§ 3 maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus 5 § 2 …...mus, kehitys, innovaatiot: alueellisen...

Sisällysluettelo

MH, 22.5.2017 10:00, Esityslista 1

§ -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1

§ 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .............................................. 3

§ 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ............................................................................................................................. 4

§ 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ..................................................................................................... 5

§ 4 Eurooppa-toimiston vuoden 2016 toimintakertomus ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017 .......................... 6

Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_170411 ....................................................................... 7

Liite: Toimintasuunnitelma 2017_170511 ................................................................................................ 12

§ 5 Selvitys EU-rahoituksen kotouttamisesta Varsinais-Suomeen vuonna 2016 .............................................. 26

§ 6 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoasekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksilainsäädännöksi ............................................................................................................................................ 28

§ 7 Taloustarkastajan määräaikaisen toimen haettavaksi julistaminen ............................................................. 31

§ 8 Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 2017 - 2018 hyväksyminen ........................................................ 32

Liite: Johtosäännöt .................................................................................................................................. 34

Liite: Hallintosääntö ................................................................................................................................. 63

§ 9 Talousarvion 2017 muutosesitys .............................................................................................................. 113

§ 10 Maakunnan tila kevät 2017 -katsaus ...................................................................................................... 115

§ 11 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävämaakuntalakiin ............................................................................................................................................ 116

§ 12 Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomen liikennestrategia päivitettävä,ratatekninen selvitys paikallisliikenteestä laadittava uudelleen Uudenkaupungin radansähköistämisen mahdollistamiseksi ja telakan liikenneväylien kestävän kehityk ........................................ 118

§ 13 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle ......................................................................................... 120

§ 14 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnallisethankkeet (EAKR), myönteiset päätökset .................................................................................................... 121

§ 15 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hankkeen käynnistämispäätös ..................................... 123

§ 16 HAKKU2017 -hankkeen käynnistämispäätös .......................................................................................... 124

§ 17 Halikonjoen vesistö vaelluskalojen ympäristönä -hankkeen käynnistämispäätös .................................... 125

§ 18 Osallistuminen Turun kansainvälisille kirjamessuille 2017 ...................................................................... 126

§ 19 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävienjärjestämisvastuun siirtämisestä maakunnalta kunnalle ............................................................................. 127

§ 20 Viranhaltijapäätökset ............................................................................................................................... 128

§ 21 Tiedoksi annettavat asiat ........................................................................................................................ 129

Liite: Matkaraportti_Palhus .................................................................................................................... 131

Liite: Matkaraportti_Leppänen ............................................................................................................... 133

§ 22 Kokouksen päättäminen ......................................................................................................................... 140

§ -1, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 1

Maakuntahallitus Esityslista 5/2017

KOKOUSAIKA 22.05.2017 klo 10.00KOKOUSPAIKKA MaakuntataloASIAT 1-21

SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj.Alatalo Juuso, 1. vpj.Haijanen PauliinaHeikkilä LauriKiviranta EskoKurvinen Jani, 2. vpj.Jori TalvikkiLehtinen RiittaKattelus LauriMassinen AimoNieminen TomiNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniSaario MariSöderlund NinaVirolainen Anne-MariVuola HannaWallin Stefan

Vierimaa Ulla-MaijaHamunen IlkkaSkyten-Suominen IrjaAso JanneRantala JukkaHalkilahti JaakkoVirtanen PetriVirtanen PirjoAaltonen NikoVehniäinen MarjattaNurmi EijaMunter HannaMäki-Punto-Ristanen TarjaKetonen TuijaAndersson JaninaRasi JarmoHaapakoski JuhaKoivisto Anna-LiisaRinne Tarja

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Vs hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaAntola JoukoSiren Saara-SofiaAndersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leppänen LauraNuotio TarjaRoto MarkkuSaarento HeikkiVirtanen JanneÅlgars-Åkerholm Jessica

MuutosjohtajaAluekehitysjohtajaHallintojohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintäpäällikkö

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

Asia 1

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

Asia 2

ALLEKIRJOITUKSET

Ilkka Kanervapuheenjohtaja

Petra Määttänensihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Maakuntavirasto

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ

Maakuntavirasto

TodistaaHallintojohtaja

§ -1, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 16.5.2017. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija MR/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Todetaan, että vs. hallintojohtaja Petra Määttänen toimii maakuntahallituksen sihteerinä.

Päätös

§ 1, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 3

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija MR/MK


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Esko Kiviranta ja Jani Kurvinen.

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected]

§ 2, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 4

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös

§ 3, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 5

EUROOPPA-TOIMISTON VUODEN 2016 TOIMINTAKERTOMUS JA TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE2017

Asia Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton Brysselissä toimiva Eurooppa-toimisto on laatinutvuoden 2016 toimintakertomuksensa ja toimintasuunnitelman Eurooppa-toimiston EU-politiikkaseurannan painopisteistä ja toiminnasta vuonna 2017 (oheismateriaali).

Toimintakertomuksessa kuvaillaan Eurooppa-toimiston toimintaa vuonna 2016. Vuoden aikanatoimiston vetovastuu ostettiin Miltton Brussels -konsulttiyritykseltä ja virkaa toimittavana päällikkö-nä toimi Antton Rönnholm. Harjoittelijoita toimistossa työskenteli vuoden aikana kuusi.

Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2016 nou-dattelivat edellisvuoden suuntaviivoja johtuen keskeneräisestä päällikkövalintaprosessista. Toimis-ton tärkeimpiä seurattavia painopistealueita olivat EU:n meri- ja telakkateollisuus ja sininen kasvu(ml. EU:n meripäivät 2016 -valmistelujen tukeminen, Varsinais-Suomen meriklusterin kansainvälis-tymisen tukemineni), vihreä kasvu, vähähiilisyys ja älykäs kaupunkikehitys (ml. Smart City), tutki-mus, kehitys, innovaatiot: alueellisen varsinaissuomalaisen innovaatioekosysteemin vahvistami-nen, terveysteknologia ja lääkekehitys, Lounaisrannikon yhteistyön (LOURA) tukeminen, yrittäjyy-den edistäminen, Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-kasvukäytävä (kotimaisen ja EU-edunvalvonnantukeminen) sekä kansainvälinen yliopisto- ja korkeakoulukaupunki – tutkimus, innovaatiot ja osaa-va työvoima kasvun valtteina.

Vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa todetaan toimiston tehtävät; EU-edunvalvonta ja aluemark-kinointi, EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut, EU-tiedotus sekä koulutus ja tuki, sekä esitetään kehit-tämisehdotuksia pohjautuen loppuvuodesta 2016 tehtyyn kyselytutkimukseen toimiston asiakkailleja sidosryhmille.

Vuoden 2017 toimintaa ohjaavassa toimintasuunnitelmassa on listattu politiikanalat, joihin kuluvanvuoden aikana tullaan keskittymään: meripolitiikka: sininen kasvu, Itämeri-strategia, aluepolitiikkaja koheesiopolitiikan yleiset linjaukset, älykäs erikoistuminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja inno-vaatiopolitiikka: H2020- ja FP9-valmistelut, ympäristö- ja energiapolitiikka, kiertotalous, ener-giaunioni sekä liikennepolitiikassa erityisesti TEN-T ja merten moottoritiet.

Valmistelija TN/SP/kk


Maakuntahallitus merkitsee Eurooppa-toimiston vuoden 2016 toimintakertomuksen ja vuoden 2017toimintaa koskevan keskustelupaperin tiedokseen ja hyväksyy omalta osaltaan toimintasuunnitel-man ehdotukset Eurooppa-toimiston vuoden 2017 toiminnan pohjaksi.

Päätös

Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715 tai kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus040 5343 865, [email protected]

ALUEK: 30/2017§ 4, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 6


TOIMINTAKERTOMUS

2016

TURUN JA VARSINAIS-SUOMENEUROOPPA-TOIMISTO

Anna VilkmanRiina Lahtinen

Saara Nuotio-Coulon

Sivu 7§ 4, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2016_170411

2

1. EUROOPPA-TOIMISTO

1.1. Henkilöstö

Vuonna 2016 Eurooppa-toimiston virkaa toimittavana päällikkönä toimi Antton Rönnholm. AnttonRönnholm toimi Miltton Brussels -konsulttiyrityksen vanhempana asiantuntijana, ja Turun kaupunkiosti Milttonilta päällikön palveluita siihen asti, kunnes uusi päällikkö nimitettiin virkaan. Syksyllä 2016käynnistettiin avoin haku toimiston päällikön virkaan, ja uusi päällikkö Saara Nuotio-Coulonnimitettiin virkaan 1.2.2017 alkaen.

Lisäksi Eurooppa-toimisto tarjoaa harjoittelupaikan kahdelle korkeakouluopiskelijalle Turunyliopistosta ja Turun ammattikorkeakoulusta. Harjoittelu on osa korkeakoulujen kanssa tehtävääyhteistyötä, ja yleensä harjoittelun kesto on noin 5–6 kuukautta. Turun yliopiston harjoittelijakeskittyy viestinnällisiin tehtäviin ja Turun ammattikorkeakoulun harjoittelija hallinnollisiin tehtäviin.

Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimisto tarjosi harjoittelupaikan yhteensä kuudellekorkeakouluopiskelijalle. Alkuvuonna toimistolla oli suuren työpaineen vuoksi yhteensä kolmeharjoittelijaa, kaksi Turun ammattikorkeakoulusta sekä yksi Turun yliopistosta. Kesäksi toimistoonpalkattiin yksi harjoittelija Turun yliopistosta. Syksyllä 2016 toimistolla aloitti kaksi uuttaharjoittelijaa.

Vuoden 2016 harjoittelijat:

28.9.2015–11.3.2016 Aleksi Lyytikäinen (AMK)

12.10.2015–25.3.2016 Mikko Kaitainen (TY)

7.12.2015–29.4.2016 Sonja Gustafsson (AMK)

21.3.–2.9.2016 Lauri Miikkulainen (TY)

29.8.2016–28.2.2017 Riina Lahtinen (ensimmäinen palkallinen AMK-harjoittelija)

29.8.2016–3.3.2017 Anna Vilkman (TY)

2. EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINTA VUONNA 2016

2.1. Toiminnasta ja painopisteistä yleisesti

Eurooppa-toimiston toiminnan, EU-seurannan ja tiedotuksen painopistealueet vuonna 2016noudattelivat edellisvuoden suuntaviivoja johtuen keskeneräisestä päällikkövalintaprosessista.Painopisteitä olivat:

EU:n meri- ja telakkateollisuus ja sininen kasvu (ml. EU:n meripäivät 2016 -valmistelujentukeminen, Varsinais-Suomen meriklusterin kansainvälistymisen tukemineni)Vihreä kasvu, vähähiilisyys ja älykäs kaupunkikehitys (ml. Smart City)Tutkimus, kehitys, innovaatiot: alueellisen varsinaissuomalaisen innovaatioekosysteeminvahvistaminenTerveysteknologia ja lääkekehitysLounaisrannikon yhteistyön (LOURA) tukeminenYrittäjyyden edistäminen


3

Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-kasvukäytävä (kotimaisen ja EU-edunvalvonnantukeminen)Kansainvälinen yliopisto- ja korkeakoulukaupunki – tutkimus, innovaatiot ja osaavatyövoima kasvun valtteina

2.2. Tiedotus ja viestintä

Toimiston viestintää kehitettiin vuoden 2016 aikana. Verkkosivujen sisältö ja uutiskirje uudistettiinja toimistolle perustettiin Twitter-tili.

Uutiskirjeitä lähetettiin kaiken kaikkiaan 10 kappaletta. Näistä viimeinen, marras-joulukuunuutiskirje, lähetettiin uutena sähköisenä uutiskirjeenä. Uusi uutiskirje rakennettiin Turussatoukokuussa järjestetyn Euroopan meripäivän -uutiskirjeen pohjalta. Uutiskirje toimii nytpostiviidakko.fi-järjestelmän kautta. Tilaajia uutiskirjeellä oli vuoden 2016 viimeisen uutiskirjeenlähtiessä 430.

Marraskuussa 2016 toimistolle perustettiin Twitter-tili, @TurkuEUoffice. Läsnäolo Twitterissä onollut vielä varsin hillittyä, mutta toimiston on tarkoitus siirtyä yhä vahvemmin näkyväksi myössosiaalisessa mediassa. Eurooppa-toimiston Twitter-tilillä oli vuoden 2016 lopussa hieman päälle40 seuraajaa.

Myös toimiston verkkosivuja uudistettiin lisäämällä sinne sivut rahoitusmahdollisuuksista,avoimista hauista, toimiston painopisteistä sekä tulevista tapahtumista. Vuoden aikana toimistonetusivut käännettiin ruotsiksi ja englanniksi ja vuodenvaihteessa osa alasivuista päivitettiin myösenglanniksi.

2.3 Selvitystyöt

Helmikuussa toimiston vt. päällikkö Antton Rönnholm selvitti Meyerin telakan ja Blue IndustryParkin rahoitusmahdollisuuksia sekä ESIR-rahaston käytännön hakumahdollisuuksia.

Keväällä 2016 hallintoharjoittelija Sonja Gustafsson teki selvityksen Eurooppa-toimistontoimitilojen kustannuksista. Tämän kolme eri vaihtoehtoa kattaneen selvityksen lopputuloksenaoli, että kiinteistöihin liittyviä kustannuksia ei saataisi alennettua merkittävästi, vaikka toimistomuuttaisi pienempiin toimitiloihin tai esimerkiksi toimistohotelliin. Selvitystyötä tullaanjatkamaan vuoden 2017 puolella.

Keväällä Eurooppa-toimiston viestinnän harjoittelijan Mikko Kaitaisen toimesta tehtiin listausolennaisimmista Brysselissä toimivista think tankeista.

Kesällä toimistolla tehtiin selvitys Eurooppa-toimiston keskeisistä prosesseista ja toiminnanohjauksesta, joka esiteltiin Turun kaupungille ja Varsinais-Suomen liitolle tulevan toiminnanpohjaksi ja järjestämiseksi.

Kesän aikana viestinnän harjoittelija Lauri Miikkulainen teki selvityksen Hampurin kaupunginkansainvälisestä toiminnasta. Turku ja Varsinais-Suomen liitto ovat kiinnostuneita tiivistämäänsuhteitaan Hampuriin, ja tästä syystä Eurooppa-toimistolta tilattiin selvitys Hampurista. Selvityssisälsi muun muassa Hampurin kansainvälisen toiminnan painopisteet, olennaiset toimijat sekätietoa Itämeren roolista alueella.


4

Syyskuussa viestinnän harjoittelija Anna Vilkman teki Turun kaupungille selvityksen Schleswig-Holsteinin alueesta. Turun kaupunkia kiinnosti erityisesti Schleswig-Holsteinin alueen painopisteetsekä talous.

Syksyllä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto toteutti kyselytutkimuksen, jonkatarkoituksena oli kartoittaa Turun ja Varsinais-Suomen alueen toimijoiden tyytyväisyyttä sekätoiveita Eurooppa-toimiston toimintaan liittyen. Kyselytutkimuksen suunnittelusta, toteutuksestaja raportoinnista vastasi hallintoharjoittelija Riina Lahtinen yhdessä päällikön avustuksella.Kyselytutkimus antoi osviittaa siitä, mihin suuntaan toimiston palveluita tulisi jatkossa kehittää.Näitä tuloksia on tarkoitus käyttää hyväksi muun muassa vuoden 2017 vuosikellon sekä toimistontulevien painopisteiden suunnittelussa.

Lisäksi toimistolla selvitettiin Intia-yhteistyötä. Keväällä viestinnän harjoittelija Mikko Kaitainenteki selvityksen EU:n ja Intian tiedeyhteistyöstä Turun yliopiston toimesta. Syksyllä puolestaanviestinnän harjoittelija Anna selvitti Intian kauppayhteistyötä EU:n ja Suomen kanssa.

2.4. Edustustoiminta ja tapaamiset

Toimiston vt. päällikkö Antton Rönnholm kävi vuonna 2016 noin 1–2 kuukauden väleinraportoimassa ja neuvottelemassa Turun kaupungin kanssa toimiston toiminnasta.

Vuoden 2016 suurin edustustapahtuma oli Turussa järjestetty Euroopan meripäivä (18.–19.5.).Eurooppa-toimisto edisti tapahtumaa Brysselissä ja toimi yhteistyössä komission DG MAREnkanssa.

Kesäkuussa toimistolla vieraili Keijo Varis (Turun ammattikorkeakoulun johtamisen yliopettaja).Hän oli toimistolla 21.6.2016 keskustelemassa opettajavaihtomahdollisuuksista Intiaan EU:nErasmus+ Capacity Building -rahoitusohjelman puitteissa.

Syksyllä (23.9.) toimiston harjoittelijat järjestivät lounaan muille suomalaisten aluetoimistojenharjoittelijoille syventääkseen yhteistyötä ja ystävyyksiä. Toimiston hallintoharjoittelija RiinaLahtinen piti harjoittelijoille koulutuksen Microsoft Office 365 -pakettiin kuuluvan muistikirja-ohjelma OneNoten käytöstä 20.10.

Varsinais-Suomi oli myös mukana Alueiden aloitteessa, jonka tuloksena 337 alueellista japaikallista edustajaa allekirjoittivat syyskuussa poliittisen lausuman, jossa he peräänkuuluttavatEU:n koheesiopolitiikan jatkumista kaikilla alueilla myös vuoden 2020 jälkeen. Varsinais-Suomenliiton Ilkka Kanerva allekirjoitti lausuman.

Eurooppa-toimisto osallistui 16.11. Informal Baltic Sea Working Groupin vuosittaiseenseminaariin, jonka aiheena oli tällä kertaa “Digitalization as a frontrunner”. Toimisto kuuluutyöryhmään ja osallistui myös seminaarin kuluihin.

24.11. toimistolla vierailivat Jan-Erik Enestam ja Marcus Henricsson osana Kuntaliiton laajempaakansainvälisen toiminnan arviointia. He tapasivat Kuntaliiton yhteistyökumppaneita Brysselissäsaadakseen yleiskuvan kaupungissa tapahtuvasta EU-edunvalvonnasta.


5

2.5. Vierailuryhmät

Toimistolla vieraili vuonna 2016 melko vähän ryhmiä. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää toimistontoiminnan välivaihetta (ei pysyvää päällikköä). Myös maaliskuun lopulla Brysselissä tapahtuneetterrori-iskut vaikuttivat osaltaan ryhmien vierailuinnokkuuteen.

Turun AMK järjesti 19.–20.4.2016 Project Partner -tapaamisen toimistolla osana Horisontti 2020-projektin valmistelua.

10.–12.10. toimistolla kokousti Turun ammattikorkeakoulun koordinoima Erasmus+ -hankenimeltään CoMoViWo (Communication in Mobile and Virtual Work, www.comoviwo.eu).Osallistujat tulivat eripuolilta Eurooppaa, muun muassa Isosta-Britanniasta ja Espanjasta.


http://www.comoviwo.eu)./

TOIMINTASUUNNITELMA

2017

TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN

EUROOPPA-TOIMISTO

Saara Nuotio-Coulon

12.4.2017

Sivu 12§ 4, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Toimintasuunnitelma 2017_170511

1

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 YLEISTÄ EUROOPPA-TOIMISTON TOIMINNASTA 1.1 Toimiston tehtävät Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä toimisto, joka tuottaa yhteistyösopimusten kautta palveluita myös Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Lisäksi alueen yritykset, kehitysyhtiöt sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat käyttää Eurooppa-toimiston palveluja hyväkseen. Toimiston pääasialliset tehtävät ovat: 1) EU-edunvalvonta ja aluemarkkinointi

- seurata Turun ja Varsinais-Suomen alueen kannalta olennaisen EU-lainsäädännön valmistelua ja vaikuttaa lainsäädännön sisältöihin tuomalla alueen näkökulmat EU-instituutioiden ja muiden keskeisten toimijoiden tietoisuuteen jo valmisteluvaiheessa

- informoida EU-instituutioiden edustajia ja muita sidosryhmiä alueen kärkihankkeista ja hyvistä käytännöistä sekä lisätä alueen tunnettuutta EU-tasolla tapaamisten ja tapahtumien kautta

- luoda ja ylläpitää toimivat yhteydet eri EU-instituutioihin sekä Brysselissä toimiviin yhteistyöverkostoihin tavoitteellisen ja menestyksekkään edunvalvonnan takaamiseksi

2) EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut

- seurata aktiivisesti EU-rahoitusohjelmien valmisteluja sekä avoimia hankehakuja ja tiedottaa niistä mahdollisimman hyvissä ajoin

- edistää Turun ja Varsinais-Suomen alueen hanketoimijoiden (julkiset toimijat, koulutus- ja tutkimuslaitokset sekä pk-yritykset) valmiuksia osallistua EU:n erillisohjelmiin

- tukea alueen hanketoimijoiden verkostoitumista kansainvälisten toimijoiden kanssa ja auttaa yhteistyökumppaneiden löytämisessä EU-hankkeisiin

3) EU-tiedotus

- välittää taustatahoilleen ennakoivaa ja kohdennettua tietoa valmisteilla olevasta EU-lainsäädännöstä ja niiden vaikutuksista sekä avoimista rahoitushauista

4) Koulutus ja tuki

- tarjota erilaisia koulutuspalveluita Turun ja Varsinais-Suomen toimijoiden EU-asiantuntemuksen kehittämiseksi sekä hanketoimijoiden tukemiseksi EU-rahoitusohjelmiin osallistumisessa

- vastata erilaisiin toimeksiantoihin - tarjota mahdollisuus Brysselissä työskentelyyn sekä tukea tapaamisten ja seminaarien

järjestämiseen. 1.2 Henkilökunta Eurooppa-toimistossa on tällä hetkellä yksi pysyvä työntekijä, toimiston päällikkö. Päällikkö vastaa toimiston strategisesta ja hallinnollisesta johtamisesta, toiminnallisista tehtävistä sekä korkeakouluharjoittelijoiden ohjaamisesta. Toimisto tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan yhteensä neljälle korkekouluharjoittelijalle. Harjoittelun pituus on 5-6 kuukautta, ja kerrallaan toimistossa on kaksi harjoittelijaa (yksi harjoittelija Turun yliopistosta ja yksi Turun ammattikorkeakoulusta). Yliopistoharjoittelijan tehtäviin kuuluvat pääasiallisesti viestintään liittyvät tehtävät ja AMK-harjoittelija vastaa erilaisista hallinnollisista tehtävistä.


2

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Vuoden 2017 toimintasuunnitelmassa otetaan huomioon loppuvuodesta 2016 toteutetun kyselytutkimuksen tulokset ja pyritään vastaamaan siinä esiin nousseisiin huomioihin ja kehityskohteisiin. Kyselytutkimuksessa kartoitettiin toimiston neljään tehtäväalaan (edunvalvonta, EU-rahoitus, EU-tiedotus sekä koulutus ja tuki) liittyviä kysymyksiä. Toimintasuunnitelmassa pohditaan ensin muutamia keskeisiä kysymyksiä liittyen Eurooppa-toimiston strategiseen johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tämän jälkeen käsitellään tulevaa toimintaa neljään päätehtävään liittyen. 2.1 Eurooppa-toimiston vision ja toiminnan painopisteiden määrittäminen Taustaa Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on toiminut Brysselissä vuodesta 1998 lähtien. Uusi toimiston päällikkö aloitti työssään 1.2.2017. Uuden päällikön keskeisenä tehtävänä on toiminnan strateginen kehittäminen ja uudistaminen. Kehitysajatuksia

- Uuden päällikön ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on kirkastaa Eurooppa-toimiston toiminta-ajatus (visio), toiminnan painopisteet ja keskeisimmät tavoitteet yhdessä toimiston ohjausryhmän kanssa.

- Toimiston toiminnan painopisteiden tulee heijastaa taustatahojen strategioita. Hyvän jalkautustyön tueksi tarvitaan yhteisiä keskusteluja strategisista painopisteistä.

- Ohjausryhmän tulisi olla ”pieni ja ketterä” kokonaisuus, joka edustaisi mahdollisimman laajasti alueen taustatahoja ja intressejä (Turun ja Varsinais-Suomen liiton kv. yhteyshenkilöt, Turun kaupunkikehitysryhmä, Turku Science Park, Varsinais-Suomen aluekehitys, Turun yliopisto).

- Eurooppa-toimiston yleisenä tavoitteena on lisäarvon tuottaminen taustatahoille. Pohdittava yhdessä ohjausryhmän kanssa, mitä läsnäololla Brysselissä halutaan saavuttaa.

- Yhdessä pohdittava ja määriteltävä toiminnan fokus, ts. mitkä ovat politiikan seurannan prioriteetit.

- Keskipitkällä aikavälillä pohdittava toimiston henkilöresurssien nostamista.

- Toiminnan painopisteiden määrittely edesauttaa myös sitä, miten Turun ja Varsinais-Suomen näkyvyyttä Brysselissä voitaisiin parantaa. Millä aloilla alueen halutaan profiloituvan ja mitkä ovat ne kärkihankkeet, joita halutaan Brysselissä edistää?

- Vuoden aikana tavoitteena tarkemman toimintasuunnitelman valmistelu, jossa spesifioitu toimintatavat, mittarit ja seuranta.

- Pohdittava myös sitä, miten Eurooppa-toimisto voi olla integroidumpi osa taustatahojen toimintaa, jotta vuorovaikutuksesta tulisi entistä aktiivisempaa ja kaikkia osapuolia hyödyttävää. Informaation vaihtoa puolin ja toisin tulee lisätä esimerkiksi erilaisten työpajojen tai yhteyshenkilöverkoston kautta.

Toimenpiteet

- Ohjausryhmän muodostaminen ja kokoonkutsuminen 2-3 kertaa vuoden aikana. - Vision, toiminnan painopisteiden ja tavoitteiden määritteleminen yhdessä

ohjausryhmän kanssa. - Toimiston päällikön matkat Turkuun ja alueelle toimivien yhteistyösuhteiden luomiseksi. - Pohdittava työpajojen järjestämistä eri aihealueista Turun päässä. - Benchmarking valikoitujen aluetoimistojen kanssa muiden toimistojen työskentelytapojen

kartoittamiseksi ja parhaiden käytäntöjen selvittämiseksi.


3

2.2 Eurooppa-toimiston tehtävät

2.2.1 EU-edunvalvonta ja aluemarkkinointi Taustaa Aikaisempina vuosina Eurooppa-toimiston politiikan seurannan painopisteitä ovat olleet mm. EU:n Itämeri-strategia, EU:n aluepolitiikka ja älykäs alueellinen erikoistuminen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikka, sininen kasvu sekä EU:n meriteollisuus ja laivanrakennus sekä euroopplaiset liikenneverkot (TEN-T). Kehitysajatuksia

- EU-lainsäädännön seurannan painopisteet eivät kaipaa uudistuksia, mutta tiivistämistä voidaan tehdä. Prioriteetit tulee käydä läpi yhdessä ohjausryhmän kanssa.

