Lastensuojelua yhteistyössä päiväkodin, koulun ja oppilaitoksen kanssaOpettaja on henkilö, joka havaitsee muutoksen lapsen käytöksessä, jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Kun kodin, koulun ja opiskeluhuollon keinot on käytetty, eikä huoli lapsesta ole poistunut, tarvitaan sosiaalitoimen ja lastensuojelun tukea.Mitä tehdä, kun lapsi ei käy koulua? Kuinka tukea vanhempaa, joka ei pysty turvaamaan lapselle hyvinvointia tukevaa arkea? Miten varmistaa, että opettaja tekee lastensuojeluilmoituksen omalla nimellään, vaikka se aiheuttaisi opettajille pelkoa omasta turvallisuudestaan?

Nina Lahtinen, koulutusasiainpäällikkö, OAJ

Auli Setälä, erityisasiantuntija, OAJ

.#lastensuojelupäivät2019

MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN?

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137112/URN_ISBN_978-952-343-208-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

MIKSI ME OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN?

Sijoitettujen nuorten mielestä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tulisi olla

enemmän tietoa ja ymmärrystä lastensuojelusta sekä sijoitetun lapsen kokemusmaailmasta.

Koulumenestys on tutkitusti tärkein sijoitetun lapsen hyvinvointia ennustava tekijä

aikuisuudessa. Tämä pitäisi muistaa paremmin kaikissa aikuisten palveluissa ja lastensuojelussa

MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN?

• Ikonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen, Halme N. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21, syyskuu 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.

MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄÄN?

Lastensuojelun toimijoiden on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä tietoja päivähoito ja koulu tarvitsevat opetuksen järjestämiseksi.

Monet haasteet sijoitettujen lasten varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä johtuvat siitä, että heidän tuen tarpeesta ja ongelmistaan ei ole vastaanottavassa kunnassa opetustoimessa riittävästi tietoa.

Ennen sijoituspäätöstä ei ole myöskään selvitetty onko siellä tarjolla riittäviä tukitoimia ja osaamista lapsen/nuoren varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestämiseen.

MIKSI ME OLEMME TÄÄLLÄ TÄNÄÄN?

Opettajat tarvitsevat enemmän tietoa pyynnöstä arvioida perheen sosiaalihuollon tuen tarvetta sekä

lastensuojelusta.

Lastensuojelun kuormituksen näkökulmastaolennaista on, että kaikissa peruspalveluissa kuten

varhaiskasvatuksessa ja koulussa tunnistetaan perheen elämäntilanteeseen liittyvät lapsen kasvun

riskitekijät ja apua ja tukea tarjotaan varhain.

USEITA OPPAITA JA HYVIÄ HANKKEITA TEHTY.NÄMÄ TOIMINTAMALLIT EIVÄT SIIRRY

KÄYTÄNTÖÖN KAIKKIALLA.

HALUAMME POHTIA KANSSANNE MIKSI EI.

1.1.2020 voimaan 52 a § Sivistykselliset oikeudet sijaishuollon aikana

• Lapsella oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sijaishuollon aikana

• Lapsen asiakassuunnitelmaan on kirjattava, • miten hänen varhaiskasvatuksensa, perusopetuksensa tai muu lapsen opetus

järjestetään sijaishuollon aikana.

• Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän • tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen

opetuksen järjestäjän kanssa • lapsen kodin ulkopuolisen sijoituksen valmistelun aikana sekä sijoituksen aikana.

• Lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee toimia yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen tai muun lapsen opetuksen järjestäjän kanssa.

He 237/201852 a § Sivistykselliset oikeudet sijaishuollon aikana

52 § säädettiin, koska haluttiin painottaa

• varhaiskasvatuksen tai koulun ja lastensuojelun yhteistyötä jo sijaishuoltoa valmisteltaessa sekä

• selkeytettäisiin sitä, että lapsen sivistyksellisiä oikeuksia ei voida rajoittaa lastensuojelulain mukaisella rajoitteella.

• Säännös liittyy myös perustuslain 6 §:n 3 momentin edellytykseen siitä, että lapsia keskenään tulee myös kohdella yhdenvertaisesti. Sijaishuollossa olevaa lasta ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen osalta.

