Huoltovarmuus ja energiatehokkuus

Ei julkaista painotuotteena

Huoltovarmuus ja energiatehokkuus

Copyright Motiva Oy, Helsinki, Joulukuu 2016

2

Huoltovarmuus ja energiatehokkuus Motiva Oy ja Huoltovarmuuskeskus

3

Esipuhe

Kansallisen energiahuoltovarmuuden perustana ovat monipuoliset ener-gialähteet ja polttoaineet, riittävä ja hajautettu energiantuotanto sekä toi-mintavarmat siirto- ja jakelujärjestelmät. Suomen energiaomavaraisuus on yhtenä tavoitteena hallitusohjelmassa. Energiahuoltovarmuudessa sähkön tuotantokapasiteetin riittävyys on noussut yhdeksi ajankohtaiseksi kysy-mykseksi. Suomen sähköntuotantokapasiteetti on vähentynyt, eikä poh-joismaisen sähköpörssin energian hintaan perustuva markkinamekanismi ole pystynyt varmistamaan huippukulutusjaksoihin riittävää tuotanto-reserviä.

Suomessa on muun muassa laajasti yhteiskunnan eri toiminnot katta-va energiatehokkuussopimusjärjestelmä sekä kuluttajien energiatehok-kuusneuvonta. Energiatehokkuutta ei ole aikaisemmin tarkasteltu ener-giahuoltovarmuuden näkövinkkelistä. Energiatehokkuustyö parantaa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta.

Tässä hankkeessa Motiva Oy yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ja tämän toimeksiannosta on avannut energiatehokkuuden mah-dollisuuksia huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomessa sekä viestinyt sen merkityksestä eri kohderyhmille.

Työhön ovat Motiva Oy:ssä osallistuneet Ilkka Hippinen, Sirpa Musto-nen ja Elina Fast. Tilaajan edustajana työhön on osallistunut Petri Niemi-nen.

Helsingissä joulukuussa 2016

Ilkka Hippinen

4

Sisällysluettelo

Esipuhe 3

Sisällysluettelo 4

1 Johdanto 5

1.1 Taustaselvitys 5

2 Kyselytutkimus 9

2.1 Vastaukset: yritykset 12

2.1.1 Mikä kannustaisi organisaatiotasi parempaan varautumiseen ja tarvittaviin investointeihin 12

2.1.2 Poimintoja yrityskommenteista 13

2.2 Julkinen sektori 14

2.2.1 Mikä kannustaisi organisaatiotasi parempaan varautumiseen ja tarvittaviin investointeihin 14

2.2.2 Poimintoja julkisen sektorin kommenteista 15

2.3 Kuluttajat 18

2.3.1 Poimintoja kuluttajakommenteista 26

2.4 Organisaatioiden tunnettuus ja onnistuminen toiminnassaan 27

3 Hankkeen viestintä 29

4 Johtopäätökset ja jatkoehdotukset 31

5

1 Johdanto

Kansallisen energiahuoltovarmuuden perustana ovat monipuoliset ener-gialähteet ja polttoaineet, riittävä ja hajautettu energiantuotanto sekä toi-mintavarmat siirto- ja jakelujärjestelmät. Suomen energiaomavaraisuus on yhtenä tavoitteena hallitusohjelmassa. Energiahuoltovarmuudessa sähkön tuotantokapasiteetin riittävyys on noussut yhdeksi ajankohtaiseksi kysy-mykseksi. Suomen sähköntuotantokapasiteetti on vähentynyt, eikä poh-joismaisen sähköpörssin energian hintaan perustuva markkinamekanismi ole pystynyt varmistamaan huippukulutusjaksoihin riittävää tuotanto-reserviä.

Suomessa on muun muassa laajasti yhteiskunnan eri toiminnot katta-va energiatehokkuussopimusjärjestelmä sekä kuluttajien energiatehok-kuusneuvonta. Energiatehokkuutta ei ole aikaisemmin tarkasteltu ener-giahuoltovarmuuden näkövinkkelistä. Energiatehokkuustyö parantaa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta.

Tässä hankkeessa Motiva Oy yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on avannut energiatehokkuuden mahdollisuuksia huoltovarmuu-den turvaamiseksi Suomessa sekä viestinyt sen merkityksestä eri kohde-ryhmille.

1.1 Taustaselvitys

Taustaselvitysosuudessa etsittiin tietoa siitä, miten energiatehokkuuden ja huoltovarmuuden yhteyttä on käsitelty. Näiden asioiden yhteys on tunnis-tettu muun muassa Kansainvälisessä energiajärjestössä (International Energy Agency eli IEA) ja Euroopan Unionissa (EU), mutta yksityiskohtai-sempi tieto näyttää puuttuvan. Myöskään kansallisilta huoltovarmuusor-ganisaatioilta ei löytynyt tietoa energiatehokkuuden hyödyntämisestä huoltovarmuuden parantamiseksi.

IEA on ottanut energiatehokkuustoimien politiikkatoimien vaikutusten arvioinnissa käyttöön käsitteen monipuoliset hyödyt ”multiple benefits”.1 Energiatehokkuuden parantamista arvioidaan useilla kriteereillä, joista energiansäästö ei välttämättä ole se keskeisin, eikä hyötyjä eri toimijoille haluta priorisoida. IEA:n materiaalissa energian huoltovarmuus on tunnis-tettu yhdeksi saavutettavista hyödyistä yhdessä tuontipolttoaineriippu-vuuden alenemisen ja tuotanto- ja siirtokapasiteetin vapautumisen kautta.

1 http://www.iea.org/topics/energyefficiency/energyefficiencyiea/multiplebenefitsofenergyefficiency/

6

EU:ssa on tunnistettu viisi avainaluetta pitkäaikaisen huoltovarmuuden

varmistamiseksi2, näistä ensimmäisenä on mainittu energiatehokkuuden parantaminen. Toimet ovat:

• Energiatehokkuuden parantaminen vuoden 2030 energia- ja il-mastotavoitteiden saavuttamiseksi.

• EU:n energiantuotannon lisääminen ja tuottajamaiden sekä tuo-tantoreittien lisääminen. Tämä pitää sisällään uusiutuvan ener-gian käyttöönoton, fossiilisten polttoaineiden kestävän tuotan-non ja turvallisen ydinenergian siellä, missä tämä vaihtoehto otetaan käyttöön.

