logistiikkakeskukset supply chain management 5doc.mediaplanet.com/all_projects/2993.pdf · opetus...

ilmoitusliite tämä julkAisu on mediAplAnetin tuottAmA teemAlehti ilmoitusliite

Hille Korhonen: Talouden nykytila asettaa yhä tiukempia vaatimuksia sille, että ollaan

lähellä sekä asiakasta että toimittajia.

TEHOKKUUTTA JA JOUSTAVUUTTA

teHoKKaampaantoimitusKetjuun

supply chain management

5asKelta

toimitusketjun optimointi eroon piiska-vaikutuksesta ja kasvavista varastoista

kuljetusyritykset tarjoavat yhä monipuolisempia palveluita

puolustusvoi-mat tehostaa toimintaansa

eversti luutnantti timo Kakkolapääesikunnan logistiikkaosaston huolto-varmuussektori

KU

VA: P

UO

LUS

TUS

VOIM

AT

Toyota WayDr. Jeffrey Liker 16.3.2009Hyödy Leanista – Ymmärrä Toyotan koko yrityksen toiminnot kattavajohtamisfilosofia.

Investoi osaamiseen dipoli.tkk.fi

Diploma in Global Sourcing10.3.–24.9.2009Strategisten hankintojen huippuosaajaksi TKK Dipolin kansainvälisen tason koulutuksella. TKK – Aikuiskoulutuksen

laatuyliopisto 2007–2009

TKK Dipoli

RFid-tunnistetietoa lähettävä tunniste mahdollistaa yksittäisten tuotteiden seurannan.

logistiikkakeskuksetauttavat yrityksiä keskittymään omaan ydintoimintaansa.

tämä julkAisu on mediAplAnetin tuottAmA teemAlehti 2 · ilmoitusliite

pääkirjoitus

paniikkijarrutus turvottanut toimitusketjuja

Kysynnän romahtaminen näkyy lähes kaikilla toimialoilla. Tilanteessa ei sinänsä ole mitään uutta. Paniikkijarrutus on alkanut ruokkia itseään. Tällä hetkellä voimakkailla toimilla ennemmin tuhotaan kuin pidetään yllä koko toimitusketjun ja alihankkijoiden toimituskykyä.

t ilanteen vaikeutta korostaa tilauskan-nan nopea romahta-minen, mikä ei kui-tenkaan poista kiin-teitä kustannuksia. Kiinteiden kustan-

nusten leikkaamisella joudutaan valitettavasti puuttumaan myös toimitusketjun kannalta keskei-siin menestystekijöihin kuten toimitusvalmiuteen ja palvelu-kykyyn. Puhtaasti toimintatapo-jen muutoksilla voitaisiin vaihto-omaisuudesta irrottaa sitä rahaa, jota haetaan nyt lomautuksilla. Ti-lastokeskuksen tilinpäätöstilastos-ta laskien 10 päivän parannus koko Suomen teollisuuden vuoden ta-kaisesta vaihto-omaisuuden riit-tävyydestä irrottaisi kerralla noin 2,3 miljardia euroa. Samalla vuo-tuinen tulosparannus olisi noin 450 miljoonaa euroa, jos vaihto-omaisuuden kustannukseksi arvi-oidaan noin 20 % sen arvosta.

Konepajateollisuuden pörssiyh-tiöiden tiedot kertoivat jo viime vuoden kolmannella kvartaalil-la varastojen kasvamisesta. Joulu-kuussa niiden vaihto-omaisuuden riitto oli keskimäärin peräti 100

päivää. Se on pitkä aika ja sitoo val-tavasti pääomia toimitusketjuun. Käytännössä yritykset ovat näin si-toneet rahojansa toimitusketjunsa alihankkijoille. Kustannukset vyö-ryvät ketjussa tavalla, jossa ei näy-tä olevan voittajia.

Viive korjaaviin toimenpiteisiin on pitkä. Toimitusketjut eivät ole kunnossa, jos varastot vain turpoa-vat, kun kysyntä heikkenee. Minne on hävinnyt Nokian osaaminen? Viimeksi vuosituhannen vaihtees-sa, kun kysyntä hidastui jyrkäs-ti, Nokia sopeutui tilanteeseen pa-remmin kuin kilpailijat. Nokialla muutos tehtiin aikanaan toimin-tatavoissa jo 90-luvulla, jolloin siel-läkin epäiltiin selviytymistä.

Sinänsä toimitusketjun hallinta ei vaadi mitään uutta, vaan talon-poikaisjärkeä ja rohkeutta tehdä toisin. Vaihto-omaisuuden mää-rä ja varastotasot ovat itse asias-sa hallinnollisia päätöksiä, joihin yritykset voivat omalla toimin-nallaan vaikuttaa. Toimitusketjun näkökulmasta pärjäävät yritykset, jotka toimittajavalinnassaan ovat korostaneet nopeutta, saatavuutta ja joustavuutta enemmän kuin al-haista yksikköhintaa. Nyt on ollut

valloillaan hyvien aikojen menes-tymisen malli. Useissa tapauksis-sa piti valloittaa maailma, mutta valloitettiinkin oma takapiha. Täl-lä hetkellä voi toki olla mahdoton-ta reagoida vaikeuksiin muutoin kuin henkilöstöä lomauttamalla, jos esimerkiksi aikaisemmat raa-ka-aineiden toimitussopimukset työntävät takapihan täyteen tava-raa. Silti kumppanin toimituksia voi usein siirtää ilman kasvojen menetystä.

Milloin uuden toimintatavan oppisi, jos nyt aloittaisi muutok-sen? Paniikkijarrutusta seuraava äkkikiihdytys ei tilannetta paran-na. Nyt kaivataan yrityksiä, jotka välttämättömien paniikkiliikkei-den kuten lomautusten ja irtisano-misten lomassa rohkenevat tehdä panostuksia uuden menestymi-sen mallin löytämiseksi? Ilmoit-tautua voi vaikka Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistykseen LOGYyn. Kysymys ei ole puutteiden koros-tamisesta vaan mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Se korostaa toi-mitusketjun hallinnan merkitystä ja olisi tuottava kohde vaikka val-tion elvytyspaketin koulutusmää-rärahoille.

“piiskavaikutus ja kasvavat varastot voivat muodostaa kalliin ongelman.”

jan Holmströmteknillisen korkeakoulun teollisuustalouden professori

SUOSITTELEMME

sivu 4

logistiikkakeskukset avaavat mahdollisuuksia s. 6

Hyvää johtamista hankintoihin s. 10tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen johtaa Fiskarsia tehok-kaasti uuden, toimitusketjun hallintaa ko-rostavan liiketoimintastrategian avulla.

supply chAin mAnAgement, no 1. tAmmikuu 2009

julkaisija: suomi mediaplanet oyunioninkatu 18, 00130 helsinkiAslak de silva, 09-565 84 025

toimituspäällikkö: jarmo peräläpuhelin: 09-565 84 032e-mail: [email protected]

projektipäällikkö: valtteri vuoriopuhelin: 09-565 84 030e-mail: [email protected]

jaetaan kauppalehden liitteenä 27.1.2009

[email protected]

mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyö-kumppaneilleen uusia asiakkaita. konsep-timme perustuu korkealaatuiseen toimi-tukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

mikko melasniemitoimitusjohtaja, suomen osto ja logistiik-kayhdistys logy ry.

