maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen pohjoismaissa · tervola & verho 2013a). suomessa...

TYÖPAPEREITA

ARBETSPAPPER

WORKING PAPERS

2014:2

MaahanMuuttajien taloudellinen sopeutuMinen pohjoisMaissa

ANU YIJÄLÄ

2

TYÖP

APER

EITA

2014

sisÄllYs

Tiivistelmä ............................................................................................................. 21 Johdanto ........................................................................................................ 32 Tutkimuksen taustaa ..................................................................................... 52.1 Kuka on maahanmuuttaja? ......................................................................... 52.2 Suomen verrattain lyhyt maahanmuuttohistoria ..................................... 62.3 Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen ........................................ 73 Eurooppalaiset hyvinvointivaltiot ja maahanmuutto ............................ 133.1 Euroopan maahanmuuttohistoria pähkinänkuoressa ........................... 133.2 Eurooppalaiset hyvinvointivaltiotyypit ja maahanmuuttopolitiikka .... 144 Maahanmuuttajien toimeentuloteemaan liittyvät kansainväliset tutkimukset ..........................................................................194.1 Maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen Euroopassa ..............194.2 Maassaolon keston vaikutus tukitarpeeseen .......................................... 204.3 Muut aikasidonnaiset tekijät ...................................................................... 265 Yhteenveto ................................................................................................... 28Lähteet ................................................................................................................ 30

Maassaolon keston ja muiden aikasidonnaisten tekijöiden vaikutus tukitarpeeseen

2

tiiVistelMÄ

• Aiempitutkimusonpäätynytosittainristiriitaisiinnäkemyksiinsiitä,kuin-kamaassaoloaika vaikuttaamaahanmuuttajien sosiaalitukitarpeeseen.Tämäntyöpaperintarkoituksenaontehdäyhteenvetoaaihettakoskevastatutkimuksesta.

• Toisettutkimuksetkorostavatmaassaoloajanmerkittäväärooliatukitarvettavähentävänätekijänä.Kuntyöllisyyskotoutumisprosessinmyötäparanee,sosiaalitukientarvevastaavastivähenee.

• Toisaaltajoissakintutkimuksissamaahanmuuttajienkatsotaanmaassaoloajanmyötäsosiaalistuvanvoimakkaamminmyöstukijärjestelmänkäyttöön,mikälisääheidäntukienkäyttöäjavoijohtaasuoranaiseentukiriippuvuuteen.

• Tässätyöpaperissalähestytäänaihettanimenomaanpitkittäistutkimustenkautta,silläaiemmantutkimuksenpohjaltaonselvää,etteipelkkäpoikkileik-kaustarkasteluriitäilmiönkuvaamiseen.Myösmaahanmuutonperusteenhuomioiminentutkimuksessaontärkeää,silläerimaahanmuuttajaryhmienvälilläonsuuriaerojatukienkäytössä.

• TyöpaperionosatyönallaolevaatutkimushankettaMaahanmuuttajien ja valtaväestön toimeentulotukiasiakkuuksien seuranta Helsingissä vuodesta 2006 lukien, jossaseurataanmaahanmuuttajien taloudellistasopeutumistauseanvuodenaikajänteellä.

• TyöpaperipainottuuPohjoismaihin,joidenkeskeisinäyhdistävinätekijöinäpidetäänpohjoismaistahyvinvointivaltiomalliasekäpyrkimystämonikulttuu-riseenmaahanmuuttopolitiikkaan.Tarkasteluonrajattuyksinomaanaikasi-donnaistentekijöidenvaikutustentarkasteluun.Laajempikirjallisuuskatsausjulkaistaanvarsinaisentutkimusraportinohessa.

3

1 johdanto

MaahanmuuttoonliittyvätilmiötovatolleetSuomessaviimevuosinajulkisenkeskustelunjavaltavirtauutisoinninaiheenavarsinusein.Maahanmuutostaonvähitellentullutmyösyksipoliittisenkeskustelunkuumistateemoista,mihinonosaltaanvaikuttanuthuolihyvinvointivaltionrahoituksesta.Keskusteluonkinpai-nottunuterityisestimaahanmuutontaloudellisiinvaikutuksiin.Mielipiteetaiheestajakautuvatjyrkästi:toisissanäkemyksissäkorostuvatmaahanmuuttajienmukanaantuomatuhat–toisissapuolestaanmahdollisuudet.

Myöstieteellinentutkimusonpyrkinytselvittämäänovatkomaahanmuuttajatyh-teiskunnallehyötyvairasite.Tehtäväeikuitenkaanoleolluthelppo,silläkattavankokonaiskuvansaamiseksipelkänrahaliikenteentarkastelunlisäksionhuomioitavamyösitsekotoutumisprosessi.Tämätarkoittaasitä,ettäkentiestärkeinasia,jokamaahanmuuttajienkohdallatuleeottaamukaantarkasteluun,onmaassavietettyaika.TarkastelemallaainoastaanviimeaikoinaSuomeensaapuneitamaahan-muuttajiasaailmiöstäeittämättäliiannegatiivisenkuvan.Useissasuomalaisissatutkimuksissaonkintodettumaahanmuuttajientyöllisyysasteennousevanjaso-siaalitukitarpeenvastaavastivähentyvänmaassavietettyjenvuosienlisääntyessä(esim.Forsander2007;Linnanmäki-Koskela2010;Sarvimäki2010,2011;Sarvimäkiym.2014).

Siitä,millälaillaonnistunutmaahanmuuttovaikuttaakantaväestöntyöllisyyteenonesitettyvarsinerilaisianäkemyksiä:maahanmuutonvoidaankatsoasekälisää-vänmaankansainvälistäkilpailukykyäjatätäkauttaluovanuusiatyöpaikkojaettätoisaaltakiristävänkilpailuamaansisäisillätyömarkkinoilla.Kokoavastivoidaankuitenkinkansainväliseentutkimukseennojatentodeta,ettämaahanmuutonvai-kutuksetkantaväestöntyöllisyyteenjapalkkatasoonovathyvinpieniä(Sarvimäki2010).Vieläeimyöskäänolepystyttyottamaanmukaanlaskuihinsitähypoteettistahyötyä,jonkamaahanmuuttajattyöpanoksellaantuovatyhteiskunnallemmetu-levaisuudessasuurtenikäluokkieneläköitymisensaavuttaessatäydenmittansa.Väestöennusteenmukaaneläkeläistenmääräkasvaa61prosenttiavuoteen2030mennessä,jolloin65vuottatäyttäneitäonjoylineljännesväestöstä(Tilastokeskus2012a).Tällöinainakintietyilläaloilla,kutensairaan-javanhushoidonpuolella,tarvitaanmielelläänjoSuomeensopeutunuttajakieltäainakinauttavastiosaavaatyövoimaapaljonjavälittömästi.Maahanmuuttajatmyöskerryttävätvaltiontulojaverojenmuodossasekäkuluttajinaluovatvälillisestilisäätyöpaikkoja.

VaikkasiisonnistunutsopeutuminenSuomeenhyödyttäämaahanmuuttajanit-sensäohellamyössuomalaistayhteiskuntaa,eiomanpaikanlöytäminenuudessayhteiskunnassakuitenkaantapahduautomaattisesti.Henkilökohtaistentekijöidenohellamaahanmuuttajiensopeutumiseenvaikuttaasuurestimyöskohdemaankotouttamis-jakoulutuspolitiikka(Sarvimäkiym.2014).Selvääonmyös,ettäkult-tuurillisestietäämmälläolevistamaistatulevatryhmättarvitsevatkulttuuriltaansamankaltaisemmistamaistatuleviaenemmänaikaajatukeasopeutuakseenuu-teenmaahanjasentyömarkkinoille.

4

Tämä työpaperi luotaa teoreettista taustaa Maassaolon keston vaikutus maahan-muuttajien taloudelliseen sopeutumiseen –tutkimukselle, jonka tavoitteena on seurata vuonna 2006 toimeentulotukea saaneiden helsinkiläisten maahanmuut-tajien toimeentuloa vuosien 2006–2011 ajan. Vertailuryhmänä toimivat vuonna 2006 toimeentulotukiasiakkaina olleet kantaväestön edustajat. Toimeentulotuen asiakkuuksien kestoa määrittelee koko väestön tasolla polarisaatio: vuonna 2012 reilu neljännes (28 %) asiakkaista oli pitkäaikaisasiakkaita, jotka olivat saaneet toi-meentulotukea 10–12 kuukautta vuodessa. Toisaalta jopa 39 prosenttia oli erittäin lyhytaikaisia asiakkaita, joilla tuen saanti oli kestänyt vain 1–3 kuukautta (THL 2012). Valmisteilla olevassa tutkimuksessa selvitetään, miten Helsingissä asuvat maahan-muuttajat sijoittuvat vastaavassa tarkastelussa. Kyseisen ryhmän tutkiminen on tärkeää, sillä aiemman suomalaisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ovat olleet huomattavasti useammin toimeentulotuen saajina kuin valtaväestö (esim. Tervola & Verho 2013a). Suomessa ei kuitenkaan ole vielä tehty aluetason seurantaa, jotta voitaisiin sanoa miten kehitys kulkee esimerkiksi Helsingin seudulla.

Vaikka maassa vietetty aika on keskeinen komponentti tarkasteltaessa maahan-muuttajien tarvetta tukeutua maamme sosiaalihuoltojärjestelmään, aiemmat suo-malaistutkimukset aiheesta ovat olleet pääosin kertaluonteisia poikkileikkauksia (esim. Linnanmäki 2009; Tervola & Verho 2013a ja b). Poikkileikkaustarkastelu ei kuitenkaan ole varsinkaan maahanmuuttajien kohdalla ilmiön ymmärtämisen kannalta riittävä tarkastelutaso, sillä maassaoloaika vaikuttaa merkittävästi sosi-aalitukien käyttöön. Työn alla olevan pitkittäistutkimuksen tavoitteena onkin tutkia, onko helsinkiläisten maahanmuuttajien tuensaanti tilapäistä, jatkuvaa vai toistu-vaa, sekä tarkastella mahdollisia muutoksia asiakkaana olevan maahanmuuttajan elämäntilanteessa. Pelkän kuvailemisen sijaan pyritään myös kartoittamaan niitä tekijöitä, jotka selittävät toimeentulotuen käyttöä kansalaisuuden ja maahanmuu-ton perusteen sekä toimeentulotukiasiakkuuden laadun mukaan muodostetuissa asiakasryhmissä.

Tarkastelen tässä työpaperissa sitä, mistä kotoutumisessa oikeastaan on kyse. Sen jälkeen käsittelen maahanmuuttajien integroitumista Suomen kontekstissa. Seuraavaksi siirryn pohjoismaisen hyvinvointivaltioproblematiikan ja maahan-muuttopolitiikan välisen suhteen tarkasteluun. Lopuksi esittelen aihepiiriä kos-kevaa kansainvälistä tutkimusta painopisteen ollessa etenkin pohjoismaisessa tutkimuksessa. Työpaperi keskittyy yksinomaan aikasidonnaisten tekijöiden rooliin maahanmuuttajien taloudellisen toimeentulon tarkastelussa.

5

2 tutkiMuksen taustaa

2.1 kuka on maahanmuuttaja?

Kotoutumisenedistämiseentähtäävänlain(1386/2010)mukaanmaahanmuutta-jaonSuomeenmuuttanuthenkilö,jokaoleskeleemaassamuutakuinmatkailuataisiihenverrattavaalyhytaikaistaoleskeluavartenmyönnetylläluvallataijonkaoleskeluoikeusonrekisteröitytaijolleonmyönnettyoleskelukortti.Maahanmuuttovoitapahtuauseineriperustein,mistäsyystäsejaetaanedelleenopiskeluunjatyöntekoon,paluumuuttoon,humanitaarisiinsyihin(pakolaisetsekäturvapaikanhakijat)sekäperhesiteeseenperustuvaanmaahanmuuttoon.

Pakolaiseksimääritelläänhenkilö,jokasaapuuSuomeenkiintiöpakolaisenataiitsenäisenäturvapaikanhakijana.Vuonna2012HelsinkivastaanottineljäsosankaikistakyseisenävuonnaSuomeentulleista(1431)pakolaisista(Helsinginkau-pungintietokeskus2013).LisäksisuuriosaSuomeensaapuneistahenkilöistäonpaluumuuttajia,jotkapalaavatSuomeenjaetunetnisyydenperusteella.Esimer-kiksiinkerinsuomalaisiapaluumuuttajiajaheidänperheenjäseniäänonpalannutSuomeensuuriamääriä(noin30 000)vuosina1990–2011(Maahanmuuttovirasto2011).Inkerinsuomalaisetmuodostavatkinyhdessämuidenvenäjäääidinkielenäänpuhuvienmaahanmuuttajienkanssasuurimman(66 379)vieraskielisenryhmänSuomessa(Tilastokeskus2014a).

EdellistenlisäksiSuomeensaapuuyhäenemmänmyöstyöperusteisia maahan-muuttajia,jotkatulevattännejokoekspatriaatteinavalmiiseentyöpaikkaantaiitse-näiseentyönhakuun.Työperusteisistamaahanmuuttajistaekspatriaateillaonsiinämielessäedullinenasemamuihinmuuttajaryhmiinnähden,ettäheilläonuseinlähtömaassaantakanaanmyösulkomaankomennuksellelähettävänorganisaationtuki.Oma-aloitteisillaulkomaalaistaustaisillatyöntekijöilläsensijaanpuuttuuuseintyöorganisaationtukiniinlähtömaassakuinuudessakotimaassakin(Yijälä2012;Yijälä,Likki,Stein,Jasinskaja-Lahti2009).Ylläkuvattujenmaahanmuuttajaryhmienlisäksitodettakoon,ettämyöspaperittomienmaahanmuuttajienmääräSuomessaonkasvussa.

Maahanmuuttajataustaistahenkilöävoidaantarkastellauseineritavoin.Tutkijatjatilastoammattilaisetkäyttävätmaahanmuuttajanmääreenävaihtelevastiniintämänäidinkieltä,syntymämaatakuinkansalaisuuttakin(tainäidenyhdistelmiä).Etenkinkansalaisuudenkohdallaonkuitenkinseongelma,ettäkansalaisuususeinmuuttuujossainvaiheessapysyväämaahanmuuttoa–näinerityisestipakolaisilla–jahenkilöputoaasitenvirheellisestiulostarkasteltavienjoukosta.Tutkijantehtäväksijäämyösmäärittää,kuinkakauanuudenmaankansalaisuudensaamisenjälkeenmaahan-muuttajanstatussäilyy–onkoesimerkiksiyli20vuottamaassaolluthenkilövielämaahanmuuttaja?Saaduttutkimustuloksetvaihtelevatkinuseinhuomattavastiriippuensiitä,mitenmaahanmuuttajakulloinkinonmääritelty.

6

2.2 suomen verrattain lyhyt maahanmuuttohistoria

Suomiolihistoriallisestitarkasteltunahyvinpitkäänmaastamuuttomaa.Suo-malaistenmuutossaon,pienempienmuuttotrendienlisäksi,havaittavissakaksipääsuuntausta:EnnentoistamaailmansotaasuomalaisialähtihuomattavamääräPohjois-Amerikkaan.Sodanjälkeenpuolestaanlähes80prosenttiamaastamuu-tostasuuntautuiRuotsiin.

