muistisairauksien hoito ja seuranta perusterveydenhuollossa
TRANSCRIPT
Muistisairauksien hoito ja seuranta perusterveydenhuollossaKansanterveyspäivät 7.12.2015Taina Hellsten, LT, Geriatrian erikoislääkäri, Lempäälän TK, apulaisylilääkäri
Sidonnaisuudet
Ei sidonnaisuuksia/osakkuuksia yrityksissä Olen saanut useilta eri lääkeyrityksiltä (GSK,
Janssen-Cilag, Lundbeck, MSD, Novartis, Novo Nordisk, Nutricia, Pfizer) luennoitsijapalkkioita viimeisten vuosien aikana
Olen ollut laatimassa Sosiaali- ja Terveysministeriön toimesta ”Kansallista muistiohjelmaa”
Toimin VALVIRA:n asiantuntijalääkärinä
Esityksen sisältö
Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste? Muistisairauksien diagnostiikka
perusterveydenhuollossa Muistipotilaiden seurannan järjestäminen
perusterveydenhuollossa Kontrollikäynneillä seurattavat asiat Muistipotilaiden seuranta Lempäälässä
Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste?
Vuonna 2010 Suomessa sairasti vähintään keskivaikeaa muistisairautta arviolta 95 000 ja lievää 30 000–35 000 henkilöä
Uusia potilastapauksia ilmaantuu vuosittain noin 13 000 Vuonna 2020 vähintään keskivaikeaa muistisairautta sairastaa
arviolta 130 000 henkilöä On arvioitu, että kaikista sosiaali - ja terveydenhuollon
kustannuksista menee muistisairauksien hoitoon 4 miljardia euroa (6 %)
Suurin osa (85 %) kustannuksista aiheutuu ympärivuorokautisen hoivan tarpeesta.
Noin 80 prosentilla ympärivuorokautisessa hoidossa olevista ihmisistä on muistioireita tai diagnosoitu muistisairaus.
Onko muistisairaudet kansanterveyden haaste? Useissa EU-maissa on laadittu kansallisia ohjeita muistisairauksien
ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Suomessa laadittiin STM perustaman työryhmän toimesta kansallinen
muistiohjelma, joka julkaistiin vuonna 2012 (Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 10/2012)
Työryhmä linjasi kansallisen ohjelman tavoitteeksi rakentaa yhteisvastuullisesti muistiystävällinen Suomi neljän kivijalan varaan:
1. Aivoterveyden edistäminen2. Oikeat asenteet aivoterveyteen, muistisairauksien hoitoon ja
kuntoutukseen3. Hyvän elämänlaadun varmistaminen muistisairaille ihmisille ja heidän läheisilleen oikea-aikaisen tuen, hoidon, kuntoutuksen ja palvelujen turvin4. Kattavan tutkimustiedon ja osaamisen vahvistaminen
Avohoito / Laitoshoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Avohoito Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
LaitoshoitoYksilöllinen hoito-suunnitelmaKuntoutumistaedistävä hoitotyö
Muistisairauksien ennaltaehkäisy• Valtimotaudin riskitekijöiden hyvä hoito• Liikunta• Henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus• Päävammojen ehkäisy• Monipuolinen ruokavalio
Kuolema
MuistioireAivoterveys
MuistipoliklinikkaDiagnostiikka Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma
Kaikkien tehtävä Muistioireen tunnistaminen
Lievä ATMMSE 26-18
GDS 3-4 CDR 0.5-1
Keskivaikea ATMMSE 22-10
GDS 4-6 CDR 1-2
Vaikea ATMMSE 12-0
GDS 6-7 CDR 2-3
Diagnoosi Hyvin lievä AT
Yksilöllinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma• Säännöllisen tarkistus ja seuranta, 6-12 kk• Lääkehoidon tarkistus• Oheissairauksien hoito• Yksilöllisesti räätälöidyt palvelut• Käytösoireiden hoito• Ajoterveys, turvallisuus• Kuntoutus ja apuvälinearvio• Sosiaalietuuksien päivitys• Edunvalvonta• Hoitotahto• Ohjaus ja neuvonta• Omaisten kuuleminen ja tuki
Kaikkien tehtävä Ennaltaehkäisy
Muistipotilaitten hoito ja seuranta; kansallista ohjeistusta Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena
muistiystävällinen Suomi ( Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 10/2012)
Muistipotilaitten Käypä-Hoito suositus (www.kaypahoito.fi)
Asiantuntijalausunto ”hyvien hoitokäytäntöjen tukemiseksi muistipotilaan hoidossa” (Suom Lää käril 2008;10 Muistisairausliite.63: 9–22. )
Sopimus hoitoketjusta muistipotilaitten hoidossa (Muistipotilaan hoitoketju. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011; 127:1107-1116.)
