0

Länsi-Suomen Kaste-hanke

12.11.2013 (korjattu) Projektipäällikkö Niina Jalo Turun hyvinvointitoimiala

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille -hanke 2013-2015

Toimintaraportti 1.11.2013.–30.9.2014 / 31.10.2014

1

Sisällysluettelo

1. Hankkeen lähtökohta ja raportin sisältö .......................................................................................... 1

2. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot ........................................................................................ 1

3. Hankkeen tavoitteet ........................................................................................................................... 2

4. Hankkeen toiminta ja hankitut asiantuntijapalvelut ........................................................................ 3

4.1. Asiakastiedonkeruu ja asiakasraadit ............................................................................................ 4

4.2 Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu .......................................................................................... 4

4.3 Kehitettävät palvelumallit ja palveluprosessit .............................................................................. 5

4.4 Asiakasvastaavatoiminta................................................................................................................. 5

4.5 Kokemusasiantuntija ammattilaisen rinnalla ................................................................................ 6

4.6 Monialainen johtaminen .................................................................................................................. 6

4.7 Tietojärjestelmät ............................................................................................................................... 6

4.6 Arviointi .............................................................................................................................................. 7

5. Hankkeen järjestämät koulutukset ja kehittämispäivät ................................................................. 7

6. Toiminnan arviointi .............................................................................................................................. 7

7. Talous ................................................................................................................................................. 10

1

1. Hankkeen lähtökohta ja raportin sisältö

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmälle -hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveyspal-

veluja vastaamaan paremmin palvelujen suurkäyttäjien tarpeita. Projektin toteutusaika on 1.4.2013 –

31.10.2015. Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja toimintamalleja kehitetään

Länsi-Suomen Kaste-alueella Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hanke kuuluu KASTE II -

ohjelmaan ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Hanke on kuvattu Innokylään sivustolle

https://www.innokyla.fi/web/hanke502157

Hankkeen lähtökohtana on kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita ja palveluprosesseja asiakaslähtöi-

semmiksi niin, että ne vastaavat paremmin palveluja paljon käyttävien riskiryhmien palvelutarpeisiin.

Kehittämisessä hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä ja yhteissuunnittelua siten, että asiak-

kaat otetaan mukaan tiedon tuottamiseen, palvelujen kehittämiseen ja toiminnan arviointiin. Hank-

keen kohderyhmänä ovat paljon palveluita käyttävät riskiryhmät ja erityisesti päihde- ja mielenterve-

ysongelmaiset asiakkaat.

Tämä toimintaraportti on koottu hankkeen toisen maksatushakemuksen liitteeksi. Raportti koskee

ajanjaksoa 1.11.2013 – 30.9.2014, paitsi hankehallinnon ja Turun kehittämisosion osalta ajanjaksoa

1.11.2013 – 31.10.2014. Raportissa kuvataan hankkeen eteneminen raportointijaksolla, hankkeen

toimintaa tukeneiden asiantuntijapalveluiden käyttö sekä hankkeessa toteutetut koulutukset. Lisäksi

arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista. Raportin liitteenä ovat selvitykset henkilöstön käytös-

tä, asiantuntijapalveluiden käytöstä, toteutetuista koulutuksista sekä kustannuksia koskevat liitteet.

2. Hankkeen organisaatio ja yhteistyötahot

Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala ja hanke jakaantuu kuuteen alueelliseen ke-

hittämisosioon. Alueelliset kehittämisosiot ovat Turku, Pori, Rauma, Salo, Satakunnan sairaanhoito-

piiri ja Raision koordinoima Varsinais-Suomen Aikuiskaste-kehittämisosio. Aikuiskaste-osiossa ovat

mukana Mynämäki, Nousiainen, Masku, Lieto, Tarvasjoki, Marttila, Koski, Uusikaupunki, Laitila,

Vehmaa, Kustavi, Taivassalo, Pyhäranta, Naantali, Raisio, Rusko, Paimio, Pöytyä, Sauvo ja Some-

ro.

Hankkeen toimintaa valvoo ja ohjaa hankkeen käynnistämisvaiheessa koottu ohjausryhmä. Ohjaus-

ryhmän puheenjohtajana toimii Turun hyvinvointitoimialan toimialajohtaja Riitta Liuksa ja jäseninä

ovat kehittämisosioiden ja yhteistyötahojen edustajat. Ohjausryhmä kokoontui raportointijaksolla

kuusi kertaa:

14.11.2013

23.1.2014

2.4.2014

6.6.2014

8.9.2014

16.10.2014

Kunkin kehittämisosion toiminnasta vastaa kyseisen vastuuorganisaation nimeämä yhteyshenkilö.

