perustamisopas - ensimetri · 2019-02-11 · yrityksiä alkutaipaleella kohti kannattavaa kasvua....

Varaa aika maksuttomaan

yritysneuvontaan:

www.uusyrityskeskus.fi

alkavalle yrittäjälle 2018

Perustamisopas

ORGANISATION CERTIFIED BY

ISO 9001

alkavalle yrittäjälle 2018Perustamisopas

Seuraa, kysy, keskustele!

#uusyrityskeskus #uusyrittäjät #perustamisopas

suomen uusyrityskeskukset

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

Tervetuloa polulle yrittäjyyteen

Y rittämisessä kiehtoo vapaus. Yrittäjänä voit päättää elämästäsi, hyödyntää osaa-mistasi ja saat olla oman itsesi herra. Yrit-täminen vaatii uskoa omaan liikeideaan

ja usein sitkeää puurtamista. Tämän oppaan avul-la uusyrityskeskukset haluavat auttaa sinua alkuun yrittäjyyden polulla.

Minustako yrittäjä?Yrittäjäksi ryhtymistä pitää harkita monesta nä-kökulmasta. Ajatusten huolellinen kypsyttely on hyödyllistä valmistautumista. Yritystoiminnan aloittaminen on aina perustavaa laatua oleva elä-mänmuutos. Sillä on vaikutusta tulevaisuuteen, oman elämän muotoutumiseen, perhe- ja ystävyys-suhteisiin, arvomaailmaan, elintasoon ja elämän-tapaan.

Yrittäjän vapauden myötä lisääntyy vastuu onnis-tumisesta. Se merkitsee usein paljon työtä, jousta-mista ja tinkimistä vapaa-ajasta, lomista sekä har-rastuksista. Yrittäjänä onnistuminen on kuitenkin palkitsevaa.

Turvallinen alku uusyrityskeskuksestaYritysideasi kypsyttelyssä saat apua lähimmästä uusyrityskeskuksesta. Saat neuvontaa ja keskus-

telukumppanin. Toiminta perustuu yrityselämän asiantuntija-apuun. Palvelu on henkilökohtaista, maksutonta ja ehdottoman luottamuksellista. Suu-ri osa asiantuntijoistamme toimii itsekin yrittäjinä.

Uusyrityskeskuksen avulla syntyy kestävää yritystoi-mintaa. Saat hyvän alun yrittäjänä ja vältät alkuvai-heen karikot. Olipa yritystoimintasi pientä tai suur-ta, tarvitset kumppaneita, verkostoja ja asiakkaita. Neuvonnassa saat kontakteja eri alojen asiantunti-joihin. Uusyrityskeskusten tavoitteena on auttaa yrityksiä alkutaipaleella kohti kannattavaa kasvua.

Perustamisopas on ajantasainen ja tuhti tietopa-ketti yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimi-seen. Opas on toteutettu yhteistyössä uusyrityskes-kusverkoston ja sen jäsenyritysten sekä -yhteisöjen kanssa. Opas on tarkoitettu kulumaan mahdollisim-man monen yrittämistä harkitsevan ja alkavan yrit-täjän käsissä.

Jari JokilampitoimitusjohtajaSuomen Uusyrityskeskukset ry

Tutustu verkkosivuihimme www.uusyritys keskus.fi

pääkirjoitus

Olet ottanut ratkaisevan askeleen miettiessäsi yrittäjäksi ryhtymistä - onnittelut! Yrittäjänä toimiminen on mielekäs tapa tehdä töitä ja ansaita rahaa. Monille se on elämäntapa, josta olisi vaikea luopua. Et ole yksin, sillä yhä suurempi osa suomalaisista hankkii toimeentulonsa yrittäjänä.

w


Usko liikeideaan rohkaisi yrittämäänTyövaatteiden ja -varusteiden kannattava myynti Suomen ko-koisessa maassa ei ole helppoa, mutta Takku ja Sutinen onnis-tuivat tuomaan markkinoille lisäarvoa. He rakensivat palvelun, jonka avulla pystyy tarkasti hallinnoimaan varustehankintoja ja niiden kustannuksia työntekijäkohtaisesti. Vaatteet ja va-rusteet voi tilata kätevästi yrityksen tilauspalvelusta tai verk-kokaupasta. Yrityksellä on myös yli 500 neliön kokoinen myy-mälä Kuopiossa.

Yritysidea oli syntynyt tarpeen havaitsemisesta, mikä hel-potti yrittäjäksi ryhtymistä. Kaverukset ajattelivat, että voivat asiakaslähtöisyydellä lunastaa paikkansa työvarustemarkki-noilla.

− Yrittäjäksi hyppääminen kuukausipalkkaisesta työstä on aina jossain määrin kova paikka. Mutta yllättävän kivuttomas-ti päätös saatiin tehtyä. Meillä oli kuitenkin kirkkaana mieles-sä, mitä ollaan tekemässä, Sutinen toteaa.

Uusyrityskeskuksesta neuvoja rahoitukseenYrityksen perustamisvaiheessa hyödynnettiin Kuopion seudun uusyrityskeskuksen maksuton yritysneuvonta. Yritysneuvoja Pekka Turuselta haettiin neuvoja erityisesti rahoituksen jär-jestämiseen yrityksen alkutaipaleella.

Yrittäjien aktiivisuus vakuutti kokeneen yritysneuvojan. − Duunivarusteen menestyksen taustalla on raaka työnte-

ko ja oikea asenne. Miehet ovat jalkautuneet yrityksiin ja käy-neet läpi lukuisat määrät asiakastapaamisia, Turunen kertoo.

Yritys on menestynyt alusta asti odotettua paremmin ja liike-vaihto vuonna 2016 oli jo yli 1,4 miljoonaa euroa. Voimakas ja kannattava kasvu sekä omintakeinen konsepti toivat Duunivarus-teelle voiton valtakunnallisessa Vuoden Uusyrittäjä 2017 -kisassa.

− Duunivarusteen yrittäjät ovat aivan alusta asti toteutta-neet hyvin monipuolista palvelukonseptia asiakkaiden tarpei-siin. Se on aika harvinaista näin nuorelle yritykselle, toteaa Suo-men Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Jari Jokilampi.

Kaverukset perustivat asiakas ystävällisen työvarustekaupanTeemu Takku ja Simo Sutinen perustivat työvaatteita ja -varusteita myyvän Duunivaruste Oy:n vuonna 2014. Aiemmin myynti- ja asiantuntijatehtävissä työskennellyt kaksikko oli havainnut, että työvarustekaupalle, joka asettaa asiakkaan keskiöön, voisi olla vielä tilaa markkinoilla.KUVAT Tiina Haring TEKSTI Minna Yläkangas

VUODEN UUSYRITTÄJÄ 2017

4

Huolellinen taustatyö kaiken A ja OYrittäjät itse ovat todenneet, että menestys vaatii sekä suunni-telmallisuutta että rohkeutta.

− Asiat kannattaa suunnitella huolella, mutta välttää yli-suunnittelua. Tärkeintä on päästä suunnittelupöydältä mah-dollisimman pian asiakkaisiin käsiksi. Päätöksiä pitää pystyä tekemään päivittäin tietämättä ovatko ne oikeita vai vääriä, Sutinen toteaa.

Sutinen ja Takku muistuttavat myös, että loppujen lopuksi kaikki perustuu liikeideaan eikä sen merkitystä voi liikaa ko-rostaa. Liikeidean toimivuutta on testattava ja sitä on vaikea tehdä paperilla.

− Liikeideaa kannattaa ryhtyä mahdollisimman nopeasti-testaamaan, esimerkiksi pilotteina ihan oikeilla markkinoilla.Lopulta kuitenkin ainoastaan markkinat päättävät, mikä idea tulee toimimaan, Sutinen tähdentää.

VUODEN UUSYRITTÄJÄ -KILPAILU

Valtakunnallinen Vuoden Uusyrittäjä valitaan kah desta viiteen vuotta toi-mineiden, uusyrityskeskus ten avulla perustettujen yritysten joukosta.

Paikalliset uusyrityskeskukset valit-sevat ensin omal ta alueeltaan Vuo-den Uusyrittäjän ja ilmoittavat tä män mukaan valtakunnalliseen kilpailuun. Vuoden Uusyrittäjäksi valitaan yrit-

täjä, jonka yritys toiminnan käyn-nistäminen on ollut hallittua sekä suunnitelmallista ja jonka yrityksellä arvioidaan ole van hyvät mahdollisuu-det kehittyä kannattavasti.

Valtakunnallisen Vuoden Uusyrittä-jän valitsee Suo men Uusyrityskeskuk-set ry yhdessä Patentti- ja rekisteri-hallituksen ja Varman kanssa.

Vuoden Uusyrittäjän palkitsemisen li-säksi kilpailussa annetaan vuosittain kunniamainintoja menestyneil le yrit-täjille. Valintaraati palkitsee voittajan ja kunnia maininnan saaneet yrittäjät sti-pendeillä.

Valtakunnallinen Vuoden Uusyrittäjä julkistetaan ja palkitaan uusyrityskes-kusten kesäpäivillä kesäkuun alussa.

5

Yrittäjäkollegoiden tuki yllättänytYrittäjäkaksikolla on nyt yrittäjyyttä takanaan muutama vuosi. Yrittäjän vapaus ja vastuu ovat kiehtoneet kaveruk-sia ja yrittäjyyden myötä he ovat oppineet johtamaan itse-ään ja työntekijöitään.

Kun yrittäjiä on kaksi, on molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus toista kohtaan ehdottoman tärkeää.

− Selkeä tehtävänkuvien määritteleminen on ihan ratkai-sevaa, jotta homma toimii. Ja kun tehtävät on jaettu, pitää osata antaa toiselle täydet vapaudet tehdä omaa työtään, Takku kiteyttää.

Yllättävintä yrittäjyydessä on ollut kaksikon mukaan tut-tavapiirissä olevien yrittäjäkollegoiden tarjoama tuki ja yh-teisöllisyys. Ympäriltä on saanut paljon sparrausta ja vink-kejä yritystoimintaan.

− Toki osasimme jossain määrin odottaakin tukea muilta yrittäjiltä, mutta on aina hienoa, kun ihmiset ihan vilpittö-mästi haluavat auttaa toisiaan, Takku kiittelee.

"Lopulta kuitenkin ainoastaan markkinat päättävät, mikä idea tulee toimimaan."


Yrityksen

perustaminen

• Yrityksen perustamisen vaiheet .................................44

• Yritysmuodot .......................46

• Yrityksen rekisteröinti ..........54

• Alkavan yrityksen sopimukset ..........................57

• Tiedolla varmuutta – suojauksella kilpailuetua ......59

Alkaisitko

yrittäjäksi?

• Mitä yrittäminen on? ...............8

• Voisiko sinustakin tulla yrittäjä? ...................................9

• Mistä yritysidea? .....................10

• Yrittäjyyden monet muodot ...................................12

• Yritysideasta liikeideaksi ..........14

Ennen yrityksen

perustamista

• Liiketoimintasuunnitelma .........16

• SWOT-analyysi .........................21

• Riskienhallinta ..........................21

• Starttiraha ja soviteltu päiväraha ..................................22

• Aloittavan yrityksen rahoitus ....................................26

• Markkinointi, myynti ja mainonta ..................................30

• Hinnoittelu ...............................34

• Luvanvaraiset toimialat ............36

• Ulkomaalaisten luvat ja rekisteröinnit ............................41

Yritystoiminnan

aloittaminen

• Yritystoiminnan aloittaminen ........................... 62

• Vakuutukset ............................ 63

• Yrittäjän työttömyysturva ....... 64

• Aloittavan yrittäjän muistilista ............................... 68

• Tärkeät linkit ............................ 72

SISÄLTÖ

SEURAA MEITÄ


Perustamisopas alkavalle yrittäjälle 2018 | www.perustamisopas.fi

JULKAISIJA Suomen Uusyrityskeskukset ry / SUK-Palvelu OyTOIMITUS UusyrityskeskusverkostoTIETOSISÄLLÖN PÄIVITYS Tuulikki Holopainen | Asiatieto OyPÄÄTOIMITTAJA Jari Jokilampi | Suomen Uusyrityskeskukset ryp. 0500 731 445 | [email protected] Minna Yläkangas | Suomen Uusyrityskeskukset ry p. 050 577 1392 | [email protected]

PAINO Grano OyULKOASU Nea Ivars | Graafinen suunnittelu Gomedia OyVALOKUVAT Johanna Kinnari ja Tiina HaringKUVITUKSET Ilja Karsikas | Napa Arts and Licensing Agency OyILMOITUSMYYNTI Minna Yläkangas | p. 050 577 [email protected]© Uusyrityskeskukset 2018 Kaikki oikeudet pidätetään.

6

Yrityksen

toiminta

• Laskutus ja perintä ...................74

• Yrityksen kirjanpito ja tilinpäätös ................................76

• Tuloverotus ..............................79

• Arvonlisävero ...........................83

• Työnantajaksi ryhtyminen ........86

• Yrityksen ympäristövastuu .......92

• Yrityssanastoa ..........................94

• Uusyrityskeskukset palvelevat .................................98

• Muistiinpanoja ..........................99

suomen uusyrityskeskukset

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

uusyrityskeskus

7Alkaisitko yrittäjäksi

Ennen yrittäjäksi ryhtymistä on syytä punnita eri vaihtoehtoja ja pohtia omaa soveltuvuuttaan yrittäjyyteen. Uusyrityskeskuksesta saat asiantuntija-apua ja keskustelukumppanin, kun mietit yrittäjä valmiuksiasi ja yritystoimintasi edellytyksiä.

”Alkavan yrittäjän kannattaa ottaa vastaan

kaikki mahdollinen apu sekä huomioida

ulkopuolisten tahojen tietämys ja näkemys!”

Topi Purhonen

alkaisitko

yrittäjäksi

Etelä-Savon Hirsirakenne Oy (Joro-Huvilat) • Topi Purhonen työskenteli

muutaman vuoden ajan isänsä hirsirakennuksia valmistavassa yrityksessä ja näki toiminnassa selviä kasvu- ja uudistumismahdollisuuksia. Vuonna 2014 Topi osti yrityksen liiketoiminnan, koneet ja laitteet suku-polvenvaihdoksen myötä. Oman yritystoiminnan käynnistämiseen hän sai apua Keski- Savon uusyrityskeskuksesta (Wäläkky). Lue Topin yrittäjätarina nettisivuiltamme osoitteesta www.uusyrityskeskus.fi!

Alkaisitko yrittäjäksi


8

Yrittäjiä tarvitaan yhä enemmän, sillä yrittäjyys on yhteiskunnan elinehto ja liikkeellepaneva voi-

ma. Viimeisen kymmenen vuoden aika-na yrittäjyysasenteissa onkin tapahtunut valtava muutos. Nyt joka kahdeksas suo-malainen nuori miettii yrittäjyyttä vaih-toehtona. Vielä 2000-luvun alussa samaa mieltä oli vain prosentti, pari. Nuor-ten into näkyy jo yrityskentässä. Lähes 17 prosenttia uusyrityskeskusten kautta perustetuista uusista yrityksistä on alle 25-vuotiaiden perustamia.

Yrittäminen on hyvä ammatinvalinnan vaihtoehto – niille, joille se sopii. Eikä se sovi kaikille. Vaikka yrittäminen on kol-mella sanalla määriteltynä työtä, työtä ja työtä, yrityksen perustamisen syyksi ei riitä työttömyys. Tuskin löytyy riittävästi ihmisiä, jotka tulisivat asiakkaiksesi vain työllistääkseen sinut. Yrityksesi ja sen tar-joamien tavaroiden tai palvelujen täytyy olla tarpeellisia riittävän suurelle määräl-le asiakkaita ja heidän täytyy olla valmii-ta maksamaan niistä.

Ennen kuin ryhdyt yrittäjäksi, mieti seuraavia kysymyksiä:

• Mikä on oma elämäntilanteesi?• Onko sinulla sellainen luonne

ja sellaisia ominaisuuksia, että sovit yrittäjäksi?

• Onko yritysideasi tarpeeksi hyvä?

• Mistä löydät asiakkaita?

Yritystoiminnan tavoitteena on, että yritys menestyy ja tuottaa voittoa. Yrittäminen on toimintaan liittyvien riskien tunnista-mista ja niihin varautumista eli taito tehdä toiminnasta kannattavaa. Yrittäminen on myös uskomista omaan liikeideaan. Yrittä-minen voi olla elämäntapa tai keino hank-kia elanto ja työllistää itsensä. Taloudelliset motiivit eli halu ansaita rahaa on välttämä-tön, jos yrittäjä aikoo elättää itsensä ja työl-listää mahdollisesti myös muita. Yrittämi-nen on oman ammattitaidon, osaamisen ja sosiaalisten taitojen hyödyntämistä. Hyvä yritysidea ja sen pohjalta rakennettu toimi-va liikeidea, yhdistettynä osaavaan yrittä-jään, johtavat yleensä onnistumiseen.

KUKA ON YRITTÄJÄ?Yrittäjän määritelmä riippuu vastaajas-ta. Viranomaiset yritysoikeudessa sekä eläke- ja työttömyysasioissa määrittele-vät yrittäjän eri tavoin. Yhden määritel-män mukaan yrittäjä on henkilö, joka yk-sin tai yhdessä muiden kanssa harjoittaa liiketoimintaa yrityksessä, jonka tavoit-teena on voitto. Toimintaan liittyy riskin ottaminen.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katso-taan henkilö, joka työskentelee yrityk-sessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheen-sä omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, jo-ka tekee ansiotyötä olematta työ- tai vir-kasuhteessa (esimerkiksi freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistami-nen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää.

Mitä yrittäminen on?

Kaupan liittoAvaimet kaupan asioiden hoitoon

VAHVA VAIKUTTAJAKaupan liitto edustaa elinkeino elämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää lähes 300 000 henkilöä Suomessa. Liittomme piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja edustamme sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeino-politiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. JÄSENIEMME PARHAAKSIValvomme jäsenyritystemme etuja neuvottele-malla kaupan työehtosopimukset sekä vaikut-tamalla lainsäädäntöön vapaan ja vastuullisen kilpailun sekä tehokkaiden markkinoiden

puolesta. Kehitämme ja tuemme kaupan tutki-musta, koulutusta ja viestintää sekä toimialan verkostoyhteistyötä.

Kaupan liiton jäsenenä varmistat yrityksellesi luotettavan ja ajan tasalla olevan tiedon kaikissa kaupan edunvalvonta-asioissa. Jäsenpalve-lustamme saat ohjeita ja tukea työsuhteisiin liittyvien ongelmien ratkomiseen. Tarjoamme tutkimustietoa liiketoiminnan kehittämiseen sekä laadukasta koulutusta ja tapahtumia, joiden avulla pysyt ajan tasalla kaupan viimeisimmistä kehitysaskeleista ja näkymistä.

Tule mukaan! Lue lisää jäsenyydestä osoitteessa www.kauppa.fi tai ota yhteyttä: [email protected] / p. (09) 172 850. Lisätietoa toiminnastamme saat myös osoitteessa www.kaupanvuosi.fi.


Yrittäjänä toimiminen on tänä päi-vänä yksi suosituimmista tavoista tehdä työtä. Palkkatyö ei ole enää

yhtä turvallinen valinta kuin ennen, ja ero yrittäjyyteen liittyviin riskeihin on kaven-tunut. Yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden harjoittaa jotakin ammattia itsenäisesti, ilman työnjohdon valvontaa ja määräys-valtaa.

Onko minusta yrittäjäksi? Kysymys as-karruttaa monen työttömän tai opiske-lunsa päättävän mieltä. Myös moni toi-sen palveluksessa oleva pohtii oman yritystoiminnan aloittamista. Yrittäjänä menestyminen riippuu usein ratkaise-vasti yrittäjästä itsestään ja hänen per-soonastaan.

Yrittäjäksi ryhtyvällä on yleensä osaa-mista tai ammattitaitoa, johon yrityside-an voi onnistuneesti yhdistää. Yrityksen pyörittämiseen tarvitaan yrittäjäval-miuksien lisäksi yrittäjätaitoja. Näitä ovat yritystoiminnan johtaminen, ta-loushallinto, markkinointi ja varsinai-nen palvelu tai tuotanto. Kaikkea ei yrit-täjäksi aikovan tarvitse aina itse osata, sillä näitä taitoja voi ostaa toiselta yrit-täjältä. Näin moni tekeekin ostaessaan esimerkiksi kirjanpitopalveluja tilitoi-mistosta tai markkinointiapua mainos-toimistosta.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja val-miudet luovat perustan onnistuneelle yritystoiminnalle. Pohdi siis omia vah-vuuksiasi. Lisäksi eri toimialoilla tarvi-taan erilaisia taitoja ja ominaisuuksia. Mitä sinun pitää vielä kehittää?

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toi-miala, jolle aikoo yrityksen perustaa.Lisäksi täytyy tuntea taloushallinnon perusteet, hinnoittelu, budjetointi ja markkinointi. Koulutuksen ja asiantun-tijoiden avulla on mahdollista omaksua näitä taitoja ja tietoja.

Kannattaa muistaa, että yrittäjäksi siir-tyminen ei välttämättä merkitse sitä, et-tä yrittäjänä pitäisi toimia lopun ikään-sä. Yrittäjätoimintaa voi ajatella yhtenä vaiheena ja osana työuraa.

Onko sinulla yrittäjä ominaisuuksia?

• Oletko päättäväinen?• Oletko ahkera, luova ja rohkea?• Uskallatko ottaa riskejä?• Oletko oma-aloitteinen ja

tuloksiin pyrkivä?• Oletko sosiaalinen ja ulospäin

suuntautunut? • Kestätkö epävarmuutta?

Yrittäjyyteen motivoivat tekijät

• Voit olla oman itsesi pomo.• Voit päättää itse, mitä teet.• Voit vaikuttaa omiin työaikoihisi.• Sinulla on mahdollisuus ansaita

enemmän kuin palkkatyössä toisen palveluksessa.

• Voit toteuttaa itseäsi.• Voit työllistää muita.

Yrittäjäksi ryhtymisen haasteita

• Mistä saat rahoituksen yrityksellesi?

• Tiedätkö, mitä vaatimuksia lainsäädäntö asettaa toimi-alallesi?

• Tunnetko toimialasi ja sen kilpailutilanteen?

• Onko sinulla kokemusta ja osaamista toimialastasi?

• Osaatko suunnitella ajan-käyttösi niin, että sinulle jää myös vapaa-aikaa?

Voisiko sinustakin tulla yrittäjä?

Yrittäjäksi ryhtyvän tulee tuntea se toimiala, jolle aikoo yrityksen perustaa.

10 Alkaisitko yrittäjäksi


Ennen yrittäjäksi ryhtymistä on mie-tittävä omaa osaamistaan ja poh-dittava, miten sitä voisi hyödyntää

itsenäisenä yrittäjänä. Osaaminen voi perustua yrittäjän työkokemukseen ja ammattitaitoon, koulutukseen tai vaik-kapa harrastuksiin. Useimpien yritysten menestymisen taustalla on vankka osaa-minen ja ammattitaito. Yrittäjäksi ei kan-nata ryhtyä, jos osaamista ja ammattitai-toa ei ole vielä riittävästi.

Yritysideaa ja toiminta-ajatusta mietittä-essä on tärkeintä, että yrittäjän henkilö-kohtaiset valmiudet ovat niiden kanssa sopusoinnussa. Pienen yrittäjän on syytä

erikoistua siihen, mihin hänellä on par-haat tiedolliset, taidolliset ja taloudelli-set edellytykset.

YRITYKSEN TOIMINTA-AJATUSToiminta-ajatus kertoo sen, miksi yritys on tarkoitus perustaa. Mikä on sen teh-tävä tai miksi yritys on olemassa? Toi-minta-ajatus on eräänlainen yrittäjän peruslinjaus sekä tiivistys itselle ja muil-le siitä, mitä on aikomus tehdä. Selkeä toiminta-ajatus auttaa alkavaa yrittäjää määrittelemään lyhyesti oman liiketoi-mintasuunnitelmansa ja kertomaan sen ulkopuolisille, esimerkiksi rahoittajalle.

UUDEN YRITYKSEN PERUSTAMINENYritysideoiden lähteitä voi olla monia. Aluksi puhuimme omaan osaamiseen ja ammattitaitoon perustuvasta ide-asta. Se on usein tavallisin ja turvalli-sin tapa aloittaa yritystoiminta. Idean voi myös ostaa. Vaihtoehtoina on os-taa toimiva yritys, sen liiketoiminta tai osia siitä.Myös valmiin liikeidean ja toi-mintamallin hankkiminen eli franchi-singyrittäjyys on toimiva tapa aloittaa yrittäjänä. Nämä eivät ole toisensa pois-sulkevia vaihtoehtoja. Kaikilla tavoilla – omalla tai ostetulla idealla – voi menes-tyä yrittäjänä.

Mistä yritysidea?

Isoltan Arkhimedes on laskutusohjelma, jolla laskuttaminen onnistuu kaikilta ja kaikkialta. Sähköinen laskutus vakiona. Käytä maksutta vähäiseen laskumäärään ja maksa vasta laskumääräsi kasvaessa.

Isolta Oy toimii asiantuntijakumppanina uusyrityskeskusten verkostossa laskutukseen liittyen.

Tutustu sivustollamme tai soita 020 718 1710.

www.isolta.fi/perustamisopas

Laskutusohjelma oli helppo valita

Aloittavalle yrittäjälle tarjoamme laajemman laskumäärän maksutta. Hyödynnä etu rekisteröitymällä yllä olevassa osoitteessa

Joni PakanenTaikuriyrittäjä

Perustamisopas 2018.indd 1 19.12.2017 13.31.01


Omalla yritysidealla liikkeelleOma yritysidea voi perustua yrittäjäk-si aikovan kokemukseen, oivallukseen tai keksintöön. Työ- tai ammattikoke-muksen perusteella syntyneet yritys-ideat ovat tyypillisimpiä palvelualoilla. Esimerkiksi kampaaja ryhtyy parturi-kampaamoyrittäjäksi ja autonkuljettaja liikennealan yrittäjäksi. Myös harrastus-ten tai monipuolisten kontaktien kautta voi löytyä uusia yritysideoita.

Yritysideaa kehitettäessä tärkeintä on miettiä erilaisia keinoja, miten erottua muista saman alan yrityksistä. Erilaistu-minen voi koskea muun muassa tavaraa, palvelua, toimintatapaa tai asiakaskoh-deryhmän valintaa. Kysyntä, kilpailuti-lanne tai sen muuttuminen voivat syn-nyttää markkinoille uuden tarpeen.

Uusien markkinatarpeiden löytäminen ja niiden tyydyttäminen edellyttävät yri-tysympäristön valpasta seuraamista ja puutteiden havainnointia mahdollisim-man aikaisin. Yrittäjä, joka ensimmäi-senä havaitsee uuden markkina-aukon, voi perustaa yritysideansa tämän aukon täyttämiseen. Parhaimmillaan yrityside-an pohjalta syntyvä liikeidea tarjoaa rat-kaisuja markkinoilla oleviin ongelmiin.

Täysin uusi liikeidea tai keksintöYritys voidaan perustaa täysin uuden lii-keidean, tuotteen tai keksinnön kaupal-listamiseksi. Tämä on kaikista vaikein tapa aloittaa yritystoiminta ja siihen si-sältyy eniten riskejä. Rahoituksen saa-minen saattaa alussa olla hyvin vaikeaa.

Olemassa oleva liikeideaTavallisin tapa aloittaa yritystoiminta on käyttää jo olemassa olevaa liikeide-aa, mutta toteuttaa se uudella, muita kil-pailukykyisemmällä tavalla tai uudella markkina-alueella. Toimintaa varten voi perustaa uuden yhtiön tai hankkia omis-tukseen jo toimivan yrityksen.

Toimivan yrityksen liiketoiminnan hyödyntäminenYritysostossa ei niinkään ole kyse yri-tyksen toiminnan jatkamisesta, vaan ta-vasta, jolla uusi yrittäjä parhaiten pystyy toteuttamaan oman suunnitelmansa ha-luamassaan bisneksessä. Sana ”bisnes”

kuvaakin hyvin yrityskaupan luonnet-ta ostajan näkökulmasta, sillä ”toimiva bisnes” sisältää kaikki ne elementit, joi-ta yrittäjyydessä tarvitaan: tuotteita, asi-akkaita, valmiin aseman markkinoilla ja ennen kaikkea liikevaihtoa.

Toimivan yrityksen ostamiseen sisäl-tyy aina riskejä, mutta se tarjoaa uudel-le yrittäjälle yksinkertaisen tavan aloit-taa. Yritystoiminnan voi käynnistää heti, koska asiakkaat ja liikevaihto ovat jo ole-massa. Yrityksen ostajan on silti syy-tä muistaa, ettei markkinoita voi ostaa. Asiakassuhteet pitää yrityksen jatkajan-kin ansaita.

Vaihtoehtoja toteutukselle ovat

1. koko toimivan yrityksen ostaminen

2. yrityksen osan (yksi toiminto) ostaminen

3. pelkän liiketoiminnan ostaminen

4. liiketoiminnan osan ostaminen.

Suomessa on paljon yri-tyksiä, joiden omista-jat ovat halukkaita myy-mään yrityksensä. Osa yrityksistä on aktiivisesti myynnissä, mutta valta-osa jatkaa toimintaansa sopivaa ostajaa hiljaises-ti hakien. Kun oma liike-toimintasuunnitelmasi on valmis, etsi aktiivises-ti sopivaa ostokohdetta ja ota yhteyttä sen omis-tajaan, vaikka yritys ei olisi julkisesti myynnis-sä. Julkisesti myytävä-nä olevia yrityksiä löy-tyy esimerkiksi Suomen Yrittäjien hakupalvelus-ta www.yritysporssi.fi. Investoiminen täl-laiseen yritykseen voi olla alkusysäys yrittä-jäksi ryhtymiselle.

Jos aiot käynnistää yrittäjyytesi ostamal-la valmiin yrityksen tai liiketoiminnan, tai osan siitä, käytä asiantuntijoita apu-na kaupan kohteen taloudellisen tilan ja kauppaan sisältyvien riskien arvioinnissa. Uusyrityskeskuksen neuvonantajaverkos-tosta löydät avuksesi yrityskaupan asian-tuntijoita. Taloushallinnon ammattilaiset (tilitoimistot, tilintarkastajat, yrityskaup-pakonsultit) neuvovat, onko yrityksen toi-minta kannattavaa ja onko kirjanpito ol-lut luotettavaa. Ennen kuin allekirjoitat kauppakirjat ja muut asiakirjat, kysy neu-voja myös lakiasiantuntijalta.

Pelkän liiketoiminnan ostaminen on yleensä turvallisempi vaihtoehto kuin koko yrityksen ostaminen, koska silloin yrityksen vanhat vastuut ja velat eivät siirry uudelle omistajalle.

YRITYSNEUVOJA VASTAA

Mistä tietää, että on valmis yrittäjäksi?Yrittäjäksi aikovalla tulee olla riittävästi ammatti- ja yrittäjäosaamista ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä taustatyö tehtynä. Lopullinen päätös riippuu rohkeudesta ottaa askel kohti uutta. On mahtava seurata sitä, miten alkava yrittäjä nauttii uudesta tilanteesta, vaikka ehkä onkin hieman epämukavuusalueella. Silloin on valmis!

Piia Puotinen, Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry

Yritysneuvoja vastaa



Yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toi-mintatapaan löytyy monia muo-toja. Toiminta voidaan aloittaa

franchisingyrittäjänä, kevytyrittäjänä, osuuskunnan jäsenenä, osakasyrittäjä-nä, sarjayrittäjänä, sivutoimisena tai väli-aikaisena yrittäjänä. Yrittäjänä toimimi-nen ei ole välttämättä koko loppuelämän valinta. Sivutoiminen yrittäjyys joko opis-kelun tai palkkatyön ohessa on lisäänty-nyt. Myös yhdessä yrittäminen on yhä yleisempää, etenkin nuorten keskuudessa

FRANCHISINGYRITTÄJYYSFranchising mahdollistaa yritystoimin-nan aloittamisen ilman omaa liikeideaa. Kyseessä on kahden itsenäisen yrityk-sen välinen pitkäaikainen yhteistyösopi-mus. Franchisingantaja luovuttaa mak-sua vastaan franchisingottajalle (joita voi olla useita) oikeuden käyttää toimin-taohjeiden mukaisesti kehittämäänsä ja mallintamaansa liikeideaa.

Franchisingantaja monistaa konseptia eli tarjoaa sitä laajalti useiden yritysten käyttöön. Tästä syntyy samalla konsep-tilla toimivien yritysten yhteistyöverkos-to eli niin sanottu franchisingketju. Ket-juja toimii hyvin erilaisilla toimialoilla, esimerkiksi kauppa- ja ravintola-alal-la sekä erilaisissa yritys- ja kuluttaja-palveluissa. Franchisingantajat hake-vat ketjuihinsa uusia yrittäjiä jatkuvasti. Tälläkin hetkellä Suomessa on avoinna satoja yrittäjäpaikkoja. Tietoa niistä löy-dät o soitteesta www.ketju.fi.

Lisätietoa franchisingista saat Suomen Franchising-Yhdistyksen sivuilta www.franchising.fi.

Suomessa on franchisingtoiminnassa käytössä itsesääntelymalli, jossa perus-tana ovat Suomen Franchising-Yhdistyk-sen ylläpitämät ja julkaisemat Franchi-singin eettiset säännöt. Ne määrittävät alan hyvät, vakiintuneet toimintatavat ja käytännöt. Franchisingyrittämistä suun-nittelevan on hyvä tietää, että Suomen Franchising-Yhdistyksen jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan franchisin-

gin eettisiä sääntöjä. Ennen franchising-yrittäjäksi ryhtymistä kannattaa pereh-tyä näihin sääntöihin.

KEVYTYRITTÄJYYSNiin sanottu kevytyrittäjyys on työn teke-misen muoto, jossa henkilö hankkii itse työnsä ja määrittelee sille hinnan. Lasku-tus ja palkanmaksu on ulkoistettu lasku-tuspalvelulle, joka pidättää oman palve-lumaksunsa palkanmaksun yhteydessä. Laskutuspalvelu hoitaa kevytyrittäjän ennakonpidätyksen ja muut maksut (esi-merkiksi sairausvakuutusmaksu ja tapa-turmavakuutusmaksu).

Kevytyrittäjät kuuluvat yrittäjän eläkelain (YEL) vakuuttamisen piiriin. Yrittäjäeläke-maksua on maksettava, jos kevyt yrittäjä on 18–67-vuotias ja vuosityötulo ovat vähin-tään 7 656,26 euroa (vuonna 2018). Lisäk-si toiminnan tulee jatkua yhtäjaksoisesti lähtökohtaisesti vähintään neljä kuukautta.

Jos työtön työllistyy enin-tään kaksi viikkoa kestä-vään toimeksiantosuh-teessa tehtävään työhön, säilyy lähtökohtaisesti oikeus työttömyysetuu-teen. Yritystoiminnas-ta saatu tulo sovitel-laan työttömyysetuuden kanssa.

Työttömänä yritystoi-minnan aloittava voi saada soviteltua työttö-myysetuutta yritystoi-mintansa ensimmäiset neljä kuukautta, sillä toi-minnan pää- ja sivutoi-misuutta ei arvioida tä-nä aikana. Tämä koskee myös itsensä työllistäjiä eli kevytyrittäjiä. Tilan-ne arvioidaan pää-/si-vutoimisuuden osalta uudelleen, jos yritystoi-minta tai yrittäjämäi-nen toiminta jatkuu.

Sivutoimisuuden arviointiin vaikuttaa en-nen kaikkea työhön käytetty aika, ei niin-kään työstä saatu tulo. Neljän kuukauden määräaika alkaa kulua yli 2 viikkoa kestä-vän työllistymisjakson alkaessa.

SIVUTOIMINEN YRITTÄJYYSYritystoiminnan aloittaminen sivutoi-misena, esimerkiksi päätyön tai opis-kelun ohella on suositeltavaa, jos ei ole vielä varma, onko liiketoiminta kannat-tavaa. Sivutoimisena voi ensin kokeil-la, löytyykö riittävä määrä asiakkaita, ja arvioida, miten liiketoiminta kehit-tyy ja onko päätoimiselle yrittäjyydel-le mahdollisuuksia. Taloudellinen riski on yleensä päätoimista yrittäjyyttä pie-nempi, koska omat tulot eivät välttämät-tä ole kokonaan riippuvaisia yrityksen menestymisestä. TE-toimisto ei myön-nä starttirahaa sivutoimiseen yritystoi-mintaan. Starttirahaa voidaan kuitenkin

Yrittäjyyden monet muodot


YRITYSNEUVOJA VASTAA

Millainen liikeidea on kannattava? ”Kannattava liikeidea tarjoaa ratkaisunasiakkaan tarpeisiin sellaisilla markkinoilla,joilla on tilaa hyvällä palvelulla kilpailevalle yritykselle. Edellytykset idean menestymiselle luo yrittäjä, joka ymmärtää taustatyön merkityksen liiketoiminnan suunnittelussa ja tietää, millaiselle toimialalle on

perustamassa yrityksen.”

Ilona Ukkonen, Keski-Suomen Uusyrityskeskus ry


myöntää sellaisille henkilöille, jotka laa-jentavat aiemmin aloitetun sivutoimisen yritystoiminnan päätoimiseksi.

STARTUP-YRITTÄJYYSStartup-yritykset ovat yleensä nuoria, toi-mintansa alkuvaiheessa olevia teknolo-gia-alan yrityksiä, joiden liikeideassa on jotain uutta ja erilaista. Toimintaa rahoi-tetaan riskirahoituksella, koska yritys ei tuota vielä voittoa. Tavoitteena on nopea kasvu ja kansainvälistyminen.

OSAKKUUSYrityksen osakkaana toimiminen voi olla hyvin yrittäjämäistä toimintaa riippuen siitä, millä tavalla vastuut ja toimivalta on jaettu osakkaiden kesken. Esimerkiksi puoliso ja lapset voivat olla perheyrityk-sen osakkaita. Pienyrityksissä osakkei-den luovuttaminen avainhenkilöille voi olla hyvä tapa sitouttaa heidät yritykseen ja sen kehittämiseen.

TIIMIYRITTÄJYYSTiimiyrittäjyydessä usea henkilö, jolla on aikomus ryhtyä yrittäjäksi, perustaa yrityksen yhdessä. Kaikki nämä henki-löt ovat myös vastuussa yrityksen me-nestymisestä. Esimerkiksi kun kaksi yri-tystä yhdistyy eli fuusioituu, molempien yritysten vanhat osakkaat voivat tulla myös uuden yhtiön osakkaiksi. Etenkin monet nuoret perustavat helposti yrityk-siä yhdessä.

SOSIAALINEN YRITTÄJYYSYrityksen perustamista suunnitelles-sa eräs mahdollisuus on sosiaalisen yri-tyksen perustaminen. Sosiaalisen yri-tyksen tarkoituksena on kannattavan liiketoiminnan ohella sekä tarjota työ-mahdollisuuksia vajaakuntoisille ja pit-käaikaistyöttömille että tukea heitä jat-kotyöllistymisessä. Muutoin sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ylläpi-tää sosiaalisten yritysten rekisteriä. Ha-kemuslomakkeen (TEM309) saa osoit-teesta www.suomi.fi.

Yritysmuodoltaan sosiaalinen yritys voi ol-la yksityinen toiminimi, avoin yhtiö, kom-mandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta, mutta rekisteröitävän yrityksen tulee täyt-tää seuraavat vaatimukset:

• Työsuhteisista työntekijöistä (yrittäjä itse pois lukien) vähintään 30 prosenttia (työllistettyjen osuus) on sellaisia henkilöitä, - joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä - jotka ovat olleet yhtä-jaksoisesti 12 kuukautta työttömänä työnhakijana (tai ovat näihin rinnastettavia) - jotka ovat saaneet vähintään 500 päivältä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella.

• Työllistettyjen osuuteen tulee aina kuulua henkilöitä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä.

• Kaikille työntekijöille maksetaan heidän tuotta-vuudestaan riippumatta kysei-sellä alalla noudatettavassa työehtosopimuksessa täysin työkykyiselle sovittua palkkaa. Jos tällaista työehto sopimusta ei ole, maksetaan tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.

• Työaika henkilöillä, joiden vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, on vähintään 50 prosenttia alan enimmäistyöajasta ja muilla työllistettyjen osuuteen luettavilla henkilöillä vähintään 75 prosenttia alan enimmäistyöajasta.

• Julkiset tuet ovat alle puolet liikevaihdosta.

Sosiaaliselle yritykselle voidaan myöntää vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi palkkatuki korotettuna.

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYSYhteiskunnallisen yrityksen erottaa muista yrityksistä sen ensisijainen päämäärä. Lii-ketoimintaa ja voittoa tehdään ensisijai-sesti jonkin yhteiskunnallisen tai ympäris-töllisen päämäärän vuoksi. Päämäärä voi olla esimerkiksi hyvinvoinnin edistäminen, pitkäaikaistyöttömien tai vajaakuntoisten työllistäminen, nuorten tai vanhusten syr-jäytymisen ehkäiseminen, erityisryhmien kuntouttaminen tai kierrätystoiminta.

Yhteiskunnallinen yritys yhdistää perin-teisten voittoa tavoittelevien yritysten ja vaikuttavuutta tavoittelevien järjestöjen toimintatavat.

Yhteiskunnallinen yritys käyttää suurim-man osan taloudellisesta tuloksestaan liikeideansa mukaisen yhteiskunnalli-sen päämäärän edistämiseen.

Läpinäkyvyys on yksi yhteiskunnallisen yrityksen toimintaperiaatteista. Eetti-set pelisäännöt ovat olennainen osa yh-teiskunnallisen yrityksen vastuullista johtamista. Yhteiskunnallisen yrityksen tavoitteena on, että yritys menestyy. Ju-ridinen muoto voi olla mikä tahansa yri-tysmuoto.

Yritys, joka on perustettu yhteiskunnal-lista tarkoitusta varten ja voitosta suurin osa kanavoituu yhteiskunnalliseen hy-vään, voi hakea Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä. Merkin myöntää puolueetto-mista asiantuntijoista koostuva Yhteis-kunnallinen yritys -toimikunta. Lisätie-toja yhteiskunnallisesta yrittämisestä on sivuilla www.arvoliitto.fi ja www.suo-malainentyo.fi/yrityksille/yhteiskun-nallinen-yritys.



Y ritysidea on näkemys siitä, mi-tä tavaroita tai palveluja aloitta-va yritys aikoo tuottaa. Yritysidea

täsmennetään ja muokataan vähitellen liikeideaksi. Liikeidea kertoo, mitä yritys tekee ja kenelle se myy, miten yritys to-teuttaa nämä asiat, ja millä markkinoilla yritys toimii. Liikeidea vastaa kysymyk-siin: Mitä? Kenelle? Miten?

Pohdi, voivatko tuotteesi menestyä mark-kinoilla, ja millä markkinoilla? Mitä uut-ta liikeideasi tarjoaa? Muista tarkastella liikeideaasi erityisesti asiakkaan näkökul-masta. Tuotteen (tavaran tai palvelun tai näiden yhdistelmän) täytyy olla sellainen, josta asiakas on valmis maksamaan. Asi-akkaiden tarpeiden selvittäminen on tär-keää sen vuoksi, että saadaan selville, mitä ominaisuuksia he arvostavat. Onko tuot-teesi tai palvelusi esimerkiksi tehokkaam-pi, edullisempi, laadukkaampi, hauskempi tai helpompi kuin kilpailijoiden?

Parhaan käsityksen saat, kun toteutat esimerkiksi markkinakyselyn. Aidoin palaute tulee mahdollisilta asiakkailta-s i. Kysely ei kuitenkaan kerro koko to-tuutta asiakkaiden tulevasta ostokäyt-

täytymisestä. Markkinatutkimuksen voi myös teettää ulkopuolisilla asiantunti-joilla, mutta silloin pitää varautua mak-samaan tutkimuksen teosta.

LIIKEIDEAN TÄYTYY OLLA TOTEUTTAMISKELPOINENLiikeidean toteuttaminen vaatii se-kä yrittäjän tai yrittäjien osaamista et-tä pääomaa käyttöpääomaan ja alkuvai-heen investointeihin. Vaikka osaaminen ja alan tuntemus olisi hankittuna kou-lutuksen, työkokemuksen ja harrastus-ten kautta, on oltava realistinen tavaran tai palvelun kysynnän suhteen. Huolelli-nen suunnittelu parantaa menestymisen mahdollisuuksia.

Toimiala ja kilpailutilanneToimialalla tarkoitetaan sitä alaa, jol-la yritys toimii, esimerkiksi ravitsemus-toiminta (ravintolat, kahvilat), rahoi-tuspalvelut (pankit), rakentaminen tai siivous. Joillakin toimialoilla on jo pal-jon toimijoita eli kilpailijoita, jotka tar-joavat samanlaista tuotetta. Silloin alalla on matalat voiton mahdollisuudet, sillä yrittäjien on pakko erottautua esimerkik-si myymällä halvemmalla kuin muut.

Pyri siis innovatiiviseen liikeideaan! Mi-tä enemmän uutta tuotteessa on, sitä vä-hemmän on kilpailua. Toisaalta silloin on vaikeaa arvioida liiketoiminnan kan-nattavuutta tai verrata liikeideaa muihin toimijoihin. Markkinoiden koko ja kysyn-nän rakenne pitää arvioida, ja yrittää las-kea kannattavuus sen pohjalta.

