mitä espoolaisille ja vantaalaisille kuuluu? alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ath)...

Mitä espoolaisille ja vantaalaisille kuuluu? - Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia

Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö Jukka Murto, tutkija

10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 1

Espoo 21.03.2013

”Medicine is a social science, and politics is nothing but medicine at a larger scale”-Rudolf Virchow, 1848

Description of Public Health

• Society´s obligation to assure the conditions for people´s health

– Gostin 2001

• ”… yhteiskunnallisen edistyksen luonnollinen taipumus on saattaa henkisen ja ruumiillisen työn harjoittajat parempaan tasa-arvoon keskenänsä.”

– Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen 1874

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 2

”Kun jossakin ryhtyy tutkimaan terveyssuhteita ja oloja, saadakseen paikkakunnalla vallitsevista olosuhteista ja tavoista selville syyt, joko yleiseen kivuloisuuteentahi, muihin paikkakuntiin verraten, hyvään terveyskantaan, on tietysti suotava, että kaikki mahdollisesti tarjona olevat lähteet käytetään terveyskannan valaisemiseksi”

Terveysseuranta: Konrad Relander (Reijowaara) vuosi 1892

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 3

InformaatiotulvaVuosi 1983, Lääkärilehti

Tietoperustainen päätöksenteko• Evidence based policy making

– Päätöksentekoa ohjaa halu monipuoliseen tiedon hyödyntämiseen

• Päätöksentekoa suunnataan – toiminnalliset tavoitteet voidaan asettaa seuranta-, arviointi- ja

tutkimustietoon perustuen

• Päätöksentekoon tarvitaan– Useista tietolähteistä poimittuja koonnoksia, koosteita,

selvityksiä, tilastoraportteja– Tietojalosteita, joissa numeroille annettu merkitys ja tulkinta

• Päätöksissä tarvitaan– Työkaluja ja keinoja kuvaamaan päätöstä koskevat skenaariot– Päätöksenteon läpinäkyvyyttä niitä jälkikäteen arvioitaessa

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 4

Mihin Pohjanmaalla ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä?

• Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä!

– Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

– Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Uusi Terveydenhuoltolaki (§12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin.


Tähän pitäisi vaikuuttaa kaiketi?


Saappaat savessa kokemuksia kunta/alueyhteistyöstä

TEROKA, INDI, ATH, LATE jne. alueyhteistyön pohjalta tiedämme:

• Aluekohtainen tieto puhuttelee päätöksentekijöitä

• Tiedolla herättely toimii

• Tietojen helppo lähestyttävyys tärkeää

• Muodostuu laajat ja monipuoliset verkostot, yli hallintorajojen

• Tavoitteet viedään strategioihin, sitoutuminen

10.04.23 7THL / Kaikkonen 6/2012

THL: kansallinen kehittämisnäkökulma aluetasoiseen terveysEROseurantaan


• Väestöön kohdistuvat kyselytiedot tulisi kerätä kansallisesti yhtenäisesti koordinoidulla tavalla

– Parhaat mahdolliset indikaattorit tärkeimmistä ilmiöistä

– Tällöin varmistetaan tietojen avoin saatavuus ja niiden hyvä vertailukelpoisuus keskenään ja kartutetaan lisäarvona myös kansallisen tason tietoja

– Lisäksi samalla tutkimuslaitosyhteistyö tuo ison laitoksen asiantuntijatulkinnan lähemmäksi alueita ja mahdollistaa vuorovaikutuksen

– Isomman haasteen muodostaa se, että mikäli alueilla kerätään itsenäisesti pieniltä alueilta tietoja, ei em. asioita saavuteta

– Näistä aluiden tietotarpeia koskevista syistä THL on käynnistänyt uuden tutkimusperinteen

– Toiminnan tulee olla kiinteässä vuorovaikutuksessa

– Alueiden kehittämistyö osana kansallista kehittämistyötä (KASTE) ja toisinpäin

– THL:ssä meneillään olevaan indikaattoriohjelmaan ns. INDI-ohjelmaan, missä on tarkoitus esittää keskeisimmät aluetasoiset indikaattorit ja identifioida tietoaukot.

