Liiketoimintasuunnitelma

T:mi Kulturellis

Kulttuurin markkinointi- ja suunnittelupalvelu

Ulla Viskari-Perttu

31.3.2012

HUMAK

Kulttuurituotannon koulutusohjelma

Yrittäjyys ja tuotteistaminen 2/2

Lehtori Kari Pirinen

2

SISÄLLYS

1. YRITYKSEN YLEISKUVAUS JA MARKKINA-ANALYYSI 3 1.1.Yleiskuvaus 3 1.2. Markkina-analyysi 3 2. TOIMINTA-AJATUS 5 2.1. Liikeidea 5 2.2 Tuotekuvaus 5 3. YHTIÖMUOTO JA NIMI 7 3.1. Oikeudet ja vastuut 7 3.2. Yrittäjän tausta ja kokemus 8 3.3. Yritystoimintaa tukeva koulutus 10 4. MARKKINOINTISUUNNITELMA 11 4.1. Asiakkaat ja markkina-alue 11 4.2. Kilpailijat 11 4.3. Markkinointi 12 4.4. Sosiaalinen media 12 4.5. Visuaalinen ilme 12 4.6. Kuvaus myynnin organisoinnista 12 4.7. Ydinosaamisen kuvaus 13 5. RAHOITUSSUUNNITELMA 14 5.1. Pääoma ja lainat 14 5.2. Starttirahoitus 14

6. PERUSTAMIS- JA KATELASKELMAT 15

6.1. Perustamis- ja katelaskelmat 15 6.2. Kannattavuuslaskelma ja liikevaihto 16 7. PERUSTAMISASIAKIRJAT 18 8. RISKIANALYYSI 19 8.1. SWOT- analyysi 19 9. TULEVAISUUDEN VISIO 21 9.1. Yleiset henkilöstöasiat 21 9.2 Ostopalvelut 21 9.3. Ammattitaitovaatimukset yrityksessä 21 9.4. Tulevaisuuden visio 21 9.5. Arvio hankkeesta 22

3

1. YRITYKSEN YLEISKUVAUS

T:mi Kulturellis. Kulttuurin markkinointi- ja suunnittelupalvelu.

1.1.Yleiskuvaus

Kulturellis on tuore kulttuurin verkostomyyntipalvelu. Kulturellis ymmärtää asiakkaan

vähäiset resurssit markkinointiin ja antaa mahdollisuuden jatkuvaan näkyvyyteen ja

edistää kulttuuritoimijan omaa myyntityötä, edullisesti mutta tehokkaasti.

Markkinoinnin lisäksi Kulturelli myös visio ja räätälöi asiakkaan toiveet tapahtuman

suunnittelusta tuotantoon.

Kulturelli on yhden naisen yritys, mutta verkosto Kulturellis´in takana on suuri.

Yritystä luotsaa kulttuurituottajaksi pian valmistuva media - ja palvelualan

ammattilainen, joka on toiminut alalla jo toistakymmentä vuotta, ja omaa valmiin

verkoston pääkaupunkiseudun kulttuuri-, matkailu- ja viestintäalan organisaatioissa.

Näitä suhteita ja vankkaa kokemusta hyödyntäen, Kulturellis välittää asiakkaalleen

sekä näkyvyyttä, mutta myös potentiaalisia asiakkaita yritys-, järjestö-, ja julkiselta

sektorilta.

1.2. Markkina-analyysi

Kulttuurituotannon – ja markkinoinnin toimialan tulevaisuus on lupaava.

Yhteiskuntamme on muutoksessa, ja luovasta taloudesta odotetaan uutta

kasvuveturia globalisoituneessa maailmassa. Kulttuuriosaamisen ja luovuuden

merkitys globalisoituvilla markkinoilla perustuu talouden ja yhteiskunnan

demateriaalisaatioon, joka tarkoittaa tulevaisuuden talouden perustuvan

aineettomimpiin markkinoihin. Näihin markkinoihin sisältyvät mm. tieto, taito, luovuus,

kokemukset, sosiaalinen pääoma ja uudentyyppiset asiakassuhteet. Erilaiset

palveluratkaisut nousevat merkittävään asemaan.

