luomulehti 3/2016

ww

w.lu

omul

ehti

.fi

lehti

Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 3/2016 10,00 €

▶ 10

▷ 48

LUOMUTUOTANTOA tarvitaan lisää ▷ 41

Luomu- taimia kotipuutarhureille

◀Kerääjäkasvit parantavat

maan kasvukuntoa

EBENA JÖGEVA 4

LAJINSA PARHAAT

Suomen suosituin

rehuvirna Suomen kestävin

valkoapila

www.naturcom.fi

11.–13. elokuuta 2016, Hattula

EPAA.fi

Luonnon monimuotoisuus pönttöpajoineen ja hyönteishotelleineenLaatikonkasauksen SM-kilpailuVilliyrttikierroksiaGrillausnäytöksiä kasviksistaVihannesnäytemaan ja kesäkukkien esittely- kierroksiaTietoa hyönteisravinnosta ... ja paljon muuta!

Lisätietoja www.lepaa.fi

Elokuussa tavataan Lepaalla!

Luomu vahvasti mukana Viljelijän ja kaupan näkemyksiä Ohjelmalavalla ja ProLuomun osastolla

LUOMULEHTI 3 | 2016 3

EBENA JÖGEVA 4

LAJINSA PARHAAT

Suomen suosituin

rehuvirna Suomen kestävin

valkoapila

www.naturcom.fi

Luomuliiton kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin palkokasviseminaari. Se on osa työtämme, mikä täh-tää Suomen valkuaisomavaraisuuden nostamiseen.

Kotieläinten rehussa käytetystä valkuaisesta on kotimaassa tuotettua vain noin 15 %. Olisi viisasta

korvata ulkomailta tuotua soijaa kotimaisella valkuaisella. Samalla vältyttäisiin GMO-riskiltä.

Suomen peltoalasta on merkittävä osa vajaakäytöllä. Sen näki viime keväänä, kun uusi kausi tukipolitiikassa alkoi. Viherryttämiseen kuuluviin luonnonhoitopeltoihin varatut varat loppuivat kesken, kun tukitaso oli tehty houkuttele-vaksi. Tuotantoresurssia kotimaisen proteiinin tuottamiseen löytyy.

Perinteisten rypsin ja herneen lisäksi on viime aikoina pu-huttu paljon myös härkäpavusta, lupiinista ja sinimailasesta.

Millä keinoin kotimaista valkuaistuotantoa voidaan lisätä?Tärkeintä on viljelyn kannattavuus. Toinen tärkeä asia on

kasvien soveltuvuus olosuhteisiimme ja luomuun. Kolmas merkittävä seikka on luomun sisäisten markkinoiden toimi-vuus. Miten saadaan järjestettyä esim. luomumaitotilojen ja valkuaista tuottavien kasvinviljelytilojen kauppa toimivaksi.

Helpointa kannattavuuteen on vaikuttaa säätämällä vähän tukipolitiikkaa. Se nähtiin jo viime keväänä.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös millainen kysyntä on sivutuotteena syntyvillä rouheilla. Löytyykö niille käyttöä rehuna tai jopa ihmisravintona?

Valkuaisrehujen kauppa sitä tuottavien ja käyttävien kotieläintilojen välillä ei toimi riittävän hyvin. Isoja kaupan keskusliikkeitä se ei näytä kiinnostavan riittävästi.

Sivutuotteiden hyödyntämistä ja kauppaa koskeviin ongel-miin voisi hakea ratkaisua niihin suunnatuilla hankkeilla.

Kotimaisen valkuaistuotannon edistäminen tarvitsisi myös tutkimusta. Luomun pienenä toimialana on vaikea sitä järjestää.

Maatalouden tutkimus on ollut rakenneuudistuksen paineessa. Siksi on käynyt mielessä, voisivatko tilat jollain uudella toimintamallilla olla enemmän mukana kenttätyön-tekijöitä tutkimuksessa.

Summa summarum, monta kiveä on vielä käännettävänä, ennen kuin kotimainen valkuaisomavaraisuus on kohtuulli-sella tasolla.

PAULI TALVITIE Luomuliiton puheenjohtaja

Enemmän kotimaista valkuaista

Elis

a N

iem

i

4 LUOMULEHTI 3 | 2016

KÄSINTEHTYÄ HERKULLISTA KOTIRUOKAALUOMU

VALMISRUOKAA

Valmistamme puhdasta, aitoa, tuoretta ja maukasta luomuvalmisruokaa.

Tutustu luomuvalikoimaanwww.kruunuherkku.fi

facebook.com/kruunuherkku

Nitraatin on todettu heikentävän elimistön kykyä käyttää happea. Se muuttuu elimistössä nitriitiksi ja syöpävaarallisiksi nitrosoamiineiksi, jonka takia lehti-vihanneksille on määrätty nitraattipitoisuuden raja-arvot.

www. i k a a l i s t e n l u om u . f i

Salaattimme ovat vähä-nitraattisia!

NITRAATTIPITOISUUS mg/kg Näytteenotto Ikaalisten Luomun Tavanomaisesti tuotettu Sallittu raja-arvo pvm Luomusalaatti suomalainen salaatti 09.03.2012 170 3400 5000 * 08.08.2012 140 - 4000 **

07.01.2013 110 - 5000 * 10.12.2013 240 3300 5000 * 28.03.2014 110 3200 5000 * 21.05.2015 61 1800 4000 * 28.01.2016 36 3400 5000 *

Näytteenotto Ikaalisten Luomun Tavanomaisesti tuotettu Sallittu raja-arvo pvm Luomu Jääsalaatti suomalainen jääsalaatti

28.07.2011 182 4440 4000 **

10.12.2013 300 3900 5000 * 28.03.2014 330 4900 5000 * 21.05.2015 51 3600 4000 * 28.01.2016 620 4300 5000 *

Näytteenotto Ikaalisten Luomun Tavanomaisesti tuotettu Sallittu raja-arvo pvm Luomu Tammenlehtisalaatti suomalainen tammenlehtisalaatti

28.03.2014 270 2500 5000 * 28.01.2016 70 3700 5000 *

Näytteenotto Ikaalisten Luomun Tavanomaisesti tuotettu Sallittu raja-arvo pvm Luomu Tilli suomalainen tilli

28.01.2016 100 2400 Ei määritelty

* Talviaikana (1.10.–31.3.) raja-arvo on 5000 mg/kg ja ** kesäaikana (1.4.–30.9.) 4000 mg/kg.

Tutkimukset: Novalab Oy


> Ota selkävoitto valvatista s.45

lehtiSisällys 3/2016

> Luomun hinta kutistuu lautasella s. 28

Kannen kuva: Riitta Makkonen

Palstat6 Alkupaloja

8 Tilastoista poimittua

9 Gallup

14 Kannanotto

22 Edunvalvontaa Euroopassa

23 Kannanotto

39 På svenska

47 Uutuuksia

54 Palveluksessanne

58 Kysymyksiä

60 Yhdistyksistä

Miten maaperän näkymätöntä elämää hoidetaan?s.53

3 Pääkirjoitus: Enemmän kotimaista valkuaista

10 KANNESSA: Luomutaimia kotipuutarhureille

12 Palkokasvia jokaiselle pellolle

16 Mansikan luomutaimia saatavilla

18 Pohjoismainen yhteistyö kannattaa maidontuotannon kehittämisessä

20 Luomumaidontuotannon hyviä käytäntöjä jakoon

23 Pro Luomu IFOAM EU:n jäseneksi

24 OSMOssa kehitetään maan kasvukunto-osaamista

28 Luomun hinta kutistuu lautasella

31 Elintarvikealan toiminta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta – uusi ohje julkaistu

32 Nähdään kesällä!

34 Luomukanalan perustajat tyytyväisiä

36 Luomuleipomo Samsara muuttaa maalle osaksi kiertotaloutta

40 Kuvaterveiset Tanskasta!

41 KANNESSA: Luomutuotantoa tarvitaan lisää

42 Luomusitoumuksen ehdot uhkaavat ajaa tiloja pois luomusta

43 Vastauksia uudesta jäämävalvontasysteemistä

44 Ota selkävoitto valvatista

48 KANNESSA: Kerääjäkasvit parantavat maan kasvukuntoa

50 Mikrobit apuna viljelymaassa

56 Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen

63 Maista luomu -ruokatapahtumaan myyjäksi Mikkeliin 2.10.2016


LUOMUA KÄYTTÄVIÄ ravintoloita voi etsiä portaatluo-muun.fi-sivustolta ja luomumatkailu.fi-sivustolle on listattu erilaisia luonnonmukaisuuteen ja matkai-luun liittyviä yrityksiä.

Esimerkiksi Uudenmaan alueella Portaat luo-muun ohjelmaan kuuluu yhteensä 704 ammatti-keittiöitä, joista 12 on yltänyt ylimmälle Tähti-ta-solle. Uusimpien joukossa on sipoolainen Majatalo Box, jonka luomun käyttöprosentti on huikeat 90 %. Lähes kaikki tuotteet tulevat lähialueelta ja luomu-na. Majatalon toimintaperiaatteeseen kuuluu, että ruoanvalmistukseen käytettävät tuotteet tulevat vähintään Suomesta.

TIESITKÖ, ETTÄ vuonna 2015 Suo-men tuotetuin luomuvilja oli kaura, kasvis porkkana ja lihalaatu nauta? Entä yllättääkö tieto, että suoma-laiset luomutilat olivat keskimää-rin 8,8 hehtaaria suurempia kuin luomuttomat suomalaistilat.

Nämä ja monet muut luomusta kertovat tilastotiedot löytyvät kätevästi Pro Luomun kokoa-masta Luomu Suomessa 2015 -koosteesta.

Koosteeseen on kerätty tilastotietoja luomutuotannon kehi-tyksestä Suomessa sekä luomun tarjonnasta ruokapalveluis-sa, kuluttajien luomuasenteista ja luomutuotteiden viennistä. Lisäksi koosteessa on tuoreet tiedot Suomen luomumarkki-noiden kehityksestä.

Luomu Suomessa 2015 -koosteesta selviää muun muassa, että viime vuonna eniten luomupeltoalaa oli Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla, luomumustikkaa poimittiin paljon vähemmän kuin edellisvuonna, ja jo yli neljäsosa suo-malaisista lukeutuu luomun aktiivikuluttajiin.

Luomu Suomessa -koosteen tiedot ovat peräisin Eviran, Lu-ken ja Mavin julkisista tilastoista. Lisäksi koosteen laatimisessa on käytetty EkoCentrian ja Pro Luomun teettämien kyselyjen tuloksia. Markkinatiedot perustuvat Pro Luomun päivittäista-varakaupoilta keräämiin tietoihin.

www.proluomu.fi

HUHTIKUUN LOPUSSA julkaistiin ko-mission luomua koskeva täytän-

töönpanoasetus sisältäen lukui-sia substanssimuutoksia, jossa erityisesti merkittäviä ovat asetuksen 889/2008 liitteiden II, VI ja VIII muutokset.

Asetuksen 2016/673 Liite I koskee torjunta-aineiden

käyttöä luomukasvintuotan-nossa. Esimerkiksi perusainei-

ta ei saa käyttää rikkakasvien vaan ainoastaan tuholaisten ja

tautien torjunta-aineena (Liite II).

Luomu on tärkeä osa asiakaspalvelua

Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä

Maj

atal

o Bo

x O

y

Kotieläintilojen tulee huomioida mm. eläinten ruokinnassa sallitut seleenihiivat (Liite VI).

Elintarvikejalostajia oleellisesti koskevia muutoksia ovat mm. teknisenä apuaineena käytettyjen kasviöljyjen sekä pin-takäsittelyvahojen luomulaatuisuus vaatimukset (Liite VIII).

Asetusta aletaan soveltamaan vaiheittain; liitteitä II ja VI 7.5.2016 alkaen ja liitettä VIII 7.11.2016 alkaen, paitsi lesitiiniä koskevaa lisävaatimus luomulaatuisen lesitiinin käytöstä so-velletaan 1.1.2019 alkaen.

Asetuksen tarkemmat yksityiskohdat: Komission täytän-töönpanoasetus (EU) 2016/673.

Lisätietoja: Jaana Elo, Luomuliiton elintarvikeasiantuntija, puh. 040 9641 518.

Muutoksia luomulisäaineiden käyttöön

Luomu Suomessa 2015

Päivitetty 7.4.2016

http://www.proluomu.fi


MAA- ja metsätalousministeriö kutsui huhtikuussa arvovaltaisen joukon vi-sioimaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkoa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle.

Useassa puheenvuorossa korostettiin maatalouspolitiikan pitkäjäntei-syyttä. Suuria muutoksia neljän vuoden välein tulisi välttää, jotta edellisiä muutoksia ehditään arvioimaan kunnolla. Monet seminaarin osallistujis-ta kannattivat, että yhteistä maatalouspolitiikka kehitetäänkin hienosää-döllä ja selkeyttämällä rakenteita.

Euroopan komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pää-osaston johtaja Tassos Haniotis raportoi, ettei maataloustukiin ole tu-lossa lisärahoitusta, sillä EU:n budjetti on tiukilla jo turvapaikkakriisin vuoksi.

Myös Suomi korosti tarvetta yksinkertaistaa tukijärjestelmää ja karsia byrokratiaa. Suomen hahmotelmissa uudelle kaudelle esitetään esimer-kiksi ympäristökorvauksen ja viherryttämistuen yhdistämistä yhdeksi tu-kimuodoksi.

RUOHONJUURI KASVAA kohisten. Ruo-honjuuren liikevaihto on kasvanut 16 miljoonaan euroon, kasvua ollen tänä vuonna 21 %. Ruohonjuurella on neljä myymälää Helsingissä sekä yksi Tam-pereella, Turussa, Raisiossa ja Oulussa sekä voimakkaasti kasvava moderni verkkokauppa. Uusia myymälöitä on avautumassa pääkaupunkiseudulla mm. Isoon Omenaan sekä Kalasataman kauppakeskukseen. Tavoitteena on pe-rustaa kaksi uutta Ruohonjuuri -myymä-lää joka vuosi.

Ruohonjuuri on tullut tunnetuksi myös kirkkaiden arvojen ja strategian omaavana yrityksenä. Ruohonjuures-sa tavoitteet tiedetään ja niiden eteen tehdään töitä. Johtamiseen, ihmisten inspirointiin ja valmentamiseen panos-tetaan ja se näkyy tuloksissa.

- Meitä on pidetty aikaisemmin enemmän harrastelijoina, mutta olem-me kasvaneet merkittävien liiketoimin-tayritysten joukkoon ja haluamme olla rohkeita edelläkävijöitä myös johtami-sen käytännöissä, kertoo toimitusjoh-taja Arto Ranta-aho.

- Tärkein fokuksemme on kuitenkin asiakkaissa, heidän hyvinvoinnissa ja elinvoiman vahvistamisessa. Eettisen ja vastuullisen liiketoiminnan ei tarvitse tarkoittaa sitä, että bisnes ei olisi kun-nossa. Hyvällä arvopohjalla, ja herkällä ja lujalla johtamisella pystyy tekemään hyvää tulosta.

Muutoksia luomulisäaineiden käyttöön

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuus puhuttaa

Ruohonjuuri kasvaa vahvasti

Euro

opan

kom

issi

o


Tilastoista poimittua TEKSTI JA KUVA: ELISA NIEMI

Puutarhatuotanto kasvussa

Pohjanmaalla on suurin osa Suomen luomuperunan tuotannosta. Mansikkaa ja mustaherukkaa viljellään hieman tasaisemmin ympäri Suomea.

Isoimmat muutosprosentit ponkaisee Etelä-Pohjan-maa porkkanassa ja Kainuu mansikassa. Pienistä lu-vuista lähtiessä muutosprosentti on tietysti helpompi saada suureksi, mutta yhtä kaikki, tilastoista voi saada hauskoja aiheita vaikkapa paikallislehteen. Oletko sinä jo vinkannut luomuaihetta paikallismedialle?

LUOMUHYVÄKSYTTY TUOTANTOALA 2015, ha Peruna ja tärkeimmät puutarhakasvit

ELY-keskusm-% m-% m-% m-% m-% m-%

01 Uusimaa 13 -21 1,1 -13 0,8 -38 0,8 44 17,4 -12 19,8 36

02 Varsinais-Suomi 40 5 0,7 -51 0,7 -71 1,0 -10 12,8 23 4,9 12

03 Satakunta 43 34 0,9 -30 1,4 97 0,6 0 2,9 4 1,2 -5

04 Häme 26 12 1,5 28 2,6 -2 3,0 -12 21,4 2 10,9 1

05 Pirkanmaa 9 -20 0,1 -43 0,2 11 0,2 -4 11,7 12 22,4 -2

06 Kaakkois-Suomi 5 -1 0,5 -13 3,1 2 0,1 -14 4,8 29 27,7 -20

07 Etelä-Savo 7 0 19,7 19 13,3 6 15,8 45 17,3 -18 2,9 -3

08 Pohjois-Savo 7 -14 3,2 -14 4,2 -56 1,3 134 8,4 -6 18,8 -16

09 Pohjois-Karjala 4 -11 0,4 -40 0,2 -95 0,1 -38 16,8 1 55,7 8

10 Keski-Suomi 2 -34 2,4 17 0,2 13 0,0 .. 3,1 13 18,5 -1

11 Etelä-Pohjanmaa 164 -6 2,0 333 1,4 15 0,0 .. 8,4 39 5,3 57

12 Pohjanmaa 180 54 25,8 12 0,6 .. 9,0 12 4,8 -5 9,4 1

13 Pohjois-Pohjanmaa 29 30 7,1 14 1,4 -2 0,6 96 6,4 -14 89,7 -4

14 Kainuu 3 9 0,3 56 0,2 .. 0,0 .. 3,1 178 1,0 -41

15 Lappi 1 8 0,3 -58 0,2 -25 0,0 0 0,1 -83 0,6 -31

20 Ahvenanmaa 12 -25 1,4 39 0,7 -19 1,9 253 0,2 0 0,0 ..

Yhteensä 2015 544 13 67,2 11 31,1 -23 34,5 33 139,5 1 288,4 -1

Yhteensä 2014 483 60,3 40,3 26,0 137,9 292,4

m-% muutos prosentteina (%) 2014 -2015Lähde: Evira

Peruna Porkkana Sipuli Kaalit Mansikka Mustaherukka

PERUNAN, PORKKANAN ja etenkin kaalien luomutuo-tantoalat kasvoivat vuonna 2015. Mansikan ja musta-herukan alat pysyivät suunnilleen samoina edellis-vuoteen verrattuna vaikka etenkin luomumansikan kova kysyntä on ollut paljon esillä mediassakin.

Sipulin tuotannossa on selkeää laskua. Luomu-sipulin viljely on paininut suurien varastotappioiden kanssa, joihin ei ole vielä löytynyt ratkaisua (Luomu-lehti 1/2016).

Kuten tavanomaisellakin puolella, luomupuu-tarhatuotannon määrä vaihtelee paljon alueittain.


Gallup

Konekuulumisia 1. Mikä on uusin konehankintanne?

2. Minkälaista koneyhteistyötä teillä on?

TEKSTI: ELISA NIEMI

Pekka Partanen K itee, Keski-Karjala

Noin 400 ha, lypsylehmiä 100, lihakarjaa 150, 5 vuotta luomussa

1. Ajosilppurin ostimme ulkomailta käytettynä, tällä kertaa Virosta. Ihan hakukoneen avulla löytyi Keskon kone ja hyvin on toiminut. Ajosilppuri on tietysti nautatilalla ydinkoneita, hyvin tärkeä.

2. Ostimme koneen yhteistyössä naapurin kanssa. Tässä taloustilanteessa minun mielestäni ei muuta vaihtoehtoa ole kuin toimia yhteistyössä ja se on toiminut jo pitkään hyvin. Naapurilla on lihakarjaa ja korjuuajan ei siten tarvitse olla ihan sama kuin meillä lypsylehmille.

Hannu Ylinen Seinäjoen Nurmo, Etelä-Pohjanmaa

Noin 250 ha, lypsylehmiä 125, 21 vuotta luomussa

1. Meidän tilalle tuli toinen lypsyrobotti kuukausi sitten ja eläimet ovat jo ihan mukavasti oppineet sille menemään.

2. Rikkaäes on ollut jo pitkään kolmen tilan kesken yhteinen, mutta sitä olemme käyttäneet aika vähän, kun viljan sekaan kylvetään yleensä heinä aluskasviksi. Lähellä olevan kananmunatilan kanssa olemme hankkineet yhdessä Kvick-Finnin juolannostimen, piennarmurskaimen sekä tänä keväänä yhdistetyn rikkaharan ja piensiemenkylvölaitteen. Hyvin on yhteistyö toiminut. Jos kuluvia osia on mennyt rikki, se on korjannut, jonka käytössä on hajonnut. Jos lähiseudulla lähtee uusia tuottajia luomuun, niin olen sanonut, että konerinkiin voi kyllä sitten päästä mukaan.

Juha Mäki Paattinen, Varsinais-Suomi

Noin 43 ha, 20 vuotta luomussa

1. Uusi vaakatasomurskain (Mc Connell, 4,6 m leveä) toi tehokkuutta. Uuden rikkaäkeen kauppa on vielä vaiheessa.

2. Kylvökone ja vaakatasomurskain on lähinaapurin kanssa yhteiskäytössä. Rikkaäestä käyttää useampi tila 10 km säteellä. Yhteistyö on sujunut hyvin. Koneet säilytetään aina samassa paikassa Heikkilän tilalla, mistä kaikille on lyhyt matka hakea käyttöön.


TEKSTI JA KUVAT: RIITTA MAKKONEN

Luomutaimiakotipuutarhureille

– Useimmat kotipuutarhurit hoitavat puutarhojaan ilman keinolannoitteita ja torjunta-aineita, niinpä he ostavat mielellään luomutaimia, kertoo yrttien ja hyötykasvien taimia tuottava kasvihuoneyrittäjä Merja Phoenix.

Merja Phoenix aloitti hyö-tykasvientaimien kasvat-tamisen kaksi vuotta sit-ten. Liikkeelle panevana sysäyksenä oli puhelu iso-siskolta, Katja Juholalta,

jolla on ollut luomuhyötykasvien taimia tuottava Juholan puutarha yli 20 vuoden ajan Mustion ruukin lähellä Raaseporissa.

– Minulla on muutama ylimääräinen kasvihuoneen kaari. Osta ne ja perusta yritys, Katja Juhola rohkaisi.


– Jos joku haluaisi tuottaa hyötykasvien ja yrttien luomusiemeniä ammattipuu-tarhoille, niin ostaisin kotimaista.

Viime vuonna Kurjen Puutarhal-la oli 150 erilaista kasvia. Tänä kevää-nä puutarhuri on tehnyt valikoimassa karsintaa.

Vainokaiset kirvojen surmaChilien ja paprikoiden taimet ovat kirvo-jen herkkua, yrttien riesana puolestaan ovat harsosääsket. Luomuviljelyssä ainoa keino päästä eroon ikävistä vieraista on biologinen torjunta toisilla hyönteisillä ja kelta-ansoilla.

Petopunkit tuhoavat tehokkaasti kir-voja syömällä ne. Vainokaiset puolestaan ovat kirvojen sisäloisia, jotka munivat kirvoihin ja tekevät näistä muumioi-ta. Isosukkulat hävittävät harsosääskiä, jotka pesivät pistokkaiden ja taimien hiusjuuriin.

Merja Phoenixin mukaan tuholaistor-junta on asia, josta ei voi tinkiä.

– Joka vuosi olen ostanut niitä Biotuk-selta, enkä ole edes miettinyt, mitä ne maksavat. Jos tuholaiset pääsevät taimiin, niitä ei osta kukaan.

Suora kontakti asiakkaaseen viehättääMerja Phoenix myy mielellään itse taimet torilla.

– Samalla voin antaa hoito-ohjei-ta, esitellä uutuuskasveja, kertoa niiden ominaisuuksista.

Kahtena kesänä Kurjen Puutarhan taimia on ollut saatavilla myös Joensuun Prismassa ja Kuopion Agri-Marketissa, mutta tämän kevään osalta hän miettii tukkumyyntiä kriittisemmin.

– Torimyynnissä voi myös paremmin vastata taimien hoitamisesta.

Uusi mahdollisuus voi olla puutar-hamatkailu. Toukokuussa Kurjen puu-tarhalle tulee bussilastillinen puutar-haharrastajia. Puutarhavieraita on jo parina kesänä palvellut Riippumaton kahvila, jossa taimiostosten lomassa on voinut nauttia kahvia, teetä, leivonnaisia ja jäätelöä.

Parin kesän aikana on seuloutunut sel-vät kotipuutarhureiden suosikit: avo-maankurkku, kesäkurpitsa, yrteistä basi-likat ja rosmariini.

Joskus erikoisuudet voivat yllättää. Vii-me kesänä menestyivät mansikkaminttu, suklaaminttu ja sitruunatimjami. ◀

Pikkusisko osti kaaret. Talvella hän meni yrittäjäkurssille ja toukokuussa 2014 vietettiin Kurjen Puutarhan avajai-sia Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa.

– Luomu oli minulle itsestään selvä va-linta, Merja Phoenix kertoo.

Tänä kesänä taimilla on Luomuliiton Leppäkerttu–merkki.

– Se kertoo luonnonmukaisen tuotan-non lisäksi myös paikallisuudesta. Toi-vottavasti kuluttajat oppivat tuntemaan merkin.

Luontoystävällinen luomukasvualusta Merja Phoenix iloitsee taimimullasta, joka on tehty järviruoko- ja ruokohelpi-hakkeesta naapurikunnassa Kiteellä.

– Rehevöityneiden järvien kasvimassa saadaan hyötykäyttöön, taimitarhayrit-täjä korostaa kasvualustan ekologisuutta.

Kasvikuitupohjaista kasvualustaa val-mistaa Kiteen Mato & Multa.

Taimikasvatukseen se sopii taimitarhu-rin mukaan erityisen hyvin, sillä alussa se on ilmava ja kevyt nuorille pistokkaille ja siemenille. Kompostoituessaan se alkaa luovuttaa typpeä, mikä vauhdittaa taimet hyvään kasvuun.

Veden sitomiskyky on yhtä hyvä kuin turpeella.

