Kirjoittanut ravitsemusterapeuttiSandra Porthan

M U I S T I O P A S

MUISTISAIRAUDET JA AIVOJEN TERVEYS

aivoalue on altis vauriolle on edelleen osittain mysteeri.

Rappeuttavissa aivosairauksissa sama aivoalue voi olla

vaurioitunut, vaikka kyseessä olisi eri sairaus. Lisäksi

vaurion syyt voivat olla eriäviä. Sen vuoksi samankal-

taisia oireita esiintyy potilailla, joiden sairauden syyt

ovat erilaiset. Esimerkiksi Parkinsonin taudin oireita voi

esiintyä monesta eri syystä, joista mainittakoon mm.

Lewyn kappale-tauti ja frontotemporaaliset degeneraa-

tiot. Sama neuropatologinen muutos voi aiheuttaa eri

yksilöille kliinisesti erilaisen oirekuvan. Toisaalta ikäänty-

neillä voi esiintyä samanaikaisesti useita sairauksia niin,

että oireet ovat vaikeasti tulkittavissa.

MuistihäiriötKun muistaminen toimii normaalisti, asiat jäävät mie-

leen lähes automaattisesti. Kun muistaminen häiriin-

tyy, on mahdollista osoittaa toisaalta säilyneitä alueita

ja toisaalta erotella muistihäiriön mekanismeja, jotka

poikkeavat toisistaan erilaisissa neurologisissa tautiti-

loissa. Muistamisessa on eroteltavissa mieleenpaina-

misen, mielessä säilyttämisen ja mieleenpalauttamisen

osavaiheet. Aikaan perustuen muisti voidaan luokitella

lyhytkestoiseen ja pitkäkestoiseen muistiin. Kaikkein

lyhyimpänä muistin lajina pidetään sensorista muistia,

jossa esim. verkkokalvolle jää silmien sulkemisen jäl-

Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja hei-

kentävät laaja-alaisesti toimintakykyä. Ne ovat kan-

santauteja siinä missä sydän- ja verisuonisairaudetkin.

Edetessään muistisairaudet johtavat dementiaoireyhty-

mään. Suomalaisissa on arviolta 193 000 muistisairasta

ihmistä, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muis-

tisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa

muistisairautta. Muistisairauksien syntyä säätelevät ge-

neettiset- ja ympäristötekijät. Aivojenverenkiertohäiriöt,

lipiditasapaino, neuroinflammaatio, uni- valverytmi,

masennus, diabetes sekä muut hormonaaliset tekijät

ovat tunnettuja aivojen terveyteen vaikuttavia muuttu-

jia. Välimerellisen ruokavalion, joka sisältää runsaasti

kalaa, kasviksia ja antioksidantteja, on esitetty pa-

rantavan aivoterveyttä. Lisäksi riittävää B12, E-, D- ja

C-vitamiinipitoisuuuttä pidetään tärkeänä. Myös kahvin-

juonti voisi mahdollisesti suojata muistisairauksilta.

Rappeuttavat aivosairaudetKeskushermostoa rappeuttaville aivosairauksille yh-

teistä on hermosolujen ja keskushermoston tukisolujen

eli gliasolujen etenevä rappeutuminen ja kuolema.

Luonteenomaista sairauksille ovat solunsisäiset ja/

tai ulkopuolelle sijoittuvat muuntuneiden proteiinien

kertymät. Miksi proteiini muuntuu tai miksi yksittäinen

keen sekunnin murto-osan ajaksi heijastuma nähdystä.

Sama ilmiö tapahtuu myös kuulo- ja tuntoaistimuksen

yhteydessä. Varsinaiseksi tietoiseksi muistamiseksi

lasketaan kuitenkin vasta lyhytkestoinen työmuisti,

jossa joko auditiivis-fonologista tai visuaalis-spatiaalista

informaatiota käsitellään pieniä määriä (5–9 yksikköä) ly-

hyen ajan. Työmuistissa olevan materiaalin säilymisaikaa

voidaan pidentää kertaamalla ja siirtämällä pitkäkestoi-

seen muistiin kuten tapahtuu esimerkiksi salasanojen ja

tunnuslukujen kanssa. 

