luomulehti 6/2014

lehti

Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 6/2014 10,00 €

s.10

Saloniemen Juustola

s.42pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti

Biohiilellä

ww

w.lu

omul

ehti

.fi

Vuoden Luomuyritykseksi valittiin

Ilmasta typpeä!apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset -

vuohenherne - keltamaiteVihannesviljelynRikkatekniikkaa

LiekittimetHaratRyömijä

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

varma ja satoisaEBENA

Suomen suosituin rehuvirna

www.naturcom.fi

Myynti alan liikkeet sekä

92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200

LuomuLehTi 6/2014 3

Ilmasta typpeä!apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset -

vuohenherne - keltamaiteVihannesviljelynRikkatekniikkaa

LiekittimetHaratRyömijä

Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun

Tim

o er

kkilä

EU:n luomuasetusehdotukseen ottivat Luomupäivillä kantaa niin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kuin IFOAM EU-ryhmän toiminnanjohtaja Marco Schlüterkin.

EU on harmonisoimassa luomutuotannon sääntelyä uuden asetusluonnoksen avulla. Ministerin mukaan byrokratia ja sääntely eivät saa kasvaa liikaa. Hänen mukaansa Suomi ajaa lin-jaa, jossa luomussakin siirryttäisiin enemmän riskiperusteiseen valvontaan.

Uudella asetusluonnoksella pyritään poistamaan kestävän kas-vun esteitä, takaamaan reilu kilpailutilanne tuottajille ja jalostajil-le sekä ylläpitämään kuluttajien luottamusta luomuun.

Marco Schlüterin mukaan luottamus luomuun on jo hyvällä mallilla, eikä lisäsääntely anna enää mitään lisäarvoa.

Luomuliitossa meidän on kiinnitettävä edunvalvonnassa huo-miota ainakin seuraaviin asioihin.

Uusi luomuasetus ei saa lisätä hallinnollista kuormaa. On pyrit-tävä selkeyteen ja yksinkertaisuuteen.

Asetusluonnoksen vaatimus koko tilan siirtämisestä luomutuo-tantoon kerralla aiheuttaa akuutteja ongelmia, mutta pitkällä täh-täyksellä lisää luomutuotannon luotettavuutta ja vähentää myös valvontatarvetta. Se voidaan hyväksyä siirtymäajan puitteissa.

Tavanomaisen siemenen totaalinen käyttökielto aiheuttaisi monenlaisia ongelmia. Meille sopivien kasvilajikkeiden rajallinen määrä ja pienet markkinat vaarantavat siemenhuollon ja optimaa-lisen kasvilajikkeen valitsemisen. Siksi tavanomaista siementä pi-täisi jatkossakin voida käyttää, ellei luomusiementä ole saatavilla. Asia olisi viisasta toteuttaa tarvittaessa yleisellä luvalla, eikä anot-tavalla poikkeuksella.

Esitys siitä, että jalostuseläinten tulisi olla vain luomueläimiä, on mahdoton toteuttaa Suomessa. Meillä luomueläinten koko-naismäärä on pieni ja käytössä on useita eri rotuja. Geneettinen pohja niissä on niin kapea, että rodut taantuisivat nopeasti. Siksi myös tulevaisuudessa jalostuseläimiä tulee voida hankkia myös ta-vanomaisesta tuotannosta.

Näihin aikoihin saamme lukea kompromissiesityksiä asetukses-ta. Vuoden alussa asia on EU:ssa pyöreän pöydän keskusteluissa.

Vuoropuhelu on nyt vilkasta. Tuokaamme näkemyksemme esiin ja vaikuttakaamme.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

eu:n luomuasetusehdotus puhutti Luomupäivillä

4 LuomuLehTi 6/2014

Kiitämme kuluneesta vuodesta, sekä toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

www.proagria.fi/luomu

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Ben

jam

Pön

tinen

Onnellista joulua ja hyvää uuttavuotta

toivottaa:

Birkkalan tilaSimo LarmoSuomusjärviwww.birkkala.com

www.myllarin.fi www.myllarinuuni.fi

www.mabio.fi

LuomuLehTi 6/2014 5

lehtiSisällys 6/2014

> Luomusipulituotanto kannattaa s.22

> Uusi tuottajien omistama pienteurastamo s.44

Kannen kuva: Jari Laine

Palstat6 Alkupalat

14 UUSI PALSTA: Lisää puutarhatuotantoa

16 Kehitetään luomua

22 Tutkittua tietoa

28 edunvalvontaa euroopassa

48 mentorin vinkit

52 På Svenska

54 Palveluksessanne

57 Kommentti

58 Kysymyksiä

Kalvon alla säilörehu voi paremmins. 46

3 eu:n luomuasetusehdotus puhutti Luomupäivillä

8 Vuoden Luomutuote: Vavessaaren tyrnimysli

10 KANNESSA: Vuoden Luomuyritys: Saloniemen Juustola

12 Luomupäivillä merkittäviä puhujia

20 Lieroja ja matomultaa

24 Sipulinnäivete kuriin

27 elintarvikkeiden pakkausmerkinnät muuttuvat 13.12.2014

30 Luomu kasvaa kohisten

32 Terveisiä istanbulista iFoAmin maailman kongressista

34 eurooppalaisten luomumaitotilojen jalanjäljillä

36 Pienikin pärjää Yhdysvaltain siemenmarkkinoilla

40 Kaupalliset orgaaniset lannoitteet mallasohran viljelyssä

42 KANNESSA: Biohiilellä pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti

43 maan hiilivarastot kasvavat luomuviljelyssä

44 uusi tuottajien omistama pienteurastamo

46 Kalvon alla säilörehu voi paremmin

50 Suomenkarja jalostuksen huipulla

53 Luomun kulutus kasvaa maailmalla

56 Portaat luomuun -ohjelma vakiintuu

60 Suoramyynnin ohjeistus yrittäjän avuksi

61 uusi elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas

63 Pauli Talvitie Luomuliiton uusi puheenjohtaja

6 LuomuLehTi 6/2014

mAASeuduN TuLeVAiSuudeN tekijä 2014 -palkinto annettiin herttoniemen Ruokaosuus-kunnalle. Kilpailun yhteistyökumppaniraati va-litsi viisi finalistia, joiden joukosta kilpailun tuo-mari, Vaasan yliopiston aluetieteen professori hannu Katajamäki teki valintansa.

- herttoniemen ruokaosuuskunta ja kau-punkilaisten oma pelto on ihmisten mittaisen aluekehittämisen korkea veisu. Aluksi olivat vähittäiskaupan keskitetty rakenne, vimma toi-mia toisin ja olli Repo. hän oivalsi, että ruoka voi tulla suoremmin kaupunkilaisten ulottuvil-le. hän oivalsi, että uudenlainen kumppanuus viljelijöiden ja lähikeskuksen asukkaiden välillä on mahdollinen. hän oivalsi, että viljelijät voi-vat saada työstään paremman palkan. hän oi-valsi, että aikaisempia kokemuksia ja kansain-välisiä vaikutteita yhdistelemällä syntyy uutta. Sitkeydestä sikisi kaikille kaupunkiseuduille sopiva toimintatapa. Voittajahanke on osoit-tanut, että lyhyt elintarvikeketju sekä älykäs pienuuden logiikka ja läheisyyden ekonomia toimivat, toteaa Katajamäki.

- Saamme palkintorahoilla (2000 e) biohajoa-vaa katetta, pakkaustarvikkeita ja vihanneslaa-tikoita yms. tarpeellista pellolle, toteaa osuus-kunta kiittäen nettisivuillaan.

LuomuTuTKimuSSemiNAARi: terveyserot merkittäviämoNiTieTeiNeN ScieNTiFic Seminar on organic Food 2014 kokosi mikkeliin 50 luomututkijaa ja asiantuntijaa eri puolilta eurooppaa sekä muualta maailmalta 5.–7.11.2014. Terveysnä-kökulma oli yksi eri alojen tutkimusesityksiä yhdistävä tekijä; keskusteluun nousivat niin luomuruoan terveysvaikutukset, kotieläinten ja mehiläisten terveys, kuluttajakäyttäytymistä ja -asenteita ohjaavat terveyskäsitykset, puhumattakaan ruoan ympäristövaikutuksista ja luomusta kestävän ruoantuotannon edistäjänä.

ensimmäisen päivän ohjelmassa tohtori denise Lairon (iN-SeRm/iNRA, Ranska) esitteli laajaa ranskalaisten aikuisten terveysindeksiä selvittänyttä tutkimusta, jossa luomuruoan käyttäjien ja tavanomaisesti tuotettua ruokaa syövien ter-veyserot olivat merkittävät. Luomuruoan käyttäjillä esiintyi 50 % vähemmän ylipainoa, ruokailutottumukset olivat terveel-lisemmät ja ravintoaineiden saanti parempaa. Luomuruoan käyttäminen korreloi vahvasti terveyteen. Tutkimuksessa ei kuitenkaan selvitetty, onko luomuruoka paremman terveysin-deksin syy vai suosivatko jo ennestään terveystietoiset ja ter-veydestään muutenkin huolehtivat ihmiset luomuruokaa.

Professori ernesto Guzman Kanadasta kertoi tutkimusryh-mänsä testaamista luonnonmenetelmistä ja niiden tehosta varriopunkin torjunnassa. Varriopunkki aiheuttaa valtaosan mehiläisten talvikuolemista.

Laajan kansainvälisen tutkimuksen löydöksiä luomuruoan ja tavanomaisen ruoan koostumuseroista esitteli professori Raija Tahvonen mTT:sta. Tutkimuksen mukaan luomuruoka sisälsi merkitsevästi enemmän antioksidantteja, fenoli- ja polyfenoli-yhdisteitä ja vähemmän proteiinia, aminohappoja, nitraatteja ja typpeä.

Professori, iSoFARin ja TiPi (iFoAm) hallituksen jäsen Gerold Rahmann Saksasta esitteli tilastoja luomumaatalouden vs. tavanomaisen maatalouden tutkimukseen panostettavista tutkimusresursseista, joista luomututkimukseen suunnataan vain murto-osa. Rahmann uskoo, että entistä vahvempi mai-den välinen, keskitetty tutkimusyhteis-työ yhdessä iSoFARin ja iFoAmin kaltaisten luomun kansainvä-listen järjestöjen tekemän vaikuttamistyön kanssa edistää luomutuotantoa maailmanlaajuisesti.

Katso esityksiä: www.luomuinstituutti.fi

herttoniemen ruokaosuuskunta palkittiin tulevaisuuden tekijänä

LuomuLehTi 6/2014 7

VALTAKuNNALLiSTA LuomuViiKKoA vietettiin 29.9.-5.10. Kainuun Luomuyh-distys järjesti avoimien ovien tilaisuuden Kurkimäen Lammastilalla, Kajaanissa. Tapahtuman mahdollisti hyvä yhteistyö tilan omistajan Tuukka Kuusojan kans-sa. Tilalla asustaa noin 80 uuhta karit-soineen. Kurkimäen tilan lampaanliha myydään suoramyyntinä kuluttajille. Avoimissa ovissa oli mahdollista tutustua luomulammastuotantoon sekä uuteen tuotantorakennukseen. Kainuun luo-muyhdistys, ProAgria Kainuu ja maa- ja kotitalousnaiset esittelivät yleisesti luo-mutuotantoa sekä lampaiden laidun-pankkitoimintaa.

Jännityksellä odotimme miten väkeä saapuu paikalle ja jos saapuu, niin riit-tääkö parkkipaikkatila, millainen keli on,

onko kahvileipiä tarpeeksi ynnämuuta ynnämuuta. Lopputuloksena oli, että aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja että väkeä saapui paikalle tasaisena virtana, suojatossujen mukaan laskettuna, noin 450. Luomusämpylät loppuivat tuntia ennen, mutta emme olleet niitä etukä-teen mainostaneet, joten siitäkään ei tullut kenellekään paha mieli. Tapahtu-ma oli suosittu ja ihmisten puheista sai selvän jatkotilauksen vastaavalle tapah-tumalle myös tulevaisuudessa – ehkäpä jo ensi vuonna?

Tapahtumassa olivat järjestäjien lisäksi mukana: ProAgria Kainuu/mARA - maa-seuturakentamisen koulutushanke, Kai-nuun maa- ja kotitalousnaiset, Kainuun ja Lapin ely-keskus/maru - maisemat Ruo-tuun –hanke sekä Kinnusen mylly.

◁ Tilan isäntä Tuukka Kuusoja sai avoimissa ovissa puhua taukoamatta, kiinnostuneita kyselijöitä riitti.

◁◁ Kurkimäen valoisassa lampolassa on eläinten hyvä asustaa.

Kurkimäen tilan lampolan uusi osa valmistui viime vuonna.

Luomuviikolla Kainuussa– avoimet ovet Kurkimäen luomulammastilalla

esa

hei

kkin

en

esa

hei

kkin

en

esa

hei

kkin

en

Valiolla upea valokuvanäyttely luomulehmistä Luomuviikolla helsingin rautatieasemalla.

Katso kuvia: www.valio.fi/luomu/galleria

TeKSTi: miNNA TANNeR

8 LuomuLehTi 6/2014

Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteeksi Vavesaaren tyrnimyslin. Sitä on saatavana sekä kuluttaja- että suurkeittiö-pakkauksina. Vavesaarella on maatila ja elintarvikejalostuk-

sen tilat Kangasniemellä Etelä-Savossa.Myslissä käytettyä kauraa viljellään

omalla tilalla sekä ostetaan tarvittaessa muilta luomutoimijoilta.

TeKSTi: eLiSA Niemi

Vuoden Luomutuote:Vavesaaren tyrnimysliVavesaaren tyrnimysli on ihanan maukas, mutta vähäsokerinen. Yritys on kehittänyt tuotteesta myös vehnättömän, jotta se vastaa kuluttajien toiveisiin paremmin.

Mysli makeutetaan Mikkelin seudulta hankittavalla hunajalla sekä hieman yl-lättävästi kuivatulla porkkanalla. Kuiva-tussa porkkanassa on jopa 44 % sokeria. Porkkana antaa myslille hieman make-utta, mutta voimakkaasti se ei tuotteesta maistu. Porkkanat viljelee pääosin Paavo Pulkkinen Haukivuorelta.

Makeutuksessa käytetään myös hie-man raakaruokosokeria, joka on vähem-män prosessoitu vaihtoehto kuin tavalli-nen juurikassokeri.

Kansainvälisetkin markkinat kiinnostavatVavesaarella on tuotettu myslejä 12 vuot-ta. Niitä voi nauttia tuttuun tapaan mai-totuotteiden kanssa tai hyödyntää myös leivonnassa.

– Vavesaari on esimerkillinen pk-yritys, jossa kiteytyy hyvä ja sitkeä yrittäjyys, ar-vioi raati.

– Palkitseminen tuntuu totta kai hie-nolta! Lanseeraus meni keväällä aikatau-lultaan tiukaksi ja töitä on tehty paljon, kertoo Taina Laitinen Vavesaarelta.

Myös pakkauksen ulkonäkö saa kiitos-ta raadilta. Laitinen kertookin palkinto-puheessaan, että visuaalisuus on hänel-le tärkeää. Raati piti hyvänä myös sitä, että pakkauksessa näkyy yrityksen olevan mukana Lastensairaalan rakentamisen tukemisessa.

Vavesaaren tuotetiedot löytyvät heidän kotisivuiltaan nyt myös saksan, venäjän ja englannin kielisinä, koska Vavesaari pyrkii laajentumaan ulkomaan markki-noille. Myös verkkokauppa myy tuottei-ta. Vavesaari tekee viljatuotteiden lisäksi mehuja sekä marmeladeja.

Tuotetta myydään monissa S- ja K-ketjun kaupoissa sekä Stockmanneilla. Sitä on saatavilla myös suurkeittiöpakkauksissa. Vavesaarella on oma verkkokauppa.

Kruunu Herkun luomujoululaatikoiden

ennakkotilaus on alkanut. Perinteisesti

ne myydään hetkessä loppuun.

Olethan nopea, ettet jää ilman!

Timo Marttinen

040 526 5158

Heikki Hynninen

040 566 9526

HERKULLISTAJOULURUOKAATE EMME KA IKK I R UO KA MME KÄ S ITYÖ NÄ .

Tutustu tuotevalikoimaan www.kruunuherkku.fi

Valikoima

Luomuperunalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomubataattiperunalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomuporkkanalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomulanttulaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomuliitto palkitsi Vavesaaren toimitusjohtaja Taina Laitisen Luomuelintarvikepäivässä lokakuussa. Kuvassa vasemmalla Jaana husu-Kallio.

elis

a N

iem

i

Tyrnimarjoissaon runsaasti c-vitamiinia ja tyrniöljyssä e-vitamiinia. Kansanlääkinnässä flunssaoireiden helpottamiseksi on käytetty tyrniä teenä, mehuna ja siirappina. Tyrni on typensitojakasvi ja estää juuriversoillaan eroosiota. Lähteet: Wikipedia ja puutarha.net.

Kruunu Herkun luomujoululaatikoiden

ennakkotilaus on alkanut. Perinteisesti

ne myydään hetkessä loppuun.

Olethan nopea, ettet jää ilman!

Timo Marttinen

040 526 5158

Heikki Hynninen

040 566 9526

HERKULLISTAJOULURUOKAATEEM M E KA I KK I R UOKAMME KÄS ITYÖNÄ .

Tutustu tuotevalikoimaan www.kruunuherkku.fi

Valikoima

Luomuperunalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomubataattiperunalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomuporkkanalaatikko 2,8 kg / 500 g

Luomulanttulaatikko 2,8 kg / 500 g

Vuoden Luomutuote –raadissa oli-vat mukana Luomuliiton silloinen pu-heenjohtaja Jukka Lassila, keittiö-mestari Kim Palhus, luomututkija Jaakko Nuutila sekä Pro Luomu ry:n puheenjohtaja ja SOK:n valikoimajoh-taja Ilkka Alarotu. Vuoden Luomu-tuote julkistettiin 2.10. Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä.◀

10 LuomuLehTi 6/2014

mar

jukk

a Vä

hä-e

ttal

a

”Saloniemet ovat kehittäneet yritystä päättäväisesti ja saa-neet maukkaan ja monipuoli-sen tuotevalikoiman markki-noille, kertoo valinnan tehneen Luomuliiton hallituksen puoles-

ta puheenjohtaja Jukka Lassila.Saloniemen tilalla on noin 120 lypsävää

vuohta ja 20 lypsylehmää, joista puolet ovat Itä-Suomen ja puolet Länsi-Suomen alkuperäiskarjaa. Lampaan maitoa juus-toa varten ostetaan tilan ulkopuolelta.

Riitta ja Jouni Saloniemi ovat pitäneet tilaa vuodesta 1998, mutta luomuun siir-ryttiin virallisesti vasta 2012.

– Monet tuottajat varoittelivat, että pa-perityötä on luomussa paljon. Myös he, jotka eivät itse tuota luomua, kertoo Riit-ta Saloniemi.

– Nyt tuntuu, että jos pitäisi jostain syystä vaihtaa takaisin tavanomaiseen, ei haluaisi peiliin katsoa. Luomu tuntuu nyt niin tärkeältä suunnannäyttäjältä yrityksessämme.

Juustot menevät kaupaksi hyvin. Yri-tyksen kotisivulla on uutisblogi ja myös Facebook-sivuilla kuulumisia kerrotaan aktiivisesti.

– Tänä vuonna saimme pakkauksiim-me myös Leppäkerttu-merkin, joka tuo selkeästi esiin tuotteen kotimaisuuden. Tuntuu, että nyt tuotteissa on vasta oikea luomumerkki, iloitsee Riitta.

– Asiakkaat ovat huomanneet mer-kin hyvin ja olemme kuulleet ihanan huudahduksen: äiti, ostetaan taas sitä leppisjuustoa.

Pääosassa Saloniemen pakkauksissa ko-meilee vuohet ja lehmät tyylikkäinä ku-vina. Tuotteita myydään vakituisesti 40 kaupassa, joista suurin osa on erikois-kauppoja, mukana myös muutama S- ja K-kauppa. Kesä- ja joulusesonkeina myyn-tikanavia on enemmän ja myös tuotevali-koimaan tulee sesonkien erikoisuuksia.

– Aina jotain uutta juustoa kokeillaan. Osa niistä jää pysyviksi tuotteiksi, osa ko-keiluiksi, kertoo kotikeittiössä vuonna 1998 juustojen kehittämisen aloittanut Riitta.

Raakamaito on vaativa erikoistuote– Vuonna 2007 aloittaessamme raakamai-don myynnin taisimme olla ainoita Suo-messa. Nyt tilanne on suunnilleen sama.

Saloniemi myy sekä vuohen että leh-män raakamaitoa.

– Meille maidonmyynti on ollut koko-naisuuden kannalta hyvä, koska ostaes-saan maitoa, joka on tuore tuote, kaupat ostavat samalla juustoja.

Riitta Saloniemi on puhunut raaka-maitoon liittyvistä asioista TV:tä myö-ten. Hän kuulee asiakkailtaan, että jot-kut eivät voi juoda pastöroitua maitoa, mutta raakamaitoa voivat. Tieteellinen selitys tälle löytyy mm. siitä, että pastö-roidessa maidosta tuhoutuu laktaasient-syymi, joka auttaa laktoosin hajoamisessa elimistössä.

– Myös se, että tavallisessa maidon kä-sittelyssä rasva poistetaan ja lisätään ta-kaisin, muuttaa maidon koostumusta olennaisesti.

TeKSTi: eLiSA Niemi

Vuoden Luomuyritys: Saloniemen JuustolaLuomuliitto palkitsi Vuoden Luomuyrityksenä Saloniemen Juustolan Laitilasta. Juustolassa jalostetaan Suomen alkuperäiskarjarotuisten lehmien, vuohien ja lampaiden maitoa. Valikoimissa on 25 erilaista juustoa, joita on tarjolla 40 vakinaisessa myyntipisteessä eri puolilla Suomea. Lehmän- ja vuohenmaito myös tuotetaan itse, lampaanmaito ostetaan muualta.

Päivä SaloniemelläRiitta ja Jouni lypsävät vuohet. Sitten isäntä lähtee ruokkimaan ja kuivittamaan eläimet. hänen vastuullaan on myös peltotyöt.

Riitta lypsää lehmät ja siirtyy sen jälkeen töihin juustolaan. Siellä on yksi osa-aikainen vakituinen työntekijä apuna ja pakkauspäivinä eläinten hoidossa auttaa lomittaja.

Riitta Saloniemi lypsää lehmät. Vuorossa länsisuomenkarja.

LuomuLehTi 6/2014 11

Tällä hetkellä maito myydään muo-vipullossa. Muoviin pakkaamisesta tu-lee kielteistä palautetta asiakkailta, mut-ta esimerkiksi nestekartonkiin pakkaava laite on aivan liian kallis. Ratkaisua on et-sitty aktiivisesti pakkausmessuja myöten, mutta edelleen ovat paremmat ratkaisut maidon pakkaamiseen haussa.

– Raakamaidon myyntiin investoimi-nen on ongelmallista, koska tulevaisuus on epävarma. Viranomaiset selvittävät riskejä jatkuvasti. Myynti vaihtelee so-me-keskusteluiden ja terveysvaikutuk-sia kuvaavien tutkimustuloksien myötä, mutta monet asiakkaat ovat myös hyvin uskollisia.

Saloniemen tila on mukana Maitohy-gienialiiton kaksivuotisessa tutkimukses-sa, jossa otetaan viikottain bakteerinäyt-teitä eri puolilta maatilaa ja juustolaa. Näytteitä voi hyödyntää jo sinänsä työl-listävään omavalvontaan, mutta kuluja ei korvata.

Saloniemen tila ja juustola• 120 lypsävää vuohta, 35 kasvavaa, 2 pukkia• 20 lypsävää kyyttöä• 20 länsisuomenkarjaa• Neljä hevosta ja poni

Arki

sto/

Kim

mo

här

jäm

äki

itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä laiduntamassa rantaniityllä.

△ Saloniemet myyvät myös vuohen raakamaitoa.

△△ Riitta ja Jouni Saloniemi palkitsemisen jälkeen Luomupäivillä Seinäjoella.

– On selvää, että raakamaitoa myyvän tilan täytyy olla hyvin tarkka hygienias-ta. Myös tuoreus on tärkeää. Toimitamme maidon kauppoihin tavallisen 5 päivän sijaan Laitilasta Porin Kaukokiidon kaut-ta 3 päivässä. Lähikaupat saavat samana aamuna lypsettyä maitoa. ◀

Suosituin juustoista on vuohenmaidosta valmistettu goudajuusto Tahdonvoima. harvinaisuuksia ovat esimerkiksi chilijuusto Takapotku sekä raitajuusto Yhteiselo.

Arki

sto/

Kim

mo

här

jäm

äki

hel

i Pel

tola

mar

jukk

a Vä

hä-e

ttal

a


IFOAM EU-ryhmän toiminnanjohta-ja Marco Schlüter kertoi aktiivisesta työstä EU:n luomuasetuksen uudista-miseen liittyen.