He 237/201852 a § Sivistykselliset oikeudet sijaishuollon aikana

• Sijoitetun lapsen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen ja opetukseen ohjaaminen on sekä sijoittaja- että sijoituskunnan vastuulla.

• Sijoittajakunta: ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapselle tai nuorelle järjestetään riittävät palvelut ja tukitoimet.• on oltava viivytyksettä ja aktiivisesti yhteydessä sijoituskuntaa

• varmistettava, että lapsen varhaiskasvatus tai perusopetus järjestetään sijoituskunnassa

• Sijoituskunta: vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä.• opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilaasta oppivelvollisen valvontaa varten

oppilaan asuinkunnalle. Tieto opetuksen järjestämisestä sijoituskunnassa tulee ilmoittaa oppilaan asuinkunnalle.

He 237/201852 §:n nojalla oikeus pyytää tietoja opetuksen järjestämiseksi

• Perusopetuslain 41 §:n mukaan opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä.

• Pyydettävien tietojen välttämättömyyden arvioi opetuksen järjestäjä.

• Säännös ei oikeuta opetuksen järjestäjää saamaan yleisesti tietoja kouluun tulevista oppilaista, vaan välttämättömyys on aina pystyttävä perustelemaan yksilöllisesti tietopyynnössä.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista

Salassa pidettävien tietojen antaminen asiakkaan hoidon ja huollon turvaamiseksi

17 §

• Jos 16 §:ssä tarkoitettua suostumusta ei voida saada taikka jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksentarpeen selvittämiseksi, hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi tai toteuttamiseksi taikka toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Tietoja saa kuitenkin antaa vain, jos:

• 1) se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuutensa vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää taikka hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa;

• 2) tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi; tai

• 3) tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä.

intressipunnintaa: arvioidaan onko tietojen antamista puoltavat seikat asiakkaan suojaamiseksi painavammat kuin salassapitoa puoltava seikat

mm. Lastensuojelun käytävä keskustelua koulun kanssa siitä kuinka lapsen koulunkäynti turvataan

-> mitä tietoja luovutetaan

-> tiedon antoa ohjaa välttämättömyyskriteeri, opetuksen järjestäjä perustellut pyynnössä välttämättömyyttä

Mitä tietoja ja miksi opettaja tarvitsee?Lapsen kasvu, oppiminen ja hyvinvointi fokuksessa.

Päiväkodissa tai koulussa ei tarvitse tietää, että vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, on työtön, varaton, väkivaltainen jne.

Päiväkodissa tai koulussa tarvitaan ESIMERKIKSI tieto:

• jos ei ole aikuista, joka kykenee huolehtimaan lapsesta

-> puuttuu varavaatteet, koulutarvikkeet, väsynyt, nälkäinen jne.

Lapselle voidaan antaa varavaatteet, pestä, koulutarvikkeet pulpettiin, aamupala, välipala, lepomahdollisuus jne.

• Jos ei ole aikuista, joka tukee koulunkäyntiä

-> läksyt tekemättä, kokeisiin lukematta, läsnä milloin sattuu

Lapselle voidaan järjestää läksykerho, tukiopetusta, enemmän opettajan aikaa, oppilashuollon palveluita jne.

Mitä tietoja ja miksi opettaja tarvitsee?Lapsen kasvu, oppiminen ja hyvinvointi fokuksessa.

• Jos on asioita, jotka lapselle raskaita

Näitä asioita ei oteta oppitunnilla esille tai varmistetaan riittävä monialainen osaaminen käsittelyssä

• Onko jotakin käytöstä/muutosta mitä lapsessa pitää seurata

-> itsetuhoisuus, päihteet, vaaraa aiheuttavat henkilöt

Lapsen käyttäytymistä osataan seurata oikealla tavalla ja tarjota tarvittavia turvatoimia.

• Onko jokin asia, joka voi olla oppilaalle itselle tai muille vaaraksi esim. verenvuoto tapauksessa

-> tartuntataudit, epilepsia, diabetes

Lapselle järjestetään tarvittava apua esim. lääkehoito.

