oppimisen tuen toimeenpanosuunnitelma 2019 - lahti.fi · 2019-02-07 · hymy –tunnit positiivinen...

1

Oppimisen tuen

toimeenpanosuunnitelma 2019 Lahden perusopetus

12.2.2019

Lahden kaupunki

Sivistystoimiala

2

Sisällys

1 Johdanto …………………………………………………………………………………………………………3

2 Organisoituminen ……….………………………………………………………………………………………. 4

3 Toimien toteutuminen vuonna 2018 …………………………………………………………………… 5

3.1. Kehittämistyön koordinointi ……………………………………………………………… 5

3.2 Osaamisen kehittäminen …………………………………………………………………… 5

3.3 Varhainen tuki …………………………………………………………………………………… 9

3.4 Aluetyö ……………………………………………………………………………………………… 13

4 Kyselyn tulosten huomioiminen………………………………………………………………………….. 16

4.1 Maakunnallisen kyselyn keskeisimmät johtopäätökset oppimisen,

kasvun ja hyvinvoinnin osalta 2018…………………………………………………….. 16

4.2 Opetushenkilöstölle kohdennetun kyselyn tulokset Oppimisen tuen

suunnitelman keskeisistä toimista …………………………………………….………..17

5 Toteutus vuonna 2019….…………………………………………………………………………………….. 19

Kehittämiskohde: Osaamisen kehittäminen

Kehittämiskohde: Varhainen tuki

Kehittämiskohde: Aluetyö

6 Tiedottaminen …………………………………………………………………………………………………….. 30

Liitteet …………………………………………………………………………………………………………………. 31

3

1 Johdanto

Oppimisen tuen kehittämisen taustalla on valtakunnallinen koko perusopetusta kattava uudistus. Uu-

distustyö on ollut jatkumo aina 1990 –luvun lopulta vuoden 2016 opetussuunnitelman käyttöönottoon.

Suomalainen esi- ja perusopetus on tuona aikana edennyt oppilaiden tuen järjestämiskäytäntöjen ke-

hittämisessä kohti osallistavaa koulua. Vuoden 2018 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön asettama

Peruskoulufoorumi on laatinut yhteiset tavoitteet ja toimet tasa-arvoiselle koululle, joiden avulla edis-

tetään oppimista, vahvistetaan lasten ja nuorten hyvinvointia ja tuetaan opetussuunnitelman toteutta-

mista. Työ on siten jatkumoa uudistuneen opetussuunnitelman viitoittamalla tiellä. Oppimisen tuki on

yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena. Valtio tukee opetuksen järjestäjiä oppimisen tuen kehittä-

miseksi.

Lahdessa oppimisen ja koulunkäynnin tukea toteutetaan perusopetuksen lainsäädännön ja uudistu-

neiden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan. Kehittämistyötä oh-

jaamaan laadittiin Oppimisen tuen suunnitelma, joka edesauttaa opetussuunnitelman toteuttamista ja

ohjaa kehittämään toimintaa suunnitelman periaatteiden mukaisesti. Lautakunta hyväksyi Oppimisen

tuen suunnitelman vuosiksi 2017-2019 edellyttäen, että vuosittaiset erilliset toimeenpanosuunnitel-

mat tuodaan lautakunnan päätettäväksi.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kehittäminen on siten prosessi, joka toteutetaan hallitusti kolmen

vuoden aikana. Vuosittain laadittavat toimeenpanosuunnitelmat antavat toimenpiteiden toteutuksen

tarkemman sisällön, aikataulun, vastuun ja seurannan arvioinnin. Tavoitteena on toimenpiteillä tukea

koulujen toimintakulttuurin kehittämistyötä, osallistavaa koulua, opetussuunnitelman mukaista toimin-

taa ja oppimisen tuen suunnitelman periaatteiden toteutumista.

Vuosien 2017-2018 aikana toteutettuja toimia on arvioitu keväällä 2018 toteutetulla maakunnallisella

arviointikyselyllä, johon osallistuivat oppilaat, vanhemmat ja perusopetuksen opetushenkilöstö. Maa-

kunnallisesta arviointikyselystä saatiin koottua tietoa oppimisen, koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tuke-

misen osalta. Lisäksi toteutettiin marraskuussa 2018 perusopetuksen opettajille, avustajille ja rehto-

reille kohdennettu kysely Oppimisen tuen suunnitelmat keskeisimmistä toimenpiteistä viimeisen kah-

den vuoden ajalta. Näiden kyselyiden tuloksia on hyödynnetty toimenpiteiden tarkentamiseksi vuodelle

2019.

Oppimisen tuen toimeenpanosuunnitelman 2019 koonnista ovat vastanneet viranhaltijapäätöksellä

nimetyn Oppimisen tuen työryhmän jäsenet sekä aluepäälliköt ja aluekoordinaattorit opetuksen palve-

lupäällikön johdolla. Työryhmän tehtävänä on ollut seurata Oppimisen tuen suunnitelman toteutu-

mista, koota toteutunutta toimintaa ja arviointitiedon perusteella tehdä tarkennettuja toimenpiteitä

tähän toimeenpanosuunnitelmaan.

Toimenpiteiden 2019 toteuttamisessa hyödynnetään valtiolta saatuja avustuksia ryhmäkokojen pie-

nentämiseen ja avustajien palkkaamiseen, opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen, luotujen

opettajista koostuvien verkostojen (mm. tutoropettajaverkosto) toiminnan toteuttamiseen sekä tukea

tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajaoppilaiden erityistarpeiden huomioimiseen opetuksen jär-

jestämiseksi.

4

2 Organisoituminen

Vuoden 2019 toimeenpanosuunnitelma muodostaa eheä jatkumo oppimisen tuen asioiden kehittämi-

selle edellisestä vuodesta. Toimeenpanosuunnitelmassa hyödynnetään vuoden aikana koottua arvioin-

titietoa. Vuoden 2018 aikana toteutettiin maakunnallinen arviointikysely, josta saatiin oppilaiden, huol-

tajien ja opetushenkilöstön näkemyksiä kattavasti mm. opetukseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Lisäksi marraskuussa 2018 peruskoulujen henkilöstölle toteutettu kysely oppimisen tuen suunnitel-

man keskeisten asioiden toteutuksesta tuo lisätietoa, jota on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa.

Oppimisen tuen suunnitelman toimenpiteiden tarkennettu toteutus koottiin tähän vuoden 2019 toi-

meenpanosuunnitelmaan. Koonnista vastasi Oppimisen tuen työryhmä, aluepäälliköt ja aluekoordi-

naattorit edustaen aluetyötä. Osallisuus on toteutettu seuraavasti;

Valmisteluun osallistuminen:

• maakunnallinen arviointikysely keväällä 2018 oppilaille, vanhemmille ja opetushenkilöstölle

• 18.9.2018, 22.11.2018, 27.11.2018, 8.1.2019, 10.1.2019 workshop; oppimisen tuen työ-

ryhmässä edustus kokoamassa oppimisen tuen suunnitelman toimeenpanon tuloksena synty-

nyttä toimintaa ja antamassa asiantuntijuutta vuoden 2019 toimeenpanosuunnitelman laa-

dintaan (opettajan, erityisopettajan, rehtorin, varhaiskasvatuksen, oppilashuollon, aluetyön

edustus)

• syys-marraskuu 2017 esiopetuksessa olevien tukea tarvitsevien lasten ennakkokartoitus tule-

vaa lukuvuotta varten yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aluetyötä tekevän

henkilöstön kanssa

• Alueelliset hyvinvointiseminaarit lokakuu 2019; oppimisen tuki osana alueellista hyvinvointi-

työtä.

• Kysely perusopetuksen opetushenkilöstölle marraskuussa 2018

• Eteläisellä alueella toteutunut osallisuus: Oppimisen tuen kehittäminen aluerehtorikokouk-

sissa ja alueellisissa oppimisen tuen tiimin kokouksissa sekä alueen hyvinvointiryhmässä syk-

syn 2018 aikana. Lisäksi 22.11.2018 alueen erityisopettajille ja rehtoreille kehittämisilta-

päivä, jossa koulukohtaisten oppimisen tuen suunnitelmien laadinnan aloittaminen ja

14.12.2018 alueen esi- ja alkuopetuksen yhteistyötilaisuus oppimisen tuen asioissa.

• Itäisellä alueella toteutunut osallisuus: Oppimisen tuen alueellisen mallin nykytilaan muotou-

tunut kuvaus aloitetaan vuoden 2019 alusta ja kehitetään toimintaa alueellisessa yhteis-

työssä tunnistetuista tarpeista

• Pohjoisella alueella toteutunut osallisuus: oppimisen tuen alueellisen tiimin toiminta syksyn

2018 aikana. Lisäksi suunniteltu Kivimaan alueellisten erityisen tuen ryhmien toimintaa Muk-

kulan peruskoulun ja Kivimaan peruskoulun yhteistyönä. Päiväkodin johtajien ja rehtoreiden

yhteiset tilaisuudet syksyn 2018 aikana.

• 10.12.2018 ja 7.1.2019: Oppimisen tuen suunnitelman ohjausryhmänä toimivan perusope-

tuksen johtotiimin ohjaus toimeenpanosuunnitelman laadinnalle

• 7.1.2019 lähtien: Lapsikohtainen tuen tarpeiden kartoitus lakisääteisen kolmiportaisen tuen

prosessin mukaisesti osallisuus lapsen mielipide huomioiden moniammatillisessa yhteis-

työssä huoltajan, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa

• 14.-15.2.2019 Rehtoriseminaari, jossa oppimisen tuen kehittämistyö osana perusopetuksen

UPO –Lahti kehittämistyötä (Uusi perusopetus Lahdessa).

Vastuualuejohtajan viranhaltijapäätöksellä nimetyn Oppimisen tuen työryhmän tehtävänä on tämän toi-

meenpanosuunnitelman toteutuksen seuranta, vuoden mittaan kerätyn tiedon koostaminen ja arvioin-

nin laadinta. Työryhmän kokoamaa tietoa käsitellään Oppimisen tuen suunnitelman ohjausryhmänä

toimivan perusopetuksen johtotiimin kanssa. On tärkeää muistaa, että suunnitelman toteutumisen seu-

ranta on osa jokaisen esimiehen työtä sekä osa oman työn kehittämistä jokaisella perusopetuksessa

työskentelevällä. Alueellisilla tiimeillä, rehtoreilla ja koulun tiimeillä on keskeinen rooli suunnitelman

toteuttamisessa, jalkauttamisessa ja seurannassa.

5

3 Toimien toteutuminen vuonna 2018

Oppimisen tuen kehittämistyön toimet kohdentuvat kolmeen kokonaisuuteen, joita ovat

1) Osaamisen kehittäminen

2) Varhainen tuki

3) Aluetyö

Kehittämistyön toteutus on ollut koordinoitua.

3.1 Kehittämistyön koordinointi

Oppimisen tuen toimeenpanosuunnitelman 2018 toimenpiteiden etenemistä on seurannut viranhalti-

japäätöksellä nimetty Oppimisen tuen työryhmä. Työryhmässä on edustus opettajista, erityisopetta-

jista, rehtoreista, oppilashuollosta, vanhemmista, perusopetuspalveluiden asiantuntijoista ja perus-

opetuksen johdosta. Työryhmän koollekutsujana on toiminut opetuksen palvelupäällikkö. Toimenpitei-

den toteutusta on ohjattu aluetyössä aluepäälliköiden johdolla. Koulussa toimintaa ovat ohjanneet

rehtorit. Lisäksi vaativan erityisen tuen kehittämistyössä käyttöönotettuja uusia opetusmuotoja (Jalo –

jakso ja Veto –jakso) on kehitetty koottujen moniammatillisten työryhmien toimesta. Moniammatillista

verkostoyhteistyön kehittämistä on toteutettu osana LAPE –hanketta perustetuissa työryhmissä.

Oppimisen tuen suunnitelman toteutusta käsittelevien työryhmien vuoden 2018 toteutuminen on

koottu liitteeseen (Liite 1).

3.2 Osaamisen kehittäminen

Lahden perusopetuksessa opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on kokonaisuus. Keskeisim-

mät asiat vuoden 2018 aikana osaamisen kehittämiseksi ovat olleet:

Samanaikaisopetus/tiimiopettajuus

Vaativa erityinen tuki

Nepsy –ohjaus

pedagogisen osaamisen tuki

Samanaikaisopetus/tiimiopettajuus

Keskeinen teema koulujen toiminnan suunnittelussa on ollut lv 2018-2019 osalta samanaikais- ja

yhteisopettajuus. Teemaa on jatkettu edellisestä lukuvuodesta ja sen suunnittelu on tuotu osaksi kou-

lujen päivittäistä työtä. Suunnittelua ja toteutusta kouluissa on tehty rehtorin ja koulun johdon ohjaa-

mana. Samanaikais- ja yhteisopettajuuden keinoin on jaettu opettajien osaamista ja annettu mahdol-

lisuus vertaisoppimiselle.

Kokeilukulttuurin myötä uusia toimintatapoja on lähtenyt toteutumaan seuraavasti:

Alueellinen avustaja

Liikuteltava avustajaresurssi alueella, avustajan työpanos kohdennetaan joustavasti tilanteen

mukaan

Yhteisopettajuus/työparit

Toteutus vaatinut kouluilla suunnitteluajan kiinnittämisen viikoittaiseen opettajien työjärjes-

tykseen, vaikuttavana tekijänä ollut myös opettajien asenne ja tilojen hyödyntäminen

Integroitu yleisopetuksen ja erityisen tuen ryhmä

Ryhmittelemällä yleisopetuksen opetusryhmissä ja erityisen tuen opetusryhmissä olevia oppi-

laita, luokan/aineenopettajalla ja erityisluokanopettajalla ollut mahdollisuus oppia toinen toi-

siltaan tehden työtä samoissa tiloissa samojen oppilaiden kanssa.

EMO –ryhmät

6

Oppilaiden edellytysten mukaiset ryhmittelyt alkuopetuksessa, jolla mahdollistettu mm. ylös-

päin eriyttäminen (myös lahjakkaat oppilaat hyötyneet). Opettajien osaaminen lisääntynyt tii-

mityön myötä

Vuosiluokkatiimit avoimessa oppimisympäristössä

Luokanopettaja, erityisopettaja, koulunkäyntiavustaja muodostavat tiimin eri tuen tasolla ole-

vat opiskelijat opiskelevat yhdessä, opettajat oppivat vertaisoppimalla toinen toisiltaan

Yläkoulussa erityisopettaja joka luokka-asteella, joustavat ryhmät

Erityisopettaja jakanut samanaikaisopetusta antamalla osaamistaan aineenopettajille

Vaativa erityinen tuki

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden joukossa on myös oppilaita, jotka tarvitsevat ns. vaativaa eri-

tyistä tukea. Tällaisia oppilaita ovat mm. autimiskirjon, psyykkisen voinnin tai aistimonivammaisuuden

vuoksi ammattihenkilöstöltä erityisosaamista tarvitsevia.

