puoluekokous- aloitteet 2018 · puoluekokous- aloitteet 2018 aloitteet, puoluehallituksen...

PUOLUEKOKOUS- ALOITTEET 2018

Aloitteet, puoluehallituksen vastaukset sekä puo-luekokouksen päätökset

1

Aloitteiden käsittelyyn liittyviä muotoja menettelyhuomioita .................... 8Aloitteidenrakenteestajakäsittelystä...................................................................................................8Niputetutaloitteet(järjestysnumeronmukaan)....................................................................................9

Järjestölliset ja sääntömuutosaloitteet ........................................................... 16

1. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Nimenkirjoitusoikeus ........................................................................................................... 162. Imatran Kokoomusnaiset: Resurssien vahvistaminen perustason kokoomustyöhön .................................................. 163. Hämeenkyrön Kokoomus: Puoluekokouksen kustannus .................................................................................................... 184. Kristiinankaupungin Kokoomus: Samlingspartiets representation i folktinget ............................................................... 185. Kristiinankaupungin Kokoomus: Användandet av svenska språket, ett nationalspråk ............................................... 196. Helsingin Kokoomusyrittäjät ry: Esitys sääntölisäykseksi, puoluehallitusaloitteet ....................................................... 207. Puotilan Kokoomus ry. Puoluekokousaloitteiden nettikäsittely ja -äänestys ................................................................. 208. Virtuaalikokoomus: Kokoomuksen aloitejärjestelmän uudistaminen ............................................................................... 219. Espoon Kansallisseura: Kokoomuksen sääntöjen muuttaminen edustavan ja kattavan ehdokasasettelun

varmistamiseksi jäsenäänestyksessä ....................................................................................................................................... 2210. Tuusulanjärven Kokoomus: Kansallinen Kokoomus r.p.:n ehdokassuostumusprosessia kuntavaaleissa on

muutettava ....................................................................................................................................................................................... 23

Yleispoliittiset ja poikkihallinnolliset aiheet .................................................. 25

11. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Finlandia-hymnistä Suomen kansallislaulu ............................................................... 2512. Kokoomuksen Naisten Liitto: Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo Kokoomuksen työelämälinjausten

prioriteetiksi ................................................................................................................................................................................ 2613. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Työnantajan äitiriskiä pienennettävä .................................................... 2714. Helsingin Kokoomusnuoret: Perhevapaajärjestelmä uudistettava .............................................................................. 2815. Kokoomuksen Naisten liitto: Perhevapaauudistus hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi .......................... 2916. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on toimittava vapaan markkinatalouden puolesta ................... 3017. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kokoomukselle tasa-arvopoliittinen asiakirja ..................................... 3118. Joensuun opiskelevat porvarit: Kokoomus ei tule tekemään hallitusyhteistyötä Perussuomalaisten kanssa . 33

Ulkoministeriön hallinnonala ........................................................................... 35

19. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Osa kehitysavusta perustulokokeilun muodossa kehitysmaissa ........... 3520. Kokoomuksen Naisten Liitto: Koulutusvientiä kehitysmaiden tyttöjen turvaksi ....................................................... 3621. Tampereen Kansalliset Nuoret: Suomen tulisi tunnustaa armenialaisten kansanmurha ....................................... 37

Ympäristöministeriön hallinnonala ................................................................. 39

22. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Muovikassien ja -pakkauksien määrää vähennettävä entisestään .... 3923. Jyväskylän kokoomusnaiset: Kotitaloudet muovitalkoisiin ............................................................................................ 3924. Vaasan Kokoomusnaiset: Muoviroskaa vähennettävä .................................................................................................... 3925. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Mikromuovin käytön kieltäminen Suomessa kosmetiikassa .................... 3926. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kertakäyttöistä muovia on vähennettävä ja mikromuovien

lisääminen tuotteisiin tulee kieltää ........................................................................................................................................ 40

2

27. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Eläinsuojelulain uudistus toteutettava kunnianhimoisemmin ja eläinten tarpeista lähtien .......................................................................................................................................................... 41

28. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Kaavoitus- ja rakennuspolitiikka siirrettävä kunnilta täysin maakunnille ................................................................................................................................................................................................ 4229. Oulun Kokoomusnaiset: Painopiste kosteusvaurioiden korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn ....................... 4430. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Julkiset rakennukset terveellisemmiksi elinkaarimallilla ....................... 4431. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Asuntojen romutuspalkkio käyttöön ........................................................... 4532. Helsingin Kokoomusnuoret: Kunnianhimoisempaa norminpurkua asuntomarkkinoille ......................................... 46

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala ................................................ 4833. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: Susi- ja suurpetopolitiikka maakuntien päätettäväksi .......................... 4834. Tapiolan Kokoomus: Valkoposkihanhi on liitettävä riistaeläinluetteloon ................................................................... 4935. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Elintarvikehuoneistojen terveystarkastukset siirrettävä uuden

ruokaviraston tehtäväksi kunnilta ......................................................................................................................................... 5036. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Viljeltyjen geenimuunneltujen organismien tuottaminen

elintarvikkeiksi sallittava Suomessa ...................................................................................................................................... 51

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala .................................................. 5337. Turun Kansallisseura: Kaikkien sotiemme veteraanien palvelut kuntoon .................................................................. 5338. Kluuvin Kokoomusnaiset: Adoptio lastensuojelulakiin .................................................................................................... 5439. Kokoomusteekkarit: Juridista sukupuolta korjaavien lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovuttava ......... 5540. Helsingin Kokoomusnuoret: Translaki uudistettava ......................................................................................................... 5541. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Translaki uudistettava inhimillisemmäksi ............................................ 5642. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Turvakotien määrää on kasvatettava ........................................................................ 5743. Kokoomuksen Naisten Liitto: Turvakotiverkosto laajennettava kansainvälisten suositusten mukaiselle tasolle 5744. Kokoomuksen Kuopion Kunnallisjärjestö: Kannustavasta perustulosta inhimillistä ja taloudellista kasvua –

hyvinvointia koko yhteiskuntaan ........................................................................................................................................... 5845. Tampereen Tulevaisuuskokoomus: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulonsiirtojen vastikkeellisuus ja

henkilökohtainen sosiaaliturvatili .......................................................................................................................................... 5946. Jyväskylän Kansallisseura: Kokoomuksen tuotava negatiivinen tulovero ja perustili kokeiltavaksi ................... 6047. Oulun Kokoomusnaiset: Ikäihmisten neuvolapalvelun vakinaistaminen ja levittäminen koko maahan ............ 6248. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Osallistumisoikeuksia tuettava vanhempainvapaalla ................................. 6349. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Vammaisten kulttuurityön tukeminen julkisin varoin ..................................... 6450. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle kansallinen lapsistrategia .............................................................................. 6551. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Steriloimislaki nykyaikaan .............................................................................................. 6652. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: EU:n perustettava pitkän tähtäimen projekti ikääntymisen hidastamisen

tutkimiseen ja toteuttamiskeinojen löytämiseen ............................................................................................................... 6753. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret: Eläkejärjestelmä muutettava maksuperusteiseksi ...................................... 6854. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmä muutettava

ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseksi ........................................................................................................................... 6955. Lappeenrannan Kokoomusnaiset: Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus uudelleen tarkasteluun ................ 7056. Salon Kokoomusnaiset: Lapsille oma sote - lapsi ja lapsiperhe tarvitsee ongelmiinsa yhden luukun palvelut 7157. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Toimia rokotekattavuuden säilyttämiseksi Suomessa on tehostettava –

rokotustodistus edellytykseksi päivähoidolle .................................................................................................................... 7258. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Rokoteohjelma kannustavaksi perheille .................................................................... 7359. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Tuettu päätöksenteko subjektiiviseksi oikeudeksi valinnanvapaudessa ................................................................................................................................................................................ 74

3

60. Turun kansallisseuran naiset: Elämänmittaiset palvelut pois kilpailutuksesta .......................................................... 7561. Vantaan Kokoomusnaiset: Työkokeilussa oleville nuorille terveystarkastus ja terveyspalvelut ......................... 7662. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Sotessa ennaltaehkäisyn korostaminen ................................................................... 7763. Joensuun Kokoomusnaiset: Järeämpiä toimenpiteitä syrjäseutujen hammashuoltopalvelujen takaamiseen 7864. Lapin Kokoomusnaiset: Sosiaalityöntekijäresurssit riittäviksi ........................................................................................ 7965. Joensuun Opiskelevat Porvarit: Vaihtoehtohoidot saatava valvonnan ja säätelyn alaiseksi ............................... 8066. Virtuaalikokoomus: Työttömyysturva kaikille, myös yrittäjille ....................................................................................... 8067. Helsingin Kansallisseura: Ansioturvan laajennus kaikille ................................................................................................ 8168. Oulun Kokoomusnaiset: Työkyvyttömät työttömät oikealle perusturvalle ja oikeisiin palveluihin ...................... 8269. Virtain Kokoomus: Työterveyshuollon ulkopuolelle jääville turvattava ennaltaehkäisevät terveyspalvelut ..... 8370. Tilkan Seudun Kokoomus: Digitaalisuus kotiasumisen tueksi ...................................................................................... 8471. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Alkon monopoli purettava ............................................................................................... 8572. Tampereen Kokoomusopiskelijat TYKO: Alkon monopoli purettava .......................................................................... 8673. Joensuun Kokoomusnuoret: Konjakit ruokakauppoihin ................................................................................................. 8674. Taipalsaaren Kokoomus: Viinit ja oluet vähittäiskauppoihin järkevän siirtymäajan puitteissa ............................. 8775. Helsingin edistyskokoomus: Alkoholin etämyynnin pelisääntöjen selkiyttäminen ja ravintolaviinien

ulosmyynnin salliminen ............................................................................................................................................................ 8976. Rovaniemen Kokoomus: Anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntelyn siirtäminen työ- ja

elinkeinoministeriön hallinnonalalle ..................................................................................................................................... 9077. Espoon nuoret järkiporvarit: Apteekkisääntelyä kevennettävä ..................................................................................... 91

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala ...................................................... 9378. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: 3d-tulostettu keinoiho pakolliseksi EU:n alueella toimivalle

kosmetiikkateollisuudelle siirtymäajalla .............................................................................................................................. 9379. Tapiolan Kokoomus: Aktiivimallin epäkohdat tulee korjata ........................................................................................... 9480. Lieksan Kokoomusnaiset: Työttömälle nuorelle tuen ansaintamalli aktiivipisteitä keräämällä ............................ 9581. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Tuulivoiman tukeminen lopetettava ........................................................... 9682. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Teollisuuden hukkalämpö kaukolämmöksi eikä taivaille ja vesiin ... 9783. Lappeenrannan Kokoomus: Uusiutuvan energian teollisuuden kehittäminen ......................................................... 9784. Lappeenrannan Kokoomus: Uusiutuvan energian käyttöönotolla päästöjen vähentämiseen ............................. 9885. Kokoomusteekkarit: Ydinvoimaluvat myönnettävä reaktorin suuruuden sijaan kokonaistehon perusteella ... 9886. Kokoomusteekkarit: Tyyppihyväksytyille pienille modulaarisille reaktoreille nopeampi hyväksymisprosessi 9987. Jyväskylän Kokoomusopiskelijat: Energiaan kohdistuvaa tukea on kohdennettava pienille ja keskisuurille

yrityksille ...................................................................................................................................................................................... 9988. Kluuvin Kokoomusnaiset: Suomen on sitouduttava EU:n energiapolitiikan tavoitteisiin ...................................... 10189. Kotkan kokoomus ry: Palkkakuitti läpinäkyväksi ............................................................................................................. 10190. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Kevytyrittäjien roolia selvennettävä .......................................................... 10291. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Yritystukia on pakko leikata .................................................................................... 10392. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Kaikki yritystuet lakkautettava ..................................................................................... 10493. Porvoon Kokoomus:Valtionrahoitus takaisin keksintösäätiölle ................................................................................. 10594. Turun Kokoomusnaiset: Uusi kotoutumismalli (sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan) ........................... 10695. Espoonlahden Kokoomus: Aloite maahanmuutto- ja pakolaisasioiden hoitamisesta ja resursseista .............. 107

Puolustusministeriön hallinnonala ................................................................. 110

96. Kokoomuksen Tammernaiset: Sota ei kaipaa kahta huoltajaa .................................................................................... 110

4

97. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Ajantasaistetaan laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta ...................... 11198. Kokoomuksen naisten liitto: Naisten kutsunnat ja asevelvollisuuden kehittäminen .............................................. 11299. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Suomessa otettava käyttöön sukupuolineutraalit kutsunnat ......... 113100. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Tasa-arvoisen maanpuolustusoikeuden turvaaminen .......................................... 113101. Kokoomuksen nuorten liitto: Asevelvollisuus on uudistettava ..................................................................................... 114102. Kansalliset Jatko-opiskelijat: Naton jäsenenä Suomi ei jää yksin ............................................................................... 115103. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Suomen on haettava NATO-jäsenyyttä ..................................................................... 116104. Hämeenkyrön Kokoomus: Nato ........................................................................................................................................... 116105. Puistolan Kokoomus: Alueellisen maanpuolustusorganisaation palauttaminen osaksi maakuntauudistusta . 117

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala ................................................ 119

106. Kluuvin kokoomuksen naiset ry: Esiopetus kaksivuotiseksi ......................................................................................... 119107. Hämeenkyrön Kokoomus: Kielisuihku ............................................................................................................................... 120108. Turun Kokoomusnaiset: Homekoulut, kansallinen ongelma ....................................................................................... 120109. Teljän Kokoomus: Koulujen turvallisuutta lisättävä ......................................................................................................... 121110. Oulun Kokoomusnaiset: Suomalaisten tyttöjen ja naisten osaaminen käyttöön teknologia-alalle ................... 122111. Pälkäneen Kokoomus: Ammattiin oppimaan työtä tekemällä ..................................................................................... 124112. Joutsenon Kokoomus: Opiskelijan vuositulorajan poistaminen helpottamaan opiskelijaosaamisen

hyödyntämistä yrityksissä ja osa-aikatöiden joustavampaa vastaanottamista opiskelun aikana ...................... 124113. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle osaamisstrategia ........................................................................................... 125114. Kansalliset Ylioppilaat: Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutettava perustili –malliin .............................. 127115. Turun Kokoomusnaiset: Asioimistulkkauspalveluiden laajentaminen koskemaan opetusta .............................. 127116. Meri-Helsingin Kokoomus: Ikäihmisten parissa tehty vapaaehtoistyö huomioitava sosiaali- ja terveysalan

oppilaitosten opiskelijavalinnassa ...................................................................................................................................... 128117. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Tulevaisuuskurssi koulujen opetusohjelmiin ................................................. 129118. Tornion Kokoomusnaiset: Tyttöjen liikuntaharrastuksia tuettava erityisesti ........................................................... 130119. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Sosiaali- ja terveysalan hakuehtojen uudistaminen remonttiin ......................... 131120. Turun Kokoomusnaiset ry: Länsi-Suomen teknillinen yliopisto Turkuun .................................................................. 132121. Kansalliset Jatko-Opiskelijat: Tohtorikoulutettavien asemaa helpotettava .............................................................. 133122. Helsingin edistyskokoomus: Jatkuvan oppimisen alustaekosysteemin rakentaminen ........................................ 134123. Helsingin edistyskokoomus: Lönnrot-passi opiskelijoiden kulttuuriharrastuksen ja kotimaan matkailun

edistämiseksi ............................................................................................................................................................................ 135124. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Avointa korkeakoulua kehitettävä elinikäisen oppimisen alustana ..................................................................................................................................................................................................... 136125. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Toimenpiteet ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi aloitettava ................................................................................................................................................................................................. 136126. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Toimenpiteet ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi aloitettava .. 137127. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Ylioppilas- ja opiskelijakuntien rahoitus uudistettava tasa-

arvoiseksi ja demokratian mahdollistavaksi ilman pakollista jäsenmaksua ............................................................. 137

Valtiovarainministeriön hallinnonala ............................................................ 140

128. Hämeenkyrön Kokoomus: Maakunnan verotusoikeus ................................................................................................. 140129. Kotkan Kokoomus: Maakuntien määrä 18-> 5 hallintoaluetta ....................................................................................... 141130. Helsingin edistyskokoomus: Kryptovaluuttojen sääntelyn kehittäminen .................................................................. 144131. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Kokoomuksen asetuttava kannattamaan pormestarimallia ........................... 145132. Turun Kansallisseura: Lehdet ja kirjat on vapautettava arvonlisäverosta ................................................................ 146

5

133. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suomessa otettava käyttöön digialv .................................................. 146134. Helsingin Kokoomusnuoret: Sähköisten julkaisujen verotus paperisten tasolle .................................................... 147135. Tapiolan Kokoomus: Vähäinen arvopaperikauppa on vapautettava LEI-tunnuksen käytöstä ........................... 148136. Kokoomuksen Nuorten Liitto: EU:n budjetin painopisteet on suunnattava uudelleen ......................................... 148137. Brysselin Kansallisseura: EU:lle yhteiset ympäristöverot .............................................................................................. 150138. Taipalsaaren Kokoomus: Eläketuloa verotettava kohtuullisesti yhdenmukaisesti ansiotulon kanssa .............. 151139. Turun kansallisseura ry: Taloudellinen kasvuloikka verotuksen kohdistamisella .................................................. 152140. Uudenmaan kokoomusnuoret: Yhteisöverosta luopuminen ja osinkoveron esittäminen ................................... 152141. Joutsenon Kokoomus ja Lappeenrannan Kokoomus: Verotuksen joutsenmerkki ............................................... 154142. Vaasan kokoomusnaiset: Piensijoittajien osinkoverotusta kohtuullistettava .......................................................... 155143. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskeminen ....................................... 158144. Helsingin edistyskokoomus: Sähköautojen latauksen luontoisedun verotusarvon määrittäminen .................. 158145. Teljän Kokoomus: Varainsiirtoveron poisto ...................................................................................................................... 159146. Helsingin Kokoomusnuoret: Varainsiirtovero poistettava ............................................................................................ 160147. Joutsenon Kokoomus ja Lappeenrannan Kokoomus: Kiinteistöjen varainsiirtoveron alentaminen

lapsiperheiden toisen asunnon hankinnassa .................................................................................................................. 160148. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Varainsiirtoverosta luovuttava ...................................................................................... 161149. Keravan Kokoomus: Omaa asuntoa koskevan varainsiirtoveron huojentaminen .................................................. 161150. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta helpotettava ..... 163151. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Perintöveron maksuaikaa on pidennettävä ............................................... 164152. Hämeen Kokoomusopiskelijat: Perintöveron perintää kohtuullistettava ................................................................. 164153. Taipalsaaren Kokoomus: Perintöverotuksesta luovuttava kahden vaalikauden kuluessa .................................. 165154. Helsingin Kokoomusnuoret: Perintövero korvattava luovutusvoittoverolla ............................................................ 165155. Ilmajoen Kokoomusnaiset: Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset vapautettava

kiinteistöverosta ........................................................................................................................................................................ 167156. Helsingin Kokoomusnuoret: Terveysperusteinen valmistevero otettava käyttöön ............................................... 168157. Kokoomuksen Naisten Liitto: Kotitalousvähennystä laajennettava ........................................................................... 170158. Teljän Kokoomus: Uusi veropolitiikka .................................................................................................................................. 171159. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Suomessa siirryttävä tasaveroon .............................................................................. 172160. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Ansiotuloverotuksen progression keventäminen ................................................ 172161. Hämeen Kokoomusopiskelijat: X-vero-osuus — jokaisen veronmaksajan saatava osittain päättää

maksamiensa verojen käyttökohteista! .............................................................................................................................. 173162. Virtuaalikokoomus: Yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luovuttava ........................................ 174163. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Osakesäästötilit käyttöön mahdollisimman pian ................................................ 175

Valtioneuvoston kanslian hallinnonala ......................................................... 176

164. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on oltava Eurooppa-politiikan kärkipuolue Suomessa ........... 176165. Brysselin Kansallisseura: EU:lle yhteinen uskottava ulkopolitiikka ............................................................................. 177166. Brysselin Kansallisseura: Eroon Eurooppa-neuvoston yksimielisyysperiaatteesta ................................................ 178167. Brysselin Kansallisseura: Eroon Eurooppa-neuvoston kiertävistä puheenjohtajuuksista ..................................... 178168. Teljän Kokoomus: EU:n pakolaisten taakanjako on kansallisen edun vastaista ..................................................... 179169. Joensuun Opiskelevat Porvarit: Eurooppaan saatava laaja kiintiöpakolaisjärjestelmän uudistus ja sen

seurauksena Suomen kiintiöpakolaisten määrä nostettava 10 000 henkilöön vuodessa .................................. 180170. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Suomen perustettava tutkimustietoon pohjautuvan politiikan

arviointineuvosto ...................................................................................................................................................................... 181

6

171. Alahärmän Kokoomus: Kotimainen omistajuus turvattava tärkeissä infrastruktuureissa, yhtiöissä ja luonnonvaroissa ....................................................................................................................................................................... 182

Sisäministeriön hallinnonala .......................................................................... 184172. Kälviän Kokoomus: Tiitisen lista julki .................................................................................................................................. 184173. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Ulkomaista tiedustelua käsittelevä aineisto julkistettava .............................. 184174. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – lipasrajoitukset eivät saa koskea reservin aseita ............... 185175. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – reserviläispoikkeus tulee olla laaja ........................................ 186176. Teljän Kokoomus: Uusi maahanmuuttopolitiikka ............................................................................................................. 187177. Lapin Kokoomus: Turvallisuus kuuluu kaikille ................................................................................................................. 188178. Turun Kansallisseura: Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus ....................................................................................... 188179. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Yleinen kuljetus- ja siirto-oikeus turvallisuusalan yrityksille .............................. 189180. Helsingin Kokoomusnuoret: Ulkomaisten työntekijöiden tarveharkinta poistettava ............................................ 190181. Kansalliset Ylioppilaat: Suomen pakolaispolitiikkaan lisättävä Kanadan pisteytysmallia soveltava toimintaperiaate ....................................................................................................................................................................................... 191

Oikeusministeriön hallinnonala ...................................................................... 193182. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Huumausaineet laillistettava ...................................................................................... 193183. Tampereen Kokoomuksen nuoret: Huumausaineet laillistettava .............................................................................. 194184. Kokoomusteekkarit: Huumelainsäädäntö kuntoon – Portugalista mallin toimivuutta Suomessa selvitettävä ............................................................................................................................................................................................... 195185. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistuksen tiukentaminen ............................ 196186. Rovaniemen Kokoomusopiskelijat: Kansalaisten oikeusturva taattava riittävin oikeuslaitoksen resurssein ... 197187. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Laatua oikeusprosesseihin, valvonta oikeuslaitokseen ..................................... 198188. Oulujoen Kokoomus: Lautamiespalkkioiden systemaattinen käsittely ..................................................................... 199189. Oulujoen Kokoomus: Käräjäoikeusjärjestelmän tehostaminen .................................................................................. 199190. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Järjestelmällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoittavien yritysten ja

henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyttöön ................................................................................................................ 200191. Teljän Kokoomus: Sharia-laki ja Sharia-tuomioistuimet kiellettävä lailla .................................................................. 201192. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suomen otettava käyttöön positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri .................................................................................................................................................................................................... 202193. Puijon Kokoomus: Vaalipäivän äänestyksen lopettaminen klo 19 ............................................................................ 203194. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Lisää valinnanvapautta vaalijärjestelmään ............................................................ 204195. Helsingin Edistyskokoomus: Englannin kielen vahvistaminen viranomaisasioinnissa ........................................ 204196. Vaasan Kokoomusnaiset: Ikäsyrjintää ehkäistävä ......................................................................................................... 206197. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen EU:ssa ........................................... 207198. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on etsittävä vaihtoehtoa perustuslakivaliokunnalle .............. 208199. Kokoomusteekkarit: Sijaissynnytys sallittava Suomessa jälleen ............................................................................... 209200. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sijaissynnyttäminen sallittava Suomessa .......................................................... 209201. Kokoomuksen Naisten Liitto: Seksuaali- ja väkivaltarikosten minimirangaistuksia kiristettävä .......................... 211202. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeiden

muuttaminen vanhenemattomaksi ..................................................................................................................................... 212203. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kiellettävä lailla ... 213204. Kälviän Kokoomus: Naisten sukuelinten silpominen ja poikien ympärileikkaus estettävä .................................. 213205. Kälviän Kokoomus: Pakkoavioliitot kriminalisoitava Suomessa .................................................................................. 215206. Kälviän Kokoomus: Naamioituneena esiintyminen kiellettävä mielenosoituksissa ............................................... 216

7

207. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Rikostaustaotteen sisältöä ja tilausmahdollisuutta sote-alalla parannettava . 217208. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Presidentin toimikausi lyhennettävä nykyisestä kuudesta vuodesta

viiteen vuoteen ........................................................................................................................................................................ 218209. Joensuun opiskelevat porvarit: Suomen valtiomuodoksi muutettava monarkia .................................................... 219

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala ............................................. 221210. Oulun Kokoomusopiskelijat: Internetin ennakkosensuurista on luovuttava ........................................................... 221211. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sähköautojen hankintatuki korvattava autoverojen poistoilla .................... 223212. Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö: Lisäraiteet rakennettava Suomen kasvukäytävälle

työllisyyden ja elinvoiman edistämiseksi ......................................................................................................................... 224213. Meri-Porin Kokoomus: Satakunnan liikenneyhteydet kuntoon .................................................................................. 225214. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Kouvola-kotka tarvitsee liikenteen kokonaisuudistuksen ................ 226215. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Suomen sisäisen matkustajalentoliikenteen keinotekoista ylläpitoa

julkisella tuella vähennettävä .............................................................................................................................................. 227216. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Historiallinen ja kallis väylämaksu on kaupankäynnin este ja se on

poistettava ................................................................................................................................................................................ 228217. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Itseohjautuvien autojen salliminen .................................................................. 229218. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Itseajavien bussien testaaminen aloitettava myös maaseututaajamissa ............................................................................................................................................................................. 230219. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Oikealle kääntyminen punaisia päin sallittava ........................................... 231

8

Aloitteiden käsittelyyn liittyviä muotoja menettelyhuomioita

Aloitteiden rakenteesta ja käsittelystä - Pohjaesityksenä käsittelyssä on aina puoluehallituksen aloitevastaus. Kokouskäsittelyn aikana aloitteen sisällön muutta-minen ei ole mahdollista.

- Samaa aihetta käsitteleviin aloitteisiin on muutamissa tapauksissa annettu yhteinen vastaus. Näiden niputettujen aloit-teidenkin osalta puoluehallituksen vastauksen loppukappaleesta ilmenee, mitä puoluehallitus esittää kunkin aloitteen koh-dalla.

9

Niputetut aloitteet (järjestysnumeron mukaan) Aloitteet 6, 7 ja 8 (Puolueen aloitejärjestelmän muutokset)

Aloitteet 14 ja 15 (Perhevapaauudistus)

Aloitteet 22, 23, 24, 25 ja 26 (Muoviroskan vähentäminen)

Aloitteet 29 ja 30 (Rakentamisen laatu)

Aloitteet 39, 40 ja 41 (Translaki)

Aloitteet 42 ja 43 (Turvakodit)

Aloitteet 44, 45 ja 46 (Sosiaaliturvan kokonaisuudistus)

Aloitteet 57 ja 58 (Rokotuskattavuus)

Aloitteet 66 ja 67 (Ansioturvan kehittäminen)

Aloitteet 71, 72, 73 ja 74 (Alkoholipolitiikan kehittäminen)

Aloitteet 85 ja 86 (Ydinvoimaluvat)

Aloitteet 98, 99, 100 ja 101 (Asevelvollisuus)

Aloitteet 102, 103 ja 104 (Nato)

Aloitteet 125, 126 ja 127 (Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys)

Aloitteet 132, 133 ja 134 (Julkaisujen arvonlisäverotus)

Aloitteet 139 ja 140 (Yhteisö- ja osinkoverotus)

Aloitteet 145, 146, 147, 148 ja 149 (Varainsiirtoverotus)

Aloitteet 151, 152, 153 ja 154 (Perintöverotus)

Aloitteet 172 ja 173 (Tiedusteluaineiston julkisuus)

Aloitteet 174 ja 175 (Reserviläisaseet)

Aloitteet 176 ja 177 (Yleinen turvallisuus)

Aloitteet 182, 183 ja 184 (Huumausaineet)

Aloitteet 188 ja 189 (Käräjäoikeudet)

Aloitteet 199 ja 200 (Sijaissynnytys)

Aloitteet 203 ja 204 (Ympärileikkaukset)

Aloitteet 213 ja 214 (Maakunnalliset liikennehankkeet)

11

Yhteenveto hyväksytyistä aloitteista Puoluekokous hyväksyi 82 aloitetta, jotka on lueteltu alla. Muutamien aloitteiden kohdalla hyväksyntään liittyi reunaehtoja, jotka tarkemmin on kuvattu myöhemmin tekstissä kuhunkin aloitteeseen annetun puoluehallituksen aloitevastauksen lo-pussa. Joidenkin aloitteiden kohdalle tähän yhteenvetoon on selkeyssyistä muutamalla sanalla kuvailtu hyväksyntään liitty-viä reunaehtoja.

Tässä on lueteltu vain ne aloitteet, jotka puoluekokous hyväksyi. Loput joko hylättiin, tai sitten puoluekokous totesi aloite-vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Riittävä selvitys tarkoittaa, että vaikka puoluekokous suhtautuukin suopeasti aloitevastauksen sisältöön, se ei kuitenkaan pidä tarpeellisena velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään asiassa toi-menpiteisiin. Aloitteen hylkääminen tarkoittaa, että puolueelle ei muodostu aloitteen johdosta mitään kantaa eikä puo-luehallitusta myöskään velvoiteta mihinkään toimenpiteisiin aloitteen johdosta. Käsittelyn pohjaesityksenä aloitteita käsitte-levässä puoluekokouksen asiakohdassa on aina puoluehallituksen aloitevastaus.

Aloitteenjärjestysnumero,tekijäjaotsikko

Puoluekokouksenpäätös

9. Espoon Kansallisseura: Kokoomuksen sääntöjen muuttaminen edustavan ja kattavan ehdokasasette-lun varmistamiseksi jäsenäänestyksessä

Hyväksyttiin

12. Kokoomuksen Naisten Liitto: Työelämän mahdol-lisuuksien tasa-arvo Kokoomuksen työelämälinjaus-ten prioriteetiksi

Hyväksyttiin

13. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Työn-antajan äitiriskiä pienennettävä Hyväksyttiin

15. Kokoomuksen Naisten liitto: Perhevapaauudistus hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi

Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla (hallitusohjelmatavoite ja toteutettava

ensi kaudella)

17. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kokoo-mukselle tasa-arvopoliittinen asiakirja

Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla (noudatettava tarkoin periaateohjelman

linjauksia)

20. Kokoomuksen Naisten Liitto: Koulutusvientiä ke-hitysmaiden tyttöjen turvaksi Hyväksyttiin

26. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kerta-käyttöistä muovia on vähennettävä ja mikromuovien lisääminen tuotteisiin tulee kieltää

Hyväksyttiin

27. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Eläin-suojelulain uudistus toteutettava kunnianhimoisem-min ja eläinten tarpeista lähtien

Hyväksyttiin

31. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Asuntojen romutuspalkkio käyttöön Hylättäväksi

34. Tapiolan Kokoomus: Valkoposkihanhi on liitet-tävä riistaeläinluetteloon

Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla (otettava huomioon satovahinkojen

korvaamiselle aiheutuvat vaikutukset)

35. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Elintarvike-huoneistojen terveystarkastukset siirrettävä uuden ruokaviraston tehtäväksi kunnilta

Hyväksyttiin

12

37. Turun Kansallisseura: Kaikkien sotiemme vete-raanien palvelut kuntoon Hyväksyttiin

38. Kluuvin Kokoomusnaiset: Adoptio lastensuojelu-lakiin Hyväksyttiin

39. Kokoomusteekkarit: Juridista sukupuolta korjaa-vien lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovut-tava

Hyväksyttiin 40. Helsingin Kokoomusnuoret: Translaki uudistet-tava

41. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Trans-laki uudistettava inhimillisemmäksi

42. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Turvakotien mää-rää on kasvatettava

Hyväksyttiin 43. Kokoomuksen Naisten Liitto: Turvakotiverkosto laajennettava kansainvälisten suositusten mukaiselle tasolle

48. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Osallistu-misoikeuksia tuettava vanhempainvapaalla Hyväksyttiin

49. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Vammaisten kulttuurityön tukeminen julkisin varoin Hyväksyttiin

50. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle kansalli-nen lapsistrategia Hyväksyttiin

51. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Steriloimislaki ny-kyaikaan Hyväksyttiin

52. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: EU:n perus-tettava pitkän tähtäimen projekti ikääntymisen hidas-tamisen tutkimiseen ja toteuttamiskeinojen löytämi-seen

Hyväksyttiin

65. Joensuun Opiskelevat Porvarit: Vaihtoehtohoi-dot saatava valvonnan ja säätelyn alaiseksi Hyväksyttiin

68. Oulun Kokoomusnaiset: Työkyvyttömät työttö-mät oikealle perusturvalle ja oikeisiin palveluihin Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

70. Tilkan Seudun Kokoomus: Digitaalisuus kotiasu-misen tueksi Hyväksyttiin

71. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Alkon monopoli pu-rettava

Hyväksyttiin 72. Tampereen Kokoomusopiskelijat TYKO: Alkon monopoli purettava

75. Helsingin edistyskokoomus: Alkoholin etämyyn-nin pelisääntöjen selkiyttäminen ja ravintolaviinien ulosmyynnin salliminen

Hyväksyttiin

76. Rovaniemen Kokoomus: Anniskelualan ja ravin-toloiden toiminnan sääntelyn siirtäminen työ- ja elin-keinoministeriön hallinnonalalle

Hyväksyttiin

77. Espoon nuoret järkiporvarit: Apteekkisääntelyä kevennettävä Hyväksyttiin

13

79. Tapiolan Kokoomus: Aktiivimallin epäkohdat tu-lee korjata

Hyväksyttiin kokonaisuudistuksen osalta, hylättiin aktiivimallin perumisen

osalta

82. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Teolli-suuden hukkalämpö kaukolämmöksi eikä taivaille ja vesiin

Hyväksyttiin

85. Kokoomusteekkarit: Ydinvoimaluvat myönnet-tävä reaktorin suuruuden sijaan kokonaistehon pe-rusteella

Hyväksyttiin 86. Kokoomusteekkarit: Tyyppihyväksytyille pienille modulaarisille reaktoreille nopeampi hyväksymispro-sessi

88. Kluuvin Kokoomusnaiset: Suomen on sitoudut-tava EU:n energiapolitiikan tavoitteisiin

Hyväksyttiin EU:n energiapolitiikkaan sitoutumisen osalta; Nordstreamin

osalta puoluehallituksen vastaus todet-tiin riittäväksi selvitykseksi

90. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Kevytyrit-täjien roolia selvennettävä Hyväksyttiin

98. Kokoomuksen naisten liitto: Naisten kutsunnat ja asevelvollisuuden kehittäminen

Hyväksyttiin 99. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Suo-messa otettava käyttöön sukupuolineutraalit kutsun-nat

106. Kluuvin kokoomuksen naiset ry: Esiopetus kak-sivuotiseksi Hyväksyttiin

107. Hämeenkyrön Kokoomus: Kielisuihku Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

110. Oulun Kokoomusnaiset: Suomalaisten tyttöjen ja naisten osaaminen käyttöön teknologia-alalle Hyväksyttiin

113. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle osaa-misstrategia Hyväksyttiin

122. Helsingin edistyskokoomus: Jatkuvan oppimi-sen alustaekosysteemin rakentaminen Hyväksyttiin

123. Helsingin edistyskokoomus: Lönnrot-passi opis-kelijoiden kulttuuriharrastuksen ja kotimaan matkai-lun edistämiseksi

Hylättäväksi

124. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Avointa korkeakoulua kehitettävä elinikäisen oppi-misen alustana

Hyväksyttiin

128. Hämeenkyrön Kokoomus: Maakunnan verotus-oikeus

Hyväksyttiin (että Kokoomus ei kannata maakunnille verotusoikeutta)

131. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Kokoomuksen asetuttava kannattamaan pormestarimallia Hyväksyttiin reunaehdoin

133. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suo-messa otettava käyttöön digialv Hyväksyttiin

14

134. Helsingin Kokoomusnuoret: Sähköisten julkaisu-jen verotus paperisten tasolle

145. Teljän Kokoomus: Varainsiirtoveron poisto

Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

146. Helsingin Kokoomusnuoret: Varainsiirtovero poistettava

147. Joutsenon Kokoomus ja Lappeenrannan Kokoo-mus: Kiinteistöjen varainsiirtoveron alentaminen lap-siperheiden toisen asunnon hankinnassa

148. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Varainsiirtove-rosta luovuttava

149. Keravan Kokoomus: Omaa asuntoa koskevan varainsiirtoveron huojentaminen

152. Hämeen Kokoomusopiskelijat: Perintöveron pe-rintää kohtuullistettava Hyväksyttiin

154. Helsingin Kokoomusnuoret: Perintövero korvat-tava luovutusvoittoverolla Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

157. Kokoomuksen Naisten Liitto: Kotitalousvähen-nystä laajennettava Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

160. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Ansiotulovero-tuksen progression keventäminen Hyväksyttiin

162. Virtuaalikokoomus: Yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luovuttava Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

163. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Osakesäästöti-lit käyttöön mahdollisimman pian Hyväksyttiin

164. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on oltava Eurooppa-politiikan kärkipuolue Suomessa Hyväksyttiin

165. Brysselin Kansallisseura: EU:lle yhteinen uskot-tava ulkopolitiikka Hyväksyttiin

166. Brysselin Kansallisseura: Eroon Eurooppa-neu-voston yksimielisyysperiaatteesta Hyväksyttiin

174. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – lipasrajoitukset eivät saa koskea reservin aseita

Hyväksyttiin 175. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – reserviläispoikkeus tulee olla laaja

177. Lapin Kokoomus: Turvallisuus kuuluu kaikille Hyväksyttiin 178. Turun Kansallisseura: Turvallisuus, turvallisuus,

turvallisuus

180. Helsingin Kokoomusnuoret: Ulkomaisten työn-tekijöiden tarveharkinta poistettava Hyväksyttiin

190. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Järjestel-mällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoittavien yritysten ja henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyt-töön

Hyväksyttiin

15

192. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suo-men otettava käyttöön positiivisia luottotietoja kos-keva rekisteri

Hyväksyttiin

195. Helsingin Edistyskokoomus: Englannin kielen vahvistaminen viranomaisasioinnissa Hyväksyttiin

196. Vaasan Kokoomusnaiset: Ikäsyrjintää ehkäis-tävä Hyväksyttiin

197. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Oikeusval-tioperiaatteen vahvistaminen EU:ssa Hyväksyttiin

198. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on etsittävä vaihtoehtoa perustuslakivaliokunnalle Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

199. Kokoomusteekkarit: Sijaissynnytys sallittava Suomessa jälleen

Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla 200. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sijaissynnyt-täminen sallittava Suomessa

201. Kokoomuksen Naisten Liitto: Seksuaali- ja väki-valtarikosten minimirangaistuksia kiristettävä Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

203. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kiellet-tävä lailla Hyväksyttiin muutetulla ponsiosalla

204. Kälviän Kokoomus: Naisten sukuelinten silpo-minen ja poikien ympärileikkaus estettävä

211. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sähköautojen hankintatuki korvattava autoverojen poistoilla

Hyväksyttiin vastauksessa esitetyin muutoksin

217. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Itseohjautu-vien autojen salliminen Hyväksyttiin

16

Järjestölliset ja sääntömuutosaloitteet 1. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Nimenkirjoitusoikeus Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että Kansallisen Kokoomuksen sääntöjä muutetaan nimenkirjoitusoikeuden osalta yhdestä henkilöstä kahteen. Puolueen nykyisen säännön mukaan nimen kirjoittavat puolueen puheenjohtaja sekä puo-luehallituksen määräämät henkilöt kukin yksin. Tämä ei ole suuren vastuumäärän ja oikeusturvan vuoksi yksilölle kohtuul-lista.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta muuttamaan sääntöä siten, että puolueen nimen kirjoittavat jatkossa kaksi henkilöä yhdessä.

Puoluehallitus:

Kuten Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry aloitteessaan toteaa, puolueen nimen kirjoittaa puolueen sääntöjen mukaan pu-heenjohtaja ja puoluehallituksen määräämät kukin yksin. Puolueen hallinnollisia ja operatiivisia päätöksiä ohjaa puoluehal-lituksen hyväksymä johtosääntö, jossa on määritelty hallinnollisen ja taloudellisen päätöksenteon rajat eri tilanteita varten. Puoluehallitus hyväksyy puolueen toiminnan kannalta merkittävät taloudelliset ja toiminnalliset ratkaisut, mutta pienempiä operatiivisia päätöksiä ja sopimuksia tehdään itsenäisesti johtosäännön sallimissa rajoissa. Tämä on käytännön työn kan-nalta osoittautunut parhaiten toimivaksi ratkaisuksi.

Henkilön oikeusturvan kannalta puoluehallitus ei näe asiassa ongelmaa. Puoluehallitus tekee päätökset yhteisesti ja yksit-täisellä henkilöllä on näin puoluehallituksen päätös ja tuki toiminnan takana. Yhden hengen nimenkirjoitusoikeutta tukee myös puoluehallituksen hyväksymä johtosääntö. Myös tämä on omiaan vahvistamaan henkilön vastuun kannon määrää ja oikeusturvaa. Puoluehallitus katsoo, että yksittäinen nimenkirjoitusoikeus pikemminkin edesauttaa asioiden sujuvuutta ja lisää joustavuutta kuin lisää yksittäisen henkilön taakkaa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta.

Puoluekokouksen päätös:

Puoluehallituksen esityksen mukaisesti.

2. Imatran Kokoomusnaiset: Resurssien vahvistaminen perustason kokoomustyöhön

Kokoomus uudistaa järjestötyötään. Hyvä! Perustason järjestötyön resurssointi onkin jäänyt kehityksessä jälkeen niin rahal-lisen panostuksen kuin paikallisyhdistysten toimintaa tukevien piirien henkilöstöresurssien osalta.

Naistenliittolaisena paikallisyhdistyksenä olemme erityisesti huolissamme naistenliitolle osoitetun rahallisen tuen vähäisyy-destä. Puoluetuen leikkausten jälkeen Naistenliiton saama rahoitus puolueelta putosi puoleen entisestä, ollen nyt vain 5 prosenttia kokoomuksen saamasta tuesta. Paikallisyhdistyksille on rahoitusta voitu jakaa todella minimaalisesti. Meillä vuo-sittainen perusrahoitus on nyt 100 euroa.

Käytännössä yhdistyksen jäsenet joutuvat kohtuuttoman paljon kustantamaan itse, niin varainhankinnasta, tapahtumista, kuin koulutuksiin osallistumisista aiheutuneita kustannuksia. Tämä tekemämme työn lisäksi. Tämä ei mielestämme ole oi-kein. Lisäksi se vaikeuttaa jäsenhankintaa ja vähentää intoa tehdä kokoomustyötä.

Puoluetuen suuruus määräytyy eduskuntavaaleissa saadun vaalituloksen perusteella. Hyvä vaalitulos saavutetaan uskotta-valla politiikalla ja onnistuneella vaalityöllä, jossa paikallisyhdistysten vahva toiminta on keskeisellä sijalla.

Kokoomusta on moitittu kovuudesta ja ylimielisyydestä. Naistenliiton yhdistysten toiminta on ollut osaltaan pehmentämässä tätä mielikuvaa. Tälläkin seikalla on ollut vaikutusta vaalituloksiin.

Tahdomme kiinnittää huomiota myös piirien toimintaedellytyksiin. Piirien lukumäärä on vähentynyt, mutta alueensa suuren-tuneet. Esimerkiksi Kaakkois-Suomen piiri muodostuu nyt entisistä Etelä-Karjalan, Kymen ja Etelä-Savon piireistä. Tämä merkitsee sitä, että välimatkat ovat pidentyneet, tiivis yhteistyö tullut hankalammaksi ja piirihenkilöstön paikallisyhdistyksille antama tuki on osoittautunut riittämättömäksi. Alueiden laajentuessa eivät henkilöstöresurssit ole seuranneet tapahtunutta kehitystä.

Vahva paikallistason toiminta on järjestötyön perusta myös Kokoomuksessa.

17

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että puolueen järjestötyötä uudistettaessa kiinnitetään erityishuomiota paikallistason yhdistysten toimintaedellytysten turvaamiseen.

Puoluehallitus:

Puoluetoiminta on kansalaistoimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnan kehittymiseen myönteisesti. Kokoomus on kansanliike, jonka arvot, toiminta ja myös menestys rakentuvat jäsenistönsä osallistumisen kautta. Kokoomuslainen tapa tehdä politiikkaa tulee olla välittämisen, innostamisen ja yhdessä ihmisten tekemisen kautta rakentuvaa.

Puolue- ja piiritoimistojen sekä myös kunnallisjärjestöjen tehtävä on varmistaa kokoomuslaisen aatteen ja ideologian me-nestyminen ja tukea kokoomuslaisten poliitikkojen menestymistä poliittisissa tehtävissään, sekä kokoomuksen paikallisyh-distysten toiminnan tukeminen ja näiden kanssa tehtävä järjestö-, valistus- ja vaalityö.

Kokoomuspuolueen rahoitus koostuu ns. puoluetuen lisäksi jäsen- ja tukimaksuista sekä varainhankinnasta.

Kokoomuksen Naisten liitto on ollut aloitteen tekijöidenkin mainitsemin perustein erikoisasemassa puoluetukea puolueen sisällä jaettaessa.

Valtion myöntämästä puolueiden poliittisen toiminnan sekä tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen osoitetusta määrä-rahasta 5 % on tarkoitettu puolueille naisten poliittiseen toimintaan sekä samoin 5 % puolueille niiden piirijärjestöjen toimin-taan. Valtion tekemä päätös aiemman 10 %:n osuuden puolittamista perustuu siihen, että v. 2016 aiemmin erillinen n. puo-luetuen suuruinen ns. viestintätuki yhdistettiin yleiseen puoluetukeen. Kokonaistuki sekä myös siitä korvamerkitty naistoi-minnan osuus siis säilyi käytännössä saman suuruisena. Puolueessa vakiintuneen käytännön mukaan KNaL on saanut ly-hentämättömänä em. päätöksessä naistoimintaan määrätyn osuuden puoluetuesta, vaikka naistoimijoita ja naistoimintaa puolueessa on paljon myös KNaL:n ulkopuolella. KNaL:n päättävät elimet määrittävät luonnollisesti itse, kuinka liiton saamat voimavarat kohdistetaan ja käytetään.

Alueelliseen ja paikalliseen toimintaan puolue on panostanut eduskuntavaalipiireittäin palkkaamalla kuhunkin kahteentoista eduskuntavaalipiiriin toiminnanjohtajan sekä osoittamalla kullekin piirijärjestölle toiminta-avustusta. Piiritason rahoitus koos-tuu em. puoluetuesta osoitetusta piirituesta, luottamushlömaksuista sekä tukimaksuista ja varainhankinnasta.

Paikallistason toimintaa puolue on tukenut rahallisesti ainoastaan satunnaisesti. Tällöin kyseessä on ollut yleensä palkitse-minen esim. ehdokashankinnasta. Lisäksi esim. kuntavaaleihin puolue on osoittanut piirijärjestöille palkkausavustusta esim. maakuntakeskusten vaalityöntekijöiden palkkaamiseen. Myös puolueen piirijärjestöillä on kannustin- ja palkitsemisjärjes-telmiä omille jäsenyhdistyksilleen.

Paikallistasolla kunnallisjärjestöt tai paikallisyhdistykset saavat luottamushenkilömaksuja, mutta muilta osin toiminta rahoite-taan omatoimisesti varainhankinnalla ja tukimaksuilla. Kaikilla toiminnan tasoilla kerätään myös jonkin verran osanottomak-suja.

Paikallistoiminnassa maan isoimmissa kaupungeissa on kunnallisjärjestön palkkaama tai yhteispalkkauksena kunnallissih-teeri (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku ja Jyväskylä). Paikallisyhdistykset toimivat kuitenkin ilman palkattua työvoimaa nojautuen piirijärjestön, kunnallisjärjestön, liittojen ja puoluetoimiston toiminnalliseen tukeen.

Lisää toimintavoimaa saavutetaan, kun resursseja kartutetaan mutta etua on saatavissa myös mm. resurssien keskittämi-sestä tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa eduskuntavaalipiirikohtaisesti piiritoimistoja kokoomustoiminnan alueellisina resurssikeskuksina keskittämällä kaikkien liittojen ja läheisjärjestöjen kunkin piirin alueelle kohdistamat sekä kunta- ja paikallistoimijoiden resurssit piiritoimistoille.

Puoluehallitus on linjannut, että toiminnan vahvistamiseksi puolue tulee pitemmässä juoksussa varmistamaan edellytyk-sensä menestyä erityisesti puolueen strategisena painopisteenä olevissa maakuntakeskuksissa, niiden kasvavissa ympä-ristökunnissa ja muissa puolueen kannatuksen kannalta tärkeinä pidettävillä kaupunkiseuduilla. Vahvistamalla kaupunki-seutujen toimintaa varmistetaan tuki myös niin em. kaupunkeja ympäröivien kuntien paikallistoimintaan kuin maaseudulla-kin.

Tavoitteena on turvata kokoomustoiminnan perusedellytykset koko maassa ja jokaisessa kunnassa sekä tukea toiminnan laadun parantamista sekä taloudellisuuden kehittämistä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaa vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



18

3. Hämeenkyrön Kokoomus: Puoluekokouksen kustannus Puoluekokous on innostumisen, oppimisen ja verkostoitumisen mekka. Kustannukset yksittäiselle jäsenelle ovat kuitenkin korkeat ja vapaamatkustajiakin on. Kustannuksia kohtuullistamalla saataisiin paikalle lisää jäseniä. Muun muassa kansan-edustajille puoluekokous on maksuton. Miksi? Jos näin halutaan jatkaa, tulisi heidän edes osallistua kokouksen kulkuun ja olla vuorovaikutuksessa paikalla olevien jäsenien kanssa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sitoutumaan pohjustamaan seuraavien puoluekokouksien kustannuksia alaspäin ja miettimään, pitäisikö luopua kokouksen maksuttomuudesta ainakin kansanedustajien suhteen.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen merkittävin tapahtuma on joka toinen vuosi järjestettävä sääntömääräinen puoluekokous.

Osanottajamääräksi on vakiintunut 1200-1800 osanottajaa. Kokouksen saumaton läpivienti vaatii riittävät tilat sekä hyvät tekniset puitteet. Ison kokouksen järjestämisestä on myös aina kuluja. Tavoite on aina pitää kokouskulut mahdollisimman kohtuullisina kuitenkaan tilaisuuden viihtyvyyttä ja toimivuutta heikentämättä.

Kokoukseen työntekijänä osallistuvat eivät maksa osanottomaksua, mutta jokaisen muun kokoukseen osallistujan on mak-settava kulloistakin kokousta varten puoluehallituksen erikseen vahvistama materiaalimaksu, joka vuoden 2018 kokouk-sessa on 100,-/osanottaja. Äänivaltaiset edustajat sekä ns. tarkkailijat maksavat aina samansuuruisen maksun riippumatta siitä, mikä heidän muu asemansa puolueyhteisössä on.

Ainoan poikkeuksen maksuissa tekevät ilman äänioikeutta kokoukseen osallistuvat ns. sääntömääräiset osanottajat, joita ovat puolueen kunniapuheenjohtaja, kunniajäsenet, puoluevaltuuston ja -hallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenet, puolu-een ministerit, kokoomuksen Euroopan parlamentin ryhmän jäsenillä, puoluesihteerillä ja muilla puolueen toimihenkilöillä, puolueen valtakunnallisten liittojen liittohallitusten jäsenillä ja toimihenkilöillä sekä puolueen kunkin äänenkannattajan toi-mituksen edustajilla. Tälle sääntömääräiselle ryhmälle on yleensä vahvistettu alempi materiaalimaksu, joka on v. 2018 ko-kouksessa 50,-/osanottaja. Kuitenkin, mikäli joku heistä osallistuu kokoukseen äänivaltaisena, tulee heidänkin maksaa em. puoluehallituksen vahvistama täysi materiaalimaksu (100,-).

Suurimmat kuluerät muodostuvat tiloista sekä salin rakentamisesta ja tekniikasta, joiden osalta edullisia ratkaisuja on kovin vaikea löytää. Aloitteen tekijät ovat kuitenkin oikealla asialla toivoessaan kustannustehokasta kokousta ja kannustaessaan puoluetoimistoa etsimään edullisia tapoja kokousten järjestämiseksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaa asian riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



4. Kristiinankaupungin Kokoomus: Samlingspartiets representation i folktinget

Svenska Finlands Folkting (30.12.2003/1331) är ett lagstadgat organ med 75 ledamöter valda i samband med kommunalva-let.

Av 75 ledamöter är fyra (4) representanter för Samlingspartiet i nuvarande Folkting. Samlingspartiets representation i Folk-tinget motsvarar inte den politiska situationen i Finland och inte heller i det som går under begreppet Svensk-Finland.

Partierna nominerar kandidater till Folktinget på lång lista inom respektive valkrets.

Kandidater, som nomineras för val till Folktinget behöver inte vara kandidater i kommunalvalet.

Partiets totalantal accepterade röster i valkretsen för Folktingsvalet fördelas sedan i enlighet med d´Hondts metod mellan deltagande partier och i enlighet med den långa kandidatlistan inom respektive parti.

Samlingspartiet har orsak att inför inkommande kommunalval förbereda och utbilda sin personal på särskilt distriktsnivå så att nomineringen inför kommunalvalet även beaktar valet till Folktinget.

Samlingspartiet har potential att öka sitt inflytande och ansvar i Folktinget.

Partimötet ger partistyrelsen i uppdrag att förbereda och genomföra nomineringen av kandidater inför kommunalvalet även med beaktande av valet till Folktinget.

19

Partistyrelsen:

Folktinget sammanfattar sin verksamhet på följande sätt: "Folktingets huvuduppgift är att arbeta för svenska språkets ställ-ning i Finland. Det betyder också arbete för en levande tvåspråkighet och en tolerant språkatmosfär. Högsta beslutande-rätten används av Folktingets representanter som väljs vart fjärde år på basis av kommunalvalsresultatet. 75 representanter samlas för en session en gång i året. Representanterna skapar riktlinjerna för Folktingets verksamhet." Kristiinankaupungin Kokoomus har rätt. Samlingspartiets andel av Folktingets representanter är visserligen låg både relativt och absolut.

Valen är uppmärksammade i Samlingspartiets arbete i kommunalvalen men åtgärderna bör intensifieras inför nästa kom-munalval samt Folktingets val. Samlingspartiet kan påverka saken genom att öka kännedom om Folktingets val i samband med kommunalvalen för kandidaterna, föreningar samt yrkesorganisationer. Dessutom skall vi aktivt förespråka kommunal-valskandidaterna att kandidera som tvåspråkiga. Partistyrelsen rekommenderar tilläggande av ovannämnda åtgärder för att säkerställa Samlingspartiets framgång i nästa Folktingets val.

Partistyrelsen föreslår att partistämman fastställer saken som en tillräcklig redogörelse för saken.

Puoluehallitus: Folktinget tiivistää oman toimintansa seuraavasti: ”Folktingetin päätehtävä on toimia Suomessa ruotsin kie-len aseman turvaamiseksi. Se tarkoittaa myös työskentelyä elävän kaksikielisyyden ja suvaitsevaisen kieli-ilmapiirin puo-lesta. Korkeinta päätäntävaltaa käyttävät Folktingetin edustajat, jotka valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaalien tuloksen perusteella. 75 edustajaa kokoontuvat istuntoon kerran vuodessa. Edustajat linjaavat Folktingetin toiminnan suuntaviivat.” Kristiinankaupungin Kokoomus on oikeassa. Kokoomuksen osuus Folktingetin edustajissa on alhainen niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin.

Vaalit on huomioitu Kokoomuksen kuntavaalityössä, mutta toimia on hyvä tehostaa seuraavien kuntavaalien ja Folktinget-vaalien yhteydessä. Kokoomus voi vaikuttaa asiaan lisäämällä tietoisuutta Folktingetin vaaleista kunnallisvaalien yhteydessä niin ehdokkaille, yhdistyksille kuin ammattiorganisaatiollekin. Lisäksi tulee entistä aktiivisemmin suositella kunnallisvaalieh-dokkaita toimimaan kaksikielisinä ehdokkaina. Puoluehallitus suosittaa edellä mainittujen toimien lisäämistä Kokoomuksen vaalimenestyksen turvaamiseksi seuraavissa Folktinget-vaaleissa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi asian riittäväksi selvitykseksi asian johdosta.



5. Kristiinankaupungin Kokoomus: Användandet av svenska språket, ett nationalspråk

Samlingspartiet är bildningens parti. Bildningen har många dimensioner: vetandet, kunnandet och hjärtats bildning.

Det ovanstående är motionärens översättning av en del i Samlingspartiets under beredning varande principprogram.

Till bildningen hör språklig och kommunikativ förmåga.

Samlingspartiet som representeras i riksdagen av flera riksdagsledamöter med kunskaper i svenska språket borde aktivt använda denna immateriella resurs för partiets branding och rekrytering av medlemmar.

En praktisk och kostnadseffektiv åtgärder vore att samlingspartiets riksdagsledamöter i riksdagen skulle kommunicera sinsemellan och med andra partiers representanter på svenska språket. På detta enkla sätt skulle praktisk förmåga att kommunicera på det andra inhemska språket upprätthållas och förbättrats.

Det finns säkert många möjligheter att införa och säkerställa en ny kultur och kutym.

En möjlighet är att under den årligen återkommande ""Svenska veckan"" genomföra ”prata svenska” kampanjen i Riksda-gen. Svenska veckan arrangeras årligen i november och är en del av firandet av Svenska dagen"

Samlingspartiets partidag ger partiets styrelse i uppdrag att rekommendera partiets riksdagsledamöter med kunskap i svenska språket att under Svenska veckan sträva till att i största möjliga mån kommunicera på svenska språket i sitt uppdrag.

Partistyrelsen:

Finland är ett tvåspråkigt land och det är viktigt att tvåspråkigheten syns i partiets samt dess funktionärers verksamhet på olika nivåer. I Samlingspartiet har vi gjort flera förbättringar för att öka på tvåspråkigheten inom partiet. Senast har vi grundat Svenska gruppen- påverkansgrupp som fungerar som undergrupp för organisationsnätverket. Man ska också ta mera hän-syn till tvåspråkigheten inom riksdagsgruppen. Det är viktigt att båda inhemska språken används jämlikt i det normala

20

riksdagsarbetet samt under "Svenska Veckan"- temaveckan i november. Partistyrelsen rekommenderar att riksdagsgrup-pen kommer att öka på användningen av svenska språket i riksdagsarbetet.

Partistyrelsen föreslår att partistämman fastställer saken som en tillräcklig redogörelse för saken.

Puoluehallitus:

Suomi on kaksikielinen maa, ja on tärkeää, että kaksikielisyys näkyy myös puolueen ja puolueen toimijoiden toiminnassa eri tasoilla. Kokoomuksessa on aivan viime aikoinakin tehty parannuksia kaksikielisyyden lisäämiseksi puolueen sisällä. Viimeisimpänä on perustettu järjestöverkoston alaryhmäksi erillinen Svenska Gruppen -vaikuttajaryhmä. Myös eduskunta-ryhmässä tulee ottaa paremmin huomioon kaksikielisyys. On tärkeää, että molempia kotimaisia käytetään mahdollisuuksien mukaan niin normaalissa eduskuntatyössä kuin marraskuun ”Svenska Veckan”- teemaviikollakin. Puoluehallitus suosittaa eduskuntaryhmälle ruotsin kielen lisääntyvää käyttöä eduskuntatyössä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi asian riittäväksi selvitykseksi asian johdosta.



6. Helsingin Kokoomusyrittäjät ry: Esitys sääntölisäykseksi, puoluehallitusaloitteet

Kansallisen Kokoomuksen sääntöjen 3 luvun 12 pykälän mukaan puoluekokoukselle voivat aloitteita tehdä varsinaiset jä-senet. Samaisten sääntöjen 2 luvun 4 pykälän mukaan varsinaisia jäseniä ovat rekisteröidyt paikallis- ja teemayhdistykset, puolueen rekisteröidyt piirijärjestöt, puolueen valtakunnalliset rekisteröidyt liitot, puolueen valtakunnallisen liiton rekiste-röidyt piirijärjestöt sekä rekisteröidyt kunnallis- ja aluejärjestöt. Henkilöjäseniä puolueella ei suoraan ole.

Puoluekokousaloitteita voidaan tehdä koko ajan, mutta niitä käsitellään kahden vuoden välein puoluekokouksessa, jossa aloitteeseen otetaan kantaa. Hyväksytyt aloitteet ovat periaatteessa puolueen toimijoita sitovia. Kahden vuoden odottelu nykymaailmassa on täysin kestämätön.

Käytännössä puoluekokousaloitteet edes hyväksyttyinä eivät johda yhtään mihinkään. Aloitteista on tullut pikemminkin ”on edes yritetty jotain” –kanava ja osaltaan kasvattavat puolueen henkilöjäsenten turhautumista puolueen erittäin hierarkki-seen johtamiseen, jossa muutama henkilö puolueen johdossa johtaa puoluetta. Näin johdettuna Kokoomus ei ole kansan-liike vaan harvainvaltainen puolue.

Helsingin Kokoomusyrittäjien mielestä Kokoomus on kansanliike, jossa myös kansanliikkeellä on valtaa poliittisen toiminnan ohjaamisessa ja on aika tuoda puolueen toimintaa 2000 –luvulle.

Helsingin Kokoomusyrittäjät esittää, että puolueen sääntöihin lisätään määräys, että luonnollisten jäsenten joukko voi tehdä puoluehallitusaloitteita. Puoluehallitukselle osoitettavia aloitteita voi tehdä puolueen varsinaisten jäsenten luonnollisten jä-senten ryhmä, jotka edustavat henkilömäärältään 1 % osuutta puolueeseen kuuluvien luonnollisten henkilöiden määrästä. Määrän vahvistaa vuosittain puoluehallitus. Puoluehallituksen tulee muodostaa Kokoomuksen virallinen kanta aloitteen pe-rusteella laaditusta linjauksesta ja kaikkien puoleen toimijoiden tulee noudattaa linjausta ja puoluehallitus aktiivisesti seuraa linjausten noudattamista sekä tiedottaa aloitteen tekijöiden edustajalle linjauksen vaikutuksista. Edellä mainittu toiminta ja henkilömäärä aloitteen tekemiseen vastaavat pääpiirteissään Suomessa jo käytössä olevaa Kansalaisaloitetta, jossa ryhmä kansalaisia voi tehdä aloitteita Eduskunnalle uusiksi laeiksi.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen tekemään esityksen aloitteessa kuvatun laisesta sääntömuutoksesta sekä rakentamaan puoluehallitusaloitteiden tekemiselle teknisen ratkaisun.

Puoluehallitus:

Yhteinen vastaus aloitteisiin 6, 7 ja 8 on aloitteen 8 lopussa.

7. Puotilan Kokoomus ry. Puoluekokousaloitteiden nettikäsittely ja -äänestys

Kokoomuksen paikallisyhdistykset käyttävät paljon vaivaa ja aikaa puoluekokousaloitteiden tekemiseen. Demokratian kan-nalta nykyinen puoluekokousaloitteiden käsittelyjärjestelmä on ongelmallinen. Keskustelu aloitteista ja äänestys niistä on eriytetty siten, että puoluekokousedustajilla ei äänestäessään ole selkeää kuvaa siitä, mitä perusteluja aloitteista on esitetty, ja onko äänestyksen Kyllä-äänen tarkoitus hyväksyä vai hylätä alkuperäinen esitys, koska äänestyspäätös tehdään puo-

21

luehallituksen kannasta ei alkuperäisestä esityksestä. Lisäksi aloitteiden käsittelyiden aikana pidetään paljon ryhmäpalave-reita, jolloin puoluekokousedustajat eivät ole läsnä kokoussalissa. Puoluekokousaloitteita on myös niin runsaasti, että ko-kouksessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi aikaa keskustella jokaisesta asian tärkeyden vaatimalla tavalla.

Ratkaisun tähän toisi aloitteiden nettikäsittely ja -äänestys ennen puoluekokousta. Kunkin aloitteen kohdalle tulisi avata äänestyspainike, jossa etukäteen kokoomuksen intranettiin omalla salasanallaan kirjautunut äänioikeutettu puoluekokous-edustaja voisi ilmaista, puoltaako vai vastustaako hän aloitetta. Aloitteeseen voisi liittää myös keskusteluosion, johon edus-tajat voisivat kirjoittaa omia näkemyksiään aloitteen puolesta tai vastaan.

Mikäli puoluehallitus ei hyväksyisi äänestystulosta, aloite vietäisiin puoluekokouksen käsiteltäväksi ja äänestettäväksi. Muu-toin aloite kirjattaisiin puoluekokouksessa automaattisesti hyväksytyksi tai hylätyksi.

Tämä käytäntö toisi aikaa oleellisten aloitteiden huolelliseen käsittelyyn ja parantaisi demokratiaa puolueen sisällä.

Edellä sanotun perusteella Puotilan kokoomus ry. esittää, että

Tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan sääntömuutosesitystä vuoden 2020 puoluekokoukseen siten, että puoluekokousaloitteiden nettikäsittely ja -äänestys otetaan käyttöön vuoden 2022 puoluekokoukseen tulevien aloitteiden osalta.

Puoluehallitus:

Yhteinen vastaus aloitteisiin 6, 7 ja 8 aloitteen 8 lopussa.

8. Virtuaalikokoomus: Kokoomuksen aloitejärjestelmän uudistaminen

Virtuaalikokoomus ry esittää kokoomuksen aloitejärjestelmän uudistamista. Aloitteita ei jatkossa enää käsiteltäisi puolue-kokouksessa määrävuosina, vaan jäsenyhdistysten olisi mahdollista laatia niitä esimerkiksi puolivuosittain. Puoluehallitus ottaisi aloitteisiin kantaa kokouksissaan ja tämän jälkeen aloitteet alistettaisiin suoralle sähköiselle jäsenäänestykselle ko-koomuksen jäsensivujen kautta. Jokaisella kokoomuksen jäsenellä olisi yksi ääni käytettävissä aloitteita arvioitaessa. Tämä mahdollistaisi myös aloitteiden kommentoinnin ja vapauttaisi puoluekokouksessa aikaa puolueen linjan ja muiden tärkeiden teemojen käsittelyyn. Tämä antaisi myös kuvan kokoomuksesta edistyksellisenä ja aidosti jäseniä kuuntelevana puolueena.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta perustamaan työryhmän jatkovalmistelemaan asiaa.

Puoluehallitus:

Helsingin Kokoomusyrittäjät, Puotilan Kokoomus sekä Virtuaalikokoomus ovat kaikki kiinnittäneet huomiota tärkeään asi-aan. Puoluehallitus yhtyy näkemyksiin. Nykymuotoinen aloitekäsittely on aikaansa jäljessä ja sitä tulee kehittää. Kahden vuoden välein tapahtuva aloitekäsittely on vaikutuksiltaan ja osallistavuudeltaan hidasta eikä elä tässä ajassa. Lisäksi käsit-telyyn puoluekokoustasolla pääsee vaikuttamaan liian harva henkilö. Aloitteiden käsittelyyn on jo nyt tehty kokeiluja ja parannuksia, mutta asiaa tulee edelleen kehittää. Kaikille jäsenille avoin aloitteiden kommentointimahdollisuus ennen puo-luekokousta jäsensivuilla on ollut mahdollista puoluekokouksissa 2016 ja 2018. Jäsenet ovat käyttäneet mahdollisuutta vaihtelevasti. Lisäksi puoluehallitus käynnisti kansalaisaloitekokeilun kesäkuussa 2016. Aloitteen käyttö jäi vähäiseksi ja puoluehallitus päätti huhtikuussa 2018 päättää kokeilun tuossa muodossa ja laittaa vireille valmistelun, jossa löydettäisiin uusia malleja.

Puoluehallitus yhtyy näkemykseen, että puoluekokoukseen 2020 tulee valmistella sääntömuutos koskien aloitekäsittelyä ja muita puoluetoimintaan osallistumista parantavia toimia. Tässä valmistelussa tulee ottaa käsittelyyn puoluekokoukseen tehtävä sekä puoluekokousten välillä tapahtuva aloitetoiminta esimerkiksi puoluehallitukselle tai -valtuustolle. Myös muiden kuin jäsenyhdistysten mahdollisuus tehdä aloitteita tulee ottaa käsittelyyn. Tällaisia tahoja voisivat olla esim. luonnollisten henkilöjäsenten muodostama joukko. Myös sähköiset kanavat tulee vahvasti huomioida uusia aloitemalleja ja -käytäntöjä pohdittaessa.

Koska kyseessä on suuri toiminnallinen muutos, tulee asiaa valmistella avoimin mielin eikä puoluehallitus halua tässä vai-heessa sitoa valmistelua suoraan yllä mainittuihin esim. luonnollisten henkilöitten määriin tai tarkkoihin teknisiin muotoihin tai ratkaisuihin. Valmistelua tulee tehdä avoimesti ja valmistelun aikana voidaan tehdä kokeiluja, joilla pyritään löytämään optimaalinen ratkaisu tuleviin sääntöihin.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 6, 7 ja 8 johdosta.

22



9. Espoon Kansallisseura: Kokoomuksen sääntöjen muuttaminen edustavan ja kattavan ehdokasasettelun varmistamiseksi jäsenäänestyksessä

Kokoomus tarjoaa hienon alustan yhteisien asioiden hoitamiseen kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kokoomuksen piirissä yh-teisten asioiden hoitamiseen voi osallistua paikallisyhdistyksissä, piirin tasolla kuin itse emopuolueenkin puitteissa.

Toimintaan voi osallistua jäsenenä, joka tulee Kokoomuslaista aatetta ja arvomaailmaa tai aktiivina, joka osallistuu Kokoo-muksen tai sen paikallisyhdistysten toimintaan aktiivisena toimijana. Yhteiskunnallisesti tärkein tapa osallistua on vaaleihin osallistuminen ehdokkaana, sillä ehdokkaiden sekä vaaleissa valittujen edustajien kautta Kokoomuksen arvot sekä tavoit-teet kuuluvat ja toteutuvat todellisessa poliittisessa päätöksenteossa.

Kokoomuksen tavoitteena on saavuttaa kaikissa vaaleissa hyvä vaalitulos. Hyvä vaalitulos edellyttää hyvää vaaliohjelmaa, aktiivista ja ihmisiä puhuttelevaa kampanjaa sekä monipuolista ja edustavaa ehdokasjakaumaa.

