- kättä pidempää nuorten ohjaamiseen

Tämä kirja on jatkoa Hankasalmen 4H – yhdistyksen Välitän – hankkeen”Mitä väliä? – kättä pidempää nuorten ohjaukseen” kirjalle.Kirja syntyi Välitän 2 - hankkeen tuotoksena.Työkirja on tarkoitettu nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien työn tueksi.

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille!

KirjoittajatTiina Honkonen/Myötätuuli Tiina Honkonen KyPauliina Nieminen, Suvi Rehell, Reija Salovaara, Timo Mulari, Matti Mäkinen, Hanna Rossi

JulkaisijaHankasalmen 4H – yhdistys r.y.

Taitto, grafi ikka ja valokuvatRiina Autio/DONE DEAL (www.donedeal.fi )

PainoGrafi tatu Oy (www.grafi tatu.fi )

1

Hankkeen taustaa

Hankasalmen kunta Välittää

Nuorisotakuu toteutuu yhdessä tekemällä!

Verkostot kuntoon!

Turvallinen ryhmä

Välitän2 pienryhmät

Turvaryhmä

Tyttöryhmä

Tyttöryhmästä

Ex-hanketyöläisen huutelut!

Poikaryhmä

Poikaryhmän biisin sanat

Kuntosaliryhmä

Kuntsariryhmät

Toimintapäivät

TUT -yhteistyö

Valokuvausta

Prinsessa

Palvelupolku

Harjoitukset

Grownin -malli

Selvitä kuka?

Arvioidaan kasvua?

Anna palaa!

Työkokeilija työpaikalla, mitä kuuluu, miten menee?

Mitä väliä?

Elämänviiva

Symbolit ja kuvat ohjaustyössä

s. 2

s. 4

s. 6

s. 8

s. 10

s. 14

s. 16

s. 18

s. 20

s. 23

s. 24

s. 26

s. 28

s. 30

s. 34

s. 36

s. 39

s. 40

s. 42

s. 44

s. 45

s. 46

s. 47

s. 48

s. 49

s. 50

s. 51

s. 52

2

Nuorisotyöttömyys, nuorten syrjäytyminen ja nuorten paha olo puhututtavat yhteiskunnassamme paljon. Tutki-musten mukaan (esim. Pekka Myrskylä 2011) peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäk-si joutumisen riskejä tuntuvasti. Pelkän peruskoulutuksen hankkineen nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on jopa kol-minkertainen ammatillisen keskiasteen koulutuksen saa-neisiin verrattuna. Peruskoulusta ohjataan kiitettävästi jatkokoulutukseen. Suurin osa nuorista aloittaa toisen asteen koulutuksen. Kui-tenkin joka vuosi usea opiskelija keskeyttää opinnot. Ope-tusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.Nuorten kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä ja päämää-rä on nuoren kasvun tukeminen ja vahvistaminen sekä yh-teisöllisyyden edistäminen. Tänä päivänä nuorten kanssa työtä tekevät kohtaavat paljon tunnekuormaa, huolta ja rat-kaisemattomia asioita. Hankasalmen 4H-yhdistys toteutti vuosina 2008–2011 Vä-litän-hankkeen. Välitän-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli nuoren turvallisuuden tunteen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena oli itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittä-

minen. Itsevarmuuden kasvaessa nuori oppii helpommin uutta ja nuori pääsee harjoittamaan kykyjään ja osaamis-taan myös työnhakuvalmiuksissa ja työn tekemisessä.Hankasalmen 4H-yhdistys toteuttaa myös Välitän 2 - han-ketta. Välitän 2 -hanke on syntynyt Välitän -hankkeen aika-na havaitusta tarpeista. Välitän-hanke sai hyvin paikkansa Hankasalmen toimintakentässä nuorten syrjäytymisen eh-käisyssä ja myös korjaavassa työssä. Välitän 2 -hankkeella haettiin Hankasalmen toimijoille tu-kea, ohjausta ja yhteisen tekemisen voimaa. Hanke tuki ja vahvisti Hankasalmen väliinputoajanuorten kanssa toimi-vien työntekijöiden työtä. Lisäksi hanke koordinoi ja kehitti nuorten pienryhmiä ja opintojen tukemista.Hankkeen kohderyhmänä olivat 17–25-vuotiaat työttö-mät työnhakijat/työvoimahallinnon asiakkaat, erityisesti avoimille työmarkkinoille työllistyvät nuoret. Hankkeella tavoitettiin myös koulun tai armeijan keskeyttäneitä nuo-ria. Hankkeen ikärajat eivät olleet tarkkoja, mukaan otettiin tarpeen vaatiessa myös muutamia alle 17-vuotiaita tai yli 25-vuotiaita nuoria. Hankkeen toisena kohderyhmänä oli-vat aikuisten turvaryhmän jäsenet.

Hankkeen päätavoitteet1. Hankasalmelaisten nuorten työllistyminen ja

syrjäytymisen ehkäisy2. Väliinputoajanuorten pienryhmätoiminnan

kehittäminen 3. Koulutuksellisen työnohjauksen ja tuen tarjoaminen

Hankasalmen nuorisotoimijoille

3

4

Hankkeen yhteistyökumppanit • VälittäjäPlus ja sen osahankkeet → hallinnointi ja

vertaistuki• Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) → hallinnointi ja

hankeohjaus• Hankasalmen kunta → turvaryhmän toimijat, rahoitus• Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto, Hankasalmen

toimipiste → hankkeen nuorten rekrytointi, työntekijä turvaryhmässä lähiseudun oppilaitokset: mm. JAO, POKE, ESEDU, KSO, JAMK, HUMAK, Jyväskylän kristillinen opisto → hankkeessa mukana olevien nuorten koulutuspaikat, tutustumiskohteet

• Oppisopimuskeskukset → hankkeessa mukana olevien nuorten koulutuspaikat, tutustumiskohteet

• Suomen 4H-liitto ja Keski-Suomen 4H-piiri → tiedotus, kirjanpito

• Nuorten Akatemia, Mahis• Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi → asiantuntijapalvelut• Keski-Suomen yrittäjät, Hankasalmen yrittäjät →

kohderyhmän tutustumispaikat, mahdolliset työnantajat

Hankkeen teemaryhmä (=ohjausryhmä)• Hallinnoijan edustajat (KYT), VälittäjäPlussan projektipäällikkö Eija Lappi ja projektisihteeri Päivi Varakas• Keski-Suomen TE-toimiston asiantuntija Sirpa Tarvainen• Hankasalmen kunnan sosiaalitoimen palveluohjaaja Piia Karhu• Hankasalmen Yrittäjien hallituksen jäsen Olli Aitto-oja• Hankasalmen 4H-toiminnanjohtaja Sirkka Suomäki• Välitän 2 hanketyöntekijä Suvi Rehell/Pauliina Nieminen• Välitän 2 asiantuntija Tiina Honkonen/Myötätuuli Tiina Honkonen Ky

5

Hankasalmen kunnalle on ollut helppo päätös lähteä mukaan Välitän 2-hankkee-seen. Hankasalmi on 5500 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseudun maaseutumai-sin kunta, jossa jokainen nuori on tärkeä osa kuntaa. Kunnan oma nuorisotyö, et-sivä nuorisotyö, joustava perusopetus, työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta tarvitsevat tuekseen vielä hyvää yhteistyötä TE-toimiston ja 3. sektorin kanssa. Välitän 2 -hanke ja kunnan hyvä yhteistyö 4H-yhdistyksen kanssa luovat vahvan pohjan vastata esimerkiksi nuorisotakuun toteutumiseen.Hankasalmella nuorisotakuuta ei pidetäkään minään uutena tehtävänä kunnalle, vaan muistutuksena siitä, miten nuorten tulevaisuudesta on yhteiskunnan ja sen kaikkien jäsenien huolehdittava silloinkin, kun jatko-opinnot tai työllistyminen ei sujukaan aina kuin Strömsössä. Mutta ei vain paapottava nuoria, vaan myös vaadittava heiltä omaa aktiivisuutta!Itse olin hyvin vakuuttunut kunnan toimintalinjojen toimivuudesta, kun viime joulukuussa tutustuin kaikkien edellä mainittujen tahojen kuntsaritoimintaan. TE-toimisto ja Välitän-hanke olivat vahvasti yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa sitoutuneet saattamaan pienryhmän nuoria joko työhön tai opintoihin kä-siksi tai vähintään kiskomaan takaisin aktiivitoimijoiksi. Ja he onnistuivat yhteis-työssä paikallisten yrittäjien kanssa tuon ryhmän kohdalla 100%:sti. Toivottavasti kevään uusi ryhmä ei kokenut takapakkia, kun nyt sitä aktivoimassa sain vierailla itsekin.Yhteiskunta ei voi tehdä kaikkea. Kunta yksin ei voi aktivoida nuoriaan. Hyvän arjen kunnassa, jollainen Hankasalmi haluaa olla, tarvitaan kaikkien toimijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Välittäminen on yhdessä tekemistä ja toisten arvosta-mista sekä huomioon ottamista. Siinä Välitän2 on onnistunut paitsi omassa toi-minnassaan niin herättämään sitä välittämistä aidosti myös meissä muissa. Jopa kunnanjohtajassa.

Kunnanjohtaja,Hankasalmen kunta

6

Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Takuun toteuttamisen keinoja ovat; koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut), kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Edellytyksenä nuorisotakuussa on että nuori ilmoittautuu työttömäksi, tätä ei voi ko-rostaa liikaa. Hallitusohjelmassa nuorisotakuu on määritelty näin:• Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

• Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

Estämällä nuorten syrjäytymistä varhaisella tuella lisäämme nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja varmistamme, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa.On tärkeää, paikallisina toimijoina jatkatte ja edelleen kehitätte yhteistyötä nuorten parhaaksi. Monialainen yhteistyö, josta on säädetty nuorisolaissa (7 a §), luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää osaamista eri toimialoille. Tärkeätä on parantaa tie-donkulkua ja palvelujen oikea-aikaisuutta, eli yhdessä auttaa nuoria löytämään oman tiensä. Toimimalla yhteistyössä tuemme sitä, että nuorten osallisuus lisääntyy, heidän osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja työllistyvät ja ovat siten aktiivisia yh-teiskuntamme jäseniä.Hakipa nuori mistä tahansa apua, hänet on ohjattava juuri hänen tilanteeseensa par-haiten soveltuvaan palveluun riippumatta hallinnonalasta tai siitä, mistä hän on lähte-nyt apua hakemaan. Jokainen meistä voi olla mukana toteuttamassa nuorisotakuuta!

