masennuksen suorat ja epäsuorat kustannukset

Masennuksen suorat ja epäsuorat kustannuksetIlkka Raatikainen

FTEY008 Kandidaatin tutkielmaKevät 2015Terveystieteen laitosJyväskylän Yliopisto

FTEY008 Kandidaatin tutkielma Ilkka Raatikainen 2

Taustaa• Yli 350 miljoonaan ihmistä maailmanlaajuisesti kärsii masennuksesta.• Alle puolet (joissain maissa alle 10 %) sairastuneista saa

asianmukaista ja riittävää hoitoa.• Masennus on suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava sairaus ja sen

kustannukset muodostavat suuren yhteiskunnallisen taakan.• Mielenterveyspotilailla on 2,22 suurempi kuolleisuusriski ja 10 vuotta

lyhempi odotettu elinikä verrattuna muuhun väestöön.• Epäsuorat kustannukset ovat olleet suoria kustannuksia suuremmat.• Kuolleisuuskustannuksia masennuksen yhteydessä on raportoitu vain

osassa tutkimuksia.Lähteet: WHO (2013), Whiteford ym. (2013), Walker ym. (2015), Luppa ym. (2007)

28.2.2015


Masennus• Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyden häiriö, jolle on

ominaista:• masentunut mieliala,• mielenkiinnon, mielihyvän sekä itsetunnon alentuminen,• syyllisyyden tunteen lisääntymien, unettomuus, ruokahaluttomuus, • väsymys, aktiivisuuden vähentyminen sekä keskittymisvaikeudet.

• Masennus voi olla pitkäkestoista tai toistuvaa ja se voi heikentää merkittävästi yksilön työ- ja toimintakykyä sekä kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista.

• Masennus voi kohdata yksilöä missä elämän vaiheessa tahansa.• Pahimmillaan masennus voi johtaa kuolemaan (itsemurhaan). • Masennus diagnosoidaan ja luokitellaan sen oireiden laadun ja määrän

perusteella lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen.• Tavallisimmin käytetty: ICD-10, DSM-IV (DSM5)• Oireiden luokitteluun muita: HDRS-17/HAMD17, BDI, PHQ-9, MADRS..

28.2.2015

Lähteet: APA (2015), Käypä hoito (2014), WHO (2013), Pedersen ym. (2001), Hamilton (1960)


Sairauden kustannus -tutkimukset (Cost-of-illness/COI)• COI-tutkimusten tarkoituksena on :

• selvittää ja arvioida sairauksien ja terveysongelmien kustannuksia yhteiskunnalle sekä

• tunnistaa ja luokitella näiden kustannusten eri komponentteja • COI-tutkimuksissa tuloksia voidaan arvioida ja raportoida:

• prevalenssiin tai insidenssiin perustuen.• Kustannusten tarkastelu- ja laskentanäkökulma voi olla:

• ylhäältä alas (engl. top-down) tai alhaalta ylös (engl. bottom-up).• Kustannukset jaetaan yleensä:

• 1) suoriin kustannuksiin (engl. direct costs),• 2) epäsuoriin kustannuksiin (engl. indirect costs) sekä • 3) aineettomiin kustannuksiin (engl. intangible costs)

28.2.2015 Lähteet: Larg & Moss (2011), Luppa ym. (2007)


Kustannusten kategorisointi• Suorat kustannukset käsittävät

terveydenhuollon ja sen resurssien käyttöön liittyviä kustannuksia:• 1) Avohoidon kustannukset (engl.

outpatient)• 2) Sairaala/laitoshoidon kustannukset (engl.

inpatient/hospitalazation)• 3) Lääkehoidon kustannukset (engl.

medication)• 4) Muut ei-lääkinnälliset suorat

kustannukset (esim. kuljetus ja sosiaalipalvelut)

28.2.2015

Lähteet: Larg & Moss (2011), Luppa ym. (2007)