Kokoomuksen säännöt lähtevät siitä, että Kokoomuksen ehdokkaat eri vaaleihin valitaan jäsenäänestyksellä. Tämä perus-tuu vaalilakiin ja se käy selkeästi ilmi sääntöjen kohdista 32§ ja 34§.

32§ JÄSENÄÄNESTYS

”Ehdokkaiden asettamista varten toimitetaan salainen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva jäsenäänestys, johon ovat oikeutetut ottamaan osaa vaalipiirissä asuvat puolueen varsinaisten jäsenten henkilöjäsenet.

Jäsenäänestys ei kuitenkaan ole pakollinen, jos siihen on nimetty enintään niin monta henkilöä kuin puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita vaalipiirissä.”

34§ PÄÄTÖS EHDOKKAIDEN LUKUMÄÄRÄSTÄ JA ASETTAMISESTA

------”Ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneet henkilöt. Jollei jäsenäänestystä 32 §:n 2 momen-tissa mainitusta syystä ole toimitettu, ehdokkaiksi on asetettava jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt tai osa heistä.”--------

Jäsenäänestys voi olla riski vaalipiirin edustavalle ja monipuoliselle ehdokasasettelulle niin ehdokkaiden taustojen, asumis-paikkakuntien kuin sukupuolenkin osalta. Tämän riskin pienentämiseksi säännöissä on kohta 35§

35 § MUUTOSOIKEUS

”---------- Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puoluehallituksen suostumuksella poiketa enintään yhdellä neljäsosalla nii-den henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutosoikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. -----------”

Pidämme muutosoikeutta riittämättömänä ja haluamme muuttaa sitä monipuolisen ja edustavan ehdokasasettelun varmis-tamiseksi.

Edellä mainitun perusteella Espoon Kansallisseura ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan Kansallinen Kokoomus rp:n sääntömuutoksen siten, että sääntöjen kohtaa 35§ (Muutosoikeus) muutetaan seuraavasti 35§ Muutosoikeus ”---------- Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puoluehallituksen suostumuksella poiketa enintään yhdellä neljäsosalla niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutosoikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. -----------” muotoon

23

”---------- Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puoluehallituksen suostumuksella poiketa enintään puolella niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutosoikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista henkilöistä. -----------”

Puoluehallitus:

Vaalilain II osassa on vaalikohtaisia säännöksiä eri vaaleihin. Eduskuntavaalien osalta vaalikohtaisissa säännöksissä puhu-taan esimerkiksi puolueen ehdokkaiden asettamisesta. Tämän alla on seitsemän kohtaa, joissa puhutaan jäsenäänestyk-sestä. Vaalilain 117§ puhutaan eduskuntavaalien jäsenäänestyksen muutosoikeudesta.

Muutosoikeus -pykälään on kirjattu asia seuraavasti: ”Jäsenäänestyksen tuloksesta saadaan puolueen hallituksen suostu-muksella poiketa enintään yhdellä neljäsosalla niiden henkilöiden määrästä, jotka puolue asettaa ehdokkaikseen (muutos-oikeus). Tällöinkin on vähintään puolet puolueen ehdokkaista asetettava jäsenäänestyksessä eniten ääniä saaneista hen-kilöistä.

Muutosoikeutta käytettäessä jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden puuttumisen, kieltäyty-misen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.”

Kokoomuksen voimassa oleviin sääntöihin on kirjattu vaalilain 117§ kohta sellaisenaan. Puolueen säännöt ovat ensisijaisia suhteessa vaalilakiin pykälien 115-119 osalta. Näin ollen Kokoomuksen sääntöihin on mahdollista kirjata vaalilakia laveampi muutosoikeus.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen.



10. Tuusulanjärven Kokoomus: Kansallinen Kokoomus r.p.:n ehdokassuostumusprosessia kuntavaaleissa on muutettava

Kunnallisvaalien ehdokas- ja luottamushenkilösopimukseen tulee lisätä kohta, jossa sitoutetaan myös vaalien järjestämisen valtakirjan saanutta tahoa (puoluetta paikkakunnalla edustava Kokoomuksen paikallinen yhdistys) seuraavasti: Mikäli ehdo-kas on asianmukaisesti toimittanut suostumus ja vakuutus -lomakkeen ja se on asianmukaisesti vastaanotettu, mutta häntä ei hyväksytä ehdokaslistalle, on ehdokkaan todistetusti saatava siitä tieto vähintään 24 tuntia ennen ehdokasasettelun virallista päättymistä.

Näin turvataan kaikille kohtuullinen aika asettua ehdokkaaksi toisella listalla tai perustaa oma valitsijayhdistys.

Puolueen ehdokkaan suostumus ja vakuutus -lomakkeeseen on lisättävä myös lomakkeen vastaanottajan allekirjoitus. Täl-löin ehdokkaaksi suostuvalle jää todiste siitä, että vaalien järjestämiseen valtakirjan saanut taho on lomakkeen myös vas-taanottanut. Lomakkeeseen tulee näin päivämäärä ja allekirjoitukset sekä ehdokkaalta että lomakkeen vastaanottajalta. Koska lomakkeessa on jo nyt maininta, että osapuolina ovat puoluetta paikkakunnalla edustava yhdistys ja sopimuksen allekirjoittanut henkilö, on molempien osapuolien myös allekirjoitettava lomake.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta tekemään edellä mainitut muutokset puolueen kuntavaalien ehdokassitoumuslomakkeisiin ja kuntavaalien ehdokashankinnan käytäntöihin.

Puoluehallitus:

Vaalilain 149§ (puolueiden ehdokkaiden asettaminen) mukaan: ” Puolueen ehdokkaat asettaa puolueen kunnan keskus-vaalilautakunnalle ilmoittama puolueen henkilöjäseniä kunnassa edustava yhdistys.”

Puolueen ehdokkaan suostumus ja vakuutus -lomake on määrämuotoinen lomake, jolla ehdokkaaksi haluava ilmaisee tah-tonsa olla puolueen ehdokas ko. vaaleissa. Puolue antaa kaupungin tai kunnan kokoomusyhdistykselle valtakirjan edustaa puolueen jäseniä kunnassa kuntavaalien aikana. Jos lomakkeeseen haluttaisiin puoluetta paikkakunnalla edustavan yhdis-tyksen allekirjoitus, niin se käytännössä tarkoittaisi sitä, että kaikki lomakkeet pitäisi allekirjoittaa niin, kuten kunkin edusta-van yhdistyksen säännöt sanovat nimen kirjoittamisen osalta. Se lisäisi hallinnollista tekemistä ja voisi joissain olosuhteissa vaarantaa ehdokkaan päätymisen ehdokaslistalle.

Ehdokas saa pyytää ja yhdistyksen tulee antaa kuittaus vastaanotetusta suostumus- ja vakuutuslomakkeesta, jos ehdokas tällaista haluaa. Kuntavaalien pelisääntöihin voidaan tarvittaessa kirjata aikataulu, mihin mennessä ehdokasehdokkaalle on ilmoitettava, jos häntä ei oteta listalle. Suostumus ja vakuutus -lomake ei ole oikea paikka tälle.

24

Puolue siis antaa kaupungin tai kunnan kokoomusyhdistykselle valtakirjan edustaa puolueen jäseniä kuntavaaleissa. Tämä yhdistys nimeää ja ilmoittaa vaaliasiamiehen sekä vaaliasiamiehen varamiehen keskusvaalilautakunnalle. Vastuu listan jät-tämisestä on viime kädessä yhdistyksen vaaliasiamiehellä sekä hänen varamiehellään. Heidän toiminnan seuraaminen on yhdistyksen hallituksen tehtävä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



25

Yleispoliittiset ja poikkihallinnolliset aiheet 11. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Finlandia-hymnistä

Suomen kansallislaulu Jean Sibelius on kiistatta vaikuttanut kulttuurihistoriaamme suuresti. Hän on säveltänyt monia teoksia, jotka ovat kansallis-identiteetillemme hyvin merkityksellisiä. Lisäksi Sibeliuksen sävellykset ovat olleet merkittävässä asemassa, kun Suomea sekä suomalaisuutta on viety maailmalle ja tehty tunnetuksi. Erityisesti sävellys Finlandia ja sen osa Finlandia-hymni on merkittävä osa suomalaisuutta nykypäivänäkin. Kunnioittaaksemme Sibeliusta, suomalaisuutta ja kulttuurihistoriaamme kan-sallislaulun vaihto on oikea ratkaisu. Suomi ansaitsee kansallislaulukseen itsenäistymiseen historiallisesti liittyvän ja kotimai-sen kansallislaulun. Nämä kriteereihin sopivin sävellys on Finlandia-hymni.

Finlandia sävellettiin vuonna 1899 sortokausien aikaan. Se onkin ollut jo sävellyshetkestä lähtien läheisesti yhteydessä Suomeen ja kansallisidentiteettiimme. V.A. Koskenniemen jälkikäteen kirjoittama runo Finlandia-hymniin myötäilee kauniisti tämän teoksen historiallista taustaa. Sanoitus onkin onnistunut todella osuvasti ja kansallislaulunamme se toisi merkittävän historiallisen sanoman. Lisäksi runo on kirjoitettu suomeksi, joten se ei ole käännös. Nykyisen kansallislaulumme runo on kyllä kulttuurihistoriallisesti merkittävä, mutta sen yleisesti esitetty versio on käännös (J.L.Runeberg: Vänrikki Stoolin tarinat). Lisäksi runon historiallinen konteksti sijoittuu Ruotsin käymään sotaan Venäjää vastaan (Suomen sota 1808-1809), joten itsenäisen Suomen historiaan sillä ei ole läheskään niin vahvaa sidettä kuin V.A. Koskenniemen runolla puhumattakaan Sibeliuksen sävellyksestä.

Finlandia-hymni on sävellyksenä merkittävästi vahvemmin yhteydessä Suomeen ja historiaamme kuin Maamme-laulu. Toki sekin on ollut yhteydessä sävellyshetkestään lähtien isänmaahamme, mutta sen on säveltänyt saksalainen säveltäjä Fredrik Pacius. Kaiken lisäksi kyseinen laulu on sävelletty vajaassa kahdessa päivässä, koska laulun esityskuntoon saattamiseen oli tämän verran aikaa annettu. Muun muassa Zacharias Topeliuksen mukaan Pacius sävelsi Maamme-laulun ”keveällä ot-teella” ja tarkoitti laulun vain juhlistamaan ylioppilaiden kevätretkeä. Eräiden huhujen mukaan Pacius olisi nuotintanut Maamme-laulun saksalaisesta juomalaulusta. Sävellyksenä kyseinen laulu ei anna sellaista arvoa Suomelle kuin Finlandia-hymni, jota onkin esitetty Suomen ulkopuolella muun muassa ulkomaalaisten lauluyhtyeiden toimesta.

Tänä vuonna 2018 on kulunut sata (100) vuotta Suomen sisällissodasta. Sisällissodan jättämät arvet kansakunnassa olivat aikanaan hämmästyttävällä tavalla ylitettävissä jo vuonna 1939 talvisodan syttyessä – kansakunta koki Suomen puolustami-sen arvoiseksi. Kunnioittaaksemme isänmaatamme ja sen historiaa olisikin kansallislaulumme vaihto osuva toimi. Lisäksi pääsisimme eroon hämmennyksestä, jonka aiheuttaa Viron ja Suomen kansallislaulun identtinen sävelmä. Kansallislau-lumme tuleekin olla maailmalla myös musiikillinen lippulaivamme, jonka kautta voimme kertoa itsenäisen Suomen syntyhis-toriaa ja musiikillista osaamistamme."

Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen Kansallisen Kokoomuksen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kannustaa eduskunta– ja ministeriryhmää edistämään ja tukemaan sitä, että Suomen viralliseksi kansallislauluksi asetettaisiin Finlandia-hymni.

Puoluehallitus:

Keskustelu Finlandia-hymnin ja Maamme-laulun asemasta nousevat usein esille. Tämä tapahtuu mahdollisesti siksi, että ne herättävät suuria tunteita eikä niistä keskustelu ole vaarallista. Suomalaiset ovat musiikkikansaa, ja musiikki vetoaa tunteisiin etenkin, kun siihen yhdistetään kansallistematiikkaa. Kysymys voidaan nähdä useimmin pikemminkin keskusteluna Finlan-dia-hymnin asemasta kuin siitä, että Maamme-lauluun ei oltaisi tyytyväisiä. Keskustelun mahdollistaa myös se, että laissa tai asetuksessa ei mainita Suomen kansallislaulusta, toisin kuin esimerkiksi Suomen lipun käytöstä.

Finlandia-hymnillä on rikas historia. Vuonna 1899 Venäjä kiristi sortotoimiaan Suomea kohtaan julistamalla maahan lehdis-tösensuurin. Sananvapauden kaventaminen johti erityisesti kulttuuripiireissä vastarintaan, jonka yhtenä ilmentymänä oli Hel-singissä järjestetty tapahtuma, Sanomalehdistön päivät. Tapahtuma huipentui Ruotsalaisessa teatterissa pidettyyn historial-liseen kuvaelmailtaan, jonka esityksien teksteistä vastasivat Eino Leino ja Jalmari Finne. Kuvaelmien musiikista vastasi puo-lestaan Jean Sibelius säveltämällä kuhunkin osioon alkusoiton ja taustamusiikkia. Kuvaelman viimeisessä osassa Suomi oli matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta Aleksanteri II:n hallituksen aikana: Runeberg kuunteli runotartaan, Snellman puhui nuorisolle, Lönnrot keräsi Kalevalan runoja ja konkreettisempaa edistystä symboloi Suomen ensimmäinen höyryveturi. Ky-seinen finaali kantoi nimeä Suomi herää ja sen taustamusiikkina soi ensi kerran Finlandia. Tosin kuvaelmaan keskittyneet kuulijat eivät vielä tässä vaiheessa huomanneet musiikin tehoa. Sibelius muokkasi finaaliosasta itsenäisen orkesterisävel-lyksen, joka sai lopulta nimekseen Finlandia. Vasta orkesterinumerona se alkoi saavuttaa suurta suosiota yleisön keskuu-dessa.

26

Finlandiassa Sibelius halusi kuvata Suomen heräämistä ja taistelutahtoa. Teoksen merkitys onkin yleisesti nähty sen ohjel-mallisessa sisällössä, kansallisen heräämisen ja pienen maan vapaudenkaipuun sekä toivon kuvauksena. Suomalainen yleisö otti teoksen nopeasti omakseen ja ymmärsi sen musiikilliseksi kuvaukseksi Suomen vapautumiselle Venäjän vallasta. Teoksen poliittinen patrioottinen sävy huomattiin myös sensuurin taholta ja sortovuosien aikana Finlandian julkinen esittä-minen Suomessa kiellettiin. Ulkomailla sitä esitettiin eri yhteyksissä erilaisilla peitenimillä kuten ”Suomi”, ”Vaterland” ja ”La Patrie”. Finlandiaa ei alun perin tarkoitettu lauletuksi. Sibelius ei kuitenkaan voinut estää sitä, että säveltä haluttiin myös laulaa. Sibeliuksen kerrotaan sanoneen, että ”jos ihmiset haluavat sitä laulaa, niin laulakoot sitten.”

Suomen kansallislaulu Vårt land (Maamme) oli alun perin prologi Johan Ludvig Runebergin runokokoelmaan Vänrikki Stoo-lin tarinat.

Runebergin romanttinen eepos kertoo siitä, kuinka Ruotsi menetti Suomen Venäjälle 1809, ja se oli suosittu koko Skandi-naviassa. Suomea ei mainita alkuperäisessä ruotsalaisessa tekstissä, mutta kylläkin Julius Krohnin suomennoksessa, joka ilmestyi 1867. Suomen itsenäistyttyä 1917 laulu oli jo saavuttanut kansallislaulun aseman.

Fredrik Paciuksen säveltämää Maamme-laulun melodiaa, joka muistuttaa suuresti saksalaista juomalaulua Papst und Sultan, käytetään myös Viron kansallislaulussa Mu isamaa, mu õnn ja rõõm ("isänmaani, onneni ja iloni").

Moni sanoo Sibeliuksen Finlandia-hymniä paremmaksi sävellykseksi. Toisaalta Paciuksen Maamme-laulu toimii hyvin erilai-sissa joukkotapahtumissa, voitonjuhlissa ja urheilussa, sillä se on helpompi laulaa. Käytännössä jokainen suomalainen osaa ainakin muutaman säkeistön Maamme-laulua, ja se nivoo yhteenkuuluvuuden tunnetta läpi sukupolvien.

Maamme-laulun asemaa puoltaa se, että kansallislaulun ei tarvitse usein olla kaikkein paras sävellys. Sen sijaan Maamme on juhlallinen ja pömpöösi, lähtien rummunpaukutuksista helposti samaistuttavaan rytmiin. Finlandia-hymni taas on haasta-vampi ja herkempi. Maamme-laulussa intervallirakenne ja sävelkulku, maskuliinisuus sekä mahtipontisuus tekevät siitä so-veltuvan kansallislauluksi. Molemmilla lauluilla on tärkeä rooli Suomen historiassa ja nykyjuhlallisuuksissa. Siinä missä Maamme-laulu on helppo kajauttaa ilmoille esimerkiksi jääkiekkojuhlassa, toimii Finlandia erinomaisesti juhlallisemmissa tilanteissa. Toisaalta myös Finlandian laulaminen on suositeltavaa kaikille, ei pelkästään kuoroille. Hauskana lisänä ja mo-lempien tärkeää roolia korostavan seikkana voi pitää sitä, että, että Finlandia oli ensin sävelmä, johon tehtiin sanat. Maamme-laulu tapahtui päinvastoin: ensin oli sanat, johon tehtiin sävelmä.

Puoluehallitus nostaa esille, että edellisessä puoluekokouksessa vuonna 2016 samasta asiasta käytiin äänestys. Puoluehal-litus puolsi tuolloin Finlandia-hymnin nostoa kansallislauluksi. Tämä kanta kuitenkin hävisi äänestyksessä. Puoluehallitus katsoo, että puoluekokoukselta saatiin tuolloin kanta aloitteeseen, eikä asia ole oleelliselta osalta muuttunut kahdessa vuodessa.




12. Kokoomuksen Naisten Liitto: Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo Kokoomuksen työelämälinjausten prioriteetiksi

Jokaisella on sukupuolesta riippumatta oltava yksilön osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat mahdollisuudet menestyä työelämässä ja saada työnsä mukaista palkkaa. Tämä ei vielä toteudu. Kokoomusnaiset vaatii tekoja, jotta miehet ja naiset ovat samalla lähtöviivalla työelämässä menestymiseen. On välttämätöntä muuttaa yhteiskunnan rakenteita, jotka laittavat tällä hetkellä naiset takamatkalle.

Perhevapaauudistus, vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaaminen ja äitiriskin poistaminen sekä perheen ja työn yhdistämisen helpottaminen ovat avaimia työelämän mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamiseen. Myös asennemuutosta tarvitaan murtamaan suomalaisen työelämän vahva jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Stereotyyp-piset käsitykset eri sukupuolille sopivista aloista rajoittavat koulutus- ja ammatinvalintojen tekemistä. Sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka.

Naisten koulutustaso on Suomessa miehiä korkeampi ja työvoimasta lähes puolet on naisia. Kuitenkin juuri naisten työuria leimaa osa-aikaisuus, määräaikaisuus ja matalapalkkaisuus. Äidin työnantaja maksaa isän työnantajaa enemmän vanhem-muuden kustannuksia. Naiset kantavat pääosan hoivavastuusta perheissä. Tämä kaikki näkyy naisten palkoissa ja eläk-keissä, työllistymisessä sekä etenemisessä johtopaikoille.

27

Äidin työnantajalle maksettava kertakorvaus ja varhaiskasvatusmaksujen alennus ovat olleet erinomaisia tasa-arvotekoja tällä hallituskaudella. Työelämän mahdollisuuksien tasa-arvo ei kuitenkaan ole vielä valmis ja valtava määrä naisten poten-tiaalia ja osaamista jää yhä hyödyntämättä työelämässä. Esteitä naisten tasavertaisten työuramahdollisuuksien tieltä on rai-vattava määrätietoisesti.

Mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluu Kokoomuksen työelämälinjausten ja arvojen ytimeen ja Kokoomuksen pitää olla suo-malaisen työelämään johtava uudistaja. Juhlapuheet mahdollisuuksien tasa-arvosta eivät riitä. Tarvitaan tekoja. Kysymyk-sessä ei ole vain puolta väestöä koskeva tasa-arvokysymys, vaan on myös kansantaloutemme etu saada osaavien nais-temme kyvyt täysimääräisesti käyttöön.

Suomen historiallisen alhaisista syntyvyysluvuista on uutisoitu erityisesti viime vuosina. Myös siksi tarvitaan tekoja työn ja perheen yhteensovittamisen helpottamiseksi. Se, että naisten ei tarvitse valita työn ja perheen väliltä on tänä päivänä kes-keinen avain huolestuttavan alhaisten syntyvyyslukujen kohentamiseen. Naisten ja miesten mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe on parannettava. Tulevaisuuden menestyvä yhteiskunta voi rakentua vain tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaat-teille.

Hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeriryhmää selvittämään mahdollisuutta korvata kodinhoidontukea varhaiskasvatuksella sekä mahdollisuutta kannustaa työpaikkoja ottamaan isompaa roolia perhevapaiden järjestelemisessä yhdessä perheiden kanssa.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Naisten Liitto haluaa aloitteellaan vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvon asemaa kokoomuslaisissa työelä-mälinjauksissa. Mahdollisuuksien tasa-arvon ja paremman työelämän edistäminen ovat kokoomuslaisen politiikan ytimessä. Kokoomuksen Naisten Liitto toteaa aloitteessaan, että jokaisella olisi sukupuolesta riippumatta oltava yksilön osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat mahdollisuudet menestyä työelämässä ja saada työnsä mukaista palkkaa. Tämä ei kuitenkaan vielä Suomessa toteudu.

Kokoomuksen Naisten Liitto listaa toivottaviksi toimenpiteiksi ja kehittämiskohteiksi muun muassa perhevapaauudistuksen, vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvien kustannusten tasaamisen ja äitiriskin poistamisen sekä perheen ja työn yhdis-tämisen helpottamisen. Aloitteen mukaan Suomessa tarvitaan asennemuutosta murtamaan työelämän vahva jako nais- ja miesvaltaisiin aloihin. Stereotypioista olisi päästävä irti, jotta jokainen ihminen sukupuoleen tai muihin määritteisiin katso-matta voisi kehittyä ja menestyä vapaasti.

Aloitteessa tuodaan erinomaisesti esiin työelämän tasa-arvotilanteen monet puolet. Omaksumamme asenteet esimerkiksi eri ammattiryhmien sukupuolikäsityksistä muodostuvat jo hyvin nuorina. Sukupuoleen liittyviä asenteita ja mahdollisia vir-heellisiä käsiyksiä sukupuolen aiheuttamista rajoitteista pitäisi pystyä hälventämään jo aivan lapsesta asti. Asenteet ja en-nakkoluulot vaikuttavat nimittäin voimakkaasti jo siihen, millaiseen koulutukseen ja mihin oppiaineisiin tytöt ja pojat suun-tautuvat ja millaisia asioita lapset ja nuoret uskaltavat kokeilla. Tämä puolestaan vaikuttaa uravalintoihin ja mahdollisuuksiin edetä elämässä.

Kokoomus vannoo yksilönvapauksien ja mahdollisuuksien tasa-arvon nimeen. Nämä ovat puolueemme aatteellisen perin-nön vahvoja kulmakiviä ja äärimmäisen ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä. Jokaisen tulee voida kehittyä täyteen kukois-tukseensa sukupuoleen, asuinpaikkaan, ikään, etniseen taustaan tai uskontoon riippumatta. Vaikka suomalainen yhteis-kunta perustuu aivan juuriaan myöten avoimuudelle ja syrjimättömyydelle, ovat työmakkinamme siitä huolimatta yhä erittäin sukupuolittuneet.

Kokoomus haluaa vahvistaa työelämän tasa-arvoa. Kokoomuksen Naisten Liitto esittää aloitteessaan kattavat perustelut sille, miksi mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen työelämässä on tärkeä prioriteetti.




13. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Työnantajan äitiriskiä pienennettävä

Suomessa työnantajat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden työntekijöiden sukupuolesta riippuen. Luultavasti suu-rin yksittäinen tähän vaikuttava seikka on vanhemmuuden aiheuttamien kustannusten kasaantuminen suurelta osin naisten työnantajille. Naispuolisen työntekijän perheenlisäyksestä aiheutuu työnantajalle yli 10 000 euron kulut lasta kohden. Kes-keisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut. Nykytilanne luo näin ollen työnantajille painetta palkata miespuolisia työntekijöitä kustannussyistä. Jatkossa tulee varmistaa, että kulujen maksajiksi eivät jää ainoastaan äitien työnantajat.

28

Hallitus on jo ryhtynyt toimeen äitiriskin pienentämisen osalta: toukokuusta 2017 alkaen työnantajien on ollut mahdollista hakea 2500 euron suuruinen kertakorvaus Kansaneläkelaitokselta naispuolisen työntekijän jäädessä palkalliselle äitiysva-paalle. Perhevapaakorvauksella pyritään sekä laskemaan pk-yritysten kynnystä palkata nuoria naisia, mutta myös pienentää naisvaltaisten alojen kustannustaakkaa.

Perhevapaakorvauksen käyttöönotto on askel oikeaan suuntaan, mutta lisää toimia tarvitaan, jotta työnantajat voivat rekry-toida nuoria naisia vailla pelkoa taloudellisista menetyksistä. Eräs mahdollinen ratkaisu olisi kansanedustaja Sarkomaan esillä pitämä vanhempainvakuutusjärjestelmä, jossa siirrettäisiin tietty osuus kaikilta työnantajilta ja työntekijöiltä erilliseen rahastoon. Rahastosta korvattaisiin työnantajille vanhemmuudesta aiheutuneet kustannukset sekä vanhempainpäivärahat. Vanhempainvakuutusjärjestelmä tasaisi siis kulujen jakautumista niin mies- ja naisvaltaisten alojen välillä kuin työntekijöiden ja työnantajien välillä.

Vanhempainvapaiden jakautuminen tasaisemmin äidin ja isän välillä tasaa myös kulujen jakautumista. Vanhempainvapai-den tasaisempaan jakautumiseen voidaan ohjata erilaisin perhevapaamallein, joissa isille korvamerkitään perhevapaakuu-kausia, mutta toimiakseen uudistus edellyttää myös muutosta työilmapiirissä sellaiseksi, jossa vanhempainvapaille jääminen on yhtä sallittua isille ja äideille.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että luodaan malli vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi nykyistä tasaisemmin. Yhtenä mahdollisena vaihtoehtona tulee selvittää vanhempainvakuutusjärjestelmän käyttöönottoa.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ottaa aloitteessaan kantaa työnantajan äitiriskin pienentämiseksi. Ongelma on to-dellinen ja siihen on puututtava. Kokoomuslainen mahdollisuuksien tasa-arvon nojaava politiikka lähtee siitä, ettei kenen-kään sukupuoli, perhetausta tai asuinpaikka saa vaikuttaa siihen, kuinka tämä voi elämässä menestyä. Myös työnantajalle koituvan äitiriskin minimointi kuuluu olennaisesti mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamiseen.

Kuten aloitteessa todetaan, naispuolisen työntekijän perheenlisäyksestä koituu työnantajalle keskimäärin 10 000 euron kustannukset. Tämä vaikuttaa kielteisesti miesten ja naisten tasa-arvoon työnmarkkinoilla. Naisen palkkaaminen on edel-leen työnantajalle miehen palkkaamista suurempi taloudellinen riski. Aloitteessa eritellään ansiokkaasti erilaisia mahdollisia toimenpiteitä, joilla äitiriskiä voitaisiin pienentää. Jo toteutettu 2500 euron kertakorvaus on hyvä alku. Aloitteessa mainitut vanhempainvakuutusjärjestelmä, isille korvamerkityt perhevapaapäivät ja tasa-arvoisempi perhevapaamalli ovat kaikki mahdollisia keinoja työelämän tasa-arvon lisäämiseksi ja työnantajan äitiriskin pienentämiseksi.

Kokoomuksen lähtökohta on, että vanhemmuus ei saa olla suurempi riski sen enempää äideille kuin isillekään. Tasa-arvoi-sessa, yksilönvapauksiin uskovassa yhteiskunnassa vanhemmuus ei katso biologista sukupuolta, vaan esimerkiksi perhe-vapaiden pito jakautuu nykyistä tasaisemmin, kuitenkin siten, että perheillä on aito vapaus valita itselleen paras mahdollinen ratkaisu.

Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta tuo aloitteessaan esiin tärkeän ongelman ja tarjoaa siihen ratkaisuksi kokonaisen mallin luomista. Työelämän tasa-arvon ja mahdollisuuksien turvaaminen on kokoomuslaisen politiikan ytimessä.




14. Helsingin Kokoomusnuoret: Perhevapaajärjestelmä uudistettava

Lasten hankkiminen on jokaisen perheen oma valinta. Alhainen syntyvyys on kuitenkin ongelma, joka on tiedostettu ja jonka eteen pitäisi tehdä päätöksiä, jotka tukisivat perheiden halua hankkia lapsia. Tällä hetkellä suurimpana ongelmana perhevapaajärjestelmässä on kodinhoidontuki, joka kannustaa äitejä jäämään kotiin pitkäksi aikaa lapsen syntymän jälkeen samalla kun äitien asema työmarkkinoilla huononee merkittävästi alati muuttuvan työelämän takia. Tämä vaikuttaa myös naisten kerryttämään eläkkeeseen.

Vanhempainvapaata tulisi uudistaa niin, että jokaisen perheen toiveet ja tarpeet sekä yksilölliset tilanteet otetaan huomioon. Tällöin kiintiöt kuten 6+6+6-malli eivät välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestämme olisikin tarkoituksen-mukaista, että vanhempainvapaiden osalta emme kiintiöisi äidille ja isälle aikoja, jotka tulisi viettää kotona, vaan sen sijaan ryhtyisimme toimenpiteisiin, jotka aikaansaisivat sen, että työpaikat kannustaisivat molempia vanhempia jäämään kotiin lap-sensa kanssa juuri siksi aikaa, kuin mikä perheelle juuri siinä tilanteessa on optimaalisinta.

29

Tärkeä asia, joka uudistuksessa tulisi ottaa huomioon on myös se, että mikäli toinen vanhemmista sattuu tekemään töitä arkipäivänä (maanantaista lauantaihin), on olemassa riski, että vanhempainraha tippuu minimiin. Tämä ei palvele sitä, että jokaisen tulisi pystyä kehittämään itseään ja osaamistaan omalla ajallaan ja tehdä esimerkiksi osa-aikaisesti töitä myös van-hempainvapaalla, jotta siirtymä takaisin työelämään olisi kivuttomampi.

Suurimpana ongelmana tämän hetkisessä järjestelmässä näemme kuitenkin kodinhoidontuen, joka kannustaa perheitä jää-mään kotiin lasten kanssa. Mikäli perheeseen syntyy esimerkiksi kaksi lasta kolmen vuoden sisään, on mahdollista, että toinen vanhemmista viettää kotona jopa kuusi vuotta lasten kanssa samalla kun muut ovat mukana työelämässä. Vanhem-man jäädessä kotiin myös moni lapsi jää paitsi varhaiskasvatuksesta, josta on myös tutkimusten mukaan erittäin paljon hyötyä etenkin niissä perheissä, joissa yleensä päädytään siihen ratkaisuun, että lasten kanssa jäädään kotiin.

Edellä mainitun perusteella esitämme, että kodinhoidontuen poistamisesta saatavat varat siirretään varhaiskasvatuksen puolelle niin, että mahdollisimman moni lapsi päätyy sen piiriin heti kun vanhemmat ovat valmiita takaisin työelämään. Sen lisäksi esitämme, että vanhempainvapaiden jakaminen jäisi kiintiöimättä ja että sen sijaan siirryttäisiin työpaikoilla sellaisiin järjestelyihin, että molempien vanhempien kannattaisi jäädä kotiin joksikin aikaa lapsen kanssa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeriryhmää selvittämään mahdollisuutta korvata kodinhoidontukea varhaiskasvatuksella sekä mahdollisuutta kannustaa työpaikkoja ottamaan isompaa roolia perhevapaiden järjestelemisessä yhdessä perheiden kanssa.

Puoluehallitus: Vastaus aloitteisiin 14 ja 15 on aloitteen 15 lopussa.

15. Kokoomuksen Naisten liitto: Perhevapaauudistus hallitusneuvottelujen kynnyskysymykseksi

Perhevapaauudistus on toteutettava tasavertaisen vanhemmuuden, naisten työurien ja perheiden arjen vuoksi. Perheva-paajärjestelmä on uudistettava kokonaisuutena, jossa on kyse lapsen edusta, tasa-arvoisesta vanhemmuudesta ja perhei-den hyvinvoinnin edistämisestä sekä työllisyyden parantamisesta ja tasa-arvoisista uramahdollisuuksista – ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamisesta.

Kokoomus on asettanut tavoitteensa perhevapaauudistukselle puoluehallituksen alkuvuonna 2017 hyväksymässä Perheet ja työelämä -asiakirjassa, joka sisältää myös Kokoomuksen perhevapaamallin. Asiakirja tehtiin Kokoomusnaisten vuonna 2016 tekemän puoluekokousaloitteen johdosta.

Kokoomuksen perhevapaamallissa perhevapaat koostuisivat äidille maksettavasta viiden viikon odotusrahasta, vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity 3kk sekä kuuden kuukau-den mittaisesta joustavasta hoitorahasta (800 e/kk), jonka vanhemmat voivat jakaa haluamallaan tavalla. Täysimääräisenä tuet riittävät siihen asti, kunnes lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti. Puolitettunakin alin etuus on 400 e/kk, mikä pärjää nykyiselle perustasoiselle kotihoidon tuelle tason ja keston osalta.

Naiset pitivät 98 prosenttia vanhempainvapaista vuonna 2017. (Lähde: Kela ja Hypo). Tämä näkyy naisten työurissa, mah-dollisuuksissa vakituiseen työsuhteeseen ja eläkekertymissä. Tutkimusten mukaan isät haluavat olla nykyistä tasavertai-sempia vanhempia ja olla läsnä lastensa arjessa. Isien asenteet ovat muuttuneet. Myös vanhakantaista perhevapaajärjes-telmää on uudistettava tukemaan perheitä vanhempainvapaiden jakamisessa nykyistä tasavertaisemmin. Toteutuessaan perhevapaauudistus edistää tasavertaista vanhemmuutta ja perheiden valinnanvapautta sekä naisten korkeampaa työlli-syysastetta ja työelämän mahdollisuuksien tasa-arvoa. Keskeistä on tasata hoivavastuuta vanhempien kesken, lisätä jous-toja, huomioida perheiden erilaiset tarpeet ja kannustaa sekä työntekemiseen että yrittäjyyteen.

Nykyisen perhevapaamallin suurimmat ongelmat liittyvät tasa-arvoon ja järjestelmän joustamattomuuteen. Nykyinen perhe-vapaajärjestelmä vaikuttaa negatiivisesti sekä perheellisten että perheettömien naisten työllisyyteen ja työllistymiseen, palkkakehitykseen ja aina eläkekertymään asti. Tarvitaan lisää joustoa, joka huomioi yksilölliset tilanteet ja erilaisten per-heiden tarpeet. Nykyinen järjestelmä ei huomioi yksinhuoltajia, eroja adoptioperheitä eikä monimuotoisia perheitä.

Kyseessä on yhteiskunnallisesti tärkeä ja yhteistä tahtotilaa vaativa mittava uudistus, joka on toteutettava viipymättä viimeis-tään seuraavalla vaalikaudella. Uudistus on niin merkittävä, että Kokoomuksen on sitouduttava sen toteuttamiseen ja teh-tävä perhevapaauudistuksen toteutumisesta kynnyskysymys seuraavien eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotte-luissa. Kokoomusnaisten mielestä Kokoomus voi olla eduskuntavaalien jälkeen ainoastaan sellaisessa hallituksessa, joka uudistaa perhevapaita. Uudistus on kiinteä osa matkalla kohti työllisyysasteen ja naisten työmarkkina-aseman parantamista sekä varhaiskasvatusasteen kohottamista. Uudistus on välttämätön teko lapsien ja perheiden hyvinvoinnin sekä tasavertai-semman vanhemmuuden ja työelämän tasa-arvon puolesta.

Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että

30

tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa eduskuntaryhmälle perhevapaauudistuksen toteuttamisesta kynnyskysymyksen seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja toteuttamaan perhevapaauudistuksen seuraavalla vaalikaudella

Puoluehallitus:

Helsingin Kokoomusnuoret ja Kokoomuksen Naisten Liitto nostavat aloitteissaan esiin perhevapaauudistuksen tärkeyden. Kokoomus on sitoutunut perhe-elämän tasa-arvon edistämiseen ja perhevapaajärjestelmän uudistamiseen. Kokoomus olisi ollut valmis viemään uudistuksen läpi jo tällä hallituskaudella, mutta poliittisen tilanteen ja muiden ryhmien päätösten vuoksi tämä ei ollut mahdollista. Kokoomus puolustaa perhe-elämän tasa-arvoa ja perhevapaiden tasaisempaa jakautumista kaikin keinoin nyt ja tästä eteenpäin.

Perhevapaauudistuksen tekeminen ja tasa-arvon lisääminen on yhteiskunnallisesti merkittävä arvovalinta. Kokoomukselle tämä päätös on aivan selvä. Kuten aloitteissa aivan oikein todetaan, epätasa-arvo vanhemmuudessa ja perhevapaiden jakautumisessa vaikuttavat kielteisesti erityisesti naisten työmarkkina-asemaan, palkkakehitykseen ja viimekädessä myös eläkekertymään. Tällaiseen epätasa-arvoon on puututtava.

Kokoomus lähtee siitä, että vanhemmuus ei ole kiinni sukupuolesta. Vastuu lasten hoitamisesta ja perhe-elämän pyörittä-misestä ei saa kasaantua korostetusti sen enempää äideille kuin iseillekään. Perheillä pitää olla aidot mahdollisuudet päät-tää siitä, miten lasten hoito ja perhevapaiden pitäminen järjestetään. Nykyinen järjestelmä ei tätä mahdollista, vaan vastuu lasten kotihoidosta nähdään edelleen sukupuolittuneesti enemmän äitien tehtävänä. Tällainen ei istu kokoomuslaisiin aja-tuksiin yksilönvapauksien toteutumisesta tai mahdollisuuksien tasa-arvosta.

Puoluehallitus suurimmalta osin allekirjoittaa molempien aloitteiden esiin nostamat näkökohdat ja perustelut. Erityisesti Ko-koomuksen Naisten Liiton aloite on perusteluiltaan kattava ja edustaa kokoomuslaista maailmankatsomusta perheiden ja työmarkkinoiden tasa-arvosta. Näillä perusteilla

puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen 14 johdosta ja hyväksyisi aloitteen 15 seuraavalla muutetulla ponsiosalla: tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että perhevapaauudistus otetaan hallitusohjelmatavoitteeksi seuraavissa hallitusneuvotteluissa ja uudistus toteutetaan alkavalla vaalikaudella.



16. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on toimittava vapaan markkinatalouden puolesta

Viime aikoina puolueen linja suhteessa vapaisiin markkinoihin on vaihdellut. Puolue on osallistunut sellaisiin päätöksiin ja ajanut sellaisia asioita hallituksessa, jotka eivät ole vapaan markkinatalouden mukaisia, vaan enemmänkin pro-busineksen mukaisia, eli päätökset ovat suosineet tiettyjä yhtiöitä/osapuolia ja samalla heikentäneet vapaata kilpailua markkinoilla.

Hyvä esimerkki tästä pro-business suuntauksesta on apteekkialan sääntely, jonka suhteen Kokoomus on ollut hallituksessa nihkeä tekemään mitään uudistuksia viimeisinä vuosina. Ironista on, että esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Antero Vartia on voimakkaasti puhunut apteekkien sääntelyn purkamisesta ja samaan aikaan Kokoomuksessa ollaan oltu vaiti asiasta. Apteekkien toimilupien vapauttaminen alentaisi hintoja ja parantaisi kuluttajien saamaa palvelua apteekeissa pitkällä aika-välillä.

Toinen esimerkki ovat suorat ja epäsuorat yritystuet, joita maksetaan noin 4 miljardia euroa vuodessa. Nykyinen hallitus on kyllä perustanut työryhmän karsimaan yritystukia, mutta tulokset jäivät toistaiseksi laihoiksi. Yritystuet heikentävät talouden uudistumista ja pahimmassa tapauksessa luovat tarpeetonta, epätäydellistä kilpailua markkinoille. Tuet tulisi kohdistaa asi-oihin, jotka parantavat tuottavuutta pitkällä aikavälillä ja asioihin, jotka tuottavat positiivisen ulkoisvaikutuksen.

Viimeisin heikennys vapaiden markkinoiden toimintaan on soteuudistuksen mukana tuleva kilpailurajoite, jossa toimijan on maksettava maakuntaan vakuusmaksu siitä, että voi toimia maakunnan alueella ja olla mukana sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana. Tämä heikentää erityisesti pienten yritysten kykyä osallistua sote-palveluien tuottamiseen ja vastaavasti suurem-milla yrityksillä on resursseja vallata markkinat. Markkinataloutta kannattava puolue ei voi mielestäni ajaa sellaista lainsää-däntöä, jossa on riski vahvoille oligopolisille markkinoille.

Kuuluuko elinkeinovapauden rajoittaminen markkinatalouspuolueeseen? Osa Kokoomuksen kansanedustajista olisi valmis kieltämään turkistarhauksen, vaikka turkistarhat eivät saa mitään tukea valtiolta ja turkisten vienti oli vuonna 2017 peräti noin

31

300 miljoona euroa. Jos elinkeinoja aletaan mielikuvien perusteella kieltämään, niin miten menetetty tuotanto ja verotulot korvataan? Noususuhdanteesta huolimatta Suomen rakenteellinen alijäämä on yli 3 miljardia euroa

Kokoomuksen on kirkastettava linjansa markkinatalouden suhteen ja oltava aidosti pro market –puolue. Linjan selkeyttä-minen vahvistaisi Kokoomuksen asemia tulevissa hallitusneuvotteluissa ja samalla kansalaiset huomaisivat, mikä ero on Kokoomuksen ajamalla linjalla ja hallituksen ajamalla – epätäydellisiä markkinoita tukevalla - kompromissilinjalla.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena edistää ensisijaisesti vapaata markkinataloutta talouteen liittyvissä poliittisissa kysymyksissä ja näkee valtion tehtävän vapaalle markkinataloudelle soveltuvan kasvualustan luojana.

Puoluehallitus:

Pohjanmaan Kokoomusnuoret kiinnittävät aloitteessaan huomiota sinänsä oikeaan aiheeseen. Markkinatalous ja sen puo-lustaminen kuuluu erottamattomana osana Kokoomuksen taloudelliseen ajatteluun.

Toisaalta puoluehallitus puuttuu aloitteessa esitettyihin muutamiin väitteisiin, jotka eivät vastaa puoluehallituksen käsitystä siitä, mitä mainituissa asioissa on todellisuudessa tapahtunut. Esimerkiksi apteekkialan sääntelystä käyty keskustelu tällä vaalikaudella hallituksen sisällä ja hallituspuolueiden eduskuntaryhmien kesken on ainoastaan Kokoomuksen aktiivisuuden ansiota. Yksittäinen keskisuuren oppositiopuolueen kansanedustaja voi pitää aihetta esillä keskusteluissa sosiaalisessa mediassa, mutta vain hallituspuolueena määrätietoisesti toimimalla pystyy vaikuttamaan asioihin.

Jo viime vaalikaudella eduskuntaryhmä teki normikannanoton, jossa ehdotettiin tavoitteiksi mm. tarveharkinnasta luopu-mista, ja saman suuntaisen aloitteen puoluekokous hyväksyi vuonna 2016. Tänä vuonna Espoon Nuorten järkiporvareiden aloitteessa esitetään apteekkisääntelyn purkamisen edistämistä, käytännössä muun muassa tarveharkinnasta luopumista kilpailun lisäämiseksi. Tätä aloitetta puoluehallitus esittää hyväksyttäväksi, ja perusteena on nimenomaan pro market -ajat-telu, jossa ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan asiakkaiden hyöty. Se koostuu muun muassa kilpailun myötä alenevista hinnoista sekä muista hyödyistä, jotka tulevat mm. kilpailun vaikutuksesta syntyvien laatu- ja palveluinnovaatioiden kautta.

Turkistarhauksen kieltämisestä ei ole valmisteilla mitään ehdotusta, vaikka jotkut kansanedustajat saattavat sellaista tavoi-tetta kannattaakin. Kokoomuksen arvoihin sivistyspuolueena kuitenkin kuuluu eläinten hyvä kohtelu, ja se koskee myös tuotantoeläimiä.

Mitä tulee yritystukiin, Kokoomus on johdonmukaisesti tukenut etenkin sellaisten yritystukien vähentämistä, jotka eivät edistä innovaatioiden syntymistä tai muita positiivisia ulkoisvaikutuksia. Taloustieteellisestä näkökulmasta tarkastellen esi-merkiksi juuri innovaatiotuet ovat perusteltuja sellaisissa tilanteissa, joissa ne esimerkiksi edistävät yleiskäyttöisten tekno-logioiden kehittämistä. Mutta esimerkiksi tuotantotuet tai työllisyysperusteiset investointituet eivät täytä näitä kriteereitä, eikä Kokoomuksella ole sellaisten vähentämistä vastaan mitään.

Yleisemmin suhtautumisessa markkinatalouteen ja sen eri ulottuvuuksiin puoluehallitus viittaa tässä puoluekokouksessa käsiteltävänä olevaan periaateohjelmaan, jonka pro market -henkisyyteen puoluehallitus olettaa Pohjanmaan kokoomus-nuorten olevan varsin tyytyväisiä. Kokoomus tukee ja toiminnallaan edistää markkinataloutta, kuten sen kuuluu länsimaista yhteiskuntajärjestystä puolustavana puolueena tehdäkin. Kokoomuksen aatteeseen kuuluvat yksilönvapaus ja monet muut vapauden ilmentymät kuten elinkeinovapaus ja sen puitteina toimiva markkinatalous. Inhimilliset ja esimerkiksi ympäristön kestävyyteen liittyvät reunaehdot ovat kuitenkin yhtä lailla itsestään selviä ja kuuluvat samalla tavalla Kokoomuksen aattee-seen.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



17. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kokoomukselle tasa-arvopoliittinen asiakirja

Suomi on useissa tasa-arvoa mittaavissa tilastoissa korkealla. Esimerkiksi maailman talousfoorumin mukaan Suomi on su-kupuolten tasa-arvossa maailman kolmanneksi paras maa. Jos tasa-arvona pidetään samoja lähtökohtia ja oikeuksia lain edessä, niin sukupuolten tasa-arvon voidaan katsoa toteutuvan hyvin.

Tasa-arvo on kuitenkin myös paljon muuta. Kokoomuslaisuuden ytimessä on mahdollisuuksien tasa-arvo, joka tarkoittaa jokaisen yksilön yhtäläistä mahdollisuutta edetä elämässä hänen taustastaan ja ominaisuuksistaan riippumatta. EU-vertailu kertoo, että Suomi on tässä suhteessa vain 73-prosenttisesti tasa-arvoinen. Parannettavaa on esimerkiksi poliittisen vallan jakautumisen, terveyden, koulutuksen ja työelämän osalta.

32

Poliittisen vallan suhteen naisten osuus eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on noussut jo melko lähelle puolta. Tasa-arvo-ongelma löytyy kuitenkin näiden päätöksentekoelinten sisäisestä työnjaosta sekä painavampien tehtävien kasautumi-sesta miehille. Esimerkiksi hallituspuolueiden kaikki puheenjohtajat ovat miehiä, ja myös hallituspuolueiden eduskuntaryh-mien puheenjohtajat ovat kaikki miehiä. Tämä aiheuttaa rakenteen, jossa esimerkiksi pääministerin paikalle on tarjolla vain toista sukupuolta.

Terveydessä ja hyvinvoinnissa sukupuolten väliset erot ovat läntisen Euroopan suurimpia. Suomessa vastasyntyneen eli-najanodote oli vuonna 2016 naisilla 84,1 vuotta ja miehillä 78,4 vuotta. Työikäisinä kuolleista yli 70 prosenttia on miehiä ja etenkin nuorten miesten kuolleisuus on Suomessa muuhun Eurooppaan verrattuna korkealla tasolla. Naiset taas kärsivät miehiä enemmän esimerkiksi masennuksesta. Sosioekonomiset erot vaikuttavat terveyseroihin vielä sukupuoltakin enem-män.

Koulutuksen saralla pojat jäävät Pisa-tutkimuksen mukaan tyttöihin verrattuna alakynteen lukutaidossa ja luonnontieteissä. Tämä johtaa siihen, että useampi nuori mies ei suoriudu toisen asteen opinnoista ja on näin vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Jopa joka viides alle 25-vuotias mies on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa. Nuorten naisten osalta huolenai-heina ovat muun muassa kova stressi ja uupuminen lukioissa. Myös tyttöjen matemaattis-luonnontieteellinen itsetunto on heikompi, mikä johtaa sukupuolisegregoituneisiin alavalintoihin myöhemmässä vaiheessa.

Väkivalta Suomessa on vahvasti sukupuolittunut. Naiset kokevat väkivaltaa erityisesti parisuhteissa ja työpaikoilla, miehet useammin julkisilla paikoilla. Eurooppalaistutkimuksen mukaan suomalaisnaisista lähes puolet on kokenut fyysistä tai sek-suaalista väkivaltaa ja lähes kolmannes on joutunut nykyisen tai entisen kumppanin pahoinpitelemäksi. Viranomaiset eivät tunnista väkivaltaa, vaikka yksi nainen kuolee kumppanin väkivallan vuoksi lähes joka toinen viikko. Miehiin kohdistuvan väkivallan taustalla ovat sukupuolistereotypiat, jotka ylläpitävät väkivaltaa hyväksyvää kulttuuria. Miesten tasa-arvokysymyk-siä selvittäneen työryhmän mukaan asenne miehiin kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan on salliva.

Työelämän osalta sukupuolierot liittyvät niin palkkaan, hoivavastuun jakautumiseen kuin etenemismahdollisuuksiinkin. Nais-ten ja miesten palkkaero on Suomessa noin 16–17 prosenttia miesten hyväksi. Tasa-arvovaltuutetun mukaan tämä johtuu työelämän eriytymisestä naisten ja miesten ammatteihin, niiden erilaisesta palkkatasosta ja perhevapaiden epätasaisesta jakautumisesta. Muita työelämän tasa-arvo-ongelmia ovat esimerkiksi pätkä- ja silpputöiden kasautuminen erityisesti nuo-rille naisille. Naiset myös etenevät edelleen tahmeasti keskijohtoa korkeampiin tehtäviin. Pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia on alle kolmannes ja toimitusjohtajista pieni murto-osa.

Hoivavastuun epätasainen jakautuminen näkyy myös yhtenä kompastuskivenä naisten työurissa. Esimerkiksi lasten ja omien vanhempien hoivaaminen kuormittaa ja vaikuttaa jaksamiseen myös töissä. Hoivavastuun epätasaiseen jakautumi-seen liittyvät erot näkyvät myös siinä, että avio- ja avoeron jälkeen lapset jäävät yleensä asumaan äidin luokse. Suomessa olisi vielä parannettavaa siinä, että myös miehille sallittaisiin suurempi vastuu hoivasta.

Tasa-arvossa tulee ottaa huomioon myös muunsukupuolisten tasa-arvo. Sukupuoleltaan moninaiset ihmiset kokevat esi-merkiksi enemmän syrjintää ja heidän erityistarpeensa usein unohdetaan yhteiskunnassa. Lainsäädännössä on tunnistet-tava ja otettava yhdenvertaisesti huomioon erilaiset sukupuolet ja perhemuodot, kuten samaa sukupuolta olevat vanhem-mat ja erilaiset uusperheet.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kokoomukselle valmistellaan sukupuolten tasa-arvoa koskeva asiakirja, johon kootaan kokonaisesitys kokoomuksen tavoitteista sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen aatteessa on ollut puolueen perustamisesta saakka erittäin vahvana painotuksena sukupuolten tasa-arvo, ja tämä pitkä linja näkyy myös tässä puoluekokouksessa käsiteltävänä olevassa uudessa periaateohjelmassa. Syrjimättö-myyden periaate ja nimenomaan mahdollisuuksien tasa-arvo kuuluvat erottamattomasti Kokoomuksen arvolähtökohtiin. Ketään ei saa asettaa sukupuolensa tai muun synnynnäisen ominaisuutensa takia eriarvoiseen asemaan. Ihmiset on koh-dattava kukin yksilöinä, ja heitä on arvioitava tekojensa ja saavutustensa perusteella, ei syntyperän tai muiden ominaisuuk-sien kautta.

Ihmisten valinnoista seuraa erilaisia asioita, myönteisiä ja kielteisiä. Vastuulliseen vapauteen nojaavan kokoomusaatteen mukaista on, että kun ihminen toimii järkevällä ja hyödyllisellä tavalla, hän saa siitä taloudellista ja muuta hyvää itselleen. Vastaavasti kun ihminen tekee haitallisia valintoja, hän kantaa siitä myös itse seuraukset. Yhteiskunta voi erilaisilla tavoilla vahvistaa kannusteita hyödyllisiin ja vastuullisiin valintoihin. Vastaavasti se voi asettaa rajoitteita ja negatiivisia kannusteita sellaiselle toiminnalle, joka esimerkiksi aiheuttaa haittaa ympäristölle tai kansanterveydelle. Tämän kehikon äärilaidat tule-vat vastaan rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän muodossa. Mutta näiden yhteisesti sovittujen raamien sisällä yksi-löillä on oltava laajat mahdollisuudet omien mieltymystensä mukaisen valinnanvapautensa toteuttamiseen yhdenvertaisesti, sukupuolesta ja muista ominaisuuksistaan riippumatta.

33

On totta, että Kokoomusopiskelijoiden luettelemissa asioissa esiintyy monenlaista sukupuolittumista. Voidaan perustellusti kysyä, toteutuuko mahdollisuuksien tasa-arvo, jos lopputulos on räikeällä tavalla painottunut johonkin suuntaan. Tällaisissa tilanteissa huomion olisi kiinnityttävä niihin tekijöihin, joita vallitseva järjestelmä ja sen kannustimet aikaansaavat. Mitä esi-merkiksi koulutusjärjestelmässä olisi muutettava, jotta se paremmin tukisi poikien suoriutumista perustaidoissa tai tuottaisi vähemmän sukupuolittunutta alavalintaa jatko-opinnoissa? Tai miten voitaisiin purkaa kannustimia, jotka ohjaavat työikäisiä ja -kykyisiä ihmisiä olemaan poissa työelämästä?

Esimerkiksi perhevapaiden epätasainen käyttö ja nimenomaan naisten työurien katkojen pitkittyminen on yhteydessä koti-hoidon tukeen sekä siihen, että populaatiotasolla tarkasteltuna naiset työskentelevät useammin esimerkiksi julkisen sekto-rin palvelutöissä, jotka ovat matalammin palkattuja kuin esimerkiksi teollisuuden miesvaltaisten alojen työt. Perheessä ta-loudelliset kannusteet voivat ohjata tulotason maksimointiin kaikissa tilanteissa, mikä edellä mainituista syistä usein johtaa siihen, että suurituloisempi vanhempi jatkaa töissä ja pienituloisempi jää kotiin hoitamaan lasta. Osittain tähän vastaamiseksi Kokoomus on julkaissut keväällä 2017 Perheet ja työelämä -asiakirjan. Siinä esitetään keinoja perhevapaiden käytön hie-man tasaisemmaksi jakautumiseksi vanhempien kesken, perheiden ja yksilöiden valinnanvapaus turvaten.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavalla muutetulla ponsiosalla: Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen käynnistämään Kokoomuksen tasa-arvopoliittisen asiakirjan valmistelun siten, että valmistelussa otetaan huomioon tasa-arvon monet eri ulottuvuudet ja varmistaen, että asiakirja on kaikilta osin yhdenmukainen vuoden 2018 puoluekokouksessa hyväksyttävän periaateohjelman kanssa.



18. Joensuun opiskelevat porvarit: Kokoomus ei tule tekemään hallitusyhteistyötä Perussuomalaisten kanssa

Kokoomukselle tärkeitä arvoja ovat ihmisarvon ja vähemmistöjen puolustaminen, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys sekä sivistys. Nämä arvot ovat niin juurtuneet kokoomuslaisuuteen, ettei niiden noudattamisessa voi tehdä poikkeuksia. Perus-suomalaiset, eurooppalaisena kiihkokansallisena oikeistopopulistisena puolueena, kyseenalaistavat nämä arvot ja ajavat jopa vastakkaisia arvoja. Koska arvot ohjaavat politiikkaa, Kokoomus ei voi tehdä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Yleensä hallitusyhteistyön mahdollistaa hallitusohjelma, joka on monen kompromissin tulos. Kompromissit perussuomalais-ten kanssa eivät ainoastaan tee heidän politiikkaansa ja arvojaan hyväksyttävämmiksi, vaan se myös estää meitä maltillisia porvareita viemästä eteenpäin uudistuksia, jotka johtavat kasvavaan oikeudenmukaisuuteen, solidaarisuuteen sekä lisään-tyvään läntisten valtioiden yhteishenkeen.

Liberaalissa demokratiassa on tarkoitus taata yksittäisten ihmisten oikeuksia ja varjella niitä solidaarisesti. Oikeistopopulis-tien politiikkaa taas johtaa näiden oikeuksien riistämiseen ja vähemmistöjen olojen heikentämiseen. Euroopassa riittää liuta huolestuttavia esimerkkejä keskustaoikeistolaisten puolueiden ja oikeistopopulistien välisistä kompromisseista.

Edellä mainitun perusteella Joensuun Opiskelevat Porvarit ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää kieltäytymään hallitusyhteistyöstä Perussuomalaiset r.p:n kanssa.

Puoluehallitus:

Kokoomus on puolue, jolle tärkeitä poliittista toimintaa ohjaavia perusarvoja ovat mm. vastuu, vapaus, tasa-arvo, suvaitse-vaisuus, sivistys ja välittäminen.

Pyrimme politiikallamme muutoksiin, joilla lisätään suomalaisten hyvinvointia. Lähtökohtaisesti olemme avoimia ja valmiita yhteistyöhön kaikkien sellaisten puolueiden ja muiden tahojen kanssa, jotka jakavat tavoitteemme entistä paremmasta yh-teiskunnasta, ja ovat sitoutuneet vastuullisiin toimintatapoihin kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassaan.

Ymmärrämme ja kunnioitamme erilaisia aatteita, arvoja ja näkökulmia. Olemme valmiita yhteensovittamaan omia näkemyk-siämme yhteistyökumppaneidemme kanssa, mutta emme luovu perusarvoistamme, emmekä edistä niiden vastaista yhteis-kunnallista toimintaa. Näin ollen kokoomus ei voisi esimerkiksi olla muodostamassa hallitusta sellaisten puolueiden kanssa, joiden arvojen toteutuminen johtaisi kehitykseen, joka olisi suoraan kokoomuksen keskeisten perusarvojen vastaista.

34

Puolueen sääntöjen mukaan hallitusvastuuseen lähtemisestä päättää eduskuntaryhmä ja puoluevaltuusto yhteiskokouk-sessaan. Hallituspohjan ja -ohjelman osalta arvopohdintaa tehdään tässä yhteydessä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvityksesi aloitteen johdosta.



35

Ulkoministeriön hallinnonala 19. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Osa

kehitysavusta perustulokokeilun muodossa kehitysmaissa

GiveDirectly on voittoa tavoittelematon järjestö, joka mahdollistaa lahjoittamisen perustulon maksamiseen köyhimmissä oloissa eläville Kenian, Ugandan ja Ruandan alueella. GiveDirectlyn mukaan jokaista 100 lahjoitusdollaria kohden 85–91 dollaria menee apua tarvitseville. Loput menevät rahansiirtoihin, apua tarvitsevien kotitalouksien etsimiseen ja apua saavien seurantaan sekä välillisiin kustannuksiin.

Suomen 10 suurimman kehitysavun saajamaan joukossa oli mm. Kenia, jonne GiveDirectly juuri välittää perustuloa. Suomi voisi ottaa johtavan roolin kotimaisen perustulokokeilun pohjalta ja maksaa osan kehitysavusta Give Directlyn tai vastaavan palvelun kautta maissa, joissa se on mahdollista. Tällä tavalla Suomi voisi verrata perinteistä kehitysapua uusiin tapoihin välittää sitä apua tarvitseviin maihin.

Edellä mainitun perusteella Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että osa kehitysavusta käytetään perustulokokeilun muodossa kehitysmaissa.

Puoluehallitus:

Aloitteen tehnyt Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret nostaa esille tärkeän asian eli perustoimeentulon turvaamisen kehi-tysmaissa asuville ihmisille.

Suomi on yhdessä kehitysyhteistyön ns. kumppanimaistaan eli Sambiassa mukana toteuttamassa perusturvaohjelmaa, jonka on todettu vähentäneen kohdealueillaan selvästi köyhyyttä. Ohjelman laajennuttua sen myötä saa tulonsiirtoja noin 190 000 perhettä, joista 95 % elää äärimmäisessä köyhyydessä.

Vuosina 2016-2018 toteutettavan ns. Social Protection II –ohjelman tavoitteena on ensinnäkin laajentaa lyhyellä aikavälillä sosiaaliturvan kattavuutta rahallisten sosiaalisten tulonsiirtojen avulla ja toisekseen vahvistaa Sambian valtion sosiaaliturva-järjestelmää ns. teknisen tuen kautta. Hankkeeseen sisältyy siis niin suoria tulonsiirtoja (2 milj. euroa vuodessa) kuin sosi-aaliturvajärjestelmän yleistä kehittämistä (3,25 milj. euroa vuodessa).

Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen on tärkeää taloudellista epätasa-arvoa vähentävän kasvun kannalta ja juuri siksi pe-rusturvan kehittäminen nähdään tärkeäksi Sambiassa, joka kuuluu edelleen vähiten kehittyneisiin maihin (ns. LDC-maa, Least Developed Country) mutta jolla on talouskasvun jatkuessa mahdollisuudet nousta alemman keskitulotason maaksi (ns. LMIC-maa, Lower Middle Income Country).

Samanaikaisesti kun yhä useampi sambialainen on päässyt perusturvan piiriin, on kehitetty myös maan rahoitussektoria. Yli puolet asukkaista on saatu rahoituspalveluiden piiriin ja mobiiliratkaisuihin perustuvat rahoituspalvelut tavoittavat jo 14 % aikuisväestöstä ja käyttäjinä on yli miljoona sambialaista.

Mobiiliratkaisuja avustusten maksamisessa hyödyntää myös aloitteen tekijöiden esiin nostama GaveDirectly –järjestö. Mo-biililaitteisiin kehitetyt maksujärjestelmät yleistyvät vauhdilla Afrikassa. Sähköiset maksujärjestelmät alentavat välillisiä kus-tannuksia ja näin mahdollisimman suuri osa avusta saadaan itse avunsaajalle.

Suomen valtio ei ole kehitysavussaan suoraan käyttänyt mobiileja maksujärjestelmiä, mutta niiden kehittämistä on tuettu ja järjesdtelmiä on välillisesti hyödynnetty.

Vaalikauden aikana vahvasti lisäresursoitu valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on mukana alan hankkeessa Etiopiassa, jossa palveluja alkoi ensimmäisenä tarjota teknologiantoimittaja MOSS M-BIRR-palvelullaan. Finnfund on yksi yrityksen kolmesta osakkaasta.

Etiopian rahoitussektoria koskeva lainsäädäntö ja lupapolitiikka on tiukkaa, eivätkä esimerkiksi ulkomaisessa omistuksessa olevat yritykset voi tarjota pankkipalveluja. Alle 10 %:lla etiopialaisista on pankkitili, ja maan pankkisektori on muutenkin kehittymätön. Rahaliikenteen kustannusten aleneminen ja rahasiirtojen helpottuminen parantavat etenkin köyhän maaseu-dun asukkaiden pankkipalveluja, sillä köyhissä kylissä kaupunkeihin muuttaneiden sukulaisten rahalähetykset ovat tärkeä tulonlähde.

36

Etiopiassa toimivat avustusjärjestöt käyttävät M-BIRRiä. Järjestöjen edunsaajille myöntämät raha-avustukset jaetaan kätei-sen sijaan sähköisesti. Yksi avustushankkeista on mm. Etiopian hallituksen ja UNICEFin ohjelma, jossa 3000 vammaista ja vanhusta saa kuukausittain 155 birriä (noin 6,70 euroa) M-BIRRin välityksellä. Avunsaajille joilla ei ole matkapuhelinta on kehitetty sovellus, jossa edunsaajat tunnistetaan NFC-lähilukuteknologiaa hyödyntävien rannekkeiden avulla.




20. Kokoomuksen Naisten Liitto: Koulutusvientiä kehitysmaiden tyttöjen turvaksi

Käytettävissä olevien kehitysyhteistyömäärärahojen kohdentamista on mietittävä yhä tarkemmin, jotta niiden avulla saadaan aikaan paras mahdollinen vaikuttavuus. Yksi hallituksen kehityspolitiikan painopisteistä on naisten ja tyttöjen aseman pa-rantaminen.

Tyttöjen ja naisten koulutuksen on pitkään tiedetty olevan avain köyhyyden torjumisessa, hyvinvoinnin lisäämisessä ja vä-estönkasvun hillitsemisessä. Siitä huolimatta lähes kaksi kolmasosaa maailman lukutaidottomista on naisia. Monesti tyttöjen aloitettukin koulutie keskeytyy lapsiavioliiton tai seksuaalisen väkivallan seurauksena. Mitä koulutetumpia tytöt ovat, sitä myöhemmin he yleensä solmivat avioliiton ja sitä vähemmän hankkivat lapsia. Koulutuksen avulla vahvistetaan ihmisoikeuk-sia ja demokratiaa sekä erityisesti naisten mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään ja ottaa osaa yhteiskunnan pää-töksentekoon.

Tyttöjen koulutus ja naisten yhteiskunnallinen osallistuminen parantaa koko yhteisön hyvinvointia ja lopulta koko maailmaa. Kehitysmaiden yhteiskunnat käyvät puoliteholla, kun tytöt ja naiset jäävät vaille koulutusta, työmahdollisuuksia ja päätös-valtaa. Koulutusviennin ja suomalaisen osaamisen avulla voimme torjua köyhyyttä ja edistää tasa-arvoa.

Kestävän ja tuloksellisen kehitysyhteistyön painopisteen on oltava kasvavassa määrin koulutuksessa ja suomalaisen kou-lutusosaamisen viennissä kehittyviin maihin tyttöjen turvaksi. Suomalainen koulujärjestelmä ja opettajankoulutus ovat maa-ilman huippuluokkaa, minkä vuoksi opetusalan ammattilaiset tulee ottaa nykyistä vahvemmin osaksi suomalaista kehitysyh-teistyötä. Erityisen tärkeää koulutuksen kehittämisessä ja saavutettavuuden parantamisessa maailmanlaajuisesti on panos-taminen laadukkaaseen opettajankoulutukseen, jossa suomalaiset ovat maailman kärkeä.

Lukutaito on peruspilari kehitysmaiden tyttöjen koulutiellä. Lukutaito on avain kouluttautumiseen, työhön ja yhteiskunnalli-seen osallistumiseen. Se myös auttaa huolehtimaan sekä omasta että lähipiirin terveydestä. Lukutaidolla on tärkeä merkitys myös tasa-arvon, kestävän rauhan ja demokratiakehityksen kannalta. Koulutus ja lukutaito vahvistavat Suomen kehityspo-litiikan tavoitteen mukaisesti tyttöjen ja naisten asemaa sekä ihmisoikeuksia.

Kehityspoliittisissa linjauksissa tyttöjen koulutus on huomioitava ensinnäkin naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vah-vistamisena, jonka tavoitteena on naisten ja tyttöjen parempi koulutustaso ja ammattitaidot. Toiseksi koulutusta ja opetusta kehitetään myös osana julkisen hallinnon toimintakyvyn parantamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla laadittu koulutusviennin tiekartta sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla yksityissektorin osallistumista koulutuksen kehittämiseen kansainvälisesti voidaan edistää. Vaikka kehitysyhteistyövaroilla tehtävät koulu-tushankkeet eivät olekaan varsinaista vientiä, ne tarjoavat kansainvälisiä referenssejä toimijoille. Tämä on merkittävä ulot-tuvuus, kun osallistutaan kansainvälisiin tarjouskilpailuihin. Varsinaisessa koulutusviennissä tukena ovat Team Finlandin verkostot.

Edellä olevan perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että suomalaisen kehitysyhteistyön painopiste on kasvavassa määrin tyttöjen koulutuksessa ja suomalaisen koulutusosaamisen viennissä opetusalan ammattilaisten osaamista hyödyntäen.

Puoluehallitus:

Suomen kehityspoliittisessa linjauksessa koulutus nähdään sektorina, jolla on vahva vaikutus köyhyyden ja epätasa-arvon vähenemiseen. Koulutus ja erityisesti tyttöjen koulutus huomioidaan osana useampaa Suomen kehitysyhteistyön painopis-tealueista. Ensinnäkin naisten ja tyttöjen oikeuksia ja asemaa vahvistetaan koulutuksella. Koulutustason nostaminen ja ope-tuksen laadun kehittäminen on tärkeää myös kehitysmaiden omien talouksien vahvistamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi sekä paremman julkisen hallinnon luomiseksi.

37

OECD:n kehitysapukomitean määritelmän mukaisesti tilastoidun Suomen opetussektorin kehitysyhteistyön maksatukset olivat vuonna 2014 ja 2015 noin 56 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön kohdistuneiden mittavien säästöjen jälkeen mak-satukset olivat vuonna 2016 noin 42 miljoonaa euroa mutta samalla niiden suhteellinen osuus kehitysyhteistyöstä on kas-vanut.

Suomen harjoittamassa kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä koulutus on tärkein yksittäinen yhteistyöala ja noin 60 % sek-torin yhteistyöstä suuntautuukin kahdenvälisen yhteistyön kautta. Keskeisimpiä opetussektorin yhteistyömaita Suomelle ovat Etiopia, Mosambik, Nepal, Myanmar ja Afganistan sekä Palestiina. Alan yhteistyöstä noin 26 % toteutetaan kansalais-järjestöyhteistyön kautta ja noin 13 % YK-järjestelmän (mm. UNESCO ja UNICEF) kautta, valtaosin maakohdennettuna yh-teistyönä.

Yhtenä päätavoitteena opetusalan yhteistyössä Suomella on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Tyttöjen osuus yläasteella aloittavista oppilaista onkin noussut viimeisen viidentoista vuoden aikana selvästi Suomen yhteistyömaissa, kes-kimäärin 36,5 %:sta 47,5 %:iin. Esimerkiksi Afganistanissa oli vuonna 2001 koululaisista 4 % tyttöjä, vuonna 2013 luku oli 39 %. Suomalaisjärjestöjen hankkeissa on tuettu mm. vammaisten lasten pääsyä kouluun.