Pitkäkestoiseen muistiin tallentuu tapahtumia, koke-

muksia, opittuja taitoja, tapoja sekä ehdollistuneita reak-

tioita. Pitkäkestoiseen muistiin tallennettu aines voi olla

sanallisessa tai kuvallisessa muodossa. Pitkäkestoisessa

muistissa opittu materiaali säilyy vuosia, mahdollisesti

jopa loppuiän. Pitkäkestoisesta muistista unohtamisen

mekanismeista on esitetty hypoteesi ettei mikään opittu

asia kokonaan häviä muistivarastosta, vaan hautau-

tuu myöhemmin opittujen asioiden alle. Arkikielessä

puhutaan usein lähimuistista ja kaukomuistista. Tällöin

viitataan lähiaikojen (päivien tai viikkojen) tapahtumien ja

toisaalta vuosien tai vuosikymmenten takaisten ta-

pahtumien muistamiseen. Nämä molemmat sisältyvät

pitkäkestoiseen muistiin.

MUISTIHÄIRIÖIDEN ENNALTAEHKÄISYMuistisairauksien syntyyn voivat vaikuttaa sekä perinnölliset tekijät että

ympäristötekijät. Alzheimerin taudin yhteydessä aivoissa nähdään tietyn

proteiinin, amyloidin kertymistä, synapsien ja hermosolujen katoa sekä

hermosolujen tuhoa. Lisäksi on havaittu aivoverenkiertosairauksien muutok-

sia sekä tulehduksen ja hapetus-stressin merkkejä. Myös psykososiaalisia

sekä elintapatekijöitä on esitetty taustatekijöiksi. Muutokset alkavat kehittyä

jo 20-30 vuotta ennen kuin tauti voidaan todeta. Korkea ikä sekä muisti-

sairauksien esiintyminen lähisuvussa ovat tärkeimmät riskitekijät. Vakava

kallovamma ja aiemmin sairastettu vaikea masennus lisäävät mahdollisesti

muistisairauksien sairastumisriskiä. Kilpirauhasen vajaatoiminta, äidin korkea

synnytysikä sekä toksisia tekijöitä, kuten esimerkiksi alumiinia, on tutkittu

Alzheimerin taudin riskitekijöinä. Myös erilaiset infektiot, erityisesti tyypin l

herpes simplex -virus, on liitetty Alzheimerin taudin riskiin.

Normaaliin ikääntymiseen liittyvät muutokset

Korkea ikä ja taudin esiintyminen lähisuvussa ovat

tärkeimmät Alzheimerin taudin riskitekijät. Taudin

ilmaantuvuus kaksinkertaistuu 65. ikävuoden jälkeen

viisivuotiskausittain. Kognitiivisten eli tiedollis-taidollis-

ten toimintojen heikkeneminen katsotaan kuuluvaksi

normaaliin ikääntymisprosessiin. Aivoissa tapahtuvilla

muutoksilla, kuten aivojen tilavuuden ja painon piene-

neminen, aivokammioiden laajeneminen, hermosolujen

väheneminen - on ilmeinen yhteys kognitiivisiin muutok-

siin. Ikääntymisen myötä tapahtuvat muutokset selittää

myös dementoivien sairauksien yleisyyttä vanhemmis-

sa ikäluokissa. Oleellista onkin dementiaan johtavien

muutosten varhainen tunnistaminen. Taudin esiintymi-

nen suvuittain voi johtua sekä geeneistä että yhteisistä

ympäristötekijöistä. Riskiä säätelevät monet osittain

geneettisesti säädellyt prosessit, kuten lipiditasapaino,

neuroinflammaatio, aivoverenkiertohäiriöt, uni- valveryt-

mi, masennus, diabetes ja muut hormonaaliset tekijät. 

Geenit Tärkein Alzheimerin taudin geneettinen riskitekijä on

apoE-geenin alleeli e4. Se liittyy eräiden tutkimusten

mukaan myös Lewyn-kappale tautiin, mutta tällöin

kyseessä on ilmeisesti Alzheimerin taudin ja Lewyn kap-

pale-taudin yhdistelmä. Verisuoniperäisen dementian

selkeimmiksi geneettisiksi riskitekijöiksi on tunnistettu

niin ikään apoE e4 ja metyleenitetrahydrofolaattireduk-

taasigeenin (MTHFR) aminohappomuutos Ala222Val,

joka vähentää entsyymin aktiivisuutta ja lisää homokys-

teiinipitoisuuksia. Alttiusgeeneistä vahvin näyttö on siis

apolipoproteiini ApoE-e4-alleelista. Kahdella kolmas-

osalla Alzheimer potilaasta on apoE e4 alleeli. 

