Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017

Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä

Tasa-arvoisuus ja ihmisTen kunnioiTTaminen

Kaiken työskentelyn lähtökohta on toisen ihmisen arvostaminen ja välittäminen. Palvelujen käyttäjille ja heidän läheisilleen turvataan oikeus hyvään hoitoon ja palveluun.

asiakas- ja perhelähTöisyys

Toiminta lähtee palvelujen käyttäjän ja hänen läheistensä tarpeista. Asiakas on palveluihin osallistuva aktiivinen toimija.

osallisuus

Osallisuus on yhteisöön ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. Palvelun käyttäjät osallistuvat palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

laadukkuus

Palveluissa korostuu korkea laatu ja käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä.

mieli-ohjelmassa korosTuu:

• Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito kokonaisuutena

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen painottaen perus- ja avohoitopalveluja

• Palveluihin pääsy joustavasti matalakynnyksisen yhden oven periaatteella

• Asiakkaan aseman vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen

• Ylisukupolvisesti siirtyvien ongelmien tunnistaminen ja vähentäminen

kaupunkisTraTegiaan pohjauTuva hyvinvoinTisuunniTelma painoTTaa:

• Peruspalvelujen toimivuutta ja ennaltaehkäisyn vahvistumista osana peruspalveluita

• Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemista

• Palvelujen kohdentamista ja priorisointia, palveluverkon kehittämistä sekä uuden teknologian hyödyntämistä

alueellisTen suunniTelmien mukaan:

• Mielenterveyttä ja hyvinvointia tuetaan kunta- ja aluetason ratkaisuilla kaikilla toimialoilla

• Kuntalaisten palvelut on järjestetty eri tahojen yhteistyönä

• Mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito toteutuu alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen mukaisesti

• Kunta- ja aluetasolla on sovittu yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönotosta

• Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen edellyttää kokonaisuudistusta, jossa lähdetään asiakkaiden tarpeista eikä ikärajoista tai organisaatiosta

• Avohoidon päihde- ja mielenterveyspalvelut tulee siirtää kuntien toiminnaksi

• kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (mieli)

• pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016 (mielekästä elämää pirkanmaalla)

• pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma

• aluehallintoviraston turvallisuussuunnitelma

• kehittämisohjelmaa edeltävät suunnitelmat ja raportit Tampereella

• Tampereen kaupungin valmisteilla olevat raportit ja suunnitelmat

Strategian lähtökohdat

visio:• Mielenterveyttä edistämällä ehkäistään myös päihdehaittoja

• Elämänlaatua parannetaan mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä

• Yhteistyö on toiminnan kulmakivi: osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen luo edellytykset yhteisten tavoitteiden onnistumiselle. Yhteistyötä lisätään niin asiantuntijoiden kuin asiakkaiden, palveluntuottajien ja kolmannen sektorin välillä. Yhteistyötä kehitetään eri palveluiden välillä organisaatiorajoista välittämättä

TavoiTTeeT: • Painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennalta ehkäisevään työhön

• Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena

• Asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen

Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä

painopisTeen siirTäminen peruspalveluihin ja ennalTaehkäisyyn:

• Peruspalveluiden mielenterveys- ja päihdeosaamisen sekä ennaltaehkäisevän työotteen vahvistaminen

• Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen peruspalveluissa

• Puheeksi oton ja varhaisen puuttumisen lisääminen

• Mielenterveyden edistämistä ja ehkäisevää päihdetyötä tukevien rakenteiden kehittäminen

• Palvelujen käyttäjät saavat tukea omissa elinympäristöissään (esim. päivähoito, neuvolat, terveysasemat, koulut, työterveys, palveluasuminen)

mielenTerveys- ja päihdepalvelujen kehiTTäminen yhTenä kokonaisuuTena:

• Avomielenterveyspalvelujen ja päihdehuollon avopalvelujen integrointi

• Asiantuntijuuden jakaminen ja monitoimialaisten yhteistyömuotojen kehittäminen

• Asiantuntijatyön sisältöjen kehittäminen

• Toimivien hoitoketjujen kehittäminen

• Yhteisten sähköisten tietojärjestelmien kehittäminen

asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvisTaminen:

• Palvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen

• Asiakkaan ja hänen läheistensä osallisuuden vahvistaminen palveluissa ja päätöksenteossa

• Palvelujen saatavuuden varmistaminen siten, että ne ovat asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavissa ja tukevat myös palvelujen käyttäjien läheisiä ja heidän jaksamistaan

• Vertaistukea vahvistavien rakenteiden ja resurssien kehittäminen

• Perhenäkökulman vahvistaminen ja ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy sekä aikuisten että lasten ja nuorten palveluissa

Tavoitetilan saavuttamiseksi

Kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset palvelurakenteen kehittämiseksi

• Palvelujen saatavuus varmistetaan toteutettavalla toimintasuunnitelmalla• Päihde- ja mielenterveysavopalvelut integroidaan kaupungin tuotannoksi• Kehitetään matalan kynnyksen palveluja peruspalveluissa

• Perusterveydenhuollon työntekijöiden suunnitelmallinen mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, konsultaatiokäytäntöjen luominen, osaamisresurssien lisääminen

• Perustetaan työryhmä selvittämään onko toiminta mahdollista käynnistää olemassa olevien resurssien uudelleenorganisoinnilla

• Innovoidaan ja kehitetään uusia yhteistyön muotoja

Asiakas saa tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelun tarpeen mukaisessa ajassa yhdestä paikasta

Perusterveydenhuollossa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa mielenterveys- ja päihdeongelmia

Palvelujärjestelmän kehittäminen: kotisairaala-toiminta vaihtoehtona sairaalahoidolle joidenkin potilaiden kohdalla

Käytännön yhteistyötä tehdään yli sektorirajojen paitsi yksittäisten asiakkaiden kohdalla myös yhteisten toimintojen muodossa

parannetaan palvelujen saatavuutta tarjoamalla palveluja, joihin palvelujen käyttäjä pääsee yhden oven periaatteella

vahvistetaan peruspalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista

laitoshoitoa puretaan ja palvelujen saatavuutta omassa elinympäristössä vahvistetaan

lisätään aikuis- ja lapsiperhesosiaalityön sekä mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä

lasTen, nuorTen ja lapsiperheiden hyvinvoinTi on panosTus TulevaisuuTeen

Tavoitteena on vahvistaa vanhemmuutta ja tukea lasta ja nuorta kohti tervettä aikuisuutta lasten, nuorten ja perheiden omissa elinympä-ristöissä. Varhaisvuosina saatu hoiva edistää sekä psyykkistä että fyysistä terveyttä aikui-sena.

Huomioimalla lapset vanhempien saadessa palveluja voidaan ennal-taehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle.

Perheenjäsenten ongel-mia hoidetaan tavalli-sesti useassa eri pai-kassa, mikä ei aina vastaa perheiden tar-peita parhaalla mahdol-lisella tavalla.

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kriittisiksi menestystekijöiksi on tunnistettu palveluiden läheisyys ja toimintapa sekä ver-kostovoima. Tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen palveluita, neuvontapalveluita nuo-ren arjessa, perhekeskeistä toimintamallia, jal-kautuvaa työtä, vastuutyöntekijä-mallia sekä vahvan tuen palveluiden yhteistyötä.

TyöikäisTen mielenTerveys- ja päihdehoidolla on suuri Taloudellinen merkiTys

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy, 46 % on eläkkeellä mielenterveyssyistä.

Alkoholin kulutuksen kasvu ja siitä aiheutuvien haittojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla. Alkoholiperäiset kuolemat ovat 15–64-vuotiai-den miesten ja naisten yleisin kuolinsyy.

Työelämässä toteutettuun mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman on todettu palautuvan jo vuodessa. Palautuva tuotto on ollut viisi kertaa suurempi kuin sijoitettu pää-oma.

ikäihmisTen palveluja Tulee kehiTTää kokonaisuuTena

Ikääntyneiden mielenterveyteen ja päihtei-siin liittyvät häiriöt lisääntyvät väestön van-hetessa. Ikääntyneiden ongelmiin liittyy omat erityispiirteensä, jotka liittyvät muihin tervey-songelmiin, toimintakyvyn laskuun ja muisti-sairauksiin. Yksinäisyys lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. Sen torjumiseksi tarvitaan matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja ja sosi-aalista tukea.