Osallistumisluvut eivät tietenkään kerro kaikkea. Entistä tärkeämpää on panostaa paitsi kouluun pääsyyn myös siihen, että tytötkin voivat suorittaa aloittamansa koulun loppuun. Tässä tärkeää on seksuaali- ja lisääntymisterveys ja –oikeudet, joita Suomi on ajanut voimallisesti niin rahoituksen kuin politiikan sisältöjenkin kautta. Kehitysyhteistyössä kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota opetuksen laatuun. Laadun nosti esille myös Maailmanpankin vuoden 2018 World Development Report ”Learning to Realize Education’s Promise” (http://www.worldbank.org/en/publication/wdr2018), jonka korkeantason neuvonantajaryhmässä toimi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Puoluehallitus viittaa myös edellisessä Lappeenrannan puoluekokouksessa hyväksytyn Kokoomuksen Naisten Liiton sa-mankaltaisen aloitteen ”Koulutusvienti kehitysyhteistyön ytimeen” vastaukseen, jossa todettiin, että ”Opetusalan kehitysyh-teistyö luo tilaisuuksia vaativiin asiantuntijatehtäviin kahdenvälisessä yhteistyössä sekä monenkeskisissä järjestöissä ope-tusalan asiantuntijoille, esimerkiksi opetushallinnossa ja asiantuntijaorganisaatioissa, yliopistoissa, oppilaitoksissa, järjes-töissä sekä suomalaisissa yrityksissä.”

”Rahoituspanoksen lisäksi Suomi tukee kehitysmaiden opetustoimen vahvistumista hyödyntäen suomalaisen koulutusjär-jestelmän menestystekijöitä, kuten opettajankoulutusta ja koulutusjärjestelmän laatua. Suomen koulutusjärjestelmän tuot-tamat hyvät tulokset ja muiden maiden kiinnostus niistä on lisännyt yksityisen sektorin osallistumista opetussektorilla.”

OKM:n koulutusviennin tiekartassa määritellyn mukaisesti ”koulutusvienniksi voidaan lukea kaikki koulutukseen, koulutus-järjestelmään tai osaamisen siirtoon pohjautuva liiketoiminta, jossa muotoillusta tuotteesta tai palvelusta ulkomainen taho maksaa.” Koulutusvienti eroaa suomalaisesta maakuvatyöstä, koulutusalan kansainvälisestä yhteistyöstä ja opetusalan ke-hitysyhteistyöstä siinä, että se on tuottoa tavoittelevaa liiketoimintaa ja maksaja tulee Suomen ulkopuolelta.

Kehitysyhteistyöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä ja maakuvatyöllä voidaan kuitenkin aloitteen tekijöidenkin kuvaamalla tavalla opetusalan ammattilaisia hyödyntämällä osaltaan edistää alan vientiä tarjoamalla kansainvälisiä referenssejä.

Kokoomuslaiset ulkomaankauppa- ja kehitysministerit ovat työssään hyödyntäneet kehitysyhteistyön ja vienninedistämisen salkkujen synergiaa tehdessään suomalaista koulutusta tunnetuksi ja edistäessään koulutusvientiä eri kansainvälisillä aree-noilla. Ulkoministeriössä työskentelee myös toista vuotta erityinen koulutusviennin suurlähettiläs.

Vientiä voi syntyä koulutuksen ympärille muutenkin kuin vain opetukseen liittyen. Konkreettisena esimerkkinä toimii Uk-raina, jonne Suomen kehitysyhteistyövaroilla rakennettiin vuonna 2016 suomalaisyritysten toimesta koulu. Opetusalan yh-teistyötä tehdään Ukrainan kanssa muutenkin, kehitysyhteistyövaroilla on juuri aloittamassa Suomen Kiovan suurlähetys-tössä opetusalan erityisasiantuntija.




21. Tampereen Kansalliset Nuoret: Suomen tulisi tunnustaa armenialaisten kansanmurha

Armenialaisten kansanmurha on traaginen tapahtuma 1900-luvun taitteen ja sen alkuvuosikymmenien ajoilta, jolloin sadat-tuhannet armenialaiset kokivat julman kohtalon osmanien ja turkkilaisten toimesta. Lähes kolmekymmentä maata ympäri maailman ovat tunnustaneet tämän traagisen tapahtuman, ja esimerkiksi Saksan liittopäivät päätti vuonna 2016 lähes yksi-mielisesti tämän tunnustamisesta. Valtaosa länsimaista on ehtinyt tunnustaa kyseisen kansanmurhan, joten Suomi on tässä jälkijunassa, mutta myöhemmin on kuitenkin parempi kuin ei milloinkaan.

38

Suomi maana, ja suomalaiset kansana, on kokenut historiansa aikana lukuisia tragedioita ja sortoa. Suomella on historial-lista, omakohtaista, kokemusta sorrosta, joten olisi luontevaa, että Suomi viimein tunnustaisi maana toisen kansan kokemat vaikeudet. Tätä mekin kansana toivoisimme muilta. Kyseessä olevaa järkyttävää tapahtumaa ei tulisi peitellä ja painaa unoh-duksiin, vaan Suomen tulisi viimein liittyä muiden länsimaiden ja lukuisten muiden maiden seuraan tässä kysymyksessä ja virallisesti tunnustaa armenialaisten kansanmurha.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomi tunnustaisi armenialaisten kansanmurhan.

Puoluehallitus:

Kyse on Turkin ja sitä edeltäneen Osmanien valtakunnan ja Armenian yhteisen historian vaikeiden aikojen ja traagisten tapahtumien arvioinnista. Tampereen Kansallisten Nuorten aloitteessaan esille nostama kysymys armenialaisten joukkotu-hosta 1915-1918 on hyvin politisoitunut ja kiistanalainen sekä hiertää Armenian ja Turkin välisiä suhteita.

Maiden välisten suhteiden ongelmat kytkeytyvät myös Vuoristo-Karabahin pitkittyneeseen konfliktiin. Maiden välinen raja on ollut suljettuna huhtikuussa 1993 armenialaisjoukkojen miehitettyä osan Azerbaidzhanille kuulunutta Vuoristo-Karabahin aluetta. Kyseessä on yksi ns. jäätyneistä konflikteista, joihin on ETYJ:n toimesta haettu ratkaisua.

Armenia ja armenialaisdiaspora monissa maissa syyttää Turkkia 1,5 miljoonan armenialaisen tuhoamisesta vuosina 1915-1918. Armenian itsenäisyysjulistuksessa todetaan Armenian tavoittelevan kansanmurhan kansainvälistä tunnustamista.

Turkki taas on kyseenalaistanut esitetyt arviot menehtyneiden määrästä ja vastustaa jyrkästi kansanmurha -nimikettä. Turkin mukaan joukkokuolemat johtuivat Osmanien valtakunnan sisäisistä taisteluista ja niitä seuranneista nälänhädästä ja kulku-taudeista, joissa kuoli myös turkkilaisia, kurdeja ja arabeja. Surmat perustuivat etupäässä rosvojoukkojen ja vastoin hallituk-sen antamia ohjeita toimineiden tahojen toiminnalle.

Tapahtumat on määritelty kansanmurhaksi parlamentin päätöslauselmalla tai vastaavalla runsaassa 20 maassa, mukaan lukien useassa EU-jäsenvaltiossa. Seuraavat maat ovat määritelleet tapahtumat kansanmurhaksi: Argentiina, Belgia, Ka-nada, Chile, Kypros, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Libanon, Liettua, Alankomaat, Puola, Venäjä, Slovakia, Ruotsi, Sveitsi, Yhdysvallat, Uruguay, Vatikaani ja Venezuela.

Suomi on ulkopolitiikassaan toiminut vahvasti sen puolesta, että kaikkein vakavimmat kansainväliset rikokset eivät jää ran-kaisematta. Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) toimivaltaan kuuluu mm. joukkotuhonta, jonka tarkoituksena on kan-sallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen kokonaan tai osittain. ICC:n toimivalta koskee tekoja, jotka on tehty sen perussäännön voimaantulon 1.7.2002 jälkeen.

Suomi on katsonut, että historiallisen totuuden määrittäminen ja tulkitseminen ei kuulu hallituksille tai parlamenteille. Näin ollen poliittisten toimijoiden tai lainsäätäjien ei tulisi ottaa kollektiivista kantaa siihen, mikä on historiallinen totuus ensimmäi-sen maailmansodan aikaisen armenialaisten joukkotuhon syistä.

Turkki ehdotti vuonna 2004 maiden välisen historiankomission perustamista vuoden 1915 tapahtumien tutkimiseksi mutta Armenia ei ole hyväksynyt ehdotusta. Vuonna 2009 allekirjoitetussa pöytäkirjassa Armenian ja Turkin suhteiden normali-soimiseksi maat sopivat paitsi rajan avaamisesta ja diplomaattisuhteiden palauttamisesta myös historian alakomitean pe-rustamisesta. Sopimuspöytäkirjan ratifiointiprosessi on sittemmin jäädytetty molempien maiden parlamenteissa. Lisäksi Ar-menian valtiosääntötuomioistuin totesi tammikuussa 2010 historian alan komitean olevan ristiriidassa Armenian perustuslain kanssa.

Huhtikuussa 2014 Turkin silloinen pääministeri Erdoğan antoi tapahtumien vuosipäivän aattona historiallisena pidetyn lau-sunnon, jossa hän esitti pahoittelut armenialaisille vuoden 1915 tapahtumista. Samassa yhteydessä hän totesi osmanivallan viimeisten vuosien olleen vaikeita aikoja, jotka tuottivat kärsimyksiä miljoonille etnisestä alkuperästä riippumatta. Armenia ei pitänyt pahoittelua riittävänä vaan muistutti, että Turkki ei vieläkään tunnusta kansanmurhaa.

Kattava ja objektiivinen selvitys tapahtumista puuttuu, sillä 1915 tapahtumia koskeviin tietolähteisiin on vaikea päästä käsiksi. Onkin tärkeää, että eri osapuolten tutkijat ja historioitsijat yhdessä pyrkisivät käymään läpi tätä vaikeaa vaihetta maiden historiassa. Näin Armenia ja Turkki pystyisivät yhdessä puolueettoman historiantutkimuksen avulla pääsemään yhteiseen näkemykseen siitä, mitä vuonna 1915 tapahtui.

Asianomaisten maiden ja myös muiden maiden hallitukset voisivat tukea tutkijayhteisön avointa keskustelua ja sitä kautta maiden suhteiden normalisointia.




39

Ympäristöministeriön hallinnonala 22. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Muovikassien

ja -pakkauksien määrää vähennettävä entisestään Euroopan komissio on julkaissut EU:n muovistrategian tammikuussa 2018. Strategian tavoitteena on vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia ongelmia, tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muovi-tuotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Suomessa on tähän alettu myös kiinnittämään muutaman vuoden aikana enemmän huomiota, esim. perimällä kaupoissa muovikasseista erillinen hinta. Muovikassien lisäksi erilaisiin muovi-pakkausten sekä muiden muovisten välineiden käyttöön tulee jatkossa enemmän kiinnittää huomiota, kuinka niiden käyttöä tulisi entisestään vähentää. Näin ehkäistään mm. merten muoviongelmaa ja säästetään uusiutumattomia luonnonvaroja. Tämä tarjoaa toisaalta myös hyvät mahdollisuudet uusille tuotekehittelyille, innovaatioille ja investoinneille.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että muovikassien ja -pakkauksien määrää pyritään entisestään vähentämään esimerkiksi selvittämällä muoviveron käyttöönotto yhdessä elinkeinoelämän kanssa mahdollisimman pian.

Puoluehallitus:

Yhteinen vastaus aloitteisiin 22, 23, 24, 25 ja 26 aloitteen 26 lopussa.

23. Jyväskylän kokoomusnaiset: Kotitaloudet muovitalkoisiin

Euroopan unionin muovistrategia 2030 luo kierrätystalouden markkinat, investointimahdollisuudet ja työpaikkoja. Muovi-strategialla on pysäytettävissä veteen, maahan ja elimistöömme kulkeutuvat muovit ja sen pienhiukkaset. Strategialla li-säämme kilpailukykyämme ja vähennämme likaantumista, sanoo EU:n varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Hälyttävät uutiset kertovat merien muovi- ja roskapyörteistä, mitkä kerääntyvät mereneläviin ja kaloihin päätyäkseen lopulta meidän ruoka-pöytäämme. Jyväskylän kokoomusnaiset esittää, että puoluekokous valtuuttaisi puoluehallituksen laatimaan muovinkeräys-ohjelman kotitalouksille.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta laatimaan muovinkeräysohjelman kotitalouksille. Meidän on oltava esikuvia kehittyneenä maana ja tehdä oma osuutemme.

Puoluehallitus:


24. Vaasan Kokoomusnaiset: Muoviroskaa vähennettävä Muovipussit ovat ympäristölle haitallisia, sillä niiden pienet osaset joutuvat/kulkeutuvat vesistöihin, ruokaketjuun ja aiheut-tavat haittaa ihmisille ja eläimille. Jopa 8 miljardia muovipussia päätyy saastuttamaan pelkästään EU:n luontoa. Vaasan Kokoomusnaiset tekivät julistuksen Vaasassa "muovikassiton Vaasa" maaliskuussa 2017. Haluamme jatkossa, että kaikki Kokoomus-yhdistykset ottavat tämän tärkeän asian agendalleen ja edistävät muovikassien käytön vähentämistä omilla asenteillaan, yhdistyksissään ja myös henkilökohtaisessa toiminnassaan.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta kaikessa julkisessa puheessa ja julkituloissa kannustamaan yksilöitä tekoihin puhtaamman luonnon puolesta.

Puoluehallitus:


25. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Mikromuovin käytön kieltäminen Suomessa kosmetiikassa

Täysin turhia ja ympäristölle erittäin haitallisia mikromuoveja käytetään kosmetiikassa esimerkiksi hammastahnoissa ja suihkugeeleissä. Moni maa on kieltänyt mikromuovin käytön kosmetiikassa, mutta Suomi odottaa yhä EU:n kantaa asiassa.

40

Mikromuovit ovat kosmetiikassa korvattavissa haitattomilla vaihtoehdoilla. Suomeen tarvitaan laki, joka rajoittaa mikro-muovien käyttöä ja estää myös mikromuoveja sisältävien tuotteiden maahantuonnin ja myynnin. Mikromuovien kulkeutumi-nen vesistöihin on vakava ympäristöongelma. Mereen huuhtoutuneet mikromuovihiukkaset aiheuttavat merkittävää haittaa meren eliöille ja ekosysteemille. Muovin ja mikromuovihiukkasten kertymän merissä on ennustettu kasvavan hallitsematto-masti. Mikromuovit päätyvät juomaveden ja eläinten kautta myös ihmiseen.

Edellä esitetyn perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta toimiin mikromuovien käytön kieltämiseksi kosmetiikassa Suomessa.

Puoluehallitus:


26. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Kertakäyttöistä muovia on vähennettävä ja mikromuovien lisääminen tuotteisiin tulee kieltää

Muoviroskan määrä maailmassa on valtava ja muoviroskasta syntyvät haitat kasvava ongelma globaalisti ympäri maailman. Muovijäte on käytännössä mitä tahansa muovia sisältävää jätettä. Ellen MacArthur -säätiö ennusti, että vuonna 2050 maa-ilman merissä on enemmän muovista syntynyttä jätettä, kuin kaloja. Säätiön tutkimuksen mukaan meriin kulkeutuu vuosittain vähintään kahdeksan miljoonaa tonnia erilaista muovijätettä. Tuo määrä voidaan havainnollistaa mielikuvalla, jossa vuoden ajan vuorokauden jokaisena minuuttina mereen kaadetaan jäteautollinen muoviroskaa. Muoveja on monenlaisia, mutta pääosin muovi hajoaa luonnossa hyvin heikosti ja päätyy saasteeksi ympäristöömme. Vaikka muovikappale hajoaisi pieniksi silmin näkymättömiksi palasiksi, sen osaset säilyvät ja muodostuu niin kutsuttua mikromuovia, jonka osaset ovat mikromet-riluokkaa. Mikromuovit ovat alle 5 mm kokoisia muovihiukkasia, joita kulkeutuu vesistöihimme esimerkiksi liikenteen, kos-metiikan, keinokuituisten vaatteiden mukana, sekä suurempien muoviroskien myötä, jotka jauhautuvat ajan myötä pieniksi mikrohiukkasiksi. Mikromuovit aiheuttavat merkittäviä ja tuhoisia ongelmia vesistöjen ekosysteemille sekä vesieliöille ja muille eläimille. Eläimille muovijäte voi aiheuttaa esimerkiksi tukehtumista, jätteisiin takertumista ja loukkuun jäämistä. Muo-vijätteeseen takertuessaan eläimelle voi kehittyä vakavia vammoja, pitkäaikaisia sairauksia, kipua ja lento- tai uintikyvyn menetys. Muoviroskan kulkeutuessa eläimen elimistöön, saattaa se tukkia eläimen ruoansulatuskanavan tai aiheuttaa tu-kehtumisen. Osassa tapauksia eläin saattaa nääntyä nälkään. Mikromuovit kulkeutuvat juomaveden sekä eläinten kautta myös ihmisten ravintoketjuun.

Mikromuovien haitallisuutta ihmiselle ei tunneta vielä kovin hyvin, mutta jotkin tutkimukset ovat antaneet vahvoja viitteitä siihen, että mikromuoveihin kerääntyy toksisia ja hyvin vaarallisia kemikaaleja, jotka lopulta päätyvät elimistöihimme. Kun muoviroskaa päätyy vesistöihin, ei sen poistamiseksi ole juuri keinoja. Maailmassa on kehitetty laitteita ja koneita, jotka poistaisivat suuria muoviroskia, mutta mikromuovia niillä ei vesistöistä pystytä poistamaan. On siksi äärimmäisen tärkeää panostaa ennaltaehkäisyyn, jotta haitallista muovijätettä ei kulkeutuisi enää ympäristöömme aiheuttaen merkittäviä ongel-mia vesistöjen ekosysteemille, eliöille, eläimille ja ihmisille. Tällä hetkellä mikromuovia lisätään esimerkiksi hammastahnoi-hin ja ihon kuorinta-aineisiin. Kokoomusopiskelijat suhtautuvat positiivisesti muoviveron kaltaisiin avauksiin ja niitä tulisi tehdä lisää. Haluamme Kokoomuksen listaavan konkreettisia toimia, joita se voi muoviongelman vähentämiseksi ajaa. Näitä voisivat olla esimerkiksi mikromuovien käytön kielto hygieniatuotteissa ja kertakäyttöisten hedelmäpussien kielto ruoka-kaupoissa. Myös kiertotalouteen ja muovin kierrätykseen tulee panostaa.

Edellämainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että laaditaan ohjelma kertakäyttöisen muovin vähentämiseksi ja mikromuovien kieltämiseksi sekä tehdään uusia avauksia muoviongelman vähentämiseksi.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö ry, Jyväskylän kokoomusnaiset ry, Vaasan Kokoomusnaiset ry, Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry ja Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta kiinnittävät huomiota vakavaan ja koko maailmaa kosketta-vaan ongelmaan, muoviroskaan.

Muovia on jo kaikissa maailman merissä ja meriin päätyvä muoviroska on kiistatta yksi suurimmista ympäristöongelmista. Näkyvät roskat ovat vain pieni määrä kaikesta siitä muovista, mitä meriin päätyy. Vain kuusi prosenttia jää pinnalle, 94 prosenttia kelluu meren pinnan alla ja tästä jopa 70 prosenttia vajoaa edelleen meren pohjaan. Näkyvän muoviroskan ongelman ohella niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on herätty myös mikromuovin aiheuttamiin haittoihin.

41

Vaasan Kokoomusnaiset haluavat velvoittaa Kansallista Kokoomusta kaikessa julkisessa puheessa ja julkituloissa kannus-tamaan yksilöitä tekoihin puhtaamman luonnon puolesta. Kokoomuksessa teemme tätä jo nyt, sillä Kokoomukselle ympä-ristöstä välittäminen ja sen huomioiminen kaikessa päätöksenteossa on tärkeää. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisessa pu-heessa ja tiedotteessa olisi tästä konkreettinen maininta, mutta koska me välitämme siitä, missä kunnossa jätämme maa-pallon tuleville sukupolville, näkyvät nämä arvot väistämättä niin puheissa kuin teoissammekin.

Kokoomus on puheiden ohella myös tarttunut muoviongelmaan ja me toteutamme, selvitämme ja mietimme jatkuvasti uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestön mainitsema ajatus muoviverosta on yksi tällainen. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo on jo todennut, että muovivero selvitetään. Kokoomuksessa tehdään ak-tiivisesti töitä sen eteen, että muovipakkausten ja muovista valmistettavien tuotteiden käyttö vähenisi entisestään. Euroopan parlamentissa keskusteltiin muovipussidirektiivistä vuonna 2015. Siitä on nyt kolme vuotta. Lokakuussa 2016 Kaupan liitto ja ympäristöministeriö solmivat sopimuksen muovikassien vähentämisestä. Nyt yli 3 300 myymälää on ottanut muovikassien maksullisuuden osaksi käytäntöjään. Maksullisuus on tuottanut tulosta ja muovikassien kulutus on laskenut yli odotusten. Kokoomuksessa haluamme tämän käytännön edelleen laajenevan.

Myös teollisuudessa kehitetään jatkuvasti kierrätysprosesseja ja pakkausteollisuudessa etsitään vaihtoehtoisia materiaaleja luontoa saastuttaville muovituotteille. Lukuisat suomalaisyritykset ovat jo mukana pelastamassa maailman meriä muovilta.

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa muovistrategiansa, jossa tähdätään ympäristön suojelemiseen muoviroskalta. Stra-tegian tavoitteena on edistää muovipakkausten kierrätystä, vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta ja rajoittaa esimerkiksi mikromuovien käyttöä. Suomi tukee mikromuovien kieltämistä kosmetiikassa ja toivoo komission etenevän asi-assa nopeasti.

Kokoomuksen työn tulos näkyy hallituksen työskentelyssä laajasti. Työnsä on juuri aloittanut työryhmä, joka valmistelee syksyyn mennessä kansallisen muovitiekartan ja tässäkin työssä Kokoomus on aktiivisesti mukana. Muovitiekartassa tullaan linjaamaan lyhyen ja pidemmän aikavälin keinoja ja tartutaan tarkemmin myös Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan aloitteessaan esittämään kertakäyttömuovin vähentämiseen sekä mikromuoviongelmaan.

Jyväskylän kokoomusnaiset haluaisivat velvoittaa puoluehallitusta valmistelemaan muovinkeräysohjelman. Jyväskylän ko-koomusnaiset ovat oikeassa siinä, että toisen jäte on toisen raaka-aine ja että kiertotalouden keinoin voidaan parantaa yritysten kustannustehokkuutta ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Kokoomuksen mielestä kiertotaloutta tulee edistää ja sen edistäminen edellyttää muun muassa kuluttajavalistusta ja jo olemassa olevien käytännön kierrätysohjeiden säännöllistä jakamista kuluttajille. Kokoomuksen mielestä myös päiväkodeilla ja kouluilla on tärkeä rooli kierrätyksen ja siihen liittyvien toimintatapojen välittäjänä ja oppien juurruttajana.

Muoviroska ja sen aiheuttamat ongelmat ovat mittavia. Ongelma ei ratkea vain yhdellä, tai edes muutamalla toimella. Kyse on laajasta kokonaisuudesta. Kokoomuksen mielestä on tärkeää kehittää muovin uudelleenkäyttöä ja tehostaa kierrättä-mistä, vähentää jätteen määrää sekä miettiä uusia keinoja. Juuri tähän työhön olemme jo ryhtyneet.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 22, 23, 24 ja 25 osalta ja hyväksyisi aloitteen 26.



27. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Eläinsuojelulain uudistus toteutettava kunnianhimoisemmin ja eläinten tarpeista lähtien

Yksi Kokoomuksen perusarvoista on välittäminen; puolueen periaateohjelmassakin jo sanotaan, ettei välittämistä voi ulkois-taa.

Toinen tärkeä arvomme on sivistys, ja sivistynyt ihminen kohtelee muita eläviä olentoja kunnioittavasti. Erityisesti tuotan-toeläimet ovat yksinomaan ihmisen armoilla, minkä vuoksi vastuu niiden hyvinvoinnista ja arvokkaasta elämästä on meillä.

Nyt jos koskaan on oikea aika toteuttaa kokoomuslaisia arvoja eläinten hyvinvointiin liittyvien asioiden suhteen. Parhaillaan on käynnissä eläinsuojelulain kokonaisuudistus (247/1996) korvaamaan vanhaa, vuonna 1996 voimaan tullutta lakia. Eläin-suojelulain uudistustyössä on toki huomioitava realiteetit, kuten taloudelliset seikat, mutta ne eivät kuitenkaan saa olla uu-den lain lähtökohtana. Uuden eläinten hyvinvointilain ensisijainen tarkoitus on nimensäkin mukaisesti oltava nimenomaan eläinten hyvinvoinnin parantaminen.

42

Uuteen lakiin on näillä näkymin tulossa useita tärkeitä parannuksia, mutta silti liian moni asia jää uudistuksessa huomioi-matta. Näitä ovat esimerkiksi lemmikkieläimien pakolliset tunnistusmerkinnät, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistami-nen, tehokkaampi lainvalvonta ja eläinsuojelurikoksista ja -rikkomuksista määrättävien rangaistusten koventaminen, jatku-van juomaveden saannin varmistaminen sekä eläinten itseisarvon tunnustaminen. Suomessa tehtävän lainsäädännön koh-teena ovat tietysti vain Suomen lainkäyttöalueella olevat eläimet, mutta pitkän aikavälin tavoitteena on oltava myös kunni-anhimoinen Euroopan unionin yhteinen eläinlainsäädäntö.

Kokoomusopiskelijat haluaa, että elämme todeksi arvojamme myös eläinten suhteen ja päivitämme ne vastaamaan nyky-aikaa. Valtaosa suomalaisista jakaa välittämisen arvon kokoomuksen kanssa, sillä suomalaisista 99 % pitää eläinten hyvin-voinnista huolehtimista tärkeänä ja 90 % on sitä mieltä, että hyvinvoinnista pitäisi huolehtia nykyistä paremmin.

Välittämisen arvon on ulotuttava myös muihin lajeihin kuin ihmisiin, ja yksilönvapauksia korostavassa puolueessa yksilölliset tarpeet on huomioitava myös eläinten kohdalla.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomessa toteutetaan kunnianhimoisempi ja eläinten tarpeista lähtevä eläinsuojelulain kokonaisuudistus, joka ottaa huomioon tässä aloitteessa esitetyt parannusehdotukset.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta nostaa esille tärkeän aiheen. Välittämistä ei voi ulkoistaa ja sivistynyt ihminen kohtelee muita eläviä olentoja kunnioittavasti. Nämä puolueen periaateohjelman sanat varmasti allekirjoittaa jokainen ko-koomuslainen.

Nykyinen, voimassa oleva eläinsuojelulakimme on tullut jo aikaa sitten tiensä päähän. Se on jo yli kaksikymmentä vuotta vanha. Kuten Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntakin aloitteessaan toteaa, on maa- ja metsätalousministeriössä par-haillaan valmistelussa eläinsuojelulain kokonaisuudistus. Ehdotus laiksi eläinten hyvinvoinnista valmistui 21.12.2017, jolloin se myös lähetettiin lausuntokierrokselle. Lausuntokierros päättyi helmikuun 2018 lopulla. Lähes kymmenen viikkoa kestä-neen lausuntokierroksen aikana lakiluonnoksesta annettiin noin 380 lausuntoa. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle alkusyksyllä 2018 ja uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta.

Uudistuksen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja eläinsuojeluvalvonnan tehostaminen. Kyseessä on hyvin laaja uudistus, sillä lakia sovelletaan tuotantoeläinten lisäksi luonnonvaraisiin eläimiin sekä seura- ja harrastuseläimiin. Uu-den lain valmistuttua tullaan uudistamaan myös eläinlajikohtaiset asetukset ja samalla jatketaan turkiseläinten suojelua kos-kevan asetuksen valmistelua.

Kuten annettujen lausuntojenkin määrästä voi päätellä, on eläinten hyvinvointi yhteiskunnallisesti merkittävä asia ja sitä se on myös Kokoomukselle.

Kokoomus lähtee siitä, että lakia on ajanmukaistettava ja uuden lain on vastattava nykypäivän vaatimuksiin. Vaikka lakiluon-noksen lausuntokierros on jo päättynyt, on työ vielä kesken. Lain jatkovalmistelussa keskusteluun nousevat varmasti uu-delleen Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnankin aloitteessaan esille nostamat asiat. Kokoomus haluaa, että nyt toteu-tettava lakiuudistus on kunnianhimoinen ja parantaa eläinten hyvinvointia.




28. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Kaavoitus- ja rakennuspolitiikka siirrettävä kunnilta täysin maakunnille

Miksi suurissa kaupungeissa vallitsee asuntopula? Asuntotuotanto ei pysy kysynnän perässä. Siitä herää kysymys, mikä estää asunnontuotantoa vastaamasta kysyntään.

Pitkälti asuntopula johtuu kaupunkien sääntelystä uudisrakentamiselle. Esimerkiksi Helsingissä jokaista uutta kerrostalo-asuntoa kohti tulee olla yksi maanalainen parkkipaikka. Vastaavanlaiset säädökset nostavat rakentamisen kustannuksia vähentäen sitä ja tehden uusista asunnoista entistäkin hintavampia.

Juurisyy tähän sääntelyyn löytyy tämänhetkisen kaavoituspolitiikan aiheuttamasta intressiristiriidasta. Iso osa kunnan asuk-kaista asuu omistusasunnossa Suomessa. Asuntojen korkea hintataso on näiden asunnonomistajien edun mukaista. Heillä

43

on jo olemassa asunto, ja he haluavat, että asunto säilyttää tai kasvattaa arvoansa. Kuntavaaleissa he siis valitsevat sellaiset päättäjät kuntaan, jotka ajavat heidän asiaansa. Miksi kuntapoliitikot ovat usein erittäin vastahakoisia uusien asuntojen ra-kentamiselle? He ajavat äänestäjiensä etua, äänestäjien, jotka ovat asunnonomistajia kyseisessä kunnassa.

Kaavoitus- ja rakennuspolitiikka tulee määritellä mahdollisimman lähellä ihmisiä, joihin säännökset vaikuttavat. Kuitenkin tällä hetkellä taso, jolla se määritellään, aiheuttaa pulaa asunnoista kasvukeskuksissa. Kaavoitus- ja rakennuspolitiikka tulee tästä syystä siirtää astetta laajempaan päätäntävaltaan, jotta päätökset edelleen tehdään lähellä ihmisiä, mutta intressiristi-riidat asuntojen arvojen suhteen saadaan ratkottua.

Maakunta on sopivan kokoinen yksikkö tekemään tällaisia päätöksiä. Se on tarpeeksi lähellä ihmisiä, joita asia koskee, mutta tarpeeksi suuri siihen, että keskuskuntien edustajat eivät torppaa kaikkea uudisasuntotuotantoa omiin kuntiinsa. Ra-kennusalasta saadaan entistä markkinavetoisempi ja kysynnän ehdoilla toimivampi ala siirtämällä kaavoitus- ja rakennus-politiikan määräysvalta kunnilta maakunnille.

Kokoomuksen kuuluisi olla markkinatalouden puolella eikä palvella suppeaa intressiryhmää. Tästä syystä kokoomuksen tulisi ajaa rakennuspolitiikan siirtämistä kunnilta maakunnille; intressiryhmä ei enää vaikuttaisi yhtä lailla kaavoitukseen ja rakennusalan sääntelyyn ja asunnontuotanto vastaisi enemmän markkinoiden kysyntää.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että kaavoitus- ja rakennuspolitiikka siirretään kunnilta maakuntien päätettäväksi.

Puoluehallitus:

Aloitteessa kiinnitetään huomio tärkeään ja yhteiskuntataloudellisesti merkittävään asiaan. Erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla pula kohtuuhintaisista asunnoista on todellinen.

Aloitteessa on esitetty, että asuntojen määrään vaikuttavan kaavoituksen tulisi olla maakuntatasolla. Suomessa on tällä hetkellä kolme kaavatasoa, eli maakuntakaava joka tehdään maakunnissa sekä kunnissa tehtävät yleiskaava sekä asema-kaava. Jo nyt maakunnat voivat halutessaan maakuntakaavalla vaikuttaa varsin voimakkaasti, miten ja minne asuntoraken-tamista kunnissa toteutetaan. Tätä ohjausvaltaa maakunnat kuitenkin varsin vähäisesti käyttävät hyväkseen. On perusteltua pitää kaavoitusvalta kuntien päättäjien käsissä lähellä kuntalaisia. Kunnilla on kaavoitukseen liittyvää osaamista sekä toimi-vat käytännöt. Päätöksentekotason muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla ei ratkaisisi asuntotuotannon ongelmia vaan vaikutukset saattaisivat olla päinvastaisia. Aloitteessa tuodaan myös esiin, että kunnilla ei olisi intressiä edistää uusien asun-tojen rakentamista. Tätä väitettä voi monelta kannalta kyseenalaistaa.

Aloitteen tekijät ovat oikeassa siinä, että tarvitaan useita toimia eri päätöksentekotasoilla. Myös valtiovallalla on lainsäätäjän roolissa tärkeä vaikutus asumisen hintakehitykseen. Kaavoitus on vain yksi, mutta toki tärkeä osa, joka vaikuttaa asuntojen hinnanmuodostukseen ja määrään. On myös todettava, että monia tekoja on viime vuosia asuntotuotannon edistämiseksi tehty.

Tällä hallituskaudella on määrätietoisesti pyritty vaikuttamaan alentavasti aloitteessa mainittuihin asumisen kustannuksiin. Osoituksena tästä on se, että hallitusohjelmassa erikseen paneuduttiin asuntoja maankäyttöpolitiikkaan. Hallitus on to-teuttanut hallitusohjelmaan kirjattuja lainsäädäntöuudistuksia sekä purkanut asuntojen rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Erityisen huomion hallitusohjelmassa sai muun muassa puurakentamisen sääntelyn keventäminen.

Vuokra-asuntojen rakentamisen määrää erityisesti kaupunkiseuduilla on lisätty mm. hallitusohjelmassa sovitun välimallin avulla. Asumisoikeusasuntoja on rakennettu tällä hallituskaudella ennätysmäärä rakentamiseen liittyvien lisävaltuuksien mahdollistamana. Hallitusohjelmassa sovittu asumisoikeuslainsäädännön kokonaisuudistus yhtenä asumisen muotona on myös toteutettu. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että kuluvalla hallituskaudella muun muassa pääkaupunkiseudulle on rakennettu enemmän eri hallintomuotoisia uusia asuntoja kuin vuosikymmeniin.

Kokoomuksen mielestä asuntojen hintaan ja saatavuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa markkinatalouden keinoin, eli asun-tojen määrän lisääminen on tehokkain toimenpide vaikuttaa asuntojen hintaan ja vuokrien suuruuteen. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että mitä enemmän on tarjontaa sitä edullisempia hinnat ja vuokrat ovat.

Asuntojen määrään vaikutetaan eniten asuntorakentamiseen kaavoitettujen maa-alueiden riittävän tarjonnan varmistami-sella. On tärkeää vaikuttaa myös siihen, että ne normit ja säädökset, jotka ovat kuntien päätösvallassa ja jotka myös osaltaan vaikuttavat asumisen hintaan, ovat oikein mitoitettu ja ajan tasalla. Muun muassa pysäköintiin liittyvät normit ovat kuntien päätösvallassa. Valitettavasti kunnat yhä edelleen varsin huonosti ottavat huomioon esimerkiksi rautatie- tai metroasemien läheisyyden, kun kaavoissa määritellään pysäköintivaatimuksia. On selvää, että mitä lähempänä hyviä joukkoliikenneyh-teyksiä asunto sijaitsee, sitä todennäköisempää on, että asukkailla ei ole omaa autoa. Autopaikasta asumiseen aiheutuva kustannus on siinä määrin merkittävä, että yhtään turhaa autopaikkaa ei tule kaavoittaa, siksi kuntien tulisi rohkeasti muuttaa omia autopaikkojen liittyviä normejaan.

44

Suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välisillä sopimuksilla, eli MAL-sopimuksilla on varsin tehokkaasti pystytty vaikutta-maan asuntojen määrän lisäämiseen. MAL-sopimuksissa kunnat sitoutuvat sopimuksissa sovittujen eri hallintomuotoisten asuntojen määrän rakentamiseen, eli siihen, että kaavat mahdollistavat sopimuksissa sovittujen volyymien toteuttamiseen. Valtio puolestaan sitoutuu sopimuksissa muun muassa kaupunkiseutujen infrahankkeiden toteuttamiseen sekä joukkolii-kenteeseen kohdistuvan tuen maksamiseen. Yleisesti on todettu, että MAL-sopimukset ovat olleet varsin käyttökelpoisia ja onnistuneita.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus on käynnistynyt tällä hallituskaudella. Maankäyttö- ja rakennuslaki kattaa alueiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön. Voimassa oleva laki tuli voimaan vuoden 2000 alussa, ja sen voimassa olon aikana siihen on tehty lukuisia muutoksia. Lain voimassa olon aikana on toimintaympäristössä tapahtunut merkittäviä muu-toksia. Tällaisia ovat muun muassa ilmasto- ja energia kysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikku-misen murros ja digitalisaatio.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa lainsäädäntö siten, että uudistuksessa otetaan huomioon muuttuvasta toimintaympäristöstä sekä aluehallinnon rakenteiden muutoksista aiheutuvat kehittämistarpeet. Li-säksi uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamista koskevaa ohjausjärjestelmää sekä selkeyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia valmistelu, päätöksenteko- ja toimeenpanotehtä-viä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.



29. Oulun Kokoomusnaiset: Painopiste kosteusvaurioiden korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn

Valtion tarkastusviraston raportin (2012) mukaan merkittäviä kosteusvaurioita on pien-, rivi- ja kerrostaloissa 6-10 %, kou-luissa ja päiväkodeissa 12–18 %, hoitolaitoksissa 20–26 % ja toimistoissa 2,5–5 % kerrosalasta. Merkittävästi vaurioituneissa rakennuksissa asuu jopa 600 000 ihmistä ja vaurioituneissa kouluissa, päiväkodeissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa viettää päivänsä jopa 350 000 henkeä.

Kosteusvaurioista julkiselle sektorille aiheutuvat kustannukset ovat huomattavia. Niissä ei ole kyse ainoastaan vaurioitunei-den rakennusten korjauskustannuksista ja uusien tilojen rakentamisesta kosteusvaurion vuoksi käyttökelvottomien tilalle. Kustannuksia syntyy myös siitä, että rakennuksen käyttäjät sairastuvat ja menettävät työtehoaan ja työkykynsä joko tilapäi-sesti tai pysyvästi. Kokonaisuudessaan kyse on useiden miljardien kuluerästä vuositasolla, eikä kiinteistöihin tehtävillä kor-jauksilla silti saavuteta aina toivottuja tuloksia. Monissa tapauksissa korjaukset eivät riitä poistamaan kosteusvaurioiden aiheuttamia ongelmia, vaan niihin liittyvä oireilu jatkuu myös korjausten jälkeen.

Kuntaliiton teettämän selvityksen mukaan kosteus- ja homekorjausten syinä ovat suunnittelu- (42 %), rakentamis- (28 %), huolto- (12 %), käyttötapa- (4 %) ja energiansäästövirheet (1 %) sekä muut syyt (13 %) (Valtion tarkastusvirasto 2012). Tyypillisiä syitä ovat mm. riskialttiit suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa ja kun-nossapidon laiminlyönnit. Kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi onkin kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten suunnitte-luun ja rakentamiseen sekä suunnittelijoiden ja rakentajien vastuuseen tehdyn työn laadusta esimerkiksi elinkaarimallin mukaisesti. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyn merkitys korostuu, kun huomioidaan sen terveysvaikutukset.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin painopisteen siirtämiseksi rakennusten kosteusvaurioiden korjaamisesta niiden ennaltaehkäisyyn esimerkiksi elinkaarimallin mukaisesti.

Puoluehallitus:

Vastaus aloitteisiin 29 ja 30 on aloitteen 30 lopussa.

30. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Julkiset rakennukset terveellisemmiksi elinkaarimallilla

Sisäilmaongelmista syntyneet terveyshaitat ja niiden hoito sekä sairauspoissaolot aiheuttavat merkittäviä kustannuksia. Si-säilmaongelmat tulevat yhteiskunnalle monin tavoin kalliiksi. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2013 tekemän ar-

45

vion mukaan sisäilmaongelmien aiheuttamat terveyshaitat maksavat yhteiskunnalle 450 miljoonaa euroa vuodessa. Sisäil-masairauksien aiheuttamalle inhimilliselle kärsimykselle hintalappua ei voida laskea. Tälläkin hetkellä osa päiväkodeista, kouluista ja osa muista julkisista tiloista kärsivät erilaisista sisäilmaongelmista. Tämä kehitys on kansalaisten ja julkisen puo-len toimijoiden lompakon kannalta kestämätön ja tilanteen määrätietoinen ratkaiseminen tulee aloittaa viipymättä. Meidän tulee ratkaista, miten rakentamiseen käytettävissä olevat määrärahat saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Ra-hoituksen lisääminen ei yksin auta, vaan tulee pohtia, miten asioita voidaan tehdä laadukkaammin ja paremmin, kuten elin-kaarimallilla. Elinkaarimallissa palveluntuottaja vastaa rakennuksen suunnittelusta, ylläpidosta ja korjauksista. Tämä innos-tanee myös palveluntuottajaa rakentamaan kiinteistöt laadukkaasti ja huolehtimaan niistä koko elinkaaren ajan.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että julkisten rakennusten rakentamista elinkaarimallilla pyritään edistämään kaikissa uusissa julkisen puolen hankkeissa.

Puoluehallitus:

Oulun Kokoomusnaiset ry ja Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö ry ovat syystä huolestuneita sisäilmaongelmien aiheut-tamista terveyshaitoista. Hyvä sisäilma on tärkeä asia jo pelkästään siitä syystä, että työikäisten ihmisten ajasta jopa 90 prosenttia kuluu Suomessa sisätiloissa. Kyse on niin viihtyvyydestä kuin terveydestäkin. Huonon sisäilman aiheuttamat in-himilliset kärsimykset ovat kiistattomia ja niiden yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset merkittäviä.

Sisäilmaongelmat ovat haastavia, koska sisäilman laatuun vaikuttavat monet eri tekijät. Ongelmia syntyy erityisesti käytön aikana ihmisten toiminnasta aiheutuvien päästöjen kuten tupakansavun, rakennusmateriaalien ja sisustuksen päästöjen, ilmanvaihdon toimivuuden, rakenteiden kosteus- ja homevaurioiden, vetoisuuden ja ilmansaasteiden johdosta.

Ongelmaan on onneksi tartuttu ja syksyllä 2017 valmisteltiin hallituksen aloitteesta Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa viivytyksettä käynnistää toimet sisäilmasta kärsivien riittävän hoidon ja kuntoutuksen toteuttamiseksi ja huolehtia siitä, että saatavilla on opastusta hoitoja kuntoutusmuodoista. Lisäksi tavoitteena on, että vuo-teen 2028 mennessä oppilaitokset, päiväkodit, hoitolaitokset ja muut julkiset rakennukset ovat terveellisiä ja turvallisia käyttää. Jotta tavoitteisiin päästään, on tartuttava pikaisesti toimeen.

Kokoomuksen mielestä rakennusten kunnossapitoon ja ennakoivaan korjaamiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän, sillä hyvällä ylläpidolla voidaan pidentää rakennuksen käyttöikää. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla on mahdollista va-rautua ja ennakoida tulevia korjauksia. Kehittämällä lisäksi esimerkiksi rakentamisen aikaista dokumentointia ja tarkastus-asiakirjamenettelyä, saadaan rakentamisen prosesseja parannettua.

Kokoomus on sitä mieltä, että rakennushankkeille on mahdollistettava realistiset aikataulut. Ongelmia syntyy, jos esimerkiksi betonirakenteiden rakentamisen aikaiselle kuivumiselle ei ole riittävästi aikaa. Lisäksi suunnittelijoiden on huolehdittava, että suunnitelmat ovat riittävän tarkkoja ja yksityiskohtaisia ja urakoitsijoiden on varmistettava, että rakenteet eivät pääse kastumaan ja että normaalin rakentamisaikaisen kosteuden kuivatuksesta ei tingitä.

Oulun Kokoomusnaisten ja Oulun Kunnallisjärjestön aloitteissaan esille tuoma elinkaarimalli on viime vuosina vähitellen yleistynyt kunnissa. Mallista on hyviä kokemuksia ja sen toimiminen osoittaa, että Suomessa kyllä osataan rakentaa ja huo-lehtia ylläpidosta. Onnistuakseen tämä edellyttää, että vastuut on osattu kohdentaa oikein.

Elinkaarimalli ohjaa tarkastelemaan rakennushankkeen kokonaiskustannuksia, ei pelkästään investointia. Malli kannustaa rakentamaan laadukkaasti ja pitämään tiloista huolta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole toteuttaa kaikkia hankkeita elinkaarimallin mukaan, sillä malli ei sovi kaikkiin hankkeisiin. Perinteinen malli voi kuitenkin ehdottomasti ottaa tästä oppia. Kokoomus lähtee siitä, että hyväksi ja toimiviksi havaitut käytänteet on syytä ottaa käyttöön kaikessa rakentamisessa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 29 ja 30 johdosta.



31. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Asuntojen romutuspalkkio käyttöön

Tyhjille jääneet omistusasunnot, joita on vaikea saada kaupaksi, voivat pahimmillaan estää työllistymisen uudelle paikka-kunnalle. Ajatus autojen romutuspalkkioon verrattavasta asuntojen romutuspalkkiosta ansaitsee tulla selvitetyksi. Romutus-palkkio helpottaisi työn perässä muuttamista sekä onnistuessaan vähentäisi ylitarjontaa muuttotappiollisilla haja-asutusalu-eilla. Asuntokaupat ovat vahvasti paikallisia markkinoita, kuten myös työmarkkinat. Jos molemmat ovat edes väliaikaisesti heikossa tilanteessa, tuloksena on molemminpuolinen loukku. Tällaiset tilanteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja.

46

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että asuntojen romutuspalkkio toteutetaan.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestön aloitteessaan esiin tuoma ongelma lähes arvottomista ja asumattomista syrjäseutu-jen asunnoista on kiistaton. Kokoomus suhtautuu kuitenkin varauksella ehdotukseen asuntojen romutuspalkkion toteutta-misesta.

Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö viittaa aloitteessaan autojen romutuspalkkioon. Autojen romutuspalkkio ei kuiten-kaan ole suoraan verrattavissa ajatukseen asuntojen romutuspalkkiosta. Autojen romutuspalkkiossa kyse on ensisijaisesti päästöjen vähentämisestä. Romutuspalkkio myönnetään vain sellaisen uuden auton hankintaan, jonka CO2-päästöt ovat enintään 110g/km tai jonka käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli, metaani tai sähkö.

On totta, että tällä hetkellä osassa Suomea on se tilanne, että asuntojen hinnat laskevat ja myynti voi olla vaikeaa. On syytä kuitenkin muistaa, että asunnon omistamiseen sisältyy aina riski ja aina asunnon hinta ei kehity toivottuun suuntaan.

Toisaalta esimerkiksi ARA-vuokratalon purkukustannuksiin on jo nyt mahdollista saada avustusta.

Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö esittää aloitteessaan, että asuntojen romutuspalkkio toteutettaisiin. Kokoomus kat-soo, että tähän liittyy vielä liian paljon avoimia kysymyksiä. Miten esimerkiksi kävisi kiinteistöveron maksuvelvollisuuden? Entä miten meneteltäisiin tapauksissa, joissa asunto on asuntolainan vakuutena? On myös tarkkaan pohdittava asuntojen romutuspalkkion vaikutuksia laajemminkin ja mietittävä muun muassa olisiko hyväkuntoisten asuntojen hävittäminen lopulta järkevää vai näivettäisikö se joitakin alueita entisestään.

Kuten puoluehallitus tässä vastauksessaan aiemmin jo toteaa, on ongelma todellinen, mutta yhteiskunnan kustantama ro-mutuspalkkio ei välttämättä ole oikea ratkaisukeino eikä se toisaalta yksin riittäisi. Asuntojen romutuspalkkio saattaisi lisätä byrokratiaa ja asettaa alueita eriarvoiseen asemaan.

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttaminen mahdollistaa muun muassa kansantalouden turvaamisen ja vähentää syrjäytymistä. Kokoomus tekeekin jatkuvasti töitä liikkuvuuden edistämiseksi. Kokoomus kuitenkin katsoo, että ongelmaan tulee etsiä laaja valikoima sellaisia keinoja, jotka huomioivat asian koko laajuuden.




32. Helsingin Kokoomusnuoret: Kunnianhimoisempaa norminpurkua asuntomarkkinoille

Suomessa on tällä vuosikymmenellä tapahtunut voimakasta muuttoliikettä suuriin kaupunkeihin. Vuosien 2015-2017 aikana yksistään Helsingin väkimäärä on kasvanut 24 000 asukkaalla. Samalla aikavälillä Suomen 311 kunnasta vain 54 muutti enemmän ihmisiä kuin niistä muutti pois, ja yli 1000 asukkaan kasvusta sai nauttia vain 12 kuntaa. Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat nousseet huomattavasti kasvukeskusten alueella. Suomen tapahtumat ovat osa kansainvälistä muutosta, jota meidän ei ole järkevä alkaa yksin vastustaa. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen megatrendi ja lisää tutkitusti uusia innovaatioita ja taloudellista tehokkuutta. Epäilemättä kasvu voisi olla vielä suurempaa, jos kasvaneeseen kysyntään voitai-siin vastata nykyistä tehokkaammin ja asumiseen hintaa voitaisiin täten laskea. Tässä kohtaa esteeksi muodostuu usein monenlainen asumiseen liittyvä byrokratia, joka esimerkiksi määrää asunnoille tietyn minimipinta-alan (20m2 valtakunnalli-sesti), keskipinta-alan (esimerkiksi Helsingissä jopa 75m2), parkkipaikkamäärän asuntoa kohti tai vaikeuttaa tyhjiksi jäänei-den toimistotilojen muuttamista toiseen käyttöön. Asumiseen liittyvä byrokratia kohottaa kustannuksia ja hankaloittaa uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Asuminen on myös erittäin merkittävä menoerä ja vastaa usein kotitalouksien kohdalla suurinta osaa niiden kuluista. Näin ollen asumisen hinnan laskeminen nostaisi kokonaiskysyntää, lisäisi taloudellista toimeliaisuutta ja laskisi yleistä hintatasoa. Yksi työttömyyden syistä on työttömien ja työnantajien epätasainen jakautuminen alueellisesti, ja tätä ongelmaa auttaisi paikasta toiseen muuttamisen helpottuminen. Asumis- ja vuokratuki vastaavat merkittävää osaa sosiaalimenoista, ja niiden kasvun hillitseminen auttaisi pitämään yllä julkisen sektorin budjettitasapainoa. Jos asumiseen käytettyä pinta-alaa saataisiin pienennettyä ja olemassa olevia rakennuksia muutettua helpommin asuinkäyttöön, sillä olisi positiivisia vaikutuksia myös ympäristön kannalta. Byrokratian purkaminen yksinkertaisesti parantaisi yleistä elämänlaatua ja kansalaisten hyvinvointia.

Tämän perusteella Helsingin Kokoomusnuoret esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimiin asuntoihin liittyvän byrokratian purkamiseksi niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Asuntojen keskipinta-

47

alavaatimuksesta on luovuttava kokonaan, parkkipaikkanormia on höllennettävä etenkin tiheään asutuilla alueilla, muutosprosessista loma-asunnoista tai toimistotiloista vakinaisiksi asunnoiksi on tehtävä helpompi ja lyhytkestoisempi, ja minimipinta-alavaatimuksesta on voitava joustaa uusien asumisratkaisujen toteuttamiseksi.

Puoluehallitus:

Helsingin Kokoomusnuoret ry ottaa aloitteessaan esille tärkeän aiheen. Yhä useammalla kuluu asumiseen yhä suurempi osa tuloista. Lisäksi sisäilmaongelmat, joustamaton sääntely ja esimerkiksi rakentamisen ongelmat aiheuttavat merkittäviä haasteita.

Omaan kotiin liittyvät haasteet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Toisaalla ei ole varaa asua oikeankokoisessa kodissa ja toisaalla kodilla ei ole enää merkittävää rahallista arvoa. Ääripäässä on asunnottomuus, yhden tärkeän perusoikeuden puuttuminen kokonaan. Kokoomus haluaa olla ratkaisemassa erilaisten ihmisten ja eri puolella Suomea asuvien ihmisten asumisen unelmia, mutta myös asumiseen liittyviä haasteita.

Kokoomuksessa katsotaan, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus asua tarpeisiinsa ja elämäntilanteeseensa parhaiten so-pivalla tavalla. Elämän eri vaiheissa ihmiset tarvitsevat erilaisia koteja. Rakentamisen normit kuitenkin vaikeuttavat liiaksi esimerkiksi toimivien pienten asuntojen tarjontaa.

Yksi hallituksen kärkihankkeista on työllisyyden parantaminen. Kokoomuksen mielestä on oleellista mieltää asuminen ja siihen liittyvät ratkaisut osaksi tätä kärkihanketta. Asuntojen riittävällä tarjonnalla ja sillä, että oikeanlaisia asuntoja on oi-keissa paikoissa, parannetaan työllisyysedellytyksiä erityisesti kasvualueilla.

2010-luvulla suuret muutokset ovat liittyneet erityisesti kaupungistumiseen. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy kaupun-keihin ja kaupunkiseuduille. Muun muassa tämä työelämän muutos synnyttää lisätarvetta erilaisille asumisvaihtoehdoille.

Kokoomus pitää keskeisenä asuntopolitiikan kokonaisvaltaisuuden ja pitkäjänteisyyden lisäämistä. Kokoomuksen edus-kuntaryhmä julkaisi keväällä 2017 66 esitystä ja toimenpidettä sujuvamman rakentamisen ja edullisemman asumisen edis-tämiseksi. Raportissa muun muassa todetaan, että kunnan mahdollisuuksia päättää rakennusjärjestyksessä vapaa-ajan-asuntojen käyttötarkoitusten muutosmahdollisuuksia lisätään.

Kokoomuksessa lähdetään siitä, että asuntomarkkinat määrittävät tehokkaimmin ja tarpeenmukaisesti sen, minkä kokoiset asunnot soveltuvat asumiseen ja menevät kaupaksi. Rakentamisen normit eivät saa liiaksi jarruttaa rakentamista. Uudenlai-sia asumisen ratkaisuja on edistettävä.

Helsingin Kokoomusnuoret ottavat aloitteessaan esille myös autopaikkanormin, joka on kuntien päätösvallassa. Kokoomus katsoo, että kuntien ja kaupunkien olisi perusteltua keventää autopaikkanormia erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittikin asuntopoliittisessa raportissaan autopaikkanormista luopumista kokonaan täyden-nysrakentamisen osalta.

Suomessa toimitilojen käyttöaste on vajaat 82 prosenttia ja Helsingissä se on jo alle 75 prosenttia. Hitaat kaavoitus- ja lupaprosessit sekä rakennusten sijainti ja tekniset ominaisuudet tekevät muutoksista haastavia. Kokoomus katsoo, että tyhjillään olevien kohteiden muuntamista asumiskäyttöön on helpotettava nykyisestä.

Tehtävää maankäytön, rakentamisen ja asumisen sektorilla riittää ja Kokoomuksessa tehdään koko ajan töitä turhien nor-mien purkamiseksi. Tällä hallituskaudella on toteutettu lukuisia lainsäädäntöuudistuksia ja purettu rakentamiseen liittyvää turhaa sääntelyä. Toimien johdosta rakentaminen on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kasvanut ja uusia asuntoja on tällä hallituskaudella rakennettu enemmän kuin pitkään aikaan.




48

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 33. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: Susi- ja

suurpetopolitiikka maakuntien päätettäväksi Nyt kun kerta maakuntahallinto tulee, miksei sille voisi antaa sellaista tehtävää, joka sille on oikeasti järkevä antaa: susien kaatolupien myöntäminen. Tällä hetkellä suomen susikanta painottuu erityisesti Lounais-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Mo-nissa maakunnissa ei susia edes ole. Susiasiat ovat näistä syistä paikallisia asioita, jotka tulee päättää paikallisesti. Kuitenkin susipolitiikka määritellään Helsingistä käsin EU:n luontodirektiiviä noudattaen. Helsingistä käsin Maa- ja metsätalousminis-teriön virkamiehet päättävät kuinka monta sutta Pohjois-Karjalassa tai Varsinais-Suomessa saadaan kaataa. Vaikka susien läsnäolo on lähes valtakunnallista, ovat niiden vaikutukset erittäin paikallisia. Pohjoiskarjalainen susilauma aiheuttaa vaiku-tuksia lähinnä Pohjois-Karjalassa. Tällöin Pohjois-Karjalalla tai muulla maakunnalla tulee olla edellytykset puuttua susien läsnäoloon ja mahdollisiin ongelmiin kulkematta Helsingin kautta. Sudet liikkuvat paljon ja joskus pitkiäkin matkoja. Tällöin sudet eivät välttämättä vaikuta pelkästään alueella, jossa sijaitsevat tällä hetkellä, vaan myös lähialueilla. Alueen koon, jossa susipolitiikka määritellään, tulee tällöin olla riittävän suuri kattamaan lähes koko susilauman reviirin. Maakunta soveltuu kooltaan tähän erinomaisesti.

EU:n luontodirektiivi luokittelee sudet poronhoitoalueen ulkopuolella ryhmään IV ja poronhoitoalueella ryhmään V. Ryh-mällä IV on tiukka suojelujärjestelmä. Siihen kuuluvien lajien yksilöitä ei saa vahingoittaa. Direktiivissä on kuitenkin poikkeus tilanteisiin, joissa ennaltaehkäistään merkittäviä vahinkoja viljelmiin, karjankasvatukseen, kalatalouteen, metsiin, vesistöihin tai muuhun omaisuuteen. Lisäksi poikkeus on säädetty kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Maakunta tietää varmasti parhaiten itse milloin tällainen poikkeustila vallitsee alueella ja on paras päättämään, milloin poikkeuslupia on myönnettävä. Asioiden päättäminen mahdollisimman alhaisella tasolla lähellä ihmisiä, joihin päätös kohdistuu, on subsi-diariteettiperiaatteen mukaista. Subsidiariteettiperiaate on yksi Kokoomuksen keskeisimmistä periaatteista politiikkaa teh-dessä. Tähän periaatteeseen vedoten susi- ja suurpetopolitiikka tulee siirtää päätettäväksi maakunnille.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että susi- ja suurpetopolitiikka siirretään maakuntien päätettäviksi.

Puoluehallitus:

Susi on osa Suomen alkuperäistä luontoa, jonka säilyttämiseen ja elinvoimaisena pitämiseen olemme kansainvälisten so-pimusten kautta sitoutuneet. Nämä velvoitteet, erityisesti EU:n luontodirektiivi, määrittävät myös sen, miten suden aiheutta-maan haittaan ja vahinkoihin voidaan metsästyksellisin keinoin puuttua.

Susi on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi, jonka metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Suomen riistakeskuksen myöntämin poikkeusluvin tapahtuvaan pyyntiin vaaditaan erityiset perusteet, joihin kuuluvat myös sosiaaliset syyt. Jokainen pyyntilu-pahakemus arvioidaan kuitenkin omana tapauksenaan. Susi on ristiriitainen laji ja monet ihmiset, myös susireviireillä asuvat, arvostavat sutta ja pitävät sen läsnäoloa omaa elinympäristöään rikastuttavana asiana.

Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta ja tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa sekä huo-lehtia riistapolitiikan toimeenpanosta. Lisäksi Suomen riistakeskus hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät, kuten riista-eläinten pyynti- ja poikkeuslupahallinnon. Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos. Julkiset hallintoteh-tävät eli muun muassa pyynti- ja poikkeuslupien myöntäminen eriytetään muusta toiminnasta valtioneuvoston nimittämän julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen.

EU:n luontodirektiivin mukaan suden tappaminen on vasta viimeinen keino lajin aiheuttaminen vahinkojen ja sosiaalisen haitan torjumiseksi. Pelkkä suden läsnäolo alueella ei riitä pyyntiluvan myönnön perusteeksi.

Muut mahdolliset ratkaisut, kuten suden karkotus asutuksen lähistöltä ja kotieläinten suojaaminen haitan poistamiseksi, on kokeiltava ensin. EU katsoo myös koulukyytien järjestämisen olevan sellainen ratkaisu, jonka avulla suden aiheuttama pelko koulumatkojen turvallisuudesta voidaan torjua sutta tappamatta. Välittömästi ihmisen henkeä tai terveyttä uhkaavissa tilan-teissa poliisilla on lupa lopettaa susi.

Maa- ja metsätalousministeriön laajassa yhteistyössä laatima susikannan hoitosuunnitelma astui voimaan vuonna 2015. Maa- ja metsätalousministeriö teetti vuonna 2013 kansallisen suurpetopolitiikan kehittämisarvioinnin, jonka tulokset loivat

49

kantavan perustelun susikannan hoitosuunnitelman päivitystyölle. Suunnitelmassa korostettiin erityisesti susireviireillä asu-vien, paikallisten ihmisten toimintamahdollisuuksia. Paikallista vuorovaikutusta ja susitilanteen käsittelyä varten maahamme on perustettu yli 20 reviirityöryhmää, joiden toimintaa kehittää oma koordinaattori.




34. Tapiolan Kokoomus: Valkoposkihanhi on liitettävä riistaeläinluetteloon

Valkoposkihanhesta (Branta leucopsis) on tullut pesivä laji Suomeen. Sen syyskannaksi arvioidaan jo kymmenisentuhatta yksilöä. Yksin pääkaupungin rannoilla, puistoissa ja viheralueilla tavattiin tuhatkunta pesivää paria. Tapiolan Kokoomus ry ehdottaa, että viime vuosina nopeasti runsastunut valkoposkihanhi liitettäisiin riistaeläinluetteloon ja sen metsästys sallittai-siin samaan tapaan kuin muidenkin metsästettävien hanhien. Esteenä on mahdollisesti EU:n vuodelta 1979 peräisin oleva lintudirektiivi, mutta siitä voi poiketa perustellusta syystä. Tällä hetkellä valkoposkihanhi on rauhoitettu eli sen metsästys on kokonaan kielletty. Linnut tahrivat ulosteillaan puistoja ja rantoja ja saattavat levittää monia tauteja, vallankin jos kanta on ylitiheä. Kun satojen, peräti tuhansien hanhien parvet laskeutuvat viljelyksille ruokailemaan, jälki on todella rumaa. Virossa valkoposkihanhesta tuli metsästettävää riistaa jo muutama vuosi sitten.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valkoposkihanhi liitetään riistaeläinluetteloon ja sen metsästys sallitaan.

Puoluehallitus:

Tapiolan Kokoomus on oikeassa siinä, että valkoposkihanhien kannan kasvu on ollut nopeaa. Pesimäkannan koko on kui-tenkin vakiintunut Helsingin, Espoon ja Sipoon alueella, joilla on viimeisen viiden vuoden aikana pesinyt noin 1 300 paria. Asiantuntijoiden mukaan näyttäisi siltä, että pääkaupunkiseudulla pesivien valkoposkihanhien määrä ei enää kasvaisi mer-kittävästi. Pesimä- ja poikueympäristöjen laatu rajoittaa kannan kasvua.

Kuten Tapiolan Kokoomuskin aloitteessaan toteaa, on valkoposkihanhikannan nopea kasvu aiheuttanut ongelmia. Erityi-sesti se on hankaloittanut rannan tuntumassa olevien nurmialueiden virkistyskäyttöä. Valkoposkihanhet kun siirtyvät laidun-tamaan rantanurmien ulkopuolelle vasta, kun poikueet saavuttavat lentokyvyn. Tämä tapahtuu elokuun puolivälin tienoilla.

Tapiolan Kokoomus esittää aloitteessaan valkoposkihanhen liittämistä riistaeläinluetteloon. Valkoposkihanhen sisällyttämi-nen lintudirektiivin liitteen II metsästettävien lajien luetteloon ei kuitenkaan käytännössä muuttaisi Suomen käytettävissä olevia keinoja lajin pesimäkannan säätelyyn. Suomen pesivän kannan metsästyslain mukainen metsästys olisi erittäin han-kalaa, ellei jopa mahdotonta, toteuttaa pääkaupunkialueen sisällä ja rannoilla.

Puoluehallitus haluaa muistuttaa, että rauhoitettujen eläinlajien aiheuttamista vahingoista maksetaan korvauksia. Lähes 80 prosenttia rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista kohdistuu viljelyksiin ja noin 80 prosenttia myönnettyjen avustus-ten kokonaismäärästä menee viljelyvahinkoihin. Merkittävä osa tästä on ollut juuri valkoposkihanhien aiheuttamien vahin-kojen korvaamista. Puoluehallitus haluaa tässä yhteydessä huomauttaa, että mikäli valkoposkihanhi liitettäisiin riistaeläin-luetteloon, ei näitä korvauksia enää saisi.

Valkoposkihanhi ei ole missään EU:n jäsenvaltiossa lintudirektiivin liitteessä II mainittu metsästettävä laji, mutta kuten Ta-piolan Kokoomuskin aloitteessaan toteaa, sen metsästämistä voidaan sallia direktiivin 9 artiklan mukaisilla poikkeuksilla.

Esimerkiksi Hollannissa, jossa arvioidaan kaikkien talvehtivien hanhilajien yksilömääräksi noin 6 miljoonaa, ammuttiin vuonna 2013 poikkeusluvin 2300 valkoposkihanhea. Lisäksi pesivän kannan pesintätulosta rajoitettiin keräämällä pesistä noin 3000 munaa. Suomessa valkoposkihanhia koskevia lupia on kuitenkin toistaiseksi haettu vähän. Niitä on myönnetty hanhien häirintään peltoalueilla ja pesinnän alkuvaiheessa.

Mikäli valkoposkihanhien aiheuttamaa ongelmaa yritettäisiin ratkaista Suomessa kannanhoidollisen metsästyksen keinoin, ei sillä olisi käytännössä juuri vaikutuksia. Direktiivin 9 artiklassa puhutaan pienistä määristä. Tällä tarkoitetaan yhtä prosent-tia aikuiskuolleisuudesta. Suomessa tämä tarkoittaisi käytännössä vain muutamaa sataa yksilöä, jolloin kannanhoidollisen metsästyksen vaikutukset jäisivät käytännössä olemattomiksi.

Yksinkertaisin keino pitää valkoposkihanhet poissa sieltä, missä niistä aiheutuu eniten ongelmia, on valkoposkihanhien häiritseminen ja rauhallisempien ruokailualueiden varmistaminen. Lisäksi hanhien aiheuttamia haittoja voidaan tehokkaasti vähentää alueita aitaamalla ja esimerkiksi kasvattamalla sellaisia kasvilajeja, joita ne eivät kelpuuta ravinnoksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavalla muutetulla ponsiosalla:

50

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta olemassa olevia keinoja valkoposkihanhien häiritsemiseksi käytetään nykyistä tehokkaammin. Järjestelmää on joustavoitettava siten, että valkoposkihanhien metsästystä voidaan lisätä kohdennetusti poikkeusluvin niillä alueilla, joilla on todettu niiden aiheuttaneen vahinkoa ja haittaa elinympäristölle.



35. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Elintarvikehuoneistojen terveystarkastukset siirrettävä uuden ruokaviraston tehtäväksi kunnilta

Tämänhetkinen käytäntö elintarvikehuoneistojen terveystarkastuksiin on luotu ajalla, jolloin elintarvikkeiden valmistus on ollut yksipuolista ja samanlaista eri toimijoiden välillä. Oli leipureita, teurastajia ja meijereitä. Valmistusmenetelmät olivat hyvin samanlaisia eri toimijoiden kesken. Nämä toimijat toimittivat tuotteitaan lähinnä lähialueelle. Tällöin oli järkevää, että elintarvikehuoneistotoimintaa valvottiin lähellä alan toimijaa kunnan toimesta.

Nykyään elintarvikehuoneistot ovat isompia tuotantomääriltään, erilaisten valmistustapojen määrä on suurempi ja usein tuotteet myydään muualla kuin lähikunnassa. Valvonta toteutetaan kuitenkin pitkälti kunnan terveystarkastajan toimesta. Yhdessä kunnassa on yleensä korkeintaan muutama terveystarkastaja, mutta kunnassa voi olla monenlaista elintarviketoi-mintaa. Samassa kunnassa voi olla panimoita, teurastamoita, erilaisia ravintoloita, kauppahalleja yms. Jotta terveystarkastaja voisi todeta elintarvikehuoneistotoiminnan olevan riittävän hyvin järjestettyä, täytyy terveystarkastajan olla asiantuntija kai-killa elintarvikehuoneistotoiminnan aloilla, joita kunnassa harjoitetaan. Teurastamon toiminta on huomattavan erilaista vaik-kapa veden pullottamisesta. Elintarvikehuoneistotoiminnan tarkastajalla tulisi olla riittävä asiantuntemus elintarvikehuoneis-totoiminnan alasta toteuttaa tarkastus.

Tällä hetkellä tämä asiantuntemusvaje on korjattu lisäämällä selvitysten ja byrokratian määrää elintarvikehuoneistotoimintaa harjoittavalle yritykselle. Jos tarkastaja ei ole kyseisestä elintarvikehuoneistotoiminnan alasta hyvin perillä, vaaditaan huo-mattavasti erilaisia todistuksia ja suunnitelmia yritykseltä, joka toimintaa harjoittaa. Lisääntynyt byrokratia näkyy lopputuot-teen hinnoissa; mitä omalaatuisempi elintarvikehuoneistotoiminnan ala on, sitä enemmän kuluja aiheutuu byrokratiasta, jotka siirtyvät pitkälti tuotteen hintaan. Jos yrityksen tuotantomäärät ovat pieniä, näkyy byrokratiakulu vieläkin enemmän tuotteen hinnoissa antaen suhteellista hyötyä suurille toimijoille elintarvikealalla.

Lisäksi kunnan veronmaksajat ovat maksajina toiminnan harjoittamisen valvonnasta aiheutuneista kuluista. Vaikka yritys myisi tuotteitaan ympäri suomen, maksavat kuntalaiset pitkälti valvonnasta syntyvät kustannukset. Siirtämällä terveystarkas-tusten toimittamisen valtion viraston tehtäväksi, korjataan tämäkin epäkohta maksajan ja tuotteen kuluttajan epäkohdasta. Tällöin elintarvikehuoneistotoiminnan tarkastamisesta aiheutuneet kulut maksavat kaikki elintarvikkeita kuluttavat veron-maksajat yhden kunnan sijaan.