• Sisämarkkinoiden kehittäminen ja infrastruktuurin täydentämi-nen siten, että tuotannon häiriöihin voidaan vastata ja energiaa siirtää EU:ssa alueelta toiselle.

• Yhteinen energiapolitiikka EU:n ulkopuolelle, mm. EU-maat in-formoimaan komissiota huoltovarmuuteen vaikuttavista sopi-musneuvotteluista EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

• Hätä- ja tukimekanismien vahvistaminen ja kriittisten infra-struktuurien suojaaminen.

Energian kysynnän hillitseminen on yksi tehokkaimmista keinoista vä-hentää EU:n riippuvuutta tuontienergiasta ja altistumista hinnankorotuk-

2 https://ec.europa.eu/energy/node/192

7

sille. EU:lle aiemmin sovittu 20 prosentin energiatehokkuustavoite, joka johtaa vuoteen 2020 mennessä 371 Mtoe:n (miljoonaa öljyekvivalenttiton-nia) säästöihin primaarienergian kulutuksessa ennusteisiin verrattuna, on käynyt entistä kiireellisemmäksi nykyisessä tilanteessa. Nämä säästöt voi-daan saavuttaa, jos asiaa koskevassa lainsäädännössä vahvistetut toimen-piteet pannaan täytäntöön tinkimättä ja viiveittä. Tämä koskee erityisesti energiatehokkuusdirektiiviä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä.

Merkittävät energiansäästöt ovat mahdollisia vain sillä ehdolla, että painopistealat määritetään selkeästi ja että investointipääomaa on helpos-ti saatavilla. Energian kysyntää rakennusalalla, jonka osuus on noin 40 pro-senttia EU:n energiankulutuksesta ja kolmasosa maakaasun käytöstä, voi-taisiin vähentää jopa kolme neljäsosaa, jos rakennusten kunnostamista nopeutetaan. Myös kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen parantamisella voi olla tärkeä merkitys. Teollisuus kuluttaa noin neljäsosan EU:ssa käytetystä kaasusta, ja sen energiatehokkuutta voidaan merkittävästi parantaa tehos-tamalla päästökauppajärjestelmää vuoteen 2030 ulottuvassa ilmasto- ja energiapolitiikassa, kuten komissio on ehdottanut.

Asian kannalta yksityisellä sektorilla on keskeinen rooli lisäinvestoin-tien houkuttelemiseksi. Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) ovat varanneet vähintään 27 miljardia euroa nimenomaan vähähiilisen talou-den investointeihin, energiatehokkuus mukaan lukien. Ajantasainen ana-lyysi näiden varojen ohjelmoinnista jäsenvaltioissa osoittaa, että investoin-tien tosiasiallinen määrä nousee yli 36 miljardiin euroon. ERI-rahastoja hyödyntävillä rahoitusvälineillä voidaan vivuttaa yksityisiä pääomainves-tointeja, ja ESCO-toimijoiden (energiapalveluyritysten) uudet liiketoimin-tamallit voivat johtaa säästöihin koko energiajärjestelmässä.

Energiatehokkuutta parantavat toimet, jotka johtavat energian tar-peen vähenemiseen, voivat parantaa huoltovarmuutta neljän tekijän kaut-ta: polttoaineiden saatavuus (geologinen), saavutettavuus (geopoliittinen), edullisuus (taloudellinen) ja hyväksyttävyys (ympäristö ja sosiaalinen). Vaikka päättäjät ovat tietoisia energiatehokkuuden huoltovarmuutta pa-rantavasta vaikutuksesta, huoltovarmuuden moniulotteisuus vaikeuttaa määrällisten arvioiden tekoa; tähän mennessä harvat tutkimukset ovat yrit-täneet tutkia tätä yhteyttä laajasti.3

Energiatehokkuutta parantavat teknologiat, järjestelmät ja käytännöt auttavat energiantarpeen vähentämisessä ja parantavat huoltovarmuutta. Energiatehokkuutta voidaan kuvata energiaintensiteetillä, joka kuvaa tuo-tantopanosta kohti tarvittavaa energiamäärää. Talouden energiaintensi-teetin alentaminen voi parantaa huoltovarmuutta sen vähentäessä talou-den vaatimaa energiamäärää. Useat lähteet tunnistavat energiaintensiivi-syyden alentamisen tärkeänä keinona huoltovarmuuden ylläpitämisessä 3 Kruyt, B. et al. (2009), “Indicators for energy security”, (Energy Policy, Vol. 37, No. 6, Elsevier Ltd., Amsterdam, pp. 2166-2181, www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301421509000883 (ac-cessed 23 June 2014)).

8

Yleinen johtopäätös taustaselvityksestä: yleisesti voidaan todeta, että energiatehokkuuden ja huoltovarmuuden yhteys on tunnistettu, sekä EU:ssa että IEA:ssa. Energiatehokkuuden parantamisella vähennetään energian tuontiriippuvuutta ja helpotetaan energiantuotannon ja siirron pullonkauloja. Yksityiskohtaisemmat tiedot näyttävät kuitenkin puuttuvan, eikä huoltovarmuudesta vastaavista pohjoismaisista organisaatioistakaan löytynyt aiheesta lisätietoa.

Suomen sähköntuotannossa tuuli- ja aurinkovoima sekä ydinvoima ovat kasvussa. Näillä tuotantomuodoilla on vaikeutensa sähköjärjestelmän tehotasapainon kannalta. Sähkönkulutuksen ohjaus eli kysyntäjousto aut-taa sähköjärjestelmän tehotasapainon ylläpitämisessä. Yhdessä energiate-hokkuuden kanssa kysyntäjousto on keino turvata huoltovarmuutta. Smart energy transition -ohjelman mukaan sähkön kysyntäjouston kasvu edellyt-tää vahvoja taloudellisia kannustimia ja normiohjausta. Kysyntäjoustolla on mahdollista parantaa kustannustehokkaasti koko sähköjärjestelmän re-surssitehokkuutta ja luotettavuutta. Se myös mahdollistaa vaihtelevan uu-siutuvan energian tuotannon lisäämisen ja vähentää säätövoiman tarvetta. Kysyntäjoustosta hyötyvät kaikki sähkön käyttäjät, sillä sen avulla sähkön hinta laskee.