Pohdi

Hyöty asiakkaalle: • Mihin asiakas tuotetta käyttää? • Miksi asiakas haluaa tuotteen?

Imago: • Miksi asiakas haluaisi ostaa

juuri sinulta?

Tuotteet: • Miten eroat kilpailijoista? • Mikä on tuotteen hinta? • Miten pakkaat ja toimitat

tuotteet?

Asiakkaat: • Miten tavoitat asiakkaat? • Paljonko asiakkaita on?• Paljonko asiakkaat haluavat

maksaa? • Miten asiakkaat haluavat

maksaa?

Tapa toimia: • Teetkö tuotteet itse? • Ostatko tuotteet alihankkijalta? • Miten markkinoit ja myyt

tuotetta?

Voimavarat: • Miten hankit toimitilat?• Tarvitaanko koneita ja laitteita? • Mistä saat rahaa aloittamista

varten? • Riittääkö oma (ja yhtiö -

kumppa neittesi) osaaminen ja kokemus?

Yritysideasta liikeideaksi

15Ennen yrityksen perustamista

Yrityksen perustaminen edellyttää muun muassa liiketoimintasuunnitelman laatimista, rahoituksen hankkimista sekä markkinoinnin, myynnin ja hinnoittelun suunnittelua.

Tortillas La Familia Oy • Pariskunta Juuli ja Ivan

Chavez totesivat pari vuotta sitten, että Suomen markkinoilta puuttui kokonaan meksikolaisen keittiön kulmakivi: aito ja laadukas maissitortilla. Pariskunta perusti yhdessä Juulin veljen, Perttu Uusitalon, kanssa Suomen ensimmäisen tortillatehtaan kesällä 2016. Kolmikko sai yrityksen perustamisvaiheessa sparrausta Helsingin uusyrityskeskuksesta (NewCo Helsinki). Lue Juulin, Ivanin ja Pertun yrittäjätarina netti-sivuiltamme osoitteesta www.uusyrityskeskus.fi!

”On todella tärkeää, että elämäntilanne mahdollistaa yrittäjäksi ryhtymisen, sillä se vie erittäin paljon aikaa sekä rahaa.”

Juuli Chavez

Ennen yrityksen

perustamista

16 Ennen yrityksen perustamista

LiiketoimintasuunnitelmaMIKÄ ON LIIKETOIMINTA-SUUNNITELMA?Liiketoimintasuunnitelmalla (LTS) tar-koitetaan kirjallista suunnitelmaa liike-toiminnasta. Se kuvaa, miten liikeideaa lähdetään toteuttamaan käytännössä: yrityksen toimintaympäristö, toiminta-tavat ja tavoitteet. Se on kattava, yksityis-kohtainen ja ajallisesti rajattu esitys, jos-sa ovat mukana pidemmän ajanjakson päämäärät ja määrälliset tavoitteet tu-losbudjettien sekä rahoitus- ja kassavir-talaskelmien muodossa.

Suunnitelmassa käydään läpi tuotteen ominaisuudet, asiakasryhmät, markki-noiden kilpailutilanne, yrittäjän tai yrit-täjien koulutus ja osaaminen sekä miten yritys aikoo markkinoida. Liiketoimin-tasuunnitelmassa arvioidaan myös las-kelmien avulla kannattavuus sekä raha-määrä, joka tarvitaan yritystoiminnan aloittamiseen (investointitarve).

Hyvässä suunnitelmassa tuodaan esille myös riskitekijät, jotka voivat vaikeuttaa yrityksen menestymistä.

Liiketoimintasuunnitelma on paitsi suun-nitteluväline yrittäjälle itselleen, myös neu-

vottelutyökalu, kun keskustellaan mah-dollisten rahoittajien, liikekumppanien, vuokranantajan tai vaikka tavarantoimit-tajien kanssa. Liiketoimintasuunnitelman avulla aloittava yrittäjä voi todistaa, että yritys menestyy, kun esimerkiksi tilinpää-töstiedot vielä puuttuvat. Hyvin laadittu lii-ketoimintasuunnitelma antaa käsityksen yrityksen kannattavuudesta ja tulevaisuu-den näkymistä.

Liiketoimintasuunnitelmaa tarvitaan myös, kun haetaan starttirahaa TE-toi-mistosta, yritystukia ELY-keskuksesta tai lainarahoitusta.

Luo liiketoimintasuunnitelma käyttä-en kätevää työkalua verkossa: www.liiketoimintasuunni telma.com, oma.yrityssuomi.fi tai www.onnistuyrit-tajana.fi.

Ulkopuoliset sijoittajat

• bisnesenkelit • pääomasijoittajat• joukkorahoittajat

Starttiraha • TE-toimisto

Yritystuet• ELY-keskus

• Business Finland

Lainarahoitus• pankkilaina

• Finnveran laina• muu laina

LTS antaa käsityksen

liiketoiminnan kannattavuudesta



LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN OSIOT

1. LIIKEIDEAN KUVAUS

• Kerro, mitä yrityksesi myy, kenelle myy ja miten myy?

• Mitä asiakkaiden tarpeita tuotteesi tyydyttää?

• Mitä uutta on liikeideassasi kilpailijoittesi liikeideaan verrattuna?

• Miksi asiakkaat olisivat kiinnostuneita sinun tuotteistasi?

2. OSAAMISEN KUVAUS

• Onko sinulla (ja yhtiö-kumppaneillasi) sopiva koulutus ja työkokemus?

• Mitä osaamista pitää vielä hankkia?

10. LASKELMAT

• Rahoituslaskelma• Kannattavuuslaskelma• Myyntilaskelma

4. ASIAKKAAT JA ASIAKKAIDEN TARPEET

• Ketkä ovat asiakkaitasi, paljonko heitä on ja missä he ovat?

• Millä perusteella he tekevät ostopäätöksensä?

• Mitä ominaisuuksia asiakkaat arvostavat tuotteessasi?

• Mitä asiakkaan tarpeita tuotteesi tyydyttää?

5. TOIMIALA JA KILPAILUTILANNE

• Mikä on toimialasi? • Millainen on kilpailutilanne

toimialallasi?• Onko toimialalla tilaa uusille

yrittäjille?• Tuotko alalle innovatiivisuutta

eli jotakin uutta?• Mitkä ovat toimialasi

kasvunäkymät?

7. MARKKINOINTI JA MAINONTA

• Miten aiot markkinoida tuotteitasi niin, että tavoitat asiakkaasi ja vakuutat heidät oman tuotteesi hyödyistä?

• Miten kohdennat mainonnan? • Miten asiakkaasi löytävät

sinut verkossa? • Miten yrityksen nimi ja

ulkoinen ilme sopii yhteen yrityksen toiminnan kanssa?

8. RISKIT

• Yritystoimintaan liittyy aina riskejä. Niitä ei voi täysin poistaa, mutta hyvällä suunnittelulla niitä voi vähentää.

• Mitkä ovat yrityksesi riskit nyt? • Millaisia riskejä on

tulevaisuudessa? • Voidaanko liikeideasi kopioida? • Onko liikeideasi

herkkä talouselämän suhdannevaihteluille?

• Miten saat avainhenkilön sitoutumaan yritykseesi ja mitä tapahtuu, jos hän päättää lähteä?

• Tee SWOT-analyyysi ks. sivu 21.

9. AINEETTOMAT OIKEUDET

• Suojaa immateriaalioikeudet. Suojautumisella voit vähentää kopioinnin riskiä.

• Tarvitsetko ehkä patentin tekniselle keksinnölle, hyödyllisyysmallisuojan eli ns. "pikkupatentin", tavaramerkkisuojan tai tavaran ulkonäköä suojaavan mallisuojan?

• Salassapitosopimukset ovat yksi keino estää asiakkaita tai yhteistyökumppaneita kertomasta suojaamattomasta liikeideasta muille.Katso esi-

merkkilaskelmat seuraavilta

sivuilta

Esimerkkirakenne

3. TUOTTEEN KUVAUS

• Mitä tuotteita tai palveluja aiot tuottaa?

• Miten tuotteesi eroavat kilpailijoiden tuotteista?

• Onko tuotteesi mahdollisesti uusi innovaatio tai uusi tapa ratkaista asiakkaan ongelma?

6. MARKKINOIDEN LAAJUUS

• Mitkä ovat tuotteesi markkinoiden asiakasmäärät, kilpailutilanne ja kehitysnäkymät?

• Mille markkinoille olet tähtäämässä: tietylle paikkakunnalle, kotimaan markkinoille, Eurooppaan vai globaaleille markkinoille?

• Voiko toimintasi laajentua muualle myöhemmin? Miten se voisi tapahtua?

• Mitä esteitä markkinoille pääsylle voi olla: säädökset, rajoitteet, tullit?



fonecta.fi/yrityksille

Yrittäjä. Varmista, että löydyt verkosta.

Fonectan palveluiden avulla tavoitat potentiaaliset asiakkaasi oikeaan aikaan, tehokkaimpia kanavia hyödyntäen. Tutustu aloittavan yrittäjän tärkeimpiin

palveluihin osoitteessa fonecta.fi/yrityksille.

RAHAN LÄHTEET EUR

Oma pääoma

osakepääoma

omat rahasijoitukset 4 400

apporttiomaisuus 500

osakaslaina

Lainapääoma

pankkilaina 6 000

Finnveran laina

muu laina

RAHAN LÄHTEET YHTEENSÄ 10 900

RAHAN TARVE EUR

perustamismenot 110

tuotantovälineet 2 000

laiteasennukset 500

tietokoneet ja ohjelmointi 1 500

auto

puhelin/internet 200

toimistotarvikkeet 300

apporttiomaisuus (olemassa olevat koneet, työvälineet ja tarvikkeet) 500

markkinointi-investoinnit 800

alkuvarasto 1 000

käyttöpääoma 3 200

kassareservi (esimerkiksi vakuutusmaksuja, kirjanpitokuluja, matkakuluja yms. ennen kuin asiakkailta alkaa tulle rahaa yrityksen tilille)

790

RAHAN TARVE YHTEENSÄ 10 900

ESIMERKKI RAHOITUSLASKELMASTA (yritys siivousalalta, toiminimi)

10. LASKELMAT: RAHOITUS, KANNATTAVUUS JA MYYNTI

A.Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmalla selvitetään rahan tarve ja mistä ra-haa saadaan. Rahan tarpeissa luetellaan ne investoinnit ja hankinnat, jotka täytyy tehdä, yritystoiminnan käynnis-tymiseksi. Näitä ovat muun muassa alkuvarasto, tuotan-toon tarvittavat koneet, yrityksen rekisteröintimaksut ja takuuvuokrat sekä käyttöpääoma esimerkiksi toiminnan ensimmäistä kolmea kuukautta varten. Käyttöpääomassa arvioidaan niitä kiinteitä kuluja (palkat, vuokrat, vakuutukset, kirjanpito ynnä muut), jotka täytyy

maksaa, vaikka toiminta ei vielä tuo yritykseen rahaa. Rahan lähteet voivat muodostua omasta sijoitettavasta pääomasta ja apporttiomaisuudesta (muu yritykseen si-joitettava omaisuus kuin raha, esimerkiksi auto), lainasta, yritystuesta ja ulkopuolisista oman pääoman sijoituksis-ta. Rahan lähteiden täytyy kattaa rahoitustarpeet. Muis-ta, että starttiraha ei kuulu yrityksen varsinaisiin rahan lähteisiin, sillä se on tarkoitettu yrittäjän henkilökohtai-seen elämiseen.


* 18–52-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden yrittäjien YEL-vakuutusmaksu on 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden 25,60 prosenttia YEL-työtulosta. Uusi yrittäjä saa 22 prosenttia alennusta YEL-vakuutusmaksusta ensimmäisten 48 kuukauden ajan. Vakuutusmaksu on siten 18–52-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 18,798 prosenttia ja 53–62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 19,968 prosenttia YEL-työtulosta (v. 2018).

** yrittäjän työttömyysturva, vuosityötulon minimi

Kk Vuosi (12 kk)

Tavoitetulos (netto) (toiminimiyrittäjän oma palkkatavoite yksityisottoina) 1 500 e 18 000 e

+ lainojen lyhennys 100 e 1 200 e

TULOT VEROJEN JÄLKEEN 1 600 e 19 200 e

+ verot noin 22 % vrt. sivu 79 451 e 5 415 e

= Rahoitustarve 2 051 e 24 615 e

+ lainojen korot (+ mahdolliset takausprovisiot yms.) 27 e 324 e

A. KÄYTTÖKATE (tarve) 2 078 e 24 939 e

+ kiinteät kulut (alv 0 %)

YEL-vakuutus 18,798 %* (vuosituotulo 12 576 e)** 197 e 2 364 e

vakuutukset (yrittäjän tapaturmavakuutus ja muut yritystoiminnan vakuutukset) 100 e 1 200 e

palkat

palkan sivukulut

toimitilakulut

korjaus ja ylläpito 30 e 360 e

leasingmaksut

viestintäkulut (puhelin, internet tms.) 80 e 960 e

toimistokulut 20 e 240 e

matka- ja autokulut, päivärahat 500 e 6 000 e

markkinointikulut 200 e 2 400 e

kirjanpito, tilintarkastus, veroilmoitus jne. 100 e 1 200 e

työttömyyskassa, yrittäjäjärjestö tms. 30 e 360 e

muut kulut (kaupparekisteri-ilmoituksen käsittelymaksu, työvälineet ja -vaatteet ym.) 100 e 1 200 e

B. KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 1 357 e 16 284 e

MYYNTIKATETARVE (A+B) 3 435 e 41 223 e

+ ostot (aineet ja tarvikkeet) (alv 0 %) 425 e 5 100 e

LIIKEVAIHTOTARVE 3 860 e 46 323 e

+ alv 24 % 926 e 11 118 e

KOKONAISMYYNTI-/LASKUTUSTARVE 4 786 e 57 441 e

ESIMERKKI KANNATTAVUUS LASKELMASTA (toiminimi)

B. Kannattavuus laskelmaKannattavuuslaskelma kertoo, paljonko tuotetta pitää myydä, että yritystoimin-ta kannattaa. Toisin sanoen kannattavuuslaskelmalla saadaan selville se myynnin määrä, jolla saadaan kaikki kustannukset (muuttuvat + kiinteät) katettua, mutta tulosta ei vielä synny (ns. kriittinen piste). Kannattavuuslaskelman avulla voidaan selvittää, mikä on sellainen myyntimääri-en, -hintojen ja kustannusten yhdistelmä, joka tuottaa tavoitteeksi asetetun liike-toiminnan tuloksen.



Liikevaihdon tarve kannattavuuslaskel-man mukaan olisi 3 860 e/kk ja vuosi-tasolla 46 323 e (12 kk). Koska yrittäjän on syytä huolehtia myös jaksamises-taan, niin laskelmassa tulisi huomioida myös riittävä lepo. Tämän vuoksi las-kelmassa huomioidaan yksi lomakuu-kausi, jolta ei tule laskutettavaa.

Kannattavuuslaskelman vuoden liike-vaihtotarve 46 323 e jaetaankin siis 11 kk:lla eli 46 323/11=4 211 e/ k k. Kuukaudessa tulisi laskuttaa vähin-tään 4 211 e + alv, jotta siivousalan yrittäjä saisi lomakuukauden rahat säästetyksi.

Myyntilaskelmaesimerkissä liikevaih-to/kk olisi suunnilleen tuo määrä eli 4 214 e/kk.

Ostojen osuusOstot ovat ns. muuttuvia kuluja. Mi-tä enemmän siivotaan, sitä enemmän kuluu pesuaineita ja tarvikkeita. Niiden määrä on sidoksissa tehtävään työhön ja siten myös laskutettavaan määrään.

Kannattavuuslaskelmassa ostojen osuus olisi 425 e kuukaudessa ja vuo-sitasolla 5 100 e. 425 e on 11,0 % lii-kevaihdosta eli 100 x 425/3 860 (kuu-kauden liikevaihtotarpeesta) = 11,0 %.

Myyntilaskelmaesimerkissä osto-jen osuus (469) olisi 11,1 % koko-naismyynnistä 4 214 e, alv 0 % (eli siis vastaavasta liikevaihdosta) 100 x 469/4 214 e = 11,1 %. Toisin sanoen prosentit ovat suunnilleen samaa luokkaa (noin 11 %).

KateMyyntikatetarve kannattavuuslas-kelman mukaan olisi 12 kk x 3 435 e eli 41 221 e/vuosi. Koska lomakuu-kausi pitää huomioida, verrataan ka-tetarvetta myyntilaskelmaesimer-kin kuukauden katteeseen (3 745 e) ja tehdään 11 kuukauden mukainen laskelma 11 kk x 3 745 e = 41 195 e (myyntikatetarve vuodessa). Luku 41 195 e/vuosi on suurinpiirtein tavoiteltava 41 221 e/vuosi (myynti-katetarve kannattavuuslaskelmassa).

Myyntilaskelmaesimerkissä ostojen prosentuaalinen osuus (11,1 %) on hieman kannattavuuslaskelman os-tojen osuutta (11 %) suurempi, mikä selittää eron. Mutta suuruusluokka on suunnilleen sama.

Laskutettavat tunnitMyyntilaskelmassa siivoojayrittäjä on pohdiskellut, kuinka monesta tunnis-ta hänen pitäisi päästä laskuttamaan,

jotta tavoiteltava liikevaihto/kk syn-tyisi. Siivoojan on huomioitava myös matkoihin kuluva aika, josta ei lasku-tusta synny. Tilanteesta riippuen hän voi veloittaa asiakkaalta matkakuluja, kunhan on ne tarjouksessaan ilmoit-tanut. Tietyilla aloilla ja pitkillä mat-koilla myös ajoajan veloittaminen voi olla mahdollista, mutta veloitus on tällöin normaalia tuntitaksaa alhai-sempi ja siitä neuvotellaan asiakkaan kanssa erikseen.

Myyntilaskelmaesimerkin laskutetta-vat tunnit/kk = 127 h.Viikossa laskutettavaa tulisi syntyä 127 h/4 = 31,75 h eli pyöreästi 32 h/viikko.Päivälaskutustarve 32 h/5 työpäivää = 6,4 h eli pyöreästi 6,5 h/päivä.

Asiakashankintaan ja papereiden pyörittämiseen on varattava myös aikaa, mutta niistä ei voi laskuttaa suoraan ketään asiakasta. Tunnit li-säävät työpäivän oikeaa pituutta. Tuntilaskutushinnan on oltava riittä-vän suuri, jotta laskelman mukainen katetarve saadaan kasaan.Tämä on huomioitu myyntilaskelmaesimerkin myyntihinnoissa/h.

TUOTE Siivous (päivällä)

Siivous (ilta ja

viikonloppu)

Ikkunan -pesu

Lattioiden vahaus

Suur-siivous Muut työt YHTEENSÄ

ALV 0 %

Myyntihinta 24 e 30 e 35 e 40 e 120 e 28 e

Kulut 3 e 3 e 4 e 10 e 9 e 0 e

Kate 21 e 27 e 31 h 30 e 111 e 28 e

Myyntimäärä 70 h 25 h 8 h 8 h 8 h 8 h 127 h

Kokonaismyynti 1 680 e 750 e 280 e 320 e 960 e 224 e 4 214 e

Kokonaisostot 210 e 75 e 32 e 80 e 72 e 0 e 469 e

Kate 3 745 e

MYYNTILASKELMAESIMERKKI (KUUKAUSI)

C. Myyntilaskelma Myyntilaskelmassa voidaan jakaa kannattavuuslaskelman osoittama minimilaskutustavoite eri asiakasryhmien kes-ken. Tämä helpottaa asiakkuuksien tärkeyden arvioimis-

ta; huomioidaan mahdolliset alennukset sekä myytävien tuotteiden muuttuvat kulut.


Nelikenttäanalyysi SWOT on yk-sinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointime-

netelmä. SWOT-analyysi kertoo liike-idean, yrittäjän ja yrityksen vahvuudet (strengths), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat

(threats). Se sopii käytettäväksi kaikissa yritysmuodoissa. Tarkastelu voi koskea koko yritystoimintaa tai yksityiskohtai-semmin jotakin toiminnan osaa.

Taulukon yläosassa on nykytila ja yrityksen sisäiset asiat. Alaosassa on tulevaisuus ja

ulkoiset asiat. Vasemmalla puoliskolla ovat myönteiset asiat ja oikealla kielteiset.

Analyysi auttaa tarkastelemaan, miten vahvuuksia voi kehittää, miten heikkouk-sia voi poistaa, miten mahdollisuuksia voi hyödyntää ja miten uhkia voi torjua.

SWOT-analyysi

Riskienhallinta

Yrityksessä on monenlaisia vahingon mahdollisuuksia eli riskejä. Riskit täytyy tunnistaa, jotta niihin voi va-rautua ja niiltä suojautua. Toisin sanoen riskit täytyy

hallita. Riski voi olla liiketoiminnassa myös mahdollisuus. Ris-kejä on oltava valmis ottamaan, jotta voi menestyä yrittäjänä.

Riskit yritystoiminnassa voivat olla esimerkiksi liikeriskejä, henkilöriskejä, sopimus- ja vastuuriskejä, tietoriskejä, tuote-riskejä, ympäristöriskejä, keskeytysriskejä, rikosriskejä ja pa-loriskejä. Hyvä riskienhallinta on luonteeltaan ennakoivaa, tietoista, suunnitelmallista ja järjestelmällistä. Lue lisää ris-kienhallinnasta www.pk-rh.fi.

Esimerkki SWOT-analyysistä:

Vahvuuksia

• vahva osaaminen• kokemus• alan tuntemus• innovatiivinen tuote• kansainväliset kontaktit

Mahdollisuuksia

• kansain välistyminen• kasvupotentiaali• uudet tuotteet/palvelut• uudet markkina-alueet

Heikkouksia

• ei riittävästi omaa rahaa• ei yrittäjäkokemusta• perheen tilanne• heikko kielitaito

Uhkia

• yrittäjän jaksaminen• kiristyvä kilpailu• lainmuutokset• poliittinen tilanne

1Aseta tavoitteet 2Määrittele

riskit 3Määrittele menestys-

tekijät

4Arvioi riskit

5Tee toi minta-

suunnitelma6Toteuta

toi minta - suunnitelma

7Tarkkaile ja arvioi

?



Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää päätoi-miseksi yrittäjäksi ryhtyvälle yritys-

toiminnan käynnistys- ja vakiinnuttamis-vaiheessa. Starttirahaa voidaan myöntää myös henkilölle, joka aikoo laajentaa ai-emmin aloitetun sivutoimisen yritys-toiminnan päätoimiseksi. Starttirahalla helpotetaan yrittäjän toimeentuloa yri-tystoiminnan aloittamisen aikana. Start-tirahaa voidaan myöntää samanaikaisesti useammalle yrittäjälle, jotka työskentele-vät samassa aloittavassa yrityksessä. Start-tiraha on verotettavaa eli ennakonpidä-tyksen alaista henkilökohtaista tuloa.

Jokaisen yrityksen perustamista har-kitsevan kannattaa hyvissä ajoin en-nen yritystoiminnan käynnistämistä ol-la yhteydessä paikalliseen TE-toimistoon (www.te-palvelut.fi) ja selvittää mahdol-lisuutensa starttirahan saamiseen. Yritys-toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin TE-toi-misto on tehnyt päätöksen starttirahasta.

Starttirahaa voidaan myöntää enintään 12 kuukaudeksi. Starttirahapäätös teh-dään jaksoittain. Ensimmäisen jakson pi-

Starttiraha ja soviteltu päivärahatuus on kuusi kuukautta. Sen jälkeen yrit-täjä voi hakea starttirahalle jatkoa, jonka pituus voi olla enintään kuusi kuukautta. Starttirahan jatkohakemus on toimitetta-va TE-toimistolle voimassaolevan start-tirahakauden aikana viimeistään noin kuukausi ennen starttirahakauden päät-tymistä.

Jotkut TE-toimistot järjestävät starttira-han saaneille yrittäjille maksutonta ke-hittämispalvelua esimerkiksi myynnin tehostamiseen. Yrittäjä voi valita asian-tuntijapalvelun TE-toimiston tarjoamis-ta vaihtoehdoista.

Starttirahahakemukseen liitetään lii-ketoimintasuunnitelma sekä kannat-tavuus- ja rahoituslaskelmat. Niiden tekemiseen saat apua uusyrityskes-kusten yritysneuvojilta. Lisäksi tar-vitaan todistus verojen maksamises-ta tai verovelkatodistus eli selvitys, onko hakijalla maksamattomia vero-ja. Todistuksen voi tilata esimerkiksi Verohallinnon internetsivujen kautta (www.vero.fi/verovelkatodistus) tai noutaa Verohallinnon toimipisteestä.

Starttirahan määrä on työttömyysturva-lain peruspäivärahan suuruinen ilman peruspäivärahan korotusosaa. Vuonna 2018 perustuen suuruus on 32,40 euroa päivässä.. Starttirahaa maksetaan enin-tään viideltä päivältä kalenteriviikossa.

Starttiraha maksetaan kerran kuussa jäl-kikäteen saajan tekemän maksatushake-muksen perusteella. Maksatushakemus on toimitettava ELY-keskusten ja TE-toi-mistojen kehittämis- ja hallintokeskuk-selle (KEHA-keskus) kahden kuukauden kuluessa maksatusjakson päättymisestä.

TUEN MYÖNTÄMISEN EDELLYTYKSETStarttirahaa voidaan myöntää, jos yrittä-jällä on mahdollisuus saada liiketoimin-ta kannattamaan ja hänellä on kokemus-ta yrittämisestä tai yrittäjäkoulutusta. Tuen täytyy olla tarpeellista yrittäjän toimeentulon kannalta. Yrittäjän täytyy työskennellä päätoimisesti yrityksessä.

Starttirahapäätösten tueksi useimmat uusyrityskeskukset antavat TE-toimis-toille lausuntoja aiotun yritystoiminnan edellytyksistä ja kannattavuudesta.

Starttirahaa ei voida maksaa, jos yrittä-jäksi ryhtyvän toimeentulo on turvattu muulla tavalla kuten esimerkiksi palk-katuloilla, erilaisilla tuilla tai etuuksil-la. Lisätietoa starttirahasta saat sivuilta www.te-palvelut.fi.

Starttirahan myöntämisen ja maksami-sen esteistä on säädetty tarkemmin jul-kisista työvoima- ja yrityspalveluista an-netussa laissa.

Verkosto yrittäjänaisen asiallaYRITTAJANAISET.FI SUOMEN YRITTÄJÄNAISET @YRITTÄJÄNAISET

Starttirahalla helpotetaan yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan aloittamisen aikana.


AK TIA YRIT YSPALVELUT

Me autamme yritystäsi menestymään ja sinua vaurastumaan

Aktiasta saat kaikki tarvitsemasi pankkipalvelut yrityksellesi – hinta alkaen 10 €/kk.

Soita meille, niin jutellaan lisää:Aktia yritysasiakaspalvelu (ark. 8–18)puh. 010 247 6700

www.aktia.fi

Starttiraha ja soviteltu päivärahaSTARTTIRAHAA VOIDAAN MYÖNTÄÄ, JOS

starttirahan hakijalla on tai hän hankkii riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan ja

aiottu yritystoiminta on luonteeltaan päätoimista ja sillä arvioidaan olevan jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset.

STARTTIRAHAA EI MYÖNNETÄ, JOS

aiotun yritystoiminnan arvioidaan turvaavan starttirahan hakijan kohtuullinen toimeentulo päätoimisen yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa.

starttirahan arvioidaan vääristävän vähäistä enemmän samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua.

starttirahaa hakeva henkilöasiakas on aloittanut päätoimiseksi katsottavan yritystoiminnan ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty.

starttirahaa hakeva henkilö tai kyseessä oleva yritys on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja tai henkilöllä tai yrityksellä on olennaisia yksityisoikeudellisia maksuhäiriöitä, ellei TE-toimisto erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena.



SOVITELTU PÄIVÄRAHA Sovitellulla päivärahalla tarkoitetaan osittaisen työskentelyn ajalta maksetta-vaa työttömyysetuutta. Myös sivutoimi-sesti työllistyvällä voi olla oikeus sovitel-tuun päivärahaan.

Yritystoiminnan työttömänä aloittanut voi saada soviteltua työttömyysetuut-ta yritystoimintansa ensimmäiset nel-jä kuukautta, sillä toiminnan pää- tai

sivutoimisuutta ei arvioida. Neljän kuu-kauden jälkeen, mikäli yritystoiminnan ei katsota vielä vakiintuneen päätoimi-seksi, on mahdollista saada starttirahaa. Mahdollista on hakea starttirahaa jo yri-tystoiminnan käynnistyessä.

Yritystoiminta katsotaan työttömyystur-valain mukaan sivutoimiseksi, jos yritys-toiminnan vaatima työmäärä on niin vä-häinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Yritystoimin-nan vaatima työmäärä on ratkaiseva eikä esimerkiksi yritystoiminnasta saatavien tulojen määrällä tai tulojen puuttumisel-la ole yleensä merkitystä.

TE-toimisto ratkaisee työttömyys-etuuden maksamisen työvoimapo-liittiset edellytykset ja antaa asiasta työttömyys etuuden maksajaa (työttö-myyskassa tai Kela) sitovan lausunnon. Ratkaisun tekemistä varten TE-toimis-to pyytää työnhakijalta selvitystä yritys-toiminnasta.

Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että päivärahasta vähennetään

puolet 300 euron suojaosan ylittävästä tulosta. Enintään 300 euron tulo kuukau-dessa sivutoimisesta tai lyhytkestoises-ta yritystoiminnasta ei vaikuta päivära-haan.

Lisätietoja yrittäjän sovitellusta työttö-myysturvasta sivulla www.te-palvelut.fi.

Tiesitkö, että tavaramerkin suojaaminen on jokaiselleyritykselle tärkeä asia?

Auttaaksemme olemme laatineet yksinkertaisen tavaramerkkien muistilistan aloittaville yrittäjille. Voit myös rekisteröidä merkkisi helposti nettipalvelussamme!

Lue lista osoitteessa tavaramerkki.fi/uusiyritys

Tavaramerkki.fi palvelun tarjoaa Ipriq Oy, johtava suomalainen tavaramerkkitoimistoWorld’s Leading Trademark Professionals 2014, 2015, 2016, 2017

Yritystoiminnan työttömänä aloittanutvoi saada soviteltua työttömyysetuuttayritystoimintansa ensimmäiset neljäkuukautta.

Työttömänä työnhakijana voit valita, haetko

starttirahaa vai työttömyysetuutta yrittäjyyden neljältä

ensimmäiseltä kuukaudelta.

Me uskomme. Onko sinulla jo sparraus ja tuki menestykselle? Olet tottunut pärjäämään omillasi, mutta kyllä jokainen joskus tarvitsee tukea, apuja ja verkostoja. Me autamme.

> Maksuton lakineuvonta> Maksuton veroneuvonta> Sparrausapua yli 100 muulta asiantuntijalta> Paikallinen verkosto> Rahanarvoisia jäsenetuja

yrittajat.fi/liity

KUKA MUU USKOISI SINUUN, ELLET SINÄ ITSE?



Yritystoiminnan alkuvaiheessa tar-vitaan lähes aina rahaa toiminnan käynnistämiseksi. Se, kuinka pal-

jon rahaa alkuinvestointeihin pitää olla, riippuu liikeideasta ja vaihtelee eri toimi-aloilla suuresti. Jos liiketoiminta perustuu yrittäjän osaamisen myymiseen ja omaan ajankäyttöön (esimerkiksi tulkkaus- ja käännöstyö), tarvitaan alkuinvestointeja paljon vähemmän kuin silloin, jos perus-tetaan esimerkiksi tavaroita valmistava yritys tai ravintola. Sitten, kun yritystoi-minta on kannattavaa, voidaan tulorahoi-tuksella eli liiketoiminnasta syntyvillä tuo-toilla kattaa tulevia investointitarpeita.

Rahoitustarpeen suuruus ja rahan lähteet selvitetään liiketoimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä rahoituslaskel-man avulla. Liiketoimintasuunnitelman ja tulossuunnitelman, jotka tarvitaan myös rahoitushakemuksen liitteeksi, voi tehdä esimerkiksi Suomi.fi:n -palvelussa (oma.yrityssuomi.fi) olevalla sähköisel-lä työkalulla tai osoitteessa www.liike-toimintasuunnitelma.com. Seuraavas-sa käsitellään rahan lähteitä.

OMA PÄÄOMAYrittäjä voi sijoittaa toimintaan omaa ra-haa tai muuta omaisuutta (apportti), joka on hänen omistuksessaan ja hallussaan. Yrittäjän omia säästöjä, työkaluja tai ko-neita kutsutaan omarahoitukseksi. Yleen-sä lainanantajat eli pankit edellyttävät noin 20 prosentin omarahoitusosuutta ennen kuin harkitsevat lainan myöntämistä.

Omaa pääomaa voivat sijoittaa yrityk-seen myös yrittäjän ystävät, perheenjä-senet ja tutut. He voivat näin saada omis-tusosuuden yritykseen.

VIERAS PÄÄOMAYleensä yrittäjä tarvitsee oman pääoman lisäksi myös vierasta pääomaa eli lainaa. Lainasta maksetaan korkoa, joka voi ol-la esimerkiksi Euribor-viitekorkoon si-dottu. Sen lisäksi rahoittajan on saatava itselleen tuottoa eli korkomarginaali ja lainan toimitusmaksu. Lainan takaisin-maksuehdot ovat erilaisia eri rahoittajil-la. Usein pankit vaativat lainapääomalle reaalivakuuden, kuten asunnon tai muun omaisuuden panttaamisen. Kysy laina-tarjous aina useasta eri pankista.

Myös muiden ulkopuolisten sijoittajie n, esimerkiksi tuttavien tai perheenjäsen-ten, rahat voivat olla lainamuotoista pääomaa, joka pitää maksaa takaisin ko-ron kanssa. Kaikki lainat korkoineen ja takaisinmaksuineen kannattaa sopia ai-na kirjallisesti.

Yrittäjän kannattaa muistaa, että lyhyt-aikaista rahoitusapua voi järjestyä myös maksuajan pidennyksellä (tavarantoi-mittajalaina), leasing-ratkaisuilla sekä luotollisilla pankkitileillä ja luottokor-teilla. Leasing-rahoitus on pitkäaikaista vuokrausta, jossa rahoitettava kohde on pääasiallinen vakuus.

Edellä mainituissa tapauksissa yrittäjän tulee kuitenkin huomioida todellinen vuosikorko, joka voi olla huomattavasti korkeampi kuin tavallisen pankin myön-tämästä lainasta aiheutuva kustannus.

FinnveraLainarahoitusta yrityksille myöntävät pankit ja Finnvera (www.finnvera.fi).

Finnvera voi toimia perustettavan yrityk-sen ainoana rahoittajana, jos Finnveran rahoitus on korkeintaan 50 000 euroa. Mi-käli yrittäjä tarvitsee pankkilainansa va-kuudeksi takausta, voi Finnvera olla ta-kaamassa lainaa. Aloittavalle yritykselle,

jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut enintään kolme vuotta, on tar-jolla Finnveran alkuta kaus. Rahoitusneu-vottelut alkutakauksen osalta hoidetaan suoraan oman pankin kanss a ja pankki hakee alkutakausta yrityksen puolesta.

Finnvera tarjoaa rahoitusta myös eri-laisiin kansainvälistyvän yrityksen ra-hoitustarpeisiin. Lainoja ja takauksia voidaan käyttää kattamaan viennin ai-heuttamaa käyttöpääoman tarvetta tai rahoittamaan suomalaisen emoyrityk-sen ulkomailla tapahtuvaa liiketoimin-taa. Sekä vientitakuilla että vientiluot-toja korontasauspalveluilla voidaan suojautua vientikaupan ulkomaisiin os-tajiin, pankkeihin ja maihin liittyviltä ris-keiltä sekä auttaa vientihankkeiden ra-hoituksen järjestymistä.

PÄÄOMASIJOITUKSETPääomasijoittaja (bisnesenkeli tai pää-omasijoitusyhtiö) sijoittaa kohdeyrityk-seen rahaa omistusosuutta vastaan (tyy-pillisesti alle 50 prosenttia osakkeista). Pääomasijoittaja ottaa huomattavan ris-kin, kun hän tekee sijoituksen, ja siksi hän odottaa vastapainoksi merkittävää tuot-toa sijoitukselle. Sijoituksen ehdot määri-tellään huolellisesti osakassopimuksessa.

Joukkorahoitus kasvattaa suosiotaan vauhdilla. Yrityksille soveltuvia toimin-tamalleja ovat laina- ja sijoitusmuotoi-nen sekä ennakkomyyntiin perustuva joukkorahoitus.

Aloittavan yrityksen rahoitus

Yritystoiminnan aloittamiseen tulee

varata käyttöpääomaa, sillä alussa menot ovat

yleensä suuremmat kuin tulot.


Sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa yritykset laskevat sijoittajia varten liikkee-seen tyypillisesti osakkeita tai joukkovel-kakirjalainoja. Lainamuotoisessa joukko-rahoituksessa yritykset lainaavat yleisöltä rahaa ja lupaavat maksaa pääoman takai-sin tietyillä ehdoilla korkoineen tai ilman korkoa. Ennakkomyyntiin perustuvassa joukkorahoituksessa yritys tavoittaa suu-ren joukon kuluttajia ja voi näin markki-noida uutta tuotettaan heille.

Rahoitusta haetaan usein joukkorahoi-tuksen välittäjän ylläpitämän joukko-rahoitusalustan avulla. Sijoitus- tai lai-namuotoisen joukkorahoituksen välitys edellyttää joko toimilupaa sijoituspalve-lun tarjoamiseen tai rekisteröintiä Fivan ylläpitämään rekisteriin joukkorahoituk-sen välittäjistä.

Joukkorahoitus on varteen otettava vaih-toehto esimerkiksi silloin, kun yritys täh-tää kasvuun tai miettii uuden tuotteen lanseeraamista.

JULKINEN RAHOITUSAloittava yritys voi saada tukea yrityk-sen kehittämiseen muun muassa ELY-keskukselta (www.ely-keskus.fi) ja Business Finlandilta (www.business-finland.fi). Erityisesti tuetaan yritysten kansainvälistymistä ja kasvua.

Business Finlandin rahoitusBusiness Finland rahoittaa vientiin ja kansainväliseen kasvuun tähtääviä yri-tyksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on kyky ja halu menes-tyä. Rahoitus voi olla avustusta tai lainaa, ja sitä haetaan projektiin, jonka kuluista Business Finlandin rahoitus kattaa osan.

Alkavat yritykset voivat Business Finlan-din rahoituksen avulla muun muassa sel-vittää tuotteensa asiakastarvetta tai tes-tata tuotekonseptiaan potentiaalisilla asiakkailla. Lisäksi Business Finland voi myöntää rahoitusta tavaroiden, palvelu-jen ja prosessie n kehitykseen ja pilotoin-tiin.

Yritykset voivat hyödyntää myös Business Finlandin ohjelmia oman osaamisen ja verkoston laajentamiseen sekä asiantun-

Mikä on yleisin syy, miksi alkavalle yrittäjälle ei myönnetä rahoitusta?Haasteeksi muodostuu usein se, jos yrittäjäksi aikovalla ei ole yhtään omia säästöjä varattuna. Toki kumppaneiden avulla rahoitus saattaa järjestyä siitä huolimatta. Ongelmallisempaa voikin olla se, että rahoitusta hakevalla henkilöllä on maksuhäiriöitä tai negatiivista luottotietohistoriaa. Jos henkilön tausta on kunnossa, liiketoimintasuunnitelma huolellisesti laadittu ja yrittäjä aidosti uskoo yritykseensä, ei rahoituksen saamiselle yleensä ole esteitä.

Jukka Pötry, Hyvinkään-Riihimäen seudun uusyrityskeskus (YritysVoimala)


tijapalveluja keksintöjen kehittämisessä, kaupallistamisessa ja suojaamisessa.

Yrityksen kehittämisavustusELY-keskus (www.ely-keskus.fi) voi myöntää pk-yritykselle kehittämis-avustusta yrityksen kehittämistoimen-piteisiin ja investointeihin. Kehittämis-toimenpiteillä tarkoitetaan yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälisty-misen, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistä, hankkeiden valmistelua sekä muuta niihin rinnastettavaa yritystoimin-nan merkittävää kehittämistä. Avustusta suunnataan hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen

1. käynnistämiseen, laajentami-seen tai uudistamiseen

2. innovaatiotoimintaan tai osaamisen vahvistamiseen

3. kasvuun tai kansainvälistymiseen4. tuottavuuteen5. energia- tai

materiaali- tehokkuuteen.

Investoinnin hankintamenosta vähin-tään 25 prosenttia tulee rahoittaa muul-la kuin julkisella tuella.

Kehittämistoimenpiteisiin liittyviin palk-ka-, konsultointi-, matka-, messuosal-listumismenoihin ja muihin vastaaviin menoihin voidaan myöntää tukea enin-tään 50 prosenttia avustuksen perus-teena olevista menoista. Hankkeeseen sisältyviä investointeja voidaan tukea yrityksen koosta ja sijainnista riippuen 10–35 prosentilla avustuksen perustee-na olevista menoista.

Kehittämisavustusta on haettava ennen hankkeen aloittamista. Ennen avustus-hakemuksen jättämistä on hyvä olla yh-teydessä ELY-keskuksen asiantuntijaan hankkeen rahoitusmahdollisuuksien sel-vittämiseksi. Yrityksen tulee laatia kehittä-mishanketta koskeva hankesuunnitelma,



joka sisältää suunnitellut toimenpiteet aikatauluineen ja kustannuksineen sekä hankkeella tavoiteltavat tulokset. Avus-tus maksetaan erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan. Avustus-ta saavalla yrityksellä tulee olla kannat-tavan toiminnan edellytykset.

Maaseudun yritystuetMaaseutualueilla ELY-keskus voi myön-tää perustamistukea ja investointitukea maatalouden ulkopuoliseen yritystoimin-taan sekä investoinnin toteutettavuustut-kimukseen. Jos yrityksen perustajalle on kuitenkin myönnetty jo starttirahaa, ei pe-rustamistukea voida myöntää.

Perustamistukea voi käyttää yrityksen pe-rustamissuunnitelman toteuttamiseen kuten esimerkiksi liiketoimintaan val-mentavan neuvonnan ostamiseen, tuote-kehityshankkeisiin, tuotannon pilotointiin,

markkinointisuunnitelman laatimiseen tai muihin konsultointi- tai asiantuntijapalve-luihin. Tukea voidaan myöntää myös toi-mivalle yritykselle, jos se ryhtyy harjoit-tamaan kokonaan uutta yritystoimintaa. Perustamistukea voidaan myöntää enin-tään 35 000 euroa. Kokeiluun tukea voi-daan myöntää enintään 10 000 euroa. In-vestointitukea voidaan myöntää aloittaville ja laajentaville yrityksille muun muassa

1. tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen

2. uusien koneiden ja muun käyt-töomaisuuden ja rajatuissa ta-pauksissa myös käytettyjen ko-neiden hankintaan

3. aineettomiin investointeihin, ku-ten ohjelmistojen, patenttie n ja valmistusoikeuksien hankintaan.

Investoinnilla tulee olla olennaista mer-kitystä yrityksen perustamiselle, kasvul-le tai kehittymiselle.

Tuen määrä vaihtelee toimialan ja tuki-vyöhykkeen mukaan 20 ja 40 prosentin välillä kustannuksista.

Ennen investoinnin toteuttamista yritys voi hakea tukea investoinnin edellytys-ten selvittämiseen ja suunnitteluun. Tu-ki on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen hankintaan ja sitä voidaan myöntää 40–50 prosenttia hyväksytyistä kustannuk-sista. Tämä toteutettavuustutkimukseen myönnetty tuki ei edellytä investoinnin toteuttamista.

Team Finlandin kansainvälistymispalvelut Team Finland (www.team.finland.fi) kokoaa yhteen yrityksille suunnatut valti-

Suomen Franchising-Yhdistys (SFY) on edistänyt laadukasta franchisingyrittämistä vuodesta 1988 alkaen. Franchising kasvaa ennätysvauhtia ja on tärkeää varmistaa, että franchisingketjujen toiminta on laadukasta ja eettisesti kestävällä pohjalla.

SUOMEN FRANCHISING-YHDISTYS PÄHKINÄNKUORESSA:Turvaa: SFY:n ylläpitämät ja mm. EFF:n hyväksymät Franchisingin Eettiset Säännöt selkiinnyttävät alan pelisääntöjä.Laatua: Yhdistyksen jäsenketjut ovat sitoutuneet toimimaan Eettisten Sääntöjen mukaan.Uravaihtoehtoja: www.franchising.fi –sivuilla franchisinketjujen esittelyt.Tietoa: Tuotamme hyödyllistä tietoa franchisingista, annamme lausuntoja, neuvontaa ja opastusta.Viestintää: Franchising Suomessa –kirja, internet, sosiaalinen media, julkinen keskustelu, uutiskirjeet.Koulutusta: Järjestämme seminaareja ja koulutuksia sekä tuomme franchisingasiantuntijuutta eri tilaisuuksiin.Yhteistyötä: Teemme yhteistyötä viranomaisten ja talouselämän eri tahojen kanssa.Kumppanuutta: SFY:n yhteistyökumppaneissa parhaat eri alojen franchisingasiantuntijat.Verkostoja: Edistämme verkostoitumista ja toisilta oppimista franchisingketjujen sekä –yrittäjien kesken.Kansainvälisyyttä: Edustamme Suomea European Franchise Federationissa (EFF) ja World Franchise Councilissa (WFC).