Siirtämällä terveystarkastusvelvollisuus Eviralle, mahdollistetaan terveystarkastajien erikoistuminen tiettyihin elintarvikealoi-hin ja valmistusmenetelmiin. Tällöin tarkastaja voi tehdä tarkemman arvion elintarvikehuoneistotoiminnan laadusta, sekä antaa täsmällisempää palautetta toiminnan kehittämiseksi. Tarkastajat saavat tehtyä enemmän tarkastuksia samassa ajassa paremmalla laadulla erikoistumisen ansiosta. Muutama tarkastaja voi hoitaa teurastamojen tarkastukset koko Suomessa, muutama voi hoitaa mehujen pullottajat, jne. Kyseisellä järjestelyllä vältetään terveystarkastajan tarve olla asiantuntija jokai-sella elintarvikehuoneistotoiminnan alalla, mitä kunnassa harjoitetaan.

Elintarvikehuoneistojen terveystarkastukset tulee siirtää kunnan tehtävästä perustettavana olevan Ruokaviraston tehtäväksi tai, mikäli Ruokavirasto-hanke ei toteudu, Eviran tehtäväksi. Tällöin voidaan vähentää byrokratian määrää sekä varmistaa, että tarkistusten aiheuttamat kustannukset jakautuvat oikeudenmukaisemmin veronmaksajien kesken."


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että elintarvikehuoneistojen terveystarkastustehtävä siirretään kunnilta perustettavana olevalle Ruokavirastolle tai, mikäli Ruokavirastoa ei perusteta, Eviralle.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoria uuteen Ruokavirastoon liittyvästä aloitteesta ja vastaa siihen seu-raavin perustein. Elintarvikeketjun valvonnan tavoitteena on varmistaa elintarviketurvallisuuden korkean tason säilyminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi valvontaa suorittavien viranomaisten asiantuntemuksen tulee olla riittävää. Yhdenvertai-suuden kannalta on myös tärkeää, että eri puolella Suomea toimivia saman alan elinkeinonharjoittajia sekä samalla alueella toimivia eri alojen elinkeinonharjoittajia arvioidaan samalla tavalla.

51

Hallituksen esityksessä Ruokaviraston tehtäviksi ilmoitetaan mm. toimialansa valvonnan ja muiden viranomaistoimenpitei-den johtaminen, kehittäminen, ohjaaminen ja suorittaminen. Ruokaviraston perustamisen mahdollisena hyötynä mainitaan mm. valvontajärjestelmän ja tietojärjestelmien kehittäminen kokonaisuutena.

Yhdenvertaisuuden sekä elintarvikemarkkinoiden turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi on perusteltua, että elintarvikkeiden valvonta on keskitettyä ja että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja kuluja elinkeinonharjoittajalle. Ruokavirastolle kaavaillut tehtävät eivät myöskään sulje pois mahdollisuutta, että se tosiasiallisesti suorittaisi tarkastukset.




36. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Viljeltyjen geenimuunneltujen organismien tuottaminen elintarvikkeiksi sallittava Suomessa

Suomen maatalous on suurten haasteiden edessä tulevaisuudessa ilmaston muuttuessa ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Kesien sademäärien kasvu, viileät kaudet sekä lämpöaallot aiheuttavat jo nykyään suomalaiselle maanviljelylle selviytymis-haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii valtiovallalta uudenlaisten viljelymenetelmien harkitsemista kotimaisen ravinnontuo-tannon suhteen. Yhtenä ratkaisuna ilmastonmuutoksesta johtuvien haittavaikutusten torjumiseksi on sallia viljelyllä tuotet-tujen geenimuunneltujen organismien (GMO) jalostaminen elintarvikkeiksi Suomessa.

Geenimuunnellut organismit luovat aidosti tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla maatalouden selviytymiskyky voidaan tulevaisuudessa turvata. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan geenimuuntelulla ei ole todettu olevan haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle. Onnistuessaan GMO vähentää ravinnon terveyshaittoja pienentämällä torjunta-aineiden käyt-tömääriä viljelyssä. Torjunta-aineiden käytön minimoimisella on myös positiivinen vaikutus ympäristön hyvinvoinnille, johon vaikuttaa myönteisesti lisäksi GMO:n vähentämä maaperän eroosio, kun kyntämisen rooli viljelyssä menettää merkitystään.

Suomessa voidaan tulevaisuudessa ottaa viljelykäyttöön geenimuuntelun avulla sellaisia kasvilajeja, jotka eivät muussa tapauksessa kykenisi pohjoisissa ilmasto-oloissa menestymään. GMO parantaisi hyvin sovellettuna myös suomalaisten maanviljelijöiden asemaa verrattuna heidän kilpailijoihinsa muissa EU-maissa, kun geneettisesti muunnelluilla lajikkeilla saa-taisiin pidennettyä kasvukautta ja suurennettua satoja.

Sallimalla geenimuunneltujen organismien tuottamisen maanviljelyssä Suomi voi näyttää globaalisti esimerkkiä modernin maatalouden edelläkävijänä. GMO on yksi dynaamisimmista ratkaisuista ravinnonsaannin turvaamiseksi koko väestölle etenkin vuoden 2050 jälkeen, jolloin maapallon väkiluku on YK:n ennusteen mukaan yli 10 miljardia. Geneettinen muuntelu parantaisi monen kuumuudesta ja kuivuudesta kärsivän kehitysmaan alkutuotantoa, kun lajikkeet mukautuisivat vallitseviin sääolosuhteisiin sekä viljelijöiden sadot ja voitot kasvaisivat.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että viljelyllä geenimanipuloitujen organismien tuottaminen elintarvikkeiksi sallitaan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkuntaa globaalin ruokaturvan tulevaisuuden kannalta tärkeästä aloitteesta ja vastaa seuraavasti:

Kokoomukselle on tärkeää, että Suomessa tuotettu ruoka on puhdasta, turvallista ja mahdollisimman ekologisesti tuotettua. Tällaista linjausta pidetään myös viennin kannalta hyvänä, sillä ympäristöystävällistä tuotantotapaa ja ruuan puhtautta pide-tään globaalistikin yhä merkityksellisempänä. Samalla on vastattava globaaleihin haasteisiin kuten kiihtyvän väestönkasvun aiheuttamaan resurssien niukkuuteen sekä ilmastonmuutokseen.

Toistaiseksi Suomen olosuhteisiin sopivia GM-kasveja ei ole ollut, joten ei ole nähty tarvetta rajoittaa GMO:n kaupallista viljelyä Suomessa. Tulevaisuudessa muuntogeenisten kasvien viljely voi kuitenkin olla merkittävä asia kannattavuuden ja ruokaturvan kannalta. Kasvinjalostuksella on saatu merkittäviä hyötyjä ja myös geenimuuntelu tulee pitää keinovalikoi-massa.

Muuntogeeninen tarkoittaa eliötä, kuten kasvia, jonka perimää on geeniteknisin menetelmin muunnettu. Lyhenteellä GMO (geneettisesti muunnettu organismi) tarkoitetaan elävää ja lisääntymiskykyistä eliötä, joihin kuuluvat myös siemenet. Eviran mukaan Suomen markkinoilla on vain muutamia elintarvikkeita, jotka sisältävät muuntogeenisiä ainesosia. Muuntogeeninen

52

soija on yleisin rehujen valmistuksessa käytetty gm-rehuaine. Pakkausmerkinnöistä näkee, sisältääkö elintarvike tai rehu muuntogeenisiä ainesosia. Aloitteen tekijät tuovat esiin geenimuunneltujen elintarvikkeiden mahdollisia ja melko laajasti tunnustettuja hyötyjä. On kuitenkin selvää, että geenimuunteluun liittyy myös epävarmuustekijöitä ja riskejä, joiden huomi-oon ottaminen on välttämätöntä GMO:n sallimista koskevassa päätöksenteossa. Tutkimusta tarvitaan lisää.

WHO:n mukaan geenimuunneltujen elintarvikkeiden käytöllä ei ole todettu olevan vaikutusta ihmisten terveyteen maissa, joissa sääntely sallii niiden tuotannon. Lisäksi WHO kuitenkin toteaa, että arvio geenimuunnellun ruuan turvallisuudesta ei ole yleistettävissä ja että arvio ruokien turvallisuudesta on tehtävä tapauskohtaisesti. WHO tunnustaa geenimuuntelun ris-keiksi allergeenit, geenisiirrot sekä risteytykset. Geenimuuntelun vaikutukset biodiversiteettiin voivat myös olla arvaamat-tomia, jos muunnellut kasvit lähtevät leviämään hallitsemattomasti.

Geenimuuntelusta käydään keskustelua myös EU:n tasolla ja sitä säännellään parlamentin ja neuvoston asetuksella. Uni-onissa suhtautuminen geenimuunteluun on ollut pikemminkin pidättyväistä, eikä sen tuomia etuja ole nähty kilpailukykyä tai ihmisten terveyttä ja hyvinvointia parantavina tekijöinä. Onkin tärkeä vaikuttaa ennen kaikkea EU:n tasolla, jotta mahdol-lisuudet GMO:n hyödyntämiseksi pysyvät avoinna.

Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2015 voimaan tullut direktiivi mahdollistaa EU:ssä viljeltäväksi hyväksyttyjen muuntogeenisten kasvien viljelyn rajoittamisen tai kieltämisen kansallisesti.

Keskustelu kasvinjalostustekniikoiden rajauksista on vielä kesken Euroopan unionissa. Esimerkiksi nykyaikainen CRISPR on luontainen geenieditoinnin menetelmä, joka ei ole geenimuuntelua sen alkuperäisen määritelmän mukaan, sillä eliöön ei siirretä vierasta perimää, vaan muutetaan sen omaa perimää. Tällaista pistemutaatiota tapahtuu eliöissä jatkuvasti.

Kokoomus on tulevaisuuspuolue, joka haluaa käyttää tieteen ja teknologian mahdollisuuksia. Kuten aloitteen tekijät kirjoit-tavat, geenimuunnellut organismit luovat tehokkaan ja varteenotettavan vaihtoehdon, jolla tulevaisuuden maataloutta ja ruuantuotantoa voidaan turvata. Lainsäädännöllä ei tule rajoittaa mahdollisuuksia kasvinjalostuksen kehittämiseksi tai bio-teknisen tutkimuksen harjoittamiseksi.




53

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 37. Turun Kansallisseura: Kaikkien sotiemme

veteraanien palvelut kuntoon Suomessa on joukossamme vielä yli 12 000 sotien 1939-1945 sotaveteraania. Heistä n. 2 000 on sotainvalideja ja n. 10 000 fyysisesti haavoittumatonta rintamalla tai muulla sotatoimialueella palvellutta veteraania. Sotien päättymisestä on kulunut jo 73 vuotta ja silti näiden veteraanien asiat on osittain hoitamatta. Sotiemme veteraanit ovat keski-iältään yli 93-vuotta vanhoja eikä sotainvalidien ja muiden veteraanien kunnossa ole eroja.

Sotainvalidien asiat ovat kohtuullisesti hoidettu, koska heidän palvelutarpeistaan on säädetty sotilasvammalailla. Heidän kuntoutuksensa ja kotiin annettavat palvelut ovat olleet kohtuullisella tasolla jo vuosikymmeniä. Muiden rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnuksen tunnuksen omaavien veteraanien, miesten tai naisten, osalta näin ei vieläkään ole, koska heidän palvelutarpeistaan ja niiden toteuttamisesta ei ole vastaavaa lakia. He joutuvat vuosittain kamppailemaan määrärahoista valtion budjetissa. Joka vuosi budjettiin on varattu liian pieni määräraha kuntoutukseen ja kodeissa tarvitta-viin palveluihin.

Voimakkailla edunvalvontatoimenpiteillä tarvittavaa aukkoa on saatu paikattua vuosittain valtion lisätalousarvion kautta. Tämä aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä niin kunnissa, Valtiokonttorissa kuin veteraanijärjestöissäkin. Jotta kaikille so-tiemme veteraaneille voidaan toteuttaa samat kotipalvelut, tarvitaan samansisältöinen laki kuin sotainvalideilla on. Tällöin kaikki sodissa 1939-1945 taistelleet veteraanit olisivat kuntonsa ja toimintakykynsä mukaan avopalvelujen saatavuuden suh-teen tasavertaisessa asemassa. Laki yksinkertaistaisi myös kunnissa ja kuntayhtymissä asioiden käsittelyä, kun kaikille so-tien veteraaneille olisi käytössä yhtenäinen toimintamalli, jolla kaikkien veteraanien kotona asumista auttavat ja tukevat palvelut toteutetaan. Veteraanien korkean iän takia lakia ei voi siirtää myöhemmäksi.

Valtion rahan puute ei myöskään saa olla peruste kunniakansalaisillemme tärkeän lain voimaantulon siirtämiseen. Valtio käski miehet sotaan. Valtion täytyy myös hoitaa veteraanien nykyinen elämänvaihe, sillä se on osa kunniavelan maksua itsenäisyytemme turvanneille veteraaneillemme.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää ryhtymään pikaisiin toimiin, että aloitteessa mainittu laki saatetaan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn niin, että se astuu voimaan 1.1.2019.

Puoluehallitus:

Turun Kansallisseura ry ottaa aloitteessaan esille erittäin tärkeän asian. On yhteinen velvollisuutemme pitää huolta kunnia-kansalaisistamme. Sotavuosina kunniakansalaisemme pitävät huolta siitä, että Suomi säilyi itsenäisenä. Sotien jälkeisinä vuosina he jälleenrakensivat maan.

Kuten aloitteessa todetaan, palvelut kaikilla veteraaneilla eivät ole samalla tasolla. Kun veteraanien keski-ikä on jo 93-vuotta, olisi korkea aika hoitaa kaikille veteraaneille yhdenvertaiset palvelut. Aloitteen mukaisesti tarvittaisiin samansisältöi-nen laki kuin sotainvalideilla on. Tämä edellyttäisi muutosta lakiin rintaveteraanien kuntouksesta, jolla kaikki veteraanit saa-taisiin samantasoisten kunnallisten palveluiden piiriin.

Muutos toisi lisäkustannuksia, mutta mikään hinta ei ole liian suuri kunniakansalaistemme palveluiden kuntoon saatta-miseksi.

Veteraanijärjestöt ovat lähestyneet useaan kertaan mm. sosiaali- ja terveysministeriötä, jolle lain valmistelu kuuluu. Ministe-riö ei ole valitettavasti vielä aloittanut lakimuutoksen valmistelua. Se olisi kuitenkin ehdottoman tärkeää tehdä.

Kokoomuksen tavoitteena on se, että lakimuutos saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti, parhaassa tapauksessa jo vuoden 2019 alusta, kuten aloitteessa esitetään.




54

38. Kluuvin Kokoomusnaiset: Adoptio lastensuojelulakiin Suomessa oli huostaan otettuna 10 501 lasta vuoden 2015 tilaston mukaan. 36 Suomessa asuvaa lasta adoptoitiin uuteen perheeseen vuonna 2016, näistä suurin osa vauva-adoptioita.

Adoptio lastensuojelussa –tutkimuksen mukaan adoptio otetaan lapsi- ja perhepalveluissa harvoin puheeksi vaikka enem-mistö lastensuojelun ammattilaisista kohtaa tilanteita, joissa pitäisi itse adoptiota lapsen edun mukaisena. Ammattilaisten mukaan puheeksi ottamista vaikeuttavat tiedon ja käytäntöjen puute sekä se, ettei adoptiota mainita lastensuojelulaissa.

Lastensuojelulaissa pitää ennen perheen ulkopuolelle sijoittamista kartoittaa lapsen lähiverkoston mahdollisuus ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen (Lastensuojelulaki 2007/417, 32§ ja 44§). Kirjaamalla adoptio-vaihtoehto samalla tavalla selvitettävien asioiden joukkoon mahdollistetaan adoption helpompi esiin nostaminen lasten-suojelutapauksissa.

Myös avoin adoptio tulisi nostaa aidoksi vaihtoehdoksi lastensuojelun keinona. Avoimessa adoptiossa lapsella säilyy oikeus tietää juurensa. Yhteisellä sopimuksella adoptiovanhemmat ja biologiset vanhemmat sopivat tavoista, joilla biologiset van-hemmat voivat olla mukana lapsen arjessa.

Tämän perusteella Kluuvin Kokoomuksen naiset esittää, että:

- Adoptio on kirjattava vaihtoehtona lastensuojelulakiin lähiverkoston kartoittamisen rinnalla. - Avoin adoptio on otettava paremmin huomioon - Koulutusta lastensuojelun ammattilaisille ja päättäjille tulee lisätä

Tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä edistämään adoption käyttöä aitona vaihtoehtona lastensuojelussa aloitteessa esitetyillä tavoilla.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kluuvin Kokoomuksen naisia lasten etua ajavasta aloitteesta ja esittää näkemyksensä seuraavasti. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelun on tuettava vanhempia sekä muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Tietyin edelly-tyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai muutoin järjestää lapsen hoito ja huolehtiminen. Adoptio on yksi vaihto-ehto.

Lastensuojelussa tulee pyrkiä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta lapsen hyvinvointi voitaisiin taata lapsen perheessä ja kodissa. Suojelun tarvetta arvioidessa on lapsen etu otettava ensisijaisesti huomioon ja tarkas-teltava eri toimenpidevaihtoehtojen sopivuutta lapselle. Myös lapsen tai nuoren mielipiteeseen kiinnitetään huomiota.

Lastensuojelun toimeenpanosta vastaa kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin ja lapselle nimetään vastaava sosiaali-työntekijä. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun palvelutarpeen arvioinnin mukaan siihen on edellytyksiä. Lapselle laaditaan myös asiakassuunnitelma, johon kirjataan palveluiden ja tukitoimien tarve. Jos lapsen etu vaatii hänen sijoittamisen kodin ulkopuolelle, on lain mukaan kartoitettava lähiverkoston mahdollisuudet osallistua lapsen asumisjärjestelyihin.

Suomessa on joitain tapauksia, että adoptio on toteutunut perhehoidon kautta. Yleisesti kuitenkin suomalaisissa adoptioissa lapsi adoptoidaan vastasyntyneenä. Vastasyntyneen ja alaikäisen lapsen adoptio on mahdollista lähtökohtaisesti ainoas-taan, jos vanhemmat antavat siihen suostumuksensa eli adoption tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Adoptio- ja lastensuo-jeluasioita on pidetty Suomessa erillään, mutta sijaisvanhempien adoptointien lisäämiseen olisi perusteita etenkin lapsen edun kannalta.

Ns. avoin adoptio tuli mahdolliseksi vuonna 2012. Adoption avoimuudella tarkoitetaan, että lapsi ja biologiset vanhemmat voivat pitää yhteyttä ja se on lapsen edun näkökulmasta toteutettavissa. Näin vanhemmat eivät menetä yhteyttä lapseensa ja voivat nähdä adoption harkitsemisen arvoisena vaihtoehtona lapsen turvallisen kasvuympäristön turvaamiseksi.

Kuten aloitteen jättänyt yhdistys toteaa, avoimen adoption mahdollisuuden parempi esiintuominen lastensuojelussa vaih-toehtoja kartoittaessa voisi lisätä sijaisperheisiin sijoitettujen adoptioiden määrää ilman, että vapaaehtoisuuden perustu-vaan adoptiokäytäntöömme puututtaisiin, koska vanhemmat säilyttäisivät yhteydenpidon mahdollisuuden lapseen.

Nykyinen lastensuojelulaki ei ole avoimien adoptioiden määrän lisäämisen esteenä. Lastensuojelun parissa työskentele-vien tietoisuuden lisäämisen ja koulutuksen kautta saadaan vaikutettua avoimen adoption vaihtoehdon esilletuontiin las-tensuojelutyössä. Avoin adoptio lähentää adoptiota perhehoitoon. Adoption kautta lapsi saa pysyvästi uuden perheen. Niissä tapauksissa, joissa lapsi tarvitsee pitkäaikaista perhehoitoa, tulisi adoptio ottaa harkittavaksi.

55

Lasten etua tukee turvallisen ja pitkäikäisen perhesuhteen luominen ja säilyttäminen. Pitkäaikaisen perhesuhteen luominen voi joissain tapauksissa olla mahdollista avoimen adoption kautta saavutetulla perhesuhteiden yhdistämisellä. Adoptiovaih-toehtoa tulisi kartoittaa lapsen palvelutarpeita selvitettäessä, mikäli on ilmeistä, että tämä olisi lapsen edun mukaista.




39. Kokoomusteekkarit: Juridista sukupuolta korjaavien lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovuttava

Nykyään juridista sukupuolta korjaavilta edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä. Kyseinen edellytys on poikkeuksellista län-simaissa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa kyseinen edellytys on voimassa. Ruotsissa luovuttiin vaatimuksesta ja sekä Tanskassa että Norjassa sukupuolen juridinen korjaaminen on ainoastaan ilmoitusluonteinen asia. Suomen nykykäytäntöä ovat moittineet niin ihmisoikeusjärjestöt, Euroopan komissio kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Heidän kanta on yksi-mielistä: Suomen pakkosterilisointikäytäntö on ihmisoikeusloukkaus.

Kaikki henkilöt, jotka haluavat korjata oman juridisen sukupuolensa, eivät välttämättä halua muuttaa sukupuolielimiään. Mi-käli lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan, on siis mahdollista, että biologisesti naisena syntynyt, joka kokee ole-vansa mies ja haluaa muuttaa juridisen sukupuolensa mieheksi, saattaisi jossakin vaiheessa päätyä raskaaksi. Tämän tilan-teen jälkiseuraamusten pohtimisen ei pitäisi olla juridinen vaan puhtaasti lääketieteellinen asia, jossa varmistutaan siitä, että raskaudesta ei aiheudu haittaa lapselle.

Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopuminen olisi samalla kyseisille henkilöille merkittävä henkinen helpotus. Suku-puolen juridiseen korjaamiseen nykyään kuuluva lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on paitsi järkyttävä esimerkki byrokrati-asta myös räikeä ihmisoikeusloukkaus. Poistamalla lisääntymiskyvyttömyysvaatimus Suomesta tulee huomattavasti inhimil-lisempi yhteiskunta niille, joita omaan sukupuoli-identiteettiin liittyvät muutokset koskevat.

Edellä olevan perusteella Kokoomusteekkarit ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että juridista sukupuolta korjaavien lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan.

Puoluehallitus:

Vastaus aloitteisiin 39, 40 ja 41 on aloitteen 41 lopussa.

40. Helsingin Kokoomusnuoret: Translaki uudistettava Voimassa oleva translaki edellyttää sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona lisääntymiskyvyttömyyttä sekä alistaa juri-disen vahvistamisen psykiatrien lausunnoille. Tämänhetkinen laki sotii rajusti itsemääräämisoikeutta vastaan ja siksi mieles-tämme translaki tule uudistaa viipymättä.

Vuonna 2012 Suomea huomautettiin Euroopan neuvoston Ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieksin toimesta, että pakkoste-rilisaatio tulisi poistaa laista välittömästi. Vuonna 2013 eduskunta perusti asian tiimoilta työryhmän, jonka tarkoituksena oli edistää translain uudistamista. Kuitenkaan vielä vuoteen 2017 mennessä mitään muuta ei ollut saatu aikaiseksi, kuin että naimattomuuden vaade poistui laista tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan.

Samaisena vuonna YK:n Universal Periodic Reviewissä usea maa suositteli Suomelle translain uudistuksen edistämistä, jonka Suomi sivuutti olankohautuksella merkitsemällä huomautukset tiedoksi vastauksessaan UPR:lle. 2017 Euroopan Ih-misoikeustuomioistuin totesi, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä on ihmisoikeus. Samanlainen huomautus tuli myös Euroopan komissiolta.

On uskomatonta, että maassa, joka on tasa-arvon kärkimaita, poljetaan ihmisoikeuksia tällä tavalla. Me Helsingin Kokoo-musnuorissa vaadimme, että Kokoomus ryhtyy toimenpiteisiin translain uudistamiseksi. Uuden lain tulisi sisältää kolme kes-keistä tavoitetta juridisen sukupuolen vahvistamiseksi:

1) lääketieteellisen prosessin sijaan sukupuolen korjaus perustuu omalle ilmoitukselle

2) ei vaadi todistetta lisääntymiskyvykkyydestä

3) korjaus on mahdollinen myös alle 18-vuotiaalle.

56

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin, jotka johtavat translain uudistamiseen ja lopettavat ihmisoikeuksien polkemisen tässä maassa.

Puoluehallitus:


41. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Translaki uudistettava inhimillisemmäksi

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota. Tämä on räikeä ihmisoikeusloukkaus, josta Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta lukuisia huomautuksia.

Voimassa oleva laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta (564/2002 jäljempänä translaki) vaatii sukupuoltaan kor-jaavalta lisääntymiskyvyttömyyden lisäksi täysi-ikäisyyttä ja lääketieteellistä selvitystä siitä, että sukupuoltaan korjaava py-syvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mukaisessa sukupuoliroolissa. Translaki siten loukkaa sukupuolivähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksia, kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Translain koko-naisuudistus on edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle Suomessa.

Viime hallituskaudella uudistus vaikutti etenevän oikeaan suuntaan, mutta lopulta hallitus ei antanut lakiesitystä eduskun-nalle. Translakiin on tehty tällä hallituskaudella vain pakollinen tasa-arvoisen avioliittolain edellyttämä muutos naimatto-muusvaatimuksen poistamisesta.

Tavoitteena tulee olla translaki, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen eli sukupuolimerkinnän muuttaminen henkilötie-toihin perustuu omaan ilmoitukseen, eikä se vaadi lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiosta. Itsemääräämisoikeus suku-puoleen toteutuu tällä hetkellä muun muassa Tanskassa, Norjassa, Maltalla ja Argentiinassa.

Translaki vaikuttaa erityisesti transnuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin saada tarvitsemiaan hoitoja. Vaatimus lisäänty-miskyvyttömyydestä loukkaa syvästi oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että translakia muutetaan siten, että henkilön juridinen sukupuoli on jatkossa mahdollista vahvistaa oman ilmoituksen perusteella ilman lääketieteellistä prosessia tai sterilisaatiota.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Helsingin Kokoomusnuoret ry ja Kokoomusteekkarit ry esittävät, että translakia tulisi muuttaa siten, että sukupuolen juridinen vahvistaminen olisi jatkossa jokaisen henkilön oma ilmoitusasia.

Puoluehallitus toteaa, että Kokoomuksen arvoihin kuuluu periaate, että jokaista ihmistä tulee kunnioittaa ja arvostaa yksi-lönä. Lainsäädäntö tunnustaa miehille ja naisille samat oikeudet ja velvollisuudet. Lainsäädännössä sukupuoleen perustuvia erotteluja (esim. perheoikeudellinen lainsäädäntö) ja velvoitteita (esim. asevelvollisuus) on vähäinen määrä. Juridinen suku-puoli on yhteiskunnan kannalta merkityksellinen vain kohtalaisen vähäisessä määrässä asioita määriteltäessä ihmisten oi-keuksia ja velvollisuuksia.

Puoluehallitus katsoo, että aloitteissa esille tuotu juridisen sukupuolen määrittämismenettely on luonteeltaan henkilön ase-maa suhteessa yhteiskuntaan määrittelevä. Tämän määrittelyn luonne määrittää henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia. Tämän määrittelyn ei tulisi olla yhtään raskaampi, kuin on tarkoituksenmukaista.

Nykyiselle menettelylle ei ole osoitettavissa sellaisia perusteita, jotka vaatisivat ehdottomasti pitämään sen nykymuotoi-sena. Kuten Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta, Helsingin Kokoomusnuoret ry ja Kokoomusteekkarit ry ovat aloitteis-saan tuoneet esille, ihmisoikeusvalvontaelimet ovat toistuvasti kehottaneet Suomea poistamaan lainsäädännöstä ihmisoi-keuksia loukkaavat ehdot juridisen sukupuolen vahvistamiselle.

Kokoomuksen puoluekokous vuonna 2016 totesi, että juridisen sukupuolen vahvistamisen tulisi jatkossa olla henkilön oman ilmoituksen varainen menettely. Puoluekokous totesi myös, että tämä olisi jokaisen itsemääräämisoikeutta parantava tekijä sekä samalla yksinkertaistaisi sukupuolen vahvistamiseen liittyvää viranomaistoimintaa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet 39, 40 ja 41.



57

42. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Turvakotien määrää on kasvatettava

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että Kansallinen Kokoomus tekee tarvittavat toimenpiteet, jotta turvakotien määrä saadaan Suomessa vastaamaan nykytarvetta sekä täyttämään ns. Istanbulin sopimuksen mukaisen Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisen ja torjumisen velvoitteet. Toistaiseksi Suo-messa ei ole osoitettu erillistä määrärahaa sopimuksen toimeenpanemiseksi ja tämä rahoitus vahvistetaan ministeriöiden omassa määrärahasuunnittelussa vuosittain.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille kaikenikäisille naisille, miehille ja lap-sille. Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa, mutta turvakoteja on vain 23 kpl. Lapset tulee nostaa asiassa keski-öön: Väkivallan näkeminen on myös traumatisoivaa, vaikka ei olisikaan itse väkivallan suorana kohteena. Kynnys lähteä parin sadan kilometrin päähän on korkea ja joskus jopa mahdottomuus ajoneuvon puuttuessa. Me emme voi Suomessa sulkea silmiämme nykytilanteelta ja toivoa asian ratkeavan itsestään. Meidän tulee toimia!

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta korjaamaan nykytilanteen täytäntöönpanemalla Suomessa Euroopan neuvoston Istanbulin sopimuksen siten, että turvakotien määrä saadaan tarpeelliselle tasolle ja että turvakodit ovat kohtuullisen matkan päässä, jokaisen saavutettavissa tarpeen tullen.

Puoluehallitus: Vastaus aloitteisiin 42 ja 43 on aloitteen 43 lopussa.

43. Kokoomuksen Naisten Liitto: Turvakotiverkosto laajennettava kansainvälisten suositusten mukaiselle tasolle

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on edelleen valitettavan arkipäiväinen ongelma Suomessa ja varjostaa liian monen lapsen, naisen ja miehen elämää. Joka kolmas suomalaisnainen on joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi ja arviolta 50 000 suomalaisnaista kokee seksuaalista väkivaltaa vuosittain. Viime vuonna 12 naista kuoli lähisuhdeväkivallan seurauksena. (Lähde: Amnesty ja Ensi- ja Turvakotien Liitto) Lähisuhdeväkivalta on sosiaalinen, inhimillinen, kansanterveydellinen ja ta-loudellinen ongelma, johon uhrien on usein vaikea saada apua.

Turvakoti on paikka, mistä saa turvan silloin, kun omassa kodissa ei voi olla väkivallan, uhkailun tai pelon vuoksi. Asiakkaista valtaosa on naisia, joiden mukana on myös pieniä lapsia. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä. Tästä huolimatta Suomi on saanut tois-tuvasti huomautuksia kansainvälisiltä tahoilta siitä, ettei meillä ole tarjolla riittävästi palveluita väkivaltaa kokeneille naisille.

Vuoden 2018 aikana turvakotiverkoston perhepaikkojen määrä nousee 143 paikasta 185 paikkaan. Suunta on hyvä muttei riittävä. Euroopan neuvosto on arvioinut, että riittävä määrä olisi yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohti. Suomessa se tarkoittaisi yli 500 turvakotipaikkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan jopa 1200 ihmistä käännytettiin viime vuonna turvakotien ovilta tilanpuutteen vuoksi. Näiden lukujen valossa on kiistatonta, että turvakotipaikkojen määrää on nostettava. Jokaisen apua tarvitsevan tulee saada apua.

Tarvitsemme lisää palveluja uhrien auttamiseksi. Nyt väkivallan uhria ei osata tunnistaa eivätkä palveluketjut toimi. Tarvit-semme pikaisesti matalan kynnyksen palveluja Suomeen. Kun avun saa helposti, ajan nopeasti ja kokemus tulee aidosti kuulluksi, väkivallasta selviäminen tulee mahdolliseksi.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano on vielä suurelta osin kesken. Sopimus velvoittaa Suomea lisäämään seksuaalisen väkivallan uhrien palveluja ja turvapaikkoja sekä perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin jokaisella väkivaltaa kokeneella naisella on oltava pääsy ilman ajanvarausta, riippumatta asuinpaikasta tai henkilökohtaisesta tilanteesta.

Perheväkivalta ei ole kenenkään yksityisongelma. Jokaisella on oikeus turvalliseen kotiin ja elämään ilman väkivallan uhkaa. Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa Suomelle vuosittain noin kahden miljar-din euron kustannukset. Turvakotiverkoston saattaminen Istanbulin sopimuksen vaatimalle minimitasolle kustantaisi arvioi-den mukaan noin 40 miljoonaa. Vuoden 2017 budjettiesityksen mukaan turvakotien ylläpitoon varattiin 13,55 miljoonaa euroa.

Sen lisäksi, että väkivaltaa kohdanneet saavat apua, on panostettava myös lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyyn. Eri taho-jen hyvä yhteistyö on yksi avaintekijä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä. Lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi on jo toteutettu erilaisia valtion toimenpiteitä. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön lähisuhde- ja perheväkivallan eh-käisemisen toimintaohjelman myötä lähes jokaiseen Suomen kuntaan on nimetty lähisuhde- ja perheväkivallan yhdyshen-kilö sekä luotu lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma. Tämä ei kuitenkaan riitä. Paikallistasolle tarvitaan pysyviä

58

väkivaltaa ehkäiseviä tukipalveluja ja toimivampia palveluketjuja. Aika parannuksille on nyt oikea, kun sosiaali- ja terveys-palveluja uudistetaan.


tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että turvakotiverkosto laajennetaan kansainvälisten suositusten mukaiselle tasolle ja niiden riittävä rahoitus turvataan. Lisäksi panostetaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja palveluihin.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kokoomuksen Naisten Liittoa ja Pohjanmaan Kokoomusnaisia tärkeän ihmisoikeusasian esilletuon-nista. Suomi on alusta asti ollut aktiivinen Istanbulin sopimuksena tunnetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen neuvot-teluissa ja allekirjoittanut sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa vuonna 2011.

Kokoomus on Sipilän hallituksessa edistänyt Istanbulin sopimuksen ratifioinnin jälkeen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista etenkin valtioneuvoston asettaman ja vuonna 2017 aloittaneen toimikunnan puit-teissa. Lisäksi turvakotitoiminnan rahoitusta on lisätty viime vuosina ja määräraha on suurempi kuin Naisten Liiton aloitteen 13,55 miljoonaa euroa.

Istanbulin sopimuksen toimeenpano-ohjelma on vuosille 2018-2021 ja se edistää sopimuksen alan väkivallan muotojen ehkäisemistä ja torjuntaa 46 toimenpiteellä eri hallinnonaloilta. Toimenpiteet keskittyvät väkivallan ennaltaehkäisyyn, jonka lisäksi toimeenpanosuunnitelma pitää sisällään useita velvoitteita väkivallan uhrien suojelemiseksi ja auttamiseksi sekä vä-kivallan tekijöiden saattamiseksi teoistaan rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Turvakotipaikkojen saatavuutta ja kattavuutta on parannettu määrärahalisäyksin sekä selkiyttämällä turvakotipalvelujen ra-hoitusta. Turvakotipaikkojen määrää on nostettu vuosittain ja uudet turvakodit on perustettu sinne, missä tarve on suurin. Tämä kehityssuunta tulee turvata jatkossakin, jotta turvakotipaikkoja saadaan lisättyä ja palveluja kehitettyä. Kokoomus on sitoutunut tähän työhön.

Turvakotien määrän, ennaltaehkäisyn ja muiden toimenpiteiden lisäksi on tärkeää, miten uhri kohdataan sensitiivisesti. Tämä on erityisen korostunutta, jos uhriin on kohdistunut perheväkivaltaa tai raiskaus. Eri ammattihenkilöiden koulutus ja ammattitaito on avainasemassa. Mm. perhesurmien estämiseksi tehdyn lakimuutoksen mahdollisuudet tulisi ammattihenki-löiden tuntea yhä paremmin. Lakimuutoksen myötä ammattihenkilöllä on oikeus ilmoittaa poliisille välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja henkeen ja terveyteen kohdistuvan uhkan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten. Koulutuksella lisätään ilmoitusvelvollisuuden parempaa tuntemusta. Myös koko ketju ennaltaehkäisystä tapahtuneen rikoksen käsittelyyn on toimittava yhtenäisesti vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Istanbulin sopimus velvoittaa Suomen perustamaan matalan kynnyksen tukikeskuksia, joihin kaikilla väkivaltaa kokeneella naisella on esteetön pääsy ilman ajanvarausta, sosiaaliturvatunnusta, rahaa tai suomen kielen taitoa. Turvakotien lisäksi joihinkin kaupunkeihin on tulossa SERI-tukikeskuksia seksuaalirikosten uhreille. Istanbulin sopimuksen edellyttämän ympä-rivuorokautisen auttavan puhelimen toiminnan käynnistyminen on myös ollut tärkeää.

Toistaiseksi Istanbulin sopimuksen toimeenpanemiseksi ei ole Suomessa osoitettu erillistä määrärahaa, mutta toimeen-pano-ohjelmatyön edetessä saadaan analysoitua myös määrärahatarpeet eri toimenpiteille. On arvioitava, että määrärahat tulee kohdistettua vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla huomioiden niin ennaltaehkäisevien palvelujen kuin turvakotipaik-kojen saatavuus. Turvakotien perhepaikkojen määrää tulee edelleen määrätietoisesti lisätä, jotta apua ja turvaa voidaan tarjota tarvitseville.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet 42 ja 43.



44. Kokoomuksen Kuopion Kunnallisjärjestö: Kannustavasta perustulosta inhimillistä ja taloudellista kasvua – hyvinvointia koko yhteiskuntaan

Suomen perusturva ja työvoimapolitiikka eivät vastaa tämän päivän yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeita. Kannustin-loukut, tuloloukut ja suoranainen holhoaminen ovat esteenä dynaamisten työmarkkinoiden ja toimeliaisuuteen kannusta-

59

vien ja sitä tukevien rakenteiden sekä ilmapiirin syntymiselle. Nykyiset ratkaisut, kuten aktiivimalli ja eduskuntaryhmän edus-tajien esittämä byrokraattinen yleistuki lähtevät yhä ajatuksesta, että yksilö itse ei ole keskeinen toimija tekemään omaa elämäänsä koskevia ratkaisuja. Valtiohallinnon käsi on edelleen tiukasti ja passivoivalla tavalla ohjaamassa ja rajamassa yksilön mahdollisuuksia kasvaa mittaansa sekä hallita oman elämänsä vaihtoehtoja. Globaali, moderni yhteiskunta kaipaa kannustavan perustulon kaltaista ratkaisua vastaamaan työn ja toimeentulon eriytymiseen.

Kannustavan perustulon laajana yhteiskunnallisena visiona voidaan nähdä myös mahdollisuus vapauttaa työ ja toimeliai-suus pois julkishallinnon passivoivasta sekä hyvinvoinnin kasvua estävästä kontrollista ja antaa se kansalaisten käsiin. Mo-nien yksilöiden ja kotitalouksien toimeentulo koostuu jo nyt, ja tulevaisuudessa entistä enemmän, monista tulovirroista: osa-aikatyö, osa-aikaeläke, satunnaiset työt, piensijoittaminen, mikroyrittäjyys jne., joista mikään ei yksinään elätä, mutta koko-naisuutena ne antaisivat riittävän toimeentulon. Nykyiset järjestelmämme eivät tunnista ja tunnusta monien pienien tulovir-tojen avulla toimeentulonsa hankkivien ihmisten tilannetta ja muuttuneita taloudellisen toimeliaisuuden muotoja, vaan päin-vastoin estävät pahimmillaan tehokkaasti yksilön yritykset parantaa omaa ja lähipiirinsä hyvinvointia ja taloudellista asemaa. Perustulo vastaisi myös työn sisällöissä tapahtuneeseen muutokseen ja voisi esim. tuoda nyt jo liki tyystin hävinneet nk. aputyöt ansaintalogiikan piiriin.

Yrittäjien näkökulmasta kannustava perustulo helpottaisi tilapäisen työvoiman palkkaamista, alentaisi kynnystä ensimmäi-sen työntekijän rekrytointiin ja pienentäisi osaltaan yritystoiminnan laajentamiseen liittyviä riskejä. Lisäksi aloittelevien ja mikroyrittäjien sosiaaliturvaongelma ratkeaisi perustulolla. Toimivat markkinat edellyttävät riskien ottoa, mutta pienellä kan-sakunnalla ei ole varaa siihen, että riskit realisoituvat toimijoiden syrjäytymisenä yhteiskunnasta. Perustulosta voidaan luoda kaikkia sen jäseniä kannatteleva ja aktivoiva moottori.

Kansantalouden kannalta kannustava perustulo edistäisi juuri markkinoita elvyttävää dynaamisuutta. Pienet työpätkät, yrit-täjyyden kokeileminen jne. eivät muodostuisi yksilön perusturvan kannalta enää nykyisenkaltaiseksi riskeiksi, vaan siirtymi-nen eri toimeentulomuotojen välillä olisi joustavaa ja taloudellisesti kannattavaa, eikä toimeliaisuudesta muodostuisi yksi-lölle rangaistus kuten nykyisessä järjestelmässä. Tämä vähentäisi myös harmaata taloutta.

Kannustava perustulo saattaisi myös tuottaa aivan ennustamattomia myönteisiä tuotoksia, jopa kansainvälisiä vientituotteita: Taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset innovaatiot syntyvät vapaasta toimeliaisuudesta, jota ei voida pakottaa ylhäältä päin.

Edellä esitetyin perusteluin Kokoomuksen Kuopion Kunnallisjärjestö ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous nostaa kannustavan ja toimeentulon turvaavan perustulomallin Kokoomuksen linjaksi tulevassa sosiaaliturvauudistuksessa. Samalla puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta edistämään tämän asian toteutumista ja ohjeistaa eduskuntaryhmää toimimaan aloitteessa esitetyn kannan mukaisesti.

Puoluehallitus:

Vastaus aloiteisiin 44, 45 ja 46 on aloitteen 46 lopussa.

45. Tampereen Tulevaisuuskokoomus: Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulonsiirtojen vastikkeellisuus ja henkilökohtainen sosiaaliturvatili

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä toimii epätarkoituksenmukaisesti. Tilanteesta riippuen vastikkeettomia sosiaalitukia voi saada lähes mediaaniansiotuloa vastaavan määrän.

Vain yhteiskunta, jossa kannustimet on oikein asetettu, voi menestyä. Siksi sosiaaliturvan suurimmat ongelmat ovat vastik-keettomien tulonsiirtojen saaminen ja oman riskivastuun täydellinen puuttuminen.

Siksi sosiaaliturvajärjestelmään on saatava kaksi uutta elementtiä: kohtuullinen vastike saadusta tulonsiirrosta ja omarahoi-tusosuus kaikkiin riskitilanteisiin.

Suomessa on valtavasti tekemätöntä työtä. Varsinkin vanhuusväestön lisääntyessä tulee esiintymään suurta puutetta van-huksia avustavista henkilöistä. Siksi tulonsiirtojen vastikkeeksi pitäisi asettaa yhteiskunnallisesti hyödyllisen palvelutoimin-nan tekeminen. Tämä olisi hyödyllistä myös syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sillä pohjoismaisessa hyvinvointimallissa kukaan ei saa ajautua yhteiskunnan ulkopuolelle.

Sosiaaliturvajärjestelmässä on perusteltua ja kannustinloukkuja ehkäisevää, että toisin kuin aktiivimallissa, itse varsinainen etuus on nykyistä pienempi, mutta sitä voi korottaa omalla aktiivisuudella.

60

Lisäksi jokaiselle pitäisi asettaa velvollisuus pienellä palkasta perittävällä maksulla kasvattaa itselleen sosiaaliturvarahastoa, josta jokainen voisi tilapäisesti nostaa täydentävää sosiaaliturvaa. Tämä lisäisi tukien käytön harkintaa ja myös merkittävästi pienentäisi tuloloukkuja varsinkin pienemmillä tuloilla.

Yhteiskunta ei saa tulevaisuudessa jakautua kahteen ihmisryhmään, niihin, jotka kantavat vastuun itsestään suurimpia riski-tilanteita lukuun ottamatta ja niihin, jotka kuluttavat kaiken luottaen yhteiskunnan vastikkeettomaan tukiverkkoon. Jokaisella yksilöllä on ensisijainen vastuu itsestään ja yhteiskunnan tuki on perusteltu siinä tilanteessa, kun henkilö ponnistuksistaan huolimatta ei kykene hankkimaan itselleen välttämätöntä toimeentuloa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous asettaa kokoomuksen tavoitteeksi hallitusohjelmaneuvotteluissa sosiaali-turvajärjestelmän kokonaisremontin ja että uuteen järjestelmään luodaan tuloloukkujen purkamiseksi tulonsiirtojen vastik-keellisuus ja henkilökohtainen sosiaaliturvatili.

Puoluehallitus: Vastaus aloiteisiin 44, 45 ja 46 on aloitteen 46 lopussa.

46. Jyväskylän Kansallisseura: Kokoomuksen tuotava negatiivinen tulovero ja perustili kokeiltavaksi

Suomen hallituksen ohjelmaansa kirjaamaansa 2-vuotista perustulokokeilua on nyt toteutettu yli vuoden. Asiaa valmisteli KELA -johtoinen useita tieteenaloja ja tutkimusinstituutioita edustava tutkimusryhmä, mutta tästä huolimatta kokeilusuunni-telmia karsittiin merkittävästi; kokeilu jo sinällään herättänyt maailmalaajuista huomiota. Selkeistä puutteistaan huolimatta sillä on mahdollista saada toimivia tuloksia kannustinloukkujen purkamisesta ja perustulon työllistävästä vaikutuksesta. Suo-mella on nyt hyvä mahdollisuus näyttää tieteellistä osaamistaan ja ennakkoluulottomuutta välttämättömien yhteiskunnallis-ten uudistusten edistämisessä, mikä edellyttää mm. metodien vahvaa tieteellistä pohjaa.

Kokoomuslainen aatemaailma korostaa perinteisesti yksilönvapautta ja ihmisoikeuksia. Lisäksi jaamme sellaisen ihmiskäsi-tyksen, jossa nähdään ja koetaan kansalainen itsestä ja toisesta huolehtimaan kykenevänä yksilönä. Tämä ajattelumalli tarkoitta sitä, että kaikenlaista kontrollia ja painostusta pitäisi yhteiskunnassa vähentää. Näkemys korostaa nimenomaan sosiaaliturvan kehittämisen kannalta sitä, että ylhäältä mm. viranomaisten taholta määriteltävästä vastikkeellisuudesta tulisi pyrkiä mahdollisimman pitkälle eroon ainakin perusturvan osalta. Perusturvan takaaminen on oltava kansalais-/ihmisoikeus-kysmys lähitulevaisuudessa ilman sanktioivia ehtoja. Useimmilla ihmisillä on sellaisia ajanjaksoja elämässään, jolloin on vält-tämätöntä turvautua perusturvaan. Tällöin vastikkeeton perustulo on ilmeisen hyvä ratkaisu.

Perustuloa pidetään tässä yhteydessä yleisterminä päämäärälle, millä turvataan ihmisen perustoimeentulo mahdollisimman yksinkertaisella ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Kyse ei ole pohjimmiltaan sosiaaliturvasta, vaikka sillä voidaan korvata useita nykyisen monimutkaisen ja byrokraattisen sosiaaliturvan muotoja. Perustuloon ei ilmeisesti voida mennä kertaloikalla, vaan vähittäisellä kokeilevalla yhteiskunnallisella muutoksella, joka sopii sangen hyvin kokoomuslaisen ajatteluun yhteis-kunnan jatkuvasta uudistamisesta. Meneillä oleva perustulokokeilu voi siis olla yksi askel tässä prosessissa, jos ja kun pää-dytään sen asteittaiseen laajentamiseen.

Kokoomuksessa on ymmärrettävä entistä vahvemmin tulevaisuuden työelämän muutoksia ja siksi on syytä pohtia ja arvioida vaihtoehtoisia tapoja kohdata tulevia haasteita ja hakea avoimesti erilaisia kehittämismahdollisuuksia. Perinteisiä työpaik-koja katoaa enemmän kuin korvaavia saadaan tilalle. Kuitenkin työntekijät tarvitsevat yksinkertaisen jatkuvan perusturvan toimeentulolleen. Jotta olisi mahdollista perustaa esim. pieniä yrityksiä ja näin työllistyä/työllistää vähitellen, täytyy olla jon-kinlainen luontainen pysyvä perusturva. Perustulo voisi olla siis työntekijän perusturva. Perustulo voisi olisi myös yrittäjälle jatkuva starttiraha, mikä ei lakkaa starttirahan saantiajan jälkeenkään. Tuolloinhan on ehkä hyvinkin mahdollista, että yritys ei ole edes kunnolla päässyt alkuun. Kun perustoimeentulo on ensin turvattu, pääsevät ihmisten luovuus ja tehokas työmo-tivaatio paremmin esille, joka samalla vapauttaa tarvittavia resursseja mm. orastavan liikeidean kehittämiseen.

Kokoomuslaista perusturvamallia ei ole toistaiseksi määritelty tyhjentävästi. Kokoomuksessa on haettu sosiaaliturvan ja työllisyyden edistämisen erilaisia konsepteja. On esitetty osallistumistuloa, osallistavaa sosiaaliturvaa ja viimeksi ns. kan-nustavaa perusturvaa, joihin kaikkiin on haettu mallia mm. Englannista. Kaikkiin näihin liittyy enemmän tai vähemmän ”vas-tikkeellisuudeksi” nimettyä viranomaiskontrollia ja turhaa byrokratiaa. Tällöin ei luoteta ihmisen, varsinkaan pienituloisten, kykyyn toimia itse asemansa parantamiseksi. Näiden mallien toimivuutta ei ole pystytty osoittamaan ja samantyyppisiä ko-keiluja on tehty Suomessakin ilman todettuja työllistymisvaikutuksia tai pysyvämpiä tuloksia heikompiosaisten auttamiseksi. Näitä vaillinaisia yrityksiä voidaan hyvin kuvata nimenomaan ”sosiaalidemokraattiseksi tempputyöllistämiseksi”.

Perustulon suuntaan on joka tapauksessa mentävä, sillä nykyinen sosiaaliturva ja siihen liittyvä vastikkeellisuutta korostava malli eivät toimi ja alentavat samanaikaisesti erityisesti köyhempien ihmisarvoa. Kokoomuksen on syytä monella tapaa ak-tivoitua yhteiskunnallisena uudistajana ja tuoda omia punnittuja näkökulmiaan perustulokeskusteluun ja siten myös itse kokeiluun. Kokoomuksessa on viime aikoina noussut esille negatiivinen tulovero, mikä on yksi mahdollinen perustulomalli. Sen kokeilu olisi mahdollista toteuttaa vuoden 2019 alussa, jolloin verottaja saa käyttöön kuukausittaisen tulorekisterin.

61

Vasteenotettava uusi näkökulma voisi olla Ajatuspaja Liberassa kehitetty perustili-idea, jota on ollut myös kehittämässä Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki (http://www.libera.fi/raportti/perustili-tulonsiirtojarjestelman-kokonaisuudis-tus/). Perustiliin sisältyy perustulo ja se voi olla siten yksi tapa toteuttaa perustulo. Kyseessä on laajempi idea mm. sen vuoksi, että siinä siirretään näkökulma kuukausi- ja vuosituloista elinkaarituloihin. Tällöin yksilö tavallaan maksaa oman so-siaaliturvaansa omilla päätöksillään elinkaarensa aikana. Lisäksi perustilin rahoitus voisi olla edullisempi verrattuna nykyisin esitettyihin perustulomalleihin, koska siinä annettava tietty alkupääoma on laskennallinen. Kyseistä pääomaa voidaan käyt-tää tarvittaessa ja toisaalta kartuttaa tilapäisilläkin töillä. Perustili ei siis nosta työn verotusta, vaan tähtää parhaimmillaan jopa kokonaisveroasteen laskuun.

Vuonna 2016 asiantuntijaryhmä Liberassa (Lepomäki, Harisalo, Malmi, Pursiainen, Vahtera) teki konkreettisen ehdotuksen perustilin kokeilusta opiskelijoihin (http://www.libera.fi/analyysi/perustili-opiskeluaikaisen-elaman-rahoitukseen/). Tämä malli voisi olla yksi osa perustulokokeiluja. Ratkaisu ottaa huomioon myös hallituksen esittämän opintotukiuudistuksen, joka voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa perustilin muodossa. Jo tällä kokeilulla saataisiin todella uutta tietoa työmotivaatio-käyttäytymisestä ja täten voitaisiin laajentaa myös perustulokokeilua uuteen suuntaan.

Edellä esitetyn perusteella Jyväskylän Kansallisseura ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen perustamaan pikaisesti asiantuntevista jäsenistä työryhmän, joka pyrkisi yhdessä puolueen kanssa vaikuttamaan hallituksen toimiin niin, että se valmistelisi nykyisen perustulokokeilun laajentamista mm. negatiivisen tuloveron kokeilun suuntaan. Lisäksi puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen toimimaan siten, että yhdeksi kokeilumalliksi saataisiin asiantuntijaryhmän esittämä perustilimalli opiskelijoille.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Kuopion Kunnallisjärjestö ry esittää aloitteessaan kannustavaa perusturvamallia Kokoomuksen linjaksi sosi-aaliturvauudistuksessa. Jyväskylän Kansallisseura ry esittää aloitteessaan negatiivista tuloveroa ja perustiliä kokeiltavaksi. Tampereen Tulevaisuuskokoomus ry puolestaan esittää tulonsiirtojen vahvempaa vastikkeellisuutta ja henkilökohtaista so-siaaliturvatiliä.

Puoluehallitus vastaa kaikkiin edellä mainittuihin sosiaaliturvan uudistamiseen liittyviin aloitteisiin yhteisellä vastauksella. Puoluehallitus yhtyy Jyväskylän Kansallisseuran toteamukseen siitä, että kokoomuslaista perusturvamallia ei ole toistaiseksi määritelty tyhjentävästi. Asia on nyt korjaantumassa. Kokoomuksen eduskuntaryhmän kannustinloukkutyöryhmässä on kuultu laajasti asiantuntijoita ja valmisteltu kokoomuslaisia suuntaviivoja sosiaaliturvan uudistamiseen. Kannustinloukkutyö-ryhmän valmistelema ”Tulevaisuuden sosiaaliturva” -puoluekokousasiakirja hyväksytään Kokoomuksen Turun puolueko-kouksessa kesäkuussa 2018.

Puoluehallitus toteaa, että asiakirja toimii tarkempana ja kattavampana vastauksena yhdistyksien aloitteisiin. Tässä vastauk-sessa puoluehallitus tuo lyhyemmin esille sosiaaliturvan uudistamiseen liittyviä huomioita.

Puoluehallitus yhtyy aloitteiden tekijöiden näkemykseen suomalainen sosiaaliturvan uudistamistarpeesta. Kannustinlouk-kuja on vähennettävä ja työn tekemisestä on tehtävää nykyistä kannattavampaa. Osa-aikaisten ja lyhytkestoisten töiden sekä sosiaaliturvan yhteensovittamisen pitäisi olla joustavampaa. Järjestelmää on myös syytä yksinkertaistaa ja sujuvoittaa. Tavoitteena tulee olla malli, joka on kustannuksiltaan kohtuullinen ja nostaa työllisyysastettamme. Kokoomukselle on lisäksi tärkeää, että myös yksinyrittäjät huomioidaan uudistuksessa.

Puoluehallitus arvioi, että uudistuksen tarpeesta ja tavoitteista vallitsee laaja yhteisymmärrys kokoomuslaisten keskuudessa ja laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa. Uudistuksen vaikeudet liittyvät ennen kaikkea työn teon kannusteiden ja pohjoismaisen suhteellisen korkean sosiaaliturvan tason yhteensovittamiseen. Pienempi perusturva kannustaisi työtekoon, mutta lisäisi myös sosiaalisia ongelmia. Korkea ja vastikkeeton tuki taas passivoisi ja vähentäisi kannustimia työntekoon.

Puoluehallitus katsookin, että sosiaaliturvan vastikkeellisuus tarjoaa mahdollisuuden säilyttää tuet pohjoismaisella tasolla ilman että työnteon kannustimet merkittävästi vähenisivät. Vastikkeellisuuteen liittyvä byrokratia sekä velvoitteiden asetta-minen ja seuranta ovat hinta, joka vastakkaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta joudutaan maksamaan. Hyvinvointiyh-teiskunta on kahdensuuntainen kauppa, jossa jokainen suomalainen on oikeutettu palveluihin ja sosiaaliturvaan, mutta jo-kaisella on myös velvollisuus olla työmarkkinoiden käytettävissä.

Kannustinloukkutyöryhmän valmistelema esitys perustuu nykyisten tukien yhdistämiseen yhdeksi yleistueksi, joka vähenee ”perustulomaisesti” eli tasaisesti työtulojen kasvaessa. Malli olisi vastikkeellinen, yksilöperusteinen ja syyperusteinen, mutta maksatus olisi mahdollisimman pitkälle automatisoitu tulorekisterin avulla. Näin myös minimoitaisiin hallinnollista byrokra-tiaa. Uudistuksen myötä taloudelliset kannustinloukut vähenisivät ja erilaiset tukien maksatuksen viivästymiseen liittyvät byrokratialoukut poistuisivat.

OECD suositteli Suomelle vastikkeelliseen yleistukeen siirtymistä maaraportissaan ja katsoi, että yleistukimalli myös vähen-täisi esimerkiksi perustuloa tehokkaammin tuloeroja ja köyhyyttä. Samansuuntaisen suosituksen teki myös professori Juho Saaren työryhmä raportissaan.

62

Aloitteissa esitettiin nykysosiaaliturvan vaihtoehdoiksi myös vastikkeetonta perustuloa tai negatiivista tuloveroa. Näiden vastikkeettomien mallien realistisen toteutuksen perusongelmana on, että työnteon kannustimista kiinnipitäminen vaatisi joko tukitason rajua leikkausta tai mallin hintalapun paisumista kestämättömän suureksi.

Puoluehallitus suhtautuu sen sijaan jonkinlaisen perus- tai sosiaalitilin kokeiluun positiivisemmin. Puoluehallitus katsoo yleis-tuen soveltuvan hyväksi lähtökohdaksi perusturvan uudistamiseen, mutta myöntää tiliajattelun perustuvan oikealle havain-nolle siitä, että nykyisessä tulonsiirtojärjestelmässä on paljon varojen siirtelyä yksilön elinkaaren sisällä. Perustilin kaltaisella ratkaisulla voitaisiin harkita joidenkin yksilöiden elinkaarituloja tasaavien tukimuotojen korvaamista tulevaisuudessa.




47. Oulun Kokoomusnaiset: Ikäihmisten neuvolapalvelun vakinaistaminen ja levittäminen koko maahan

Monissa kunnissa kuntalaiset putoavat eläkeikään tultuaan ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen ulkopuolelle. Lapsilla on lastenneuvolat, kouluikäisillä ja opiskelijoilla koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja työikäisillä työterveyshuolto terveystar-kastuksineen. Ikäihmisillä vastaavat palvelut rajoittuvat useimmissa kunnissa vanhuspalvelulain mukaisiin neuvontapalve-luihin sekä riskiryhmiin kuuluville tehtäviin terveystarkastuksiin. Näistäkin jälkimmäiset ovat tarjolla vain sillä edellytyksellä että ikääntyvän kuuluminen riskiryhmään on tunnistettu. Lastenneuvolan kaltaista määräaikaista terveydentilan ja toiminta-kyvyn seurantaa tehdään vain harvoissa kunnissa.

Ikäihmiset ovat nykytilanteessa toisiinsa nähden eriarvoisessa asemassa asuinkunnasta riippuen. Osa kunnista järjestää ikäihmisten neuvolapalveluita niille yli 65-vuotiaille, jotka eivät ole säännöllisen kotihoidon, palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Palveluun sisältyy ohjausta ja neuvontaa sekä terveystarkastuksia ja terveydentilaan ja lääkehoitoon liittyviä kartoi-tuksia. Terveydenhoitajan puheilla voi käydä ikäihmistenneuvolassa maksutta ilman, että kokee itsensä sairaaksi.

Ikäihmistenneuvolan ideana on toimia ennaltaehkäisevästi niin, että ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman pitkään koto-naan huolehtien omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Saatujen kokemusten mukaan tässä on onnistuttu. Terveys-tarkastuksissa paljastuu usein piilossa olevia ja jatkotoimenpiteitä edellyttäviä ongelmia, joiden varhaisella toteamisella vä-hennetään tulevia sairaanhoitokuluja. Neuvolan avulla voidaan vähentää myös lääkärikäyntejä, joiden syynä ovat pikem-minkin ikäihmisen yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet kuin lääkärin hoitoa edellyttävä sairaus. Painopisteen siirto sai-raanhoidosta terveydenhoitoon on myös sote-uudistuksen linjausten mukaista.

Ikäihmisten neuvolatoiminta on yhteiskunnalle kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Sen avulla voidaan vähentää yhteiskun-nalle muutoin koituvia sairaanhoidon ja laitoshoidon kustannuksia. Neuvolatoiminta ei myöskään edellytä laajoja uusia in-vestointeja, vaan pikemminkin olemassa olevien resurssien käytön ja työnjaon kehittämistä. On aina halvempaa hoitaa terveyttä kuin sairautta."

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin ikäihmisten neuvolatoiminnan vakiinnuttamiseksi ja levittämiseksi koko maahan ja sen huomioimiseksi sote-uudistuksessa.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Oulun Kokoomusnaisia aloitteesta ja toteaa vastauksenaan seuraavaa.

Keskeinen hyvinvointipolitiikan tavoite on sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen sekä tasa-arvois-ten palvelujen turvaaminen eri väestöryhmille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen avulla puututaan tähän. Ihmisten tärkeimmät lähipalvelut turvataan ja palvelujen tarjoamistavat monipuolistuvat.

Koko uudistuksen tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kannustaa toimimaan tehokkaasti ja vai-kuttavasti. Asiakkaan terveydestä huolehditaan kokonaisvaltaisesti ja ennaltaehkäisten. Asiakas saa nykyistä nopeammin apua ja pääsee nopeammin myös terveyden- tai sairaanhoitajan vastaanotolle.

Palveluja voidaan tuoda enemmän myös kotiin ja tarjota sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Ihmiset saavat nykyistä yhdenver-taisempia ja laadukkaampia palveluja. Tarkoitus on ottaa parhaat toimintatavat ja hyvät innovaatiot käyttöön ympäri Suomea sekä kehitetään uusia palvelumalleja. Maakunnallisilla toimeenpanoilla on ratkaiseva rooli ja sen onnistumisessa oleellista on mm. väestöllisten erityistarpeiden huomiointi.

Kuten aloitteen jättäjät kirjoittavat, neuvolan avulla voidaan vähentää lääkärikäyntejä. Painopisteen siirto sairaanhoidosta terveydenhoitoon sote-uudistuksen linjausten mukainen.

63

Ikäihmistenkin palvelut uudistuvat sote-uudistuksen myötä. Tavoitteena on tukea ihmisten toimintakykyä ja lisätä vapautta valita itselle sopivimmat palvelut. Ihmisille tarjotaan ajoissa ja helposti matalan kynnyksen palveluja sekä edistetään ikäih-misten toimintakykyä. Sosiaali- ja terveys- eli sote-keskuksesta asiakas saa perustason terveyspalveluja mukaan lukien hoitajapalveluja. Esimerkiksi asiakasmaksuilla voidaan ohjata palvelujen käyttäjiä, jolloin matalan kynnyksen ennalta ehkäi-sevien ja neuvovien hoitajavastaanottojen käyttöä voidaan pyrkiä lisäämään.

Myös terveysneuvonta kuuluu suoran valinnan palveluiden valikoimaan. Siihen sisältyy ennaltaehkäisevä ja vuorovaikuttei-nen toiminta terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Kuten terveydenhuoltolaissa säädetään, terveysneuvonta ja terveys-tarkastukset on järjestettävä myös työterveyshuollon ulkopuolelle jääville.

Ikäihmisten lisäksi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät voidaan nähdä ryhmänä, jolle tulisi kohdistaa erityisiä ennaltaehkäiseviä palveluita, sillä sairastavuus on keskimääräistä korkeampaa kuin työllisillä. Koska maakunnilla on uudistuksen myötä koko-naisvaltaisempi vastuu asukkaidensa terveydestä ja myös maakuntakohtainen rahoitusmalli kannustaa aikaiseen puuttumi-seen, syntyy kannusteet myös aloitteen jättäjien esille tuoman käytännön soveltamiseen.

Sote-uudistuksen pyrkimyksenä on luoda dynaaminen toimintaympäristö, joka kannustaa eri toimijoita innovatiivisuuteen ja palvelujen jatkuvaan kehittämiseen maakunnan asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Oikea-aikaisten sosi-aali- ja terveyspalvelujen varmistaminen erilaisissa elämäntilanteissa on tärkeä osa uudistusta, mukaan lukien ikäihmisten palvelut.




48. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Osallistumisoikeuksia tuettava vanhempainvapaalla

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus osallistua politiikkaan ja julkisen vallan on turvattava ja edistettävä tämän oikeu-den toteutumista. Tällä hetkellä kuitenkin järjestelmä vaikeuttaa äitiys- ja vanhempainvapaalla olevien osallistumista paikal-liseen päätöksentekoon. Sairasvakuutuslain vallitsevan tulkinnan mukaan kunnallisen luottamustehtävän hoito rinnastetaan ansiotyöhön. Tämän johdosta vanhempain- ja äitiyspäiväraha on leikattu kokouspäiviltä minimiin. Odottavan äidin jäädessä varhennetulle äitiysvapaalle kunnalliseen luottamustehtävään osallistuminen estää kokonaan äitiyspäivärahan saamisen.

Pienen lapsen vanhempi joutuu eriarvoiseen asemaan osallistuessaan kunnallisen luottamustoimen hoitoon ja politiikkaan vanhempain- ja äitiyspäivärahakauden aikana. Tällainen järjestelmä ei kannusta äitejä, tulevia äitejä tai isiä yhteiskunnalli-seen toimintaan. Koska naiset käyttävät tällä hetkellä suurimman osan perhevapaista, heikentää tämä erityisesti naisten poliittista osallistumista.

Vanhempainetuuksien tarkoituksena on huolehtia, että vanhemmuuden kustannukset eivät ole kohtuuttomia, vanhemmilla on mahdollisuus hoitaa pientä lasta kotona ja että toimeentulo on tänä aikana turvattu. Kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen on lain mukaan oikeus ja myös velvollisuus, eikä sen rinnastaminen ansiotyöhön ole perusteltua. Ansiotyötulot parantavat toimeentuloa, kun taas kunnallisista luottamustoimista maksettavien palkkioiden tarkoituksena on korvata teh-tävän hoitamiseen kuluvaa aikaa ja pitää oikeus osallistumiseen kaikkien ulottuvilla.

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta edistämään sairausvakuutuslain säännöksen muuttamista niin, että vanhempainpäivärahaa saavien osallistumismahdollisuudet kunnallisiin luottamustehtäviin jatkossa paranevat. Ongelmaan tulee saada korjaus viimeistään perhevapaauudistuksen yhteydessä.

Puoluehallitus:

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset nostaa esille tärkeän epäkohdan koskien luottamushenkilöpalkkioiden suhdetta van-hempainpäivärahaan. Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden käsitykseen siitä, että nykyinen järjestelmä vaikeuttaa äitiys- ja vanhempainvapaalla olevien osallistumista paikalliseen päätöksentekoon ja heikentää äitien, tulevien äitien ja isien kan-nustimia yhteiskunnalliseen toimintaan. Puoluehallitus myös jakaa aloitteen tekijöiden huolen siitä, että asialla on vahva tasa-arvoulottuvuus, sillä se kohdistuu erityisesti naisiin naisten käyttäessä suurimman osan perhevapaista.

Kokoomuksen Naisten Liitto esitti puoluekokousaloitteessaan vuoden 2016 puoluekokoukselle, että Kokoomukselle laadi-taan perheitä ja työelämää koskeva asiakirja. Puoluehallitus yhtyi tuolloin Kokoomuksen Naisten Liiton näkemykseen ja puoluekokous hyväksyi aloitteen.

64

Asiakirja valmistui ja puoluehallitus hyväksyi sen helmikuussa 2017. Perheet ja työelämä –asiakirjassa linjataan Kokoomuk-sen tavoitteita perhevapaajärjestelmän uudistamiseen. Asiakirja ottaa myös yksiselitteisen kannan Varsinais-Suomen Ko-koomusnaisten aloitteessa vaatimaan kysymykseen todeten siitä seuraavaa: ”Lisäksi lainsäädäntöä on muutettava siten, että kunnallisten ja maakunnallisten luottamustehtävien hoitoa ei tulkita vanhempainvapaan aikana ansiotyöksi, eikä se vaikuta siten vanhempainpäivärahojen määrään.”

Puoluehallitus myös toteaa, että kansanedustaja Saara-Sofia Siren on yhdessä 14 muun Kokoomuksen kansanedustajan kanssa tehnyt aloitteen sisältöisen lakialoitteen lokakuussa 2016.

Suomen perhevapaajärjestelmä kaipaa laajaa uudistamista. Kokoomus on voimakkaasti vaatinut perhevapaauudistuksen toteuttamista ja asettanut kunnianhimoisen perhevapaauudistuksen tavoitteeksi viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Ko-koomus edisti aloitteessa esitettyä linjaa jo tämän hallituksen perhevapaauudistukseen tähdänneen valmistelun yhtey-dessä. Puoluehallitus pitää valittua linjaa edelleen oikeana ja yhtyy aloitteen tekijöiden näkemykseen siitä, että ongelma tulee saada korjatuksi viimeistään perhevapaauudistuksen yhteydessä.




49. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Vammaisten kulttuurityön tukeminen julkisin varoin

Suomen lain mukaan vammainen on henkilö, jolla on vamman tai sairauden takia pitkäaikaisia vaikeuksia selviytyä jokapäi-väisestä elämästä.

Vammaista henkilöä ei saa syrjiä sen takia, että hän on vammainen. Vammaisella on oikeus elää normaalia elämää, esimer-kiksi opiskella, tehdä työtä ja perustaa perhe. Yhteiskunnan ja meidän jokaisen tehtävänä on varmistaa vammaisten henki-löiden yhteiskunnallinen osallisuus ja yhdenvertaisuus.

Kunnilla on velvollisuus tarjota palveluja vammaisille, jotka tarvitsevat niitä. Kuntien tarjoamia palveluja ovat esimerkiksi kuljetus- ja avustajapalvelu.

Oleellinen osa jokapäiväistä elämää on kulttuurista nauttiminen ja kulttuurin tuottamiseen osallistuminen. Kulttuuritoiminta on myös henkilön oman kehityksen kannalta tärkeää ja luo valmiuksia parempaan sosiaaliseen elämään ja työntekoon.

