naistenpäivänä miehet käyvät mielellään ostamassa ... · nyt esitellään konsep-tio ja...

Keskiviikko 08. 03. 2017 Numero 09 (16275) 97. vuosikerta www.karjalansanomat.ru

Uutiset: Kellon asemesta on aurinkokunta. Sivu 3.

+ Viikon vierasSäveltäjä Anastasija Salo

Kevätjuhla nosti kukkien hinnatNaistenpäivä. 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Miehiä kerääntyi jonoiksi asti ostamaan kukkia jo varhaisaamulla. Tuottajat alkoivat nostaa kukkien hintoja jo viikko ennen juhlaa. Naistenpäivänä hinnat kohosivat huippuunsa. Tulppaani on perinteisesti suosituin kukka naistenpäivänä Venäjällä.

Naistenpäivänä miehet käyvät mielellään ostamassa tulppaaneja omille rakkailleen ja naispuolisille kollegoilleen. Kuva: anna Tarzalainen

Karjalan piirit

Paikallisliikenteeseen tarvitaan muutoksiaUsein liikennöitsijät kieltäytyvät ajamasta pienissä taajamissa. Siellä on vähän mat-kustajia ja bussireitit ovat kannattamatto-mia. Sivu 7.

Yhteiskunta

Opettajaopistossa vähän suomeaKarjalassa on vähän ammattiopistoja, jois-sa oppilaat lukevat suomea. Valitettavas-ti suomen kielen opetuksen asema niissä heikkenee. Sivu 9.

Kulttuuri

Uusia kohteita perintöluetteloonLuetteloon lisättiin Petroskoin historialli-set korttelit ja muutama kerrostalo. 12 ki-vi- ja puurakennusta on säilynyt samoilla paikoilla 1700-luvulta. Sivu 10.

2 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 08. 03. 20172 Karjalan Sanomat

Uutiset

Mikko Nesvitskipäätoimittaja

Pääkirjoitus

Viikon kuva

Karjalan Sanomat KARJALAN TASAVALLAN YHTEISKUNTAPOLIITTINEN LEHTI

PERUSTETTU 1920

Postiosoite: Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tasavaltaPuh: (8142) 782 928 • Fax: (8142) 783 629

e-mail: [email protected] 50240

Irtonumeron hinta Karjalan tasavallassa 35 ruplaa

www.karjalansanomat.ruJULKAISIJAT

Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyshevink. 5, 185035 PetroskoiKarjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, 185035 Petroskoi

KUSTANTAJA JA JULKAISIJAPeriodika-kustantamo, Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi

Lehti rekisteröitiin Tietoliikennettä, tietotekniikkaa ja tiedotusvälineitä valvovan liittovaltion viraston (Roskomnadzorin)

Karjalan hallinnossa 6.3.2014Rekisterinumero ПИ № ТУ10-00280

PAINORajavastuuyhtiö 4+4, Lesnoin prospekti 51, 185014 Petroskoi, (8142) 33 22 77

PÄÄTOIMITTAJANesvitski M. J. (8142) 782 915

TOIMITUSSIHTEERIBagajeva M. A. (8142) 782 928

OSASTOJEN YHTEYSTIEDOTUutistoimitus (8142) 780 540 • Taloustoimitus (8142) 783 002

Kulttuuritoimitus (8142) 782 917

Lehti allekirjoitettava painettavaksi aikataulun mukaan 07.03.2017 kello 15.00Numero 08 (16275) allekirjoitettiin 07.03.2017 kello 15.00

Lehti on ilmestynyt 08.03.2017 Tilaus 323. Painos 660

TyömatkaKontupohjan pii-rissä halutaan tuottaa basaltti-kuitua, harjoittaa matkailua ja jäte-käsittelyä.Kohtupohjan kehitysalueen perustamismahdollisuuk-sista puhuttiin piirin hal-lituksessa viime lauantai-na, jolloin Karjalan päämie-hen virkaa toimittava Artur Parfentšikov kävi työmatkal-laan Kontupohjan piirissä.

Nyt Kontupohjan piirissä on yhtiöitä, jotka ovat halukkaita tuottamaan basalttikuitua, kä-sittelemään kotitalousjätteitä sekä kehittämään matkailua ja puunjalostusta. Kaik kien hankkeiden aloittamiseen tar-vitaan alustavasti noin kolme

Kohtupohjasta voi tulla uusi kehitysalue

miljardia ruplaa. Rahoitus tois-taiseksi onnahtelee.

— Kaikkien hankkeiden asiakirjat täytyy tehdä huo-lellisesti saadakseen myön-teiset lausunnot Moskovas-ta. Yhtiöt, jotka eivät ole onnistuneet hankkimaan rahoitusta hankkeilleen, on syytä poistaa luettelosta, Parfentšikov sanoo.

Hänen mukaansa liitto-valtion viranomaiset ovat valittaneet usein Karjalas-ta tulevien asiapapereiden valmistelun laatua ja paljolti sen vuoksi monet tasavallan hankkeet eivät ole päässeet vastaaviin kohdeohjelmiin.

Jättiyhtiö on toiminut vakaastiKontupohjan sellu- ja pa-perikombinaatti on toimi-nut vakaasti, vaikka on ol-lut hyvin kauan konkurssi-menettelyssä. Viime vuonna yhtiö tuotti yli 660 000 ton-

nia sanomalehtipaperia eli olennaisesti enemmän kuin vuonna 2015. Tänä kesänä investoijat aikovat lunas-taa yhtiön velat. Sen jälkeen sellu- ja paperikombinaa-tin edessä voi avautua uu-sia näkymiä.

Sellu- ja paperikombinaa-tin johdon mielestä metsäva-rojen vuokrausjärjestelmän järjestyksen aikaansaaminen voi myötävaikuttaa Karjalan metsätalouden kehitykseen. Karjalan hallitus valmistelee metsätaloussuunnitelmaa. Tavoitteena on jättää metsä-varojen vuokrausoikeuk sien jälleenmyyjät tarjouskilpai-lujen ulkopuolelle.

Optimointia ei voi mikään estää Istunnon pääaiheena oli piirin hallintokoneiston optimoin-ti eli piirin ja piirikeskuksen hallitusten yhteensulautta-minen. Hallintokoneiston

supistamisen kannustime-na voi olla tasavallan budje-tista luvattu apuraha.

Karjalan päämiehen virkaa toimittava Artur Parfentšikov on ehdottanut piireille myön-nettävän apurahan lisäystä, jonka suuruus tulee riippu-maan paikallisten viranomais-ten ylläpitokustannusten säästöistä.

Työvierailunsa päätteeksi Artur Parfentšikov kävi Kon-tupohjan jäähallissa ja taide-palatsissa. Hänen mukaansa on tärkeätä, jotteivät urheilu- ja kulttuurikohteet olisi tyhjil-lään. Parfentšikovin mielestä Kontupohjaan voisi perustaa jäähallin yhteydessä toimi-va yleisvenäläinen lasten ja nuorten urheilukeskus.

— Meillä on kaksi perus-tehtävää eli sosiaalialan ke-hitys ja investointihankkei-den tukeminen, Parfentšikov tiivistää.

Karjalan päämiehen virkaa toimittavalle Artur Parfentšikoville kerrottiin Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatilla mm. siitä, että kombinaatin edessä voi avautua uusia näkymiä sen jälkeen, kun investoijat lunastavat kesällä yhtiön velat. Kuva: ivan STepanov

20 tonnia mandariineja lapsille06.03.2017. Petroskoi. Karjalan lap-set saavat lahjaksi 20 tonnia mandarii-neja. Maanantaina abhasiasta petroskoi-hin saapui sitrushedelmiä täynnä oleva kuorma-auto. Mandariinit on tarkoitet-tu Karjalan sisäoppilaitosten ja päiväko-tien kasvateille sekä tasavallansairaalan pienille potilaille. Hedelmien toimituk-sesta abhasiasta sovittiin helmikuussa Sotšissa pidetyssä foorumissa.

Kuva: ivan STepanov

Kansojen edut huomioon

Venäjä haluaa korottaa äänensä pienten kan-sojen etujen puolesta ja kieltää suurten in-vestointiprojektien toteutuksen ilman kan-satieteellistä asiantuntijatarkastusta. Asian-

tuntijanlausunnosta tulee pakollinen niillä alueilla, jotka ovat maan vähälukuisten alkuperäiskansojen perinteisesti asuttamia alueita.

Asialla on Venäjän kansallisuusasiain toimisto. Se on saanut tehtäväkseen laatia kuluvana vuon-na tarkastuksen pelisäännöt ja säätää tarkastukses-ta lailla.

Nyt Venäjällä puuttuu kansatieteellisen tar-kastuksen proseduuri eikä sen menetel-mistä ja arviointikriteereistä ole laissa sää-detty. Uusi käytäntö on siten erittäin ter-

vetullut.Mitä uudistus tuo mukanaan niiden alueiden

kansoille, joilla toteutetaan suuria investointihank-keita? Sen, että ennen kun projekti pannaan toteu-tukseen, arvioidaan mitä kattavimmin sen vaiku-tusta Venäjän vähälukuisten alkuperäiskansojen asuinalueeseen ja perinteiseen elämänmuotoon. Tarkastuksella halutaan varmistaa, että projekti ei haittaa pienten kansojen elinehtoja. Mahdollis-ta haittavaikutusta suunnitellaan monitoroitavan myös projektin toteutuksen aikana.

Kansatieteellisen asiantuntijanlausunnon pak-ko merkitsee paljon myös Karjalalle. Meillä alkupe-räisiin vähemmistökansoihin kuuluvat vepsäläiset. Vastaavasti Äänisenrannan piirin jotkut taajamat on virallisesti luokiteltu vepsäläisten perinteisiksi asuinpaikoiksi.

Ei salaisuus, että viime vuosina eri puolilla Venäjää ovat alkuperäiskansojen vuosisatai-set elintavat ja -ehdot joutuneet silloin täl-löin koetukselle suurten hankkeiden täh-

den. Haasteena on siis laatia sellainen proseduu-ri, joka huomioi kaikkien asianomaisten intressejä. Tehtävä ei ole helppo. Pitää löytää mekanismi, joka kuuntelisi ja kuulisi konkreettisen projektin tiimoil-ta niin investoijat kuin myös konkreettisen kansan, kulttuuriautonomiat ja paikalliset asukkaat.

Se voidaan turvata tekemällä tarkastuksen pro-sessista mahdollisimman julkinen ja avoin. Sii-hen pitää antaa osallistumisoikeuden liittoval-tion ja aluehallituksille sekä vähemmistökanso-jen edustajille, ei-kaupallisille kansalaisjärjestöille ja tietysti itse sijoittajil-le. Tällöin saadaan asian-tuntijatarkastuksesta sel-lainen, joka hyödyttää ja tyydyttää niin inves-toijia kuin vähälukuisia alkuperäiskansoja.

3Karjalan SanomatKeskiviikkona 08. 03. 2017

Viikko minuutissa--------------------

"Yhtiöt, jotka eivät ole onnistuneet hankkimaan rahoitusta hankkeilleen, on syytä poistaa luettelosta."

Artur Parfentšikov

EsittelySuomen itsenäisyy-den satavuotisjuhlan ohjelmassa Petros-koissa esiteltiin äitiys-pakkaus. Suomalaiset uskovat, että heidän kokemustaan voi-daan hyödyntää Ve-näjällä. Ilona VeikkolainenKarjalan [email protected]

Äitiyspakkaus esiteltiin Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petros-koin toimipisteessä. Karjalan so-siaalialan ammattihenkilöt tutus-tuivat äitiyspakkauksen sisältöön ja esittivät kysymyksiä Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petros-koin toimipisteen konsulille Tuo-mas Kinnuselle.

Äitiyspakkauksen esittely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotis-

Äitiyspakkauksesta ehkä hyötyäjuhlan ohjelmaa vuonna 2017.

— Juhlitaan satavuotista itsenäi-syyttä ja tarvitaan myöskin hyviä esimerkkejä ja tarinoita. Äitiyspak-kaus on suomalainen sosiaalinen innovaatio. Nyt esitellään konsep-tio ja toivon, että Karjalassa syntyy keskustelua aiheesta, Tuomas Kin-nunen sanoo.

Tästä vuodesta alkaen Skotlan-nissa on alettu seurata suomalais-ta menestystarinaa. Skotlantilai-sessa pakkauksessa on 40 erilais-ta tuotetta, suomalaisessa on 56. Molemmissa pakkauksissa on ko-timaisia tuotteita. Yritykset kil-pailevat tuotteidensa saamisesta äitiyspakkaukseen.

— Konseptiota saa vapaasti käyt-tää. Olisiko ajatus silloin karjalaisis-ta tuotteista, koska se on mahdol-lista tehdä. Jätän sen ajatuksen teil-le hautumaan.

Pakkaus voi olla pienempi ja halvempi suomalaiseen verrattu-na. Sen tavoitteena on antaa jokai-selle lapselle parhaan alun elämään olosuhteista riippumatta.

— Suomessa tämä idea hyväksyt-tiin 1920-luvulla ja silloin Suomi oli köyhä maa. Ennen äitiyspakkausta

ei ollut missään. Suomen kokemuk-sen pohjalta eri maissa tehtiin sit-ten erilaisia päätöksiä äitiyspakka-uksesta. Olisi hienoa, jos Karjalas-sa äitiyspakkaus tulisi käyttöön. Ei tarvitse olla rikas maa, jotta toteut-taa lasten ja äitinsä hyvinvointia.

Äitiyspakkauksen esittelyssä käynyt Karjalan lapsiasiavaltuu-

tettu Oksana Staršova näki pak-kauksen ensi kerran.

— Pakkaus on hyvä esimerkki sii-tä, miten valtio voi tukea äitiä. Tär-keä on se, että pakkauksessa on vain kotimaisia tuotteita. Niitä voi kilpai-luttaa ja laadulle voi asentaa tiukat kriteerit, Staršova sanoo. KS

Karjalan lapsiasiaval tuutettu Oksana Staršova tutustuu äitiyspakkauksen sisältöön. Vasemmalla Suomen Petroskoin-konsuli Tuomas Kinnunen. Kuva: ilona veiKKolainen

PetroskoiGagarininaukiolle suunnitellaan uutta veistosta, joka symboloi avaruutta. Nykyinen Big Ben-veistos puretaan tuomioistuimen päätöksestä.Anna TarzalainenKarjalan [email protected]

Uusi monumentti ilmestyy Gaga-rininaukiolle Big Beniksi nimetyn veistoksen asemesta. Petroskoin 310-vuotisjuhlan johdosta pys-tytetty Big Ben-veistos puretaan tuomioistuimen päätöksestä. Pet-roskoilaisten arkkitehtien mukaan Mir kamnja -yrityksen vuonna 2013 pystyttämä veistos haittaa näkö-alaa rautatieaseman rakennuksel-ta Leninin valtakadulle ja Ääniselle sekä päinvastaiseen suuntaan.

Vuonna 2015 Petroskoin tuomio-istuin vaati yritystä purkamaan veistoksen. Viime vuonna Mir kamnja-yritys lopetti toimintan-sa. Siitä syystä nyt Petroskoin kaupunginhallitus on vastuussa purkaustöistä.

Vuoden 2017 alussa kaupungin-

Kellon asemesta on aurinkokunta

hallitus järjesti kilpailun valitak-seen uuden veistoksen parhaan version. Kuvanveistäjä Aleksandr Kim ja arkkitehti Aleksei Skripit-syn voittivat kilpailun. Kilpailijoi-ta oli 14.