– EU-komission asetusehdotus esit-tää muutoksia tehtäväksi liian nope-

asti, hän toteaa.Hän kritisoi myös asetusehdotuksessa

esitettyä luomutoimijoiden vastuun tiu-kentamista torjunta-ainejäämiin liittyen.

– Ei ole luomutoimijan syy, jos naapu-rin pellolta kantautuu torjunta-aineita. Luomutoimijat eivät toimi eristetyssä kuplassa. On tärkeää, ettei naapurisopu kärsi siitä, että luomutoimija joutuisi tais-telemaan elinkeinonsa puolesta naapuri-aan vastaan.

Monet maat ja tahot ovat esittäneet kritiikkiä asetusluonnoksesta ja IFOAM EU-ryhmä hioo tällä hetkellä vaihtoeh-toesitystä. Marco Schlüter kannustaa suo-malaisia vaikuttamaan asiaan omien mi-nistereidensä ja meppien kautta, koska asiaa käsitellään nyt jo komission työryh-missä ja sen jälkeen parlamentissa.

Seinäjoella pidetyt kansalliset Luomupäivät 25.-26.11. kokosivat 120 henkeä keskustelemaan ajankohtaisimmista luomuasioista. iFoAm eu-ryhmän Schlüter kritisoi eu-komission luomuasetusehdotusta. ministeri orpo toi ilouutisen orgaanisen seleenin käytöstä tuoreeltaan.

TeKSTi: eLiSA Niemi

Luomupäivillä merkittäviä puhujia

◁◁ ministeri Petteri orpo kertoi Luomupäivien osallistujille, että Suomessa orgaanista seleeniä saa lisätä kotieläinten rehuun myös jatkossa.

◁ iFoAm eu-ryhmän toiminnanjohtaja marco Schlüter kertoi Luomupäivillä, että iFoAm eu-ryhmä hioo vaihtoehtoesitystä eu:n luomuasetuksesta.

– On mahdollista kehittää luomua muutenkin kuin uudistamalla luomuase-tusta nyt. Edellinen asetus astui voimaan vasta 2009 ja sitä ei ole vielä toimeenpan-tu tehokkaasti; monista poikkeuksista on jäänyt käytäntöjä.

Schlüter ei kuitenkaan kannata jous-tojen poistamista kokonaan, sillä yhdel-lä asetuksella ei voida huomioida kaik-kia eteentulevia tilanteita koko Euroopan laajuisella luomutuotantoalueella.

Asetusehdotuksen epämääräisyyksistä hän nosti esimerkiksi rehujen hankinta-alueen, jota ei ole määritelty. Se voidaan tulkita hyvin laajasti koskemaan koko EU:ta tai sitten paljon rajatumpaa rehun-tuotantoaluetta, jolta luomurehua saisi hankkia.

– Esimerkiksi luomuvalvontaa voitai-siin kehittää jo nykyisen asetuksen puit-teissa. Asetusehdotus ei tuo konkreetti-sia ehdotuksia kuluttajaluottamuksen lisäämiseen.

Schlüter pitää kannatettavana ryhmä-sertifioinnin mahdollisuuden tarjoamis-

ta myös Euroopassa. Tällä hetkellä se on käytössä kolmansissa maissa.

Ministeri kannustaa lisäämään luomua julkisissa hankinnoissaMaa- ja metsätalousministeriön kans-liapäällikkö Jaana Husu-Kallio ker-toi, että Suomessa selvitetään siirty-mistä riskiperusteiseen valvontaan luomussa, koska se on käytössä muil-lakin sektoreilla. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, ettei kaikilla luomu-tiloilla tarvitsisi käydä tarkastukseen liittyen vuosittain vaan osin sitä voi-taisiin hoitaa pelkin asiakirjaselvityk-sin. Luomun luotettavuus on Husu-Kal- lion mukaan kuitenkin avainasemassa.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo kertoi Luomupäivien osallistujille ilouutisen: orgaanista seleeniä saa lisätä kotieläinten rehuun myös jatkossa. Sali antoi asialle aplodit ja Eviran tiedotetta asiasta jaettiin jo pian somessa.

– Jatkossakin pitää käyttää kansallista päätäntävaltaa tarvittaessa, korosti Orpo.

Tim

o er

kkilä

hel

i Pel

tola

Ministeri toi esiin, että julkiset hankin-nat voisivat luomun kysynnässä nousta selkeästi suurempaan rooliin.

– Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä paikal-lisella tasolla.

Luomupäivien yleisö halusi kysyä mi-nisteriltä mm. sitä, eikö korkean fosforin peltojen ensivuotiselle lannanlevittämis-kiellolle voitaisi tehdä jotakin. Husu-Kal-lio ohjasi kysymyksen valtiosihteeri Risto Artjoelle, joka vastasi:

– Fosfori voidaan separoida lannasta ja tähän toimintaan voi saada myös tukea.Luomupäivät saivat runsaasti positiivis-ta palautetta ja päivien monipuolisuut-ta kiiteltiin. Seuraavassa Luomulehdessä kerrotaan mm. Luomupäivien retkikoh-teista. ◀

Komission ehdotus uudeksi asetukseksi

Yhteispäätösprosessi Neuvoston ja Euroopan Parlamentin välillä

SYYS 2014 - m. häusling nimitettiin luomuasian esittelijäksiTAmmI 2015 - mietintö-esitys AGRi-valiokunnalleTAmmI-HUHTI 2015 - meppien (euroopan parlamentin jäsenten) keskustelujen muutosehdotuksetToUKo 2015 - Äänestys esityksestä AGRi-valiokunnassaHEINä 2015 - Äänestys eP:ssä (euroopan parlamentintäysistunnossa) ensimmäisestä käsittelystä

HEINä-JoULU 2014 - italian eu-neuvoston puheenjohtajuuden ja työryhmien kanssamArrAS/JoULU 2014 - ensimmäinen kompromissiteksti. ministerineuvosto päättää lausunnon osista?2015 - Latvian /Luxemburgin puheenjohtajuus saattaaloppuun ensimmäisen käsittelvn

KolmikantaneuvottelutKomission kanssa

Euroopan Parlamentti Neuvosto


” Loistavaa, että tällainen ryhmä on saatu kokoon! Itseäni har-mittaa, että usein valitetaan il-man ratkaisuehdotuksia. Haluan nyt kantaa korteni kekoon, että viedään yhdessä myös puutar-

hatuotantoa eteenpäin, kertoo Mari Vänskä-Ruotsalainen.

EU:n laajuinen keskustelu luomuase-tuksen uudistamisesta on aktivoinut mo-nia luomutuottajia ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Työryhmät val-mistelevat Luomuliiton kantoja niin kan-sainväliseen kuin kotimaiseen edunval-vontaan ja muodostavat niistä esityksiä Luomuliiton hallitukselle.

Vihanneksia pieneltä tilaltaVänskä-Ruotsalainen aloitti ammatti-maisen viljelyn Ukonpellon luomutilalla Rääkkylässä viisi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli vuosia intohimoinen kotitarve-viljelijä, ja kasvatti perheen vihannekset ja juurekset itse luonnonmukaisin vilje-lymenetelmin. Pieni tila ei takaa ympä-rivuotista tuloa, joten viljelijällä on myös osa-aikatyö pankissa.

Peltoalaa omassa viljelyssä on reilu kol-me hehtaaria, josta puutarhakasveilla 1-2 ha, hieman vuodesta riippuen. Viisivuoti-sen historian aikana tilalla on ehditty ko-keilemaan jo montaa eri tuotantokasvia. Tila työllistää omaa perhettä kolmessa polvessa. Lisäksi naapuritilan nuori-isän-tä on korvaamaton apu konetöissä.

Uusi palsta!

TeKSTi: eLiSA Niemi

Yhteistyöllä ajetaan puutarhatuottajien etua Luomuliiton puutarhatyöryhmä aloitti tänä vuonna toimintansa. mari Vänskä-Ruotsalainen Pohjois-Karjalasta näkee luomupuutarhatuotannolla olevan paljon potentiaalia. Alan kannattavuutta pitää kuitenkin kehittää.

Lisää puutarhatuotantoa

Virna-raiheinä -viherlannoitusnurmi sopii monenlaisille puutarhakasveille esikasviksi. Yläkuvassa raitajuurikas ja oikealla lehtikaaleihin kuuluva palmukaali.


Tuotteita olivat tänä vuonna mansikka, kesäkurpitsa, avomaankurkku, peruna, punajuuri, sipuli ja porkkana. Niitä myy-dään mm. muutamaan markettiin ja puo-tiin sekä suoraan asiakkaille tapahtumis-sa ja luomupiirin kautta.

– Myös ammattikeittiöt ovat kiinnos-tava markkinakanava, jos olisi toimi-va yhteistyökuvio, muuten pienen tilan markkinoinnin haasteena ovat pienet tuotantovolyymit. Onneksi Rääkkyläs-sä on hyviä yhteistyötiloja, joiden kanssa voidaan lähettää maailmalle tuotteita sa-malla rahdilla.

Tuottajia hyödyttävää toimintaa– Puutarharyhmän yksi ihan konkreetti-nen toive on saada luomutuottajille omat marjalaatikot, joissa luomu on selkeästi esillä. Nyt käytössä on samat marjalaati-kot kuin tavanomaisilla tuottajilla, niihin vain lisätään pakolliset luomumerkinnät.

Työryhmä on ideoinut tapaamisia, joissa keskusteltaisiin muutaman kut-sutun asiantuntijan, mutta ennen kaik-kea toisten viljelijöiden kanssa. Mentor-toiminnassa on mukana erityisen paljon puutarhatuottajia, joten mentoroinnista kiinnostuneiden tapaamisiin voisi liittää puutarha-asiaa.

– Viljelykokemuksien jakaminen on aina antoisaa. Esimerkiksi viljelykierrois-sa ja lajikkeissa riittää opittavia asioita.

– Olen ollut mukana ja seurannut mm. ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoiman Ekotassu-hankkeen toimintaa. Hankkeis-sa voidaan saada paljon aikaan ja Johanna Rinnekarin tiimi on siitä hyvä esimerkki: on saatu tuottajia ja ammattikeittiöiden väkeä samojen pöytien ääreen sekä auot-tua tuottajille ovia koko maakunnan mar-ketteihin. Monien muiden koulutusten ohella hankkeeseen on kuulunut myös antoisa, viljelijöille suunnattu rikkakas-vien hallintaan perehdyttänyt koulutus.

Viljelypuutarhurin kesät ovat työn-täyteisiä. Maatilan sivuelinkeinona Väns-kä-Ruotsalainen tarjoaa pihapalveluita Joensuun talousalueen rivitalo- ja omako-tiasujille. Välillä työn ja harrastuksen ero

Palstalla haastatellaan Luomuliiton puutarhatyöryhmän jäseniä.

Luomuliiton puutarhatyöryhmässä ovat mukana myös Kaijus Ahlberg, Petri Leinonen, hannele Sippu ja Antti Vauhkonen. www.luomuliitto.fi/puutarha

on häilyvä; talvelle on tiedossa luentoja luonnonmukaisesta kotipuutarhan hoi-dosta Pohjois-Karjalan puutarhayhdistyk-sen jäsenille.

– Harmittavan usein kotipuutarhois-sa tartutaan heti torjunta-ainepulloon, kun pihalta löydetään itselle vieraan nä-köinen ötökkä. Pitäisi muistaa, että luon-

non monimuotoisuuteen kuuluu niin hy-vikset kuin pahiksetkin. Moni myrkkyä niskaansa saava ötökkä voikin paljastua äärimmäisen tärkeäksi tuholaisten luon-taiseksi viholliseksi, esimerkiksi leppä-kertun toukaksi. ◀

Mari suosittelee!Kaikki ovat tervetulleita mukaan Facebookin uuden Luomupuutarhatuotanto-ryhmän ja sähköpostiryhmän keskusteluihin! www.luomuliitto.fi/jarjesto/verkostot/sahkopostiryhmat

Perunannostossa auttamassa perheen lapset.


Kehitetään luomua

TeKSTi JA KuVAT: PAuL RieSiNGeR

Niittonurmien tuottoa ja laatua koettelevat monet tekijät kuten huono alkuunlähtö, talvituhot, heikko ravinnetilanne ja ikä. Toi-menpiteisiin on ryhdyttävä, jos nurmi on harva ja epätasainen tai jos nurmi koostuu vähem-män toivotuista lajeista.

Kehno nurmi – paikkauskylvö, täydennyskylvö vai uudistus?

Puutteellinen perustaminen sekä aukot ja harva kasvusto talvehtimisen jäljiltä voidaan korjata kylvämällä uudelleen olemassa olevaan nurmeen. Jotta kylvö nurmelle voi joh-

taa menestyksekkääseen kasvuun, täytyy hyödyntää kaikkia niitä tekijöitä, jotka ovat edellytyksenä hyvälle itämisympä-ristölle. Itämisen, kasvuunlähdön ja tai-mettumisen kannalta on kylvö olemassa olevaan nurmeen suurempi haaste kuin

kylvö edeltävän tuotantokasvin sänkeen, puhumattakaan perinteisestä kylvöstä maanmuokkauksineen.

Termi ”apukylvö” kuvaa lähinnä yleis-tä tarvetta tehdä jotain puutteelliselle kas-vustolle. Sitävastoin termit paikkaus- ja täydennyskylvö määrittävät tarkemmin kyseessä olevan lähtötilanteen ja halutut tavoitteet.

Paikkauskylvön tarkoituksena on täy-dentää muuten kunnollista kasvustoa, kun taas täydennyskylvöllä haetaan ko-


▷▷

konaisvaltaisempaa kasvustokohtaista muutosta. Mekaanisella muokkauksella tehdään sitä vastoin nurmen uusiminen eli perustetaan kokonaan uusi kasvusto.

Biologisia vaatimuksia ja teknisiä ratkaisujaPerusedellytys siemenen onnistuneel-le kasvulle on sen muokkaus juuristol-le sopivaan maakerrokseen. Kylvösyvyys tulisi olla noin siemenen halkaisija ker-rottuna kymmenellä. Suomessa yleisesti käytössä olevilla siemenillä tämä tarkoit-taa kylvösyvyyttä 0,5 cm ja 3 cm välillä. Siemen kylvetään mieluiten hyväraken-teiseen ja kosteaan maahan, tasoitetaan ja peitetään kuivalla maakerroksella. Kyl-vettäessä nurmeen tämä onnistuu tavalli-sella kiekkovantain varustetulla kylvöko-neella edellyttäen, että vantaisiin saadaan tarpeeksi painoa (Hammarström 1994).

Keskipakoislevittimellä kylvettäessä tu-loksena on epätasainen leviäminen (Käm-pe & Adermo 2010). Pneumaattiset yksi-köt levittävät siemenet tasaisemmin koko

Jopa aikaisessa kylvössä ensimmäisen vuoden nurmeen tulee uusille taimille kova kilpailu olemassa olevan kasvuston kanssa. Taimia rasittavat myös niiton aiheuttamat yliajot.

työleveydelle riippuen kylvöputkien kes-kinäisestä etäisyydestä ja korkeusasetuk-sesta. Sekä keskipakolevittimet että pneu-maattiset kylvöyksiköt yhdistetään usein rikkaharoihin ja jyriin. Näillä laitteilla on erilaiset toimintamekanismit, mut-ta niiden tarkoitus on sama: siementen saattaminen maahan ja mielellään mul-taaminen. Käytännössä itäminen ja tai-mettuminen muodostuvat huomattavasti heikommiksi kuin siemenputkella ja van-taalla (Niléhn 2010). Etenkään raskail-la mailla ei saavuteta riittävää multaus- syvyyttä rikkaharalla tai jyrällä.

Paikkaus vai täydennys?Paikkauskylvö suoritetaan ensimmäise-nä tuotantovuonna, jos nurmi on lähte-nyt huonosti kasvuun tai talven aikana on syntynyt vaurioita. Jos käytetään oike-aa kylvötekniikkaa (kuten kuvattu edel-lä), voidaan paikkauskylvöllä saavuttaa hyvä taimettuminen. Kestävä tulos edel-lyttää, että uudet taimet saavat vettä ja va-loa. Tämän takia paikkauskylvö on tehtä-vä aikaisin keväällä ennen kuin olemassa oleva kasvusto alkaa kasvaa. Tuolloin on myös maakerros, johon siemenet on saa-tava, hyvässä kylvökunnossa ja riittävän

Nurmen rikkominen ja uusi perustaminen ei ole vain tehokas keino torjua monivuotisia rikkaruohoja vaan myös mahdollisuus suorittaa monia maanparannustoimenpiteitä.

kostea. Sopiva siemenmäärä voisi esimer-kiksi olla kolme kiloa puna-apilaa ja/tai viisi kiloa timoteitä hehtaarille. Aikainen ensimmäinen niitto vähentää myös ole-massa olevan kasvuston kilpailua.

Täydennyskylvön tarkoituksena on vaihtaa olemassa olevaan kasvustoon uu-sia kasveja ja lajikkeita, jotta saadaan laa-dullisesti ja määrällisesti parempia sato-ja. Olemassa oleva kasvusto on saattanut harveta, kun talvehtimisarat kasvit ja la-jikkeet ovat hävinneet, tai kasvusto on voinut heiketä liian tiheästä niitosta. Luo-muviljelyssä voi olla myös tärkeää säilyt-tää korkea apilapitoisuus. Täydennyskyl-völlä saadaan olemassa olevan kasvuston koostumusta muutettua paremmaksi, kasvuston ikää pidennettyä ja vältetään uusiminen.

Täyttyvätkö täydennyksen edellytykset?Täydennyskylvöä nurmeen on käytet-ty pitkään maissa, joissa voidaan luottaa tasaiseen sadantaan koko kasvukaudella. Täydennyskylvöä käytetään usein jatku-vassa nurmiviljelyssä, koska sitä yleensä harjoitetaan kumpuilevassa ja kivisessä maastossa. Myös maalaji voi olla edulli-


Kehitetään luomua

nen nurmiviljelylle, esimerkiksi vettä lä-päisevä ja kalkkipitoinen maa.

Millaiset edellytykset tarjoaa suoma-lainen ilmasto ja suomalaiset maalajit? Ennen kuin kylvämme uutta siementä vanhaan nurmeen, on arvioitava, onko ylipäätään edellytyksiä sille, että täyden-nyskylvö voisi tuoda laadullisesti ja mää-rällisesti parempia satoja. Huono ojitus, alhainen maan pH-arvo, maan tiivisty-minen, kasviravinteiden puute tai kas-vitaudit eivät parane levittämällä lisää siementä lohkolle. Uudistuskylvön me-nestys riippuu ensitekijöikseen muun muassa säästä, maalajista, kasvilajista ja viljelytekniikasta. Onnistumisen takeena on olemassa olevan kasvuston kilpailuky-vyn heikkeneminen voimakkaasti. Tämä voidaan aiheuttaa toistuvilla ja matalilla niitoilla.

Uudistus säännönmukaisesti parempi kuin täydennysTutkimus näyttää, että vuosittainen täy-dennyskylvö usein epäonnistuu Pohjois-Euroopassa osittain johtuen siitä, että puutteita maan hedelmällisyydessä ei korjata, ja osittain siitä, että uudet taimet eivät menesty kilpailussa olemassa olevan nurmen kanssa (Ståhl 2001, Andesson 2005). Uusiminen eli nurmen kääntämi-nen ja uusi perustaminen antaa huomat-tavasti paremman tuloksen kuin nur-men siemenen kylvö olemassa olevaan kasvustoon (Hammarström 1994). Uusi-minen antaa mahdollisuuden ojituksen parantamiseen, maakerroksen kuohke-uttamiseen, pinnan tasaamiseen, kalkin ja karjanlannan kääntämiseen maahan, viljelykiertoon ja vähitellen uuden kas-

vuston perustamiseen ihanteelliseen kasvualustaan.

Onko nurmen pitkä ikä edes toivotta-vaa? Olettaen, että täydennys ylipäätään onnistuu: mihin pidentynyt nurmen ikä ja toistuvat apilan kylvöt johtavat pidem-män päälle? Mitä pidempään nurmea säilytetään, sitä pidempään on tietyil-lä monivuotisilla rikkaruohoilla, kuten juolavehnällä, aikaa levittäytyä ilman, että maanmuokkaus häiritsee. Mitä pi-dempään puna-apilaa viljellään yhdellä ja samalla lohkolla tauotta, sitä kokonais-valtaisemmin kasvavat sille ominaisten kasvitautien ja tuholaisten populaatiot, esimerkiksi juurilaho, apilamätä ja erilai-set nematodit.

Kestävää kasvintuotantoa?Kun täydennyskylvämme, emme mak-sa pidemmästä nurmen iästä ainoastaan siemenen, erikoiskoneiden ja työn vaan myös alhaisemman sadon kautta verrat-tuna uusimiseen. Sinä päivänä, kun juola-vehnän runsaus pakottaa meidät kääntä-mään nurmen, tulevat myös rikkaruohon torjunnan kustannukset. Erityisesti luo-muviljelyssä jatkuva apilan ja heinän lisä-kylvö olemassa olevaan nurmeen saattaa viljelijän seinää vasten. Kun nurmi sitten lopulta kuitenkin rikotaan, on juolaveh-nän torjunta vaikeaa. Mikä pahinta: juuri-laho, apilamätä ja erilaiset nematodit ovat lisääntyneet siinä määrin, että voi kestää yli viisi vuotta, jotta apilaa voidaan taas viljellä menestyksellä.

Kasvintuotannon ongelmia pyritään usein ratkaisemaan yksinkertaisin kons-tein. Hankitaan jokin kone tai jotain eri-tyistä ainetta ilman tarkempaa tietoa. Sen

sijaan kannattaa hyödyntää teoreettista tietämystä, tutkimustuloksia ja käytän-nön kokemusta. Ongelmanratkaisu kan-nattaa perustaa kriittiselle analyysille: voiko yksi tekninen ratkaisu tai toimen-pide täyttää ne odotukset, joita sille ase-tamme? Yksittäisen teknisen ratkaisun tai toimenpiteen vaikutukset tulee tar-kastella laajasti suhteessa niihin seuraa-muksiin, joita tämä toimenpide lyhyellä ja pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa koko viljelysysteemille. ◀

Kirjoittaja on maataloustieteen tohtori, joka on mukana Helsingin yliopiston maataloustieteellisen tiedekunnan agroekologian tutkimusryhmässä. Artikkeli on julkaistu aikaisemmin Landsbygdens Folk-lehden Lantmän och Andelsfolk-liitteessä (2014). Ruotsista kääntänyt Marja Nuora.

Ks. viitteet ja ruotsinkielinen teksti: www.luomulehti.fi

Satotukku Oy | Tuupakantie 32, 01740 Vantaa | 010 581 6000 | [email protected] | satotukku.fi

Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit

Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku.

Me osaamme luomun.

RAKKAUDESTA LUOMUUN

Luomulehti_ilmoitus_A4_11_2014.indd 1 25.11.2014 12:02:26


L uomutiloilla lierokompostoin-nin avulla voidaan käsitellä ti-lalla syntyviä orgaanisia jätteitä ja samalla saadaan lopputuot-teena arvokasta matomultaa, jota voidaan käyttää esimerkik-

si luomulannoitteena. Kompostilieroista saadaan ravintoa esimerkiksi kotieläi-mille ja niitä myydään myös kalastajil-le. Lierokompostointi onkin herättänyt mielenkiintoa tilallisten keskuudessa useissa maissa. Esimerkiksi lantaa ja kas-vijätettä on ryhdytty käsittelemään lie-rokompostin avulla ja myyty eteenpäin

matomultaa ja lieroja. Toiminta on osoit-tautunut useissa tapauksissa taloudelli-sesti kannattavaksi.

Lierokompostoinnin suosio on nous-sut viime vuosikymmenien kuluessa eri-puolilla maailmaa ja sitä harjoitetaan jo jokaisella mantereella. Lierokom-postointia on hyödynnetty perinteises-ti lämpimän ilmanalan omaavissa mais-sa kuten Intiassa ja Kuubassa. Viimeisten vuosikymmenten kuluessa kiinnostus lierokompostointia kohtaan on noussut kaikilla mantereilla. Esimerkiksi Eng-lannissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Itä-vallassa ja Venäjällä sekä Ruotsissa liero-kompostointia harjoitetaan jo suuressa mittakaavassa. Lierokompostoinnista on tehty paljon tutkimusta ja tutkimustulok-set ovat osoittaneet lierokompostoinnin olevan tehokas ja turvallinen tapa käsitel-lä useimpia orgaanisia jätteitä.

Jätteestä arvokkaita lopputuotteitaLierokompostointi tarjoaa mahdollisuu-den käsitellä luomutuotannossa syntyviä

maailmalla lierot valmistavat orgaanisesta jätteestä arvokasta luomulannoitetta. Lierokompostointi luomutiloilla tarjoaa ansaitsemismahdollisuuden muun tuotannon ohella.