Ikäihmisten palveluja tulee kehittää siten, että painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja arjessa tukemisessa. Palvelunkäyttäjän tulee päästä hoito- ja kuntoutuspalveluihin omassa elinympäristössään sekä yhden oven periaat-teella.

painopisTealueeT ikäryhmiTTäin

• Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi

• Nuorten hyvinvointi ja osallisuus

• Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoito

• Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus ja hoito

lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevän mielenterveystyön ja varhaisen tuen kehittäminen

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Mielenterveyttä edistävät olosuhteet paranevat päiväkoti- ja kouluympäristöissä sekä perheissä

Päiväkoti- ja koulukiusaamisen ehkäisyn toimintamallien, lapsiperheiden tiimipalvelu KEINUn ja perhetyön vaikuttavien menetelmien jatkokehittäminen

alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelujen kokonaisuus

Hoidon saatavuus, laatu ja kustannustehokkuus paranee

Tampereen kaupungin ja PSHP:n yhteinen hanke, jossa kartoitetaan alle 18-vuotiaiden mielenterveyspalvelut, joita kehitetään kokonaisuutena

Palvelujen järjestämisen toimeenpano uudenlaisella palvelurakennemallilla perustason ja erityisvastuutason kesken aloitetaan

Lasten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset

lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen läheisyys

Neuvontapalvelut nuorten arkeen

Osaamisen laajentaminen peruspalveluissa

Lasten ja perheiden talon sekä nuorten talon käynnistäminen ja kehittäminen

Henkilöstön kouluttaminen päihde- ja mielenterveysasioissa

Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

verkostovoiman hyödyntäminen nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Asiakkaalla on yksi kontaktihenkilö

Parannetaan vahvan tuen palveluiden yhteistyötä

Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään yhtenä kokonaisuutena

Sovitaan asiakaskohtaisen vastuutyöntekijän määrittelyn periaatteista ja kirjataan nimetty henkilö jatkossa asiakassuunnitelmiin

Muodostetaan organisaatiorajat ylittävät työparit

Luodaan yhteinen kehittämisen foorumi ja rakenne

Sovitaan menetelmät (sisäinen auditointi, vertaisoppiminen, benchmarking)

Läheisyys Toimintatapa

A. Matala kynnysB. Neuvontaa arjessa

1. Nuori ja perhe mukana2. Jalkautuva työ lähelle nuorta

Punainen lanka

Vahvan tuen palveluiden

yhteistyö

Yhteinen asiakaslähtöinen kehittäminen moniammatillisesti ja verkostovoimalla

ole lähellä ja toimi!

Nuorten päihde- ja mielenterveys- palvelujen visio

Nuorten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset

nuorisotakuun toteutuminen

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Nuorten toisen asteen koulutuksen keskeyttämiset vähenevät

Nuorisotakuun piiriin kuuluvat saavat tarvitsemansa kuntoutuksen tai muun hyvinvointia edistävän palvelun määräajassa

Oppilaanohjauksen, opiskelijahuollon ja muiden tukitoimintojen kehittäminen oppilaitoksissa

Kehitetään toimijoiden (kunta, Kela, TE-toimisto, kolmas sektori) välistä yhteistyötä ja sujuvoitetaan palvelupolkua huomioiden erityisesti yli 18-vuotiaat nuoret aikuiset

Toimintatapa nuorten päihde- ja mielenterveys-palveluissa

Kehitetään perhekeskeinen toimintamalli

Tuodaan erityispalvelut peruspalveluiden luo sekä kehitetään konsultaatiokäytäntöjä

Luodaan käytännön toimintamalli, jossa suunnitellaan hoitoa yhdessä

Luodaan säännöllinen toimintarakenne konsultaation hyödyntämisestä

Vastuu hoidosta säilyy mahdollisimman pitkään lähityöntekijällä

Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet

päihde- ja mielenterveys-palvelujen sisällön kehittäminen

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja hoito-ohjelmia

Ryhmämuotoisia hoitoja lisätään

Mielenterveys- ja päihdetyön sisältöjä kehitetään vastaamaan palvelutarvetta ja palvelujen laatu paranee