”toimitusketjun näkökulmasta pärjäävät yritykset, jotka toimittaja-valinnassaan ovat koros-taneet nopeutta, saata-vuutta ja joustavuutta enemmän kuin alhaista yksikköhintaa.”

Uutta näkemystä!Uutta osaamista toimitusketjun hallintaan.

Metropoliassa alkaa syksyllä 2009 uusi ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelma.

Hankintatoimi • Tradenomit 90 op, koulutuksen kesto 2 – 3 vuotta.• Insinöörit 60 op, koulutuksen kesto 1 – 1,5 vuotta.

Toteutus• teoriaa omiin työtehtäviin välittömästi soveltava• integroitu, koulutusalojen välinen asiantuntemus• SAP-avusteinen järjestelmäopetus• henkilökohtainen opetussuunnitelma• asiantuntevat opettajat, stimuloiva

oppimisympäristö

Opinnot voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Lähiopetusjaksot järjeste-tään pääsääntöisesti arki-iltaisin. Osa opinnoista suoritetaan virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Opetus tapahtuu liiketalouden yksikössä, Leiritie 1, Vantaa (Myyrmäki).

Hakuaika 14.4. – 30.4.2009, hakulomake ja ennakkotehtävät www.amkhaku.fi

Lisätiedot: www.metropolia.fi /hakeminen Suvi Ollikainen, p. 020 7835 524

Englanninkielinen Bachelor-tutkinto International Business and Logistics• 210 op, koulutuksen kesto 3,5 vuotta• Hakuaika 12.1. – 13.2.2009, www.admissions.fi

www.metropolia.fi

ilmoitusliite · 3tämä julkAisu on mediAplAnetin tuottAmA teemAlehti

kuljetustoimin-ta on ratkaise-va lenkki yri-tysten pyrki-essä hallitse-maan yhä ver-kostomaisem-

maksi käyvää liikemaailmaa. Kuljetustoiminnan ulkoista-minen on tuttua jo kaikenko-koisille yrityksille, mutta ala on varsinkin 2000-luvulla ke-hittynyt suuntaan, jossa varsi-nainen kuljettaminen on vain yksi osa tarjottavaa palvelua.

Ketjusta verkostoonKuljetusalalla lisäarvopalve-luiden tuottamisen merkitys lisääntyy jatkuvasti. Tämän seurauksena pienissäkin kul-jetusyrityksissä voidaan jat-kossa löytää omia alihankki-joita palvelutarjonnan paran-tamiseksi.

– Tähän asti on ajateltu, et-tä pieni toimija on vain se vii-meinen lenkki muiden toi-mitusketjuissa. Nykysuun-tauksen jatkuessa pienikin kuljetusyritys voi erikoistua asiakkaan tarpeisiin etsimäl-lä omia alihankkijoita. Omaa tilannetta parannetaan ver-kostoitumalla, kertoo Iiro Lehtonen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n toi-mitusjohtaja.

Ydinosaaminen kunniaanVerkostoitumisen seurauk-sena kuljetusyritykset voi-vat tarjota yhä monipuoli-sempia palveluita asiakkail-leen. Mahdollisuus keskittyä omaan, ratkaisevaan tekemi-seen on nykypäivän yrityk-selle entistä tärkeämpää.

– Ulkoistamisessa voi olla kyse esimerkiksi postin kä-sittelystä ja kuljettamises-ta, johon suuret, kansalliset toimijat eivät ole tarpeeksi joustavia. Pienempi toimija voi ottaa yrityksen postin-jakelun hoitaakseen ja tulla samalla firman sisälle hoita-maan sen koko postinkäsit-telytyötä, Lehtonen kuvaa.

Ydinosaamisen on oltava arvossaan itse kuljetusyri-tyksilläkin.

– Kuljetusyritykselle on erittäin tärkeää se, että kallis kalusto pysyy liikkeessä ei-kä seiso kaupan pihassa, kun kuljettaja hoitaa maitopurk-kien hyllytystä. Tällaiset pal-velut kuljetusyrityksen kan-nattaa hoitaa alihankinnal-la, Lehtonen sanoo.

Vihreys on tehokkuuttaKuljetusyritykset nähdään yhä useammin asiakkaiden-sa todellisina kumppaneina.

Kun kuljettaminen on entistä lähempänä yrityksen muuta toimintaa, paranee myös toi-mitusketjun läpinäkyvyys ja hallinta.

– Kuljetusalan haaste on toisaalta kehottaa kump-paneitaan yhteiseen suun-nitteluun, toisaalta tunnis-taa oman toimintansa vai-kutuksia. Tarve on ilmeinen varsinkin ympäristövaati-musten hoitamiseksi. Osa tuotteiden hiilidioksidipääs-töistä syntyy niiden kuljet-tamisesta. Näiden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan ai-toa yhteistyötä, hintakilpai-lun avulla ei näihin tavoit-teita saavuteta, Lehtonen muistuttaa.

Ympäristöystävällisempi kuljettaminen on sitä paitsi kustannustehokasta.

– Juuri tehokkuudella vä-hennetään päästöjä, on ky-se sitten kuljetusreittien uudelleenjärjestelystä, en-nakoivasta ajotavasta tai muista ympäristökuormi-tusta vähentävistä keinoista. Näihin asioihin on palvelun ostajan paneuduttava yhdes-sä kuljetusyrityksen kanssa, Lehtonen peräänkuuluttaa.

Kuljetustoiminta on 2000-luvulla kehittynyt suuntaan, jossa varsinainen kuljetta-minen on vain yksi osa tarjottavaa palvelua.

Kuljetusyritykset pyrkivät lähentymään asiakkaitaan. Paras tulos syntyy yhteisellä suunnittelulla ja omaan ydintoimintaan keskittymisellä.

lähde: skAl,

liikenne- jA viestintäministeRiö

30 miljardia euroa vuodessa logistiikkaan

jussi tiihonen

[email protected]

kuljettaminen kumppanuudeksi

Suomalaisten yritysten logistiikkakustannukset ovat noin 30 miljardia euroa vuo-dessa, mikä on keskimäärin 13 prosenttia niiden liikevaihdos-ta. Luku on EU-tasolla korkea, johtuen muun muassa pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asukas-tiheydestä.

Suomessa on noin 8800 maan-teiden tavaraliikenteessä toimi-vaa yritystä. Maantieliikenteen kuljetusyritykset työllistävät noin 60 000 ihmistä.

Kotimaan tavaraliikenteen määrä on kaikkiaan noin 40 miljardia tonnikilometriä, jos-ta maantieliikenteen osuus on noin 27 miljardia.

Suomessa maantieliikenne kuljettaa tavaraliikenteen ton-neista 88 prosenttia, tonnikilo-metreistä 67 prosenttia. Maan-teiden tavaraliikenteen kulje-tussuorite henkeä kohden on Suomessa huomattavan suuri.

Kuorma-autoja on Suomes-sa kaikkiaan noin 103 000, joista luvanvaraisessa liikenteessä on noin 37 000.

Liikenteen hiilidioksidipääs-töt ovat Suomessa noin 14 mil-joonaa tonnia. Kuorma-autojen osuus tästä on noin 3,3 miljoo-naa tonnia.