VETO –jakso

Kokeilu käynnistynyt 7-9 –luokkien oppilaille VETO –opetusryhmään ohjautumisesta, joilla jät-

täytyminen pois koulunkäynnistä pitkittynyt. VETO –jakson henkilöstö jakaa konsultatiivisesti

osaamistaan kouluille.

JALO –jakso

Konsultatiivinen työmalli, jossa sairaalaopetuksen konsultatiivista tukea jaetaan lähikouluihin

oppilaan tilanteen selvittämiseksi moniammatillisessa yhteistyössä

Vaativa erityisopetus verkostoituminen ja kehittäminen

Vaativaa erityistä tukea antavien ammattilaisten osallistuminen valtakunnallisiin koulutuksiin

ja opintokäynteihin.

Ali-Juhakkala

Konsultaatiokäynnit lähikouluun tai lähipäiväkotiin oppilaiden osalta, joiden kohdalla selvitel-

lään opetusjärjestelyitä. Käynneillä jaetaan konsultatiivisesti osaamista lapsen/oppilaan

kanssa työskentelevälle ammattihenkilöstölle.

Kanervikon koulu

Sairaalaopetuksessa olevan osaamisen jakaminen Jalo –jakson konsultatiivisen työmallin

avulla

Nepsy –ohjaus

Opetushenkilöstön osaamista ylläpidetty ja täydennetty erilaisten käytössä olevien tai käyttöön otetta-

vien tunne- ja sosiaalisia taitoja harjoittavien ohjelmien avulla

Maltti –ryhmät

oppilaiden tunnetaitoja harjoittavat ryhmät, vaatii opettajalta kouluttautumisen

Etsivä –ryhmät

toiminnanohjauksen taitoihin kohdennettu ohjelma

Neuropsykologi

Toimii alueen psykologien tukena ja antaa konsultaatiota

Hymy –tunnit

positiivinen pedagogiikka, jolla kehitetään oppilaiden osaamista.

7

IE –ryhmä

kognitiivisten taitojen harjoitus, opettajalta vaaditaan kouluttautuminen

Lions Quest

opettajan käytössä oleva koulutusohjelma, jolla harjoitutetaan oppilaiden sosiaalisia ja ryh-

mässä toimimisen taitoja

Mini –Nepsy koulutukset

Kannustetaan opettajia osallistumaan 2pv kestäviin koulutuksiin nepsytaitoihin.

Pedagogisen osaamisen tuki

Lahden perusopetuksessa opettajien osaamisen kehittämistä lähdettiin toteuttamaan suunnitelmalli-

sesti keväästä 2017 lähtien osana Uusi perusopetus – UPO Lahti –toimintaa. Toiminta on osa valta-

kunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihanketta. Osaamisen keskiössä Lahdessa on uuden

opetussuunnitelman toteuttaminen, oppimisen tuki ja digitalisaation hyödyntäminen. Vertaiskoulutus

ja –tuki on systemaattisena osaamisen kehittämisen toteutusmuotona. Toteutusta varten jokaisesta

Lahden peruskoulusta nimettiin tutoropettaja, joka toimii niin oman koulun kuin alueenkin osaamis-

toiminnassa mukana olevana henkilönä. Kullakin Tutoropettajalla on lisäksi erityisosaamista uuden

pedagogiikan, oppimisen tuen tai digitalisaation osalta. Tutoropettajien lisäksi kaupungissa toimii pe-

dagogisia yhdysopettajia, aluekoordinaattoreita (AERO) ja vaativaan erityiseen tukeen konsultaatiota

antavia henkilöitä, jotka osaltaan joko kaupunkitasoisesti tai alueellisesti muodostaman verkoston

kautta tukevat opettajia heidän osaamisessaan.

Lahden perusopetuksen opettajille toteutettiin syys-lokakuussa 2017 selvitys osaamisen kehittä-

miseksi. Kukin opettaja vastasi kyselyyn, jossa kartoitettiin opettajien kokemusta oman osaamisen

osalta opetussuunnitelmaan liittyvillä keskeisillä alueilla. Näitä olivat

1. Uusi pedagogiikka ja toimintakulttuuri

– Laaja-alainen osaaminen (L1-L7): sisällöt, opettajan ja oppijan rooli

– Yhteisopettajuus

– Uuden OPS:n mukaiset arviointikäytänteet

2. Oppimisen tuki

– Ryhmän hallintataidot

– Eriyttäminen (työtavat)

– Yksilöllinen oppiminen

3. Digitalisaatio

– TVT:n hyödyntäminen opetuksessa I : sisällöt ja välineet

– TVT:n hyödyntäminen opetuksessa II : oppija tiedon tuottajana

– TVT:n hyödyntäminen suunnittelussa, viestinnässä ja arvioinnissa

Kukin koulu teki tulosten perusteella suunnitelman koulunsa opettajien osaamisen tukemiseksi ja

kehittämiseksi. Toteutuksessa hyödynnetään Lahden tutoropettajatoimintaa, jossa tutoropettaja an-

taa ohjausta, koulutusta tai muuta tarvittavaa tukea koulun opetushenkilöstölle. Vuoden 2018 osalta

kukin koulu on tarkentanut laatimaansa suunnitelmaa ja tutoropettajatoimintaa on toteutettu päivite-

tyn suunnitelman mukaisesti.

Kokeilukulttuurin myötä osaamisen kehittämisen toimintatapoja on lähtenyt toteutumaan seuraa-

vasti:

Tutoropettajatoiminta

25 tutoropettajan verkosto jakaantunut alueille ja kouluille. tutoropettajat antavat ohjausta ja

koulusta opettajille.

8

AERO toiminta

Kuusi alueellista erityisopettajaa eli aluekoordinaattoria, jotka jakavat osaamistaan ammatti-

henkilöstölle mm. tukea tarvitsevien oppilaiden tuen suunnitteluun, opetusjärjestelyiden suun-

nitteluun ja pedagogisten asiakirjojen laadintaan.

Peda-kahvila toiminta

Alueilla AEROjen ja tutoropettajien järjestämät tilaisuudet, joissa mahdollistuu opettajille osaa-

misen jakaminen

Koulujen välinen yhteistyö

osaamisen jakaminen koulujen tekemän yhteistyön kautta

Talon sisäinen mentori

koululla kokeneempi opettaja jakaa tietoa ja toimii tukihenkilönä mm. vasta ammatissaan

aloittelevalle opettajalle.

Positiivisen pedagogiikan koulutukset henkilöstölle

koulutukset positiiviseen pedagogiikkaan

VESOt

Opettajille suunnatut täydennyskoulutuspäivät eli VESOt, joissa aiheena ollut mm. digitalisaa-

tion hyödyntäminen ja oppimisen tuki

Koulujen omat oppimisen tuen ryhmät

Kouluilla jaettu henkilöstö oppimisen tuen ryhmään, jossa käydään suunnittelua ja osaamisen

kehittämistä oppimisen tuen osalta yhdessä

Aluepäälliköt – AERO tiimi

Aluepäälliköiden ja AEROjen yhteistyö ja osaamisen jakaminen alueelliseen työhön

Opettajatiimit

Kouluilla opettajat jaettu tiimeihin, myös koulunkäyntiavustaja mukana. Tiimissä yhdessä op-

pimista, suunnittelua ja osaamisen jakamista

Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa

Nivelvaiheiden yhteistyö luodun prosessin mukaisesti

Lisäksi opetushenkilöstölle toteutettiin koulutusta vuoden 2018 aikana oppimisen tukeen liittyen.

Näillä koulutuksilla tuettiin osaltaan opettajien verkostoitumista ja kokemusten jakamista sekä uuden

tiedon omaksumista ja siirtämistä työhön.

Toteutuneet koulutuksen vuoden 2018 osalta on koottu liitteeseen (Liite 2).

Osaamisen kehittämisessä tutoropettajien ja AEROjen (alueelliset erityisopettajat eli aluekoordinaat-

torit) työn tueksi on heille järjestetty säännöllistä ohjausta. Järjestetyt tilaisuudet on koottu liitteeseen

(Liite 3).

9

3.3 Varhainen tuki

Varhaisen tuen toimenpiteiden toteutus on tapahtunut eri toiminnan tasoilla, joita ovat olleet

a) opetusryhmässä,

b) koulussa,

c) alueella ja

d) kaupungissa toteutettu toiminta.

Tällä on pyritty siihen, että toiminta ulottuisi mahdollisimman laajalle ja eri toiminnan tasoilla olevien

henkilöiden kautta myös asioiden toteutuksella olisi vaikuttavuutta. Opetusryhmässä ja koulussa var-

haisen tuen toiminnassa on keskitytty vuoden 2018 osalta luomaan samanaikais- ja yhteisopettajuu-

delle rakenteita ja toteuttamaan kouluissa samanaikaisopetusta edellistä vuotta enemmän. Tästä

ovat vastanneet koulun johto ja koulussa muodostetut opettajatiimit/-työparit. Seuraavaan on tuotu

esille niitä varhaisen tuen toimia, joita on toteutettu vuoden 2018 aikana.

Opetusryhmässä toteutettu varhainen tuki

Oppimisvaiheryhmittely

Oppilaiden joustavat ryhmittelyt koulupäivän/-viikon aikana heidän oppimisvaihe huomioiden

Ryhmäkoko

Oppilasryhmiä joustavasti muunnellen koulupäivän/-viikon aikana mahdollistanut suurempien

ryhmien jakamisen pienempiin ryhmiin

Seulonta

Oppilaiden oppimisvalmiuksien seulonnat opetussuunnitelman mukaisesti eri vuosiluokilla

Konsultointi

Opettajien muodostamien tiimien konsultoiva tuki opetusryhmään, erityisopettajan konsul-

tointi opetusryhmään, AEROjen tai tutoropettajan konsultointi opetusryhmään

Apuvälineet

Apuvälineiden käyttö opetusryhmässä niitä tarvitseville

Yhteisopettajuus

Opettajien antama tuki opetusryhmään yhteisopettajuutta toteuttamalla

Erityisopetuksen opettajan roolin muutos

Erityisopetusta antavan opettajan työajan käyttäminen tuoden erityispedagoginen tuki opetus-

ryhmään

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu

Opetusryhmässä harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja, käytössä tunne- ja sosiaalisten

taitojen harjoitusohjelma

Poissaolojen seuranta

Poissaolojen puuttumisen mallin toteutus kaikissa opetusryhmissä

Kolmiportainen tuki

Kolmiportaisen tuen toteutus opetussuunnitelman mukaisesti

Karuselli –toimintamalli

Renkomäen 0-2 –vuosiluokilla käytössä oleva toimintamalli, jossa yhteistä tekemistä eska-

rit/alkuopetus huomioiden oppilaan taito

10

10 + 10 luokat 1-2 , myös 7.luokilla kokeiluja

Yleisopetuksen ja erityisen tuen ryhmien muodostama yhteinen opetusryhmä, jossa työparina

luokanopettaja ja erityisluokanopettaja + avustaja

Koulussa toteutettu varhainen tuki

Tukiryhmät oppilaille

Ryhmässä toteutettavaa harjoitusta tukea tarvitseville oppilaille koulupäivän aikana (mm.

Maltti, Etsivä, Tunne, IE, Nepsy, koira-avusteisuus). Toteuttajina opettajat ja oppilashuollon

henkilöstö

Konsultointi

Kouluun tuotua konsultointia oppimisen tukeen (mm. AEROt, tutoropettajat)

Lukujärjestysten palkittaminen

Palkittamalla opetusryhmien lukujärjestyksissä olevia oppiaineita mahdollistettu joustavat ryh-

mittelyt ja oppilaiden eriyttäminen tuen tarve huomioiden.

Yhteisopettajuus

Opettajien antama tuki koulussa oppilaille yhteisopettajuutta toteuttamalla. Oppilaalla mah-

dollisuus saada tukea useammalta aikuiselta.

Erityisopetuksen opettajan roolin muutos

Erityisopetusta antavan opettajan työajan käyttäminen tuoden erityispedagoginen tuki opetus-

ryhmään ja hyödyntämällä erityispedagogista osaamista koulussa

UPO –hanke, NPDL –koulut

Kouluille kohdennettu valmennusohjelma tukenut koulun toimintakulttuurin kehittymistä ja

oppimisen tuen suunnitelman toteuttamista koulussa

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu

Harjoitteluohjelmien käyttö koulussa tuonut varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea, vaikutus

koko kouluyhteisöön (esim. yhteispeli –ohjelman käyttö)

Verkostot, PHHYKY

Koulun sidosryhmien ja verkostojen yhteistyö koulun kanssa, mm. PHHYKY

Huoltajayhteistyö

Kodin ja koulun yhteistyö opetussuunnitelman periaatteiden mukaisesti, lauantain koulu-

päivä, huoltajien osallistaminen koulutyöhön, esimerkkinä Kasakkamäen koulussa toteutettu

taitopedagoginen paja

Hyvän näkyväksi tekeminen

Esimerkkeinä mm. positiivinen pedagogiikka (julisteet), ratkaisukeskeinen työote

Kiusaamisen vastainen työ

Kouluilla käytössä erilaisia kiusaamisen vastaisen työn ohjelmia, mm. kiva, verso, restoratiiivi-

nen työ, friends

Opiskeluhuoltamo

Kouluille perustettu opiskeluhuoltamoita, joissa annetaan oppilaalle ohjausta

11

Tiimit

Koulun henkilöstön jakautuminen tiimeihin, tiimeille esimerkiksi järjestetty tiimimestarikoulu-

tusta

Oppilaskunta

Jokaisella koululla toimiva oppilaskuntatoiminta

Alueella toteutettu varhainen tuki

Tutoropettajatoiminta

Tutoropettajien ohjaus ja tuki alueen opetushenkilöstölle järjestetyin koulutuksin ja tapaami-

sin.

AERO –toiminta

AEROjen (alueellinen erityisopettaja) antama konsultaatio ja koordinointi oppimisen tuen asi-

oihin

Avustajaresurssi

Avustajaresurssin käytön suunnittelu alueellisessa työssä hyödyntäen alueella olevaa tunte-

musta

Tuen rakenteiden joustavuus

Oppimisen tuen opetusjärjestelyt alueella, tilanteen mukaan resurssin liikuteltavuus huomioi-

den oppilaiden tuen tarve ja käytössä oleva resurssi

Tiedolla johtaminen

Oppimisen tukea arvioidaan käytössä olevilla tiedolla johtamisen välineillä; CAF, ZEF, Mitä

kuuluu kysely

UPO, NPDL

Kouluille kohdennettu valmennusohjelma, joihin alueen kouluja ohjataan suunnitelmallisesti

Tiimiyhteistyö

Alueelle muodostuneiden tiimien yhteistyö, mm. oppimisen tuen alueellinen tiimi

Verkostot, PHHYKY

Alueella toteutettu verkostoituminen moniammatillisesti, mm. alueelliset hyvinvointiseminaarit

Nivelvaihetyö

Nivelvaiheiden yhteistyön toteuttaminen päivitettyjen nivelvaiheprosessien mukaisesti, mm.

varhaiskasvatuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun

Selkeä koulupolku 0-9lk

Alueelle muodostuneet selkeät koulupolut koulujen kesken muodostaen eheän jatkumon;

perhe tietää, mihin kouluun koulupolku jatkuu.

