1

Maakuntauudistus

Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän

KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ

Raportti

Työryhmä hyväksynyt 5.5.2017

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta käsitellyt 9.5.2017

Sisällysluettelo

1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI 2019……………………………………………2

2. KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ………………………………………………………………… ..3

3. MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA.……………………………………...3

4. NYKYTILA-ANALYYSI…………………………………………………………………………….3

4.1. Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnas-

sa……………………………………………………………………………………………. ..3

4.2. Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia………….5

4.3. Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät……………………………………………………8

4.4. Keskeisiä yhteistyösuhteita ja rajapintoja……………………………………………. ..9

4.5. Kulttuuriin käytössä olevat henkilöresurssit htv-tasolla………………………………9

4.6. Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat………………………………………….10

5. TOIMINTAMALLI 2019…………………………………………………………………………..10

5.1. Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen………………………....10

5.2. Siirrettävät toimintatavat…………………………………………………………………11

5.3. Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi 2019………………………………. ..13

Liite 1, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä……………………………….14

2

1. TIIVISTELMÄ JA ESITYS TOIMINTAMALLIKSI 2019

Aluekehitys ja strateginen suunnittelutyöryhmän kulttuurin alatyöryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa syk-

systä 2016 kevääseen 2017. Työryhmä on edennyt työsuunnitelman mukaisesti ja sen työstä on syntynyt ohei-

nen raportti.

Raportissaan kulttuurin alatyöryhmä esittelee nykytila-analyysin kulttuurin tehtävistä tällä hetkellä koskien Etelä-

Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Leader-toimintaryhmien toimintaa. Näiden organisaatioiden osalta esitel-

lään tehtävät, palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät, keskeiset yhteistyösuhteet ja rajapinnat, kulttuuriin käytet-

tävissä olevat henkilöresurssit sekä tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat. Kulttuurin ja liikunnan tehtävä-

kenttää on analysoitu melko laajasti lähitulevaisuuden haasteiden kautta. Useat haasteet nähdään myös

mahdollisuuksina.

Sidosryhmille tehdyn kyselyn kautta haettiin näkökulmaa maakuntauudistukseen ja erityisesti kulttuurin tehtäviin

ja palveluihin. Kyselyssä kaikki nykyiset kulttuuriin liittyvät tehtävät/palvelut koettiin erittäin tärkeiksi tai melko

tärkeiksi. Tärkeimmiksi tehtäviksi kysely nosti seuraavat: kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistä-

minen ja hyödyntäminen, hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla, suunnitelmallinen maakunnalli-

nen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä

kulttuuriin liittyvä viestintä. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liitty-

vissä tehtävissä on perusteltua.

Samoin on kansainvälisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projek-

tit ovat kannatettavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestin-

tää tulisi keskittää selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uu-

tiskirje ja www-sivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin luopua.

Raporttiin on kirjattu myös työryhmän keskusteluissa esiin tulleita näkökulmia ja hyviä käytäntöjä siirrettävinä

toimintatapoina uuteen toimintamalliin 2019. Keskusteluissa korostui näkemys, että kulttuurin tulee olla mukana

strategisessa suunnittelussa sekä monialaisessa keskustelussa ja toiminnassa. Kaikenlaisen yhteistyön merkitys

tulevaisuudessa korostuu. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteistyö myös maakun-

nan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Kulttuuri ja liikunta nähdään keskeisinä alueiden ja kuntien elinvoimaisuutta ja

kilpailukykyä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävinä asioita. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on turvat-

tava. Kulttuuriympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä ja ne tulee myös huomioida uudessa maakunnassa.

Esitys toimintamalliksi 2019 Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa:

Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryh-

män näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja

tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointi-

ja osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälisty-

misessä.

Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan

käyttöön.

Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä.

Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teema-

ryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton

kulttuurilautakunta.

Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kol-

mannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin.

Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien

osalta.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 9.5.2017 esittää, että maakun-

nan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen pe-

rustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

3

2. KULTTUURIN ALATYÖRYHMÄ

Aluekehitys ja strateginen suunnittelu -työryhmän kulttuurin alatyöryhmä aloitti työnsä syyskuussa 2016. Työryh-

mä on kokoontunut kahdeksan kertaa. Työryhmä on toteuttanut sidosryhmäkyselyn sekä kuullut keskeisiä sidos-

ryhmiä ja heidän edustajia kokouksissaan. Tehtäviään, toimintaansa ja tulevaisuuden haasteita ovat kokouksis-

sa esitelleet Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen lisäksi Leader-toimintaryhmät, PLU, Etelä-Pohjanmaan

kulttuurirahasto, Seinäjoen kaupunki, Kauhajoen kaupunki, Alajärven kaupunki, Isonkyrön kunta, Etelä-

Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo, TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta, AVI

ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hanke.

Alatyöryhmän kokoonpano:

Marjatta Eväsoja, EPL, puheenjohtaja

Tuija Ahola, EPL, sihteeri (varalla Hanna Hangasluoma, EPL)

Marjut Leppänen, ELY, (varalla Tuija Nikkari, ELY)

Mika Virkkala, Siba/SKR, (varalla Timo Suutari, Ruralia)

Aino-Maija Siren, PLU, (varalla Tapio Korjus, Kuortaneen urheiluopisto)

Paula Erkkilä, Leader-edustaja, (varalla Sinikka Koivumäki, Leader-edustaja)

Leena Kråknäs, Seinäjoen kaupunki, (varalla Maija-Leena Rostén, Kurikan kaupunki)

Marika Puntala, Ähtärin kaupunki, (varalla Pirjo Ala-Fossi, Kauhajoen kaupunki)

Katri Kemppainen, Isokyrön kunta, (varalla Teppo Ylitalo, Lapuan kaupunki)

Esa Kaunisto, Alajärven kaupunki, (varalla Jarmo Anttila, EP:n musiikkiopisto)

3. MAAKUNTALAKILUONNOS, KULTTUURI JA LIIKUNTA

Maakuntalakiluonnos määrittelee kulttuurin ja liikunnan roolin ja tehtävät seuraavasti.

Maakuntalakiluonnos 6 §, maakunnan tehtävät:

• 9) alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liitty-

vä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjes-

täminen sekä kotoutumisen edistäminen;

• 13) kulttuuriympäristön hoito;

• 17) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan

edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät;

• 18) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa;

• 19) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakun-

tastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista

4. NYKYTILA-ANALYYSI

Etelä-Pohjanmaa on vahva kulttuurimaakunta, jonka tulevaisuuden menestys kumpuaa kansainvälisyydestä ja

kyvystä uudistua muun maailman mukana. Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategiassa on määritelty visio eli mitä

haluamme vuonna 2020 olla: Meitä ittiä ja muuta maailmaa innostava kulttuurimaakunta. Kulttuurin kehittämi-

sen kulmakivet vuosille 2014–2020 ovat: yhteistyö, hyvinvointi, liiketoiminta ja kansainvälisyys.