NeuroinflammaatioNeuroinflammaatiolla tarkoitetaan aivojen immuu-

nijärjestelmän toiminnan häiriötä. Aivoissa vallitsee

matala-asteinen krooninen tulehdus, inflammaatio.

Neuroinflammaatio heikentää aivoissa sijaitsevien

kantasolujen proliferaatiota ja tulehdussytokiinit lisäävät

ikääntymiseen liittyvää kognitiivisten toimintojen heikke-

nemistä. Neuroinflammaatio on yhdistetty muun muas-

sa Alzheimerin tautiin, Parkinsoniin sekä muihin demen-

tioihin, iskemiaan ja vaskuliitteihin. Aivoinflammaatio

voidaan varmentaa kuvantamismenetelmillä. Hoitoon ei

kuitenkaan ole selkeitä suosituksia. Osa tutkijoista ko-

rostaa ravitsemushoidon, eritoten kalaöljyn, tarkemmin

omega-3 rasvahappojen käytön merkitystä inflammaa-

tion hoidossa ja ehkäisyssä. Tilannetta voidaan tarkas-

tella omega-6/omega-3-suhteen avulla. Liian suuren

suhdeluvun on arveltu ruokkivan neuroinflammaatiota.

Myös hapetusstressin ehkäisy on tärkeää, sillä vapaat

happiradikaalit saa aikaan aivosolujen kuolemaa.

RAVITSEMUKSEEN LIITTYVIÄ RISKI- JA SUOJATEKIJÖITÄMyöhäisiän dementian riskin on arvioitu lisääntyvän

kardiovaskulaaristen riskitekijöiden yhteydessä. Näistä

mainittakoon korkea verenpaine, ylipaino ja erityisesti

keskivartalolihavuus sekä korkea kolesteroliarvo. Myös

diabetes ja heikentynyt glukoosinsieto ovat liitetty hei-

kentyneeseen kognitioon. 

Runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävä

ruokavalion on esitetty suojaavan muistisairauksilta.

Ihmisillä, jotka syövät kalaa 2-3 kertaa viikossa on to-

dettu pienentynyt muistihäiriöiden ja dementian vaara.

Kalassa on runsaasti omega-3-rasvahappoja, joilla

tiedetään olevan monia suotuisia vaikutuksia aivojen

terveyteen. Omega-3-rasvahapoilla on muun muassa

tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia, ja ne voivat vaikuttaa

hermosolukalvojen viskositeettiin, synaptiseen muovau-

tuvuuteen ja Alzhaimerin taudissa kertyvien proteiinien

tasoihin.

Omega-3-rasvahapotOmega-3-ravintolisillä on myös havaittu hoidollisia

vaikutuksia muistiinpalautuksessa ja huomiokyvyssä

jo muistisairauteen sairastuneilla. Saman suuntai-

sia tuloksia on saatu tutkimuksessa, jossa selvitettiin

omega-3-rasvahappoja, fosfolipidejä, koliinia ja E-, C- ja

B-vitamiineja sisältävällä ravintolisällä yhteys parantu-

neeseen muistitoimintaan 3 kk kestäneen seurannan

aikana. Johtopäätöksenä todettiin että runsaasti välttä-

mättömiä rasvahappoja, vitamiineja sekä antioksidant-

teja sisältävä ruokavalio voi vähentää muistisairauksien

riskiä. 

B12-vitamiini, foolihappo ja homokysteiini

B12-vitamiinin ja foolihapon puute on yhdistetty kas-

vaneeseen muistihäiriöiden, dementian ja Alzheimerin

taudin riskiin. B12-vitamiinin puutoksen yhteys muistitoi-

mintoihin oli erityisen merkittävä iäkkäimmillä ihmisillä. 

