VastaanottajaJalasjärven kunta

AsiakirjatyyppiRaportti

Päivämäärä28.5.2015 (tark. 17.1.2017)

Viite1510018682–004

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN

LAAJENNUS, KÄRJENMÄENTIEN

ALUE, JALASJÄRVI

MELUSELVITYS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS,KÄRJENMÄENTIEN ALUE, JALASJÄRVIMELUSELVITYS

RambollNiemenkatu 7315140 LAHTIT +358 20 755 611F +358 20 755 7801www.ramboll.fi

Päivämäärä 28.5.2015Laatija Arttu Ruhanen, Ville VirtanenTarkastaja Jari Hosiokangas

Kuvaus Jalasjärven kunnan Kirkonseudun asemakaavan laa-jennukseen liittyvän Kärjenmäentien alueen melusel-vitys, jossa huomioitu asemakaava-alueen kiviaines-toimijat.

Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 4/2015aineistoa.

http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

Viite 1510018682–004

MELUSELVITYS

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 12. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS 13. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT 23.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvot 23.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun

kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta800/2010 3

4. MELUMALLINNUS 34.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallit 34.2 Laskennan lähtötiedot 44.2.1 Maastomalli 44.2.2 Melulähdetiedot 44.2.3 Melulaskennat 55. MELUMALLINNUKSEN TULOKSET 66. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6

LIITTEET1 Kiviainestoimintojen meluvyöhykkeet päivällä (LAeq 7-22), nykytilanne2 Kiviainestoimintojen meluvyöhykkeet päivällä (LAeq 7-22), lopputilanne

3 Toiminnan sijoittelu melumallissa ja maaston muotoilu nykytilanteessa4 Toiminnan sijoittelu melumallissa ja maaston muotoilu lopputilanteessa

5 Kiviainestoimintojen 70 dB:n meluvyöhykkeet alustavalla kaavaluon-noskartalla 13.1.2015

MELUSELVITYS 1

1. JOHDANTO

Tässä työssä selvitetään Jalasjärven kunnan Kärjenmäentien alueella sijaitsevien E. KannonlahtiOy:n ja Tmi Jari-Pekka Paksun kiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnan aiheuttamia melu-tasoja Kirkonseudun asemakaavan laajennuksen laatimista varten.

Tämän työn tarkoituksena on ollut selvittää melumallinnuksella asemakaava-alueen T-3 tonttei-hin kohdistuvat kiviainestoimintojen meluvaikutukset sekä lisäksi kartoittaa kohteen meluntor-juntatarpeet sekä antaa tarvittavat melua koskevat suositukset asemakaavamääräyksille. Koh-teeseen on laadittu alustava asemakaavaluonnos 13.1.2015.

Työ on tehty Jalasjärven kunnan toimeksiannosta. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannutIns (AMK) Arttu Ruhanen. Melumallinnuksen on tehnyt ja raportoinnissa avustanut ins. (AMK) Vil-le Virtanen. FM Jari Hosiokangas on toiminut laaduntarkastajana.

2. KOHTEEN JA YMPÄRISTÖN KUVAUS

Selvityskohde sijaitsee Kärjenmäentien varressa noin 2,5 kilometrin päässä Jalasjärven keskus-tasta. Ramboll on laatinut alueelle alustavan asemakaavaluonnoksen 13.1.2015. Kiviainestoimin-not sijoittuvat alustavassa kaavaluonnoksessa maa-ainesten ottoalueille (EO-1). Kaava-alueelleei ole suunnitteilla asuinrakentamista.

Ottoalueita lähinnä olevat asuinkohteet sijaitsevat idän suunnalla E. Kannonlahti Oy:n alueenreunasta n. 800 m etäisyydellä ja Tmi Jari-Pekka Paksun alueen rajasta noin 1100 metrin etäi-syydellä.

E. Kannonlahti Oy:llä on Jalasjärven kunnan teknisen lautakunnan 23.9.2008 myöntämä maa-ainesten ottamislupa. Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on myöntänyt2.7.2010 kiven louhimolle ja murskaamolle ympäristöluvan. Ottamissuunnitelman mukaan lou-hinta ulotetaan tasolle + 100 ja louhinnan suunta on koillisesta lounaaseen.

Tmi Jari-Pekka Paksun kiviaineksen ottamistoiminnalla Jalasjärven kunnan teknisen lautakunnan20.12.2011 myöntämä maa-aineslupa. Kallion louhinnalle, louheen murskaukselle, asfaltti- ja be-tonijätteen murskaamolle on Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan 27.12.2011myöntämä ympäristölupa. Ympäristöluvan toiminta-aikoja on myöhemmin laajennettu ympäristö-luvan muutoksella. Ottaminen ulotetaan tasolle + 106 ja louhinnan suunta on koillisesta lounaa-seen.