– Tietoaukkojen kansallinen paikkaaminen alueita palvellen

Moni keskeinen seurattava ilmiö saadaan jatkossa Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH:sta

Merkitys- ja tulkintatiedolla suuri rooli• Ilmiön merkitys ja tulkinta • Määritelmä

• Vaikutus väestön hyvinvointiin

• Taloudellinen merkitys

• Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan

• Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä

• Katso myös seuraavat osoittimet

• Asiasanat

• Tekninen kuvaus ja lisätiedot • Laskeminen

• Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään

• Päivitystiedot

• Lisätiedot ja käytön rajoitukset

• Tietoaineisto

• Viitteet

• Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus

• Yhteystiedot

• Tietoaineiston yhteystiedot

Esimerkki: http://www.terveytemme.fi/ath/ennakkotulokset/notes/ath_alco_cr.htm

910.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013


Väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaKANSALLISETREKISTERIT- väestö- elinolot ym.- esim. HILMO,

AVOHILMO

TUTKIMUKSET - koettu terveys- koettu hyvinvointi- elintavat - palvelutarve- esim. ATH –tutkimus

PALVELUJÄRJESTELMÄN PAIKALLISET TIETOJÄRJESTELMÄT- palvelujen käyttö ja sisältö- esim. Effican, Pegasoksen sisältämät tiedot

AINEISTOJEN YHDISTELYTTutkimushankkeet- esim. THL:n sairastavuusindeksi

HAVAINNOLLISET INDIKAATTORIT + metatiedot + tulkinta

- esim. INDI -hanke

INDIKAATTORITIETOJEN RAPORTOINTI, JAKELU JA ESITTÄMINEN

- esim. SOTKAnet, Terveytemme, TEAviisari, Hyvinvointikompassi ym. Koskinen 2008 (muokattu)

THL:lla lakisääteinen rooli terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa

Kansallisesti merkittävien THL:n väestötutkimusten esittely

• Riskitekijätutkimukset: Finriski-tutkimusperinne

• Laaja-alaiset kliinisiä mittauksia sisältävät tutkimukset: Terveys2000-tutkimusperinne

• Aikuis- ja eläkeikäisen väestön terveyskyselyt(AVTK/EVTK)-tutkimusperinne

• Hyvinvointi ja palvelut: HYPA-tutkimusperinne

• AvoHilmon mahdollisuudet tulevaisuudessa

• Hyvinvointikompassi: julkaistu (8.5.2012)!

• Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittäminen LATE

• Kouluterveyskysely-perinne

• Uutena avauksena alueiden tietotarpeisiin: ATH-perinne

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 11

Mistä hyvinvointi- ja terveys(ero)tietoa on saatavissa?


SOTKAnet: Väestörakennetta, hyvinvointia ja terveyttä sekä palvelujärjestelmää koskevia tilastotietoja kaikista Suomen kunnista sekä muilta keskeisiltä aluetasoilta. •-Ei sosiaaliryhmittäin •+Sisältää merkittävän määrän terveyserorelevanttia tietoa mm. elinoloista työttömyydestä, pienituloisuudesta jne. •Terveytemme: Tietoa väestöryhmien välisistä terveyseroista. Rajattu määrä kansanterveyden kannalta merkityksellisiä terveysosoittimia •+liki kaikki tiedot alueittan sosiaaliryhmittäin (koulutuksen mukaan) •-Rajallinen alueellinen kattavuus: ei kuntatasolle kuin suurimmissa kaupungeissa •TEA-viisari: kertoo terveyden edistämisaktiivisuudestanne •+Kattavasti tietoja eri alueilta •-Tuottaja arvioi itseään ja vastaajissa variaatioita •Hyvinvointikompassi: valitut indikaattorit alueille ATH-kytkös •Muut tieto/raportointilähteet: Tilastokeskus, KELA, Findikaattori, TEHO.. •+Kattavasti tietoja vertailtavassa muodossa •-Ei väestöryhmittäin

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 13

THL:n sairastavuusindeksi:

• Tavoitteena kuntien välisten sairastavuuserojen kuvaaminen mahdollisimman kattavasti nimenomaan sairauksien yleisyyttä kuvaavien tietojen perusteella

• Kokoaa yhteen useiden kansallisten rekistereiden tietoa 7 keskeisen sairausryhmän yleisyydestä kunnissa

14

THL:n sairastavuusindeksi:

• Sairausryhmien painotus indeksissä perustuu niiden merkitykseen

a) kuolleisuuden, b) työkyvyttömyyden, c) elämänlaadun vajeen ja d) terveydenhuollon suorien kustannusten näkökulmasta

• Yleisindeksin lisäksi myös sairausryhmittäiset indeksit sekä vain yhden näkökulman huomioon ottavat indeksit; sekä ikävakioidut että –vakioimattomat luvut

24:n indeksin sarja (2*(1+7+4) lukua)

15

Muuta tärkeää

• THL:n teemapalvelut kokoavat aihepiirejä yhteen: – www.thl.fi/kaventaja : terveyseroasiaa– www.thl.fi/kasvunkumppanit : lasten asiaa

• Sähköinen hyvinvointikertomus, KASTE-työtä– www.hyvinvointikertomus.fi : pohjautuu SotkaNetin

tietoihin, PROSESSIn kuvaaminen!

