pelastavatko indikaattorit maailman? leo kolttola

Pelastavatko indikaattorit maailman?

Leo Kolttola

Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari

3.3.2016

Vuosituhattavoitteet oli menestys!

－YK:n vuosituhattavoitteet 2000 – 2015 olivat suuri

menestys

－Esimerkkejä:

Äärimmäinen köyhyys (alle 1,25 $/päivä)

• 1990 50% maailman ihmisistä

• 2015 14%

Vesijohtoverkostoon liitetyt ihmiset

• 1990 1,9 miljardia

• 2015 4,2 miljardia

Otsonikerrosta tuhoavat aineet on käytännössä

hävitetty: otsonikerros elpyy 2050 tienoilla.

3.3.2016 Leo Kolttola2

Nyt YK uskoo kestävään kehitykseen

－Syyskuussa 2015 YK:n yleiskokous päätti asettaa

vielä kovemmat tavoitteet vuodelle 2030

－Nyt haasteita asetetaan kaikille maille, ei vain

kehitysmaille

－17 päätavoitetta, 169 alatavoitetta

－Teollisuusmaille mm. ympäristöön, tasa-arvoon ja

kulutus- ja tuotantotapoihin kohdistuvia tavoitteita.

－Motto: kukaan ei jää kehityksestä jälkeen


Tavoitteiden toteutumista seurataan

indikaattoreilla

－ Maailmalaajuisia tilastoindikaattoreita oli ensimmäisessä

esityksessä noin 370. Tilastoasiantuntijat ovat asettaneet

tavoitteeksi noin 120 indikaattoria.

－ YK:n tilastokomitean kokouksessa ensi viikolla käsitellään

indikaattoreita, mutta lopullinen päätös niistä tehdään vasta

kesäkuussa.

－ Tavoitteena on, että kaikki maat raportoivat YK:lle

edistymisestään vähintään kaksi kertaa vuoteen 2030 mennessä.

－ Kansallisen seurannan tueksi maat voivat tunnistaa kansallisia

indikaattoreita.

－ Lisäksi laaditaan YK:n alajärjestökohtaisia alueellisia raportteja.

－ On mahdollista, että tarvitaan alueellisiakin indikaattoreita.


Tilastoviranomaisille lisää vastuuta

－ Tietojen kokoaminen annetaan tilastoviranomaisten tehtäväksi.

－ Lisää resursseja tarvitaan varsinkin kehitysmaihin.

－ Kehittyneissä maissa uusia tilastotietoja tarvitaan erityisesti

ympäristö- ja sosiaalitilastojen alueille.

－ Ympäristötilinpito on hyvä tietolähde kestävän kehityksen

indikaattoreille. Sitä on toistaiseksi kuitenkin olemassa vain

EU:ssa asetuksen velvoittamana ja muutamassa

edistyksellisessä tilastomaassa: Kanadassa ja Australiassa.

－ Tilastoviranomaisten kontolle annetaan myös hallinnolliset

indikaattorit, jotka eivät perustu tilastoihin. Yhteistyöverkostoja on

laajennettava.


Sitoutuvatko poliittiset päättäjät?

－YK:n tavoitteet ovat jäsenmaiden virkamiesten

neuvottelutaidon tulos

－Sitoutuvatko poliittiset päättäjät näihin tavoitteisiin

kaikilla osa-alueilla?

－Hyvät indikaattorit ovat tärkeä väline sitouttamisessa.

－Liian yksityiskohtaiset indikaattorit eivät ehkä tavoita

päättäjiä, jos ne ylipäätään pystytään tuottamaan


Valtioneuvoston kanslia johtaa toimeenpanoa

－ Hallitusohjelma: vuoden 2016 aikana laaditaan kansallinen

suunnitelma YK:n toimintaohjelman toteuttamiseksi.

－ Eduskunnan käsittelyssä: ”Suomen kehityspoliittinen linjaus”.

－ Kansallisessa suunnitelmassa tunnistetaan Suomen vahvuudet ja

heikkoudet ja esitetään ratkaisuja kestävän kehityksen

vahvistamiseksi Suomen politiikassa.