- Kyselytutkimuksen perusteella edunvalvonnan keskiössä tulee olla EU-rahoitukseen liittyvät

teemat. Näin ollen alueen kannalta tärkeimpiin rahoitusvälineisiin liittyvät politiikkasektorit ovat keskeisiä edunvalvonnan kohteita. Myös alueen yrityksille tärkeisiin asioihin vaikuttaminen, sininen kasvu ja meripolitiikka, kaupunkipolitiikka sekä suhteiden solminen uusiin kumppaneihin koettiin tärkeäksi. Muita keskeisiä politiikkasektoreita ovat kiertotalous ja maatalous sekä liikennepolitiikka.

- Vuosi 2017 on merkittävä vuosi monien EU-strategioiden kannalta. Samaan aikaan niiden

puolivälitarkistuksen kanssa EU:ssa pohditaan jo kovasti tulevia strategioita ja niiden sisältöjä. Seuraava EU-budjetin rahoituskehys (2021+) määrittelee paljon tulevien strategioiden painopisteitä, koska Brexitin myötä EU:n budjetti tulee merkittävästi pienenemään. Kuinka paljon Eurooppa-toimiston halutaan seuraavan ja vaikuttavan tulevan poltiikan sisältöihin? Vai onko roolina enemmän keskutelun seuraaminen ja siitä raportointi?

Toimenpiteet Eurooppa-toimisto tulee vuonna 2017 seuraamaan seuraavien politiikanaloja (tarkempi listaus Liitteessä I):

- Meripolitiikka: sininen kasvu, Itämeri-strategia - Aluepolitiikka: koheesiopolitiikan yleiset linjaukset, älykäs erikoistuminen,

kaupunkipolitiikka

- Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka: H2020- ja FP9-valmistelut - Ympäristö- ja energiapolitiikka: kiertotalous, energiaunioni - Liikennepolitiikka: TEN-T, merten moottoritiet

Aluemarkkinoinnin osalta suuria hankkeita tai tapahtumia ei vielä ole kehitteillä. Brysselin vuosiseminaari järjestetään loppuvuodesta 2017. Eurooppa-toimiston toimintaan kuuluu olennaisena osana yhteistyöverkoston luominen. Vuoden 2017 tavoitteena onkin toimivien yhteistyösuhteiden luominen eri EU-instituutioiden (Euroopan komissio, Euroopan parlamentti, alueiden komitea), Suomen EU-edustuston, keskeisten Brysselin aluetoimistojen (ml. Smart Maritime Regions) sekä muiden sidosryhmien (mm. Suomen Akatemia ja Tekes) avainhenkilöiden kanssa. Eurooppa-toimisto tulee osallistumaan myös erilaisten Brysselissä toimivien yhteistyöjärjestöjen toimintaan ja pyrkii tulevaisuudessa ottamaan aktiivisemman roolin näissä verkostoissa. Toimiston kannalta keskeisimmät järjestöt ovat ERRIN (European Regions Research and Innovation Network), CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions), iBSG (Informal Baltic Sea Group) sekä EUROCITIES.


4

2.2.2 EU-rahoitusohjelmat ja hankehaut Taustaa Edellisinä vuosina Eurooppa-toimisto on julkaissut kerran vuodessa päivitetyn EU-strategiaoppaan ja EU-rahoitusohjelmaoppaan, joiden tarkoituksena on ollut toimia apuvälineenä EU-hankkeiden kehittämisessä. Oppaat on päivitetty viimeksi maaliskuussa 2016. Lisäksi aikaisemmin pdf-muotoisen uutiskirjeen yhteydessä lähetettiin kuukausittain hanketiedote, jossa oli lisäksi listaus toimistolle tulleista partnerihauista. Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimiston Internet-sivuille lisättiin oma alasivu rahoitusohjelmille ja sinne lyhyet kuvaukset eri rahoitusohjelmista sekä linkki avoimiin hakuihin. Sähköiseen uutiskirjeeseen siirtymisen myötä joulukuussa 2016 kuukausittaista hanketiedotetta ei ole enää julkaistu, vaan uutiskirjeeseen lisättiin Internet-sivuille vievä linkki. Kehitysajatuksia

- Kyselytutkimuksen tulokset osoittivat selkeästi, että rahoitusohjelmat ja niihin liittyvät hankehaut nähdään Eurooppa-toimiston ykkösprioriteettina. Rahoitushakuja ja -aikatauluja koskevan tiedottamisen tulee siis olla toiminnan keskiössä ja sen ensisijainen kehittämiskohde.

- Nykyisellään Internet-sivujen rahoitusohjelmaosio ei palvele alueen taustatahoja. Tietoa rahoitusohjelmien sisällöistä, avoimista hauista sekä kumppanihauista on lisättävä.

- Myös tiedon ennakoitavuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota, eli tieto avautuvista hauista tulisi saada eteenpäin aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Yksi mahdollisuus olisi nostaa osa avautuvista hauista uutisiksi Internet-sivuille ja/tai uutiskirjeeseen. Myös muita tiedotuskanavia olisi hyvä pohtia tiedonsaannin nopeuttamiseksi.

- Pohdittava, halutaanko päivitettyä strategiaopasta julkaistavan jatkossakin.

- Toimiston henkilöstön asiantuntemusta eri rahoitusohjelmien osalta tulee kehittää. Pohdinnan alla keskipitkällä aikavälillä se, voitaisiinko toimistoon palkata henkilö hoitamaan nimenomaisesti rahoituspuolta.

Toimenpiteet

- Internet-sivujen rahoitusohjelmaosion uudistamista jatketaan lisäämällä sisältöjä kunkin rahoitusohjelman alasivulle.

- Tiedonsaantia avautuvista hauista nopeutetaan lisäämällä Internet-sivuille uusi ”Ajankohtaista rahoitushauista” -alaosio, jonne linkitetään alueen kannalta tärkeimpiä avautuvia rahoitushakuja sekä temaattisia painotuksia.

- Avoimet haut -osiota uudistetaan, samoin kumppanihaut -osio lisätään Internet-sivuille. Tietoa onnistuneista hankkeista tullaan lisäämään.

- Yhdessä Turun kaupungin viestinnän kanssa pohdittava sitä, miten tiedonvälitystä avautuvista hauista voitaisiin nopeuttaa.

- Toimiston asiantuntemusta rahoitusohjelmien suhteen kehitetään.


5

2.2.3 EU-tiedotus Taustaa Toimiston pääasiallisia viestintäkanavia on kolme:

1) Turun kaupungin alaiset Internet-sivut (www.turku.fi/eurooppatoimisto) 2) Kuukausittain ilmestyvä sähköinen uutiskirje 3) Twitter-tili (@TurkuEUoffice).

Vuoden 2016 aikana Eurooppa-toimiston viestintää kehitettiin aikasempaa avoimempaan suuntaan. Toimiston Internet-sivut uudistettiin tuomalla sinne lisää sisältöjä. Joulukuussa 2016 pdf-muotoisesta uutiskirjeestä siirryttiin sähköiseen uutiskirjeeseen, joka julkaistaan myös nettisivuilla. Uutiskirjeellä on tällä hetkellä 430 tilaajaa. Toimistolle avattiin myös oma Twitter-tili lokakuussa 2016 ja sillä on tällä hetkellä noin 60 seuraajaa. Kehitysajatuksia

- Kuten kyselytutkimuksen vastauksista ilmeni, Internet-sivujen informaation tasoon ei olla täysin tyytyväisiä. Erityisesti lisäinformaatiota kaivataan rahoitusohjelmiin, kumppanihakuihin ja rahoitusohjelmien verkostoitumistilaisuuksiin liittyen.

- Uutiskirjeen artikkeleiden tulisi olla alueelle kohdistettuja ja informatiivisia taustatahojen painopisteet mielessä pitäen. Myös yleisluonteisia uutisia EU:ssa meneillään olevista asioista kaivataan. Uutiskirjeen raportoinnin (mitkä uutiset luetuimpia, mitä klikattu vähemmän) perusteella voidaan uutiskirjeen sisältöä kehittää edelleen. Pohdittava sitä, tulisiko yhden uutiskirjeen artikkeleista olla muita syväluotaavampi ja analyyttisempi.

- Pohdinnan alla, miten viestintää voitaisiin parantaa entisestään, jotta tieto tavoittaisi alueen sidosryhmät oikea-aikaisesti. Nykyaikana tieto vanhenee nopeasti, joten kuukausittain ilmestyvä uutiskirje ei välttämättä ole paras viestintäväline.

- Jos ja kun toimiston Internet-sivut halutaan pitää suhteellisen staattisina, ts. vähän päivitystä tarvitsevina, on pohdittava muiden välineiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Facebookin kautta voitaisiin viestiä nopeasti ajankohtaisista asioista.

-

Toimenpiteet

- Vuoden 2017 tavoitteena on nykyisten viestintävälineiden käytön konsolidointi. - Internet-sivujen informaatiota lisätään (ks. edellinen luku). - Uutiskirjeen uudistamista jatketaan. - Twitterin käyttöä jatketaan ja laajennetaan tavoitteena saada lisää seuraajia tilille.

- Muiden viestintävälineiden käyttöönottoa pohditaan.


6

2.2.4 Toimeksiannot Taustaa Toimisto on aikaisempina vuosina vastannut erilaisiin toimeksiantoihin ja järjestänyt koulutuksia niin Turun kuin Brysselin päässä liittyen rahoitusohjelmiin sekä muihin ajankohtaisiin EU-asioihin. Kehitysajatuksia

- Toimiston pyrkimyksenä on kehittää yhteistyötä alueen toimijoiden (julkiset tahot, koulutus- ja tutkimuslaitokset, yritykset sekä kansalaiset) kanssa, jotta se voi tarjota entistä relevantimpia ja kohdennettuja koulutuspalveluita toimijoille.

- Temaattisten työpajojen järjestäminen eri aihealueista hyödyttäisi tiedonvaihtoa molemmin puolin.

2.3 Muut toiminnankohteet

- Työn alla on toimiston vanhentuneen IT-laitteiston ja -järjestelmän uudistaminen. Suurin osa laitteista on lähes 10 vuotta vanhoja, eivätkä enää kestä uusien ohjelmien pyörittämistä. Tavoitteena on siirtää toimisto osittain Turun IT-järjestelmän osaksi, jotta Eurooppa-toimisto voisi hyötyä mm. informaation jakamisesta. Toimiston oma tietojärjestelmä uudenaikaistetaan (pilvipalveluiden käyttöönottaminen).

- Toimiston toimitilat ovat nykyisiin henkilöreursseihin nähden turhan isot. Keskipitkällä aikavälillä voidaan pohtia toimiston siirtoa toisiin tiloihin.

- Pohdinnan alla Eurooppa-toimiston 20-vuotisjuhlien järjestäminen vuonna 2018.

Toimenpiteet

- Koulutuksia ei toistaiseksi ole suunnitteilla, mutta temaattisten työpajojen järjestämistä voidaan kehitellä eteenpäin, jos tälle on tilausta ja tarvetta.

- Toimisto vastaa erilaisiin toimeksiantoihin sekä auttaa tarvittaessa taustatahojensa tapaamisten, seminaarien ja tapahtumien käytännön järjestelyissä.

- Toimisto tarjoaa myös mahdollisuuden Brysselissä työskentelyyn ja pyrkii lisäämään toimiston työtilojen ja kokoushuoneen käyttöä kokousjärjestelypalveluiden kautta.


LIITE I EUROOPPA-TOIMISTON EDUNVALVONNAN KOHTEET

7

ASIA KESKEINEN SISÄLTÖ KÄSITTELYVAIHE MERKITYS TURUN JA VARSINAIS-SUOMEN KANNALTA

EUROOPPA-TOIMISTON TOIMENPITEET (keskusteltava yhdessä)

EU:n Itämeri-strategia ja Turku-prosessi

Itämeri-strategia hyväksyttiin 2009 EU:n ensimmäisenä ns. makroaluestrategiana. Strategia uudistettiin 2012 ja uusi toimintasuunnitelma otettiin käyttöön 2013. Uudistetulla strategialla on kolme yleistavoitetta: 1. meren pelastaminen 2. alueen yhdistäminen 3. vaurauden ja hyvinvoinnin

lisääminen. Strategiaan kuuluu lisäksi 13 prioriteettia sekä neljä horisontaalista toimea. Komission vastuupääosasto on alue- ja kaupunkipolitiikka, DG REGIO, yksikkö D1. Suomen EU:n Itämeri-strategian koordinaatiosta vastaa ulkoasiainministeriö.

Itämeri-strategiaa ei olla uudistamassa lähiaikoina, mutta aluetta koskevia rahoitushakuja auki. - 13.-14.6. : EUSBSR 8.

vuositapaaminen (Berliini)

Itämeren alue Turun ja Varsinais-Suomen strategisena painopiste-alueena. EU:n Itämeri-strategia luo viitekehyksen Turku-prosessin toteuttamiselle. Turku-prosessin päätavoitteena on vahvistaa Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen osallistumista Itämeren alueen yhteistyöhön mm. luomalla keskusteluyhteyksiä sekä edistämällä konkreettista projektityötä. Turku-prosessin painopistealueet ovat: 1. Ympäristökysymykset, erityisesti maatalous- ja jätevesiasiat 2. Innovatiiviset yritykset, erityisesti energiatehokkuuden kehittäminen ja tutkimusyhteistyön lisääminen 3. Työmarkkinat, erityisesti työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuus yli rajojen

Itämeri-strategia jatkuu toiminnan läpileikkaavana edunvalvonnan, vaikuttamisen ja seurannan kohteena. Eurooppa-toimisto tukee Turun ja Varsinais-Suomen toimijoiden aktiivisuutta suhteessa EU:n Itämeri-strategiaan. Eurooppa-toimisto tukee Turku-prosessin myönteistä kehittymistä ja näkyvyyttä. EU-Venäjä poliittisen tilanteen heijastumista EU:n Itämeri-strategiaan seurataan. Työpajan järjestäminen Varsinais-Suomen alueen toimijoille Itämeri-strategian painopisteistä/ajankohtaisista aiheista.



8



Meripolitiikka ja sininen kasvu

Sininen kasvu liittyy meri- ja rannikkoalueiden kestävän taloudellisen kasvun kokonaisvaltaiseen vahvistamiseen lainsäädännön, politiikan ja rahoitusohjelmien keinoin. Meriala (eli "sininen talous") työllistää EU:n alueella 5,4 miljoonaa ihmistä ja sen tuoma bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Meriin liittyy huomattava innovaatio- ja kasvupotentiaali. Sininen kasvu linkittyykin vahvasti älykkään erikoistumisen strategiaan. Sininen kasvu -strategiaan kuuluu kolme osaa: 1. Yhdennetty meripolitiikka (meriosaaminen; merten aluesuunnittelu; yhdennetty merivalvonta) 2. Merialuestrategiat (ml. Itämeri-strategia) 3. Kohdennetut toimenpiteet (vesiviljely; rannikkomatkailu; meribioteknologia; merienergia; merenpohjan kaivostoiminta). DG MARE komission vastuupääosastona.

Sininen kasvu on vahvasti Maltan pj-kauden prioriteetteja. “Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform” kehittelyssä. Tavoitteena saada aikaan meriteollisuuden alalla jo vahvasti profiloituneiden alueiden kesken oma sinisen kasvun yhteisö/alusta, jonka tarkoituksena olisi vastata alan yhteisiin haasteisiin, kehitellä uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä hankkia yhteistä rahoitusta hankkeille. DG MARE kehitellyt ideaa, nyt alueiden tulisi itse ottaa vastuu yhteisön aikaan saamisesta. Konsortio voisi hakea rahoitusta Blue Growth demonstration projects -hausta (jaossa 4,5 milj €); haku aukeaa myöhemmin tänä vuonna. Aikataulu: - maaliskuu: Staff Working

Document on Blue Growth; edistystä analysoiva valmisteluasiakirja

- 17.4. :pj-maa Maltan epävirallinen ministerikokous koskien sinistä kasvua (Malta)

- 18.-19.5. :Euroopan Meripäivä (Poole)

- 1.-2.6. : Smart Regions Conference in Helsinki

- loppuvuosi: Blue Growth demonstration projects -haku?

Sininen kasvu on alueen kannalta merkittävä politiikan ala, sillä se muodostaa EU:n tavoitteet meri- ja rannikkoalueiden keskipitkänvälin kehittämiselle. Sininen kasvu -teeman linkittäminen vahvemmin EU:n Itämeri-strategiaan luo kiinnostavia vaikuttamisen ja toiminnan mahdollisuuksia.

“Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform” -hankkeen toteutumisen aktiivinen seuraaminen. Eurooppa-toimisto seuraa sinisen kasvun -kokonaisuuden kehittymistä ja siihen mahdollisesti liittyviä temaattisten painotusten muutoksia (kuten Itämeri-aspektin vahvistuminen) tai uusia kehityslinjoja. Seurataan ja viestitään avoinna olevista EU-rahoitushauista. Työskennellään tiiviissä yhteistyössä ERRINin Blue Innovative Growth -työryhmän sekä CPMR:n kanssa. Seurataan Maltan EU-puheenjohtajuuskauden meripolitiikkaa.



9

Tutkimus-kehitys-innovaatiot: - Horisontti 2020 –ohjelma - FP9

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin noin 77 miljardin euron Horisontti 2020 -puiteohjelma (2014-2020) on suurin yksittäinen EU-tason rahoitusohjelma. Se jakaantuu kolmeen pilariin, jotka ovat huipputason tiede, teollisuuden johtoasema sekä yhteiskunnalliset haasteet. Horisontti 2020 -ohjelman jälkeen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmana jatkaa FP9 (Framework Programme 9).

Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi on valmistumassa ja tulokset vaikuttavat ohjelman loppuvuosien työohjelmiin. Seuraavan FP9-puiteohjelman valmistelut ovat jo käynnissä. Komission FP9-esitys on tulossa ensi vuoden alkupuolella. EP ja CoR valmistelevat myös omat mietintönsä asiasta. Komission asettama Pascal Lamyn korkeantason työryhmän (mukana myös DIMECCin toimitusjohtaja Harri Kulmala) tavoitteena on visioiden tuottaminen, erityisesti vaikuttavuuden käsite on keskiössä. Aikataulu: - toukokuu: komission sisäinen

valmisteluasiakirja H2020-väliarvioinnista?

- kesäkuu: Pascal Lamyn johtaman työryhmän loppuraportti ja suositukset

- 30.6. : stakeholder conference, jossa komissio julkistaa H2020-puoliväliarviointitulokset; mahdollisesti tietoa myös FP9:stä

- 3./4.7. : julkinen kuuleminen avautuu

- syyskuu: EP:n mietintö täysitunnossa

- lokakuu: komission lopullinen tiedonanto H2020-väliarvioinnista

- 2018 alkupuoli: komission esitys FP9-puiteohjelmaksi

Tärkeitä painopisteitä ovat erityisesti Horisontti-ohjelman alueellisten innovaatioympäristöjen kehittäminen ja älykäs erikoistuminen. Tulevien painopisteiden valinta ja rahoitustaso vaikuttavat Turun ja Varsinais-Suomen yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä yritysten mahdollisuuksiin osallistua puiteohjelmaan. FP9:n painopisteitä saatetaan muuttaa. Huoli yritysmuotoisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksien heikentämisestä tai sulkemisesta kokonaan puiteohjelman ulkopuolelle.

Seurataan ja tiedotetaan H2020-väliarvioinnista sekä FP9:n valmisteluista. Toimitaan ja vaikutetaan H2020-ohjelman työohjelmien sekä FP9:n painopisteisiin erityisesti ERRIN-verkoston kautta. Vaikutetaan EU:n komissioon ja Euroopan parlamenttiin, jotta yliopistot voivat osallistua EU:n investointirahaston hankkeisiin mahdollisimman tehokkaasti. Pyritään varmistamaan Itämeren tutkimusohjelman BONUS-ohjelman jatko. Seurataan myös Euroopan innovaationeuvoston valmisteluja. Tiedotetaan sidosryhmille avoimista Horisontti 2020 -hauista.



10



EU:n aluepolitiikka 2021+

EU:n aluepolitiikan tarkoituksena on edistää alueellista tasa-arvoa, koheesiota. Sen osuus EU:n kokonaisbudjetista on €351,8 mrd eli lähes kolmannes. Vuosina 2014-2020 EU:n aluepolitiikka tähtää kasvuun ja työllisyyteen kohdistamalla rahoitus seuraaville osa-alueille: 1) T&I 2) ICT 3) pk-yritykset 4) vähähiilinen talous 5) kaupunkikehitys. Aluepolitiikkaa toteutetaan Suomessa pääasiallisesti kahden rahaston kautta: 1) Euroopan aluekehitysrahasto

(EAKR) 2) Euroopan sosiaaliraahsto (ESR) Rahoituskaudella 2014-2020 EU otti käyttöön rahoituksen saamisen ehtona ns. älykkäät erikoistumisstrategiat (S3). Kunkin alueen tulee määritellä ne alat, joilla sillä on kilpailuetu suhteessa kilpailijoihin.

Odotettavissa, että Brexitin myötä EU:n aluepolitiikka suurten myllerrysten kohteena. Keskeinen kysymys on, tuleeko aluerahoitus jatkumaan kaikille alueille. DG Regio, EP, CoR ja monet eurooppalaiset alueet aloittaneet positioiden muodostamisen ja edunvalvontatoimet liittyen EU:n rakennerahastokauteen 2021+. Aikataulu: - -alkuvuosi: EP, CoR ja muut

organisaatiot valmistelevat kantojaan tulevaan rahoituskauteen liittyen.

- 30.5. : iBSG:n järjestämä seminaari ”Rural and Urban

Cohesion European Cohesion Policy matters. Fresh ideas from the Baltic Sea Area”

- 26.-27.6. : koheesiofoorumi Brysselissä

- heinäkuu: julkinen kuuleminen avautuu

- syys-lokakuu: 7. koheesiota koskevan kertomuksen julkaisu

- 2017 loppupuoli: KOM julkaisee alustavan esityksensä tuleviksi monivuotisiksi rahoituskehyksiksi

- 2018: komission lainsäädäntöesitys tulevasta aluepolitiikasta

Rakennepoliittisilla linjauksilla ja rahoituksen tasolla on välittömiä vaikutuksia Varsinais-Suomen alueella toteutettaviin EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Varsinais-Suomen alueen osuus kansallisista EAKR-varoista on 2% (noin 26 milj.€). Vaikka rahoitusosuus on pieni, sillä on vipuvoimaa monissa hankkeissa.

Valmistelutyön aktiivinen seuraaminen ja raportointi. Edunvalvontatoiminta eri yhteistyjärjestöjen, erityisesti ERRIN, CPMR ja iBSG, kautta



11



Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation Strategy, S3)

S3 on EU-agendan keskiössä; se on EU:n teollisuus-, innovaatio- ja aluepolitiikan sekä koko EU:n tulevaisuuden keskeisiä periaatteita. Rahoituskaudella 2014-2020 komissio otti ensimmäistä kertaa käyttöön ns. älykkään erikoistumisen käsitteen, jolla tarkoitetaan alueiden omien vahvuuksien tunnistamista ja niiden systemaattista vahvistamista riittävän kriittisen massan saavuttamiseksi. Tämä on tärkeää erityisesti Suomen ja muiden pienien jäsenmaiden kannalta. S3 -tutkimus- ja innovaatiostrategia ehtona EAKR-rahoituksen saamiselle.

Älykkään erikoistumisen temaattisten alustojen (ts. samankaltaiset prioriteetit omaavien alueiden välinen yhteistyö) painottaminen uutuutena. DG Region tulevaan tiedonantoon suunnitteilla kolme pilaria: 1. rakenteellinen muutos (kaikkien

alueiden talouden muutos; tutkimuksen ja teollisuuden välinen linkki)

2. toimintaedellytysten kehittäminen (innovaatiotoiminnan ankkurointi alueelliselle tasolle)

3. alueiden välinen yhteistyö. Aikataulu: - 24.3. asti: julkinen kuuleminen

auki - toukokuu: komission S3-

tiedonannon julkaisu - 1.-2.6. : Smart Specialisation

Conference Helsingissä

Varsinais-Suomella ja Turulla on useita erityisvahvuuksia, joita voidaan edelleen kehittää älykkäästi. Älykkään erikoistumisen strategia hyödyttää alueellisia toimijoita ja parhaimmillaan sen kautta saadaan lisää innovaatioita ja rahoitusta. Varsinais-Suomi on listannut prioriteeteikseen 1) sini-vihreän teollisuuden, 2) älykkään ja kestävän ympäristön, 3) älykkään oppimisen sekä 4) älykkään bioenergian, terveyden ja hyvinvoinnin. Nyt alueellisilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa S3 ohjelmakehykseen julkisen kuulemisen kautta. Esimerkiksi Blue Growth Smart Specialisation Investment Platform tarjoaisi alueen toimijoille osallistumiskanavan, jonka kautta olisi mahdollista saada lisärahoitusta.

Seurataan ja raportoidaan älykkääseen erikoistumiseen liittyvästä keskustelusta. Toimitaan aktiivisesti yhteistyöjärjestöjen, erityisesti ERRIN ja CPMR, kautta.



12



Liikennepolitiikka: - TEN-T-verkko - merten moottoritiet

-tunnin juna - pohjoinen kasvuvyöhyke

TEN-T-verkot ovat yleiseurooppalaisia liikenteen runkoverkkoja. TEN-T- verkosto muodostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. EU:n liikenneinfrastruktuuri uudistui vuoden 2014 alusta. Uudessa TEN-T -politiikassa on yhdeksän ydinverkon liikennekäytävää, joista Suomen alueella on kaksi: 1) Skandinavia–Välimeri-käytävä 2) Pohjanmeri–Itämeri-käytävä.

EU:n liikenneinfrastruktuuri uudistui vuoden 2014 alusta. Uudessa TEN-T -politiikassa on yhdeksän ydinverkon liikennekäytävää, joista Suomen alueella on kaksi: 1) Skandinavia–Välimeri-käytävä 2) Pohjanmeri–Itämeri-käytävä. Lisäksi merkittävää on valtatie kahdeksan sisältyminen kattavaan verkkoon. CEF Transport Blending MAP Call ensimmäistä kertaa auki (14.7. asti). Tarkoituksena EU-rahoituksen lisäksi koota myös lainarahoitusta.

Turku ja Varsinais-Suomi asemoituvat Skandinavia–Välimeri-käytävälle. Verkkojen Eurooppa -välineestä (CEF) rahoitusta voivat saada seuraavat liikenteen solmukohdat: 1) Turku-Helsinki ratayhteys 2) Turun ja Naantalin satamat 3) Turun lentokenttä. Myös Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari-kasvuvyöhykkeen edistäminen mahdollista CEF-rahoitusvälineen kautta (merten moottoritiet). Turku-Helsinki ratayhteys mainitaan EU-tason liikenteen pullonkaulana. Tunnin juna -projektin tarkoituksena on nopeuttaa ratayhteyttä. Hallitus käynnisti huhtikuussa 2016 Tunnin junan suunnittelun, ja hallituksen talousarvioesityksessä jatkosuunnittelulle on varattu 10 milj. € vuodelle 2017. Suunnittelun on arvioitu kestävän neljä vuotta ja sen kustannuksiksi yhteensä 40 milj. €. Turun ja Naantalin satamien osalta esillä on LNG, rikkipäästörajojen vaikutukset sekä jäänmurto.