• Epäsuorat kustannukset muodostuvat:• 1) Sairauden aiheuttamasta tuottavuuden

vähentymisestä ( engl. morbidity costs)• Työstä poissaolot• Työtehon lasku

• 2) Sairauden aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista (engl. mortality costs)• Itsemurhat• Lääkemyrkytykset

• ”Human capital” /”Friction cost” -laskentatapa

• Aineettomat kustannukset ovat sairaudesta aiheutuvia muita kustannuksia:• jotka kohdistuvat sairastuneeseen itseensä ja/tai hänen lähipiiriin ja perheeseen • elämänlaadun vähentyminen sekä odotetun elinajan vähentyminen• vaikea mitata (jätetään usein pois)


Tutkimuskysymykset• Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa haluttiin selvittää:

• 1) mitkä ovat masennuksen suorat ja epäsuorat yhteiskunnalliset kustannusvaikutukset

• 2) mistä eri osatekijöistä kustannukset muodostuvat (kustannuskomponentit) • 3) kuinka kustannukset jakautuvat eri komponenteille.

• Kustannuksia tarkasteltiin: • kansallisella tasolla,• kustannuksilla per potilas sekä • kustannuksilla per asukas.

• Lisäksi haluttiin selvittää:• masennuksen kustannuksia sukupuolen ja • masennuksen vaikeusasteen mukaan sekä • masennuksen esiintyvyyttä väestössä (prevalenssi).

28.2.2015


Tutkimusnäkökulmat• Valittua aineistoa analysoitiin kahdesta näkökulmasta

• tutkimusten laadun näkökulmasta sekä• STROBE

• masennuksen yhteiskunnallisten kustannusten näkökulmasta luokittelemalla masennuksen kustannukset suoriin ja epäsuoriin kustannustekijöihin ja analysoimalla kustannuksia näissä kategorioissa• COI-tutkimusasetelmat

28.2.2015


Sisäänottokriteerit• Analysoitavaksi hyväksyttiin artikkelit, jotka olivat:

• 1) englannin kielisiä, • 2) julkaistu 2009 tai sen jälkeen,• 3) tutkimusartikkeleista oli koko teksti saatavilla, • 4) kohderyhmänä olivat aikuisväestö, • 5) kohderyhmän pääasiallinen diagnoosipääryhmä oli

masennustilat (affektiiviset mielialahäiriöt), • 6) diagnosoinnissa oli käytetty IDC-10• 7) tutkimus kohdistui pääasiallisen diagnoosiryhmän

kustannuksiin, • 8) sekä suorat ja epäsuorat kustannukset oli raportoitu.

28.2.2015


Poissulkukriteerit

• Analysointiin ei otettu mukaan tutkimuksia,• joissa masennuksen kustannuksia oli tarkastelu samanaikaisesti

jonkun toisen sairauden yhteydessä tai • jos tutkimus käsitteli interventioiden vaikuttavuutta masennuksen

kustannuksiin

28.2.2015


Hakupuu ja hakusanat

28.2.2015

PsycInfo46 artikkelia

Web of Science45 artikkelia

Medline11artikkelia

Duplikaatit pois, jää68 artikkelia

Duplikaatteja 34

Otsikon perusteellapoissuljettu 54

Otsikon jälkeen jää14 artikkelia

Abstraktin perusteellapoissuljettu 5

Abstraktin jälkeen jää9 artikkelia

Koko tekstin jälkeen jää5 artikkelia

Koko tekstin perusteella poissuljettu 4- 2 ei sisältänyt suoria kustannuksia- 1 ei koko tekstiä saatavilla- 1 vertaili hoidettavuutta, ei kustannusnäkökulmaa

Laadun arvioinninjälkeen jää5 artikkelia

Laadun arvioinnin perusteella poissuljettu 0

PsycInfo46 artikkelia

Web of Science45 artikkelia

Medline11artikkelia

Duplikaatit pois, jää68 artikkelia

Duplikaatteja 34

Otsikon perusteellapoissuljettu 54

Otsikon jälkeen jää14 artikkelia

Abstraktin perusteellapoissuljettu 5

Abstraktin jälkeen jää9 artikkelia

Koko tekstin jälkeen jää5 artikkelia

Koko tekstin perusteella poissuljettu 4- 2 ei sisältänyt suoria kustannuksia- 1 ei koko tekstiä saatavilla- 1 vertaili hoidettavuutta, ei kustannusnäkökulmaa

