PLAN SUOMI | TOIMINTA 2013

2

Vuosikertomuksessa esitellään tilivuotta 2013 (1.7.2012–30.6.2013) koskevat toiminta- ja tilinpäätöstiedot.

SisältöPlan toimintakaudella 2013 3

Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi 4

Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6

Pääsihteerin vuosikatsaus 7

75 vuotta maailman lasten hyväksi 8

Lapset Plan Suomen kehitysyhteistyön ytimessä 11

Ennaltaehkäisevää ja nopeasti reagoivaa humanitaarista työtä 16

Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti 19

Globaalisti kotimaassa 21

Koska olen tyttö – kampanja tyttöjen tukena 25

Näkyvää ja vaikuttavaa Plan-viestintää 27

Ajan haasteisiin vastaavaa ja tehokasta varainhankintaa 30

Mobiiliteknologian käyttö ja tyttöjen koulutus yritysyhteistyön vetureina 33

Ammattitaitoinen henkilöstö menestyksen takana 35

Plan Suomen hallitus ja johtoryhmä 36

Plan Suomen talouden vuosi 37

3

21 varainhankintamaata*

50 ohjelmamaata

69 toimintamaata

225 ohjelmaa

5 273 hanketta

1 400 000 kummilasta

Lahjoittajamaat

Ohjelmamaat

Plan Suomen ohjelmamaat

* Intia ja Kolumbia ovat sekä lahjoittaja- että ohjelmamaita

Plan toimintakaudella 2013

MAAILMANLAAJUISESTI PLANIN TYÖ TAVOITTI

90 229

yhteisössä

165,3 miljoonaa ihmistä

joista 78,1 miljoonaa oli lapsia

38,3 MILJOONAA TYTTÖÄ

39,8 MILJOONAA POIKAA

4

Koulutus Terveydenhoito ja varhaiskasvatus

Katastrofiriskien hallinta

Lasten osallistuminen

Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi

67 647 päätoimista opettajaa, kouluavustajaa ja kouluhallinnon virkamiestä osallistui Planin järjestämään koulutukseen.

Tuimme 2 741 koulurakennuksen rakentamista ja kunnostamista.

226 462 neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa toimivaa terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista osallistui Planin järjestämään koulutukseen.

Tämä hyödytti 19 763 yhteisöä.

54 katastrofiin vastattiin hätäavulla. Katastrofiriskien hal-

lintahankkeita toteutettiin 35

ohjelmamaassa.

49 maassa on laadittu Planin katastrofivalmiussuunnitelma.

Plan kertoo lapsen oikeuksista ja auttaa lapsia osallistumaan yhteisöjensä kehittämiseen.

Kansainvälinen Plan käytti

68 887 000 € lapsia osallistavaan toimintaan.

5

Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lastensuojelu Taloudellinen turvallisuus

Vesi ja sanitaatio

Planin järjestämään lastensuojelu-koulutukseen osallistui

122 719 toiminta- alueiden yhteisöjen jäsentä ja

53 622 kumppanijärjestö-jen työntekijää.

106 973 henkilöä sai maatalous-, ammatti- ja liiketoimintakoulutusta.

Tuimme 4 841 pienlainoja myöntävää organisaatiota sekä

52 815 paikallistason säästö- ja lainaryhmää.

326 950 kotitaloutta kohensi Planin tuella WC- ja peseytymistilojaan.

4 809 vesipistettä rakennettiin tai kunnostettiin.

Plan koulutti 55 904 kätilöä ja muuta terveyden-hoidon ammattilaista kaikkiaan

10 777 yhteisössä.

6

Hallituksen puheenjohtajan katsaus

Plan luo jatkuvasti uutta ja kehittyy. Viime vuoden kesäkuussa Planissa hyväksyttiin suunnitelma, jolla voimme vastata yhä monimutkaisemmaksi muuttu-van maailman haasteisiin. Uudistuksella varmistamme järjestön toiminnan entistä paremman tehokkuuden ja läpinäkyvyyden One Plan, One Goal -strategian mukaisesti.

Kansainvälisen Planin hallitus on kuluneella toimintakaudella seurannut tarkasti moniportaisen uudistuksen etenemistä, ja tulosten perusteella suh-taudumme luottavaisesti siihen, että toiminta etenee suunnitelmien mukaisesti.

Nuorten tuominen mukaan päätöksentekoon on Planin tärkeä painopiste. Nuorten osallistamiseen on pyritty paitsi Planin ohjelmamaissa tapahtuvassa toiminnassa myös Planin ylimmissä päätöksente-koelimissä. Kesäkuussa 2013 hyväksyttiin nuorten osallistumista ohjaava erityinen strategia, joka tuo nuoret aiempaa enemmän mukaan sekä järjestön kansallisiin että kansainvälisiin toimintoihin. Nuorilla on nyt myös kaksi täysivaltaisen tarkkailijan paikkaa Planin kansainvälisessä jäsenkokouksessa.

Plan tukee lapsia heidän kasvussaan aktiivisiksi ja rohkeiksi omien ja muiden oikeuksien puolestapuhujik-si. Lapsilla ja nuorilla on sellaista asiantuntemusta, jota aikuisilla ei välttämättä ole. He myös tuovat toimintaan uusia ja tuoreita näkökulmia. Erityisen tärkeää on tar-jota kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mahdolli-suus saada äänensä kuuluviin.

Kuluneella toimikaudella Plan on vedonnut

valtioihin, jotta kaikki lapset saisivat käydä koulua vähintään yhdeksän vuotta. Lisää rahoitusta tar-vitaan varsinkin tyttöjen tasa-arvoisten koulutus-mahdollisuuksien tukemiseen. Planin Koska olen tyttö -kampanja on vuodesta 2007 lähtien nostanut keskusteluun tyttöjen koulunkäynnin esteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot sekä tyttöjen kohtaa-ma väkivalta.

Kuluneen toimintakauden aikana Koska olen tyttö -kampanja paransi 2 miljoonan tytön mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen, ja välillisesti kampanjas-ta hyötyi 18 miljoonaa tyttöä. Vaikuttamistyö kohensi 58 miljoonan tytön oikeuksia. 39 maassa toteutettiin kaikkiaan 57 tutkimusta tyttöjen asemasta, koulutuk-sesta ja lapsiavioliitoista.

Planin työn onnistumisen todellinen mittari onkin se, miten pystymme parantamaan pysyvästi tyttöjen ja poikien asemaa ohjelmamaissa. Järjestön työtä on ohjattava niin, että varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Näin Planin henkilöstö ja yhteistyökump-panit voivat jatkossakin keskittyä arkisessa työssään lasten oikeuksien puolustamiseen. Jokaista lasta on tuettava niin, että hän saa tuotua esiin todelliset kykynsä.

Plan Suomen hallituksen puolesta kiitän lämpi-mästi kaikkia toiminnassamme mukana olleita lapsia, nuoria ja aikuisia.

Gunvor KronmanPlan Suomen hallituksen puheenjohtaja

7

Pääsihteerin vuosikatsaus

Tämä tilikausi oli Plan Suomelle monien uusien asioiden ja ison kasvun aikaa. Vietimme menestyk-sekkäästi ensimmäistä, Planin aloitteesta syntynyttä YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, toimme markki-noille uuden varainhankinnan muodon Girls Canin, vahvistimme institutionaalista varainhankintaamme ja aloitimme toden teolla humanitaarisen työn.

Tyttöjen päivänä maailman tyttöjen laadukkaan koulutuksen tavoite näkyi vahvasti julkisessa keskus-telussa. Tätä täydensi Tyttöjen päivän iltana esitetty Plan-ilta lapselle -tv-gaala, jossa esiintyivät lukuisat kotimaiset tähtiartistit. Koska olen tyttö -kampan-jamme piti tyttöjen koulutuksen merkitystä esillä läpi toimintakauden.

Plan Suomen kuluneen tilikauden kokonaistuot-to oli 17,1 miljoonaa euroa eli 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Kulumme Suomessa jäivät hieman alle edelliskauden tason. Saimme uutta rahoitusta niin EU:lta ja YK:lta kuin kotimaasta Raha-automaattiyhdistykseltä ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Yksityisvarainhankinta kehitti uusia lahjoitusmuotoja kummiuden rinnalle.

Plan Suomen varhaiskasvatushanke Ugandassa sai arvostetun Kansainyhteisön palkinnon. Hanketta kii-tettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittamisesta. Ulkoministeriön teettämä toiminnan tarkastus totesi Plan Suomen kapasiteetin olevan kunnossa ja toimintamme yleisesti hyvin hoidettua.

Humanitaarisen työn resursseja lisättiin. Laati-mamme humanitaarisen työn linjaus määrittelee

lapsikeskeisen katastrofityömme tavoitteet ja toimin-tatavat kansainvälisen Planin strategian mukaisesti. Nigerissä johdimme ja koordinoimme yhdessä Plan Nigerin ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa Tabareybareyn pakolaisleirin toimintaa.

Yhteistyömme yritysten kanssa perustuu ajatuk-selle, että yhteistyöstä on hyötyä myös yritykselle itselleen. Kun yritykset pitävät yhteistyötä Planin kanssa järkevänä ja tuottavana, on siitä eniten hyötyä myös kehitysmaiden lapsille. Yhteistyö on ollut tu-loksekasta: Plan Suomen ja Pajat Solutionsin yhdessä kehittämä Poimapper-mobiilisovellus voitti touko-kuussa 2013 CSR Europe -yhteiskunta- ja yritysvas-tuupalkinnon.

Mitä?-verkostomme toteutti Mitä duunii! -kam-panjan, joka nosti esiin nuorten näkemyksiä työllisyy-den ja globaalin nuorisotyöttömyyden kysymyksissä. Plan Suomen Lastenhallitus ja The Winyls -yhtye järjestivät menestyksekkään kouluväkivallan vastaisen Beat the Violence -kiertueen. Oikeus oppia -kampan-ja vaati kasvattamaan koulutuksen osuutta Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 10 prosenttiin ja koh-dentamaan varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen.

Plan Suomi toimii Euroopan neuvoston Ei viha-puheelle -kampanjan koordinaattorina Suomessa. Kampanja kouluttaa 18–25-vuotiaita nuoria tor-jumaan vihapuhetta ja edistämään ihmisoikeuksia niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Aloitimme myös nelivuotisen Matkalla-projektin, jonka tavoitteena on vahvistaa oppivelvollisuuden loppuvaiheessa Suo-

meen muuttaneiden nuorten opiskelumotivaatiota ja arjen taitoja.

Organisaation menestystekijä on motivoitunut ja osaava henkilökunta. Kuluneella toimintakaudella aloitimme työtapojemme kehittämisen kohti entistä parempaa yhteistyötä eri tiimien välillä, mikä johtaa vielä tehokkaampaan ja tuloksekkaampaan toimin-taan. Henkilöstömme motivaatiotaso on korkea ja työilmapiiri erinomainen.