Vanhuksilla B12-vitamiinin puutos on yleistä. Puutos

voi lisätä riskiä ja entisestään vaikeuttaa muistihäiriöitä,

joten puutoksen tunnistaminen ja korjaaminen on tär-

keää. Holotranskobalamiini (holo-TC) on B12-vitamiinin

aktiivinen muoto, ja sen on ehdotettu olevan B12-

vitamiinitasojen parempi osoitin ja herkempi testi totea-

maan varhainen B12-vitamiinin puutos. Homokysteiini on

B12-vitamiiniin ja foolihapon aineenvaihduntaan liittyvä

aminohappo, joka on aiemmin liitetty mm. kasvanee-

seen aivohalvauksen riskiin. Suuret B12-vitamiini- ja

foolihappopitoisuudet voivat kuitenkin laskea homokys-

teiiniarvoja. Homokysteiini on liitetty lisääntyneeseen

muistisairauksien riskiin.

E-vitamiini

E-vitamiinin yhteyksistä muistihäiriöihin on ristiriitaista

tietoa. Vaikuttaa sille, että ruoasta saadulla E-vitamiinilla

on yhteys pienentyneeseen Alzheimerin taudin ris-

kiin. Toisaalta on myös tutkimusviitteitä siitä, ettei

E-vitamiinia sisältävät ravintolisät suojaisi muistihäiriöiltä.

C-vitamiiniOn esitetty että oksidatiivisella stressillä saattaa olla

tärkeä rooli muistisairauksien kehittymisessä. Ravinnon

antioksidantit suojaavat hapetusstressiltä. Tutkimuksissa

on saatettu käyttää C- ja E-vitamiinia yhdessä tai perus-

taa väite runsaaseen hedelmien ja vihannesten käyt-

töön. Näin ollen on mahdotonta suoraan sanoa mitkä

kaikki tekijät tuoreravinnossa ehkäisee muistisairauksilta

mutta oletettavaa on että hapetusstressin väheneminen

on yksi suojaavista tekijöistä. 

D-vitamiiniD-vitamiinin puute on yhdistetty moniin sairauksiin,

myös muistisairauksiin. D-vitamiinia on ravinnossa mutta

sitä syntetisoituu iholla auringonvalon vaikutuksesta.

Suomalaisia ohjeistetaan käyttämään D-vitamiinilisää

pimeään vuodenaikaan. Kuitenkaan ei ole aivan sel-

vää, mikä merkitys sairauden ehkäisyssä on D-vitamiini

lähteellä. 

NeurolipiditNeurolipideitä on kaikissa eläinkunnan hermosolujen

kalvorakenteissa. Ne koostuvat pääasiassa fosfo- ja gly-

kolipideistä. Neurolipidin aineosat auttavat fosfolipidien

puutostiloissa, joista seurauksina ovat muun muassa

solukalvojen aineenvaihdunnan häiriöt ja solujen hapen-

puutos. Fosfolipidien merkitys ihmiselle on rakenteelli-

sen komponentin lisäksi myös toimia tärkeänä vaikuttaja

solujen viestijärjestelmässä sekä toimia asetyylikoliinin,

tuon tärkeän hermoston välittäjäaineen esiasteena.

Fosfolipidien vaikutuksia muistiin, päättelykykyyn, ma-

sennukseen ja henkiseen vireyteen on tutkittu ja tulok-

set vaikuttaa lupaaville. Lisäksi neurolipidejä on tutkittu

keskittymisvaikeuksien, ahdistuneisuuden, muistinme-

netyksen hoidossa.

KarnosiiniNeurotutkijat ovat kutsuneet karnosiinia hermoston suo-

jelijaksi, neuroprotektantiksi. Karnosiinin on esitetty pa-

rantavan aivojen viestiverkkojen toimintaa, ikääntyvien

ihmisten muistia sekä kognitiivisia taitoja. Karnosiinin

vaikutusta on selitetty antioksidanttitoiminnan kautta eli

sen ajatellaan estävän hapetusstressiä sekä tulehdusta.

Kuten aikaisemmin todettiin normaaliin kääntymiseen

ja etenkin muistisairauksiin liitetään hapetusstressiä ja

kroonista matala-asteista tulehdusta eli neuroinflam-

maatiota. 