Voittajien hankeluonnos perus-tuu aukion nimeen eli ensimmäisen avaruuslentäjän Juri Gagarinin ni-meen. Pääaiheena on avaruus. Veis-tos koostuu aurinkokunnan pla-neetoista. Ne tehdään graniitista. Lisäksi veistoksessa on metsien,

kivien ja koskien symbolit.Veistoksen keskellä on aurinko

ja koski sekä messingistä tehdyt kalat. Tekijöiden mukaan ne kaik-ki symboloivat elämän jatkoa maa-pallossa. Veistoksen korkeus on 2,5 metriä.

—Petroskoin hallitus etsii sijoit-tajaa uuden veistoksen valmista-mista varten. Myös olemassa ole-van veistoksen purkaustyöt aiotaan tehdä sijoittajan rahalla. Petros-koista on löytynyt halukkaita ot-

Aurinkokunta kaunistaa mahdollisesti Petroskoin asema-aukiota eli Gagarininaukiota. Kuva: peTrozavodSK-Mo.ru

tamaan Big Ben-kellon itselleen, Petroskoin kaupunginhallituksen ympäristöosaston johtaja Julia Mi-zinkova kertoo.

Veistosta ympäröivä alue saa-daan kuntoon. Aukiolle tehdään kävelypolut ja asetetaan penkkejä. Okakuuset säilytetään ja istutetaan lisää pensaita. Aukion kunnostus-työt tehdään Viihtyisä elinympäris-tö -kohdeohjelman tuella. KS

Kiinan Fujian maakunnasta Karjalan partneriVieraskunta Kiinan Fujian maakunnasta saapui Karjalan tasavaltaan 6. maaliskuuta. Fuji-an maakunnan edustajat ja Kar-jalan päämiehen virkaa toimit-tava Artur Parfentšikov neu-vottelivat ystävyyssopimuksen solmimisesta.

Kiinalaiset tapasivat myös Karjalan kulttuuriministerin Aleksei Lesosen kanssa. Ta-paamisessa keskusteltiin Karja-lan kulttuuri- ja matkailuresurs-seista.

Kiinalaiset kävivät Kižin saa-rella. nykyään Kižin museo on ainoa museo Karjalan tasaval-lassa, joka tarjoaa informaatiota myös kiinan kielellä.

Kižin museon johtajan Je-lena Bogdanovan mukaan kii-nalaisten matkailijoiden mää-rä kasvaa. Museo etsii nyt kiinan kielen taitoista asiantuntijaa.

Taajamien johtajien toiminta puutteellinenKarjalan tasavallan kirjas-tojen liitto järjesti kyselyn, jos-sa tutkittiin taajamien johtajien toimintaa ja elämänlaatua maa-seudulla.

Kyselyyn osallistui kuuden taajaman 425 asukasta. Kyse-ly järjestettiin aunuksen, prää-sän, Belomorskin ja louhen pii-rin kirjastoissa.

vastaajista 40 prosenttia il-moitti pitävänsä taajamien joh-tajien toimintaa tyydyttävänä. 7—20 prosenttia on tyytyväisiä johtajien toimintaan.

Kyselyn mukaan Karjalan pii-rien asukkaat ovat pääosin tyy-tymättömiä teiden ja juomave-den laatuun, työttömyyspro-senttiin, bussiliikenteeseen ja terveyspalvelujen laatuun.

Ainoa esitys”Elämä lentää”, sanoi venäläi-nen runoilija Vladimir Vysots-ki eräässä laulussaan. Samanni-misen näytelmän johtoaihe on elämän nopeus.

petroskoilainen näytelmäkir-jailija ja ohjaaja Seppo Kanter-vo kertoo tunnetun näyttelijän ja runoilijan vysotskin elämästä ja työstä teatterissa.

näytelmä on täynnä visots-kin sitaatteja. Musiikilla on suuri merkitys. näytelmässä kuullaan vysotskin kappaleita ja petros-koilaisen asketiks-bändin sovi-tuksia. Musiikin on esitystä var-ten sovittanut Irina Smirnova.

lavastaja Irina Proninan te-kemät musta-valkoiset lavasteet korostavat menneen aikakauden tyyliä ja auttavat näyttämään vy-sotskin elämän tärkeitä vaiheita.

vaikka näytelmän henkilöt elivät viime vuosisadalla, tuo ohjaaja esiin ajatuksen, että vy-sotskin tuotanto vaikuttaa epäi-lemättä ihmisiin myös nykyään.

näytelmä esitetään Karjalan kansallisen teatterissa 26. maa-liskuuta. KS

4 Karjalan Sanomat Keskiviikkona 08. 03. 2017

TehtäväpiiriTyöllisyys- ja työvoimaministeriön tehtäväpiiri kasvoi viime vuonna toimeenpanovallan elimissä tapahtuneiden rakennemuutosten johdosta. Oleg GerasjukKarjalan [email protected]

Uudistunut ministeriö on ryhty-nyt täyttämään väestön sosiaali-turvatehtäviä ja antamaan sosiaa-lija holhouspalveluja täysimää-räisesti syyskuusta 2016 lähtien. Tämän lisäksi ministeriö velvoi-tettiin antamaan ilmaista oikeus-apua hakijoille.

— Kaikista rakennemuutokseen liittyvistä ja puutteellisesta rahoi-tuksesta johtuvista vaikeuksista huolimatta ministeriö on pystynyt täyttämään entiset ja uudet velvoit-

Talous & työ

,, Ministeriön tälle vuodelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen palkankorotukset mukaan lukien näyttää haastavalta. IVAN SKryNIKOV

teensa sosiaaliturvatoimet mukaan lukien, Karjalan sosiaaliturva-, työl-lisyys- ja työvoimaministeriön vara-johtaja Ivan Skrynikov sanoo.

Viime vuonna ministeriö sai lain-säädännön määräämien valtuuk-sien täyttämiseen 7,7 miljardia rup-laa budjettivaroja, joista Karjalan kassasta 5,8 miljardia ruplaa. Bud-jettivarat käytettiin väestön työlli-syyteen, sosiaalitukeen ja esteettö-män ympäristön kehittämiseen.

— Ministeriön tälle vuodelle ase-tettujen tavoitteiden aikaansaami-nen palkankorotukset mukaan lu-kien näyttää haasteelliselta juuri tarvittavan rahoituksen puuttees-ta. Rahaa on varattu ainoastaan sosiaalityökeskusten työntekijöi-den palkankorotuksiin, Skrynikov valottaa.

Tilastotietojen mukaan sosiaali-työntelijöiden kuukausipalkka oli viime vuonna keskimäärin 17 255 ruplaa liittovaltion budjetista ra-hoitettavien laitosten työntekijöi-den palkkoja lukuun ottamatta.

Sosiaalilaitokset huoltotöiden tarpeessaMinisteriön alaisuudessa toimivien laitosten kuntoa ei voi sanoa huo-noksi, koska yksikään niistä ei toi-mi pahasti ränsistyneissä raken-nuksissa. Kuitenkin vuoden alus-sa peruskorjauksen tarpeessa oli 60 kohdetta ja melkein kaikissa laitok-sissa piti tehdä huoltotöitä ja myös uusia laitteita ja kalusteita.

— Lokakuussa 2016 ministeriö teki suunnitelman, joka koskee kaikkien laitosten saattamista nor-minmukaiseen kuntoon. Rahan-tarve ylittää 700 miljoonaa ruplaa. Asiasta on kerrottu Venäjän työl-lisyys- ja työvoimaministeriölle, Skrynikov tiedottaa.

Tämän yhteydessä Karjalan so-siaaliturvaviranomaiset toivovat, että vastaisuudessa liittovaltion ta-solla laaditaan kohdeohjelma, joka

kohdistuu näiden laitosten aineel-lis-teknisen perustan uusimiseen.

Varaministeri Skrynikovin mu-kaan erityistä huomiota vaativat kolme ympärivuorokautisesti toi-mivaa laitosta, joiden paloturvalli-suus ei ole kunnossa. Listalla on Ka-levalan vanhainkoti ja kaksi lasten tukikeskusta.

— Ministeriön tavoitteena on siirtää nämä laitokset muihin pa-loturvallisuuden kannalta parem-piin rakennuksiin. Muutto vaatii suuria rahavaroja ja aikaa, Skryni-kov kertoo.

Hänen mukaansa vuoteen 2020 ulottuvan Karjalan kehitysohjel-maan sisältyy Partalan vanhain-kodin rakennuksen peruskorjaus, johon annetaan alustavasti 155 mil-

• ViimevuodenlopustaalkaenKarjalansosiaaliturva-,työllisyys-jatyövoimaministeriönalaisuudessaonollut58laitosta,joista18sosiaalityönkeskusta,18työvoimatoimistoa,8väestönsosiaalipalvelukeskusta,9lastentukikeskustaja2kuntoutuskeskusta.

• Ministeriönalaistenlistalleovatkuuluneetmyöstyövoimankoulutuskeskus,oikeusaputoimistojakeskitettykirjanpito-osasto.

• Uudistuneenministeriönjasenalaistenlaitostenpalkkalistallaoliviimevuodenlopullakaikkiaan3147työntekijää.

Työvoimaministeriö,, Ministeriön alaisten laitosten kunto ja varustus ovat surkeassa kunnossa.IVAN SKryNIKOV

joonaa ruplaa. Puuttuvat 106 mil-joonaa ruplaa Karjalan työvoimavi-ranomaiset toivovat saavansa liit-tovaltion kassasta kolmen vuoden sisällä. Partalan vanhainkodin kor-jaussuunnitelman ja kustannusar-vion pitää valmistua tänä vuonna syyskuun alkuun mennessä. KS

64 000 uutta neliömetriä rakennetaan Ohjelma. asuttamisohjel-man mukaan Karjalassa on pu-rettava yhteensä vähän yli 79 000 neliömetriä ränsisty-nyttä asuntokantaa. purettu-jen talojen tilalle on rakennet-tava puolen vuoden aikana noin 64 000 neliömetriä uutta asuinpinta-alaa.

venäjän asuin- ja kunnallista-louden uudistusrahasto on myön-tänyt täksi vuodeksi Karjalalle kohdeohjelman toteuttamiseen 890 miljoonaa ruplaa. Karjalan budjetissa on varattu tarkoituk-seen 80 miljoonaa ruplaa. KS

Lietmajärvelle rakennetaan uusi kouluHanke. venäjän tiede- ja kult-tuuriministeriön ja Karjalan hal-lituksen välillä on allekirjoitettu sopimus apurahan myöntämi-sestä. apurahaa annetaan fe-deraation jäsenille varhaiskas-vatukseen, yleissivistykseen ja lisäopetukseen tähtäävien toi-mien toteuttamiseen vuoteen 2020 ulottuvan koulutusalan kehitysohjelman mukaan.

Karjalan osalta valtiollisen kohdeohjelmaan sisältyvien toi-mien listalla on ajanmukaisen koulurakennuksen rakentami-nen Mujejärven piiriin lietma-järven taajamaan. Tulevan kou-lurakennuksen tilat on tarkoitet-tu 330 oppilaalle.

uudet opetustilat varuste-taan ajanmukaisilla opetusväli-neillä terveydenhuollon ja palo-turvallisuuden vaatimusten se-kä liittovaltion yleissivistyksen standardien mukaan. KS

Kohdeohjelma on saanut vastakaikuaYmpäristö. viihtyisä elinym-päristö -kohdeohjelma on saa-nut vastakaikua Karjalan asuk-kailta, jotka ovat lähettäneet vi-ranomaisille yhteensä yli 800 kerrostalojen piha-alueiden kun-nostamista koskevaa hakemus-ta. petroskoilaiset ovat esittä-neet kaupunginhallitukselle noin 600 hakemusta. Tasavallan mi-tassa toimekkaimpien listalla on aunuksen, Kontupohjan, Kosta-muksen, pitkärannan, nadvoit-san ja pinduisen asukkaita.

nyt ohjelmaan osallistuvien asukkaiden täytyy esittää asia-kirjapaketti, joka sisältää laajen-netun hakemuksen, asunnon-haltijoiden yhdistyksen yhteis-kokouksen pöytäkirjan ja töiden kustannusarvion. Yleisvenä-läinen kansarintama -järjestön edustajat ovat ottaneet osaa asukkaiden yhteiskokousten jär-jestämiseen.

Huhtikuun viidenteen päi-vään mennessä yhteiskunnal-liset komissiot valitsevat hake-mukset, joille myönnetään ra-hoitusta Karjalan budjetista jo tämän vuoden sisällä. KS

Sosiaaliturvatehtävien lisäksi valtaelimet järjestävät eläkeläisille koulutusta ja kulttuuritoimintaa. Kuva: pFrF.ru

Sosiaaliturvatyö on siirtynyt työvoima viranomaisille

Varatyövoimaministeri Ivan Skrynikovin mukaan erityistä huomiota vaatii ympärivuorokautisesti toimiva Kalevalan vanhainkoti, jonka paloturvallisuus ei ole kunnossa. Kuva: 10.McHS.gov.ru


"Valtion myöntämistä palveluista yli puolet lankeaa uudistuneen ministeriön osalle."

Ivan Skrynikov

Sosiaaliturvatyö on siirtynyt työvoima viranomaisille

RakennushankePerinataalisen keskuksen rakentamista valvotaan nyt entistä tiukemmin, mikä nopeuttaa hankkeen etenemistä.Marina PetrovaKarjalan [email protected]

Karjalan päämiehen virkaa toimit-tava Artur Parfentšikov tapasi Pet-roskoihin rakennettavan perinataa-lisen keskuksen uuden aliurakoit-sijan kanssa.

Edellinen aliurakoitsija ei suo-rittanut rakennussopimuksen tehtäviä. Hänen piti viettää ra-kennustyöt loppuun joulukuus-sa 2016. Urakoitsija myöhästyi ai-kataulusta ja joutui kieltäytymään urakkasopimuksestaan.

Uusi aliurakoitsija SMU-330-Oy ryhtyi työhön helmikuussa 2017. Hänen tehtävänään on viettää raken-nustyöt loppuun elokuussa 2017.

Tähän mennessä on rakennettu ulkoseinät, teräsbetoniset välisei-nät ja rakenteet sekä osa kattoa.

Rakennus alettiin kytkeä läm-mitysverkkoon. Kuukauden pääs-tä, kun rakennus kuivuu kunnolla, rakentajat aloittavat rappaustöitä.

Nyt työmaalla työskentelee 150 ihmistä, mutta lähitulevaisuudes-sa heidän määränsä kasvaa vielä 50 hengellä.

— Nyt esille on nostettu laittei-den asennuskysymykset. Meidän pitää ottaa selville, mihin paikkoi-hin laitteet asennetaan. Niiden si-jaintipaikasta riippuu sähköjohdon vetäminen, SMU-303 Oy:n toimin-nanjohtaja Dmitri Musihin sanoo.

Karjalan päämiehen sosiaalisis-ta kysymyksistä vastaavan apu-laisen Valentina Ulitšin mukaan keskukseen on hankittu osa lait-teistoa 46 miljoonalla ruplalla. Yh-teensä keskukseen on hankittava 1700 laitetta, joista 150 kytketään sähköverkkoon.

Valvonta tiukentuu

— Rakennamme kohteen, jo-ka turvaa pienten asukkaiden elä-mää. Se ei ole hotelli, ravintola eikä asuintalo. Se on sosiaalisesti mer-kittävä rakennuskohde. Pyydän kantamaan vastuutta rakentami-sen laadusta, Parfentšikov sanoo.