! lue lisää:www.skal.fi

www.lvm.fi

Kumppanin tärKeYs

1asKel

Kuva: constantin jurcot

jussi tiihonen

[email protected]

Ku

va: t

or

Lin

dq

vis

t

4 · ilmoitusliite tämä julkAisu on mediAplAnetin tuottAmA teemAlehti

ajassa

Kysynnän hallinta on tärkeää koko toimitusketjun sekä etenkin asiak-kaan kannalta. Varastointi sitoo pääomaa ja kertautuu usein piiska-vaikutuksena liikuttaessa toimi-tusketjussa ylöspäin. Tämän takia toimitusketjujen on luotava edel-lytykset ajantasaisen tiedon välit-tämiselle koko toimitusketjussa.

– Toimitusketjujen läpinäkyvyy-teen satsataan ja pikkuhiljaa on päästy retoriikasta lähemmäs käy-täntöä, toteaa Teknillisen korkea-koulun teollisuustalouden profes-sori Jan Holmström.

Kaksi trendiäToimitusketjun läpinäkyvyyden kehittäminen kohtuuden nimissä ja realistisella tasolla on yksi teki-jä kilpailukyvyn parantamiseksi. Turvallisuus ja vihreys ovat kaksi trendiä.

– Kasvava alue on green logis-tics, jonka puitteissa yritetään yritetään toimitusketjun hiili-jalanjälkeä. Tulokset ovat olleet mielenkiintoisia. On esimerkiksi ekologisempaa tuoda kontti viiniä Uudesta-Seelannista tetratölkeis-sä, kuin kuljettaa sitä rekoilla lasi-pulloissa Euroopassa, Holmström kertoo.

– Toinen nouseva trendi on toi-mitusketjun turvallisuus. Siinä-kin on kysymys läpinäkyvyydes-

tä. Halutaan todentaa missä tavara liikkuu, missä se on ollut ja ennen kaikkea mihin se on menossa.

piiskavaikutusPiiskavaikutus ja kasvavat varas-tot voivat muodostaa kalliin on-gelman. Holmström katsoo tämän olevan stabiilissa tilanteessa kor-jattavissa, kunhan ymmärretään siihen johtaneet syyt.

– Haitalliseksi se muodostuu jos tehdään vääriä tulkintoja. Usko-taan kysynnän joko nousseen tai laskeneen vahvasti ja tehdään tä-män pohjalta suuria muutoksia ja päätöksiä. Tilanteessa, jossa suh-danteet muuttuvat, piiskavaiku-tuksella voi olla hyvinkin haitalli-sia seurauksia.

Lääkkeeksi ongelmaan Holm-ström tarjoaa läpinäkyvämpää yh-teistyötä asiakkaan ja jakelijapor-taan välille.

– Monella teollisuusalalla voi olla tällä hetkellä tilanne, jossa asiak kaat käyttävät omia varasto-jaan pois, saaden kysynnän näyt-tämään vähentyneen enemmän kuin todellisuudessa on tapahtu-nut. Yhteistyöllä saataisiin selville käytetäänkö pois mahdollisia var-

muusvarastoja, puskureita vai on-ko kyseessä todellinen kysynnän lasku.

tiedonkulkuTärkeintä on saada tieto liikku-maan nopeasti ja tehokkaasti, jotta toimitusketjua voidaan optimoida ja johtaa mahdollisimman tehok-kaasti. Tässä avuksi tulevat uudet teknologiat.

– ERPit (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjaus-järjestelmät ovat tehokkaita yri-tyksen sisäisessä integraatios-sa. Suurissa kansainvälisissä yri-tyksissä, joilla on omaa tuotantoa, maa jaottelua ja kenties omaa vä-hittäismyyntiäkin, saadaan toimi-tusketju näkyviin ERP-ratkaisuilla. Haaste näissä ratkaisuissa on saa-da ulkopuoliset toimijat näkyviin.

Suomessa, varsinkin päivit-täistavarakaupassa, on yleistynyt VMI-malli (Vendor Managed In-ventory), jossa toimitusketjun osa-puolille annetaan näkyvyyttä.

– Logistiikkayhtiöt tai keskus-liikkeet, jotka jakelevat kauppoi-hin, sopivat tavarantoimittajien kanssa että nämä saavat nähdä tietyn tavaran määrän varastos-sa. Tällöin toimittajan ei tarvitse odottaa tilauksia, vaan lisää tava-raa toimitetaan sovitusti tarpeen mukaan, Holmström toteaa.

jan Holmströmteknillisen korkeakoulun teollisuustalouden professori

LiSää LäpinäKyVyyTTä TOimiTUSKETJUiHin

tommi melajoki

[email protected]

läpi-näKYVYYs

2asKel

Kysymys:■■ miten välttää piiska vaikutuksen karikoita?

Vastaus:■■ lisäämällä läpinä-kyvyyttä logistiikan hallinnassa.

ROCE Partners on johtava toimitusketjun hallintaan keskittynyt konsultti yhtiö. Missiomme on maksimoida asiakasyritystemme kannattavuutta tehostamalla toimitusketjun prosesseja, organisaatiota ja ITratkaisuja.

ROCE Partners on johtava SCM-konsultti

Lisätietoja: [email protected] • Puh. 03-345 8228 • www.roce.com

Haluatko parantaa toimitusketjusi:

• Läpinäkyvyyttä

• Hallittavuutta

• Kannattavuutta


ajassa

Yksityiskohtainen tieto toimitus-ketjussa kulkevasta tuotteesta kuu-lostaa tulevaisuuden visiolta, mut-ta RFID-siru on jo tätä päivää. Mitä RFID:llä kuitenkaan tarkoitetaan?

– RFID on teknologia, joka lin-kittää fyysisen ja digitaalisen. Käy-tännössä se voi olla fyysiseen tuot-teeseen liitettävä tarra tai siru, joka lähettää tietoa langattomasti luki-jalaitteeseen, RFID Lab Finlandin projektipäällikkö Sami Kalliokos-ki selittää.

Halvimmat RFID-tunnisteet toi-mivat Kalliokosken mukaan ilman omaa virtalähdettä.

– Tunnisteet ovat pieniä lähetti-miä, jotka saavat energiansa langat-tomasti lukijalaitteesta. Tuotelä-hetyksen jokaisessa tuotteessa voi siis olla oma tunnisteensa, joka lä-hettää tietoa esimerkiksi kontissa olevaan lukijalaitteeseen. Näin eri tuotteista saadaan automaattisesti yksityiskohtaista tietoa, Kalliokos-ki toteaa.

tieto auttaa ennakoinnissaRFID-tunnisteen avulla saatu yk-sityiskohtainen ja automaattinen tieto helpottavat Sami Kalliokos-ken mukaan yrityksen toiminnan ennakointia.

– Tunnisteen avulla tilaaja saa tie-toa esimerkiksi vajaasta lastista, jol-loin tilanteeseen voidaan reagoida nopeammin.”

Tunnisteisiin voidaan asentaa myös antureita, jotka mittaavat esi-merkiksi lämpötilaa tai kosteutta.

– Antureiden avulla voidaan vaik-kapa varmistaa, että Norjasta tuleva lohikuljetus toimitetaan määrätys-sä lämpötilassa”, Kalliokoski kertoo.

eroon kassajonoistaSami Kalliokosken mukaan RFID-teknologian hyödyt ymmärretään jo logistiikka-alalla.