Kaikkiin kehittämisosioihin on nimetty alueellinen projektiryhmä, joka seuraa ja ohjaa hankkeen pai-

kallisen tason toimintaa. Paikallisen tason ”työrukkasiksi” on koottu ns. kehittämistiimejä, joissa ovat

2

mukana hanketyöntekijät, alueen sote-palveluiden työntekijöitä, järjestöedustajia, kokemusasiantun-

tijoita ja/ tai asiakasedustajia.

Hankkeen keskeiset yhteistyötahot ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, sosiaalialan osaamis-

keskukset Vasso ja Pikassos, Turun Ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, A-

klinikkasäätiö sekä paikalliset päihde- ja mielenterveysalan järjestöt Turun A-kilta, Mielenterveysyh-

distys Itu, Turun Sininauha, Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry, Rauman

Mielenterveysyhdistys Friski Tuult ry, Rauman Seudun Mielenterveysseura/ Kriisikeskus ry, Rauman

Seudun Katulähetys ry, Rauman seudun työttömät ry, Aspa-säätiön Tandem-hanke, Porissa toimiva

Klubitalo Sarastus, Tukiranka ry ja Porin Mielenterveystoiminnan Tuki ry.

3. Hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmil-

le palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin. Samalla tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveydenhuol-

lon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen

käytäntöjä. Kolmantena tavoitteena on luoda edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asia-

kas- ja potilastietojärjestelmiä.

TAVOITTEET

Luodaan asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmille

palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin.

Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien

palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen käytäntöjä (mukaan lukien

palvelumuotoilun eri menetelmät).

Luodaan edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja

potilastietojärjestelmiä.

ALUEELLISET OSATAVOITTEET

Luodaan tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita asiakaslähtöisen pal-

velumuotoilun ja johtamisen keinoin.

Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen asiakastyön käytäntöjä ja palveluprosesse-

ja asiakaslähtöisesti.

Luodaan uudistettu toimintakonsepti paljon palveluita käyttävien / mielenterveys- ja päih-

deasiakkaiden palveluiden järjestämiseen palvelumuotoilun ja johtamisen keinoin

Tehostetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaille suunnattujen palveluiden toimintaa

Vähennetään ja ehkäistään sosiaali- ja terveydenhuollon suurkäyttöä

Tuetaan mielenterveyskuntoutujien sosiaalista kuntoutumista kehittämällä asiakaslähtöisesti

uutta avohuoltoon painottuvaa toimintarakennetta ja toiminnan sisältöjä.

Lisätään mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja ylläpidetään heidän toimintakykyään yh-

teistyössä järjestöjen kanssa.

Tarjotaan psykososiaalista tukea ja talousneuvontaa äkillisesti työttömiksi jääneille

Kehitetään mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita kuntoutuksen näkökulmasta asiak-

kaan tarpeet huomioiden.

Kehitetään mielenterveyskuntoutujien palveluprosessia asumisen tuen ja kuntoutuksen nä-

kökulmasta palvelumuotoilun keinoin.

Kehitetään asumisen tuen tarpeen arviointimalli.

Kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeita vastaa-

viksi.

3

PPPR-hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kautta odotetaan niin palveluiden järjestämiseen kuin

palvelujen sisältöön liittyviä hyötyjä. Ensisijaisesti tavoitellaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut

kohdentuisivat paremmin niitä tarvitseville, ja palveluja tarjottaisiin oikeaan aikaan myös

ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Asiakaslähtöisyyden kautta palvelujen käyttäjien asiakastyytyväisyys

paranee ja osallisuus lisääntyy. Myös palveluiden kustannustehokkuus ja -vaikuttavuus lisääntyvät,

kun ne kohdentuvat oikein ja käyttö on tarpeen mukaista. Yhteissuunnittelun ja toimintamallien jal-

kauttamiseen liittyvän koulutuksen avulla myös hankekuntien sosiaali- ja terveysalan henkilöstön

osaaminen kasvaa ja riskiryhmiä koskeva tietoisuus lisääntyy.

4. Hankkeen toiminta ja hankitut asiantuntijapalvelut

Hanke on edennyt raportointijaksolla hankesuunnitelman mukaisesti. Alueellisten kehittämisosioiden

toimenpiteet ovat toteutuneet hieman eri tahdissa, mutta pääosin kehittämisprosessi on ollut sama:

kaikissa kehittämisosioissa on koottu alueelliset kehittämistiimit, tehty alkukartoitusta ja asiakastie-

don koontia, perehdytty palvelumuotoiluun ja aloitettu uusien toimintamallien ja prosessien kehittä-

minen palvelumuotoilun avulla. Hanketyöntekijät rekrytoitiin pääosin vuodenvaihteessa 2013-2014 ja

kevättalvella 2014 hankkeessa työskenteli yhteensä 13 kokoaikaista ja 3 osa-aikaista työntekijää.

Selvitys henkilöstön käytöstä on raportin liitteessä 1. Kehittämistyön tueksi on hankittu asiantuntija-

palveluita, jotka on eritelty liitteessä 2.

