1

Miten arviointi ja tutkimus voivattukea mielenterveys­ japäihdetyön kehittämistä

ja strategioita?Maritta Vuorenmaa

KT, YTMArviointikoordinaattori, Pohjanmaa ­ hanke

Töysä 07.05.07

2

Pohjanmaa –hankkeen (vuosina 2005­2014)toiminta­alueena on kaikki kolmepohjalaista sairaanhoitopiiriä

Vaasan sairaanhoitopiiri­ väestömäärä n. 174 300­ pinta­ala 7930 km2

Etelä­Pohjanmaan shp­ väestömäärä n. 193 600­ pinta­ala 14 000 km2

Keski­Pohjanmaa shp­ väestömäärä n. 70 700­ pinta­ala 5470 km2

3

POHJANMAA –HANKKEEN KESKEISETPYRKIMYKSET VUODEN 2009 LOPPUUNMENNESSÄ

1. TAVOITE: Mielenterveydenedistäminen ja päihteiden käytönehkäisy,  mielenterveys­ japäihdehaittojen ehkäisy

o terveyden ja hyvinvoinninedistäminen

o ehkäisyo varhainen tunnistaminen ja

puuttumineno elämänkaariajatteluo politiikka­ ja sektorirajat ylittävä

yhteistyö

4

Mahdollisuuksia ja uhkia• Kunnallisella tasolla

palvelurakenneuudistus

ja

• kansallisella tasolla uusihallitusohjelma tarjoavat myösmahdollisuuksia mielenterveys­ japäihdepalvelujen kehittämiseksi.

5

Arvioinnin ja tutkimuksenyksi mielenkiintoisista jatärkeistä kysymyksistä on

MIKÄ ON

PUUTTUMATTOMUUDEN

HINTA?

(www.stakes.fi/who)

6

Puuttumattomuuden hintaavoivat osaltaan kuvataseuraavat pääosin Stakesintilastot. Osittain ne kertovatmyös mielenterveys­ japäihdekysymystenhaastavuudesta hyvinvointi­palveluissa.

7

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset januoret vuosina 1991 ­ 2005

8

Alkoholin käytön seurauksena kuolleet 1999­2005

0

500

1000

1500

2000

2500

1999 2003 2004 2005

Alkoholisairaus tai ­myrkytys

Päihtyneenätapaturmaan taiväkivaltaan kuolleetPäihtyneen uhrinaväkivaltaisesti kuolleet

9

Alkoholi­ ja huumesairauksien hoitojaksot 2000­2005(Päihdetilastollinen vuosikirja 2006)

Alkoholisairauksien hoitojaksot

2000022000240002600028000300003200034000360003800040000

2000 2001 2002 2003 2004 2005

Päädiagnoosi Pää­ tai sivudiagnoosi

Huumesairauksien hoitojaksot

5000550060006500700075008000850090009500

2000 2001 2002 2003 2004 2005

Päädiagnoosi Pää­ tai sivudiagnoosi

10

Päihdehuollon erityispalveluiden asiakkaat 2000­2005(Päihdetilastollinen vuosikirja 2006)

0100020003000400050006000700080009000

10000110001200013000

2000 2001 2002 2003 2004 2005Nuorisoasemat TerveysneuvontapisteetKatkaisuhoitoasemat KuntoutuslaitoksetEnsisuojat Asumispalvelut

40000

41000

42000

43000

44000

45000

2000 2001 2002 2003 2004 2005

A­klinikat

11

Huumeiden käyttö väestössä 1992­2004(Hakkarainen ym. 2005)

1992 1996 1998 2002 20040

5

10

15

20

Miehet elinaikana

Naiset elinaikana

Miehet viimeiset 12 kkNaiset viimeiset 12 kkMiehet viimeiset 30 pvNaiset viimeiset 30 pv

%

12

Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, 1970­2005

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Litraa, asukasta kohti

Tilastoimaton

Tilastoidut miedot

2005  Stakes / StakesTieto

6,9

8,9 8,8

10,5

Tilastoidut väkevät

10,3

13

2.  TAVOITE: Mielenterveys­ ja päihdepalvelujenkehittäminen

• lähtökohtana asiakas­ ja potilas, kuntalainen

• hoito­ ja palveluketjut (QPR)

• hoidon porrastus ja palvelujen kohdentuminen

• hoidon ja palvelujen saatavuus

• hoidon ja palvelujen laatu (käypä hoito –jalaatusuositukset)

• hoidon ja palvelujen tehokkuus ja taloudellisuus

14

Tienviittoja mielenterveys­ japäihdestrategioihin(Stakes)

­ julkaisu tulossa kuntiin pilotavaksiSTM:n ja Suomen Kuntaliiton suositukset8.3.2007 kunnille koskien palvelurakenneuudistusta:

­ Jokainen kansalainen saa tarvitsemiaanpalveluja asuinpaikasta

­ Sosiaali­ ja terveydenhuollon palvelutjärjestetään eheänä, toiminnallisenakokonaisuutena

­ Korostetaan hyvinvointia, terveyden edistämistäja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekäsosiaali­ ja terveyspalveluiden tarpeeseenvastaamista

­ Tarvitaan moniammatillista muutosjohtamista­ Palveluiden saatavuus ja joustavuus turvataan

tarvittaessa kuntarajat ylittävillä seudullisillapalveluilla.