Jukk

a Ki

velä

Esimerkkejä lierokompostiin sopivasta materiaalistaeläinten lanta, teurasjäte, liha, suolet, höyhenet, luut, veri, munan kuoret, ruokajäte, kasvihuonejäte, puutarhajäte, olutpanimon jätteet, perunan prosessoinnissa syntyvä jäte, säilörehujäte, kasvien korret, männynneulaset, paperi, pahvi, ruohosilppu, sahajauho.

Lieroja ja matomultaa

orgaanisia jätteitä jo kotitilalla tai keski-tetysti suuren mittakaavan lierokompos-tointilaitoksissa. Tämä voi tuoda ainakin osittaisen ratkaisun esimerkiksi ylijää-mälannan sijoittamiseen. Kotitaloudessa syntyvät orgaaniset jätteet voidaan myös käsitellä lierokompostissa. Luomutiloil-la lierokompostissa käsitellään yleensä omalla tilalla syntynyttä eläinten lantaa

TeKSTi: emmA KuReNLAhTi

Tonni multaa ja kappa lieroja. multaa ostavat monet toimijat. myös lierojen myynti voi olla kannattavaa liiketoimintaa.


ja kasvijätettä. Lierokompostiin lisättävän jätteen painosta voidaan saada jopa yli 50 % matomultaa. Lierot pystyvät hyödyntä-mään lähes kaikkia orgaanisia jätteitä. Sopivan seosaineen valintaan tulee kiin-nittää huomiota, jotta lierot pystyisivät käsittelemään jätettä tehokkaasti. Typpi-pitoinen jäte tulee aina sekoittaa hiilipi-toiseen jätteeseen. Orgaaninen materiaali on myös esikäsiteltävä, jos se on lieroille hankalasti muokattavassa muodossa. Lie-rokompostissa käsiteltävän jätteen syöt-tömäärä tulee suunnitella huolella, sillä komposti kuumenee ja muuttuu lieroil-le epäsuotuisaksi, jos jätettä lisätään liian suuria määriä kerralla.

Lierokompostissa käytetään usein eri lierolajien seoksia. Tunnetuin näistä la-jeista on meilläkin Suomessa esiintyvä tunkioliero eli Eisenia fetida. Lierokom-postissa orgaanisen materiaalin ravin-teet saadaan kierrätettyä tehokkaasti. Lierot ja mikrobit valmistavat orgaani-sesta jätteestä yhteistyöllä matomultaa, jossa monet ravinteet ovat kasveille val-miiksi käyttökelpoisessa muodossa. Ma-tomultaa voidaan käyttää mm. maan-parannusaineena, kasvualustana ja lannoitteena. Lierokompostista voidaan valmistaa myös nestemäistä uutetta, jon-ka on havaittu karkoittavan esimerkiksi sukkulamatoja ja lisäävän kasvualustan mikrobiologista aktiivisuutta. Kasvien kasvukokeissa on saatu laadukkaampia satoja kun kasvualustaan on lisätty mato-multaa tai uutetta.

Useita eri menetelmiäLierokompostointia varten on suun-niteltu lukuisia erilaisia menetelmiä

ja kompostoreita. Laajamittaista liero-kompostointia voi harjoittaa ulkona tai sisätiloissa. Vuoden ympäri toimiva lierokomposti perustetaan kylmän ilma-nalan omaavissa maissa sisätiloihin, jot-ta olosuhteita pystytään hallitsemaan. Sisätiloissa voidaan käyttää esimerkik-si nostettua lierokompostipetiä tai lä-pivirtausreaktoria. Näissä molemmissa lierokomposti on sijoitettu jaloilla sei-sovaan kouruun. Orgaanista materiaa-lia lisätään kompostipedin yläosaan ja alaosasta poistetaan valmis matomulta. Läpivirtausreaktorissa jätteen jakelu ko-uruihin ja matomullan poisto on täysin automatisoitu.

Yhdysvalloissa New Yorkissa toimi-va RT Solutions LLC tuottaa matomul-taa päivässä 3,6 tonnia. Orgaaninen ma-

teriaali lierokompostoreihin kerätään lypsykarjatiloilta. Lierokompostissa kä-sitellään lietelantaa ja säilörehujätettä. Esikäsittelyn jälkeen materiaali kompos-toituu lierojen avulla noin 60 päivää, jon-ka jälkeen matomulta pakataan ja myy-dään eteenpäin. Matomultaa myydään esimerkiksi viinitarhoille, maanviljeli-jöille ja golfradoille.

Suomessa lierokompostointi ei ole vie-lä saavuttanut suurta suosiota. Liero-kompostin tarjoamat mahdollisuudet on kuitenkin Suomessakin havaittu. Esi-merkiksi vuonna 2010 perustettu Kiteen Mato ja Multa Oy tuottaa lieroja ja mato-multaa lierokompostin avulla. ◀

Kirjoittaja opiskelee agroekologiaa Helsingin yliopistossa.

evel

iina

Paka

rinen


L uomusipulin tuotannosta ei vielä ainakaan toistaiseksi löy-dy sellaista kirjanpitoaineistoa, jonka perusteella voitaisiin tar-kastella tuotantokustannuksia. Sen vuoksi MTT:n Laatuketju-

hanke tarkasteli kannattavuutta teoreet-tisten mallitilojen avulla. Mallitilojen tausta-aineistoksi haastateltiin neljää luo-musipulin viljelijää.

Kannattavuutta tarkasteltiin kahdes-sa eri tilakokoluokassa. Pienellä luomu-sipulitilalla sipuliala oli 1,5 hehtaaria. Lisäksi tilalla oli viljelyssä kauraa, viher-lannoitusnurmea ja luonnonhoitopeltoa. Suurella luomusipulitilalla sipulia vil-jeltiin viiden hehtaarin alalla, ja muiden kasvien valikoima oli sama kuin pienel-lä tilalla. Vertailun vuoksi laadittiin vas-taavanlaiset mallitilat kuvaamaan tavan-omaista tuotantoa.

Luomusipulin mallitiloilla satotaso oli 25 000 kg/ha. Hävikkiprosenttina luo-musipulin tilamalleissa käytettiin 30 %. Haastatelluilla tiloilla satotaso vaihteli 10 000–35 000 kg/ha välillä, ja hävikki-prosentti 10 prosentista jopa 60 prosent-tiin. Hävikillä tarkoitetaan varastoinnin aikana pilaantunutta ja myyntikelvoton-ta satoa. Syy suureen hävikkiin johtuu pääasiassa satoa pilaavasta sipulinnäi-vetteestä (Fusarium-sienet), mikä varas-

tohävikin lisäksi aiheuttaa huomattavia satotappioita jo pellossa. Tavanomaista viljelytapaa käyttävillä sipulitiloilla sa-totasona käytettiin 30 000 kg/ha ja hä-vikkinä 10 prosenttia. Pienemmillä mal-litiloilla kuvattiin käsityövaltaisempaa tuotantotapaa ja suuremmilla mallitiloil-la enemmän koneistettua tuotantotapaa.

Luomussa tuotantokustannukset selvästi korkeammatArvonlisäveroton tuotantokustannus pie-nellä luomusipulitilalla oli 1,23 €/kg ja suurella 1,07 €/kg. Tavanomaisessa tuo-tannossa tuotantokustannus oli selväs-ti alhaisempi, pienellä tilalla 0,89 €/kg ja suurella 0,60 €/kg. Tuotantokustan-nus sisältää kaikki tuotannosta aiheu-tuvat kustannukset, myös oman työn palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen.

Tuotantokustannukset olivat pienellä tilalla korkeammat kuin suurella. Merkit-tävin syy siihen oli se, että omaisuudesta aiheutuvien kustannusten osuus pienel-lä tilakoolla oli suhteellisesti suurempi. Puutarhakasvien viljelyssä tarvitaan eri-koiskoneita ja pienellä tilakoolla nämä koneista aiheutuvat kustannukset koh-distuvat suhteessa pienelle alalle. Käy-tännössä suuri osa koneiden kapasiteetis-ta jää pienessä tilakoossa hyödyntämättä, sillä niin pienelle alalle ei ole olemassa järkevänhintaista ja kokoista koneistusta.

Yleisenä käsityksenä on, että luomu-tuotanto lisää merkittävästi työmäärää. Sipulin osalta näin ei kuitenkaan ollut, vaan työmäärä lisääntyi vain vähän ta-vanomaiseen tuotantoon verrattuna. Syy-nä tähän oli, että sipulilla rikkakasvien torjunta pystyttiin hoitamaan melko pit-källe liekityksen avulla, jolloin käsityötä vaativan kitkennän määrä jäi vähäiseksi.

Ongelmana suuri hävikki Tuotantokustannus lasketaan vertaamal-la kustannuksia myyntikelpoiseen sa-

toon. Luomusipulin osalta on tärkeää kiinnittää huomiota suureen hävikkipro-senttiin. Mallitiloilla oletettiin, että 30 prosenttia sadosta pilaantuu varastoin-nin aikana. Se tarkoittaa sitä, että sadon hyväksi uhrattuja panoksia menee pilaan-tumisen takia paljon hukkaan. Mikä-li luomusipulin tautiongelmat saataisiin hallintaan ja hävikkiprosentti pienenty-mään esimerkiksi 10 prosenttiin, laskisi luomusipulin tuotantokustannus 0,84 €/kg. Se puolestaan mahdollistaisi nykyistä alhaisemman kuluttajahinnan, sillä edel-lytyksellä ettei sipulin tautitorjunta aihe-uttaisi merkittävästi lisäkustannuksia.

Tai toisesta näkökulmasta, sipulin tau-titorjuntaan nykyisellä tuotto- ja kustan-nusrakenteella voitaisiin käyttää jopa 0,20 €/kg kannattavuuden heikentymät-tä sillä edellytyksellä että hävikkipro-sentti saataisiin pienennettyä 30 pro-sentista 10 prosenttiin. Toisaalla tässä lehdessä on juttu hävikkiä aiheuttavan sipulinnäivetteen viimeaikaisista tutki-muksista sekä pohdintaa viljelyteknii-koista, joilla ongelmaa voitaisiin mah-dollisesti vähentää.

Luomu tavanomaista kannattavampaaLuomusipulin arvonlisäverottomana tuottajahintana käytettiin 1,07 €/kg ja tavanomaisen sipulin 0,61 €/kg.

Sipulitiloilla, niin suurella kuin pienel-läkin, luomutuotanto oli tavanomaista kannattavampaa. Pienellä luomusipuli-tilalla kannattavuuskerroin jäi kuitenkin melko alhaiseksi 0,26. Mikäli pienellä luomusipulitilalla hävikin osuus saatai-siin pienennettyä 30 prosentista 20 pro-senttiin, olisi kannattavuuskerroin 0,78. Tai jos hävikki olisi vain 10 prosenttia, nousisi kannattavuuskerroin jo 1,3; mikä tarkoittaa että tuotanto olisi erittäin hy-vin kannattavaa.

Sipulilla suurempi tilakoko oli kannat-tavampi, johtuen pääasiassa koneiden pa-

Luomusipulituotanto kannattaa

TeKSTi: ANu KoiViSTo JA PiRJo KiViJÄRViKuVA: PiRJo KiViJÄRVi

Yhtenä syynä vähäiseen luomuvihannesten viljelyintoon väläytellään yleisessä keskustelussa heikkoa kannattavuutta. Luomusipulin tuotanto on teoreettisten mallitilojen avulla tarkasteltuna hyvinkin kannattavaa, jos hävikki saadaan pidettyä kurissa.

Tutkittua tietoa


Kannattavuuskerroin 1,0: oman työn palkkavaatimus 14,50 €/h ja oman pääoman korkovaatimus 5 % täyttyvät.

remmasta käyttöasteesta. Luomusipulin tuotanto oli suurella mallitilalla melko kannattavaa 30 prosentin hävikistä huo-limatta. Mikäli hävikki olisi pienempi, olisi kannattavuus erinomainen. ◀

Kirjoittajista Koivisto toimii tutkijana ja Kivijärvi vanhempana tutkijana MTT:ssä.

Hanketta rahoitti MMM Laatuketju. Katso artikkelin lähteet ja lisätiedot: www.luomulehti.fi

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

€/kg

(ALV

0 %

)

KustannusrakennePellosta aiheutuvatkustannukset

Omaisuudesta aiheutuvatkustannukset

Liikepääoman korko

Yleiskustannukset

Työkustannus

Tarvikkeet

Luomuhinta

Tavanomainen hinta

-0,80

-0,60

-0,40

-0,20

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

Pieni sipulitila Suuri sipulitila

Kann

atta

vuus

kerr

oin

Kannattavuus

Kannattavuuskerroin Tavanomainen Kannattavuuskerroin Luomu


Tavanomainen LuomuEi Fusarium-sieniä

F. oxysporum

F. proliferatum

F. solani

F. redolens

F. tricinctum

Viljely Ei Fusarium-sieniä

F. oxysporum F. proliferatum F. solani F. redolens F. tricinctum

Tavanomainen 57,1 3,1 6,6 0,0 25,2 4,3

Luomu 42,2 12,3 15,1 0,6 25,6 5,2

Kuva 1. Luomutuotantoon hankitussa istukassipulissa Fusarium-sieniä esiintyi selvästi enemmän kuin tavanomaiseen tuotantoon hankitussa, koska osa tavanomaiseen tuotantoon hankitusta istukkaasta oli peitattu kemiallisesti.

Sipulinnäivetettä eli sipuli-mätää aiheuttavat Fusarium-sienet leviävät sipulipelloil-le istukkaan mukana, myös täysin terveeltä näyttävissä istukassipuleissa. Fusarium-

sienet säilyvät maassa muutamia vuo-sia. Lisäksi viljelykiertojen palkokas-vit, erityisesti herne, näyttävät lisäävän Fusarium-riskiä.

Sipulin siemenet ovat istukkaita huo-mattavasti puhtaampia, joten sipulintai-miin perustuvan luomusipulintuotannon kehittäminen voisi olla varteenotettava keino vähentää sipulimätää. Myös biolo-gisten valmisteiden torjuntatehoa ja tor-juntamenetelmiä on vielä tutkittava.

Vuosina 2013–2014 tutkittiin sipu-lin tuottajille ulkomailta tuotujen kel-taja punasipulin istukaserien ulkoista laatua ennen istutusta. Vuonna 2013 yli 5 % ja vuonna 2014 yli 10 % istukkaista oli kauppakelvottomia. Näkyviä tautioi-reita istukkaissa oli kumpanakin vuonna hyvin vähän, mutta kauppakelvottomiksi

luokiteltiin kuivia ja nahistuneita, sekä il-moitettuun kokoluokkaan selvästi alimit-taisia istukkaita.

Fusarium ei näy istukkaissaIstukkaissa esiintyvät Fusarium-lajit mää-ritettiin laboratoriotesteissä mikroskoop-pisesti ja molekyylibiologisin menetel-min. Kauppakelvottomiksi ja terveiksi luokitelluissa istukkaissa oli jokseenkin yhtä paljon Fusarium-lajeja. Vuonna 2013 niitä löytyi keskimäärin 26 prosentis-sa istukkaista, mutta vuonna 2014 perä-ti 55 % istukkaista oli Fusarium-tartun-nan kantajia. Näiden lisäksi istukkaissa oli etenkin 2013 runsaasti viherhomeita (Penicillium-lajit) ja mustahomeita (As-pergillus-lajit). Viher- ja mustahomeet ei-vät varsinaisesti mädätä sipuleita, mutta voivat runsaana esiintyessään haitata si-pulin kasvua.

Keväällä 2014 tutkituissa istukkaissa oli kemiallisesti peitattuja ja peittaamat-tomia sekä kukkimisen ehkäisemisek-si lämpökäsiteltyjä ja ei-lämpökäsiteltyjä

TeKSTi: ASKo hANNuKKALA, PiRJo KiViJÄRVi, mTT KASViNTuoTANNoN TuTKimuSemmi mYKRÄ, miNNA hAAPALAiNeN, heLSiNGiN YLioPiSToKuVA: emmi mYKRÄ

Fusarium-sienten aiheuttama sipulinnäivete alentaa tuntuvasti luomusipulisatoja. Taimiin perustuvasta tuotannosta on saatu hyviä tuloksia.

Sipulinnäivete kuriin

istukkaita. Tulokset osoittivat, että luo-mutuotannossa käytettävissä, peittaa-mattomissa istukkaissa esiintyi selvästi enemmän Fusarium-tartuntoja kuin ke-miallisesti peitatuissa istukkaissa (Kuva 1).

Arvailut siitä, että istukkaiden lämpö-käsittely lisäisi niillä tuotetun sadon mä-tänemisherkkyyttä, saivat vahvistusta. Kukkimista estävä lämpökäsittely näyt-täisi vähentävän Fusarium-sienten koko-naismäärää istukkaissa, mutta lisäävän samalla pahiten sipulia pilaavien lajien osuutta (Kuva 2).

Sientä myös viherlannoitus- ja kerääjäkasveissaViljelykierrossa olevien kasvien mer-kitystä luomusipulituotannon Fu-sarium-ongelmassa tutkittiin keräämäl-lä kahtena kasvukautena sipulitilojen viherlannoitus- ja kerääjäkasvilohkoil-ta eri kasvilajien juurinäytteitä. Niistä määritettiin Fusarium-lajien esiintymi-nen. Tutkituista kasvilajeista palkokas-veissa, erityisesti herneessä ja härkäpa-


Ei lämpökäsittelyä LämpökäsittelyEi Fusarium-lajeja

Sipulille haitallisimmat lajit

Muut Fusarium-lajit

Kuva 2. Kukkimista estävä lämpökäsittely vähensi Fusarium-sienten kokonaismäärää istukkaissa, mutta samalla lisäsi sipulia pahiten mädättävien lajien osuutta.

Käsittely Ei Fusarium-lajeja Sipulille haitallisimmat lajit muut Fusarium-lajit

ei lämpökäsittelyä 18,4 18,4 73,7

Lämpökäsittely 46,0 29,6 23,8

vussa, esiintyi runsaasti sipulia vioittavia Fusarium-lajeja.

Nurmipalkokasveista eniten Fusarium-sieniä oli puna-apilassa ja rehumailasessa.

Luomusipulin viljelykierron suunnit-telun kannalta on olennaista tietää, hait-taavatko viherlannoitus- ja kerääjäkasvi-en juurista löydetyt Fusarium-lajit sipulin kasvua. Tämän selvittämiseksi Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella Viikissä kehitettiin testimenetelmä, jonka avulla voidaan arvioida eri Fusarium-kan-tojen vahingollisuutta sipulille.

Tutkituista runsaasta sadasta kannasta 14 aiheutti sipulin taimien näivettymis-tä ja 19 heikensi selvästi taimien kasvua. Haitallisimpia lajeja olivat F. oxysporum ja F. proliferatum, ja kaikki aggressiivi-simmat kannat oli alun perin eristetty si-pulista. Sen sijaan sipulintaimien kasvua hidastavia Fusarium-kantoja löytyi hyvin monista eri kasvilajeista.

Upotuspeittaus biologisilla valmisteilla ei poista ongelmaaVuosina 2012–2014 kahdella luomusipu-litilalla verrattiin istukkaiden peittausme-netelmiä biologisilla valmisteilla ja niiden torjuntatehoa Fusarium-tauteja vastaan. Kokeissa käytettiin biologisiin torjunta-ai-neisiin luokiteltavia Prestop (Gliocladium catenulatum) -ja Mycostop (Streptomyces criseovirides)-valmisteita sekä biosti-mulantteihin kuuluvaa FZB24 (Bacillus amyloliquefaciens)-bakteerivalmistetta.

Kaikkien valmisteiden käyttömäärät olivat valmistajan antamien ohjeiden mu-kaiset. Sipulin istukkaat upotettiin val-misteista tehtyyn vesiliuokseen noin 20 minuutin ajaksi. Vuonna 2012 istutus tehtiin välittömästi peittauksen jälkeen. Vuonna 2013 istukkaita kuivattiin 2–3 vuorokautta peittauksen jälkeen ennen istutusta, ja vuonna 2014 osa Prestop- ja

Mycostop-käsitellyistä istukkaista istu-tettiin vasta 9–10 vuorokauden kuivauk-sen jälkeen. FZB24-käsiteltyjä istukkaita ei kuivattu, koska valmisteen teho kärsii kuivauksesta.

Upotuspeittaus vesiliuoksessa ei tuo-nut toivottua torjuntatulosta, vaan päin-vastoin lisäsi tautisten sipuleiden määrää sadossa. Ainoastaan Prestop-käsittely ja istukkaan 10 vuorokauden kuivaus peit-tauksen jälkeen antoi toisella tilalla reilut 4000 kg/ha paremman sadon kuin käsit-telemätön istukas. Toisella tilalla saman-lainen käsittely antoi heikomman sadon käsittelemättömään verrattuna, mutta

oli silti peittauskäsittelyistä selvästi paras (Kuva 5).

Taimista kasvatuksesta hyviä tuloksiaVaikuttaa siltä, että maahamme tuotavan istukkaan laadun ja terveyden parantami-seksi ei ole tiedossa ratkaisua lähitulevai-suudessa. Mikäli luomusipulin tuotantoa halutaan jatkaa kannattavasti, on selvi-tettävä sellaisia viljelyteknisiä ratkaisu-ja, joilla saadaan merkittävästi vähennet-tyä Fusarium-tartuntojen aiheuttamia satotappioita.

Yksi ratkaisu voisi olla sipulin tuotta-minen kotimaisista taimista. Tutkimus-

Kuva 3. osa Fusarium-tartunnan saaneista sipuleista lakastui jo kesällä ja kehittyvät sipulit mätänivät käyttökelvottomiksi.

▷▷


0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 45000 50000

Tila 1

Tila 2FZB24/ei kuivausta

Mycostop/kuivaus

Prestop/kuivaus

Vesikäsitelty/ei kuivausta

Käsittelemätön

Kauppakelpoinen sato, kg/ha

Kuva 5. Luomusipulin istukkaiden peittauskäsittelyjen vaikutukset sipulisatoon kahdella tilalla vuonna 2014. Peittauskäsittelyissä istukkaat upotettiin torjuntavalmisteliuokseen noin 20 minuutiksi ja kuivattiin käsittelyn jälkeen 9–10 vrk.

Tila 1 Tila 2

Käsittelemätön 26073 45099

Vesikäsitelty/ei kuivausta 17126 13780

Prestop/kuivaus 30694 41823

mycostop/kuivaus 24681 27950

FZB24/ei kuivausta 9393 16448

temme mukaan sipulin siemenet olivat hyvin harvoin Fusarium-sienten tartut-tamia, joten siemenistä kasvatetut taimet olisivat lähtökohtaisesti Fusarium-vapaa-ta lisäysaineistoa. Siirtyminen istukkai-den käytöstä taimiin vaikuttaa viljelyssä käytettäviin koneisiin. Sipulin taimien is-tuttaminen koneellisesti on täysin mah-dollista edellyttäen, että taimikasvatus on onnistunut ja paakku pysyy koossa.

Taimia käytettäessä liekitys rikkakas-vien torjunnassa voi olla ongelmallista, joten suositeltavaa olisi käyttää bioha-joavaa katetta tai torjua rikat harauksin. Myös kastelumahdollisuus on välttämät-tömyys istutuksen jälkeisinä viikkoina.

Viljelijäkokemusten mukaan sipulin tuotanto taimista vähentää merkittävästi tautiongelmaa. Sadon parantunut laatu ja

varastosäilyvyys kompensoivat korkeam-mat viljelykustannukset. Esimerkiksi ah-venanmaalainen luomusipulin tuottaja kertoi sipulikärpäsen olevan Fusarium-tautia suurempi ongelma. Rikkakasvien torjunnassa hän käytti biohajoavaa katet-ta. Ahvenanmaan tutkimusasemalla on tutkittu luomusipulin tuotantoa taimis-ta useana vuonna, ja tautien pilaamien si-puleiden osuus on ollut hyvin vähäinen. Lajikkeet Hybing ja Hyford olivat heidän kokeissaan satoisimmat. Myös meidän tekemissämme alustavissa taimisipulin kenttäkokeissa tautisten sipuleiden osuus oli vähäinen.

Istukkaiden peittaus testaamillamme aineilla ja menetelmillä ei tulostemme mukaan ole kannattavaa. Liotuspeittauk-sen sijaan kannattaisi kokeilla esimerkik-

0

20

40

60

80

100

Sipulia vioittavat Fusarium- lajit %

Kuva 4. Sipulia vioittavia Fusarium-lajeja esiintyi sekä 2013 että 2014 hyvin runsaasti sipulilohkoilla viljeltävissä palkokasveissa, etenkin herneessä. Ristikukkaisissa kasveissa niitä oli melko vähän.