Kuviossa 1 esitetään hankkeen palvelumuotoiluprosessi. Palvelumuotoiluprosessin tarkoituksena on

ymmärtää, kirkastaa ja määritellä tarkemmin niitä ongelmia, mistä PPPR-hanke on lähtenyt liikkeelle:

Kuka on palveluja yli tarpeensa käyttävä päihde- ja mielenterveysongelmainen asiakas ja mitkä ovat

ne syyt ja olosuhteet, jotka johtavat asiakkaan kohdalla palveluiden suurkulutukseen. Toiseksi tarkoi-

tuksena on ottaa asiakkaalle palvelun avulla annettu lisäarvo keskeiseksi kehittämistyötä ohjaavaksi

tekijäksi. Palvelumuotoilun kautta asiakkaat ja palvelujen käyttäjät otetaan aktiivisiksi toimijoiksi mu-

kaan palvelujen kehittämiseen.

4

4.1. Asiakastiedonkeruu ja asiakasraadit

Palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti hankkeen kehittämistyö on alkanut tiedonkeruuvaiheella:

asiakastiedon ja asiakasymmärryksen kartoittamisella. Lisäksi on kartoitettu aikaisempia tutkimuksia,

hankkeita ja kokemuksia kohderyhmän palvelutarpeista ja palveluiden kehittämisestä. Tarkoituksena

on ollut muodostaa kokonaiskuva palvelujen nykytilasta, asiakkaiden kokemista ongelmista tai puut-

teista palvelujärjestelmässä sekä kerätä ideoita palvelujen kehittämiseksi.

Asiakastietoa on kerätty suoraan asiakkaita haastattelemalla, havainnoimalla sekä asiakasraatien

avulla. Asiakasraadit järjestettiin Turussa ja Salossa hanketyöntekijöiden omin voimin ja Porissa,

SATSHP:ssä ja Aikuiskaste-osiossa minikilpailutettujen asiantuntijoiden avulla. Raumalla asiakastie-

toa koottiin laajan asiakaskyselyn ja keskustelutilaisuuksien avulla. Lisäksi tietoa on saatu työntekijä-

tapaamisten, haastattelujen ja kyselyiden avulla. Järjestöillä on myös ollut keskeinen rooli asia-

kasymmärryksen keräämisessä: mukana on ollut sekä järjestöjen henkilöstöä, vapaaehtoisia että

koulutettuja kokemusasiantuntijoita.

Asiakastiedonkeruun tuloksissa ovat korostuneet asiakkaan kohtaamiseen ja ymmärretyksi tulemi-

seen liittyvät asiat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöiden työtavat eivät nykyisellään tue asiak-

kaan kokonaistilanteen selvittämistä tai monialaista verkosto- ja yhteistyötä. Asiakkaan elämismaa-

ilma ja kokonaisuus jää huomioimatta, kun keskitytään hoitamaan tiettyä oiretta tai ongelmaa yhden

profession näkökulmasta.

Paljon sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävän (tai paljon palveluita tarvitsevan) päihde- tai mielenter-

veysasiakkaan tilanne on usein kompleksinen eikä asiakkaalla ole välttämättä riittäviä voimavaroja

hoidon ja kuntoutuksen vaatiman palvelu- ja hoitokontaktin säilyttämiseen tai edes oman palveluver-

koston kokoamiseen pirstaloituneessa järjestelmässä. Keskeinen ongelma on myös asiakkaiden

”poissulkeminen” palveluista.

Peruspalveluissa keskeistä on asiakkaan tunnistaminen ja kokonaisvaltainen tilannekartoitus ja

asiakaslähtöisen hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen sekä realististen tavoitteiden asettaminen.

Asumis- ja kuntoutuspalveluissa keskeistä on oikea palvelu oikeaan aikaan ja asiakkaan toimintaky-

vyn tukeminen. Sairaalasta kotiutumisen vaiheessa asiakkaille on tärkeää turvallisuuden tunne ja tie-

to kuntoutumista tukevista palveluista. Itsenäisen asumisen ja asiakkaiden elämänhallinnan tueksi

tarvitaan monipuolisia avohuollon tukitoimia.

4.2 Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu

Varsinainen kehittämistyö PPPR-hankkeessa on tapahtunut kullakin hankealueella hanketyöntekijöi-

den muodostamassa ydintiimissä sekä olennaisista yhteistyötahoista ja asiakasedustajista muodos-

tetuissa kehittämistiimeissä.

Hankkeen palvelumuotoiluprosessin tueksi hankittiin asiantuntijapalveluita kahdessa vaiheessa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tarvittiin koulutusta sekä hanketyöntekijöille että alueellisille

kehittämistiimeille, hankeorganisaatioiden toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Nämä koulutukset

hankittiin minikilpailutuksen jälkeen Palmu Inc:ltä.

