nakkutilliinermit nalunaarusiaq ulloq unnuarlu …/media/nanoq/files/attached... · 2020. 3. 6. ·...

Isumaginninnermut,Ilaqutariinnermut Naligiissitaanermut Inatsisinillu atuutsitsinermut Naalakkersuisoqarfik

Departementet for Sociale Anliggender, Familie, Ligestilling og Justitsvæsen

Inaarutaasumik nakkutilliinermut nalunaarusiaq

1

NAKKUTILLIINERMIT NALUNAARUSIAQ

ULLOQ UNNUARLU PAAQQINNITTARFINNIK

NAKKUTILLIINEQ

PILLUGU: MEEQQANUT INUUSUTTUNULLU ULLOQ

UNNUARLU PAAQQINNITTARFIMMI PUILASUMI

NALUNAAQQAARLUNI NAKKUTILLIINEQ

FEBRUAARI 2018




2

Paaqqinniffiup taaguutaa: Najugaq: Oqarasuaat: Mail:

Puilasoq Iminnguaq 30, B-759, 3951 Qasigiannguit 539881/914663 [email protected]

Nakkutilliisut aqqi Sarah Risager aamma Helga Rask Jensen

Pisortap aamma pisortap tulliata aqqi Pisortaagallartoq: Iris Pedersen




3

Nakkutilliineq suliarineqarpoq Ulloq 9. - 12. februaari 2018

Nakkutilliinerup siulia ingerlanneqarpoq ulloq

Siornatigut nakkutilliisoqarnikuunngilaq

Nakkutilliinerup tunuliaqutaa Nakkutilliineq ingerlanneqarpoq kommunimi paaqqinnittarfik nutaaq pineqarmat aamma siusinnerusukkut nakkutilliisoqarnikuunngimmat.

Nalunaaqqaarluni/ nalunaaqqaarnani nakkutilliineq

Siumoorluni nalunaarutigineqarpoq

Suliap normua F2-mi Suliap normua 2018-2677

Nakkutilliineq aamma nakkutilliiartorneq pillugu

Nakkutilliineq ingerlanneqarpoq:

Nakkutilliinermi siunnersorti Sarah Risager Oqarasuaat: 34 50 10 e-mail: [email protected]

Nakkutilliinermi pisortaq Helga Rask Jensen Oqarasuaat: 34 66 43 e-mail: [email protected]

Nakkutilliiartorneq pivoq: Paaqqinnittarfimmi, Iminnguaq 30, Qasigiannguit

Nakkutilliiartornermi ingerlatseriaaseq aamma nalinginnaasumik malitseqartitsineq.

Nakkutilliinermik ingerlatsivik nakkutilliinermut nalunaarusiamut missingersuummik suliaqareeraangat, taanna paaqqinnittarfimmut tusarniaassutigalugu nassiunneqassaaq, imarisaanut naqqiissuteqarsinnaanissaq eqqarsaatigalugu. Nakkutilliinermut nalunaarusiamut missingersuutip tiguneraniit kingusinnerpaamik ullut 14 qaangiutsinnagit naqqiissutaasinnaasut Nakkutilliinermik ingerlatsivimmut nalunaarutigineqassapput. Tusarniaanerup taassuma kingorna Nakkutilliinermik ingerlatsiviup inaarutaasumik nalunaarusiaq naammassillugu suliarissavaat. Tamatuma kingorna ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik immikkoortunut taakkartorneqartunut iliuusissamik pilersaarusiussaaq, nakkutilliinermillu nalunaarusiap tiguneranit qaammatit marluk qaangiutsinnagit taanna Nakkutilliinermik ingerlatsivimmut nassiunneqassaaq. Tamatuma kingorna Nakkutilliinermik ingerlatsiviup nalilissavaa nakkutilliinermit nalunaarusiami naqqiissutit iliuusissamut pilersaarutip imaanut ataqatigiinnersut. Taamaassimappat Nakkutilliinermik ingerlatsiviup nakkutilliinermit inaarutaasumik nalunaarusiaq nutsigassanngortissavaa, tamatumalu kingorna Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmut, paaqqinnittarfimmut, kommuninut paaqqinnittarfimmi meeqqanik inissisimasuutilinnut aamma Isumaginninnermut naalakkersuisumut nassiullugu. Nakkutilliinermik ingerlatsiviup nakkutilliiartornissaat tulliuttoq, iliuusissamik pilersaarummit aamma nakkutilliinermit nalunaarusiamik kingullerpaanik, kiisalu qanoq suleriuseqartoqarsimaneranik tunngaveqartuaannassaaq. Nakkutilliineq tulliuttoq nalinginnaasumik ukiup ataatsip qaangiunnerani pisassaaq, aamma/imaluunniit Nakkutilliisut nakkutilliinissamik pisariaqartitsisoqarneranik naliliinerisigut.




4

Periaaseq nalunaarsukkanilu tunngavigisaq Paasissutissanik katersineq nakkutilliiartornerup sioqqunnerani, nalaani aamma kingorna pissaaq.

Nakkutilliisut naliliinerisa inernerivaa nakkutilliiartornerup siorna, nalaani aamma kingorna paasissutissanik assigiinngitsutigut katersisarneq, (ilaatigut pissutsit malitseqartariallit, siunnersuineq aamma ilitsersuinerit):

Atortut pigineqareersut atorlugit misissueqqissaarinerit

Nakkutiginninnerit

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi aqutsisut peqatigalugit allagaatinik misissuineq

Oqaloqatigiinneq: Aqutsisut kiisalu sulisut oqaloqatigalugit

Oqaloqatigiinneq: Najugaqartunik oqaloqateqarneq

Oqaloqatigiinneq: Pisariaqarpat angajoqqaanik aamma suleqatigisanik oqaloqateqarneq Nakkutilliiartornermut matumunnga atatillugu nakkutilliisut naliliineri paasissutissanit makkuninnga tunngaveqarput:

Nakkutilliiartornertaa tassunga ilanngullugit pisortamik, sulisunik aamma najugaqartunik oqaloqatiginninneq

Qarasaasiatigut aamma tigussaasutigut atortunik misissueqqissaarneq soorlu sulisunut najoqqutassiaq, ileqqoreqqusat, malittarisassat, suleriaaseq il.il.

Nakkutilliinerup ingerlanneqarnera Nakkutilliinerup nalaani susoqarpa

Pisortaagallartumik ilisarititsilluni ataatsimeeqateqarneq

Illuutinik misissuillunilu takornariarneq

Allakkatigut paasissutissanik misissuineq

Pisortaagallartumik ingerlaavartumik oqaloqatiginninnerit

Najugaqartunik oqaloqateqarneq

Suleqataasut oqaloqatigineqarneri

Pisortaagallartumik inaarutaasumik ataatsimeeqateqarneq aamma eqikkaaneq

Nakkutilliiartornermi isiginiakkat

Nakkutilliiartornerup nalaani paaqqinnittarfimmut nutaajusumut tapersersuineq, siunnersuineq aamma ilitsersuussineq qitiutinneqarput.

Nakkutilliisoqatigiit piumasaqaataannut, siunnersuutaannut aamma ilitsersuussinerannut tunngaviusut

Siunnersuutinik aamma ilitsersuutinik tunniussisoqartarpoq, nakkutilliisoqatigiit naliliippata:

Ajornartorsiutit annikinnerusut naqqiissuteqarluni akuliunnerup ilungersunartunngorlutik ajornartorsiutinngornissaannut pinngitsoortinneqarsinnaappata/pinaveersaartitsisumik iliuuseqarnerugaangat

Piumasaqaatinik tunniussisoqartarpoq, nakkutilliisoqatigiit naliliippata:

Pissutsit malitseqartinneqassagaangata Peqqussut imaluunniit annertusisamik nakkutilliineq pillugu aalajangiisoqarsinnaavoq, nakkutilliisoqatigiit naliliippata:

Pissutsit ernumanartuuppata, immikkut iliuuseqarfigisariallit

Paaqqinnittarfik pillugu




5

Sullinniakkat, siunertaq, inissat amerlassusaat, najugaqartut amerlassusaat il.il.