Lisää kasvuvoimaa Phoenix antaa koko kasvukauden ajan nestemäisellä luomu-lannoitteella mietona sekoituksena kaste-luveden mukana.

– Tavoitteenani on kasvattaa hitaas-ti vahvajuurisia taimia, jotka menestyvät kotipuutarhassa.

Puutarhayrittäjä toivoo, että kasvualus-tan tapaan markkinoilla olisi myös ko-timaisia luomusiemeniä ja –pistokkaita. Luomusertifioituja pistokkaita ja sieme-niä ei juurikaan tuoteta Suomessa, vaan ne ovat useimmiten ulkomaisia.

Merja Phoenixin tavoitteena on kasvattaa taimiin vahvat juuret, jotta asiakas voi nauttia vahvasta vihreästä kasvusta. Timjamit ovat hyvässä kasvussa.

Kuolemattomuuden yrtti sisältää erittäin paljon antioksidantteja ja on hyvä teeyrtti.


F AO on julistanut vuoden 2016 palkokasvivuodeksi. Suomessa on puhuttu paljon myös ylei-semmin valkuaiskasveista ja niiden viljelyä on kehitetty erilaisissa toimikunnissa sekä

hankkeissa, jotka ovatkin tuottaneet po-sitiivisia tuloksia.

Palkokasvien viljelyvarmuuden ja sopi-vien lajikkeiden, seoksien ja viljelytapojen löytäminen luo uusia mahdollisuuksia ja parantaa typpiomavaisuutta sekä valku-aisomavaraisuutta tilalla sekä kotieläin-tiloilla. Monipuolisen valkuaiskasvivali-koiman avulla vältetään tautiongelmat.

Puitavista palkokasveista herne ja här-käpapu ovat ne tutuimmat. Etelä-Suomen savisemmat maat soveltuvat hyvin här-käpavun viljelyyn ja herne puolikarkeil-le maille. Herne menestyy seoksissa myös kohtuullisesti eloperäisillä mailla. Lupii-nit ovat uusia tulokkaita, jotka sopivat en-nen kaikkea hiekkaisille raiviomaille.

Lupiineille sopii rikkaäestys ja seosviljelyHerneestä ja härkäpavusta tiedämme jo paljon, mutta lupiini on kohtuullisen

uusi tuttavuus suomalaisilla pelloilla. Etelä-Pohjanmaalla, jossa pääsääntöises-ti työskentelen ovat lupiinin viljelyalat ja kokeilut lisääntyneet viime vuosina. Lu-piini soveltuu niin ihmisen ravinnoksi kuin myös eläinten rehuksi.

Lupiinia on siis muitakin kuin mitä tienvarsilla ja puutarhoissa kukoistava komea lupiini. Sitä ei tule sekoittaa viljel-täviin lupiineihin vaan siitä tulisi päästä eroon viljelymailla ja niiden läheisyydes-sä sen myrkyllisyyden vuoksi.

Viljeltävinä lupiineina ovat sini-, val-ko- ja keltalupiinit. Nämä lupiinit ovat parhaimmillaan alhaisen pH:n mailla. Toisaalta niiden kasvu kärsii yli 6 pH:sta. Lupiinit kuten monet palkokasvit ovat pioneeri kasveja ja ne myös ottavat ilmas-ta tarvitsemansa typen, joten lannoitusta-kaan ei juuri tarvita. Lupiinit kestävät hy-vin myös kuivuutta ja hallaa.

Lupiinien heikkous on niiden arkuus kuorettumiselle ja ne eivät ole myöskään parhaita kilpailijoita rikkoja vastaan, var-sinkaan taimettumisvaiheessa. Lupiini kestää hyvin rikkaäestystä. Ensimmäinen rikkaäestys kannattaa tehdä sokkoäestyk-senä, jolloin saadaan rikottua myös mah-

dollinen kuorettuminen. Sen jälkeen, kun taimet ovat noin viiden sentin pituisia ja kolmas rikkaäestys voidaan tehdä vielä noin seitsemän päivää edellisestä.

Sinilupiini on lupiineista varmin puitavaksiSinilupiini eli makealupiini on tällä het-kellä varmin puitavaksi sopiva lupii-ni Suomen olosuhteisiin. Sinilupiini so-pii viljelykierrossa katkaisemaan nurmia yhden tai kahden viljavuoden välissä. Jos kylvö, tulee heti nurmen jälkeen, on rik-kakasvien suhteen oltava tarkkana ja nur-mi päätettävä huolellisesti. Jos lohkolla runsaasti monivuotisia rikkakasveja (val-vatti, ohdake, juolavehnä) on lupiinin kyl-vöä harkittava tarkkaan.

Sinilupiinista on eniten kokemusta Haags Blaue ja Sonetti lajikkeista. Ne ovat myös tällä hetkellä varmimmat lajikkeet. Niiden kasvuaika on noin 100–110 päi-vää. Sato määrät onnistuessaan ovat 2–3 tonnin luokkaa hehtaarille. Satojen val-kuaiset ovat olleet korkeita, noin 30 pro-sentin luokkaa ja sen ylitse. Tärkkelystä lupiineissa on vähän.

TEKSTI JA KUVAT: ERKKI VIHONEN

Palkokasveja tarvitaan viljelyyn yhä enemmän, jotta valkuaisomavaraisuutta saataisiin nostettua Suomessa. Lisäksi ne tuovat mielenkiintoista vaihtelua sekä monimuotoisuutta viljelykiertoon ja voivat olla taloudellisesti erittäin hyviä kasveja onnistuessaan.

Palkokasvia jokaiselle pellolle

◁ Sinilupiinia valmiina puitavaksi. Yhden lajin kasvustona maan peittävyys ei ole kovinkaan hyvä.

△ Lupiinit sopivat erityisesti hiekkaisille raiviomaille. Kuvassa sinilupiini ja valkoapila ensimmäisenä peltokasvina raiviolla.

taarille. Lupiinin puinti on aloitettava heti tuleentumisen jälkeen, jottei alem-mat palot pääse aukenemaan.

Puinti tehdään samoilla säädöillä her-neen kanssa ja kuivaus kuten härkäpavul-la eli jaksoissa – tavoitteena saada 14 pro-sentin varastointikosteus. Lupiinit ovat kaikkien muiden palkokasvien tapaan erittäin arkoja mekaanisille vioituksille, joten turhaa käsittelyä on varottava var-sinkin pakkasella, jos aikoo saada itävää siementä lupiinista.

Valko- ja keltalupiinien suhteen kas-vuaika on pidempi ja näin myös puita-van sadon saanti on heikompi. Sen sijaan molemmista on saatu hyviä määriä bio-massaa ja niitä onkin käytetty lähinnä kokoviljasäilörehuksi viljojen kanssa. La-jikkeen tulee olla rehuksi sopivaa. Valko- ja keltalupiiniseokset sopivat hyvin veh-nän tai ruisvehnän kanssa viljeltäviksi. Lupiineissa on monenlaista potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita kannattaa poh-tia tilakohtaisesti. ◀

Kylvö tulisi tapahtua ajoissa, mutta riit-tävän lämpimään maahan, jotta itämi-nen tapahtuisi nopeasti. Kylvö syvyys on noin 2–4 cm, joten se poikkeaa oleellises-ti muista palkokasveista tässä suhteessa. Kylvömäärä hehtaarille riippuu pitkäl-ti siemenen painosta. Puhdaskasvusto-na tulisi saada 120–140 kappaletta neliö-metrille, joka tarkoittaa noin 200–250 kg kylvömäärää hehtaarille. Siemenen hin-ta vaihtelee jonkin verran, mutta halvim-mallaan siemen on noin yhden euron luokkaa per kilo.

Seoksia voi hyödyntää kokoviljasäilörehussaEtelä-Pohjanmaalla on lupiinia kylvetty myös seoksina, joissa on ollut mukana oh-raa tai vehnää. Tällöin kylvömäärät ovat olleet kokonaisuudessa 200–300 kg heh-

Ilmasta typpeä!

apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaiteVihannesviljelyn

rikkatekniikkaaLiekittimetHaratRyömijä

Elomestari Oy, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477

Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun.

Kannanotto


Luomuliitto esitti kevätkokouksessaan huhtikuus-sa YK:n kansainvälistä palkokasvien vuotta 2016 lähtölaukaukseksi suomalaisen valkuaistuotannon lisäämiselle kohti omavaraisuutta.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n johdolla vietettävä vuosi muistuttaa valkuaisainepitoisten palkokasvien merkityksestä ravitsemukselle ja maaperälle. Luomuliiton mukaan nyt on oikea aika jatkaa työtä valku-aisomavaraisuuden nostamiseksi 15 %tasolta kunnianhimoi-sesti korkeammalle.

Kevätkokous totesi, että valkuaiskasvien tuonti voidaan korvata kotimaisella tuotannolla, jos tahtoa löytyy. Kysymys on niin kotieläintuotannon valkuaistarpeesta kuin lisäänty-västä kysynnästä palkokasveille ihmisravinnossa.

– Valkuaiskasvit ovat sekä kotieläintuotannossa että ihmis-ravinnossa yksi keskeisimpiä ruokapolitiikan kysymyksiä. Kun pelloillamme kasvaa lisää valkuaiskasveja, ruoan koti-maisuusaste nousee sekä tuontiriippuvuus ja lannoitustarve vähenevät, totesi Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Luomuliiton mukaan valkuaisomavaraisuuden saavutta-minen vaatii valkuaiskasvien viljelyalan lisäämistä ja näin ollen pitkäjänteistä yhteistyötä viljelijöiden tukemisessa. Tarvitaan tukipolitiikan ja peltokasvipalkkioiden kehittä-mistä sekä tutkimuspanoksia kasvilajikkeiden satoisuuden ja viljelyvarmuuden luonnonmukaiselle kehittämiselle. Oma-varaisuuden tavoittelun avaimet ovat siten niin viljelyteknii-kassa kuin tukipolitiikassa. Lisäksi tarvitaan lisää yhteistyötä viljelijöiden ja kotieläintuotannon välille.

Luomuliiton mukaan valkuaisomavaraisuus on myös yksi tärkeä vastaus kysymyksiin ruoan jäljitettävyydestä ja ympä-ristöystävällisyydestä. Typpeä sitovat palkokasvit parantavat maaperän kuntoa ja peltojen viljavuutta sekä vähentävät tar-vetta kemiallisille lannoitteille tavanomaisessa tuotannossa.

– Yhä suurempi osa tuontirehusta on soijaa, jota voisimme hyvin korvata kotimaisella herneellä, härkäpavulla, make-alupiineilla, rypsillä ja nurmipalkokasveilla. Kotimaisten palkokasvien viljely ja kulutus on lisäksi myös ympäristö-teko, jolla vaikutetaan maan kuntoon ja ilmastoon, totesi Luomuliiton varapuheenjohtaja ja valkuaiskasvien tuottaja Janne Rauhansuu.

Luomuliiton kevätkokous päätti lähtölaukauksena valku-aisomavaraisuuden lisäämiselle luovuttaa maa- ja metsäta-

lousministeri Kimmo Tiilikaiselle toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan edetä kohti omavaraisuutta.

– Uskomme että valkuaisomavaraisuus on mahdollista saavuttaa ja tätä työtä Luomuliitto on mielellään aktiivisesti edistämässä, totesivat Rauhansuu ja Talvitie. ◀

LUOMULIITTO: Palkokasvivuodesta lähtölaukaus kohti valkuaisomavaraisuutta

△△ Kevätkokouksessa oli paikalla mm. kuvassa olevat Janne Rauhansuu, Lea Räisänen, Pekka Salminen, Heli Ahonen, Pirkko Okkonen, Urho Kari, Airi Timonen, Lauri Juhola, Auvo Heikkilä, Markku Isoluoma, Soile Prokkola, Risto Mäkipernaa, Pauli Talvitie, Niina Ratilainen, Juha Mäkinen, Olavi Hiltunen, Pekka Välinen, Ari Komulainen ja Markku Hakkarainen.

△ Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie ja Kevätseminaarin puheenjohtajana toiminut Janne Rauhansuu.

KUVAT: ELISA NIEMI

Nyt kaupoissa

..

Kotimainen luomubroileri

www.luomunokka.fi


”Luonnonmukaisesti viljelty-jen mansikantaimien kysyntä on kasvanut ja tulee kasvamaan edelleen. Aloitimme luomuman-sikantaimien tuotannon vuonna 2013. Koska asiakkaamme olivat

kiinnostuneita luomutaimista, koimme tärkeäksi vastata kysyntään. Myös käy-tössä olleet viljelymenetelmät sopivat luomutuotantoon, kertoi Hans van den Goor Sauvossa pidetyssä Jarvenkyla Oy:n viljelijätilaisuudessa.

– Taimia myydään Hollannin ohella Saksaan, Belgiaan, Tanskaan, Ruotsiin, Norjaan, Suomeen, Sveitsiin, Ranskaan ja Itävaltaan, van den Goor luetteli.

Luomutaimista Saksaan myydään noin 35 prosenttia. Hollantiin sekä Bel-giaan myytyjen luomutaimien osuus on noin 10 prosenttia ja Suomeen myyty-jen taimien osuus on viidestä seitsemään prosenttia.

Mansikan taimien ohella hollantilai-nen De Kemp-taimisto tuottaa muun mu-

Hollantilainen de Kemp-taimisto aloitti luonnonmukaisten mansikantaimien tuotannon kolme vuotta sitten ja nyt taimia on saatavilla Suomeenkin.

TEKSTI JA KUVAT: ANNAMARJA VILANDER

– Jos esimerkiksi löytyisi mansikan pu-namätää, taimet hävitetään ja pelto jou-tuu käyttökieltoon, van den Goor totesi.

Kasvukauden aikana taimisto tekee myös omia tarkastuksia luomutuotettu-jen taimien lohkoille. Harmaahomeesta ei ole haittaa, ja eräänä syynä tähän Hans van den Goor pitää tavanomaista tuotan-toa vähäisempää typen käyttöä.

– Harmaahomeen torjuntaan on onnek-si olevissa torjuntakeinoja myös luonnon-mukaiseen tuotantoon, hän totesi.

Ennen kun mansikantaimia aletaan tuottaa, kaikki viljelypaikat on pidetty vähintään kolmen vuoden ajan luomu-tuotannossa. Ennen emotaimien istutus-ta lohkot lannoitetaan luomulannoitteil-la ja rikkakasvit liekitetään.

Käsityötä on paljon – Kasvustosta rikat kitketään käsin. Sii-hen tarkoitukseen on hankittu ryömintä-vaunuja, joilla helpotetaan kitkentätyötä, kertoi van den Goor.

assa parsan juurakoita sekä omenan- ja päärynän perusrunkoja. Luomuna tuote-taan tällä hetkellä vain mansikantaimia.

Tauteja valvotaan tarkastiHans van den Goorin mukaan luomu-tuotettujen mansikantaimien hinta on 40–50 prosenttia tavanomaisia kalliimpi. Merkittävin syy on, että kasvinsuojeluai-neita ei voi käyttää ja rikat on kitkettävä käsin.

Luomutuotannossa kasvien terveyteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja se taa-taan käyttämällä puhdasta taimimateri-aalia. Tuotantoa valvoo Hollannin kas-vintarkastuksista vastaava laitos, NAKT.

– Tämä on tärkeää esimerkiksi mansik-kapunkin ja kulmiolaikkubakteerin tor-junnassa. ja mahdollistaa myös sen, että De Kempin taimilla on Elite-setrtifikaat-ti, van den Goor sanoi.

Hänen mukaansa NAKT ottaa sään-nöllisesti näytteitä ja testaa niitä laboratoriotestein.

Mansikan luomutaimia saatavilla

Jarvenkyla Oy tuo maahan De Kemp-taimiston luomumansikan taimia ensimmäistä kertaa tänä vuonna.


maan parhaista antimista

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Uutta luomussa lampaille

Jo vuodesta 2005

Lammas-Tähti 280 Luomu

Uusi maittava valkuaistiiviste luomulampaille

Uusi rehu sisältää runsaasti valkuaista ja lampaan tarvitse-mia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja, eikä siihen ei ole lisätty kuparia. Tuote sopii erinomaisesti täydentämään tilan omaa luomuviljaa: lisäksi tarvitset vain vettä ja heinää tai säilörehua. - 40 kg:n säkeissä ja

960 kg:n lavoina- 4,5 mm:n raekoko- energiaa 12,6 MJ/kgka- raakavalkuaista 280 g/kgka

Lammas-Tähti Luomu

Uudistettu vahva ja energiapitoinen luomutäysrehu

Uudistetun luomurehun energia tulee luomukaurasta ja -ohrasta. Valkuaislähteenä ovat luomu- rypsipuriste ja luomuhärkäpapu. Kivennäiset, vitamiinit ja hivenaineet on säädetty lampaan tarpeen mukaan.

- 40 kg:n säkeissä ja 960 kg:n lavoina

- 3 mm:n minirae- energiaa 12,1 MJ/kgka- raakavalkuaista 193 g/kgka

Rikkakasvien käsin kitkentä on suurin kus-tannuserä luomutaimien tuotannossa. Kasvi-tautien ja ankeroisten torjunta on siihen näh-den pieni haitta, hän totesi.

Merkittävimmät erot luomu- ja tavanomai-sen tuotannon välillä on, että kasvinsuojeluai-neita ei voida käyttää ja annetun typpilannoi-tuksen määrä on tavanomaista taimituotantoa vähäisempi.

Luomutaimina on saatavissa tällä hetkellä lajikkeet Darselect, Honeoye, Korona, Malling Centenary, Rumba, Salsa, Sonata ja Elsanta.

– Ensi vuodeksi on markkinoille tulossa myös jo Polka-lajiketta luomuna. Malwinaa ei sen si-jaan ole meiltä ainakaan toistaiseksi saatavissa, den Goor mainitsi.

Tällä hetkellä saatavina on A- taimista A++ taimiin. Ensi vuodelle on tavoitteena saada sekä odotuspeti- ja pottitaimia myytiin.

Luomumarjojen kauppa kasvaa Hans van den Goor mukaan luomutuotteiden suosio kasvaa edelleen kaikkialla Euroopassa.

Mansikoita kuten muitakin luomumarjoja on tähän saakka myyty etenkin suora- ja tilamyy-mälöissä samoin kuin luomutuotteiden myyn-tiin erikoistuneissa myymälöissä. Sen sijaan tavallisissa vähittäiskaupoissa ja marketeissa niiden osuus on ollut vähäinen.

– Uskon, että luomumarjojen menekki kasvaa tulevina vuosina myös vähittäiskauppojen hevi-tiskeillä. Saksassa isojen kauppaketjujen luomu-marjojen kysyntä on jo kasvanut ja näin tapah-tunee myös Suomessa, den Goor ennakoi. ◀

Kirjoittaja on avomaatuotannon asiantuntija

Puutarhaliitossa.

Artikkeli perustuu esitykseen, joka pidettiin Jarvenkyla Oy:n järjestämässä viljelypäivässä 3.5.2016.

Hans van der Goor keskustelemassa esitelmänsä jälkeen Jarvenkyla Oy:n viljelypäivässä.


Osana Pohjoismaista luo-mumaidontuotannon se-minaaria Upsalassa huhti-kuun lopulla käytiin läpi maiden luomumaidon-tuotannon tilaa ja kehi-

tyssuuntia. Tämän laatuaan ensimmäisen seminaarin kokoonkutsuja oli ruotsalai-nen Niels Andresen Jordbruksverketistä. Seminaarille on tarkoitus saada vuosit-taista jatkoa, niin paljon kiinnostusta ta-pahtuma herätti.

Ruotsissa ja Tanskassa tuotanto kasvaaLuomulehmien lukumäärän suhteen Suo-mi ja Norja ovat varsin lähellä toisiaan, joskin Norjassa karjakoko on huomatta-vasti pienempi ja keskituotos alhaisem-pi kuin meillä. Tuotannon volyymeil-tään Tanska ja Ruotsi painivat jo aivan eri sarjassa ja luomulehmämäärät ovat kymmenissä tuhansissa. Kun Suomessa

luomumaidon osuus kokonais-tuotannosta on vain muutaman prosentin luokkaa, on sekä Tans-kassa että Ruotsissa sen osuus yli 10 % tuotannosta.

Erityisesti Tanskassa luomumaidon-tuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kas-vuun tänä vuonna kysynnän lisäännyttyä. Nyt alkuvuodesta 50 uutta tilaa on siirty-mässä luomumaidontuotantoon ja ennus-teen mukaan vastaava määrä tiloja vie-lä siirtyy ennen vuoden loppua. Vuoden 2015 tammi-helmikuusta tämän vuoden vastaavaan hetkeen on luomumaidontuo-tanto Tanskassa lisääntynyt jo 12 %.

Myös Ruotsissa selkeää kasvua on tänä vuonna havaittavissa, koska luomumai-don hintaero tavanomaiseen verrattuna on juuri nyt historiallisen suuri. Käytän-nössä luomumaidosta maksetaan lähes 40 % parempaa hintaa.

Sekä Suomessa että Norjassa sektorin kasvua rajoittaa eniten markkinoiden ve-

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Pohjoismainen yhteistyö kannattaa

maidontuotannon kehittämisessäPohjoismaisesta luomumaidon tuotannosta löytyy paljon yhtäläisyyksiä ja suurimmat tuotannolliset ongelmatkin ovat varsin samankaltaisia, joten kokemusten ja toimintamallien vaihto maiden kesken on erittäin hyödyllistä.

Suomi Ruotsi Tanska Norja

Luomulehmiä kpl 8 438 46 900 56 000 8 226

Luomumaitoa milj. kg 54,17 367 465 51,4

Keskituotos kg/v 8 448 9 044 9 498 6 940

Karjakoko lehmää 55,2 86 169 30

Soluluku 1 000 kpl 173 269 240 137

Lehmien poistoikä kk 64,8 60,9 65 -

Lehmien poisto % 31,6 35,7 - 41,2

Ensikoiden poisto % 19,3 24 - -

Taulukossa on joitakin vertailutietoja eri maista. Niitä tulkittaessa on huomioitava, että tilastoinnissa on hieman eroavaisuuksia maiden välillä, joten luvut eivät ole täysin suoraan vertailukelpoisia keskenään.

Niels Andersen kertoi Ruotsin luomumaidontuotannosta.

tämättömyys, mikä aiheuttaa sen, etteivät meijerit ole kiinnostuneita uusista luo-mumaidontuottajista, eikä edes kaikkea tuotettua luomumaitoa kerätä luomuna.

Ruokinnassa samat perusrehutEri maissa luomumaitoa tuotetaan pitkäl-ti saman tyyppisellä rehustuksella, jonka pohjana on hyvälaatuinen apilapitoinen säilörehu. Nurmiseoksetkin vastaavat toi-


siaan koostuen timoteista, nurminadas-ta, englanninraiheinästä ja puna-apilasta. Jonkin verran seassa on lisäksi valkoapi-laa ja ruoko- tai rainataa.

Sinimailanen lisääntyy seoksissa pik-kuhiljaa ja sen viljely levittäytyy eteläi-sistä osista pohjoisemmaksi. Kokovilja-säilörehun merkitys vaihtelee, mutta sitä syötetään noin 25–30 % karkearehusta. Muista maista poiketen, Tanskassa puolet tiloista käyttää lisäksi maissisäilörehua.

Väkirehuna on pääasiassa erilaisia re-huviljoja (ohra, kaura, vehnä, ruisvehnä) joko siltään tai seoksissa. Ruista käytetään rehuviljana erityisesti Tanskassa, mutta myös Ruotsissa ja Norjassa. Valkuaisläh-teinä ovat härkäpapu, herne ja rypsi/rap-si puristeina tai kakkuina. Luomusoijan käyttö on yleisintä Tanskassa ja Ruotsis-

sa, kun Suomessa luomumaidontuotanto on lähes soijavapaata.

Tuotannon haasteet ovat yhteisetYhtenä yleisimmistä ongelmista luomu-maitotiloilla pidettiin kaikissa maissa säilörehun vaihtelevaa laatua. Lypsyleh-mien pääasialliseen karkearehuun tulisi saada parempi sulavuus ja enemmän val-kuaista. Ikävä kyllä, usein myös rajalli-nen käytettävissä oleva pinta-ala rajoittaa korjuuajankohdan optimaalista valintaa. Tilatasolla varmasti kaikilta vielä löytyy kehittämisen varaa tässä asiassa. Myös laidunten tehokas hyödyntäminen erityi-sesti suurten karjojen osalta, vaatii vielä toimivampia toimintamalleja.

Talousasiat puhututtavat kaikissa maissa: mikä tulee olemaan luomumai-

don hinta jatkossa, miten maataloustuet muuttuvat, mitä ostopanoksia kannattaa käyttää? Kaikkien maiden näkemyksen mukaan tärkeintä olisi saada tuotua esille luomumaidon vahvuudet ja siten markki-nat kehittymään edelleen suotuisasti.

Samoin oleellista on selvittää tuotan-non suurimmat kustannuserät ja löytää niihin yhdessä taloudellisesta näkökul-masta järkevät ratkaisut. Näitä osa-aluei-ta tullaan varmasti jatkossa työstämään pohjoismaisella yhteistyöllä, johon tämä seminaari antoi hyvän alkusysäyksen. ◀

Kirjoittaja toimii luonnonmukaisen tuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Pohjois-Savossa.

Seminaarin yhteydessä tutustuttiin myös käytännön luomumaidontuotantoon.


berrypicker.fi

Luomumaitotila Stabby Gård Ruotsin Upsalassa on järjestänyt vasikoiden maitojuoton imettäjälehmien avulla aina siitä lähtien, kun tuotanto siirtyi luomuun vuonna 2006. Vasikka saa ensin ternimaidon omalta emältään, minkä jälkeen se siirretään ryhmäkarsinaan 3–4 saman ikäisen vasikan kanssa. Seuraavaksi vasikka totutetaan imettäjälehmään siten, että kunkin vasikkaryhmän imettäjälehmä otetaan lypsyaikaan erilleen ja ohjataan vasikoiden kanssa samaan karsinaan.

Kun juominen alkaa sujua ja vasikat ovat leimautuneet imettäjäänsä, siirtyy lehmä vasikkakatraansa kanssa vanhoista laakasiiloista tehtyyn katokseen. Siellä vasikat ja imettäjät viettävät koko juottokauden. Kun vasikat ovat noin kolmen kuukauden iässä, siirretään katras laakasiilon toiselle puolelle, etteivät isot vasikat ala varastaa pienten vasikoiden imettäjiltä maitoa.