Varmista paikkasi franchisingin parhaiden joukossa!

Lisätietoja: [email protected] www.franchising.fi www.facebook.com/sfyry/ www.linkedin.com/company/10791529/

ESTA30 VUOTTA FRANCHISINGIN PUOLESTA


Rahoitusvaihtoehdot

• Omarahoitus: oma pääoma ja vakuudet• Lainarahoitus (esimerkiksi pankit ja Finnvera): vastikkeeksi yrittäjä

maksaa korkoa• Pääomasijoitukset (esimerkiksi bisnesenkelit ja muut pääoma sijoittajat):

vastikkeeksi yrittäjä antaa osakkuuksia ja jakaa osinkoa tuotosta• Joukkorahoitus: yritykselle soveltuvat laina- ja sijoitusmuotoinen

sekä ennakkomyyntiin perustuva joukkorahoitus• Julkinen rahoitus (esimerkiksi ELY-keskus, TE-toimisto, Business

Finland): käynnistämiseen, kansainvälistymiseen, kasvuun ja investointeihin avustusta tai lainaa, jolloin yrittäjä maksaa korkoa

• Maaseudun yritystuki: maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan (ELY-keskus).

onrahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Tarjolla on palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin neuvonnasta ja markkina-tiedon tarjoamisesta rahoitukseen ja kan-sainvälisten kumppanien kartoittamiseen.

Eri tyyppisiä rahoituspalveluja tarjoavat useat verkoston toimijat. ELY-keskukset (www.ely-keskus.fi) voivat myöntää pk-yrityksille avustuksia kansainvälisty-misen kehittämistoimenpiteisiin. Vuon-na 2018 toimintansa aloittava Business Finland yhdistää Tekesin ja Finpron pal-velut. Business Finland tukee yhdessä Finnveran kanssa yrityksen kasvua sen eri vaiheissa. Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) (www.teollisuussijoitus.fi) puoles-taan tekee pääomasijoituksia lupaavim-piin suomalaisiin yrityksiin niiden kasvu- ja kansainvälistymisvaiheissa. Finnfund (www.finnfund.fi) voi myöntää pitkä-aikaista rahoitusta suomalaisyritysten tai niiden kumppaneiden perustamis- tai laajennusinvestointeihin kehitysmais-sa. Finnpartnership (www.finnpartner-ship.fi) tarjoaa liikekumppanuustukea yritysten kehitysmaihin suuntautuvan, pitkäaikaiseen kaupalliseen yhteistyöhön tähtäävän toiminnan suunnittelu-, kehi-tys- ja koulutusvaiheisiin.

Lisätietoa Team Finlandin palveluista on sivuilla www.team.finland.fi.

PalkkatukiTyöantajalle voidaan myöntää palkkatu-kea työntekijän palkkauskustannuksiin, jos hän palkkaa yritykseensä työttömän työnhakijan. Palkkatuki on harkinnanva-rainen tuki, jota TE-toimisto voi myön-tää työttömän ammatillisessa osaamises-sa olevien puutteiden takia. Tuen määrä ja kesto määräytyvät palkattavan henkilön työttömyyden keston perusteella.

Työnantajayrityksen on sitouduttava mak-samaan kyseiseen työsuhteeseen sovellet-tavaa työehtosopimuksen mukaista palk-kaa. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ole, on maksettava kyseisessä työssä tavan-omainen ja kohtuullinen palkka. Palkkatukea voidaan myöntää toistai-seksi voimassa olevaan ja määräaikai-seen työsuhteeseen sekä oppisopimus-

Miksi alkava yrittäjä arvioi rahoitustarpeensa usein väärin? Alkava yrittäjä arvioi usein yrityksensä asiakas- ja tulonhankinnan olevan helpompaa ja nopeampaa kuin se todellisuudessa on. Tällöin yrityksen kassaan varattu käyttöpääoma jää alkuvaiheessa liian pieneksi ja yrityksen menot yllättävät. Myös investoinnit voivat kasvaa oletettua suuremmiksi. Yrittäjän kannattaakin olla rahan tarpeen arvioinnissa mieluummin pessimisti kuin optimisti. Liika raha yrityksen tilillä ei ole ongelma, mutta rahan loppuminen on.

Ari Loukasmäki Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry (Neuvoa-antava)


YHTEENVETO

koulutukseen. Palkkatukea voidaan myöntää myös myös osa-aikaiseen työsuhtee-seen, kun se on perusteltua esimerkiksi osatyökykyisen työllistymisen kannalta.

Palkkatuki voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskus-tannuksista. Vuonna 2018 enimmäismäärä on 1 400 euroa kuukaudessa. Kun työnantajana ilmoitat avoi-men työpaikan TE-toimis-toon, voit samalla kertoa, oletko kiinnostunut rekry-toimaan työntekijän palk-katuen avulla.

Lisätietoja palkkatuesta on sivuilla www.te-pal-velut.fi



MISTÄ ASIAKKAITA?Ennen yrityksen perustamista sinun on syytä tutkia markkinoita ja selvittää, mil-laisille markkinoille olet yritystäsi perus-tamassa. Näin saat tietoa, jonka perus-teella voit päättää, kannattaako yritystä perustaa vai ei. Pystyt myös paremmin suunnittelemaan yrityksesi markkinoin-nin. Alkavalla yrittäjällä on harvoin va-raa tuhlata mainoseuroja.

Kun olet liikeideaa miettiessäsi määri-tellyt, keitä mahdolliset asiakkaasi ovat, voit selvittää, paljonko heitä on yritykse-si toiminta-alueella. Selvitä myös, ketkä ovat kilpailijoitasi ja mitkä ovat heidän vahvuutensa ja heikkoutensa. Selvitä, miksi sinun yrityksesi olisi parempi ja missä asioissa olisit altavastaajana. Kan-nattaa ottaa selvää myös kilpailijoiden tuote- ja palveluvalikoimasta, hinnoitte-lusta ja toimintatavoista.

Markkinatutkimus ja liikeidean terävöittäminenMarkkinatutkimus on tapa hankkia tie-toa markkinoista, asiakkaiden tarpeista ja mielipiteistä, kilpailurakenteesta tai siitä, mitä mieltä eri asiakasryhmät ovat tietystä tuotteesta tai palvelusta, yrityk-sestä tai yritysideasta.

Näihin kysymyksiin tarvitsetvastaukset : • Ketkä ovat asiakkaitasi?

• Paljonko asiakkaita on valitsemallasi alueella?

• Millaisiin ryhmiin (segmentteihin) asiakkaat voi jakaa?

• Miten tavoitat asiakkaat?

• Paljonko asiakkaat ovat valmiita maksamaan tuotteesta?

• Miksi asiakas valitsisi mieluummin sinun tuotteen kuin kilpailijan?

Jos asiakkaasi ovat yksityisiä kuluttajia, voit etsiä taustatietoja internetin monista tietokannoista ja hakemistoista tai sosi-aalisen median eri kanavista. Tiedon läh-teitä ovat myös kuntien elinkeinopalvelut ja muut viranomaiset sekä Tilastokeskus.

Markkinatilanteesta, kilpailijoista ja yri-tysasiakkaista saat tietoa uusyrityskes-kusten yritysneuvojilta ja asiantuntijoil-ta, ELY-keskuksesta (www.ely-keskus.fi), yrittäjäjärjestöstä, kauppakama-reista, toimialajärjestöistä, Tilastokes-kuksen rekistereistä, Patentti- ja rekis-terihallituksesta (www.prh.fi) sekä erilaisia tietopalveluja ylläpitävistä yri-tyksistä.

Jos tällainen kirjoituspöytätutkimus ei vielä riitä, voit saada vastauksia suo-raan mahdollisilta asiakkailtasi tekemäl-lä sähköposti- tai verkkokyselyn tai haas-tattelemalla heitä joko puhelimitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla. Kulutta-jille suunnatussa markkinatutkimukses-sa vastaajilta kysytään, mitä he ajatte-levat tarvitsevansa tulevaisuudessa tai vielä tavallisemmin, millaista nykyinen kulutus on. Kyselyjen tekoon on olemas-sa useita sähköisiä työkaluja.

Tutkimustuloksia voit käyttää markki-noinnin ja myynnin suunnittelussa tai

tuotekehityksessä. Alkavan yrittäjän on tärkeintä selvittää, onko liikeidealla me-nestymisen mahdollisuuksia vai ei.

YRITTÄMINEN ON MYYNTITYÖTÄYrittäjänä onnistuminen ja yritystoimin-nan jatkuminen ovat myynnistä kiinni. Jos asiakkaat eivät halua ostaa, taipaleesi yrittäjänä jää hyvin lyhyeksi, vaikka tuot-teesi ja palvelusi olisivat miten hyviä ta-hansa. Yrittäjä saa tulonsa asiakkailta, siksi aina on tärkeintä huolehtia myyn-nistä ja yrityksen kassavirrasta. Myynnis-tä on myös saatava riittävästi katetta, jot-ta saat maksettua yrityksesi kiinteät ja muuttuvat kulut.

Myyntitaidot vaikuttavat ratkaisevasti yrittäjän menestymiseen. Yrittäjän on ky-ettävä myymään omaa osaamistaan sekä tarjoamiaan tuotteita. Hyvät myyntitai-dot ovat keino erottua kilpailijoista. Te-hokas myyntityö auttaa vakuuttamaan asiakkaat ja saa aikaan toimivan vuoro-vaikutuksen yrityksen ja asiakkaan välille.

Myyntityö perustuu asiakkaan tarpeen tunnistamiseenMyyntityössä on tärkeintä tunnistaa asi-akkaan tarpeet ja odotukset. Myyntiti-lanteessa pitää ottaa selvää asiakkaan lähtökohdista ja siksi sujuvan vuoro-

Markkinointi, myynti ja mainonta


vaikutuksen rakentaminen on tärkeää. Myynnin onnistumisen ja asiakassuh-teen säilymisen kannalta olennaisinta on luottamus asiakkaan ja myyjän välill ä. Luottamuksen syntyminen ja vahvista-minen ovat myyntityön perusasioita.

Myyntiprosessi voi kestää muutamista minuuteista jopa vuosiin riippuen sii-tä, millaisia tavaroita tai palveluja tar-jotaan. Se sisältää monia vaiheita ensi-kontaktista ja tarjouksen tekemisestä sopimusneuvotteluihin ja kaupan päät-tämiseen. Myyntitoiminnot on syytä suunnitella etukäteen: ajankäyttö, asia-kastietojen hankinta, myynnin seuranta-työ sekä tarvittava tukimateriaali.

Myyntitaitoja voi opetella ja myyntiapua ostaaAloittavakin yrittäjä voi joskus hankkia apua myyntityöhön ostopalveluna toiselta yrittäjältä, myynnin ammattilaiselta – var-sinkin silloin, jos itse tuntee epävarmuutta myyntityössä. Jotkut ovat sitä mieltä, että myyjän työ edellyttää tiettyjä luonteenpiir-teitä ja sosiaalisia taitoja, mutta myyntitai-toja voi myös opiskella ja kehittää.

Myyntikurssit ja -koulutukset ovat help-po ja tehokas tapa parantaa omia myyn-tivalmiuksiaan. Myyntityö ja myyntitai-tojen kehittäminen kasvattavat yrittäjälle tärkeitä neuvottelutaitoja, itseluottamus-ta ja tavoitteellisuutta sekä kehittävät so-siaalisia taitoja ja tilannetajua. Myynti-koulutuksia on lukuisia päivän kestävistä lyhytkursseista pidempikestoisiin, tut-kintoon johtaviin koulutuksiin.

Jokainen yrittäjä joutuu tekemään myynti-työtä. Hyvä myyjä myy ensin itsensä ennen kuin voi myydä tuotteitaan. Yrittäjän on tärkeää oppia ymmärtämään asiakkaiden toiveita ja käyttäytymistä. Asiakaslähtöi-sessä myyntityössä yrittäjä täyttää asiak-kaiden tarpeet ja odotukset saavuttaak-seen parhaan mahdollisen lopputuloksen.

ENSIN ON HYVÄ TUNTEA MARKKINOINNIN JA MAINONNAN EROMainonnalla pyritään suoraan vaikutta-maan kuluttajan ostopäätökseen ja teke-mään tuote tunnetuksi. Tyytyväinen asi-

akas palaa mielellään uudelleen. Mutta jos mainonta ei anna oikeaa tietoa tuot-teen ominaisuuksista, voi olla, että asia-kas ei tule toista kertaa.

Markkinointi sisältää kaikki ne toimen-piteet, joiden tavoitteena on aikaansaa-da myyntiä. Hyvä työkalu markkinoinnin suunnitteluun on niin sanottu markki-nointimix. Se koostuu 4:stä P:stä englan-nin kielen sanojen mukaan: Product, Price, Place ja Promotion. Näistä voi valita haluamansa yhdistelmän oman asiakaskohderyhmän mukaan.

Yrityksen markkinointisuunnitelma auttaa tekemään markkinoinnista yhte-näistä ja selkeää. Suunnitelman avulla voit seurata tavoitteiden toteutumista ja kehittää markkinointia jatkossa. Si-nun kannattaa tarkastella säännöllisin väliajoin sekä markkinointimixiä että asiakasryhmiä. Voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Saavutitko teh-dyillä toimenpiteillä sen, mitä halusit vai pitääkö sinun tehdä muutoksia tai vaih-taa markkinoinnin tai mainonnan tyyliä? Onko tärkein asiakasryhmä muuttanut ostokäyttäytymistään (tarpeet muuttu-neet)? Ketkä ovat nyt asiakkaitasi ja keitä haluat jatkossa asiakkaiksesi? Entä mitä kilpailijasi tekevät?

PRODUCT = TUOTE: Tavara tai palvelu ja sen ominaisuudet, tuo-tenimi, takuut, uutuusarvo ja erot-tautuminen kilpailevista tuotteista.

PRICE = HINTA: Asiakkaan tuot-teesta maksama rahallinen tai muu korvaus. Määräytymisperus-teisiin vaikuttavat markkinoiden kilpailutilanne, markkinaosuus, asiakkaan näkemys tuotteen ar-vosta, tuotanto- ja materiaalikulut sekä alennukset.

PLACE = SIJAINTI: Paikka, jos-ta tuotteen voi ostaa. Usein käy-tetään myös termiä jakelukanava, joka tarkoittaa sekä konkreettista liikepaikkaa eli myymälää että vir-tuaalista liikepaikkaa kuten verkko-kauppaa.

PROMOTION = MYYNNIN EDISTÄMINEN: Kaikki kommunikaa-tiovälineet, joilla markkinoija eli yri-tys voi viestiä tuotteestaan. Siihen kuuluvat muun muassa mainonta, viestintä myyntipisteessä tai vaik-kapa internetissä, myyntikampan-jat, PR (public relations) ja puskara-dio eli asiakkaiden viestit toisilleen.

TUOTE (Product)• ominaisuudet

• tuotenimi• innovatiivisuus• takuupalvelut

HINTA (Price)•identiteetti

• kilpailutilanne• tuotantokulut

• asiakkaan näkemys arvosta

SIJAINTI (Place)• myyntialue

• jakelukanavat

MYYNNIN EDISTÄMINEN

(Promotion)• mainonta

• myyntikampanjat• myyntihenkilöt

NELJÄ P:tämarkkinoinnin suunnitteluun

Lähde: Kotler Philip (1980) Principles of Marketing. Prentice Hall.



MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOTMenestyminen markkinoilla vaatii hyvää liiketoimintaympäristön ja kilpailijoiden tuntemista sekä erottautumista kilpai-lijoista. Juuri markkinoinnilla pyritään vaikuttamaan kuluttajan mielikuvaan ja kokemukseen yrityksen tarjoamasta ta-varasta tai palvelusta – ”olemme parem-pia kuin kilpailijamme”. Markkinointi on-kin tärkeä osa yrityksen suunnittelutyötä.

Markkinoinnin lähtökohtana ovat asiak-kaasi: se, kenelle myyt, ratkaisee sen, mi-ten markkinoit. Vasta seuraavana tärkeys-järjestyksessä tulee se, mitä myyt eli tavarasi ja palvelusi. Asiakas ostaa niiden avulla saatavaa hyötyä, ei esimerkiksi tek-nisiä ominaisuuksia tai menetelmien hie-nouksia. Keskity siis asiakkaaseen ja hä-nen tarpeisiinsa, älä uppoudu liikaa oman tuotteesi tai palvelusi ominaisuuksiin.

Alkavan yrittäjän markkinointi on pää-asiassa henkilökohtaista myyntityötä. Useimmiten on kysymys siitä, miten myyn omaa työtäni. Koska rahaa on yleensä käytettävissä varsin niukasti, myyntityö-hön on panostettava omaa aikaa. Ensim-mäinen yhteydenotto tapahtuu useim-miten parhaiten puhelimitse. Sitten vain salkku käteen ja asiakkaita tapaamaan.

Markkinoinnilla yritys pyrkii vaikutta-maan asiakkaiden käyttäytymiseen. Mark-kinoinnin tavoitteena on luoda, ylläpitää ja kehittää asiakassuhteita. Asiakasuskolli-suuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä uu-sien asiak kaiden hankkiminen on usein paljon kalliimpaa kuin vanhojen säilyttä-minen. Uskolliset avainasiakkaat tuovat yleensä myös suurimman osan myyntivo-lyymista. Hyvin hoidettu kanta-asiakas-joukko on monelle yritystoiminnan pe-rusta, joka myös hankkii suosittelemalla yritykselle uusia asiakkaita.

ASIAKASRYHMIEN JAKAMINEN JA KOHDE-RYHMÄN VALITSEMINENOn hyvä tutkia, mille asiakasryhmälle tuotetta halutaan myydä. Vaikka suuren asiakasmassan hankkiminen houkut-taa, kannattaa keskittyä tärkeimpään asiakasryhmään, joka tuo suurimman myynnin yritykselle vähimmällä vai-valla. Tietylle segmentille (eli ryhmälle) markkinoiminen vähentää asiakasmas-saa, mutta samalla se lisää markkinoin-nin tehokkuutta. Rajaamisen perustee-na voi olla esimerkiksi ikä, asuinpaikka tai ostovoima eli kuinka paljon asiak-kailla on rahaa käytössään. Esimerkiksi lastenlelujen mainostaminen kannattaa keskittää alueelle, jossa asuu paljon lap-

siperheitä tai vauva-aiheiseen lehteen, jota lukevat tuoreet vanhemmat.

Markkinat kannattaa segmen toida, jos

• markkinoilla on riittävästi potentiaalisia asiakkaita

• ryhmän asiakkailla on yhteisiä piirteitä ja tarpeita

• asiakasryhmät eroavat toisistaan

• valitut segmentit voi saavuttaa markkinoinnilla taloudellisesti ja tehokkaasti.

MAINOSVÄLINEIDEN VALINTASinun kannattaa etsiä yrityksellesi ne me-diat, joilla saat sanoman eli mainoksesi halutulle vastaanottajalle mahdollisim-man taloudellisesti ja tehokkaasti. Alka-valla yrittäjällä on harvoin aikaa ja rahaa panostaa massiivisiin markkinointikam-panjoihin. Verkko tarjoaa yrittäjälle mo-nipuolisia ja kustannustehokkaita mah-dollisuuksia markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan. Monet asiakkaat ovat jo ver-kossa, joten yrittäjien kannattaa siellä olla.

Nykyisin tietoa tuotteista ja yrityksis-tä haetaan paljon, ja melkeinpä ensi-

helposti, nopeasti ja luotettavasti

Yrityksen perustamistoimethelposti, nopeasti ja luotettavasti

Unohda byrokratia ja lomakkeet, keskity yrittämiseen

Ilmainen palvelu säästääaikaa ja kustannuksia

Rekisteröidy jo tänään!www.perustayritys.fi



Miten asiakkaiden hankkiminen kannattaa aloittaa?

Asiakkaiden hankkiminen kannattaa aloittaa omista verkostoista. Olisiko jo entuudestaan tutuissa ihmisissä potentiaalisia asiakkaita? Ennen asiakkaiden kontaktointia kannattaa miettiä, minkä asiakkaan ongelman pystyy ratkaisemaan. Tärkeää on myös olla löydettävissä ja tavoitettavissa helposti. Asiakashankinnassa sinnikkyys palkitaan!

Heli Tavasti, Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry (Dynamo)

yrittäjä voi jakaa itse mainoksia lähi-seudun asukkaiden postiluukuista. Kaikki suoraan henkilölle joko fyysisesti tai sähköisesti jaettavat esitteet, käynti-kortit ynnä muut ovat suoramainontaa. Muista kuitenkin tarkistaa luvanvarai-suus eli tarvitsetko asiakkaan tai ala-ikäisen kohdalla hänen huoltajansa lu-van, jos käytät esimerkiksi sähköpostia.

Hyvin tärkeä tietolähde on myös ihmis-ten keskinäinen kommunikointi eli niin sanottu puskaradio. Asiakkaat kerto-vat usein toisilleen hyvistä ja huonois-ta kokemuksista, jolloin tieto tuotteesta leviää nopeasti esimerkiksi Facebookis-sa. Sinun kannattaakin kiinnittää huo-miota siihen, miten kohtelet asiakasta palvelutilanteessa. Pystytkö esimerkiksi myyntitilanteessa tarjoamaan tuotteelle lisäarvoa, joka edistää positiivista mie-likuvaa (muun muassa pakkauksen ul-konäkö, alennus, kotiinkuljetus tai kau-panpäällinen). Tai pohdi, miten hoidat valitukset eli reklamaatiot.

SOSIAALINEN MEDIA YRITYKSEN MARK KI NOIN-NISSASosiaalinen media eli so-me on alkavalle yrittäjäl-le kustannustehokas tapa tavoittaa potentiaalisia asiakkaita. Läsnäolo so-siaalisessa mediassa vaa-tii yritykseltä kuitenkin aikaa ja suunnitelmalli-suutta, jotta tulokset oli-sivat toivotunlaiset.

Yrityksen ei tarvitse nä-kyä kaikissa sosiaalisen median kanavissa, jo-ten ensin kannattaa sel-vittää, mitä kanavia yri-tyksen potentiaalinen asiakaskunta suosii. Sosiaalisen median eri kanavien käyttö vaih-telee muun muassa iän perusteella.

Sosiaalinen media on ennen kaikkea viestintäkanava, joten pelkkää suoraa mainontaa on hyvä välttää. Sosiaaliseen mediaan kannattaakin tuottaa hyödyl-listä ja/tai viihdyttävää sisältöä, jota on mukava seurata ja helppo jakaa. Sosiaa-lisessa mediassa on mahdollisuus pa-nostaa positiiviseen ja asiantuntevaan imagoon, mikä edesauttaa sitä, että ky-seinen yritys tulee asiakkaalle ensimmäi-senä mieleen, kun hän tarvitsee tuotteita yrityksen toimialalta.

Ohjeita ja vinkkejä sosiaalisen median käyttöön löytyy muun muassa painetuista ja sähköisistä oppaista sekä blogiteksteis-tä. Hyvä keino oppia some-viestinnästä on tietysti myös seurata muiden yritysten some-toimintaa – mikä toimii ja mikä ei.

MEDIOITA JOITA YRITYS VOI HYÖDYNTÄÄ

Sanomalehdet, paikallis- ja ilmais jakelu-lehdet sekä aika kaus lehdet

Internet (muun muassa display, blogit, virtuaali- ja pelimaailmat, sosiaalinen media)

Televisio

Radio

Elokuva (tuotesijoittelu)

Mobiili

sijaisesti, verkosta. Jopa 80 prosenttia ku-luttajista tutkii tuotetta verkossa ennen ostopäätöstä. Pienenkin yrityksen tuli-si kivijalkamyymälän tai muun perintei-sen myynnin kanavien lisäksi olla valmis kohtaamaan asiakkaansa verkossa.

Internetnäkyvyyttä ovat muun muassa ilmoitustilat erilaisissa palveluissa, omat kotisivut tai verkkokauppa. Kaikessa nä-kyvyydessä on tärkeää muistaa tietojen päivitys ja näkyvyys kaikilla laitteilla, myös kännykässä ja tabletissa. Verkko-kauppa ja esimerkiksi rekisteröitymistä vastaan jaettava tieto ovat hyviä keinoja kerätä tietoa ja rakentaa asiakasrekiste-riä. Asiakkaalle pitää aina kertoa, mihin käytät tietoja ja kuinka hän voi estää nii-den käytön muussa kuin haluamassaan tarkoituksessa.

Tutustu huolella eri mainosvälineiden kes-keisiin ominaisuuksiin ja hintoihin. Hinta voi vaihdella valtavasti mediasta riippuen.

Suoramainonta on yksi yleinen tapa ta-voittaa asiakkaat. Esimerkiksi pizzeria-



M ieti ennen hinnoittelua, onko tuotteesi laadukkaampi kuin kilpailijoilla. Myytkö siis kal-

liimmalla vai halvemmalla kuin kilpai-lijasi? Mistä lisäarvosta asiakkaat ovat valmiita maksamaan? Maksavatko he esimerkiksi imagosta, tuotteen laadus-ta, hyvästä asiakaspalvelusta, takuusta tai sijainnista?

Mieti tarkkaan hintataso ja luo sen mu-kainen yrityksen tuoteimago. Laadukas tuote vaatii tasokkaat puitteet. Kun on lähtenyt tarjoamaan, neuvottelemaan ja tekemään kauppaa tietyllä hinnalla, sitä on tulevaisuudessa melkein mahdoton-ta enää nostaa. Muista myös, että moni asiakas odottaa, että hinnoissa on ”neu-votteluvaraa”.

Asiantuntijapalvelujen hinnoittelu voi perustua käytettyyn aikaan. Tuntihin-ta ei kuitenkaan kerro asiakkaalle ko-konaishintaa, koska hän ei voi tietää, kuinka paljon aikaa työhön kuluu. Käytä apuna hintaesimerkkiä, jossa kerrot työn sisällöstä ja työhön käytetystä ajasta tai sopikaa työlle hintakatto.

Hinnoittelussa voit käyttää myös apu-keinoja, kuten tutustumistarjouksia, so-pimushintaa, nopean tilaajan tarjouksia tai tiettyä ajankohtaa (esimerkiksi kun on rauhallinen aika sesongin ulkopuolella). Esimerkkejä hinnoittelusta ovat ravinto-loiden lounashinnat tai matkatoimistojen nopean varaajan edut. On myös asiakkai-ta, jotka haluavat maksaa hinnaston mu-kaisen hinnan ilman neuvotteluja.

Pidä hinnat aina asiakkaiden näkyvil-lä. Hyvä hinnasto kertoo sekä tuotteen hinnan että sisällön. Kuluttaja on kiin-nostunut vain arvonlisäverollisesta lop-puhinnasta. Yritysasiakas on kiinnostu-nut arvonlisäverottomasta hinnasta, sillä ostojen arvonlisäverot voidaan vähentää myynnin arvonlisäveroista.

MYYNTIKATEMieti tarkasti, mikä on oikea hinta tuot-teellesi. Yrityksellesi täytyy jäädä osa tuotteen myynnistä katteena. Jos myyt korkealla hinnalla (eli katteella), riittää kannattavuuteen pieni tuotemäärä. Pie-nellä katteella sinun täytyy puolestaan myydä tuotteita määrällisesti paljon. Tarkista siis, paljonko jokaisesta myy-dystä tuotteesta jää myyntikatetta. Onko

Hinnoittelu


kate myytyyn määrään nähden riittävä? Muista myös kiinteät kustannukset ja ko-konaisajankäyttö. Kannattavuuslaskel-man avulla saat hyvän käsityksen hin-noittelusi alarajoista.

EsimerkkiMyyt tuotetta, minkä kustannukset ovat 28 euroa. Kilpailijasi myy samaa tuotetta asiakkaille 55 euron (sis. alv) hinnalla. Huomaa 20 prosentin hinta-eron vaikutus katteeseen.

Yrittäjän starttipaketilla riskit haltuun

Kes

kinä

inen

Vak

uutu

syht

iö F

enni

a

Yrityksen toiminta on tärkeä turvata heti alusta lähtien, niin voi rauhassa keskittyä yrittämiseen. Yrittäjän starttipaketti sisältää aloittavalle yrittäjälle tärkeimmät vakuutukset.

Soita 010 503 8818, ma-pe klo 8-17 tai tutustu osoitteessa fennia.fi/uusiyrittaja.

ESIMERKKI HINNOITTELUSTA kilpailijan hinta

20 % halvempi

hinta

Myyntihinta 55,00 e 44,00 e

- Alv 24 % -10,65 e -8,52 e

Veroton hinta 44,35 e 35,48 e

- Ostohinta (alv 0 %) -28,00 e -28,00 e

Kate 16,35 e 7,48 e

ESIMERKKI MYYNTIHINNAN LASKEMISEKSI

Tuotteen kaikki kustannukset 150,00 e

+ Katetuottotavoite (35 %) 80,77 e

= Veroton myyntihinta 230,77 e

+ Alv 24 % 55,38 e

= Verollinen myyntihinta 286,15 e



Suomessa on elinkeinovapaus. Se tarkoittaa, että maassamme saa harjoittaa laillista ja hyvän tavan

mukaista liiketoimintaa ilman viran-omaisten lupaa. Eräille toimialoille tar-vitaan kuitenkin yhteiskunnan, ympäris-tön ja kuluttajien turvallisuuden vuoksi lupa, eli toiminta saattaa olla luvanva-raista. Lisäksi joillakin aloilla täytyy toi-minnasta tehdä ilmoitus viranomaisille, vaikka varsinaista lupaa ei tarvitakaan.

Lupia myöntävät kuntien ja kaupunkien viranomaiset, aluehallintovirastot sekä ministeriöt, kunnan ympäristönsuojelu-viranomaiset ja muut lupaviranomaiset.

Ennen yritystoiminnan aloittamista on aina tärkeää tarkistaa, tarvitaanko toi-mintaan erityinen lupa tai ilmoitus, se-kä mitä muuta tämän alan elinkeinon-harjoittajalta vaaditaan. Lupaa varten hakijalla pitää yleensä olla ammattipä-tevyys, hyvä maine ja oikeustoimikelpoi-suus. Myös hakijan taloudellinen tilanne vaikuttaa luvan saamiseen. Yritysten tar-vitsemat luvat käyvät ilmi sivuilta www.suomi.fi.

Lupa on yleensä määräaikainen, ja se voi-daan peruuttaa, jos henkilö ei toimi mää-räysten mukaisesti. Luvan hakeminen on tavallisesti maksullista. Joissakin tapauk-sissa tarvitaan monen eri viranomaisen lupa. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa tarvitaan muun muassa hygieniapassi, anniskelupassi, alkoholin anniskelulupa ja ilmoitukset terveystarkastajalle, pelas-tuslaitokselle ja rakennusvalvontaan.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUVATSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto Valvira (www.valvira.fi) myöntää koulutetuille terveydenhuollon ammat-tohenkilöille kuten lääkäreille, sairaan-hoitajille, hammaslääkäreille, provii-soreille, kätilöille, puheterapeuteille ja psykologeille hakemuksesta oikeuden harjoittaa terveydenhuollon ammattia Suomessa. Itsenäisenä ammatinharjoit-tajana toimivalta ter veydenhuollon am-

mattihenkilöltä edellytetään, että hän tekee toiminnastaan ilmoituksen alue-hallintovirastolle.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen.

Yksityisten sosiaalipalvelujen tuottaminen edellyttää ilmoituksen tekemistä palveluis-ta ja luvan hakemista ympärivuorokautis-ten palvelujen osalta. Aluehallintovirasto myöntää luvan silloin, kun palvelua tuote-taan yhden aluehallintoviraston alueella, muussa tapauksessa Valvira.

Valvira myöntää hakemuksesta myös oi-keuden harjoittaa sosiaalihuollon am-mattia joko laillistettuna tai nimikesuo-

jattuna ammattihenkilönä Suomessa. Sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi, lähihoitaja, kodinhoitaja ja kehitysvam-maistenhoitaja.

ELINTARVIKEHUONEISTOTElintarvikehuoneistojen, kuten ravinto-loiden, myymälöiden ja kioskien on teh-tävä kirjallinen ilmoitus sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle en-nen toiminnan aloittamista tai toimin-nan olennaista muuttamista. Toiminnan aloittaminen ei edellytä viranomaisen te-kemää tarkastusta.

Kuitenkin, jos elintarvikehuoneistossa käsitellään eläimistä saatavia elintarvik-keita ennen vähittäismyyntiä, on elintar-

Luvanvaraiset toimialat


vikehuoneistolle haettava hyväksyntää laitokseksi sijaintikunnan elintarvikeval-vontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Hyväksyntää vaativia elin-tarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi liha-valmistelaitokset, meijerit ja munanpak-kaamot.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (www.evira.fi) hyväksymismenette-lyn piirissä ovat teurastamot ja niiden yhtey dessä sijaitsevat liha-alan laitokset. Poro teurastamoiden ja niiden yhteydes-sä sijaitsevien laitosten hyväksyminen kuuluu kuitenkin aluehallintovirastolle (www.avi.fi).

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN ILMOITUSTerveydensuojelulain mukainen ilmoitus koskee muun muassa kampaamo- ja par-turiliikkeitä, kauneus- ja jalkahoitoloita sekä tatuointiliikkeitä. Ilmoitus tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Sellaisen toiminnan perustamisesta tai käyttöönotosta, josta voi aiheutua terveys-haittaa asiakkaille tai asumiselle, ja toimin-ta tapahtuu asuinrakennuksessa tai asuin-alueella, toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen, terveydensuojelulain mukai-nen ilmoitus kunnan terveydensuojeluvi-ranomaiselle. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos toiminta edellyttää ympäristönsuojelu-lain mukaisen ympäristöluvan.

Tupakkatuotteiden myyntiluvan myön-tää kunnan terveystarkastaja.

LUVAT TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISTEN AINEISTOJEN KÄYTTÖÖN Musiikin esittämisestä (radio, tv, cd, elä-vä musiikki) julkisilla paikoilla, kuten yrityksen asiakastiloissa, on maksettava kor vausta tekijänoikeusjärjestöille. Jos musiikki esitetään esimerkiksi tietoko-neelta tai mp3-soittimelta, niin tästä tu-lee maksaa erillinen tallennuskorvaus. Vain julkiseen käyttöön tarkoitettua Spoti fyta saa käyttää yritystoiminassa. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto (www.teosto.fi) kerää korvaukset sävel-täjille ja sanoittajille ja Esittävien taiteili-joiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoi-keusyhdistys Gramex (www.gramex.fi) muusikoille, laulajille, kapellimestareil-le ja äänitteiden tuottajille. Kaikki taus-tamusiikin esittämiseen tarvittavat luvat voi hankkia osoitteesta www.musiikki-luvat.fi.

Luvat yrityksessä tapahtuvaan tekijänoike-uden suojaaman aineiston kuten kirjojen ja lehtien valokopiointiin ja skannaami-seen sekä lehtiaineiston skannaamiseen tulee hankkia Kopiostosta (www.kopios-to.fi). Osoituksena luvasta on kopiokonee-seen laitettava Kopioston vuositarra.

Yrityksen verkkosivuilla, esitteissä, julis-teissa ja vuosikertomuksissa käytettäviin

kuvataiteen teosten kuviin tulee saada lupa taiteilijalta, valokuvaajalta tai näi-den oikeudenhaltijoilta. Käyttölupia tai-teilijoiden teoskuviin myöntää Kuvasto (www.kuvasto.fi). Verkosta löytyy myös maksuttomia kuvapankkeja.

Kunnilla tai kaupungeilla voi olla lisäk-si erilaisia säännöksiä esimerkiksi ulko-mainoksista ja ulkomyynnistä.

Tuontiin ja vientiin liittyvistä luvista saa tietoa Tullin sivuilta www.tulli.fi/yri-tysasiakkaille/luvat.

PERUSTAISINKO OSUUSKUNNAN?

Oletko kiinnostunut yhteisyrittäjyyteen perustuvasta yritysmuodosta?

Reflex Blue Musta

Osuustoimintakeskus • Coop Center

YHTEISYRITTÄMINEN

TASAVERTAISUUS

JÄSENYYS

PÄÄOMA

JOUSTAVUUS

perustajanopas.pellervo.fi

Selvitä aina ennen yrityksen perustamista

• tarvitseeko suunniteltu toiminta elinkeinolupaa, ilmoitusta tai rekisteröintiä

• edellyttääkö toiminnan harjoittaminen viranomaisen hyväksymistä tai erityistä ammattipätevyyttä.

Toimialakohtaiset luvat ja ammattipätevyydet löytyvät osoitteesta www.suomi.fi.

Yhteenveto



LUVAN- JA ILMOITUKSENVARAISIA TOIMIALOJA

Toimiala Lupa/ilmoitus/rekisteröinti Organisaatio/viranomainen

Ajoneuvojen katsastustoiminta Katsastuslupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi (www.trafi.fi)

Alkoholijuomien anniskelu Alkoholijuomien anniskelulupa Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Alkoholijuomien tukkumyynti Alkoholijuomien tukkumyyntilupa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira (www.valvira.fi)

Alkoholijuomien tuonti (anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijat) Ilmoitus toimimisesta maahantuojana Valvira (www.valvira.fi)

Alkoholijuomien valmistus Alkoholijuomien valmistuslupa Valvira (www.valvira.fi)

Alkoholijuomien vähittäismyynti Alkoholijuomien vähittäismyyntilupa Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Apteekit, lääketehtaat, lääketukkukaupatApteekki- ja sivuapteekkiluvat, lääketehtaiden ja lääketukkukauppojen toimiluvat

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea (www.fimea.fi)

Autokorjaamotoiminta www.trafi.fi > Tieliikenne > Luvat ja hyväksynnät > Autokorjaamot Trafi (www.trafi.fi)

Autokoulut Autokoululupa Trafi (www.trafi.fi)

Elintarvikehuoneistot (ravintolat, kahvilat, myymälät, leipomot, kioskit)

Ilmoitus elintarvikehuoneistosta Sijaintikunnan elintarvikevalvonta-viranomainen (www.kunnat.net)

Elintarvikehuoneistot, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä

Hakemus elintarvikehuoneiston hyväksymiseksi

Sijaintikunnan elintarvikevalvonta-viranomainen (www.kunnat.net)

Hissien huolto- ja korjaustyöt Ilmoitus sähkö- ja hissitöistä Tukes (www.tukes.fi)

Jalometallituotteiden valmistajat ja myyjät Nimileimahakemus Tukes (www.tukes.fi)

Joukkoliikennepalvelut Suomessa ja EU:n alueella

Joukkoliikennelupa/Joukkoliikenteen yhteisölupa (1.7.2018 alkaen vain henkilöliikennelupa = joukkoliikenteen yhteisölupa)

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (www.ely-keskus.fi). 1.7.2018 alkaen Trafi

Joukkorahoitusta välittävät yritykset Rekisteröityminen Finanssivalvonta (www.finanssivalvonta.fi)

Jätteen ammattimainen kuljettaminen ja välittäminen

Hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)

Kaivostoiminta Kaivoslupa, kaivosturvallisuuslupaYmpäristölupa

Tukes (www.tukes.fi)Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Kauneushoitolat, parturikampaamot Terveydensuojelulain 13 §:n mukainen ilmoitus toiminnan aloittamisesta

Kunnan terveydensuojeluviranomainen (www.kunnat.net)

Kemikaalien valmistus ja maahantuonti Kemikaali-ilmoitusYmpäristölupa

Tukes (www.tukes.fi)Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (www.kunnat.net)

Kemikaalien (vaaralliset) käsittely ja varastointi

Lupa laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavalle tuotantolaitokselle

Tukes (www.tukes.fi)

Kemikaalien ja nestekaasun (vaaralliset) käsittely ja varastointi (vähäinen toiminta) Ilmoitus Pelastuslaitos

Kiinteistönvälitystoiminta Kiinteistönvälitystoiminnan aloitusilmoitus Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Kullanhuuhdonta Kullanhuuhdontalupa Tukes (www.tukes.fi)

Kylmälaiteliikkeet Toimintailmoitus Tukes (www.tukes.fi)

Laboratoriot Laboratoriohyväksyntä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (www.evira.fi)

Maa-aineksen otto

Lupa maa-aineksen ottamiseen, selvitys naapurien kuulemisesta, maa-aineslain 23 a §:n mukainen ilmoitus (Muut mahdolliset)

Kunnan vastuuviranomainen (www.kunnat.net)(www.ymparisto.fi)


Toimiala Lupa/ilmoitus/rekisteröinti Organisaatio/viranomainenMalminetsintä Varausilmoitus, malminetsintälupa Tukes (www.tukes.fi)

Matkanjärjestäjät ja matkanvälittäjät Matkatoimiston rekisteröinti Kilpailu- ja kuluttajavirasto (www.kkv.fi)

Myyntitoiminta maantien varrella Lupa myyntitoimintaan sekä kausiluonteisen myyntitoiminnan kyltit ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)

Omaisuudenhoito- ja yrityspalvelut, valuutanvaihtotoiminta

Omaisuudenhoito- ja yrityspalvelutoiminnan rekisterihakemus, valuutanvaihtotoiminnan rekisterihakemus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Paloilmoittimien asennus- ja huoltoliikkeet Toimintailmoitus Tukes (www.tukes.fi)

Perintätoiminta (toisen lukuun) Perintätoimen toimilupahakemusToimintailmoitus

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (www.avi.fi)Tietosuojavaltuutetun toimisto (www.tietosuoja.fi)

PäivittäistavarakaupatIlmoitus elintarvikehuoneistosta, alkoholin vähittäismyyntilupa, tupakkatuotteiden myyntilupa

Sijaintikunnan elintarvikevalvonta-viranomainen (www.kunnat.net)/Aluehallintovirasto (www.avi.fi)/kunnan viranomainen (www.kunnat.net)

Sammutuslaitteistojen asennus- ja huoltoliikkeet , käsisammuttimien tarkastus- ja huoltoliikkeet

Toimintailmoitus Tukes (www.tukes.fi)

Sijoituspalveluyritykset Toimilupa Finanssivalvonta (www.finanssivalvonta.fi)

Sähkötyöt (asennustyöt ja laitekorjaukset) Ilmoitus sähkötöistä Tukes (www.tukes.fi)

Taksiliikenteen harjoittaminen Taksilupahakemus, ilmoitus taksiliikenteen aloittamisesta

ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)1.7.2018 alkaen Trafi

Tavara- tai henkilöliikenneluvan haltijan ilmoitus taksiliikenteen harjoittamisesta

Ilmoitus taksiliikenteen harjoittamisesta(1.7. 2018 alkaen) Trafi (www.trafi.fi)

Tavaraliikenteen harjoittaminen Kotimaan tavaraliikennelupa/yhteisölupa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (www.ely-keskus.fi) (1.7.2018 alkaen Trafi)

Tavaraliikenteen harjoittaminen yli 2 mutta alle 3,5 kokonaismassatonnin ajoneuvolla tai -yhdistelmällä

Rekisteröityminen (1.7.2018 alkaen) Trafi (www.trafi.fi)

Teletoiminta, ohjelmistotoiminta, tilausohjelma- ja maksutelevisiopalvelut

Teletoimintailmoitus/Ohjelmistotoimintailmoitus/Tilausohjelmailmoitus/Maksutelevisiopalveluilmoitus

Viestintävirasto (viestintavirasto.fi)

Teurastamot ja niiden yhteydessä olevat laitokset sekä riistankäsittelylaitokset

Elintarvikehuoneiston hyväksyminen laitokseksi

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira (www.evira.fi), poroteurastamot: Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Vakuutusasiamiehet ja -meklarit Rekisteröinti asiamieheksi/rekisteröinti vakuutusmeklariksi Finanssivalvonta (www.finanssivalvonta.fi)

Vuokrahuoneiston välitystoiminta Vuokrahuoneiston välitystoiminnan aloitusilmoitus Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Yksityiset sosiaalipalvelut (ympärivuorokautiset)

Lupa ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen antamiseen Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Yksityiset sosiaalipalvelut (muu kuin ympärivuorokautinen palvelu) Ilmoitus sosiaalipalvelujen tuottamisesta Kunta, jossa palvelu tuotetaan

Yksityiset terveydenhuollon palvelut Hakemus yksityisen terveydenhuollon palvelujen antamiseen

Toiminta yhden aluehallintoviraston alueella: Aluehallintovirasto (www.avi.fi), toiminta kahden tai useamman Aluehallintoviraston alueella: Valvira (www.valvira.fi)

Yksityiset turvallisuuspalvelut (vartioimisliiketoiminta, järjestyksenvalvojatoiminta ja turvasuojaustoiminta)

Turvallisuusalan elinkeinolupa, Vastaavaksi hoitajaksi hyväksyminen

Poliisihallitus, Turvallisuusalan valvonta (www.poliisi.fi)



Henkilöt Hyväksyminen/pätevyys Organisaatio/viranomainen

Henkilöt, jotka toimivat anniskelupaikan vastaavana hoitajana tai hänen sijaisenaan Alkoholin anniskelupassi

Anniskelukokeiden järjestämiseen luvan saaneet ravitsemisalan oppilaitokset (www.valvira.fi)

Henkilöt, jotka käsittelevät työssään pakkaamattomia ja helposti pilaantuvia elintarvikkeita

Hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi) Osaamistestaajat (www.evira.fi)

Kiinteistöarvioijat (AKA ja KHK) AKA- ja KHK-koeKeskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta (www.keskuskauppakamari.fi)

Kiinteistönvälittäjät (LKV) LKV-koe Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta (www.keskuskauppakamari.fi)

Liikenneopettajat Liikenneopettajalupa Trafi (www.trafi.fi), palveluntuottaja Ajovarma Oy (www.ajovarma.fi)

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöt Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy (www.fise.fi)

Sosiaalihuollon ammattihenkilötHakemus toimia laillistettuna/nimikesuojattuna sosiaalihuollon ammattihenkilönä

Valvira (www.valvira.fi)

Sähkö- ja hissitöiden johtajat Sähkö- ja hissialan pätevyystodistukset Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy (www.seti.fi)

TaksinkuljettajatTaksinkuljettajan ajolupa (edellytys: taksinkuljettajan koulutuksen (poistuu 1.7.) ja kokeen hyväksytty suorittaminen)

Hakemukset Ajovarma Oy (www.ajovarma.fi)/ajolupapäätökset Trafi (www.trafi.fi)

Tavarantarkastajat (HTT) HTT-koeKeskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta (www.keskuskauppakamari.fi)

Terveydenhuollon ammattihenkilötHakemus toimia laillistettuna/nimikesuojattuna terveydenhuollon ammattihenkilönä

Valvira (www.valvira.fi)

Terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat

Ilmoitus itsenäisestä terveydenhuollon ammatinharjoittamisesta Aluehallintovirasto (www.avi.fi)

Tilintarkastajat HT-tutkinto sekä KHT- ja JHT-erikoistumistutkinnot Tilintarkastusvalvonta (www.prh.fi)

Tulityöntekijät Tulityökortti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (www.spek.fi)

Turvallisuusalalla (yksityisellä) työskentelevät henkilöt, jotka tekevät luvanvaraista työtä

Vartijaksi hyväksyminen (vartijakortti)/turvasuojaajaksi hyväksyminen (turvasuojaajakortti)/järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen (järjestyksenvalvojakortti) yksityisellä luvanvaraisella turvallisuusalalla työskentelevät

Poliisilaitos (www.poliisi.fi)

Vaarallisten aineiden kuljettajat ADR-ajolupa ADR-kouluttajat (www.trafi.fi)

Vuokrahuoneiston välittäjät (LVV) LVV-koe Keskuskauppakamarin välittäjälautakunta (www.keskuskauppakamari.fi)

Yhteisillä työpaikoilla työskentelevät eri yritysten työntekijät Työturvallisuuskortti tyoturvallisuuskortti.fi

Muita lupia ja ilmoituksia

Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetuslupa Pirkanmaan ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)

Tiealueella työskentely Työlupa tiealueella työskentelyyn ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)

AMMATTIIN LIITTYVIÄ HYVÄKSYMISIÄ JA PÄTEVYYKSIÄ


Ulkomaalaisen kansalaisuus vai-kuttaa siihen, mitä lupia tai re-kisteröintejä hän tarvitsee yri-

tystoiminnan harjoittamiseksi Suomeen muuttaessaan.