Paaqqinnittarfiup ileqqoreqqusai malillugit, meeqqat artornartumik inooriaasillit 0-imiit 17 tikillugit ukiullit sullinniarneqarput. Paaqqinnittarfilli nammineq ilisimatitsivoq 5-17 tikillugit ukiullit sullinniarneqartut. Ileqqoreqqusani erseqqissaatigineqarpoq paaqqinnittarfik meeqqanik nalinginnaasumik ingerlalluartunik tigusaqartartoq aamma meeqqat katsorsarneqarnissaminnik pisariaqartitsisut imaluunniit nappaammik suussusersineqarsimallutik immikkut ilinniagaqarsimasunik pisariaqartitsisut pinnagit. Paaqqinnittarfiup siunertarivaa meeqqamut toqqissisimasumik aamma patajaatsumik najugaqartitsinissaq. Meeqqap nammineq iluaqutigisinnaasai aallaavigalugit tapersersorneqassaaq aamma pitsaasumik toraagaqarluni ineriartornissaminut ilitsersuunneqassaaq. Paaqqinnittarfimmi inissat arfineq pingasuupput. Massakkorpiaq qulingiluat najugaqartuupput, kisianni qulingiluartaat efterskolerpoq aamma illoqarfimmi angajoqqaarsiaqarpoq, weekendimi taakkunaniittarpoq. Massakkorpiaq najugaqartut nukarlersaat 5-inik, angajullersaallu 17-inik ukioqarpoq.

Sulisut amerlassusaat, ilinniakkatigut tunuliaqutaat il.il.

Sulisut katillutik 15-iupput: pisortaagallartoq 1, isumaginninnermi – peqqinnissamilu ikiortitut ilinniarsimasuuvoq. Perorsaasut 3 Sulisoq 1 perorsaasutut akissarsisinneqartarpoq, kisianni inuussutissarsiutigalugu paarsisartuusimavoq. Isumaginninnermi ikiortit 3 Taartaasartut aalajangersimasut 7, attuumassuteqartumik ilinniagaqarsimanngitsut Pisortaagallartoq allaffimmiumik, allaffissornikkut suliassat ilaannik isumaginnissinnaasumik, sulisoqalernissaminik kissaateqarpoq. Tamanna pillugu kommuni oqaloqatiginiarpaa. Tamatuma saniatigut assut neriuutigivaa pisortap tullissaanik nassaartoqarumaartoq. Siusinnerusukkut sulisut akornanni annertuunik ajornartorsiuteqartoqarsimavoq, taamaammat Pisortaasoq soraartitaavoq. Aallaqqaataaniit perorsaasut danskiusut 8 sulisorineqaraluarput. Piffissap sivikitsup ingerlanerani taamaatipput,

aamma nutaanik sulisunik pissarsinissaq assut ajornakusoorsimavoq. Pisortaagallartorli misigisimavoq

sulisoqarniarnikkut pissutsit eqqissinarsiartortut. Massakkut sulisut patajaatsuupput, pimoorussisuupput aamma

suliartunngitsoortarnerit il.il. ajornartorsiutaanngillat.




6

Sammisaq: Paaqqinnittarfiup allattariarsortarnera

Katsorsaanermut pilersaarutinik aamma killiffiit pillugit nalunaarusianik suliaqarneq.

Apeqqummut paaqqinnittarfik katsorsaanermut pilersaarusiortoqartarnersoq, pisortaagallartoq akivoq iliuusissatut pilersaarutinik namminneq taasakkaminnik suliaqarneq aallartinneqarsimasoq, tassani suleqatigiit ataasiakkaat meeqqamut akisussaasut siunissami qaninnerusumi anguniakkanik immersuisarput.

Marlunngornerit tamaasa sulisut ataatsimiittarnerinut atatillugu taakkua anguniakkat oqaasertalersorneqartartut nakkutilliisut paasivaat, tassanilu meeqqat tamarmik ataasiakkaarlugit eqqartorneqartarput, meeqqamullu naatsunik, piviusunik anguniagassaliisoqartarpoq. Anguniakkat taakku ataatsimiinnermi imaqarniliamut allanneqartarput, imaqarnilianullu mappimut ilineqartarput. Katsorsaanermut pilersaarusianik piviusunik suliaqartoqarneq ajorpoq.

Aammattaaq paaqqinnittarfiup killiffia pillugu qaammatit tamaasa missikkaarlugit kommunimut nassiunneqartarpoq. Pisortaagallartup siunertarivaa killiffiit taakkua quppernerup ataatsip missaaniissasut, kisianni sulisut allattagaat naannerupput, tamannalu allanngortinniarlugu sulissutiginiarpaa.

Paaqqinnittarfiup najugaqartunut ataasiakkaanut anguniakkat pillugit tamatigut eqqartueqatigisarpai, taamaasilluni meeqqap nammineerluni naluneq ajorpaa suna sulissutigineqarnersoq.

Ullut tamaasa ataqatigiissumik aaqqissukkami Sumiiffimmi ullorsiutinut allataqartoqartarpoq. Ullorsiutini allaqqasut nakkutilliisunit misissorneqarput aamma naatsut piviusullu pineqarput, meeqqap ullup ingerlanerani sulerisimaneranut tunngasuunerullutik. Pisortaagallartup oqaatigaa sulisunut ingerlaavartumik erseqqissaatigisarlugu meeraq qanoq innersoq, sooq taamaannersoq, susoqarsimanersoq qanorlu meeqqamut sunniuteqarnersoq qanimut allaaserineqarnissaa pingaaruteqartoq. Meeqqap misigisimasaanik, misigissusiinik il.il. itinerusumik nalilersuinissap qanoq pingaaruteqartigineranik, ingammik sulisunut ilinniarsimanngitsunut, paasisitsissutigissallugu pisortaagallartup ajornakusoortippaa.

Nakkutilliisut naliliinerat

Nakkutilliisut naliliipput paaqqinnittarfiup allaganngorlugit atortut suliassai ersarissarneqarnissaat pisariaqartinneqartoq. Nakkutilliisut ilaatigut pisortaagallartumut siunnersuutigaat meeqqanut ataasiakkaanut anguniakkat taamaallaat sulisut ataatsimiinnerannut imaqarniliani allassimassanngitsut, kisiannili immikkut uppernarsaasiani meeqqanit ataasiakkaanit pigineqartuni allanneqarsimassasut. Uppernarsaat taanna iluaqutaalluni katsorsaanissamut pilersaarutaasinnaavoq. Pisortaagallartoq ilitsersuunneqarpoq immersugassaq taanna uupi.dk-mi aasinnaagaa. Pisortaagallartumut erseqqissaatigineqarpoq meeqqanut ikiorsiisarneq pillugu, inatsit § 48 naapertorlugu, paaqqinnittarfik meeqqanut tamanut katsorsaanissamut pilersaarutinik suliaqassalluni pisussaaffeqartoq. Ajunngilaq meeqqanut ataasiakkaanut ingerlaavartumik nalilerneqartartunik aamma




7

naleqqussarneqartartunik siunissami qanittumi anguniagassaliisoqartarnera, kisiannili inatsit malillugu paaqqinnittarfik ukiumut ataasiarluni taamaallaat katsorsaanissamut pilersaarutip malitseqartinneqarnissaanut pisussaaffeqarpoq. Siunissami qanittumi akulikitsunik malitseqartinneqartartussamik anguniagassaliisoqartarnera ingerlatiinnarniarunikku tamanna ajunngilaq, kisiannili katsorsaanissamut pilersaarut tamaat pinnagu anguniagassat kisiisa paaqqinnittarfimmiup nutartertarsinnaavai.