Nykyisin tila antaa vasikoiden imeä maitoa aina 4–5 kuukauden ikään saakka, jotta varmistutaan riittävästä valkuaisen saannista kasvun ensimmäisin kuukausina. Vierotus tehdään vasta, kun vasikat ovat riittävän isoja syömään tarpeeksi karkea- ja väkirehua saadakseen siitä tarvitsemansa ravintoaineet. Imetysosastolla on vapaasti tarjolla samaa apetta, jota annetaan lypsyssä oleville.

Imettäjiksi valikoidaan kilttejä lehmiä, joilla on ongelmia utareterveyden tai jalkojen kanssa. Lehmän tilanteesta riippuen se joko siemennetään ja palautetaan muuhun laumaan tai karsitaan imetysuran päätyttyä. Osalla lehmistä utareterveys korjaantuu yhden imetyskauden aikana. Vasikoiden kasvut ovat olleet hyviä, eikä vasikoita ole imetyskaudella juurikaan kuollut. Ripulit eivät ole olleet ongelmana, kun maito on aina oikean lämpöistä ja tuoretta.

Ruista lypsylehmilleRukiin käyttö rehuviljana on Suomessa varsin vähäistä. Käytöllä ei ole perinteitä ja osittain torajyväriskin vuoksi sitä on käytetty lähinnä, jos ei muuta ole ollut tarjolla. Muissa Pohjoismaissa käyttö on kuitenkin varsin eri luokkaa. Tanskassa ohjeena on, että ruista voidaan antaa lypsylehmille jopa 6 kg/päivä ilman ongelmia tuotoksessa. Pääsääntöisesti ruista syötetään seoksina muiden viljojen kanssa, mutta sitä on kokeiltu jopa yksinomaisena viljana robotilla.

Rukiin käyttö osana rehuviljaa antaakin mielenkiintoisen mahdollisuuden jaksottaa luomukotieläintilan kevään työkiireitä. Syysviljalla kun sekä kylvö että sadonkorjuu osuvat yleensä niihin hetkiin, jolloin on kesällä hieman rauhallisempaa.

Rukiin lisäksi ennakkoluulottomimmat voisivat kokeilla syyskylvöihin ruisvehnää, joka onnistuessaan antaa varsin hyviä hehtaarisatoja. Ruisvehnä on yksi Euroopassa yleisimmin käytetyistä rehuviljalajeista. Sekä rukiin että ruisvehnän kokeilua saattaa osin rajoittaa heikko kylvösiemenen saanti.

Ruista voi toki käyttää myös karkearehuna. Suomessakin ruista on kokeiltu laidunten paikkauskylvöihin, mutta Tanskassa on tällä hetkellä menossa pienoinen ruislaidunbuumi. Ajatuksena on kylvää syysruista keväällä seoksena italian raiheinän kanssa.

Rukiin kylvömäärä on n. 90 - 100 kg/ha ja raiheinän 15 – 20 kg/ha. Laidunnus aloitetaan noin 2 kk kylvöstä kun kasvusto on 12–15 cm pitkää ja sitä jatketaan koko kesän pitäen kasvusto matalana. Syöttökertojen välin ei tulisi olla enempää kuin 5 päivää. Pitkäksi venyneeseen kasvustoon tulee helposti hometta tai härmää. Nuori ruis on erittäin maittavaa rehua ja eläimet syövät sitä mieluummin kuin muita laidunkasveja. Erityisen hyvin ruislaidun toimii houkuteltaessa lehmiä robottinavetasta laitumelle.

Erityisesti luomutuotannossa ruis-raiheinä laitumella tavoitellaan maan typpivarastojen pienentämistä alueilla, jotka ovat jatkuvasti laitumena. Kierrossa on valkoapilapitoisen laidunnurmen jälkeen ensin yksi vuosi pelkkä ruis-raiheinä -seos, minkä jälkeen seuraavana vuonna samalla seoksella perustetaan uusi apilapitoinen laidun. Näin saadaan samalla katkos palkokasvivuosiin.

Luomumaidon-tuotannon hyviä käytäntöjä jakoon

TEKSTI JA KUVAT: PIRKKO TUOMINEN

Vaikka luomutuotannon tuotantoehdot eivät aivan saman sisältöiset olekaan eri Pohjoismaissa, on käytännön toteutuksissa monia hyviä ajatuksia, joiden käyttöön ottamista voi kukin tahollaan harkita.

Imettäjälehmillä juottokauden haasteet haltuun

Ruislaidun Tanskan Billundissa.

berrypicker.fi

Rehun parantaminen kuorinnalla tai paahtamisella Kauran ruokinnallisen arvon parantaminen kuorinnan avulla puhututtaa juuri nyt Tanskassa ja Ruotsissa. Kauran satotasot luomussa ovat varsin hyvät, joten kiinnostus sen käytön lisäämiseen myös luomumaidontuotannossa on kasvussa.

Kuorinnan merkitys rehuarvoihin on varsin suuri ja sitä toivoisikin käytettävän nykyistä enemmän. Mikäli kuorintaa ei voi teettää alihankintana, on tilatason laitteita saatavilla, kun vain sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Erityisesti kiinnostaa kauran korkeampi rasvapitoisuus ja sen merkitys maidon pitoisuuksiin.

Myös viljan ja palkoviljojen paahtamisella eli kuumakäsittelyllä saadaan parannettua niiden ruokinnallista merkitystä. Erityisesti valkuaisen hyväksikäyttö paranee. Kustannuksiltaan paahtaminen on suhteellisen kallista ja siitä saadaan paras hyöty silloin, kun säilörehun valkuaispitoisuus jää alhaiseksi. ◀

Kirjoittaja toimii luonnonmukaisen tuotannon erityisasiantuntijana ProAgria Pohjois-Savossa. Imettäjälehmät vasikoineen vanhoissa laakasiiloissa Ruotsin

Upsalassa.


Y leiskokous valitsi yhdeksän hallituksen jäsen-tä, joista puheenjohtajaksi nousi Christopher Stopes Iso-Britanniasta.

Hallituksen huomiota vaatii jo heti alussa Euroopan komission esitys luomuasetukseksi ja aiheessa käytävät neuvottelut eri komission,

parlamentin ja jäsenmaita edustavan neuvoston välillä. Mui-ta pinnalla olevia aiheita ovat uudet jalostustekniikat, ilmas-tonmuutos ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan arviointi.

Pohjois-Euroopasta hallituksessa vaikuttaa tanskalai-nen Sybille Kyed. Hallituksessa Kyed haluaa kiinnittää huomiota erityisesti järjestön eri jäsenten ja jäsenmaiden luomuviljelyn eroihin ja nähdä kaikkien omia vahvuuksia. IFOAM EU-ryhmän Kyed haluaa nähdä tulevaisuudessa en-tistä visionäärisempänä ja kunnianhimoisempana luomu-tuotannon suhteen.

– Luomuviljelyn nykypäivä on syntynyt liikkeen oman työn tuloksena. On siis tärkeää, että luomuviljelijät myös ovat kehittämässä alaa. Liikkeemme pitää olla etualalla uu-sien ideoiden tuomisessa.

Kyed itse tahtoo olla mukana IFOAMin vaikuttamistyössä Euroopan komission suuntaan ja nähdä EU:n lainsäädäntö-työssä lisää kosketuspintaa luomuviljelijöiden arkeen, sekä luomutoimijoiden näkemyksien huomioon ottamista. Suu-rimpia ponnistuksia IFOAM EU:n lähitulevaisuudessa ovat luomuasetuksen työstäminen ja tulevan yhteisen maatalo-uspolitiikan kauden hahmotteleminen.

– Tanskalaisesta näkökulmasta näkisimme mielellämme avauksia luontoon, ilmastoon, pakkausmateriaaleihin, kul-jetuksiin ja teurastukseen liittyen.

Myös IFOAM EU:n Suomi-ryhmä järjestäytyi ja teki hen-kilövalintoja huhtikuussa. Suomi-ryhmän puheenjohtajana jatkaa Reijo Käki ja varapuheenjohtajana Pauli Talvitie. Suomea IFOAM EU:n neuvostossa edustaa Mikko Simola ja varaedustajina Aira Sevón ja Marika Auersalmi. ◀

www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/edunvalvonta/ kansainvalinen-edunvalvonta/

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Uusia edustajia luomun eurooppalaiseen kattojärjestöönIFOAM EU-ryhmän jäsenet 28 maasta kokoontuivat huhtikuussa Amsterdamiin yleiskokoukseen valitsemaan uudet toimijat järjestön alkavalle kaudelle.

Kaj L

und

Søre

nsen

, Øko

logi

& E

rhve

rvJo

hn P

orte

lli

Pohjois-Euroopasta IFOAM EU-ryhmän hallituksessa vaikuttaa tanskalainen Sybille Kyed.

IFOAM EU-ryhmän uudet hallituksen jäsenet: Évelyne Alcázar Marín (Ecovalia, Espanja), Thomas Fertl (BioAustria, Itävalta), Sabine Eigenschink, (Austria Bio Garantie, Itävalta), Bavo van den Idsert (Bionext, Alankomaat), Jan Plagge (Bioland, Saksa), Christopher Stopes (EcoS Consultancy, Iso-Britannia), Jiri Lehejcek (Czech Technology Platform for Organic Agriculture, Tšekki), Sybille Kyed (Organic Denmark, Tanska) ja Sylvie Dulong (Fédération Nationale d’Agriculture Biologique, Ranska).


L uomuliitto on pettynyt Euroopan parlamentin kompromissihakuiseen äänestystulokseen glyfosaa-tin jatkoluvan puoltamisessa. Liitto vaatii tervey-delle ja ympäristölle haitallisista torjunta-aineista vapaata viljelyä sekä Euroopan komissiolta täyskiel-

toa glyfosaatin käytölle.Euroopan parlamentti kehotti äänestyksessään 13.4. ko-

missiota rajaamaan glyfosaatin jatkokäytön luvan seitsemään vuoteen 15 sijaan. Parlamentti haluaa sallia glyfosaatin vain ammattikäyttöön ja kieltää sen yleisissä puistoissa ja leik-kipaikoilla. Luomuliiton mukaan on hyvä, että glyfosaatin riskit tunnustetaan ja aineen käyttöä rajoitetaan tiukemmin. Rajaus kuitenkin osoittaa parlamentin taipuneen tekemään kompromisseja ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kus-tannuksella

– Glyfosaatin hyödyt eivät ole sen arvoisia, että komission kannattaa jatkolupaa myöntää. Luomuviljely osoittaa, että puhdas ruoantuotanto on aivan mahdollista ilman komp-romisseja terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, sanoo Luomuliiton puheenjohtaja Pauli Talvitie.

Päätöslauselmassaan parlamentti edellytti komissiota teet-tämään glyfosaatin haitoista ja karsinogeenisista vaikutuk-sista riippumattoman arvioinnin. Maailman terveysjärjestö WHO on todennut tutkimuksissaan vuonna 2015 glyfosaa-tin aiheuttavan mahdollisesti syöpää. Luomuliitto yhtyy parlamentin näkemykseen ja pitää ennenkuulumattomana, jos tutkimuksia ei tehdä perinpohjaisesti ennen lopullista päätöstä.

– On hullua, että sallimme ns. kasvinsuojeluun eli tässä tapauksessa rikkakasvien myrkyttämiseen kemikaaleja, joiden riskejä ei tunneta. Maatalouden historiassa on monta esimerkkiä torjunta-aineista, jotka on otettu ensin ilolla käyt-töön ja kielletty myöhemmin katastrofaalisten vaikutusten vuoksi, jatkaa Luomuliiton hallituksen jäsen Soile Prokkola.

Suomessa myytiin 550 tonnia glyfosaattia (vuonna 2013) ja kasvinsuojeluainerekisterissä on yli 40 glyfosaattia sisältävää rikkakasvien torjunta-ainetta. Luomuliitto vetoaa Euroopan komissioon ja Suomen edustajiin glyfosaatin jatkoluvan torppaamiseksi. Suomen kuva puhtaan ruoan maana on vaakalaudalla useiden EU-maiden, kuten Ruotsin, Ranskan ja Hollannin vastustaessa glyfosaatin jatkolupaa.

– Kannustamme Suomea muuttamaan kantaansa glyfosaat-ti–myönteisyydestä kohti luonnonmukaisempaa kasvinsuoje-lua. Glyfosaatti on uhka, ei mahdollisuus, toteaa Luomuliiton hallitus. ◀

Kannanotto

LUOMULIITTO: Komission on laitettava piste glyfosaatin käytölle

Suomalaisten toimijoiden näkemykset tulee saa-da mahdollisimman hyvin mukaan jo siinä vaiheessa, kun säädöksiä vasta valmistellaan. Reittejä on useita, mutta koska luomualalle on rakentunut IFOAMin kautta oma vaikutuska-nava, sitä kannattaa myös Pro Luomun käyttää.

Luomuasetuksen säädöksistä valtaosa koskettaa alkutuo-tantoa. Luomuelintarvikkeiden valmistusta säädös ohjaa pääosin rajoittamalla luomussa sallittuja lisä- ja apuainei-ta sekä valmistusmenetelmiä. IFOAM EU:ssa on oma ryh-mänsä, joka paneutuu prosessointiin ja kauppaan. Pro Luo-mun hallitus valitsi edustajakseen tähän ryhmään Saska Tuomasjukan.

Millaista luomua haluamme?Luomu on sitä, minkä luomuasetus luomuksi määrittelee. Asetus, sitä tarkentavat säädökset ja listat sallituista aineis-ta kuitenkin elävät ajassa. Kulutustottumusten ja erityisesti teknologian kehittyessä nousee kysymyksiä siitä, mikä sopii luomuun ja mikä ei.

Ratkaisua haetaan luomun periaatteista; terveys, ekologi-suus, oikeudenmukaisuus ja huolenpito. Eri olosuhteissa ja kansallisten intressien pohjalta voidaan periaatteiden poh-jalta päätyä erilaisiin ratkaisuihin, etenkin kun samaan ai-kaan on tavoitteena lisätä luomun merkitystä. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi parhaillaan päätöstä odottava, maasta eristettyjen kasvualustojen käyttö kasvi-huoneissa, uusien eloperäisten lannoitteiden luomukelpoi-suus tai erilaiset luomussa sallitut lisäaineet.

Tarvitaan nykyistä enemmän keskustelua ja näkemystä siitä, millaista luomua me haluamme. Mistä haluamme pi-tää kiinni ja mihin toivomme muutosta? Kun yhtenevä nä-kemys syntyy, asiaan on helpompi vaikuttaa sekä kansallis-ten että kansainvälisten verkostojen kautta. ◀

Tämä on Luomulehden toimituksen lyhentämä versio artikkelista, joka on ilmestynyt 9.5. sivustolla www.proluomu.fi ja sen on kirjoittanut Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila. Pro Luomu ry:n jäseninä on mm. luomuelintarvikkeiden jalostajia, kauppa- ja tukkuyrityksiä sekä luomualkutuotantoon liittyviä järjestöjä.

Pro Luomu IFOAM EU:n jäseneksiYhteistyön ja verkostojen kutominen on Pro Luomu ry:n keskeinen toimintatapa Suomessa. Tiedonkulun ja vaikuttamisen näkökulmasta kansainväliset verkostot ovat välttämättömiä ja IFOAM EU tarjoaa tähän hyvän, Euroopan laajuisen verkoston.



OSMO-hanke (Osaamista ja työkaluja resurssite-hokkaaseen maan kas-vukunnon hoitoon yh-teistyöllä) kehittää osaamista eri tasoilla.

Kahdeksalla koetilalla selvitetään tehok-kaita keinoja kasvukunnon kohentami-seen eri tuotantosuunnilla, maalajeilla ja muokkaustavoilla.

Koetilojen kokemuksia hyödynne-tään alueellisissa osaamisryhmissä, jois-sa 15–20 tilaa päivittää parhaiden asian-tuntijoiden johdolla osaamistaan ja jakaa kokemuksiaan maan kasvukunnon koko-naisvaltaisesta hoidosta. Lisäksi kolmen vuoden aikana järjestetään lukuisia kou-lutuspäiviä, joissa kotimaiset ja ulkomai-set asiantuntijat jakavat kokemuksiaan maan kasvukunnon kehittämisestä.

Koetilat tuottavat uutta tietoaKoetiloilla tutkitaan maan kasvukunnon määrittämisen uusia menetelmiä ja kehi-tetään tehokkaampia keinoja kasvukun-non parantamiseen. Viljelijät ovat valin-neet huonokasvuisen lohkon ja verrokiksi hyväkasvuisen lohkon.

Tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa maaperän toiminnasta ja tilamittakaavan keinoista sen korjaamiseen. Lisäksi tutki-taan, kuinka viljelijän maanparannustoi-met ehtivät vaikuttaa maan kasvukun-toon kolmessa vuodessa.

Alueellisissa osaamisryhmissä jalostetaan tietoa taidoiksiAlueelliset osaamisryhmät tarjoavat ym-päristön, jossa viljelijät voivat soveltaa uutta tietoa omalle tilalleen. Ryhmä tar-joaa vertaistukea sekä asiantuntija-apua tutkimuksen ja neuvonnan osalta. Puo-len vuoden intensiivijaksolla sovelletaan uusia tietoja ja kokemuksia tilakohtaisiin maan kasvukunnon hoitosuunnitelmiin.

TEKSTI: TUOMAS MATTILA JA JUKKA RAJALA

Maaperä, osaaminen ja yhteistyöverkostot ovat viljelijän tärkeimmät resurssit. Uusi yhteistyöhanke pyrkii kehittämään näitä kaikkia yhdessä viljelijöiden kanssa.

kehitetään maan kasvukunto-osaamista

OSMOssa

Tuomas Mattila (oik.) ottamassa maanäytteitä Ville Jussilan viljatilalla Aurassa viime joulukuussa. Ju

kka

Raja

la


Tämän jälkeen vaihdetaan kokemuksia eri toimenpiteiden vaikutuksista ja haetaan yhdes-sä vastauksia uusiin ongelmiin. Järjestäjät auttavat ryhmiä löytämään so-pivan tavan toimia myös hankkeen jäl-keen. Tällä viljelijäyhteistyöllä jaloste-taan uudet tutkimustulokset käytännön tietotaidoksi ja syvälliseksi osaamiseksi.

Varsinais-Suomen osaamisryhmä on päässyt jo kasvukunnon hoitosuunnitel-mien laadinnassa hyvään vauhtiin. On paneuduttu maan kemiaan mm pH:n sää-telyyn, kalsium-magnesium -suhteen ta-sapainottamiseen ja ravinteiden varas-tointikyvyn lisäämiseen.

Fysikaalisen kasvukunnon osa-alueella on löytynyt korjattavaa piiriojien ja val-taojien perkaamisessa, peltojen tasaami-sessa, salaojituksen parantamisessa sekä tiivistymisriskien selvittämisessä ja tii-vistymien ehkäisyssä.

Viljelykiertoihin on suunniteltu lisää monipuolisuutta ja kasvukuntoa paranta-via kasveja, jotka parantavat mururaken-netta, pohjamaan läpäisevyyttä ja lisäävät multavuutta. Sopivien muokkausmene-telmien valinta ja koneiden tuunaus ovat olleet myös keskusteluissa esillä.

Kursseilla keskustelua viljelykokemuksistaEnsimmäiset OSMO-koulutuspäivät Var-sinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla järjestettiin helmi-maa-liskuussa. Aiheena oli maan rakenne ja siihen vaikuttaminen. Päivän aihee-na pureuduttiin tiivistymiseen ja sen ehkäisemiseen, sekä myös kalkituk-sen ja maanparannuksen vaikutuksiin maan rakenteeseen, ravinnesuhteisiin ja ravinteiden varastointikykyyn sekä hivenlannoitukseen.

Rengastus, kalkitus ja koneketjujen uu-delleensuunnittelu ovat toimenpiteitä, joita on hyvä miettiä, kun harkitsee tu-levan kasvukauden investointeja. Mutta

Mikä OSMO?OSMO-hanke toimii vuosina 2016-2018 Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Hanke on tarkoitettu kaikille maan kasvukunnon hoidosta kiinnostuneille viljelijöille.

Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen kanssa yhdessä monien yhteistyökumppaneiden kanssa.

OSMOa rahoittavat toiminta-alueiden ELY-keskukset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksena sekä yritykset, viljelijät ja säätiöt.

Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti sekä Länsi-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ProAgriat toteuttavat hankkeen yhdessä Etelä-Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa sekä Uudellamaalla. Rahoittajina on alueellisten ELY-keskukset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksena sekä Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Tyynelän maanparannus Oy, Soilfood Oy, FA Forest Oy sekä Luomusäätiö ja Rikalan säätiö.

Lisätietoja valmennuksista ja hankkeesta: Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Lönnrotinkatu 7, 50100 Mikkeli, puh. 044 303 2210, [email protected]

ProAgria Etelä-Pohjanmaa Jari Luokkakallio, puh. 0400 297 235, [email protected]

ProAgria Länsi-Suomi Heikki Ajosenpää, puh. 050 602 58, [email protected] Anne Johansson, puh. 0400 719 413, [email protected]

Maan kasvukunto on fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos. Kasvukunnon hoidossa tulee kaikkia osa-alueita hoitaa.

mitkä toimenpiteet sopivat kullekin tilal-le ja lohkolle? Ja missä järjestyksessä toi-menpiteitä olisi hyvä toteuttaa? Näihin haetaan vastauksia osaamisryhmissä.

Kurssien neuvojapuheenvuoroissa ko-rostui kasvukauden 2015 haasteellisuus

runsaiden sateiden takia. Osa viljelijöistä sai hyviä satoja. Edellytys oli maan hyvä kasvukunto ja erityisesti hyvä rakenne.

Kursseilla tutkija-viljelijä Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-in-stituutista alusti kuinka rengastuksella ja

▷▷

mailto:[email protected]



Jussi K. Niemistö Laihialta tähdensi, että kyntöantura on rikottava, jotta saa-daan huippusatoja. Edullisin tapa rikkoa kyntöantura on kiinnittää kyntöauran ensimmäiseen ja kolmanteen terään jank-kuriterä tai järeä kultivaattorin silmuk-kapiikki. Kynnön tulee myös olla niin tasaista, että yksi äestys riittää. Maata ei saa polkea liikaa. Ja äkeen tulee olla niin hyvä, että yksi äestys riittää. Vanha äes on rakennettu uudeksi vaihtamalla piikit höylä-äkeen piikeiksi ja kärjiksi. Etu- ja takalata on uusittu.

Kevättyötraktorit ovat kevyitä ja niiden etupyörät on levitetty vanteita kääntä-mällä kulkemaan takaparipyörien välissä, jolloin maa polkeentuu vain kertaalleen. Eteen ei silloin tarvita paripyöriä. Säätös-alaojitus on hyvä menetelmä turvata ke-sällä viljelykasveille veden saanti.

Risto Mäkipernaa Kauhavalta kertoi havainnoistaan, että maan pH nousee luomuviljelyssä hiljalleen ylöspäin. Sa-moin fosforipitoisuus on myös noussut, vaikka lannoitukseen on käytetty vain karjanlantaa. Kaliumin lähteeksi olisi hyvä saada paikallista kivijauhetta.

Kurssilaisten palautetta koulutuspäivistä

Tartuttu hyvään aiheeseen!!!

Koulutus antaa hyvää aivovoimistelua ja

ajattelemisen aihetta.

Tosi mielenkiintoinen ja uutta oppia tuli paljon.

Erinomainen tilaisuus.

Periaatteessa tiedän päivän asiat ennestään, mutta kyllä avasi

silmät uusiin näkökulmiin.

Lisää tällaisia tilaisuuksia! Haluan osallistua myös

tuleviin ohjelmiin.

konevalinnoilla voidaan ehkäistä pelto-jen tiivistymistä. Viljavuustutkimus on välttämätön apuväline, jonka avulla voi-daan selvittää maan happamuus ja ravin-teisuus sekä ravinteiden varastointikyky sekä ravinnesuhteet. Tällöin voidaan tun-nistaa ongelmalohkot ja suunnitella niil-le kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Osalla lohkoista on kalkitustarvetta ja osaa lohkoista voi olla kalkittu jopa liikaa.

Kurssien viljelijäpuheenvuoroissa maan kasvukunnon hoitoon paneutuneet vilje-lijät kertoivat kokemuksiaan.

Tuomo Raininko Kankaanpäästä ko-rosti, että maan kasvukunto on keskeisin viljelijän resurssi. Viljelijän tulee paneu-tua maan kasvukunnon hoitoon, mikäli aikoo selviytyä kustannuspaineiden alla. Jokaisen on löydettävä omalle tilalleen sopivat ratkaisut, jotta kannattavuus saa-daan turvattua.

Rainingon tilalla kumisaappaita viljeli-jä ei tarvitse, koska pelloille mennään töi-hin vain silloin, kun maa on kuivaa. Vil-jelykiertoon sisältyy runsaasti nurmia. Tilalla alettiin tuottaa kuivaa heinää, jot-ta nurmia voidaan viljellä riittävästi. Ras-kasta säilörehun korjuukalustoa pelloille ei päästetä.

Maan tiivistymistä vältetään käyt-tämällä kevyttä kalustoa ja suuria ren-kaita. Jopa 0,25 bar rengaspaineita on kokeiltu. Syvästä kynnöstä siirryttiin matalaan kyntöön ja kyntöaurana on käytetty 16 tuuman auraa. Näin voi-tiin välttää kuorettuminen ja vähentää poutimisongelmia.

Pintavedet ohjataan pois peltoja ta-saamalla ja salaojituksia on täydennet-ty, jotta lohkolle saadaan tasainen, hyvä kuivatus.

Viljelijän osaaminen on tärkein resurssi maan kasvukunnon parantamisessa.

OSMO-hankkeessa mukana oleva viljelijä Pekka Hautala esittelee hyväkasvuisen koelohkon lieroja.

Jukk

a Ra

jala

Maan kasvukunnon osaamisryhmät käynnistyvät Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla heinäkuussa 2016. Osaamisryhmien lisäksi hanke järjestää eri teemoihin keskittyviä koulutuspäiviä vuosina 2016-2018.