Koululla oltava tieto, missä asioissa eri tahojen kanssa tehdään yhteistyötä

Yhdistä viivalla henkilö ja tehtävä.

Sosiaalityöntekijä *Sijaisvanhemmat tai laitos *Huoltajat: biologiset vanhemmat *

Joku muu taho:________ *

• Päiväkodin/koulun valinta• Uskonto ja äidinkieli sekä muut valittavat

oppiaineet

• Wilma, Helmi tms sähköisen yhteydenpitojärjestelmän tunnukset

• Jokapäiväisten asioiden hoito• Ilmoitukset rangaistuksista• Vanhempainillat/-vartit

• Kokeiden allekirjoitus• 3 portainen tuki mm. erityisen tuen päätös

• Pidennettyoppivelvollisuus

• Erityiset opetusjärjestelyt• Oppilashuolto

He 237/201830 § Asiakassuunnitelma

Pykälän 3 momentti

• asiakassuunnitelmaan kirjattava myös miten lapsen terveydenhoito, varhaiskasvatus ja perusopetus järjestetään sijaishuollon aikana.

• Sosiaalihuoltolain 41 §:n mukaan, sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että käytettävissä on lapsen yksilöllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos lapsen tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän pyynnöstä lapsen palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja asiakassuunnitelman laatimiseen.

PYSYVÄT ONGELMAT – LÖYTYYKÖ RATKAISUT?

1. Liian vähäistä yhteistyössä• työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen ja tiedonkulun vähäisyys ja ennakkoluulot• Lasta koskeva huoli sosiaalityöntekijälle kirjallisesti ilman vuorovaikutusta jopa useilla LS- ilmoituksilla• Ajanpuute ja liian pienet resurssit, vaikea tavoitettavuus• yhteisten toimintatapojen ja -käytänteiden epäselvyys tai niiden puuttuminen

2. Ei tiedetä miten toimia tai mitä mistäkin seuraa• Mitä apua perhe saa sosiaalitoimelta tai muilta tahoilta ja milloin? Kuinka ohjata perhe avun piiriin?• Miten ja milloin tehdä pyyntö sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioinnista• Miten ja milloin tehdä lastensuojeluilmoitus?• Mitä LS-ilmoituksesta seuraa?

3. Tieto ei kulje• LS-ilmoituksen tekijänä opettaja ei tiedä menikö LS-ilmoitus perille, johtiko toimiin, miten hän voisi tukea

lasta• Lastensuojeluilmoituksen tekokynnys liian korkea tai liian matala• Salassapitovelvollisuuden ja lakien erilaiset tulkinnat, epätietoisuus mitä saa ja mitä ei saa kertoa ilman lupaa• lastensuojelun työntekijöiden nopea vaihtuvuus

Miksi ilmoituskynnys voi olla korkea? opettaja pelkää LS –ilmoituksen tekoa

Miksi ilmoituskynnys voi olla korkea? opettaja pelkää LS –ilmoituksen tekoa

Mihin näistä ongelmista olet kohdannut tänä vuonna?Tai oletko kokenut jonkin muun asian ongelmalliseksi?

RATKAISUJA

1. Tieto kaikilla lapsen ja perheen oikeudesta tukeen.Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstön pitäisi osata ohjata

asiakkaitaan perheitä tukevien peruspalveluiden piiriin hyvissä ajoin. Opetustoimi:

• Helposti jaettavassa muodossa olevaa tietoa sosiaalitoimen palveluista ja tukitoimista lapselle ja perheelle.

• Osaamista miten asia otetaan puheeksi ja ehdotetaan sosiaalitoimen palveluja vanhemmille.

• Osaamista kertoa perheille, mitä arvioi sosiaalihuollon avuntarpeesta tai lastensuojeluilmoitus tarkoittaa

• Perheillä tiedossa LS-ilmoituksentekovelvollisuus

Sosiaalitoimi• Tietoa päiväkodin ja koulun

tukimuodoista lapselle ja perheelle• Tieto prosessista, joka käydään

päiväkodissa ja koulussa ennen LS-ilmoituksen tekemistä.