15

Kunta ja palvelurakenneuudistustaviitoittaa puitelaki(L 169/2007)

5 §­ perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi

liittyvät sosiaalihuollon tehtävätvähintään 20 000 asukkaanväestöpohjalla

6 §­ ­ laajempaa väestöpohjaa edellyttävät

palvelut (erikoissairaanhoito jasosiaalihuollon erityispalvelut,kehitysvammaisten erityishuolto)koottuna yhden alueellisenorganisaation, kuntayhtymänvelvoitteeksi

16

Tutkimusten ja arviointien kertomaa mielenterveys­asioista Suomesta

Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck 2007• Mielenterveystyö on pudonnut kuntien ja valtion

tärkeiden asioiden asialistalta.• Suomessa kuollaan kolme kertaa useammin oman käden

kautta kuin liikenteessä.• Suomalaisten sairaustaakasta noin neljännes johtuu

mielenterveyden häiriöistä, mutta vain kymmenesosaterveydenhuollon menoista käytetään niidenhoitamiseen.

• Mielenterveyspalveluissa kaikertaa erityisestilaadukkaiden avopalvelujen puute.

• Viisitoista vuotta vanhassa mielenterveyslaissaavohuolto säädettiin ensisijaiseksi hoitomuodoksi.Valtaosa resursseista kohdentuu edelleen laitoshoitoon.

17

3. TAVOITE: Mielenterveys­ japäihdekuntoutuksenkehittäminen

• toimintakyky ja kuntoutustarve,kuntoutus fyysisenä, lääkinnällisenä,

psyykkisenä jasosiaalisena toimintona

• työkyvyttömyys vs.kuntoutusmahdollisuuksien jakuntoutuspolkujen varhainen ennakointi(PSYKRAI ­arviointi)

18

Osmo Soininvaara 2007• Mikä on kuntoutuksen

kannattavuus?

1. Taloudellisesti kannattavaa julkisellesektorille

2. Taloudellisesti kannattavaa ihmiselleitselleen

3. Inhimillisesti kannattavaa –lisäähyviä elinvuosia

19

Osmo Soininvaara 2007:Kuntoutuksen tutkimuksen haasteita:1. Pitäisi seurata pitkään –muut vaivat

voivat hämärtää tuloksia.2. Tulosten saaminen vie aikaa –pitää

aloittaa heti.3. Satunnaistaminen on ongelmallista –

* voidaan tutkia kahta kilpailevaatapaa* voidaan tutkia kuntoutettuna jailman kuntoutusta.

4.    Miten tutkia sitä, voiko väärämaksaja johtaa kuntoutuksessavääriin päätöksiin?

20

4. TAVOITE: Työssä hyvinvoinnin edistäminen osanalaaja­alaista

mielenterveys­ ja päihdetyötä

• sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallisuus työn jamielekkään tekemisen kautta

• kaikkien pohjalaistenpidempi ja terveempi työura

21

• Mielenterveyshäiriöt ovattyökyvyttömyyseläkkeen tavallisin syy,mutta suomalaisten terveysvalistuskeskittyy edelleen ravintoon ja liikuntaan(Wahlbeck, K. 2007).

22

Kunnissa ja alueilla kaikkiaedellä mainittuja pyrkimyksiätukeeja avittaa hankkeenviides pyrkimys ­mielenterveys­ japäihdestrategioiden laatiminen

23

Mielenterveystyö kaipaa selkeääjohtamista ja kehittämistä.

¼ kunnilla oli vuoden 2005 alkaessa mielenterveystyönstrategia

Kunnan ja järjestöjen toimintaa ei oltu sovitettu juurikaanyhteen.

Mielenterveyspalvelujen monipuolistaminen javaikuttavuuden parantaminen vaativat kunnilta selkeääuutta mielenterveystyön johtamista.

Palvelurakenneuudistus edellyttää lokeroiden kriittistätarkastelua ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.

(ks. MERTTU­ tutkimus/Stakes)

24

Pohjanmaan maakunnissastrategiatyö aloitettu 45 kunnassa•strategiat kattavat n. 80% väestöstä•kumppanuussopimukset solmittu

36 kunnan kanssa 21.4.2007mennessä.