Kulttuurin kehittämistä ohjaavat maakunnalliset asiakirjat: maakuntastrategia, maakuntaohjelma + maakunta-

ohjelman toimeenpanosuunnitelma, kulttuuristrategia, kansainvälistymisen toimintaohjelma, älykkään erikois-

tumisen strategia ja matkailustrategia.

5.1. Kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen liittyvät nykyiset tehtävät maakunnassa

Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue:

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta huolehtii ja kehittää maakunnallista kulttuuri-, kirjasto- ja museotoin-

ta sekä kotiseutu- ja perinnetyötä sekä kehittää kuntien ja maakuntien välistä kulttuuriyhteistyötä ja edistää

kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurin tehtäväalue toimii maakunnan kulttuurin luotaajana ja puolestapuhujana,

jakaa käytäntöjä ja konsepteja, pitää kulttuuritoimijat ajan tasalla, kehittää ja kouluttaa, kansainvälistää ja

verkottaa. Tehtävänä on:

4

Koordinoida maakunnallista kulttuuristrategiatyötä, edistää, seurata ja arvioida strategian toteu-

tumista.

Edistää maakunnallisen kulttuuri-, ja museotoimen sekä kotiseutu- ja perinnetyön kehittämistä.

Seurata, arvioida ja edistää maakunnan sivistyselämän, kulttuurin, kirjastotoimen ja taiteen kehitys-

tä, niitä koskevaa koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä kulttuurin hyvinvointivaikutuksia.

Yhteistyö: kuntien, maakuntien, kulttuurialan viranomaisten ja taide- ja kulttuuriorganisaatioiden

sekä järjestöjen välisen yhteistyön edistäminen.

Kansainvälisyys: kansainväliset yhteistyöverkostot, projektit ja kulttuurivaihto.

Kulttuuriin liittyvä edunvalvonta ja lausunnot.

Rahoitus- ja hankeneuvonta.

Viestintätehtävät (kulttuuriesite, kulttuurikalenteri, kulttuurin uutiskirje, kulttuurin sivusto, sähköposti-

tiedotus, julkaisut).

Kulttuurihankkeiden toteuttaminen.

Kulttuurilautakunnan toiminnan organisointi.

Suomi 100 –juhlavuoden alueellisen ohjelmatyön koordinointi, aluetuen jakaminen ja viestintä

(pääosin 2016-2017).

Tuottaa sopimuspohjaisesti kulttuuripalveluja niille kunnille, jotka liiton vapaaehtoisten tehtävien

osalta ovat liittyneet kuntayhtymän jäseneksi.

Liikunnan kehittämiseen liittyviä tehtäviä liitolla on muutamia:

Alueellisen liikuntaneuvoston (Länsi- ja Sisä-Suomen liikuntaneuvosto) ehdokkaiden nimeäminen.

Oman alueen liikuntaneuvoston jäsenten verkosto => yhteistyöpalaverit

Yhteistyö kuntien vapaa-aikatoimien kanssa.

Lausunnot liikuntapaikkarakentamisesta.

ELY-keskus:

Yritys- ja työvoimayksikön kulttuurialan tehtävät

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Nuorten luovien taitojen edistäminen sekä

taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen. Keinot: Rakennerahastotoiminta, Nuorisota-

kuu.

Aineeton tuotanto ja luova talous: Tavoitteena aineettoman tuotannon ja luovan talouden kehit-

tyminen. Keinot: Yritysten kehittämisrahoitus, rakennerahastotoiminta ja Suomi nousuun aineetto-

malla tuotannolla –Alueellinen Road show.

Kansallinen kulttuurimatkailu: Tavoitteena kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen ja kulttuurimat-

kailualan yritysten syntyminen. Keinot: Culture Finland –yhteistyö Etelä-Pohjanmaalla, rakennera-

hastotoiminta, yritysten kehittämisrahoitus, starttirahat.

Kulttuurin saavutettavuuden parantaminen: Suomalais-venäläinen foorumitoiminta. Keinot: Ra-

kennerahastotoiminta.

CreMA –haku: Luovien alojen pk-yritysten monialaiset tuotekehityshankkeet. ELY-keskuksissa yh-

teyshenkilöt CreMA-haussa. ELY-keskus arvioi alueelliset hankehakemukset: Hankkeiden on oltava

ELY-keskusten jatkorahoitettavissa.

Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa ja alueilla: Lausunnon antaminen alu-

eellisista hankehakemuksista.

Luova talous: Luovan talouden yrittäjyyden edistäminen. Keinot: Koulutukset (yhteishankintakoulu-

tus), valmennukset, starttiraha, yritysten kehittämispalvelut, hankerahoitus, alueellinen sidosryh-

mäyhteistyö.

Maaseutuyksikkö

Maaseutuohjelmassa on monipuoliset mahdollisuudet edistää kulttuuriin liittyviä asioita, mm. luovien

alojen yrittäjyys (yritysryhmähanke), kylien kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttäminen ja hyödyn-

täminen elinkeinona, vapaa-ajan virkistykseen jne. Rajapinnoilla toimitaan monessa. Muun muassa ko-

touttamisessa maaseutuohjelma tarjoaa mahdollisuuden suomen kielen ja kulttuurin sisään ajoon.

TE-toimisto

Kulttuuri ja liikunta sektorien osalta hoidamme tietysti muiden alojen tapaan tarvittaessa työnvälitystä

ja yritysyhteistyötä sekä kolmannen sektorin kanssa esim. välityömarkkinatoimintoja.

Ohjaamme asiakkaita mm. työkokeiluihin ja palkkatukipaikkoihin, mikäli niitä meille ilmoitetaan tai

asiakas itse aktiivisesti niitä etsii. Käytössämme on myös näille sektoreille palkkatukirahoja ja starttiraho-

ja, joita ei ole toimialakohtaisesti mitenkään korvamerkitty. Lisäksi teemme päätöksiä mm. omaehtoi-

seen koulutukseen kriteerien täyttyessä ja pienessä määrin myös työvoimakoulutusta, jos tarvetta, kyse

lähinnä yksittäisistä paikoista esim. Osaamisen ovi -koulutuksen kautta.

