PoSoTe infotilaisuudet

Kuopio 21.3 Iisalmi 30.3 Varkaus 5.4

Yleiset perusteet

Väestö• Väestöennuste, ikärakenne ja sairastavuus

Lainsäädäntö• sote-uudistuksen tavoitteet (keskeiset palvelutuotantoa

ohjaavat)• normien purku – vaikutukset (muutama keskeinen

esimerkki)

• erityislainsäädännöstä nousevia merkittäviä tavoitteita, jotka ohjaavat palvelutuotannon järjestämistä

246139

249350

250000

240000

242000

244000

246000

248000

250000

252000

254000

256000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

2029

2030

Pohjois-Savon väestönkehitys v. 2000-2014 sekä maakuntasuunnitelman tavoite vuoteen 2030 ja Tilastokeskuksen ennusteet *) vuosille 2015-2030

Tilastokeskuksen väestöennuste (2012) Tilastokeskuksen väestöennuste (2015)

Toteutunut kehitys Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030

Lähde: Tilastokeskus, *)väestöennusteet 2012 ja 2015

henk.

Yli 75 – vuotiaiden määrä kasvaa yli 14 000 henkeä

= 56 %

Yleiset perusteet

Väestö

• Väestöennuste, ikärakenne ja sairastavuus

Lainsäädäntö• sote-uudistuksen tavoitteet (keskeiset palvelutuotantoa

ohjaavat)• normien purku – vaikutukset (muutama keskeinen

esimerkki)• erityislainsäädännöstä nousevia merkittäviä tavoitteita,

jotka ohjaavat palvelutuotannon järjestämistä

Hallitusohjelma

Valmistelun periaatteita / lainsäädäntö 1(2)

• Läheisyysperiaate

• Lähipalvelut ja peruspalveluiden vahvistaminen

• Integroitujen palveluiden asiakaslähtöinen järjestäminen

• Palvelutuotanto, julkinen, yksityinen, kolmas sektori

• Sisältää laajan 24/7-päivystystoiminnan

• Erva-tehtävät järjestetään tukeutuen 5 yliopistolliseen sairaalaan ja 7 muuhun keskussairaalayksikköön

• Erikoistasonkin palveluita voidaan pitkälti tuottaa lähipalveluina asiakkaan kotiin

Integraatio sote-uudistuksessa• Rakenteellinen integraatio

Kaikkien sosiaali-ja terveydenhuollon toimintojen yhdistäminensaman toimijan järjestämisvastuulle

•Horisontaalinen (rakenteellinen) integraatioSosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen saman toimijan järjestämisvastuulle.

• Vertikaalinen (rakenteellinen) integraatioPerustason ja erityistason yhdistäminen saman toimijan järjestämisvastuulle.

• Toiminnallinen integraatioSopimuspohjainen yhteistyö. Sosiaali- ja terveydenhuollontoimintojen koordinointi sopimusperusteisesti ilman, että ne ovat saman toimijan järjestämisvastuulla.

Miksi palvelut pitää integroida?

• Asiakkaan etu on saada eheä palveluketju yksilöllisiin tarpeisiinsa.

• Asiakkaan näkökulmasta hyvä hoidon integraatio tarkoittaa, että hoitoprosessi ja tiedonkulku on sujuvaa, kun hoitoon osallistuu eri tahoja yhdestä tai useammasta organisaatiosta

• Asiakasvaikuttavuus ja kustannustehokkuus kulkevat käsi kädessä.

•Hallinnon integraatio ei takaa palvelujen yhteensovittamista -Juuri palvelut pitää integroida (Kivelä, Sitra)

Valinnanvapaus, Brommelsväliraportti 15.3

Tavoitteena

• Perustason palvelut vahvistuvat

•Nopea hoitoon pääsy turvataan

• Tuetaan julkisen talouden tasapainottamista

• Vähennetään rahoitusjärjestelmän osaoptimoinnin riskejä

• Luodaan edellytykset kustannusvaikuttaville integroiduille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille

• Kannustetaan kustannusvaikuttavuuden parantamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa

PoSoTe - Savolaista rohkeutta

PoSoTe-valmistelu ja vaikutusten arviointi

A. POSOTE-alueen väestö- ja asiakkuuslähtöiset tavat toimia(toimialarationalisaatio, asiakasprosessit, organisaatioriippumattomuus, so. huomioiden monituottajuus, kuntayhteistyö, digitalisaatio yms.)

