n:o 1 / joulukuu 2010 turvallisuus 5doc.mediaplanet.com/all_projects/6346.pdf · malla on hyvä...

ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE

Ajantasainen laitteistoIrtaimistonsa voi suoja-ta yhä tehokkaammin

PuolustusteknologiaKansainvälisesti arvos-tettua innovointia

PaloturvallisuusPalovahingot edelleenmerkittäviä Suomessa

TURVALLISUUS

N:o 1 / Joulukuu 2010

KA

NS

I: A

NN

IKA

KE

TO

LA

Kotimme ja maamme tarvitsevat jokapäiväisiä toimia turvallisuuden takaamiseksi.

ITSENÄINEN SUOMI

Onni Toljamo Rintamaveteraani tietää mitä on turvattomuus

Jyri Häkämies Budjetin pienenty-minen on haaste puolustuksellemme

Täyden palvelun turvatalo

TURVALLISEENSUOMEEN

TURVALALALLLILIL SEEN

5ASKELTA

2 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

HAASTEITA

Yhteiskunnan turvallisuus syntyy yhteistyöstä

Suomi on verrattain turvallinen maa. Ihmisten luot-tamus yhteiskunnan turvallisuuteen on kuitenkin jou-tunut viime vuosina koetukselle.

Näin on käynyt esi-merkiksi Nokial-la sattuneen vesi-kriisin sekä Kau-hajoen ja Jokelan kouluampumis-tapausten yhtey-

dessä. Kansalaiset edellyttävät valtiovallan huolehtivan väes-tön turvallisuudesta ja odotukset yhteiskunnan kriisivalmiudelle ovat kasvaneet.

Parhaillaan päivitettävä Yh-teiskunnan turvallisuusstrategia 2010 pyrkii osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen. Asiakirja on jatkoa viimeksi vuonna 2006 päi-vitetylle Yhteiskunnan elintär-keiden toimintojen turvaamisen strategialle. Viranomaisten, elin-keinoelämän ja järjestöjen yhdes-sä päivittämä valtioneuvoston periaatepäätös käsitellään valtio-neuvostossa vielä tämän vuoden lopulla.

Yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet

1Yhteiskunnan turvallisuus-strategia antaa kaikille toi-

mijoille yhteiset suunnittelupe-rusteet ja toiminnan päämäärän: turvata yhteiskunnan toiminta-kyky, säilyttää Suomen itsenäi-

syys ja edistää kansalaisten tur-vallisuutta ja hyvinvointia. Tavoi-te saavutetaan turvaamalla yh-teiskunnan elintärkeät toimin-not eli ne perusasiat, joiden jatku-minen on varmistettava kaikissa tilanteissa. Strategiassa sovitaan ministeriöiden varautumisen vastuualueet ja se, mikä taho toi-mintaa johtaa kriisin ja erilaisten häiriötilanteiden kohdatessa. Strategia antaa myös muille toi-mijoille tietoa turvallisuusris-keistä ja varautumisen perusteis-ta.

Kriisi yllättää aina eikä paras-kaan varautumisjärjestelmä ole täydellinen. Siitä huolimatta tur-vallisuusstrategian tarjoamista yhteisistä lähtökohdista on hyö-tyä. Uudessa turvallisuusstrate-giassa on huomioitu erityises-ti yhteiskunnan haavoittuvuus ja kasvava riippuvuus teknisis-tä järjestelmistä. Sähkö- ja tieto-verkkoja, vesijärjestelmiä sekä eräitä logistisia järjestelmiä voisi verrata ihmisen elintärkeään ve-renkiertoon.

Jokapäiväistä toimintaa

2Näiden uhkien ja riskitekijöi-den vaikutukset ylittävät hal-

linnonalojen väliset rajat. Jako so-

tilaallisiin ja siviiliuhkiin on myös vanhentunut. Esimerkiksi laaja-mittaisen epidemian hallitsemi-seen voidaan tarvita niin suoma-laisia ja kansainvälisiä viranomai-sia, yrityksiä, tutkimuslaitoksia kuin vapaaehtoisjärjestöjäkin.Sa-malla on hyvä huomata, että häi- riötilanteisiin varautuminen on perin arkipäiväistä toimintaa, jota tehdään jatkuvasti esimerkiksi kunnissa ja pelastuslaitoksissa. Kahta päällekkäistä järjestelmää ei tarvita, vaan sujuvat normaali-ajan toimintamallit ja työnjako ta-kaavat sen, ettei kriisin edessä tar-vitse jäädä avuttomaksi.

Pitkäntähtäimen suunnit-telu

3Uudessa turvallisuusstrate-giassa kokonaisvaltaisuutta

on korostettu entistä enemmän. Häiriötilanteen syntyessä yhteis-työverkostot eivät kuitenkaan synny tyhjästä. Poikkeusolojen kriisivalmius perustuu normaali-olojen järjestelyihin ja kykyyn yh-teiskunnan suorituskyvyn kasvat-tamiselle. Niiden luomiseksi tarvi-taan pitkäjänteistä työtä ja arki-päiväistä kanssakäymistä. Seuraa-vassa kriisissä tarvittavat yhteis-työverkostot rakennetaan nyt.

“Uudessa turval-lisuusstrategias-sa on huomioitu erityisesti yhteis-kunnan haavoit-tuvuus ja kas-vava riippuvuus teknisistä järjes-telmistä.”

“Laadukkaan, tallentavan kamera-valvontajärjestelmän avulla yritys voi ennaltaehkäistä ongelmia.”

Pekka SallinenVanhempi rikosylikonstaapeli,huumerikos-yksikkö,Helsingin poliisi

SUOSITTELEMME

SIVU 12

Paloturvallisuus kuntoon s.41.Tulipalo vie helposti talon ja pahimmassa tapauksessa hengen.

Minimoi riskit etukäteen s.102.Aika harvoin murtaudutaan koteihin, joissa järjestelmä on käytössä, toteaa rikoskomisario Kari Niinimäki.

TURVALLISUUS, NRO 1, JOULUKUU 2010

Julkaisija:Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 Helsinki Toimitusjohtaja: Sauli AsikainenToimituspäällikkö:Päivi PuhtilaLayout: Triin MetusaletBusiness Development Manager: Jarmo Perälä

Vastuussa tästä numerostaProjektipäällikkö:Vesa LahtinenPuhelin: 09-565 84 019E-mail: [email protected]

Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä 6.12.2010

[email protected]

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteis-työkumppaneilleen uusia asiakkaita. Kon-septimme perustuu korkealaatuiseen toi-mitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

Aapo CederbergVanhempi osastoesiupseeri, puolustus-ministeriö

Omaamme alan kattavimman tuote-ja palveluvalikoiman.

TURVASEPPÄ® takoo turvallisuutta kilpailutettuun hintaan 24h vuoden jokaisena päivänä.

Helsinki - Espoo - Vantaa

www.turvaseppa.fi

ILMOITUSLIITE · 3TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

EADS Defence & Security on nyt

Tuemme maailman turvallisuuden puolustajia.

MAAILMANTURVALLISUUDENPUOLESTA

CassidianHiomotie 32 Helsinki

CassidianMattilanniemi 6 Jyväskylä

[email protected]+358 10 40 8000

Cassidian toimittaa ja integroiTETRA-, 112-hätäkeskus-,raja- ja ilmavalvonta- sekäpuolustusjärjestelmät.

INSPIRAATIO

Moderni yhteiskunta on haavoittuva yhteiskunta. Kokonaiskuvan on oltava selkeä, kun sen turvalli-

suutta suunnitellaan. Helsingin ydinkeskustassa pie-nelle alueelle on keskittynyt suuri määrä yhteiskunnan normaalin jatkuvuuden kannalta tärkeitä toimijoita.Kuva: Istockphoto.com

HELSINGIN SYDÄMESSÄ


Kysymys: Miksi varatoimista huolimatta tulipaloja yhä syttyy?Vastaus: Moni palo on hetken huolimattomuuden tulosta. Tär-keintä on pitää jatkuvasti huoli palohälyttimen toimivuudesta.

Suomessa syttyi viime vuonna lähes 15 000 tulipaloa. Palokuolemia tapahtuu vuosittain noin 100. Kotitalouksien palo-turvallisuudesta puhutaan paljon. Silti turmaluvut ovat liian suuria.

– Suurin huolenaihe on tuleen ja syt-tymiseen liittyvän vaaran ymmärtä-minen. Kaikilla on kotona tämä vaaran-mahdollisuus, valvontayksikön päällik-kö Seppo Sihvonen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta kertoo.

Arkielämässä on monta tilannetta, josta tuli voi saada alkunsa.

– Tupakka ja alkoholi liittyvät palo-kuolemiin. Nukahtaminen on keskei-nen tekijä. Kuolemat keskittyvät eniten yli 60-vuotiaaseen väestöön, mutta jou-kossa on muunkin ikäisiä.