04/10/23 THL / Kaikkonen 10/2012 16

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä niissä havaittavien [sosiaaliryhmien välisten] erojen kaventaminen (kunnat, alueelliset sekä kansalliset toimijat) edellyttää toimenpiteitä kaikilla seuraavilla osa-alueilla:


Tavoitteen asettelu: strategiat, ohjelmat, poliittinen sitoutuminenTietoa, seuranta ja arviointi: tieto päätöksenteon, kehittämistyön, ja seurannan ja arvioinnin perustanaYhteistyötä (ylihallinnollista, monitoimijaista): rakenteet, vastuut, työnjakoToimenpiteitä: kehittämishankkeet, palvelut, kohdentaminen

Tieto keskiössä, jolloin sen pitää olla avointa eri tarpeisiin


DATA

TUTKIMUS


Tietoperusteinen päätöksenteko

20

Väestöryhmittäiset terveyserot

20THL / Kaikkonen & Murto 03/201310.04.23

Aiemmin niukasti, THL:n maamu-tutkimuksen osalta jo enemmän venäläis- somali- ja kurditaustaisista.

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 21

Lähde: Sihvonen A-P ym. 2007.

Nykyään meillä Suomessa• Terveyden ja hyvinvoinnin alueellisia ja kunnallisia seurantatietoja tarvitaan

– Kunnat tarvitsevat väestöryhmittäistä tietoa vaikutettavissa olevista ilmiöistä palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten.

– Lainsäädäntö velvoittaa kunnat seuraamaan väestönsä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. (Kansanterveyslaki, 2006, § 14 1a; Terveydenhuoltolaki §12, HE 90/2010, voimaan 1.5.2011)

– SHP:n rooli korostunut kuntien suuntaan (Terveydenhuoltolaki §34-36)

• Nykyinen tilanne on huono – Väestökyselytietoihin perustuvia tietoja esimerkiksi elintavoista ja kansalaisten

omista kokemuksista ei useimmiten ole saatavissa kuntatasolla tai edes aluetasolla. (myös lasten 0-13-vuotiaiden terveysseurannassa merkittäviä puutteita)

– Saatavilla olevat – lähinnä rekistereihin perustuvat – seurantatiedot eivät yleensä kuvaa tilannetta väestöryhmittäin.

– Kansallisissa terveysohjelmissa seurattaviksi esitettyjä osoittimia on runsaasti, ja samaa ilmiötä koskevat seurantasuositukset ovat keskenään osin ristiriitaisia.

– Seurantaosoittimien tulkinnassa tarvittava asiantuntemus on monissa kunnissa riittämätön.

• Näistä syistä kunnat eivät nykyisin suoriudu lakisääteisestä velvoitteestaan seurata väestönsä terveyttä. Kunnat tarvitsevatkin tukea terveys- ja hyvinvointiseurannan järjestämisessä.


Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH


Tavoitteet ja merkitys• Alue- ja kuntatoimijoiden sekä muiden sidosryhmien

hyvä yhteistyö THL:n terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kanssa on paras tapa vahvistaa niin paikallista kuin kansallista terveys- ja hyvinvointiseurantaa.

• Luotettavan väestöryhmittäisen tiedon ja seurannan avulla voidaan pätevästi suunnitella palveluja ja muita väestön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia ja arvioida niiden vaikuttavuutta, jatkossa myös aluetasolla.

• Aikuisväestöä koskien tätä varten on käynnistetty THL:ssä uusi tutkimusperinne Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH, jonka keskeisin tehtävä on:


Tavoitteet• Toteuttaa kansallisesti koordinoidusti alue- ja kuntakentän sekä kansallisen tason

toimijoita palveleva ja riittävän nopea monitorointi päätöksenteolla vaikutettavissa olevista ilmiöistä vuosina 2012–2014.

– tarkastellaan kokemuksellisia ja henkilöitä koskevia asioita ja ilmiöalueita, joista ei saada tietoja rekistereistä

– kehitetään väestötutkimusten raportointia edelleen huomioiden jo tehty kehittämistyö

– verkostoitua alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

• Tuoda esille alueellisia eroja, joka palvelee keskeisesti myös kansallisen tason tietotarpeita ja mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymistä.