Laadun arvioinninjälkeen hyväksytty

5 artikkelia

Laadun arvioinnin perusteella poissuljettu 0

Systemaattinen kirjallisuuskatsaus 18.12.2014

depression or depressive disorder* or depressive symptom* and

economic burden or economic cost* or socioeconomic cost* or societal cost* and

direct cost* and indirect cost* not cost-effectiveness

all fields 2009 tai uudemmatenglanninkieliset


Tulokset

28.2.2015

Tutkimusten laadunarviointi

28.2.2015

TAULUKKO 1. Tutkimusten laatupisteet

STROBE-arviointikriteereiden (von Elm ym.

2008) lyhyen version (JY, Terveystieteen laitos

2014) mukaan laskettuna


Pisteet /Tutkimus Chang ym. (2012)

Ho ym. (2013) Sado ym. (2011)

Salvador-Carulla ym.

(2011)

Tomonaga ym. (2013)

METODIT1 Tutkimusuunnitelma 2 2 2 2 22 Tutkimusasetelma 2 2 2 2 23 Osallistujat a) 2 2 2 2 2

b) 0 0 0 0 04 Muuttujat 1 1 1 1 15 Aineisto/Mittausmenetelmät 2 2 2 2 26 Tutkimusharha 2 1 2 1 27 Tutkimusjoukon koko 2 2 1 2 28 Kvantitatiiviset muuttujat 2 2 2 2 29 Tilastolliset menetelmät a) 1 2 1 1 2

b) 2 2 2 2 2 c) 0 0 0 0 0 d) 2 2 1 1 2 e) 0 2 2 2 2

TULOKSET10 Osallistujat a) 2 2 2 2 2

b) 0 1 0 0 0 c) 0 0 0 0 0

11 Kuvaileva aineisto a) 2 2 1 1 2 b) 0 0 0 0 0

12 Tulosaineisto 2 2 1 2 213 Tärkeimmät tulokset a) 1 2 2 2 2

b) 0 0 0 0 0 c) 0 0 0 0 0

14 Muut analyysit 1 2 2 2 2

Reviewer Total scorePisteet yhteensä ( max. 48) 28 34 28 29 34hyvä hyvä hyvä hyvä hyvä

keskiarvo mediaani SD minimi maksimi30,6 29 3,13 28 34

KYLLÄ = 2 p ; OSITTAIN = 1 p; EI = 0 p; EI OSAA SANOA = ?ASTEIKKO: <12 (huono); 12-24 (keskinkertainen) 25-36 (hyvä); >36 (erinomainen)

Taus

tate

kijä

t

28.2.2015

TAULUKKO 2. Keskeiset metodologiset taustatekijät

Tutkimus Chang ym. (2012) Ho ym. (2013) Salvador-Carulla ym. (2011)

Tomonaga ym. (2013) Sado ym. (2011)

Tutkimusmenetelmä Poikkileikkaustutkimus Kohortti Poikkileikkaustutkimus Kohortti PoikkileikkaustutkimusTutkimusasetelma 12 kk prevalenssitutkimus,

yhteiskunnallinen näkökulma,ylhäältä alas-lähestymistapa, "human capital"- lähestymistapa

1 vuoden prospektiivinen naturalistinen tutkimus, depression luokitus HAMD-17-mukaan (lievä, keskivaikea, vaikea), Singaporen kansallisen yliopistosairaalan potilaat,

12 kk prevalenssitutkimus, yhteiskunnallinen näkökulma jossa kustannuksia tarkastellaan ylhäältä alas ja alhaalta ylös , poikkitieteellinen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen lähestymistapa