MELUSELVITYS 2

Kuva 2.1. Alustava kaavaluonnos 13.1.2015 ja kiviainestoimijoiden likimääräinen sijoittuminen alueella

3. MELUN OHJE- JA RAJA-ARVOT

3.1 Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset ohjearvotValtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätös-tä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäy-tön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös eikoske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, ka-tu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukossa 3.1.1 on esitettypäivä- ja yöajan ohjearvot ulkona ja sisällä.

Jos melu sisältää impulsseja tai ääneksiä tai on kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatuloksiin li-sätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorja-us tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista.

E. Kannonlahti Oy

Tmi Jari-Pekka Paksu

MELUSELVITYS 3

Taulukko 3.1.1. VnP 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot

LAeq, enintäänUlkona Päivällä

(07–22)Yöllä(22–07)

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissaja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppi-laitoksia palvelevat alueet

55 dB 50/45dB1)

Loma-asumiseen käytettävät alueet3), leirintäalueet ja vir-kistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelu-alueet

45 dB 40 dB 2)

SisälläAsuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 dB 30 dBOpetus- ja kokoontumistilat 35 dB -Liike- ja toimistohuoneet 45 dB -

1) Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnonhavainnointiin yöllä3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden oh-jearvojaLAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)

3.2 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojenympäristönsuojelusta 800/2010Valtioneuvoston asetuksessa säädetään kiviaineksen louhinnan ja murskauksen ympäristönsuoje-lun vähimmäisvaatimuksista silloin, kun toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksessa onsäädetty mm. vähimmäisetäisyyksistä lähimpiin asuintaloihin, loma-asuntoihin sekä melulle japölylle erityisen herkkiin kohteisiin (sairaalat, päiväkodit, hoito- tai oppilaitokset). Asetuksessa onmyös säädetty, että toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää VnP993/1992 säädettyjä ulkomelun ohjearvoja, ts. kivenlouhinnan ja murskauksen osalta nämä oh-jearvot ovat raja-arvoja.

4. MELUMALLINNUS

4.1 Melunlaskentaohjelma ja laskentamallitLaskennallisissa tarkasteluissa käytettiin SoundPlan 7.3 – melumallinnusohjelmaa. Melun lasken-tamalleina pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) ja pohjois-mainen tieliikennemelun laskentamalli (RTN 1996).

Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Maas-toaineisto sisältää tyypillisesti laskenta-alueen korkeuskäyrät, taiteviivat ja rakennukset.

3D-malli ottaa huomioon mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorpti-on, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Laskentamallissa on oletukse-na ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapistee-seen päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti,vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa.

MELUSELVITYS 4

Laskentaepävarmuus

Pohjoismainen teollisuusmelun laskentamalli (General Prediction Method) on kehitetty siten, ettälaskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sää-oloissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta:− 5…10 dB yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakais-

taista melua taajuusalueella 250…500 Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitämaanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä.

− 1…3 dB ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle500 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta japienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta.

− Alle 1 dB ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteelli-sen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5 m korkeudella maanpinnasta jalähellä melulähdettä.

Tieliikennemelun laskentamallin tarkkuus on alle 500 metrin etäisyyksillä noin ±2 dB.

Arvioimme, että kaava-alueella kokonaislaskentaepävarmuus on luokkaa ±3 dB.

4.2 Laskennan lähtötiedot

4.2.1 MaastomalliMaastoaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Korkeusmalli 2 m –aineistoa, joka on tuotettulaserkeilausaineistosta. Mallissa huomioitiin olemassa olevat rakennukset. Rakennusten käyttö-tiedot perustuvat Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan tietoihin.

Maastoaineistoon on leikattu suunniteltua louhintaa vastaavat maastonmuodot. Työssä on tutkit-tu kahden eri ottamistilanteen melua kummallakin ottamisalueella. Louhintatilanteiden maastora-jaukset ja louhintatasot on kuvattu liitteissä 3-4. Mallinnuksessa ei huomioitu murskeen varasto-kasoja, sillä niiden korkeus ja sijoittuminen vaihtelee toiminnan aikana. Porattava kallio, josta onpoistettu pintamaat, mallinnettiin akustisesti kovaksi (absorptiokerroin 0). Muutoin maasto mal-linnettiin absorptiokertoimella 1.

Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus(puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys onsuuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei otetahuomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston harvennuksetja avohakkuut) ja mallien kyky huomioida puusto on vajavaista.

4.2.2 MelulähdetiedotMelulähteiden äänitehotasot, akustiset korkeudet ja teholliset käyttöajat on arvioitu aiempienvastaavien selvitysten perusteella. Tehollista käyttöaikaa laskettaessa on huomioitu mm. laitteis-tojen siirrot ja tauot.

