muistisairauksien ehkäisy

Kansanterveyspäivä

7.12.2015 1

Muistisairauksien ehkäisy

Tiia Ngandu, LT

Muistisairauksien ehkäisy

• Muistisairaudet ikääntyvässä väestössä

• Riski- ja suojatekijät

• Interventiotutkimukset

• Muistisairauksien ehkäisy nyt ja tulevaisuudessa


7.12.2015

2

15/12/2015 3

Ennaltaehkäisyn merkitys: Muistisairauden alun lykkääminen 5 vuodella puolittaisi

taudin arvioidun esiintyvyyden

2015 2050

World Alzheimer Report 2015; Brookmeyer et al., 1998

46,8

74,7

131,5

0

20

40

60

80

100

120

140

Estimated 5 year delay

2030

milj

oonaa

15/12/2015 4

Muistisairauksien esiintyvyys Suomessa

• Muistisairauksiin sairastuu arviolta 14 500 henkilöä

vuodessa

• Suomessa arviolta 150 000 henkilöä, joilla on muistisairaus

• 115 000 - keskivaikea-vaikea muistisairaus

• 35 000 lievä muistisairaus

• Vähintään 120 000 lievä kognitiivinen heikentymä

2020: 130 000

Terveet aivot Alzheimer-aivot

? Geenit Ympäristö

Useat riskitekijät vaikuttavat Alzheimerin taudin

syntyyn koko elämänkaaren ajan

Syntymä Lapsuus Aikuisikä Vanhuus

Nuoruus Keski-ikä

0 20 60 75

Mangialasche, Kivipelto et al., 2012 15/12/2015 5

Alzheimerin taudin riski- ja suojatekijät

Aivoverisuonisairaudet

Korkea verenpaine

Korkea kolesteroli

Ylipaino

Diabetes

Homokysteiini, B-

vitamiinin puute

Tupakointi

Masennus

Stressi

Pään vammat

Univaikeudet?

Korkea koulutustaso

Liikunta

Sosiaalinen ja henkinen

aktiivisuus

Kohtuullinen/ vähäinen

alkoholin kulutus

Terveellinen ruokavalio

Kala, pehmeät rasvat

Kahvi

Verenpainelääkitys

Statiinit

Tulehduskipulääkkeet?

Riskitekijät Suojatekijät

Solomon, Kivipelto et al., JIM 2014 15/12/2015 6

Norton et al., Lancet Neurol, 2014; Kivipelto and Mangialasche, Nature Neurol Rev, 2014

Kuinka paljon Alzheimerin tautia voi ehkäistä?

Riskitekijä PAR

Diabetes 2.9%

Keski-iän verenpaine 5.1%

Keski-iän lihavuus 2.0%

Vähäinen liikunta 12.7%

Masennus 7.9%

Tupakointi 13.9%

Vähäinen koulutus 19.1%

Yhdistetty PAR* 28.2%

PAR=population-attributable risk.

*Adjusting for non-independence of the

risk factors.

15/12/2015 7

20 % väheneminen

riskitekijöissä

vähentäisi 15 %

AT:sta vuoteen 2050

mennessä

Riskitekijöissä on tapahtunut muutoksia parempaan ja huonompaan

15/12/2015 8

Alkoholi

(Mäkelä ym., Drug Alcohol Rev 2012)

Kolesteroli Systolinen verenpaine

Painoindeksi

Borodulin ym. Eur J Public Health 2015

Larson et al., NEJM 2013

Ovatko muistisairaudet vähentyneet?

• Ikä-vakioitu esiintyvyys tai ilmaantuvuus on laskenut joillain alueilla (USA, Englanti, Rotterdam, Tukholma)

15/12/2015 9

(Matthews et al., Lancet 2013)

• Syitä: parempi koulutus, elintapamuutokset, vaskulaaririskititekijöiden hallinta?

• Trendiä ei havaittu kaikissa

tutkimuksissa (USA, Ruotsi, Japani)

Alzheimer Report 2015


7.12.2015

10

Satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset


7.12.2015

11

Terveellinen

ruokavalio Älyllinen ja

sosiaalinen

aktiivisuus

11

Alkoholin

liikakäyttö

Alzheimerin tauti on monitekijäinen oireyhtymä

Neuronituho

Aivoreservi

APOE,

muut

geenit MUISTISAIRAUS

Fyysinen

aktiivisuus

RISKITEKIJÄT

?