Savikka 46,6

Tattari 45

Nurmipalkokasvit 42,0

retikka/retiisi 26

Sinappi 14,8

Valvatti 13,3

ohra 12,5

si biologisten valmisteiden ruiskutusta ri-viin istutuksen yhteydessä tai istukkaan sumutuspeittausta juuri ennen istutusta. Myös sipulin taimien kasvualustan kä-sittely biologisilla valmisteilla voisi olla tutkimisen arvoinen vaihtoehto maasta leviävän Fusarium-mädän torjunnassa. Luomusipulin tuotannon viljelykierrossa olisi hyvä välttää ainakin herneen ja här-käpavun viljelyä, jotka tutkimustemme mukaan lisäävät Fusarium-ongelmaa. ◀

Tulokset on tuotettu Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto -hankkeessa (rahoitus MMM Makera) sekä Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen (rahoitus ELY-keskukset) –hankkeessa.

Sipulia vioittavien Fusarium-lajien esiintyvyys %


Elintarvikkeiden pakkausmer-kintöjä koskeva kuluttajain-formaatioasetus tuo kulutta-jille nykyistä enemmän tietoa ruuasta ja uusia vaatimuksia myös luomuelintarvikkeille.

Kuluttajan kannalta näkyviä uudistuk-sia ovat muun muassa pakkauksen teks-tin luettavuuden paraneminen eli ensi kertaa on määritelty kirjainten minimi-koko, lisäksi tekstin tulee erottua selkeäs-ti taustastaan. Elintarvikkeen nimeä tu-lee täydentää tiedoilla, jotta kuluttaja voi paremmin verrata tuotteita ja tehdä va-lintoja eri tuotteiden välillä. Asetus astui voimaan jo joulukuussa 2011, mutta siir-tymäaikaa pakollisten elintarviketietojen tarkentamiseen annettiin kolme vuotta. Pakkausmerkinnät tulee olla asetuksen mukaisia joulukuussa.

Avoimuutta ja lisätietoaLähtökohtaisesti pakolliset pakkausmer-kinnät ovat samat kuin aiemminkin mut-ta asetuksella otetaan askel avoimuuteen ja entistä parempaan jäljitettävyyteen. Nyt kuluttajalla on mahdollisuus saada tieto lihan alkuperästä tai tarkempi tie-to käytetyn kasvirasvan alkuperästä, enää ei riitä yleinen merkintä kasvirasva vaan

pakkauksessa tulee kertoa, onko kyse ryp-si- vai palmuöljystä.

Allergeenit tulee tuoda paremmin esiin eli ne on erotettava ainesosaluette-lossa muista ainesosista esimerkiksi li-havoimalla tai käyttämällä taustaväriä. Allergeenejä ja intoleranssia aiheuttavia ainesosia ovat mm. kananmuna, pähki-nät, selleri ja gluteenipitoiset viljat. ((EY) 1169/2014 Liite II)

Ravintoarvomerkintä pakolliseksiRavintoarvomerkintä tulee pakollisek-si lähes kaikille elintarvikkeille 2016. Tämän jälkeen jalostettujen tuotteiden pakkausmerkinnöissä tulee ilmoittaa energiasisältö, rasva ja tyydyttyneet ras-vahapot, hiilihydraatit ja sokerit, proteii-nin ja suolan määrä.

Suolan merkitsemistapa muuttuu. Suo-lan määrää ei enää jatkossa ilmoiteta nat-riumpitoisuutena vaan suolan määränä. Asetuksen myötä myös elintarvikkeen luontainen natrium on mukana suolan määrässä. Tämän myötä suolamerkintä tulee myös tuotteisiin, joissa on luontais-ta natriumia kuten maito ja jalostamaton liha. Muutoksen tarkoitus on helpottaa suolan määrän vertailua.

Elintarvikkeiden pakkaus-merkinnät muuttuvat 13.12.2014

TeKSTi: JAANA eLo

Asetuksen vaatimukset koskevat koko Euroopan unionia ja sen tarkoitukse-na on ollut yhtenäistää pakkausmerkin-nät ja osaltaan helpottaa kansainvälistä ruokakauppaa.

Pakkaamattomien tuotteiden alkuperästäPakkaamattomien ja ammattikeittiöiden tarjoileman ruoan alkuperästä tulee jat-kossa ilmoittaa kuten pakatuistakin tuot-teista. Käytetyt ainesosat tulee ilmoittaa vähittäismyyntipaikoissa kirjallisesti tai suullisesti kunhan kuluttaja tietää, että saa ne pyydettäessä. Pakkaamattomista tuotteista annettavat tiedot on säädetty kansallisella asetuksella, jota aletaan so-veltaa 1.4.2015.

Tarkemmat vaatimukset löytyvät Ku-luttajainformaatioasetuksesta, (EY) 1169/2011 sekä Maa- ja metsätalousmi-nisteriön asetuksesta 834/2014. ◀


TeKSTi: mARiKA AueRSALmi

IFoAm aakkoset – kuka, mitä, häh?maailman, euroopan ja Suomen luomun kehittämisessä on mukana erilaisia ryhmittymiä. Tavoitteet, toimintatavat ja mahdollisuudet osallistua vaihtelevat organisaatioiden mukaan, mutta luomutoimijan kannattaa seurata ainakin kirjainyhdistelmää iFoAm.

Tervetuloa mukaan!mikäli yrityksessäsi/organisaatiossa koetaan tärkeäksi maailmanlaajuisen luomun periaatteiden kehittämisen, liittykää iFoAmin jäseneksi. mikäli haluatte kantaa kortenne kekoon myös poliittisessa keskustelussa, liittykää myös iFoAm eu-ryhmän jäseneksi. mikäli olet Luomuliiton tai Kymen luomun jäsen, niin voit vaikuttaa myös näiden järjestöjen kautta osallistumalla järjestöjen sisällä käytävään keskusteluun kansainvälisistä asioista.

Yrittämättä ei saa mitään. maailmasta tulee sellainen kuin siitä teemme – tai annamme muiden siitä tehdä. Kumman haluat?

Jäsenhakemus ja jäsenmaksujen hinnasto löytyvät iFoAmin sivuilta. Tee hakemus jo tämän vuoden puolella, niin pääset mukaan heti ensi vuoden alusta. www.ifoam.org/en/get-involved/membership

Maailman luomun kattojärjestö IFOAM

toimintaa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tärkein rooli organisaation toimissa on keskinäisellä tiedon jaolla, sillä yhdessä tehden luomu kehittyy kaikilla mantereilla. Pääkonttori on Saksassa Bonnissa, työntekijöitä on noin 20 projekteista riippuen ja 10 hengen hallitus koostuu vapaaehtoisista.

IFOAMiin voi liittyä jäseneksi toimi-ja, jonka liikevaihdosta vähintään osa syntyy luomuelintarvikeketjussa toimi-misesta tai organisaatio, joka edustaa jäseniä, joiden toiminnasta osa syntyy luomusta. Lisäksi erilaiset tutkimusorga-nisaatiot, kansalaisjärjestöt ja muut ryh-mittymät voivat hakea jäsenyyttä, jonka hallitus päättää. Siten suomalaiset tuot-tajat, jalostajat tai muut toimijat voivat olla IFOAMin jäseniä suoraan tai jonkin järjestön kautta.

Vaikuttamisen mahdollisuuksia on monia, mutta kansainvälisen laajuu-den takia yksittäiset asiat tulevat val-miiksi usein vuosien viiveellä. IFOA-Min jäsenet saavat antaa mielipiteensä lähinnä nettiäänestysten kautta sekä kolmen vuoden välein järjestettävässä yleiskokouksessa.

Oli vuosi 1972. Ranskan Versailles’ssa oli koolla sil-loisen luomun ja biody-naamisen viljelyn pionee-reja, jotka totesivat, että eri

maista ja maanosista huolimatta, haas-teet luomun kehittämisessä tuntuivat hyvin samanlaisilta. Päätettiin perustaa kansainvälinen luomujärjestöjen liitto (International Federation of Organic Ag-riculture Movements, IFOAM) yhdistä-mään alan toimijoita, jakamaan tietoa, ideoita ja osaamista sekä kehittämään luomutuotantoa maailmanlaajuisesti. Merkittävää suomalaisenkin luomutoi-mijan näkökulmasta on, että IFOAMin linjaukset luomutuotannon periaatteista ovat myös eurooppalaisen luomuasetuk-sen taustalla – kuten niin monen muun-kin luomusäännöstön.

Nykyään IFOAMissa on edustettuna yli 100 maata ja noin 800 jäsentä. Tehtävänä on edelleen alkuperäisen idean mukainen luomun kehittäminen periaatteiden ja linjausten tasolla. Toimintatavat, tehtävät ja yksittäiset keinot tavoitteeseen pääsemiseksi päätetään yleiskokouksissa linjaamalla

IFOAMLuomun periaatteet, ideologinen kehitys – maailman laajuinen vaikuttamisen taso

IFOAM EU-ryhmäLuomuun liittyvä politiikka ja toimintaympäristön kehitys – euroopan laajuinen vaikuttamisen taso

IFOAM SuomiLuomun kehittämiseen liittyvien kommenttien ja linjausten arviointi – Kansallisen vaikuttamisen taso


IFOAM Suomi

Eurooppalainen luomun lobbausorganisaatio IFOAM EU-ryhmä

Kirjoittajalle jäsenyys IFOAMissa ja IFOAM EU-ryhmässä on tuonut valtavasti uutta tietoa, verkostoja ja ihan uutta intoa luomun edelleen kehittämiseksi.

poliittiset päätökset tehdään Brysselis-sä. Harvalla meistä on aikaa, rahaa ja osaamista niin, että voisimme itse olla asioista lobbaamassa – ja maatalouden tai elintarvikealan kattojärjestöissä luo-mun näkökulma ei välttämättä pääse esiin Brysselissä ollenkaan.

IFOAM EU-ryhmä on Komission ar-vostama ja hyväksymä neuvottelu-kumppani. Organisaatiolla on useita pysyviä asiantuntijaedustuspaikkoja erilaisissa toimikunnissa ja asiantunti-jaryhmissä. Toimiston väki on erittäin aktiivista ja jakaa runsaasti tietoa jäse-nille, jotta lukuisista asioista saataisiin mahdollisimman laajasti kerättyä eu-rooppalainen näkemys.

Vaikuttamisen mahdollisuudet ovat moninaisemmat kuin maailman luo-mun kattojärjestössä. Asiat tulevat kä-siteltäviksi välillä hyvinkin lyhyillä ai-katauluilla samalla kuin pitkän linjan tekemiset edistyvät projektien kautta. IFOAM EU-ryhmä on organisoitunut hallitukseen ja neuvostoon. Hallitus ohjaa ja linjaa Brysselin toimiston työ-

Kohta 11 vuotta sitten perus-tettiin IFOAMin alaorgani-saatio, jonka tehtävänä on nimenomaan poliittinen eu-rooppalaiseen toimintaym-

päristöön vaikuttaminen. Toimisto on Brysselissä ja siellä on töissä projekteis-ta riippuen noin 20 henkilöä. IFOAM EU-ryhmä edustaa 28 Euroopan maata, eli on Euroopan Unionia laajempi ryh-mittymä. Eurooppalainen IFOAMin jäsen voi valita, haluaako olla myös IFOAM EU-ryhmän jäsen, mutta ensin pitää siis olla IFOAMin jäsen.

Organisaation tavoitteena on tehdä luomuisampi Eurooppa siten, että luo-mutoiminnan kehittäminen ja toteut-taminen Euroopassa on yhä paremmin mahdollista. IFOAM EU-ryhmä koko-aa näkemykset, toiveet ja ideat Euroo-pan laajuisesti, jotta se voi sitten käyt-tää yhtä yhteistä ääntä lobbauksessaan ja neuvotteluissaan Euroopan komissi-on kanssa. Tämän organisaation työ on suomalaiselle luomutoimijalle ensiar-voisen tärkeää, sillä luomuun liittyvät

Kaksi vuotta sitten Suomeen saatiin kolmas IFOAM EU-ryhmän jäsen ja silloin pe-rustettiin IFOAM Suomi kansallisten lausuntojen ko-

koamiseksi. Suomalaisia IFOAMin ja IFOAM EU-ryhmän jäseniä ovat nyt Luomuliitto, Kurmakka - Organic Food Ltd Oy, MaBio Oy ja Osuuskunta Ky-men luomu – jäsenyysvuosiensa mukai-sessa järjestyksessä kirjoitettuna.

Tavoitteena on osallistua koko luo-mutoimintatavan kehittämiseen maa-ilmassa ja Euroopassa siten, että suo-malainen toimintaympäristö tulee huomioitua. Ryhmän tehtävänä on kä-sitellä IFOAMista ja IFOAM EU-ryh-mältä tulevat asiat ja muodostaa niistä tarvittaessa yhteinen lausunto.

Kansallisen mielipiteen ja näkemys-ten kerääminen tapahtuu suomalais-ten IFOAMin ja IFOAM EU-ryhmän jäsenten kesken. Nyt ryhmä toimii si-ten, että IFOAM EU-ryhmän pyytäes-sä kommentteja esimerkiksi käynnissä olevaan EU-luomuasetuksen luonnok-seen, suomalaiset IFOAM EU-ryhmän jäsenet hankkivat kukin omien verkos-tojensa kautta käsiteltävään asiaan tar-vittavaa tietoa. Sitten yhdessä sovitus-sa kokouksessa käsitellään asiat niin laajasti kuin se olemassa olevan tiedon avulla on mahdollista. Tarvittaessa asi-oista äänestetään ja äänestystuloksen mukaan kirjataan lausunto, jonka suo-malaisten jäsenten IFOAM EU-ryh-män neuvostoon valitsema Suomen edustaja lähettää asiaa käsittelevälle

tä ja ottaa kantaa erilaisiin linjauksiin. Neuvosto puolestaan ottaa kantaa halli-tuksen esityksiin.

Hallituksessa on yhdeksän yleisko-kouksessa valittua asiantuntijaa, joi-den tehtävänä on edustaa koko luomun kirjoa Euroopan sisällä. Hallituksen jä-senet eivät siis ole yksittäisen maan edustajia, vaan tuovat hallitukseen oman asiantuntijuutensa ja verkoston-sa koko luomuelintarvikeketjun pituu-delta. Suomalainen Aira Sevón valittiin hallitukseen viime keväänä.

Neuvoston jäseniä on 28, eli yksi jo-kaisesta maasta. Neuvoston jäsen on kunkin maan valitsema edustaja. Suo-men edustajana on Jaana Elo. IFOAM EU-ryhmältä tulee kyselyjä tai tieto-pyyntöjä kaikille jäsenille tai hallituk-sen/neuvoston jäsenten kautta tiettyyn asiaan keskittyneille asiantuntijoille. Useimmiten toivotaan kussakin maas-sa toimivien jäsenten muodostavan en-sin kansallisen mielipiteen ja sitten il-moittavan sen IFOAM EU-ryhmälle.

Brysselin toimistossa työskentelevälle henkilölle.

Tässä on suomalaisille toimijoil-le todella suoran ja nopean vaikutta-misen mahdollisuus. IFOAM Suomen näkökannat, lausunnot ja kannanotot ovat suoraan jäsenten yhdessä sopi-mia. IFOAM EU-ryhmällä on useita eri projekteja ja toimikuntia, joihin myös tarvitaan asiantuntijoita eri maista. Aktiivisella jäsenellä on hyvät mahdol-lisuudet päästä vaikuttamaan myös tätä kautta. Tiedonvaihto jäsenten ja halli-tuksen jäsenten kanssa on myös tärkeä vaikuttamisen kanava, jolla voidaan tuoda esiin erilaisia painotuksia esi-merkiksi miten meillä nähdään eläin-ten hyvinvointiasiat tai luomukasvin-jalostuksen tilanne. ◀


L uomu mielletään suomalai-sessa julkisessa keskustelussa edelleen usein hyvin paikalli-seksi tai pienimuotoiseksi tuo-tannoksi, mikä ei kuitenkaan vastaa koko totuutta. Luomu,

bio, eko, organic, biologisch ja monen muun kieliset sanat muodostavat maail-manlaajuisen tuottajien verkoston, jolla on yhteiset periaatteet ja tuotantoehtojen raamit. Tämän luomuverkoston joka nel-jäs vuosi järjestettävä maailmanlaajuinen maailmankokous ja kongressi järjestettiin lokakuussa tällä kertaa aivan Euroopan reunalla, Istanbulissa.

IFOAM:n eli luomun maailmanlaajui-sen kattojärjestön kongressi keräsi ym-päri maailmaa paikalle lähes tuhat asi-antuntijaa, jotka jakaantuivat kolmeksi

päiväksi kymmeneen rinnakkaiseen luen- tosaliin kuulemaan luomututkimuksen viimeisimpiä tuloksia.

Bhutan kokonaan luomuun 2020Yhden kongressin mielenkiintoisimmis-ta puheenvuoroista piti Bhutanin maa-talousministeri Lyonpo Yeshey Dorji. Bhutanin valtion ohjelma maan siirtämi-seksi kokonaan luomutuotantoon vuon-na 2020 sai kokousväeltä ansaitut aplo-dit. 700 000 asukkaan Bhutanista tulee näin ensimmäinen maa maailmassa, joka on ottanut 100 % luomumaataloustuotan-non tavoitteekseen.

Puheenvuoron perusteella jäi vaikutel-ma, että kyseessä ei ole vain kevyt poliit-tinen heitto, vaan asian selvittämiseen on oikeasti uhrattu aikaa ja vaivaa. Maata-lousministeri lanseerasi myös perinteisen kansakunnan vaurauden mittarin brutto-kansantuotteen tilalle termin bruttokan-sanonnellisuus, mikä myös herätti kon-gressiväen kesken positiivista keskustelua.

Kolme vuotta Fukushiman onnettomuuden jälkeenLuomuviljelijöitä löytyy ympäri maail-man ja heitä oli myös Japanissa Fukus-himan alueella, kunnes vuoden 2011 tsunami ja ydinvoimalaonnettomuus muuttivat kaiken. Alueella 30 vuotta vil-jelleen Seiji Sugenon kuvat ja kertomus turman jälkiseurauksista olivat kosketta-vaa kuultavaa. Radioaktiivisesti saastu-

neen alueen pitoisuuksia seurataan tar-kasti, samoin kuin säteilyn siirtymisestä maasta kasveihin ja ravintoon.

Luomun kannalta positiivista oli alueella tehty havainto, jonka mukaan maan korkea orgaanisen aineksen pitoisuus vä-hensi säteilyn kulkeutumista kasveihin. Sugeno vetosi esityksensä lopuksi ydin-voimattoman tulevaisuuden puolesta.

Ameriikan malliinForbesin listalla maailman 100 vaikutus-valtaisimman ihmisen joukkoon vuonna 2010 nostettu Kathleen Merrigan kertoi Yhdysvaltain maatalouspolitiikassa vii-me vuosina tapahtuneesta isosta muu-toksesta. Merriganin mukaan Amerikassa teollisen maataloustuotannon vastapai-nona luomu nähdään nyt oikeasti kasva-vana ja järkevänä vaihtoehtona. Barack Obaman maatalouspoliittisena neuvon-antajana ja yli 100 000 maataloushallin-non ihmisen johtajana Merriganin sanoil-la on ollut painoarvoa.

Amerikka on maailman suurin yksit-täinen luomun markkina-alue ja nopean kasvun takana on monia syitä. Luomun suosio liittyy siellä vahvasti keskuste-luun kansanterveydestä, ylipaino-ongel-mista sekä GMO:n ja hormonilihan käy-töstä. Kongressin toinen amerikkalainen pääpuhuja tietokirjailija Anna Lappé muistutti kuitenkin muutoksen hanka-luudesta, sillä tehotuotannon lobbauk-seen käytettävät rahamäärät Amerikas-

iFoAmin maailman kongressissa istanbulissa annettiin aplodit Bhutanin harkitulle suunnitelmalle siirtää koko maataloustuotantonsa luomuun. Niin suurilla kuin pienillä toimijoilla maailmanlaajuisesti on nyt kiinnostusta siirtyä luomuun.

Luomu kasvaa kohisten

TeKSTi: miKKo RAhToLA

ww

w.o

wc2

014.

org


△ Kuuman planeetan ruokavalio (diet for a hot Planet) -kirjan kirjoittaja Anna Lappé valotti amerikkalaisen luomun kasvun syitä ja haasteita.

◁ entinen ammattikoripalloilija Will Allen tunnetaan nykyään urbaanin viljelyn kärkimiehenä. milwaukeen ja chicagon alueella toimii useita isoja kaupunkiviljelyn farmeja.

vesiviljelyä ei edelleenkään hyväksy-tä EU-maissa luomutuotantoon, vaikka-kin se sopi erinomaisesti yhteen Allenin kalankasvatuksen kanssa. Erilaisia nä-kemyksiä ja tarpeita sääntömuutoksiin käytiin läpi seminaarin aikana lukuisissa työpajoissa, joissa eri maiden asiantunti-jat toivat ilmi omia näkökantojaan.

Kongressissa myös tavanomaisia tuottajiaSuomalaisia paikan päällä oli noin kymmenen henkeä ja yhteinen näke-mys tuntui olevan, että esitysten sisältö ja taso oli hyvin vaihteleva, mutta että kenties mielenkiintoisinta antia oli kui-tenkin kahvitaukojen keskustelut ja ver-kottuminen eri maiden tuottajien kes-ken. Yhtenä mielenkiintoisena seikkana voisi pitää sitä, että paikalle oli tullut maailmalta varsin suurien tavanomais-ten viljelmien johtajia kuulemaan ja

oppimaan mistä luomutuotannossa oi-keasti on kyse.

Omalta kohdalta mieleen jäi keskuste-lu Ukrainalaisen monialayrityksen johta-jan kanssa, joka kertoi yhtiönsä viljelevän noin 200 000 hehtaarin alueella ja har-kitsevan vakavasti luomutuotannon ko-keilujen laajentamista yhtiössään. Luomu nähdään siis kiinnostavaksi vaihtoeh-doksi kaupunkipalstoilta suurplantaa-seihin ja kaikkeen siltä väliltä. Luomun voimakas laajentuminen pakottaakin luomualan aktiivisesti pohtimaan mihin suuntaan tuotantoa kehitetään. Seuraava IFOAM:n maailmankongressi järjestetään vuonna 2017 Intiassa. ◀

sa ovat eurooppalaisittain tarkasteltuna huikeita.

Muutos lähtee kuitenkin usein ruohon-juuritasolta ja siitä taas antoi vakuutta-van esimerkin monien suomalaistenkin tuntema urbaanin viljelyn pioneeri ja le-genda Will Allen kertoessaan värikkääs-ti sanoin ja kuvin minkälaisia mahdolli-suuksia viljelyn tuominen kaupunkeihin mahdollistaa. Allenin useilla suurilla kaupunkitiloilla viljeltiin vihanneksia, kasvatettiin kaloja, vuohia ja kastemato-ja suuressa mittakaavassa, tuotettiin bio-energiaa sekä tehtiin sosiaalista työtä alu-een ihmisten kanssa.

Allenin vauhdissa riitti pureskeltavaa jopa luomualankin näkökulmasta, sillä luomun nykyiset säännöt eivät ota vielä kantaa kaikkiin kaupunkiviljelyssä esiin tuleviin kysymyksiin. Muun muassa Al-lenin kokeilemaa vihannesten hydropo-nista eli ravinneliuoksessa tapahtuvaa

erkk

i Pöy

täni

emi

erkk

i Pöy

täni

emi

ww

w.o

wc2

014.

org


TeKSTi JA KuVAT: eRKKi PöYTÄNiemi

Terveisiä IstanbulistaiFoAmin maailman kongressista

△ Luomun kattojärjestö iFoAmin maailman kongressin avaustilaisuudessa turkkilaisen järjestäjäorganisaation Bugdayn puheenjohtaja Günesin Aydemir kertoi maagi-sen anatolialaisen musiikin säestämänä vanhan legen-dan granaattiomenasta, jonka siemenistä kaikki maail-man kasvit ja eläimet ovat syntyneet. Kongressin symboli oli granaattiomenapuu ja sen tyylitelty granaattiomena.

▷ Kokouksessa valittiin iFoAmin uusi hallitus seuraavalle 3-vuo-tiskaudelle. Kuvassa vasemmalta Roberto ugas (Peru), Gabri-ela Sato (costa Rica), eva Torremocha (espanja), manjo Smith (Namibia), Frank eyhorn (Sveitsi), matthew John (intia), An-dré Leu (Australia, toimii puheenjohtajana), Peggy miars (uSA), Zhou Zeijang (Kiina), kuvasta puuttuu Gerald Rahmann (Saksa).


◁ Konferenssin jälkeinen iFoAmin yleiskokous aloitettiin iltaristeilyl-lä Bosporin salmessa. osanotta-jat toivotti tervetulleiksi turkkilai-sen järjestäjäorganisaation Bugdayn puheenjohtaja Günesin Aydemir ja iFoAmin puheenjohtaja André Leu.