Yhteistyöllä uusia tuotteita

Tutkimustietoa maasta ja maan kasvu-kunnon korjaamisesta on runsaasti. Meil-tä puuttuu tiedon jalostamista osaamisek-si ja käytännön toimenpiteiksi. OSMOssa asiaa lähestytään yhteistyön avulla. Tut-kijoiden tuottamasta tiedosta jalostetaan käytännön osaamista yhdessä neuvoji-en ja viljelijöiden kanssa. Alan yritysten kanssa kehitetään tuotteita, joiden avul-la viljelijä voi ratkoa kasvukunnon ongel-mia. Viljelijät testaavat, kuinka tuotteet toimivat ja ongelmat ratkeavat.

Toimintatapa muistuttaa yritysten tuo-tekehitystä, mutta poikkeaa siitä avoi-muudellaan. Hankkeessa tuotettu tieto maan kasvukunnosta ja keinoista sen rat-konnasta julkaistaan kaikkien käytettä-väksi. Viljelijät ja neuvonta osallistuvat koko prosessiin ongelmien määrittelystä ratkaisujen testaukseen.

Maan kasvukunnon kehittäminen on pitkäjänteistä. Hankkeen kolmen vuoden aikana kuitenkin pyritään löytämään uu-sia menetelmiä kasvukunnon määrittä-miseen ja maa-analyyseihin. Ennen kaik-kea tahdomme osoittaa, että viljelijä voi halutessaan parantaa kasvukuntoa hyvin-kin nopeasti. ◀

Lähes kaikilla viljelijöillä on sekä hyviä, että huonoja lohkoja. Jotkut lohkot tuottavat hyvän sadon vuodesta toi-

seen, toisilla viljely on yhtä taistelua sekä kuivina että märkinä vuosina. Mutta mistä erot johtuvat? Ja voiko maan kasvukuntoa parantaa?

Maan kasvukunto (soil health) on noussut viime aikoina kattokäsitteeksi, jolla kuva-taan maan kykyä tuottaa satoa, sitoa hiiltä ja puhdistaa vettä. Kasvukuntoa tarkastel-laan usein kolmen osa-alueen kautta:

1) Fysikaalinen kasvukunto kuvaa maan rakennetta, vesitaloutta ja il-mavuutta. Tavoitteena tulisi olla tiivisty-mätön maaprofiili, jossa juuret kasvavat esteettä ja jossa mururakenteen ansiosta

Maan kasvukuntoon kokonaisvaltainen näkökulma

vesi pääsee imeytymään ja nousemaan kapillaarisesti.

2) Kemiallinen kasvukunto kuvaa maan kykyä varastoida ja vapauttaa ravinteita kasvin käyttöön tasapainoisessa suhteessa.

3) Biologinen kasvukunto kuvaa maan mikrobiaktiivisuutta, multa-vuutta ja lierojen määrää. Nämä tekijät ovat keskeisessä roolissa ravinnekierron kannalta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön.

Kasvukunnon tekee monimutkaiseksi se, että biologia, kemia ja fysiikka vaikuttavat toisiinsa. Tiiviissä maassa kasvin kaliumin- ja fosforin otto vaikeutuvat, juurieritteiden

tuotanto vähenee ja mikrobiologinen aktii-visuus muuttuu.

Toisaalta liian vähän kalsiumia sisältävä savi voi olla tiivis ja herkkä kuorettumaan. Runsaasti juuria ja lierokanavia sisältävä maa puolestaan ehkäisee tehokkaasti tiivis-tymistä. Viljelymaa on niin monimutkainen järjestelmä, että sitä on vaikea hallita pel-kästään teoriatiedolla. Tarvitaan myös käy-täntöä ja ”näppituntumaa”.

Auran kurssille osallistui 72 osanottajaa ja neljälle kurssille yhteensä 180 osallistujaa.

Kasvukuntokurssilaisia Ylihärmän kurssilla. Kokemuksia maan kasvukunnon hoidosta kertomassa viljelijä Jussi K. Niemistö.

Jukk

a Ra

jala

Jukk

a Ra

jala

Aiheesta myös Luomupäivillä

16.–17.11. Turussa - merkitse jo kalenteriin!

luomu.fi/luomupäivat


TEKSTI: ANU AROLAAKSOKUVAT: EKOCENTRIA / TERO TAKALO-ESKOLATEKSTI: ANU AROLAAKSOKUVAT: EKOCENTRIA / TERO TAKALO-ESKOLA

L uomun käyttö yleistyy am-mattikeittiöissä hitaasti mo-nestakin syystä. Yhä edelleen suurimmaksi esteeksi nou-see luomun kalliimpi hinta. Muita esteitä ovat huono saa-

tavuus ja toimitusvarmuus, tietämättö-myys luomutarjonnasta sekä ammat-tikeittiöille sopimattomat pakkaukset. Kuitenkin luomua käytetään lähes jokai-sessa ammattikeittiössä ja käytön lisää-mistä suunnittelevien keittiöiden määrä (noin 40 %) on pysynyt jo usean vuoden ajan samana.

Luomun tie ruokalistalle alkaa päätök-sestä ja ruokalistasuunnittelusta. Tärkein

Luomun hinta kutistuu lautasella

Ammattikeittiöillä on varaa käyttää luomua, jos ruokalistat suunnitellaan ja ruokaa valmistetaan hieman eri tavalla kuin ennen. Tämän todistavat uudet suomalaiset laskelmat, jotka ottavat mallia Tanskassa ja Ruotsissa laajasti käytössä olevista keittiökäytännöistä.

on kirjattu päätös ja tavoitteet luomu-ruoan lisäämisestä. Päätös tukee ruoka-palveluiden suunnittelua ja tuotteiden hankintaa. Ruokapalveluiden puolestaan tulee suunnitella ruokalista siten, että luomutuotteita voidaan lisätä vaiheit-tain listalle. Tulee keskittyä laatuun, teh-dä itse mahdollisimman paljon, olla yl-peä tekemästään ruoasta sekä viestiä siitä myös asiakkaille.

Onnistuuko meillä sama kuin naapurissa?Meillä Suomessa luomun osuuden kas-vattaminen nimenomaan julkisella sek-torilla tuntuu olevan kaikkein haasta-

vinta. Ruotsissa luomun osuus julkisella sektorilla on pystytty nostamaan lähes 70 prosenttiin. Tanskassa vastaavasti päiväkoti- ja vanhusruokailussa luomun osuus on lähes 70 %. Tällä hetkellä Suo-messa julkisella sektorilla luomun osuus on noin 5 %. Ruotsista ja Tanskasta saa-tujen esimerkkien mukaan Suomessakin olisi ajattelutavan muututtava. On tosi-asia, että luomuruoka ja laatu maksavat. Luomuun on varaa vain, jos suunnittelee ruokalistat ja valmistaa ruokaa hieman eri tavalla kuin ennen.

EkoCentria otti selvää, onnistuuko naapurimaiden malli myös meillä. Tuo-reen selvityksen mukaan luomun lisää-


ja, kasvikset, viljatuotteet), kalliimpien raaka-aineiden sekä aterian komponent-tien osuuteen resepteissä. Jotta luomun osuutta voitiin kasvattaa ilman lisäkus-tannuksia, vähennettiin liha-aterioiden määrää ja muokattiin reseptejä enemmän kasviksia sekä juureksia sisältäviksi. Li-han osuutta kokonaisuutena vähentämäl-lä, ruokalistalle voitiin lihapäivinä valita myös laadukkaampaa ja hieman kalliim-

paa luomulihaa. Ravitsemussuosituksien täyttyminen varmistettiin mm. lisäämäl-lä reseptiikkaan kasviproteiinia.

Ravitsemuksellinen laatuEkoruokakone mahdollistaa tarkan ra-vintoaineseurannan reseptitasolla. Tässä selvityksessä otettiin tarkasteluun ainoas-taan aterioiden tuoman energian määrä, sekä rasvan, hiilihydraattien ja proteiini-

minen ruokalistalle onnistuu ilman lisä-kustannuksia ruokalistaa ja reseptiikkaa muuttamalla. Avaintekijä ruokalista-suunnittelussa on lisätä edullisempien raaka-aineiden, kuten kasvisten ja vilja-tuotteiden osuutta, ja vastaavasti vähen-tää kalliimpien raaka-aineiden, kuten lihan osuutta. Myös hävikkiin tulee kiin-nittää tarkemmin huomiota. Selvityksen laskelmat on tehnyt tutkija ja keittiömes-tari Jaakko Nuutila Luomuinstituutista.

Miten se tehtiin? Selvityksen lähtökohtana oli todellinen koulun kiertävä ruokalista, joka ei sisäl-tänyt yhtään luomua. Malliruokalistas-ta tehtiin 10 % ja 20 % luomua sisältävät kuuden viikon ruokalistat. Ruokalistan annoshintojen ja luomun osuuksien las-kemisessa käytettiin apuna Ekoruo-kakonetta ja sen raaka-ainehinnastoa. Laskelmissa käytetyt hinnat olivat ovh-hintoja ilman alennuksia. Laskelmat ovat siis suuntaa-antavia.

Selvityksen ruokalistasuunnittelun lähtökohtana olivat uudet ravitsemus-suositukset sekä luomutuotteiden lisää-minen listalle. Ravitsemussuositusten mukaan kasvisruokien määrää tulisi li-sätä ja vastaavasti lihan osuutta vähen-tää. Tähän perustuen malliruokalistaa tarkasteltiin kiinnittäen huomio valit-tuihin raaka-aineisiin (liha, kala, siipikar-

Ammattikeittiöiden luomufaktaa• Lähes kolmannes käyttää jotain luomuraaka-ainetta viikoittain.• Käytetyimpiä luomutuotteita ovat hiutaleet ja suurimot, maito ja

maitotuotteet, kahvi ja tee sekä kasvikset ja juurekset.• Eniten luomua käytetään yksityisissä ravintoloissa.• Julkisissa ruokapalveluissa luomua on eniten tarjolla päiväkotilapsille. • 40 % keittiöistä haluaa lisätä vähintään hieman mm.

luomuvihanneksien, -kasviksien, -viljatuotteiden ja -hedelmien/marjojen käyttöä.

Tiesitkö, että Suomessa • on 20 355 ammattikeittiöitä (yht. julkiset ja yksityiset, ml. jakelukeittiöt),

joista 8 561 on julkisen sektorin keittiötä. • ammattikeittiöissä valmistetaan yht. 868 milj. ateriaa vuodessa (pl.

jakelukeittiöt), joista julkisissa keittiöissä 383 milj. ateriaa. • julkinen sektori käyttää 350 milj. €/vuodessa elintarvikkeiden

hankintaan.• Portaat luomuun -ohjelmaan kuuluu jo lähes 2 400 toimipaikkaa. • 22 % kunnista on tehnyt päätöksen lisätä luomun käyttöä

ruokapalveluissa vuoteen 2020 mennessä. • Luomun käyttöön Suomen ammattikeittiöissä liittyvät luvut ja tiedot

ovat Taloustutkimuksen Food Service Feedback 2015 -tutkimuksesta ja Horeca-rekisteristä sekä EkoCentrian Taloustutkimuksella 2016 teettämästä luomun käyttömääräselvityksestä.

Eri ruokalistoilla olevien aterioiden raaka-aineiden viikoittainen keskihinta. Ruokalistasuunnittelun jälkeen jopa 20 % luomua sisältävä ruokalista oli edullisempi kuin alkuperäinen 0 % -lista. (Laskelmassa käytetyt raaka-ainehinnat ovh-hintoja ilman sopimusalennuksia.)

▷▷


0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

0 %- lista

Max %- lista

10 %kg- lista

10%€-lista

20 %kg- lista

20%€-lista

liha

siipikarja

kala

kasvis

puuro

en keskinäinen suhde. Päivittäinen energian saanti oli 0 % -listalla keskimäärin 610 kcal ja muilla ruokalistoilla se oli keskimäärin 548 ja 567 kcal:n välillä. Rasvojen, hiilihydraatti-en ja proteiinien keskinäinen suhde on kai-kissa kuudessa ruokalistassa lähes sama.

Tämän selvityksen mukaan luomun osuut-ta oli helpoin kasvattaa leivän, levitteenä käytetyn margariinin, hedelmien ja raastei-den avulla, sekä vaihtamalla pääruoan kom-ponentteja, kuten sipulia, perunaa ja juurek-sia luomuksi. Yksinkertaisin luomumäärän lisääminen tapahtuisi päivittäisen maitoan-noksen vaihtamisella luomumaidoksi.

Kaikki selvityksessä suunnitellut reseptit ja ruokalistat löytyvät Ekoruokakone.fi sivus-tolta. ◀

Luomun käyttöhintalaskelma toteutettiin EkoCentrian Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä -hankkeessa. Hanketta rahoittaa MMM/Mavi.

Ei näin

Esimerkkiruokalistan (0 % luomua -lista) mahdollisimman moni raaka-aine vaihdettiin luomuksi (Max % luomua -lista), jotta nähtiin vaikutukset raaka-aineiden annoshintaan. Luo-mutuotteiden vaihtaminen ruokalistalle ilman suunnittelua ja muokkaamista ei onnistu. Suoraan raaka-aineiden vaihta-minen luomuksi nostaa aterian raaka-ainekustannukset jopa kaksinkertaiseksi.

Vaan näinRuokalistalle luomun lisääminen ilman kustannusten kas-vattamista on mahdollista, kun• Kalliimpien raaka-aineiden/ruokalajien osuutta vähen-

netään (liha, siipikarja, einekset, lihaleikkeleet) ja edul-listen määrää lisätään (puurot, kasvikset, sesongin tuotteet).

• Lihan osuutta pienennetään ruoissa korvaamalla sitä osittain juureksilla (lihakastikkeet, pataruoat).

• Ruoan hävikki minimoidaan. Ruokaa pyritään valmista-maan mahdollisimman tarkkaan oikea määrä. Ylimää-räinen ruoka käytetään mahdollisimman hyvin hyödyk-si elintarviketurvallisuus huomioiden.

• Pyritään valmistamaan ruoka mahdollisimman alusta asti itse.

Lisätietoja: Anu Arolaakso, hankepäällikkö, EkoCentria, [email protected], p. 044 785 4048 Jaakko Nuutila, tutkija, keittiömestari, Luomuinstituutti, [email protected], p. 02 953 267 80

Luomun lisäämisen ei tarvitse nostaa annosten keskihintaa

Ruokalistalaskelmien kuvaus

0 % -lista Todellinen olemassa oleva sekaruokalista, jonka ruoissa ei ole käytetty luomuraaka-aineita.

Max % -lista 0 % -ruokalistan reseptiikkaa muutetaan siten, että kaikki mahdolliset luomuna sopimustukun kautta saatavat raaka-aineet vaihdetaan luomuksi. Muuten ruokalistat pysyvät samoina.

10 % kg-lista Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden määrästä (kg) 10 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

10 % € -lista Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden hinnasta (€) 10 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

20 % kg-lista Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden määrästä (kg) 20 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

20 % € -lista Ruokalistan aterioiden raaka-aineiden hinnasta (€) 20 % on luomuraaka-aineita. Listan ruokalajeja ja reseptiikkaa muokataan noudattaen ravitsemussuosituksia ja kestävän kehityksen periaatteita, eikä viikoittainen keskihinta ylitä 0 % -listan keskihintaa.

Selvityksessä tehdyssä ruokalistasuunnittelussa lihan osuutta listalla ja resepteissä vähennettiin tuntuvasti.


Elintarvikealan ja koko ruoka-verkoston toiminta on jatku-vassa muutoksessa. Erilaiset kuluttajalta kuluttajalle pal-velut, REKO-renkaat sekä pai-kalliset ruokatapahtumat ovat

ruokatrendien aallonharjalla. Elintarvikelainsäädäntö mahdollistaa

monia näistä asioista erittäin matalalla byrokratialla. Nyt julkaistu ”Pienimuotoi-nen ja vähäriskinen elintarvikkeiden val-mistus ja myynti” -ohje keskittyy alhai-simman riskin toimintaan, josta ei tarvitse tehdä elintarvikehuoneistoilmoitusta.

Ohjeen avulla selkeytetään elintarvi-kelain (13.1.2006/23) soveltamista sekä luodaan selkeitä uusia helpotuksia elin-tarvikealan yritystoiminnan alkuun pää-semiseksi. Helpotuksista huolimatta elintarviketurvallisuudesta ja toimijan vastuusta ei kuitenkaan tulla tinkimään.

Pienimuotoiseksi toiminnaksi on ra-jattu alle 10 000 euron vuosimyynti. Lis-ta vähäriskisistä elintarvikkeista sekä esimerkkitapauksia on koottu www.aito-jamakuja.fi/suoramyynti -sivuille.

TEKSTI: JOHANNA MATTILA

Elintarvikealan toiminta ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta – uusi ohje julkaistuUusien linjausten mukaan esimerkiksi alkutuotannon yhteydessä tapahtuvaa vähäriskistä ja pienimuotoista elintarvikehuoneistotoimintaa voidaan tehdä ilman elintarvikehuoneistoilmoitusta.

Marjatila voi perustaa seson-gin ajaksi kesäkahvilan ja myydä siellä esimerkiksi kahvia, pullaa, tehdasjäätelöä asiakkaille ilman elintarvikehuoneistoilmoitus-ta. Samoin tilapuodin perustami-nen tulee vaivattomammaksi, kun maatilayrittäjä voi omien alku-tuotannon tuotteiden lisäksi myy-dä myös muiden alkutuotannon tuotteita (pois lukien raakamai-don ja kanamunat) ilman ilmoitusta. Li-säksi mehujen ja hillojen valmistaminen myyntiin on helpompaa jalostustoimin-nan aloitusvaiheessa.

Yksityishenkilöt ovat yhä eneneväs-sä määrin kiinnostuneita elintarvikkei-den valmistamisesta myyntiin esimer-kiksi REKO-renkaiden kautta. Kirjavien valvontakäytänteiden vuoksi ohje ottaa kantaa myös elintarvikkeiden valmista-miseen kotikeittiössä myyntiä varten val-vontakulttuurin yhtenäistämiseksi.

Asiantuntijaryhmänä toimi maa- ja metsätalousministeriö, Evira, MTK ry, SLC r.f., Maa- ja kotitalousnaiset sekä

työn toteuttajana Turun yliopiston Bra-hea-keskus. ◀

Lisätietoja: Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus puh. 040 565 8121 [email protected]

http://www.aitojamakuja.fi/suoramyynti

http://www.aitojamakuja.fi/suoramyynti



KOONNUT: ELISA NIEMI

Nähdään kesällä!Luomuliiton teltta Okra-messuilla 6.–9.7.Tule tapaamaan mentoreita ja asiantuntijoita!KE 6.7. Edunvalvontajohtaja Niina RatilainenTO 7.7. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki VihonenPE 8.7. Kasvintuotannon asiantuntija Erkki VihonenLA 9.7. Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo

TELTASSA MUKANA Myssyfarmi sekä Kärkäisen puutarha: perunaa,

mansikkaa ja hernettä.

PAIKKA: Oripään lentokenttä, Varsinais-Suomi

www.okramaatalous.fi

Aurassa järjestetään heinäkuun 14. päivänä työnäytöspäivä, jonka aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistami-nen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaami-seen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa mo-nenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoittee-na on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen.

Mukana on monenlaisia lautasmuokkaimia, kultivaattorei-ta, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Aika: Torstai 14.7., klo 10.00–14.00 Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan-muokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista. Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

Maanmuokkauspäivä – nurmen rikkominen syysöljykasveille Aurassa 14.7.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä: ∙ lautasmuokkarit ∙ kultivaattorit ∙jankkurit ∙ matalakyntöaura ∙siivetön kyntöaura ∙ vetojyrsin ∙ juolannostin Kvick-Finn ∙ lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla Esillä myös erikoiskoneita kuten ∙laserohjattu pellon tasain ∙kultivaattorin pikavaihtokärjet Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala [email protected], puh. 044 303 2210 Ilmoittaudu ruoan varaamiseksi viimeistään 5.7.: luomu.fi/tapahtuma/maanmuokkauspaiva-aurassa Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset. Järjestäjät: OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaa-seen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, jota to-teuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG ja Järki-hankkkeet, Luken VILMA-han-ke, Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Vauvasta vaariin, tervetuloa!

Tapaa Luomuliiton asiantuntijoita,

mentoreita ja muita tuottajia – löydä vastauksia

kysymyksiisi!

Ke 6.7. Sieravuoren lomakylässä!

• KLO 15–18 Opastus sup- ja purjelautailuun, Janne Rauhansuu (10 ensin ilmoittautunutta mahtuu mukaan, välinevuokra 40 €)

• KLO 18 Illallinen omakustanteisesti Sieravuoren ravintolassa • KLO 20 Sauna

PAIKKA: Sieravuorentie 117, Honkilahti

Ilmoittaudu mukaan ohjelmaan viimeistään 27.6.: www.luomuliitto.fi/okra2016

http://www.okramaatalous.fi


http://luomu.fi/tapahtuma/maanmuokkauspaiva-aurassa/

http://www.luomuliitto.fi/okra2016/


2016

MUMMOJENKIIHDYTYS-

KISA

www.luomusa.fi

Tervetuloa LuomunäyttelyynTöysän Hakojärvelle

16.-17.7.2016

LEPAAN PUUTARHAMESSUJEN jokaisena päivänä puheenvuoroja markkinoilta, tutkimuksesta ja viljelijöiden kokemuksia luomusta. Puhujina mm. marjantuottaja-mentor Kirsi Ali-Alha, porkkanaviljelijä Paavo Pulkkinen, Elomestari Oy:n yrittä-jä Petri Leinonen ja vanhempi tutkija Lu-kesta Pirjo Kivijärvi. Mukana myös Luo-muliiton puutarha-asiantuntija Mikko Rahtola ja elintarvikeasiantuntija-puu-tarhatuottaja Jaana Elo.

Luomuteemaisen osaston järjestävät Pro Luomu ry, HAMK, Luomuliitto ry ja Tuoreverkko.

Lisätietoja: luomu.fi/tapahtuma/lepaa2016

Luomua Lepaalla 11.–13.8.

Pohjoismainen Permakulttuurifestivaali 4.–7.8.Paikka: Isnäs, Uusimaa

PUHUJINA mm. 5.8. Kilpiän luomutilalta Tuomas Mattila: Miten permakulttuuria voisi soveltaa peltolohkojen mit-takaavassa? Miten voi parantaa ekosysteemin toimintaa pellolla ja vastata samalla viljelijän pitkän aikavälin tavoit-teisiin?

www.nordicpermaculturefestival.org

Vauvasta vaariin, tervetuloa!

Euro

opan

kom

issi

o

http://www.nordicpermaculturefestival.org


A htilan luomukanalassa odotellaan kiihkeästi ke-säkuun ensimmäistä päi-vää. Silloin kanat pääsevät taas ulos. Ja munivat ken-ties vieläkin muhkeampia

luomumunia.Suljetun oven takana on hiljaista. Ol-

laan Kanta-Hämeessä Hattulan Parolas-sa, Ahtilan luomukanalassa. Se on iso pu-nainen hallirakennus, jonka ulkopuolelle on rakennettu reilun 7 000 neliön aidattu pihatarha.

On muuttolintujen kevätmuuton aika, joten kanoja on pidettävä sisällä. Se on Eviran määräys.

Luomukanalan emäntä Heli Ahtila ve-tää ylleen sinisen suojahaalarin ja suojaa hiuksensa keltaisella huivilla. Hän ottaa kumisaappaat käteensä ja koputtaa kolme kertaa kanalan oveen. Ensimmäiset kot-kotukset tulevat nopeasti.

– Koputan sen vuoksi, että ne eivät pe-lästyisi. Ne ovat tottuneet tähän ja myös minuun, Heli sanoo ja avaa oven.

Samassa oven takana oleva valkois-ten kanojen parvi pyrähtää äänekkäästi lentoon. Sitten kuuluu kukon kimakka kiekaisu.

– Meillä on tällä hetkellä 1 831 kanaa ja kaksi kukkoa. Lapset ovat antaneet ku-koille nimeksi Mauno ja Visa.

Hevostallista luomukanalaksi– Luomukanalan perustaminen oli mo-nien juttujen summa. Kun serkkuni Jani Ahtilan omistama hevostalli jäi tyhjäksi, hän ehdotti, että haluaisimmeko vuokra-ta tilan ja alkaa pitää siinä luomukanalaa, kertoo Ahtilan luomutilan isäntä Jarkko Ahtila.

– Olen siirtynyt luomuviljelyyn vuo-desta 2008 lähtien, joten kiinnostukse-ni heräsi. Tänäkin päivänä kanojen re-huun käytettävä luomuvilja tulee meidän omalta tilaltamme, toteaa Jarkko, joka viljelee luomutilallaan eri viljojen lisäksi myös palkokasveja.

kanaa. Lattiapinta-alasta kolmannes pi-tää olla pehkua.

– Meidän kanalassamme on lattiapin-ta-alaa noin 350 neliötä, mikä tarkoit-taa eläintiheyden suhteen sitä, että ka-noja saa olla maksimissaan 1 878, Jarkko kuvaa.

– Olihan se tietenkin aikamoinen työ ensin purkaa kaikki hevostallissa ollut vanha ja sen tilalle rakentaa luomukana-lan vaatimat puitteet.

– Tässä etuna meillä oli se, että paikan omistaja ja vuokraisäntä hoiti kanalan laitteistoinvestoinnit ja muutostyöt. Hä-nellä on kokemusta tavanomaisen kana-lan pitämisestä.

Töitä viisi päivää viikossaKäytännössä luomukanala toimii siten, että keskelle hallia on rakennettu pesälin-ja. Sen molemmilla puolilla on kanojen varjoisat munimispesät, joiden keskellä puolestaan on munahihna.

– Munat pyörivät hihnalle, jota pitkin ne kulkeutuvat rakennuksen päässä ole-vaan pakkaamon. Siellä ne sitten leima-taan ja lajitellaan valmiiksi asiakkaille toimitettaviksi, Heli kertoo.

– Minun työni on käytännössä tuo pak-kaamo-osuuden hoitaminen. Käyn vähin-tään kolme kertaa päivässä ja tarvittaessa useamminkin kanalan puolella varmis-tamassa, että kaikki on hyvin. Teen töitä viitenä päivänä viikossa, ja lisäksi meillä käy parina päivänä tuuraaja.