• Sosiaalitoimen ennaltaehkäisevien sekä lastensuojelun avohuollon palveluiden markkinointi matalan kynnyksen palveluina

• LS ilmoituksen brändäys: ilmoitusvelvolliset, milloin tehtävä, mitä seuraa

• Osaamista, miten ja mitä perheen ja lapsen asioista on tarpeen päiväkodille ja koululle kertoa ja kuinka perhe ja lapsi saadaan nämä asiat ymmärtämään.

2. Vuorovaikutuksen lisääminen .Säännölliset tapaamiset asioiden läpikäymiseen ja

harjoitteluun.

• Miten usein päiväkoti tai koulu palaa? Miten usein tähän varautumista harjoitellaan yhdessä?

• Miten usein päiväkodissa tai koulussa mietitään lastensuojeluilmoituksen tekoa? Miten usein tämän tekemistä ja siitä seuraavaa toimintaa harjoitellaan yhdessä?

• Koulutetaan opettajat käyttämään myös yhteydenottoa sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi.

3. Lapsen koulupolun merkityksen nostaminen sijoituspäätöksen keskeiseksi elementiksi.

Kilpailutuksessa edellytetään sijoitusperheen tai laitoksen alueen päiväkodeilta ja kouluilta osaamista huostaanotettujen lasten varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämisessä esim Sisukas malli käytössä

POISSAOLOT Lape-malli

4. Yhdessä laaditut toimintamallit yleisimpiin tilanteisiin.

5. Opettajalle tieto LS-ilmoituksen vastaanottamisesta

Kananojan raportti:

• ”Lastensuojelulakiin tulee lisätä säännös velvollisuudesta antaa lastensuojeluilmoituksen tehneelle viranomaiselle tieto lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan työntekijän nimi ja yhteystieto.

• Toteuttamissuunnitelmaan kirjattiin : Lastensuojelun laatusuositukseen sisällytetään suositus antaa lastensuojeluilmoituksen tehneelle viranomaiselle tietoa lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisesta sekä ilmoittaa asiaa hoitavan työntekijän nimi ja yhteystieto

• Tämä toteutettiin: kirjattiin lastensuojelun laatusuositukseen.”

6. Konsultaatio ja sen harjoittelu

• PÄIVYSTYSPUHELIN eli matalan kynnyksen konsultointimahdollisuus lastensuojeluun tilanteissa, joissa opettajalla on huoli lapsesta• saadaan siirrettyä huolta eteenpäin ja

pohdittua tilannetta yhdessä

• kerro huolesta mainitsematta lapsen nimeä

• ei kirjata lastensuojeluilmoitukseksi

https://verkkokoulut.thl.fi/documents/401561/412953/Luo+luottamusta+opas.pdf/cc22de1c-950d-70e8-933d-38f79ef4eca1

6. Tiedonkulku on ohjeistettu konkreetein esimerkein.

Tiedonkulkutavat lastensuojelusta varhaiskasvatukseen ja kouluun ennalta linjattu käytännön esimerkein

7. Opettaja keskustelee vanhempien kanssa ls-ilmoitusvelvollisuudesta ja huolesta, jonka johdosta

sen tekee ennen ilmoituksen tekoa

• Opettajan on PÄÄSÄÄNTÖISESTI hyvä keskustella etukäteen vanhempien kanssa, mikäli aikoo tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksen. • POIKKEUS ei keskustella, jos lapsen edun vastaista, voi vaarantaa lapsen

turvallisuuden

• Myös sosiaalitoimen hyvä tiedottaa avoimesti milloin opettajalla velvollisuus ilmoituksen tekemiseen ja millainen prosessi siitä käynnistyy ja millaisia tukitoimia perheelle on tarjolla.

8. Pyritään järjestämään alkupalaveri niin, että myös ls-ilmoituksen tehnyt opettaja on mukana

31 §. Asiakkaan asiassa pidettävä neuvottelu.

• Neuvottelussa saa antaa tietoja lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi ja lapsen tarvitseman huolenpidon järjestämiseksi välttämättömiä tietoja asiakaslain 16 ja 17 §:ssä sekä julkisuuslain mukaisesti.