B. POSOTE-palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen ja toimintaan (tuotannonoptimointi, palveluverkosto, henkilöstörakenne ja -hallinto, tilat, laitteet, tiedonhallinta jne.)

C. Itsehallintoalueen järjestämistehtävään (päätöksenteko, rahoitus, rahoitusallokaatio, johtamisjärjestelmä, palvelukanavat ja -verkosto ym.)

A. POSOTE-alueen väestö- ja asiakkuuslähtöiset tavat toimia(toimialarationalisaatio, asiakasprosessit, organisaatioriippumattomuus, so. huomioiden monituottajuus, kuntayhteistyö, digitalisaatio yms.)

B. POSOTE-palvelutuotanto-organisaation muodostamiseen ja toimintaan (tuotannonoptimointi, palveluverkosto, henkilöstörakenne ja -hallinto, tilat, laitteet, tiedonhallinta jne.)

C. Itsehallintoalueen järjestämistehtävään (päätöksenteko, rahoitus, rahoitusallokaatio, johtamisjärjestelmä, palvelukanavat ja -verkosto ym.)

PoSoTe-valmistelu ja vaikutusten arviointi

PoSoTen tavoitteet

• Tuetaan kansalaisen itsenäistä suoriutumista

• Integroidaan palveluprosessit ja rakenteet

• Ennaltaehkäisevä toiminta

•Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, yhteistyörakenteet kuntien kanssa

• Palvelujen koordinointi, Palveluohjaus, avopalvelupainotteisuus, palvelujen ja toiminnan

digitalisaatio

• Kustannuskehityksen hillitseminen / säästöt Palvelupakettipilotti

• Tiedolla johtaminen

I. Valtakunnallinen ohjaus ja valmistelun periaatteet2Itsehallintoalue 3Järjestämispäätös 4Itsehallintoalueen hankintayksikkö 5Palvelujen järjestämisen periaatteita 5Valinnanvapaus 6Täydellinen integraatio = asiakaskeskeinen palvelukokonaisuus 6Oma palvelutuotanto 7Päivystys ja sen kaltainen toiminta 7Erva 8Tukipalvelut 8Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 9

II. PoSoTen palvelutuotannon valmistelun työsuunnitelma 10Valmistelun vaiheistus 11Päävaiheet valtakunnallinen taso 11PoSoTen jatkotyön vaiheistus ja aikataulu 11Yhteiset tavoitteet 12Työsuunnitelma vaihe 2 12Työryhmät 13Tiedotus- ja kansalaistilaisuudet 14Aikataulu 14Tarkistuslista työryhmille tavoitteiden toteutumisen arviointiin 14

Liitteet 15

Toim

inta

suu

nn

ite

lma

PoSoTetuotannonjohtamis-

järjestelmä

PoSoTe – integraatio

23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Työikäiset ja yhteiset palvelut

Perheet, lapset ja nuoret

Ikäihmiset

Kansallisesti määriteltyPalvelupakettien sisältö

JärjestäjäRahoitus, tilaus, vertailu, analyysi

PALVELUPAKETIT INTEGRAATIOYDINPROSESSIT

INTEGROITU PALVELU-JÄRJESTELMÄ

KY

S tuo

ttavuu

soh

jelma -2

01

6

Eniten palveluita tarvitseva 10 % asukkaista kerryttää 74 %

• Kunnan sote-kustannuksista 80% on eniten kunnan palveluita tarvisevien asiakkaiden kustannuksia (Selvitys Oulun kaupungin, Kelan ja

työterveyshuollon yhteiskustannuksista)

• Kokonaiskustannuksista kunta on suurin palveluiden rahoittaja (70 %), Kela ja kotitaloudet puolestaan rahoittavat 14 % ja 12 %, ja työterveydenhuollon osuus on vain 4 %

•Merkittävimmät asiakasryhmät ovat aikaisempien tutkimusten mukaisesti vanhuspalveluiden asiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, vammaispalveluiden asiakkaat, päihde- ja mielenterveys-palveluiden asiakkaat, psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaat sekä somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat

•Uutena ryhmänä nousee esiin paljon lääkekorvauksia saavat

Malleja on jo käytössä

Hämeenlinna• Joissakin asioissa lyhyt konsultaatio riittää; erikoislääkäri on samoissa

tiloissa terveyskeskuksen , aina tarvitse kirjoittaa lähetettä erikoissairaanhoitoon.