Suomi on edelläkävijä kysyntäjoustossa. Suomessa on yli 570 000 säh-kölämmitteistä rakennusta. Niiden tehontarve on suurempi kuin Suomen ydinvoimaloiden teho. Sähkölämmitteisten talojen sähköntarve joustaa helposti automaation avulla, joten niiden kysyntäjoustopotentiaali on mer-kittävä. Samanaikaisesti kuluttajien rooli sähkömarkkinoilla vahvistuu. Ky-syntäjouston edistäminen edellyttää vahvaa viestintää, sääntelyn kehittä-mistä sekä järjestelmien ja prosessien yhtenäistämistä.

9

2 Kyselytutkimus

Vastauksia ja mielipiteitä hankkeen peruskysymyksiin haettiin myös kyse-lytutkimuksilla. Kyselyillä haettiin vastausta mm. siihen, miten eri toimijat ymmärtävät ja näkevät energiatehokkuuden merkityksen osana energia-huoltovarmuutta. Kysely kohdistettiin seuraaville toimijoille:

• elinkeinoelämä • kunnat • julkishallinto • kuluttajat.

Kysely toteutettiin kahtena eri versiona:

• yrityksille, kunnille ja muulle julkishallinnolle • kuluttajille.

Yrityksille, kunnille ja muulle julkishallinnolle suunnattu kysely jaet-

tiin erillisissä uutiskirjeissä (Kuntaliiton ja Motiva Oy:n kautta), Motiva Oy:n sivuilla, sosiaalisen median jakelulla sekä erillisellä sähköpostijakelulla. Vas-taaja valitsi organisaatiotyypin, jonka nimissä hän vastasi. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös yksityishenkilönä, jolloin vastattiin samoihin ky-symyksiin kuin kuluttajille suunnatussa kyselyssä.

Vastaajien jakautuminen eri ryhmiin on esitetty alla olevassa kuvassa.

10

Kysymykset yrityksille, kunnille ja julkishallinnolle Vastaajan profiili 1. Työskentelen

• julkisella sektorilla, kunnat • julkisella sektorilla, valtionhallinto • julkisella sektorilla, muu, mikä? • yksityisellä sektorilla a) suuryrityksessä (yli 250 työntekijää) b) keskisuuressa yrityksessä (yli 50 työntekijää) c) pienyrityksessä (alle 50 työntekijää) • muualla, missä?

2. Asemani organisaatiossa a) johdossa tai keskijohdossa b) asiantuntijatehtävissä c) toimipisteen/tuotantoyksikön johdossa tai keskijohdossa d) toimipisteen/tuotantolaitoksen asiantuntijatehtävissä e) muu, mikä?

Tietoisuus energiatehokkuudesta ja huoltovarmuudesta 1. Mitä tarkoitetaan energiatehokkuudella?

a) energiantuotannon ja energiankulutuksen tehostamista ja energiansäästämistä

b) energian tuottamista uusiutuvilla energialähteillä c) sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa

2. Onko Motivan työ energiatehokkuuden edistämiseksi tuttua? kyllä/ei

3. Mihin tarvitaan huoltovarmuutta? a) Huoltotoiminnan varmistamiseksi on koulutettava riittävästi

päteviä huoltomiehiä. b) Yhteiskunnan taloudelliset perustoiminnot on kyettävä ylläpi-

tämään vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. c) Sähkönjakeluverkon ylläpito edellyttää riittäviä ja säännöllisiä

huoltotoimia. 4. Onko Huoltovarmuuskeskuksen työ huoltovarmuuden edistä-

miseksi tuttua? kyllä/ei Energiatehokkuus osana huoltovarmuutta 1. Onko organisaatiosi mukana vapaaehtoisessa energiatehok-

kuussopimusjärjestelmässä? ei/kyllä/en tiedä 2. Onko organisaatiosi mukana huoltovarmuusorganisaation

toiminnassa? ei/kyllä/en tiedä

11

3. Energiatehokkuus mm. vähentää tehon sähköenergian tarvet-ta ja vaikuttaa sitä kautta kantajakeluverkon kapasiteetin ja energiantuotannon riittävyyteen häiriötilanteissa. Minkälaisia energiatehokkuustoimia oma organisaatiosi on tehnyt huolto-varmuuden parantamiseksi (sähkö, lämpö, polttoaineet)?

4. Miten organisaatiosi on varmistanut energian riittävyyden häi-

riötilanteissa tai poikkeusoloissa? 5. Mikä kannustaisi organisaatiotasi parempaan varautumiseen ja

tarvittaviin investointeihin? a) investointituet b) lainsäädäntö c) tietoisuuden parantaminen viestintäkeinoin d) korkeampi energian hinta e) jokin muu tapa, mikä?

Palaute Motivalle ja Huoltovarmuuskeskukselle 1. Miten Motiva on mielestäsi onnistunut energiatehokkuuden

edistämisessä asteikolla 1−5? (1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin)

Vapaata ideointia toiminnan kehittämiseksi. 2. Miten Huoltovarmuuskeskus on mielestäsi onnistunut huolto-

varmuuden edistämisessä asteikolla 1−5? (1 = erittäin huonosti, 5 = erittäin hyvin)

Vapaata ideointia toiminnan kehittämiseksi.

Kuluttajille suunnatun kyselyn toteutti Norstat osana laajempaa ku-

luttajakyselyä. Tässä kyselyssä vastaajia oli 205, joista 106 naisia ja 99 mie-hiä. Vastaajia jaoteltiin lisäksi sukupuolen, asumismuodon, asuinpaikan koon ja ikäryhmän mukaan.