Nakkutilliisut naliliipput anguniakkanik oqaasertaliisarnermut meeqqat ilaatinneqartarnerat assut pitsaasuusoq, aamma tamanna siunissami ingerlatiinnassagaat.

Killiffimmik kommunimut allakkiortarneq atatillugu nakkutilliisut naliliipput meeqqanut ikiorsiisarneq pillugu inatsimmi § 49-mi allassimasut malillugit, paaqqinnittarfiup allatatigut suliassai oqilissasut taamaallaat ukiut affakkaarlugit killiffimmut immersugassaq ataasiinnaq immersorneqartarpat. Taamaaliornikkut allat amigaatigineqartut ukkataralugit atuutilersinnissaannut piffissakilliorfigisarsimasatik piffissaqarfigilissavaat.

Ullorsiutinut allattarnermut atatillugu nakkutilliisut pisortaq siunnersorsimavaat, meeqqap ullup ingerlanerani sulerisimanera taamaallaat allanneqartannginnissaa, qanoq pingaaruteqartigineranik erseqqissaalluni sulinini ingerlatiinnassagaa. Tamanna piviusunik assersuusiornikkut iliuuseqarfigineqarsinnaassaaq, soorlu qanoq annikitsigisumik aamma qanoq annertutigisumik ullorsiutinut allattoqarsinnaanersoq, taamaasilluni annikissusilerneqarsinnaammat annertussusilerneqarlunilu.

Pissutsit malitseqartariallit

Meeqqanut ataasiakkaanut ukiumut ataasiarluni katsorsaanissamut pilersaarusiortoqartassaaq

Ukiumut marloriarluni kommunimut killiffimmik allakkiortoqartassaaq.

Ullorsiutinut pitsaasunik qanoq allattoqassanersoq sulisut ingerlaavartumik ilitsersuunneqartassapput.

Sammisaq: Ilinniarneq sulinerlu

Najugaqartut atuarnerannut, ilinniagaqarnerannut aamma suliffeqarnerannut atatillugu piginnaasaminnik tamakkiisumik atuinissaannut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik qanoq annertutigisumik tapersersuisarnersoq sammisap qulaajassavaa

Paaqqinnittarfik najugaqartut suleqatigalugit najugaqartup atuarneranut, ilinniagaqarneranut, suliffeqarneranut

Ulluinnarni meeqqanut ersarissaatigineqartarpoq inersimasunngorluni imminut pilersorniaraanni ilinniagaqarnissaq qanoq pingaaruteqartiginersoq. Meeqqat itersarlugit atuariartortinneqarnissaat sulisunut annertuumik ajornartorsiutigineqarneq ajorpoq, aamma ualikkut meeqqat ilinniagassaminnik suliaqartarput. Suleqatigiit




8

imaluunniit najorteqarnissamut aamma sammisassaqartitsinermut neqeroorutinut atatillugu ataasiakkaanut piviusorsiortumik anguniagassaliornikkut tapersiisarpa?

Tamanna malitseqartinneqartarpa?

meeqqamut attaveqaataasut akisussaaffigaat qulakkiissallugu, atuarfimmiit allakkat angerlaassat saqqummissallugit, ilinniagassanillu suliaqarnissaq malinneqarlunilu eqqortinneqassasoq.

Niviarsiaqqat angajullersaat 17-inik ukiulik massakkorpiaq illoqarfimmi efterskolertoq kissaateqarsimavoq Danmarkimi aamma efterskolerusulluni. Isumassorneqarnerata sivitsornissaa eqqarsaatigalugu paaqqinnittarfik siunnersorneqarpoq piaartumik kommune suleqatigalugu pilersaarusiortoqassasoq, taamaasilluni ilaatigut ilinniagaqarnissamut suliffeqalernissamullu kissaatai atatillugu suliareqqinneqarsinnaalissammata.

Atuarnissamulli aamma ilinniagaqarnissamut atatillugu immikkut anguniagassaliortoqarneq ajorpoq.

Najugaqartut qassit ulluunerani neqeroorutiniittarpat, tunngaviusumik atuarfimmiittarpat, ilinniagaqarpat, sulisarpat, imaluunniit najorteqarnissamut aamma sammisassaqartitsinermut neqeroorutinik atuisuuppat?

Meeraq ataaseq meeqqerivimmiittarpoq. Puilasumi meeqqat sinneri meeqqat atuarfianni atuartuupput. Najugaqartut angajullersaat 17-inik ukiulik illoqarfiup efterskoliani atuartuuvoq.

Meeqqat/ inuusuttut ulluunerani neqeroorutinut, tunngaviusumik atuarfimmut, ilinniagaqarfimmut imaluunniit suliffimmut patajaallutik orniguttarpat?

Ataatsimut isigalugu atuarfimmut il.il. patajaatsumik orniguttoqartarpoq. Meeqqanili ataaseq atuariartornissaminik nuannarisaqanngilaq. Pisortap pasitsaateqqavaa ilinniagassatigut sanngiitsuusoq, atuarnissaminik nuannarisaqannginneranut tamanna nassuiaataasinnaavoq. Pisortap PPR-imi qulaajaavigineqarnissaa kissaatigivaa, atuaqatigiinni ikorfartorteqalersinnaanissaa aamma immikkut atuaqatigiinniileratarsinnaanera anguniarlugu.

Atuarfimmi atuaqatigiinnut ilinniartitsisup nukappiaqqat marluk ajornartorsiuteqarfigivai, aamma oqarsimavoq meeqqat angerlarsimaffianneersunik sullitaqarusunnani. Nukappiaqqat taakku marluk imminnut atasorujussuupput. Pitsaallutik inussiarnisaarlutillu aamma akerlilersuinatik atuariartorsinnaasarput, kisiannili atuarfiup tungaanukartillutik atuariartorusunnatik aalajangersinnaasarput. Taamatut pisoqartillugu atuarfik paaqqinnittarfimmut sianertarpoq oqaatigalugulu apuussimanngitsut, taava sulisut anisarput ujarlugillu. Piffissaqartarpoq ajunngitsumik ingerlasunik, tassani nukappiaqqat ajornartorsiutiginagu ilinniartitsinermut malinnaasarlutik, aammali piffissaqartarpoq ajortumik ingerlasunik, tassani annertuumik atuanngitsoortarput. Ajunngitsulli annertunerupput. Nukappiaqqat ajunngitsumik ingerlagaangata imaluunniit atuariartorusunnatik ajortumik ingerlagaangata ataqatigiinnermik sulisut takunnissinnaaneq ajorput.

Meeqqat sinnerisa atuarnertik nuannarivaat. Paaqqinnittarfimmi ullut tamaasa nal. 15.30 - 16.30 ilinniagassalerisoqartarpoq (nipaarsaarfik).




9


Nakkutilliisut naliliipput meeqqat ataasiakkaat atuartarnerannut atatillugu immikkut anguniagassanik pisariaqartitsisoqartoq.

Ilinniagaqarneq aamma suliffeqarneq tassunga ilanngullugu meeqqat atuarfianni atuarneq uupi.gl-imi katsorsaanissamut pilersaarummi immikkoortortaapput, aamma taassuma atorneratigut paaqqinnittarfik sammisaq taanna pillugu ingerlaannaq ingerlaqqissaaq. Ingammik pingaaruteqarpoq atuartumut/ -nut piffissap ingerlanerani atuarfimmi nuanniilliornermik misigisaqartartumut/ -nut imaluunniit atuanngitsoortartunut anguniagassaliornissaq.

Pissutsit malitseqartariallit Atuarnermut atatillugu meeqqanut ataasiakkaanut immikkut anguniagassaliortoqassaaq

Niviarsiaqqamut 17-inik ukiulimmut, massakkorpiaq efterskolertup, isumassorneqarnerata sivitsorneqarnissaa pillugu qulaajaasoqarnissaanut kommuni attavigineqassaaq.