5

Lisäksi tuemme kansainvälistymistä myös näillä aloilla.

Tärkeänä kulttuuri- ja luovien alojen hankerahana toimii: Työvoimapoliittinen avustus (kansallinen), ESR-

hankerahoitus.

Leader-ryhmät:

Aispari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry ovat Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiä.

Suomessa on kaikkiaan 54 Leader-ryhmää. Leader-ryhmät toteuttavat omia paikallisia strategioitaan. Strategi-

an toteuttamiseen on Maa- ja metsätalousministeriö myöntänyt paikallisille Leader-rymille rahaa jaettavaksi

yrityksille ja yhteisöille investointeihin ja kehittämiseen.

Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osal-

listua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdis-

tyksen jäseneksi. Leader-ryhmät kannustavat alueensa asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä kehittämään omaa

toimintaansa ja kotiseutuaan. Ryhmän henkilöstö neuvoo tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkei-

den toteutuksessa.

Leader-ryhmät myöntävät rahoitusta yleishyödyllisiin hankkeisiin ja yritystukiin. Hankehakijana voi olla yritys,

yhdistys tai yhteisö. Hankerahoitusta voi hakea kehittämiseen, investointiin sekä koulutukseen ja tiedonvälityk-

seen. Hankkeet ovat tavallisimmin paikallisia, mutta ne voivat olla myös alueiden- tai kansainvälisiä. Leader-

ryhmät innostavat alueensa toimijoita verkostoitumaan ja vaihtamaan kokemuksia niin alueellisella, kansallisel-

la kuin kansainväliselläkin tasolla.

Leader-periaatteet pähkinänkuoressa:

Paikallisuus alueelle suunnatut paikalliset, monialaiset kehittämisstrategiat.

Kumppanuus yksityisten ja julkisten toimijoiden kesken.

Yhteistyö ja verkostoituminen.

Kansainvälistyminen ja alueiden välinen kokemusten vaihto.

Alhaalta ylöspäin -ajattelu, jossa alueen asukkaat ja yhteisöt ovat keskeisessä roolissa sekä hanketoimi-

joina, kehittämisstrategian laatijoina, että päätöksenteossa.

Leader-ryhmän hallitus käyttää itsenäistä päätösvaltaa hankkeiden rahoittamisesta.

Innovatiivisuus ja uusien toimintatapojen kokeilu.

5.2. Kulttuurin ja liikunnan lähitulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia

Kulttuurin alatyöryhmässä on keskusteltu kulttuurin ja liikunnan tehtäväkentän tulevaisuuden haasteista työ-

ryhmän jäsenten ja vierailevien asiantuntijoiden esitysten pohjalta. Työryhmässä monet haasteet koettiin mah-

dollisuuksiksi uusille toimintatavoille ja tulevaisuuden kehittämistyölle.

Yhteisiä yleisiä haasteita, jotka ovat osaksi myös mahdollisuuksia:

Väestörakenteen muutos

Digitalisaatio

Ekologisuus

Lifestyle

Globaali/lokaali

Yksilöllisyys/yhteisöllisyys

Kuntauudistus ja kuntien kulttuuritoimien rooli

Resurssit

Rahoituksen uudet muodot

Kansainvälistyminen => suunnitelmallinen ja johdonmukainen toiminta

Monikulttuurisuus

Nationalismi/ihmis- ja kansalaisoikeudet => kulttuurin merkitys

Rahoitus:

Haasteena koetaan julkisen rahoituksen tulevaisuus, sillä tulevaisuudessa julkinen rahoitus ei varmaan-

kaan kasva.

VOS-järjestelmän uudistaminen on meneillään. Mihin suuntaan uudistaminen vie, niukkenevatko re-

surssit vai avaako uudistus uusia rahoitusmahdollisuuksia?

Kuntien kulttuuritoiminnan taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit olisi tulevaisuudessa pystyttävä tur-

vaamaan nykyisellä tasolla ja mahdollisesti myös pyrkiä kasvattamaan resursseja.

6

Rahoituksen osalta tulee kehitellä uusia muotoja, kehittää yhteistyötä ja yhdistellä pieniä puroja suu-

remmaksi virraksi.

Veikkausvoittorahojen käyttö tulevaisuudessa huolestuttaa. Liikunnan ja kulttuurin lisäksi monet muutkin

tahot ovat kiinnostuneita näistä rahoista. Nyt veikkausvoittovarat jaetaan arpajaislain mukaan urheilu-

ja liikuntakasvatuksen (25 %), tieteen (17,5 %), taiteen (38,5) ja nuorisotyön (9 %) edistämiseen.

Rahoituksen turvaaminen myös korvamerkittynä on tärkeää.

Rahoituksen mahdollisesti vähentyessä on hyvä tehdä valintoja, arvioida uudelleen, mikä on kulttuuri-

toiminnan tavoite ja YDIN.

Tulevaisuudessa kunnat joutuvat pohtimaan ulkopuolisen rahoituksen mahdollisuuksia.

Rahoituksen ”oikea jako” suhteessa toimintaan.

Kulttuurirahasto on tehnyt selvityksen Rahan kosketus, jossa luodaan katsaus taiteen rahoitukseen Suomessa.

Uusia rahoituksia on myös kehitetty. Esim. Taide2 -hankkeessa tavoitteena on taiteellisten tuotantojen syven-

täminen ja pitkäjänteistäminen, laadun parantaminen, uuden yhteistyön kehittäminen, uusien yleisöjen löytä-

minen. Tämä rahoitus on mahdollista myös julkisorganisaatioille.

Maakuntauudistus ja kunnat:

Mitä kulttuuripalveluja uudesta maakunnasta tulisi saada? Toivottavaa olisi yksinkertaistaa palveluja ja

aikaansaada yhden luukun palvelut.

Mikä on kulttuurin rooli uudessa kuntastrategiassa? Vahvistuuko kulttuurin rooli tulevassa uudessa kun-

nassa? Onko kulttuurilla sijaa tulevaisuuden kunnassa? Ottaako joku muu toimija vastuun kunnallisen

kulttuurin tehtävistä?

Nouseeko kulttuurin arvo vai laitetaanko se yhteiseen vapaa-aikatoimijoiden ”koriin”?

Vastataanko tulevaisuudessa pienemmillä resursseilla suurempaan ja vaativampaan kysyntään?

Mitä ovat kuntaan jäävät palvelut maakuntauudistuksen jälkeen. Asukasviihtyvyys ja vetovoima ja sen

säilyttäminen nousevat tärkeäksi. Näissä asioissa kulttuurilla ja liikunnalla on tärkeä merkitys ja annetta-

vaa.