Kaikkien Suomeen muuttavien tulee teh-dä muuttoilmoitus maistraatille (www.maistraatti.fi), jos oleskelun Suomessa on tarkoitus kestää yli kolme kuukautta. Ilmoi-tus on tehtävä viikon kuluessa muutosta.

EU-/ETA-kansalaisten tulee rekisteröi-dä oleskelunsa Suomessa Maahanmuut-tovirastossa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä, jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta.

Helpointa on rekisteröityä sähköisesti En-ter Finland -palvelussa (www.enterfin-land.fi). Sen jälkeen on käytävä tunnis-tautumassa ja esittämässä asiakirjojen alkuperäiset kappaleet Maahanmuutto-viraston palvelupisteessä. Paperihakemus tulee jättää Maahanmuuttoviraston pal-velupisteeseen (www.migri.fi).

EU/ETA-alueen ulkopuolelta muutta-vat tarvitsevat pääsääntöisesti Suomen myöntämän oleskeluluvan voidakseen työskennellä tai harjoittaa elinkeinotoi-mintaa Suomessa. Jos henkilön vakinai-nen asuinpaikka tai kotipaikka on ETA-alueen ulkopuolella, saatetaan tarvita Patentti- ja rekisterihallituksen lupa yri-tyksen perustamiseen tai yrityksen joh-totehtävissä toimimiseen.

Toisesta Pohjoismaasta Suomeen muuttavatSuomeen muuttavan toisen Pohjois-maan kansalaisen (Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti) on rekisteröidyttävä maistraatis-sa, jos oleskelun on tarkoitus kestää yli kuusi kuukautta. Tätä varten on käytävä henkilökohtaisesti asuinpaikan maist-raatissa. Henkilöllisyyden todistamis-ta varten tarvitaan passi tai kuvallinen henkilötodistus (josta selviää kansalai-suus). Lisäksi tehdään muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään (www.vrk.fi). Muuttoilmoituksen voi tehdä myös pos-

tista tai maistraatista noudettavalla lo-makkeella.

EU-/ETA-kansalaisetEU-maiden, Sveitsin ja Liechtenstei-nin kansalaisten, jotka aikovat työn tai elinkeinonharjoittamisen vuoksi jäädä Suomeen yli kolmeksi kuukaudeksi, on rekisteröitävä oleskelunsa Maahanmuut-tovirastossa. Helpointa on rekisteröi-tyä sähköisesti Enter Finland -palvelus-sa (www.enterfinland.fi). Sen jälkeen on käytävä tunnistautumassa ja esittä-mässä asiakirjojen alkuperäiset kappa-leet Maahanmuuttoviraston palvelu-pisteessa. Paperihakemus tulee jättää Maahanmuuttoviraston palvelupistee-seen (www.migri.fi). Erityistä oleskelu-lupaa ei tarvita.

Lisäksi myös EU-/ETA-maiden kansalais-ten tulee rekisteröityä maistraattiin sen jälkeen, kun oleskeluoikeus on ensin re-kisteröity Maahanmuuttovirastossa. Re-kisteröityvän henkilön tulee täyttää ja henkilökohtaisesti allekirjoittaa maist-raatissa ulkomaalaisen rekisteröinti-il-moituslomake. Rekisteröinti tulee tehdä, jos oleskelu Suomessa on pysyvää. Oles-kelun Suomessa katsotaan olevan pysy-vää, jos henkilö muuttaa Suomeen vä-hintään yhdeksi vuodeksi. Henkilö voi tarvittaessa pyytää tilapäistä rekiste-röintiä, jos asuu Suomessa alle vuoden. Henkilöllisyyden todistamista varten tar-vitaan kuvallinen henkilötodistus (josta selviää kansaisuus) tai passi.

EU-/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavatEU-/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttava tarvitsee elinkeinonharjoitta-jan oleskeluluvan harjoittaakseen elinkei-noa Suomessa. Henkilö on elinkeinonhar-joittaja, jos hän harjoittaa elinkeinoa tai ammattia omissa nimissään (ammatin-harjoittaja) tai on yritysvastuun kannalta tällaiseen henkilöön rinnastettava. Ylei-simmin elinkeinonharjoittajat toimivat toiminimellä, avoimessa yhtiössä tai vas-tuunalaisena yhtiömiehenä kommandiit-tiyhtiössä.

Jos henkilö toimii kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä ja työsken-telee omassa yrityksessään, tarvitsee hän työntekijän oleskeluluvan (TTOL).

Jos maahanmuuttajalla on osakeyhtiö (oy tai oyj), jonka osakkeita hän omistaa ja jossa hän työskentelee, tarvitsee hän työskentelyä varten työntekijän oleske-luluvan. Oleskelulupaa ei myönnetä vain sillä perusteella, että omistaa osakkeita, vaan henkilön pitää myös työskennellä yhtiössä ja työn tulee tapahtua Suomessa.

Oleskelulupaa tulee pääsääntöisesti ha-kea ennen maahan saapumista. Lupaa voi hakea sähköisesti Enter Finland -pal-velun kautta (www.enterfinland.fi) tai paperisella hakemuksella, joka jätetään Suomen edustustoon siinä maassa, jos-sa henkilö laillisesti asuu tai oleskelee. Sähköisesti oleskelulupaa hakeneiden on käytävä edustustossa tunnistautu-massa ja esittämässä asiakirjojen alku-peräiskappaleet.

Ulkomaalaisten luvat ja rekisteröinnit



Ensimmäisen määräaikaisen oleskelu-luvan, kuten myös uuden määräaikai-sen oleskeluluvan (jatkoluvan), myön-tää Maahanmuuttovirasto.

Elinkeinonharjoittajan oleskelulupaha-kemuksen käsittely on kaksivaiheinen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (www.ely-keskus.fi) tekee hakemukseen ensin osapäätöksen. Se arvioi elinkeinotoi-minnan kannattavuuden ja toimeentulon riittävyyden. Toiminnan kannattavuut-ta arvioidaan erilaisten ennalta saatavien selvitysten, kuten liiketoimintasuunnitel-man, sitovien esisopimusten ja rahoituk-sen perusteella. Kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hake-muksen ja tekee päätöksen.

Suomeen muuttaville henkilöille rekiste-röidään kotikunta tai tilapäinen osoite ja he saavat suomalaisen henkilötunnuksen. Rekisteröityvän henkilön tulee täyttää ja henkilökohtaisesti allekirjoittaa maistraa-tissa ulkomaalaisen rekisteröinti-ilmoi-tuslomake. Henkilöllisyyden todistamis-ta varten tarvitaan pääsääntöisesti passi.

Kotikunnan rekisteröimisen osalta koti-kunnan saamiseen vaikuttaa muun mu-assa henkilön oleskelulupa (vakituinen vai tilapäinen). Lain mukaan, jos henki-löllä on vuoden tilapäinen oleskelulupa, työntekijältä edellytetään oleskeluluvan lisäksi vähintään kaksi vuotta kestävää työtä Suomessa, että hänelle voidaan myöntää kotikunta.

Ulkomaan kansalainen voi saada suo-malaisen henkilötunnuksen jo hakies-saan oleskelulupaa Suomen edustustosta tai Maahanmuuttovirastolta. Edellytyk-senä on, että oleskelulupa myönnetään hakijalle ja hän itse pyytää henkilötun-nusta. Tällöin hänelle rekisteröidään hy-vin suppeat henkilötiedot ja postiosoi-te Suomessa tai ulkomailla. Vakinaisesti Suomessa asuvaksi hänet rekisteröidään (täydelliset henkilötiedot ja perhesuh-teet) edelleen vain maistraatissa henki-lökohtaisen käynnin perusteella.

ULKOMAILLA ASUVIEN LUVATSe, tarvitseeko ETA-alueen ulkopuolel-ta Suomeen yrityksen perustava Patent-ti- ja rekisterihallituksen (PRH) luvan, riippuu yritysmuodosta. Myös toimimi-nen yrityksen johtotehtävissä voi vaatia PRH:n luvan.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan pysy-vän asuinpaikan on oltava ETA-alueella, muussa tapauksessa tarvitaan Patent-ti- ja rekisterihallituksen lupa yrityksen perustamiseen. Käytännössä lupia on myönnetty henkilöille, jotka asuvat py-syvästi Sveitsissä eli Luganon sopimuk-seen liittyneessä maassa.

Ainakin yhdellä avoimen yhtiön yhtiö-miehellä ja kommandiittiyhtiön vas-tuunalaisella yhtiömiehellä on oltava pysyvä asuinpaikka tai, jos yhtiömies on oikeushenkilö, kotipaikka ETA-alueella. Muutoin Patentti- ja rekisterihallituksen lupa on haettava avoimessa yhtiössä kai-kille yhtiömiehille ja kommandiittiyhti-össä kaikille vastuunalaisille yhtiömie-hille. Kommandiittiyhtiön äänettömiltä yhtiömiehiltä ei edellytetä asuin- tai ko-tipaikkaa ETA-alueella.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan perustajat voivat olla myös ETA-alueen ulkopuo-lelta. Sen sijaan yhden osakeyhtiön ja osuuskunnan hallituksen jäsenen pysy-vän asuinpaikan tulee olla ETA-alueella, muutoin Patentti ja rekisterihallituksen lupa tarvitaan kaikille hallituksen jäse-nille. Sama asuinpaikkavaatimus koskee myös hallituksen varajäseniä. Varsinais-ten jäsenten ja varajäsenten kohdalla ti-lanne lasketaan erikseen.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan toimitusjoh-tajalla (ja mahdollisella sijaisella) on olta-va asuinpaikka ETA-alueella, muutoin tar-vitaan PRH:n lupa. PRH arvioi ja ratkaisee yksittäisen hakemuksen lupa-asian vasta hakemuksen käsittelyssä eli etukäteen ei voida luvata hakemuksen lopputulosta.

Lisätietoja ulkomailla asuvien luvista saat osoitteesta www.prh.fi.

Ulkomaalaisten luvat ja ilmoitukset

• Pohjoismaiden kansalaiset: jos oleskelu kestää yli kuusi kuukautta, rekisteröityminen maistraatissa. Vaatii henkilökohtaisen käynnin. Lisäksi tehdään muuttoilmoitus väestötietojärjestelmään (www.vrk.fi).

• EU-/ETA-kansalaiset: jos oleskelu kestää yli kolme kuukautta, oleskelu rekisteröitävä Maahanmuuttovirastossa. Sen jälkeen rekisteröinti maistraatissa. Vaatii henkilökohtaisen käynnin.

• EU-/ETA-maiden ulkopuolelta Suomeen muuttavat: haettava oleskelulupaa pääsääntöisesti ennen maahan saapumista sähköisesti tai Suomen edustustossa siinä maassa, jossa henkilö laillisesti oleskelee tai asuu. Oleskeluluvan myöntää Maahanmuuttovirasto. Vakinaisesti Suomessa asuvaksi rekisteröidytään maistraatissa. Vaatii henkilökohtaisen käynnin.

• ETA-alueen ulkopuolella pysyvästi asuvat: tietyissä tapauksissa saatetaan tarvita Patentti- ja rekisterihallituksen lupa yrityksen perustamiseen tai yrityksen johtotehtävissä toimimiseen. Luvan tarvetta ei ratkaise kansalaisuus vaan pysyvä asuinpaikka. Ks. www.prh.fi.

Yhteenveto


”Parasta yrittäjyydessä on se, kun näkee oman kädenjäljen

ja aikaansaannokset hyvin konkreettisesti!”

Hanna Nylén

Yrityksen

perustaminen

Yrityksesi on olemassa sen jälkeen, kun se on rekisteröity.

Ennen yrityksen rekisteröimistä on päätettävä yritysmuodosta.

Kuntokeskus Ote Oy • Hanna ja Aapo Nylén sekä Petra ja Marko

Lampinen suunnittelivat muutama vuosi sitten toisistaan tietämättä uutta kuntokeskusta Mikkeliin. Molemmat pariskunnat olivat tuolloin Mikkelin seudun uusyrityskeskuksen asiakkaina ja yritysneuvoja ehdotti, että he perustaisivat yrityksen yhdessä. Pariskuntien taustat ja kemiat osuivat hyvin yksiin ja yhteinen kuntokeskus perustettiin vuoden 2014 lopulla. Lue Hannan, Aapon, Petran ja Markon yrittäjä -tarina nettisivuiltamme osoitteesta www.uusyrityskeskus.fi!


44 Yrityksen perustaminen

Yrityksen perustamisen vaiheet

Yrityksen perustaminen lähtee liik-keelle siitä, että yritysidea jalos-tetaan toimivaksi liikeideaksi ja

edelleen kirjalliseksi liiketoimintatoi-mintasuunnitelmaksi, joka pitää sisällään tarvittavat laskelmat. Kirjallista suunni-telmaa ja laskelmia tarvitset, kun haet yrityksellesi rahoitusta, tukia tai takausta. Liiketoimintasuunnitelma on ennen kaik-kea tärkeä sinulle itsellesi, kun mietit yri-tyksesi myyntitavoitteita tai kehittämistä. Liiketoimintasuunnitelma kannattavuus-laskelmineen tarvitaan myös starttiraha-hakemuksen liitteeksi. Jos haet starttira-haa, muistathan, että yritystoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt starttirahapäätöksen.

Seuraavaksi on päätettävä, mikä yritys-muoto on sopivin. Siihen vaikuttaa muun muassa se, oletko perustamassa yritys-tä yksin vai onko perustajia useampia. Myös yrityksen rahoitustarve, investoin-tien määrä ja vastuut saattavat vaikuttaa

yritysmuodon valintaan. Tässä vaiheessa tulee päättää myös yrityksen nimi. Nimen suunnitteluun kannattaa panostaa, sillä persoonallinen ja mieleenpainuva nimi tukee yrityksesi markkinointia.

Toiminimen voi perustaa tekemällä il-moituksen Verohallinnolle. Muut yri-tysmuodot vaativat rekisteröinnin kaupparekisteriin. Samalla perustamisil-moituksella voit ilmoittaa yrityksen Ve-rohallinnon rekistereihin. Sitä ennen tehdään yrityksen perustamisasiakirjat.

Yleensä uusi yritys aloitetaan vuokratilois-sa. Ratkaisevia tekijöitä toimitilojen valin-nassa ovat vuokran lisäksi tilojen sijainti sekä soveltuvuus aiottuun toimintaan.

Muista myös vakuutukset. Vaikka yrit-täjän vakuutuksista vain yrittäjän eläke-vakuutus (YEL) on lakisääteinen, on yri-tystoiminnan aloittamisvaiheessa syytä ottaa myös tapaturmavakuutus sekä liit-

Uusyrityskeskuksen yritysneuvojat ja

asiantuntijat auttavat sinua kaikissa yrityksen perustamisen vaiheissa.

tyä yrittäjän työttömyyskassan jäseneksi eli ottaa työttömyysvakuutus.

Uusyrityskeskusten tavoitteena on auttaa yrittäjiksi aikovia saamaan paras mah-dollinen alku yritystoiminnalle. Keskus-ten tarjoama yritysneuvonta on maksu-tonta ja ehdottoman luottamuksellista.

Lähimmän uusyrityskeskuksen löydät osoit teesta www.uusyrityskeskus.fi.

45Yrityksen perustaminen

polku yrittäjyyteen

9 Ota yrittäjän eläkevakuutus (YEL)

ja muut tarpeelliset vakuutukset.Lue lisää s. 63

8 Etsi liiketoimintaasi varten sopivat toimitilat.

Lue lisää s. 57

7 Rekisteröi yritys kaupparekisteriin

ja Verohallinnon rekistereihin. Lue lisää s. 54

1 Testaa ja kirjaa liikeideasi.

Lue lisää s. 14

2 Tee liiketoiminta-suunnitelma.

Lue lisää s. 16

5 Järjestä yrityksen rahoitus.

Lue lisää s. 26

6 Tee perustamis-asiakirjat.

Lue lisää s. 46

3Valitse yritysmuoto ja toiminimi.

Lue lisää s. 46, 54

Oy?Tmi?

4 Selvitä yritys-toiminnan luvan-

varaisuus. Lue lisää s. 36



Suomessa on mahdollista harjoittaa yritystoimintaa seuraavissa yritys-muodoissa: yksityinen elinkeinon-

harjoittaja (toiminimi), avoin yhtiö, kom-mandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta ja ulkomaisen yhtiön sivuliike. Lisäk-si ovat harvinaisemmat eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY).

Juuri sinulle parhaiten sopivan yritys-muodon selvittämisessä sinua auttavat uusyrityskeskuksen yritysneuvojat ja asi-antuntijat.

Yritysmuodon valintaan vaikuttavat

• perustajien lukumäärä• pääoman tarve ja saatavuus• vastuut ja päätöksenteko• toiminnan joustavuus• toiminnan jatkuvuus • rahoittajien suhtautuminen• voitonjako ja tappion

kattaminen• verotus.

YKSITYINEN ELINKEINON-HARJOITTAJA ELI TOIMINIMI (TMI)Yksityisenä elinkeinonharjoittajana voi Suomessa toimia luonnollinen henkilö, jolla on pysyvä asuinpaikka Euroopan ta-lousalueella (ETA-alueella). Henkilö, joka asuu pysyvästi ETA:n ulkopuolella, tar-vitsee yrityksen perustamiseen Patent-ti- ja rekisterihallituksen luvan (www.prh.fi).

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toi-miminen tarkoittaa, että henkilö har-joittaa liiketoimintaa yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa. Vaikka puolisot pe-rustavat toiminimen yhdessä, yritys re-kisteröidään vain toisen puolison nimiin.

Yrittäjä tekee itse päätökset, ja hän on vas-tuussa yrityksen sitoumuksista (esimerkik-si velasta) koko omaisuudellaan. Yrittäjä siis vastaa yrityksen tappioista henkilö-kohtaisesti, mutta saa itselleen myöskin elinkeinotoiminnasta saatavat voitot.

Toiminimellä ei ole hallitusta eikä toimi-tusjohtajaa, eikä tilintarkastus ole pakol-linen.

Yrittäjä voi sijoittaa yritykseen rahaa, mutta sekään ei ole pakollista. Yrittäjä ei

voi maksaa palkkaa itselleen, puolisol-leen eikä alle 14-vuotiaalle lapselleen, vaan rahaa nostetaan yrityksen tililtä niin sanottuina yksityisottoina. Yritys-toiminnasta maksetaan veroa vuosittai-sen tuloksen perusteella.

Vaikka yrittäjä omistaa toiminimiyrityk-sen, täytyy oma henkilökohtainen talous pitää erillään yrityksen taloudesta kir-janpidon avulla.

Toiminimiyrittäjät jaetaan ammatin-harjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin, jot-ka molemmat tekevät työtä omaan lu-kuunsa. Ammatinharjoittaja on yrittäjä, joka voi toimia ammatissaan ilman py-syvää toimipaikkaa ja ilman ulkopuolis-ta työvoimaa. Ammatinharjoittajana voi toimia esimerkiksi ompelija, kirvesmies tai tulkki. Liikkeenharjoittaja on yrittäjä, jolla on pysyvä toimipaikka tai joka voi työllistää toisia henkilöitä.

PerustamistoimetToiminimen perustaminen on yksinker-taista. Erillisiä perustamisasiakirjoja ei tar-vita. Toiminnan aloittamisesta täytyy kui-tenkin tehdä perustamisilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä sähköisesti YTJ-asiointipal-velussa osoitteessa www.yt.fi. Samalla perustamisilmoituksella voi ilmoittautua

Yritysmuodot

Yrityksen perustaminen 47

kaupparekisteriin sekä Verohallinnon ar-vonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennak-koperintärekisteriin ja työnantajarekiste-riin. Jos yritys ilmoittautuu vain Verohallin-nolle, perustamisilmoituksen voi tehdä vain paperi-ilmoituksena.

Kaupparekisteriin täytyy kuitenkin rekisteröityä, jos

• harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa

• on elinkeinotoimintaa varten pysyvä toimipaikka, eli omasta asunnosta erillinen liiketila

• töissä on muita henkilöitä kuin aviopuoliso tai alaikäinen lapsi tai lapsenlapsi

• haluaa suojata valitun toiminimen, eli pitää nimen itsellään.

Kun perustamisilmoitus annetaan pa-peri-ilmoituksena, se täytetään YTJ-asiointipalvelussa, tulostetaan ja lä-hetetään postissa osoitteella PRH - Verohallinto, Yritystietojärjestelmä, PL 2000, 00231 Helsinki.

Rekisteröinti kaupparekisteriin on maksullista. Sähköisen ilmoituksen käsittelymaksu on 75 euroa, paperi-il-moituksen 110 euroa (tammikuu 2018). Ks. www.ytj.fi.

Kenelle toiminimi sopii?Toiminimi on yritysmuodoista yksinker-taisin ja helppo perustaa. Toiminimi so-pii usein aloittavan pienyrittäjän yritys-muodoksi.

HENKILÖYHTIÖT: AVOIN YHTIÖ JA KOMMANDIITTIYHTIÖ (KY)Henkilöyhtiön perustamiseen tarvitaan vähintään kaksi yhtiömiestä (eli henki-löä). Yleensä nämä ovat luonnollisia hen-kilöitä, mutta yhtiömiehinä voivat olla myös oikeushenkilöt (yritykset ja yhtei-söt). Henkilöyhtiöitä on kahdenlaisia: avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä.

Avoimessa yhtiössä ainakin yhdellä yh-tiömiehellä, ja kommandiittiyhtiössä ai-

nakin yhdellä vastuunalaisella yhtiömie-hellä, täytyy olla pysyvä asuinpaikka, tai jos yhtiömies on oikeushenkilö, koti-paikka ETA-alueella. Jos näin ei ole, täy-tyy kaikille yhtiömiehille, jotka eivät ole ETA-alueelta, hakea lupa Patentti- ja re-kisterihallitukselta (www.prh.fi).

Yhtiömiehet sijoittavat yhtiöön yhtiöpa-noksen, joka on rahaa, omaisuutta tai työtä. Avoimessa yhtiössä sijoitukseksi riittää yhtiömiesten työpanos. Komman-diittiyhtiössä äänettömältä yhtiömiehel-tä vaaditaan panokseksi rahaa tai muuta omaisuutta. Laki ei kuitenkaan määrää, kuinka suuri tämän panoksen pitää olla.

Avoimessa yhtiössä kaikki yhtiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan ja päättävät yhdessä sen asioista, jos muu-ta ei ole sovittu.

Kommandiittiyhtiössä on kahdenlaisia yhtiömiehiä: vastuunalaisia ja äänettö-miä. Kommandiittiyhtiössä on oltava vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yh-tiömiehet vastaavat yhtiön sitoumuksis-ta koko henkilökohtaisella omaisuudel-laan ja päättävät yhdessä yhtiön asioista.

Äänettömät yhtiömiehet sijoittavat yhti-öön rahaa tai rahan arvoista omaisuut-ta, ja saavat sovitun koron. Äänettömäl-lä yhtiömiehellä ei ole oikeutta osallistua yrityksen päätöksentekoon eikä hänellä ole vastuuta yrityksen asioista, jos yhtiö-sopimuksessa ei toisin määrätä.

PerustamistoimetYhtiömiehet tekevät kirjallisen yhtiöso-pimuksen, jossa lain mukaan on mai-nittava yhtiön toiminimi, kotipaikkana oleva Suomen kunta, toimiala ja yhtiö-miehet. Kommandiittiyhtiön yhtiösopi-muksessa on myös mainittava, ketkä yh-tiömiehistä ovat vastuunalaisia ja ketkä äänettömiä yhtiömiehiä ja äänettömän yhtiömiehen panoksen määrä euroissa.

Lisäksi yhtiösopimuksessa voidaan so-pia esimerkiksi, kenellä on oikeus yhtiön edustamiseen, yhtiöosuuden luovutuk-sesta, yhtiöstä eroamisesta, voitonjaos-

ta ja miten yhtiösopimus voidaan irtisa-noa tai purkaa.

Yhtiömiehet voivat yhtiön perustamisen yhteydessä laatia myös erillisen kirjalli-sen yhtiömiessopimuksen. Yhtiömies-sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi yhtiön hallinnosta, yhtiömiesten yksi-mielisyyttä edellyttävistä päätöksistä, kilpailukiellosta ja riitatilanteiden hoi-tamisesta. Sopimuksessa pyritään myös säätelemään yhtiömiesten vastuita yhti-ön velvoitteista. Tällainen rajoitus ei kui-tenkaan sido kolmatta osapuolta.

Yhtiömiessopimusta ei liitetä perusta-misilmoitukseen. Sopimus tulee tehdä erittäin huolellisesti käyttäen apuna la-kiasiantuntijaa.

Avoimen yhtiön tai kommandiittiyhti-ön voi perustaa myös valmiin perusta-mispaketin avulla. Paketissa on kaikki yhtiön perustamisessa tarvittavat asia-kirjapohjat, ilmoituslomakkeet ja perus-tamiseen liittyvät ohjeet. Paketissa on vakiomuotoinen yhtiösopimus. Perusta-mispaketti on sivuilla www.ytj.fi.

Henkilöyhtiö täytyy rekisteröidä kaup-parekisteriin ja Verohallintoon. Ilmoi-tus tehdään Y2-lomakkeella. Lisäksi täy-tetään henkilötietolomake. Lomakkeita saa osoitteesta www.ytj.fi. Ilmoituk-seen pitää liittää alkuperäinen yhtiöso-pimus. Rekisteröinti on maksullista (240 euroa tammikuu 2018). Ilmoitus on teh-tävä kolmen kuukauden kuluessa yhtiö-sopimuksen allekirjoittamisesta, muussa tapauksessa yhtiön perustaminen rauke-aa. Henkilöyhtiö syntyy rekisteröimisellä kaupparekisteriin.

Kenelle henkilöyhtiö sopii?Henkilöyhtiöt ovat sopivia perheyritys-ten yritysmuotoja. Täytyy muistaa, että

Toiminimi on yritysmuodoista yksinkertaisin ja helppo perustaa.



avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ja kom-mandiittiyhtiössä vastuunalaiset yhtiö-miehet vastaavat yhtiön sitoumuksista yhdessä tasavertaisesti. Jos yksi yhtiö-mies tekee sitoumuksen, myös muut ovat vastuussa siitä. Yhtiömiesten vä-lillä täytyy siis olla erittäin suuri luotta-mus. Yhtiömiesten vastuuta voidaan kui-tenkin rajata sopimuksella.

OSAKEYHTIÖ (OY)Osakeyhtiön voi perustaa yksi tai use-ampi henkilö tai yhteisö. Perustamis-vaiheessa yhtiön perustajat merkitse-vät kaikki yhtiön osakkeet. Yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoman täytyy olla vähintään 2 500 euroa. Osakeyhtiölaki ei määrää osakkeenomistajien asuin- eikä kotipaikasta eli osakeyhtiön perustaja-osakkeenomistajat voivat olla myös ETA-alueen ulkopuolelta.

Osakkeenomistajat vastaavat yhtiön si-toumuksista vain sillä pääomalla, jonka he ovat sijoittaneet yhtiöön, elleivät he ole menneet takaamaan lainoja osakeyh-tiön puolesta.

Osakeyhtiön asioista päättävät osakkeen-omistajat. Henkilö, jolla on enemmän osakkeita, nauttii myös enemmän pää-tösvaltaa (ja äänivaltaa). Osakeyhtiöllä on oltava hallitus, jonka osakkeenomistajat valitsevat. Hallitus huolehtii yhtiön hallin-nosta ja edustaa yhtiötä. Hallitus voi valita yhtiölle toimitusjohtajan, joka hoitaa yhti-ön juoksevaa hallintoa. Toimitusjohtajan

valinta on kuitenkin vapaaehtoista. Toi-mitusjohtaja voidaan valita jo osakeyhti-ön perustamisvaiheessa perustamissopi-muksessa tai myöhemmin pidettävässä hallituksen kokouksessa.

Jos osakeyhtiön hallituksessa on vähem-män kuin kolme varsinaista jäsentä, täy-tyy valita myös vähintään yksi varajä-sen. Jos hallituksessa on useita jäseniä, sille on valittava puheenjohtaja. Vähin-tään yhdellä hallituksen varsinaisista jä-senistä ja yhdellä varajäsenistä (erikseen laskettuina) täytyy olla pysyvä asuinpaik-ka ETA-alueella. Jos näin ei ole, kaikille ETA-a lueen ulkopuolelta oleville varsi-naisille jäsenille tai varajäsenille on ha-ettava lupa Patentti- ja rekisterihallituk-selta (www.prh.fi).

PerustamistoimetOsakeyhtiö syntyy rekisteröimisellä kaup-parekisteriin.

Osakeyhtiön perustamiseksi tehdään pe-rustamissopimus, johon liitetään yhtiö-järjestys. Yhtiöjärjestys sisältää minimi-muodossaan kolme kohtaa: toiminimen, kotipaikan ja toimialan. Toimialaksi voi-daan merkitä yleistoimiala, joka tarkoit-taa kaikkea laillista liiketoimintaa (eli ei ole pakko merkitä jotakin erityistä toimi-alaa).

Osakeyhtiön perustamissopimukses-sa on aina mainittava sopimuksen päi-vämäärä, kaikki osakkeenomistajat ja

kunkin merkitsemät osakkeet, osakkees-ta yhtiölle maksettava määrä, osakkeen maksuaika ja yhtiön hallituksen jäsenet. Tilikaudesta on määrättävä joko perus-tamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyk-sessä.

Perustamissopimuksessa on lisäksi tar-vittaessa mainittava yhtiön toimitus-johtaja, hallintoneuvoston jäsenet ja ti-lintarkastajat. Perustamissopimuksessa voi nimetä hallituksen puheenjohtajan.

Osakeyhtiön voi perustaa sähköisesti YTJ-asiointipalvelussa (www.ytj.fi), jos seu-raavat ehdot täyttyvät

• Yhtiölle riittää vakiomuotoinen yhtiöjärjestys.

• Osakkeet maksetaan perustettavan yhtiön pankkitilille.

• Merkintähinta merkitään kokonaan osakepääomaan.

• Osakkeenmerkitsijät ja hallituksen jäsenet ovat täysikäisiä ja heillä sekä mahdollisella toimitusjohtajalla ja tilintarkastajalla on suomalainen henkilötunnus ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne tai sirullinen henkilökortti (HST-kortti).

• Mahdollisilla prokuristeilla ja edustamiseen oikeutetuilla henkilöillä on suomalainen henkilötunnus.

Sähköisessä osakeyhtiön perustamises-sa YTJ-palvelu muodostaa osakeyhtiölle perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyk-sen. Tällöin avataan sähköisen perustami-sen jälkeen yhtiölle pankkitili, jolle osake-pääoma maksetaan. Kun osakepääoma on maksettu, hallituksen jäsenten ja mahdol-lisen toimitusjohtajan on allekirjoitettava YTJ-palvelussa osakepääoman maksamis-ta koskeva vakuutus. Myös tilintarkastajan on allekirjoitettava oma todistus. Jos yh-tiöllä ei ole tilintarkastajaa, liitetään muu


selvitys osakepääoman maksusta. Tällai-nen voi olla tiliote tai kuitti maksusta.

Jos haluaa tehdä asiakirjat paperilla, voi käyttää YTJ-palvelussa olevaa PRH:n val-mista perustamispakettia, jossa on asia-kirjapohjat perustamissopimukselle ja yh-tiöjärjestykselle sekä ilmoituslomakkeet ja ohjeet. Osakkeet täytyy tällöin maksaa rahalla eli apportti ei ole mahdollinen.

Paperi-ilmoitus tehdään perustamisil-moituslomakkeella Y1 ja sen liitelomak-keella 1.

Ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa perustamis-sopimuksen allekirjoittamisesta, muussa tapauksessa perustaminen raukeaa.

Paperilla annettavaan perustamisilmoi-tuksen liitetään alkuperäinen perustamis-sopimus ja jäljennös yhtiöjärjestyksestä, jos se ei ole osa perustamissopimusta. Li-säksi täytetään henkilötietolomake. Kuitti käsittelymaksun suorittamisesta liitetään ilmoituksen liitteeksi. Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet ks. www.prh.fi.

Jos osakepääoma maksetaan rahana, tu-lee osakepääoma maksaa perustettavan yhtiön pankkitilille. Osakeyhtiötä ei voi-da rekisteröidä ennen kuin osakepääoma on maksettu.

Rekisteröinti on maksullista (330 euroa verkossa YTJ-asiointipalvelussa, paperi-ilmoitus 380 euroa tammikuu 2018).

Jos osakkeiden maksamiseen käytetään apporttia (muuta omaisuutta kuin ra-haa), on perustamissopimuksessa olta-va ehto, jonka mukaan osakkeenmerkit-sijällä on oikeus tai velvollisuus maksaa merkintähinta apporttiomaisuudella. Perustamissopimuksessa on oltava lisäk-si selvitys apporttiomaisuudesta. Kaup-parekisteriin on oheistettava liitteeksi tilintarkastajan antama lausunto apport-tiomaisuuden selvityksestä ja siitä, oliko omaisuudella vähintään maksua vastaa-va taloudellinen arvo yhtiölle. Lausun-non voi antaa joko KHT- tai HT-tilintar-kastaja taikka tilintarkastusyhteisö.

Jos yrityksen perustajia on enemmän kuin yksi, kannattaa tehdä kirjallinen osakassopimus. Osakassopimus on osa-keyhtiön osakkaiden välinen sopimus-oikeudellinen sopimus, jossa säännel-lään osakkeenomistajien keskinäisistä suhteista, oikeuksista ja velvollisuuksis-ta yhtiössä.

Osakassopimuksessa voidaan määrätä esimerkiksi työnjaosta yhtiössä, osakas-piirin rajoittamisesta tai yhtiön toiminto-jen järjestämisestä. Samoin voidaan so-pia osakkeiden lunastamisesta sellaisissa tapauksissa, joissa joku osakas luovuttaa niitä ulkopuoliselle, ellei lunastuslause-ketta ole sisällytetty yhtiöjärjestykseen. Muita osakassopimuksella sovittavia asi-oita voivat olla muun muassa voitonja-ko, kilpailukielto sekä se, mitä tapahtuu osakkeille osakkaan kuollessa.

Myös yhtiö voi olla osa-kassopimuksen osapuo-lena, jolloin sopimukses-sa voidaan sopia yhtiön ja osakkaiden keskinäi-sistä suhteista. Tällöin yhtiön tulee myös päät-tää asianmukaisissa elimissään osakasso-pimuksen kohteena ole-vista asioista.

Osakassopimus on syytä laatia huolella ja harki-ten. Sopimuksen muut-taminen voi toiminnan käynnistyttyä olla var-sin hankalaa, jos eri-mielisyyksiä ilmenee, sillä muuttamiseen tar-vitaan kaikkien sopi-musosapuolten yhtei-nen päätös.

Kenelle osakeyhtiö sopii?Osakeyhtiö soveltuu kaikenlaiseen liike-toimintaan.

Osakeyhtiön voi perustaa yksinkin. Täl-löin tarvitaan hallituksen varajäseneksi joku toinen henkilö. Osakeyhtiön etuna on rajallinen vastuu, joka rajoittuu osa-kepääomaan, ellei ole tehty takaussi-toumusta yhtiön puolesta.

Suurten yritysten yritysmuodoksi sopii julkinen osakeyhtiö, jossa minimiosa-kepääoma on 80 000 euroa. Julkisia osa-keyhtiöitä ovat ne, joiden osakkeita tar-jotaan yleisölle ja joiden osakkeilla saa käydä kauppaa julkisilla arvopaperi-markkinoilla.

Missä vaiheessa yrittäjyyttä suunnitteleva voi tulla uusyrityskeskukseen? Yrittäjyyttä suunnitteleva voi tulla uusyrityskeskukseen missä vaiheessa tahansa, kun haluaa keskustella yrittäjyydestä tai tahtoo henkilökohtaista, maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa. Uusyrityskeskuksissa yrittäjyyttä suunnittelevia palvelee osaavien yritysneuvojien joukko. Meiltä saa sparrausta esimerkiksi liikeidean kehittämiseen ja liiketoimintasuunnitelman laskelmien laatimiseen sekä neuvoja yhtiömuodon valintaan. Meille kannattaa tulla myös ennen kuin hakee starttirahaa.

Matias Holmqvist, Espoon seudun Uusyrityskeskus ry (YritysEspoo)


Yritysmuotojen esittely jatkuu sivulla 52.


Kymmenen ohjetta menestykseen

1Sinun pitää tuntea se toimiala, jolle aiot yrityksen perustaa.

Muista seurata alallasi tapahtuvia muutoksia.

2Yrittäjyyttä pitää opiskella.Yrittäjäkursseja järjestävät esimerkiksi TE-toimistot ja

uusyrityskeskukset.Käytä myös yritysneuvonnanasiantuntijoiden apua.

3Yritys voi toimia vain sellaisen tuotteen varassa,

jolle on olemassa riittävät markkinat.

4Huolehdi imagosta ja immateriaali-

oikeuksista.


Kymmenen ohjetta menestykseen 5Pelkkä markkinointi

ei riitä, vaan sinun täytyy osata myös

myydä.Tee aloitteita ja pyri vastaamaan asiakkaittesi muuttuviin tarpeisiin.

6Tee työsi aina niin kuin on sovittu asiakkaan kanssa,

tai tee vielä paremmin.

7Huolehdi velvoitteista, jotka laki määrää.Maksa verot ja

viranomaismaksut eräpäivään mennessä sekä anna viranomaisilmoitukset ajallaan.

8Kiinnitä erityistä huomiota

parhaisiin asiakkaisiin. 9Kehitä

yritystoimintaasi koko ajan.

Jätä pois tuotteet, joiden myynti ei kannata.Yritä pienentää kuluja ja lisätä näkyvyyttä.

10Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi. Yrittäjänä

voit järjestää itsellesi työterveyshuollon. Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia.



OSUUSKUNTA (OSK)Osuuskunta on yhteisö, jossa on yksi tai useampi jäsen. Jäsenet voivat olla yksityis-henkilöitä, yrityksiä tai muita yhteisöjä.

Osuuskunnan perustaminen ei edellytä minimipääomaa. Osuuskunta on jous-tava yritysmuoto, jossa jäsenten määrä voi kasvaa tai vähentyä toiminnan aika-na tarpeen mukaan. Osuuskunta päät-tää osuusmaksusta säännöissään. Osuus-maksulla ei tarvitse olla nimellisarvoa ja sen merkintähinta voi vaihdella. Maksun voi suorittaa rahana tai apporttina, jos apportista määrätään säännöissä. Osuus-kunta maksaa osuusmaksun takaisin, jos jäsen eroaa tai erotetaan osuuskunnasta.

Osuuskunnan asioista päättävät jä-senet osuuskunnan kokouksessa. Jokai-sella jäsenellä on pääsääntöisesti yk-

si ääni. Jäsenet valitsevat osuuskunnan kokouksessa hallituksen, joka huoleh-tii osuuskunnan hallinnosta ja edustaa osuuskuntaa. Osuuskunnalla voi ol-la toimitusjohtaja, joka hoitaa juokse-vaa hallintoa. Se ei kuitenkaan ole pa-kollista.

Osuuskunta itsenäisenä juridise-na oikeushenkilönä vastaa veloistaan. Osuuskunnan jäsenen vastuu rajoit-tuu osuuskuntaan sijoitettuun määrään (osuusmaksu). Luotonotossa osuuskun-nan jäseniltä voidaan edellyttää tarvitta-essa omavelkaista takausta samoin kuin osakeyhtiön osakkailta, jos muut vakuu-det eivät ole riittävät.

Osuuskunnan nettovarallisuus ja ylijäämä kuuluvat osuuskunnalle. Säännöissä voi-daan määrätä niiden jakamisesta ja jako-perusteet. Siitä voidaan maksaa esimer-kiksi korkoa osuuspääomalle tai palauttaa jäsenille heidän käyttämiensä palvelujen mukaisessa suhteessa. Päätavoitteena ei ole kuitenkaan ylijäämän tuottaminen.

PerustamistoimetOsuuskunnan perustamiseksi tehdään perustamissopimus, johon liitetään osuuskunnan säännöt. Säännöissä täy-tyy mainita vähintään osuuskunnan toi-minimi, kotipaikka (kunta) ja toimiala. Osuuskunnan mallisäännöt ovat osoit-teessa perustajanopas.pellervo.fi.

Osuuskunnan perustamissopimuksessa on aina mainittava sopimuksen päivä-määrä, kaikki perustajajäsenet ja kunkin merkitsemät osuudet, osuudesta osuus-kunnalle maksettava määrä, osuuden maksuaika ja osuuskunnan hallituksen jäsenet. Tilikaudesta on määrättävä pe-rustamissopimuksessa tai säännöissä.

Perustamissopimuksessa on mainitta-va osuuskunnan toimitusjohtaja, hallin-toneuvoston jäsenet, tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat, jos osuuskunnas-sa on tällainen elin. Perustamissopimuk-sessa voi nimetä hallituksen puheenjoh-tajan.

Osuuskunnan sisäisiä asioita ei kan-nata ottaa sääntöihin, vaan kirjata ne erilliseen jäsensopimukseen. Jäsenso-pimuksessa voidaan sopia muun mu-assa osuuskunnan hallinnollisten asioi-den hoitamisesta, tehtävien jakamisesta ja vastuista sekä riitatilanteiden hoita-misesta. Jäsensopimuksen tekemises-sä kannattaa käyttää lakiasiantuntijan apua. Jäsensopimusta ei liitetä perusta-misilmoitukseen.

Kaikki osuuskunnan perustamisessa tar-vittavat asiakirjapohjat, ilmoituslomak-keet ja perustamiseen liittyvät ohjeet ovat valmiina PRH:n perustamispake-tissa sivuilla www.ytj.fi.

Osuuskunta täytyy ilmoittaa rekisteröi-täväksi kaupparekisteriin kolmen kuu-kauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta, muussa tapauksessa perustaminen raukeaa. Ilmoitus tehdään Y1-lomakkeella ja sen liitelomakkeel-la 2. Lisäksi täytetään henkilötietolo-make. Lomakkeet löytyvät osoitteesta www.ytj.fi. Perustamisilmoitukseen lii-tetään perustamissopimus sääntöineen. Muut mahdollisesti tarvittavat liitteet ks. www.prh.fi. Rekisteröinti on maksullis-ta (380 euroa tammikuu 2018). Osuus-kunta syntyy rekisteröimisellä kauppa-rekisteriin.

Kenelle osuuskunta sopii?Osuuskunta on parhaimmillaan silloin, kun jäsenet ovat aidosti sitoutuneet päämääriin ja ovat aktiivisia toimijoita.

Osuuskunta on joustava yritysmuoto, jossa jäsenten määrä voi kasvaa tai vähentyä toiminnan aikana tarpeen mukaan.