— Kun perinataalinen keskus al-kaa toimia tulemme vastaanotta-maan ensimmäisiä asiakkaita, jot-ka pääsevät pois tästä keskuksesta, Parfentšikov sanoo.

Hän täsmensi, että perinataali-nen keskus käynnistyy joulukuus-sa 2017. KS

• Sijainti:PetroskoinDrevljankanlähiö

• Vuodepaikkoja:130• Rahoitus:noin2miljardiaruplaa

liittovaltionbudjetistaja489miljoonaatasavallanbudjetista

• Hanke:vuodesta2014lähtien• Ohjelma:perinataalisten

keskustenrakentaminenVenäjälle

• Pääurakoitsija:RT–SotsstroiOy• Aliurakoitsija:SMU-330-Oy

Keskus

,, Keskus on sosiaalisesti merkittävä rakennuskohde. Pyydän kantamaan vastuutta rakentamisen laadusta. ArTur PArfeNTšIKOV

Tähän mennessä on rakennettu rakennuksen teräsbetoniset väliseinät ja rakenteet. Kuva: Marina peTrova

Perinataalisen keskuksen rakennustyöt alkoivat Petroskoissa vuonna 2014. Kuva: Marina peTrova

Karjalan päämiehen virkaa toimittava Artur Parfentšikov (oik.) ja Karjalan hallituksen pääministeri Oleg Telnov vaativat rakentajilta aikataulussa pysymistä. Kuva: Marina peTrova

TalousnäkymätHiljattain Karjalan talouskehitys- ja teollisuusministeriössä pidettiin istunto, johon osallistui tasavallan tiedemiehiä. Karjalan valintalau-takunta, Venäjän humanitaarinen tiederahasto ja Venäjän perustut-kimusrahasto hyväksyivät näiden tiedemiesten viime vuonna esittä-miä hankkeita.

Tiedemiehet esittivät kahdeksan huomionarvoista hanketta. Istun-nossa käsiteltiin niitä, jolle lähiai-koina löytyy käyttöä ainakin eräil-lä talouden aloilla.

Karjalan tiedekeskuksen fyysik-

,, Kattiloiden kaavailua koskevaa hanketta on pyritty muokkaamaan mahdollisimman käytännölliseksi.

Tiede edistää talouden kehitystäko ja maantieteilijä Aleksei Tolsti-kov on esittänyt projektin, joka kuvaa Vienanmeren ekosystee-min toimintaa ilmastonmuutok-

sen oloissa matemaattisen ja tie-tokonesimuloinnin avulla.

— Olemme saaneet neuvoja Mos-kovan valtionyliopiston ja Venäjän merentutkimuslaitoksen asian-tuntijoilta. Hankkeemme perus-tuu Pohjoisen jäämeren malliin, jonka on tehnyt professori Niko-lai Jakovlev. Professori on usei-den hankkeidemme yksi tekijöis-tä, hankkeen vetäjä Aleksei Tols-tikov sanoo.

Tiedemiehen mukaan käytän-nöllisen merkityksen osalta hanke edistää sillin ravintoalustan paran-tamista Vienanmerellä.

Käytännöllisestä näkökulmasta katsoen parhaita näkymiä on hank-

keilla, jotka tähtäävät palamispro-sessien simulointimenetelmien ke-hittelyyn. Tämän hankkeen yksi ve-täjistä Aleksandr Rumjantsev on korostanut, että kattiloiden ja uu-nien kaavailua koskevaa hanketta on pyritty muokkaamaan mahdol-lisimman käytännölliseksi ja reaa-lielämään soveltuvaksi.

— Tutkimuksemme polttopistee-nä on se, että tehokasta simulointi-työtä voidaan harjoittaa myös yh-distelmämahdollisuuksia käyttäen, Aleksandr Rumjantsev sanoo.

Rumjantsevin mukaan tämän simulointityön tulosten käyttäjiä ovat olleet lähinnä suunnittelutoi-mistot, jotka ovat pyrkineet modi-

fioimaan olevia uuneja.Petroskoin paperikonetehdas on

tuottanut tähän asti erilaisia uune-ja, mutta nyt tämän tuotannon nä-kymät ovat epäselvät.

Palamisprosessien simulointi-menetelmien kehittäjät ovat kes-kittyneet toistaiseksi kotiuunei-hin, vaikka heidän menetelmänsä soveltuvat myös teollisuuskattiloi-hin ja -kalustoon.

Istunnon osanottajat kehottivat tiedemiehiä keskittymään kysei-seen alaan, koska näiden menetel-mien kehittämisen tarve on hyvin suuri. Erään tiedemiehen mieles-tä näitä menetelmiä voidaan tar-jota Äänisen laivatelakalle. KS


Karjalan piirit

HankeMaaliskuun aikana kaikki halukkaat voivat tarjota oman Karjalan logon luonnoksensa. Parasta luonnosta käytetään tulevan logon tekemiseen.Sergei KarpovKarjalan [email protected]

Karjalan tasavallan matkailubrän-din rakentamishanke on täydessä käynnissä. Hankkeen toteuttajana on Karjalan kulttuuriministeriö.

Nyt on meneillään hankkeen kol-mas vaihe, jossa tehdään Karjalan logoa. Logon perustana käytetään Karjala on tarinoiden maa -hahmo-ryhmää. Se on valikoitunut suosi-tuimmaksi hankkeen tuomarikun-nan ja Karjalan asukkaiden online-äänestyksessä.

— Tämä hahmoryhmä on tuo-marikunnan ja Karjalan asukkai-den mielestä kaikista näyttävin. Se kuvastaa parhaiten Karjalan identi-teettiä ja erottaa eniten sen muista Venäjän alueista, Karjalan kulttuu-riministeriön matkailuhallinnon asiantuntija Julia Nikitina toteaa.

Nikitinan mukaan hankkeen toi-sessa vaiheessa kilpailuun esitettiin kaikkiaan 170 sanallista hahmoa. Tuomarikunta kokosi ne teemoit-tain kuuteen ryhmään, jotka liittyi-vät muun muassa historiaan, luon-toon ja tunteisiin. Sitten näistä hah-moryhmistä äänestettiin.

— Vaikka kilpailussa on valittu yksi paras vaihtoehto, johon tule-va logo pohjautuu, muitakin hah-moryhmiä otetaan huomioon lo-gon tekemisessä. Huomattavin niistä on Karjalan luonto, joka on sijoittunut kilpailussa toiseksi, Ni-kitina sanoo.

Parhaista töistä näyttely ja kuva-albumiMaaliskuun aikana tehdään Kar-jalan logon luonnoksia määrätty-jen ohjeiden perusteella. Luon-nokset julkaistaan hankkeen verkkosivustolla.

Seuraavaksi pidetään online-äänestys, jossa valitaan 20 parasta luonnosta. Niistä kootaan näytte-ly, joka avataan Petroskoissa huh-tikuussa. Parhaat työt myös julkais-taan hankkeen kuva-albumissa.

— Tässä vaiheessa kilpailulle koo-taan erityinen tuomarikunta, johon kuuluu monta visuaalisen alan spe-sialistia, Nikitina korostaa.

Hankkeen loppuvaiheessa tou-kokuussa tuomarikunta valitsee

Karjalan tasavallan logo on valmisteilla

20 työstä kolme parasta. Kilpailus-sa ensimmäiseksi noussut työ julis-tetaan hankkeen voittajaksi, ja sitä käytetään jälkikäteen Karjalan lo-gon tekemiseen. Lisäksi voittajalla on oikeus liittyä hankkeen tuoma-ristoon ja osallistua Karjalan brän-dikirjan tekemiseen.

— Logon voittajaluonnos ei siis ole lopullinen versio, vaan sitä työs-tetään ja käytetään tulevan logon mallina, Nikitina kertoo.

Karjalan logoa on tarkoitus käyt-tää ulkomainoksissa, matkamuis-to-, paino-, valokuva- ja videotuot-teissa, erilaisissa tilaisuuksissa, ku-ten näyttelyissä, ja Internetissä.

Hankkeeseen voi osallistua re-

Huhti—toukokuussa 2017 valitaan paras Karjalan logon luonnos, jota työstetään edelleen ja käytetään tulevan logon mallina. Logoa on tarkoitus käyttää ulkomainoksissa, matkamuisto-, paino-, valokuva- ja videotuotteissa, erilaisissa tilaisuuksissa ja Internetissä. Kuva: ciTYceleBriTY.ru

Karjalan tasavallan nykyhistoriassa on tehty kolme yritystä matkailubrän-din rakentamiseksi.

ensimmäinen oli vuonna 2006, jo-na eräs petroskoilainen muotoiluyritys teki Karjalan matkailualan logon. Yri-tys voitti Karjalan talouskehityksen mi-nisteriön järjestämän kilpailun, joka liit-tyi Karjalan matkailun kehittäminen 2003—2006 –kohdeohjelmaan.

— logoa käytettiin matkaoppaissa. Sitä ei kuitenkaan suosittu, koska mo-nien mielestä se ei symboloinut Karja-laa, Karjalan kulttuuriministeriön mat-kailuhallinnon päällikkö Jekaterina Biktimirova sanoo.

vuonna 2012 yksi tunnetuista kar-jalaisista muotoilijoista teki oman Kar-jalan logonsa, joka sisälsi pienen ä-kir-jaimen karjalan kielen kirjaimistosta. vuosina 2012—2014 logosta kehitettiin monta eri varianttia.

— Tämä hanke myös epäonnistui ei-kä uusi logo tullut yleiseen käyttöön, Biktimirova toteaa.

parhaimman menestyksen on saa-vuttanut Biktimirovan mukaan vuonna 2014 tehty Kostamuksen logo, jota on käytetty aika usein tähän saakka. logo sisältää moton ”Kostamus: kaukaisem-pi – parempi”. KS

Edelliset ehdotukset epäonnistuivat

kisteröidyttyä verkkosivustolle www.citycelebrity.ru. Sivustolla voi tutustua hankkeeseen ja seu-rata sen uutisia. KS

Карелиявидит тебя

Карелиялюбит тебя

,, Tulevan Karjalan logon perustana käytetään Karjala on tarinoiden maa –hahmoryhmää.JuLIA NIKITINA

Tähän saakka Karjalan tasavallalle on tehty kaksi logoa, jotka eivät ole kuitenkaan tulleet yleiseen käyttöön. ensimmäinen tehtiin vuonna 2006 (alhaalla), siinä lukee ”Karjala”. Toinen logo eri varianteissa (ylhäällä) ajoittuu vuosiin 2012—2014. Siinä lukee esimerkiksi ”Karjala näkee sinut” ja ”Karjala rakastaa sinua”.


LiikenneUsein liikennöitsijät kieltäytyvät ajamasta pieniin taajamiin. Siel-lä on vähän matkus-tajia ja bussireitit ovat kannattamattomia.Ilona VeikkolainenKarjalan [email protected]

Karjalan kaupunkien ja taajamien välinen bussiliikenne käy usein hankalaksi. Bussien kuljetta-jat eivät noudata hyväksyttyä ai-kataulua ja usein ajavat pienten taajamie n ohi ottamatta matkus-tajia kyytiin. Kuljetuskysymyksiä käsiteltiin Karjalan lainsäädäntö-kokouksen istunnossa.

— Erityisesti pienistä taajamista on aivan mahdotonta päästä Pet-roskoihin. Bussi kulkee Kontupoh-jasta Petroskoihin ja ajaa säännölli-sesti taajamien ohi. Se ei pysähdy taajamissa oleville bussipysäkeil-le, kansanedustaja Anna Lopatki-na kertoo.

Kaksi vuotta sitten liikennejär-jestelyyn liittyvät kysymykset siir-tyivät Karjalan valtion liikenneko-mitean piiriin. Matkustajakuljetuk-sia suorittavien liikennöitsijöiden määrä supistui rajusti. Aikaisem-min Karjalan kaupunkien ja taaja-mien välisessä liikenteessä oli 98

Paroc sulkee Oulun tehtaansa, 64 ihmistä irtisanotaanParoc Group vahvistaa lopet-tavansa oulun kivivillatehtaan toiminnan. Kaikkiaan tehtaalta irtisanotaan koko tehtaan tuon-tannollinen henkilöstö eli yh-teensä 64 henkilöä. Muiden toi-mintojen osalta viisi tehtävää siirtyy muille parocin toimipai-koille.

— oulussa sijaitseva tehdas on vanha ja toiminnan jatkami-nen vaatisi mittavia investointe-ja lähitulevaisuudessa, peruste-lee päätöstä paroc groupin toi-mitusjohtaja Kari Lehtinen.

Työntekijät eivät ole johdon kanssa yhtä mieltä oulun teh-taan vanhanaikaisuudesta.

— Kyllähän se on herättänyt kysymyksiä, että yhtiö on viime vuosina investoinut kovasti ja si-tä kautta luonut uskoa tulevaan. Kyllä näillä laitteilla olisi pystyt-ty jatkamaan tuotantoa useita vuosia eteenpäin, kommentoi oulun tehtaan pääluottamus-mies Mika Soronen.

Teknologia kaipaa tyttöjä Kyselytutkimuksen mukaan 37 prosenttia 11–18-vuotiaista suomalaistytöistä voisi nähdä it-sensä luonnontieteen tai tekno-logia-alalla.

Microsoftin teettämässä ky-selytutkimuksessa selvitettiin, miksi eurooppalaiset tytöt ei-vät ole kiinnostuneita luonnon-tieteiden ja tekniikan opiskelus-ta ja miten tilannetta voitaisiin muuttaa.

Microsoftin digitaalisen op-pimisen johtajan Kati Tiainen näkee, että tytöt kaipaavat kan-nustusta kiinnostuakseen tek-nologia-alasta.

— Meidän pitäisi pystyä an-tamaan koulussa vahvaa posi-tiivista itsetuntoa. opettajien ja vanhempien kannustus, eri-tyisesti isien kannustus, on tär-keää.

esimerkiksi naisten kannus-tamisesta teknologia-alalle Tiai-nen mainitsee oman yrityksensä Microsoftin, jossa ohjeistuksen mukaan naisia pitää olla 30 pro-senttia työvoimasta.

— Se on ihan johtajan selkeä tulostavoite. Tavoitteena ei ole se, että palkataan ketä tahan-sa naisia vaan etsitään aina tot-ta kai parasta osaamista. nai-sille mahdollistetaan myös ura-kehitys.

Tiainen näkee että teknolo-giakehitykseen tarvitaan sekä miehiä että naisia.

— Teknologian murros on niin suuri, jos ajatellaan esimer-kiksi koneoppimista, robotiik-kaa. ei sitä voi jättää pelkästään nuorten miesten käsiin, kyllä me tarvitaan naisia, osaamista ja erilaisuutta uuden maailman luomiseen.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.Lisää uutisia. www.yle.fi.

,, Suuria liikennejärjestelyn ongelmia on nyt Suojärvellä, Kontupohjassa, Karhumäessä, Segežassa ja Kostamuksessa.

Paikallisliikenteeseen tarvitaan muutoksia

Matkustajat nousevat bussiin, joka lähtee Petroskoista Kontupohjaan. Kuva: Karjalan SanoMaT

Petroskoin autoasemalta bussit lähtevät muun muassa Kontupohjaan, mutta ne eivät pysähdy reitillä sijaitsevissa pienissä taajamissa. Kuva: Karjalan SanoMaT

reittiä. Yksi yrittäjä toimi yhdel-lä tai muutamalla reitillä. Parhail-laan Puudosin piirissä toimi kuusi yksityistä liikennöitsijää.