Eurooppa-toimisto tukee TEN-T verkkoon liittyvää edunvalvontaa sekä avoinna olevia rahoitushakuja tarvittavalla tavalla. Tunnin juna -projektin seuraaminen ja siihen vaikuttaminen.


LIITE II BRYSSELIN YHTEISTYÖVERKOSTOT

13

ERRIN (European Regions Research and Innovation Network) on Brysselin aluetoimistojen (jäseninä noin 120 aluetoimistoa) tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan keskittynyt yhteistyöverkosto. ERRIN pyrkii vahvistamaan alueiden T&I-kapasiteettia tiedonvaihdon kautta, tukemalla projektiverkostoitumista sekä vaikuttamalla EU:n keskeisiin T&I-aloitteisiin ja -strategioihin. ERRIN toimii käytännössä bottom-up- periaatteella, eli verkosto toimii aluetoimistojensa aktiivisuuden ja toiveiden perusteella. Pääosa ERRINin työstä tapahtuu temaattisten työryhmien kautta: 1) Advanced Manufacturing

and Nanotechnology 2) Bioeconomy 3) Blue Innovation Growth 4) Design & Creativity 5) Energy & Climate Change

6) Health 7) ICT 8) Innovation & Investment 9) Open Science 10) Policy 11) Smart Cities

12) Smart Specialisation 13) Tourism 14) Transport 15) Water

CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions) kokoaa yhteen noin 160 merellistä aluetta yhteensä 25 Euroopan maasta. Se toimii niin think-thankina kuin edustamisensa alueiden edunvalvojana EU:hun päin. CPMR:n toiminta keskittyy pääasiallisesti koheesiopolitiikkaan, meripolitiikkaan ja siniseen kasvuun sekä liikennepolitiikkaan, mutta myös energia- ja naapuruuspolitiikkaan. Se on järjestäytynyt kuuteen maantieteelliseen alueeseen, joista yksi on Itämeri-komissio. Itämeri-strategia on Itämeri-komission toiminnan kulmakiviä. Komission käytännön työ tapahtuu kolmen työryhmän (Maritime, Transport, Renewable Energies) puitteissa. iBSG (Informal Baltic Sea Group) on Itämeren alueiden Brysselin toimistoiden muodostama epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on parantaa alueiden näkyvyyttä, vahvistaa niiden asemaa EU-tasolla sekä osallistua aktiivisesti Itämerta koskevaan keskusteluun. Verkosto seuraa aktiivisesti EU:n uuden Itämeri-strategian toimeenpanoa, kerää Itämeren-alueen toimijat yhteen keskustelemaan ajankohtaisista asioista sekä järjestää Itämeri-aiheisia tapahtumia. Verkoston jäseninä on kaikkiaan noin 70 Itämeren alueen aluetoimistoa Brysselissä, ja sen toimintaa koordinoi 13 aluetoimiston muodostama ohjausryhmä. Tällä hetkellä iBSG-verkoston puheenjohtajana toimii Mecklenburg-Vorpommernin EU-toimisto. EUROCITIES on suurten eurooppalaisten kaupunkien verkosto, johon kuuluu yli 130 kaupunkia. Se tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden jakaa ideoita erilaisten työryhmien (kulttuuri; talous; ympäristö; tietoyhteiskunta; liikkuvuus; yhteiskunnalliset kysymykset; yhteistyö) ja tapahtumien kautta, minkä lisäksi sen pyrkimyksenä on vaikuttaa päättäjien mielipiteisiin siten, että paikallisilla toimijoilla olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet ratkaista ongelmia. Verkoston tärkeimmät painopistealueet ovat tällä hetkellä työpaikkoja, ilmastoa ja kansalaisuutta koskevat kysymykset. Turun kaupunki on EUROCITIESin jäsen.


http://www.errin.eu/

http://cpmr.org/

http://www.eurocities.eu/

SELVITYS EU-RAHOITUKSEN KOTOUTTAMISESTA VARSINAIS-SUOMEEN VUONNA 2016

Asia Varsinais-Suomen liitossa on tehty selvitys niistä myönteisistä EU-rahoituspäätöksistä, joita maa-kuntaan on tullut vuoden 2016 aikana. Selvityksen tarkoituksena on ollut kartoittaa rahamäärät joi-ta maakuntaan kotiutetaan, sekä mahdollistaa rahoituksen seuranta myös tulevaisuudessa. Selvi-tyksen tiedot on saatu pääosin avoimista tietokannoista ja joissain tapauksissa suoraan toimijoiltasähköpostitse. Vaikka selvitys ei ole aivan 100 % kattava, tulokset ovat silti varsin hyvin suuntaa-antavia. Tutkituista ohjelmista saatiin hankekohtaiset rahoitustiedot lähes 99 prosenttisesti.

Varsinais-Suomelle myönnettiin vuonna 2016 alkaneisiin hankkeisiin yhteensä 37,9 miljoonaa eu-roa, kokonaisbudjettien ollessa lähes 250 miljoonaa euroa. Lisäksi myönnettiin yritystukia 20 mil-joonalla eurolla. Viimemainituista ei tarkkoja EU-osuuksia ole saatu selville salassapitosäädöstenvuoksi. Varsinaissuomalaiset toimijat osallistuivat 10 EU-ohjelman toimintaan. Kuudessa ohjel-massa ei vuonna 2016 ollut varsinaissuomalaista osallistumista, mutta näistäkin kahdessa on tällähetkellä käynnissä monivuotinen hanke. Kaiken kaikkiaan 234 hanketta ja 154 eri toimijaa saivatrahoitusta. Yksittäisiä tukipäätöksiä varsinais-suomalaisille toimijoille on tehty 277. Hankkeen kes-kimääräinen kesto oli vuosi ja 11 kuukautta.

Hankkeiden keskimääräinen rahoitus oli n. 125 000 €. Hankkeiden välillä oli kuitenkin suuria eroja.EU-erillisohjelmien ja Interreg-ohjelmien rahoitus oli keskimäärin reilusti kansallisesti hallinnoitujahankkeita suurempaa. Pienin hanke oli arvoltaan vain 275 euroa, suurin peräti 3,2 miljoonaa eu-roa, 2/3 hankkeista jäi tukisumman osalta alle keskiarvon. Mediaani kulki n. 50 000 euron kohdalla.Liki kolmasosassa hankkeista tuen osuus oli alle 25 000 euroa.

Kymmenen suurimman hankkeen joukossa oli kahdeksan EU-erillisohjelman hanketta, yksi Inter-reg- sekä yksi kansallisen rakennerahasto-ohjelman EAKR-hanke. Neljä kustannuksiltaan ja tuki-osuudeltaan suurinta hanketta kuului Horisontti 2020-ohjelmaan. Kymmenen suurinta hanketta kat-toivat 40 prosenttia Varsinais-Suomen kokonaisrahoituksesta.

EU-erillisohjelmat saivat kokonaisrahoituksesta yhteensä 52,3 %. Lukumäärällisesti eniten oli kan-sallisesti koordinoituja hankkeita, joita oli yhteensä 57 %, mutta joiden osuus rahoituksesta oli kui-tenkin vain 26,8 %. Interreg-hankkeita oli kappalemääräisesti vähiten, mutta niiden rahoitus muo-dosti lähes 20 % maakuntaan kohdistuneesta EU-rahoituksesta.

Tuensaajien joukossa Turun yliopisto oli selkeä ykkönen (lähes kolmasosa kokonaisrahoituksesta).Kaikki maakunnan korkeakoulut olivat neljän suurimman tuensaajan joukossa. Korkeakoulut saivatlähes puolet rahoituksesta. Julkisen sektorin (esim. Turun kaupunki) osuus maakunnan rahoituk-sesta oli n. 23 %, yritysten n. 21,5 % ja yhdistysten n. 7 %. Jokaisessa saajaryhmässä suurin osarahoituksesta tuli EU:n erillisohjelmien kautta. Kymmenen suurinta tuensaajaa saivat yhteensä pe-räti 73 prosenttia koko maakunnan rahoituksesta.

Tieteeseen ja tutkimukseen liittyvien hankkeiden osuus rahoituksesta oli 43 %. Ne olivat myöskeskimääräisesti selvästi muita suurempia rahallisesti. Myös ympäristöhankkeet olivat keskimää-räisesti muita suurempia. Koulutushankkeita ja opiskelijoiden liikkuvuutta tukevia hankkeita tuettiinmäärällisesti selvästi eniten.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Varsinais-Suomessa on kohtuullisen hyvin pystytty hyödyntä-mään EU-rahoituksen tarjoamat kehittämismahdollisuudet. Johtuen kuitenkin Varsinais-Suomenalhaisesta kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoituksen määrästä on alueella kiinnitettävähuomiota erityisesti EU:n erillisohjelmiin ja sitä kautta saatavan rahoituksen tehokkaaseen hyödyn-tämiseen.

Jotta ulkoisen rahoituksen määrä pysyisi vähintään vuoden 2016 tasolla, pyritään:- tiedottamaan rahoitusmahdollisuuksista tehokkaasti ja oikea-aikaisesti (vastuutahona mm. Euro-pe-direct tiedotuspiste, liiton kumppanuustiimi sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto)- toimitaan proaktiivisesti maakunnallisten hankekumppanuuksien luomisessa (vastuutahona erityi-sesti liiton kumppanuustiimi). Erityisesti panostetaan sellaisten hankkeiden tukemiseen ja luomi-

ALUEK: 31/2017§ 5, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 26

seen, jotka tukevat maakuntastrategiassa esitettyjä toimenpiteitä ja tavoitteita. Liiton oma osallis-tuminen hankkeisiin partnerina ratkaistaan tapauskohtaisesti.- tuetaan alueen toimijoita hankehakuprosessin eri vaiheissa mahdollisimman tasokkaiden hanke-hakemusten laadinnassa (vastuutahona liiton eri ohjelmiin perehtyneet asiantuntijat)

Valmistelija TN/SP


Maakuntahallitus merkitsee selvityksen EU-rahoituksen kotouttamisesta Varsinais-Suomeen vuon-na 2016 tiedoksi ja todetaan liiton aktivointitoimet maakuntaan kohdistuvan EU-erillisrahoituksenmaksimaaliseksi hyödyntämiseksi.

Päätös

Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, 040 5063 715 ja kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus,040 5343 865, [email protected]

ALUEK: 31/2017§ 5, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 27


LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUKSENTÄYTÄNTÖÖNPANOA SEKÄ VALTION LUPA-, OHJAUS- JA VALVONTATEHTÄVIENUUDELLEENORGANISOINTIA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI

Asia Valtiovarainministeriö on pyytänyt 24.4.2017 Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa hallituksen esitys-luonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- javalvontatehtävien uudelleen-organisointia koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältää ehdotuksetmaakunnille valtiolta ja kunnilta siirrettäviä tehtäviä koskevien erityislakien muuttamiseksi. Lisäksihallituksen esitysluonnos sisältää ehdotukset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston,aluehallintovirastojen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja työ- ja elinkeinotoimistojen lak-kauttamisesta sekä uuden Valtion lupa- ja valvontaviraston viraston perustamisesta. Lausuntopyydetään antamaan vastaamalla sähköiseen kyselyyn viimeistään 19.6.2017.

Lausuntopyyntö koostuu kolmesta osuudesta (A-C):A käsittelee maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyviä tehtäväaloja, jotka perus-

tuvat maakuntalain maakuntien tehtäväalan määrittävään 6 §:ään.B käsittelee valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia ja sen

edellyttämiä uusien virastojen perustamista koskevia lakiehdotuksia (lait Valtion lupa- javalvontavirastosta sekä Ahvenanmaan valtionvirastosta).

C käsittelee hallituksen esityksen sisältämää ehdotusta voimaanpanolaiksi sekämuita 224 lakiehdotusta, joilla toteutetaan uudistuksen edellyttämät tehtäväsiirrot maakun-nille, Valtion lupa- ja valvontavirastolle ja muille virastoille.

Hallituksen esitys liittyy eduskunnalle 2.3.2017 annettuun hallituksen esitykseen maakuntien pe-rustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi.Esityksellä toteutettaisiin maakuntalain 6 § tarkoitettujen tehtävien sekä eräiden muiden tehtäviensiirto valtiolta ja kunnilta maakunnille.

Esitykseen sisältyvät lisäksi ehdotukset valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorga-nisoimiseksi. Esityksellä perustettaisiin Valtion lupa- ja valvontavirasto, jolle koottaisiin pääosa ny-kyisten aluehallintovirastojen ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävistä sekäosa elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten tehtävistä. Valtion lupa- ja valvontavirasto olisi val-takunnallinen ja monialainen valtion hallintoviranomainen, joka turvaisi alueilla toimien perusoi-keuksien ja oikeusturvan toteutumista ja valvoisi yleistä etua hoitamalla lainsäädännön toimeenpa-no-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Valtion lupa- ja valvontavirasto olisi uudenlainen valtioneuvostonalainen ja sitä ohjaavien ministeriöiden yhteinen virasto. Esitykseen sisältyy myös ehdotus laiksiAhvenanmaan valtionvirastosta.

Esitykseen sisältyvien palvelujen ja tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille vuoden 2019alusta. Myös ehdotetut valtionhallinnon organisaatiomuutokset ja Valtion lupa- ja valvontavirastonperustaminen toteutettaisiin vuoden 2019 alusta.

Valmistelija LL/HS/JV/PPi/kr


Varsinais-Suomen liitto kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti kahteen asiaan; maakunnillesiirrettävien tehtävien kokonaisuuteen sekä muiden kuin sote-tehtävien osalta kunnan ja maakun-nan välisiin vuokrasopimuksiin.

Maakunnan toimintaan liittyvät kansainväliset tehtävät on tunnistettu maakunnan toimialaksi laki-esityksessä alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Kansainväliset tehtävät ja suora kansain-välinen vaikuttaminen ovat tärkeä osa uuden maakunnan toimintaa eri toimialoilla. Tästä syystäkansainväliset asiat sekä Euroopan unionin asioihin liittyvät tehtävät on tunnistettava maakuntalain6 §:ssä maakuntien pakolliseksi tehtäväksi.

EDUNV: 28/2015§ 6, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 28

Hallituksen esityksen mukaan saaristoliikenteen järjestämisvastuu siirtyisi valtiolta maakunnille.Maakuntahallitus pitää hyvänä ja välttämättömänä, että saariston yhteysalusliikenteen rahoitus jär-jestetään erillisrahoituksena liikenne- ja viestintäministeriön momenteilta. Koko Suomen yhteys-alusliikenteen järjestäminen on keskitetty tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY -keskukselle. Esi-tyksen mukaan jatkossa Liikennevirasto vastaisi saaristoliikenteen yhteistyöstä ja sopimusjärjeste-lyistä maakuntien kanssa. Maakuntahallitus katsoo, että koko saaristoliikenteen järjestämisvastuutulisi uudistuksessa antaa Varsinais-Suomen maakunnalle, koska saaristoliikenteestä 90 % koh-dentuu Varsinais-Suomeen. Valtion tulee varata vuosittain talousarviossa riittävä rahoitus maakun-tien määrittelemälle saaristoliikenteen palvelutason toteuttamiselle.

Alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin ja alueellistenkoulutustavoitteiden yhteensovittaminen (§ 10) kytketään lakiesityksen perusteluissa osaksi valta-kunnallista koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU) ja vastaavasti nykyinen ly-hyen tähtäimen työvoima- ja koulutustarpeiden valmistelu esitetään lain perusteluissa maakunnalleELY-keskuksista siirtyvänä tehtävänä. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-suunnitelma on hallituskausittain laadittu osaamis- ja koulutustarpeiden politiikkalinjaus, jossa onvaltakunnallisesti myös otettu kantaa eri koulutustasojen koulutuspaikkoihin. Alueellinen näkökul-ma on mallissa jäänyt taka-alalle. Pitkän ja keskipitkän aikavälin ennakoinnin osalta lakiesityksessätulee varmistaa alueellisen näkökulma huomioiminen, alueen toimijoita velvoittavat mekanismit jatoimintaresurssit siten että maakunta voi asianmukaisesti vastata velvoitteestaan.

Lausunnolla olevan esityksen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 §:stä poistetaan maakunnan suun-nittelun tehtävistä maakuntasuunnitelma. Perusteena on käytetty sitä, että maakuntalain mukainenstrategia kattaa kaikki maakunnan tehtäväalat. Jatkovalmistelussa on huomioitava, erityisesti ase-tuksia tarkistettaessa ja laadittaessa, millaisessa prosessissa (osana maakuntastrategian laatimis-ta) tehdään maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva eli maakunnan yhteinentulevaisuuden tavoitetila ja kehityspolku tavoitetilan saavuttamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutosesitys (199 § ja 205 §) on ristiriidassa Suomen ympäris-tökeskuksesta annetun lain 1 §:n muutosesityksen kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaamaakunnat toimittamaan alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristönsekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurantatiedot ympäristöministeriölle il-maiseksi. Ympäristöministeriölle toimitetut tiedot kootaan edelleen Suomen ympäristökeskuksen(SYKE) ylläpitämiin tietojärjestelmiin, jotka ovat tällä hetkellä osin maksuja vastaan sekä maakun-tien liittojen että ELY-keskusten käytössä ja muodostavat suunnittelussa, päätöksen teossa ja ym-päristön seurannassa tarvittavan tietoperustan. Uusien maakuntien jättäminen esitetyn Suomenympäristökeskuksesta annetun lain muutoksen mukaisesti asiantuntijapalveluiden ulkopuolelle onyhteiskunnan resurssitehokkuuden kannalta kestämätöntä. Maakuntien kaikkien tehtävien kannaltaon ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla yhteiskunnan toimijoilla kunta-, maakunta- ja valtakunnan ta-soilla on käytettävissään sama objektiivisesti tuotettu tietopohja. Näin ollen Suomen ympäristökes-kuksesta annetun esityksen 1§:ään (Suomen ympäristökeskuksen toiminta-ajatus ja tehtävät) tuleesisällyttää Suomen ympäristökeskukselle velvoite tuottaa asiantuntijapalveluja ympäristöministeri-ölle, maa- ja metsätalousministeriölle, Valtion lupa- ja valvontavirastolle sekä maakunnille.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 § 3 momentista ollaan esityksen mukaan jättämässä pois maakun-takaavojen toteuttamisen edistämisvelvoite. Maakuntakaavoituksessa tullaan jatkossa entistä sel-keämmin keskittymään yhteisesti valittujen ja prosessoitujen maakunnan kehityksen kannalta stra-tegisten, kuntarajat ylittävien maakunnallisten teemojen käsittelyyn. On tärkeää, että kaikki proses-seissa mukana olevat viranomaiset sitoutetaan omilla toimillaan myös edistämään tehtyjä valintojaelinvoimaisen maakunnan rakentamiseksi. Velvoitteen poistaminen maankäyttö- ja rakennuslaistaantaa siten vääränlaisen kuvan kuntakaavoituksen suuntaan ja velvoite tulee näin ollen säilyttääko. laissa.

Lakiesityksen voimaanpanolain 12 §:ssä käsitellään kunnalta maakunnalle siirtyvien muiden kuinsote-tehtävien hoitamiseksi käytössä olevien toimitilojen siirtymistä maakunnan hallintaan. Lakiesi-tyksen 12 §:n todetaan, että maakunnan ja kunnan välillä solmitaan tilojen vuokrasopimus vähin-tään 3 vuodeksi. Toisaalta voimaanpanolain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että maa-

EDUNV: 28/2015§ 6, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 29

kunta ja kunta voivat sopia vuokrasopimuksesta toisinkin. Uuden maakunnan tarkoituksenmukai-sen toimipisteverkoston luomiseksi, laadukkaan asiakaspalvelun turvaamiseksi ja tehokkaan hal-linnon järjestämiseksi nykyisten toimipisteiden sijaintia on tarkasteltava uudelleen joillakin toi-mialoilla. Lisäksi eri toimialojen yhteisistä asiakaspalvelupisteistä on mahdollista saada synergia-etuja. Tästä syystä kunnan ja maakunnan välisistä vuokrasopimuksista pitää pystyä sopimaanmaakunnan ja kunnan välillä tarkoituksenmukainen loppuratkaisu huomioiden. Lakiesitystä pitäätältä osin selventää siten, että se jättää maakunnille mahdollisuuden tuottaa asiakasta palveleva jakustannustehokas palvelupiste- ja toimipaikkaverkosto vuoden 2019 alusta alkaen.

Päätös

Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 767 4364, [email protected]

EDUNV: 28/2015§ 6, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 30


TALOUSTARKASTAJAN MÄÄRÄAIKAISEN TOIMEN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN

Asia Taloustarkastaja Heli Tyyskänen on kirjeellään 20.3.2017 ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle1.10.2017 alkaen.

Tyyskäsen tehtäviin kuuluvat Central Baltic ohjelman valtion vastinrahoituksen ja Aiko-rahoituksenseuranta-, tarkastus- ja maksatustehtävät sekä liiton hankkeiden talousseuranta ja maksatusha-kemusten valmistelu. Lisäksi tehtäviin sisältyy viraston sisäinen valvonta ja tarkastus.

Taloustarkastaja tulee toimimaan hallinnon vastuualueella ja hänen toimenkuvaansa laajennetaantalous- ja henkilöstöhallinnon tehtävillä. Tehtäviin ei kuulu viraston sisäinen valvonta ja tarkastus.

Toimen kelpoisuusehtona on kirjanpitoon ja palkanlaskentaan soveltuva korkeakoulututkinto. Teh-tävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää työkokemusta rahoitusohjelmista ja hankkeiden hal-linnoinnista. Lisäksi arvostetaan kielitaitoja ja kunnallishallinnon tuntemusta.

Työsuhteen ehdot määräytyvät kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaanja hakijoita pyydetään esittämään palkkatoivomuksensa. Käytössä olevaan tehtävien vaativuudenarviointiin perustuva tehtäväkohtainen palkka on 3 300 euroa/kk. Työkokemukseen ja henkilökoh-taiseen työsuoritukseen perustuvan henkilökohtaisen lisän enimmäismäärä on 30 % tehtäväkoh-taisesta palkasta.

Sote- ja maakuntauudistukseen perustuen toimi on tarkoituksenmukaista täyttää määräaikaisenaajalle 1.9.2017–31.12.2018.

Hakuilmoitus julkaistaan Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä sekä mol.fi-verkkosivuilla.

Valmistelija PM/MR/EP/mk


Maakuntahallitus päättää

1. julistaa taloustarkastajan määräaikaisen (1.9.2017 - 31.12.2018) toimen haettavaksi2. valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään palkkauspäätöksen2. että KVTES:n mukainen tehtäväkohtainen palkka on 3 300 euroa/kk3. että työsuhteen koeaika on neljä kuukautta.

Päätös

Lisätietoja Vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, [email protected]

HALL: 73/2017§ 7, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 31


VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNNÖN 2017 - 2018 HYVÄKSYMINEN

Asia Vuoden 2015 kuntalaki (410/2015) tulee kokonaisuudessaan voimaan 1.6.2017. Jatkossa kunnissaja kuntayhtymissä hallintosääntö on ainoa johtosääntö. Uusimuotoiseen hallintosääntöön otetaanmääräykset, jotka aiemmin olivat erillisissä hallintosäännössä, valtuuston työjärjestyksessä, tarkas-tussäännössä, palkkiosäännössä jne. Varsinais-Suomen liiton hallintosääntö uudistetaan vastaa-maan lakimuutoksia. Hallintosääntöluonnos on laadittu hyödyntäen Kuntaliiton mallia sekä voimas-sa olevaa vuoden 2014 hallintosääntöä. Hallintosääntöä on myös vähäisessä määrin uudistettuolosuhteiden muutosten ja käytännön tarpeiden johdosta. Maakuntahallitukselle esitetään hallinto-säännön hyväksymistä omalta osaltaan 22.5.2017 ja sen esittämistä maakuntavaltuuston hyväk-syttäväksi 12.6.2017.

Hallintosäännön taloutta ja valvontaa, maakuntavaltuustoa, päätöksentekoa ja hallintomenettelyjäkoskevissa osioissa on käytetty hyvin pitkälti Kuntaliiton mallia ottaen huomioon, että niiden asiasi-sältö määräytyy keskeisesti suoraan kuntalain mukaan. Valmistelua on edelleen jatkettu yhteis-työssä muiden maakunnan liittojen kanssa.

Enemmän tarkoituksenmukaisuusharkintaa käsittävissä osioissa on noudatettu liiton voimassaole-vaa hallintosääntöä, johon pohjautuu hallinnon ja toiminnan järjestämisen osa. Perussopimukseen18.5.2015 ei esitetä muutoksia.

Kuntalain 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella esitys tehtäviään koske-viksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Lisäksi tarkas-tuslautakunnalle tulee merkittävä uusi tehtävä koskien sidonnaisuusilmoituksien vastaanottamistaja toimittamista maakuntavaltuuston tiedoksi kuntalain 84 § mukaisesti. Hallintosääntöluonnos si-sältää tarkastuslautakuntaa koskevat säännökset. Tarkastuslautakunta hyväksyi omalta osaltaanluonnoksen kokouksessaan 10.5.2017.

Samalla kun uusi Varsinais-Suomen liiton hallintosääntö hyväksytään, kumotaan 1.7.2017 alkaenseuraavat säännöt: 1) Hallintosääntö 16.6.2014, 2) Maakuntavaltuuston työjärjestys 15.6.2009 ja3) Tarkastussääntö 1.1.2009.

Maakuntahallitus (mh 24.4.2017 § 57) päätti esittää, että maakuntavaltuusto päättää muuttaa Var-sinais-Suomen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntöä 1.3.2013 siten, että päätös tulee voi-maan 1.9.2017. Tällöin luottamushenkilöiden palkkiosääntöä koskevat pykälät 139 – 150 tulevatnoudatettaviksi 1.9.2017 lukien, jolloin myös nykyinen palkkiosääntö kumotaan.

Hallintosäännön uudistamisessa on otettu huomioon mahdollisten uusien maakuntien käynnistymi-nen vuoden 2019 alusta. Mikäli maakuntauudistus toteutuu hallituksen suunnitelman mukaisesti,lakkaavat maakunnan liitot vuoden 2018 lopussa ja hallintosäännöt menettävät siten merkityksen-sä.

