luomulehti 2/2015

lehti

Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 2/2015 10,00 €

s.60

s.8

ww

w.lu

omul

ehti

.fi

Luomun myynti lisääntyi viime vuonna

Ryhmämentor-tapaamisesta eväitä maanrakenteen parantamiseen

Alfa1-seos Hyvä Sato

–kisan voittaja 2014!

www.naturcom.fi

Ilmasta typpeä!apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset -

vuohenherne - keltamaiteVihannesviljelynRikkatekniikkaa

LiekittimetHaratRyömijä

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

LuomuLehTi 2/2015 3

K uinka paljon tarvitsemme sääntelyä ja valvon-taa luomussa? Viranomaisvalvonta on tärkeää kuluttajien luottamuksen takia. He voivat silloin luottaa siihen, että tuotteet on tuotettu luomun periaatteiden mukaan.

Kuluttajat haluavat luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita niiden terveellisyyden, laadun, ympäris-tövaikutusten ja eettisesti kestävän tuotantotavan takia. Heidän tulee voida vakuuttua, että näin myös on.

Sääntelyllä on myös toinen puolensa. Jos pykäliä on liikaa ja niiden toteuttaminen on hankalaa, niistä muo-dostuu nopeasti este luomualan kehittymiselle.

Myös elintarviketurvallisuus vaatii nykyään oman aika tiukan sääntelynsä. Se muodostaa jo nykyisellään esteen pienimuotoisen jalostuksen ja kaupan kasvulle.

Asia on akuutti nyt kahdesta syystä. Yhteiskunnassa byrokratia kokonaisuudessaan on jo niin laajaa, että se haittaa maa- ja elintarviketalouden kehittymistä Suomessa.

Toinen mikä tekee asian ajankohtaiseksi, on EU:n luomuasetuksen uudistus. Uudistuksessa pyritään poistamaan kestävän kasvun esteitä, takaamaan reilu kilpailutilanne tuottajille ja jalostajille sekä ylläpitämään kuluttajien luottamusta luomuun.

Noiden pyrkimysten toteuttaminen ei edellytä säänte-lyn kasvattamista. Silti viime keväänä annettu esitys olisi lisännyt merkittävästi esteitä luomutuotannon kasvulle. Onneksi ongelmakohtia on valmistelun kuluessa pystytty vähentämään. Työ ei kuitenkaan ole vielä valmis ja siksi on pidettävä silmät ja korvat avoinna.

Jos lait, asetukset ja viranomaisvalvonta menevät liian vaikeiksi, on vaarana, että yritykset alkavat täyttää kasvavaa luomun kysyntää kiertämällä pykäliä. Ne voivat kehittää omia brändejä, jotka luovat kuluttajille samaa mielikuvaa, mikä luonnonmukaisella tuotannolla on. Ne eivät kuitenkaan täytä silloin kaikkia aidon luomun kriteerejä.

Mikä on sitten oikea taso valvonnalle ja sääntelylle? Varmaan se on sellainen, mikä vakuuttaa kuluttajat, mutta ei estä alaa kasvamasta.

Mitä kriteerejä silloin pitää täyttää? Selkeys, yksinker-taisuus ja luotettavuus ovat tärkeimmät.

PAUli TAlViTiE luomuliiton puheenjohtaja

mikä on sääntelyn oikea taso?

mar

jo K

oivu

mäk

i

NUOLUX-NUOLUKIVETLUOMUUN SOVELTUVAT

Nuolux

Nuolux Tunnutus

WWW.VILOMIX.FI

Monipuolinen, runsaasti magnesiumia sisältävä nuolukivi kivennäis- ja hiven- ainelähteeksi laitumelle ja navettaan. Nuo-lux sisältää magnesiumin lisäksi kalsiumia, fosforia, natriumia sekä monipuolisesti hi-venaineita ja ADE-vitamiineja.

Nuolukivi ummessaoleville naudoille. Sisäl-tää kivennäisaineet ja hivenaineet oikeissa suhteissa ja soveltuu ainoaksi ummessaolo-ajan kivennäislähteeksi.

Vilomix Finland OyYrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Tiedustele tuotteitaalue-edustajaltasi

vilomix.fi/edustajat

LuomuLehTi 2/2015 5

lehtiSisällys 2/2015

> Luomuviljojen lajikkeet testissä s. 10

> Ympäristökorvaus on selkeästi erilainen kuin aiempi ympäristötuki s.32

Kannen kuva: elisa Niemi

Palstat6 Alkupalat

16 Lisää puutarhantuotantoa

19 edunvalvontaa euroopassa

24 Kasvot luomulle 1

26 Kasvot luomulle 2

28 Luomuliitto 30 v.

40 Kommentti

41 På Svenska

42 Kehitetään luomua

46 mentorin vinkit

48 uuSi PALSTA: Tuotekehitystä

51 ulkomailta

56 Palveluksessanne

58 Kysymyksiä

Monivuotisten rikkaruohojen kokonaisvaltainen torjunta s. 42

3 PÄÄKiRJoiTuS: mikä on sääntelyn oikea taso?

8 KANNESSA: Luomun myynti lisääntyi viime vuonna

10 Luomuviljojen lajikkeet testissä

12 Neuvo 2020 tarjoaa neuvontaa luomutiloille

14 Ruista, runoja ja raskasta rokkia

18 ministeriön työskentelyä luomun puolesta

20 Kun kestorikkakasvit vaivaavat, ota puolikesanto viljelykiertoon

30 ihastuttava, vihastuttava ruovikko

32 Ympäristökorvaus on selkeästi erilainen kuin aiempi ympäristötuki

35 myyntiä ja menestystä maatiloille

37 BioFachissa myös Suomi esillä

38 ekoruokakone kertoo luomutuotteiden saatavuudesta

39 Luomutuotteista pulaa ammattikeittiöissä

47 Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain

54 Soijan viljely aloitettiin Ahvenanmaalla

60 KANNESSA: Ryhmämentor-tapaamisesta eväitä maanrakenteen parantamiseen

61 Kutsu Luomuliiton kevätkokoukseen ja työpajoihin

63 Luomupellot esiin kylteillä!

NUOLUX-NUOLUKIVETLUOMUUN SOVELTUVAT

Nuolux

Nuolux Tunnutus

WWW.VILOMIX.FI

Monipuolinen, runsaasti magnesiumia sisältävä nuolukivi kivennäis- ja hiven- ainelähteeksi laitumelle ja navettaan. Nuo-lux sisältää magnesiumin lisäksi kalsiumia, fosforia, natriumia sekä monipuolisesti hi-venaineita ja ADE-vitamiineja.

Nuolukivi ummessaoleville naudoille. Sisäl-tää kivennäisaineet ja hivenaineet oikeissa suhteissa ja soveltuu ainoaksi ummessaolo-ajan kivennäislähteeksi.

Vilomix Finland OyYrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Tiedustele tuotteitaalue-edustajaltasi

vilomix.fi/edustajat

6 LuomuLehTi 2/2015

Luomusta on jo nykyisellään otettu pal-jon oppia myös tavanomaisen viljelyn puolella.

iltapäivän paneelissa puheenjohtaja-na toimi eduskunnan maatalousvalio-kunnan pj., kansanedustaja Jari Leppä. Lääkkeeksi luomutuotannon pieneen volyymiin ja luomuraaka -aineiden puut-teeseen ehdotettiin, että tavanomaisen tuotannon yrityksiä tulee haastaa siirty-mään luomuun.

Kauppa on valmis ottamaan valikoi-maan uusia luomutuotteita, kunhan niitä tarjotaan kokeiluun ja kysyntää löytyy, lupasi Jari Liimatainen mikke-lin Prismasta. hän myös muistutti, että kauppa toimii kuluttajarajapinnassa, ja sen on mahdollista välittää luomuket-jun kehittämiseen kuluttajan tarpeita ja toiveita. mikkelin Prismassa luomu-tuotteiden osuus on tällä hetkellä 1,2 % myynnistä ja valikoimasta löytyy 600 luomutuotetta.

hyvätuuli higlandin Esko Rissasen mukaan luomun kehittämistavoitteis-ta – 20 % peltoalasta luomuun vuoteen 2020 mennessä – yli puolet voitaisiin alu-eellisesti saavuttaa siten, että etelä-Sa-von jokaiseen kuntaan monistettaisiin hyvätuuli highlandin tyyppinen kolmen tilan yhteistyöluomuyritys.

useissa puheenvuoroissa toivottiin li-sää sujuvuutta ja neuvonnallista otetta luomutuotannon ja elintarviketuotan-non käytännön valvontaan. erityisesti pienyritykset kokevat valvontakäytän-

Alueellista uskaltamista luomun kehittämiseenuSKALLuSTA, oSAAmiSeN ja markkinoi-den kehittämistä ja luomun brändäämis-tä tarjottiin keinoiksi luomun kehittämi-seen alueellisesti Luomullako etumatkaa etelä-Savolle -seminaarissa helmikuussa. Alueellista luomun kehittämistä tehdään monissa hankkeissa. etelä-Savon aktiivi-suudesta voidaan ottaa esimerkkiä muil-lakin alueilla.

Luomullako etumatkaa etelä-Savolle -seminaarin avauspuheessa maakunta-johtaja Pentti Mäkinen nosti esiin, että luomutuotteiden kysyntään tulisi saada luotua ennustettavuutta ja vakaampia markkinoita, jotta luomutuotantoon uskalletaan panostaa. Luomutuotteita tulisi saada myös vientiin.

Jukka Rajala Ruralia-instituutista kertoi viljelijöiden osaamisen kehittä-misestä Luomulla etumatkaa etelä-Sa-volle -hankkeessa. hän muistutti, kuinka tärkeää on löytää informaatiotulvasta olennainen tieto, joka sitten tulee jalos-taa käytännön osaamiseksi. hän esitteli mm. maan kasvukunnon hoito ja kemi-allinen viljavuus -kurssimallia, jota on kehitetty hankkeen aikana. uudentyyp-pinen lähestymistapa maan hoitoon on herättänyt huomattavaa kiinnostusta viljelijöiden parissa.

Kommenttipuheenvuorossa mTK ete-lä-Savon puheenjohtaja Juha Paajanen muistutti, että etelä-Savossa on me-nestyviä pieniä ja suurempia luomu-tuottajia, joiden antama esimerkki on uskallettava nostaa rohkeammin esille.

Yara lopettaa rakeisten hivenlannoitteiden valmistuksen

Jukk

a Ra

jala

nöt niin raskaiksi, että ne vaikuttavat ha-lukkuuteen siirtyä luomuun tai aloittaa jatkojalostus. Valvonnan järkeistämisel-lä on vaikutusta työn kuormittavuuteen, yritysriskien hallintaan ja jopa yritystoi-minnan kannattavuuteen.

etelä-Savo voisi hyötyä luomuedel-läkävijän roolistaan enemmän, jos Saimaan puhtaat vesistöt, maaperä ja maakunnan erityisluonne saadaan ja-lostettua todelliseksi Saimaa-brändiksi. ennen kaikkea tarvitaan vieläkin tiiviim-pää yhteistyötä kaikilla tasoilla luomu-tuotannon, jalostuksen ja kaupan kas-vattamiseksi.

Seminaarin järjestivät Luomuinsti-tuutti, helsingin ylipiston Ruralia-insti-tuutti, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus sekä Luomuinstituutin vakiinnuttami-nen -hanke ja Luomulla etumatkaa ete-lä-Savolle -hanke.www.luomuinstituutti.fi

YARA oY lopettaa harjavallan tehtaansa toiminnan. Tämä tarkoittaa sitä, että Yaran ra-keisten hivenlannoitteiden valmistus loppuu. Varasto myydään loppuun kevään aikana.

Yara valmistaa nestemäisiä (ruiskulla levitettäviä) kasvustoon levitettäviä hivenlan-noitteita, joista osa käy luomuun. Varmistu ennen näiden käyttöä, että tuote soveltuu luomuun.

mahdollisesti löytyy uusia tahoja, jotka tuottavat rakeisia luomun sopivia hivenlan-noitteita. Jos tarvitset tälle keväälle rakeisia hiveniä, kannattaa toimia nopeasti.Ya

ra.c

om

http://www.luomuinstituutti.fi/



http://www.helsinki.fi/ruralia/





http://pienyrityskeskus.aalto.fi/fi/






http://luomuinstituutti.fi/kehittamistoiminta/etela-savon-luomuliha-ja-kasvisketjut/







http://www.helsinki.fi/ruralia/projekti_luomut.asp?projektinro=6303355
















LuomuLehTi 2/2015 7

Helinä Leppänen palkittiin luomu-toimijanaSAVo-KARJALAN LuomuYhdiSTYS RY valitsee vuosittain alueensa Vuoden luomutoimijan. Tänä vuonna valittiin Helinä Leppänen, Noittaan tilan yrittäjä Tohmajärveltä. Leppänen on viljellyt kotiti-laansa vuodesta 2004, mutta tilan liki sata peltohehtaaria ovat olleet luomussa jo vuodesta 1995.

Alun perin lypsykarjatilana toiminut Noittaa on siirtynyt vil-ja- ja öljykasvien kautta takaisin kotieläintilaksi, kun Leppänen aloitti lammastalouden. hän keskittyy perinteisen suomalaisen kainuunharmaksen kasvatukseen ja jalostukseen. Leppäselle liki kahdensadan uuhen ja niiden jälkeläisten hyvinvointi ja olot ovat ykkösasia. Tila valittiin Vuoden lammastilaksi 2011.

Luomuyhdistys haluaa korostaa valinnallaan paitsi Leppäsen luomulammaskasvatuksen onnistumista, myös peltojen moni-puolista viljelyä. hänen tilallaan on viljelty nurmen lisäksi mm. kevät- ja syysrypsiä. Lisäksi tila myy suoraan kuluttajille taljoja ja villalankaa sekä jonkin verran lihaa

Savo-Karjalan luomuyhdistys on Pohjois-Savon ja Pohjois-Kar-jalan alueella toimiva luonnonmukaisen tuotannon viljelijöiden ja kuluttajien yhdistys, jonka tarkoituksena on lisätä alueensa luomutuotantoa eri tuotantosuunnat huomioiden sekä saattaa yhteen luomutuotteita myyvät ja ostavat ihmiset. Yhdistys valvoo luomuviljelijöiden etua maakunnallisesti ja Luomuliiton kautta valtakunnallisesti.

LuomuLiiTTo JA BiodYNAAmiNeN YhdiSTYS nä-kevät uuden asetuksen eräiden maa ja puutar-hataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoitta-misesta ongelmallisena. Aiheesta on yhteistyössä oltu yhteyksissä niin ympäristöministeriöön kuin euroopan komissioonkin.

Asetus suosii mineraalilannoitteita vähäris-kisimpänä ja unohtaa, että lanta on ongelmista huolimatta arvokas maanparannusaine, jota ilman maan kasvukuntoa on vaikea ylläpitää. osittain asetus kieltää laajaperäisen tuotannon parhaat käytännöt vesistöjen lähellä ja pohjave-sialueilla.

Kompostiaumoja ei voida asetuksen mukaan jättää talven yli pellolle eikä tehdä pohjavesi-alueella. Tämä vaikeuttaa vähäriskisiä tuotanto-muotoja pohjavesialueilla ja tuo sinne mahdolli-sesti korkeariskisempiä tuotantomuotoja.

merkittävää on myös mm. se, että vähätyppis-ten maanparannusaineiden käyttöäkin rajoite-taan ja se, että lannan kertymä on arvioitu pieni-en rotujen kannalta aivan liian suureksi.

Asetuksen on tarkoitus astua voimaan 1.4. Sitä ennen eu komission täytyy hyväksyä se. Asetuk-seen liittyviä koulutuksia on jo pidetty ely-kes-kuksissa, mutta tulkintaohjeisiin voi vielä tulla kohtia, joiden ansiosta vaatimukset ovat järke-vämpiä kuin pelkkää asetuksia tai mediaa seu-raamalla voisi olettaa.

Seuraa tilannetta: www.luomuliitto.fi/nitraattiasetus

Nitraattipäästöjen rajoittaminen uhkaa aiheuttaa ongelmia

Yara lopettaa rakeisten hivenlannoitteiden valmistuksenGmo-keskusteluaYLe PuheeLTA kuunneltavissa Yle Areenassa: Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi ja kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola.

http://www.luomuliitto.fi/nitraattiasetus

8 LuomuLehTi 2/2015

Suomalaisten luomukulutus lisääntyi viime vuonna viisi prosenttia edellis-vuoteen verrattuna. Pro Luomu ry:n arvion mukaan suomalaiset ostivat päivittäistavarakaupoista luomua 225 miljoonalla eurolla vuonna 2014.

Luomun myyntilisääntyi viime vuonna

TeKSTi JA KuVA: miNNA NuRRo/PRo Luomu

LuomuLehTi 2/2015 9

en myötä, ja kookosöljyn suuri suosio ruoan-laitossa näkyy myös luomumarkkinoilla, Kot-tila tarkentaa.

Niin ikään selvässä kasvussa oli luomupakas-teiden, -hedelmien ja -vihannesten sekä luomu-hiutaleiden ja -suurimoiden myynti. Sen sijaan tuoreiden luomuleipomotuotteiden myynti vä-heni selvästi. Lievässä laskussa oli myös luomu-välipalatuotteiden ja tuoreiden luomulihaval-misteiden myynti.

Luomu ei kasva itsestäänLuomumarkkinat alkoivat Suomessa kasvaa vauhdilla vuoden 2010 jälkeen, jolloin kasvupro-sentit olivat kaksinumeroisia lukuja. Luomuala asettikin muutama vuosi sitten tavoitteekseen nostaa kotimaan luomumyynti 330 miljoonaan euroon vuonna 2015. Näillä näkymin tavoittee-seen tuskin päästään.

– Viime vuosina heikentynyt taloustilanne on hyvin todennäköisesti hidastanut luomumark-kinoiden kasvua Suomessa, vaikka lama ei näy-tä leikkaavan luomukulutusta yhtä paljon kuin muuta elintarvikemyyntiä. Kuluttajatutkimus-ten perusteella näyttää lisäksi siltä, että suuri osa suomalaisista arvostaa tavanomaisestikin tuo-tettua kotimaista ruokaa niin paljon, että ei oi-kein löydä syitä siirtyä ostamaan luomua, Kot-tila pohtii.

Hän pitääkin luomumarkkinoiden kasvun jat-kumisen kannalta tärkeänä sitä, että kuluttajien tietoisuus luomun eduista lisääntyy. Luomuruo-an tavanomaista korkeampi hinta on pystyttävä perustelemaan siten, että kuluttaja on valmis sen maksamaan.

– Tässä suhteessa suuret odotukset kohdistuvat luomun laajaan viestintäkampanjaan, jota maa- ja metsätalousministeriö käynnistelee parhail-laan. Toivottavasti kampanjasta tehdään näyttä-vä ja vaikuttava, Kottila sanoo.

Hän toteaa, että luomumarkkinoiden myön-teisen kehityksen jatkuminen edellyttää myös alan yrityksiltä selviä satsauksia sekä tuotekehi-tykseen että markkinointiin.

– Esimerkiksi leipiin, pakasteisiin, moniin maitotuotteisiin sekä lihavalmisteisiin kai-vataan uusia luomutuotteita. Tuotteistus on avainasemassa, jotta näiden tuoteryhmien luo-muvaihtoehdot löytävät tiensä kuluttajan ruo-kakoriin. ◀

K asvua voi pitää hyvänä saavutuk-sena, kun samaan aikaan päivit-täistavarakauppojen kaikkien elin-tarvikkeiden myynti lisääntyi alle prosentin. Luomun markkinaosuus Suomessa on kuitenkin pohjoismai-

sittain yhä matala, 1,7 prosenttia. Noin 60 pro-senttia päivittäistavarakaupan luomumyynnistä tulee suomalaisista luomutuotteista.

Pro Luomun arvio luomumarkkinoiden koos-ta perustuu päivittäistavarakaupan ryhmittymil-tä kerättyihin myyntilukuihin. Se ei sisällä luo-mun suoramyyntiä eikä ruokapiirien myyntiä.

Luomutuotteiden kysyntä kasvoi vuonna 2014 niin ikään muualla Euroopassa. Esimerkik-si Saksassa luomun myynti lisääntyi lähes viisi prosenttia viime vuonna, ja Ruotsissa peräti 38 prosenttia. Ruotsin luku kattaa myös ravintoloi-den ja alkoholijuomien myynnin.

Eniten luomuna heviä ja maitoaPro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila on ilahtunut luomumyynnin kasvusta Suomessa erityisesti sitä taustaa vasten, että ruo-an kokonaismyynti kasvaa hitaasti. Hän toteaa kasvun kertovan siitä, että luomu on osalle ku-luttajista jo arkipäivän valinta.

– Suurimmaksi luomutuoteryhmäksi nou-si viime vuonna hedelmät ja vihannekset, joita myytiin jo enemmän kuin nestemäisiä maitota-loustuotteita. Ostetuin yksittäinen tuote on kui-tenkin yhä luomumaito, Kottila kertoo.

Muita suuria luomutuoteryhmiä ovat entiseen tapaan hiutaleet ja kananmunat. Uusina tuote-ryhminä luomumarkkinoiden suurten joukkoon nousivat maustamistuotteet ja lastenruoat.

– Luomulastenruokien kysynnän kasvu ker-too siitä, että pienille lapsille halutaan puhtainta mahdollista ruokaa, Kottila huomauttaa.

Lanseeraukset piristävät myyntiäLuomumarkkinoiden kasvu ei ole tasaista, vaan siinä on eroja sekä tuoteryhmien että kauppa-ryhmittymien välillä: kaikissa kaupparyhmissä luomu ei kasvanut. Eri tuoteryhmistä maustami-sen ja lastenruokien lisäksi viime vuonna lisään-tyi etenkin luomukahvin myynti.

– Nousevat tuoteryhmät kertovat uusista tuotteista ja kuvastavat myös yleisiä trendejä. Luomukahvin myynti lisääntyi lanseerauksi-

10 LuomuLehTi 2/2015

Lapua

Viralliset lajikokeetJuva

Loviisa

Jomala

Havaintokokeita

Espoo

Koria Luumäki

Otava

Kesälahti

Punkaharju

Rääkkylä

Kontiolahti

Mellilä

Suomessa ei ole testattu luo-muviljojen lajikkeita sit-ten 1990-luvun. Niinpä Luonnonmukaisen tuotan-non kehittämissäätiö päätti rahoittaa testaamista ensim-

mäisenä hankeavustuksenaan perusta-misensa jälkeen. Avustuksen sai ProAgria ja lisäksi alueelliset kehittämishank-keet osallistuivat kokeiden toteuttami-seen. Näin saimme monen tahon yh-teistyönä viimeinkin tämän toiminnan käynnistettyä.

Viralliset lajikekokeet perustettiin nel-jälle eri paikkakunnalle (Loviisa, Melli-lä, Juva ja Jomala Ahvenanmaa). Havain-tokokeita oli 10 paikkakunnalla (Espoo, Mellilä, Koria, Luumäki, Otava, Kesälah-ti, Punkaharju, Rääkkylä, Kontiolahti ja Lapua) ja niissä oli mukana joko yhtä tai kaikkia kolmea viljaa.

Ruutukokeissa oli mukana 10 lajiketta ohraa, 9 kauraa ja 11 vehnää. Havainto-kokeissa oli kaksi kaura- ja vehnälajiket-

Kesällä 2014 testattiin vehnän, kauran ja ohran lajikkeita eri puolella Suomea sekä virallisissa ruutukokeissa että havaintokokeissa luomuviljelijöiden pelloilla.

TeKSTi: ARJA NYKÄNeN / PRoAGRiA

Luomuviljojen lajikkeet testissä

ta sekä kolme ohralajiketta kaikilla paik-kakunnilla ja lisäksi muutamilla oli omia ekstralajikkeita oman alueellisen mielen-kiinnon mukaan.

Ruutukokeiden ruudut olivat koolta 10 neliötä ja niissä oli kullakin pellolla nel-jä toistoa. Havaintokokeissa pellolle ve-dettiin yksi kylvökoneen levyinen kaista kutakin lajiketta ja toistoja ei samalla pel-lolla ollut. Tavoitteena oli enemmänkin havainnoida lajikkeita käytännön vilje-lyssä kuin saada tarkkoja mittaustuloksia.

Haastava kesäEnsimmäisille kylvöille päästiin Lovii-san ruutukokeilla jo huhtikuun puolella, mutta sitten tuli kylmä jakso ja viljojen kasvu tyrehtyi. Valitettavasti ne eivät täs-tä täysin toipuneet koko kesänä ja sadot jäivät alhaisiksi.

Korialla puolestaan tuli 200 mm:n sade kylvöjen jälkeen ja maa tiivistyi pahasti ja sadot olivat 500–1000 kg/ha. Otavassa ja Punkaharjulla saatiin jyvät maahan vasta

kesäkuun alussa, mutta pitkän syksyn an-siosta ehtivät valmistua hyvin.

Kokeilla järjestettiin pellonpiennarpäi-viä ja kasvustoja havainnoitiin.

Koeruuduilla samat menestyjätTämän vuoden ruutukokeissa parhaat sadot saatiin ohralajikkeista Jomalassa: 4 300–5 100 kg/ha. Paikkakuntien välil-lä oli selkeitä eroja siinä, mitkä lajikkeet menestyivät missäkin oloissa. Jomalassa parhaat sadot saatiin Irina-, Wolmari- ja Fairytale –lajikkeista. Juvalla tuottavim-pia olivat Irina, Fabiola, Tipple ja Barke (3 300–4 000 kg/ha). Loviisassa parhai-ten tuottivat Irina, Propino ja Fairytale (1 600–1 800 kg/ha); Mellilässä niiden li-säksi Salome ja Fabiola (1 900–2 000 kg/ha). Valkuaispitoisuudet olivat hyvin sa-mat kaikilla lajikkeilla ja koepaikoilla (10–11 prosenttia) paitsi Jomalassa 14–15 prosenttia.

Kauralajikkeet tuottivat parhaat sadot Jomalassa (4 900–5 200 kg/ha). Mellilässä

Jari

Luok

kaka

llio

LuomuLehTi 2/2015 11

Lapua

Viralliset lajikokeetJuva

Loviisa

Jomala

Havaintokokeita

Espoo

Koria Luumäki

Otava

Kesälahti

Punkaharju

Rääkkylä

Kontiolahti

Melliläja Loviisassa parhaiden lajikkeiden sadot olivat 2 400–2 700 kg/ha ja Juvalla 1 500–1 700 kg/ha. Kauralajikkeissa parhaat me-nestyjät olivat kaikilla paikkakunnilla Belinda, Bettina, Steinar ja Obelix. Niillä oli myös korkein 1 000 jyvän paino. Kor-keimmat valkuaispitoisuudet puolestaan oli Venlalla, Eemelillä ja Akselilla (12–13 prosenttia).