Keittiö ja siellä liesi ovat yksi kodin kriittisimmistä paikoista. Valvomatto-man ruuanlaiton seurauksena tulipa-loja syttyy vuosittain noin 800. Usein myös hellan päälle jääneet tavarat roi-hahtavat.

– Siisteys ja järjestys luovat turvalli-suutta, epäjärjestys vaaratilanteita. Lie-den ympärillä voi olla paljon tavaraa, jo-ka sinne ei kuuluisi, kuten muoviastioita

tai puuvälineitä. Kauppakassi puretaan usein lieden päällä, Sihvonen luettelee. Tämän jälkeen ei tarvita kuin lemmik-ki, joka vahingossa saa kytkettyä levyn päälle. Tai sen voi tehdä itsekin vahin-gossa ohi kulkiessaan.

– Nykyisin markkinoille on tullut lie-sivahteja ja turvalaitteita. Esimerkiksi liekki- ja lämpövahteja, joissa vahti kat-kaisee virran ja liesituulettimesta tulee sammutusainetta. Turvalaitteet ovat suositeltavia varsinkin lapsiperheille ja kotona asuville vanhuksille, Sihvonen lisää.

Päivittäinen huolellisuus kunniaanYksi tyypillisimpiä vaaranpaikkoja on sauna.

– Kiukaan päällä kuivataan tavaraa ja unohdetaan ne sinne, kun sauna laite-taan päälle.

Tupakoidessa parvekkeella on syytä muistaa tupakan huolellinen sammut-taminen ja tuhkakupin säännöllinen tyhjentäminen. Tuhkakuppi voi helpos-ti jäädä kytemään.

Näin kävi sulkavalaisessa Päykkösen perheessä viime elokuussa.

– Heräsin yhdeltä yöllä outoon ääneen, ikään kuin huminaan, ritinään ja vetoon,

Minna Päykkönen kertoo.Päykkönen nousi ylös ja kohtasi oma-

kotitalon yläkerrassa järkyttävän näyn. Kolmen lapsen makuuhuoneiden vie-ressä roihusi parveke ilmiliekeissä. Ta-lossa oli viisi palovaroitinta, mutta yk-sikään niistä ei ollut ehtinyt vielä hälyt-tää.

Maatilan eri rakennuksista löytyi viisi jauhesammutinta, mutta kattorakentei-siin levinneeseen tuleen ne eivät tehon-neet. Palokunta sai sen taltutettua vasta, kun paikallinen metsäkoneurakoitsija repi koneellaan peltikaton irti. Palo oli saanut alkunsa tuhkakupista, josta helle oli haihduttanut pois siellä olleen veden.

– Yläkerta tuhoutui täysin ja alaker-ta kärsi niin pahoja vesivahinkoja, että koko talo oli purettava. Tärkeintä oli, et-tä kukaan perheestä ei kuollut eikä louk-kaantunut, Päykkönen jatkaa.

Palovaroitin pelastaaPäykkösellä palovaroittimista ei ollut apua, mutta useimmissa tilanteissa se antaa aikaa pelastautua ja havaita palo mahdollisimman varhain. Se, että palo-varoittimia kotona on, ei silti riitä. Nii-den on oltava myös toimintakunnossa.

– Varoittimissa on paljon toimimatto-mia. Valtaosa on jopa 10 vuotta vanhoja

ja elinikänsä päässä. Varoittimet on uu-sittava säännöllisesti, Sihvonen muis-tuttaa.

Myös varoittimen testaaminen on tärkeää. Sihvonen antaa vinkin, että lait-teen testinappia kannattaa painaa aina, kun on ollut muutaman päivän poissa kotoa.

– Jos loppuvan pariston varoitusääni alkaa piipata juuri, kun on lähtenyt ko-toa, voi paristo loppua kokonaan ennen kuin palaa. Silloin sen loppumista ei edes huomaa.

Pimeään aikaan ja joulun lähestyes-sä Sihvonen muistuttaa myös erityises-tä huolellisuudesta kynttilöiden ja ulko-tulien kanssa. Niiden aiheuttamia häly-tyksiä palolaitos saa nyt viikoittain.

– Oman kodin tuhoutuminen tulipa-lossa on toiseksi pahinta, mitä voi tapah-tua. Pahempaa olisi vain läheisen kuo-lema. Tuli vie kaiken, varas vain vähän, Minna Päykkönen kiteyttää.

Päykkösellä onni onnettomuudessa oli, että talon ja irtaimiston vakuutus-turva oli kunnossa. Uusi koti on nouse-massa ja muuttamaan sinne perhe pää-see ensi vuoden huhtikuussa.

”Tuli vie kaiken”

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

ESIMERKKI

TULIPALO

INSPIRAATIO

”Tupakka ja alkoholi liittyvät pa-lokuolemiin. Nukahta-minen on keskeinen tekijä.”Seppo Sihvonen Valvontayksi-kön päällikkö, Helsingin kaupun-gin pelastuslaitos

Kuva: Katariina Kääpä

Tarjoamme:

- Sotilaallista koulutusta reserviläisille.- Kouluttaja- ja johtamiskoulutusta.- Varautumiskoulutusta yhteiskunnan häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten.- Turvallisuuden kansalaistaitoja.

www.mpky.fi

KODIN TURVALLISUUS

KKKKKKKKKODODODODODODODODODODODO IININININININININININNKKKKKKKKKKKK

1ASKEL


www.safera.fi www.savo.fi

Turvaa ja tyyliä – Fennia suosittelee SAFERA-liesivahtia

Jouluna on mukava keskittyä rauhassa ruoanlaittoon. Lieden turvallisesta käytöstä huolehtii kotimainen SAFERA-liesivahti, jota Fennia on ollut mukana kehittämässä edistääkseen kotien ennaltaehkäisevää turvallisuutta.

SAFERA on tutkitusti ainoa liesivahti, joka ennaltaehkäisee tehokkaasti liesipaloja häiritsemättä ruoanlaittoa. Moninkertaisesti palkitun liesivahdin saat kätevästi lisävarusteena tyylikkäisiin Savon liesikupuihin ja -tuulettimiin.

Fennia tarjoaa SAFERA-liesivahdin ostajalle vakuutusetuja.

Saatavana kodinkone- ja keittiökalusteliikkeistä kautta maan.Hinnat alkaen 499,-.

Kuvassa Savo C-61 SAFERA Premium, svh. 1627€

SAFERA-liesivahti• hälyttää vaaratilanteesta• katkaisee liedestä sähköt• tarvittaessa sammuttaa

Lue lisää www.liesivahti.fija paranna kotisi turvallisuutta.

Tervetuloa Fenniaan –vakuuttamisen erikoisliikkeeseen!

www.fennia.fi

TULI VEI KAIKENSulkavalla Päykkösten ko-ti meni perusteelliseen remonttiin tulipalon seu-rauksena.KUVA: PÄYKKÖSTEN OMA ARKISTO


Suomen turvallisuustilanne on hyvin vakaa. Näin luonnehtii puolustusministeri Jyri Häkä-mies maamme turvallisuutta it-senäisyyspäivänä 2010.

Vakaus ei silti tarkoita, että uh-kakuvat olisivat väistyneet. Päin-vastoin. Yhä nopeammin muut-tuvassa maailmassa myös uhkat muuttuvat.

– Meitä haastetaan uusilla uh-katekijöillä. Terrorismilla ja ky-beruhilla sekä pitkäjänteisesti ajateltuna myös ilmastonmuu-toksella, ministeri luettelee.

Ison viitekehyksen Suomen turvallisuuskehitykselle antavat suurvaltasuhteet. Myös energia-varojen ja niiden käyttötarpeen jakautuminen on kautta histori-an säädellyt rauhantasapainoa. Molemmat tekijät ovat edelleen yhtä ajankohtaisia.

– Viime aikoina on nähty mo-nenlaista positiivista kehitystä Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä. Meille on aina parempi, kun tämä suhde kehittyy myönteisesti.

– Euroopan ja Venäjän riippu-vuussuhde kaasusta ja öljystä on myönteinen. Kun Venäjä tarvit-see rahaa ja Eurooppa energiaa, syntyy suhde, jota kenelläkään ei ole syytä kriisiyttää.

Tähän asti turvallisuutta uh-kaavat tekijät ovat olleet hyvin perinteisiä. Vaarana on ollut, et-tä jokin suuri joukko uhkaa fyy-sisesti loukata valtion koskemat-tomuutta. Nyky-yhteiskunnassa uhkatekijät ovat toisenlaiset.

– Jo muutaman ammattitaitoi-sen ihmisen joukko pystyy häi-ritsemään tietoyhteiskunnan toimintaa. Kyse on esimerkiksi viruksista, jotka voivat muuttaa automaattisesti ohjattuja teolli-sia prosesseja.

Talouskriisi tiivistää yhteistyötäKansainvälinen yhteistyö sekä tiedon ja kokemusten jakaminen

ovat lääke turvallisuusuhkia vas-taan. Lisäpontta yhteistyölle on tuonut taloudellisesti tiukka ai-ka.