Johtaja, nuorisoyksikköOpetus- ja kulttuuriministeriö

7

88

Verkostojen toimintaa arvostellaan monesti tehottomaksi ja hyödyttömäksi, syystäkin. On kuitenkin keinoja paran-taa verkostojen sisäistä tai ulkoista toimintaa. Nuorisoalan monialainen yhteistyö ja verkostot ovat nyt kiivaan kehit-tämisen kohteena, vaikka itse työtä niissä on tehty jo kau-an. Kunnissa on muodostettu ohjaus- ja palveluverkostoja. Tällä hetkellä niissä pähkäillään, kuinka toteuttaa nuoriso-lain velvoitteita ja nuorisotakuuta. Tätä keskustelua käytiin myös Hankasalmella käydessäni siellä kouluttamassa mo-nialaisesta yhteistyön mahdollisuuksista.Yhteistyö yli sektorirajojen nuorille suunnatuissa palveluis-sa on tärkeää monista eri syistä. Yksi syy on se, että ongel-mat ja niiden ratkaisut ovat monimutkaisia. Yli sektorirajo-jen tehtävässä työssä saadaan parempi ja kattavampi kuva tilanteesta, johon etsitään vastausta. Esimerkiksi opettaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja nuorisotyöntekijä nä-kevät nuoren elämään kuuluvat rakenteet eri näkökulmista, yhdistyneenä nämä näkökulmat antavat todenmukaisem-man kuvan kuin vain yhden sektorin työntekijän tulkitse-mana.Toinen syy on nuorelle annettava inhimillisempi ja parempi palvelu. Toimijoiden tuntiessa muiden toimintojen tavat ja periaatteet, on huomattavasti suurempi todennäköisyys oh-

jata nuoria juuri heille sopiviin palveluihin. Hyvien monialaisten verkostojen avulla luodaan luottamus toimijoiden välille ja tehdään omat toimintatavat tunnetuk-si sekä tutustutaan toisten toimintaan pintaa syvemmältä. Avoimuus auttaa korjaamaan eri ammattikuntien yksit-täisiin tapauksiin tai ennakkoluuloihin perustuvia turhia kuvitelmia toisten työstä. Muitakin syitä on tietenkin luke-mattomia, kuten se, että elämme neuvotteluyhteiskunnassa, jossa ei voida sanella päätöksiä vaan ne tulee tehdä yhteis-työssä. Nykyään tuskin kukaan on valmis sellaiseen, että työntekijä tekee päätöksiä muita ammattilaisia tai nuoria ja heidän perheitään kuulematta. Usein vedotaan myös rahansäästöön, erityisesti kun yhteis-työtä esitellään rahakirstun päällä istujille. Hyvä yhteistyö toki mahdollistaa enemmän toimintaa samoilla resursseilla, paino on sanalla hyvä. Kuitenkin yhteistyöverkostoja kehi-tettäessä saattaa resursseja mennä aluksi enemmän, mutta hyvin ja perusteellisesti tehtynä se kannattaa. Suurin osa nuorille suunnatuista palveluista tuotetaan yh-teistyössä, joten nuorten kuuleminen ja palvelujen arviointi voidaan myös tehdä yhdessä. Nuorten näkökulmasta sekto-rirajoilla ei ole väliä apua haettaessa.

99

Verkostojen puheteot ja verkostojen sisäinen yhteistyö

Verkostoja on moneen lähtöön nuorten palveluissa. Ne voi-vat perustua siihen, että eri sektoreiden työntekijät samalla alueella kokoontuvat tai sitten heillä on sama asiakaskun-ta, kuten vaikka työpajanuorten ympärille koottu verkosto. On kuultu tapauksista, joissa työntekijällä voi olla yli kak-sikymmentäkin erilaista verkostoa, joissa hän edustaa työn-antajaansa säännöllisesti.Verkostoa luodessa tai kehitettäessä on tärkeää, että kaikille on selvää, miksi verkosto on olemassa, mikä on sen tavoite ja mitä verkostossa tehdään. Tämä on monissa tapauksissa epäselvää. Osallistujista osa saattaa luulla, että verkostossa vaihde-taan tietoa, toiset olettavat että siellä tehdään toimintojen yhteensovittamiseksi töitä ja kolmannet ajattelevat, että verkosto välittää tietoa ja toivomuksia kaupungin johdolle päätöksentekoa varten. Tietenkin verkostoilla voi olla usei-ta tehtäviä, mutta on olennaista, että jäsenillä on sama aja-tus siitä, mitä nämä tehtävät ovat. Puhetekoanalyysi paljastaa verkostojen vahvuuksia ja heik-kouksia. Jos verkoston tehtävänä on toimintojen yhteenso-

vittaminen, mutta suurin osa käsitellyistä asioista on kuulu-mistiedon vaihtoa, on aika korjata jotakin. Kuulumistiedon vaihdossa ei sinänsä ole mitään vikaa, se on tärkeää näkö-kulmien avaamista, toisinaan se tietenkin on aivan turhaa hölinää.

Yhteistyötä lisääviä tekijöitä• toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön• toisten toimijoiden tunteminen• toisten työtapoihin tutustuminen• kokemus monialaisesta yhteistyöstä• yhteistyön säännöllisyys• yhteiset tilaisuudet• joustavat toimintakulttuurit organisaatioissa• lastensuojelu- ja nuorisolain velvoitteet• toimijoiden toimivaltaisuus

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankewww.alli.fi /myk

10

Mikään ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Niiden syntyminen on aktiivinen prosessi, johon tarvitaan osallistujien lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa ohjaajaa ja yhteistyökumppaneita.Turvallisuus rakentuu ryhmässä viidestä osatekijästä: 1) hyväksynnästä ja välittämi-sestä, 2) luottamuksesta, 3) haavoittuvaksi alistumisesta, 4) tuen antamisesta ja 5) sitoutumisesta. Turvallisuutta tavoittelevassa ryhmässä niitä toteutetaan tietoisesti. Ohjaajan tietoisena tavoitteena on luoda ryhmään avoin ja hyväksyvä tunneilmapii-rin, jossa osoitetaan kiinnostusta ja välittämistä.Ensimmäinen turvallisuuden osatekijä, yksittäisen nuoren tunne siitä, että hän on hyväksytty, vahvistaa ryhmän yhteistä kokemusta siitä, että kaikki osallistujat hyväk-sytään sellaisina kuin he ovat. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta vahvistaa turvalli-suuden toista osatekijää, luottamusta toisia kohtaan. Ohjaaja vahvistaa koko ryhmän kokemusta hyväksytyksi tulemisesta osoittamalla luottamusta yksittäisiin nuoriin. Luottamus voidaan jakaa luottamiseen ja luotettavaksi osoittautumiseen. Luottamus merkitsee antautumista turvallisuuden kolmannelle osatekijälle, fyysisel-le ja psyykkiselle haavoittuvuudelle suhteessa ryhmän muihin jäseniin. Se edellyttää avoimuutta ja uskallusta ilmaista itseä minuuden eri tasoilla. Mitä turvallisemmak-si nuori ryhmän kokee, sitä avoimempi hän voi olla. Mitä avoimempi hän on, sitä enemmän hän altistuu toisten luottamuksen varaan, mikä tekee mahdolliseksi luot-tamuksen lisääntymisen. Se on riskinottoa, avoimuutta toisten edessä ja uskallusta ottaa vakavasti toisten luotettavaksi osoittautuminen ja heidän tukensa. Mitä haa-voittumiselle alttiimmille alueille ohjaajan tai toisten nuorten osoittama hyväksyntä nuoressa kohdistuu, sitä suurempi on hänen kokemansa turvallisuuden tunne. Luo-tettavaksi osoittautuminen puolestaan tarkoittaa, ettei ihminen käytä hyväksi toisten avoimuutta.

11

12

Neljäs turvallisuuden osatekijä on tuen antaminen. Luot-tamus ja turvallisuus kasvavat tuen antamisesta. Tuen antaminen merkitsee, että ihminen viestii toiselle ihmi-selle luottavansa hänen kykyynsä selviytyä edessä olevista haasteista. Viides osatekijä on sitoutuminen ja luottamus ryhmään. Luottamuksen ja turvallisuuden lisääntymiseen kuuluu myös halukkuus yhteistyöhön ja halu saavuttaa pää-määrä yhteistyössä juuri tämän ryhmän kanssa.Turvallisuuden osatekijöistä tärkein on luottamus, ja se myös kietoutuu muihin viiteen osatekijään. Kun luotta-mus on molemminpuolista, ihmisissä herää turvallisuuden tunne. Luottamus lisää luottamusta. Luottamuksen ja hy-väksytyksi tulemisen kokemukset rakentavat nuoren pe-rusluottamusta elämään ja ihmisiin. Vaikka välillä joutuu pettymään, perusluottamus hyvään ja omiin mahdollisuuk-siin sekä toisiin ihmisiin säilyy. Luottamus luo ja ylläpitää solidaarisuutta ryhmäläisten kesken. Välitän ryhmissä luot-tamus liittyy vahvasti vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Jos ohjaaja ja osallistujat voivat luottaa toisiinsa, ryhmän ilma-piiri on hyvä ja silloin asiat yleensä sujuvat.