12 kk retrospektiivinen monitieteellinen tutkimus, ei interventiota, depression luokitus HDRS-17-mukaan (lievä, keskivaikea, vaikea), avohoidossa olevat depressiopotilaat eri klinikoilta Sveitsin kantoneissa

12 kk prevalenssitutkimus, yhteiskunnallinen näkökulma,ylhäältä alas-lähestymistapa, "human capital"- lähestymistapa

Vuosi 2005 2007-2008 2006 2009 2005Maa/Alue Etelä-Korea Singapore Katalonia (Espanja) Sveitsi JapaniTutkimusjoukon koko 7968 67 1619 556 n/aNaisia % n/a 67 n/a 60 n/aIkä 18-64 36,6 (ka, SD 12) 18 + 18 - 65 20+Diagnoosimenetelmä ICD-10 ICD-10 ICD-10, DSM-IVTR,

ICD/9MCICD-10 ICD-10, DSM-IV

Diagnoosit masennustilat ja toistuva masennus (F32-F33)

masennustilat ja toistuva masennus (F32-F33)

masennustilat, toistuva masennus ,pitkäaikainen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, epätyypilliset ja epäspesifit masennustilat

mielialahäiriöt (F30-F39) masennustilat ja toistuva masennus

Prevalenssi lkm 885 700 290 364 410 228 311 170 2 171 409Prevalenssi miehet lkm (%) 309 500 (34,9) n/a 128 041 (31,2) n/a 629 290 (29,0)Prevalenssi naiset lkm (%) 576 200 (63,1) n/a 280 793 (68,8) n/a 1 542 120 (71,0)Prevalenssi % (m/n) 2,63 (1,82 /3,41) 6,0 6,85 (4,38 / 9,16) 6,1 2,1 (1,3/2,9)*Tutkimusaineiston tietolähteet kansalliset tilastot ja

tietokannat, muut tutk.potilastiedostot kansalliset tilastot ja

tietokannat, muut tutk.potilastiedostot kansalliset tilastot ja

tietokannat, muut tutk.n/a = ei raportoitu * prevalenssi laskettu tutkimusartikkelin tietojen perusteella



Kust

annu

skat

egor

iat

ja -k

ompo

nent

it

28.2.2015

TAULUKKO 3 Kustannuskategoriat ja -komponentit


Tomonaga ym. (2013)

Sado ym. (2011)

Suorat kustannukset + + + + +Avohoito + + + + +

Perusterveydenhoito - + + - -Erikoissairaanhoito - + + + -

Laitos/sairaalahoito + + + + +Lääkekustannukset + + + + +Tutkimukset - + - - -Suorat ei-lääkinnälliset kustannukset

+ + - - -

Epäsuorat kustannukset + + + + +Sairastavuuteen liittyvät kustannukset

+ + + + +

Tuottavuuden menetykset + + + + +Tilapäiset - sairasloma + + + + -Pysyvät - vakuutus, työttömyys

- + + + -

Tuottavuuden vähentyminen työssä

+ - - - -

Kuolleisuuteen liittyvät kustannukset

+ - + - +

Masennukseen liittyvät itsemurhat

+ - + - +

Lääkkeiden käyttöön liittyvät kuolemat

- - - - -

Aineettomat kustannukset - - - - - + = kyllä, - = ei


Masennuksen kustannukset

28.2.2015 TAULUKKO 4. Masennuksen kustannukset


Tomonaga ym. (2013)

Sado. ym. (2011)

Maa /Alue Etelä-Korea Singapore Katalonia (Espanja) Sveitsi Japani

Kokonaiskustannukset kansallisesti (milj.€/vuosi)

3 401 1641* 735 8 098ᴷ - 8 310ᴮ 14 000

Suorat kustannukset 142 312* 156 3 731ᴷ - 3 861ᴮ 1 260 Epäsuorat kustannukset 3260 1330* 580 4 368ᴷ - 4 449ᴮ 12 600

Kustannukset keskimäärin / masennuspotilas (€/vuosi)