MaahanmuuttosensijaanonSuomessavarsinuusiilmiö.Pakolaistenjaturvapai-kanhakijoidenmääräolimaassammekäytännössätäysinmitätönaina1980-lu-vunloppuunsaakka,jollointännealettiinLähi-idänjaSomaliankriisienmyötävastaanottaa500–1000pakolaistavuodessa(Hämäläinenym.2005).PakolaistenohellaSuomeensaapuimyösomatoimisestituleviaturvapaikanhakijoita.Ainavuoteen1990astiSuomeenmuuttavienjoukkokoostuikuitenkinlähinnäRuotsistapalaavistaSuomenkansalaisistajasuomalaistenaviopuolisoista(Forsander2002).

1990-luvunalussatilannekuitenkinmuuttui.Neuvostoliitonhajoamisenseurauk-senakäynnistyneenetnisenpaluumuutonmyötäSuomestatulimuuttovoittomaa,toisinsanoenihmisiätuliSuomeenenemmänkuintäältälähtimaailmalle.Samoi-hinaikoihinSuomeenalkoivirratamyösmuitaetnisestisuomalaisia,jotkaolivataikoinaanlähteneetmuunmuassaAmerikkaan.LisäksiSuomeentulienenevissämäärinmyösturvapaikanhakijoitaetenkinentisestäJugoslaviasta,Somaliasta,IranistajaIrakista.

1990-luvunpuolivälinjälkeenmyösEuroopanunioninalueeltaonmuuttanuthuomattavamääräihmisiäSuomeen.Esimerkiksivuonna2012yhteensä16 340ihmistämuuttiSuomeenEU:nalueelta.Kunsamanavuonnaainoastaan8710suomalaistamuuttiEU:nalueelle,saiSuomipelkästäänEU-maistamuuttovoittoa7 630henkilöä.(Tilastokeskus2012b.)

NykyisinSuomeensuuntautuukinlisääntyvässämäärinpuhtaastityöperusteistamaahanmuuttoaetenkinEU-maistamuttamyöskauempaa.Vuoden2013väkiluvunkasvustajopa90prosenttiamuodostuivieraskielisistähenkilöistä(Tilastokeskus2014b).Suomeenmuutonyleisimmätsyytovatavioituminen,työjaopiskelu.VainnoinseitsemäsosaSuomeenmyönnetyistäoleskeluluvistakuuluuturvapaikanhaki-joille,kiintiöpakolaisilletaiheidänperheenjäsenilleen.(Pakolaisneuvontary2014.)

Muitakuinkotimaisiakieliääidinkielenäänpuhuvienosuusväestöstäonpääkau-punkiseudullaselvästisuurempikuinkokomaassakeskimäärin.Vuonna2013Helsinginväestöstä(612 664henkeä)12,8prosenttia(78 469henkeä)olimuitakuinsuomen,ruotsintaisaamenkieltäpuhuvia(Helsinginkaupungintietokeskus2014).Kokomaassavastaavaosuusoli5,3prosenttia(Tilastokeskus2013).KutenkokomaassamyösHelsingissäkolmesuurintamaahanmuuttajaryhmääovatve-näjän(21%kaikistaHelsinginvieraskielisistä),viron(14%)jasomalinkieltä(10%)äidinkielenäänpuhuvat(Helsinginkaupungintietokeskus2014).

7

2.3 Maahanmuuttajien integroituminen suomeen

MaahanmuuttajienintegroitumistauuteenkotimaahanontutkittupaljonniinSuomessakuinmaailmallayleensäkinjaaiheestaonsaatavillavaltavamäärätietoauseistaerinäkökulmistatarkasteltuna.Suomessaintegraationkäsiteonkäännettykotoutumiseksi.Prosessista,jollamaahanmuuttajapyritäänintegroimaanyhteis-kuntaan,käytetäänkotouttamisenkäsitettä.

Kotouttamislaissa(1386/2010)kotoutuminenjakotouttaminenonmääriteltyseu-raavasti.Kotoutumisella tarkoitetaanmaahanmuuttajanjayhteiskunnanvuorovai-kutteistakehitystä,jonkatavoitteenaonantaamaahanmuuttajalleyhteiskunnassajatyöelämässätarvittaviatietojajataitojasamallakunhänenmahdollisuuksiaanomankielenjakulttuurinylläpitämiseentuetaan.Kotouttaminenonpuolestaanmääriteltykotoutumisenmonialaiseksiedistämiseksijatukemiseksiviranomaistenjamuidentahojentoteuttamientoimenpiteidenjatarjoamienpalveluidenavulla.

kotoutumisprosessin tarkastelu sopeutumista kuvaavien ulottuvuuksien kautta

Kotoutumistavoidaantarkastellaprosessina,jokajohtaauuteenkulttuuriinsopeu-tumisessavaadittaviinmuutoksiinyksilössä.Näitämuutoksiapuolestaanvoidaanhahmottaaerityyppistensopeutumisulottuvuuksienkautta.Akkulturaatiokirjalli-suudessaerotetaanyleisestitoisistaanainakinpsykologinenjasosiokulttuurinensopeutuminen(Berry1997;Ward&Kennedy1993).Psykologisellasopeutumisellaviitataanpsykologiseenjaemotionaaliseenhyvinvointiinjatyytyväisyyteen,jasitämitataanpyytämälläihmisiäarvioimaanyleistävointiaan,elämäntyytyväisyyttäänjaterveyttään.

Sosiokulttuurinensopeutuminenpuolestaanperustuukulttuurinoppimisenlä-hestymistapaan,jokakorostaasellaistensosiaalistentaitojenoppimista,joitayksilötarvitseesopiakseenkantaväestönjoukkoonjapystyäkseensolmimaansuhteitauudessakulttuurisessakontekstissa(Ward2001;Rudmin2009).Sosiokulttuurisensopeutumisenindikaattoreinapidetäänyleensäyksilönarviotasiitä,kuinkahyvintämäpärjääerilaisissasosiaalisissatilanteissauudessaympäristössään.Toisinkuinpsykologisensopeutumisen,jokanoudatteleeU-käyrää(elialunniinsanottuaeuforiavaihettaseuraaselväpsyykkisenhyvinvoinninnotkahdus,jokapalautuulähtötasolleenhiljalleenmaassaoloajankuluessa),sosiokulttuurinensopeutumi-nenkasvaalineaarisestimaassaoloajanpidentyessä(Berry1997).

Etenkinekspatriaattikirjallisuudessaerotetaanuseinedellisistäomaksiulottu-vuudekseenmyöstyösopeutuminen(Aycan1997a;Black&Stephens1989),jollaviitataantyössäsuoriutumiseenjaasenteisiin.Työsopeutumisenindikaattoreinatoimiiyleensätyötehtävissäsuoriutuminen,organisaatioonsamastuminenjasitoutuminen,työtyytyväisyysjairtisanoutumisaikomukset.(esim.Aycan1997ajab;Yijälä,Jasinskaja-Lahti,Likki&Stein2012).Työsopeutumiseenläheisestiyhteydessäontaloudellinensopeutuminen(Aycan&Berry1996).Taloudellisensopeutumisenindikaattorinatoimiiyksilönpalkkatasojatämänomaarviotaloudel-listentavoitteidensasaavuttamisestauudessamaassa.Taloustieteessätaloudellista

8

sopeutumista on tutkittu eniten tarkastelemalla niin kutsuttua tuloassimilaatiota (earnings assimilation), eli maahanmuuttajan ja kantaväestön tulotasoissa olevan eron kaventumista maassaolon pidentyessä (esim. Longva & Rauum 2002).

Maahanmuuttajien taloudellisen sopeutumisen tutkiminen on tärkeää siitä syystä, että useissa aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu eri sopeutumisen ulottuvuuk-sien olevan yhteydessä toisiinsa. On myös viitteitä siitä, että maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen ennustaa muita edellä esitettyjä sopeutumisen ulot-tuvuuksia. Esimerkiksi työttömyyden pitkittymisen on lukuisissa tutkimuksissa ra-portoitu vaikuttavan negatiivisesti maahanmuuttajan ja hänen perheenjäsentensä hyvinvointiin (psykologinen sopeutuminen) sekä uuteen maahan asettumiseen (sosiokulttuurinen sopeutuminen) (Pernice, Trlin, Henderson, North & Skinner 2009). Myös maahanmuuttajien työsopeutumisen on huomattu olevan yhteydes-sä sekä heidän psykologiseen (Searle & Ward 1990; Stening & Hammer 1992) että sosiokulttuuriseen sopeutumiseensa (Gregersen & Black 1992).

Yhteydet voivat kulkea kuitenkin myös toisin päin. Suomessa tehdyissä tutkimuksis-sa myös sosiokulttuurisen sopeutumisen on raportoitu ennustavan sosioekonomis-ta ja psykologista sopeutumista (Mähönen & Jasinskaja-Lahti 2012; Jasinskaja-Lahti 2008). Kanadassa Aycan ja Berry (1996) puolestaan havaitsivat, että työttömyyden ohella myös muun tyyppisillä työelämässä koetuilla vastoinkäymisillä, kuten statuk-sen alenemisella ja vajaatyöllisyydellä (eli töitä on liian vähän tai ollaan liian päteviä siihen työhön jota tehdään), oli negatiivinen vaikutus sekä maahanmuuttajien hyvinvointiin että edelleen heidän psykologiseen, sosiokulttuuriseen ja taloudelli-seen sopeutumiseensa. Kaiken kaikkiaan nämä tulokset korostavat taloudellisen- ja työsopeutumisen roolia osana kokonaisvaltaista sopeutumista uuteen maahan.

Tässä työpaperissa painopiste on nimenomaan maahanmuuttajien taloudellisessa sopeutumisessa. Valmisteilla olevassa tutkimuksessa taloudellisen sopeutumisen indikaattoreina tullaan käyttämään palkkatason (eli hyvä palkka indikoi parempaa sopeutumista; esim. Aycan & Berry 1996) sijaan toimeentulotuen tarvetta: mitä enemmän yksilö joutuu tukeutumaan sosiaalitukiin, sitä heikompaa on hänen taloudellinen sopeutumisensa. Oletusarvoisesti tuen tarve sekä määrällisesti että keston kautta tarkasteltuna vähenee maassaolovuosien lisääntyessä, eli taloudel-lisen sopeutumisen lisääntyessä.

Useissa maissa toimeentulotuen käyttöön yleensäkin liittyy negatiivisia asentei-ta ja toimeentulotuen käyttäjät usein stigmatisoidaan. Kantaväestön kielteinen asennoituminen toimeentulonsa kanssa kamppailevaan maahanmuuttajaan saattaakin hankaloittaa edelleen maahanmuuttajan identiteetin ja positiivisen mi-nä-käsityksen ylläpitämistä, joka jo ennestään voi olla haasteellista maan vaihdosta johtuvan statuksen alenemisen takia (Aycan & Berry 1996). Tällä saattaa edelleen olla kauaskantoisia negatiivisia seurauksia yksilön mielenterveyden kannalta. On myös todisteita siitä, että henkisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien lisäksi työttömyys tai vajaatyöllisyys voi aiheuttaa maahanmuuttajassa syvälle juurtunutta tyytymättömyyttä ja katkeroitumista vastaanottavaa maata kohtaan (Levecque, Lodewyckx & Vranken 2007).

9

Taloustieteessäkotoutumisentaloudellisensopeutumisenulottuvuuttaonmitattuvertaamallamaahanmuuttajientyömarkkina-asemaataisosiaaliturvankäyttöä(ks.esim.Sarvimäki2010;2011)taustaominaisuuksiltaanvertailukelpoiseenkantavä-estöön(Tervola&Verho,2013a).Kattavimmankuvanilmiöstäsaakinyhdistämällänämäkaksinäkökulmaasamaanpitkittäistutkimukseen(esim.Lynn2009).Suomes-samaahanmuuttajienintegroitumistatyömarkkinoilleontutkittupitkittäisasetel-maahyödyntämällämelkopaljon(esim.Forsander2007;Hämäläinenym.2005;Linnanmäki-Koskela2010;Perhoniemi&Jasinskaja-Lahti2006;Sarvimäki2010;2011).Maahanmuuttajiensosiaalitukienkäyttöäkartoittavaapitkittäistutkimustasensijaanlöytyyhuomattavastivähemmän.Helsinkiläistenmaahanmuuttajientoimeentulotukitarvettakäsittelevääpitkittäistutkimustaeioleaiemmintehty.

kotoutumisen tukeminen

KuinkakotoutumistasittenkäytännössäSuomessatuetaan?Viranomaistahojenpuoleltakotouttamislaintavoitteidenonnistunutedistäminentarkoittaasitä,ettämaahanmuuttajilletarjotaanvälineetomaehtoiseentoimintaansuomalaisessayhteiskunnassa(Eronenym.2014).

Vuoden2011syyskuussatulivoimaanuusikotoutumisenedistämistäkoskevalaki,jonkapiiriinkuuluvatkaikkimaahanmuuttajat(Eronenym.2014).Onkuitenkinselvää,ettäSuomessatoimiviinyrityksiinpalkattujenekspatriaattienkotoutuminenjatoimeentulouudessamaassakoostuvathyvintoisentyyppisistäaineksistakuinesimerkiksityöttöminätyönhakijoinataipakolaisinatännetulleidenhenkilöidentoimeentulo.Valtionjaasuinkunnantehtävänäonkinhuolehtiamyösjälkimmäisenryhmänkotoutumisenedistämisestäsekäriittävästävähimmäistoimeentulosta.Taloudellisentuenohellamaahanmuuttajilleonesimerkiksitarjottavaneuvontaajaerilaisiapalveluja,jotkaauttavatheitäintegroitumisessayhteiskuntaanjatyö-elämään.

Kotoutumislainmukaanmaahanmuuttajallaonmyösoikeusalkukartoitukseen,jossaselvitetäänonkohänelletarpeellistatehdäniinkutsuttukotoutumissuunni-telma. Kotoutumissuunnitelmassasovitaantarpeellisistakotoutumistatukevistatoimenpiteistäjatyöllistymistäedistävistäpalveluistakutenkotoutumiskoulutuk-sestajaomaehtoisestaopiskelusta.Suunnitelmatuleetehdäkolmenvuodensisälläoleskeluluvansaamisesta.Mikälimaahanmuuttajaontyötön,muttatähtäimessäontyöntekoja/taiopiskeleminen,suunnitelmalaaditaanyhteistyössämaahanmuutta-jankotikunnanjatyö-jaelinkeinotoimistonkanssa(kuvio1).Kotoutumissuunnitel-malaaditaankerrallaanenintäänvuodeksijasenenimmäiskestoonkolmevuotta.Suunnitelmaavoidaankuitenkintilanteennäinvaatiessajatkaavielämaksimissaankaksivuotta.(Kela2014;lisääkotoutumissuunnitelmastaesim.Eronenym.2014;Työ-jaelinkeinoministeriö2014.)

Sellaisillamaahanmuuttajilla,joillakotoutumissuunnitelmaon,työmarkkinatukimaksetaankotoutumistukena.Kotoutumistuentarkoitusonauttaamaahanmuut-tajaalkuunuudessamaassa.Kotoutumistukimääräytyysamoinperusteinjaonsamansuuruinenkuintavallinentyömarkkinatuki.Mikälisuunnitelmankohteena

10

olevahenkilökieltäytyynoudattamastakotoutumissuunnitelmassasovittujatoi-menpiteitä,työ-jaelinkeinotoimistovoirajoittaahänenoikeuttaankotoutumis-tukeen.