Ryhmädynamiikka Välitän nuorten ryhmissä ja aikuisten ammattilaisten tur-varyhmässä kuten muissakin sosiaalisissa ryhmissä, on havaittavissa yhteisiä piirteitä. Ryhmän jäsenten välinen toiminta ja suhteet, roolien muodostuminen sekä ryh-mäprosessien eteneminen tapahtuvat samankaltaisten vaiheiden kautta. Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmän voimaa, joka syntyy sen jäsenten keskinäisistä jännitteistä, kiinnostuksista ja tunteista. Ryhmä on aina enemmän kuin jäsentensä summa. Ryhmädynamiikka muhii pinnan alla, ja siinä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ryhmän jäsenten arvostukset, toiveet, odotukset ja pelot vaikuttavat eri ta-voin ryhmän toimintaan, dynamiikkaan ja turvallisuuteen. Ohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän toimintaan liitty-

vistä ilmiöistä ja tekijöistä. Jokainen ryhmä on erilainen ja ainutlaatuinen, mutta taustalla vaikuttavat samat ryhmätoi-minnan ilmiöt. Ryhmän kehittyminen toimivaksi, turval-liseksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista. Mitä paremmin ryhmään osallistuvat luottavat toisiinsa, sitä paremmin ryhmä pystyy toimimaan niin että toimin-nan tavoitteet toteutuvat. Hyvin toimiva ja turvallinen ryh-mä antaa tukea vaikeissakin tilanteissa. Konfl ikti voi myös viedä turvallisen ryhmän toimintaa eteenpäin. Jokaisella on oma roolinsa ryhmässä. Ryhmään osallistujan rooli riippuu osittain hänen persoonallisuudestaan mutta myös siitä, millaisia ryhmän muut ihmiset ovat ja millaisia tapoja, rooleja, normeja ja odotuksia heillä on. Sama ryh-män jäsen (nuori tai turvaryhmän aikuinen jäsen) ottaa tai saa tai hänelle jätetään eri ryhmissä erilaisia ryhmärooleja: yksi puhuu eniten, toinen kuuntelee, kolmas osoittaa aktii-visuutta järjestelemällä asioita ja neljättä ei hänen yrityk-sistään huolimatta noteerata. Ryhmäroolit ovat olemassa suhteessa toisten rooleihin, ja ne näkyvät statuksena eli ase-mana ryhmässä. Ryhmän valtasuhteet kertovat ryhmän jä-senten välisestä vaikuttamisesta ja vaikutusyrityksistä sekä ryhmäläisten välisistä riippuvuuksista. Ryhmän sosiaalinen rakenne vaikuttaa ryhmähenkeen, ilmapiiriin, turvallisuu-teen ja sitä kautta työn tekemiseen, oppimiseen, innostuk-seen ja motivaatioon.Ryhmäkoko vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Pienten ryh-mien dynamiikka on erilaista kuin suurten ryhmien. Pie-nessä ryhmässä yksittäiset osallistujat tulevat helpommin huomatuiksi ja heidän mielipiteensä pääsevät esiin. Pieni ryhmä voi päästä helposti yhdenmukaiseen, turvalliseen ja yhteistyökykyiseen toimintaan. Kun ryhmän koko kasvaa, suhteellisesti pienempi joukko ihmisiä osallistuu aktiivises-ti ryhmän toimintaan. Mitä suurempi ryhmä on, sitä toden-näköisemmin se hajoaa pienempiin alaryhmiin eli klikkei-hin. Välitän2 -hankkeessa on haettu voimaa nuorten arkeen pienryhmistä.

13

Ryhmässä kuulluksi tuleminen 1. Saatko ajatuksesi ja ideasi läpi ryhmässä?2. Uskallatko sanoa ääneen, millaisia ideoita sinulla on?3. Annatko muille tilaa kertoa omia ideoitaan?4. Rohkaisetko muita ilmaisemaan ajatuksiaan? 5. Miten syntyy yhteinen päätös siitä, mitä tehdään? 6. Miten ryhmäsi tapaa käydä keskustelua voisi kehittää?

Lähteet ja oheisluettavaa:Salovaara, Reija ja Honkonen, Tiina 2011,Rakenna Hyvä luokkahenki. PS-kustannus.

Kopakkala, Aku 2005. Porukka, jengi,tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemelä, Raimo 2007. Ryhmän luovuus jakehitysehdot. Palmenia.

Markkanen, Eeva-Liisa 2012. Kuulun.Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. MLL.www.mll.fi

14

Hankasalmen 4H – yhdistyksen Välitän 2 - hankkeen koh-deryhmänä ovat 17–25-vuotiaat työttömät työnhakijat / työvoimahallinnon asiakkaat. Hankkeen ensisijainen koh-deryhmä koostuu yli 17-vuotiaista henkilöistä, jotka ovat työnhakijoina TE-toimistossa. Toisena tärkeänä kohderyh-mänä ovat Hankasalmen toimijat, jotka työskentelevät työt-tömien nuorten kanssa.

Työttömiä nuoria ohjaavientyöntekijöiden TurvaryhmäRyhmään kuuluvat sosiaalitoimen palveluohjaajat, etsi-vät nuorisotyöntekijät, nuorten työpajan ohjaajat, kunnan nuorisotyöntekijä, TE-toimiston työntekijä, mielenterveys-toimiston työntekijä, Nuorten talon ohjaajat, seurakunnan nuorisotyönohjaaja sekä 4H-toiminnanjohtaja ja Välitän -hankkeen työntekijät.

15

Miksi käyt Turvaryhmässä?

”Tulee hyvä olo =), yleensä aina saadaan jotain aikaan ;-) pvm, työnjako, tavoite ym.”

”Aikuisten ammattilaisten vertaistuen takia.””Teemme samassa kunnassa töitä, saman tavoitteen eteen ja koen siitä oleva nuorelle hyötyä, että tunnemme toistemme

työt ja tavat.””Voi jakaa tuntemuksia, huolta ja iloa.”

”Tukea omaan työssä jaksamiseen.””Tuttuus tuo helppoutta yhteydenpitoon. Kuulee asioista

erilaisia näkökulmia.””Olen kokenut Turvaryhmän olennaiseksi osaksi oman työn

kehittämistä ja työssä jaksamista.”

Mitä olet oppinut/oivaltanut Turvaryhmän kokoontumisissa?

”Tehdään todella yhdessä.””Tavoitteista pidetään kiinni, asioitaei jätetä leijumaan, Joojottelu – stop!”

”Yhteydenotot helpottuu,tavoitteellinen yhteistyö on tärkeää.”

”Ideoita omaan työhön.””Kontaktit kunnallisiin toimijoihin on tärkeitä.””Tutustunut eri toimijoihin ja heidän töihinsä ja

työnkuviin, meillä on yhteiset nuoret!””Yhteistyöllä saadaan paljonkonkreettisia juttuja aikaan.”

”Yhteisen työn hedelmänä, yhteisen välittämisen ja tahtotilan vuoksi me saimme aikaan Kuntsarin.”

Miten kehittäisit Turvaryhmän toimintaa?

Vielä muutama toimija, jotka ei ole aktiivisesti ollu mukana, remmiin.

Säännölliseksi Välitän hankkeen jälkeenkin.

Vaikeaa sanoa … pienessä kunnassa voisi ”yli rajojen” – yhteistyö olla jatkuvaa käytäntöä?

Olen vallan tyytyväinen nykyiseen.

Turvaryhmän tavoitteena on• tavoitteellinen nuorten kasvamaan saattaminen• nuorten ohjaamisen käytännön taitojen vahvistaminen

sekä yksilötyössä että pienryhmien ohjaamisessa• oman ohjaamisen roolin tutkiminen ja ammatillisen

työroolin vahvistaminen• työssä jaksaminen

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan työkuulumi-sia, ideoimaan ja kehittämään sekä arvioimaan mennyttä yhteistyötä. Ryhmän jäsenet ovat mukana nuorten toimin-tapäivissä, tutustumisretkillä ja pienryhmissä. Tavoitteena on, että ryhmäläiset toimivat ohjaajina nuorten ryhmissä ja näin edesautetaan toiminnan juurruttamista Hankasalmel-le hankkeen jälkeen.

16

Nuorten kanssa työskentelevätvapaaehtoiset aikuiset

• Valmennusta: aiheina mm. tunne – ja vuorovaikutusasiat, nuorten kohtaaminen, haasteelliset tilanteet, turvallisuus, pelisäännöt nuorten kanssa

• Ryhmä kokoontui säännöllisesti vuoden ajan• Tulokset: uusia nuorisotilaohjaajia käytössä

Palautetta ryhmästä:Mitä olen oppinut / oivaltanut:

”Välittömyys, välittäminen.”

”Meissä on tietoa ja vahvuutta.”

”Uusia ihmisiä, uusia paikkoja, uusia asioita.”

”Nuorisotyön tärkeyden ja sen, että haluan työskennellä alalla ja suunnata opiskeluun nuorisoalalle.”

”Hyvä ryhmä, yhteisöllisyys ja positiivisuus huokui yhdessä syntyy viistaita asioita.”

”Kertauksessa viimeisellä kerralla huomasin miten paljon olemme saaneet aikaan.”

”Olen oivaltanut, että millaista nuorisotyö on!”

”Mahtava kokonaisuus, ihania ihmisiä ja mukavia keskus-teluja.”

”Parhaiten syntyy ajatuksia, kun herätellään keskustelu, huomaamatta tapahtuu oppiminen.”

17

Porukassa ohjataan ja kannustetaan opiskeluun sillä pelk-kä pääsy oppilaitokseen ei takaa kiinnittymistä opintoihin ja yhteiskuntaan. Opintojen tsemppi -ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Opintojen tsemppauksessa annettiin myös yksilötyötä.

Itsenäinen oppiminen voi olla haastavaa, ryhmän jäsenistä muotoutuu vertaisryhmä, ”oma kouluporukka” joka tukee itsenäistä opiskelua ja vie opintoja eteenpäin. Ryhmässä saa myös kokemuksen siitä, että myös muilla on haasteita opin-noissa.

1. Mitä kuuluu?2. Miten tehtävät?3. Opiskellaan. Tehdään mm. näyttösuunnitelmia,

opinnäytetöitä, tehtäviä ja kirjoitelmia.4. Keskustellaan. Pohditaan mm. jatkosuunnitelmia.

Yhteisen keskustelun jälkeen jokaisella on mahdollisuus teh-dä rauhassa omia tehtäviään, ja ohjaaja on tarvittaessa apuna. Ylimääräisiä tapaamisia yksin tai ryhmässä voidaan sopia ti-lanteen mukaan. Myös oppilaitosyhteistyötä tehdään.