Mikä on TAIKE:n eli taiteen edistämiskeskuksen rooli ja tehtävät tulevaisuudessa sekä yhteistyö erityisesti

maaseutukuntien kanssa?

Väestörakenteen muutos on selkeä haaste erityisesti maaseudulla, jossa yli 65-vuotiaiden osuuden

kasvu on nopeaa. Kun uutta ja nuorempaa väkeä houkutellaan muuttamaan paikkakunnalle, kulttuu-

rin ja vapaa-ajan merkitys vetovoimatekijänä korostuu työpaikan lisäksi.

Maaseutukunnat eivät saa jäädä kehityksessä maakuntakeskuksen syrjäkyliksi, vaikka toisaalta maa-

kuntakeskuksen roolia tulisi vahvistaa edelleen voimallisemmin.

Isot monialaiset lautakunnat, mm. sivistyslautakunnat, vapaa-aikalautakunnat, hyvinvointilautakunnat

lisääntyvät. Laajempi yhteistyö voi lisätä kulttuurin vaikuttavuutta esimerkiksi liikuntatoimen sekä sosiaa-

li- ja terveystoimen yhteistyön kautta. Erikokoisissa kunnissa kulttuurin rooli ja asema voi toki olla hyvin

erilainen.

Osallisuuden näkökulma: pääsevätkö kaikki halukkaat päättämään. Uudessa organisaatiossa pitäisi

käyttää luottamushenkilöitä laaja-alaisesti.

Päätöksentekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa enemmän asiantuntemusta ja laaja-alaista näkemystä,

tarvitaan erityisesti visionäärejä.

Yhteistyö:

Haasteena kunnissa on lähitulevaisuudessa kulttuuritoiminnan järjestäminen ja soveltavien menetelmi-

en käyttö nyt sote-puolella olevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Miten sote-uudistuksen jälkeen

käy? Jatkuuko hyvin luotu yhteistyö sote-sektorin kanssa maakuntauudistuksen jälkeen?

Uusien yhteistyökumppanien löytäminen.

Kulttuuria ja liikuntaa ei saisi laittaa vastakkain, ne ovat molemmat yhtä tärkeitä ja tukevat toisiaan.

Yhteistyötä ja -toimintaa tarvitaan.

Luova talous:

Luovan talouden ja sen kehittymisen osalta on tärkeää, että taidealan ammattilaisilla on laaja-alainen

osaaminen työllistyäkseen.

Luova yritystoiminta lisääntyy tulevaisuudessa.

Taidealan ammattilaisilla tulee olla myös arvo oman taiteen tekemisen kautta. Taiteella on itseisarvo,

taiteen olemassaoloa ei saa perustella pelkästään sen välinearvojen kautta. Pelkkä hyödyntämisnä-

kökulma ei riitä. Taiteesta ja kulttuurista ei voi hyödyntää, jos ei ole ammattilaisia ja heillä elinkelpoiset

työskentelyolosuhteet.

Ammattitekijöiden/-taiteilijoiden tukeminen on tulevaisuudessakin tärkeää. Tukemalla heitä voidaan

huolehtia siitä, että taiteilijoilla on Etelä-Pohjanmaalla mahdollisuuksia tehdä taiteellista työtään, ver-

kottua ja elää.

7

Kulttuuri- ja taidekasvatus:

Koulu- ja varhaiskasvatusyhteistyö kuntien kulttuuritoiminnan kanssa luultavasti säilyy ja vahvistuu tule-

vassa maakuntauudistuksessa. Haasteena on lasten ja nuorten motivointi kulttuurin ja taiteen pariin.

Kulttuurikasvatussuunnitelma on yksi väline, johon liittyy myös haasteita: saadaanko siihen resursseja,

toimiiko se kunnissa, ovatko kaikki opettajat kiinnostuneita kulttuurista ja taiteesta, kuka hoitaa logistiik-

kaa, osataanko tehdä yhteistyötä (esim. kuljetukset uimahalliin ja samalla reissulla kulttuuri- ja taidepa-

jaan, museoon tms.).

Peruskoulun OPS:ssa taito- ja taideaineiden opetustuntimäärä pienenee. Taiteenperusopetuksen ja

kansalaisopistossa annettavan taiteen opetuksen merkitys kasvaa. Samoin kasvaa koulussa toteutet-

tavan kerhotoiminnan merkitys. Se tavoittaa tasavertaisesti lapsia sekä kouluajalla ja välittömästi kou-

luajan jälkeen. Haasteena on pätevien taideopettajien saatavuuden turvaaminen koko maakunnan

alueella.

Hyvinvointi:

Liian moni harrastaa epäterveellisen vähän liikuntaa. Toisaalta lisääntynyt vapaa-aika on luonut uusia

mahdollisuuksia liikkumiselle. Siten arkiliikunta ja siihen kannustaminen ovat hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen näkökulmasta erityisen tärkeitä.

Eri väestöryhmien arkiliikunnan ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen edistävät hyvinvointia. Erityisesti

nuoret haluavat kokeilla uusia lajeja ja niiden harrastamiseen tarvitaan puitteita.

Yksi mahdollisuus hyvinvoinnin edistämiseksi kulttuurin ja taiteen avulla on hanketoiminta.

Erityisesti kulttuurin ja liikunnan tehtävä on tulevaisuudessa korostaa vuorovaikutusta ja ihmisten koh-

taamista. Hyvinvointipalveluita ajatellen vapaa-aikapalveluilla on tärkeä merkitys tulevaisuudessa. Mi-

kä on kunta, jossa näitä palveluja ei ole?

Hyvinvointi on se, mihin nyt kiinnitetään huomiota. Järjestökentällä on lääkkeitä hyvinvointipalvelujen

tuottamiseen. Ne, jotka hyödyntävät hyvinvointipalvelujen mahdollisuudet kehittämistyössään, menes-

tyvät.

Kolmannen sektorin toiminta:

Vapaaehtoistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Järjestökentän motivaation ja kökkähengen ylläpi-

täminen on tärkeää, jotta yhteisöllisyys olisi voimissaan jatkossakin.

Vapaaehtoistyön turvaaminen kaikissa yhdistyksissä (kulttuuri, liikunta, nuoriso). ”Juuret on kaikilla, mut-

ta siivet ei kanna”.

Aktiivisuus ja yhteiseen tekemiseen osallistuminen hiipuvat. Kunnissa tarvitaan yhteyshenkilö, koordinoi-

ja, innostaja ja kannustaja.