25

Pohjanmaa –hankkeen visio mielenterveys­ja päihdestrategioiden kehittämisessä

Kaikissa kolmessapohjalaismaakunnissamielenterveys ja päihteiden käytönehkäisyovat

kansanterveyden ja kuntalaisen

hyvinvoinnin tekijöitä,

joita edistetään, tutkitaan ja arvioidaan kunnallisesti ja alueellisestikaikilla yhteiskunnantoimintalohkoilla.

(vrt. EU/Health in All Policies)

26

Kuntien mielenterveys­ ja päihdestrategioidenkehittäminen

• erilliset, yhdistetyt• kunnan, alueiden yhteiset

strategiat

Kuntien ja alueiden erilaisuuden ja samanlaisuuden huomioiminen

Kuntalaislähtöisyys

Arvioituun ja tutkittuun, vaikuttavaannäyttöön perustuminen.

5. TAVOITE:Strategia –miksi ja mitä?

27

Strategia:

Kun tietää, mihin tähtää

niin osuu

paremmin.

Strategian tutkimus ja arviointi:

Osuiko, kun tähdättiin? Miten kävi?

28

Strategian tutkimuksen ja arvioinnin yleisiä tavoitteitakysymyksinä:• Vastaako strategia kuntalaisten tarpeisiin?• Kuinka strategia tekee hoidon tai  palvelun

paremmaksi?• Mitkä ovat strategian suuntaviivojen mukaisten

palvelujen ja hoidon vaikutukset?• Toimiiko hoito ja palvelu siten kuin strategiassa ja

muissa suunnitelmissa on tarkoitettu?• Mitkä ovat strategian mukaisen palvelun ja hoidon

kustannukset?• Miten tehokas strategia on?• Miksi strategia ja sen ohjaamat toiminnot

näyttäisivät toimivan niin hyvin kuin ne toimivat?• Mitä eri avaintahot ja toimijat arvioivat strategiasta

ja sen toteuttamisesta?• Edistääkö strategia verkottumista?• Miten strategia vaikuttaa mielenterveyden ja

päihteiden käytön tunnusluvuilla, mittareilla jaindikaattoreilla kuvattuna?

• Miten strategia tukee toivotun tulevaisuudentoteutumista?

• Turvaako strategia kuntalaisten mielenterveys­ japäihdepalvelut?

29

Vaikuttavuuden arviointiVäestötasoiseen tutkimukseen perustuvaPohjanmaa ­ hankkeen ja sen luoman toimintamallinarviointi

• hankkeen arviointi tuottaa alueellisen toimintatavan lisäksiarviointi­ ja tutkimustietoa vuosina 2007 –2008 kansallisen mt­ja päihdeohjelman laatimiseksi

• alueellisen toimintatapa, sen arvioinnin lähtökohdat javiitekehys tukevat ohjelman rakennetta painotuksineen

• tutkimuksessa ja arvioinnissa käytetään pitkän aikavälinvertailun ja vaikuttavuuden indikaattoreita,

• vaikuttavuustutkimus toteutetaan väestökyselyllämielenterveydestä, asennoitumisestamielenterveydenhäiriöihin sekä mielenterveys­ japäihdepalvelujen käytöstä

• Pohjanmaa vertailualueena on Varsinais­Suomi

30

Vaikuttavuuden arvioinnistahyvinvointipalveluissa• Hyvinvointivaltion hallinnoinnissa on

kahdeksan vaikuttavuuden ja vaikutustenarvioinnin ”järkeä”:

• 1. tilastollinen järki• 2. tavoiteperusteinen järki• 3. tarveperusteinen järki• 4. kokeellinen järki• 5. vuorovaikutteinen järki• 6. tuloksellinen järki• 7. auditointiin perustuva järki• 8. näyttöön perustuva järki.

(ks. Rajavaara, M. 2007)

31

Näyttöön perustuvakehittämistyön hyvientoimintatapojen arviointi

• Arviointimenetelmä tukeutuuStakesissa FinSocissakehitettyyn hyvien käytäntöjenarviointimalliin (taustalla näkyyajatus kokemusperäisestäoppimisesta).

• Katso www. hyvakaytanto.fi

32

Mikä on hyvä käytäntö? Miten sentunnistaa? Mitä ja kuka siitä hyötyy? Mitenhyvä käytäntö osoitetaan?