Käytännössä Ahtilan luomukana-laan rakennettiin myös orret ja lisättiin ikkunapinta-alaa.

– Samoin rakensimme kanoille luukut, jonka kautta ne voivat kulkea vapaasti ulos ja sisään. Täällä taitaa olla aikamoi-nen säpinä, kun kesäkuun ensimmäinen päivä kanat pääsevät taas ulkoilemaan, Jarkko toteaa.

Puolitoista vuotta munintaaLSL Lohmann -kanat tulevat Ahtilan luo-mukanalaan 15-viikkoisina ja asustelevat

TEKSTI JA KUVAT: MARJO-KAISU NIINIKOSKI

Luomukanalan perustajat tyytyväisiä

Ahtilan luomukanala on toiminut pari vuotta. Aiemmin hevostallina ollut rakennus kävi läpi mittavat muutostyöt, kun siitä tehtiin lattiakanala.

Luomukanaloilla on omat tiukat EU-säädöksensä. Niissä pitää olla liikkuma-tilaa, orsia ja pesiä enemmän kuin tavan-omaisessa lattiakanalassa. Ortta täytyy olla 18 senttiä jokaista kanaa kohden, ja yhdessä pesässä saa olla korkeintaan seit-semän munivaa kanaa.

Vuokraisäntä kuvioissa mukanaKanoja voi tepastella enintään kuusi ne-liöllä, ja parvessa saa olla enintään 3 000

Ahtilan luomukanalan munista kolmannes päätyy suoramyyntiin.


Luomukanalan perustajat tyytyväisiäsiellä puolentoista vuoden ajan, mikä on myös niiden aktiivinen munimisaika.

– Ne lisäävät munintaansa pikkuhil-jaa. 20-viikkoisena kanan muninta pitäi-si olla jo 50-prosenttista. Meillä muninta-prosentti on hyvä, Heli sanoo.

– Nämä nykyiset kanat ovat meillä jo toinen parvi. Ne ovat täällä vielä vuoden, jonka jälkeen ne vaihdetaan taas uusiin kanoihin. Käytännössä poistettavat eläi-met menevät rehuteollisuuteen, Jarkko sanoo.

Taloudellisesti kannattavaaKanojen ruokinta on automatisoitu. Se tapahtuu koneellisesti kellon ajastuksel-la, kuusi kertaa päivässä. Kanalan rehusii-loista lähtevä luomurehu päätyy rehulin-jan kautta luomukanojen evääksi.

– Luomurehussa on ohraa, kauraa, veh-nää sekä härkäpapuja ja hernettä. Lisänä on luomutiiviste, josta kanat saavat kaik-ki tarvittavat vitamiinit, Jarkko listaa.

– Sen lisäksi annamme niille heinää ja aika ajoin jyvien lisäksi perunaa, porkka-naa virikkeeksi.

Näillä eväillä Ahtilan luomukanat mu-nivat keskimäärin 1 700–1 800 munaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kanalasta lähtee maailmalle viikoittain 12 000–13 000 luomumunaa. Onko se ta-loudellisesti kannattavaa toimintaa?

– Kyllä se on. Luomumunan kysyntä on hyvällä mallilla, ja tuntuu myös, että sillä on hyvät tulevaisuuden näkymät luomu-markkinoilla, Jarkko vastaa.

Kysyntää REKO-ruokapiireissäAhtilan luomukanalan munista kolman-nes päätyy Hämeenlinnan ja Tampereen seudun REKO-ruokapiireihin ja suora-myyntiin. Loput menevät lähinnä S-ryh-män ja K-ryhmän kauppoihin, myös Tam-pereen ja Hämeenlinnan seudulle.

– Meillä on tässä haettu myös sellainen tuotannollinen etu, että vähittäiskaup-paan menevät luomumunat toimitetaan samalla kuljetuksella kuin serkkuni kana-

lan tuottamat tavanomaiset kananmunat, Jarkko kertoo.

– Käytännössä hän hoitaa kuljetukset. Ahtilan pariskunta tuntuu olevan hy-

vin tyytyväinen ratkaisuunsa. Luomuka-nalan pyörittämisessä saa kyllä työtunte-ja kulumaan, mutta se on myös antoisaa työtä.

– Irtisanouduin lähihoitajan työstäni vanhusten parissa enkä ole katunut. Ja jonkin sortin lähihoitotyötä se on tämä kanalan emäntänäkin olo, Heli Ahtila naurahtaa. ◀

Muutoksia munantuotannossaMärehtijöille on jo usean vuoden ajan saanut syöttää vain luomurehuja. Yksimahaisille eläimille, siipikarjalle ja sioille, on toistaiseksi vielä voinut syöttää 5 prosenttia tavanomaista valkuaisrehua. Poikkeus on voimassa 31.12.2017 saakka ja tämän jälkeen olisi tarkoitus siirtyä myös yksimahaisten osalta käyttämään vain luomurehuja. Tavanomaisen valkuaisrehun osuus lasketaan rehun kuiva-aineesta ja käyttöä tarkastellaan 12 kuukauden jaksoina. Päiväannos ei kuitenkaan saa ylittää 25 prosenttia kuiva-aineesta.

Luomumunien suosio kasvaa, huolimatta siitä, että hintaero tavanomaisesti tuotettuihin kananmuniin saattaa olla melko suuri. Luomumunien markkinaosuus kaikkien myytyjen kananmunien osalta on tällä hetkellä noin 10 prosenttia.

Kasvava luomumunien kysyntä näkyy myös kanatilojen määrissä. Eviran tilastojen mukaan luomumunia tuotettiin vuonna 2014 yhteensä 37 tilalla ja luomukanoja oli hieman yli 166 000 kpl. Viime vuonna vastaavat luvut olivat 48 tilaa ja reilut 197 000 luomukanaa.

Heli Ahtilan työtä on pakkaamo-osuuden hoitaminen ja Jarkko Ahtila vastaa mm. viljelystä.


Knehtilän luomutila Hyvin-kään Palopurolla tuottaa monipuolisesti luomuvil-jaa sekä palko- ja öljykasveja. Viljankuivurin läpi käytyään viljat on tähän asti myyty

rekkakuormina suurille toimijoille.Pian jyvät syötetään myllyyn ja leivo-

taan leiväksi asti samalla tilalla. Kneh-tilän tilan isäntä Markus Eerola osti myllyn muutama vuosi sitten ajatuk-senaan, että tila voisi myydä omia jau-hojaan. Nyt Knehtilän tilan konehallin

päätyyn on suunnitteilla Samsaran uusi leipomo.

Leivän leipominen oman tilan viljas-ta on Eerolan ja hänen vaimonsa Minna Sakki-Eerolan pitkäaikainen unel-ma. Heidän vanhassa navetassaan toi-miva maatilamyymälä myy lähiseudun

TEKSTI: KAISA SEPPÄNEN

Samsaran leipomo käynnistää ensi vuonna tuotannon osana ravinne- ja energiaomavaraista luomutuotantomallia Hyvinkään Palopurolla. Uuden leipomon rahoitus kerätään osake- ja lainamuotoisella joukkorahoituksella.

Luomuleipomo Samsara muuttaa maalle osaksi kiertotaloutta

Sam

sara

Oy

Samsara on erikoistunut käsityönä tehtäviin leipiin, joissa ei käytetä lisäaineita. Leipiä on valikoimissa 12 erilaista.


tuottajien tuotteita ja käsitöitä. Asiak-kaat ovat kuitenkin jo pitkään kyselleet leipää. Myös palopurolaiset tarvitse-vat konkreettisen lopputuotteen, leivän, symboloimaan unelmaansa kestävästä ruuantuotannosta.

Tulevaisuudessa Knehtilän tilan pel-loilla kasvava vilja jauhetaan tilan myl-lyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuunei-hin on tarkoitus käyttää paikallista uusiu-tuvaa energiaa. Kehitteillä on parastaikaa malli hajautetulle biokaasuntuotannolle, joka perustuu viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien ja hevosen- sekä kananlannan hyödyntämiseen.

Osa kaasusta käytettäisiin paikallisesti leipomossa, viljankuivauksessa ja raken-nusten lämmittämisessä ja osa kaasusta jalostettaisiin mahdollisesti liikennepolt-toaineeksi autoille ja maatilan työkoneil-le. Toinen vaihtoehto on hyödyntää puu-hakkeesta saatavaa puukaasua.

Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili voi-daan hyödyntää maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Tämä toimintamalli on osa Palopuron ag-roekologista symbioosia, jossa jätteen si-jasta syntyy vain energiaa ja ravinteita, ja jossa paikalliset toimijat yhteistyössä luo-vat paikallista hyvinvointia.

Luomuleipomo haluaa olla osa tulevaisuuden ruuantuotantoaSamsaran toimitusjohtaja Peter Zukale on toisen polven leipuri, joka opiskeli aluksi sosiologiaa ja toimi sosiaalityöntekijänä, kunnes käsin tekeminen ja leipomoala veivät mennessään. Suomen vanhimmas-sa luomuleipomossa, Samsara Oy:ssa hän on ollut mukana vuodesta 1986, ensin työssä oppivana, aloittelevana leipurina ja myöhemmin toimitusjohtajana.

Samsara perustettiin vuonna 1977. Taustalla oli Korkeavuorenkadun Kas-vis-ravintolan perustanut ympäristöakti-vistien porukka, mukana mm. europarla-mentaarikko Heidi Hautala. Ideologiana oli saada aikaan omavarainen kollektiivi, jossa leipomo oli vain yksi osa. Samsaran historiaan kuuluu myös mm. latomo ja kirjankustannustoimintaa.

Vuonna 1994 tuotanto moninkertais-tui kun Samsara yhdistyi Kuusian lei-pään. Leipomo sijaitsi ensin Pitäjänmä-

Joukkorahoitus-kampanjanSamsaran uuden leipomon rakentamiseksi toteuttaa Osuuskunta Ehta Raha tämän kevään aikana. Mukaan pääsee jo esimerkiksi sadan euron sijoituksella. Lisätietoa kampanjasta www.ehtaraha.fi sekä [email protected] ja [email protected]

ellä, ja muutti myöhemmin Vantaalle. Hyvät ja huonot ajat vaihtelivat, mutta ideologia säilyi.

Leipomoala on raskasta ja kilpailtua ja useita luomuleipomoita on lopettanut vuosien kuluessa. Alussa myös luomuraa-ka-aineen saanti oli hankalaa, nyt haas-teena on kilpailun lisäksi käsityön saami-nen kannattavaksi.

Palopurolle muuttaminen tuo myös taloudellista etua. Samsara maksaa täl-lä hetkellä korkeampaa hintaa ostamas-taan luomuvehnäjauhoista kuin se hinta, jonka se maksaisi Eerolalle tulevaisuudes-sa. Tämä hinta on kuitenkin korkeampi ▷▷

Osu

usku

nta

Ehta

Rah

a

▷ Tammikuussa Markus Eerola koekäynnisteli myllyä yhdessä aputilanhoitaja Niklas Maisi ja Samsaran toimitusjohtajan Peter Zukalen kanssa.

Osu

usku

nta

Ehta

Rah

a

◁ Suunnittelussa on mukana Peter Zukalen ja Markus Eerolan lisäksi Palopuron agroekologinen symbioosi –hankkeen koordinaattori Kari Koppelmäki ja Osuuskunta Ehta Rahan talousasiantuntija Marika Lohi.

http://www.ehtaraha.fi




Palopuron agroekologinen symbioosi on useamman luomu-toimijan synnyttämä maaseutuyrittäjien yhteistyöverkosto. Sen tavoitteena on kehittää alueelle alun kuvauksen mukai-

nen energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä alueella on jo monipuolista tuo-

tantoa. Luomukanala aloitti toimintansa vuoden 2016 alkupuolel-la ja alueella toimii luomuvihannes- ja marjatilat. Parhaillaan sel-vitetään kuivamädätysteknologiaan perustuvaa liiketoimintamal-lia biokaasun tuotantoon.

Ravinne- ja energiaomavaraista tuotantomallia kehitetään Helsin-gin Yliopiston Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen avul-la. Siinä luodaan edellytykset suunnitelluille investoinneille, ja arvi-oidaan niiden toteutettavuutta.

Hankkeessa selvitetään myös investointien rahoitus-mahdollisuudet ja sopimusoikeudelliset järjestelyt. Lisäksi ympäris-tövaikutuksia arvioidaan. Tavoitteena on, että malli olisi monistet-tavissa.

Lisätietoja: blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi

kuin Eerolan tällä hetkellä viljastaan saa-ma hinta. Välikäsien vähetessä molem-mat siis voittavat.

Zukale kertoo, että Hyvinkäälle muut-toon on kaksi syytä. Leipomon nykyiset tilat Vantaalla ovat huonokuntoiset ja epäkäytännölliset. Tärkein syy on kuiten-kin luomuleipurin halu tuoda Samsaran leipä osaksi ekologista ruuantuotantoa ja kestävää kiertotaloutta.

Agroekologisen symbioosin tavoitteena tehokas kiertotalous

LuomupeltoviljelytilaKnehtilä

Viljan-kuivuri

Konehalli

Maatilojen ja yritysten yhteistyöverkosto Hyvinkään PalopurollaKierrätysmateriaalit lähiseudulta: hevosenlanta, elintarviketeollisuuden sivuvirrat, satotähteet, kunnostusbiomassat jne.

Biohiilto lämmöksija biohiileksi

Luomuvihannes-ja marjatilat

Paikallinen kulutus: kotitaloudet, ravintolat, keittiöt

Liikennepolttoaine(työkoneisiin, autoihin)

Org.lannoite

Viherlannoite-nurmi

Energiaa viljan kuivaukseen

Energiaa leipomon uuneihin

Vihernurmi

Lanta

Tähteet

Orgaaninen lannoite

Hevosten rehu

Komposti

Rehuvilja jalajittelutähde

Tähteet

Jauhot

Hukkalämpökonehallinlämmitykseen

Hukkalämpö konehallin lämmitykseen

Jauhot

Hevosillesopivattähteet

Biohiili

Pellot

MyllyHakkeet

MunatVihannekset, marjat LeipäYhteisestä markkinoinnista,myynnistä ja kuljetuksistasyntyy etua

Biokaasutus

LuomumunituskanalaMäntymäen Luomu Oy

LuomuleipomoSamsara Oy– suunnitteilla

Pellot

– Samsara oli jo pitkään etsinyt uutta toimitilaa, jossa se voisi tehdä yhteistyötä muiden luomuyrittäjien kanssa. Palopu-ron agroekologinen symbioosi tuo Sam-saralle nyt kaivatun mahdollisuuden olla mukana näyttämässä suuntaa entistä kes-tävämmälle ruuantuotannolle, summaa Peter Zukale. ◀

Kirjoittaja työskentelee Osuuskunta Ehta Rahassa.


På svenska

Sastamala • 0400 777 192 • 040 417 7292

EKONU! FORTSÄTTERDe första REKO-ringarna började med hjälp av EkoNu!- projektet år 2013. Nu fortsätter projektet igen.

Läs mer på: www.ekonu.fi

REKO-fenomenet sprider sigREKO-ringar också till Sverige?Sveriges regeringkansliets Näringsdepartement bad Thomas Snellman att skriva om REKO-ringar i deras blog.

"REKO, eller Rejäl Konsumtion, har på kort tid blivit ett populärt sätt att sammanföra producen-ter och konsumenter i Finland och har samtidigt skapat ett nätverks- och logistiksystem för lokal-producerad mat. Dess framgång ligger i enkelhe-ten, dels administrativt och dels på det praktiska planet", sammanfattar Snellman.

"När en REKO-ring väl har kommit igång fort-sätter den nästan av egen fart. Oftast är adminis-tratörernas enda uppgift att godkänna nya med-lemmar samt att besluta om leveranstidpunkt. Deltagande är helt gratis. I dagsläget finns i Fin-land ungefär 130 ringar med totalt 160 000 med-lemmar och varje dag tillkommer 400–500 nya. Tacksamt kan noteras att myndigheterna i Fin-land har uppmärksammat REKO på ett positivt sätt. För att underlätta handeln och stimulera ut-vecklingen har man också tagit vissa beslut inom övervakande och lagstiftande organ."

Kanske detta leder till att fler blir intresserade och att REKO-ringar också grundas i Sverige?

REKO – En möjlighet för grönsaksproducenter?Thomas Snellman skrev också till Trädgårgs nytt om REKO: Vad ger REKO för möjligheter för grönsaksprodu-center med beaktande av den korta erfarenhet som står till förfogande?

"När REKO startade i Österbotten för tre år sedan styrdes upplägget långt enligt tanken att färska grönsaker kunde distribueras varje vecka under odlingssäsongen. I Jakobstad fanns en yrkesproducent och några hobbyodlare under den första säsongen, och även fast försäljningen var blygsam tillhörde grönsaker och bär de mest populära produkterna. Ofta var efterfrågan större en utbudet. I ringen i Vasa var utvecklingen likartad. Det var bara de yrkesmässiga odlar-na som hade beredskap att leverera alla beställningar. Spe-ciellt ekologiskt odlade grönsaker av god kvalitet har varit en bristvara och är så fortsättningsvis", skriver Snellman.

"I dagsläget med långt över hundra ringar runt om i lan-det och med ett totalt medlemsantal som överstiger 150 000 är potentialen enorm om blott populariteten håller i sig. Och ännu finns inga tecken på att ökningen skulle avta."

"Vilka råd kan man ge verksamma och eventuellt blivan-de producenter? På kort sikt verkar möjligheterna vara obe-gränsade på många håll. REKO-folket vill gärna ha färska, nyskördade produkter under så lång tid av året som möj-ligt. Samtidigt är många villiga att följa utbudet enligt års-tid, så producenterna har möjlighet att planera sina egna upplägg."

"I REKO står varje producent för prissättningen själv. Upplevs priset för högt minskar antalet beställningar. Sam-tidigt är utdelningen tidseffektiv och alla varor förbeställ-da. Detta i kombination med att inga marknadsförings-kostnader eller mellanhänder finns ger åtminstone i teorin ett optimalt upplägg ur lönsamhetssynpunkt."

http://www.ekonu.fi/


Matkalla mukana: Seppo Halonen, Arttu Pylkkänen, Tarja Pajari, Matti Pylkkänen, Heli Peltola, Jaakko Nuutila, Maisa Häkkinen, Heikki Mustalampi, Lejren kunnan edustaja, Heli Ursin, Antti Vauhkonen, Mia Taivalantti ja etualalla Mari Miettinen, Pirjo Siiskonen ja Ilkka Arvola.

Ruokamessujen luomuosastolla olimme vesi kielellä: luomujuusto- ja jäätelövalikoimat olivat runsaita, luomumehujen valmistajien määrä yllätti, luomusiemenleipä maistui terveelliseltä ja muut leipomotuotteet ja suklaavalikoimat koukuttivat.

Myös Kööpenhaminan kauppahallin valikoimissa luomulihavalmisteet olivat hyvin esillä.

Kuvaterveiset Tanskasta!

Tanskassa luomutuotteiden kulutus on useita vuosia ollut hyvällä tasolla ja suhteellinen osuus koko kulutuksesta on Euroopan korkein, liki 8 %.

Siksi Luomuinstituutin jalkauttaminen-hanke lähti tutustumismatkalle Tanskaan 7.–9. maaliskuuta 2016. Matkan jälkeen voi todeta, että luomu on

luonnollinen osa tanskalaisten arkipäivää.

TEKSTI: PIRJO SIISKONENKUVAT: HELI PELTOLA JA PIRJO SIISKONEN

Århusissa oli helppo löytää luomuravintola, joka ilmoitti jo ulko-ovessaan tai ikkunassaan, että sen käyttämistä raaka-aineista 30–60 %, 60–90 % tai peräti 90–100 % oli luomua.

Yleisvaikutelmaksi jäi, että Tanskassa kuluttajan luomutietoisuus on hyvällä tasolla. Erityisesti maitotaloustuotteiden osalta Tanska pystyy hyvin vastaamaan kulutuskysyntään: luomun osuus maitotaloustuotteiden koko kulutuksesta on 24 %. Myös tuotevalikoimien laajuus ja monipuolisuus yllätti. Olisikohan meilläkin opittavaa?


Luomu on ollut viime vuodet nosteessa. Luomutuotteiden myynti on kasvanut tasaiseen tahtiin, vaikka ruoan kokonais-myynti päivittäistavarakaupas-sa on laman takia supistunut.

Myös kuluttajatutkimukset näyttävät, että suomalaisten asenteet ovat luomulle yhä suopeammat.

Kaupan asiantuntijat ovat arvioineet, että näillä eväillä Suomen luomumark-kinat voivat nousta noin 410 miljoo-naan euroon vuonna 2020. Luomulla olisi tuolloin noin 3 % markkinaosuus päivittäistavarakaupassa.

Pro Luomun arvoketjutyöryhmät ovat arvioineet, kuinka paljon luomutuotan-non pitäisi lisääntyä, jotta kysynnän arvi-oituun kasvuun pystyttäisiin vastaamaan kotimaisella raaka-aineella. Kasvupoten-tiaaleja on arvioitu luomulihan, -kasvis-ten ja -maidon osalta.

Tuplasti enemmän lihaa Pro Luomun arvion mukaan luomulihan-tuotanto pitäisi yli tuplata vuoteen 2020 mennessä. Jos markkinat kasvavat arvioi-dusti, luomulihaa tarvittaisiin lisää noin 4,5 milj. kg.

Luomuna tarvittaisiin naudanlihaa lä-hes kaksinkertaisesti ja lampaanlihaa yli kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna. Luomusianlihan- ja -broilerintuotannon puolestaan pitäisi nousta noin kolmin-kertaiseksi nykyisestä.

Naudan- ja lampaanlihantuotannon li-sääminen luomuna on kohtalaisen on-gelmatonta. Sen sijaan luomusianli-hantuotanto on haasteellista, eikä se ole lisääntynyt viime vuosina. ProAgria käynnistänee siksi tämän vuoden aikana hankkeen, joka kartoittaa nykyisten tuot-tajien tilanteen ja hakee ratkaisuja löyty-neisiin ongelmakohtiin.

Kasviksilla kasvunäkymiä Hedelmät ja vihannekset on viime vuosi-na ollut nopeimmin kasvava luomutuo-teryhmä. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomuhevin myynti voisi nousta 50 % nykytasolta vuoteen 2020 mennessä.

Kotimaisten luomukasvisten osalta ar-vioiden toteutuminen tarkoittaisi sitä, että luomuporkkanan, -kaalin ja -sipulin kysyntä kaksinkertaistuisi, ja luomusa-laatin kolminkertaistuisi. Myös luomupe-runan-, -tomaatin ja -kurkun kysyntä li-sääntyisi jonkin verran.

Vahvaa kasvua ennakoidaan myös muille luomujuureksille, joiden kysyntä arvioiden toteutuessa kaksinkertaistuisi nykyisestä. Kotimaisten luomukasvisten tarjontaa olisikin nyt hyvä hetki moni-puolistaa: menekkiä löytyisi esimerkiksi luomupunajuurelle ja -palsternakalle.

Maitoa vaikea arvioidaLuomumaitoa tuotettiin viime vuonna noin 54 milj. litraa. Kaupan asiantuntijat arvioivat, että luomumaitotuotteiden ky-syntä voi kasvaa yli 100 % ja luomumai-don yli 30 % vuoteen 2020 mennessä. Luo-mumaidontuotanto kasvoi vuonna 2015 jopa seitsemän miljoonaa litraa, vaikka luomumaitotilojen lukumäärä pysyi sa-mana. Kysyntäpotentiaaleja vastaavaa tuotannon lisäystarvetta on siten vaikea tässä vaiheessa arvioida.

Luomuviljan osalta tuotannon kasvu-tarvetta tarkastelee Vilja-alan yhteistyö-ryhmä ensi syksynä. ◀

Kirjoittaja on Pro Luomu ry:n tiedottaja.

Luomutuotantoa tarvitaan lisääTEKSTI: MINNA NURRO

Kaupan asiantuntijat arvioivat, että Suomen luomumarkkinat saattavat kasvaa vuoteen 2020 mennessä jopa 70 % nykytasosta. Voimakas kasvu voi toteutua vain, jos myös kotimainen luomutuotanto lisääntyy.


Savo-Karjalan ja Saimaan luo-muyhdistykset ovat keskus-telleet kevään aikana alueen luomuviljelijöiden kanssa luomusitoumuksen jatkami-sen ehdoista vuonna 2020.

Tuolloin tiloilla, joilla pellot ovat luomus-sa, mutta karja ei, on viisivuotisen luo-musitoumuksen jatkaminen mahdollista vain, jos myös eläimet liitetään luomuval-vontaan tai vaihtoehtoisesti ryhdytään viljelemään vähintään 30 %:lla sitoumus-alasta myyntikasveja.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan runsaas-ta 300 luomutoimijoista 90 tilalla luo-mupeltojen rehut menevät tavanomaisen karjan rehuksi ja lisäksi tiloilla voi olla muuta luomumyyntiä tilan ulkopuolelle. Muutos koskee siis monia.

Käytännössä haasteita on esimerkiksi tiloilla, joiden peltoala ei riitä myyntikas-veille, rakennukset eivät ole luomukoti-eläintuotantoon soveltuvia, meijerit eivät tee sopimusta tai tuotanto on välitysvasi-koihin perustuvaa lihantuotantoa.

Monella kotieläintilalla peltopinta-ala ei myöskään riitä rehuntuotannon var-mistamiseen, jos 30 % alasta on oltava

myyntikasveilla kuten kasvinviljelyti-loilla. Tällainen myyntikasvien osuus ei ole nurmirehuja käyttävien eläinten re-huntuotannossa myöskään viljelykierron kannalta järkevä. Huolena on, että vaati-mus eläinten siirtämisestä luomuun sul-kee kokonaan pois luonnonmukaisen tuotannon peltokasvien viljelytapavaih-toehtona tiloilta, joilla eläinten luomu-kasvatus ei ole mahdollista.

Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä haasteellisemmaksi myyntikasvivaati-muksen täyttäminen kotieläintiloilla muodostuu. Lyhyt kasvukausi edellyttää runsasta pinta-alaa karkearehun tuotan-toon, jotta eläinten talven rehut saadaan kerättyä.