Suomen valtio on edistämässä kulttuuriteollisuutta osaksi liiketaloudellista toimintaa.

Yksityisellä sektorilla ei ole vielä läheskään hyödynnetty kulttuuritoiminnan kaikkia

mahdollisuuksia liike-elämässä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämis-

4

strategia 2015-työryhmän raportissa määritellään keskeiseksi luovien alojen

yrittäjyyden kehittämisessä yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Kun yksittäisten

yritysten toimintakyky vahvistuu, ne parantavat koko toimialan ja sitä kautta myös

maan talouden kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksenä on

suomalaisen toimintakentän yhteistyö. Luovien alojen yrittäjien hyvän

substanssiosaamisen lisäksi Suomeen tarvitaan yhä vahvempaa tuottaja- ja

manageri-osaamista. Yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja poikkitieteellisyyttä tulee

vahvistaa.

5

2. TOIMINTA-AJATUS

Yritys perustetaan kulttuurin- ja markkinoinnin toimialalle. Toimiala on käytännössä

uudenlainen, koska yritys ei toimi pelkästään kulttuuri- ja viestintäalalla, vaan

työskentelee myös tehokkaasti liike-elämässä markkinoinnin, asiakaspalvelun ja

myyntityön rajapinnassa. Yritys toimii välittäjäorganisaationa kulttuuritoimijoiden ja

asiakkaiden välillä. Yritys hyödyntää osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja

viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista uudenlaisen kulttuurin

markkinointipalvelun. Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa

elämyksiä asiakkaille sekä helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts.

kulttuurin saavutettavuutta.

2.1. Liikeidea

Yritys tarjoaa asiakkaille suunnittelu-, markkinointi- ja tiedotusapua tuotteidensa

myymiseen. Palvelu välittää asiakkaiden valmiit tuotteet potentiaalisille ostajille

keskitetysti. Ostajat ovat myös yrityksen asiakkaita tuotantoketjun toisessa päässä.

Yritys palvelee siis kahdenlaisia asiakkaita, kulttuuria myyviä ja ostavia asiakkaita.

Yritys on jo verkostoitunut ostavien asiakkaiden parissa eli kanta-asiakassuhde on

syntynyt. Tätä verkostoa yritys kasvattaa aktiivisesti tarjoamalla katalogin kautta

tietoa, ideoita ja palvelua ostaville asiakkaille, eli kulttuurin kuluttajille. Tässä

liiketoimintasuunnitelmassa asiakkaat jaetaan kulttuuritoimijoiksi ja kulttuurin

kuluttajiksi.

Yritys tuotteistaa markkinoinnin myyntipalveluksi, ja myy erilaisia

markkinointipaketteja asiakkaille. Yrityksen toimialaan kuuluu myös konsultoimista

sekä tapahtumien tuottamista.

2.2 Tuotekuvaus

Yrityksen ydintuote on myyntipalvelun sähköinen katalogi. Kulttuuritoimija -asiakas

ostaa katalogiin oman profiilin, johon linkitetään myös asiakkaan omat nettisivut.

Kulturellis markkinoi asiakkaiden kulttuurituotteita ja palveluita potentiaalisille

kuluttajille keskitetysti ja tehokkaasti. Tukituotteena Kulturellis tarjoaa

kulttuuritoimijoille näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia katalogin kautta.

6

Asiakkaat saavat katalogin kautta tietoa muista alan toimijoista ja heidän

tuotteistansa. Katalogi toimii myös uutispalveluna ja se nostaa aktiivisesti alan

tapahtumia blogisivulle. Lisäpalveluna yritys tarjoaa yhteisöille ja yksityisille myös

räätälöityä kulttuuritapahtumien suunnittelu- ja tuotantopalvelua.

Kulttuurimyyntipalvelu antaa lisäarvoa kulttuuritoimijan omaan markkinointiin sekä

toimii asiakkaan verkostoitumispalveluna. Asiakas saavuttaa myyntipalvelun

asiakkaana jatkuvaa näkyvyyttä työllensä ja voi keskittyä itse sisällön tuotantoon.