Alueelliset erityisen tuen ryhmät

Alueille muodostuneita erityisen tuen ryhmiä, jotka järjestetty kouluille tuen tarpeessa olevien

oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen

Koulunuorisotyö

Jokaisella yhtenäiskoululla ja yläkoululla koulunuorisotyöntekijä, jonka työpanos tärkeä var-

haisen tuen toimi

12

Oppilaskuntien alueellinen yhteistyö

Koulujen oppilaskuntien säännölliset alueelliset tapaamiset, osallisuuden mahdollistuminen

oppilaille vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Kaupungissa toteutettu varhainen tuki

Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa

Varhaiskasvatuksen edustus mukana perusopetuksen oppimisen tuen kehittämistyössä ja

sen seurannassa.

Tuen rakenteiden joustavuus

Erityisen tuen resurssia kohdennettu keskitetystä alueelliseen käyttöön, mahdollistanut re-

surssien kohdentamisen koululle, joilla tuen tarvetta.

Tiedolla johtaminen

Varhaisen tuen toimien suunnittelussa hyödynnetty tiedolla johtamisen välineitä (CAF, ZEF,

mitä kuuluu kysely)

UPO –hanke, NPDL

Valmennusohjelmien suunnittelu kaupungissa koulujen toimintakulttuurin kehittymiseksi

Uusien tilojen suunnittelu

Uusien koulun tilojen ja rakennusprojektien osalta huomioitu joustavat oppimisympäristöt

Verkostot, PHHYKY

Oppimisen tuen osalta toteutettu moniammatillista yhteistyötä mm. PHHYKYn kanssa (Lape –

hanke)

Monialaisten asiantuntijaryhmien kehittäminen

Kehitetty uudenlaisia moniammatillisia asiantuntijoiden kohtaamisia, mm. draamakiertue, si-

mulaatio

Kuntoutustyöryhmä

Yhteistyö kuntoutustyöryhmän kanssa toiminut yhtenä varhaisen tuen toimena

Vanhempien vertaisryhmä

Lähdetty kokeilemaan vaativaa erityistä tukevien oppilaiden kohdalla heidän vanhemmilleen

järjestettävää vertaisryhmätoimintaa (mm. VETO –jaksolla olevien oppilaiden huoltajat)

Kehittämistyön aikana on annettu ohjausta niille henkilöille, joilla on vastuuta tai keskeinen rooli toi-

menpiteiden eteenpäin viemiseksi. Näille ”avainhenkilöille” järjestetyn ohjauksen toteutus on koottu

liitteeseen (liite 3).

Lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien eteenpäin viemiseksi kokoontumiset sivistyk-

sen palvelualan, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän sekä 3. ja 4. sektorin toimijoiden kanssa on

koottu liitteeseen (liite 4).

13

3.4 Aluetyö

Kehittämiskohteena olevan aluetyön toteutus on vuoden 2018 osalta keskittynyt aluetyössä olevien

toimijoiden verkottumiseen ja yhteistyöhön. Alueellista erityisen tuen palveluverkkoa on edelleen kehi-

tetty tuoden erityisopetuksen resurssia lähikouluun. Toteutuneita toimia ovat olleet:

Verkostot ja toimijat aluetyöhön

Erityisopetuksen palveluverkon muotoutuminen alueelliseen ja koko kaupunkia palvelevaan

Resurssiohjaus

Verkostot ja toimijat aluetyöhön

AERO –toiminta

Alueellisten erityisopettajien eli aluekoordinaattoreiden toimintamallin toteutus tukea tarvitse-

vien oppilaiden opetusjärjestelyiden koordinoinnissa, erityisen tuen päätösten valmistelussa

ja opetushenkilöstölle annettavassa konsultaatiossa oppimisen tukeen.

Alueelliset rehtorikokoukset

Aluepäällikön johdolla kokoontumiset rehtoreiden kanssa alueellisesti. Oppimisen tuen alueel-

listen asioiden läpikäyntiä ja arviointia.

Päiväkodinjohtajien ja rehtoreiden yhteistyö

Alueellisia tapaamisia päiväkodinjohtajien ja rehtoreiden kesken aluepäällikön ja alueellisen

päiväkodinjohtajan johdolla.

Oppimisen tuen aluetiimi

Alueellisten oppimisen tuen tiimien perustaminen ja toiminnan käynnistäminen aluepäällikön

johdolla. Säännölliset tapaamiset alueella järjestettävän oppimisen tuen suunnitteluun.

VAEO, VEO nivelvaiheen yhteistyö

Yhteistyö AEROjen ja alueella olevien varhaiskasvatuksen erityisopettajien kanssa tukea tar-

vitsevien oppilaiden opetusjärjestelyiden suunnitteluun lapsen siirtyessä esiopetuksesta kou-

luun.

Erityisopettajien kokoontumiset

AEROn koordinoimana alueella olevien erityisopettajien yhteiset tapaamiset, kokemusten ja-

kamista, vertaisoppimista ja käytänteiden yhtenäistämistä.

Alueellinen hyvinvointiryhmä, hyvinvointiseminaarit

Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointityö luotujen verkostorakenteiden mukaisesti

Seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö

SRK yhteistyökumppanina toiminnan järjestämisessä alueella ja kouluissa

Ankkuritiimi

Poliisin ja sosiaalipalveluiden yhteistyö nuorien ongelmiin puuttumisessa alueella

Nivelvaihetyö

Nivelvaiheyhteistyön toteuttaminen päivitettyjen nivelvaiheprosessien mukaisesti

14

Erityisopetuksen palveluverkko

Erityisopetuksen resurssin uudelleenjärjestelyn toisen aallon kohdentaminen lähikouluihin

Erityisopetuksen resurssi järjestetty kaupungissa uudella tavalla, pyritään lähikouluperiaattee-

seen

Kunkin erityistä tukea saavan oppilaan tuen tarve selvitetty yksilöllisesti tammi-helmi-

kuussa 2018

Selvitysten perusteella suunniteltu kullekin oppilaalle yksilöllisesti opetusjärjestely

maaliskuussa 2018 tulevalle lukuvuodelle

Toteutettu jokaisen nivelvaiheessa olevan erityistä tukea saavan oppilaan ja joilla

koulu vaihtuu opetusjärjestelyiden suunnittelu tulevalle lukuvuodelle jokaisessa Lah-

den koulussa huomioiden oppilaiden tuen tarpeet huhti-toukokuussa 2018

Erityisopetuksen resurssia siirretty sinne, missä erityisen tuen oppilaille on opetus jär-

jestetty lukuvuodelle 2018-2019.

Kaupunkitasoisen erityisopetuspalvelun kehittäminen

JALO –jakso

Uuden opetusmuodon toteutus alakouluikäisten vaativaa erityistä tukea tarvitsevien

oppilaiden tukemiseksi, joilla tunne-elämän ja psyykkisen voinnin tuen tarve koulun-

käynnin tukemiseksi. Opetus järjestetty Jalkarannan kouluun koko kaupunkia palvele-

vasti.

VETO –jakso

Yläkoulun oppilaille tarkoitettu uusi opetusmuoto, jolla tuetaan koulusta pois jättäyty-

neiden nuorten palaamista takaisin säännölliseen koulunkäyntiin. Opetus järjestetty

Tiirismaan koulun alaisuuteen koko kaupunkia palvelevasti.

Ali-Juhakkalan koulu

Ali-Juhakkalan koulun nimetyn yhteyshenkilön verkottuminen AERO –tiimin kanssa

Kanervikon koulu

Sairaalaopetuksessa olevan osaamisen hyödyntäminen konsultoivana työmallina JALO

–jakson toimintamalliin, verkottuminen AERO –tiimin kanssa

Mukkulan ja Kirkonkylän kouluilla järjestettävä kaupunkitasoinen erityisen tuen pal-

velu

Opetushenkilöstöltä esille tulleiden kehittämistarpeiden jäsentely. Opetushenkilöstön

opintomatka tutustumaan toisen kaupungin vaativan erityisen tuen järjestelyä.

Joustavat opetusjärjestelyt lähikoulussa

Opettajien itsensä suunnittelemien tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen toteutus lähikou-

lussa oppilaiden kyky huomioiden (opetusryhmään tuotu tuki, pienryhmään tuotu tuki, yksilö-

opetukseen tuotu tuki)

Resurssiohjaus

Alueelle suunnattujen resurssien pysyvyys ja niiden joustava liikuteltavuus mahdollistaneet käytäntei-

den syntymisen ja niiden ylläpidon

Alueellinen suunnittelutyö

Alueilla toteutettu suunnittelutyö aluepäälliköiden ja AEROjen koordinoimana, jolla ohjataan

resurssien jakautumista alueella. Alueellisen oppimisen tuen tiimin suunnittelutyö ja rehtorei-

den alueelliset kokoukset tuovat resurssien suunnittelulle moniammatillista näkemystä ja ko-

kemustietoa.

AERO –toiminta – aluepäällikkö

15

AEROjen ja aluepäällikön työparitoiminta resurssitarpeen kartoituksissa ja resurssien ohjaami-

sessa alueella koulujen kesken.

Resurssien joustava käyttö

Resurssien kohdentaminen vuosittain alueella ja alueellisen erityisen tuen palveluverkon

muotoutuminen

Alueavustaja -toiminta

Alueelle liikkuva avustajaresurssi, jota kohdennetaan tukea tarvitsevien oppilaiden tai opetus-

ryhmien akuutteihin tarpeisiin

Rehtoriyhteistyö

Jaettu tietoisuus alueen tilanteesta

Erityisen tuen opetusjärjestelyiden uudelleen organisoitumisen toteutumista on seurattu keräämällä

tietoa oppilaiden opetusjärjestelyistä ja tehostettua ja erityistä tukea saavien määrästä. Tukea tarvit-

sevien oppilaiden kokonaismäärä on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana.

Oppimisen tuen keskeinen kehittämisasia vuoden 2018 aikana on ollut mahdollistaa opettajien ver-

kostoituminen omalla palvelualueella. Tämän tarkoitus on ollut mahdollistaa opettajien osallisuus op-

pimisen tuen alueelliseen toimintaan, kokemusten jakamiseen ja vertaisoppimiseen. Liitteeseen on

koottu näiden tapahtumien toimet vuoden 2018 osalta (liite 5).

4 Kyselytulosten huomioiminen

Oppimisen tuen toteutumista seurataan vuosittain kerättävällä tiedolla. Tiedolla johtamisen välineitä ovat

CAF- kysely ja maakunnallinen kysely (toteutus vuorovuosin) sekä muut mahdolliset kyselyt, joita vuoden

aikana toteutetaan. Vuoden 2018 osalta on toteutettu maakunnallinen kysely, johon ovat osallistuneet

oppilaat, huoltajat ja koulujen opetushenkilöstö. Lisäksi toteutettiin kysely oppimisen tuen suunnitelman

keskeisimpien toimien toteutuksesta. Kysely kohdennettiin koulujen opetushenkilöstölle.

4.1 Maakunnallisen kyselyn keskeisimmät johtopäätökset oppimisen, kasvun ja hyvinvoin-

nin tukemisen osalta 2018

Tähän tuodut tulokset ovat poiminta maakunnallisen kyselytuloksen raportista vuodelta 2018. Henkilöstön näkökulmasta:

Resursseihin liittyvä tulosten heikkeneminen näkyy myös siinä, miten oppilaiden koetaan saavan tukea.

Arvio oli jo kaksi vuotta sitten laskenut edellisestä mittauksesta noin 5 %-yksikköä, nyt laskua oli tullut

13 %-yksikköä lisää. Ei toteutuvaksi tuen saamisen väitteen asettaa lähes puolet vastaajista. Ongelma-

tilanteiden haastavuuden kasvamisesta kertoo ehkä se, että arvio oppilaita koskevien ongelmatilantei-

den hoidon toimintatapojen selkeydestä on heikentynyt hieman, 24 % asettaa sen kehittämiskohteeksi.

Nivelvaiheisiin sovitut toimintatavat ovat vastaajien mielestä käytössä omassa koulussa hyvin. Hienoa

on, että arvio yksilökohtaisen oppilashuollon toiminnasta on parantunut vielä viime kertaisesta arviosta,

83% vastaajista on sitä mieltä, että se on omassa koulussa vahvuus. Yhteisöllisen oppilashuollon toi-

minnan onnistumista kysyttiin tässä kysymysmuodossa ensimmäistä kertaa ja 80% vastaajista pitää

sitäkin vahvuutena.

Huoltajien näkökulmasta:

Oppimisen riittävä tuki ja myönteinen suhtautuminen tukea tarvitseviin oppilaisiin nähdään edelleen

vahvuuksina, mutta molemmissa on tapahtunut laskua 5%-yksikköä noin 70%:n tuntumaan. Varhainen

puuttuminen koulunkäynnin ongelmiin jää suhteellisessa arvioinnissa aikaisempaa selvemmin

kehittämistehtävän puolelle, 23% vastaajista on tätä mieltä (kaksi vuotta sitten noin 17%). Selvää pa-

rannusta on havaittavissa näkemyksissä pääsystä terveydenhuollon, koulukuraattorin ja psykologin pal-

veluihin. Edelleen noin 80 % huoltajista kertoo, että heidän lapsensa käy mielellään koulua.

Oppilaiden näkökulmasta:

88 % 3.-10.-luokkien oppilaista vastasi saavansa koulun aikuisilta apua, jos on huolia. 97% 1.-2. –luok-

kien oppilaista kertoi saavansa apua tarvittaessa. 91% oppilaista vastasi saavansa tukea, jos heidän on

vaikea oppia jotain asiaa. Nämä ovat suhteellisessa arvioinnissa selkeitä vahvuuksia. Kouluterveyden-

hoitajalle pääsy on helpottunut oppilaiden vastausten mukaan selvästi kahden vuoden takaisesta. Nyt

84% oppilaista vastaa kouluterveydenhoitajalle olevan helppo päästä. Tässä on 6 %-yksikön nousu

edelliseen kyselyyn verrattuna. Suhteellisessa arviointituloksessa väitteet "Opettajilla on minulle aikaa"

ja "Minua kannustetaan koulussa" ovat kehittämiskohteita. Väitteelle: "Tulen mielelläni kouluun" antaa

yli 7 arvosanaksi 91% 1.-2. -luokkalaisista ja 74% 3.-10. -luokkalaisista. Lasten ja nuorten kasvu -vas-

tuualueen tavoite 70% ylittyi toista kertaa. Isompien oppilaiden kyselyssä tulos kuitenkin heikkeni hie-

man, ja suhteellisessa arvioinnissa asia on selvä kehittämiskohde. 1. - 2. luokan oppilaista 95% vastasi

itsellään olevan kavereita koulussa. Tämä väite on pienten oppilaiden kyselyssä selvä vahvuus.