Ossi HeinänenPlan Suomen pääsihteeri

8

75 vuotta maailman lasten hyväksi

Plan on tehnyt työtä lasten hyväksi yli 75 vuoden ajan. Järjestö edistää lasten oikeuksia ja pyrkii pa-rantamaan miljoonien lasten asemaa kaikkiaan 50 maassa eri puolilla Afrikkaa, Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa. Planin 21 itsenäistä lahjoittajaorgani-saatiota eri puolilla maailmaa jakaa tietoa, hankkii varoja ja tarjoaa ohjelmatyölle asiantuntija-apua. Järjestömme pyrkii varmistamaan, että oikeus koulutukseen ja lastensuojeluun toteutuu myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten kohdalla. Palvelut halutaan tuoda myös lasten ulottuville ja heidän halutaan osallistuvan pää-töksentekoon. Näihin tavoitteisiinsa Plan pyrkii yhteistyössä yhteisöjen, paikallisten ja kansallisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Plan on itsenäinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Toimintakauden aikana kansainvälinen Plan

• työskenteli 90 229 yhteisössä eri puolilla maailmaa• tavoitti työllään 165,3 miljoonaa ihmistä, joista 78,1 miljoonaa oli lapsia• tarjosi koulutusta kaikkiaan 577 423 ihmiselle• työskenteli yhteensä 74 332 yhteistyökumppanin kanssa• hankki lahjoituksina, kehitysyhteistyörahoituksena ja kummitoiminnalla

lasten asemaa parantavaan työhönsä yhteensä 678,8 miljoonaa euroa.

9

Planissa nähdään selvä yhteys ihmisoikeuksien toteutumisen ja köyhyyden ongelmien ratkaisemisen välillä. Hyvä lapsuus vaikuttaa myönteisesti paitsi yksittäisten ihmisten myös tulevien sukupolvien elämään.

LAPSIKESKEISYYS KOROSTAA LAPSEN OIKEUKSIA, OSALLISTAMISTA

JA OSALLISUUTTA.

Plan haluaa tarjota jokaiselle nuorelle mahdollisuu-den osallistua yhteisöidensä toimintaan täysivaltaisi-na jäseninä. Siksi lapsikeskeinen yhteisöjen kehittämi-nen on järjestömme tekemän työn ydinaluetta. Tässä lähestymistavassa painottuvat tietyt arvot: lapsen oikeudet, osallistaminen ja osallisuus. Lapsikeskei-syyden ansiosta nuoret voivat asettaa itse tavoitteita toiminnalle: kehittää strategioita, arvioida hankkei-den vaikuttavuutta, valmistautua kriisitilanteisiin ja osallistua yhteisöjen päätöksentekoon. Kun nuorten itseluottamus ja taidot lisääntyvät, he voivat itse pa-remmin vaikuttaa itseään ympäröivään kehitykseen.

Planin tavoitteena on maailma, jossa lapset saavat mahdollisuuden toteuttaa itseään ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Totutut toimintatavat eivät riitä jatkuvasti muuttuvan maailman monimutkaisissa olosuhteissa. Siksi järjestömme pyrkii toteuttamaan tavoitettaan kehittyen, uudistuen ja ammattimaisen tehokkaasti muutokseen sopeutuen.

Plan Saksa ja Australia avoimuusvertailujen kärjessä, Plan Etiopialle EU-palkinto

Plan Saksa nousi listan kärkeen, kun Capital-talouslehti tutki Saksassa 50 eri hyväntekeväisyysjärjestön toiminnan avoimuutta. Vertailussa arvioitiin järjestöjen vaikuttavuutta ja lahjoitusvarojen käyttöä. Plan Australia voitti puolestaan australialaisia kansalaisjärjestöjä vertailleen Pricewaterhouse-Cooperin avoimuuspalkinnon vuonna 2012.

Plan Etiopia sai yhteisökeskeisellä uusiutuvien energiamuotojen ohjel-mallaan Euroopan unionin ja Etiopian valtion palkinnon. Ohjelman avulla on rakennettu aurinkoenergiaa käyttäviä vesijärjestelmiä, terveysasemia ja kouluja. Lisäksi tuhannet kotitaloudet voivat käyttää energiaa säästäviä liesiä. Yhteensä ohjelma hyödyttää 250 000 etiopialaista.

10

One Plan – samat oikeudet ja mahdollisuudet jokaiselle lapselle

Plan vahvistaa strategiaansa toimiakseen eri puolilla maailmaa entistä tehokkaammin ja One Plan -tavoitteensa mukaisesti.

Järjestömme on yhtenäinen kokonaisuus, joka tavoittelee yhteisiä päämääriä asiantuntevan ja osaavan henkilöstön sekä johdonmukaisten toimintatapojen avulla.

Pyrimme hankkimaan lisärahoitusta niin yksityisiltä kuin institutionaalisilta rahoittajilta, jotta voimme tavoittaa yhä useampia lapsia perheineen.

Etsimme kumppaneiksemme kehitysyhteistyöjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntatoimijoita, hallinnon tasoja ja yrityksiä, joiden kanssa voimme yhdistää osaamisemme ja laajentaa vaikuttavuuttamme.

11

Lapset Plan Suomen kehitysyhteistyön ytimessä

Kuluneen toimintakauden aikana Plan teki kehitys-yhteistyötä kansainvälisen organisaationsa kautta yhteensä 50 maassa. Planin työtä tuki yli 21 000 suomalaista kummia. Plan onkin Suomen suurin kummijärjestö.

Kaiken kaikkiaan Plan Suomi käytti kehitysoh-jelmiin 14 miljoonaa euroa. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien lahjoituksilla, institutio-naalisella rahoituksella sekä yritysten tuella.

Plan Suomi on ulkoministeriön kumppanuusjär-jestö. Nykyinen kolmivuotinen sopimuskausi alkoi tammikuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Sopimuskauden sisältö pohjaa nykyiseen strate-giaamme, joka on voimassa vuoteen 2015 asti.

Plan Suomen ohjelmatyön laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistettiin kansainvälisen One Plan -mallin mukaisesti. Kansainvälinen Plan julkisti toi-mintakaudella uudet lapsikeskeisen yhteisökehityksen laatustandardit, joiden käyttöönottoa valmisteltiin kaikissa hankkeissa.

Nykyisellä sopimuskaudella Plan Suomella on kol-me strategista painopistealuetta. Nämä ovat koulutus ja varhaiskasvatus (54 prosenttia ohjelmatyöstä), las-tensuojelu (39 prosenttia) ja nuorten työllistyminen (7 prosenttia). Keskitämme työmme alueille, joilla tehokkaimmin edistämme lasten oikeuksien toteutu-mista. Teemamme vastaavat Suomen kehityspolitii-kan päämääriä ja YK:n vuosituhattavoitteita.

Sopimuskaudella toimintamme keskittyy suku-puolten tasa-arvokysymyksiin, kansalaisyhteiskun-

taan osallistumiseen, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä kriiseihin varautumiseen. Suuntaamme tukemme ensisijaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille.

Plan Suomi käytti kuluneella toimintakaudella ul-koministeriön tukemaan kansainväliseen ja kotimaan ohjelmatyöhön kaikkiaan 7,1 miljoonaa euroa. Ulko-ministeriön tukemia hankkeita oli käynnissä yhteensä 14 maassa. Rahoituksesta 85 prosenttia (6,035 mil-joonaa euroa) tuli ulkoministeriöstä ja 15 prosenttia (1,065 miljoonaa euroa) muista lähteistä. Euroopan unionin myöntämää ja muuta hankerahoitusta Plan Suomi käytti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

TUEMME ENSISIJAISESTI KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMASSA

ASEMASSA OLEVIA LAPSIA

Ulkoministeriön ja EU:n Plan Suomen ohjelma-työlle myöntämästä tuesta 55 prosenttia ohjautui Afrikkaan, 31 prosenttia Aasiaan ja 14 prosenttia Latinalaiseen Amerikkaan.

Kuluneella toimintakaudella Plan Suomi sai uutta hankerahoitusta nuorten naisten työllistymiseen keskit-tyvään kolmivuotiseen EU-hankkeeseen Indonesiassa. YK:n naisjärjestö (UN Women) myönsi rahaa tyttöihin kohdistuvaa kouluväkivaltaa ehkäisevälle, seuraavalla toimintakaudella käynnistyvälle hankkeellemme Viet-

12

namissa. Lisäksi saimme EU:lta rahoitusta Ugandassa ja Etiopiassa tammikuussa 2014 käynnistyviin lasten-suojeluhankkeisiin. Uusien hankkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 4,3 miljoonaa euroa.

KESKITÄMME TYÖMME ALUEILLE, JOILLA TEHOKKAIMMIN EDISTÄMME LASTEN OIKEUKSIEN

TOTEUTUMISTA.

Kuluneella toimintakaudella Laosissa saatiin päätökseen ensimmäinen EU-rahoitteinen koulutus-ohjelma.

Ulkoministeriön teettämä ja KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n toteuttama toiminnan tarkastus arvioi tilivuoden aikana Plan Suomen edellytyksiä hallinnoi-da raportointiin, varainhallintaan, tilintarkastukseen ja kirjanpitoon myönnettyä hanketukea. Kapasiteet-timme todettiin olevan kunnossa ja toimintamme yleisesti hyvin hoidettua. Ulkoministeriön hyväksymä toimintasuunnitelmamme laadittiin tarkastuksen havaintoihin nojautuen.

Kansainvälinen Plan uudisti kuluneella toimin-takaudella maailmanlaajuisesti 69 maata kattavaa toimintaansa. One Plan -strategiaksi nimetty tavoit-teiden ja työtapojen virtaviivaistaminen näkyi Plan Suomen toiminnassa esimerkiksi yhteishankkeina Norjan, Ruotsin ja Hollannin Planin kanssa. Lisäksi teimme varhaiskasvatustyötä yhteistyössä Yhdysval-tojen ja Australian Planin kanssa.

13

Varhaiskasvatus terveen ja turvallisen lapsuuden tukena

Varhaiskasvatusohjelmien tavoitteena on turvata lapselle terve ja turvallinen lapsuus. Tämä toteutuu vanhemmuutta tukemalla, lapsen koulunkäyntival-miuksia vahvistamalla ja työssäkäyvien vanhempien lastenhoitopainetta helpottamalla. Esiopetuksen on tarkoitus tavoittaa Planin hankemaissa yhä suurempi joukko lapsia osana kansallista koulutusjärjestelmää.