SarvimäenjaHämäläisen(2014)kotoutumissuunnitelmanvaikutuksiaarvioineentutkimuksentuloksetosoittivatkotoutumissuunnitelmanlaatimisenkasvattaneenmaahanmuuttajienkeskimääräisiäpalkka-jayrittäjätulojakymmenenvuodenseurantajaksonaikana47prosenttiaenemmänkuinvertailunkohteenaolleillamaahanmuuttajilla,joillatätäsuunnitelmaaeiollut.Tämätarkoittaakeskimäärin20 000euroasuurempiatulojakymmenenvuodenaikanakotouttamissuunnitel-maansitoutuneillamaahanmuuttajilla.Samallasuunnitelmantehneidenmaa-hanmuuttajiensaamiensosiaalietuuksienmäärätlaskivatselvästi.(Sarvimäki&Hämäläinen2014.)

Vuoden2013lopussayhteensä2260maahanmuuttajataustaistahenkilöäsaiHel-singissäKela:nkotoutumistukea.Kokovuodenaikanatätätukeasaiyhteensä3765henkilöä.(Kelasto2014.)KotoutumistuenlisäksiKelamaksaanormaaliatyömark-kinatukeasellaisillemaahanmuuttajataustaisilletyöttömilletyönhakijoille,jotkaeivätkuulukotoutumistuenpiiriintaijotkaovatjosaaneetkotoutumistukeaedellämainitunajan.

kuvio 1. alkukartoituksesta ja kotoutumissuunnitelmasta vastaavat sekä kotoutumis- tukea maksavat tahot

Tuen maksaja

Asiakas on työtön:tavoitteena on koulutus ja/tai työ

Asiakas on töissä tai työvoiman ulkopuolella (opiskelija, työkyvytön, eläkkeellä,

kotona lasten takia)

TE-toimistot

Sosiaali- ja terveysviraston maahanmuutto- yksikkö tai kunnan sosiaalipalvelutoimistot

Työmarkkinatuki

Kela tekee päätöksen 1-3 (max. 5) ensimmäistä

vuotta kotoutumistukena Tämän jälkeen tarvittaessa

normaalina työmarkkina-tukena

Toimeentulotuki

Sosiaali- ja terveysvirasto tekee päätöksen

1-3 (max. 5) ensimmäistä vuotta kotoutumistukena

Tämän jälkeen tarvittaessa normaalina toimeentulo-tukena

Alkukartoitus/kotoutumis-suunnitelma

11

Maahanmuuttajat ja toimeentulotuki

Mikälimaahanmuuttajaeiesimerkiksiiän,työkyvyttömyyden,opiskelun,lastenhoidontaityönteonvuoksipystyrekisteröitymääntyöttömäksityönhakijaksi,voihänkuitenkinollaoikeutettusaamaankotoutumistukeajamyöhemmintarvittaes-satoimeentulotukea(kuvio1).Tällöintukituleesosiaali-jaterveysvirastostajasevastaanormaaliatoimeentulotukea,jotamaahanmuuttajatsaavatsamoinperusteinkuinvaltaväestökin.

Toimeentulotukimuodostuuperustoimeentulotuesta,täydentävästätoimeen-tulotuestajaehkäisevästätoimeentulotuesta.Kotitaloudenkaikkietuudet(esim.työttömyysturvataisairauspäiväraha)vähentävättäysimääräisestitoimeentulotuenmäärää,muttaansiotuloistajätetäänaina20prosenttia(korkeintaan150euroa)kannustusmielessäasiakkaallehyödyksi.(Sosiaali-jaterveysministeriö2014.)Tuenmääräänvaikuttaamyöskotitaloudenkokojarakenne.Vuoden2013lopussayhteensä3350henkilöäsaiHelsingissäsosiaali-jaterveysvirastonkotoutumistukea(vrt.toimeentulotuki)(Helsinginsosiaali-jaterveysvirasto2014).Lisäksihuomat-tavastiuseampimaahanmuuttajasaiperustoimeentulotukea.

Maahanmuuttajattulevattoimeentulotuenpiiriinlähinnäkahdestasyystä.Ensin-näkin,maahanmuuttajientyöttömyysasteonkokoväestöntasollatarkasteltunahuomattavastikorkeampikuinvaltaväestön:jopa22,7prosenttiavieraskielisistäolityöttöminäalkuvuodesta2012(vrt.valtaväestön9,6prosenttia)(Sisäasiainmi-nisteriö2014).Toiseksi,maahanmuuttajienpalkkatasoonvaltaväestönpalkkatasoahuomattavastialhaisempi(esim.Sarvimäki2011),eivätkäansiotulottätenriitäainatoimeentuloon.Osittaintämäjohtuumaahanmuuttajilletyypillisistä,heikomminpalkatuistatyötehtävistä.Onmyösesitetty,ettämatalampipalkkatasojohtuisisiitä,ettämaahanmuuttajatsaavatnk.ulkomaalaispalkkaa,jokaonkantaväestönansio-tulojaheikompaa(Forsander2002,197).Kansainvälisissätutkimuksissaonlisäksiraportoitumuutonsyynvaikuttavantaloudelliseensopeutumiseenjatätäkauttakotoutumisenonnistumiseenlaajemminkin.EsimerkiksipakolaisenamaahantulleillasaattaaollavaikeampaalöytäätyöpaikkakuinOECD-maistatulleilla(esim.Hansen&Lofstrom2011;Sarvimäki2010;Tervola&Verho2013a).

Vuonna2007toimeentulotuenpiirissäolisuomen-jaruotsinkielisistähelsinki-läistalouksista10prosenttia.Vastaavalukuvieraskielistentalouksienkohdallaoli27prosenttia.Muunkielisenväestönosuustoimeentulotuenasiakkaistaoliyli20prosenttia,mikäsuhteutettunaheidänmääräänsäHelsingissä(8,2%)onhuomattavansuuri.(Linnanmäki2009;ks.myösTervola&Verho2013a.)Mikälitoi-meentulotuenkäyttömielletäänkotoutumisenindikaattoriksi,onhuolestuttavaa,ettäylineljännesmaahanmuuttajatalouksistaelääköyhyysrajanalapuolella.Tämätarkoittaakäytännössäsitä,ettävarsinuseinmaahanmuuttajatalouksissajoudutaanläpikäymäänmuutonitsensämukanaantuomienhaasteidenlisäksimyösjatkuvaahuoltasiitä,kuinkarahatriittävätperheenvälttämättömiinmenoihin.

VaikkamaahanmuutostakoituukinSuomellekuluja,onkuitenkinsyytäpitäämie-lessämyösmaahanmuutonhyödyt.Maahanmuuttajatovatyleensävaltaväestöänuorempia,mikävaikuttaapositiivisestierityisestiEuroopanmaidenvanhenevaanväestörakenteeseen.Eurooppalaisettyöntekijätovatperinteisestipaikallaanpysy-

12

vääväkeä.Maahanmuuttajatvoivatkinhyödyttääisäntämaataanjuuriparemmanliikkuvuutensakauttaelimuuttamallatyövoimapulastakärsivillealueilletasapai-nottaennäinmaantaloutta(DeGiorgi&Pellizzari2006).Heitätarvitaantyömark-kinoillamuunmuassahoitoalallajamonissamuissatyötehtävissä,joihinonvaikealöytääsuomalaistatyövoimaa.Lisäksikansainvälisethuippuosaajatvaikuttavatisäntämaansakilpailukykyynmaailmalla(Nannestad2007;Zimmermann1995,46.)Maahanmuuttajatovatmyöspalveluidenkäyttäjiäjaerilaistenhyödykkeidenkuluttajia,lisätentätäkauttakokoväestöntulojajaluodenheilleuusiatyöpaikkoja(Borjas1999a,87–88).

13

3 eurooppalaiset hYVinVointi- Valtiot ja MaahanMuutto

3.1 euroopan maahanmuuttohistoria pähkinänkuoressa

EurooppalaisenmaahanmuutonhistoriavoidaanZimmermannin(1995)mukaanjakaaneljäänperiodiin.Sodanjälkeinensopeutumisenjadekolonisaationperiodiolivuosina1945–1960,jolloinsuurijoukkoihmisiäsiirtyiItä-EuroopastajaEu-roopanmaidenentisistäsiirtomaistauusilleasuinalueilleetenkinLänsi-Saksaan,Iso-Britanniaan,Ranskaan,BelgiaanjaHollantiin.Toisenperiodinaikana,vuosina1955–1973,Euroopassaharjoitettiinkysyntäperusteistamaahanmuuttopolitiikkaavallitsevantyövoimapulanpaikkaamiseksi.VarsinkinEtelä-Euroopastamuutettiintuollointyönperässäpohjoiseen,erityisestiSaksaanniinkutsutuiksivierastyöläisik-si.Työperusteisiamaahanmuuttajiatulimyösvaltamerientakaasuuntautueneri-tyisestiEnglantiinjaHollantiin.EuroopanulkopuoleltatulleettyöntekijätolivatkinvahvastimukanaluomassatoisenmaailmansodanjälkeisenEuroopantaloudellistakasvua.Kolmasperiodikeskittyyvuosiin1974–1988,jolloinmaahanmuuttoaen-simmäisenöljykriisinjälkeenrajoitettiinvoimakkaastikokoEuroopassa.Rajoitukseteivätkuitenkaankoskeneetperheperusteistaeikähumanitääristämaahanmuut-toa.Neljäsperiodi,jokaalkoinoin1988,liittyivahvastisosialistisenjärjestelmänkaatumistaseuranneeseenpaluumuuttoonidästälänteen–etenkinSaksaan–jahumanitääriseenmaahanmuuttoon.(Zimmermann,1995.)

Sittemminmuuttovirratovatmonimuotoistuneeteikäedelläkuvatuntapaisiamuuttovirtauksiapystytäenääerottamaantoisistaanyhtäselkeästi.Pääpiirteittäänmuuttoliikekulkeenykyisinkehittyvistäkehittyneisiinmaihinjamaahanmuuttajatmuodostavatkinnoin10prosenttiaOECD-maidenväestöstä.Vastaanottavatmaatvoidaanjakaakarkeastikahteenpääkategoriaanmaahanmuuttajienpääasiallisenmuuttosyynmukaisesti.NiinkutsututuudetisäntämaatPortugali,Espanja,ItaliajaSuomi,sekäTanskajaIso-Britanniavastaanottavatpääosintyöperusteisiamaahan-muuttajia.TraditionaalisempienmaahanmuuttomaidenRanskanjaSaksanohellamyösRuotsijaNorjavastaanottavatpääosinpakolaisenataiperheenyhdistämisentakiamaahantuleviahenkilöitä.(ks.Euroopanmaidenmaahanmuuttovirroistatarkemminesim.Mouhoud&Oudinet2010.)

Kotimaataanvaihtavienihmistenedustamienkansalaisuuksienkirjoonlaajentunutmerkittävästi.Maahanmuuttajatovatuseinmyösaiempaaparemminkoulutettuja

ja–toisinkuinaiemmin–puoletmuuttajistaonnaisia.(Mouhoud&Oudinet2010.)Myösmaahanmuuttajienmotiivitvaihtelevat:kunEU:nsisäistämaahanmuuttoaohjaavatuseintyöperäisetseikat,onEU:nulkopuoleltatulevienmuuttouseinspe-kulatiivisempaaeikätyöpaikastavielämuuttovaiheessauseinoletietoa.Tätämyötämyöstäysinuudentyyppisiämaahanmuuttokategorioitaonsyntynytesimerkiksialunperinvainlyhytkestoiseksisuunnitellun,niinkutsutunväliaikaisenmaahan-muuton(temporarymigration)venähtäessäjamuuttuessapysyväksi.

14

Myöstoistuvamaahanmuutto(circularmigation),jossaensimmäistämaahanmuut-toaseuraaainavähintääntoinenmaahanmuutto,onyleistynythuomattavastinyky-ajankosmopoliittien,maailmankansalaisten,joukossa.Ilmiönyhtämuotoavoidaankuvatatapahtumaketjulla,jossamuutetaanEuroopanulkopuoleltaensinsellaiseenEuroopanmaahan,jonneonhelpompipäästä(eliperifeeriseenkauttakulkumaa-han),jamyöhemminjatketaantästäeteenpäinvarsinaiseenkohdemaahan.Niinsanotutreunamaat–kutenEspanjajaKreikka,muttamyösSuomi–puolestaanhyödyntävättämäntyyppisiämaahanmuuttajia,jotkaovatvalmiittekemäänmitätahansatyötäsaadakseenkulkuluvanEU:nalueelle,tasapainottaakseentyömarkki-noitaan.Toistuvamaahanmuuttokattaajopa10prosenttiaEU:nsisäisestämaahan-muutosta.(Mouhoud&Oudinet2010.)EU:njäsenvaltioidenlaajenemisenmyötämyösEU:nsisäinenmaahanmuuttoonlisääntynyt,kattaennykyisinylikolmasosankokoEUalueenmuuttovirroista.

3.2 eurooppalaiset hyvinvointivaltiotyypit ja maahanmuuttopolitiikka

UseissaYhdysvalloissasekäEuroopassatehdyissätutkimuksissaonhuomattu,et-täkattavasosiaalitukijärjestelmätoimiivetotekijänämaahanmuuttajienvalitessatulevaakotimaataan:parempiasosiaalietujatarjoaviinmaihinmuuttaaenemmänväkeä(esim.DeGiorgi&Pellizzari2006;Borjas1999b;McKinnish2005).Pohjois-maissaonmaailmankattavinsosiaaliturvajärjestelmä.EsimerkiksiSuomessasosi-aalinenturvaverkostoalkoilaajentuavoimakkaastijo1960-ja1970-luvuiltalähtien.Nykyisetmaahanmuuttovirratovatkinluoneetpaineitaeurooppalaisellejaetenkinpohjoismaisellehyvinvointivaltiojärjestelmälle(DeGiorgi&Pellizzari2006).

Mikä on hyvinvointivaltio?

Euroopantilanteestapuhuttaessaonaiheellistaensinkuvatalyhyestimillaisiahyvinvointijärjestelmiäylipäätäänonolemassa.Hyvinvointivaltionmäärittelyeikuitenkaanoleaivanyksinkertaista(ks.esim.Barr2012,7–8),sillävaltionroolihyvin-voinninturvaajanavaihtelee.Määrittelytavastahuolimattalänsimaisetkehittyneetvaltiotmääritelläänpoikkeuksettahyvinvointivaltioiksitai-yhteiskunniksi,joistajälkimmäisenterminkäyttöonyleistynytviimevuosikymmeninäsenkansalaistenomaavastuutahyvinvointiyhteiskunnanosanakorostavanpainotuksenmyötä(tässätyöpaperissaeikuitenkaanotetakantaasiihen,kumpitermionkorrektimpi,vaankäytetäänniitäsynonyymeina).EU-valtioillaonkuitenkinkeskenäänhyvinkinerilaisiasosiaalihuoltokäytäntöjäliittyenerilaisistasosiaalituistakoostuviintulon-siirtoihinjamuihinetuisuuksiinkutensairaanhoitoon,koulutukseenjalastensekävanhustenhuoltoon.