3 840* 5 652 1 793 23 557 6 447*

Suorat kustannukset 160* 1073 379* 10468 580* Epäsuorat kustannukset 3680* 4579 1413* 13089 5803*

Menetetyt työpäivät keskimäärin/vuosi (SD/SE”)

24 (n/a) 33 (79,96) 104 (125,7) 50 (74,7) 38 (16”)

Kustannukset asukasta kohden (€/vuosi)

72** 339** 123 1 073* 110**

vaihtokurssi 1 USD = 0.84 € 2005 (joulukuu)

vaihtokurssi 1 USD = 0.74 € 2008 (joulukuu)

vaihtokurssi 1 Yen = 0.007 € 2005 (joulukuu)

http://www.x-rates.com http://www.x-rates.com http://www.x-rates.com

n/a = ei raportoitu*kustannukset laskettu prevalenssin avulla (ei raportoitu alkuperäisessä tutkimuksessa) **kustannukset per asukas laskettu asukasluvun mukaan (ei raportoitu alkuperäisessä tutkimuksessa)’'SD = keskihajonta, SE = keskivirhe ᴷraportoitu Kessler ym. (2003) tutkimuksen %- osuuksiin viitatenᴮraportoitu Birbaum ym. (2010) tutkimuksen %- osuuksiin viitaten


Kustannukset vaikeusasteen mukaan

28.2.2015

Tutkimus Masennuksen vaikeusaste, keskiarvo € (95 % luottamusväli) p arvoLievä € (95% lv)

Keskivaikea € (95% lv)

Vaikea € (95% lv)

Kaikki € (95% lv)

Ho ym. (2013)n 12 32 5 49Suorat kustannukset 496

(288-703)991 (654-1327)

4412 (792-8031)

1218 (n/a)

0,004

Epäsuorat kustannukset 1289 (0-3287)

3999 (368-763)

22268 (0-3287)

5198 (n/a)

0,032

Kokonaiskustannukset 1785 (0-3860)

4989 (1281-8698)

26679 (0-62269)

6416 (n/a)

0,004

Tomonaga ym. (2013)n 119 260 175 554Suorat kustannukset 3561

(2601-4521)9744 (7856-11632)

16240 (13203-19277)

10468 (9098-11838)

<0,001

Epäsuorat kustannukset 8730 (5883 -11577)

12675 (10602-14748)

16669 (13884-19445)

13089 (11631-14547)

0,001

Kokonaiskustannukset 12291 (9142-15440)

22419 (19329-25509)

32909 (28527-37292)

23557 (21557-25751)

<0,001

lv= luottamusvälin/a = ei ilmoitettu

TAULUKKO 5. Masennuksen

suorat ja epäsuorat

kustannukset per potilas

masennuksen vaikeusasteen

mukaan


Kustannukset sukupuolen mukaan

28.2.2015

Kustannuskategoria (keskiarvo m€, %)

Suorat kustannukset

Sairastavuus-kustannukset

Kuolleisuus-kustannukset

Tutkimus Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset

Chang ym. (2012) n/a n/a 1000 (40,3%)

1485 (59,7%)

626 (80,9%)

176,2 (19,1%)

Salvador-Carulla ym. (2011)

45,2 (29,1%)

110,3 (70,9%)

83,6 (41,9%)

116,0 (58,1%)

23,3 (86,8%)

3,5 (13,2%)

n/a = ei raportoitu

TAULUKKO 6. Masennuksen suorat ja epäsuorat kustannukset sukupuolen mukaan


Kustannukset asukasta kohden (€/vuosi)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (South-Korea)

Ho ym. (2013) (Singapore)

Salvador-Carulla ym. (2011) (Catalonia)

Tomonaga ym. (2013) (Switzerland)

Sado ym. (2011) (Japan)

0

200

400

600

800

1000

1200

72

339

123

1073

110


Masennuksen kustannukset potilasta kohden (€/vuosi)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (Etelä-Korea) Ho ym. (2013) (Singapore) Salvador-Carulla ym. (2011) (Katalonia)