– Tulevaisuudessa teknologi-asta on suurta hyötyä myös mää-ränpäässä, vaikka vähittäistavara-kaupassa, jossa yksittäiseen mai-topurkkiin voidaan koodata tietoa esimerkiksi parasta ennen-päivä-yksistä. Maitohyllyn lukijalaite voi-si siis kertoa automaattisesti jos tar-jolla on pilaantunutta tavaraa, Kal-liokoski kertoo.

RFID-teknologian avulla voimme Kalliokosken mukaan päästä eroon myös kassajonoista.

– Tunnistetarroihin voidaan koo-data myös tuotteen hinta, jolloin asiakas saa kauppalaskun auto-maattisesti kävellessään lukijalai-teportin läpi, Kalliokoski visioi

ilona hiila

[email protected]

logistiikkaketjun tiedon-välitys hoituu helpoiten langattoman rFiD-tunnis-teen avulla. tietoa lähettävä tunniste mahdollistaa jopa yksittäisten tuotteiden seurannan.

ESMErKKI

YHteistYölläsaataisiin selville teolli-suusalan tilanne, jossa asiak kaat käyttävät pois omia varastojaan, saaden kysynnän näyttämään vä-hentyneen enemmän kuin todellisuudessa on tapah-tunut, sanoo teollisuus-talouden professori jan Holmström. Kuva: tom HaHn

NEwS IN BrIEf

rFiD tunniste auttaa tuotteen kierto-kulun seuraamisessa.

ilonA hiilA

mikä ihmeen rFiD?RFID (Radio Frequency Iden-tification) tarkoittaa radio-taajuista etätunnistusta, jol-la voidaan saada yksityiskoh-taista tietoa toimitusketjussa kulkevista tuotteista: RFID-tunnisteesta, lukijasta ja sii-hen liitetystä antennista

Tunnisteita käytettiin en-■■simmäisen kerran toisessa maa-ilmansodassa, kun brittien len-tokoneet erotettiin saksalaisis-ta lentokoneista RFID:n avul-la. Tunniste otettiin käyttöön, koska tutkalla pystyttiin erotta-maan vain kone, ei sen tyyppiä.

RFID-tunniste voidaan lisä-■■tä tuotteeseen jo valmistusvai-heessa tai liimata jälkikäteen esimerkiksi tarralla.

RFID-tunnisteeseen voidaan ■■koodata enemmän tietoa kuin viivakoodiin.

Tunniste voidaan uudelleen-■■koodata, jolloin samaa tunnis-tetta voidaan käyttää useaan ker-taan. Tunniste voidaan myös lu-kea pakkausmateriaalin läpi.

RFID-teknologiaa on hyödyn-■■netty muun muassa langatto-missa autonavaimissa, lemmik-kien tunnistemikrosiruissa sekä biometrisissä passeissa.

Halvimmat RFID-tunnisteet ■■maksavat muutamia senttejä.

rFiD-tunniste on tulevaisuuden ratkaisu

projektipäällikkösami KalliokoskiRFid lab Finland

ajassa


Logistiikan ulkoistaminen on ollut yritysmaailman trendi jo jonkin aikaa, ja toimitusketjun tehosta-minen kuuluu olennaisena osana yhä useamman pk-yrityksenkin toimintaan. Nykyaikaiset logistiik-kakeskukset vievät tätä ajattelua eteenpäin: kustannustehokkuu-den lisäksi logistiikkapalveluilta odotetaan nykyään myös lisäarvoa yrityksen toiminnalle.

ei pelkkiä varastojaMonien mielikuvissa logistiikan ulkoistaminen tarkoittaa lähinnä varastopalvelujen ostamista tai sii-hen liittyvää lähetystoimintaa. Lo-gistiikkakeskusten kehitys on kui-tenkin jo paljon pidemmällä.

– Nykyiset, suuret logistiikka-keskukset ovat luonteeltaan aivan erilaisia kuin perinteiset varastot tai terminaalit. Keskuksissa toi-minnan luonteena on jalostava, li-säarvoa tuottava palvelu, selvittää Jorma Härkönen, kansallisen LI-MOWA-logistiikkakeskuskluste-rin vetäjä.

Eräs toimitusketjun hallinnan trendeistä on tuotteen lopullisen valmistuksen vieminen pois teh-

taalta lähemmäs loppuasiakas-ta. Logistiikkakeskusten tapauk-sessa on usein kyse räätälöidystä pakkaamisesta, merkinnöistä tai muusta viimeistelevästä toimin-nasta.

– Pk-yrityksetkin haluavat pa-rantaa kannattavuuttaan tällaisil-la palveluilla. Kun yritykset tajua-vat, että niiden kannattaa keskittyä omaan ydinosaamiseensa, ne kään-tävät katseensa logistiikkakeskus-ten tarjontaan, Härkönen sanoo.

teknologiaa ja turvallisuuttaLogistiikkakeskukset ovat jatku-vasti ottamassa käyttöön uutta, älykästä teknologiaa, joka hyödyt-tää niin keskusten toimintaa kuin asiakkaitakin.

– Logistiikkakeskus on luonteva paikka liittää tuotteisiin esimer-kiksi uusia tunnistamistekniikoi-ta. Tämä parantaa entisestään yri-tysten toimitusketjun läpinäky-vyyttä. Ei pidä myöskään unohtaa uuden teknologian vaikutusta tur-vallisuuskysymyksiin, liittyivät ne sitten tuotteisiin, tiloihin tai varti-ointiin, Härkönen muistuttaa.

uusia avauksia verkostoitumallaLogistiikkakeskusten tulevaisuus

on yhdistymisessä ja keskittymi-sessä. On todettu, että suuret yk-siköt ovat tehokkaampia lisäarvoa tuottavalle toiminnalle.

– Nyt ollaan ensimmäistä kertaa luomassa Suomeen megaluokan logistiikka-alueita. Samalla ollaan siirtymässä yhden toimijan kes-kuksista usean toimijan alueisiin, jolloin loppuasiakkaita on paljon ja aluetta pyörittäviä operaatto-reita saattaa olla useita, Härkönen kertoo.

Logistiikkaoperaattorien verkos-toituminen edesauttaa esimerkiksi uuden teknologian nopeaa jalkaut-tamista. Lisäksi monenkeskinen ajattelu voi avata yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Uusi näkökulma on logistiik-katoiminnan yhdistäminen mui-den alojen osaamiseen. Tällöin ei pelkästään kehitetä yhtä liiketoi-minnan osa-aluetta, vaan tuodaan eri alojen osaamista yhteen. Tällai-sesta ympäristöstä yritykset voivat löytää uudenlaisia alihankintaket-juja tai toimintakonsepteja. Logis-tiikkakeskukset voivat toimia täs-sä keskeisessä roolissa, Härkönen toteaa.