Esping-Andersenin(1990,149)mukaanEuroopanmaatvoidaanjakaakolmeenerihyvinvointivaltiotyyppiinsenmukaan,nähdäänkötyövoimajayksilöpelkkänätuotannontekijänävaivastustetaankotällaistanäkökulmaaliianesineellistävänä.Nämäovatsosiaalidemokraattinen,liberaalisekäkonservatiivinenhyvinvointi-valtio.Pohjoismaatedustavatsosiaalidemokraattistahyvinvointivaltiotyyppiä,

15

jonkakeskeinenperiaateonuniversalismieliyhdenvertainenkohtelukaikkienyhteiskunnankansalaistenjavakinaistenasukkaidenkesken.Sosiaalidemokraat-tisissahyvinvointivaltioissayksilönesineellistämistävältetäänjayksilölläkatsotaanolevanoikeuspystyäylläpitämääntoimeentuloaanmyössilloin,kuntämäsyystätaitoisestaontyömarkkinoidenulkopuolella–perheasemastaanriippumatta.Yk-silöidenmarkkinariippuvuudenvähentämiseksipohjoismainenjärjestelmätukeekansalaisiaantarjoamallaheillesosiaaliturvanjaerilaisiajulkisiapalveluja,joidenpiiriinkuuluvatkaikkikansalaisettasapuolisesti.(Esping-Andersen1990.)

Anglosaksisenmallinmukaisissa,niinkutsutuissaliberaaleissahyvinvointivaltiois-sa(esim.Iso-BritanniajaIrlanti,myösUSA,KanadajaAustralia),tilannepuoles-taanonpäinvastainen:päävastuutoimeentulostaonyksilölläitsellään.Näinollenmarkkinatsanelevatpitkältiyksilöntoimeentulon,mistäsyystätyötäarvostetaansuuresti.Keskieurooppalaisenmallinmukaisetkonservatiivisethyvinvointivaltiot,kutenRanska,Saksa,SveitsijaItävalta,sijoittuvatpuolestaansosiaalidemokraat-tistenjaliberaalistenhyvinvointivaltioidenvälimaastoon.Nämämaatkorostavatydinperheenrooliahyvinvointirakenteidenylläpitäjänä.(Esping-Andersen1990.)

pohjoismaiden maahanmuuttopolitiikka

EU:n jäsenvaltiot päättävät itse millaisia oikeuksia ne haluavat millekinmaahanmuuttajaryhmälleantaa.Tätenjäsenvaltioidenkeskenonhuomattaviaero-jamaahanmuuttopolitiikassa,jokamäärittääketkäsaavatjäädämaahanasumaanjamitenmaahanmuuttajatpyritäänkotouttamaan.Nämäerotjohtuvatpitkältijäsenvaltioidenerilaisistatarpeistamitätuleeniidentaloudellisiinintresseihin.Pohjoiseurooppalainenhallintojärjestelmäpyrkiihoukuttelemaanpääasiassakorkeastikoulutettuaväkeä,muttarajoitteistajoustetaantarpeenmukaan,mikälivähemmänkoulutetuntyövoimantarvekasvaa(Mouhoud&Oudinet2010).

Akateemisessakirjallisuudessamaidenkäyttämätmaahanmuuttostrategiatonpe-rinteisestijaettukolmeentoisistaanpoikkeavaanmalliin.Eristämisellä(exclusion)viitataanstrategiaan,jossamaahanmuuttajateristetäänomaksiryhmäkseen(esim.Saksanturkkilaiset).Toinenstrategiaonsulauttaminen(assimilation),jotakäyt-tävissämaissamaahanmuuttajienodotetaanmuuttuvanisäntämaanasukkaidenkaltaisiksi(esim.Ranska).Kolmasstrategiaonmultikulturalismi,jokaperustuuajatukseenenemmistö-javähemmistöryhmiensamanarvoisuudesta.Multikult-tuurisessastrategiassamonimuotoisuuttaarvostetaanjamaahanmuuttajienomankulttuurinsäilyttäminennähdäänarvokkaaksijasitäpyritääntukemaan.StrategianparhaimpanaesimerkkinätoimiiniinkutsuttuKanadanmallielimonikulttuurinenintegraatio(multiculturalintegration).Mallissakeskeistäonvastavuoroisuus–sekämaahanmuuttajatettäisäntämaankansalaisetjoustavatjakasvavatvuorovaikuttei-sesti.(Castles&Davidson2000;Lahav2004.)Kirjallisuudessaonkuitenkinesitetty,ettäkaikkienmaidenmaahanmuuttopolitiikatovatläpikäyneetmuutoksiaeikäedellämainittujastrategioitaeienääesiinnyniidenprototyyppisessämuodossaan(Regout2011).

16

Tässätarkastelussapainopisteonsiinä,mitenmaahanmuuttoilmiönäsuhtautuuPohjoismaidensosiaalidemokraattiseenhyvinvointivaltiotyyppiin.Valintaonpe-rusteltavissasillä,ettävaikkaensimmäisetmaahanmuuttajatsaapuivatRuotsiinselvästiaiemminkuinNorjaan,Tanskaan,jaetenkinSuomeen(ks.taulukko1),ovatnäidensamaanhyvinvointivaltiotyyppiinkuuluvienmaidenkokemuksetjahaasteetolleetmelkosamankaltaisia(Ugland2014).Yleisestiottaenvoidaantämänhyvinvointivaltiotyypinkohdallaajatella,ettämitävähemmänyksilöntoimeentuloriippuumarkkinoista,sitäenemmänkorostuuyhteiskunnanvastuukansalaistensariittävänsosiaaliturvanjaperuspalvelujensaatavuudenturvaajana.Käytännössätämätarkoittaamyösselvästisuurempiasosiaalitukiakuinliberaaleissajakon-servatiivisissahyvinvointivaltioissa.ToisinkuinesimerkiksiSaksassajaSveitsissä,joissapitkäaikainentukiriippuvuusvoivaikeuttaapysyvänoleskeluluvantaikansa-laisuudenmyöntämistä(Koopmans2010), pohjoismaisenmonikulttuurisuuside-ologianytimessäonmaahanmuuttajientasavertaisetoikeudethyvinvointivaltionjärjestelyihin,kutenoikeussosiaalitukiinja-avustuksiin.Pohjoismaisenideologiankeskiössäonmyösmaahanmuuttajienoikeusomankulttuurinsasäilyttämiseen.

Pohjoismaidentyömarkkinoidenpalkkausjärjestelmäjahelppopääsysosiaalitukienpiiriinovatkuitenkinjohtaneetsiihen,ettätulokkaatovatasettaneetpohjoismai-senhyvinvointivaltionperiaatteetkoetukselle(esim.Brochmann&Grødem2013).Tanskassatilanteeseenonreagoituensimmäisenä.MuissaskandinaavisissamaissajaSuomessaonpuolestaanollutliberaalimpisuhtautuminenetenkinmaassajooleviinmaahanmuuttajiin.Kaikissaneljässämaassasekämaahanmuuttopolitiikkaaettämaahanmuuttajienkotoutumistakoskeviasäännöksiäonkuitenkinrukattuhuomattavasti2000-luvulletultaessa(ks.kattavateosaiheestaesim.Sainsbury2012).

Skandinaavisissamaissa,jotkapyrkivätitsekinyhdistämäänhyvinvointivaltionjamonikulttuurisenideologianperiaatteitakeskenään,onedellämainittuKanadanmalliolluthuomattavankiinnostuksenkohteellajaheijastunutselvästinäidenmaidentällävuosituhannellatekemiin,maahanmuuttoakoskeviinpoliittisiinlin-jauksiin.(Ugland2014.)Maidenvälilläonkuitenkinolluthuomattaviaerojasiinä,mitenKanadanmalliaonkussakinmaassasovellettu(taulukko1).

17

taulukko 1. skandinaavisten maiden maahanmuuttohistoria ja -politiikka pähkinänkuoressa

Ruotsinmaahanmuuttohistoriavoidaanjakaakolmeeneriperiodiin.1950-ja1960-lukuaina1970-luvunensimmäisiinvuosiinsaakkaolivattyöperusteisenmaa-hanmuutonaikakautta.SadattuhannetmaahanmuuttajatmuistaOECD-maistajaetenkinmuistapohjoismaistamuuttivatRuotsiintaloudellisistasyistä.RuotsiinsaapuimyöspääosinhyvinkoulutettujapakolaisiaitäisestäEuroopasta.Maa-hanmuuttajientyöttömyysolijopavähäisempääkuinkantaväestön.Piantämänjälkeenkäynnistyikuitenkinhyvintoisentyyppinenjakso,jolloinrajoitetummanmaahanmuuttopolitiikanseurauksenatyöperusteinenmaahanmuuttolakkasiläheskokonaanjaRuotsiinalkoisaapuaenenevässämäärinpoliittisinperusteinmaahantuleviapakolaisialähinnäOECD:nulkopuolisistamaista.(Edin,LaLonde&Åslundym.2000;Hammarstedt&Sukhur2007.)Vuonna2008maakuitenkinyllättäenavautuiuudelleenkaikentyyppiselletyöperusteisellemaahanmuutolleesimerkiksihelpottamallahuomattavastityölupaanvaadittaviakäytäntöjä.NäinRuotsiinpääsynkriteeritmuuttuivathuomattavastiliberaalimmiksikuinmuissaPohjoismaissa,joissatyöperusteinenmaahanmuuttoonpyrittyensisijaisestirajaamaankoulutettuuntyövoimaan(Emilsson2014;Ugland2014).

ViimeisenvuosikymmenenaikanakolmestaskandinaavisestamaastajuuriRuot-sionsäilyttänytkaikkeinavoimimmanjamultikulttuurisuusmyönteisimmänkäytännönmyösmitätuleeerikulttuuriryhmienoikeuksientunnustamiseenjakotouttamiseen.ToisinkuinKanadanmallissa,kansalaisuudensaamineneiedellytäruotsinkielenosaamista.Muutenkinmaassasuositaanehdottomienpakotteidensijaanmaahanmuuttajienkannustamistaerilaisiinvapaaehtoisiin,kotoutumistaedistäviin,ohjelmiin.Ruotsissaalettiinesimerkiksivuodesta2010lähtienvaatia,ettäRuotsissaasuvan,perheenyhdistämistätahtovanhenkilön,tuleevoidaosoittaasaavansasäännöllistätuloajaasuvansavakituisessaosoittees-sa.(Ugland2014.)Mikälinämävaatimuksettäyttyvät,kyseinenhenkilövoidaan”palkita”siten,ettähänsaatuodaperheenjäseniäänasumaanRuotsiin(Ugland2014;Ref.Borevi2012,75).

18

TanskanmaahanmuuttohistoriaonnoudatellutosittainsamaakaavaakuinRuotsin:TyöperusteinenmaahanmuuttoetenkinTurkistajaent.JugoslaviastasekämuistaPohjoismaistadominoiTanskaansuuntautuvaamaahanmuuttoa1960-luvultaaina1970-luvunalkupuolelleasti.Vuoden1973öljykriisinjälkeenpainopistesiirtyipakolaisperusteiseenmuuttoonjank.vierastyöntekijöidenmäärätippuiradikaalisti.(Husted,Nielsen,Rosholm&Smith2001.)ToisinkuinRuotsissa,vastaavaauudelleenavautumistatyöperusteisillemaahanmuuttajilleeikuitenkaanTanskassaoletapahtunut.Kaikenkaikkiaanulkomaalaistaustaisten(maahanmuuttajatjasellaisetjälkeläiset,joillamolemmatvanhemmatmaahan-muuttajia)osuusväestöstäonhiemanyli11prosenttia(StatisticsDenmark2014).

Tanskassasiirryttiinvuoden1998integraatiolainmyötämonikulttuurisuuttakan-nattavastalähestymistavastaselkeästiassimilatiivisempaansuuntaan.Samallakuntaloudellisenmaahanmuutonperusteitalievennettiin,perhesideperusteisenmuutonsääntöjäkiristettiinjamaahanmuuttajiensulautumistavaltaväestöönalettiinedistääuusinsäännöksin.Näistämainittakoonpakollisetkotouttamisoh-jelmatsekäsosiaalitukienleikkaukset:kotouttamistuenmäärääpienennettiinhuomattavastinormaaliasosiaalitukeapienemmäksijamääräänvaikuttaany-kyisinmyösmaassaoloaika.Lisäksipysyvänoleskeluluvan,pakolaisstatuksenjaTanskankansalaisuudensaamistavaikeutettiinhuomattavasti.Vuonna2010Tanskassaaloitettiinmyöspisteytykseenperustuvamaahanmuuttokontrolli,jokaKanadanmallistapoiketenlaajennettiinkoskemaanmyösperheperusteisiamaahanmuuttajia.(Ugland2014.)

Norjanmaahanmuuttopolitiikkaonsaanutalkunsavuoden1975maahanmuut-tajasääntelystä.PääpiirteissäänNorjanpolitiikkaon1970-luvultalähtiennou-datellutkahtalaistamallia,jonkapääpilaritovatmaahanmuutonkontrollointijauusientulokkaidentehokaskotoutuminen.Maaonrajoittanutlähinnämatalastikoulutetun,etelästätulevantyövoimanpääsyämaahan.Näinollen,1970-luvultaainaEU:nlaajenemiseen2004asti,Norjanmuuttovirtaonmuodostunutpää-osinhumanitäärisestämuutosta.LaajenemisenjälkeenmaahanalkoikuitenkintullaselvästienemmäntyöperusteistamuuttoaEU:nuusistajäsenmaistaItä-jaKeski-Euroopastajanyttemminnäistäryhmistäkoostuukinmaanpääasiallinenmuuttovirtaus.(Brochmann&Grødem2013.)Tällähetkellä15prosenttiaNorjanväestöstäonmaahanmuuttajataustaisia(StatisticsNorway2014).VaikkaNorjanmaahanmuuttajaväestöstävaltaosaonperheperusteista,myösNorjassatyöperus-teistamaahanmuuttoaonviimeisenvuosikymmenenkuluessapyrittylisäämään(Ugland2014).

MyösNorjassaonhaettuvaikutteitaKanadanmallista,vaikkakinTanskaanverrattunaNorjassaonsuhtauduttuselvästikriittisemminKanadanmalliinso-veltamiseen,sillämallineiolekatsottusopivanyhtämutkattomastinorjalaiseenyhteiskuntarakenteeseen.Norjassaonkinedettyselvästimaltillisemminmaahan-muuttoajamaahanmuuttajienkotouttamistakoskeviensäännöstenkohdalla.(Ugland2014.)NorjantilannemuistuttaasiinämielessäenitenSuomentilannetta,ettämyösSuomessaonTanskaanjaRuotsiinverrattunaedettyhillitymminmitätuleemultikulttuurisenideologiansoveltamiseen.Suomenkohdallatämäjohtuuosittainsiitä,ettämaahanmuuttoSuomeenolituskinehtinytkäynnistyäkunSuo-mijojoutuihistoriansapahimpaanlamaan.

19

4 MaahanMuuttajien toiMeentuloteeMaan liittYVÄt kansainVÄliset tutkiMukset

TässäluvussatarkastellaanensinmaahanmuuttajientaloudellistasopeutumistanimenomaansosiaalitukienkäytönnäkökulmastayleisluontoisestikokoEuroopantasolla.TämänjälkeenkeskitytäänmaassaolonkestonvaikutustatukitarpeeseenselvittäneisiintutkimuksiinerityisestiPohjoismaissa.Lopuksikäsitelläänlyhyestivielämuitasosiaalitukitarpeeseenvaikuttaviatekijöitämaahanmuuttokontekstissa.