0 20 60 75

Aikuisikä Keski-ikä Vanhuusikä

Epäterveellinen

ruokavalio

Transitio

Koulutus

SUOJATEKIJÄT

Tupakointi

Hypertensio

Dyslipidemia Ylipaino

Verisuonitapahtumat Diabetes

?

• Tavoite: Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisy

korkean riskin henkilöillä monimuotoisen

elintapaintervention avulla

• 2-vuoden monimuotoinen elintapainterventio

Ravitsemusneuvonta

Liikunta

Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus

Tehostettu riskitekijöiden seuranta ja hallinta

(verenpaine, kolesteroli, BMI, glukoosi)

Clinicaltrials.gov NCT01041989

Protocol in Kivipelto, et al., Alzheimer & Dementia 2013 Kansanterveyspäivä 7.12.2015

12

Muistitoimintojen Heikentymisen

Ehkäisytutkimus

FINLAND

Kuopio

Oulu

Seinäjoki

Turku

Helsinki Vantaa

Osallistujat:

- N=1260

- Ikä 60-77vuotta

- Satunnaistettu 2 ryhmään (1:1)

- Kutsuttu aiempien

väestötutkimusten osallistujien

joukosta

- Kohonnut riski

muistisairauksiin

Aikataulu:

- Interventiojakso päättyi

helmikuussa 2014

- Seurantajakson käynnit alkavat

2015

Clinicaltrials.gov NCT01041989 Kivipelto et al., Alzheimer & Dementia 2013 15/12/2015 13


7.12.2015

14

SE

UL

ON

TA

KÄ

YN

TI

1. B

AS

EL

INE

KÄ

YN

TI

2. B

AS

EL

INE

KÄ

YN

TI

SA

TU

NN

AIS

TA

MIN

EN

INTENSIIVINEN INTERVENTIO

TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA

INT

ER

VE

NT

ION

TIE

DO

TU

ST

ILA

ISU

US

MINI-

INTERVENTIO

3 6 9 12 15 18 21 24

RAVITSEMUS:

8 ryhmätapaamista,

3 yksilötapaamista

KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto

2-4x/vk aerobinen

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN

TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista

kuukausi

INTERVENTIOAIKATAULU

LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto

5x/vk aerobinen

LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto

4-5x/vk aerobinen

KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista

Omaehtoinen harjoittelu

Intervention vaikutus kognition muutokseen

mitattuna NTB testisarjalla

(ensisijainen päätetapahtuma)

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

Baseline 12 months 24 months

Control Intervention

Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimaatti (95% CI) = 0.022 (0.002-0.042)

p=0.03

Viivat = kognition muutos alkutilanteesta 12 kk ja 24 kk saakka

Korkeampi arvo = parempi suoritus

Pylväät = keskivirhe

P-arvo = ryhmien välinen ero kognition muutoksen suhteen

Ngandu, Solomon, Kivipelto et al, Lancet, March 12, 2015

25% enemmän

paranemista

interventioryhmässä

15/12/2015 15

Intervention vaikutus kognition muutoksen eri osa-alueilla (Toissijainen päätetapahtuma)

0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14


Toiminnanohjaus


0,00

0,02

0,04

0,06

0,08

0,10

0,12

0,14


Tiedonkäsittelyn nopeus


Ero interventioryhmän ja kontrolliryhmän välillä vuodessa:

Estimate (95% CI), p-arvo

0.027 (0.001-0.052) 0.030 (0.003-0.057) 0.038 (0.002-0.073)

p=0.04 p=0.03 p=0.04 Ngandu, Solomon, Kivipelto, et al, Lancet 2015

Vaativat

muistitehtävät

83% enemmän

paranemista

150% enemmän

paranemista

40% enemmän

paranemista

Kansanterveyspäivä 7.12.2015

16

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

Intervention Control

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8


0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8


0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8


Kognition heikentymisen risk 2 vuoden aikana:

OR (95% CI)