Kuntalain 14 § mukaan valtuusto päättää hallintosäännöstä. Siten hallintosäännön määräystensisältö on maakuntavaltuuston harkinnassa kuntalain asettamissa rajoissa. Päättäessään hallinto-säännöstä valtuusto samalla määrittelee oman asemansa kunnan/kuntayhtymän päätösvallankäyttäjänä, päättää toimielinten ja viranhaltijoiden välisestä työnjaosta ja ratkaisee, annetaankokunnan/kuntayhtymän viranomaiselle valta omalla päätöksellään siirtää toimivaltaansa edelleen.Valtuusto tekee toimivallan siirtoa koskevat päätökset aina hallintosäännöllä.

Oheismateriaalit:

1. Luonnos Varsinais-Suomen liiton hallintosäännöksi 2017 -20182. Voimassa olevat johtosäännöt

Valmistelijat MR/PM/JS/mk


HALL: 74/2017§ 8, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 32

Maakuntahallitus päättää maakuntavaltuustolle, että

1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 2017 -20182. maakuntavaltuusto kumoaa nykyisen hallintosäännön, maakuntavaltuuston työjärjestyksen jatarkastussäännön 1.7.2017 lukien sekä palkkiosäännön 1.9.2017 lukien.

Päätös

Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040-761 5509, vs. hallintojohtaja Petra Määttänen p. 044-797 2259,[email protected]

HALL: 74/2017§ 8, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 33


Maakuntahallitus 22.5.2017 Oheismateriaali

Varsinais-Suomen liiton johtosäännöt

30.6.2017 asti

Hallintosääntö

Maakuntavaltuuston työjärjestys

Palkkiosääntö

Tarkastussääntö

Sivu 34§ 8, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Johtosäännöt

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Oheismateriaali Maakuntavaltuusto 16.6.2014 § 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ


2


3

VARSINAIS-SUOMEN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.10.1996 Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa 22.11.2004 Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa 8.12.2008 Muutos hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.6.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 § Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Sen lisäksi, mitä kuntalaissa (365/95), alueiden kehittämislaissa (602/02), maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/99), raken-nerahastolaissa (1401/2006) ja rakennerahastoasetuksessa (311/2007) sekä muissa maakunnan liittoja koskevissa la-eissa ja säädöksissä säädetään ja mitä on määrätty jäsenkuntien hyväksymässä perussopimuksessa, hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin osalta nouda-tetaan lisäksi luvussa 6 määriteltyjä säännöksiä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla johtosäännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovel-letaan toissijaisena: – Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston työjärjestys – Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntö – Varsinais-Suomen liiton tarkastussääntö – Varsinais-Suomen liiton historiarahaston sääntö 2 § Toimivalta Kuntayhtymän ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto siten kuin siitä laissa säädetään tai perussopimuksessa mää-rätään. Kuntayhtymän muuta kuin maakuntavaltuustolle kuuluvaa toimintavaltaa käyttää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Muu toimielin ja maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. Toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelo annetaan tiedoksi maakuntavaltuus-tolle vuosittain syyskokouksessa. 3 § Muut toimielimet Kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää. Muiden toimielimien tehtävistä, toimival-lasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta päättää maakuntahallitus.


4

4 § Maakuntavirasto ja henkilöstö Maakuntavirastosta, sen yksikköjaosta ja tehtävistä sekä henkilöstöstä päättää maakuntahallitus, ellei perussopimuksessa toisin määrätä. 2 luku Kokousmenettely 5 § Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä sekä soveltuvin osin toimitus- ja katselmusmiesten kokouksissa. EU-ohjelmien toimeenpanossa noudatetaan, mitä erikseen on päätetty kyseisten hallintoelimien työjärjestyksissä. 6 § Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 7 § Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokous-kutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla vä-hintään viisi (5) päivää ennen kokousta. Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voi-daan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä laajuudessa kuin toimielin päättää ja asianosaiset ovat antaneet suostumuksensa 8 § Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 9 § Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteel-linen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle.


5

10 § Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 11 § Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Pu-heenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epä-järjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 12 § Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten toimielimen iältään vanhimman jäsenen puheenjohdolla tilapäinen puheenjohtaja. 13 § Läsnäolo toimielinten kokouksissa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksissa on tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoi-keus: – maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla. – – muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajilla ja maakuntajohtajalla. – Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksesta määrätään maakuntavaltuuston työjärjestyksessä. 14 § Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi määrätä muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakunta-johtaja. 15 § Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan en-nen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.


6

Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä lukuun ottamatta hallituksen toiminnan sisäisiä järjestelyjä koskevia asioita, joissa esittelijänä toimii hallituksen puheenjohtaja. Esittelijän ollessa esteellinen tai poissa esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. Muun toimielimen kuin hallituksen esittelijästä määrätään toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätök-sellä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esit-telyä. 16 § Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen rat-kaistavaksi. 17 § Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä maakuntavaltuuston työjärjestyksessä määrä-tään. 18 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöy-täkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta; päätösehdotus; esteellisyys ja sen peruste; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; eriävä mielipide; sekä sen henkilön nimi- ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.


7

3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä; merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkir-jaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Viranhaltija- ja luottamushenkilöpäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. 19 § Maakuntahallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. 20 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Kuntayhtymän viranomaisen on seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta ilmoitettava maakuntahallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Jos pöytäkirjaa ei tar-kasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. 3 luku Kuntayhtymän talous 21 § Talousarvion täytäntöönpano Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrära-hat ja tuloarviot. Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivalta edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 22 § Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä maakuntavaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jäl-keen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talous-arvion muutosehdotusta ei voida maakuntavaltuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vas-taavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus mää-rärahoihin.


8

EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen teknisten tukien osalta muutokset käsitellään samoin kuin niiden käyttösuunnitel-mien hyväksyminen. 23 § Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti maakuntahallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viran-haltijoille. Maakuntajohtaja päättää irtaimiston poistoista ja kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymi-sestä. 24 § Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poista-mattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Maakuntavaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyö-dykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 25 § Rahatoimen hoitaminen Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamista ja lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talous-arvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutok-sista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 26 § Maksujen määrääminen Maakuntavaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 27 § Riskienhallinta ja sisäinen valvonta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-jestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.


9

28 § Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla. Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat hyväksyy ja määrää maksettaviksi maakuntajohtaja. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranhaltija, jolle ko. tehtävä on kussakin oh-jelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 29 § Muu toimivalta taloushallinnossa Maakuntahallitus ratkaisee seuraavat talousasiat – antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, – päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumisesta, – päättää kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta. Maakuntajohtaja päättää seuraavat talousasiat – vakuutuksien ottamisesta, pankkitilien avaamisesta, lopettamisesta ja arvopaperien säilyttämisestä sekä

varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän kannalta turvaavalla ja edullisella tavalla. – kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat ja vastaanottajat, – hankinnoista maakuntahallituksen määrittelemissä rajoissa sekä hankintoihin oikeutetuista viranhalti-

joista, – asiakirjoista kuntayhtymälle suoritettavista lunastushinnoista ja kuntayhtymän palvelumaksuista – merkkipäivälahjoista ja huomionosoituksista mukaan lukiten liiton pöytästandardin luovuttaminen. 4 luku Muut määräykset 30 § Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava eri kieliryhmien tarpeet tasapuoli-sesti huomioon. Kuntayhtymän palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kai-killa kunttayhtymän tehtäväalueilla. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty ja päätetty. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien kohdalla noudatetaan ohjelma-asiakirjoissa määriteltyä kieltä.


10

31 § Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kuntayhtymän tiedottamisen periaat-teista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kuntayhtymän viranhaltijoista. Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien osalta noudatetaan komission hyväksymää ohjelmakohtaista tiedotussuunnitelmaa (”communication plan”). 32 § Jäsenkuntien asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot maakuntahallitukselle sen päät-tämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden viikon kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 33 § Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitusoikeus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Hallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa hallituksen puolesta. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa maakuntahallituksen puheenjohtaja ja varmentaa maakuntajohtaja, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Maa-kuntahallituksen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa maakuntajohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Muun toimielimen toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Toimie-limen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi yksinkin toimielimen määräämissä rajoissa allekirjoittaa toimielimen päätök-seen perustuvan asiakirjan. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset voi toimielimen pöytäkirjanpitäjä yksinkin todistaa oikeaksi. Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. EU-ohjelmien osalta tiettyjen, komission yleisasetuksessa määriteltyjen hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisteh-tävien osalta nimenkirjoitusoikeus ohjelmien toimeenpanon kohdalla on niillä viranhaltijoilla, jotka on mainittu ohjelma-asiakirjassa. 34 § Asiakirjojen lunastus Maakuntahallitus päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. 35 § Tarkastussääntö Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.


11

36 § Viraston johtoryhmä Viraston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja ja osaamisryhmien johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- ja toimenhaltijat. 5 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 37 § Luvun määräysten soveltaminen Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää maakuntahallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty. Työsopimussuhteesta käytetään jäljempänä nimitystä toimi. 38 § Toimivalta viran ja toimen perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntavaltuusto päättää täytettävän viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta työsuh-teeksi. Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta. 39 § Viran haku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Maakuntajohtajan viran julis-taa haettavaksi maakuntahallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymässä työsopimussuhteessa tai määräai-kaisessa virkasuhteessa vähintään kolme kuukautta, tai kun kysymyksessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää. 40 § Virkojen ja toimien kelpoisuusehdot Maakuntahallitus päättää virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista. Virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista pidetään erillistä luetteloa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaisesti henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhtee-seen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Asiasta päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. 41 § Virka- ja työsuhteeseen ottaminen Maakuntavaltuusto ottaa virkaan maakuntajohtajan. Maakuntahallitus ottaa muut vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät.


12

Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka ottaa palvelukseen. 42 § Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 §:ssä tarkoitetussa ta-pauksissa päättää maakuntavaltuusto. 43 § Virka- ja työvapaa Jollei 48 §:stä muuta johdu, maakuntahallitus päättää alaisensa henkilöstön virka- ja työvapauden myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- ja työvapauden. Sama viranomainen päättää myös sijaitsen palkkauksesta. 44 § Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä, peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntahallitus. 45 § Virantoimituksesta pidättäminen Ottava viranomainen päättää virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Huomautuksen antamisesta päättää maakuntajohtaja. Palvelussuhteen jatkamisesta virallisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen päättää se, joka valitsee viran- tai toimen-haltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eläkkeellesiirtymispäivää. 46 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. 47 § Varahenkilöiden määrääminen Maakuntajohtajan varahenkilöinä toimivat maakuntahallituksen määräämät osaamisryhmien johtajat. Maakuntajohtaja päättää muista varahenkilöjärjestelyistä. 48 § Viranhaltijoiden toimivalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ratkaisee seuraavat henkilöstöasiat, ellei hän ole siirtänyt tässä pykälässä hänelle annettua toimivaltaa edelleen alaiselleen viranhaltijalle:


13

– myöntää itseään lukuun ottamatta henkilöstön vuosilomat. Maakuntajohtajan vuosiloman myöntää maa-kuntahallitus.

– myöntää sellaisen virkavapauden ja työvapaan, jonka saamiseen viran- ja toimenhaltijalla on lainsäädän-

nön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus. – myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työvapaan palkallisena enintään viikoksi ja palkattomana

enintään kuukaudeksi. – päättää henkilöstön virkamatkoista ja päättää henkilöstön osallistumisesta opinto- ja koulutustilaisuuksiin. – määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon sekä – päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutki-

muksiin määräämisestä. 49 § Virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen Maakuntajohtaja päättää asioista, joissa virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on sopimuksessa määrä-tyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan. 50 § Kuntayhtymän edustaminen Maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat muihin toimielimiin. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edusta-maan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa mää-räämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet. Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta, kun-tayhtymän edustajien nimeämisestä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä, ellei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. 6 luku Toimivalta aluekehittämisasioissa ja alueiden käytön suunnitteluasioissa 51 § Aluekehittämisasiat Maakuntavaltuusto päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisesta maakuntaohjelmasta. Maakuntahallitus päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisista muista ohjelmista ja suunnitelmista, maakunnan kehit-tämisrahan ja kuntayhtymälle osoitettujen kansallisten EU-ohjelmien rahoitusten myöntämisestä sekä hyväksyy ohjelma-sopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot valtion piiriviranomaisille. 52 § Alueiden käytön suunnitteluasiat Maakuntavaltuusto päättää maakuntasuunnitelman laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä.


14

Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväksymisestä. Maakuntahallitus antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueiden käyttöä koskevat lausunnot. 53 § Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehittämis- ja alueiden käytön suunnitteluasioissa Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Maakuntahallitus voi siirtää muilta osin lausuntojen antamista ja esitysten tekemistä maakuntajohtajan tehtäväksi. 7 luku EU-ohjelmien toimeenpanoa koskevat erillismääräykset 54 § Hallintosäännön soveltaminen EU-ohjelmien hallintoon ja EU-ohjelmia koskevat muut säännöt Liitolle erikseen osoitettujen EU-ohjelmien hallinnointiin ja ohjelmien toimeenpanoon liittyen kuntayhtymän päätöksente-koon ja toimivaltasuhteisiin ovat voimassa seuraavat säädökset: - Yleisasetus (Neuvoston asetus 1083/2006) siihen liittyvä komission asetus 1828/2006 täytäntöönpanoa koskevista sään-nöistä - Euroopan aluekehitysrahastosta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston (EY) asetus (1080/2006), ns. EAKR-asetus - kansallinen tukikelpoisuusasetus 1079/2007 (Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tu-kikelpoisuudesta) Hallintosäännön ohella EU-ohjelmien toimeenpanoa ohjataan myös seuraavien sääntöjen kautta: - ohjelmakohtaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset, jotka maakuntahallitus osaltaan hyväksyy ja EU:n komissio vahvistaa ohjelmittain - seurantakomiteaa (Monitoring Committee), hallintokomiteoita (Steering Committees), tarkastusryhmää (Group of Audi-tors) ja teknistä sihteeristöä (Joint Technical Secretariat) koskevat, erikseen vastaavien elimien vahvistamat työjärjestykset (Rules of Procedures) 55 § Toimivalta EU-ohjelmissa Maakuntahallitus voi siirtää EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luot-tamushenkilölle, maakuntajohtajalle ja viranhaltijoille. Toimivaltainen viranomainen/ viranhaltija on määritelty erikseen kussakin Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa. Toimivallan siirto koskee myös ohjelmia ja tehtäviä, joissa liitto toimii ns. välittävänä elimenä. Välittävän elimen kohdalla on noudatettava erikseen varsinaisen hallinto-, todentamis- ja tarkastusvi-ranomaisen ohjeistusta. 56 § Muut toimielimet EU-ohjelmien toimeenpanossa EU-ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia varten on nimitetty ohjelmakohtaiset toimielimet (seurantakomiteat, hallinto-komiteat), jotka käyttävät niille osoitettua valtaa EU-säädösten, ohjelma-asiakirjojen ja hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksien perusteella. Maakuntahallitus tekee esityksen edustajistaan ko. toimielimiin. Lopullinen päätös toimielimien kokoonpanosta tehdään valtion keskushallintotasolla.


15

57 § EU-varojen käyttöä koskevat säännökset Päätösvalta hankkeiden EU-hankkeiden rahoituksesta on sillä toimielimellä/viranhaltijalla, jolle se kussakin ohjelman hal-linto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa on osoitettu. EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranomainen/viranhaltija, jolle ko. tehtävä on ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoitettu. 58 § EU-ohjelmien hallinnointiin osoitettujen erillisvarojen käyttö EU-ohjelmien toimeenpanossa käytetään ohjelmien hallinnointiin varattua ohjelmakohtaista teknistä tukea, jonka koko-naismäärä on sovittu komission hyväksymässä ohjelma-asiakirjassa. Ohjelmien seurantakomiteat vahvistavat vuosittain teknisen tuen budjetin ja maakuntajohtaja vahvistaa ohjelmakohtaisesti vuosittaisen käyttösuunnitelman ja sen mahdolliset muutokset.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.10.1995 Voimaantulo 1.11.1995 alkaen Muutettu maakuntavaltuustossa 14.6.1999 Muutettu maakuntavaltuustossa 15.6.2009 1 luku Yleiset määräykset 1 § Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt

Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu.

Maakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa.

Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerintehtävistä huolehtii maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija.

2 § Valtuustoryhmän muodostaminen

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava maakuntavaltuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään maakuntavaltuuston puheenjohtajalle.

Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

3 § Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen

Liittymisestä valtuustoryhmään tai siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.

Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti maakuntavaltuustolle.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 2 2 luku Valtuutetun aloiteoikeus 4 § Valtuutettujen aloitteet

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava.

Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.

5 § Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys

Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä.

6 § Valtuutetun kyselyt

Esityslistassa mainittujen asioiden ja mahdollisten aloitteiden tultua käsitellyksi on valtuutetuilla oikeus tehdä lyhyitä kyselyjä kuntayhtymän hallintoon liittyvistä kysymyksistä, jolloin paikalla olevilla viranhaltijoilla tai luottamushenkilöillä on tilaisuus välittömästi antaa vastauksensa. Tarvittaessa voidaan vastauksen antaminen siirtää seuraavaan kokoukseen.

3 luku Maakuntavaltuuston kokoukset 7 § Kokouskutsu

Kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto kuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 3 8 § Esityslista

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakuntavaltuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä.

Maakuntavaltuuston esityslista laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Maakuntavaltuusto päättää, mitkä esityslistan liitteet toimitetaan molemmilla kielillä.

9 § Kokouksesta tiedottaminen

Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, jossa maakuntavaltuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

10 § Valtuutetun henkilökohtaisen varajäsenen kutsuminen

Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta maakuntavaltuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös maakuntavaltuuston sihteerille.

Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys maakuntavaltuuston ratkaistavaksi.

11 § Maakuntahallituksen edustus maakuntavaltuuston kokouksessa

Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä.

Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.

Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu.

12 § Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä maakuntavaltuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

Puheenjohtaja voi tarvittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 4

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja.

13 § Läsnäolevat valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet Läsnäoleviksi katsotaan valtuutetut ja valtuutettujen henkilökohtaiset varajäsenet, jotka ovat ilmoittaneet

ennen kokouksen avaamista tai sen kestäessä saapuneensa kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissaoleviksi.

Maakuntavaltuuston kokouksen avauksen jälkeen puheenjohtaja toteaa läsnäolevien valtuutettujen sekä

esteen ilmoittaneiden valtuutettujen sijaan kutsuttujen henkilökohtaisten varajäsenten lukumäärän sekä onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

14 § Nimenhuuto Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä nimenhuudon, joka

toimitetaan kunnittain aakkosjärjestyksessä, jos se läsnäolevien toteamiseksi on tarpeen. 15 § Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

Käsittelyn pohjana (pohjaehdotuksena) on maakuntahallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus.

Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta.

16 § Puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa:

1) asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien

suuruuden mukaisessa järjestyksessä; 2) puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä

tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita; sekä

3) repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.



Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 17 § Puheenvuorojen käyttäminen

Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta.

Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan.

18 § Pöydällepanoehdotus

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely.

Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu KuntaL 53 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti.

19 § Ehdotukset

Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista.

Jos maakuntavaltuusto on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus ""jaa"" tai ""ei"" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys toimitetaan avoimesti. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jota puheenjohtaja on äänestänyt.

Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se maakuntavaltuuston päätökseksi.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sivu 6 20 § Äänestystapa

Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla. Valtuutettujen äänimäärästä säädetään perussopimuksessa.

21 § Äänestysjärjestys

Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että:

1) ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta.

Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotuk-selle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan;

2) jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä

3) jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

22 § Toivomusponsi

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen maakuntavaltuusto voi hyväksyä maakuntahallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa maakuntavaltuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä.

4 luku Vaalit 23 § Yleiset määräykset

Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä.

Äänestysliput annetaan maakuntavaltuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä.

Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu.

24 § Vaalitoimituksen avustajat



Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

Suhteellinen vaali 25 § Maakuntavaltuuston vaalilautakunta

Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on kolme jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

26 § Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat ovat viimeistään annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

27 § Ehdokaslistojen laatiminen

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 28 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

28 § Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

29 § Ehdokaslistojen yhdistelmä

Sitten kun edellä 28 §:ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero.



Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista maakuntavaltuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja maakuntavaltuustolle julkiluettava.

30 § Vaalitoimitus

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

31 § Vaalin tuloksen toteaminen ja äänestyslippujen säilyttäminen

Nimenhuudon päätyttyä maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntavaltuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle.

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

5 luku Pöytäkirja 32 § Pöytäkirja

Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään.

33 § Pöytäkirjan tarkastus

Maakuntavaltuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei maakuntavaltuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITON LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Maakuntavaltuuston hyväksymä 14.10.1996 Muutettu maakuntavaltuustossa 9.6.1997 Muutettu maakuntavaltuustossa 16.10.2000 Muutettu maakuntavaltuustossa 1.12.2003 Muutettu maakuntavaltuustossa 22.11.2004 Muutettu maakuntavaltuustossa 8.12.2008 Muutettu maakuntavaltuustossa 10.12.2012. Päätös tulee voimaan 1.3.2013. 1 § Soveltamisala

1. Varsinais-Suomen Liiton luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä sekä kustannuksista, joita luottamus-toimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, sekä matkakustannusten korvausta ja päivärahaa tämän palk-kiosäännön mukaan.

2 § Kokouspalkkiot

1. Varsinais-Suomen Liiton toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti:

Maakuntavaltuusto ja sen valiokunnat, tarkastuslautakunta, maakuntahallitus ja sen asettamat toimikunnat ja sen jaostot sekä saaristolautakunta 132 euroa ja muut toimielimet 105 euroa.

2. Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjohtajalle suoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäsenen 1 momentissa mainittua kokouspalkkiota korotettuna 50 %:lla.

3. Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maakuntahallituksen, samoin kuin maakuntahallituksen puheenjohtajalle, varapu-heenjohtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuuston kokoukseen tai muiden hallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen puheenjohtajana tai muutoin määrätylle edustajalle suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallintoelimen jäsenille.

3 § Samana päivänä pidetyt kokoukset

1. Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritetaan 2 §:n 1 momentissa mainitun kokouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä, jokaista kolmen tunnin jälkeen alkavaa tuntia kohden.

2. Jos toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksen katsotaan ne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aika ole yli kaksi tuntia.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 2 4 § Vuosipalkkiot

1. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajille suoritetaan edellä 2 §:ssä määrättyjen kokouspalkkioiden lisäksi puheenjohtajan tehtävistä palkkiota vuosittain seuraavasti:

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja 2300 euroa Maakuntahallituksen puheenjohtaja 4600 euroa ja varapuheenjohtajat 1725 euroa. 2. Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeutensa vuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen maksetaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta kohden vuosipalkkion 365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään.

5 § Sihteerin palkkio

1. Toimielimen sihteerinä toimivalle luottamushenkilölle suoritetaan 2 §:n 1 momentissa mainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuukausi- tai muuta eri palkkiota.

6 § Katselmus, neuvottelu, toimitus

1. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon maakuntavaltuuston tai -hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka erityisestä syystä muukin jäsen osallistuu ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 132 euroa.

2. Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon Varsinais-Suomen

liiton toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 132 euroa.

7 § Tilintarkastajat

Tilintarkastajalle suoritetaan palkkio laskun perusteella. 8 § Erityistehtävät

Maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen luottamushenkilölle määräämästä erityistehtävästä maakuntahallituksen harkinnan mukaan voidaan suorittaa palkkiota 132 euroa.

9 § Ansionmenetyksen korvaus

1. Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmenetyksestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 §:ssä tarkoitetuista kustannuksista kultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalenterivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärän päättää maakuntahallitus.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Luottamushenkilöiden palkkiosääntö Sivu 3

2. Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittää työnantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimen hoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltä ajalta palkkaa.

3. Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikka virka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys ansionmenetyksestään.

4. Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvattava määrä on enintään tätä tarkoitusta varten maakuntahallituksen päättämän tuntikorvauksen mukainen tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kirjal-linen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kustan-nusten määrästä.

5. Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä, luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista. Kustannusten enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on määrätty.

10 § Vaatimuksen esittäminen

1. Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mukaan laskun hyväksyminen kuuluu.

11 § Palkkion maksamisaika

1. Tässä säännössä mainitut palkkiot maksetaan neljännesvuosittain. 12 § Matkakustannusten korvaus

1. Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi tehdyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateria-korvausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa soveltuvin osin kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.

10.2.2005


VARSINAIS-SUOMEN LIITON TARKASTUSSÄÄNTÖ Maakuntavaltuuston 10.6.1996 hyväksymä Maakuntavaltuusto 8.12.2008 Voimaantulopäivämäärä 1.1.1997 Lisäyksen voimaantulopäivä 1.1.2009 Valvontajärjestelmä 1 § Ulkoinen ja sisäinen valvonta

Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti.

Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus.

Tarkastuslautakunta 2 § Lautakunnan kokoonpano

Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja.

3 § Lautakunnan kokoukset

Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.

Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin.

Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä päättää lautakunta.

4 § Lautakunnan tehtävät

Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 §:ssä säädetään, lautakunnan on

1) seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi,

2) huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka

mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä


2

3) tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien

yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tilintarkastaja 5 § Tilintarkastajan valinta

Maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-yhteisön.

6 § Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät

Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 7 § Tilintarkastajan ilmoitukset

Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 §:n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Maakuntahallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisena maakuntahallituksen puheenjohtajalle ja maakuntajohtajalle.

8 § Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 §:ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 §:n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeellisiksi katsomat asiat.

9 § Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle

Lautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkas-tuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

10 § Kansainvälisiin EU-ohjelmiin liittyvä tarkastus

Liiton vastuulla olevassa kansainvälisessä EU-ohjelmien tarkastusviranomaistehtävässä noudatetaan lisäksi niitä menettelytapoja ja -vaatimuksia, joista on säädetty erityisesti Neuvoston yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 62 §:ssä sekä muissa tarkastusviranomaistoimintaan liittyvissä EY-säännöksissä.

Voimaantulo

Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.1997 ja sitä noudatetaan ensimmäisen kerran vuoden 1997 hallinnon ja talouden tarkastuksessa.

4.11.2008 MR/mk


Varsinais-Suomen liitto AsiaMaakuntahallitus 22.5.2017 Oheismateriaali 1

VARSINAIS-SUOMEN LIITONHALLINTOSÄÄNTÖ 2017 - 2018

LUONNOS

v.15.5

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Sivu 63§ 8, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Hallintosääntö

SISÄLLYSLUETTELO

I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen ....................................................................................................... 2Maakunnan johtaminen .................................................................................................................... 2Henkilöstöorganisaatio ..................................................................................................................... 5Toimivalta henkilöstöasioissa ........................................................................................................... 6Talous ja valvonta ........................................................................................................................... 11Ulkoinen valvonta ........................................................................................................................... 14Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ................................................................................................ 17

II OSA: Valtuusto ................................................................................................................................................. 18Maakuntavaltuuston toiminta ......................................................................................................... 18Maakuntavaltuuston kokoukset ...................................................................................................... 20Enemmistövaali ja suhteellinen vaali ............................................................................................. 27Valtuutetun aloite- ja kyselyoikeus ................................................................................................. 30

III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely .................................................................................................... 32Kokousmenettely ............................................................................................................................ 32Toimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta ...................................................................................... 40Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset ................................................................................ 45Muut määräykset ............................................................................................................................ 48


2

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KUNTAYHTYMÄ

I OSA: Hallinnon ja toiminnan järjestäminen

I LUKUMaakunnan johtaminen

1 §Hallintosäännön soveltaminen

Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekäpäätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön mää-räyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty.

Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan seuraavilla asiakirjoilla, joi-hin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena:- Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän perussopimus- Maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestys;- Historiarahaston sääntö

2 §Johtamisjärjestelmä

Kuntayhtymää johdetaan Varsinais-Suomen liiton toimintastrategian sekä talous- jatoimintasuunnitelman mukaisesti.

Maakuntavaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kun-tayhtymän päätösvaltaa. Maakuntavaltuusto siirtää toimivaltaansa hallintosäännönmääräyksillä.

Maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta jalaillisuuden valvonnasta. Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa, hallintoaja taloutta. Maakuntahallitus vastaa kuntayhtymän toiminnan yhteensovittamisesta,henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhal-linnan järjestämisestä.

Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena kuntayhtymän hallintoa, talou-denhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntajohtaja vastaa asioiden valmistelusta maa-kuntahallituksen käsiteltäväksi.

Viraston johtoryhmän muodostavat maakuntajohtaja ja vastuualuejohtajat sekämuut maakuntajohtajan päättämät viran- ja toimenhaltijat.

Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luot-tamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Muu toimielin ja maakuntajoh-taja voi siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

Toimivallan siirtämispäätöksistä on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa. Luetteloannetaan tiedoksi maakuntavaltuustolle vuosittain syyskokouksessa.


3

3 §Esittely maakuntahallituksessa

Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ollessapoissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen varahenkilökseen määrätty. Maakun-tajohtajaa koskevat asiat ratkaistaan maakuntahallituksen puheenjohtajan esitte-lystä.

4 §Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät

Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:

1. johtaa toimintastrategian sekä maakuntahallituksen tehtävien toteuttamisen edel-lyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskustelujapoliittisten ryhmien kanssa sekä pitämällä sopivin tavoin yhteyttä maakunnan asuk-kaisiin ja muihin sidosryhmiin;

2. vastata maakuntajohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtia maakun-tahallituksen ja -valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukai-sella tavalla; sekä

3. vastata siitä, että maakuntajohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arvioin-tikeskustelut.

5 §Kuntayhtymän viestintä

Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän viestintää ja tiedottamista. Maakuntahallitushyväksyy tiedotusohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista sekä nimeää vies-tinnästä vastaavat viranhaltijat.

Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioi-den valmistelussa ja päätöksenteossa.

Maakuntahallitus, maakuntajohtaja sekä vastuualuejohtajat huolehtivat, että maa-kunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina ole-vista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioidenvalmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otetaanhuomioon maakunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien osalta noudatetaan komission hyväksymää ohjel-makohtaista tiedotussuunnitelmaa (”communication plan”).


4

II LUKUToimielinorganisaatio

6 §Kuntayhtymän toimielimet

Kuntayhtymällä on edustajainkokous, maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja tar-kastuslautakunta.

Maakunnassa on alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden ja rakennera-hasto-ohjelman toimeenpanon yhteensovittamista varten maakunnan yhteistyö-ryhmä (MYR). Maakuntahallitus asettaa yhteistyöryhmän aluekehityslainsäädän-nössä säädettyjen tahojen edustajista. Sen tehtävät määritellään tarkemmin kulloin-kin voimassa olevassa laissa alueiden kehittämisestä. Yhteistyöryhmää koskevistatarkemmista määräyksistä säädetään yhteistyöryhmän työjärjestyksessä.

Maakuntavaltuusto voi perustaa muita pysyviä lautakuntia, neuvottelukuntia ja yh-teistyöryhmiä.

Kuntayhtymällä on muita toimielimiä sen mukaan kuin maakuntahallitus päättää.Muiden toimielimien tehtävistä, toimivallasta, kokoonpanosta ja jäsenten valinnastapäättää maakuntahallitus.

7 §Toimielinten koko ja toimikausi

Edustajainkokouksen, maakuntavaltuuston ja -hallituksen koko ja toimikausi määräy-tyvät kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti.

Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä kaksi muutajäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtaja ja vara-puheenjohtaja ovat maakuntavaltuutettuja. Tarkastuslautakunnan tehtävät on mää-ritelty § 49.

Muiden kuin yllä mainittujen toimielinten osalta koosta ja toimikaudesta päättää setoimielin, joka tekee toimielimen asettamispäätöksen. Toimielimen toimikausi ei voiolla pidempi kuin sen asettaneen toimielimen toimikausi.


5

III LUKUHenkilöstöorganisaatio

8 §Henkilöstö- ja vastuualueorganisaatio

Maakuntavirastosta, sen yksikköjaosta ja tehtävistä sekä henkilöstöstä päättää maa-kuntahallitus, ellei perussopimuksessa toisin määrätä.

9 §Maakuntajohtaja

Maakuntajohtaja ylimpänä viranhaltijana vastaa maakuntahallituksen toimialan toi-minnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa maakuntahallituksen alaisuudessa.

Maakuntajohtaja toimii vastuualuejohtajien esimiehenä.

10 §Vastuualuejohtajat

Vastuualueen johtaja toimii vastuualueellaan työskentelevän henkilöstön esimiehenäja vastaa vastuualueensa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumi-sesta. Vastuualueen johtaja vastaa vastuualueelle osoitettujen ydinprosessien sekähankkeiden ja työryhmien toiminnasta maakuntajohtajan ja maakuntahallituksen alai-suudessa.


6

IV LUKUToimivalta henkilöstöasioissa

11 §Maakuntahallituksen yleistoimivalta

Mikäli toimivallasta henkilöstöasioissa ei ole säädetty laissa eikä hallintosäännössä,toimivalta on maakuntahallituksella.

12 §Henkilöstövalinnat

Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan.

Maakuntahallitus ottaa muut vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevattyöntekijät.

Maakuntahallitus nimittää maakuntajohtajan varahenkilön. Maakuntajohtaja päättäämuista sijaisjärjestelyistä.

Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavienmääräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoistavirka- ja työehtosopimusta noudattaen.

Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, jokaottaa palvelukseen.

Maakuntahallitus päättää toistaiseksi täytettävän toimen perustamisesta ja lakkaut-tamisesta.

13 §Virkamääräysten ja työsopimusten allekirjoittaminen

Virkamääräykset ja työsopimukset allekirjoittaa maakuntajohtaja.14 §Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen

Maakuntavaltuusto päättää täytettävän viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja vir-kanimikkeen muuttamisesta.

15 §Päätösvalta virka- tai työsuhteeseen liittyvissä yksityiskohdissa

Maakuntajohtajan virkasuhteeseen liittyvistä yksityiskohdista päättää maakuntahalli-tus.

Maakuntajohtaja päättää henkilöiden virka- ja työsuhteiden yksityiskohdista.


7

16 §Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi

Maakuntahallitus päättää viran muuttamisesta työsuhteeksi.

17 §Kelpoisuusvaatimukset

Maakuntajohtajan tehtävään vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyväkäytännön kokemus maakunnan liiton toimialaan kuuluvissa tehtävissä.

Vastuualuejohtajilta vaaditaan tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto jakäytännön kokemus vastuualueen toimialaan kuuluvissa tehtävissä.

Muuhun virka- tai työsuhteeseen ottava viranomainen päättää virka- tai työsuhteenkelpoisuusvaatimuksista päättäessään sen perustamisesta.

18 §Haettavaksi julistaminen

Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija tai työn-tekijä avoinna olevaan virkaan tai toimeen. Maakuntajohtajan viran julistaa haetta-vaksi maakuntahallitus.

19 §Palvelussuhteeseen ottaminen

Virkasuhteeseen voidaan ottaa henkilö vain julkisella menettelyllä. Kunnallisesta vi-ranhaltijasta annetun lain perusteiden täyttyessä voidaan virkasuhteeseen ottaa hen-kilö myös ilman hakumenettelyä.

Työsopimussuhteisten osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä virkasuhteistenosalta on säädetty.

Virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä. Työsuhtee-seen ottava viranomainen voi sopia koeajasta.

20 §Virkaan ottaminen virkaan valitun irtisanouduttua ennen virantoimituksen alkamista

Jos haettavana olleeseen virkaan tai virkasuhteeseen valittu irtisanoutuu ennen vi-rantoimituksen alkamista eikä varalle ole valittu toista henkilöä, voidaan viranhaltijavalita niiden virkaa tai virkasuhdetta hakeneiden joukosta, jotka ilmoittavat hakemuk-sensa edelleen olevan voimassa.

21 §Harkinnanvaraiset virka- ja työvapaat

Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan enintään vuoden kestävästä virka- taityövapaasta sekä sen keskeyttämisestä ja peruuttamisesta.


8

Maakuntajohtaja päättää muun henkilöstön virka- ja työvapaista ja niiden keskeyttä-misestä ja peruuttamisesta.

22 §Muut kuin harkinnanvaraiset virkavapaat

Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää maakuntajohtajan sellaisesta virkava-paudesta tai työlomasta, johon viranhaltijalla on lainsäädännön tai virka- ja työehto-sopimuksen nojalla ehdoton oikeus.

Maakuntajohtaja päättää sellaisesta virkavapaudesta tai työlomasta, johon viranhal-tijalla tai työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdo-ton oikeus.

23 §Vuosilomat

Maakuntahallitus päättää maakuntajohtajan vuosilomasta.

Maakuntajohtaja myöntää muut vuosilomat.

24 §Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen päättää viranomainen, jolla ontoimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisessa. Jos toimivalta on eri viranomaisilla,siirtämisestä päättää maakuntahallitus.

25 §Sivutoimet

Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoi-men vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää maakuntajohtaja. Sivu-toimi-ilmoituksen hyväksymisestä ja kieltämisestä päättää maakuntajohtaja.

26 §Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Maakuntahallituksen puheenjohtaja päättää kunnallisen viranhaltijalain nojalla ter-veydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä maakuntajohtajalta sekä maakuntajoh-tajan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

Maakuntajohtaja päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä kunnallisenviranhaltijalain nojalla sekä määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin jatutkimuksiin.

27 §Virantoimituksesta pidättäminen

Maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Vä-liaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä ennen päättävän toimielimen kokoustapäättää maakuntavaltuuston puheenjohtaja.


9

Muun viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää virkaan ottanut viran-omainen. Muun viranhaltijan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä päättäämaakuntajohtaja.

Huomautuksen antamisesta päättää maakuntajohtaja.

Palvelussuhteen jatkamisesta työsopimuslain mukaisen eroamisiän jälkeen päättääse, joka valitsee viran- tai toimen haltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaaviimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eroamisikää.

28 §Virka- tai työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Virka- tai työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ot-tanut viranomainen.

29 §Lomauttaminen

Maakuntahallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista.

Viranhaltijan tai työntekijän lomauttamisesta päättää palvelussuhteeseen ottanut vi-ranomainen.

30 §Palvelussuhteen päättyminen

Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautu-neena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen.

Viranhaltijan ilmoitus virkasuhteen irtisanomisesta ja työntekijän ilmoitus työsuhteenirtisanomisesta saatetaan palvelussuhteeseen ottamisesta päättäneen viranomaisentietoon.

31 §Menetettyjen ansioiden korvaaminen ja palkan takaisinperiminen

Viranhaltijalle kunnallisen viranhaltijalain nojalla maksettavista korvauksista päättäävirkaan ottanut viranomainen.

Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuu-den takaisinperinnästä päättää virkaan ottanut viranomainen.

32 §Henkilökohtaiset lisät

Maakuntajohtaja päättää henkilöstölle myönnettävästä henkilökohtaisesta palkanli-sästä.


10

33 §Virka- ja työehtosopimuksen toimeenpano

Maakuntajohtaja päättää sellaisista virka- ja työehtosopimuksessa määrätyistä asi-oista, joissa kuntayhtymälle on jätetty määräysten soveltamiseen harkintavaltaa.

34 §Matkamääräykset

Virka- ja virantoimitusmatkoihin sovelletaan maakuntahallituksen hyväksymää mat-kustusohjetta.

35 §Ylityö, lisätyö ja varallaolo

Kukin esimies määrää tarvittaessa alaisensa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- tai sun-nuntaityöhön sekä varallaoloon.


11

V LUKUTalous ja valvonta

36 §Talousarvio ja taloussuunnitelma sekä sitovuustaso

Maakuntahallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet.

Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaiset ja hanke-kohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

Talousarviosta päättäessään maakuntavaltuusto määrittelee, mitkä ovat sen sitovinahyväksymät toiminnan tavoitteet. Maavaltuusto antaa talousarvion noudattamistakoskevat määräykset, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat viraston viranomai-sia.

Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Maakun-tahallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivalta edelleenalaisilleen viranhaltijoille.

37 §Talousarvion täytäntöönpano ja toiminnan ja talouden seuranta

Maakuntahallitus vastaa talousarvion ja taloussuunnitelman toteutumisesta.

Vastuualuejohtajat vastaavat oman vastuualueensa tehtävien toteuttamisesta jamäärärahojen käytöstä.

Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan maakuntahallitukselle sen päät-tämällä tavalla.

38 §Talousarvion muutokset

Talousarvioon tehtävät muutokset on esiteltävä maakuntavaltuustolle siten, ettämaakuntavaltuusto ehtii käsitellä muutosehdotukset talousarviovuoden aikana. Ta-lousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeusta-pauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen maakuntavaltuustolle ei voi enäätehdä talousarvion muutosehdotusta.

Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnantavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnan tavoitteiden tai tuloarvion muutos-esityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutukset määrärahoihin.

39 §Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen

Kuntayhtymän omaisuuden luovuttamisesta ja vuokraamisesta päättää maakunta-hallitus maakuntavaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti.


12

40 §Omaisuuden myyminen

Maakuntahallitus päättää käyttöomaisuuden myymisestä. Maakuntajohtaja päättääkuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä.

41 §Poistosuunnitelman hyväksyminen

Maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelmapoistojen perusteet.

Maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat.

Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.

42 §Rahatoimen hoitaminen

Kuntayhtymän rahatoimen tehtäviä ovat maksuvalmiuden ylläpitäminen, maksulii-kenteen hoito, lainarahoitus ja rahavarojen sijoittaminen.

Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän kokonaisvarallisuuden hoidon ja sijoitus-toiminnan perusteista. Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamisen ja lainan antami-sen periaatteista. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuusto päät-tää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista.

Maakuntahallitus päättää lainan ottamisesta ja lainan antamisesta noudattaen maa-kuntavaltuuston hyväksymiä periaatteita. Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottami-seen ja lainan antamiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen viranomaiselle.

Kuntayhtymän varojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kuntayhtymän edun mukaisestipäättää maakuntajohtaja.

Muutoin kuntayhtymän rahatoimesta vastaa maakuntahallitus.

Rahatoimen käytännön hoitamisesta vastaa hallintojohtaja.

43 §Maksuista päättäminen

Maakuntavaltuusto päättää kuntayhtymän palveluista ja muista suoritteista perittä-vien maksujen yleisistä periaatteista.

Maakuntahallitus päättää tarkemmin maksujen perusteista ja euromääristä. Maakun-tahallitus voi siirtää maksuista päättämiseen liittyvää toimivaltaansa alaiselleen vi-ranomaiselle.


13

44 §Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut

Pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu.

Jos tiedon esille hakeminen vaatii erityistoimenpiteitä, tiedonhausta peritään kiinteäperusmaksu, joka porrastetaan haun vaativuuden mukaan. Kopiosta ja tulosteestaperitään tällöin kiinteän perusmaksun lisäksi sivukohtainen maksu.

Maakuntahallitus päättää tarkemmin asiakirjojen antamisesta perittävien maksujenperusteista ja euromääristä.

45 §Hankinnat

Maakuntahallitus päättää kuntayhtymän hankinnoista. Maakuntahallitus voi dele-goida hankintoihin liittyvää päätösvaltaa alaiselleen viranhaltijalle.

46 §Tilien käyttöoikeus ja maksumääräys

Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla.

Kuntayhtymän laskut ja maksuasiakirjat hyväksyy ja määrää maksettaviksi maakun-tajohtaja.

EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viranhal-tija, jolle ko. tehtävä on kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässä osoi-tettu.

Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa edelleen alaisilleen viranhaltijoille.


14

VI LUKUUlkoinen valvonta

47 §Ulkoinen ja sisäinen valvonta

Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja si-säinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta val-vonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja.

Sisäinen valvonta on osa johtamista. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnanjärjestämisestä.

48 §Tarkastuslautakunnan kokoukset

Tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tilintarkasta-jalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on läsnäolo-velvollisuus lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä.

Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakunnan kokouksiin.

Tarkastuslautakunnan päätökset tehdään puheenjohtajan esittelystä. Kokousmenet-telyssä noudatetaan muutoin hallintosäännön määräyksiä.

49 §Tarkastuslautakunnan tehtävät ja raportointi

Sen lisäksi, mitä kuntalaissa säädetään, tarkastuslautakunnan on

1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkinseurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esi-tyksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi;

2. huolehdittava, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mah-dollistavat tilintarkastuksen suorittamisen julkishallinnon hyvän tilitarkastustavanedellyttämässä laajuudessa; sekä

3. tehtävä aloitteita ja esityksiä tarkastuslautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisentarkastuksen tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmu-kaisella tavalla.

Arvioinnin tulokset raportoidaan vuosittain maakuntavaltuustolle annettavassa arvi-ointikertomuksessa. Ennen arviointikertomuksen valmistumista tarkastuslautakuntavoi antaa maakuntavaltuustolle tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä. Tarkastuslau-takunta voi raportoida tilikauden aikana maakuntavaltuustolle myös muista merkittä-vistä havainnoista.


15

50 §Sidonnaisuusilmoituksiin liittyvät tehtävät

Tarkastuslautakunta valvoo kuntalaissa tarkoitettujen sidonnaisuuksien ilmoittamis-velvollisuuden noudattamista ja huolehtii sidonnaisuusrekisterin julkisten tietojen jul-kaisemisesta kuntayhtymän verkkosivuilla.

Tarkastuslautakunta on sidonnaisuusrekisterin rekisterinpitäjä.

Tarkastuslautakunnan on saatettava sidonnaisuusilmoitukset maakuntavaltuustolletiedoksi kerran vuodessa.

51 §Tilintarkastusyhteisön valinta

Maakuntavaltuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten tilintarkastus-yhteisön, jonka tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväk-symä yhteisö (JHTT-yhteisö). Yhteisön on määrättävä vastuunalaiseksi tilintarkasta-jaksi julkishallinnon ja -talouden hyväksytty tilintarkastaja (JHTT-tilintarkastaja). Tilin-tarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla.

Jos tilintarkastajia valitaan useampi kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat tilintarkastuk-sesta yhteisvastuullisesti.

Tilintarkastusyhteisö valitaan enintään kuuden tilikauden hallinnon ja talouden tar-kastamista varten.

52 §Tilintarkastajan tehtävät

Tilintarkastajan tehtävistä säädetään kuntalaissa.

Tilintarkastaja voi ottaa tarkastuslautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltä-vien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta,mikäli ne eivät ole ristiriidassa julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan kanssa.

53 §Tilintarkastuskertomus ja muu raportointi

Tilintarkastuskertomus tulee laatia ja käsitellä siten kuin kuntalaki määrää.

Tilintarkastaja ilmoittaa havaitsemistaan olennaisista epäkohdista viipymättä maa-kuntahallitukselle annettavassa tilintarkastuspöytäkirjassa. Tilintarkastuspöytäkirjaannetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.

Tilintarkastaja raportoi tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavain-noistaan tarkastuslautakunnan määräämällä tavalla.


16

54 §Tarkastuslautakunnan valmistelu maakuntavaltuustolle

Tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle arvionsa kuntayhtymän toiminnal-listen ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta ennen tilintarkastuskertomuksenvaltuustokäsittelyä. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessatehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakun-tahallituksen lausunnosta.

Tarkastuslautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihinsen valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta.

55 §Kansainvälisiin EU-ohjelmiin liittyvä tarkastus

Liiton vastuulla olevassa kansainvälisessä EU-ohjelmien tarkastusviranomaistehtä-vässä noudatetaan lisäksi niitä menettelytapoja ja -vaatimuksia, joista on säädettytarkastusviranomaistoimintaan liittyvissä EY-säännöksissä.


17

VII LUKUSisäinen valvonta ja riskienhallinta

56 §Maakuntahallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät

Maakuntahallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestämisestä sekä

1. hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat;2. valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen

mukaisesti ja tuloksellisesti; sekä3. antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-

jestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen merkittävimmistäriskeistä ja epävarmuustekijöistä.

57 §Viranhaltijoiden ja esimiesten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät

Maakuntajohtaja sekä vastuualuejohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhal-linnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueellaan, ohjeistavat alaisiaanvastuualueita sekä raportoivat maakuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

Vastuualuejohtajat vastaavat vastuualueensa riskien tunnistamisesta, arvioinnista,riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat maa-kuntahallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.

58 §Sisäisen tarkastuksen tehtävät

Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnin tuloksista sekä esit-tää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinen tarkastus raportoimaakuntahallitukselle sekä maakuntajohtajalle.

Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritellään maakun-tahallituksen hyväksymässä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa.


18

II OSA: Valtuusto

VIII LUKUMaakuntavaltuuston toiminta

59 §Edustajainkokouksen ja maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt

Edustajainkokouksesta määrätään Varsinais-Suomen liitto -kuntayhtymän perusso-pimuksessa. Edustajainkokous valitsee maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henki-lökohtaiset varajäsenet.

Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakunta-hallituksen puheenjohtaja. Kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu,joka johtaa puhetta, kunnes maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohta-jat on valittu. Maakuntavaltuustossa on kolme varapuheenjohtajaa.

Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajattoimikaudekseen, jollei maakuntavaltuusto ole päättänyt, että puheenjohtajiston toi-mikausi on maakuntavaltuuston toimikautta lyhempi. Puheenjohtaja ja varapuheen-johtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jol-loin vaalia ei tarvitse toimittaa.

Maakuntavaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmisteluajohtaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja, jollei maakuntavaltuusto toisin päätä.

Maakuntavaltuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muista sihteerinteh-tävistä vastaa maakuntavaltuuston määräämä viranhaltija.

60 §Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten.

Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava maa-kuntavaltuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien val-tuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuu-tettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen.

Maakuntavaltuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton.Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden val-tuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryh-män nimen kanssa.

61 §Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa

Valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle valtuus-toryhmään liittymisestä ja siitä eroamisesta. Liittymisilmoituksessa on oltava asian-omaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen.


19

Jos valtuutettu eroaa valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kir-jallisesti maakuntavaltuuston puheenjohtajalle.

Valtuutetut istuvat kokouksessa valtuustoryhmittäin puheenjohtajan hyväksymän is-tumajärjestyksen mukaisesti.


20

IX LUKUMaakuntavaltuuston kokoukset

62 §Maakuntavaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous

Maakuntavaltuusto voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouk-sen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyt-tää sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johonosallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous). Yleisölle on järjestet-tävä mahdollisuus seurata sähköistä kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussamainitussa tilassa.

Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa sa-lassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuul-tavissa tai nähtävissä.

Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että sähköisiin kokouksiintarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat ajantasaisia jatietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

63 §Kokouskutsu

Kokouskutsun antaa maakuntavaltuuston puheenjohtaja tai puheenjohtajan ollessaestyneenä varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika japaikka sekä käsiteltävät asiat.

Kokouskutsussa on mainittava, jos kyseessä on sähköinen kokous ja ilmoitettavaverkko-osoite sekä tila, jossa yleisö voi seurata kokousta. Kokouskutsussa on mai-nittava jos osa kokousasioista käsitellään suljetussa kokouksessa.

Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston ko-kousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosi-vuilla.

64 §Esityslista

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset maakunta-valtuuston päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syytole esteenä. Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaaleissa on salassa pidettäviätietoja, asiakirjaan tehdään merkintä salassapidosta.

Maakuntavaltuuston esityslista laaditaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Maakuntaval-tuusto päättää, mitkä esityslistan liitteet toimitetaan molemmilla kielillä


21

65 §Sähköinen kokouskutsu

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Täl-löin maakuntahallituksen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tarvittavat teknisetlaitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä.

66 §Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla

Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistaltapoistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintres-siä. Erityisestä syystä verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäi-nen kokousasia. Esityslistan liitteitä julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla harkin-nan mukaan.

67 §Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, kä-sittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa erikutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksenajasta ja paikasta.

68 §Varavaltuutetun kutsuminen

Valtuutetun, joka ei pääse kokoukseen tai on esteellinen käsittelemään esityslistallaolevaa asiaa, on viipymättä ilmoitettava esteestä tai esteellisyydestä maakuntaval-tuuston puheenjohtajalle tai sihteerille.

Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestäpuheenjohtajan tai sihteerin on kutsuttava valtuutetun sijaan perussopimuksen 13§:ssä tarkoitettu henkilökohtainen varajäsen.

69 §Läsnäolo kokouksessa

Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakun-tavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Maakun-tahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus.

Edellä mainituilla henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksentekemiseen, elleivät he ole samalla valtuutettuja.

Maakuntavaltuusto päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.


22

70 §Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla,joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä.

Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuu-tetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu japäätösvaltainen.

Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheen-johtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle.

Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu keskenkokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle.

Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa to-deta uudelleen läsnäolijat.

Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuuden,hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous.

71 §Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja

Puheenjohtaja johtaa kokousta kuntalain säätämällä tavalla. Puheenjohtaja voi tar-vittaessa maakuntavaltuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessavarapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakinasiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

72 §Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyy-destään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsit-telystä ja poistuttava paikaltaan. Jos asia käsitellään suljetussa kokouksessa, esteel-lisen henkilön on poistuttava kokouksesta.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyysmaakuntavaltuuston ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaaselvitys seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. An-nettuaan pyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava paikaltaan.

Henkilö, jonka esteellisyyden maakuntavaltuusto ratkaisee, saa osallistua esteelli-syyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeustilan-teessa.

Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.


23

73 §Asioiden käsittelyjärjestys

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, ellei maakuntavaltuusto toi-sin päätä.

Maakuntahallituksen ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos asian on val-mistellut tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta, tarkastuslautakunnan tai tila-päisen lautakunnan ehdotus on pohjaehdotus.

Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esi-tyslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin maakuntavaltuusto on tehnyt päätöksenasiasta, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos ehdotus on peruutettu ennen kuinmaakuntavaltuusto on tehnyt päätöksen asiassa, asia on poistettava esityslistalta.

74 §Puheenvuorot

Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella.

Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheen-johtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö.

Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen pu-heenjohtaja voi antaa

1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edusta-jalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä;

2. puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekätarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, kun käsitel-lään kyseisen toimielimen valmistelemaa asiaa; sekä

3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron.

Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennenmuita.

Kokouksen kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassarajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta siten, että ryhmäpuheenvuoro voikestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia.

Kokouspaikalla puheenvuoro on pidettävä omalta paikalta tai puhujakorokkeelta.


24

75 §Pöydällepano

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, pa-lauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyt-täisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitet-tava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yk-simielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotushylätään, asian käsittely jatkuu.

Asia, jota käsitellään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustossa eikä esityslistaa oletoimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, josvähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista pyytää asian pöydällepanoa.Muissa tilanteissa asian pöydällepanosta päätetään enemmistöpäätöksellä.

76 §Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheen-johtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kanna-tettu.

77 §Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaapohjaehdotuksen valtuuston päätökseksi.

Jos puheenjohtaja toteaa valtuuston yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyäehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen valtuuston päätökseksi.

78 §Äänestykseen otettavat ehdotukset

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka ontehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan otetaäänestykseen. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kui-tenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu.

Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä eh-dotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.


25

79 §Äänestystapa ja äänestysjärjestys

Äänestys toimitetaan äänestyskoneella, nimenhuudolla tai valtuuston päättämällämuulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti.

Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esit-tää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyyseuraavien periaatteiden mukaan:

1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdo-tusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaeh-dotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lo-pullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otet-tava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetet-tava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan.

2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määräl-tään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan eh-dotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksy-tään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.

3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuk-sista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen.

Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus taiyksimielisyys, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamistaja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan.

Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.

80 §Toimenpidealoite

Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen valtuusto voi hyväksyä käsitel-tyyn asiaan liittyvän toimenpidealoitteen. Toimenpidealoite osoitetaan maakuntahal-litukselle. Se ei saa olla ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä saa muuttaatai laajentaa päätöstä.

81 §Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

Maakuntavaltuuston pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjastatässä hallintosäännössä 120 §:ssä määrätään.

Maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaankokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouk-sessa.


26

82 §Päätösten tiedoksianto

Maakuntavaltuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen pidetään tarkas-tamisen jälkeen nähtävänä kuntayhtymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa sää-detään.


27

X LUKUEnemmistövaali ja suhteellinen vaali

83 §Vaaleja koskevat yleiset määräykset

Varajäsenet valitaan samassa vaalissa kuin varsinaiset jäsenet. Jos varajäsenet ovathenkilökohtaisia, varsinaisen ja henkilökohtaisen varajäsenen muodostamat ehdo-kasparit on hyväksyttävä ennen vaalia.

Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaalitoimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitet-tava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä.

Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan valtuustonpuheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä.

Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoi-maisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä sulje-tussa kuoressa.

84 §Enemmistövaali

Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle taiehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käy-tettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja.

Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen. Kaikkia ääniä eiole pakko käyttää.

Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toi-mivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei val-tuusto toisin päätä.

85 §Maakuntavaltuuston vaalilautakunta

Maakuntavaltuusto voi valita toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista var-ten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on viisi (5) jäsentä ja kullakin henkilökohtainenvarajäsen.

Maakuntavaltuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja vara-puheenjohtajan.

Lautakunnan sihteerinä toimii maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei maakunta-valtuusto toisin päätä.


28

86 §Ehdokaslistojen laatiminen

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan tai ehdokasparin nimi kuinvaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä.

Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Vähintäänkahden valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja toi-mii listan asiamiehenä, antaa listan maakuntavaltuuston puheenjohtajalle ja on oi-keutettu tekemään siihen 88 §:ssä tarkoitetut oikaisut.

87 §Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto

Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annet-tava maakuntavaltuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuutoaloitetaan.

88 §Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, maakuntavaltuuston pu-heenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asian-mukaisesti laaditut. Jos listassa todetaan virheitä, annetaan asiamiehelle tilaisuuskorjata virheet vaalilautakunnan asettamassa määräajassa.

Jos sama henkilö on ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana useammallalistalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille lis-talle hänen nimensä jätetään.

89 §Ehdokaslistojen yhdistelmä

Ehdokaslistojen oikaisuja varten varatun määräajan päätyttyä vaalilautakunta laatiihyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merki-tään järjestysnumero.

Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä anne-taan valtuutetuille tiedoksi ja luetaan ääneen maakuntavaltuustolle.

90 §Suhteellisen vaalin toimittaminen

Äänestyslippuun merkitään sen ehdokaslistan numero, jolle ääni annetaan. Valtuu-tetut antavat nimenhuudon määräämässä järjestyksessä maakuntavaltuuston pu-heenjohtajalle äänestyslippunsa.


29

91 §Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkiiniiden pätevyyden sekä laskee ja ilmoittaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvinosin, mitä kuntavaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen maakuntavaltuustonpuheenjohtajalle, joka toteaa vaalin tuloksen maakuntavaltuustolle.


30

XI LUKUValtuutetun aloite- ja kyselyoikeus

92 §Valtuutettujen aloitteet

Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen valtuustoryhmällä ja valtuu-tetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koske-vissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle.

Aloite on sitä enempää käsittelemättä lähetettävä maakuntahallituksen valmistelta-vaksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että aloitteessa tarkoitetun asian valmistelustakäydään lähetekeskustelu.

Maakuntahallituksen on vuosittain maakuntavaltuuston ensimmäisessä kokouk-sessa esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakunta-hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita maakuntavaltuusto ei edellisen vuoden lop-puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpitei-siin niiden johdosta on ryhdytty. Maakuntavaltuusto voi todeta, mitkä aloitteista onkäsitelty loppuun.

93 §Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys

Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle kirjallisen kysy-myksen kuntayhtymän toiminnasta ja hallinnosta. Maakuntahallituksen on vastattavakysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa.

Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään kannatettu ehdotus tilapäisen valiokunnanasettamisesta selvittämään kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuustonon päätettävä, asetetaanko tilapäinen valiokunta. Muuta päätöstä ei asiassa saatehdä.

94 §Kyselytunti

Valtuutetulla on oikeus esittää maakuntahallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi ly-hyitä enintään kahden minuutin pituisia kysymyksiä kuntayhtymän hallintoa ja ta-loutta koskevista asioista.

Kyselytunti järjestetään ennen maakuntavaltuuston kokousta, jollei maakuntaval-tuusto toisin päätä. Kyselytunti on julkinen.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja toimii puheenjohtajana kyselytunnilla. Maakunta-hallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä vastaa kysymyksiin. Kysymyksiinvastataan saapumisjärjestyksessä, ellei puheenjohtaja toisin päätä. Vastauksen saa-tuaan kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysy-mystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua.


31

Kysymys on toimitettava kirjallisena viimeistään kolmekymmentä päivää ennen maa-kuntavaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joi-hin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin.


32

III OSA: Päätöksenteko- ja hallintomenettely

XII LUKUKokousmenettely

95 §Määräysten soveltaminen

Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa ja edustajainkokoustalukuun ottamatta kuntayhtymän toimielinten kokouksissa. Luvun määräyksiä nouda-tetaan toissijaisina hallintosäännön muihin lukuihin nähden, jollei erikseen ole toisinmäärätty.

96 §Toimielimen päätöksentekotavat

Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokouksen osallis-tujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää säh-köistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää.

Vaihtoehtoisesti kokous voidaan pitää sähköisessä toimintaympäristössä, johonosallistutaan sähköisen yhteyden avulla (sähköinen kokous).

Toimielin voi myös tehdä päätöksiä suljetussa sähköisessä päätöksentekomenette-lyssä ennen kokousta (sähköinen päätöksentekomenettely).

Maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa, että sähköisiin kokouksiin jasähköiseen päätöksentekomenettelyyn tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tie-toliikenneyhteydet ovat ajantasaisia ja tietoturvallisia lakien edellyttämällä tavalla.

97 §Sähköinen kokous

Toimielin voi pitää kokouksen sähköisesti.

Suljettuun sähköiseen kokoukseen voi osallistua vain sellaisesta paikasta, jossa sa-lassa pidettävät tiedot ja kokouksessa käydyt keskustelut eivät ole ulkopuolisen kuul-tavissa tai nähtävissä.

98 §Sähköinen päätöksentekomenettely

Toimielin voi päättää asioita sähköisessä päätöksentekomenettelyssä kuntalain mu-kaisesti. Päätöksentekomenettelyä voidaan käyttää kaikkiin toimielimen päätösval-taan kuuluviin asioihin.


33

99 §Kokousaika ja -paikka

Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan.

Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi taienemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitä-misestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokous-ajan.

Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen.

100 §Kokouskutsu

Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjoh-taja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävätasiat. Kokouskutsussa on mainittava, mitä toimielimen päätöksentekotapaa nouda-tetaan kunkin asian kohdalla. Jos asia käsitellään sähköisessä päätöksentekome-nettelyssä, tulee kutsussa ilmaista, mihin mennessä asia on käsiteltävä sähköisesti.

Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimenpäätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivat erityiset syyt ole esteenä.Jos esityslistalla, liitteissä tai oheismateriaalissa on salassa pidettäviä tietoja, asia-kirjaan tehdään merkintä salassapidosta.

Kokouskutsu ja esityslista on lähetettävä vähintään viittä päivää ennen kokousta, ell-eivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään sähköpostitsejäsenille, varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Maakunta-hallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakuntahallituksen varajäsenilleja jäsenkunnille.

101 §Sähköinen kokouskutsu

Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää tai toimittaa saa-taville sähköisesti. Tällöin maakuntahallitus tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä,että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käy-tettävissä.

102 §Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen kuntayhtymän verkkosivuilla

Esityslista julkaistaan kuntayhtymän verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistaltapoistetaan salassa pidettävät tiedot sekä henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintres-siä. Verkossa julkaistavalta esityslistalta voidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita,joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmisteluaei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkin-nan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkaiden tiedonsaanti-intressit.


34

103 §Jatkokokous

Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, kä-sittelemättä jääneet asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa erikutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksenajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta.

104 §Varajäsenen kutsuminen

Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokouk-seen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osal-listua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsitte-lyyn.

Myös puheenjohtaja tai toimielimen sihteeri voivat toimittaa kutsun varajäsenelle.

105 §Läsnäolo kokouksessa

Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- japuheoikeus:

– maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla maakuntahallituksenkokouksessa kuntalain mukaisesti; sekä– maakuntahallituksen puheenjohtajilla ja maakuntajohtajalla muiden toimielinten ko-kouksessa, ei kuitenkaan tarkastuslautakunnan eikä maakuntavaltuuston tilapäisenvaliokunnan kokouksessa eikä vaalilaissa säädettyjen vaalitoimielinten kokouksissa.

Toimielin päättää muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta.

Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijavoi olla läsnä kokouksessa asiasta käytävän keskustelun päättymiseen asti.

106 §Maakuntahallituksen edustaja muissa toimielimissä

Maakuntahallitus voi 2 momentista ilmenevin rajoituksin määrätä muihin toimielimiinedustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksivoidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja.

Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa tarkastuslautakuntaan, maakuntaval-tuuston tilapäiseen valiokuntaan eikä vaalilaissa säädettyihin vaalitoimielimiin.


35

107 §Kokouksen julkisuus

Kokouksen julkisuudesta säädetään kuntalaissa.

Jos toimielin päättää pitää julkisen sähköisen kokouksen, yleisölle on järjestettävämahdollisuus seurata kokousta internetin kautta sekä kokouskutsussa mainitussa ti-lassa.

108 §Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisestikoolle kutsuttu ja päätösvaltainen.

109 §Tilapäinen puheenjohtaja

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakinasiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

110 §Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot

Puheenjohtajan tehtävistä kokouksen johtamisessa ja toimielimen jäsenen puheen-vuoroista säädetään kuntalaissa.

Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä.

111 §Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely

Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu,ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskut-sussa.

Jos esittelijän ehdotus on asian palauttaminen valmisteltavaksi, toimielin voi ratkaistaasian päätöksellään vain perustellusta syystä.

112 §Esittelijät

Maakuntahallituksen esittelystä määrätään tämän hallintosäännön 3 §:ssä.

Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen varahenkilökseenmäärätty.


36

113 §Esittely

Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Vaalilaissa sää-detyissä vaalitoimielimissä asiat päätetään kuitenkin puheenjohtajan selostuksenpohjalta.

Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden asianmukaisesta valmistelusta ja onvelvollinen tekemään toimielimelle päätösehdotuksen.

Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskuste-lun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohja-ehdotus.

Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielintoisin päätä.

Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selos-tuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että pu-heenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta.

114 §Esteellisyys

Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyy-destään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsit-telystä ja poistuttava kokouksesta.

Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toi-mielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystäseikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Annettuaanpyydetyn selvityksen asianomaisen henkilön on poistuttava kokouksesta.

Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään kos-kevan asian käsittelyyn vain hallintolaissa tarkoitetussa poikkeustilanteessa.

Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan.

115 §Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi

Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, pa-lauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyt-täisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitet-tava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään yk-simielisesti tai äänestämällä, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotushylätään, asian käsittely jatkuu.


37

116 §Ehdotukset ja keskustelun päättäminen

Ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii.

Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Puheen-johtaja selostaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kanna-tettu.

117 §Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen

Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaapohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi.

Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyäehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi.

118 §Äänestykseen otettavat ehdotukset

Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka ontehty vaihtoehtoisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan otetaäänestykseen.

Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä eh-dotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen.

119 §Äänestys ja vaali

Äänestykseen ja vaaliin sovelletaan tässä luvussa määrätyn lisäksi muilta osin, mitätoisaalla määrätään äänestys- ja vaalimenettelystä maakuntavaltuustossa.

120 §Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen

Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa pöytäkirjanpitäjä toimielimen puheenjoh-tajan johdolla. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen ku-lusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan.

Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä.

Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua toimielimen jäsentä,jollei toimielin ole muuta päättänyt.

Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Sähköisessä päätöksente-komenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja tai sen osa voidaan tarkastaaerikseen ennen kokousta.


38

Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin:

Järjestäytymistietoinatoimielimen nimimerkintä käytetyistä päätöksentekotavoista (varsinainen kokous, sähköinen ko-kous, yksilöidään päätökset, jotka on tehty sähköisessä päätöksentekomenette-lyssä)kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytyksetkokouspaikkaläsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnäkokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Asian käsittelytietoinaasiaotsikkoselostus asiastaesittelijän päätösehdotusesteellisyys ja perusteluttehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettuäänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksentulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjastavaalit: vaalitapa ja vaalin tulosasiassa tehty päätöseriävä mielipide

Muuna tietoinasalassapitomerkinnätpuheenjohtajan allekirjoituspöytäkirjanpitäjän varmennusmerkintä pöytäkirjan tarkastuksestamerkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ol-lut yleisesti nähtävänä

Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoituksetsekä muutoksenhakukiellot.

Toimielimen pöytäkirjan sisältöä koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osinviranhaltijan ja luottamushenkilön tekemissä päätöksissä.

Maakuntahallitus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita pöytäkirjan laatimisesta.

121 §Päätösten tiedoksianto

Maakuntahallituksen ja lautakunnan pöytäkirja siihen liitettyine oikaisu-vaatimusoh-jeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kuntayh-tymän verkkosivuilla siten kuin kuntalaissa tarkemmin säädetään.

Muun viranomaisen pöytäkirja annetaan vastaavalla tavalla tiedoksi, jos asianomai-nen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi.


39

Maakuntahallitus antaa ohjeet salassapito- ja tietosuojavelvoitteiden huomioon otta-misesta annettaessa päätöksiä tiedoksi yleisessä tietoverkossa. Lautakunta voi an-taa tarkentavaa ohjeistusta omalla toimialallaan.


40

XIII LUKUToimielinten ja viranhaltijoiden toimivalta

122 §Maakuntahallitus

Maakuntahallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa ja vastaa kuntalaissa sille sääde-tyistä tehtävistä sekä:

1. antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta;2. nimeää kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen tai laitosten päätöksenteko- ja

hallintoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena, sekä sellaisiin toimielimiin,joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa;

3. päättää kuntayhtymän saatavien tileistä poistamisesta ja perinnästä luopumi-sesta

4. vastaa EU-rahastovaroihin ja maakunnan kehittämisrahaan ja muihin kansallisiinrahoitusinstrumentteihin liittyvästä päätöksenteosta. Maakuntahallitus voi siirtääEU- tai kansallisiin rahastovaroihin liittyvää päätösvaltaa maakuntajohtajalle;

5. asettaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vai-kuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista varten lainsäädännössä tarkoitetunmaakunnan yhteistyöryhmän ja nimeää sille puheenjohtajan ja varapuheenjoh-tajat. Yhteistyöryhmässä olevien osapuolten edustajat ja varaedustajat sekä va-rapuheenjohtajat nimetään osapuolten ehdotuksesta.

123 §Maakuntajohtaja

Maakuntajohtaja päättää seuraavista asioista:

1. kuntayhtymälle osoitetun arvopostin ja muiden arvolähetysten kuittaajat sekävastaanottajat;

2. kuntayhtymän omaisuuden vakuuttamisesta vahinkojen varalle sekä henkilöstönvakuuttamisesta tai vakuutusta vastaavan turvan järjestämisestä; sekä

3. merkkipäivälahjoista ja huomionosoituksista mukaan lukien pöytästandaarin luo-vuttaminen ja maakuntavaakunan käyttölupa.

Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin tai kokouk-siin, joissa ei käytetä kuntayhtymän äänivaltaa.

Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määräämuun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotte-luissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämäl-leen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet.

Maakuntajohtaja päättää talous- ja toimintasuunnitelmaan sisältyvistä kuntayhtymänedustustilaisuuksien järjestämisistä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta ellei maa-kuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä.

Maakuntajohtaja voi asettaa työryhmiä sekä asettaa liiton toteuttamien hankkeidenohjausryhmät.


41

124 §Muut viranhaltijat

Maakuntajohtaja voi siirtää toimivaltaansa alaisilleen vastuualuejohtajille.

125 §Toimivallan edelleen siirtäminen

Toimielin voi siirtää sille tässä luvussa määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen vi-ranomaiselle. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaaedelleen.

126 §Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta

Maakuntavaltuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee hallintojohtaja.

Toimielin voi päättämässään laajuudessa siirtää asiakirjan antamista koskevaa vi-ranomaisen ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.

127 §Asiakirjojen allekirjoittaminen, nimenkirjoitusoikeus ja puhevalta

Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on nimenkirjoitusoikeusja oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta.

Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen päätökseen perustuvat sopimukset jasitoumukset allekirjoittaa maakuntajohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen va-rahenkilönsä. Erityisestä syystä maakuntahallitus voi delegoida toimivallan asiassamuullekin viranhaltijalle.

Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaamaakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja

Toimielimen puheenjohtaja tai pöytäkirjanpitäjä voi allekirjoittaa toimielimen päätök-seen perustuvan asiakirjan, ellei toimielin ole päättänyt toisin.

Muun toimielimen toimituskirjan ja kirjelmän allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaatoimielimen sihteeri.

Toimielimen pöytäkirjanotteen allekirjoittaa pöytäkirjanpitäjä tai muu toimielimenmääräämä henkilö.

Toimielimen asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallinto-johtaja tai toimielimen arkistosta vastaava henkilö.

Viranhaltijan päätöksistä annettavat otteet ja jäljennökset todistaa oikeaksi hallinto-johtaja tai arkistosta vastaava henkilö.

Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija.


42

Kuntayhtymän hallinnoimien projektien osalta sopimuksien ja sitoumuksien allekirjoi-tusoikeus on sillä vastuualuejohtajalla, jonka vastuualueelle projektin hallinnointi onmäärätty.

EU-ohjelmien osalta tiettyjen, komission yleisasetuksessa määriteltyjen hallinto- jatarkastusviranomaistehtävien osalta nimenkirjoitusoikeus ohjelmien toimeenpanonkohdalla on niillä viranhaltijoilla, jotka on mainittu ohjelma-asiakirjassa.

128 §Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen

Todisteellisen tiedoksiannon voi kuntayhtymän puolesta vastaanottaa maakuntajoh-taja, maakuntajohtajan varahenkilö tai hallintojohtaja.

129 §Maakuntahallituksen otto-oikeus

Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus,maakuntahallituksen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja.

130 §Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen, maakuntahallituksen jaoston sekä lauta-kunnan alaisen viranomaisen ja lautakunnan jaoston on ilmoitettava maakuntahalli-tukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita taiasiaryhmiä, joista maakuntahallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan.

Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen on saatettava pöytäkirja tai päätös edel-lisessä pykälässä mainittujen tahojen tietoon seitsemän päivän kuluessa pöytäkirjantarkastamisesta tai päätöksen allekirjoittamisesta.

Päätös asian siirtämisestä maakuntahallituksen käsiteltäväksi on tehtävä kuntalaissaoikaisuvaatimuksen jättämiselle säädetyn ajan kuluessa.

Ne viranhaltijan päätökset, joita ei ole otettu maakuntahallituksen ratkaistavaksi, tuo-daan maakuntahallitukselle tiedoksi.

131 §Toimivalta aluekehittämisasioissa

Maakuntavaltuusto päättää aluekehityslain ja -asetuksen mukaisesta ohjelmista jasuunnitelmista sekä hyväksyy ohjelmasopimukset kuntayhtymän osalta ja antaa laintarkoittamat lausunnot..

Maakuntavaltuusto hyväksyy vuosittaisen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitel-man ja suunnitelmaan tarvittavat muutokset. Lisäksi se hyväksyy osaltaan lakisää-teiset yhteistyösopimukset;


43

132 §Toimivalta alueiden käytön suunnitteluasioissa

Maakuntavaltuusto päättää maakuntakaavan laatimisesta, tarkistamisesta ja hyväk-symisestä.

Maakuntahallitus antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueidenkäyttöä koskevat lausunnot.

Maakuntahallitus päättää merialuesuunnitelman laatimisesta ja tarkistamisesta. Me-rialuesuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto.

Maakuntahallitus voi siirtää päätösvaltaa lausuntojen antamisesta maakuntajohta-jalle tai muulle viranhaltijalle

133 §Lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin aluekehittämis- ja alueiden käytön suunnitteluasi-oissa

Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot valtion viranomaisten mer-kittävistä suunnitelmista ja toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta sekä tekee esityksetkaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen taikuntayhtymän toiminnan kannalta.

Maakuntahallitus voi siirtää lausuntoja antamista tai esitysten tekemistä koskevaapäätösvaltaa maakuntajohtajalle tai muulle sen nimeämälle viranhaltijalle.

134 §EU-ohjelmien hallintoon ja EU-ohjelmia koskevat muut säännöt

Liitolle erikseen osoitettujen EU-ohjelmien hallinnointiin ja ohjelmien toimeenpanoonliittyen kuntayhtymän päätöksentekoon ja toimivaltasuhteisiin noudatetaan EU -sää-döksiä.

- Yleisasetus (1303/2013)- Euroopan aluekehitysrahastosta annettu asetus (1301/2013), ns. EAKR-asetus- Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista annettu asetus (1299/2013), ns. EAY-asetus

Lisäksi noudatetaan kansallisia tukikelpoisuussäännöksiä ja ohjelmakohtaisia hal-linto- ja valvontajärjestelmän kuvauksia, jotka hyväksytään kullekin määriteltyjen pro-sessien mukaisesti.

Seurantakomiteaa (Monitoring Committee), hallintokomiteoita (Steering Committee),ja tarkastusryhmää (Group of Auditors) koskevat, erikseen vastaavien elimien vah-vistamat työjärjestykset (Rules of Procedures).


44

135 §Toimivalta EU-ohjelmissa

Maakuntahallitus voi siirtää EU-ohjelmien toimeenpanoon liittyvää toimivaltaansakuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle ja viran-haltijoille.

Toimivaltainen viranomainen/ viranhaltija on määritelty erikseen kussakin Varsinais-Suomen liiton hallinnoiman ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksessa.Toimivallan siirto koskee myös ohjelmia ja tehtäviä, joissa liitto toimii ns. välittävänäelimenä. Välittävän elimen kohdalla on noudatettava erikseen varsinaisten hallinto-ja tarkastusviranomaisten ohjeistuksia.

136 §Muut toimielimet EU-ohjelmien toimeenpanossa

EU-ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia varten on nimitetty ohjelmakohtaiset toi-mielimet (seurantakomiteat, hallintokomiteat), jotka käyttävät niille osoitettua valtaaEU-säädösten, ohjelma-asiakirjojen ja hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvauksienperusteella. Maakuntahallitus tekee esityksen edustajistaan ko. toimielimiin. Lopulli-nen päätös toimielimien kokoonpanosta tehdään valtion keskushallintotasolla.

137 §EU-varojen käyttöä koskevat säännökset

Päätösvalta hankkeiden ja EU-hankkeiden rahoituksen käytöstä on sillä toimieli-mellä/viranhaltijalla, jolle se kussakin ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän ku-vauksessa on osoitettu.

EU-ohjelmien hankemaksatusten osalta laskut/maksuunpanot hyväksyy se viran-omainen/viranhaltija, jolle ko. tehtävä on ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmässäosoitettu.

138 §EU -ohjelmien hallinnointiin osoitettujen erillisvarojen käyttö

EU-ohjelmien toimeenpanossa käytetään ohjelmien hallinnointiin varattua ohjelma-kohtaista teknistä tukea, jonka kokonaismäärä on sovittu komission hyväksymässäohjelma-asiakirjassa. Ohjelmien seurantakomiteat vahvistavat vuosittain teknisentuen budjetin ja maakuntajohtaja vahvistaa liiton hallinnoimien ohjelmien osalta vuo-sittaisen käyttösuunnitelman ja sen mahdolliset muutokset.


45

XIV LUKULuottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset

139 §Soveltamisala

Varsinais-Suomen liiton luottamushenkilöille suoritetaan luottamustoimen hoitami-sesta palkkiota, ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvausta sekä korvaustakustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, las-tenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä tämän hallintosäännön mu-kaisesti.

140 §Kuntayhtymän toimielinten kokouksista maksettavat palkkiot

Varsinais-Suomen liiton toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiota seuraavasti:

Edustajainkokous, maakuntavaltuusto ja sen valiokunnat, tarkastuslautakunta, maa-kuntahallitus ja sen asettamat toimikunnat ja sen jaostot 136,40 euroa ja muut toi-mielimet 108,50 euroa.

Puheenjohtajalle tai kokouksessa puheenjohtajana toimivalle varapuheenjohtajallesuoritetaan kokouspalkkio, joka vastaa asianomaisen toimielimen jäsenen 1 momen-tissa mainittua kokous-palkkiota korotettuna 50 %:lla.

Maakuntavaltuuston puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle, joka osallistuu maa-kuntahallituksen, samoin kuin maakuntahallituksen puheenjohtajalle, varapuheen-johtajalle ja jäsenelle, joka osallistuu maakuntavaltuuston kokoukseen tai muidenhallintoelinten kokouksiin maakuntahallituksen puheenjohtajana tai muutoin määrä-tylle edustajalle suoritetaan kokouspalkkio samojen perusteiden mukaan kuin asian-omaisen hallintoelimen jäsenille.