4.1 Maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen euroopassa

Euroopassatehdyissätutkimuksissaonhavaittu,ettämaahanmuuttajiensosiaali-jatyöttömyystukienkäyttöonEuroopassaselvästiyleisempääkuinYhdysvalloissajaKanadassa.KunhavaintoapeilataanEuroopannopeastivanhenevaanväestöra-kenteeseen,onselvää,ettäkyseessäonpoliittisestihyvinmerkittäväasiajatätenerittäintärkeätutkimuskohde.(Büchel&Frick2003a;Kerr&Kerr2011.)

Maahanmuuttajataustaistenhenkilöidentaloudellisessamenestymisessäonkui-tenkinhavaittuhuomattaviaerojaeriEU-maidenvälillä.VerratessaankeskenäänkahdeksaaEU-maata(Iso-Britannia,Irlanti,Saksa,Tanska,Luxemburg,Itävalta,ItaliajaEspanja)BücheljaFrick(2003a)havaitsivatmaahanmuuttajienerityisestiTanskassakäyttävänsosiaalietujahuomattavastivaltaväestöäenemmän.Tutkimustaedeltävänävuonnajopayli38prosentillamaahanmuuttajatalouksistapääasiallinentoimeentulonlähdeoliollutsosiaalitukitai-avustus.Tämäylittilähesviisinkertai-sestisosiaalitukiapäätulonlähteenäänkäyttävienosuudenkantaväestössä.(Büchel&Frick2003a.)MuissatutkimuksenkohteinaolleissaEU-maissamaahanmuutta-jienjakantaväestönväliseterotolivatpienempiäjamaahanmuuttajiensosiaalitu-kienkäyttöpääasiallisenatoimeentulonlähteenäoliyleensäkinharvinaisempaavaihdellen2prosentin(Italia)ja7,8prosentin(Irlanti)välillä(Büchel&Frick2003a).

Vastaaviatuloksiaonraportoitumyösmuissatutkimuksissa.EsimerkiksiBarrettjaMaître(2013)löysiväthyvinvähäntodisteitamaahanmuuttajienkorkeammistaso-siaalituistavertailututkimuksensakohteenaolleissa18Euroopanmaassa,NorjassajaIslannissa.Itseasiassatutkijoidenmukaannäyttäisisiltä,ettämaahanmuuttajatvastaanottivatkantaväestöävähemmänsosiaalitukiauseimmissatutkituistamais-ta.Tästähuolimattamyöskyseisessätutkimuksessatuliilmi,ettäselvästiyleisintätukien(työttömyyden,sairauden-jatyökyvyttömyydenosalta)saantioliEU:nulkopuoleltatulleidentyöikäistenkohdallanimenomaanSuomessa.Kunlisäksivanhuus-japerhettä/lapsiakoskevattuetotettiinmukaantarkasteluun,ainoatmaat,joissatukiensaantiolitilastollisestimerkitsevästiyleisempäämaahanmuut-tajienkuinkantaväestönkeskuudessaolivatRuotsi,SuomijaTanska.Tämäkoski

20

kuitenkinainoastaanEU:nulkopuoleltatulleitamaahanmuuttajia.TanskassatosinmyösEU:nsisältätulleidenmaahanmuuttajientukiensaantipoikkesimerkitsevästikantaväestöstä.(Barrett&Maître2013.)

Onmyöshuomattu,ettäEU:nulkopuoleltatulevienkorkeastikoulutettujenmaa-hanmuuttajienosuusonsuurempinimenomaansellaisissaEU:njäsenvaltioissa(esim.Britannia,Espanja,KreikkajaPortugali),joissatukiensaantionselvästivä-häisempääkuinniissävaltioissa,joissaonkattavampitukijärjestelmä(esim.Belgia,HollantijaTanska),javastaavastivähemmänkoulutettujamaahanmuuttajia.Tämähavaintopuoltaaniinkutsuttuahyvinvointimagneetti(welfaremagnet)-ilmiötä,jonkamukaanosamaahanmuuttajistapyrkiimaksimoimaanmuutostasaaduntalo-udellisenedunnimenomaanparempiensosiaalietuuksienmuodossa.(Nannestad2007;ks.myösEdin,LaLonde&Åslund2000.)Toisinsanoen,sensijaanettämuut-topäätöstehtäisiinesimerkiksiparempientyöllistymismahdollisuuksientoivossa,saattavatkintaloudellisetseikatmotivoidamuuttoasiten,ettänimenomaanhyvätsosiaalietuudetvetävät–erityisestijolähtökohtaisesti(kotimaassaan)heikommintoimeentulleitajamatalamminkoulutettuja–maahanmuuttajiapuoleensa.

Edelläesitetyttutkimukseteivätolekuitenkaanottaneetkantaasiihen,kuinkamaassavietettyaikavaikuttaamaahanmuuttajienkotoutumiseen,työllistymiseenjanäihinyhteydessäolevaansosiaalitukitarpeeseen.Jottailmiöstäsaataisiinkoko-naisvaltaisempikäsitys,luodaanseuraavaksikatsauskansainvälisiintutkimuksiin,joissaontarkasteltumaassaoloajankestonyhteyttämaahanmuuttajienkotoutumi-seenjasosiaalitukitarpeeseen.Vaikkakäsilläolevantutkimuksenpääpainopisteontoimeentulotukitarpeenseuraamisessa,onmaahanmuuttajientyössäkäyntiniinkiinteässäyhteydessäheidänsosiaalitukitarpeeseensa(Parpo&Moisio2006;Sar-vimäki2011),ettämyöstyöllisyyteenjatulotasoonliittyvättutkimuksetovattämäntyönkannaltarelevantteja.Erityisestikeskitytäänsosiaalitukitarpeenjakotoutumi-sentarkasteluunajallistaaspektia,elimaassaolonkestoa,korostaen.

4.2 Maassaolon keston vaikutus tukitarpeeseen

SeuraavankatsauksenpainopisteonEuroopanunioninjäsenvaltioissajaerityisestiPohjoismaissa.KatsauspainottuuPohjoismaihinsiitäsyystä,ettäniidensosiaali-demokraattisenhyvinvointivaltiojärjestelmänviitekehyksessämaahanmuuttajienonnistunuttyömarkkinaintegraatioonselvässäyhteydessäheidänsosiaalitukitar-peeseensa:työttömyys(taivajaatyöllisyys)lisäätukitarvetta(Sarvimäkiym.2014).Keskeistäonmyös,ettäPohjoismaissanämätuetrahoitetaanpääasiassaverovaroin.Muissa,etenkinEtelä-Euroopanmaissatyöttömyydenjatukiverkostonsuhteetovathyvinerityyppisiä.EsimerkiksiEspanjassayleistä,verotuloillakustannettavaasosiaaliapujärjestelmääeiole,vaanpääpiirteissäänkukinonitsevastuussasosi-aaliturvamaksujenkartuttamisesta(vakuutusmaksut).NäinollentyöttömyydenjasosiaalitukienkäytönvälinenyhteyseiolelähimainkaanyhtäsuoraviivainenkuinesimerkiksiSuomessa(japääpiirteissäänmyösmuissaPohjoismaissa),jossapääpiirteissäänkaikillamaassavakituisestiasuvillahenkilöilläonyhtäläinenoikeuskyseisiintukiin.

21

Sellaistatutkimusta,jossapitkittäisasetelmallaseurataanmaassaoloajanvaikutustamaahanmuuttajientaloudelliseensopeutumiseennimenomaansosiaalitukienkäy-tönkautta,eiPohjoismaistavieläoletehtyriittävästi.YhdysvalloissajaKanadassavastaavatutkimusonhuomattavastiyleisempää.Tästäsyystä,ennensiirtymistäpohjoismaiseentutkimukseen,esitetäänallalyhyestiYhdysvalloissajaKanadassatehtyätutkimustaaiheesta.Yhdysvaltalaistenjakanadalaistentutkimustenkohdallaonkuitenkinsyytähuomata,ettämaidenmaahanmuuttopolitiikatjaniihinsidok-sissaolevatsosiaalitukijärjestelmätpoikkeavathuomattavastieurooppalaisestasekäerityisestiSuomenjamuidenPohjoismaidenvastaavistajärjestelmistä(ks.Pekkala2004,29–32.).Tämäjohtuuennenkaikkeasiitä,ettäEuroopanmaissaonhuomattavastisuuremmatjulkisetsektoritkuinYhdysvalloissataiKanadassa.Tämäheijastuuhyvinvointipalvelujenrunsaammantarjonnankauttamyösmaahanmuu-tonkokonaiskustannuksiinniitänostaen.(Hämäläinenym.2005,95.)

Yhdysvallat ja kanada

Yleisestioletetaan,ettämitäkauemminmaahanmuuttajaonmaassa,sitäenemmänhänehtiikerätäsopeutumistaanhelpottavaamaakohtaistainhimillistäpääomaa–jopasiinämäärin,ettämaassaolonkestoakäytetäänmaakohtaiseninhimillisenpääomanindikaattorina(ks.leGrand&Szulkin2002).Kansainvälisiintutkimuksiinperustuva,maahanmuuttajiensosiaalitukienkäyttöönliittyvätietoonkuitenkinhy-vinheterogeenistäjaosittainristiriitaistaerityisestitarkasteltaessamaassaoloajanjatukitarpeenvälistäyhteyttä.Useissaamerikkalaistutkimuksissa(esim.Borjas&Trejo1991)ontodettumaahanmuuttajiensosiaalietujenkäytönyllättävästijopalisään-tyvänmaassaoloajankasvaessa.Yhdysvaltalaisettutkijatovatselittäneettätäniinkutsuttuatukijärjestelmäänsulautumista(assimilationintowelfare)muunmuassasillä,ettämaassavietetynajanpidentyessälisääntyymyösmaahanmuuttajientie-tomaansosiaalijärjestelmästäjasentoimintaperiaatteista.Tiedonlisääntymisenohellatukienkäyttöönvaikuttaamyösse,ettämaahanmuuttajiakoskevatrajoitteettukijärjestelmänkäytössäpoistuvatensimmäistenoleskeluvuosienjälkeen.(Borjas&Trejo1991.)

Kanadalaisettutkijatovatpuolestaanraportoineetosittainerityyppisiätuloksia.EsimerkiksiBaker&Benjamin(1995)havaitsivat,ettämaahanmuuttajat–pakolai-sialukuunottamatta–kuuluivatvaltaväestöäharvemminsosiaalitukijärjestelmän(asumistuen,työttömyysturvanjatoimeentulotuen)piiriin.Tästähuolimattamyöskyseisessätutkimuksessasosiaalitukienkäytönhuomattiinlisääntyvänmaassaolo-ajanpidentyessä.(Baker&Benjamin1995.)Päinvastaisiakintuloksiaonraportoitu.EsimerkiksiAycanjaBerry(1996)havaitsivatretrospektiivisessätutkimuksessaan,ettämitäpidempäänmaahanmuuttajatolivatolleetKanadassa,sitätaloudellisestimenestyksekkäämmäksijaparemmintyöelämässäpärjääväksihearvioivatitsensä.

Crossley,McDonald&Worswick(2001)puolestaanpainottavattutkimuksenajankohdanvaikuttavansuurestisiihen,mitenmaassaoloaikavaikuttaasosiaa-litukiriippuvuuteen.Heidänmukaansaedelläesitettypäätelmä,jonkamukaanmaassaolovuodetlisäävättukiriippuvuutta(ks.Baker&Benjamin1995;myösBorjas&Trejo1991),onväärä,sillätutkijateivätolleetottaneethuomioonsosiaalitukien

22

käytönyleistälisääntymistäYhdysvalloissajaKanadassa.Liianpieniaineistosaat-toikanadalaistutkijatvääriinjohtopäätöksiin.Lisäksiedelläkuvattuatutkimustavoidaankritisoidamyöslaajemminpoikkileikkausasetelmienjavainmuutamistamittausajankohdistasyntyneidenaikasarjahavaintojenperusteellatehtyjenpää-telmienkäyttämisestämuutoksentutkimisessa.(Kerr&Kerr2011.)Tutkijoidenmetodologisillavalinnoillaonkinsuurivaikutussiihen,millaisenailmiönäyttäytyy.

skandinavia

Maassaolonkestonjataloudellisensopeutumisenvälistäyhteyttäkoskevientutki-mustentuloksetovatolleetmyösSuomessajaSkandinaviassaosittainristiriitaisia.Pohjoismaistaenitenmaahanmuuttajientyöttömyys-jasosiaalitukienkäyttöäontutkittuRuotsissajaTanskassa(Kerr&Kerr2011). VaikkasosiaalitukienkäyttösekäRuotsissaettäTanskassaonhuomattavastiyleisempäämaahanmuuttajienkuinkantaväestönkeskuudessa,onmolemmissamaissatehdyissätutkimuksissaraportoitumaahanmuuttajiensulautuvantukienulkopuolellaolevaanväestöön(assimilationoutofwelfare)maassavietetynajanedetessä.Erotvaltaväestöönei-vätkuitenkaanhäviäkokonaan,vaanainoastaankaventuvat.(Hansen&Lofstrom2003;Blume&Verner2007.)PäinvastaisiatuloksiaovatkuitenkinTanskanosaltaraportoineetainakinBücheljaFrick(2003a),joidenlaajassavertailututkimuksessamaahanmuuttajiensaamientulonsiirtojeneihuomattuvähentyvänmaassaoloajankasvaessa.

Toisinkuinmaahanmuuttajiensosiaalitukienkäyttöä,heidäntyömarkkinaintegraa-tiotaanontutkittulaajaltiuseissamaissa.Kutenedellätodettiin,onnistunuttyö-markkinaintegraatiovaikuttaamaahanmuuttajientukitarpeeseensitävähentävästi,mistäsyystäkokonaisvaltaisenkuvansaamiseksiontarpeentarkastellamyösmaas-savietetynajanjatyömarkkinaintegraationvälistäsuhdetta.Maahanmuuttajientaloudellistasopeutumistaonkintutkittuviimeaikoinanimenomaansiitäperspek-tiivistä,kasvavatkomaahanmuuttajientulotmaassavietetynajankuluessa(esim.Longva&Rauum2003;Sarvimäki2011).Yhtenäainoanaajankohtanakerätyistäpoikkileikkausaineistoistatehtyjenpäätelmienluotettavuusonkuitenkinheikko,sillävaaranaonettäerilaisetvääristymätkutenkohorttivaikutusjaselektiivinenmaastamuutto,elikeskimääräistäparemmintaihuonoimminmenestyneidenmaa-hanmuuttajienmuuttaminenpoismaasta,vaikuttavattutkijoidenjohtopäätöksiin(Edinym.2000;Hayfron1998).Koskapoikkileikkausaineistoakäyttämälläeivoidaluotettavastiarvioidatulojenkehitystä,onpitkittäisasetelmankäyttöosoittautunutparhaaksimenettelytavaksimyöstyömarkkinaintegraatiotatutkittaessa.