Sähköisessä katalogissa voidaan tiedottaa jo hyvissä ajoin tulevista projekteista,

ennen varsinaisen markkinointikampanjan aloittamista. Tulevaisuudessa sähköinen

katalogi saattaa jopa alentaa kokonaismarkkinointikustannuksia. Hinta on edullinen

suhteessa näkyvyyteen.

Tuote on kilpailukykyinen ja valmis markkinoille heti. Tuotteella tulee olemaan

kysyntää vielä viidenkin vuoden kuluttua. Yritys tarjoaa ammattitaitoista markkinointi-

ja viestintäpalvelua, moniammattilaisen asiantuntijan kokemuksella. Yritys on helposti

lähestyttävä ja joustavampi kuin muut markkinointitoimistot. Lisäksi yritys tarjoaa

kattavan mediaverkoston asiakkaan käyttöön.

7

3. YHTIÖMUOTO JA NIMI

T:mi Culturellis. Kulttuurin myynti- ja tuotantopalvelu.

3.1. Oikeudet ja vastuut

Yrittäjä työskentelee yrityksessä yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Hän vastaa

yrityksen toimista ja yrityksen edustamisesta yksin. Yrittäjä vastaa koko

omaisuudellaan yritystoiminnassa syntyneistä velvoitteista. Yrittäjä saa yrityksen

tuottaman voiton itsensä ja perheensä käyttöön.

Yritysmuoto Toiminimi Yrityksen omistaja Ulla Viskari-Perttu

Titteli, nimike Kulttuurituottaja AMK

Vastuualue Yrityksen johtaminen, markkinointi ja asiakassuhteet

Koulutus Kulttuurituottaja AMK

Työkokemus alalta työkokemus on lueteltu kohdassa yritystiedot.

Syntymävuosi 1974

Omistusosuus yrityksessä (%) 100%

Yhteystiedot

Sukunimi Viskari-Perttu

Etunimi Ulla

Osoite Säynetie 14

Postinumero ja –toimipaikka 01360

Kotikunta Vantaa

Puhelin 050-5883082

Ammattinimike ja tutkinto Kulttuurituottaja

Sähköpostiosoite ulla.viskari-perttu@kolumbus.fi

8

3.2. Yrittäjän tausta ja kokemus

Alan työkokemus

Media-assistentti, Suomen Lähetysseura 10/2010 –

Työtehtävät ja vastuualueet: Maailman Kauneimmat Joululaulut TV-konsertin järjestelyt ja

valokuvaus (YLE). Maailma Kylässä - festivaalin ohjelman suunnittelu, toteutus ja tiedotus

(Kepa). TV-spottien tuotantokoordinointi (Tasaus-kampanja 2011). Kuvapankin suunnittelu ja

toteutus uusille verkkosivuille.

Tv-tuotantosihteeri, Kirkon Tiedotuskeskus 10/2009 - 10/2010

Työtehtävät ja vastuualueet: Kolmen Vartin Kirkko 2010 TV-ohjelman tuotantokoordinointi ja

esiintyjien palkkiot. TV-lähetysten tekstitys, evl.fi -verkkosivujen päivitys ja muut sihteerin

tehtävät.

Kulttuurituottajaharjoittelija, Vantaan kulttuuripalvelut, 09/2008 - 12/2008

Työtehtävät ja vastuualueet: Tapahtumatuotantojen koordinointi: Monikulttuurinen

itsenäisyyspäivä, taiteilijatapaaminen Kulttuurikuppi ja Vantaan Lucia-kulkue. Tutustuminen

Pessi- ja Toteemi-lastenkulttuuritaloihin ja toimintaan. Tutustuminen apurahahakemuksien

käsittelyyn.

Kuvaussihteeri, YLE Tiedeohjelmat 12/2001 - 12/2003

Työtehtävät ja vastuualueet: Tiedefoorumi, Puhutaan Tieteestä ja T-magneetti-ohjelmien

tuotantokoordinointi.

Kuvaussihteeri, Antiikkia, antiikkia -ohjelma, Tarinatalo. 05/2001 - 08/2001

Arviointitilaisuuksien järjestäminen 12:lla paikkakunnalla, yhteydenpito ohjelman esiintyjiin,

tapahtuman tuotantokoordinointi ja yleisön opastus, kuvaushuomioiden merkintä ja

materiaalin loggaus.