– Turvallisuusympäristön ehkä merkittävin haaste on talouskrii-si. Se näkyy muun muassa siinä, että eri maat ovat jo julkistaneet puolustuksensa leikkaussuunni-telmia.

– Näen tämän myös yhteistyö-mahdollisuutena. Kun budjetit pienenevät, tarve yhteistyöhön kasvaa. Talouskriisi on yhteinen haaste kaikille EU-maille.

Poliittisen pelin vaikutus turvallisuuteenMyös poliittisella tasolla turval-lisuutta käsitellään yhä tiiviim-pänä kokonaisuutena. Tämä ke-hitys näkyy sekä Euroopan unio-nissa että Suomessa.

– Ulko- turvallisuus- ja puo-lustuspolitiikka ovat suhteiltaan tiivistyneet. Monesti puolustus tuottaa käytännön sovelluksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, esimerkiksi kriisinhallintaope-raatioilla.

Kansainväliset kriisinhallin-tatehtävät ovat olleet tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaa. Menestystarinoita on takana vaikkapa Kosovossa.

– Suomi on mukana erilaisissa kansainvälisissä pöydissä ja siten monipuolisesti, mutta rajallises-

ti myös kriisien hallinnassa. Näin ollaan perinteisesti oltu ja ollaan jatkossakin.

Ministeri Häkämies muistut-taa, että suomalaisten turvalli-suutta turvataan myös rajojen ul-kopuolella.

– Esimerkiksi huumeita tulee Suomeen Afganistanista. Yksi tär-keä osa Afganistanin-operaatiota on huumeiden vastainen työ.

Väkivaltaisten iskujen lisään-tyminen on herättänyt voima-kasta kritiikkiä Suomen läsnä-ololle maassa.

– Afganistanissa on menossa haastavat ajat. Iskut ovat lisään-tyneet, mutta samalla käynnissä on rauhankeskusteluja.

– Syksyllä 2011 arvioimme ope-raation jatkoa tulosten kautta. Uskomme, että siellä tapahtuu edistystä, mitä on jo tapahtunut-kin. Edistys vain jää aina synkki-en uutisten alle.

Puolustuksen hallittu uu-distusTalouskriisin jälkimainingit ku-rittavat julkista taloutta. Paine kohdistuu myös kotimaisiin puo-lustusmenoihin.

– Olen arvioinut, että kriisin jälkeisessä Suomessa pitää pa-nostaa hoivaan, terveyteen ja koulutukseen. Puolustus ei pysy-västi saa lisärahoitusta, vaan sen pitää sopeuttaa toimintaansa.

Pienenevät ikäluokat tuovat tarpeen uudistaa puolustusvoi-mien koulutusrakennetta. Syk-syllä käynnistyi keskustelu ase-velvollisuuden tulevaisuudesta. Toden teolla muutosurakkaan tu-lisi puolustusministerin mukaan tarttua heti vaalien jälkeen.

– Meillä on lähivuosina tehtävä hallittu uudistus, joka tähtää sii-hen, että vuonna 2015 puolustus-voimat ovat entistä kustannus-tehokkaammat ja rakenteeltaan kevyemmät.

– Kaikkia puolustuksen hallin-non tasoja on arvioitava kriitti-sesti, voidaanko niiden rakentei-ta keventää. Samaten reservin kokoa, joka pienenee väistämättä ikäluokkien pienenemisen takia.

– Kaikkea tätä on tehtävä, mut-ta lopputuloksena meillä on edel-

l e e n y l e i -seen ase-ve l vo l l i s u u -teen ja koko maan puolus-tamiseen pe-rustuvat puo-lustusvoimat.

Puolustus-menojen tin-kiminen vai-kuttaa myös puolustusteol-lisuuteen. Sen elinvoimaisuus on edelleenkin keskeistä.

– Puolustus-voimilla ja -teol-lisuudella on jatkossakin tiivis suhde, mutta on tärkeää, että alal-la on lisäksi mui-ta asiakkuuksia ja se on kilpailukykyi-nen kansainvälisillä markkinoilla.

– Yksi esimerkki on Sako, joka aikanaan perusti rynnäkköki-vääreihin, mutta te-kee nyt korkealuokkai-sia vientiinkin meneviä metsästysaseita.

Itsenäisyyspäivänä puolustusministeri ha-luaa kääntää katseen myös maamme lähimen-neisyyteen.

– Tämä on päivä, jolloin pitää antaa iso arvo niil-le sukupolville, miehille ja naisille, jotka ovat itsenäi-syyden Suomelle taanneet. Kaikki maailman kriisit osoittavat, että se ei ole it-sestäänselvyys.

– On tärkeää, että it-senäisyyttä ja demo-kratiaa osataan t ä n ä k i n päivänä arvostaa.

AJASSA

Tietoyhteiskunta luo uusia turvallisuusuhkia

Kysymys: Millaisia ovat Suomen turvallisuushaasteet ja miten niihin vastataan?

Vastaus: Tietoyhteiskunta luo uusia uhkia. Ratkaisuja et-sitään yhteistyöllä.

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Kuva: kokoomus.fi

Olen arvioi-nut, että

kriisin jälkeisessä Suomessa pitää panostaa hoivaan, terveyteen ja koulutukseen. Puolustus ei pysy-västi saa lisärahoi-tusta, vaan sen pitää sopeuttaa toimintaansa.


SISU on ollut osana auton 120-vuotista historiaa peräti 80 vuoden ajan. Suomen joutuessa taistelemaan itsenäisyydestä, oli SISU vahvasti muka-na. Jälleerakentamisessa SISUlla oli suuri merkitys. Nyt juhlimme Suomen itsenäisyyttä ja käännämme uuden lehden suomalaisen SISUn historiassa.

Sotajermu ja SISU siellä jossakin. 1930-luvulla kuorma-auto jätti hevospelit varjoonsa. Tavaraa kulki enemmän ja kauemmas, joka oli tärkeää erityisesti Lapin jälleen-rakentamisessa.

SISU A2045 (ylinnä) korvaa Proto-SISUt, jotka ovat palvelleet armeijaa 1960-luvulta asti. Kuvan Proton vetämässä tykissä on SISUn kehittä-mä nestemoottori, joka tarvittaessa työnsi autoa vaikeassa maastossa.

Nykyisen SISU Rockin esi-isät olivat jättiläisiä. Vuonna 1959 valmistetut louhosautot olivat Pohjoismaiden suurimpia aikoinaan.

Legendaarinen niittikoppi-SISU kultaisella 70-luvulla, jolloin kuormat olivat kuutioita.

Mammutti. Kiirunaan rautamalmi-tehtaalle toimitetuissa super-raskaissa Mammut-yhdistelmissä oli neljän teliakselin ansiosta kanta-vuutta peräti 120 tonnia. Kokonais-paino oli yli 170 tonnia.

SISU-maastokuorma-autoon pohjautuva suurtehosammutus-auto on lentokentillä todellista nopean lähdön kalustoa 700 hv moottoreineen.

SISU 10x10 silta-auto on puolus-tusvoimien suurin auto. Sen silta-järjestelmä on yhteinen Leopard-panssarivaunujen kanssa.

Uusi SISU Polar

80 vuoden aikana on ehditty tekemään monenlaista raskasta kalustoa kovaan käyttöön.

Tästä lähtien mennään näillä. SISU Polar on alusta loppuun ajo-tehtäväänsä suunniteltu ajovalmis työkalu. Näillä menestyy itsenäisen Suomen roudassa ja rospuutossa. Kun liiketoiminnan kannattavuus riippuu kaluston luotettavuudesta, kannattaa valita SISU Polar.

INSPIRAATIO

Suomalainen rauhanturvaaja tekee tienvarsitarkastusta. Pohjois-Afganistanissa sijaitseva Sar-e-Pul on yksi maan 34:stä maakunnasta. Suomalaiset rauhanturvaajat palvelevat kaikkiaan kuudessa maakunnassa. Afganistanissa toimii noin 200 suomalaista rauhanturvaajaa. Suomalaiset rauhanturvajoukot operoivat osana NATO-johtoisia ISAF-joukkoja. NATO on johtanut rauhanturvaoperaatiota vuodesta 2003.Kuva: Elina Katajamäki, Puolustusvoimat

26.10.2010, SAR-E-PUL, AFGANISTAN


AJASSA

Suomalaisen puolustus- ja turvalli-suusteollisuuden osaamisella on ky-syntää maailmalla. Suomi on hyvin edustettuna mm. YK:ssa, Natossa ja EU:n kriisinhallintajoukoissa. Ei siis ihme, että kotimaisten puolustus- ja turvallisuusalan yritysten tuotteita on käytössä jo yli 30 maan puolustus-voimissa.

Suomen Puolustus- ja Ilmailuteol-lisuusyhdistys ry:n (PIA) pääsihtee-ri Tuija Karanko kertoo alan edelleen kansainvälistyvän.