Vehnälajikkeista parhaat sadot tuotti-vat Amaretto, Demonstrant, Anniina ja Wappu (1 400–1 500 kg/ha) ja ne olivat myös kohtalaisen varmoja eli olivat kär-kipäässä kaikilla koepaikoilla. Jomalassa sadot olivat selkeästi korkeammat (3 700–4 000 kg/ha) ja parhaat lajikkeet olivat Lennox, Amaretto, Wanamo ja Wappu. Korkeimmat valkuaispitoisuudet tuotti-vat Quarna, Anniina, Dracke ja Wanamo (12–13,5 prosenttia).

Havaintokokeissa alueellista vaihteluaKaikilla paikkakunnilla 2-tahoisista oh-rista olivat mukana Mitja ja Harbinger. Mitja tuotti keskimäärin 300 kg/ha pa-remman sadon (2 500–3 300 kg/ha). Mo-nitahoisia ohria oli mukana kaikilla pai-koilla vain Wolmari ja sen sato vaihteli 1 000–4 000 kg/ha. Valkuaispitoisuudet ja hehtolitrapainot vaihtelivat ohralajik-keilla hyvin paljon kasvupaikan ja sadon-tuoton perusteella.

Vehnälajikkeista mukana kaikilla paik-kakunnilla olivat Wanamo ja Quarna ja ne olivat sadontuotoltaan hyvin saman tasoisia. Satomäärät niillä vaihtelivat 2 000–4 000 kg/ha ja oli havaittavissa, että optimaalisissa kasvuoloissa Quarna tuot-taa paremmin, mutta esimerkiksi suoja-viljana tai huonommassa pellossa Wap-pu tuottaa paremmin. Annina osoittautui myös satoisaksi niillä paikoilla, missä se oli mukana. Quarnan hehtolitrapaino oli lajikkeista selvästi paras ja valkuainen puolestaan vaihteli sadon ja kasvupaikan suhteen eri paikoilla.

Kauralajikkeista kaikilla paikkakunnil-la olivat mukana Iiris ja Eemeli, joista Iiris tuotti noin 500 kg/ha suuremman sadon ( 4 000–4 400 kg/ha). Myös Akseli ja Roo-pe tuottivat hyvin siellä missä ne olivat

◁ Valmista ohraa Lapualla.

▷ havaintokokeisiin voi kuka tahansa käydä tutustumassa.

kokeissa mukana. Hehtolitrapainot jäi-vät tänä vuonna alhaisiksi ja ainoastaan Lapualla ja Luumäellä päästiin yli 52:n. Paras hehtolitrapaino oli Akselilla. Val-kuainen oli Eemelillä (13–15 prosenttia) selkeästi korkeampi kuin Iiriksellä.

Luomuviljojen lajiketestausta on tar-peen jatkaa tulevinakin vuosina, jot-ta eri lajikkeiden toimivuudesta luo-mutuotannossa saadaan lisää tietoa. Nämä yhden vuoden tulokset ovat vain suuntaa-antavia.

Tulosten loppuraportti löytyy ProAg-rian sivuilta www.proagria.fi. Sieltä löy-

dät tarkat tiedot (sadot, hehtolitrapainot, 100 jyvän painot, valkuaiset sekä vehnän sakoluvut). Kesän tunnelmakuvia löytyy: proagria.fi/blogit/luomublogi.

Haluamme kiittää yhteistyöstä Luon-nonmukaisen tuotannon edistämissää-tiötä, Agrimarketia, K-maataloutta, LU-KEa, Boreal Kasvinjalostusta, Peltosiemen ry:tä ja Tilasiemen Oy:tä. Hankkeen to-teuttamiseen osallistuivat alueelliset ke-hittämishankkeet: Tuloksia ja Laatua kas-vintuotantoon, Kehity kasvinsuojelussa, Peltonen, Lisää luomua ja EKOTASSU. ◀

havaintokokeet kylvetään tilojen omilla kalustoilla. Kuva mellilästä.

hei

kki A

jose

npää

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

Mitja Harbinger Edvin Iiris Eemeli Wanamo Quarna

Ohra Kaura Vehnä

Viljasadot havaintokokeissakg/ha

http://www.proagria.fi

http://proagria.fi/blogit/luomublogi


TeKSTi JA KuVAT: PiRKKo TuomiNeN

Neuvo 2020 tarjoaa neuvontaa luomutiloilleTänä keväänä käynnistyvässä manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on varattu määrärahoja käytettäväksi maatilojen neuvontaan edellistä ohjelmakautta enemmän.

Aikaisemmin tarjolla oli asiantuntija-apua lähinnä täydentäviin ehtoihin kuu-luvista asiakokonaisuuk-sista, mutta nyt valikoima laajenee. Tällä ohjelmakau-

della vastauksia voi saada myös luomu-tuotantoa koskeviin kysymyksiin.

Kehittämisohjelman tavoitteena on saavuttaa valtakunnalliset tavoitteet luomutuotannon lisääntymisestä, min-kä vuoksi halutaan erityisesti madal-taa kynnystä siirtyä luomutuotantoon. Neuvo 2020 -rahoituksella onkin mah-dollista asiantuntijan kanssa pohtia jo ennalta tarkkaan, mitä muutoksia luo-mutuotantoon siirtyminen viljelyn tai eläinten hoidon osalta toisi tilan nykyi-seen toimintaan.

Miten viljelykasvivalikoima muuttui-si tai tarvittaisiinko uudistusta kone-kantaan? Pitäisikö rakennuksiin tehdä korjauksia ja soveltuuko nykyinen ruo-kintajärjestelmä luomuun? Miten järjes-tetään tilan muistiinpanot täyttämään luomuehdot? Yhdessä suunnitellen siir-tyminen luomuun saadaan tehtyä halli-tusti ja toiminta lähtee heti oikeille urille.

toeläinten hyvinvoinnista ja eläinten hyvinvointikorvauksen ehdoista, täy-dentävistä ehdoista, ympäristökor-vausjärjestelmän tarjoamista vaihto-ehdoista ja ympäristönäkökulmien huomioinnista tilan toiminnassa sekä energian käytön tehostamiseen tähtää-vistä energiasuunnitelmista.

Kaikkea ei Neuvo 2020–rahoituksella voida tehdäTiloille ei makseta päällekkäisiä tukia, minkä vuoksi tuetuilla neuvontakäyn-neillä ei voida tehdä sellaisia toimia, jotka on huomioitu määritettäessä muita tuki-tasoja. Tällaiset neuvontapalvelut hoide-taan edelleen kokonaan maksullisena toimintana. Tämän vuoksi Neuvo 2020 –käyntiä tekevä neuvoja ei voi esimerkiksi itse tehdä kirjauksia tilan varastokirjan-pitoon, mutta voi ohjata viljelijää kirjaus-ten teossa ja tuotantoehtojen asettamissa vaatimuksissa.

Myöskään vuosittaisia viljelysuunnitel-mia tai lohkokohtaisia viljelykiertosuun-nitelmia ei Neuvo 2020 –rahoituksella tehdä, koska ne ovat osa ympäristökorva-usjärjestelmän vaatimuksia.

Luomutiloille apua ja ideoitaJo luomuvalvonnassa oleville tiloille Neu-vo 2020 –rahoitus tarjoaa mahdollisuu-den keskustella asiantuntijan kanssa tilan kehittämissuunnista ja nyt onkin hyvä ti-laisuus istua alas miettimään keinoja yhä parempiin tuloksiin pääsemiseksi. Neu-vontakäynnin sisältöä voidaan räätälöi-dä tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan. Esimerkiksi kasvukauden aikana tehdyl-lä käynnillä päästään näkemään kasvus-tojen tilanne pellolla ja voidaan keskittyä sadon määrän ja laadun tehostamiskeino-jen etsimiseen, maan kasvukunnon pa-rantamiseen tai vaikka rikkakasvien tor-junnan kriittisiin pisteisiin.

Määrärahoja voidaan käyttää myös en-nen luomutarkastuskäyntiä tehtävään neuvontakäyntiin, missä katsotaan yh-dessä, ovatko tilan paperityöt ajan tasalla ja muistiinpanot valmiina tarkastajan lu-ettavaksi. Samalla voidaan miettiä, onko tilan toimintaan tulossa muutoksia ja mi-ten varmistetaan niiden yhteydessä tuo-tantoehtojen täyttyminen.

Luomutilan kannattaa osaltaan hyö-dyntää myös muiden osa-alueiden neu-vontaa, mitä on tarjolla ainakin tuotan-


Viljelijän kuluksi neuvonnasta alv:n osuus

Mavi valitsee neuvontajärjestelmään hy-väksyttävät neuvojat, joilla tulee olla riittä-vä maatalousalan koulutus sekä kokemusta oman neuvonta-aiheensa käytännön neu-vontatyöstä. Järjestelmään on hakeutunut sekä yksityisiä, että ProAgrian palvelukses-sa olevia luomuneuvojia. Tentistä hyväksy-tysti läpipäässeistä neuvojista kootaan Ma-vin nettisivuille tiedosto, mistä viljelijä voi helmi-maaliskuun vaihteesta lähtien ha-kea ja valita omaan tarpeeseensa parhaiten sopivan neuvojan.

Kun neuvojan kanssa on sovittu neuvon-takäynnin sisällöstä ja ajankohdasta, tekee tämä määrärahavarauksen viljelijän koh-dalle maksatusjärjestelmään. Joka tilalla on käytettävissä enintään 3500 € neuvon-tarahaa koko ohjelmakaudelle. Se, kuinka monta tuntia tuolla rahalla on neuvontaa käytettävissä, riippuu jonkin verran tilan sijainnista, sillä rahasta korvataan neuvo-jalle paitsi kiinteä 63 €/h tuntihinta, myös korvaus ajetuista kilometreistä. Neuvoja laskuttaa tilakäynnin kulut suoraan Mavin maksatusjärjestelmästä ja viljelijälle tulee lasku vain alv:sta.

Neuvo 2020 -järjestelmä tarjoaa viljelijäl-le monipuolisia mahdollisuuksia oman toi-minnan kehittämiseen ja paperitöitä kos-kevan stressin vähentämiseen, joten nämä eurot kannattaa kyllä jokaisen hyödyntää. ◀

Kirjoittaja on luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savossa.

Neuvontakäynnin sisältöä voidaan räätälöidä tapauskohtaisesti tarpeiden mukaan.


Ruista, runoja ja raskasta rokkia

TeKSTi: PiA KohVAKKAKuVAT: miNNA KÄÄRiÄiNeN

Savonlinnan Kerimäellä makkolan entisellä kyläkoululla tuoksuu leipä. Luomuhonen oy:n luomuruisleipä tehdään käsityöllä ja kärsivällisyydellä, sillä hyvä ei tule hätäillen eikä laadusta tingitä. Yrityksessä keksittiin Facebookin kaltainen viestintä jo kauan sitten.

Emäntä Tiina Muhonen aloittaa työt aamuneljältä. Leipäjuuri on tekeyty-nyt yön yli ja ensimmäiset lämpimäi-set ovat valmiita aamunkoitteessa. Kaupoissa nämä oman tilan luomu-rukiista leivotut leivät ovat viimeis-

tään iltapäivällä. – Ei ole olemassa sellaista koulua, missä tämän

taidon oppisi, eikä vastaavia luomutäysruislei-piä ole montaa. Leipä leivotaan edelleen käsin, mutta taikinan alustaminen käsin ei minulta


ta. Myös Pertun isoisä oli runoilija, mutta tämä Muhosten sukuvika ei ole periyty-nyt Pertulle. Uusia runoja kirjoittaa Iikan lisäksi yksi leipomon työntekijä.

– Leipärunot on meidän Facebook. Päi-vityksiä tehdään vuoden kiertokulusta, työstä tai muusta ajankohtaisesta asias-ta. Kahden nuorimman lapsen syntymät appiukko on ilmoittanut runoilla, Tiina muistelee.

Iikka on toiminnan mies. Hän marssi leipomon alkuaikoina erään kaupan joh-tajan toimistoon, maistatti leipää ja sai tuotteen myyntiin. Paikallisuutta arvos-tetaan, kyläläiset puhuvatkin Iikan leiväs-tä tai Muhosten poikien Eetun tai Aapon leivästä.

Tiina myöntää, että mielikuvilla on merkitystä kuluttajille, mutta nykypolvi on tarkoituksella jättänyt sähköisen vies-tinnän vähälle. Markkinointia on tehty lähinnä erilaisissa hankkeissa.

– Ei me tehdä mainoskampanjoita, pus-karadio toimii ja hyvä tuote myy itse it-sensä, oli sähköiset systeemit sitten mitkä tahansa, Perttu toteaa vaatimattomasti. Runojen merkitys lienee asiakkaasta it-sestään riippuvainen, hän arvioi.

– Kotisivujen uusiminen on tarpeen, leipomo on laajentunut ja tukkamuoti muuttunut ajan myötä, Tiina lisää leik-kisästi viitaten pitkäpartaiseen Perttuun.

Rokkikukoille maistiaisiaMuhoset uskovat tulevaisuuteen, vaikka oma työkunto ja maatalouden kannatta-vuus joskus mietityttää. Tuotanto on kas-vanut maineen myötä ja uusia yhteyden-ottoja tulee kauppiailta säännöllisesti.

– Kun koko tuotantoketju on omissa kä-sissä, kustannuksia pystyy pitämään jär-kevinä. Missään vaiheessa ei ole silti va-raa toheloida, että saadaan ylläpidettyä tuotannon laatu ja määrä nykyisellään. Kasvua ei haeta, Perttu analysoi.

Nykyinen työmäärä sopii myös Tiinal-le, joka tunnustautuu rokkimimmiksi. Hän käy keikoilla ja leipoessa raskas rokki raikuu usein radiokuulosuojaimista.

– Vein kerran yhdelle bändille leipää ja sanoin, että tällaista saa aikaan, kun kuuntelee teidän musiikkia, Tiina kertoo ylpeänä. Mitä mieltä bändi oli tästä Keri-mäen brändistä? Se jää arvoitukseksi. ◀

Kirjoittaja on Mikkelin ammattikorkeakoulun

△△△ Luomuleivät pakataan tarroilla suljettaviin yksittäispusseihin, joissa on yrityksen ja tuotteiden tiedot. Pussitusvaiheessa tarkistetaan myös, että paistojälki on oikeanlainen.

△△ Luomuhosen myymälälaatikot tunnistaa kaupassa oranssista väristä ja selkeistä nimitarroista.

△ Luomuhosen Facebook: Tällä kertaa runon aiheena ovat kunnonkohotus ja lepsusti annetut uudenvuoden lupaukset.

muhosen tilan isäntäpari Perttu ja Tiina muhonen makkolan entisen kyläkoulun maalaisromanttisessa tuvassa.

liiketalouden opiskelija ja puutarhuri.

onnistu kuten anopiltani Kaisa Muho-selta. Hän teki rankkaa työtä ja hoiti vielä lypsykarjan ohessa, Tiina kuvailee leipo-mon historiaa.

Juureen leivotun ruisleivän leipomis-taito on siirtynyt anopilta miniälle jo kol-men sukupolven ajan. Vanhan isännän Iikka Muhosen äiti teki 1960-luvulla 11-lapsisen perheen leivät itse. Leipää lei-vottiin reilusti ja ylimääräinen myytiin kaupungin rouville.

– Isän sisarusten reppuihin ei mahtunut koulukirjoja, kun ne olivat täynnä leipää. Siitä kuulemma johtuu, ettei sisarusten tullut opiskeltua, Muhosen tilan isäntä viljelijä Perttu Muhonen tarinoi.

Ihan hyvä ei riitäLuomun merkitys on Muhosten mukaan kasvanut kuluttajien ympäristötietoisuu-den lisääntyessä. Muhosille itselleen tär-kein kriteeri on leivän laatu, se on koko perheen yhteinen asia. Perttu vastaa vilje-lystä ja Iikka viikoittaisesta jauhatuksesta. Asiakaspalautteissa kehuja saa eniten lei-vän hyvä maku.

– Maku edellä mennään, kotimaisuus on tärkeää ja luomu tulee asiakkaalle lisä-bonuksena. Me tehdään tuote niin hyvin kun osataan, kiteyttää Perttu vahvuudet.

– Ihan hyvä ei ole riittävä, pitää oikeasti olla hyvä, lisää Tiina napakasti.

Leivän hintaan vaikuttaa suuri käsi-työn määrä, joten turhaa työtä vältetään ja määrät pyritään tekemään menekin mukaan. Työtä ja tuoreutta arvostetaan, joten vanhaa leipää ei koskaan myydä tarjouksessa.

– Leipä ei saa kuitenkaan loppua kes-ken päivän, jotta hyvä hyllypaikka kau-passa säilyy. Kauppiaat ymmärtävät, että joskus sesonkiaikaan ei kapasiteetti tahdo riittää, Perttu sanoo.

Viivakooditarrasta tuli naamakirjaLuomuhosen leipäpusseissa on viivakoo-ditarra, johon Iikka alkoi tyhjän tilan täytteeksi kirjoittaa runoja. Hän on kir-joittanut niitä jo toistakymmentä vuot-


Palstalla haastatellaan Luomuliiton puutarhatyöryhmän jäseniä.

Lisää puutarhatuotantoa

Hannele Sipun tilalla Inkeroisissa Kymenlaaksossa kasvaa luumua, kirsikkaa, mansikkaa, valkoherukkaa, karviaista ja jonkin verran erikoiskurpitsoja. Hyvät

yhteistyökumppanit ovat mahdollistaneet monipuolisen tuotantopohjan tilalla, joka tuottaa myös luomumaitoa ja luomulihaa.

– Puutarhatuotantoa on tilallamme ol-lut aina, mutta innostuin lisäämään sitä, kun 10 vuotta sitten ostin läheltä 12 heh-taarin maatilan, jonka viljelysmaat sopi-vat erinomaisesti puutarhatuotantoon.

– Ensin siellä oli noin hehtaari mansi-kalla, mutta sitten istutin sinne luumu-tarhan, jonka pinta-ala on 0,4 ha. Viiden vuoden päästä istuttamisesta luumut al-koivat antaa satoa suojaisalla rinnepaikal-laan. Anssi Krannila valitsi minulle luo-muun sopivat kestävät lajikkeet.

Alueellisilla Laatua lyhyellä toimitus-ketjulla -suoramyyntitapahtumista on tullut kannustusta ja intoa lisätä tuo-tantoa. Myös paikallinen Inkeroisten K-kauppias on ottanut marjoja- ja hedelmiä myyntiin.

– Tukkumyynti ei kiinnosta, vaan ha-luan saada laatutuotteen nimenomaan mahdollisimman aitona asiakkaille. Ra-vintolat ostavat myös paljon juuri poimit-tua luumua ja kirsikkaa.

– Esimerkiksi kirsikka on hidas poimia. Rasioissa se on kuitenkin upea tuote. Luu-muistakin saa upeita värilajitelmia, kun laittaa sekaisin keltaisia, vaaleanpunaisia ja violetteja. Luumun eriväriset lajikkeet kypsyvät usein ainakin osittain samaan aikaan.

Kuluttajille pitäisi Hannele Sipun mie-lestä saada paremmin tietoa siitä, mitä

aarteita puutarhoistamme ja metsistäm-me voi saada. Pohjoisen valoisat kesät ja viileät yöt saavat niihin voimakkaan aromin.

– Erityisesti luumu sisältää erittäin run-saasti karotenoideja ja eri vitamiineja. Se on yksi suomalaisten superfoodeista. Ul-komaiset hedelmät ovat suurella rahal-la brändättyjä ja päätyvät valitettavasti ostoskoriin ennemmin kuin kotimaiset marjat ja hedelmät. Eikä kotimaisesta raaka-aineesta riitä edes pienimuotoisen teollisuuden tarpeisiin alkuunkaan, har-mittelee Sippu.

Jatkojalostusta tulisi kehittää – Kotimaisten marjojen ja hedelmien säi-lönnästä voisi saada upeita maakunta-tuotteita. Esimerkiksi Virossa perinteet ovat säilyneet, mutta täälläkin ne voisi brändätä uudestaan.

Leppäkerttu-merkkiä voitaisi hyödyn-tää alueellisuuden esille tuomisessa.

Investointeja kannattaisi Sipun mieles-tä tehdä yhteistyössä muiden tuottajien kanssa, jotta saisi esimerkiksi hyvät elin-tarvikehuoneistot vähän isompaa mitta-kaavaa varten. Osa yhteistyöyrityksistä voisi keskittyä tuotantoon ja poimintaan, osa markkinointiin.

Tällä hetkellä Sipun tilan hillot ja me-hut on valmistettu pienimuotoisesti koti-keittiössä tai paikallisessa mehustamossa. Kylmiö on rakennettu edullisesti van-haan autotalliin.

Sipun 22-vuotiaat kaksospojat Vili ja Risto auttavat tilan töissä. Niin koneisiin kuin mahdollisesti markkinointiinkin voisi olla kiinnostusta.

– Tavoitteena on saada jatkojalostus-ta kehitettyä, mutta se vaatii yhteistyö-

TeKSTi: eLiSA Niemi

Pohjolan hedelmiähannele Sippu on laajentanut tilansa puutarhatuotantoa muun muassa luumuun ja kirsikkaan.

hannele Sipun luomutilalla tuotetaan myös luomumaitoa ja -lihaa.

Veer

a Aa

ltone

nh

anne

le S

ippu

omena on yleisin Suomessa kasvatettava luomuhedelmä. Vuonna 2013 sitä kasvatettiin 67 hehtaarilla.


tä ja jatkajan työlle - omista pojista tai muualta.

Kannattavuudesta Sippu toteaa, että se tulee perheviljelmille monipuolisesta tuotantopohjasta, jossa esimerkiksi puu-tarhatuotanto tuo lisäarvoa matkailun kautta. Karjatalous tukee kompostin ja maanparannusaineiden kautta puutar-hataloutta. Kannattavuuteen vaikuttaa myös se, että osaa hyödyntää ja jatkojalos-taa ja tietenkin myydä 1. ja 2. luokan mar-jat ja hedelmät parhaalla tavalla.

– Puutarha antaa myös hoitajalleen mielenrauhaa ja vireyttä, toteaa Sippu.

– Luumu on erittäin helppohoitoinen, kasvusto on tervettä ja kestävää. Vanhat

Rist

o Si

ppu

han

nele

Sip

pu

lajikkeet ovat satoja vuosia tuottaneet herkkuja suomalaisille.

12 hehtaarin maatilaoston mukana tuli myös 10 vanhaa hirsirakennusta, joiden kunnostus on jo voiton puolella. Toiveena on saada luumutarhan luokse myös puit-teet maatilamatkailulle. ◀

hannele Sippu kertoo, että luumupuita ei tarvitse leikata - vain katkenneita oksia poistetaan talven jäljiltä.


ka siitä tulisi lyhyempi, ns. strateginen hallitusohjelma?

Ministeri vastaa, että biotalous on seu-raavan hallitusohjelman keskeinen asia. Siihen sisältyy maatalouden kannatta-vuus, uusien markkinoiden etsiminen ja keinot pärjätä kotimaisilla markkinoilla. Luomu liittyy näihin.

– Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että luomu kirjataan hallitusohjelmaan, Orpo muotoilee.

Maa- ja metsätalousministerin valtio-sihteeri Risto Artjoki täydentää, että MMM on ajanut luomun lisäämistä ta-voitteeksi ja tällä hallituskaudella saatiin

Vierailulla maa- ja metsätalousministeri orpon luona Luomulehti kysyi, mitä työtä luomun eteen on tehty tämän hallituskauden aikana ja miltä tulevaisuus näyttää.

ministeriön työskentelyä luomun puolesta

TeKSTi: eLiSA NiemiKuVA: mmm:N KuVA-ARKiSTo

Petteri orpo tyytyy toteamaan, että hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että luomu kirjattaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan.

Hallituskausi loppuu pian ja Petteri Orpo on ehtinyt olla virassaan vajaan vuoden. Mitkä ovat tunnelmat nyt?

– Kyllä olen tästä tykän-nyt. Sellaisesta, mistä tyk-

kää, niin sen oppiikin. Soteen verrattuna oikein mukavaa hommaa, virnistää Orpo.

Luomun edistäminen jatkuneeLuomuväki oli ilahtunut, että edel-liseen hallitusohjelmaan saatiin luo-mu maatalouspolitiikan keskeisenä tavoitteena mukaan. Onko se mahdol-lista myös seuraavaan ohjelmaan, vaik-

EU-päättäjät ja luomusektori tapasivat helmikuussa kes-kustellakseen EU:n luomu-asetuksen tulevaisuudesta IFOAM EU:n ja BioFachin järjestämässä tilaisuudessa.

Luomualan viesti oli: Luomu on ainut kestävä ruoantuotannon ja maatalou-den sertifikaatin perusta, jota säädellään EU-tasolla. Luomu kasvaa Euroopan ta-louskriisistä huolimatta ja luomuase-tuksen täytyy tukea sektorin dynaamis-ta kehitystä eikä uhata alan kasvua.

Päättäjät antoivat vastakaikua raken-tavien ratkaisujen löytämiseen. Uusi Euroopan maatalouskomissaari Phil Hogan lupasi ratkaisukeskeistä lähestymistapaa. Tärkeimmät päättäjät toistivat olevansa sitoutuneita kuuntelemaan alan tarpeita.

Euroopan parlamentin raportoija, Vihreä MEP Martin Häusling totesi: – Emme halua EU:n luomusäädöksen täydellistä uudistamista vaan reformin,

joka toimii käytännössä. Tämä on tavoitteemme parlamentissa.Latvialainen MEP Armands Krauze nosti uudelleen esiin Euroopan luomualan

kasvun merkitystä, koska se tukee myös Latvian EU puheenjohtajuuden tavoitteita – kestävyyttä, kilpailukykyä ja kasvua.

Kiire ei saa uhata laatua– Asetuksen uudistaminen ei ole kuitenkaan vain poliittinen kysymys. Täytyy myös varmistaa, että siitä tulee teknisesti järkevä ja se helpottaa luomutoimijoiden päivittäistä elämää. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU-instituutiot aliarvioivat ajan, mikä tarvitaan tämän varmistamiseen. IFOAM EU on tarjonnut apuaan, jotta tämä saadaan onnistumaan, mutta sitä ei pystytä saavuttamaan tämän vuoden ke-säkuuhun mennessä, sanoi IFOAM EU:n varapuheenjohtaja Sabine Eigenschink.

Tanskan luomuliiton puheenjohtaja Per Kølster totesi, että lopullisen ehdotuk-sen laatu on tärkeintä eikä siitä voi tehdä kompromissia siksi, että halutaan toimia nopeasti. Hän myös korosti, että alan täytyy katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, mi-ten standardit voisivat tavoitella korkeammalle ja huomioida uudet ilmiöt ja uu-det haasteet.

