22.8.2011 Juha Moring 1

MIELI-suunnitelman tavoitteet ja toimeenpano

Osa laajempaa kehittämisen kokonaisuutta

• Mielenterveystyön komitea 1984

• Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000.

• Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002

• Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002

• Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007

• 106 kansanedustajan tekemä aloite 2005

• STM asetti Mieli 2009 -työryhmän v. 2007

• Laajat kuulemiskierrokset 2008

• Työryhmän ehdotukset valmiita 2009

• Sisältää linjaukset perusterveydenhoidon mielenterveys- ja päihdetyön (M&P-työ) kehittämiseksi vuoteen 2015.

25.8.2011 2

12.3.2010 Juha Moring 3

Isoja ongelmia:• Mielenterveyden häiriöihin liittyvä

työkyvyttömyys huolestuttavaa• Mielenterveyden häiriöihin liittyvät

epäsuorat kustannukset huomattavia

• Päihteiden käyttö ja niihin liittyvät haitat lisääntyvät nopeasti.

• Lapsiperheiden pahoinvointi lisääntyy – yli 60 000 lasta vuodessa lastensuojelutoimen-piteiden kohteena

• Hoitojärjestelmä ei pysty vastaamaan mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidon ja kuntoutuksen haasteisiin

• ”Hoitotakuu!”

• Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö marginaalista

• Mielenterveystyön ja päihdetyön hoitojärjestelmät ovat pirstaleisia.

• Mielenterveystyö on edelleen laitosvaltaista mitattuna kustannuksilla tai henkilökunnan sijoittumisina

• Pakkokeinoja käytetään kansainvälisesti verrattuna paljon

• Yksityisen ”palvelukotiverkoston” kasvu

• Lääkäreiden rekrytointivaikeudet• Alueelliset erot palveluissa

isoja!

Yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015

I Asiakkaan asemaa vahvistetaan- Ehdotukset 1 - 5

II Panostetaan ehkäisyyn- Ehdotukset 6 - 7

III Palvelut toteutetaan toimivana kokonaisuutena- Ehdotukset 8 - 13

IV Ohjauskeinoja kehitetään- Ehdotukset 14 - 18

24.8.2010 J. Moring 4

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut toteutetaan

toimivana kokonaisuutena

Ehdotukset 1-5

1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä

2. Matala kynnys yhden oven periaatteella

3. Kokemusasiantuntijat mukaan

4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma

5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi

Ehdotukset 6-7

6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: • Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. • Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. • Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien.

7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla.

Ehdotukset 8-13

8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.

9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen.

10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa.

11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään

12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja.

Ehdotukset 14-1814. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa.

16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään.

17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveys-ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä.

18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait.

Juha Moring

MIELI-suunnitelman ehdotukset

5

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut toteutetaan

toimivana kokonaisuutena

Ehdotukset 1-5

1. Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten yhdenvertaisuus hoitoon pääsyssä

2. Matala kynnys yhden oven periaatteella

3. Kokemusasiantuntijat mukaan

4. Pakon käyttöä koskevat säädökset yhteen lakiin, ulkopuolisen asiantuntijan arvio (second opinion) ja pakon vähentämisohjelma

5. Toimeentuloturva hoitoon motivoivaksi ja työhön paluuta helpottavaksi

Ehdotukset 6-7

6. Mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisemiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen: • Alkoholiverotusta korotetaan merkittävästi vuoden 2009 tasosta. • Vahvistetaan hyvinvointia tukevia yhteisöjä ja lisätään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin ratkaisuihin. • Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien.

7.Mielenterveys- ja päihdetyön strategian osaksi kuntastrategiaa. Ehkäisevän ja edistävän mielenterveys- ja päihdetyön asemaa vahvistetaan alueellisilla koordinaattoreilla.

Ehdotukset 8-13

8. Julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.

9. Kunnat tehostavat perus- ja avopalveluja lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksellisiä, liikkuvia ja konsultaatiopalveluja, jolloin laitospaikkojen tarve vähitellen vähenee. Erikoistason mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoito yhdistetään. Psykiatrinen sairaalahoito siirretään yleissairaaloiden yhteyteen.

10. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö toteutetaan erikoispalvelujen tuella ensisijaisesti lapsen omassa arkisessa elinympäristössä kodissa, päivähoidossa tai koulussa.

11. Työikäisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäisyä ja varhaista puuttumista edistetään

12. Työikäisten mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työttömien työkykyongelmiin puututaan ajoissa, kuntoutujien työllistymisedellytyksiä parannetaan. 13. Ikääntyvien mielenterveyshäiriöihin ja päihdeongelmiin puututaan ajoissa ja kehitetään ikääntyneille sopivia hoitomuotoja.

Ehdotukset 14-1814. Mielenterveystyön opetuksen minimisisällöt määritellään ja sisällytetään päihdetyön opetuksen minimisisältöjen kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon peruskoulutuksen opetusohjelmiin.

15. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kokoaa mielenterveys- ja päihdetyön suositukset yhteen tietokantaan, huolehtii keskeisimpien suositusten päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta. THL tukee mielenterveys- ja päihdetyön suositusten ja hyvien käytäntöjen toimeenpanoa.

16. Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista koordinaatiota yhdistetään.

17. Lisätään sosiaali- ja terveydenhuollon valtion-osuuksien määrää sekä kohdennetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaan suunnattuja valtionavustuksia perustason mielenterveys-ja päihdepalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi tehostetaan muiden palvelujärjestelmän kehittämistyöhön käytettävien rahoitusmahdollisuuksien käyttöä.

18. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää mielenterveyslain, päihdehuoltolain ja raittiustyölain sekä selvittää mahdollisuuden yhdistää mielenterveys- ja päihdehuoltolait.

Juha Moring

MIELI-suunnitelman ehdotukset hallitusohjelmassa

6

LISÄKSI: Jatketaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli) toimeenpanoa

1. Asiakkaan asemaa

vahvistetaan

2. Panostetaan

ehkäisyyn

4. Ohjauskeinoja vahvistetaan

3. Palvelut toteutetaan

toimivana kokonaisuutena

Ehdotukset 1-5 Ehdotukset 6-7Ehdotukset 8-13

Ehdotukset 14-16

THL:n toiminnot ja hankkeet 2009-2010

Asiakkaan aseman ja osallisuuden vahvistaminen

palvelutuotannon keskeisenä toimijana

Syrjäytymistä ja M&P-ongelmien ylisukupolvista siirtymistä estävät, sekä

ongelmien varhaista tunnistamista tukevat

ohjelmat

Perus- ja erityistason avomielenterveys- ja

päihdepalveluiden kehittäminen elämäkaaren

kattavaksi toimivaksi kokonaisuudeksi

M&P-työn kehittämistä tukevien ohjauskeinojen

vahvistaminen

AVAINTEEMAT

KÄRKIHANKKEET

Vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden

vahvistaminen

Verkkoportaalin kehittäminen ja ylläpitäminen

Valtakunnallinen pakon käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa

vähentävä ohjelma

M&P strategiat osaksi kuntien

hyvinvointisuunnitelmia

M&P-ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseen liittyvien

työmenetelmien kehittäminen ja juurruttaminen, sekä sektorirajat

ylittävien palveluiden kehittäminen

Kuntalaisen tarpeiden mukaisten M&P-palveluiden saatavuuden ja

laadunseuranta

Matalakynnyksisten M&P-vastaanottojen kehittäminen

peruspalvelujen yhteyteen

Ehkäisevän M&P-työn kehittämisen kansallisen

koordinaation keskittäminen THL:een

THL:n antama asiantuntijatuki lakivalmisteluun

Viveca Bergman

THL:n TOIMEENPANOSUUNNITELMA

7

TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄ

• Kunnat ja kuntainliitot, shp:t– Materiaalit: esitteet, slaidit, ”fact sheet”, verkkosivut– julkaisut– Tilaisuudet– verkostot– neuvonta, ohjaus

• KASTE-hankkeet• Lainsäädäntö• THL:n yhteistyö- ja omat projektit

22.8.2011 J Moring 8

22.8.2011

TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄwww.thl.fi/mielijapaihde

9J. Moring

22.8.2011

TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄ

10J. Moring

TOIMEENPANO OIKEASSA ELÄMÄSSÄ

• HALLITUSOHJELMA:

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan

• MIELI-suunnitelma:Kaikki hallinnonalat ottavat huomioon toimintansa ja

päätöstensä vaikutuksen kansalaisten mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön

22.8.2011 J Moring 11

22.8.2011 J. Moring 12

KIITOS!Juha Moring, LKT, dosylilääkäriTerveyden ja hyvinvoinnin laitosMielenterveys- ja päihdepalvelut

-osasto PL 30, 00271 HELSINKI puh. 020 610 7079 gsm 040 358 0130sähköposti: juha.moring@thl.fi