new kuntalaiset, kunnallispolitiikka, kuntavaalit ja kunnalliset … · 2020. 9. 9. ·...

Kuntalaistutkimus 2020:

Kuntalaiset, kunnallispolitiikka, kuntavaalit ja kunnalliset luottamustehtävät

Tulokset touko-kesäkuussa 2020 toteutetusta kyselystä, vastaajina runsaat 10 000 kuntalaista 43 tutkimuskunnassa.

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto, 3.9.2020

@M_PekolaSjoblom


Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta

Kysymys kiinnostuksesta oman kunnan kuntapolitiikka jakaa kuntalaisten mielipiteet

• Kolmannes (33 %) on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut,

• Kolmannes (33 %) ei ole kovin tai ei lainkaan kiinnostunut,

• Kolmannes (34 %) suhtautuu neutraalisti oman kunnan kuntapolitiikkaan.

3

8

25

34

2013

0

10

20

30

40

50

60

Kuntalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta (% vastanneista, N=10423)

Kuntaliitto / Kuntalaistutkimus 2020 / M. Pekola-Sjöblom 3.9.2020

http://www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2020

Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta vaihtelee eri ikäluokissa.

• 18-29 –vuotiaista kuntalaisista vain 15 % on jonkin verran tai erittäin kiinnostunut kuntapolitiikasta

• Vähintään 70-vuotiaat ovat eniten kiinnostuneita kuntapolitiikasta

• Mielipiteet jakaantuvat voimakkaimmin 40-49- ja 50-59 –vuotiaiden ikäluokissa.

4

Kuntalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta (vastausten %-jakaumat ikäluokittain tarkasteltuna, N=10420)

43

36

31

31

27

15

34

35

34

34

30

30

23

29

35

35

43

55

0 20 40 60 80 100

väh. 70-vuotiaat

60-69-vuotiaat

50-59-vuotiaat

40-49-vuotiaat

30-39-vuotiaat

18-29-vuotiaat

melko/erittäin kiinnostunut 2 en lainkaan/kovin kiinnostunut



• Kuntapolitiikka on kaikkina tarkasteluvuosina jakanut kuntalaisten mielipiteet.

• Kiinnostuksessa oman kunnan kuntapolitiikkaan vain vähäistä ajallista vaihtelua.

• Kiinnostusta selittävät monet kuntalaisen yksilöominaisuudet, erityisesti ammattiasema, koulutus ja ikä.

5

Kuntalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta ajanjaksolla 2004 - 2020 (vastausten %-jakaumat, N-2020 = 10 420)


30 35 36 33 33 33

3335 35

35 36 34

3730 29 32 31 33

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2004 2008 2011 2015 2017 2020

kiinnostuneet neutraalit ei-kiinnostuneet


• Ammattiasema: Johtavassa asemassa olevat kiinnostuneimpia, opiskelijat vähiten kiinnostuneita. (48% vs. 20%)

• Koulutus: Yliopistotutkinnon suorittaneet kiinnostuneimpia, ylioppilas-/ammattikoulukoulutuksen omaavat vähiten kiinnostuneita (44% vs. 26%)

• Ikäluokka: Vähintään 70-vuotiaat ovat kiinnostuneimpia, 18-29-vuotiaat vähiten kiinnostuneita. (43% vs. 15%)

• Sukupuoli: Miehet kiinnostuneempia kuin naiset (36% vs. 31% kiinnostuneita)

• Asuinaika kunnassa: Yli 20v asuneet kiinnostuneimpia, 1-2 vuotta asuneet vähiten kiinnostuneita. (37% vs. 20%)

• Nykyinen perhemuoto: Kahden tai useamman aikuisen aikuistaloudessa asuvat kiinnostuneimpia, alaikäisen lapsen/lasten yksinhuoltaja vähiten kiinnostunut. (36% vs. 27%)

• Nykyinen työnantaja: Kunnassa, kuntayhtymässä tai kuntayhtiössä työskentelevät hieman muita enemmän ja yksityisen yrityksen palveluksessa olevat ja yksityisyrittäjät hieman muita vähemmän kiinnostuneita. (33% vs. 29%)

• Kodin sijainti kunnassa: Kunnan keskustassa asuvat hieman kiinnostuneempia kuin haja-asutusalueella asuvat (35% vs. 32%)

• Äidinkieli: ei merkitsevää eroa kieliryhmien välillä (33,4% vs. 32,5%)6

Kuntalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta vaihtelee yksilöominaisuuksien mukaan

Kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta ei juurikaan ole kuntakokokysymys.

• Ainoastaan alle 5 000 ja yli 100 000 asukkaan kunnissa kuntapolitiikasta kiinnostuneita on enemmän kuin vain vähän kiinnostuneita.

• 50 001 – 100 000 asukkaan kunnissa on eniten niitä, jotka eivät ole kovin tai ei lainkaan kiinnostuneita oman kuntansa kuntapolitiikasta.