Kuluttajakysymykset 1. Miksi kotitalouden kannattaa käyttää energiaa säästeliäästi?

a) säästän kotitalouden kustannuksissa b) säästän luontoa c) parannan kotitalouden varautumista normaaliolojen häiriöihin d) energian säästöstä ei ole mitään hyötyä

2. Minkälaisiin normaaliolojen häiriötiloihin olet varautunut?

a) lyhyisiin sähkökatkoihin (1 h – 1 pv) b) pitkiin sähkökatkoihin (1 – 5 pv)

12

c) liikennepolttoaineiden tai lämmitysöljyn jakeluhäiriöihin e) viestiliikenteen häiriöihin (matkapuhelin- ja/tai internet-

yhteydet) 3. Olisitko valmis vähentämään tilapäisesti energiankulutustasi?

a) vain jos saan siitä rahallisen korvauksen b) olen valmis vapaaehtoiseen kulutuksen vähentämiseen, mikäli

yhteiskunnan etu sitä vaatii c) en missään tapauksessa d) en osaa sanoa

2.1 Vastaukset: yritykset

Suurin osa vastaajista vastasi kyselyyn yrityksen edustajana. Vastauksia tuli suuryrityksistä (yli 250 työntekijää) 67, keskisuurista yrityksistä (50─250 työntekijää) 89 ja pienistä yrityksistä (alle 50 työntekijää) 39.

Energiatehokkuuden ja huoltovarmuuden käsitteet olivat useimmille vastaajille tuttuja, molempien organisaatioiden tunnettuus oli parempi suurempien yritysten keskuudessa, joista myös useammat olivat mukana kyseisten organisaatioiden toiminnassa.

2.1.1 Mikä kannustaisi organisaatiotasi parempaan varautumiseen ja tarvittaviin investointeihin

Yli 250 hengen yritysten vastaukset on esitetty seuraavassa kuvassa.

13

Vastaukset yrityksiltä, joilla on 50−250 työntekijää, on esitetty seuraa-vassa kuvassa.

Vastaukset yrityksiltä, joilla on alle 50 työntekijää, on esitetty seuraa-vassa kuvassa.

Yritysten mielestä parempaan varautumiseen ja investointeihin kan-

nustaisivat erityisesti investointituet. Myös tietoisuuden lisääminen nähtiin merkittäväksi kannustimeksi. Energian korkeampaa hintaa ei sen sijaan nähty kannustavana tekijänä.

2.1.2 Poimintoja yrityskommenteista

• Energiatehokkuus ei ratkaise peliä. Jos sähköä ei tule pistorasi-asta tai lämpöä lämmön vaihtimesta, eivät siinä energiatehok-kuustoimet huoltovarmuuden näkökulmasta vaikuta.

• Onko huoltovarmuuskeskus todella sitä mieltä, että energiate-hokkuustoimet palauttavat sähköt tai lämmöt häiriö- ja poikke-ustilanteissa?

• Energiatehokkuustoimet vähentävät kokonaisenergian käyttöä, mutta eivät ratkaise niitä ongelmia, joita poikkeustilanteissa esiintyy.

• Varautuminen: Ei ole erityisesti varmistettu nykytiloissa. Poikke-usolojen väistösuunnitelma tukeutuu viranomaistoimijan tar-joamaan sähköverkkoon.

• Tarvitseeko yrityksen? Eikös se ole yhteiskunnan asia.

14

• Pienyritykset: Riskien realisoituminen − todennäköisesti ei opita muuten kuin kantapään kautta.

• Toistaiseksi energiatehokkuuteen liittyvissä selvityksissä ei ole juurikaan huomioitu huoltovarmuuden ja liiketoiminnan jatku-vuuden näkökulmaa. Pitäisi ehkä enemmän huomioida.

• Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta ei tiedoteta riittävästi. Omassa yrityksessämme on lisäksi ollut epäselvyyttä kuulum-meko Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan piiriin.

• Motiva voisi tulla esittäytymään ja kertomaan eri energiantuot-tovaihtoehdoista ja energiatuista esimerkiksi poolien valmius-seminaareissa.

• Pidetään kerran vuodessa valtakunnallinen sähkökatkopäivä, esim. kiertävästi 2 tuntia/alue, jolloin testataan kaikki varajärjes-telmät.

2.2 Julkinen sektori (kunnat ja muu julkishallinto)

Julkiselta sektorilta vastaajia oli 43, joista 17 kunnista, 15 valtionhallin-nosta ja 11 muulta julkiselta sektorilta (mm. yliopistot/korkeakoulut, säh-könjakelu, maakuntahallinto). Motiva Oy:n ja Huoltovarmuuskeskuksen toiminta oli tuttua julkisen sektorin piirissä. Valtionhallinnon vastaajista kuitenkin 1/3 ei tuntenut Motivan toimintaa, kun taas kuntien vastaajien parissa Motivan toimet tunnettiin Huoltovarmuuskeskuksen toimia pa-remmin. Sekä energiatehokkuus että huoltovarmuus olivat vastaajille kä-sitteinä tuttuja.

2.2.1 Mikä kannustaisi organisaatiotasi parempaan varautumiseen ja tarvittaviin investointeihin

Valtionhallinnon vastaukset on esitetty seuraavassa kuvassa.

15

Kuntien vastaukset on esitetty seuraavassa kuvassa.

Muun julkisen hallinnon vastaukset on esitetty seuraavassa kuvassa.

Julkisen sektorin vastauksissa tietoisuuden parantaminen nousi erityisesti esiin kannusteena parempaan varautumiseen ja tarvittaviin investointei-hin. Kuntasektorilla investointituet nousivat yhtä tärkeiksi.

2.2.2 Poimintoja julkisen sektorin kommenteista

Toteutetut energiatehokkuustoimet Valtionhallinto

• Meillä kiinnitetään huomiota sähkön käyttöön, mm. seuraamalla va-laistusta. On tietysti muistettava, että olemme Senaatin omistamas-sa kiinteistössä ja vastuu kiinteistöstä kuuluu sille.

• Aurinkopaneelit katolla. Älykkäät järjestelmät, jolla ainakin periaat-teessa sähkön kulutusta vähennetään.

• Automaattinen valojen säätö, monitoimitila, jossa tilantarve viety minimiin.

• Valistus. • Olemme antaneet ohjeita sähkönjakelun varmistamiseksi poikkeus-

oloissa sekä häiriötilanteissa. • Lämmitysjärjestelmän säätö, siirtyminen sähköiseen julkaisemiseen

ja kopioinnin välttäminen + 2-puoliset kopiot; matkustamisen kor-vaaminen videoneuvotteluilla, joukkoliikenteen suosiminen jne.

16

Kunnat • Uusiutuva energia. • Automaatio ja energiaa kuluttavien laitteiden modernisointi. • Suurin osa kiinteistöjen lämmityksestä uusiutuvalla polttoaineella. • Aurinkopaneelit, tuulivoimaa. • Raportoimme näistä vuosittain energiatehokkuusyhteistyön kautta.