Tuotantoassistentti, Pohjantähti - Elokuva. 09/1998 - 08/2000

Työtehtävät ja vastuualueet: TV-mainoselokuvien monipuoliset assistentin työt, kuten

kuvausjärjestelyt ja työnäytteiden koostaminen. Ohjaajina mm. Markku Pölönen, Klaus Härö,

Olli Saarela ja Aleksi Mäkelä.

9

Kuvaussihteeri-projekteja

Mannerheimin lastensuojeluliiton juhlagaala (MTV3) 2000, ohjaajan avustaminen

Pelistä pois-lyhytelokuva (yhteistyössä Tampereen AMK:n kanssa) 2001

Piirpauke-yhtyeen musiikkivideo (Ruoholahden kulttuuriyhdistyksen/Ylen yhteistyöhanke) 1998

Koulutus

Kulttuurituottaja

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniainen

08/2011 –

Kulttuurituotannon opintoja 52 op

Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki

01/2008 - 05/2009

Media-assistentti, TV-tuotanto ja -tekniikka, kuvaussihteeri

Adultan radio- ja televisio-opisto, Tuusula

08/2000 - 11/2001

Av-alan perustutkinto, musiikkivideokurssi

Radio- ja televisio-instituutti/Ruoholahden Kulttuuriyhdistys

03/1998 - 10/1998

Ylioppilas, Käpylän iltalukio

09/1996 - 05/1998

Hotellivirkailija, Espoon hotelli- ja ravintolaoppilaitos

08/1993 - 05/1995

Muu työkokemus

Risteilymatkojen myyjä, Royal Line, kesätyö. 05/1997 - 08/1997

Vastaanottovirkailija, Seaside Hotelli, kesätyö. 05/1996 - 10/1996

Tarjoilija, Kurhaus Alpenblick, Sveitsi, talvikausi. 11/1995 - 04/1996

10

3.3. Yritystoimintaa tukeva koulutus

Kulttuurituottaja AMK

Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniainen

Koulutus tarjoaa valmiudet toimia kulttuurialan ja luovan alan yrittäjänä.

Kulttuurituotannon koulutusohjelmasta valmistuu osaajia taide- ja

kulttuuriorganisaatioiden, kulttuuritapahtumien, kulttuuri- ja taideprojektien sekä

produktioiden tuotannollisiin tehtäviin.

Kulttuurituottaja on taiteen ja talouden osaaja ja organisaattori, jolta edellytetään

kykyä verkostoitua, viestiä ja kehittää omaa työtään niin kotimaassa kuin

kansainvälisissäkin toiminta-ympäristöissä. Kulttuurituottajalla on valmius tehdä

toimialarajat ylittävää yhteistyötä kulttuuri- ja taidetoiminnan edistämiseksi.

Ammattitaidon perustan muodostavat kulttuurin toimintaympäristön tuntemus,

tuottamisprosessin hallinta ja liiketaloudellinen osaaminen. Keskeisiä sisältöjä

kulttuurin ja taiteen tuntemuksen lisäksi ovat tuotantosuunnittelu, projektijohtaminen,

talous ja rahoitus, yrittäjyys, viestintä ja markkinointi. Opinnot on suunniteltu niin, että

opiskelija voi syventää osaamistaan ja vahvistaa yksilöllistä ammattitaitoaan koko

opintojensa ajan. Työelämään kytkeytyvässä tutkimus- ja kehitystyössä opiskelija

arvioi ja kehittää kulttuurialan toimintamalleja.

11

4. MARKKINOINTISUUNNITELMA

4.1 Asiakkaat ja markkina-alue

Asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun pienet ja keskisuuret vapaan kentän

kulttuuritoimijat kuten teatterit, tanssiryhmät, musiikkiryhmät, kuorot, festivaalit,

sirkusryhmät ja muut esiintyvät taiteilijaryhmät. Heitä on arviolta n. 2000 toimijaa.

Yritys palvelee tuotantoketjun toisessa päässä kulttuurin kuluttajia. Kuluttajat ovat

toinen asiakasryhmä. Sellaisia ovat yritykset, matkailukeskukset, ravitsemusliikkeet,

yhteisöt, tapahtumat ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös

yksityishenkilöt. Verkosto on jo osittain olemassa, ja toiminnan kehittyessä yritys

laajentaa verkostoaan varsinkin suurten pääkaupunkiseudun yritysten pariin.