Vammaisten kulttuurityön tukeminen on Suomessa satunnaista. Siksi on tärkeää, että valtio ja erityisesti kunnat tukevat säännöllisesti vammaisten kulttuuritoimintaa avustuksilla tai muilla tukitoimilla.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta edistämään kaikilla yhteiskunnan tasoilla vammaisten kulttuuritoiminnan tukemista julkisin varoin.

Puoluehallitus:

Kokoomus on kulttuuripuolue, joka lähtee liikkeelle siitä periaatteesta, että oikeus erilaisiin kulttuuriharrastuksiin, kulttuurista nauttimiseen ja itsensä kehittämiseen kuuluu aivan kaikille. Tampereen tulevaisuuskokoomuksen aloitteessa nostetaan esiin kulttuuriharrastusten epätasa-arvo ja se, että erityisesti vammaisten kulttuurityön tukeminen on Suomessa satunnaista.

Aloitteessa todetaan osuvasti, että kulttuuritoiminta on ihmisen oman kehityksen kannalta tärkeää ja luo valmiuksia parem-paan sosiaaliseen elämään ja työntekoon. Kulttuuri lisää sisältöä elämään, tuo iloa ja voi parantaa elämänlaatua yleisesti. Kulttuurin tukeminen on tärkeää ja kaikkien mahdollisuudet kulttuurista nauttimiseen on tärkeää turvata.

Kuten aloitteessa todetaan, kunnilla on velvollisuus tarjota palveluja vammaisille. Jo nykyisin vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada sekä avustaja-, että kuljetuspalvelua. Kulttuuripalveluiden saatavuutta voidaan kuitenkin monin keinoin parantaa myös vammaisten osalta. Vammaisten mahdollisuuksia kulttuuriharrastuksiin on järkevää ja oikeudenmukaista tukea myös julkisin varoin ja kehittää uudenlaisia toimintatapoja kulttuuriharrastusten ja erilaisten kohteiden saatavuuden parantamiseksi.




65

50. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle kansallinen lapsistrategia

Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa. Turvallinen ja onnellinen lapsuus kasvattaa hyvinvoivia aikuisia ja siksi lapsiin ja heidän elinympäristöönsä on panostettava. Lapsen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat olennaisesti perhesuhteiden laatu, vanhempien hyvinvointi, lapsen elinympäristö, perheen elinolot, sekä elintavat. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet tulee olla ennakoitavissa ja tunnistettavissa, jotta niihin voidaan reagoida.

Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, eivät lapsen oikeudet toteudu yhdenvertaisesti eri alueilla ja eri väestöryhmien kohdalla. Eriarvoistuminen näkyy esimerkiksi siinä, että Suomessa noin 10 % lapsiperheistä elää köyhyysrajan alapuolella. Myös oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Työelämän ulkopuolelle jää mielenterveys-syistä kasvava joukko nuoria. Riittävän ja vaikuttavan tuen puutteen vuoksi pienistä pulmista kasvaa isoja ja inhimillisesti raskaita ongelmia, joihin vaikuttaminen on myöhemmin huomattavasti vaikeampaa ja vaatii suurempia resursseja.

Suomessa on olemassa toimivia käytäntöjä lasten ja perheiden palveluissa. Parhaimmillaan lapset ja perheet voivat saada monipuolisesti, asteittain vahvistuvaa tukea ja palveluita julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toimesta. Ongelmana on, että lapsi- ja perhepolitiikka on Suomessa hajanaista ja lyhytjänteistä. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpano edellyttää koordinointia ministeriöiden, keskushallinnon, alue- ja paikallistason välillä sekä hallituksen ja kansalaisyhteis-kunnan välillä.

Syksyllä 2015 käynnistetty Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -kärkihanke on vahvistanut yhteistyötä erityisesti so-siaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön välillä. LAPE-ohjelma on kuitenkin määräaikainen ulottuen vain kevääseen 2019 asti. LAPE-ohjelmakauden päättymisen jälkeen Suomessa ei ole kokonaisvaltaista kehystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteensovittamiseksi. Sote- ja maakuntauudistus entisestään korostaa lapsi- ja perheasioiden koordinaation tarvetta. Myös työelämän ja sosiaaliturvan uudistamisessa lapsinäkökulma on tärkeä.

Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan suo-situksissa esittänyt huolenaan, että Suomesta puuttuu kattava lapsipolitiikan koordinaatio. Komitea on kehottanut Suomea varmistamaan johdonmukaisten ja yhdenmukaisten lapsen oikeuksien sopimuksen suunnitelman ja toimeenpanon kansal-lisesti, alueellisesti ja kunnallisesti. Lisäksi komitea suosittelee, että Suomi kehittää kattavan toimintapolitiikan ja toiminta-suunnitelman lapsen oikeuksien sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

Kokoomusnaisten mielestä lasten oikeuksien edistämiselle ja turvaamiselle tarvitaan pysyvä suunnitelma- ja koordinaatiora-kenne, joka olisi mahdollista luoda kansallisen lapsistrategian avulla. Suomeen tarvitaan kattava, strateginen lähestymis-tapa, jonka avulla lapset tulisivat näkyväksi yhteiskunnassa ja lasten erilaiset tilanteet ja tarpeet tulisivat esiin kaikessa pää-töksenteossa. Myös lapsi- ja perhejärjestöt ovat ilmaisseet vahvan tukensa kansalliselle lapsistrategialle ja esimerkiksi Ruot-sissa lapsistrategia on ollut jo useita vuosia. Lapsistrategian valmistelu tehtäisiin yhteiskunnan eri toimijat ja myös lapset ja nuoret osallistaen sekä lapsivaikutusarviot huomioiden. Strategian olisi perusteltua kattaa myös lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheet, kuten toisen asteen koulutuksen kehitysympäristöineen.

Edellä olevan perusteella, Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomelle luodaan kansallinen lapsistrategia.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Naisten Liitto nostaa aloitteessaan esiin tärkeän huomion lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisen tär-keydestä. Kuten aloitteessa todetaan turvallinen ja onnellinen lapsuus kasvattaa hyvinvoivia aikuisia ja siksi lapsiin ja heidän elinympäristöönsä on panostettava. Puoluehallitus yhtyykin Kokoomuksen Naisten Liiton käsitykseen siitä, että Suomeen tarvitaan laaja-alaisempaan lapsi- ja perhepolitiikan koordinaatiota.

Hallitus on käynnistänyt perheministerin ja kokoomuslaisen opetusministerin johdolla Lapsi- ja perhepalveluiden muutos-ohjelman. Ohjelmalla pyritään irti hallinnonalarajojen puitteissa tapahtuvasta yksittäisten palveluiden sirpaleisesta kehittä-misestä. Tavoitteena on saada aikaan yhteen sovitetut ja oikea-aikaiset palvelut, jotka vastaavat erilaisten perheiden, lasten ja nuorten elämäntilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Huomiota kiinnitetään erityisesti ennaltaehkäisyyn ja nykyistä varhai-sempaan tukeen. Ohjelmassa on keskitytty sivistys- ja sote-palveluiden saumattomaan yhteistyöhön lasten, nuorten ja per-heiden palveluiden järjestämisessä.

Muutosohjelman toimeenpanon yhteydessä on noussut aloitteiden laatijoiden esittämää vastaavasti tarve vahvistaa lapsi-politiikan yhteistä kansallista tahtotilaa laatimalla vaalikausittain maan hallituksen kansallinen Lapsi- ja perhestrategia. Tä-män strategian tulisi huomioida vielä nykyistä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa laajemmin eri hallinnonalat ja hallinnon tasot.

66

Hallituksen kevään 2018 kehysriihessä päätettiin käynnistää seuraavaa hallitusta varten kansallisen lapsistrategian valmis-telun. Valmistelussa tavoitellaan laajasti tutkittuun tietoon nojaava, lapsen etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa vah-vistava poikkihallinnollinen strategia. Työ pohjustaa lapsistrategian laatimista tulevalla hallituskaudella niin, että strategialla voidaan vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa.

Puoluehallitus yhtyy Kokoomuksen Naisten Liiton esitykseen siitä, että tällä hallituskaudella tehdyn valmistelun pohjalta Suomelle tulee valmistella kansallinen lapsistrategia.




51. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Steriloimislaki nykyaikaan

Pirkanmaan Kokoomusnaiset vaatii, että sterilisaation saamisen ikäraja lasketaan 25 ikävuoteen, sillä aikuisen kansalaisen on saatava valita lapsettomuus luotettavasti ja pysyvästi. Nykyisen steriloimislain perusteella vasta 30-vuotias on riittävän vanha päättämään olevansa vapaaehtoisesti lapseton. Samaan aikaan laki sallii lapsen adoptoimisen 25-vuotiaille, ja bio-logisen vanhemmuuden ikärajatta.

Vaadimme myös, että laissa nyt esitetty vaatimus aviopuolison kuulemisessa lähetteen saamiseksi poistetaan. Ei ole valtion tehtävä vartioida avioliitossa pariskuntien vuorovaikutusta ja keskinäistä tiedonvaihtoa. Laki asettaa myös avioliiton valin-neet pariskunnat avoliitossa eläviä tarkemman seurannan alle ja siten avopareja epätasa-arvoisempaan asemaan.

Tasa-arvon edistämiseksi Pirkanmaan Kokoomusnaiset huomauttaa, että tällä hetkellä sterilisaatio on miehellä ainoa vai-kuttava pitkäaikainen ehkäisykeino, sillä luotettavaa hormoniehkäisyä miehille ei ole onnistuttu kehittämään. Samoin on vastoin kokoomuslaista vapauskäsitystä vaatia naista synnyttämään vähintään kolme lasta ennen kuin hän voi alle 30-vuo-tiaana saada lähetteen sterilisaatioon.

Edellä mainitun perusteella Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sterilisaation saa halutessaan jo 25-vuotiaana, ja laista poistetaan vaatimus puolison kuulemisesta sekä synnytysten että lasten lukumäärästä.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa lausuttuihin perusteluihin. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan ja lisään-tymisestään – kyse on perustavanlaatuisesta itsemääräämisoikeudesta. Sterilisaation yleinen ikäraja, 30 vuotta, on korkein itsemääräämisoikeutta koskeva alaikäraja Suomessa. Ikä on korkea verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan, joissa ikäraja on 25 vuotta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suurin osa naisten steriloinneista tehdään lääketieteellisin perustein. Vuonna 2016 Suomessa steriloitiin ensimmäistä kertaa enemmän miehiä kuin naisia, mikä on yleinen eurooppalainen trendi.

Väestöön suhteutettuna vuonna 2016 miehille tehtiin 2,6 sterilointia/1 000 25–54-vuotiasta miestä kohden THL:n mukaan. Naisilla vastaava luku oli 2,1. Sterilointeja tehdään nykyisin huomattavasti vähemmän kuin vielä 20 vuotta sitten. Lapsia hankitaan nykyään myöhemmin ja steriloinnin tarvetta ei niin paljon enää ole. Lisäksi erilaiset naisille tarkoitetut hormonaa-liset ehkäisymenetelmät ovat kehittyneet. Vuonna 2016 Suomessa tehtiin yhteensä 4 927 sterilointia. Sterilointia katuu ar-vioiden mukaan vain 6 % prosessin läpikäyneistä.

On lisäksi ongelmallista ja tasa-arvon vastaista, että avioliitossa olevan yksilön puolisolle on varattava mahdollisuuksien mukaan tilaisuus saapua kuultavaksi puolisonsa kehoon liittyvistä asioista. Kuten Pirkanmaan Kokoomusnaiset toteavat, ei ole valtion tehtävä vartioida avioliitossa pariskuntien vuorovaikutusta ja keskinäistä tiedonvaihtoa. Myöskään synnytysten tai lasten lukumäärän ei pitäisi olla kynnyskysymys steriloinnissa, vaan ihmisen oikeutta oman kehonsa ja lisääntymisensä hallintaan tulee lisätä tässäkin asiassa – perhetaustasta riippumatta.

Vaikka Suomessa kannetaan paraikaa syvää huolta syntyvyyden laskusta, ei siihen ole toimiva keino vapaaehtoisesti lap-settomaksi jäävien tai lapsia lisää haluamattomien ruumiillisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen, vaan kokonaisvaltai-nen ja tasa-arvoon tähtäävä perhevapaiden ja työelämän uudistaminen. Jokaisella täytyy olla oikeus päättää omasta ke-hostaan.


67



52. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: EU:n perustettava pitkän tähtäimen projekti ikääntymisen hidastamisen tutkimiseen ja toteuttamiskeinojen löytämiseen

Euroopan unionin väestö on ikärakenteeltaan kaikista maanosista iäkkäintä. Tämä asettaa tulevaisuuden julkisille palveluille suuren paineen niin järjestämiskustannuksien kuin väestörakenteen takia. Eurostatin mukaan 2016 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuus 28 EU-maan joukossa on 19,2 prosenttia väestöstä, mutta vuoden 2080 ennusteen arviossa luku nou-see 29,1 prosenttiin.

Ikääntymistä on tutkittu vahvasti muun muassa Uudessa-Seelannissa (Dunedinin kaupungin jo yli 45 vuotta kestänyt tutki-mus), mutta Suomi yksin samankokoisena valtiona ei välttämättä sovellu laajamittaiseen ikääntymisen hidastamiseen. Tär-keintä on lieventää ikääntymisen yhteydessä ilmeneviä sairauksien ilmentymistä, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja, ja kehittää genomitiedon pohjalta tarkempaa tietoa tulevien sairauksien vakavuudesta. Ikääntymisen hidastamiseen on myös esitetty radikaalimpia ratkaisuja, kuten esimerkiksi metformiinia, senolyyttisiä lääkkeitä ja kantasoluja. Asian tärkeyttä korostaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimus vuodelta 2015, jonka mukaan Suomessa vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040 kasvaa 1,4-kertaiseksi.

Euroopan unionin olisi tärkeä ottaa isompi rooli ikääntymisen hidastamisen tutkimisessa ja toteuttamiskeinojen löytämisessä ja nostaa ne yhdeksi kärkihankkeeksi seuraavalle ja tuleville vuosikymmenille. Toteuttamiskeinot EU voisi päättää itse, mutta perinteinen lääketieteellisen tutkimuksen rahoittaminen tai rahallinen palkinto todistetusti toimivan ratkaisun kehittä-misestä voisivat toimia esimerkkeinä.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä meppiryhmää toimimaan siten, että EU perustaa pitkän tähtäimen projektin ikääntymisen hidastamisen tutkimiseen ja toteuttamiskeinojen löytämiseen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoria aloitteesta ja toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Yhteisiä haasteita kannattaa Euroopan Unionissa ratkoa yhdessä, myös väestön ikääntymisen liittyviä kysymyksiä. Tutkimus on yksi painopiste, jossa on järkevää toimia EU:n laajuisesti ja siten myös tutkimus-, kehitysrahoituksen sekä innovaatiotoi-minnan rahoituksen osuutta EU:n rahoituskehyksissä tulisi lisätä. Näin tuotetaan yhteistä eurooppalaista lisäarvoa, joka on pienelle Suomelle tärkeää.

Ikääntymisen yhteydessä esiintyvät taudit lisäävät vanhusväestön hoidon tarvetta. Esimerkiksi Alzheimerin taudin synnystä ja taudin etenemisen hidastamisesta tarvitaan vielä merkittävästi lisää tutkimustietoa. Toimivia hoitokeinoja tiettyjen tautien kehittymistä tai kokonaan taudilta suojautumista vastaan ei ole vielä löytynyt.

Biologinen vanheneminen on monen tekijän summa, eikä vanhenemisen prosessiin voi pelkästään omin valinnoin vaikut-taa. Geneettiset tekijät, elintavat ja elinympäristö vaikuttavat ikääntymiseen. Ihmisen perimätiedon käyttöä osana tervey-denhuoltoa tulee lisätä, sillä yksilöllisestä perimästä saadaan tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella vaikuttavampia hoitoja juuri tietylle yksilölle.

Genomitiedon käytön lisääntyessä saadaankin yksilöllistettyä terveydenhuoltoa ja siten voidaan ennakoida riskejä ja eh-käistä sairauksia täsmällisemmin. Suomella olisi merkittäviä vahvuuksia olla mukana kansainvälisessä genomitutkimuk-sessa. Tehokkaalla genomitiedon hyödyntämisellä voidaan edistää myös ikääntymisen hidastamisen tutkimista ja hoitokei-nojen löytymistä ikääntymisen yhteydessä esiintyviin sairauksiin. EU:n lähtiessä voimakkaammin mukaan pitkäjänteiseen työhön voidaan saavuttaa vielä parempia tuloksia.




68

53. Varsinais-Suomen kokoomusnuoret: Eläkejärjestelmä muutettava maksuperusteiseksi

Eläkkeet ovat ylivoimaisesti suurin julkinen menoerä. Vuonna 2016 kaikkiin lakisääteisiin eläkkeisiin käytettiin yhteensä huimat 29 miljardia euroa. Eläkkeet muodostavat noin 75 % kaikista sosiaaliturvamenoista. Erityisesti me nuoremmat ikä-luokat kärsimme valtavasti tästä pyramidihuijauksesta.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen voimaantulon jälkeen tavoite-eläkeiät ovat vuoden 1986 jälkeen syntyneille jo yli 70 vuotta. Tämä ei jää viimeiseksi eläkeuudistukseksi – seuraava on edessä arvioiden mukaan jo vuonna 2024. Maksamme enem-män, saamme vähemmän, jäämme myöhemmin eläkkeelle. Pussissa on reikä, sillä noin 90 % eläkemaksuista, joita mak-samme, menee nyt eläkkeellä olevien ihmisten eläkkeiden maksuun. Se noin 10 %, joka meille kertyy, sijoitetaan aivan liian alhaisella tuotolla. Vuonna 1962 eläkejärjestelmään tilitettiin 5 % palkasta. Vuonna 2017 työeläkemaksuprosentti oli jo 24,4 %.

Eläkeyhtiöt on vähitellen purettava ja varat jaettava kansalaisille siten, että ne rahastoidaan jokaiselle henkilökohtaisesti uuteen maksuperusteiseen eläkejärjestelmään. Uusi eläkejärjestelmä voisi olla Viron mallin mukainen kolmipilarinen: En-simmäinen pilari on valtion takaama minimieläke. Toisessa pilarissa työnantaja maksaa 4 % bruttopalkasta ja työntekijä 2 % bruttopalkasta rahastoon, jonka saa itse valita ja tarvittaessa vaihtaa eri rahastontarjoajien välillä. Tämä antaa valinnanva-pauden ja pakottaa lisäksi kansalaiset kiinnostumaan sijoittamisesta. Kolmas pilari perustuu vapaaehtoisuuteen. Siinä voi säästää veroedulla esimerkiksi 6000 euroa vuodessa ja alkaa nostaa eläkettä 50 ikävuodesta eteenpäin.

Maksuperusteinen eläkejärjestelmä on esimerkiksi Ruotsissa mahdollistanut sen, että sekä tulevat että jo maksussa olevat eläkkeet joustavat alas- ja ylöspäin eläkejärjestelmän kulloistenkin näkymien mukaan. Suomen eläkejärjestelmä on yli 600 miljardia euroa alijäämäinen. On korkea aika muuttaa suuntaa, sillä tällä tahdilla emme koskaan pääse eläkkeelle."

Edellä mainitun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että eläkejärjestelmä muutetaan maksuperusteiseksi.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Varsinais-Suomen Kokoomusnuoria aloitteesta ja toteaa vastauksenaan seuraavaa.

Eläketurva on merkittävä osa suomalaista sosiaaliturvaa. Työeläkemaksut mahdollistavat lakisääteisen työeläketurvan an-siosidonnaisena. Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen, eli eläkkeen taso määritellään ja tiedetään etukäteen palkan suuruuden mukaan. Etuusperusteisen järjestelmän etuna on sen ennustettavuus palkansaajalle, kun etuus on tie-dossa loppueliniälle. Maksuperusteisessa järjestelmässä eläke-etuus määräytyy maksettujen maksujen ja niille saadun tuo-ton perusteella, jolloin etuus joustaa.

Jo ansaittuihin eläkeoikeuksiin puuttuminen on erittäin korkean kynnyksen takana. Jo maksussa olevilla eläkkeillä on pe-rustuslain takaama omaisuuden suoja. Suomen etuusperusteinen sosiaaliturvaeläkejärjestelmä on siitä poikkeuksellinen, että pääasiallisen jakojärjestelmän lisäksi rahastoinnilla on merkittävä rooli. Sen avulla tulevaisuuden eläkemaksuihin voi varautua.

Työeläkemaksuja on ajan saatossa nostettu merkittävästi eläkkeiden maksua varten. Samalla työeläkeyhtiöt ovat saaneet rahastoitua pääomaa. On totta, että historiassa eläkemaksut ovat olleet alimitoitettuja suhteessa syntyneeseen eläkevas-tuuseen, eikä kaikilla aloilla aluksi ymmärretty rahastoinnin merkitystä. Eläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva, sillä osa rahoituksesta tulee etukäteen rahastoiduista eläkevaroista ja niiden tuotosta. Eläkkeet rahoitetaan kuitenkin pääosin vuo-sittain työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä eläkemaksuilla. Työnantaja päättää, mitä työeläkeyhtiötä molemmat käyttävät. Järjestelmän rahastointiaste eli eläkevarojen suhde eläkevastuuseen on noin 30 % laskentatavasta riippuen.

Rahastoitujen eläkevarojen sijoitustuotoilla tasataan eläkemaksujen nousupaineita ja varaudutaan myöhempien eläkkeiden maksamiseen. Eläkemaksut jäävät pysyvästi alemmiksi kuin sellaisissa maissa, joissa rahastointia ei ole. Monissa maissa tilanne on heikompi, eli rahastointia ei ole lainkaan, vaan julkiset eläkejärjestelmät perustuvat täysin jakojärjestelmään. Mak-suilla siis kerätään vuosittain se, mitä maksetaan ulos.

Eläkemaksujen nousupaineita on hillittävä ja samalla varmistettava eläketurvan riittävyys kullekin sukupolvelle. Työeläke-maksujen, eläkejärjestelmän kestävyyden ja työllisyyden kesken vallitsee herkkä tasapaino. Mikäli eläkejärjestelmän kes-tävyys osoittautuisi aiemmin arvioitua heikommaksi, maksujen korottaminen tarkoittaisi samalla työvoimakustannusten kas-vattamista. Se taas heikentäisi työllisyyttä, mikä heijastuisi taas negatiivisena vaikutuksena työeläkejärjestelmän kestävyy-teen. Kokoomuksen politiikka perustuu työlinjaan, johon kuuluu työn kysynnän ja tarjonnan vahvistaminen erilaisilla keinoilla sekä yrittäjyyteen kannustaminen. Se on ainoa kestävä linja, joka toteuttaa samanaikaisesti kaikkia kolmea päämäärää: mahdollisimman korkeaa työllisyyttä, sietokyvyn rajoissa pysyviä työeläkemaksuja sekä kykyä huolehtia kertyneestä eläke-vastuusta.

69

Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret huomauttavat, että eläkkeellesiirtymisikää on viime vuosina nostettu. Tämä on eläke-järjestelmän kestävyyden kannalta välttämätöntä, ja uudistus olisi pitänyt toteuttaa jo vuosia aikaisemmin. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja viettävät siksi myös eläkkeellä aiempaa suuremman osan elämästään. Seniori-ikää lähestyvät työssä käyvät suomalaiset ovat myös hyväkuntoisempia kuin koskaan aiemmin, ja moni olisi eläkeiän koittaessa vielä täysin työ-kykyinen ja -haluinen. Eläkkeellesiirtymisikien vähittäinen nostaminen on siis paitsi järjestelmän kestävyyden kannalta tar-peen, se on toisaalta myös luonnollinen seuraus ihmisten hyvinvoinnin kasvusta ja työkykyisinä säilymisestä aiempaa pi-dempään.

Aloitteen jättäneen yhdistyksen ajatus yksilöllisempään eläkejärjestelmään siirtymisestä on sinänsä huomionarvoinen. Sa-malla on kuitenkin huolehdittava, ettei murenneta työeläkeyhtiöiden yhteisvastuuta eläkkeiden maksamisesta tai kasvateta riskitasoa niin, että se merkittävästi lisäisi todennäköisyyttä, että jokin yhteisvastuun piirissä oleva eläkeyhtiö kaatuisi. Eläk-keiden rahoituksen kestävyys on turvattava, jolloin joustavuutta lisäävien maksuperusteisten elementtien sisällyttäminen eläkejärjestelmään on tulevaisuudessa perusteltua.




54. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Opiskelijoiden asumistukijärjestelmä muutettava ruokakuntakohtaisesta yksilökohtaiseksi

Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Yleinen asumistuki tuo merkittävästi lisää rahaa opiskelijoiden asu-misen tukemiseen, mutta samalla se asettaa opiskelijat keskenään eriarvoiseen asemaan. Hyötyjiä ovat etenkin Helsingissä yksin asuvat opiskelijat, joiden vuokra on hieman yli 500€ kuukaudessa. Hankalaan asemaan taas ovat joutuneet etenkin pariskunnat, joista toinen osapuoli on jo siirtynyt työelämään.

KELA on arvioinut, että yleiseen asumistukeen siirtymisen myötä 100 000 opiskelijalla tuet kasvavat, 27 000:lla tuet piene-nevät ja 40 000 menettää tuet kokonaan. Siinä missä toiset saavat tukea asumiseen ympäri vuoden, toiset eivät saa mitään. Opiskelijan yleinen asumistuki olisi loistava uudistus, jos tuki tosiasiassa olisi yleinen.

Suurin syy sille, miksi niin moni opiskelija on menettänyt asumistuen kokonaan, on yleisen asumistuen ruokakuntakohtai-suus. Ruokakuntakohtaisuus tarkoittaa sitä, että samassa asunnossa asuvien tuen tarvetta arvioidaan yhtenä kokonaisuu-tena. Aviopuolisoilla tämä on loogista, sillä heitä koskee myös elatusvelvollisuus. Sen sijaan avopuolisoilla samaa velvolli-suutta ei pitäisi olla. Moni opiskelija vasta aloittelee yhdessä asumista ja parisuhde ei silloin vielä välttämättä ole sillä tasolla, että toiselta voisi odottaa elatusta.

Ongelmana ruokakuntakohtaisuudessa on myös eri sukupuolta olevien kämppisten tilanne sekä samaa sukupuolta olevien pariskuntien epäreilu kohtelu. Eri sukupuolta olevat kämppikset tulkitaan helposti pariskunnaksi, ja Kansaneläkelaitokselle on todistettava erikseen se, että kyseessä ei ole parisuhde. Tämä vähentää kimppa-asumisen houkuttelevuutta, eikä kuulu 2010-luvulle.

Ruokakuntakohtaisuus myös luo kannustinloukun, sillä ruokakuntien tulorajat ovat matalia. Esimerkiksi kahden hengen ruo-kakunta saa bruttona tienata Helsingissä enintään 2508€ ja pienemmissä kunnissa 2013€. Ratkaisuna tilanteeseen moni pariskunta on muuttanut erilleen tai lykännyt yhteen muuttoa. Tämä on ongelma etenkin asuntopulasta kärsivissä suurissa kaupungeissa.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää yleisen asumistuen ruokakuntakohtaisuudesta luopumista opiskelevien avoparien kohdalla, jotta tukijärjestelmä kohtelisi samalla tavalla kaikkia opiskelijoita. Elatusvelvollisuuden luomat valtara-kenteet eivät kuulu parisuhteisiin, eikä elatusvelvollisuuden pitäisi lainkaan tulla kyseeseen avoparien kohdalla. Mieles-tämme Kokoomuksen tulee yksilönvapauspuolueena asettua yksilökohtaisuuden kannalle.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että yleisessä asumistuessa ruokakuntakohtaisuudesta luovutaan opiskelevien avoparien kohdalla.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry:n tärkeästä ja ajankohtaisesta aloitteesta koskien opiske-lijoiden asumistukea ja vastaa seuraavasti yhdistykselle.

70

Opiskelijat siirrettiin eduskunnan päätöksen mukaisesti yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017. Yleiseen asumistukeen siirty-mistä ja opiskelijoiden asumislisästä luopumista perusteltiin erityisesti sillä, että edeltävä järjestelmä ei ottanut huomioon kuntakohtaisia asumismenojen eroa. Yleisessä asumistuessa on useampi kuntakohtainen tuen raja, mikä huomioi parem-min erilaiset asumiskustannukset esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Pitkällä aikavälillä opiskelijoiden tukimuotoja olisi yksinkertaistettava nykyisestä mallista, jossa opiskelijoilla on esimerkiksi useampi tuloraja valvottavanaan. Tukijärjestelmän on oltava kannustava, joustava eikä liian byrokraattinen, jossa opiskelijat joutuvat tekemään jatkuvasti uusia selvityksiä muuttuneesta tilanteestaan Kelalle.

Yleiseen asumistukeen siirtyminen on johtanut myös sopimuskikkailuun, jolla parisuhteessa elävät henkilöt tekevät toisis-taan riippumattomia sopimuksia, jotta heitä ei katsota samaan ruokakuntaan kuuluvaksi. Ruokakunnan ajatus on aikanaan ollut, että yhdessä asuvat henkilöt ovat automaattisesti yhteisvastuullisia elämiseen liittyvistä kustannuksista.

Reaaliaikainen tulonseuranta tulee jatkossa helpottamaan tulojen valvontaa ja vähentää ilmoitusvelvollisuutta. Kun Kela saa suoraan tiedon muuttuneista tuloista, tuen saajien ei tarvitse selvittää itse tuloissa tapahtunutta muutosta.

Avoliitossa eläviä henkilöitä koskettava avoliittolaki lähtee siitä, että henkilöt elävät yhteistaloudessa. Omistusolettaman myötä avoliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä, ellei ole katsottavissa sen kuuluvan vain toisen osapuolen nimiin. Avoliitossa ei ole elatusvelvollisuutta kuten avioliitossa.

Opiskelevien avopuolisoiden kohdalla yleinen asumistuki on haasteellinen. Jouduttaisiinkin tekemään harkittu oikeudelli-nen arvio siitä, onko mahdollista tehdä opiskelevien avopuolisoiden osalta poikkeus ruokakuntakohtaisuuden määritel-mään, koska se saattaa johtaa yhdenvertaisuusongelmiin, mikäli aviopuolisoiden osalta muutoin tulkittaisiin osapuolet kuu-luviksi samaan ruokakuntaan.




55. Lappeenrannan Kokoomusnaiset: Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus uudelleen tarkasteluun

Erikoissairaanhoidon keskittämisasetus on otettava uudelleen tarkasteluun. Se on selkeässä ristiriidassa päivystysasetuk-sen kanssa. Ennen asetuksen voimaantuloa olisi ollut syytä tarkastella keskussairaaloiden hoidon laatua. Laajan päivystyk-sen sairaalan toimintaa ei voida ylläpitää ilman riittävän laajaa erikoisosaamista. Se käsittää myös potilaan laadukkaan hoi-toketjun ensimmäisestä kontaktista jälkihoitoon asti. On järkevää, että yliopistosairaaloihin on jo keskitetty vaativia ja har-vinaisia leikkauksia, ja myös konsultaatio nykyaikaisin sähköisin välinein on toimivaa. Kaikkiin maakuntiin ei riitä erikoisalo-jen lääkäreitä eikä kalliita välineitä. Muiden leikkausten ja synnytysten pitäisi hoitua omassa maakunnassa. Tähän on useita painavia syitä, niin yhteiskunnallisesti kuin yksilöllisestikin tarkasteltuna.

Keskittämisasetuksessa on kyse tietyille toimenpiteille määriteltävistä vuosittaisista vähimmäismääristä, esimerkiksi 1000 synnytystä vuodessa. Jos minimimäärät eivät täyty, johtaa se kyseisen toimenpiteen siirtämiseen yliopistosairaalaan. Tämä on suuri uhka monelle Suomen keskussairaalalle, joka vastaa alueellaan laajan päivystyksen toteuttamisesta. Esimerkkinä Etelä-Karjala, jonka väestöpohja on pieni ja sen kehitys negatiivinen. Asetuksen toteutuessa toimenpiteitä siirtyy pois. Samalla siirtyy pois pätevä henkilökunta, eikä vaativan päivystyksen toteuttaminen onnistu. Asiantuntijoiden puuttuminen vaarantaa potilasturvallisuuden ja potilaan oikeusturvan.

On tärkeää, että oman maakunnan keskussairaalassa työskentelevät osaavat erikoislääkärit ja hoitohenkilökunta. Näin to-teutetaan laadukas hoitoketju. Toiminnan tehokkuutta arvioitaessa on hoidon laatu, vaikuttavuus sekä kustannukset olen-naisempaa kuin toimenpiteiden määrä. Useissa keskussairaaloissa on opetustoimintaa. Erikoistuvien lääkäreiden koulutus vaarantuu, jos eri erikoisalojen osaavat lääkärit eivät ole heitä ohjaamassa. Ja yhtä tärkeää on muun hoitohenkilökunnan koulutus keskussairaaloissa. Suomessa maakuntien tärkeitä vetovoimatekijöitä ovat koulutus ja SOTE-palvelut. Suomi tar-vitsee elinvoimaiset maakunnat. Keskittämisasetuksen myötä nämä vetovoimatekijät ovat nyt uhattuina.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että erikoissairaanhoidon keskittämisasetus avataan hallituksessa uuteen tarkasteluun ja harkintaan. Suomessa maakuntien keskussairaaloita tulee kehittää palvelemaan sen kaikkia asukkaita huolehtien hoidon laadusta.

Puoluehallitus:

Lappeenrannan Kokoomusnaiset nostaa aloitteessaan esiin tärkeän asian. Erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuus ja laatu on pystyttävä turvaamaan kaikille suomalaisille. Kokoomus lähtee siitä, että erikoissairaanhoitoa kehitettäessä laatu,

71

saatavuus ja potilasturvallisuus ovat kaiken työn keskiössä. Päätöksiä tulee tehdä tuoreimman tutkimustiedon ja näyttöjen pohjalta. Erikoissairaanhoidossa on viimekädessä kyse ihmishenkien pelastamisesta, joten laadusta ei ole varaa tinkiä. Tälle nimenomaiselle ajatukselle ja kokoomuslaisille periaatteille perustuu myös erikoissairaanhoidon keskittämisasetus. Kokoo-mus kannattaa asetuksen säilyttämistä.

Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä, johon aloitteessa viitataan, on säädetty erikoistason palveluiden laadun ja riittävän osaamistason turvaamiseksi. Asetuksen tavoitteena on löytää keinot hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantamiseksi sekä taata kaikille yhtäläinen oikeus parhaaseen hoitoon. Samalla asetuksen tavoitteena on, että terveydenhuoltoon tarkoitetut resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituk-senmukaisella tavalla. Lääketieteen kehitys on erityisen nopeaa juuri erikoissairaanhoidossa. Uusimpien innovaatioiden ja hoitomenetelmien tehokas ja vaikuttava käyttöönotto, sekä lääketieteen ammattilaisten jatkuva osaamisen ylläpito ja päi-vittäminen ovat mahdollisia vain, kun potilasmäärä on riittävän suuri.

Tutkimukset osoittavat, että erikoissairaanhoidossa sairaalan ja kirurgin toimenpidekohtaisella laajuudella ja lukumäärällä on merkitystä paitsi tuottavuuteen, myös laatuun ja kustannusvaikuttavuuteen. Monet erikoissairaanhoidon toimenpiteet vaativat useamman eri ammattihenkilön osaamista. Jos toimenpiteitä tehdään pienessä yksikössä vain muutamia vuodessa, ei tämä ole järkevää sen enempää taloudellisesti kuin potilasturvallisuudenkaan kannalta. Erikoislääkärin ammattitaito vaatii jatkuvaa ylläpitoa, eikä se onnistu ilman riittävää määrää tietyn tyyppisiä toimenpiteitä vaativia potilaita. Suuressa yksikössä usean eri erikoisalan yhteinen osaaminen parantaa myös hoidon tuloksia. Tutkimus- ja opetustoiminta tukevat yhtenäisiä hoitokäytäntöjä, laatujärjestelmien luontia, hoitotoimenpiteiden tulosten seurantaa ja toiminnan jatkuvaa arviointia. Mahdol-lisuudet konsultoida erityisosaajia ovat suuressa yksikössä usein paremmat ja kokemusta kertyy enemmän.

Suuri yksikkökoko parantaa todistetusti hoidon laatua. Sen sijaan kustannussäästöjä palveluiden keskittäminen ei auto-maattisesti saa aikaan. Suuren yksikön ylläpito itsessään aiheuttaa kustannuksia. Suuressa yksikössä prosessien tehok-kuutta voidaan kuitenkin parantaa ja eri erikoisalat voivat myös käyttää samoja laitteita ja resursseja yhdessä, jolloin niiden yhteiskäyttö mahdollistaa kustannustehokkaamman toiminnan. Ihminen tarvitsee pitkälle erikoistuneita terveyspalveluita elämässään huomattavasti harvemmin, kuin perustason palveluita. Pääsyn palveluihin tulee kuitenkin toimia saumattomasti, eikä etäisyys saa koitua ongelmaksi erikoistason hoidon saamiselle.

Myös ensihoitopalvelu täydentää osaltaan terveydenhuollon päivystysverkostoa. Näiltä osin on tärkeää, että ensihoitopal-velu suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon yksiköiden kanssa siten, että ne muodostavat alueellisesti toimivan kokonaisuuden. Resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti myös yli erityisvastuualuerajojen. Ensi-hoitopalvelun yhtenäisyys takaa sen, että ensihoitoyksiköt liikkuvat tehtävien mukaan maakuntarajojen ja erityisvastuualu-eiden rajojen yli. Kokoomus lähtee siitä perusperiaatteesta, että potilas on aina kuljetettava hoidon tarpeen kannalta tar-koituksenmukaisimpaan paikkaan, oli tämän alkuperäinen sijainti mikä tahansa.




56. Salon Kokoomusnaiset: Lapsille oma sote - lapsi ja lapsiperhe tarvitsee ongelmiinsa yhden luukun palvelut

Suomalaiset lapset ovat maailman terveimpiä, mutta somaattisten sairauksien tilalle ovat tulleet yhä useammin psykososi-aaliset ongelmat ja perheitten ongelmat. Onkin muistettava se, että lapsen oireillessa myös lapsen perhe on huomioitava.

Lapsiperheiden ongelmien hoito on pirstoutunut. Tämä koskee etenkin niitä perheitä, joissa on useita ongelmia tai vakavia sairauksia. Näiden perheitten suhteen pitää kehittää lasten oma sotemalli, jolloin tiedetään tarkkaan, kenellä on kokonais-vastuu hoidosta ja päästään todella yhden luukun toimintamalliin.

Lapsen ja lapsiperheitten ongelmien suhteen merkittävintä on ennaltaehkäisevä työ. Varhainen perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu ovat hyviä esimerkkejä matalan kynnyksen palveluista. Tärkeää on myös työ yli hallintokuntarajojen sekä työ kolmannen sektorin kanssa.

Kuitenkin esitetyssä monituottajamallissa on ongelmana se, ettei kukaan hallitse lapsen tilanteen kokonaisuutta. Kenellä on todellinen vastuu lapsen ja perheen tilanteesta?

Esitämme että maakuntien liikelaitosten yhteyteen perustetaan alueellisia perhekeskuksia, joissa olisi neuvola, kouluter-veydenhuolto, lasten hammashuolto, lastensuojelu, lasten ja nuorten perusterveydenhuolto ja nk. jalkautuvat lastenlääkärit.

72

Näin luotaisiin yhtenäinen toimintamalli, joka kuuluisi kokonaisuutena maakunnan liikelaitoksen toimintaan. Varsinaisia toi-mipisteitä voisi alueilla olla eri paikoissa mutta kaikki toiminta muodostuisi perhekeskuksissa joissa toimii myös lastenlääkäri.

Lapsen ja perheen ongelmien koordinaatiovastuun pitää olla keskitetysti julkisella puolella vaikka mukana on sekä yksityisiä että julkisia toimijoita. Nykyisin lapsilla on varsin paljon vakuutuksia ja perheet käyttävät yksityisiä palvelluita. Yksityiset toimijat pitäisi saada mukaan näihin perhekeskusten toimintaan. Tämä koskee erikoisesti niitä lapsia, joilla on vaikeita sai-rauksia ja runsaasti palveluja käyttäviä perheitä.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan niin että lapsille ja lapsiperheille toteutetaan oma sotemalli.

Puoluehallitus:

Salon Kokoomusnaiset kantaa aloitteessaan aiheellista huolta lasten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudesta. So-siaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu säilyy julkisella sektorilla. Erityisesti sosiaalipalveluiden osalta myös palvelui-den tuotannon pitäminen julkisena tehtävänä on osin myös perustuslaillinen kysymys. Kokoomus kannattaa sujuvien, laa-dukkaiden ja yhdenvertaisesti saatavien palveluiden tarjoamista kaikille suomalaisille ikään, sukupuoleen, asuinpaikkaan tai taloudelliseen tilanteeseen katsomatta. Kokoomus katsoo, että lapsia koskevien palveluiden kokonaisuus, palveluneu-vonta ja palveluiden saatavuus on turvattava osana muuta sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuutta.

Suomalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmä on nykyisessä kuntapohjaisessa tilassaan sirpaleinen, eivätkä pal-velut ole kaikille tasapuolisesti saatavilla. Kuntakohtaiset erot palveluissa ovat suuria, eikä tilanne ole kenenkään palvelui-den kannalta hyvä. Lasten ja nuorten palveluiden osalta tärkeää on, että palvelua saa ajoissa, järjestelmä on riittävän yksin-kertainen ja tarjolla on riittävästi neuvontaa. Kokoomuksen kannattama asiakkaanvalinnanvapaus koskee kaikkia suomalai-sia, myös lapsia. Valinnanvapauden myötä perhe voi valita itselleen parhaiten sopivan palveluntuottajan julkisten, yksityis-ten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien joukosta. Valinnanvapaus parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta myös lapsille.

Kokoomus kannattaa lapsi- ja perhepalveluiden tuomista lähemmäs perheiden arkea. Esimerkiksi sosiaalitoimen, koulujen, neuvoloiden ja päiväkotien välistä yhteistyötä tulee tiivistää nykyisestä. Kuten aloitteessa ansiokkaasti todetaan, on lasten ongelmien hoitaminen tätä nykyä pirstoutunut. Tähän kokoomus haluaa muutosta. Kokoomus ei kuitenkaan kannata pääl-lekkäisten järjestelmien luomista eri väestöryhmille ilman painavia perusteita. Hallinnon ja selkeyden näkökulmasta on jär-kevintä, että lasten palvelukokonaisuudet toteutetaan ja erityistarpeet huomioidaan olemassa olevan sote-rakenteen puit-teissa. Tämän lisäksi voidaan edellä mainitun mukaisesti tiivistää yhteistyötä ja selkeyttää työnjakoa eri viranomaisten ja palveluntuottajien välillä.

Aloitteen perusajatusta voi pitää erittäin kannatettavana. Toimenpide-ehdotuksena lasten oman sote-rakenteen luominen ja erillisten perhekeskusten perustaminen maakuntien liikelaitosten yhteyteen ei toisi sellaista lisäarvoa, jota ei sote-raken-teen puitteissa voitaisi muuten saavuttaa. Tällä hallituskaudella kokoomus on ollut myös vahvasti edistämässä lapsi- ja per-hepalveluiden muutosohjelmaa, jossa lapsi- ja perhepalveluiden toiminnasta ja saatavuudesta pyritään tekemään helppoa ja saumatonta. Muutoksessa korostuu viranomaisyhteistyö ja erilaisten palvelukokonaisuuksien tuominen lähemmäs lasten arkea.




57. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Toimia rokotekattavuuden säilyttämiseksi Suomessa on tehostettava – rokotustodistus edellytykseksi päivähoidolle

Sairauksien ennaltaehkäisyllä on huomattava vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin. Rokotteet antavat suojaa vakavia tauteja, niiden aiheuttamia pitkäaikaisvammoja ja kuolemia vastaan ja ovat tällä hetkellä lääketieteen keinoista kaikkein vaikuttavimpia.

Ilman rokotusohjelmaa esimerkiksi MPR-tautien eli tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon hoitaminen maksaisi vuosittain arviolta 35,5 – 42,7 miljoonaa euroa. MPR-rokotusohjelman vuosittaiset kustannukset ovat noin miljoona euroa. Kun ottaa huomioon koko kansallisen rokotusohjelman, maksaa siihen sijoitettu euro itsensä 6,6-kertaisesti takaisin. Rokoteohjelma on alle 0,1 prosenttia kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista.

73

Toistaiseksi Suomi on selvinnyt ulkomailta tuoduista tuhkarokoista, mutta tilanne saattaa olla toinen, kun rokotekattavuus laskee alle 95 prosentin. Juuri MPR-rokotteen kattavuus on pudonnut alle laumasuojan kannalta kriittisen 95 prosentin rajan. Euroopassa rokotteilla estettävät tartuntataudit ovat alkaneet yleistyä ja itärajan toisella puolella tartuntataudit ovat tavallinen asia.

Rokotteet ovat myös tärkeä keino vähentää antibioottiresistenttejä bakteerikantoja. Rokotteet suojaavat bakteeri-infektioita vastaan, mutta myös virusinfektioita vastaan kehitetyt rokotteet vähentävät antibioottien käyttöä. Valitettavasti antibiootti-kuuria määrätään usein virusinfektioihin, vaikka ei pitäisi.

Yksilönvapauteen liittyy myös vastuu. On moraalitonta vapaamatkustaa laumaimmuniteetin turvin. Korkean rokotekattavuu-den mahdollistamat harvat ”vapaapaikat” rokottamattomille tulisi jättää vain niitä tarvitseville, kuten voimakkaasti allergisille, immuunijärjestelmän häiriöstä kärsiville ja raskaana oleville henkilöille. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään rokotesuojaan.

Rokotuksilla on erittäin suuria vaikutuksia tautien ilmaantuvuuteen. Taudin vähentyessä rokotehyödyt eivät ole yhtä selviä. Rokotusten hyöty on selvä väestötasolla, mutta se ei aina tule esille yksilötasolla, mikä saattaa olla yksi syy rokotteiden suosion laskuun.

Rokotekattavuuden säilyttämistä ja lisäämistä voidaan tehostaa monin keinoin. Yksi keino on edellyttää lapselta päivähoi-toon mentäessä rokotustodistus. Vaikka yksilön itsemääräämisoikeus on tärkeä asia, on muilla henkilöillä oikeus elää yh-teiskunnassa, joka on tautivapaa ja jossa on vähän terveysriskejä.

Edellä mainitun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että toimia rokotekattavuuden säilyttämiseksi tehostetaan edellyttämällä päivähoitoon menevältä lapselta rokotustodistusta.

Puoluehallitus:


58. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Rokoteohjelma kannustavaksi perheille

Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää syvän huolensa ja toteaa rokoteohjelman takaaman laumasuojan olevan uhattuna.

Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi julkisin varoin tuettujen varhaiskas-vatuspalveluiden kuten päivähoidon ja kerhojen käyttö varattaisiin vain niille lapsille, jotka ovat saaneet kaikki kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet, mikäli niiden ottamiselle ei ole lääketieteellistä estettä. Mahdollisessa epidemiatilan-teessa tämä tuottaisi myös yleistä turvallisuutta, kun laumasuoja julkisten kasvatuspalveluiden piirissä olisi mahdollisimman korkealla tasolla.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että julkisin varoin tuotettuun tai tuettuun varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten vanhempia velvoitettaisiin hankkimaan perheelleen kaikki kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet rokoteohjelman mukaisessa aikataulussa. Poikkeus vaatimuksesta tehtäisiin vain ja ainoastaan lääketieteellisin perustein.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry:tä sekä Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret ry:tä aloitteistaan rokote-kattavuuteen liittyen ja toteaa vastauksenaan seuraavaa:

Kansallinen rokotusohjelma on laadittu suojaamaan suomalaisia mahdollisimman hyvin. Ohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat maksuttomia ja vapaaehtoisia. Ohjelma rahoitetaan verovaroin ja sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisten suojaa erilaisia rokotteella suojattavia tauteja vastaan.

Rokotteiden tehon edellytyksenä on, että rokotekattavuus on riittävän suuri. Rokotekattavuuden laskiessa tilanne on toinen. On ollut huolestuttavaa, että rokotevastaisuus on erityisesti pienten lasten perheissä lisääntynyt viime vuosien aikana. Tä-män huolen puoluehallitus jakaa. Kuitenkin keinovalikoiman tulisi olla toisen suuntainen – vanhempia tulisi sekä valistuksen että muiden keinojen kautta kannustaa rokotteiden ottamiseen lapsilleen. Lapsen edun kannalta mahdollisimman laaja ro-kotesuoja on ensiarvoisen tärkeää.

74

Ensimmäisessä aloitteessa esitetään, että päivähoitoon menevältä lapselta edellytetään rokotustodistusta ja toisessa aloit-teessa velvoitettaisiin hankkimaan perheelleen kaikki kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet rokoteohjelman mukaisessa aikataulussa. Lasten oikeutta varhaiskasvatukseen ei voida perustellusti edellä olevilla tavoilla rajata, koska se saattaisi lapset vanhempiensa valintojen johdosta eriarvoiseen asemaan keskenään. Päätös rokottamattomuudesta ei saa huonontaa lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen.

Rokoteohjelman vapaaehtoisuus perustuu ihmisten itsemääräämisoikeuteen. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elä-mään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tämä on keskeinen muuta lainsäädäntöä ohjaava perusoikeus, jonka toteutuminen on varmistettava kaikissa olosuhteissa. Itsemääräämisoikeuden sääntelyllä vai-kutetaan perustavanlaatuisesti kyseisen oikeuden ydinsisältöön.

Yksilön vapautta ei voida rajoittaa ilman laissa säädettyä perustetta. Rajoitettaessa oikeuksia on aina otettava huomioon, että suojattavan oikeuden tulee olla rajoitettavaa oikeutta merkittävämpi.

Puoluehallitus katsoo, että vaikka se jakaakin aloitteissa esitetyn tavoitetilan, on yksilönvapauden rajaaminen esitetyllä ta-valla vastoin Kokoomuksen perusperiaatteita, jotka kunnioittavat yksilön oikeuksia ja vapauksia. Yksilön vastuu ja vapaus tehdä valintoja ovat keskeisiä perusperiaatteita, joista on pidettävä kiinni. Yhteiskunnan on ainoastaan välttämättömissä tapauksissa kajottava tähän oikeuteen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjaa rokotusohjelman toimeenpanoa, seuraa vaikutuksia sekä tekee tutkimustyötä ja ehdotuksia ohjelman kehittämiseksi. Koska huoli rokotusten kattavuusprosentin laskulle on aito ja vakava, on syytä puuttua syihin. Rokotevastaisuuteen johtavat syyt on tunnettava, jotta niihin voidaan oikein keinoin puuttua. THL:llä on kattavat tiedot annetuista rokotuksista ja niiden kattavuudesta alueittain ja kunnittain. Tämän tiedon perusteella voidaan selvittää kunta-kohtaisia syitä ja puuttua niihin.

Perheiden tavoittaminen on ensiarvoisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta ja siinä laadukkaat neuvolapalvelut ovat merkittävässä roolissa. Keskustelemalla rokotuksista asiantuntevasti ja tavoittamalla kaikki perheet entistä kattavammin voi-daan kestävämmällä tavalla puuttua rokottamattomuuden kasvamiseen. Samalla turvataan lapsen hyvinvointi ja yhdenver-taiset oikeudet, eikä heikennetä lapsen edellytyksiä vanhempien tekemien valintojen takia.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet.



59. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Tuettu päätöksenteko subjektiiviseksi oikeudeksi valinnanvapaudessa

Tuetun päätöksenteon lähtökohtana on itsemääräämisoikeus eli ajatus siitä, että jokainen, myös apua tarvitseva ihminen, kykenee tekemään päätöksiä. Perustuslain 2 § toisessa momentissa todetaan, että ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.” Jokaisella meistä, myös vammaisella henkilöllä, on oikeus sekä oma tahto ja kyky tehdä päätöksiä omasta elämästään. Kaikki eivät kuitenkaan kykene tekemään päätöksiä itsenäisesti, vaan tarvitsevat siihen ympäristönsä ja muiden ihmisten tukea.

Vammaiset henkilöt tarvitsevat tukea puutteellisten tietojenkäsittelytaitojen takia. Heillä voi olla vaikeuksia esim. asioiden havaitsemisessa, tiedon vastaanottamisessa ja sisäistämisessä sekä tiedon soveltamisessa uusissa tilanteissa. Tuetun pää-töksenteon tavoitteena on kannustaa, rohkaista ja tukea henkilöä tekemään omaan elämäänsä ja elinympäristöään koske-via valintoja ja päätöksiä. Vammaisilla henkilöillä ei välttämättä ole kokemusta valintojen ja päätösten tekemisestä, vaan asioita on ehkä päätetty heidän puolestaan.

Tuetussa päätöksenteossa tarvitaan useimmiten myös ympäristön tukea. Käytännössä henkilöllä voi olla esim. tukiverkosto, joka tuntee hänet hyvin, tukee valintojen tekemisessä ja auttaa pohtimaan vaihtoehtoja ja päätösten seurauksia.

Edellä esitetyn perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että valinnanvapaudessa tuettu päätöksenteko nostetaan subjektiiviseksi oikeudeksi henkilöille, jotka sitä itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi tarvitsevat.

Puoluehallitus:

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset nostaa aloitteessaan esiin tärkeän asian liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden valin-nanvapauteen ja valintatilanteisiin liittyvään päätöksentekoon. Aloitteessa todetaan aivan oikein, että vammaiset henkilöt

75

tarvitsevat tukea valintatilanteisiin. Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on aloitteen mukaisesti kannustaa, rohkaista ja tu-kea henkilöä tekemään omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä koskevia valintoja. Tällaista kannustamista kokoomus kan-nattaa lämpimästi. Jokaisella ihmisellä pitää olla mahdollisuus päättää omaa elämäänsä koskevista asioista, myös sote-palveluista.

Kokoomuksen kannattaman sote-mallin mukaisesti esimerkiksi elämänmittaisten palveluiden valinnanvapauden takaavaan henkilökohtaiseen budjettiin liittyvät päätökset voidaan tehdä vammaisen henkilön kohdalta joko tämän itsensä toimesta tai tuetusti. Eduskuntaan annetun lakiesityksen mukaan henkilökohtaisen budjetin käyttämisen tulee aina olla asiakkaan edun mukaista. Palvelut järjestävä maakunta on aina myös velvoitettu tarjoamaan kaikille palveluiden käyttäjille neuvontaa ja ohjausta liittyen erilaisiin valintatilanteisiin.

Henkilökohtainen budjetti laaditaan aina terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta. Esimerkiksi vammaisen henkilön palveluntarpeesta laaditaan aina kattava arvio, jonka mukaan henkilökohtainen budjetti laaditaan. Kokoomus kannattaa tuetun päätöksenteon mahdollistamista niin laajasti kuin se on mahdollista. Tuetun päätöksenteon mahdollistaminen on yksilönvapauskysymys. Yksilönvapauksista ja mahdollisuudesta päättää omaa elämäänsä koskevista asioista kokoomus pitää aina kiinni viimeiseen asti.




60. Turun kansallisseuran naiset: Elämänmittaiset palvelut pois kilpailutuksesta

Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä.

Kilpailutusmenettelyn seurauksena välttämätöntä apua ja tukea tarvitsevilla vammaisilla henkilöillä ei ole itseään koskevien asioiden järjestämisessä osallisuutta eikä oikeussuojakeinoja. Vuonna 2016 uudistettu hankintalaki ei ole muuttanut tilan-netta. Vammaiset henkilöt eivät edelleenkään ole asianosaisia tehtäessä heidän elämäänsä olennaisesti vaikuttavia kilpai-luttamispäätöksiä. Vammaisella henkilöllä ei ole oikeutta valittaa hankintapäätöksestä. Tämä on vahvistettu oikeuskäytän-nössä.

Vammaisten henkilöiden koko elämän mittaiset palvelut tulee järjestää ilman hankintalain mukaisia kilpailutuksia. Vammais-ten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oi-keuksista.

Nämä elämälle välttämättömät palvelut tulee rajata hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.

Edellä esitetyn perusteella Turun Kansallisseuran Naiset ry esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että elämänmittaiset palvelut irrotetaan hankintalain soveltamisalasta.

Puoluehallitus:

Turun Kansallisseuran Naiset tuo aloitteessaan esiin tärkeän asian. Elämänmittaisten palveluiden kilpailuttaminen ei ole oikea tapa hoitaa palveluiden järjestämistä. Kuten aloitteessa todetaan, vammaiset henkilöt eivät tätä nykyä ole asianosaisia tehtäessä heidän elämäänsä koskevia kilpailuttamispäätöksiä. Kokoomus ei hyväksy nykytilannetta, vaan haluaa antaa vam-maisille ihmisille ja näiden läheisille päätösvallan suhteessa omien palveluidensa tuottajaan.

Nykyisin kunnat ovat hankintalain puitteissa velvoitettuja kilpailuttamaan ulkopuolelta hankkimansa palvelut. Kokoomuksen ajaman sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ja asiakkaan valinnanvapauden myötä tilanne kuitenkin muuttuu, kun palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta maakunnille ja elämänmittaiset palvelut siirtyisivät hankintalain piiristä valin-nanvapauslainsäädännön piiriin. Tässä kohden vammaisen henkilön elämänmittaisia palveluita varten laadittaisiin henkilö-kohtainen budjetti yhdessä sote-alan ammattihenkilöiden ohjauksessa. Henkilökohtaisessa budjetissa vammainen henkilö ja tämän läheiset tekevät päätöksen palveluntuottajan valinnasta itse, kun henkilön palveluntarve on kartoitettu ja henkilö-kohtainen budjetti laadittu.

Aloite on kokoomuksen kantojen mukainen ja asiaa edistetään jo tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuk-sessa. Uusien sote-lakien ja valinnanvapauden myötä tämä ongelma hankintalain ja kilpailutusten suhteen siis poistuu ko-konaan.

76




61. Vantaan Kokoomusnaiset: Työkokeilussa oleville nuorille terveystarkastus ja terveyspalvelut

Kokoomus on puolue, jonka arvomaailmaan kuuluu koulutuksen ja sivistyksen ymmärtäminen, edistäminen ja tukeminen. Toiminnan tavoitteena on lisäksi työllisyyden lisääminen. Kokoomuksessa on poikkeuksellisen laajaa osaamista koulutuk-sen eri alueilta ja vahva tahto nuorten työllistämiseen. Tätä tahtotilaa ja osaamispääomaa tarvitaan ehkäistäessä nuorten syrjäytymistä sekä tukemaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorien aktiivista osallisuutta, kouluttautumista ja työllistymistä.

Kansallinen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen mukaan 18,5 %:lta puuttui peruskoulun jälkeinen tutkinto. Nuorisobarometrin (2017) mukaan 17 prosenttia nuorista keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Kuitenkin 94 prosenttia nuorita uskoo koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia. Suurin osa voi hyvin, mutta moninaiset ongelmat kasautu-vat pienelle joukolle. Terveysongelmien on todettu olevan työkokeilujen keskeytymisen, työttömyyden taustalla tai työllis-tymisen esteenä. Nuorilla tässä tarkoitetaan peruskoulun päättäneitä, koulutuksen tai työelämän nivelvaiheessa olevia 16-29-vuotiaita henkilöitä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot valvovat lakisääteistä ja valtion osara-hoittamaa opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettuja opiskelijoita ovat Terveydenhuoltolain 23 §:ssä tarkoitetut oppilaitokset, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut:

1) ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset, esim. ammattiopistot sekä 2) ammatil-lisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset. Heille järjestettyyn opiskeluterveydenhuol-toon sisältyvät opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mie-lenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus sekä seksuaaliterveyttä edis-tävät palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut, opiskelijan erityisen tuen ja tutkimuksen tarpeen varhainen tunnistaminen ja tarvittaessa tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Kaikki tämä puuttuu työkokeilussa olevilta samaikäisiltä nuorilta.

Tutkimusten ja selvitysten mukaan suurimassa vaarassa palvelujen ja tarkastusten ulkopuolelle jäämisessä ovat työttömät ja nuoret ja erityisesti työttömät nuoret. Työttömille eivät kuulu työterveyshuoltojen tarjoamat säännölliset terveystarkastuk-set, eivätkä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tarkastukset. Varusmiespalvelua suorittamattomat henkilöt eivät pääse siihen kuuluviin tarkastuksiin. Miespuoliset ja muut lapsettomat henkilöt eivät kuulu äitiys- ja perheneuvolatoiminnan tarkas-tusten tai gynekologisten tarkastusten piiriin. (THL 2017.)

Mikään laki tai asetus ei suoraan edellytä työkokeilussa olevien nuorten terveystarkastuksia. He ovat työllistettäviä ja aloit-tavat työkokeilun TE-toimiston lähettämänä, ja joskus sosiaalitoimen kuntouttavana työsopimuksena. Tarvitessaan terveys-neuvontaa tai -palvelua, heidän tulee hakeutua oman alueensa terveyskeskukseen. Palvelun toteutumisen on todettu to-teutuvan puutteellisesti. Ainut laki, jonka voidaan tulkita tukevan näitä nuoria, on Nuorisolaki (1285/2016). Lain tavoitteena on §2 vahvistaa nuorten osallisuutta, tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä ja harrastamista, edistää nuorten yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteuttami-sessa lähtökohtina ovat mm. yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys sekä kestävä kehitys, terveet elämän-tavat.

Työpajatoiminnan tehtäviä (13 §) on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa kou-lutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan. Ter-veyspalveluihin ei oteta tässä laissa kantaa.

Vantaan Kokoomusnaiset esittää työkokeilussa olevien nuorten terveyspalvelujen tilanteen parantamista yhdenveroiseksi ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettujen oppilaitosten opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Toivomme kokoomuksen edistävän järkiperäisen ja oikeudenmukaisen toiminnan aktivoimista. Terveyspalvelujen ja vähin-tään työterveystarkastuksen järjestäminen on aloitettava vielä tällä vaalikaudella, sillä nuorten työllisyyden tilanne heijastu-nee yhteiskuntamme taloudelliseen tilanteeseen.

Edellä mainitun perusteella Vantaan Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että työkokeilussa olevilla nuorille järjestetään työterveystarkastus ja terveyspalvelut heidän puolen vuoden työkokeilun aikana.

77

Puoluehallitus:

Puoluehallitus näkee aloitteessa esitetyn huolen työkokeilussa olevien nuorten hyvinvoinnista aiheellisena. Nuorten syrjäy-tyminen on laaja yhteiskunnallinen ongelma, johon täytyy kohdistaa merkittäviä toimenpiteitä. Työkokeilussa olevat nuoret ovat herkässä vaiheessa, jossa kaikkien yhteiskunnan tukitoimien tulee toimia saumattomasti yhteen.

Työkokeilussa olevia nuoria ei ole nykylainsäädännöllä mahdollista ottaa opiskelijaterveydenhuollon piiriin, koska kyseessä ei ole tutkintoon johtava koulutus, mistä johtuen aloitteessa esitetty ratkaisu ei ole nykylainsäädännöllä mahdollinen. Työ-kokeilua tarjoaville työpaikoille on myös vaikea antaa velvoitetta tarjota työterveyspalveluita työkokeilussa oleville henki-löille, koska se nostaa työkokeilun tarjoamisen kynnystä. Silti aloitteessa esiin nostettua tarvetta toimivien terveyspalvelujen tarjoamisesta työkokeilussa oleville ei ole syytä sivuuttaa. Puoluehallituksen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisin keino parantaa myös työkokeilussa olevien nuorten terveyspalvelujen laatua on edistää sosiaali- ja terveyspalveluiden uu-distusta.

Tutkimusten mukaan Suomessa pienituloiset jäävät tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkopuolelle yleisemmin kuin muissa pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa pyritään tarjoamaan jokaiselle yhdenvertaiset mah-dollisuudet päästä palveluiden piiriin. Sote-keskuksia kannustetaan ihmisten kokonaishyvinvoinnin ylläpitoon, mikä kannus-taa tarttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa mieluiten jo ennen varsinaisten ongelmien ilmenemistä. Tämä on erityisen tärkeää nuorten keskuudessa.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa varmistettava tiedon liikkuvuus mahdollistaa uudella tavalla ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen reagoimisen ongelmiin. Sosiaalipalveluiden yhdistäminen terveyspalvelujen kanssa yhtenäisesti järjestet-täväksi kokonaisuudeksi parantaa entisestään syrjäytymisvaarassa olevien hoitoa. Kun samalla järjestäjällä on järjestettä-vänä myös aloitteessa esitetyssä työkokeilussa mukana olevat henkilöt, on luontevaa kehittää heidän terveyspalveluita sote- ja maakuntauudistuksen kautta.

Puoluehallitus tunnistaa tarpeen kyseisen kohderyhmän terveydentilan seuraamiseen. Olisi syytä selvittää nuorten ihmisten osalta, miten terveyttä voitaisiin jatkossa seurata silloinkin, kun nuori itse ei hakeudu terveydenhuollon palveluiden piiriin, eikä hänelle ole kohdennettu valmiiksi pakollisia terveystarkastuksia.




62. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Sotessa ennaltaehkäisyn korostaminen

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että Kansallinen Kokoomus ottaa tavoitteekseen panostaa sotessa ennaltaehkäise-vään hoitoon. Terveyden edistäminen ja sairauksien sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy on järkevä investointi, sillä kasau-tuvat terveys- ja hyvinvointiongelmat näkyvät kasvaneina kustannuksina. Laadukas ja varhain aloitettu hoito on tehokasta ja ennaltaehkäisee myös ongelmien kertaantumista. Lisäksi henkilöstön monipuolinen osaaminen palvelukentän muutok-sessa edesauttaa elämisenlaadun paranemisessa sekä säästää yhteiskunnan voimavaroja sekä rahaa.

Terveyttä tulee edistää laaja-alaisesti sekä suunnitelmallisesti yhteistyössä eri hallinalojen ja sidosryhmien kanssa on kes-keistä. Terveyden edistäminen ei koostu vain ehkäisevien terveyspalvelujen tarjontaan, vaan kattaa myös terveellisten va-lintojen tarjoamisen sekä terveyden osatekijöiden vahvistamista. Kansalaisten tulee vapautensa lisäksi kantaa vankemmin vastuuta omasta hyvinvoinnista.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta lisäämään resursseja sotessa erityisesti perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevään hoitoon hoidon tehokkuuden, vaikuttavuuden ja pitkällä aikajaksolla säästämään yhteiskunnan varoja sekä lisäämään kansallista tiedottamista kansalaisten omasta hyvinvoinnista vastuunkantamisen lisäämiseksi.

Puoluehallitus:

Pohjanmaan Kokoomusnaiset on aloitteessaan oikealla asialla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuuden lisäämisen ja suomalaisten terveyserojen kaventamisen kannalta ennaltaehkäisy on aivan keskeinen tavoite. Mitä enem-män erilaisia terveysongelmia pystytään ehkäisemään jo etukäteen, sitä paremmin pystytään hillitsemään myös sote-sek-torin menoja ja ylläpitämään kansalaisten hyvinvointia.

Kokoomuksen kannattamassa sote-uudistuksessa ennaltaehkäisy ja perustason palveluiden vahvistaminen valinnanvapau-den avulla ovat koko uudistustyön ytimessä. Valinnanvapaus nopeuttaa hoitoon pääsyä ja antaa kaikille suomalaisille yh-

78

denvertaisen oikeuden valita itse oma palveluntuottajansa. Ihmiset pääsevät nopeammin jonosta hoitoon ja palveluntuot-tajien välinen kilpailu kirittää parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen. Tällä hetkellä suomalaiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa siinä, kuinka hyvin palveluiden pariin pääsee. Tämä johtuu sirpaleisesta, kuntien järjestämisvastuulla olevasta sote-järjestelmästämme.

Vaikka sote-uudistuksessa palveluiden järjestämisvastuu siirtyykin maakuntien vastuulle, jää myös kunnille edelleen tärkeä tehtävä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Tulevaisuuden kunnassa korostuvat monipuolisesti ihmisten hyvinvointia li-säävät lähipalvelut, kuten koulutus- ja sivistyspalvelut sekä liikuntapalvelut. Ennaltaehkäisy on parasta mahdollista tervey-denhuoltoa, Pohjanmaan Kokoomusnaiset tuo esiin tärkeän asian.

Aloitteessa listatut tavoitteet sisältyvät jo tällä hetkellä mitä suurimmissa määrin kokoomuksen sosiaali- ja terveyspolitiikan periaatteisiin ja tällä hallituskaudella valmistellun sote-uudistuksen tavoitteisiin.




63. Joensuun Kokoomusnaiset: Järeämpiä toimenpiteitä syrjäseutujen hammashuoltopalvelujen takaamiseen

Maakuntiemme syrjäseutujen hammashuoltopalveluiden kriisi on tosiasia. Tilastokeskuksen ja Hammaslääkäriliiton jäsen-rekisterin tiedot lokakuulta 2017 todistavat, kuinka epätasaisesti hammaslääkärit ja erikoishammaslääkärit ovat sijoittuneet maassamme. Kaikkein heikoin tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa yhtä hammaslääkäriä kohti on 2043 asukasta, kun suh-deluku Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla on vähän yli 1000 asukasta/hammaslääkäri. Maakuntien sisällä voima-varat ovat keskittyneet keskuskaupunkeihin. Erikoishammaslääkäritilanne on korostetusti paras hammaslääkäreitä koulut-tavissa yliopistokaupungeissa. Ammatillisten voimavarojen vähäisyyttä pahentaa vielä reuna-alueiden väestön ikärakenne ja siitä johtuva huomattavasti rintamaita suurempi hoidon tarve.

Maaseudun hammashuoltopalvelut ovat valtaosin julkisen sektorin varassa. Nykyinen akuutti kriisi palveluissa johtuu ennen muuta siitä, että avoimia terveyskeskushammaslääkäreiden virkoja ei ole saatu täytetyiksi. Siun Sotessa on parhaillaan kymmenen terveyskeskushammaslääkärin virkaa haettavana ( Hammaslääkärilehti 13/17). Jos näihin virkoihin saadaan riit-tävästi päteviä hakijoita, lähtökohdat nykytilanteen korjaamiseksi kohenisivat oleellisesti. Viime vuosien kokemukset eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia. Tarvitaan siis järeämpiä toimenpiteitä. Esitämme seuraavia toimenpiteitä.

1. Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien palkkausjärjestelmien tulee palvella heikoimmassa asemassa ole-via seutukuntia. Siellähän hoidetaan vanhenevaa väestöä, jonka suunterveydenhoito vaatii paljon työtä pahimpien terveys-ongelmien välttämiseksi.