Lisäksi meillä on ISO 50 0001 -sertifikaatti. • Biokaasun käyttö sähköntuotannossa (oma käyttö turvattu), aggre-

gaatit. • Kulutuksen seuranta, kulutuksen vähentäminen koulutuksen, ener-

giatehokkaiden laitteiden ym. kautta. • Hävikin vähentäminen => energian tarve vähenee. • Polttoainekulutuksen huomioon ottaminen kalustohankinnoissa. • Huoneiden lämpötilan ja ilmastoinnin säädöt. • Alennettu ilmanvaihto/lämpötila työajan ulkopuolella. • Henkilöstön koulutus energiansäästöön toimipisteellä. • Ekotukitoiminta. • Energiatehokkuuden huomioon ottaminen laitehankinnoissa. • Energiansäästöprojekteja, joissa on uusittu laitteita, otettu käyttöön

uusia ajotapoja ja lisätty ohjaavia mittarointeja. • Varavoiman miettiminen. • Omaa sähköntuotantoa on lisätty mikroturbiinilaitoksella, aurinko-

paneeleilla ja maalämmöllä. Saarekekäytön edellytyksiä on selvitet-ty.

• Energiatehokkuus on aina osa investointeja. • LED-valaistus ja valaistuksen ohjaus. • Taajuusmuuttajakäyttöjen lisääminen. • Rakennusten energiatehokkuus. • Prosessien säätö mahdollisimman energiatehokkaiksi. • Koulutusta, seurantaa energiankäytöstä. • Energiatehokkuus huomioidaan hankinnoissa. • Erilaisia energiansäästökampanjoita, teemaviikkoja.

Muut

• Alueellisena kehitysyhtiönä organisaatiomme edistää energiatehok-kuutta alueen yrityksissä ja yhteisöissä sekä kunnissa mm. hanke-toiminnan kautta.

• Olemme pohtineet vaihtoehtoisia toimintatapoja, jos sähköä tai polttoaineita ei ole käytössä.

• Kuntakonsernin sisällä valmistelemme mahdollisuutta varavoiman käyttöönottoon yhdellä huoltoasemalla polttoaineen saannin tur-vaamiseksi.

• Tutkimusta hajautetusta sähköntuotannosta sekä tuuli- ja aurin-koenergian vastapainona toimivista tasaavista energialähteistä, ku-ten biokaasusta.

17

• Ilmastoinnin ohjaus tarpeen mukaan sekä ilmastointilaitteiden toi-minta varavirralla. Ykkösprioriteettina oma sähköntuotanto.

• Lamppujen vaihtaminen energiatehokkaampiin. • Aurinkolämmönkerääjien kokeilukäyttö. • Taajuusmuuntajaohjatut isot sähkömoottorit. • Olemme mukana energiatehokkuussopimuksessa kiinteistön omis-

tajan kautta. • Energianhallintapalvelu, jolla seurataan säännöllisesti kiinteistöjen

energiankulutusta sekä pyritään kulutuksen optimointiin. • Yliopistomme on lisäksi teettänyt itse energiakatselmoinnit kol-

meen pääomavuokrakohteeseensa, joilla on eri omistajat. • Kaikki isot kiinteistömme ovat reaaliaikaisessa kulutusseurannassa

ja olemme jo vuosia tiedottaneet käyttäjiä pari kertaa vuodessa (lämmityskauden alussa ja lopussa) ns. energiatiedotteella.

Energian riittävyyden varmistaminen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa Valtionhallinto

• Meillä on mahdollisuus etätyöhön. On sovittu, että häiriötilanteissa henkilöstöä ohjataan työskentelemään kotona mahdollisimman paljon. Se tosin ei välttämättä takaa sitä, että työt voidaan hoitaa, mutta sen on arvioitu vähentävän tarpeetonta hätäilyä.

• Ehkä aurinkopaneelit katolla auttavat poikkeusoloissa. • Aurinkopaneelit katolla, muuta en tiedä. • Valmiussuunnittelulla yhdessä muun valtionhallinnon kanssa. Laki-

sääteiset varautumistoimenpiteet. • Varavoima. • Varavoimalla ja tehdyillä sopimuksilla. • En tiedä. • Generaattori.

Kunnat

• Varavoimakoneet. • Yhteistyö sähkölaitosten kanssa. • Tuotamme itse energiamme kaikissa tapauksissa. • Biokaasun käyttö sähköntuotannossa (oma käyttö turvattu), aggre-

gaatit. • Varavoimaa saatavilla tärkeimmissä kohteissa. • Varavoima (oma ja yhteistyökumppanin). • Tekniset toimenpiteet, joilla toimintaa voidaan jatkaa ilman sähköä

useita tunteja. • Varavoimaa turvallisuuden järjestelmien käytössä pitämiseksi. • Varavoiman yhteishankinta ja yhteistyö varautumiseen paikallisen

jakeluverkkoyhtiön kanssa. • Tehty tutkimustyötä, miten toimintaa voidaan jatkaa, jos joudutaan

toimimaan ilman energiaa tai rajoitetulla energiankäytöllä. Lisäksi

18

on tutkittu poikkeustilan jälkeen tapahtuvan prosessin käynnistä-mistä.

• Riskikartoituksen ja kriittisyysanalyysin tuloksia on käytetty varau-tumissuunnitelmassa ja henkilökuntaa on perehdytetty asiaan.

• Huonosti. • Omat varavoimakoneet tärkeissä kohteissa. • Varavoima tärkeimmissä pisteissä.

Muut

• Olemme pohtineet vaihtoehtoisia toimintatapoja, jos sähköä tai polttoaineita ei ole käytössä.

• Kuntakonsernin sisällä valmistelemme mahdollisuutta varavoiman käyttöönottoon yhdellä huoltoasemalla polttoaineen saannin tur-vaamiseksi.

• Itse työskentelen toimistossa. Epäilen, että sähkökatkon tullen kaikki vain lähtisivät kotiin eli mitään erityistä varajärjestelmää ei ole.

• Oma lämpökeskus tuottaa lämpöä tiloihin. Lämpökeskuksessa voi-daan käyttää useita eri polttoaineita.