– alueellisia eroja vaikutettavissa olevista tekijöistä ei ole raportoitu luotettavalla tavalla aiemmin johtuen riittämättömästä otoskoosta, nyt niitä tuotetaan

– paikkatietojen hyödyntäminen keskeistä monitieteisessä yhteistyössä– uusien aluerakenteiden huomioiminen mahdollistettava

• Raportoitavien tietojen tuottaminen aina myös väestöryhmittäin aineiston sallimissa rajoissa

– sukupuolittain, ikäryhmittäin, sosiaalisen aseman mukaan (koulutus ym.)– muiden tärkeiksi identifioitavien taustamuuttujien mukaan (sosiodemografiset

tekijät ym.)


Näin toimien ATH-tutkimuksessa erityisesti:

• Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämis-toimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä

• Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla

• Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset:– seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia– terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, – verrata omia tietojaan

• muiden alueiden tietoihin • koko maan tilanteeseen • asetettuihin tavoitteisiin


Tutkimme päätöksenteolla vaikutettavissa olevia asioita ja ilmiöitä• Osallisuutta, hyvinvoinnin kokemista, onnellisuutta,

palveluiden tarpeidenmukaista saatavuutta ei saada rekistereistä

• Elintapoja ei saada rekistereistä

• Monia keskeisiä hyvinvoinnin vajeita voidaan ennaltaehkäistä parhaiten edistämällä hyvinvoinnin keskeisiä osatekijöitä, eli riskitekijöitä

• Diabetestakaan ei vähennetä parantamalla, tehostamalla ja kehittämällä diabeteksen hoitoketjua

– Vaan pitää vähentää sen riskitekijöitä– Niitä saadaan ATH:sta

• Palveluita ei siis tulisi niinkään kehittää prosessinäkökulmasta, vaan väestön tarpeesta


10.04.23 28THL / Kaikkonen & Murto 03/2013

EläketurvakeskusKELA

ATH-organisaatiokaavio 2012

Keskeisiä prosessia koskevia haasteita• HYVÄ HYVINVOINTIKERTOMUS

• Prosessin kehittäminen ja erilaisten perinteiden integroiminen projektien luvatussa maassa

– Kehittäjät ja tutkijat– Tiedot, tietolähteet, verkkopalvelut, tutkimustiedot– Hankkeet, projektit, hajanaiset resurssit ja vastuutahot

• Osoittimia, osoittimia, osoittimia –niitä on niin kiva miettiä, että mitä valitaan– Mitä ne oikeasti tarkoittavat?– Miten niitä pitäisi tulkita?

• Paljon yleistä keskustelua, mutta vähän sisällöllistä pohdintaa ilmiöiden sisällä

– Tieto on liian spesifiä?– Tieto ei puhuttele?– Tietoa ei nähdä osana toiminnan kehittämistä?– Kentän ääni riittää?


Valmiit ATH-tuloksetMistä liikkeelle ja missä muodoissa tietoja saa suoraan

käyttöönsä?10.04.23 THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 30

www.thl.fi/ath



3. Tee valinnat

Heti tietoa mihin porautua: valitsin siis pylväskuvan


Kun valmiit tulokset eivät riitäTurvaudunko tutkimukseen?


Taulukkoraportti kertoo jakaumatiedot kaikista aineiston muuttujista


ATH-tutkimussuunnitelman, aineistopyyntölomakkeen runko, 1-2s.

• Tutkimuksen otsikko

• Tarkoitus/tavoitteet

• Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus

• Tekijät

• Aikataulu

• Julkaisumuoto ja- kieli

• Yhteistyötahot

• Rahoitus/resurssit

• Suunnitelma lähetetään sähköpostise osoitteeseen [email protected]

•

•


ATH-tutkimuksen tuloksia Espoosta ja Vantaalta



Tutkimuksen sisältö pääteemoittain• Taustatiedot: sosiodemografisia ym. tietoja• Elinolot, työolot ja hyvinvointi: tulojen riittävyys, köyhyys,

asuinympäristö, asunto, kommunikaatiovälineet ja niiden hyödyntäminen, osallisuus ja yhteisöllisyys, avun antaminen avunsaanti ja avuntarve, työelämä, luottamus

• Terveys ja hyvinvointi: perustiedot: mm. pituus ja paino, koettu terveys, sairaudet, oireilut, lääkkeiden käyttö, seksuaaliterveys, mielenterveys, onnellisuus, elämänlaatu