Planin varhaiskasvatushankkeet ulottuvat äitien raskausajan tuesta lasten kouluikään. Hankkeet toteutetaan neljässä portaassa ja ne tavoittavat 0–8-vuotiaita lapsia. Myös vanhemmat, yhteisöt ja viranomaiset osallistuvat hankkeisiin, jotka perustuvat paikallisiin hyviin kasvatuskäytäntöihin.

Koulunsa aloittavien lasten määrä on kasvanut vii-me vuosina tasaisesti eri puolilla maailmaa. Erityisesti tytöt ovat kuitenkin vaarassa pudota koulutuksen piiristä jo parin ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. Planin kansainvälinen koulutusstrategia (2010–2013) pyrkii saamaan kouluun yhä enemmän tyttöjä, vähemmistöihin kuuluvia tai muutoin syrjäytymisvaa-rassa olevia lapsia. Myös koulutuksen laatua halutaan parantaa ja opetusalan hallintoa vahvistaa.

Vuonna 2013 tuimme varhaiskasvatusta Suomen ulkoministeriön rahoituksella Boliviassa, Ugandassa, Itä-Timorissa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa ja Pakistanissa. Yli 400 esikoulua perustettiin tai kunnostettiin. Varhaiskasvatustoiminta tavoitti han-kevuoden aikana yli 6 000 tyttöä ja 4 000 poikaa, vanhempainryhmiin osallistui suunnilleen sama määrä äitejä ja isiä.

Plan Suomen varhaiskasvatushanke Ugandassa sai arvostetun Kansainyhteisön palkinnon. Hanketta kiitettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittamisesta.

Toimintakaudella 2013 jatkoimme koulutushank-keitamme Kamerunissa ja Laosissa. Käynnistimme myös uudet ohjelmat Etiopiassa ja Ugandassa.

PLANIN KOULUSTRATEGIA HALUAA KOULUUN YHÄ ENEMMÄN

TYTTÖJÄ, VÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIA JA SYRJÄYTYMISVAARASSA

OLEVIA LAPSIA.

14

Lastensuojelun ohjenuorina lapsen etu ja turvallisuus

Lastensuojelu on keskeinen osa kaikkea Planin toimintaa. Suojelua ohjaavat lapsen edun ja turvalli-suuden periaatteet. Plan tukee työssään lastensuo-jelumekanismeja yhteisötasolla ja lastensuojelurik-komusten raportointia. Nämä halutaan kytkettäviksi kansallisiin lastensuojeluohjelmiin. Kansalaisjärjes-töjen roolia lastenoikeustyössä pyritään vahvista-maan niin, että järjestöt voivat tehokkaasti seurata YK-suositusten toteutumista kansallisella tasolla ja ajaa tarvittavia lainsäädännön muutoksia. Plan myös tukee lasten ja nuorten päätöksentekoon osallistumis-ta lisääviä kansallisia ja alueellisia verkostoja.

Kuluneella toimintakaudella Plan Suomen las-tensuojeluhankkeita toteutettiin Dominikaanisessa tasavallassa, Ecuadorissa, Etiopiassa, Sierra Leonessa, Vietnamissa ja Togossa. Viime mainitussa lähes 400 vammaista lasta pääsi tuellamme mukaan lasten kerhotoimintaan. Lastensuojelutyötä teimme myös yhteistyössä Afrikan lapsityöntekijöiden liikkeen kanssa.

Kaikkiaan Plan Suomen lastensuojeluohjelma tavoitti 17 000 lasta ja saman verran aikuisia.

PLAN TUKEE LASTEN JA NUORTEN PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUMISTA

LISÄÄVIÄ VERKOSTOJA.

15

Nuorten työllisyyshankkeet edistävät tasa-arvoa

Plan Suomen hanketyö laajeni nuorten työllistämis-pyrkimysten myötä uudelle alueelle. Kohdensimme kuluneen toimintakauden aikana nuorten työllisyy-teen seitsemän prosenttia rahoituksestamme.

TYÖLLISYYSHANKKEIDEN HYÖDYT JA MAHDOLLISUUDET TUODAAN

NAISTENKIN ULOTTUVILLE.

Painotamme strategiamme mukaisesti myös nuorten työllisyyshankkeissa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä. Tämä tapahtuu perinteiseen työnjakoon vaikuttamalla. Tärkeää on myös tuoda mahdollisuudet ja hankkeiden hyödyt naistenkin ulottuville. Hankkeet kiinnittyvät kansallisiin terveys-, hallinto-, mikrorahoitus- ja suojeluohjelmiin.

Pakistanissa jatkoimme nuorten työllisyyshanketta, jonka pääpaino oli teknisessä ja ammatillisessa kou-lutuksessa. Hankkeeseen osallistui yli 4 500 nuorta. Sierra Leonessa tuimme 1 800 nuoren työllistymistä edistäviä elämäntaitoja sekä yrittäjyyttä.

Saimme myös Euroopan unionilta rahoitusta kolmivuotiseen nuorten naisten työllistymishankkee-seen, joka käynnistyi Indonesiassa helmikuussa 2013.

16

Ennaltaehkäisevää ja nopeasti reagoivaa humanitaarista työtä

Plan on yksi maailman johtavista lapsikeskeistä katastrofivalmiustyötä tekevistä järjestöistä. Tämä tar-koittaa sitä, että Planin humanitaarisen työn ytimessä ovat lapset ja nuoret. Katastrofeissa lapsia uhkaavat aikuisia useammin esimerkiksi epidemiat, aliravitse-mus, psyykkiset traumat ja ihmisoikeusloukkaukset Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat tytöt. Plan pyrkii epävakaissa oloissa turvaamaan ensisijaisesti lasten suojelun ja terveydenhoidon sekä koulunkäynnin jatkumisen.

Kansainvälisen Planin katastrofirahastosta ohjataan nopeasti varoja apua tarvitseville. Humanitaarisen työn asiantuntijat lähtevät myös tarvittaessa avuksi katastrofialueille.

Katastrofien ennalta ehkäiseminen ja niihin varau-tuminen on merkittävä osa Planin työtä ohjelmamais-sa. On tärkeää, että yhteisöt tuntevat riskit ennakolta ja tietävät esimerkiksi mahdolliset evakuointipaikat ja pelastussuunnitelmat. Lasten on hyvä varautua aktiivisesti katastrofeihin. Esimerkiksi maanjäristysten riskialueilla säännölliset katastrofiharjoitukset ovat tärkeitä.

Kuluneella toimikaudella kansainvälinen Plan perusti globaalin ruokaturva- ja ravitsemusyksikön, jonka tarkoituksena on tehostaa järjestön työtä kroo-nista ja akuuttia aliravitsemusta vastaan. Akuuteissa ja hitaasti kehittyvissä katastrofeissa pienet lapset ovat erityisen haavoittuvia. Uuden yksikön työ tukee erityisesti juuri pienten lasten kehitystä. Plan antaa myös ennaltaehkäisevää ravitsemusneuvontaa lasten

vanhemmille ja yhteisöille. Jatkoimme viime toimintakauden aikana humani-

taarisen työn yhdistämistä muuhun toimintaamme. Plan Suomessa laadittiin humanitaarisen työn linjaus, joka määrittelee lapsikeskeisen katastrofityömme tavoitteet ja toimintatavat kansainvälisen Planin strategian mukaisesti. Erityisen tärkeää on ollut var-mistaa kehitysyhteistyöohjelmien jatkuvuus akuuteilla katastrofialueilla.

PLAN PYRKII EPÄVAKAISSA OLOISSA TURVAAMAAN

ENSISIJAISESTI LASTEN SUOJELUN JA TERVEYDENHOIDON SEKÄ

KOULUNKÄYNNIN JATKUMISEN.

17

Kuluneen toimintakauden aikana Plan Suomi oh-jasi katastrofiapua tulvien tuhoalueille Pakistaniin ja Mosambikiin. Pakistanissa yhteisöjen avainhenkilöille järjestettiin koulutusta katastrofeihin varautumisesta. Autoimme myös yhteisöjä ja viranomaisia lastensuo-jelumekanismien luomisessa. Alueen lasten vanhem-pia ja muita avainhenkilöitä perehdytettiin lasten oikeuksiin ja suojeluun. Kouluissa jaettiin tietoa ka-tastrofiriskeihin varautumisesta ja lapsia kannustettiin osallistumaan riskien vähentämistyöhön. Yhteisöille jaettiin tietoa siitä, miten tärkeää tyttöjen koulun-käynnin jatkuminen on myös katastrofien aikana.

Toimitimme Mosambikin tulva-alueiden lapsille koulutarvikkeita ja oppimateriaaleja. Koulutimme opettajia psykososiaalisen tuen antamisessa.

Sahelin kuivuus heijastui myös Kameruniin. Tällä alueella Plan Suomi tuki alkuperäisväestöön kuulu-vien bakojen koulunkäyntiä.

Nigerissä johdimme ja koordinoimme yhdessä Plan Nigerin ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kans-sa Tabareybareyn pakolaisleirin toimintaa. Alueen heikko turvallisuustilanne vaikeutti Malin pakolaisten parissa tehtyä työtä. Ruoan ja veden jakelu voitiin kuitenkin turvata leirillä.

ERITYISEN TÄRKEÄÄ ON VARMISTAA KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMIEN JATKUVUUS

AKUUTEILLA KATASTROFIALUEILLA.

18

Katastrofiriskien pienentäminen

Suuri osa maailman väestöstä elää alueilla, joita riepottelevat tulvat, hirmumyrskyt, maanvyöryt, maanjäristykset tai tulivuorenpurkaukset. Luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla mullistukset on otettava huo-mioon esimerkiksi maanviljelyn tai infrastruktuurin kehittämisessä.

Katastrofivalmiuksien kehittäminen onkin yksi tehokkaimmista kehitysyhteistyön muodoista. Plan on jo vuosikymmeniä ollut mukana pitkäjänteisessä riskienhallintatyössä Filippiineillä, Bangladeshissa, El Salvadorissa ja Ecuadorissa.

Filippiineillä tavallisia luonnonuhkia ovat tulvat, maanvyöryt ja hirmumyrskyt. Plan on ohjannut paikalliskylien yhteisöjä tunnista-maan ja analysoimaan riskejä. Alueilla on käyty läpi eri luonnonilmiöi-tä ja selvitetty niiden haittavaikutuksia. Vähitellen on myös kehitetty malleja riskien hallintaan. Esimerkiksi tulva-alueilla on rakennettu tulvamuureja ja kannustettu asukkaita rakentamaan kotinsa etäämmäs jokiuomasta. Talojen rakenteita on vahvistettu ja alueille on perustettu väestönsuojia. Myös viljelyksiä on siirretty kauemmas tulva-alueilta. Viestintävälineiden käytön harjoittelu ja hätäaputiimien koulutus ovat tärkeä osa kokonaisuutta.

