Oppisopimus koulutusmuotona

Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus

• Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla

• Oppisopimuskoulutuksella nuoret ja aikuiset voivat suorittaa ammatillisia perustutkintoja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti

• Lisäksi oppisopimuskoulutus voi olla valmistavaa koulutusta näyttötutkintona suoritettaviin ammatillisiin perustutkintoihin tai ammatti‐ ja erikoisammattitutkintoihin. 

• (Oppisopimuksena voi suorittaa myös ei‐tutkintotavoitteista lisäkoulutusta)

Edellytykset

• Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15‐vuotiaan oppisopimusopiskelijan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen. 

• Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka laaditaan Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. 

• Oppisopimuskoulutus edellyttää työpaikkaa, jolla on käytettävissä opetussuunnitelman tai näyttötutkinnon perusteiden mukaisen koulutuksen järjestämiseen riittävästi tuotanto‐ ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voidaan määrätä opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi. 

• Noin 70 ‐ 80 prosenttia oppisopimuskoulutuksesta tapahtuu työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja tai –ohjaajat

• Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä annettavaa koulutusta täydennetään tietopuolisella koulutuksella, josta vastaavat pääosin ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset.

• Työnantaja maksaa oppisopimusopiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ajalta. 

• Tietopuolisen koulutuksen ajalta opiskelija saa opintososiaalisina etuina esimerkiksi päivärahaa sekä korvauksia matka‐ ja majoituskustannuksista Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työpaikalla annettavasta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Nuorten oppisopimuksen kehittäminen

• Osana nuorisotakuuta on vuodesta 2013 lukien maksettu kyseisenä vuonna perusopetuksen tai perusopetuksen lisäopetuksen (10 lk.) päättäneiden oppisopimusopiskelijoiden työnantajille korotettua koulutuskorvausta. 

• Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä oppisopimusvuonna 800 e/kk, toisena 500 e/kk ja kolmantena 300 e/kk. 

• Tarkoituksena on kannustaa työnantajia ottamaan suoraan peruskoulusta siirtyviä oppisopimusopiskelijoita. 

Ennakkojakso

• Vuodesta 2014 lukien nuorilla, alle 25‐vuotiailla, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevilla on mahdollisuus ei‐työsopimussuhteiseen ennakkojaksoon. 

• Ennakkojaksolla voi sekä työnantaja että opiskelija kokeilla, olisiko oppisopimuskoulutus sopiva vaihtoehto. 

• Ennakkojakson tavoitteena on alentaa niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä tehdä oppisopimus. Ennakkojaksoa voi käyttää sekä koko perustutkintoon että tutkinnon osaan johtavaan oppisopimuskoulutukseen. 

• Ennakkojakson pituus voi vaihdella tarpeiden mukaan, kuitenkin enintään 20 opintoviikkoa

Nuorten työssäoppimis‐ ja oppisopimusuudistus

• Työryhmä asetettu (jatkettu) 23.10.2013, jatkaa 31.12.2014 asti.– lisätä työssäoppimispaikkoja ja vahvistaa työpaikalla tapahtuvaa 

opiskelua ja ohjausta– monipuolistaa työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää 

työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä

– lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta – kehittää oppilaitosmuotoista ja oppisopimusmuotoista koulutusta 

yhdistäviä koulutusmalleja– kehittää oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua 

koulutusta ja työtä joustavasti yhdistäviä malleja – parantaa työssäoppimisen laatua ja vaikuttavuutta ja monipuolistaa 

sen käyttömahdollisuuksia– vahvistaa työelämäyhteistyötä. 

• Aiemman työryhmän toimeksiantoa laajennettiin kattamaan käynnissä olevien työssäoppimiseen ja nuorten oppisopimuskoulutukseen liittyvien kehittämistoimien lisäksi myös – muut asiaan liittyvät kehittämistoimet ml. avoin 

ammattiopisto/ohjaamo‐mallin kehittäminen– nuorten aikuisten osaamisohjelman seuranta ja kehittämishankkeiden 

viestintä

• Molemmat ovat SAK:lle tärkeitä kehittämistoimia!!!

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen

• Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20–29‐vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti‐ tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. 

• Ammatti‐ ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Yhteensä ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013‐2016.

• Budjettiriihessä:– Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014–2015 

kohdennettuun aikuiskoulutukseen 10 miljoonaa euroa vuodessa.– Oppisopimuspaikkojen tason säilyttämiseksi vuoden 2014 tasolla 

kohdennetaan tähän tarkoitukseen 7,5 miljoonaa euroa.

Valtionavustukset nuorten työssäoppimis‐ ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi

• Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso (5 miljoonaa euroa)• Työpaikkaohjaajien koulutus (2,5, miljoonaa euroa)• Korotettu koulutuskorvaus työnantajille (5 miljoonaa euroa)• Tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen (838 000 

euroa)• Nuorten työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistäminen sekä 

työn ja koulutuksen joustava yhdistäminen (8 miljoonaa euroa)

• Selvitetään nuorten työllistymisen edistämiseksi kolmikantaisesti seuraavia asiakokonaisuuksia:– A) Työssä oppimisen esteiden poistaminen– B) Nuorille tarkoitettujen oppisopimusmallien kehittäminen mm. 

työmarkkinajärjestöjen oppisopimustyöryhmän keväällä 2013 tekemien ehdotusten pohjalta