Melulähteistä poraus, rikotus ja murskaus ovat mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Pyö-räkuormaaja on mallinnettu ajoreittiä kuvaavana viivalähteenä. Kuljetukset mallinnettiin louhok-silta Kärjenmäentietä pitkin Jalasjärven suuntaan.

Melulähteiden oktaavikaistajakaumana käytettiin Rambollin vastaavista laitteistoista mittaamiakeskimääräisiä arvoja tai kirjallisuuslähteiden mukaisia arvoja taajuusvälillä 31,5- 8000 Hz.

MELUSELVITYS 5

E. Kannonlahti Oy

Toiminnanharjoittajalta on selvitetty 16.4.2015 (puhelinkeskustelu) ottoalueella käytettävien lait-teistojen lukumäärät. Maksimitilanteessa kuljetusmäärä voi olla 30 kuormaa vuorokaudessa.

Ympäristöluvan mukainen toiminta-aika on arkisin (ma-pe) kello 6-22 välisenä aikana.

Taulukko 4.2.2.1. E. Kannonlahti Oy:n melulähteiden tiedot

Äänilähde Äänitehotaso(LWA)

Toiminta-aika

Tehollinenkäyttöaikatoiminta-aikana

Akustinenkorkeusmaanpinnasta

Murskauslaitos 120 dB klo 6-22 100 % +3 m

Poravaunu 123 dB klo 6-22 50 % +1 m

Rikotus 122 dB klo 6-22 50 % +1 m

Murskauslaitos 120 dB klo 6-22 100 % +3 m

Pyöräkuormaaja 110 dB klo 6-22 100 % +2 m

Tmi Jari-Pekka Paksu

Toiminnanharjoittajalta on selvitetty 16.4.2015 (puhelinkeskustelu) ottoalueella käytettävien lait-teistojen lukumäärät. Ympäristölupahakemuksen mukaisesti kuljetusmäärä voi olla maksimissaan30 kuormaa vuorokaudessa.

Ympäristöluvan muutoksen mukaan murskaus ja poraus ovat sallittua arkisin (ma-pe) kello 6-22välisenä aikana. Kuormaamista ja kuljetuksia saa tehdä ma-la klo 6-22. Rikotusten ja räjäytystentoiminta-aika on ma-pe klo 8-18.

Taulukko 4.2.2.2. Tmi Jari-Pekka Paksun melulähteiden tiedot

Äänilähde Äänitehotaso(LWA)

Toiminta-aika

Tehollinenkäyttöaikatoiminta-aikana

Akustinenkorkeusmaanpinnasta

Murskauslaitos 120 dB klo 6-22 100 % +3 m

Poravaunu 123 dB klo 6-22 50 % +1 m

Rikotus 122 dB klo 8-18 50 % +1 m

Murskauslaitos 120 dB klo 6-22 100 % +3 m

Pyöräkuormaaja 110 dB klo 6-22 100 % +2 m

Asfaltti-/betonimurska 113 dB klo 6-22 100 % +3 m

4.2.3 MelulaskennatLaskennat on tehty niin laajalle alueelle, että merkittävimpien melualueiden laajuudet on saatuselville. Laskentapisteverkossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 20 metriä. Laskentapisteenkorkeus on vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä maanpinnasta.

Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti päiväajalle klo 7-22. Tulokset eivät sisällämahdollisia häiritsevyyskorjauksia.

MELUSELVITYS 6

5. MELUMALLINNUKSEN TULOKSET

Melumallilaskelmiin perustuvat meluvyöhykkeet on esitetty liitteiden 1 ja 2 melukuvissa. Melu-vyöhykkeet ovat päiväajan keskiäänitasoja LAeq 7-22, ja ne on esitetty 5 dB:n portain vaihtuvinavärialueina. Esimerkiksi 55–60 dB:n meluvyöhyke on väriltään keltainen.

Liitteen 1 kuvassa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päiväajalla klo 7-22, kun mo-lempien ottoalueiden toiminta on nykyvaiheessa.

Liitteen 2 kuvassa on esitetty toimintojen aiheuttama keskiäänitaso päiväajalla 7-22, kun mo-lempien ottotoiminta on loppuvaiheessa.

Alustavassa kaavaluonnoksessa asemakaava-alueelle suunniteltujen teollisuus- ja varastoraken-nusten korttelialueilla melutasot ovat louhinnan nykytilanteessa koillispuoleisella T-3-alueilla noinluokkaa 47–57 dB, Kärjenmäentien eteläpuolen T-3-alueilla 55–70 dB ja pohjoisosan T-3-alueilla54–62 dB.