Lapset ovat tärkeä osa Planin riskienhallintatyötä. Järjestön henki-löstö jakaa katastrofiherkkien alueiden 10–17-vuotiaille lapsille tietoa siitä, miten hätätilanteissa suojaudutaan ja autetaan muita. Tärkeintä on kuitenkin lasten osallistaminen. Planin työssä kerätyt kokemuk-set osoittavat, että lapset voivat havaita riskejä, joita aikuiset eivät huomioi. He myös ideoivat uudenlaisia ratkaisumalleja. Lasten ideat sisällytetään alueellisiin katastrofivalmiusohjelmiin.

19

Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti

Plan Suomi on aktiivinen osa suomalaista kansa-laisyhteiskuntaa. Kuluneen toimintakauden aikana toimimme näkyvästi Maailma kylässä -festivaalin pääkumppanina. Järjestimme keskustelutilaisuuden nepalilaisten kamalari-orjien tilanteesta ja Girl Rising -elokuvanäytöksemme nosti esiin tyttöjen yhteiskun-nallista asemaa.

Eduskunnassa järjestetyssä Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuudessa, ulkoministeriön ihmisoikeusperustaisuudesta käydyssä paneelikes-kustelussa ja useissa muissa tilaisuuksissa kuultiin Planin puheenvuorot. Toukokuussa 2013 järjestimme uuden tutkimusraportin julkaisemisen yhteydessä vammaisten lasten asemaa Länsi-Afrikassa käsitelleen seminaarin. Tutkimusta esiteltiin myös pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston seminaarissa Turussa.

Järjestömme on aktiivisesti mukana Kehitysyhteis-työn palvelukeskus KEPA ry:n ja eduskunnan Perjan-tai-ryhmän toiminnassa. Lisäksi Planilla on edustus kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen KEHYS ry:n hallituksessa.

Planin Lastenhallituksen Arawela Sovala osallis-tui maaliskuussa New Yorkissa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) kokoukseen osana kansainvälistä tyttödelegaatiota. Ulkoministeriö kutsui Lastenhallituksen jäsenet tapaamaan YK:n pääsihteerin erityisedustajaa Marta Santos Paisia kesäkuussa 2013. Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä vastaava Santos Pais kuuli nuorten näkemyksiä lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kiusaa-

TOIMIMME NÄKYVÄSTI MAAILMA KYLÄSSÄ

-FESTIVAALIN PÄÄKUMPPANINA.

misen globaaleista ongelmista.Nuorille aikuisille suunnatun Planin Mitä?-verkos-

ton johto- ja suunnitteluryhmä toteutti Mitä duunii! -nimisen vaikuttamistyön kampanjan, joka nosti esiin nuorten äänen työllisyyskysymyksissä ja jakoi tietoa globaalista nuorisotyöttömyydestä.

Plan Suomen Oikeus oppia -kampanja vaati kas-

20

vattamaan koulutuksen osuutta Suomen kehitysyh-teistyömäärärahoista 10 prosenttiin ja kohdentamaan varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Kampanjan pääyhteistyökumppanina toimi Opetusalan ammatti-järjestö OAJ. Kampanja haki näkyvyyttä teemoilleen ja vaikutti kansalaismielipiteeseen, lisäksi pyrittiin vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Kaikkiaan 20 000 suomalaisen allekirjoittama kampanjan vetoomus luovutettiin kehitysministeri Heidi Hautalalle touko-kuussa 2013.

Kuluneella toimintakaudella laadittiin Plan Suomen kantapaperi koulutuskysymyksistä Post 2015 -proses-sissa YK:n vuosituhattavoitteiden jatkoa pohdittaessa. Myös Planin kotimaan vaikuttamistyön ja yhteiskunta-suhteiden kehittämistyö käynnistettiin.

Plan Suomi osallistui YK:n ihmisoikeusneuvoston vuosittaiseen kokoukseen Genevessä maaliskuussa 2013. Plan Suomi järjesti kokouksessa yhteistyössä Etiopian, Mosambikin ja Suomen edustustojen sekä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa oheistapahtu-man, jonka aiheena olivat tyttöjen oikeuksia louk-kaavat haitalliset perinnekäytännöt. Ohjelmatyönsä ja asiantuntemuksensa ansiosta Plan Suomi pääsi vaikuttamaan merkittävästi kokouksen kannanottojen valmisteluun. Plan kutsuttiin ainoana osallistuneista järjestöistä myös yleisistunnon panelistiksi.

Plan Suomen kotimaan yksikön työntekijä edustaa kansainvälistä Plania kahdesti vuodessa eurooppa-laisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän Concordin kehityskasvatuksen työryhmässä. Deve-lopment Awareness Raising and Education (DARE) Forum edistää kehityskasvatusta Euroopassa.

21

Globaalisti kotimaassa

Planin kotimaan työ tutustuttaa suomalaisia kehi-tysmaiden arkeen ja lasten oikeuksiin. Koulutamme kasvattajia ja lapsia sekä tuotamme globaalikasvatuk-sen oppimateriaaleja. Tarjoamme myös mahdollisuu-den tehdä vapaaehtoistyötä. PlanGlobaalikoulu on ensisijaisesti opetus- ja kasvatussektorille suunnattu globaalikasvatuksen kokonaisuus. PlanKansalainen kokoaa yhteen Lastenhallituksen, Mitä?-verkoston ja muun vapaaehtoistoiminnan.

PlanGlobaalikoulussa lähettilästyötä, työpajoja ja rap-lyriikkaa

Kuluneella toimintakaudella 50 lapsen oikeuksien lähettilästämme piti lähes 1 400 oppituntia yhteensä yli 200 koulussa. Tunneilla käsiteltiin muun muassa lapsityötä, sukupuolirooleja, syntymärekisteröintiä, pakolaisuutta ja kriisikuvissa näkyviä lapsia. Tam-mikuisen Dokkino-lastendokumenttitapahtuman elokuvien teemoja käsiteltiin järjestämissämme työpajoissa.

Uusi Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonai-suutemme koostuu kymmenestä lapsen oikeuksien lähettilään vierailusta ja opetusaineistosta. Kokonai-suuden teemoja ovat muiden muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, koti, perhe, leikki ja vapaa-aika, koulutus, terveys ja puhdas vesi, lapsityö, syntymäre-kisteröinti ja lasten osallistuminen. Monen oppiaineen opetussisältöön sopiva kokonaisuus tukee viidennen ja kuudennen luokan opetussuunnitelmaa. Kokonai-

suutta käytettiin toimintakauden aikana kuudessa koulussa Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Espoossa.

Perehdytimme opettajia, opettajaksi opiskelevia sekä sosiaalialan, viestinnän ja mediakasvatuksen opiskelijoita lapsen oikeuksiin ja mediakasvatuksen kysymyksiin yhteensä kymmenessä koulutustilaisuu-dessa, joihin osallistui 300 kuulijaa.

Turpa auki! -hankkeen rap-lyriikkatyöpajoissa käsiteltiin nuorten työllisyyden globaaleja teemoja.

LAPSEN OIKEUKSIEN KYMPPI -OPETUSKOKONAISUUDEN TEEMOJA

OVAT MUUN MUASSA YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS,

KOTI, PERHE, LEIKKI JA VAPAA-AIKA, KOULUTUS, PUHDAS VESI JA LASTEN OSALLISTUMINEN.

22

Uusmaalaisissa ammattioppilaitoksissa järjestettyjä pajoja ohjasivat räppäri Steen1 ja musiikinopettaja Elina Alavillamo.

Plan Suomi tukee Ugandassa Participatory School Governance -hanketta, joka vahvistaa lasten osallis-tumista koulujen hallintoon. Ugandasta ja Suomesta on valittu kolme yhteistyökoulua, joiden viides- ja kuudesluokkalaiset ja opettajat voivat jakaa koke-muksiaan lasten osallistumisesta. Suomalaiset koulut ovat esitelleet ugandalaisille vertaissovittelua, demo-kratiakasvatukseen liittyvää oppilaskuntatoimintaa sekä kiusaamisen vastaista toimintaa. Lapset ovat vaihtaneet arjen kokemuksia ja tietoa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta. Videoiden lisäksi yhteyttä pidettiin Mystery Boxilla, jossa oppilaat lähettivät toisilleen kirjeitä, valokuvia ja pieniä käsitöitä.

Lastenhallitus kampanjoi kouluväkivaltaa vastaan

Jo yksitoista vuotta toiminut Plan Suomen Lastenhal-litus kokoaa yhteen kaksikymmentä 12–18-vuotiasta lasta, joista viisi on poikia. Ryhmää tukee myös kaksi 18 vuotta täyttänyttä entistä jäsentä.

Kuluneen toimikauden aikana Lastenhallitus selvitti lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa kyselyllä, johon vastasi sadan suomalaisnuoren lisäksi 22 nuorta Vietnamista, Britanniasta, Sierra Leonesta, Norjasta ja Ruotsista. Kyselyn tuloksia esiteltiin maaliskuus-sa 2013 naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa käsitelleessä YK-kokouksessa New Yorkissa. Helsinki-läinen Arawela Sovala edusti kokouksessa Lasten-hallitusta Planin tyttödelegaation jäsenenä. Plan

Suomen tuella delegaatioon osallistui myös kaksi tyttöä Vietnamista.

Lastenhallitus järjesti The Winyls -yhtyeen kanssa menestyksekkään kouluväkivallan vastaisen Beat the Violence -kiertueen, joka tavoitti 2 271 oppilasta 20 koulussa Helsingissä ja Uudellamaalla. Kampanja oli esillä seitsemässä radio-ohjelmassa sekä yhdeksässä sanoma- ja aikakauslehdessä. Kouluväkivaltaa vastaan kampanjoitiin myös yleisötapahtumissa, joissa tavoi-tettiin arviolta 650 henkilöä.

Lastenhallitus ja lapsen oikeuksien lähettiläät järjestivät helsinkiläisessä Alppilan yläkoulussa lapsiin kohdistuvasta väkivallasta teemapäivän, johon osallis-tui 126 oppilasta.

Keväällä 2013 Lastenhallitus ryhtyi yhteistyöhön Planin tukemien nuorten kanssa Vietnamissa. Kump-paniksemme valikoitui Quang Binhin alueen Young Media Club -ryhmä. Yhteistyössä halutaan oppia lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen keinoja ja tuottaa aiheesta aineistoa.

PLANIN KOTIMAAN TYÖ TUTUSTUTTAA SUOMALAISIA KEHITYSMAIDEN ARKEEN JA

LASTEN OIKEUKSIIN.