• Oma demonstraatiokäytössä oleva μ-yksikkö, joka voidaan ottaa tuotantokäyttöön pienin muutoksin. Sähköverkon osalta tämä on huomioitu jo toimitilojen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.

• On osaamista ja tarvittavat laitteet sekä pienimuotoisen biodiesel-tuotannon että biokaasun tuotannon ja liikennekäytön toteuttami-seen ajoneuvoissa.

• En osaa sanoa.

2.3 Kuluttajat

Kuluttajille ohjattiin kysely kahta reittiä: kuluttajat pystyivät vastaamaan yrityksille ja julkishallinnolle suunnattuun kyselyyn yleisten linkkien kautta ja lisäksi kysely toteutettiin suoraan kuluttajille Norstatin kautta. Norstatin kautta saatiin kyselyihin myös muutamia vastaajaprofiilia kuvaavia vasta-uksia. Kyselyyn saatiin Norstatin kautta 205 vastausta ja omassa kyselyssä 47 vastausta. Kuluttajille esitetyt kysymykset

1. Miksi kotitalouden kannattaa käyttää energiaa säästeliäästi? a) säästän kotitalouden kustannuksissa b) säästän luontoa c) parannan kotitalouden varautumista normaaliolojen häiriöihin d) energian säästöstä ei ole mitään hyötyä e) en osaa sanoa

19

2. Minkälaisiin normaaliolojen häiriötiloihin olet varautunut? a) lyhyisiin sähkökatkoksiin (tunnista päivään) b) pitkiin sähkökatkoksiin (yhdestä viiteen päivään) c) liikennepolttoaineiden tai lämmitysöljyn jakeluhäiriöihin d) viestiliikenteen häiriöihin (matkapuhelin- ja/tai internet-

yhteydet) e) en ole varautunut mitenkään

3. Olisitko valmis vähentämään tilapäisesti energiankulutustasi?

a) vain jos saan siitä rahallisen korvauksen b) olen valmis vapaaehtoiseen kulutuksen vähentämiseen, mikäli

yhteiskunnan etu sitä vaatii c) en missään tapauksessa d) en osaa sanoa

Seuraavissa kuvissa on esitetty kyselyn tuloksia.

Luonnon säästäminen koetaan lähes yhtä tärkeäksi kuin kotitalouden kus-tannusten säästö.

20

Lyhyisiin sähkökatkoihin on yleisesti varauduttu hyvin. Neljännes vastaajis-ta kertoo kuitenkin, ettei ole varautunut häiriöihin mitenkään.

Yhteiskunnan etu painaa valmiudessa vähentää tilapäisesti energian-

kulutusta, 82 prosenttia vastaajista oli valmis energiankulutuksen vähen-tämiseen yhteiskunnan edun näin vaatiessa, noin joka seitsemäs vastaaja vaatisi tästä rahallista korvausta.

Nettikyselyssä oli 205 vastaajaa, miehiä 106 ja naisia 99. Vastaajia ryh-miteltiin ikäryhmittäin ja sekä asumismuodon että asuinpaikan koon mu-kaan.

Vastaajat näkivät tärkeimpänä syynä energiansäästölle kustannussääs-töt (85 %), luonnon säästön tullessa seuraavana (63 %) kotitalouden varau-tumisen jäädessä 14 prosenttiin. Vastauksissa näkyi sukupuolten ero luon-non säästämisen tärkeyden painottuessa naisten vastauksissa (N 77 %, M 51 %). Luonnon säästäminen painottui myös selvemmin helsinkiläisillä vas-

21

taajilla. Toisessa nettikyselyssä vastaukset olivat samansuuntaisia, mutta kotitalouksien varautuminen tuli kuitenkin selvemmin esiin (30 % /14 %).

Varautuminen erilaisiin häiriötilanteisiin: Lyhyisiin sähkökatkoihin oli varauduttu selvästi paremmin kuin pitkiin sähkökatkoksiin, polttoaineiden jakeluhäiriöihin tai viestiliikenteen häiriöihin. Vastaajista 43 prosenttia kui-tenkin ilmoitti, ettei ole varautunut kotitaloudessa mitenkään häiriötilan-teisiin. Omakotitaloasukkaat olivat selvästi kerrostaloasukkaita paremmin varautuneita häiriötilanteisiin, samoin vanhemmat ikäluokat olivat nuo-rempia paremmin varautuneita. Erillisessä kyselyssä selkeästi suurempi osa vastaajista (90 % verrattuna 48 %) oli varautunut lyhyisiin sähkökatkoksiin ja samoin niiden osuus, jotka eivät olleet varautuneet mitenkään häiriöihin jäi toisen kyselyn vastauksia huomattavasti vähäisemmäksi.

Valmius vähentää energiankulutusta

Alla olevissa kuvissa on jaoteltu kysymyksen ”Olisitko valmis vähentämään tilapäisesti energiankulutustasi” vastaukset sukupuolen, iän, asumismuo-don ja asuinpaikan tyypin mukaan.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

rahallinenkorvaus

yhteiskunnanetu

en missääntapauksessa

en osaa sanoa

Kaikki

Miehet

Naiset

22

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

rahallinenkorvaus

yhteiskunnanetu

en missääntapauksessa

en osaa sanoa

18-24

25-34

35-44

45-54

55-64

65-74

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

rahallinenkorvaus

yhteiskunnanetu

en missääntapauksessa

en osaasanoa

Kerrostalo

Omakotitalo/paritalo

Rivitalo

Maatila

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

rahallinenkorvaus

yhteiskunnanetu

en missääntapauksessa

en osaasanoa

Helsinki

Kaupunki, jossa yli150.000 asukasta

Kaupunki, jossaasukkaita 30.000-150.000Väestökeskittymä,asukkaita 10.000-30.000

23

Miksi säästetään

Alla olevissa kuvissa on jaoteltu vastaukset energian säästön syistä suku-puolen, iän, asumismuodon ja asuinpaikan tyypin mukaan.

