lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsen oikeudet -kampanja

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma / Lapsen oikeudet -kampanja

| 19.11.2008 |1 T-9196 RKO/JEL, Omnibus Marras 1 2008

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Lapsen oikeudet -kampanja

Marraskuu 2008


1. JOHDANTO 4

2. YHTEENVETO 6

3. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN TUNNETTUUS 7

4. YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ 9

5. TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN JA

OSALLISTUMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA 12



JOHDANTO

• Tämän tutkimuksen on teettänyt Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma / Lapsen oikeudet –kampanja.

• Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sopimuksen sisällön tuntemusta suomalaisten keskuudessa.

• Tutkimusmenetelmä ja kohderyhmä

• Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina osana Omnibus-tutkimusta, jossa kohderyhmänä on Suomen 15-79-vuotias väestö Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tiedonkeruu tapahtuu kannettavilla tietokoneilla pääsääntöisesti vastaajien kodeissa.

• Otoskoko ja otantamenetelmä

• Tutkimuksessa haastateltavina oli yhteensä 980 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 101 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 47 ja muita kuntia 54. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79 -vuotiasta väestöä tuhansina (SVT 31.12.2007).



JOHDANTO

Kenttätyö ja sen ajankohta• Haastattelut tehtiin 17.10.- 4.11.2008. Haastattelutyöhön osallistui 57

Taloustutkimus Oy:n koulutettua tutkimushaastattelijaa. Tätä tutkimusta varten haastattelijoille annettiin kirjalliset työohjeet. Haastattelijoiden työtä valvottiin haastattelijakohtaisilla atk-taulukoinneilla sekä vastaajille puhelimitse tehdyillä pistokokeilla.

• Tietojen käsittely ja T-testi• Atk-tulostus on tehty Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla.

Tulostuksessa on käytetty tulkintaa helpottavaa T-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan jokaisen vastausvaihtoehdon kohdalla, poikkeaako ko. ryhmän tulos muiden vastaajien tuloksesta enemmän kuin mitä on satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä.

• Raportointi• Tutkimuksen päätulokset esitetään grafiikkana. Erillisessä pdf-tiedostossa

olevissa atk-taulukoissa tulokset on esitetty ristiintaulukoituna.



YHTEENVETO

• Hieman yli puolet (54 %) on kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Naisten keskuudessa sopimuksesta kuulleiden määrä on hieman miehiä korkeampi. Naisista 56 % on kuullut puhuttavan sopimuksesta, kun taas miehissä vastaava osuus on 52 %. Lisäksi 15–34-vuotiaat ovat kuulleet puhuttavan sopimuksesta keskimääräistä harvemmin ja 35–64-vuotiaat keskimääräistä useammin.

• Kysyttäessä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisällöstä, vastaajat olivat eniten samaa mieltä siitä, että sopimus ”Edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä” (98 % samaa mieltä). Seuraavaksi eniten samaa mieltä oltiin väittämien ”Edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä” (94 % samaa mieltä) ja ”Turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan” (91 % samaa mieltä) kanssa. Eniten eri mieltä oltiin siitä, että sopimus ”Koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia” (83 % eri mieltä) ja ”Vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta” (94 % eri mieltä).

• Kysyttäessä lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistumisen toteutumisesta Suomessa eniten samaa mieltä oltiin väittämien ”On hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä” (95 % samaa mieltä) ja ” Aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon” (92 % samaa mieltä) kanssa. Eniten eri mieltä oltiin väittämien ”Lapset ja nuoret ovat aina äänessä. Se on jo haitaksi” (84 % eri mieltä) ja ”Päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla” (70 % eri mieltä) kanssa.



YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN TUNNETTUUS

Vastaajille kerrottiin, että pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan sisältyy Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, jonka tehtävänä on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta.

Tämän jälkeen kaikilta 15–79-vuotiailta vastaajilta (n=980) kysyttiin:

”Oletteko kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta?”

• Kaikista vastaajista hieman yli puolet (54 %) on kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Sukupuolten välillä on merkitseviä eroja siten, että naiset ovat kuulleet puhuttavan sopimuksesta hieman miehiä useammin. Naisista 56 % on kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta, kun taas miehissä vastaava osuus on 52 %.

• Ikäryhmien välillä on myös merkitsevää eroa sen suhteen onko kuullut puhuttavan YK:n sopimuksesta. 15–34 -vuotiaat ovat kuulleet puhuttavan sopimuksesta keskimääräistä harvemmin ja 35–64 -vuotiaat keskimääräistä useammin.


Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaLapsen oikeudet -kampanja

Marraskuu 20089196 RKO/JEL/ca/vpl

Onko kuullut puhuttavan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta?n=kaikki vastaajat

65-79 vuotta, n=222

50-64 vuotta, n=242

35-49 vuotta, n=215

25-34 vuotta, n=140

15-24 vuotta, n=161

Ikä

Mies, n=476

Nainen, n=504

Sukupuoli

Kaikki, n=980

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

54 46

56 44

52 48

43 57

43 57

65 35

58 42

52 48

Kyllä Ei


YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

Niille vastaajille, jotka olivat kuulleet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta (n=501) lueteltiin väitteitä koskien sopimusta. Heitä pyydettiin vastaamaan kyllä, jos he olivat samaa mieltä, eli vastaajan mielestä lueteltu väite sisältyy sopimukseen. Jos vastaaja oli eri mieltä, eli vastaajan mielestä väite ei sisälly sopimukseen, pyydettiin vastaamaan ei.