Moniammatillinen hoitotiimi muistipotilaitten hoidossa (Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys. Suom Lää käril 2010;39: 3144 - 6. )
Muistisairauksien diagnostiikka perusterveydenhuollossa Käypä Hoito-suositus ohjaa diagnostiikkaa ja hoitoa Perusvaiheen diagnostiikka
Työikäiset; erikoissairaanhoito, neurologian poliklinikka Ikääntyneet; Geriatrinen muistipoliklinikka perusterveydenhuollossa
Perusvaiheen diagnostiikka Kognitiivinen testaus Laboratoriokokeet Aivojen kuvantaminen
Tavoite; varhainen diagnostiikka ja hoidon aloitus
Muistisairauksien diagnostiikka perusterveydenhuollossa
Hyvin lievässä vaiheessa hoidon piiriin tulleilla kyky selviytyä arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi heillä todettiin seurannan aikana vähemmän mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden vaikeusasteeseen.
Hallikainen I, Hänninen T, Fraunberg M, Hongisto K, Välimäki T, Hiltunen A, Karppi P, Sivenius J, Soininen H, Koivisto AM. Progression of Alzheimer's disease during a three-year follow-up using the CERAD-NB total score: Kuopio ALSOVA study. Int Psychogeriatr. 2013 May 16:1-10
Seurannan järjestäminen
Muistipoliklinikka Keskitytään
muistisairauden oireiden seurantaan ja hoitoon
Riittävä kokemus muistisairauksien hoitamisesta
Vastaanottoaika riittävän pitkä: omaiset mukana
Työparina muistihoitaja
Omalääkäri Usein somaattiset
sairaudet hoidon keskiössä
Ei kerry riittävää kokemusta muistisairauksien hoitamiseen
Vastaanoton kiireisyys Lääkäri ei selviä yksin
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: Alzheimer lääkehoidon seuranta
Alzheimer-lääkehoidon suunnittelu; muistisairauden diagnoosi ja potilaan muu sairastavuus ja lääkehoito
Alzheimer lääkkeitten sivuvaikutusprofiili Tehon seuranta; I kontrolli 3 kk kuluttua, sen jälkeen 6-
12 kk välein Lääkeannosten titraukset; lääkeannosten nosto,
kombinaatiolääkitykset Lääkkeen lopetus
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: käytösoireet Lähes 90 % potilaista saa jossakin sairautensa vaiheessa
käytösoireita Voivat nopeuttaa kognitiivista heikentymistä sekä lisätä kuoleman- ja
laitoshoitoon joutumisen riskiä Täytyy tuntea muistisairauksien oirekirjo, tilan - ja oirevaihtelun
taustalla olevat mahdolliset selittävät syyt sekä sairauksien etenemiseen liittyvä oirekuvan muutos
Hoidon perusta on aina asianmukainen muistisairauslääke ja ns. lääkkeettömät hoidot
Psykoosilääke käytösoirelääkkeenä tulisi määrätä vain välttämättömässä tilanteessa, kun kaikki ”muut keinot on käytetty”, ja käytösoireesta on todennäköisesti merkittävää haittaa joko potilaalle tai hänen läheisilleen
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: käytösoireet, lääkkeettömät hoitomuodot Läheisten koulutus ja tuki. Omaisen on ymmärrettävä, että potilaan sairaus on
syypää hänen käytökseensä. Hänen on turha väitellä muistisairaan kanssa, ja kaikenlaista provosointia pitää
välttää. Selkeä vuorokausirytmi Arjen tulee olla tasaista ja samanlaista Virikkeitä ei saa olla liikaa, mutta ei liian vähääkään Iltaa kohden pitää rauhoittua, hiljentää tahtia, hämärtää valaistusta On hyvä miettiä yksilöllisiä konsteja, millä kiihtynyt potilas saadaan asettumaan;
kuppi kahvia, musiikki, halaus Työntekijän on kysyttävä käytösoireista. Varsinkin mustasukkaisuus ja
seksuaaliset puheet ja teot ovat vanhemmille ihmisille usein vaikeita puheenaiheita, mutta niistä ja niiden tavallisuudesta puhuminen on helpottavaa.