Pitkittäisasetelmaahyödyntävässäruotsalaistutkimuksessa(Edinym.2000),jossaseurattiinmaahanmuuttajientulotasonjavastaavastisosiaalitukitarpeenkehitystäkymmenenvuodenajan,huomattiin,ettätulotnousivatmaassaoloajanpitkittyessänimenomaanei-OECD-maistatulleilla,pääosinpoliittisillamaahanmuuttajilla.PohjoismaistajamuistaOECD-maistatulleilla,pääosintyöperusteisillamaahan-muuttajilla,vastaavaakehitystäeitapahtunut(Edinym.2000).SamansuuntaisiatuloksiaonNorjassaraportoinutmuunmuassaLongvajaRauum(2003).Tämäkuitenkinselittyyjälkimmäistenryhmienjovalmiiksikorkeammallapalkkatasolla–vaikkapoliittisinsyinmaahantulleidenkeskimääräisetansiotnousivatselkeästi

23

ensimmäistenviidenmaassaolovuodenaikana,eiväthekuitenkaansaavuttaneetlähimainkaanvertailuryhmienjoalunperinhuomattavastikorkeampaapalkka-tasoa.(Edinym.2000.)Erityisenkiintoisaaon,ettäsamattutkijattekivätsamantutkimuksenmyöspoikittaisasetelmaahyödyntäen.Tällöinnäyttikinsiltä,ettämaahanmuuttajientulotkasvaisivatjopaensimmäisten15–20maassaolovuodenajan.Pitkittäistarkastelukuitenkinosoitti,ettäkyseolikohorttivaikutuksesta–elimaahanmuuttajaryhmätpoikkesivattoisistaansellaisentekijänsuhteen,jokavai-kuttiolennaisestisaatuihintuloksiin.(Edinym.2000;ks.myösHayfron1998;Longva&Rauum2003.)

RuotsalaistutkijatHammarstedtjaSukhur(2007)ovatlisäksiraportoineetmaa-hanmuuttajientulotasonpoikkeavankantaväestöntulotasostanimenomaantulo-jakaumanalimmassaosassa.Tämätarkoittaasitä,ettämitäheikoimminpalkattujokinammattion,sitäsuurempioneronäidenkahdenryhmänsaamissapalkoissa.Tulojakaumanhuipullasensijaanmaahanmuuttajatansaitsevatsuhteessaparem-minkuinkantaväestö.Myösmaahanmuutonperusteellaolisuurivaikutustuloeronsuuruuteennimenomaantulojakaumanalimpiinosiinsijoittuvillamaahanmuut-tajilla–poliittisistasyistämaahantulleillatuloerotolivatsuurempiajakorostuivatentisestääntaloudentaantumanaikana.(Hammarstedt&Sukhur2007.)

Ryhmäkohtaiseterotnousivatkeskeiseksitekijäksimyösruotsalaisessapitkittäistut-kimuksessavuosilta1990–1996.Tuloksetosoittivat,ettämaahanmuuttajillaolikan-taväestöönverratessaselvästivaikeampaasäilyttäätyöpaikkansavuosienkuluessa.Hemyöstodennäköisemminjäivätsosiaaliavustustenjatyöttömyyskorvaustenpiiriinperättäisiävuosiatarkastellessa.Lisäksimaahanmuuttajientyöllistyminenaiempientyöttömyysjaksojenjälkeenosoittautuihyvinhaastavaksi.Tutkittujenryhmienvälilläolikuitenkinsuuriaeroja.Siinämissäpohjoismaistenjamuidenei-pakolaistaustaistenmaahanmuuttajientilanneolihyvinsamankaltainen,pa-kolaistaustaisetmaahanmuuttajatpoikkesivatselvästinäistämaahanmuuttajaryh-mistä.Heillätoimeentulotuentarveolikeskimäärinläheskolmekertaaedellisiäryhmiäyleisempää,eikätilanne–edelläesitetyistätutkimustuloksistapoiketen–muuttunutmaassaolovuosienkuluessa.Kunkantaväestöstäalleprosenttijoutuiturvautumaansosiaalitukiinjokaisenavuonnakokoseitsemänvuodentarkastelu-periodinaikana,pohjoismaisillajamuillaei-pakolaistaustaisillavastaavalukuoli2prosenttia.Pakolaisillatämäosuusolijopa7prosenttia.(Hansen&Lofstrom2009.)SamansuuntaisiatuloksiaonRuotsissaraportoinutmyösleGrand&Szulkin(2002),joidenmukaantyömarkkinaintegraatioonhelppoalänsimaistatulleille,muttaAf-rikasta,AasiastajaLatinalaisestaAmerikastatulleillehuomattavastivaikeampaa.

Huolestuttavaaon,ettätukienkäyttövoiollamyösaddiktoivaa.Tutkijatkutsuvatilmiötähyvinvointiloukuksi(welfaretrap).Ilmiönsyytovataikasidonnaisia–mitäenemmänaikaakuluu,sitäsuurempionvaikutusjavoimakkaampionnoidan-kehäefekti.Hyvinvointiloukkuunjoutumiseenvaikuttaaensinnäkininhimillisenpääomanläpikäymäarvonalennus:yksilöntaitojenuskotaanrapistuvantämänollessapoisaktiivisentyövoimanpiiristä.Toiseksipotentiaalistentyönantajienen-nakkoluulot,joidenmukaantyöttömänätaisosiaalituenvarassaelänythenkilöeiylipäätäänoleyhtäpäteväkuinsellainenhenkilö,jokaeiolekokenutnäitätilanteita,voivatjohtaayksilönjoutumiseenhyvinvointiloukkuun.(Hansen&Lofstrom2009.)

24

HanseninjaLofstromintutkimuksessaselvisi,ettäpakolaistaustaisetmaahanmuut-tajatkohtaavatenemmäninhimillisenpääomanarvonalenemistajatyönantajansuunnaltaheihinkohdistuneitaennakkoluuloja.Näinollenheilläonsuurempitodennäköisyysjäädähyvinvointiloukkuunkuinvaltaväestöllätaipohjoismaisillajamuillaei-pakolaisinatulleilla.HansenjaLofstromtulivatkinsiihenjohtopäätök-seen,ettäetenkinpakolaistaustaistenmaahanmuuttajientukiriippuvuusRuotsissaonrakenteellista.Rakenteellisellatukiriippuvuudellatarkoitetaantilannetta,jossaaiempitukiensaantiitsessäänennustaatukienvarassaelämistämyösmyöhemmin.(Hansen&Lofstrom2009.)Vaikkasiistoisaaltanäyttäisisiltä,ettäerityisestimuistakuinOECD-maistatulleidentulotasonousee(javastaavastitukitarvelaskee)enitenmaassaolonkestonmyötä,tuleekuitenkinottaahuomioon,ettätämänäennäinennousutulotasossajohtuupitkältiheidänheikostaalkutilanteestaan.Näinollenmaahanmuuttajatsaattavatkinelääedelleentoimeentulonrajamaillatulotasonnousustahuolimatta.

suomi

SuomessaeritotenSarvimäenjaHämäläisen(esim.2014;Sarvimäki2010;2011)tutkimustuloksettoimivatperustanatässätyöpaperissapohjustetulletutkimus-hypoteesille,jonkamukaanmaahanmuuttajientukiriippuvuusväheneemaassa-olovuosienlisääntyessä.MyösSuomessamaahanmuuttajientaloudellistasopeu-tumistaedistääenitennimenomaantyöllisyysjapalkkatasonkohentuminen.Tästähuolimattaonhavaittu,ettäkantaväestönkeskitulotovatläheskaksikertaamaa-hanmuuttajientulojasuuremmatmyöspitkänaikavälintarkastelussa.EsimerkiksiSarvimäkijaHämäläinen(2014)raportoivatmaahanmuuttajientulojenolleenalle60prosenttiasamanikäistenkantaväestönedustajientuloistavielä20:nSuomessaasutunvuodenjälkeenkin.

MyösSuomessatehdyssätutkimuksessaerimaahanmuuttajaryhmienonkuiten-kinhuomattupoikkeavanhuomattavastitoisistaanniin,ettäpakolaisenamaahantulleidentulotovataluksimuitaryhmiähuomattavastipienemmät,muttanousevatmaassaolonkestonpitkittyessä.EsimerkkinäSarvimäen(2011)pitkä-jalyhytaikai-siamaahanmuuttajiakoskevanpitkittäistutkimuksentuloksetkertoivatkaruakieltämaahanmuuttajaryhmienvälisistäeroista:VaikkaOECD-maistatulleetmiehetonnistuivat15vuodenjälkeenmilteisaavuttamaankantaväestöntulotason,muistakuinOECD-maistatulleidenmaahanmuuttajientulotasoylsivainnoin60prosent-tiinvaltaväestöntulotasostavielä15maassaolovuodenjälkeenkin.TulonsiirtojatarkastellessaanSarvimäkikuitenkinhavaitsi,ettätästähuolimattaerotmuistakuinOECD-maistatulleidenmaahanmuuttajienjakantaväestönvälilläkatosivatnoin20vuodessa.OECD-maistatulleidenmaahanmuuttajienkotitaloudetpuolestaansaivatkokoSuomessaoloaikansayhtäpaljontulonsiirtojakuinkantaväestöönkuuluvatkotitaloudet.(Sarvimäki2011.)

Maassaoloajanpidentymisenpositiivisestavaikutuksestamaahanmuuttajientyömarkkinaintegraatioononsaatunäyttöämyösuseistamuistasuomalaistutki-muksista(ks.esim.Forsander2007;Hämäläinenym.2005;Perhoniemi&Jasins-kaja-Lahti2006).EsimerkiksiHämäläinenkollegoineen(2005)raportoivatseuran-

25

tatutkimuksessaanmaahanmuuttajientyöllisyydenkasvavanselvästiSuomessaasutunajankuluessa.SaadakseentarkempaatietoamuistakuinOECD-maistatul-leistamaahanmuuttajistatutkijatjakoivatalueetedelleenkolmeenalakategoriaan:lähialueisiin(VirojaVenäjä),JIIS-maihin(ent.Jugoslavia,Irak,IranjaSomalia)sekäedellistenkategorioidenulkopuolellejääviin”muihinmaihin.”Erotryhmienvälil-läolivathuomattavia:OECD-maissasyntyneidentyöllisyysoliSuomeenmuutonjälkeenjolähtökohtaisestivarsinkorkeallatasolla.VaikkakaikillaryhmillävoitiinhavaitatyöllisyydenkasvuaSuomessavietetynajankuluessa,myösmuistakuinOECD-maistatulleidenryhmienvälilläolimerkittäväävaihtelua.Erityisenvoima-kastakasvuyhdeksänvuodentarkasteluperiodinaikanaolilähialueillasyntyneillä(+25 %).JIIS-maissaja”muissamaissa”syntyneilläpuolestaankasvuolivastaavasti15prosentinluokkaa.MyönteisestäkehityksestähuolimattaJIIS-maissasyntyneilläheikkolähtötilanneheijastuialhaisempinatyöllisyyslukuinavieläyhdeksänvuodenjälkeenmaahanmuutosta.(Hämäläinenym.2005,37.)

Edelläkuvatuttyöllisyydenmuutoksetheijastuivattutkijoidenoletustenmukaisestimyösmaahanmuuttajiensaamiintulonsiirtoihin.Työllisyydenjapalkankasvaessamaahanmuuttajiensaamattulonsiirrotvähenevät–muttamaahanmuuttotaustanvaikutussäilyi.OECD-maissasyntyneillemaksettiintulonsiirtojajolähtökohtaisestiharvemminkuinsuomalaisille.Lähialueillasyntyneilläpuolestaantulonsiirrotvä-henivätselvästimaassaolonpitkittyessä.EdellisistäpoiketenJIIS-maissasyntyneillätulonsiirrotylittivätkantaväestöllemaksetuttulonsiirrotkokoyhdeksänvuodentarkastelujaksonajan.”Muissamaissa”syntyneilläkeskimääräisettulonsiirrotkas-voivatmuutamanensimmäisenmaassaolovuodenajanjakääntyivättämänjälkeenlaskuunpalatakseenlähtötasolleennoinyhdeksänvuodenkuluttua.(Hämäläinenym.2005,43–45.)Nämäryhmäkohtaiseterotosoittavat,ettätärkeäätietoakatoaa,mikäliOECD-maidenulkopuoleltatuleviamaahanmuuttajiaanalysoidaanyhtenäainoanaryhmänä.

Kutenedelläkuvatussateoreettisessatarkastelussajaempiirisessätutkimuksessatuliilmi,kotoutuminenonvahvastiaikasidonnainenilmiö–mitattiinsitäsittenmilläsopeutumisenulottuvuudellatahansa.Pohjoismaisentutkimuksenvalos-sanäyttääpääpiirteissäänsiltä,ettämaahanmuuttajiensosiaalitukiriippuvuusväheneemaassaolovuosienkertyessäjatyöllisyydenparantuessa.Tästäsyystäpitkittäistutkimukset,joissaonhuomioitumaahanmuuttajanmaassaoloaika,ovatkaikkeininformatiivisimpiapyrittäessäymmärtämäänilmiötäkokonaisvaltaisesti.Pitkittäistutkimuksellapystytäänmyöserottamaantietyilleajanjaksoilleominaistentekijöidenvaikutustutkimustuloksiin.

26

4.3 Muut aikasidonnaiset tekijät

Eurooppaonviimeisenkuudenvuodenaikanaläpikäynytpahimmantaloudelli-senkriisinsäsittentoisenmaailmansodan.Vuonna2008alkanutkriisionjohtanutlukemattomiinlomautuksiinjatyöpaikkojenmenetyksiinympäriEurooppaa.Tar-kasteltaessamaahanmuuttajaväestönsosiaalitukienkäyttöäonkinsyytämuistaa,ettäyksilöllistenjasosiaalistenresurssienlisäksimyöserilaisetyhteiskunnanraken-teellisetmuutoksetsekäinstitutionaalisetsäädöksetheijastuvatniinkantaväestönkuinmaahanmuuttajienkintoimeentuloon.Esimerkiksitaloudenlaskusuhdanteenaikanaerilaisettoimeentuloonyhteydessäolevattekijät,kutentyöttömyys,saattavatvieläentisestäänkorostuajälkimmäisenryhmänkohdalla.

LongvanjaRauumin(2002)mukaanalueellisentyöttömyysasteennousuvaikuttaaulkomaalaistaustaistenhenkilöidenkeskimääräisiinansiotuloihinkantaväestöävoimakkaamminmuunmuassasiksi,ettämaahanmuuttajatkohtaavattyömark-kinoillauseamminsyrjintääjaheidänkohdallaanirtisanomisentodennäköisyysonsuurempijauudelleentyöllistymisenvastaavastipienempikuinkantaväestönedustajilla.Työnantajiasaattaavaivataesimerkiksiepävarmuusulkomailtatulleentyöntekijänkyvyistä.Toisaaltasitoutumistavaativissatyötehtävissämyöstyövoi-manpysyvyysnouseekeskeiseksiteemaksi–ulkomaisentyöntekijänkohdallaonainaotettavahuomioonmyösmaastapoismuuttamisenmahdollisuus.(Longva&Rauum2002.)

TanskaajaRuotsiakoskeneenvertailututkimuksenmukaanerotelintasossavalta-väestönjaerityisestikehittyvistämaistamuuttaneidenmaahanmuuttajienvälilläkasvoivatselvästi1980-luvulta1990-luvullesiirryttäessä(Blume,Gustafsson,Pe-dersen&Verner2003).Toisenruotsalaistutkimuksenmukaanmaahanmuuttajienpalkkatasoonheikentynytolennaisestivuosiensaatossa.EsimerkiksiRuotsissamaahanmuuttajatansaitsivatjokseenkinyhtäpaljonkuinruotsalaisetitsevielä1950–70luvuilla.Vuodesta1980alkaentilannealkoikuitenkinmuuttuaradikaalistihuonompaan.(LeGrand&Szulkin2002.)