– Alan yritysten kansainvälinen toiminta on kasvussa ja monet jäse-nistämme ovat jo nyt merkittäviä lo-gistiikka- ja viestintäratkaisujen sekä kemiallisiin, biologisiin ja säteily- ja ydinaseisiin liittyvien CBRN-ratkai-sujen, kranaatinheitinjärjestelmien sekä aseistettujen ja suojattujen eri-koisajoneuvojen toimittajia, Karan-ko kertoo. YTM Karanko toimi lähes 20 vuotta virkamiestehtävissä ennen siirtymistään PIA:n pääsihteeriksi kuluvan vuoden tammikuussa.

Valttina ketteryysTuija Karangon mukaan suomalai-nen puolustusteollisuus on pitkälti

tiettyihin aloihin erikoistunutta kor-kean teknologian teollisuutta.

– Suomessa on paljon niche-osaa-mista, esimerkiksi tilannetietoisuu-dessa sekä CBRN:n ja erikoisraken-teiden ratkaisuissa. Alan teollisuus on ketterää ja panostaa tutkimus- ja ke-hitystoimintaan.

PIA:n lähes sata valmistavaan teol-lisuuteen liittyvää jäsenyritystä työl-listää Suomessa noin 8300 henkilöä ja alan vuotuinen liikevaihto on noin 1,4 miljardia euroa. Puolustusmateri-aalia vietiin Suomesta viime vuonna noin 87 miljoonan euron arvosta.

– Alan etujärjestönä tehtävämme on vahvistaa suomalaista puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuuste-ollisuutta ja vaikuttaa alan toiminta-edellytyksiin esimerkiksi yritysten vahvan tutkimus- ja kehitystoimin-nan jatkumisen puolesta. Lisäksi teh-täviimme kuuluvat erilaiset jäsenpal-velut ja muun muassa ovien avaami-nen kansainvälisille markkinoille, Karanko selventää.

Vahvaa yhteistyötäTuija Karangon mukaan kotimainen puolustusteollisuus on tärkeää puo-

lustusvoimille, ennen kaikkea soti-laallisen huoltovarmuuden ja järjes-telmäosaamiskyvyn turvaamiseksi.

– On tärkeää, että tiettyä erikois-osaamista on ja säilyy kotimaassa. Puolustusteollisuus toimii läheisessä yhteistyössä puolustusvoimien ja sen strategisten kumppaneiden kanssa.

Karanko sanoo, että eri viranomais-ten välinen yhteistyö toimii Suomes-sa kansainvälisesti verrattuna hyvin. Myös puolustus- ja turvallisuusteol-lisuuden ja viranomaisten välinen yhteistyö kantaa hedelmää. Oivana esimerkkinä toimii koko maan kat-tava VIRVE-verkko, joka on olennai-nen osa pelastus- ja turvallisuusvi-ranomaisten johtamisjärjestelmää. VIRVE rakennettiin korvaamaan yli 50, aiemmin eri viranomaisia palvel-lutta, tietoliikenne- ja radioverkkoa. VIRVE tarjoaa mahdollisuuden kom-munikoida tietoturvallisesti yli viran-omaisrajojen.

– Maailma muuttuu ja etenkin tur-vallisuuspuolella viranomaisten tar-peet ovat kasvamassa. Esimerkik-si kauppakeskusten, lentokenttien ja muiden suurien julkisten tilojen valvontaan tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän turvalli-suusteollisuuden osaamista, Karan-ko uskoo.

Tuija KarankoPääsihteeri,PIA

Kuva: Taru Schro-derus

SUOMALAINEN TURVALLISUUS KIINNOSTAA

TARU SCHRODERUS

[email protected]

Kysymys: Miksi maamme puolustus- ja turvallisuusteolli-suudella on kysyntää kansain-välisesti?

Vastaus: Suomessa on pal-jon erikoisosaamista ja panos-tus kehitykseen on kova.

TEKNOLOGIAANPANOSTUS

TEKKKNONONONOOOONONONOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOLOL GGGGIGIGIGIGIGIGIGIG AAAAAAAAAA N

2ASKEL

Turvaykköset OyKäskynhaltijantie 8,

00640 Helsinki

Puh: 0207 800 230Fax: 0207 800 231

[email protected]


Harva tietää, että lukuisista ava-ruudessa olevista satelliiteista löytyy suomalaista huipputek-nologiaa. PIA Ry:n avaruuste-ollisuusryhmään kuuluva Pet-ri Jukkala kertoo suomalaisten avaruusalan yritysten toimit-taneen mm. RF-teknologiaa, oh-jelmistoja, säteilyilmaisimia ja teholähteitä ESA:n (Europe-an Space Agency) satelliiteihin. Sellaisiin lukeutuvat mm. vii-me vuonna avaruuteen lähetet-ty Planck-satelliitti, joka tutkii maailmankaikkeuden kosmo-logista rakennetta sekä Envisat, joka tekee ilmakehään, meriin ja maanpintaan liittyviä mitta-uksia.

– Toimialaryhmäämme kuu-luu VTT:n lisäksi neljä yritystä, jotka toimivat täysin eri sekto-reilla. Kaikkien yritysten suu-rin asiakas on ESA, jonka li-säksi työskentelemme suuril-le eurooppalaisille avaruusalan yrityksille, eri maiden kansalli-sille avaruusorganisaatioille ja jotkut myös NASA:lle. Suomes-sa tärkeimpiä sidosryhmiämme ovat TEKES, joka hallinnoi jäse-

nyyttämme ESA:ssa sekä VTT ja Ilmatieteen laitos.

Reaaliaikaista tietoaTällä hetkellä Suomessa ra-kennetaan ensimmäistä täy-sin omaa satelliittia. Aalto-yli-opistossa pääosin opiskelijavoi-min työstettävälle satelliitille kaavaillaan kyytiä avaruuteen vuonna 2013.

Espoon Otaniemessä raken-nettava, noin kolmekiloinen Aalto-1 saa sisäänsä kolme lai-tetta. Niihin lukeutuu Pekka Janhusen ja Ilmatieteen laitok-sen kehittämä sähköstaattinen plasmajarru, jolla satelliitti voi-daan suistaa radalta, kun se on saanut sille määrätyn tehtävän päätöksen.

Petri Jukkalan mukaan tie-de- ja kaukokartoitussatelliit-teja hyödynnetään avaruustut-kimuksen lisäksi maaperän ja ilmakehän ilmiöiden mittaami-sessa ja seuraamisessa. Satellii-teilla pystytään seuraamaan laa-joja pinta-aloja ja hankkimaan reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tulvista ja maanjäristyksistä.

– Satelliittien avulla saadaan jatkuvasti lisää tietoa avaruu-desta ja maapallolta. Sen pe-rusteella tiedemiehet pysty-vät rakentamaan malleja, joil-la päästään ennakoimaan myös tulevaisuutta, Jukkala päättää.

Suomalainen avaruusosaami-nen Euroopan kärkeä

Petri JukkalaAvaruusteollisuus-ryhmän jäsen, PIA

Kuva: Taru Schro-derus

TARU SCHRODERUS

[email protected]

Aalto-1-satelliitti on noin maito-purkin kokoinen, ja painaa kol-me kiloa. Nanosatelliittien luok-kaan kuuluva Aalto-1 on uutta, pienempää satelliittisukupol-vea. Avaruustekniikan kehitty-misen vuoksi viimeisen 10 vuo-den aikana eri maista on laukais-tu useita nano- ja mikrosatelliit-teja. Aalto-1:n tehtävänä maata kiertävällä radalla on mm. testa-ta nanosatelliittien toimivuutta kaukokartoitustehtävissä.

Kun satelliitti valmistuu vuonna 2013, se laukaistaan ava-ruuteen esimerkiksi Kiinasta, Venäjältä tai Intiasta, kertoo pro-jektin koordinaattori Jaan Praks. Tarkempi laukaisumaa on tois-taiseksi avoin.

LÄHDE: JAAN PRAKS, RADIOTIETEEN JA -TEKIIKAN LAITOS, AALTO-YLIOPISTO.

Ensimmäinen suomalainen satelliitti laukaistaan 2013Kokonaan suomalaista te-koa oleva Aalto-1-satel-liitti on Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen opiskelijaprojek-ti, jonka on määrä valmis-tua testausvaiheeseen jo ensi vuonna.

Aalto-1-sateliittiKuva: Aalto-yliopisto

Suorituskykyä, teknologista turvallisuu a

ja luote avuu aDA-Design OyKeskuskatu 29 31600 Jokioinenp. 029 0800 900

www.da-design.fi [email protected]

PUOLUSTUKSEN TUKENARaskas puolustuskalusto on osa suomalaista puolustusteollisuut-ta. Kuvassa AMOS-FIN kranaatin-heitinjärjestelmä Patria AMV 8x8 -alustalla.KUVA: LISA HENTUNEN, PUOLUSTUSVOIMAT

INSPIRAATIO

KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

10 ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU

Turvallisuushakuisuudessa ei sil-ti ole kyse siitä, että ympäristömme olisi muuttunut aiempaa turvatto-mammaksi. Taustalla on paremmin-kin yhteiskunnan kehityksen tuoma mahdollisuus. Hälytyslaitteet ovat kehittyneet, hinnat laskeneet ja osto-voima kasvanut.