2. Asiakassetelin käyttö on suunniteltava huolella siellä, missä yksityisiä palveluja on saatavilla.

3. Hyvät asiakaslähtöiset hoitokäytännöt pitää vakiinnuttaa. Hammashoidossa pelkän välttämättömän ensiavun antaminen ei riitä, vaan vähimmäisvaatimuksena on oltava hoidon kohteena olevan hampaan valmiiksi hoitaminen.

4. Valtionavun laskennassa pitää ottaa huomioon väestön suunterveydentila nykyistä paremmin kunnille annettavan valti-onavun laskennassa.

5. Suunterveydenhuollon johtamisjärjestelmää on kehitettävä niin, että hammashuoltoon saadaan pysyvää ja motivoitunutta henkilökuntaa, koska monessa työpaikassa tuntuu olevan tyytymättömyyttä nykyiseen johtamiskulttuuriin.

Edellä mainittujen seikkojen ja perustelujen perusteella Joensuun Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan niin, että edellä esitetyillä toimenpiteillä voitaisiin päästä maamme syrjäseuduillakin samaan hyvään suunterveydenhoidon tilanteeseen, joka vallitsi 1990-luvun lopulla.

Puoluehallitus:

Joensuun Kokoomusnaiset puuttuu aloitteessaan todelliseen huoleen suunhoidon palveluiden saatavuudesta. Nykyisen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestelmän puitteissa hoitoon pääsy ja hoidon laatu ei suunterveyden osalta ole yhdenver-taista, jonottamaan voi joutua pitkiäkin aikoja. Kokoomuksen kanta on, että yhdenvertaiset ja laadukkaat terveyspalvelut on turvattava kaikille suomalaisille asuinpaikkaan, varallisuuteen tai sosioekonomiseen asemaan katsomatta.

Kokoomuksen edistämän sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä myös suunhoidon palvelut tulevat asiakkaan valinnanvapauden piiriin. Jokainen suomalainen valitsisi kokoomuksen kantojen mukaisesti myös suunhoidon yksikön,

79

josta hammaslääkäri- ja suuhygienistipalvelunsa haluaa hankkia. Tämä avaa samalla myös hammashoidon kilpailulle ja suo-malaiset saavat valita yhä useampien tuottajien joukosta itselleen parhaiten sopivan vaihtoehdon.

Valinnanvapaus suunterveydenhuollossa parantaa hoidon saatavuutta ja laatua. Kuten aloitteessa oikein todetaan, on asia-kassetelin käyttö suunniteltava huolella. Lähtökohta on, että jokainen suomalainen voisi jatkossa valita vapaasti julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien valikoimasta asuinpaikkaan katsomatta. Valinnanvapauden yhtenä ta-voitteena on myös lisätä volyymia palveluiden tuotantoon ja tarjota suomalaisille lisää vaihtoehtoja.

Hyvä johtaminen on kaikissa sote-palveluiden onnistuneen järjestämisen ja tuottamisen kannalta elintärkeää. Uuden sote-mallin myötä sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kuntia leveämmille hartioille, maakunnille. Tämä saa aikaan sen, että myös johtamisen näkökulmasta perusterveydenhuollon palveluita on tarkasteltava vain yksittäistä kuntaa tai kaupunkia laa-jemmasta alueellisesta perspektiivistä.

Aloitteessa esitetyt periaatteet ja tavoitteet ovat kannatettavia ja ne toteutuvat jo nykyisellään kokoomuksen sosiaali- ja terveyspoliittisessa vaikuttamistyössä.




64. Lapin Kokoomusnaiset: Sosiaalityöntekijäresurssit riittäviksi

Sosiaalityöntekijöistä on pulaa kaikkialla Suomessa. Varsinkin harvaanasutuille seuduille on ollut jo pitemmän aikaa vaikea saada päteviä sosiaalityöntekijöitä. Yhdellä sosiaalityöntekijällä on usein laaja alue ja paljon asiakkaita palveltavanaan. So-siaalityöntekijöistä monet väsyvät ja siirtyvät toisiin tehtäviin.

Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille. Keskusteluissa sosiaali- ja terveyspalveluista hyvin vähälle huomiolle ovat jääneet sosiaalipuolen asiat siitäkin huolimatta, että ne ovat erittäin merkittävässä roolissa kansalaisten arjessa kaikissa ikäryhmissä. Hyvinvoinnin edistämisessä ja ongelmien ennaltaehkäisevässä toiminnassa tarvitaan myös sosiaalipalveluja, ja maakunnan tasolla varattavat riittävät resurssit sosiaalityöntekijöiden työn turvaamiseksi.

Hallituksen tavoitteena on keskittyä työnteon lisäämisen ohella heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen. Sosiaalityöntekijät ovat työrukkasia tässä työssä.

Edellä mainitun johdosta Lapin Kokoomusnaiset esittävät, että

puoluekokous hyväksyessään tämän aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää edistämään sosiaalipalvelujen asemaa sosiaali- ja terveysuudistuksessa niin, että Suomen jokaisessa maakunnassa on riittävät resurssit sosiaalipalveluja varten.

Puoluehallitus:

Lapin Kokoomusnaiset tarttuu aloitteessaan tärkeään asiaan. Kokoomus pitää riittävien sosiaalityöntekijäresurssien turvaa-mista äärimmäisen tärkeänä. Riittävät resurssit on turvattava ja ihmisten pääsy sosiaalipuolen palveluihin on varmistettava kaikkialla Suomessa. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat osa yhteistä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Niitä ei missään nimessä pidä irrottaa toisistaan.

Tällä hallituskaudella kokoomuksen kannattama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus keskittyy osaltaan turvaamaan riit-tävät sosiaalityön resurssit kaikkialla Suomessa. Sosiaalipalveluiden rooli on merkittävä myös valinnanvapaudessa. Tänä keväänä eduskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslain mukaan jokaisessa sote-keskuksessa on oltava tarjolla myös sosiaalipalveluita. Sellaista tilannetta ei siis pääse syntymään, että sosiaalipalvelut laiminlyötäisiin.

Lailla varmistetaan myös se, että henkilö saa terveydenhuollon palvelun lisäksi tarvittaessa myös sosiaalista tukea ja palve-lua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla pyritään siihen, että tiedonkulku ja liikkuminen sosiaali- ja terveyspalve-luissa olisi sujuvaa, ja ihminen saisi helposti ja vaivattomasti juuri sitä palvelua, mitä kulloinkin tarvitsee.

Lapin Kokoomusnaisten aloite on kokoomuksen kantojen mukainen. Aloitteen mukaisia toimenpiteitä edistetään jo nyt esi-merkiksi edellä kuvatuin tavoin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa.


80



65. Joensuun Opiskelevat Porvarit: Vaihtoehtohoidot saatava valvonnan ja säätelyn alaiseksi

Suomessa harjoitetaan laajamittaisesti järjestäytynyttä toimintaa, jossa epälääketieteellisiä niin sanottuja hoitoja markkinoi-daan parannuskeinoina fyysisiin vaivoihin ja sairauksiin. Hoitajilla ei useimmiten ole minkäänlaista lääketieteellistä päte-vyyttä, vaan osaaminen perustuu lyhyisiin maksullisiin koulutuksiin, joita järjestää muut vastaavan koulutuksen ostaneet hoidontarjoajat. Potentiaalisille asiakkaille uskotellaan heillä olevan vaivoja, joita ei todellisuudessa ole lääketieteellisesti diagnosoitu, jotka voidaan sitten korjata esimerkiksi ”energiahoidoilla”.

Joensuun Opiskelevat Porvarit ry tunnustaa sen, että kyseessä on elinkeinotoiminta, jota jokaisella on oikeus harjoittaa. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa hyväuskoisille kanssaihmisille, varsinkaan mikäli riski kohdistuu henkilön terveyteen. Erilaisilla henkisillä hoidoilla voi myös olla positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin, mikäli ihminen kokee saavansa niistä mielihyvää, mutta vakavien sairauksien tai vammojen hoitoon tarvitaan pätevä lääketieteen ammat-tilainen. Tämän vuoksi ala sinällään voi jatkaa toimintaa, mutta kliinisiin tutkimuksiin perustuvan lääketieteen ja uskomuksiin perustuvien vaihtoehtohoitojen välillä tulee olla selkeä ero. Alaan liittyvää markkinointia tulee valvoa, etteivät toimijat luo mielikuvia lääketieteellisistä hoidoista ja rahasta asiakkaita lääketieteen varjolla.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan sen edistämiseksi, että alaa ja siihen liittyvää markkinointia tullaan valvomaan, etteivät toimijat luo harhaanjohtavia mielikuvia lääketieteellisistä hoidoista.

Puoluehallitus:

Joensuun Opiskelevat Porvarit ry nostaa aloitteessaan esiin todellisen ongelman. Vaihtoehto- ja uskomushoitoja harjoite-taan laajamittaisesti ja järjestäytyneesti länsimaisen lääketieteen vaihtoehtona. Kuten aloitteessa todetaan, vaihtoehtohoi-toja markkinoinaan toimivina parannuskeinoina. Kokoomus lähtee liikkeelle siitä, että virallisen länsimaisen lääketieteen ulkopuolella toimivat vaihtoehtohoidot pitää saada valvonnan alle.

Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällä hetkellä näitä hoitoja ei valvo kukaan. Erilaisten vaihtoehtohoitojen, kuten homeopatian, enkeliterapian, vyöhyketerapian ja muiden vastaavien us-komuksiin perustuvien hoitomuotojen valvonnassa tulisi painottaa yhteistyötä lääkäreiden ja terveydenhuollon ammattilais-ten kanssa. Esimerkiksi syöpä- tai psykoosipotilaiden osalta vaihtoehtohoitoa tarjoavan pitäisi olla velvoitettu olemaan yh-teydessä lääkäriin. Sellaista tilannetta, jossa vakavasti sairas ja terveydentilansa vuoksi haavoittuvassa asemassa oleva henkilö hankkisi vaihtoehtohoitoa, muttei saisi lääketieteellistä hoitoa lainkaan, ei pidä sallia.

Vaihtoehtohoitoihin ei pidä kuitenkaan suhtautua ainoastaan negatiivisesti ja riskitekijöinä. Monelle pitkäaikaissairaalle täl-lainen toiminta voi tarjota inhimillistä tukea ja rohkaisua selvitä sairauden vuoksi haastavasta elämäntilanteesta. Vakavien vaivojen sivuuttaminen ja hoitamatta jättäminen on kuitenkin todellinen riski, jos henkilö turvautuu vain vaihtoehtoisiin hoi-tomuotoihin virallisen lääketieteen sijasta.

Kokoomus kannattaa yksilön laajaa itsemääräämisoikeutta myös suhteessa omaan hoitoon liittyen. Vaihtoehtohoitojen asettaminen valvonnan piiriin lain nojalla turvaisi kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten turvallisuu-den ja pääsyn lääketieteelliseen hoitoon.




66. Virtuaalikokoomus: Työttömyysturva kaikille, myös yrittäjille

Virtuaalikokoomus ry esittää, että työttömyysturva ulotettaisiin koskemaan kaikkia palkansaajia ja yrittäjiä. Tämä edellyttäisi työssäoloehdon uudistamista. Muutos kannustaisi yrittäjyyteen, edistäisi erityisesti mikro-/pienyrittäjyyttä ja tukisi yksinyrit-täjyyttä.

81

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että kokoomus puolueena edistää työttömyysturvan laajentamista koskemaan kaikkia palkansaajia ja yrittäjiä.

Puoluehallitus:


67. Helsingin Kansallisseura: Ansioturvan laajennus kaikille

Työttömyysturvaan ja työttömyyskassajärjestelmä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä työelämää ja sen tarpeita. Tällä het-kellä ansiosidonnaisen päivärahan rahoittavat valtio, työnantajat, työntekijät sekä työttömyyskassat. Viimeksi mainitun kas-samaksut kattavat ainoastaan 5,5 prosenttia päivärahan kustannuksista.

Jokainen palkansaaja maksaa ansioistaan työttömyysvakuutusmaksun, jolla kustannetaan työttömyysvakuutusrahaston (TVR) kautta työttömyyskassojen työttömyysturvamenoja. Huolimatta siitä, että kaikki palkansaajat joutuvat maksamaan työt-tömyysvakuutusmaksun, niin ainoastaan työttömyyskassaan kuuluvat saavat ansiosidonnaisen päivärahan. Työttömyyskas-saan kuulumattomat joutuvat siis rahoittamaan järjestelmää, jonka eduista he eivät pääse nauttimaan.

Tämän rinnalle yrittäjille on luotu ansiosidonnaista päivärahaa varten oma järjestelmä, mutta sen kustannukset nousevat korkeaksi ja ehdot muodostuvat epäsuotuisaksi. Edellä mainittujen syiden johdosta, ainoastaan pieni vähemmistö yrittäjistä kuuluu johonkin yrittäjien työttömyyskassoista.

Mauri Kotamäen ja Jukka Mattilan artikkelissa "Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia. Kohti kattavampaa työttömyystur-vaa" (2014) esitetään, että työttömyysturva voitaisiin laajentaa kaikkiin palkansaajiin ja yrittäjiin, mutta sen kustannus olisi arviolta 150 miljoonaa euroa. Ratkaisuksi tämän rahoittamiseksi ehdotettiin joko vakuutusmaksun nostamista tai työttömyys-turvan tason säätämistä. Viimeksi mainitulle ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona enimmäispäivärahan rajaamista 63 euroon.

Edellä mainitun perusteella Helsingin Kansallisseura ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta ja ministeriryhmää toimimaan ansioturvan laajentamiseksi kaikille siten, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan enimmäismäärärahaa rajataan rahoituksen turvaamiseksi.

Puoluehallitus:

Virtuaalikokoomuksen ja Helsingin Kansallisseuran aloitteissa tuodaan esille näkemys ansioturvan uudistuspaine. Puolue-hallitus näkee, että koko sosiaaliturvajärjestelmä on uudistettava. Liian moni ihminen on tilanteessa, jossa työn vastaanot-taminen ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa. Työelämän epävarmuuden lisääntyminen vaatii sosiaaliturvan, joka sopeutuu lyhytkestoisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin sekä työn ja yrittäjyyden yhdistämiseen selvästi nykyistä parem-min.

Hallitus käynnisti marraskuussa 2017 TOIMI-hankkeen, jonka tavoitteena on rakentaa perustaa laajalle sosiaaliturvauudis-tukselle. Hankkeen kautta pyritään löytämään keinot, joilla suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä vastaa muuttuneen työelä-män tarpeisiin hyödyntäen etenkin digitaalisessa toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Lisää mahdollisuuksia ansioturvan kehittämiseen tuo tulorekisteri. Käyttöönoton yhteydessä vuonna 2019 tulorekisterissä näkyvät palkkatiedot ja vuodesta 2020 eteenpäin mukaan tulevat myös eläke- ja etuustiedot. Tulorekisteri on alusta, jonka jatkokehittämisen mahdollisuudet on pyritty varmistamaan ja teknisesti se mahdollistaa esimerkiksi eri tulolajien seurannan selkeästi nykyistä lyhyemmällä aikasyklillä yhden kanavan kautta.

Eduskuntaryhmän piirissä on tehty työtä sosiaaliturvauudistukseen valmistautumiseksi kolmessa työryhmässä, joita ovat vetäneet Arto Satonen (pääryhmä), Juhana Vartiainen (kannustinloukut) ja Elina Lepomäki (verotus). Työn pohjalta on ra-kennettu näkemystä tulevaisuuden sosiaaliturvasta, mikä on toiminut perustana puoluekokouksessa hyväksyttävänä ole-valle tulevaisuuden sosiaaliturva -puoluekokousasiakirjalle. Kyseisessä asiakirjassa kuvataan laajasti kokoomuksen näke-mykset perusturvan uudistamisesta, mutta ansioturvaan asiakirjassa viitataan vain ohuesti.

Ansioturvaan liittyen puoluehallitus näkee, että tulevassa uudistuksessa on syytä arvioida osalta turvan kesto, taso ja laa-juus. Ansioturvan kehittämisen taustalla on kuitenkin tunnistettavia selviä periaatteita. Esimerkiksi ansioturvan tulee kannus-taa työn vastaanottamiseen. Järjestelmän tulee olla käyttäjän näkökulmasta yksinkertainen ja se tulee automatisoida lukuun ottamatta mahdollista byrokratiaa, jolla halutaan ohjata ihmisten käyttäytymistä. Tässä vaiheessa valmistelutyötä ei ole syytä sitoutua tiettyyn malliin, koska esimerkiksi TOIMI-hankkeesta saadaan merkittävää lisätietoa alkuvuonna 2019 hankkeen valmistuessa.

82




68. Oulun Kokoomusnaiset: Työkyvyttömät työttömät oikealle perusturvalle ja oikeisiin palveluihin

Työvoimatoimistoissa on työnhakijoina runsaasti työttömiä, jotka eivät ole kykeneviä ottamaan vastaan työtä tai osallistu-maan julkisiin työvoimapalveluihin. Heidän joukossaan on niitä, joilla sairaslomapäivien enimmäismäärä on tullut täyteen ja joille lääkäri on kirjoittanut edelleen sairauslomaa. Heidän joukossaan on myös niitä, joiden työkyvyttömyyseläke on hylätty, vaikka on katsottu, etteivät he terveydentilansa huomioiden kykene jatkamaan aiemmassa työssään tai työllistymään kou-lutustaan vastaaviin tehtäviin. Heidän joukossaan on niitäkin, joilla vakava päihdeongelma estää niin sairasloman ja työky-vyttömyyseläkkeen kuin myös työllistymisen ja julkisiin työvoimapalveluihin osallistumisen.

Näihin ryhmiin kuuluvat ovat työkyvyttömyydestään huolimatta työvoimatoimistossa työttöminä työnhakijoina, koska työ-markkinatuki on toimeentulotukeen nähden ensisijainen etuus. He ovat työvoimatoimiston asiakkaina ja teettävät työvoi-matoimiston työntekijöillä paljon työtä. Myös heidät täytyy haastatella määräajoin, laatia heille työllistymissuunnitelma ja tarjota heille työtä tai työvoimapalveluja, vaikka he eivät pystykään ottamaan niitä vastaan.

Näihin ryhmiin kuuluvien kanssa työvoimatoimistossa tehty työ ei tuota TE-virkailijoiden ponnisteluista huolimatta tulosta heidän ensisijaisen palvelutarpeensa ollessa muissa palveluissa. Tämän ryhmän palveluihin käytetty aika on pois niiltä asi-akkailta, jotka oikeasti hyötyisivät työvoimatoimiston palveluista. Se, ettei työ tuota tulosta on myös merkittävä työntekijöi-den työssä jaksamiseen vaikuttava tekijä. Tämä ryhmä on ongelmallinen myös vuoden alusta tulleen aktiivimallin näkökul-masta. He eivät kuulu ryhmiin, joita aktiivimalli ei koske, mutta eivät myöskään pysty täyttämään aktiivisuusehtoa.

Auttamispalveluissa tarjottu palvelu on vaikuttavinta, kun se vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen. Työkyvyttömillä työnha-kijoilla sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut ovat ensisijaisia työvoimapalveluihin nähden. Työvoimapalveluiden vuoro on vasta sitten, kun asiakas pystyy hyötymään niistä. Kun asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarvettaan vastaamattomia palve-luja, tuhlataan resursseja. Myös asiakkaan toimeentulo tulisi järjestää tavalla, jossa asiakas ei joutuisi hakeutumaan vääriin palveluihin vain toimeentulonsa turvatakseen.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin perustulon uudistamiseksi niin, että työkyvyttömät eivät joutuisi hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi vain toimeentulonsa varmistaakseen ja työkyvyttömien tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi osana ehjiä palveluketjuja, joihin myös työvoimapalvelut kuuluvat asiakkaan työkyvyn vahvistuttua.

Puoluehallitus:

Aloitteessa esiin tuotu huomio työkyvyttömistä työnhakijoista ja sen herättämä huoli on aiheellinen ja tärkeä. Todellisuu-dessa työkyvyttömät työnhakijat tulisi voida siirtää työvoimapalvelujen piiristä sosiaali- tai terveyspalvelujen piiriin ja muun kuin työttömyysturvan varaan.

Puoluehallitus näkee, että olisi tarpeellista selvittää työkyvyttömien työnhakijoiden määrä ja todellinen palveluntarve. Työ-kyvyttömien henkilöiden siirtäminen pois vastikkeellisen työttömyysturvan piiristä olisi inhimillistä ja helpottaisi henkilöiden omaa tilannetta. Samalla työvoimapalveluiden resursseja voitaisiin käyttää nykyistä tehokkaammin sellaisten henkilöiden palveluihin, joilla on aito mahdollisuus työllistyä työmarkkinoille. Muutos helpottaisi myös työmarkkinoiden tilannetta, kun pysyttäisiin aidosti tunnistamaan, miten moni ihminen olisi työmarkkinoiden käytettävissä ja vailla työtä.

Muutos selventäisi työmarkkinoiden tilannetta ja antaisi realistisen kuvan saatavilla olevasta työvoimasta, mikä olisi erityisen tärkeää aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Tällöin työvoimakoulutukset ja esimerkiksi työvoiman tarveharkinta voitaisiin kohdentaa nykyistä totuudenmukaisemmin.

Haasteena muutoksen tekemisessä on työkyvyttömyyden rajan vetäminen. Liian matala kynnys työkyvyttömyydelle paitsi johtaisi kustannusten nousuun, se myös todennäköisesti ohjaisi ihmisiä väärien palveluiden piiriin. Sote- ja maakuntauudis-tus tuo toimijat yhteen, kun työvoimapalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät saman järjestäjän vastuulle. Samalla aukeaa uusia mahdollisuuksia yhdistää työvoima- ja sosiaalipalveluja. Lisäksi kasvupalveluiden allianssimalli varmistaa, että yksityisen ja kolmannen sektorin sekä kuntien osaaminen saadaan käyttöön myös tämän haasteen ratkaisemisessa.

Työkyvyttömyys ja osatyökykyisyys on syytä muistaa sosiaaliturvauudistusta edistettäessä. Työkyvyttömille henkilöille olisi mahdollista tarjota heille sopivampia palveluja.

83

Puoluekokouksessa muussa asiakohdassa käsiteltävässä Tulevaisuuden sosiaaliturva -puoluekokousasiakirjassa on esi-telty osallistumistulo, joka olisi työkyvyttömille ihmisille työttömyysturvaa merkittävästi sopivampi sosiaalietuus. Se loisi ih-miselle mahdollisuuden olla aktiivinen osa yhteiskuntaa omien voimavarojensa mukaan. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että työkyvyttömyys on tilanne, josta voi ja on taloudellisesti kannattavaa pyrkiä pois. Eri sosiaaliturva- ja ansaintamuotojen välillä pitääkin pystyä liikkumaan joustavasti.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyy aloitteen seuraavalla muutetulla ponsiosalla:

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää ryhtymään toimenpiteisiin

- sosiaaliturvan uudistamiseksi niin, että työkyvyttömät eivät joutuisi hakeutumaan työttömiksi työnhakijoiksi vain

toimeentulonsa varmistaakseen - työkyvyttömien tarvitsemien sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi osana ehjiä

palveluketjuja, joihin myös työvoimapalvelut kuuluvat asiakkaan työkyvyn vahvistuttua



69. Virtain Kokoomus: Työterveyshuollon ulkopuolelle jääville turvattava ennaltaehkäisevät terveyspalvelut

Työterveyshuollon asiantuntemusta työn terveysvaaroista, työkyvyn arvioinnista ja työkyvyttömyyden estämiseen tähtää-vistä toimenpiteistä on tärkeää hyödyntää myös muussa terveydenhuollossa, työvoimapalveluissa ja osin muidenkin kan-salaisten hyväksi. Työterveyshuollon ydintehtävinä ovat terveyden ja työkyvyn edistäminen sekä työkyvyttömyyden ehkäisy ja sen asiakkaita ovat työpaikat ja työntekijät.

Työ- ja toimintakyvyttömyyden ehkäisy ja työkyvystä huolehtiminen korostuvat työttömyyden ja työelämän rajapinnalla ole-villa työikäisillä. Yli puolet alkavien työkyvyttömyyseläkkeen saajista on työttömiä. Heillä on usein rikkonainen työura, paljon poissaoloja jo 10 vuoden ajan ennen eläköitymistä, ja he osallistuvat kuntouttaviin toimiin muita harvemmin. Työ- ja toimin-takyvyn tukemisella ja työkyvyttömyyden ehkäisyllä saavutetaan työelämän ja yhteiskunnan kannalta merkittäviä säästöjä ja parannetaan elämän laatua.

Vaikka suomalaisten terveys ja hyvinvointi ovat jatkuvasti kohentuneet, kuitenkin eri sosiaaliryhmien väliset terveys- ja hy-vinvointierot ovat pysyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen lisäksi eroja ilme-nee myös sukupuolten välillä ja alueellisesti. Terveyden menettämisen uhan varhaisella tunnistamisella ja siihen puuttumi-sella hoidon, kuntoutuksen ja aktiivisuuden lisäämisen keinoin edistetään terveyserojen kaventumista. Kaventamalla väes-töryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja, vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia sekä parannetaan vä-estön työ- ja toimintakykyä.

Väestön hyvä terveys ja toimintakyky ovat terveys- ja hyvinvointipolitiikan perustavoitteita. Lukumääräisesti suuren väes-tönosan jääminen kauas saavutettavissa olevasta terveyden tasosta aiheuttaa kuntataloudelle suuria kustannuksia ja tulo-jen menetyksiä. Korjaavan ja akuutin hoidon painottaminen kasvattaa kuntien menoja. Terveyden edistämistä pidetään tehokkaimpana tapana leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua. Taloudellinen investointi ennaltaeh-käiseviin terveyspaleluihin voidaan nähdä sijoituksena tulevaisuuteen.

Edellä mainitun perusteella Virtain kokoomus ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaa -ja ministeriryhmää toimimaan siten, että varmistetaan kaikille kansalaisille monipuoliset terveyspalvelut ikään, sukupuoleen, siviilisäätyyn ja varallisuuteen katsomatta ja että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän uudistuksessa selkiytetään terveydenhuollon eri toimijoiden roolia ja rakennetaan tarkoituksenmukaiset palveluverkostot työterveyshuollon, muun terveydenhuollon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen välille.

Puoluehallitus:

Virtain kokoomus ry on esittänyt aiheellisen huolen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisuudesta ja palveluverkon toimivuudesta. Kokoomus on ollut tällä hallituskaudella suurimpana yksittäisenä kokonaisuutena ratkaisemassa juuri nimen-omaista ongelmaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen kautta.

Puoluehallitus näkee, että toimintaa nykyisellä sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamismallilla ei voi jatkaa enää pitkään. Kuntarajat eivät voi ratkaista asiakkaan tasavertaista palvelua. Kuntien taloudellinen kantokyky sosiaali- ja terveysmenojen kasvun jakautuessa epätasaisesti tarvitsee koko järjestelmän kokonaisuudistuksen. Tästä johtuen hallitusohjelmaneuvotte-luissa puolue oli varmistamassa, että tällä hallituskaudella toteutetaan laaja uudistus, joka nojaa vahvasti valinnanvapauteen.

84

Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena on aloitteen mukaisesti varmistaa ihmisille välttämättömät sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut kaikkialla maassa perusoikeudet toteuttavalla tavalla.

Uudistus mahdollistaa tiedon liikkuvuuden eri tuottajien välillä, mikä mahdollistaa selkeästi nykyistä paremmin ihmisten ko-konaishyvinvoinnin huolehtimisen. Neuvonta ja ohjaus voidaan hoitaa tehokkaasti ja yhdenmukaisesti sekä yksityisen että julkisen palvelutuottajan toimesta. Tiedon liikkuessa saumattomasti myös digitaaliset palvelut saadaan tukemaan oikea-aikaista ja -tasoista hoitoa.

Aloitteessa nostetaan esiin aiheellisesti työterveyshuollon ulkopuolella olevat ihmiset. Tällä hetkellä työterveyshuollon asi-akkaat saavat usein kunnallista terveydenhuoltoa nopeammin palvelua ja palveluvalikoima voi olla laajempi. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksella tavoitellaan julkisesti järjestettyjen palvelujen palvelutason nostoa.

Työterveyshuollon palvelut toimivat edelleen täydentäen julkisesti järjestettyjä palveluja. Uutta on se, että sote-keskus on perinteistä terveyskeskusta laajemmin huolehtimassa asiakkaan kokonaishyvinvoinnista. Tämä kannustaa sote-keskuksia aloitteessa mainittuun painotukseen ennaltaehkäiseviin palveluihin. Varhaiselle tunnistamiselle ja hoidolle ollaan nyt luo-massa aitoa kannustinjärjestelmää myös julkisesti järjestettyihin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Puoluehallitus näkee aloitteessa esiin nostetut asiat, kuten yhdenvertainen pääsy palveluihin, toimiva palveluverkko ja en-naltaehkäisevät toimenpiteet erittäin tärkeinä johtotähtinä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Näistä pidetään kiinni vietäessä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta läpi unohtamatta aikaa, kun uusi järjestelmä on jo käytössä.




70. Tilkan Seudun Kokoomus: Digitaalisuus kotiasumisen tueksi

Eliniän pidentyminen on johtanut väestön ikärakenteen muutokseen, iäkkäämpiä kansalaisia on entistä enemmän. Hallituk-sen ja Kokoomuksen tavoitteena on ollut, että yhä useampi seniori voisi elää kotonaan mahdollisimman pitkään.

Ikääntyvä väestö kärsii usein muistisairauksista, joiden oireet ilmenevät esimerkiksi pelkotiloina, epäluuloina ja jopa aggres-siivisuutena. Monella kotonaan asuvalla seniorilla omat lapset ja läheiset asuvat kaukana, eivätkä siksi voi osallistua heidän arkeensa. Ravinnon tapaan turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista.

Väestönrakenne aiheuttaa kunnille haasteita siinä, miten turvata hyvinvointi ja turvallisuus kotonaan asuville. Kotisairaan-hoito, ateriapalvelut ja kodinhoidon palvelut tukevat seniorin kotona asumista. Viikon aikana palvelua voi tarjota 20 eri ihmistä, joista muistisairas tunnistaa vain osan. Kunnan tarjoamien palvelujen lisäksi vanhusten luona voi vierailla kirjava joukko kauppiaita. Yksinasuva seniori voi houkutella jopa rikollista ainesta.

Digitaalisuus luo mahdollisuuksia parantaa seniori-ihmisten turvallisuutta esimerkiksi kulunvalvonnalla ja laiteturvallisuu-della. Digitaalisuus mahdollistaa myös kaukana asuvien läheisten yhteyden kuvan ja äänen kera.

Turvallisuuden kohentaminen kotona parantaa sekä seniorin elämän laatua että vähentää omaisten huolta ja syyllisyyden tuntoa.

Toivomme, että puolue päättää perustaa työryhmän, joka selvittää valtakunnan tasolla sitä, miten digitaalisuutta hyödyntä-mällä voidaan kotona asuvien seniorikansalaisten turvallisuutta parantaa ja miten digitaalisuus otetaan kotona asuvien hoi-toa tukemaan.

Edellä mainitun perusteella Tilkan Seudun Kokoomus ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Kokoomuksen puolueohjelmaan ja tuleviin hallitusohjelmiin kirjataan päätös edistää digitaalisuuden hyödyntämistä seniorikansalaisten turvallisen kotiasumisen parantamiseksi.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus pitää erittäin kannatettavana digitaalisuuden näkemisen mahdollisuutena seniorien kotona asumisen tuke-misessa. Digitaalisuus on jo monelle seniorille arkipäivää esimerkiksi lääkkeiden hoitajan käyntikertojen määrää merkittä-västi vähentävien lääkerobottien kautta. Kotipalvelujen työntekijöillä on myös automaattisesti optimaalisia kulkureittejä suunnittelevia sovelluksia. Edellä kuvatut ratkaisut mahdollistavat hoitajakäyntien käyttämisen entistä paremmin kotona asu-van seniorin aidon kohtaamisen ja kokonaishyvinvoinnista huolehtimisen. Digitaalisten palveluiden kautta on mahdollista lisätä seniorien turvallisuutta ja parantaa kotiin tarjottavien palveluiden laatua sekä saavutettavuutta. Myös vuonna 2016

85

hyväksytty Euroopan Unionin saavutettavuusdirektiivi velvoittaa huolehtimaan siitä, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus toimia digitaalisessa yhteiskunnassa.

Aloitteen tavoitteen edistämisessä on tunnistettavissa kolme tasoa: (1) alustataso, (2) yhteensopivuus ja (3) innovointiin kan-nustaminen.

Kanta-palvelut ja kansallinen palveluväylä luovat kansallisen alustan tiedon liikkuvuudelle. Kun terveysdata saadaan liikku-maan saumattomasti, ihmisten kokonaisterveydestä pystytään huolehtimaan selvästi nykyistä paremmin yksilötasolla. Tam-mikuussa 2018 hallitukselle esiteltiin konsepti neuroverkosta (Aurora), joka kytkee älykkäät sovellukset yhteen palvelemaan asiakkaita saumattomasti. Palveluun voivat kytkeytyä toimijat yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Neuroverkko mahdollistaa myöhemmässä vaiheessa puhekäyttöliittymällä toimivan luontaisen asioinnin omasta kodista käsin. Hankkeen mahdollisuudet kotona asumisen tukemiseen ovat merkittävät ja suuri osa mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta.

Palveluiden kehittämisessä onkin tärkeää, että valtiolla, maakunnissa ja kunnissa tehtävät ratkaisut mahdollistavat yhteis-työn ja ovat hyödynnettävissä sektorirajojen yli. Puoluehallitus näkee, että maakuntauudistusta edistettäessä standardointi on merkittävässä roolissa. Alustojen rakentumisessa menee aikaa, mutta maakunnissa ratkaisuja täytyy tehdä nyt. Siksi toisistaan riippumattomien hankkeiden tulee rakentua samojen periaatteiden varaan, jotta järjestelmät ovat yhteensopivia tuleviin alustaratkaisuihin, vaikka toteutukset on tehty kokonaan erillisinä projekteina.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen tavoitteena on lisätä kannusteita uusien toimintatapojen luomiseen, mikä osallistaa kehitystyöhön myös yksityisen ja kolmannen sektorin. Asiakkaan valinnanvapaus osaltaan kirittää palveluntarjoajia etsi-mään innovatiivisia ratkaisuja, kun ihmiset hakeutuvat parhaiden palveluiden äärelle.

Aloitteessa toivottiin erillisen työryhmän perustamista puolueen sisällä pohtimaan teeman edistämistä. Kokoomuksen jär-jestöverkoston alla toimii digitalisaatioklubi, jonka tarkoituksena on raamittaa digipolitiikan sektoria Suomessa ja tukea puo-luetta löytämään ratkaisuja edistettäväksi. Puoluehallitus ei näe tarvetta erillisen työryhmän perustamista puolueen sisälle, vaan se ehdottaa digitalisaatioklubille pohdittavaksi aloitteessa esiin nostettuja teemoja. Ohjelmatyössä digitaalisuuden hyötyjen esiin tuominen on aloitteessa esiin nostetuista syistä perusteltua.




71. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Alkon monopoli purettava

Viinan myyminen ei kuulu hyvinvointivaltion tehtäviin. Alkoholin myyntiä voidaan ja pitääkin säännellä sekä verottaa, mutta valtion monopoliyhtiö ei tuota optimaalisia ratkaisuja kuluttajan eikä yhteiskunnan kannalta.

Alkoholilaissa valtion alkoholiyhtiölle on säädetty yksinoikeus harjoittaa yli 5,5%:n alkoholijuomien vähittäismyyntiä pienpa-nimoiden ja harvinaisten viinitilojen poikkeuksia lukuun ottamatta. Alkon yksinoikeutta on perusteltu sillä, että se on keino alkoholin saatavuuden rajoittamiseen.

Alko ei kuitenkaan toimi niin kuin lakisääteinen tehtävä antaa olettaa. Alko osakeyhtiönä pyrkii oman voittonsa maksimoin-tiin, mahdollisimman laajaan ja kattavaan valikoimaan sekä myymäläverkostoon. Alko on myös aggressiivinen omien etu-jensa lobbaaja. Esimerkiksi alkoholilain uudistuksen valmistelun yhteydessä Alko Oy:n edustajat syyllistyivät suoranaiseen valehteluun sanoessaan omien palvelujensa suppenevan. Lain voimaantultua Alko kuitenkin ilmoitti avaavansa uusia myy-mälöitä.

Tosiasiassa Alkon monopoliasema on jo monilta osin menetetty ja sen osuus jakelukanavana Suomessa on merkittävästi vähentynyt. Alko Oy:n vähittäismyyntimonopolin olemassaolo heikentää alkoholimarkkinoiden toimivuutta. Jos Suomessa haluaa pärjätä alkoholiliiketoiminnassa, monopolin alkoholiostajat ovat avainasemassa valitsemassa kilpailun voittajia. Al-kon toiminnalla myös ristisubventoidaan alkoholin hintaa harvaan asutuilla alueilla, joissa ei Alkon kokoista erikoismyymälää kannattaisi muuten pitää.

Alkon tehtävä ei myöskään ole taata mahdollisimman hyvää viinivalikoimaa suomalaisille. Alkon olemassaolo todennäköi-sesti jopa heikentää Suomesta saatavilla olevaa alkoholivalikoimaa, sillä markkinat hoitaisivat todennäköisesti tehokkaam-min ihmisten tarpeita vastaavan tarjonnan. Asiantuntevan viiniharrastajan näkökulmasta Alkon valikoima on auttamatta liian suppea. Valikoiman laatua koskeva perustelu ei muutenkaan kestä lähempää tarkastelua, sillä ulkomailla tavallisten ruoka-kauppojen alkoholiosastot ovat usein valikoimiltaan vähintään Alkon myymälöiden tasoisia tai jopa parempia.

86

Alkon myymälöiden sijaintipäätökset toimivat markkinahäirikköinä vähittäiskaupassa eri puolilla Suomea. Alkon nykyiset sijoittumispäätökset kaupan suuryksiköiden yhteyteen ohjaavat ostovoimaa pois pienistä myymälöistä suuriin hyper- ja su-permarketteihin. Alkoholimonopolin hallitulla purkamisella ja myynnin vapauttamisella olisi positiivisia vaikutuksia päivittäis-tavarakaupan kilpailun lisääntymiseen sekä harvaan asuttujen palvelujen säilymiseen.

Kokoomuksen pitää olla puolue, joka uskoo ihmiseen. Alkoholia ei tarvitse hakea viinamonopolista rajattuina aukioloaikoina miltei missään muussa EU-maassa kuin Suomessa. Sivistynyt länsimainen yhteiskunta voi pyöriä täysin normaalisti ilman, että ihmisiä holhotaan myyntirajoituksilla valtion toimesta. Alko Oy:n aika on ohi - nyt on aika uskoa ihmiseen.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Alkon monopoli puretaan.

Puoluehallitus:

Vastaus aloitteisiin 71, 72, 73 ja 74 on aloitteen 74 lopussa.

72. Tampereen Kokoomusopiskelijat TYKO: Alkon monopoli purettava

Eurooppalaisesta valtavirrasta poiketen Suomessa yli 5,5-prosenttisen alkoholin myynti on keskitetty valtionyhtiölle. Pro-senttiraja on niin matala, että vahvempia oluita ja ruokaviinejä saa ostettua ainoastaan Alkosta. Tampereen Kokoomusopis-kelijoiden mielestä Alkon monopoli pitäisi purkaa, jotta panimot ja päivittäistavarakaupat voisivat myydä kaikkia alkoholi-juomia.

Alkoholin myynnin keskittäminen Alkolle rajoittaa kilpailua ja luontaista hintakehitystä alkoholimarkkinoilla vaikeuttaen esi-merkiksi pien- ja käsityöläispanimoiden toimintaa. Alko ei myy alkoholijuomia alaikäiselle, selvästi päihtyneelle, häiritsevästi käyttäytyvälle eikä henkilölle, jonka epäillään välittävän juomia seurassaan olevalle alaikäiselle tai päihtyneelle. Vaikka vah-vempien alkoholijuomien myynti siirrettäisiin Alkosta panimoihin ja päivittäistavarakauppoihin, samoista säännöistä ja myyn-nin rajoituksista voitaisiin silti pitää kiinni. Päivittäistavarakaupat kohdistavat jo nyt mietojen alkoholijuomien myyntiin val-vontaa, joka ei oleellisesti eroaisi vahvempien juomien kohdalla.

Suomi on luottamusyhteiskunta, jossa kansalaiset luottavat viranomaisiin ja viranomaiset kansalaisiin. Se säästää hallinnol-lisia kuluja, vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä ja osaltaan edesauttaa maamme menestystä kansantaloutena. Silti Suomen alkoholilaissa on yhä nähtävissä kieltolain henki: syvä epäluottamus kansalaisten omaan kykyyn kontrolloida omaa alkoho-linkäyttöään. Perimmäinen vastuu juomistottumuksista kuuluu kuitenkin valtion sijaan kansalaisille itselleen, ja motivaatio terveellisiin elämäntapoihin lähtee ihmisen sisäisestä päätöksestä.

Alkoholilain uudistuksen myötä Suomen lainsäädäntö muuttui sallivampaan suuntaan muun muassa anniskelun, päivittäis-tavarakauppojen prosenttirajan nousun ja ravintoloiden aukioloaikojen suhteen. Uudistus voitaisiin viedä yhä pidemmälle purkamalla Alkon monopoli kokonaan. Kokoomuksen tulevaisuuspäivillä Tampereella 17.3. noin 80 prosenttia ohjelmaa seuranneista osanottajista äänesti puolueen sivuilla kannattavansa Alkon monopolin purkamista.

Edellä mainitun perusteella Tampereen Kokoomusopiskelijat TYKO ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Alkon yksinoikeus yli 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien myyntiin lakkautettaisiin.

Puoluehallitus:


73. Joensuun Kokoomusnuoret: Konjakit ruokakauppoihin

Lappeenrannassa kaksi vuotta sitten puoluekokous hyväksyi Joensuun kokoomusnuorten aloitteen samppanjoiden myyn-nin vapauttamisesta. Sittemmin maan hallitus on tehnyt alkoholipolitiikan suhteen hyviä päätöksiä, ja sääntely on kehittynyt eurooppalaiseen suuntaan. Vielä on kuitenkin tehtävää, jotta Suomi siirtyisi alkoholipolitiikassaan keskieurooppalaiseen malliin.

Koskaan ei voi tietää, milloin tilanne vaatii konjakkia. Joensuun kokoomusnuorten mielestä konjakkia tulisi saada ruokakau-poista kellon ympäri. Suomen tulisi noudattaa eurooppalaista mallia ja mahdollistaa konjakkien myynti ruokakaupoissa. On

87

kuluttajan edun mukaista, että tuotteita ei myydä valtion monopolin kautta. Kilpailun avaaminen laskisi hintoja ja toisi lisää verotuloja vähentyneen alkoholin matkustajatuonnin myötä. Alaikäisten alkoholinkäyttö on vähentynyt viimeisen 15 vuoden aikana, joten uudistus ei muut-taisi alkoholin kulutuksen määrää. Lisäksi on todettu, että jo nyt tehtyjen alkoholisääntelyn huojennusten jälkeen ei alkoholin kulutus ja sen myötä terveydelliset haitat ole merkittävästi kasvaneet – pelotteluista huo-limatta. On myös huomioitava, että aikuiset saavat juotavansa jo nyt halutessaan Alkosta, joten kyse on lähinnä vain taval-listen ihmisten arjen helpottamisesta. Oleellista on, että muuttamalla myyntikulttuuria vastaamaan paremmin eurooppalaista mallia, voimme muuttaa alkoholin käyttöön liittyviä asenteita terveempään suuntaan. Lisäksi konjakkia on jo kauan otettu lääkkeeksi, ja maltillisesti nautittuna sen hyödyt niin sielun kuin ruumiin hyvinvoinnille ovat kiistattomat.

Joensuun kokoomusnuoret ry. esittää, että

tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että lainsäädäntötyö konjakin myyntiin ruokakaupoista kaikkina vuorokauden aikoina sekä mukaan myynti ravintoloista sallittaisiin.

Puoluehallitus:


74. Taipalsaaren Kokoomus: Viinit ja oluet vähittäiskauppoihin järkevän siirtymäajan puitteissa

Vastoin yleisiä uskomuksia ja pitkän linjan terveysvalistusta, suomalainen alkoholikulttuuri on jo pitkään muuttunut sekä käytännössä että tilastoissa parempaan suuntaan. Kohtuukäyttö on lisääntynyt, väkevien suosio laskenut ja erityisesti nuo-riso on raitistunut.

Myös toimintaympäristö on muuttunut kieltolain ajoista. EU:n sisämarkkinoiden ansiosta kansalaiset voivat ostaa vapaasti alkoholituotteita kotiin kuljetettuina koko EU:n alueelta. Alko onkin käytännössä enää yksi alkoholin ostopaikka eurooppa-laisten nettikauppojen ohella.

Aloitteessa ehdotetaan, että enintään 15 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien, mietojen alkoholijuomien, eli useim-miten oluen, siiderin, viinin, sahdin ja siman, myynti sallitaan vähittäiskaupoissa. Ehdotuksessa myynti sallittaisiin aluksi nii-den kuntien vähittäiskaupoissa, joissa ole Alkon myymälää ja asteittain laajennettaisiin kattamaan koko maan vähittäiskau-pat.

Viinit, oluet ja ruoka kuuluvat yhteen. Vähittäiskauppojen, ravintoloiden ja panimoiden vähittäismyyntioikeus suoraan asi-akkaille edistää kansalaisten valinnanvapautta, tuotevalikoiman monipuolisuutta, palveluiden asiantuntemusta sekä alko-holikulttuurin muutosta kohti eurooppalaisempaa kohtuukäytön kulttuuria.

Aloitteessa esitetyt muutokset lisäävät kotimaisia tuotannon, jakeluketjun ja vähittäiskaupan työpaikkoja ja valtion verotuloja sekä vahvistavat erityisesti haja-asutusalueen kauppojen ja palveluiden toimintaedellytyksiä.

Vähittäismyynnin laajentaminen parantaa suomalaisten panimoiden ja ravintoloiden asemaa, lisää työpaikkoja, bruttokan-santuotetta ja verotuloja. Se myös neutraloi osin Alkon aiheuttamaa kilpailun vääristymää ja parantaa pienten kyläkauppojen asemaa: Alko tyypillisesti löytyy kauppakeskuksista, automarketeista tai suurten S- ja K- kauppojen yhteydestä.

Vähittäismyynnin ohella Alkon monopoli vääristää kilpailua tuotannossa, sillä monopolihinnoittelu ja Alkon ostopolitiikka syrjivät markkinoille pyrkiviä tuotteita. Alko on käytännössä hidastanut merkittävästi uusien pienpanimo- ja muiden alkoho-lituotteiden myyntiin tuloa, maahantuontia ja heikentänyt pienpanimoiden kannattavuutta. Vain noin viitisen prosenttia pien-panimoiden tuotteista pääsee Alkoon myyntiin.

Alkon vähittäismyyntimonopolin kumoaminen vähittäiskaupan tässä aloitteessa esitetyn vahvuusrajan (15 %) ylittävältä osin ole tarpeen. Alkoholiyhtiön olemassaolon ja vahvojen juomien vähittäismyyntimonopolin perustelu on kokonaiskulutuksen hillintä ja haittojen torjunta. Vaikka Alkon kautta kulkeekin enää vajaa kolmasosa kokonaiskulutuksesta, sillä on silti roolinsa varsinkin väkevien juomien kulutuksen hillitsemisessä. EU-oikeudellisesti kysymys on siitä, olisiko Alkon nykyisen roolin toteuttamat kansanterveydelliset tavoitteet mahdollista saavuttaa nykymallia vähäisemmällä tavaran vapaan liikkuvuuden ja kaupan rajoittamisella.

Alkoholipolitiikassa on syytä toteuttaa rohkeampia askelia kohti vapaampaa sääntely-ympäristöä ja eurooppalaisempaa alkoholikulttuuria. Alkoholilain ns kokonaisuudistus jäi meneillään olevilla valtiopäivillä kesken. Suomen alkoholisääntely on Euroopan tiukimmasta päästä, ja tilaa vapauttamiselle on monilla osa-alueilla. Erityisesti ravintola-ala kärsii raskaasta ja pik-kutarkasta sääntelystä, mutta kansainvälisessä vertailussa myös päivittäistavarakaupan valikoimaa säännellään Suomessa

88

huomattavasti tiukemmin kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tämä aiheuttaa hyvinvointitappioita esimerkiksi menetettyinä työpaikkoina.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohtoa ja kehottaa eduskuntaryhmää aktiivisesti edistämään alkoholipolitiikan muuttamista pitkäjänteisesti siten, että enintään 15 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien, mietojen alkoholijuomien vähittäismyynti sallitaan vähittäiskaupoissa sekä ulosmyyntinä ravintoloista ja panimoista.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Nuorten Liitto sekä Tampereen Kokoomusopiskelijat TYKO ry esittävät molemmat omilla perusteillaan Alko OY:n vähittäismyyntimonopolin lakkauttamista. Joensuun kokoomusnuoret esittää konjakkien myynnin sallimista päivittäis-tavarakaupassa. Taipalsaaren Kokoomus esittää viinien ja oluiden myynnin sallimista päivittäistavarakaupassa järkevän siir-tymäkauden puitteissa. Nämä neljä aloitetta liittyvät kaikki samaan kokonaisuuteen eli alkoholipolitiikan nykytilaan ja tule-vaisuuden kehityssuuntaan.

Kokoomuksen linja alkoholipolitiikassa on 2010-luvulla vähitellen muuttunut sallivampaan suuntaan. Viime vaalikaudella eduskuntaryhmä teki niin sanotun normikannanoton, jossa nostettiin esiin eräitä tiukan alkoholipolitiikan ongelmakohtia nimenomaan elinkeinonäkökulmasta.

Vuonna 2016 puoluekokous hyväksyi Kokoomuksen kannaksi, että päivittäistavarakaupassa myytävien juomien enimmäis-vahvuusraja pitäisi nostaa 16 tilavuusprosenttiin, mikä käytännössä merkitsisi viinien vapauttamista päivittäistavarakaup-paan. Hyvin suurelta osin tuon puoluekokouspäätöksen mukainen linja toteutuikin alkoholilain kokonaisuudistuksessa, vah-vuusrajan noin selvää korotusta lukuun ottamatta. Samalla toteutui monia muita hyväksyttyjen puoluekokousaloitteiden esittämiä parannuksia esimerkiksi pienpanimoiden toimintaedellytyksiin.

Vuoden 2018 alusta voimaan tullut uudistus on alkuvuoden kokemusten perusteella toiminut oikean suuntaisesti. Päivittäis-tavarakaupan valikoimat monipuolistuivat, ja ravintoloiden sekä juomavalmistajien kuten panimoiden sääntely keveni. Toi-minnan helpotukset kuten mahdollisuus omien tuotteiden ulosmyyntiin ovat vauhdittaneet pienpanimoiden investointeja ja tuotekehittelyä. Lakiin jääneiden rajoitusten vuoksi muutosten mittaluokka on kuitenkin kokonaisuutta tarkastellen vähäi-nen. Lisäksi lain toimeenpanossa on kohdattu uusia hallinnollisia haasteita. Alko OY:n kohdalla lakiuudistus merkitsi muun muassa aukioloaikojen laajennusta, kun ne arkipäivien osalta yhdenmukaistettiin alkoholin vähittäismyyntiaikojen kanssa.

Lakiuudistuksen valmistelun ja eduskuntakäsittelyn aikana esitetyissä arvioissa ennakoitiin, että kokonaiskulutus kasvaisi 5-6 prosenttia. Näin voimakkaasta kulutuksen kasvusta ei vuoden ensimmäisten kuukausien perusteella näy merkkejä, eikä myöskään järjestyshäiriöiden määrässä ole näkynyt ennakoidun kaltaista kasvua. Mitkään viralliset raportit tai tilastot eivät sellaiseen viittaa. Päivittäistavarakaupan myyntivolyymit ovat reagoineet valikoimien laajentumiseen varsin maltillisesti. Ai-noat dramaattiset muutokset näkyvät romahduksena Alkon myyntiluvuissa niissä juomaryhmissä, joiden myynti on nyt sal-littua päivittäistavarakaupassa. Myös väkevien viinojen myynti on alkuvuodesta jonkin verran laskenut. Koko vuoden lukuja, joissa näkyy myös uudistuksen vaikutus matkustajatuontiin, ei tätä vastausta laadittaessa ole käytettävissä.

Suomi on yksi harvoista maista, joissa osa alkoholijuomien jakelusta on säädetty valtion omistaman yhtiön yksinoikeudeksi. Alkon monopolille on historian saatossa ollut sijansa, mutta viimeistään 1990-luvulla EU-jäsenyyden myötä sen perusteet ovat alkaneet vähä vähältä heikentyä. Monopoli on sallittu poikkeuksena pääsääntöön eli tavaran vapaaseen liikkuvuuteen. Sen perusteet ovat terveyden suojelu ja järjestyksen turvaaminen. Nämä perustelut ovat kuitenkin käytännössä menettä-neet uskottavuuttaan monestakin syystä.

Ensinnäkin Alkon kautta kulkee jatkuvasti vähäisempi osuus kulutetusta alkoholista. Päivittäistavarakaupan itsesääntely esi-merkiksi ikärajakontrollin osalta toimii vähintään yhtä tehokkaasti kuin Alkon. Toiseksi, matkustajatuonnin osuus kokonais-kulutuksesta on merkittävä, suurempi kuin esimerkiksi ravintola-anniskelun osuus. Alkon monopolilla ei ole matkustajatuon-tiin mitään vaikutusta, paitsi välillisesti; monopolin piirissä olevien juomien hintojen nousu lisää tuontia edullisemman hinta-tason maista, eniten Virosta.

Kolmanneksi viimeaikaiset havainnot ovat murentaneet koko tähänastisen alkoholipolitiikan yhtenä perustana olleen koko-naiskulutusajattelun lähtökohtia. Kaupan aukiolojen vapauttamisen myötä alkoholijuomien saatavuus laajeni myyntiaikojen pidentyessä, minkä olisi ennustemallien mukaan pitänyt lisätä kokonaiskulutusta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kulutus päinvastoin väheni vapaiden aukiolojen ensimmäisenä vuonna. Myöskään alkoholilain uudistuksen yhteydessä toteutettu saatavuuden lisäys päivittäistavarakaupassa ei alkuvuoden havaintojen perusteella näytä aiheuttaneen mitään kulutuspiik-kiä.

Neljänneksi, etenkin nuorten ikäluokkien alkoholikäyttäytyminen on jo vuosia kehittynyt terveempään ja kohtuutta sekä laatua arvostavaan suuntaan. Kulttuurin muutos yhdistettynä toteutettujen vapautusten rohkaiseviin vaikutuksiin puoltaa sitä johtopäätöstä, että ihmisten ja kaupan kontrollia voidaan edelleen vähitellen keventää ja rohkeammin luottaa suomalaisten kykyyn käyttää alkoholia vastuullisesti.

89

Alkoholi on terveydelle haitallinen, riippuvuutta aiheuttava aine. Sääntelyllä on perusteltua pyrkiä ohjaamaan alkoholin ku-lutusta siten, että haitat olisivat mahdollisimman vähäisiä. Alkoholipolitiikassa on jatkossa kehitettävä tehokkaita, riskiperus-teisesti ja tieteellisin menetelmin kohdennettuja sääntelyn tapoja haittojen torjumiseksi mahdollisimman tehokkaalla ja kus-tannustehokkaalla tavalla. Kohtuudessa pysyvän, ongelmia aiheuttamattoman ja vastuullisen alkoholinkäytön ja siihen liitty-vän elinkeinotoiminnan massamittainen kontrollointi ei täytä näitä edellytyksiä.

Haittojen torjunnan ja alkoholipolitiikan muiden todellisten tavoitteiden toteuttamisen kannalta Alkon monopolin säilyttämi-selle ei ole enää samanlaisia perusteita kuin vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten oli. Valtion vähittäismyyntimonopolin ylläpidosta voidaan lähivuosina hallitusti ja suunnitelmallisesti luopua ja vapauttaa luvanvaraiseen vähittäismyyntiin vaiheit-tain kaikki juomaryhmät. Vaiheittaisella vapauttamisella varmistetaan, että kulutuskäyttäytymiseen liittyviä shokkeja ei ai-heudu.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet 71 ja 72 sekä toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 73 ja 74 johdosta.



75. Helsingin edistyskokoomus: Alkoholin etämyynnin pelisääntöjen selkiyttäminen ja ravintolaviinien ulosmyynnin salliminen

Viimevuotinen alkoholilain uudistus oli askel oikeaan suuntaan, mutta vielä ei olla suinkaan maalissa. Eräs tärkeimpiä epä-selväksi jääneitä seikkoja on alkoholin etämyynti, jonka sääntely jäi kokonaan lähtökuoppiin.

Länsinaapurimme Ruotsi salli alkoholin etämyynnin jo yhdeksän vuotta sitten. Etämyynnin osuus myynnistä on siellä aset-tunut yhteen prosenttiin kulutuksesta. 99 prosenttia alkoholista hankitaan siis muualta. Tilanteen selkeyttämiseksi myös Suomessa olisi syytä luoda pelisäännöt, joiden mukaan sekä kuluttajat että kauppiaat toimivat – jokunen euro kilahtaisi samalla valtionkin kassaan muun muassa arvonlisäveron muodossa. Ulkomaisista verkkokaupoista tilattaessa jo kuljetus-kustannukset muodostuvat sellaisiksi, että hankittavan alkoholin määrä on suhteellisen vähäinen ja että hankinnat painot-tuvat laatuun määrän sijasta.

Kokonaiskulutukseen vaikuttavat alkoholijuomien saatavuus ja hinta. Viimeisimmän uudistuksen yhteydessä maalaillut uh-kakuvat kulutuksen kasvusta eivät näytä käyvän toteen. Päinvastoin vaikuttaa siltä, että Alkon myynti on vähenemässä, kun entistä laajempi valikoima on saatavilla päivittäistavarakaupoissa. Kehitys saattaa Alkon monopolin härkäpäisen suojelun sangen outoon valoon.

Luonteva askel kohti vapaampaa alkoholipolitiikkaa olisi ravintoloiden ulosmyyntiä koskevien rajoitusten höllentäminen. Nykyisin anniskelupisteistä saa myydä alkoholia asiakkaan mukaan samoin ehdoin kuin päivittäistavarakaupoista – siis kello 9-21 välisenä aikana korkeintaan 5,5 prosentin juomia. Viinien myynti asiakkaan mukaan tuskin lisäisi kulutusta merkittävästi, sen sijaan kuluttajien saataville tulisi huomattavasti nykyistä laajempi valikoima.

Kirkkaimpana tavoitteena alkoholipolitiikan suhteen pidämme sitä, että kuluttajan on mahdollista hankkia haluamansa alko-holijuomat sieltä, mistä ne hänen on luontevinta hankkia. Tuo luonteva paikka voi olla verkkokauppa tai päivittäistavara-kauppa, miksipä ei ravintolakin. Valtion tehtävä ei ole huolehtia alkoholin jakelusta kuluttajille, vaan toimivien jakelun sään-töjen luomisesta. Verotuksen keinoin voidaan jatkossakin vaikuttaa siihen, että kulutus painottuu miedompiin juomiin.

Jo pitkään jatkunut trendi osoittaa nuorten alkoholinkulutuksen olevan vähenemään päin. Entistä useamman juomatavat painottuvat päihtymisen sijasta nautiskeluun. Kun juomatapamme ovat selkeästi harppaamassa sivistyneen länsieurooppa-laisiksi, voitaisiin sama askel ottaa myös myynnin suhteen. Luotetaan tulevaisuudessa kuluttajien kykyyn tehdä hyviä valin-toja myös alkoholiostoksissa."

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että alkoholin verkkokaupalle ja etämyynnille säädetään selvät pelisäännöt ja että anniskeluravintoloiden alkoholin ulosmyyntioikeus laajennetaan myös mietoihin alkoholijuomiin kuten ruokaviineihin.

Puoluehallitus:

Alkoholilain kokonaisuudistuksessa ravintola-ala sai uudenlaisia toimintamahdollisuuksia, joista yksi on ulosmyynnin salli-minen samoilla ehdoilla kuin päivittäistavarakaupassa. Tämä Kokoomuksen ajama muutos osaltaan edistää nykyaikaista

90

alkoholipolitiikkaa, joka ottaa huomioon kuluttajien valinnanmahdollisuudet ja alan tarpeet, säilyttäen kuitenkin tarpeelliset vastuulliset reunaehdot kuten tiukan ikärajakontrollin ja toiminnan yleisen luvanvaraisuuden.

Kokoomuksen vuonna 2016 puoluekokouksessa hyväksytty linja on, että vähittäismyynnissä myytävien juomien vahvuus-raja olisi 16 tilavuusprosenttia. Lisäyksenä nykyiseen säädöstilaan ulosmyynnin osalta tämän muutoksen toteuttaminen käy-tännössä merkitsisi myös viinien ulosmyynnin sallimista. Tältä osin puoluehallitus yhtyy täysin Helsingin edistyskokoomuk-sen ehdotuksiin ja katsoo niiden olevan luontevaa jatkoa viime vuosina toteutetulle alkoholipolitiikalle, jossa luottamus ihmisten vastuullisuuteen ja harkintakykyyn on keskeinen lähtökohta.

Etämyyntikysymykseen liittyen puoluehallitus huomauttaa, että vastoin laajalle levinnyttä väärinkäsitystä, Suomen laki ei kiellä alkoholin etämyyntiä. Mitään sellaista kieltopykälää ei ole ollut aiemmassa alkoholilaissa, eikä sellaista ole myöskään nykyisessä alkoholilaissa. Tähän kiinnitti huomiota muun muassa perustuslakivaliokunta lausunnossaan alkoholilaista sekä PeV:lle lausuntonsa antaneet professorit Mikael Hidén ja Juha Raitio.

Alkoholin etämyynti kuuluu EU:n sisämarkkinoiden perusvapauksiin lukeutuvan tavaroiden vapaan liikkuvuuden piiriin. Lis-sabonin sopimuksen relevantit kohdat määrittelevät, että tuonnin määrälliset rajoitukset ovat kiellettyjä, ja tämän kiellon soveltamisalaa kaventaviin uusiin toimenpiteisiin ei saa ryhtyä. Vapaata liikkuvuutta saa rajoittaa vain tarkasti määritellyillä edellytyksillä, joiden ei voi nykytilanteessa katsoa täyttyvän.

Mittaluokaltaan marginaalinen etäkauppa ei muodosta minkäänlaista kansanterveydellistä haittaa, eikä se lähinnä erikois-tuotteisiin keskittyvien harrastajien toimintana myöskään aiheuta mitään todennettavissa olevaa haittaa yleiselle järjestyk-selle. Muita hyväksyttäviä poikkeamisperusteita ei ole. Yhdistettynä siihen tosiasiaan, että alkoholin saatavuutta on vast-ikään helpotettu kotimaan jakelukanavissa, uusi lakiin säädettävä rajoitus tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle ei käytännössä voi läpäistä EU-oikeudellista tarkastelua.

Helsingin edistyskokoomus on puoluehallituksen näkemyksen mukaan aivan oikeilla linjoilla ehdottaessaan etämyynnin pelisääntöjen selkiyttämistä. Ensimmäisenä tulisi toteuttaa mahdollisimman helppo ja selkeä yhden luukun digitaalinen pal-velu, jonka kautta Suomeen alkoholia etämyyvät toimijat muista EU-maista pystyisivät vaivatta maksamaan tuotteista Suo-meen verot. Sosiaali- ja terveysministeriössä alkuvuonna 2018 toimineen etämyyntityöryhmän ehdotuksiin puoluehallitus ei voi yhtyä, koska ne jättävät käytännössä kokonaan huomiotta aiheeseen liittyvän EU-oikeudellisen näkökulman sekä ko-mission jo keväällä 2017 esittämät hyvin jyrkät näkemykset silloisesta yrityksestä säätää etämyyntikielto.




76. Rovaniemen Kokoomus: Anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntelyn siirtäminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle

Hotelli- ja ravintola- ala on muodostunut taloudelliselta arvoltaan ja työllisyyden kehityksen kannalta yhä merkittävämmäksi työllistämällä yli 70.000 ihmistä. Alan lainsäädäntö kuuluu kuitenkin eri hallinnonaloille, mikä vaikuttaa lainsäädännön muu-tosten vaikeutumiseen ja eriaikaisuuteen.

Tällä hetkellä anniskelutoiminta kuuluu alkoholisäädännön kautta sosiaali- ja terveysministeriön ja majoitustoiminta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonaloille. Alkoholisäädännön uudistaminen on osoittanut tarvetta kehittää nykytilanteen lainsää-däntöä palvelualan tarpeisiin.

Matkailu on erittäin työvoimavaltaista ja se on ennen kaikkea palveluala. Ala on myös rakenteeltaan ja toiminnoiltaan kirjava ja siksi matkailua koskevassa lainsäädäntätyössä ala tulee hallita kokonaisuutena. Lainsäädännön ensisijainen tehtävä on edistää yritys- ja elinkeinotoimintaa. Tällä hetkellä arvonlisäkannan yhdenmukaistaminen ja alkoholilain selkiyttäminen ovat kiireellisiä lainsäädäntöhankkeita.

Sekä majoitustoiminta että ravitsemusala muodostavat usein kiinteän kokonaisuuden sekä yritystoiminnassa että sen suun-nittelussa ja rakentamisessa. Majoitustoiminnan ja ravitsemusalan ohjausta täytyy johtaa samojen periaatteiden mukaisesti, ja näin ei nykyisin ole. Mikään viimeaikainen lainsäädäntöuudistus ei ole osoittanut, että nykytilanne olisi tyydyttävä.

Yrityksille ei ole eduksi, jos saman hankkeen tai yhtenäisen menettelyn kannalta eri ministeriöt käsittelevät asioita; pahim-millaan kokonaisuus hämärtyy ja muutoshankkeita ei voida toteuttaa.

Lisäksi on otettava huomioon, että yhä kasvavalla ja työvoimavaltaisella toimialalla on kehitettävä sellaisia toimintatapoja ja palveluita, joita kasvava matkailijavirta tarvitsee.

91

Ravintolaelinkeinoelämän sääntely ei saa jatkua tulkinnanvaraisena ja toimintaa perusteettomasti estävänä ja haittaavana, ja sen tulee vastata paremmin myös matkailijoiden tarpeeseen.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että anniskelualan ja ravintoloiden toiminnan sääntely siirrettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle.

Puoluehallitus:

Alkoholipolitiikan tavoitteena on alkoholin kulutuksesta aiheutuvien haittojen hillitseminen. Tässä tarkoituksessa julkisella vallalla on käytettävissään monenlaisia keinoja, jotka liittyvät paitsi hintoihin ja yleiseen saatavuuteen vaikuttamiseen, myös alkoholiin liittyvän elinkeinotoiminnan suoraan ja epäsuoraan sääntelyyn. Puoluehallitus pitää perusteltuna sitä, että alko-holin kulutuksesta aiheutuvia haittoja torjutaan nyt ja jatkossakin sääntelyn ja muiden käytettävissä olevien keinojen avulla.

Toinen näkökulma aiheeseen on, millaiset keinot tänä päivänä tehokkaimmin tuottavat tavoitellut vaikutukset. Sääntelyn tulisi olla tavoitteeseen nähden oikeasuhtaista, ja sen olisi aiheutettava mahdollisimman vähän kielteisiä sivuvaikutuksia. Tällaisia kielteisiä sivuvaikutuksia voivat olla esimerkiksi verotuksesta ja sääntelyn aiheuttamasta hallinnollisesta taakasta aiheutuvat hyvinvointitappiot. Suorat kustannukset ja muotomääräysten täyttämiseen kuluvat ajalliset ja muut voimavarat ovat poissa tuottavasta toiminnasta. Toteutumatta jäävät transaktiot ja niiden myötä syntymättä jäävä arvonlisäys ja työpai-kat ovat pois meiltä kaikilta.

Yleisen sääntelypolitiikan kehittäminen yritystoimintaa mahdollistavaan ja sen esteitä helpottavaan suuntaan jo usean vuo-den ajan ollut Kokoomuksen elinkeinopolitiikan kärkitavoitteita. Myös alkoholilain kokonaisuudistukseen liittyvissä neuvot-teluissa ja varsinaisen lakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä Kokoomus ja sen eduskuntaryhmä pitivät vahvasti esillä työlli-syyden ja yritystoiminnan kannalta myönteisiä tavoitteita. Niistä monet toteutuivatkin. Esimerkiksi ravintoloiden vapautunut aukiolo, anniskelulupien yksinkertaistuminen ja monet muut yksittäiset uudistukset kukin osaltaan ovat omiaan paranta-maan ravintola-alan toimintamahdollisuuksia.

Alkoholilain uudistuksen valmistelun aikana toisaalta tuli monessa yhteydessä esiin, että kun elinkeinoja koskevaa säänte-lyä tehdään korostuneesti kontrollin ja rajoittamisen näkökulmasta, työllisyys- ja elinkeinovaikutukset jäävät helposti sivu-rooliin. Niitä koskevat vaikutusarviot eivät laadultaan välttämättä vastaa hyvän lainvalmistelun kriteereitä. Jopa asennoitu-minen saattaa olla vähättelevää. Esimerkiksi juuri alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä lainsäädännön arviointineu-vosto kiinnitti huomiota vaikutusarvioinneissa oleviin merkittäviin puutteisiin. Lain toimeenpanovaiheessa on ilmennyt mo-nenlaisia ohjeistuksiin ja luvitukseen liittyviä ongelmia. Lainsäätäjän tahto on ollut helpottaa esimerkiksi juuri ravintola- ja pienpanimoalojen toimintaan, mutta tämä tahto ei vaikuta riittävästi välittyneen toimeenpanotasolle.

Puoluehallitus katsoo, että alkoholihaittoja yhteiskunnassa on perusteltua torjua tehokkaasti kohdennetulla sääntelyllä ja haittoja aiheuttavan kulutuksen hillitsemisellä. Tämä koskee sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja, mutta myös yleiseen järjes-tykseen ja turvallisuuteen liittyviä näkökohtia. Sääntelyn kohdentamisessa on tänä päivänä kuitenkin otettava huomioon tasapainoisella tavalla sekä haittojen ehkäiseminen että elinkeinotoiminnan mahdollistaminen siten, että kokonaishyöty kansantaloudelle pystytään maksimoimaan. Nykyinen tilanne ei tältä osin selvästikään ole tyydyttävä. Siksi Rovaniemen Kokoomuksen ehdotus matkailu- ja ravintola-alan sääntelyn valmisteluvastuun siirtämiseksi työ- ja elinkeinoministeriöön on perusteltu. Edellytyksenä ratkaisun toteuttamiselle on, että näitä aloja koskevassa lainvalmistelussa vastuuministeriön yh-teistyö toimii saumattomasti sekä sosiaali- ja terveysministeriön että sisäministeriön kanssa.