Varsinainen palvelumuotoilun asiantuntijapalvelu kilpailutettiin talven ja kevään 2014 aikana ja

palveluntuottajaksi valittiin työyhteenliittymä Broadview – Zone Interactions. Asiantuntijapalveluiden

avulla toteutettiin kullakin hankealueella yhteissuunnitteluprosessi, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan

ja kehittämään asiakasprosessin kulkua. Menetelminä käytettiin asiakasprofilointeja, palvelu-

5

analyysejä ja ”service blueprintingiä” eli palveluprosessin yksityiskohtaista kuvaamista asiakasnäkö-

kulmasta.

Palvelumuotoilu on tarjonnut hankeorganisaatioille uuden toimintatavan eri toimijoiden yhteiskehit-

tämiseen. Erityisesti kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen on ollut työntekijöille uusi ja antoisa

kokemus. Yhteiskehittäminen on myös lisännyt sosiaali- ja terveyspalveluiden keskinäistä tuntemus-

ta ja verkostoitumista ja lisännyt työntekijöiden tietoa eri palveluista ja toimijoista.

4.3 Kehitettävät palvelumallit ja palveluprosessit

Taulukossa 1 on koottu asiakastiedon perusteella ja palvelumuotoilun avulla kehitettävät toiminta-mallit, uudet palvelut ja asiakasprosessit.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden peruspalveluihin kehitettäviä toimintamalleja ovat Turussa pilotoitava

moniammatillinen tiimimalli, Turussa, Porissa ja Salossa kehitettävä case manager -sovellus, ja Ai-

kuiskaste-kuntien aikuissosiaalityön palveluprosessin alkukartoitus ja palvelusuunnitelma.

Erityispalveluiden puolella hanke keskittyy erityisesti paljon palveluita käyttävien (tai palveluja tarvit-

sevien) mielenterveyskuntoutujien palveluprosessin kehittämiseen. Mielenterveyskuntoutujien palve-

luihin on kehitetty Raumalla sosiaalisen tuen keskus. Keskus toimii mielenterveyskuntoutujien avo-

huollon palveluprosessin osana. Salossa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä kehitetään mielenterve-

yskuntoutujien asumispalveluihin tuen tarpeen arviointimallia ja itsenäisemmän asumisen mahdollis-

tavaa ”oma nimi ovessa” mallia. Satakunnassa on tekeillä myös mielenterveyskuntoutujien sairaalas-

ta kotiutumisen ohjauksen malli. Varsinais-Suomen Aikuiskaste-osiossa kehitetään myös päihdeon-

gelmaisten päivätoimintakeskusten toimintaa.

TAULUKKO 1. PPPR-hankkeessa kehitettävät mallit

Kehittämisosio Kehitettävä toimintamalli / palveluprosessi

TURKU

Perusterveydenhuollon case manager + moniammatillinen tiimityömalli päih-de/mielenterveysasiakkaiden hoidossa Kokemusasiantuntija terveydenhuollossa ja sosiaalityön palvelussa Kohderyhmälle suunnatut ryhmätoiminnan mallit Monialaisen johtamisen malli

SALO Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluprosessi ”Salon malli” Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen / Case Manager -malli tervey-denhuollossa

RAUMA Sosiaalisen tuen keskus Mielenterveyskuntoutujan avohuollon palveluprosessi

PORI Terveyspalveluiden avainasiakkaiden hoitomalli

SATSHP Mielenterveyskuntoutujan sairaalasta kotiutuksen ohjauksen malli Mielenterveyskuntoutujan asumisen tuen tarpeen arviointimalli

AIKUISKASTE Aikuissosiaalityön päihde- ja mielenterveysasiakkaan palvelupolku (alkukar-toitus ja palvelusuunnitelma) Päihdepalvelujen päivätoiminnan palveluprosessi

4.4 Asiakasvastaavatoiminta

Hankkeen asiakastiedon keruussa on korostunut tarve, että paljon palveluita käyttävien päihde- ja

mielenterveysasiakkaiden palvelukokonaisuudesta vastaisi yksi vastuuhenkilö, joka koordinoisi hoi-

toa ja toimisi rinnallakulkijana ja palveluihin saattajana. Yhtenä selkeänä vastauksena paljon palve-

luita käyttävien asiakkaiden esittämiin toiveisiin ja tarpeisiin voidaan pitää terveyshyötymalliin perus-

6

tuvaa case manager (asiakasvastaava) –toimintaa, jota on kehitetty pitkäaikaissairaiden perustason

hoidon järjestämiseen.