Alueellisten hoito-ohjelmien ja Käypä hoito -suositusten toteuttaminen soveltuvin osin

Käynnistetään ja kehitetään uusia ryhmämuotoisia hoitokäytäntöjä

Syömishäiriöiden, neuropsykiatristen häiriöiden ja traumojen hoidon kehittäminen

Hankitaan ja kehitetään työn rakenteita muuttamalla entistä vaikuttavampia ja palvelutarvetta vastaavia palveluja

Huomioidaan sosiaalisten vaikutusten arviointi sosiaalihuollon menetelmillä

perhenäkökulman ja osallisuuden vahvistaminen

ongelmien ylisukupolvisuuden ehkäisy

Palvelussa huomioidaan asiakkaan perhe ja läheiset mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Lasten tilanteen huomiointi vanhemman saadessa palveluja

Laaditaan omaistyön ohjeet yhteistyössä omaisjärjestöjen kanssa ja otetaan ne käyttöön mielenterveys- ja päihdepalveluissa

Järjestetään omaisneuvonta osana mielenterveys- ja päihdepalvelujen perustyötä

Laaditaan ohjeistus lasten tilanteen huomioimisesta

Lasten tilanteen huomioivien lyhytinterventioiden järjestelmällinen käyttö aikuisten palveluissa

Työikäisten palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet

lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy ja siihen liittyvien ongelmien hoito

Peruspalveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa osataan tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohtaavia kuntalaisia

Työttömien mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen

kuntouttavien toimenpiteiden ja asumispalvelujen kehittäminen

järjestöyhteistyö ja asiakasnäkökulman sekä osallisuuden vahvistaminen

mielenterveyden itsehoito

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Työttömien terveystarkastuksiin sisältyy systemaattinen mielenterveys- ja päihdearvio

Järjestötoimijoiden ja kuntatoimijoiden yhteistyötä lisätään

Asiakkaiden ja heidän läheistensä kokemuksen hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä lisätään

Kehitetään kuntouttavaa työ- ja päivätoimintaa

Kuntoutus- ja asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää

Lisätään asiakkaan mahdollisuuksia saada tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyden hoidosta.

Kuntouttavan työ- ja päivätoiminnan hyviä käytäntöjä otetaan käyttöön

Kehitetään kuntoutuspolkua sekä palveluohjausta kuntoutuspalveluihin ja niistä eteenpäin kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin palveluihin

Kuntoutus- ja asumispalveluja lisätään erityisesti kotiin tarjottavina palveluina

Otetaan käyttöön Mielenterveystalo-portaali ja Terveystutka

Kaikille tehdään AUDIT-kysely sekä psyykkisen toimintakyvyn seulonta joko BDI- tai GHQ-mittarilla

Kehitetään järjestöjen ja kaupungin toimijoiden välistä yhteistyötä vahvistavia rakenteita ja järjestetään Kumppanuusfoorumi vuosittain

Asiakkaita hyödynnetään palveluiden kehittämisessä ja luodaan uusia tapoja osallistaa asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita

Toimintaa koordinoidaan nimeämällä vastuuhenkilöt sekä järjestämällä koulutusta ja mentorointia sekä tiedottamista lisäämällä

Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet

ikäihmisten aktiivisuuden ja mielenterveyden tukeminen

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Väestön aktiivisuus, kiinnostuneisuus ja harrastuneisuus eivät vähene merkittävästi ikääntymisen myötä

Ikäihmisten yksinäisyys ja alakuloisuus vähenevät

Tarjotaan aktiivisuutta tukevaa toimintaa sekä lisätään toiminnasta tiedottamista

Lisätään myös kotiin vietävien palvelujen määrää

Päivätoimintapaikkojen sekä virkistyspalveluiden määrän lisääminen

ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistus

Alkoholin käytön puheeksiotto ja mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Kotihoidossa puututaan RAI-arvion pohjalta alkoholin liikakäyttöön ja mielenterveysongelmiin

Perusterveydenhuollossa tehdään entistä useammin mielenterveys- ja päihdearvioita (esim. Otetaan selvää, AUDIT, CAGE, CES-D ja GDS)

mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelujen kehittäminen

Laitoshoitopaikat vähenevät

Ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalveluiden tarjonta vastaa kysyntää