Potentiaalisia kulttuurin kuluttajia on pääkaupunkiseudulla n. 1,3 miljoonaa ihmistä.

Asiakkaat sijaitsevat pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä kehyskunnissa.

Kaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskuntia ovat Kerava,

Järvenpää, Tuusula, Sipoo, KIrkkonummi, Nurmijärvi ja Vihti. Asikkaat kilpailevat

näkyvyydestä, myös keskenään. Asiakkaat arvostavat joustavaa ja tehokasta

myyntipalvelua sekä uusia, entistä parempia markkinointivälineitä omien

asiakkaidensa tavoittamiseksi.

4.2. Kilpailijat

Kilpailevia yrityksiä samoista markkinoista ja asiakaskohderyhmistä ovat esimerkiksi

verkostopalvelu Arsnet (Turku) sekä Loisto Kulttuuripalvelut (Helsinki). Kilpailevia

tuotteita ovat lisäksi OmaKaupunki.fi, www.kulttuuriakaikille.info, Kaupunkien ja

kuntien kulttuuripalveluiden sivustot. Myös asiakkaiden omat nettisivut ja oma

markkinointi. Lisäksi kaikki kulttuurialan yritykset ja toimijat, jotka markkinoivat

tuotteitaan itse tai keskitetysti esim. lippuvälittäjien kautta. Esimerkiksi Live Nation ja

EastWay. Isot konsernit ovat kilpailijoita, koska ne kilpailevat tarjonnallaan kulttuurin

kuluttajan huomiosta.

Samanlaista osaamista on mainos- ja viestintätoimistoilla sekä matkatoimistoilla,

mutta em.palvelukonsepti on laajempi. Kulttuurin myyntipalvelu on erikoistunut juuri

kulttuuritoimijoiden markkinointiin ja asiakkaiden kulttuurituotteiden välittämiseen.

12

Julkisella sektorilla (kaupungit ja kunnat) on samanlaista tiedotuspalvelua

kulttuuritoimijoille, mutta se pitää sisällään vain yhdenalueen kulttuuritoimijoiden

tarjonnan ja on suppeampi.

4.3. Markkinointiympäristö

Yrityksen liikeideaa ja tuotetta markkinoidaan asiakkaille henkilökohtaisesti

suoramarkkinoinnin keinoin (sähköposti, puhelinsoitto). Kun asiakas on kontaktoitu,

seuraava askel on sopia tapaaminen eli myyntiesittely asiakkaan luokse. Koska

ydintuotetta voidaan esitellä verkossa, esittely voidaan järjestää myös

epävirallisimmissa tapaamispaikoissa,kuten tapahtumissa ja lounastapaamisilla.

Asiakkaan kanssa sovitaan markkinointitoimenpiteistä ja kartoitetaan asiakkaan

kohdeyleisö. Tapaamisen jälkeen yritys tekee tarjouksen asiakkaalle. Yrityksen

palvelukonsepti lanseerataan myös sosiaalisessa median verkostoitumispalveluissa.

4.4 Sosiaalinen media

Yritykselle perustetaan yhteisösivusto Facebook sekä Linkedln-palveluihin sekä

avataan tili Twitteriin. Yrityksen nettisivuilla on myös blogi ja uutisosio. Asiakas

voi ostaa blogiin ja uutisnostoihin näkyvyysostoja.

4.5. Visuaalinen ilme

Yrityksellä on logo ja yrityksen nettisivuilla oma visuaalinen ilme. Logo näkyy

yrityksen käyntikorteissa sekä kirjelomakkeissa ja -kuorissa. Markkinointi-

kustannukset koostuvat nettisivuston perustamisesta sekä markkinointimateriaalin

painattamisesta. Kustannukset eritellään liiketoimintasuunnitelman laskurit-osiossa.

4.6. Kuvaus myynnin organisoinnista

Yritys myy omaa palveluansa asiakkaille. Yritys toimii kulttuurialan välittäjäyrityksenä

eli markkinoi kulttuuritoimijan tuotetta kulttuurin kuluttajalle. Ostetusta tuotteesta

yritys saa provisiopalkkion.