– Ihmisellä on iät ja ajat ollut tarve saada turvallisuutta. Eri aikoina se on toteutunut eri tavalla. Kun tekninen kehitys menee eteenpäin, se tuo uu-sia mahdollisuuksia, rikoskomisario Kari Niinimäki Helsingin rikospolii-sista kertoo.

Poliisin tilastot kertovat, että asun-tomurtojen määrä Suomessa on 2000-luvulla alhaisempi kuin 90-lu-vulla. Myös kansainvälisessä vertai-lussa Suomi on kärkisijoilla ei-rikol-lisena maana.

Silti asuntomurtoja tapahtuu. Esi-merkiksi Helsingissä 400 tapausta vuodessa. Poliisi suhtautuukin myön-teisesti kotien turvajärjestelmiin.

– Niistä on hyötyä. Aika harvoin murtaudutaan koteihin, joissa järjes-telmä on käytössä.

Henkilökohtainen ratkaisuKysymys, tulisiko omaan kotiin hankkia turvajärjestelmä, on aina henkilökohtainen. Vääriä vastauksia

kysymykseen ei ole. Edes poliisi ei voi antaa asiaan yksiselitteistä ohjetta.

– Päätös järjestelmän hankkimi-sesta on tultava ihmiseltä itseltään. Siitä, minkälaiseksi hän itse kokee ti-lanteen. Löytyykö kotoa esimerkiksi arvoesineitä tai muuta suojattavaa.

– Toisaalta kyse on myös turvalli-suuden tunteesta ja asuinmukavuu-teen liittyvistä seikoista, jotka jokai-nen ratkaisee itse oman arvomaail-mansa perusteella, Niinimäki pohtii.

– Jokaisen päätös on oikea. Jos naa-puri päättää toisella tavalla, kummat-kin ovat oikeassa.

Erkko Murto ja Kirsti Riikonen ovat kumpikin hankkineet espoolai-siin paritalokoteihinsa turvajärjes-telmät.

– Me olemme liikkuva pariskun-ta, ja talo on usein tyhjänä. Järjestel-

män olemassaolo pitää turvallisuu-den tunteen yllä, Riikonen kertoo. Heillä koti on ollut suojattu jo vii-den vuoden ajan. Murto varusti ko-tinsa turvajärjestelmällä noin puoli-toista vuotta sitten. Asuntomurrois-ta kertovat lehtiartikkelit alkoivat yhä enemmän pistää silmään. Myös se, että huoneistoon oli kertaalleen murtauduttu edellisen omistajan ai-kana, antoi tulta ajatukselle.

– Päätös järjestelmän hankkimi-sesta oli lopulta nopea. Investointi ja muutaman kympin kuukausimaksu eivät ole kulueränä niin iso, etteikö sitä kannattaisi hankkia.

– Vartiointiliikkeen tarra on posti-laatikossa, ovissa ja osassa ikkunois-ta. Kyllä aika rohkea varas täytyy ol-la, jos uskaltaa murtautua asuntoon, josta jo ulospäin näkyy, että siellä on

hälytysjärjestelmä, hän toteaa.– Savuhälytin luo myös turvalli-

suuden tunnetta. Kun olemme reis-sussa, on hyvä tietää, ettei tarvitse palata savuaville raunioille. Laite hä-lyttää suoraan palveluntarjoajan hä-lytyskeskukseen, Murto lisää.

Tietoa asiantuntijaltaTurvajärjestelmän hankinnassa ri-koskomisario Niinimäki kehottaa luottamaan asiantuntijaan. Alan am-mattiliikkeistä löytyy tietoa siitä, mitkä ovat parhaat ratkaisut kodin tarpeisiin.

Myös poliisin tärkein rooli kodin-turvallisuuden lisääjänä on tiedon tuottaminen ja jakaminen.

– Me kerromme asuntomurtojen lukumääristä ja siitä, mitä niissä ta-pahtuu. Ihmiset pystyvät siten teke-mään omia johtopäätöksiään, onko asia sellainen, johon heidän tulisi va-rautua. Me kerromme myös millaisia mahdollisuuksia kodin suojaamisen löytyy.

– Toisessa ääripäässä on tietenkin rikollisten kiinniottaminen ja hei-dän keskuuteensa sellaisen käsityk-sen levittäminen, etteivät nämä ri-kokset kannata.

Rikoskomisario itse kertoo, ettei hänen kodissaan ole vielä turvajär-jestelmää, mutta jossakin vaiheessa se voi olla ajankohtainen.

– Oma elämä muuttuu ja maail-ma muuttuu. On hyvä aika ajoin py-sähtyä miettimään, onko esimerkik-si oma arvomaailma muuttunut tai onko tullut saataville uusia suojautu-mismahdollisuuksia.

Turvajärjestelmä hätistää murtautujan

ENNEN MURTAUTUMISTA. Murtautuja miettii kahdesti sellaisen kodin kohdalla, joka on varustettu hälytysjärjestelmästä varoittavin kyltein. KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

INSPIRAATIO

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Yhä useammasta kotitalou-desta löytyy turvajärjestel-mä, joka suojaa asuntomur-toja, tulipaloja tai vesivahin-koja vastaan.

TIEDOSTAVAIHTOEHDOT

JULKKKAAAAAAIIIIIISSSSSSSSUUUUUUU

TTTIEEEEEEIEIEIEDODODODODODODODODODODOD SSSSSSSSSSSSTTTTTTTTTTAAAAAAATTTTTTTT

3ASKEL

Suojattu avain turvaa Lukitus on kodin turvalli-suuden perustekijä. Par-haan turvan antaa suojat-tu lukkojärjestelmä.

– Tavallisesta avaimesta voi ku-ka tahansa teettää kopioita. Suo-jattu avain tarkoittaa, että asun-non omistajalla on avainkortti, jolla vain hän itse pystyy teettä-mään avaimia valtuutetun luk-koliikkeen kautta. Hän tietää varmasti, montako kotiavain-ta on olemassa, toimitusjohtaja Ilkka Laine Turvaurakoitsijalii-tosta kertoo.

Luota vain ammattilaisiinSuojattuja lukkojärjestelmiä saa ja avaimia voi teettää valtuute-tuissa lukkoliikkeissä, joita maas-samme on noin 150. Useimmat markkinoille tulevat uudet lukot ovat suojattuja.

Laine suosittaa lukkojen hank-kimista aina alan ammattiliik-keestä.

– Henkilökunnalla on poliisin myöntämät turvasuojaajakortit ja avainten teettämisprosessi on valvottu.

– Asiantuntijalta tuotteet saa asennettuna, turvallisuus on taattu ja takuu voimassa. Väärän-lainen ja väärin asennettu lukko ei takaa sitä turvallisuustasoa, jo-ta on ajateltu.

Perinteisteisten ja suojattu-jen lukkojen hintaero ei ole suu-ri. Vanhan lukon saa vaihdettua suojattuun vain lukkopesän vaih-tamalla. Koko lukkojärjestelmää ei tarvitse uusia.

– Kun ajatellaan asumis- tai re-monttikustannuksia, niihin ver-rattuna lukkojen kustannukset ovat hyvin pienet.

KATARIINA KÄÄPÄ

[email protected]

Poliisiammattikorkeakoulu on luotettava turvallisuusalan toimija kansallisesti ja kansainvälisesti. Polamk on osa poliisin turvallisuustyötä:

▪ alalle rekrytointi ▪ koulutus

Poliisin ammattiosaajia – Poliisiammattikorkeakoulu

www.polamk.fi

Vuonna 2011 Polamkissa on tarjolla 312 koulutuspaikkaa tuleville turvallisuuden ammattilaisille.

▪ tutkimus▪ kehittäminen

KariNiinimäkiRikoskomisario,Helsingin rikospoliisiKuva: Katariina Kääpä

SenioriturvaTehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville

Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä

Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan

Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä hälyttää mm. jos asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan poissa sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä

Pasi Nurmela, Gsm: +358 44 5400 451 Sami Nurmela, Gsm: +358 44 5400 462 Kaarlo Aho, Gsm: +358 44 5400 461 [email protected]

SENIORTEK

Käyttö-kokemuksia jo

yli 600 dementia- paikasta

Kotisovellus otettu käytöön

Kysy lisää!

Seniorturva saatavilla Turvakolmion kautta

koko Suomessa.

Yhteystiedot: Koskikatu 27 B 3 krs | 96100 Rovaniemi Kankaantaankatu 93 | 37150 Nokia www.seniortek.fi


Kokonaisuuden hallinta varmistaa turvallisuuden. www.iss.fi

KERRO MIELIPITEESI,ME KUUNTELEMME!

Nauti minibreikistä merellä ja

kauniin Tallinnan antimista. Meno–paluu-matka kahdelle sisältäen hytin Viking XPRS:llä.