Psykososiaalisen tuen lisääminen kotihoidossa

Asumispalveluja lisätään, kehitetään ja suunnataan iäkkäille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille

Osaamista lisätään asumispalveluissa

päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään vaikuttaviksi todettuja menetelmiä

Päihde- ja mielenterveyspalveluissa käytetään Käypä hoito -suositusten ja alueellisten hoito-ohjelmien mukaista hoitoa

ikäihmisten päihteiden ongelmakäytön hoito

Iäkkäiden päihteiden ongelmakäyttö vähenee

Kotikatko-työmuoto kotihoitoon

mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä

– mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017löytyy kokonaan osoitteesta

www.tampere.fi/mielenterveys

Ikääntyvien palvelujen kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimenpiteet

osaamisen vahvistaminen

ikäihmisten mielenterveys- ja päihdehoidon hoidon koordinoinnin keskittäminen

perhelähtöisen työotteen vahvistaminen

ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen koordinointi

kehiTTämiskohde TavoiTe Toimenpide

Vahvistetaan perusterveydenhuollon ja kotihoidon mielenterveys- ja päihdetyön osaamista

Omaisten tukeminen

Palvelunkäyttäjä saa avun yhdestä paikasta

Palveluketjujen toimivuus

Ikäihmisten mielenterveys-, muisti ja päihdeongelmien diagnosointi ja hoidon koordinointi integroidaan geriatrian poliklinikan toiminnaksi

Tarvittaessa nimetään hoitoa, kuntoutusta ja tukea koordinoiva vastuutyöntekijä, jolla on kokonaiskuva palveluista

Kehitetään terveysasemien ja kotihoidon toimintaa siten, että niissä osataan tehdä psykososiaalisia tilannearviointeja

Vahvistetaan osaamista rekrytoinneilla, täydennyskoulutuksella sekä mentoroinnin ja konsultaatioavun lisäämisellä

Laaditaan omaistyön ohjeistus ja koulutetaan henkilöstöä käyttämään sitä

mielenTerveys- ja päihdesuunniTelman asianTunTijaryhmän jäseneT 2012–2013: Suunnittelupäällikkö maritta närhi (puheenjohtaja) ja suunnittelija marika vartiainen (sihteeri), tilaajaryhmäMielenterveys- ja päihdepalvelujen ylilääkäri päivi kiviniemi ja apulaisylilääkäri Timo palo-oja,avopalvelut•Yleislääketieteenerikoislääkärikaija lietzén, Tammelakeskuksenlääkäriasema•Ylilääkäriouti poutanen,akuuttipsykiatria,Pirkanmaansairaanhoitopiiri•Aluejohtajaerkki Tukeva ja osastonlääkäri reijo kulmala,TampereenA-klinikka•Sosiaalityöntekijämirja sirén sekä suunnittelijat eija kouhia ja Tarja koskinen,asiakasohjausyksikköLoisto•Erityisohjaaja nora salmijärvi,ehkäisevänpäihdetyönyksikkö•Toiminnanjohtajavesa vaittinen,TampereenA-kiltary•Toiminnanjohtajaoili huhtala, OmaisetmielenterveystyöntukenaTamperery • Toiminnanjohtaja inkeri ruuskanen,Sopimusvuori ry • Ravintoloitsijariitta mäkelä, Pirkanmaan hotelli-jaravintolayrittäjätry•Ylikonstaapelianna-kaisa heinämäki,Pirkanmaanpoliisilaitos•Kokemusasiantuntijatritva mäkelä ja ari Tuomisto.

Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyössä -suunnitelma linjaa Tampereen kaupungissa toteutettavaa mielenterveys- ja päihdetyötä vuosina 2014–2017.

Suunnitelma tarjoaa suuntaviivoja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen.

Suunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat painopisteen siirtäminen erityispalveluista peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään työhön, mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena sekä asiakkaan ja hänen perheensä aseman vahvistaminen.

koko suunnitelma löytyy osoitteesta tampere.fi/mielenterveys sekä tampere.fi/paihdepalvelut

Esitteen kuvat Stock.XCHNG

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014–2017

Mielenterveyttä ja elämänlaatua yhteistyöllä