Kehittämistyö:

Organisointi, mitkä ovat tulevaisuuden toimintamallit ja -alustat?

Mikä on oikea tapa tarjota palveluja? Palveluja kehitettäessä tulisi huomioida kohderyhmät ja suunna-

ta tarjontaa sen mukaan.

Digitaalisuus on hyvä ja hyödynnettävä asia, mutta myös uhka.

Vapaa-aika-termi on huono. Kulttuuripalvelut tuottavat palveluja muutenkin kuin kuntalaisten vapaa-

ajalle esim. päiväkodit, koulut, palvelutalot yms.

Ihmiset haluavat kokonaisvaltaisia elämyksiä ja kokemuksia sekä erikoisuuksia.

Maakuntamuseon museotyö:

Perustyön ajantasaistaminen.

Henkilöstöä on liian vähän, tilat ovat toimimattomat ja epäsopivat.

Museotyön/kulttuuriperintötyön merkityksen ymmärtäminen ja hyödyntäminen.

Paikallismuseoita on alueella paljon, miten hoidetaan neuvonta ja ohjaus demokraattisesti ja laaja-

alaisesti.

Yhteistyön kehittäminen paikallismuseoiden kesken ja paikallismuseoiden toimijoiden jatkuvuuden

edistäminen.

Maakuntamuseon roolin kirkastaminen.

Kulttuuriympäristön hoito:

Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen edistäminen.

Tutkimuksen edistäminen.

Tehtävän laaja-alaisuus ja resurssit (vain 1 hlö).

Tutkimuksen taso heikkoa maakunnassa (kioskissa huonot tiedot).

Kulttuuriympäristöasioihin ja -suojeluun liittyy usein negatiivisia asenteita => nähtävä mahdollisuutena

=> asennekasvatusta tarvitaan.

8

Aluetaidemuseo:

Museon sijainti, saavutettavuus ja resurssit (budjetti ja henkilökunta).

Tasapainoileminen tallennus- ja tutkimuskeskeisen velvoitteen ja toisaalta näyttelytoiminnan, elämys-

ten ja kokemuksellisten uusien konseptien kanssa.

Vos-rahoituksen uudistaminen, mitä se merkitsee, millä toiminta rahoitetaan tulevaisuudessa?

Museoiden hallinnon yhdistäminen?

Palvelutarpeita ja niihin liittyviä haasteita ovat: verkkopalvelut, aito vuorovaikutus ja palvelujen kehit-

täminen yhdessä sidosryhmien kanssa, uudet kohderyhmät, syrjäytymisen ehkäisy ja terveys- ja hyvin-

vointivaikutusten huomioiminen, kulttuurikasvatus, paikallisidentiteetin ja alueen taiteilijoiden tukemi-

nen, kestävä kehitys, yhteistyö ja saavutettavuus.

Liikuntakenttä:

Järjestökenttä elää voimakkaassa murroksessa, oma rakennemuutos on käynnissä.

Toimintatapojen iso muutos; niin ihmisten osalta kuin yhdistysten/järjestöjen osalta.

SOTE/MAKU, uudistuva kunta, mahdollisuuksia vaiko uhkia?

Rahoitus: julkisen rahan kasvuun ei kannata luottaa/uskoa, oman toiminnan sisällöt pidettävä kunnos-

sa ja luotava uutta.

Kustannukset karkaavat; haasteena niin harrastajille kuin toiminnan toteuttajille.

5.3. Palvelujen asiakkaat ja sidosryhmät

Etelä-Pohjanmaan liitto:

Asiakkaat ja sidosryhmät:

Kunnat

Kulttuuriverkostot: kuntien kulttuurivastaavat, TPO-verkosto (taiteen perusopetuksen toimijoiden verkos-

to), kuvataideverkosto, kansainvälisyysverkosto

Museovirasto, Suomen kotiseutuliitto, alueen museot ja kotiseutuyhdistykset

EP:n aluetaidemuseo, EP:n maakuntamuseo, EP:n museo- ja kotiseutuyhdistys

TAIKE/Pohjanmaan taidetoimikunta

Taide-, kulttuuri- ja liikuntaorganisaatiot, järjestöt sekä tapahtumat

Kulttuuri-/taidekeskukset: Pohjanmaan tanssin aluekeskus, Lastenkulttuurikeskus Louhimo

Kulttuurimatkailutoimijat: Etelä-Pohjanmaan matkailu, CF-aluetiimi, INTO

Oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot

Länsi-Suomen alueen maakuntaliitot, erityisesti YTA-alue

Kuntaliitto

OKM ja TEM

Valtioneuvoston kanslia (Suomi 100)

CIMO

AVI, ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät

Tiedotusvälineet

Yksityiset henkilöt (esim. taiteilijat)

ELY-keskus:

Asiakkaat: TE-palvelujen asiakkaat (henkilöasiakkaat ja työnantaja-asiakkaat), alueen yritykset ja yhteisöt,

hanketoimijat (kuten esim. Preppaamo-hanke) sekä työvoimapoliittiset hankkeet, maaseuturahaston hanke-

toimijat, Leader-toimijat, ESR-hanketoimijat, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat.

Sidosryhmät: Alueelliset työryhmät (esim. CF-aluetiimi, Työelämä 2020 –työryhmä, seudulliset yrityspalvelutoimi-

jat, Leader –toimijat, Team Finland –yhteistyö, TYP, nuorisotakuun yhteistyöryhmät, kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja

toimijat ja yrittäjäjärjestö, oppilaitokset, AVI, TE-palvelujen toteuttajat ja tuottajat.

Leader-ryhmät:

Hankerahoituksenhakijana ja kehittämiskumppanina voi olla Leader-ryhmän alueella toimiva yritys, yhdistys tai

yhteisö. Hanketukia voivat hakea julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten järjestöt, kyläyhdistykset ja oppilai-

tokset.

Leader-ryhmillä on kontakteja useisiin Euroopan maihin ja aktiivista yhteistyötä tehdään esimerkiksi Saksan,

Ruotsin, Itävallan, Viron ja Puolan kanssa.