• Toiminta- ja työkyky: fyysinen, kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, työkyky

• Elintavat: ruoka, suuhygienia, liikunta, tupakka, alkoholi ja päihteet, elintapamuutokset, uni

• Tapaturmat ja väkivalta: liikennetapaturmat, muut tapaturmat, suojaimet ja turvavälineet, kaatumiset, väkivallan tekijätahot, osallisuus väkivaltatilanteisiin

• Palvelut: terveys- ja sosiaalipalvelut, muut palvelut• WHO-QOL: elämänlaatua kuvaavan mittarin 11 osiota kokoavana

lopussa

Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000• Espoo, otos 7 000

– 7 suuraluetta á 1 000 otos/alue. • Vantaa, otos 4 000

– 3 suuraluetta á 1 333 otos/alue. • Kotka, otos 3 000• EKSOTE, otos 4 000

– Lappeenranta otos 2 000– Lemi, Luumäki ja Savitaipale ja Taipalsaari, Parikkala,

Rautjärvi, Ruokolahti, otos 1 000– Imatra otos 1 000

• Itä-Uusimaa, otos 3 000: – Askola otos 300, – Loviisa otos 850, – Sipoo otos 850, – Porvoo otos 1000

• Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos

04/10/23 40THL / Kaikkonen 10/2012

Pohjanmaan maakunta, otoskoko yhteensä 8 260• Vaasa, otos 3 000

– kolme suuraluetta otos á 1000/alue

• K2-alue, otos 1 260– Mustasaari otos 1 000, – Vöyri otos 260

• K4-alue, otos 2 000– Pietarsaari otos 1 000– Luoto, Pedersöre, Uuskaarlepyy, otos 1 000

• K5-alue, otos 1 000– Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti ja Närpiö, otos 1000

• Laihia ja Vähäkyrö, otos 1 000– Laihia otos 500– Vähäkyrö otos 500

• Otokset Etelä-Suomessa yht. 21 000

• Koko Suomea edustava otos yht. 8000

• Aluevertailua varten tarvitaan vähintään 1000 hlön otos ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun vähintään 3000 hlön otos


Koko Suomea edustava otos 8 000• Satunnaisotos koko Suomesta

• Luo vertailupohjan tuloksille

• ATH syksy 2012 yhteensä 37 000 suomalaista– Myös teidän alueeltanne

• Lisäksi vuoden 2012 lopussa THL käynnisti ATH-tutkimuksen valtakunnallistamisen ensimmäinen vaiheen -> parhaillaan kentällä 38 000 kansallinen otos juuri nyt!

– Heistä noin 1 600 Espoolaisia ja 1 300 vantaalaisia– Kirkkonummi, 3000 lisäotos

• Pohjois-Karjala lähdössä mukaan keväällä 2013 täydentävällä otoksella!



Vastausaktiivisuus Espoossa ja Vantaalla

Espoon suuralueet


Vantaan alueet


Vantaa Länsi

Vantaa Tikkurila

Vantaa Pohjoinen

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY


Koettu terveys ikäryhmittäin. Espoossa tilanne koko Suomen keskiarvoa parempi 20–74-vuotiailla


Koettu terveys ikäryhmittäin. Vantaalaisilla koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa.


Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut.


Koetussa terveydessä alueellisia eroja myös kaupungin sisällä


• Tapiolan suuralueella asukkaat kokevat terveytensä keskimäärin paremmaksi kuin muilla Espoon suuralueilla, kuten Pohjois-Espoossa (19% vs. 33%)

• Vantaan Tikkurilan alueella tilanne hieman Pohjois-Vantaata heikompi

Masennusoireilu yleisintä nuorimmassa ikäryhmässä: noin joka neljännellä 20–54 -vuotiaalla esiintynyt masennusoireilua


Unettomuus samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa


Masennusoireilu yleisempää vähemmän koulutetuilla


Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Espoossa hieman koko Suomen keskiarvoa parempi 55-74-vuotiailla


Itse raportoitu kohonnut kolesteroli


Itse raportoitu verenpainetauti tai kohonnut verenpaine


Suuhygienian osalta tilanne parempi kuin Suomessa keskimäärin, etenkin Espoossa – koulutusryhmien välillä eroja molemmilla alueilla


TOIMINTA- JA TYÖKYKY


Noin joka viides yli 75-vuotias kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä.- matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä


Heikentynyt työkyky, jopa joka viides suomalainen 20–54-vuotias kokee työkykynsä olevan heikentynyt: espoolaisilla tilanne selvästi parempi myös iäkkäämmillä työntekijöillä