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: omaisten tuki Seurantavastaanotolle mielellään omaiset mukaan Yksilöllisesti räätälöity kuntoutus- ja
palvelusuunnitelma osana potilaan hoitoa säästää kustannuksia, edistää perheen elämänlaatua ja viivästyttää ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymistä (Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementia-perheiden tukimallin vaikuttavuus. Tutkimusraportti. Vanhustyön keskusliitto)
Vertaisryhmä, omaisten vapaapäivät, omaishoidon tuki, sopeutumisvalmennuskurssit
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: potilaan oikeudellinen asema Ajokortin uusiminen Valtakirjan laatiminen Hoitotahto Itsemääräämisoikeus ja sen rajoittaminen Oikeus tehdä testamentti Tulevaisuuden suunnittelu: asuminen
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat: yksilöllinen palvelutarpeen arvio Yksilöllinen kotihoito Päivätoiminta Lyhytaikaishoito Kuntosaliryhmä, kotikuntoutus Muut tukipalvelut: ateriapalvelu, siivous, kuljetustuki Apuvälineet mm. turvaranneke, hellavahti, kodin muutostyöt ns. 3 sektorin palvelut: seurakunta, ystävänpalvelu Ensitieto- ja muut kurssit Sopeutumisvalmennukset
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat:etuudet Lääkekorvauslausunnot Eläkkeensaajan hoitotuki Omaishoidon tuki Kuljetuspalvelu
Kontrollikäynneillä seurattavat asiat:hoidon linjaukset Muistisairaus on etenevä, kuolemaan johtava sairaus Noin 15 % dementiaa sairastavista etenee vaikeaan
vaiheeseen, muut kuolevat eri syistä ennen sitä Muistipotilaan hoidon linjaukset; edunvalvontavaltuutus,
hoitotahto Tavoitteena elämän loppuvaiheen laadukas hoito – ei elämän
epätarkoituksenmukainen pitkittäminen – kärsimyksen pitkittäminen
Kuitenkin vältettävä ns. hoitonihilismiä muistisairausdiagnoosin perusteella!
Lempäälän hoitomalli
Muistipotilaitten seuranta on järjestetty geriatrian erikoislääkärin tai erikoistuvan lääkärin vastaanotolle (varataan 1 tunnin aika)
Seurantakäynneillä keskitytään muistisairauden hoitoon Vastaanotolla on lääkärin lisäksi läsnä myös muistihoitaja Muistihoitaja kutsuu potilaan ja omaiset vastaanotolle Ennen vastaanottoa muistihoitaja suorittaa tarvittavat
testaukset ja hankkii taustatietoa muilta hoitotiimiin kuuluvilta (kotihoito, kuntosalihenkilökunta ym.)
Lempäälän hoitomalli: seurattavat asiat Kognitiivinen tila (MMSE noin
kerran vuodessa, CERAD tehdään diagnosointivaiheessa ja tarvittaessa)
Muistilääkkeiden vaste ja kokonaislääkityksen arvio
Yleinen terveydentila Toimintakyvyn arvio (ADCS-ADL) Ravitsemustila (paino, BMI) Mieliala ja käytösoireet (GDS):
Vuorokausirytmi, aggressiivisuus, mustasukkaisuus
Hoitotahto Edunvalvonnan tarve Etuudet ja niihin tarvittavat
lausunnot Ajokyky vuosittain, jos on
ajokortti (TMT-A, CDR) Omaisten jaksaminen ja
haastattelu Kuntoutussuunnitelman päivitys
Lempäälän hoitomalli: Hoito- palvelu- ja kuntoutussuunnitelman tiedot tarkistettu lääkelista yhteystiedot seuraava käyntiajankohta muiden sairauksien hoito,
omalääkäri päivätoiminta lyhytaikaishoito kuntosaliryhmä, kotikuntoutus tukipalvelut (mm. kotihoito,
ateriapalvelu, siivous, kuljetustuki) apuvälineet (mm. turvaranneke,
hellavahti, kodin muutostyöt) ns. 3 sektorin palvelut (seurakunta,
ystävänpalvelu)
ravitsemusohjeet muistisairautta pahentavat tekijät käytösoireiden esto omaisten tuki (vertaisryhmä,
omaisten vapaapäivät) ensitieto- ja muut kurssit sopeutumisvalmennukset etuudet (hoitotuki, omaishoidon
tuki) ajokyvyn arviointi edunvalvonta tulevaisuuden suunnittelu
(valtakirja, testamentti, hoitotahto, asuminen)