7

Kuntalaisten kiinnostus oman kunnan kuntapolitiikasta (vastausten %-jakaumat kuntakokoluokittain tarkasteltuna, N=10420)


31

37

33

33

35

33

34

33

35

35

33

31

35

30

32

32

32

36

0 20 40 60 80 100

yli 100 000 as.

50 001 - 100 000 as.

20 001 - 50 000 as.

10 001 - 20 000 as.

5 000 - 10 000 as.

alle 5 000 as.

melko/erittäin kiinnostunut 2 en lainkaan/kovin kiinnostunut



Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen erilaisten kanavien välityksellä

▪ Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen kiinnostaa enemmän kuin kuntapolitiikka sinänsä.

▪ Oman kunnan asioita seurataan yleisimmin paikallislehtien ja ilmaisjakelulehtien välityksellä.

9

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina erilaisten kanavien kautta 2020(vastausten %-jakaumat, N= 10 153 – 10 539)


3

7

8

8

11

27

36

37

47

14

17

24

21

24

34

34

30

33

30

27

31

26

31

23

19

16

12

53

49

37

46

34

15

12

17

7

0 20 40 60 80 100

yhdistysten/järjestöjen tai asuinalueen www-sivuilta

kunnan omien some-kanavien kautta

kunnan www-sivulta

muiden some-kanavien kautta

yhdistysten/järjestöjen tai asuinalueentiedotuslehdistä

kunnan omasta tiedotuslehdestä tms.

radiosta tai tv:stä

maakunnallisesta sanomalehdestä

paikallisesta sanomalehdestä,ilm.jakelulehdestä

usein silloin tällöin harvoin en lainkaan



Äänestysaikeet kevään 2021 kuntavaaleissa

Useampi kuin kolme neljästä kyselyyn vastanneesta kuntalaisesta aikoo äänestää kuntavaaleissa 2021.

- Ainoastaan 5 prosenttia vastanneista ilmoitti ettei aio äänestää

- Lähes joka viides ei ottanut vielä kantaa kysymykseen.

- Kevään 2017 kuntalaiskyselyssä kuntavaaleissa 2017 äänestää aikovien osuus 81 %, epävarmojen 13 % ja äänestämättä jättävien 6 %. Ero selittyy ainakin osin kyselyn ajankohdasta suhteessa vaalien ajankohtaan.

11

77

5

18

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

kyllä en en osaa sanoavielä


Kuntalaisten äänestysaikeet kevään 2021 kuntavaaleissa. (% vastanneista, N=10 730)



Kuntalaisten enemmistö kaikissa ikäluokissa ilmoitti aikovansa äänestää kuntavaaleissa 2021.

- 18-29 –vuotiaista yli puolet aikoo äänestää, mutta joka viides ei osaa sanoa äänestääkö.

- Vanhimmasta ikäluokasta peräti 85 prosenttia aikoo äänestää kuntavaaleissa.

12


Kuntalaisten äänestysaikeet kevään 2021 kuntavaaleissa. (% vastanneista ikäluokittain tarkasteltuna, N=10 730)


77

85

81

78

76

66

58

5

4

4

6

5

9

7

18

11

15

16

19

25

35

0 20 40 60 80 100

Tutk.kunnat yht.

väh. 70-vuotiaat

60-69-vuotiaat

50-59-vuotiaat

40-49-vuotiaat

30-39-vuotiaat

18-29-vuotiaat

Kyllä en eos


Kolme neljästä kuntalaisesta kaikissa kuntakokoluokissa aikoo äänestää kuntavaaleissa 2021.

- Kuntavaaleissa äänestää aikovien osuudet vaihtelevat alle 5 000 asukkaan kuntien 74 prosentista 5 000 – 20 000 asukkaan kuntien 79 prosenttiin.

13


Kuntalaisten äänestysaikeet kevään 2021 kuntavaaleissa. (% vastanneista kuntakokoluokittain tarkasteltuna, N=10 730)


77

77

78

78

79

79

74

5

5

5

6

5

5

7

18

18

17

16

16

16

19

0 20 40 60 80 100

Tutk.kunnat yht.

yli 100 000 as.

50 001 - 100 000 as.

20 001 - 50 000 as.

10 001 - 20 000 as.

5 000 - 10 000 as.

alle 5 000 as.

Kyllä en eos



Jonkin puolueen tai ryhmittymän ehdokkaaksi asettuminen kevään 2021 kuntavaaleissa

Valtaosa ei halukas asettumaan ehdokkaaksi kuntavaaleissa 2021.

• Halukkaita 2 % kyselyyn vastanneista kuntalaisista

• Ehkä-vastausten osuus (5 %) viestii pienestä ehdokaspotentiaalista.

15

Kuntalaistutkimus 2020: Voisiko harkita asettumista jonkin puolueen tai ryhmittymän ehdokkaaksi kevään 2021 kuntavaaleissa. (% vastanneista, N=10 757)


En93 %

Ehkä5 %

Kyllä2 %


Kaikissa ikäluokissa valtaosa ei halukas asettumaan ehdokkaaksi.

• Eniten ns. piilopotentiaalia 50-59 –vuotiaiden ikäryhmässä.