”nyt ollaan ensim-mäistä kertaa luomassa suomeen mega-luokan logistiikka-alueita”jorma Härkönenkansallinen limoWA-logistiikkakeskusklusteri

haasteita

jussi tiihonen

[email protected]

LIMOwAN TAVOITTEET

innovatiivisen, kansain-■■välisesti kilpailukykyisen logistiikkakeskusosaamisen edistäminen

suomalaisen huippuosaa-■■misen viennin edistäminen ulkomaisissa logistiikkakes-kushankkeissa, painopisteenä Venäjä

suomen logistiseen ■■ asemaan ja osaamiseen liitty-vän uudentyyppisen verkostoi-tumisen toteuttaminen

Konkreettisten ■■liiketoiminta hyötyjen aikaan-saaminen yrityksille

uusien palvelutuotteiden ■■ja alihankintaketjujen synnyttä-minen

logistiikkakeskusten ■■ nos-to-, siirto- ja varastotoimintojen uusien ratkaisuiden edistäminen

älykkäitä koneita ja järjes-■■telmiä hyödyntävien logististen ratkaisujen edistäminen.

logistiikan alan koulutus-■■yhteisöjen ja LIMOwAn jäsen-yritysten tarpeiden yhdistämi-nen

LäHde: Http://www.Limowa.fi

! lue lisää:www.limowa.fi.

3

2

1

toimiVaa logistiiKKaa1. sataman käyttö tehostuu, kun kaksoisramppia käyttä-mällä tavaraa saadaan kul-kemaan enemmän ja aluk-sen kääntöaika lyhenee.Kuva: sKyLine foto

2. Kaksoisrampin alaramppi.3. uusi varastointijärjestel-mä tehostaa tilankäyttöä.

NäKöKULMA

logistiikkakeskukset avaavat mahdollisuuksia

KesKitettY toiminta

3asKel


haasteita


laman edessä ei saa lamaantua.

antti Kojola pohtii taantumaa ja sen vaikutuksia:

Mitä ajankohtaisia haasteita toi-mitusketjun hallinnassa on juu-ri nyt?Antti Kojola: Palataan perusasi-oiden ääreen: Vältetäänä turhaa tuhlausta. Ei tehdä turhia hankin-toja, ei jaella väärään paikkaan ei-kä ylipäätään tehdä turhaa tuotet-ta. ”Seurattavuus” on jatkuva tren-di laajempana käsitteenä. Enää ei riitä tuotteen alkuperän seuranta. Pitää myös varmistaa seurannan ulottaminen käsittelyyn. Erilaisia sertifiointimenettelyjä lanseera-taan samalla intensiteetillä kuin aikoinaan ISO 9000:n käyttöön-oton yhteydessä.Juha Ruotsalainen: Trendejä voi-vat olla esimerkiksi laajemmat partnereille ulkoistamiset sekä yhteistyössä läpinäkyvyyden, en-nustamisen ja työkalujen kehittä-minen, jolloin tavoitteena on nope-ampi ja parempi reagointi muuttu-vissa tilanteissa.

Kuinka hyvällä pohjalla toimi-tusketjujen hallinnan teknolo-gia on Suomessa?AK: Perusasiat ovat kunnossa, sil-lä harvassa ovat ne paikat joissa ei olisi toiminnanohjausjärjestel-mää. Parannettava löytyy varmas-ti, mutta ainakaan teknologian puute ei enää ole kehittämisen es-teenä.JR: Rehellisesti sanottuna ollaan aika alkutekijöissä koko toimitus-ketjun hallintaa ajatellen. Tietojär-jestelmät ja niiden teknologia ovat palasia joilla eri prosesseja hallin-noidaan, mutta järjestelmiä joilla

saataisiin koko ketju hallintaan ja läpinäkyväksi, ei montaa ole – jos yhtään.

Kuinka tärkeä osa toimitusket-jun hallintaa on ostotoiminta?AK: Tärkeä. Joillekin se on jopa lä-hes sama asia kuin toimitusketjun hallinta – varsinkin kun on toimi-joita, joilla yli 80 prosenttia jalos-tusarvosta on hankinnan käsissä.JR: Ostotoiminta on tärkeä osa toi-mivaa toimitusketjua. On tiedettä-vä yrityksen tavoitteet toimitus-ketjun, oman asiakaskunnan, pal-velutason sekä asiakassopimusten osalta.

Mahdollisuudet onnistua yllä olevissa toiminnoissa luodaan os-tostilanteessa.

Miten näette kulurakenteen toi-mitusketjun hallinnassa?AK: Suurimmalle osalle toimijois-ta tämä on lähes mahdoton kysy-mys. Ensinnäkin on vaikeaa erot-taa mitkä ovat toimitusketjun ku-luja saati sitten luotettavasti jakaa nämä kiinteisiin ja muuttuviin. Pe-rinteinen keskiarvopohjainen kus-tannuslaskenta on saanut meillä-kin paljon tuhoa aikaan. On tehty harhaanjohtavia tuotekalkyyleja ja sitä kautta vääriä päätöksiä.JR: Tavoitteena on toki saada kiin-teät kulut muuttuviksi yrityksen omaa strategiaa parhaiten tuke-vin keinoin. Tietojärjestelmäpuo-lella on hyvä katsoa kokonaisuut-ta ja luoda tavoitetila, jota kohti mennä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Voidaan esimerkiksi hyödyn-tää ulkoistuspartnerin järjestel-miä integroimalla ne omiin järjes-telmiin.

VUOrOPUhELU

Foorumi

”perinteinen keskiarvo pohjainen kustannuslaskenta on saanut meilläkin paljon tuhoa aikaan. on tehty harhaanjoh-tavia tuote kalkyyleja ja sitä kautta vääriä päätöksiä.” Antti kojola

juha ruotsalainen

enemmän vaihtoehtoja?

1Voimakas hintakilpailu ostajan markkinoilla ja hinnoittelun merkitys nousevat kohtuutto-

man suureen asemaan. Kysynnän pie-nentyminen tarkoittaa, että tarjontaa ja vaihtoehtoja on ostajilla enemmän.

tärkeintä on ettei lamaannu.

2 Jos vauhti virrassa kasvaa, niin kiviä ei vältetä nostamalla airo-ja vedestä, vaan on soudettava

entistä tehokkaammin.

turha äkkijarrutus?

3 Se mikä on nyt nähtävissä halki koko talouden on äkkijarrutus. Luvut joita julkisuudessa näkyy

ovat olleet dramaattisen suuria. Kun on raa’alla otteella alettu silputa toiminto-ja, nousee kysymys tunnistetaanko ne asiat joihin ei pitäisi koskea – mitkä ovat luonteeltaan sellaisia joiden palautumi-nen kestää kauan tai on jopa mahdoton-ta? Mitä tehdään kun nousu alkaa, var-sinkin jos sen alku on yhtä dramaatti-nen kuin mitä tämän laskun oli?

toimitusketjun hallinn an trendit ja haasteet

antti Kojola

Antti Kojola ja Juha Ruotsalainen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistyksen SCM-foorumista pohtivat toimitusketjun hallinnan trendejä ja haasteita.


tommi melajoki

[email protected]

toimitusketjun hallinn an trendit ja haasteet

Mitä uutta tämän hetkinen taantuma tuo toimitusketjun hallintaan? AK: Toimitusketjun hallinnan iki-teesit tulevat esiin. Päätä mitä, mi-ten ja kenelle teet. Läpinäkyvyys ja seurattavuus pitävät huolen, etteivät ikävät asiat tule yllätyk-sinä. Huolehdi hallittavuudesta. Tunne kustannusrakenteesi, jotta pystyt tekemään tarvittavat kor-jaavat liikkeet.JR: Taantuma laittaa yritykset miettimään uudella tavalla sitä, mitä yrityksen logistiikkapuolel-la ja ostohankinnan hallinnassa kannattaa rakentaa ja mitä ei. Ky-syntä on selkeästi hiipunut. Yri-tykset reagoivat jo muuttamalla organisaatioitaan vastaamaan tä-män hetken tilannetta.