Lahden tulosten osalta opetushenkilöstön jaksamisen varmistaminen ja tukeminen on nostettu Maa-

kunnallisen arvioinnin johtopäätöksissä seuraavien kahden vuoden kehittämiskohteeksi.

Kyselyn tulosten perusteella syntyneeseen huoleen opetushenkilöstön jaksamisesta voi vastata resurs-

sien oikealla mitoittamisella ja niiden oikealla sijoittelulla. Tärkeitä keinoja henkilöstön jaksamisen tu-

17

kemisessa ovat myös konkreettinen panostaminen opetushenkilöstön työhyvinvointiin, ja koulutusmah-

dollisuuksien tarjoaminen sekä uuden opetussuunnitelman toimintakulttuurin muodostamiseen että

tuen tarpeessa olevien oppilaiden ohjaamiseen.

Onnistumalla tässä kehittämiskohteessa voimme vaikuttaa moneen muuhun kyselyssä kehittämiskoh-

teiksi jääneeseen asiaan. Hyvinvoiva koulunhenkilökunta jaksaa paremmin tarjota oppilaille heidän

tarvitsemaansa tukea ja huolehtia siitä, että oppimistilanteissa työrauha säilyy.

4.2 Opetushenkilöstölle kohdennetun kyselyn tulokset oppimisen tuen suunnitelman keskeisistä

toimista

Oppimisen tuen kysely toteutettiin marraskuussa 2018. Kyselyyn vastanneita opettajia, avustajia ja reh-

toreita oli yhteensä 180. Vastauksia tuli tasaisesti kaikilta kolmelta alueelta (pohjoinen, itä, etelä). Ky-

selyssä pyydettiin näkemyksiä viimeisen kahden vuoden aikana olleisiin keskeisimpiin oppimisen tuen

suunnitelman kehittämisasioihin. Näitä olivat resurssit, kootuista verkostoista saatu konsultaatio, osaa-

mistarpeet ja samanaikaisopetuksen toteutus. Lisäksi tiedusteltiin kokemuksia opetustilojen hyödylli-

syydestä opetuksen toteuttamiselle.

Opetushenkilöstöstä 51% kokee lukuvuoden aikana opetusryhmässä käytettävän aikuisresurssin riittä-

vyyden hyvänä tai kohtalaisena. Parannettavaa on henkilöstöresurssin koulukohtaisen käytön suunnit-

teluun osallistumisesta, jossa vastaajista hieman yli puolet kokee, ettei ole voinut osallistua koulussaan

käytössä olevan henkilöresurssin suunnitteluun.

Opetushenkilöstöltä kysyttiin saamastaan konsultatiivisesta tuesta oppilaan tunne-elämän ja psyykki-

sen hyvinvoinnin tukemiseen. Vastaajista 31% kokee saaneensa tukea, 55% ei koe saaneensa tukea ja

14% ei ole kokenut tarvetta tukeen. Keskeisimmät toimijat, joilta apua on saatu, ovat olleet oppilas-

huollon palvelut, koulun oma erityisopettaja ja oman kouluyhteisön kollegiaalinen tuki. Myös kodin ja

koulun yhteistyö on koettu merkittäväksi. Parannettavaa on siten, kuinka tarjolla oleva konsultatiivinen

tuki saataisiin kattamaan nykyistä laajemmalle henkilöstölle. Myös yhtenä ennaltaehkäisevänä keinona

oppilaiden tunne-elämän ja psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen kouluja on ohjattu käyttämään tunne-

ja sosiaalisten taitojen harjoitusohjelmaa. Käytetyimpiä ohjelmia tällä hetkellä ovat Kiva –koulu, positii-

visen pedagogiikan opetusmateriaalit, Lions Quest ja Mielenterveysseuran Hyvää mieltä yhdessä. Vas-

taajista puolet kertoi käyttävänsä ohjelmaa. Parannettavaa on siten, kuinka opetussuunnitelman mu-

kainen tunne- ja sosiaalisten taitojen harjoittaminen toteutuu jokaisen opetusryhmän kohdalla.

Henkilöstön osaamisen osalta vastaajat kokevat saaneensa suurimman tuen työyhteisöstä ja rehtoril-

taan. Myös AEROjen ja Tutoreiden tuki koetaan tärkeänä. Pääosa vastaajista kokee saaneensa vahvis-

tusta osaamiseensa osallistumalla VESO –koulutuksiin ja muihin koulutuksiin. Keskeisimmiksi koulutus-

tarpeiksi jatkossa koetaan tukea tarvitsevien oppilaiden ja haastavasti käyttäytyvien kohtaamiseen, maa-

hanmuuttajaoppilaiden erityistarpeisiin ja eriyttämisen erilaisiin menetelmiin. Myös opettajien keskinäi-

seen yhteistyöhön kaivataan koulutusta.

Samanaikaisopetus on yksi oppimisen tuen suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä. Vastaajien

mukaan kouluissa on suurelta osin mahdollistunut samanaikaisopetuksen toteuttaminen. Hyvinä puo-

lina samanaikaisopetuksessa nähdään osaamisen, ideoiden ja vastuun jakaminen, mahdollisuus oppia

toiselta kollegalta ja oppilaiden mahdollisuus saada opetusta erilaisten aikuisten ohjauksessa. Myös

suurien opetusryhmien jakaminen pienempiin ryhmiin onnistuu samanaikaisopetuksen keinoin. Kehi-

tettävää on vielä osalla kouluista yhteisen suunnitteluajan löytymisessä, tilojen soveltuvuudessa ja hen-

kilökemioiden ja näkemysten yhteensovittamisessa. Löytyneitä ratkaisuja ongelmiin on ollut viikoittai-

nen suunnitteluaika, lukujärjestyksen palkitus, opetusryhmien väliset oppilasryhmittelyt sekä yhteiset

keskustelut, jotka ovat tuoneet työyhteisöön ratkaisuja.

Vastaajista 72% kokee, että tilaratkaisut vaikeuttavat tukitoimien toteutusta. Merkittävimpiä haasteita

tilojen vaikutuksista tukitoimien toteutukseen ovat eriyttämistilojen puute, tilojen ahtaus, väistötiloissa

18

toimiminen tai aikuisresurssin riittämättömyys opetusryhmän jakamiseen useampaan tilaan. Vaikka on-

gelmia tiloissa nähdään, opetustilojen muunneltavuuden koki 44% vastaajista mahdollisena. Myös 64%

vastaajista on sitä mieltä, että koulun tilaratkaisut mahdollistavat yhteisopettajuuden.

Johtopäätökset

Yhä useammalla koululla on lähdetty tekemään näkyväksi niitä onnistumisia ja opetuksen toteutusta-

poja, joilla tuetaan oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä. Näitä hyviksi koettuja opetustapoja ja pilot-

teja tulee jatkaa, jolloin ”hyvä tarttuu”. Tällä tarkoitetaan sitä, että mahdollistetaan henkilöstölle myös

jatkossa onnistuneiden kokemusten jakaminen. Samanaikaisopetuksen toteutusta tulee jatkaa ja sa-

malla entistä enemmän kiinnittää huomiota toteutuksen tarkoituksenmukaisuuteen. Jotta oppimisen

tuen suunnitelman tavoitteiden saavuttaminen jatkuisi, tarvitaan edelleen ymmärryksen ja osaamisen

lisäämistä. Eritoten yläkoulun opettajien ohjaus ja tukeminen on huomioitava. Henkilöstö hyötyy myös

konkreettisesta tukimateriaalista ja kaikesta matalalla kynnyksellä mukaan mahdollistavasta toimin-

nasta. Tilojen osalta, tila ei sinällään ole este asioiden toteuttamiselle.

19

5 Toteutus vuonna 2019

Oppimisen tuen suunnitelman päätavoitteena on antaa jokaiselle oppilaalle riittävä tuki riittävän aikaisin

yhdessä ikätovereiden kanssa omassa lähikoulussa. Tämän tavoitteen saavuttamista tuetaan jatkamalla

kehittämistyötä vuoden 2019 aikana kolmen kehittämiskokonaisuuden osalta, joita ovat

1) Osaamisen kehittäminen

2) Varhainen tuki

3) Aluetyö

Kehittämiskokonaisuuksien toimenpiteillä tuetaan koulujen toimintakulttuurin kehittämistyötä ja osallis-

tavan koulun toteutumista. Vuoden 2019 aikana kehittämiskokonaisuuksien toimenpiteiden toteutus

etenee seuraaviin taulukkoihin ja kappaleisiin esille tuoduin toimin. Toimissa on huomioitu vuoden 2018

aikana aloitetut toimet. Täten mahdollistetaan lukuvuoden 2018-2019 toiminnan eheän kokonaisuuden

muodostuminen

20

Kehittämiskohde 1: Osaamisen kehittäminen Kehittämiskohteen toteuttaminen tehdään suunnitelmassa olevin toimenpitein. Opetushenkilöstön osaamista ja työn kuormittavuutta seurataan kyse-

lyin, kehityskeskusteluin, maakunnallisen arvioinnin avulla ja alueellisesti järjestettävien tapaamisten kautta. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2019

aikana etenee seuraavasti:

Toimenpide Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta

Toimenpide 1.1: Osaa-

mista jaetaan samanai-

kais- ja tiimiopettajuuden

keinoin

Jakamalla enemmän

*Jatketaan samanaikaisopetuksen, tiimiopettajuuden toteutusta

*Yhteistoiminnallisen oppimisen/opetuksen toteutus kouluissa,

jatketaan vuoden 2019 aikana

* kokemusten jakamista alueellisissa tilaisuuksissa 2019, huo-

mioidaan aikaisempaa enemmän luokan- ja aineenopettajien

sekä avustajien kutsuminen tilaisuuksiin (AEROt ja Tutor –opet-

tajat koordinoi)

Koulujen opetushenkilöstö,

rehtorit

AEROt ja Tutor -opettajat

CAF, koulujen vuosisuunnitel-

mat, alueelliset tilaisuudet

Jaetun johtamisen toteuttamista

*Jokaisessa koulussa jaetun johtamisen rakenteet

* Opettajatiimit muodostettu pedagogiikan toteutusta tukien,

mennään kohti tiimirakennetta, joka palvelee opetuksen suun-

nittelua ja toteutusta. Jaetaan tiimien kokemusoppimista mm.

Tiimimestarikoulutuksella ja kouluvierailuilla jatketaan vuo-

den 2019 aikana


rehtorit, aluepäälliköt

CAF, koulujen vuosikertomuk-

set

Oppimisympäristöt tukemaan yhteisopettajuutta

*Koulun oppimisympäristön tarkastelu ja yhteistyön esteiden

poistamista, joustava tilankäyttö ja eriyttämisen mahdollisuudet



rehtorit

CAF, maakunnallinen kysely

Samanaikaisopetuksesta yhteiseen opettajuuteen

*Lukuvuosisuunnitelmaan tavoitteellinen suunnitelma samanai-

kaisopetuksen toteutuksesta, kouluilla suunnittelu osana KIKY

ja YS –aikaa Lukuvuosisuunnitelmaan 2019-2020

*Samanaikaisopetuksen malli koululla esiteltävissä, mallin esit-

telyä koulujen valmennuskoulutuspäivissä ja yhteistapaamisissa

*tilauskoulutus samanaikaisopettajuuteen toteutus kevät-

syksy 2019

*Aluetyössä toteutetut yhteistapaamiset, vertaiskokemuksen ja-

kamista jatketaan vuoden 2019 aikana



koulujen lukuvuosisuunni-

telma

Toimenpide 1.2: Anne-

taan tukea ja ohjausta

vanhemmille ja opetus-

henkilöstölle Nepsy –asi-

oissa

Lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattihenkilöstölle ohjausta

arjen tilanteisiin

* Hyvinvointikuntayhtymän osalta kehittämistyön jatkaminen

NEPSY –ohjauksen osalta suunnittelun jatkamista HYKYn toi-

mijoiden ja OOOT –työryhmän kanssa vuoden 2019 aikana,

Nepsy –koulutus HYKYn koordinoimana

*Alueelliset hyvinvointiryh-

mät, Sivistystoimiala,

PHHYKY

Maakunnallinen arviointi, van-

hemmat

21

* Alueellisessa peda –kahvilassa kokemusten jakaminen (AERO

ja Tutor –opettajat koordinoi), AEROn ja Tutor –opettajien kon-

sultaatio kouluille

* Koulutuksen järjestäminen tunne- ja sosiaalisten taitojen ohjel-

mien käyttöön, alueilla esittely eri tunne- ja sosiaalisten taitojen

ohjelmista ala-ja yläkouluun toteutus kevät 2019 (AEROt/Tu-

toropettajat järjestäjinä)

*Opetushenkilöstö

* AEROt ja Tutor -opettajat

Toimenpide 1.3:

Kehitetään vaativan eri-

tyisen tuen osaamista

Vaativan erityisen tuen oppilaiden opettaminen

* Yhteisopettajuuden toteutus

*Alueellisen kouluavustajan käyttö vaativaa erityistä tukea tarvit-

seville oppilaille yleisopetuksen ryhmässä osana saatua valtion-

avustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä

*Koulujen opetushenkilöstö,

rehtori

*Aluepäällikkö

Koulujen vuosisuunnitelmat

Näiden oppilaiden opettamiseksi tuetaan kyseisen opetushenki-

löstön työtä

*Työtilojen turvallisuuden huomioiminen

*Opettajat/avustajatiimien muodostamiset keväällä 2019 tule-

valle lukuvuodelle

*Työnohjaus kohdennetusti jatketaan vuoden 2019 aikana

*Kaupunkitasoisesti järjestettävän vaativan erityisen tuen osalta

opetushenkilöstön verkostoitumisen ohjaus ja säännölliset ta-

paamiset nimettyjen vastuuhenkilöiden koordinoimana vas-

tuuhenkilöiden nimeäminen tammi-helmikuu 2019, toteutus

vuoden 2019 aikana

*rehtori

*opetushenkilöstö, rehtorit

*moniammatillinen verkosto

*aluepäälliköt

*Nimetyt AEROt, nimetty sai-

raalaopetuksen edustaja,

moniammatillinen verkosto

Koulujen vuosisuunnitelmat

Opetuksen edellyttämää osaamista kehitetään

*Vaativa erityinen tuki –koulutuspäivään osallistuminen, OPH

(linkitys valtakunnalliseen verkostoon)

*VIP verkoston tilaisuudet nimetyille vastuuhenkilöille (maakun-

nallinen)

*ART –tilauskoulutuksen toteutus vuoden 2019 aikana

*Benchmarking toteutus vaativaa erityistä tukea antavaan kou-

lukohteeseen

* Avustajille kohdennettu koulutus; vuorovaikutus ja mielenter-

veysosaaminen vuoden 2019 aikana

*koulun opetushenkilöstö,

opetuksen palvelupäällikkö,

aluepäälliköt, nimetyt VIP

verkoston vastuuhenkilöt

Toimenpide 1.4:

Luodaan pedagogisen

tuen osaamismalli

Luodaan pedagogisen tuen osaamismalli

*Osaamisen tarvekartoitusten päivitys

tammikuu 2019, kehityskeskustelut vuoden 2019 aikana

* Koulujen ja alueellisten suunnitelmien toteutusta ja päivitystä

osaamiskartoituksessa saatujen tietojen mukaisesti

mahdollinen rahoitushakemuksen jatko vuodelle 2020-2021

*Koulutuksien toteutusten jatkaminen opettajille ja avustajille

https://peda.net/lahti/tl/tl

*Koulun opetushenkilöstö,

rehtorit, projektipäällikkö

(digi)

*opetuksen palvelupäällikkö

kehityskeskustelut, koulutuk-

sista kerätty palaute

https://peda.net/lahti/tl/tl

22

*Tutoropettajille suunnattu verkkokoulutuksen haltuunoton kou-

lutus kevät 2019

*toimintakulttuurin kehittäminen kouluilla tukien osaamisen ja-

kamista

alueellisesti järjestettävä koulutus 16.2.2019

koulujen valmennusohjelma; oppiva verkosto –koulutusten

jatkaminen vuoden 2019 aikana

*projektipäällikkö (digi)

*Perusopetuksen johto, reh-

torit

23

Kehittämiskohde 2: Varhainen tuki Varhaisen tuen kehittämiskohteen toteutus tehdään osana opetusryhmässä, koulussa, alueella ja kaupungissa toteutettavaa toimintaa. Koulun toi-

minnan osalta on tärkeää, että koulussa toteutetaan jaettua johtajuutta, jonka avulla koordinoidaan koulussa tukitoimien toteutusta ja varhaisen tuen

toimia. Varhaisen tuen toteutumista seurataan aluerehtorikokouksissa 2-3 krt vuodessa, alueellisten hyvinvointiryhmien kokoontumisissa, kokemuksia

jakamalla alueellisissa tapaamisissa sekä keväällä 2019 toteutettavan Caf- arvioinnista saaduin tiedoin. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2019 ai-

kana etenee seuraavasti:

Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta

Toimenpiteet opetusryh-

mässä 2.1:

Tuki on oikea-aikaista ja

tilanteen mukaan jousta-

vaa

Opetuksen keskiössä on oppijalähtöisyys ja osallisuus

*Toteutus osana opetussuunnitelmaa, yhteistoiminnallisuuden

toteutus opetuksessa, oppimisessa ja koulun henkilökunnan yh-

teistyössä, ryhmädynamiikka

Tiimityön vahvistaminen opetusryhmässä,

nivelvaiheissa ryhmäytykset elokuu 2019, varmistetaan ryh-

mädynamiikan toteutuminen

* Vuorovaikutustaitojen harjoittaminen, dialogisuus hyvinvoin-

nin tasa-arvo –hankkeen toteutus vuoden 2019 aikana

*Opetushenkilöstö, rehtorit,

koulun oppilaskunta, oppilas-

huollon henkilöstö


mat ja –kertomukset, maakun-

nallinen arviointi

Tuki tuodaan oppilaan luo

*Varhaisen tuen seulonnan toimintatavat käytössä OPS2016, di-

gitaalisten materiaalien hankinta (mikäli päivityksiä saatavilla

vuoden 2019 aikana)

*Samanaikaisopetuksen/ yhteisopettajuuden toteuttaminen,

tuen tuominen oppilaan opetusryhmään, joustavat ryhmittelyt

*Oppituntien rakenne, koulupäivän rakenne tukee OPSin toteu-

tusta

*Oppilashuollon toteutuminen

Jatkuvaa, rehtorilla vastuu


oppilashuollon henkilöstö,

koulun oppilaskunta



nallinen arviointi

Eriyttämistä ja opetusmenetelmiä toteutetaan tarkoituksenmu-

kaisesti

*Opetustilojen muunneltavuus

* struktuuri opetuksen toteutuksessa

*Monipuolisten ja joustavien opetusmenetelmien käyttö, osaa-

mista jaetaan henkilöstön kesken, YS –aika ja tiimirakenteet

*Tehostetun tuen tukitoimien kehittäminen ja mallintaminen

*Tukiopetuksen toteuttaminen tuntikehyksessä

jatkuvaa


aluekoordinaattorit, koulun

oppilaskunta



nallinen arviointi

24

Toimenpiteet kouluyhtei-

sössä 2.2:

Toimintakulttuurin kehit-

täminen

Yhteistoiminnallisuus luonteva osa toimintakulttuuria

*Toimintakulttuurin rakentamista koulussa yhteistoiminnallisten

periaatteiden mukaisesti, koulun asiantuntijuuden hyödyntämi-

nen

jatkuvaa yhteistyön mahdollistamista, vanhempien osallista-

mista ja tiedostamista koulun toimintakulttuurista

Opetushenkilöstö, rehtorit,

oppilaat, vanhemmat, oppi-

lashuollon henkilöstö



nallinen arviointi

Koulussa toteutetaan jaettua johtajuutta, jonka avulla tuetaan

oppivaa koulua

*YS –ajan suunnitelmallinen käyttö, esiteltävissä

*Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen

*Kokemusten jakaminen alueellisissa tapaamisissa

jatkuvaa


koulun johtoryhmä



nallinen arviointi

Oppilaiden tunne- ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan

*Tunne- ja sosiaalisten taitojen systemaattinen harjoitusohjel-

mien käyttö, oppiaineisiin sisällytettynä tunne- ja sosiaalisten tai-

tojen harjoittaminen

jatkuvaa, tuodaan ohjelmia tietoiseksi henkilöstölle keväällä

2019 järjestettävässä esittelytilaisuudessa AEROjen/tutoropet-

tajien koordinoimana

*Kiusaamisen puuttumisen toimintamalli käytössä jokaisessa

koulussa jatkuvaa

*Oppilaiden kaverisuhteita vahvistetaan suunnitelmallisesti jat-

kuvana koulun toimintatapana

Opetushenkilöstö, rehtorit

oppilashuoltohenkilöstö

CAF, maakunnallinen arviointi

Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan

*Vanhempainillat yhteistoiminnallisin periaattein

*Vanhempien mukaanotto koulun toiminnan suunnitteluun

jatkuvaa


vanhemmat, vanhempainyh-

distykset ja toimikunnat



nallinen arviointi

Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja välineet

*Jatkuva koulun tilojen hyödyntäminen, muuntelu, esteettömän

työskentelyn mahdollistaminen, työrauhan huomioiminen tilojen

ja kalusteiden käytössä

* Ajantasaisten sähköisten oppimisalustojen aktiivinen hyödyn-

täminen oppimisessa, tuoda tietoiseksi myös kodin ja koulun yh-

teistyön kautta

jatkuvaa


oppilaskunta, tilakeskus



nallinen arviointi

Toimenpiteet alueella

2.3:

Alueellinen oppimisen tuen toiminta on koordinoitua luotujen

verkostojen ja vastuuhenkilöiden kautta

*Päivitettyjen nivelvaiheiden prosessien toteutus jatkuvaa

*Aluepäällikkö, aluekoordi-

naattorit, yhdysopettajat,

*varhaiskasvatuspalvelut,

perusopetuspalvelut

Alueellisten hyvinvointiryhmien

toimintasuunnitelmat, koordi-

noinnin toteutuminen

25

Oppimisen tukea koordi-

noidaan alueellisessa

työssä

* Alueella toteutettavan koordinointityön toteutus oppimisen

tuen opetusjärjestelyiden suunnittelemiseksi yhteistyössä alue-

päällikön, aluekoordinaattoreiden, alueellisen päiväkodinjohta-

jan ja tarvittavien koulun yhdysopettajien/varhaiskasvatuksen

erityisopettajien ja rehtoreiden/PK –johtajien kanssa

Oppilaiden ja vanhempien osallisuutta alueelliseen toimintaan

toteutetaan

*Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön toteutus jatkuu vuoden

2019 aikana

*Perhekeskustoiminnan käynnistäminen, toimenpiteiden toteu-

tus vanhemmille suunnatussa vertaisryhmätoiminnassa 2019

* LN alueellisten hyvinvointisuunnitelmien toteutus vuoden

2019 aikana

*Oppilaskunnat

*koulujen vanhempainyhdis-

tykset, koulun opetushenki-

löstö, alueen rehtorit


Alueella olevien voimavarojen joustava kohdentaminen

*resurssien liikuteltavuuden, koulujen työskentelyolosuhteiden

ja oppilaiden/henkilöstön hyvinvoinnin tilanteen arviointi alueelli-

sissa rehtorikokouksissa 2-3krt/vuosi

*tilasuunnittelu jatkuvaa

* aluepäälliköt, rehtorit, tila-

palvelut

CAF, maakunnallinen arviointi,

koottu tieto rehtoreilta

Toimenpiteet kaupun-

gissa 2.4:

Toiminta lähikouluperi-

aatteen toteutumisen tu-

kemiseksi

Opetusjärjestelyjä toteutetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti

*Oppilaat ohjataan oman palvelualueensa kouluun (nivelvai-

heet, oppilaan tuen tarpeen muutokset). Koulut toteuttavat yh-

teistyötä, mikäli oppilas tarvitsee oman palvelualueen sijasta

kaupunkitasoisesti järjestettyä opetusta. jatkuvaa

*Eheiden koulupolkujen toteutus palvelualueelle, alueellisen

mallin kehittämistä edelleen tukea tarvitseville oppilaille

suunnittelua tammi-maaliskuu 2017

*Henkilöstön perehdyttäminen nivelvaiheen käytänteisiin jatku-

vaa

*aluepäälliköt, aluetyön toi-

mijat, perusopetuspalvelut,

varhaiskasvatuspalvelut


Resursseja kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja tasa-arvoi-

sesti

*Koordinointi laaditun aikataulun mukaisesti, resurssien mukai-

nen opetusjärjestely tulevalle lukuvuodelle 2019-2020

*Maahanmuuttajaoppilaiden tuen tarpeiden huomioiminen re-

surssien kohdentamisessa alueella

tammikuu-maaliskuu 2019

*resurssien liikuteltavuuden arviointi ja tilasuunnittelu alueelli-


*aluepäälliköt, rehtorit, pe-

rusopetuspalvelut

Resurssien liikuteltavuus

26

Aluetyötä ohjataan

*Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen säännöllinen kehittämi-

nen jatkuu vuonna 2019, aluetyön ohjaus ja seuranta

*Lasten ja nuorten kasvun

vastuualueen johto ja asian-

tuntijat, oppilashuoltopalve-

lut


Henkilöstön osaamista kehitetään

*Suunnitelman toimenpiteiden toteutuksen ohjaus, seuranta ja

tuki toimijoille luotujen vuosikalentereiden mukaisesti (koordi-

noinnin, aluetyön, hyvinvointityön tuki olemassa olevin tiimira-

kentein) jatkuvaa




lut


Toteutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä

*Kaupunkitasoista työtä tekevien poikkihallinnollisten toimijoi-

den yhteistyö

jatkuvaa 2019

*Hyvinvoinnin poikkihallinnollisen yhteistyön toteutus kaupun-

gissa olevin ohjaavin suunnitelmin/toimin


vastuualue, oppilashuolto-

palvelut, PHHYKY

Indikaattorit, kouluterveysky-

sely, CAF, maakunnallinen ky-

sely, muut kyselyt

27

Kehittämiskohde 3: Aluetyö Kehittämiskohteena olevan aluetyön toteutus keskittyy alueella olevien luotujen aluetiimien verkostomaisen yhteistyön toteuttamiseen ja erityisope-

tuksen palvelualueille muodostuneen opetuksen järjestämiseen. Aluetyön toteutumista arvioidaan ja seurataan keräämällä tietoa oppilaiden opetus-

järjestelyistä, erityisopetuksen kohdentumisesta, oppilaiden tuen tarpeen määristä, aluetyön yhteistapaamisten ja alueellisten rehtorikokousten avulla.

Vuoden 2019 aikana hyödynnetään myös kouluilla tehtyä Caf -arviointia. Toimenpiteiden toteutus vuoden 2019 aikana etenee seuraavasti:

Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Seuranta

Toimenpide 3.1:

Verkostot ja toimijat

aluetyöhön



*Alueellisten tiimirakenteiden toteutus

tarkennetaan alueellisen oppimisen tuen tiimin koostumusta

tuomalla vakituiseksi jäseneksi tiimiin aluepäiväkodinjohtaja ja

alueen koulussa työskentelevä OPO, alueellisen oppimisen tuen

tiimien toiminnan jatkaminen vuoden 2019 aikana

alueellisten hyvinvointiryhmien toiminta jatkuu vuonna 2019

alueellisen vuosiaikataulun täydentämistä ja päivittämistä

alueellisten rehtorikokousten ja päiväkodin johtajakokousten

jatkaminen vuoden 2019 aikana

*Alueellisen oppimisen tuen mallin suunnittelu jatkuu 1. tammi-

maaliskuussa oppilaskohtaisista selvityksistä saatua tietoa hyö-

dyntäen, 2. koululla huhti-toukokuussa toteutettavan suunnitte-

lun mukaisesti tulevalle lukuvuodelle

*Koulujen johtorakenne käytössä, pedagogisten asioiden oh-

jaustiimin muodostaminen tarvittaessa

*Aluekoordinaattorimallin arviointi ja kehittäminen edelleen vas-

taamaan tarvetta kevät 2019

*aluepäälliköt, aluetyön tii-

mit

*rehtorit, koulujen johto-

ryhmä

*opetuksen palvelupäällikkö,

aluepäälliköt, AEROt


koulujen vuosisuunnitelmat/-

kertomukset


toteutetaan

*Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön suunnittelu ja toteutus

jatkuvaa

*Vanhemmille järjestettävien teemapäivien/ osallisuuden suun-

nittelu ja toteutus jatkuvaa

*Oppilaskunnat



löstö


koulujen vuosisuunnitelmat/-

kertomukset

Toimenpide 3.2:

Uudelleen järjestellään

erityisopetuksen palvelu-

verkko

Kaupunkitasoinen erityisopetus

*Aistimonivammaisten, vaikeasti kehitysvammaisten ja autistis-

ten opetusjärjestelyjen suunnittelu osana Renkomäen monitoi-

mitalon hankesuunnitelman valmistelua

*Sairaalaopetuksen toisiin toimitiloihin siirtyminen (entinen sai-

raanhoito-oppilaitoksen tilat), sairaalaopetuksesta konsultoivaa

ja koordinoivaa tukea Lahden vaativan erityisen tuen verkostoon

*Aluepäälliköt, perusopetus-

palvelut

Erityisopetusjärjestelyiden uu-

delleen organisoinnin toteutus,

CAF

28

kehitetään edelleen. Vuoden 2018 aikana aloitetun vaativan eri-

tyisen tuen kehittämistyön jatkaminen ja sairaalaopetuksen toi-

minnan kehittäminen valtakunnallisen sairaalaopetuksen kehit-

tämistyön linjausten mukaisesti. Kootun työryhmän työn jatkami-

nen, yhteys työryhmästä valtakunnalliseen vaativan erityisen

tuen kehittämistyöhön jatkuu

*Tunne-elämän vaikeudet 1-6lk, Jalkaranta-Rakokivi -toimitilat,

perhekeskustoiminnan kanssa kehittämistyön käynnistäminen

toteuttaen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa

Toiminnan kehittämistä jatketaan nimetyn työryhmän koordi-

noimana vuoden 2019 aikana, opetushenkilöstön kouluttamista

ART –toimintamalliin. Opetuksen toteutus Jalkarannassa ja Ra-

kokivessä.