— Nyt tasavallassa on samanlai-nen bussireittien määrä, mutta taa-jamien välisessä liikenteessä pal-velee vain neljä yritystä, Karjalan

hallituksen varapääministeri Igor Širšov sanoo.

— Kaksi vuotta sitten olimme varmoja, että liikennöitsijöiden tulot kasvavat ja he hankkivat uu-sia busseja. Matkustajakuljetukset olisivat muuttuneet mukavammik-si ja turvallisemmiksi kuin ennen, Širšov sanoo.

Suuria muutoksia paikallisliiken-teessä ei kuitenkaan ole tapahtunut. Liikennöitsijät kieltäytyvät ajamas-ta harvaan asutuilla seuduilla, joilla on vähän matkustajia ja siksi bussi-reitit ovat kannattamattomia.

Vuorot peruuntuvat säästäSuuria liikennejärjestelyn ongelmia on nyt Suojärvellä, Kontupohjassa, Karhumäessä, Segežassa ja Kosta-muksessa. Igor Širšov kertoo, että

ongelman sattuessa solmitaan uu-det sopimukset yksityisautoilijoi-den kanssa. Yksityisautoilijoita, joilla on suuria ja mukavia busse-ja, on kuitenkin vähän.

— Kostamuksessa bussireit tien määrä ei ole lisääntynyt. Monet matkustajat haluaisivat muutok-sia aikatauluihin, jotka ovat epämu-kavia. Suurin osa busseista lähtee Kostamuksesta öisin. Kaupungis-sa ei ole linja-autoasemaa. Ihmiset joutuvat odottamaan bussia ulko-na. Joskus bussi ei käy Kostamuk-sessa ja vuoron peruuntumisesta ei ilmoiteta lainkaan, Karjalan lainsä-däntökokouksen jäsen Vadim An-dronov sanoo.

— Vuorot peruuntuvat vain kylmän sään vuoksi, Igor Širšov toteaa.

— Ihmisille pitää antaa riittävä selvitys vuoron peruuntumisen syystä. Matkustajan on tiedettävä, millä asteen pakkasella vuoro pe-ruuntuu, Andronov huomauttaa.

Monet kansanedustajat ovat sitä mieltä, että vanha liikennejärjeste-ly toimi paremmin kuin nykyinen. Varapääministerin mukaan paluu vanhaan järjestelyyn on mahdo-ton. Širšov on varma, että kesään asti tilanne parantuu.

Busseissa on reaaliaikainen GPS-seuranta, joka kertoo milloin bussi tulee ja missä se on ajamassa.

— Enemmistö kulkuneuvoista on varustettu GPS-paikantimella. Kesällä tarkistamme, miten jokai-nen bussi toimii omalla reitillään, Širšov sanoo. KS

”Kaksi vuotta sitten olimme varmoja, että liikennöitsijät hankkivat uusia busseja."

Igor Širšov

,, Busseissa on reaaliaikainen GPS-seuranta, joka kertoo milloin bussi tulee ja missä se on.


YhteiskuntaKoululaisille kymmeniä tuhansia uusia läppäreitäHelsinkiläisille koululaisille han-kitaan lähivuosina kymmeniä tu-hansia uusia kannettavia tietoko-neita. Tietokonepulaa paikataan kaupungissa hankkimalla uusia ko-neita kymmenien miljoonien euro-jen lisämäärärahalla.

opetusviraston toimittamista luvuista voi kuitenkin päätellä, et-tä Helsingin kouluissa on edelleen vähän koneita verrattuna vaikkapa vantaan kouluihin: vantaalaisissa peruskouluissa on noin 21 000 op-pilasta ja koneita on lähes 15 000.

Helsingissä on noin 40 000 peruskoululaista ja noin 20 000 konetta, joista siis tuhannet ovat vanhentuneita.

Helsingin opetustoimenjohtaja Liisa Pohjolainen arvioi, että ny-kyinen tietokonepula juontaa juu-rensa törkeästä petoksesta epäillyn tietohallintopäällikön aikaan.

Rovaniemelle suunnitteilla 100 miljoonan JoulumaaRovaniemen pohjoispuolelle, na-papiirin läheisyyteen suunnitellaan uutta elämyspuistoa hotelleineen. Hankkeen nimi on suomalaisille ja lappilaisille tuttu: joulumaa.

Kyseessä on valtava matkailu-hanke, johon parhaillaan haetaan kotimaisilta yrityksiltä noin sadan miljoonan euron rahoitusta.

— Tämän hetkinen matkailijavir-ta ja sen kasvu on ollut yhtenä suu-rena tekijänä, että tämä hanke on lähtenyt eteenpäin. nähdään että Suomi ja lappi on turvallinen käynti-kohde ja meillä on tarjota jotain sel-laista mitä disneylandit ja muut hu-vipuistot eivät pysty tarjoamaan, rovaniemen Kehityksen varatoimi-tusjohtaja Heikki Kontiosalo ker-too.

Kontiosalon mukaan pyrki-myksenä on rakentaa elämyspuis-to, jossa sisältönä olisi aitoja la-pin elementtejä.

Putinista tulee härkätaistelija suomalaisanimaatiossaElokuvaohjaaja Katariina Lill-qvist sekä sarjakuvataiteilija ja rocktoimittaja Juho Juntunen valmistelevat yhdessä animaatio-sarjaa työttömäksi jäävästä härkä-taistelijasta. animaatiossa on rooli myös venäjän presidentille Vladi-mir Putinille, joka haluaa eloku-vassa härkätaistelijaksi. Hanket-ta on rahoittanut Suomen kulttuu-rirahasto.

idea sarjaan syntyi Katalonias-sa paikallisten taiteilijoiden kans-sa. itsenäisyyttä havitteleva es-panjan itsehallintoalue kielsi här-kätaistelut yli viisi vuotta sitten, ja sama keskustelu velloo kuumana muualla espanjassa. venäläisten omistamat huvilat ovat myös ta-petilla espanjalaisten kahvipöytä-keskusteluissa.

aihepiiri on suomalaistaiteili-jalle aivan uusi, sillä lillqvist tun-netaan sotaan liittyvistä poliitti-sista tarinoista.

Uutiset on lainattu Yle Uutisista.

OhjelmaJulkiset luennot ve-näläis-suomalaisten suhteiden ja yhteis-työn kehityksestä, runo- ja musiikki-il-lat, Suomen ruhtinas-kunnasta kertovien harvinaisten kirjojen ja suomen kielen op-pikirjojen näyttelyt sekä elokuvatapahtu-mat täyttävät juhla-vuoden ohjelman.Marina TolstyhKarjalan [email protected]

Karjalan ja Suomen sekä Petros-koin ja Suomen ystävyyskaupun-kien välisistä suhteista kerrotaan ja keskustellaan tänä vuonna Petros-koissa hyvin paljon Suomen 100-vuotisjuhlan yhteydessä.

Petroskoin kaupunginhallitus on laatinut laajan juhlavuosiohjel-man yhteistyössä Karjalan kansal-lisen arkiston, museon, kirjaston, teatterin sekä Petroskoin yliopis-ton ja Karjalan kielen, kirjallisuu-den ja historian tutkimuslaitoksen kanssa.

— Petroskoin yliopiston tutkijat

Myös Petroskoi viettää Suomen 100 vuotta

pitävät keväällä kyselyn siitä, mi-tä paikalliset tietävät Suomesta ja miten suhtautuvat naapurivaltioon ja suomalaisiin. Tietysti meillä on käsityksiä Suomen kulttuurista ja elämästä, nyt on tärkeä saada tuore tieto venäläisten suhtautumisesta rajanaapuriinsa, Suomen juhlavuo-den koordinaattori, Petroskoin ul-koasiainsuhteiden asiantuntija Na-talja Lavrušina sanoo.

Petroskoin lisäksi sama kyse-ly järjestetään Kostamuksessa, Sortavalassa, Puudosissa ja Kar-humäessä. Tulokset ilmestyvät marraskuussa.

Syyskuun alussa Karjalan ja Suo-men historiantutkijat kokoontuvat seminaariin Petroskoin yliopis-toon. Tutkijat vaihtovat mielipitei-tään niistä tekijöistä, joiden ansios-ta Suomi sai itsenäisyytensä.

— Muistamme hyvin vuoden 1917 tapahtumia. Jos kysymme ihmisiltä kadulla, mitä tapahtui vuonna 1617, harvat heistä vastaavat kysymyk-seen. Sinä vuonna Venäjä ja Ruotsi allekirjoittivat Stolbovan rauhanso-pimuksen, jonka mukaan Venäjän valtiolliset rajat muuttuivat huo-mattavasti, Petroskoin yliopiston tutkija Ilja Solomeštš muistuttaa.

Suomesta koululaisilleVenäläis-suomalaisten suhtei-den tutkijat Petroskoin yliopis-tosta ovat valmiit kertomaan mai-den välisten suhteiden kehitykses-tä myös yläluokkalaisille. Luennot Petroskoin ystävyyskaupungeis-ta ja Skandinavian maiden histo-

riasta on pidetty kaupungin kou-luissa tavallisesti ennen huhtikuun viimeistä sunnuntaita, jolloin vie-tetään maailman ystävyyskaupun-kien päivää.

— Petroskoilla on nykyään 13 ystävyyskaupunkia. Noin kahdes-ta kolmannesta niistä koululaiset tietävät kaupungin puistojen ja ka-tujen nimien ansiosta, Lavrušina sanoo.

Teemaluennot on pidetty jo monta vuotta koulujen pyynnös-tä. Oppilaille ja opettajille kerrotaan myös EU:sta ja Euroopan neuvos-tosta sekä niistä kansainvälisistä hankkeista, jotka ovat meneillään Karjalassa. Tänä vuonna koululai-set saavat enemmän tietoa Venäjän ja Suomen suhteista.

— Aihe Suomen itsenäisyydes-tä on ajankohtainen. Historian op-pikirjoissa aihetta käsitellään pin-nallisesti tai siitä ei ole tietoa lain-kaan, historiantutkija Solomeštš huomaa.

Viime vuonna tutkija kävi luen-noimassa yli 20 koulussa. Hänestä Pohjois-Eurooppaa ja myös Karja-laa koskevat aiheet eivät ole useil-le yläluokkalaisille tuttuja.

Tärkeät yhteistyökumppanitPetroskoin ensimmäiseksi kummi-kaupungiksi on tullut teollisuus-kaupunki Varkaus. Ensimmäiset viralliset kontaktit otettiin vuonna 1965, ja ystävyyssopimus kaupun-kien välillä allekirjoitettiin vuon-na 1975.

Vuonna 1994 Petroskoi allekir-joitti ystävyyssopimuksen raja-kaupunki Joensuun kanssa, jos-ta on tullut viime vuosina hyvin aktiivinen yhteistyökumppani eri aloilla.

— Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhla on tärkeä tapahtuma. Meille se on hyvä aihe saada tietää enemmän yhteistyökumppanimme historiasta ja kulttuurista, suoma-laisten panoksesta Karjalan ja Pet-roskoin kehitykseen ja siitäkin, mi-ten Suomi elää nykyisin, Suomen ohjelman koordinaattori Lavrušina korostaa. KS

Karjalan Suomen 100-vuotisjuhlan ohjelma löytyy osoitteesta www.petrozavodsk-mo.ru.

,, Petroskoin yliopiston tutkijat pitävät keväällä kyselyn siitä, mitä tiedämme Suomesta ja miten suhtaudumme naapurivaltioon ja suomalaisiin.

ystävyyden aalto –patsas Varkaudesta (edessä) ja yhtenäisyys-patsas Joensuusta koristavat Petroskoin Äänisen rantakatua. Kuva: irina—FoTo.ru


KielenopetusKarjalan tasavallas-sa on vähän ammatti-opistoja, joissa oppi-laat lukevat suomea. Petroskoissa niitä on kaksi, Karjalan peda-goginen college eli opettajaopisto ja rau-tatieopisto. Valitet-tavasti suomen kie-len opetuksen asema niissä heikkenee.Marina TolstyhKarjalan [email protected]

Tänä lukuvuonna Petroskoin opet-tajaopistossa suomea lukee vain yksi ryhmä tyttöjä, jotka valmistu-vat ala-asteen opettajiksi. Heitä on yhteensä 16 ja kaikki he opiskelevat tulevaa ammattiaan maksullisesti kahden ja puolen vuoden ajan.

— Ensimmäisillä vuosikurssil-la opiskelijat alkavat lukea suo-men kielen perusteita kaksi ker-taa viikossa muiden oppiaineiden jälkeen. Tavallisesti opiskelu ta-pahtuu 9. ja 10. oppitunnilla eli jo iltapäivällä. Tietysti raskaan opis-kelupäivän lopussa on hyvin vai-kea oppia kieltä, opettajaopis-ton suomen kielen opettaja Anna Baryšnikova kertoo.

Varsinainen kielenopetus alkaa opettajaopistossa toisella vuosi-kurssilla, jolla suomen kielen op-pitunteja lasketaan olevan 112. Suomen kielen lisäkurssi sisäl-tää kieliopetuksen lisäksi myös opetusmetodiikkaa, Suomen ja Skandinavian maiden lastenkir-jallisuutta ja kirjallisuuden ope-tusmetodiikkaa sekä Suomen maantuntemusta.

— Ylioppilaat pääsevät opistoon ilman kielitaitoa. Pyrin opettamaan heille suomea eri tavalla niin, että he pärjäisivät varmasti sitten omil-la suomen kielen oppitunneillaan koulussa, opettaja Baryšnikova sanoo.

— Petroskoin suomalais-ugri-laisen Lönnrot-koulun neliluok-kalaiset osaavat joskus suomea paremmin kuin opiston oppilaat. Syynä on se, että opetussuunni-telmassa on vähän suomen kielen oppitunteja.

Suomen kurssi on hyvin laajaOpiskelun lopussa opiskelijat har-joittelevat kaksi viikkoa koulussa, pitävät kahdeksan suomen kielen oppituntia ja järjestävät suomen kielellä kaksi tilaisuutta pakolli-sen koulutusohjelman ulkopuo-

Petroskoin opettajaopiston suomen kielen opettaja Anna Baryšnikova opettaa tuleville ala-asteen opettajille suomen kieltä, Suomen maantuntemusta, Skandinavian maiden ja Suomen lasten kirjallisuutta sekä mainittujen oppiaineiden opetusmetodiikkaa. Kuva: BarYšniKovan arKiSToSTa

Opettajaopistossa vähän suomea

lella. Lisäksi he suorittavat yhtei-sen tutkinnon suomen kielen lisä-kurssin viidestä aineesta.

Opiston jälkeen he eivät toki saa opettaa suomea koulussa, vaan kie-likerhossa. Todistukseen on mer-kitty vain ne arvosanat, jotka on saatu suomen kielen kurssin oppi-aineista. Suomen kielen opettajia ei enää opistossa valmisteta.

— Tutustutan oppilaita lyhyes-ti Suomen historiaan, musiikkiin, kirjallisuutteen ja urheiluun eli nii-hin aiheisiin, joista he voivat kertoa myös niille koululaisille, jotka eivät lue suomea lainkaan, Baryšnikova kertoo.