• ”YK:n lapsen oikeuksien sopimus…” • On lainsäädäntötasoinen velvoite valtiolle ja kunnille huolehtia lapsen oikeuksista

• Koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia

• Velvoittaa valtiovaltaa tiedottamaan siitä kansalaisille

• Parantaa lasten oikeuksia osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon

• Edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä

• Koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia

• Vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta

• Turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan

• Siitä tiedottaminen sisältyy kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin

• Edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä



YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN SISÄLTÖ

• Vastaajat olivat eniten samaa mieltä siitä, että sopimus ”Edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä”. Lähes kaikki vastaajat (98 %) olivat sitä mieltä, että tämä sisältyy YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

• Seuraavaksi eniten samaa mieltä oltiin väittämien ”Edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä” (94 % samaa mieltä) ja ”Turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan” (91 % samaa mieltä) kanssa.

• Vastaajat olivat enimmäkseen eri mieltä siitä, että sopimus ”Koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia” (83 % eri mieltä) ja ”Vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta” (94 % eri mieltä).




YK:n lapsen oikeuksien sopimus…Kuullut YK:n sopimuksesta, n=501

Vähentää vanhempien velvollisuuksia huolehtia lapsesta

Koskee kussakin maassa vain syntyperäisiä kansalaisia

Siitä tiedottaminen sisältyy kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin

Velvoittaa valtiovaltaa tiedottamaan siitä kansalaisille

Parantaa lasten oikeuksia osallistua lapsia koskevien asioiden päätöksentekoon

On lainsäädäntötasoinen velvoite valtiolle ja kunnille huolehtia lapsen oikeuksista

Koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia

Turvaa lapsen oikeuden lepoon ja leikkiin ja vapaa-aikaan

Edellyttää, että lapsen etu on otettava huomioon, kun tehdään lapsia koskevia päätöksiä

Edellyttää, että lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta ja hyväksikäytöltä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

98 21

94 3 3

91 3 6

89 6 5

81 5 14

76 6 17

74 11 15

62 12 25

9 8 83

3 3 94

Kyllä Ei osaa sanoa Ei


TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA?

Kaikille vastaajille (n=980) esitettiin 10 väitettä koskien lasten ja nuorten kuulemista ja osallistumista Suomessa. Jos vastaaja oli samaa mieltä väitteen kanssa, pyydettiin vastaamaan kyllä. Jos vastaaja oli eri mieltä väitteen kanssa, pyydettiin vastaamaan ei.

• Aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon

• Lasten vanhemmat kuuntelevat jo riittävästi lastensa mielipiteitä

• Päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla

• Koulussa lapset voivat riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa

• Lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa

• On hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä

• Koulun pihaa kunnostettaessa pitää kysyä oppilaiden mielipiteitä

• Kuntien nuorisovaltuustoilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa

• Lapset ja nuoret ovat aina äänessä. Se on jo haitaksi

• Äänioikeusikärajoja kuntavaaleissa ei kannata nykyisestään muuttaa



TOTEUTUUKO LASTEN JA NUORTEN KUULEMINEN MALLIKKAASTI SUOMESSA?

• Eniten samaa mieltä vastaajat olivat väittämien ”On hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä” (95 % samaa mieltä) ja ”Aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon” (92 % samaa mieltä) kanssa.

• Väittämät ”Lapset ja nuoret ovat aina äänessä. Se on jo haitaksi” (84 % eri mieltä) ja ”Päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla” (70 % eri mieltä) saivat väittämistä eniten ”ei”-vastauksia.

• Lisäksi enemmistö vastaajista oli eri mieltä myös väittämien ”Lasten vanhemmat kuuntelevat jo riittävästi lastensa mielipiteitä” (67 % eri mieltä) ja ”Koulussa lapset voivat riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa” (56 % eri mieltä) kanssa.




Toteutuuko lasten ja nuorten kuuleminen ja osallistuminen mallikkaasti Suomessa?Kaikki vastaajat, n=980

Lapset ja nuoret ovat aina äänessä.Se on jo haitaksi

Päiväkoti-ikäiset lapset ovat niin nuoria, ettei heidän mielipiteitään ole tarpeen kuulla

Lasten vanhemmat kuuntelevat jo riittävästi lastensa mielipiteitä

Koulussa lapset voivat riittävästi vaikuttaa omiin asioihinsa

Äänioikeusikärajoja kuntavaaleissa ei kannata nykyisestään muuttaa

Kuntien nuorisovaltuustoilla pitäisi olla enemmän vaikutusvaltaa

Lasten ja nuorten mielipidettä kysytään liian harvoin heitä itseään koskevissa asioissa

Koulun pihaa kunnostettaessa pitää kysyä oppilaiden mielipiteitä

Aikuiset voivat tehdä parempia päätöksiä, jos he ottavat lasten mielipiteet huomioon

On hyvä asia, että koulussa on oppilaskunta oppilaiden vaikuttamisen väylänä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

95 4 1

92 4 4

85 4 11

78 7 16

72 10 18

68 2 30

35 9 56

25 8 67

24 6 70

12 4 84

Kyllä Ei osaa sanoa Ei

lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma lapsen oikeudet -kampanja

Documents