Turussa, Salossa, Raumalla, Porissa ja Satakunnan sairaanhoitopiirissä toteutettiin asiakasvastaa-

vatoiminnan koulutus- ja kehittämisprosessi, jonka tarkoituksena oli lisätä toimijoiden tietoa asia-

kasvastaava-toiminnasta ja tukea hankeorganisaatioiden työntekijöiden työtavan muutosta siten, että

otetaan käyttöön asiakaslähtöisiä toimintamalleja sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden

asiakastyöhön. Asiantuntijapalveluiden avulla järjestettiin luentotilaisuuksia isommalle kohderyhmäl-

le. Tämän lisäksi joukko avaintoimijoita koottiin työverstaisiin, jossa käytiin läpi kuvitteellisia asiakas-

tapauksia. Asiakastapausten avulla voitiin käydä läpi konkreettisia työvaiheita ja verkostoja, kehittää

paikallisia toimintamalleja, tunnistaa haastekohtia ja sopia yhdessä uusia vastuu- ja toimintakäytän-

töjä.

4.5 Kokemusasiantuntija ammattilaisen rinnalla

Hankkeessa on hyödynnetty alueilla toimivia koulutettuja kokemusasiantuntijoita niin tiedonke-

ruussa kuin työryhmätyöskentelyssä. Turun kehittämisosiossa on lisäksi kokeiltu kokemusasiantunti-

jan mukaan ottamista asiakastyöhön. Keväästä 2014 lähtien on pilotoitu kokemusasiantuntijan ja ter-

veydenhuollon - tai sosiaalityön ammattilaisen työparityöhön perustuvaa asiakastyön mallia.

Kokemukset työparityöskentelystä ovat olleet erittäin positiivisia. Samankaltaisen riippuvuuden ko-

kenut ja siitä toipunut kokemusasiantuntija tuo työskentelyyn erilaisen näkökulman, antaa asiakkaal-

le toipumisuskoa ja pystyy peilaamaan asiakkaan elämäntilannetta omaan kokemukseensa siten, et-

tä pystyy realistisesti arvioimaan asiakkaan tilanteen kokonaisuutta ja tarvittavien palvelujen tarvetta.

Tarkoituksena on aikaansaada peruspalveluihin pysyvä yhteistyömalli, jossa kokemusasiantuntija

osallistuu tarvittaessa ja ammattilaisen työparina aikuissosiaalityön asiakastapaamisiin, sosiaali- ja

terveydenhuollon moniammatilliseen tiimimalliin, terveydenhuollossa pitkäaikaissairaiden sekä koh-

deryhmän asiakkaiden hoitoon ja päihdehuollon moniammatillisen päihdetiimin palavereihin.

4.6 Monialainen johtaminen

Palvelumallien käyttöönotto ja toimivien palveluprosessien aikaansaaminen edellyttää muutoksia

myös palveluiden johtamisessa. Monialaisen johtamisen kehittäminen on nostettu erilliseksi osata-

voitteeksi Turun kehittämisosion hankesuunnitelmassa, mutta kaikilla hankealueilla on tunnistettu

johtamisen kehittämisen ja johdon sitouttamisen tarpeet.

Turun kehittämisosiossa on koottu päihde- ja mielenterveyspalveluista vastaavat yksikköjohtajat

hankkeen projektiryhmään. Tavoitteena on aikaansaada päihde- ja mielenterveyspalveluihin monia-

laisen johtamisen johtamismalli ja perustaa päihde- ja mielenterveystyön johtoryhmä. Työ on käyn-

nistynyt yhteisellä työpajalla ja 13.10. järjestetyllä monialaisen johtamisen seminaarilla yhdessä

Kaarinan hallinnoiman Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hankkeen kanssa.

4.7 Tietojärjestelmät

Tietojärjestelmien kehittämisedellytysten kehittäminen on tavoitteena Turun kehittämisosiossa. Ter-

veydenhuollon tietojärjestelmän osalta hanke on paikantanut kehittämiskohteita ja toteuttanut pieniä

muutoksia, jotka edesauttavat esim. kohderyhmän tunnistamista tietojärjestelmän tasolla. Pegasos-

7

järjestelmässä on otettu käyttöön elämäntapakysely-osio joka mahdollistaa AUDIT-testin tekemisen

tietojärjestelmässä. Lisäksi koko Turun perusterveydenhuollon henkilöstö on suorittamassa alkoholin

puheeksioton verkkokurssin syksyn 2014 aikana, mikä osaltaan tähtää tietojärjestelmän kysely- ja

kirjaamismahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen.

4.6 Arviointi

Hankkeen arvioinnin tueksi hankitaan arvioinnin asiantuntijapalveluita. Palveluntuottajaksi valittiin

minikilpailutuksella Ramboll Mangement Consulting Oy. Hankkeen arviointia käsitellään tarkemmin

tämän raportin luvussa 6.