Paikkana oli pääkirjasto. Kirjasto on neutraali paikka, josta löytyvät lähteet ja tilat ryhmätoimintaan. Sieltä löytyy tilat myös yksilötyöhön. Kirjaston henkilökunta ohjaa ja opas-taa mielellään opiskelijoita. Pidimme myös kirjasto-infoja opiskelijoille, miten tiedonhaku toimii ja miten haetaan kaukolainoja.

Opintojen tsemppauksen myötä Välitän 2 – hankkeessa on tehty oppilaitosyhteistyötä Jyväskylän ammattiopiston Priimuksen, Harjun ja Viitaniemen toimipisteiden, Jyväs-kylän aikuisopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen, Pieksämäen Diakin, Järvenpään ammatti-instituutin/Mahdollisuuksien talon, Oppisopimuskeskuksen, Kuuhankaveden koulun, Suomen Nuoriso-opiston ja Keski-Suomen opiston kanssa. Yhteis-työ on ollut mm. verkostotapaamisten ja tutustumismat-kojen myötä toteutettua henkilökohtaisen opintosuun-nitelman laadintaa, tiedottamista sekä opintotehtäviin ja harjoitteluihin liittyvää yhteydenpitoa.

”Tosi hyvä juttu, oon kaivannu tällästa yhtenäistä ryhmää, jonne tää koulun ”irtolainen” on päässy.”

18

Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin pikkueläinten kautta.

”Mä haluaisin olla enempi kuin leijona. Rohkea. Rohkea kokeilemaan uutta.”

Ryhmässä hoidettiin käsiä, katsottiin leff aa ja syötiin pizzaa, käytiin keilaamassa, lenkillä ja salilla. Ryhmä perusti yri-tyksen, kokeili voimauttavaa valokuvausta ja tutustui oppi-laitoksiin. Ennen kaikkea tsempattiin, jutusteltiin ja tehtiin tulevaisuuden suunnitelmia sekä puhuttiin kivoja.

”Ajatellaan positiivisesti. Se on paljon vaikeampaa, valittaa osaa kaikki!”

Mitä positiivista sinulle kuuluu?

”Minulla on mielekästä touhua ja töitä. Harjoittelupaikka jossa mielekästä tekemistä. Saa vaikuttaa asioihin.”

”Kolaroin autolla, ja vaikka kolaroin, olen kunnossa, terve ja ehkä varovaisempi jatkossa. Ja apukuski on myös kunnossa.”

”Olen saanut töitä kesäksi.. vaikka paikasta en tykkääkkään!”

Millaisin mielin eteenpäin?

”On varma pohja. Jos vaikka putoaakin, niin putoaa pehmeästi.”

19

2020

Opinnäytteen tekemisen ja tyttöryhmän alun aikana opin ryhmään kuulumisen tärkeydestä yksilön kehitykseen. Ryhmässä yksilö pääsee peilaamaan itseään toisiin ja kas-vattamaan näin identiteettiään. Ryhmällä voidaan tehdä sosiaalista vahvistamista, koska ryhmässä olo kasvattaa elämän kannalta tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja itsetun-temusta. Ryhmätoiminnan ja nuorisotyön kannalta opin kaksi oleellista asiaa. Opin kysymään nuorilta heidät tava-tessaan ”Mitä kuuluu?” ja keräämään palautetta ryhmäta-paamisten lopuissa. Näillä yksinkertaisilla tavoilla saadaan

ryhmätapaamiselle selkeä aloitus ja lopetus sekä pidetään huoli ryhmäkertojen muotoutumisesta nuorten tarpeita vastaaviksi.

Ymmärsin tutustumisharjoitusten olevan tärkeitä ryhmän aloitusvaiheessa, vaikka ryhmäläiset olisivatkin tuttuja kes-kenään. Tutustumisvaiheessa ryhmäläiset voivat oppia uu-sia asioita toisistaan ja he oppivat tuntemaan myös ohjaajat. Uusi ryhmä muuttaa ryhmässä olevien henkilöiden ihmis-suhdekuvioita ja suhteita. Tutustumisvaiheessa tutustutaan toisiin ja ryhmän olemassaolon tarkoitukseen.

21

Nuorten omiksi kehittämiskohteiksi ryhmän alussa nousi muun muassa rohkeuden lisääminen, uskaltaminen omi-en mielipiteiden pitämiseen ja sanan ”ei” käyttäminen sekä toisten ajatusten jatkuvan miettimisen vähentäminen. Täl-laisten nuorten kanssa palautteen kerääminen tuntui haas-tavalta ja sen paikkaansa pitävyyttä joutui analysoimaan. Palautteen arviointi voi aloitusvaiheessa nuorten lyhyen tuntemisen vuoksi olla hankalaa. Ryhmän alussa hyvä ar-viointimittari toiminnan nuorille olevasta mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä ovat konkreettiset asiat. Näitä olivat nuorten saapuminen paikalle ryhmätapaamisiin ja koulu-tuspaikkojen hakeminen.

Ohjaajana ryhmissä ollessaan tuntuu oppivan uusia asioita enemmän kuin nuoret. Jokainen ryhmä on uusi ja erilai-nen opettava kokemus, jossa ohjaaja joutuu osaksi ryhmää. Nuorten lisäksi ohjaaja vaikuttaa ryhmään ja ryhmädyna-miikkaan. Ryhmän kehittyessä ohjaajan on tarkoitus tehdä itsensä tarpeettomaksi tukemalla ryhmää itsenäiseen toi-mintaan. Tyttöryhmän seuraavilla tapaamisilla kannattaisi mielestäni käyttää aikaa nuorten itsenäistymisen tukemi-seen ja arjen taitojen opetteluun mahdollista opiskelupaik-kojen saamisesta johtavia muuttoja varten.

Nuoria ohjatessa ja tukiessa havaitsee kuinka monialaista nuorisotyö on. Välillä voi huomata olevansa nuoren kanssa enemmän esimerkiksi opinto-ohjaajan roolissa kuin nuo-risotyöntekijän. Onneksi moniammattillisen yhteistyön

kasvaessa helpottuu mahdollisuus pyytää toisen alan am-mattilaista paikalle ja keskustella nuoren kanssa kolmestaan hänen asioistaan. Näin voidaan hyödyntää ammattilaisen tiedot ja ohjaajan taidot nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi ja elämässä eteenpäin saattamiseksi. Tämän lisäksi toisen alan ammattilaisilta voi kysyä neuvoja nuorten auttamisek-si, omien tietojen ollessa vajavaiset.

Opinnäytteen tekeminen vahvisti käsitettäni siitä, että nuorten kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä ja päämää-rä ovat nuoren kasvun tukeminen ja vahvistaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Nuorta ei voi kasvattaa vaan hän kasvaa itse. Tämän kasvuprosessin aikana hän tarvitsee ympärilleen luotettavia aikuisia, jotka tukevat nuorta eteen-päin itsenäistymisen haastavalla tiellä. Hyvä yhteisö auttaa nuorta eteenpäin elämässä antaen turvallisen paikan peila-ta itseään muihin. Syrjäytymisen riskit ovat nykyisen yksi-lön korostamismallin vuoksi suuret ja ne ovat nähty useita haittoja aiheuttavina niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Jokin tietty ohjaajan valitsema ryhmä ei ole kuitenkaan automaattisesti hyödyllinen nuorelle, vaan sopivuus mää-räytyy vasta ryhmän muotoutuessa ja yksilön ratkaistaessa sitoutumisensa.

Välitän2 –hankkeen harjoittelija

22

23

Hellou ja terveiset sumuisesta Englannista! Kesällä 2012 päätin jättää Välitän 2 – hankkeen hanketyöntekijän paikan parempiin käsiin ja siirtyä hankkeen ja sen nuorten tarjo-amasta oppimisprosessista täysipäiväiseksi yliopisto-opis-kelijaksi. On mahdotonta sanoa kummassa ”koulussa” olen oppinut enemmän, mutta selvää on että Välitän 2 - hank-keen tarjoama kokemus, haasteet ja yhteistyökumppanit ja ennen kaikkea sen nuoret ovat antaneet minulle valtavasti eväitä.

Utelen Tiinalta säännöllisesti hankkeen kuulumisista ja olen vakuuttunut että Välitän 2 - hanke tekee uskomatto-man hienoa työtä, vastaten nuorten ja aikuistenkin todel-lisiin tarpeisiin. Opinnoissa tsemppaus, ja tulevaisuuden tavoitteiden pohtiminen yhdessä ovat asioita joita itsekin nyt opiskelijana kaipaan Välitän 2 - hankkeesta. Välitän 2 - hanke ja sen työntekijät ovat onnistuneet juuri tässä: nuoria koskevat haasteet ymmärretään kaikkia koskevina, ja niitä lähestytään käytännönläheisesti omien kokemusten kautta. Työhakemuksen, tai CV:n kirjoitus ei ole helppoa kenelle-kään. Kilpailu työmarkkinoilla vaatii massasta erottumista, mikä vuorostaan vaatii uskallusta ja itsetuntoa. Yhteiskun-tamme haasteet ja kiemurat ovat loppujenlopuksi kaikille samoja ja yhtälailla nopeasti muuttuvia. Täällä yliopistossa olen oppinut dialogisen pedagogiikan teorioista, jossa oh-jaajan ja ohjattavan roolit häviää, ja sen sijaan molemmat osapuolet lähestyvät haastetta tai ongelmaa yhdessä mo-lemmat omaa osaamistaan jakaen. Hankasalmella Välitän 2- hankkeessa, nuorten kanssa keskustellessa ja tulevaisuu-den tavoitteita kartoittaessa, tämä teoria kiteytyi käytän-nöksi.

Oma teatteritaustani vaikutti kovasti työtapaani hanke-työntekijänä. Olen konkreettinen käsillä tekijä ja yritin tuo-da tätä esille ryhmissä. Tapaamiset ryhmien kanssa, kuten myös avoimet ns. ”koulutukset” yritin rakentaa yhdessä te-kemisen aatteen ympärille. Ohjaamani tyttöryhmän kanssa teimme tulevaisuuskarttoja, hoidimme käsiä, suunnitte-limme kalenteria, kävimme kävelyillä ja teimme ruokaa. Tulevaisuuden suunnitelmia, koulutehtäviä ja hakemuksia syntyi kaiken tämän ohella. Yksilötyö, joka on tärkeää eri-tyistä kannustusta tarvitsevien nuorten kanssa, tapahtui luonnollisena osana ryhmätyötä, tai ennen tai jälkeen ryh-mätapaamisten.