Sammisaq: Namminiissuseq aamma attuumassuteqarfiit

Najugaqartut inoqatinut attuumassuteqarnissamut piginnaasatigut aamma nammineernissamik angusaqarnissamut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup nakussassartarnerai sammisap qulaajassavaa

Inoqatinut attuumassuteqarnissamut piginnaasatigut aamma sapinngisamik nammineerluni inuuneqarnissamut najugaqartut ineriartortitsinissaat tapersersorniarlugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik najugaqartut suleqatigalugit ataasiakkaanut piviusunik anguniagassaliortarpa?

Tamanna malitseqartinneqartarpa?

Paaqqinnittarfik meeqqat nuannersunik misigisaqartinniarlugit annertuumik iliuuseqartarpoq. Meeqqat taamaallaat

paaqqinnittarfimmiinnginnissaat qulakkeerniarlugu pinngortitami illoqarfimmilu angalaarnerit amerlasuut

aaqqissuunneqartarput. Timimik atuilluni aamma isumassarsiorluni sammisaqartitsinerit ukkatarineqarput.

Aammattaaq pisortaagallartup sulissutiginiarpaa Danmarkimiit meeqqanik paarlaatseqatigiittarnissaq pillugu

isumaqatigiissusiornissaq, aamma pilersaarutaavoq Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi imminnut

tikeraarnissaat.

Paaqqinnittarfimmi pisussaaffinnut tunngatillugu meeqqat mikinerit atisatik errortittarpaat, meeqqalli anginerit

errortassatik namminneq isumagisartussaavaat.

Meeqqat tamarmik namminneq oqorutimik puuinik taarsiisarput aamma torersaasarput, aamma tallimanngornerit

tamaasa iniminni eqqiaasarput, kisianni ikiorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut sulisunit ikiorneqarsinnaapput.

Qulaani allassimasut saniatigut meeqqat allanik pisussaaffeqanngillat.

Kaasarfimmiussanut tunngatillugu ajornartorsiuteqartoqarpoq, kommunip avissaartinneqarneranut atatillugu 2017-

imi kaasarfimmiussanik annertunerusumik tunniussisoqarsimanngilaq aamma 2018-imi tunniussisoqanngivippoq.




10

Taamaallaat nukappiaraq ataaseq kommunimiit kaasarfimmiussaminik tunineqartarpoq, taassuma meeqqallu allat

akornanni aaqqiagiinnginnissaq pinaveersaartinniarlugu aningaasaatai toqqaannartumik kontuanut ikineqartarput.

Tallimanngornikkut paaqqinnittarfiup isumagisarpaa mamakujuttunik il.il. pisinissaq, meeqqat

kaasarfimmiussaminnik amigaateqarnertik annertuumik misiginnginniassammassuk. Paaqqinnittarfiup aamma

qitiutittarpaa meeqqat missingersuusiornermik aamma kaasarfimmiuminnik isumaginnittarnissaannik

ilinniartinneqarnissaat.

Paaqqinnittarfiup meeqqanut kaammattuutigisarpaa paaqqinnittarfiup avataani pinnguaqatissaminnik

kammalaateqaqqullugit. Ikinngutigisap angajoqqaavinik isumaqatigiissuteqarfigereernerisa kingorna atuareernerup

kingorna meeqqanik marlunnik pulaartoqarsinnaatitaapput aamma sapaatip akunnerata naanerani meeqqat

ikinngutaat nereqataasinnaapput. Inuuissiortoqaraangat illoqarfimmi allagarsiisoqartarpoq kaffisoriartornissamut

kikkunnut tamanut qaaqqusissummik, aamma nalinginnaavoq inuit illoqarfimmiit peqataasarnerat.

Aammattaaq paaqqinnittarfiup misigisimavaa illoqarfimmi utoqqaqartoq aperisimasunik meeqqat ilaginiarlugit

pulaarsinnaanerlutik. Pisortaagallartup neriuutigilluarpaa tamanna iluatsissinnaassasoq, tamannami meeqqanut

nuannissaqimmat.

Meeqqap inoqatinut attuumassuteqarnissamut aamma sapinngisaq malillugu namminerisamik inuuneqarnissamut

piginnaasaanut atatillugu immikkut anguniagassaliortoqartanngilaq.

Sulisoq ataaseq ilisimatitsivoq siunnersuutigisimallugu meeqqat ataasiakkaarlugit sapaatip akunneranut ataasiarluni

atugarissaarnermut tunngasunik oqaloqatigineqartassasut, kisianni tamanna sulissutigeqqinneqarsimagunanngilaq.

Najugaqartut inuiaqatigiinni avatangiiserisani sammisassaqartitsinernut ilaasarpaat?

Meeqqat illoqarfiup sunngiffimmi ornittagaataani, inuusuit ornittagaanni aamma timersuutinik assigiinngitsunik sammisassaqartitsivianukaasarput, soorlu badminton, isikkamik arsarneq, taekwondo sisoraatinik arpanneq il.il.

Tamarmik, taamaallaat meeraq ataaseq minillugu, sunngiffimmi sammisassaqartitsivinnukartarput. Aammattaaq meeqqat illoqarfimmiit meeqqanik allanik ilaqartarput, pinnguarnissamik isumaqatigiissuteqartarlutik il.il.

Najugaqartut kissaatigisatik pisariaqartitsinertillu aallaavigalugit

Sullissisoq najorteqarsinnaanermut isumaqatigiissusiortarpoq. Isumaqatigiissutit kommunip iliuusissatut

pilersaarutaataani imaluunniit pisortap allaffiani meeqqat mappianni atuarneqarsinnaasarput. Kisiannili

najorteqarnissamut isumaqatigiissutit sulisuinnarnit takuneqarsinnaaneq ajorput.




11

ulluinnarni ilaquttaminnik attaveqaatiminnillu attaveqartarpat aamma najorteqartarpat?

Ullut tamaasa meeqqat angajoqqaaminnut pisariaqartitsissagunik sianersinnaapput. Meeraq sianeraangat

inersimasoq ilaajuaannarpoq, kisianni tusaaqataaneq ajorpoq. Aamma angajoqqaat namminneq paaqqinnittarfimmut

sianersinnaapput, kisianni tamanna qaqutigoortuuvoq.

Meeqqat Qaanaamit, Upernavimmit, Kangaatsiamit aamma Qasigiannguanit aggersuupput. Pisortaagallartoq

ilisimatitsivoq meeqqat Qasigiannguaneersut angajoqqaavisa qanippallaarnerat ajornartorsiutaasinnaasoq, tamanna

naapertuutinngitsumik taakkununnga sunniisinnaavoq. Ajornartorsiut taanna pinngitsoortinniarlugu paaqqinnittarfiup

iluarnerutippaa najugaqartut illoqarfinnit allaneersuuppata.

Ilaqutariinnut illut marlussuit paaqqinnittarfiup aaqqissorlugit aallartinnikuuai, angajoqqaat/ilaqutariit meeqqanut

tikeraaraangamik tassaniissinnaapput. Taamaasillutik najorteqartitsinermut atatillugu toqqissisimasumik

isumannaannerusumillu atugassaqartitsisinnaapput aamma angajoqqaat sulisunit tapersersorneqarsinnaallutik

ilitsersorneqarsinnaallutillu. Illut pingasuupput, kisianni taakkunannga ataaseq massakkorpiaq sulisunut

utaqqiisaasumik najugaqarfigineqarpoq.

Paaqqinnittarfiup aamma qitiutippaa meeqqat qatanngutiminnik attaveqartarnissaat. Soorlu nukappiaraq ataaseq

Uummannameeqqammerpoq qatanngutini marluk meeqqat angerlarsimaffiannut inissinneqarsimasut tikeraarlugit.

Paaqqinnittarfik sapinngisaq malillugu angajoqqaanut, aataakkunnut qatanngutinullu attaveqartarnernik

ineriartortitsivoq, kisianni ilaquttanik qanigivallaanngisanik isumaqatigiissusiortoqarneq ajorpoq, misiginikuugamikku

ilaquttat qanigivallaanngisat paaqqinnittarfimmut takkuttarnerat, tamannalu eqqissiviilliortitsinermik

toqqissisimannginnermillu pilersitsisarmat.