Tomonaga ym. (2013) (Sveitsi) Sado ym. (2011) (Japani)0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

1601,073

379

10,468

580

3,6804,579

1,413

13,089

5,803

3,840

5,652

1,793

23,557

6,447

Suorat kustannukset Epäsuorat kustannukset Kokonaiskustannukset


Menetetyt työpäivät (keskimäärin/vuosi)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (South-Korea)


Salvador-Carulla ym. (2011) (Catalonia)

Tomonaga ym. (2013) (Switzerland)

Sado ym. (2011) (Japan)

0

20

40

60

80

100

120

2433

104

50

38


Suorat ja epäsuorat kustannukset (%)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (Etelä-

Korea)


Salvador-Carulla ym. (2011) (Katalonia)

Tomonaga ym. (2013) (Sveitsi)

Sado ym. (2011) (Japani)

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

419 21

44

9

9681 79

56

90

Suorat kustannukset Epäsuorat kustannukset


Suorien kustannusten jakautuminen (%)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (Etelä-Korea)





0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

62

36 3117

26

20

18

4

7639

9

33 65

8

33

9 130 0 0

Avohoidon kustannukset Laitoshoidon kustannuksetLääkekustannukset Suorat ei-lääkinnälliset muut kustannukset


Suorat, sairastavuus ja kuolleisuuskustannukset (%)

28.2.2015

Chang ym. (2012) (Etelä-

Korea)





0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

419 21

44

9

73

81 75

56

46

23

0 4 0

44

Suorat kustannukset Sairastavuuskustannukset Kuolleisuuskustannukset


Yhteenveto• Masennus on maailmanlaajuinen ja suuri yhteiskunnallinen ongelma. • Masennuksen todelliset yhteiskunnalliset kustannukset ovat todennäköisesti raportoituja

suuremmat. • Masennuksen kustannuksia voidaan kategorisoida ja tarkastella COI-tutkimusten avulla. • Tarkastelunäkökulma voi olla väestöpohjainen ylhäältä alas tai potilaslähtöinen alhaalta ylös

tai näiden yhdistelmä. • Masennuksen epäsuorat kustannukset ovat monikertaiset verrattuna suoriin

hoitokustannuksiin. • Kustannukset nousevat merkittävästi masennuksen pitkittyessä ja vaikeusasteen kasvaessa. • Naiset kärsivät masennuksesta miehiä enemmän mutta miehiä masennus tappaa. • Masennukseen ja sen kustannuksiin suhtaudutaan ja niitä lasketaan eri maissa ja eri

kulttuureissa eri tavalla. • Riittävän aikainen diagnosointi, asianmukainen hoito sekä preventiiviset toimenpiteet

saattaisivat olla niitä tekijöitä, joilla yhteiskunnallisia kustannuksia ja masennuksen aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä voitaisiin vähentää ja hallita.

• Lisää laadukkaita tutkimuksia kuitenkin aiheesta tarvitaan vahvemman näytön ja johtopäätösten tekemiseksi

28.2.2015


Kandidaattitutkielman lähteet

• American Psychiatric Association. 2015. DSM. Viitattu 14.2.2015 http://www.psychiatry.org/practice/dsm/

• Byford, S., Torgerson, D. J. & Raftery, J. 2000. Economic note: cost of illness studies. BMJ (Clinical research ed.) 320 (7245), 1335.

• Chang, S. M., Hong, J. & Cho, M. J. 2012a. Economic burden of depression in South Korea. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 47 (5), 683-689.

• Chang, S. M., Hong, J. & Cho, M. J. 2012b. Economic burden of depression in South Korea. Social psychiatry and psychiatric epidemiology 47 (5), 683-689.

• Clabaugh, G. & Ward, M. M. 2008. Cost‐of‐Illness Studies in the United States: A Systematic Review of Methodologies Used for Direct Cost. Value in Health 11 (1), 13-21.

• Depressio 2014. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Käypä hoito-johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 14.2.2015 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

• Finkelstein, E. & Corso, P. 2003. Cost-of-illness analyses for policy making: a cautionary tale of use and misuse.