Luomutuotannon hyödyistä halutaan pitää kiinni– Jos kotieläintila joutuu luopumaan luo-musopimuksesta ensimmäisen sitoumus-kauden jälkeen, menetetään samalla osa markkinoille tulossa olevista luomutuot-teista. Samoin menetetään näiden tilojen positiiviset ympäristövaikutukset, ker-rotaan asiantuntijoiden valmistelemassa vetoomuksessa.

Luomuliitto vaikuttaa nykyisen luon-nonmukaisen tuotannon korvauksen si-toumusehtojen järkevöittämiseksi yh-dessä muiden alan toimijoiden kanssa ja valmistelee yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa vetoomusta luomusitoumusehto-jen muuttamiseksi.

– Kaikki luomukasvintuotanto lisää omavaraisuutta ja riippumattomuutta ul-koisista toimijoista sekä tila- että valta-kunnan tasolla, riippumatta siitä, onko tuotannon lopputuote suoraan markki-noitavissa luomuna, asiantuntijat totea-vat. ◀

Vetoomusta ovat laatineet: Pirkko Tuominen, luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Ulla Turunen, luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Eeva Vornanen, luomuasiantuntija (ent. ProAgria Pohjois-Karjalan luomuneuvoja) Helena Kämäräinen, kotieläin- ja luomuasiantuntija ProAgria Kainuu Brita Suokas, pj. Saimaan luomu ry, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala

TEKSTI: NIINA RATILAINENKUVA: BRITA SUOKAS

Luomusitoumuksen ehdot uhkaavat ajaa tiloja pois luomusta

Luomuyhdistysten aktiivit havaitsivat luomusitoumuksen jatkamisen ehtojen aiheuttavan monille kotieläintiloille esteitä jatkaa luomussa. Ongelmana ovat esimerkiksi myyntikasvivelvoite ja pohjoiset kasvuolosuhteet.


Luomuliittoon yhteydessä ollut viljelijä kiinnostui sel-vittämään jäämävalvonnan seurauksia, jos raja-arvo kielletyille torjunta-aineille ylittyy. Hänen luomupel-lolleen ruiskutettiin vahingossa torjunta-ainetta vie-reistä peltoa käsitellessä.

Eviran jäämävalvonnassa varmistetaan, että luo-musato täyttää sille laissa asetetut kriteerit. Jäämän yleinen ra-ja-arvo kielletyille torjunta-aineille on 0,01 ppm eli lähes nolla. EU-komissio tarkasti Suomen luomuvalvontaa vuonna 2014 ja totesi, että Suomen tulisi ottaa enemmän näytteitä ja analysoida torjunta-ainejäämiä.

Uutta jäämävalvontasysteemiä ei Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen mukaan kannata pelätä, sillä suomalaisista luomu-tuotteista on löytynyt vain vähän jäämiä. Vuosina 2002–2015 analysoidusta EU:n virallisesta näytteenotto-ohjelmasta Suo-messa yhdessäkään suomalaisista luomutuotteista ei Heinosen mukaan löytynyt luomussa kiellettyjä aineita, kuten ei myös-kään vuonna 2015 analysoiduista 206 maatilanäytteestä.

Jos raja-arvo ylittyisi, selvitetään kontaminaation lähde.– Kun luomutuotteessa tai esimerkiksi maaperässä havaitaan

jäämä, käynnistyy prosessi syyn selvittämiseksi. Vasta kun on voitu osoittaa, että kyseessä on tahallinen luomussa kielletyn torjunta-aineen käyttö, päättää ELY-keskus markkinointikiel-losta tai luomuvalvonnasta määräaikaisesta erottamisesta. Näin ei ole vielä ikinä Suomessa tapahtunut, kertoo Sampsa Heinonen.

Jos selviää, että luomupellolle on levinnyt ei-sallittuja aineita muusta kuin viljelijän oman toiminnan seurauksena, tulee vilje-lijän huolehtia oikeusturvastaan. Maaseutuviraston ylitarkasta-ja Antti Hietalan mukaan viljelijälle ei aiheudu tukiseuraamus-ta, jos on todettavissa, että havaittu kontaminaatio on viljelijän omista toimista riippumatonta.

– Jos sadossa epäillään saastuntaa, esimerkiksi urakoitsija on käynyt ruiskuttamassa väärän lohkon, on tietysti otettava yh-teyttä viranomaisiin mahdollisimman pian tapahtuneen jäl-keen, jotta asia saadaan selvitetyksi, toteaa Hietala.

Sampsa Heinosen mukaan jäämävalvonta on osa vahvaa luo-muvalvontaa, joka osaltaan tekee luomusta luotettavaa.

– Jäämävalvontasysteemillä varmistamme, että kuluttajalle menevät luomuerät ovat puhtaita jatkossakin, Heinonen toteaa. ◀

TEKSTI: NIINA RATILAINENKUVA: ELISA NIEMI

Vastauksia uudesta jäämävalvontasysteemistäUusi torjunta-ainejäämien luomuvalvontasysteemi on herättänyt kysymyksiä viljelijöiden keskuudessa. Luomuliitto selvitti jäämävalvontasysteemin käytänteitä ja vastauksia viljelijöiden kysymyksiin.

Eviran ylitarkastaja Sampsa Heinosen kertoo, että luomuviljelijöiltä on tullut myönteistä palautetta suunnitelmallisesta jäämävalvonnasta. Nollatulokset vain vahvistavat käsitystä luomun luotettavuudesta.


L uomussakin on käytettävissä useita viljelyteknisiä keinoja, joiden avulla valvatin kanssa pärjää. Nurmista ja kilpailevis-ta viljelykasveista aina puhu-taan, joten 2000-luvun alus-

sa päätimme järjestää viljelyteknisen kokeen silloisen MTT/Vakolan luomuti-lalla Vihdissä.

Koepaikaksi valikoitui entinen järven-pohjalohko, joka on viljavuusanalyysin mukaan savimaata (multavuus 6–12 %). Pelto oli ollut vasta viisi vuotta karjatto-man tilan luomukierrossa ja valvatti oli levinnyt kauttaaltaan lohkolle. Koe kes-ti kolme vuotta ja siinä oli seitsemän kä-sittelyä ja neljä kerrannetta, joita toteu-tettiin kahtena ensimmäisenä vuotena. Kolmantena vuonna pellolle kylvettiin kevätvehnä, josta voitiin seurata, miten käsittelyt olivat tehonneet (ks. vihreät pylväät). Lannoitus hoidettiin vuosittain sianlietteellä.

Ohra-kaura oli ns. verrannekäsittely, jossa viljeltiin viljaa viljan perään. Kol-mannen vuoden syksyllä tässä kierros-sa valvattia oli runsaasti vehnän jou-kossa, noin 55 g kuiva-ainetta neliöllä. Kuituhamppu otettiin mukaan siksi, että arveltiin sen pitkäkasvuisena varjostavan valvatin hengiltä. Hamppu kasvaakin hy-vällä paikalla 2,5–3 metriseksi, mutta täs-sä maa oli tiivistä ja kosteahkoa. Hampun pituus jäi vain noin yhteen metriin, eikä

Ota selkävoitto valvatistaPeltovalvatti on juolavehnän ja pelto-

ohdakkeen lisäksi yksi haitallisimmista rikkakasveista luomuviljelyssä. Keinoja valvatin kurissapitoon on Suomessa selvitelty parissakin

tutkimushankkeessa.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO LÖTJÖNEN

se varjostanut kunnolla, joten tuloksena oli jopa enemmän valvattia, kuin kohtuu hyvin kasvaneiden viljojen jälkeen.

Vihdin koe: Avokesanto ja niittonurmi tehokkaimpia Ohran tai kauran riviväliharauksella saa-tiin vain vähän valvattia vähennettyä, vaikka siemenrikkoja se kyllä torjui. Ri-veissä kasvaneet valvatit kasvoivat isom-miksi, kun riviväleissä ei ollut kilpailua. Yhden kesän mittainen avokesanto sen sijaan hävitti valvattia tehokkaasti, niin että vaikutus näkyi vähintään kahden vuoden päähän (vrt. 4. ja 6. vihreä pylväs). Avokesannointi piti sisällään S-piikkiäes-tyksen 6–7 kertaa kesässä, aina kun val-vatti saavutti 5–7 lehtiasteen. Myös nur-met, varsinkin kaksivuotinen, vähensivät valvattia tehokkaasti, mutta eivät koko-naan hävittäneet sitä. Nurmet niitettiin kolmesti kesässä.

Puolet koealuueen viljasängistä sänki-muokattiin puinnin jälkeen kumpanakin vuonna. Sänkimuokkaus tehtiin S-piikil-lä kahdesti syksyssä. Sillä oli valvattia vä-hentävää vaikutusta, mutta ihan yksivuo-tisen nurmen veroinen se ei ollut. Tulos on vähän yllättävä, koska kirjallisuustie-tojen mukaan valvatti vaipuu aikaisin tal-vilepoon, eikä sitä siksi pystyttäisi syys-muokkauksilla häiritsemään.

Vehnän sato oli viimeisenä vuonna hampun jälkeen noin 2 tn/ha, kun se oh-

ra-kauran jälkeen oli alle 3 tn/ha ja avo-kesantojen tai nurmen jälkeen noin 3,5 tn/ha. Eroja voidaan pitää valtaosin val-vatin torjunnan onnistumisesta johtuvi-na, vaikkakin avokesannoinnilla ja nur-milla on myös vaikutuksia ravinteisiin ja maamikrobeihin.

Sievin koe: Lisää tehoa avokesannointiinToinen valvattikokeemme tehtiin Kes-ki-Pohjanmaalla Sievissä, luomuviljeli-jän pellolla. Sievissäkin on paljon entisiä järvenpohjamaita, joissa valvatti on viih-tynyt vuosikymmeniä, olipa viljelyta-pa luomu tai ei. Kemikaalienkaan avulla sitä ei ole saatu hävitettyä, syynä on usein väärä ainevalinta ja liian aikainen ruis-kutusajankohta valvatin hitaaseen alku-kehitykseen nähden. Nautakarjatilojen vähäisyys eli nurmien puuttuminen vil-jelykierrosta on myös alueelle tyypillistä.

Olipa alkusyy missä tahansa, koepel-tomme oli erittäin pahasti valvatin vai-vaama kesällä 2013, jolloin siinä kasvoi herne-vehnää. Maalajiltaan pelto oli mul-tamaata. Seuraavana keväänä päätimme kesannoida lohkoa Kvick-Finn-koneen avulla touko-kesäkuun ajan.

Tämän jälkeen lohkolle kylvettiin vir-na–raiheinä–rehurapsi –seos, jonka tar-koitus oli tukahduttaa eloonjääneet val-vatit ja tuottaa typpilannoitus seuraavan vuoden ohralle. Kvick-Finn koneen etuna


verrattuna vaikkapa S-piikkiäkeeseen on torjunnan tehokkuus ja siten mahdolli-suus lyhentää avokesannointiaikaa.

Kokeen tavoitteena oli selvittää opti-maalinen ajokertojen määrä Kvick-Finn konetta käytettäessä. Kokeillut ajokerrat olivat 0, 2, 3 ja 4 ajokertaa touko-kesäkuun aikana. Vuonna 2014 toukokuu oli viileä ja sateinen, jolloin vain yksi ajokerta teh-tiin toukokuussa ja loput kesäkuussa.

Tavoitteena oli ajaa lähellä valvatin kompensaatiopistettä, joka uusimpien ruotsalaistutkimusten mukaan on hie-man aiemmin kuin tuo aikaisempi 5–7 lehtiaste. Kone pyrittiin säätämään hel-lävaraisemmaksi kuin juolavehnällä ajet-taessa, jotta hauraita valvatin juuria ei turhaan katkottaisi. Aika hyvin valvatin juuret onnistuttiinkin nostamaan pellon pinnalle.

Viherlannoituksen kylvön jälkeen satoi sopivasti, joten vihermassaa kertyi loppu-kesän aikana hyvin. Vihermassa murs-kattiin ja muokattiin maahan syksyllä. Seuraavana keväänä (2015) lohkolle le-vitettiin lisäksi sianlantaa ja kylvettiin ohra, jonka aluskasviksi raiheinä. Rik-

Peltovalvatti on kosteiden ja multavien maiden kasviPeltovalvatti (Sonchus arvensis) on kestorikkakasvi, joka säilyy ja leviää ennenkaikkea monivuotisen juuristosysteeminsä ansiosta. Toki valkoisilla siemenhöytyvilläkin on merkitystä varsinkin valvatin levitessä peltolohkolta toiselle.

Juuristo kasvaa pääosin 0–10 cm:n syvyydessä, mutta juuria on usein koko kyntökerroksessa. Pelto-ohdake on valvattia selvästi syväjuurisempi. Yhden valvattiyksilön juuret voivat ulottua jopa kolmen metrin etäisyydelle emokasvista. Juuret kestävät hyvin muokkauksia, hautaamista ja pätkimistä, jokaisesta pätkästä kasvaa helposti uusi yksilö. Vuosittaisella kynnöllä valvattia ei siis saa vähenemään.

Valvatti viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, jotka ovat hiesua, hietaa, multamaata tai jopa turvetta. Sen suhteellinen kilpailukyky viljojen kanssa paranee, kun maaperä on märkää, typpeä on niukasti ja pH on alhainen. Ojituksen kunnostaminen, pellon pinnan muotoilu, riittävä pH ja sopiva ravinnetila vaikeuttavat valvatin menestymistä.

Karjatiloilla, joissa viljelykierrossa on paljon pitkäikäisiä ja tehokkaasti hoidettuja nurmia, peltovalvattia ei juurikaan näy. Silloin kun viljelykierto koostuu enimmäkseen yksivuotisista kasveista ja maaperän olot ovat sopivat, valvatti voi isokokoisena ja nopeakasvuisena rikkakasvina leikata viljelykasvien satoa merkittävästi ja haitata puintia.

Etelä- ja Keski-Suomen luomupelloilla valvatti on jo melko yleinen ja se on yleistymässä myös pohjoisemmassa. Parasta olisi, jos levinnän omille pelloille saisi estettyä. Omia ja naapurienkin peltoja kannattaa tarkkailla pesäke-esiintymien varalta ja varata resurssia pesäkkeiden kitkemiseen tai niittoon.

Kvick-Finn koneen tarkoituksena on nostaa kestorikkakasvien juuret pellon pinnalle kuivumaan.

Toinen vaikutustapa on juurten vararavinnon kuluttaminen, kun muokkauksia toistetaan. Tässä

valvatinjuuria on saatu nousemaan aika mukavasti pellon pinnalle.

▷▷


kakasvien määrä mitattiin koekaistoilta syksyllä ennen ohran puintia.

Valitettavasti resurssien puutteen takia toistoja/kerranteita ei voitu järjestää, jo-ten tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Erot ovat kyllä selviä varsinkin käsittele-mättömän ja käsiteltyjen välillä (siniset ja punaiset pylväät).

Syksyn 2015 mittauksessa selvisi, että ohdake oli jopa valvattia yleisempi 0 ajo-kerran kaistalla. Kesannointi Kvick-Finn koneella (2–4 ajokertaa) oli vienyt kum-mankin rikkakasvin määrät alhaiselle tasolle, mutta kyllä niitä joitakin silti oli hengissä.

Näyttää siltä, että 2 ajokertaa olisi ol-lut erityisen tehokas, mutta tämä lie-nee sattumaa, joka johtuu tuosta edellä mainitusta kerranteiden puuttumisesta. Voisi ajatella, että tämän tyyppisessä pi-kakesannossa 3–4 ajokertaa olisi melko turvallinen määrä edellyttäen, että loppu-kesän viherlannoitus onnistuu hyvin.

Koetoiminta jatkuu edelleen valvatin ja ohdakkeen osaltaLoppupäätelminä voidaan todeta, että valvattia voidaan pitää kurissa moni-vuotisen ja vähintään kahdesti niitettä-vän nurmen avulla tai avokesannoimalla. Avokesannointia voidaan tehostaa ja no-peuttaa puolikesannoinnilla. Yhdistämäl-lä siihen nopeakasvuinen viherlannoitus, saadaan myös ravinteet pysymään pellol-la. Todennäköistä on, että monivuotinen niittonurmi pitää peltovalvatin parem-min kurissa kuin ohdakkeen. Ohdake on kuitenkin valvattia syvempijuurinen ja siten vaikeammin hävitettävissä.

Luomusäätiöltä saadun rahoituksen turvin Sievissä on meneillään kaksi kes-torikkakasvikoetta. Toisessa selvitetään touko–kesäkuun pikakesannoinnin vai-kutusta ohdakkeeseen ja leskenlehteen ja toisessa puinnin jälkeisen sänkimuokka-uksen tehoa valvattiin. Tuloksia näistä on odotettavissa loppusyksystä 2016.◀

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Luonnonvarakeskus

Lukessa.

Katso lisätiedon lähteitä: www.luomulehti.fi

0102030405060708090

Valva

tin m

äärä

(ka)

g /

m2

0

10

20

30

40

50

60

70

0 ajokertaa 2 ajokertaa 3 ajokertaa 4 ajokertaa

Valv

atin

ja o

hdak

keen

mää

rä, (

k.a)

g /m

2

Valvatti

Ohdake

Valvatin kuiva-ainemäärät Vihdin kokeen kevätvehnässä vuoden 2003 syksyllä. Vuosien 2001-2002 viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla.

Peltovalvatin ja -ohdakkeen kuiva-ainemäärät Sievin kokeessa syksyllä 2015.

Sievin valvattikoe syksyllä 2015. Käsittelemätön koekaista erottuu hyvin kuvan oikeassa reunassa, 2, 3 ja 4 ajokertaa saaneet kaistat ovat siitä vasemmalle.

http://www.luomulehti.fi


IKEA Oy ja Valio tiedottivat maaliskuussa solmineensa tilaussopi-muksen, jonka mukaan IKEA alkaa tilata Valiolta luomumaitoa 10 litran suurpakkauksissa. Mittavan tilaussopimuksen ansiosta Valio

voi jatkossa toimittaa luomumaitoa suurpakkauksissa myös julki-sen sektorin keittiöille, esimerkiksi kouluihin ja päiväkoteihin.

- Julkisella puolella luomumaidon tilaukset voivat kasvaa jopa kolminkertaiseksi, kun luomumaito tulee saataville novopak-kauksessa. Myös esimerkiksi henkilöstöravintolapuolelle avau-tuu nyt suuri potentiaali, arvioi Valion kenttämyyntipäällikkö Jani Lamminperä.

- Huhtikuussa saimme koulumaitosopimuksen ja luomumaidon kokonaismenekki on nyt jonkin verran noussut, kertoo Lamminperä toukokuun tilanteesta.

Suomen IKEA-ravintoloissa tarjoiltiin toimintavuonna 2015 yh-teensä noin 185 000 litraa eli lähes miljoona lasillista. Jatkossa kaik-ki Suomen IKEA-ravintoloissa juotavaksi tarjolla oleva maito on luo-mua. Päätös on osa IKEA Suomen kestävän kehityksen strategiaa ja paikallista vastuullisuustyötä.

TEKSTI: ELISA NIEMI

50 % vähemmän lisättyä sokeriaValio Luomu™ keltaiset hedelmät jogurtti on lisäaineeton ja laktoositon - siinä maistuu persikka, mango ja appelsiini. Lisättyä sokeria on 50 % vähemmän verrattuna tavanomaisiin maustettuihin jogurtteihin.

Toukokuun Valio Luomu™ uutuutena ovat myös Valio Luomu gouda viipaleet 275g ja 800 g.

Kaakaomuro kotimaisesta täysjyväviljasta- Lapset ovat murojen heavykäyttäjiä. Haluamme tarjota heillle aamu- sekä välipaloille herkullisen ja ravitsemuksellisesti rikkaan vaihtoehdon. SUN Luomukaakaotassujen ravintosisällössä on huomioitu kuitujen (täysjyvävehnää; kuitupitoisuus 8,7 %), sokerien, suolan sekä rasvan määrä. Rapeasta suutuntumasta, suklaisesta mausta ja tassumaisen houkuttelevasta ulkonäöstä ei myöskään ole tingitty, kertoo Helsingin Myllyn tuotepäällikkö Laura Matilainen.Kaurafraiche on

maidoton vaihtoehtoSuomalainen Bioferme Oy laajentaa valikoi-maansa ruoanlaittovalmisteisiin. Uuden Yosa Food -tuoteperheen ensimmäinen tuote on Luomu Kaurafraiche, täysin kotimainen, kau-rapohjainen ja palmuöljytön ruoanlaittoval-miste, joka soveltuu myös dippaukseen.

– Saamamme runsaan kuluttajapalautteen perus-teella kehitimme tuotteesta palmuöljyttömän. Pal-muöljyn sijaan valitsimme ruuanlaittoon hyvin so-pivat korkealaatuiset kookos- ja oliiviöljyt, joissa on hyvä rasvahappokoostumus, kertoo Biofermen myynti- ja markkinointipäällikkö Karla Javanainen.

– Yosa-tuotteiden sisältämä hapatettu kaura on eli-mistölle hyödyllistä monin tavoin. Kauran kuidut edistävät suoliston toimintaa sekä tasapainotta-vat aterian jälkeistä verensokerin vaihtelua. Sään-nöllisesti syötynä beetaglukaanikuitu myös aut-taa alentamaan kolesterolia, toteaa Javanainen.

Aiemmin luomumaitoa ei ole ollut saatavilla ammattikeittiöiden tarvetta vastaavissa suurissa novopakkauksissa. Valio myy vuodes-sa yhteensä 10 miljoonaa litraa luomumaitoa ja lisäksi Valioryhmän maitotilayrittäjät tuottavat 82 % Suomen luomumaidosta. Julkisel-le puolelle luomumaitoa tilataan tällä hetkellä Valiolta alle 100 000 litraa vuodessa.

– Kansallisena tavoitteena on, että luomun osuus olisi koulujen ja päiväkotien ruokatarjonnas-ta 20 % vuonna 2020. Nyt saataville tulevat suurpakkaukset ja todennäköisesti pian tuleva uusi asetus luomumaidon D-vita-minoinnista tulevat poistamaan merkit-tävästi esteitä luomumaidon käytölle jul-kisella puolella, esimerkiksi kouluissa, sanoo Pro Luomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Luomumaitoa nyt myös suurpakkauksissa


K erääjäkasvien perustamiseen kannattaa paneutua kunnol-la. Vain onnistuneen kylvön avulla voi pellolla kasvaa pitkän syksyn ajan rehevä kasvusto, joka kerää ravin-

teita, suojaa peltoa eroosiolta, ylläpitää maan rakennetta ja lisää multavuutta.

Luonnonvarakeskus Luken luomuloh-koilla Jokioisissa on aloitettu monivuoti-nen tutkimus, josta saadaan tietoa kerääjä-kasvien merkityksestä, niin rikkakasvien hillitsijöinä kuin typen tuottajina.

Viljely ja ympäristö hyötyvät kerääjä-kasveista, sillä ravinteiden käyttö ja pel-lon tuottavuus paranevat. Kerääjäkasvit voidaan kylvää aluskasviksi tai satokas-vin jälkeen. Jälkimmäistä vaihtoehtoa ei tosin tueta tänä vuonna.

Hyvä aluskasvi kilpailee maltillisesti satokasvia vastaan, mutta kasvaa voimak-kaasti sen korjuun jälkeen. Aluskasvit so-veltuvat typen keruuseen maasta ja sen

sidontaan ilmasta erityisesti Suomessa, missä syksyn kasvuaika on lyhyt.

Sadonkorjuun jälkeen viimeistään elo-kuun alussa kylvettävien kerääjäkasvi-en tulee kasvaa nopeasti. Yleisimpiä ovat ristikukkaiset öljyretikka ja valkosinap-pi. Valkosinappia ei suositella, jos kier-rossa on ristikukkaisia viljelykasveja. Öljyretikalla on havaittu möhöjuuren vas-tustuskykyä, mutta tarvitaan vielä lisää kokeita, jotta saadaan selville, onko öljy-retikka hyvä kasvi pelloille, jossa kasvate-taan myös ristikukkaisia tuotantokasveja.

Aluskasvien tuoma monimuotoisuus voi myös vähentää tuholaispainetta ja es-tää tautien leviämistä. Toisaalta aluskas-vi voi lisätä kasvuston kosteutta ja siten edistää tautien viihtyvyyttä. Juurimassa lisää hyödyllisiä pieneliöitä maassa.

Aluskasvin kilpailu pääkasvia kohtaan riippuu kasvilajeista ja kylvötiheyksistä. Myös lajikkeella lienee merkitystä. Mitä paremmin pääkasvi onnistuu, sitä vähem-

män aluskasvista on sille haittaa. Niissä pellon kohdissa, joissa vilja kasvaa heikos-ti, voi kerääjäkasvi kasvaa hyvinkin re-heväksi. Hyvä kerääjä voi siten parantaa maan kasvukuntoa juuri siellä, missä tar-ve on suurin. Lisäksi kerääjäkasvit vievät tilaa rikkakasveilta.

Kerääjäkasveista typpihyötyäPalkokasvivaltainen aluskasvi voi on-nistuessaan luovuttaa seuraavan kesän kasville typpeä 50 kg/ha. Monivuotiset valko- ja puna-apila ovat varmoja ja mal-tillisesti kilpailevia. Yksivuotiset persi-an- ja veriapila kasvoivat viime kesän ko-keissa ohran mittaisiksi ja märkyyden vaivaamissa kohdissa pidemmiksikin.

Heinät luovuttavat maasta keräämänsä typen vuosien mittaan. Maan eliötoimin-nan vilkastuminen auttaa viljelykasvien ravinteiden saantia. Italianraiheinä on aluskasveista paras typen kerääjä. Timotei kerää typpeä hyvin keväällä. Sen vaihto-

TEKSTI: HANNU KÄNKÄNEN

Kerääjäkasvit parantavat maan kasvukuntoa

Uusia mahdollisuuksia selvitetään ja kerääjäkasvimenetelmää tutkitaan ja kehitetään yhä paremmaksi. Kerääjäkasvien hyödyllisyydestä ravinteiden kierrättäjinä ja maan kasvukunnon ylläpitäjinä on kuitenkin jo runsaasti todisteita.