23

Mitä?-verkoston Mitä duunii! -kampanja kiersi Suomea

Vuonna 2009 perustettuun nuorten aikuisten Mitä?-verkostoon kuuluu yli 800 nuorta. Kuluneen toimikauden aikana Mitä duunii! -kampanja kiersi kymmenessä tapahtumassa eri puolilla Suomea. Kampanja huipentui 27.9.2012 järjestettyyn Riittääkö ahkeruus? -keskusteluun. Tilaisuudessa luovutim-me työministeri Lauri Ihalaisen erityisavustajalle Pilvi Torstille raportit nuorten ansioluetteloista ja suomalaisnuorten työelämään liittyvistä odotuksista ja peloista. Torsti vastaanotti myös kannanottomme, joka vaati nuorisotyöttömyyden tarkastelemista globaalina ongelmana. Mitä duunii! -kampanjaan osallistui 365 nuorta.

Keväällä 2013 järjestimme Mikä tulevaisuus? -leirin, jossa 36 nuorta sekä kymmenen päättäjää ja asiantuntijaa etsi ratkaisuja globaaliin nuorisotyöttö-myyteen. Nuoret tuottivat Palkkaa potentiaalia -vide-on, joka tavoitti sosiaalisessa mediassa 516 nuorta ja työnantajaa.

Verkoston paikallisryhmät tuottivat glokaalin vastuun karttoja, jotka havainnollistivat kunkin paik-kakunnan vapaaehtoistyömahdollisuuksia ja ekolo-gisia kulutusvaihtoehtoja. Ryhmät osallistuivat myös valtakunnallisiin kampanjoihin ja tapahtumiin.

Aloitimme toimintakaudella yhteistyön sier-raleonelaisen Youth and Child Advocacy Networkin kanssa. Yhteistyötä suunniteltiin Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa.

MITÄ DUUNII! -KAMPANJA KIERSI KYMMENESSÄ TAPAHTUMASSA ERI PUOLILLA SUOMEA.

24

Vapaaehtoiset puolustivat oppimisen oikeutta

Vapaaehtoiset keskittyivät kampanjoimaan kehitys-maiden lasten koulutuksen puolesta.

Planin Oikeus oppia -kampanja vaati koulutuksen osuuden nostamista Suomen kehitysyhteistyövaroista nykyisestä kuudesta prosentista kymmeneen prosent-tiin sekä rahojen kohdentamista erityisesti tyttöjen koulutuksen parantamiseen. Kampanjan pääyhteis-työkumppani oli Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.

Kampanja näkyi 28 oppilaitoksessa ja yli 70 tapahtumassa, kuten Taiteiden yössä, Educa-messuil-la, Mahdollisuuksien toreilla ja jääkiekko-otteluissa. Kampanja sai myös runsaasti medianäkyvyyttä. Kam-panjaan osallistui 21 763 suomalaista joko kirjoitta-malla opettajamuistojaan, lähettämällä kantaa ottavia valokuvia tai allekirjoittamalla vetoomuksen. Luovu-timme vetoomuksen kehitysministeri Heidi Hautalalle toukokuussa 2013 kampanjaan osallistuneiden koulu-luokkien järjestämässä pulpettitempauksessa.

Järjestimme myös lapsen oikeuksista kertovia valokuvanäyttelyitä. Helsinkiläisessä Herttoniemen lukiossa järjestimme pilottikurssin, jossa opiskelijat te-kivät yhden lukiokurssin ajan Planin vapaaehtoistyötä ja tutustuivat samalla kehitysyhteistyöhön, lapsen oikeuksiin ja vapaaehtoistoiminnan merkitykseen.

Ei vihapuheelle -liike ja Matkalla-hanke – uutta projektityötä kotimaassa

Maaliskuussa 2013 opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Euroopan neuvoston Ei vihapuheelle -liikkeen, jonka Suomen koordinaattoreina toimivat Plan Suomi ja Ihmisoikeusliitto ry. Kampanja koulut-taa 18–25-vuotiaita nuoria torjumaan vihapuhetta ja edistämään ihmisoikeuksia niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Kampanja rahoitetaan kokonaisuudes-saan opetus- ja kulttuuriministeriön varoista.

Maaliskuussa 2013 aloitimme nelivuotisen Mat-kalla-projektin. Se on suunnattu oppivelvollisuuden loppuvaiheessa Suomeen muuttaneille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Tavoitteenamme on vahvistaa nuorten opiskelumotivaatiota ja arjen taitoja, rohkais-ta jatko-opintoihin ja työelämään sekä etsiä nuorten kasvua tukevia vapaa-ajanviettotapoja. Samalla hank-keemme tukee nuorten vanhempien vanhemmuutta uudessa elämäntilanteessa. Yhteistyökumppaneitam-me ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan opetus- ja nuo-risotoimet sekä Laurea-ammattikorkeakoulu, Suomen Setlementtiliitto ja SeslonkiYhdistys. Rahoituksesta vastaa Raha-automaattiyhdistys.OIKEUS OPPIA -KAMPANJAAN

OSALLISTUI 21 763 SUOMALAISTA.

EIVIH

APUHEELLE

.FI

EIVIH

APUHEELLE

.FI

ÄLÄVIHAA

EIVIHAPUHEELLE

25

Koska olen tyttö – kampanja tyttöjen tukena

Plan Suomi osallistuu vahvasti kansainväliseen kam-panjatyöhön. Kuluneella toimintakaudella asiantunte-muksemme näkyi erityisesti tasa-arvotyön ja yhteis-kunnallisen vaikuttamisen kampanjoissa. Vuoden aikana keskityimme erityisesti Because I am a Girl -kampanjaan, joka näkyy kotimaassa Koska olen tyttö -nimellä.

Koska olen tyttö

Tyttöjen ihmisoikeuksia rikotaan räikeästi monessa maassa. Siksi Plan kampanjoi kehitysmaiden tyttöjen puolesta.

Lähes 40 000 tyttölasta menee naimisiin joka päivä. Liian varhainen avioituminen uhkaa tyttö-jen henkeä. Raskaudesta ja synnytyksestä johtuvat komplikaatiot ovat kehitysmaissa 15–19-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Vuosittain 50 000 tyttöä kuolee raskauden tai synnytyksen aiheuttamiin ongelmiin. Varhainen avioliitto ja äitiys katkaisevat tytön koulutien.

Sen lisäksi, että tytöillä on oikeus tasavertaisin oikeuksiin ja mahdollisuuksiin, tyttöihin sijoittaminen on viisasta. Kehitysmaissa on 500 miljoonaa tyttöä, joiden kykyjä rakentaa yhteiskuntaa ei kannata heit-tää hukkaan.

Koska olen tyttö -kampanja parantaa erityisesti tyttöjen koulutusta ja suojelua, koska koulutettu tyttö ei jätä köyhyyttä perinnöksi lapsilleen. Kampanjalla Plan tukee vahvasti YK:n vuosituhattavoitteiden

saavuttamista. Tyttöjen puolesta kampanjointia jatke-taan vuoden 2016 puoliväliin.

Koska olen tyttö -kampanja on tavoittanut jo kymmeniä miljoonia tyttöjäPlan vahvisti kuluneella toimintakaudella näyttävästi Koska olen tyttö -kampanjaansa ja ulotti sen kaikkiin 69 toimintamaahansa.

Plan vaatii kaikille maailman tytöille laadukasta koulutusta. On erityisen tärkeää huolehtia teini-ikäis-ten tyttöjen mahdollisuudesta jatkaa opintojaan alakoulunkin jälkeen. Tästä syystä Plan on keskittynyt kitkemään lapsiavioliittoja ja kouluissa tapahtuvaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

Koska olen tyttö -kampanja nojaa Planin vankkaan ohjelmatyöhön eri puolilla maailmaa. Tavoitteena on, että Planin hankkeet auttavat kampanjan aikana neljää miljoonaa tyttöä kaikkein köyhimmissä maissa. Välillisesti, esimerkiksi lakimuutosten kautta Koska olen tyttö -kampanja parantaa yhteensä lähes 500 miljoonan tytön mahdollisuuksia hyvään elämään.

Tavoitteena on myös kerätä 500 miljoonaa euroa tyttöjen koulutuksen parantamiseksi.

Koska olen tyttö -kampanjan ohjelmia toteutet-tiin kuluneen toimintakauden aikana yhteensä 249, joista 57 Aasiassa, 126 Afrikassa ja 66 Latinalaisessa Amerikassa. Plan selvitti muiden muassa lapsiavioliit-toihin ja tyttöjen koulutukseen liittyviä kysymyksiä

KOULUTETTU TYTTÖ EI JÄTÄ KÖYHYYTTÄ

PERINNÖKSI LAPSILLEEN.

26

39 maassa. Tuhannet tytöt ja pojat saivat äänensä kuuluviin erilaisissa selvityksissä.

Bangladeshissa Plan kampanjoi lapsiavioliittoja vastaan. Maahan saatiin muodostettua 22 aluetta, joilla lapsiavioliitot eivät enää ole mahdollisia. Tyttöjä ja poikia myös koulutettiin seuraamaan tarkasti omien yhteisöjensä lapsiavioliittotilannetta. Planin työllä kehitettiin maahan myös syntymärekisteröin-tijärjestelmää. Rekisteröinti vaikeuttaa tyttöjen iän väärentämistä.

Keskimääräisen avioitumisiän halutaan nousevan 15 vuodesta 18 vuoteen kaikilla Bangladeshin ohjel-ma-alueilla vuoteen 2015 mennessä.

Etiopiassa Plan tuki 7–14-vuotiaiden tyttöjen koulutusta maan pääkaupungin Addis Abeban slum-meissa. Matematiikan ja englannin ohella 400 etio-pialaistyttöä sai lisääntymisterveyteen, johtajuuteen ja lapsen oikeuksiin liittyvää opetusta. Lisäksi Plan jakoi 1 200 tytölle koulutarvikkeita ja huolehti 1 300 tytön koulumaksuista. Säästö- ja pienlainaohjelmat tukivat vanhempien mahdollisuuksia tukea tytärtensä koulutusta.

El Salvadorissa Plan kitki fyysistä, henkistä ja sek-suaalista väkivaltaa. Planin koulutus tarjosi kaikkiaan 1 800 tytölle ja 180 pojalle välineitä väkivallasta sel-viytymiseen ja sen vastustamiseen. Myös viranomai-sia kannustettiin tarjoamaan apua väkivallan uhreille.

27

Näkyvää ja vaikuttavaa Plan-viestintää

Plan Suomen viestintä tukee järjestön kehityspoliit-tisia ohjelma- ja vaikuttamistavoitteita ja herättää aktiivisesti keskustelua lasten oikeuksista ja kehitys-kysymyksistä.