Välitän 2- hankkeella on paljon antaa tulevaisuuden nuo-risotyöhön. Itselleni ja tätä kirjaa lukeville nuorten kanssa työtä tekeville haluan tiivistää tärkeitä elementtejä seuraa-vanlaiseksi muistilistaksi:

Käytännönläheisyyttä. Arjen oppimista. Tavoitteellista ryhmätyötä. Käytännön tekemistä ryhmätyöhön. Avoimia koulutuksia jotka vastaavat nuorten tarpeisiin, ja joissa lu-ennoin sijaan tehdään asioita yhdessä (hyvänä esimerkkinä V2 yhteishaku-iltapäivä, jossa nuorisotyöntekijät ja nuoret täyttivät yhdessä yhteishakuilmoituksia). Vähän ohjaamista ja tarpeen tullen jopa opettamista. Ja paljon , paljon yhdessä eri vaihtoehtojen etsimistä.

Iloisin terveisin,

Välitän2 –hankkeen hanketyöntekijä kesään 2012 saakka

24

”Ihan millon vaa, eipä täs mitään työkiireitäkään oo.”

”millos nähtäs uudestaan?”

”Jeejeejajerrykotton smile”

”SÄ OLET MAHTAVA! smile

”No voiha kissa grin no kattoo miten jakselee, kai sitä jotaki keksii grin”

”Eikä tähän tarvi heti alkaa, jonkinlainen ”alku” vain tarvitsisi, jota sit jatkaa aina kun mahdolli-suuksia olis. Ja oikeasti, mulla on lehmän hermot. Jos joskus ei jaksa ja kiinnosta, sit siirretään. Ja jos mikään ei onnistu, ni ompahan kokeiltu. Lähe kokeilemaan.”

”Tiiät ku kokeilet?”

”Emmää oikee tiiä grin”

”Kiva smile. Sainko ylipuhuttua?”

”Jjuu sain smile”

”moro, saitko viestin?”

Hanketyöntekijä Pauliinan ja poikien viestittelyä;

Syksyllä puheluita, tekstiviestejä, ta-paamisia ja suunnittelua, lähinnä yh-den pojan kanssa. Keväällä noin viisi-toista ryhmäkertaa.

Keväällä 2013 videon kuvaus, tapaa-misia, puheluita, tekstiviestejä ja fa-cebookissa keskustelua. Paikkoihin tutustumista, muutaman kerran ruo-kaa ja toimintaa, mm. leff a, keilaus ja graffi tin maalausta, jota videota varten ryhmässä kuvattiin.

”Eikai haittaa jos tää on sit täm-möne ryöstelybiisi?”

”Ja tänää nyt sit lopulisesti se tai-teilijanimi vaihtu – Weli Murto”

Suunnittelun ja kuvaamisen yhte-ydessä juteltiin päihteidenkäytös-tä, elämäntilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmista, opinnoista, kesätyös-tä, oppisopimuksesta, suhteista ka-vereihin ja yhteiskuntaan. Porukasta jokainen haki yhteishaussa. Lisäksi osa heistä osallistui hankkeen kunto-salivuoroihin ja muuhun ryhmätoi-mintaan.

”No kai se toiminta meni vähän överiks. Ku ei sitä sillon tajuu, kuin paljon se muihin vaikuttaa ja näkyy”

”Jos mulla joskus on lapsia, niin haluun että ne saa hyvän lapsuu-den ja sillon mä en vedä mitään päihteitä”

25

Tapaamisten ja poikien omanaktiivisuuden myötä syntyimusiikkivideo.

”Kyl se ruoka vaan on tärkeetä. Meil on 3 kuppilaa, mut ei ruoka-paikkaa”

”Eli kun me vaan ollaan, ni sit palkataan ihmisii, et me mentäs tekeen jotain? Onks se sit kannat-tavaa? Se et meistä maksetaan, vai se, et siitä maksetaan et meijät saadaan tekeen? Mua on alkanu viimeaikoina kiinnostaa, kuin tää homma pyörii.”

”Tää homma on ihan sairasta. Eka pitää hakee kouluun, sit sieltä erotetaan. Taas pitää hakee uu-delleen, pakotetaan. Sit tulee taas erotetuksi. Sama homma koko ajan. Oisin tykänny tosta koulusta, kävinkin siellä ihan hyvin.”

26

- intro -raha liikkuu ja puhuu sua kovemmin,

janoot sitä lisää/en kuule vankien kyselevän tän järjestelmän isää/

vaik koko suomi mahtuu jo käsirautojen sisää/se on rikkailta köyhille, et oo nähny vielä mitään/

– verse1-mitä vittuu tääl tapahtuu, ootteks te hereillä/syljen kyttää naamaan sil on syyte jo vireillä/

viikonloput vietetään essoil ja pireillä/viikot tääl säädetään piuhoilla kireillä/

pidä turpasi kiinni sinä, saatanan narttu/kun vuosien mittaan sitä kokemus karttuu/

siihi pisteesee että skideimmätki varttuu/ne ketkä ei sitä kestä ne rassiisa tarttuu/

vittuu su massit mie pistän sut hengiltä/ja vaikka puiston penkiltä herään nii mä hengitän/

kukapa tääl ei kaipais elämää entistä/ku netistä skidit oppii elämää jenkist/

tää väkivalta on sulle pelkästää henkistä/vaa ku et oo vastuussa pelkääjän penkistä/

lenkistä kaduille oppii enemmän ku koskaa/nielemäl päättäjien propaganda roskaa/

- kertsi -aika ajoin raffii joo, elää rappioo/

suljetaan pankit enää ketää baksi vanki oo/

paskalakit partioo, ettei valtion/valtimoo saksist oo, tehää yhes tappioo/

- verse2 -mä kuulen kujilta sireenit jotka mua vainoo/

muutkin on ne kuullu joten en oo ainoo/

vaik valot on sinisii nään ainoostaa punasta/yks sana on sika, vitut tuhannesta kuvasta/

viilaan sua silmään valvonta kameran kautta/isoveli pukee huppuu ku aletaan pajauttaa/eikä se tuu loppuu vaikka ette haluu auttaa/koska meitä ei voi paska puheilla lamauttaa/

lappune varpaas on vaikeempi hengittää/siis mieti vaa ittees mut mieti samal jengii tääl/

nistit potkitaa paskaks kun ne velkaantuu/kuunnelkaa, päättäkää ite ajatelkaa kun/

jäbät jauhaa paskaa vaik nälkäsii suita/riittäs maailmas enemmän ku suomessa puita/

teille asti huuto tuskin kuuluu kaduilta/missä köyhä saa kerää vielä köyhemmän luita/

denan iltarukouksis se pääsee talveks linnaa/ku hankee kuolee vaikka matkais talveksi tallinnaa/

kontrolli jäätyy asioiden hallintaan/eli maksa vetää viimesii ja kamast tullu kalliimpaa/

siks silmii tääl kellastuu/se tekee laskuu kenelle vastuu/

raha vuoria, jaksaa suosia/vaan ne ketä vittu tosissaan on rahan huoria/

- kertsi -

- verse3 -jokaises katu valos asuu mun suojelusenkeli/

ne antaa varjon vaaroille jotka vois viedä henkeni/lupaukset, ollaan kuultu ne ennenki/

ennemmin tai myöhemmin tää tahti vie viel helvettii/

kadut on likasii ku kadulta kattoo/siks pennittömän veri värjää punasta mattoo/

sä tiedät vaan sen mitä näät uutisista/mun totuus on taidetta ja tulee suuttimista/

tulvii kaijuttimista, täällä katukuva tuttuu/tulevaisuus tummaa ja menneissyys suttuu/

henkesi hinta on vaa massit sun taskuis/siks denat delaa samal taval, eri tason laskuis/

ja narkit pelaa kamal kunnes myöhästyy maksuis/eikä kukaa enää ees oota, että mitää tapahtuis/

hämäriin polkuihin helposti rakastuu/eikä oikeet liikkeet takaa ettei pois kuula jalas tuu/

aika kyllä opettaa kattomaa mihin astuu/ku kusettajan hommaan kuuluu kusettajan vastuu/

maalit seinään, sun harmaaseen arkeen/muistuttaa ettei ankee lifestyle oo tarpeen/

ruokkikaa tai älkää päättäjien nälkää/ne tappaa kaiken mikä ikänää niitä pelkää/

ja suostuu ottaa selkää, siis vapautta kätelkää/eikä käskyjä enää, koskaa, keltää/

- kertsi -

27

28

Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ryhmä alkoi jo Välitän-hankkeen aikaan ja toiminta jatkui jatkohankkeen myötä. Kuntosaliryhmä oli aluksi iltapäivällä, tunnin mittainen yhtei-nen harrastehetki, jonne nuoret saattoivat tulla opiskelu- tai pajapäivän jälkeen. Sittemmin ajankohta muutettiin iltaan, jol-loin myös pidemmän matkan opiskelijoilla on parempi mahdollisuus päästä ryhmään. Ryh-mässä on käynyt keskimäärin 7 henkilöä/kerta. Ohjaajina toimivat hanketyöntekijän lisäksi so-siaalitoimen palveluohjaaja ja etsivän nuoriso-työn ohjaajat.Vuoro ei ole ohjattua liikuntaa, vaan ajatuksena on, että jokainen saa tulla, tutustua, kokeilla ja innostua tai saapua vaikkapa vain toisia tai oh-jaajaa tapaamaan.Liikunta-alan iltapäivän myötä jaettiin tietoa opiskelusta ja työskentelystä liikunnan parissa, Suomen urheiluliiton asiantuntijan toimesta. Hankkeessa mukana olleet nuoret ovat ohjan-neet mm. lasten liikuntakerhoa.Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjenhal-lintaan nuoria tutustutettiin terveellisen ruoan ja talouden näkökulmasta järjestämällä teema-päivä, jossa valmistimme itse ruokaa, vertailim-me hintoja ja tuoteselosteita sekä keskustelim-me erilaisten valintojen vaikutuksesta omaan hyvinvointiin.