Erityisen hyvin osuuskunta sopii sil-loin, kun jäsenkunta on vaihtuvaa ja silloin, kun halutaan varmistaa jatku-vasti keskinäinen tasa-arvo. Osuuskun-ta on jäsenten yhteisö. Uusista jäsenis-tä päätetään yhdessä, eikä jäsenyyttä ja siihen sidottua äänivaltaa voi ostaa tai myydä.

Perustajien vähimmäismäärä

Vähimmäis-pääoma Ylin päättävä elin Lakisääteiset

toimielimetVastuu yrityksen sitoumuksista

Yksityinen elinkeinon-harjoittaja

Yrittäjä yksin. Myös puoliso voi olla mukana yritystoiminnassa.

Ei ole. Yrittäjä itse. Yrittäjä itse. Yrittäjä itse.

Avoin yhtiö Kaksi. Ei rahallista panosta, työpanos riittää.

Yhtiömiehet yhdessä tai siten kuin yhtiösopimuksessa sovittu.

Ei ole. Yhtiömiehet (myös toistensa tekemistä sitoumuksista).

Kommandiitti-yhtiö

Kaksi, joista toinen vastuunalainen ja toinen äänetön yhtiömies.

Äänettömältä yhtiömieheltä vaaditaan rahallinen tai muu omaisuuspainos.

Vastuunalaiset yhtiömiehet yhdessä tai siten kuin yhtiösopimuksessa sovittu.

Ei ole. Vastuunalaiset yhtiömiehet (myös toistensa tekemistä sitoumuksista). Äänetön yhtiömies vastaa vain sijoittamansa panoksen määrällä.

Osakeyhtiö Yksi. 2 500 euroa. Osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus, jossa vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen.

Osakkeenomistajat sijoittamansa pääoman määrällä, elleivät ole antaneet takauksia lainojen vakuudeksi.

Osuuskunta Yksi. Jäsenmäärä voi vaihdella.

Ei ole. Pääoma vaihtuva.

Jäsenet osuuskunnan kokouksessa.Varsinainen osuuskunnan kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä.

Hallitus, jossa vähintään yksi varsinainen ja yksi varajäsen.

Jäsenet sijoittamansa pääoman (yleensä osuusmaksun) määrällä, elleivät ole antaneet takauksia lainojen vakuudeksi.

Osuuskunta on myös joustava yritys-muoto. Asiat, säännöt ja tehtävät ovat yhdessä määriteltävissä. Työstä ja toi-minnasta aiheutuvat kulut sekä toimi-tilat ovat jaettavissa ja hankinnat suori-tettavissa järkevällä tavalla. Jäsen pystyy omalla panoksellaan vaikuttamaan se-kä omaan palkkaansa että osuuskunnan saamaan osuuteen.

ULKOMAISEN YRITYKSEN SIVULIIKEUlkomaisen elinkeinonharjoittajan si-vuliikkeellä tarkoitetaan ulkomaisen yhteisön tai säätiön osaa, joka harjoit-taa Suomessa tässä maassa sijaitsevasta kiinteästä toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ulkomaisen yhteisön tai säätiön nimiin ja lukuun. Si-vuliikkeen toiminimen tulee sisältää ulko-maisen elinkeinonharjoittajan toiminimi

Osuuskunta on jäsenten yhteisö, uusista jäsenistä päätetään yhdessä, eikä jäsenyyttä voi ostaa tai myydä.

rekisteröidyssä muodossa lisäyksellä, joka osoittaa sen sivuliikkeeksi.

Lisäys voi olla esimerkiksi "sivuliike Suo-messa", "filial i Finland" tai "filial". Sivuliik-keen perustamisesta täytyy tehdä perus-tamisilmoitus kaupparekisteriin. Ilmoitus tehdään Y1-lomakkeella ja sen liitelomak-keella 3. Lisäksi täytetään henkilötietolo-make (www.ytj.fi). Ilmoituksen liitteet, ks. www.prh.fi. Ilmoitus tehdään ennen toiminnan aloittamista. Rekisteröinti on maksullista (380 euroa tammikuu 2018).

Jos ulkomainen yhteisö tai säätiö on ETA-alueen ulkopuolelta, täytyy sivuliikkeen perustamiseen hakea Patentti- ja rekiste-rihallituksen lupa (www.prh.fi).

Yhteenveto



KAUPPAREKISTERIKaupparekisteri (www.prh.fi > Kaup-parekisteri) on virallinen ja julkinen yritystietorekisteri. Pääsääntöisesti kaikkien yritysten on ilmoittauduttava kaupparekisteriin.

Pakollinen rekisteröinti ei kuitenkaan koske sellaisia yksityisiä elinkeinon-harjoittajia, jotka eivät harjoita luvan-varaista elinkeinoa, joilla ei ole omasta asunnosta erillistä liiketilaa eikä palve-luksessa ole perheen ulkopuolista työ-voimaa. Maatilataloutta tai kalastusta harjoittavien ei niin ikään tarvitse ilmoit-tautua kaupparekisteriin.

Yrityksen rekisteröinti kaupparekiste-riin on maksullista. Samalla perusta-misilmoituksella voi ilmoittautua myös Verohallinnon rekistereihin, joita ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteri, en-nakkoperintärekisteri ja työantajarekis-teri. Näihin rekistereihin ilmoittautumi-nen on maksutonta.

Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan perustamisilmoitus tehdään sähköi-

sesti, niin samalla ei voi ilmoittautua Verohallinnon rekistereihin. Vasta sen sen jälkeen kun yksityinen elinkeinon-harjoittaja on saanut Y-tunnuksen, voi sähköisellä muutosilmoituksella il-moittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekiste-riin ja työnantajarekisteriin sekä an-taa muut tarvittavat tiedot Verohallin-nolle.

Y-tunnusYritys- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) on yksilöllinen tunnus, jonka viranomai-nen antaa yritykselle ja yhteisölle. Y-tunnuksen saa heti, kun yrityksen pe-rustamisilmoitus kirjataan Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (www.ytj.fi). Y-tunnuksessa on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki, esimerkiksi 1234567-8. Y-tunnusta tarvitaan muun muassa laskuihin ja sopimuksiin sekä viranomaisasioinnissa.

Yrityksen nimiYrityksen nimen eli toiminimen rekiste-röiminen antaa yksinoikeuden nimeen koko maassa, eli muut elinkeinonharjoit-

tajat eivät saa käyttää tätä nimeä. Toimi-nimen täytyy erottua selvästi jo rekiste-röidyistä toiminimistä. Toiminimi ei saa olla sekoitettavissa suojattuun toimini-meen, rekisteröimättömään (toissijai-seen) tunnukseen tai tavaramerkkiin. Nimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta käyttää mitään, mikä voi-daan käsittää toisen sukunimeksi.

Toiminimi ei myöskään saa olla omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Harhaan-johtavaa on esimerkiksi antaa toimini-messä väärä tieto elinkeinonharjoitta-jan nimestä tai viitata nimessä sellaiseen elinkeinotoimintaan, joka ei kuulu yri-tyksen toimialaan.

Toiminimi ei myöskään saa olla hyvän ta-van tai yleisen järjestyksen vastainen. Ni-messä ei näin ollen saa esimerkiksi viita-

Hei yrittäjä!Kuukausimaksumme on alimmillaan alle 15 € / kk. Sillä saat joko

Popparit ja colan leffaan

Lounaan juomineen

Kolme erikoiskahvia

...tai ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

Tutustu Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan ja tee tarkemmat laskelmat osoitteessa syt.fi.

Yrityksen rekisteröinti

YRITYSTEN REKISTERÖINTI-MAKSUT VUONNA 2018

• Yksityinen elinkeinon-harjoittaja perustamis ilmoitus verkossa

75 € perustamis ilmoitus paperilomakkeella

110 € • Avoin yhtiö ja kommandiitti-

yhtiö

240 €• Osakeyhtiö, osuuskunta,

sivu liike, ETEY (Eurooppalainen t aloudellinen yhtymä)

380 € • Osakeyhtiön perustaminen

verkossa YTJ-asiointi-palvelussa

330 €


ta lainvastaiseen toimintaan tai käyttää kirosanoja.

Yrityksen nimestä selviää myös yritys-muoto. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää tunnusta "tmi" tai "toimini-mi", mutta se ei ole pakollista. Komman-diittiyhtiö voi käyttää lyhennettä ky. Osakeyhtiön tunnus on oy ja julkisen osakeyhtiön oyj. Avoimen yhtiön tunnus on "avoin yhtiö" - lyhennettä "ay" ei saa käyttää. Osuuskunnan nimen tulee sisäl-tää sana "osuuskunta", yhdysosa "osuus" tai lyhenne "osk". Sivuliikkeen nimes-sä on ulkomaisen yhtiön nimen lisäk-si merkintä "sivuliike Suomessa", "filial i Finland" tai "filial".

Toiminimi rekisteröidään joko suomen- tai ruotsinkielisenä. Toiminimessä voi suomen- tai ruotsinkielisen yhtiömuo-don tunnuksen lisäksi olla muunkielisiä yhtiömuodon tunnuksia. Esimerkiksi Ab Finntex Oy tai Oy Finntex Ltd. Toimini-mellä voi myös olla erikielisiä rinnakkais-toiminimiä eli suomen- tai ruotsinkieli-sen varsinaisen toiminimen käännöksiä. Osakeyhtiön mahdolliset rinnakkaistoi-minimet on otettava yhtiöjärjestykseen. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön rinnakkaistoiminimet on otettava mu-kaan yhtiösopimukseen ja osuuskunnan rinnakkaistoiminimet sääntöihin.

Aputoiminimi Elinkeinonharjoittaja voi harjoittaa osaa toiminnastaan aputoiminimellä. Aputoi-minimi on kätevä silloin, kun samalla yri-tyksellä on toimintaa eri aloilla. Aputoimi-nimen toimialan on kuitenkin sisällyttävä yrityksen toimialaan. Aputoiminimel-lä harjoitettava toiminta ei siis saa kat-taa yrityksen toimialaa kokonaisuudes-saan. Esimerkiksi "Jokisen kukkakaupan" yrittäjällä voi olla siivousalan toimintaa nimellä "Sillä Siisti". Tämä voi helpottaa toimintaa ja markkinointia. Aputoimini-men rekisteröinti on maksullista ja apu-toiminimellä voi harjoittaa vain juuri sitä toimintaa, jolle aputoiminimi on annettu. Aputoiminimiä voi olla useita. Saman yri-tyksen kaikella toiminnalla on kuitenkin sama kirjanpito ja Y-tunnus. Pelkällä apu-toiminimellä ei voi allekirjoittaa yrityksen sopimuksia. Jos allekirjoitustilanteessa käytetään aputoiminimeä, on myös var-sinainen toiminimi mainittava.

ToimialaYrityksen toimiala ilmoitetaan aina, kun yritys rekisteröidään kaupparekisteriin ja Verohallintoon. Kaupparekisteriin voi il-moittaa myös niin sanotun yleistoimialan, joka tarkoittaa, että yritys voi harjoittaa kaikenlaista laillista ja hyvän tavan mu-kaista liiketoimintaa. Suositeltavaa on kui-tenkin, että toimiala ilmoitetaan selkeästi niin, että toiminnan laatu käy selvästi ilmi.

Kaupparekisteriin voi antaa esimerkik-si tällaisen ilmoituksen: "yleistoimiala", muun muassa ajoneuvojen korjaus, huol-to ja kauppa. Silloin asiakkaatkin ymmär-tävät helpommin, millä alalla yritys toimii.

Verohallinnolle täytyy kuitenkin ilmoit-taa päätoimiala. Yrityksellä voi olla vain yksi päätoimiala, ja sen pitää selvästi ker-toa, millä alalla yritys toimii, ja mikä on toiminnan muoto: esimerkiksi ajoneuvo-jen korjaus, huolto ja kauppa. Rekisteriin ei voi merkitä liian yleistä päätoimialaa.

Ennakkoperintärekisteriin kuulumisen voi tarkistaa maksuttomasti YTJ-yritys-hausta (www.ytj.fi).

ARVONLISÄ VERO-VELVOLLISTEN REKISTERIArvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jot-ka harjoittavat liiketoiminnan muodos-sa tavaroiden tai palveluiden myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toi-mintaa. Arvonlisäverovelvollisten tulee ilmoittautua Verohallinnon rekisteriin. Ilmoittautuminen tapahtuu joko pe-rustamisilmoituksella tai myöhemmin muutosilmoituksella riippuen siitä, mil-loin yritys aloittaa arvonlisäverovelvolli-sen toiminnan.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin ei tarvitse ilmoittautua, jos tilikauden (12 kuukautta) liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Yritys tai yhteisö voi silloinkin ha-lutessaan hakeutua rekisteriin, jos se har-joittaa liiketoimintaa. Rekisterissä oleva yritys saa vähentää yritystoiminnan os-toihin sisältyneen vähennyskelpoisen ar-vonlisäveron myynnistä maksettavasta arvonlisäverosta.

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluva on myös oikeutettu alaraja-huojennukseen, jos tilikauden (12 kuu-kautta) liikevaihto ilman arvonlisäveron osuutta jää alle 30 000 euroa. Tällöin yri-tys saa pitää osan arvonlisäverosta itsel-lään. Ks. sivu 83.

Ulkomainen yritys on arvonlisäverovel-vollinen Suomessa, jos sillä on Suomes-sa kiinteä toimipaikka. Ulkomainen yri-tys merkitään arvonlisäverovelvollisten



YRITYKSEN TUNNETTUUDEN KOLME KÄRKEÄ:

HaE HYvÄT NEUvOT

www.prh.fi, puh. 029 509 5050 (toiminimi ja tavaramerkki)

www.viestintävirasto.fi, puh. 0295 390 200 (fi-verkkotunnus)

TavaRaMERKILLÄ EROTUT KILpaILIjOISTaTavaramerkki on tunnusmerkki, jolla erotat tuotteesi ja palvelusi kilpailijoiden vastaavista. Rekisteröimällä tavaramerkin saat yksioikeuden merkin käyttöön ja edistät yrityksesi markkinointia ja myyntiä.

TOIMINIMI YKSILÖI YRITYKSESIValitse yrityksesi nimi huolella, jotta se sopii yrityksesi toimintaan vielä vuosienkin kuluttua ja erottuu kilpailijoista. Huomioi myös, että nimi sopii nettimarkkinointiin.

vaRMISTa OSOITTEESI vERKOSSa Yrityksesi verkkotunnus on osa internet-näkyvyyttä ja tärkeä osa yrityksesi brändiä. Ole liikkeellä ajoissa, sillä verkkotunnukset myönnetään yleensä vain niitä ensin hakevalle.

toiminimi, tavaramerkki ja verkkotunnus

Uuden yrityksen rekisteröinnit

• Kaupparekisteriin on rekisteröidyttävä pääsään-töisesti aina. Poikkeus yksityinen elinkeinonharjoittaja, ks. sivu 54. Ilmoittautuminen on maksullista.

• Verohallinnon rekisterit: arvonlisäverovelvollisten rekisteri, ennakkoperintä-rekisteri ja työnantaja rekisteriin (tarvittaessa). Ilmoittautuminen on maksutonta.

• Henkilötunnukset ja ihmisten kotiosoitteet on ilmoitettava kaupparekisteriin erityisellä henkilötietolomakkeella. Niitä ei saa laittaa muille ilmoituslomakkeille.

• Kaikkiin rekistereihin ilmoittaudutaan perustamis-ilmoituksella, joka valitaan yritysmuodoittain (ks. www.ytj.fi).

rekisteriin samoin kuin suomalaiset yri-tykset.

Ulkomainen yritys voi hakeutua Suomes-sa myös arvonlisäverovelvolliseksi. Jois-sain erityistilanteissa ulkomainen yri-tys on aina verovelvollinen. Jos yrittäjän mielestä yritys ei ole arvonlisäverovel-vollinen, perustamisilmoitukseen mer-kitään rasti kohtaan "Ei katso olevansa arvonlisäverovelvollinen" ja selvitys ve-rottomuuden perusteista.

ENNAKKOPERINTÄREKISTERIYritystoiminnan aloittaminen edellyttää yleensä, että yritys ilmoittautuu Verohal-linnon pitämään ennakkoperintärekiste-riin (www.vero.fi). Pelkkää tavarakaup-paa harjoittava yritys ei ole velvollinen rekisteröitymään, mutta sillekin rekis-teröinti on hyvä toimenpide, jos toimin-taa laajennetaan palvelujen puolelle. En-nakkoperintärekisteriin ilmoittaudutaan samalla lomakkeella, jolla tehdään pe-rustamisilmoitus kaupparekisteriin. Jos yrityksellä on jo Y-tunnus, hakeudutaan ennakkoperintärekisteriin muutos- ja lo-pettamisilmoituksella. Kun yritys on en-nakkoperintärekisterissä, työn teettäjän eli toimeksiantajan ei tarvitse pidättää mak-

samastaan työkor vauksesta veroa. Ennak-koperintärekisterissä oleva yritys huolehtii itse veroistaan maksamalla ennakkoveroa. Ennakkoperintärekisteriin pääsee, jos yri-tyksellä tai yrityksen vastuuhenkilöillä ei ole laiminlyöntejä verotuksessa.

TYÖNANTAJAREKISTERITyönantajarekisteriä pitää Verohallinto (www.vero.fi).

Yrityksen täytyy ilmoittautua työn-antajarekisteriin, jos se on säännöl-linen työantaja eli maksaa palkkaa

1. vakituisesti kahdelle tai useam-malle palkansaajalle tai

2. vähintään kuudelle tilapäiselle palkansaajalle, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta.

Jos palkanmaksu on tilapäistä tai palk-kaa maksetaan vain yhdelle työntekijälle, yrityksen ei tarvitse ilmoittautua työnan-tajarekisteriin. Kaikkien työnantajien tu-lee kuitenkin huolehtia palkanmaksuun liittyvistä velvoitteista, esimerkiksi työn-antajasuoritusten ilmoittamisesta. Ks. si-vu 84.

Yhteenveto


Pääsääntöisesti yrityksen voivat tehdä sopimuksia haluamillaan ehdoilla. Sopimusvapauden rajoi-

tuksia on kuitenkin esimerkiksi työsuh-delainsäädännössä, kuluttajansuojassa ja ympäristöasioissa.

YLEISTÄ SOPIMUKSISTAOn suositeltavaa tehdä kaikki sopimuk-set aina kirjallisina, vaikka laki ei yleen-sä edellytä kirjallista muotoa tai määrä-muotoisuutta. Sopimukset tulee tehdä sisällöltään niin täydellisiksi, ettei ehtoja jäisi tulkinnan tai kauppatavan varaan. Riitatilanteissa sopimusteksti ratkaisee. Sopimus kannattaakin lukea huolellises-ti läpi ennen allekirjoittamista ja käyttää tarvittaessa lakiasiantuntijoita.

Varsinkin uutta liikesuhdetta aloitetta-essa on syytä selvittää sopimuskump-panin tausta. Luottotiedot voi tarkistaa luottotietoja myyviltä yrityksiltä. Tiedon työnsuorittajan ennakkoperintärekiste-riin merkitsemisestä saa YTJ-yrityshaus-ta (www.ytj.fi).

Kun toisena sopijapuolena on oikeus-henkilö, on ennen allekirjoittamista, etenkin merkittäviä sopimuksia tehtä-essä, syytä ottaa selville, kenellä on toi-mivalta ja kelpoisuus edustaa oikeushen-kilöä. Yrityksen edustamiseen oikeutetut henkilöt selviävät yleensä kaupparekis-teriotteesta. Sähköisen otteen saa PRH:n sivuilta www.virre.fi.

Sopimukseen tulisi aina ottaa toiminta-malli sellaisten riitatilanteiden varalta, joita sopimusosapuolet eivät neuvotte-luteitse pysty ratkaisemaan. Valittava-na on käsittely käräjäoikeudessa tai vä-limiesmenettelyssä. Riidan ratkaisuaika välimiesmenettelyssä on yleensä lyhyem-pi kuin yleisessä tuomioistuimessa.

LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUSLiikehuoneiston vuokrasopimus on al-kavan yrittäjän ensimmäisiä sopimuk-sia, koska yleensä toiminta aloitetaan vuokratiloissa. Liikehuoneiston vuokra-sopimukseen sovelletaan lakia liikehuo-neiston vuokrauksesta. Ennen sopimuk-sen tekemistä on varmistettava kunnan rakennusvalvonnasta, että toimitilaa voidaan käyttää suunniteltuun yritystoi-mintaan. Jos varmistusta ei voida jostain syystä tehdä, voidaan vuokrasopimuk-seen ottaa mukaan toimitilan hyväksy-miseen liittyvä ehto.

Liiketilan tarkistusVuokralaisen on hyvä tehdä huoneistos-sa alkukatselmus yhdessä vuokrananta-jan kanssa. Tällöin kirjataan ylös huo-neiston puutteet ja viat. Myös välitöntä korjaamista vaativat kohteet ja korjaus-ten aikataulu kirjataan ylös. Jos vuok-ralainen itse haluaa tehdä korjaus- ja muutostöitä, myös niistä sovitaan, sil-lä remontit sekä korjaus- ja muutostyöt

edellyttävät kiinteistön omistajan lupaa. Tässä yhteydessä on myös syytä sopia miten korjaus- ja muutostöiden kustan-nukset jaetaan.

Katselmusmuistio päivätään ja allekir-joitetaan. Kumpikin osapuoli saa oman kappaleensa, joka tulee säilyttää vuokra-suhteen ajan loppukatselmukseen saak-ka.

Sopimuksen voimassaoloVuokrasopimus on mahdollista teh-dä määräajaksi tai toistaiseksi voimas-sa olevaksi. Vuokrasopimus voi olla va-paamuotoinen, mutta saatavilla on myös valmiita liikehuoneiston vuokra-sopimuslomakkeita, joita käyttämällä varmistetaan, että kaikista oleellisista asioista tulee sovittua. Vuokrasopimus on syytä tehdä aina kirjallisena.

Jos vuokrasopimus on määräaikainen, se on tehtävä aina kirjallisena. Jollei näin ole tehty, katsotaan vuokrasopimuksen olevan voimassa toistaiseksi.

Alkavan yrityksen sopimukset



Toistaiseksi voimassa olevan vuokraso-pimuksen voi kumpikin sopimuspuoli irtisanoa päättymään irtisanomisajan kuluttua. Lainmukainen irtisanomis-aika on kolme kuukautta vuokranan-tajan irtisanoessa ja yksi kuukausi vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopi-muksen. Näistä voidaan poiketa sopi-malla toisin.

Määräaikainen vuokrasopimus sitoo vuokralaista koko sopimusajan, eikä si-tä voida irtisanoa kesken vuokrakauden vaan se päättyy vuokrasopimuksen voi-massaoloajan umpeuduttua ilman erilli-siä toimenpiteitä.

Vuokran määräLiikehuoneiston vuokran määrä on va-paasti sovittavissa sopijapuolten kes-ken kohtuullisuussäännösten puitteis-sa. Vuokran korottaminen voidaan sitoa esimerkiksi kiinteistöjen ylläpidon kus-tannusindeksiin tai elinkustannusindek-siin. Kustannusindeksit ovat Tilastokes-kuksen sivuilla www.stat.fi.

Yleensä vuokralainen joutuu antamaan vuokranantajalle vuokravakuuden. Tä-mä on tavallisesti kolmen kuukau-den vuokraa vastaava rahamäärä, esi-merkiksi vuokravakuustalletus. Myös

vuokra takauksen käyttäminen on mah-dollista.

Vuokralaisen on syytä selvittää sopimus-kumppanin tiedot ja allekirjoitusoikeus ennen sopimuksen tekemistä. Vuokran-antaja hankkii puolestaan yleensä aina luottotiedot tulevasta vuokralaisesta.

LEASING-SOPIMUSLeasing on irtaimen käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta. Rahoitusyhtiö ostaa hankittavan laitteen tai koneen ja vuokraa sen edelleen yritykselle. Kohteen omistus säilyy rahoitusyhtiöllä. Vuokraa-va yritys maksaa laitteesta kuluiksi kir-jattavia, vähennyskelpoisia vuokraeriä. Näin yrityksen omat varat ja vakuudet säästyvät muihin hankintoihin ja käyt-töpääomaksi.

Leasing-sopimuksilla yritys voi hankkia lähes kaiken irtaimen omaisuuden toi-mistokalusteista tuotantokoneisiin ja ajoneuvoihin.

Vuokra-aika voidaan optimoida vuokra-kohteen arvioidun taloudellisen käyttöi-än mukaan. Yleensä leasing-rahoituksen sopimusaika on 2–5 vuotta.

OSAMAKSU SOPIMUSOsamaksu on määrätyn pituinen, lai-natyyppinen rahoitus investointikoh-teen hankintaan. Kaupassa maksetaan yleensä käsiraha, noin 30 prosenttia ar-vonlisäverollisesta hankintahinnasta. Se voidaan maksaa rahana tai vaihdos-sa voidaan antaa entinen kone tai laite. Myyjä luovuttaa kaupan kohteen ostajal-le, joka maksaa kauppahinnan kahdes-sa tai useammassa erässä. Kaupan kohde toimii rahoituksen ajan luoton vakuute-na.

Rahoittajana toimii joko myyjä itse tai ra-hoitusyhtiö, jolle myyjä siirtää tekemän-sä osamaksusopimuksen. Myyjä tai ra-hoitusyhtiö pidättää omistusoikeuden kaupan kohteeseen pääsääntöisesti sii-hen asti, kunnes kauppahinta on koko-naan maksettu. Sillä on yleensä myös oikeus esineen ottamiseen takaisin, jos ostaja laiminlyö sopimuksessa mainitut velvollisuutensa.

Osamaksusopimukseen sovelletaan lakia osamaksukaupasta. Osamaksusopimus on lain mukaan tehtävä aina kirjallisena.

Osamaksu soveltuu rahoitusmuodok-si silloin, kun yritys haluaa investoin-nille maksuaikaa ja uskoo, että hankit-tavalla laitteella on pitkä käyttöarvo. Osamaksulla yritys voi rahoittaa irtain-ta omaisuutta, kuten muun muassa kul-jetusvälineitä, ajoneuvoja ja työkoneita. Ostettava kohde voi olla uusi tai käytetty.

Hankinnan kulut, korot ja poistot ovat yrityksen kirjanpidossa vähennyskelpoi-sia. Kauppahintaan sisältyvän arvonlisä-veron yritys vähentää kerralla, kun han-kinta on toimitettu. Luottoaika vaihtelee kahden ja viiden vuoden välillä.

Muista ennen kuin teet sopimuksen

• Yrityksillä on sopimusvapaus: osapuolet voivat tehdä sopimuksia pääsääntöisesti haluamillaan ehdoilla.

• Sopimusvapautta rajoittaa kuitenkin lainsäädäntö työsuhteen, kuluttajansuojan ja ympäristönsuojelun osalta.

• Kaikki sopimukset kannattaa tehdä kirjallisina ja lukea huolella ennen allekirjoittamista.

• Vastapuolen tausta, kuten luottotiedot ja oikeus allekirjoittaa sopimus, on syytä aina tarkistaa ennakkoon.

• Riitatilanteet ratkaistaan välimiesmenettelyssä tai yleisessä tuomioistuimessa. Sopimusteksti ratkaisee.

Yhteenveto


TOIMINIMI YKSILÖI YRITYKSESI Nimestään yritys tunnetaan, siksi yri-tyksen nimen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa.

Kun sopiva nimi on katsottu, kannat-taa ennen nimen rekisteröintihakemuk-sen tekemistä kaupparekisteriin tarkis-taa alustavasti, ettei nimi ole jo käytössä toiminimenä, tavaramerkkinä tai verk-kotunnuksena.

Patentti- ja rekisterihallituksen Yrityk-sen nimipalvelussa (nimipalvelu.prh.fi)

voit tutkia etukäteen, onko uudelle yri-tykselle pohtimasi nimi rekisteröitävis-sä. Palvelu on maksuton ja avoinna ym-päri vuorokauden.

Yrityksen nimen rekisteröitävyys tutki-taan Patentti- ja rekisterihallituksessa vasta, kun sitä koskeva ilmoitus on saa-punut vireille.

Viestintäviraston sivuilta voit tarkistaa, onko haluamasi verkkotunnus vielä va-paa (www.viestintavirasto.fi).

YRITYKSEN YDINOSAAMISEN SUOJAAMINENIdeoita on helppo kopioida. Siksi kannat-taa suunnitella, miten voit parhaiten suo-jata oman ydinosaamisesi, liikeideasi ja tuotekehityksesi tulokset, jotta kilpailijat eivät ilman lupaa hyödy kustannuksellasi.

Immateriaalilainsäädännön perusaja-tuksena on antaa suoja henkisen työn tuloksille. Jokaisella yrityksellä on si-ten mahdollisuudet hyödyntää olemas-sa olevaa järjestelmää ja kartoittaa omat suojauskeinot jo liiketoimintaa suunni-teltaessa. Patentti, tavaramerkki, hyö-

Tiedolla varmuutta – suojauksella kilpailuetua

Yhteenveto

Tunne perhoset vatsassaOman yrityksen perustaminen on aina iso harppaus. Kun rahoitus on kunnossa, askel on kevyempi.

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso nnvera. .

Kun ideasi kantaa – hae rahoitusta meiltä!



dyllisyysmalli ja mallisuoja tuovat kil-pailuetua niin yhdessä kuin erikseenkin käytettyinä. Yrityksen liiketoimintastra-tegiaan pohjautuva kirjallinen suunnitel-ma ydinosaamisen hallinnasta antaa hy-vän pohjan suojauspäätöksille.

Jos liikeideaasi liittyy teknisiä ratkaisu-ja, joita haluat suojata, älä julkista nii-tä ennen kuin keskustelet asiantuntijan kanssa. Julkistaminen estää esimerkiksi patenttisuojan saamisen.

TAVARAMERKKI EROTTAA TUOTTEEN MARKKINOILLATavaramerkit ovat keskeisessä asemas-sa yritysten markkinointistrategiassa. Tavaramerkin ansiosta asiakkaat erotta-vat sinun yrityksesi tuotteet (tavarat tai palvelut) kilpailijoiden tarjoamista sa-manlaisista tai samankaltaisista tuot-teista. Tavaramerkit ovat siten brändin rakentamisen perusta.

Yrityksen kannattaa suojata tavara-merkkinsä hakemalla sen rekisteröin-tiä Patentti- ja rekisterihallitukselta. Tavaramerkin rekisteröinnillä saa yksin-oikeuden merkin käyttämiseen tuottei-den tai palvelujen tunnuksena.

Tavaramerkki voi olla esimerkiksi sana tai kuvio tai niiden yhdistelmä. Se voi ol-la myös iskulause, kirjainyhdistelmä tai vaikka äänimerkki tai jokin muu merkki, jonka voi esittää graafisesti.

Suomessa myönnetty tavaramerkki antaa suojaa kuitenkin vain Suomessa. Jos yri-

tys haluaa suojata tuotteensa myös ulko-mailla, suojaa voi hakea joko kansallisil-la tai kansainvälisillä järjestelmillä kuten Madridin pöytäkirjan mukaisella kan-sainvälisellä rekisteröinnillä ja Euroopan unionin aluetta koskevan EU-tavaramer-kin rekisteröintijärjestelmän kautta. Li-sätietoja tavaramerkin hakemisesta on si-vuilla www.prh.fi.

VERKKOTUNNUS TUO YRITYKSESI ASIAKKAIDEN ULOTTUVILLEVerkkotunnus on numeerisen IP-osoitteen sanallinen muoto. Verkkotunnusta käyte-tään esimerkiksi www-osoitteissa tai säh-köpostiosoitteissa. Suomen maatunnus-pääte on .fi. Muita tunnuspäätteitä ovat esimerkiksi .com, .net ja .org. Fi-verkkotun-nus voi sisältää 2–63 merkkiä. Verkkotun-nus voi muodostua kirjaimista (a – z), nu-meroista (0 – 9) tai niiden yhdistelmistä. Sallittuja kansallisia merkkejä ovat myös kirjaimet å, ä ja ö. Esimerkiksi osoitteessa www.uusyrityskeskus.fi verkkotunnus on sana "uusyrityskeskus".

Verkkotunnuksen ei tarvitse olla sama kuin yrityksen nimen, vaan se voi olla vaikka myytävää tuotetta kuvaava lyhen-ne, jonka asiakas muistaa helposti. Verk-kotunnus ei saa kuitenkaan loukata toi-sen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä. Fi-verkkotunnuksen käyttäjän vastuulla on tarkastaa nimi- ja tavaramerkkirekis-tereistä, ettei verkkotunnuksen merkitse-miselle ole estettä. Tiedot ovat saatavilla julkisissa verkkopalveluissa ja linkit niihin löytyvät sivuilta www.viestintavirasto.fi.

Suojamuoto Käyttötarkoitus Voimassaoloaika

Patentti Suojaa tuotteen, laitteen tai menetelmän. 20 v., joissakin tapauksissa 25 v.

Hyödyllisyysmalli Suojaa tuotteen tai laitteen. 10 v. (4 + 4 + 2)

Tavaramerkki Keino erottua markkinoilla. Ikuinen, uudistaminen 10 vuoden välein.

Mallioikeus Suojaa tuotteen ulkomuodon. 25 v. (5 + 5 + 5 + 5 + 5)

Toiminimi Suojaa yrityksen nimen. Ikuinen, jos yritys on toiminnassa.

Tekijänoikeus Suojaa teoksen. Elinikä + 70 vuotta.

Liikesalaisuus Suojaa tiedon, jolla taloudellista merkitystä. Kunnes tulee julkiseksi.

Hyvä verkkotunnus on osa yrityksen brändiä. Se vastaa itse rekisteröimääsi toiminimeä, aputoiminimeä tai sanata-varamerkkiä, eikä sekoitu toiseen verk-kotunnukseen. Fi-verkkotunnus hae-taan verkkotunnusvälittäjän kautta. Verkkotunnusten välitystoiminnan har-joittajiksi ilmoittautuneet löytyvät Vies-tintäviraston hakupalvelusta. Yleensä verkkotunnusvälittäjä tarjoaa myös verk-kotunnukseesi liittyviä oheispalveluja, kuten sähköpostipalvelun, verkkosivuti-laa ja nimipalvelimet. Lue lisää sivuilta www.viestintavirasto.fi > FI-verkko-tunnus. Sivuilla on myös hakupalvelu, josta voit tarkistaa, onko haluttu verk-kotunnus vapaa.

TIETOA KILPAILUYMPÄRISTÖSTÄLiiketoiminnan suunnittelussa kannat-taa käyttää apuna Patentti- ja rekiste-rihallituksen (www.prh.fi) tarjoamia maksuttomia tietokantoja, joista voit helposti ja nopeasti tarkastaa toisten toi-mijoiden teollisoikeudet: toiminimet, ta-varamerkit, suojatut mallit, hyödyllisyys-mallit ja patentit. Selvitä muun muassa missä ja mitä on suojattu, ovatko suojat vielä voimassa toisin sanoen, onko tuot-teellesi valmistus- tai markkinointiestei-tä tai onko kehittämäsi ratkaisu upouu-si ja siten mahdollisesti patentoitavissa.

Yhteenveto


Yritystoimintaa aloitettaessa on otettava lakisääteinen YEL-vakuutus. Myös yrittäjän työttömyysturvavakuutus on suositeltava, vaikka se ei olekaan pakollinen.

Tmi Mirja Elina• Aikaisemmin IT-

alalla työskennellyt Mirja Nieminen oli haaveillut yrittäjyydestä useamman vuoden ajan ennen kuin perusti toiminimen vuoden 2017 alussa ja alkoi työskennellä äitinsä Fysiotupa-nimisessä yrityksessä. Lopullinen kipinä yrittäjyyteen syttyi, kun Mirja muutti perheineen Helsingistä Porvooseen ja opiskeli hierojaksi. Apua toiminimen perustamiseen hän sai Itä-Uudenmaan alueen uusyrityskeskuksesta (Posintra). Lue Mirjan yrittäjä -tarina nettisivuiltamme osoitteesta www.uusyrityskeskus.fi!

” Yllättävintä yrittäjyydessä on ollut sen helppous. Kun on oikeat ihmiset

ympärillä hoitamassa omat tehtävänsä, niin kaikki sujuu.”

Mirja Nieminen

Yritystoiminnan

aloittaminen


62 Yritystoiminnan aloittaminen

Yksityinen elinkeinonharjoittaja

• Verokortti verkossa -palvelussa• Marraskuusta 2018 alkaen

OmaVero- palvelussa

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö• Verokortti verkossa -palvelussa• Marraskuusta 2018 alkaen

OmaVero- palvelussa

OsakeyhtiöOmaVero-palvelussa OsuuskuntaOmaVero-palvelussa

Yritystoiminnan aloittaminen toimenpiteet

Testaa liikeideasi ennen yrityksen perustamista!

Kevyt tie yrittäjyyteen

Järjestä kirjanpito.Valitse tilitoimisto.

Ota yrittäjän eläkevakuutus YEL kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta.

Liity jäseneksi yrittäjän työttömyyskassaankolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta.

Järjestä oma (yrittäjän) työterveyshuoltosi(vapaaehtoinen).

Ota yrittäjän tarvitsemat vapaaehtoiset vakuutuksetkuten yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus, oikeusturvavakuutus ja vastuuvakuutus.

Tee ennakkoverohakemus Verohallinnolle(jos ei ole jo tehty perustamisilmoitus-lomakkeella).

63Yritystoiminnan aloittaminen

YRITTÄJÄN ELÄKE- VAKUUTUS YELYrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjän työeläkevakuutus eli YEL-va-kuutus, jonka yrittäjä ottaa valitsemas-taan eläkevakuutusyhtiöstä viimeistään, kun yritystoiminnan alkamisesta on ku-lunut kuusi kuukautta. YEL:n mukainen vakuuttamisvelvollisuus ei perustu sii-hen, mikä on yritystoiminnan tulos, nos-taako tai paljonko yrittäjä nostaa palkkaa yrityksestään. Vakuutettavan YEL-työtu-lon on vastattava sitä palkkaa, joka pitäi-si maksaa ammattitaitoiselle henkilöl-le vastaavasta työstä. YEL:n perusteella yrittäjälle maksetaan vanhuus- ja työky-vyttömyyseläkettä sekä kuntoutustukea. Myös kaikkien Kelan päivärahojen, ku-ten sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäivä-rahan suuruus riippuu YEL-vakuutuksen perusteeksi ilmoitetusta yrittäjän työ-tulosta. Myös yrittäjän työttömyyskas-san maksama mahdollinen ansiosidon-nainen päiväraha vastaa suuruudeltaan korkeintaan YEL-työtulon mukaisia an-sioita. YEL-vakuutus vaikuttaa myös per-he-eläketurvaan, jota maksetaan omai-sille yrittäjän kuoleman jälkeen.

Pelkkä yrityksen omistaminen ei riitä yrittäjäeläkkeen perusteeksi, vaan elä-kevakuutus edellyttää työntekoa yrittä-jänä. Myös omistussuhde ja erilaiset yh-tiömuodot vaikuttavat siihen, pitääkö yrittäjän ottaa YEL- vai TyEL-vakuutus eli työntekijän eläkevakuutus.

YEL-vakuutuksen piiriin kuuluvat 18–67-vuotiaat henkilöt, jotka toimivat Suomessa yrittäjinä. Toiminnan tulee kestää yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Arvioitu työtulo tulee olla vä-hintään 7 656,26 euroa vuodessa (vuon-na 2018).

Yrittäjä voi YEL-vanhuuseläkkeen rinnalla jatkaa yrittäjätoimintaansa rajoituksetta ilman YEL-vakuutusta. Hän voi kuitenkin ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen.

YEL-maksu on 18-52-vuotiaiden ja yli 62-vuotiaiden yrittäjien osalta 24,10 pro-senttia ja 53-62-vuotiaiden osalta 25,60 prosenttia YEL-työtulosta. Uusi yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen maksuista ensimmäisten 48 kuukauden ajan. Vakuu-tusmaksu on siten 18–52-vuotiaiden ja yli 62-vuotiailla alkavilla yrittäjillä 18,798 prosenttia, 53–62 -vuotiailla alkavilla yrit-täjillä 19,968 prosenttia YEL-työtulosta.

Vakuutusmaksu maksetaan 1, 2, 3, 4, 6 tai 12 kertaa vuodessa.

VAPAAEHTOISET VAKUUTUKSETVapaaehtoisia vakuutuksia ovat muun muassa

Yrittäjän vapaaehtoinen työajan vakuutus (tapaturmavakuutus)• voidaan täydentää myös vapaa-

ajan vakuutuksella

• on vähennyskelpoinen kulu yritykselle.

Keskeytysvakuutus• turvaa liiketoiminnan

keskeytymisestä aiheutuvaa tulojen menetystä.

Vastuuvakuutus• korvaa tietyin edellytyksin toiselle

aiheutuneen vahingon sekä vahingon selvittelyn ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut.

• edellytetään usein olevan rakennus- ja siivousalalla toimivilla.

Oikeusturvavakuutus• korvaa asianajo- ja

oikeudenkäyntikuluja, jotka voivat johtua esimerkiksi » toimitus-, kauppa- tai

urakkasopimuksesta » velan tai saatavan

oikeellisuuden riitautumisesta » irtisanomis- tai

palkkaerimielisyydestä » vuokrasopimussuhteesta.

Omaisuus ja liiketilat on myös hyvä va-kuuttaa varkauden, murron, tulipalon sekä vesivahingon varalta. Pyydä tar-jouksia eri vakuutusyhtiöistä ja tutus-tu vakuutusehtoihin tarkasti. Päätä vas-ta tämän jälkeen, mitä vakuutuksia otat.

Vakuutukset

YEL Yrittäjän eläkevakuutus

TyEL Työntekijän eläkevakuutus

Toiminimi(Tmi)

Avoin yhtiö

Johtavassa asemassa työskentelevä, omistaa yli 30 % yksin

tai perheen kanssa yli 50 %osakkeista tai äänimäärästä (tai osuuksista).

Osakeyhtiö (Oy)(Osuuskunta)

Johtavassa asemassa työskentelevä, omistaa yksin 30 % tai vähemmän ja yhdessä perheensä kanssa 50 % tai

vähemmän osakkeista tai äänimäärästä (tai osakkuuksista) sekä ei-johtavassa

asemassa oleva osakas (tai jäsen)

Vastuunalainen yhtiömies

Kommandiitti-yhtiö (Ky)

Äänetön yhtiömies

(joka saa palkkaa)



KUKA ON YRITTÄJÄ TYÖTTÖMYYSTURVASSA?Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, kun hän työllistyy siten, että hänen elä-kevakuutuksen (YEL-, MYEL-vakuutettu tai TyEL-vakuutettu yrittäjän perheen-jäsen/yrityksen osaomistaja) perustee-na oleva työtulonsa on vähintään 12 576 euroa vuodessa.

Jos henkilön päätoimi on palkkatyössä ja yritystoiminta on sivutoimista, kannat-taa työttömyysvakuutus yleensä järjes-tää palkansaajakassan kautta.

Työttömyysturvan kannalta yrit-täjäksi katsotaan henkilö, joka

• on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (pois lukien apurahansaaja).

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yri-tyksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

• työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen) yrityksessä, josta hän itse omistaa vähintään 15 prosenttia tai josta hänen perheenjäsenensä tai hän yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa vähintään 30 prosenttia tai työskentelee työntekijänä yrityksessä, josta hän itse, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 50 prosenttia.

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoli-so (myös avopuoliso), lapset ja vanhem-mat.

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistus-osuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa it-

se tai yhdessä perheensä kanssa väliyhti-östä vähintään 50 prosenttia.

ANSIOSIDONNAISTA PÄIVÄRAHAA KASSAAN KUULUVILLEYrittäjien työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittä-jä, jolla on vähintään 12 576 euron vuosi-tuloon perustuva lakisääteinen eläkeva-kuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Päätoimisen yrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä pal-

kansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittä-jän päivärahaoikeutta ja lisäksi jo ansaittu päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoi-minta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Työttömyyskassaan kuuluminen on va-paaehtoista. Yrittäjäkassoja on Suomes-sa kaksi, Ammatinharjoittajien ja Yrittä-jien Työttömyyskassa AYT (www.ayt.fi) ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT (www.syt.fi). Yrittäjän ansiosidon-naisen päivärahan suuruus määräytyy kassaan liityttäessä valitun vakuutusta-son mukaisesti. Kassan vakuutustaso ei

Yrittäjän työttömyysturva


saa kuitenkaan ylittää eläkevakuutuksen vuosityötuloa.

Jäsenmaksun suuruuden voi tarkis-taa työttömyyskassojen verkkosivuilta (www.ayt.fi, www.syt.fi). Jäsenmak-sut ovat vähennyskelpoisia henkilökoh-taisessa verotuksessa.

Kassaan kuulumattomat yrittäjät voivat hakea työttömyyspäivärahaa Kelasta. Pe-ruspäiväraha on suuruudeltaan 32,40 eu-roa (vuonna 2018).

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan yhtä työssäoloehtoa kohden pääsääntöi-sesti enintään 400 työttömyyspäivää kes-tävän enimmäisajan, mutta hakijan iästä ja työhistoriasta riippuen se voi poik-keuksellisesti olla myös 300 tai 500 päi-vää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Mahdollinen myyntivoiton jaksottami-

nen voi siirtää päivärahan maksamisen aloittamisajankohtaa.

PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI – KATKOTON TYÖTTÖMYYSTURVA JA JÄLKISUOJAOIKEUSAnsiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä on yrittäjän työssäoloeh-don täyttyminen. Palkansaajakassan jä-senellä on mahdollisuus katkeamatto-maan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy yrittäjäkassaan kolmen kuukauden ku-luessa yritystoiminnan aloittamises-ta. Näin yrittäjän 15 kuukauden työs-säoloehto, joka on ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä, al-kaa kertyä heti.

Palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvällä on yleensä myös ns. jälkisuojaoikeus. Tä-mä tarkoittaa oikeutta saada päivära-

haa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella, jos yritystoiminta lopetetaan jälkisuoja-ajan kuluessa. Jälkisuoja-aika yrittäjäksi siirtyvällä on 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Oikeus palkansaajaperusteiseen päivä-rahaan päättyy yrittäjän 15 kuukauden työssäoloehdon täytyttyä.

Yrittäjän ansiosidonnaisen

päivärahan suuruus määräytyy kassaanliityttäessä valitun

vakuutustason mukaisesti.

ALOITA YRITTÄJYYS SUJUVASTI

Suomi.fi on oikotiesi palveluihin ja tietoon, joita tarvitset yrityksen perustamisessa, pyörittämisessä ja kasvatta-misessa. Alkuun pääset sujuvasti esimerkiksi Yrityksen suunnittelupolulla ja perustamispolulla, joista saat päte-vän muistilistan hoidettavista asioista.

Ota käyttöösi yrittäjän tärkeimmät työkalut ja asioi suju-vasti verkossa viranomaisten kanssa, yhdellä kirjautumi-sella.

Suomi.fi/yritykselle

TIETO JA PALVELUT YRITTÄJÄLLE YHDESSÄ OSOITTEESSA



TYÖSSÄOLOEHDON TÄYTTYMINENAnsiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä on yrittäjän työssäoloeh-don täyttyminen. Työssäoloehdolla tarkoi-tetaan, että yrittäjä on ollut kassan mak-savana jäsenenä vähintään 15 kuukautta. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssä-oloehtoon, yrittäjyyden tulee olla laajuu-deltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen elä-kevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 12 564 euroa vuodessa. Eläkeva-kuutusmaksujen tulee myös olla maksetut.

OIKEUS TYÖTTÖMYYS-ETUUTEENYrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloeh-don ja on todistettavasti lopettanut yri-tystoimintansa. Yritystoiminta katso-taan kokonaan lopetetuksi, jos yritys on asetettu konkurssiin tai selvitystilaan tai sen purkamisesta on tehty yhtiömiesten kesken sopimus tai on muuten ilmeistä, että yrityksen tuotannollinen ja taloudel-linen toiminta on loppunut.

Yritystoiminta katsotaan yleensä päättyneeksi,

• kun yritystoiminnan tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on loppunut, ja

• yrittäjä on luopunut YEL- tai MYEL-vakuutuksesta sekä

• hän on jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen - yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä rekisteristä - yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä ja - yrityksen poistamiseksi tai keskeyttämiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.

Yrittäjä voi saada päivärahaa vaikka yri-tys jäisikin kaupparekisteriin, kunhan yl-lämainitut edellytykset täyttyvät.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminta katsotaan lopete-tuksi, kun

• tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa ja

• henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.

Päivärahaa voidaan maksaa ilman yritystoiminnan lopettamista, jos

• henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti

• yritystoiminta on luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista ja toimintakausi on päättynyt tai

• yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, työskentelee harvalukuisille toimeksiantajille ja jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee il-moittautua työ- ja elinkeinotoimis-toon työttömäksi työnhakijaksi. Pai-kallinen työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassalle lausunnon yrittä-jän työttömyydestä. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä.

SIVUTOIMINEN YRITTÄJÄ Sivutoimista yritystoimintaa tai enin-tään kaksi viikkoa kestävää yritystoi-mintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoi-minnasta saatavat tulot.

Soviteltavaa ansiosidonnaista päivä-rahaa voi saada työttömyyskassan jä-sen, joka on täyttänyt työssäolo- ja va-kuutusehdon. Lisäksi hakijan tulee olla työttömänä työnhakijana työ- ja elin-keinotoimistossa, työkykyinen ja työ-

markkinoiden käytettävissä. Ks. sivu 24.

Lisätietoja voi kysyä TE-toimistosta, yhteystiedot löydät osoitteesta www.te-palvelut.fi.

YHTEENVETO

Muista yrittäjän työttömyysturvasta

• Sinun täytyy hakeutua yrittäjän työttömyyskassan jäseneksi saadaksesi ansiosidonnaista päivärahaa.

• Työttömyysturva säilyy katkeamattomana, jos siirryt palkansaajakassasta yrittäjäkassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta.

• Yrittäjän ansiosidonnaisen päivärahan suuruus määräytyy yrittäjäkassaan liityttäessä valitun vakuutustason mukaisesti, mutta ei saa ylittää eläkevakuutuksen vuosityötuloa. Työtulon täytyy kuitenkin olla vähintään 12 576 euroa vuodessa.

VAKUUTTAMINEN HELPOSTI JA NOPEASTIYrittäjänä tarvitset yrittäjän eläkevakuutuksen. Eläkkeesi lisäksi se turvaa sinua, jos sairastut, jäät vanhempainvapaalle tai työkykysi heikkenee. Se turvaa myös perheesi. Maksut voit vähentää verotuksessa. Uutena yrittäjänä saat vakuutuksesta vielä 22% alennuksen! Laske vakuutusmaksusi ja ota vakuutus helposti osoitteessa ilmarinen.fi/yrittajaksi

Lupaamme yrityksellesi menestystä, tuottavuutta ja työkykyä. Rakenna kanssamme parempaa työelämää. Meiltä saat työkaluja, jotka ovat maksuttomia asiakasetujamme sinulle:

OMASTA HYVINVOINNISTA HUOLEHTIMISEENParempi Vire on mobiilisovellus, jolla pidät huolta omasta työkyvystäsi ja parannat hyvinvointiasi. Helppokäyttöinen palvelumme haastaa tekemään parempia valintoja töissä ja vapaalla. Tutustu ja tilaa: ilmarinen.fi/parempivire

OPPIMISEEN JA UUDISTUMISEENTervetuloa osallistumaan Parempaa työelämää -valmennuksiimme. Löydä kanssamme konkreettisia keinoja henkilö-kohtaiseen jaksamiseen sekä ajan ja työn hallintaan. Tutustu ja ilmoittaudu: ilmarinen.fi/tapahtumat

TULOKSELLISIMPIIN TYÖPÄIVIINParempaa työelämää -polkumme kannustaa säännöllisiin, strategian mukaisiin tekoihin ja rakentaa parempaa työelämää. Työntekoasi kehittämällä parannat yrityksesi tuottavuutta ja varmistat oman jaksamisesi. Tutustu teemoihin ja tilaa uutiskirje: ilmarinen.fi/polku

SINUNELÄMÄSIYRITTÄJÄNÄOnko yrittäjyys sinun juttusi? Mahtavaa! Meillä on sinulle muutama hyödyllinen vinkki.



Aloittavan yrittäjän muistilistaLiiketoimintasuunnitelma • kirjallinen liiketoimintasuunnitelma • tarvittavat laskelmat

Kannattavuuslaskelma • kiinteät kulut • muuttuvat kulut • oma ansio • kateprosentti • kannattavuuden kriittinen piste (= myynnin määrä, jolla kaikki

kustannukset saadaan katettua, mutta yritys ei tuota voittoa eikä tappiota)

Markkinoiden selvittäminen • kysyntä • kilpailutilanne ja kilpailijat • hintataso • tavaran/palvelun ainutkertaisuus verrattuna kilpailijoihin • mainonta

Starttiraha • starttirahahakemus TE-toimistolle • verovelkatodistus • liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat • lausuntomenettelyprosessi uusyrityskeskuksen kanssa

Rahoitus • rahantarve (investoinnit/käyttöpääoma) • omarahoitus • Finnvera/pankki/muu ulkopuolinen sijoittaja • tukimahdollisuudet • takaukset

Sopimukset • perustamissopimukset (pakolliset ) • muut perustamiseen liittyvät sopimukset (esimerkiksi

osakassopimus, jäsensopimus, yhtiömiessopimus) • muut tarvittavat sopimukset (liikehuoneiston vuokrasopimus,

sopimus tavaratoimituksista, leasing-sopimus, työsopimus)

• lue sopimus aina ennen allekirjoittamista ja selvitä tarkkaan mihin sitoudut

Rekisteröinti kaupparekisteriin • ei ennen starttirahapäätöstä • oy:n osakepääoma on maksettava yrityksen tilille ennen

rekisteröimistä • ks. ytj.fi

Viranomaisluvat • ilmoitus-/rekisteröintivelvollisuus • luvanvaraisuus

Toimitilat • vuokra vai omistus • sijainti, sijainti ja vielä kerran sijainti • soveltuvuus/tilaan liittyvät mahdolliset

viranomaistarkastukset


Rahaliikenne • tilinavaus • maksupääte • laskupohjat

Kirjanpito • yhdenkertainen kirjanpito • kahdenkertainen kirjanpito • ellet itse ole kirjanpidon ammattilainen, osta palvelu

esimerkiksi tilitoimistolta

Verotus • ilmoittautuminen arvonlisäverovelvollisten

rekisteriin • ilmoittautuminen ennakkoperintärekisteriin• ennakkoveron hakeminen • käynti uusyrityskeskuksen veroneuvojalla

Vakuutukset • YEL: yrittäjän sosiaaliturvan perusta • tapaturmavakuutus (ei pakollinen mutta

suositeltava) • vastuu-/oikeusturvavakuutukset • omaisuusvakuutukset • muut vakuutukset • tarjoukset eri vakuutusyhtiöiltä

Työttömyysturva • palkansaajan työttömyyskassasta yrittäjäkassaan

mahdollisimman pian yritystoiminnan aloittamisen jälkeen (viimeistään kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta)

• SYT (www.syt.fi) ja AYT (www.ayt.fi)

Henkilöstö • ilmoittautuminen työnantajarekisteriin• velvoitteet (työehtosopimukset, työsopimuslaki,

työaikalaki, vuosilomalaki…) • kustannus yritykselle (palkka + sivukulut ) • tutki palkkatukimahdollisuudet

Asiantuntijatapaamiset • pankki • vakuutusyhtiö • tilitoimisto • markkinointi • muut

Yrittäjän tukiverkosto • yrittäjäverkostot • alan yrittäjäyhdistys tai -järjestö

Elinkeinoelämän järjestöt • yrittäjäjärjestö, www.yrittajat.fi • toimialaliitot, www.ek.fi, www.mtk.fi,

www.yrittajat.fi • kauppakamarit, www.keskuskauppakamari.fi • työantajajärjestöt, www.ek.fi

Yrittäjäksi aikova saa uusyrityskeskuksesta maksutonta ja luottamuksellista yritysneuvontaa.

Uusyrityskeskukset tarjoavat ainoana Suomessa laatusertifioitua yrityksen perustamisneuvontaa.

Uusyritys-keskuksissa minimoidaan yritystoiminnan riskit ja torjutaan epä onnistumiset jo ennen yritys-toiminnan aloittamista.

Uusyrityskeskuksen kautta on turvallista

aloittaa!

Uusyrityskeskuksen kautta perustetuista yrityksistä 90 % on toiminnassa kahden ensimmäisen vuoden jälkeen ja yli 80 % viiden ensimmäisen vuoden jälkeen.

Vain alle prosentti uusyrityskeskuksen kautta perustetuista yrityksistä on ajautunut konkurssiin.




Liiketoimintasuunnitelma

Liiketoimintasuunnitelmien pohjat verkossawww.liiketoimintasuunnitelma.com oma.yrityssuomi.fiwww.onnistuyrittajana.fi

Perustamisneuvonta

Yrityssuomi.fi on vuoden 2018 alusta lähtien osa Suomi.fi-verkkopalve-lua. Yrityksille suunnattu osio tarjoaa maksuttomasti tietoa ja palveluja muun muassa yrityksen perustamiseen, yrityksen rahoitukseen ja talou-den hallintaan, liiketoiminnan ja tuotteiden kehittämiseen sekä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Verkkoasiointi ja lomakkeet -kohdassa on haku-palvelu, josta voi hakea yrityksen viranomaisasioinnisssa tarvitsemia lo-makkeita. Kirjautuneen käyttäjän Oma Yritys-Suomi-palvelu (oma.yritys-suomi.fi) on käyttäjän profiilitietojenmukaan rakentuva sähköinen työtila yritystoimintaan liittyvien asioiden hoitamiseen. Yritys-Suomi-puhelin-palvelun numerosta 0295 020 500 (ma–pe klo 9.00–16.15) saa neuvontaa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä kysymyksissä.

www.suomi.fi/yritykselle

ProAgria tarjoaa palveluja maaseudulla toimiville yrityksille kilpailuky-vyn, kannattavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi tavoitteiden mu-kaisesti. Palvelut kattavat tuotannon, talouden ja johtamisen kokonai-suudet. Apua saa yrityksen perustamiseen ja hallittuun käyntiinlähtöön, toimivan yrityksen kehittämiseen ja kasvuun, muutostilanteiden hallin-taan ja yrittäjänvaihdoksiin. Tarjolla olevat tilipalvelut auttavat pysymään talousasioissa ajan tasalla. Onnistutaan yhdessä!

www.proagria.fi

Rahoitus

Business Finland kannustaa yrityksiä kehittymään tarjoamalla innovaa-tiorahoitusta, kansainvälistymisneuvontaa, verkostopalveluja ja asian-tuntemusta. Business Finland rahoittaa erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka hakevat merkittävää kasvua kansainvälisiltä markkinoil-ta ja joilla on halu ja kyky menestyä. Business Finland tukee yrityksen kasvua koko sen elinkaaren ajan yhdessä Team Finland -kumppaneiden kanssa.

www.businessfinland.fi

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tar-joaa asiakkailleen muun muassa lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia. Finnvera rahoittaa hyvään liikeideaan perustuvaa, kannattavan liiketoi-minnan edellytykset täyttävää yritystoimintaa.

www.finnvera.fi

ELY-keskuksen asiantuntijoilta saat apua rahoitus- ja kehittämispalvelu-jen sekä muiden julkisten yrityspalvelujen hyödyntämiseen.

www.ely-keskus.fi

Team Finland -verkoston alta löytyvät yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut. Tarjolla on tietoa, työkaluja ja asiantuntija-apua.

www.team.finland.fi

Tärkeät linkit Yrittäjäksi ryhtyvä voi tietyin edellytyksin saada starttirahaa päätoimi-sen yritystoiminnan käynnistys- ja vakiinnuttamisvaiheessa. TE-toimistot järjestävät yrittäjäksi aikoville infotilaisuuksia ja teemapäiviä. TE-toimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaus-kustannuksiin.

www.te-palvelut.fi

Rekisteröinnit ja ilmoitukset

Patentti- ja rekisterihallitus palvelee kaupparekisteri-, LEI-tunnus-, asun-to-osakeyhtiö-, yrityskiinnitys-, tilintarkastusvalvonta-, yhdistys- ja sää-tiörekisteriasioissa. Patentti- ja rekisterihallitus tutkii ja myöntää ta-varamerkit, mallioikeudet, patentit ja hyödyllisyysmallit. PRH tar joaa neuvontaa, tieto-, tutkimus- ja koulutuspalveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin.

www.prh.fi

PRH:n Virre-palvelusta voit hakea yrityksen tilinpäätöstiedot, sähköi-sen kaupparekisteriotteen, yhtiöjärjestyksen ja sähköisen rasitustodis-tuksen. Tiedot ovat maksullisia.

www.virre.fi

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (YTJ) on PRH:n ja Verohallinnon yhtei-nen asiointipalvelu. Ytj.fi:ssä voit muun muassa

• perustaa yrityksen tai yhteisön• muuttaa yritystä tai yhteisöä koskevia tietoja• hakea yrityksen perustietoja yrityshaussa hakukriteereinä Y-tunnus

tai yrityksen nimi.

YTJ:hin ilmoittamasi tiedot välittyvät PRH:n kaupparekisteriin sekä Vero-hallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintä rekisteriin ja työnantajarekisteriin. Osan ilmoituksista voit tehdä sähköisesti, osa täytyy tehdä toistaiseksi paperilomakkeella, jonka voit täyttää ja tulos-taa palvelussa.

www.ytj.fi

Verohallinnolla on uudelle yrittäjälle omat verkkosivut osoitteessa www.vero.fi/uusiyritys. Sivustolla on tietoa esimerkiksi ilmoittautumisesta Verohallinnon rekistereihin ja linkkejä ohejevideoihin. Voit myös tilata uu-den yrittäjän uutiskirjepaketin, jossa on kerrottu perusasiat yrityksen ve-roasioista. Veroihin liittyviä ilmoituksia voit antaa OmaVero-palvelussa (www.vero.fi/omavero).

www.vero.fi

Yrityskaupat

Yrityspörssi on Suomen Yrittäjien valtakunnallinen palvelu yrityksen myyjille ja ostajille.

www.yritysporssi.fi

Maksuvaikeudet

Yritys-Suomi Talousapu palvelu on luottamuksellinen ja maksuton ta-lous- ja maksuvaikeuksissa oleville pk-yrityksille tarkoitettu puhelin-palvelu numerossa 02950 24880. Yrittäjän palveluksessa ovat liiketoi-minnan kehittämisen ja terveyttämisen asiantuntijat.

www.suomi.fi/yritykselle osio Muutokset ja kriisitilanteet.


Liiketoiminnan pyörittäminen edellyttää, että laskutus sekä

kirjanpito ovat kunnossa ja lakisääteiset velvollisuudet

hoidetaan.

SuperPower (Tmi) • Salla Fagerström

halusi yrittäjäksi ja mietti, mihin hänellä olisi paras osaaminen. Viittomakieli on kuuron naisen ”supervoima” ja näin ollen hän perusti vuonna 2017 media-alan yrityksen, joka tekee viittomakielisiä ohjelmia, käsikirjoituksia ja erilaisia viestintään liittyviä tehtäviä. Yrityksen perustamiseen hän sai apua Hyvinkään-Riihimäen seudun uusyrityskeskuksesta. Lue Sallan yrittäjätarina nettisivuiltamme osoitteesta www.uusyrityskeskus.fi!

yrityksen

toiminta

”On tärkeää tuoda rohkeasti itseään esille eri paikoissa, sillä yrittäjä on itsensä paras mainos!”

Salla Fagerström


74 Yrityksen toiminta

J os yrityksesi ei tee pelkästään kä-teiskauppaa, on päätettävä, miten järjestää laskutus. Myös perinnästä

on huolehdittava, ellet myy laskujasi ra-hoitusyhtiölle.

LASKUTUSKun asiakas tilaa tuotteen, voi mennä yri-tyksestä riippuen 1–5 päivää ennen kuin tuote toimitetaan asiakkaalle. Lasku taas lähetetään 1–5 päivän päästä tuotteen toi-mituksesta. Yritysten keskinäisissä kau-poissa (b-to-b-kauppa) maksuajasta voi-daan sopia. Tyypillisesti käytetään 14–30 päivän maksuaikoja. Maksuaika saa lain mukaan ylittää 30 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Toisin sanoen parhaimmassakin tapauksessa menee useita viikkoja jopa yli kuukausi tilaukses-ta ennen kuin rahat ovat yrityksen tilillä.

Pyri siis laskuttamaan valmiit tavarat tai palvelut mahdollisimman pian. Kirjaa lasku jo valmiiksi laskutusta var-ten tarjouksena, myyntitilauksena tai laskuluonnoksena niin aikaisin kuin mahdollista. Laskun viivästyminen vii-kolla saattaa viivästyttää myös rahan saantia viikon. Nopeasti saapuva lasku antaa asiakkaalle hyvän kuvan toimin-nan ammattimaisuudesta.

Laskutus ja perintä

Aikataulu, jolla yritys voi saada myynnistään rahaa:

Asiakas tilaa tuotteen

15.9.

Yritys toimittaa tuotteen

asiakkaalle20.9.

Yritys lähettää laskun

asiakkaalle25.9.

Asiakas maksaa

25.10

Raha tulee yrityksen tilille

26.10.

Esimerkki

Lähetä lasku asiakkaan toivomas-sa muodossa.Käytä verkkolaskua, jos asiakas niin toi-voo, sähköpostia, jos olette siitä sopineet tai perinteistä paperista laskua, mikäli et ole varma, miten asiakas laskun haluaa. Muista myös lähettää laskun liitteet.

Ennen laskun lähettämistä tarkista vie-lä, että arvonlisäverolain vaatimukset laskumerkinnöistä täyttyvät, ja että asi-akkaan ja laskun tiedot ovat oikein. Asi-akkaalla ei ole velvollisuutta maksaa las-kua, jos tiedot ovat väärin.

Huolehdi laskujen arkistoinnista. Yrittäjä on velvollinen säilyttämään kai-ken kirjanpitoaineiston kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana ti-likausi päättyy. Jos tilikausi on päättynyt esimerkiksi 30.4.2017, tositteita on säily-tettävä 31.12.2023 asti.

Älä koskaan muokkaa lähetettyä laskua. Voit muokata laskua siihen saakka, kun lähetät laskun asiakkaallesi ja kirjanpi-toon. Hyvin tehdystä laskusta asiakkaan on helppo tarkistaa, että häntä on lasku-tettu sovitusti. Mikäli asiakkaalle lähetet-tyyn laskuun jäi virhe, tulee lasku hyvit-tää ja tehdä uusi lasku tilalle.

Arvonlisäverolain mukaiset ns. yleiset laskumerkinnät• laskun antamispäivä• juokseva tunniste • myyjän arvonlisäverotunniste

(Y-tunnus)• ostajan arvonlisäverotunniste

käännetyn verovelvollisuuden tilanteissa ja yhteisökaupassa

• myyjän ja ostajan nimi ja osoite• tavaroiden määrä ja laji sekä pal-

velujen laajuus ja laji• tavaroiden toimituspäivä, palve-

lujen suorituspäivä tai ennakko-maksun maksupäivä

• veron peruste verokannoittain ja yksikköhinta ilman veroa ja hyvitykset ja alennukset (jos ei-vät yksikköhinnassa)

• verokanta• suoritettavan veron määrä• verottomuuden tai käännetyn

verovelvollisuuden peruste• muutoslaskussa viittaus aikai-

sempaan laskuun.

Kevennetyt laskumerkinnät riittävät, jos• laskun verollinen summa on

enintään 400 euroa• lasku annetaan vähittäis-

kaupassa tai muussa lähes yk-sinomaan yksityis henkilöille ta-pahtuvassa myyntitoiminnassa

• lasku koskee tarjoilupalvelua tai henkilökuljetuksia, ei kuiten-kaan edelleen myytäviksi tarkoi-tettuja palveluja

• on kyse pysäköintimittareiden tai muiden vastaavien laitteiden tulostamista tositteista.

75Yrityksen toiminta

Kevennetyt laskumerkinnät• laskun antamispäivä• myyjän nimi ja Y-tunnus• myytyjen tavaroiden määrä ja

laji sekä palvelujen laji• suoritettavan veron määrä ve-

rokannoittain tai veron peruste verokannoittain.

PERINTÄPerintä on keino kotiuttaa avoimet saa-tavat yritykselle.

Laskun eräpäivän määrittäminenJos asiakkaasi ei maksa, on lähettävä mak-sumuistutus. Kuluttajasaatavassa laskun lähettämisen ja eräpäivän välille on jää-tävä vähintään 14 päivää. Mikäli lasku jää maksamatta, maksullisen muistutuksen kuluttajalle voit lähettää aikaisintaan 14 päivän kuluttua laskun eräpäivästä.

Yritysten välisessä perinnässä maksu-muistutuksen lähettämiselle ei ole sää-detty aikarajoja.

Jos asiakkaasi ei maksa, on lähettävä maksumuistutus. Yleensä yritys itse lä-hettää yhden tai kaksi maksumuistutus-ta ennen saatavan siirtämistä ammatti-maisesti perintätoimintaa harjoittavalle yritykselle. Viivästyskorkoa voidaan pe-riä eräpäivästä lukien.

Viivästyskorko Korkolain mukaan velalliselta voidaan periä viivästyskorkoa eräpäivästä lukien.

Viivästyskorko voi olla kuluttajaperin-nässä enintään Suomen Pankin puoli-vuosittain määrittämä viitekorko + 7 % ja yritysten välisissä kaupallisissa sopimuk-sissa viitekorko + 8 prosenttiyksikköä.

Yritysperinnässä maksun on oltava mak-sun saajan käytettävissä viimeistään erä-päivänä, jotta maksaja välttyisi viivästys-seuraamuksilta.

Kuluttajansuojalain mukaan riittää, et-tä kuluttaja maksaa laskun viimeistään eräpäivänä.

Muista perintä

• Noudata kuluttajansuojalain ja perintälain määräyksiä laskuttaessasi ja periessäsi kuluttajilta saataviasi.

• Tee sopimus perintäpalveluista jo toiminnan alkuvaiheessa, ellei yrityksesi tee pelkästään käteiskauppaa.

• Vertaile useamman perimistoimiston palveluja ja hintoja.

Perimistoimiston käyttäminenJos asiakkaasi ei maksumuistutuksen-kaan jälkeen maksa laskuasi, on saatava syytä siirtää perintätoimistolle.

Voit myydä laskusaatavat rahoitusyhti-ölle, jolloin pääset eroon maksumuistu-tusten lähettämisestä ja saataviesi pe-rinnästä. Tällöin raha laskusaatavista, sopimuksenmukaisella rahoitusprovisi-olla vähennettynä, siirretään yrityksesi tilille yleensä 1–2 vuorokauden kulues-sa. Samalla yrityksesi luottoriski piene-nee ja maksuvalmius paranee.

Yleensä perintätoimistot tekevät vuosi-sopimuksia, joka voi kattaa esimerkik-si perintäkirjeen lähettämisen ja yritys-ten trattaperinnän. Toimeksiantajayritys maksaa tietyn vuosimaksun ja varsinai-set perintätoimiston kulut maksaa velal-linen. Jos saatavaa ei saada perittyä, pe-ritään toimeksiantajalta tällöin sovitun suuruinen palkkio.

Ammattimainen perintätoiminta on Suomessa luvanvaraista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää valtakun-nallisesti toimiluvat perintätoiminnan harjoittamiseen. Luettelo luvan saaneis-

Perusta osakeyhtiö tai toiminimi verkossa

Päivitä myös yhtiön vastuuhenkilö tiedot verkossa.

Kaupparekisteritiedot vaivattomasti: www.virre.fi

klikkaa Prh:n ja verohallinnon yhteiseen ytJ-palveluun www.ytj.fi

Ytj.fi:ssä voit• perustaa

osakeyhtiön tai ”toiminimen”

• muuttaayritystäsi koskevia tietoja

• hakeayritystenperustietojayrityshaussa.

yhteenveto

ta perintätoiminnan harjoittajista on sivuilla www.avi.fi. Luotettavia peri-mistoimistoja löytyy myös Suomen Pe-rimistoimistojen Liiton sivuilta www.suomenperimistoimistojenliitto.fi.



K irjanpitolain mukaan kaikki yri-tykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yrittäjän kannattaa ulkoistaa kir-

janpito eli ostaa palvelu tilitoimistolta, jotta hän voi itse keskittyä tulojen hank-kimiseen. Tilitoimistoa valittaessa on hy-vä pitää mielessä, että yrittäjä on lopul-ta vastuussa myös tilitoimiston tekemän kirjanpidon oikeellisuudesta. Siksi yrittä-jän tulee ymmärtää yrityksen talouden-pidosta edes perusasiat.

Kirjanpitolaissa yritykset jaetaan mik-royrityksiin, pienyrityksiin ja suuryrityk-siin. Tässä käsitellään pääasiassa mik-royrityksiä ja pienyrityksiä. Näille on laadittu omat tilinpäätössäännökset uu-distetussa kirjanpitolaissa. Kokoluokille on seuraavat rajat:

Pienyritys• Taseen loppusumma 6 000 000

euroa• Liikevaihto 12 000 000 euroa• Tilikauden aikana palveluksessa

keskimäärin 50 henkilöä.

Jos enintään yksi edellä mainituista ra-joista ylittyy kahdessa peräkkäisessä ti-linpäätöksessä, on kyseessä pienyritys.

Mikroyritys• Tase 350 000 euroa• Liikevaihto 700 000 euroa• Tilikauden aikana palveluksessa


Jos enintään yksi edellä mainituista ra-joista ylittyy kahdessa peräkkäisessä ti-linpäätöksessä, on kyseessä mikroyritys.

JUOKSEVA KIRJANPITOJuokseva kirjanpito eli kuukausikirjanpi-to, joka hoidetaan tilikauden aikana, pe-rustuu tositteisiin.

Tositteita ovat muun muassa myyntilas-kut, ostolaskut, palkkalaskelmat, käteis-kuitit ja tiliotteet. Tositteet voivat olla joko paperisia tai sähköisiä. Tilitoimisto hoitaa yleensä kirjanpidon ja palkanlas-kennan. Yrittäjän tehtäväksi jää kirjoit-

taa myyntilaskut ja maksaa ostolaskut sekä seurata myyntisaatavia. Nämäkin työt yhä useammin ulkoistetaan tilitoi-mistoon. Yrittäjä on vastuussa tosittei-den lainmukaisuudesta. Hyvänä apuna yrittäjän tuottamien tositteiden laatimi-seen on taloushallintojärjestelmä. Yksin-kertaisimmillaan taloushallinnon järjes-telmä on ohjelma, jolla voi tehdä laskut. Perinteisten paperisten laskujen lisäksi ohjelmalla tulisi olla mahdollista lähet-tää laskut myös sähköisesti. Parhaimmil-laan taloushallinnon järjestelmä tuottaa kirjanpidon aineiston tilitoimistolle suo-raan raporttina tai yhteensopivaan jär-jestelmään tositteina.

Yrittäjän kannattaa sopia mahdollisim-man selvästi kirjanpitäjänsä kanssa, mi-tä yrittäjä tekee itse, mitä kirjanpitäjä te-kee yrittäjän puolesta ja kuinka yrittäjä toimittaa kirjanpitoaineiston. Kannattaa aina vaatia kirjallinen sopimus, alalla on laajasti käytössä KL2004-sopimusehdot. Aineiston välittäminen kirjanpitäjälle tu-lee olla helppoa tai jopa automaattista. Jos yrittäjä ja kirjanpitäjä käyttävät sa-maa ohjelmistoa, tietoa ei erikseen siir-retä ja kirjanpidon tositteita ei tarvitse kirjata uudelleen. Tällöin kirjanpito on jatkuvasti ajan tasalla ja kirjanpitäjän työ helpottuu. Jos yrittäjä ja tilitoimisto käyttävät omia ohjelmiaan, toimitetaan kirjanpitoaineisto tositteina tai tiivis-telmäraportteina. Valittu toimintatapa määrittää myös yrittäjän ja tilitoimiston vastuun valmiista kirjanpidosta.

Ammatin- ja liikkeenharjoittaja ei ole velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, mikäli sekä päättyneellä, et-tä sitä edeltäneellä tilikaudella on täyt-

tynyt enintään yksi seuraavista edelly-tyksistä:

• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.

• Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa.

• Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Yhdenkertainen kirjanpito on pääpiir-teissään vain yrityksen tulojen ja meno-jen kirjausta, josta syntyy tuloslaskelma. Muiden kuin edellä mainittujen amma-tin- ja liikkeenharjoittajien täytyy pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Kahdenker-tainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että jo-kainen liiketapahtuma merkitään kah-delle tilille, eli debet- (veloituskirjaus-) ja kredit- (hyvityskirjaus-) tilille. Tästä syn-tyy tuloslaskelma ja tase.

TILIKAUSIYrityksen tilikausi on normaalisti 12 kuu-kautta. Ensimmäinen tilikausi voi olla pi-dempi kuin 12 kuukautta, ei kuitenkaan yli 18 kuukautta. Ensimmäinen tilikausi voi olla myös lyhyempi kuin 12 kuukaut-ta. Yrityksen tilikausi voi olla myös muu kuin kalenterivuosi (esimerkiksi 1.4.–31.3.). Tilikautta voi toiminnan aikana tarvittaessa muuttaa, jolloin sen pituus poikkeaa 12 kuukaudesta.

Ammatin- ja liikkeenharjoittajan tilikau-si on kuitenkin aina kalenterivuosi (1.1.–31.12.), jos tämä ei pidä kahdenkertaista kirjanpitoa ja laadi tilinpäätöstä vähin-tään mikrosäännösten mukaan.

TILITOIMISTOTYrittäjän kannattaa aina ottaa tilitoimis-to tai kirjanpitäjä hoitamaan kirjanpitoa, jotta hän voi itse käyttää aikansa tulojen hankkimiseen. Yleensä tilitoimistot ovat lakisääteisen kirjanpidon, arvonlisävero-tuksen ja yritysverotuksen asiantuntijoi-ta. Tilitoimisto voi tarvittaessa hoitaa myös palkanlaskennan ja palkkakirjan-pidon. Pienelle yritykselle on tärkeää myös kassavirran suunnittelun asian-tuntemus. Tilitoimiston valinnassa kan-

Yrityksen kirjanpito ja tilinpäätösYrittäjä on lopulta vastuussa myös tilitoimiston tekemän kirjanpidon oikeellisuudesta.


Yrityksen kirjanpito ja tilinpäätös

nattaa kiinnittää huomiota kaikkiin näi-hin asioihin. Katso lisätietoja osoitteesta www.taloushallintoliitto.fi > Tilitoimistoasiointi.

TILINPÄÄTÖSKun tilikausi on päättynyt, tehdään ti-linpäätös neljän kuukauden sisällä tili-kauden päättymisestä tai aiemmin, jos veroilmoituksen antaminen niin edel-lyttää. Suuryritykset laativat myös toi-mintakertomuksen. Pienyrityksen ti-linpäätökseen sisältyvät tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista. Kaikki nämä asiakirjat noudattavat kir-janpitolain (KPL), kirjanpitoasetuksen (KPA) tai pien- ja mikroyrityksen tilin-päätöksessä esitettävistä tiedoista an-nettua asetusta (PMA) ja yhteisölaki-en tarkkoja muotomääräyksiä. Yhtiön tai osuuskunnan hallitus ja toimitus-johtaja, henkilöyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai yksityinen elinkeinon-harjoittaja hyväksyvät tilinpäätöksen, ja suuryrityksillä toimintakertomuk-sen, allekirjoituksellaan. Jos yrityksessä on tilintarkastaja, hän tarkastaa kirjan-pidon ja yhtiön hallinnon sekä kirjoittaa tarkastuskertomuksen.

Osakeyhtiössä osakkaat vahvistavat ti-linpäätöksen ja toimintakertomuksen yhtiökokouksessa tai kirjallisella asiakir-jalla. Osuuskunnassa jäsenet vahvistavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen osuuskunnan kokouksessa tai kirjallisel-la asiakirjalla. Henkilöyhtiössä ei tarvit-se pitää muodollista kokousta, sillä tilin-päätöksen allekirjoittavat vastuunalaiset yhtiömiehet. Sama koskee yksityistä elin-keinonharjoittajaa.Tilinpäätöstä ei tarvitse laatia sellaisen ammatin- ja liikkeenharjoittajan, jolla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy enintään yksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ti-linpäätöspäivänä:

• Taseen loppusumma 350 000 euroa

• Liikevaihto 700 000 euroa• Tilikauden aikana palveluksessa


TILINTARKASTUSTilintarkastusvelvollisuus koskee avoi-mia yhtiöitä, kommandiittiyhtiöitä, osa-keyhtiöitä ja osuuskuntia. Yksityisten elinkeinonharjoittajien eli liikkeen- ja ammatinharjoittajien ei tarvitse valita tilintarkastajaa.

• Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja voidaan kuitenkin jättää valitsematta pienessä yrityksessä, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä:

• Taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa.

• Liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa.

• Palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastus on siis pakollinen niissä yhtiöissä ja osuuskunnissa, joissa edellä mainittu raja ylittyy.

Perustettavan yrityksen yhtiöjärjestyk-seen, sääntöihin tai yhtiösopimukseen voidaan sisällyttää tilintarkastajaa kos-keva määräys, vaikka laki ei tilintarkas-tajaa edellyttäisi. Jos tilintarkastajaa ei kuitenkaan haluta valita, ei määräyk-siä tilintarkastajasta kannata ottaa mu-kaan. Silti tilintarkastaja voidaan valita, jos niin halutaan.



Tilikauden päätyttyä

• Laaditaan tilinpäätös, johon kuuluvat tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot sekä luettelo kirjanpidoista ja aineistoista. Tilinpäätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

• Osakeyhtiön ja osuuskunnan tilinpäätös vahvistetaan yhtiökokouksessa, osuuskunnan kokouksessa tai kirjallisella asiakirjalla. Tilinpäätös on vahvistettava kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Henkilöyhtiö ja toiminimi vain allekirjoittavat tilinpäätöksen ilman erillistä kokousta.

Jos tilintarkastaja valitaan, on valitta-va hyväksytty tilintarkastaja eli KHT- tai HT-tilintarkastaja taikka tilintarkas-tusyhteisö. Lisätietoja saat osoitteista www.prh.fi > Tilintarkastusvalvonta ja suomentilintarkastajat.fi.

Jos osuuskunnassa ei ole tilintarkastajaa, sillä on oltava osuuskunnan kokouksen valitsema toiminnantarkastaja. Sään-nöissä voidaan määrätä toisinkin.

Jos yrityksellä on tilintarkastaja, hänen on tehtävä tilintarkastuksen jälkeen merkintä tilintarkastuksesta tilinpäätök-seen. Lisäksi tilintarkastaja antaa päivä-tyn ja allekirjoitetun tilintarkastuskerto-muksen suoritetusta tarkastuksesta.

TILINPÄÄTÖKSEN REKISTERÖINTIYritysten velvollisuus ilmoittaa tilinpää-tös julkistettavaksi kaupparekisterissä vaihtelee yritysmuodoittain.

Osakeyhtiön ja osuuskunnan on ilmoi-tettava tilinpäätös kaupparekisteriin jo-ko veroilmoituksen mukana tai suoraan Patentti- ja rekisterihallitukselle. Ilmoi-tus kaupparekisteriin on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vah-vistamisesta. Tilinpäätös puolestaan on vahvistettava kuuden kuukauden kulues-sa tilikauden päättymisestä.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan sekä avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyh-tiöiden on rekisteröitävä tilinpäätös, jos päättyneellä tai sitä välittömästi edeltä-neellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista:

• Liikevaihto 12 000 000 euroa.• Taseen loppusumma

6 000 000 euroa.• Palveluksessa on keskimäärin

50 henkilöä.

Ilmoitus kaupparekisteriin on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lisätietoja tilinpäätök-sen rekisteröinnistä osoitteessa www.prh.fi > Kaupparekisteri > Tilinpää-tösilmoitus.

Tilintarkastaja antaa tilintarkastus-kertomuksen tilinpäätöksestä.

yhteenveto

Tilinpäätöksen rekisteröinti

• Osakeyhtiön ja osuuskunnan on aina ilmoitettava tilinpäätös kaupparekisteriin. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Suuri osa osakeyhtiöiden tilinpäätöksistä välittyy kaupparekisteriin Verohallinnon kautta.

• Yksityinen elinkeinon harjoittaja, avoin yhtiö ja kommandiitti-yhtiö, jotka ovat velvollisia ilmoittamaan tilinpäätöksen kaupparekisteriin, on ilmoitetta-va tilinpäätös rekisteröitäväksi kuuden kuukauden kuluessa tili-kauden päättymisestä.

• Jos yrityksellä on tilin-tarkastaja, hän tarkastaa tilinpäätöksen ja antaa tilintarkastuskertomuksen.


Yrityksen verotus perustuu kirjan-pitoon. Kirjanpidon perusteella laaditaan tilinpäätös ja annetaan

tuloveroilmoitus Verohallinnolle.

Yritys maksaa tuloveroa yrityksen vero-tettavan tulon perusteella. Tuloveroja maksetaan pääsääntöisesti ennakkove-roina sekä tarvittaessa jäännösveroina.Tuloverotukseen vaikuttaa yritysmuo-to.

TULOVEROTUS ERI YRITYSMUODOISSA

Yksityinen elinkeinonharjoittaja Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityk-sestä saama tulo verotetaan hänen oma-na tulonaan. Osa yritystulosta on pää-omatuloa ja osa ansiotuloa. Yritystulo jaetaan ansio- ja pääomatuloksi yrityk-sen nettovarallisuuden perusteella (net-tovarallisuus = elinkeinotoimintaan liit-tyvät varat – velat).

Pääomatulo-osuus lasketaan kaavalla = 20 % x (edellisen tilikauden nettovaralli-suus + 30 % x viimeisen 12 kuukauden ai-kana maksetut ennakonpidätyksen alai-set palkat).

Loppuosa yritystulosta on ansiotuloa. Yrittäjä voi valita, että pääomatuloa on vain 10 prosenttia nettovarallisuudes-ta tai että koko yritystulo on ansiotuloa. Ansiotulo on yrittäjällä keveämmin vero-tettua kuin pääomatulo. Ennen yritystoi-minnan tulon jakamista tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys.

Yritystoiminnan aloittamisvuonna pää-omatulo-osuus lasketaan ensimmäisen tilikauden päättymishetken nettovaral-lisuuden mukaan.

Jos puolisot työskentelevät yrityksessä yhdessä, jaetaan yritystulo puolisoiden kesken. Yritystulon ansiotulo-osuus jae-taan puolisoille työpanosten suhteessa ja pääomatulo-osuus nettovarallisuus-osuuksien mukaan.

Yritystulon pääomatulo-osuudesta me-nee veroa 30 prosenttia, mikäli elinkei-nonharjoittajan kaikki pääomatulot ovat enintään 30 000 euroa ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Ansio-tulo-osuus lasketaan yhteen yrittäjän muiden ansiotulojen kanssa, ja yrittäjä maksaa kaikkien ansiotulojensa yhteis-määrästä veroa progressiivisen veroas-teikon mukaan.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiöAvoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole tuloverotuksessa erillisiä verovel-vollisia. Ne antavat kyllä oman veroil-moituksensa, jonka mukaan lasketaan yhtiön verotettava tulo. Tämä tulo jae-taan yhtiömiesten tulo-osuuksiksi, jois-ta yhtiömiehet maksavat veroa. Yhtiö-miehiä ei sen sijaan veroteta heidän tekemistään yksityisotoista (heidän yh-tiöstä tekemistään raha- tai tavaranos-toista).

Osa yhtiömiehen tulo-osuudesta on pää-omatuloa ja osa ansiotuloa. Tulo-osuus jaetaan ansio- ja pääomatuloksi edellä,

yksityisen elinkeinonharjoittajan koh-dalla, esitetyllä kaavalla ja yhtiömiehelle kuuluvan nettovarallisuuden perusteella. Ennen yritystoiminnan tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloon, tehdään viiden prosentin yrittäjävähennys.

Pääomatulo-osuudesta menee veroa 30 prosenttia, mikäli yhtiömiehen kaikki pääomatulot vuodessa ovat enintään 30 000 euroa, ja 34 prosenttia 30 000 euroa ylittävältä osalta. Ansiotulo-osuus las-ketaan yhteen yhtiömiehen muiden an-siotulojen kanssa ja yhtiömies maksaa kaikkien ansiotulojensa yhteismäärästä veroa progressiivisen veroasteikon mu-kaan.

Kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies saa yleensä yhtiöstä korkoa sijoittamal-leen pääomalle. Tällainen tulo on äänet-tömälle yhtiömiehelle pääomatuloa. Ää-netön yhtiömies voi saada yhtiöstä myös palkkaa, tai hänelle voidaan yhtiösopi-muksessa määritellä jaettavaksi osa yh-tiön tuloksesta.

Tuloverotus

Nettovarallisuus15 000 e

+ Liikevaihto 40 000 e

- Kulut 15 000 e

Jaettava yritystulo 25 000 e - 5 % (1 250 e) = 23 750 e

Ansiotuloa 20 750 eAnsiotulovero % x 20 750 e

Pääomatuloa 20 % x 15 000 = 3 000 e Pääomatulovero30 % x 3 000 e = 900 e

Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus(Elinkeinonharjoittajan kaikki pääomatulot/v enintään 30 000 e)

Vuoden 2017 alusta lähtien liikkeen- ja ammatinharjoittajat ja henkilöyhtiön yhtiömiehet saavat verotuksessaan yrittäjätulostaan viiden prosentin yrittäjävähennyksen.

Esimerkki



OsakeyhtiöOsakeyhtiö on itsenäinen verovelvolli-nen. Tämä tarkoittaa sitä, että osakeyh-tiön tulot verotetaan yhtiön omina tu-loina, eivätkä ne vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Tällä hetkellä osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa 20 prosenttia.

Osakeyhtiön osakkaat voivat nostaa osa-keyhtiöstä varoja joko palkkana tai osin-kona. Verovapaat yksityisotot eivät ole osakeyhtiössä mahdollisia.