77. Espoon nuoret järkiporvarit: Apteekkisääntelyä kevennettävä

Toistaiseksi istuvan hallituksen norminpurkutalkoot ovat sivuuttaneet apteekkitoimialan, joka on 80-luvulta peräisin olevan Lääkelain seurauksena maassamme edelleen erittäin tarkasti säänneltyä toimintaa, mistä kärsivät kuluttajat. Esimerkiksi Espoossa apteekkeja on määrällisesti hyvin vähän suhteutettuna väkilukuun, ja nykyiset apteekkarit vastustavat uusien apteekkilupien myöntämistä. Syynä on pelko keinotekoisen suurten voittojen kutistumisesta lisääntyvän kilpailun myötä. Useiden arvioiden mukaan apteekkisääntelyyn kuuluva kilpailun rajoittaminen muodostaa lähes 100 miljoonan euron suu-ruisen tulonsiirron kuluttajilta ja veronmaksajilta apteekkien omistajille.

Espoon Nuoret Järkiporvarit näkee, että maassamme on tarvetta purkaa myös tämä suunnitelmatalouden linnake. Niin ap-teekkien määrä- kuin sijaintisääntelystä tulisi luopua kokonaan, samoin myös proviisoripohjaisen henkilöyhtiön vaatimuk-sesta koskien apteekkeja. Tämä mahdollistaisi alueellisesti kattavien apteekkiketjujen toiminnan samaan tapaan kuin esi-merkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Lisäksi väärinkäyttöriskiltään vähäisimmät käsikauppalääkkeet tulisi vapauttaa myyntiin

92

myös päivittäistavarakaupoissa. Nämä muutokset paitsi todennäköisesti alentaisivat lääkkeiden hintoja, myös parantaisivat lääkkeiden saatavuutta, loisivat uusia työpaikkoja sekä helpottaisivat yrittäjyyttä maassamme.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa puolueen eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään apteekkisääntelyn purkamista.

Puoluehallitus:

Espoon Nuoret Järkiporvarit (jäljempänä ENJ) esittävät aloitteessaan, että puoluehallituksen sekä eduskunta- ja ministeri-ryhmän tulisi edistää apteekkisääntelyn purkamista. Aihe on tärkeä ja liittyy yleisempään elinkeinovapauden ja kilpailulli-suuden lisäämisen tematiikkaan. Kokoomus on nykyisessä hallituksessa voimakkaasti ajanut terveen, reilun kilpailun ja vas-tuullisen markkinatalouden linjaa, mikä näkyy esimerkiksi kauppojen aukiolon vapauttamisena, taksiliikenteen avaamisena kilpailulle ja raideliikenteen kilpailun avaamisena sekä alkoholilainsäädännön maltillisena vapauttamisena.

Puoluehallitus korostaa, että lääkkeet, varsinkaan reseptilääkkeet, eivät ole esimerkiksi elintarvikkeisiin tai kulutustavaroihin verrattavia hyödykkeitä. Siispä niiden kauppaa on syytä säännellä nyt ja tulevaisuudessa. Lääkkeet ovat myös välttämättö-myyshyödykkeitä, ja niiden saatavuuden turvaaminen kaikkialla maassa on siksi varmistettava. Kattavan lääkehuollon var-mistamisen ja ammattitaitoisen apteekkitoiminnan on pysyttävä alan kehittämisen ja sitä koskevan sääntelyn lähtökohtana. Tämä ei luonnollisesti ole ristiriidassa kilpailun lisäämisen tarpeen kanssa.

Aloitteen perusteluissa ENJ esittää näkökohtia, jotka ovat hyvin saman suuntaisia kuin mitä esimerkiksi eduskuntaryhmän piirissä on jo vuodesta 2015 ajettu. Eduskuntaryhmä on monissa yhteyksissä tuonut esiin ja ajanut kilpailullisuuden lisää-mistä apteekkialalle. Ryhmän normikannanotossa ehdotettiin lupien määrän kasvattamista, pidemmän aikavälin tavoitteena lupien tarveharkinnasta luopuminen kokonaan.

Lappeenrannan puoluekokous 2016 hyväksyi Kokoomuksen Nuorten liiton tekemän aloitteen pohjalta ja edellä mainittuun normikannanottoon viitaten Kokoomuksen kannaksi, että apteekkien toimilupien saamista helpotetaan, arvioidaan mahdol-lisuutta siirtää joitakin reseptilääkkeitä reseptivapaiksi sekä vapautetaan joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä turvallisuus varmistaen. Tavoitteissa ei ikävä kyllä ole edetty huolimatta kokoomuksen eduskuntaryhmän määrätietoisista neuvotteluista hallituskumppaneiden kanssa ja asian muusta esillä pitämisestä eri yhteyksissä.

Fimea myönsi loppuvuodesta 2017 Espooseen kuusi uutta apteekkilupaa. Niistä kaikista valitettiin hallinto-oikeuteen, koska nykyisten paikallisten alan toimijoiden mukaan nykyinen apteekkiverkko turvaa lääkkeiden saatavuuden Espoossa. Valitus-prosessien ajan tilanne pysyy nykyisellään, eikä uusia apteekkeja Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin synny. Espoon tapaus osaltaan kertoo, että nykyisen tarveharkintajärjestelmän puitteissa, pelkästään lupien määrää maltillisesti kasvatta-malla, apteekkien määrä kasvaa hitaasti jos lainkaan, eikä kilpailu näin ollen lisäänny. Kuluttajahyödyt jäävät saamatta, ja kilpailun mukanaan tuomat tehokkuuskannusteet sekä innovaatiot jäävät toteutumatta.




93

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 78. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry: 3d-tulostettu

keinoiho pakolliseksi EU:n alueella toimivalle kosmetiikkateollisuudelle siirtymäajalla

Humane Society Internationalin mukaan 100¬ 000–200 000 eläintä kärsii ja kuolee eläinkokeissa vuosittain. Yleensä eläin-kokeita tehdään eläinten, kuten kanien, ihoon tai silmiin erilaisten kemikaalien testaamista varten. Eläimillä tuotettujen kos-metiikkatuotteiden myynti ja eläinkokeiden käyttö on kielletty Euroopan unionin alueella, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa eläinkokeet ovat vielä sallittuja ja Kiinassa ne ovat pakollisia ulkomaalaisille kosmetiikkayrityksille.

L’Oréal on kehittänyt Organovon kanssa 3D-tulostetun keinoihon EpiSkinin ja massachusettsilainen MatTek vastaavan Epi-Derm-nimisenä. Keinoiho kasvatetaan laboratorioissa biotulostimien avulla ja esimerkiksi EpiDerm hyödyntää raaka-ainee-naan kirurgisista toimenpiteistä ylijääneitä ihonjäänteitä. Asettamalla 3D-tulostetun keinoihon pakolliseksi EU:n alueella toi-mivalle kosmetiikkateollisuudelle siirtymäajalla, EU samalla sekä edistäisi koe-eläinten kärsimyksen vähentämistä että no-peuttaisi 3D-tulostettujen kudosten kehitystä eri tarpeisiin. Lisäksi EU vaikuttaisi esimerkillään suoraan ja epäsuoraan kan-sainväliseen kosmetiikka-alaan.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä meppiryhmää toimimaan siten, että 3D-tulostettu keinoiho tulee pakolliseksi EU:n alueella toimivalle kosmetiikkateollisuudelle siirtymäajalla.

Puoluehallitus:

Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ottavat kantaa tärkeään asiaan. Kosmetiikan eläinkokeita on vastustettu aktiivisesti jo pitkään niiden turhamaisuuden vuoksi niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Ensimmäinen ja samalla historiallinen askel otettiin vuonna 2003, kun voimaan astui direktiivi, jolla kiellettiin kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden testaaminen eläi-millä vuodesta 2009 lähtien. Kielto koski myös raaka-aineita ja EU:n ulkopuolella eläinkokein testattujen kosmetiikkatuot-teiden maahantuontia EU:n alueella. Vuonna 2013 astui voimaan uusi direktiivi, kosmetiikan ja hygieniatuotteiden koe-eläin-kielto.

Kuten Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoretkin toteavat, esimerkiksi Kiinassa ulkomaalaisille kosmetiikkayrityksille eläinko-keet ovat pakollisia ja niitä käytetään edelleen laajalti Euroopan Unionin ulkopuolella. Lisäksi eläinkoekielto ei ole täysin aukoton ja muun muassa sen valvonta kaipaa vielä tehostamista. Me kuluttajat voimme vaikuttaa omilla valinnoillamme ja suosia sellaisia tuotteita, jotka ovat merkitty Humane Cosmetic -standardilla. Hyppäävällä pupulla merkityt tuotteet ovat varmuudella eläinkokeettomia ja HC-standardin mukaan merkitty tuote ei saa olla myynnissä Kiinassa.

Kokoomus on tehnyt aktiivisesti töitä eläinkokeita korvaavien menetelmien edistämiseksi ja Kokoomuksen aloitteesta esi-merkiksi tamperelainen eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmäkeskus FICAMin rahoitusasema on parantunut. Lisäksi Jyrki Kataisen johtaman hallituksen yhtenä tavoitteena oli edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä. Vuonna 2014 maatalousministeri Jari Koskisen toimesta ryhdyttiin maa- ja metsätalousministeriössä rahoittamaan kolme-vuotista ohjelmaa, jonka tavoitteena oli kehittää ja saada käyttöön eläinkokeille vaihtoehtoisia, solupohjaisia tutkimusme-netelmiä.

L’orealin ohella esimerkiksi jo aiemmin mainitun FICAMin tavoitteena on kehittää eläinkokeita korvaavia ja/tai niitä täyden-täviä 2D- ja 3D-kudosmalleja. Kokoomus lähtee siitä, että eläinkokeet tulee korvata muilla vaihtoehdoilla aina kun se on mahdollista. Tekniikat edistyvät nopeasti ja yhdistämällä eri keinoja, on kaikki mahdollisuudet päästä tulevaisuudessa jopa kokonaan eroon eläinkokeista. Tästä syystä Kokoomus näkee tärkeäksi edistää ei vain yhden, vaan kaikkien varteenotet-tavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.




94

79. Tapiolan Kokoomus: Aktiivimallin epäkohdat tulee korjata

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivilaki on puhuttanut ja suututtanut suomalaisia laajasti. Kansalaiset kokevat lain epäoikeudenmukaiseksi ja työttömiä eriarvoisesti kohtelevaksi.

Jotta laki koettaisiin työttömiä henkilöitä tukevaksi, aidosti aktivoivaksi ja arvokkaaksi osaksi työttömyysturvajärjestel-määmme, tulee lain epäkohdat korjata. Nykyisellään laki nähdään laajasti vain keinona alentaa työttömyysturvan kustan-nuksia ja todellisuutta vastaamattomalla tavalla kaunistaa tilastoja työllisten määrästä Suomessa.

Mm. seuraaviin epäkohtiin tulee puuttua:

• Työttömyysturvalain mukaan (3 §) "etuuden saajan yleisenä velvollisuutena on hakea aktiivisesti työtä ja koulutusta". Aktii-vimalli ei huomioi työnhakua lainkaan. Näin ollen hyvin aktiivisestikin työtä hakeva henkilö joutuu tyytymään turvansa 4,65 prosentin alentamiseen jollei ole tehnyt 18 tunnin keikkatyötä. Tätä ei voine pitää aktivoivana.

• Kun aktiivimalli ei huomioi edes lyhytkestoisen työn hakemista, alenee työttömyysturva määräajaksi myös henkilöltä, joka on aktiivisesti yrittänyt saada keikkatyötä. Tämän vuoksi eri paikkakunnilla asuvat ja eri ammattien osaajat ovat eriarvoisessa asemassa. Aktiivimalli onkin työttömän kannalta huono diili: työtön ei aina pysty yrityksistä huolimatta täyttämään hänelle asetettuja vaatimuksia, mutta rangaistus tulee silti.

• Aktiivimalli ei huomioi työttömien erilaisia elämäntilanteita. Esimerkiksi ikääntyminen huomioidaan ansiosidonnaisessa tur-vassa (mm. työttömyysturvan kesto ja lisäpäivät, työllistämisvelvoite). Myös 59 vuotta täyttäneen kansanedustajan sopeutu-misraha voidaan maksaa 65 ikävuoteen asti. Ikääntyvää työtöntä rangaistaan työttömyysturvan alennuksella, vaikka todel-lisia mahdollisuuksia työn saamiseksi ei ikärasistisessa Suomessa olisi.

• Työkyvyttömyys: sairauspäivärahan enimmäismäärän täytyttyä tulee työkyvyttömän henkilön Kelan ohjeistuksen mukaan hakeutua työttömyyspäivärahalle työkyvyttömyyseläkkeen hakemisen ajaksi. Tunnettu tosiasia on, että Suomessa vakuu-tuslääkärit usein tyrmäävät työkyvyttömyyseläkehakemuksen, vaikka oma lääkäri olisi todennut hakijan työkyvyttömäksi. Näin ollen työttömien joukossa on tosiasiassa myös lääketieteellisesti katsoen työkyvyttömiä henkilöitä.

• Aktiivimalli sopii eri tavalla eri ammattien edustajille, ja erityisen heikosti akateemisille työttömille. Kun vaikkapa fyysikko tai tutkija jää työttömäksi, olisi yhteiskunnallisesti kannattavampaa antaa hänen keskittyä oman alansa työn hakuun kuin keikkatyön etsintään vaikkapa trukinkuljettajana. Aktiivimalli sopiikin parhaiten nuorille, terveille henkilöille ja aloille, joissa lyhytaikaisia työtehtäviä on saatavilla.

• Freelance- tai oma työ ei ole ratkaisu: TE-toimisto arvioi omaa työtä tekevän henkilön yrittäjyyttä aktiivilaissa säädetyn 4 kuukauden jälkeen. TE-toimiston yrittäjyysmäärittelylle tai yrittäjyyden pää/sivutoimisuudelle ei ole minkäänlaisia selkeitä julkisia kriteereitä, joiden perusteella työtön omaa työtä tekevä henkilö voisi etukäteen arvioida tilannettaan. Näin ollen omasta työstä esimerkiksi 300 EUR kuukaudessa ansaitsevalla henkilöllä on riski tulla määritellyksi yrittäjäksi ja menettää työttömyysturvansa. Tämä on toimeentulon kannalta aivan liian suuri riski otettavaksi.

• Aktiivimalli voi olla kannustinloukku. Aktiivimalli lisää työttömyyskassojen työmäärää merkittävästi ja voi siten merkittävästi lisätä päivärahahakemusten käsittelyaikoja. Työttömän voi olla pakko olla aktivoitumatta varmistaakseen päivärahan saa-misen ajallaan voidakseen maksaa asumisensa ja ruokansa.

• Aktiivimallilla tuskin saavutetaan säästöjä. Aktiivimallin myötä vaatimukset työttömille työnhakijoille suunnatun tuen paran-tamisesta ovat merkittävästi voimistuneet. Myös vaatimukset rangaistusten - esimerkiksi kansainvälisesti katsoen hyvin an-karat karenssit - kohtuullistamisesta ovat voimistuneet.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta työttömyysturvaa Suomessa aletaan kehittää kokonaisuutena, jossa työnhakijan velvollisuudet ja oikeudet ja sekä työnhakijalle yksilöllisesti tarjottavat tuki- ja koulutusmahdollisuudet ovat hyvässä tasapainossa. Näin päästään aktivoivaan ja joustavasti erilaiset tulot ja työttömyysturvan yhdistävää malliin, jossa työtön voi turvallisesti keskittyä työnhakuun ja saatavilla olevan työn tekemiseen, eikä laskelmiin siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Nykyisenlainen toisistaan erillisten ja osin keskenään ristiriitaisten lakien rustaaminen ei tähän tavoitteeseen vie.

Puoluehallitus:

Aktiivimalli säädettiin, jotta yhä useampi työtön pysyisi työn syrjässä kiinni myös työttömyysjakson aikana. Aktiivimallin tar-koitus ei ole leikata työttömyysmenoja. Mallin ei arvioida alentavan valtion kokonaiskustannuksia lyhyellä aikavälillä. Lyhy-ellä aikavälillä saattaa käydä jopa päinvastoin: aktiivimallin ansiosta TE-toimistojen palveluiden (yhteydenotot TE-toimistoon, haastattelut ja valmennukset) kysyntä on kasvanut jo alkuvuodesta 2018, mikä lisää kustannuksia, mutta mikä on siis posi-tiivinen asia varsinkin niiden osalta, joille valmennukset ja TE-toimiston sparraus tuo tarvittavan kannusteen työllistymiseen. Mallin kustannussäästöjen oletetaan tulevan pidemmällä aikavälillä, kun yhä useampi työtön työllistyy.

95

Työttömän on oltava työmarkkinoiden käytettävissä jo mikäli hän saa työttömyystukea. Aktiivimallin päämääränä ei ole var-mistaa työttömän aktiivista työnhakua itsessään vaan kannustaa työttömiä ottamaan myös lyhytkestoisia työ- tai yrittäjyys-keikkoja vastaan tai osallistua valmennuksiin ja parantaa näin työttömien edellytyksiä työllistyä. Mahdollisuuksissa täyttää aktiivisuusehto on alueellisia eroja. Tätä varten TE-keskuksille on lisätty resursseja, jotta mahdollisimman monella olisi mah-dollisuus täyttää aktiivisuusehto esimerkiksi valmennuksiin osallistumalla.

Aktiivimalliin hyväksyttävien koulutusten kirjoa laajennetaan keväällä 2018, jotta esimerkiksi osallistuminen hyväksyttyihin ammattiliittojen järjestämiin kerryttää aktiivisuusehtoa. Tällä tavalla esimerkiksi useampi akateeminen työtön voi keskittyä oman alansa työnhakuun ja valmentautumiseen sen sijaan, että tekisi aivan muiden alojen keikkatöitä.

Aktiivimalli on ollut voimassa vasta alle puoli vuotta ja tässä vaiheessa on ennenaikaista vetää johtopäätöksiä mallin vaiku-tuksista - suuntaan tai toiseen. Mallin tarkoituksena on edistää ajatusta, että oman toimeliaisuuden ja elintason välillä on oltava selkeä yhteys.

Suomen työttömyysturvan taso on pääsääntöisesti korkeampi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja suunnilleen samalla tasolla kuin Tanskassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömän velvollisuudet ovat kuitenkin huomattavasti tiukemmat ja vaativammat kuin Suomessa. Suomen karenssijärjestelmä on osin ankarampi kuin muissa pohjoismaissa ja karenssijärjestelmän kokonai-suutta arvioidaan hallituksessa parhaillaan.

Hallitus on aloittanut selvitystyön sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Selvitystyön ohjausryhmässä on edustettuina kaikki puolueet. Selvitystyön pohjalta tullaan tekemään päätöksiä seuraavalla hallituskaudella. Kokoomuksen lähtökohta selvitys-työn puitteissa tehtävälle työskentelylle ja laajemmin työttömyysturvan uudistamiselle on luoda järjestelmä, joka purkaa työn tekemisen kannustinloukkuja, jossa on kohtuullinen turvan taso mutta myös jämäkät velvoitteet työttömille. Ennen kuin kokonaisuudistus on tehty, on kuitenkin hyvä korjata nykyjärjestelmää, sillä kokonaisuudistuksen aikataulusta ei ole var-muutta tässä vaiheessa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen työttömyysturvan kokonaisuudistuksen osalta ja hylkäisi aloitteen aktiivimallin perumisen/muuttamisen osalta.



80. Lieksan Kokoomusnaiset: Työttömälle nuorelle tuen ansaintamalli aktiivipisteitä keräämällä

Työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat koulutusta ja työtä vailla oleville nuorille niin kutsuttuja aktiivitoimenpiteitä. Niitä ovat työkokeilu, työhönvalmennus, työhönhakuvalmennus, uravalmennus, työpajat, koulutuskokeilut, rekrytointikokeilut, työnha-kuklubit, työnetsijänpalvelut, työvoimakoulutus, Ohjaamot ja psykologinpalvelut. Osa nuorista on sitä mieltä, että varsinkin ”putkitettuina” toimenpiteiden sisällöt saattavat tuottaa tunteen saman asian toistamisesta: ”Tämähän on jo tehty!” Tähän tunteeseen palvelujen sisällöstä esitämme uuden ansaintamallin.

Haluamme aktivoida työttömät nuoret nykytermein sanottuna työelämän rajapintaan. Tämä tapahtuisi siten, että nuoremme keräisivät käymistään aktiivitoimenpiteistä pisteitä. He ansaitsisivat keräämillään pisteillä esimerkiksi kuukausia, joiden avulla heidän omaehtoinen koulutuksensa helpottuisi.

Osa nuorista on jo keksinyt, millä alalla he haluaisivat kehittyä. Heille aktiivipisteiden kerääminen näiden aktiivitoimenpitei-den avulla mahdollistaisi omaehtoisen koulutuksen ikärajan eli 25 ikävuoden joustamiseen alaspäin.

Ehdotamme, että näistä aktiivitoimista kertyisi yhteismitallisia pisteitä. Tietty määrä pisteitä kerättäisiin pankkiin, jonka ”ti-liote” sitten kertoo, voisiko nuori päästä opintoihin työttömyysturvalla jo 24-vuotiaana. Näin menetellen nuori aktivoituisi työelämän rajapintaan, missä koulutukseen rekrytoijatkin liikkuvat. Tuoreeseen hallituksen aktivointimalliin lisättäisiin pork-kana, joka muuttaisi aktiiviehdon kannustavaan suuntaan.

Edellä esitetyllä tuen ansaintamallilla pystytään vastaamaan työttömän opiskelumotivaatioon reaaliajassa aina, joka pai-kassa, lyhyellä viiveellä.

Esittämämme tuen ansaintamalli helpottaisi nuoren tai vaikkapa pitkäaikaistyöttömän halukkuutta opiskella, kun yhteiskunta tarjoaisi taloudellisia mahdollisuuksia.

Edellä mainitun perusteella Lieksan Kokoomusnaiset ry esittää, että

96

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluejohdon toimimaan niin, että itsensä kehittäminen nostetaan ansaintamallin avulla tärkeäksi, kannustavaksi tavoitteeksi työttömyysturvan leikkausten sijaan.

Puoluehallitus:

Ajatus siitä, että nuoren halukkuutta opiskella työllistymisensä edistämiseksi on hyvä. Tunne, että TE-toimistojen järjestämät palvelut toistavat itseään ei kannusta aktiiviseen työllistymiseen ja palveluiden tulisikin olla mahdollisimman hyvin kohdis-tettuja kunkin henkilön tilanteeseen. Vuonna 2019 työvoimapalvelut siirtyvät TE-toimistoilta maakuntien kasvupalveluiksi. Tässä yhteydessä maakunnilla on mahdollisuus järjestää työllistymispalvelut nykyistä joustavammin ja ottaa käyttöön mal-leja, joissa työllistymispalvelua tarjoava yritys (jolla maakunta voi palveluntarjonnan ulkoistaa) saa oman palkkionsa sen pohjalta, miten hyvin on onnistunut työllistämään työnhakijan. Tämän pitäisi toimia hyvänä kannustimena palveluiden järjes-täjälle luoda kullekin työttömän ryhmälle heille sopivinta palvelua.

Nuorella on mahdollisuus saada opintotukea ja valtion takaamaa opintolainaa kouluttautumiseensa. Omaehtoisen opiske-lun mahdollistaminen työttömyystuella on pääosin tarkoitettu henkilöille, jotka ovat jo olleet työelämässä ja kohtaavat syystä tai toisesta työttömyysjakson, jonka aikana he voivat parantaa ammatillisia valmiuksiaan. Omaehtoisen opiskelun työttö-myystuella ei pitäisi muodostua kilpailevaksi tukimuodoksi opintotuelle, minkä takia sitä pyritään kohdentamaan vanhem-mille henkilöille.

Puoluehallitus esittää, että tarkoituksenmukaisempien työllisyyspalveluiden osalta (perustelun 1. kappale) toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta mutta muilta osin hylkäisi aloitteen.



81. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Tuulivoiman tukeminen lopetettava

Tuulivoiman tukeminen on lopetettava. Energiateollisuuden mukaan tukia maksetaan vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta sähköntuotannon tukeminen veronmaksajien rahoilla ei ole järkevää ja se vääristää myös energia-markkinoita. Suomessa sähköä voidaan tuottaa jo muutenkin erilaisilla teknologioilla. Tulevaisuudessa kannattaisi panostaa esimerkiksi tuotekehitykseen ja tutkimuksiin, jotka edesauttavat uusien teknologioiden luomisessa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että tuulivoiman tuet lopetetaan.

Puoluehallitus:

Tuulivoiman tuet, joihin aloite viittaa, ovat nykyisen syöttötariffijärjestelmän piirissä olevia tukia. Syöttötariffijärjestelmä vai-kutti tarkoituksenmukaiselta aikanaan, kun se luotiin, ja tuulivoimateknologian kustannukset olivat nykyistä korkeammat. Nykyisillä teknologiakustannuksilla Suomen syöttötariffijärjestelmä on osoittautunut erittäin anteliaaksi. Tämän takia ny-kyistä syöttötariffijärjestelmää ei olla jatkamassa.

Nykyisin syöttötariffijärjestelmän piirissä olevilta tuulivoimaloilta ei syöttötariffia voi leikata kesken tukikauden pois ilman, että siitä syntyisi valtiolle vastaavan suuruinen vahingonkorvausvelvoite, sillä tariffit perustuvat tuulivoiman tuottajan ja val-tion välisiin sopimuksiin.

Puoluehallitus katsoo, että nykyisten tukien keskeyttäminen kesken tukikauden ei edellä mainituista syistä palvelisi tarkoi-tusta. Mahdollisten uusien tuulivoiman tukien osalta puoluehallitus yhtyy aloitteen kantaan, että näitä ei tulisi enää luoda, sillä tuulivoima on jo nykyään yksi edullisimmista sähköntuotantokapasiteetin investointimuodoista.




97

82. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Teollisuuden hukkalämpö kaukolämmöksi eikä taivaille ja vesiin

Jos teollinen toimija tuottaa käyttöönsä höyryä/lämpöä maakaasukattilalla, verottaja laskee maakaasun valmisteverot suo-raan sen mukaan, kuinka suuri osa polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan hyötykäyttöön (MWh:ina). Tässä ei tehdä eroa sen mukaan mikä osuus energiasta hyödynnetään toimijan omassa prosessissa ja mikä osuus hyötykäytöstä on pro-sessikäytön jälkeen talteen otettua hukkaenergiaa.

Esimerkiksi Kotkan Energia ostaa tällä hetkellä Kotkamillsin hukkalämpöä. Mainittakoon tässä, että Kotkamills valmistaa maailmanlaajuisestikin edistyksellistä omaa innovaatiotaan muovitonta kartonkia kertamukien ja elintarvikepakkausten val-mistukseen. Lämpö otetaan talteen juuri ennen kuin se työnnetään savupiippuun. Kyse on siis lämmöstä, joka muuten me-nisi täysin harakoille. Energiayhtiö joutuu kuitenkin maksamaan maakaasun valmisteveron tästä talteen otetusta lämmöstä.

Kotkan Sunilassa sijaitseva Stora Enson sellutehdas johdattaa jopa 60 asteiset lauhdevedet suoraan mereen. Sekoittuuhan se meriveteen, mutta lisääntymään nousemassa oleva Kymijoen lohi ei välttämättä pidä kuumista kylvyistä.

Maakaasun valmistevero lämmöntuotannossa on yksinään jo n. 18-19 €/MWh. Koska kaukolämmön kokonaishinta asiak-kaalle on n. 60-70 €/MWh (sis. alv), valmistevero muodostaa jopa kolmanneksen osuuden verollisesta loppuasiakashin-nasta ja jopa puolet verottomasta hinnasta. Tuo tekee matalalämpöisten hukkalämpöjen talteenotosta kannattamatonta. Koska teollisuus käyttää kaasua Suomessa varsin laajasti, ongelma on varsin mittava. Energiayhtiöiden ei vain kannata ostaa maakaasulla tuotettua teollista hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon, vaikka julkisuudessa tähän kovasti patistellaan-kin.

Ratkaisuehdotus: Ongelman voisi ratkaista siten, että verottaja laskisi valmisteverojen osuuden vain prosessin käyttämän hyötylämmön osalta. Tällöin tarkastelun ulkopuolelle jätettäisiin lämmön talteenottolaitteet (ekonomaiset, savukaasupesurit, lämpöpumput ja vastaavat), joilla lämpöä otetaan talteen prosessin jälkeen. Tällöin teollisille toimijoille syntyisi suurempi kannustin ottaa lämpöjä talteen käyttääkseen niitä joko itse tai myydäkseen niitä lämpöä tarvitseville kumppaneilleen kuten kaukolämpöyhtiöille.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous linjaa, että 100 vuotias Kokoomus ohjaa Suomen ottamaan järkivihreän loikan kohti puhtaampaa ja parempaa tulevaisuutta kannustamalla teollisuutta ottamaan lämmön talteen ja hyödyntämään sen esimerkiksi kaukolämpöyhtiöiden kanssa.

Puoluehallitus:

Jos kaukolämpöverkkoon otetaan maakaasulla tuotettua lämpöä vastaan, sen tuottamisesta käytetystä kaasusta on mak-settava maakaasun valmistevero riippumatta siitä, missä tämä lämpö on tuotettu tai että onko se teollisuuden hukkalämpöä tai voimalaitoksen kaukolämmöksi tuotettua lämpöä. Nämä molemmat lämmön lähteet ovat siis nykyjärjestelmässä vero-tuksen näkökulmasta kilpailuneutraalissa asemassa. Hukkalämmön suosiminen poistamalla sen tuottamisessa käytetty maakaasun valmistevero olisi todennäköisesti EU:n kilpailulainsäädännön näkökulmasta kilpailua vääristävä laiton valtion tuki. Tuelle saattaisi tästä huolimatta saada poikkeusluvan ympäristöperusteella.

Hukkalämmön talteenotto ja käyttö on joka tapauksessa kannatettava asia silloin kun sillä voidaan vähentää kustannuste-hokkaasti päästöjä ja eri keinojen selvittäminen hukkalämmön hyödyntämisen varmistamiseksi on kannatettava aloite.




83. Lappeenrannan Kokoomus: Uusiutuvan energian teollisuuden kehittäminen

Uusiutuvan energian tuotantoa tulee kehittää.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että toimenpiteitä uusiutuvan energian tuotteiden kehittämiseksi lisätään.

Puoluehallitus: Nykyisin uusiutuvaa energiantuotantoa ja uusiutuvien teknologioiden kehittämistä tuetaan Suomessa monin tavoin. Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2011 lähtien. Hakkeen käytölle maksetaan tukea. Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää uusiutuvan energian ja energiateknologian investointitukea tulevaisuuden ener-giaratkaisuihin, jos kyse on yli 5 miljoonan euron investoinneista. Energiatukea myönnetään investointi- ja selvityshankkei-siin, jotka edistävät joko uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä; energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön te-hostamista; tai muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi.

98

Jo tänä päivänä edullisin uusi sähköntuotannon investointimuoto ilman tukia on tuulivoima, joka on uusiutuvaa. Markkinati-lanne on todennäköisesti muuttunut jo nyt sellaiseksi, että kaikki tulevaisuuden energiainvestoinnit Suomessa tullaan teke-mään joko uusiutuvilla energialähteillä tai ydinvoimalla. Investoinnit fossiilisiin energiamuotoihin tulevat todennäköisesti ra-joittumaan mahdollisiin kaasuvoimalaitoksiin, joita saatetaan tarvita sähköverkon tasapainon ylläpitämiseksi niinä hetkinä, kun uusitutuvaa sähköä ei ole saatavilla tarpeeksi (ei tuule tai ei paista).

Uusia uusiutuvien teknologioiden kehittämistä kannattaa tulevaisuudessakin tukea, mutta lisäykset nykyisen tasoisiin pa-nostuksiin nähden pitää tehdä tarkkaan harkiten ja vain tilanteessa, jossa olisi nähtävissä, että ne olisivat välttämättömiä Suomen energiajärjestelmän viemisessä vähähiilisempään muotoon. Todennäköisesti vastaisuudessa tarvitaan paljon enemmän panostuksia energiajärjestelmän joustavuutta lisääntyviin teknologioihin kuten kysyntäjoustoon ja energian va-rastointiin sen sijaan, että tuettaisi nykyistä enemmän uusiutuvien energialähteiden teknologioita.




84. Lappeenrannan Kokoomus: Uusiutuvan energian käyttöönotolla päästöjen vähentämiseen

Tehdään merkittäviä muutoksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen toimimaan siten, että käynnistyy merkittävä prosessi hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Puoluehallitus:

Suomen on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tämän lisäksi Suomea sitoo EU:n asettamat kasvihuonepäästöjen alentamistavoitteet. Suomeen vuonna 2015 säädetty ilmastolaki vaatii, että Suomi vähentää kasvuhuonepäästöjä vähintään 80%:lla vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2050 mennessä.

Hallituksen vuoden 2017 Energia- ja Ilmastostrategiassa ja Keskipitkän Aikavälin Ilmastosuunnitelmassa linjataan toimenpi-teistä, joiden avulla Suomi saavuttaa oman osuutensa EU:n vuodelle 2030 asettamista päästötavoitteista. Strategiassa mm linjataan, että 2030 mennessä Suomi hankkii vähintään 50% energiastaan uusiutuvista energialähteistä, Suomi puolittaa tuontiöljyn käytön ja Suomi lopettaa kivihiilen käytön energiantuotannossa. Varsinkin linjaus tuontiöljyn käytön puolittami-sesta on kansainvälisestikin katsoen erittäin kunnianhimoinen tavoite.




85. Kokoomusteekkarit: Ydinvoimaluvat myönnettävä reaktorin suuruuden sijaan kokonaistehon perusteella

Nykyään ydinvoimaluvat myönnetään reaktorikohtaisesti. Vaikka tämä toimintatapa voi vaikuttaa järkevältä, on siinä kuiten-kin merkittäviä ongelmia.

Ydinvoimalupien myöntäminen reaktorikohtaisesti rajoittaa ydinvoimayhtiöiden toimintaa tarpeettomasti. Nykyään, kun heille myönnetään lupa esimerkiksi 1200 MW reaktorille, he voivat lähteä toteuttamaan reaktoria, jonka enimmäisteho on 1200 MW. Mikäli ydinvoimaluvat määrittelisivät ainoastaan kokonaistehon, jonka ydinvoimayhtiö saa toteuttaa, voisi edelli-nen esimerkkitapaus toteuttaa vaikka kaksi 600 MW tai kolme 400 MW voimalaa. Tämä mahdollisuus joustoon antaa ydin-voimayhtiöille suuremman vapauden selvittää, mikä olisi heidän mielestä taloudellisesti järkevin ratkaisu.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että ydinvoimaluvat myönnetään reaktorin suuruuden sijaan kokonaistehon perusteella.

99

Puoluehallitus:

Vastaus aloitteisiin 85 ja 86 on aloitteet 86 lopussa.

86. Kokoomusteekkarit: Tyyppihyväksytyille pienille modulaarisille reaktoreille nopeampi hyväksymisprosessi

Maailmalla pieniä modulaarisia reaktoreita (Small Modular Reactor - SMR) kehitellään vauhdilla. Kyseiset alle 300 MWe reaktorit mahdollistavat ydinvoiman hyödyntämistä uusilla tavoilla. Muun muassa Helsingissä ja Turussa ollaan kiinnostu-neita ydinvoiman käytöstä kaukolämmöntuotantona. Ratkaisuna kaukolämmön tuottaminen SMR:n avulla olisi merkittävä ekologinen teko, koska ydinvoima kuuluu tuulivoiman ohella vähäpäästöisimpiin energiantuotantomuotoihin elinkaarenai-kaisten päästöjen perusteella. Korvaamalla puulla ja fossiilisilla polttoaineilla toimivat kaukolämpövoimalat ydinvoimalla Suomessa tuotetut päästöt pienenisivät huomattavan paljon. Pienet modulaariset reaktorit ovat myös toimiva ratkaisu säh-köntuotantoon

Kaikista turvallisimpana energiantuotantomuotona on aiheetonta - ja ilmastonmuutoksen kannalta kohtalokasta - jarruttaa ydinvoimantuotantoa silloin, kun se on jo kertaalleen osoitettu toimivaksi ratkaisuksi. Tästä johtuen olisi hyödyllistä, että niille pienille modulaarisille reaktoreille, joille on jo myönnetty lupa, ei tarvitse hakea ensimmäisen kerran jälkeen uutta lupaa. Tämä nopeuttaisi uusien ydinvoimaa käyttävien laitosten merkittävän paljon.

Pienten modulaaristen reaktoreiden suurin etu aikataulun kannalta on mahdollisuus rakentaa ne etukäteen tehtaassa ja toimittaa ne suoraan paikalle sen sijaan, että ne rakennetaan itse kohteessa. Tehtaassa on mahdollista valvoa valmistuksen laatua varmistuakseen siitä, että ne täyttävät voimaloilta vaadittavat tiukat laatukriteerit.

Vaikka pienet modulaariset reaktorit eivät ole vielä kaupallisessa käytössä, on selvästi havaittavissa, että niille on olemassa valtavasti potentiaalia. Suomi hyötyisi merkittävän paljon, jos se myös tiedostaa SMR:n mahdollisuudet ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden vaatiman lupaprosessin järkevöittämiseksi.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että tyyppihyväksyttyihin pieniin modulaarisiin reaktoreihin pohjautuvat ydinvoimalat ovat toteutettavissa pienemmällä byrokratialla kuin mitä uudet ydinvoimalat nykyään vaativat.

Puoluehallitus:

Kokoomusteekkarit esittää kahdella aloitteella muutoksia ydinvoimalupien hyväksymiseen. Ydinvoimaluvan myöntäminen kokonaistehon perusteella sen sijaan, että se myönnettäisi reaktorin suuruuden mukaan loisi mahdollisuuksia rakentaa ydinvoimaloita joustavammin ja vaiheittain. Tämä tulisi ajankohtaiseksi erityisesti siinä vaiheessa, mikäli nyt kehitteillä olevat modulaariset ydinvoimalat osoittautuvat kaupallisesti kannattaviksi ratkaisuiksi ja alkavat yleistyä 2020-luvulla.

Ensimmäinen kaupallinen modulaarinen reaktori on jo valmistunut Kiinassa, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2018. Yhdysvalloissa ensimmäinen SMR on lisensointivaiheessa. USA:ssa ydinturvallisuusviranomainen USNRC kehittää lupapro-sessejaan modulaarisia ydinvoimaloita varten. Työ- ja Elinkeinoministeriö seuraa tarkkaan lupaprosessien kehittymistä eri puolilla maailmaa. Suomen lupaprosessien muokkaaminen tarkoituksenmukaisiksi SMR-laitoksille on syytä aloittaa heti, kun näköpiirissä on, että tällaisten reaktoreiden kaupallinen operointi onnistuu niissä maissa, joissa SMR-laitoksia kehitetään.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet.



87. Jyväskylän Kokoomusopiskelijat: Energiaan kohdistuvaa tukea on kohdennettava pienille ja keskisuurille yrityksille

Useat yrityksille kohdennetut tuet, kuten innovaatiotuki, kehittävät suomalaisia yrityksiä ja niiden vientiä sekä pyrkivät luo-maan kasvua, joka hyödyttää Suomen taloutta. Kaikki tuet eivät välttämättä ole huonoja tukia.

100

Jyväskylän kokoomusopiskelijoiden mielestä on kuitenkin olemassa myös tukia, jotka eivät kohdistu oikein eivätkä ole tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi teollisuuteen kohdennettujen energiaveron alennusten, tukien ja palautusten kustannus-vaikutus on laskelmien mukaan lähes miljardi euroa.

VATTin 2016 joulukuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan energiaveronpalautuksilla ja alennetulla verokannalla ei tavoi-teta tuelle asetettuja tavoitteita. Palautuksilla ei ole yhteyttä yritysten menestykseen tai sen puutteeseen.

Tutkimuksen mukaan energiaveroon kohdistuneet helpotukset voivat myös vääristää kilpailua, sillä ne kohdentuvat vali-koiduille toimialoille ja vain suurimmille yrityksille toimialojen sisällä. Suuryritysten mahdollinen palautusprosentti on yli 80%, pienten yritysten palautusprosentit jäävät huomattavasti pienemmiksi tai peräti nollaan.

Energiaan kohdistuvat tuet ovat kuitenkin vain prosentin kymmenyksiä eniten tuista hyötyvien liikevaihdosta. Tuet eivät merkittävästi edistä sitä tarkoitusta, jota varten ne on luotu: tukemaan yritystoiminnan kasvua.

Jyväskylän kokoomusopiskelijat ymmärtää kuitenkin vastapuolen. Jos tukia ei anneta, saattavat suuryritykset löytää parem-man toimintaympäristön muualta maailmasta. Sen lisäksi esimerkiksi suorat energiatuet eivät ole tavoitteeltaan huonoja, nykyiset valtion tuelle asetetut tavoitteet muun muassa uusiutuvan energian käytöstä tukee yrityksiä siirtymään kestäväm-pien energiantuotantomuotojen puoleen.

Sen vuoksi esitämme, että tarkastelisimme tukien tarkoituksenmukaisuutta ja kohdentaisimme nykyisiä tukia siten, että ne suosivat pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Näin saamme luotua ja vauhditettua pienten sekä keskisuurten yritysten kasvua.

Edellä mainitun perusteella Jyväskylän kokoomusopiskelijat esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että energiaan kohdistuvia tukia kohdennetaan suosimaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Puoluehallitus:

Aloite sisältää vastaavia ajatuksia kuin Kokoomusten Nuorten Liiton aloite (numero 92). Tätä aloitetta koskevassa vastauk-sessaan puoluehallitus perustelee näkemystään koskien yritystukien tarkoituksenmukaisuutta yleisemmin sekä tiettyjen yritystukityyppien osalta tarkemmin (esimerkiksi raskaan teollisuuden energiatuet).

Jyväskylän Kokoomusopiskelijoiden aloite lähestyy yritystukia kuitenkin eri näkökulmasta ja toivoisi, että energiatukia koh-distettaisiin enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille. Niin kauan, kuin energiaverotukia ja veropalautuksia ylläpidetään, niiden pääasiallisena kriteerinä tulisi olla se, onko kyseinen toimiala sellainen, että kilpailevaa tuotantoa on maissa, joissa tämän toimialan energiakustannuksia (tai muita muuttuvia kustannuksia) tuetaan valtion taholta.

Mikäli energiatukia kohdistettaisiin nimenomaan pienille ja keskisuurille yrityksille toimialasta riippumatta, olisi tuen tarkoitus pääasiassa suosia paljon energiaa käyttäviä toimialoja (pk-kentällä) muiden toimialojen (esim. palvelut, jotka eivät käytä paljoa energiaa) kustannuksella. Tämä johtaisi todennäköisesti esimerkiksi siihen, että nämä ensimmäiset toimialat alkaisi-vat työllistää Suomessa suhteettoman paljon ihmisiä ilman, että sille olisi välttämättä perustetta positiivisten ulkoisvaikutus-ten tai kansainvälisen kilpailun näkökohdista.

PK-yritysten kasvun kannustamiseen on paljon tehokkaampia keinoja kuin edullisen energian takaaminen näille. Yritysten verotusympäristön on oltava houkutteleva, innovaatioekosysteemin on oltava eloisa ja kannustava ja varsinkin aiemmin vain kotimarkkinoilla toimineita yrityksiä, joilla olisi kuitenkin tuotteidensa puolesta suurtakin vientipotentiaalia on kannus-tettava ja valmennettava vientiosaamisessaan.

Toisaalta Suomen talouden terveen tulevaisuuden dynamiikan varmistamiseksi ei olisi myöskään tarkoituksenmukaista tu-kea pk-yrityksiä kasvuun sellaisilla aloilla, joista on tiedossa, että tuotanto tulee vastaisuudessakin pysymään Suomessa ainoastaan yritystukien ansiosta.




101

88. Kluuvin Kokoomusnaiset: Suomen on sitouduttava EU:n energiapolitiikan tavoitteisiin

Euroopan unioni on maailman suurin energian tuoja: päivittäinen energialasku on miljardi euroa ja kulutetusta energiasta yli puolet perustuu tuontiin. Erityisen haavoittuvaisen tilanteesta tekee se, että EU joutuu turvautumaan erityisesti venäläi-seen tuontienergiaan. Energiaturvallisuuden parantaminen onkin ollut yksi keskeinen kulmakivi Junckerin komission kärki-hankkeessa, energiaunionin synnyttämisessä.

Venäjän ulko - ja turvallisuuspoliittisissa doktriineissa energiapolitiikka nähdään vahvasti ulkopolitiikan keinovalikoimaan kuuluvana ja venäläiset energiayhtiöt ovat vankasti valtion ohjauksessa. Venäjä onkin painostanut energiariippuvaisia maita esimerkiksi katkaisemalla toimitukset. Kuusi EU:n jäsenmaista luottaa maakaasun osalta yksin Venäjään, näiden joukossa Suomi.

Euroopan parlamentti on komission tavoin kiinnittänyt huomiota energiaturvallisuuden pikaiseen parantamiseen. Se piti mm. Nord Stream 2 -kaasuputkea eurooppalaisen energiaturvallisuuden kannalta haitallisena. Valtioneuvosto antoi suos-tumuksensa rakentamishankkeelle 5.4.2018.

Suomen osalta tilanne on erikoinen, sillä Suomi on monin tavoin vahvistanut yhteyttään Venäjän kanssa energiapolitiikassa monella eri tasolla. Esimerkiksi valtion enemmistöomistuksessa oleva Fortum on sitoutunut Venäjän valtion omistaman ke-hitysyhtiön kanssa tuulivoimapuiston rakentamiseen. Venäjän ulko- ja energiapoliittisia intressejä puolestaan edistävät kaksi entistä pääministeriä.

Samaan aikaan Suomi on teoriassa sitoutunut edistämään EU:n energiaunionin tavoitteita: energiaomavaraisuuden kasvat-tamista, energiaturvallisuuden kehittämistä, vaihtoehtoisia toimittajia, energiasaarekkeiden purkamista.

Suomen politiikka on nykyisellään epäjohdonmukaista ja sinisilmäistä.

Edellä mainitun perusteella Kluuvin Kokoomusnaiset esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää, europarlamenttiryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, EU:n yhteisen energiapolitiikan tavoitteiden vastaisista hankkeista Venäjän kanssa vetäydytään ja uusiin ei ryhdytä.

Puoluehallitus:

Suomi tai suomalainen yritys ei ole osapuolena Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa. Putki tulee kulkemaan Suomen aluevesien läpi, mutta ei linkity Suomen energiajärjestelmään eikä vaikuta Suomen energiaomavaraisuuteen. Putkiyhtiö haki putkelle ympäristölupaa ja luvitus on hoidettu tavanomaisten luvituskäytäntöjen mukaisesti.

Fortum osallistuu tuulivoiman rakentamiseen venäläisten kanssa Venäjällä, ei Suomen maaperällä. Tämän takia tämä hanke ei vaikuta EU:n energiaunionin tavoitteiden toteutumiseen Suomessa tai Suomen huoltovarmuuteen.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen EU:n energiapolitiikan tavoitteisiin sitoutumisen osalta yleisesti ja toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta Nordstreamin osalta.



89. Kotkan kokoomus ry: Palkkakuitti läpinäkyväksi Nykyisellään työntekijän palkkakuitti tai ansioerittely antaa tiedon mitä hänen bruttopalkastaan on vähennetty ja tilitetty valtiolle kuten ennakonpidätys ja eläkemaksu. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus vaan työnantaja tilittää huomattavasti enemmän valtiolle eli niin sanotut työnantajan sivukulut. Työntekijälle eikä aina työnantajallekaan ei ole läpinäkyvää mikä on valtiolle tilitetty osuus työvoimakuluista.

Kun halutaan parantaa todellisten työvoimakustannusten läpinäkyvyyttä siten että työnantajan tilittämät sivukulut myös esi-tettäisiin palkkakuitissa ja siten todellinen työn verotus tulisi läpinäkyväksi sekä työntekijälle että työnantajalle. Tämä mah-dollistaisi myös todellisen keskustelun Suomessa siitä että kuinka me sitä työtä joka hyvinvoinnin luo oikein verotamme.

Edellä mainitun perusteella Kotkan Kokoomus ry esittää, että

102

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten että palkkakuitti saadaan läpinäkyväksi niin työntekijälle että työnantajalle osoittaen työn tekemisen ja teettämisen todellisen hinnan.

Puoluehallitus:

Kotkan Kokoomus ry esittää aloitteessaan, että palkkakuitti saadaan läpinäkyväksi sekä työntekijälle että työnantajalle, jotta työn tekemisen ja teettämisen todellinen hinta saadaan esille. Puoluehallitus yhtyy tavoitteeseen saada työllistämisen kus-tannukset laajemmin kansalaisten tietoon.

Lain mukaan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle palkanmaksun yhteydessä palkkalaskelman, joka on vapaa-muotoinen, mutta josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: työnantajan tiedot, työntekijän tiedot, perustiedot työsuh-teesta, palkan ja siitä toimitetun ennakonpidätyksen määrä, palkanmaksun ajankohta, työntekijältä peritty työntekijän elä-kemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu ja sairausvakuutuksen päivärahamaksu.

Aloitteen käytännön toteuttaminen vaatisi kuitenkin tarkkaa jatkoselvitystä. Useat työnantajan työntekijöistä maksamien sivukulujen tasot riippuvat yritysten palkkasumman koosta ja työntekijöiden ikäjakaumasta. Työtapaturmavakuutuksen taso määräytyy palkkojen ja työn riskien mukaisesti. Työnantajan sivukulut vaihtelevat myös toimialoittain.

Kokoomus on purkanut merkittävän määrän normeja hallitusvastuussa, jotta esimerkiksi yritysten asemaa saadaan vahvis-tettua. Uusien velvoitteiden langettaminen yrittäjille ei ole puoluehallituksen mukaan perusteltua, vaan pikemmin on edel-leen pyrittävä vähentämään ja selkeyttämään sääntelyä, jotta yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Kuten edellä on todettu, palkkalaskelman tietojen laajentaminen voisi johtaa lisäkustannuksiin ja hallinnollisen työn lisääntymiseen, mistä lasku lan-keaisi lopulta yrittäjien maksettavaksi. Vaikka lakisääteistä velvoitetta ei ole perusteltua edistää, puoluehallitus kannustaa kuitenkin yrityksiä avaamaan palkkaamisen kustannuksia mahdollisuuksien mukaan, jotta tietoisuus työntekijän palkkaami-sen kustannuksista leviäisi laajemman yleisön tietoisuuteen.




90. Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö: Kevytyrittäjien roolia selvennettävä

Kevytyrittäjyys on Suomessa kasvanut viime vuosina paljon ja on yksi erittäin varteenotettava tapa työllistää itsensä sekä kokeilla yrittäjyyttä, jota tulee edistää ja siihen kannustaa. Kevytyrittäjällä ei ole y-tunnusta, mutta hän laskuttaa laskutuspal-veluita tarjoavan yrityksen kautta omista palveluistaan. Kevytyrittäjien roolia ja asemaa on selvennettävä, koska osa heistä luokitellaan palkansaajiin ja osa yrittäjiin. Työttömyysturvan osalta he ovat yrittäjiä, mutta verotuksen, kirjanpitovelvollisuu-den jne osalta he ovat palkansaajia. Heidän asemansa eri viranomaisiin on epämääräinen. Lainsäädäntökään ei tunne kä-sitettä kevytyrittäjä.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että kevytyrittäjien rooli ja asema selvenee sekä heidän roolinsa määritetään myös lainsäädännössä.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Oulun kunnallisjärjestö ry ehdottaa kevytyrittäjien aseman selventämistä ja roolin määrittämistä myös lain-säädännössä.

Työ ja yrittäjyys ovat keskellä isoa murrosta. Globalisaatio ja teknologian nopea kehitys muuttavat eri alojen ansaintalogiik-koja ja valtasuhteita. Yksi murroksen näkyvimmistä vaikutuksista on itsensä työllistävien yrittäjien määrän kasvu, joihin lu-keutuvat myös ns. kevytyrittäjät. Monelle suomalaiselle kevytyrittäjyys on keino työllistää itsensä. Kevytyrittäjä hankkii toi-meksiantajansa, tekee sovitut työt ja hoitaa laskutuksen siihen erikoistuneet palveluntarjoajan kautta. Vaatimattomienkin arvioiden perusteella kevytyrittäjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Työelämän käsitteistölle samoin kuin lainsäädännölle erilaiset itsensä työllistämisen muodot ovat haaste. Itsensä työllistä-miseen liittyvä käsitteistö on vakiintumatonta, eikä se istu perinteiseen yrittäjä–palkansaaja jaotteluun. Esimerkiksi laskutus-palvelujen tai -osuuskuntien kautta työskentelevät henkilöt voivat olla verotuksellisesta näkökulmasta palkansaajia, mutta he eivät miellä itseään palkansaajiksi, koska työskentelevät freelancerin tai yrittäjän tavoin usealle työnantajalle erilaisissa lyhyissä jaksoissa. Henkilöt kutsuvat itse itseään tilanteesta riippuen esim. freelanceriksi tai kevytyrittäjäksi

Vastaavasti lainsäädännön kyky tunnistaa erilaisia itsensä työllistämisen muotoja ml. kevyt yrittäjyys on heikko. Verotuk-sessa kevytyrittäjiä kohdella palkansaajina, mutta työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä he ovat yleensä yrittäjiä. Lisäksi

103

useimmin kevyt yrittäjien itsensä esiin nostamia kehittämiskohteita ovat heikko työttömyys- ja sosiaaliturva ja työterveys-huollon puute.

Kokoomus on yrittäjyyden ja työnteon puolue. Katsomme, että työ ja yrittäminen elättävät Suomen ja niiden tekemisen pitää kannattaa. Yrittäjyys ja yrittäjien aseman parantaminen onkin ollut keskeinen tavoite Kokoomuksen yhteiskunnallisessa vai-kuttamisessa. Esimerkiksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi 2014 10 kohdan yrittäjyysohjelman, joista lähes kaikki on joko jo toteutettu.

Kokoomus suhtautuu myönteisesti myös yksinyrittäjyyteen ja haluaa olla purkamassa esteitä sen tieltä. Yksinyrittäjien ase-maa on pohdittu mm. kansanedustaja Arto Satosen sosiaaliturvan uudistamista pohtineessa työryhmässä. Tässä uudistuk-sessa lähdemme siitä, että sosiaaliturvan tulee taipua työn ja turvan joustavaksi yhdistäjäksi, joka luo sekä turvaa että kan-nustaa ihmisiä myös satunnaisiin töihin ja yrittäjyyteen täyden työttömyyden sijaan.




91. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Yritystukia on pakko leikata

Kokoomuksen pitäisi olla markkinaliberaali puolue, jonka ei pitäisi kannattaa markkinoita vääristäviä subventioita. On kui-tenkin käynyt valitettavan selväksi, että tämän hallituksen aikana yritystukia ei saada leikattua, vaikka tarve sille on mitä ilmeisin.

Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2017 laatimassa raportissa todetaan suoraan, että Suomen yritystukijärjestelmä on huono ja tehoton. Raportin mukaan kaikkiaan 4 miljardin euron yritystuista vain noin 10% on yritysten uudistumista edistäviä. Vaikka kyseisen raportin ulkopuolelle oli jätetty maataloustuet ja alennetut ALV-kannat, ovat ne myös yritystukia. Kaikkien yritystukien arvo on yhteensä yli 8 miljardia euroa.

Myös maataloustukia maksetaan Suomessa liikaa, ja se näkyy maatalouden tehottomuutena. Hyvä esimerkki tästä on mai-totilat, joita on Suomessa väkilukuun suhteutettuna neljä kertaa enemmän kuin Ruotsissa, vaikka suomalaisten ja ruotsa-laisten maidonkulutus henkilöä kohti on kuitenkin lähes sama. Liian suuret maataloustuet kannustavat liian pieniin tilakokoi-hin ja tehottomuuteen.

Akateemiset Kansalliset Nuoret ei halua kuulla puoluehallitukselta maataloustukien osalta saarnaa huoltovarmuudesta, koska se ei ole mikään syy tukea tehotonta maataloutta. Jos tavoite on huoltovarmuus, niin maataloutta pitää silloin nimen-omaan tehostaa, ja se ei onnistu nykyisellä maataloustukijärjestelmällä. Tällä hetkellä tavoite tuntuu olevan lähinnä maata-lousyrittämisen ehdoton mahdollistaminen.

Edellä olevan perusteella Akateemiset Kansalliset Nuoret (Turun Kokoomusopiskelijat) esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta kirjaamaan Kokoomuksen periaateohjelmaan nykyisten yritys- ja maataloustukijärjestelmien porrastetun ja hallitun alasajon.

Puoluehallitus:

Tarkasteltaessa valtion toteutettuja ja suunniteltuja nettomääräisiä määrärahasäästöjä vuosina 2012 -2019 voidaan todeta, että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla säästöt ovat olleet yli kaksinkertaisia verrattuna muihin hallinnonaloihin. Valtaosa säästöistä on kohdistunut maataloustukiin.

Puoluehallituksen mielestä maataloustukia on arvioitava globaalilla tasolla. Suomen osalta ei kuitenkaan ole mahdollista ryhtyä toteuttamaan jo sovittuja sopeuttamistoimia suurempia säästöjä maatalouden nykyisessä heikossa kannattavuusti-lanteessa. Maataloustukijärjestelmän pidemmän aikavälin kehittämisessä painopiste on oltava myös tehokkuuden paranta-misessa.

Yritystukien osalta Kokoomuksen ministeri- ja eduskuntaryhmä ovat ajaneet tällä hallituskaudella sekä hallituksessa, että parlamentaarisessa yritystukityöryhmässä yritystukijärjestelmän remonttia niin, että osa säilyttävistä tuista muutettaisi mah-dollisimman paljon uudistumista tukeviksi tuiksi tai veronalennuksiksi. Kaikkien yritystukien alas ajaminen ei olisi kuitenkaan perusteltua, sillä esimerkiksi Suomen innovaatioekosysteemi perustuu osin valtion vahvaan panostukseen. Kokoomuksen ajamat tavoitteet eivät ole valitettavasti edenneet Kokoomuksesta riippumattomista syistä.

104

Puoluehallitus huomauttaa, että puoluekokousaloite ei ole teknisesti oikea väline periaateohjelman sisällön muuttamiseen, vaan sitä varten on puoluekokouksen asialistalla oma erillinen kohtansa. Lisäksi puoluekokousaloite hyväksytyksi tulles-saan velvoittaa puoluehallitusta toimenpiteisiin vasta puoluekokouksesta eteenpäin. Esityksensä periaateohjelmaksi puo-luehallitus on antanut jo toukokuussa, jolloin asiakirjat on sääntöjen mukaan pitänyt lähettää jäsenyhdistyksiin.

Vaikka puoluehallitus osin jakaa tämän aloitteen tavoitteet, puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.



92. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Kaikki yritystuet lakkautettava

Yritystuet ovat monella tapaa kansantaloudellisesta näkökulmasta tarkasteltuna tehottomia, kalliita, suorastaan epäreiluja ja pahimmillaan jopa haitallisia.

VATT:n vuonna 2015 julkaisemassa yritystukia evaluoivassa tutkimuksessa väitetään Suomen tuolloin maksaneen suoria yritystukia noin 1,3 miljardia euroa. Tämän lisäksi verotukia myönnettiin 6 miljardin euron edestä, josta noin 3 miljardia euroa kertyi arvonlisäverotuksen verotuista, noin 2 miljardia euroa valmisteverotuksen verotuista ja loput elinkeinoverotuksen tuista.

Suorat yritystuet, esimerkiksi tuulivoima-, kuljetus- ja maataloustuet, kohdistuvat nykyisellään pienelle määrälle jo valmiiksi vakiintuneita yrityksiä. Tukien keskittyminen pienelle ryhmälle yrityksiä on muun muassa nostettu esille VATT:n vuonna 2015 yritystukia analysoineessa raportissa. Tämä yritystukien keskittyminen “vakioasiakkaille” on pitkän lobbauksen seu-rausta, jonka Suomen yritystukijärjestelmä on mahdollistanut.

Verotukia voi myös esiintyä lukuisissa eri muodoissa. Näitä voivat olla muun muassa valmisteverojen verotukia, elinkei-noverotuksen verotukia sekä taloudellisesta näkökulmasta erityisen haitallisia alennettuja arvonlisäverokantoja. Verotukien lukuisia ongelmia on muun muassa näiden epäselvät taloudelliset tappiot, epäselvät tulokset sekä verokannan monimut-kaistamisen aiheuttama epätasa-arvo yritysten sekä alojen välillä.

Parlamentaarisen instituution tärkein tavoite tulisi olla puoltaa kansalaistensa etuja. Tämän lisäksi Kansallisen Kokoomuksen tärkeimpiin tavoitteisiin tulisi kuulua markkinatalouden puoltaminen. Nykyisenlaisen yritystukijärjestelmän ei voida katsoa ajavan kumpaakaan tavoitetta.

Pienelle ryhmälle yrityksiä kohdistuvan yritystukijärjestelmän purkaminen mahdollistaisi laajoja merkittäviä verokevennyksiä esimerkiksi yhteisöveroon, joka kohtelisi yrityksiä mahdollisimman tasapuolisesti. Verotuksen keventäminen voisi tukea yritysten nopeampaa lainojen takaisinmaksua, lisäisi investointeja pääomaan ja varoja henkilöstön palkkaukseen sekä saat-taisi mahdollistaa muutakin laajentumista. Yhteisöveron keventäminen siis tukisi yritysten toimintaa, mutta esimerkiksi vuo-den 2014 yhteisöveron kevennyksiä seurasi yhteisöveron verokertymän kasvua, joka on myös yhteiskunnallisen edun mu-kaista.

Markkinatalouden kannalta on tärkeää kohdella yrityksiä tasapuolisesti. Tällöin kunkin maksimaalista voittoa tavoittelevan yrityksen on itse tuotettava mahdollisimman tehokkaasti sitä tuotetta tai palvelua, jolle löytyy kysyntää. Nykyinen yritystuki-järjestelmä ei tätä mahdollista ja siksi yritystuet tulisi lakkauttaa.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että nykyinen valtakunnallinen yritystukijärjestelmä, sisältäen sekä suorat yritystuet että verotuet, lakkautettaisiin.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Nuorten liitto esittää aloitteessaan yritystukien lopettamista kokonaan. Sellaisenaan toteutuessaan ehdotus lopettaisi esimerkiksi innovaatiotuet, joilla on keskeinen merkitys Suomen talouden uudistumisessa. Innovaatiotuet ovat esimerkki yritystuista, jotka perusteltuja myös taloustieteellisestä näkökohdasta positiivisten ulkoisvaikutusten takia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yleiskäyttöisten teknologioiden kehittämistä. KNL on sikäli oikeassa, että yritystuista merkittävä osa ei ole luonteeltaan uudistavia vaan pikemminkin säilyttäviä. Aiheeseen liittyy kuitenkin monia haastavia näkökulmia.

Osa nykyisistä yritystuista perustuu valtion ja yritysten välisiin pitkäaikaisiin sopimuksiin (esim. tuulivoiman syöttötariffit), joi-den purkaminen saman tien aiheuttaisi vastaavan suuruisen vahingonkorvausvaateen valtiolle. Uusiutuvan energian tuo-tantotuissa Kokoomuksen linja hallituksessa on ollut, että uusia tuotantotukia ei tulisi ottaa enää käyttöön.

105

Osa säilyttävistä yritystuista on taas luotu tietyn kansainvälisessä kilpailussa olevan toimialan toiminnan säilyttämiseksi Suo-messa tilanteessa, jossa saman toimialan yrityksiä tuetaan keskeisissä kilpailijamaissa. Asetelma näkyy jopa saman yrityk-sen eri maissa sijaitsevien tuotantolaitosten välillä. Näissä tapauksissa markkinatalous toimii globaalilla markkinalla epätäy-dellisesti Suomesta riippumattomista syistä. Esimerkiksi metsäteollisuuden joidenkin osa-alueiden osalta tällöin valinnaksi muodostuu, soveltaako Suomi puhdasoppista markkinataloutta jolloin riski on, että suurempi osa puun jatkojalostuksesta tehdään maissa, jotka tukevat jatkojalostusta ja Suomesta tulee tältä osin jalostamattoman raaka-aineen viejämaa. Tämän tyyppisten tukien karsiminen nopeasti aiheuttaisi mittavia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Pitkällä aikavälillä tosin tämän tyyppistenkin tukien karsiminen on perusteltua, sillä voidaan olettaa, että Suomen koulutus-järjestelmä tulee pysymään jatkossakin kansainvälisesti niin kilpailukykyisenä, että ihmiset työllistyvät sellaisille korkean tuottavuuden aloille, joiden kansainvälinen kilpailukyky ei nojaa yritystukiin. Tällaisten tukien alasajo olisi perusteltua pitkällä siirtymäajalla.

Yritystuet, joille ei löydy perustetta kansainvälisestä kilpailusta tai positiivisista ulkoisvaikutuksista olisi lakkautettava heti.

Monia säilyttäviä yritystukia olisi perustelua karsia, ja Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmät ovat aktiivisesti toimineet tällaisten tukien pienentämiseksi tai karsimiseksi esimerkiksi parlamentaarisessa yritystukiryhmässä. Ponnisteluja säilyttä-vien yritystukien karsimiseksi on jatkettava, mutta esimerkiksi innovaatiotukijärjestelmää puoluehallitus ei näe tarkoituksen-mukaisena lakkauttaa.

Puoluehallitus pitää aloitteen tavoitteita pääpiirteissään erittäin kannatettavina. Ponnen tarkan muotoilun mukaisena aloite kuitenkin merkitsisi joidenkin sellaisten tukien lakkauttamista, jotka ovat taloustieteellisestäkin näkökulmasta perusteltuja positiivisten ulkoisvaikutusten takia.

Siksi puoluehallitus joutuu esittämään puoluekokoukselle, että se hylkäisi aloitteen.



93. Porvoon Kokoomus:Valtionrahoitus takaisin keksintösäätiölle

Keksinnöt ovat välttämätön edellytys talouskasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille. Siksi teollistuneet sivistysvaltiot osallis-tuvat aktiivisesti keksintötoiminnan tukemiseen ja kaupallistamiseen. Keksintöjen tuottamisessa avainasemassa ovat eri tyyppiset keksijät. Heidät voidaan jakaa karkeasti kahdeksaan ryhmään: Työsuhdekeksijät, korkeakoulukeksijät, yrittäjä-keksijät ja yksityiskeksijät, joista kussakin voidaan lisäksi erottaa tilauskeksijät ja omatoimiset keksijät. Sama keksijä voi kuulua eri tilanteissa eri ryhmään. Suomessa rahoitus- ja kaupallistamisongelmia on viime vuosina ollut erityisesti ryhmissä omatoimiset yksityiskeksijät ja omatoimiset korkeakoulukeksijät.

Julkinen rahoitus keksintöjen kaupallistamiseksi on viime vuosina tapahtunut muun muassa ELY-keskusten, Business Fin-landin (ent. Tekes ja Finpro) ja vastaavien kautta. Näillä tuen edellytyksenä on kuitenkin aina valmis yritystoiminta. Y-tun-nuksettomien keksijöiden tukemiseen valtio käytti Keksintösäätiötä 1970-luvulta aina vuoteen 2013 asti, tuen ollessa viimei-sinä vuosina noin 8-10 miljoonaa euroa/v. Keksintösäätiön ylläpitämässä Tuoteväylä-työ kalussa rahoitukseen valittujen keksintöjen saama tukipääoma palautettiin Keksintösäätiölle mikäli hanke onnistui kaupallisesti. Usealla taholla oltiin sitä mieltä, että valtion tuen tulisi olla kymmenkertainen. Vuonna 2014 valtio kuitenkin yllättäen virkamiespäätöksellä leikkasi säätiöltä tuen pois kokonaan. Samalla Tuoteväylä siirrettiin ensin ELY-keskuksiin ja sittemmin Tekesiin. Tuoteväylän kautta vuosittain rahoitusta saavien määrä putosi siinä yhteydessä sadoista nollan tuntumaan ja erityisesti y-tunnuksettomille ei ole sen jälkeen ollut julkista rahoitusmallia ollenkaan.

Vuoden 2018 alusta Keksintösäätiön hallintoa on virtaviivaistettu; aiemmat 25 nimeämistahoa on karsittu neljään alan am-mattilaisten tahoon (keksijöiden, patenttiasiamiesten, korkeakoulujen ja yrittäjien yhteisöt) ja valtuuskunnasta on luovuttu kokonaan; päätöksistä vastaa nyt 8+8-henkinen hallitus työryhmineen. Hallintokulut on karsittu minimiin ja säätiön saamilla pääomapalautuksilla (noin 200-400 000 e/v) rahoitetaan kilpailutuksin vain joitakin keksintötoimintaa epäsuorasti tukevia hankkeita.

Toimiva ja kustannustehokas tapa tuoda omatoimisten yksityis- ja korkeakoulukeksijöiden arvokas työ julkisen rahoituksen kautta yhteiskunnan hyväksi on palauttaa Keksintösäätiölle sen aiempi tuki.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Keksintösäätiölle osoitetaan jälleen valtiontukea kotimaisen keksintötoiminnan edistämiseksi.

106

Puoluehallitus:

Kuten aloitteen perusteluissa mainitaan, keksintösäätiön "Tuoteväylä"-ohjelma siirrettiin ensin Uudenmaan ELY-keskuksen ja vuoden 2017 alusta TEKESin hallinnoitavaksi. Tässä yhteydessä keksijöille korvamerkitty raha lopetettiin ja sulautettiin osaksi TEKESin start-up-rahoitusta. Keksijä voi nykyään hakea Business Finlandilta (ent. TEKES) start-up-rahoitusta keksin-tönsä kaupallistamiseksi. Rahoituksen lisäksi keksijä saa Business Finlandilta opastusta keksinnön kaupallistamiseen. Kek-sinnön kaupallistaminen vaatii käytännössä joka tapauksessa Y-tunnuksen.




94. Turun Kokoomusnaiset: Uusi kotoutumismalli (sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan)

Suomessa maahan muuttaneet ovat taustaltaan hyvin erilaisia; ikäihmisiä, lapsia, nuoria, työikäisiä. Osalla on koulutus tai ammatti, osalla ei ollenkaan koulu- tai työtaustaa.

Tällä hetkellä kaikki maahan muuttaneet ohjataan taustaan katsomatta kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutus nykyi-sellään ei anna ihmiselle mahdollisuutta päästä yhteiskunnassa eteenpäin. On tärkeää että ihminen ei menetä motivaatio-taan ja pääsee suoraan mielekkään toiminnan piiriin.

Ehdotamme, että jatkossa perinteisen kotoutumiskoulutuksen rinnalla kotoutumiskoulutusta järjestettäisiin myös kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyöllä työpajatoiminnassa ns. allianssimallin avulla. Siinä toiminnan kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Maahan muuttanut saisi itse valita meneekö perinteiseen kotoutumiskoulutukseen vai työpajamalli-seen kotoutumistoimintaan.