29

30

Kuntsarin tavoitteena on• katkaista työttömyys• kiinnittyä ryhmään; tavoitteena on että nuori

ei jää yksin • tutustua koulutus- ja työmahdollisuuksiin• perehtyä yhteiskunnan palveluihin• tutustua paikallisiin

harrastusmahdollisuuksiin• kannustaa oman hyvinvoinnin lisäämiseen• pystyä omaan elämään ja hyvinvointiin myös

ryhmäjakson jälkeen

Lisäksi• Toteuttajatahot tekevät tavoitteellista

yhteistä työtä niin, että jokainen työntekijä tietää ja tunnistaa oman työn merkityksen Kuntsarin aikana.

• Kuntsarin tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden yhteistyötä eli ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa prosessin aikana.

• Tärkeää on kuulla nuorten toiveet ja tarpeet.

31

Nuoret valittiin ryhmäjaksolle yhteistyössä sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja TE-toimiston kanssa.

Ryhmätoiminta toteutettiin yhdessä Hankasalmen toimi-joiden kanssa. Idea ryhmätoiminnasta syntyi turvaryh-mässä. Päävastuu kurssin toteutuksesta oli sosiaalitoimen palveluohjaajalla. Yhteistyössä jaksoa toteutti turvaryhmä eli sosiaalitoimi, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpaja Taitotupa, TE-toimisto, Jyväskylän psykiatrisen po-liklinikan Hankasalmen toimipiste ja Välitän2 -hanke/4H.

Hankasalmen toimijoista mukana olivat myös: terveystoi-mi, kunnan työnsuunnittelija, siivouspalvelu, kirjasto, po-liisi ja Hankasalmen mielenterveysyhdistyksen päiväkeskus Tuikku. Lisäksi teimme yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Esedun oppisopimuspalvelut, Jyväskylän ammatti- ja aikuisopisto, Jyväskylän kotitalousoppilaitos, Invalidilii-

ton Järvenpään koulutuskeskus, Musiikkifarmi, Marleena, Ikkunatehdas Veljekset Aitto-oja ja KYT/VälittäjäPlus ja Hankasalmen yrittäjät.

Toiminta jakson aikana Ryhmäjakso järjestettiin Hankasalmen aseman nuorisoti-loilla klo 9-13.30. Ryhmäpäivinä kurssilaiset kävivät yhdes-

Kuntsari:

Nuorten 3 kk kestävä ryhmätoiminta toteutettiin yhdessä Hankasalmen toimijoiden kanssa. Päävastuu kurssin toteutuksesta oli sosiaalitoimen palveluohjaajalla. Yhteistyössä jakson suunnitteli ja toteutti Turvaryhmä. Ensimmäiseen Kuntsariin syksyllä 2012 valittiin 6 nuorta, jotka olivat vailla koulutus- tai työpaikkaa, syrjäytymisvaarassa olevia ja/tai pitkään työttömän olleita. Keväällä 2013 toteutettiin Kuntsari kahdeksalle nuorelle.

sä ohjaajansa kanssa ruokailemassa Hankasalmen mielen-terveysyhdistys Tuikku ry:ssä.

Ryhmä alkoi kahden viikon mittaisella intensiivijaksolla, jonka aikana tutustuttiin, ryhmäydyttiin sekä etsittiin jo-kaiselle nuorelle oma ja sopiva työtoimintapaikka. Nuorten kanssa vahvistettiin työelämän pelisääntöjä, tehtiin kaikille omat kalenterit ajankäytön hallitsemiseksi, käytiin läpi ar-jen taitoja ja opeteltiin ottamaan huomioon muut ihmiset.

Intensiivijakson jälkeen alkoi työtoimintajakso, jolloin nuo-ret olivat 1-4 päivää viikossa kuntouttavassa työtoiminnas-sa ja 1 päivän ryhmässä. Perjantaisin nuorilla oli yhteinen ryhmäpäivä paikallisen ohjaajan kanssa. Ryhmäpäivän ai-kana kyseltiin viikon kuulumiset ja tunnelmat, kannustet-tiin seuraavan viikon töihin ja jokaisessa ryhmäpäivässä oli myös yksi arkeen liittyvä asia tai harjoite.

Jakson lopussa oli viikon mittainen intensiivijakso, jonka aikana käytiin tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin sekä oppilaitoksiin. Lopuksi järjestetään yhteinen päivä, jossa koottiin nuorten ajatuksia, palautetta ja kehittämisideoita kuluneen jakson ajalta ja tehtiin yhdessä ruokaa, pelattiin pelejä, itkettiin, naurettiin ja jaettiin nuorille henkilökoh-taiset todistukset.

32

Syksyn 2012 kuntsariryhmän aikataulu

14.9. - 28.9.2012 1.10. - 7.12.2012 10. - 14.12.2012

intensiivijakso 2 vko kuntouttava työtoiminta3 pv viikossa ja 1 ryhmäpäivä

ryhmäviikko

Ryhmäjakso piti sisällään mm.:• tutustumista ja ryhmäytymistä• kalenterien tekoa• työtoiminnan toimintapaikkojen etsintää• ammattialoihin ja koulutuspaikkoihin tutustumista ja

hakeutumista • raha- ja talousasioita• kodin hoitoon ja ruoan laittoon liittyviä teemoja• kädentaitoja• työelämän pelisääntöjen läpikäymistä• päihdeasioista ja riippuvuuksista keskustelua• paikallisiin harrastuksiin tutustumista• mielenterveyspalvelut• rentoutusharjoituksia• yritys- ja työpaikkavierailuja • valokuvausta• vapaaehtoistoiminta

Palaute ja arviointi nuorilta:

”Perjantaiset ryhmäpäivät olivat mieluisia, oli kiva nähdä toisia ryhmäläisiä.”

”Ryhmän koko oli sopiva, isommassa porukassa saattaa iskeä ujous.”

”Kahden viikon tutustumisjakso oli hyvä ja tarpeellinen.” ”Tää oli parempi kuin luokassa istuminen”

”näin jää enemmän mieleen””vapaampaa, ei niin jäykkää”

”yritysvierailut olivat hyviä, toivoisin jatkossa lisää naisaloja”

”toivoisin enemmän yhteistä mukavaa tekemistäesimerkiksi sulkapallon pelaamista”

”olen oppinut itsestäni””olen oppinut tuntemaan ihmisiä”

”palkanmaksua vois kehittää””aluksi ahisti, mutta kun oltiin päästy eteenpäin ei se

ollutkaan niin kamalaa”

33

”Teemme samassa

kunnassa töitä,saman tavoitteen eteen

ja koen siitä olevan nuorelle hyötyä,että me toimijat

tunnemme toistemmetyöt ja tavat.

”

Kuntsarin jälkeen nuortenjatkosuunnitelmiin kuului;

• kaikki ammatillista koulutusta vailla olevat ohjattiin opintojen pariin

• 1 aloitti aikuislukion• 1 oppisopimuksen• 4 aloitti työt, joista yhdellä osa-aikatyö ja yhdellä

kesätyö, jonka jälkeen siirtyy opiskelemaan• 1 keskeytti• loput nuorista ohjattiin kuntouttavaan

työtoimintaan

Muita mukavia jatkoja;

• terveyden tasapainoon saattaminen• ammattialojen poissulkeminen• 4H yritysrinki• 3 aloitti lastenliikuntakerhon ohjaamisen• kaikille tarjottu kesätöitä ja jatkokoulutusta

Järjestäjien palaute ja arviointi:

”Olemme saaneet aikaiseksi konkreettista toimintaa.”

”Vältettiin päällekkäinen toiminta japuhallettiin yhteen hiileen.”

”Kuntsari toteutui hienosti, jo se kertoo paljon että kaikki nuoret olivat koko kolme kuukautta mukana.”

”Yhteistyöllä tehtiin Kuntsari!”

”Toteutus oli kivasti jaettu eri toimijoille ->ei vienyt liikaa aikaa yhdeltä työntekijältä.”

”Kuntsari on yhteisen työn hedelmää, yhteisen välittämisen ja tahtotilan vuoksi meiltä on tänään lähtenyt maailmalle kuusi

kuntsarilaista jotka ovat varmasti hyötyneet tästä polusta.”

”Oikeiden jatkopolkujen löytyminen on tärkeää!”

34

35

Toimintapäivät olivat nuorten ryhmien yhteisen tekemisen foo-rumeita. Päivät olivat taiteeseen, kulttuuriin, terveyteen, hyvin-vointiin, liikuntaan, kädentaitoihin, ravintoon, elämänhallintaan ja rentoutumiseen liittyviä. Toimintapäivien teemat liittyivät myös työn etsintään, yrittämiseen sekä harrastuksiin. On tär-keää, että nuorten omat toiveet ja tarpeet tulevat esille toimin-tapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilman toimintapäiviä kohderyhmän nuorilla ei ole tavallisessa arjessaan mahdollisuut-ta päästä mukaan vastaavanlaiseen toimintaan. Turvaryhmän työntekijätahot olivat yhteistyökumppaneita päiviä järjestettäes-sä. Järjestimme myös tutustumismatkoja.

36

Jyvässeudun 4H-yhdistyksen toteuttama Tulevai-suuden Uudet Tekijät – hanke ohjaa 17-28-vuo-tiaita työttömiä tai työttömyysuhan alaisia maa-hanmuuttajanuoria löytämään oman työ- ja koulutuspolkunsa Suomessa.VälittäjäPlussan hallinnoimista osahankkeista Välitän 2 ja TUT työskentelevät nuorten kanssa ja molemmissa hankkeissa toteuttajana on 4H-yhdistys. Ottaen lisäksi sijainnin huomioon, oli hankkeiden välinen yhteistyö luontevaa.Hankkeiden nuoret tapasivat toisiaan keilauksen ja yritysvierailupäivän merkeissä. Yritysvierailupäi-vän aikana tutustuttiin Lomakeskus Revontulen, Huovon maatilan ja Häkärinteiden toimintaan.