Matkaan kuuluu Bistro Buffet -lounas

menomatkalla ja yöpyminen Tallinnassa Nordic Forum -hotellissa kahden hengen huoneessa, sisältäen aamiaisen.

WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected] | PUH. 09 - 565 84 010

OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK

VOITAMERELLINEN KAUPUNKI-

LOMA


Kamera tallentaa totuuden

KAMERAVALVONTAKamerat tuovat yleistä turvallisuuden tunnetta ri-kosten ehkäisyn ohella.

KUVA: SHUTTERSTOCK.COM

Kameravalvonta ja siihen liittyvät tekniset järjestelmät ovat viimei-sen 10 vuoden aikana kehittyneet valtavasti. Kameravalvonnasta on tullut osa päivittäistä kaupunki-kuvaa, ja sen käyttöala on laajen-tunut rikoksia ennaltaehkäise-västä ja selvittävästä roolista mm. yleisen turvallisuuden lisäämi-seen sekä prosessien, kulun- ja lii-kenteen valvontaan.

Pelkästään Helsingin ydinkes-kustassa on 3000 valvontakame-raa. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikössä työskente-levän vanhemman rikosylikons-taapeli Pekka Sallisen mukaan niistä saatava kuvamateriaali on kuitenkin suurimmaksi osaksi vain kehnon kännykkäkameran tasoista.

– Rikosepäilyssä poliisin kan-nalta olisi ihanteellista, jos kame-rasta saatava kuvamateriaali olisi tunnistuskelpoista. Kuvamateri-aali on aina aukotonta todistusvoi-maa, joka nopeuttaa rikoksen sel-vittämistä.

Opas avustaa hankinnas-saValvontakameralaitteiden tason kirjavuuden ja vaihtelevan laa-dun vuoksi sisäasiainministeriö päätti yhdessä turvallisuusalan

neuvottelukunnan kanssa luoda Suomelle kameravalvontaoppaan. Pekka Sallinen toimi oppaan käsi-kirjoittajana ja se julkaistaan säh-köisesti tammikuussa Poliisi.fi-sivustolla.

– TV- ja elokuvamaailman luo-mat mielikuvat järjestelmien suorituskyvyistä eivät vastaa to-dellisuutta, ja usein esimerkik-si rikostutkinnassa viranomaiset törmäävät laadultaan kelvotto-miin tallenteisiin, Sallinen har-mittelee.

Kameravalvontaoppaan tarkoi-tuksena on toimia käytännönlä-heisenä ohjeistuksena kamera-valvonnan kehittämiseksi ja yhte-näistämiseksi. Oppaan keskeisenä tavoitteena on parantaa kamera-valvonnan laatua ja toimia kame-ravalvontaan liittyviä lakeja sel-ventävänä ohjeena, jonka avulla yritykset ja kansalaiset voivat sel-vittää oikeutensa ja velvollisuu-tensa lakien toteuttamisessa.

– Riittävän laadukkaan, tallen-tavan kameravalvontajärjestel-män avulla yritys voi ennaltaeh-käistä mahdollisia ongelmia ja

helpottaa niiden selvittämistä jäl-kikäteen, Sallinen muistuttaa.

Sairaaloista ruuhkaselvi-tyksiinKameravalvonnalla on rikostor-junnallisen tehtävän lisäksi monia muitakin käyttöaloja. Kameroi-ta on käytetty jo useamman vuo-den ajan mm. teollisuuden ja sai-raaloiden prosessien valvonnassa, henkilö- ja ajoneuvoliikenteen ku-lunohjauksen tukena sekä tuotta-massa web-kamerakuvaa kaupun-kien keskeisiltä paikoilta.

Kameravalvonnan tekemät asia-kasvirtojen laskennat ja ruuhka-selvitykset auttavat yrityksiä koh-dentamaan resurssejaan oikein. Tulevaisuudessa järjestelmät osaa-vat hälyttää, jos esimerkiksi tarjo-ustuote loppuu hyllystä.

Kameravalvontaa suoritetaan yleensä kahdella eri tavalla: joko reaaliaikaisena aktiivisena kuvan tarkkailuna tai jälkikäteen passii-visena kuvamateriaalin analysoin-tina. Reaaliaikaisessa kameraval-vonnassa, kuten myymälätarkkai-lussa, valvoja käyttää kameroita.

Tällöin käytön tarkoituksena on havainnoida ja estää mahdollisia rikoksia. Reaaliaikaisessa tarkkai-lussa kameroita käyttävä henkilö on yleensä radioyhteydessä ken-tällä oleviin vartijoihin, ja voi oh-jeistaa heitä tarpeen mukaan. Vas-taavasti myös vartijat saattavat pyytää seurantaa valvojalta, esi-merkiksi näpistysepäilyn tai kiin-niottamisen tueksi.

Hyvälaatuiset tallenteet, korvaamaton apuJälkikäteen tallenteita tutkimal-la pyritään selvittämään tapah-tumien kulku analysoimalla ka-meroiden tallennemateriaalia. Tallenteet edesauttavat rikostut-kinnan tai onnettomuuden tutki-mista. Niiden avulla selvitetään tekoon liittyviä asianosaisia, te-ko-olosuhteita ja helpotetaan ri-koksentekijän tunnistamista. Materiaali myös auttaa tuomio-istuinta saamaan kokonaiskuvan tapahtuneesta.

Pekka Sallisen mukaan kamera on kuin vakuutus, jonka hyödyl-lisyys punnitaan kunnolla vasta tosipaikan tullen.

– Yritysturvallisuudessa kes-keistä on erilaisten riskien tun-nistaminen ja niiden hallinta. Kameravalvonta on käytännön turvallisuustyötä, joka viestit-tää ympäristölle, että yritykseen tai kiinteistöön kohdistetut va-hingonteot tullaan selvittämään, Sallinen päättää.

”Yritysturvallisuu-dessa keskeistä on erilaisten riski-en tunnistaminen ja niiden hallinta.”

Pekka SallinenVanhempi rikosylikonstaapeli, Helsingin poliisilaitos Kuva: Taru Schroderus

AJASSA

TARU SCHRODERUS

[email protected]

Kysymys: Miksi kameraval-vontaa tulisi lisätä entisestään?

Vastaus: Kameroilla on ri-koksia ennaltaehkäisevä vaiku-tus ja ne auttavat poliisia onnet-tomuuksien ja rikosten selvittä-misessä.

ENNALTA-EHKÄISE

SJULKKKKAAAAAAAIIIIIISSSSSSSSUUUUUUU

ENENENNNNNNANANAAANANANANANANANALTLTLTLTLTLTLTLTLTLTLTLTAAAAAA-AA-A-A-Ä

4ASKEL

Kameran silmä valvoo.Kuva: Shutterstock.com

Oma valvon-takamera käräytti siep-paaja-TurusenValvontakamerat olivat tärkeässä roolissa vii-me toukokuussa tapah-tuneessa Herlinin teolli-suussuvun perijättären sieppauksessa.

Sieppauksesta tuomitun Juha Tu-rusen liikkeet tallentuivat mm. turkulaisen parkkihallin ja lääkä-rikeskuksen valvontakameroihin. Kameratallenteessa näkyi, kuinka valepuvussa lunnasrahoja nouta-nut sieppaaja nousi kasvojaan pei-tellen, muovipussi kädessä rappu-ja pitkin kauppakeskuksen tiloi-hin ja kävi vaihtamassa vaatteen-sa siellä sijainneen lääkärikeskuk-sen WC-tiloissa.

Lopullisesti Turusen käräytti-vät hänen osittain omistamansa yrityksensä valvontakamerat. Val-vontakameroihin tallentui Turu-sen käynti yrityksen liiketiloissa yhden lunnasrahasalkun kanssa ja paluu ilman salkkua, mikä sai poliisin suorittamaan etsinnän kyseisen yrityksen tiloihin. Seka-vaa mielentilaansa Turunen ku-vaili poliisikuulusteluissa sillä, et-tä hän tiesi hyvin tarkkaan, että rahojen kätkemiseen käytetyssä liikkeessä oli ollut valvontakame-rat jo pari vuotta. Siitä huolimatta hän kävi kätkemässä yhden raha-salkun myymälän kattopaneelei-den taakse.

Huolehdi kamerasta!Helsingin poliisilaitoksen väki-valtarikosyksikössä työskentele-vä rikosylikomisario Juha Rauta-heimo sanoo valvontakameroista saadulla tallennemateriaalilla ol-leen tärkeä rooli sieppauksen sel-vittämisessä.

– Kun sieppaaja oli saatu kiinni, hänen hallustaan löydettiin vaate-pussi, joka kädessään hänet näh-tiin parkkihallissa. Turusen oman yrityksen valvontakamerakuva oli niin tarkkaa, että siitä pystyt-tiin tekemään kasvotunnistus.

Rautaheimon mukaan polii-si hyödyntää valvontakameroista saatavaa kuvamateriaalia etenkin ryöstöjen ja pahoinpitelyiden sel-vittämisessä.