Kat

ariin

a M

anni


ehtoja ovat nurmi-, ruoko- ja rainata, koi-ranheinä sekä englanninraiheinä.

Yksivuotiset kilpailevat voimakkaam-min kuin monivuotiset. Lajike-eroja ei aluskasveina ole vielä tutkittu. Monipuo-listen hyötyjen varmistamiseksi apiloi-den ja heinien seokset ovat suositeltavia.

Kylvöön tarkkuuttaParhaiten aluskasvin kylvö käy samal-la kertaa viljan kanssa, piensiemenlaati-kosta. Myös kylvö vantaiden kautta pian viljan jälkeen on varma. Kevyt multaus auttaa, mutta siemen ei saisi mennä yli sentin syvyyteen. Mitä pidemmälle kyl-vö lykkääntyy, sitä epävarmemmin alus-kasvi taimettuu. Toisaalta kylvö rikkakas-viäestyksen yhteydessä voi toimia, koska siemen multautuu. Kuohkea maa auttaa myöhäistä kylvöä.

Kerääjäkasvit kuivattavat maata ja aut-tavat kantavuudessa, joten ne voidaan muokata maahan myöhään syksyllä. Se estää vapautuvien ravinteiden huuhtou-tumista. Jos lopetus jätetään kevääseen, toteutuu talviaikainen kasvipeite. Suora-kylvötiloillakin on kerääjäkasveja viljelty, mutta tutkimustuloksia ei vielä ole.

Syyssadosta hyötyäKasvuston syksyinen rehevyys kertoo ky-vystä lisätä maan orgaanista ainesta. Pal-kokasvien osuus antaa osviittaa typpilan-noitusvaikutuksesta. Merkitystä juuriston määrään ja laatuun voi arvioida havain-noin maan pinnalta ja sen alta.

Ravinneresurssi–hankkeessa selvite-tään Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luken voimin syyssadon edellytyksiä re-huna tai biokaasun raaka-aineena. En-simmäisenä kesänä 2015 tiheään kylvetty italianraiheinä tuotti suurimman kasvi-massan. Viljan sängen osuus rehussa oli suuri, jos kerääjäkasvi jäi vaatimattomak-si. Monivuotisten heinälajien seos tuotti eniten biokaasua hehtaarilta. ◀

Lisätietoa: Ravinteiden hallinta (RaHa) –hankkeen nettisivut www.ymparisto.fi/fi-FI/Ravinnehuuhtoumien_hallinta

Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen www.hamk.fi/ravinneresurssi

△Hyvä aluskasvi vie kasvutilaa rikkakasveilta, mutta ei häiritse viljaa. Lukekas-hankkeessa tutkitaan monia erilaisia nurmipalkokasveja seoksina, joiden tavoitteena on myös typen tuominen viljelykasvien käyttöön.

◁ Aluskasvi saa kasvutilaa pääkasvin korjuun jälkeen. Kuvassa puna-apilaa Ravinneresurssi-hankkeen kokeessa syyskuun lopulla.

◁◁ Ravinneresurssi-hankkeessa korjataan myös kerääjäkasvin syyssato. Osa maata parantavasta massasta siis poistuu, mutta juuriston hyöty jää. Syksyn 2015 kasvuaika jäi lyhyeksi ja sängen osuus suureksi.

Han

nu K

änkä

nen

Kat

ariin

a M

anni

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ravinnehuuhtoumien_hallinta

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ravinnehuuhtoumien_hallinta

http://www.hamk.fi/ravinneresurssi


Hyvä peltomaa kuhisee eliöitä, joista pienim-mät – ja lukuisimmat – ovat mikrometrien ko-koisia. Monimuotoinen maaekosysteemi paran-

taa viljelykasvien kasvuedellytyksiä. Mikrobit toimivat tiiviissä yhteistyössä kasvien kanssa edistäen niiden kasvua ja suojellen niitä kasvitautien aiheutta-jilta. Mikrobit hajottavat maassa orgaa-nista ainesta (esim. lanta ja kasvijätteet) sekä muuttavat ravinteita viljelykasvil-le saatavaan muotoon.

Bakteerien ansiosta typensitojakasvit sitovat typpeä. Maassa on myös vapaa-na eläviä typensitojabakteereita sekä mikrobeita, jotka parantavat kasvin fosforinsaantia. Jotkin mikrobit edis-tävät hivenravinteiden (Fe, Zn, Cu, Mn) saatavuutta.

Luomupelto on hyvä elinympä-ristö maan mikrobeille, koska vil-jelykierto tuo ritsosfääriin (juu-ristovyöhyke) monimuotoisuutta, lannankäyttö orgaanista ainetta, eivät-kä kemialliset kasvinsuojeluaineet tai

lannoitteet tuhoa maan ja kasvin pinto-jen mikrobipopulaatioita.

Maahan voi myös lisätä valikoitu-ja mikrobeja valmisteina. Valmisteilla voidaan tuottaa nopeasti jotain tiettyä ekosysteemipalvelua tehokkaaksi to-dettujen mikrobien avulla. Esimerkkejä tällaisista ekosysteemipalveluista ovat tautitorjunta, ravinteiden saatavuus ja viljelykasvin hyvinvointi.

Voidakseen valita itselleen sopivan tuotteen, on hyvä tietää, mitä tuot-teiden sisältämät mikrobit tekevät, ja pysähtyä miettimään mikä on oman peltomaan tarve. Tässä artikkelissa kä-sitellään Eviran luomuun hyväksymät mikrobivalmisteet. Lopuksi tarkastel-laan luontaisesti esiintyviä maaperän hyötyeliöitä sekä miten niiden kasvua edistetään.

Mitä mikrobivalmisteet ovat?Markkinoilla tarjolla olevat mikro-bivalmisteet sisältävät yleensä yhtä (joskus useampaa) sieni- tai bakteeri-lajia. Nämä ovat maaperässä luonnos-taan esiintyviä mikrobilajeja, joista on

Suomessa myytäviä mikrobivalmisteitaEvira on listannut luomutuotannossa sallittuja mikrobivalmisteita. Valmisteita on kahdella eri listalla. Toinen kategoria on "luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat kasvinsuojeluaineet” ja toinen on "luonnonmukaiseen tuotantoon soveltuvat lannoitteet ja maanparannusaineet”. Eviran listoilla ei ole kaikkia Suomessa myytäviä mikrobivalmisteita.

Kasvinsuojelulistalle päätyneet valmisteet ovat tehokkaita tautien torjunnassa, kun taas maanparannuspuolella on ravinteiden saatavuutta edistäviä mikrobivalmisteita. Näiden listojen "kasvinsuojelumikrobit” voivat kuitenkin tuottaa myös ravinteensaatavuuspalveluja, ja maanparannusmikrobit” voivat parantaa kasvin puolustuskykyä tai tappaa taudinaiheuttajia.

Olosuhteet peltomaassa vaihtelevat suuresti, ja siksi tuotteiden vaikuttavuutta on vaikea ennustaa. Kontrolloidut tutkimusolosuhteet eivät kuvaa maaperän ja ilmaston alueellista ja ajallista vaihtelua, eivätkä tutkimukset sen takia kerro koko totuutta tuotteiden toimivuudesta. Parasta on kokeilla itse, ja todeta toimiiko tuote omalla pellolla.

Mikrobit ovat monipuolisia toimijoita. Listoissa on kyse siitä, mitä tuotteen valmistaja tuotteeltaan lupaa. Taulukossa on esitelty tuotteessa käytetyn mikrobin kaikki mahdolliset hyötyvaikutukset, sen mukaan mitä laboratorio- ja kasvihuonekokeissa on tutkittu ja todettu. Kaikkia hyötyvaikutuksia ei kuitenkaan todennäköisesti saada yksittäisessä käytössä. Tuoteselosteisiin kannattaa tutustua ostopäätöstä tehdessään, koska valmistajan toteamat vaikutukset on testattu ainakin pelto-oloissa.

Mikrobit apuna viljelymaassa

TEKSTI: IIRIS MATTILA

Tuotantokasvien hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti peltomaan mikrobit ja niistä kannattaa huolehtia viljelytoimenpiteillä. Lisäksi on olemassa erilaisia mikrobivalmisteita, joista osasta on saatu hyödyllisiä testituloksia pohjoisissa olosuhteissa.

▷▷


Tuote/ myyjä Tuotteen sisäl-tämä mikrobi

Tuotteen ominaisuudet Kyseisen mikrobin tuottamat muut mahdolliset hyödyt

Muuta huomioitavaa

Kasvinsuojeluun soveltuvat mikrobivalmisteet

Cedomon, Cerall / Hankkija-Maatalous Oy

Pseudomonas chlororaphis MA342

Tehokas seuraavia tauteja vastaan: ohranverkkolaikku (aiheuttaja Drechslera teres -sieni), viirutauti (Drechslera graminea), kauranlehtilaikku (Drechslera avenae), kauranavonoki (Ustilago avenae), vehnänhaisunoki (Tilletia caries).1 Rapsin kuivamätää (aiheuttajasieni Leptosphaeria maculans) bakteerivalmiste vähentää kohtalaisesti.2 Kyseiset kasvitaudit ovat säilytyksessä siemenen pinnalla säilyviä tai maassa eläviä sieni-itiöitä. Jos tautia kantava siemen peitataan P. chlororaphis -bakteerilla, sen tuottamat antibiootit hävittävät tautisienen. Lentonokea vastaan bakteerikanta ei toimi.

Parantaa vaikealiukoisen fosforin saatavuutta maassa. Parantaa kasvin omaa puolustuskykyä taudinaiheuttajia vastaan.

Tuote kehitetty ja valmistettu Pohjoismaissa.

Mycostop / Yara Suomi Oy

Streptomyces griseoviridis K61

Torjuu Fusarium, Alternaria, Phomopsis -sukujen sienten aiheuttamia tauteja, eli punahometta, lehtilaikkua, lehtipoltetta ym. useissa eri kasvilajeissa. Tuotteen bakteeri erittää kasvuhormonia kasvin juuristolle, antibiootteja tiettyjä tautisieniä vastaan, ja se loisii tautisienirihmastoilla, siten hävittäen niitä.

Hajottajamikrobi, jonka hajotustuotteet stimuloivat kasvin juuriston kasvua.

Tuote kehitetty ja valmistettu Pohjoismaissa.

Serenade ASO / Bayer Oy

Bacillus subtilis QST 713

Hedelmäsadon tautitorjuntaan. Erityisesti mansikalla satovahinkoa aiheuttavaa harmaahometta (Botrytris cinerea) tuote torjuu tehokkaasti.

Bacillus- suvun bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vahvistavat kasvin omaa vastustuskykyä, ja jotkut niistä irrottavat vaikealiukoista fosforia maasta kasvien käyttöön. 3 4

Tuotteen on todettu myös torjuvan möhöjuurta (Plasmodiophora brassicae) rypsissä. 5 , tosin tutkimus on tehty Kanadassa..

Tutkittu ja kehitetty Pohjoismaissa.

Prestop, Prestop mix/ Verdera Oy

Gliocladium catenulatum J1446

Taimipoltteen ja juuristomädän aiheuttajien (Pythium ja Rhizoctonia -sukujen sienet) torjunta. 6Tuote on suunniteltu erilaisiin puutarhaviljelyn vaiheisiin, joko kasteluun tai kasvualustaan lisättäväksi. Torjuu harmaahometta (Botrytis cinerea) mm. mansikalla ja kurkun mustapistemätää (Didymella bryoniae) sekä juurilahoa (Fusarium oxysporum sp. radicis-cucumerinum) kasvihuoneviljelyssä.

Gliocladium catenulatum J1446:n käyttäminen kasvukaudella vähentää myös varastotauteja (perunan harmaahilse Helminthosporium solani ja esim. porkkanan seittimätä Rhizoctonia carotae) 7 .

Vaikutusmekanismina on juuren pinnalle levittyvä hyötymikrobi, joka vie tilan tautisieniltä ja hävittää niitä tuottamiensa kemiallisten yhdisteiden avulla. 8 9 Gliocladium ei kilpaile kasville hyödyllisten mykorritsasienten kanssa. 10

Suomalaisesta maasta eristetty sieni. Tutkimusta runsaasti. Tehokas tautitorjunnassa,

Maanparannusaineiksi luokitellut mikrobivalmisteet

Rhizo Vital 42 ja FZB24 / Avagro Oy

Bacillus amyloliquefaciens (Bacillus subtilis FZB24)

Parantaa kasvin vastustuskykyä sekä fosforin saatavuutta. Torjuu perunaseittiä, perunarupea,useita kasvihuonekasvien tauteja, myös vehnän härmää vastaan. Tutustu käyttöohjeeseen.

Yleisesti hyödyllinen ritsosfäärin bakteeri. Bacillus- suvun bakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vahvistavat kasvin omaa vastustuskykyä, ja jotkut niistä irrottavat vaikealiukoista fosforia maasta kasvien käyttöön.

Saksalainen tuote, tutkimusta saksasta. Vaikuttaa tehokkaalta, mutta ei ole tutkimusta Suomen oloista.

Bio Suomi EM / Bio Suomi Oy

Sisältö määrittelemätön. Maaperän hyötymikrobeja.

Elomestarin typpiympit /Elomestari Oy

Rhizobium -suvun bakteereita

Palkokasville välttämättömiä typensitojabakteereita. Tehostaa palkokasvin typensidontaa, jos maassa ei valmiiksi ole viljellylle kasville sopivaa symbioosikumppania.

Palkokasvin siemenet on hyvä ympätä, jos maan pH on alle 5,8 tai jos viljelyhistoriassa ei ole vuosiin ollut kyseistä palkokasvia (herne, apila, virna, härkäpapu). Harvinaisempia palkokasveja (vuohenherne, valkomesikkä, sinimailanen) viljeltäessä ymppääminen on välttämätöntä, koska niiden symbionttibaktereita ei Suomessa luontaisesti ole.

Kehitetty ja testattu suomessa. Käytetään ei-kotoperäisten kasvien viljelyssä ja kauan palkokasvitta kasvaneella pellolla tehostamaan ensimmäisiä typensidontavuosia.

Symbio MycoForce. MycoForce Inoculant / OySchetelig Ab

Mykorritsasieniä, maabakteereita ja -sieniä merilevää, melassia, ravinteita

Monipuolinen seos maaperäbakteereita, jotka yhdessä parantavat ravinteiden saatavuutta, juuriston kasvua ja kasvin omaa vastustuskykyä, torjuvat taudinaiheuttajia ja sitovat typpeä.

Tuotteen tarkkaa sisältöä ei ole selvitetty tuoteselosteessa. Tuotetta ei ole testattu Suomessa.

Rhizocell / Verdera Oy

Saccharomyces cerevisiae -hiivauutetta (ravinne bakteerille) ja Bacillus amyloliquefaciens (B. subtilis) IT 45 bakteerikantaa

Tuoteselosteen mukaan: “Stimuloi maan mikrobiologista aktiivisuutta ja edistää näin kuidun hajoamista. Myös juurten kasvu tehostuu ja ravinteiden, erityisesti fosforin saatavuus paranee.”

Ranskalainen tuote, ei koetuloksia Suomesta. Markkinoidaan golf-kenttien hoitoon. Bakteerikanta on hyödyllinen. Ei hyvää tutkimusta kyseisestä kannasta.

Katso viitteet: www.luomulehti.fi

Tuom

as M

attil

a







valikoitu tiettyyn tarkoitukseen erityisen tehokas kanta.

Mikrobia on kasvatettu kontrolloiduis-sa olosuhteissa, ja tuotteeseen on lisät-ty mikrobille jokin kantoaine, kiinnit-tymisalusta, joka mahdollistaa käytön peltomittakaavassa. Lisäksi tuotteisiin usein lisätään ravinteita, joita mikrobi tarvitsee päästäkseen kasvuun uudessa ympäristössään.

Mikrobivalmisteiden tehokkuus voi vaihdella alkuperämaan mukaan. Pohjoi-sessa tuotetut valmisteet sisältävät poh-joisiin olosuhteisiin sopeutuneita, kilpai-lukykyisiä mikrobeja, ja niiden toimivuus on testattu pohjoisissa oloissa.

Etelämmässä tuotetut, lämpimämpään ilmastoon ja maahan tottuneet mikrobit saattavat kylmään kevätmaahan pääs-tessään hävitä kilpailun kotoperäisille maamikrobeille, jotka ovat tottuneet li-sääntymään alemmissa lämpötiloissa voimakkaammin.

Tietoa tuontituotteiden vaikutuksista Suomen olosuhteissa ei ole yleensä saa-tavilla. Tuotteiden hinnat eivät ole pil-viä hipovia, ja niiden hyödyt voivat yl-

lättääkin. Peltomittakaavan tutkimus ja havainnointi aiheesta olisi tervetullut-ta - myös erikseen luomupelloilla, koska tavanomaisen viljelyn olosuhteissa saa-tuja tuloksia ei välttämättä voi yleistää luomuolosuhteisiin.

Mikrobistosta kannattaa huolehtia viljelytoimenpiteilläMaaperän mikrobeista puhuttaessa kas-vitaudit tulevat usein ensimmäisenä mieleen. Ne ovat kuitenkin vain pieni maamikrobiekosysteemin osanen. Hajo-tustoiminta, typensidonta, ravinteiden saatavuus, kasvin puolustuskyvyn tehos-taminen, maan hiilivarannot ja moni muu ihmisellekin tärkeä ilmiö on pääasi-assa mikrobien työtä.

Mikrobeita elää kasvien ritsosfäärissä, juuristovyöhykkeessä, kasvin juurierit-teistä nauttien ja kasville monenlaisia palveluja tarjoten. Tieteellisin termein puhutaan PGPR (plant growth promoting rhizobacteria, kasvin kasvua edistävät juuristovyöhykkeenbakteerit) mikrobeis-ta. Niitä on lukuisia lajeja, sekä baktee-reita että sieniä. Suurin osa niistä on ha-

pellisiin oloihin tottuneita eliöitä, jotkut (kuten symbionttiset typensitojat palko-kasvien nystyröissä) vaativat hyvin kont-rolloidut ja vähähappiset olosuhteet.

Monipuolinen luontainen mikrobisto, maan mikrobifloora, on maan ja viljely-kasvin hyvinvoinnille niin perustavan olennainen asia, että viljelijän kannattaa viljelytoimenpiteillään huomioida mik-robiflooransa hyvinvointi. ◀

Kirjoittaja on mikrobiologi ja Kilpiän luomutilan emäntä.

MilkaMilkaR

tuotteet luonnonmukaiseen tuotantoon

Milka E-vitamiinitiiviste+SeMilka Kalanmaksaöljy Milka nuolukivet

Milka tuotteet yli 30 vuotta terveyttä ja laatua kotieläimille!

Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila puh. (09) 2252560 biofarm@biofarm.� www.biofarm.�


Monipuolinen luontainen mikrobisto, maan mikrobifloora, on maan ja vil-jelykasvin hyvinvoinnille niin perus-

tavan olennainen asia, että viljelijän kannat-taa viljelytoimenpiteillään huomioida mik-robiflooransa hyvinvointi. Tähän on monia keinoja:

1) Vältä maan tiivistymistä, korjaa jo aiheutuneet tiivistymät.

Tiivistyneessä maassa ei ole riittävästi hap-pea, eivätkä kasvien juuret pääse tunkeutu-maan syvälle maahan. Korjaamalla maan tiivistymisongelman tulee luoneeksi maa-perän hyötyjoukolle hapelliset olosuhteet, joita ne tarvitsevat. Kun kasvien juuret pää-sevät kasvamaan vapaasti, laajemmat juu-ristovyöhykkeet lisäävät mikrobien elinym-päristöä. Kasvin ja mikrobiston vuorovaiku-tus sopivan hapellisessa maassa parantaa maan rakennetta, nostaa satopotentiaalia ja lisää hiilen sidontaa maaperään.

2) Laita pellon vesitalous kuntoon.Pellolla seisova vesi luo hapettomat olosuh-teet maahan. Hapettomissa oloissa selviä-vät parhaiten mädättäjäbakteerit, joiden tuottamat yhdisteet happamoittavat maata ja hidastavat kasvien kasvua. Hapettomis-sa olosuhteissa eivät voi kasvaa mykorrit-sat ja muut sienet, jotka ovat kasvin kump-paneina arvokkaita puolustajia ja ravinteen

Miten maaperän näkymätöntä elämää hoidetaan?saatavuuden parantajia. Kuivilla ja rinteisil-lä pelloilla vedenpidätyskykyä on hyvä pa-rantaa, jotta viljelykasvit voivat hyvin, mut-ta myös mikrobien kasvun kannalta.

3) Peltomaa kaipaa orgaanista ainesta.Kasvijätteet, maahan muokattu viljan sänki, laajat juuristot, lanta ja hiilipitoiset maan-parannustuotteet lisäävät hajotustoimin-taa maassa. Hajotustoiminnan sivutuot-teena hajottajamikrobit tuottavat kasveille mitä erilaisimpia kasvua edistäviä yhdistei-tä. Mikrobisto ruokkii myös maan suurem-pia eliöitä (hyönteiset, madot), jotka edel-leen parantavat kasvien ravinteen saata-vuutta, kasvien hyvinvointia, ja sitä kautta kasvien juurieritteiden tuotantoa, mikä lo-pulta ruokkii taas mikrobeja. Orgaanisen ai-neksen lisääminen parantaa maan raken-netta, mikä pitää yllä hyvää happitilaa ja vesitaloutta.

4) Kevytmuokkaa pellot kun siihen on mahdollisuus.

Kasvijätteiden "pintakompostointi”, eli maan pintaan sekoittaminen, on mikro-biflooralle paras muokkaustapa. Kevyt-muokkaus jättää hajottajat ja kasvien rit-sosfäärimikrobit siihen maakerrokseen, jo-hon ne ovat sopeutuneet. Siten ne saavat talvehtia runsaampina (syysmuokkauksen jälkeen) tai voivat runsaina populaatioina

vastaanottaa kylvösiemenen (kevätmuok-kauksen jälkeen). Hyötymikrobit edistävät kasvin itämistä ja suojelevat sitä alusta läh-tien taudinaiheuttajilta.

Kynnökselle olisi hyvä aina kylvää kerää-jäkasvi, jos se on mahdollista, sillä siten juu-ristovyöhykkeen hyötymikrobeille taataan jatkuva elinympäristö, mahdollisimman jat-kuva ritsosfääri.

5) Pyri jatkuvaan kasvipeitteisyyteen, käytä aluskasveja ja monilajisia nurmia.

Koska kasvi "ruokkii” maan hyötymikrobe-ja juurieritteillään, on juuriston yhtäkkinen häviäminen mikrobeille elinympäristön ja ravinnonlähteen menetys. Kesannoinnilla ja kyntämisellä on luomussa paikkansa, mut-ta paljaan maan jaksojen tulisi olla mah-dollisimman lyhyitä. Jopa rikkaruohoilla on osansa maan mikrobiflooran ylläpitäjinä. Monimuotoinen kasviyhteisö ylläpitää mo-nimuotoista mikrobiyhteisöä.

Hyvät viljelykäytännöt auttavat ja edis-tävät PGPR-mikrobien kasvun edellytyk-siä. Monimuotoinen maaekosysteemi tuot-taa terveitä kasveja ja laadukkaampaa ruo-kaa. Kotoperäiset hyötymikrobit lisääntyvät maassa itsestään, kun niiden elinympäristö luodaan niille suotuisaksi. Erityisiä ekosys-teemipalvelujen tehostamiskuureja saa os-taa mikrobivalmisteiden muodossa.

Elis

a N

iem

i


PalveluksessanneSeuraava Luomulehti ilmestyy 19.8.

SIEMENIÄ

KARJATILALLE

Laatusiemenet luomuun!

Suomen Luomusiemen Oy 0400-273 873 f. 017-758 [email protected]

- viljat, timoteit, raiheinät- nadat, apilat, virnat- nurmiseokset, ympit

Toimitukset koko maahan.Rahoitusjärjestelyt.

Haetaan sopimusviljelijöitä!

OSTAMME LUOMUVILJAA

LUOMUVILJELYYN

KONEITA

McCONNEL vaakatasomurskaimella hoidat nopeasti ja taloudellisesti viher-lannoitusnurmet. Köckerling ALLROUNDER äkeellä ja TRIO kultivaattorilla tarvitset vähemmän muokkauskertoja sekä JOCKEY äes-kylvökoneella muokkaat ja kylvät samalla koneella. Osta luomuun tarkoitettu kone!

Combcut rikkaruohon leikkuri ja KVICK-FINN juolannosto kultivaattori ovat tutkitusti erittäin tehokkaita ja taloudellisia - näin sato nousee jopa 30 % luomutuotannossa.

Uusi tukkeutumaton AEROSTAR-ROTATION ja tositarkka -EXACT nostavat rikkaäestyksen uudelle tasolle.

CHOPSTAR riviväliharat viljalle ja riviviljelyyn yhdessä ROW-GUARD kameraohjauksen kanssa lisää mahdollisuuksia.

Meiltä tutkitusti parhaat koneetmekaaniseen rikkaruohojen torjuntaan

Luomutuotantoon tarkoitetut koneet

Yhteystiedot: Boris 0500-567611 www.bt-agro.fi

UUTUUS


IlmoitusmyyntiMaritta Humala, puh. 040 709 9856

[email protected]

KARJATILALLE

LUOMUVILJELYYN

LUOMUTUOTTEITA

p. 010 3211 950www.eurotrading.fi

Melassoitu, erittäin maittava nuolukivi, jossa korkeat vitamiini- ja hivenainepitoisuudet. Hyväksytty luomuun. 20 kg astia.

Sisältää mm. 40 mg seleeniä.

Schaumann Leckmasse -nuolukivi

SINULLA ON TUOTE, MEILLÄ TAITO tehdä pakkauksesta toimiva,

persoonallinen ja tunnistettava.

OTA YHTEYTTÄ Tiina Leino | p. 040 7089 367 | [email protected]

www.villakas.fi

GRAAFISEN SUUNNITTELUN PALVELUT

GRAAFISTA SUUNNITTELUA

Oletko uusi luomuyrittäjä? Laajentamassa luomutilaa? Mentorilta voit kysyä käytännön tietoa päätösten tueksi.Lisätietoja: [email protected], puh. 0400 534003 www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/mentor

MENTOR-TOIMINTAA

Luomu on hyvää -Kesän luomuherkut meiltä!