37

38

39

Järjestimme kaksi valokuvaukseen liittyvää prosessia.Ensimmäinen oli tyttöryhmässä. Ohjaajana toimi etsivän nuorisotyön ohjaaja ja Välitän hanketyöntekijä. Etsivän nuorisotyöntekijällä on voimauttavan valokuvauk-sen ohjaajapätevyys. Toinen kuvausprosessi oli valokuvauk-sen opetusta ja ohjausta miten kameraa käytetään. Nuoret saivat tietoutta myös valokuvauksen historiasta.

Voimaannuttavan valokuvan menetelmäVoimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa voimautumisen käsitteen sisältämät ehdot: itsemäärittelyn oikeus, valta-asetelmien purkaminen ja vastavuoroisuus, määrittelevät ne eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää turvallisesti terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Voimautumisen keskeinen idea on se, ettei toista ihmistä voi voimauttaa. Tämä koskee myös kaikkea auttamistyötä. Toisin kuin joissakin valokuvaterapeuttisissa menetelmissä, voimauttavassa valokuvassa valokuvia ei käytetä asiakkaan arvioin-tiin, eivätkä ammattilaiset tai diagnoosi määrittele sitä, missä asiakkaan olisi tarpeellista kehittyä. On tärkeää ymmärtää, ettei valokuva itsessään ole terapeuttinen väline, ainoastaan tapa, jolla sitä käytetään, voi olla sitä. Menetelmää ei saa sovel-taa ammatillisesti toiseen ihmiseen ilman läpikäytyä omaa prosessia ja täydennyskoulutusta. http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm

”Tänään osallistuin valokuvauksen opetus kurssille. Kävim-me läpi kameran käyttöä, kuvakulmia, kuvausasentoa, kuvi-en värejä ja valokuvauksen perusoppeja.Teimme kuvaustehtävän ”Kuvaa tunteella” jossa tarkoitukse-na oli kuvata sanoja, tunnetiloja, näkemyksiä tai realistisia asioita. Meille annettiin kaksi sanaa joiden perusteella piti luoda kaksi eri tunnetta kuvaavaa kuvaa.Minä sain sanat ”uhkaava” ja ”kova”. Opin paljon uusia mielenkiintoisia asioita valokuvaus ja vi-deotyöstä. Sain hyödyllistä informaatiota kuvausasennoista ja värien käytöstä.”

40

41

*”Olen onnellinen * *kaikesta huolimatta**tai kaiken vuoksi.”*

”Te ette ymmärrä mua yhtään ollenkaan. Okei, te kaikki autatte mua miljoonan paljon, mutta mulle ei

mikään riitä, olen voimaton.”

”Mä en vaan jaksais jaksaa, *yrittää.*”

10.1.2013”Mä tarviisin jotain irtiottoa arjesta, jotain tekemistä

vaikka Kartingkia ajamassa pitäis käydä tai muuta has-sua ja erinlaista. Pitäiskö tehdä sellanen toiminta-torstai (tai perjantai, maanantai tms.) jotain vähän erikoisem-paa kun perus lenkkeily tms. Eikös olis mahtava idea?!”

”Nyt vastaa!!!!!!”

”näitkö jo kutsun? se on pajalla?” 3.9.2012 klo 18.03

”ootko hereillä? 1.9.2012 klo 04.23”

Olet hurmaava, kaaosta rakastava. Näin sinut tänään, hetki sitten oltiin koululla. Väliin mahtui jo muutama puhelu. Olit tänään aurinko, viimeksi lähes mahdoton. Syksyllä annoit minulle lisänimen enkeli. Kun tultiin porukalla kylään, oltiin enkeliakatemia. Olet sanonut, että sinulla on ihmisiä ympärillä, muttei kuitenkaan mitään. Sinulla on kuitenkin paljon. Perhe, koti, ystä-vät. Kunta ja kaupunki, opinnot, työt, terveys ja niiden mukanaan tuomat organisaatiot ja niissä työskentele-vät ihmiset. Intoa. Monta koluttua paikkaa, kokemus-ta ja tuntemusta. Olet vahva. Olemme kevään aikana nähneet monesti. Opinnäy-tetyö etenee, jatkoaika opintoihin on käsittelyssä ja HOPS tehty, opintoviikot kasaantuvat harjoittelussa ja moni kauan odotettu paperi on kansiossa. Kesä pro-jekteineen häämöttää. Olet ollut ahkera, jatkanut aina siitä, mihin on jääty. Iltapäivisin on tavattu opintotojen merkeissä ja tsemppiryhmässä, jokusen kerran kun-tosalilla, nuorisotiloille päädyttiin kahvikupin ääreen ja teit minulle Matarankadun sokkelot tutuksi. Vaik-ka kirjoittamani muistilaput pian katoavat kalenterin menneille sivuille, akatemia jatkaa, sen tiedätkin.

Välitän2 – hankkeen hanketyöntekijä kesästä 2012 lähtien

42

43

4H - Nuorten yrittäjyys ja työelämävalmennus.

Palveluohjaaja - asiointiapu, lomakkeiden täyttöapu, etuuksien selvittäminen, päihdetukihenkilönä toimiminen, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, tuki arkeen + harjoittelu, yhteyshenkilö sosiaalitoimeen.

Nuorisopalvelut - kunnan nuorisotoimen palveluihin kuu-luu mm. nuorisotiedotus, nuorisotilatoiminta, harrastus- ja tapahtumatoiminnan tukeminen ja organisointi. Nuoriso-työntekijä on mukana ohjaus- ja palveluverkostossa sekä nuorisotyön kehittämisverkostossa.

Etsivä nuorisotyöntekijä - on läsnä 13–29-vuotiaiden nuorten keskuudessa ja tarjoaa mahdollisuuden turvalli-seen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsii yhdessä nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut.

Nuorisotyöpaja - Osa työllisyys-, nuoriso- ja sosiaalipalve-lujärjestelmää, tarjoten työ ja yksilövalmennusta arjenhal-lintataitojen sekä opiskelu ja työvalmiuksien kartuttami-seksi. Paja on yhteisöllinen, toiminnallinen ja työvaltainen oppimisympäristö, jossa oikean työn tekeminen on suures-sa roolissa.

Erityistä tukea tarvitseville voidaan tarjoa matalan kyn-nyksen palvelua, jolloin omien voimavarojen löytäminen, sosiaalinen vahvistaminen ja arjen hallinta painottuvat toi-minnassa.

Valmentautujat voivat olla pajalla esim. palkkatuella, työko-keilussa, kelan kuntoutuksessa, kuntouttavassa työtoimin-nassa, työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammattiopiston ja peruskoulujen opiskelijoina.

TE-toimiston palvelut - AVO (ammatinvalinnanohjaus), työkokeilut, palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, avoimet työmarkkinat. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa, työttömien terveystarkastukset, työnhakuvalmen-nus.

Mielenterveystoimisto - palveluohjaus, neuvonta, psykiat-rinen hoidontarve arviointi: psykologi, sairaanhoitaja ja psykiatri. Tarvitaan vain puhelinsoitto/txt/soittopyyntö/e-mail -> jonka jälkeen asiat lähtevät etenemään.

Nuortentalo - Asumispalvelut; asuminen, asumiskokeilut -> tuettua asumista itsenäistyvälle nuorelle, erityisesti adhd, asperger, kielellinen erityisvaikeus, tourette –nuorille.

Valmennuspalvelut; neuropsykiatrinen valmennus (omas-sa toimintaympäristössä, kaikenikäisille, yksilöllisesti, ta-voitteet, ratkaisukeskeisyys), ammatillinen tukihenkilöpal-velu, vertaisryhmätoiminta nuorille -> liikunta, ruuanlaitto, retket.

Ohjaus ja tuki! - arki, elämänhallinta, terveys, hyvinvointi, sos.suhteet ja taidot, itsetunto, positiivinen minäkuva, opis-kelu, työ, vapaa-aika, talous.

44

Seuraavilla sivuilla on hankkeessamme käytettyjä harjoituksia. Harjoituksia voi käyttää yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä.

Harjoitukset auttavat nuorta tähän refl ektioon. Harjoitus-ten jälkeen kannattaa ottaa puheeksi harjoituksen tavoite ja teema yhdessä muiden nuorten ja ohjaajan kanssa. Niin nuori saa kuulla toisten ajatuksia ja saa näin toisilta näkö-kulmia oman elämänsä kehittämiseen. Näin oma elämän-kenttä laajenee ja kasvaa. Elämänkenttä on käsite, jonka avulla havaitsemme ja tulkitsemme maailmaa, itseämme ja suhdettamme toisiin. Elämänkenttä rakentuu kokemuksen myötä ja sisältää ideamme, ennakkoluulomme, oletuksem-me, uskomuksemme, arvomme, tapamme ja opitut taidot, joilla suunnistamme sosiaalisessa maailmassa.

Ohjaajan keskeinen haaste on päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä ja antaa ohjattavalle mahdollisuus päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä. Seuraavassa on lueteltu joukko kysymyksiä, joita voisit testata ajatuksellisesti ennen ohjaussuhteen alkamista.

Erilaiset harjoitukset ja tehtävät synnyttävät ohjattavassa hänen omaa sisäistä ajattelua ja pohdintaa. Harjoitukset ohjaavat myös nuoren ja ohjattavien välistä, jaettua ja yh-teistä keskustelua, pohdintaa ja refl ektiota. Refl ektio perus-tuu ajatukseen, että ihminen oppii omista kokemuksistaan. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa oletusta, että se mitä ihmi-nen kokee vaikuttaa häneen. Refl ektointi tarkoittaa tietoista huomionkiinnittämistä omiin mielleyhtymiin ja ajatuskul-kuihin erilaisten tapahtumien yhteydessä. Refl ektio ei ole mekaaninen toimintatapa tai pelkkä ajatus, vaan se on aktii-vinen tutkimis- ja löytämisprosessi, joka voi johtaa odotta-mattomaan lopputulokseen. Refl ektio ei tapahdu tyhjiössä. Se ei ole pelkästään sisäinen, vaan myös keskustelijoiden välinen prosessi. Refl ektio syntyy helpoiten dialogissa tois-ten kanssa. Refl ektiota voi myös harjoitella yksin. Silloin puhutaan itserefl ektiosta.

Miksi harjoituksia?