13

Yrityksen palvelu perustuu henkilökohtaiseen myyntityöhön. Lisäksi yritys luo ja

vahvistaa tunnettuuttaan markkinoilla olemalla mukana esittelemässä toimintaansa

erilaisilla messuilla ja verkostoitumistapahtumissa. Myös asiakkaille järjestetään

verkostoitumistapaamisia. Myynnin kasvaessa myyntityöhön saatetaan tarvita

lisäresursseja.

4.7.Ydinosaamisen kuvaus

Yritys hyödyntää monipuolisen osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja

viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista kulttuurialan yrityksen.

Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa elämyksiä asiakkaille sekä

helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts. kulttuurin

saavutettavuutta.

Yrittäjän osaaminen ja sen kehittäminen on yrityksen toiminnan edellytys. Yrittäjä

osallistuu aktiivisesti alan koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksiin. Yrittäjä pyytää

asiakkailta säännöllisesti palautetta työstään ja järjestää tilaisuuksia, joissa

yhteistyötä voidaan kehittää.

14

5. RAHOITUSSUUNNITELMA

5.1. Pääoma ja lainat

Yrittäjä rahoittaa yrityksen omalla sekä vieraalla pääomalla sekä mahdollisesti

julkisella tuella. Yrityksen perustamista rahoittaa yksityinen henkilö. Henkilö lainaa

2000,- nettisivuston perustamiseen. Laina-aika on 2 vuotta, korko määräytyy pankin

viitekoron mukaan.

5.2 Starttirahoitus

Yritys hakee Starttirahaa ajalle 1.9.2012 – 1.3.2013. Tuki on 31,23 euroa/päivä.

(mol.fi). Tuella on tarkoitus rahoittaa yrityksen käynnistämisvaihe eli asiakasrekisterin

rakentaminen.

Yritys täyttää starttirahan myöntämisen edellytykset:

- Hakijalla arvioidaan olevan riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan.

- Perustettavalla yrityksellä on edellytykset kannattavaan toimintaan.

- Yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.

- Starttirahan saaja ei saa samaan aikaan muuta valtionapua omiin

palkkakustannuksiinsa eikä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea.

- Yritystoiminta ei käynnistyisi ilman myönnettävää starttirahaa.

- Starttiraha ei vääristä alan kilpailutilannetta.

- Hakijalla on yrittäjäkokemusta tai yrittäjätoiminnassa tarvittavaa koulutusta.

- Koulutusta voidaan järjestää myös tukijakson aikana. (mol.fi)

15

6. PERUSTAMIS- JA KATELASKELMAT

6.1. Perustamis- ja katelaskelmat

€

1. Investoinnit

Tuotantoon liittyvät laitteet ja kalusteet

5000

Puhelin, tietotekniikkalaitteet ja -ohjelmistot yms.

500

Markkinointikulut; käyntikortit, ilmoittelu yms.

50

Muut investointiluonteisten hankintojen kulut

200

Investoinnit yhteensä

5750,00

2. Pääoman tarve

Kulut ennen toiminnan aloittamista

5750

Ensimmäisten toimintakuukausien kulut

500

Käyttöpääoman tarve yhteensä

6250,00

16

3. Rahoitus

Lainat yhteensä

3000,00

Starttiraha

3700,00

Rahoitus yhteensä

6700,00

6.2. Kannattavuuslaskelma ja liikevaihto

1. Käyttökatetarve

Tavoitetulos

22000,00

Tulot verojen jälkeen

22 000,00

Verot

6 500,00

Rahoitustarve (br. tulot)

28 500,00

Käyttökatetarve 1

28 500,00

17

2. Kiinteät kulut (ilman arvonlisäveroa ALV)

Kirjanpito

500

Puhelin, posti

600

Matkakulut

1000

Kiinteät kulut yhteensä 2

2 100,00

Kokonaismyynti/laskutus

Myyntikatetarve 1+2

30 600,00

Liikevaihto

30 600,00

Arvonlisävero (ALV 23% edelliseen)

7 038,00

Kokonaismyynti/laskutus

37 638,00

18

7. PERUSTAMISASIAKIRJAT

Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä toiminimi. Toiminimi yksilöi

haltijansa yrityksen erottumaan muista yrityksistä. Toiminimen kaupparekisteriin

ilmoittaminen tapahtuu perustamisilmoituslomakkeella. Perustamisilmoituslomakkeet

ovat yhteisiä verohallinnolle ja Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisterille.