Viime lukuvuonna opiskelijat yhdessä opettajansa kanssa te-kivät ruotsalaisesta lastenkirjai-lijasta Sven Nordqvistista kerto-van kotisivun. Tekijät saivat paljon kiitoksia lasten kanssa työskente-leviltä erinomaisesta mahdollisuu-desta perehtyä kirjoittajan teoksiin yhdestä lähteestä. Nykyään opis-kelijat ovat tekemässä Hans Chris-tian Andersenin ja Tove Jansso-nin teoksista kotisivua, joka on tarkoitettu lapsille, opettajille ja vanhemmille.

yhteistyössä Niittylahden kanssaViiden viime vuoden aikana Kar-jalan opettajaopistosta valmistui myös noin 20 ala-asteen opettajaa, jotka osaavat suomea jonkin ver-ran. Suomea, niin kuin muita oppi-aineita, he opiskelivat ilmaiseksi.

Opettaja Baryšnikova motivoi tulevia opettajia suomen opiske-luun eri tavalla ja myös kansainvä-lisen yhteistyön kautta. Kolmen vii-me vuoden aikana opettajaopisto on ollut vaihto-ohjelmassa Suomen Niittylahden opiston kanssa.

Yhteistyöhankkeeseen on osal-listunut jo yhteensä yli sata opetta-jaopiston opiskelijaa. Helmikuussa oppilasryhmä teki harjoittelumat-kan Niittylahdelle ystävänpäiväk-si. Ensi viikolla opettajaopisto ot-taa vastaan ryhmän suomalaisia nuoria. KS

Karjalan tasavallan verkkokoulun si-vuilla tarjotaan eri oppiaineiden verk-kokursseja. Mukana on myös suomen kielen 5.—8. verkkokurssit. Koululaiset, jotka ilmoittautuvat kurssille koulun-sa kautta, saavat kurssin käyttöönsä il-maiseksi. Siitä huolimatta verkkokurs-seja kysytään hyvin harvoin.

— en ole koskaan nähnyt, että kiel-ten opettajat käyttäisivät oppitunneil-laan verkkoresursseja. Tuntuu siltä, et-tä opettajat itse tietävät vähän siitä, mitä resursseja kielten opetusta varten voi löytää internetistä. opetustavat ovat joskus hyvin yksinkertaisia, huo-maa petroskoilainen Natalja Antono-va, joka koordinoi kansainvälistä Suo-malais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit var-

haiskasvatuksessa -hanketta.peruskoulun oppilaille suomen kie-

len verkkokurssin tehnyt Jelena Bog-danova paheksuu hänkin sitä, että verkkokursseja kysytään vähän.

— opettajat saavat valita itse ope-tustapoja ja -resursseja. Kaikkea uutta on hyvin vaikea edistää koulutusalalle, Bogdanova sanoo.

Karjalan kielen 1—4. luokan oppikir-jojen tekijä Tatjana Baranova on val-mistanut samoille luokille myös verk-kokurssit. Kurssit perustuvat oppikir-jojen aineistoon, mutta ne sisältävät myös äänitteitä, lukumateriaalia, teh-täväpaketteja ja itseopiskeluaineistoa. joka kurssilla käsitellään 35 erilaista ai-hetta.

— nyt olen tekemässä karjalankie-listä verkkokurssia aikuisille, jotka lu-kevat karjalaa nollasta, Baranova pal-jastaa.

uutta suomen kielen verkkokurs-sia tekee nyt myös Karjalan opettaja-opiston suomen kielen opettaja Anna Baryšnikova. valmisteilla olevan kurs-sin aineistoa hän käyttää etupäässä oppitunneillaan opistossa.

— verkkokurssin osioista löytyy kie-lioppia, sääntöjä, dialogeja, harjoituk-sia ja kotitehtäviä. Äänitteitä ei vielä ole. Toivon, että suomalaiset nuoret, jotka tulevat meille harjoitteluun niit-tylahdelta, auttavat minua tekemään äänitteitä, opettaja suunnittelee. KS

Verkkokursseilla on heikko kysyntä

”Pyrin opettamaan oppilaille suomea eri tavalla niin, että he pärjäisivät varmasti omilla suomen kielen oppitunneillaan koulussa”.

Anna Baryšnikova

,, Suomen kielen verkkokursseja kysytään toistaiseksi valitettavan vähän.

,, Kolmen viime vuoden aikana opettajaopisto on ollut vaihto-ohjelmassa Suomen Niittylahden opiston kanssa.


KohdeAnna umbergKarjalan [email protected]

Kulttuuriperinnön luetteloihin on valit-tu Petroskoin historialliset korttelit.

— Vanhaa kaupunkitunnelmaa voi aistia kortteleissa. Kortteleissa on säi-

lynyt alkuperäinen 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun asemakaava. Vanhat ra-kennukset ja niiden ympäristöt muodostavat kulttuuriperinnön, jota tulee hoitaa, Karja-lan kulttuuriperinnön suojelukomitean pu-heenjohtaja Julia Alipova kertoo.

Korttelien alueella on tehty paljon työtä vanhan kaupunkiympäristön säilyttämisek-si. Korttelit alkoivat muodostua 1970-luvun lopussa, kun nousi kysymys Petroskoin puu-rakennusten säilyttämisestä. Monet vanhat rakennukset seisoivat erillään toisistaan, ny-kyisten rakennusten lähellä. Ne eivät sopi-neet kaupunkikuvaan.

— Tuloksena vanhoiksi kortteleiksi hyväk-syttiin Kuibyševinkadun, Malaja Slobodska-jan kadun, Äänisjärven rantakadun ja Neglin-ka-joen väliset alueet, Alipova sanoo.

Nyt kulttuuriperinnön luettelossa on yhteen-sä 19 kortteleissa sijaitsevaa rakennusta, joilla on rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa. Niistä 12 kivi- ja puurakennusta on säilynyt samoilla paikoilla kuin 1800-luvussa. Seitse-män puurakennusta on siirretty kaupungin muilta paikoilta. Ne on peruskorjattu.

Kulttuuri NuortenkatsemuotiinPetroskoin käsityöammattien keskuksessa on avautunut Muodikas käsiammatti -näyttely.

petroskoin lasten monitoimitalon Muodi-kas katse-studion 7—18-vuotiaat vaatesuunnit-telijat ovat luoneet naistenvaatteita pellavas-ta ja puuvillasta. Studion osallistujien mekot ja puvut saivat kannatusta moskovalaisilta ja pie-tarilaisilta asiantuntijoilta.

vaatesuunnittelijat ovat jo esitelleet teok-siaan Muodin yleiskokous -kilpailussa Mosko-vassa, etnomuoti-kilpailussa pietarissa ja van-han talon illuusioita -tapahtumassa petros-koissa. viime vuonna punatukku-kokoelma sai pääpalkinnon Moskovan tilkkutöiden Quilt Fest -festivaalissa.

näyttelyssä käsityöammattien keskuksessa on esillä myös unet- ja villiä pellavaa -kokoel-ma. nykyaikaisten vaatteiden rinnalla esillä on pukuja 1900-luvun alkupuolelta.

näyttelyyn ehtii tutustua 24. maaliskuu-ta asti.

Valeri Sidorkin

Karjalakehittäätelevisio-jaelokuvatuotantoaHelmikuun lopulla Sotšin investointifooru-missa solmittiin kolmen osapuolen välinen yh-teistyösopimus Karjalan hallituksen, venäjän strategisten aloitteiden toimiston ja venäjän te-levisio- ja elokuvatuottajien yhdistyksen välillä.

Sopimus edellyttää yhteistyön kehitystä te-levisio- ja elokuvatuotannon alalla. ennen kaik-kea kyse on kuitenkin alueellisen televisiotuo-tannon kehityksestä. lisäksi tavoitteena on saada kotimaiset ja ulkomaiset kuvausryhmät kiinnostumaan työmatkoista Karjalaan.

Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Kar-jalan päämiehen virkaa toimittava Artur Parfentšikov, Strategisten aloitteiden toimis-ton pääjohtaja Svetlana Tšupševa ja televi-sio- ja elokuvatuottajien yhdistyksen hallituk-sen puheenjohtaja Sergei Seljanov.

Yhteistyösopimuksen allikirjoittaneiden osapuolten mielestä Karjalan kauniita mai-semia voidaan käyttää myös sopivana ku-vauskenttänä matkailualan kehityksen edis-tämiseksi. Tämän lisäksi yhteistyösopimus edellyttää opetushankkeiden toteuttamista te-levisio- ja elokuva-alalla ja alan ammattimies-ten koulutusta. KS

Deda-festsoiPetroskoissakolmattakertaa4. maaliskuuta petroskoin filharmoniassa kolmas deda-fest -festivaali alkoi Toive -laulu ja tanssiyhtyeen esityksellä. Konserttiin osallis-tuivat myös maailman tunnettu jazz-muusikko Andrei Kondakov, lyömäsoittaja Arkadi So-kolov ja laulaja Anton Gorbunov. Konsertti huipentui Kižin kellonsoittajien esitykseen.

Festivaali jatkui Begemot-klubilla. petros-koilaiset folkbändit Myllärit, Sattuma ja Ko-romyslo soittivat Aleksandr Bykadorovin muiston kunniaksi.

Tunnettu petroskoilainen muusikko alek-sandr Bykadorov oli Kantele-lauluja tanssiyh-tyeen kuoronjohtaja ja taiteellinen johtaja. Hän oli legendaarisen Myllärit-folkbändin perusta-ja. vuonna 1992 perustettu folkbändi ensim-mäisenä Karjalassa soitti etnomusiikkia. By-kadorov oli Myllärit-folkbändin johtajana 15 vuoden ajan. Bykadorov kuoli 25. toukokuuta vuonna 2010.

deda-fest jatkuu Skolot-yhtyeen, loykon ja Mylläreiden konserteilla maaliskuussa. KS

Uusia kohteita kulttuuri-perinnön luetteloonPetroskoi sisältää useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Luetteloon lisättiin kaupungin historialliset korttelit ja muutama kerrostalo.

— Kolme rakennusta, jotka sijaitsevat Kuibyševin- ja Fedosovankadulla sekä Ne-glinskaja-rantakadulla, on rakennettu uu-delleen alkuperäisille paikoilleen vanhojen mallien mukaan, Alipova kertoo.

Vanhoja rakennuksia voidaan käyttää asuntotarkoituksiin. Peruskorjatun entisen semstvon sairaalan rakennuksen tiloja käy-tetään nyt museotarkoituksiin.

Korttelien ainoana kulttirakennuksena on tsasouna. Pyhälle Hengelle pyhitetty tsasou-na vihittiin kirkoksi vuonna 1996 sen perus-korjauksen jälkeen.

Kulttuuriperinnön luetteloon lisättiin ku-luvan vuoden alussa vielä muutama uusi kohde. Kyse on kerrostaloista, jotka sijait-

sevat muun muassa Leninin ja Nevskin val-takaduilla, Anohininkadulla ja Karl Marxin kadulla.

— Asuinrakennuksen pitää vastata nyky-ajan teknisiä vaatimuksia, mutta säilyttää al-kuperäisen arkkitehtuurin ominaispiirteet. Asunnonomistajan tulee täyttää vaatimuk-set, jotka koskevat rakennuksen ylläpitoa ja tulevia korjauksia, Julia Alipova sanoo.

Jokainen kiinnostunut henkilö voi jättää hakemuksen siitä, jotta asuinrakennus olisi hyväksytty kulttuuriperinnön luetteloon.

— Hakemuksen tulee sisältää vastaava asiakirjapaketti. Pitää esittää perusteita sen tueksi, että rakennuksella on kulttuurihisto-riallista merkitystä, kulttuuriperinnön suo-jelukomitean puheenjohtaja kertoo.

Hakemuksen perusteella asiantuntijalau-takunta tutkii rakennusta ja päättää, onko ra-kennuksella kulttuurihistoriallista arvoa.

— Samalla omistajan hyväksyntää ei siis vaadita, Alipova korostaa.

Alipovan mukaan Anohininkadulla si-jaitsevat asuinrakennukset on hyväksytty kulttuuriperinnön luetteloon muun muas-sa asukkaiden aloitteesta.

Asunnonomistaja ei saa vaihtaa ikkunoita ei-kä asentaa satelliittiantennia seinään ilman komitean hyväksyntää.

— Jos talon asukkaat rikkovat sääntöjä, heidät voidaan saattaa vastuuseen ja heitä voidaan sakottaa, Alipova varoittaa.

Jos kerrostalon julkisivu korjataan, asuk-kaiden pitää maksaa rakennusyhtiön teke-mästä remontista. KS

,, Kulttuuriperinnon luetteloon lisättiin alkuvuodesta muutama kerrostalo lenininkadulla, nevskinkadulla, anohininkadulla ja Karl Marxin kadulla.

Historiallisen rakennuksen korttelissa vanhat talot tekevät lähiympäristöstä viihtyisän ja virikkeellisen. Kuva: Karjalan KulTTuuriMiniSTeriö


HankeJelena MaloduševaKarjalan [email protected]

Petroskoilaisen historioitsija Irina Ta-kalan kiinnostus Kansalliseen teatte-riin ei ole sattuma. Hänen isoäitinsä Irja Takala oli Kansallisen teatterin

näyttelijä 1960-luvulle asti. Näyttelijän toi-nen puolisonsa Fredrik Lindholm oli Kansal-lisen teatterin lavastaja. Isoäidiltä ja isoisältä Irina Takala kuuli monta tarinaa teatterista.

Petroskoin yliopistosta valmistuttuaan Irina Takala on erikoistunut Venäjän ja Kar-jalan suomalaisten historian tutkimukseen. Hän on tutkinut mm. venäläis-suomalaisten suhteiden historiaa. Hänen mukaansa mo-neen vuoteen suomalaisten roolista Neuvos-to-Karjalan tasavallan kehityksessä ei ollut puhuttu.

— Karjalan kansallisen teatterin historias-sa ja sen perustamisessa suomalaisilla oli tär-keä rooli. Kansallisen teatterin 85-vuotisjuh-lat on hyvä mahdollisuus muistuttaa, miten ja kenen voimin perustettiin Venäjällä ainoa teatteri, jossa on tehty näytelmiä suomen kie-lellä, Takala selittää.

Maaliskuussa Irina Takalan luento aloittaa luentosarjan 85 vuotta täyttävän teatterin tai-paleesta. Luentoja on kaikkiaan neljä.

— Teatterin historia on täynnä kiinnosta-via tapahtumia. Toiset olivat iloisia ja toiset surullisia. Teatteri alkoi itse asiassa monta vuotta ennen virallista perustamista. Vuonna 1921 perustettiin kansallinen näyttelijäkun-ta, joka oli osa kansan draamateatteria. Yh-dysvalloista 1930-luvulla muuttaneen Kuuno Sevanderin näyttelijäkunta yhdistyi kansal-

Salaperäisyyden verho raottuuTeatterinystävillä on loistava mahdollisuus kuulla kiinnostavia faktoja Karjalan Kansallisen teatterin historiasta. Maaliskuussa Petroskoin valtion yliopiston historioitsija Irina Takala aloittaa luentosarjan 85 vuotta täyttävän teatterin taipaleesta.

liseen näyttelijäkuntaan ja tästä alkoi teatte-rin virallinen historia, Takala sanoo.