Mitä hyötyjä ja haittoja ulkois-tamisesta on?AK: Iso hyöty on siinä, että jaetaan erilaisia riskejä toiminnan, inves-tointien, osaamisen ym. osalta. Kiinteiden kustannusten jakami-

nen usean toimijan kesken on tässä taloustilanteessa hyöty. Otetaan esimerkiksi varas-totoiminta: kun samassa varastossa on viisi eri toimijaa, nämä jaka-vat ohjaus-, tila- ja kalustokustannuk-set keskenään.

Riski on siinä, että tekee huonon valin-nan. Ulkoistaminen on vähän kuin naimi-sissa olo – ero ei ole ki-vuton.JR: Ulkoistettu toimin-ta joustaa tilanteen mu-kaan. Jos on omat tilat ja varastot, niin seinät eivät jousta ja henkilöstökin vain hieman. Mahdollisuus pelata ale-nevia volyymeja vastaan on huo-mattavasti heikompi. Ulkoistami-sessa ja keskittämisessä päästään syvällisempiin ratkaisuihin.

Haittapuolena on, että ulkois-tuksessa ei vieläkään ymmärre-tä sitä, kuinka avointa peliä isoja kokonaisuuksia ulkoistettaessa

kysynnän hallinta. Yhdessä näistä muodostuu ratkaisu, jolla

asiakkaiden vaatimukset sekä kysyntä voidaan tyydyttää nyky

päivän yhä globaalimmaksi muuttuvilla markkinoilla.

Epicor lupaa ’liiketoimintaa ilman rajoja’ ja se merkitsee mm.

tehokkaita yhteyksiä toimitusketjussa; toimittajan ja asiakkaan

tuottavaa yhteistoimintaa sekä kysynnän täydellistä tyydyttä

mistä. ”Uusi ratkaisumme edustaa uusinta teknologiaa, joka

tarkoittaa käyttäjille mm. informaation saatavuuden ja jakelun

helpoutta sekä mahdollisuutta käyttää järjestelmää Microsoft

Officen tai esimerkiksi mobiililaitteiden kautta”, Nordling kertoo.

”Tämä tuo kustannusetuja sekä käytön mukavuutta ja helpoutta,

kun järjestelmää voi käyttää tuttujen ohjelmistojen kautta”,

Nordling jatkaa.

Epicor Software Finland Oy | Metsänneidonkuja 10, 02130 EspooPuh: +358 (0) 207 4108 50 | Fax: +358 (0) 207 4108 51

[email protected] Epicor Softwaren uusi toiminnanohjausjärjestelmä

tehostaa toimitusketjunhallintaa uusimman teknolo-

gian ja palvelulähtöisen arkkitehtuurin avulla.

Lupauksena asiakkaille ’liiketoimintaa ilman rajoja’.

Kilpailu markkinoilla on koventunut ja globalisoitunut.

Omien alojensa markkinajohtajiksi havittelevien on osattava

yhdistää kauppakumppanit, prosessit ja järjestelmät saumat

tomaksi toimitusketjuksi. Asiakkaat odottavat alempia hintoja

ja nopeampia toimituksia ja nämä voidaan toteuttaa synkro

noimalla yrityksen sisäisiä ja ulkoisia prosesseja sekä poista

malla niitä prosesseja, jotka eivät tuota lisäarvoa.

Epicor Software on kehittänyt uuden toiminnanohjausjärjes

telmän vastaamaan muuttuneisiin liiketoiminnan haasteisiin

ja hyödyntämään uusinta teknologiaa. ”Olemme yhdistäneet

aikaisempien ratkaisuidemme parhaat oiminaisuudet yhteen,

aidosti SOApohjaiseen ratkaisuun ja uusimpaan teknol ogiaan”,

kertoo Epicor Software Finlandin toimitusjohtaja Patrick

Nordling. Ratkaisu on modulaaripohjainen sisältäen kattavat

Uusi teknologia edistää toimitusketjun saumattomuutta

toiminnallisuudet aina taloushallinnosta tuotantoon kuin toimitus

ketjuista asiakkuudenhallintaan ja se hyödyntää mm. Web 2.0

teknologiaa.

Epicorin Toimitusketjunhallinta-ratkaisuilla päästään

koko arvoketjun kattavaan näkyvyyteen, joka mahdollistaa ketjun

mahdollisimman tarkan koordinoinnin raakaaineesta valmiin

tuotteen kulutukseen saakka. Epicor tarjoaa toimitusketjun

hallintaan täydellisen valikoiman työvälineitä. Ne on rakennettu

yhtenäiselle liiketoimintaalustalle ja ne perustuvat palvelu

keskeiseen arkkitehtuuriin (SOA). Epicor Toimitusketjunhallinta

on monipuolinen valikoima sovellustyökaluja kuten: ostojen

hallinta, hankinnat, inventaarionhallinta, materiaalinhallinta ja

varaston hallinta. Edelleen sitä täydentävät mm. tilausten ja

www.epicor.com/finland

pitäisi pelata. Tiedon jakaminen partnereille on edelleenkin aika lailla perinteistä ostoja myynti-toimintaa.

Foorumi


hyviä tuloksia yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella

Hille KorhonenFiskarsin tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja.

näkökulma

VINKKIä

5

”osassa Fis-karsin yksiköistä epäsuoria ostoja on tehostettu vuo-den ajan, ja hyvät tulokset ovat lisän-neet sitä mukaa kiinnostusta kilpai-luttaa eri funktioi-den tekemiä han-kintoja.

– Tavoitteenamme on muuttaa toimitusketjun rakenne, prosessit ja toimintatavat siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita, jous-tavia ja luotettavia samaan aikaan.

– Olennaista on lisäksi suoritus-kyvyn mittaaminen ja prosessien omistajuus. Esimerkiksi varasto-jen osalta ei riitä, että hallitaan yk-sittäisiä varastointipisteitä ja nii-den varastotasoja, vaan koko ket-jun varastoihin on oltava näkyvyys samaan aikaan. Säännöllinen arvi-ointi kysyntäennusteen mukaisis-ta varastotavoitteista ja toimitus-suunnitelmasta on yksi tärkeistä liiketoimintaan liittyvistä päätök-sistä. Niinsanottu S&OP-prosessin (sales and operations planning) implementointi kaikkiin yksiköi-hin onkin yksi vuoden 2009 tär-keimmistä hankkeistamme.

Hyvää johtamista hankintoihinHankinnat muodostavat ylivoimai-sesti suurimman kustannuserän useimmissa yrityksissä – yhden ar-vion mukaan suomalaiset yritykset ostavat ulkopuolisilta toimittajilta tavaroita ja palveluita keskimäärin jopa noin 80 prosentilla liikevaih-dostaan (LTTK 2005). Koska hankin-tojen kustannusosuutta kasvatta-vat entisestään monet niin kutsu-tut epäsuorat ostot kuten erilaiset tietohallinto- ja henkilöstöhallin-topalvelut, ei liene syytä epäillä tar-vetta johtaa tehokkaasti näin suur-ta kustannuserää.