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%Kaikki

Miehet

Naiset

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%18-24

25-34

35-44

45-54

55-64

65-74

24

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%Kerrostalo

Omakotitalo/paritalo

Rivitalo

Maatila

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100% Helsinki

Kaupunki, jossa yli150.000 asukasta

Kaupunki, jossa asukkaita30.000-150.000

Väestökeskittymä, jossaasukkaita 10.000-30.000

Maaseutu, jossa alle10.000 asukasta

25

Kotitalouksien varautuminen

Kotitalouksien varautumista koskevat vastaukset eri ryhmiin jaoteltuna on esitetty alla olevissa kuvissa.

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%Kaikki

Miehet

Naiset

0%10%20%30%40%50%60%70%

18-24

25-34

35-44

45-54

55-64

65-74

26

2.3.1 Poimintoja kuluttajakommenteista

Vapaat palautteet: • Pitää minimoida kaikki kulutus vapaaehtoisesti arjessa! Jos mahdol-

lista, niin kerätä ja käyttää aurinkoenergiaa mahdollisimman katta-vasti. Joskin kustannukset kannattaa laskea tarkoin, ennen kuin ryh-tyy perustamaan aurinkoenergialaitteistoa. Myöskään tuulivoimaa ei varmaan pienin laittein ole järkevää ottaa käyttöön, koska hyö-tysuhde jää heikoksi.

• Ennakkoluulot pois energiakeskusteluista. Pitää ottaa käyttöön laaja skaala eri energiamuotoja, jotta huoltovarmuus taataan!

• Sähköisen liikenteen edistäminen parantaa vaihtotasetta ja paran-taa huoltovarmuutta. Kymmenen vuoden kuluttua käytetyt sähkö-auton akut voi hyödyntää energiavarastoina.

0%10%20%30%40%50%60%70%80%

Kerrostalo

Omakotitalo

Rivitalo

Maatila

0%10%20%30%40%50%60%70%

Helsinki

Kaupunki yli 150 tuhattaasukasta

Kaupunki 30-150 tuhattaasukasta

Väestökeskittymä 10 - 30tuhatta asukasta

Maaseutu

27

• Vaikka seuraan aihetta aktiivisesti, Huoltovarmuuskeskus ei mieles-täni näy julkisuudessa tarpeeksi hyvin. Pitäisi saada vaikka oma oh-jelma Ylelle.

• Viestintä on tavoittanut. Mielikuva, että molemmat ovat tehneet hy-vää työtä. On vaikea arvioida, miten tavoitteet näkyvät kuluttajien käyttäytymisessä.

• Poikkeustilanteissa matkapuhelinten tukiasemien akut tuntuvat ha-ja-asutusalueella tyhjenevän todella äkkiä, kuten viime myrskyssä Pirkanmaalla. Silloin ei auta vaikka itsellä olisi varavirtalähteitä säh-kökatkon varalle.

• Tarvitaan enemmän tietoisuutta keinoista, joilla itse voi vaikuttaa ja varautua viestinnän häiriöihin.

• Tuontipolttoaineiden tilalle pitää saada kotimaista puuta ja turvetta. Ydinvoimaa lisää. Tuuli on iso ongelma, osa ratkaisuna olisi Vuotok-sen ja Kollajan rakentaminen. Tarvitaan myös pumppuvoimaloita, tuki mieluummin niihin kuin tuulivoimaan. Aikavälillä 10−15-vuotta kotimainen lauhdetuotanto on turvattava vaikka suoralla tuella (ei välttämättä täyttä tuotantoa, mutta markkinoilla pitää pysyä ja olla käytettävissä ). Tähän liittyy myös polttoaineen tuotantoketjujen säi-lyttäminen.

• Kotimaisesta ruuan tuotannosta on huolehdittava kaikissa olosuh-teissa.

• Molemmat organisaatiot voisivat hyödyntää enemmän toiminnas-saan big dataa, analytiikka ja IoT: tä. Jokaisen talouden energian päälaitteet voisivat lähettää automaattisesti tietoa yhteiseen pil-veen, johon voisi olla mahdollisuus myös kaupallisten toimijoiden rakentaa palveluitaan. Eikö olisikin kätevää jos tämän tekstin lukija pystyisi internet-sivulta katsomaan esim. jokaisen talouden sähkö-mittaria, vesikulutusta ja muita antureita sekä niiden tuottamaa his-toriadataa ja mahdollisesti ohjeistamaan oikeaoppiseen käyttöön?

• Motiva on ihmisille täysin tuntematon. Huoltovarmuuskeskuksen-kaan toiminta ei kansalaiselle juuri näy. Puuhastelee vain viran-omaissektorilla. Näkyvyyttä tavallisten ihmisten suuntaan on syytä lisätä.

• Edellinen kysymys: olisi pitänyt olla vaihtoehto "en osaa sanoa", kos-ka en tiedä mitä Huoltovarmuuskeskus tekee, eli en voi myöskään arvioida onnistumista.

• Tietoa lisää normaalikuluttajalle. • Hyvin selkeät sivut ja tietoa on paljon energiatehokkaampiin toimiin.

2.4 Organisaatioiden tunnettuus ja onnistuminen toiminnassaan

Kyselyissä pyydettiin myös arvioimaan Huoltovarmuuskeskuksen ja Motiva Oy:n tunnettuutta ja kuinka organisaatiot ovat onnistuneet toiminnassaan.

28

Vastaajilta kysyttiin, onko Huoltovarmuuskeskuksen ja Motiva Oy:n toiminta tuttua ja kuinka ja miten Motiva on onnistunut energiatehokkuu-den edistämisessä ja Huoltovarmuuskeskus huoltovarmuuden edistämi-sessä. Motiva Oy ja Huoltovarmuuskeskus huomioivat tämän osuuden va-paan palautteen toiminnan ja viestinnän kehittämisessä.

29

3 Hankkeen viestintä

Viestinnän tavoitteena oli tuoda kyselyn tulosten avulla aihe yhteiskunnal-liseen keskusteluun. Keskeisiä kohderyhmiä olivat elinkeinoelämä, kunnat ja kuluttajat sekä media, joka on myös väline tavoittaa muut kohderyhmät.