*Tunne-elämän vaikeudet 7-9lk

toiminnan kehittämistä edelleen Launeen koulussa sijaitse-

van erityisen tuen ryhmän osalta, monialaisen verkostotyön ke-

hittäminen osana perhekeskustoimintaa

Toiminnan kehittäminen yhteistyössä PHHYKYn kanssa Tiiris-

maan koulussa sijaitsevat erityisen tuen ryhmän osalta vuoden

2019 aikana ns. ”Veto –mallin” jatkamiseksi tukien syrjäytymis-

vaarassa olevia nuoria ja tukien heitä säännölliseen koulunkäyn-

tiin.

* Kehitysvammaisten opetus Mukkulassa ja Kirkonkylässä jat-

kuu, toiminnan kehittämistä edelleen ja vertaisverkoston yhteis-

tapaamisin ottamalla verkostoon mukaan Ali-Juhakkalan koulu,

verkoston yhteistapaamisia koordinoi AEROt

Aluetta palveleva erityisopetus

*Alueella järjestettävän oppimisen tuen mallin suunnittelu ja eri-

tyisen tuen oppilaan opetusjärjestelyiden suunnittelu/koordi-

nointi 1-9lk, kts. liitteet 9-10 ja 12, aluepäällikön johdolla alu-

eelle suunnatuin resurssein

*Aluetta palvelevan joustavan perusopetuksen toiminnan kehit-

täminen osana JOPO –hanketta. Kärpäsen koulun JOPO –ryhmä

siirtyy Salpausselän koululle, JOPO –ryhmien kokonaismäärä py-

syy ennallaan. Kansainvälisen JOPO –seminaarin järjestäminen

yhteistyössä OPH:n kanssa syksyllä 2019.


palvelut

CAF, resurssien liikkuvuuden

seuranta

Toimenpide 3.3:

Resurssiohjaus

*Kohdennetaan nykyisiä olemassa olevia keskitetyn erityisope-

tuksen resurssia alueelliseen käyttöön porrastaen vuosien

2017-2019 aikana.


palvelut

CAF, resurssien liikkuvuuden

seuranta

29

Kolmannen resurssien siirron toteutus elokuussa lukuvuo-

delle 2019-2020 (koskee perusopetuksensa päättävien oppilai-

den erityisen tuen neljän opetusryhmän resurssin kohdenta-

mista alueelliseen käyttöön)

Alueellisen oppimisen tuen tiimityön kehittäminen resurssioh-

jauksen tueksi (koulun erityisopetushenkilöstön ja rehtorin yh-

teistyön merkitys, alueellisen oppimisen tuen tiimin yhteistyön

merkitys kouluihin)

30

6 Tiedottaminen

Oppimisen tuen asioita käsitellään/tietoa jaetaan:

1) Tiedottein

2) Yhteistapaamisin

3) Sähköisissä ympäristöissä

Tiedotteet

marras-joulukuu 2018

tiedote varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja koulujen opetushenkilöstölle erityisen

tuen oppilaiden opetusjärjestelyjen suunnitteluun tulevalle lukuvuodelle

tammikuu 2019

tiedote koteihin tulevien koululaisten osalta

tiedote oppimisen tuen suunnitelman toimeenpanosta

Helmikuu

informointi henkilöstölle prosessin kulusta henkilöstöasioissa

Maaliskuu

informointi henkilöstölle muutostarpeista ja henkilöstöasioista

informointi tulevan lukuvuoden 2018-2019 erityisen tuen opetusjärjestelyistä

Syksy

perusopetuksen uutiskirjeen asiat

Joulukuu-tammikuu 2020

tiedote oppimisen tuen suunnitelman 2017-2019 toteutumisesta

Yhteistapaamiset

aluepajat

peda –kahvilat

aluetiimien kokoontumiset

alueelliset rehtorikokoukset, rehtorikokoukset

työryhmien kokoontumiset, sidosryhmien kokoontumiset

koulujen pajat

koulutukset

Järjestettävät tilaisuudet eri kohderyhmille

Sähköiset ympäristöt

Office365 –ympäristö

Lahden netti –sivusto www.lahti.fi

Lahden pedanet –ympäristö

Perusopetuksen uutiskirje

Wilma

http://www.lahti.fi/

31

Liitteet:

Liite 1: Kehittämistyön koordinoinnin toteutuminen työryhmien osalta vuonna 2018

Tilaisuus osallistujat määrä

4.1.2018 Oppimisen tuen kokous AEROt, aluepäälliköt, erityisopetuk-

sen suunnittelija, sihteerit

13

2.2.2018 UPO –Lahti suunnittelukokous aluepäälliköt, asiantuntijatiimin

edustus

5

9.2.2018 UPO –Lahti ohjausryhmän kokous ohjausryhmän jäsenet 13

13.2.2018 JOPO –toiminnan kehittämiskokous JOPO –hankkeen työryhmä 10

16.2.2018 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-

man työryhmän kokous

Nimetty työryhmä n. 15

9.3.2018 UPO –Lahti ohjausryhmän kokous ohjausryhmän jäsenet 13

9.3.2018 Oppimisen tuen työryhmän kokous nimetyn työryhmän jäsenet 9

24.4.2018 Oppimisen tuen työryhmän kokous nimetyn työryhmän jäsenet 9

7.5.2018 OOOT –työryhmä, LAPE -hanke LAPE –hankkeen työryhmä 15

7.6.2018 OOOT –työryhmä, LAPE -hanke LAPE –hankkeen työryhmä 15

8.8.2018 OOOT–työryhmä, LAPE -hanke LAPE –hankkeen työryhmä 15

15.8.2018 VETO –työryhmän kokous VETO –toiminnan kehittämisestä

vastaavat

4


vastaavat

4

28.8.2018 Monialainen verkosto vaativa erityinen

tuki

vaativan erityisen tuen parissa työs-

kentelevä ammattilaisedustus

10


vastaavat

4

18.9.2018 Oppimisen tuen työryhmän kokous Oppimisen tuen työryhmän jäsenet,

aluepäälliköt, aluekoordinaattorit ja

OPH:n kokeilukeskuksen henkilöt

16

27.9.2018 Jalo –työryhmän kokous Jalo työryhmän jäsenet 7

6.11.2018 Monialainen verkosto vaativa erityinen

tuki

vaativan erityisen tuen parissa työs-

kentelevä ammattilaisedustus

10

20.11.2018 Jalo –työryhmän kokous Jalo työryhmän jäsenet 7

22.11.2018 Opetuksen palvelupäällikön ja alue-

päälliköiden kokous oppimisen tuesta

opetuksen palvelupäällikkö, alue-

päälliköt ja oppilashuollon palvelu-

päällikkö

5

27.11.2018 Oppimisen tuen työryhmän kokous Oppimisen tuen työryhmän jäsenet 7


vastaavat

4

10.12.2018 perusopetuksen johtotiimin kokous perusopetuksen johtotiimin jäsenet 7

32

Liite 2: Toteutuneet koulutukset vuoden 2018 osalta liittyen oppimisen tukeen

koulutus Osallistujat Määrä

31.1.2018 Samanaikais ja yhteisopettajuuskoulutus,

NMI

opettajat 25


NMI

opettajat 25


NMI

opettajat 25

18.-19.4.2018 koulujen valmennusohjelman lähiope-

tuspäivät 1-2

koulujen johtoryhmät ja opet-

tajat

n. 45

19.4.2018 JOPO –seminaari, Lahden JOPO -toiminta Valtakunnallinen, suunnattu

opetushenkilöstölle

95

26.-27.4.2018 Oppimisen tuen foorumi, OPH AEROt, opetuksen palvelu-

päällikkö, rehtori

9

8.5.2018 Tutoreille suunnattu koulutusiltapäivä, oppi-

misen arviointi

Tutoropettajat 14

27.-28.8.2018 koulujen valmennusohjelman lähiope-

tuspäivät 3-4


tajat

n. 45

8.10.2018 Vaativa erityinen tuki koulutus AEROt 4

17.10.2018 Työrauhaa luokkahuoneeseen koulutus opettajat

14.11.2018 koulujen valmennusohjelman lähiopetus-

päivä 5


tajat

n. 45

Positiivinen pedagogiikka –koulutus yhteistyössä Kaisa

Vuorisen kanssa

opettajat

JOPO –verkostolle ja opettajille suunnattu koulutus yh-

teistyössä Tanja Äärelän kanssa

opettajat, rehtorit, JOPO -oh-

jaajat

Restoratiivinen koulutus Itäisen alueen kouluja

Tiimimestarikoulutus Pohjoisen alueen kouluja

kts. alueella järjestetyt tilaisuudet

33

Liite 3: Avainhenkilöille järjestetyt tilaisuudet

15.2.2018 AERO –tiimin suunnittelukokous AEROt, erityisopetuksen suunnittelija 6

19.-23.2.2018 Erityisen tuen oppilasryhmittelyi-

den suunnittelukokoukset

AEROt ja tarvittavat asiantuntijat 15

6.4.2018 Vaativan erityisen tuen kokous Mukku-

lan yksikössä

Mukkulan koulun erityisluokanopet-

tajat, opetuksen palvelupäällikkö,

rehtori, aluepäällikkö, AERO

7

23.5.2018 Tutor –opettajien verkoston ohjaus Tutoropettajat, aluepäälliköt, opetuk-

sen palvelupäällikkö, seudullinen

koordinaattori

35

24.5.2018 AERO –tiimin suunnittelukokous AEROt, opetuksen palvelupäällikkö 8




koordinaattori

35






koordinaattori

35

3.12.2018 JOPO –kehittämistyön arviointipäivä JOPO –kehittämishankkeessa mu-

kana oleva ammattilaisedustus

10


34

Liite 4: Monialainen verkostoyhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimien suunnittelulle

Verkostoyhteistyö Osallistujat Määrä

5.1.2018 Koulupudokkaiden moniammatillinen suun-

nittelukokous

perusopetusedustus, nuoriso-

palveluedustus, oppilashuol-

toedustus, sosiaali- ja ter-

veyspalveluiden edustus

12

9.1.2018 LAPE –hanke kokous OOOT -työryhmä 15

31.1.2018 LAPE – lasten ja nuorten hyvinvointisuunni-

telman kokous

Lahden LN suunnitelmasta

vastaava työryhmä ja LAPE –

ohjauksesta vastaavat henki-

löt

15

12.2.2018 LAPE –hanke kokous OOOT -työryhmä 15

8.3.2018 VETO –mallin suunnittelukokous moniamma-

tillisesti





10

23.3.2018 JALO –jakson moniammatillinen kokous perusopetuksen edustus, op-

pilashuollon edustus, sosi-

aali- ja terveyspalveluiden

edustus

10

17.4.2018 Koulupudokkuus –kokous erikoissairaanhoito ja perus-

opetuspalvelut

20

15.5.2018 Vaativan erityisen tuen moniammatillinen

kokous





10

16.8.2018 Oppilashuollon ohjausryhmän kokous Oppilas- ja opiskelijahuollon

ohjausryhmän jäsenet

n.15

5.9.2018 Lahti-LAPE työryhmän kokous Lahti-LAPE –työryhmän jäse-

net

n. 15


net

n. 15

16.10.2018 Oppilashuollon ohjausryhmän kokous Oppilas- ja opiskelijahuollon

ohjausryhmän jäsenet

n.15


net

n. 15

35

Liite 5: Alueelliset tapaamiset

Tilaisuus henkilöt määrä

4.1.2018 Erityisopettajien yhteistapaaminen, eteläinen pal-

velualue

yläkoulun erityisopettajat, AERO 8

18.1.2018 Suunnittelupalaveri x 2, pohjoinen palvelualue erityisopettajat, erityisluokanopet-

tajat, koulupsykologi, AERO

12

24.1.2018 Vaativan erityisen tuen kokous, pohjoinen pal-

velualue

erityisluokanopettajat, apulaisreh-

tori, AEROt

12

24.1.2018 Erityisopettajien yhteistapaaminen, eteläinen

palvelualue

alakoulun erityisopettajat, AERO 12

tammikuu 2018 varhaiskasvatuksen erityisopettajien yh-

teistyötapaaminen, eteläinen palvelualue

varhaiskasvatuksen erityisopetta-

jat, AERO

6

erityisluokanopettajien palaveri, eteläinen palvelualue

18.1.2018, 31.1.2018, 1.2.2018, 8.2.2018 ja 25.4.2018

erityisluokanopettajat, AERO 20

31.1.2018 Opetus erityisin painoaluein –pedakahvila itäi-

nen palvelualue

opettajat, AEROt 12

1.2.2018 erityisopettajien tapaaminen, itäinen palvelualue erityisopettajat, AEROt 10

8.2.2018 oppilashuollon ja oppimisen tuen kokous, pohjoi-

nen palvelualue

koulun oppilashuoltoryhmä,

AEROt

10

10.2.2018 VESO oppimisen arviointipaja, pohjoinen palve-

lualue

erityisluokanopettajat, AERO 7

20.2.2018 Laajennettu oppimisen tuen ryhmä, pohjoinen

palvelualue

työryhmä, AEROt 14

14.3.2018 Suunnittelupaja, pohjoinen palvelualue tutoropettajat, AEROt 8

15.3.2018 Tutustuminen Jalo-jaksoon Jalo –jakson henkilökunta, AEROt 12

27.3.2018 Opetus erityisin painoaluein –pedakahvila itäi-

nen palvelualue

opettajat, AEROt 6

4.4.2018 erityisopettajien tapaaminen, itäinen palvelualue erityisopettajat, AEROt 16

18.5.2018 3-portainen tuki ja erityiset painoalueet, itäinen

palvelualue

opettajat, AEROt 8

30.5.2018 Oppimisen tuen alueellinen tiimi, pohjoinen pal-

velualue

erityisopettajat, erityisluokanopet-

taja, rehtorit, koulupsykologi, kou-

lukuraattori, varhaiskasvatuksen

erityisopettaja, aluepäällikkö,

AEROt

14

23.8. Ahtialan OHR, aiheena Veto-ryhmä AERO, oppilashuoltoryhmä

30.8. Pohjoisen alueen reksikokous AEROt, rehtorit, aluepäällikkö 11

6.9. Kivimaan OHR, aiheena Veto-ryhmä AERO, oppilashuoltoryhmä

12.9.2018 Idän alueellinen erityisopettajien tapaaminen erityisopettajat, erityisluokanopet-

tajat, AEROt

13

13.9. Myllypohjan erityisopetustapaaminen erityisopettajat 4

13.9. Kivimaan erityisluokanopettajien pedakahvila

erityisluokanopettajat, Tutoropet-

taja, AERO

8

25.9. Seututapaaminen Kalliolan koulu AEROt, tutoropettajat

27.9.2018 Etelän erityisopettajien ja erityisluokanopettajien tapaaminen

erityisopettajat, erityisluokanopet-

tajat, AEROt n 25hlöä

4.10 Pohjoisen alueen oppimisen tuen tiimi oppimisen tuen tiimi

11.10. Ahtialan alueen laaja-alaiset erityisopettajat tapaa-

minen

laaja-alaiset erityisopettajat,

AEROt

8

14.10.2018 pedagogisten asiakirjojen ohjaus Salpausselän opettajat n. 50hlö

18.10.2019 pedagogisten asiakirjojen / opetuksen erityiset painoalueet –ohjaus

Kavervikon koulun opettajille

5hlö

31.10. Ahtialan alueen nivelvaihepalaveri esiopetuksen erityisopettajat, 1lk.

luokanopettajat, erityisopettajat

18

36

1.11. Kivimaan ja Ahtialan 10+10 erityisluokanopettajien

benchmarkkaus Tiirismaalla

erityisluokanopettajat, AEROt 4

8.11.2018 Idän alueellinen erityisopettajien tapaaminen erityisopettajat, erityisluokanopet-

tajat, AEROt

10

15.11. Mukkulan alkuopetustiimi Yhteistyön suunnittelua , koulupsykologi, kuraattori + päi-

väkodin vaeot ja veot, rehtori.