Myössosiaalietuuksienkäytönonyleensäkinhavaittulisääntyneensiirryttäessä1980-luvulta2000-luvulle(esim.Hansen&Lofstrom2003;Hu1998;Sarvimäki&Hämäläinen2010).Ruotsalaistutkijoidenmukaansyitätähänovatsekämuutoksetmaahanmuuttajienmäärissäjamaahanmuuttovirtojenkokoonpanossaettätalou-dellisestalaskusuhdanteestajohtunutkorkeampiyleinentyöttömyysaste(HansenjaLofstrom,2003;ks.myösleGrand&Szulkin2002).Eriaikakausinatapahtuvatmuutoksetvaikuttavaterilaillaeriihmisryhmiin(kohortteihin)jasaattavatnäinvaikuttaaolennaisestipitkittäistutkimustentuloksiin.Poikittaistutkimustentulok-siakohorttivaikutusvoipuolestaanvääristäähuomattavastikin(ks.esim.Edinym.2000;Longva&Rauum2003).

Suhdannevaihteluidenkaanvaikutukseteivätkuitenkaanoleyksioikoisia.Esimer-kiksinorjalaistutkijatLongvajaRauum(2002)yhdistivätpoikkileikkaus-japitkit-täisasetelmantutkiessaanmaahanmuuttajientyöllisyyttäjatulotasojajaraportoivatsuhdannevaihteluidenvaikuttavanerilaillakantaväestönjaOECD-maidenulko-puoleltatulevienmaahanmuuttajientyöllisyyteenjatulotasoihin.OECD-maistatulleillatyöttömyysasteennousustajohtuvienirtisanomistenvaikutuksetkes-

27

kimääräiseenansiotasoonpysyttelivät lähelläkantaväestönvastaaviaarvoja.OECD-maidenulkopuoleltatulleillamaahanmuuttajillasensijaanvastaavatarvotolivatlähesnelinkertaisetedellisiinryhmiinverratessa.Ironistakyllä,tutkijathuo-masivataiempientyöttömyysjaksojenolevankaikkeintärkeinkontrollimuuttujapyrittäessäennustamaantyöttömyysasteenvaikutustapalkkatasoon.Kunaiempityöttömyysotettiinmukaankontrollimuuttujaksi,työttömyysasteennousustajoh-tuvienirtisanomistenyhteyskeskimääräiseenansiotasooneiollutenäämerkitseväPohjoismaistaeikämuistaOECD-maistamuuttaneilla.Senlisäksi,ettäalueellisentyöttömyysprosentinnousuheijastuienitenjuurimuistakuinOECD-maistatullei-siin,tässäryhmässämyösaiemmantyöttömyysjaksonvaikutustuliesiinkaikkeinvoimakkaimmin.(Longva&Rauun2002.)Tämähuomiotukeeaiemminesitettyä,HansenjaLofstromin(2009)näkemystähyvinvointiloukkuunjäämisestä,minkähekatsovatyleiseksinimenomaanpakolaistenkohdalla.

Yllättävääkyllä,aiempimaahanmuuttajientyömarkkinaintegraatioonkeskittyväkirjallisuusonpitkältisivuuttanutmakroekonomistentekijöidenerilaisetvai-kutusmekanismitmaahanmuuttajienjakantaväestönvälillä(Barth,Bratsberg&Rauum2002).Edelläkuvatuttutkimuksetkuitenkinosoittavat,ettäerilaistensuhdannevaihteluiden,kutentyöttömyysprosentinmuutosten,kontrollointionensiarvoisentärkeääpyrittäessäennustamaanmaahanmuuttajientaloudellistasopeutumista.Olennaistaonmyösse,ettänämämuutokseteivätolesamanlaisiakaikissamaahanmuuttajaryhmissä,vaanheijastuvatselvemminpoliittisinsyintulleidenmaahanmuuttajientyömarkkinaintegraatioon,tulotasoonjatätäkauttamyöstukitarpeeseen.Tutkimuksenobjektiivisuudenvarmistamiseksinämätekijätonkinpyrittäväottamaanhuomioontutkimusasetelmaasuunniteltaessa(esim.Edinym.2000).

28

5 YhteenVeto

EdelläkuvatutosittainkeskenäänristiriitaisetkintutkimustuloksetSuomessajamaailmallaosoittavat,ettämaahanmuuttajientaloudellisestasopeutumisestatarvitaankattavampaalisätutkimusta.Avainasemassaaihepiirintutkimisessaovateritotenpitkittäistutkimukset,joidenavullailmiöitäjaeritekijöidenvälisiäsuhteitapystytäänluotettavastiselittämään(Büchel&Frick2003a).Mitätuleeryhmäkohtai-siineroihin,onselvää,ettälisäätutkimustatarvitaanaiempien,osittainkeskenäänristiriitaisten,tutkimustulostenselkeyttämiseksijaymmärtämiseksi.

Onmyösmerkillepantavaa,ettämaahanmuutonjahyvinvointivaltionsuhdettaonaiemminkäsiteltylähesyksinomaantaloustieteellisissäjulkaisuissa.Tästäsyystämyösedelläkuvattukatsausaiheeseenpainottuuvahvastitaloustieteelliseentut-kimusperinteeseen.Kattavankuvansaamiseksiilmiöstäonkuitenkinpainotettavapoikkitieteellisentutkimuksentärkeyttä,sillä–kutenedellätodettiin–uuteenmaahansopeutumiseneriulottuvuudetovatvahvastiyhteydessätoisiinsa.Tässätyöpaperissaesitelty,parhaillaantyönallaolevatutkimuspyrkiiosaltaantuomaansosiaalipsykologisempaanäkökulmaanytkäsiteltäväänaihepiiriinsoveltamallatutkimusperinteeseenkuuluviateoreettisiaviitekehyksiämaahanmuuttajienta-loudellisensopeutumisentarkasteluun.

Useissasekämaahanmuuttajiaettäkantaväestöäkoskevissatutkimuksissaonyksimielisestitodettutyönolevanihmiselletärkeäidentiteettiäjatätäkauttahy-vinvointiamäärittävätekijä.Mitäpidempääntyöttömyysjatkuu,sitätodennäköi-semminmaahanmuuttajienkäsitysitsestäänmuuttuunegatiivisemmaksijasitäuseamminhekokevatmaahanmuuttoonliittyväästressiä(akkulturatiivinenstressi;Berry1997),vieraantumistayhteiskunnastajamuitasopeutumisvaikeuksia.(Aycan&Berry1996;Perniceym.2009.)Toimeentulonsakanssakamppaileva,työllisty-misvaikeuksissaolevamaahanmuuttajakohtaauseinedellämainittujenpsykolo-gistenongelmienlisäksivielänegatiivisiaasenteitajastigmatisointiayhteiskunnanpuolelta.Pidemmällätähtäimelläajateltunatämäasetelmaonhyvinhaitallinenkummaltakinkannaltakatsottuna.Maahanmuuttajientaloudellistasopeutumistakoskevantiedontuottaminenonnäinollenensiarvoisentärkeää.

Toimeentulotuenkäyttöäonaiemmissaseurantatutkimuksissatarkasteltuvainharvoin.EU-maissatehtytutkimuspainottuuPohjoismaihin,pääosinRuotsiinjaTanskaan(esim.Blume&Verner2007;Hansen&Lofstrom2003).SuomessaetenkinSarvimäkijaHämäläinen(Hämäläinenym.2005;Sarvimäki2010;2011;Sarvimä-ki&Hämäläinen,2014;Sarvimäkiym.2014)ovattutkineetmaahanmuuttajiensosiaalitukienkäyttöäkokoSuomentasolla.Vastaavaatutkimustaeikuitenkaanoletehtyaluetasolla.Helsingissämaahanmuuttajiensuhteellinenosuuskantavä-estöstäonselvästisuurempikuinmuuallaSuomessa,jolloinaihepiiriäkoskevantutkimustiedontarpeellisuuskorostuuentisestään.Myöstyömarkkinoillasaattaailmetäeroavaisuuksiapääkaupunkiseudunjakokomaanvälillä.Voidaankintodeta,ettäkaikenkaikkiaanmaahanmuuttajientaloudellistasopeutumistajaerityisestitoimeentulotukitarvettakäsitteleväätutkimustaonSuomessa–jaetenkinHelsin-gissä–liianvähän,jottailmiötäpystyttäisiinluotettavastiselittämään.

29

Tässä työpaperissa pohjustetussa tutkimuksessa on tarkoitus pitkittäisasetelmaa hyödyntämällä selvittää, miten Helsingissä asuvien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden toimeentulotukiasiakkuudet poikkeavat vertailuryhmänä toimivan kantaväestön tilanteesta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena maahanmuuttajien kohdalla on se, paraneeko heidän taloudellinen sopeutumisensa maassaolovuosien kasvaessa. Nojaten aiempaan maahanmuuttajien taloudellista sopeutumista käsit-televään kansainväliseen kirjallisuuteen sekä tunnettuihin ihmisten käyttäytymistä selittäviin teorioihin, parhaillaan työn alla oleva tutkimus pyrkii selvittämään, mitkä eri tekijät vaikuttavat toimeentulotukiasiakkuuden jatkuvuuteen. Mukana tarkas-telussa on tässä työpaperissa kuvattujen aikasidonnaisten tekijöiden ohella myös erilaisia yksilöllisiä ja sosiaalisia resursseja kuvaavia tekijöitä. Tutkimuksen alustava valmistumisarvio on syksyllä 2015.

30

lÄhteet

Aycan, Z. (1997a).Expatriateadjustmentasamultifacetedphenomenon:Individualand organizationallevelmediators.The International Journal of Human Resource

Management, 8(4),434–456.

Aycan, Z. (1997b).Acculturationofexpatriatemanagers:Aprocessmodelofadjustmentandperformance.TeoksessaZ.Aycan(toim.),New approaches to employee management. Expatriate management: Theory and research, Vol. 4(s.1–40).Stamford,CT,US:JAIPress.

Aycan, Z., & Berry, J. W. (1996).Impactofemployment-relatedexperiencesonimmigrants’psychologicalwell-beingandadaptationtoCanada.Canadian Journal of Behavioural Science. Special Issue: Ethnic Relations in a Multicultural Society, 28(3),240–251.

Baker, M. & Benjamin, D. (1995).ThereceiptoftransferpaymentsbyimmigrantstoCanada.Journal of Human Resources, 30 (4),650–676.Barr,N.A.(2012).Economics of the welfare state(5thed.).Oxford,U.K.:OxfordUniversityPress.

Barrett, A. & Maître, B. (2013). ImmigrantwelfarereceiptacrossEurope.International Journal of Manpower, 34(1),8–23.

Barth, E., Bratsberg, B., & Rauum, O. (2002).Local unemployment and the earnings assimilation of immigrants in Norway,Memorandum,DepartmentofEconomics,UniversityofOslo,No.2002,19.

Berry, J. W. (1997).Immigration,Acculturation,andAdaptation.Applied Psychology: An International Review, 46(1),5–68.

Black, J. S., & Stephens, G. K. (1989).TheinfluenceofthespouseonAmericanexpatriate adjustmentandintenttostayinPacificRimoverseasassignments.Journal of

Management, 15(4),529–544.

Blume, K., Gustafsson, B., Pedersen, P., & Verner, M. (2003).A tale of two countries: Poverty among immigrants in Denmark and Sweden since 1984.WIDERdiscussionpaper36.

Blume, K. & Verner, M. (2007).WelfaredependencyamongDanishimmigrants.European Journal of Political Economy, 23(2),453–471.

Borevi, K. (2012).Sweden:Theflagshipofmulticulturalism.TeoksessaG.Brochmann&A.Hagelund(toim.),Immigration policy and the Scandinavian welfare state 1945–2010 (s.25–96).Basingstoke,UK:PalgraveMacmillan.

Borjas, G. (1999a).Heaven’s door.PrincetonUniversityPress.Princeton,U.S.

Borjas, G. (1999b).Immigrationandwelfaremagnets.Journal of Labor Economics 17(4),607–637.

Borjas, G. & Trejo, S. (1991).Immigrantparticipationinthewelfaresystem.Industrial and Labor Relations Review, 44(2),195–211.

31

Brochmann, G. & Grødem, A. S. (2013).Migrationandwelfaresustainability:ThecaseofNorway.TeoksessaE.Jurado&G.Brochmann(toim.),Europe’s immigration challenge: Reconciling work, welfare and mobility (s.59–76).PolicyNetwork.I.B.Tauris.

Büchel, F. & Frick, J. R. (2003a).Immigrants’ economic performance across Europe – Does immigration policy matter?EPACWorkingPaper42.Colchester:UniversityofEssex.

Büchel, F. & Frick, J. R. (2003b). Immigrants in Great Britain and in West Germany – Relative income positions, income portfolio, and redistribution effects.IZADiscussionPapers,No.788.

Castles, S. & Davidson, A. (2000),Citizenship and migration: Globalization and the politics of belonging,Basingstoke,U.K.:Macmillan.

Crossley, T., McDonald, J., & Worswick, C. (2001).Immigrantbenefitreceiptrevisited:Sensitivitytothechoiceofsurveyyearsandmodelspecification.Journal of Human Resources, 36(2),379–397.

De Giorgi, G. & Pellizzari, M. (2006). Welfare migration in Europe and the cost of a harmonized social assistance.IZADiscussionPapers,No.2094.

Edin, P.-A., LaLonde, R. J., & Åslund, O. (2000).Emigrationofimmigrantsandmeasuresofimmigrantassimilation:EvidencefromSweden.Swedish Economic Policy Review 7(2),163–204.

Emilsson, H. (2014). Whogetsinandwhy?TheSwedishexperiencewithdemanddrivenlabourmigration–somepreliminaryresults.Nordic Journal of Migration Research, 4(3),134–143.

Eronen, A., Härmälä, V., Jauhiainen, S., Karikallio, H., Karinen, R., Kosunen, A., Laamanen, J-P., Lahtinen, M. (2014). Maahanmuuttajien työllistyminen. Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut.Työ-jaelinkeinoministeriönjulkaisuja,Työjayrittäjyys6/2014.

Esping-Andersen, G. (1990).The three worlds of welfare capitalism.PrincetonUniversityPress.Princeton,U.S.

Forsander, A. (2002). Luottamuksen ehdot.Maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla.Helsinki:Väestöntutkimuslaitos,Väestöliitto.

Forsander, A. (2007).Kotoutuminensukupuolittuneilletyömarkkinoille?Maahanmuuttajientyömarkkina-asemaylivuosikymmenSuomeenmuutonjälkeen.TeoksessaT.Martikainen&T.Tiilikainen(toim.),Maahanmuuttajanaiset: kotoutuminen, perhe ja työ (s.312–334).Helsinki,Väestöliitto.

Gregersen, H. B., & Black, J. S. (1992). Antecedentstocommitmenttoaparentcompanyandaforeignoperation.The Academy of Management Journal, 35(1),65–90.

Gustman, A. & Stenmeier, T. (2000). SocialsecuritybenefitsofimmigrantsandtheU.S.born.TeoksessaG.Borgas(toim.),Issues in the economics of immigration (s.309–350).UniversityofChicagoPress,Chicago.

Hammarstedt, M. & Sukhur, S. (2007). Immigrants’relativeearningsinSweden–aquantileregressionapproach.International Journal of Manpower, 28(6),456–473.