Meeqqat aamma/imaluunniit inuusuttut inersimasumik imaluunniit inersimasunik inuunerminnut pitsaasumik sunniuteqartitsisinnaasumik sunik tamanik oqaloqatigisinnaasaminnik attaveqartarpat?

Meeqqanut toqqissisimatitsinissaq annertuumik sulissutigineqartarpoq aamma meeqqat ataasiakkaat sulisunik

attaveqaateqartinneqarput, taakku meeqqap ulluinnarni inuunermini attavigisartagai.


Meeqqat inuunerminni ineriartornartunik aamma pitsaasunik misigisaqarnissaannik paaqqinnittarfik naleqquttumik

qitiutitsisoq nakkutilliisut naliliipput. Sunngiffimmi sammisassaqartitsivinnukartarneq aamma ikinngutinik

pulaartoqartarneq qulakkeerinninnerusutut nalilerneqarpoq, meeqqanut ikiorsiisarneq pillugu inatsimmi

siunertarineqartoq naapertorlugu sapinngisaq malillugu meeqqat nalinginnaasumik inuuneqartinneqarnissaannut.




12

Aammattaaq meeqqat angajoqqaanut qatanngutinullu attaveqarnerisa aalajangiusimaneqarnissaannut

paaqqinnittarfik annertuumik tapersersuisarpoq, tamanna aamma pitsaasutut nalilerneqarpoq.

Imminut ikiorsinnaassutsip aamma nammineersinnaassutsip sapinngisaq malillugu annertusarneqarnissaa

qulakkeerniarlugu, paaqqinnittarfik meeqqanut Puilasumi najugalinnut iluaqutigineqartussanngorlugu

amerlanerusunik pisussaaffiliisinnaavoq. Assersuutigalugu meeqqat nerisassiornermut, erruinermut,

ataatsimoortarfinnik eqqiaanermut, eqqaavimmik anillaassinermut il.il. peqataatillugit. Taamaasiornikkut meeqqat

akuutinneqassapput aamma ataatsimoorsinnaassusaannik attuumassuteqarnermillu ineriartortitsinerannik

tapersersorneqarnissaannut periarfissiisoqarluni.

Pissutsit malitseqartariallit Sammisamut tassunga inassuteqaatinik tunniussisoqanngilaq

Sammisaq: Sullinniakkat, periaatsit angusallu

Ersarissumik sullinniakkanik allaaserinninneq aallaavigalugu, aaqqissuulluagaasumik periaatsinut suliamullu atasumik aamma najugaqartunut pitsaasunik kinguneqartitsisumik, sammisap ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik suleriaaseqarnersoq qulaajassavaa.

Paaqqinnittarfiup anguniagaanut aamma

sullinniagaanut atatillugu

attuumassuteqartumik neqeroorummik,

periaatsinut suliamullu atasumik

suleriaatsimik atuiva?

Pissutsit malillugit perorsaariaatsikkut periaaseq allanngorartoq pisortaq ilisimatitsivoq. Kisianni periaatsinut

atuakkatigut toqqammavigisaqartoqanngilaq.

Sapaatip akunneranut sulisut marlunngornikkut ataatsimiittarneranni najugaqartut tamarmik sulisoqatigiinnit

tulleriiaarneqartarput, aamma unamminarsinnaasut assigiinngitsut qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat ataatsimoorluni

eqqartuiffigineqartarput. Taamaaliornikkut sulisut ataatsimoorussamik suleriaaseqarnissaat, tamanillu naluneqarnani

sooq aamma qanoq sulisoqassanersoq qulakkeerneqassaaq. Sulisut tamarmik tusarneqartarput, meeqqamullu

ulluinnarni sullittakkamut ilanngunneqartarlutik. Meeqqat ataasiakkaat anguniagassaat ataatsimiinnermi

aalajangerneqartarput, tamannalu anguneqaraangat nutaamik anguniagassaliortoqartarpoq. Anguniagassat

ataasiakkaarneqartarput, amerlavallaat ataatsikkut pineqaraangata meeqqanut annertuallaartarnerat

misiginikuugamikku. Meeqqanut anguniagassanik nutaanik pilersitsisoqassatillugu tamatigut meeqqat

peqataatinneqartarput.




13

Sulisut nakkutilliisunit oqaloqatigineqartut ilisimatitsipput meeqqap iserterneraniit killiliisoqarlunilu

maleruagassaliisoqartartoq, aamma meeqqap ataqqineqarnerminik misigisimanissaa annertuumik

sulissutigineqartartoq, inuunerminilu nammineq killiliisinnaanissamik ilinniartinneqartartoq, kisiannili

aalajangersimasunik periaaseqartoqanngitsoq. Aammattaaq sulisut ilisimatitsipput ulluinnarni perorsaanikkut

suliaqarnermi siunersiuisinnaanissaq amigaatigineqarsinnaasartoq.

Ullut tamaasa nal. 14.30-miit sulisut nikittarput, tamanna ulluinnarni sulinermi assigiimmik suleriaaseqarnissamut

pissutaaqataavoq.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik

ingerlaavartumik nammineq

ilinniagaqarnermut aamma suliamik

pitsanngortitsinissamut atorneqartussanik,

najugaqartunut anguniakkat piviusut

ersarissullu aallaavigalugit inernernik

uppernarsaasiortarpa?

Pisortaq ilisimatitsivoq meeqqanut ataasiakkaanut perorsaanikkut suliaqarnermut atatillugu ingerlaavartumik

naliliisoqartartoq suna pitsaasuunersoq sunalu pitsaasuunnginnersoq. Tamannali allaganngortinneqarneq ajorpoq,

imaluunniit allatut uppernarsaaserneqarnani.

Killiffimmut allakkiat naatsut qaammammut missikkaarlugit ataasiarluni sullissisunut nassiunneqartartut,

perorsaanikkut piviusunik sulianik ilaqanngillat aamma perorsaanikkut periaatsinik isummersuutinillu

allaaserinninngillat.

Kommunip innersuussisup najugaqartut

najugaqarneranni anguniagaanik

naammassinninnissamut atatillugu

neqeroorut inernernik pitsaasunik

angusiffiusarpa?

Najugaqartunut tamanut kommunimi iliuusissatut pilersaaruteqarpoq. Paaqqinnittarfiup nalunngilaa suliassartik

tassaasoq, iliuusissatut pilersaarut taanna ingerlateqqissallugu.

Pisortap misigisarpaa kommunimi iliuusissatut pilersaarutit aallaavigalugit sulisoqarsinnaasoq, aamma

anguniagassat taakkunani allaaserineqarsimasut naammassissallugit piviusorsiortuusoq.

Innuttaasunut anguniakkat anguneqarnissaat tapersersorniarlugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik avataaneersunik ingerlataqartunik attuumassutilinnik suleqateqartarpa?

Peqqissaasunik suleqateqarneq ingerlalluarpoq, taakku ukiup ataatsip missaa qaangiukkaangat illoqarfimmut

tikittarput, meeqqallu kingullermik tikeraarnermit kingorna paaqqinnittarfimmut nuussimasut misissortarpaat.

Paaqqinnittarfik meeqqamik sakkortuumik aallaamasartumik imaluunniit imminut ajoquserniartartumik

ajornartorsiuteqaruni illoqarfiup napparsimmavianut attaveqarsinnaavoq, taava peqqissaasumik meeqqamik

oqaloqatiginnissinnaasumik takkuttoqartarpoq. Ajornartorsiutit annertugaangata peqqissaasoq suleqatigalugu

naliliisoqartarpoq meeraq misissuiffigineqarnissaminut unitsinneqassanersoq.