◁ Äänestysliput oli-vat iFoAm:n joka kol-mas vuosi pidettäväs-sä vuosikokouksessa ahkerassa käytössä.

▷ Kokoustauot käytettiin vilkkaaseen käy-täväkeskusteluun. Kuvassa marika Auer-salmi keskustelee namibialaisen manjo Smithin kanssa, joka on sekä väistyvän että uuden iFoAm:n hallituksen jäsen.


TeKSTi: SANNA hieTALA JA SiRPA KuRPPA, mTTKuVA: mARco hoRN

Eurooppalaisten luomumaitotilojenhiilijalanjäljillä

Tutkijoiden mukaan hiilijalanjälkeä pystytään pienentämään lisäämällä maidontuotantoa tiloilla, joissa se nyt on alhaista. maidontuotantoa nostetaan korjaamalla tuotannon puutteita.

toa kaikkien kymmenen maan maidon-tuotantotiloilta. Mukana on luomuleh-mänmaitoa tuottavia tiloja, mutta myös vuohitiloja. Kohteena ovat luomutuotan-toon ja matalan intensiteetin (ns. low-in-put) tuotantoon erikoistuneet tilat, joista muutamilla tuotetaan maitoa hyvinkin vaatimattomissa puitteissa.

Hiilijalanjäljen arviointiin sisällytettiin vain luomulehmänmaitotilat, joten arvi-ointi tehtiin kuuden maan ja kaikkiaan 34 tilan tiedoilla. Tiloja oli 8 Iso-Britan-niasta, 8 Tanskasta, 7 Suomesta, 5 Itäval-lasta, 4 Italiasta ja 2 Belgiasta. Tilat olivat hyvin erityyppisiä, tuotantoeläinmäärä vaihteli 9–480 lypsävän lehmän välillä, ja vuosittaiset tuotantomäärät lypsävää leh-mää kohti n. 2 400–10 200 kg energiakor-jattua maitokiloa.

Elinkaariarviointi tuotantoketjun päästöjen arvioinnissaHiilijalanjälki arvioidaan elinkaariar-vioinnin menetelmin. Se on luotettava menetelmä, kun halutaan arvioida kat-tavasti koko tuotantoketjun ympäristö-vaikutuksia, mukaan lukien esimerkiksi

Kaikista ihmisperäisistä kasvi-huonekaasupäästöistä FAO:n arvion mukaan 14,5 % on läh-töisin maataloudesta. Suurin osuus aiheutuu nautaeläin-tuotannosta. Maidon- ja nau-

danlihantuotannosta aiheutuu jopa 61 % koko eläintuotannon kasvihuonekaasu-päästöistä, missä maidon osuus on n. 20 %. On siis syytä tarkastella missä päästöt syntyvät ja mitä asialle voidaan tehdä.

SOLID-hankkeessa tutkitaan luomumaidon kestävyyttä SOLID (Sustainable Organic and Low-in-put Dairying) on EU seitsemännen pui-teohjelman rahoittama hanke, jossa eu-rooppalaista luomumaidontuotantoa tutkitaan erilaisista kestävyyden näkö-kulmista. Yksi näkökulma on ympäris-tökestävyyden arviointi. Hankkeessa on 25 partneria, kymmenestä eri Euroopan maasta. Hankkeessa on kerätty aineis-

hiilijalanjäljen keskiarvona 34 eurooppalaiselle luomumaitotilalle saatiin 1,3 kg hiilidioksidiekvivalentteja tuotettua energiakorjattua maitokiloa (ecm) kohti. Suomalaisten tilojen tulokset vaihtelivat tämän molemmin puolin. Tulokset antavat viitteitä, että myös luomumaidontuotannossa on mahdollisuuksia vähentää päästöjä.


0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

2

2 39

1

4 18

7

4 21

2

4 45

8

4 47

1

4 53

7

4 61

8

4 62

7

4 86

9

5 06

1

5 08

0

5 08

0

5 21

4

5 24

1

5 47

5

5 77

9

5 90

9

5 99

4

6 50

3

6 50

5

6 81

9

7 07

5

7 10

8

7 18

0

7 27

6

7 42

3

7 60

7

7 88

7

8 03

0

8 35

1

8 50

5

8 71

7

8 89

0

10 2

33

kg C

O2

ekvi

vale

nttia

per

kg

EMC

Keskimääräinen maidontuotto per lypsävä lehmä, kg ECM vuodessa

kg CO2 ekvivalenttia per kg ECM

Tila, tuotantohyödykkeet

Kuljetus

Sähkö

Polttoaineet

Ostettu lanta

lannan jatkokäsittely

N2O karjasuojat ja viljely

CH4, lannan käsittely ja varastointi

CH4, pötsikäyminen

kg C

O2

rehuntuotannon vaikutukset tai lannoit-teiden käytön valmistus. Sen lisäksi mu-kaan lasketaan itse eläimistä aiheutuvat päästöt. Nautaeläinten kohdalla suurin päästölähde on pötsin toiminta ja päästö-nä metaani, joka on kasvihuonekaasu.

Elinkaariarvioinnissa systeemirajaus tehtiin tuotantoketjusta joka alkaa tilan tuotantopanosten tarkastelusta ja päättyy tilan portille, siis raakamaidon myynti-tilanteeseen. Laskentamallina käytettiin Arla Foodsille kehitettyä mallia (Schmidt & Dalgaard 2012). Toiminnallisena yk-sikkönä oli 1 kg energiakorjattua maitoa, joka vastaa raakamaitoa, jonka rasvapitoi-suus on 4,1 % ja proteiinipitoisuus 3,3 % (Sjaunja ym. 1990).

Hiilijalanjäljen keskiarvona 34 euroop-palaiselle luomumaitotilalle saatiin 1,32 kg hiilidioksidiekvivalentteja tuotettua energiakorjattua maitokiloa kohti. Tulok-set tiloittain olivat 0,99–1,94 kg CO2 ekv välillä, kaikkien tilojen tulokset on esitet-ty kuvaajassa.

Ruuansulatuksesta merkittävin osa tuotannon päästöistä Kaikista khk-päästöistä noin 45 % ai-heutui pötsikäymisen metaanista (CH4), noin 22 % aiheutui karjasuojien ja vilje-

Rehun sulavuutta voitaisiin edelleen pa-rantaa, vaikkakin se on jo läntisessä Eu-roopassa korkealla tasolla. N2O-päästöjen vähentämisessä keinot ovat esimerkiksi lannan/lannoitteen käytön tehokkuuden parantamisessa.

Taloudellisen kehittämisen ja päästöjen vähentämisen tavoitteet yhdensuuntaisia Luomutuotannossa merkittävää voi olla hiilen sitominen nurmiviljelyn avulla maaperään. Tästä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä riittävän pitävää ja määräl-lisesti arvioitua näyttöä, jotta se voitaisiin ottaa laskelmiin mukaan.

Kun tarkastelussa ohitetaan väistämä-tön pötsikäyminen, luomumaidon hiili-jalanjäljen parantamisessa tulee keskittyä tilan tuotantopotentiaalin parantami-seen. Taloudellisen kehittämisen ja hiili-jalanjäljen parantamisen tavoitteet ovat siten yhdensuuntaiset.

Laajemmassa tilan ympäristösuoriutu-miskyvyn tarkastelussa on otettava huo-mioon myös muita näkökulmia, kuten rehevöityminen tai biodiversiteettivaiku-tus, ja etsittävä tasapainoa eri ympäristö-vaikutusmittareiden välille. ◀

Katso viitteet: www.luomulehti.fi

lyn dityppioksidipäästöistä (N2O). Tuo-tantohyödykkeet, rakennukset ja palvelut vastasivat yhteensä 9 % päästöistä. Tätä pienemmistä osuuksista vastasivat lan-nan varastointi ja käsittely karjasuojis-sa, sähkö, polttoaineet ja ostorehut, jotka yhteensä olivat 23 % kaikista päästöistä. Näiden osalta polttoaineiden ja sähkön päästöt vaihtelivat tilojen välillä suhteel-lisesti kaikkein eniten. Jäljelle jäävä, vain 1 %, aiheutui kuljetuksista ja lannan jatko-käytöstä ja -käsittelystä.

Tulokset antavat viitteitä, että myös luomumaidontuotannossa on mahdolli-suuksia vähentää päästöjä. Suomalaisten tilojen tulokset olivat välillä 1,14–1,7 kg CO2 per energiakorjattu maitokilo.

Tuloksista voidaan erottaa korrelaa-tiota korkean tuotantomäärän ja alhai-semman hiilijalanjäljen välillä. Erityises-ti matalatuottoisilla tiloilla, joilla voisi olla potentiaalia parantaa tuottoaan, hii-lijalanjälki voitaisiin saada alemmak-si keskittymällä korjaamaan tuotannon puutteita niissä kohdissa, jotka johtavat alhaiseen maidontuottoon. Suomalaisten tilojen maidontuotantotaso oli jakauman paremmasta päästä.

Metaanikaasupäästöjen vähentämises-sä rehun laadulla on merkittävä asema.


TeKSTi: PÄiVi mATTiLA

Pienikin pärjääYhdysvaltain siemenmarkkinoillaPienten luomusiemeniä tuottavien yritysten määrä on lisääntynyt Yhdysvalloissa. Kalifornialaisen All Good Things organic Seedsin avopölytteiset siemenet myy useimmiten nettikauppa Amazon.

mar

iana

Sch

ulze

/ m

aria

na S

chul

ze P

hoto

grap

hyn


Auringon haalistamat pape-ripussit rapisevat eteläka-lifornialaisen luomutilan pellolla. Maanviljelijä ja siemenyrityksen pyörittä-jä Quin Shakra kurottelee

mustaseljapuuhun, avaa oksaan sidotun pussin suun ja kaataa kuiviksi käpristy-neet marjat kulhoon.

Mustaselja on yksi syksyn uutuusla-jikkeista All Good Things Organic Seeds -yrityksen siemenluettelossa. Luetteloon mahtuu yli 150 vihannes-, kukka- ja yrt-tilajiketta. Puolet niistä on kasvatettu ti-lalla itse, sen alle hehtaarin kokoisella pellolla.

Luomuruoantuotannon ohella luomu-siemenliikekin on kasvussa, Shakra ker-too. All Good Things Organic Seeds pe-rustettiin nelisen vuotta sitten. Shakran mukaan maan länsirannikolla on lukuisia heidän kaltaisiaan pieniä luomusiemen-yrityksiä. Ala ei ole kovin keskittynyt.

– Valtakunnallisesti luomusiemenyri-tyksistä vain kaksi on isoja. Sen lisäksi on isoja ja keskikokoisia firmoja, jotka myy-vät sekä tavanomaista että luomua.

Pääosa All Good Things Organic Seed-sin asiakkaista on kotipuutarhureja.

– Perustelen ihmisille luomusiemen-ten tärkeyttä yleensä sillä, että sieme-nemme on kasvatettu samankaltaisissa olosuhteissa kuin miten he itse todennä-köisesti viljelevät. Ei esimerkiksi käytetä keinolannoitteita. Luomuolosuhteisiin valmiiksi sopeutuneet siemenet menesty-vät paremmin.

Avopölytteisiäkin jalostettavaKoko yrityksen siemenvalikoima koos-tuu avopölytteisistä lajikkeista. Avopölyt-teisyys tarkoittaa, että lajikkeen halutut ominaisuudet eivät katoa, jos siemenet säästetään.

Shakra ei halua tuomita luomutuotta-jia, jotka käyttävät hybridejä. Kaupalli-

set vaatimukset täyttäviä avopölytteisiä lajikkeita ei ole aina tarjolla. Asia on hä-nelle tuttu, koska siementuotannon li-säksi maatilalla kasvatetaan vihanneksia 20 taloudelle kumppanuusviljelyn peri-aatteella. Osa käytetyistä lajikkeista on hybridejä.

Shakran mukaan asia puhuttaa Yhdys-valtain luomuyhteisöä:

– Keskustellaan siitä, että aloitettai-siin hybrideihin pohjautuvia avopö-lytteisiä jalostusprojekteja, tarkoituk-sena saada talteen hybridien parhaita ominaisuuksia.

Shakra toivoo, että nykyisiä avopölyt-teisiä lajikkeita jalostettaisiin. Innosta-vana esimerkkinä hän mainitsee Dark Star -nimisen kesäkurpitsalajikkeen, jon-ka kehitystyö tapahtui maanviljelijän ja yliopisto-oppineen kasvinjalostajan yhteistyönä.

– Meillä itsellämme riittää resursseja vain laaduntarkkailuun ja valintaan esi-merkiksi pensaspavun värin tai sipulin koon suhteen.

lä liikkuu rahaa, eivätkä ne jätä tilaisuutta hyödyntämättä.

– Yritykset eivät kuitenkaan laita voi-mavaroja lajikkeiden hyvään ylläpitoon. Ne toimivat näin, koska ne tietävät saa-vansa siemenet kaupaksi ilmankin.

Juuria mutta ei siemeniäAll Good Things Organic Seeds toimii Ojain pikkukaupungissa, joka sijaitsee runsaat sata kilometriä Los Angelesista luoteeseen. Shakran mukaan alueen leuto välimerellinen ilmasto on oivallinen sie-mentuotannon kannalta:

– Kasvien suotuisa kylvämisajankohta on pitkä, joten tämä on ollut hyvä paikka aloittelijoille.

Shakra kertoo olevansa kokeilunhalui-nen. Hän on kasvattanut menestyksek-käästi hibiscuksen ja bataatin kaltaisia kasveja, joita seudulla ei perinteisesti ole tuotettu.

Yhdysvaltain luomusäädösten mukaan kylvösiementen tulee ensisijassa olla luo-musertifioituja. Jos niitä ei ole tarjolla, sie-menet eivät ainakaan saa olla peitattuja.

Shakra on tuonut viljelyyn myös sattu-malta löytämiään harvinaisia yrttilajik-keita, joista ei ole ollut mahdollista saada peittaamattomuustodistusta. Ne ovat kas-vaneet ensimmäisenä vuonna tilan ulko-puolella, hänen pihassaan. Sitten ne ovat kelvanneet luomuun.

Shakra on joutunut huomaamaan, että punajuurta voi kasvattaa seudulla vain juureksena, ei siemeniksi asti.

– Tarvitaan laaja kirjo erilaisia ilmasto-ja, jotta voidaan tuottaa kaikkia niitä kas-veja, joita ihmiset olettavat saavansa.

Tässä mielessä maataloustuotanto on Shakran mukaan väistämättä globali-soitua, tai Yhdysvaltain kontekstissa kansallistettua.

– Voi kai ajatella, että todellista paikal-lisruokaa saadaan vain niistä kasveista, jotka ovat lisääntymiskykyisiä kyseisellä seudulla. Mutta me itsekin myymme sie-meniä maanlaajuisesti, Shakra pohtii.

Amazonista paras kauppapaikkaAsiakkaita tavoittaakseen yritys myy sie-meniään lukuisia kanavia pitkin. Sillä on siemenhylly alueen luomukaupoissa, joil-lakin taimitarhoilla sekä eräässä kirja-

Shakra arvioi, että he ovat Etelä-Kali-fornian ainoa luomusiemenyritys, joka tekee edes tällaista jalostusta.

Shakra siteeraa kasvinjalostaja John Na-vaziota, jota pidetään eräänlaisena ame-rikkalaisen luomusiemenliikkeen isoisä-nä. Navazion mukaan isot firmat näkevät, että avopölytteistenkin siementen kentäl-

myös siemenpussit kannattaa suunnitella huolella, niin että tuote on myös taiteellinen elämys, ajattelee kamomillasatoa kuvan etualalla korjaava Quin Shakra.

mustaseljan marjat ovat kypsyneet linnuilta suojassa kahden kuukauden

ajan, ennen kuin niistä on tullut valmiita korjattaviksi.

mar

iana

Sch

ulze

/ m

aria

na S

chul

ze P

hoto

grap

hyn

▷▷


kaupassa. Suurin osa myynnistä tapahtuu kuitenkin verkossa.

Yrityksen oman kotisivun lisäksi sie-meniä voi tilata isoista nettitavarataloista: Amazonista, eBaysta ja Etsystä. Tällä het-kellä 75 prosenttia yrityksen nettimyyn-nistä tapahtuu Amazonin välityksellä.

Shakran mielestä Amazon on eräänlai-nen välttämätön paha. Amazonista ei saa asiakkaiden sähköpostiosoitteita jatko-markkinointia varten, ja he osaavat ottaa katteensa.

– En koskaan halunnut olla Amazon-myyjä. Siksi aliarvioin pitkään sen voi-man ja mahdollisuudet, Shakra toteaa.

Shakra uskoo, että omien tuotteiden kauppaaminen useilla eri nettisivustoil-la tulee olemaan tulevaisuutta muillekin pientuottajille.

– Tällainen toiminta on nykyään help-poa, koska tarjolla on ohjelmasovellus, joka kokoaa eri sivuilta tulevat tilaukset automaattisesti yhteen.

Verkkokauppojen maailmanlaajuisuu-desta huolimatta yritys toimittaa tuot-teita vain Yhdysvaltoihin. Shakra kertoo syyksi pienyrityksen pienet resurssit: Ka-nada vaatii ranskankielisiä tuoteselos-teita, ja kussakin EU-maassa on puoles-taan omanlaisensa luomusäädökset, jotka myyjän tulisi selvittää yksi kerrallaan.

Vuokraaja on turvatonShakra kertoo, että kahden eri tuotanto-suunnan harjoittaminen aiheuttaa tilan arjessa hankausta, koska peltoa on vain vähän. Hän pitää silti hyvänä, että maa-tilalla tuotetaan sekä vihanneksia että siemeniä.

– Kaikki viljelijät tuottivat molempia ennen kuin keskitetyt siemenmarkkinat alkoivat syntyä 1800-luvun puolivälissä.

Tuotannon saumaton yhdistäminen onnistuu muutamien kasvien kohdalla. Talvikurpitsasta on jopa mahdollista ot-taa siemenet talteen ja tarjota ne sen jäl-keen asiakkaille ruoaksi.

– Taloudenpidon kannalta oli hyvä rat-kaisu, että erotimme tänä vuonna maati-lan ja siementuotannon omiksi yrityksik-seen. Maatilan tuloilla ei enää rahoiteta siementuotantoa.

Kumpikin yrityksistä työllistää tätä ny-kyä täysipäiväisesti yhden työntekijän, minkä lisäksi käytössä on osa-aikaisia ja vapaaehtoisia.

Raskainta maanviljelijän arjessa on Shakran mukaan turvattomuus, jota syn-

Siemen- ja vihannestilan pellolla kasvoi tänä vuonna yhteensä 230 eri kasvilajia tai -lajiketta, joista yksi oli violetti parsakaali.

Qui

n Sh

akra

△△ Vesimelonin siemenet odottavat puhdistusta.

△ Rohtoraunioyrtinkin siemenille riittää kysyntää. eniten myyvät lehtikorianteri, lehtikaali, kesäkurpitsa ja porkkana.

nyttää esimerkiksi maanomistuskysy-mys. Heillä itsellään pellon vuokrasopi-mus on voimassa vain vuoden kerrallaan.

Shakra kokee, että luomuviljelijät ei-vät ole Kaliforniassa järjestäytyneet, vaan suhtautuminen kollegoihin on kilpailu-henkistä. Luomusiemenyritysten keskuu-dessa asia on toisin.

– Ihmiset tukevat ja neuvovat varsin paljon toisiaan. ◀

Kirjoittaja on ympäristöasioihin erikoistunut toimittaja.

Qui

n Sh

akra

Qui

n Sh

akra

BF15_105x297_FIN_Luomolethi_4c.indd 1 29.10.14 11:36

Yhdysvalloissa pienet luomutilat toimivat hyvin ylei-sesti kumppanuusviljelyn (community-supported agriculture, cSA) pohjalta. Liittovaltion maatalous-

viraston kokoaman tilaston mukaan yhteisöllisiä maati-loja oli viime vuosikymmenen lopulla kaikkiaan yli 12 tu-hatta kappaletta.

Kuluneena syksynä myös All Good Things organic Seeds hankki rahoitusta itselleen kumppanuusviljelyn hengessä.

Yritys laittoi joukkorahoitussivusto Kickstarteriin pys-tyyn kampanjan, jonka tavoitteena oli koota kuukaudes-sa 12 500 euroa yrityksen tulevia yleiskuluja varten. Aikaa rahankeruuseen oli kuukausi. hanke onnistui tavoittees-saan.

Quin Shakra katsoo, että kyseessä ei ollut perinteinen lahjoituksia pyytänyt hyväntekeväisyyshanke, vaan se oli eräänlainen luototus.

– Kampanjaa rahoittamalla ihmiset turvasivat siemen-ten lähteen itselleen.

Rahojensa vastineeksi osallistujille oli tarjolla ensisi-jassa lahjakortti yrityksen nettisivulle. Kortilla sai vapaa-valintaisia siemeniä, kampanjaan maksamansa osuuden täydestä arvosta.

Shakra kertoo joukkorahoituksen kulttuurillisten mah-dollisuuksien kiehtovan häntä:

– Kickstarter-sivuston avulla voi tavoittaa muitakin kuin yksinomaan maanviljelystä kiinnostuneita ihmisiä. Sivustolla liikkuu paljon väkeä, joka tukee mielellään mo-nenlaisia yritteliäitä hankkeita.

Kyseessä oli jo kolmas kerta, kun yritys hankki varoja joukkorahoituksella. Aiemmin Kickstarter oli tullut apuun esimerkiksi maankääntölaitteen hankinnassa.

Kickstarterin suosio on kasvanut vuosien varrella. Shakran kokemuksen mukaan kampanjanvetäjältä vaa-ditaan nykyään paljon valmistelutyötä, jotta kampanja menestyy ja ihmiset jakavat sitä eteenpäin omissa ver-kostoissaan.

– Kampanjan suunnittelu alkoi jo keväällä. Teimme kampanjaa varten esimerkiksi kaksi mainosvideota.

Suomessa joukkorahoituksen hankkimiseen vaaditaan rahankeräyslupa, jos rahoitus ei ole vastikkeellista.

Yhteisörahoitus kannattelee siementuotantoakin

Qui

n Sh

akra

Qui

n Sh

akra

Qui

n Sh

akra


Hyvinkäällä Knehtilän ti-lan pelloilla tehtiin luo-mumallasohran lannoitus-koetutkimus yhteistyössä isäntä Markus Eerolan ja Helsingin yliopiston maa-

taloustieteiden laitoksen kanssa. Kokeen rahoitti Honkajoki Oy.

Ohran esikasvina oli ohra, joten lannoi-tus oli välttämätön, jotta luomuohra tuot-taisi kunnon sadon. Peippola-lohkon ra-vinnetila oli tyydyttävä, pH oli 5,9; P arvo huono 4,2; K arvo 186 ja Ca 2050. Maa oli erittäin runsasmultaista hiuesavea, joka on multavuudestaan huolimatta helpos-ti tiivistyvää.

Ohra kylvettiin toukokuun lopulla Vär-destad Seedhawk –kylvökoneella, jonka kylvöleveys oli 6 metriä. Mallasohraksi sopivaa Harbinger-ohraa kylvettiin 250

Kaupalliset orgaaniset lannoitteet mallasohran viljelyssä

Perus-Viljolannoitus toi parhaan sadon tilakokeessa uudellamaalla viime kesänä.

TeKSTi JA KuVA: JuKKA KiVeLÄ

kiloa hehtaarille ja orgaanisten lannoit-teiden käyttömääräksi määritettiin 40 kg kokonaistyppimäärää vastaava lannoitus. Kokeessa oli myös 0-ruutu ilman mitään lannoitusta.

Kutakin koejäsentä kylvettiin 500 met-riä pitkä kaistale vaihtelevaan suoma-laiseen peltomaisemaan. Lohkon maan laatu vaihteli hiuesavesta multaiseen sa-vimaahan. Kylvöolosuhteet olisivat olleet hyvät suunniteltuna kylvöpäivänä, mut-ta yön yli koneeseen jääneet kananlan-tarakeet olivat tukkineet lannoitepuolen syöttölaitteiston. Syöttölaitteisto joudut-tiin purkamaan ja puhdistamaan ja kyl-vämään päästiin vasta 26.5., kun maa oli kevätsateiden jälkeen vähän kuivahtanut.

Pelto oli kultivoitu syksyllä ja keväällä se oli muokattu kertaalleen ennen kylvöä. Edellisenä vuotena lohkolta oli saatu hyvä

Lannoitteina käytettiin 40 kg kokonaistyppimäärää vastaava lannoitusNovarbo Arvo 4-1-2 kananlantarakeita 1000 kg/hahonkajoki oy:n Kana-Viljo 5-3-2 lannoitetta 800 kg/ha Aito-Viljo 8-5-1 (2012 valmistettua) lannoitetta 500 kg/ha


1388

1575

177518592000

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

0 0 Ar vo 4-1-2 Kana-Viljo Perus-Viljo

Luomumallasohran lannoituskoe 2014

na peräkkäisenä luomuohravuotena kas-vusto jäi hyvin lyhyeksi, mutta satoa tuli kuitenkin kohtalaisesti niiltä kohdilta, joissa rikkakasvit eivät kiusanneet liikaa. Lohkon keskisato jäi hieman alle 2 000 ki-loon, mutta oli laadultaan hyvää.