NTB

Kokonaismuutos NTB Muisti

NTB

Toiminnanohjaus

NTB tiedonkäsittelyn

nopeus

*

* *

* p<0.05

Ngandu, Kivipelto, et al, Lancet 2015


17

15/12/2015 18

Interventio N=631

Kontrolli N=629

Keskeytykset 87 (13.8 %) 66 (10.5 %) (p=0.07)

Haitat* Itseraportoitu, kaikki syyt 46 (7.3%) 6 (1.0%)

Kuolemat tutkimuksen aikana 5 5

Rekisteriseuranta**

Sydäninfarkti 8 10

Aivohalvaus 10 8

*Ei vakavia haittoja

** Käytettävissä rekisteritiedot vuoden 2011 loppuun saakka

Keskeytykset, haitat ja rekisteriseuranta

FINGER tutkimuksen merkitys

• Muistihäiriöitä ja kognition heikentymistä voidaan ehkäistä monipuolisella elintapaohjauksella

• FINGER tarjoaa mallin, jota on mahdollista soveltaa muistisairauksien riskin vähentämiseen

• Jatkoseuranta – muistisairauksien/Alzheimerin taudin ilmaantuvuus, kustannusvaikuttavuus, muut päätetapahtumat, elintapamuutosten pysyvyys


7.12.2015

19

15.12.2015 20

European Dementia Prevention Initiative

EDPI Pre-DIVA Prevention of Dementia by Intensive Vascular Care

MAPT Multidomain Alzheimer Preventive Trial

www.hatice.eu

www.edpi.org

TULEVAISUUS?


7.12.2015

21

Voidaanko muistisairauksia ehkäistä?

Riskitekijät

Esiintyvyyden lasku

Interventio-tutkimukset


7.12.2015

22

Voidaanko muistisairauksia ehkäistä?

Vaskulaaristen

riskitekijöiden

hallinta

• Elämänkaaren ajan

• Viimeistään keski-

iässä

• Terveellinen ruokavalio

• Liikunta

• Sosiaalinen ja älyllinen

aktiivisuus

Aktiivinen

elämäntapa

Käytännön ohjeita ehkäisytyöhön


23

• Ryhmätoiminta!

• Yksilöllisesti räätälöidyt konkreettiset neuvot

• Koulutettu henkilökunta

• Oman motivaation löytäminen

• Positiivinen palaute

• Yhteiskuntarakenteiden merkitys

www.omahoitopolut.fi

15/12/2015 24

WHO 2012 report; Alzheimer Disease International 2015; G8 Dementia Summit, Health

Ministers, 2013; WHO Ministerial Conference on Global Action Against Dementia, 2015

• Inhimillinen, yhteiskunnallinen ja

taloudellinen haaste

• Ennaltaehkäisy: keino hallita

muistisairausepidemiaa

• Tehokkaamman lääkehoidon

kehittäminen

• Suuri akateeminen, teollinen ja

poliittinen yhteisponnistus

Muistisairaudet – tärkeä kansanterveyshaaste


7.12.2015

25

26 26

Miia Kivipelto

Tiina Laatikainen

Jenni Lehtisalo

Jaana Lindström

Jenni Kulmala

Markku Peltonen

Antti Jula

Satu Pajala

Katri Hemiö

Hilkka Soininen

Alina Solomon

Rainer Rauramaa

Raimo Sulkava

Tuomo Hänninen

Teemu Paajanen

Minna Rusanen

Merja Hallikainen

Sirkka Tanskanen

Timo Strandberg

Riitta Antikainen

KIITOKSET Rahoitus: Suomen Akatemia, Kansaneläkelaitos, La Carita säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö,

Alzheimer’s Research and Prevention Foundation, Alzheimer’s Association, Juho Vainion säätiö,

Novo Nordisk Fonden, Vetenskapsrådet, EVO-rahoitus, Diabetestutkimussäätiö

Jaakko Tuomilehto

Lars Bäckman

Bengt Winblad

Laura Fratiglioni

Francesca Mangialasche

Anna Stigsdotter Neely

Juha Rinne Turku PET Centre

Kiitos tutkittaville ja

tutkimushenkilökunnalle!


7.12.2015

15/12/2015 27

Kiitos!

Miia Kivipelto ICAD 2010

muistisairauksien ehkäisy

Health & Medicine