9

Kansainväliset yhteistyökumppanit:

Kansainvälisiä yhteistyökumppaneita on Etelä-Pohjanmaan liitolla seuraavasti:

Saksa: Schleswig-Holstein

Vietnam: Hanoin kaupungin People's Committe

Puola: Kujawsko-Pomorskie

Irlanti: Louth

Merenkurkun neuvosto

Kuntien ystävyyskuntien verkosto

Euroopan Komissio, neuvosto ja EU-parlamentti

Etelä-Pohjanmaan liitto on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä organisaatioissa:

Pohjola-Norden

WFEO - West Finland European Office

AER - The Assembly of European Regions / Euroopan alueiden yhteisö

ERRIN - European Regions Research and Innovation Network (EU Design Days)

ENCATC - the European network on cultural management and policy

ERNACT-verkosto

Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana suunnittelemassa kansainvälisiä kulttuurihankkeita seuraavien tahojen

kanssa: Mölner Folkfest/Der Verein MIteinanderleben e.V., Institut für Kunst und Kultur e.V. in Kloster Lehnin sekä

mahdolliset Interreg-hankkeet.

5.4. Keskeisiä yhteistyösuhteita (esim. muiden maakuntien kanssa hoidettavia asioita) ja rajapintoja (esim.

kunnat)

YTA-yhteistyö ja Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja -hankkeet

Sote - hyvinvoinnin edistäminen

Rajapintoja muihin MAKU-työryhmiin:

Elinkeinot ja maaseudun kehittäminen,

-TE-palvelujen alatyöryhmä

-ELMA-alatyöryhmä

-KV-alatyöryhmä

Leader-ryhmien toiminta on kaikille avointa, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Kuka tahansa voi osal-

listua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa, liittymällä yhdis-

tyksen jäseneksi tai lähtemällä mukaan Leader-ryhmän hallitukseen. Kuntien lisäksi tärkeitä yhteistyökumppa-

neita ovat paikalliset ja maakunnalliset järjestöt, oppilaitokset, yliopistokeskus ja yritykset.

5.5. Kulttuuriin käytössä olevat henkilöstöresurssit htv-tasolla

Etelä-Pohjanmaan liitto/kulttuurin tehtäväalue:

2,5 henkilötyövuotta

Kansainvälistymis- (50 %) ja kulttuurijohtaja (50 %)

Kehittämissuunnittelija (100 %)

Kulttuurisihteeri (100 %)

Mahdolliset hanketyöntekijät: Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja II, projektipäällikkö (yhteishanke: Etelä-

Pohjanmaan liitto 50 %, Pohjanmaan liitto 50 %)

ELY-keskus:

Yritys- ja työvoimayksikkö 0,3 htv.

Maaseutuyksikkö: tarkkoja htv-resursseja ei ole määritelty.

TE-Toimisto:

Käyttää omia htv-resursseja tehtävien ja verkostoyhteistyön hoitamiseen, mutta määrää on vaikea suoraan

määritellä.

Leader-ryhmät:

Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmiin on palkattuna yhteensä noin 20 henkeä. He osallistuvat paikalliseen, maa-

kunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön sekä aktivoivat toimijoita toteuttamaan monipuolisesti kehit-

tämis- ja investointitoimenpiteitä. Erityisesti kulttuurityöstä vastaavaa nimettyä henkilöä ei ole.

10

5.6. Tehtäviin käytettävissä olevat määrärahat

Etelä-Pohjanmaan liitto:

2016

Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha 55 000 €

Suomi 100 ohjelmatyö 90 000 € (45 000 € VNK ja 45 000 € EPL)

Hyku-hanke 72 850 € => EPL 50 % 36 425 €

Yhteensä 181 425 €

2017

Kulttuurilautakunnan toimintamääräraha 55 000 €

Suomi 100 ohjelmatyö 90 000 € (45 000 € VNK ja 45 000 € EPL)

Hyku-hanke 83 950 € => EPL 50 % 41 975 €

Yhteensä 186 975 €

ELY-keskus:

Yritys- ja työvoimayksikkö: Ei ole myönnetty erillistä määrärahaa kulttuurialan tehtävien hoitamiseen tai hanke-

rahoitukseen. Taiteen-, kulttuurin- ja luovien alojen kehittäminen nivoutuu kaikkeen yksikössä tehtävään toimin-

taan.

Työllisyyden hoidon määrärahat (v. 2016 n. 15 miljoonaa euroa) jakautuvat seuraavasti:

TE-palvelut, työllisyyden hoito

Yrityspalvelut

Koulutus, elinikäinen ohjaus

Maahanmuutto

Nuorisotakuu

Työelämän kehittäminen

Rinnakkaishanketoiminta

Maaseutuyksikkö: Maaseutuohjelman hankerahat; ei erillistä korvamerkintää.

TE-toimisto:

Työllisyydenhoidon määrärahat ja erityisesti työllisyyspoliittinen avustus.

Leader-ryhmät:

Yhteensä Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmillä on kulttuurin ja liikunnan kehittämiseen myönnettävää rahaa noin

10 miljoonaa euroa kuluvalla ohjelmakaudella.

5. TOIMINTAMALLI 2019

6.1. Sidosryhmäkyselyn näkökulmaa maakuntauudistukseen

Keskeisille sidosryhmille tehtiin kysely, jolla selvitettiin, kuinka tärkeäksi ja kiinnostavaksi liiton ja Ely:n nykyiset kult-

tuuritehtäviin liittyvät palvelut/tehtävät (15 kpl) koetaan. Arviointi tapahtui ilmoittamalla tehtävän tärkeys tai

kiinnostavuus 1-5 -asteikolla (1 ei lainkaan tärkeä ja 5 erittäin tärkeä). Kaikki tehtävät koettiin erittäin tärkeiksi tai

melko tärkeiksi.

Erittäin tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät:

Kulttuuriperinnön/kulttuuriluonnon säilyttämisen edistäminen ja hyödyntäminen (71,43 %)

Hyvinvoinnin edistäminen kulttuuritoiminnan avulla (67,86 %)

Suunnitelmallinen maakunnallinen kulttuurin edistämistyö/kehittämistyö (60,71 %)

Kulttuuriyhteistyön edistäminen/koordinointi maakunnassa (57,14 %)

Kulttuuriin liittyvä viestintä (57,14 %)

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen (57,14 %)

Kulttuuriin liittyvä rahoitus- ja hankeneuvonta (55,56 %)

Kulttuurihankkeiden toteuttaminen (53,57 %)

Kulttuurimatkailun kehittäminen (53,57 %)

Taiteen ammattilaisten toimintaedellytysten edistäminen maakunnassa (50 %)

11

Yli 50 %:n äänillä melko tärkeiksi koettiin seuraavat palvelut/tehtävät:

Maakunnallisen identiteetin edistäminen (59,26 %)

Taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta (57,14 %)

Kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet (53,57 %)

Lisäksi kysyttiin tarkemmin kansainväliseen kulttuuritoimintaan ja kulttuurin viestintätehtäviin liittyen, miten tär-

keiksi tai kiinnostaviksi eri palvelut/tehtävät koetaan. Kiinnostavuutta mitattiin samalla 1-5 -asteikolla.