– Kameroista ei ole hyötyä, jos niistä saatava kuvamateriaali on tasoltaan onnetonta. Valvontaka-meroiden omistajien tulisi huo-lehtia, että kameran linssi on puh-das, kamera on suunnattu oikein ja että valaistus on kohdallaan, Ju-ha Rautaheimo painottaa.


Joka vuosi liikenteessä loukkaantuu lähes 3000 nuorta. Vuoden Liikenne-turvallisuusidea-kilpailussa nuoret itse pohtivat keinoja turhien liiken-nekuolemien ja vammautumisten välttämiseksi.

Nuorten kuljettajien onnetto-muudet muodostavat lähes kaikissa maissa piikin onnettomuustilastoon. Nuorten miesten riski kuolla henki-löauton kuljettajana on moninkertai-nen muihin kuljettajiin verrattuna. Esimerkiksi 18–19-vuotiailla miehillä kuolemanriski on noin nelinkertai-nen 35–44-vuotiaisiin miehiin verrat-tuna.

Nuoret eivät kuitenkaan ole yhte-näinen ryhmä ja siksi heidän liiken-neasenteisiinsa ja -käyttäytymiseen-sä vaikuttamiseksi on käytettävä eri-laisia keinoja ja lähestymistapoja: tietoa ja tosiasioita, omakohtaisia ko-kemuksia ja myös tunteisiin vetoa-mista. Tärkeimpiä vaikuttamisen ka-navia ovat koti ja koululaitos.

– Nuorten liikenneonnettomuuk-sien ehkäisemisessä kyse on ennen kaikkea asennekasvatuksesta. Liiken-nekasvatuksen määrää tulisi lisätä ja sen pitäisi alkaa jo päiväkodista, sanoo opetusneuvos Eero K. Niemi Opetus-hallituksesta.

Kolmevuotinen kampanjaVuoden Liikenneturvallisuusidea-kil-pailu järjestetään osana kolmevuotis-ta nuorten liikenneturvallisuuskam-

panjaa eli ROSYPE-projektia (Road Sa-fety for Young People in Europe). Kil-pailun suojelijana toimii opetusmi-nisteri Henna Virkkunen.

Kilpailun järjestäjien mukaan nuo-risoon ei vaikuteta hetkessä. Tämän vuoksi kilpailu toistetaan kolmena perättäisenä vuotena.

– Juuri kortin saaneiden onnetto-muudet johtuvat yleensä näyttämi-sen halusta, ylinopeudesta ja taitojen puutteen yhdistelmästä. Jos kilpailun avulla pystytään ehkäisemään yksi-kin turha kuolema, on se tehnyt tehtä-vänsä, Eero K. Niemi toteaa.

Pysäyttävä lähtöMiten nuorten liikennekuolemia voi-taisiin vähentää? Pysäyttämällä hei-dät kuvaruudun ääreen ja näyttämäl-lä, miten kaahaajalle käy? Tätä kokeil-laan Vuoden liikenneturvallisuusidea -kilpailussa, jonka lähtökohtana on kaksi runsaan kahden minuutin mit-taista filmiä ”Miksi?”, joilla pyritään hätkähdyttämään ja herättämään nuoret liikenneturvallisuuden pohti-miseen.

Filmeissä nuori kilpa-ajaja kertoo suhtautumisestaan liikenteeseen ja nuorena liikenneonnettomuudes-sa vammautunut antaa oman kom-menttinsa. Filmien pohjalta koululais-ten toivotaan ideoivan puhuttelevia keinoja ikätoveriensa liikennekäyt-täytymisen kohentamiseksi.

Kilpailun järjestelyissä mukana oleva Autoliitto kokee aiheen äärim-mäisen tärkeäksi.

– Uutiset kertovat jatkuvasti nuor-ten liikenneonnettomuuksista, joi-den suurin aiheuttaja on ollut oma hölmöily. Vuoden Liikenneidea-kil-pailun tarkoituksena ei ole lähteä sor-mi pystyssä neuvomaan nuoria vaan herätellä heidät itsensä ajattelemaan omaa liikennekäyttäytymistään, Au-toliiton viestintäpäällikkö Jukka Tol-vanen painottaa.

Asennekasvatus turvaa nuorta kuskia

LIIKENNEKASVATUS LÄHTEE KOTOA. Nuorten kuolemantapauksista ylivoimai-sesti suurin osa tapahtuu ratin takana. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM

AJASSA

TARU SHCRODERUS

[email protected]

Kysymys: Miten nuorten lii-kennekuolemia voidaan vähen-tää?

Vastaus: Liikennekasvatuk-sen tulisi alkaa jo varhaisessa vaiheessa.

NUORTEN LIIKENNEONNETTOMUUDET

Eniten henkilövahinkoja liikenteessä sattuu 15–24-vuo-tiaille nuorille. Liikenteessä kuo-lee keskimäärin 83 ja loukkaan-tuu noin 2900 nuorta vuodes-sa. Miehiä menehtyneistä on yli 75 %.

Nuorten kuolemantapauk-sista lähes kolme neljästä ja loukkaantumisista 60 % sattuu henkilöautossa.

Nuorten kuljettajien riski kuolla liikenteessä on yli kolmin-kertainen muuhun väestöön ver-rattuna.

Tyypillisiä piirteitä onnet-tomuuksille ovat tieltä suistu-

minen, kova vauhti, turvavyön puuttuminen ja alkoholin vaiku-tuksen alaisena ajaminen.

Yleisimmin nuoret kuole-vat tai loukkaantuvat tieltä suis-tumisessa. Kuolemaan johta-neista onnettomuuksista noin 40% on kovavauhtisia eli kul-jettaja on ajanut vähintään 20 km/h ylinopeutta tai vähintään 130km/h.

Riskialttiiseen toimintaan taipuvaiset nuoret ovat kuiten-kin vähemmistö. Eri tutkimusten mukaan nuoria riskikuljettajia on 10–17 % kaikista nuorista.LÄHDE: LIIKENNETURVA

OIKEATASENTEET

JULKKKAAAAAAIIIIIISSSSSSSSUUUUUUU

OIOIOIOIIIIOIOIO KKKKKKKKKKKKEAEAEAEAEAEAEAAEAEAEATTTTTTTTTT

5ASKEL

Palkinnoksi ajoharjoittelu-päivä ja 5000 euroaVuoden liikenneturvallisuus-idea -kilpailun palkinnot hou-kuttelevat taatusti osallistu-maan. Kummassakin ikäryh-mässä voittajaehdotuksen laa-tinut oppilasryhmä/luokka saa palkinnoksi ikäryhmälleen rää-tälöidyn liikenne- ja ajoharjoit-telupäivän, jonka ohjauksesta vastaavat ammattimaiset kou-luttajat. Harjoittelupäivät järjes-tetään huhti–toukokuussa 2011.

Voittajakoulut saavat lisäksi kumpikin 5000 euron stipendin käytettäväksi liikennekasvatuk-seen seuraavan lukuvuoden ai-kana. Mikäli voitto kummassa-kin ikäryhmässä osuisi samal-le koululle, osoitetaan yksi 5000 euron stipendi käytettäväksi 13–16-vuotiaiden ja toinen 5000 euron stipendi käytettäväksi 17–21-vuotiaiden liikennekasva-tukseen.

Kilpailu liittyy EU:n tuke-maan nuorten liikenneturvalli-suuskasvatukseen ja sen tavoit-teena on viime kädessä vähen-tää nuorison liikennekuolemia. Kilpailun järjestäjien mukaan tärkeä osatavoite on saavutet-tu, jos nuoret saadaan hetkek-si pysähtymään ja ajattelemaan omaa osaansa liikenteessä.

– Mikäli kilpailumateriaali hätkähdyttää tai auttaa nuoria ymmärtämään oman vastuunsa ja oman haavoittuvuutensa fy-siikan lakien toteutuessa, olem-me jo pitkällä”, järjestäjät kiteyt-tävät.LÄHDE: WWW.MICHELIN.FI/MIKSI

SAM-SEC OYT U R VA PA LV E LU T

Sam-Sec Oy myy, asentaa ja huoltaa murtohälyttimiä, tur-vakameroita ja ovipuhelimia. Hälytysjärjestelmällä voidaan ilmaista luvattoman tunkeutu-misen lisäksi haluttaessa myös tulipalon tai muun vastaavan poikkeaman, josta kiinteistöl-le ja henkilöille voi aiheutua haittaa. Järjestelmä voidaan kytkeä soittamaan hälytyksen esimerkiksi vartiointiliikkeen hälytyskeskukseen tai omaan matkapuhelimeen. Sam-Sec toteuttaa Suomen suurimmil-le vartioimisliikkeille alihan-kinta palveluja.