Kyselyn tulosten valmistuttua hankkeen viestintävastaava teki sopi-muksen Lännen Median kanssa ensioikeudesta tulosten julkaisemiseen. Lännen Media on Alma Media Kustannus Oy:n, Turun Sanomat Oy:n, I-Mediat Oy:n, Kaleva Oy:n, Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n, Hämeen Sa-nomat Oy:n ja SLP Kustannus Oy:n maakuntalehtien yhteinen toimituksel-lisen sisällön tuotantoyhtiö. Lännen Media tuottaa sisältöä 12 maakunta-lehteen, jotka ovat Aamulehti, Forssan Lehti, Hämeen Sanomat, Ilkka, Kai-nuun Sanomat, Kaleva, Keskipohjanmaa, Lapin Kansa, Pohjalainen, Pohjo-lan Sanomat, Satakunnan Kansa ja Turun Sanomat.

Lännen Median toimittaja Hannamari Ahonen kävi haastattelemassa hankkeen keskeisiä asiantuntijoita eli Petri Niemistä Huoltovarmuuskes-kuksesta ja Ilkka Hippistä Motivasta. Ahosen juttu ilmestyi keskiviikkona 26. lokakuuta seuraavissa Lännen Median printtilehdissä: Ilkka, Kaleva, Keski-pohjanmaa, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Pohjolan Sanomat, Turun Sa-nomat ja Forssan lehti.

30

Jutun lyhennetty versio ilmestyi kaikkien mainittujen maakuntalehtien verkkoversioissa. Nämä ja toistakymmentä muuta verkkomediaosumaa on koottu julkiseen uutiskoosteeseen nettiosoitteeseen:

https://app.lianamonitor.com/feed/collection/5fi3izV8nsGv5QIMiFvigCoj-fgiuqZYFquM0q

Kyselyn tulokset tiedotettiin laajalla jakelulla koko Suomen medialle ja

julkaistiin Motivan verkkosivuilla 27. lokakuuta. Samana päivänä aihetta nostettiin aktiivisesti myös Twitterissä.

Kuvassa twiittien jälkeen näkyvistä luvuista ensimmäinen kertoo näyttö-kerrat ja toinen on re-twiittien määrä.

Yhteinen mielipidekirjoitus aiheesta otsikolla ”Energiatehokkuus pa-rantaa huoltovarmuutta”, laadittiin loka-marraskuun vaihteessa ja Kauppa-lehti julkaisi sen mielipidepalstallaan 10. marraskuuta. Kirjoitus julkaistiin myös Huoltovarmuuskeskuksen Varmuuden vuoksi -verkkolehdessä 28. marraskuuta. Lisäksi se julkaistaan Motivan uusien verkkosivujen blogissa, kun sivusto avautuu alkuvuodesta 2017.

Motivan M+-lehdessä (nro 3/2016) ilmestyi 25. marraskuuta juttu otsi-kolla: Kuluttajilla on valmiutta vähentää energiankulutusta. Hankkeen tu-loksista viestittiin erikseen myös kyselyyn vastanneille sekä laadittiin tämä raportti.

Pelkästään Lännen Median osakaslehtien yhteenlaskettu levikki on noin 500 000 kappaletta ja lukijakunta noin 1,2 miljoonaa henkeä. Lehtien kokonaistavoittavuus on noin 2,1 miljoonaa suomalaista. Tämän lisäksi muun muassa Keski-Suomalainen, Karjalainen, Energiauutiset, Etelä-Suomen Sanomat, Talotekniikka, Aamuset, Suomen kiinteistölehti, Tek-niikka ja Talous, Talouselämä, Yrittäjät.fi ja Oulun uutiset uutisoivat aiheen. Viestinnässä onnistuttiin siten saavuttamaan erinomainen peitto ja tavoit-tamaan valtava määrä suomalaisia pääasiassa journalistisen median kautta sosiaalisen median tukiessa näkyvyyttä.

31

4 Johtopäätökset ja jatkoehdotukset

Kyselyn tulosten mukaan kuluttajilla ilmeni halukkuutta tilapäiseen ener-giankulutuksen vähentämiseen, mikäli yhteiskunnan etu sitä vaatii. Toi-saalta pk-sektorin yrityksistä ja kotitalouksista merkittävä osa ei ollut va-rautunut riittävästi yhteiskunnan mahdollisiin häiriötilanteisiin tai poikke-usoloihin. Suuryrityksissä varautuminen sen sijaan oli suunnitelmallista.

Lyhyisiin sähkökatkoihin oli varauduttu selvästi paremmin kuin pitkiin sähkökatkoksiin, polttoaineiden jakeluhäiriöihin tai viestiliikenteen häiriöi-hin. Pk-sektorin yritykset ja kotitaloudet voisivat parantaa varautumistaan merkittävästi kiinnittämällä huomiota energiatehokkuuteen ja muun mu-assa varavoimalähteisiin.

Energiankulutuksen huippuja voidaan leikata kulutusjoustoilla, jolloin energian huoltovarmuus koko yhteiskunnan näkökulmasta kohentuu. Energiayhtiöt ovat tarjonneet kulutusjoustoa asiakasyrityksilleen. Tällöin yritykset sitoutuvat korvausta vastaan pienentämään energiankulutustaan kulutushuippujen leikkaamiseksi. Palvelua tarjottaneen myös yksityisasi-akkaille lähitulevaisuudessa. Jo nyt on käynnissä joitakin kokeiluja, kuten Fortumin virtuaalivoimala. Helen on tarjonnut kaukolämpöasiakkailleen vapaaehtoista ja korvauksetonta lämpölupausta, jossa asiakas sitoutuu energiayhtiön toiveesta vähentämään asunnon lämmitystään energianku-lutushuippujen aikana. Sähköintensiivinen teollisuus on toteuttanut kysyn-täjoustoa sopimuksin kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa jo vuosia.

Motiva koordinoi kuluttajien energianeuvontaa ja antaa ener-gianeuvontaa myös pk-sektorille. Kysyntäjoustosta ja häiriötilanteisiin va-rautumisesta viestiminen voitaisiin kytkeä tähän toimintaan. Käytännössä työ edellyttäisi mahdollisimman kuluttajalähtöisen ja yleiskielisen viestin-täaineiston työstämistä. Monimutkaisten asioiden tiivistäminen ja kiteyt-täminen sekä asiantuntijatermien välttäminen on tarpeen, mikäli halutaan mahdollisimman monien ymmärtävän, mistä oikein on kysymys. Tämä työ niveltyisi Motivan muuhun toimintaan luontevasti ja palvelisi koko yhteis-kuntaa ja huoltovarmuuden turvaamista.