8

15.11. Eriyttäminen, painoalueopetus ja yksilöllistäminen

yläkoulun laaja-alaiset erityisopettajat ja 10+10 erityisluo-

kanopettajat pohjoiselta alueelta

opettajat, AEROt 6

15.11.2018 Kaupunkitasoinen yläkoulun erityisopettajien ta-paaminen, aiheena painoalueopetus

yläkoulun erityisopettajat AEROt n 15 hlöä

22.11. Pedakahvila Mukkulassa

Pohjoisen alueen erityisopettajat

+ erityisluokanopettajat

22

22.11.2019 Etelän alueen erityisopetuksen kehittämisilta-päivä 65hlöä

erityisopettajat, rehtorit, AEROt,

aluepäällikkö

65hlö

28.11.2018 Yhteystyöpalaveri (tulevien ensimmäisen luokan oppilaiden tuen kartoitus)

Liipolan päiväkodin esiopettajien ja päiväkodin johtajan kanssa

n 5hlo

5.12.2018 Tulevien 1.lk kartoituspalaveri AEROt, varhaiskasvatuksen eri-

tyisopettajat

10

13.12.2018 Etelän VAEO:t ja AERO:t yhteistyöpalaveri (tule-vien ensimmäisen luokan oppilaiden tuen kartoitus)

VAEO:t ja AERO:t n 10hlö

14.12.2018 Etelän alueen esi- ja alkuopetuksen yhteistyöilta-päivä

esiopettajat, luokanopettajat, AEROt

n.40 hlöä

20.12. Vaativa erityisopetus Mukkulassa, Ali-Juhakkalassa

ja Kirkonkylällä

Aluepäällikkö, Mukkulan rehtori,

koulupsykologi, erityisluokanopet-

tajat ja aerot

11

Aluepäällikkö ja AERO palaverit 1krt/kk

konsultaatiokäynnit erityisen tuen ryhmiin tarpeen mukaan AEROt

Päiväkotivierailut yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityis-

opettajien kanssa

AEROt ja varhaiskasvatuksen eri-

tyisopettajat

Liite 6: Seuraavaan taulukkoon on arvioitu vuoden 2018 toimenpiteiden toteutuminen osaamisen kehittämisen osalta.

Osaamisen kehittäminen toimenpiteiden toteutuminen v. 2018

Toimenpide Toteutus Vastuutaho/henkilö Toteu-

tunut

Vai-

heessa

Ei

aloi-

tettu

Toimenpide 1.1: Osaa-

mista jaetaan samanai-

kais- ja tiimiopettajuu-

den keinoin

Jakamalla enemmän

*Jatketaan samanaikaisopetuksen, tiimiopettajuuden toteu-

tusta

*Yhteistoiminnallisen oppimisen/opetuksen toteutus kouluissa,


* kokemusten jakamista alueellisissa tilaisuuksissa 2018

(AEROt ja Tutor –opettajat koordinoi)


rehtorit

AEROt ja Tutor -opettajat

x x

Jaetun johtamisen toteuttamista

*Jokaisessa koulussa jaetun johtamisen rakenteet

* Opettajatiimit muodostettu pedagogiikan toteutusta tukien.

Tiimissä kokemusoppimista jatketaan vuoden 2018 aikana



x

Oppimisympäristöt tukemaan yhteisopettajuutta

*Koulun oppimisympäristön tarkastelu ja yhteistyön esteiden

poistamista, joustava tilankäyttö ja eriyttämisen mahdollisuudet



rehtorit

x

Samanaikaisopetuksesta yhteiseen opettajuuteen

*Lukuvuosisuunnitelmaan tavoitteellinen suunnitelma samanai-

kaisopetuksen toteutuksesta, kouluilla suunnittelu osana KIKY

ja YS –aikaa Lukuvuosisuunnitelmaan 2018-2019

*Samanaikaisopetuksen malli koululla esiteltävissä, mallin esit-

tely kevään ja syksyn alueellisissa yhteistapaamisissa

Aluetyön vuosikalenterin yhteistapaamiset



x

Toimenpide 1.2: Anne-

taan tukea ja ohjausta

vanhemmille ja opetus-

henkilöstölle Nepsy –asi-

oissa

Lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattihenkilöstölle ohjausta

arjen tilanteisiin

*Toteutus osana LAPE –hanketta suunnittelun jatkaminen

OOOT –työryhmässä (LAPE –hanke) vuoden 2018 aikana

*Nepsy –tukimateriaalin tuottaminen kouluille

Materiaalin näkyväksi tekeminen ja saatavuuden varmistami-

nen vuoden 2018 alusta eteenpäin

alueellisessa peda –kahvilassa kokemusten jakaminen

(AERO ja Tutor –opettajat koordinoi), AEROn ja Tutor –opettajien

konsultaatio kouluille

*Alueelliset hyvinvointiryh-

mät, Sivistystoimiala, Sosi-

aali- ja terveystoimiala

*Opetushenkilöstö

* AEROt ja Tutor -opettajat

x

Toimenpide 1.3:

Kehitetään vaativan eri-

tyisen tuen osaamista

Vaativan erityisen tuen oppilaiden opettaminen

*kaupunkitasoisesti järjestettävässä opetuksessa kunkin ope-

tusmuodon osalta kehittämiskohteen määrittely ja sen kehittä-

minen vuoden 2018 aikana


moniammatillinen verkosto

x

38

*Alueellisesti järjestettävän opetuksen osalta kehitetään jousta-

van/intensiivisen tuen antamisen toimintatapaa osana koulu-

tuksellisen tasa-arvon valtionavustustoimintaa mahdollinen

rahoituksen hakeminen 2018

Alueellinen oppimisen tuen

tiimi

Näiden oppilaiden opettamiseksi tuetaan kyseisen opetushenki-

löstön työtä

*Työtilojen turvallisuuden huomioiminen

*Opettajat/avustajatiimien muodostamiset keväällä 2018 tule-

valle lukuvuodelle, moniammatillinen yhteistyö AEROjen alu-

eellinen ohjaus kouluille vuosi 2017

*Työnohjaus kohdennetusti

*rehtori

*opetushenkilöstö, rehtorit

*moniammatillinen verkosto

x x

Opetuksen edellyttämää osaamista kehitetään

*Vaativan erityisen tuen yhdysopettajaverkoston säännölliset ta-

paamiset erityisopetuksen suunnittelijan koordinoimana, ver-

koston kuvaus ja info, osaamisen jakaminen alueellisille toimi-

joille

*Vaativa erityinen tuki –koulutuspäivään osallistuminen, OPH

(linkitys valtakunnalliseen verkostoon)

*AVEKKI ja ART –tilauskoulutuksen toteutus vuoden 2018 ai-

kana

*Benchmarking toteutus vaativaa erityistä tukea antavaan kou-

lukohteeseen

*koulun opetushenkilöstö,

rehtorit, moniammatillinen

verkosto, erityisopetuksen

suunnittelija, aluepäälliköt

x x

Toimenpide 1.4:

Luodaan pedagogisen

tuen osaamismalli

Luodaan pedagogisen tuen osaamismalli

*Osaamisen tarvekartoitusten päivitys

sähköisten ympäristöjen hyödyntäminen, kehityskeskustelut

* Koulujen ja alueellisten suunnitelmien toteutusta ja päivitystä

osaamiskartoituksessa saatujen tietojen mukaisesti

mahdollinen rahoitushakemuksen jatko vuodelle 2019,

*Koulutuksien toteutusta, mm. jatketaan opettajille suunnattua

erityistä ja tehostettua tukea yleisopetuksen luokkaan -koulu-

tusta

*Avainhenkilöille suunnattu prosessi -koulutus keväästä

2018

*toimintakulttuurin kehittäminen kouluilla tukien osaamisen ja-

kamista, VESO 2018 alueellisesti/koulukohtaisesti

*Koulun opetushenkilöstö,

rehtorit

*Perusopetuksen johto

x x

39

Seuraavaan taulukkoon on arvioitu vuoden 2018 toimenpiteiden toteutuminen varhaisen tuen osalta.

Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Toteu-

tunut

Vai-

heessa

Ei aloi-

tettu

Toimenpiteet opetusryh-

mässä 2.1:

Tuki on oikea-aikaista ja

tilanteen mukaan jousta-

vaa

Opetuksen keskiössä on oppijalähtöisyys ja osallisuus

*Toteutus osana opetussuunnitelmaa, yhteistoiminnallisuuden

toteutus opetuksessa, oppimisessa ja koulun henkilökunnan

yhteistyössä, ryhmädynamiikka

Tiimityön vahvistaminen opetusryhmässä,

nivelvaiheissa ryhmäytykset elokuu 2018, varmistetaan ryh-

mädynamiikan toteutuminen ja opettajan osaaminen tässä asi-

assa (tutor –toiminta)


koulun oppilaskunta, oppi-


x x

Tuki tuodaan oppilaan luo

*Varhaisen tuen seulonnan toimintatavat käytössä OPS2016

*Samanaikaisopetuksen/ yhteisopettajuuden toteuttaminen,

tuen tuominen oppilaan opetusryhmään, joustavat ryhmittelyt

*Oppituntien rakenne, koulupäivän rakenne tukee OPSin toteu-

tusta

*Oppilashuollon toteutuminen

Jatkuvaa, rehtorilla vastuu


oppilashuollon henkilöstö,

koulun oppilaskunta

x x

Eriyttämistä ja opetusmenetelmiä toteutetaan tarkoituksenmu-

kaisesti

*Opetustilojen muunneltavuus

*Monipuolisten ja joustavien opetusmenetelmien käyttö, osaa-

mista jaetaan henkilöstön kesken, YS –aika ja tiimirakenteet

*Tehostetun tuen tukitoimien kehittäminen ja mallintaminen

*Tukiopetuksen toteuttaminen tuntikehyksessä


aluekoordinaattorit, koulun

oppilaskunta

x x

Toimenpiteet kouluyhtei-

sössä 2.2:

Toimintakulttuurin kehit-

täminen

Yhteistoiminnallisuus luonteva osa toimintakulttuuria

*Toimintakulttuurin rakentamista koulussa yhteistoiminnallis-

ten periaatteiden mukaisesti, koulun asiantuntijuuden hyödyn-

täminen

jatkuvaa yhteistyön mahdollistamista, vanhempien osallista-

mista ja tiedostamista koulun toimintakulttuurista


oppilaat, vanhemmat, oppi-


x

Koulussa toteutetaan jaettua johtajuutta, jonka avulla tuetaan

oppivaa koulua

*YS –ajan suunnitelmallinen käyttö, esiteltävissä

*Jatkuvan arvioinnin toteuttaminen

*Kokemusten jakaminen alueellisissa tapaamisissa

jatkuvaa


koulun johtoryhmä

x

Oppilaiden tunne- ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan Opetushenkilöstö, rehtorit

oppilashuoltohenkilöstö

x

40

*Tunne- ja sosiaalisten taitojen systemaattinen harjoitusohjel-

mien käyttö, oppiaineisiin sisällytettynä tunne- ja sosiaalisten

taitojen harjoittaminen

jatkuvaa, tuodaan ohjelmia tietoiseksi henkilöstölle yhteista-

paamisten, tutor -toiminnan ja koulutusten avulla

*Kiusaamisen puuttumisen toimintamalli käytössä jokaisessa

koulussa jatkuvaa

*Oppilaiden kaverisuhteita vahvistetaan suunnitelmallisesti jat-

kuvana koulun toimintatapana

Vanhempien osallistuminen koulun toimintaan

*Vanhempainillat yhteistoiminnallisin periaattein

*Vanhempien mukaanotto koulun toiminnan suunnitteluun

jatkuvaa


vanhemmat, vanhempainyh-

distykset ja toimikunnat

x

Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja välineet

*Jatkuva koulun tilojen hyödyntäminen, muuntelu, esteettömän

työskentelyn mahdollistaminen, työrauhan huomioiminen tilo-

jen ja kalusteiden käytössä

* Ajantasaisten sähköisten oppimisalustojen aktiivinen hyödyn-

täminen oppimisessa


oppilaskunta, tilakeskus

x

Toimenpiteet alueella

2.3:

Oppimisen tukea koordi-

noidaan alueellisessa

työssä



*Päivitettyjen nivelvaiheiden prosessien toteutus jatkuvaa

* Alueella toteutettavan koordinointityön toteutus oppimisen

tuen opetusjärjestelyiden suunnittelemiseksi yhteistyössä alue-

päällikön, aluekoordinaattoreiden, varhaiskasvatuksen edus-

tuksen ja tarvittavien koulun yhdysopettajien ja rehtoreiden/PK

–johtajien kanssa

*Aluepäällikkö, aluekoordi-

naattorit, yhdysopettajat,

*varhaiskasvatuspalvelut,

perusopetuspalvelut

x


toteutetaan

*Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön toteutus jatkuu

kevät 2018, toteutus jatkuu syksyllä 2018

*LAPE –hankkeen toimenpiteiden toteutus vanhemmille suun-

natussa vertaisryhmätoiminnassa 2018

*Oppilaskunnat



löstö, alueen rehtorit

x

Alueella olevien voimavarojen joustava kohdentaminen

*resurssien liikuteltavuuden, koulujen työskentelyolosuhteiden

ja oppilaiden/henkilöstön hyvinvoinnin tilanteen arviointi alueel-

lisissa rehtorikokouksissa 2-3krt/vuosi

*tilasuunnittelu jatkuvaa

* aluepäälliköt, rehtorit, tila-

palvelut

x

41

Toimenpiteet kaupun-

gissa 2.4:

Toiminta lähikouluperi-

aatteen toteutumisen tu-

kemiseksi

Opetusjärjestelyjä toteutetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti

*Oppilaat ohjataan oman palvelualueensa kouluun (nivelvai-

heet, oppilaan tuen tarpeen muutokset). Koulut toteuttavat yh-

teistyötä, mikäli oppilas tarvitsee oman palvelualueen sijasta

kaupunkitasoisesti järjestettyä opetusta. jatkuvaa

*Eheiden koulupolkujen luonti palvelualueelle, alueellisen mal-

lin luontia tukea tarvitseville oppilaille

suunnittelua tammi-maaliskuu 2017

*Henkilöstön perehdyttäminen nivelvaiheen päivitettyihin käy-

tänteisiin tammikuusta 2018, uuden henkilöstön perehdy-

tys omalla koululla jatkuvaa

*aluepäälliköt, aluetyön toi-

mijat, perusopetuspalvelut,

varhaiskasvatuspalvelut

x x

Resursseja kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti ja tasa-arvoi-

sesti

*Koordinointi laaditun aikataulun mukaisesti, resurssien mu-

kainen opetusjärjestely tulevalle lukuvuodelle 2018-2019

tammikuu-maaliskuu 2018

*resurssien liikuteltavuuden arviointi ja tilasuunnittelu alueelli-


*aluepäälliköt, rehtorit, pe-

rusopetuspalvelut

x

Aluetyötä ohjataan

*Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen säännöllinen kehittä-

minen jatkuu v 2018, aluetyön ohjaus ja seuranta

toteutus vuosi 2018




lut

x

Henkilöstön osaamista kehitetään

*Suunnitelman toimenpiteiden toteutuksen ohjaus, seuranta ja

tuki toimijoille luotujen vuosikalentereiden mukaisesti (koordi-

noinnin, aluetyön, hyvinvointityön tuki olemassa olevin tiimira-

kentein) jatkuvaa




lut

x x

Toteutetaan poikkihallinnollista yhteistyötä

*Kaupunkitasoista työtä tekevien poikkihallinnollisten toimijoi-

den (HYKY –toimijoiden perehdytys Oppimisen tuen suunnitel-

maan)

jatkuvaa 2018

*Hyvinvoinnin poikkihallinnollisen yhteistyön toteutus kaupun-

gissa olevin ohjaavin suunnitelmin/toimin


vastuualue, oppilashuolto-

palvelut, sosiaali- ja terveys-

toimi

x

Seuraavaan taulukkoon on arvioitu vuoden 2018 toimenpiteiden toteutuminen aluetyön osalta.

Toimenpiteet Toteutus Vastuutaho/henkilö Toteu-

tunut

Vai-

heessa

Ei aloi-

tettu

Toimenpide 3.1:

Verkostot ja toimijat

aluetyöhön



*Alueellisten tiimirakenteiden toteutus, aluetyön vuosiaikatau-

lun laadinta, alueellisen hyvinvointityön toteutus tammi-

kuusta 2018 eteenpäin, alueellisen vuosiaikataulun täydentä-

mistä ja päivittämistä

*Alueellisen oppimisen tuen mallin suunnittelu jatkuu 1. tammi-

maaliskuussa oppilaskohtaisista selvityksistä saatua tietoa hyö-

dyntäen, 2. koululla huhti-toukokuussa toteutettavan suunnitte-

lun mukaisesti tulevalle lukuvuodelle

*Koulujen johtorakenne käytössä, pedagogisten asioiden oh-

jaustiimin muodostaminen tarvittaessa

Alueen tiimirakenteen tarkistus ja tarvittava kehittäminen

vastaamaan tarvetta kevät 2018, toteutuksen jatkaminen vuo-

den 2018 aikana

*Aluekoordinaattorimallin arviointi ja kehittäminen edelleen

vastaamaan tarvetta kevät 2018

*aluepäälliköt, aluetyön tii-

mit

*rehtorit, koulujen johto-

ryhmä

x


toteutetaan

*Oppilaskuntien alueellisen yhteistyön suunnittelu ja toteutus

jatkuvaa

*Vanhemmille järjestettävien teemapäivien/ osallisuuden suun-

nittelu ja toteutus jatkuvaa

*Oppilaskunnat



löstö

x x

Toimenpide 3.2:

Uudelleen järjestellään

erityisopetuksen palvelu-

verkko

Kaupunkitasoinen erityisopetus

*Aistimonivammaisten, vaikeasti kehitysvammaisten ja autistis-

ten opetus

Toisiin toimitiloihin siirtymisen selvitystä ja valmisteluita jat-

ketaan vuoden 2018 aikana

*Sairaalaopetus

Vuoden 2018 aikana vaativan erityisen tuen kehittämistyön

jatkaminen ja sairaalaopetuksen toiminnan kehittäminen valta-

kunnallisen sairaalaopetuksen kehittämistyön linjausten mukai-

sesti. Kootun työryhmän työn jatkaminen, yhteys työryhmästä

valtakunnalliseen vaativan erityisen tuen kehittämistyöhön jat-

kuu, sairaalaopetuksen tilaratkaisujen selvitys ja tarvittavat toi-

met jatkuvat.



palvelut

x x

43

Toiminnan kehittämistä jatketaan nimetyn työryhmän koordi-

noimana vuoden 2018 aikana, opetushenkilöstön kouluttamista

ART –toimintamalliin. Opetus Jalkarannassa jatkuu Jalo -jak-

sona.


toiminnan kehittämistä edelleen vuonna 2018 Launeen kou-

lussa sijaitsevat erityisen tuen ryhmän osalta, monialaisen ver-

kostotyön kehittäminen osana LAPE -hanketta

Toiminnan kehittäminen Salpausselän erityisen tuen ryhmän

osalta vuoden 2018 aikana ns. ”Veto –mallin” käynnistämiseksi

tukien syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja tukien heitä säännöl-

liseen koulunkäyntiin.

* Kehitysvammaisten opetus Mukkulassa ja Kirkonkylässä jat-

kuu, toiminnan kehittämistä edelleen ja vertaisverkoston yhteis-

tapaamisia jatketaan

Aluetta palveleva erityisopetus

*Alueella järjestettävän oppimisen tuen mallin suunnittelu ja

erityisen tuen oppilaan opetusjärjestelyiden suunnittelu/koordi-

nointi 1-9lk, kts. liitteet 3-6, aluepäällikön johdolla alueelle

suunnatuin resurssein

*Aluetta palvelevan joustavan perusopetuksen toiminnan kehit-

täminen osana JOPO –hanketta. Nykyisissä toimipisteissä olevat

opetusryhmät jatkavat lv 2018-2019


palvelut

x x

Toimenpide 3.3:

Resurssiohjaus

*Kohdennetaan nykyisiä olemassa olevia keskitetyn erityisope-

tuksen resurssia alueelliseen käyttöön porrastaen vuosien

2017-2019 aikana.

Toisen resurssien siirron toteutus elokuussa lukuvuodelle

2018-2019, kts. liite 4

Alueellisen oppimisen tuen tiimityön kehittäminen resurs-

siohjauksen tueksi (koulun nimetyn yhdysopettajan ja rehtorin

yhteistyön merkitys, alueellisen oppimisen tuen tiimin yhteistyön

merkitys koulun yhdysopettajaan/rehtoriin)


palvelut

x

44

Liite 7

45

Liite 8:

46

Liite 9:

47

Liite 10:

48

Liite 11:

Liite 12: Erityisen tuen opetusjärjestelyt v. 2017-2019

ERITYISEN TUEN RYHMÄT LAHDEN PERUSOPETUKSESSA

Lahden perusopetuksessa erityistä tukea koskevat opetusjärjestelyt toteutetaan järjestämällä opetus

erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle joko oppilaan omalta palvelualueelta (pohjoinen, itä, etelä) tai

koko kaupungin aluetta palvelevasta kaupunkitasoisesta opetusjärjestelystä.

Erityistä tukea saavalle oppilaalle järjestetään opetusta joko osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryh-

mässä tai erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Oppilaita ryhmitellään joustavasti koulu-

päivän aikana huomioiden opetusryhmä ja oppilaiden yksilöllinen oppimisen eteneminen. Erityisen tuen

antaminen suunnitellaan yksilöllisesti kunkin oppilaan HOJKSiin tehden yhteistyötä oppilaan, huoltajan

ja oppilasta opettavien kanssa.

Erityisen tuen opetusjärjestelyn palveluverkko muotoutuu Lahden perusopetuksessa vuosien

2017-2019 aikana.

50

KAUPUNKITASOISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT OVAT SEURAAVISSA KOULUISSA

KAUPUNKITASOISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT PALVELEVAT KOKO KAUPUNGIN ALUETTA

Ali-Juhakkalan koulu 6 ryhmää esi- ja 1-9 -vuosiluokille

Mukkulan peruskoulu 10 ryhmää 1-9 -vuosiluokille

Kirkonkylän koulu 2 ryhmää 1-9 -vuosiluokille

Jalkarannan peruskoulu, 1 ryhmä 1-6 –vuosiluokille

Rakokiven peruskoulu 1 ryhmä, 1-6 -vuosiluokille

Kanervikon sairaalaopetus esi ja 1-9 -vuosiluokille

Launeen peruskoulu 1 ryhmä 7-9 –vuosiluokille

Tiirismaan peruskoulu 1 ryhmä 7-9 –vuosiluokille

Ali-Juhakkalan koulu (6 ryhmää)

Toiminta-alueittain järjestettävä opetus vaikeasti kehityksessään viivästyneille sekä autismikirjon lap-

sille esiopetus sekä 1-9 – vuosiluokkalaisille

Mukkulan peruskoulu (10 ryhmää)

Kehityksessään viivästyneille lapsille järjestettävää opetusta 1-9 –vuosiluokkalaisille, lisäksi autismikir-

jon yksi opetusryhmä

Kirkonkylän koulu (2 ryhmää)

Kehityksessään viivästyneille lapsille järjestettävää opetusta 1-9 –vuosiluokkalaisille

Jalkarannan peruskoulu (1 ryhmä) ja Rakokiven peruskoulu (1 ryhmä)

Tunne-elämän pulmat, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä, Jalo -jakso 1-6 –vuosiluokkalaisille

Kanervikon koulu (Sairaalaopetus)

Sairaalassa potilaana oleville oppilaille opetus järjestetään sairaalaopetuksessa Kanervikon koulussa

(esi- ja 1-9 –vuosiluokat)

Ali-Juhakkala

Mukkula

Laune

Jalkaranta

Kanervikko

Kirkonkylä

Tiirismaa

Rakokivi

51

Launeen peruskoulu (1 ryhmä)

Tunne-elämän pulmat, jotka vaikeuttavat koulunkäyntiä, ”hoiva” –luokka 7-9 –vuosiluokkalaisille

Tiirismaan peruskoulu (1 ryhmä)

Koulua käymättömien nuorten tukemiseksi 7-9 –vuosiluokkalaisille.

ALUEELLISET PALVELUT Erityinen tuki järjestetään palvelualueella, joita ovat pohjoinen, itä ja etelä. Tuki on järjestetty

lähikouluperiaatteen mukaisesti. Palvelualueen erityisen tuen opetusjärjestelyt suunnitellaan

alueellisessa yhteistyössä, jota johtaa aluepäällikkö. Erityisen tuen opetusjärjestelyt toteute-

taan yleisopetuksen yhteydessä tai erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Alu-

een erityisen tuen palveluissa huomioidaan palvelualueen luontaisten koulupolkujen toteutus.

ETELÄ

alueelliset

palvelut

POHJOINEN

alueelliset

palvelut

ITÄ

alueelliset

palvelut

52

ALUEELLISET ERITYISEN TUEN RYHMÄT OVAT SEURAAVISSA KOULUISSA Alueelliset erityisen tuen ryhmät palvelevat palvelualueen oppilaita. Erityistä tukea tarvitsevalle oppi-

laalle järjestetään opetusta erityisen tuen ryhmässä joustavin opetusjärjestelyin. Erityisen tuen ryhmä

toteuttaa yhteistyötä yleisopetuksen ryhmän kanssa joko osittain tai kokonaan. Toimintatapa suunnitel-

laan koululla huomioiden oppilaiden yksilölliset tarpeet. Kunkin oppilaan erityisen tuen joustavat ope-

tusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittavien opetta-

jien kanssa. Tuki annetaan oppilaalle hänen omassa ryhmässään tai koulussa.

Lukuvuonna 2018-2019 erityisen tuen ryhmät, ryhmät tarkentuvat maaliskuussa 2019 tulevalle luku-

vuodelle 2019-2020

POHJOINEN PALVELUALUE ITÄINEN PALVELUALUE ETELÄINEN PALVELUALUE

Mukkula (1 ryhmää)

Kivimaa (9 ryhmää)

Myllypohja (3 ryhmää)

Ahtiala (2 ryhmä)

Harju (2 ryhmää)

Lotila (2 ryhmää)

Tiirismaa (3 joustava)

Möysä (1 joustava)

Nastolan yläkoulu (1 ryhmää)

Rakokivi (1 ryhmä, 3 joustavaa)

Ersta (1 joustava)

Kirkonkylä (1 joustava)

Kärpänen (4 ryhmää)

Salpausselkä (1 ryhmä)

Laune (7 ryhmää)

Liipola (3 ryhmää)

ERITYISEN TUEN ANTAMINEN OSA-AIKAISENA ERITYISOPETUKSENA Koulut, joissa annetaan erityistä tukea osa-aikaisena erityisopetuksena yleisopetuksen yhteydessä

joustavin opetusjärjestelyin. Erityinen tuki annetaan oppilaalle hänen omassa ryhmässään, pienryh-

mässä tai yksilöopetuksena. Kunkin oppilaan erityisen tuen joustavat opetusjärjestelyt suunnitellaan

yksilöllisesti HOJKSiin yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja tarvittavien opettajien kanssa.

POHJOINEN PALVELUALUE ITÄINEN PALVELUALUE ETELÄINEN PALVELUALUE

Mukkula

Kivimaa

Myllypohja

Ahtiala, Kivijärven toimipiste

Kunnas

Harju

Tiirismaa

Möysä

Lotila

Karisto

Lahden ruotsinkielinen koulu

Nastolan yläkoulu

Rakokivi

Ersta

Kirkonkylä

Villähde

Uusikylä

Kärpänen

Jalkaranta

Salpausselkä

Kasakkamäki

Laune, Salinkallion toimipiste

Liipola

Renkomäki

Länsiharju

Lahden kaupunki

Sivistystoimiala

oppimisen tuen toimeenpanosuunnitelma 2019 - lahti.fi · 2019-02-07 · hymy –tunnit positiivinen...

Documents