Kuluneella toimintakaudella ilmestynyt Maailman-Kuva-lehden gender-teemanumero tarkasteli katta-vasti sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toinen lehden numeroista käsitteli puolestaan globaalin kehityksen ja talouden suhteita sekä talouden ajankohtaisia trendejä. Planin työtä ja ohjelmamaiden tapahtumia valottava Plan-lehti ilmestyi neljä kertaa. Lehti tarjoaa luettavaa paitsi Planin kummeille myös muille työs-tämme ja kehityskysymyksistä kiinnostuneille.

Järjestömme viesti aktiivisesti myös erilaisissa tapahtumissa, plan.fi-verkkosivuillaan ja viestintäka-navana nopeasti toimivassa sosiaalisessa mediassa.

Kuluneen toimintakauden aikana asiantuntijoi-demme kannanotot saivat runsaasti näkyvyyttä lehdistössä. Esille nostettiin Planin työlle merkittäviä teemoja, kuten tyttöjen koulutus sekä tyttöihin koh-distuvan väkivallan ja lapsiavioliittojen vastainen työ. Myös Plan Suomen tekemää katastrofi- ja humanitaa-risen työn viestintää lisättiin merkittävästi.

Viestintä vahvisti myös kotimaassa tehtävää kam-panja- ja vaikuttamistyötä. Planin Lastenhallituksen ja Mitä?-verkoston paikalliset vapaaehtoiset saivat viestintäkoulutusta. Paikallisesti järjestetyt tempa-ukset herättivät aiempaa enemmän kiinnostusta aluemedioissa.

Kuluneen toimintakauden aikana järjestömme

JÄRJESTÖMME KERÄSI ENNÄTYSMÄÄRÄN JULKISUUTTA.

Sahel: ruokakriiSi uhkaa laSten elämää

11Plan vaatii joka lapselle hyvää opettajaa

13Esikoulu on tärkeä vähemmistökansojen lapsille

30Askartele oma keppiseepra

# 2/ 2012

28

keräsi ennätysmäärän valtakunnallista julkisuutta, erityisesti näkyvyytemme televisiossa oli poikkeuk-sellisen runsasta.

Ensimmäistä kertaa vietetty, Planin aloitteesta syntynyt YK:n kansainvälinen tyttöjen päivä oli Plan Suomen viestinnän vuoden mittavin ponnistus. Koska olen tyttö -kampanja ja sen tyttöjen laadukkaan kou-lutuksen painopiste näkyi vahvasti niin Plan Suomen viestinnässä kuin julkisessa keskustelussa.

Tyttöjen päivän juhlaseminaarissa oli arvovaltaiset panelistit. Tyttöjen asemasta ja koulutuksen merki-tyksestä keskustelivat kansanedustaja Pekka Haavis-to, professori Helena Ranta, alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen, OAJ:n varapuheenjohtaja Anne Liimola, Planin Lastenhallituksen jäsenet Dina Rauhalahti, Emilia Paappanen ja Niina Hiltunen sekä Plan Suomen hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja Gunvor Kronman.

Juhlaseminaarissa julkistettiin vuoden 2012 Koska olen tyttö -raportti, jonka teemana oli Op-pia elämää varten. Tyttöjen päivän iltana esitettiin suorana lähetyksenä myös Plan-ilta lapselle -tv-gaala. Tähtiartistien esitysten lisäksi lähetyksessä nähtiin do-kumentteja, joissa suomalainen luokanopettaja Laura Laurila matkusti Mosambikiin tapaamaan uutta kum-milastaan yhdessä Raakel ja Nicke Lignellin kanssa.

Tyttöjen päivänä vietettiin myös kansainvälisen Planin 75-vuotisjuhlaa. Planin juhlavuoden tapahtu-mat pyrkivät kiinnittämään huomiota kehitysmaiden tyttöjen asemaan ja edistämään heidän koulutustaan. Näin juhlavuosi nivoutui osaksi Planin maailmanlaa-juista Koska olen tyttö -kampanjaa.

29

Planin 75-vuotinen taival

1937”Foster Parents Plan for Children in Spain” perustettiin tuke-

maan Espanjan sisällissodasta kärsineitä lapsia.

1940-lukuToisen maailmansodan aikana Plan auttoi kotinsa menettäneitä lapsia sotaakäyvissä Euroopan maissa. Sodan jälkeen järjestön

työ laajeni pysyvästi moniin Euroopan maihin ja Kiinaan.

1950-lukuEuroopan jälleenrakennuksen jälkeen Planin työ keskittyi

vähemmän kehittyneisiin maihin muilla mantereilla.

1960–1970-luvutOhjelmatyö laajeni Latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja

Afrikassa.

1980–1990-luvutKehitysyhteistyöohjelmat laajenivat ja monipuolistuivat.

Mukaan tuli uusia ohjelma- ja lahjoittajamaita. YK:n lapsen oikeuksien sopimus vakiintui Planin työn perustaksi.

2000–2010-luvutTämän hetken Plan tekee ihmisoikeuksia edistävää ja köyhyyttä poistavaa kehitysyhteistyötä 50 kehitysmaassa. Varoja kerääviä maita on 21. Planin työ keskittyy erityisesti kaikkein heikoim-

massa asemassa olevien lasten aseman parantamiseen.

30

Ajan haasteisiin vastaavaa ja tehokasta varainhankintaa

Ajan haasteisiin mukautuva ja tehokas varainhankinta on tärkeä osa Planin tekemää kehitysyhteistyötä. Valtaosa noin 23 000 suomalaisesta tukijastamme on yksityisiä kummeja. He tukevat työtämme säännölli-sin kuukausimaksuin. Myös lukuisat yritykset tekevät kanssamme yhteistyötä.

Kummius on monen suomalaisen mielestä hyvä tapa tukea kehitysyhteistyötä. Tärkeänä pidetään henkilökohtaista yhteyttä ja avun seurattavuutta. Perinteisen kummiuden rinnalla Plan tarjoaa mahdol-lisuuden teemakummiuteen Thaimaassa, Filippiineillä, Laosissa ja Pakistanissa.

Kuluneella toimintakaudella kummeja kannustet-tiin aktiiviseen sähköiseen yhteydenpitoon. Kummit, teemakummit, säännölliset lahjoittajat ja vapaa-ehtoiset voivat OmaPlan-verkkopalvelussa muun muassa lähettää kummikirjeitä, saada lisätietoa Planin lahjoituskohteista tai toiminnasta ja päivittää omia tietojaan. Taajaan päivittyvä Facebookin PlanKum-mi-sivu tarjoaa ajantasaista kummitietoa. Sähköposti-viestit nopeuttavat tiedonkulkua yleisesti.

Toimintakaudella 2013 suomalaiskummit lähettivät kummilapsilleen aiempaa vilkkaammin kirjeitä. Myös vastauspostia saatiin runsaasti. Kummikirjeenvaihto ja siihen liittyvä käännöstyö tapahtui valtaosin vapaaeh-toisvoimin. Plan Suomi kannustaa kummejaan aktiivi-seen yhteydenpitoon. Kummius tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia kummilapsen kans-sa ja tutustua hänen kulttuuriinsa. Samalla kummi saa tilaisuuden seurata henkilökohtaisella tasolla niitä

muutoksia, joita lahjoituksena annettu tuki saa aikaan lapsen ja hänen yhteisönsä elämässä.

Kuukausilahjoittajiemme määrä kasvaa. Erityisesti näkyvä tyttöjen asemaan liittyvä kampanjointimme on innostanut uusia tukijoita säännöllisiin lahjoi-tuksiin. Kynnys kuukausittain lahjoittamiseen on kum-miuteen sitoutumista matalampi ja lahjoitussumman voi valita vapaasti.

TYTTÖJEN ASEMAAN LIITTYVÄ KAMPANJOINTI INNOSTAA

SÄÄNNÖLLISIIN LAHJOITUKSIIN.

31

Planin varainhankinnan kampanjointi keskittyi kahteen isoon kokonaisuuteen. Ensimmäisenä YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta 2012 MTV3-kanavalla esitettiin Plan ilta lapselle -ohjelmamme. Se kannusti suomalaisia ryhtymään Plan-kummeiksi ja keräsi näkyvyyttä ja rahoitus-ta Koska olen tyttö -kampanjalle. Keväällä 2013 keskityimme Koska olen tyttö -kampanjointiin. Girls Can -mainontamme näkyi sosiaalisessa mediassa, Turun Ruisrockissa, Maailma kylässä -tapahtumassa Helsingissä sekä useissa vapaaehtoisten järjestämissä tapahtumissa ympäri Suomea.

Syksyllä 2012 olimme jälleen mukana yhdeksän järjestön yhteistyönä toteutettavassa Nenäpäivässä. Päivään liittyvän keräyksen tuotto jaetaan tasan siihen osallistuvien järjestöjen kesken. Tuotto kasvaa vuosittain.

Kuluneen toimintakauden aikana kehitimme ja testasimme uudenlaisia sähköisiä lahjoitustapoja. Mobiilisovelluksen käyttö ja tekstiviestilahjoitus ovat nyt mahdollisia myös säännöllisessä lahjoittamisessa. Perinteisen suoraveloituksen korvasi e-laskutus, jonka avulla kummien säännölliset tuet nyt siirtyvät Planille.

PlanShop

Verkkokauppa PlanShop tukee Planin toimintaa tuot-teilla, jotka valmistetaan kehitysmaissa reilun kaupan periaatteella. Samalla tarjotaan työtä ja toimeentuloa paikallisväestölle.

Tilikauden aikana tulosta tuotti joulumyynti yrityk-sille ja yksityishenkilöille. Plan-kummeille suunnattu-jen kummilapsikirjeiden myynti kasvoi verkkokaupas-sa kahdeksan prosenttia.

KEHITIMME JA TESTASIMME UUSIA SÄHKÖISIÄ

LAHJOITUSTAPOJA.

32

Kummius on merkittävä osa Planin yli 75 vuoden historiaa. Englantilainen toimittaja John Langdon-Davies perusti 1930-luvulla Espanjan sisällissodasta kärsineille lapsille järjestön, joka teki auttamisesta uudella tavalla henkilökohtaista. Järjestön tukijat saivat oman kummilapsen ja lapset tuekseen välittävän aikuisen.

Vaikka Plan-kummeilla on nimetyt kummilapset, annettu tuki ei siirry lapsille henkilökohtaisesti. Kummitoiminnan varoilla tuetaan kokonaisia yhteisöjä ja edistetään lasten oikeuksien toteutumista. Pitkän kokemuksemme mukaan pysyviä tuloksia saavutetaan juuri kehittämällä lapsen elinym-päristöä kokonaisuudessaan.