Yhtiö voi jakaa voittovaroja osakkail-leen osinkoina. Verotus riippuu sii-tä, kuinka paljon jaetaan ja mikä on osakkeen arvo. Osakkeen matemaatti-nen arvo lasketaan osingon jakovuotta edeltäneen verovuoden tilinpäätöksen osoittaman nettovarallisuuden perus-teella. Osakeyhtiön nettovarallisuuteen luetaan kaikki yhtiön omaisuus, muukin kuin elinkeinotoimintaa palveleva ns. EVL-omaisuus. EVL-omaisuus on yhti-ön omaisuutta, joka palvelee yrityksen elinkeinotoimintaa. Muu omaisuus voi olla esimerkiksi asunto-osakkeita tai

Osakeyhtiön tuloverotus

Osakeyhtiön toimintaLiikevaihto – kulut = voitto

Palkka (kulut)(taulukkovero %)

Maksetaan 20 %yhteisöveroa

Osinko

Osakeyhtiössä voidaan päättää:1. jakaa osinkoa =

osinkotuloa2. jättää rahaa yhtiöön

= kasvattaa varalli-suutta

Jos osinkoa maksetaan enintään 8 % osakkeen matemaattiselle arvolle1. 150 000 euroon asti 75 %

verovapaata ja 25 % veronalaista pääomatuloa

2. yli 150 000 euron menevästä osastaa)15 % v erovapaatab)85 % veronalaista pääomatuloa

Jos osinkoa maksetaanyli 8 % osakkeen matemaattiselle arvollea) 25 % verovapaatab) 75 % ansiotulovero %:n mukaan

säästöjä, joita ei tarvita yritystoimin-nan rahoittamiseen.

Jos osinko mahtuu kokonaisuudessaan 8 prosentin tuoton sisälle, se on osak-kaalle 25 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on vero-vapaata. Siltä osin kuin osinko ylittää 150 000 euroa per osakas, osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatu-loa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Jos yhtiö jakaa osinkoa enemmän kuin 8 prosentin tuoton osakkeen matemaat-tiselle arvolle, 8 prosenttia ylittävästä osasta 75 prosenttia verotetaan ansio-tulona ja 25 prosenttia on verovapaata.

Ennakonpidätys osingosta on ilmoi-tettava ja maksettava Verohallinnol-le siltä verokaudelta, jolloin osinko on yhtiö kokouksen päätöksen mukaan nos-tetttavissa. Osingon todellisella nosta-misajankohdalla ei ole merkitystä.

ENNAKKOVEROT Yritystoiminnan tulon perusteella mak-setaan ennakkoveroa. Uusi yritys voi ar-vioimansa tuloksen perusteella hakea

ennakkoveroa sekä kuluvalle että seu-raavalle tilikaudelle. Verohallinto mää-rää ensimmäisen ja toisen tilikauden ennakkoveron sen perusteella, kuinka suureksi on ennakkoverohakemuksessa arvioitu yrityksen ensimmäisen tilikau-den liikevaihto ja verotettava tulo.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja hen-kilöyhtiö voi ilmoittaa arvion yrityksen tuloksesta yrityksen perustamisilmoi-tuksessa tai Verokortti verkossa -pal-velussa ja marraskuusta 2018 alkaen OmaVero-palvelussa. Avoimessa yhtiös-sä tai kommandiittiyhtiössä ennakkove-ron maksavat yhtiömiehet. Osakeyhtiön ja osuuskunnan on haettava ennakkove-roa ja lisäennakkoa sähköisesti OmaVe-ro-palvelussa. Ennakkoveropäätöksen mukana saa myös maksuohjeet. Ennak-koveron eräpäivämaksupäivä on kunkin kuukauden 23. päivä.

Tuloksen kertymistä kannattaa seurata ja hakea tarvittaessa muutosta ennak-koveroon, jos arvio poikkeaa olennai-sesti toteutuvasta tuloksesta. Jos tilikau-den tulos osoittaa, että ennakkoveroa


Yritys muotojen verotus

• Osakeyhtiö ja osuuskunta ovat itsenäisiä verovelvollisia, joiden tulos verotetaan yrityksen tulona.

• Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö eivät ole erillisiä verovelvollisia, vaan yhtiön verotettava tulo jaetaan yhtiösopimuksen mukaisesti yhtiömiesten tulo-osuuksiksi, joista yhtiömiehet maksavat veroa.

• Yksityisen elinkeinonharjoittajan yrityksestä saama tulo verotetaan hänen sekä mahdollisen yrittäjäpuolison henkilö kohtaisena tulona.

yhteenveto

Turvallinen polku yrittäjyyteenKokeile ja kehitä liikeideaasi helpommin ja turvallisemmin.

LIITY ilmaiseksi omapajaan.

tee työtä ja laskuta.

älä murehdi kirjanpidosta.

valmentaudu ja kasva.

perusta oma yritys.

jatka edelleen kumppanuutta.

Tarvitaan osaamista tai hyvä liikeidea, jolle on tilausta. Liittymällä saat käyttäjätunnukset palveluun. Otamme liityttyäsi sinuun henkilökohtaisesti yhteyttä.

Tehty työ kirjataan laskutustyökaluun, jonka perusteella lähetämme laskun asiakkaalle. Voit laskuttaa heti liityttyäsi. Y-tunnusta tai muita rekisteröitymisiä ei tarvita.

Hoidamme kirjanpidon, viranomaisvelvoitteet sekä tarvittavien vakuutusten ottamisen. Kuuden prosentin palvelupalkkio kattaa kaiken tämän.

Valmennuksessamme omaksut kannattavan liiketoiminnan perusasiat ja kasvatat liiketoimintaasi kohti menestyvää ja täysipäiväistä yrittäjyyttä.

1

2

3

4

5

6

Huomaat ansaitsevasi elannon omalla osaamisellasi ja olet valmis oman yrityksen perustamiseen. Kannustamme ja tuemme kohti itsenäistä yrittäjyyttä.

Ulkoista oman yrityksesi kirjanpitosi meille. Nyt olemme sinulle laskutuspalvelun sijaan tilitoimisto. Keskity edelleenkin olennaiseen ja liiketoimintasi voi kasvaa.

Älä huoli! Liittyminen on täysin ilmaista eikä se velvoita sinua mihinkään. Mikäli sinulla ei ole laskutusta, ei sinulla ole kulujakaan.

liity nyt ja aloita!tai kysy lisää 0447198100 omapaja.fi

on maksettu liian vähän, veroa voi täydentää maksa-malla lisää ennakkoa. Muutoshakemuksen voi yhteisö (osakeyhtiö ja osuuskunta) tehdä OmaVero-palvelus-sa. Yksityiset elinkeinonharjoittajat ja henkilöyhtiön yhtiömiehet voivat hakea muutosta ennakkoveroon Verokortti verkossa -palvelussa ja marraskuusta 2018 alkaen OmaVerossa. Ennakkoverot ja täydennykset sii-hen otetaan huomioon tilikauden lopullisessa vero-tuksessa.

Jos toiminta on tappiollista, ennakkoveroa ei yleen-sä tarvitse maksaa. Siinä tapauksessa ennakkoveroon kannattaa hakea muutosta.

TULOVEROILMOITUSOsakeyhtiön ja osuuskunnan on annettava tuloveroil-moitus neljän kuukauden kuluessa tilikauden päätty-miskuukauden lopusta. Ilmoitus on annettava sähköi-sesti esimerkiksi OmaVero-palvelussa (www.vero.fi/omavero). Veroilmoituksen voi antaa paperilomak-keella vain yrityisestä syystä. Lisätietoa ja veroilmoi-tuslomake ovat sivuilla www.vero.fi.

Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö sekä yksityinen elin-keinonharjoittaja antavat veroilmoituksen tilikaudes-ta riippumatta verovuotta seuraavana keväänä. Mää-räaika on merkitty veroilmoituslomakkeelle, jonka Verohallinto lähettää postitse. Ilmoitus kannattaa an-taa sähköisesti.



YRIT YKSEN PERUSTAMISEN A AKKOSET

Business Model CanvasBusiness Model Canvas on näppärä työväline liiketoimintasuunnitelman rakentamiseen.

Se auttaa nopeasti alkuun yrityksesi suunnittelussa.

Täytä, leikkaa talteen ja suunnittele seuraavat askeleesi osoitteessa OnnistuYrittäjänä.fi

Yrityksen nimi PäivämääräSuunnitelman tekijä

Asiakassegmentti

Ketkä ovat tärkeimpiä asiakkaitasi? Millainen on tyypillinen asiakas?

Tuotteet ja palvelut

Mitä yrityksesi tekee? Miksi asiakkaat

ostaisivat yrityksesi tuotteita tai palveluita?

Tuotantomalli

Mitä asioita yrityksesi pitää tehdä, jotta se voi tuottaa liikeideasi mukaisia tuotteita tai

palveluita?

Asiakassuhde

Kuinka pidät yhteyttä asiakkaisiin? Kuinka

saat uusia asiakkaita?

Resurssit

Millaisia resursseja yrityksesi tarvitsee?

Jakelukanavat

Miten ja missä asiakkaasi voivat

kuulla palveluistasi tai tuotteistasi? Mistä he

voivat ostaa niitä?

Kulurakenne

Mistä yrityksesi kulut muodostuvat? Listaa tähän asioita, joista yrityksesi kulut muodostuvat.

Tulon kertyminen

Mistä yrityksesi tulot syntyvät?

Kumppanit

Mitkä kumppani- yritykset auttavat yritystäsi menes-

tymään?

YRIT TÄ JÄN BUSINESS MODEL CANVAS -T YÖK ALU

Apua Business Model Canvaksen suunnitteluun sekä muut yrittäjyyden työkalut löydät osoitteesta OnnistuYrittajana.fi

Kysy mitä vain yrittäjyydestä, henkilökohtainen neuvontapalvelumme auttaa!


Arvonlisävero on kulutusvero, jon-ka myyjä sisällyttää eli laskee mu-kaan tavaran tai palvelun myynti-

hintaan.

Arvonlisäverovelvollisia ovat lähes kaikki, jotka liiketoiminnan muodossa harjoitta-vat tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Pal-velun myyntiä on esimerkiksi tarjoilu-, konsultointi- ja kuljetuspalvelu.

Arvonlisäverokannat (arvonlisäveroprosentit)

Arvonlisävero

YLEINEN VEROKANTA:

• Useimmat tavarat ja palvelut

24 %

• Elintarvikkeet• Rehut• Ravintola- ja

ateriapalvelut (alkoholijuomat ja tupakkavalmisteet kuitenkin 24 %)

14 %

• Tilatut sanoma- ja aikakauslehdet

• Kirjat• Lääkkeet• Liikuntapalvelut• Elokuvanäytökset• Kulttuuri- ja viihde-

tilaisuuksien sisäänpääsyt• Henkilökuljetukset• Majoituspalvelut • Televisio- ja yleisradio-

toiminnasta saadut korvaukset

10 %

ARVONLISÄVEROTUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄ TOIMINTAArvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävä toiminta on mainittu arvonlisäverolais-sa erikseen. Niihin liittyvistä hankinnois-ta ei saa myöskään vähentää arvonlisä-veron osuutta.

Tällaisia toimintoja ovat muun muassa• kiinteistöjen ja osake-

huoneistojen myynti ja vuokraus

• terveyden- ja sairaanhoito-palvelut sekä sosiaalihuolto-palvelut

• arvonlisäverolaissa erikseen määritellyt koulutuspalvelut

• rahoitus- ja vakuutuspalvelut• arvonlisäverolaissa erikseen

määritellyt tekijänoikeuksista ja esiintymisistä saadut korvaukset

• postin yleispalvelut.

Jos yritys myy ainoastaan näitä tavaroi-ta tai palveluja, se ei ole arvonlisäverovel-

vollinen, eikä sen tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Lisätietoa arvonlisäverovelvollisuudesta on Ve-rohallinnon sivuilla www.vero.fi.

EU-maiden välillä tapahtuvaa arvon-lisäverovelvollisten välistä tavaroiden myyntiä ja hankintaa kutsutaan yhtei-sökaupaksi. Tavaran myynti toiselle yritykselle on yhteisökaupassa yleensä verotonta. Yhteisöhankinnoista mak-setun veron saa vähentää arvonlisäve-roilmoituksella, jos tavara on hankit-tu vähennyskelpoiseen tarkoitukseen.

Tavaroiden myynti EU:n ulkopuolel-le on verotonta, jos tavara kuljetetaan suoraan EU:n alueen ulkopuolelle. Ta-varan maahantuonnista maksetaan vero tullauksen yhteydessä. Maahan-tuonnin arvonlisäveron ilmoittavat ja maksavat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kuuluvat yritykset arvon-lisäveroilmoituksella Verohallinnolle. Yritykset, jotka eivät kuulu arvonlisä-verovelvollisten rekisteriin, hoitavat tavaroiden maahantuonnin arvonlisä-verotuksen liittyvät asiat Tullin kanssa.

YRITTÄJIEN

Selvitä turvasi puh. (09) 2535 3100 ja liity jäseneksi www.ayt.fi

Yrittäjä – tee hyvä päätös ja vakuuta itsesityöttömyyden varalta.



Arvonlisäverolaki edellyttää pääsääntöi-sesti suoriteperusteisuutta eli arvonlisä-vero kohdistuu siihen ajankohtaan, jolloin myynti tai osto tosiasiallisesti tapahtuu.

Yrityksillä, joiden tilikauden liikevaihto on enintään 500 000 euroa, on mahdol-lisuus tilittää myynnistä suoritettava ar-vonlisävero ja ostoista vähennettävä ar-vonlisävero maksuperusteisesti. Näin yritys voi kohdistaa myynneistä suori-tettavan ja ostoista vähennettävän ar-vonlisäveron sille kuukaudelle, jolloin yritys saa maksun myynnistään tai se maksaa ostamansa tavaran tai palvelun. Toisaalta mikrokokoiset liikkeen- ja am-matinharjoittajat saavat noudattaa mak-superusteista arvonlisäverotilitystä sen perusteella, että niiltä ei kirjanpitolais-sa vaadita tilinpäätöstä. Nämä liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat soveltaa maksuperustetta joko sekä myynteihin että ostoihin tai vain toiseen.

Tällainen pienyritys voi siis itse valita, tilittääkö se arvonlisäveron suorite- vai maksuperusteisesti. Se, kumpaa menet-telyä soveltaa, vaikuttaa vähennyssään-töihin ja tilinpäätöskäsittelyyn.

Jos yrityksen liikevaihto jää kahdentoista kuukauden mittaiselle tilikaudelle lasket-tuna alle 10 000 euron, sen ei tarvitse il-moittautua arvonlisäverovelvolliseksi. Yrit-täjän kannattaa olla realistinen, kun hän arvioi yrityksen liikevaihdon suuruutta. Jos 10 000 euron raja ylittyy, vaikka yrittäjä on arvioinut, että liikevaihto on pienempi, täytyy arvonlisävero maksaa takautuvasti tilikauden alusta alkaen. Lisäksi tulee vii-västysmaksuja. Myöskään ostotuotteiden arvonlisäveroja ei voi vähentää, mikäli yri-tys ei ole arvonlisäverovelvollinen. Yrittä-jä voi hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi myös, vaikka liikevaihto olisi alle 10 000 eu-roa kahdentoista kuukauden tilikaudessa.

ALARAJAHUOLENNUS Arvonlisäverosta saa alarajahuojennuk-sen, jos yrityksen tilikauden liikevaih-to jää alle 30 000 euron. Jos yrityksen ti-likauden liikevaihto on enintään 10 000 euroa, yritys saa huojennuksena koko tili-kaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Tili-tettävällä verolla tarkoitetaan tilikauden

myynnin verojen ja ostojen verojen ero-tusta. Alarajahuojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa laskettaessa mukaan ei lueta arvonlisäveron osuutta. Jos liikevaihto on vähintään 10 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa, lasketaan huojennus seuraavasti:

vero – (liikevaihto - 10 000) x vero

20 000

EsimerkkiLiikevaihto on 19 000 euroa ja arvon-lisävero, joka pitäisi maksaa, on 3 426 euroa.

Huojennus lasketaan seuraavasti:

3 426 - (19 000 - 10 000) x 3 426)

20 000

Huojennus on 1 884,30 euroa.

HANKINTOJEN ARVONLISÄVERON VÄHENTÄMINENJos arvonlisäverovelvollinen yrittäjä ostaa toiselta verovelvolliselta tavaran tai palve-lun, jonka hintaan sisältyy arvonlisäveroa, hän voi vähentää tämän arvonlisäveron sii-tä verosta, jonka hän tilittää valtiolle. Näin voi tehdä silloin, kun näitä tavaroita tai palveluja käytetään arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Ostosta täytyy silloin ol-la olemassa lasku tai käteiskuitti, josta nä-kyy, että hintaan on sisältynyt vero ja veron määrä eriteltynä verokantojen mukaan.

Arvonlisäverosta tuonnissa, viennissä ja muissa kansainvälisissä tilanteissa on säädetty erikseen. Näissä tapauksissa kannattaa selvittää asiat verotoimiston tai kirjanpitäjän kanssa.

Rakennuspalvelujen ja metalliromun myynnissä on Suomessa käytössä niin sanottu käännetty verovelvollisuus. Myy-jän lasku on ilman arvonlisäveroa ja os-taja lisää arvonlisäveron omaan suori-tettavaan arvonlisäveroonsa ja vähentää sen vähennettävässä arvonlisäverossa, jos hankinta tulee vähennykseen oikeut-tavaan tarkoitukseen.

OMA-ALOITTEISTEN VEROJEN ILMOITTAMINEN JA MAKSAMINENOma-aloitteisia veroja ovat esimerkiksi

arvonlisävero ja työnantajasuoritukset. Nämä tulee yrityksen itse laskea, ilmoittaa ja maksaa Verohallintoon säännöllisesti yrityksen verokauden mukaan. Verokau-si on pääsääntöisesti kalenterikuukausi.

Ilmoitus tulee antaa, jos yritys kuuluu arvonlisävero- tai työantajarekisteriin, vaikka suorituksia ei joltakin verokaudel-ta olisi syntynyt – esimerkiksi yrityksellä ei ole ollut toimintaa tai palkanmaksua.

Yleinen eräpäivä sekä ilmoituksille että maksuille on kuukauden 12. päivä. Ilmoi-tukset tulee antaa sähköisesti esimerkik-si Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Palvelun kautta voi myös maksaa suori-tukset.

Kuukauden verokauden sijaan yritys voi halutessaan hakeutua pidennettyyn vero-kauteen. Pidennetyn verokauden sovelta-misraja määritellään kirjanpitolaissa tar-koitetun kalenterivuoden liikevaihdon tai sitä vastaavan tuoton mukaan. Neljän-neskalenterivuoden verokausi on mah-dollinen sekä arvonlisäveron että työ-antajasuoritusten osalta, jos arvioitu liikevaihto on enintään 100 000 euroa. Arvonlisäveron osalta myös kalenteri-vuoden pituinen verokausi on mahdolli-nen, jos arvioitu liikevaihto on enintään 30 000 euroa. Valittu verokausi sitoo yri-tystä vuoden ajan. Arvonlisäveron ja työn-antajasuoritusten verokaudet eivät ole sidoksissa toisiinsa. Valinnaiseen verokau-teen voi hakeutua perustamisilmoituksel-la tai myöhemmin OmaVero-palvelussa.

Oma-aloitteisten verojen viitenumerol-la maksetut suoritukset käytetään ensi-sijaisesti erääntyneisiin oma-aloitteisiin veroihin. Jos maksuja tai palautuksia jää käyttämättä, voidaan niitä käyttää erääntyneille muille veroille sekä tämän jälkeen myös Verohallinnon ulkopuolisil-le viranomaissaataville (esimerkiksi ulos-otto, Tulli). Käyttämättömät maksut ja palautukset palautetaan asiakkaalle.

OMAVERO-PALVELUOmaVero-palvelussa voi tarkastella yri-tyksen verojen tilannetta, ilmoittaa ja maksaa oma-aloitteisia veroja, kuten ar-vonlisäveroa ja työnantajasuorituksia,

keinonharjoittajan veroveloista ja oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen laiminlyönneistä. Verovelkarekisterin tietoja pääsee katsomaan Yritys- ja yh-teisötietojärjestelmän verkkopalvelun kautta (www.ytj.fi). Yritysten tiedot ovat kaikkien katsottavissa. Sen sijaan elinkeinonharjoittajien (toiminimien) verovelkatietoja voivat katsoa vain tun-nistautuneet käyttäjät. Tunnistautumi-nen tapahtuu Katso-tunnisteella. Haku tapahtuu nimellä tai Y-tunnuksella. Ve-rovelkarekisterissä olevan verovelan jul-kaisuraja on 10 000 euroa.

Kuukausi Verollinen Veroton Alv 24 %

Myynnit 6 200 e 5 000 e 1 200 e

Ostot 1 860 e 1 500 e 360 e

Maksettava arvonlisävero 840 e

Arvonlisäveron määrän laskeminensekä vastata näitä koskeviin lisäselvitys-pyyntöihin. Yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, voivat hakea palvelussa ennakkoveroa ja siihen muutost, sekä antaa tuloveroil-moituksen. Lisäksi palvelussa voi esimer-kiksi ilmoittaa muuttuneen tilinumeron. Yksityisen elinkeinonharjoittajan, avoi-men yhtiön ja kommandiittiyhtiön tulo-verotukseen liittyvät asiat tulevat Oma-Veroon marraskuusta 2018 lähtien.

Yritys tarvitsee yleensä Katso-tunnisteen kirjautuakseen OmaVero-palveluun. Yri-tyksen Katso-tunnisteen saa käyttöönsä henkilö, jolla kaupparekisteriotteen mu-kaan on oikeus toimia yrityksen puoles-ta (nimenkirjoitusoikeus). Katso-palvelu on osoitteessa yritys.tunnistus.fi. Kat-so-tunnisteen avulla yritys voi lisäksi val-tuuttaa asianhoitajan antamaan ilmoi-tukset yrityksen puolesta sähköisesti. Vaihtoehtona on myös sähköisen asioin-nin valtakirja.

Katso-palvelun korvaa Suomi.fi-tun-nistautuminen marraskuussa 2018. Tuolloin yrityksen nimenkirjoitusoi-keudellinen voi kirjautua OmaVeroon verkkopankkitunnuksilla tai mobiili-varmenteella, erillistä tunnistetta ei tarvita. Samalla tavalla on mahdollis-ta tehdä myös asianhoitajan valtuutta-minen Suomi.fi-palvelussa.

VEROVELKAREKISTERIVerovelkarekisteri on julkinen palve-lu, josta voi tarkastaa tiedot minkä tahansa yrityksen ja yksityisen elin-

1. Yritystili2. Maksukortti3. Laskutus4. Kirjanpito-ominaisuudet

Lue lisää miten Holvi helpottaa yrittäjän elämää

www.holvi.com



Työsuhteessa työntekijä tekee työ-tä työnantajan johdon ja valvon-nan alaisena palkkaa tai muuta

kor vausta vastaan. Työsuhde syntyy, kun työnantaja ja työntekijä sopivat työn te-kemisestä.

TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINENPääsääntöisesti työsopimuksen tekemi-nen ei edellytä määrämuotoa. Työso-pimus voidaan tehdä joko kirjallisesti, suullisesti taikka sähköisesti. Suositelta-vaa kuitenkin on aina laatia kirjallinen sopimus.

Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Mää-räaikaiselle työsopimukselle on oltava perusteltu syy. Tällainen voi olla esimer-kiksi sijaisuus, työn kausi- tai kertaluon-toisuus tai harjoitteluaika.

Määräaikaisen työsopimuksen tekemi-nen ei kuitenkaan edellytä perusteltua syytä, jos palkattava henkilö on ollut työ- ja elinkeinotoimiston ilmoituksen mukaan yhtäjaksoisesti työtön työnha-kija edellisen 12 kuukauden ajan. Mää-räaikaisen työsopimuksen enimmäiskes-to on yksi vuosi.

Työsuhteelle on määritelty vähimmäis-ehdot, jotka perustuvat lakeihin (muun muassa työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki) ja työehtosopimuksiin. Työnantajaliittoon kuuluvan työnanta-jan on noudatettava työantajaliittonsa tekemää työehtosopimusta. Järjestäyty-mätön työantaja on velvollinen noudat-tamaan yleissitovaa työehtosopimusta, mikäli alalla on sellainen. Ennen työso-pimuksen tekemistä on syytä selvittää, onko yrityksen päätoimialalla yleissito-va työehtosopimus Finlexistä (www.fin-lex.fi).

Työsopimuksessa voidaan sopia työso-pimuksen alkuun sijoittuvasta koeajasta. Koeaika voi olla yleensä enintään kuu-si kuukautta. Määräaikaisessa työsuh-teessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta, ei kuitenkaan

Työnantajaksi ryhtyminen Työntekijän rekrytointi ja

työnantajavelvoitteet

enempää kuin kuusi kuukautta. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molem-min puolin purkaa. Purkaminen ei kui-tenkaan saa tapahtua koeajan tarkoituk-seen nähden epäasiallisilla perusteilla.

KIRJALLINEN SELVITYS TYÖSUHTEEN EHDOISTAJos kirjallista sopimusta ei ole tehty, työn-antajan on annettava ilman eri pyyntöä

kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Selvitys on annettava työnteki-jälle viimeistään, kun ensimmäinen pal-kanmaksukausi päättyy.

Selvityksenantovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka ovat voimassa toistai-seksi tai yli kuukauden pituisen määrä-ajan. Selvityksenantovelvollisuus koskee myös työnantajaa, mikäli työntekijä on

1. Määrittele kriteerit haettavalle tehtävälle (osaaminen, kokemus ja motivaatio.) Mieti työsuhteen muoto ja kesto.

2. Valmistaudu antamaan lisätietoja ja perehdy hakemuksiin.

3. Järjestä työhaastattelut ja tee valinta.

4. Tee työsopimus.Noudatettava työehtosopimus ks. www.finlex.fi. Perehdytä työntekijä työtehtäviin.

5. Ilmoittaudu Verohallinnon työnantajarekisteriin,jos yrityksesi aloittaa säännöllisen palkanmaksun ja palveluksessa on kalenterivuoden aikana joko vähintään kaksi vakituista palkan-saajaa tai vähintään kuusi tilapäistä palkansaajaa. Ilmoitus tehdään perustamis ilmoituksella tai muutosilmoituksella.

6. Ota lakisääteinen työtapaturma- ja ammattitautivakuutus sekä ryhmähenkivakuutus ennen töiden aloittamista, jos palkka-arvio on yli 1 200 €/kalenterivuosi.

7. Ota työntekijän eläkevakuutusTyEL työntekijän palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana.

8. Hae työttömyysvakuutusmaksujen ennakon määräämistäTyöttömyysvakuutusrahastolta, jos maksettavia palkkoja on yli 1 200 € kalenterivuodessa.

9. Järjestä työterveyshuolto,kun palkkaat työntekijän työsuhteeseen, ks. www.kela.fi.

10. Järjestä työaikakirjanpito.

4.–5.9.2018 Messukeskus Helsinki

Tapahtuma yrittäjille,

kasvuyrittäjille,

yritystoimintaa harkitseville

ja yrityspäättäjille.

Yritys2018 tarjoaa konkreettisia palveluita ja workshoppeja yrityksen aloittamisvaiheeseen, kasvuun ja käytännön pyörittämiseen. Mukana on yrittäjän arkeen ja toiminnan pyörittämiseen liittyviä kaupallisia toimijoita aina pankeista kirjanpitoon.

Yhteistyössäyritys.messukeskus.com



alle kuukauden pituisissa määräaikaisis-sa työsuhteissa saman työnantajan kans-sa toistuvasti samoin ehdoin.

Jos työsuhteen ehdot muuttuvat, uudet ehdot on ilmoitettava kirjallisesti vii-meistään muutosta seuraavan palkan-maksukauden päättyessä.

Selvitys voi olla yksi tai useampi asiakir-ja tai se voidaan antaa viittaamalla työ-suhteessa sovellettavaan lakiin tai työeh-tosopimukseen. Vuokratyössä selvitys on annettava vuokratyöntekijän pyynnöstä, vaikka työsopimus olisi tehty alle kuu-kauden määräajaksi.

Työsopimuksesta tai selvityksestä on käytävä ilmi ainakin

• työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka

• työnteon alkamisajankohta• määräaikaisen työsopimuksen

kesto, sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika sekä määräaikaisuuden peruste tai ilmoitus siitä, että kysymys on työsopimuslain 1 luvun 3 a §:ssä tarkoitetusta määräaikaisesta sopimuksesta pitkäaikaistyöttömän kanssa

• koeaika (jos siitä on sovittu)• työntekopaikka tai, jos

työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa

• työntekijän pääasialliset työtehtävät

• työhön sovellettava työehtosopimus

• palkan tai muun vastineen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi

• säännöllinen työaika• vuosiloman määräytyminen• irtisanomisaika ja sen

määräytymisen peruste.

Vähintään kuukauden kestävässä ul-komaantyössä selvityksessä tulee olla mukana työn kesto, valuutta, jossa ra-

hapalkka maksetaan, ulkomailla suori-tettavat rahakorvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

TYÖNTEKIJÄN VUOKRAAMINENToiminnan alkuvaiheessa työvoiman tar-ve voi olla epäselvä tai vakiintumaton. Myöskään toiminnan jatkuvuudesta ei välttämättä ole vielä varmuutta. Tällöin oman työntekijän palkkausta joustavam-pi tapa hankkia työvoimaa voi olla tar-peellisten resurssien ostaminen toiselta yritykseltä.

Vuokrausyritys maksaa työntekijän pal-kan ja hoitaa kaikki muutkin työnan-tajalle kuuluvat velvoitteet. Sen pitää noudattaa vuokratyöntekijöihin käyt-täjäyritystä sitovaa työehtosopimusta. Käyttäjäyrityksen tehtävänä on ohjata ja opastaa työntekijää. Käyttäjäyritys myös valvoo työntekijän työn tekemistä.

ILMOITTAUTUMINEN TYÖNANTAJAREKISTERIIN Jos yritys ryhtyy maksamaan säännölli-sesti palkkoja, sen täytyy ilmoittautua Ve-rohallinnon työnantajarekisteriin. Yritys

on säännöllisesti palkkaa maksava työn-antaja, jos se maksaa vakituisesti palkkaa kahdelle tai useammalle palkansaajalle, tai jos se maksaa palkkaa samanaikai-sesti vähintään kuudelle palkansaajalle, vaikka heidän työsuhteensa ovat tilapäi-siä ja tarkoitettu lyhytaikaisiksi.

Ilmoitus tehdään perustamisilmoituk-sella tai muutosilmoituksella (www.ytj.fi), jos yrityksellä on jo Y-tunnus. Vero-hallinto lähettää yritykselle ohjeet enna-konpidätysten ja sairausvakuutusmaksu-jen maksamista ja ilmoittamista varten.

PALKAN MAKSAMINENTyöntekijälle maksettavan palkan vä-himmäismäärä ilmenee alan yleissito-vasta työehtosopimuksesta. Ellei täl-laista ole, työstä on maksettava aina alalle tavanomaisena pidettävää ja työn vaativuuteen nähden kohtuullista palk-kaa. Minimipalkan määrää ei ole sää-detty lailla. Jonkinlaisena vähimmäis-palkkana voidaan käyttää palkansaajan työssäoloehdon täyttävää palkkaa, jon-ka voi tarkistaa Kelan sivuilta (www.kela.fi).


Palkkaa on maksettava myös vuosiloman ajalta. Vuosilomakertymä on ensimmäi-senä vuonna 2 päivää/kuukausi ja sen jälkeen 2,5 päivää/kuukausi. Työehtoso-pimuksessa on voitu sopia myös lomara-hasta. Työnantajan on maksettava palk-kaa myös työntekijän sairausajalta lain ja työehtosopimusten mukaisesti. Li-säksi työehtosopimuksessa on voitu so-pia palkanmaksusta äitiysvapaan ja lap-sen äkillisestä sairastumisesta johtuvan lyhytkestoisen poissaolon ajalta. Palkka on maksettava palkanmaksukau-den viimeisenä päivänä, jollei toisin so-vita. Lomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Työnantajan on huo-lehdittava, että työntekijöille annetaan palkkalaskelma jokaisen palkanmaksun yhteydessä. Palkka on aina maksettava pankkitilille, vain harvoissa poikkeusta-pauksissa on käteispalkka mahdollinen.

Palkanlaskenta ja työnantajailmoitusten teko kannattaa yleensä antaa tilitoimis-ton hoidettavaksi.

Jos haluaa itse hoitaa palkanmaksun, on käytettävissä pientyöantajille tarkoitet-tu Palkka.fi-palvelu. Palvelua ylläpitää Verohallinto yhdessä työeläkeyhtiöiden ja Työttömyysvakuutusrahaston kans-sa. Palvelun avulla voi laskea työnteki-jöiden palkat sivukuluineen ja tulostaa palkkalaskelmat. Palkka.fi laskee myös työnantajamaksut: ennakonpidätyksen, lähdeveron ja työnantajan sairausvakuu-tusmaksun, työeläkemaksun sekä työt-tömyysvakuutusmaksun. Palvelusta saa myös tarvittavat kirjanpitotositteet.

Palkka.fi-palvelussa voi ottaa työtapa-turma- ja ammattitautivakuutuksen ja hakea Työttömyysvakuutusrahastolta ennakon määräämistä työttömyysvakuu-tusmaksusta. Ks. www.palkka.fi.

Ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun tilittäminen Työnantaja on aina velvollinen toimit-tamaan ennakonpidätyksen maksamis-taan palkoista ja työkorvauksista, ellei saaja kuulu ennakkoperintärekisteriin. Työnantaja maksaa sairausvakuutus-

maksua maksettujen palkkojen yhteis-määrän perusteella. Sairausvakuutus-maksua ei makseta kuitenkaan alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneel-le maksetuista palkoista. Työnantaja il-moittaa ennakonpidätykset ja sairausva-kuutusmaksun eli työnantajasuoritukset Verohallinnolle yleensä kuukausittain palkanmaksukuukautta seuraavan kuu-kauden 12. päivä. Maksujen tilitys Vero-hallinnolle tapahtuu samana päivänä. Il-moittamisen ja maksamisen voi hoitaa verkossa OmaVero-palvelussa (www.vero.fi/omavero).

Vuosi-ilmoituksen antaminen Jokaisen työnantajan on annettava Ve-rohallinnolle vuosittain ilmoitus maksa-mistaan palkoista ja muista suorituksista kuten päivärahoista ja kilometrikorvauk-sista. Tiedot annetaan vuosi-ilmoituksel-la. Ilmoitus annetaan suoritusten mak-suvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

TYÖTERVEYSHUOLTOTyönantajalla on velvollisuus järjestää työsopimussuhteessa oleville työnte-kijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Lisäksi työnantaja voi järjestää yleis-lääkäritasoista sairaanhoitoa. Työter-veyshuoltolakia sovelletaan työhön, jota koskee työturvallisuuslaki ja jota teh-dään Suomessa. Työterveyshuollon pal-velut voidaan ostaa esimerkiksi kunnal-lisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta. Työnantajan on teh-tävä palveluntuottajan kanssa kirjallinen sopimus sekä toimintasuunnitelma. Toi-mintasuunnitelman on perustuttava työ-terveyshuollon perusselvitykseen.

Työnantajana toimiva yrittäjä voi sairaus-vakuutuslain nojalla hakea Kelalta korva-usta työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuulli-sista kustannuksista. Työntekijälle itsel-leen työterveyshuolto on maksutonta.

TYÖNTEKIJÄN PALKAN SIVUKULUT (vuonna 2018)

• TyEL-vakuutus on pakollinen ottaa palkatulle työntekijäl-le, jos hänelle maksetaan palk-kaa 58,27 euroa kuukaudessa tai enemmän. Eläke yhtiölle tili-tetään TyEL-maksu, joka on pie-nillä sopimustyönantajilla 25,30 prosenttia työntekijän palkas-ta. Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu on 25,30 prosent-tia palkasta. Työn tekijän osuus TyEL- maksusta, jonka työnanta-ja pidättää palkanmaksun yhte-ydessä, on 17–52- vuotiaiden ja 63–67-vuotiaiden työn tekijöiden osalta 6,35 prosent tia sekä 53–62-vuotiaiden osalta 7,85 prosenttia palkasta.

• Työnantajan sairausvakuutus-maksu on 0,86 prosenttia pal-kasta.

• Työttömyysvakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkasta, kun työnantaja maksaa vuodessa palkkoja enintään 2 083 500 euroa. Sen ylittävältä osalta vakuutusmak-su on 2,60 prosenttia palkasta. Työntekijän työttömyysvakuu-tusmaksu on 1,90 prosenttia. Työttömyysvakuutusmak-su maksetaan Työttömyys-vakuutusrahastolle (www.tvr.fi).

• Työtapaturma- ja ammattitau-tivakuutusmaksu vaihtelee ol-len 0,1–7,0 prosenttia palkasta toimialasta riippuen – keski-määrin 0,8 prosenttia.

• Ryhmähenkivakuutusmaksu on keskimäärin 0,07 prosenttia palkasta.



Minusta tulee toimitusjohtaja. Yrityspörssi yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan.

Miksi et ostaisi jo olemassa olevaa yritystä tai myisi omaasi? Ostajana saat valmiin asiakaskannan, tunnettuuden ja toimintakonseptin. Yrityksen

myyjänä löydät ostajat ja ostoja välittävät tahot yhteisestä palvelusta. Kauppapaikka verkossa yhdistää yrityksen myyjän ja ostajan.

www.yritysporssi.fi

JATKUVUUDEN TURVAAJA

WWW.YRITYSPORSSI.FI

Omistajanvaihdos

TYÖNTEKIJÄN VAKUUTTAMINEN

TyEL-vakuutus Työnantajan, joka työllistää henkilö-kuntaa vakituisesti, on otettava erilli-nen työeläkevakuutus (sopimustyön-antaja). Vakuuttamisen täytyy tapahtua palkanmaksua seuraavan kuukauden aikana. Jos yritys maksaa palkkaa al-le 8 346 euroa (vuonna 2018) kuuden kuukauden aikana, eikä yrityksessä ole vakituista työntekijää, voi maksaa eläkevakuutusmaksut ilman erillis-tä vakuutussopimusta. Tällöin vakuu-tusmaksut maksetaan valitulle elä-keyhtiölle palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.

ESIMERKKILASKELMA TYÖNTEKIJÄN KUSTANNUKSISTA

EUR

Kuukausipalkka 3 000,00

Työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,86 %

25,80

Pieni sopimustyönantaja, TyEL-maksu 25,30 %, josta

työantajan osuus 18,95 % (alle 53-vuotias työntekijä) 568,50

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksu keskimäärin 0,8 %

24,00

Työantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %

19,50

Ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,07 % 2,10

YHTEENSÄ 3 639,90

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus Työnantajalla on lakiin perustuva (työ-tapaturma- ja ammattitautilaki) vel-vollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien va-ralta, jos kalenterivuoden aikana tee-tetään työtä, josta maksetut tai mak-settaviksi sovitut työansiot ylittävät 1 200 euroa. Vakuutus on otettava ennen töiden aloittamista.

RyhmähenkivakuutusTyöntekijäin ryhmähenkivakuutus pe-rustuu työmarkkinajärjestöjen keskinäi-seen sopimukseen. Vakuutettuina ovat, eräin poikkeuksin, kaikki työeläkelaki-en alaisessa työsuhteessa olevat työn-tekijät. Vakuutus otetaan lakisääteisen


KIINNOSTUITKO?

Lisätietoa

ketjuyrittäjyydestä

Tie Franchising-

yrittäjäksi

Oppaassa !

Luettavissa digitaalisena osoitteessa www.fbc.fi

Ketju.fi tarjoaa sinulle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua yhdellä sivustolla yli sadan ketjun tarjoamiin yrittäjämahdollisuuksiin useilta eri toimialoilta.

Ketju.fi tarjoaa sinulle suoran kontaktin nopeasti, juuri oikealle, ketjun rekrytoinnista vastaavalle henkilölle.

www.ketju.fi

ALOITA YRITTÄJYYS VALMIILLA, TESTATULLA

KONSEPTILLA. KETJU.FI –SIVUSTOLTA LÖYDÄT

100 AVOINTA YRITTÄJÄPAIKKAA.

OMA YRITYS PITÄISI ALOITTAA, MUTTA IDEA PUUTTUU?

tapaturmavakuutuksen yhteydessä va-hinkovakuutusyhtiön kautta.

TyöttömyysvakuutusTyöttömyysvakuutusmaksu koskee työnantajaa, jonka kalenterivuoden ai-kana maksamat palkat ovat yli 1 200 eu-roa. Työnantajan tulee kuitenkin aina pidättää maksuvelvollisen työntekijän palkasta palkansaajan työttömyysvakuu-tusmaksu. Työttömyysvakuutusrahasto määrää vakuutusmaksun ennakon, jota yritys voi hakea sähköisessä asiointipal-velussa www.tvr.fi, kun ennakkopalkka-summa on arvioitavissa.

TYÖAIKAKIRJANPITOTyönantajan on kirjattava tehdyt työtun-nit ja niistä suoritetut korvaukset työn-

tekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, li-sä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit se-kä niistä suoritetut korvaukset tai kaik-ki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Palkkakir-janpito ei sellaisenaan riitä korvaamaan työaikakirjanpitoa.

Työaikakirjanpito sekä työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän kirjallinen sopimus on vaadittaessa näytet-tävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä työntekijöiden edustajalle. Työnteki-jällä tai hänen valtuuttamallaan on pyyn-nöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työ-vuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä.

TYÖSUOJELUTyönantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja tervey-destä työpaikalla. Työnantajan on suun-niteltava, valittava, mitoitettava ja toteu-tettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työntekijälle on annettava riittävät tiedot työpaikan hait-taja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaa-minen ja työkokemus huomioon ottaen.

Työnantajan ja työntekijöiden tulee yh-teistoiminnassa ylläpitää ja parantaa työpaikan työturvallisuutta. Työsuoje-lun yhteistoiminnasta työpaikalla vas-taa työsuojelupäällikkö, joka on työnan-tajan nimeämä henkilö, ellei työantaja itse hoida tätä tehtävää.



Työnantaja velvoitteet

• Noudata työlainsäädäntöä ja alalla sovellettavaa työehto-sopimusta.

• Maksa palkka ajallaan työnte-kijän pankkitilille.

• Tee palkasta ennakonpidä-tys. Muista pidättää myös työntekijän osuus TyEL-mak-susta ja työntekijän työttö-myysvakuuutusmaksu sekä mahdollinen ulosotto-ja am-mattiyhdistysjäsenmaksu.

• Anna työntekijälle palkkalas-kelma jokaisen palkanmak-sun yhteydessä.

• Ilmoita ja maksa työnanta-jasuoritukset (ennakonpidä-tys ja sairausvakuutusmaksu) Verohallinnolle palkanmak-sukuukautta seuraavan kuu-kauden 12. päivä OmaVe-ro-palvelussa (www.vero.fi/omavero). Pidennetty vero-kausi ks. s. 84.

• Maksa lakisääteiset vakuu-tusmaksut, myös työnte-kijöiltä pidätetyt osuudet, sopimuksen mukaises-ti työeläkeyhtiölle, Työttö-myysvakuutusrahastolle ja vahinkovakuutus yhtiölle. Ti-litä myös mahdolliset am-mattiyhdistysjäsenmaksut ja ulosottomaksut.

• Anna vuosi-ilmoitus makse-tuista palkoista ja työnantaja-suorituksista Verohallinnolle seuraavan vuoden tammi-kuun loppuun mennessä.

• Hae Kelalta korvausta työter-veyshuollon järjestämisestä aiheutuneista kustannuksis-ta kuuden kuukauden kulues-sa yrityksen tilikauden päät-tymisestä.

• Järjestä työaikakirjanpito• Huolehdi työsuojelusta.

yhteenveto Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työn-tekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tar-peellista toimintaa varten työsuojelun toimintaohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työym-päristöön liittyvien tekijöiden vaikutuk-set. Toimintaohjelman laadinta on laki-sääteinen velvollisuus kaikenkokoisissa yrityksissä.

Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan työntekijöiden keskuudestaan valitse-ma henkilö, joka edustaa heitä työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa työnan-tajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää. Valtuutettu voidaan valita myös pienem-millä työpaikoilla. Työsuojeluvaltuute-tulle valitaan lisäksi kaksi varavaltuutet-tua.

Työsuojelusta on eri toimialoilla omat säädöksensä, joita tulee noudattaa. Työturvallisuuslaki ja muut työpaik-kaa koskevat säännökset on työnanta-jan pidettävä työntekijöiden nähtävinä työpaikalla. Ne voivat olla joko paine-tussa muodossa tai sähköisessä verkko-palvelussa, johon työntekijöillä on vapaa pääsy.

YRITTÄJÄN TÄRKEITÄ PÄIVIÄ

12.päivä Verohallinnolle• ilmoita ja maksa arvonlisävero,

palkkojen ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksu

20.päivä Vakuutusyhtiöön• maksa TyEL- ja YEL-maksut ja

muut vakuutusmaksut

23.päivä Verohallinnolle• maksa yrityksen ennakkovero

Maksa verot ja eläkemaksut ajallaan. Näin vältyt viivästys-

seuraamuksilta.


Jo yrityksen toimialaa valittaessa ja toimintaa aloitettaessa on hyvä huo-mioida ympäristöasiat. Kaikella toi-

minnalla on vaikutuksia ympäristön ti-laan. Lait, asetukset ja muut säädökset velvoittavat yrityksiä ottamaan huomi-oon ympäristöasiat liiketoiminnassaan. Lisäksi esimerkiksi energiankulutuksen seuranta ja jätteiden lajittelu säästävät myös yrityksen kuluja.

Ympäristövastuullinen liiketoiminta on myös yrityksen kilpailukykyyn vaikutta-va tekijä. Kuluttajat ovat nykyään hyvin ympäristötietoisia ja arvostavat yrityk-siä, jotka toiminnassaan huomioivat ym-päristöasiat. Jokapäiväiset ostopäätökset voivat syntyä näiden arvojen perusteella.