• Pykälän vanha 2 momentti, jossa säädettiin lastensuojelun neuvotteluihin osallistuville annettavista tiedoista viittaamalla julkisuuslain ja sosiaalihuollon asiakaslain tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin on kumottu, koska sosiaalihuollon asiakaslain16 ja 17 § sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain säännökset koskevat lastensuojelun toimintaa kokonaisuudessaan.

• Kumottavan momentin perusteella työntekijöille oli saattanut syntyä virheellinen käsitys siitä, että tietojen luovuttamista koskevia säännöksiä tulisi noudattaa ainoastaan pykälässä tarkoitettujen neuvottelujen yhteydessä. Kumottava momentti on siten saattanut toimia tiedon luovutuksen esteenä, vaikka säännöksen tarkoitus on ollut päinvastainen.

9. Ns. suostumuslomake käytössä aikuistenpalvelussa siitä, mitä on tarve kertoa

päiväkotiin tai kouluun

• Aikuistenpalveluissa ( esim. terveystoimi, mielenterveys- ja päihdepalvelut) käytössä on valmis suostumuslomake, josta käy ilmi mitä asioita varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestämisen kannalta pidetään välttämättömänä kertoa päiväkodin tai koulun opettajille, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä.

10. Tietopyynnöt sosiaalitoimesta tapahtuvat kirjallisesti ja opettajia on ohjeistettu vastaamaan niihin.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Muiden velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle

salassapidettäviä tietoja

20 §

• Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu julkisoikeudellinen yhteisö, …, koulutuksen järjestäjä, sosiaalipalvelun tuottaja, terveyden- ja harjoittava yhteisö tai toimintayksikkö sekä terveydenhuollon ammattihenkilö ovat velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle sen pyynnöstä maksutta ja salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot ja selvitykset, jotka viranomaiselle laissa säädetyn tehtävän vuoksi ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten.

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle

salassapidettäviä tietoja 20 §

• Välttämättömyyden arvioi sosiaalihuollon viranomainen • Pyynnön saaneella ei ole oikeutta harkita tietojen välttämättömyyttä.

• Lain mukaan tieto on annettava, rangaistuksen uhalla.• Pyydetyt tiedot on annettava siinä laajuudessa kuin sosiaalihuollon viranomainen on

tietopyynnössään esittänyt • Noudata annettua määräaikaa tai jos määräaikaa ei ole annettu, toimi viiveettä• Rangaistussäännös: 29 §: joka rikkoo sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:ssä tarkoitettua

tiedonantovelvollisuutta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Lastensuojelulaki tiedonsaantioikeus

• 41 § Lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on oikeus saada sosiaalihuollon asiakaslain 20 §:n 1 momentissa mainituilta tahoilta lausunnot, jos niitä tarvitaan huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä tai sijaishuoltoa järjestettäessä.

• Koulun tai päiväkodin henkilökunta ei voi kieltäytyä antamasta lausuntoa.

11. Sovittu toimiva yhteistyö myös silloin, jos lapsi on päivähoidossa avohuollon tukitoimena• ESIMERKIKSI NÄIN• Yhteinen aloituskeskustelu, joka pidetään, kun lapsi aloittaa päiväkodissa ja läsnä

ovat lastensuojelun sekä varhaiskasvatuksen työntekijät ja perhe.

• Kuukausiraportti on lomake, jolla lapsen ryhmän työntekijät raportoivat lapsen varhaiskasvatukseen liittyviä arkisia asioita. Siinä voidaan kertoa esim:• kuka lapsen tuo ja hakee, • miten lapsen varhaiskasvatus etenee,• miten hän syö ja nukkuu, • onko lapsella kavereita • onko työntekijöillä jotain huolta lapsesta• jne

• Raportti näytetään lapsen vanhemmille ja lähetetään lapsen sosiaalityöntekijälle.

• Puolivuosittain pidetään lapsen asioista yhteinen palaveri, jossa palataan kuukausiraportteihin ja niissä ilmeneviin huolenaiheisiin. Tarvittaessa palavereita voidaan aikaistaa.

HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Ratkaisuja on lukemattomia.

Mitä itse pidät hyvänä käytäntönä, minkä toivoisit leviävän kaikille?

Mikä auttaisi käytännön leviämisessä?

Otsikko

Tekstiä..

#lastensuojelupäivät2019

KIITOS