5. Hankkeen järjestämät koulutukset ja kehittämispäivät

Tämän raportin liitteessä 3 on lueteltu hankkeen järjestämät koulutukset. Raportointijaksolla hank-

keessa on järjestetty palvelumuotoiluun liittyviä koulutuksia ja case manager / asiakasvastaava -

toimintaan liittyviä koulutuksia lähes kaikilla hankealueilla. Yhteensä koulutuksiin on osallistunut yli

500 henkeä. Lisäksi hankkeen työntekijät ovat tavanneet säännöllisesti yhteisissä kehittämispäivis-

sä. Tapaamisia on järjestetty noin kerran kuukaudessa ja joka tapaamisessa on ollut yhteinen koulu-

tuksellinen projektityöhön tai hankkeen sisältöön liittyvä teema. Kehittämispäivien ohjelmat, muistiot

ja mahdolliset liitteet löytyvät sivustolta www.turku.fi/palvelumuotoiluhanke

Kehittämispäivien koulutukselliset teemat:

15.1.2014 Innokylän hyödyntäminen hanketyössä

13.2.2014 Palvelumuotoilukoulutus

11.3.2014 Asiakasosallisuus

9.–10.4.2014 Verkostoituminen / Hankearvioinnin perusteet

22.–23.5.2014 Väliarviointi / Paljon palveluita käyttävät asiakkaat / Hankkeen vaikutuslogiikka ja toimintamallien juurruttaminen

13.8.2014 Viestintä hankkeessa

16.10.2014 Väliarviointi / Tulokset ja tuotokset

6. Toiminnan arviointi

Hankkeelle on tehty arviointisuunnitelma, jonka hankkeen ohjausryhmä on hyväksynyt. Arviointi-

suunnitelma löytyy hankkeen nettisivuilta www.turku.fi/palvelumuotoiluhanke.

Arvioinnissa keskitytään viiteen kokonaisuuteen:

1) Hankkeessa kehitettyjen palveluiden ja toimintamallien vaikutukset 2) Hankkeen kohderyhmien osallisuuden toteutuminen 3) Hankeorganisaatioiden henkilöstön ja hankehenkilöstön osaamisen kasvu 4) Palvelumuotoilun hyödynnettävyys ja soveltuvuus hankeen kehittämistyöhön 5) Tietojärjestelmien käytettävyys ja kehittämisehdotukset

8

Hankkeen arviointi toteutetaan hanketyöntekijöiden itsearviointina, alueellisten kehittämisosioiden

välisinä vertaisarviointeina sekä Ramboll Consulting Management Oy:n toteuttamana ulkoisena arvi-

ointina. Hankeen ensimmäisessä vaiheessa arvioinnin asiantuntijapalveluiden avulla on tehty hank-

keen vaikutuslogiikan kuvaukset, täsmennetty tavoitteita ja priorisoitu toimenpiteitä. Kaikille kehittä-

misosiolle on määritelty omat arviointikysymykset alueellisten osatavoitteiden mukaisesti.

Keskeisin osa hankkeen arviointia on kehitettyjen palveluiden ja toimintamallien vaikutukset kohde-ryhmän elämänlaatuun, terveydentilaan ja palvelujen käyttöön. Keskeinen kysymys on se, voidaanko toisin toimimalla säästää palvelujen kustannuksissa tai vastata paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Asiakasmuutosten todentamiseksi hankkeen pilotoinneissa kerätään huomattavasti tietoa asiakkai-den elämänhallinnassa, toimintakyvyssä, terveydentilassa ja/tai päihteidenkäytössä tapahtuneissa muutoksista. Käytettäviä mittaristoja ovat mm. WHOQOL-BREF -elämänlaatumittari, toimintakykyä mittaava SOFAS-asteikko, masennusseula BDI, alkoholin riskejä mittaava AUDIT-seula sekä mm. alkoholinkäytön muutosmotivaatiota mittaava Alkoholi-E. Alustavat tulokset asiakkaiden tilanteissa tapahtuneista muutoksista ovat erittäin lupaavia, mutta aineistoa on toistaiseksi liian vähän luotetta-vien johtopäätösten saamiseksi. Yksittäisten asiakkaiden kohdalla on kuitenkin tapahtunut huomat-tavia muutoksia, tosin on todettava että kohderyhmäasiakkaiden kohdalla lähtötaso esim. toiminta-kyvyn ja elämänlaadun osalta on huomattavan alhainen. Myös asiakaspalaute on ollut positiivista.

Hankkeen kohderyhmien osallisuudesta on valmistumassa erillinen tutkimus. Varsinais-Suomen so-

siaalialan osaamiskeskus Vasso tekee asiakas- ja työntekijähaastatteluihin perustuvaa tutkimusta

”Asiakkaat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjinä”. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella asiak-

kaiden osallistumista, roolia, vaikutusmahdollisuuksia sekä asiakaslähtöisen kehittämisprosessin

muotoutumista pääasiassa päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteiden kehittämistyössä. Tut-

kimus julkaistaan Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisusarjassa.