HUOLEHDI YMPÄRISTÖSTÄ

Selvitä yritystäsi koskeva ympäristölainsäädäntö.EU-maana Suomessa on paljon ympäris-tölakeja ja säädöksiä, jotka koskevat yri-tyksiä ja eri toimialoja. Vaikuttaako yri-tyksesi toimintaan esimerkiksi se, että tuotteiden valmistaja ja maahantuoja on velvollinen järjestämään ja maksa-maan tuotteiden jätehuollon, kun tuot-teet poistetaan käytöstä? Lisätietoja saat oman kuntasi ympäristöviranomaiselta ja osoitteista www.ymparisto.fi sekä www.yrityssuomi.fi/yrityksen-ymparistotieto.

Täytä yrityksesi tuottajavastuu myös pakkausten osalta.Tuottajavastuulla tarkoitetaan tuottajan velvollisuutta järjestää tuotteista synty-vien jätteiden uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu jätehuolto sekä vastata näistä ai-heutuvista kustannuksista. Pakkausten osalta tuottajia ovat yritykset, jotka pak-kaavat tai maahantuovat pakattuja tuot-teita Suomen markkinoille ja joiden lii-kevaihto on vähintään miljoona euroa. Velvoite koskee kaikkia pakkauksia ja niiden käytöstä syntyvää pakkausjätettä.

Yrityksen ympäristövastuu

Lisätietoja antaa Suomen Pakkauskier-rätys RINKI Oy, www.rinkiin.fi.

Tunnista haitalliset ympäristö-vaikutukset.Selvitä, miten niitä voisi pienentää. Yrityk-sen ei välttämättä tarvitse tehdä suuria investointeja, vaan jo käyttötottumusten muutoksilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi säh-kölaitteet kuluttavat paljon energiaa valmi-ustilassa. Tietokoneen sähkönkulutus voi vähentyä jopa 60 prosenttia käyttämällä energiansäästöominaisuuksia (lähde: Mo-tiva). Seuraamalla järjestelmällisesti yrityk-sesi energiankulutusta, huomaat mahdol-liset turhat kulutusta aiheuttavat kohteet.

Tutustu yrityksen paikkakunnan jätehuoltomääräyksiin.Yritystoiminnassa syntyvien jätteiden la-jittelu ja vähentäminen on hyvin tärkeää. Oikein lajiteltu ja keräyspisteeseen toi-mitettu jäte voidaan hyödyntää uudel-leen. Asuintalossa toimivaa yritystä kos-kevat yleensä samat lajittelumääräykset kuin asukkaitakin. Jos yritys toimii omas-sa liiketilassa tai kiinteistössä, se tekee jätehuoltosopimuksen itsenäisesti.

Ympäristölle paras ratkaisu on jätteen vähentäminen; lajittelematon sekajäte on rahaa, jota kannetaan turhaan kaa-topaikalle. Lisää kierrätysohjeita löydät osoitteesta www.kierratys.info.

Kunnioita ympäristöä, jos toimit vaarallisten aineiden kanssa.Vaaralliset jätteet sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä ihmisille että ympä-ristölle (www.vaarallinenjate.fi). Katta-va luettelo vaarallisista jätteistä ja niiden keräyspaikoista löytyy osoitteesta www.kierratys.info.

Kemikaaleja ja muita vaarallisia ainei-ta pitää käyttää ja varastoida määräys-ten mukaisesti. Lue lisää sivuilta www.tukes.fi.

Mieti ympäristöä jo kun teet hankintoja.Käytä ympäristömerkittyjä, lähellä tuo-tettuja, reilun kaupan tuotteita tai luo-mutuotteita. Hanki tuotteet suurpakka-uksissa tai kierrätystavarana. Voit ostaa myös vihreää (ympäristöystävällistä) sähköä. Uudet kylmälaitteet ja astian-pesukoneet ovat energiatehokkaampia kuin vanhat. Säästöä voi syntyä myös ku-luttamalla vähemmän sähköä, vettä tai vaikkapa pesuainetta. Tutustu ympäris-tömerkkeihin kuten Joutsen-, Kukka- ja Energiamerkkeihin sekä Luomu- ja EU:n luomu-, Demeter-, Ekoenergia- ja Reilun kaupan merkkeihin.


94

ALIHANKINTA on yrityksen ulkopuolelta itse-näiseltä tekijältä tai tuottajalta ostettu työ.

AMMATINHARJOITTAJA on yrittäjä, joka toimii ammatissaan ilman kiinteää toimipaik-kaa ja ilman ulkopuolista työvoimaa. Amma-tinharjoittajana voi toimia esimerkiksi hieroja, ompelija tai kirvesmies (ks. myös kohdat Liik-keenharjoittaja ja Kahdenkertainen kirjanpito).

ANSIOTOIMINTA Toiminta, jolla tavoitellaan rahatuloja tai rahan arvoisia tuloja.

ANSIOTULOT Ansiotuloja ovat muun muassa palkka,eläke ja etuus (esimerkiksi opintoraha, ko-tihoidon tuki ja työttömyyskorvaus). Ansiotulon vero on progressiivinen eli veroprosentti nousee, kun tulot kasvavat. Toisin sanoen suurituloisil-la on suurempi veroprosentti kuin pienituloisil-la. Ansiotulosta menevä vero muodostuu muun muassa valtionverosta, kunnallisverosta ja mah-dollisesta kirkollisverosta. Kunnallisveroprosent-ti on kunnasta riippuen 16,50:sta 22,50:een. Kir-kollisveroprosentti vaihtelee 1–2:een.

APPORTTIOMAISUUS tarkoittaa muu-na kuin rahasijoituksena yritykseen laitettua omaisuutta. Apporttiomaisuutta voi olla vain omaisuus, jolla on yhtiölle taloudellista arvoa. Työsuoritusta koskeva sitoumus ei voi olla ap-porttiomaisuutta. Osakeyhtiössä osakkeen tai osuuskunnassa osuuden merkintähinta voi-daan maksaa apporttiomaisuudella yritystä perustettaessa. Apportiksi voidaan laittaa esi-merkiksi arvokkaat työvälineet ja liiketoimin-nan käyttöön tuleva auto.

ARVONLISÄVERO (alv) on kulutusvero, jonka kuluttaja maksaa tuotteen tai palvelun hinnassa yritykselle, ja jonka yritys tilittää Verohallinnol-le. Arvonlisäveron yrittäjä lisää tavaran tai pal-velun myyntihintaan. Yleinen verokanta (vero-prosentti) on Suomessa 24 prosenttia. Yritykset voivat vähentää ostamansa tuotteen tai palvelun arvonlisäveron omassa kirjanpidossaan, jos ar-vonlisäverolaki sen sallii. Vain arvonlisäverovel-vollisten rekisteriin merkityt yritykset voivat teh-dä edellä mainitun vähennyksen.

BISNESENKELI on yksityishenkilö, joka sijoit-taa omaa rahaansa kasvuyrityksiin. Bisnes enkeli voi pääomasijoitusten lisäksi toimia esimerkik-si hallituksen jäsenenä, yrityskummina tai aut-taa kontaktien ja yhteistyösuhteiden luomisessa.

BRUTTOHINTA Kokonaishinta ilman mitään alennuksia, mukana on myös arvonlisävero, jos myynti on arvonlisäveron alaista.

BUDJETTI on yrityksen euromääräinen toi-mintasuunnitelma, joka on tarkoitus toteuttaa määrättynä ajanjaksona. Siinä tuottoja kustan-nustavoitteet on esitetty numeroina esimerkik-si euroissa (talousarvio).

BUSINESS-TO-BUSINESS tarkoittaa yritys-ten välistä. Esimerkiksi markkinointikampan-ja voi olla vain yrityksille suunnattu.

DEBET (ja KREDIT) Kirjanpidossa merkitään tapahtumat eri tileille. Tulot ovat kredit-puo-len vientejä ja kasvattavat voittoa, menot puo-lestaan debet-puolen vientejä. Omaisuuden li-säys kirjataan debet-puolelle ja velkojen lisäys kredit-puolelle.

E-LASKU on kuluttajan verkkopankistaan las-kuttajalta tilaama sähköinen lasku, jonka voi asettaa myös suoraveloitukseen.

ELINKAARI Yrityksen tuotteella on elinkaari, joka alkaa kehitystyöstä ja päättyy, kun tuotteen myynti vähenee ja sen pitäminen valikoimissa käy kannattamattomaksi.

ELINKEINONHARJOITTAJAT jaetaan am-matinharjoittajiin ja liikkeenharjoittajiin.

ELINKEINOTOIMINTA on itsenäistä, suunni-telmallista ja jatkuvaa toimintaa, johon sisältyy riski, ja jota harjoitetaan voiton hankkimiseksi.

ENNAKKOPERINTÄ voi tapahtua ennakonpi-dätyksenä verokortissa näkyvän henkilökohtai-sen pidätysprosentin mukaan tai ennakkovero-lipulla maksettavana ennakonkantona.

ENNAKONPIDÄTYS on palkasta tai työ-korvauksesta tehtävä veronpidätys, jonka työn-antaja tilittää Verohallinnolle.

ERÄPÄIVÄ on esimerkiksi laskun viimeinen maksupäivä.

ETA-ALUE Euroopan talousalueeseen kuulu-vat Euroopan unionin jäsenmaiden lisäksi Is-lanti, Liechtenstein ja Norja.

EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOT (vuonna 2018): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia (Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta ja Gibraltar)*, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Por-tugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasa-valta, Unkari ja Viro. * Iso-Britannia päätti ero-ta EU:sta 2016. Eroa koskevat neuvottelut käyn-nistettiin 2017.

ETUUS on yleensä rahaa, johon henkilöllä on oikeus esimerkiksi lain perusteella. Tällainen on muun muassa eläke-etuus.

HINTA Rahassa maksettava korvaus itse tava-rasta, sen käytöstä tai palvelusta.

HYÖDYKE Leipä, maito ja muut tuotteet, jotka käytetään välittömästi, ovat kertakulutushyö-dykkeitä. Kestokulutushyödykkeitä ovat esimer-kiksi pesukone ja televisio, joiden käyttöaika on pitkä. Tuotantohyödykkeen avulla puolestaan tuotetaan näitä kulutushyödykkeitä tai uusia tuotantohyödykkeitä. Tällaisia ovat esimerkik-si raaka-aineet, koneet ja polttoaine.

IMMATERIAALIOIKEUDET suojaavat aineet-tomia oikeuksia kuten tekniikkaa, muotoilua, ta-varamerkkejä sekä muita tunnusmerkkejä. Im-materiaalioikeus on yksinoikeus, eli ainoastaan oikeuden haltija tai joku hänen luvallaan voi käyt-tää esimerkiksi patentoitua keksintöä tai hyödylli-syysmallia ammattimaisessa toiminnassa. Imma-teriaalioikeudet jaetaan yleisesti tekijänoikeuksiin (kirjallinen tai taiteellinen teos) ja teollisuusoi-keuksiin (esimerkiksi patentti-, hyödyllisyysmal-li-, malli-, tavaramerkki- ja toiminimioikeus).

INNOVATIIVINEN tarkoittaa uutta, uuden-laista.

INVESTOINTI on hankinta eli pitkävaikut-teinen meno, josta odotetaan saatavan tuloja useampana kuin yhtenä tilikautena. Aineeton investointi voi kohdistua koulutukseen, tutki-mukseen tai vaikka ympäristönsuojeluun. Ai-neellisia investointeja voivat olla esimerkiksi koneet ja laitteet.

JOUKKORAHOITUS on keino kerätä rahoi-tusta yritystoimintaan internetissä toimivien joukkorahoitusalustojen kautta.

JULKINEN SEKTORI Kuntien ja valtion tahot, jotka hoitavat maan hallintoon sekä muun mu-assa opetukseen, maanpuolustukseen ja tervey-denhoitoon liittyviä tehtäviä.

JÄLLEENMYYJÄ on tavaroiden maahantuoja tai teollisuusyrityksen tuotteiden vähittäis-myyntiä hoitava yritys.

KAHDENKERTAINEN KIRJANPITO Ks. kir-janpito.

KANNATTAVUUS Yritystoiminta on kannat-tavaa, kun liiketoiminnan tuottojen ja kulujen välinen erotus on positiivinen eli yritykseen jää voittoa.

KAPASITEETTI tarkoittaa suoritus- tai tuo-tantokykyä. Kuinka paljon yritys pystyy esimer-kiksi tuottamaan tavaroita tietyssä ajassa.

KASSAVIRTAA on raha, jota tulee kassaan myydyistä tavaroista tai palveluista, mutta myös rahaa, joka virtaa pois kassasta. Kassa-virtaa ovat myös muut rahatulot ja -menot, ku-ten investoinnit, lainannostot tai osingonjako.

KATE Katteella tarkoitetaan pankkitilillä käy-tettävissä olevaa rahavaraa. Ks. myös myynti-kate.

KIINTEÄT KULUT ovat yritystoiminnan kus-tannuksia, jotka eivät ole riippuvaisia tuotan-non määrästä lyhyellä aikavälillä vaan pysy-vät vakioina. Tyypillisesti kiinteitä kuluja ovat muun muassa toimitilavuokra, kuukausipalkat, kirjanpito sekä koneiden olemassaolosta aiheu-tuvat kustannukset.

KILPAILU Yritys voi käyttää markkinoinnissaan keinoja, joilla erottuisi toisista samanlaisista yri-

Yrityssanastoa

95

tyksistä. Kilpailukeinoja voivat olla esimerkiksi sijainti, tuotteet, laatu, hinta ja saatavuus. Kilpai-lun vastakohta on monopoli, jossa tiettyä toimin-taa harjoittaa vain yksi yritys ja se pystyy näin ollen määräämään tuotteilleen haluamansa hin-nat, koska kilpailua ei ole. Taloudellista kilpailua säätelee kilpailulainsäädäntö. Ks. myös suora ja epäsuora kilpailu.

KIRJANPITO- Kahdenkertainen kirjanpito tarkoittaa sitä, että jokainen liiketapahtuma merkitään kahdel-le tilille, eli debet- (veloituskirjaus) ja kredit-ti-lille (hyvityskirjaus). Kahdenkertaisen kirjauk-sen tilimerkinnät kertovat toisaalta syyn rahan liikkeeseen, ja toisaalta rahatilin, jota käyte-tään (esimerkiksi kassa debit, myynti kredit). Kahdenkertaisen kirjanpidon perusteella laa-ditaan tilinpäätös tavaroiden ja palvelujen vas-taanottamisen perusteella (suoriteperusteises-ti). Siihen sisältyy tilikauden tuloslaskelma ja tase sekä niiden liitetiedot ja luettelo kirjanpi-dosta ja aineistoista. Tilinpäätöksen erittelyiksi laaditaan liitetietojen erittelyt ja tase-erittelyt. - Yhdenkertaiseen kirjanpitoon merkitään rahan liikkumisen perusteella (maksuperustei-sesti) menot, tulot, korot, verot ja tavaroiden tai palvelujen oma käyttö. Se kuvaa yrityksen tulo-ja ja menoja. Yhdenkertaisessa kirjanpidossa ti-linpäätös sisältää tuloslaskelman, mutta taset-ta ei tehdä.

KONKURSSI tarkoittaa yrityksen vararikkoa, jossa toiminta päättyy ja kaikki ulosmittauskel-poinen omaisuus muutetaan rahaksi yritystoi-minnassa syntyneiden velkojen maksamiseksi. Konkurssi voi alkaa joko velallisen itsensä tai velkojan aloitteesta.

KORKO on lainaksi annetun rahan käytöstä pe-rittävä, prosentteina ilmaistava hyvitys. Lainan-ottajana ja maksajana kannattaa valita mahdol-lisimman pieni korko ja taas rahan tallettajana etsiä mahdollisimman suuri hyvitys rahalleen. Kiinteä korko pysyy samana koko laina-ajan, mutta vaihtuva korko on sidottu viitekorkoon niin, että se tarkistetaan tietyin väliajoin. Vii-tekorkona voi olla esimerkiksi Euribor-korko. Euribor on päivittäin julkaistava viitekorko, jolla pankit tarjoutuvat lainaamaan vakuudet-tomasti varoja toisille pankeille euromääräi-sillä rahamarkkinoilla. Käytännössä Euribor on se korko, jolla pankki saa lainattua rahaa

muilta pankeilta, ja pankki lainaa näitä varoja sitten Euriboria korkeammalla korolla eteen-päin (Euribor + marginaali).

KREDIT Ks. DEBIT.

KRIITTINEN PISTE tarkoittaa laskennallista liikevaihdon määrää, jolla yritys tekee nollatu-loksen. Tällöin ei synny voittoa eikä tappiota.

KULU Tietylle laskentakaudelle, useimmiten tilikaudelle, kuuluva meno tai jaksotettu me-non osa.

KÄYTTÖPÄÄOMA Yritystoiminta vaatii käyt-töpääomaa, koska yleensä kulut syntyvät ennen tuottoja. Käyttöpääoman tulee riittää tämän erotuksen kattamiseen.

LAINVOIMA tarkoittaa sitä, että jokin ratkai-su - tuomioistuimen tuomio tai jokin muu vi-ranomaisen päätös - tulee lopulliseksi eikä sii-tä tavallisesti voi enää valittaa.

LAKISÄÄTEINEN On olemassa laki tai lakeja, jotka koskevat jotakin tiettyä asiaa ja kertovat kuinka tulee toimia. On esimerkiksi olemassa vapaaehtoisia vakuutuksia, joiden ottamisesta henkilö voi päättää itse, mutta lakisääteiset va-kuutukset ovat pakollisia kaikille.

LASKUPERUSTEINEN KIRJANPITO Lasku-perusteisessa kirjanpidossa kirjataan maksupe-rusteisessa kirjanpidossa käsiteltyjen erien lisäksi myös saapuneet ja lähetetyt laskut, vaikka niistä ei vielä olisi suoritettu maksua. Tällöin kirjanpi-toon tarvitaan myyntisaamistili ja ostovelkatili.

LEASING-RAHOITUS on käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta. Kohde, esimerkiksi kone tai laite, ei siirry käyttäjän omaisuudek-si, vaan sen käytöstä maksetaan ja sitten se pa-lautetaan omistajalleen. Leasing-rahoituksella saa koneen tai laitteen käyttöön sitomatta sii-hen hankintahetkellä paljoa rahaa eli edulli-semmin kuin ostamalla sen omaksi.

LEI-TUNNUS LEI (Legal Entity Identifier) on maailmanlaajuinen yhteisötunnus, joka on tar-koitettu rahoitusmarkkinoilla kauppaa käyvien yritysten ja yhteisöjen tunnistamiseen. Yritys tai yhteisö tarvitsee LEI-tunnuksen, jos se te-kee kauppoja pörssinoteeratuilla arvopapereil-la, kuten pörssiosakkeilla ja ETF-rahastoilla tai johdannaisilla. Suomessa LEI-tunnus haetaan PRH:n LEI-palvelusta.

LIIKEIDEA Liiketoiminta rakentuu liikeideal-le, joka on kuvaus tuotteen tai palvelun hyödys-tä, markkinoista ja toimialasta sekä siitä, miten idea kaupallistetaan.

LIIKEMERKKI tai logo on yrityksen rekisteröi-ty tai vakiintunut tunnus, jonka avulla asiakkaat erottavat yrityksen kilpailijoista.

LIIKETOIMINTAMALLI kertoo, mitä yrityk-sessä tapahtuu, jotta tuote tai palvelu voidaan tuottaa. Se on kuvaus yrityksen eri toiminnois-ta ja kuinka ne vaikuttavat toisiinsa.

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA on kirjalli-nen suunnitelma liikeidean toteuttamisesta käy-tännössä. Se sisältää arvion kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä sekä laskelmat myynnis-tä, rahoitustarpeista ja rahoituslähteistä.

LIIKEVAIHTO on arvonlisäveroton tuottojen määrä, jonka yritys saa liiketoiminnastaan, ku-ten tavaroiden ja palvelujen myynnistä tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi kuukaudessa tai vuo-dessa. Liikevaihdosta ei ole vähennetty myyn-nin aiheut tamia muuttuvia tai kiinteitä kuluja, mutta kylläkin annetut alennukset.

LIIKEVOITTO on tuloslaskelman erä, joka las-ketaan vähentämällä liikevaihdosta muuttuvat kulut, kiinteät kulut sekä poistot. Liikevoitto on liiketoiminnan voitto ennen voitonjakoa. Voi-tonjakona käsitetään tässä korot, verot ja osin-got.

LIKVIDITEETTI tarkoittaa yrityksen maksu-valmiutta eli kykyä selviytyä maksuista niiden erääntyessä.

LIIKKEENHARJOITTAJA on yrittäjä, jolla on kiinteä toimipaikka tai joka työllistää toisia henkilöitä.

LIITETIEDOTLiitetiedot ovat se tilinpäätöksen pakollinen osa, jossa sanallisesti ja tuloslaskelmasta tai taseesta ilmenemättömin numerotiedoin täy-dennetään tuloslaskelman ja taseen antamaa numerotietoa yrityksen päättyneen tilikau-den toiminnasta ja taloudellisesta asemasta. Pien- ja mikro-yrityksille on laadittu oma ase-tus (PMA-asetus pien- ja mikroyritysten tilin-päätöksessä esitettävistä tiedoista), jossa ker-rotaan vaadittavien liitetietojen sisällöstä ja tilinpäätöksessä käytetyistä tuloslaskelma- ja tasekaavoista.

MAKSUEHTO selvittää sopimuksessa milloin ja miten kauppahinta maksetaan myyjälle.

MAKSUPERUSTEINEN KIRJANPITO Maksuperusteisessa kirjanpidossa kirjataan yri-tyksen liiketapahtumat ja rahoitustapahtumat niiden maksupäivän mukaan. Maksuperustei-sessa kirjanpidossa ei ole myyntisaamisia tai ostovelkoja.

MUUTTUVAT ELI VÄLITTÖMÄT KULUT ovat materiaali- ja ostopalvelukuluja, jotka vaihtelevat myytävän tuotteen tai palvelun määrän mukaan. Tuotteen välittömiin kului-hin luetaan kaikki kulut, joita ei olisi syntynyt, jos tuotetta ei olisi hankittu tai valmistettu.

MYYNTIEHDOT koskevat kaupanteossa so-vittavia asioita kuten hintaa, laatua ja toimi-tusaikaa.

MYYNTIKATE on se rahamäärä, joka myyjälle jää käteen, kun asiakkaan maksamasta hinnas-ta on vähennetty tavaran tai palvelun tekemi-seen liittyvät välittömät (muuttuvat) kustan-nukset. Myyntikate ei huomioi liiketoiminnan kiinteitä kustannuksia. Mitä matalampi myynti-kateprosentti on, sitä enemmän yritys tarvitsee liikevaihtoa, jotta toiminta olisi kannattavaa.


96

NETTOHINTA Tuotteen hinta, josta on jo vä-hennetty kaikki alennukset. Arvonlisäveron puolella tarkoittaa hintaa ilman arvonlisäveroa.

NETTOTULOS (tilikauden tulos) on yrityksen tulos verojen jälkeen ennen tilinpäätössiirtoja ja ilman poikkeuksellisia eriä. Toisin sanoen yri-tyksen liikevaihdosta vähennetään muuttuvat kulut, kiinteät kulut, poistot, arvonalennukset, korkokustannukset ja verot.

OSAKE on osuus osakeyhtiön osakepääomas-ta. Osakkeenomistajat omistavat tietyn määrän osakkeita eli palan yritystä. Heillä on omistuk-sensa mukaan äänivaltaa yhtiössä ja voivat saa-da osakkeitaan vastaavaa osinkoa eli korvausta yritykseen sijoittamastaan pääomasta. Osa-keyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, mikä on osakkeiden äänivalta tai osinko-oikeus.

PALKAN SIVUKULUT ovat lakisääteisiä maksuja, jotka yrityksen täytyy suorittaa Ve-rohallinnolle ja eläke- ja tapaturmavakuutus-yhtiöön sekä työttömyysvakuutusrahastoon työntekijälle maksettavan bruttopalkan lisäk-si. Palkan sivukuluja ovat sairausvakuutus-, työeläkevakuutus -, työtapaturma- ja ammatti-tautivakuutus-, työttömyysvakuutus- sekä ryh-mähenkivakuutusmaksu.

PERHEYRITYS on kyseessä silloin, kun yri-tyksessä työskentelee pääasiassa perheenjäse-niä tai lähisukulaisia joko osakkaina, vastuun-alaisina yhtiömiehinä tai yrittäjää avustavina henkilöinä.

PK-YRITYS tarkoittaa pientä tai keskisuurta yritystä.

POISTOT Kuluvan käyttöomaisuuden, kuten rakennusten, koneiden ja laitteiden hankinta-meno kirjataan hankittaessa taseeseen omai-suudeksi ja vähennetään kirjanpidossa poistoi-na sinä aikana kun siitä on taloudellista hyötyä (hyödykkeen taloudellisena käyttöaikana).

POLKUHINTA tarkoittaa tuotantokustan-nuksiin ja yleisiin markkinahintoihin verrattu-na kohtuuttoman alhaista hintatasoa.

PUSKARADIO on nimitys epävirallisesta tie-dosta, jota ihmiset kertovat toinen toisilleen. Puskaradio voi olla esimerkiksi jutustelua työ-paikalla tai kirjoittelua sosiaalisessa mediassa. Jotkut henkilöt voivat levittää valheellistakin tietoa tahallaan.

PÄIVITTÄISTAVARA on päivittäin käytettävä kulutustavara kuten kaikki elintarvikkeet, saip-pua ja wc-paperi.

PÄÄOMA on rahaa tai omaisuutta (apportti), jota yrittäjä itse tai muu sijoittaja luovuttaa yri-tykseen. Pääoma voidaan jakaa omaan ja vieraa-seen pääomaan. Omaan pääomaan kuuluu paitsi oma pääoma, joka on sijoitettu yritykseen, myös pääoma, joka on kertynyt tulorahoituksesta tai taseen omaisuuden arvostamisesta hankintame-noa korkeampaan arvoon. Vieraan pääoman on joku ulkopuolinen sijoittanut yritykseen ja se täy-tyy maksaa pois. Pääomalaina on lainaehdoista riippuen joko omaa tai vierasta pääomaa.

PÄÄOMATULOT Pääomatuloja ovat omai-suuden tuotto, omaisuuden luovutuksesta saa-tu voitto ja muu sellainen tulo, jota varallisuu-den voidaan katsoa kerryttäneen. Tällaisia ovat esimerkiksi korkotulot ja vuokratulot, luovutus-voitot sekä pörssiyhtiöstä saadut osingot. Myös osa yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystulos-ta, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiö-miehen tulo-osuudesta sekä tavallisen osakeyh-tiön jakamasta osingosta voi olla pääomatuloa. Yrittäjän tai osakkaan nettovarallisuudesta riip-puu, kuinka suuri tämä osuus on. Pääomatulon vero on 30 prosenttia enintään 30 000 euron pää-omatulojen osalta ja 34 prosenttia sen ylittäväl-tä osalta.

RAHOITUS Yritystoiminnan aloittaminen vaa-tii aina rahaa. Rahoitus voi olla yrittäjän omaa rahaa, tulorahoitusta, lainaa tai julkista tukea.

REFERENSSI on viittaus aiemman työn tulok-siin, entisiin tai nykyisiin asiakkaisiin pätevyy-den osoittamiseksi.

SALDO on yrityksen yhden kirjanpitotilin de-bet- ja kredit-kirjausten summien erotus. Res-kontratiliotteessa saldo kertoo saatavan tai ve-lan määrän ja pankin tiliotteessa tilillä olevan rahan määrän tai luotollisen tilin käytetyn luo-ton.

SANEERAUS tarkoittaa yrityksen terveh-dyttämistä. Saneerausta tehtäessä karsitaan kustannuksia esimerkiksi vähentämällä työ-voimaa ja pyritään lisäämään tuottoja ja te-hostamaan pääoman kiertoa. Yrityssaneeraus on tuomioistuimen hyväksymä toimenpi-de, jolla tervehdytetään ylivelkaantuneen oi-keushenkilön toiminta. Saneerausmenettelys-sä voi olla yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

SEGMENTTI on tietyn kokonaisuuden osa, esimerkiksi asiakkaat voidaan jakaa iän, koulu-tuksen ja tulotason mukaan eri segmentteihin. Segmentoinnilla palvelu tai tavara ja sen mark-kinointi voidaan kohdistaa tietylle asiakasryh-mälle ja saada näin kilpailuetua.

SITOUMUS on velvoittava lupaus. Se merkit-see, että henkilön pitää tehdä se, mihin hän si-toutuu tai mitä hän on luvannut tehdä.

STARTTIRAHA on harkinnanvarainen tuki päätoimiselle uudelle yrittäjälle. Tukea voi ha-kea työ- ja elinkeinotoimistosta. Yritystoimintaa ei saa aloittaa ennen kuin TE-toimisto on tehnyt päätöksen starttirahasta.

SUHDETOIMINTA Jatkuvaa toimintaa, jolla yritys pyrkii saavuttamaan itselleen tärkeiden piirien kuten yhteistyökumppaneiden ja asiak-kaiden ymmärtämyksen, kannustuksen ja tuen. Samaa tarkoitetaan lyhenteellä PR-toiminta.

SUORA JA EPÄSUORA KILPAILU Suoras-sa kilpailussa toinen yritys kilpailee avoimesti yrityksesi kanssa ja tarjoaa samoja tuotteita ja palveluja. Epäsuorassa kilpailussa toinen yritys tarjoaa erilaisia tavaroita ja palveluja kuin si-nun yrityksesi, mutta tuotteet voivat tyydyttää

samoja tarpeita. Esimerkiksi pizzeria kilpailee epäsuorasti hampurilaisravintolan kanssa, mut-ta suoraan toisen pizzerian kanssa.

SUORITEPERUSTEINEN KIRJANPITOSuoriteperusteisessa kirjanpidossa kirjataan laskuperusteisessa kirjanpidossa käsiteltyjen erien lisäksi myös luovutettuja ja vastaanotet-tuja suoritteita, vaikka niistä ei ole lähtenyt las-kuja tai suoritettu maksuja. Kuukausikirjan-pidossa suoriteperiaatetta voidaan noudattaa valittujen kuluerin kohdalla, tilinpäätökses-sä on aina noudatettava suoriteperiaatetta ko-ko tilinpäätöksessä. Juoksevassa kirjanpidossa voidaan esimerkiksi kirjata palkkamenot ja so-siaalikulut tehdyn työn mukaan, vaikka maksu siirtyy seuraavalle kuukaudelle. Tilinpäätökses-sä se on pakko, samoin kuin kertyneiden loma-palkkavelkojen, varastomuutoksen ja poistojen sekä korkojaksotusten kirjaaminen.

SÄHKÖINEN LASKU on yleistermi sähköises-sä muodossa olevalle laskulle. Sähköinen las-ku voi olla kuluttajan e-lasku, yritysten välinen verkkolasku tai laajasti tulkiten jopa sähköpos-titse välitettävä pdf-muotoinen lasku.

TAKAUS tarkoittaa sitä, että toinen henki-lö (takaaja) lupaa maksaa henkilön velat luo-tonantajalle, jos velallinen itse ei pysty mak-samaan velkoja. Takaus voi olla esimerkiksi omavelkainen, yhteistakaus, yleistakaus tai täy-tetakaus.

TAKUU Takuuaikana myyjä vastaa tavaras-sa ilmenneistä virheistä tai puutteista. Yleensä myyjä antaa asiakkaalle uuden tuotteen virheel-lisen tilalle tai palauttaa tuotteesta maksetun kauppasumman asiakkaalle. Laki ei määrää an-tamaan takuuta, vaan sen antaminen on vapaa-ehtoinen lisäetu. Jos takuuta ei ole tai takuuaika on kulunut umpeen, myyjä vastaa virheestä ku-luttajansuojalain virhevastuuta koskevien sään-nösten perusteella.

TARJOUS on kaupan tai sopimuksen aikaan-saamiseksi toiselle osapuolelle (myyjälle tai os-tajalle) tehty sitova esitys kaupan ehdoista (esi-merkiksi hinta ja toimitusaika).

TASE on yrityksen tilinpäätökseen kuuluva las-kelma, joka kertoo yrityksen varat ja velat tiet-tynä ajankohtana. Taseessa yrityksen omistama omaisuus listataan vastaavaa-otsikon (debet) alle, kun taas yrityksen oma pääoma ja velat listataan vastattavaa-otsikon (kredit) alle, sa-moin kuin tilinpäätössiirtojen kertymä ja pa-kolliset varaukset.

TILIKAUSI on kirjanpidon ajanjakso (yleen-sä 12 kuukautta), jolle lasketaan yrityksen tulos (= voitto tai tappio). Poikkeustilanteissa yrityk-sen tilikausi voi olla lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta (enintään kuitenkin 18 kuukautta) kun toimintaa aloitetaan tai lopetetaan tai tilin-päätöksen ajankohtaa muutetaan (kirjanpitola-ki). Ammatin- tai liikkeenharjoittajan tilikauden tulee olla kalenterivuosi, ellei se laadi tilinpäätös-tä ja noudata kahdenkertaista kirjanpitoa.

97

TILINPÄÄTÖS tehdään tilikaudelta. Siitä sel-viää yrityksen tilikauden tulos ja varallisuus-asema. Siihen sisältyy tilikauden tuloslaskelma ja tase sekä niiden liitetiedot ja luettelo kirjan-pidosta ja aineistoista. Se tehdään kunkin tili-kauden päättyessä. Tilinpäätöksen tarkastaa tilintarkastaja, jos yritys on tilintarkastusvel-vollinen tai jos tilintarkastus halutaan tehdä vapaaehtoisesti.

TOIMIALA kertoo minkälaista liiketoimintaa yritys harjoittaa, esimerkiksi ravintolatoimin-taa tai tekstiilien vähittäiskauppaa.

TOIMINTA-AJATUS on kuvaus siitä, mikä on yrityksen toiminnan tarkoitus eli miksi yritys on olemassa. Yrityksen liikeidea on toimintasuun-nitelma, joka kertoo miten toiminta-ajatusta käytännössä toteutetaan.

TOIMITUSJOHTAJA hoitaa yhtiön juokse-vaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoi-to luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjoh-tajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävi-en hoitamiseksi.

TULLAUS Kun maahan tuodaan tai maasta viedään tavaraa, siihen liittyy verotuksellisia ja hallinnollisia toimenpiteitä. Tullaus hoidetaan tulliviranomaisen kanssa (www.tulli.fi > Yri-tysasiakkaat). Tullauksessa täytetään ilmoi-tus, jossa annetaan viranomaiselle tietoa tava-rasta, esimerkiksi arvo ja määrä.

TULORAHOITUS Tulorahoituksella tarkoi-tetaan päivittäisestä yritystoiminnasta saata-via tuloja, joilla on katettava yrityksen menot.

TULOSLASKELMA on osa yrityksen tilinpää-töstä. Muut osat ovat tase, toimintakertomus ja liitetiedot. Tuloslaskelma esittää tilikaudelle kuu-luvat tuotot, ja tilikaudelle kuuluvat kulut, vähen-nyslaskumuotoisena laskelmana. Tuloslaskel-masta nähdään tilikauden tulos (voitto tai tappio).

TyEL on työntekijän eläkevakuutus, joka ote-taan eläkevakuutusyhtiöstä. Työnantajan täytyy ottaa vakuutus, kun työntekijän palkka ylittää 58,27 euroa kuukaudessa (vuonna 2018).

TYÖTTÖMYYSETUUS Työttömälle työn-hakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutena Kansaneläkelaitoksen eli Kelan työmarkkinatu-kea, peruspäivärahaa tai työttömyyskassan an-siosidonnaista päivärahaa.

TYÖTTÖMYYSKASSA maksaa työttömille jäsenilleen ansiosidonnaista päivärahaa. Se tar-koittaa, että päivärahan suuruus riippuu aikai-semmasta palkasta. Liittyminen työttömyyskas-saan on vapaaehtoista. Suomessa on erikseen työttömyyskassat palkansaajille ja yrittäjille.

VAKAVARAISUUS Mitä enemmän yrityksel-lä on omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pää-omaan, sitä vakavaraisempi yritys on.

VAKUUS Vakuudella luotonantaja pyrkii var-mistamaan saamisensa. Esimerkiksi kahden tai kolmen kuukauden ennakkovuokra, joka mak-setaan toimitilojen vuokrauksen yhteydessä. Vakuudet jaetaan reaali- ja henkilövakuuksiin. Reaalivakuus tarkoittaa esinekohtaista velkavas-tuuta, jossa vastaavaksi on osoitettu tietty omai-suus. Henkilövakuus tarkoittaa henkilökohtaisen velkavastuun ottamista toisen velasta. Henkilö-vakuus on esimerkiksi takaus.

VELKAKIRJA Asiakirjaa, johon merkitään ve-lan osapuolet, lainamäärä, maksuaikataulu ja velan korko, kutsutaan velkakirjaksi.

VERKKOKAUPPA on internetin välityksel-lä toimiva sähköinen kauppapaikka. Kuluttaji-en tekemiin ostoksiin sovelletaan etämyynnin säännöksiä, joihin kannattaa tutustua huolella ennen kaupan perustamista.

VERKKOLASKU on sähköisessä muodossa lä-hetettävä ja vastaanotettava lasku. Laskudata välittyy suoraan laskuttajan järjestelmästä vas-taanottajan taloushallinnon tietojärjestelmään ja reskontraan, jossa lasku voi siirtyä suoraan hy-väksyttäväksi, maksuunpanoon, kirjanpitoon ja lopuksi arkistointiin. Sähköisiä laskuja eri muo-doissaan voi lähettää useimmilla taloushallin-toja laskutusohjelmilla. Yksittäisten verkko-laskujen lähettäminen onnistuu myös ilmaisilla laskutusohjelmilla tai operaattoreiden tarjo-amilla verkkolaskulomakkeilla sekä verkkopan-kissa. Verkkolaskun välittäminen maksaa aina laskukohtaisen veloituksen, mutta ei enää yleen-sä aloitus- tai kuukausiveloitusta. Julkishallinto on suurelta osin siirtynyt verkkolaskutukseen.

VERKOSTOITUMINEN Verkostoilla tarkoite-taan yhteistyökumppaneita, jotka tuovat lisäar-voa yritykselle. Verkostoitua voi myös kilpaili-joiden kanssa ja toteuttaa esimerkiksi yhteisen sanomalehti-ilmoituksen.

VIIVÄSTYSKORKO on laskun maksupäivän eli eräpäivän jälkeen maksettava korko, lisä-maksu, jos alkuperäistä summaa ei ole suori-tettu viimeistään eräpäivänä. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin puolivuosittain mää-rittämä viitekorko + 7 prosenttiyksikköä. Tämä on ylin korko, jota elinkeinonharjoittaja voi pe-riä kuluttajalta. Aikavälillä 1.1.–30.6.2018 ko. vii-västyskorko voi olla 7 prosenttia. Kaupallisis-sa sopimuksissa viivästyskorko on viitekorko+

8 prosenttiyksikköä. Aikavälillä 1.1.–30.6.2018 korko on 8 prosenttia. Myöhässä maksettujen verojen (oma-aloitteiset verot, ennakkoverot) viivästyskorko on 7 prosenttia (2018).

VOITTO on vähennyslaskelmamuotoisen tu-loslaskelman alin rivi.

VOITONJAKO on jaettavaksi päätetty osa yri-tyksen voitonjakokelpoisista varoista. Osakeyh-tiön osakkaille voidaan jakaa taseen jakokelpoi-sen pääoman osoittama määrä.

YEL-VAKUUTUS on yrittäjän pakollinen elä-kevakuutus, jonka perusteella yrittäjälle makse-taan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä sekä kuntoutustukea. Myös kaikkien Kelan päivära-hojen, kuten sairaus-, äitiys- ja vanhempainpäi-värahojen suuruus riippuu YEL-vakuutuksen perusteeksi ilmoitetusta yrittäjän työtulosta. YEL-työtulon tulee vastata vähintään sellaista palkkaa, joka olisi maksettava vastaavan am-mattitaidon omaavalle henkilölle, mikäli hä-net palkattaisiin työhösi. YEL-työtulo ei siis ole yrittäjän verotettava tulo tai yrityksen tuotta-ma voitto. YEL-vakuutuksen työtulon minimi-raja on 7 656,26 euroa vuodessa (vuonna 2018). Ohjeet yrittäjän työtulon määrittämiseksi saat sivuilta www.tyoelakelakipalvelu.fi kohdasta Yrittäjän työtulo-opas.

YHDENKERTAINEN KIRJANPITO Ks. kir-janpito.

YHTEISÖ Verotuksessa yhteisöllä tarkoitetaan itsenäistä verovelvollista. Niitä ovat muun mu-assa osakeyhtiö, osuuskunta, aatteellinen ja ta-loudellinen yhdistys sekä säätiö.

YLEISTOIMIALA tarkoittaa, että yritys har-joittaa, tai että sillä on mahdollisuus harjoit-taa, kaikkea laillista liiketoimintaa. Tällainen yleistoimiala voidaan ottaa yrityksen perusta-misasiakirjoihin ja ilmoittaa kaupparekisteriin. (Ei siis ilmoiteta mitään tiettyä toimialaa, kuten rakennusala tai siivousala.)

YRITTÄJÄ on henkilö, joka yksin tai yhdessä muiden henkilöiden kanssa harjoittaa yrityk-sen kautta liiketoimintaa. Toiminnan tavoittee-na on riskiä kantamalla muuttaa liiketoiminta-mahdollisuus voitoksi.

YRITYSHAUTOMO auttaa aloittavaa yritys-tä niin, että se voi kasvaa ja kehittyä. Yrityshau-tomo tarjoaa yritykselle esimerkiksi toimitilat, neuvonta- ja asiantuntijapalveluja, mentoroin-tia, koulutusta ja verkostoitumismahdollisuuk-sia. Yrittäjä tekee määräaikaisen sopimuksen yrityshautomon kanssa, yleensä kahdeksi vuo-deksi.

YRITYSMUOTO Suomessa rekisteröitäviä yri-tysmuotoja ovat yksityinen elinkeinonharjoitta-ja (toiminimi), avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta sekä harvinaisemmat yritysmuodot julkinen osakeyhtiö ja eurooppa-yhtiö. Yritysmuoto vaikuttaa yrittäjän vastuun rajaukseen, yrityksen perustajien minimihen-kilömäärään, verotukseen, voitonjakoon sekä alkuvaiheen rekisteröintimaksuun ja tarpeelli-seen minimipääomaan.



Uusyrityskeskukset palvelevat

ESPOO | YritysEspoo (Espoon Seudun Uusyrityskeskus ry)HELSINKI | NewCo YritysHelsinki (Helsingin Uusyrityskeskus ry) HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUTU | YritysVoimala OyHÄMEENLINNA | Hämeen Uusyrityskeskus ryIMATRA | Imatran Seudun Kehitysyhtiö OyITÄ-UUSIMAA | Kehitysyhtiö Posintra OyJOENSUU | Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK OyJYVÄSKYLÄ | Keski-Suomen Uusyrityskeskus ryKESKI-UUSIMAA | Keski-Uudenmaan Uusyrityskeskus ryKOKKOLA | Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry FirmaxiKOUVOLAN SEUTU | Kouvola Innovation OyKOTKAN-HAMINAN SEUTU | Cursor OyKUOPIO | Kuopionseudun Uusyrityskeskus ryLAHTI | Lahden Seudun Kehitys LADEC OyLAPPEENRANTA | Lappeenrannan kaupunkiLÄNSI-UUSIMAA | Novago Yrityskehitys OyMIKKELI | Mikkelin seudun Uusyrityskeskus ry DynamoOULU | Oulun Seudun Uusyrityskeskus ryPIETARSAARI | Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö ConcordiaPORIN ALUE | Yhteispalvelupiste Enter / Prizztech OySAVONLINNA | Itä-Savon Uusyrityskeskus rySEINÄJOKI | Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus Neuvoa-AntavaSISÄ-SAVO | Kehitysyhtiö Savogrow OyTAMPERE | Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry EnsimetriTURKU | Yritysneuvonta PotkuriVAKKA-SUOMI | Ukipolis OyVAASA | Vaasanseudun Uusyrityskeskus StartiaVANTAA | YritysVantaa (Vantaan Uusyrityskeskus ry)VARKAUS | Wäläkky Keski-Savon Uusyrityskeskus ry

Yrittäjyyttä suunnittelevien ja aloittavien yrittäjien apuna on 125 yritysneuvojaa ja 1 500 asiantuntijaa. Verkoston taustatukena on 1 000 yritystä ja 270 yhteisöä. Neuvonta on ISO 9001/2015-laatusertifioitu.Uusyrityskeskusten laatukriteerit edellyttävät, että kahden vuoden kuluttua yli 90 prosenttia ja viiden vuoden kuluttua 80 prosenttia uusyrityskeskusten kautta toimintansa aloittaneista yrityksistä on edelleen toiminnassa.

Suomessa on 29 uusyrityskeskusta,

joilla on yhteensä 83 palvelupistettä.

99

MUISTIINPANOT

Uusyrityskeskuksen

toimintamalli


Uusyrityskeskuksen kautta syntyy kestävää ja

kannattavaa yritystoimintaa!

Yhteydenotto uusyrityskeskukseen

Neuvontatapaamiset

Asiantuntijakäynnit

Liiketoimintasuunnitelma

Yhteenveto ja lausunnot

Yrityksen perustaminen (tai ideasta luopuminen)

Jatkoseuranta ja mahdollinen kehittäminen

ww

ww

ww

w

perustamisopas - ensimetri · 2019-02-11 · yrityksiä alkutaipaleella kohti kannattavaa kasvua....

Documents