Korhosen mukaan osassa Fiskar-sin yksiköistä epäsuoria ostoja on tehostettu vuoden ajan, ja hyvät tulokset ovat lisänneet sitä mukaa kiinnostusta kilpailuttaa eri funkti-oiden tekemiä hankintoja.

Korhonen lisää, että Fiskarsin asema kuluttajatuoteyhtiönä aset-taa kovat vaatimukset tuotteen saa-tavuudelle ja laadulle.

– Myymme brändättyjä kuluttaja-tuotteita, ja jakelun kannalta on erit-täin tärkeää, että niitä on aina saa-

Läheiset – toimivaan ja avoimeen vuorovaikutukseen perustuvat – suhteet toimittajien kanssa ovat ehto yhä tiukemmaksi käyvässä kilpailuympäristössä ja epävarmassa maailmantaloudessa. Hyvä suhde hyödyttää kumpaakin osapuolta ja mahdollistaa nopean reagoinnin kysyntä-vaihteluihin talousnäkymien heilahdellessa.

Hille Korhosen vinkit onnistuneeseen toimitus- ja hankintaketjun hallintaan

Onnistuneen toimitus- ja han-kintaketjun tunnusmerkkejä ovat:

Asiakasohjautuvat, eri funk-tioiden kesken yhteiset mit-

tarit ja tavoitteet.

Johtoryhmä ymmärtää ta-voitteet ja on sitoutunut.

Prosessimainen, kysyntä-lähtöinen toimintamalli,

jossa prosessien omistajilla kes-keinen rooli implementoinnin ja toimitusketjun suorituskyvyn osalta.

Jatkuva näkyvyys kysyn-tään, varastoihin ja toimi-

tuskykyyn koko ketjun osalta ml. asiakkaat, oma toimittajaverkos-to ja toimittajat.

Toimittajaverkoston (omat ja ulkoiset tuotantoyksiköt)

keskeisinä tavoitteina kokonais-kustannukset, nopeus ja luotet-tavuus.

Toimitusketjun rakenne on optimoitu asiakaspalvelun

ja kokonaiskustannusten perus-teella.

tavilla silloin, kun kuluttajat halua-vat niitä ostaa. Meidän täytyy pystyä viemään tuotteemme kaupan hyl-lylle mahdollisimman kustannuste-hokkaasti ja luotettavasti – se on kai-ken toimintamme lähtökohta.

– Tärkeintä on myös, että tuot-teidemme laatu vastaa brändilu-pausta. Laatukriteerimme ovat tis-malleen samat, oli kyseessä sitten oma tehdas tai ulkopuolinen toi-mittaja.

Yhteiset tavoitteet – molemminpuolista sitoutumistaToimitusketjun hallinta parantaa kilpailukykyä, koska siten löyde-tään parhaiten yhteistyöhön sitou-tuneet ja Fiskarsin korkeat vaati-mukset täyttävät kumppanit. Fis-kars asettaa toimittajilleen laadul-listen ja tuotekohtaisten vaatimus-ten lisäksi mm. ympäristöä koske-via ehtoja. Toimittajavaatimusten noudattamista valvotaan ja ne on liitetty osaksi toimitussopimuksia.

– Seuraamme jatkuvasti mm. toi-mittajiemme laatua, toimitusky-kyä, kustannuksia ja hintoja. Meil-lä on toimittajien johdon ja oman johdon välillä säännöllisiä asioiden läpikäyntejä, joissa sovitaan toi-menpidesuunnitelmat. Avoin kes-kustelu on kaiken perusta, kertoo Korhonen.

– Olennaista on myös, että me olemme itse mukana kehittämäs-sä toimittajien toimintaa, mikäli ilmenee ongelmia. Annamme heil-le tarvittaessa esimerkiksi teknistä apua, mutta samalla edellytämme, että he myös itse kehittävät omaa toimintaansa.

– Emme siis ainoastaan käy os-tamassa tuotteita ulkopuolisilta, vaan kehitämme tuotetta ja sen valmistusprosessia yhdessä toi-mittajien kanssa. Uusi toimintata-pa edellyttää molemminpuolista panostamista, mutta se myös pa-rantaa toimitusketjun kilpailuky-kyä kustannus ten ja laadun osalta.

nina garlo

[email protected]

teHoKKuuttaHanKintoiHin

4asKel

t alouden nykytila asettaa yhä tiukem-pia vaatimuksia sille, että ollaan lähellä se-kä asiakasta että toi-mittajia. Kassavirta on tärkeä mittari ja

sen osatekijänä varastojen kierto. Samalla on varmistettava tuottei-den saatavuus.

– Kukaan ei pysty ennustamaan kovin pitkälle tulevaisuutta tai kysyntää, siksi on erityisen tärke-ää olla asiakkaan lähellä, jotta ym-märretään mikä myy ja mikä ei, kertoo Fiskarsin tuotanto-, han-kinta- ja logistiikkajohtaja Hille Korhonen.

Korhosen mukaan mahdollisim-man tarkan kysyntätiedon avulla voidaan varmistaa oikeiden tuot-teiden valmistus ja oikeat varasto-tasot läpi koko ketjun.

– Kokonaisvaltainen toimitus-ketjun hallinta on kriittinen kilpai-lutekijä yrityksen kannattavuuden ja asiakaspalvelu kyvyn näkökul-masta. Yhteinen rakenne palve-lee kaikkia liiketoiminta-alueita ja prosessien harmonisointi mahdol-listaa yhteisten työkalujen käytön ja sen myötä läpinäkyvyyden.

tehokkuutta ja joustavuuttaKorhonen siirtyi Fiskars-konser-niin maaliskuussa 2008. Hänen nimityksensä oli osa koko yhtiötä koskevaa laajaa muutosprosessia ja tehostamistavoitetta uuden, toi-mitusketjun hallintaa korostavan liiketoimintastrategian avulla.

Fiskars pyrkii yhtenäistämään eri yksiköidensä toimintatavat, varmistamaan toimitusketjun laadun ja kustannustehokkuuden sekä minimoimaan ketjuun liit-tyviä riskejä. Yhtiö korostaa hyvää kumppanuutta toimittajien kans-sa, jotta voidaan varmistua esimerkiksi siitä, että tiukat tuotanto-

ja tuotevaatimukset ymmärre - tään ja, että niihin osataan reagoida.


puolustusvoimat tehostaa toimintaansa

Puolustusvoimat on viime vuosi-na tehostanut toimintaansa, joko inhouse-periaatteella tai ulkoista-malla kokonaan. Vuosituhannen alussa perustettu puolustushal-linnon kumppanuusohjelma on tuottanut tuloksia eritoten kun-nossapidon, lääkintähuollon sekä vaatetus- ja ruokahuollon kehit-tämishankkeiden parissa. Vaikka ensisijaisesti pyritään hakemaan inhouse-ratkaisuja, kumppanuus-hankkeita on solmittu myös yri-tysmaailman kanssa.

– Puolustusvoimien ominais-piirre, eli kriisi- sekä sodan ajan valmius, on täytyttävä kaikissa olosuhteissa, ja sille on hankala laittaa hintalappua, toteaa evers-tiluutnantti Timo Kakkola pää-esikunnan logistiikkaosaston huoltovarmuussektorilta.