Hankkeen ympärille on virinnyt runsaasti opiskelija- ja oppilaitosyhteistyötä sekä useita tiedekorkea-

koulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetöitä. Opiskelijat ovat olleet mukana asiakas-

tiedon keräämisessä sekä toimintakentän kartoittamisessa. Opinnäytteinä tutkitaan ja kartoitetaan

mm. päihde- ja mielenterveysasiakkaan poissulkemista palveluista, sosiaali- ja terveydenhuollon

työntekijöiden valmiuksia kohdata ja hoitaa päihde- ja mielenterveysasiakkaita, mielenterveyskuntou-

tujien asumisen tuen tarpeen arviointia, mielenterveyskuntoutujan kuntoutuspolkua, palvelu-

asumisyksiköiden kuntouttavia käytäntöjä, palvelujen kustannuksia ja kokemusasiantuntijuutta. Val-

miit opinnäytetyöt julkaistaan hankkeen nettisivuilla vuoden 2015 aikana.

Taulukossa 2 on esitetty kooste kokonaishankkeen tavoitteiden ja alueellisten osatavoitteiden toteu-

tumisesta lokakuussa 2014. Tavoitteita on arvioitu asteikolla 0-3: 0 = tavoite ei ole toteutunut lain-

kaan, 3 = tavoite on saavutettu kokonaisuudessaan. Parhaiten ovat edenneet paljon palveluja käyt-

tävien asiakkaiden perustason palvelumallin kehittäminen, palveluprosessien kehittäminen sekä mie-

lenterveyskuntoutujien palveluprosessia koskevat tavoitteet. Heikoiten on edennyt monialaista joh-

tamista koskevat tavoitteet, mutta johtamisen kehittäminen on suunniteltukin tapahtuvaksi vasta

hankkeen viimeisellä toimintakaudella talven 2014–2015 aikana.

9

TAULUKKO 2. PPPR-hankkeen väliarviointi

TAVOITTEET OSATAVOITTEET TURKU PORI RAUMA SALO SATSHP AIKUIS-KASTE

KESKI-ARVO

1. Luodaan asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankkeen kohderyhmille pal-velumuotoilun ja johtamisen keinoin.

1.1. Luodaan tehokkaampia ja vaikuttavampia sosiaali- ja terveyspalveluita

1 1 2 2 1 1 1,3

1.2. Vähennetään ja ehkäistään palveluiden suurkäyt-töä asiakastasolla

1 0 1 2 1 1 1,0

1.3. Kehitetään mielenterveyskuntoutujien sosiaalista kuntoutumista tukeva rakenne, malli, sisällöt

1

1,0

1.4. Luodaan tukimalli mielenterveyskuntoutujien avo-huollon palveluihin

1 1,5

1,3

1.5. Lisätään mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja ylläpidetään heidän toimintakykyään

2 2 1,5

1,8

1.6. Kehitetään paljon palveluita käyttävien (päihde- mielenterveys) asiakkaiden palvelumalli perustervey-denhuoltoon / aikuissosiaalityöhön

2 2

1

1 1,5

1.7. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-työn käytäntöjä

2 1 1 1 1 1 1,2

1.8 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-prosesseja

1 1 2 1,5 2 2 1,5

1.9. Kehitetään sosiaalisen kuntoutuksen työmuotoja ja menetelmiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi

2

1 1,5

1.10 Kehitetään mielenterveyskuntoutujien palvelupro-sessi asumisen tuen ja kuntoutuksen näkökulmasta.

1 2 2 1 1,5

1.11 Kehitetään monialaista johtamista 1 0 0,5

2. Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävien ja riskiryhmien palvelujen johtamismalleja ja palvelujen kehittämisen käytäntöjä.

2.1 Luodaan sosiaali- ja terveyspalvelujen peruspalve-luihin erilaisiin toimintaympäristöihin soveltuvia palve-lumuotoilun malleja.

1

1,0

2.2 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis-malleja.

1

0 0,5

3. Luodaan edellytyksiä kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.

3.1 Kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä

1

1,0

0 = TAVOITE EI OLE EDENNYT LAINKAAN 1= TYÖ ON ALOITETTU 2 = TAVOITE ON SAAVUTETTU OSITTAIN 2 = TAVOITE ON SAAVUTETTU KOKONAAN

10

7. Talous

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt Turun hyvinvointitoimialalle päätöksen STM/5242/2012 mukai-

sesti 1.500.000 euron valtionavustuksen hankkeen toteuttamiseen. Valtionavustuksen perusteeksi hyväksy-

tyt kustannukset ovat 2.000.000 euroa. Valtionavustus maksetaan kahdelta eri momentilta vuosien 2012 ja

2013 määrärahoista.

