakentami-seen ja korjaukseen rakennuslupiakaikkiaan 777 000 rakennuskuutio-metriä. Tästä kivirakenteisia on yh-teensä 298 000 rm3 eli lähes 40 %. Ki-virakentamisen osuus kasvoi pääkau-punkiseudulla nopeasti ja hallitustivuosina 2003 ja 2004 vakiintuen ny-kyiselle tasolle. Pääkaupunkiseudunosuus Suomen pientalorakentamises-ta on laskenut viime vuosina noin 15% tasolta n. 11 %:iin.

Koko maan tasolla puu on edel-leenkin yleisin pientalojen runkojenrakennusaine. Kivirakentamisen suo-sio kasvaa kasvukeskuksissa. Betoni-teollisuus sekä tiiliteollisuus odotta-vat koko maan kivirakenteisen omako-timarkkinan jatkavan nousuaan seu-raavienkin vuosien aikana. Kasvuodo-tuksen takana ovat kivitalojen hyvätominaisuudet asukkaan kannalta. Eri-tyisesti uudet tiiviit ja massiiviset ma-talaenergiaratkaisut ovat kasvatta-neet kiven markkinaosuutta.

Lisätiedot:Olli HämäläinenBetonikeskus ryPuh: 09-1299287GSM: 050-1513

KIVITALO-RAKENTAMINENVAHVAAPÄÄKAUPUNKI-SEUDULLA

Betoniyhdistyksen kunniajäsen LauriJämsä kuoli 22.11.2006 Espoossa.Hän oli syntynyt Oulussa 28.11.1923.Hän valmistui diplomi-insinööriksi1950 ja toimittuaan joitakin vuosiakonstruktöörinä hän siirtyi Oy RastoAb:hen tutkijaksi ja kouluttajaksi.

Hänen teollisuusuransa alkoi A-elementti Oy:n toimitusjohtajana1959. Hän oli myös Ins.tsto Valmis-osarakenne oy:n, Ins.tsto Rakennus-mies oy:n, Finn-Cemec ky:n ja A-ele-mentti Oy Rakennusmiehen omistaja-toimitusjohtaja.

Myös järjestöelämässä Jämsä tekipitkän uran, mm. Rakennusaineteolli-suuden työnantajaliiton hallituksessaja SBK:n puheenjohtajana. BY:ssähän toimi mm. Taloudellisen valio-kunnan jäsenenä. Lauri Jämsä kut-suttiin BY:n kunniajäseneksi yhdis-tyksen 60-vuotisjuhlallisuuksien yh-teydessä 1985.

TEOLLISUUSNEUVOSLAURI JÄMSÄ1923-2006

Oululainen Ruskon Betoni Oy on os-tanut JA-KO Betoni Oy:n koko osake-kannan helmikuussa 2007. Kaupanjälkeen Ruskon Betonilla on noin 170työntekijää. JA-KO Betoni jatkaa toi-mintaansa Ruskon Betonin itsenäise-nä tytäryhtiönä.

Ruskon Betoni toimii maanlaajui-sesti. ja kaupalla se vahvistaa ase-maansa erityisesti pohjanmaan alu-eella. Ruskon Betonin tavoitteena onkehittää JA-KO Betonin toimintaa niintuotetehtaalla Kokkolassa, kuin val-misbetonitehtailla Kokkolassa ja Pie-tarsaaressakin. Kaupan jälkeen Rus-kon Betonilla on yhteensä 17 betoni-asemaa.

Kokkolan tuotetehdas tuo Ruskonvalikoimiin muun muassa kaivonren-kaat, pylväsjalustat, betonipainot, eri-koisvalut ja ympäristötuotteet. Rus-kon toinen betonituotetehdas sijait-see Rovaniemellä.

Parma Oy on ostanut Specifinn Oy:nSuomen liiketoiminnat ja yhtiön ni-men maaliskuussa 2007. Kauppa si-sältää liiketoiminnat ja nimen tuotan-tolaitteistoineen. Kaupan mukana

YRITYSUUTISIAsiirtyvät noin 50 työntekijää ja toimi-henkilöä jatkavat vanhoina työnteki-jöinä.

Specifinn Oy valmistaa Kotkassabetonisia väliseinäelementtejä ja his-sikuiluja. Väliseinien päämarkkina-alueena on ollut pääkaupunkiseutu jahissikuiluja on valmistettu valtakun-nallisesti. Tuotanto ja toimitukset Kot-kan ja Kuusankosken tehtailla jatku-vat normaalisti. Kaupan myötä Speci-finn Oy:ltä vapautuu resursseja Venä-jän liiketoiminnan kehittämiseen.

Lemminkäinen Oyj:n tytäryhtiö Lem-minkäinen Betonituote Oy on hel-mikuussa ostanut Repo-yhtiöihin kuu-luvan KM Repo Oy:n osakekannan.

KM Repo Oy harjoittaa betoniele-mentti- ja valmisbetoniliiketoimintaa.Yhtiöllä on tuotantolaitokset Savon-linnassa ja Savonrannassa. Lemmin-käinen Betonituote Oy valmistaa beto-nielementtejä ja betonituotteita sekäharjoittaa niihin liittyvää urakointia.

Kauppa ei vaikuta muiden Repo-yh-tiöiden eli Reporakennus Oy:n, Re-poimport Oy:n ja Repokiinteistöt Oy:ntoimintaan ja omistukseen.