Teatterin ensimmäisenä taiteellisena joh-tajana oli Ragnar Nyström. Hänellä oli ikävä kohtalo, samoin kuin monilla muilla näytte-lijöillä, jotka kärsivät suuren terrorin aikana

Näyttelijä Irja Takalan tähtihetki löi 1950-luvulla. Koska hänellä oli hyvä ääni, hän lauloi jopa kulisseissa päähenkilöiden puolesta. Kuva: KanSallinen TeaTTeri

Irina Takalan isoäiti Irja Takala oli Kansallisen teatterin vanhimpia näyttelijöitä: hän näytte-li teat terissa sen perustamisajoilta vuodelta 1932. Hän esitti kymmeniä rooleja suomenkielisissä, klassisissa ja neuvostoajan näytelmissä.

irja Takala syntyi teatteriperheeseen Suomes-sa. Hänen isänsä, rautakaupan myyjä oli myös Kotkan kaupungin työläisteatterin ohjaaja ja näyt-telijä. Myös Takalan äiti näytteli teatterissa.

vuonna 1918 Takalan perhe muutti petroskoi-hin. Äiti ei voinut elää siirtoleirin parakissa ja pala-si lapsineen takaisin Suomeen. Hän työskenteli eri teattereissa vuoteen 1925 asti, kun hänet vangit-tiin. lapset vietiin isän luokse uhtuaan, venäläisit-täin Kalevalaan, jossa toimi Heikki Puron johta-ma kansanteatteri.

Koska Takalan äiti siirtyi yhdestä teatterista toiseen, irja kasvoi kirjaimellisesti kulissien takana eikä voinut toivottaa itselleen muuta elämää. olo-suhteet ratkesivat hänen kohtalonsa.

opettajaopiston päätettyä Takala pääsi pet-roskoin Suomalaisen (nyk. Karjalan kansallisen) teatterin näyttelijäkuntaan. Takalan tähtihetki löi 1950-luvulla. Hän oli vielä aika nuori ja entiselleen soma, mutta jo kokenut. Hän lauloi ja tanssi hyvin. Takala näytteli paljon ja menestyksekkäästi sekä maailmanklassikoissa että suomalaisissa ja venä-läisissä näytelmissä.

Musiikillinen, plastinen ja huumorintajuinen ir-ja Takala näytteli paljon sivurooleja. Koska hänel-

Lokakuussa Kansallinen teatteri täyttää 85 vuotta. Näyttelijät valmistautuvat juhlatilaisuuksiin. Luvassa on monipuolinen juhlaohjelma. Kuva: KanSallinen TeaTTeri

Historioitsija Irina Takalan kiinnostus kansalliseen teatteriin ei ole sattuma. Hänen isoäitinsä Irja Takala oli Kansallisen teatterin näyttelijä 1960-luvulle asti. Kuva: TaKalan perHeen arKiSToKuva

Kymmeniäroolejasuomenkielellälä oli hyvä ääni, hän lauloi jopa kulisseissa päähen-kilöiden puolesta.

irja Takala siirtyi eläkkeelle vielä näyttelijäuran-sa huipulla. näyttelijät kaipasivat häntä: seuran-haluinen, elämänhaluinen ja optimistinen näytte-lijä kertoi auliisti kokemuksistaan nuorille. KS

”Suomalaiset tekivät paljon Karjalan tasavallan talouden, koulutuksen ja kansallisen kulttuurin kehittämiseksi.”

Irina Takala

,, vuonna 1921 perustettiin kansallinen näyttelijäkunta, joka oli osa kansan draamateatteria.

vuonna 1937. Ragnar Nyströmin muistolaatta avattiin teatterin aulassa vuonna 2007.

— Teatterin historiassa oli myös positiivi-sia sivuja. Talvella 1936 nuoret näyttelijät läh-tivät Karjalan pieniin taajamiin suksilla. Ta-voitteena oli hiihtää tuhat kilometriä lavas-teineen ja näytellä joka taajamassa, jossa he kävivät. Ulkona oli 30 pakkasastetta, mutta retki sittenkin onnistui. Näyttelijät esiintyi-vät konserteissa, auttoivat paikallisia teat-terikerhoja ja kirjoittivat seinälehtiä, Taka-la kertoo.

Suomalaisten traaginen kohtaloTakala on tutkinut Venäjän suomalais-ten kohtaloita ja heidän panoksensa Neu-vosto-Karjalan rakentamiseen. Hän on jul-kaissut monta artikkelia aiheesta ja kaksi monografiaa.

— Suomalaiset tekivät paljon Karjalan ta-savallan talouden, koulutuksen ja kansalli-sen kulttuurin kehittämiseksi. Valitettavasti enää harvat muistavat sitä. Monet suomalai-set, jotka muuttivat Neuvostoliittoon vallan-kumouksen jälkeen, menehtyivät, kun alkoi suuren terrorin aika. Sellaiset olivat esimer-kiksi Edvard Gylling, Kustaa Rovio, Jaakko Mäki ja monet muut, Irina Takala luettelee.

— Tutkimuksessani tuli ilmi kauheita lu-kuja. 1930-luvulla suomalaisten määrä Karja-lan tasavallan väestömäärästä oli vain kolme prosenttia. Kuitenkin terrorin aikana kaikis-ta vainon kohteeksi joutuneista 41 prosenttia oli suomalaisia, 27 prosenttia oli karjalaisia ja 25 prosenttia oli venäläisiä. 85 prosenttia vangituista suomalaisista tuomittiin ammut-tavaksi, Takala sanoo.

Suomen vuosi KarjalassaLokakuussa 2017 tulee kuluneeksi sata vuot-ta Venäjän vuoden 1917 vallankumouksesta.

Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi sata vuotta ensi joulukuussa. Kaksi tapahtu-maa on sidottu keskenään. Kumpikin vaikut-ti Venäjän ja Suomen kansojen kohtaloon ja kahden maan kehitykseen.

Karjalan tasavallassa järjestetään juhlati-laisuuksia Suomen itsenäisyyden satavuo-tisjuhlavuoden kunniaksi.

Luennoilla, jotka ovat osa Suomi 100 Kar-jalassa -hanketta, kerrotaan siitä, mitä on ta-pahtunut teatterin perustamisesta nykyhet-keen. Tutkija Irina Sparževan luennot jat-kavat aihetta maaliskuun loppupuolella ja huhtikuussa.

Hankkeessa yhteistyössä ovat Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan tasavallan tiede-keskuksen kielen, kirjallisuuden ja historia n instituutti, Petroskoin kaupunginhallitus, Suomen konsulaatin Petroskoin toimipiste. Hankkeen tilaisuuksia järjestetään muun muassa Kansallisessa museossa, kirjastos-sa ja arkistossa.

Koko vuoden kattavaan ohjelmalistaan kuuluu luentoja, näyttelyitä ja elokuvaesi-tyksiä. Juhlatilaisuuksissa keskustellaan kah-den maan suhteista ja siitä, miten sadan vuo-den takaiset tapahtumat ovat vaikuttaneet elämään Karjalan tasavallassa. KS

Viidestä luennosta koostuva luentosarja alkaa 14. maalis-kuuta kello 16.30 Kansallisen teatterin tiloissa. Huhtikuus-sa luennot jatkuvat Petroskoin valtionyliopiston tiloissa. Si-säänpääsy on vapaa.


VeteraaniSergei KarpovKarjalan [email protected]

Maaliskuun 13. päivänä tulee kuluneeksi 77 vuotta talvisodan päättymisestä. Lyhyt, 105 päivää kestänyt sota osoittautui erittäin veri-seksi ja vei kymmeniä tuhansia henkiä.

Kiuruveteläinen Tauno Tikkanen on nii-tä harvoja talvisodan veteraaneja, jotka ovat vielä elossa. Hän täyttää 10. maaliskuuta 101 vuotta.

— Sotiemme päättymisen päivät ovat mi-nulle aina liputuspäiviä ja niihin liittyy syviä tunteita. Näihin päiviin asti olen itse nosta-nut Suomen lipun kotini lipputankoon, Tik-kanen sanoo.

Joka vuosi Tikkanen käy sankarihaudoilla kunnioittamassa aseveljiensä muistoa. Hän myös käy Lieksan hautausmaalla hiljentyäk-seen partisaanien uhreiksi joutuneiden sivii-lien muistokiven äärellä. Useita kertoja on vierailtu entisillä taistelupaikoilla ja siellä olevilla sotamuistomerkeillä.

— Olen usein tavannut aseveljiäni ja lu-kuisia vieraita kotonani. Näissä tapaamisis-sa olemme muistelleet yli 70 vuoden takai-sia surullisia aikoja ja minua on haastateltu jatkuvasti, veteraani kertoo.

Tikkasen mukaan menneet sodat opetta-vat sitä, että naapurivaltioiden kannattaa ra-kentaa rauhanpolitiikkaa. Hänen oma mot-tonsa on ”Tuumoomalla asiat selviää eikä tappelemalla.”

— Niitä valtiojohtajia kunnioitan, jotka ovat luoneet kovien sotakokemusten jäl-keen rauhanolot maahan.

Sodan odotusta tähystystornissa Ennen talvisotaa Tikkanen suoritti va-rusmiespalveluksen Karjalankannak-sella Valkjärvellä. Elokuussa 1939 hänet kotiutettiin.

Jo puolentoista kuukauden kuluttua hän sai määräyksen ylimääräisiin kertausharjoituksiin Valkjärvelle. Hän kävi aliupseerikoulun ja pal-veli sitten koko sota-ajan komppanianpäälli-kön lähetin tehtävissä.

— Ennen talvisotaa sodan uhka leijui jo-kaisen mielessä, mutta ihme ja kumma, mi-tään erityistä pelon tunnetta en kokenut, Tik-kanen sanoo.

Aivan sodan alussa Tikkanen oli keskellä Karjalankannasta Lipolan mutkan tähystys-

Historia

Talvi- ja jatkosodan veteraani Tauno Tikkanen ja hänen pojantyttärensä Helena Tikkanen (takana) Suomen itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa 6. joulukuuta 2016. Kuva: ilTaleHTi.Fi

”Sota ei poistu koskaan muististani”

tornissa. Paikka oli noin 15 kilometrin etäi-syydellä Mainilasta, jossa tapahtunut selk-kaus käynnisti talvisodan.

— Edellisenä iltana rajan takana leijui ilma-palloja, joita vihollinen käytti tähystykseen. Tähystystornista avautuvan laajan peltoau-kean takana oli havaittavissa vilkasta liikeh-

dintää ja runsaasti ajoneuvojen valoja, Tik-kanen kertoo.

Massiivinen hyökkäys valtakunnanrajan yliSota alkoi 30. marraskuuta kello seitsemän aamulla puna-armeijan raskaalla tykistötuli-

tuksella. Tikkanen oli tuolloin vartiovuoros-sa tähystystornissa aivan rajan tuntumassa. Pian tykistötulen alettua alkoivat puna-ar-meijan valtavat joukko-osastot vyöryä Suo-men rajaa kohden kuin laavavirrat.

— Tunnetta on vaikea kuvailla, mutta se lamaannutti hetkeksi. En millään tahtonut päästä pois tornista. Määräyksen mukaan tä-hystystorni piti räjäyttää. Räjähteet oli asen-nettu valmiiksi, mutta joku aikaisemmista vartijoista oli hävittänyt tulitikut, joten tor-ni jäi pystyyn, Tikkanen muistelee.

Sodan alettua suomalaiset joukot siirtyi-vät rajasta hiukan länteen rakennettuihin suoja-asemiin. Sota alkoi yllätyksenä myös paikallisille siviileille, jotka hakivat yöpuku-sillaan suojaa sotilaiden taisteluhaudoista.

Suomalaiset joukko-osastot joutuivat var-sin pian perääntymään rajan tuntumasta. Niitä siirrettiin usein sinne, missä apua tar-vittiin. Taistelut olivat jatkuvia ja ne tuntui-vat entisestään vain kiihtyvän.

Vuodenvaihteessa taisteluissa oli pieniä taukoja.

— Koko sodan ajan oli varsin kovia pakka-sia, joissa minun varpaani paleltuivat. Var-paista lähti kynnet, mutta muuta vahinkoa ei tapahtunut, veteraani sanoo. KS

Tauno Tikkanen haavoittui 29. helmikuuta 1940. Muiden haavoittuneiden kanssa hänet toi-mitettiin sairasjunalla porin yleiseen sairaalaan.

Koska silloin Kannakselle laskeutui sakea su-mu, se esti puna-armeijan hävittäjien ja pommi-koneiden lennot. Myös sairasjuna pääsi etene-mään imatralta poriin ilman pommituksia.

— pommituslennot ulottuivat porin seudulle. Sairaalaan osui lentopommi aivan seinän viereen ja halkaisi tiiliseinän ylintä kerrosta myöten, Tik-kanen kertoo.

porin yleisestä sairaalasta Tikkanen siirrettiin pian toipilaskotiin Kellahden kartanoon. Siellä hän sai tiedon rauhan solmimisesta 13. maaliskuuta.

— Haavoittuneitten keskuudessa tunnelma oli tietenkin kovin helpottunut. raskaat rauhaneh-dot surettivat kovasti ja tunsimme myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, jotka olivat menettäneet kotinsa. Surimme kaatuneita aseveljiämme. KS

Haavoittuminen lentopommistaHelmikuun toisella puoliskolla käytiin tais-teluja Kämärän tukikohdasta. asemat vaihtoivat omistajaa. lopulta suomalaiset joukot menettivät ne lopullisesti.

— Tappioita tuli paljon ja vierelleni kaatui mon-ta aseveljeä. Tuossa vaiheessa kaatui myös komp-panianpäällikkömme ja lapista kotoisin oleva lä-hettikaverini, veteraani Tauno Tikkanen kertoo.

Suomalaisten perääntyminen viipuria kohden alkoi. Suojauduttiin pilppulassa harvan metsän suojaan. Tikkanen asettui suurehkon kuusen juu-relle, kaivoi lumikuopan ja asetti sukset ja sauvat puuta vasten.

— Äkkiä kuuseen osui lentopommi. puu kat-kesi kuin tupakka. Sukset menivät pikku tikuik-si. Sauvan sompaan osui yksitoista sirpaletta ja ta-

kamukseeni tuli vain yksi peukalonpään kokoi-nen sirpale.

— Haavoittuminen esti liikkumiseni. Yritin py-syä muiden perääntyvien joukkojen mukana lu-messa ryömimällä, koska kävelemään en pysty-nyt ja suksiakaan ei enää ollut. vain suksen sauvat ja ase olivat mukanani. näin pääsin suojaan, Tik-kanen kertoo. KS

Tieto sodan päättymisestä helpotti tunnelmaa

,, niitä valtiojohtajia kunnioitan, jotka ovat luoneet kovien sotakokemusten jälkeen rauhanolot maahan.TAuNO TIKKANeN

”Sotiemme päättymisen päivät ovat minulle aina liputuspäiviä ja niihin liittyy syviä tunteita.”

Tauno Tikkanen

Kiuruveteläinen sotaveteraani Tauno Tikkanen on kokenut omissa nahoissaan talvisodan kauhut. Erittäin voimakkaasti häntä on koskettanut niiden siviilien kohtalo, jotka ovat menettäneet kotinsa.


KilpailutAnna TarzalainenKarjalan [email protected]

Petroskoilainen Viisi alkuainetta -wus-hujoukkue palasi kilpailuista kotiin palkintomitalit mukanaan. Vuonna 2011 perustettu joukkue sai yleisve-

näläisessä kilpailussa kaksi kultaa, kaksi ho-peaa ja yhden pronssin.

— Venäjän mestaruudessa kilpaili 300 ur-heilijaa, joista voimakkaimpia oli Moskovas-ta, Siperiasta ja Venäjän eteläisestä piiristä, Viisi luonnonoloa-joukkueen valmentaja Aleksandr Strigin kertoo.

Petroskoilaisesta joukkueesta yleisvenäläi-seen kilpailuun osallistui 13 urheilijaa, joiden ikä vaihtelee kahdeksasta vuodesta kuuteen-toista vuoteen. Nuoret urheilijat saivat elämyk-siä mestaruudesta ja oppivat paljon uutta.