– C) Nuorten palkkatuen yksinkertaistaminen ja tehostaminen, Sanssi‐kortin käytön yksinkertaistaminen ja laajentaminen sekä sosiaaliturvan ja työskentelyn yhteensovittamisen parantaminen

• Kyseisistä asiakokonaisuuksista tehtiin täsmennetyt esitykset, jotka hyväksyttiin osana työllisyys‐ ja kasvusopimusta 25.10.2013

Työllisyys‐ ja kasvusopimuksen kohta 4.7: Nuorten työllistymisen edistäminen

• Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja laajuus– Pidetään tärkeänä kehittää uusia työvaltaisia tutkinnon hankkimisväyliä

– Edellytykset nykyistä laajemmalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyntämiselle osana oppilaitosmuotoista peruskoulutusta arvioidaan 2014‐2017 toteutetuissa kehittämishankkeissa saatujen kokemusten pohjalta

Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen

• Työkokemuksen hyödyntäminen tutkinnon suorittamisessa

– Selvitetään kolmikantaisesti 30.4.2014 mennessä esim. kesätöissä, opintojen ohessa ja työpajatoiminnassa hankitun työkokemuksen kytkeminen osaksi tutkintoon johtavia opintoja.

– Ei ole mainittavasti edennyt?

Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen

• ”2+1‐mallin” vakiinnuttaminen– 2 vuotta oppilaitosmuotoista opiskelua ja kolmas vuosi oppisopimuksella työpaikalla oppien. Malli voi pitää sisällään myös muunlaisia yhdistelmiä.

– Mallin toteuttamiseen pitäisi varata riittävät resurssit, jotta se voi vakiintua valtakunnalliseksi toimintamalliksi.

Laadukas ja monipuolinen työpaikalla tapahtuva oppiminen

SAK:n näkökulmia oppisopimukseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen

• Oppisopimus on ollut ennen kaikkea aikuisväestön koulutusmuoto

• Nuorten tuetun oppisopimuksen kehittäminen on kannatettavaa

• Oppisopimus on vaativa koulutusmuoto, joka ei sovi kaikille, eikä ole yksin ratkaisu nuorten syrjäytymiseen

• SAK tukee voimakkaasti 2+1‐mallisten yhdistelmämallien kehittämistä

• Aikuiskoulutuksena toteutettavien oppisopimusten määrärahoja on leikattu merkittävästi tällä hallituskaudella

• Pelkona on että oppisopimusten määrä tippuu puoleen entisestä tulevina vuosina

• Oppisopimus on kustannustehokas tapa niin työnantajalle kuin oppijallekin. Miksei siis panosteta tähän vaihtoehtona tutkinnon suorittamiseen työelämässä?

Työssäoppiminen

• Uusien ammatillisten perustutkintojen työssäoppimisen vähimmäismääräksi tulee 30 osaamispistettä. Tämä vastaa käytännössä noin puolen vuoden jaksoa

• Työssä oppiminen on lainsäädännöllisesti määritelty yhdeksi koulutuksen järjestämismuodoksi ja rinnastuu koulutuksen toteuttamistavaksi samoin kuin lähi, etä‐ ja monimuotokoulutus tai muutoin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä opetus.

• Työssäoppimisjaksosta sovitaan aina koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisellä kirjallisella sopimuksella. 

• Työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, elleivät opiskelija ja työnantaja ole erikseen sopineet työsopimuksen tekemisestä

Laajennettu työssäoppiminen

• SAK:n mielestä erityyppisten työvaltaisten opetusmenetelmien, kuten laajennetun työssäoppimisen kokeilun, yleistyessä on syytä selkeyttää työpaikoilla tapahtuvan opetuksen käytäntöjä ja vastuita

• Pullonkaulana on SAK:n näkemyksen mukaan ei‐työsuhteisen työssäoppimisen epämääräinen määrittely. Nykyisen lainsäädännön mukaan (laki ja asetus ammatillisesta koulutuksesta) opiskelija ei ole työssäoppimisen aikana työsopimussuhteessa työnantajaan. 

SAK:n näkemys laajennettuun työssäoppimiseen

• SAK on esitti laki‐ tai asetusmuutosta TUTKE 2 työryhmässä. • Saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti 

toteutettavat pidemmät jaksot tulisi tulkita työsuhteisiksi. Niistä tulisi tällöin pääsääntöisesti sopia työsopimuksella tai oppisopimuksella. 

• Ei‐työsuhteisen työssäoppimisen enimmäismäärän säätäminen selkeyttäisi käytänteitä yhtäältä työelämän ja koulutuksen järjestäjän välillä toisaalta oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen välillä. 

• SAK:n hallituksen vuonna 2012 linjaama kanta on, että yli 6 kuukautta kestävät yhdenkestoiset työssäoppimisjaksot tulee olla työsuhteisia. 

Välähdyksiä tulevaisuudesta

Honkatukia, Ahokas, Simola; VATT tutkimukset 176, 2014

Kalenius: Kansallisen osaamistason nosto työryhmä, 2014

0

100 000

200 000

300 000

0‐5 10‐15 20‐25 30‐35 40‐45 50‐55 60‐65 70‐75 80‐85 90‐95

Lähde: Tilastokeskus. Pajarisen & Rouvisen (ETLA Brief 22) Suomelle toistamat Freyn & Osbornen (Oxford) laskelmat. 

Uhkan todennäköisyys

Työlliset Tekninen kehitys uhkaa 36%:a ammateista 10–20 vuoden aikana

Malin, Jyväskylän yliopisto, 2013