Hallituksen tuottavuusohjel-man tavoitteet koskevat myös puo-lustushallintoa. Ohjelman mukana henkilötyövuosia on vähennetty ja myös hallintotasoja on supistettu. Samassa trendissä puolustusvoi-mat on myös ulkoistanut. Tämä on Kakkolan mukaan tehostanut toi-mintaa.

– Aivan kaikkea puolustusvoimat

”pidemmän tähtäimen kehittämisohjelmat ulottuvat tällä hetkellä vuoteen 2020 asti.”everstiluutnantti timo Kakkolapääesikunnan logistiikkaosaston huoltovarmuussektori

Kysymys:■■ voiko yritykseni tarjota osaamistaan puolustus-voimien käyttöön?

Vastaus:■■ suomen puolus-tusvoimat toteuttaa kumppa-nuushankkeita yritysmaailman kanssa.

tommi melajoki

[email protected]

cASE

KEhITTäMIShANKKEITA

Puolustusvoimilla on käynnis-sä useita kehittämishankkei-ta. Pääasiassa puolustusvoimat pyrkivät hakemaan näissä in-house-ratkaisuja, mutta osassa hankkeista on päädytty kump-panuuksiin kotimaisen yritys-maailman kanssa.

Vaatetushuollon■■ kehittämis-hanke (Vaatke). Puolustusvoimien vaatetushuollosta vastaa Pohjois-Suomen alueella siviiliyritys. Ete-lä-Suomen alueella tilanne on vie-

lä ratkaisematta. Ruokahuollon■■ kehittämishan-

ke (Ruoke) Hankkeen lopputulok-sena perustettiin puolustusvoimi-en ruokahuollon palvelukeskus eli Puru, joka tuottaa ruokahuollon palvelut Puolustusvoimissa inhou-se-periaatteella.

Kunnossapidon■■ kumppanuus-hanke (Kuja) Maavoimien korjaa-mo- ja varikkotason kunnossapito siirtyi vuoden 2009 alussa kotimai-selle Millog Oy:lle. ! lue lisää verkosta:

www.mil.fiwww.defmin.fi

puolustushallinnonkumppanuushanke

Visiopuolustushallinnon kumppanuushanke muodostaa logistisen järjes- telmän, jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiustilaa kohotettaessa.

ulKoistami-nen

5asKel

Puolustusvoimat muodostaa kriisin varalta olevan ja nor-maalioloissa toimivan mo-nialakonsernin, jonka suu-rimmat kustannuserät kul-kevat palkkojen ohella han-kintatoimen, materiaalihal-linnan (yllä- ja kunnossapito), tietoliikenteen (valtakunnan suurimpia teleoperaattorei-ta), tuotannon ja logistiikan sekä kiinteistönpidon aloilla.

P u o l u s t u s h a l l i n n o n kumppanuushanke pe-

rustuu visioon, jossa puolus-tusvoimat muodostaa logisti-sen järjestelmän, joka on integ-roitu tiiviisti elinkeinoelämän kanssa ja jonka rakennetta ei tarvitse muuttaa valmiustilaa kohotettaessa. Visiossa koros-tuu avoimuus, läpinäkyvyys, joustavuus ja dynaamisuus puolustusvoimien toimijana modernissa, verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa.

Kumppanuushankkeen tavoitteena on kohden-

taa puolustusvoimien resurssit sen ydintoimintoihin ja -pro-sesseihin, ja löytää, kehittää ja soveltaa uusia tapoja järjestää sen tukitoimintoja, kuten muo-nitusta, vaatehuoltoa, toimi-tilahallintaa, tietotekniikkaa, terveydenhuoltoa, kuljetuksia, taloushallintoa, koulutuksen osa-alueita ja osia materiaali-toiminnoista. Tukitoimintoja pyritään järjestämään yhteis-työssä strategisissa kumppa-nuussuhteissa muun yhteis-kunnan toimijoiden kanssa se-kä avoimelta ja julkiselta sekto-rilta.

Strateginen kumppa-nuus tarkoittaa pitkän

tähtäimen yhteistyösuhdetta asiakkaan ja palveluntoimitta-jan välillä, joka perustuu keski-näiseen luottamukseen ja jon-ka piirteitä ovat suhteen jat-kuvuus, laaja keskinäinen in-formaation vaihto ja yhteiset kehittämistavoitteet. Erityis-piirteenä puolustushallinnon piirissä tapahtuvassa kump-panuudessa korostuu kriisiin varautuminen - strateginen kumppanuus on yhteistyösuh-de, joka jatkuu myös kriisiaika-na puolustusvoimien ollessa tiiviisti verkottuneena muu-hun yhteiskuntaan osana ko-konaismaanpuolustusta.

lähde: puolustusministeRiö

ei tarkoituksensa vuoksi kuiten-kaan lähde ulkoistamaan. Näitä toi-mintoja ovat mm. tärkeiden asejär-jestelmien kunnossapito, puolus-tusvoimien omien tietoverkkojen ylläpito, sekä kenttähuolto ja sii-hen liittyvä koulutus, hän summaa. Yhteistyö kotimaisen teolli-suuden kanssa on elinehto – Kotimaan toimintaan liittyen pelkästään palveluverkon toimi-vuus edellyttää sitä, että se toimii ja toimii Suomessa, Kakkola toteaa.

– Puolustustarviketeollisuuden perustoimintostrategiassa, jossa arvioidaan kotimaisen teollisuu-den kriittisiä osa-alueita, on todet-tu niiden olevan yhteneviä puolus-tusvoimien kriittisten osaamisalu-eiden kanssa. Ne tukevat toisiaan.

Varusteiden kunnossa- ja ylläpi-to hoidetaan Suomessa. Mitä tulee esimerkiksi vaatetusmateriaalien hankintaan, EU:n hankintalain-säädäntö edellyttää kansainvälistä tarjouskilpailua.

– Joissakin tapauksissa val-

miusvaatimukset ja turvalli-suusnäkökohdat ovat kuiten-kin sellaisia, että toiminnan pi-tää olla kotimaista ja tiukasti valvottua, Kakkola huomauttaa. Vihreää ja pitkäjänteistä Puolustusministeriöllä on käyn-nissä projekti jossa mitataan fos-siilisten polttoaineiden kulutusta, sekä ympäristöhaittoja kuten rä-jähdysaineiden päästöjä. Kakkola kertoo päästöjen osaltaan vähen-neen puolustusvoimien siirryttyä länsimaiseen ajoneuvokalustoon. Puolustusvoimat on mukana eri hallinnon alojen yhteisissä ilmas-tonmuutoksen vähentämistoi-menpiteissä.

Kvartaali-käsite tuntematon puolustusvoimissa– Teemme toimintasuunnitelmat vuosiksi eteenpäin ja pidemmän tähtäimen kehittämisohjelmat ulottuvat tällä hetkellä vuoteen 2020 asti, Kakkola kertoo.

Luonteensa vuoksi tämä on puo-lustusvoimissa mahdollista. Kak-kolan mielestä erilaisten toimin-tavaihtoehtojen punnitseminen sekä sopiva valmiudellinen varau-tauminen pätee myös logistiik-kaan.

inspiraatio

KU

VAT:

PU

OLU

STU

SVO

IMAT

logistiikkakeskukset supply chain management 5doc.mediaplanet.com/all_projects/2993.pdf · opetus...

Documents