Kun molemmilla ottoalueilla louhinnat ovat siirtyneet alueiden loppupuolelle, pysyvät koillisen T-3-aluein melutasot suurin piirtein samana nykyvaiheen louhintaan verrattuna, ollen kuitenkinvoimakkaimmillaan hieman yli 60 dB. Myös Kärjenmäentien eteläpuolen T-3-alueiden osalta me-lutasot pysyvät jokseenkin samoina kuin nykytilanteessa. Pohjoisosan T-3-alueilla melutasothieman kasvavat, ollen louhintojen loppuvaiheessa noin 55–64 dB.

Liitteen 5 kuvassa on esitetty kiviainestoimintojen 70 dB:n meluvyöhykkeet alustavan kaava-luonnoskartan kanssa samassa kuvassa.

6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Tavanomaisesti louhinta ja murskaus eivät tapahdu samaan aikaan, joten mallinnetut melutasotkuvaavat maksimitoimintatilannetta. Kummallakin ottoalueella on toimintaa muutaman kerranvuodessa noin kuukauden jaksoissa.

Teollisuus- ja varastorakennuksia rakennettaessa on otettava huomioon seinärakenteiden ää-neneristävyys liike- ja toimistohuoneiden osalta. Päiväajan sisätilojen ohjearvoksi on määritettyValtioneuvoston päätöksessä 993/1992 sekä STM:n Asumisterveysohjeessa 45 dB. VNp 993/92ohjearvoja ei kuitenkaan päätöksen 1§ perusteella sovelleta teollisuusalueilla. Näiden soveltami-nen edellyttää siten tapauskohtaista harkintaa.

”Rakennusten akustinen suunnittelu, toimistot, RIL 243-3-2008” suunnitteluohjeessa on esitettytoimistohuoneille ympäristömelun suurimmaksi suositelluksi arvoksi 40 dB. Teollisuus- ja varas-torakennusten ulkotiloille ei ole annettu melutason ohjearvoja. RIL suunnitteluohje ei ole lain-tasoinen säädös, vaan suositus.

Jotta toimistohuoneissa sisällä alitetaan päiväajan ohjearvot, tulisi julkisivun ääneneristävyydenolla riittävä. Tontista riippuen äänitasoerovaatimus tulisi olla sovellettaessa Vnp 993/1992 oh-jearvoon 5-25 dB ja RIL:in arvoon verrattuna 10–30 dB. Asuinrakentamisessa saavutetaan nor-maalirakenteilla 30 dB äänitasoerovaatimus, mutta teollisuusrakennusten yhteydessä olevientoimistorakennusten seinärakenne voi olla hieman keveämmin toteutettu. Toimistohuoneiden si-joittelulla T-3 tonteilla voidaan vähentää seinärakenteen vaadittavaa ääneneristävyyttä. Liitteen5 kuvassa on esitetty kiviainestoimintojen 70 dB:n meluvyöhykkeet, jonka sisäpuolella voi ra-kennuksen julkisivuille esittää kaavassa tarvittaessa 30 dB:n ääneneristävyysmerkintää (määri-tys laajimman vyöhykkeen mukaan).

Kiviaineksen oton melu on luonteeltaan erilaista esim. liikennemeluun verrattuna. Louhinnasta jamurskauksesta syntyvää impulssimaista melua tavanomaisesti tuottavat rikotus ja kiviaineksensyöttö murskaan. Murskausmelu itsessään ei ole impulssimaista kuin murskauslaitoksen lähei-syydessä ja impulssimaisuus vähenee etäisyyden mukana sekä näköyhteyden katketessa ja ta-vanomaisesti murskausmelu on muutaman sadan metrin päässä kuultavissa tasaisena jyskytyk-senä. Rikotuksen impulssimaisuutta voidaan vähentää välttämällä rikottamasta korkeilla paikoillatai tekemällä työ murskaimen lähettyvillä, jolloin kivi- ja murskekasat rajoittavat rikotusmelunleviämistä.

MELUSELVITYS 7

Toiminnasta voi siten aiheutua yksittäisiä voimakkaampia kolahduksia, jotka kuuluvat myös sisä-tiloihin. Hetkittäisille melutapahtumille ei kuitenkaan ole määritelty toimistotiloissa varsinaisia oh-jearvoja.

Kalliokiviaineksen ottamisen melulähteet eivät vastaavissa louhintakohteissa tehtyjen mittaustenmukaan aiheuta merkittävästi kapeakaistaista melua. Melulähteiden taajuusjakaumat ovat laaja-kaistaisia painottuen tosin eri taajuusalueille, esim. murskausmelu painottuu matalille taajuuksilleja porausmelu taajuusalueelle 2…4 kHz.

Lahdessa 28. päivänä toukokuuta 2015RAMBOLL FINLAND OY

Arttu Ruhanen Ville Virtanen Jari HosiokangasProjektipäällikkö Suunnittelija Ryhmäpäällikkö