TOPIN MAATILAMYYMÄLÄ - MUURUVESIKesällä 1.6.-31.8. MA-PE 10-18, LA 10-15, SU 12-15

TOPIN HALLI - KUOPION KAUPPAHALLIMA-PE 10-17, LA 9.30-15

TERVETULOA OSTOKSILLE!

LUOMUTUOTTEITA


Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksenLuomulihaa tuotettiin vuonna 2015 kolmannes enemmän kuin edellisvuonna. Myös myynti ruokakaupoissa lisääntyi.

Nauta kasvoi kohistenLuomulihantuotannon kovista kasvuluvuista viime vuonna vastaa etenkin naudanlihantuotannon lisääntyminen luomu-na. Luomunaudanlihaa tuotettiin 2,95 miljoonaa kiloa, mikä oli peräti 38 % enemmän kuin edellisvuonna.

Luomukorvaus eli luomutuet ovat saaneet etenkin emoleh-mätiloja siirtymään luomuun. Samalla lihanautojen loppukas-vatuspaikkoja on saatu lisää, mistä syystä entistä useampi luo-muvasikka on saatu loppukasvatukseen luomuna. Tämä näkyi viime vuonna nousseina teurastusmäärinä.

Eviran tilastojen mukaan emolehmätiloja siirtyi vuonna 2015 luomuun yli 30 kappaletta. Myös maitorotuisten luomu-nautojen lukumäärä kasvoi, vaikka luomumaitotilojen määrä ei muuttunut.

TNS Suomen Gallup Elintarviketieto Oy: Luomulihan määrä 2015.

Suomessa tuotettiin viime vuonna luomulihaa yh-teensä 4,14 miljoonaa kiloa. Lähes kolme neljäs-osaa siitä oli naudanlihaa.

Luomuliha-alan asiantuntijoiden mukaan kas-vun taustalla on toisaalta luomulihan tuotannon suhteellisen kannattavuuden paraneminen ver-

rattuna tavanomaiseen lihantuotantoon ja toisaalta luomuli-han lisääntynyt kysyntä.

Luomulihan tuotantotietoja viime vuodelta ky-seltiin yhteensä 27 teurastamosta alkuvuo-

desta 2016. Kyselyn teetti Pro Luomu ry ja sen toteutti TNS Suomen Gallup Elin-tarviketieto Oy. Kyselyn rahoitti maa- ja

metsätalousministeriö.

Lammas on luomuisinta suomalaislihaaLuomuisin lihalaatu Suomessa on lammas, sil-lä lähes neljäsosa kaikesta Suomessa tuotetus-ta lampaanlihasta oli viime vuonna luomua. Kaikissa muissa lihalaaduissa luomun osuus

oli huomattavasti vähäisempi.Luomulampaanlihaa tuotettiin yhteensä 0,27 miljoona ki-

loa vuonna 2015. Tuotanto lisääntyi lähes neljänneksen edellisvuodesta.

Lammas oli myös suosituin suoramyyntiliha, sillä tilat markkinoivat itse noin kolmanneksen kaikesta luomulam-paanlihasta. Viime vuonna luomulampaanlihan valikoima myös ruokakaupoissa kasvoi, kun markkinoille tuli kotimai-nen luomukaritsan jauheliha. Se valittiin Vuoden luomutuot-teeksi 2015.

TEKSTI: MINNA NURROKUVAT: EUROOPAN KOMISSIO

http://proluomu.fi/wp-content/uploads/sites/3/2016/03/Luomulihan-maara-2015.pdf


Sika lisääntyi maltillaLuomusianlihaa tuotettiin viime vuonna 0,72 miljoo-naa kiloa, mikä oli 7 % edellisvuotta enemmän. Suo-messa on yhteensä vain 14 luomusikalaa.

Siipikarjanlihaa tuotettiin viime vuonna luomuna 0,21 miljoonaa kiloa. Luomusiipikarjanlihan tuotanto yli

kaksinkertaistui, mutta hurjaa kasvua selittää se, että luo-mubroilerintuotanto on vasta saatu alkuun Suomessa.

Tavanomaisessa tuotannossa sianliha ja siipikarjanli-ha ovat Suomen tuotetuimmat lihalaadut, mutta luomun osuus niiden tuotannossa on alle puoli prosenttia. Sian ja broilerin siirtäminen luomuun on mm. rehustuksen takia hankalampaa kuin naudan ja lampaan, joiden rehustus pe-rustuu nurmiruokintaan.

Myös myynti kasvoi viime vuonnaLuomulihan myynti vähittäiskaupassa lisääntyi vii-me vuonna selvästi ja nousi noin 13–15 miljoonaan eu-roon. Arvio perustuu kaupan alan asiantuntijoiden nä-kemyksiin. Myynnin kasvua siivitti kuluttajahintojen aleneminen.

– Isot kauppaketjut ovat laskeneet elintarvikkeiden hin-toja, mikä näkyy myös luomutuotteissa. Viime vuonna etenkin tuoreen luomulihan myynti lisääntyi huomatta-vasti, toteaa toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.

Suomesta myös viedään luomulihaa. Etenkin luomu-naudanlihaa viedään Ruotsiin ja Tanskaan, joissa kysyntä kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin.

Noin viidesosa kaikesta Suomessa tuotetusta luomuli-hasta markkinoidaan asiakkaille suoraan luomutiloilta. Asiakkaat voivat olla kuluttajia, ravintoloita ja vähittäis-kauppoja. ◀

www.proluomu.fi

TARKAT KAMERAOHJATUT RIVIVÄLIHARAT

Robocrop

Maahantuonti ja myynti:S.G.Nieminen Oy, Pasi Myllymäki puh. 030 650 5202, www.sgnieminen.fi

Lisää humusta Parantaa maan rakennetta Sitoo ravinteita Tukahduttaa rikkakasvit Torjuu ankeroisia Pienentää kasvitautipainetta

Englantilaisen Garford Farm Machineryn valmistamat riviväliharat soveltuvat lähes kaikille viljelykasveille, mm: • Viljat • Vihannekset • Öljykasvit • JuureksetHaran ohjauksessa käytetään viimeisintä kameratekniikkaa, joka varmistaa erittäin tarkan haraustuloksen ja eliminoi kuljettajan tekemät ajovirheet jopa harattaessa 20 km/h nopeudella.

Kamera seuraa useampaa kasvuriviä samanaikaisesti ja on toimintavar-ma, vaikka kasvustossa olisi aukkoja tai rikkakasvien osuus olisi suuri.

SANEERAUSKASVIT PELTOSI PARHAAKSI

CONTRA-REHUÖLJYRETIKKA

RobocropRobocropRobocrop

KATSO haran esittelyvideo:

www.garford.com

COMMANDO-SEKOITUS(50 % sinappia, 50 % rehuöljyretikkaa)

SMASH-VALKOSINAPPI

UUSINTA TEKNIIKKAA MEKAANISEEN RIKKAKASVINTORJUNTAAN



Luomuliiton asiantuntijat vastaavat

Kysymyksiä

Luomuliiton puhelin- ja sähköposti-neuvonta ovat ilmaisia. Suuremmissa pohdinnoissa ohjataan eteenpäin. Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

[email protected] | puh. 040 936 0377www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

@

Ennen pakkauksissa oli merkattu, jos elintarvikkeen valmistuksessa oli käytetty keinotekoisia, luontaisen kaltaisia aromiaineita. Mutta nykyisin pakkauksissa lukee vain aromit tai luontaiset aromit. Mistä tämä johtuu? Ja miten voin luottaa, että tuotteissa ja varsinkaan luomutuotteissa ei ole mitään keinotekoisia aromeita lisätty?

AROMEJA KOSKEVA lainsäädäntö on muuttunut (EU asetus 1334/2008) ja enää asetus ei tunne sellaisia kuin luontaisen kaltaiset aromit tai keinotekoiset aro-mit vaan on vain aromiaineita ja luontaiset aromit.

Termiä luontainen voidaan käyttää aromin kuvauk-sessa vain, jos aromiaines sisältää yksinomaan luon-taisia aromivalmisteita ja luontaisia aromiaineita.

Esim. luontainen mansikka-aromi on aromi, joka on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti mansikas-ta eli se on tehty ihan oikeista mansikoista eikä vain kemiallisesti eri aineista.

Luomuasetuksen mukaan luomutuotteissa on sal-littu vain luontaisten aromien käyttö ja niiden käyttöä Evira valvoo vuosittaisilla tarkastuksilla.

Elintarvikeasiantuntija Jaana Elo puh. 040 964 1518

Ostin juuri luomuperunoita. Mikähän niissä on, kun jokaisessa oli punaisia länttejä? Koskaan en ole ennen nähnyt.

NÄKEMÄTTÄ EI ihan tarkkaa analyysiä voi antaa, mutta väri voisi viitata joko punamätään tai punasilmätautiin. Molemmat melko harvinaisia. Lisätietoa niistä löytyy myös netistä hakemalla.

Kiitos vastauksestasi. Googletin punamätä ja ensimmäinen kuva joka tuli, oli juuri sellainen kuin ostamani perunat. Ja aiemmissa perunoissa oli sitä perunaseittiä. Samalta tuottajalta. Ovatko ne syömäkelpoisia? Kannattaako ilmoittaa tuottajalle?

PUNAMÄDÄN SAASTUTTAMA peruna ei sinällään ole kuluttajalle vaarallinen, mutta ei kuitenkaan usein käyttökelpoinen, jos saas-tunta on paha. Perunaseitti on vähän tavallisempi perunan tauti ja lievä saastunta ei estä perunan käyttöä. Ilman muuta kannattaa laittaa tietoa tuottajalle, jotta laatuongelmat tulevat viljelijän tie-toon. Joskus tautivioitus ei näy vielä tilalla, vaan tulee esiin vas-ta kaupassa tai kuluttajalla. Siemenperunan vaihto ja tehostettu viljelykierto pellolla ovat parhaita keinoja tautien vähentämiseen.

Puutarhatuotannon asiantuntija Mikko Rahtola puh. 040 573 4791

Are

lla R

ahto

la

Hann

a Tu

omin

en


http://www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta










[email protected] | puh. 040 936 0377www.luomuliitto.fi/luomutuotanto/neuvonta

Kata

rina

Rehn

strö

m

Kuulin, että luomukanatkin syövät soijaa. Miksi? Eikö niiden pitäisi syödä lähellä tuotettua rehua?

LUOMUKANOJEN REHUSSA käytetään luomusoijaa. Olisi tietysti hienoa, jos kanat pärjäisivät kotimaisella valkuaisel-la, mutta näin asia ei nyt tällä hetkellä ole. Modernit kanaro-dut on jalostettu munimaan suuria määriä koko elämänsä ajan. Tämän takia myös rehun tulee olla valkuaiskoostu-mukseltaan erinomaista.

Kanat tarvitsevat erityisesti metioniini-nimistä aminohap-poa, jota on kotimaisissa kasveissa, esimerkiksi hernees-sä tai härkäpavussa, luontaisesti vähän. Tavanomaisessa tuotannossa kananrehua voidaan parannella synteettisten aminohappojen avulla, mutta luomussa tämä ei ole sallit-tua. Jollakin aikavälillä soijan käyttöä voidaan luomumu-nantuotannossa varmasti vähentää tai lopettaa kokonaan.

Eläintuotannon asiantuntija Katarina Rehnström puh. 040 936 2150

Millä kasveilla voi täyttää viljelykierron palkokasvivaatimuksen? Onko kierrossa oltava puna-apilaa?

PALKOKASVEJA TULEE olla viljelykierrossa 30 prosenttia eli 2 vuotta 5 viiden vuoden kierrossa. Yksi vuosi on täytettävä nurmi-palkokasveilla, joten esimerkiksi kaksi härkäpapu- tai hernevuot-ta ei riitä täyttämään tätä vaatimusta.

Kannattaa kuitenkin valita palkonurmikasvi sen mukaan, kuin-ka pitkä nurmi on suunnitteilla ja huomioiden sen mahdolliset käyttötarkoitukset esimerkiksi rehuksi. Lisäksi nurmi vuodella voi panostaa rikkojen torjuntaan ja maan rakenteen parantamiseen valitsemalla peittäviä tai syväjuurisia kasveja.

Nurmessa monesti palkokasvina on puna-apila, joka onkin var-min nurmipalkokasvi monenlaisiin olosuhteisiin. Kuitenkin on hyvä muistaa, että on muitakin nurmipalkokasveja. Sinimailanen on hyvä palkonurmikasvi pelloille, joilla vesitalous on kunnossa. Alsikeapila sopii eloperäisimmille maille ja valkoapila tuo peittä-vyyttä maanpinnan lähelle.

Lisäksi yksivuotisina palkonurmi kasveina toimivat hyvin virnat ja yksivuotiset apilat kuten persianapila ja veriapila. Uudempia tuttavuuksia monille ovat valkomesikkä ja rohtomesikkä. Näistä yhden lajin kasvustona toimii parhaiten valkomesikkä. Se tuottaa tiheän kasvuston maan päälle ja komean juuren maan alle.

Tällä hetkellä on olemassa monta erilaista vaihtoehtoa kasveik-si, joilla voi täyttää luomussa vaaditun palkokasvi vaatimuksen. Tärkeimpänä on tuntea lohkon kasvukunto ja miettiä sen jälkeen minkälaisen kasvuston ja mihin käyttö tarkoitukseen tämä kas-vusto mahdollisesti tulisi: maanrakenteen parantaminen, typen-tuottaminen, rikkakasvien torjunta vai ennen kaikkea rehuksi.

Kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen puh. 040 936 0377

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi

Voit soittaa tai lähettää kysymyksiä

osoitteeseen [email protected].

Niihin vastaavat Luomuliiton

asiantuntijat.

Katso lisää kysymyksiä ja vastauksia: www.luomuliitto.fi












Yhdistyksistä

Tänä keväänä aloittamassani Luomuliiton edunvalvon-tajohtajan työssä yllättävän moni päivä on mennyt tien päällä. Ilokseni olen saa-nut kutsuja tutustumaan

luomuyhdistyksen toimintaan ympä-ri Suomen. Luomuliiton edunvalvonnan tärkein tehtävä on viedä luomuviljelijöi-den ääntä kuuluvaksi päätöksentekoon. Parhaiten kuvan eri alueiden viljelijöi-den asioista saa kasvokkain ja parhaita asiantuntijoita viljelijöiden asioista ovat Luomuyhdistysten toimijat.

Luomuyhdistyksissä on monenlaista toimintaa ja suurimpia keskustelun ai-heita ovat varmaankin luomuviljelijöi-den edunvalvonta, luomupeltoalan lisää-minen ja yhdistysten jäsenten aktivointi.

Luomuyhdistyksen hallituksessa toimi-minen onkin oivallinen tapa tuoda omi-en kotikulmien viljelijöiden toiveita ja murheita Luomuliiton tietoon!

Maatalouden kannattavuuskriisi kes-kusteluttaa tietysti myös Luomuliitossa. Luomuliitto vaatii tukimaksujen myö-hästymistä kuriin ja haluaa, että maata-louden kannattavuuteen haetaan myös kestäviä ratkaisuja. Muita edunvalvon-nassa keväällä ja kesällä pinnalla olevia asioita ovat esimerkiksi normienpurku, kotimaisen valkuaiskasvituotannon lisää-minen ja eläinsuojelulain uudistus.

Luomuyhdistyksiä yhdistää halu edis-tää luomun asemaa omalla toiminta-alu-eella. Yhdistysten jäsenille järjestetään pellonpiennarpäiviä ja mukavia yhteisiä tapaamisia, joissa vaihdetaan kuulumisia

ja tutustutaan, tavoitteena viljelijöiden yhteistyön vahvistaminen, esimerkiksi lanta- ja rehuasioissa sekä siemenhankin-nassa. Myös kuluttajien luomutietoisuu-den lisääminen näkyy luomuyhdistysten toiminnassa.

Maatalouden kannattavuuskriisi, tuki-maksujen myöhästyminen ja kotimaisten valkuaiskasvein tarve yhdistää kaikkia luomuviljelijöitä. Eri alueilla on lisäk-si edunvalvonnassaan omia erityiskysy-myksiä, kuten valvontakäytänteet, luo-mukorvauksen myyntikasvivelvoite ja luomukeruun sertifiointi. Mikä tärkeintä, yhteistä huomaan selvästi olevan luomu-yhdistysten ahkera ja sitoutunut työ koko luomualan eteen ja hyvä yhteishenki. ◀

Kirjoittaja on Luomuliiton edunvalvontajohtaja.

TEKSTI: NIINA RATILAINEN

Luomuyhdistyksissä keskustellaan viljelystä, edunvalvonnasta ja jäsenten tavoittamisestaPaikallisten luomuyhdistysten aktiivit elävät nyt kiireisiä aikoja omil-la tiloillaan. Alkuvuoden aikana on kuitenkin ehditty suunnittele-maan tulevia tapahtumia ja osallistumaan Luomuliiton toimintaan.

Niin

a Ra

tilai

nen

Niin

a Ra

tilai

nen

◁ Pohjois-Pohjanmaan luomuyhdistyksen kevätkokouksessa oli mukana mm. (vasemmalta oikealle) Lauri Heiska, Anna-Leena Vierimaa, Anneli Hynninen, Kaija Partanen, Kirsti Voho, Maarit Isoaho, Keijo Jaakonaho ja Paula Ahola.


Tilaa nyt!

www.luomulehti.fi

Luomulehti maksaa

postimaksun

LUOMULEHTITunnus 500914433003 VASTAUSLÄHETYS

lehti

Tilaa Luomulehti. 6 nroa vuodessa. Tilaushinnat 66 € / 44 €

Lue luomun tarinat.

▷ SikkaTalu oli Lounais-Suomen luomuyhdistyksen toinen kevätkohde. Siellä kasvatetaan ahvenanmaanlampaita ja lypsyrotuista itäfriisiläistä maitolammasta. Yrityksen toimintaan kuuluu niin eläinaineksen kehittäminen kuin lihan, villan ja maitotuotteiden jatkojalostus. SikkaTalu valmistaa myös luomujäätelöä!

◁ Päijänteen luomun kevätkokouksessa oli mukana mm. (alkaen eturivistä vasemmalta) Kalle Knuuttila, Maija Pentikäinen-Laine, Laura Parikka ja Ari Parikka. Takarivissä vas. Antero Laine ja Ilkka Mesterton.

▷▽Lounais-Suomen luomuyhdistys piti kevätkokouksensa yhteydessä virkistyspäivän, jossa golffattiin rentoon tyyliin Farmersgolfissa.

Tita

-Mar

jut S

alon

en

Tita

-Mar

jut S

alon

en

Tita

-Mar

jut S

alon

en


☐ Kestotilaus 60 €

☐ Yhden vuoden tilaus 66 €

☐ Olen jäsen, kestotilaus 44 €

☐ Opiskelijatilaus 30 €

Nimi:

Osoite:

Puhelinnumero: Sähköposti:

Luomuliiton rekistereiden osoitetietoja voidaan käyttää liiton omiin tilaus- ja suoramarkkinointitarkoituksiin.

☐ Laita rasti niin lähetämme lisätietoa. Leppäkerttu-merkki 150 € / 3 vuotta + jäsenyys + Luomulehti 0 €.

☐ Näytenumero 1 kpl 0 €

☐ Jäsenen vuosikertalahja uudelle tilaajalle 15 €

☐ Muu: Voit esimerkiksi pyytää tarjouksen monen kappaleentilauksesta yritykseesi tai tapahtumassa jaettavastaLuomulehdestä.

lehti

Pinssi 1 € kpl

T-paita 25 € kpl

Haluan liittyä luomuyhdistyksen jäseneksi Luomuyhdistyksien jäsenet ovat myös Luomuliiton jäseniä. Hinnat vaihtelevat hieman yhdistyksittäin, mutta ovat suun-nilleen samat kuin Luomuliitolla.

☐ TUOTTAJAJÄSEN ☐ KULUTTAJAJÄSEN ☐ KANNATUSJÄSEN

☐ ESVY ry (Etelä-Suomi)☐ Saimaan luomu ry (Etelä-Karjala ja Etelä-Savo)☐ Savo-Karjalan luomuyhdistys (Pohjois-Savo ja

Pohjois-Karjala)☐ Päijänteen luomu ry (Päijät-Häme)☐ Lounais-Suomen Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Pirkanmaan Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry☐ Satakunnan luomutuottajat ry

☐ Ekoviljelijät ry (Etelä-Pohjanmaa)☐ Keski-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Pohjois-Pohjanmaan Luonnonmukaisen viljelyn

yhdistys ry☐ Svenska Österbottens Ekologiska förening☐ Kainuun Luomuyhdistys ry☐ Keski-Suomen luomuyhdistys ry

Haluan liittyä Luomuliiton suorajäseneksi☐ Tuottajajäsen 60 € ☐ Kannatusjäsen 100 € (yritys tai henkilö)

☐ Kuluttajajäsen 25 € ☐ Yhdistyksemme haluaa liittyä jäseneksi 140 €

Hinnat sis. ALV 10 %

3/2016


PÄÄTOIMITTAJAPauli [email protected] 550 1850TOIMITUSSIHTEERIElisa [email protected] 0400 534 003 TOIMITUSPL 145, 00101 Helsinki ILMOITUSMYYNTIMaritta Humala/Palmera ky [email protected] 709 9856

TILAAJAPALVELU arkisin klo 9–15 [email protected] 040 547 9924ULKOASUEveliina Sillanpää [email protected] 515 6900JULKAISIJATLuomuliitto ryPAINOPainotalo Plus Digital OyISSN 1455 0660 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

PUHEENJOHTAJAPauli Talvitie044 550 1850TOIMINNANJOHTAJAElisa Niemi0400 534 003 EDUNVALVONTAJOHTAJANiina Ratilainen050 378 7791

[email protected]

ASIANTUNTIJAPALVELUKatso s. 58

LUOMULEHTI www.luomulehti.fi LUOMULIITTO www.luomuliitto.fi

”Haluamme Suomen kartalle ta-pahtuman, jossa kuluttajat saa-vat unohtumattomia makuelä-myksiä luomuruoasta ja tulevat paremmin tietoisiksi luomuruo-an tuotannosta ja sen merkityk-

sestä terveydelle, avaa tapahtuman luon-netta Luomuinstituutin johtaja Pirjo Siiskonen.

Perjantaina 30.9. ohjelmassa on Hyvää terveydelle – 10 syytä valita luomu -semi-naari. Lauantaina 1.10. Mikkelin Kirkko-puiston valtaa luomusadonkorjuu- ja -ka-turuokatapahtuma. Maalaistunnelmaa tapahtumaan tarjoaa Tertin kartano, jos-sa tarjolla on tietoiskuja luomusta, työ-näytöksiä sekä luomuinen buffet-lounas ja kahvila. Maksuton hop on hop off -bus-si kuljettaa vierailijoita Kirkkopuiston ja Tertin kartanon välillä.

Lauantai-iltana Kirkkopuistossa esiin-tyy suomalaisen rytmimusiikin nimiyh-tye Honey B. & T-bones Aija Puurtisen ja Esa Kuloniemen johdolla. Sunnuntaina 2.10. vietetään Sadon kiitosmessua sekä Luomu ravintoloissa -päivää.

TEKSTI: HELI PELTOLA

Maista luomu -ruokatapahtumaanmyyjäksi Mikkeliin 2.10.2016Mikkelissä järjestetään valtakunnallinen koko perheen Maista luomu -ruokatapahtuma 30.9.–2.10.2016. Tapahtuma herättää henkiin Mikkelissä 1990–2000 -luvun alussa järjestettyjen Mikkelin Luomumessujen perinteen uudella tavalla.

MAISTA LUOMU -ruokatapahtuma Mikkelissä 30.9.–2.10.2016PERJANTAI 30.9. • Mikkelin yliopistokeskus klo 12–17 Hyvää ihmiselle – 10 syytä valita luomu -seminaari • Tertin kartano klo 19– Ohjelmallinen luomugaalaillallinen

LAUANTAI 1.10. • Mikkelin Kirkkopuisto klo 10–20 Luomusadonkorjuumarkkinat ja -katuruokatapahtuma Honey B. & T-bones -bluesyhtyeen konsertti klo 18–20• Tertin kartano klo 10–16 Työnäytöksiä, tietoiskuja luomuruoasta, luomuinen buffet-lounas ja kahvila. Keittiömestari Pekka Terävän vinkkejä ruoanlaittoon. Kirkkopuiston ja Tertin kartanon väliä liikennöi maksuton hop on hop off -bussi.

SUNNUNTAI 2.10.• Pitäjänkirkko klo 10 Sadon kiitosmessu ja luomu-uutispuuro • Luomu ravintoloissa -päivä Mikkelin ravintoloissa

MAISTALUO

MU.FI Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke

– Maista luomu -tapahtu-ma on hieno mahdollisuus nostaa näyttävästi esille ko-timaisia luomuruoan tuotta-jia ja jalostajia sekä heidän osaa-mistaan, Siiskonen muistuttaa. Maista luomu -tapahtumaa markkinoidaan valtakunnal-lisesti. Tapahtumaan odotetaan 10 000 kävijää.

Maista luomu -tapahtuman jär-jestävät Luomuinstituutti/Luomui-nstituutin jalkauttaminen -hanke, Mikkelin matkailupalvelut/ Mikkelin kehitysyhtiö Miksei, Mikkelin kau-punki, Mikkelin kaupunkikeskus-tan kehittämisyhdistys Mikke ry, Saimaan luomu ry, Tertin kartano ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. ◀

Lisätietoja tapahtumasta ja ohjeita näytteilleasettajille: www.maistaluomu.fi. ILMOITTAUDU MYYJÄKSI

lauantain 1.10. luomusadonkorjuu- ja katuruoka-tapahtumaan ottamalla yhteyttä Kirsi Mutka-Paintolaan, [email protected], p. 043 826 7882.

http://www.maistaluomu.fi

Parhaat luomumakkarat grilliin!

LIHA-PITOISUUS

84%

PREMIUM GRILLIMAKKARA

LUOMULIHASTA

www.pajuniemi.fi Olemme myös Facebookissa

luomulehti 3/2016

Documents