Tehtävistä/palveluista kansainvälinen kulttuuriyhteistyö/yhteistyöverkostoissa toimiminen (mt 51,85 %, et 29,63

%), kulttuurivaihto (mt 55,56 %, et 18,52 %), kansainvälinen kulttuurimatkailu (mt 51,85 %, et 25,93 %) ja kansain-

väliset kulttuuriprojektit (mt 55,56 %, et 22,22 %) koettiin kaikki melko tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi.

Kulttuurin viestintätehtävien osalta vastauksissa oli selkeästi muihin kysymyksiin verrattuna enemmän hajontaa.

Sähköinen tapahtumakalenteri koettiin selkeästi erittäin tärkeäksi (et 64,29 %, mt 32,14 %), samoin sosiaalinen

media (et 60,71 %, mt 21,43 %). Melko tärkeäksi koettiin kulttuurin uutiskirje ja kulttuurin www-sivusto. Painettu

kulttuuriesite koettiin melko tärkeäksi (50 %), mutta myös ei kovin tärkeäksi (28,57 %). Samoin julkaisut koettiin

melko tärkeiksi (39,29 %), mutta myös ei kovin tärkeiksi (25 %). Julkaisujen kohdalla mielipidettään ei osannut

sanoa peräti 25 % vastanneista.

Kuntien kulttuurivastaavia pyydettiin sidosryhmäkyselyn tueksi valitsemaan viisi tärkeintä nykyistä tehtä-

vää/palvelua, jotka olivat mukana kyselyssä. Eniten ääniä saivat seuraavat tehtävät/palvelut: maakunnallisen

identiteetin edistäminen, kulttuuriyhteistyön edistäminen ja koordinointi maakunnassa sekä kulttuuriin liittyvä

rahoitus- ja hankeneuvonta. Toiseksi eniten ääniä saivat: taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen,

luovan talouden yrittäjyyden edistäminen ja kulttuurin koulutus- ja seminaaritilaisuudet.

Kyselyn yhteenvetona voisi todeta, että kaikki nykyiset tehtävät koetaan hyvin selvästi erittäin tärkeiksi tai mel-

ko tärkeiksi. Kyselyn pohjalta niiden huomioiminen uudessa maakunnassa ja sen kulttuuriin liittyvissä tehtävissä

on perusteltua, tehtävät/palvelut osoittavat selkeästi tulevien kulttuuritehtävien suuntaa. Samoin on kansain-

välisen kulttuuritoiminnan osalta: kulttuuriyhteistyö, kulttuurivaihto, kulttuurimatkailu ja projektit ovat kannatet-

tavia toimintamuotoja tulevaisuudessakin. Kulttuurin viestinnän osalta tulevaisuudessa viestintää tulisi keskittää

selkeästi sähköiseen tapahtumakalenteriin ja sosiaaliseen mediaan. Tärkeitä ovat myös uutiskirje ja www-

sivusto. Painetusta kulttuuriesitteestä ja perinteisistä julkaisuista voitaisiin kyselyn mukaan luopua.

Katso liite 1.

6.2. Siirrettävät toimintatavat

Kulttuurin alatyöryhmän kokouksien keskusteluissa on noussut esiin näkökulmia ja asioita, joita tulisi maakunta-

uudistuksessa ja uudessa toimintamallissa huomioida. Keskeisinä teemoina esiin ovat nousseet strateginen

suunnittelu ja kehittämistyö; yhteistyö ja verkostot; elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen; hyvinvoinnin ja ter-

veyden edistäminen; kulttuurimatkailun kehittäminen; luova talous; rahoitus- ja hankeneuvonta sekä kulttuu-

riympäristöasiat. Edunvalvontaa tarvitaan, myös sisäistä edunvalvontaa. Uudenlaisten ketterien tuotantomalli-

en kehittäminen omaan toimintaan on tärkeää. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus on alueilla turvattava.

Kaikilla tulisi olla tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriin ja taiteeseen asuinpaikasta huolimatta. Toivo-

taan myös, että kulttuuriperintötyö voisi olla enemmän mukana uudessa maakunnassa.

Työryhmä näkee, että maakuntauudistus on mahdollisuuden paikka: asioita voidaan tehdä uudella tavalla.

Haasteiden kääntäminen mahdollisuudeksi on myös johtamiskysymys ja viestinnällinen kysymys. Viestintä on

tärkeää muutoksessa ja tulevaisuudessa. Maakuntauudistuksesta huolimatta asukkaat, soten ja kulttuurin asi-

akkaat, ovat ja pysyvät kunnissa

Strateginen suunnittelu ja kehittämistyö

Kulttuurin tulee olla mukana strategisessa suunnittelussa. Kulttuurin tulisi olla läsnä monialaisessa keskustelus-

sa/toiminnassa: elinkeinojen kehittämisessä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, koulutuksessa, kaupunki-

suunnittelussa, kulttuurimaiseman hoidossa, kulttuuriympäristöasioissa jne. Kulttuuria ei pitäisi nähdä erillisenä

saarekkeena, vaan kulttuuri on läsnä kaikessa ihmisen elämässä. Kulttuurilla on rajapintoja moneen. Kulttuuri-

toimen asiantuntijuudelle toivotaan laajempaa käyttöä ja aitoa yhteistyötä eri toimialojen välille. Kulttuurin

kehittämistyötä ja kehittämisresursseja tarvitaan sekä kehittämistoiminnalle tapahtuma-alusta.