－ Parlamentaarisesti muodostettu Kehityspoliittinen toimikunta ja

pääministerivetoinen Kansallinen kestävän kehityksen

toimikunta.

－ Tilastokeskus mukana lukuisissa muissakin

indikaattorihankkeissa. Tarvitsemmeko strategian tälle alueelle?


Edes vihreä BKT ei riitä

BKT:n lisäksi muita mittareita

－BKT ei ole hyvinvoinnin mittari

－Miten kehityksen kestävyyttä voidaan mitata?

－Stiglitzin – Senin – Fitoussin komitea (2009) esitti

muutoksia kansantalouden tilinpitojärjestelmään ja

sosiaalitilastojen täydentämistä – näitä muutoksia on

jo paljon tehty.

－Kestävän kehityksen mittaamiseksi esitettiin juuri

sellaisten mittaristojen kehittämistä, mitä YK nyt tekee.

－Suomalainen työryhmä (2010): Bkt ja kestävä

hyvinvointi. Yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan

tilan kuvaamiseen.

Media noteeraa edelleen vain BKT:n

－ 1990-luvun alussa ”vihreä bkt”

oli paljon esillä mediassa ja

siihen kohdistui suuri toiveita.

－ Sen jälkeen on luotu paljon

uusia ympäristötilastoja,

sosiaalialan tilastoja ja

ympäristötilinpito.

－ Ne eivät silti juurikaan saa

julkisuutta.

－ Kansantalouden

tilinpidostakin julkisuutta saa

vain BKT.

Kauppalehti 5.3.1991


YK ottaa uudet tilastot käyttöön

－ YK:n indikaattorit merkitsevät sitä, että uudet tilastotiedot otetaan

käyttöön.

－ Tavoitteiden asettaminen on poliittinen kompromissi.

－ Politiikka heijastuu myös indikaattoreiden valintaan

－ Vaikka teoreettisesti perusteltuja indikaattorikehikoita on luotu, on

selvää, että poliittiset päättäjät haluavat luoda itsensä näköiset

indikaattoritkin.

－ Indikaattoreiden suunnittelijoiden ja käyttäjien välille pitäisi saada

enemmän vuorovaikutusta.

－ YK:n kestävän kehityksen indikaattorit heijastavat sitä, että

politiikkakin on globaalistunut: eivät vain saasteet ylitä rajoja,

vaan myös sosiaaliset ongelmat ja talouskriisit.


Missä Suomi on hyvä, missä huono?

Stressitesti OECD-maille

12

Pohjoismaat ja Sveitsi OECD:n kärjessä

－Christian Krollin (2015) mukaan OECD-maista

Ruotsia, Norjaa, Tanskaa, Suomea ja Sveitsiä voidaan

pitää valmiina kestävän kehityksen tavoitteisiin.

－Suomi saa SDG-indeksissä arvon 7,52.

－Ruotsi parhaana maana saa arvon 7,86.

－Meksiko viimeisenä arvon 4,91.

－13/34 indikaattorissa Suomi on parhaan viiden

joukossa

－Suomi on viiden huonoimman joukossa vain kahdessa

indikaattorissa.

Sukupuolten tasa-arvo: ristiriitainen kuva

－ Toiseksi eniten naisia

parlamentissa

－ Miesten ja naisten palkkaerot

silti suuria


Vähän ja lievempää köyhyyttä

－ Köyhyyskuilu


－ Köyhyysaste

Kulutamme paljon energiaa ja materiaaleja

Figure 2.4 Domestic extraction of natural resources, Kilos per Euro GDP, 2013

Source: Eurostat


Raportista: Making the environment account – Nordic accounts and indicators

For analysing and integrating and the economy. TemaNord 2016:507 (tulossa)

Kiitos!

Leo Kolttola [email protected]

Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari

3.3.2016

3.3.2016Leo Kolttola17

mailto:[email protected]

pelastavatko indikaattorit maailman? leo kolttola

Government & Nonprofit