Koealue laitettiin suuren lohkon (27 ha) reunaan, jotta kokeen seuranta olisi helpompaa. Ensin reunaan kylvettiin 3 kylvökoneen leveyttä ohraa tilan tavalli-sella 400 kg/ha Kana-Viljo lannoituksel-la, jolla tuli noin 20 kiloa typpeä hehtaa-rille. Sen jälkeen tulivat koelohkot, jotka kylvettiin pitkiksi kaistaleiksi. Alun pe-rin tarkoituksena oli tehdä vielä täyden-tävä koe lohkon harauksesta, mutta ha-raa ei saatu ajoissa toimintakuntoon, jotta sitä olisi päässyt testaamaan ohran olles-sa noin 10 cm korkeaa, jolloin rikkakasvit eivät vielä olisi haitanneet harausta.

Harausta kokeiltiin heinäkuun alussa kun kasvusto oli tulossa jo tähkälle, mutta silloin rikkakasvit haittasivat työtä liikaa. Ensi vuonna kun hara on valmiina, saa-daan vertailutulokset myös harauksen ja lannoituksen yhteisvaikutuksesta.

Pienelläkin lannoituksella vaikutustaKokeessa käytetty 40 kg:n kokonaistyp-pimäärä on pieni kasvin tarpeeseen näh-den. Toisaalta hyvästä multavasta maas-ta vapautuu typpeä 50–70 kiloa kesässä, joten tuo 40 kiloa on hyvä lisä. Tässä ko-keessa rikkakasvit käyttivät merkittävän osan ravinteista, koska paikoitellen rikka-kasveja oli lukumääräisesti selvästi enem-män kuin viljelykasveja. Ohra jäi hyvin matalaksi, monin paikoin alle 50 cm kor-

keaksi. Lannoittamattomien 0-ruutujen hehtaarisato jäikin hyvin pieneksi, vain alle 1 400 kiloon (Kuvaaja). Toisaalta par-haan lannoitteen, Perus-Viljonkin heh-taarisato jäi vain 1 900 kiloon, joten edes lannoittamalla sato ei noussut yli koh-tuullisen kannattavuuden rajan eli yli 2 000 kiloon. Koealueitten sisäinen vaih-telu oli suurta, kaikkein suurinta sadon vaihtelu oli 0-ruudulla, jolla huonoim-man osaruudun sato oli vain 900 kg/ha, suurimman ollessa lähes 2 000 kg.

Ohran lannoituksessa saatiin hyvin esille lannoitteiden typen liukoisuuden erot. Parhaan sadon tuotti Perus-Vil-jo, seuraavaksi parhaan sadon Kana-Vil-jo, jossa on kananlantaa ja lihaluujauhoa noin 1:1 ja huonoiten satoa tuotti pelkkä kananlantarae, tosin senkin sato erosi sel-västi 0-ruudun sadosta.

Koejärjestelyä voidaan kritisoida siitä, että koeruutuja ei ollut satunnaistettu. Ti-lakokeessa sellainen ei olisi helposti mah-dollista. Tässä kokeessa turvauduttiin erittäin pitkiin yhtenäisiin koealoihin, joista tasaisin välein olleet 9 neliömet-rin koealat puitiin koeruutupuimurilla sen jälkeen kun muu pellon sato oli kor-jattu. Näin kokeesta saatiin melko luotet-tava, suurimpana ongelmana olivat pai-koittain esiintyneet rikkaruohot, jotka tiheinä esiintyminä alensivat sadon alle 1 000 kiloon hehtaarilta. ◀

Kirjoittaja on tohtorikoulutettava HY maataloustieteiden laitokselta.

Koeruudut kylvettiin 500 metriä pitkiksi vierekkäisiksi lohkoiksi, jotka merkittiin erivärisillä merkkipaaluilla lohkojen päihin. Kylvöyhdistelmän gps-paikannin ohjasi traktorin suoraan ja huolehti kylvölohkon pituudesta. Syksyllä koealat puitiin 100 metrin välein poikittain kylvösuuntaan nähden. Koeruudun koko oli 6 m x 1,5 metriä.

ohrasato, joten mallasohrasopimuksen puitteissa lohkolle uskaltauduttiin laitta-maan toisenkin kerran ohraa. Lajikkee-na oli, myös edellisenä vuotena ollut Har-binger, joka on tällä hetkellä suosituimpia mallasohria. Sen kasvuaika on melko ly-hyt, 94 vrk ja kasvusto on matala, 68 cm. Taudinkestävyydeltään se on hyvä. Toise-


Biohiiltä levitettiin Markus Eerolan viljelemällä Kneh-tilän tilalla 10 tonnia heh-taarille vuonna 2010 Uudenmaan ELY-keskuksen Ravinnehuuhtoumien hal-

linta (RaHA) -hankkeen ja Helsingin yliopiston maataloustieteen laitoksen yhteistyönä.

Pellot olivat silloin aloittaneet siirty-mävaiheen luomutuotantoon ja maiden rakenne oli pitkäaikaisen suorakylvön käytön jälkeen erikoinen: Pintamaa oli kuohkeaa, mutta noin 15–20 cm syvyy-dessä oli kova antura, jonka alla oli taas melko pehmeää maata. Maanäytteiden otto vaati voimakkaita apuvälineitä ja sa-teella notkopaikkoihin kertyi vettä.

Vetelä-nimisen lohkon ravinnetila oli kokeen alkaessa tyydyttävä – pH oli 5,8 ja P arvo 6,3 sekä K välttävä 140. Multavuu-deltaan lohko kuului luokkaan erittäin runsas multainen. Maalajiltaan hiuesavi-nen lohko tiivistyy helposti isojen konei-den alla.

Rypsin, ohran ja härkäpavun sadot nousivatEnsimmäisen koevuoden tulokset olivat biohiilen kannalta erittäin hyviä, vaik-ka luomurypsin satotaso jäikin pieneksi.

Biohiili on pitkävaikutteinen maanparannusaine, joka parantaa maan rakennetta, kationivaihtokapasiteettia ja lisää maan orgaanisen aineksen määrää. Kannattavuus riippuu hyvinkääläisen kokeen perusteella siitä, kuinka kauan sen lisääminen maahan vaikuttaa satotasoja nostavasti.

Biohiilellä pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti

TeKSTi: JuKKA KiVeLÄKuVAT: KARi KoPPeLmÄKi

Lohkolta korjattiin satonäytteet koeruu-tupuimurilla. Keskimäärin sato jäi vain 300 kiloon hehtaarilta, mutta biohiilen avulla satotaso nousi lähes 500 kiloon hehtaarilta. Biohiilellä oli siis erittäin merkittävä vaikutus satomäärään (40 %).

Keväällä 2011 lohkolle kylvettiin ohra suojaviljaksi apilanurmelle. Ohra taimet-

tui hyvin, mutta kuivuus pienensi satoa lohkolla. Kasvusto oli selvästi rehevämpi biohiiltä saaneella koeruudulla. Koeruu-duilta otettiin satonäytteet leikkaamal-la tähkät kahden neliömetrin kokoisilta aloilta. Biohiiltä saaneen koeruudun sato (2 180 kg/ha) oli selvästi suurempi (28 %) kuin ilman biohiiltä (1 580 kg/ha).

ensimmäisen koevuoden tuloksien mukaan biohiili nosti rypsin satomäärää paljon, mutta sato jäi silti hyvin pieneksi. Kuvassa koeruutupuimuri. Siirtymävaiheen ensimmäisen vuoden pelto, joka oli aikaisemmin suorakylvetty, ei kasvanut vielä hyvin.

Biohiili levitetään kostean kalkin levittimellä, jolloin työteho on hyvä. Biohiilen levitys oli vaativaa ja kustannuksia nosti koko kaluston joutuminen pesuun koealan käsittelyn jälkeen. myöhemmin on opittu, että kostuttamalla biohiili ennen levitystä, sen käsittely on helpompaa. Sopivasti kostutettuna (20–30 % vettä) biohiilikään ei pölyä.


Professori Fred magdoff (Vermont, maaperätieteet) ryhmitteli maan hiilivarastot ytimekkäästi kolmeen osaan: elävä, kuollut ja tosi kuollut (”the living, the dead and the very dead”). elävä osio koostuu juurista ja mikrobeista, kuollut osio koostuu kasvijätteistä, eritteistä ja kuolleista mikrobeista ja ”tosi kuollut” on pitkälle hajotettua ”humushiiltä”.

Suomalaisten viljanviljelyalueiden peltojen hiilivarastot hupenevat yksipuolisen viljelykierron johdosta. Viljanviljelyssä maahan jää hiilisyötteeksi lähinnä pieni määrä juuristoa ja olkea, joka ei riitä ylläpitämään varastoja. Kuolleen, hajotettavan hiilen määrä on alhainen ja pitkälle hajotetun hiilen määrä laskee hitaasti.

Kun viljatila siirtyy luomuun, viljelykiertoon tulee enemmän nurmia, mikä lisää maaperän hiilisyötettä. Tämä näkyy melko nopeasti maan nopeasti hajoavan orgaanisen aineen määrien nousuna. Vähitellen myös pidemmälle hajotettujen yhdisteiden (ns. ”humushiili”) määrä kasvaa. Lopulta pelto saavuttaa uuden tasapainotilan, jossa hiilivarasto on suurempi ja syötteet ja hajotus ovat tasapainossa. Samalla maahan tulee sidotuksi huomattava määrä hiilidioksidia pois ilmastoa lämmittämästä.

Viljakierto

5 v. Luomukierto alussa

5 v. Luomukierto lopulta

0

50

100

150

200

250

Hiil

iva

rasto

(t C

/ha

)

Satokasvi

Juuret + olki

Hajoava aines

Hajotettu aines

TeKSTi JA KuVAT: TuomAS mATTiLA

maan hiilivarastot kasvavat luomuviljelyssä

hajoavan hiilen määrää saa haarukoitua yksinkertaisella purkkikokeella. Laitetaan purkkiin maata 1/3 ja vettä 2/3. Annetaan liota ja sen jälkeen ravistetaan maapartikkelit rikki. Purkkia seisotetaan, kunnes eri maalajit lajittuvat kerroksiksi. Pohjalle lajittuvat maalajit karkeutensa mukaan (hiekka, hieta, hiue, hiesu ja savi) ja pinnalle kellumaan jää eri asteissa hajoava kasvijäte. Tarkkaa määrää orgaaniselle aineelle purkkikokeella ei saa, mutta eri lohkojen välisten erojen havainnollistamiseen koe sopii hyvin.

Maan hiilivarastoista oli kirjoittajalta artikkeli Luomulehdessä 5/2014. Siinä viitattiin tähän samaan kuvaajaan.

Biohiilellä pyritään nostamaan satotasoa pitkävaikutteisesti

Kasvukaudella 2012 koelohkoilla kas-voi viherlannoitusnurmi ja kasvukaudel-la 2013 härkäpapu. Keväällä 2014 biohii-likoelohkolle kylvettiin Ivory-kauraa, ja sitä lannoitettiin 8 tonnilla karjanlantaa hehtaarille. Kaura kasvoi hyvin ja peittä-vä kasvusto oli tukahduttanut rikkakas-vien kasvun. Syyskuun alussa lohkolta korjattiin 8 kauranäyttettä koeruutupui-murilla. Sato oli koelohkolla, ilman bio-hiiltä, suurin piirtein sama kuin lohkon sato keskimäärin eli noin 3500 kiloa heh-taarilta. Biohiili nosti satotasoa noin 7 %, biohiililohkojen sadon ollessa noin 3 750 kiloa hehtaarilta.

Satotasojen erot ovat olleet merkittäviä, mutta riittävätkö ne kattamaan biohiilen levityksen kustannukset? Biohiilen käy-tön kannattavuus riippuu siitä, kuinka kauan tuo ero satotasoissa säilyy. Jos sa-totasoissa on eroa vielä 10 vuoden pääs-täkin, silloin biohiilen käyttö voisi olla perusteltua jo peltoviljelyssäkin. Toisaal-ta erikoiskasvien viljelyssä 10 % sadonlisä voi olla ratkaiseva sekä siitä usein seuraa-va sadon laadun paraneminen. Biohiilen maanparannuskäytön vaikutusten tutki-mus vaatisi useita kokeita erilaisissa olo-suhteissa, että vaikutuksia voisi luotetta-vasti arvioida.

Biohiilen kustannus riippuu biohiilen valmistusmenetelmästä. Kustannus on liian korkea, jos sitä valmistetaan vain maanparannusaineeksi. Jos biojalostamot yleistyvät metsäteollisuuden yhteydessä, niistä muodostuu biohiiltä suuria mää-riä, joka voidaan joko polttaa tai käyttää maanparannusaineena. ◀

Kirjoittaja tekee väitöskirjaa maanparannusmenetelmistä Helsingin yliopistossa.

Biohiili sai ohran kasvamaan vertailuruutuja rehevämmin.


Yhä useammat lihantuottajat haluavat myydä tuotteensa itse, ilman turhia välikäsiä. Tätä tukemaan syntyi Pohjanmaalla tuottajien yhteishankkeena teurastamoyhtiö Ab Tajma oy, jossa on osakkaana 18 lihantuottajaa sekä teurastamon tuotantovastaava.

Uusi tuottajien omistamapienteurastamo

TeKSTi JA KuVAT: ANNe RiNTAmÄKi

säksi kävimme hakemassa mallia teuras-tamon toteuttamiseen mm. Ruotsista ja Saksasta, kertoo Ann-Sofie West.

– Alkuvuodesta 2013 syntyi päätös teu-rastamon toteuttamisesta ja kesäkuussa allekirjoitettiin osakassopimukset. Syntyi Ab Tajma Oy.

Tuottajien toiveiden mukaanSopiva tontti teurastamolle löytyi Peder-sören kunnasta Kolpin teollisuusalueel-ta aivan valtatie 8:n tuntumasta. Vajaan 500 neliön rakennukseen mahdutet-tiin myös asianmukaiset lihanleikkuu- ja käsittelytilat riiputuskylmiöineen ja pakkasvarastoineen.

– Laitoksen suunnittelusta on vastan-nut Jorma Pesämaa, jolla on pitkä koke-mus alan työtehtävistä. Kaikkein suurim-man työn ovat teettäneet byrokratia ja

Pari vuotta sitten joukko poh-jalaisia lihantuottajia ko-koontui etsimään ratkaisua yhteiseen ongelmaan; lihan suoramyynti oli jatkuvas-sa kasvussa, mutta teurasta-

mopalveluiden kanssa oli hankaluuksia. Lähimmät pienteurastamot olivat ruuh-kaisia, eikä logistiikkaan löytynyt aina toimivia ratkaisuja. Niinpä tuottajat Ann-Sofie West, Tommy Nyholm, Mårten Wärnå ja Anders Norrback sekä liha-alan ammattilainen Jorma Pesämaa läh-tivät suunnittelemaan omaa teurastamo-hanketta. Kun avuksi esiselvitystyöhön löytyi vielä Yritystalo Dynamon Foodia-ruokahanketta luotsaava Jonas Harald, alkoi asia edetä.

– Jonas kartoitti alueen tuottajien kiin-nostusta olla mukana hankkeessa, ja li-

Jorma Pesämaa vastaa teurastamon tuotannosta. ensimmäiset kuukaudet ovat osoittaneet, että pienteurastamolle on ollut alueella selvä tilaus.


lupa-asiat, joista meillä Suomessa on va-litettavasti tehty varsin monimutkaisia. Esimerkiksi Saksassa malli on huomat-tavasti yksinkertaisempi, Ab Tajma Oy:n toimitusjohtajana toimiva West toteaa.

Tajman perusajatus on tarjota teuras-tamo- ja lihanleikkuupalveluita sekä osakkailleen että muille tuottajille. Pienteurastamon kapasiteetti on 1 000 eläinyksikköä vuodessa, ja se ottaa vas-taan lampaita, sikoja, nautoja ja hevosia. Noin puolet teurastettavista eläimistä tu-lee osakkailta, loppu kapasiteetti on mui-den käytössä.

– Perusajatus on, että tuottaja saa saman katon alta laadukkaat palvelut aina teu-rastuksesta lihankäsittelyyn ja pakkaa-miseen saakka. Pieni teurastamo taipuu pientuottajien yksilöllisiin tarpeisiin ai-van eri tavalla kuin suuri lihatalo, West sanoo.

Ei "vain lihaa"West ja Pesämaa pitävät tärkeänä myös teuraseläinten hyvinvoinnista huolehti-mista; mitä stressittömämpi eläin on teu-rastushetkellä, sitä laadukkaampaa on myös liha.

– Näihin asioihin kiinnitetään Ruotsis-sa ja Saksassa jo paljon huomiota, ja us-kon, että tulevaisuudessa suomalaisista-

kin kuluttajista tulee yhä tiedostavampia ja vaativampia, Pesämaa toteaa.

– Minulle Tajma tarjoaa mahdollisuu-den tehdä töitä tiiviissä yhteistyössä tuot-tajien kanssa. Laadukas lopputulos on kaikkien etu, Pesämaa toteaa.

Teurastamon laitteita ja kalusteita on hankittu sekä uutena että käytettynä Suo-mesta ja ulkomailta. Kaikki on yritetty ajatella loppuun asti, esimerkiksi kylmä-koneiden tuottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä.

– Hinnallisesti emme ehkä voi kilpail-la isojen teurastamoiden tai vanhempi-en yritysten kanssa, jotka ovat jo saaneet maksettua investointinsa. Mutta voimme kilpailla laadulla: lyhyemmät kuljetukset, rauhallisempi eläinten käsittely, ei ruho-jen shokkijäähdytystä, mahdollisuus pit-kään riiputukseen, paloittelu asiakkaan toivomalla tavalla ja syötävien elinten ja muiden sivutuotteiden palautus – kaikki nämä ovat meidän valttejamme. Eikä vä-häisimpänä; suoramyyntiä harjoittavat tilat saavat etusijan teurasjonoissa, Pesä-maa kertoo. ◀

Kirjoittaja on Ylikallion kyyttötilan emäntä Alavetelistä Pohjanmaalta. Ylikallio kuuluu Tajman perustajiin.

△ Teurastamolle tuleville eläimille on varattu rauhallinen ja tilava navetta-osasto.

▷ Nämä karitsankotletit ovat pian valmiina vakuumissa. Teurastamon 18 omistajasta 13 tuottaa luomulihaa.

▽ Kullekin yritykselle painetaan heidän haluamansa etiketti.


Erkki Liitola astelee pellon hal-ki kohti valkeita säilörehupaa-leja. Rymättylän Pornaisten kylässä oleva pelto on yksi kymmenistä Liitolan vuok-rapelloista. Liitolan tilalla on

muutaman sadan sarvipään nautakarja ja rehua varten on pitänyt vuokrata lisäpel-toja Rymättylästä ja lähiseudulta.

Pellon laidalla Liitola avaa valkean pin-tamuovin ja esittelee sen alta paljastuvan

läpinäkyvän polyeteenikalvon. Tästä kah-den kalvon tekniikasta Liitolalla on vii-den vuoden kokemus. Perinteisempi tapa on kääriä rehu verkkoon ja suojata se säil-tä pintamuovilla.

Liitolan Agronic-paalainkäärin on syl-kenyt pellolle 19 000 paalia; puolet niistä on kahden kalvon menetelmällä paketoi-tu. Kumpaakin tekniikkaa voi käyttää sa-malla paalaimella, pitää vain säätää lait-teen ohjelmaa välillä.

Kahden kalvon menetelmässä paalain pyöräyttää polyeteenikalvon naruksi ja narun pää jää paalin sisälle. Loppuosan kalvosta paalain levittää paalin pinnalle.

– Käyttöhäiriöitä on ollut, mutta se on ollut aina kuskista kiinni, Liitola kuittaa.

Kuiva heinä verkkoon, olki ja tuore rehu kalvon sisälleLiitolan paalain on vuosien aikana syönyt monenlaista kasvustoa. Käytäntö on opet-

tanut, milloin paalain säädetään verkolle, milloin polyeteenikalvolle.

Liitolalla on tapana paalata naudoille märkää ja puolimärkää rehua, koska se on maittavaa ja nesteessä on arvokkaita ra-vinteita. Tämä tavara soveltuu mainiosti polyeteenikalvolla käärittäväksi.

Sen sijaan verkon sisälle pyöräytet-ty kostea rehu saattaa tuottaa ongelmia talvella.

– Kun paalin pinta jäätyy, verkkoa on hankala repiä siitä irti, Liitola selventää.

Kuiva heinä on kätevintä paalata ver-kolla. Olki on puolestaan helpoin kääriä kalvon sisälle, sillä oljen varastoinnissa ei tarvita enää pintamuovia.

Liitolan mukaan kumpaakin menetel-mää kannattaa käyttää. Verkko on edulli-sempi vaihtoehto. Pitää vain tietää, missä se toimii parhaiten.

– Kun käyttää polyeteenikalvoa, pinta-muovia tarvitaan vähemmän. Materiaalia säästyy ja jätettä tulee vähemmän.

TeKSTi JA KuVAT: LASSi LÄhTeeNmÄKi

Kalvon alla säilörehu voi paremminPitäisikö sitoa säilörehu verkon tai kalvon sisälle? Verkko on edullisempi, mutta kalvon alla rehu pysyy parempana. Rymättyläläinen luomuisäntä käyttää molempia ja tuntee muutkin erot näiden välillä.


Tutkittua tietoa säilyvyydestäErkki Liitolan aistinvaraiset havainnot ja kokemukset rehusta puoltavat kalvon käyttöä.

– Kun happea jää paaliin vähemmän, rehu pysyy paremmassa kunnossa, vilje-lijä analysoi.

Samaan tulokseen tuli unkarilainen säilörehun mikrobiologian asiantuntija, kunniaprofessori Dave Davies. Pari vuot-ta sitten hän selvitti Liitolan käyttämän Baletiten Film&Film-käärintäjärjestel-män edut ja haitat.

Maatilaolosuhteissa tehdyn tutki-muksen mukaan kalvopaali oli selväs-ti tiiviimpi, kuin verkkopaali. Tämän takia käyminen on nopeaa alkuvai-heessa ja säilytysvaiheessa happea on niukalti. Jos paali vahingoittuu, kalvo-paali homehtuu selvästi verkkopaalia vähemmän.

Polyeteenikalvon sisällä rehu pysyi pa-rempana: sokeripitoisuus oli isompi ja pH

pienempi. Tulokset osoittivat, että ammo-niakkinitraatin määrä on kalvopaaleis-sa pienempi, kuin verkkopaaleissa. Kor-kea ammoniakkinitraattipitoisuus kertoo siitä, että proteiinipitoisuus on paalissa vähentynyt.

Tohtori Daviesin tekemän kokeen mu-kaan kalvopäällysteisellä paalilla on verk-kopaaliin verrattuna 80 prosenttia vä-häisempi kuiva-aineen hävikki homeen vähäisemmän muodostumisen takia. Li-säksi paremman käymisen takia kuiva-aineen hävikki oli kalvolla 7,5 prosenttia verkkopaaleja vähäisempi.

Liitolan tilalle tulee uusi suuntaErkki Liitola laittoi Agronic-paalaimen syksyllä myyntiin. Tämä Norjassa ja Suo-messa valmistettu laite tuli tarpeettomak-si, sillä ensi kasvukaudella Liitola ei enää korjaa rehua. 1990-luvulla alkanut kar-janpito loppuu keväällä ja tilasta tulee viljatila.

Kymmenet vuokrapeltohehtaarit pysy-vät jatkossakin Liitolan viljelyssä, mutta nurmi muuttuu luomuviljaksi.

– Spelttiä ajattelin kokeilla tai tattaria, isäntä pohdiskelee.

Liitola pitää tärkeänä, että pellot pysy-vät peltoina. Metsitetty tai pusikoitunut pelto ei rymättyläläisen silmää miellytä ollenkaan. Tämän takia Liitola on valmis vuokraamaan lisääkin peltoja.

– Ilman vuokrausta moni pelto olisi jo päässyt pusikoitumaan, Liitola arvelee.

Liitola on varma siitä, että joskus vielä tarvitaan kipeästi kaikkia peltohehtaareja ruoantuotantoon.

Liitolan tila on pysynyt samalla suvulla neljän sukupolven ajan. ◀

Kirjoittaja on vapaa toimittaja Rymättylästä.

△ Pintamuovia tarvitaan vähemmän, kun pohjalla on polyeteenikalvo verkon sijasta, sanoo erkki Liitola.

◁ Polyeteenirulla on helppo laittaa paalaimeen, esittelee erkki Liitola.