Rekisteröintiin perustuva yksinoikeus toiminimeen on voimassa siitä päivästä, jona

perustamisilmoitus on saapunut rekisteriviranomaiselle.

Y3 on toiminimen perustamisilmoituslomake. Yrittäjä vastaa itse ilmoituksen

tekemisestä. Yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoituksen käsittelymaksu on 65

euroa ja se maksetaan etukäteen. Kuitti liitetään ilmoituksen mukaan.

Ilmoituksella yritys ilmoittautuu kaupparekisteriin, arvonlisäverovelvollisten rekisterin

ja ennakkoperintärekisteriin.

Yritys on arvonlisäverollinen. Yritys lisää ALV:n palvelun hintaan, jonka tilittää kerran

kuukaudessa valtiolle. Vastaavasti yritys vähentää ostettujen arvonlisällisten

tuotteiden ostot verotuksessaan.

19

8. RISKIANALYYSI

Tuotteeseen kohdistuvia mahdolliset riskeja ovat Kysynnän heikkous ja uskollisen

asiakaskunnan vähäisyys, kulttuurialan toimintaympäristöjen ennakoimaton muutos

tulevaisuudessa, resurssien riittävyys kannattavan liiketoiminnan

ylläpitämiseksi. Onko asiakkaan kulttuurituote tarpeeksi myyvä? Tuotteen riskien

pienentäminen vaatii sekä oman että asiakkaiden tuotteiden jatkuvaa analysointia ja

alan kehityksen seuraamista.

8.1. SWOT-analyysi

1. Yrityksen vahvuudet (S)

Yrityksen vahvuutena on tuore liikeidea ja innostunut sekä ammattitaitoinen yrittäjä.

Vahvuuksia ovat kulttuuri- ja liiketoiminta-alan tuntemuksen yhdistäminen sekä

olemassa olevat verkostot.

2. Yrityksen heikkoudet (W)

Yrityksen heikkoudet ovat yrittäjän kokemattomuus yrittäjänä sekä pieni pääoma

toiminnan aloittamiseksi.

3. Yrityksen mahdollisuudet (O)

Verkostoitumismahdollisuudet ovat hyvät. Uudenmaan alueella on monia

kulttuuritoimijoita, matkailukeskuksia ja ravitsemusliikkeitä jotka tarvitsevat lisää

asiakkaita toimintansa ylläpitämiseksi tai kasvattamiseksi.

Talouden mittari niin eurooppalaisella kuin suomalaisellakin tasolla osoittavat luovien

toimialojen voimakkaan kehityksen viime vuosina. Yritysten määrä, niiden liikevaihto

ja työllisyyden määrä on kehittynyt myönteisesti. Kun perinteisillä toimialoilla

kasvukäyrät osoittavat alaspäin, niin luovilla toimialoilla suunta on kasvava.

20

4. Yrityksen uhat (T)

Yrityksen uhat ovat kasvava kilpailu sekä talouden taantuma. Julkisen sektorin

kulttuuritoimijoiden valtion tukea vähennetään nimenomaan teatterialalla sekä

alan oppilaitoksissa. Tämä uhka on samalla mahdollisuus alan yrittäjämäiseen

kasvuun ja alalle tulevaan uuteen tilaan, kun potentiaalisten kilpailjoiden määrä

vähenee.

21

9. TULEVAISUUDEN VISIO

9.1. Yleiset henkilöstöasiat

Yritys ei palkkaa ulkopuolista työvoimaa ensimmäisen toimivuoden aikana. Yrityksen

ensimmäisen toimivuoden jälkeen työvoimatarve kartoitetaan uudelleen

ensimmäisen vuoden tuloksen ja resurssien riittävyydeen/riittämättömyyden

perusteella.

