Monta polkua, sama suunta: kohti kestävää elämää

1. Maapallo, ihminen ja kehitys

2. Aika toimia!

3. Tavoitteena kestävä kehitys

4. Monta polkua, sama suunta

1. Maapallo, ihminen ja kehitys

Kambrikauden lajiräjähdys

Ensimmäiset elämänmuodot

Fotosynteesi alkaa

Ilmakehän happipitoisuus kasvanut

Ensimmäiset ihmisapinat

Dinosaurukset

4550 miljoonaa

vuotta sitten:

Maan muodostuminen

Maakasvit

Aitotumalliset eliöt

Monisoluiset eliöt

Esitumalliset eliöt

Eläimet

Elämän historia

Homo sapiens

n. 250 tvs Homo erectus

pystyihminen

1,6 Mvs–230 tvs Homo habilis

käteväihminen 2,5–1,8 Mvs

Australopithecus

eteläapina 4,4–1,7 Mvs

Hominidae

isot ihmisapinat -heimon synty

7,4–6,5 Mvs

Ihmisen historia

Paranthropus

n. 2,7 Mvs

Nykyihminen kehittyy n. 250 000 vuotta sitten Sivilisaatiot syntyvät n. 10 000 vuotta sitten

Sivilisaation historia

Ensimmäiset suuret

sivilisaatiot:

Mesopotamia ja Egypti,

3100 eaa

Pääsiäissaarten

Rapa Nui -kulttuurin tuho

Grönlannin viikinki-

siirtokuntien romahdus

1400-luvulla

Maatalouden synty

Lähi-Idässä

noin 10 000 v. sitten

Teollistumisen

aikakausi

Klassisen maya-kulttuurin

tuho 800-luvulla

Noin 1700: Höyrykone keksitään, polttoaineena kivihiili.

Teollistumisen historia

1989: Maailman kalansaalis on

huipussaan, 100 miljoonaa tonnia

vuodessa.

1974: Ympäristönsuojelu vaikuttaa:

ensimmäinen lohi 140 vuoteen Thames-joessa.

1938: Tutkijat kiinnittävät huomiota ilmakehän

hiilidioksidipitoisuuden kasvuun.

1908: Henry Ford aloittaa T-mallin auton sarjatuotannon.

1859: Öljyntuotanto aloitetaan Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa.

2005: Öljyntuotannon kasvu

pysähtyy. Öljyn hinta nousee

ennätyslukemiin vuonna 2008.

2000: Ilmakehän

hiilidioksidipitoisuus

on noussut noin 30 %

esiteollisesta ajasta.

”B

itch C

akes” (

CC

BY

-NC

2.0

)

2. Aika toimia

Luonnon monimuotoisuuden

väheneminen

Ilmakehän aerosolien määrä

(ei vielä arvioitu)

Kemiallinen saastuminen (ei vielä arvioitu)

Ilmastonmuutos

Valtamerten happamoituminen

Otsonikato stratosfäärissä

Typen kiertokulku

Fosforin kiertokulku

Makean veden kulutus

Muutokset maankäytössä

Planeetan rajat

Rockström et al Nature 2009

Ympäristö ja inhimillinen kehitys

Ilmastonmuutos

Työntekijän oikeudet

Tulvat

Lapsikuolleisuus

Aurinkoenergia

Kalastus

Puhdas vesi

Koulutus

Väestönkasvu

Ravinnontuotanto

Pakolaisuus Kaupungistuminen

Terveys

Polttopuu Metsät

Kaivostoiminta

Työturvallisuus

Kemikaalit

Sanitaatio Eroosio

Kuivuus

Ihmisoikeudet

Talous ei kestä

• Ympäristötuhoista aiheutuvat

kustannukset kasvoivat Kiinassa

viidessä vuodessa noin 75 prosenttia

(2003-2008).

• Shaanxin provinssissa Keski-Kiinassa

asukkaiden evakuoiminen

ympäristötuhojen vuoksi maksaa

lähivuosina 1,4 miljardia euroa

• vuodessa.

Lähteet: Helsingin Sanomat, Kun miljardi kiinalaista hyppää

MattM

aw

son (

CC

BY

-NC

-ND

2.0

)

Maailmanpankin arvion mukaan saastumisen kustannukset olivat Kiinassa vuonna 2007 jopa 8–12 % bruttokansantuotteesta.