45

1. Miten lähestyt toista valppaana ja kiinnostuneena?

2. Omien ennakkokäsitysten tunnistaminen, että voit kohdata ohjattavan sellaisena kuin ihminen on eikä sellaisena kuin kuvittelet ihmisen olevan.

3. Aktiivisena, kunnioittavana oleminen. Millaista kieltä käytät asettautumatta ylä - tai alapuolelle ?

4. Oletko valmis kuuntelemaan ihmetellen?

5. Uskotko sinulle kerrotun tarinan? Älä yritä opettaa toista vaan anna toisen opettaa omissa asioissaan sinua.

6. Miten osoitat ymmärtämystä?

7. Miten luot inhimillistä kontaktia ?

lähteet:

Anttila Kari / Kehityspiikki ry työpapereitaKeski-Luopa, Leila 2001. Työnohjaus vai superviisaus. Työnohjausprosessin fi losofi sten ja kehityspsykologisten perusteiden tarkastelua. Oulu: Metanoija Instituutti.

Nuori

Ohjaaja

Itsenäinen

Sitoutunut,kaipaa rohkaisuja

Kiinnostunut,kaipaa ohjeita

Riippuvainen

Auktoriteetti Motivoija,opas

Avustaja Konsultti,delegoija

ongelmia

kaikkisujuuhyvin

kaikkisujuuhyvin

kaikkisujuuhyvin

kaikkisujuuhyvin

ongelmia

GROWNIN MALLI

46

minulla on vihreät silmät

pidän suklaasta tykkään tarkkailla rauhassa

osaan leipoapullaa

asun maalla

nauran helposti haaveilenulkomaan-matkasta

olen tehnyt / teen vapaaehtoistyötä

moikkailenmielelläni

minulla ontatuointi

olen kasvissyöjä pidän talvesta en juo kahvia olen syntynyt Keski-Suomessa

tykkään heavy-musiikista

odotan kesää olen tasainen jarauhallinen tyyppi

innostun helpostiuusista asioista

olen perusluonteeltani

aika ujo

kirjoitan runoja tai muuten omia

juttuja

luen paljon käytän nettiäpäivittäin

nautin auringostaja lämmöstä

osaan kertoahauskoja juttuja

tulen helpostihyvälle tuulelle

Harjoituksessa haastatellaan muita osallistujia oheisen ruudukon avulla ja kysytään, sopivatko väittämät heihin. Jos väit-tämä sopii kyseiseen henkilöön, hänen nimensä kirjoitetaan väittämän kohdalle. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman monta nimeä. Jokaisessa ruudussa on oltava ainakin yksi nimi ja jokaisen nimi on oltava ruudukossa ainakin kerran.

47

Arvioi asiakkaan käyttäytymistähaluamallasi tavalla, joko laskemallahavaintoja ( |||| || ), hymiöillätai rastein XX (3 rastia hyvä, 1 tyydyttävä).

Tapaamiskerrat

Havaintoja

Nuoren nimi

Katsekontakti

Hymy

Ryhti/olemus

Mielenkiinto/

Läsnäolo

Oma mielipide

Tervehdys

Oma-aloitteisuus

pvä ______1. 2. 3 4. 5. 6.

pvä ______ pvä ______ pvä ______ pvä ______ pvä ______

48

...utetta.

49

1. Mitä kuuluu? Miten töissä on mennyt?

2. Millaisia tavoitteita kokeilijalla on?

3. Onko työ ollut riittävän vastuullista ja haastavaa vai onko työ ollut liian vastuullista?

4. Työkokeilijan vahvuudet:

5. Työkokeilijan oppimisenkohdat työkokeilun aikana, mitä kokeilija on oppinut / miten kehittynyt kokeilun aikana?

6. Työkokeilijan kehittämisenpaikat, missä asioissa kokeilijan tulee kehittyä, jotta työt sujuisivat paremmin ja työllistyminen jatkossa helpottuisi?

7. Onko kokeilija saanut riittävästi selkeää perehdytystä työhön?

8. Onko kokeilija päässyt työyhteisön jäseneksi, tuntemus?

9. ”Parannusehdotuksia” – mitä työnantaja / työkokeilija / kokeilijan lähettämä taho voisi tehdä toisin?

10. Kiitos teille kaikille! Löytyisikö vielä jokaiselta jokaiselle yksi kiitos / myönteinen palaute. Hyvää työn jatkoa kaikille!

• yhteinen arviointi • paikalla työkokeilija, työnantaja ja kokeiluun lähettävä taho • näihin kannattaa vastata kaikkien osapuolten yhdessä keskustellen, mitä kokeilija itse

ajattelee/kokee/tuntee? Mitä työnantaja ajattelee/kokee/tuntee?• näitä kannattaa jutella mahdollisimman usein, ei vain työkokeilun lopuksi.

50

ryhmätoiminnan arviointi

1. Muistele, arvioi ja kommentoi ryhmän toimintaa alla olevien väittämien mukaan. Rastita se hymiö joka parhaiten kuvaa sinun mielipidettäsi.

2. Mitä olet ryhmässä oppinut tai oivaltanut?3. Miten kehittäisit ryhmän toimintaa?4. Mitä muuta haluaisit sanoa?

tosi hyvin kivasti sopivasti sinnepäin ei toimi

Kaikkien mielipiteet otettiin huomioon

Tiesin miksi ryhmä kokoontuu

Ryhmässämme tehtiin töitä sitoutuneesti

Luotimme toisiimme

Ryhmässä oltiin avoimia

Meillä oli hyvä ja turvallinen olla

Ryhmässämme annettiin myönteistä palautetta

Ryhmä korosti yhteistyön merkitystä

Meillä oli mukava ilmapiiri

Päätimme asioista yhdessä

Arvioimme omaa toimintaamme

**muokattu Mannerheimin LastensuojeluliitonKuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen materiaalista**

51

KampaKaKaKaKaKKaKaKK mpmpmpmpmppmppppppppaaaaaaaaa

52

Symboli on mielikuva. Ihmisen mielessä on paljon sellaista, mitä ei aina itsekkään huomaa, näe tai tunne. Pikkuesineet ja kuvat auttavat meitä usein tiedostamaan ajatuksiamme, toiveitamme, tarpeitamme, kaikkea sitä mitä meissä on. Symbolit ja kuvat auttavat jäsentämään mieltä, ajatuksia ja tunteita.

Ihmisen kyky tunnistaa erilaisia kuvia ja kuvioita on valtava. Kun ajatuksia esitetään visuaalisesti, ihminen ikään kuin nä-kee omat ajatuksensa, joita ajatuksien sanallinen muoto ei ole hänelle antanut. Visuaalinen esittämistapa auttaa ohjattavia näkemään omasta elämästään ajatuksia, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta. Tärkeää on se, että ohjattava / nuori itse tulkitsee kuvia ja esineitä ei ohjaaja. Ohjaaja tekee kysymyksiä, joihin ohjattava sitten vastaa sen verran kuin itse halu-aa. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Ohjaajina voimme opastaa ja kysyä, nostaa erilaisia asioita ja teemoja esille, jotta ohjattava huomaa mitä kaikkea elämään kuuluu. Ohjaajan on tärkeä muistaa, että symbolit ja kuvat eivät ole itsetarkoitus, vaan itse toiminnalla nuorten / ohjattavien kanssa tulee olla tarkoitus ja tavoite.

53

54

Anna aikaa yhdessä ihmettelylle ja keskustelulle. Tee jatko-kysymyksiä. Pyydä ottamaan lisää kuvia. Kuvat ja esineet antavat tilaa ohjattavan ajatuksille ja mielikuville elämästä. Keskustelu ei voi koskaan olla valmiiksi laadittu: vuorovai-kutus voi kehittyä moneen eri suuntaan. Luota hetkeen, oh-jattavaan ja ryhmään. Luota myös itseesi, malta mielesi, älä tulkitse tai anna valmiita vastauksia.

Kuvia ja esineitä voi käyttää niinyksilö kuin ryhmätyössäkin.

Voit käyttää mm.:• pikkueläimiä • kiviä• nappeja• tilkkuja• legoja• piparkakkumuotteja• jääkaappimagneetteja• pieniä tavaroita: avain, noppa, lukko, ankkuri…• postikortteja• lehdestä leikattuja kuvia• kuvaa itse: luontoa, kenkiä, rappusia, laukkuja,

ilmeitä…

Kuvat ja symbolit:• antavat informaatiota• auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia• osoittavat asioiden keskinäsiä riippuvuuksia • herättävät tunteita, mielipiteitä ja kysymyksiä• helpottavat muistamista ja mieleen palauttamista• tarjoavat ilmaisukanavan sellaisille kokemuksiin,

elämyksiin ja tunteisiin perustuville asioille, joiden käsittely sanallisesti on vaikeaa

• antaa sanalliselle ilmaisulle vaihtoehdon• edistää työrauhaa ja toiminnallisuutta

Kysymysten kannattaa ollamahdollisimman yksinkertaisia:

Valitse kortti / kuva / pikkuesine mikä kertoo:• sinusta millainen olet• millainen et ole• toiveestasi• odotuksestasi• tunteestasi• tulevaisuudestasi• haaveistasi• tarpeistasi• mikä on tärkeintä nyt• minkä toivoisit olevan erilailla elämässäsi• mistä saat voimaa ja energiaa• mistä haluaisit puhua jonkun kanssa• minkä kuvan joku muu sinusta valitsisi, millainen

olet jonkun muun mielestä (vanhemmat, kaverit, kesätyönantaja..)

Valmiita kortteja löydät mm täältä:

• Pelastakaa lapset www-sivuilta: OH-kortit • MLL, verkkokauppa: Vertaansa vailla -kuvakortit• Pesäpuu ry: esim. tunnekortit, vahvuuskortit• Kari Kiianmaa: esim. tunnekortteja, Näkymiä

verannalla -kortit• Katri Somerjoki: Rakasta itseäsi -kortit

Lähteet:Willams, A. Visuaalinen ja toiminnallinen työnohjaus. 2000.

Vuorinen, I. Tuhat tapaa opettaa. 2005.

Kirja on syntynyt ESR-rahoitteisen Välitän2 -hankkeen tuotoksena.Hanketta koordinoi Hankasalmen 4H-yhdistys r.y. ja hallinnoi

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima Välittäjä Plus -hanke.