– On hyvä, että komissio on huomioinut ehdotuksensa ongelmat, totesi IFOAM EU:n puheenjohtaja Christopher Stopes.

– IFOAM EU:n ratkaisuehdotuksia on nostettu pöydälle. Otamme vastaan EU-instituutioiden tarjouksen esittää konkreettisia ratkaisuja ja olemme innokkaita jatkamaan käytännön työtä eteenpäin, jatkoi Stopes.

IFOAM EU:n suomalaisia jäseniä ovat Luomuliitto, Kymen luomu, Kurmakka Oy ja MaBio Oy sekä uusia jäseniä ESVY ry, Kuhilas ry ja Tmi Reijo Käki. Suomen uusi edustaja IFOAM EU:n neuvostossa on Mikko Simola ESVY ry:stä. ◀

www.ifoam-eu.org


mm. tehtyä luomun kehittämisohjel-ma. Artjoki olettaa, että seuraavan hal-litusohjelman kehittämisasioita käsit-televässä taustadokumentissa luomu on keskeisesti esillä. Hanketuissa pitää jatkossakin näkyä luomu, koska luo-mun kehittämisohjelmaan on kirjattu tavoitteet vuoteen 2020 mennessä.

Artjoki toteaa, että parhaillaan teh-dään myös muutostarvelistaa EU:n agendalle. Turhia byrokratian kiemu-roita pyritään karsimaan pois.

Nitraattiasetukseen on pyritty vaikuttamaanLuomuliitto työsti Biodynaamisen yhdistyksen toimintapyyntöä tam-mikuussa ja yhtyi vaatimukseen, että ympäristöministeriö huomioisi tulkin-noissa luomulle tärkeitä kohtia.

Nitraattiasetuksen valmistelu on ol-lut ympäristöministeriön vastuulla, mutta myös MMM on pyrkinyt vaikut-tamaan sen sisältöön.

– Pelloilla kompostoinnin ja kuiva-lannan varastoinnin kieltoa pystyt-tiin lieventämään. Lisäksi ammoni-akkipäästöjen hillitsemiseksi sallitaan kevytkate. Tammi-helmikuun lannan levityskielto kuitenkin jäi, summaa Artjoki.

MMM: Laki rinnakkaisviljelystä ei ole kiireellinenArtjoki toteaa, ettei lailla, joka määrit-täisi muuntogeenisten kasvien viljelyä ole kiire, koska Suomen olosuhteisiin sopivia geenimuunneltuja lajikkeita ei ole hyväksytty EU:ssa.

Todennäköisesti jo kevään aikana tulee kuitenkin voimaan EU-direktii-vi, jonka myötä gm-lajikkeita aletaan mahdollisesti hyväksymään entistä helpommin ja nopeammin EU:ssa. ◀

Haluatko nostaa luomun eduskuntavaalikeskusteluun? ota yhteyttä ehdokkaisiin tai tuo mielipiteesi esiin yleisönosastoilla tai somessa! Luomuliitto on vaikuttanut ottamalla yhteyttä puolueisiin.

Katso lisää: www.luomuliitto.fi/luomu-vaalikeskusteluihin

uusi euroopan maatalouskomissaari Phil hogan lupasi ratkaisukeskeistä lähestymistapaa eu:n luomuasetuksen uudistamiseen.

EU:n luomuasetuksen täytyy tukea sektorin kasvua

ToimiTTANuT: eLiSA NiemiKuVA: NüRNBeRGmeSSe

http://www.ifoam-eu.org


Kun kestorikkakasvit vaivaavat,

ota puolikesanto viljelykiertoon

TeKSTi JA KuVAT: Timo LöTJöNeN, LuoNNoNVARAKeSKuS

Kokeilussa ollut Kvick-Finn -juolannostin tehosi hyvin juolavehnään, kun kesannointiaika oli tarpeeksi pitkä. myös valvattia saatiin vähennettyä selvästi.

Juolavehnä on luomuviljelyn kannalta haitallisimpia kes-torikkakasveja, joskin myös peltovalvatista ja –ohdakkees-ta on tullut aikaisempaa suu-rempi riesa. Monivuotinen, ti-

heästi niitetty nurmi pitää peltovalvattia ja -ohdaketta kurissa, mutta juolavehnä tuppaa lisääntymään vanhoissa nurmis-sa. Monilla kasvinviljelyyn erikoistuneil-

la tiloilla nurmet ovat lyhytaikaisia, jos niitä on ollenkaan. On tarpeen löytää kei-noja avokesannoinnin tehostamiseen ja lyhentämiseen.

Kuivattamalla ja väsyttämälläKvick-Finn koneen etupäässä on hanhen-jalkakultivaattori, joka irrottaa ja peh-mentää pellon pinnan. Kultivaattoriosan jäljessä seuraa traktorin ulosoton pyörit-

Kapeateräinen nuolikärkinen kultivaattori sopi hyvin turvemaalla olleen nurmen rikkomiseen ja teho juolavehnään oli melko hyvä.


tämä tiheäpiikkinen roottori, joka heit-tää maan ja rikkakasvien juuret ilmaan. Koska rikkakasvien juuret ovat kevyem-piä kuin maa-aines, pääosa juurista aset-tuu pellon pinnalle, jossa ne ovat alt-tiina auringon ja tuulen kuivattavalle vaikutukselle.

Mikäli sää ei ole kuivaa käsittelyn jäl-keen, rikkakasvien juuret alkavat kas-vaa uudelleen ja käyttää ravintovarojaan. Toistettu juurten pintaannosto voi tu-hota juuret myös kosteissa oloissa, kun niiden ravintovarat loppuvat. Käytän-nössä torjuntamuokkaukset kannattaa tehdä 2–3 viikon välein parhaan tehon saavuttamiseksi.

Mieti toimintasuunnitelma Tämän tutkimuksen juolavehnäkokeis-sa käytettiin kahdenlaista taktiikkaa: 1) nurmen lopettaminen loppukesän kesan-noinnilla ensimmäisen säilörehun kor-juun jälkeen ja 2) pikakesannointi kevääl-lä ennen viljan kylvöä.

Lisäksi toteutettiin peltovalvatin tor-juntakoe käyttämällä kolmatta, varsin-kin kasvitiloille sopivaa taktiikkaa. Sii-nä peltoa kesannoitiin juolannostimen avulla touko-kesäkuun ajan. Tämän jäl-keen pellolle kylvettiin viherlannoitus-kasvusto. Näin saadaan kestorikkojen torjunta ja viherlannoitus hoidettua sa-man kesän aikana.

Pitkään nurmella ollutta peltoa ei kan-nattaisi kesannoinnin aluksi kyntää, kos-ka juolavehnän juuret kasvavat pinnassa ja kyntö hautaa juuret suojaan. Tässäkin nurmen lopetuskokeessa kumpanakin kokeen aloitusvuonna alueelta korjattiin yksi rehusato, jonka jälkeen kesannoin-nille jäi aikaa heinä – syyskuu.

Seuraavana keväänä alueet kynnettiin ja kylvettiin ohralle lietteellä lannoitta-en. Jäljelle jääneiden rikkakasvien määrä mitattiin ohrakasvustosta ennen puintia. Ensimmäisenä vuonna maalaji oli turvet-ta ja toisena erittäin runsasmultaista kar-keaa hietaa, joten juolavehnä viihtyi koe-paikoilla mainiosti. Kokeet järjestettiin Ruukissa, Pohjois-Pohjanmaalla.

Nurmen lopetuskokeessa verrattiin kultivoinnin (4–6 ajokertaa), juolannos-

timen (4–6 ajokertaa), lapiorullaäkeen (8–12 ajokertaa) ja tiheän niiton (7 ajokertaa) vaikutusta juolavehnän määrään. Lisäksi mukana oli menettely, jossa ensimmäi-nen ajo tehtiin lapiorullaäkeellä ja siitä jatkettiin juolannostimella.

Lapiorullaäkeellä ajettiin aina saman päivän aikana kahdesti riittävän muok-kaustehon saamiseksi, koska kone oli van-ha, kevyt ja lyhyillä terillä varustettu ver-rattuna nykyisiin malleihin. Tiheä niitto oli mukana vain jälkimmäisenä koevuon-na ja se tehtiin vaakatasomurskaimella, jonka niittojälki oli hyvää.

Juolannostimen teho oli hyvä jopa sateisena kesänä 2012Nurmen lopetuskokeessa juolannosto-kone tehosi hyvin juolavehnään (pylväät ohessa). Teho on sen verran hyvä, ettei kä-sittelyä luultavasti tarvitse uusia pitkään aikaan. Seuraavana syksynä ohrakasvus-toista tehdyissä mittauksissa juolannosti-men jälkeen juolavehnää oli jäljellä vain pari prosenttia verrattuna käsittelemättö-mään. Juolannostin vähentää ajokertoja

ja kyyti on tasaisempaa verrattuna kulti-vaattoreihin ja lautasmuokkaimiin.

Kultivaattoreiden jäljiltä juolavehnää oli jäljellä noin 10 prosenttia, lapiorulla-äestyksen jäljiltä noin 25 prosenttia ja ti-heän niiton jäljiltä yli 50 prosenttia ver-rattuna käsittelemättömään koejäseneen. Käsittelyssä 3) viimeisenä koevuonna henkiin oli jäänyt yksi juolavehnäpesäke, mikä vääristää hieman tulosta.

Juolannostimen teho oli hyvä jopa sa-teisena ja viileänä kesänä 2012. Kesä 2013 oli puolestaan kuivempi ja lämpi-mämpi. Keväällä 2013 juolannostimel-la ajettiin vielä yksi kevätkäsittely ennen kyntöä ja ohran kylvöä, mitä ei voitu teh-dä enää seuraavan vuoden keväällä. Tämä saattoi olla syynä siihen, että juolannosti-men osalta ensimmäisen vuoden tulokset näyttivät hieman paremmilta kuin toisen vuoden tulokset.

Juolavehnäpaine alueella oli todel-la kova, sillä käsittelemättömien ruutu-jen maanpäällinen juolavehnäsato oli yli 2 500 kg ka/ha! Lienee selvää, että lapio-rullaäkeen ja tiheän niiton teho oli sen

Juolavehnän kuiva-aineen määrä syksyllä ennen puintia, kun nurmi oli lopetettu edellisvuonna eri menetelmin. Koepaikka vaihtui vuosittain. Jana kuvaa keskihajontaa (n=4).

0

50

100

150

200

250

300

350

1) Eimuokkauksia

edellisvuotena

2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN

3) Kvick-FINN 4)Kultivaattori

5)Lapiorullaäes

6) Tiheäniitto

Juol

aveh

nää

g k

a/m

22013

2014

▷▷


△ Kvick-Finn kone erottelee tehokkaasti maa-aineksen ja rikkakasvien juuret toisistaan. Kone ei ole herkkä tukkimaan eikä kovin arka kiville.

◁ Kvick-Finn koneen toimintaperiaate lähikuvassa. Koneen säädöt kannattaa opetella tekemään oikein, jotta koneen toiminta olisi optimaalista.

verran vaisu, jotta saavutettu hyöty me-netetään nopeasti tulevina vuosina. Juo-lannostimen ja kultivaattorin puhdistus-tuloksen voi sen sijaan ennustaa pysyvän pidempään, kunhan viljelykierto ja muut viljelytoimet tukevat saavutetun rikka-kasvitilanteen säilyttämistä.

Tehokkaan juolavehnän torjunnan jälkeen ohrasato oli molempina vuosi-na noin 1 000 kg/ha suurempi verrattu-na käsittelemättömään. Jälkimmäisenä koevuonna yksivuotisten rikkojen run-sastuminen ja aikainen lakoontuminen

verottivat satoja, mutta erot pysyivät sa-mansuuntaisina. Kun kestorikkakasve-ja saadaan tehokkaasti vähennettyä, kos-teilla mailla pitäisi kiinnittää huomiota myös yksivuotisten rikkakasvien torjun-taan, sillä ne hyödyntävät tehokkaasti va-pautuneen kasvutilan.

Pikakesannon teho ei riittänyt turvemaallaTurvemaalla tehdyssä kokeessa oli ta-voitteena kesannoida edellisvuonna vil-jalla ollutta peltoa 2–4 viikkoa lautas-

muokkaimen tai juolannostimen avulla ennen kylvöä. Pikakesannointi tehtiin toukokuun aikana samalla paikalla kah-tena peräkkäisenä keväänä, jonka päät-teeksi pellolle kylvettiin ohra. Muokka-uksia ehdittiin tekemään 2–3 kpl ennen kylvöajankohtaa.

Ennen viljan kylvöä tehdyn pika-kesannon teho juolavehnään ei täs-sä kokeessa ollut riittävä. Turvemaa on varmasti yksi haasteellisimmista juola-vehnän mekaanisen torjunnan kannalta. Koepaikan pohjoisen sijainnin ja touko-


ohrasato nurmen lopetuskokeessa. Koepaikka vaihtui vuosittain. Jana kuvaa keskihajontaa (n=4).

kuun alun epäedullisten sääolojen takia kesannointiaika jäi molempina vuosina pariin viikkoon. Mikäli voitaisiin kesan-noida kuukaudenkin ajan, teho juola-vehnään voisi olla parempi. Tai jos lisäk-si tehtäisiin pari muokkausta jo syksyllä puinnin jälkeen.

Valvattiinkin vaikutustaHietamaan torjuntakokeessa juolannos-timen teho valvattiin näytti olevan hyvä, kun käsittelykertoja oli neljä ja kesan-nointiaika oli riittävän pitkä (touko–ke-säkuu). Viherlannoituskasvuston nopea kasvuunlähtö heinäkuun alussa voi olla haasteellista, jos kuivuus vaivaa. Täs-sä se onnistui kuitenkin aika hyvin. Pel-tovalvatin ja -ohdakkeen torjunta me-kaanisesti kaipaa vielä jatkotutkimuksia ja varmempia tuloksia saadaan vuosien 2015–2016 kuluessa.

Kvick-Finn kone ei täysin poista avo-kesannoinnin ongelmakohtia, mutta auttaa lyhentämään kesannointiaikaa siten, että 2–3 kuukauden kesannointi harvoilla ajokerroilla riittää täysipitkän kesannon sijasta. Samalla teho ainakin juolavehnään on niin hyvä, ettei avoke-sannointiin tarvitse tulevina vuosina ai-van heti ryhtyä.

Kallista, vaiko sittenkin edullista?Oman tai yhteisomisteisen Kvick-Finn koneen ajokerran kustannukseksi voi las-kea 60 e/ha. Jos oletamme, että tehokkaa-seen juolantorjuntaan tarvitaan nurmiri-

kon tapauksessa viisi ajoa syksyllä ja yksi keväällä, menetelmän kokonaiskustan-nus ei ole kovin halpa.

Mikäli kyntö ja kylvömuokkaukset voi-daan jättää kustannuslaskelmasta pois, kuuden ajokerran kustannuksiksi voisi laskea 180–230 e/ha. Tämä on hyväksyt-tävissä oleva hinta perusteelliselle kesto-rikkojen torjunnalle, kun kemikaaleja ei voida käyttää. Jos viljelykierto on 3 vuotta nurmella + 2 vuotta viljalla, torjuntakus-tannus toistuu vain joka viides vuosi. ◀

Aiheesta löytyy lisätietoa laajasta luomuraportista, joka löytyy netistä hakusanalla mttraportti175. Siinä on asiaa mm. nurmen täydennyskylvöstä, herne- ja härkäpapusäilörehujen viljelystä ja käytöstä ruokinnassa sekä luomunaudanlihantuotannon kannattavuudesta.


Jos sato on pieni, osuus jää määrältään pienemmäksi. Toisaalta, jos sato on run-sas, kaikki osalliset saavat runsaan osuu-den. Viljelijänkin myyntiosuus – se, mitä hän kumppanuustoiminnan ulkopuo-lella voi myydä toisille asiakkailleen – on tällöin runsas ja mahdollistaa tois-tuessaan tuotannon kasvuun ohjattavat investoinnit.

Tuottaja ja kuluttaja hyötyvätKumppanuusmaataloudessa osak-kaan ruokakoriin pakataan tuoretta, sesonginmukaista, alueella tuotetta-vissa olevaa lähiruokaa. Tuotanto on toteutettu yhteisesti hyväksytyillä vilje-lymenetelmillä - Suomessa on usein suo-sittu luomua.

Erityistä kiinnostavuutta ja tyytyväi-syyttä tuo jokaisen osakkaan mahdolli-suus vaikuttaa ruokakorinsa sisältöön ja laatuun. Pitkään jatkuneen osakkuuden mukana tulee myös kuluttajan kasvava ymmärrys tuotannosta. Ruuan hinnan-muodostus aukeaa kiinnostavasti, kun pelloilla on kasvukauden aikana mahdol-lista käydä tutkimassa tehtyjen suunnitel-mien toteutumista.

Tuottaja taas saa uusia näkymiä tuo-tannon mahdollisuuksista ja mahdollises-ti rohkeutta toiminnan laajentamiseen. Parhaimmillaan osakkaiden ja viljeli-jän muodostama sosiaalinen verkosto on myönteisesti sitouttava ja luja.

Paikallisesti kumppanuusmaatalousyh-teisö voi toimia alueellaan suunnannäyt-täjänä sekä toimintatapansa osalta että myös tuotannollisesti. Onhan mahdollis-ta, että alue, jossa maataloustuotanto on aikojen kuluessa yksipuolistunut – ym-päristön kannalta jopa haitallisessa mää-

CSA (Community Supported Agriculture) rantautui Suomeen ja se nimettiin Kumppanuusmaataloudeksi. Edelläkävijä maita ovat ol-leet Japanissa, Yhdysvallat,

Ranska ja Belgia. Tyypillisessä kumppanuusmaatalou-

dessa kuluttajat muodostavat ryhmän tai yhteisön, jonka jäsenet maksavat osalli-suudestaan maksun joko yhteisön kas-saan tai suoraan kumppaniviljelijälle. Vastineeksi maksustaan he saavat sato-kaudella tuotettuja maatilan antimia.

Jäseniä innostaa mahdollisuus vaikut-taa ruuan tuotannon tapaan, konkreet-tinen sidos maahan ja maatilaan sekä ainakin jossain määrin avautuva osalli-suus tuotannon työvaiheisiin. Kumppa-nuusmaatalouden tavoitteena on edellä esitetyn lisäksi jakaa tuottajan kantamaa riskiä, taata viljelijälle palkka myös me-netetyn sadon eteen tehdystä työstä sekä helpottaa markkinointia.

Lähtökohtaisesti kumppanuusmaata-louden talous on läpinäkyvää ja osuus-kuntamuotoisia ratkaisuja suositaan. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tu-loksekkainta, mikäli tuotanto on amma-tillisesti tavoitteellista ja hyvin suunnitel-tua. Käytännössä tuotanto suunnitellaan ruohonjuuritasolla, osakkaiden toivei-den mukaan. Suunnitteluun osallistuu myös käytännön toteutuksesta vastaava ammattilainen.

Tuotteiden hinnoittelu tapahtuu se-kin demokraattisen sopimusmenettelyn kautta. Samassa prosessissa käydään lävit-se riskin jakamisen elementti. Osakas saa sadosta kausiosuutensa, jonka määrää ei siis etukäteen tiedetä.

rin – voi uuden kysynnän kautta löytää vanhat vahvuutensa uudelleen. Vahva ja dynaaminen yhteisö taas voi muodostaa jopa sosiaalisten innovaatioiden pohjan suunnatessaan kohti uusia talous-, ener-gia-, ja ympäristöratkaisuja.

Viljelijän näkökulmasta suurin ja pai-noarvoltaan erittäin merkittävä keven-nys kumppanuusmaatalousmallissa on yleensä markkinoinnin helpottuminen. Kestävien asiakassuhteiden muodos-tuminen ja osakasmaksujen keräämi-nen alkukeväällä vapauttavat viljelijän keskittymään kasvukauden tuotannon toteutukseen.

Kumppanuustoiminnan voi uskoa yleistyvän ja monipuolistuvan meillä no-peasti. Esimerkiksi suoramyyntitiloista osa voisi kehittyä kumppanuussuuntaan. Jotkut tilat voivat kumppanuusmaatalou-den innoittamana aloittaa suoramyyn-nin. Silloin täytyy tietysti myös kehittää

Kasvot luomulle

Kumppanuusmaataloudessa markkinoinnin tilalle tulee yhteistyöSuomessa on viime vuosina nopeasti yleistynyt kumppanuusmaatalous, jossa kuluttaja ja tuottaja ovat suorassa yhteistyössä.

Kumppanuusmaatalouden tuoma tulo tuottajalle voi mahdollistaa investoimisen maatilalla. Kuva kansainväliseltä retkeltä lahtelaiselle Aaltosen puutarhalle, joka tekee yhteistyötä Lahden Ruokaosuuskunta RoKin kanssa.

TeKSTi: ANu TuomoLAKuVA: Timo eLomAA


tilantoimintoja vastaamaan suoraan ku-luttajalle myymisen tarpeita (lihan osalta tietoa s. 58).

Yhteisöllistä toimintaa, jota esimerkik-si biodynaamisilla tiloilla on harjoitettu runsaasti voi sitäkin kehittää kumppa-nuutta kohti. Ruokapiirit voivat lähentyä sopimusviljelijöitään nykyisestä. Mikä-li tavoite on yhteinen, malli venyy kyl-lä moneen tarpeeseen. Liikkeelle voi läh-teä vähemmälläkin sitoutumisasteella ja kokeilumielellä.

Kumppanuuden kokeilujaVuodesta 2011 Herttoniemen ruokaosuus-kunta on toteuttanut omaa kumppanuus-maatalousmalliaan hallinnoimansa pellon ja palkkaamansa puutarhurin avulla.

Aluksi etsittiin maatilaa, joka olisi ryh-tynyt kumppaniksi tiiviihkölle ryhmälle pääkaupunkiseudun asiakkaita, jotka ha-lusivat ruuantuotannon lähelle, toimin-tatavan avoimeksi ja kaupankäynnin rei-luksi. Maatiloilta puuttui kyky reagoida nopeasti. Osin puuttui myös ymmärrys-tä, osin osaamista uudenlaiseen toiminta-malliin. Aikaa kului ja innostuneet suun-tasivat tarmonsa uudelleen. Vuokrattiin omaa peltoa ja värvättiin sinne yksi vas-tuullinen ammattilainen suunnittelu-, johto- ja toteutustehtäviin.

Saatiin sato, joka jaettiin etukäteissuun-nitelman mukaisesti. Ruokaosuuskunnan nykyiset 180 kotitalousosakasta osoitta-vat konkreettisesti, miten voi toimia, kun todella haluaa tietää missä ja miten ruoka kasvaa ja kuka sen kasvattaa.

Mitt Äppelträd (Minun omenapuu) on vastaava suomalainen avaus tuottajapuo-lelta. Richard Korkmanin isännöimä Råbäck Gård Espoosta on viime vuodesta alkaen myynyt vuosittaisia sato-osuuksia vastaperustettuun omenatarhaansa.

Yksi osuus syksyn 2015 sadosta sisäl-tää 8 omenapuun sadon kokonaisuudes-saan, noin 15 kg. Osuus voi sisältää joko yhtä lajiketta tai kaksi erillistä lajiketta. Osuudet ovat tulevan satokauden osalta olleet loppuunmyydyt heti viime syksys-tä lähtien.◀

Artikkeli on tuotettu Kasvot luomulle -hankkeessa, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehitysohjelmasta valtakunnallisena hankkeena. luomu.fi/kasvot-luomulle

Itse kasvatettu. omalta maalta. monen suomalaisen mielestä kotoisia käsit-teitä. Turvallisia ja arvokkaita. eikä mikään ihme. Aloitetaan vaikka niinkin lä-heltä kuin 1800-luvulta. maataloutemme yksipuolistui noihin aikoihin viljasta

saadun hyvän maailmanmarkkinahinnan- ja viinan kotipolton ansiosta. Seura-ukset iskivät kipeästi. Nälkävuosista lähtien (1867-1868) tietoa itselle kasvate-tun ja talven varalle varastoidun ruuan välttämättömyydestä alettiin kasvattaa suomalaisiin. Sukupolvi toisensa perään ymmärrykseemme painettiin omava-raisuuden tärkeä tavoite.

ITSENäISyySVuosisadan vaihtuessa yhteiskunnallinen liikehdintä purkautui osittain maan-omistusoloihin. Perhekuntien juurruttaminen omaan maapalstaan tuki itse-näistymisen alussa myös yhteiskuntarauhaa. Vaikuttava todiste tämän toi-men hyödyllisyydestä saatiin, kun perheiden hyvinvointi silminnähden kasvoi suorassa suhteessa käytettävissä olevan ravinnon lisääntymiseen ja vähittäi-seen monipuolistumiseen. Ruuan puutteeseen saatettiin kuitenkin edelleen kuollakin.

SoTASodanaikaisen elintarvikehuollon perintönä saatiin tarkka tieto kansakunnan selviämiskyvyistä poikkeuksellisissa oloissa. Väsynyttä kansaa rohkaistiin py-symään yhtenäisenä osittain myös yhteisen selviämiseetoksen avulla. omava-raisuustavoitteeseen pyrittiin työtä ja aikaa säästämättä. Vakava asia juurtui jälleen yhteen sukupolveen.

TAKAISIN MAALLE!maaseudun ja kaupungin välinen muuttoliike ja teollistuminen – myös elintar-viketeollisuuden nousu - etenivät seuraavaksi valtavin harppauksin. Tehostu-nut tiedonvälitys ja uutisointi vahvistivat yhteiskunnallisen aktivismin tiedos-tavaa aaltoa 1970-luvulla. Teollistuminen kyseenalaistettiin ja paikallisen oma-varaisuuden sekä pienempien toimintayksiköiden vahvuudet nostettiin esiin. mielenkiintoisena, vahvana vaihtoehtona elintarvikehuoltokysymyksiin nousi kasvissyönti. Työpaikat löytyivät kuitenkin yhä useammin taajamista. elintar-viketeollisuus kehittyi edelleen, ja kauppa vahvisti asemiaan.

MAATILoJEN LuKuMääRä RoMAHTI2000-luvulle siirryttäessä maatilojen lukumäärä oli laskenut yhteen viides-osaan huippuvuosistaan. Valtaosalla suomalaisista kytkös elintarviketuotan-non valtavirtaan olikin nyt muistuma mummolasta. Sieltä sormet muistavat mullan pehmeyden ja makunystyröissä viipyilee auringonlämmittämän to-maatin makeus. omatoimista ruuantuotantoa on kyllä harjoitettu kesämö-keillä, omakotitalojen keittiöpuutarhoissa ja kerrostalojen parvekkeilla, mutta niistä innostutaan enemmän taas 2010-luvulla.