11Talo Tikkanen valmistui vuonna 2006 Es-poon asuntomessuille. Talo on betoniele-menttirakenteinen pientalo, jossa on vaa-leat Parma Rappaus-menetelmällä tehdytrapatut ja saumattomat julkisivut.

JULKISIVUTLUJA-RAPPAUS-JÄRJESTELMÄLLÄ

Lujabetoni Oy on kehittänyt uudenLuja-rappausjärjestelmän, jonka avul-la valmisosista voidaan rakentaa sau-mattomia rappauspintoja julkisivui-hin. Rappaus on tällä hetkellä erittäinsuosittu menetelmä julkisivujen vii-meistelyssä, mutta työmaalla tehtynäse on hankala ja kallis työvaihe. Luja-betonin ratkaisussa kestävä pohjarap-paus tehdään betonisen valmisosaneli elementin pintaan jo tehtaalla jatyömaalla ulkoseinä vain viimeistel-lään sauma- ja pintarappauksella. Tu-loksena on tyylikäs, saumaton julkisi-vu, joka vastaa hyvin asukkaiden miel-tymyksiä sekä uusien asemakaavojenvaatimuksia.

Luja-rappausjärjestelmän soveltuusekä kerrostalo-, pientalo- että toimi-tilarakentamiseen. Järjestelmässä onpaksu, valmisosaan luotettavasti ank-kuroitu ulkokuori, joka suojaa eristeitäkosteudelta ja kolhuilta myös kulje-tuksen ja asennuksen aikana. Se ta-kaa myös julkisivun hyvän kestävyy-den ja pitkän käyttöiän. Tehtaalla val-mistettava rappausvalmisosa muo-dostuu sisäkuorielementistä, eris-teestä, teräsverkosta, mekaanisistakiinnikkeistä ja pohjarappauksesta.Työmaalla saumat verkotetaan ja pin-ta rapataan Fescon Oy:n rappausvä-reillä Lujabetonin toimesta.

Lisätietoja: Lujabetoni Oy, MikkoIsotalo, puh. 044 585 2305.

%(7��VV��

106 betoni 1 2007

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected] (09) 6962 360fax (09) 1299 291

Betonitieto [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 6962 3624, 040 9003 577

Kustannustoimittaja Annukka Siimes(09) 6962 3623

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 6962 3633

Toim.sihteeri Irmeli Kosonen(09) 6962 3627

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Klaus Söderlund(09) 6962 3620

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Tekninen johtaja Kari Tolonen(09) 6962 3622

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26

Kolme betonialan yhteisöä:Betonitieto OyBetoniyhdistys r.y. jaRT Betoniteollisuus – Betonikeskus rysijaitsevat Unioninkatu 14:ssa, toises-sa kerroksessa. Kaikki kolme yhteisöäajaa betonirakentamisen asiaa sekäomassa roolissaan että yhteistyössä.

Yhteisissä tiloissa toimii betoni-pintanäyttely, joka esittelee mm. eri-laisia betonin väri- ja pintakäsittely-tapoja suunnittelijoille ja muille ra-kentamisen ammattilaisille. Näyttelyon avoinna toimiston aukioloaikoinaklo 8.15 – 16.00 ja tarvittaessa esitte-lystä voi sopia etukäteen arkkitehtiMaritta Koiviston kanssa,puh. 09-6962 3624 [email protected]

.com

.com

ILMOITTAJALUETTELO1 2007

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

BETONINYHTEYSTIEDOT

Betonikeskus [email protected]

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 6962 3625(09) 1299 287

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 289(09) 6962 3629

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 290(09) 6962 3630

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 304fax (09) 1299 214

WWW.BETONI.COMSISÄLTÄÄ VALMISTAJA- JATUOTETIETOA

www.betoni.com -betonisivut palve-levat laajasti betonista tietoa hake-via. Sivuja kehitetään jatkuvasti. Ke-hitystyön tärkeä tuki on sivujen käyt-täjiltä saatava palaute, jota toivommesaavamme mahdollisimman paljon.Mitä tietoa toivot betoni.com:sta löy-tyvän? Kerro ehdotuksesi suoraansähköpostitse :[email protected] tai koti-sivujen kautta sivukartan vieressäolevan Palaute-painikkeenkautta.

Sivujen sisältöön pääsee helpoitenSivukartta-painikkeen kautta. Siitäaukeavat kerralla sivujen eri otsikot jaosiot. Valmistajatiedot sekä tuoreetyrityssuuruus- ja markkinaosuustilas-tot löytyvät bannereista.

Myös verkkosivujemme Keskuste-lupalsta odottaa aktiivista mielipitei-denvaihtoa!

Ilmoittaja Sivu

BASF Construction ChemicalsFinland Oy 7

Betoni-lehti 3

Betonimestarit Oy 3

Contesta Oy 3

Finnmap Consulting Oy 6

Finnsementti Oy IV kansi

Kiinteistöalan koulutuskeskus 2

Lakan Betoni Oy 8

Lammin Paja Ky 4

Lohja Rudus Oy Ab II kansi

Lumon Oy 4

Motoral Oy Ab 8

Nanten Oy 4

NCC Roads Oy 5

Pintos Oy 7

Pultek Ky 2

Renope Oy 5

Rescon Mapei Oy 6

Suomen Betonitieto Oy 7 ja III kansi

Tammet Oy 8

Tecwill Oy 6

Vink Finland Oy 2

WSP Finland Oy 5

%(7��VV��S��

betoni 1 2007

Documents