• Jonotusongelman ratkaisu; pääterveysasemalle on luotu pitkäaikaissairaille ja paljon palveluja käyttäville oma hoitolinjansa, terveyshyötykanava, ja harvemmin palveluja käyttäville omansa, episodikanava.

TerveKuopio – kioski• Ennaltaehkäisevät, terveyttä edistävät matalan kynnyksen palvelut

Varkaus• Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Hanke SOS-kylän kanssa

Ylä-Savossa Iisalmen terveyskeskus• Pth vastaanotto ja ESH erikoislääkärit samoissa tiloissa, integroitu toimintamalli• Hoitajat, fysioterapeutti, lääkärit, Akuutissa, Online-jonotustieto käyttöön

Pa

Digitalisaatio

Sairaala-palvelut

Toimintakeskusja yhteisöpalvelut

Sosiaali-palvelut

Monimuotoinen asuminen

Hyvinvointi-teknologia

Terveyden ja sairaanhoito

Erittäin vaativa

kuntoutus

Perustason kuntoutus Erityisryhmien

asumispalvelut

Vammaiset

Päihde ja mielenterveys

Palveluasuminen

tavallinen, tuettu, tehostettu

Psykogeriatrinen

laitoshoito

Kuntouttava ja hoitava

osasto

Lyhytaikainen akuuttihoito

Kotikuntoutus

Alueelliset muistihoitajat

Erittäin vaativa

palliatiivinen hoito

Muistisairaiden hoidon koordinointi ja vaikeahoitoisten

hoito

Sähköinen asiointi

Yhteisöteknologia

Erikoissai-raanhoidon

palvelut

Sosiaalipäivystys

Sosiaalinen tuki

Geriatrinenarviointi ja kuntoutus

Räätälöity kodin turva- ja

viriketeknologia

Mobiiliviestintä

Kotisaatto-hoito

Geriatrinenosaaminen

Muistisairaanhoito

Monialainen

kuntoutus

Kolmas sektori

Päivätoiminta

Saatto-hoito

Intervalli

( lyhytaikainen hoito)

Perhe -Sijaishoito

Akuutti vastaanotto

Seniorineuvola

Päivystys 24/7

Gerontologinen sosiaalityö

Sosiaaliasiamies

Kotisairaala

Kotona asuva

ikääntyvä

Hyvinvoinnin edistäminen

Geriatrinenhoitotyö

Palveluohjaus

self-, care-, case

management

Yhteiset palvelut

Lähipalvelut

Erityistyöntekijät

Päihde- ja mttyö

Vammaisten erityispalvelut

Kuntoutussuunnittelu ja ohjaus

Laboratorio

Suun th

Kuvantaminen

Teknologiset ratkaisut

Kansalaisen palveluväylät,

virtuaaliklinikat

Esim. PoSoTe-malliIkääntyneet

Organisointimalleja

?Palveluverkko

Sote-uudistuksen tavoitteet: • yhdenvertaiset palvelut

asuinkunnasta riippumatta• toimivat ja tehokkaat

palveluketjut, • lähipalveluiden turvaaminen • keskittäminen, jos laadun

turvaaminen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät

• Saavutettavuus: oikeat palvelut oikeaan aikaan oikeassa paikassa

• toiminnan tehostuminen ja kustannussäästöt

€P

alv

elu

ve

rko

sto

Palvelutuotantoa tukevat ratkaisut

ICT • Verkkoympäristö

• Järjestelmäratkaisut

Digitalisaatio

Tiedolla johtaminen• raportointi, analysointi,

• Käyttäjäprofilointi, resurssiohjaus jne.

Tukipalvelut

Kehittämisrahoitus ja kärkihankkeet

STM:n kärkihankkeet

• Palvelut asiakaslähtöisiksi

• Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

• Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma

• Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa

•Osatyökykyisille tie työelämään

23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Talous- ja kustannusvaikuttavuus

•Nykytilan kustannuskehitys

•Ennustemallit

• Integraatiolla saavutettavia kustannushyötyjä malleja

23.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

Uudistuksen taloudelliset tavoitteet valtakunnallisesti

Suuntaa antava laskutoimitus

Koko maan tavoite 3 mrd.€ = 546 €/ asukasPohjois-Savo 248.400 as

Säästötavoite =135,6 milj.€

Sote-menot 2015 n. 1,0 mrd €maakunnan tasolla

400

600

800

1 000

1 200

1 400

5 7 9 11 13

Hoito ja h

oiv

a €

/asu

kas

Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, %

31

Koko maan sote-palveluiden taloudellista säästöpotentiaalia laskettiin vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään

1Laskettiin jokaiselle paketille kustannusten keskiarvo

• Etsittiin parhaiten sote- kokonaiskustannuksia taipalvelupaketin kustannuksia selittävä väestöä kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee paketeittain.