Millaista elämä oli 1980-luvulla?

Mikä on yhteistä käsitteille hyvinvointi,

elintaso ja elämänlaatu?

Miten ne eroavat toisistaan?

Lähde: Tilastokeskus

Tutkimusten mukaan talouskasvu ei ole enää 1980-luvun lopun jälkeen lisännyt ihmisten kokemaa hyvinvointia Suomessa.

3. Tavoitteena kestävä kehitys

1992: Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi

(UNCED, Earth Summit)

Kestävän kehityksen historia

1987: YK:n ympäristö- ja kehityskomission raportti Yhteinen tulevaisuutemme

2012: RIO+20

konferenssi

2000: Kestävä kehitys ja

vuosituhattavoitteet

2002: Johannesburgin

kestävän kehityksen

huippukokous

Kestävä kehitys on kehitystä,

joka tyydyttää nykyhetken tarpeet

viemättä tulevilta sukupolvilta

mahdollisuutta tyydyttää omat

tarpeensa.

Odotukset

RIO+20 -konferenssi

• Sitoutua kehittämään YK:n

vuosituhattavoitteiden jatkoksi

konkreettiset kestävän kehityksen

tavoitteet (2015 alkaen)

• Sopia, mitä on vihreä talous ja

miten sen avulla edistetään

kestävää kehitystä ja

vähennetään köyhyyttä

• Vahvistaa ja uudistaa

kansainvälistä kestävän

kehityksen hallintoa ja

toimielinjärjestelmää

Cristo Redentor, Veistos Rio de Janeirossa

Robert

o M

ore

tti (C

C B

Y-N

C-N

D 2

.0)

Kestävän kehityksen

päätökset

• Perustetaan korkean tason

poliittinen foorumi

• Vahvistetaan YK:n

ympäristöohjelmaa (UNEP)

• Luodaan kansainvälinen kestävän

tuotannon ja kulutuksen

puiteohjelma

• Määritellään kestävän kehityksen

tavoitteet ja mittarit

RIO+20 -konferenssi

kaikki isolla

"Vaikka Rion sopimusteksti huomioi kestävän

kehityksen ja ilmastopolitiikan kiireellisyyden,

sieltä puuttuvat tarkemmat tavoitteet, aikataulut ja

politiikkatoimet."

Antto Vihma, tutkija, Ulkopoliittinen instituutti

"Kansainvälisessä päätöksenteossa poliittinen

tahto on kaiken A ja O, mutta nyt sitä ei löytynyt

konkreettisten päätösten aikaansaamiseksi."

Eija-Maria Ranta, Kehitysmaatutkimuksen tutkija,

Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

RIO+20 -konferenssi

Otsonikatoa aiheuttavat yhdisteet

kiellettiin määrätietoisen

kansainvälisen yhteistyön avulla.

Se osoittaa, että globaaleja

ympäristöongelmia on mahdollista

ratkaista poliittisesti.

Miksi kestävän kehityksen prosessi

ja ilmastoneuvottelut ovat

osoittautuneet paljon vaikeammiksi?

Elit

eP

ete

(C

C B

Y-N

C-S

A 2

.0)

Neuvotteluiden

haasteita

• Ongelmien laajuus ja

monimutkaisuus

• Maailman moninapaisuus

• Eri toimijoiden intressit ja

vaikutusvalta:

• Valtiot >...

...< kansalaisjärjestöt >...

...< yritykset

• Rikkaat >...

...< nopeasti rikastuvat >...

...< köyhät valtiot

• Globaali demokratia?

RIO+20 -konferenssi

4. Monta polkua, sama suunta

”Kestävän kehityksen politiikka on liittänyt

ympäristönäkökohdat tiiviimmin talouspolitiikkaan

ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.

Se on tuonut globaalisuuden ja tulevat sukupolvet

elimelliseksi osaksi myös kansallisia

politiikkalinjauksia.”

“Ympäristökysymysten tarkastelu sosiaalisten ja

taloudellisen näkökohtien kanssa yhdessä

kuulostaa hallinnolliselta puheelta, mutta sen

merkitys on erittäin suuri.”

Sauli Rouhinen, ympäristöneuvos

Ympäristöministeriö

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri

Hallinto

”Suomessa tutkitaan eri vaihtoehtoja

biopolttoaineiden tuottamiseksi mm. puusta,

jonka tulee olla sertifioitua. Palmuöljyn

alkuperästä vaaditaan selvitykset jotta se ei

olisi peräisin tuhotusta trooppisesta

metsästä.Tärkeintä olisi kehittää luontoa ja

energiaa säästävää teknologiaa mm.

