lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa

Lapsi- ja nuorisopolitiikka sekä nuoret tarvitsevat

kumppanuuttaTampere 18.4.2013

Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Tampere 18.4.2013

Lapsi ja nuorisopolitiikan haasteet

Suomen ja Euroopan haasteena – NEETS Huoltosuhteen vaje Suomen osalta (Pohjoismaat) polarisaatio koulutuksessa

Keskeisinä ratkaisuna mm– Nuorisotakuu– Monialainen yhteistyö ja kumppanuus– Nuoret mukaan– Kuntien pitää tietää missä nuoret ovat


Unohtuiko jotain – Nuorisokulttuurin muutos?


En flink och seriös generation


Polarisaatio nuorten keskuudessa kasvaa Odotusräjähdys – Nuoriin kohdistuu valtavia paineita

– Koulussa pärjättävä, keho treenattava ja terveys oltava hyvä – olet vastuussa omasta pääomasta

Uusi vanhemmuuden/perhe kulttuuri – neuvottelukulttuuri vanhemmat > coach/supporter

Koulutuksen polarisaatio on vahva – ulkopuolisuus – koulu ei tasaa mahdollisuudet

Nuoret eksyy ”laajentuvassa nuoruusvaiheessa” Tanskalainen Noemi Katznelson ja norjallaiset Hegna, Ödegard, Strandbu

(Oslo 2012)

Mitä nuoret odottavat


Nuorilla on määrätietoisia toiveita ja käsityksiä siitä mitä haluavat ja tarvitsevat

Nuoret toivovat mielekkäitä ja statusta nostavat toiminnot ei niinkään tiettyyn muitten määräämään tavoitteeseen, mutta jossa on mahdollisuuksia kehittää itsensä ja taitojaan

Nuoret toivovat laajempaa koulutus ja oppimiskäsitettä ei vain ”koulutaitoja” vaan käytännön osaamista ja taitoja

Nuoret toivovat monia erilaisia polkuja ja vaihtoehtoja koulutukseen

….. vähemmän paineita

…Mitä nuoret odottavat

Nuoret toivovat vähemmän paineita Enemmän aikaa ( myös asiantuntijoilla) Luotettavan aikuisen tuki ja apu henkilökohtaisiin

ongelmiin ja haasteisiin Aikaa ja mahdollisuuksia kuulua vertaisryhmiin


Nuorten ei lineaariset strategiat


Haastaa opettajuuden, pedagogiikan ja ohjauksen Charterturisten – Charterturisti selkeä päämäärä ja reitti Rygsæksrejsende – reppumatkustaja ei selkeä päämäärä,

hakee itsensä mutta osallistuu koulutuksen – prosessisa Blind passager – sokea matkustaja päämäärätön seuraa vaan

mukana Vagabonden kulkija päämäärätöntä, paljon keskeytyksiä,

vaikeuksia siirtyä asiasta toiseen,

Nuoruus ei ole lineaarista


Kohti ammattia

Jostainhan ne ulkopuoliset nuoret tulevat


Ulkopuolella olevat


Kunta Työttömät alle 25 1;0,5 1;1 1;1,2 1;1,5

Hämeenkyrö 55 83 110 121 138

Kangasala 162 243 324 356 405

Lempäälä 96 144 192 211 240

Nokia 200 300 400 440 500

Orivesi 47 71 94 103 118

Pirkkala 80 120 160 176 200

Pälkäne 28 42 56 62 70

Tampere 1940 2910 3880 4268 4850

Vesilahti 8 12 16 18 20

Ylöjärvi 130 195 260 286 325

Tampereen seutu 2746 4119 5492 6041 6865

Mitä tapahtuu?


Peru

skou

luPe

rusk

oulu

Ei jatka välittömästi 7,4 % - 9,1%

49,6 % - 53,3 %

39,4% - 41,2%

Ammattioppi-laitosAmmattioppi-laitos

Lukio

58 – 62 % ei jatka heti

Lukio

58 – 62 % ei jatka heti

20 % ei jatka ”koskaan”

80 % jatkaa

20 – 30 % ei suorita

70 – 80 % suorittaa

Ulk

opuo

lella

Ulk

opuo

lella

Pelkkä peruskoulupohjalla olevat nuoret


Pelkkä peruskoulu 201025-29 20-24 Yhteensä

Koko maa 56416 63559 119975Uusimaa 22582 23065 45647Varsinais-Suomi 4829 4981 9810Satakunta 2073 2422 4495Kanta-Häme 1757 2016 3773Pirkanmaa 4679 5285 9964Päijät-Häme 2239 2519 4758Kymenlaakso 1770 1991 3761Etelä-Karjala 1009 1307 2316Etelä-Savo 1090 1411 2501Pohjois-Savo 1968 2479 4447Pohjois-Karjala 1073 1442 2515Keski-Suomi 2222 2947 5169Etelä-Pohjanmaa 1313 1622 2935Pohjanmaa 1546 1938 3484Keski-Pohjanmaa 467 628 1095Pohjois-Pohjanmaa 3279 4269 7548Kainuu 529 699 1228Lappi 1586 2122 3708Ahvenanmaa-Åland 405 416 821