Heikentynyt työkyky, jopa joka viides suomalainen 20–54-vuotias kokee työkykynsä olevan heikentynyt: vantaalaisilla tilanne lähempänä koko Suomen keskiarvoa


Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään työn vaatimuksiin nähden, ruumiilliset vaatimukset: ero kaupungeissa olivat pienempiä kuin koko Suomessa keskimäärin



Alemmissa koulutusryhmissä arvio omasta työkyvystään työn vaatimuksiin nähden, henkiset vaatimukset

Jopa joka viides 20–54 –vuotiaista espoolaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka, vantaalaisista ja suomalaisista ylipäätään useampi kuin joka neljäs


Vähän koulutetuilla työssä jaksaminen eläkeikään asti heikompaa kuin korkeimmin koulutetuilla


Tapiolan suuralueella kuitenkin vain 12 % kokee eläkeikään jaksamisessa haasteita. Vantaalla ei sisäisiä eroja


HYVINVOINTI, OSALLISUUS


Hyvinvointi• Loving—Having—Being (Allardt 1976)

– Elintaso (having): tulot, asumistaso, työllisyys, koulutus, terveys– Ystävyyssuhteet (Loving): paikallisyhteisyys, perheyhteisyys,

ystävävyyssuhteet – Itsensä toteuttamisen muodot (Being): arvonanto (status),

korvaamattomuus, poliittiset resurssit, mielenkiintoinen vapaa-ajan toiminta <tekeminen>

• Hyvinvoinnin käsite on riippuvainen ajasta

• Hyvinvointi on pysyvämpi tila kuin onnellisuus (Wright 1963)

• 1900-luvun alkupuolelta BKT

• 1960-luvulta sosiaali INDIkaattorit: koulutustaso jne.

• 1970-luvulta subjektiivinen hyvinvointi

• Nykyään myös objektiivisten ja subjektiivisten vuorovaikutus

• Elämänlaatu: neljä ulottuvuutta.. psyykkinen , fyysinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus

THL / Kaikkonen & Murto 03/2013 7110.04.23

Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä: Espoolaisilla tilanne koko Suomea ja Vantaata parempi


Vastaava ero näkyy myös köyhyyden kokemisessa (ruoka, lääkkeet, lääkärikäynnit)


Myös perustarpeiden osalta


Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema


Osallisuus• Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa.

– Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus.

– Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi.

• Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin.

• Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä).

• Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä voi olla: masentuneisuus, leskeys, pessimistinen elämänasenne, tarpeettomuuden tunne, heikentynyt terveydentila tai toimintakyky.

– Muita yhteydessä olevia tekijöitä ovat heikko sosiaalinen asema, alhainen koulutustaso, merkittävän ihmissuhteen päättyminen, palvelutalossa, laitoshoidossa

– Yksinäisyys voi olla myös yksilön oma valinta. Hyvä yksinäisyys, toivottu yksin oleminen voi olla hyvää, rauhoittavaa ja luovaa.

– tiedetään johtavan muun muassa lisääntyneeseen kuolleisuuteen, lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön, laitoshoitoon ja muistitoimintojen heikkenemiseen.

• Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

• Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen.


Aktiivinen osallistuminen eri ikäryhmissä. Espoolaiset aktiivisempia osallistumaan erilaisiin yhdistys- , kerho – ja harrastetoimintaan kuin suomalaiset keskimäärin. Vantaalla tilanne hieman alle keskiarvon



Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa. Kaupungeissa erot kapeampia kuin koko Suomessa keskimäärin

Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä


Yksinäisyyden kokeminen kuitenkin verrattain paljon harvinaisempaa Tapiolan suuralueella


Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. –miksi?


Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä


PALVELUT


Palveluiden tarve ja käyttö• Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet

– Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä

• Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta– Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella– Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa

• Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa– ”unmet needs”

• Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta– Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet– Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia

käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana.

• Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä.

– Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita.

– Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen.


Kirjastopalveluiden riittävyys tarpeeseen nähden


Kulttuuripalveluiden riittävyys tarpeisiin nähden


Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäripalveluihin. Espoossa ja Vantaalla tilanne koko Suomen keskiarvoa huonompi


Liikuntapalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä.


Lähiympäristöt• Asuinalueella ja elinympäristöllä vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

– Eri ikäisillä erilaisia perustarpeita: liikkuminen, aktiviteetit, esteettisyys

• Julkinen joukkoliikenne takaa asukkaiden pääsyn käyttämään julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita.