141 §Kokouksen kesto

Yli kolme tuntia kestävästä kokouksesta suoritaan 2 §:n 1 momentissa mainitun ko-kouspalkkion lisäksi 50 % sanotun kokouspalkkion määrästä jokaista kolmen tunninjälkeen alkavaa tuntia kohden ei kuitenkaan enää kokouksen kestettyä yli kuusi tun-tia.

Jos toimielin pitää samana kalenterivuorokautena useamman kuin yhden kokouksentai kysymyksessä on jäljempänä 5 §:ssä mainittu muu luottamustehtävä katsotaanne kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, ellei kokousten välinen aikaole yli kuusi tuntia.

142 §Puheenjohtajien vuosipalkkiot

Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen puheenjohtajille suoritetaan edellä2 §:ssä määrättyjen kokouspalkkioiden lisäksi puheenjohtajan tehtävistä palkkiotavuosittain seuraavasti:


46

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja 2 376 euroaMaakuntahallituksen puheenjohtaja 4 752 euroa ja varapuheenjohtajat 1 782 euroa

Mikäli puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, lakkaa hänen oikeutensavuosipalkkioon, kun este on jatkunut yhdenjaksoisesti kuukauden. Tästä alkaen mak-setaan varapuheenjohtajalle kutakin kalenterivuorokautta kohden vuosipalkkion365:s osa siihen saakka, kunnes puheenjohtaja palaa hoitamaan tehtäviään.

143 §Sihteerin palkkio

Toimielimen sihteerinä toimivalle luottamushenkilölle suoritetaan 2 §:n 1 momentissamainittu kokouspalkkio 50 %:lla korotettuna, jollei hän saa tehtävästään vuosi-, kuu-kausi- tai muuta eri palkkiota.

144 §Katselmus, neuvottelu, toimitus

Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon maakuntavaltuustontai -hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka erityisestä syystä muukinjäsen osallistuu ja josta laaditaan pöytäkirja tai muistio maksetaan 136,40 euroa.

Katselmuksesta, neuvottelusta tai muusta toimituksesta, johon Varsinais-Suomen lii-ton toimielimen jäsen osallistuu toimielimen päätöksen perusteella ja josta laaditaanpöytäkirja tai muistio maksetaan 136,40 euroa.

145 §Tilintarkastuksen palkkiot

Tilintarkastuksen palkkiot suoritetaan sopimuksen mukaan.

146 §Erityistehtävät

Maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen luottamushenkilölle määräämästä eri-tyistehtävästä maakuntahallituksen harkinnan mukaan voidaan suorittaa palkkiota136,40 euroa.

147 §Ansionmenetys- ja muut toimielinten kokouksista maksettavat korvaukset

Luottamushenkilölle suoritetaan korvausta säännöllisen työajan ansionmenetyk-sestä ja luottamustoimen vuoksi aiheutuvista 1 §:ssä tarkoitetuista kustannuksistakultakin alkavalta tunnilta, ei kuitenkaan enemmältä kuin kahdeksalta tunnilta kalen-terivuorokaudessa. Tuntikorvauksen enimmäismäärän päättää maakuntahallitus.

Saadakseen korvausta työansionmenetyksestä luottamushenkilön tulee esittäätyönantajan todistus siitä. Todistuksesta on myös käytävä ilmi, että luottamustoimenhoitamiseen käytetty aika olisi ollut hänen työaikaansa ja että hänelle ei makseta siltäajalta palkkaa.

Luottamushenkilön, joka tekee ansio- tai muuta työtä olematta työsuhteessa taikkavirka- tai muussa julkisoikeudellisessa toimisuhteessa, tulee esittää kirjallisesti riit-tävä selvitys ansionmenetyksestään.


47

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettua todistusta tai selvitystä ei vaadita, jos korvat-tava määrä on enintään tätä tarkoitusta varten maakuntahallituksen päättämän tun-tikorvauksen mukainen tunnilta. Luottamushenkilön tulee tällöin kuitenkin antaa kir-jallinen vakuutus ansionmenetyksen ja luottamustoimen vuoksi aiheutuneiden kus-tannusten määrästä.

Saadakseen korvausta kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijai-sen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä,luottamushenkilön tulee esittää kirjallisesti riittävä selvitys tällaisista kustannuksista.Kustannusten enimmäismäärään noudatetaan mitä edellä 1 momentissa on mää-rätty.

148 §Korvausanomusten määräaika

Ansionmenetyksen ja kustannusten korvaamista koskeva vaatimus on esitettäväkuuden kuukauden kuluessa sille henkilölle, jolle voimassa olevien määräysten mu-kaan laskun hyväksyminen kuuluu.

149 §Kokouspalkkioiden maksuperuste

Tässä luvussa mainittujen palkkioiden tulee perustua kokouspöytäkirjoihin tai luotta-mustehtävän hoitamisessa laadittuihin muistioihin. Toimielimen sihteerin tai tehtä-vänantajan tulee tehdä palkkioiden maksamista koskevat ilmoitukset neljännesvuo-sittain.

150 §Kokousmatkojen korvaukset

Luottamushenkilöiden kokousmatkoista ja muista luottamustoimen hoitamiseksi teh-dyistä matkoista suoritetaan matkakustannusten korvausta, päivärahaa, ateriakor-vausta, majoittumiskorvausta, yömatkarahaa ja kurssipäivärahaa soveltuvin osinkunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ei sovelleta valtion, kuntien, järjestöjentai muiden tahojen nimeämiin yhteistyötoimikuntien ja -työryhmien jäseniin.


48

XV LUKUMuut määräykset

151 §Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa

Kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otet-tava eri kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kuntayhtymän palvelut on jär-jestettävä niin, että asukkaita pystytään palvelemaan heidän kielellään kaikilla kunt-tayhtymän tehtäväalueilla.

Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseenon määrätty ja päätetty.

Liiton hallinnoimien EU-ohjelmien kohdalla noudatetaan ohjelma-asiakirjoissa mää-riteltyä kieltä.

152 §Aloiteoikeus

Maakunnan asukkaalla sekä maakunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeustehdä aloitteita kuntayhtymän toimintaa koskevissa asioissa. Palvelun käyttäjällä onoikeus tehdä aloitteita palveluaan koskevassa asiassa.

Aloite tulee tehdä kirjallisesti. Aloitteesta tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä aloit-teen tekijän nimi, kotikunta ja yhteystiedot.

153 §Aloitteen käsittely

Aloitteen käsittelee se kuntayhtymän viranomainen, jolla on toimivalta tehdä päätök-siä aloitteen tarkoittamassa asiassa. Jos toimivaltainen viranomainen on toimielin,aloitteista ja aloitteiden perusteella suoritetuista toimenpiteistä on annettava toimie-limelle tieto jäljempänä määrätyllä tavalla.

Maakuntahallituksen on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä maakun-tavaltuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden perusteella suo-ritetuista toimenpiteistä. Maakuntavaltuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista onloppuun käsitelty.

Muun toimielimen kuin maakuntavaltuuston toimivaltaan kuuluvista aloitteista on an-nettava tieto toimielimelle niiden päättämällä tavalla. Toimielin voi samalla päättää,mitkä aloitteista ovat loppuun käsiteltyjä.

Jos aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kuntayhtymään kuuluvan jäsen-kunnan asukkaista, aloite on kuuden kuukauden kuluessa vireille tulosta otettava toi-mivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi.


49

154 §Aloitteen tekijälle annettavat tiedot

Aloitteen tekijälle on ilmoitettava kuukauden kuluessa aloitteen saapumisesta, missäviranomaisessa aloite käsitellään, arvioitu käsittelyaika sekä keneltä saa lisätietojaaloitteen käsittelystä.

Sen jälkeen kun aloite on käsitelty loppuun, aloitteen tekijälle on ilmoitettava, onkoaloite johtanut toimenpiteisiin.

156 §Hallintosäännön voimaantulo

Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.7.2017, lukuun ottamattaluottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset -osiota (§139 -150), joka tulee voi-maan1.9.2017 alkaen.

Samalla kumotaan maakuntavaltuuston 14.10.1996 hyväksymä hallintosääntö.


TALOUSARVION 2017 MUUTOSESITYS

Asia Maakuntavaltuusto 12.12.2016 § 24 vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 alijäämäksi196 000 euroa, joka suunniteltiin katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

Alijäämän suuruuden ja toimintakatteen muutoksen perusteluina olivat sote- ja maakuntauudistuk-sen toimeenpanoon tarvittava lisäresursointi. Talousarvion 2017 mukaan lisäresurssit kohdenne-taan maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väli-aikaishallinnon tehtävänantoihin. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät.

Talousarvion 2017 käyttösuunnitelmassa (mh 24.2.2017 § 23) maakuntauudistuksen valmistelunlisäresursointiin osoitettiin henkilöstökustannuksia 70 000 euroa ja ostopalveluja 50 000 euroa, yh-teensä 120 000 euroa. Maakuntahallituksen (mh 27.3.2017 § 37) hyväksymässä tilinpäätöksessävuodetta 2016 edellisten tilikausien ylijäämätililtä on 764 579 euroa. Maakunnan liitolle myönnettiinvaltionavustus muutosjohtajan ja suunnittelijan palkkakuluihin, yhteensä n. 70 000 euroa.

Esivalmistelun jatkuessa ja valtion rahoituksen viivästyessä maakuntauudistuksen valmistelu tar-vitsee varoja ja kustannuspaikan. Maakuntauudistuksen valmistelu on luonteeltaan projektinomais-ta, sillä esivalmistelu päättyy väliaikaishallinnon aloittaessa työnsä.

Sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaishallinnon tavoitteellisena aloitusajankohtana on pidetty1.7.2017. Väliaikaishallinnon tehtävänä on uuden maakunnan toiminnan ja hallinnon valmistelu sii-hen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanuttoimintansa. Väliaikaishallinto aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti onhyväksytty. Nyt näyttää siltä, että sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin voimaantulo lykkääntyysyksyyn eli esivalmisteluvaihe jatkuu lakien voimaantuloon saakka. Esivalmisteluvaiheen pidenty-misestä aiheutuviin kustannuksiin allokoitanee valtion rahoitusta. Tästä ei kuitenkaan ole vielä pää-töksiä. Vaikka lain voimaantulo ja rahoitus ovat viivästyneet, muutoksen aikataulua ei ole muutettu.Uudistus vaatii valmistelua rahoituksen viivästymisestä huolimatta ja sen turvaamiseksi maakun-nan liiton talousarviota on muutettava ja mahdollinen rahoituksen viivästyminen ennakoitava. Muu-tokselle on tarvittaessa oltava rahoitus sen vaatimien toimenpiteiden jatkumiseksi ja toteuttamisek-si.

Vahvistetun talousarvion alijäämäisyys on ollut mahdollinen edellisten vuosien ylijäämäisyydenjohdosta. Talousarvion muutos alijäämäisyyden kasvattamiseksi ei vaaranna edelleenkään liitontaloutta. Taloussuunnitelmassa on todettu, että mikäli maakuntauudistuksen toimeenpano pysyytavoitellussa aikataulussaan, tulee vuoden 2018 taloussuunnitelmaan merkittäviä muutoksia javuoden 2019 taloussuunnitelma poistuu. Taloussuunnitelman muutoksien kohdentuminen vastavuodelle 2018 on edellyttänyt lain ja sille tarkoitetun rahoituksen voimaantuloa.

Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen valmistelijat ovat edellyttä-neet yksimielisesti valtiolta nopeita määrärahapäätöksiä. Yhteinen kanta on, että maakuntien toi-minnan aloittaminen vuoden 2019 alusta ei ole mahdollista, jos valmistelu keskeytyy usean kuu-kauden ajaksi. Koska päätöksiä valtion rahoitukseen liittyvässä asiassa ei ole vielä saatu, on tär-keää varautua maakunnan liiton tasolla. Mikäli valtion rahoitusratkaisut valmistuvat jo ennen lainvoimaantuloa, kyseessä on liiton osalta vain valmiudesta jatkaa valmistelua keskeytymättä.

Myös muissa maakunnissa valmistelua on hoidettu liiton varoilla muutoksen turvaamiseksi.

Lisärahoituksen tarpeeksi vuodelle 2017 arvioidaan 250 000 euroa. Tällöin talousarvion alijäämäk-si tulisi yhteensä 446 000 euroa. Kustannusseurannan tehostamiseksi on tarkoituksenmukaistasiirtää maakuntauudistuksen valmisteluun osoitettava rahoitus (120 000 + 250 000 = 370 000 eu-roa) omalle kustannuspaikalle seuraavalla kustannusarviolla

1. Henkilöstökulut 200 0002. Palvelujen ostot 50 0003. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 30 000

HALL: 75/2017§ 9, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 113

4. Vuokrat 70 0005. Muut toiminta kulut 20 000

Valmistelija MR/PM/LL//N-MT/EP/mk


1. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2017 muutoksenja lisää talousarvion alijäämää 250 000 eurolla. Alijäämä talousarvion muutoksen jälkeen on446 000 euroa. Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.

2. Maakuntahallitus perustaa kustannuspaikan maakuntauudistuksen valmistelulle, jolle varataanyhteensä 370 000 euroa. Kustannuspaikan tilivastaava on edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

3. Maakuntahallitus valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään valmistelua koskevat henkilöstöjärjes-telyt ja muut sopimukset.

Päätös

Lisätietoja Lakiasiainjohtaja Nina-Mari Turpela p. 0400-771 914, [email protected]

HALL: 75/2017§ 9, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 114


MAAKUNNAN TILA KEVÄT 2017 -KATSAUS

Asia Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisestakehityksestä. Kevään 2017 katsauksen teemana on positiivinen rakennemuutos. Aihetta lähesty-tään karttaesitysten kautta, ja näkökulmina ovat diplomi-insinöörien koulutus, työvoiman saatavuusja liikkuvuus sekä asuminen. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan viimeaikaista työttömyys- ja väes-tökehitystä.

Valmistelija JV/AV/kr


Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle.

Päätös

Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, [email protected]

EDUNV: 74/2017§ 10, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 115


KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: SUKUPUOLTEN TASA-ARVON EDISTÄMINEN LISÄTTÄVÄMAAKUNTALAKIIN

Asia Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston Kokoomuksen valtuustoryhmä on 12.12.2016 jättänytseuraavan aloitteen sukupuolten tasa-arvon edistämisen lisäämisestä maakuntalakiin:

”VARSINAIS-SUOMEN LIITTO – Maakuntavaltuuston kokous 12.12.2016 – Aloite sukupuoltentasa-arvon edistäminen lisättävä maakuntalakiin

Naisjärjestöjen Keskusliitto – Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry JULKILAUSUMA Naisjär-jestöjen Keskusliiton syyskokous 17.11.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöäedellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuo-den 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvontoteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa.

Maakunnat järjestävät tulevaisuudessa kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut ja joukon muitatasa-arvon näkökulmasta keskeisiä tehtäviä. Maakuntalaissa ei hallituksen esityksen mukaan olesäännöstä sukupuolten tasa-arvon edistämisestä.

Tasa-arvon edistäminen maakuntalakiin kirjattuna korostaa tasa-arvotyön merkitystä maakuntienkoko toimintakentällä. Maakuntien tulee tasa-arvolain mukaan kaikessa toiminnassaan edistäänaisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnut-taa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminenasioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Tasa-arvolaki edellyttää myös, että maakunnat työnan-tajina edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

Naisjärjestöjen Keskusliitto muistuttaa, että tasa-arvon edistäminen ei ole mahdollista ilman toimi-via rakenteita ja riittäviä resursseja.

Tasa-arvon edistämistä koskeva erillinen säännös maakuntalaissa on tarpeellinen, sillä nykyisissämaakunnissa ei ole tietoa tasa-arvolain velvoitteesta edistää sukupuolten tasa-arvoa. Maakunnistapuuttuvat myös rakenteet ja käytännön tasa-arvon edistämiseksi.

On välttämätöntä, että sekä maakuntalakiin että maakuntien johtamista ohjaaviin maakuntastrate-gioihin sekä maakuntien toiminnan ja talouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvonedistäminen.”

Valmistelija JV/MR-L/kr


Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle seuraavaa:

Hallituksen esitys maakuntien perustamisesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ontällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Hallituksen esityksen perusteluissa nostetaan esille uudis-tuksen erilaiset vaikutukset naisiin ja miehiin palveluiden käyttäjinä, tuottajina, työntekijöinä taipäättäjinä. Sukupuolta pidetään keskeisenä tekijänä väestöryhmittäisessä tarkastelussa. Lisäksisosiaali- ja terveyshuollon palvelutarpeiden arviointia sukupuolen perusteella ja palvelutarjonnansuuntaaminen sen mukaisesti katsotaan luovan uusia mahdollisuuksia tasavertaisuuden edistämi-seen.

Kuten valtuustoaloitteessa todetaan, on tärkeää, että maakunnat työnantajina edistävät sukupuol-ten tasa-arvoa. Sosiaali- ja terveysala on naisvaltainen ala, joten maakuntaan siirtyvistä työnteki-jöistä enemmistö on naisia. Henkilöstövaikutukset varsinkin pitkällä tähtäimellä kohdistuvat sitenenemmän myös naisiin. Palvelutuotannon erottaminen järjestämistehtävästä ja maakunnan omanpalvelutuotannon osittainen yhtiöittäminen sekä valinnanvapausjärjestelmän myötä lisääntyvä yksi-

HALL: 78/2017§ 11, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 116

tyisten palvelutuottajien osuus sosiaali- ja terveydenhuollossa voivat vaikuttaa henkilöstön ase-maan ja työehtoihin.

Maakuntalaissa esitetään säädettäväksi, että maakuntahallitusta, lautakuntia, johtokuntia ja jaosto-ja valittaessa olisi otettava huomioon tasa-arvolaki. Tasa-arvolain julkisen hallinnon ja julkista val-taa käyttävien toimielinten kokoonpanosta annetun pykälän soveltamisala ulotetaan koskemaanmyös maakuntien toimielimiä. Maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta maakunnan toimielimissä tulisiolla sekä miehiä että naisia vähintään 40 % kumpiakin.

Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan myös uudistuksen toimeenpanossa ja valmistelussa.Maakuntiin perustettaviin väliaikaisiin valmistelutoimielimiin, jotka vastaavat maakunnan toiminnanja hallinnon käynnistämisen valmistelusta maakuntavaltuuston aloittamiseen asti, sovelletaan tasa-arvolakia.

Maakuntahallitus pitää maakuntien tulevia tehtäviä tasa-arvon näkökulmasta keskeisinä. Maakun-tahallitus katsoo, että maakuntalaki huomioi tasa-arvon edistämisen, ja pyrkii vaikuttamaan siihen,että uuden maakunnan johtamista ohjaaviin maakuntastrategioihin sekä maakuntien toiminnan jatalouden suunnitteluun sisällytetään sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että se pitää edellä esitettyä vastaustariittävänä ja että aloite on loppuun käsitelty.

Päätös

Lisätietoja Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429, [email protected]

HALL: 78/2017§ 11, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 117


PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN ALOITE: VARSINAIS-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIAPÄIVITETTÄVÄ, RATATEKNINEN SELVITYS PAIKALLISLIIKENTEESTÄ LAADITTAVA UUDELLEENUUDENKAUPUNGIN RADAN SÄHKÖISTÄMISEN MAHDOLLISTAMISEKSI JA TELAKANLIIKENNEVÄYLIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TURVAAMISEKSI

Asia Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti aloitteen maakuntavaltuustossa 12.12.2016, että Varsi-nais-Suomen liitto päivittää Varsinais-Suomen liikennestrategian vastaamaan Uudenkaupungin jaTurun myönteisiä työllisyysnäkemiä, laatii uuden ratateknisen selvityksen Varsinais-Suomen maa-kunnallisesta paikallisjunaliikenteestä ja rahoituksen saamiseksi huolehtii yhteistyössä VR Groupinkanssa, että Uudenkaupungin radan sähköistäminen saadaan osaksi keskeisten sähköishankkei-den luetteloa ennen nykyisen hallituskauden päättymistä. Edellytämme lisäksi, että maakuntaliitontyöryhmät tekevät perusteellisen selonteon telakalle johtavien liikenneväylien osalta ja huomioivatraskaan liikenteen kestävän kehityksen muuttuvassa tilanteessa.

Valmistelija HS/MS/mk


Maakuntahallitus päättää esittää vastauksen maakuntavaltuustolle seuraavaa:

Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin seurantaraportti syksyllä 2016. Seurantaraportintuloksia käsiteltiin Liikennestrategiafoorumissa marraskuussa 2016 ja Varsinais-Suomen maakun-tahallituksessa tammikuussa 2017, joiden pohjalta perustettiin liikennestrategian seurannan oh-jausryhmä, joka koostuu kuntien, Varsinais-Suomen ELY:n, maakunnan liiton, Liikenneviraston jaLiikenne- ja viestintäministeriön edustajista.

Liikennestrategian seurannan ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa 2017,jossa käsiteltiin huhtikuussa 2017 päivitettyä liikennestrategian seurannan tuloksia. Ohjausryhmätotesi kokouksessaan, että strategian tavoitteet ja siinä esitetyt toimenpiteet vastaavat pääosinmyös nykytilanteen tavoitteita, mutta paikoin tavoitteellinen aikataulu on muuttunut. Näin todettiinjuuri paikallisjunaliikenteen, Uudenkaupungin radan sähköistämisen ja telakan liikenneympäristönkehittämisen osalta:

- Maakunnallinen joukkoliikenne mukaan lukien paikallisjunaliikenne tulee ajankohtaiseksimaakuntauudistuksen jälkeen. Uusi maakuntalaki mahdollistaa maakunnallisen joukkoliiken-teen kehittämisen, mikä tulee näkyä myös maakunnan strategiassa.

- Liikennevirasto arvioi vuonna 2016 rautateiden sähköistämistarpeita. Hankearvioinnin perus-teella Uudenkaupungin radan sähköistäminen on valtakunnallisesti hyötykustannussuhteeltaanensisijaisesti toteutettava. Sähköistämisen toteuttamiseen tarvitaan eduskunnan erillispäätös.Valtion ja Turun kaupunkiseudun välisessä MAL-sopimuksessa on sitouduttu selvittämäänUudenkaupungin radan sähköistämisen mahdollisuudet, jolloin VAK-järjestelytoiminnoista Tu-run ratapiha-alueella voidaan luopua ja edistää Matkakeskuksen toteutumista.

- Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen (PORE) työryhmä teki työllisyyttä ja kas-vua tukevat priorisoidut toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen. Esitys piti sisällääntoimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vah-vistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liikenneinfran osalta työryhmän esitys si-sälsi Uudenkaupungin radan sähköistämisen sekä autotehtaan ja telakan tieyhteyksien paran-tamistoimia. Maan hallituksen puoliväliriihessä linjattiin, että tämän vuoden ensimmäisessä li-sätalousarviossa käsitellään toimia, joilla tuetaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutos-ta. Uudenkaupungin radan sähköistämistä on edistetty edunvalvonnan keinoin.

- Telakan liikenteen kehittämistä viedään eteenpäin useammalla eri rintamalla. Turun kaupunkion parantamassa alueen katuverkkoa, Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa käynnissä ole-vassa Kehätien yleissuunnitelmassa (Raisio-Naantali) otetaan huomioon myös Naantalintien

HALL: 77/2017§ 12, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 118

osuus Kehätieltä Pernon eritasoliittymään asti ja PORE-hankelistalle on esitetty useita toimen-piteitä telakan liikenteen toimivuuden turvaamiseksi. Lisäksi telakalle suuntautuvia pyöräily-yhteyksien parantamista selvitetään parhaillaan osana Turun seudun jatkuvaa liikennejärjes-telmätyötä ja Kehätien toinen käynnissä oleva hanke (Kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki) parantavat osaltaan telakan alueen liikenneympäristön toimivuutta.

Varsinais-Suomen liikennestrategian seurannan ohjausryhmän kokouksessa todettiin, että liiken-nestrategian tavoitteet ovat suurimmilta osin ajantasaiset, eikä liikennestrategiaa kannata lähteälaatimaan uusiksi tilanteessa, jossa maakuntahallinto on uudistumassa. Ohjausryhmä totesi, ettäaikataulua on jo tarkennettu osana virkamiestyötä ja poliittista päätöksentekoa kunnissa ja maa-kuntaliitossa. Ennen uutta maakuntahallintoa liikennestrategiaa seurataan kyseisessä ohjausryh-mässä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tarvittaessa tehdään tarkistuksia tavoitteisiin, joistamerkittävimmät tuodaan päätettäväksi myös maakunnan päätöselimiin.

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että asia todetaan loppuun käsitellyksi.

Päätös

Lisätietoja Liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969, [email protected]

HALL: 77/2017§ 12, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 119


AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE

Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus.

Valmistelija JV/kr


Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 12.6.2017 ajankohtaisen kat-sauksen pitää eduskunnan puhemies Maria Lohela.

Päätös

Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, [email protected]

EDUNV: 76/2017§ 13, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 120


KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014–2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMANYLIMAAKUNNALLISET HANKKEET (EAKR), MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET

Hankerahoitusjaosto 24.4.2017 § 16

Asia Suomen rakennerahasto-ohjelmassa 2014–2020 on viisi toimintalinjaa, joilla tuetaan erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä ja työllistymistä. Läpileikkaavana teemana on vähähiilisen talouden edistä-minen. Rakennerahasto-ohjelma toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita.

Varsinais-Suomen liittoon on saatu Suomen rakennerahasto-ohjelmaa 2014–2020 koskevia yli-maakunnallisia hakemuksia (oheismateriaalina), joissa osatoteuttaja on toisesta maakunnasta.

Toimintalinja 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

303740, DigiPort (hakijana Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys, osatoteuttajinaKaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Turun yliopiston Brahea-keskus, Merenkulkualan koulu-tus- ja tutkimuskeskus ja Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry)

Hankkeen kuvaus: Hankkeen tavoitteena on uudistaa digitalisaation ja avoimen tiedon avulla sa-tamien liiketoimintamahdollisuuksia ja etsiä satamille uusia keinoja hyödyntää ja hyötyä digitalisaa-tion murroksesta liiketoiminnassaan. Hanke toimii pioneerina satamien digitalisaation avauksellepyrkien samalla pitkäjänteiseen kehittämisyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoit-teena on tuoda satamanpitäjien esimerkeillä ymmärrystä digitalisuudesta sekä herättää muissa lo-gistiikka-alan toimijoissa kiinnostusta ja sitoutumista digitalisuuden tuomiin liiketoiminnan mahdolli-suuksiin.

Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnanyhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun 10.3.2017. Yli-maakunnallisesta hankkeesta on keskusteltu myös muiden osatoteuttajien kotimaakuntien (Ky-menlaakso) kanssa, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Konkreettinen hanke tukee sa-tamatoiminnoille tarpeellista kehittämistyötä.