VAIHToEHToJA SuuRyRITySTEN RuuALLE2010-luvulla elintarvikeketjun isotkin toimijat tuntevat taustansa ja kuluttaji-en mielenliikkeet. Ne nostavat mainoksissaan etusijalle perheen, joka uskoo juuriinsa ja ammattitaitoonsa sekä äidit, jotka maistuvalla reseptiikalla val-mistavat kotimaiset raaka-aineet meille jokapäiväiseksi einesruuaksi. Kansalle tämä ei kuitenkaan tunnu riittävän ainoaksi vaihtoehdoksi. Samaan aikaan ol-laan tuskallisen tietoisia siitä, että suomalaisenkin elintarvikeketjun omavarai-suus lepää pitkälti tuontiöljyn varassa. omavaraisuuskeskustelun uuden aallon aika on tullut. Kumppanuusmaatalous on yksi tapa palauttaa kuluttajien yhte-ys ruoantuotantoon.

omavaraisuuden tavoiteminkälaisia piirteitä omavaraisuuden tavoittelu on saanut eri aikoina Suomessa? Ja miten tämä liittyy nyt kumppanuusmaatalouden tavoitteisiin?

http://luomu.fi/kasvot-luomulle


Kasvot luomulle

Joulukuussa 2014 pedesöreläi-nen luomuviljelijä Thomas Snellman sai Foodia Awards -tunnustuksen pohjanmaa-laiselta elintarvikeketjul-ta. Snellman on kehittä-

nyt uudenlaisen kaupankäynnin tapaa Ranskassa tutkimiensa kumppanuus-maatalousmallien pohjalta.

EkoNu!-hankkeessa työskennellessään Snellman hioi toimintatavan Suomeen sopivaksi ja risti REKOksi yhden toimin-nan keskeisen ajatuksen, reilun kulutta-misen (Rejäl Konsumtion) mukaan.

Vuosina 2013 ja 2014 hän ja muutamat REKO-mallista kiinni ottaneet lähiruoka-aktiivit ovat perustaneet REKO-renkai-ta niin tehokkaasti, että renkaiden jäsen-määrä on jo yli 20 000. REKO-renkaita on nyt 40 kappaletta.

REKO tuo laaturuokaa some-kansalleReko-renkaiden tilaukset tehdään etukä-teen kunkin renkaan omalla Facebook-si-vulla. Tuotteiden toimitus tapahtuu en-nalta määrättyinä ajankohtina sovitussa paikassa: esimerkiksi aina kuukauden en-

ReKo on Pohjanmaalta lähtenyt kumppanuusmaatalouden malli, joka leviää nopeasti.

elintarvikeketjun piristäjä: ReKo

TeKSTi: ANu TuomoLA

simmäisenä perjantaina, marketin park-kipaikalla klo 17–18.

REKO-mallin hallinnon keveys on sen ehdoton valtti. Tuottaja ilmoittaa yhdellä Facebook päivityksellä, mitä seuraavana jakopäivänä on tarjolla, millaisissa myyn-tierissä, millä hinnalla ja millä maksu-tavalla. Tilaajat vastaavat tähän viestiin kertomalla tilauksensa koon.

Maksutapa vaihtelee. Jotkin tilaukset maksetaan etukäteen esim. tuottajan ko-tisivulta toimivasta myyntilinkistä pank-kipalvelun kautta. Jotkin erät voi maksaa käteisellä – usein myös pankkikortilla. Jotkut tuottajat antavat myyntierän mu-kana laskun.

Haasteena hinnoittelu ja valikoimaTuotteiden hinnoittelu ja myyntierien koko voivat aiheuttaa kysymyksiä. Kau-pankäynnin ammattilaisia mietityttää, osaako tuottaja lisätä markkinoinnin, las-kutuksen ja pienten erien kuljettamisen kustannukset hintoihinsa.

Asiakkaita voi puolestaan karsia se to-siasia, että lähimarketissa on kuitenkin käytävä useamman kerran viikossa. Ryh-

ensimmäisessä ReKo-jakelussa Pietarsaaressa vuonna 2013 oli jo monta innostunutta asiakasta.

hanna Palovuori (vas.) oli Suomen

ensimmäinen ReKo-asiakas.

män sopima jakopäivä tai kellonaika ei aina sovi kaikille. Myös tarjottu valikoi-ma voi tuntua suppealta tai myyntierien koko itselle hankalalta.

Jokainen REKO-rengas on kuitenkin oma toimijansa ja pystyy muuntautu-

Anna

Nor

dber

gAn

na N

ordb

erg

maan. Rakentava, myönteiseen muotoon puettu kehittämisehdotus noteerataan kaikissa renkaissa varmasti niin myynti kuin tilaajapuolellakin.

Yhteisöllisyys tuo merkityksellisyyttäLähiruokatoiminta on onnistuessaan tavattoman mukavaa. Voimaantuminen tapahtuu hyvän ruu-an äärellä niin monista asioista: tuoreista raaka-ai-neista, ystävällisestä, samansuuntaisesti ajattelevas-ta yhteisöstä, kiinnostavista tarinoista, hauskasta reseptiikasta, merkityksellisyyden tunteesta, ajan-hallinnasta, jopa kiitollisuudesta.

Ei mikään ihme, että REKO-renkaita perustetaan ja niihin löytyy innokkaita liittyjiä. Pieni kaupun-ki, jonka läheisyydessä on suoramyyntiin haluk-kaita maatiloja, on optimaalinen REKO-ympäristö. Yksi ryhmä voi tähänastisen kokemuksen mukaan palvella pariatuhatta jäsentään, mutta jo viidelläsa-dalla jäsenelläkin tilauksia tulee viljelijöiden näkö-kulmasta kiinnostavan paljon.

Talous ja tulevaisuusTaloudellisesti REKOissa pyöritetään tällä hetkel-lä satojen tuhansien eurojen liikevaihtoa vuosit-tain. Se voi kasvaa miljooniksi, kunhan ajatus levi-ää edelleen ja toimintamuodot hioutuvat.

Suuremmassa kaupungissa voisi esimerkiksi olla kaupunginosa REKOja. Ajanhallinta kysymyksiä ajatellen työpaikkaliikenteen solmukohtien park-kialueet voisivat olla oivallisia jakopisteitä. Vali-koima muokkaantuu asiakasryhmän mukaan.

REKOn viehättävyys piilee raaka-aineiden tuo-reudessa, tuottajakontakteissa ja omavaraisuusket-jun tunnistamisessa: tukemalla asiakkuudellaan ”oman” viljelijän toimintaa voi suoraan varmistaa itselle maistuvan elintarvikkeen saatavuutta jat-kossakin. ◀

Artikkeli on tuotettu Kasvot luomulle -hankkeessa, jota rahoittaa Hämeen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehitysohjelmasta valtakunnallisena hankkeena. luomu.fi/kasvot-luomulle

Thomas Snellman vaihtaa tietoa eri maiden kumppanuusmaatalousmalleista myös Luomuliiton kansainvälisessä hankkeessa. Tämän lehden ilmestyessä Snellman on parhaillaan hankkeen matkalla Ranskassa.

Tim

o el

omaa

Kevät-kesällä Suomeen saapuu saksalaisia, rans-kalaisia ja belgialaisia kumppanuusmaatalou-den tuottajia ja kehittäjiä. Tutustumisretki suuntautuu Pietarsaaren seudulle, jossa REKO-kumppanuusmaatalouden malli on kehittynyt.

Toimintaa esittelee emolehmätuottaja Thomas Snellman, joten ajankohta valittaneen poikimiskausien väliin touko-kuun lopulle.

– 21.5. voisimme retkeläisten kanssa osallistua REKOn ja-koon Pietarsaaressa, kertoo Snellman.

Retkeä suunnitellaan tarkemmin maaliskuun lopussa, kun kansainvälisen kumppanuusmaatalous-hankkeen aktii-vit kokoontuvat tutustumaan Ranskassa tutustumaan Mar-seillen seudun kumppanuusmaatalouden esimerkkeihin. ◀

Kansainvälinen retki Suomessa:Kumppanuusmaatalous

TeKSTi: eLiSA Niemi

Luomuliiton kansainvälistä kumppanuusmaatalous-hanketta rahoittaa euroopan komissio.

Ilmoita kiinnostuksesi osallistua retkelle!Kansainvälinen keskustelu käännetään, joten ulkomaiden kieliä ei tarvitse osata.

ilmoittaudu alustavasti: [email protected], puh. 0400 534003

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/kumppanuusmaatalous

mailto:[email protected]

http://www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/kumppanuusmaatalous

http://www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/kumppanuusmaatalous

28 LuomuLehTi 2/2015 28 LuomuLehTi 2/2015

Luomuliitto

30v.

A ntti Toija syntyi vuon-na 1985 – samana vuonna kuin Luomuliitto perustet-tiin. Luomuliitosta kasvoi 30 vuodessa luomutuotta-jien valtakunnallinen am-

mattijärjestö ja Antti Toijasta kasvoi luo-muemolehmän tuottaja, joka myy lihaa valtakunnallisille markkinoille.

Toijan kotitilalla Kauhajoella tehtiin vuonna 2007 sukupolven vaihdos. En-simmäisen viljelyvuoden syksynä tulivat ensimmäiset emolehmät. Nuori isäntä Antti Toija siirsi tilan vuonna 2009 luo-muun. Edellisellä sukupolvella oli aiem-min ollut porsastuotantoa, tilakauppavai-heessa ainoastaan kasvintuotantoa. Antti valitsi naudanlihan tuotantosuunnaksi.

– Kun seitsemän vuotta sitten kerroin viljelijäkollegalle, että lähden luomukurs-sille, hän nauroi. Samanikäinen kolle-ga tuli kuitenkin kurssille myös ja siirtyi myös luomuun, Toija kertoo.

– Samalla lailla taisi mennä oman se-dän kanssa jolle kerroin luomuajatuksis-tani. Lopulta hänkin ilmoittautui samalle kurssille kanssani. Sedästäkin tuli varsin intohimoinen luomumies.

Toijan mielestä luomuun siirtyminen ei koskaan ollut mitenkään huvittavaa, mutta kyllä siitä vitsit lentää hänenkin ikäluokassaan. Jotkut aiemmin luomuun siirtyneet ovat kuvanneet, että luomuun siirtyneihin on suhtauduttu niin epäile-väisesti, että siitä on seurannut jopa kiusaa-mista kyläyhteisössä. Nykyään tiedetään laajemmin, että luomu on kannattavaa ja että se tuotannonkin kannalta toimii.

Antti Toija kertoo oman tarinansa siitä, minkälaista on olla 30 vuotta täyttävä luomuviljelijä nykyajan Suomessa.

TeKSTi: eLiSA Niemi

△ Antti Toija pitää kuluttajatyötä tärkeänä: - Kotimainen kuluttaja ratkaisee tulevaisuutemme.

◁ herefordit ovat hyviä laitumen ja karkearehun käyttäjiä.

Luomuliiton ikäinentuottaja

Luomu on kiinnostavaa– En pidä luomun byrokratiaa vaikeana. Tuntuu, että minun ikäpolvellani paperi-työ on helpompaa, kun sitä ei ole tarvin-nut erikseen opetella vaan se on ollut osa työtä alusta asti, kuvailee Antti Toija.

– En oikeastaan ehtinyt tottua olemaan tavanomainen tuottaja, koska olen tuotta-nut luomuna melkein koko sen ajan, kun olen tehnyt tätä työtä. Silti luomu tuntuu uudelta ja kiinnostavalta. Siitä on kiin-nostava myös keskustella isäni kanssa, jolta tietysti olen oppinut paljon maatalo-udesta yleensä ja tavanomaisesta tuotan-nosta. Isä ei pitänyt öisistä kasvinsuojelu-aineiden ruiskutuksista.

Isä kertoo, miten ennen on tehty, mutta ei kyseenalaista pojan valintoja.

– Se, että minä siirsin sukutilamme luo-muun, myös motivoi siihen, että haluaa saada tilan menestymään nimenomaan luomussa. Isäni oli hyvä viljelijä. Sekin tuo oman kiinnostavan paineensa mi-nun työhöni.

Usein tila siirretään luomuun ni-menomaan sukupolven vaihdoksen yhteydessä.

– Luomu tuntuu sopivan jollain tavalla nuoruuteenkin liittyvään kyseenalaista-miseen. Kunnioitan kyllä vanhoja tapoja, mutta olen myös kiinnostunut, jos asioita voisi tehdä toisella tavalla.

Antt

i Toi

jan

arki

sto

Antt

i Toi

jan

arki

sto

LuomuLehTi 2/2015 29LuomuLehTi 2/2015 29

– Kyllähän meidän sukupolvi elää monella ta-valla erilaisessa maassa kuin vanhempiemme su-kupolvi. Ei tule tietysti mieleenkään toimia esi-merkiksi jätehuollon kanssa niin kuin joskus on toimittu ja ravinnevalumista huolehditaan nyt eri tavalla kuin ennen. Jotkut nykyisistä ympä-ristösäädöksistä toisaalta tuntuvat oudoilta.

Antti Toija on mukana Luomuliiton men-tor-verkostossa ja on valmis jakamaan ko-kemuksiaan luomuun siirtymisestä ja esimerkiksi markkinoinnista, jota tekee yh-teistyökumppaneidensa kanssa.

– Minulle esimerkkinä on toiminut esimer-kiksi Pekka Hautala, jolla oli ensimmäinen luomutila meidän nurkilla.

Yhteismarkkinoinnilla arvo lihalleToija myy tilansa luomulihaa Laidun here-ford -brändin alla, joka on kolmen eteläpoh-jalaisen emolehmäkasvattajan perustama. Näistä vain Toijan tila on luomussa ja niis-tä lihoista jalostetaan yhteisen verkkokaupan luomutuotevalikoima.

– Me nykyiset yhteistyökumppanit olim-me jollakin luennolla ja retkeltä takaisinpäin tullessa takapenkillä mietittiin, että yksin ei markkinoinnissa ole järkeä, muistelee Antti Toija.

Teurastamot maksavat hintaa hyvistä ru-hoista. Ruhon tehokkuus ei kuitenkaan ole He-reford-rodun parhaita puolia vaan laatuliha.

– Halusimme saada lihalle sen arvon, mikä sille kuuluu. Esittelimme vakuumipakattu-ja lihoja neljä vuotta sitten silloisen Eat&Joy –maatilatorin Markus Maulavirralle. Hän antoi ideoita ja auttoi kehittämään tuotemerkkiä. Ju-namatkalla takaisin Etelä-Pohjanmaalle kek-simme brändin nimen ja siitä se lähti. ◀

TeKSTi: eLiSA Niemi

Antin vaimo maija on myös syntynyt 1985.

Antt

i Toi

jan

arki

sto


Ryti eli järviruoko (lat. Pharagmires australis) on monivuotinen heinäkasvi, jota kasvaa järvien rantave-sissä. Ryti on kaunista, jos sitä on sopivasti, mutta liiallisesti

esiintyessään se edistää järvien umpeen-kasvua. Keväisin mätänevistä rytilautois-ta lähtee muheva haju, kun edellisvuotiset

korret maatuvat mudaksi matalassa ran-tavedessä. Mätänevä massa, ruoko ja muta johtavat avoimen vesipinnan vähenemi-seen ja hiljattaiseen umpeen kasvuun.

Rytiruovikon niitto on myös osa luon-non- ja riistanhoitoa. Avointa vettä tar-vitsevat esimerkiksi kahlaajat ja osa ve-silinnuista. Supikoira, monin paikoin riesaksi asti lisääntynyt vieraslaji, puo-

lestaan hyötyy ruovikoista, ja niiden tuo-masta suojasta.

Rytikasvustot ovat aiemmin pysyneet kurissa laiduntamisen ja niittämisen voi-min. Ryti on monipuolista, mutta sen ta-loudellisesti järkevä hyödyntäminen on haasteellista. Rytiä voidaan käyttää mm. eläinten rehuna, käsityömateriaalina (kengät, hatut, laukut, matot), biokaasun

Ruovikon korjuusta on hyötyä vesistöille. Talvella korjattuna sitä voi hyödyntää kuivikkeena.

TeKSTi JA KuVAT: TiiNA hARRiNKARi

Ihastuttava,vihastuttavaruovikko


Järviruoko on talviaikaa hyvin kevyttä, sen kosteusprosentti kevenee talven edetessä. isokaan kuorma ei paljoa paina.

raaka-aineena, kattomateriaalina, kuivik-keena ja lämmöneristeenä.

Ruovikoitumisen seurauksia ja ruovi-koiden käyttöä on selvitetty erityisesti merenrannoilla, jossa ruovikot saattavat olla useiden kymmenien hehtaareiden kokoisia. Pienempien ruovikoiden hyö-dyntäminen on vielä lapsenkengissä.

Rytin hyödyntäminen kaatuu usein taloudelliseen mahdottomuuteen. Ura-koitsijan tilaaminen ruovikon niittoon on yksittäiselle maanomistajalle kallis-ta. Isommalle alalle urakoitsijan kustan-nus voi olla kohtuullisempi, mutta tällöin tulee ruovikon niitosta vallita yhteisym-märrys ja toimien pitää olla hyvin huolel-la suunniteltuja. Leikatun rytin poiskor-juu ja hyödyntäminen ovat melko uutta, eikä vakiintuneita käyttötapoja ole.

Kesä- ja talviniiton eroSuomessa on erityisesti paneuduttu sel-vittämään loppukesästä ja alkusyksystä tapahtuvan niiton vaikutuksiin. Loppu-kesästä ja alkusyksystä kasvusto on täy-sikokoista, ja se niittämällä saadaan kor-jattua biomassaa noin 5 tn/ha. Fosforia kasvuston mukana poistuu noin 5–10 kg /ha ja typpeä 50–100 kg / ha. Kasvusto on hyvin märkää, sen vesipitoisuus on jopa 80 prosenttia.

Muualla Itämeren alueella ruokoa ke-rätään useimmiten talvisin, jolloin kas-vuston kosteus on vain noin 10–20 pro-senttia. Ravinteita talviruoóssa on myös vähemmän, eli ainoastaan noin 20–30 prosenttia kesällä kerätyn ruoón määrästä.

Kesällä sulan veden aikana tehtäväs-sä ruovikon niitossa on ajatuksena ravin-teiden mahdollisimman tehokas poisto vesistöistä. Talvella tapahtuva niitto on kuitenkin useamman vuoden jatkuvana tehokas tapa: esimerkiksi Virossa on huo-mattu, että kattoruokojen keruualueen kasvu taantuu noin kymmenen vuoden kuluttua.

Ryti kuivikkeenaRyti on kiinnostava sekä rehuna että kui-vikkeena, mutta järjestelmällinen käyttä-minen kompastuu kustannuksiin. Rytin

suurin ongelma omalla maatilallamme on keväisin rannassa mätänevän mas-san haju: mätäneminen kun kestää pa-himmillaan 3–4 viikkoa. Rantavyöhyket-tä hoidetaan laiduntamalla syyskesäisin, mutta se ei ole riittänyt vähentämään ke-väällä mätänevän korren määrää.

Alue on pieni eikä urakoitsijan vaivaa-minen moisen takia ole järkevää. Itsellä on kesäaikaan askareita riittävästi, joten talvi leikkuuajankohtana on ainoa mah-dollinen. Rannan jyrkkyys ja lähteisyys ovat myös omalta osaltaan vaikeuttamas-sa leikkuuta. Järkevin ja yksinkertaisin tapa on viikatteella niitto, haravointi ja kanto nippuina pois.

Ruokoa on haettu reilun viikon välein, ja kerätty ruoko levitetään lampolaan kuivikkeeksi. Etuna järjestelyssä on myös se, että mitään erillistä kuivikevarastoa ei tarvita ruoólle, koska sitä voidaan hakea tarpeen mukaan, useamman kuukauden ajan. Helpointa keruu oli vuodenvaihees-sa, kun jäällä ei ollut vielä lunta.

Kuivikeominaisuuksiltaan ryti vas-tannee olkea. Kokonaisena käytettäessä se ei pölyä, vaan pikemminkin estää pö-lyn nousua. Pääasiallinen kuivike lampo-

lassa on turve, jonka suurin ongelma on pölyäminen.

Taloudellisilla seikoilla rytin keruu-ta ei voine tässäkään tapauksessa mitata. Suurin etu lienee se, että ei tarvitse käydä punttisalilla – niittämisessä ja kantami-sessa on hyvää vastapainoa talven pape-rinpyöritystyölle. ◀

Lähteitä ja lisätietoa: www.luomulehti.fi

Niitetty ryti pakataan trukkilavalle, millä se on helppo kuljettaa lampolaan kuivikkeeksi.

Viikate on tehokas työväline ruovikon niitossa. Lumi ei estä niittoa tai haittaa keruuta.

http://www.luomulehti.fi


T iloja ei enää eritellä kasvin-viljely- tai kotieläintiloi-hin. Edellisen tukikauden tilakohtaiset lisätoimenpi-teet ovat muuttuneet kai-kille tiloille valittaviksi

lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi muu-tamin rajoituksin. Lohkokohtaisten toi-menpiteiden toteuttamisen laajuuteen on tullut aikaisempaa enemmän vuosit-taista joustoa. Ympäristökorvauksessa ei myöskään ole hakijalle yläikärajaa, kuten ympäristötuessa oli.

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyysSuomi on jaettu kahteen osaan uudessa

kasvipeitteisyys toimenpiteessä. Etelä- ja Länsi-Suomi kuuluvat pääosin kohdenta-misalueeseen, jossa vaaditaan aitoa kas-vipeitteisyyttä. Tarkista kumpaan aluee-seen tilanne kuuluu ja sen jälkeen tutustu oman alueenne ehtoihin.

Luomutilan näkökulmasta kasvipeit-teisyys on kaksipiippuinen asia. Viljely-kierrossa olevien nurmien ja syyskylvöis-ten kasvien osalta vaatimukset toteutuvat itsestään. Muun alan osalta tulee enem-män pohdittavaa. Ensin on mietittävä, kuinka monella lohkolla kynnön voi jät-tää keväälle. Kevytmuokkaus yhteen ker-taan voi joskus riittää jollakin lohkolla rikkojen torjumiseksi, mutta ei kaikilla tai joka vuosi.

Kestorikkakasvit alkavat lisääntymään lohkolla, jos jätät pellot pelkästään sängel-le. Jos olet kylvänyt kerääjäkasvin rikkojen takia, on keväällä haasteita nurmikasvus-ton rikkomisessa, ellet voi kyntää lohkoa.

Kasvipeitteisyysala voi vaihdella vuo-sittain, kunhan minimivaatimus 20 pro-senttia täyttyy vuosittain. Prosentti ei

Ympäristötuen rakenne muuttuu tämän kevään aikana, kun vanha ympäristötuki muuttuu ympäristökorvaukseksi. Tuen rakenne ja toteutus muuttuvat aikaisemmasta oleellisesti.

Ympäristökorvaus on selkeästi erilainen kuin aiempi ympäristötuki

TeKSTi JA KuVAT: ReiJo KÄKi

saa liikaa ohjata päätöksentekoa, sillä lii-ka ahneus näkyy äkkiä tulevien vuosien rikkatilanteessa. Kaikki kasvit kerryttä-vät kasvipeitteisyysprosenttia, mutta seu-raavana kesänä korvausta ei kuitenkaan makseta kesannoille, pysyville nurmil-le, suojavyöhykkeille, luonnonhoitopel-to-, ympäristö- ja viherlannoitusnurmille eikä monimuotoisuuspelloille.

Lue yksityiskohtaisemmin ympäristökorvauksesta: www.luomuliitto.fi/ymparistokorvaus

Kerääjäkasvien viljelyTilan kerääjäkasvien viljelyala tulee pit-kälti määrittämään sen kuinka paljon tukitaso laskee edellisestä tukikaudesta. Kerääjäkasvien viljelyyn tulee suhtautua vakavasti. Ympäristöhyötyjen lisäksi nii-den viljelystä on saatavana mukavan ko-koinen korvaus, eikä niiden käytölle ei ole vuosittaista ylä- eikä alarajaa.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö

Ympäristötuen korvausmäärät €/ha

54 200

Peltoviljelykasvit Puutarhakasvit

49

18 Kohdentamisalueella

11 36

Kohdentamisalueella

54 Kohdentamisalueella

Lohkokohtaiset toimet, joille maksetaan ilmoitetun pinta-alan mukaan

Viherlannoitusnurmi 0Kerääjäkasvit 100Saneerauskasvit 300Monimuotoisuuspellot max 15 %

Riista ja maisemapellot ( 1-v) 300Niitty ja lintupellot (2-v) 300

Luonnonhoitonurmet max 5 % max 20 %

100 120

Kohdentamisalueella

450 500

Kohdentamisalueella

Monivuotinenvuotinen ympäristönurmi 5040

Ravinteiden ja org. aineiden kierrättäminen 40300 500

Yksiv. Puutarhakasveilla Moniv. Puutarhakasveilla

Toimenpiteestä maksetaan korvaus koko pinta-alalle, pois lukien kasvikoodi rajoitukset

Sama tila ei voi valita molempia

Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemen perunalla

Luonnonhoitonurmia ja monimuotoisuuspeltoja voi olla yhteensä max 15 % ja kohdentamisalueella max 20 % tukikelpoisesta peltoalasta.

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyysKasvipeitteisyys 20%

Kasvipeitteisyys 40%



Peltoluonnon monimuotoisuus

Ympäristönhoitonurmet

Lietelannan sijoittaminen peltoon

Suojavyöhykenurmi

http://www.luomuliitto.fi/ymparistokorvaus


Nyt olisi oikea aika miettiä uusiksi rik-kojen torjuntamenetelmät tilalla. Rikka-kasvien torjumiseksi tehtävät sänkimuok-kaukset kannattaa korvata kerääjäkasvien kilpailulla ja sadonkorjuun jälkeen tehtä-villä niitolla. Kestorikkojen mekaaninen torjunta kannattaa keskittää nurmien lope-tuksen yhteyteen. Sateisina syksyinä kerää-jäkasvina oleva rehevä nurmikasvusto estää maan jäätymistä ja pitää maan kyntökun-nossa myöhään syksyyn. Kyntö kannattaa jättää keväälle aina, kun se on mahdollista ja hyödyntää talviaikaista kasvipeitteisyyt-tä. Kerääjäkasvien kylvömäärässä ei kanna-ta nuukailla, vaan syksyksi halutaan tiheä peittävä kasvusto.

Ympäristötuen kautta jaettavat eurot väheneeYmpäristökorvaus on uudistunut niin pal-jon, että vanhan muistamisesta on enem-män haittaa kuin hyötyä. Uusi korvaus on rakenteeltaan ja tukitasoltaan erilainen ja sille on varattu aikaisempaa vähemmän rahoitusta.