– Huonot julkiset joukkoliikenteen yhteydet kohdistuvat usein jo muutoinkin haavoittuvammassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten pienituloisiin, vanhuksiin jne. joiden liikkuminen on julkisten liikenneyhteyksien varassa: lapsiperheet, ikääntyneet

– Liikkuminen ja asiointi ovat yksilötasolla tärkeitä tapoja pitää yllä yhteyttä yhteiskuntaan ja sosiaalisiin verkostoihin.

• Asuinympäristön ja asuinalueen koetun viihtyisyyden tiedetään olevan jakautunut myös sosiaalisen aseman mukaan.

– Korkeammin koulututetut ja ylemmät tuloluokat asuvat yleisimmin alueilla, mitkä koetaan viihtyisiksi.

– Asuinalueen viihtyisyyteen ja esteettisyyteen voidaan vaikuttaa. – Viihtyisän asuinympäristön takaaminen kaikille on kunnan elinvoimaisuuden kannalta

tärkeää.

• Asuinalueiden kaavoituksella ja maisemoinnilla on keskeinen merkitys asuinalueen viihtyisyyden kannalta.

– Viihtyisyyteen liittyvät erilaiset asiat kaupunkimaisissa ja maaseutumaisissa kunnissa.


Elintavat ja riskitekijät


Lihavien osuus ikäryhmittäin: espoolaisilla tilanne koko Suomea ja vantaalaisia paremmalla tasolla


Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä


Tupakointi


Mitä vähemmän koulutusta sitä yleisempää tupakointi on


Humalahakuinen juominen


Niukasti kasviksia käyttävien osuus


Kasvisten käytössä suuria koulutusryhmien välisiä eroja


Päivittäinen voin käyttö


Joukkoruokailu


ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath


karttaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel

pylväskuvaraportti

Tulospoimintoja suoraan tulospalvelustawww.thl.fi/ath

-oikealla ylänurkassa linkki tuloksiin• Lääkäripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme19

• Kulttuuripalvelut http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_service_oth_culture_enough_cr

• Julkiset liikenneyhteydet http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_neighbourhood_ptransp_cr

• Tyytyväisyys ihmissuhteisiin http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_qol_relationships_cr

• Onnellisuuden kokeminen http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_mentalht_happiness_cr

• Sosiaalinen aktiivisuus http://www.terveytemme.fi/ath/2012/raportti/atlas.html?select=7&data=ath_involvement_attended_cr

• Tulojen riittävyys ja köyhyys• http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme1


Tulospoimintoja suoraan tulospalvelusta

• www.thl.fi/ath• Toimintakyky http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme14

• Työkyky http://www.terveytemme.fi/ath/2012/profiili/atlas.html?select=7&data=ath_theme15


Tutkimusohjelmia ja vastaavia käynnissä ja käynnistymässä

• Turun yliopiston kaupunkitutkimusohjelma

• Kajaanin AMK opinnäytetyökokonaisuus

• Järjestökentälle suunnitellaan

• Pohjois-Karjalassa aktivoidutaan

• Pohjois-Pohjanmaan SHP:n artikkelit

• Pohjanmaalla suunnitellaan laajaa ohjelmaa


Yhteenvetoa tuloksista• Työikäisen väestön työkykykokemus on sekä Espoossa että Vantaalla merkittävästi parempi kuin

koko Suomessa keskimäärin. – Sosioekonomisten ryhmien välillä havaitaan myös selkeitä eroja työkyvyssä.

• Joka toinen vantaalainen ja espoolainen kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan aikaa, mutta selkeitä alueellisiakin erojakin havaitaan.

• Ikääntyminen vaikuttaa vain vähän vastaajien kokemaan elämänlaatuun, mutta sosiaalinen asema selkeästi.

• Sosiaalinen aktiivisuus on yhteydessä hyvinvointiin laajemminkin, ja tutkimuksen mukaan espoolaiset ovat sosiaalisesti aktiivisia.

• Espoossa Tapiolan suuralueen väestö näyttää voivan jopa selvästi paremmin kuin muut Espoon alueet tai mikään tahansa muu tutkimukseen kuulunut alue tai jos tuloksia verrataan koko Suomen keskiarvoon.

– Tämä näkyy myös keskeisissä kansaterveyden haasteissa kuten lihavuudessa, joka on jopa puolet harvinaisempaa Tapiolan suuralueella kuin koko Suomessa keskimäärin.

• Espoon sisällä suurimpia haasteita mm. palveluiden riittävän saatavuuden suhteen havaitaan Pohjois-Espoon suuralueella.