Vuoden 2012 määrärahasta maksettava valtionavustus on käytettävä vuoden 2014 lokakuun loppuun men-

nessä. Määrärahojen vanhenemisen vuoksi tähän maksatushakemukseen on otettu mukaan hallinnon ja

Turun kehittämisosion kulut 31.10.2014 asti. Muiden kehittämisosioiden kulut on raportoitu vain 30.9.2014

asti, koska lokakuun 2014 raportteja ei olisi ehditty tehdä ennen kuntien kirjanpidon sulkeutumista. Hank-

keen viimeisessä, syksyllä 2015 tehtävässä maksatushakemuksessa huomioidaan siis Turun kulut

1.11.2014 alkaen ja muiden kehittämisosioiden kulut 1.10.2014 alkaen.

Raportointijaksolla hankkeesta on aiheutunut kustannuksia yhteensä 711 852 euroa. Näistä valtionapukel-

poisia kustannuksia on 711 848 euroa. Taulukossa 3 on esitetty koko hankkeen kustannukset pääkohdittain

jaoteltuina. Selvästi suurin osuus, 78 prosenttia kustannuksista, on mennyt henkilöstökuluihin. Seuraavaksi

suurin osuus on 17 prosentilla palvelujen ostot.

Taulukko 3. Valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten jakautuminen kustannuslajeittain

Yhteensä € %

Henkilöstömenot yhteensä 551 077 78 %

Palvelujen ostot yhteensä 122 081 17 %

Aineet, tarvikkeet, tavarat 6 758 1 %

Vuokrat 28 201 4 %

Investointimenot yhteensä 110 0 %

Muut menot 3 626 1 %

Kokonaiskustannukset 711 852 100 %

Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 4 0 %

Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 711 848 100 %

Haettava valtionavustus 177 962 25 %

Kaavioissa 1 esitetään graafisena kuviona kustannusten jakautuminen hankehallinnon ja alueellisten kehit-

tämisosioiden kesken. Hallinnon osuus on 26 % kokonaiskuluista. Kehittämisosioista isoin on Turku, jonka

osuus on 29 % kokonaiskustannuksista.

Taulukko 4 selventää kustannusten jakautumista kehittämisosioissa. Hallinnon kustannuksista noin puolet

koostuu henkilöstökuluista ja 43 % palvelujen ostoista. Alueellisissa kehittämisosioissa henkilöstökulujen

osuus kustannuksista on kehittämisosiosta riippuen jopa yli 90 %.

Tarkat kustannustiedot löytyvät tämän raportin liitteistä. Selvitys henkilöstön käytöstä on tämän raportin liit-

teessä 1, selvitys asiantuntijapalveluista on liitteessä 2. Lisäksi liitteistä löytyvät kunkin kehittämisosion ja

hankehallinnon kustannuserittelyt ja pääkirjaotteet.

11

Hallinto 26 %

Turku 29 %

Pori 12 %

Rauma 10 %

Salo 6 %

Satakunnan sairaanhoitopiiri

7 %

Aikuiskaste 10 %

Kaavio 1. Kustannusten jakautuminen kehittämisosioittain

12

Taulukko 4. Hankkeen kustannukset kehittämisosioittain ja kustannuslajeittain euroina ja prosenttiosuuksina

Hallinto Turku Pori Rauma Salo Satakunnan sairaanhoitopiiri

Aikuiskaste Yhteensä

Henkilöstömenot yhteen-sä

95 856 52 % 193 919 93 % 74 710 92 % 57 804 80 % 40 391 94 % 42 044 81 % 46 353 66 % 551 077 77 %

Palvelujen ostot yhteensä 75 590 41 % 5 154 2 % 4 349 5 % 3 023 4 % 2 388 6 % 8 426 16 % 23 150 33 % 122 080 17 %

Aineet, tarvikkeet, tavarat 31 0 % 105 0 % 106 0 % 6 351 9 % - 0 % 165 0 % 0 % 6 758 1 %

Vuokrat 12 100 7 % 7 188 3 % 2 196 3 % 5 250 7 % 221 1 % 1 246 2 % - 0 % 28 201 4 %

Investointimenot yhteen-sä

365 0 % 2 719 1 % - 0 % - 0 % 115 0 % - 0 % 427 1 % 3 626 1 %

Muut menot - 0 % - 0 % 110 0 % - 0 % - 0 % 0 % - 0 % 110 0 %

Kokonaiskustannukset 183 943 100 % 209 085 100 % 81 470 100 % 72 428 100 % 43 115 100 % 51 881 100 % 69 930 100 % 711 852 100 %

Valtionavustukseen - oikeuttavat kustannukset

183 943 100 % 209 085 100 % 81 470 100 % 72 424 100 % 43 115 100 % 51 881 100 % 69 930 100 % 711 848 100 %

Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus

45 986 25 % 52 271 25 % 20 368 25 % 18 106 25 % 10 779 25 % 12 970 25 % 17 483 25 % 177 962 25 %

Haettava valtionavustus 137 957 75 % 156 813 75 % 61 103 75 % 54 318 75 % 32 336 75 % 38 910 75 % 52 448 75 % 533 886 75 %