Vaikka ympäristötuen määrä tulee jää-mään aikaisempaa pienemmäksi, niin hy-vällä suunnittelulla pääsee lähemmäs van-haa tukitasoa. Vuosittainen tukipotti voi vaihdella todella paljon, joten ensimmäi-senä vuotena ei kannata tyhjentää koko pajatsoa. ◀

Kirjoittaja on yksityinen luomuasiantuntija.

Älä merkitse viherlannoitusnurmiaTukihakemusta täyttäessä, älä merkitse viherlannoitusnurmia, vaan etsi tilalle sopivat muut nurmen käyttömuodot. Viljelysuunnitelmissa hyödynnä kerääjäkasvien tuki ja pyri tilan näkökulmasta mahdollisimman suureen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. hyödynnä tai ainakin varaudu joko lietelannan sijoittamiseen peltoon tai orgaanisten aineiden kierrättäminen toimenpiteeseen. Käytä tilakohtaisen suunnittelun apuna Neuvo 2020 -asiantuntijoita.

KerääjäkasvitKerääjäkasveja ovat heinä- tai nurmikasvit, nurmipalkokasvit, muokkausretiisi tai muu ristikukkainen öljykasvi sekä näiden seokset. Kylvö on tehtävä keväällä tai viimeistään 15. päivänä elokuuta ja kasvustoa on oltava kauttaaltaan koko lohkolla. Kerääjäkasveilla ei saa perustaa monivuotisia nurmia ja ne voidaan muokata aikaisintaan 1. päivänä lokakuuta.

Viherryttämisen kanssa tarkkanaTukihakemuksessa on oletuksena, että luomuviljelijä vapautetaan viherryttämisestä. Jos vahingossa tai tarkoituksella merkitsee, että ei halua vapautusta viherryttämisestä, niin kaikki viherryttämisen vaatimukset koskevat silloin koko tilaa. Valintakohta on haluttu jättää niille harvoille luomutiloille, joilla on viljelyssä ruokohelpeä. olkaa tarkkana!

Luomutiloilla ei määritetä pysyviä nurmia Tilatuen viherryttämiseen kuuluva pysyvien nurmien määrittäminen ja mahdollinen ennallistaminen on puhuttanut paljon. Luomuvalvontaan kuuluvat pinta-alat jäävät kokonaan pysyvien nurmien määrittelyn ulkopuolelle. Luomutiloilla ei tarvitse olla huolissaan pitkään nurmella olleista lohkoista.

Kerääjäkasvin saa kyntää aikaisintaan 1.10. Jättämällä kynnön kevääseen voi lisätä kasvipeitteisyysalaa.


Kasvikoodeja tukihakemukseen ilmoittaessa on tarkkaan mietittävä, miten erikasvien käyttötarkoitukset kerryttävät hehtaarikohtaista tukea ja tilan ympäristötuen kokonais-

pottia. etenkin nurmien kanssa saa olla tarkkana. Sadonkorjuuvelvoitteen poistuminen avaa uusia mahdolli-

suuksia nurmikasvien ilmoittamisessa tukihaussa. Koska vi-herlannoitusnurmille ei luomutilalla makseta tukea ympä-ristökorvauksessa, kannattaa nurmikasvustot ilmoittaa vi-herlannoitusnurmien sijasta mahdollisuuksien mukaan joko luonnonhoitonurmina tai tuotantonurmina. merkitsemällä nurmikasvustot oikealla tavalla tukihakemukseen voi tienata useita euroja hehtaarilta.

LuoNNoNHoIToNuRMEN ehdot ovat säilyneet lähes ennal-laan ja niillä on edelleen kiinteä tukitaso ympäristökorvauk-sessa. Luonnonhoitonurmien tukitaso on lähes aina tuotanto-nurmia korkeampi, joten niitä kannattaa hyödyntää haettaessa maksimaallista tukipottia. Ainoastaan 80 prosenttia kasvipeit-teisyydellä tuki jää pienemmäksi kuin tuotantonurmilla. Luon-nonhoitopelloilla on myös kohdentamisalue. Se on kuitenkin eri alue kuin kasvipeitteisyydessä ja koskee lähinnä etelä-Suomea. Jokaisen tilan tulee varmistaa kummalla alueella lohko sijaitsee. Luonnonhoitopeltojen määrä saa olla enintään 5 prosenttia ja kohdentamisalueella 20 prosenttia.

TuoTANToNuRMET, kuten esim. säilörehu, kuivaheinä, laitu-met ja siemennurmet ovat käyttökelpoisia kasvikoodeja tukiha-kemuksessa. Luomutila voi käyttää hyväksi sadonkorjuuvelvoit-teen poistumista tuotantonurmilla.

Nurmet luomutilallaSuoJAVyöHyKENuRMEN voi perustaa sellaisille lohkoille, jot-

ka rajoittuvat vesistöön. Koko lohkon voi halutessaan ilmoittaa suojavyöhykenurmeksi, vaikka peruste täyttyy vain osalla loh-koa. Kasvusto perustetaan nurmi- ja heinäkasvien siemenseok-sella ja sato on korjattava pois. Suojavyöhykkeet on perustettava kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana ja ne on säilytet-tävä sitoumuksen loppuun asti. myös suojavyöhykkeellä on koh-dentamisalue, jossa korvaus on 50 euroa suurempi.

Koko lohkon suojavyöhykkeeksi ilmoittamisen kannattavuus riippuu siitä, onko pois korjattavalle nurmelle käyttöä ja kasvaa-ko lohko pelkillä nurmi- ja heinäkasveilla ilman lannoitusta. Suo-javyöhykenurmia harkittaessa vastakkain on korkeampi tukita-so, sadonkorjuuvelvoite ja luomukorvauksen pois jääminen suo-javyöhykenurmen alalta.

monivuotisia ympäristönurmia voi perustaa pohjavesialueella oleville lohkoille sekä happamille sulfaattimaille, turve- ja mul-tamaille kolmen ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Sato on korjattava vuosittain ja ne on säilytettävä koko sitoumuksen ajan. Tukitaso ja ehdot eivät luomutiloja houkuta.

Ympäristökorvauksen yhtenä tavoitteena on vähentää valumia vesistöihin. Siihen päästään esim. parantamalla maanrakennetta ja pitämällä vesistöihin rajautuvat lohkot suojavyöhykenurmella.


” Menestyvällä maatilalla on oltava 1–2 tavoitetta, jotka usein liittyvät talou-delliseen kannattavuuteen, esimerkiksi siihen, että saadaan elanto tilalta tai

velat maksettua. Voidaan myös tavoitella onnellista elämää tai oman itsensä toteut-tamista. Tavoitteisiin pääseminen vaatii johtamista sekä konkreettisia mittareita, kuten tuotantokustannusten ja yrittäjän palkan seuraamista, Jussi Nurkka totesi.

Tilan on menestyäkseen tunnettava markkinat ja toimittava niillä suunnitel-mallisesti. Tilan saamat tuet tulevat vain lisänä tämän päälle. Markkinoilla on löy-dettävä oikea tuote ja oikea hinta. Nurkka kaipaa luomutuotteiden markkinointiin myös lisää yhteistyötä, kuten viljelijärin-kejä ja osuustoimintaa, jotka olisivat tär-keitä koko ketjulle. Yhteisvoimin voi-daan tarjota suurempia eriä tasaisemmin ja säästää kuljetuskustannuksissa.

– millaisena näet oman kilpailukykyisen maatilayrityksesi 10 vuoden päästä? kysyi ProAgria etelä-Suomen asiantuntija, viljelijä Jussi Nurkka Luumäellä helmikuussa ”Luomuraaka-aineet markkinoille – menestystä maatiloille” -tilaisuudessa, jonne kokoontui tuottajia, luomuraaka-ainetta ostavia yrityksiä ja luomua tukevia yhdistyksiä.

Myyntiä ja menestystä maatiloille

TeKSTi: TYTTi KLéN JA RiTVA mYNTTiNeN KuVAT: TYTTi KLéN Kari Lyytinen esitteli

Tuoreverkko oy:n porkkana- ja maa-artisokkasosepakkauksia. Tuoreverkko pyrkii välttämään hävikkiä – esimerkiksi 2. luokan juurekset käytetään soseisiin.

Yhteistyöllä markkinoille Hyvä esimerkki tuottajayhteistyöstä on avomaan vihannesten markkinointiyhtiö Tuoreverkko Oy. Mukana on noin 50 ti-laa, joiden tuotantoa suunnitellaan enna-koidun kysynnän mukaan.

– Tuoreverkko hoitaa tilojen puoles-ta muun muassa myynnin, laskutuksen, pakkaussuunnittelun, tilaukset, kuljetuk-set ja atk-yhteyksien kehittämisen, mark-kinoinnin yhteyshenkilö Kari Lyytinen kertoi.

– Luomutuotteiden kysyntä kasvaa koko ajan. Tuontiin turvaudutaan, kun kotimaiset tuotteet loppuvat.

Luomuviljasta, -rypsistä ja -siemenistä pulaaViljanhankintapäällikkö Tero Hirvi kertoi, että Fazer Myllyä kiinnostaa nyt erityisesti luomukaura ja luomuruis. Luo-murukiista tehdään jo nyt kiinteähintai-sia sopimuksia vuodelle 2016. Tavoittee-

na on korkea kotimaisuusaste. Suomessa luomukauran kysyntä on noussut, mutta luomuvehnän laskenut. Lajikkeen voi va-lita vapaasti, kunhan laatu, esimerkiksi vehnällä valkuaispitoisuus, on hyvä. Hin-noittelu perustuu laatuun.

Ostopäällikkö Essi Parviainen kertoi, että Agrimarket Hankkija ostaa luomu-viljaa, -palkokasveja ja -rypsiä, harjoittaa siemenkauppaa, valmistaa luomurehuja, sekä on aktiivisesti mukana luomun tut-kimuksessa ja kehittämisessä. Luomusie-mentuottajista on kova pula, kuten myös luomurypsinviljelijöistä. Agrimarketin keruupisteet ja ostovalikoima laajenee ja luomusopimuksia tehdään jokaisella paikkakunnalla.

Myös puutarhatuotteille kysyntääSatotukku Oy välittää ja tuo maahan he-delmiä ja vihanneksia. Myyntipäällikkö Annika Hongell-Hakkaraisen mukaan heitä kiinnostavat kaikki kotimaiset luo-

▷▷


LULU RANNE EDUSKUNTAANOsaaminen, ahkeruus ja puhdas ruoka vievät Suomea eteenpäin.

DIPLOMI-INSINÖÖRI, HÄMEYMPÄRISTÖ- JA HANKEASIANTUNTIJAISON PERHEEN ÄITI

www.luluranne.fi | 040 586 4644

mukasvikset, eritoten jäävuorisalaatti, kesäkurpitsa, tankoparsa sekä parsa- ja kukkakaali. Luomuomenaa ostetaan la-jikkeittain vähintään viiden laatikon eris-sä. Tuotteiden tulee olla leimattuja, pakat-tu luomuvaatimusten mukaisesti, ja myös tarvittavat todistukset on toimitettava.

Pakkasmarja Oy:n omistaa 64 marjan-viljelijää. Markkinoinnin yhteyshenkilön Terhi Janatuisen mukaan se tarjoaa ko-timaisia, turvallisia puutarha-, metsä- ja luomumarjoja pakaste- ja tuoreosastoil-la niin kaupoissa kuin tukkukaupoissa, ja turvaa suomalaisen marjanviljelyn tu-levaisuutta. Pakkasmarja etsii joukkoonsa

Tilaisuuden päätteeksi keskusteltiin vilkkaasti päivän aiheista ja maisteltiin Valion luomutuotteita, mm. juustoa, jogurttia, viiliä ja mehuja.

etumatkaa Etelä-Savolle -hankkeet yh-teistyössä ProAgria Etelä-Suomen, Ku-hilas ry:n, Saimaan Luomu ry:n ja MTK Kaakkois-Suomen kanssa. Artikkelin kir-joittajat työskentelivät edellämainituissa hankkeissa.

Tilaisuutta tukivat Agrimarket Hankki-ja Oy, Oy Karl Fazer Ab, Fazer Mylly, Pak-kasmarja Oy, Satotukku Oy, Tuoreverkko Oy ja Valio Oy sekä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroo-pan sosiaalirahasto ja Kaakkois-Suomen sekä Etelä-Savon ely-keskukset. ◀

luomumansikan, -mustaherukan ja -pu-naherukan viljelijöitä.

Tukea alueellisilta yhdistyksiltäMTK:n liitot sekä alueelliset luomuyh-distykset Kuhilas ry ja Saimaan Luomu ry tarjoavat tukea, tietoa ja tilaisuuksia kohdata toisia tuottajia. Jäsenenä voi vai-kuttaa luomualan kehittymiseen sekä yh-distysten toimintaan. Lisäksi MTK:n ete-läisten liittojen luomuvaliokunta valvoo luomutuotannon etuja.

Tilaisuuden järjestivät Helsingin yli-opiston Ruralia-instituutin Kaakkois-Suomen luomuvalmennus ja Luomulla


TeKSTi JA KuVAT: miNNA NuRRo / PRo Luomu

BIoFAcHIssAmyös Suomi esilläSuomalaiset olivat esillä maailman suurimmilla luomu-messuilla näyttävämmin kuin ennen: Finpro kokosi Food from Finland -paviljonkiin seitsemän suomalaisyritystä. mukana BioFachissa olivat myös maa- ja metsätalousmi-nisteriö sekä Pro Luomu.

△ Pro Luomu ry:n marja-Riitta Kottila tarjoili messukävijöille luomutietoa ja -makuja Suomesta. Pro Luomun jäsenyrityksistä messuilla oli mukana Fazer mylly, Finnamyl, L´uomu Nokka ja helsingin mylly.

◁ Food from Finland -paviljongin yritykset olivat tyytyväisiä messujen antiin. Kiinnostavia uusia kontakteja solmittiin.

BioFach-messut järjestetään joka vuosi helmikuussa Nürnbergissä Saksassa. Tänä messuilla oli yli 2 100 näytteilleasettajaa yli 70 maasta. BioFach ja samaan aikaan järjestetty luonnonkosmetiikka-alan Vivaness vetivät neljän päivän aikana yhteensä yli 44 000 kävijää.

△ Saksalaisyritysten tuotteita esiteltiin kolmessa suuressa hallissa. mukana oli useampiakin luomuleipomoita.

△ ukraina näyttää profiloituvan pitkälti samoilla tuotteilla kuin Suomi: luomuviljalla ja -marjoilla.


Ekoruokakoneen toiminta pe-rustuu mittavaan raaka-aine-listaukseen, johon on liitetty tieto, mistä tai keneltä luo-mutuotteita voi saada. Raaka-aineisiin on liitetty myös

ympäristötietoa.Luomutuottajilta ja jatkojalostajilta toi-

votaan tietoa tuotteista, jotka sopivat am-mattikeittiöiden käyttöön. Tuotteiden tu-lee olla vähintään pestyjä tai mielellään pidemmälle jalostettuja. Keittiöt toivovat käyttöönsä lisää mm. luomuvihanneksia ja -kasviksia, luomulihaa sekä uusia mai-totuotteita. Myös viljatuotteisiin toivo-taan muutakin kuin puurohiutaleita tai jauhoja.

Uusimman Suurkeittiötutkimuksen 2014 mukaan, 41 prosenttia tutkimuk-sen vastaajista toivoo luomutuotteiden käytön lisäämistä. Myös tutkimuksen mukaan toivotuimmat tuotteet ovat vi-hannekset ja kasvikset. Eniten ammatti-

kertoo luomutuotteiden saatavuudesta

ekoruokakone on ekoCentrian Portaat luomuun -ohjelmassa tuotettu uusi työkalu, jonka avulla ammattikeittiöille kerrotaan Suomen markkinoilta saatavista luomutuotteista.

TeKSTi: ANu ARoLAAKSoKuVA: eKoCeNTRiA/ TeRo TAKALo-eSKoLA

keittiöissä luomuna käytetään edelleen vilja- ja maitotuotteita. (Suurkeittiötutki-mus 2014/Taloustutkimus Oy)

Luomutuottajilta ja jatkojalostajilta toivotaan nyt merkittävää satsausta sii-hen, että luomua saataisiin riittävästi sitä haluaville ammattikeittiölle. Tämä vaatii sekä tuottajilta että ammattikeit-tiöiltä molemminpuolista sitoutumis-ta markkinoiden kehittämiseen. Myös ammattikeittiöiden tulee olla valmiita ostamaan haluamansa tuote, kun sellai-nen on saatavilla. Ainoastaan riittäväl-lä volyymilla saadaan luomun hintata-so sopivaksi myös ammattikeittiöille ja vastaavasti tuotanto kannattavaksi tuottajille.

Keittiölle sopivien luomutuotteiden ke-hittämistä tulee tehdä yhdessä ammatti-keittiöiden kanssa. Tuotekehitystä teh-dään mm. EkoCentrian ja Pro Luomu ry:n yhteishankkeessa ”Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen am-

mattikeittiöissä” 2015 - 2016. Ekoruo-kakoneen ja Portaat luomuun -ohjelman avulla helpotetaan luomun kysynnän ja tarjonnan kohtaamista.

Ekoruokakone on kehitetty Portaat luo-muun -ohjelmassa ja sen toteuttamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeri-ön tukea. Portaat luomuun -ohjelmaa yl-läpitää Savon koulutuskuntayhtymä/Eko-Centria. ◀

Kirjoittaja on Portaat luomuun –ohjelman hankepäällikkö. [email protected], puh. 044 785 4048

Kaikki yli 2 200 Portaat luomuun -ohjelmassa olevaa ammattikeittiötä löydät osoitteesta www.portaatluomuun.fi.

Käy tutustumassaekoruokakoneeseen

osoitteessa www.ekoruokakone.fi.

http://www.portaatluomuun.fi

http://www.ekoruokakone.fi


V iime vuonna luomua käyt-ti vähintään joskus lä-hes kolme neljäsosaa am-mattikeittiöistä, kertoo Suurkeittiötutkimus 2014. Vähintään viikoittain luo-

mua käytti yli neljäsosa ammattikeit-tiöistä. Päivittäin luomua käyttävien osuus oli 11 prosenttia vastaajista.

Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan Suurkeittiötutkimukseen 2014 osal-

listui 600 ammattikeittiötä. Tutkimus tehtiin kirjekyselynä viime vuoden loka-marraskuussa.

Luomua haluttaisiin lisääPortaat luomuun -ohjelman hankepääl-likkö Anu Arolaakso EkoCentriasta ar-velee, että luomun päivittäisen käytön vähenemisen taustalla on saatavuuson-gelma. Kyselyyn vastanneista ammatti-keittiöistä 41 prosenttia toivoo voivan-

sa lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä tulevaisuudessa.

– Luomua ei tällä hetkellä yksinkertai-sesi ole kaikkien saatavilla. Luomutuot-tajilta ja jatkojalostajilta toivotaan nyt merkittävää satsausta siihen, että luo-mua saataisiin riittävästi sitä haluaville ammattikeittiölle, Arolaakso kannustaa.

Vauhtia tuotekehitykseen!Ammattikeittiöiden eniten käyttä-mät luomuraaka-aineet ovat vilja-tuotteet, maito ja maitotuotteet sekä vihannekset ja kasvikset. Luomukanan-munien viikoittainen käyttö on lisään-tynyt hitusen.

– Luomumunien käytön lisääntymi-nen kuvastaa sitä, että ammattikeittiöt etsivät jatkuvasti uusia luomutuotteita käyttöönsä, Arolaakso huomauttaa.

Lähes neljännes ammattikeittiöistä arvioi lisäävänsä luomuvihannesten ja -kasvisten käyttöä tulevaisuudessa. Noin viidennes arvioi lisäävänsä luomuvilja-tuotteiden, -hedelmien ja -marjojen sekä luomumunien käyttöä. Kyselyn perus-teella myös luomumaidon ja -lihan sekä niistä valmistettujen tuotteiden käyttö on kasvamassa jonkin verran.

– Sekä tuottajilta että ammattikeitti-öiltä tarvitaan nyt molemminpuolista sitoutumista markkinoiden kehittämi-seen, Arolaakso korostaa. ◀

Luomutuotteiden käyttö ammattikeittiöissä lisääntyy, mutta hitaasti. Yhä useampi keittiö käyttää luomua joskus, mutta päivittäinen käyttö on vähentynyt. Yksi syy kehitykseen on se, että luomun tarjonta ei ole pysynyt ammattikeittiöiden kysynnän perässä.

Luomutuotteista pulaa ammattikeittiöissäTeKSTi: miNNA NuRRo / PRo Luomu

Luomutuotteiden käyttö ammattikeittiöissä lisääntyy hitaasti, mutta varmasti. Lähde: Suurkeittiötutkimus 2014/Taloustutkimus oy


Koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja yksityisten ravintoloi-den kiinnostus luomuraaka-aineiden käyttöön kasvaa koko ajan. Suuri haaste on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Ammattikeittiöt tarvitsevat niille räätälöityjä tuotteita, joiden jalostusaste on oikea, logistiikka järkevä ja hinta-laatusuhde kohdallaan.

Tampereen Steinerkoulun oppilasravintolaa hoitaa osuuskunta Tampereen Timjami. Valmistamme päivittäin yli 600 lounasannosta ja käytämme mahdollisimman paljon luomutuotteita. Kahdeksan vuoden toimintamme aikana on ollut valopilkkujakin: luomuna suurtalouspakkauksissa saa jo mm. makkaraa, pastaa, ketsuppia, sinappia, riisiä, mylly-tuotteita ja ruokaöljyä.

Suuria haasteita on esimerkiksi lihatuotteiden, esikäsitel-tyjen kasvisten (etenkin perunan), maitotuotteiden, mehujen, hillojen ja leivän kanssa. luomunäkkileivälle olisi ammatti-keittöissä niin suuri kysyntä, että yksi tehdas eläisi varmaan pelkästään sillä, että pakkaisi tuotetta sk-pakkauksiin.

Kypsä jauheliha olisi ammattikeittiöille ehdoton tuote luomun lisäämiseksi, mutta valitettavasti sen valmistami-nen lopetettiin. Tampereella sai maukasta paikallisleipomon luomuruisleipää, mutta sekin lopetettiin. Näitä esimerkkejä on turhan paljon.

Valitettavasti myös tavarantoimittajien epäammattimai-suutta esiintyy: silloin tällöin minulle kaupataan ”melkein luomua”. Myös toimitusvarmuudessa on ollut joskus kehit-tämistä. Jos tuote on ruokalistalla tiistaina, ei auta että se tuleekin keittiölle vasta torstaina.

Ammattikeittiöille ei kovin ponnekkaasti markkinoida, vaikka Portaat luomuun -sivustolla olisi valmis lista poten-tiaalisista asiakkaista ja perustietoa menekistä. Mielestäni kysynnästä ja tarjonnasta vallitsee vääriä käsityksiä niin kauan, kun ketjun eri toimijat eivät kohtaa oikeasti kes-kustellen ja tarpeita kartoittaen. Suurtalouksille kelpaavat muhkuraisetkin kasvikset vaikkapa keittoon, myös pienet erät voidaan hyödyntää.

Suuret jatkojalostajat panostavat enemmän vähittäiskaup-paan. Uskon, että luomuyritykset, jotka nyt laittavat jalkansa ammattikeittiöiden oven väliin, ovat muutaman vuoden kuluttua markkinajohtajia. Ei sovi unohtaa hallituksen asettamaa luomutavoitetta julkisille keittiöille:vuonna 2020 raaka-aineista 20 % luomua. Pienemmät luomutoimijat voisivat yhdistää voimansa vaikkapa osuuskuntana. Ammat-tikeittiöt ovat myös varma asiakas: koulun ruokailijamäärät ovat samat koko vuoden.

AmmATTiKeiTTiö – tulevaisuuden asiakkaasi?

Hyviäkin yhteistyön malleja on ja niitä saa vapaasti kopioida. Tapasin marraskuussa luomupäivillä Saloniemen Juustolan yrittäjät, ja nyt käytämme heidän laadukasta juustoraastettaan.

Keskustelu keittiön tarpeista ja tuottajan mahdollisuuksis-ta voi käydä näinkin kivuttomasti ja nopeasti, kun molem-minpuolista tahtoa on.

Rohkeita yhteydenottoja ammattikeittiöihin odotellen!

Merja Jokiniemi

Kirjoittaja on osuuskunta Tampereen Timjamin toimitusjohtaja ja Tampereen Steinerkoulun oppilasravintolan emäntä.

mer

ja J

okin

iem

i

mer

ja J

okin

iem

i

Leen

a Se

ppä


På svenska

Det deltog drygt 40 ekopro-ducenter, ekointresserade och inbjudna samarbets-partners från alla delar av Svenskfinland i årets upp-laga av tankesmedjan som

var den sjätte i sitt slag. Årets Ekotankesmedja öppnades av

Riksdagsledamot, ordförande för NSP Thomas Blomqvist. Sedan följde några hälsningsord från Yrkeshögskolan Lau-rea av lektor Ritva Jäättelä som bland annat berättade att Laurea Alberga är på steg 4 i ”Stegvis mot eko”-programmet. Sedan fick vi en genomgång och utvär-dering av Projekt EkoNu!s verksamhet där Mikael Jern och Anders Norrback lyfte fram både det som fungerat bra och vad som kunde förbättras till näs-ta period. Alla deltagare var överens om att projektet behöver en fortsättning!

Peter Westerholm från Pajuniemi Oy poängterade under sin taltur vik-ten av marknadsföring och samarbete genom hela värdekedjan om vi vill att ekokonsumtionen ska växa lika fram-gångsrikt som den gjort i t.ex. Danmark. Kunderna behöver veta vad eko är!

REKO blev en riktig braksuccé under EkoNu! projektets tid! Thomas Snell-man presenterade framgångshistorien för oss på tankesmedjan och avslutade med uttalandet:

– Min kvalificerade gissning är att vi vid slutet av 2015 har ca 100 RE-KO-ringar med 100 000 medlemmar i Finland.

Efter lunch blev det dags för dagens huvudgäst, Elin Rydström mjölkpro-

ducent på Lovö Prästgård strax utanför Stockholm och styrelseledamot i Eko-logiska Lantbrukarna i Sverige. Hon berättade att ekoförsäljningen ökade enormt i Sverige ifjol, med hela 38 %! Mest ökade konsumtionen av ekolo-giska grönsaker och frukter, den ekolo-giska vinförsäljningen ökade mest med hela 80 %.

Konsumenter av ekologiskt köper också större andel svenskt, miljö och hälsa är starka skäl till att köpa ekolo-giskt. Elin tangerade även de återkom-mande påhoppen på det ekologiska lantbruket. Argumenten är varken håll-bara eller objektiva, idag finns mycket forskning som stöder ekologisk odling. Elin poängterar dock att eko inte är lös-ningen på alla problem, allt jordbruk bör utvecklas för att bli mer hållbart och hunger kan endast utrotas med po-litiska styrmedel.