AlkoholiRunsas alkoholin käyttää lisää dementiaoireen riskiä. On

toisaalta myös esitetty että alkoholin kohtuukäyttö on

yhdistetty pienentyneeseen Alzheimerin taudin riskiin.

Alkoholin mahdollista suojaavaa vaikutusta voivat välit-

tää vaskulaariset, anti-inflammatoriset tai antioksidatiivi-

set tekijät. Toisaalta on mahdollista, että muut alkoholin

kohtuulliseen käyttöön liittyvät sosiaaliset ja elintapa-

tekijät välittävät ns. suojaavan vaikutuksen. Tämä ja

alkoholin käyttöön liittyvät haittavaikutukset huomioiden

on oltava varovaisia alkoholiin liittyvissä suosituksissa.

Kohtuukäytöllä voi olla  suotuisia vaikutuksia, mutta ei

ole näyttöä siitä, että alkoholia voisi suositella käytettä-

väksi sen mahdollisen kognitioita suojaavan ominaisuu-

den vuoksi.

KurkumaKurkuma (Curcuma longa) sisältää kurkuminoideja,

kuten kurkumiinia, johon kurkuman anti-iflammatoristen

vaikutusten ajatellaan perustuvan. Tosin kurkumassa

lienee muitakin aktiivisia aineita. Tutkimuksissa on myös

saatu viitteitä kurkumiinin vapaita radikaaleja neutra-

loivasta vaikutuksesta. On myös esitetty, että kurku-

ma voisi vähentää beta-amyloidien määrää aivoissa.

Tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää.

Kahvi Kahvinjuonnin on esitetty hidastavan iäkkäiden kognitii-

visen tason laskua miehillä sekä yli 65-vuotiaiden nais-

ten verbaalisten toimintojen heikkenemistä. Kofeiinin

saanti on lisäksi yhdistetty  nopeampaan liikkeeseen.

Tarkempaa tietoa kaivataan, millä mekanismilla kahvi

tai kofeiini vaikuttaa sekä mikä merkitys on eri kahvi- ja

teelajeilla, annoksen koolla, geneettisillä tekijöillä tai

sukupuolella. On mahdollista, että vain pitkäaikainen,

säännöllinen kofeiinin käyttö vaikuttaa neurodegenera-

tiivisten sairauksien etenemiseen.

Välimeren ruokavalio

Välimeren ruokavalion on todettu pie-

nentävän sairastumis- ja kuolleisuusriskiä

Alzheimerin tautiin. On myös tutkimusnäyt-

töä, että henkilöillä jotka nauttivat välime-

rellistä ruokavaliota saavuttaa paremmat

pisteet muistin ja tiedonkäsittelytestissä

kuin henkilöt, jotka noudattaa länsimaista

ruokavaliota. Perinteiseen Välimeren ruoka-

valioon kuuluu runsaasti oliiviöljyä, hedelmiä,

pähkinöitä, vihanneksia, kalaa ja viljaa. Lihaa

käytetään maltillisesti ja meijerituotteita

ja prosessoitua ruokaa vain vähän. Ruokia

valmistetaan pehmeillä menetelmillä kuten

esimerkiksi hauduttamalla. Meijerituotteet

ovat lähinnä juustoa ja jogurttia. Kalaa nau-

tittiin useammin kuin lihaa, joka oli satun-

naisempaa pyhäruokaa. Viiniä nautitaan

kohtuullisesti ruoan yhteydessä. Terveellisen

ruokavalion seudut ovat usein köyhiä, eikä

ruoalla mässäilty. Lisäksi fyysinen aktiivisuus

on näillä seuduilla runsasta mikä vaikuttanee

myös aivojen terveyttä tukien.

TOP 10 AIVORUOKAA!

Hapankaali 

Hapankaali sisältää runsaasti maitohappobakteereita,

jotka auttaa huolehtimaan suoliston bakteerikannas-

ta. Suoliston bakteerikannan tiedetään vaikuttavan

keskeisesti, sekä immuunijärjestelmän ja hermoston

toimintaan. Lisäksi sillä on vaikutuksia stressinsietoky-

kyyn, käyttäytymiseen, mielialaan ja masennukseen.