Jo järjestön toiminnan alkuajoista kummeil-la on ollut mahdollisuus olla kirjeenvaihdossa kummilapsensa kanssa. Lapsen yhteisössä voi myös vierailla. Kummilasten määrä ratkaisee eri alueiden saaman tuen suuruuden. Plan pyrkiikin löytämään kummin kaikille kummi-lapsille, jotta alueille suunnitellut kehityshank-

keet saadaan toteutettua täysimääräisinä.Planin työn ytimessä on lapsiin keskit-

tyvä yhteisöjen kehitys. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kummien antama tuki suunnataan yhteisöissä kahdeksalle lasten elinoloja parantavalle osa-alueelle: koulutuk-seen, lastensuojeluun, toimeentulomahdolli-suuksien parantamiseen, katastrofiapuun ja katastrofiriskien vähentämiseen, terveyden edistämiseen, seksuaali- ja lisääntymister-veyteen, vesi- ja sanitaatiotarpeisiin sekä nuorten osallistumiseen ja osallisuuteen.

Plan työskentelee myös alueilla, joita perinteinen kummitoiminta kirjeenvaihtoi-neen ei tavoita. Syynä voi olla esimerkiksi yhteisöjen liikkuva elämäntapa tai erityisen syrjäinen sijainti. Näiden yhteisöjen tukemi-seen suunnattu teemakummius pyrkii sekin pysyviin muutoksiin alueilla. Tällä hetkellä teemakummimme tukevat etnisiä tai muuten syrjittyjä vähemmistöjä Filippiineillä, Pakista-nissa, Thaimaassa ja Laosissa. Vähemmistöjen lapset kärsivät köyhyydestä kaikkein eniten.

Kummitoiminta tukee koko yhteisöä

33

Mobiiliteknologian käyttö ja tyttöjen koulutus yritysyhteistyön vetureina

Plan Suomi on yksi yritysyhteistyön edelläkävijöistä Suomessa. Yhteistyössä yritys saa mahdollisuuden kantaa sosiaalista vastuuta ja vahvistaa omaa brän-diään ja imagoaan.

Kuluneella toimintakaudella suurimmat yritysyh-teistyökumppanimme olivat Nokia, Kemira, Finavia, Lindorff, Orion ja Metso.

Käynnistimme yhteistyön Metson kanssa parin vuoden tauon jälkeen. Plan ja Metso toteuttavat yhdessä kaksivuotisen hankkeen Intian Alwarissa. Yhteishanke tuo 15 kouluun puhdasta juomavettä. Li-säksi niissä kunnostetaan käymälöitä tai rakennetaan uusia. Käymälätiloihin rakennetaan käsienpesupaikat ja niihin johdetaan juokseva vesi. Erilaiset kampanjat ja teemapäivät lisäävät koulujen oppilaiden hygienia-tietoutta. Hankkeen avulla vaikutetaan noin 8 000 koululaisen elämään ja se parantaa erityisesti tyttöjen mahdollisuutta käydä koulua.

Accenture teki syksyllä 2012 kansainväliselle Planille mittavan lahjoituksen. Plan Suomi ja muut pohjoismaiset Plan-maatoimistot aloittivat kuluneella toimintakaudella yhteistyön Accenturen kanssa osana yrityksen Skills to Succeed -ohjelmaa, joka pyrkii työllistämään neljännesmiljoona nuorta vuoteen 2015 mennessä.

Kuluneen toimintakauden aikana Plan Suomi sai Koska olen tyttö -kampanjalleen kymmenen uutta yritystukijaa.

Laajensimme vuonna 2006 alkanutta yhteistyö-tämme Nokian kanssa. Keniassa otettiin huhtikuussa

2013 käyttöön Nokia Life -matkapuhelinpalvelu-paketti, jonka yhtenä osa-alueena on Nokian ja Planin yhteistyönä syntynyt 0–17-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu Parenting Advice -palvelu. Vanhemmat saavat tekstiviestein vinkkejä ja tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä. Plan Suomi oli osana Planin kansainvälistä asiantuntijaryhmää tuottamassa palvelun sisältöä.

Ugandassa kehitimme mobiiliteknologiaa hyö-dyntävän, tiedonvaihtoa edistävän järjestelmän

PLAN SUOMEN JA PAJAT SOLUTIONSIN YHDESSÄ KEHITTÄMÄ POIMAPPER VÄLITTÄÄ JA ANALYSOI

SUUREN MÄÄRÄN TIETOA EDULLISESTI REAALIAJASSA.

34

opettajien, koululaisten, vanhempien ja opetusviran-omaisten käyttöön. Kouluhallintoa tukeva järjestelmä kokoaa eri ryhmien tekstiviesteillä lähettämän tiedon yhteiseen tietopankkiin eri tavoin hyödynnettäväksi. Tuotimme Ugandassa myös varhaiskasvatusta edistä-viä opetusvideoita.

Plan, Nokia ja Pearson Foundation kehittivät yhteistyössä lukutaitoa edistävän Nokia Flash Cards -koulutuspelin. Sen avulla käyttäjät voivat oppia eri kielten sanastoa ja sanojen oikeaoppisia kirjoitusasu-ja. Pelin voi ladata Nokia Storesta.

Plan Suomen ja Pajat Solutionsin yhdessä kehit-tämä Poimapper-mobiilisovellus voitti toukokuussa 2013 ensimmäisen CSR Europe -yhteiskunta- ja yritysvastuupalkinnon. Palkintoja annettiin ei-kaupal-listen toimijoiden kanssa toteutetuista yhteistyöhank-keista, jotka auttavat ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia ja tuovat yrityksille liiketoiminnallista hyötyä. Poimapper-sovellus välittää ja analysoi suuren määrän tietoa edullisesti reaaliajassa. Esimerkiksi Thaimaassa Plan seuraa Poimapperilla tuberkuloosia sairastavien siirtotyöläisten terveydentilaa ja hoitoon pääsyä.

Kuluneen toimintakauden aikana Plan Suomi liittyi YK:n yritysvastuuta edistävän Global Compact -aloitteen pohjoismaiseen verkostoon. Kotimaassa olimme mukana työryhmissä, jotka kommentoivat valtioneuvoston tekemiä yritysvastuulinjauksia ja ulkoministeriön suuntaviivoja kauppaa tukevasta kehitysyhteistyöstä. Osallistuimme myös ulkoministe-riön yritysfoorumiin sekä yritysten toimintaa kehitty-vien maiden markkinoilla käsitelleisiin Team Finlandin työryhmiin.

Mobiiliteknologialla mukaan koulujen hallintoon

Plan Suomen hanke Ugandassa osallistaa opettajat, oppilaat, vanhemmat ja paikalliset opetusviranomaiset kouluhallintoon mobiilipalvelujen ja ra-dio-ohjelmien avulla. Samalla ryhmien keskinäinen tiedonkulku helpottuu.

Kouluhallinnon parannukset tuovat peruskoulutuksen tehokkaammin kaikkien ulottuville ja kohentavat opetuksen laatua. Se myös edistää ta-sa-arvoa, elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä aikuisten lukutaitoa.

Hankkeemme Ugandassa parantaa 2 500 pojan ja tytön yleissivistävää koulutusta viidessä koulussa Luwerossa. Osallistavan hallinnon koulutus tavoittaa kaikkiaan 50 opettajaa sekä joukon kouluhallintotyöryhmiä sekä paikallishallinnon henkilöstöä. Myös 800 vanhemman ja muun yhteisön jäsenen halutaan lähtevän aktiivisesti mukaan kouluhallintoon.

Hankealueella lähetettävät kouluhallintoa käsittelevät radio-ohjelmat tavoittavat yhteisöissä 660 000 henkilöä. Kouluhallinnosta kertovilla teks-tiviesteillä tavoitetaan lisäksi noin 1 000 vanhempaa ja huoltajaa.

35

Ammattitaitoinen henkilöstö menestyksen takana

One Plan -ideologia ohjaa Plan Suomen toimintaa. Se yhdistää Plan-perheen mission, vision ja strategi-an Plan Suomen arvomaailmaksi. Arvojamme ovat eettisyys, vastuullisuus, osallistaminen, ihmisarvo, kumppanuus ja jatkuva oppiminen. Toimintaamme ohjaavat myös Planin kansainväliset, Plan Suomen omat ja suomalaisten kummijärjestöjen lastensuo-jeluohjeet sekä kansainvälisten järjestöjen eettinen säännöstö. Planin työsuhteisilta työntekijöiltä vaadi-taan omien lastensuojeluohjeidemme noudattamisen lisäksi rikosrekisteriote.

Työnantajana Plan Suomi Säätiö kuuluu Elinkei-noelämän keskusliiton Sosiaalialan työnantajat ry -jäsenliittoon. Noudatamme sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta, jonka mukaisesti palkkajärjestel-mämme perustuu työn vaativuuteen.

Planin tulokset syntyvät henkilökunnan ammatti-taidosta. Henkilökunnan osaaminen ja sen kehittämi-nen, yhteisen toimintakulttuurin tukeminen, työhy-vinvointi ja työssä jaksaminen ovat järjestöllemme hyvin tärkeitä.

Tilastoja Planin toimiston työntekijöistä

Plan Suomen pääsihteeri Riitta Weiste jäi eläkkeelle lokakuussa 2012, ja hänen seuraajanaan aloitti Ossi Heinänen.

Tilikauden aikana Plan Suomi Säätiön palvelukses-sa oli keskimäärin 41 vakinaista ja 13 määräaikaista työntekijää. Työsuhteistamme 73 prosenttia oli vakituisia. Keskimäärin kymmenen henkilöä oli opin-to- tai vanhempainvapaalla. Perhevapaita pidettiin 91 kuukautta.

Henkilöstömme on koulutukseltaan ylemmän (yli 61 prosenttia) ja alemman (noin 28 prosenttia) kor-keakoulututkinnon suorittaneita sekä muita ammatti-osaajia (noin 11 prosenttia).

Plan Suomen henkilöstön keski-ikä oli 39,4 vuotta. Vakituisille työntekijöille oli kertynyt keskimäärin 4,8 työvuotta Planin palveluksessa.

Toimistollamme työskenteli tilikauden aikana 14 harjoittelijaa ja neljä peruskoulun TET-harjoittelijaa. Kummien kirjeenvaihdon postituksessa auttoi sään-nöllisesti noin 15 vapaaehtoista.

Henkilökunnan osallistuminen

Lapset ja lastensuojelu ovat toimintamme ydinaluet-ta. Henkilökuntamme oma lastensuojelun työryhmä kehittää ja päivittää lastensuojelun ohjeistuksia ja valvoo niiden noudattamista. Työryhmä seuraa myös kansainvälisen Planin lastensuojelua koskevia vaati-

PLANIN TULOKSET SYNTYVÄT HENKILÖKUNNAN

AMMATTITAIDOSTA.

muksia. Kaikki toimintaamme läheisesti osallistuvat tahot sitoutuvat allekirjoituksellaan lastensuojeluoh-jeisiimme.