Även i år fick vi besök av Beata Mei-nander som bjöd på aktuell informa-tion från Evira, bland annat diskutera-des övervakning och ekokontroll. Sist ut var Micaela Ström med en presenta-tion av ekosortförsöken i Finland 2014. Tack vara projektet har vi nu 3 års resul-tat och ett lyckat samarbete med Ålands Försöksstation. I fjol hade även ProAgria ekosortförsök på två platser i landet vil-ket utvecklade samarbete inom landet ytterligare. Förutom sortförsöken fanns även ett gödslingsförsök i Gammelby. Mer info på www.ekonu.fi. ◀

TexT oCh BiLd: miCAeLA STRöm

ekotankesmedja och ekoNu!s slutseminariumekotankesmedja 2015 gick av stapeln i februari i esbo på Yh Laurea. ekotankesmedjan som ordnas av Projekt ekoNu! i samarbete med SLC fungerade i år även som projektets slutseminarium.

mötesordförande mikael Jern och elin Rydström.

deltagarna på årets ekotankesmedja bestod av en fin blandning av ekoproducenter, ekointresserade och inbjudna samarbetspartners från alla delar av Svenskfinland.

http://www.ekonu.fi


Kehitetään luomua

menestyksekäs luomuviljely edellyttää, että tilaa pidetään omanlaisena kokonaisuutenaan, jossa yksittäiset tavoitteet kuten rikkaruohojen torjunta yhdistetään kaikkeen viljelysuunnitteluun ja ne otetaan huomioon lähes kaikissa toimenpiteissä.

Monivuotisten rikkaruohojen kokonaisvaltainen torjunta – pääosassa juolavehnä

TeKSTi JA KuVAT: PAuL RieSiNGeR

Sekä juolavehnä että pelto-oh-dake näyttävät lisääntyvän sitä mukaa, kun tilan siir-tymisestä luomuviljelyyn kertyy vuosia (Riesinger & Hyvönen 2006a).

Monivuotiset rikkaruohot tekee hanka-liksi se, että ne lisääntyvät siementen li-säksi maavarsista (juolavehnä) tai juuris-ta (pelto-ohdake ja peltovalvatti).

Juolavehnää esiintyy erityisesti typ-pirikkailla runsasmultaisilla kivennäis-mailla, sekä eloperäisillä multa- ja tur-

Ennakoiva rikkaruohontorjuntaRikkaruohojen torjunta perustuu tavoit-teelliseen viljelykiertoon, kilpailukykyi-seen viljelykasviin ja rikkaruohojen kas-vua ehkäiseviin suoriin toimenpiteisiin. Monipuolinen yksivuotisten kevät- ja syyskylvöisten kasvien ja monivuotisen nurmen viljely ennaltaehkäisee yksipuo-lista joko yksivuotisten syys- tai kevätkas-vuisten tai vastaavasti monivuotisten rik-karuohojen lisääntymistä.

Monivuotinen nurmi saattaa puolittaa yksivuotisten rikkalajien esiintymisen verattuna viljelykiertoon, jossa on vain yksivuotisia kasveja. Viljelykierrossa tu-lisi myös olla tilaa mekaaniselle rikka-ruohojen torjunnalle maanmuokkauksen muodossa.

Yksivuotiset kevät- tai syysviljat tar-joavat vuosittain mahdollisuuden pe-rinpohjaiselle maanmuokkaukselle joko auralla tai kultivaattorilla. Aikaisin tu-leentuvat lajit ja lajikkeet mahdollista-vat sänkimuokkauksen syksyllä. Koste-utta pitävillä ja hikevillä mailla voidaan rikkoja torjua lisäksi aikaisella kylvöalus-tan valmistelulla yhdistettynä viivästet-tyyn kylvöön, jota edeltää matala äestys (”valekylvöalusta”).

Kuva 1. Rehevillä taimilla on hyvät edellytykset kilpailla rikkaruohojen kanssa (kaura-ohra-kasvusto perunan jälkeen Närpiössä).

vemailla. Se viihtyy ilmastossa, jossa kesäisin on runsaasti auringonvaloa ja vuorokauden pimeä aika on lyhyt.

Pelto-ohdake ja peltovalvatti sen si-jaan viihyvät savimailla. Pelto-ohdake pärjää kilpailussa hyvin erityisesti alku-kevään kuivuudessa yksivuotisille vil-jelykasveille yli metrin syvyyteen ulot-tuvan juuristonsa avulla. Niinpä Luoteis-Suomessa rikkaruohokantaa hallitsee juolavehnä, kun taas Etelä-Suo-meen on levinnyt pelto-ohdake (Riesin-ger & Hyvönen 2006b).


Monivuotisten rikkaruohojen kokonaisvaltainen torjunta – pääosassa juolavehnä

Kesannointi avokesannolla mahdollis-taa perusteellisen rikkojen mekaanisen torjunnan. Toistuva mekaaninen muok-kaus rikkoo maan mururakenteen, edis-tää tiivistymistä ja kiihdyttää orgaanisen materiaalin hajoamista ja siten eten-kin typen ja forsorin mineralisoitumis-ta maasta. Siksi mekaaninen kesannointi tulisi ajoittaa mielellään touko- ja kesä-kuulle eli aikaan, jolloin on kuivaa ja al-hainen maaperän kosteus.

Tuotantokasvi ja rikkaruohot kilpaile-vat kasvutekijöistä kuten valosta, vedes-tä ja ravinteista. Kilpailukykyisen kas-vuston syntyminen edellyttää juuristolle sopivaa maan rakennetta, joka tarkoittaa 10 –15 tilavuusprosenttia ilmahuokosia, tiivistymättömyyttä ja toimivaa ojitus-ta. Nopea- ja korkeakasvuiset runsasleh-tiset lajit ja lajikkeet (mielellään lajike- ja kasvisekoitukset) kilpailevat tehokkaasti rikkoja vastaan (kuva 1).

Verrattuna tavanomaisen viljelyn kas-vuston tiheyssuosituksiin voidaan luo-mutuotannossa käyttää 15 prosenttia korkeampia arvoja (Erviö 1983). No-pea taimettuminen edellyttää lämmintä maata, kylvösyvyyttä, joka ei ylitä sieme-nen läpimittaa yli 10 kertaisesti, kosteaa kylvöalustaa ja maapeitettä, joka ei liety tai kuoretu.

Yksivuotisia rikkaruohoja voi torjua äestyksin ja taimettuneella kasvustol-la riviväliharaamalla. Riviväliharauk-sella on tietty teho ohdaketta vastaan (Riesinger 2006a). Jos rikkaruohot kui-tenkin ottavat vallan, on niiden leviä-mistä ehkäistävä esiintymiä poistamal-la tai muokkaamalla erikseen ne lohkon osat, joissa rikkoja on runsaasti. Jos suu-ri osa lohkosta on hyvin rikkaruohois-ta, voidaan vilja ja palkokasvit korjata jo taikinatuleentumisasteella säilörehuksi, joko koko kasvusto tai vain jyvät (Riesin-ger 2006b).

Pilkkominen vai multaaminenJuolavehnän maavarsissa ja ohdakkeiden juurirönsyissä on jäljellä parin senttimet-rin välein kasvupisteitä, joista voi kasvaa uusia maanpäällisiä versoja (kuva 2). Me-kaaninen pilkkominen aiheuttaa näin aluksi emokasvin kloonaamisen ja siten

itsenäisten kasviyksilöiden määrän kas-vun. Toisaalta näitä uusia yksilöitä ra-joittaa vähäinen ravinnevaranto. Pilkotut varsi- ja juurirönsyt voivat kuitenkin elää maassa yli vuoden kasvattamatta maan-päällistä versoa.

Rikkaruohontorjunnassa on aura edel-leenkin verraton. Brandsaeter ja kump-panit (2011) osoittivat, että kevätkynnön työsyvyyden kasvattaminen 15 cm:tä 25 cm:iin voi vähentää esiintymistä juola-vehnällä 50 prosenttia, peltovalvatilla 50 prosenttia ja pelto-ohdakkeella 90 pro-senttia. Kevätkyntö on suhteellisen teho-kas etenkin peltovalvattia ja -ohdaketta vastaan.

Kivenäismaita, joissa on yli 15–20 pro-senttia savea, ei kuitenkaan voi kyntää keväällä, koska kuivuminen johtaa paak-kuuntumiseen. Jos juolavehnää on run-saasti ja sen rönsyissä vararavintoa, pi-täisi maan syvää kääntämistä edeltää voimakas pilkkominen. Kaksi ajoa sän-gellä lautasäkeellä yhdistettynä syys-kyntöön vähensi juolavehnää 80 pro-senttia, peltovalvattia 20 prosenttia ja pelto-ohdaketta 60 prosenttia (Brandsae-ter & kumpp. 2011).

Juolavehnä ja peltovalvatti eivät kasva yleensä 15 cm syvemmälle ja voidaan si-ten torjua tehokkaasti suhteellisen mata-lalla muokkauksella. Kääntäminen 25–30 cm syvyyteen tuhoaa maavarren ja juur-ten rönsyt edellyttäen, että niiden ener-giavarastot ovat niin heikot, että versot kuolevat ennen kuin ne ehtivät maan pinnalle ja lehtien muodostukseen.

Pelto-ohdakkeen juuristosta sitä vas-toin on vain noin 30 prosenttia alle 20 cm syvyydessä ja seuraavat 30 prosenttia 20–40 cm syvyydessä. Loput juuribiomassasta on syvemmällä jankossa. Pelto-ohdaketta torjutaan toistuvilla ja syvälle ulottuvilla muokkauksilla (avokesanto) tai varsinkin toistuvilla niitoilla (nurmella).

Maanmuokkaus tai niitto tulisi tapah-tua rikkaruohon kompensaatiopisteessä (katso tietoruutu).

Peltovalvatti ja (jossain määrin) pelto-ohdake asettuvat talvilepoon loppukesäl-lä eivätkä siten enää kasvata uusia juuri- ja varsirönsyjä. Maanmuokkaus ei näin ollen tehoa ohdakkeisiin myöhemmälle

syksyyn mentäessä. Juolavehnä sen sijaan kasvaa pitkälle syksyyn ja on altis maan-muokkaukselle niin kauan kuin kasvu jatkuu.

Väsyttäminen vai kuivattaminen juolavehnälle?Juolavehnää ja ohdaketta torjutaan pe-riaatteeltaan kahdella eri tavalla, väsy-tetään ja kuivatetaan. Molemmissa stra-tegioissa aloitetaan pilkkomisella ja ne päättyvät syvään multaukseen. Kaikilla mineraalimailla voidaan rönsyjä ja juuria pilkkoa leikkaavilla työvälineillä, kuten lautasäkeillä (kuva 3).

Savimailla ovat maavarret ja juuret tiukassa ja ne voidaan pilkkoa palasiksi kultivaattorilla. Karkeilla mailla ja kor-keilla multa- tai turvepitoisuuksilla ne jäävät kiinni piikkeihin ja silloin on suo-sittava lautasmuokkainta ja vastaavasti lapiorullaäestä.

Kaikilla mailla voi harkita vaihtoeh-toisesti aluksi joko 10–15 cm syvää (juo-lavehnälle ja peltovalvatille) tai 25 cm syvää (pelto-ohdakkeelle) kyntöä ja sen jäkeen vielä muokkausta raskaalla, pit-käpiikkisellä ja läpipäästävällä s-piikkiä-keellä (esimerkiksi Potilan Maxer Pro ja Multivan TopLine).

Kompensaatiopistemaavarret ja juurirönsyt toimivat energian ja ravinteiden varastoina. uusi taimikasvu on aluksi täysin riippuvainen tästä varastoidusta energiasta. Vasta kun lehdistö kehittyy, pystyy se luomaan fotosynteesin avulla uutta energiaa. Kompensaatiopiste kuvaa sitä vaihetta, jolloin energiavaranto on alhaisimmillaan. eli silloin ”vanhaa” energiaa kuluu vielä enemmän kuin ”uutta” energiaa varastoituu. Tässä vaiheessa niittäminen, juurien esiin nostaminen tai kasvin maahan kääntäminen ovat tehokkaimpia. Juolavehnällä kompensaatiopiste on 3–4 -lehtivaiheessa, peltovalvatilla 5–6 -lehtivaiheessa ja pelto-ohdakkeella 6–8 -lehtivaiheessa.

▷▷


Kehitetään luomua

Väsyttäminen tähtää energiavarastojen kuluttamiseen juolavehnän maavarsis-sa. Tämä saadaan aikaan toisaalta pilkko-malla niitä pieniksi palasiksi ja toisaalta antamalla niiden versoa energiaa kulut-taen. Kompensaatiopisteessä tämä kasvu pysäytytetään vielä pilkkomalla, multaa-malla ja vastaavasti pintaan nostamalla. Jos on vähän aikaa tai halutaan työstää useammin lyhyessä ajassa voi olla hyödyl-listä aloittaa jo ennen kompensaatiopis-teen saavuttamista.

Väsyttäminen on menestyksellistä, kun juolavehnän juurenmuodostusta ja kas-vua edistää riittävän kostea maalaji tai sateinen vuodenaika. Mitä nopeammin juolavehnä kasvaa, sitä useammin voi kasvuston rikkoa ja sitä tehokkaammin tyhjenevät maavarsien ravinnevarastot.

Juolavehnän maavarret voivat kuivas-sa, tuulisessa ja lämpimässä säässä kui-vua kuoliaaksi 4–7 päivässä, mutta vain silloin, kun ne ovat varmasti paljaina maan pinnalla. Jos ne ovat maan sisällä tai maan peittämiä voivat valmiiksi muo-dostuneet ja terveet maavarret elää 3–4 viikkoa, vaikka maan kosteuspitoisuus olisi niin alhainen, että viljelykasvi kui-vuu pois (Grümmer 1965). Samoin talvel-la suojaa lumipeite paljaita maavarsia.

Juolavehnän onnistunut torjunta kui-vattamalla tai jäädyttämällä edellyttää, että merkittävä osa maavarsista saadaan esiin. Siispä voi aluksi olla tarkoituk-senmukaista äestää joka toinen päivä. S-

piikkiäes mahdollistaa tehokkaan työs-kentelyn ja pystyy samalla nostamaan maavarret pintaan.

Suomessa on yleisesti viileä kesäilmas-to ja syksyt voivat olla sateisia. Tällöin väsyttäminen on parempi strategia kuin kuivattaminen. Väsyttäminen voi vaatia enemmän aikaa, mutta sillä on parem-mat mahdollisuudet onnistua kosteissa olosuhteissa kuin kuivattamisella. Rat-kaisevaa on valita olosuhteisiin sopiva strategia. Nämä kaksi strategiaa eivät ole myöskään toisiaan poissulkevia vaan voi-vat onnistuneesti täydentää toisiaan säi-den vaihdellessa (Forsman 2007).

Sänkimuokkaus vai kesanto?Sänkimuokkaus rikkoo monivuotisten rikkaruohojen maavarsia ja juuristoja, houkuttelee hukkaviljan ja rikkaruohojen siemenet itämään, nopeuttaa olkien laho-amista ja säästää maaperän vettä. Sänki-muokkaus tulee tehdä heti sadonkorjuun yhteydessä. Jos päällimmäinen tarkoitus on torjua monivuotisia rikkoja, on maata rikottava noin 10 cm syvyydeltä. Sänki-muokkauslaitteiston tulee nostaa juuren- ja varrenkappaleet ylös ja muokata oljen-korret maahan, mutta se ei saisi tiivistää maata (kuva 3).

Savimaat kynnetään heti syksyllä, mutta alle 15–20 prosenttia savea si-sältävät kivennäisimaat ja multamaat kannattaa kyntää useimmiten keväällä. Hiekkorakenteiset hiesumaat muoka-

taan usein ilman kyntöä, sillä tavoittee-na on mullan rikastuttaminen pinta-maahan. Etelä-Suomessa on suhteellisen pitkä kasvukausi ja etenkin savimailla voi sänkimuokkaus yhdistettynä kyn-töön olla riittävä toimenpide juolaveh-nää vastaan.

Kesanto mahdollistaa pidemmän ajan-jakson, jolla voidaan säätää työkoneiden työtapaa, -syvyyttä ja työstökertoja eri-tyisesti haastavien rikkaruohojen torjun-taan. Nurmivaltaisilla viljelykierroilla, multavilla kivennäismailla ja multa- sekä turvemailla kuten myös pohjoisemmilla viljelyvyöhykkeillä olisi kesannon kuu-luttava säännöllisesti viljelykiertoon kun-nes voidaan olla varmoja, että juolaveh-nän torjunta onnistuu helpommillakin tavoilla.

Kesannointi tulee aloittaa edellisenä syksynä sänkimuokkauksella, jota seuraa joko syys- tai kevätkyntö. Jos kesannointi voidaan lopettaa jo kesäkuussa, on mah-dollista viljellä viherrehu- tai viherlan-noitusnurmi. Apilapitoinen monivuoti-nen nurmi voidaan perustaa heinäkuulla, syysöljykasvit heinä-elokuun vaihtees-sa, syysruis elokuun lopussa ja syysvehnä syyskuun puolivälissä.

Nurmen rikkomisen ajankohta tulisi valita juolavehnän esiintymisen ja seu-raavaksi kylvettävän kasvin mukaan. Jos juolavehnää ei juurikaan esiinny ja halu-taan kylvää kevätvilja, voisi olla riittävää tehdä sänkimuokkaus toisen nurmen-

Kuva 2. Juolavehnän taimi, joka on saavuttanut kompensaatiopisteen ja alkanut muodostaa maavarren vesoja.

Kuva 3. Leikkaavaa sänkimuokkausta lautasäkeellä (Väderstad).


niiton yhteydessä sekä lopuksi syys- tai kevätkyntö.

Jos tarvitaan voimakkaampia toimen-piteitä juolavehnää vastaan, voidaan nur-mi rikkoa heti ensimmäisen niiton jäl-keen. Näin aikainen nurmen rikkominen ja maanmuokkaus johtaa esimerkiksi ty-pellä ja fosforilla huomattavaan mine-ralisoitumiseen kasvinjäänteistä ja maa-perästä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä ravinnetappioita seuraavana talvena. Syysöljykasvit voivat sitoa yli 50 kg typ-peä hehtaarilla, kun syysruis sitoo 25 ja syysvehnä vain 15 kg typpeä hehtaarilla. Jos juolavehnää on hyvin runsaasti, on pa-ras tehdä sänkimuokaus syksyllä ja jatkaa seuraavana vuonna touko- ja kesäkuun kesannolla.

Voimanotolliset juolavehnäharatJuolavehnän torjuntaan on kehitetty eri-tyisiä koneita, joissa on jäykät kultivaat-torin piikit hanhenjalkaterillä ja niitä seuraa voimanoton pyörittämä akseli, joka on varustettu joustopiikeillä (kuva 4). Hanhenjalkaterät leikkaavat ja nosta-vat ylös maakerroksen, jonka vertikaali-sesti pyörivät piikit käsittelevät. Tarkoi-tus on erottaa maavarret maa-aineksesta ja jättää ne maan päälle. Laitteella on siis ennen kaikkea erotteleva vaikutus.

Jos sovelletaan kuivatusstrategiaa joko kahdella tai neljällä Kvick-Upp –käsitte-lyllä, joita seuraa kyntö, saadaan tanska-laisen tutkimuksen mukaan 60 prosent-tia vähemmän juolavehnän taimia kuin edellisenä vuonna. Samaan tulokseen päädyttiin kolmella kultivaattorin sän-kimuokkauksella ja matalalla kynnöllä, jota vielä seurasi kahdesta neljään lautas-rullaäestystä (Dansk Landbruksrådgiv-ning 2005).

Ruotsissa Jacobsson (2008) testasi kuut-ta erilaista sänkimuokkaustekniikkaa suhteessa seuraavan vuoden kevätviljan juolavehnän versojen painoon. Sänki-muokkausta seurasi joko kevät- tai syys-kyntö. Koe suoritettiin kahdella erilai-sella maalajilla ja kolmen vuoden ajan. Verrattuna pelkkään kyntöön saavut-ti erottaminen Kvick-Upp –laitteella 71 prosenttia alhaisemman versopainon, li-säksi vielä yksi ajo viikkoa myöhemmin saavutti 81 prosenttia alhaisemman ver-sopainon. Kaksi ajoa lautasäkeellä antoi lähes saman tuloksen juolavehnää vas-

taan (ei tilastollisesti merkittävää eroa) ja myös viljelykasvin satotaso oli sama.

Pelkällä kevätkynnöllä oli pääasiassa sama vaikutus juolavehnään kuin syys-kynnöllä yhdistettynä erilaisiin sänki-muokkauksiin. Sänkimuokkauksen kus-tannukset olivat kutakuinkin samat Kvick-Uppilla ja lautasäkeellä. Lautasäes on toki nopeampi ajaa.

Hyvä tulos juolavehnän torjunnassa saadaan perinteisillä maanmuokkaus-välineillä ainakin mineraalimailla. Jois-sakin tapauksissa tarvitaan erityisiä rat-kaisuja. Hieta-, multa- ja turvemailla voi juolavehnä kaikista ennakoivista toimen-piteistä huolimatta muodostua ylivoi-maiseksi ongelmaksi ja silloin voidaan voimanotollisia erityislaitteita kuten Kvick-Uppia, Kvik-Killeriä tai Kvick-Fin-niä käyttää menestyksellä joko nurmen rikkomisen yhteydessä tai ennen kevät-kylvöjä. Joissakin tapauksissa voidaan kaikki maanmuokkaus tehdä näillä lait-teilla (Lötjönen & Vihonen 2013).

Tieto tärkeämpää kuin tietyt tuotantopanoksetEnnen kuin tekee kallita hankintoja, kan-nattaa tutustua kyseisestä tekniikasta tai laitteesta tehtyihin tutkimuksiin. Riippu-mattomat kokeet osoittavat tekniikan tai laitteen tehokkuuden verrattuna siihen, että ei tehdä mitään. Tällaisen kokeen

tulisi myös verrata käsitelemätöntä alaa ei vain yhden vaan useamman käsittely-vaihtoehdon kanssa. Oikein tehtyä koe-suunnitelmaa luonnehtii kolme tai nel-jä toistoa jokaisesta koeaselmasta samalla tutkimuspaikalla. Yleispätevät tulokset edellyttävät kokeen tekemistä erilaisil-la maalajeilla ja useana vuonna. Valitet-tavasti näitä vaatimuksia ei noudateta useinkaan niukkojen taloudellisten re-surssien takia.

Hyvin toimiva luomuviljely edellyt-tää tietoon perustuvia ja pitkälle tähtää-viä strategioita (Lockeretz 1991). Viljelijä ei saisi mielellään tulla yllätetyksi äkilli-sillä ongelmilla, jotka vaativat erityisiä ja nopeasti vaikuttavia tuotantopanoksia. Yksittäisellä ongelmalla on yleensä mo-nimutkaiset syyt. Viljelijän tulee arvioi-da syy-yhteyksiä ja varmistua suorista ja epäsuorista vaikutuksista, joita yksit-täisellä viljelytoimenpiteellä on suhtees-sa muihin oman tilan osa-alueisiin. Yk-sittäisen toimenpiteen seurauksia on tarkkailtava ja arvioitava niin, että toi-mintatapaa voidaan tämän perusteella tarvittaessa muokata. ◀

Kirjoittaja on maataloustieteen tohtori ja työskentelee lehtorina ammattikorkeakoulu Noviassa. Tämän artikkelin tekoa on rahoittanut Pro Naturbruk. Ruotsista kääntänyt Marja Nuora.

Ks. viiteet ja ruotsinkielinen teksti www.luomulehti.fi

Kuva 4. Kultivattori yhdistettynä vertikaalisiin joustopiikkeihin.

http://www.luomulehti.fi/


Mentorin vinkit Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentor-sivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Toivo Laitinen oli 12 vuotta toisen palkkalistalla ennen kuin aloitti itse yrittäjänä. Sen jälkeen hänelle on kertynyt kokemusta erilaisista myymälöistä jo vuosikymmenien ajalta. Laitisten nykyinen kaup-

pa, Topin Maatilamyymälä, on yli 15-vuotiaana Suomen vanhimpia luomumyymälöitä.

Lisäksi Laitisten perheyritys Topin Halli Oy on pyörittänyt kohta kaksi vuotta toista luomu-kauppaa Topin Hallia Kuopion kauppahallissa. Toivo ja Irja Laitisen perustaman yrityksen joh-dossa on tyttäret Niina Laitinen toimitusjohta-jana ja Minna Laitinen.

– Yrittämisessä pitää uskaltaa ottaa riskejä. Kun uutta rupeaa kokeilemaan, niin se voi olla virhekin. Mutta jos jättää kokeilematta, niin se voi olla vielä suurempi virhe. Laitinen muistut-taa, että täytyy vain muistaa lähteä pienistä as-kelista, rappu kerrallaan.

– Jos liian isoa haukkaa, niin ylhäältä puto-aa, sanovat savolaiset. Jos pienen askeleen ottaa, niin voi aina palata takaisin ja aloittaa uudes-taan, hän kertaa.

Laitinen rohkaisee lähtemään luomuyrittä-jäksi, mutta ensin hän kehoittaa miettimään, että minne ne omat tuotteeni laitan? Minnekä myyn? Mitä kautta ne menee? Tuotteen hinta on nolla euroa niin kauan, että sille löytyy ostaja.

Topin Maatilamyymälän ydinasiakkaita ovat fiksut, kouluja käyneet nuoret ja perheelliset

TeKSTi: JuhA ALASAAReLAKuVA: NiiNA LAiTiNeN

Rappu kerrallaan ylöspäinPitkästä urasta huolimatta yrittäjä ei ole koskaan valmis, vaan yrittäminen on jatkuvaa opettelua. markkinat muuttuvat, tavarat muuttuvat ja tekniikka muuttuu.

Toivo Laitinen haluaa tehdä luomun eteen töitä niin kauan kuin terveyttä riittää, ja onkin luennoinut näkemyksistään eri ryhmille. Luomuliiton mentorina hän haluaa opastaa uusia luomuyrittäjiä.

http://www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor


keski-ikäiset. Hän harmittelee omaa havainto-aan, että luomuporukastakin vain harvat käyt-tävät itse pääasiallisesti luomua.

Laitisen mielestä luomutuottajien ja luomun parissa työskentelevien pitäisi toimia esimerk-keinä luomun kuluttamisessa, ja käyttää sitä omassa ruokapöydässään. He voisivat myös tuo-da enemmän esille niitä vahvuuksia, joita luo-mulla on. Laitisen mielestä esimerkiksi ruoan jäämättömyydestäkin puhutaan yleensä vain sisäpiireissä.