Puhutaan suoli-aivo-akselista, mikä tarkoittaa hermos-

tollista ja biokemiallista yhteyttä suoliston enteerisen

hermoston ja keskushermoston välillä. 

Mustikat

Mustikoilla on lukemattomia terveyshyötyjä. Aivojen

kannalta erityisen hyödyllisiä ovat mustikoiden väristä

vastaavat antosyaanit, joilla on tulehdusta ehkäiseviä

vaikutuksia. Lisäksi antioksidantit vähentää hape-

tusstressiä ja parantaa aivosolujen keskenäistä kommu-

nikaatiota. 

Kurpitsansiemenet

Kurpitsan siemenissä on runsaasti kivennäisainei-

ta kuten magnesiumia, sinkkiä, kuparia ja rautaa.

Kivennäisaineiden puutostilat on yhdistetty mm.

migreeniin, neurodegeneratiivisiin sairauksiin sekä

oppimisvaikeuksiin. Lisäksi kurpitsansiemenet sisältää

antioksidantteja, jotka suojaa aivoja vapaiden happiradi-

kaalien aiheuttamilta vaurioilta. 

Parsakaali

Parsakaali on pakattu täyteen terveyttä edistäviä

ainesosia kuten antioksidantteja. Parsakaalissa on

lisäksi runsaasti K-vitamiinia, joka on rasvaliukoinen

vitamiini ja välttämätön sfingolipidien muodostumiseen.

Sfingolipideitä on erityisesti aivoissa ja hermokudokses-

sa mutta niukasti solujen rasvavarastoissa.

Vihreä tee

Vihreä tee sisältää runsaasti antioksidantteja sekä koh-

tuullisesti kofeiinia. Vihreä tee parantaa vireyttä, muistia

ja keskittymiskykyä. Vihreässä teessä oleva L-teaniini

lisää GABA-nimisen välittäjäaineen pitoisuutta, mikä voi

auttaa rentoutumaan sekä vähentää kofeiinin stimuloi-

vaa vaikutusta. 

Saksanpähkinät

Saksanpähkinöiden hyvä rasvahappokoostumus sekä

runsas E-vitamiinipitoisuus tekee siitä erinomaista ai-

voruokaa. Yleisesti pähkinöiden on havaittu ehkäisevän

neurodegeneratiivisia sairauksia. Saksanpähkinät ovan

erityisen hyödyllisiä, niiden sisältävien omega-3 rasva-

happojen ansiosta.

Rasvainen kala

Noin 60% prosenttia aivoistamme on tehty rasvasta ja

puolet tästä on omega-3 rasvahappoja. Aivot rakentaa

uusia hermosoluja käyttäen omega-3 rasvahappoja

rakennusaineina. Siksi näitä rasvahappoja kutsutaankin

välttämättömiksi rasvahapoiksi. Elimistömme ei kykene

syntetisoimaan niitä vaan ne tulee saada ravinnosta.

Liian vähäinen omega-3 rasvahappojen saanti on yhdis-

tetty masennukseen ja oppimishäiriöihin.

Kahvi

Kahvin kofeiini paitsi lisää vireystilaa, se myös lisää

hyvänolon välittäjäaineita aivoissa, kuten esimerkiksi

serotoniinia. Kahvi näyttäisi myös vähentävän riskiä neu-

rologisiin sairauksiin kuten Alzheimerin ja Parkinsonin

tautiin.

Kananmunat

Kananmunat sisältävät runsaasti aivojen vireyden

kannalta tärkeitä B-vitamiineja kuten B6, B12 ja fooli-

happoa. B-vitamiinien puutokseen liittyy masennusta

sekä kongnition laskua. Siksi erityisesti ikääntyneiden

on syytä huolehtia riittävästä B-vitamiinien saannista.

Lisäksi kananmunissa on runsaasti koliinia. Koliini on tär-

keä mikroravinne, jota elimistömme käyttää tehdessään

asetyylikoliinia. Asetyylikoliini on aivojenvälittäjäaine,

joka säätelee muistia ja mielialaa.