Henkilöstö valitsee luottamusvaltuutetut sekä edustajansa työsuojelutoimikuntaan joka toinen vuosi. Henkilöstö, työnantaja ja luottamusvaltuutettu käsittelevät toimikunnassa työsuhteen ehtoihin liitty-viä lakisääteisiä ja muita ajankohtaisia kysymyksiä.

Henkilökunta voi käyttää työterveyshuollon hyviä ennaltaehkäiseviä ja sairaanhoitopalveluja. Työsuojelutoimikuntamme edistää työhyvinvoin-tia yhteistyössä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Työsuojelutoimikunta myös seuraa aktiivisesti työterveyshuoltoa, tasa-arvon toteutumista ja työssä jaksamisen keinoja. Työhyvinvoinnin tilannetta selvi-tetään koko henkilökunnalta vähintään joka toinen vuosi erityisellä kyselyllä.

Plan Suomi Säätiö kuuluu Green Office -ver-kostoon. Olemme sitoutuneet noudattamaan toimistossamme kestävän kehityksen periaatteita. Henkilökuntamme Green Office -ryhmä seuraa ja kehittää ympäristöohjelman mukaisia toimintatapoja toimistossamme.

NOUDATAMME TOIMISTOSSAMME KESTÄVÄN KEHITYKSEN PERIAATTEITA.

36

Plan Suomen hallitus ja johtoryhmä

Plan Suomen hallitus ja johtoryhmä koostuvat moni-puolisesti kehityskysymyksiä tuntevista ja kokeneista asiantuntijoista. Tämä vahvistaa Planin työn tuloksel-lisuutta.

Planin hallituksen puheenjohtajana toimi Gunvor Kronman. Hallituksessa jatkoivat toimitusjohtaja Tuula Kallio, vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, kansanedustaja Pekka Haavisto, Vice President/Sus-tainable Development Kati Ihamäki, KHT, JHTT Kaj Erik Kiljander ja toimitusjohtaja Tauno Kääriä sekä lasten ja nuorten edustajana Anniina Kontinen.

Hallituksen jäsenet osallistuvat järjestön toimin-taan aktiivisesti. Puheenjohtaja Gunvor Kronman ja Tauno Kääriä kuuluivat kotimaan hallitustyöskentelyn ohella kansainvälisen Planin ylimpään päätöksente-koelimeen eli kansainväliseen jäsenkokoukseen. Koti-maassa hallituksen jäsenet edustivat Plania lukuisissa tapahtumissa.

Plan Suomen hallitus kokoontui tilikauden aikana seitsemän kertaa ja kansainvälinen jäsenkokous kaksi kertaa. Hallitustyöskentely perustuu vapaaehtoisuu-delle, eikä siitä makseta korvausta.

Plan Suomen johtoryhmässä työskentelivät pääsihteeri Riitta Weiste (lokakuuhun 2012 asti), pääsihteeri Ossi Heinänen (lokakuusta 2012 alkaen), talousjohtaja Olli Jahnsson, markkinointi-johtaja Kirsi Mettälä, kotimaan ohjelmien johtaja Hanna Nurmi (maaliskuuhun 2013 saakka), kotimaan ohjelmien johtaja Sanna Viitanen (maaliskuusta 2013 alkaen), viestintäjohtaja Anna Könönen ja ohjelmajohtaja Julia Ojanen. Uutena johtoryhmän jäsenenä aloitti yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen.

37

Plan Suomen talouden vuosi

Plan Suomen kuluneen tilikauden 1.7.2012–30.6.2013 kokonaistuotto oli 17,1 miljoonaa euroa. Edellisvuodesta kasvua oli 2,9 miljoonaa euroa.

Plan Suomi on yksi ulkoasiainministeriön kump-panuusjärjestöistä. Ministeriön rahoitus perustuu kolmivuotiseen sopimukseen, mutta varsinaiset rahoituspäätökset vahvistetaan vuosittain. Kuluneella toimintakaudella ulkoasiainministeriön rahoittamat projektit ohjelmamaissa käynnistyivät ripeästi edellis-vuoden hitaamman aloitusvaiheen jälkeen. Tilikauden kokonaistuoton kasvu johtui suurelta osin aiempaa mittavammasta ulkoasiainministeriön kumppanuusra-hoituksen käytöstä, sillä suoriteperusteisen kirjaus-tavan mukaan ohjelmarahoitus kirjataan tuotoksi käytön mukaan.

Plan Suomen Euroopan unionilta saaman rahoi-tuksen määrä pieneni jonkin verran, kun kolmivuoti-nen eurooppalainen kansainvälisyyskasvatusprojekti päättyi syyskuun 2012 lopussa.

EU-rahoitteinen kansainvälisen ohjelmatyön koulu-tukseen keskittyvä ohjelma Laosissa jatkui tilivuoden loppuun saakka. Keväällä 2013 Indonesiassa aloitet-tiin uusi kolmivuotinen projekti.

Tilikaudella avautui myös uusia institutionaali-sia rahoituskanavia. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR rahoitti Plan Suomen ja Plan Nigerin humanitaarista yhteistyötä Nigerissä. Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoitusta uudelle projektillemme kotimaassa ja myös opetus- ja kulttuuriministeriö tuki kotimaan toimintaamme yleis- ja hankeavustuksella.

Kummirahoitus väheni toimintakaudella kahdella prosentilla kummien lukumäärän pienestä laskus-ta johtuen. Yksityislahjoitusten määrä pieneni 12 prosenttia.

Yritysyhteistyön kautta saatu rahoitus sen sijaan kasvoi edellisvuodesta.

Plan Suomen tilivuoden kokonaistuotosta 14 mil-joonaa eli 81,7 prosenttia käytettiin ohjelmatyöhön. Siitä 12,7 miljoonaa euroa eli 74 prosenttia käytettiin Planin kansainvälisen organisaation toteuttamaan kehitysyhteistyöhön, sen ohjaukseen ja tekniseen tu-keen. Kotimaassa tehtävän ohjelma- ja vaikuttamis-työn osuus kokonaistuotosta oli 1,3 miljoonaa euroa eli 7,7 prosenttia. Kansainvälisten ohjelmien suurempi kulutus lisäsi niiden osuutta kuluista selvästi, kun taas kotimaantyön euromäärä pieneni jonkin verran edellisvuodesta.

Järjestömme varainhankintaan käytettiin 9,6 prosenttia kokonaistuotosta eli 1,6 miljoonaa euroa. Sekä euromäärä että prosenttiosuus pienenivät edellisvuodesta. Vaikka varainhankinnallisiin tavoit-teisiin ei aivan päästy, ohjelmarahoituksen vaatimien omarahoitusosuuksien saanti pystyttiin turvaamaan. Varainhankinta on tärkeässä osassa ohjelmatyön jat-kuvuuden ja volyymin kasvattamisen mahdollistajana.

Hallinnon, talouden, tietotekniikan ja järjestö- ja ohjelmaviestinnän osuus järjestön kuluista oli 8,7 prosenttia eli 1,5 miljoonaa euroa. Euromäärä pysyi edellisvuoden tasolla ja osuus kokonaistuotoista pieneni.

18,3 % muut kulut

81,7 % ohjelmatyö

43,2 % Kummien lahjoitukset

7,2 % Muut lahjoitukset ja avustukset

3,6 % Yritysyhteistyö

42,8 % UM:n tuki3,3 % EU-rahoitus

Kulut

Tuotot

38

Yhteensä Plan Suomen eri toimintojen Suomessa toteutuneet kulut jäivät hieman alle edellisvuoden tason. Kulubudjettimme alittui kaikissa toiminnois-sa. Plan Suomi Säätiö teki toimintaperiaatteensa mukaisesti nollatuloksen, sillä mahdollinen ylijäämä tilitetään kansainväliseen ohjelmatyöhön.

Kaikkiaan konsernin tulos oli tilikaudella alijäämäi-nen, kun luvuissa otetaan huomioon säätiön koko-

naan omistaman tytäryhtiön Plan Innovations Oy:n tappio, joka oli 13 086,65 euroa. Osakeyhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa, ja siltä veloitettiin henkilöstön työaikaseurannan mukaiset henkilöstökulut. Tilikau-den aikana osakeyhtiön toiminta koostui pääasiassa lahjoitustuotteiden myynnistä verkkokaupan kautta.

Plan Suomi Säätiön ja Plan Innovations Oy:n tilintarkastajina toimivat PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämät KHT-tilintarkastajat Merja Lindh ja Merja Prihti. PricewaterhouseCoopers toteutti myös ulkoasiainministeriön ja EU:n vuosittaiset

hankkeiden talousraporttien tarkastukset Suomessa. Ohjelmamaissa auktorisoidut tilintarkastajat suo-rittivat tarkastukset. Tilikauden aikana toteutettiin ulkoministeriön viiden vuoden välein toistuva Plan Suomen toiminnan tarkastus vuosilta 2009–2012. Myös valtion tarkastusvirasto selvitti ulkoministeriön järjestörahoituksen käyttötavat.

Plan Suomen talous kasvoi kuluneella tilikaudella merkittävästi. Tulevaisuudessa kasvu vaatii muutoksia kansainvälisen Planin toimintatavoissa ja merkittäviä onnistumisia yksityisessä varainhankinnassa. Vain siten voidaan hyödyntää Plan Suomen kasvavaa potentiaalia institutionaalisen varainhankinnan lisäämisessä. Plan Suomi toteuttaa pitkän aikavälin investointisuunnitelmaa, jonka toteutumista voidaan arvioida vasta myöhemmin.

Seuraavan tilivuoden alkaessa talouden kasvunä-kymät ovat Suomessa edelleen heikot. Se vaikuttaa Plan Suomen mahdollisuuksiin saada lahjoituksia niin yksityishenkilöiltä kuin yrityksiltä. Samalla teknologia ja yksittäisten ihmisten median käyttötavat muut-tuvat. Kuluvan tilivuoden aikana Plan Suomi tekee-kin mittavia investointeja sähköisiin järjestelmiin. Investointien vaikutukset lienevät nähtävissä vasta seuraavan tilikauden jälkeen.

Luotamme jatkossakin järjestömme vahvuuksiin ja lahjoittajiemme sitoutumiseen työhömme. One Plan -strategian mukaisesti huolehdimme edelleen toimin-tamme tehokkuudesta ja toteuttamamme kehitysyh-teistyön korkeasta laadusta.

LUOTAMME JATKOSSAKIN JÄRJESTÖMME VAHVUUKSIIN

JA LAHJOITTAJIEMME SITOUTUMISEEN TYÖHÖMME.

39

Plan Suomiplan.fi