14

Aammattaaq atuarfik pitsaasumik suleqatigineqartarpoq, meeqqat atuarfimmut takkussimanngippata imaluunniit

angerlamut apuussimanngippata, sianeqatigiittarnissaq pillugu aalajangersimasumik isumaqatigiissuteqarput.

Tamanna aamma ornittakkamut atuuppoq.

Aamma politiit pitsaasumik suleqatigineqartarput. Kisiannili misigisimavaat meeqqat marlussuit qaqqamukarmata

ernumassuteqarnermut atatillugu iliuuseqartoqarsimanngitsoq, taamaammallu qatserisartunut

attaveqartariaqarsimallutik. Meeqqat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi najugaqartuusut nassaarineqarnissaannut,

suliani taamak ittuni kina akisussaanersoq nalornisitsisinnaavoq.

Katersugaasivik suleqatigalugu aasakkut ataatsimut sammisassaqartitsisoqartarpoq, tassani meeqqat unnukkut

ornigullutik sanalutsinneqartarput.

Aamma kommuni suleqatigineqartarpoq, kisianni sulisut ilaannik pissarsiniarneq ajornarsinnaasarpoq, ingammik

ulluni makkunani.


Nakkutilliisut naliliipput sapaatip akunneranut marlunngornerni ataatsimiittarnerni meeqqat tamarmik tulleriiaarlugit

sammineqartarnerat assut pitsaasuusoq. Tamanna sulisut ataatsimoorussamik suleriaaseqarnissaannik

pilersitseqataavoq, aamma meeqqat atugarissaarnerat pillugu ilisimasat sulisut tamarmiusut akornanni

avitseqatigiissutigineqartarput. Ingerlaavartumik meeqqanut nutaanik anguniassaliortoqartarnerata kingunerisaanik

meeqqap ineriartornera annertuumik qitiutinneqarpoq. Aammattaaq meeqqap ataqqineqarnerminik

misigisimanissaa aamma killiliinissaminik ilinniartinneqarnissaa sulisunit qitiutinneqarmat pitsaasuuvoq, ingammik

meeqqat sumiginnarneqarsimasut pineqartillugit, Puilasumitulli ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmiittut pineqartillugit.

Perorsaanikkulli suliaqarnermik ineriartortitsinermut suliamut aamma periaatsinut atatillugu paaqqinnittarfiup

aaqqissuulluakkamik suliaqarnissaa pingaaruteqarpoq. Perorsaaviusumik avatangiisinik pilersitsisoqassaaq, tassani

periaatsit iluaqutigisat aamma periaatsit iluaqutigineqanngitsut piviusumik misissorneqassapput

uppernarsaaserneqarlutillu, taamaasilluni paaqqinnittarfiup tamatigut nalussanngilaa ulluinnarni perorsaanikkut

suliaqarnerminni sooq taamak iliortarnerlutik. Paaqqinnittarfik siusinnerusukkut perorsaasunik amigaateqarsimavoq,

kisianni kingullertigut sulisunik ilinniarsimasunik arlalinnik sulisoqalernikuuvoq, aamma tamanna paaqqinnittarfiup

ingerlaannaq atorluartariaqarpaa. Perorsaanikkut suliamut aamma periaatsinut atatillugu annertunerusumik

qitiutitsinerup aamma taakkununnga uppernarsaasiinerup paaqqinnittarfimmut meeqqat ataasiakkaat




15

ineriartornerannik allaaserinninnissaq ajornannginnerulersissavaa, taamaasillugulu kommunip iliuusissatut

pilersaarutaanut atatillugu meeqqanik inissinneqarsimasunik sulinertik iluatsissimasoq toqqammavilersorsinnaallugu,

kisianni aamma killiffimmik kommunimut allakkiornermut aamma katsorsaanissamut pilersaarutinut atatillugu.


Paaqqinnittarfik perorsaanikkut piviusunik suleriaaseqassaaq aamma periaaseqassaaq

Suna atorsinnaanersoq aamma suna atorsinnaannginnersoq ingerlaavartumik naliliisoqartassaaq

Paaqqinnittarfik maannamut sanilliullugu perorsaasut ilinniarsimasut ilisimasaannik annertunerusumik atuissaaq

Sammisaq: Peqqissuseq aamma atugarissaarneq

Sammisap qulaajassavaa ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik, najugaqartut namminneq aalajangiisinnaanerannut aamma aalajangeeqataasinnaanerannut, qanoq

annertutigisumik tapersersuisarnersoq, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik najugaqartut timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqissusaannut qanoq annertutigisumik

tapersersuisarnersoq aamma ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik pissaanermik, nakuusernermik aamma naapertuilluanngitsuliornermik qanoq annertutigisumik

pinaveersaartitsisarnersoq.

Najugaqartut tusaaneqartarpat,

ataqqineqarpat aamma akuerineqarpat?

Paaqqinnittarfiup meeqqat ataasiakkaat pisariaqartitaasa takuneqarnissaat aamma akuerineqarnissaat annertuumik

qitiutippaa. Sapaatit tamaasa meeqqat ataatsimiitinneqartarput, tassani meeqqat oqariartuutaat sapinngisaq

malillugu piviusunngortinneqartarput.

Najugaqartut imminnut tunngassuteqartunut

aalajangiinernut aamma kissaatigisatik

pisariaqartitatillu naapertorlugit ulluinnarni

paaqqinnittarfimmi akuutinneqartarpat

aamma sunneeqataasarpat?

Paaqqinnittarfiup nerisassanut pilersaarutaanut meeqqat aalajangeeqataasarput. Meeqqat ataatsimiinneranni

siunnersuuteqarsinnaapput imaluunniit toqqaannaq iggavimmi ningiumukarlutik. Meeqqat inimik

aaqqissuunneqarnerannut aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsinernut aamma ullup ingerlanerani

sammisassaqartitsinernut sorlernut peqataarusunnerlutik aalajangeeqataasarput. Nakkutilliisut tikeraartillugit

sisorarfissiortoqarpoq, tassani meeqqat atisalersornertik aamma ualikkut anaalerinerup naammassinerata kingorna

pinnguaatit sorliit pinnguaatigissanerlugit namminneq aalajangersimavaat.

Neqeroorut najugaqartunit

nuannerineqarpa?

Nakkutilliisut najugaqartunik tallimanik oqaloqateqarput. Oqaatigivaat ataatsimut isigalugu meeqqat

angerlarsimaffianni najugaqarneq nuannaralugu. Toqqissisimapput, nuannersunik ikinnguteqarput aamma sulisut

nuannarivaat. Ataasiakkaalli oqaluttuarput nuannarivallaanngisaminnik sulisoqartoq, nerisassaqartoq

mamarinngisaminnik il.il.




16

Najugaqartut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup

tapersersugaanik peqqinnissakkut

ikiorsiinernut attuumassuteqartumik

isersinnaatitaappat?

Siusinnerusukkut allaaserisat malillugit illoqarfiup napparsimmavia attavigineqartarpoq, aamma meeqqerisumut,

peqqissaasumut nakorsanullu attaveqartoqarsinnaavoq. Aammattaaq illoqarfimmi kigutinut nakorsaqarpoq.

Meeqqanik nutaanik paaqqinnittarfimmut tikittoqaraangat suleriaaseq malillugu ingerlaannaq kigutit nakorsaat

attavigineqartarpoq, taamaasilluni ataqatigiissillugu aaqqissuussaasumut meeraq nalunaarsorneqarsinnaaqqullugu.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiup najugaqartut

timikkut eqqarsartaatsikkullu

peqqissusaannik ilisimasaqarnera aamma

suliniuteqarnera innuttaasut

pisariaqartitaannut naapertuuppa?

Meeqqat kigutimi paarinissaannut ilikkarnissaat aamma pitsaasumik eqqiluisaarnissaat qulakkeerneqassasoq

sulisunit qitiutinneqarpoq. Meeqqat eqqarsartaatsimikkut peqqissuunissaannut atatillugu sulisunit annertuumik

eqqumaffigineqarpoq, meeqqat isumassuinermik aamma toqqissisimanermik pisariaqartitaannik tunineqarnissaat

aamma pakkussineq, eqitaarineq najuulluni qanilaarneq annertuumik qitiutinneqarpoq.