[email protected] 7174 314www.samsec.fiRiihipellonkuja 300390 Helsinki

MICHELIN on maailman johtava rengasvalmistaja, joka on vahvasti sitoutunut kestävän kehityksen mukaisen autoilun ja liikenteen edistämiseen. Osa kestävää kehitystä on myös liikenneturvallisuuden parantaminen. SUOMESSA osallistumme liikenneturvallisuuden parantamiseen monin tavoin:

-Kehittämällä ja testaamalla Suomen olosuhteisiin tarkoitettuja renkaita sekä yksityiseen että ammattikäyttöön Ivalon testiradoillamme.-Tarjoamalla ammattimaista koulutusta jälleenmyyjillemme.-Tukemalla liikenneturvallisuustutkimusta (VTT:n Turvallinen Liikenne 2025 -tutkimushanke).-Järjestämällä nuorten liikenneturvallisuuden ideointikilpailuja peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa.-Työskentelemällä Opetushallituksen Liikenneturvallisuuden yhteistyöverkoston jäsenenä nuorison liikennekasvatuksen turvaamiseksi.

www.michelin.fi


Turvallisuuden tulee siirtyä tuleville sukupolville

Nyky-Suomessa turvallisuuttamme haastavat niin huumeet, terroristit kuin rikollisuuskin. Päättäjien vastuulla on taata sekä henkilökohtainen ettäkansallinen turvallisuutemme siten, että koemme sen jokapäiväisessä elämässämme, kirjoittaa rintamaveteraani Onni Toljamo.

Turvallisuus ja tur-vallisuuden tunne ovat ihmiselämässä tärkeitä. Meille rin-tamaveteraaneille turvattomuus ja tur-vallisuuden tunteen

puuttuminen ovat olleet kohtalon-kysymyksiä. Erityisesti ne olivat hyvin pinnalla talvisodan kynnyk-sellä. Turvallisuus ja turvallisuuden tunne olivat tuntemattomia.

Neuvostoliiton hyökättyä Suo-meen 30. päivänä marraskuuta 1939 valloittaakseen Suomen, turvatto-muus yhdisti kansamme. Kansa oli valmis puolustamaan itsenäisyyt-tään. Maanpuolustustahto oli sil-loin korkeimmillaan. Näin syntyi talvisodan henki.

Sodassa turvattomuus oli aina läsnä. Ainainen pelko ja hirvittävät taistelut järkyttivät myös sotilai-demme mieliä. Silloin nykyisenkal-taisella kriisiavulla olisi ollut todel-lista käyttöä. Se oli silloin tuntema-ton ja kukin sai pärjätä miten taisi.

Taisteltu turvallisuutemmeSodan päätyttyä tuli uusi turvat-tomuus ja turvallisuuden tunteen puute. Kaikki eivät uskoneet pysy-vään rauhantilaan. Osa pelkäsi val-loittamisaikeiden toteuttamista ja uutta hyökkäystä. Sen seurauksena toteutui asekätkentä. Aseita kätket-tiin sissisodan tarpeita varten.

Arkielämän turvallisuus puuttui sodan jälkeisinä vuosina. Turval-lisuuden tunteesta ei ollut tietoa-kaan. Poliittiset olot olivat epäva-kaat. Pahimmillaan pelättiin isän-maamme joutuvan vieraan ikeen alle. Isänmaan itsenäisyyden pe-lastamiseksi rintamalla ja kotirin-tamalla toimineita vainottiin ja tuomittiin vankilaan oikeusperi-aatteisiimme sopimattomien jäl-keenpäin laadittujen lakien nojalla.

Tuovatko yhteisöt turvaa?Turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen puuttumisen seuraukse-na kansamme liittyi äänestyksen kautta Euroopan unioniin. Näin us-koin äänestyksen aikoihin ja näin sanoi jälkeenpäin silloinen tasaval-lan presidenttikin. Liittyminen ei kuitenkaan tosiasiallisesti sisältä-nyt turvatakuita, mutta lisäsi tur-vallisuuden tunnetta.

Maamme liittyminen Natoon on ollut esillä jatkuvasti tavalla tai toi-sella turvallisuuteen liittyen. Neu-vostoliiton romahdettua liittymi-nen Natoon vaikutti mielestäni hy-vältä vaihtoehdolta. Enemmistö kansastamme on kielteisellä kan-nalla. Sodan jälkeen syntyneiden ei ole koskaan tarvinnut tuntea so-dan pelkoa eikä kokea sodan kau-huja. He katsonevat, että rauhanti-la on kansojen kesken pysyvä. Tulos saattaisi olla toinen, jos liittymises-

tä kysyttäisiin ainoastaan sodan pe-lot ja kauhut kokeneilta.

Nykyiset turvallisuuden riskitTurvattomuus ja ennen kaik-kea turvattomuuden tunne ovat lisääntyneet. Tänään turvatto-muutta aiheuttavat huumeet, ter-roristit, rikollisjengit ja rikollisuus yleensä. Nykyisin törkeisiinkin ri-koksiin syyllistyneet voivat pääs-tä vapaaksi ennen oikeudenkäyn-tiä. Kun he eivät saavu oikeuteen vastaamaan teoistaan, he siirty-vät tuomioistuimien ulottumat-tomiin useasti jatkamaan rikollis-ta toimintaansa. Rikoksien uhri-en asemaan ei sen sijaan ole saatu riittävää parannusta.

Puolustusvoimain kaavailtu uudistus supistaa asevoimiemme kokoa liittyy turvallisuuteen tänä päivänä. Kun maamme vastaa yk-sin puolustuksestaan, huolestu-mista aiheuttavat sellaiset suun-nitelmat, jotka saattaisivat johtaa maanpuolustuskyvyn heikenty-miseen. Uskomuksiin ja luuloi-hin ulkopuolisesta avusta saim-me kylmän kylvyn talvisodan ai-koihin.

Päättäjien tulee tehdä päätök-siä, jotka takaavat kansalaisillem-me turvallisuuden tunteen jokai-seksi päiväksi maamme rajoja myöten.

“Päättäjien tulee tehdä päätöksiä, jotka takaavat kansalaisillemme turvallisuuden tunteen jokai-seksi päiväksi maamme rajoja myöten.”

Onni Toljamo Kunnallisneuvos, nimismies, evp.

MIELIPIDE

HENKILÖKOHTAINEN MIELIPIDE

Sotiemme veteraaneja on elos-sa noin 55 000, heistä sotainva-

lideja on noin 9 000. Veteraanien keski-ikä on 88 vuotta. Sotiemme veteraanit

ovat korkeaan ikään ehtineitä kunniakansalaisia.

Sotiemme veteraanit lunasti-vat Suomelle itsenäisyyden

kolmessa raskaassa sodassa. Talviso-ta syttyi 70 vuotta sitten, 30.11.1939 ja päättyi 13.3.1940. Välirauhan jälkeen alkanut jatkosota käytiin 25.6.1941–4.9.1944. Sodan viimeinen vaihe Lapin sota 15.9.1944 – 27.4.1945.

Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000

naista.

Nuorimmat rintamalle joutu-neista olivat vasta 17-vuotiaita.

Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Heistä, jotka palasivat, pysyvän sotavamman sai joka neljäs.

Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.

Yli puoli miljoonaa ihmistä menetti kotinsa.Kansallinen veteraanipäivä on 27. huhtikuuta. Kansallista

veteraanipäivää on juhlistettu virallisesti vuodesta 1987. LÄHDE: SOTIEMMEVETERAANIT.FI, SUOMENLOTTAPE-RINNELIITO.FI

FAKTAA VETERAANEISTAMME

Itsenäisen Suomen viimeinen hetki sodassa oli 27.4.1945, kun saksalaiset joukot poistuivat Suo-men Lapista kello 13:30. Suomen joukot nosta-vat siniristilipun Suomen ja Norjan rajalla tapauk-sen merkiksi.

Anvia Securi Oy on osa Anvia konsernia ja vastaa turvaliike-toiminnasta, joka kattaa palvelut yksityisille, yhteisöille ja yrityksille. Liiketoiminta jakaantuu hälytyskeskuspalveluihin, turvajärjestelmiin ja lukitustekniikkaan. Anvia Securi Oy:n pal-veluksessa on noin 95 henkilöä ja liikevaihto n.12 M€.

Anvia Securi Oywww.securi.fi

vaihde 029 001 [email protected]


Taistelu näkymätöntä vastaan on mahdotonta.Kehittyneitä evaasiotekniikoita hyödyntävät verkko rikolliset ovat täysin näkymättömiä tieto-murtoja ja järjestelmähyökkäyksiä toteutta-essaan. Ne voivat ohittaa jopa yli 90 % nykyi-sistä verkon turvalaitteista jälkiä jättämättä. Etkä voi torjua sitä, mitä et näe.

Uusi Stonegate Anti Evasion Ready IPS ja Stonegate Management Center tarjoavat tehokkaan ja dynaamisen suojauksen verkko-hyökkäyksiä ja kehittyneitä evaasiotekniikoita vastaan.

Ota yhteys, niin pidetään verkkorikolliset poissa bisneksestä. Ainakin sinun.

Lue lisää www.antievasion.com

[email protected]

n:o 1 / joulukuu 2010 turvallisuus 5doc.mediaplanet.com/all_projects/6346.pdf · malla on hyvä...

Documents