Hankkeen toteutusaika on 1.10.2017–30.9.2019.

5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

303857, DaaS - Open Data as a Service (hakijana Turun ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajinaKaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy ja Turun yliopisto)

Hankkeen kuvaus: Hankkeen päätavoite on luoda mikro- ja pk-yrityksiä palveleva yhteiskehittämi-sen temaattinen toimintamalli avointa dataa ja digitalisaatiota hyödyntämällä. Tähän tavoitteeseenvastataan: Synnyttämällä uusia liiketoimintamahdollisuuksia johtaviin avoimen datan kärkiteemoi-hin: kiertotalous, älykäs liikenne ja digitaalinen uudistuminen. Rakentamalla yritysten ja korkeakou-lujen synergista etua luovan yhteistoiminnallisen kehittämisen mallin, joka perustuu arvoketju-ajatteluun. Edistämällä mikro- ja pk-yritysten t&k-valmiuksia ja uusia liiketoiminnan avauksia no-peiden kokeilujen, datan louhimisen ja näyttävän käyttökokemuksiin perustuvan visualisoinninavulla. Tukemalla avoimen datan start-up-skenen syntyä. Edistämällä maakuntien strategioidenkärkialoja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

Perustelut päätösesitykselle: Ratkaisu perustuu Varsinais-Suomen liiton arviointiin ja maakunnanyhteistyöryhmän sihteeristössä käytyyn arviointi- ja hankepriorisointikeskusteluun 10.3.2017. Yli-maakunnallisesta hankkeesta on keskusteltu myös muiden osatoteuttajien kotimaakuntien (Ky-menlaakso ja Uusimaa) kanssa, jotka suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti (Kymenlaakson liittosillä edellytyksellä, että myös muut liitot tekevät myönteisen rahoituspäätöksen.) Hankkeen katso-

§ 14, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 121

taan tukevan yritysten toiminnan kehittämistä avoimen datan kautta ja toiminta on hankkeessa uu-dentyyppistä.

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on käsitellyt hankkeet 10.3.2017.

Koordinoiva Uudenmaan liitto vastaa tuen myöntämisestä hankkeille ja tekee rahoituspäätöksenEURA2014-järjestelmässä. Vasta tämä päätös on valituskelpoinen.

Koordinoiva liitto voi tarvittaessa, neuvoteltuaan hakijan kanssa, tehdä pieniä teknisiä muutoksiahankesuunnitelmaan ja niillä voi olla vaikutuksia myönnettävän tuen määrään. Myönnetty enim-mäistukimäärä ei voi kuitenkaan ylittyä. Lisäksi myönnetty tuki ei voi ylittää tässä hakemuksessahaettua 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Valmistelija TN/VR

Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Varsinais-Suomen liiton vuoden2017 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykselle varataan hankkeelle ”DigiPort” (303740)EAKR ja valtion rahoitusta 56 029 euroa hankkeen osatoteuttajan Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin(kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista).

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle ”DaaS - Open Data as a Service” (303857)EAKR ja valtion rahoitusta 199 542 euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakouluOy:n ja Turun yliopiston hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonais-kustannuksista).

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin._____

Maakuntahallitus 22.5.2017

Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa.


Maakuntahallitus päättää, että Varsinais-Suomen liiton vuoden 2017 indikatiivisesta EAKR-kehyksestä

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistykselle varataan hankkeelle ”DigiPort” (303740)EAKR ja valtion rahoitusta 56 029 euroa hankkeen osatoteuttajan Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin(kuitenkin enintään 70 % kokonaiskustannuksista).

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle varataan hankkeelle ”DaaS - Open Data as a Service” (303857)EAKR ja valtion rahoitusta 199 542 euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakouluOy:n ja Turun yliopiston hyväksyttäviin kokonaiskustannuksiin (kuitenkin enintään 70 % kokonais-kustannuksista).

Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.

Päätös

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, [email protected]

§ 14, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 122


LIIKKUMISEN OHJAUS VARSINAIS-SUOMESSA 2017 -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS

Asia Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hankkeen käynnistäminen

Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen valtionavustuspäätöksen Liikkumisen oh-jaus Varsinais-Suomessa 2017 -hankkeelle Liikennevirastolta 1.3.2017 (LIVI/876/07.00.01/2017).

Hankkeen painopisteinä vuonna 2017 ovat kävelyn ja pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen,liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön sekä maankäyttöä ja liikennettä yhteensovittavan suunnittelun kehittäminen. Toimintaa toteutetaan seudun laajuisesti ja sen myötä vah-vistetaan liikkumisen ohjauksen toiminta-ja yhteistyömuotoja. Hanke sisältää vuonna 2016 Turunseudun jatkuvalle liikennejärjestelmätyölle perustetun viisaan liikkumisen alatyöryhmän toiminnansekä osallistumisen seudulliseen liikenneturvallisuusyhteistyöhön ja kutsusta kuntien liikenneturval-lisuusryhmiin.

Maskun kunnassa tehdään Kurittulan ja Hemmingin koulu- ja liikuntakeskusaluetta koskeva vuoro-vaikutteiseen suunnitteluun perustuva turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Turun yli-opistollisen kantasairaalan alueella tehdään henkilökunnalle työmatkaliikkumiskysely ja toteutetaanhenkilökuntakampanja. Valtatie 10 osuudella Kaarina – Liedon Nuolemo toteutetaan kävelyä, pyö-räilyä ja joukkoliikennettä edistävä kehittämistarveselvitys. Turun kouluille suunnitellaan koulumat-kaliikuntaan kannustavaa sisältöä vanhempainiltoihin ja kaupungin työntekijöille suunnataan liiken-neturvallisuus- ja liikennesääntökoulutustilaisuuksia sekä toteutetaan työmatkaliikuntaan kannus-tavia toimia. Kansallisella Pyöräilyviikolla järjestetään maakunnallinen Pyörällä töihin -kilpailu jaEuroopan Liikkujan viikolla markkinoidaan erityisesti Turun keskusta-alueen pyöräteitä ja kehitty-neitä pyöräilyn olosuhteita. Lisäksi autetaan kuntia tunnistamaan ja hankkeistamaan kestävän liik-kumisen tarpeita ja viestitään monikanavaisesti viisaan liikkumisen teemoista.

Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen liikennestrategiaa 2035+ sekä Varsinais-Suomen maakunta-strategiassa kohtia TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviäliikennevalintoja ja TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä vä-hähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistu-miseen.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.- 31.12.2017. Kokonaisbudjetti on 178 320 euroa. Liikennevirastonrahoitusosuus on 80 000 euroa (45 %). Seudulliseen omarahoitusosuuteen (55 %) osallistuvat:Varsinais-Suomen liitto (seudullinen jatkuva liikennejärjestelmätyö) 25 000 euroa, Valonia5 000 euroa, Turun kaupunki/ympäristötoimiala 8 000 euroa, Turun kaupunki konsernihallin-to/hyvinvointitoimiala 11 200 euroa, Maskun kunta 28 000 euroa, Liedon kunta 6 000 euroa, Kaari-nan kaupunki 2 800 euroa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 12 320 euroa.

Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Paula Väisänen.

Valmistelija HS/RL/em

Maakuntajohtaja ehdotus

Maakuntahallitus päättää käynnistää Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hankkeen.Hanke käyttää kustannuspaikkaa 603 ja sen tilivelvollinen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento.

Päätös

Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995, [email protected]

MAANK: 91/2017§ 15, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 123


HAKKU2017 -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS

Asia HAKKU2017 – Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla hankkeen käynnistäminen.

Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen rahoituspäätöksen HAKKU2017 – Hajajäte-vesikuormitus kuriin neuvonnalla -hankkeelle Varsinais-Suomen ELY-keskukselta.

Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueiden kiinteistöille jätevesineuvontaa yleisneuvontana sekäkiinteistökohtaisilla käynneillä. Neuvonta kohdennetaan Valonian jätevesiyhteistyössä vuonna2017 mukana oleviin kuntiin, joita ovat; Kaarina, Kustavi, Laitila, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali,Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikau-punki ja Vehmaa. Mikäli joku kunta liittyy jätevesiyhteistyöhön jälkikäteen, tullaan HAKKU2017 -hankkeen toiminnot laajentamaan myös näihin kuntiin hankeresurssit huomioiden. Yleisneuvonnanavulla jätevesineuvonta saadaan ulotettua koko hankealueelle ja palvelee kaikkia kuntalaisia. Kiin-teistökohtainen neuvonta kohdennetaan vesiensuojelullisesti herkille alueille, kuten ranta- ja pohja-vesialueille. Neuvonta on kiinteistönomistajille vapaaehtoista. Valonian tarjoama jätevesineuvontatukee kuntien työtä haja-asutusalueiden ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja vesistöjen hyvänekologisen tilan saavuttamiseksi.

Jätevesineuvonta toteuttaa maakuntastrategian toimenpiteitä TP V1: Kuluttajavalintojen ja - käyt-täytymisen mahdollisuudet vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, TP V7: Kehitetään kansa-laisten ympäristön lukutaitoa, TP Y5: Edistetään yrittäjyyttä, TP R1: Tuetaan ravinnetehokkaita javähähiilisiä ratkaisuja.

Hankkeen toteutusaika on 1.5.2017 - 30.6.2018. Hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on100 000 euroa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoitusosuus on 100 %.

Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Katariina Yli-Heikkilä.

Valmistelija HS/RL/em


Maakuntahallitus päättää käynnistää HAKKU2017 – Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohta-ja Heikki Saarento.

Päätös

Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh.044 907 5995, [email protected]

MAANK: 90/2017§ 16, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 124


HALIKONJOEN VESISTÖ VAELLUSKALOJEN YMPÄRISTÖNÄ -HANKKEEN KÄYNNISTÄMISPÄÄTÖS

Asia Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä hankkeen käynnistäminen

Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut myönteisen rahoituspäätöksen Halikonjoen vesistö vael-luskalojen elinympäristönä- hankkeelle Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouden edistäminenmomentilta (Dnro 552/3172/2017).

Hankkeen tavoitteena on selvittää Halikonjoen vesistön kunnostustarvetta ja kalaston tilaa sekäinnostaa paikallisia toimijoita toteuttavaan vesiensuojelutyöhön ja parantaa ihmisten tietoisuuttaympäristön tilasta. Hanke toteuttaa muun muassa Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimen-piteitä: TP V1, TP V7 sekä TP S6.

Hankkeen toteutusaika on 1.5. - 31.12.2017. Hankkeen kokonaisbudjetti on 11 200 euroa, jostaValonian kuntarahalla katettavaa omarahoitusosuutta on 1000 euroa.

Hankkeen toteutuksesta vastaa vesiasiantuntija Janne Tolonen.

Valmistelija HS/RL/mk


Maakuntahallitus päättää käynnistää Halikonjoen vesistö vaelluskalojen elinympäristönä -hankkeen. Hankkeelle avataan uusi kustannuspaikka. Hankkeen tilivelvollinen on suunnittelujohta-ja Heikki Saarento.

Päätös

Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh.044 907 5995, [email protected]

MAANK: 88/2017§ 17, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 125


OSALLISTUMINEN TURUN KANSAINVÄLISILLE KIRJAMESSUILLE 2017

Asia Varsinais-Suomen liitto on osallistunut vuodesta 2009 lähtien omalla osastollaan Turun kansainvä-lisille kirjamessuille. Vuonna 2017 liitto osallistuu kyseisille messuille Suomi 100 -teeman mukai-sesti ”yhdessä”, yhteisosastolla Satakuntaliiton kanssa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto ovat varanneet Turun messukeskuksesta yhteisen osas-ton B 1-2. Messuosastolla markkinoidaan Varsinais-Suomea ja Satakuntaa maakuntina sekä nos-tetaan esille maakuntien kirjallista ja luovaa perinnettä. Kirjamessujen teemana on vuonna 2017Suomi ja alateemana yksi maa – monta ääntä. Teemaan liittyen on suunnitteilla jokaiselle päivällemyös lavaohjelmaa. Molempien liittojen virastojen yhteinen sisäinen työryhmä suunnittelee yhteis-osaston ulkoasun ja sisällön. Kustannukset ovat enintään 8000 euroa/maakuntaliitto.

Valmistelija JV/KR/kr


Maakuntahallitus päättää osallistua Turun kansainvälisille kirjamessuille 6. - 8.10.2017.

Päätös

Lisätietoja Assistentti Katri Rosenberg, puh. 0400 251 771, [email protected]

EDUNV: 75/2017§ 18, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 126


LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI ERÄIDEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLONTEHTÄVIEN JÄRJESTÄMISVASTUUN SIIRTÄMISESTÄ MAAKUNNALTA KUNNALLE

Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa (lausuntopyyntöSTM040:00/2017), joka koskee edellytyksiä, joilla maakunta voisi sopimuksella siirtää järjestämis-vastuun kunnalle tai kunnille eräiden ympäristöterveydenhuollon tehtävien osalta. Esitys on valmis-teltu sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä. Lausunto pyyde-tään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen [email protected] viimeistään 16.6.2017.

Esityksen mukaan järjestämisvastuun siirtoa koskeva sopimus koskisi terveydensuojelulaissa,tupakkalaissa, elintarvikelaissa ja maataloustuotteiden markkinajärjestelyistä annetun lain 58 c§:ssä maakunnalle säädettyjä tehtäviä. Tällaisia tehtäviä olisivat mm. toimeenpanon, myynnin jamarkkinoinnin valvonta, maataloustuotteiden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekäkasvinterveyden valvonta. Sopimuksen tulisi kattaa edellä mainitut tehtävät kokonaisuutena. Lisäk-si sopimus voisi koskea eläinlääkintähuoltolaissa säädettyä eläinlääkäripalvelujen järjestämisvas-tuuta sekä eläinsuojelulaissa tarkoitettuja, irrallaan tavattujen pienikokoisten seura- ja harrastus-eläinten talteenoton ja tilapäisen hoidon järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Järjestämisvastuun siirron edellytyksenä olisi, että järjestämisvastuun vastaanottavalla kunnalla taikunnilla sekä siirron jälkeen myös maakunnalla on käytettävissään vähintään 30 henkilötyövuottavastaavat henkilöresurssit elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viran-omaistehtävien suorittamiseen.

Sopimus järjestämisvastuun siirtämisestä olisi tehtävä viimeistään 31.7.2018 ja se tulisi voimaanvuoden 2019 alusta lukien. Järjestämisvastuun vastaanottavan kunnan tai kuntien henkilökunta eisiirtyisi välillä maakuntaan, vaan he pysyisivät koko ajan kunnan työntekijöinä. Henkilösiirrot tapah-tuisivat kuntien välillä, jos järjestämisvastuu siirtyy useaan kuntaan.

Maakunta vastaisi tehtävien rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty kunnalle tai kun-nille.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2018.

Valmistelija LL/PPi/kr


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että hallituksen esitysluonnoksessa järjestämisvastuun siirron edel-lytyksenä ehdotettu 30 henkilötyövuoden raja takaa riittävät resurssit sekä maakuntaan että yksit-täiseen kuntaan elintarvikelain, terveydensuojelulain ja tupakkalain mukaisten viranomaistehtäviensuorittamiseen. Esitys mahdollistaa näin ollen riittävän osaamisen ja erikoistumisen muodostumi-sen ympäristöterveydenhuollon tehokkaaseen toimeenpanoon.

Päätös

Lisätietoja Muutosjohtaja Laura Leppänen, puh. 040 767 4364, [email protected]

EDUNV: 28/2015§ 19, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 127



VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- hankepäätökset A § 2 - 10- muut B § 79 - 101

Aluekehitysjohtajan päätökset:- CB hankerahoituspäätökset Q § 2 - 3

Edunvalvontajohtajan päätökset:- CB valtion vastinrahan maksatuspäätökset X § 10 - 18- maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätökset Z § 3

Head of Managing Authorityn päätökset A1 § 71 - 88

Valmistelija MK


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.

Päätös

Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected]

§ 20, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 128


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 MAAKUNTAVALTUUSTON KOKOUS 12.6.2017

Maakuntavaltuuston kokous pidetään maanantaina 12.6.2017 Turun kristillisellä opistolla, Linnas-mäki Oy.

Alustava ohjelma:9.30 Ryhmäkokoukset10.15 Maakuntavaltuuston ryhmien puheenjohtajat10.30 Maakuntavaltuuston kokous

- Ajankohtainen katsaus12.00 Lounas12.45 Maakuntavaltuuston kokous jatkuu

Asialuettelo:1. Kokouksen avaaminen2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen3. Maakuntavaltuuston sihteerin määrääminen4. Kokousasiain esittelyjärjestyksen hyväksyminen5. Pöytäkirjantarkastajien valitseminen6. Ääntenlaskijain valitseminen7. Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle8. Paimion kaupungin päätös maakuntavaltuuston varajäsenen valinnasta9. Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta10. Liedon kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta11. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 201612. Vuoden 2016 arviointikertomus13. Vuoden 2016 tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen14. Talousarvion 2017 muutosesitys15. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 2017 - 2018 hyväksyminen16. Maakunnan tila kevät 2016 -katsaus17. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2016- Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite: Sukupuolten tasa-arvon edistäminen lisättävä maakunta-lakiin- Perussuomalaisten valtuustoryhmän aloite: Varsinais-Suomen liikennestrategia päivitettävä, rata-tekninen selvitys paikallisliikenteestä laadittava uudelleen Uudenkaupungin radan sähköistämisenmahdollistamiseksi ja telakan liikenneväylien kestävän kehityksen turvaamiseksi18. Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet19. Valtuutetun kyselyt20. Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen

.2 MATKARAPORTIT

Helinä Yli-Knuutila, Sonja PalhusSmart Blue Regions -hankkeen projektikokous ja Pooling of resources -workshop25.-27.4.2017, Malmö, Ruotsi

Laura LeppänenOpintomatka: Ruotsin valinnanvapausmalli, Hallandin ja Västra Götalandin maakuntien keinot oh-jata ja hallita sote-kustannuksia25.-28.4.2017, Göteborg, Ruotsi


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.

§ 21, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 129

Päätös

§ 21, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 130

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Smart Blue Regions-hankkeen projektikokous Ja Pooling of resources-workshop

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:Helinä Yli-Knuutila ja Sonja Palhus

PAIKKA:

Malmö, Ruotsi

AIKA:

25-27. 4. 2017

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)Smart Blue Regions-hankkeen partneritahot

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

Kaksipäiväisessä hankekokouksessa käytiin läpi tehdyt toimet ja sovittiin jatkosta.Kahdenvälisissä keskusteluissa pohdittiin mahdollista hanketta skänelaisten kanssa.Käytiin läpi hankkeen budjettiin liittyviä yksityiskohtia. 27.4 pidettiin kansainväliselleryhmälle workshop "Pooling of resources" jonka keskusteluissa käytiin läpirakennerahastojen mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön tukemiseen.

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

n. 900

MAJOITUS

n. 600

LPÄIVÄRAHAT

n. 320

YHTEENSÄ

n. 1820

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.Sovittiin hankkeen Jatkosta, tärkeimmistä Ja akuuteimmista toimenpiteistäkartoituksen loppuun saamiseksi. Seuraava kokous päätettiin pitää marraskuussaRiikassa. Workshopissa pohdittiin mahdollisuutta, että seuraavanhallintoviranomaisten pilottihaun teema olisi sininen kasvu.

Sivu 131§ 21, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Hyvä hankkeen toteutus. Profiloituminen aktiivisena alueena sinisen kasvun Jauusien rahoituslähteiden kartoituksessa.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

Hanketyön jatkaminen.

LUETTELO LIITTEISTÄ

muistiot kokouksesta ja workshopista

Päiväys ja allekirjoitus

5 ^-zo^

Sivu 132§ 21, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

ss-ss^s^^^^

OSALLISTUJAm LIITOSTALaura Leppänen

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimetA'!; 10 tahot)

TILAISUUDEN OHJFI MAk-i I\MI IQEsitykset ja keskustelut seuraavista aiheista:. Swedish health caremodel organizing and fundin.

* cnola nalys'sand effects of the swedish ihealthcaare model

: ^s^äefp se^^^n^^^. Cost compensation model. Visit with Halland hospital'

for^^SR e£d^tra Götaland and current discussion ^ ^^ l-Healt'Lcaresector^nd^lalserwesj"t^^ Gothenbura

MATKAKULUT MAJOITUS PÄIVÄRAHAT

194, 31

YHTEENSÄ

Sivu 133§ 21, MH 22.5.2017 10:00 / Liite: Matkaraportti_Leppänen

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Opintomatkan antisote-Ja maakuntauudistuksen valmistelutyölle oli merkittävä -Suomessa ei ole olemassa mallia ohjata soten kustannuksiavalinnanvapausmallissa tai allokoida rahoitus reaaliaikaisesti palveluntuottajille.Ruotsin mallista saatava oppi on hyödynnettävä paitsi Varsinais-Suomen sote-jamaakuntauudistuksen valmistelussa, myös muiden maakuntien valmistelutyössä.Käsittelimme mm. erilaisia korvausmalleja ja niiden vaikutuksia kustannustenhallintaan.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

Ei erityisiä jatkotoimia, mutta matkalta saatu sisältö hyödynnetään sote- jamaakuntauudistuksen valmistelussa.

LUETTELO LIITTEISTÄ

Päiväys ja allekirjoitus

i^son


Study trip to Sweden 25. -28. 4. 2017

Program

Time

Tuesday 25th of April

18:30 Meet up at the airport Turku

20:35-22:20 Flight SK 4237 SAS Turku - Arlanda - Gothenburg

22:45

23:15

Bus transportation from the airport to Gothenburg city, hotel (GrandHotel OperaAdress: Nordstan, Nils Ericsonsgatan 23, 411 03 Göteborg (20 km fromAirport)

Check in at hotel in Gothenburg

***Good night***


Time

Wednesday 26th of April

07:30 - 08:15 Breakfast at hotel

08:30 - 09:30 Swedish health care model organizing and fundingPresentation: KPMG Sweden representative, Partner Stefan LundströmAdress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, 411 06 Göteborg (200 m fromhotel)

9:30 - 11:00 Cost analysis and effects of the Swedish health care modelPresentation: Professor Anders Aneli, University of LundAdress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, 411 06 Göteborg

11:30 - 12:45 Lunch, restaurant John Scott's PalaceAdress: Södra Hamngatan 2 (100 m from KPMG Office)

13:00 - 15:00 Visit with Hallana hospital at KPMG Gothenburg officesPresentation: Jouko Vanhala, Financial Director, Hallana hospitalAdress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, 411 06 Göteborg

15:00-16:00 Group discussion

***Freetime***

app. 19:00 Common dinner in Gothenburg - Restaurant FiskekrogenAdress: Lilla torget 1 Göteborg, Ruotsi (750 m from hotel Opera)

FINAL_Sludy Inp Siicden ProaratrLdoc Uocumeill Clas sifl ration: KPMC CoiifidtntL-d


Time

Thursday 27th

09:00 - 09:45

10:00-10:30

10:30-11:30

11:30-12.00

12:00-13.00

13:00-14:00

14:00-14:30

14:30-15:30

of April

Free time + breakfast at hotel

Introduction and brief presentation of Region Västra GötalandPresentation: Emil Gisslow, Strategic planner, Division of Finance and PeterAmundin, Strategic planner, Division of Health careAdress: KPMG Gothenburg, Norra hlamngatan 22, 411 06 Göteborg

Care choice modelPresentation: Marie Gustavsson, Head of Unit, Division of Health care

Cost compensation modelPresentation: Anneth Lundahl, Head of Unit, Division of Analysis

Lunch, John Scott's Palace

Adress: Södra Hamngatan 2

The formation of Region Västra Götaland and current discussion aboutfurther formation of Regions in SwedenPresentation: Patrik Johansson, Strategic planner, Division of AdministrationAdress: KPMG Gothenburg, Norra Hamngatan 22, 411 06 Göteborg

Summary

Group discussion

***freetime***

FINAL_Sludv inp Siedin 1'rogram doc\ Dociiment Clitssilicalioil: KPMC Canndenlial


Time

Friday 28th of April

07:00 - 08:00 Breakfast at hotel

08:30 - 10:30 Health care sector and social services integration, City of GothenburgPresentation; Jörgen Samuelsson Head of Elderly servicesAdress: City hall, Gustaf Adolfs torg (400 m from hotel Opera)

10:30-11:30 Group discussion

12:00 - 13:00 Lunch, restaurant Swedish TasteAdress: Sankt Eriksgatan 6, 41 1 05 Göteborg (400 m from City hall, 600 mfrom hotel Opera)

13:15 -13:45 Bus transport to airport from hotel Opera

16:15 - 20:15 Flight SK 4236 SAS, Gothenburg-Arlanda-Turku

FINAL_Sludy tnp Stieden Proi;ram. doc^ Dociiincnt Classification: KPMG Confidential


l

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Participant name

Anna Arola-Järvi

Eeva-Sirkku Pöyhönen

Juha Sandberg

Katariina Korkeila

Seija Aaltonen

Max Lönnqvist

Mikko Pakarinen

Parpa Antti

Pasi Oksanen

5ofia Ulfstedt

A/iveka Kauppila

iro Pöyhönen

-leli Lähteenmäki

:)etri Virolainen

\ntti Fredriksson

liina Hiltunen

Markus Penttinen

.aura Leppänen

Title, organisation

Hyvinvointipalv. Johtaja, Kaarinan kaupunki

Sosiaali-ja terveysjohtaja, Paimion kaupunki

Sosiaali-ja terveysjohtaja, Raision kaupunki

Palvelualuejohtaja, Turku

Kuntayhtymän johtaja, Varsinais-Suomenerityishuoltopiiri

Talous-ja hallintojohtaja, Turku

Kehittämispäällikkö, Turku

Muutosjohtaja, Turku

Suunnittelukoordinattori, Turku

Kuntayhtymän johtaja, Kärkulla samkommun

flihoitaja, TYKS

'erusturvajohtaja, Naantali

Falouspäällikkö, V-S sairaanhoitopiiri.airaalajohtaja, V-S sairaanhoitopiiri

rutkijatohtori, Turun kauppakorkeakoulu

'rojektipäällikö Turun kauppakorkeakoulu

'erveyskeskuslääkäri, Kaarinan kaupunki

i/luutosjohtaja, V-S liitto

KPMG Finland & Kulus Oy19

20

21

22

Minna Tuominen-Thuesen, Mrs.

Eeva Juntunen, Mrs.

Sofia Karlsson, Ms.

Tuomo Melin, Mr.

Partner, Public Sector and Social and HealthcareIssues

Manager, Public Sector

Senior Advisor, Public Sector

Leading Expert, Kulus Oy

FINAL_Sludy [rip Siieden Program doc\ Dncumenl ClBSsillcaticn: KPMC Confideiiti. tl


KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös

§ 22, MH 22.5.2017 10:00 Sivu 140

§ 3 maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus 5 § 2 …...mus, kehitys, innovaatiot: alueellisen...

Documents