• Hamilton, M. 1960. A rating scale for depression. Journal of neurology, neurosurgery, and psychiatry 23, 56-62.

28.2.2015

http://www.psychiatry.org/practice/dsm/

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset





• Ho, R. C., Mak, K. K., Chua, A. N., Ho, C. S. & Mak, A. 2013. The effect of severity of depressive disorder on economic burden in a university hospital in Singapore. Expert Review of Pharmacoeconomics & Outcomes Research 13 (4), 549-559.

• Koopmanschap MA, Rutten FF, van Ineveld BM & van Roijen L 1995. The friction cost method for measuring indirect costs of disease. Journal of health economics 14 (2), 171-189.

• Larg, A. & Moss, J. R. 2011. Cost-of-Illness Studies: A Guide to Critical Evaluation. PharmacoEconomics 29 (8), 653-671

• Luppa, M., Heinrich, S., Angermeyer, M. C., Konig, H. H. & Riedel-Heller, S. G. 2007. Cost-of-illness studies of depression: a systematic review. Journal of affective disorders 98 (1-2), 29-43.

• Pedersen, S. H., Stage, K. B., Bertelsen, A., Grinsted, P., Kragh-Sørensen, P. & Sørensen, T. 2001. ICD-10 criteria for depression in general practice. Journal of affective disorders 65 (2), 191-194.

• Rice, D. P. 2000. Cost of illness studies: what is good about them? Injury prevention : journal of the International Society for Child and Adolescent Injury Prevention 6 (3), 177-179.

• Rice, D. P. 1994. Cost-of-illness studies: fact or fiction?[Editorial]. Lancet 344 (8936), 1519-1520.

• Sado, M., Yamauchi, K., Kawakami, N., Ono, Y., Furukawa, T. A., Tsuchiya, M., Tajima, M. & Kashima, H. 2011. Cost of depression among adults in Japan in 2005. Psychiatry and clinical neurosciences 65 (5), 442-450

28.2.2015



• Salvador-Carulla, L., Bendeck, M., Fernandez, A., Alberti, C., Sabes-Figuera, R., Molina, C. & Knapp, M. 2011. Costs of depression in Catalonia (Spain). Journal of affective disorders 132 (1-2), 130-138.

• Tomonaga, Y., Haettenschwiler, J., Hatzinger, M., Holsboer-Trachsler, E., Rufer, M., Hepp, U. & Szucs, T. D. 2013. The economic burden of depression in Switzerland. PharmacoEconomics 31 (3), 237-250.

• von Elm E, Altman DG, Egger M, Pocock SJ, Gotzsche PC, Vandenbroucke JP & STROBE Initiative 2008. The Strengthening the Reporting of Observational Studies in Epidemiology (STROBE) statement: guidelines for reporting observational studies. Journal of clinical epidemiology 61 (4), 344-349.

• Walker E, McGee RE,Druss BG 2015. Mortality in mental disorders and global disease burden implications: A systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry .

• Whiteford, H. A., Degenhardt, L., Rehm, J., Baxter, A. J., Ferrari, A. J., Erskine, H. E., Charlson, F. J., Norman, R. E., Flaxman, A. D., Johns, N., Burstein, R., Murray, C. J. & Vos T. 2013. Global burden of disease attributable to mental and substance use disorders: findings from the Global Burden of Disease Study 2010. The Lancet 382 (9904), 1575-1586

• Wiseman V & Mooney G 1998. Burden of illness estimates for priority setting: a debate revisited. Health Policy 43 (3), 243-251.

• World Health Organisation 2012. Depression. Fact sheet N°369. Viitattu 14.2.2015 http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs369/en/

• World Health Organization. International Classification of Diseases (ICD) WHO 2010. Viitattu 14.2.2015 . http://www.who.int/classifications/icd/en/. 28.2.2015

http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs369/en/

http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs369/en/


Kiitos!

28.2.2015

masennuksen suorat ja epäsuorat kustannukset

Documents