12

Yhteistyö ja verkostot

Tulevaisuudessa kaikenlaisen yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyöverkostoissa toimiminen on tärkeää. Kuntien

ja maakunnan yhteistyö on jatkossa tärkeää. Uudella maakunnalla täytyy olla toimivat yhteydet ja hyvä yhteis-

työ sidosryhmiin (ks. s. 8) ja maakunnan keskeisiin kulttuuritoimijoihin. Alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön

lisäksi tarvitaan laajempaa, uudenlaista ja rohkeaa yhteistyötä. Yhteistyön kautta voidaan asiantuntijuuksia

käyttää paremmin hyödyksi yli rajojen niin alueellisesti kuin toiminnallisesti. Yhteistyötä rakennetaan avoimesti

keskustellen yhteisen maakunnan hyväksi. Yhteistyön kehittämisessä suositaan tiimimäistä yhteistyötä niin orga-

nisaation sisällä kuin sidosryhmien kanssa. Työryhmät/tiimit voivat olla monialaisia ja/tai määräaikaisia.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn edistäminen

Maakuntauudistuksen yhteydessä puhutaan elinvoimaisista ja hyvinvoivista kunnista, elinvoiman ja kilpailuky-

vyn edistämisestä. Tämä on kulttuuri- ja liikuntatoimille suuri mahdollisuus. Kunnissa tulisi paneutua elinvoima-

asiaan. Kulttuuri ja liikunta ovat keskeisiä elinvoimaa edistäviä asioita. Tarvitaan elinvoimaa ja identiteettiä

uudistavia hankkeita. Myös kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöasioilla on yhteys kuntien ja alueiden elinvoi-

maisuuteen ja kilpailukykyyn. Niitä hyödyntämällä voidaan vaikuttaa kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen. Pai-

kallinen kulttuuri on keskeisiä tekijöitä kuntien strategioiden kannalta. Kunnat, jotka näkevät kulttuurin kasvu-

kanavana, menestyvät. Tuotteistamiseen liittyen hyödynnettävää löytyy museoissa/taiteessa/kulttuurissa erit-

täin paljon.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvointi koostuu useasta asiasta. Se ei ole pelkästään liikuntaa. Se on myös konsertteja, käsitöitä, tapahtu-

mia jne. Hyvinvointi syntyy monesta ja itse kullekin se on erilainen kokemuksena ja toimintana. Kulttuurilla ja

liikunnalla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kulttuurilla on merkittävä tervehdyttävä

voima ja suoranaisia terveysvaikutuksia, siksi kulttuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävänä elementtinä on

vahvistettava. Kulttuurin tuominen hoivatyöhön ja kulttuuristen ennaltaehkäisevien palvelujen kehittäminen

luovat hyvinvointia. Liikuntaa ja kulttuuria tulee yhdistää toisiinsa uusin kokeilevin tavoin ja kulttuurin ja liikunnan

harrastamisen puitteita on tuettava. Kulttuuritoimen tulisi olla mukana kunnan/kaupungin hyvinvointisuunnitel-

man tekemisessä.

Kulttuurimatkailun kehittäminen

Kulttuuri- ja tapahtumamatkailun sekä elämystuotannon kehittäminen on tärkeää. Matkailun kehittäminen

vaatii yritysyhteistyötä ja yhteistyötä kuntien ja yritysten välille. Kulttuurimatkailun tuotteistamiseen liittyen hyö-

dynnettävää löytyy museoissa, taiteessa ja kulttuurissa erittäin paljon.

Luova talous

Luovaa taloutta, luovan työn tekijöiden työllisyyttä ja toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa jatkossakin. Niillä

edistetään kulttuuripalvelujen tuotantoedellytyksiä sekä kehitetään alueen elinvoimaisuutta, elinkeinoelämää

ja hyvinvointia. Luovasta taloudesta tulee puhua elinkeinona

Rahoitus- ja hankeneuvonta

Rahoitus- ja hankeneuvonta on tärkeää, jotta kehittämistoiminnalle saadaan resursseja ja uusia toimintamalle-

ja ja innovatiivisia toimia voidaan kokeilla ja kehittää.

Kulttuuriympäristöasiat

Kulttuuriympäristöasiat pitäisi näkyä uudessa maakuntavirastossa ja huomioida siellä. Kulttuuriympäristöasioissa

tarvitaan yhteistyötä kulttuurin, alueiden käytön ja maakuntamuseoiden kanssa. Pitäisikö esim. rakennustutkija

olla sijoitettuna maakuntavirastoon eikä maakuntamuseoon, jotta työ olisi yhteydessä paremmin aluesuunnit-

teluun? Aluesuunnittelutyö voisi olla laajempaa, monialaista yhteistyötä. Uudessa maakunnassa voisi olla pal-

kattuna kulttuurimaantieteilijöitä, arkkitehtejä yms. Kulttuuriympäristöasioita olisi käsiteltävä isompina kokonai-

suuksina, ei pelkästään rakennussuojeluna. Tulevaisuudessa tulisi painottaa kulttuuriympäristön hoitoa.

13

6.3. Kulttuurin alatyöryhmän esitys toimintamalliksi 2019

Kulttuurin alatyöryhmä esittää kulttuurin ja liikunnan osalta jatkovalmistelulle seuraavaa:

Kulttuurin kehittäminen kuuluu ensisijaisesti aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueeseen. Työryh-

män näkemyksen mukaan kulttuuri on läpileikkaava, monialainen toimiala, joten kehittämistä ja resursseja

tarvitaan. Kulttuurilla on vaikuttavuutta myös muissa palvelualueissa: rahoitus- ja kehittämispalvelut, rekrytointi-

ja osaamispalvelut, alueiden käytön palvelut, hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut sekä kansainvälisty-

misessä.

Toimintatavaksi esitetään tiimimäistä työskentelytapaa, jotta monialainen henkilöstön osaaminen saadaan

käyttöön.

Kulttuurin lisäksi maakunta huolehtii myös maakuntalain mukaisista liikuntaan liittyvistä tehtävistä.

Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, onko kulttuurilla tulevaisuudessa oma lautakunta, jaosto, työryhmä, teema-

ryhmä tai joku muu toimielin. Kulttuurin tehtäväalueella on toiminut oma lautakunta, Etelä-Pohjanmaan liiton

kulttuurilautakunta.

Jatkovalmisteluissa tulee selvittää, miten luodaan toimivat yhteydet kuntiin, kuntien kulttuurivastaaviin, kol-

mannen sektorin toimijoihin, eri kulttuuri- ja taideorganisaatioihin sekä muihin sidosryhmiin.

Jatkovalmistelua ja toimijoiden yhteistyötä tarvitaan myös kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijatehtävien

osalta, sillä uusille maakunnille siirtyy ELY-keskusten sekä maakuntien liittojen kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä

tehtäviä. Kuntien vastuulla tulee olemaan muun muassa osaaminen ja sivistys, kulttuuripalvelut sekä maan-

käyttö, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu. Lisäksi alueellisilla museoilla on merkittävä rooli kulttuuriympäristön

asiantuntijoina.

Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti kokouksessaan 9.5.2017 esittää, että maakun-

nan kulttuuritoiminnan kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta lautakunnan tai vastaavan toimielimen pe-

rustaminen olisi tarpeellista ja toivottavaa.

14

Liite, Sidosryhmäkysely kulttuurin palveluista ja tehtävistä

15