• Nuorimmassa, 18-29 –vuotiaiden ikäluokassa vähiten halukkuutta ehdokkuuteen.

16Kuntaliitto / Kuntalaistutkimus 2020 / M. Pekola-Sjöblom 3.9.2020

1 2 2 2 1 16 8 9 7 5 2

93 90 89 91 94 98

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

en

ehkä

kyllä

Kuntalaistutkimus 2020: Voisiko harkita asettumista jonkin puolueen tai ryhmittymän ehdokkaaksi kevään 2021 kuntavaaleissa. (% vastanneista ikäluokittain, N=10 757)



Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan tarjottava kunnallinen luottamustehtävä

• Joka viides olisi halukas vähintään harkitsemaan kunnallista luottamustehtävää, mikäli sitä hänelle tarjottaisiin.

(kyllä: 5 % ja ehkä: 16 %)

• Halukkuus kunnalliseen luottamustehtävään on selvästi suurempaa kuin halukkuus asettua ehdolle kuntavaaleissa

(kyllä: 2 % ja ehkä: 5 %).

18


Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan tarjottava kunnallinen luottamustehtävä. (% vastanneista, N=10 749)


Kyllä5 %

Ehkä16 %

En79 %


Eniten mahdollista halukkuutta kunnalliseen luottamustehtävään on 30-39 – ja 40-49 –vuotiaiden ikäryhmissä. Näissä ryhmissä lähes joka kolmas voisi harkita luottamustehtävää.

Myös alle 30-vuotiaiden keskuudessa on selvää potentiaalia luottamustehtäviin, vaikka hyvin harva on valmis harkitsemaan kuntavaaliehdokkuutta.

19

Kuntalaistutkimus 2020:Kuntalaisten halukkuus ottaa vastaan tarjottava kunnallinen luottamustehtävä. (% vastanneista ikäluokittain, N=10 749)


6 9 8 6 4 2

24 23 2519

148

70 67 6775

8291

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

18-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-69 v 70+ v

kyllä ehkä en



Kuntalaisten mielipiteet kuntavaaleissa äänestämisestä tärkeimpänä keinona vaikuttaa oman kunnan asioihin

21

Kuntalaistutkimus 2020:Kuntalaisten mielipiteet väittämästä ”Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin”. (% vastanneista ikäluokittain, N=10 749)


7261 62 68 68

7483

2029 26

23 2218

128 10 12 9 10 8 5

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Tutkimuskunnatyht.

18-29 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v 60-69 v 70+ v

samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä (1+2)


22

Kuntalaistutkimus 2020:Kuntalaisten mielipiteet väittämästä ”Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa kuntani asioihin”. Vastausten %-jakaumat 1996-2020. (N-2020 = 10 749)


42

60 5965 67 67 70 72

26

26 2723 22 22 21 2032

14 14 12 11 11 9 8

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

1996* 2000 2004 2008 2011 2015 2017 2020

eri mieltä

neutraali

samaa mieltä

*Kysymysmuotoilu vuonna 1996: ”…ainut keino vaikuttaa…”


23


Kuntalaisten mielipiteet kunnalliseen päätöksentekoon liittyvistä väittämästä. (% vastanneista, N=10 749)


18

46

50

20

23

27

62

31

23

0 20 40 60 80 100

Kuntavaalien äänestysikäraja tulisi laskea18 vuodesta 16 vuoteen.

Kuntavaaleissa tulisi voida äänestääinternetin välityksellä.

Tärkeimmistä asioista päätettäessä tulisijärjestää kunnallinen kansanäänestys.

samaa mieltä (4+5) ei samaa, ei eri mieltä eri mieltä (1+2)



Kuntalaisten mielipiteet eri tekijöiden tärkeydestä kuntavaaleissa äänestäessä

• Henkilö (ehdokas) ylivoimaisesti tärkein tekijä kuntalaisen äänestäessä kuntavaaleissa.

• Kaksi kolmesta pitää puoluetta tai valitsijayhdistystä tärkeänä tekijänä.

• Useampi kuin neljä kymmenestä korostaa oman kylän, kunnan- tai kaupunginosan ehdokkaan tärkeyttä.

• Selvän enemmistön mielestä sukupuoli ei ole tärkeä tekijä äänestäessään kuntavaaleissa.

25Kuntaliitto / Kuntalaistutkimus 2020 / M. Pekola-Sjöblom 3.9.2020


Kuntalaisten mielipiteet eri tekijöiden tärkeydestä kuntavaaleissa äänestäessä

18

28

44

65

83

20

34

25

20

11

62

38

31

15

6

0 20 40 60 80 100

Sukupuoli

Ikä

Oman kylän, kunnan taikaup.osan ehdokas

Puolue/valitsijayhdistys

Henkilö (ehdokas)

melko/erittäin tärkeää (4+5) 3 ei lainkaan/kovin tärkeää (1+2)


new kuntalaiset, kunnallispolitiikka, kuntavaalit ja kunnalliset … · 2020. 9. 9. ·...

Documents