2Sijoitettiin jokainen kunta / alue kustannuskoordinaatistoon (per palvelupaketti) ja taloudellinen säästöpotentiaali laskettiin vertaamalla kustannuksia keskimääräiseen kustannustasoon

3Laskettiin kaikkien kuntien/ alueiden (700 000 as) säästöpotentiaali yhteen ja skaalattiin se koko maan tasolle

Alue Taloudellinen

potentiaali /

asukas

väestö Taloudellinen

potentiaali

yhteensä

Alue 1 170 € 20 000 3,4 M€

Alue n x € x x M€

Yhteensä x € 20 000 + x 3,4 + x M€

3

170€/as

2

1

Esimerkki laskennasta

Yksittäinen

tarkasteltu alue

Säästöpotentiaali

32

Säästöpotentiaali on kunnissa suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin

kokonaiskustannusten tasolla

• Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen säästöpotentiaalin

- Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja osan keskimääräistä kalliimmin

• Säästöpotentiaali: kalliita sote-palveluita tuottavat pääsevät keskimääräiselle kustannustasolle

- Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve

• Säästöpotentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat muutoksen toteuttamista.

-10 -5 0 5 10

Aikuispsyko-sosiaaliset

Aikuissosiaalityö

Erikois-sairaanhoito

Hoito ja hoiva

Kuntoutus

Perhepalvelut

Suun terveydenhuolto

Vammaispalvelut

Vastaanotto

Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen potentiaalin laskemisesta

Taloudellinen potentiaali, M€

YHTEENSÄ

X:n ja Y:n pakettikohtaiset kustannukset asukasta kohden

0 € 100 € 200 € 300 € 400 € 500 € 600 € 700 € 800 € 900 € 1 000 € 1 100 €

Hoito ja hoiva

Vaativa erikoissairaanhoito

Lasten, nuorten ja perheidenpalvelut

Vammaispalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vastaanottopalvelut

Päivystys- ja ensihoito

Työ- ja toimintakykyä tukevaaikuissosiaalityö

Suun terveydenhuolto

Lääkinnällinen kuntoutus

X yht. 2903 €/as, Y yht. 3234 €/as

Keskimääräisellä kustannuskehityksellä kustannukset eivät saisi kasvaa lainkaan vuoteen 2029 mennessä

Hallitusohjelman laskennallinen tavoite 135,6 M€ = 10 M€ /vuosi kustannusten alenema

Eksoten mallilla (-1% / v) säästöä saataisiin n. 40 M€

Kustannuskehitysennuste Pohjois-Savo VM peruspalveluohjelma

0

200 000 000

400 000 000

600 000 000

800 000 000

1 000 000 000

1 200 000 000

1 400 000 000

1 600 000 000

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2 021 2022 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Säästötavoitteiden mukaan maakunnan kustannukset eivät voisi kasvaa nykytasosta

P-S nykyinen, ei väestövaikutustaVM ennustemalli, väestövaikutusEksoten malli (-1 % vaikutus)Sote-tavoite (maakunnan osuus)

Etenemisvaihtoehdot1. PoSoTe hankkeena päättyy aiemman PSL:n asettamis-

päätöksen mukaan 30.6.2016 – tilalle ja jatkamaan valtion asettama ja mandatoima rakentamistyö

”Kevään 2016 aikana on valmisteltava maakuntien toiminnan suunnittelua varten oikeudellinen perusta. Malli tässä olisi määräaikainen suunnittelulaki, jossa suunnittelu- ja valmistautumisvelvoitteet kunnille ja kuntayhtymille (erityisesti kunta: yleisvelvoitteet ja sote, sairaanhoitopiirit ja muut sote-toimijat sekä maakuntien liitot). Lain nojalla voitaisiin perustaa muutosta valmistelevat toimielimet.” STM/Pöysti 15.1.16

VAI2. Pohjois-Savossa syntyy tahto- ja tavoitetila perustaa

vähintään oman maakunnan kattava sosiaali- ja terveys-palveluiden yhteinen ja yhdessä johdossa oleva järjestä-misen ja julkisen tuottamisen rakenne joka sovitetaan kansallisen valmistelun etenemiseen