Meeqqanili ataaseq sumiginnagaasimasuuvoq aamma ima sakkortutigisumik avammut qisuariaateqartigisarluni

allaat paaqqinnittarfimmut sullikkuminaassinnaalluni. Nakkutilliisut tikinnissaat sioqqutilaarlugu meeqqat ilaat

ataaseq niviarsiaq toqqusasseqqasimavaa, tamanna sulisunut ingammillu meeqqamut pinerlineqartumut

toqqissisimananngilaq. Taamaattumik nukappiaqqap paaqqinnittarfimmut allamut eqqortumik

katsorsarneqarfigisinnaasaminut nuutsinneqarnissaa sulissutigivaat, kisianni misigisimavaat kommunip

oqaloqatiginiarnera assut ajornakusoortoq.

Pissaanermik atuinerup sapinngisamik

pinaveersaartinneqarnera ulloq unnuarlu

paaqqinnittarfiup suliaqarneranut

tapersersuiva?

Paaqqinnittarfiup pilersinneqarnerata kingorna aallaqqaataani pissaanermik atuinerit amerlasoorpassuupput,

kisianni kingullertigut pitsaanerujussuanngoqqavoq. Periuseq imaappoq, sulisoq taanna pissaanermik atuinermi

peqataasimasoq immersugassiamut allassasoq taava pisortaagallartumit taanna atuarneqariarluni

atsiorneqassasoq, immersugassiaq qarasaasiatigut uupi.gl-mut nassiunneqartinnagu.

Sulisunit qitiutinneqarpoq aporaaffiusinnaasunik pisoqartillugu meeqqat nakkutigineqarnissaat aamma annertuumik

oqaloqatigineqarnissaat, sapinngisaq malillugu pissaanermik atuinermik atuisoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu.

Sulisoqarpoq oqartunik nalornissutigisarlugu qanoq pisoqaraangat pissaanermik atuinerusarnersoq, taakkununnga

ilaalluni pisortaagallartoq. Taamaattumik siunnersorneqarput kommuniluunniit suleqatigalugu, pissaanermik

atuinermi malittarisassanik annertunerusumik ilinniartinneqassasut.




17

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik pissaanermik

atuinernik uppernarsaasiilluni

isumaginnissinnaava, taakkulu

malitseqartillugit ingerlaavartumik

ilinniagaqarnissaq aamma sullissinermik

pitsanngorsartitsinissaq siunertaralugu?

Periuseq nalinginnaasoq tassaavoq pissaanermik atuereernerup kingornatigut qanoq pisoqarsimaneranik

eqqartuiffigineqartarmat, sulisup oqaluttuarnissaanut periarfissinniarlugu aamma sulisunut allanut pisimasoq

ilinniutaaniassammat.

Imaalluarsinnaavoq sulisut arlallit pissaanermik atuineq suusarnersoq nalornissutiginerisigut pissaanermik

atuisoqartarsimassasoq, taakkualu uppernarsaaserneqarsimanatillu malitseqartinneqanngitsut.

Paaqqinnittarfimmi

nakuusertoqartannginnera imaluunniit

pinerliisoqartannginnera ulloq unnuarlu

paaqqinnittarfiup perorsaanikkut

suliaqarneranut tapersiisinnaava?

Sulisut ataasiakkaat sumik sulisinnaanera qitiutinneqarpoq, aamma tamanna aallaavigalugu suliassanik

aaqqissuisoqartarpoq, tamanna ajornartorsiutinik ikinnerulersitseqataavoq.

Taamaattorli malittarisassat arlallit immersorneqarnissaat amigaataavoq, taakku nakuusernermik aamma

pinerliinermik pinaveersaartitseqataasinnaapput. Tamanna pisortaagallartumut ilisimatitsissutigineqarpoq.

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarneqartarnissaat paaqqinnittarfiup annertuumik

eqqumaffigivaa, aamma ukiut tamaasa piniaqqinneqartarnissaanut periusissaq aallarnisarneqarsimavoq.

Tamatuma saniatigut meeraq pinnguaqatigisartakkaminik angerlaqateqaraangat, pinnguaqatigisartakkanilu

meeqqap inaaneeqqusaannginneranik malittarisassaqarpoq. Perorsaanikkut suliaqarnerup saniatigut, aamma

paaqqinnittarfimmi nakuusertoqannginnissaanut pinerliisoqannginnissaanullu tamanna taperseeqataasuuvoq.


Najugaqartut namminneq aalajangiisinnaanerannik aamma aalajangeeqataasinnaanerannik paaqqinnittarfik

tapersersuiniarluni pitsaasumik aamma naleqquttumik qitiutitsisoq nakkutilliisut naliliipput. Aammattaaq

nakkutilliisunut ersarippoq sisorarfissiorluni nalliuttorsiornermi meeqqat kissaatigisaat soqutigisaallu aallaavigalugit

aaqqissuunneqarsimasoq, aammalu aaqqissuussaq taakku piumasaat malillugit ingerlanneqarsimasoq.

Najugaqartut timikkut eqqarsartaatsikkullu peqqissusaat isumagineqarluartoq nakkutilliisut naliliipput.

Peqqinnissaqarfimmut pitsaasumik suleqatigiinneq pilersinneqarsimavoq, aamma paaqqinnittarfik meeqqat

timimikkut peqqissuunissaannik annertuumik qitiutitsivoq. Eqqarsartaatsikkut peqqissuunermut atatillugu

paaqqinnittarfimmi sulisut assut pikkoriffigivaat timikkut isumassuinermik aamma qanilaarnermik tunniussinissaq.

Pakkussineq aamma eqitaarineq inissaqartinneqarpoq, aamma nakkutilliisunit takuneqarpoq meeqqat arlallit

toqqissisimallutik sulisunit tasiortittut, sarliartittut il.il. Takorloorneqarsinnaavorli perorsaanikkut periaatsinik aamma

isumasiuinernik qitiutitsinerup amigaataanera, ingammik meeqqat annertuumik sumiginnagaasimasut




18

qanilaarnermik aamma toqqissisimanermik pisariaqartitaannik isumaginninnissamut

ajornartorsiortitsisinnaalersarmat, taakkuami sulisunut qisuariaateqarsinnaasarmata, taamatullu ilinniarsimasatigut

aamma akuerinnittumik toqqammaveqarnissaq ajornarsisinnaasarluni.

Pisumut piviusumut atatillugu tassani sakkortuumik sumiginnagaasimasup, nukappiaqqap meeraq alla

toqqusasseqqasimasaa illersorniarlugu nukappiaqqallu eqqortumik neqeroorfigineqarnissaa qulakkeerniarlugu,

nakkutilliisut pisortaagallartullu isumaat malillugu nukappiaqqap kukkusumik inissinneqarsimasup pisortaagallartoq

nakkutilliisunit kaammattorneqarpoq kommunimut ersarissumik paasisitsissasoq ingerlaannaq

iliuuseqartoqartariaqartoq, taamaaliortoqarnikkummi nukappiaqqap kamamminik aamma sakkortuunik

nalaassimasaminik suliarinninnissaminut ikiorneqarsinnaalissammat.

Pissaanermik atuinermut tunngatillugu nakkutilliisut naliliipput paaqqinnittarfik piaartumik kommunimut

qinnuteqassasoq, pissaanermik atuinermut malittarisassanik ilinniartitsinissaq pillugu ikiuissasoq, taamaasillutik

ilisimalissavaat pissaanermik atuineq suunersoq aamma suunnginnersoq. Tamanna ulluinnarni suliarisartakkanut

tunngatillugu ingammik naleqquttuuvoq, soorlu kigutigissarnermi, atisalersornermi il.il. meeraq pinaasertillugu.