— Sain neljännen sijan Venäjän mesta-ruudessa. Oli mielenkiintoista ja hyödyl-

Liikunta

Viisi mitalia Venäjän mestaruudessa

listä. Kun voittaa paikalliset kilpailut, niin tuntuu, että harjoittelee riittävästi. Tasaval-lan ulkopuoliset kilpailut näyttävät, että pi-tää treenata enemmän, wushua viisi vuot-ta harrastanut petroskoilainen Nikita Hajai-nen kertoo.

Voittajien joukossa oli myös tyttöjä. Nel-jä vuotta wushua harrastanut Jekaterina Koženova voitti kultaa Moskovassa.

— Isäni kertoi minulle wushusta. Ensin treenauksissa oli epätavallista, mutta sitten aloin pitää wushusta, Koženova sanoo.

Wushu terveyttä vartenViisi alkuainetta -joukkue on aika nuo-ri. Joukkueen vanhin jäsen on 13-vuotias Mark Tomaševski. Hän on harrastanut wus-hua kuusi vuotta. Hänen mielestään wushu on kaunis urheilulaji, joka vaatii urheilijal-ta tarkkuutta.

Wushua voi harrastaa jokainen 4-vuoti-asta alkaen. Ensin lapset tutustuvat itämai-seen kuntoilulajiin. Sitten vanhemmat päät-tävät, mitä varten heidän lapsensa pitää har-rastaa wushua.

— Jos lapsella on kyky ja halu, niin hän käy treenauksissa urheilusaavutuksia var-ten. Muut harrastavat urheilua terveyt-tä varten, valmentaja Aleksandr Strigin kertoo.

Wushua harrastavan täytyy hallita tai-tovoimistelua ja miekkailua. Miekkailus-sa käytetään sapelia, seivästä ja keihäs-tä. Ennen treenausta lapset suorittavat

Petroskoilainen nuori wushujoukkue menestyi Venäjän mestaruudessa Moskovassa. Palattuaan kotiin urheilijat ovat alkaneet harjoitella uusin ponnistuksin.

”Ensin treenauksessa kaikki oli epätavallista, mutta sitten aloin pitää wushustai.”

Jekaterina Koženova

Alaluokkalaiset ja teini-ikäiset harrastavat wushua valmentajan Aleksandr Striginin kanssa. Kuva: aleKSandr STrigin

Viisi alkuainetta -wushujoukkue voitti kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja pronssin Venäjän mestaruudessa. Kuva: aleKSandr STrigin

turvallisuustentin.— Pidän seipäästä ja keihäästä. Niiden

kanssa on vaikea treenata, koska ne ovat pai-navia, Hajainen kertoo.

Miekkailu ei ole kallis urheilulaji. Lasten vanhemmat maksavat tietenkin välineis-tä, mutta Karjalan tasavallan liikunta- ja ur-heilukomitea auttaa järjestämään kilpailu-ja. KS

,, Wushua harrastavan täytyy hallita taitovoimistelua ja miekkailua. Miekkailussa käytetään sapelia, seivästä ja keihästä.


Vapaa-aika

Liikenneturva

Viime aikoina sosiaalisessa mediassa on 0llut paljon informaatiota seik-kailupeleistä, joissa pelaaja voittaa tai kuolee. Pelien kohderyhmänä

ovat 9—14 -ikäiset lapset.Hiljattain Internetiin ilmestyi uuden

seikkailupelin säännöt. Pelaajan pitää ylit-tää katu nimenomaan liikkuvan auton edes-sä. Pelaaja rikkoo liikennesääntöjä ja lisää onnettomuusriskiä.

Petroskoilainen psykologi Olesja Proskur-jakova toivoo, että jonkin ajan päästä nuoret unohtavat tämän pelin.

— Se ei ole itsemurha, vaan keino toteut-taa itseään ystävien keskuudessa. Tällä taval-la teini-ikäiset etsivät uusia elämyksiä, Pros-kurjakova sanoo.

Kyseessä oleva peli ei ole ensimmäinen teini-ikäisten kokemus saada lisää adrena-liinia. Sosiaalisesta mediasta helposti löytyy erilaisia keinoja joutua hengenvaaraan.

Autoilijasta vastentahtoinen osallistujaOn ollut jo tapauksia, kun lapset pelasivat tällaista peliä ja kuolivat kolarissa. Peli pelot-taa kuljettajia, koska he joutuvat peliin vas-toin tahtoaan.

”On tarkastettava, mikä on ollut kolarei-den syynä, onko lapsia loukkaantunut ni-menomaan pelin vuoksi tai ei?” Venäjän lap-siasiavaltuutettu Anna Kuznetsova sanoi tie-totoimisto Itar-Tassille.

Karjalan liikennepoliisi ei toistaiseksi kom-mentoi tilannetta tietojen puutteen vuoksi.

,, vanhempien pitää tarkastaa, mitä lapset katsovat netissä, kenelle he soittavat ja keneltä he saavat tekstiviestejä.OLJeSJA PrOSKurJAKOVA

Seikkailupelissä pelaajan pitää ylittää katu liikkuvan auton edessä. Kuva: MargariTa peHKonen

Kuolemaa vastaanUusi kuolettavan vaarallinen peli on tullut suosituksi teini-ikäisten keskuudessa.

— Kauhea on se, että nimenomaan autoi-lija on vastuussa kolarista, jossa jalankulki-ja loukkaantuu, riippumatta siitä, että jalan-kulkija itse rikkoo liikennesääntöjä ja ylittää kadun vaarallisesti auton edessä, petroskoi-lainen ammattikuljettaja Dmitri Proskurja-kov sanoo.

— Lasten ja nuorten pitää ymmärtää, et-tä heidän käyttäytymisestään tiellä riippuu muiden ihmisten turvallisuus ja tulevaisuus. Kaikki autoilijat haluavat päästä illalla onnis-tuneesti kotiin, Proskurjakov lisää.

Vanhemmista riippuu paljonVaikka Karjalan liikennepoliisilla ei ole tieto-ja uudesta seikkailupelistä, Petroskoissa on jo huomattu ensimmäisiä pelaajia.

— Noin kaksi viikkoa sitten näin kaksi alaluokkalaista, jotka ylittivät kadun juok-semalla liikkuvan auton edessä. Oli selvä,

että sellainen vaarallinen tilanne ilahdutti lapsia kovasti, petroskoilainen Anna Sido-rova kertoo.

Psykologit ja liikennepoliisin asiantun-tijat muistuttavat vanhempia, että näiden on tarkastettava, mikä kiinnostaa heidän lapsiaan.

— Vanhempien pitää olla perillä siitä, mi-tä lapset katsovat netissä, kenelle he soitta-vat ja keneltä he saavat tekstiviestejä, psy-kologi Proskurjakova sanoo.

Anna Sidorova on samaa mieltä asiantun-tijoiden kanssa.

— Lapsen kasvatus riippuu vanhemmis-ta. Lapseni ovat vielä pienet, mutta kun so-siaaliset mediat alkavat kiinnostaa heitä, yri-tän tarkastaa heidän katsomiaan nettisivu-ja huolellisesti, Sidorova toteaa.

Margarita Pehkonen

,, Se ei ole itsemurha, vaan keino toteuttaa itseään ystävien keskuudessa.OLeSJA PrOSKurJAKOVA

Suomen kieli

Sanapoimintojavuodelta2016Suomen Kotimaisten kielten keskuksen sana-tietokantaan poimittiin vuonna 2016 vajaat seit-semäntuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sa-naa eri lähteistä. Sanat ovat kiinnostavia yleisestä näkökulmasta, koska ne kertovat vuoden tapah-tumista ja ilmiöistä Suomessa ja maailmalla.

Huomaathan, että alla oleva luettelo on vain näyte poimituista sanoista eikä siis mikään lista ”vi-rallisista suosituksista”. vielä ei voi tietää, mitkä poi-mituista sanoista jäävät kieleen, mitkä taas osoit-tautuvat vain lyhyen aikaa eläviksi päiväperhoiksi.

Sanaston on toimittanut Kielitoimiston sa-nakirjan toimitus.

A–Hakrojooga (pari)akrobatiaa ja joogaa yhdis-

tävä liikuntamuotoAleppon kellot tai saattokellot, surukel-

lot kirkonkellojen soitto saatettaessa vainajaa kirkosta; sadoissa kirkoissa ympäri maailman soitettiin kelloja päivittäin Syyrian sodan ja eri-tyisesti aleppon pommitusten uhrien muistok-si (kuukauden sana lokakuussa 2016)

Ar-peli (engl. AR = augmented reality) mo-biilipeli, jossa on mukana ns. täydennetyn to-dellisuuden aineksia

Brexit (engl. British tai Britain + exit) Britan-nian ero euroopan unionista (kuukauden sana kesäkuussa 2016)

broccolini, varsiparsakaali parsakaalia muistuttava vihannes, jolla on pienemmät ku-kannuput ja ohuemmat ja pitemmät varret kuin parsakaalilla

choker (engl.) tiukasti kaulan ympäri kiinni-tettävä pantamainen muotikoru

digiloikka digitalisoimisen nopeuttaminen panostamalla sähköisten palvelujen ja toimin-tatapojen kehittämiseen

digitutor, digituutori henkilö, joka opas-taa esim. opettajia tietotekniikan käytössä

drooni (engl. drone) tav. kauko-ohjattava miehittämätön ilma-alus, jotka ovat levinneet sotilaskäytöstä mm. tutkimus- ja huvikäyttöön. nimitetään usein myös lennokeiksi.

energiasääennuste aurinko- ja tuuliener-gian käytössä hyödynnettävä sääennuste, jo-ka kertoo paikkakuntakohtaisesti auringonpais-teen ja tuulen kilowattitunteina seuraavan 24 tunnin aikana

etähoito, etähoiva, ”virtuaalihoito” tie-totekniikkaa ja nettiyhteyksiä käyttämällä an-nettava sairaan- tai vanhustenhoito. Hoito-järjestelmään voidaan kytkeä esim. veren-painemittari, jonka mittaustiedot välittyvät hoitohenkilöstölle.

haudutuspata ruokaa hitaasti kypsentävä kattilamainen kodinkone

hiilihappokorkki, virvoitusjuomakork-ki pulloon kiinnitettävä korkki, jota kääntämällä siitä vapautetaan hiilihappo ( ja makuainenes-te) pullossa olevaan veteen

huoneliha (engl. room meat) ihmisistä, jot-ka istuvat kokouksissa, seminaareissa yms. vain osoittamassa läsnäolollaan niiden tärkeyttä. Käsi-te on tunnettu satiirisesta elokuvasta in the loop.

hyggeillä (tansk. hygge) oleskella ja viettää aikaa kiireettömästi nautiskellen ja tunnelmoi-den, vaikkapa kynttilänvalossa hyvästä ruoasta ja juomasta nauttien

hyperloop (tekn.) (engl. loop ’silmukka’) kehitteillä oleva erittäin nopea liikennöintiyh-teys, jossa alipaineistetussa putkessa liikkuva kapseli kuljettaisi sekä matkustajia että rahtia. putkesta on käytetty nimeä matkustusputki.

hävikkiravintola, hävikkiruokaravinto-la ravintola, jossa tarjottava ruoka valmistetaan kaupoista yli jääneistä ruoka-aineista

Lista jatkuu seuraavassa lehdessä.


Menot 08.03. – 15.03. OinAS21.03.–20.04.

Olet jo kyllästynyt lumeen. Haluat piristyä. Kirkkaat vä-rit houkuttelevat sinua. Käyt kaupassa ostamassa värik-käitä vaatteita. Etsit vinkke-jä ulkonäön ja tyylin muutok-seen muodikkaista aikakaus-lehdistä.

HäRKä21.04.–20.05.

Härät ovat hyvällä tuulella. He suhtautuvat lähellä oleviin ih-misiin positiivisesti. Se kasvat-taa heidän suosiotaan. Onni ja rakkaus ovat heidän puolel-laan tällä jaksolla.

KAKSOSeT21.05.–21.06.

Suhteet toisiin ovat epäva-kaat. Toisaalta vietät paljon ai-kaa läheisten ystävien seuras-sa, toisaalta tapaat uusia ihmi-siä, joiden kanssa tunnet itsesi mukavasti. Vanhat suhteet heikkenevät uusien takia.

RAPu22.06.–22.07.

Valitse itsellesi päämäärä ja to-teuta suunnitelmasi. Nyt ha-luat ryhtyä uusiin hankkeisiin, mutta niiden aika ei ole vielä.

LeiJOnA23.07.–23.08.

Nyt on hyvä opiskella jotakin uutta. Opit ulkoa uusia määrit-teitä helposti. Hankittu tieto auttaa tulevaisuudessa töissä.

neiTSyT24.08.–23.09.

Tällä viikolla olet aloitteenteki-jä. Kaikki kuuntelevat ideoitasi ja kysyvät sinulta neuvoa. Osaat vetää muita mukaan omien suunnitelmien toteut-tamiseen.

VAAKA24.09.–23.10.

Kohtele itseäsi lempeästi. Lii-an korkeat vaatimukset käy-vät raskaaksi terveydelle-si ennemmin tai myöhemmin. Rauhoita viikonloppusi nau-tintoihin.

SKORPiOni24.10.–22.11.

Rakkausalalla kukoistaa. Jos olet naimisissa, parisuhteesi saavat lisää vauhtia. On mah-dollista, että sinkku törmää vanhaan rakkauteen ja huo-maa, etteivät tunteet olekaan kuolleet.

JOuSimieS23.11.–21.12.

Tuleva jakso tuo menestys-tä jousimiehille. Jokin talou-dellinen asia helpottaa. Saat sen suhteen hyviä uutisia. sko omaan itseesi ja omiin voimiin.

KAuRiS22.12.–20.01.

Nauti elämästä ja vietä aikaa perheesi kanssa. Kiinnitä huo-miota pieniin perheenjäseniin: menkää nukketeatteriin tai elokuviin. Ole aktiivinen. Vii-konloppuna nauti elämästä ys-tävien seurassa.

VeSimieS21.01.–19.02.

Elät ihmeellisessä tilanteessa, sillä kotiasiat ovat todella hy-vin. Raha-asiat ovat hyvällä to-lalla, voit alkaa haaveilla josta-kin isosta ostoksesta.

KALAT20.02.–20.03.

Olet muiden suosiossa tällä viikolla. Autat ystäviäsi ja työ-tovereitasi ratkaisemaan vai-keita kysymyksiä. Voit nauttia elämästä vailla huolen häivää, kun huomaat miten paljon hy-vää yhteen pieneen päivään mahtuu.

Horoskooppi

Lehdessä maaliskuussa 1974

TeatteritKansallinenteatteriKarl Marxin katu 19, puh. 782674

12.03. Tie Nebyvaniin. Komissarova. pieni näyttämö, venäjän kielellä, kesto 1 h 15 min., 12+, klo 18.00. liput 200 rpl.14.03. Kansallisen teatterin historia. Teatterin 85-vuotispäivälle omistetun luen tosarjan ensimmäinen luento. aihee-na Karjalan kansallisen kulttuurin muo-vautuminen ja Suomen kansallinen teat-teri 1930-luvulla. luennoitsijoina pet-roskoin yliopiston tutkija irina Takala ja tutkija irina Spaževa. 0+. Klo 16.30. va-paa pääsy

MusiikkiteatteriKirovinaukio 4, puh. 783738

10.03. Sevillan parturi. rossini. Kak-sinäytöksinen koominen ooppera, kes-to 2 h 40 min., 12+, klo 19.00. lippujen hinnat 50—1000 rpl.11.03. Pähkinänsärkijä. Tšaikovski. Kaksinäytöksinen baletti, kesto 1 h 35 min., 6+, klo 18.00. lippujen hinnat 50—1000 rpl.12.03. Silva. Kálmán. Kaksinäytöksi-nen operetti, kesto 2 h 20 min., 12+, klo 18.00. lippujen hinnat 50—1000 rpl.