32

Hansen, J. & Lofstrom, M. (2003). Immigrantassimilationandwelfareparticipation:Doimmigrantsassimilateintoorout-ofwelfare?Journal of Human Resources, 38(1),74–98.

Hansen , J. & Lofstrom, M. (2009).Thedynamicsofimmigrantwelfareandlabormarketbehavior.Journal of Population Economics, 22(4),941–970.

Hansen & Loftstrom, M. (2011).Immigrant–nativedifferencesinwelfareparticipation.Theroleofentryandexitrates.Industrial Relations: A Journal of Economy and Society, 50(3),412–442.

Hayfron, J. E. (1998).TheperformanceofimmigrantsintheNorwegianlabormarket.Journal of Population Economics, 11(2),293–303.

Helsingin kaupungin tietokeskus (2013).Helsinginulkomaalaisväestövuonna2013.Tilastoja31.Luettu3.9.2014.http://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Ulkomaalaisvaesto_2013.pdf

Helsingin kaupungin tietokeskus (2014).Helsinginväestövuodenvaihteessa2013/2014javäestönmuutoksetvuonna2013.Helsinginkaupungintietokeskus,Tilastoja2014:20.Luettu1.8.2014.http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_06_25_V%C3%A4est%C3%B6%20vuodenvaihteessa%202013_2014_Tilastoja%2020_2014.pdf

Hu, W-Y. (1998).Elderlyimmigrantsonwelfare.Journal of Human Resources, 33(3), 711–741.

Husted, l., Nielsen, H. S., Rosholm, M., & Smith, N. (2001).Employmentandwageassimilationofmalefirst-generationimmigrantsinDenmark.International Journal of Manpower, 22(1),39–68.

Hämäläinen, K., Kangasharju, A., Pekkala, S. & Sarvimäki, M. (2005). 1990-luvun maahanmuuttajien työllisyys, tuloverot ja tulonsiirrot.Helsinki:Työministeriö.

Jasinskaja-Lahti, I. (2008). Long-termimmigrantadaptation:Eight-yearfollow-upstudyamongimmigrantsfromRussiaandEstonialivinginFinland.International Journal of Psychology, 43(1),6–18.

Kelasto (2014).Suomentyöttömyysturvaetuuksiensaajatvuodenlopussa.Luettu4.4.2014.http://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#Työttömät

Kela (2014).Työttömänmaahanmuuttajantuet.Luettu3.4.2014.http://www.kela.fi/tyottoman-maahanmuuttajan-tuet

Kerr, S. P. & Kerr, W. R. (2011).Economic impacts of immigration: A Survey.Workingpaper16736.NationalBureauofeconomicresearch.NBERworkingpaperseries.

Koopmans, R. (2010).Trade-offsbetweenequalityanddifference:Immigrantintegration,multiculturalismandthewelfarestateincross-nationalperspective.Journal of Ethnic and Migration Studies, 36(1),1–26.

Lahav, G. (2004),Immigration and Politics in the New Europe,Cambridge,CambridgeUniversityPress.

Le Grand, C. & Szulkin, R. (2002). Permanentdisadvantageorgradualintegration:Explainingtheimmigrant–nativeearningsgapinSweden.Labour, 16(1),37–64.

http://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Ulkomaalaisvaesto_2013.pdf

http://www.hel.fi/static/kanslia/elo/Ulkomaalaisvaesto_2013.pdf

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_06_25_V%C3%A4est%C3%B6%20vuodenvaihteessa%202013_2014_Tilastoja%2020_2014.pdf



http://www.kela.fi/tyottoman-maahanmuuttajan-tuet

http://www.kela.fi/tyottoman-maahanmuuttajan-tuet

33

Levecque, K., Lodewyckx, I, & Vranken, J. (2007).DepressionandgeneralizedanxietyinthegeneralpopulationinBelgium:Acomparisonofsevenimmigrantgroups.Journal of Affective Disorders, 97(1),229–239.

Linnanmäki, S. (2009). MaahanmuuttajatjatoimeentulotukiHelsingissä2007.TeoksessaV.Keskinen,M.Laine,M.Tuominen&T.Hakkarainen(toim.),Kaupunkiköyhyyden monet kasvot. Näkökulmia helsinkiläiseen huono-osaisuuteen(s.143–154).Helsinginkaupungintietokeskus.

Linnanmäki-Koskela, S. (2010). Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio. Vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti.Helsinginkaupungintietokeskuksenjulkaisuja2/2010.

Longva, P. & Rauum, O. (2002). Unemploymentandearningsassimilationofimmigrants.Labour, 16(3),469–489.

Longva, P. & Rauum, O. (2003).EarningsassimilationofimmigrantsinNorway–Areappraisal.Journal of Population Economics, 16(1),177–193.

Lynn, Peter (2009).Methodology of Longitudinal Surveys.WileySeriesinSurveyMethodology,Chichester,UK.

Maahanmuuttovirasto (2011).Inkerinsuomalaistenpaluumuuttojonosuljetaan1.7.2011.Luettu9.7.2011.http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=4191&search=true

McKinnish, T. (2005).Importingthepoor:Welfaremagnetismandcross-bordermigration.Journal of Human Resources, 40(1),57–76.

Mouhoud, E. M. & Oudinet, J. (2010).Inequalityandmigration:whatdifferentEuropeanpatternsofmigrationtellus.International Review of Applied Economics, 24(3),405–422.

Mähönen, T. A. & Jasinskaja-Lahti, I. (2012).Acculturationexpectationsandexperiencesaspredictorsofethnicmigrants’psychologicalwell-being.Journal of Cross-Cultural Psychology, 44(5),786–806.

Nannestad, P. (2007).Immigrationandwelfarestates:Asurveyof15yearsofresearch.European Journal of Political Economy, 23(2),512–532.

Pakolaisneuvonta ry (2014). 10väitettäjafaktaaturvapaikanhakijoistajapakolaisista.Luettu2.7.2014.http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=90

Parpo, A. & Moisio, P. (2006).ToimeentulotuensaanninkestojadynamiikkaSuomessa1992–2003.Yhteiskuntapolitiikka 2006:2,121–133.

Pekkala, S. (2004).Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset.Helsinki:VATT.

Perhoniemi, R. & Jasinskaja-Lahti, I. (2006). Maahanmuuttajien kotoutuminen pääkaupunkiseudulla. Seurantatutkimus vuosilta 1997–2004.Helsinginkaupungintietokeskus,tutkimuksia2006:2.

Pernice, P., Trlin, A., Henderson, A., North, N. & Skinner, M. (2009).Employmentstatus,durationofresidenceandmentalhealthamongskilledmigrantstoNewZealand:Resultsofalongitudinalstudy.International Journal of Psychiatry, 55(3),272–287.

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=4191&search=true

http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?article=4191&search=true

http://www.pakolaisneuvonta.fi/?lid=90

34

Regout, S. (2011).The integration of immigrant communities in France, the United Kingdom and the Netherlands: National models in a European context.London,MigrationStudiesUnitWorkingPapers2011/09.

Rudmin, F. (2009). Constructs,measurementsandmodelsofacculturationandacculturativestress.International Journal of Intercultural Relations, 33(2),106–123.

Sainsbury, D. (2012). Welfarestatesandimmigrantrights:Thepoliticsofinclusionandexclusion.OxfordUniversityPress,UK.

Sarvimäki, M. (2010). Maahanmuutontaloustiede:lyhytjohdatus.Kansantaloudellinen aikakausikirja. 3/2010,253–270.

Sarvimäki, M. (2011). Assimilationtoawelfarestate:LabourmarketperformanceanduseofsocialbenefitsbyimmigrantstoFinland.The Scandinavian Journal of Economics, 113(3),665–688.

Sarvimäki, M. & Hämäläinen, K. (2010). Assimilating immigrants. The impact of an integration program.CReAMDPNo.19/10.UniversityCollegeLondon.

Sarvimäki, M. & Hämäläinen, K. (2014).IntegratingImmigrants:TheimpactofrestructuringALPM.Journal of Labor Economics,painossa.

Sarvimäki, M., Ansala, L., Eerola, E., Hämäläinen, K., Hämäläinen, U., Pesola, H., Riihelä, M. (2014). Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen.Helsinki:VATT.

Searle, W., & Ward, C. (1990). Thepredictionofpsychologicalandsocioculturaladjustmentduringcross-culturaltransitions.International Journal of Intercultural Relations,14(4),449–464.

Sisäasiainministeriö (2014). Maahanmuutontulevaisuus.Luettu5.4.2014.http://www.intermin.fi/download/33854_TYOLLISYYS_JA_TYOTTOMYYS_taustapaperi.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2014.Toimeentulotuki.Luettu3.4.2014http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

Sosiaali- ja terveysvirasto (2014). Toimeentulotuenmyöntämisenperusteet2014.Luettu1.5.2014.http://www.hel.fi/static/sote/lomakkeet/303-005_tt-tuen_perusteet_fi.pdf

Sosiaali- ja terveysviraston tilastoportaali (2014).Perustoimeentulo-jakotoutumistuensaajat2013/12.Luettu4.4.2014.http://sosvs000064/tilastoportaali/

Statistics Denmark (2014). Immigrantsandtheirdescendants.Luettu20.8.2014.http://www.dst.dk/en/Statistik/emner/befolkning-og-befolkningsfremskrivning.aspx

Statistics Norway (2014).ImmigrantsandNorwegian-borntoimmigrantparents,1January.Luettu20.8.2014.http://www.ssb.no/en/innvbef

Stening, B. W., & Hammer, M. R. (1992). CulturalbaggageandtheadaptionofexpatriateAmericanandJapanesemanagers.Management International Review, 32(1),77–89.

Tervola, J. & Verho, J. (2013a). ToimeentulotukijamaahanmuuttajatHelsingissä.TeoksessaE.Ahola&H.Hiilamo(toim.)Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010 (s.71–88).Helsinki:Kela,Sosiaali-jaterveysturvantutkimuksia127.

http://www.intermin.fi/download/33854_TYOLLISYYS_JA_TYOTTOMYYS_taustapaperi.pdf

http://www.intermin.fi/download/33854_TYOLLISYYS_JA_TYOTTOMYYS_taustapaperi.pdf

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

http://www.stm.fi/toimeentulo/tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki

http://www.hel.fi/static/sote/lomakkeet/303-005_tt-tuen_perusteet_fi.pdf

http://www.hel.fi/static/sote/lomakkeet/303-005_tt-tuen_perusteet_fi.pdf

http://sosvs000064/tilastoportaali/

http://www.dst.dk/en/Statistik/emner/befolkning-og-befolkningsfremskrivning.aspx

http://www.dst.dk/en/Statistik/emner/befolkning-og-befolkningsfremskrivning.aspx

http://www.ssb.no/en/innvbef

35

Tervola, J. & Verho, J. (2013b).Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011. Kelantyöpapereita64/2014.

THL (2012).Toimeentulotuki2012.Luettu5.4.2014.http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114525/Tr01_14.pdf?sequence=4

Tilastokeskus (2012a). Suomenvirallinentilasto(SVT):Väestöennuste[verkkojulkaisu].ISSN=1798-5137.Helsinki:Tilastokeskus.Luettu1.10.2014.http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html

Tilastokeskus (2012b).Suomenvirallinentilasto(SVT):Muuttoliike[verkkojulkaisu].ISSN=1797-6766.Helsinki:Tilastokeskus.Luettu16.4.2014.http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/tau.html

Tilastokeskus (2013).Suomenvirallinentilasto(SVT):Väestörakenne[verkkojulkaisu].ISSN=1797-5379.Helsinki:Tilastokeskus[viitattu:3.4.2014].http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html

Tilastokeskus (2014a).Taulukottilastossa:väestörakenne.Luettu22.8.2014.http://193.166.171.75/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

Tilastokeskus (2014b).Suomenvirallinentilasto(SVT):Väestörakenne[verkkojulkaisu].ISSN=1797-5379.Helsinki:Tilastokeskus.Luettu3.4.2014.http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html

Turner, J. C., Hogg, M. A, Oakes, P. J., Reicher, D. D., & Wetherell, M. S. (1987).Rediscovering the social group: A self-categorization theory.Oxford:BasilBlackwell.

Työ- ja elinkeinoministeriö (2014).Alkukartoitusjakotoutumissuunnitelma.Luettu7.7.2014.http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/alkukartoitus/index.html

Ugland, T. (2014). Canadaasaninspirationalmodel:ReformingScandinavianimmigrationandintegrationpolicies.Nordic Journal of Migration Research, 4(3),144–152.

Ward, C. (2001). TheA,B,Csofacculturation.TeoksessaD.Matsumoto(toim.).The handbook of culture and psychology (s.411–445).NewYork:OxfordUniversityPress.

Ward, C., & Kennedy, A. (1993).Psychologicalandsocio-culturaladjustmentduringcross-culturaltransitions:Acomparisonofsecondarystudentsoverseasandathome.International Journal of Psychology, 28(2),129–147.

Yijälä, A. (2012). Pre-acculturation among voluntary migrants.Väitöskirja.Helsinginyliopisto,Valtiotieteellisentiedekunnanjulkaisuja2012:10.

Yijälä, A., Jasinskaja-Lahti, I., Likki, T. & Stein, D. (2012).Pre-migrationadaptationofhighlyskilledself-initiatedforeignemployees:ThecaseofanEUagency.International Journal of Human Resource Management, 23(4),759-778.

Yijälä, A., Likki, T., Stein, D., & Jasinskaja-Lahti, I. (2009).TheadjustmentofhighlyskilledinternationalprofessionalsinHelsinki.TeoksessaI.Jasinskaja-Lahti&M.Laine(toim.),Founding the European chemicals agency: the perspectives of the employees and the authorities of the city of Helsinki(s.17–113).Researchseries7.Helsinki:CityofHelsinkiUrbanFacts.

Zimmermann, K. F. (1995).TacklingtheEuropeanmigrationproblem.Journal of Economic Perspectives, 9(2),45–62.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114525/Tr01_14.pdf?sequence=4

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114525/Tr01_14.pdf?sequence=4

http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html

http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html

http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/tau.html

http://www.tilastokeskus.fi/til/muutl/tau.html

http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html


http://193.166.171.75/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp



http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/alkukartoitus/index.html

http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/tukea_tyollistymiseen/kotoutumispalvelut/alkukartoitus/index.html

http://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/anu-yijala(fede294b-98d9-4e15-9e6d-046a77fa6185).html

http://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/persons/inga-jasinskajalahti(c3756872-8fb5-40e6-be91-d823b3d18388).html

http://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/premigration-adapta(9be84d63-7c29-456b-af24-5ba7c9d840e7).html

http://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/publications/premigration-adapta(9be84d63-7c29-456b-af24-5ba7c9d840e7).html

36

TIEDUSTELUTAnu Yijälä, p. 09 310 [email protected] Cantell, p. 09 310 [email protected]

KUVIOT ja TaITTOPirjo Lindfors

jULKaISIjaHelsingin kaupungin tietokeskusPL 5500 (Siltasaarenkatu 18–20 A)00099 Helsingin kaupunki

pUHELIN VaIHDE 09 310 1612

INTErNET www.HEL.fI/TIETOKESKUS/

ISSN 2342-6438 (verkkojulkaisu)

Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko.

maahanmuuttajien taloudellinen sopeutuminen pohjoismaissa · tervola & verho 2013a). suomessa...

Documents