▷ muovikalvon sisällä rehu pysyy paremmassa kunnossa.

erkki Liitola tiesi jo pikkupoikana päätyvänsä maanviljelijäksi. Toiveammatti on muuttumassa, kun karja lähtee tilalta keväällä.


Mentorin vinkit

TeKSTi: JuhA ALASAAReLAKuVA: miKKo muSiKKA

Tällä palstalla esitellään Luomuliiton mentoreita ja muutamia käytännön esimerkkejä heidän ratkaisuistaan. Voit hakea mentoria tueksesi, jos kaipaat kokeneemman näkemystä ja keskusteluapua. myös uusia mentoreita otetaan mukaan! Lisätietoja mentor-sivulta: www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

Sonni- ja emopihattotoimivat tehokkaasti yhteenToisten luomuviljelijöiden hyödyllisiä kokemuksia kuulee, kun verkottuu heidän kanssaan. Yhteistyöllä on suuri mahdollisuus oman toiminnan kehittämiseen.

Tarja Musikkaa työllistää jo pojalle siirretty luomu-emolehmätila Rääkkylän Rasivaarassa. Lisäksi hänel-lä on maatilan ja ympäristön asiantuntija- ja neuvontapal-

veluja tarjoava yritys. Itse hän on oppinut paljon yhteisissä keskusteluissa muiden viljelijöiden kanssa kursseilla ja tapahtu-missa. Musikka neuvoo luomuviljelijöitä verkottumaan.

– Ei saa jäädä hautumaan omalle tilal-le, vaan ehdottomasti kannattaa lähteä

liikenteeseen, koulutustilaisuuksiin ja ta-pahtumiin, hän kannustaa.

Toisten kanssa avoimesti keskustellen jaetaan kullanarvoisia kokemuksia luo-mutuotannosta. Hän ryhtyi mentoriksi, että voi jakaa vuosien aikana “hihaan tart-tuneita” kokemuksia toisillekin.

Yhteinen suorakylvökone oli hyvä hankintaMusikan mielestä kaikkien luomutilojen pitäisi pitää yhtä mahdollisimman tiiviis-ti ja hoitaa porukassa luomua eteenpäin.


– Meidän läheltä löytyy kaksi luomu-kasvinviljelytilaa, joilta saadaan pehkua ja säilörehua tehtyä tekopalkalla. Vaik-ka suurin osa rehusta saadaankin omas-ta maasta, yhteistyön avulla pärjää pa-remmin huonoista vuosista, hän kertoo. Heillä on käytössään myös muutaman ti-lan kanssa yhteishankintana ostettu suo-rakylvökone, jolla siemenet saadaan op-timaalisiin syvyyksiin. Yhteinen kone on ollut hyvä hankinta.

Musikan tilalla käytetään myös ura-koitsijoita, jotka ovat tehneet laadukasta jälkeä suhteellisen edulliseen hintaan.

– Keskellä kesää urakoitsijat joutavat hyvin lannanlevitykseen, hän vinkkaa.

Lannanlevittäjät ovat kehuneet todel-la paljon Musikan kompostointisystee-miä. Pihaton pehkupohjasta tehty kom-posti saa olla vähintään vuoden kasassa, ennen kuin se levitetään uusittaville pel-loille. Se ei haise, ei rapaa koneita, ei leviä tielle, mutta levittyy todella hyvin. Kom-postointi on yksi osoitus siitä, että monet tavanomaisetkin tilat ovat ottaneet op-pia luomun hyvistä puolista, juuri esimer-kiksi lannan kompostoinnista ja apilan lisäyksestä nurmiseoksiin.

– Miksei luomumentor voisi käydä myös tavanomaisilla tiloilla? Musikka pohtii.

Monipuoliset nurmiseoksetMusikan laitumille kylvetään monipuoli-sia nurmiseoksia.

– Kuivinakin kesinä monipuolinen sie-menseos estää totaalisen sadonmenetyk-sen. Esimerkiksi puna-apila, joka on syvä-juurinen, näyttää vetävän syvemmältäkin nestettä timoteille, joka on vähemmän sy-väjuurinen, Musikka havainnoi.

– Meidän siemenseoksessa on kaikkea: timotei, nurminata, rehunata, puna-, val-ko- ja alsikeapila, koiranheinä, keltamai-te, raiheinää ja kaikkea mahdollista, että riittäisi koko kesän läpi, hän luettelee.

Koska tilalla ei kasvateta puhdasta vil-jaa, nurmen saa katkottua pikakesannolla.

– Kun on otettu ensimmäinen sato, tai lehmät ovat laiduntaneet, niin sitten kul-tivoidaan, levitetään lannat ja kynnetään. Sitten harauskertoja tarpeen mukaan, ja sen jälkeen kylvetään rukiin kanssa nur-men siemen.

Tämä käytäntö on osoittautunut tosi hyväksi laidunalueella, ja se on alkukesäs-tä todella rehevä. Lisäksi se antaa aikaa ja mahdollisuuden torjua rikkaruohoja use-ammalla harauksella.

Kahden pihaton järjestelmäMusikalla on käytössä kaksi pihattoa, sonnipihatto ja emopihatto, jossa on poi-kimakarsinat. Poikimakarsinasysteemi on toiminut hyvin. Karsinoissa on sul-jentalaitteet, jolla eläimen pään saa kiin-ni, esimerkiksi korvamerkkien laittoon. Kun kaikki emot ovat poikineet, karsi-nasta tehdään vasikkapiilo. Vasikat op-pivat käymään siellä porukalla, ettei aina tarvitse olla emon helmoissa. Kätevä on myöskin yksittäinen siirrettävä yhden eläimen pakkoparsi, esimerkiksi rokotuk-siin ja korvamerkkien laittoon.

– Syyspoikivien ryhmä on hyvä käytän-tö, Musikka kehuu. Heillä yksi kolmasosa emoista poikii syksyllä.

– Kun lehmät otetaan sisään syksyllä, niin kevätpoikivat laitetaan sonnipihat-

Kuvan taustalla näkyvä aita on rakennettu käytetyistä sillankaiteista. - ei ole vielä mennyt isompikaan sonni tämän aitauksen läpi, Tarja musikka nauraa. Kuvassa vieressä limousinsonni ollilan hugh hefner.

Mentor voi vinkata myös mitä ei kannata tehdä...

Jaloittelualueen valumavedetmusikan sonnipihaton eteen rakennettiin ruokintapöytäkatos siten, että katoksien väliin jää kapeahko jaloittelualue. Jaloittelualueelle kerääntyy nyt molempien katosten sadevedet ja lumet.

- Pitäisi olla niin, että eläin selkeästi syö ja nukkuu sisällä, ja ulkona vain jaloittelee. Tuollaista ei kannattaisi tehdä. Se on liian märkä ja lisäksi jäätyy talvella, hän valittelee.

- olemme kaikille tilalla käyneille vieraille myös sen rehellisesti tunnustaneet ja näyttäneet, että ei kannata ainakaan näin.

toon ja niiden vasikat vieroitetaan. Sa-malla syyspoikivat laitetaan emopuolel-le, missä on poikimakarsinat. Keväällä tehdään päinvastoin, ja näin molemmat pihattorakennukset tulee hyödynnettyä optimaalisesti ja eläimille jää enemmän tilaa, hän jatkaa.

Nautojen ruokailupöydän vierelle Mu-sikka levittää turvetta jalkojen puhdistus-ta varten. Käytön jälkeen turve palaa hy-vin kompostissa.

Musikan neuvo on, että siirtykää luomutuotantoon.

– Ei haittaa yhtään kun lehdessä lu-kee, että Yara nosti lannoitteiden hinto-ja. Luomu on meidän tilan paitsi ekologi-nen, myös taloudellinen vaihtoehto, hän iloitsee.

– Ja mikä parasta, tilaa jatkava Mikko-kin on samaa mieltä. Eli ainakin tämä “elinikäinen mentorointi” on tuottanut tulosta. Mikko on erityisen kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja kokee, että luo-mu on siinä suhteessa parempi vaihtoeh-to eläimille. ◀

Kirjoittaja on agrologiopiskelija.


Valtakunnallisessa sarjassa Murtomäen karja on sijoit-tunut kymmenen parhaan joukkoon useita kertoja vuo-desta 2005 alkaen. Pihatossa on paikat 32 lypsylehmäl-

le, joista länsisuomenkarjaa on tällä het-kellä 17 lehmää. Loput ovat ayrshireä ja holsteinia. Kaiken kaikkiaan navetassa on reilut 60 nautaa. Karjan vanhin lehmä on luonnollisesti suomenkarjaa ja se on poi-kinut jo yhdeksän kertaa. Ikä alkaa jo hie-man matriarkkaa painaa, mutta sen pois-lähtöä ei ole vielä edes mietitty.

Ammattilaiset apuna– Suomenkarjan jalostuksen etuna on se, että sukulaisuusaste saadaan selvil-le helposti. Meidän karjassa sukulaisuus

näyttää olevan kaukana muista suomen-karjoista. Yhdessä Faban asiantuntijan kanssa tehtävä jalostussuunnitelma on näin ollen helpohkoa, Esko Murtomäki selventää.

Jalostussonniakin Faba on pyytänyt, mutta toistaiseksi ei ole vielä saatu ai-kaiseksi Faban kriteerien mukaista pe-riyttäjää. Luomutilan lehmien vaatimat-tomampi tuotos vaikuttaa omalta osalta siihen, ettei Murtomäestä olla jalostus-sonnia vielä saatu. Muutamien vuosien aikana karjan NTM eli kokonaisjalostus-arvo on melkoisin harppauksin noussut 15,5:een eli toivossa on hyvä elää.

Tilan suomenkarjan lehmien keskituo-tos on 5 500, ayrshirellä 6 200 ja holstei-nilla 9 500 kiloa vuodessa. Suomenkarjan matalaa tuotosta kompensoi hieman mai-

murtomäen tilan suomenkarjalehmät on karjojen välisessä jalostusarvokilpailussa arvioitu Suomen parhaaksi vuonna 2014. Keuruun haapamäellä sijaitseva marjut Kanerva-murtomäen ja esko murtomäen pitämä tila on ollut luomussa peltojen osalta vuodesta 1998 alkaen. Karja siirtyi luomumaidontuotantoon vuonna 2003, kun yli sata vuotta vanha kivinavetta saatiin remontoiduksi.

Suomenkarja jalostuksen huipulla

TeKSTi JA KuVAT: ViSA ViLKuNA

don suurempi kuiva-ainepitoisuus, var-sinkin holsteiniin verrattuna.

Korsirehu kunniaanKarjan ruokinta perustuu biologisella säilöntäaineella säilöttyyn tuorerehuun, kuivaheinään ja väkirehuun. Väkirehu-prosentti on maltillisessa, hieman päälle 30 prosentin tasossa.

– Teemme vain yhden tuorerehusadon kesässä toisen sadon mennessä syöttöre-huksi ja laitumeksi. Olemme keskittyneet tuorerehussa hieman enemmän määrään, tosin valkuaisen ja sulavuuden kustan-nuksella. Kun väkirehu ja valkuaisrehu on ostossa, niin tulevaisuudessa voisi olla paikallaan miettiä tuorerehun ruokinnal-lisen laadun parantamista, Esko Murto-mäki pohtii.

Tilan nurmet uusitaan erittäin vaih-televasti. Kivisillä mailla jokavuotisella täydennyskylvöllä on uusintaväli saatu pidennetyksi jopa kahdeksaan vuoteen. Suopellon pitkäaikaisesta nurmivilje-lystä on erillissopimus, jolla uusintaväli on venytetty jopa 15 vuoteen. Lietelanta mullataan pääsääntöisesti rehunteon jäl-keen, mutta kantavilla kivennäismailla myös kevätlevitystä on harjoitettu hyvin tuloksin.

Talous ratkaiseeNurmisiemenessä on timotein ja ruoko-nadan lisäksi apilaa. Laitumille valko-apilaa ja suomaille alsikeapilaa ja kovem-mille vainioille puna-apilaa. Nurmien välivuosina viljellään viljan ja herneen seosta, joka korjataan tuorerehuksi.

– Syksylläkin lantaa levitetään ja sen te-hon näkee selvästi keväällä ripeänä nur-men kasvuun lähtönä. Välillä ihmetyttää nämä säännöt. Syyskuun sateiden aikaan lantaa saa levittää, mutta marraskuul-la pakkasen kohmettamaan maahan sitä ei enää saa tehdä vaikka sen sekaan heti kyntäisikin. Tuntuisi äkkiä ajatellen, että hieman ennen maan jäätymistä tehty le-vitys pitäisi mahdolliset huuhtoumat mi-nimissään, Murtomäki miettii.

Murtomäen vanha isäntä oli aikoinaan lähes luomuviljelijä ja siitä Eskokin sai in-nostuksen luomuun. Saatuaan tilan hal-


tuunsa Esko kuitenkin viljeli muutaman vuoden aiempaa ”kemiallisemmin”. Var-sin pian hän kuitenkin huomasi talou-den pysyvän paremmassa kunnossa, kun jättää turhat ostopanokset pois ja keskit-tyy omavaraisuuden ja ammattitaidon kehittämiseen.

– Mielestäni viljelijöiden kannattaa myös kuunnella kuluttajien toiveita. Luo-muahan he tuntuvat kaiken aikaa halaja-van. Siinäkin on yksi tärkeä syy meidän tilan luomutuotantoon, Esko Murtomäki tiivistää. ◀

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

▷ Tuorerehu säilötään biologisella aineella noin 500 kuution vetoiseen siiloon.

▽ Reilu sata vuotta sitten valmistunut navetta remontoitiin asemalypsylle kymmenkunta vuotta sitten.

Liete mullataan omatekoisella tankilla, johon on asennettu hollantilaisvalmisteinen veitsityyppinen multain.


Från början startade man med frukt och grönsaker, för att sedan addera andra produkter som kött och torrvaror till att nu omfatta det mesta man kan behöva vid matlagning. Årstiderna är nu världens största leverantör av ekologiska matlådor.

Årstiderna expanderar På svenska

Årstiderna startades un-der 1999 i Danmark och har sedan 2004 funnits i Sverige. Konceptet har även utvecklats till att omfatta färdiga måltid-

slösningar, en stor hit i Sverige. Sedan 2004 är influgna livsmedel bannlysta i lådorna. I dagsläget samarbetar man med 250 danska lantbrukare och fem svenska lantbrukare.

inte det viktigaste för miljön. Det är mer viktigt för konsumentens förståelse. An-ledningen till att vi inte har fler svenska leverantörer är att vi helt enkelt inte fått det att fungera. I början var vår tanke att så gott som enbart ha svenska leverantö-rer till de svenska lådorna. Men vi mötte väldigt liten förståelse för hur vi arbetar, med minutiös logistik och krav på bra kvalitet. Vi fick inte det vi ville av rätt kvalitet vid rätt tidpunkt. Därför fick vi lägga ner den tanken, säger Søren.

En av anledningarna till Årstider-nas framgångar i Danmark just nu är att ett danskt tv-program presenterat Årstidernas måltidslösningar som ett sparalternativ

Nyheten är hämtad från Ekoweb.nu

- I dagsläget har vi 55 000 kunder i Danmark och cirka 5500 i Sverige. Marknaden exploderar just nu. Vi är inne i en mycket expansiv period där det tillkommer ungefär 2000 nya kunder i Danmark och 500 nya i Sverige under bara de senaste veckorna, säger Søren Ei-lersen, själv odlare och en av grundarna och ägarna bakom Årstiderna.

- Det är viktigt för oss att verka lokalt. Men det är inte det viktigaste och det är

DelitukustaJouluherkut

Herkulliset laatikot,rosollit, lihahyytelöt

rullasyltyt ym.

T I L A U K S E T: Pohjantie 810420 Pohjankuru, Raasepori

[email protected]+358 (0)20 763 9121

Perinteisesti pitkäänsuolalaukassa suolatut

Luomuporsaan joulukinkut.

DelitukustaJouluherkut


Organic Monitorin joh-taja Amarjit Sahota hahmotteli maailman luomutuotannon ja -kulu-tuksen kokonaiskuvaa pu-huessaan lokakuun alus-

sa Luomuelintarvikepäivässä Helsingissä. Hän kertoi, että luomuviljelyä harjoitet-tiin vuonna 2013 yhteensä 37,5 miljoo-nalla hehtaarilla.

– Suurimmat luomutuotantoalat ovat Oseaniassa ja Euroopassa, kun luomun kulutus puolestaan keskittyy Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan. Noin puolet maailman luomumarkkinoista sijaitsee Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Organic Monitor on Isossa-Britannias-sa toimiva tutkimus- ja konsulttiyhtiö. Vuonna 2001 perustettu yritys erikoistui aluksi maailman luomumarkkinoiden analysoimiseen, mutta on sittemmin laa-jentanut alaansa esimerkiksi luonnonkos-metiikan, luonnontuotteiden sekä reilun kaupan tuotteiden ja eettisten tekstiilien markkinoiden seurantaan. Organic Mo-nitor mm. julkaisee markkina-analyyseja ja selvityksiä, tekee tilaustutkimuksia ja järjestää kestävän liiketoiminnan semi-naareja ja työpajoja.

Amerikassa hyvä myötätuuliSahotan mukaan luomun kasvu on ai-van viime aikoina ollut ripeintä Poh-jois-Amerikassa. Mantereen valtavilla markkinoilla luomulla on 3–4 prosentin markkinaosuus.

Kulutuksen odotetaan yhä kasvavan, jos tarjontaa vain riittää. Uudella mante-

reella luomun tärkein jakelukanava ovat supermarketit.

Luomun kulutus lisääntyy myös Aa-siassa, joskin lähtötaso on matala: luomun markkinaosuus on alle prosentin. Myös Aasiassa kulutuksen odotetaan lisäänty-vän, mutta markkinoiden kasvu perustuu pitkälle tuontiin. Aasian tärkeimmät luo-mumaat kulutuksen näkökulmasta ovat Kiina, Etelä-Korea ja Japani.

Euroopassa myynti piristyySahota kertoi, että Euroopan luomumark-kinat ovat tällä hetkellä hieman Pohjois-Amerikkaa pienemmät, osin euron hei-kon kurssin takia. Euroopan johtavia luomumaita ovat Saksa, Ranska, Italia ja Iso-Britannia.

– Luomulla on Euroopassa noin 2–3 prosentin markkinaosuus, ja luomu-myynnin kasvuvauhti on jälleen piristy-mässä. Eurooppalaiset ostavat luomunsa supermarkettien lisäksi erikoiskaupoista, hän selvitti.

Sahota kertoi, että eurooppalaisten per capita -luomukulutus on keskimäärin noin 40 euroa. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin suuret: per capita -luomuku-lutuksen kärkimaita ovat Sveitsi, Tans-ka ja Itävalta, joissa luomuun käytetään 120–180 euroa per henkilö vuodessa. Suo-malaiset ostavat luomua noin 39 eurolla vuodessa.

Strategioilla uusia asiakkaitaSahotan mukaan luomuala on globaalis-ti myös monien haasteiden edessä. Mene-kin myönteisestä kehityksestä huolimat-

TeKSTi JA KuVA: miNNA NuRRo/PRo Luomu

Luomun kulutus kasvaa maailmallaLuomun kulutus maailmalla on kasvanut viime vuosina nopeasti. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö organic monitor arvioi, että vuosina 2008–2012 luomun globaali myynti lisääntyi 27 prosenttia. Viime vuonna maailman luomumarkkinat olivat 52,9 miljardin euron suuruiset.

Amarjit Sahota puhui Luomuelintarvikepäivässä globaaleista luomumarkkinoista.

ta kilpailu hyllytilasta on kiristymässä. Toisaalta tekemistä riittää tarjonnan ja kysynnän välisen tasapainon löytämisek-si sekä luomun erottautumiseksi monista muista elintarvikkeen tuotantotapaa ku-vaavista merkeistä.

Aktiivisia luomukuluttajia on vasta pieni osa valtaväestöstä. Sahota totesi, että uusia kuluttajaryhmiä on saatava osta-maan luomua, jos alan yritykset haluavat kasvattaa bisnestään ja välttää törmäämi-sen ”vihreään lasikattoon”.

– Monet luomua valmistavat yritykset ovat saaneet tuotteilleen uusia kuluttajia kehittämällä erilaisia luomu plus -strate-gioita. Ne ovat vastuullista ja kestävää ke-hitystä kuvaavia asioita kuten terveelli-syys, reilu kauppa, hiilineutraalisuus tai ekologinen pakkaus, hän korosti.

Sahota mainitsi myös esimerkkejä on-nistuneista luomu plus -strategioista. Esi-merkiksi luomusoijatuotteita valmistava Alpro ja luomumuroja ja -mysliä valmis-tava Alara Wholefoods ovat brändänneet tuotteensa ensisijaisesti terveellisyydel-lä. Maailman johtava luomusuklaanval-mistaja Green & Black´s profiloituu eetti-syydellä, ja Hollannissa Bio+-tuotemerkin alle on koottu laaja tuoteperhe kohtuu-hintaisia arjen luomuelintarvikkeita. ◀


PalveluksessanneSeuraava Luomulehti ilmestyy 30.1.2015.

LuomuViLJeLYYN SiemeNiÄ

LuomuTuoTTeiTA

KARJATiLALLe

LuomuTuoTTeiTA

Laatusiemenet luomuun!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 [email protected]

- viljat, timoteit, raiheinät- nadat, apilat, virnat- nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

Luomu on hyvää -HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESIMA-PE 10-17, LA 10-15

TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLIMA-PE 10-17, LA 9-15

TERVETULOA JOULUOSTOKSILLE!

Uusitilantie 65, Karkkila puh. (09) 2256 819

KIVEN SÄÄSTÖPOSSUT i l a t e u r a s t a m o

LUOMULIHAAMAATILALTA

www.luomupossu.fiNoudot suoraan tilalta tai toimitus kotiovelle Itellan Termo-kyydillä.

SuoRAmYYNTiÄ


IlmoitusmyyntiMaritta Humala, puh. 040 709 9856

[email protected]

KoNeiTA

KARJATiLALLe ohJeLmiSToJA

p. 010 3211 950

UUSI

www.eurotrading.fi

Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia.

Sisältää mm: A-vitamiini 250.000 k.y., D3-vitamiini 50.000 k.y., E-vitamiini 500 mg, Sinkki 6000 mg, Mangaani 4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg,Koboltti 18 mg, Seleeni 40 mg

Detamin Mineral Lick Plus-nuolukivi

p. 010 3211 950

4000 mg, Kupari 1200 mg, Jodi 100 mg,

LuomuViLJeLYYN

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viher-lannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella.

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita, taloudellisia ja nostavat satoja. Tätä monet käyttäjätkin kertovat.

Uudistettu tositarkka AEROSTAR EXACT rikkaäes

CHOPSTAR rivivälihara ROW-GUARD kameraohjauksella

Meiltä tutkitusti parhaat koneetmekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan

Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

UUTUUS

meNToRiT

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.Lisätietoja: [email protected], puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor


Palveluksessanne

EkoCentrian luomun käy-tön edistämiseen kehittä-mä Portaat luomuun -oh-jelma on vakiinnuttanut paikkansa ammattikeit-tiöiden parissa. Ohjelmaa

on kehitetty vuodesta 2002 lähtien vastaamaan ammattikeittiöiden tar-peita ja sitä on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Vuodelle 2014 EkoCentria sai eduskunnan lisämäärärahan, jon-ka avulla on varmistettu Portaat luomuun -ohjelman jatkuminen 1.1.2015 alkaen ilman ministeriön tukea.

Tavoitteena on edelleen aktivoida ruokapalvelutoimijoita lisäämään luomutuotteiden käyttöä. Tämän li-säksi välitetään tietoa luomutuot-tajille siitä, mitä tuotteita ammatti-

TeKSTi: ANu ARoLAAKSo

ohjelma välittää tuottajille tietoa siitä, mille tuotteille ammattikeittiöissä eniten on kysyntää. Tärkein tavoite on lisätä luomutuotteiden käyttöä ammattikeittiöissä.

Portaat luomuun -ohjelma vakiintuu

keittiöt eniten toivovat. Ohjelman avulla pyritään siis parantamaan ky-synnän ja tarjonnan kohtaamista.

Tällä hetkellä Portaat luomuun -ohjelmassa on yli 2200 keittiötä ja arvio on, että vuoden 2014 loppuun mennessä keittiöitä on lähes 2500. Ohjelmaan liittyneet ammattikeit-tiöt ja ennen kaikkea julkisen sekto-rin ruokapalvelut ovat sitoutuneet luomutuotteiden käyttöön ja toivo-vat suomalaisia luomutuotteita lisää markkinoille.

Luomutuotteiden käytön lisäämi-sellä julkinen sektori haluaa omalta osaltaan olla toteuttamassa hallituk-sen Lisää luomua! -luomualan kehit-tämisohjelman tavoitteita: 20 % luo-mua vuoteen 2020 mennessä. ◀

www.portaatluomuun.fiKATSo: ohjelmassa mukana olevat ammattikeittiöt ja suosi niiden ravintoloita.