Nuoren työvoiman koulutustausta


22,4 20,3 22,619,2

26,7

31,3 35,124,4 33,9

39,9

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

FIN VARSU SATAKUNTA PIRKANMAA UUSIMAA

Ylioppilas

Vain peruskoulu

Mitä kautta tulevat

Peruskoulun jälkeiset pudokkaat Peruskoulunsa vailla riittävää osaamista tulevat Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjät Nuoret jotka eivät jatka ylioppilaskirjoitusten jälkeen


Ajatuksia ja toimenpiteitä


Kunnat ja valtio vasta heräämässä

Nyt vasta ollaan havahtumassa ulkopuolisuuteen Tunnustetaan että se maksaa ja paljon Tarvitaan monialaista otetta – kumppanuutta julkisen

hallinnon eri toimijoiden välillä ja kolmannen sektorin kanssa

Julkisten palvelujen alasajo on suuri riski ja hinta näkyy vasta vuosien päässä


Peruskoulu on keskiössä

Myös PISA-huipulla esiintyy polarisaatiota Miten estää polarisaatiota – miten luoda onnistumisia ja

itsetuntoa Paljon on tehtävissä pedagogiikalla, menetelmillä ja

lähtemällä nuoresta Suurin osa ulkopuolella olevista pelkkä peruskoulu Peruskoulun lopputodistus indikoi hyvin ”ulkopuolisuutta”

tarvitaan varhaista tukea Kumppanuutta läksyihin, harrastukseen, itsetuntoon


Kunnille seurantavelvoite

Kunnille tulee säätää niin kuin Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa peruskoulunsa päättäneiden seurantavelvoite

Kuntien pitää tietää missä nuori on, mitä palveluja hän tarvitsee, sekä tarjota vaihtoehtoja nuorelle

16-20 vuosina ulkopuolella 10-kertainen riski olla ulkopuolella jatkossakin

Etsivä nuorisotyö on hyvä alku


Tarvitaan nuoren aito kohtaaminen

Nuori toivoo palvelujärjestelmältä Luotettava dialoginen aikuinen,

– Aikaa– Kuuntelee– Tulee ja ohjaa läpi viidakon

Meidän tulee kiinnittää huomiota asiakastyössä olevien osaamiseen, resursseihin ja että on riittävästi aikaa

Nuoren on voitava vaikuttaa ohjelmansa toimenpiteensä sisältöön – sen tulee lähteä nuoresta ei rakenteiden ja organisaatioiden tarpeesta


Tiivistää ja koordinoida ohjauksen verkostoa

Ohjauksen resursseja tarvitaan enemmän Ohjaus on hajanaista Ohjausta tulee tiivistää ja luoda yhtenäiset

toimintaperiaatteet Ohjaukselle keskeisempi rooli Elinikäisen ohjauksen periaate


Osaamisen tunnustamista ja tunnistamista

1) viestintä äidinkielellä;

2) viestintä vierailla kielillä;

3) matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen

luonnontieteiden ja tekniikan aloilla;

4) digitaaliset taidot;

5) oppimistaidot;

6) sosiaaliset ja kansalaistaidot;

7) aloitekyky ja yrittäjyys; ja

8) tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin

ilmaisumuodot.


Tunnistamista ja tunnustamista

Tulee luoda järjestelmä jos nuori/aikuinen voi jatkuvasti ja tarvittaessa saada reaaliosaamisensa tunnistetuksi ja tunnustetuksi

Ei suoraan koulujärjestelmän alaisuuteen Eri toimijoiden yhteistyönä? Pajoilla jo osaamista asiassa Suomessa puhuttu pitkään mutta mitään oleellista ei ole

tapahtunut; vrt Norjaa ja Tanskaa


Nuori tarvitsee polkuja

Meidän pitää oppia poluttamaan Nuoret tarvitsevat erilaisia ja vaihtoehtoisia polkuja

osaamiseen Sektoroitunut hallinto heikentää edellytykset aitoon

poluttamiseen Pitää saada joustoa missä nuori voi erilaisia polkuja pitkin


Mistä toimiva polku on tehty

Hyvä osaamisen ja taustan selvitystä Nuoren osallistuminen ja osallistamista oman ura

suunnitelman urapolun rakentamiseen Vahva henkilökohtainen tuki Osaavan ammattilaisen seuranta Joustavia ratkaisuja ja joustoa Tiivis kommunikaatio ja vuorovaikutus Hyvä kommunikaatio vanhempien ja eri toimijoiden välillä Hyvä tieto, tuntemus ja kontakti paikallisen yrityselämän

kanssa Systemaattinen toteutus ja arviointi


Työpajat on keskeinen ja osaava toimija

On tärkeää saada ennen perustoiminnot toimimaan Työpajat on jo toimiva vaihtoehtoinen polku Työpajat ovat kehittäneet jatkuvasti ja joustavasti

osaamisensa, ammattitaitonsa ja ennen kaikkea ollut joustava toimija

Pajojen, koulutuksen järjestäjien, työvoimahallinnon ja yritysten kumppanuudella voi rakentaa ne toimivat polut jotka moni tulevat tarvitsemaan


lapsi- ja nuorisopoltiikka tarvitsee kumpanuttaa

Education