9.2 Ostopalvelut

Yritys ostaa nettisivun ja domainin. Yrityksen nimä kantava domain on vapaa. Yritys

kilpailuttaa eri nettisivujen valmistajayrityksiä parhaillaan.

Yritys hankkii kirjanpitopalvelun ostopalveluna Rouva Kaisa Koskisen tilitoimistosta.

Kirjanpito tarkkailee maksuliikennettä ja laskee lopputuloksen tilinpäätökseen.

Kirjanpidon tuottamat kannattavuuden ja vakavaraisuuden tunnusluvut ohjaavat

toimintaa siihen suuntaan, että yrittäjä voi ansaita entistä enemmän. Liiketapahtumia

ovat tulot, menot sekä rahoitustapahtumat. Tositteet numeroidaan ja viedään

kirjanpitoon. Kirjanpidon keskeisiä työkaluja ovat päiväkirja ja pääkirja. Yritys hankkii

kirjanpidon ammattilaiselta, koska näin vapautuu enemmän aikaa markkinointityön

tekemiseen.

9.3. Ammattitaitovaatimukset yrityksessä

Vaatimukset ovat alan korkeakoulututkinto ja kokemus kulttuurialan- sekä myyntityön

parista, asiakasystävällisyys, vuorovaikutustaidot, kiitettävä suomenkielen taito sekä

hyvät atk-taidot. Kulttuurialan osaajia on markkinoilla riittävästi. Alan koulutusta

karsitaan, mutta yritys luottaa siihen, että yritys houkuttelee kokeneita kulttuurialan

osaajia töihin. Rekrytointia tehtäessä tulee huomioida osaajan moitteeton tausta,

motivaatiotaso työhön sekä lähitulevaisuuden näkymät ja toiveet.

9.4. Tulevaisuuden visio

Tulevaisuudessa kulttuurin ja liike-elämän yhdistyvät erilaisissa

välittäjäorganisaatiossa. Kulturellis on tällainen innovatiivinen välittäjäyritys.

22

Välittäjäorganisaation tehtävänä on edistää kontakteja yrityselämän sekä taide- ja

kulttuuritoimijoiden välillä. Uudenlaisia organisaatioita, innovaatioita ja yrittäjyyttä

tarvitaan luovan talouden vetureiksi, joita julkinen talous vakaasti tukee.

Kulttuurituottajan näkökulmasta luova talous on haasteellinen pelikenttä, jossa

rohkeilla pelinavauksilla ja yhteistyöllä saavutetaan pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin

sekä kestävän kehityksen tavoite. Kulttuurialan yrityksillä on kysyntää, ja ne voivat

myös olla kasvuyrityksiä. Kasvuyrittäjyydessä vaaditaan pitkälle vietyä liikeidean

hiomista, tuotteistamista ja markkinointia, verkostoitumista ja sekä tuotteen että

yrityksen kehittämistä ja kilpailukyvyn nostamista.

Kulturellis ei tavoittele kuuta taivaalta, sen kannukset ovat tukevasti maassa kiinni.

Pitkäjänteisellä työllä Kulturellis-yrityksellä on kuitenkin loistavat mahdollisuudet

kasvaa markkinoilla tunnetuksi ja luotettavaksi kultturialan markkinoini- ja

myyntiorganisaatioksi. Yrityksen tavoitteena on ensimmäisen vuoden aikana tehdä

itseään näkyväksi ja rakentaa vakaa asiakaspohja, jota se lähtee seuraavina vuosina

rohkeasti kasvattamaan. Kasvu mahdollistaisi yrityksen yhtiömuodon uudelleen

arvioinnin ja mahdollisesti lisätyövoiman hankkimisen.

9.5. Arvio hankkeesta

Liiketoimintasuunnitelman ulkopuolella oleva arvio hankkeesta:

Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessäni havaitsin vielä perustavanlaatuisia kysymyksiä

idean toimivuudesta. Miten yritys toimii agenttina ja kuinka provisio määräytyy?

Sähköisen katalogin liikeidea on selvä, mutta kokonaismarkkinointipalvelua ja

tuoteideoita tulee vielä pohtia ja kehittää. Liiketoimintasuunnitelman tekeminen auttoi

havaitsemaan haasteita ja laittamaan idean realistiseen kehykseen.