PeRehdY: Keittiöiden eniten käyttämät luomutuotteet ja niiden käyttömäärät.

Natria on hellä maalle, kasveille ja ihmisille!Natria on hellä maalle, kasveille ja ihmisille!Natria on hellä maalle, kasveille ja ihmisille!

Lisätietoa tuotteista: www.puutarhasielamaan.fi. Myynti: puutarhamyymälät, marketit, tavaratalot ja rautakaupat kautta maan. Markkinointi: Schetelig Oy

Uusi Natria-lannoitesarja on valmistettu puhtaasti 100% luonnon omista raaka-aineista – luonnosta luontoon!•Ihananperinteisetjasuositutluonnontuotteet

•Luujauhokukille,pensaillejapuille

•Verijauhonuorilletaimillejalehtivihanneksille

Rakeistetutlannoitteetovathelppojajasiistejäkäyttää.

Tutustu Natria-sarjan muihin tuotteisiin www.puutarhasielamaan.fiPuutarhan apteekki - puutarhasi parhaaksi


Leonardo da Vincin toteamus näyttää edelleen olevan voimassa. Käytävässä ilmastokeskustelussa nyky-maatalouden merkittävään osuuteen on kiinnitetty hämmästyttävän vähän huomiota, vaikka peruste-kijät ovat olleet tiedossa jo pitkään – kemikalisoi-

tunut maatalous on CDIAC:n (CarbonDioxide Information Analysis Center) arvion mukaan hävittänyt maailmanlajui-sesti noin 20–23 % peltojen humuksesta, jolloin maaperästä on vapautunut suunnattomat määrät hiilidioksidia.

Suomen Maatalouden koeasemilla 1961-1991 tehty seu-rantatutkimus (E. Sirviö) osoitti humuskadon olleen 20–30 % eli noin kaksi prosenttiyksikköä tai suuruusluokkaa 50 tonnia per hehtaari. (Jokainen maasta hävinnyt kilo or-gaanista ainetta tuottaa ilmakehään 1,5 kg CO2:ta.) Sama suuntaus jatkuu edelleen. Seurauksena on ollut maan vil-javuuden merkittävä lasku – saman sadon tuottamiseksi tarvitaan nyt moninkertainen määrä väkilannoitteita. Humuskatoon liittyy myös maan tiivistyminen ja ravin-teiden pidätyskyvyn heikkeneminen, mikä helppoliukois-ten väkilannoitteiden ohella lisää merkittävästi Itämeren ravinnekuormitusta.

Väkilannoittamisen ongelmat eivät kuitenkaan lopu tä-hän. Väkilannoitteiden muodossa lisätty typpi muuntuu maassa herkästi typen oksideiksi, jotka haihtuvat ilmake-hään. Niiden kasvihuonekaasuvaikutus oli 200 kertaa voi-makkaampi kuin CO2:n ja ne vastaavat yli 40 prosenttia ny-kymaatalouden aiheuttamasta kasvihuoneilmiöstä. Lisäksi typen oksidit vahingoittavat otsonikerrosta.

Tapa, jolla nykymaatalous on kohdellut maaperää, on yksi ilmastonmuutoksen avaintekijöistä. Maapallon maaperä si-sältää hiiltä runsaat 2 000 Gt eli neljä kertaa kasvillisuuden sitoman hiilen (500 Gt) ja lähes kolme kertaa ilmakehän hiilen (760 Gt) verran. Ennen vuotta 1850 ilmakehän on ar-vioitu sisältäneen hiiltä 575 Gt. Maaperän kyky sitoa ilma-kehän hiiltä on vuosimiljoonien kuluessa mahdollistanut nykyisen elämän maapallolla.

Luomumaataloudesta ilmaston pelastajaNykyinen humuskadon taso on seurausta runsaat 50 vuotta jatkuneesta väkilannoitteisiin ja torjunta-aineisiin perustu-vasta tehomaataloudesta. Jos me pystyisimme palauttamaan tämän kadonneen orgaanisen aineksen takaisin maapallon peltoihin, me pystyisimme poistamaan ainakin kolmannek-sen ilmakehän liiallisesta CO2-pitoisuudesta. Tämän tehty-ämme ja jatkaessamme suotuisaa maaperän rakentamista me sitoisimme takaisin maaperään noin 50 vuodessa kaksi kolmasosaa ilmakehän liiasta hiilidioksidista.

Tähän prosessiin kykenee vain luomuviljely, joka perustuu hyviin viljelykiertoihin ja maaperän orgaanisen aineksen eli humuksen lisäämiseen. Elottomaan maaperään eli tomuun verrattuna humus pystyy sitomaan itseensä satakertaisen määrän vettä. Sama koskee humuksen kykyä pidättää maas-sa olevia kasviravinteita ja luovuttaa niitä taas kasvien käyt-töön. Millään mekaanisella tai epäorgaanisella keinolla tämä ei ole mahdollista. Humuksen muodostus on maan miljoo-nien elollisten (mikro-)organismien yhteispeliä, jota väki-lannoitteet ja torjunta-aineet ratkaisevasti häiritsevät.

Alla olevaan taulukkoon on koottu keskeiset asiaa valaise-vat luvut.

Nykymaatalous merkittävä kasvihuonekaasujen tuottaja

TeKSTi: SePPo LohTAJA

“Me tiedämme enemmän

taivaankappaleiden liikkeistä kuin

jalkojemme alla olevasta maaperästä.”Leonardo da Vinci

Maaperän humuksen muodostuksen hiilidioksidia sitova vaikutusco2:n määrä ilmakehässä 2 867 500 miljoonaa tonniaLiika co2 ilmakehässä 717 800 miljoonaa tonniamaapallon maatalousmaa

5 000 miljoonaa hehtaaria

maapallon muokattava peltomaa

1 800 miljoonaa hehtaaria

Tyypillinen raportoitu humuskato peltomaissa

2 prosenttiyksikköä

Tyypillinen raportoitu humuskato preerioilla ja ei-muokatuilla mailla

1 prosenttiyksikkö

maaperästä kadonneen humuksen määrä

150 000–205 000 miljoonaa t

Sitoutuvan co2:n määrä jos humuskato korvattaisiin

220 000–300 000 miljoonaa t

Katso lähteet www.luomulehti.fi.


Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Kysymyksiä

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

[email protected] | puh. 040 936 0377www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

@

Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Kysymyksiä

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi


@

Tiimissä mukana myösMiksi luomutilat eivät saa viherlannoituksen tukea ympäristö- ja ilmastokorvauksessa 2015?

KYSeiNeN KohTA on aiheuttanut paljon hämmennystä ja kyselyitä luomuviljelijöiltä. Asialle on ministeriöstä annet-tu selvitys. Vaikka sitoumus luomutuotannosta ja sitoumus ympäristö- ja ilmastokorvauksesta ovatkin erillisiä, niin vi-herlannoituksesta ei korvausta voi maksaa mmm:n mukaan kuin toisesta järjestelmästä. uudessa järjestelmässä viher-lannoituksesta aiheutuvat tulonmenetykset ja kustannukset katsotaan sisältyvän luomutiloille maksettavaan luomukor-vaukseen.

Korvaustaso viherlannoituksesta on tavanomaisille tiloille uusimman tiedon mukaan pienennetty ja se on tällä hetkellä 54 €/ha. Lisätietoa uusimmista tulkinnoista voi katsoa mavin sivulta www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Sivut/tukihakukoulu-tus-syksy-2014.aspx

mitä sitten luomutiloilla kannattaa tehdä? Luomutilojen kannattaa tuki-hakemuksessa merkitä viherlannoitus-nurmen tilalle mahdollisimman paljon luonnonhoitopeltonurmia ja tuotan- to-nurmia.

Kasvintuotannon asiantuntija Reijo Käki puh. 040 936 0377

P.S. olen jäämässä pois asiantuntijahankkeesta tämän vuoden jälkeen. haluan kiittää tässä vaiheessa lukijoita ja kysymysten esittäjiä. Toivottavasti olen omalta osalta pystynyt auttamaan eteenpäin luomutuotantoon liittyvissä kysymyksissä. Tulen jatkamaan edelleen luomun parissa tulevina vuosina.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 9641 518

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 9362 150

Maaperä- ja energia -asiantuntija Tuomas Mattila puh. 040 9331 694

hann

a Tu

omin

en

Arto

Käk

i

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä

osoitteeseen [email protected].

Niihin vastaavat Luomuliiton

asiantuntijat.




Mitä tulee huomioida puutarhatuotteiden varastoinnissa?

KeSÄN SATo on saatu laareihin ja kylmävarastoihin ja on hyvä kerrata varastoinnin onnistumisen perusteita. Pienemmillä tiloilla vanhoja kylmävarastoja ja kellarei-ta on edelleen jonkun verran käytössä, vaikkakin niiden täyttö ja tyhjennys on osin varsin työlästä. Kellarien hyvä puoli kylmiöihin ja kylmähuoneisiin verrattuna on yleensä korkeampi ja varastointiin paremmin so-piva ilmankosteus. haittapuolena taas varsinkin alku-syksystä on liika lämpö ja sen säätelyn vaikeus.

useimmille puutarhatuotteille optimaalinen varas-tointilämpötila on nollan ja + 2 asteen välillä. Suhteel-lisen ilmankosteuden tulisi olla lähellä 90 %. Peruna kuitenkin säilytetään 4-6 asteen lämmössä, ettei se makeudu. Sipulikasveilla ilmankosteus saa olla sel-västi alhaisempi.

Luomutiloilla voi toisinaan esiintyä tavanomaisia tiloja enemmän varastotauteja, koska tavanomaisen viljelyn pelloilla tehtyjen sienitorjuntojen kaltaista jäl-kivaikutusta varastossa ei luomutiloilla ole. esimerkik-si omenan pintaa rumentava nokilaikku voi runsastua vielä varastoinnin aikana. Joidenkin tautien, kuten porkkanan mustamädän määrä taas voi luomutiloilla olla pienempi toimivien viljelykiertojen ansiosta.

Varastoinnin huipputekniikka, ns. säätöilmavaras-tot mahdollistavat erittäin pitkät varastointiajat luo-mutiloillakin. Säätoilmavarastoinnissa kylmätilasta otetaan happi minimiin, jolloin tuotteiden vanhene-minen hidastuu. Näitä varastoja on Suomessa vasta muutama, eikä luomutiloilla toistaiseksi vielä yhtään. uutena edullisempana ratkaisu-na markkinoille on tullut kuuti- o n kokoisia säätöilmasäilytyslaati-koita, joiden avulla pienikin tila voi säilyttää vihanneksia ja he-delmiä pitkälle kevääseen.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Are

lla R

ahto

la

Vihannesten säilyvyys varastossaKasvi Säilytyslämpötila

astetta Suhteellinen ilmankosteus, %

Säilyvyys

Avomaankurkku 7–12 85–95 1 vko

herne 0 95 1 vko

Kasvihuonekurkku 7–12 85–95 1 vko

Kesäkurpitsa 10–12 70–75 1 kk

Keräkaali 0 95 4–6 kk

Kukkakaali 0 95 2 vko

Kurttukaali 0 95–97 4 vko

Kyssäkaali 0 95 1 vko

Kurpitsa 10–12 70–75 4 kk

Lanttu 0 95 6–7 kk

Lehtikaali - - kasvupaikalla

Ruotiselleri 0–5 95 2 kk

maa-artisokka 0 95 6–7 kk turpeessa

mukulaselleri 0 95 8–9 kk turpeessa

mustajuuri 0 95 6–7 kk turpeessa

Nauris 0 95 4 kk

Palsternakka 0 95 6–7 kk

Paprika 8–10 75–85 1–2 vko

Papu 0 85–95 1 vko

Parsa 0 95 1–2 vko muovissa

Parsakaali 0 95 1–2 vko

Peruna 4 80–90 6–7 kk

Pinaatti 0 95 1 vko

Piparjuuri 0 95 4–6 kk turpeessa

Porkkana 0 95 7–8 kk

Punajuurikas 0 95 7–8 kk

Punakaali 0 95 3–5 kk

Purjo 0 85 4–5 kk turpeessa

Retikka 0 95 1 vko

Ruusukaali -1–0 95–97 4–6 vko

Salaatit 0 95–97 1 vko muovissa

Salaattifenkoli 0 90–95 5–8 vko

Sipuli 0 tai 20 70–75 tai 20–25 7–8 kk

Sokerimaissi 0 95 1 vko

Tomaatti 8–15 85–95 1 vko

Valkosipuli 0 tai 20 75 7–8 kk

Yrtit 0 95 1 vko muovissa

mar

jo K

oivu

mäk

i


K uluttajat kaipaavat läpinäky-viä ketjuja, ruoan tuoreutta sekä aitoutta. Elintarvikkeiden suoramyynti vastaa täydelli-sesti tähän tarpeeseen. Lisäksi yrittäjälle suoramyynti ja

tuotteiden jalostusasteen nosto luo mah-dollisuudet parempaan tuottajahintaan, riippumattomuuteen päättää oman yri-tyksen asioista sekä resursseja säästäväm-pään ja kohdennetumpaan markkinoin-tiin. Seuraavalla ohjelmakaudella myös maatilasidonnaisten yrittäjien on mah-dollista saada investointi- ja kehittämis-tukia suoramyynnin tai elintarvikkeiden jatkojalostuksen aloittamiseen. Kaikki tämä luo uskoa ja mahdollisuuksia suora-myynnin menestymiselle.

Elintarvikelainsäädäntö huomioi pie-nimuotoisen, vähäriskisen toiminnan höllentämällä lainsäädännöllisiä vaati-muksia (VNa 1258/2011). Esimerkiksi vä-hittäisliikkeen vähäinen, paikallinen ja rajoitettu toiminta (5§) sallii pienimuo-toisen laitostoiminnan ilmoitetussa elin-tarvikehuoneistossa. Esimerkiksi lihaa

TeKSTi: JohANNA mATTiLA

Suoramyynnin ohjeistus yrittäjän avuksiYrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi. ohjeet käsittelevät elintarvikelainsäädännöllisiä reunaehtoja, kuten omavalvonta, kuljetus ja luvat.

voidaan leikata, tehdä lihavalmisteita ja myydä näitä tuotteita suoraan kulutta-jalle ja paikalliseen vähittäismyyntiin vä-häriskisen toiminnan rajausten mukaan. Yrittäjät ovat ottaneet tämän tiedon ilol-la vastaan ja parhaillaan käynnissä onkin tiedon jalkauttaminen yrityksille maa-kunnallisissa tilaisuuksissa, joita ovat jär-jestämässä MTK, SLC ja Aitoja makuja -aluetoimijat.

Yrittäjille on tehty aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivustolle ohjeistukset al-kutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmis-tuksen ja myynnin aloittamiseksi. Oh-jeet teki Aitoja makuja –tiimi yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n ja SLC:n kanssa.

Erityisesti Usein kysyttyä -palsta on ol-lut suosittu sen jälkeen, kun ohjeet jul-kaistiin syyskuussa. Yrittäjät eri puolilta Suomea miettivät samantyyppisiä kysy-myksiä suoramyynnin osalta, joten näi-den kysymysten esiin nostaminen ja nii-hin vastaaminen on tärkeää, jo valvonnan

tasavertaistamisenkin kannalta. Voit lä-hettää oman kysymyksesi Kysy meiltä –linkin kautta, niin etsimme vastauksia yhteistyössä Eviran kanssa. Kaikissa ky-symyksissä sinua palvelee oman alueesi Aitoja makuja -aluetoimijat sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

AITOJA MAKUJA II -hanke toteut-taa Manner-Suomen maaseudun kehit-tämisohjelmaa ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus valtakunnallisena hank-keena. Hankkeen hallinnoija on Turun yliopisto.◀

Lisätietoja: [email protected], puh. 040 565 8121, Turun yliopiston Brahea-keskus

Ennen ohjeisiin tutustumista kysy ja selvitä itseltäsi, mitä haluat tehdä:• Alkutuotannon tuotteita vai jalosteita?• Kuinka paljon? Vrt. pienimuotoisen, vähäriskisen toiminnan rajat• Valmistusta vai pelkkää myyntiä?• Tuotteet: omia, muiden vai molempien?• Pakattuja vai pakkaamattomia?• helposti pilaantuvia elintarvikkeita

Yrittäjille on tehty ohjeistukset alkutuotannon tuotteiden suoramyynnin, elintarvikkeiden vähittäismyynnin sekä pienimuotoisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin aloittamiseksi.

Aitojamakuja.fi-sivustolla on myös Suomen paras listaus suoramyyntiä tekevistä yrityksistä. Tule mukaan!

Tilaa nyt!

www.luomulehti.fi

Luomulehti maksaa

postimaksun

LUOMULEHTITunnus 500914433003 VASTAUSLÄHETYS

lehti

Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

Lue luomun tarinat.

Oppaassa on selkeitä esi-merkkejä eriasteisesta luomutuotteiden valmis-tamisesta sekä luomuraa-ka-aineiden käyttämises-tä. Sen ideoista hyötyvät

myös neuvojat ja kehittäjät. Elintarvikejalostajia kannustetaan ot-

tamaan luomuaskelia ja varmistamaan mukanaolonsa kasvavilla luomumarkki-noilla. Vaikka pääpaino on ollut Pohjois-Karjalan alueen yritysten luomutoimin-nan vahvistaminen, niin oppaan pakolliset, sujuvat ja joustavat askelkuviot soveltuvat käytettäväksi valtakunnallisesti.

Useat elintarvikejalostajat kokevat luo-mutuotteiden valmistamisen hankalaksi

erityisesti luomuun kohdistuvan lainsää-dännön ja luomujalostuksessa vaikeaksi koetun lupakäytännön ja maksullisuuden vuoksi. Näistä syistä johtuen valmistetaan paljon ”piiloluomua”, jolloin luomun lisä-arvo jää hyödyntämättä. ”Piiloluomu” on sitä, kun luomuraaka-aineet päätyvät ta-vanomaisten raaka-aineiden joukkoon. Oppaan tavoitteena onkin auttaa korjaa-maan luomutuotteiden valmistamisen hankaluuteen liittyviä mielikuvia.

Luomulla markkinapotentiaaliaLuomu ja luomutuotteet ovat vahvasti kasvava markkina Suomessa sekä maa-ilmalla. Tällä hetkellä Suomessa luomua käyttää päivittäin pelkästään n. 6 000

ammattikeittiötä, jotka kaipaavat mark-kinoille uusia lähiluomutuotteita. Suo-messa luomutuotemarkkinoilla on vielä vähän kilpailua, joten nyt on oikea aika tuotekehitykselle.

Elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas on tehty EkoCentrian asiantuntija-työnä Pohjois-Karjalan ProAgrian hallin-noimassa Ekotassu-kehittämishankkees-sa (2012–2014). Oppaan työstämiseen osallistui EkoCentrian asiantuntijoiden lisäksi myös luomuasiantuntija Jaana Elo (Koko Palvelut) ja Pirjo Korjonen (Piken Paletti). ◀

Vihkonen on ladattavissa www.ekocentria.fi > aineistot > oppaat

elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opas on laadittu yrittäjille luomutoiminnan aloittamisen sekä luomutuotekehityksen tueksi lähialueen luomuraaka-aineita hyödyntäen.

Uusi Elintarvikejalostajan luomuaskeleet -opasTeKSTi: SARi VÄÄNÄNeN


☐ Kestotilaus 60,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ Yhden vuoden tilaus 66,50 € (sis. ALV 10 %)

☐ olen jäsen, kestotilaus 44 € (sis. ALV 10 %)

☐ opiskelijatilaus 30 € (sis. ALV 10 %)

Nimi:

osoite:

Puhelinnumero: Sähköposti:

Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin. 6/2014

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleentilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavastaLuomulehdestä.

lehti

Pinssi 1 € kpl

T-paita 25 € kpl

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suun-nilleen samat kuin Luomuliitolla.

☐ TuoTTAJAJÄSeN ☐ KuLuTTAJAJÄSeN ☐ KANNATuSJÄSeN

☐ eSVY ry (etelä-Suomi)☐ Kuhilas ry (Kymenlaakso)☐ Saimaan luomu ry (etelä-Karjala ja etelä-Savo)☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja

Pohjois-Karjala)☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-häme)☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ ekoviljelijät ry (etelä-Pohjanmaa)☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdis-

tys ry☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Svenska österbottens ekologiska förening☐ Kainuun Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi☐ Tuottajajäsen 60 € ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Osta Joululahjaksi!

LuomuLehTi 6/2014 636/2014

PÄÄToimiTTAJAPauli [email protected] 550 1850ToimiTuSSihTeeRielisa [email protected] 0400 534 003 ToimiTuSPL 145 00101 helsinki iLmoiTuSmYYNTimaritta humala/Palmera ky [email protected] 709 9856

TiLAAJAPALVeLu arkisin klo 9–15 [email protected] 040 738 4448uLKoASueveliina Pakarinen [email protected] 515 6900JuLKAiSiJATLuomuliitto ryPAiNoSP-Paino oyiSSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PuheeNJohTAJAPauli [email protected] 550 1850ToimiNNANJohTAJAelisa Niemielisa.niemi@ luomuliitto.fi 0400 534 003 ASiANTuNTiJAPALVeLuN YhTeYSheNKiLömentor-toimintaKs. s. 48AsiantuntijapalveluKs. s. 58

LuomuLehTi www.luomulehti.fi LuomuLiiTTo www.luomuliitto.fi

Osta Joululahjaksi!

Yhdistyksistä

Luomuliiton syyskokous valitsi Luomuliiton uudeksi puheenjoh-tajaksi eteläpohjalaisen luomu-tuottajan Pauli Talvitien. Kokous pidettiin Seinäjoella valtakunnal-listen Luomupäivien yhteydes-

sä 25.11. Talvitie valittiin puheenjohtajaksi yksimielisesti.

Talvitie on toiminut kuusi viimeistä vuot-ta Etelä-Pohjanmaan alueellisen luomuyh-distyksen Ekoviljelijät ry:n hallituksen jä-senenä. Tällä hetkellä Talvitie toimii myös aluekehitystä koordinoivan maakunnan yh-teistyöryhmän (MYR) puheenjohtajana. Ai-emmin hän on toiminut myös kunnanhalli-tuksen puheenjohtajana Kuortaneella.

Talvitien kotitila siirtyi kolme vuotta sitten tyttären isännöimäksi. Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2002 ja muuta-maa vuotta myöhemmin alettiin kasvattaa luomutuotannossa myös Hereford-karjaa.

Hallitukseen valittiin uusina jäseninä myös Erkki Vihonen Etelä-Pohjanmaalta, Janne Rauhansuu Lounais-Suomesta, Anders Norrback Pohjanmaalta sekä Soile Prokko-la Pohjois-Pohjanmaalta. Uudelleen valittiin Tarja Musikka Pohjois-Karjalasta sekä Pekka Välinen Kainuusta. ◀

TeKSTi: eLiSA Niemi

Pauli Talvitie Luomuliiton uusi puheenjohtaja

elis

a N

iem

i

hel

i Pel

tola

hel

i Pel

tola

▷ Pauli Talvitiellä on kokemusta puheenjohtajuudesta mm. kunnanhallituksesta ja aluekehitystä koordinoivasta maakunnan yhteistyöryhmästä.

▷ erkki Vihonen oli aktiivisesti mukana Luomupäivien järjestelyissä. hän toimii kasvintuotannon asiantuntijana ProAgria etelä-Pohjanmaassa.

▽ Janne Rauhansuuta kiinnostaa luomun tulevaisuuden visiointi sekä jatkojalostuksen kehittäminen.

WWW.HUNAJAINENSAM.FI

Hunajainen SAM Oy on syntynyt rakkaudestahunajaan. Jo vuosikymmeniä olemme etsineetparhaita hunajalajeja parhailta satoalueilta. Yksinäistä Hunajatalomme ylpeyden aiheista on uusiLuomuperheemme. SAM Luomuhunajan mesilähteenä ovat villit luonnonkasvit ja luomukasvit kaukana asu-tuksista ja teollisuudesta. Se on luonnontuote puh-taimmillaan, yksinkertaisesti suoraan luonnosta.

Hunaja on yksi maailman hienoimmista luonnontuot-teista, jota ihminen on nauttinut jo vuosituhansien ajan. Hunajia on paljon erilaisia ja niiden kaikki ominai-suudet, kuten maku ja juoksevuus, ovat peräisin niiden mesikasveista. SAM Luomuhunajaa saa kahtena eri versiona, pehmeän kiteisenä ja herkullisen juoksevana, sekä isoihin että pieniin keittiöihin. Toivomme, että si-näkin nautit näistä herkullisista Luomutuotteistamme!

SAM Luomu 1,5kgJuokseva Hunaja

SAM Luomu 250gKiteinen Hunaja

SAM Luomu 450gKiteinen Hunaja

SAM Luomu 250gJuokseva Hunaja

LUONNONOMA SUPERFOOD.LUONNOLLISESTI.

luomulehti 6/2014

Documents