Cleantech-projektin puitteissa.”

Pertti Salolainen, kansanedustaja

Päättäjät

”Kestävän kehityksen käsitteestä on tullut

ihmisille tuttu ja se on integroitunut kaikille

elämänaloille. Asia on arkipäiväistynyt ja se

koskettaa kaikkia. Tämä on ollut kestävän

kehityksen kasvatuksen lähtökohta.”

“On tärkeää, että kestävää kehitystä

tarkastellaan monitieteisesti ja monialaisesti.

Tästä esimerkkinä on Ilmastopaneeli, joka on

muodostettu hallitusohjelman perusteella.”

Tiede ja koulutus

Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM

Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

”Kestävä kehitys on nostettu

perusopetuksen opetussuunnitelman

perusteissa vuodesta 2016 lähtien

yhdeksi keskeiseksi lähtökohdaksi

koulun toimintakulttuurin kehittämisessä

ja oppiainekohtaisissa tavoitteissa.”

Hannele Cantell, Dosentti, KT, FM

Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos

Tiede ja koulutus

”Yritysvastuun ensimmäinen vaihe on,

että yritykset itse toimivat kestävällä tavalla,

eli eivät luo uusia ongelmia. Uudempi asia

on yritysten toimiminen olemassa olevien

ongelmien ratkaisijoina yhdessä valtioiden

ja kansalaisten sekä järjestöjen kanssa.

Yritysten roolin muuttuminen näkyi selvästi

Rio+20 -kokouksessa.”

Mikko Routti, toiminnanjohtaja

Yritysvastuuverkosto FIBS

Talouselämä

Eeva Hämeenoja, rehtori

Suomen ympäristöopisto SYKLI

Ammattilaiset

“Ympäristöosaamisesta on tullut ammattitaitoa

kaikilla aloilla. Muutos näkyy työpaikoilla ja

ammatillisessa koulutuksessa, tuotannossa ja

palveluissa, asenteissa ja toimintatavoissa.”

“Ammatillisen koulutuksen tulee antaa

valmiudet oman alan ympäristövaikutusten

tunnistamiseen, vastuullisiin toimintatapoihin

ja yhteistyöhön muiden alojen ammattilaisten

kanssa.”

"Kehitysjärjestöt ovat tuoneet esiin köyhyyden ja

kestävän kehityksen välisiä linkkejä. Kestävä kehitys

ei ole vain ympäristökysymys, vaan mitä

suurimmassa määrin oikeudenmukaisuuskysymys.

Kaikkein köyhimpien ihmisten ja maiden tarpeet on

otettava huomioon, ja ihmisille tulee taata kestävä

toimeentulo. Suomalaiset, kehitysyhteistyötä tekevät

kansalaisjärjestöt ottavat ympäristökysymykset

huomioon kaikissa kehityshankkeissa.”

Niklas Kaskeala

kehityspoliittinen asiantuntija, Kepa ry

Kansalaisjärjestöt

”Mitä paikallisemmin toimimme, sitä useammin

toiminta on kestävää. Hyvä kasvaa Järvenpäässä

-asukasliike on synnyttänyt aitoa kylähenkeä

Kyrölään. Kierrätämme, korjaamme ja

kunnostamme. Pyydämme ja tarjoamme apua.

Luomme uudenlaista yhteistyötä asukkaiden,

kaupungin ja yrittäjien välille.

Tärkeää on oivaltaa, että jokainen voi itse

vaikuttaa. Pulinat pois ja hommiin.”

Marja Nousiainen, Hyvä kasvaa Järvenpäässä -liike

Paikalliset yhteisöt

Mitä lupaavaa kehitystä olet huomannut viime vuosina?

Mitä olet itse jo tehnyt?

Mitä aiot tehdä seuraavaksi?

Sinä ja minä

Koulutusaineisto on tuotettu Suomen luonnonsuojeluliiton

toteuttamassa, Ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatustuella

rahoitetussa hankkeessa Kestävän kehityksen tiekartta Rion kokouksen

jälkeen vuonna 2013.

Aineiston tuottamisesta hankkeessa on vastannut Suomen

ympäristöopisto SYKLI yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton

kanssa.