• Eettisyys, arvosidonnaisuus• Tavoitteellisuus• Strategialähtöisyys• Vaikuttavuus• Taloudellisuus• Laadukkuus• Tuloksellisuus• Toimivuus• Käytettävyys• Yleistettävyys• Sovellettavuus• Joustavuus• Tarpeellisuus• Kuntalaislähtöisyys• Teoreettisuus• Ajankohtaisuus

33

Suunnitteilla on toimintojentehokkuuteen ja paneutuvaterveystaloudellinen arviointi

• Mielenterveys­ ja päihdekysymyksistä on tullutvaikeita ja kustannuksia vieviä ilkeitä ongelmia,jotka syövät kuntien niukkoja resursseja jakuntalaisten hyvinvointia

• Keskeinen kehittämisen resurssi on nykyistenvoimavarojen mahdollisimman tehokas jatarkoituksenmukainen käyttö

• Tehokkuuteen pyritään arvioimalla toimintaa jakäyttämällä voimavarat vaikuttaviksi arvioitaviintoimiin

• Ehkäisevän työn menetelmien vaikuttavuuttaarvioidaan ja sen arviointi nojaa kriteerienvalinnassa olemassa oleviin laatusuosituksiin

• Terveystaloudellisen arvioinnin toteuttamiseksitehdään yhteistyötä Stakesin ja Vaasanyliopiston asiantuntijoiden kanssa

34

Ehdotuksia päihde­ ja mielenterveystyönindikaattoreista –meiltä ja muualta (EU,OECD)

• Päihdeindikaattoreiden kehittäminen ja soveltuvuuden arviointimeneillään. Käytetään nykytila­arvioinneissa soveltuvin osin.

• Mielenterveystyön indikaattoreiden kehittäminen kansallisesti jakansainvälisesti meneilläänà

• Promoting the EU Mental Health Agenda(www.supportproject.eu), MINDFUL­ projekti raportoituhuhtikuussa ­07

• Nivoutuu strategiatyöhön: EU:n mielenterveysstrategia ns.valkoinen kirja on valmiina vuoden 2007 aikana

• OECD:n hoidon laatua ja saatavuutta kuvaavat indikaattorit  jasoveltuvuus arvioitavana

35

Ehdotus päihdeindikaattoreiksi

• Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytettyapuna läänihallitusten, Stakesin ja POSKE:nyhteistyön tulosta  eliKunnan avainpäihdeindikaattorit –hankkeen (2007) suosituksia.

Avainpäihdeindikaattoreissa on kolmetasoa. Näistä kaksi:

1. päihdehaittoja ennakoivat tekijätja

2. päihteiden vaikutus hyvinvointiinvoidaan arvioida ja kuvata aikasarjoinakansallisen ja kuntakohtaisen tilastotiedonperusteella.

36

Lähde: Kunnan päihdeavainindikaattorit –hanke 2007

37

Miten arviointi ja tutkimuskehittävät ja tukevat strategiaa?

• Arvioidaan strategiaprosessin tuloksiaja vaikuttavuutta.

• Arvioidaan strategian vaikuttavuuttavalituilla indikaattoreilla.

• Strategiaa tarkistetaan, kohdennetaanja päivitetään säännöllisestiarviointitietoa käyttäen.

• Hyvinvointikertomuksen kytkeminenstrategian arviointiin?

38

Arvioinnin ja tutkimuksen haasteitamielenterveys­ ja päihdetyönkehittämisessä

• Arviointi ja tutkimus nähdään kehittämisen voimavarana,lisäresurssina

• Arvioinnin ja tutkimuksen kohdentuvuus, osuvuus,uskottavuus, luotettavuus, konkretisointi

• Arviointi ja tutkimus ovat mielekkäitä ja ymmärrettäviä

• Arviointi ja tutkimus ovat vuorovaikutteisia

• Avainhenkilöt osallistuvat aktiivisesti strategiatyöhön,sen arviointiin, tutkimukseen ja tulosten hyödyntämiseen

• Ylimmän johdon ja luottamushenkilöiden sitoutuminen

• Arvioinnissa on keskeistä resurssien, tavoitteiden jatoimenpiteiden välinen tasapainoà realistinen taikontekstuaalinen arviointi.

39

Pohjanmaa ­ hankkeen päättyessä jakehittämistoimien jalkautuessanähtäväksi ja koettavaksi jää

mikä on pohjalainenalueellinen ja vaikuttava

mielenterveys­ ja päihdetyöntoimintamalli.

Kansallisia vaikutuksia odotetaanohjelmatasolla jo aiemmin.

–Pohjanmaa­hanke on osanakansallista mielenterveys­ japäihdeohjelmaa vuoden 2008 loppuunsaakka.

40

•Pohjanmaa­hanke ei teestrategioita, vaan toimii työntukena, apuna ja verkostojenluojana.

41

Yksi tapa tukea kuntia jatoimijoita on koulutus

• Maksutonta koulusta tarjolla –moniste kiertää.

• Lisäksi 11.5. iltapäivällä on KTL:n pääjohtajaPekka Puska

• Academillissä Vaasassa.

• ­ Tervetuloa koulutuksiin• Yhteydenotot anne.rautaharkko@vshp.fi

42

Valmistuneet strategiat:•Keski­Pohjanmaan

päihdestrategia 2007 –2011:Terve kotikunta –turvallinenmaakunta!

43

KIITOS!

www.pohjanmaahanke.fi