Tumma suklaa tai raakasuklaa 

Kaakao sisältää flavonoideja, antioksidantteja sekä ko-

feiinia jotka yhdessä buustaa aivojen toimintaa. Kaakaon

flavonoidien on havaittu parantavan erityisesti uuden

oppimista. Lisäksi kaakao ja suklaa parantaa ainakin

monen naisen mielialaa, mutta se ei välttämättä johdu

vain hyvästä mausta. 

MUITA MUISTISAIRAUKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ

Nykyisessä suorituskeskeisessä elämäntyylissä unen

tärkeys voi joskus unohtua. Uni on tärkeää homeostaat-

tinen järjestestelmä, joka liittyy laajasti terveytemme

jokaiseen osa-alueeseen. Monissa tutkimuksissa onkin

havaittu, että lyhyt- (alle 6 h) ja pitkäunisuus (yli 9 h)

liittyvät lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Unen terveyttä

tukevat vaikutukset liittynee unen aivoja puhdistavaan

tehtävään. Unen on myös todettu jarruttavan bee-

ta-amyloidin muodostumista. Suurimman osan bee-

ta-amyloidista arvellaan muodostuvan valveillaoloai-

kana. Beetta-amyloidien kertyminen liittyi nimenomaan

Alzheimerin taudin etiologiaan. Vuonna 2013 löydettiin

glianestekierto eli ”glymfaattinen järjestelmä». Se on

neurogliasta riippuvainen lymfaattisen järjestelmän kal-

tainen mekanismi, mutta kuitenkin eri asia kuin aivokal-

vojen imusuonet. Glianestekierto toimii erityisesti unen

aikana ja edistää aineenvaihduntatuotteiden puhdis-

tumista aivoista. Käytännössä unen aikana soluvälitilat

laajenevat ja kuona-aineet pääsevät virtaamaan aivoista.

Myös aivojen monipuolinen käyttö ehkäisee demen-

tiaoireilta. On esitetty että kouluttamattomat tai vain

vähän koulutusta saaneet ihmiset olisivat suuremmassa

vaarassa dementoitua. Myös henkinen aktiivisuus ja riit-

tävä sosiaalinen verkosto voivat suojata dementiaoireel-

ta. Tuoreissa interventiotutkimuksissa on kognitiivisten

osa-alueiden harjoittamisella osoitettu olevan positiivi-

sia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Parisuhteessa

eläminen näyttää olevan myöskin dementiaoireelta

suojaava tekijä. Toisaalta varhainen leskeytyminen liittyy

kasvaneeseen Alzheimerin taudin riskiin, mistä voidaan

päätellä, että myös stressitekijät vaikuttavat taudin

kehittymiseen. 

Liikunta vaikuttaa positiivisesti aivojen terveyteen.

Keski-iässä harrastettu säännöllinen vapaa-ajan liikunta

(vähintään kaksi kertaa viikossa ja vähintään 30 min

kerrallaan) voi pienentää merkittävästi dementiaoireen

ja Alzheimerin vaaraa myöhäisiässä. Liikunta on myös

yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.

Toisaalta tupakointi näyttää lisäävään dementiaoireen ja

Alzheimerin taudin riskiä. 

Lähteet:

Blusztajn J ym. Actions of Dietary Choline. Nutrients

07/2017 

Muistisairaudet; Muistisairauksien hoito. Duodecim 2015.

Neurologia; Muistihäiriöt. Duodecim 2014.

Patologia; Rappeuttavat aivosairaudet. Duodecim 2012.

Ravitsemustiede; Rasvat ja rasvahapot. Duodecim 2012.

Sawikr Y ym. Neuroinflammation in Alzheimer’s

Disease: The Preventive and Therapeutic Potential of

Polyphenolic Nutraceuticals. 108/2017 Adbances in

protein chemistry and structural biology.

Välimeren ruokavalio hyväksi lihavan sydämelle – saa

sisältää myös lihaa. Uutispalvelu Duodecim - 13.7.2018.

(American Journal of Clinical Nutrition 2018;108:33–40)

Välimeren ruokavalion sydän- ja verisuonihyödyistä

Uutispalvelu Duodecim - 26.4.2019.(European Journal

of Nutrition 2019;58:173–191)

P. Tienari ja L. Myllykangas; Aivojen vanhenemisen

geneettinen koodi. Lääketieteellinen aikakausikirja

Duodecim 2017.