– Suomessa luomuelintarvikkeiden kulutus on vajaa 2 prosenttia ja Euroopassa parhaim-missa maissa keikkuu 10 prosentin hujakoilla, eli viisinkertaisena. Ja täällä sitä olisi kaikkein paras tuottaa, kun tuholaisia on vähiten, hän muistuttaa.

Pääomaa ja sitoutumistaLaitinen kertoo, että myymälän saa kannatta-vaksi tekemällä kovasti töitä. Siihen vaikuttaa myös oma kulutus. Joku tuote saattaa pysyä va-likoimassa vain sen vuoksi, että sen tukena on oma kulutus. Pieni myymälä vaatii paljon sitou-tumista ja tottakai rahallakin on merkityksensä. Ilman omaa pääomaa on vaikea ryhtyä luomu-kauppiaaksi. Alkuun työtä saattaa joutua teke-mään talkoissa, ja säästöillä pitäisi pärjätä vai-keimpien kausien yli.

– Pakko myöntää, että jos ihan tyhjätaskuna lähtee, niin todennäköisesti epäonnistuu. Jos ryhtyy kokonaan velaksi yrittämään ja tulee huonoja aikoja, niin siihen se yleensä loppuu, Laitinen toteaa.

Yrittäjän ei tarvitse osata tehdä kaikkea itse, vaan tärkeämpää on saada muodostettua ympä-rille luotettava yhteistyötiimi. Laitinen kertoo, että vaikka valmentaisikin työntekijänsä itse, he voivat olla tehtävissään yrittäjää parempia osaajia. On taito löytää oikeat ihmiset oikeille paikoilleen.

– Avainkysymys on se, että saa porukan sitou-tumaan tiimiin. Ja että työntekijät kokevat teke-vänsä oikeaa työtä, kokevat työnsä arvokkaaksi, heillä on motivaatiota ja että he pystyvät kehit-tymään. Tiimillä on mahdollista saada tulok-sia, jos kaikki vievät sitä yhdessä eteenpäin, hän jatkaa.

Topin Maatilamyymälä ja Topin Halli mai-nostavat tuotteitaan oman talousalueen lehdis-sä ja netissä. Aikoinaan toisen kaupan päällik-könä hän mainosti paikallisessa radiossa omalla äänellään. Topin persoonallisen radiomainok-sen muistettavuus oli huippuluokkaa. ◀

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyneen hankkeen päätavoitteena on tarkastella luomutuotannon alue- ja kansan-taloudellisia vaikutuksia Suomessa sekä sel-vittää tuotannon edistämiseen liittyviä te-kijöitä. Pyrkimyksenä on tuottaa ja levittää

uutta tietoa luomun merkityksestä niin työllisyydelle kuin taloudelle.

- Uusi tieto auttaa tuottajia ja päättäjiä päätöksente-ossa sekä toimenpiteissä, kun arvioidaan siirtymistä ta-vanomaisesta tuotannosta kohti luomutuotantoa tai luo-mun käyttöä, kertoo projektipäällikkö Leena Viitaharju Ruralia-instituutista.

Tuottajilta vastauksia kyselyynHankkeessa on juuri aukaistu valtakunnallinen e-lomake-kysely, joka on suunnattu luomutuottajille. Tavoitteena on saada noin 800 vastausta.

Kyselyn avulla selvitetään muun muassa luomutuotan-non kustannuksia, kysyntää sekä tuotannon nykytilannet-ta ja tulevaisuuden näkymiä. Kyselyistä saatavaa aineistoa käytetään luomutuotannon skenaarioanalyysin tekemises-sä. Vaikuttavuuslaskelmat toteutetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä laskentamenetelmällä, dy-naamisella yleisen tasapainon aluemallilla (RegFinDyn).

Skenaarioiden tulokset kuvaavat luomutuotannon talou-dellisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat kansantalouden ja kaikkien Suomen maakuntien elinkeinoelämään ja työlli-syyteen. Vastaavia laskelmia on Ruralia-instituutissa teh-ty aiemmin muun muassa lähiruuan käytöstä julkisella sektorilla.

Kaksivuotista hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousmi-nisteriö ruokaketjun toiminnan edistämisen –varoista. ◀

Lisätietoja ja kysely: www.helsinki.fi/ruralia

Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon vaikutusten eroja alue- ja kansantaloudellisesti selvitetään ensimmäistä kertaa Suomessa sekä nykytilanteeseen että tulevaisuuteen peilaten.

Luomuntalousvaikutukset selvitetään maakunnittain

http://www.helsinki.fi/ruralia


Bakteerit ja kasviravinteetMaassa olevat bakteerit osallistuvat orgaanisiin ja mineraa-lisiin aineisiin sitoutuneen typen muuttamiseen viljelykas-veille hyödynnettävään muotoon ammoniakki-, nitriitti-, nitraatti-prosessin kautta. Pellon pinnassa oleva orgaaninen biomassa on hyvä elinympäristö tällaisille bakteereille. Kat-so fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa.

Ymppäämällä palkokasvien siemenmassaan lisätyt bak-teerit kasvavat viljelykasvien juurissa symbioottisesti muodostaen juurinystyröitä ja sitovat ilman typpeä isän-täkasvien käyttöön. Ymppäys muistuttaa toimituksena sie-menten peittausta. Typensidontaan kykenevillä bakteereil-la on aiheenvaihduntakoneistossaan nitrogenaasientsyymi, jonka energia riittää sitomaan ilmakehän typpeä kasvien hyödynnettäväksi.

Ymppääminen on yleisesti käytössä erityisesti palkokasvi-en viljelyssä ja siihen on olemassa monia valmisteita.

Epigeneettisesti vaikuttavat valmisteet Epigeneettiset säätelytekijät mahdollistavat epigeneettisen vaikutuksen aktivoimalla ja passivoimalla kasvilla luontai-sesti olemassa olevia geenejä. Epigeneettinen periytyminen voi tapahtua esimerkiksi DNA:han liittyneen proteiinin vä-lityksellä. Epigeneettisiin tekijöihin vaikuttavat monet solu-jen ulkopuoliset tekijät ja informaatio. Epigeneesin vuoksi genotyypeiltään samanlaiset yksilöt voivat kehittyä ulkoi-silta olemuksiltaan hyvinkin erilaisiksi, jolloin samat geenit omaavilla yksilöillä on eri geenejä aktiivisina.

Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tie-don siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnölli-nen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Epige-neettisessä periytymisessä geenit eivät muutu rakenteeltaan eikä geeneihin lisätä muiden eliölajien geenejä. Epigeneettisen periytymisen eli epigeneettisten säätelytekijöiden vuoksi sa-man geneettisen informaation sisältävät solut voivat jakautu-misten myötä erilaistua ja toimia hyvin eri tavoin.

Epigeneettistä vaikuttamista tapahtuu kaiken aikaa luon-nonmukaisesti niin kasveissa, eläimissä kuin ihmisissäkin.

Luomuviljojen viljelyssä ravinteiden riittävyys on vaikeammin turvattavissa kuin käytettäessä kemiallisia lannoiteta. Luomuviljelyssä on tästä johtuen pyritty hyödyntämään monia vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa painopiste ei ole ollut pelkästään määrällisissä kasviravinteissa.

Ravinteet tehokkaasti käyttöön

TeKSTi: JuKKA moiLANeN

Kasvuun suotuisasti vaikuttavien bakteerien ymppääminen siemeneen on yleisesti käytössä erityisesti palkokasvien viljelyssä ja siihen on olemassa monia valmisteita.

mar

kku

Lass

ila

Tuotekehitystä


Bakteerit ja kasviravinteet

Maassa olevat bakteerit osallistuvat orgaanisiin ja mineraalisiin aineisiin sitoutuneen typen muuttamiseen viljelykasveille hyö-dynnettävään muotoon ammoniakki-, nitriitti-, nitraatti-pro-sessin kautta. Pellon pinnassa oleva orgaaninen biomassa on hyvä elinympäristö tällaisille bakteereille. Katso fi.wikipedia.org/wiki/Typen_kierto_luonnossa.

Ymppäämällä palkokasvien siemenmassaan lisätyt baktee-rit kasvavat viljelykasvien juurissa symbioottisesti muodosta-en juurinystyröitä ja sitovat ilman typpeä isäntäkasvien käyt-töön. Ymppäys muistuttaa toimituksena siementen peittausta. Typensidontaan kykenevillä bakteereilla on aiheenvaihdunta-koneistossaan nitrogenaasientsyymi, jonka energia riittää sito-maan ilmakehän typpeä kasvien hyödynnettäväksi.

Ymppääminen on yleisesti käytössä erityisesti palkokasvien viljelyssä ja siihen on olemassa monia valmisteita.

Epigeneettisesti vaikuttavat valmisteet Epigeneettiset säätelytekijät mahdollistavat epigeneettisen vai-kutuksen aktivoimalla ja passivoimalla kasvilla luontaisesti olemassa olevia geenejä. Epigeneettinen periytyminen voi ta-pahtua esimerkiksi DNA:han liittyneen proteiinin välityksellä. Epigeneettisiin tekijöihin vaikuttavat monet solujen ulkopuo-liset tekijät ja informaatio. Epigeneesin vuoksi genotyypeiltään samanlaiset yksilöt voivat kehittyä ulkoisilta olemuksiltaan hy-vinkin erilaisiksi, jolloin samat geenit omaavilla yksilöillä on eri geenejä aktiivisina.

Epigeneettinen periytyminen tarkoittaa perinnöllisen tiedon siirtoa solun tai eliön jälkeläiselle ilman, että perinnöllinen tieto on koodattuna DNA:n tai RNA:n sekvenssiin. Epigeneet-tisessä periytymisessä geenit eivät muutu rakenteeltaan eikä geeneihin lisätä muiden eliölajien geenejä. Epigeneettisen pe-riytymisen eli epigeneettisten säätelytekijöiden vuoksi saman geneettisen informaation sisältävät solut voivat jakautumisten myötä erilaistua ja toimia hyvin eri tavoin.

Epigeneettistä vaikuttamista tapahtuu kaiken aikaa luon-nonmukaisesti niin kasveissa, eläimissä kuin ihmisissäkin.

GMO Epigeneettinen vaikuttaminen eroaa muuntogeenisistä mene-telmistä (GMO) olennaisesti siinä, että muuntogeenisillä mene-telmillä geenejä manipuloidaan geeninsiirtojen avulla eli kas-vien geeneihin voidaan lisätä muista organismeista peräisin olevia geenejä.

Muuntogeenisyyteen liittyvät uhkatekijät ja mahdolliset hyötynäkökulmat ovat olleet Suomessa julkisuudessa vahvas-ti esillä mm. kasvinjalostukseen liittyen. Sitä vastoin luonnon-mukainen epigenetiikka ja sen sisältämät mahdollisuudet ovat jääneet paljon vähemmälle huomiolle.

Kultakasvu-tuotteiden vaikuttaja-aineet aktivoivat siementen kasvuprosessia käyttäen hyväksi epigeneettisiä vaikutustapoja solutasolla.

TaantuminenViljakasvien taantuminen tunnetaan hyvin ilmiönä, mutta taantumisen tarkemmat syyt ovat huonommin ymmärrettyjä. Usein taantuminen selitetään yleisluontoisesti siten, että sie-menen ”muistiin” jää vaikuttamaan kasvukausien aikana ym-päristötekijöistä ja kasvitaudeista kertyneitä stressitekijöitä.

Viljojen taantuminen on ymmärrettävissä epigeneettisesti mm. siten, että tietyt aikaisemmin aktiiviset geenit passivoitu-vat kasvukauden stressitekijöiden seurauksena, jolloin kasvi voi menettää elinvoimaisuuttaan.

Epigeneettinen kasvun edistäminen ja ravinteiden käytön tehostaminenEpigeneettisen vaikuttamisen avulla kasvin olemassa olevia geenejä voidaan aktivoida siten, että kasvin elinvoimaisuus li-sääntyy ja kasvi pystyy hyödyntämään paremmin kasviravin-teita sekä myös puolustautumaan kasvisairauksia vastaa.

Epigenetiikasta löytyy netistä runsaasti lisätietoa. Katso esi-merkiksi learn.genetics.utah.edu/content/epigenetics/.

Lannoitevalmisteiden tyyppinimiluetteloEdellä on lyhyesti kuvattu vaihtoehtoja, joiden avulla voidaan vaikuttaa viljelykasvien ravinteiden saantiin ja kasvun edistä-miseen muilla tavoilla kun käyttämällä runsaasti kasviravintei-ta sisältäviä kemiallisia lannoitteita.

Kansallisen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelossa on nyt mukana tyyppi 1B3 eli ”orgaaniset lannoitteet, joiden teho perustuu pääosin muihin vaikutuksiin kuin kasviravinteisiin”. ◀

Kirjoittaja on Elom Oy:n toimitusjohtaja.

▷▷

elom

oy

Uusi palsta!


1990-luvun alkupuolella joukko tutkijoita ja viljelijöitä kiin-nostui pohtimaan, miten viljan siementen kasvuprosessin käynnistämiseen ja etenemiseen voisi vaikuttaa mahdolli-

simman luonnonmukaisesti ja mitä toisaalta tapahtuu soluta-solla viljojen taantuessa?

Tutkimustyö ja laaja koetoiminta kesti vuosia ja lopputulok-sena syntyi kasvua edistävä ja myös epigeneettistä vaikutta-mista hyväksikäyttävä tuote. Tämä tuote viljan siementen kä-sittelyyn peittaamalla kaupallistettiin 2004 ja se sai kauppani-men Kultakasvu. Tuotekehitys-, valmistus- ja markkinointiyri-tykseksi perustettiin suomalaisomistuksessa oleva elom oy, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Jukka Moilanen.

Kultakasvu-tuotteiden vaikuttaja-aineet aktivoivat siemen-ten kasvuprosessia käyttäen hyväksi epigeneettisiä vaikutus-tapoja solutasolla. Niin ihmisten kuin kasvienkin elintoimintoi-hin ja kasvuun vaikuttavat vahvasti soluja ympäröivässä neste-järjestelmissä erittäin alhaisina pitoisuuksina esiintyvät ja epi-geneettisesti vaikuttavat hormonit, entsyymit ja katalyyttisesti toimivat molekyylit.

Perinteinen viljojen kasvua edistävä Kultakasvu on ollut tuotteena markkinoilla jo 11 vuotta. uuden sukupolven tuot-teena kevään 2015 kylvöille tulee Kultakasvu Plus-tuote, joka kasvun edistämisen lisäksi tehostaa viljakasvien typpiresurssi-en hyödyntämistä ja soveltuu näin erityisen hyvin luomuvilje-lyyn, jossa typen saatavuus on usein kasvua rajoittava tekijä.

Luomutuottajia mukaan viljelykokeisiinYrityksen viljelykokeiden tulokset osoittavat, että Kultakas-vu Plussan käyttö näkyy terhakkaana kasvun alkuun lähtönä, biomassan ja lehtivihreän lisääntymisenä, kasvustot säilyttä-vät hyvin elinvoimaisuutensa kuivissakin olosuhteissa ja tuot-tavat merkittävän lisäsadon. Viljelykokeiden tulokset osoitta-vat myös, että sadon lisääntymisen mukana hehtaarilta saatu valkuaisaineen kokonaismäärä on lisääntynyt.

Kultakasvu-tuotteiden käyttö peräkkäisinä vuosina vahvis-taa tilan oman siemenen elinvoimaisuutta - eli peräkkäiskäyt-tö ehkäisee siemenkannan taantumista.

Viljelykokeissa mitattujen lehtivihreä- ja satotasojen perus-teella Kultakasvu Plussan käyttö on vastannut lannoitetypen määrää 20 – 40 kg/ha.

Luomuviljelyyn kohdistunut tiukka viranomaisvalvonta ja tuotteiden käytön luvanvaraisuuden tarkka seuranta on joh-tanut siihen, että luomuviljelijät eivät ole olleet erityisen in-nostuneita tai pystyneet osallistumaan tiloillaan viljelykokei-siin. Nykyiset Kultakasvu-tuotteet löytyvät luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvien lannoitevalmisteiden luettelosta, jota evira ylläpitää. Tämä voi madaltaa luomuviljelijöiden kynnys-tä viljelykokeisiin osallistumiselle.

elom oy on erityisen kiinnostunut luomuviljelijöiden kans-sa tehtävistä Kultakasvu Plus-tuotteen viljelykokeista viljoilla, joissa typpilannoitustaso on lähtökohtaisesti alhainen. Kiin-nostuneet viljelijät voivat ottaa yhteyttä.

elom oy:n kotisivuilta löytyvät Kultakasvu Plus -tuotteen kolmentoista viljelykokeen tulokset vuosilta 2012 – 2014 sekä perinteisen Kultakasvun viljelykoetuloksia. Samoin kotisivuil-ta löytyvät tarkemmat mm. tuote- ja hintatiedot, lehtiartikke-leita vuosien varrelta ja peittaamisohjeet.

www.elom.fi

Kultakasvu-tuotteet

Kuvassa vasemmalla puolella kasvaa peittaamatonta iiris-kauraa ja oikealla Kultakasvu Plussalla peitattua iiris-kauraa samalla tavalla lannoitettuna.

Sadot kolmesta kevätvehnällä toteutetuista viljelykokeista, joissa on verrattu Kultakasvu Plus-tuotteella peitatuista siemenistä kasvanutta satoa peittaamattomista siemenistä kasvaneeseen satoon kolmella eri typpilannoitustasolla (30/80/120 kg/typpeä/ha).

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130

KOLME KEVÄTVEHNÄKOETTAKULTAKASVU PLUS PEITTAUS: VIHREÄ KUVAAJA

PEITTAAMATON: PUNAINEN KUVAAJA

LANNOITUS: TYPPEÄ KG/HA

SATO

:KG

/HA

Kesällä 2014 Kultakasvu Plus-peitatuista siemenistä kasvaneen Qvarna-kasvuston lehtivihreän määrä (mitattu SPud-mittarilla) ja sato olivat merkittävästi suuremmat kuin peittaamattomista siemenistä kasvaneella vertailukasvustolla.

Tuotekehitystä

elom

oy

http://www.elom.fi


irlanti on brändännyt itsensä niin vihreäksi saareksi, että luomun on vaikea erottua

tavanomaisesta. Viime vuosina kasvu on kuitenkin ollut reipasta. Varsinkin

emolehmätilat ovat kiinnostuneet luomusta.

Irlannin luomutuotanto kasvussa

TeKSTi JA KuVAT: LeeNA PAKARiNeN

Irlannin hallituksen tavoitteena on nostaa maan luomupinta-ala viiteen prosenttiin eli lähelle EU-keskiarvoa. Nykyinen 1,3 prosentin luomuala eli noin 65 000 hehtaaria on EU-maiden pienimpiä. Koko saaren vajaan seit-

semän miljoonan hehtaarin pinta-alasta maatalouskäytössä on huikeat viisi mil-joonaa peltohehtaaria.

Puolet Irlannin luomusta on sijoit-tunut länsirannikon suotuisille viljely-maille kuuden kreivikunnan alueelle. Vuosina 2007-2012 koko maan luomu-ala kasvoi yli 30 prosenttia niin, että luo-mussa tai siirtymävaiheessa oli viime vuonna vähän yli 1 700 tilaa. Matka kan-sallisesti merkittävään asemaan on kui-tenkin yhä pitkä.

Naudanlihan hintakriisi lisännyt kiinnostusta luomuunEmolehmätilojen kiinnostus luomuun perustuu osaltaan tavanomaisen naudan-lihantuotannon hintakriisin, joka alkoi vuoden 2013 lopussa. Tuotannon kannat-tavuuden kipurajana pidetään neljää eu-

roa naudanlihakilolta, mutta viime loka-kuussa tavanomaisen sonnin perushinta putosi 3,65 euroon.

Lihatilojen ahdinkoa ja kilpailua lai-tumista lisää myös Irlannin Food Har-vest 2020 – tavoiteohjelma. Elintarvike-tuotannon voimakkaan kasvattamisen strategiassa avainasemassa on maito, jon-ka Irlanti katsoo tulevaisuudessa kannat-tavimmaksi tuotannonalaksi. Tutkija Michael O’Donovan Teagasin tutkimus-laitoksesta ennustaa Irlannin emolehmä-määrän putoavan lähivuosina puolella miljoonalla emolehmällä.

Irlannissa oli pari vuotta sitten vajaa tuhat luomuemolehmätilaa ja naudanli-han luomuloppukasvattamoita puolisen tuhatta. Loppukasvattamot tosin ovat hyvin pieniä. Niistä 85 prosentilla on alle 20 nautaa.

Luomulypsytiloja Irlannissa oli vuonna 2012 vain alle 30. Luomulampaita kas-vattaa Irlannissa alle 500 tilaa, joka käsit-tää reilun prosentin kaikesta lammastuo-tannosta. Luomutilojen keskimääräinen peltopinta-ala on vajaat 60 hehtaaria, joka

on tuplasti tavanomaisen tilan keskiko-koa suurempi.

Suurin osa Irlannin luomusta on pihvi-nautatuotantoa. Luomunaudanlihalla ja luomueläimillä on hyvät vientimarkki-nat. Sen sijaan luomuhedelmistä, -vihan-neksista ja –viljasta on pulaa.

Ulkomailta

mulrooneyn karja on varsin kookasta friisiläis-montbeliard -risteytystä. irlannin maidontuotanto perustuu nurmeen ja kevätpoikivuuteen, jossa lehmät ovat ummessa marras-tammikuun. Luomumaidontuottajat hakevat kannattavuutta ympärivuotisella tuotannolla ja ovat rohkeampia investoimaan robotteihin.

▷▷


Luomu- ja lähiruokaa myydään paljon perinteisillä lähiruokatoreilla, joista van-hin on Dublinin liepeillä Leopardstownin laukkaradalla. Irish Farmers Market on levittänyt torikonseptin kuudelle mark-kinapaikalle isoimpiin kaupunkeihin sekä laajentanut lähi- ja luomumyyntiä lounasruokatoreihin.

Farmikävelyitä ja luomulihaaDominic ja Ali Leonard siirtyivät luo-muun vuonna 2000. Castlewoodin sadan hehtaarin tilan 30 emolehmällä ja 130 te-xel-belclare –risteytysuuhella on huike-at maisemat laiduntaa pensasaitojen reu-nustamilla kukkulan rinteillä. Leonardit ovatkin tuotteistanut tilan maille farmi-kävelyitä ja aikovat kehittää Castlewoodia matkailun suuntaan avoimeksi tilaksi.

– Luomu on meille hyvä vaihtoehto, vaikka kannattavuus, säät ja työhuiput vaihtelevat. Luomun brändäys Irlannissa on kuitenkin vaikeaa, koska tavanomai-nen tuotanto korostaa niin vahvasti saa-ren puhtautta, sanoo Dominic Leonard.

Hän on tyytyväinen Irlannin luomu-tuottajien yhdistyksen IOFGA:n toimin-taan. Se vastaa tilojen ja tuotteiden luo-musertifioinnista sekä valvonnasta.

Dominic ja Ali Leonard ovat viimeis-telemässä lihan käsittelytiloja ja pien-tä kahvilaa, jonka tarkoituksena on tu-levaisuudessa toimia retkeilyryhmien tukikohtana sekä suoramyyntipisteenä. Suurin osa tuotannosta menee luomuteu-rastamoon, mutta tila on myynyt luomu-lihaa pakastettuna parin ruhon vuositah-

tia. Suoramyynnin osuutta on tarkoitus kasvattaa tilojen valmistuttua.

Rehuntuotantoa kehitetty huolellaCastlewoodin maista valtaosa eli 80 heh-taaria on nurmella. Osa maista on pysyviä laitumia, joita silloin tällöin täydennys-kylvetään valkoapilalla. Parillakymme-nellä hehtaarilla Leonardit viljelevät vuorotteluna nurmelle herne-kaura tai herne-vehnä –seosta kokojyväsäilörehuk-si. Uudistettavat lohkot kynnetään syk-syllä, lannoitetaan kompostoituneella karjanlannalla ja kylvetään keväällä suo-raan nurmelle hajalevityksenä.

Nurmikierto kestää 3-4 vuotta. Domi-nic Leonard käyttää säilörehunurmessa 60 prosenttia englanninraiheinää ja 40 prosenttia puna-apilaa. Laidunseoksessa on raiheinää, valkoapilaa, nurminataa ja timoteitä. Irlannissa ilmastossa 30 kilon siemenmäärällä hehtaarille saa todella ti-heän samettinurmen.

– Luomusiemenkustannus 250 euroa hehtaarilta on puolta kalliimpi kuin ta-vanomaisessa tuotannossa. Irlannissa ei ole omaa tuotantoa, vaan luomuviljan-siemen tulee Englannista ja nurmisiemen Saksasta, harmittelee Leonard.

Rikantorjuntaan ensimmäisen vuoden nurmille Leonardit käyttävät lampaita. Ne ovat kevyitä laiduntajia ja tilan isän-nän mukaan syövät myös hevonhierakoi-ta. Herne-kauralla ei ole rikkaongelmaa, mutta herne-vehnässä tarvitaan enem-män työtä. Keinoina on rikkojen idätys ja äestys ennen kylvö sekä rikkaäestys.

◁ Tavanomaiset tilat käsittelevät nurmirikat pesäkeruiskutuksilla, mutta luomussa keinona on puhdistusniitto.

△ dublinilainen Jenny devine käy Leopardstownin torilla joka perjantai. Nuoren äidin tyypillisessä ostoskorissa on kausituotteita, kalaa ja omenoita. Lähi- ja luomuvalintojen takana on ympäristöajatus sekä halu tukea paikallista tuotantoa.

Dominic Leonard sai viime kesänä pu-na-apilasta niin hyvän sadon, että kaksi korjuukertaa riitti talven rehuihin. Nor-misato kesältä on 20 noin 600 kilon paa-lia hehtaarilta. Laidunnus kestää tyypil-lisesti helmikuusta syyskuulle. Leonardit lopettavat laidunkauden yleensä naapu-rustoa aiemmin, koska he haluavat vält-tää tallautumistappioita.

Luomumaitotiloilla pikku meijeriIrlannin luomuviljelijöiden pioneereihin kuuluvat Pat ja Angela Mulrooney Ete-lä-Tipperarysta ratkaisivat luomumaidon brändäämisen perustamalla 10 muun luomutilan kanssa yhteisen tuottaja-osuuskunnan The Little Milk Companyn.

– Alkutuottajina emme pysty määritte-lemään maidon hintaa, mutta juustoa val-mistamalla se onnistuu, sanoo osuuskun-nan puheenjohtaja Pat.

The Little Milk Companyn luomujuus-tot ovat niittäneet mainetta irlantilaisis-sa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Viime


syksynä tavanomaisesti tuotetusta mai-dosta maksettiin Irlannissa 37 senttiä litralta ja luomumaidon normihinta oli 47 senttiä. Osuuskunnan tuottajat saivat maidostaan 60 sentin litrahinnan.