• Vantaan kaupungin sisällä havaitaan vastaavia eroja kuin Espoossa– esimerkiksi koettu elämänlaatu on Länsi-Vantaan alueella parempi kuin Pohjois-Vantaalla. Palveluista

tiedottamiseen useampi espoolainen ja vantaalainen on tyytymätön kuin koko Suomessa keskimäärin.

• Espoolaisten yleistilanne näyttää verrattain positiiviselta, ja on koko Suomen keskiarvoa parempi. Kaupunkien sisällä hyvinvointi, terveys ja niihin vaikuttavat tekijät näyttävät jakautuvan myös selkeästi. Vantaa on vastaavasti usein lähempänä koko Suomen keskiarvoa.

• Keskeisimpiä haasteita päättäjille tulee olemaan alueiden ja väestöryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Pohjanmaalla ja sen eri alueilla nämä ns. sosioekonomiset erot ovat suuria.



Espoo ja Vantaa mukana!Julkaistu kirjanaTerveytemme.fi/maamuTOIMIA.fiAsiaan palataan vuonna 2014Osana ATH:ta

Eli juuri tätä integroiden: kukaan ei yksin selviä tästä tai elämästä ylipäätään hengissä ;)


Kuvan tarkoituksena ei ole yllyttää tupakointiin tai piipunpolttoon

Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan!

• Valtakunnalliset päätökset

• Maakunnaliset päätökset

• SHP:n toiminta

• Kaupungin/kunnan päätökset

• Yksilön tekemät valinnat

• Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet

• Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat

• Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset


Miten saada aineistoa tutkimuskäyttöön?• www.thl.fi/ath

Mukaan tutkimukseenTutkijat

• Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle

• Valmis suunnitelman pohja

• Ohjeet datan tilaamiselle

• Ohjeet aineiston käyttöönotolle

• Tulossa myös videoita aiheesta

• THL järjestää tutkijoille seminaarin keväällä Helsingissä– Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla


Esimerkkejä käytännön ATH hyödyntämisestä käytännössä

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 111

Valmiita tietoja päätöksenteossa: Turun liikuntatoimi

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 112

www.thl.fi/ath

Tietoja tutkimusaineistosta: tutkimusohjelmat ja syvemmän tarpeet

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 113

Tutkimusdata

Valmiita tietoja osaksi hyvinvointikatsausta, Uusi Oulu

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 114

www.thl.fi/ath

Opinnäytteitä ja tietoa päättäjille

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 115

-olemassa oleva tulosmateriaali-tietoja tutkimusaineistosta

Tutkimusdata

Tutkimustietojen saattaminen päätöksentekijöitä puhuttelevaan muotoon?

10.04.23 THL / Kaikkonen 6/2012 116

ATH-suunnitelmat 30+

Sosiaalinen kestävyys

Työttömyys ja krooniset sairaudet

Palvelujärjestelmä ja unmetneeds

Väkivalta ja turvattomuus

Mielenterveys- ja päihteet, alueet

Paikkatiedot ja hyvinvointi Turussa

Psyykkinen hyvinvointiMielenterveys- ja päihdepalveluiden käyttöRahapelaamisen ongelmat

Työ ja perhe

Tulevaisuudessa

• Avoimet rajapinnat, luvut ja merkitys- tulkintatiedot liikkeelle

• Tietojen ja tutkimusten järkevä integraatio: esim. MAAMU/ATH

• Yhtenäisiä palveluita, tietoperustaisia käyttökokemuksia

• Toiminnan integrointi osaksi tietojen hyödyntämistä– IVA, SUVA, LAVA, jne.

• Miten tietomassasta voidaan erottaa tietoa, joka on relevanttia ja miten identifioida aukkoja?

– yhteistyössä

04/10/23 THL / Kaikkonen 10/2012 117

10.04.23 118

Kiitos mielenkiinnostanne!

Marja VaaramaYlijohtajaTHL/TA1p. 029 524 6004 [email protected]

Risto KaikkonenKehittämispäällikköTHL/ATHp. 029 524 [email protected]

Seppo Koskinen TutkimusprofessoriTHL/TA1p. 029 524 [email protected]

Erkki VartiainenYlijohtajaTHL/TA2p. 029 524 8622 [email protected]

Jukka MurtoTutkijaTHL/TA1p. 029 524 [email protected]

THL / Kaikkonen & Murto 03/2013

mitä espoolaisille ja vantaalaisille kuuluu? alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ath)...

Health & Medicine