KarjalandraamateatteriKirovinkatu 12, puh. 767127

8.03. Minusta ja minun äidistäni. is-ajeva. Kaksinäytöksiset muistelmat, 12+, klo 19.00. liput 500—1000 rpl.9.03. Vassa. gorki—Kapitanov. draa-ma, 16+, klo 19.00. liput 600 rpl.10.03. Granaattirannerengas. Klimontovitš. Kaksinäytöksinen ro-manssi, 12+, klo 19.00. liput 500 rpl.11.03. Kekseliäs rakastunut. lope de vega. Komedia, 16+, klo 19.00. li-put 800 rpl.

MusiikkiKaupunginnäyttelysaliLenininkatu 26

10.03. Saksalaisen musiikin ilta. petroskoin glazunov-konservatorion opiskelijat esittävät lauluja instrumen-taalisävellyksiä. 0+. Klo 18.00. liput 50—70 rpl.12.03. Juhlakukkakimppu. nadežda rogušina (sello) ja jelena nesterova (pia-no) soittavat venäläisiä ja länsimaisia klas-sikoita. 0+. Klo 16.00. liput 50—70 rpl.

LastenmonitoimitalonsaliKrasnajakatu 8

13.03. Humahush. Koreografi vio-la Malmin muistolle omistettu lasten ja

13.03. Vepsänman noiduz. vepsäläisiin uskomuksiin ja perinteisiin pohjautuva Kantele-yhtyeen musiikki- ja teatteriesitys. Kesto 1 h, 6+, klo 19.00. Musiikkiteat-terin sali, Kirovinaukio 4

Teatterit14.03. Kansallisen teatterin historia. Teatterin 85-vuotispäivälle omistetun luentosarjan ensimmäinen luento. petroskoin yliopiston tutkija irina Takala ja tutkija irina Spaževa kertovat Karjalan kansallisen kulttuurin muovautumisesta ja Suomalaisesta kansallisesta teatterista 1930-luvulla. Klo 16.30. Kansallinen teat-teri, Karl Marxin katu 19

nuorten kansanperinnefestivaali. oh-jelmassa suomalais-ugrilaisia tansse-ja, lauluja ja instrumentaaleja. 0+. Klo 18.00. liput 100—150 rpl. Toinen festi-vaalikonsertti 14.03. klo 18.00.

FilharmoniansuurisaliKirovinkatu 12

13.03. Pianoilta. pjotr laul (piano, pietari) soittaa Beethovenin sonaatit nro 12 ja 23 ja Schubertin Kaksitoista saksalaista tanssia ja Wanderer-fantasi-an. 0+. Klo 19.00. liput 400 rpl.

MusiikkiteatterinsaliKirovinaukio 4

13.03. Vepsänman noiduz. vepsäläi-siin uskomuksiin ja perinteisiin pohjau-tuva Kantele-yhtyeen musiikki- ja teat-teriesitys. Kesto 1 h, 6+, klo 19.00. lip-pujen hinnat 200—600 rpl.

NäyttelytKarjalankansallinenmuseoLenininaukio 1, ti—su 10.00—18, puh. 769479, liput 30—200 rpl, 12.03. va-paa pääsy.

12.03. asti. Vuosisadan pituinen tie. Muurmannin radan 100-vuotisesta his-toriasta kertova näyttely. 0+26.03. asti. Voittajien kaupunki. So-

danjälkeisen petroskoin arkkitehtuuris-ta ja kaupungin jälleenrakentamisesta vuosina 1945—1955 kertova valokuva-näyttely. 0+

KarjalantaidemuseoKarl Marxin katu 8, ti—su 10.00—18.00, to 12.00—20.00, puh. 783713, liput 40—350 rpl., torstaisin klo 18—20 alen-nus 50%.

9.04. asti. Villainen lämpö. lam-paanvillasta tehtyjen vaatteiden tuo-tantoprosessia kuvaava ja kansanpuku-ja esittävä interaktiivinen näyttely.28.05. asti. ei pyrstöä eikä suomu-ja. venäläisten ja karjalaisten taitelijoi-den kalastusaiheisia maalauksia ja piir-roksia, perinteistä kalastusesineistöä, valokuvia ja videoita.

KižinmuseoKirovinaukio 10a, ma—su 10.00—18.00, puh. 783591, liput 50—100 rpl.

26.03. asti. Luojan luoma, käsin tehty kauneus. näyttely esittää Karja-lan kansojen talonpoikaisnaisen pukua sekä puvun valmistuksessa käytettyjä perinteisiä käsitöitä ja tekniikoita. 5+

KaupunginnäyttelysaliLenininkatu 26, ti—su 12.00—19.00, puh. 781650, liput 30—70 rpl.

26.03. asti. Kaksin. Kuvataiteilijoiden

veronika vologžannikovan (Murmansk) ja Marija Mihailenkon (Murmansk) näyt-tely. esillä maalauksia ja piirroksia.

KižinnäyttelykeskusFedosovankatu 19, ma—su 10.00—18.00 (ke —20.00), puh. 799866, liput 50—100 rpl.

25.06. asti. Kalevalasta Pohjolaan. vanhoista karjalais-suomalasista runo-lauluista ja Kalevala-eepoksesta kerto-va interaktiivinen näyttely-teatteri. 3+

KansallistenkulttuurienkeskusLenininaukio 2, ma—pe 9.00—18.00, la 12.00—18.00, puh. 782048.

24.03. asti. unettomuus – 17. nuo-ren käsityötaiteilijan irina Stafejevan (petroskoi) töiden näyttely.

KäsityöammattientaloKirovinkatu 13, mi—pe 10.00—18.00, puh. 783062, liput 25—50 rpl.

24.03. asti. Muodikas käsiammatti. petroskoin lasten monitoimitalon Muodi-kas katse -studion 7—18-vuotiaiden vaa-tesuunnittelijoiden töiden näyttely. 0+

Luterilainen kirkkoDrevljanskajan rantakatu 25

15.03. Kirjallisuuskahvila. Tapaami-sessa keskustellaan Herbert Wellsin ro-maanista näkymätön mies. Klo 18.00. vapaa pääsy

LapsilleKansallinenteatteriKarl Marxin katu 19, puh. 782674

10.03. Peter Pan. Barrie. Suuri näyttä-mö, koko perheen näytelmä, kesto 1 h, 6+, klo 13.30. lippujen hinnat 200—300 rpl.

NukketeatteriKarl Marxin katu 19

11.03. Hanhet—joutsenet. vasiljev. Musiikkisatu yli 3-vuotiaille, kesto 45 min., klo 11.00, 13.00. liput 250 rpl.12.03. Muha-Tsokotuha. Tšukovski. Mu-sikaali, suositeltava yli 3-vuotiaille, kesto 45 min., klo 11.00, 13.00. liput 200 rpl.

FilharmonianpienisaliKirovinkatu 12

11.03. Lusikoista, marssista ja mara-kaseista. Kahdesta viiteen -sarjan kon-sertissa esiintyy filharmonian solisteja. 2—3-vuotiaille klo 11.00, 4—5-vuotiail-le klo 12.00.

Viikon TOP 2Musiikki


Sää

• Syntynyt1980Petroskoissa

• Muusikkojasäveltäjä

• Musiikinopettaja• VenäjänjaSuomen

säveltäjäliittojenjäsen

• Karjalansäveltäjäliitonpuheenjohtaja

• Työssäänhyödyntäämm.Karjalankansanperinnettä

Taitavakansanpukujenompelija

1953 mestari, pukutai-teilija, rä-

synukkien valmistaja ja opet-taja Tatjana Jaškova syntyi. Käsityöt ja ompeleminen kiin-nostivat häntä lapsuudesta läh-tien. Tatjana jaškova valmistui petroskoin pedagogisesta insti-tuutista. pitkän aikaa hän toimi kirjastonhoitajana.

1970-luvul-la jaškova kävi käsi-

töiden kursseilla. Hän oppi kirjo-maan, virkkaamaan pitsiä, om-pelemaan tilkkupeittoja ja val-mistamaan räsynukkeja.

1992 mestaria-loitti opet-tajana pet-

roskoin 46. koulussa. iltaisin jaškova piti kurssit omassa kan-sallisnuken studiossaan. Mes-tari kävi Karjalan piireissä tut-kimassa vanhoja kansanpuku-ja. jaškovan lempipaikka oli njuhtšan kylä Belomorskin pii-rissä. Kylässä mestari tapasi pai-kallissia ompelijoita kanssa ja kävi museossa, jossa oli esillä vanhoja kansanpukuja.

2004 jaš-kova toimi

opettajana Karjalan pedagogi-sessa akatemiassa. Mestari jul-kaisi kaksi kirjaa: Karjalan puku (2009) ja Kansallisnuken salai-suuksia (2010).

2010 jaškova sai venäjän sielu -pal-

kinnon. Karjalan kansanpukujen ja räsynukkien valmistaja oli ensim-mäinen Karjalan edustaja, joka sai maan korkeimman palkinnon.

2011 Tatjana jaškova nuk-kui pois 25.

toukokuuta petroskoissa.

Viikon vieras: Anastasija Salo

0 .. 0

0 .. 0

-1.. +1

-2 .. -1

-4 .. -2

-5 .. -1

0 .. 0-2 .. +1

-3 .. +1

-3 .. 0-6 .. -2

-5 .. -2

-6 .. -2

-2 .. +1 -1 .. +2

-1 .. +1

-3 .. +1-3 .. +1

-3 .. 0

-4 .. 0

-1 .. +2

ViikonloppunaPerjantainaHuomenna

"Naisen arvaus on paljon tarkempi kuin miehen varmuus." Ruyard Kipling

Viikon vitsi

Ruokakaupan kassanhoita-jalla on niin karkea ääni, että kaikki suostuvat ostamaan muovikassin.

fakta

MuusikkoAnna umbergKarjalan [email protected]

– Vanhempani ostivat minulle puolipitoi-sen pianon suurel-la rahalla, kun olin

7-vuotias. Äitini kertoi siitä tutta-valleen. Kysymykseen ”Onko soi-tin hyvä”, äitini vastasi lyhyesti: ”Se on aivan sopiva säveltäjälleni”, petroskoilainen säveltäjä Anastasi-ja Salo muistelee.

Kukaan heistä ei tiennyt sitä, et-tä äiti lausui profeetalliset sanat. Anastasija pääsi opiskelemaan Pet-roskoin musiikkiopistoon, jossa soittamisen ohella alkoi säveltää musiikkia.

Tänä vuonna 36-vuotias säveltä-jä valittiin Karjalan säveltäjäliiton puheenjohtajaksi.

— Virka on vastuullinen. Koska enemmistö liiton jäsenistä äänesti minua, siis he uskovat siihen, että pystyn jatkamaan liiton toimintaa.

Karjalan säveltäjäliitto on perus-tettu vuonna 1937. Salon edeltäjä, kuuluisa petroskoilainen säveltäjä ja muusikko Aleksandr Beloboro-

Anastasija Salo on säveltänyt sinfonia-, kamari- ja laulumusiikkia sekä muun muassa Karjalan runoilijoiden runoihin pohjautuvia teoksia. Kuva: jelena MYllÄri

Profeetalliset sanatPetroskoilainen nuori säveltäjä Anastasija Salo valittiin Karjalan säveltäjäliiton puheenjohtajaksi.

dov kuoli viime vuonna.— Opiskelin Beloborodovin luo-

kalla Rautio-musiikkiopistossa, konservatoriossa ja sitten jatko-opiskelijana. Hänen poismenon-sa oli suuri menetys Karjalan mu-siikkikulttuurille. Tehtävänäni on säilyttää liiton perinteitä ja kehit-tää sen toimintaa edelleen.

Ensi syksynä liitto juhlii 80-vuo-tispäiväänsä. Nyt se valmistautuu kovaa vauhtia tapahtumaan.

— Petroskoin eri näyttämöillä soitetaan jo nyt Karjalan säveltä-jien musiikkia. Helmikuussa mu-siikin ystävät nauttivat Vladimir Ugrjumovin romansseista. Maa-liskuussa luvassa on konsertti, jossa kuullaan Boris Naprejevin tuotantoa. Huhti- ja toukokuussa Gennadi Vavilov esittää musiikil-lisia herkkujaan. Edessäni on hy-vin paljon työtä, Salo kertoo liiton lähisuunnitelmista.

Syksyllä Salo esittää omaa tuo-tantoaan. Päätapahtumana on lo-kakuussa järjestettävä sinfonia-konsertti, joka koostuu liiton sä-veltäjien teoksista.

Vaikka Salon perheessä ei ole ollut muusikkoja, hänen mummonsa vei kuitenkin tytön musiikkikou-luun. Anastasija alkoi säveltää jo musiikkikoulussa.

— Toki vasta Beloborodovin johdolla rohkenin antaa teoksel-leni järjestysnumeron, opus 1. Se oli vuonna 1997. Siksi tänä vuon-na vietän säveltäjänurani 20-vuo-tispäivää. Pidän sitä opusta lähtö-kohtana, Salo korostaa.

Tätä, Öinen järvi -nimistä teos-ta soitetaan usein Karjalan mu-siikkikouluissa ja jopa tasavallan ulkopuolella. Se kuuluu moneen konserttiohjelmistoon.

— Olen iloinen tästä.Siitä ajasta lähtien Salo on sävel-

tänyt paljon. Hänen meriittilistal-leen on kuulunut sinfonia-, kama-ri- ja laulumusiikkia sekä Karjalan runoilijoiden runoihin pohjautu-via teoksia.

Salo työskentelee Petroskoin konservatorion Perinnemusiikki-instituutissa.

— Olen parhaillaan äitiyslomal-la, mutta luomisprosessi jatkuu edelleen.

Nuori säveltäjä on mukana eri hankkeissa sekä Venäjällä että Suo-messa ja Norjassa.

— On hankesuunnitelmia myös Latvian kanssa, Salo lisää. KS

Anastasija Salolla oli ennen paljon erilaisia harrastuksia.

— vaarini istutti minuun rakkauden filateliaan ja kalastukseen, mummo-ni neulomiseen ja virkkaamiseen. Kai-kille harrastuksille ei nyt vaan riitä ai-kaa. vain palava kalastusinto on pysy-nyt tähän asti.

— on suuri ilo käydä kesällä ongel-la. Kun poikani kasvaa vähän, nautim-me yhdessä luonnosta ja kalastukses-

ta, Salo haaveilee.Matkailu on ollut säveltäjän yksi

harrastuksista.— onneksi ammattini ansiosta työs-

kentelen usein maailman eri kolkilla, mutta kaipaan aina kotiin.

Muutama vuosi sitten säveltäjä in-nostui journalistiseen työhön.

— olen kiitollinen kohtalolle siitä, että työskentelin hieman yli vuoden ajan Karjalan televisiossa. KS

Anastasija Salo

Kalastuksestasuuriharrastus

,, Minun tehtävänäni on säilyttää liiton parhaita perinteitä ja kehittää sen toimintaa edelleen. ANASTASIJA SALO

naistenpäivänä miehet käyvät mielellään ostamassa ... · nyt esitellään konsep-tio ja...

Documents