Nalilerneqarporli pisoq sulisunit eqqartuiffigineqartuaannarnerat pitsaasuusoq, taamaasilluni pisoq tamanut

ilinniutaasinnaammat.

Paaqqinnittarfik nakuusernerup aamma pinerliinerup qanoq ililluni pinaveersaartinneqarnissaanut

iluaqutaasinnaasunik malittarisassanik arlalinnik qularnaarisinnaavoq. Paaqqinnittarfik nittartakkami uupi.gl-mi

“Ilisimasanik katersivik” toorlugu isumassarsiorsinnaavoq. Malittarisassanik taakkuninnga suliaqarnermi

pissaanermik atuinernut, nakuusernernut aamma pinerliinernut atatillugu maannamiit paaqqinnittarfik

annertunerusumik suliniutinik ersarissunik takutitsissaaq.


Paaqqinnittarfik perorsaanikkut anguniagaqarfiunerusumik suliniuteqarnissaminik pisariaqartitsivoq, ingammik meeqqat sakkortuumik sumiginnagaasut eqqarsartaatsimikkut peqqissuunissaannik sulisut qitiutitsinissaat qularnaarniarlugu

Meeraq taanna meeqqamik allamik toqqusassiisimasoq kommunimit allamut naleqqunnerusumut nuutsinneqarnissaa paaqqinnittarfiup anguniagaqarfiusumik sulissutigissavaa.

Paaqqinnittarfik pissaanermik atuinermut malittarisassanik ilinniartitsinissamik pilersitsissaaq

Paaqqinnittarfik pissaanermik atuinermik, nakuusernermik aamma pinerliinermik pinaveersaartitsinissamut pisariaqartinneqartunik malittarisassanik qulakkeerinnissaaq




19

Sammisaq: Aaqqissuussaaneq aamma aqunneqarneq

Sammisami qulaajarneqassaaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik piukkunnaatilinnik aqutsisoqarnersoq aamma ulluinnarni ingerlatsineq isumannaatsumik

isumagineqarnersoq

Paaqqinnittarfiup aqunneqarneranut

atatillugu aqutsisut naapertuuttumik

piginnaasaqarpat?

Pisortaagallartoq illoqarfiup ornittagaataani ukiuni 40-ni sulisimavoq, taakkunannga ukiuni 35-ni pisortaasimalluni,

taamaammat meeqqanik inuusuttunillu sullissinermi aamma pisortatut annertuumik misilittagaqarpoq.

Paaqqinnittarfimmi aallarteqqaarami pisortap tulliatut aallartippoq, naallu pisortaq ilaatigut ajornartorsiutaagaluartoq

misigisimavoq pitsaasumik kinguneqarluartumillu suleqatigiissimallutik. Pisortaq atorfimminiit soraartinneqarmat

pisortanngorallarpoq, sulilu pisortaagallarluni. Pisortatut atorfimmut qinnuteqarpoq, kisianni inaarutaasumik

nalunaarfigineqartinnagu marlussuit qulaajarneqarnissaat amigaataavoq.

Pisortaagallartunngormalli pisortap tulleqarsimanngilaq aamma sulisunik allanik aqutsinermik piginnaasaqartunik

sulisoqanngilaq, taamaammallu isumasiorsinnaasaminik amigaateqarpoq, allaffissornikkullu sulianut aamma

perorsaanikkut najoqqutassiornissamut ikiorneqarnissaq pisariaqartillugu.

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik

pisortaqatigiinnut aamma sulisunut suliatigut

avataaniit oqilisaassisumik imaluunniit allatut

iliorluni ilisimasanik eqqartueqatigiinnermik

atuisarpa?

Pisortaq oqilisaaffigineqarluni oqaloqatigineqarneq ajorpoq. Ajornartorsiuteqaraangami imaluunniit

unamminartuuteqaraangami nammineq aaqqiivigisinnaanngisaminik, illoqarfimmi isumaginnittoqarfimmi pisortaq

attavigisarpaa. Aammattaaq iluaqutigilluakkaminik Qaasuitsup Kommuniani isumaginninnermut pisortamiit

annertuumik ilitsersorneqartarlunilu tapersersorneqartarsimavoq, kisianni kommunip avinneqarneranut atatillugu

attavigineqarsinnaajunnaarsimavoq. Ulluinnarni pisortamut attaveqarsinnaaneq maqaasivaa.

Aallarteqqaarnermi pisortaagallartoq akulikitsunik aggersarneqartarpoq, aamma unnuakkut. Apuukkaangalli

meeqqat eqqisseqqissimasarput. Taamaattumik pisortaagallartup annertuumik sulisut kaammattortarsimavai

akisussaaffimmik tiguseqqullugit, tamatuminngalu tapersersortarlugit. Suliartoqquneqaratarsinnaasumut

piareersimasuusarpoq, kisianni qaqutigut aggersarneqartarpoq, aamma unnuakkuunngitsoq

Novembarimi oqilisaassilluni oqaloqatiginnittussamik Nuummiit tikittoqarpoq, taanna sulisunik tamanik

oqaloqatiginnippoq.




20

Qaammatit pingasukkaarlugit avataaniit oqilisaassilluni oqaloqatiginnittussamik aggertoqartassasoq

pilersaarutigivaa. Aamma aalajangersimasumik taartaasartunut.

Nakkutilliinermik ingerlatsivik paaqqinnittarfimmut siunnersuuteqarpoq oqilisaassilluni oqaloqatiginnittussaq

pisariaqartinneqaraangat, oqarasuaat imaluunniit Skype aamma atorneqarsinnaasut.

Pisortaagallartup qaammat ataaseq allortarlugu, sulisut atugarissaarnermut tunngasunik oqaloqatigisarpai.

Paaqqinnittarfimmi sulisoqarniarnikkut

nikerarneq suliffeqarfinnut

sanilliuffigisinnaasanut naleqqiullugu

qaffasippa imaluunniit appasippa?

Paaqqinnittarfiup aallartinneqarneranut atatillugu perorsaasut danskit 8 atorfinitsinneqarput. Taakkuli oqaatsinik

ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu sukkasuumik taamaatipput, aamma taamanikkut pisortaasumik

suleqateqarniarnikkut ajornartorsiuteqarneq pissutigalugu.

Taamanili taarseraanneq annertusimanngilaq.

Takkutinngitsoortarnerit imaluunniit napparsimasarnernik amerlavallaartunik ajornartorsiuteqartoqanngilaq.


Nakkutilliisut naliliipput pisortaagallartoq paaqqinnittarfiup pisortaatut suliassaminik assut pimoorussisoq. Sulisut

atugarissaarnissaat aamma ineriartornissaat qularnaarniarlugu, suliniutinik pitsaasunik amerlasuunik

aallartitsisoqarsimavoq. Aqutsisunilli ikiorsiisinnaasunik aamma siunersiueqatigiinnissinnaasunik amigaateqarpoq,

aamma tamatuma aaqqiivigineqarnissaanut kommunimit ikiorneqartariaqarpoq. Aammattaaq pisortaagallartup

ingerlaavartumik oqilisaassiffigineqarluni oqaloqatiginninnissamut periarfissaqartinneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Nakkutilliisut naliliipput immini pitsaasuusoq pisortaagallartoq nutaanik minnerunngitsumillu patajaatsunik

sulisoqalersimasoq.

Pissutsit malitseqartariallit Paaqqinnittarfiup aqutsisoqarnera pisortap tullianik annertusineqartariaqarpoq, aamma allaffissornermik suliaqarneq patajaallisarneqartariaqarpoq

Pisortaagallartoq aqutsinikkut siunersiueqatigiinnissamik aamma oqilisaassiffigineqarluni oqaloqatiginninnissamik neqeroorfigineqassaaq

Eqikkaaneq

nakkutilliinermit nalunaarusiaq ulloq unnuarlu …/media/nanoq/files/attached... · 2020. 3. 6. ·...

Documents