Pat Mulrooney on ollut kehittämäs-sä Irlannin luomutuottajien yhdistystä IOFGA:a ja toiminut sen puheenjohtaja-na. Perhe on neljännesvuosisadan luomu-uralla nähnyt monenlaista suhtautumista luomuviljelyyn.

Koska aktiivisella viljelijäparilla alkaa olla ikää, heidän 86 lehmän karjansa siir-tyi viime kesänä robottilypsyyn. Irlanti tuottaa 90 prosenttia maidostaan Uuden Seelannin mallilla, jossa lehmät poikivat helmi-maaliskuussa, hyödyntävät mak-simaalisesti nurmen lypsykaudella ja ovat ummessa marras-tammikuun. Sik-si laidunnurmen hoito on tärkeässä ase-massa ja sitä tutkitaan paljon. Robotti-lypsy on harvinaista muun muassa siksi, että sen yhdistämistä laidunnukseen pi-detään vaikeana.

Mulrooneyn tilalla lehmien kulku lai-tumelta robotille sujuu kahden laidun-

Miksi tuhlata energiaa rikkasiementen ja muiden epäpuhtauksien kuivattamiseen?

A-Faber Oy, Lapuawww.akanaseula.com 045 170 5960

Täydellinen ruuvikuljetinpaketti vaihdettavilla seuloilla. Saatavana myös kippaussuppilolla sekä pyörästöllä.

MEILTÄ MYÖS FABER-AKANASEULAT Faber-puhdistimet viljan ja piensiementen (apila, timotei) puhdistukseen ja kotitarvelajitteluun.

△△ Pat mulrooney pitää irlannin Foodharvest 2020 –ohjelmaa vaarallisena viljelijöiden jaksamiselle, sillä se rohkaisee tuottajia ylisuuriin investointeihin.

△ Angela mulrooneyn työt kevenivät huomattavasti viime vuonna, kun tila vaihtoi lypsyaseman robottiin.

blokin systeemillä. Sopivan kasvuasteen nurmea on aina oltava toisella puolella robottia. Erikoisuus tilan nurmiviljelys-sä on juuston valmistusprosessin sivuai-nes. Sen on tarkoitus parantaa viljavuut-ta ja mahdollistaa laitumille suuremman eläinmäärän.

Pat Mulrooney ei tarkoita heraa (whey) vaan juustolan pesuvesien suodatet-tua kiintoainetta (sludge). Irlannin luo-musäännöt sallivat nykyisin myös ta-vanomaisen juustolalietteen käytön lannoitteena.

– Heraa voi varastoida lietesäiliöön suhteessa 1/3 heraa ja 2/3 lietettä ja le-vittää nurmeen rehunteon jälkeen. Mi-nulla ei kuitenkaan ole siitä käytännön kokemusta. Juustolalietteessä on tonnis-sa viisi prosenttia typpeä ja noin 26 pro-senttia fosforia. Jos lietettä on saatavilla, se on luomutiloille kätevämpi ratkaisu, sanoo hän. ◀


Jo vuonna 2010 ensimmäiset, pie-net soijapavut löysivät tiensä Ahvenanmaalle. Luomuliiton asian-tuntija Mikko Rahtola lähetti ke-väällä pienen pussillisen soijapapuja Christina Mattssonille. Siitä läh-

ti koko soijapavun luonnonmukainen koevil-jely Ahvenanmaan koeasemalla käyntiin. Koetoiminta tehtiin siihen aikaan itsenäisel-lä koeasemalla, mutta nykyään se on osa neu-vontajärjestö Ålands Hushållningssällskapin toimintaa.

Lajikkeiden määrä on kasvanut vuosi vuo-delta ja vuonna 2014 lajikkeita oli koeviljelyssä jopa kahdeksan. Christina Mattsson on tehnyt paljon yhteistyötä ruotsalaisen tutkijan, Fredrik Fogelbergin kanssa, joka tutkii soijanvilje-lyä sekä monessa Pohjoismaassa että kaikissa Baltianmaissa.

Proteiinirikkaimpia kasvejaSoijapapu (Glycine max) on yksivuotinen pal-kokasvi. Sen ravintopitoisuus ja varsinkin pro-teiinipitoisuus (30–50 prosenttia) on korkea. Se tekee soijapavusta mielenkiintoisen ravinnon-lähteen niin eläimille kuin ihmisille. ’Kultainen helmi’on ollut kiinalaisten nimitys soijapavul-le, juuri sen ravinnerikkauden ansiosta.

Vuosituotanto maailmassa on runsaasti yli 200 miljoonaa tonnia ja Yhdysvallat on selvästi suurin tuottaja; Brasilia ja Argentii-na ovat seuraavaksi suurimpia. Näissä mais-sa tuotetaan yli 80 prosenttia maailman ko-konaistuotannosta. Suomeen tuodaan suuria määriä soijaa eläinten rehuksi, mutta pieniä määriä ihmisten syötäväksi.

Kun papua murskataan, muodostuu 78 pro-senttia soijamassaa, 18 prosenttia raakasoi-jaöljyä ja 1 prosenttia kuitua. Soijamassasta valmistetaan soijarouhetta, mistä sittemmin muodostuu sekä eläinten rehutuotteita että ih-misten käyttämä lihan korvike.

Ravintopitoista soijaa on mahdollista viljellä Suomen eteläisimmissä osissa.

Soijan viljely aloitettiinAhvenanmaalla

TeKSTi: SoiLe WARTiAiNeNKuVAT: ChRiSTiNA mATTSSoN

Kesä 2012 oli sateinen ja se näkyy alhaisina satoina.

Soijapavun lajikekoe, luomuviljely 2010-2014Ålands Hushållningssällskap, Försöksverksamheten

Satoluku Raakaproteiini Raakaproteiini

Lajike Vuosi kg/ha % kg/ha

Saaremaa 2010 1430 41 504

(Laulemaa) 2011 1711 41 609

2012 242 45 93

2013 840 47 346

2014 870 36 266

Bohemians 2011 1838 43 676

2012 184 43 68

2013 606 41 296

2014 666 37 214

SL 96 0668 2012 133 49 56

2013 854 41 212

Fiskeby V 2014 1524 36 476

Merlin 2014 1380 39 459

Paradis 2014 730 39 243

Anjuska 2014 443 40 151

yksityisellä;

Bohemians (HE) 2012 530 45 203

CONTRAMONIRESISTENTTIÖljyretikka saneeraukseen ja ankeroistorjuntaan

RIVIVÄLIHARAT IP- JA LUOMUVILJELYYN

Robocrop

KATSO haran esittelyvideo:

www.garford.com

Kysy myös Smash-

sinappia!

Maahantuonti ja myynti:S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

• parantaa maan rakennetta• sitoo ravinteita• tukahduttaa rikkakasvit• torjuu ankeroisia• pienentää kasvitautipainetta

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliha-rat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • JuureksetHaran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljet-tajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavarma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvi-en osuus olisi suuri.

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN

PARANNA PELTOSI KASVUKUNTOA

Haasteena tuleentuminenSoijataimen palot kasvavat päärungon alaosissa ja tämä tekee puinnista vaikean. Juuri siitä syystä viljelymaan pitäisi olla mahdollisimman vähäki-vinen. Kasvukausi on erittäin pitkä ja puinti ta-pahtuu yleensä monen pakkasyön jälkeen. Pakka-sella taimen lehdet kuihtuvat ja karisevat. Se taas tavallaan helpottaa puintia.

Kaikki lajikkeet eivät ehdi tuleentua meil-lä. Esimerkiksi kasvukauden 2014 aikana kaksi testatuista lajikeista eivät tuleentuneet kunnol-la. Tulos on siten huono sato ja laatu ja tietenkin huono tai olematon itävyys.

2014 koeviljelyssä oli mukana lajikkeet: Alliga-tor, Anjuska, Fiskeby 5, CH 22172, Merlin, Para-dis, Bohemians ja Laulemaa (ennen Saarenmaa). Tulokset näyttävät, että Fiskeby ja Merlin olivat selkeästi parhaat muihin lajikkeisiin verrattuna. Mainittujen lajikkeiden proteiinisadot (476 ja 459 kg/ha) olivat melkein 80 prosenttia parem-mat kuin mittarilajikkeessa, Laulemaassa (266 kg/ha). Sadonmäärä oli lähes neljä kertaa parem-pi kuin huonoimmissa lajikkeissa ja proteiinisato kolminkertainen.

Nyt kun olemme todenneet että soijapapuja voidaan viljellä meillä, ainakin maan etäläisim-millä alueilla, niin olisi mielenkiintoista kokeil-la, mitä kaikkea pavuista voisi valmistaa paitsi rehua. Tämä voisi, mene ja tiedä, olla koeviljelyn jatkojalostusprojekti.

Suru-uutisena mainittakoon, että luomukoe-toiminta Ahvenanmaalla todennäköisesti lopete-taan jo tästä vuodesta alkaen. ◀

Kirjoittaja on kasvinviljelyagronomi ja toiminut Ahvenanmaalla luomun merkeissä neuvojana, kouluttajana, viljelijänä ja yrittäjänä kohta 40 vuoden ajan. Häneltä saat lisätietoja suomeksi: [email protected]

Linkki viljelytuloksiin, kuviin ja muihin lisätietoihin ruotsiksi: www.luomulehti.fi


http://www.luomulehti.fi


on Polka.hyvä ja lisää viljelijöitä tarvitaan. Hintaan sisältyy

Tuotantomme on viranomaisten valvomaa.

Luomu- mansikantaimia

Tilaukset nettikaupasta: www.keskitalontila.fi

puh: 040-509 2326

2015

PalveluksessanneSeuraava Luomulehti ilmestyy 29.5.2015.

LuomuViLJeLYYN SiemeNiÄ

LuomuTuoTTeiTA

KARJATiLALLe

LuomuTuoTTeiTA

Laatusiemenet luomuun!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 [email protected]

- viljat, timoteit, raiheinät- nadat, apilat, virnat- nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Uusitilantie 65, Karkkila puh. (09) 2256 819

KIVEN SÄÄSTÖPOSSUT i l a t e u r a s t a m o

LUOMULIHAAMAATILALTA

www.luomupossu.fiNoudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

SuoRAmYYNTiÄ


IlmoitusmyyntiMaritta Humala, puh. 040 709 9856

[email protected]

KoNeiTA

KARJATiLALLe

p. 010 3211 950www.eurotrading.fi

Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia.

Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3-vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg,Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi

LuomuViLJeLYYN

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viher-lannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Meiltä tutkitusti parhaat koneetmekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan

Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

UUTUUS

oSTeTAAN LuomuSPeLTTiÄ

mYYdÄÄN LuomuTuoTTeiTA

Birkkalan tilaSimo LarmoKorvisillantie 2 25410 Suomusjärvipuh. 050 339 7342simo.larmo@birkkala.�

Ostamme hyvälaatuista kuorimatonta luomuspelttiä

Teemme speltinviljelysopimuksia

www.birkkala.com

Suomalaista luomuvalkosipulia

Matti Kunnaripuh. 050 372 9415

[email protected]


Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Kysymyksiä

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

[email protected] | puh. 040 936 0377www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

@

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Kysymyksiä

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi


@

Tiimissä mukana myös

Kasvi- ja maaperäasiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

hann

a Tu

omin

en

Voit soittaa tai lähettää

kysymyksiä osoitteeseen

[email protected].

Niihin vastaavat Luomuliiton

asiantuntijat.

Kunnan elintarvikevalvoja, terveystarkastaja, kävi meidän tilalla, koska myymme omien lampaidemme lihaa kuluttajille. eläimet teurastetaan, lihat leikataan ja pakataan oikeassa teurastamossa samassa kunnassa. Tilamme on kuulunut luomun osalta alhaisen jalostuk-sen valvontaan jo monta vuotta. Nyt elintarvikevalvoja sanoi, että meidän tulisi kuitenkin tehdä joku elintarvi-kehuoneistoilmoitus, jotta saamme myydä lihaa. Mik-si? Tarkoittaako se sitä, että meidän pitäisikin kuulua luomulihan osalta eviran valvontaan? Soitin asiasta jo eviran luomuvalvontaan, mutta he eivät halunneet ot-taa kantaa tähän asiaan, koska he eivät tee neuvontaa.

KYLLÄ eLiNTARViKeVALVoJA oli oikeassa. epäselvyys johtunee kahden eri lainsäädännön erilaisesta tulkinnasta pienimuotoiselle käsittelylle.

Luomuvalvonnassa tilan oman ns. tuottajapalautetun lihan myymi-nen on alhaisen jalostuksen toimintaa, jolloin sen valvonta tehdään samalla kuin muukin tilavalvonta eli pellot, kotieläimet ja oman tilan lihan myynti.

elintarvikelainsäädännön silmissä liha ei ole enää alkutuotannon tuote vaan jaloste, alkutuotantoa on kotieläinten pito. (Tosin esim. raa-kamaito on vielä alkutuotannon tuote mutta liha ei.) Lihan myyminen, vaikkakin itse tuotetun, vaatii elintarvikehuoneistoilmoituksen tekemi-sen. ilmoitus tehdään oman kunnan elintarvikevalvojalle. Lomake löy-tyy eviran sekä oman kunnan kotisivuilta.

mikäli myytte valmiiksi pakattua lihaa suoraan kuluttajille, ei tarvitse rakentaa mitään varsinaista elintarvikehuonetta. Teidän vastuulla on lihan kylmäketjun katkeamattomuus eli ns. elintarvikehuoneisto voi olla vaikka vain lihakylmiö varastossa, kunhan tuotteiden turvallisuus ei vaarannu.

Ajankohtaista on, että elintarvikelainsäädäntöön on tullut joitakin helpotuksia koskien tuotteiden suoramyyntiä ja elintarvikehuoneistojen vaatimuk-sia. Niistä kerrotaan seuraavassa Luomulehdessä vähän laajemmin ja tarkemmin.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518


http://www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta











Saako luomukanalassa käyttää kanapunkin torjuntaan BayMite-nimistä torjunta-ainetta?

KANAPuNKKi oN kanaloissa yleisesti esiintyvä verta ime-vä ulkoloinen. Runsas kanapunkkikanta aiheuttaa eläimis-sä levottomuutta, anemiaa, muninnan laskua ja voi lisätä kuolleisuutta. Punkki leviää kanaloihin eläinten, ihmisten ja tavaroiden mukana.

Kanapunkin torjuntaan sopivia keinoja tutkitaan jatku-vasti. Baymite-punkintorjunta-aine on todettuun ongel-maan eläinlääkärin määräämä punkintorjunta-aine. Sitä saa käyttää myös luomukanaloissa, kunhan varoaikoja ja lääkintäkertarajoituksia noudatetaan ja se merkitään lää-kekirjanpitoon. Valmiste saattaa kuitenkin aiheuttaa resis-tenssiä punkkikannoissa ja sen kanssa on syytä noudattaa varovaisuutta. Kanapunkin torjunta ei saa nojata vain yh-teen torjuntakeinoon. Kaikenlaista liikennettä kanalaan tulee välttää, kanalan kuumailmakäsittely ja imurointi ovat hyviä perustorjuntakeinoja. myös erilaiset biologiset torjuntakeinot ovat tutkimuksissa antaneet lupaavia tu-loksia. Punkin torjuntaan käytettävät petopunkit ja eteeri-set öljyt vaikuttavat toimivan tehokkaasti.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150


Are

lla R

ahto

la

mar

jo K

oivu

mäk

i

Miten ulkomaiset luomuomenat voivat säilyä hyvi-nä niin pitkään kaupan tiskillä? Käytetäänkö niissä jotain aineita, joita Suomessa ei ole käytössä?

KoTimAiNeNKiN TAVANomAiNeN omena säilyy pitkään. Aiemmin ne myytiin useimmiten jouluun mennessä, mutta muutaman viime vuoden aikana niitä on alkanut näkyä myynnissä myös uuden vuo-den puolella.

Pitkän myyntiajan salaisuus on viljelytekniikan ja oikean lajike-valinnan ohella nk. säätöilmavarastointi. Kun normaalissa kylmä-varastossa omenan hengitys ja hedelmän erittämä etyleenikaasu vanhentaa omenoita, säätöilmavarastossa poistetaan osa ilman hapesta ja korvataan se esim. hiilidioksidilla tai typpikaasulla. ome-na vaipuu säätöilmavarastossa siten ruususen uneen ja säilyttää laatunsa huomattavasti pidempään, jopa seuraavaan kesään asti. mielenkiintoinen sovellus pienemmille tuottajille ovat ns. säätöil-mavarastolaatikot tai pakkauspussit , jolloin omena tai muut puu-tarhatuotteet voidaan varastoida pitkään normaalissa kylmävaras-tossa ilman suurempia investointeja erillisiin säätöilmavarastoihin.

omena on yksi niistä puutarhatuotteista, joiden viljelyssä käyte-tään maailmalla tavanomaisessa viljelyssä eniten torjunta-aineita. Pellolla käytetyillä rupitorjunta-aineilla voi olla jälkivaikutusta vie-lä varastoinnissakin ja ne voivat vähentää varastosienten määrää. omenalla ja myös tomaatilla käytetään joissakin maissa myös erityisiä varastointikemikaaleja, kuten 1-metyylisyklopropeenia (1-mCP):ta joka ehkäisee etyleenikaasun vanhentavaa vaikutusta.

Luomutuotannossa näiden kemikaalien käyttö ei luonnollisesti ole sallittua eikä niitä käytetä kotimaisilla tavanomaisillakaan ti-loilla. Sen sijaan luomutuottajat ovat säätöilmavarastoinnin ohella ottaneet käyttöön mm. lämminvesikäsittelyjä ja mikrobiologisia valmisteita varastotautien ehkäisemiseksi. Näillä keinoin luomuo-menan laatu on parantanut selvästi viimeisten vuosien aikana ja markkinaosuus on saatu kasvamaan.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791












L umet olivat jo melkein koko-naan sulaneet helmikuun lopus-sa espoolaisilta pelloilta. Uusi mentor-ryhmä pääsi Magnus Seleniuksen pellolle tutkimaan maanrakennetta ja tutustumaan

minimimuokkauksen koneistukseen. Luomuliiton Kasvi- ja maaperäasiantun-

tija Tuomas Mattila havainnoi pellosta, että elävän kasvipeitteen alla hiesusavipel-lon pintaan oli muodostunut ihanteellinen mururakenne. Kevätmuokkauksilla tarvit-see vain lopettaa osin talvehtineen italian raiheinän kasvu.

Kari Koppelmäki kertoi Ravinnehuuh-toutumien hallinta -hankkeen (RaHa) tu-loksia kerääjäkasveista, joilla voi tehokkaas-ti parantaa maan rakennetta ja vähentää ravinteiden huuhtoutumista. Lisätietoa vaikutuksesta rikkakasveihin saadaan lä-hivuosina. Kasvilajivaihtoehtoihin voi pe-rehtyä hankkeen sivuilla. Koppelmäellä on

Luomuliiton ensimmäinen mentor-ryhmä aloitti tiedonvaihdon siitä, mi-ten kasvipeitteisyydellä ja kerääjäkas-veilla voi parantaa maanrakennetta.

Ryhmämentor-tapaamisesta eväitä maanrakenteen parantamiseen

TeKSTi JA KuVAT: eLiSA Niemi

△ Lammikoitumisen estäminen on tärkeää, jotta maan rakenne pysyy hyvänä. Tämä pelto on muokattu loivasti viettäen, korkeuskäyriä mukaillen, jolloin ylimääräinen vesi leviää tasaisesti rinteeseen. Kuvassa Anders Fagerström (myös yläkuvassa), Pentti mattila, Vesa Syrjänen, Swen hirs, magnus Selenius ja Jan Liesaho.

△ Tuomas mattila näytti lapion avulla, että kasvipeite on jättänyt pellon mururakenteen hyväksi. hiesupelto ei ole päässyt liettymään talven aikana.

itsellään pieni puutarhatila Hyvinkäällä, jossa on todennut kyntämisen silti ainakin joissakin tilanteissa tarpeelliseksi.

Ryhmään mahtui noin 10 ensimmäisek-si ilmoittautunutta. Mentorointiryhmiä on suunnitteilla myös mm. puutarhatuotan-nosta ja nurmista kotieläimille. ◀www.luomuliitto.fi/ryhmamentor-tapaamisia

magnus Selenius kertoi, minkälaisilla koneilla hän työstää peltojaan. Kuvassa hanhenjalkaäes, jonka avulla tehdään keväällä läpileikkaava, matala muokkaus. Kärki-lappujen kestävyydessä on ollut huomattavia eroja.

Tilaa nyt!

www.luomulehti.fi

Luomulehti maksaa

postimaksun

LUOMULEHTITunnus 500914433003 VASTAUSLÄHETYS

lehti

Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

Lue luomun tarinat.

Luomuliitto ry:n sääntömääräinen kevätkokousTorstaina 16.4. klo 10Scandic hotel, kokoustila 5+6, Vesijärvenkatu 1, Lahti

Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä Luomuliiton strategia 2015–2020. www.luomuliitto.fi/jarjesto/vuosikokoukset

Kaikki jäsenet tervetulleita!Ilmoittautumista pyydetään järjestelyiden vuoksi viimeistään 30.3.Ilmoittautuneille lähetetään kokouspaperit sähköpostitse. Kokouksen yhteydessä on omakustanteinen lounas.- ilmoittautumislomake www.luomuliitto.fi - lisätietoja: [email protected], 0400 534003

KuTSu

Työpajat 16.4. Lahdessa

Kevätkokouksen jälkeen noin klo 13–17 keskustellaan työpajoissa:

Luomuliiton 30 v. juhlavuosi - muistelmat ja tulevaisuus, pj. Pauli Talvitie

Luomueläinvalvonnan kehittäminen, pj. Brita Suokas

Luomuliiton viestintää: Luomulehti, Luomupäivät ja ja muut kanavat, pj. elisa Niemi

Tervetuloa!

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilun ja muiden järjestelyjen vuoksi ilmoittautuminen 30.3. mennessä: www.luomuliitto.fi


☐ Kestotilaus 60 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ olen jäsen, kestotilaus 44 €

☐ opiskelijatilaus 30 €

Nimi:

osoite:

Puhelinnumero: Sähköposti:

Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. 2/2015

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleentilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavastaLuomulehdestä.

lehti

Pinssi 1 € kpl

T-paita 25 € kpl

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suun-nilleen samat kuin Luomuliitolla.

☐ TuoTTAJAJÄSeN ☐ KuLuTTAJAJÄSeN ☐ KANNATuSJÄSeN

☐ eSVY ry (etelä-Suomi)☐ Saimaan luomu ry (etelä-Karjala ja etelä-Savo)☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja

Pohjois-Karjala)☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-häme)☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ ekoviljelijät ry (etelä-Pohjanmaa)☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Svenska österbottens ekologiska förening☐ Kainuun Luomuyhdistys ry☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi☐ Tuottajajäsen 60 € ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

hintoihin sis. ALV 10 %

LuomuLehTi 2/2015 632/2015

PÄÄToimiTTAJAPauli [email protected] 550 1850ToimiTuSSihTeeRielisa [email protected] 0400 534 003 ToimiTuSPL 145, 00101 helsinki iLmoiTuSmYYNTimaritta humala/Palmera ky [email protected] 709 9856

TiLAAJAPALVeLu arkisin klo 9–15 [email protected] 040 738 4448uLKoASueveliina Pakarinen [email protected] 515 6900JuLKAiSiJATLuomuliitto ryPAiNoesa Print oyiSSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PuheeNJohTAJAPauli [email protected] 550 1850ToimiNNANJohTAJAelisa Niemielisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003 ASiANTuNTiJAPALVeLuN YhTeYSheNKiLömentor-toimintaKs. s. 46AsiantuntijapalveluKs. s. 58

LuomuLehTi www.luomulehti.fi LuomuLiiTTo www.luomuliitto.fi

Säänkestävää Luomua. ilman muuta. –kylttiä voi tilata pelloille Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistykseltä.

Iskevällä Luomua. Ilman muuta. –sloga-nilla on tarkoitus tulevana kesänä ilah-duttaa ohikulkijoita ja tehdä luomu nä-kyväksi koko Suomessa.

Toivomme, että mahdollisimman mo-net luomuviljelijät laittavat kylttejä tei-

den varsille, peltojensa laidalle kiinnittä-mään ohiajavien huomiota. Mitä useampi kyltti, sitä näkyvämpi luomu ympäri Suo-men maaseudun!

Kyltti on niin säänkestävää muovia, että se kestää ulkona talviolosuhteetkin useamman vuoden. Kylttejä myytiin jo viime kesänä, jo-ten myös aiemmin hankitut kyltit on hyvä nostaa esille kesäksi, jos ne on talveksi nos-tettu sisään.

Koko on 100 x 60 cm ja kankaassa on kuusi purjerengasta, joista sen saa hyvin pingotet-tua naruilla tai naulattua taustaan.

Tilaukset: [email protected], puh. 050 555 7976

Luomupellot esiin kylteillä!TeKSTi: SePPo LohTAJAKuVA: JANNe RiNNe

Kyltin hinta on 20 e/kpl + postikulut: 1-6 kpl/7,90 e, 7-13 kpl/9,30 e

Luomuyhdistyksille hinta on 18 e/kpl – ilman postimaksuja, kun tilaus on vähintään 15 kpl.

Yhdistyksistä


WWW.HUNAJAINENSAM.FI

Hunajainen SAM Oy on syntynyt rakkaudestahunajaan. Jo vuosikymmeniä olemme etsineetparhaita hunajalajeja parhailta satoalueilta. Yksinäistä Hunajatalomme ylpeyden aiheista on uusiLuomuperheemme. SAM Luomuhunajan mesilähteenä ovat villit luonnonkasvit ja luomukasvit kaukana asu-tuksista ja teollisuudesta. Se on luonnontuote puh-taimmillaan, yksinkertaisesti suoraan luonnosta.

Hunaja on yksi maailman hienoimmista luonnontuot-teista, jota ihminen on nauttinut jo vuosituhansien ajan. Hunajia on paljon erilaisia ja niiden kaikki ominai-suudet, kuten maku ja juoksevuus, ovat peräisin niiden mesikasveista. SAM Luomuhunajaa saa kahtena eri versiona, pehmeän kiteisenä ja herkullisen juoksevana, sekä isoihin että pieniin keittiöihin. Toivomme, että si-näkin nautit näistä herkullisista Luomutuotteistamme!

SAM Luomu 1,5kgJuokseva Hunaja

SAM Luomu 250gKiteinen Hunaja

SAM Luomu 450gKiteinen Hunaja

SAM Luomu 250gJuokseva Hunaja

LUONNONOMA SUPERFOOD.LUONNOLLISESTI.

luomulehti 2/2015

Documents