Työpajatoiminnassa maahan muuttaneet voisivat toteuttaa osaamistaan ja kehittää sitä suomalaisen normin mukaan, tutus-tua muihin ja verkostoitua ja näin integroitua pikkuhiljaa osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Työpajatoiminnan aikana maahan muuttanut oppii samalla suomen kielen ja yhteiskunnallisia asioita. Tämä tie olisi luonnollinen tapa sopeutua, sillä ihmisiä ei voi kotouttaa, ihminen itse kotoutuu olemalla aktiivinen ja toteuttamalla itseään tässä yhteiskunnassa.

Tärkeää olisi myös että ihmisille jaettaisiin heti maahan tullessa omalla kielellä tietopaketti Suomen kansalaisen velvolli-suuksista ja oikeuksista. Tietopaketti voisi olla myös kuva-/videomuodossa, jotta tieto olisi myös lukutaidottomienkin saa-vutettavissa.

Turussa on vietetty Suomen uusille kansalaisille järjestettyä juhlaa jo vuodesta 2005 ja tämä juhla on koettu hyvin onnistu-neeksi. Ilman yhteistä kokemusta ja yhteisöä kansalaisuuden saaminen ei tunnu juuri miltään. Kunnilla olisi tässä oiva mah-dollisuus integroida uusia kuntalaisiaan ja toivottaa heidät tervetulleiksi – tuoden uusille kuntalaisille tunteen, että he mer-kitsevät ja heidät nähdään tasa-arvoisina kansalaisina ns. kantaväestön edustajien kanssa.

Teemojen kuten kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet esiintuominen on tärkeää maahan muuttaneelle, kuten myös sen esiintuominen, että heidät nähdään tasavertaisina Suomen kansalaisina, jotka voivat olla osallisena ja vaikuttamassa suo-malaiseen yhteiskuntaan.

Ehdotamme että kaikki kunnat voisivat järjestää samanlaisen tilaisuuden uusille kansalaisille omassa kunnassaan. Tämä huomioonotto synnyttää tasavertaisuutta ja motivaatiota tulemaan aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Ehdotamme myös kalenteriin lisättäväksi ’Kansalaisuuden päivän’, jolloin siitä tulisi virallinen juhlapäivä ja tärkeä askel kotoutumiseen.

Kun ihminen on saanut kansalaisuuden, olisi tärkeää että häntä tästä eteenpäin kutsuttaisiin termillä, joka yhdistää synnyin-maan ja uuden kotimaan, esimerkiksi ’suomen irakilainen’. Maahanmuuttaja-sanan käytöstä tulisi uusien kansalaisten koh-dalla luopua, sillä se eriarvoistaa ja erottaa integroitumisen edistämisen sijaan.

Edellä esitetyn perusteella Turun Kokoomusnaiset ry. ehdottaa, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa eduskuntaa ja sisäministeriötä ryhtymään toimeen uudenlaisen kotoutumismallin toteuttamiseksi Suomeen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Turun Kokoomusnaisia innovatiivisista ajatuksista ja yhtyy aloitteentekijöiden käsitykseen kotouttami-sen tärkeydestä sekä kannustaa kolmannen sektorin toimijoita ja viranomaisia entistä aktiivisempaan yhteistyöhön.

107

Valtion hyväksymässä kotouttamisohjelmassa 2016–2019 on laadittu laajemmat hallituskauden linjaukset kotoutumista edistävälle työlle. Yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi ohjelmassa on asetettu kotouttamisen tehostaminen poikkihallin-nollisesti sekä valtion ja kuntien välisen yhteistoiminnan lisääminen kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa.

Tällä hetkellä lainsäädäntö mahdollistaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksien sisällä tapahtuvan työtoiminnan sekä keskusten ulkopuolella tapahtuvan vapaaehtois- ja talkootoiminnan sekä työelämään tutustumisen. Maahanmuuttovi-rasto laati maaliskuussa 2017 selvityksen vastaanottokeskuksissa järjestettävän työtoiminnan nykytilasta ja kehittämisestä, jossa listattiin myös toimenpide-ehdotuksia työ- ja opintotoiminnan ja vastaanottokeskuksen ulkopuolella tapahtuvan va-paaehtoistyön kehittämiseksi.

Toimenpiteinä ehdotettiin muun muassa nykyistä parempien ohjeistusten laatimista ja reunaehtojen tarkennusta. Lisäksi päätettiin jatkoselvittää työ- ja opintotoiminnan vakuutusturvan laajentamisen mahdollisuus koskemaan myös keskuksen ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa, kannustettiin nimeämään keskuksiin vastuutyöntekijä opintotoiminnan ja työtoiminnan järjestämiseen ja päätettiin kehittää Umarek- tietojärjestelmän toiminnallisuuksia. Umarek-tietojärjestelmään muun muassa laaditaan vastaanottokeskuksissa tehtäville osaamiskartoituksille yhtenäinen sisältö ja sähköinen alusta. Lisäksi huolehdi-taan, että lakisääteistä opintotoimintaa järjestetään vastaanottokeskuksissa asiantuntevien opettajien toimesta yhdenver-taisesti.

Toukokuussa 2018 on myös käynnistynyt Maahanmuuttovirastossa erillinen EU-rahoitteinen niin sanottu OSAKA-hanke työ- ja opintotoiminnan sekä osaamisen kartoittamisen kehittämiseksi, jossa myös työ- ja elinkeinoministeriö on läheisesti mu-kana. Hankkeessa pyritään esimerkiksi luomaan tietojärjestelmätasolla mahdollisuudet kirjata hakijoiden osaamiseen liitty-viä tietoja nykyistä paremmin. Hankkeessa kehitetään vastaanottokeskuksissa järjestettävää osaamisen kartoitusta, työ- ja opintotoimintaa ja muuta aktivoivaa toimintaa tarkoituksena tukea turvapaikanhakijan mielenterveyttä, toimintakykyä ja ak-tiivisuutta.

Laki kotoutumisen edistämisestä käsitellään nykyisellä hallituskaudella. Laki koskee kaikkia oleskeluluvan saaneita ulko-maalaisia sekä EU-kansalaisia ja siinä säädetään kotoutumista edistävistä palveluista, kotoutumisen edistämisestä maakun-nassa ja kunnassa sekä valtion kotoutumista edistävistä toimista. Esityksen mukaan kotoutumisprosessi tulee jatkossakin pitämään sisällään neuvontaa ja ohjausta, alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman sekä kotoutumiskoulutusta. Laissa on erikseen mainittu, että maakuntien on kehitettävä kotoutusta monialaisena yhteistyönä ja niiden tehtävänä on huolehtia siitä, että palveluntuottajat toimivat keskenään yhteistyössä. Puoluehallitus kannattaa kolmannen sektorin roolin kasvatta-mista kotoutumisprosessissa ja kannustaa eduskunta- ja ministeriryhmää tarkastelemaan erityisesti tätä näkökulmaa val-misteltaessa lakia kotoutumisen edistämisestä.




95. Espoonlahden Kokoomus: Aloite maahanmuutto- ja pakolaisasioiden hoitamisesta ja resursseista

Suomeen on tullut viimeisten 2 vuoden aikana yli 35.000 ihmistä pääosin ilman asianmukaisia varmistettuja maahantu-loasiakirjoja. Samaa pakolaisuutta ovat kokeneet monet muut Euroopan maat.

Suomi on valtiona ja kansakuntana sitoutunut kansainvälisten yhteisöjen keskeisiin sopimuksiin siitä, miten kohdella ihmisiä, jotka pyrkivät tulemaan tai ovat tulleet maahamme ja ilmoittavat olevansa poliittisessa, taloudellisessa, sosiaalisessa, us-konnollisessa tai muussa hätätilanteessa.

Suomi ja suomalaiset ovat pyrkineet suoraan auttamaan ja tukemaan suurissa ongelmissa olevia maita kuten Syyria, eräät Afrikan maat, Irak ja Afganistan. Suomalaisilla on eri maissa kummi- tai tukiperheitä, monilla esim. Syyriassa kummilapsia.

Apu ja tuki ovat kuitenkin olleet riittämättömiä ja vaikeasti suurimmassa hädässä oleville kohdistettavia. Vaikeuksissa ole-vien maiden sisäinen asukasrakenne on heidän kansalaistensa maastamuuton takia lisäksi pirstaloitunut ja heikentynyt osittain vakavasti.

Suomalaiset pitävät maahan tulleiden ihmisten asiaa isona eettisenä kysymyksenä. Toimivan ja kestävän kannan muodos-taminen tilanteesta ja maahantulijoista on liiaksi satunnaista, vaikeaa ja herkkää väärille tiedoille ja tahdoille. Halutaan ymmärtää, mutta monien kulttuuri- ja muiden erojen takia yhteisen elämisen aloittaminen yllättäen ja isolla joukolla tulleiden kanssa ei ole helppoa.

Nykyinen tapa toimia on johtanut siihen, että turvapaikanhakijoiden hakuprosessi saattaa kestää 2-5 vuotta. Sellaisen ajan viettäminen epätietoisuudessa, toimettomuudessa, epätoivotetuksi ja tarpeettomaksi itsensä tuntien saattaa johtaa erittäin epätoivottuihin tilanteisiin niin yksilöiden kuin isompien ryhmienkin osalta.

108

Hakuprosessi antaa hakijoille ensimmäisen käsityksen Suomesta ja suomalaisten tavoista toimia. Sillä on iso merkitys, kun tulijoiden halutaan motivoituvan itsestään ja perheestään huolehtimiseen suomalaisille ymmärrettävillä ja hyväksytyillä ta-voilla. Parhaimmillaan tulijat auttavat työ- ja osaamispanoksellaan meitä selviytymään tulevaisuuden haasteistamme.

Välittömästi tulee puuttua ainakin seuraaviin asioihin:

1. Turvapaikanhakuprosessin pituutta lyhennettävä 2. Heti prosessin alussa on lisättävä avoimuutta ja hakutoimien kaikinpuolista laatua, jolla vältetään epäselvyyksiä

myös jatkossa 3. Vastaanottokeskuksissa on kerrottava hakuprosessista niin, että hakija sen varmasti parhaalla mahdollisella ky-

vyllään ja halullaan ymmärtää 4. Hakijan on saatava hänestä tehty kertomus luettavakseen. 5. Poikkeuksille tiukat säännöt. 6. Lasten haastattelussa on oltava tukihenkilö mukana 7. Vastaanottokeskuksen tulee tarvittaessa auttaa hakijaa luotettavan asianajajan hankkimisessa 8. Työlupa on myönnettävä heti, kun todellinen työpaikka löytyy. 9. Siirtymistä turvapaikkajärjestelmästä työlupajärjestelmään tulee joustavoittaa 10. On varmistettava, että hakijat saavat tarkat tiedot heille kuuluvista terveys- ja sosiaalipalveluista 11. Migrin haastattelijoiden kulttuurituntemuksen parantamiseen tulee panostaa, samoin ammattitaitoisten tulkkien

käyttöön 12. Harkittavaksi tulee ottaa humanitäärisen suojelun käsitteen palauttaminen aiempaa täsmällisempänä 13. Kristinuskoon kääntymiseen, sukupuoliseen suuntautumiseen ja muihin hakijan isoihin kulttuurimuutoksiin liittyvät

vaikuttimet tulee arvioida monipuolisesti ja varmistaa, että he ymmärtävät, että maastakarkoitus voi tapahtua myös heille. Uskontokunnasta riippuen seurakunnan tai vastaavaa asiantuntemusta tulee arvioinnissa hyödyntää.

14. Oleskelulupien antaminen pääsääntöisesti toistaiseksi on valtaosalle hakijoista mutta myös koko prosessin kan-nalta perustellumpaa kuin nykyiset usein 1-3 vuoden jaksoiksi annetut.

Toimintatapoja tulee selkeyttää ja varmistaa maahanmuutto- ja pakolaisasioiden hoidolle välttämättömät toimintaresurssit.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan aloitteessa esitettyjen tavoitteiden hyväksi ja puolesta.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus ottaa turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisen vakavasti ja kiittää Espoonlahden Kokoomusta tärkeän asian esille nostamisesta. Vuonna 2015 Suomi joutui ennakoimattomaan tilanteeseen, kun vuoden aikana turvapaikkaha-kemuksia jätettiin yli 32 400. Tällöin rekrytointitarve oli nopea ja osa puhuttelijoista, edustajista ja tulkeista oli kohtuullisen kokemattomia ja turvapaikkaprosessit myös pitenivät hetkellisesti.

Sittemmin tilanne on normalisoitunut. Vuonna 2016 hakemuksia jätettiin noin 5 600, vuonna 2017 noin 5 000 ja huhtikuuhun 2018 mennessä oli uusi hakemuksia rekisteröity noin 1 000. Suurimmasta osasta viraston kielteisistä päätöksistä valitetaan. Lainmukaisuutta seuraavat siten hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus. Maahanmuuttovirasto tekee myös jatkuvaa laillisuusvalvontaa päätösten ja puhutteluiden laadusta. Laadun varmistamista ja valvontaa kehitetään esimerkiksi alkuvuo-desta 2017 turvapaikkayksiköissä toimineen EU:n AMIF-rahoitteisen” LAAVA (Laadunvalvonta) –hankkeen kautta. Kyseessä on systemaattinen menetelmä turvapaikkapäätöksenteon laadun arvioimiseksi ja tilastoimiseksi, ja siinä kehitetään EU:n jäsenmaiden parhaisiin käytäntöihin perustuvia keinoja arvioida ja kehittää turvapaikkapäätöksenteon laatua. Keskeisenä arviointikeinona ovat sähköiset laadunarviointilomakkeet, joita kehitetään ja testataan parhaillaan. Tarkoitus on, että lomak-keilla suoritettava otosperusteinen arviointi auttaa turvapaikkayksikköä sisäisen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentami-sessa järjestelmällisesti.

Lisäksi vuonna 2016 aloitettiin Maahanmuuttovirastossa turvapaikkaprosessin alkuvaiheen sujuvoittamiseen keskittyvä Flow-hanke. Hankkeen aikana on kehitetty turvapaikkatutkintaa tekevien viranomaisten yhteistyötä, tehty manuaalista työtä vähentäviä ja prosessia tehokkaammin ohjaavia tietojärjestelmäparannuksia, kehitetty turvapaikkayksikön sisäistä tiedon-hallintaa ja tiedonkulkua sekä järjestetty aktiivisesti koulutuksia ja kehitetty virkamiehille tarkoitettuja ohjeistuksia. Turva-paikkahakemuksen käsittelylle on tulossa 20.7.2018 alkaen voimaan ulkomaalaislakiin (98a §) 6 kuukauden käsittelyaika-vaatimus. Tällä hetkellä prosessia pidentävät lähinnä valitusajat sekä uusintahakemukset.

Vastaanottokeskuksissa on myös aloitettu hanke, jossa pyritään panostamaan vastaanottokeskuksen ensivaiheen pereh-dytykseen turvapaikanhakijoille. Näissä keskusteluissa pyritään kertomaan hakuprosessista niin, että hakija sen varmasti kaiken tarpeellisen tiedon prosessista ja sen eri vaiheista.

Aloitteentekijät pyytävät useita yksittäisiä turvapaikkaprosessin parannuksia. Puoluehallitus toteaa osan näistä toimista jo toteutuneen.

Puhuttelujen jälkeen puhuttelukertomus luetaan aina hakijalle. Lisäksi alaikäisten lasten ja muiden erityisen haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden puhutteluihin on mahdollista vaatia paikalle oikeusapu. Lisäksi kaikille alaikäisille lapsille nimetään edustaja, joka on mukana puhutteluissa ja muutenkin koko prosessissa.

109

Vastaanottokeskuksissa neuvotaan turvapaikanhakijoita asianajajan hankinnassa sekä terveys- ja sosiaalipalveluista. Kuka tahansa turvapaikanhakija voi hakea työperusteista oleskelulupaa.

Maasta poistamista ei panna täytäntöön, jos henkilöllä on työperusteinen oleskelulupahakemus vireillä ja on todennäköistä, että henkilölle myönnetään lupa. Työperusteisen oleskeluluvan esteenä on tavallisesti saatavuusharkinta, jonka poistamista Kokoomus ajaa. Turvapaikanhakija voi työskennellä oltuaan Suomessa 3 kk, jos hänellä on matkustusasiakirjat kunnossa, tai 6 kk, jos matkustusasiakirjoja ei ole.

Vastaanottokeskukset järjestävät myös erilaisia esimerkiksi työssäoppimisjaksoja. Keväällä käynnistyi Maahanmuuttoviras-tossa niin sanottu OSAKA-hanke, jossa tavoitteena on kehittää vastaanottokeskusten työ- ja opintotoimintaa sekä osaami-sen kartoittamista.

Puoluehallitus kannattaa alaikäisille turvapaikanhakijoille vuoden pidempiä oleskelulupia. Sen sijaan puoluehallitus ei kan-nata aloitteidentekijöiden ehdotusta humanitäärisen suojelun lisäämisestä uudelleen kansainvälisen suojelen kriteereiksi. Tämä muodostaisi Suomelle vetovoimatekijän, sillä tällä hetkellä missään muussa Pohjoismaassa ei ole tällaista kategoriaa käytössä.

Kokoomuslaisen sisäministerin johdolla laaditaan parhaillaan sisäistä analyysiä turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutu-misesta Maahanmuuttovirastossa turvapaikan haun eri vaiheissa. Kesäkuussa valmistuvan analyysin tehtävä on varmistaa, ettei varsinaisessa turvapaikkaprosessissa ole heikkoja kohtia, jotka aiheuttaisivat systemaattisesti virheitä oleskelulupa-päätöksiin. Olennaista on esimerkiksi se, että hakijat saavat puhuttelussa tuotua esiin olennaiset asiat, ne tulkataan sekä kirjataan oikein ja uhan olemassaolo punnitaan päätöksissä oikeudenmukaisesti. Tulkkien ammattitaito on yksi sisäisen analyysin tutkimuskohteista. Mikäli säädöksissä, toimintatavoissa tai resursseissa todetaan täsmentämisen tarpeita, on muu-tokset tarkoitus tehdä vielä tällä vaalikaudella. Sisäisen analyysin jälkeen myös arvioidaan mahdollinen tarve ulkopuoliselle arvioinnille.




110

Puolustusministeriön hallinnonala 96. Kokoomuksen Tammernaiset: Sota ei kaipaa kahta

huoltajaa Nykyisen asevelvollisuuslain yhdeksännessä luvussa todetaan pykälässä 84 seuraavasti:

"Ylimääräisestä palveluksesta vapauttaminen

Asevelvollinen voidaan hakemuksesta vapauttaa ylimääräisestä palveluksesta, jos vapautus on välttämätön asevelvollisen perhe- tai taloudellisten olojen taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamisen takia.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetussa asiassa tekee aluetoimisto."

Laki antaa nykymuodossa aluetoimistolle mahdollisuuden vapauttaa tai olla vapauttamatta esimerkiksi alaikäisen lapsen huoltaja palveluksesta kriisin aikana. Kriisitilanteessa selkeys ja johdonmukaisuus edistävät toimintavalmiutta. Tästä syystä tulisi lakia täydentää siten, että se tunnistaa kahden reserviläisen perheet, joita on joka vuosi enemmän. Näin ollen reservi-läisten ei tarvitse sitouttaa perheensä ulkopuolisia sen varmistamiseen, että huollettavien arki säilyisi kriisitilanteessa mah-dollisimman normaalina.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Tammernaiset esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että asevelvollisuuslain sisältöä täsmennetään takaamaan kriisitilanteessa vapautus sellaiselle reserviläiselle, jonka puoliso on jo astunut tai astumassa palvelukseen.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Tammernaiset esittävät asevelvollisuuslain muuttamista siten, että kahden reserviläisen perheissä molem-pien ei tarvitsisi astua kriisitilanteessa palvelukseen.

Kertausharjoitukset on asevelvollisuuslain mukaan määrättävä vähintään 3 kuukautta ennen harjoituksen alkua. Asevelvol-linen voidaan vapauttaa esimerkiksi perhesyistä tai taloudellisten olojen takia aluetoimiston päätöksellä, kun vapautus on erittäin tarpeellinen.

Tasavallan presidentin määräämissä kertausharjoituksissa (kerrallaan enintään 30 vrk) aluetoimisto voi edelleen harkintansa mukaan vapauttaa asevelvollisen, jos vapautus katsotaan välttämättömäksi. Puolustusvoimien ohjeen mukaan vapautumis-hakemus tulisi kyetä käsittelemään 10 päivän kuluessa. Asevelvollinen on myös oikeutettu hakemaan täydennyspalveluk-seen.

Lain mukaan ylimääräiseen palveluksen (enintään 6kk kerrallaan) tarkoituksena on kohottaa ja ylläpitää puolustusvalmiutta sekä harjoittaa joukkokokonaisuuksia niin, että joukko voidaan tarvittaessa määrätä liikekannallepanon aikaiseen palveluk-seen. Palvelukseen on saavuttava välittömästi eikä hakemus täydennyspalvelukseen muuta tilannetta. Edelleen aluetoi-misto voi myöntää vapautuksen välttämättömästä syystä.

Valmiuden nostamisen viimeinen vaihe on liikekannallepano. Osittaiseen liikekannallepanoon voidaan määrätä reserviin kuuluva asevelvollinen, kun yleisen liikekannallepanon aikana myös koko tai osa varareserviä voidaan määrätä. Yli 50-vuotiaiden määräämiseen vaaditaan eduskunnan suostumus. Puolustusministeriö voi määrätä astumaan palvelukseen vä-littömästi. Aluetoimisto voi tässä vaiheessa vapauttaa enää palvelukseen kykenemättömät eli sairastuneet, loukkaantuneet ja haavoittuneet.

Vuonna 2016 hallitus muutti asevelvollisuuslakia siten, että kertausharjoitukseen määräämistä koskevasta kolmen kuukau-den määräajasta voidaan poiketa, jos harjoituksessa on kyse sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta ja Suomen turvallisuusympäristössä ilmenevä välttämätön tarve tätä edellyttää. Joustavan valmiuden kohottamisen kertausharjoituk-sesta päättää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä. Määräys voidaan antaa 30 päiväksi kerrallaan ja se on peruttava heti turvallisuustilanteen salliessa. Nopeutetussa menettelyssä järjestetystä kertausharjoituksesta saa hakea vapautusta samassa järjestyksessä kuin tavallisesta kertausharjoituksesta, mutta edellytykset vapautuksen myöntä-miselle ovat tiukemmat eli vapautuksen on oltava välttämätön.

Puoluehallitus katsoo, että valmiuden kohottaminen tapahtuu hyvin todennäköisesti vaiheittain niin, että reserviläisillä on aikaa reagoida ja järjestellä asioitaan. Lisäksi poikkeus- ja kriisioloja varten on kunnilla omat varautumissuunnitelmansa, jotka kattavat muun muassa lastenhoidon. Kahden reserviläisen perheiden lisäksi apua saattavat tarvita myös yksinhuolta-japerheet. Puoluehallitus katsoo, että nykylainsäädäntö aluetoimistojen harkintavallasta myöntää vapautus on riittävä.

111




97. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Ajantasaistetaan laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta

Tällä hetkellä asepalvelukseen astunut nainen voi keskeyttää palveluksen 45 päivän aikana palvelukseen astumisesta. Samoin joukko-osaston komentaja voi peruuttaa asepalvelukseen annetun määräyksen vastaavan ajan kuluessa. Esi-tämme, ettei laki nykyään palvele yhteiskunnan ja puolustusvoimien etua siten kuin sen on ollut tarkoitus palvella, vaan 45 päivän koeaika on poistettava.

Puolustusvoimilla on tällä hetkellä vaikeuksia sijoittaa palvelukseen vapaaehtoisesti hakeutuvia naisia. Tämä johtuu vuosit-tain nousevasta hakijoiden määrästä. Koeaikajakson poistaminen voisi hidastaa hakeutujamäärien kasvua ja toisaalta edis-tää entisestään vapaaehtoiseen palvelukseen hakeutuvien motivaatiota suoriutua valitsemastaan haasteesta. Samalla saa-pumiserän alokkaat olisivat sukupuoleen katsomatta keskenään tasavertaisessa asemassa sen suhteen, miten palvelus voidaan keskeyttää. Toisaalta muutos kannustaisi puolustusvoimia kehittämään vapaaehtoisen hakeutumisen prosessia, kun palvelukseen hakeutuneita vapaaehtoisia ei voisi hyväksymisen jälkeen enää hylätä alokasajalla.

Vuonna 1995 palvelukseen astuvilla naisilla ei ollut muita naisia, joilta kysyä palveluskokemuksesta. Vuonna 2018 naiset ovat vakiintuneet osaksi reserviä ja kantahenkilökuntaa. Verkossa niin miehet kuin naisetkin saavat helposti sekä asiantun-tijatietoa että vertaiskommentteja palvelukseen astumisesta, eri aselajeista ja palveluksen jälkeen aukeavista mahdollisuuk-sista. Näin ollen on pidettävä todennäköisenä, että riittävä tieto palveluksen eduista, haitoista ja vaatimuksista on saavutet-tavissa jo ennen hakeutumista vapaaehtoiseen palvelukseen.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kannustaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että naisten vapaaehtoista asepalvelusta käsittelevästä laista poistetaan sen 4 § nyt tarjottu 45 päivän koeaika.

Puoluehallitus:

Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry on huolissaan naisten mahdollisuuksista suorittaa asepalvelus ja ehdottaa aloitteessaan yhdeksi ratkaisuksi naisten vapaaehtoisessa asepalveluksessa 45 päivän koeajasta luopumista.

Puoluehallitus yhtyy aloitteentekijöiden huoleen siitä, että naisten kasvanut kiinnostus varusmiespalvelusta kohtaan on vaa-rassa johtaa tilanteisiin, joissa kaikkia naisia ei saada sijoitettu palvelukseen. Toistaiseksi kaikki halukkaat on kuitenkin pys-tytty sijoittamaan palvelukseen.

Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta astui voimaan vuonna 1995. Tämän jälkeen reserviin on koulutettu yli 8 100 naista. Vuonna 2018 hakijoita oli jälleen ennätysmäärä 1 516, mikä on 400 hakemusta edellisvuotta enemmän ja lähes tu-plasti enemmän kuin 2016. Toistaiseksi kaikki halukkaat on saatu sijoitettua kolmeen seuraavaan saapumiserään. Viime vuosina noin 65-70 prosenttia naisista on myös saanut johtajakoulutuksen (ali- tai reserviupseerikurssin).

Asepalveluksen keskeyttää noin 15 % saapumiserästä mutta määrä on ollut laskusuhdanteinen. Puoluehallitus katsoo, että koeajan poistaminen saattaisi hieman vähentää palvelukseen hakeutuvien naisten määrää mutta pidemmällä tähtäimellä Puolustusvoimat hyötyy enemmän siitä, että mukaan tulee naisia, jotka ovat avoimella mielellä kokeilemassa. Naisten ase-velvollisuus on Suomessa vapaaehtoista ja silloin kynnys hakeutua palvelukseen on pidettävä matalana. 45 päivän palve-luksen jälkeen naiset ovat asevelvollisia koskevien säännösten alaisia eli täysin saamassa asemassa miesten kanssa.

Palvelukseen hakeva nainen tulee sijoittaa johonkin kolmesta seuraavasta saapumiserästä. Varuskunnissa naisille on omat tuvat, mutta leireillä, sotaharjoituksissa ja merivoimien sota-aluksilla erillismajoitusta ei järjestetä. Erillistuvat eivät aina tule täyteen ja vievät samalla aloituspaikkoja miehiltä lykäten jonkun aloitusta. Yksi selvittämisen arvoinen asia olisikin siirtymi-nen yhteistupiin. Tämä on yleinen käytäntö muissa Pohjoismaissa. Puolustusvoimien teettämässä tasa-arvoselvityksessä vain kolmasosa naisista vastusti yhteistupia. Niiden nähdään pikemminkin lisäävän yhteiskuuluvuutta ja tiedonkulkua.

Naisten kasvanut kiinnostus on erittäin positiivinen asia ja siihen on kyettävä vastaamaan. Puoluehallitus katsoo, että asia on osa suurempaa kokonaisuutta liittyen kutsuntojen ulottamiseen naisiin ja viittaa myös vastaukseensa aloitteiden 98, 99, 100 ja 101 johdosta.


112



98. Kokoomuksen naisten liitto: Naisten kutsunnat ja asevelvollisuuden kehittäminen

Kokoomusnaiset ehdottaa naisten panoksen parempaa hyödyntämistä maanpuolustuksessa.

Hakijoita naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen oli vuonna 2018 ennätysmäärä: 1516 naista, mikä on noin 400 naista enemmän kuin vuonna 2017. Naisten kiinnostus suorittaa varusmiespalvelus kasvaa jatkuvasti.

Nykyaikaisessa armeijassa tarvitaan taitoja, joita naisilla on kyky oppia siinä missä miehilläkin. Menestyminen ei riipu suku-puolesta, vaan yksilöllisistä kyvyistä, motivaatiosta ja koulutuksesta. Suomen puolustuskyvyn ja maanpuolustustahdon kan-nalta on tärkeää varmistaa, että naisten kasvavaan kiinnostukseen varusmiespalvelusta kohtaan onnistutaan vastaamaan. Maanpuolustus kuuluu kaikille.

Kokoomusnaiset esittää kutsuntojen laajentamista naisiin. Varusmiespalveluksen suorittaneet naiset ovat motivoituneita ja pärjäävät palveluksessa jopa keskimääräistä paremmin. Viime vuosina heistä 65-70 % on suorittanut johtajakoulutuksen.

Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ovat tapa vastata naisten kasvavaan kiinnostukseen maanpuolustusta kohtaan. Monen naisen kohdalla mahdollisuus suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus jää yhä käyttämättä, kun tieto ei tavoita kaikkia potenti-aalisia naisia. Kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan olisi askel nykyistä yhdenvertaisempaan suuntaan, kun naiset sai-sivat kutsunnoissa oikeassa elämänvaiheessa tietoa maanpuolustuksesta ja mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus.

Varusmiespalveluksen johtajakoulutuksella on merkitystä myös siviilissä naisten työurien ja johtamisosaamisen kannalta. Armeijassa saatu johtajakoulutus voisi olla yksi keino saada enemmän naisia johtaviin asemiin myös laajemmin yhteiskun-nassa ja yritysmaailmassa.

Kokoomus on hyväksynyt kutsuntojen ulottamisen naisiin puolueen kannaksi jo Kokoomuksen Naisten Liiton puolueko-koukselle vuonna 2016 tekemän aloitteen perusteella.

Kutsuntojen ulottaminen naisiin on tärkeää toteuttaa viipymättä, jotta saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoi-mien käyttöön. Toistaiseksi on kuitenkin perusteltua säilyttää naisten asepalvelus vapaaehtoisena, koska tällä hetkellä koko ikäluokalle pakolliseen asepalvelukseen ei ole Suomeen puolustuskyvyn näkökulmasta tarvetta. Pidemmällä tähtäimellä tulevaisuudessa on haettava mallia ratkaista asevelvollisuuden tasa-arvon haasteet maanpuolustuksen ja Suomen turvalli-suuden kannalta kestävällä tavalla siten, että resursseja käytetään tarkoituksenmukaisesti.

Naisten kutsuntojen lisäksi asevelvollisuusjärjestelmää on tulevaisuudessa uudistettava yhä tasa-arvoisemmaksi ja seuraa-vissa hallitusohjelmaneuvotteluissa on päätettävä, että asevelvollisuuden tulevaisuutta aletaan selvittämään. Selvityksen tavoitteena on hyödyntää naisten panos varusmiehinä nykyistä paremmin.

Asevelvollisuutta koskevassa selvityksessä voitaisiin hakea eri malleja, joilla naisten määrää asepalveluksessa saataisiin kasvatettua ilman, että se tarkoittaa miesten asevelvollisuudesta luopumista. On haettava malleja ja ratkaisuja, joilla voidaan sekä säilyttää yleinen asevelvollisuus että saada nykyistä suurempi joukko naisia suorittamaan asepalvelus. Asiaa pitää uskaltaa katsoa uudesta näkökulmasta. Asenteet, arvot ja maailma muuttuvat. Samoin Suomen turvallisuusympäristö.

Lisäksi on tarpeen selvittää mahdollisuudet koko ikäluokkaa koskevaan kansalaispalvelukseen, joka toisi maanpuolustuk-seen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. Mahdollinen kansalaispalvelus ei kuitenkaan korvaa yleistä asevelvollisuusjärjestelmää, vaan täydentää sitä."


tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että naisten kutsunnat toteutetaan viipymättä ja lisäksi käynnistetään selvitys Suomen turvallisuutta parhaalla mahdollisella tavalla palvelevan ja tasa-arvoisemman yleisen asevelvollisuusmallin kehittämiseksi.

Puoluehallitus: Vastaus aloitteisiin 98, 99, 100 ja 101 on aloitteen 101 lopussa.

113

99. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta Suomessa otettava käyttöön sukupuolineutraalit kutsunnat

Suomalaisessa yhteiskunnassa yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet ovat korostuneet viimeisten vuosikym-menten aikana. Silti asevelvollisuuslain 2 §:n mukaan asevelvollisuus koskee yhä edelleen vain miespuolisia Suomen kan-salaisia sen vuoden alusta, jona he täyttävät 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona he täyttävät 60 vuotta. Perustuslain 127 §:n mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on velvollisuus puolustaa isänmaata, mutta tästä huolimatta vain osa ikäluo-kasta on yksinomaan sukupuolensa perusteella asevelvollisia. Kansalaisvelvoitteet, jotka kohdistuvat ainoastaan osaan kansalaisista, ovat lähtökohdaltaan arveluttavia ja ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa.

Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on aikaansa jäljessä, kun sitä peilataan moderniin suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaa-rana on maanpuolustustahdon rapautuminen, kun uudet ikäluokat eivät enää pidä sukupuolen perusteella määräytyvää asevelvollisuutta oikeudenmukaisena. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että myös asevelvollisuutta uudistetaan vastaamaan paremmin nyky-yhteiskunnassa vallitsevia arvoja.

Norja on ottanut käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden vuonna 2016. Sukupuolineutraalien kutsuntojen kautta vajaa 10 prosenttia koko ikäluokasta valitaan suorittamaan asepalvelusta. Uudistuksen myötä motivoituneiden asepalveluk-seen hakeutuvien määrä on kasvanut. Tilanne on Norjassa johtanut siihen, että vain noin yksi kuudesosa halukkaista vali-taan suorittamaan asepalvelusta. Toisin sanoen asevelvollisuutta suorittamaan valikoituu entistä kyvykkäämpiä ja motivoi-tuneempia norjalaisia.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta pitää suoraa siirtymää sukupuolineutraaliin asepalvelukseen tarpeettoman jyrk-känä toimenpiteenä. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan olisi kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan kohdistuvaksi. Näin voitaisiin edistää koko ikäluokan hakeutumista maanpuolustuksellisiin tehtäviin. Toisaalta tasa-arvon toteutumisen ohella asiaa tulee tarkastella myös maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Aktivoimalla koko ikäluokka kutsuntojen kautta, on mahdollista saavuttaa laajemman kattavuuden avulla kyvykkäimmät ja soveltuvimmat yksilöt asevelvollisuuden piiriin ja parantaa tätä kautta puolustusvoimien operatiivista toimintakykyä."

Edellämainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmäätoimimaan siten, että Suomessa otettaisiin käyttöön koko ikäluokkaa velvoittavat kutsunnat.

Puoluehallitus:


100. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Tasa-arvoisen maanpuolustusoikeuden turvaaminen

Naisille sallittiin vuonna 1995 astuminen vapaaehtoisena asepalvelukseen. Vuonna 2018 vapaaehtoiseen palvelukseen pyrkivien naisten määrä nousi niin suureksi, että puolustusvoimat ei välttämättä kykene takaamaan kaikille sopiville vapaa-ehtoisille palveluspaikkaa hakemusta seuraavien kolmen saapumiserän aikana.

Tämä riski heikentää realisoituessaan voimakkaasti vapaaehtoiseen palvelukseen pyrkivien naisten mahdollisuuksia suun-nitella nuoruusvuosien opiskelun ja työn rytmitystä. Lisäksi tilanne, jossa motivoituneita vapaaehtoisia jätetään asepalve-luksen ulkopuolelle samaan aikaan kun sinne joudutaan ottamaan tuhansia prosessiin vastentahtoisesti suhtautuvia nuoria miehiä, on suoranaista resurssihukkaa.

Kaikilla suomalaisilla on maanpuolustusvelvoite. Niillä, jotka kykenevät ja haluavat antaa vähintään puoli vuotta sotilastaito-jen opiskeluun, on oltava siihen tilaisuus sukupuolesta riippumatta. Lisäksi asepalveluksessa monille tarjottava maksuton johtamiskoulutus on pidettävä sekä nuorten naisten että miesten ulottuvilla yhdenvertaisesti."


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja pyytää Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että puolustusvoimille taataan riittävät resurssit kaikkien palvelukseen soveltuvien kouluttamiseksi, ja että poliittisella ohjauksella pyritään varmistamaan naisten aito mahdollisuus suorittaa asepalvelus samassa aikataulussa vastaavan ikäisten miesten kanssa.

Puoluehallitus:


114

101. Kokoomuksen nuorten liitto: Asevelvollisuus on uudistettava

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry katsoo, että asevelvollisuusjärjestelmä kaipaa kipeästi päivitystä 2000-luvulle. Erityistä huolta liitto kantaa asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta ja kustannusten jakautumisesta.

Nykyisin asevelvollisuus koskee vain miespuolisia Suomen kansalaisia. Käytännössä palveluksen suorittaa noin kolmannes ikäluokasta. Varusmies- ja siviilipalveluksen suorittava käyttää jopa vuoden elämästään tehden tärkeää työtä isänmaan eteen lähes korvauksetta. Palvelustaan suorittava joutuu kantamaan palveluksesta johtuvan menetetyn työ- ja opiskeluajan kustannukset täysimääräisesti itse.

Asevelvollisuuden kustannukset kasaantuvat siis noin kolmannekselle väestöstä. Pitkällä aikavälillä näinkin pientä osaa ikäluokasta koskettava kansalaisvelvollisuus ei voi nauttia suuren yleisön hyväksyntää ilman että tätä palvelusta kompen-soitaisiin jotenkin palveluksen suorittaneelle.

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittää, että yleisestä asevelvollisuudesta siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen, jossa jokainen Suomen kansalainen sukupuolesta riippumatta olisi velvollinen olemaan järjestelmän käytettävissä. Ikäluokan so-veltuvin osa suorittaisi palveluksen puolustusvoimien tarpeen mukaan, kuitenkin laajamittaisen reservin säilyttäen.

Liitto esittää, että palveluksen suorittavalle aiheutuvaa kustannusta kompensoitaisiin verovähennyksellä Puolustusvoimien reserviin sijoitetuille. Tämä Sveitsistä innoituksensa hakeva malli kohottaisi maanpuolustustahtoa sekä korvaisi pakollisesta varusmiespalveluksesta koitunutta tulonmenetystä. Lisäksi reserviin sijoittumiseen kytkettynä maanpuolustusvähennys kannustaisi pitämään huolta kunnosta sekä maanpuolustustaidoista.

Sveitsissä vastaava järjestelmä on toteutettu ylimääräisenä verona, mutta Kokoomuksen Nuorten Liitto kokee verovähen-nysoikeuden antavan paremman signaalin. Tarkka toteuttamismalli ja vähennysoikeuden kohtuullinen koko kuuluu tarkem-man asiantuntijaselvityksen piiriin.

Lähtökohtaisesti verovähennysoikeuden tulisi kohdistua suoraan verosta vähennettävänä prosenttimääräisenä valtion an-siotuloverotukseen. Tällöin verovähennysoikeus olisi edullisempi korkeasti koulutetuille, mikä kasvattaa korkeasti koulutet-tujen sitoutuneisuutta maanpuolustukseen. Prosenttimääräinen vähennys olisi perusteltu myös palveluksen suorittaneen ansiomenestyksen näkökulmasta.

Yhdellä prosenttiyksiköllä kevennetty valtionvero keventäisi kevennykseen oikeutetun keskipalkkaa nostavan yksilön vuo-sittain maksamaa verotusta noin 240€. Sodan ajan taistelevien joukkojen koon ollessa noin 230 000, aiheutunut kustan-nusvaikutus vuositasolla olisi noin 55 200 000 euroa. Käytännössä keskimääräisen reserviläisen ollessa vasta työuransa alkupäässä, olisi nostettu palkka matalampi ja kustannusvaikutus pienempi."


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toiminaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: - Kokoomus katsoo, että nykyinen vain miehiä koskeva asevelvollisuus on ongelmallinen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta - Kokoomus vastustaa koko ikäluokkaa koskevaa niin sanottua kansalaispalvelusta - Kokoomus näkee ratkaisuna ongelmiin nykyisen reservin täyttävän valikoivan asevelvollisuuden sekä palveluksen suorittaneille reserviläisille maksettavan verovähennyksen (ns. maanpuolustusvähennys) - Kokoomus kannattaa varusmiesten taloudellisen aseman parantamista sotilasavustus- ja päivärahajärjestelmää kehittämällä

Puoluehallitus:

Kokoomusnaiset, Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry, Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry ja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry esittävät kaikki huolensa nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoisuudesta.

Vaikka asevelvollisuus koskee lain mukaan vain miehiä, on jokainen nainen maanpuolustusvelvollinen. Naisten kiinnostus asepalvelusta kohtaan on yltänyt viime vuosina joka vuosi uuteen ennätykseen. Puoluehallitus yhtyy aloitteiden viestiin siitä, että jokaisella, joka haluaa suorittaa velvollisuutensa, on oltava siihen mahdollisuus. Näin ylläpidetään myös korkeaa maan-puolustustahtoa.

115

Puoluehallitus yhtyy myös näkemykseen, että koko ikäluokkaa koskevilla kutsunnoilla saataisiin levitettyä tietoa entistä tehokkaammin ja samalla otettaisiin askel yhdenvertaisempaan suuntaan. Armeijassa naiset pärjäävät yhtä hyvin kuin mie-het. Palvelukseen hakeudutaan vapaaehtoisesti ja yleensä korkealla motivaatiolla. Noin 65-70 prosenttia naisista suorittaa myös johtajakoulutuksen, mistä voi olla huomattavasti hyötyä naisten urakehityksen kannalta siviilissä.

Pääesikunta (2016) on arvioinut, että kutsuntojen ulottaminen naisiin maksaisi vuosittain 3,6 miljoonaa euroa, minkä lisäksi tulisivat kertaluontoiset toiminnan käynnistämisestä aiheutuvat kulut sekä välillisiä seurannaiskuluja. Kutsuntojen laajenta-minen koko ikäluokkaan edellyttää myös valintajärjestelmän kehittämistä. Nykyisen asevelvollisuuslain mukaista elokuusta joulukuuhun ulottuvaa kutsunta-aikaa pitäisi myös todennäköisesti muuttaa volyymin kasvun takia.

Kokoomuksen Nuorten Liitto ry ehdottaa tasa-arvonäkökulman vuoksi siirtymistä valikoivaan asevelvollisuuteen. Puolue-hallitus katsoo, ettei asevelvollisuutta voida katsoa vain tasa-arvonäkökulmasta. Sodan ajan joukkotarpeen näkökulmasta sekä mies- että naisikäluokan kouluttamiselle ei ole tarvetta, eikä se siten olisi tarkoituksenmukaista resurssien käyttöä. Lisäksi Nuorten Liitto ehdottaa verovähennysoikeutta (maanpuolustusvähennys) reserviin sijoitetuille.

Puoluehallitus yhtyy Kokoomusnuorten huoleen asevelvollisuuden aiheuttamasta henkilökohtaisesta tulonmenetyksestä ja uskoo, että jonkinlainen yhteiskunnan vastaantulo voisi auttaa korkean maanpuolustustahdon ylläpidossa. Varusmiesten toimeentulo ja maanpuolustusvähennys tulisi ottaa osaksi kokonaistarkastelua seuraavalla vaalikaudella.

Vuonna 2016 Kokoomuksen puoluekokous Lappeenrannassa hyväksyi aloitteen kutsuntojen ulottamisesta naisiin. Kokoo-muksen eduskuntaryhmästä asiaa on pidetty esillä viimeisen kahden vuoden aikana ja kannanottoja kansalaispalvelun puolesta on esitetty.

Puoluehallitus katsoo, että asia vaatii huolellista selvittelyä ja valmistelua. Luontevinta asia olisi selvittää seuraavalla halli-tuskaudella, ja asia tulisi ottaa Kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteeksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Kokoomusnais-tenkin ehdottama kansalaispalvelus tulisi selvittää samassa yhteydessä. Kansalaispalvelulla voitaisiin kehittää jokaisen krii-sivalmiuksia, opettaa kyber- ja hybridiuhkiin varautumista sekä esimerkiksi valmentaa antamaan humanitääristä apua ja toimimaan siviilikriisinhallinnassa. Samassa yhteydessä pitäisi tarkastella siviilipalvelusta, joka ei tällä hetkellä vahvista yh-teiskunnan kriisinkestävyyttä. Kansalaispalvelus olisi luonnollinen laajennus Suomen hyvään kokonaisturvallisuuden malliin.

Puoluehallitus uskoo, että aika on kypsä kutsuntojen laajentamisen ja kansalaispalvelun käyttöönoton selvittämiselle. Yh-teiskunnan muuttuvat arvot ja kriisien monimuotoistuminen luovat paineen uudistukselle. Tasa-arvoiset mahdollisuudet maanpuolustukseen pitää turvata.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet 98 ja 99 ja toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 100 ja 101 johdosta.



102. Kansalliset Jatko-opiskelijat: Naton jäsenenä Suomi ei jää yksin

Suomen on turvattava itsenäisyytensä liittymällä puolustusliitto Natoon. Aidosti demokraattiset oikeusvaltiot eivät käy sotia toinen toisiaan vastaan, mutta Venäjä on perääntynyt demokratian ja yhteistyön tieltä: Se on osoittanut valmiutensa alistaa liittoutumattomia naapurimaitaan.

Euroopan eri valtiot ja Yhdysvallat pyrkivät pysymään erossa toisesta maailmansodasta turvautuen puolueettomuuspolitiik-kaan ja itsenäiseen puolustukseen, mutta yksi toisensa jälkeen ne joutuivat aggressiivisten suurvaltojen uhreiksi. Suomen itsenäisyyden pelasti talvisodassa tulossa ollut länsivaltojen apu, joka pakotti Stalinin rauhaan. Jatkosodankin torjuntavoi-tossa ratkaiseva lisä olivat ulkomainen sotilaallinen ja taloudellinen apu sekä se, että neuvostojoukot olivat sidottuja myös muille rintamille. Nyt Suomella on mahdollisuus saada turvatakuut demokraattisilta valtioilta, jotka ovat liittoutuneet, etteivät jäisi yksin. Ilman jäsenyyttä Naton avusta Suomelle ei ole takeita.

Suomen puolustaminen on tulevaisuudessakin pääasiassa suomalaisten asevelvollisten tehtävä. Mikäli Suomi olisi Naton jäsen, eivät muut jäsenmaat jäisi toimettomaksi, jos Venäjä hyökkäisi. Ratkaisevaa sodan ehkäisemiselle on jo se, että Ve-näjä saisi vastaansa koko Naton 28 jäsenmaan voiman. Kun Venäjän ulkomaankaupastakin puolet tapahtuu Nato-maiden kanssa, sota Naton kanssa olisi sille katastrofi. Venäjän nykyjohto on yrittänyt pitää liittoutumattomat maat etupiirissään estämällä ja murentamalla demokratioiden yhteistyötä.

116

Valtaosa EU-maista luottaa puolustuksessaan Nato-yhteistyöhön, Yhdysvaltain tukemana. Ruotsin edellisen hallituksen por-varilliset puolueet kannattavat nyt Nato-jäsenyyttä. Ruotsi voi hakea jäsenyyttä pian. Itsenäinen puolustus tai Suomen ja Ruotsin sotilaallinen yhteistyö eivät riitä verrattuna Venäjän voimaan, jonka kasvuvauhtiin Suomi ja Ruotsi eivät kykene yhdessäkään.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vakauttaa Pohjois-Euroopan turvallisuutta: Suomi voi tehdä Naton jäsenenä hyvää ja ys-tävällistä yhteistyötä Venäjän kanssa, kuten muutkin Venäjän Natokauppakumppanit, mutta turvatulta pohjalta. Jäsenyys vakaassa demokratioiden yhteisössä on hyödyksi ulkomaisille investoinneille ja niin Suomelle, Natolle kuin lopulta Venä-jällekin.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää ajamaan välittömästi, konkreettisesti ja yhteistyössä Ruotsin kanssa Suomen liittymistä Naton jäseneksi.

Puoluehallitus:


103. Pirkanmaan Kokoomusnaiset: Suomen on haettava NATO-jäsenyyttä

Suomi sitoutui osaksi läntistä yhteistyötä liittyessään Euroopan Unionin jäseneksi 1995. Nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaan voimakkaasti vaikuttavia päätöksiä kuitenkin tehdään kokouksissa, joissa äänemme ei kuulu. Suomettumisen pe-rintöä kunnioittaen olemme sallineet ulkovaltojen mahdollisen mielipiteen vaikuttaa ratkaisuihimme.

Jotta Suomi voisi täysipainoisesti vaikuttaa omaan turvallisuusympäristöönsä, on meidän haettava NATO-jäsenmaaksi. Isän-tämaasopimus ja rauhankumppanuus jättävät meidät yhteisön jalkavaimoksi, jonka kanssa keskustelulle on aikaa ainoas-taan hyvän sään aikana. Niin kutsuttu NATO-optio todennäköisesti haihtuisi savuna ilmaan todellisen kriisin kohdatessa, joten se pitää realisoida nyt.

Vuoden 2016 puoluekokouksessa Kansalliset Jatko-opiskelijat toi käsittelyyn aloitteen NATO-jäsenyydestä ”Naton jäse-nenä Suomi ei jää yksin”. Tällöin asiasta saatiin puoluehallituksen vastaus, jonka mukaan jäsenyys ei vaikuttaisi oman puo-lustuksemme kulmakiviin. Vastaavasti Pohjanmaan Kokoomusnuorten aloitteen ”Puolustusmäärärahoja nostettava” yhtey-dessä NATO-yhteistyö kuvattiin kansallisia ratkaisuja täydentävänä seikkana. Tästä syystä NATO-jäsenyys onkin nähtävä ensisijaisesti ajankohtaisena ulkopoliittisena työkaluna, minkä lisäksi se tukisi oman puolustuksen jatkuvaa ja ajantasaista kehitystä."


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, prosessi NATO-jäsenyyden hakemiseksi käynnistyisi mahdollisimman nopeasti.

Puoluehallitus:


104. Hämeenkyrön Kokoomus: Nato Suomessa puuttuu avoin keskustelu puolustusliitosta ja siihen liittymisestä. Keskustelun tulisi olla kiihkoton ja perusteltu. Pelottelun aika on historiaa ja päätös liittymisestä tulevaisuutta.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sitoutumaan siihen, että Suomessa järjestetään kansanäänestys seuraavan vaalikauden aikana Suomen liittymisestä puolustusliiton, NATON jäseneksi.

Puoluehallitus:

Kansalliset Jatko-Opiskelijat ja Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittävät, että Kokoomus alkaisi ajaa Suomen liittymistä puo-lustusliitto Naton jäseneksi. Lisäksi Hämeenkyrön Kokoomus haluaisi kansanäänestyksen asiasta seuraavan hallituskauden aikana.

Puoluehallitus yhtyy näkemykseen siitä, että keskustelun Nato-jäsenyydestä tulisi olla kiihkotonta ja perusteltua. Kokoomus on myös kannattanut Nato-jäsenyyttä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien nähden jäsenyyden Suomen turvallisuutta

117

ja kansainvälistä asemaa vahvistavana asiana. Sen lisäksi, että jäsenyys sitoisi Suomen vielä tiiviimmin läntiseen arvoyhtei-söön, toisi se myös turvatakuut, joita Suomella ei Naton rauhankumppanimaana ole kuten aloitteiden tekijät aivan oikein tuovat esiin. On selvää, ettei liittoutumattomuus suojaisi Suomea lähialueella puhkeavassa kriisissä.

Vuonna 2016 puoluekokous hyväksyi Lappeenrannassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen kannanoton, jossa todetaan seuraa-vaa: ”Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuo-sina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä koti-maassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja.”

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on ottanut kantaa Nato-jäsenyyden puolesta eri yhteyksissä. Kokoomus ei voi yksin päättää Nato-jäsenyydestä, mutta puoluehallitus pitää tärkeänä, että Kokoomus ylläpitää asiapohjaista keskustelua ja oikoo vääriä luuloja jäsenyyteen liittyen. Tällä hallituskaudella hallitus on ohjelmansa mukaisesti antanut ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä teetettiin Kokoomuksen vaatimuksesta ulkopuolinen arvio mahdollisen Nato-jäse-nyyden vaikutuksista Suomelle. Tämän lisäksi on laadittu erillinen puolustusselonteko.

Tärkeässä roolissa ovat myös puoluejohdon tiiviit suhteet Ruotsin moderaatteihin. Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit syyskuussa 2018, ja on äärimmäisen tärkeää, että Suomi on varhain perillä, jos Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa lin-jauksissa tapahtuu muutoksia. Suomi ja Ruotsi tekevät päätöksensä itsenäisesti, mutta meitä yhdistää yhteinen turvallisuus-ympäristö, johon toisen ratkaisu väistämättä vaikuttaa. Lisäksi puoluehallitus korostaa, että tiivistyvä turvallisuusyhteistyö Euroopan unionissa on Suomen etu. Se on kuitenkin Natoa täydentävää, sillä suurin osan EU-maista pitää Natoa pääasial-lisena puolustusratkaisunaan.

Kansanäänestyksen järjestämistä puoluehallitus ei kannata. Hybridiuhkien maailmassa on hyvin epätodennäköistä, että Suomi saisi käydä vaalinsa rauhassa. Vaali- ja mielipidevaikuttaminen ovat arkipäivää. Tästä varoitetaan myös nykyhallituk-sen tilaamassa Nato-selvityksessä (2016, s. 51-52): ”Koska maan sisäinen poliittinen prosessi vaatisi Suomessa useita kuu-kausia, eduskunnan hyväksynnän ja mahdollisesti kansanäänestyskampanjan, maa saattaisi joutua Venäjän kovan painos-tuksen kohteeksi.” Puoluehallitus yhtyy tähän arvioon ja näkee kansanäänestyksessä lukuisia riskejä.

Puoluehallitus pitää selvänä, että mahdollisen Nato-jäsenyyden takana pitää olla valtiojohdon ja eduskunnan enemmistön sekä Suomen kansan tuki. Tämä on kuitenkin mahdollista todentaa myös muutoin kuin kansanäänestyksen kautta. Lähtö-kohtaisesti Suomen eduskunta on valittu tekemään päätöksiä ja yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä on sen kansalaisten turvallisuuden turvaaminen. Lisäksi on tarpeen käydä laajaa keskustelua ennen ja jälkeen eduskuntavaalien. Nato ei edel-lytä jäsenehdokkailtaan kansanäänestystä vaan ainoastaan kansan tukea.

Puoluehallitus katsoo, että nykyinen arvaamaton turvallisuusympäristö vaatii valtiojohdolta valppautta ja kykyä nopeisiinkin ratkaisuihin ja ettei tätä tule tarpeettomasti vaikeuttaa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 102 ja 103 johdosta ja hylkäisi aloitteen 104.



105. Puistolan Kokoomus: Alueellisen maanpuolustusorganisaation palauttaminen osaksi maakuntauudistusta

Maakuntahallinnon toteutuminen luo paineen palauttaa maavoimille alueellinen maanpuolustusjärjestelemä.

Edellä mainitun perusteella Puistolan kokoomus ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan alueellisen maanpuolustusorganisaation palauttamiseksi osaksi maakuntauudistusta.

Puoluehallitus:

Puistolan Kokoomus ry esittää, maanpuolustusorganisaatio palautettaisiin osaksi maakuntauudistusta. Maakuntauudistuk-sessa on kyse palvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisesta koko maassa sekä kansalaisten osallisuuden lisäämisestä

118

oman maakunnan asioihin. Uudistuksessa maakuntien vastuulle on tarkoitus tulla muun muassa sosiaali- ja terveyden-huolto, pelastustoimi, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät.

Puolustusvoimat on tehnyt suuria muutoksia viime vuosien aikana. Edellisellä hallituskaudella Puolustusvoimilta leikattiin 400 miljoonaa euroa osana valtiontalouden tasapainottamista, mikä pakotti toiminnan uudelleenorganisointiin. Nykyisen hallituksen kaudella valmiutta on lisätty esimerkiksi asevelvollisuuslain muutoksilla ja maavoimista on tullut yhä enemmän koulutusorganisaation lisäksi valmiusorganisaatio.

Vuonna 2015 maavoimissa toteutettiin paikallispuolustusuudistus, jonka seurauksena paikallisjoukot toimivat sodan aikana operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalla kolmantena joukkona. Vuodesta 2016 lähtien valmiutta ylläpidetään palkatun henkilökunnan ja varusmiesten muodostamilla valmiusosastoilla ja –yksiköillä. Valmiutta kohotettaessa henkilökunnasta ja reservistä muodostetaan operatiiviset joukot, joilla vahvistetaan ennaltaehkäisevää kynnystä ja torjutaan vihollinen liikku-villa operaatioilla. Alueelliset joukot tuovat puolustukseen kattavuuden ja syvyyden, kun taas koko maan kattava paikallis-puolustus suojaa kohteet yhteistyössä viranomaisten kanssa.

Puoluehallitus katsoo, että Suomen sotilaallista puolustusta on suunniteltava sotilaallisista lähtökohdista käsin eikä maakun-tauudistuksen luomien hallinnollisten maakuntien perusteella. Koska maanpuolustus ei alun alkaenkaan ole ollut osa maa-kuntauudistusta, ei sitä sinne myöskään puoluehallituksen mukaan voida palauttaa.




119

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 106. Kluuvin kokoomuksen naiset ry: Esiopetus

kaksivuotiseksi Perusopetuslain mukaisesti esiopetus nähdään osana varhaiskasvatusta ja sillä tarkoitetaan lapsen oppivelvollisuusikää edeltävää vuotta, jolloin lapsella on oikeus osallistua kunnan järjestämään yleiseen ja maksuttomaan esiopetukseen. Mak-suton esiopetus tuli voimaan vuonna 2000 ja velvoittavaksi se tuli vuonna 2015. Siksi lähes jokainen 6-vuotias lapsi on sen piirissä noin neljä tuntia päivässä.

Esiopetuksen tavoitteena vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetuksen toimintaympäristönä on päiväkoti tai koulu ja opettajina esiopetuksen opettajat. Oppimisympäristön pitää olla monipuolinen ja oppimiseen, leik-kiin ja toimintaan innostava.

Suomessa varhaiskasvatukseen osallistaan muita OECD-maita heikommin ja koulu alkaa monia muita maita myöhemmin. Monet tutkimukset kertovat, että varhaiskasvatuksella voidaan vaikuttaa oppimistuloksiin, opiskelutaitoihin ja -motivaatioon sekä ehkäistä syrjäytymistä. Nyt noin joka viides 5-vuotiaista jää varhaiskasvatuksen ulkopuolelle ja varhaiskasvatukseen osallistuvat muita harvemmin matalasti koulutettujen ja pienituloisten vanhempien lapset. Kokoomus on aiemmin (puolue-kokous 2016) sitoutunut osapäiväisesti maksuttomaan yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatukseen pitkällä aikavälillä. Opetusmi-nisteri Grahn-Laasosen johdolla on käynnistymässä 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu.

Kluuvin kokoomuksen naiset ry ehdottaa, että maksuttomuudessa edetään muuttamalla 5-vuotiaiden varhaiskasvatus mak-suttomaksi esiopetukseksi. Näin esiopetus muuttuisi kestoltaan kaksivuotiseksi ja siihen osallistuisivat jatkossa pääsääntöi-sesti kaikki 5–6-vuotiaat lapset. Samalla mahdollistetaan joustavampi koulun aloitus. Esiopetus voisi joustaa yksilökohtai-sesti siten, että lapsi voisi siirtyä 1. koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta, mikäli opettajan pedagoginen arvio tukee em. ratkaisua.

Esitys on perusteltu, koska lapset tulevat esi- ja alkuopetukseen hyvin erilaisilla taustoilla ja valmiuksilla varustettuna. Tyt-töjen ja poikien väliset kehityserot ovat kouluikäisillä lapsilla jopa muutaman vuoden luokkaa. Erot oppimisen valmiuksissa voivat olla suuria myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden välillä. Esiopetusta laajentamalla lapsen kehitystä ja oppimista voidaan tukea entistä vahvemmin jo ennen koulun aloittamista. Laajennuksen jälkeen koulutuspolku on tasa-arvoisempi, eikä riipu perheen sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta.

Tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä yhdessä huoltajien kanssa.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan sen eteen, että säädetään perusopetuslaissa 5–6-vuotiaiden esiopetusvelvollisuudesta ja muutetaan näin esiopetus kestoltaan kaksivuotiseksi siten, että siihen osallistuvat jatkossa pääsääntöisesti kaikki 5–6-vuotiaat lapset. Lapsi voi siirtyä 1. koululuokalle 1–3 vuodessa esiopetuksen aloittamisesta. Muutetaan maksuton esiopetus kaksivuotiseksi niin, että osallistumisvelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 5 vuotta. Kunnalle ja huoltajille on säädetty velvollisuus valvoa oppivelvollisen osallistumista perusopetukseen. Samanlainen velvollisuus tarvitaan 5–6-vuotiaiden esiopetukseen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa lausuttuihin tavoitteisiin ja perusteluihin. Tutkimustietoon perustuva ymmärrys varhaisten vuosien merkityksestä oppimisen ja inhimillisen kasvun perustana on kasvanut. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on tut-kitusti myönteisiä vaikutuksia, jotka näkyvät pitkälle myöhemmissä elämänvaiheissa ja oppimistuloksissa. Varhaiskasvatus vähentää sosiaalisen taustan merkitystä, parantaa oppimisen edellytyksiä, ehkäisee syrjäytymistä ja antaa sosiaalisia taitoja. Näin se tukee kokoomukselle tärkeää mahdollisuuksien tasa-arvoa. Esiopetusta laajentamalla nämä myönteiset vaikutukset saataisiin laajempien ikäluokkien saataville maksutta. Samalla aloitteen mukainen laajennus myös loiventaisi nykyisen esi-opetuksen ja peruskoulun nivelvaihetta ja mahdollistaisi yksilöllisemmät, lapsen edun ja perheen tilanteen paremmin huo-mioivan koulun aloittamisen.




120

107. Hämeenkyrön Kokoomus: Kielisuihku Varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten tulisi saada kielisuihkuja jo viimeistään sinä vuonna, kun täyttävät viisi vuotta. Lapset oppivat erityisen hyvin tuossa herkkyysvaiheessa ja leikin varjolla ammattikasvattajien tukemana.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa Kokoomusta sitoutumaan seuraavassa hallitusohjelmassa tämän aloitteen toteuttamiseen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tavoitteeseen. Laaja kielitaito on kansainvälisen, avoimen maan kannalta keskeinen tulevai-suuden taito.

Varhaiskasvatuksen eräänä pedagogisena tavoitteena on kielitietoisuuden lisääminen. Varhaiskasvatussuunnitelman val-takunnallisissa, velvoittavina noudatettavissa perusteissa tavoite kuvataan seuraavasti: ”Kielitietoisessa varhaiskasvatuk-sessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuu-lumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilös-tön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö roh-kaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja mah-dollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.”

Kokoomuksen aloitteesta nykyinen hallitus päätti jo kautensa alussa käynnistää kärkihankkeenaan kieltenopetuksen var-hentamisen kokeilut. Näissä kokeiluissa vieraan kielen opiskelu tuotiin alkamaan jo peruskoulun 1. luokalta. Samalla myös esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen luotiin malleja varhaisesta kielten opiskelusta. Kokeilujen avulla 25 000 lasta on päässyt varhaisemman kielenoppimisen piiriin.

Huhtikuun 2018 kehysriihessä hallitus päätti kokoomuslaisen opetusministerin aloitteesta tehdä kokeilussa olleen muutok-sen kaikkia koskevaksi niin, että vuonna 2019 koulunsa aloittavat lapset ryhtyvät opiskelemaan vierasta kieltä peruskoulun 1. luokan keväästä lähtien.

Kielten opetuksen varhentaminen perustuu tutkittuun tietoon oppimisen herkkyyskausista. Lapsilla on tietyssä iässä erityi-nen alttius oppia esimerkiksi kieliä. Varhaistamisen yhteydessä korostuu myös ikäluokalle sopivan pedagogiikan tarve, sillä varhaiskasvatusikäisillä lapsilla oppiminen tapahtuu esimerkiksi leikin ja laulun avulla.

Vaikka puoluehallitus yhtyy näihin tavoitteisiin, se kuitenkin katsoo, että aloitteen ponsiosassa esitetty sitoutuminen tiettyyn yksittäiseen toteutustapaan (kielisuihkut) ja menettelyyn (hallitusneuvottelut) on rajoittava. Kielten oppimisen malleja var-haiskasvatukseen kehitetään parhaillaan osana hallituksen käynnistämiä edelleen jatkuvia kokeiluja. Samoin varhaiskasva-tuksen ja esiopetuksen suhteisiin esitetään muutoksia, jotka voisivat koskea juuri mainittua ikäryhmää. Lisäksi suomalai-sessa koulutuksen hallinnossa pedagoginen kehittäminen on eriytetty poliittisesta prosessista siten, että sisällöt kehittää Opetushallitus koulutuksen asiantuntijavirastona. Tätä lähtökohtaa on syytä varjella.

Tästä syystä

puoluehallitus esittää puoluekokoukselle, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen ponsiosaltaan seuraavasti muutettuna: Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmää toimimaan siten, että kielten oppimisen malleja esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa kehitetään edelleen ja niiden tarjontaa lisätään mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamiseksi.



108. Turun Kokoomusnaiset: Homekoulut, kansallinen ongelma

Sisäilmaongelmista kärsiviä ja niistä raportoivia koulutaloja on lähes jokaisessa Suomen kunnassa. Saastuneen ilman tuot-tamat sairaudet julkisissa palvelurakennuksissa lapsille, nuorille sekä opettajakunnalle ja muille käyttäjille, on otettava va-kavasti.

Rakennuksen mikrobi- tai sädesienikasvustot voivat aiheuttaa pysyvän terveyden menetyksen.

Etenkin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut koulut ovat joko peruskorjauksen tarpeessa tai purkukunnossa kosteus- ja ho-meongelmien jatkuessa.

121

Jälkimmäisestä käy esimerkiksi 1970-luvulla valmistunut Kastun koulu Turussa. Tai homerakennuksen purku uudisrakennus Kevätkummun koulukeskuksen tieltä Porvoossa.

Tampereella lähes puolessa kouluista, 20:ssa 42 rakennuksesta raportoidaan sisäilmaongelmista. Sama tilanne toistuu kau-pungista, kunnasta toiseen.

Edellä kuvatun perusteella Turun Kokoomusnaiset ry. esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen kehottaa eduskuntaryhmää laatimaan lisätalousarvioon ehdotuksen valtion tukemasta rahoitusmallista, mikä edesauttaa kuntia pääsemään eroon sairaista koulurakennuksista.

Puoluehallitus:

Turun Kokoomusnaiset kiinnittää aloitteessaan huomiota merkittävään, ajankohtaiseen ja laajasti yhteiskunnallista keskus-telua herättävään aiheeseen.

Kokoomus on vahvasti sitoutunut rakennusten terveellisyyden edistämiseen. Kosteus- ja homevaurioiden sekä muista syistä johtuvien sisäilmaongelmien korjaamiseen ja ennaltaehkäiseminen on tärkeä päämäärä. Usein sisäilmaongelmat kos-kevat juuri julkisia rakennuksia kuten aloitteessa esiin nostettuja homekouluja, jolloin julkinen toimija on suoraan vastuussa rakennuksen kunnosta.

Valtioneuvosto hyväksyi 3.5.2018 periaatepäätöksen Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmasta. Ohjelma linjaa toimintata-pojen muutosprosessin, jolla tavoitellaan julkisten rakennusten tervehdyttämistä seuraavan 10 vuoden aikana. Ohjelma pu-reutuu rakenteellisiin ongelmiin suomalaisessa kiinteistönpidossa ja sisäilmasta kärsivien auttamisessa. Ohjelman keskeiset keinot ovat (1) strateginen kiinteistönhallinta, (2) terveydenhuollon vahvempi tuki kaikille sisäilmasta eriasteisesti oireileville, (3) osaamisen varmistaminen, (4) prosessien ja vastuun selkeyttäminen ja vahvistaminen, (5) tilojen tuoma lisäarvo niiden käyttäjille, (6) verkostotyö ja (7) vuorovaikutteinen viestintä.

Koulutuksen järjestäjä on velvollinen varmistamaan oppilaille ja opiskelijoille turvallisen oppimisympäristön sekä koulujen henkilöstölle turvalliset työskentelyolosuhteet. Vastuussa ongelmien korjaamisesta ovat koulutuksenjärjestäjät eli valta-osassa tapauksista kunnat. Tilat ovat kiinteä osa koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Valtio osallistuu kou-lutuksen järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseen valtio-osuuksien kautta.

Aiemmin käytössä on ollut ratkaisuja, joissa valtion on maksanut kunnille avustuksia homekoulujen korjaamiseen. Tämä on synnyttänyt kunnille haitallisen kannustimen viivyttää korjaushankkeiden toimeenpanoa, kun ne ovat odottaneet avustuk-sen saamista. Näin kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat voineet jäädä hoitamatta ja jopa pahentua.

Nyt valtionavustuskäytännön lakattua, vastuu rakennusten kunnosta ja tarvittavien korjausten rahoittamisesta on selkeästi yhdellä taholla. Kunnat ovatkin käynnistäneet hyvin mittaviakin investointiohjelmia koulujen kuntoon saattamiseksi. Korjaus-avustusten palauttaminen voisi hyvästä tarkoituksesta huolimatta pysäyttää tämän kehityksen ja toimia näin terveiden tilojen tavoitetta vastaan.




109. Teljän Kokoomus: Koulujen turvallisuutta lisättävä Teljän Kokoomus esittää, että Kokoomus edistää suomalaisten koulujen turvallisuutta kouluampumisia vastaan. Yhdysval-loissa on arvioitu, että keskimääräinen kouluammunta kestää n. 3 minuuttia ja virkavallan saapuminen paikalle 6-8 minuuttia. Tämän arvion perusteella mahdollinen kouluampuja ehtii tekemään täyden hyökkäyksen ennen virkavallan saapumista, jättäen koulu oppilaat ja henkilökunnan puolustuskyvyttömiksi ja hyökkääjän armoille.

Esityksemme mukainen aseistettu henkilökunta toimisi ennaltaehkäisevästi kouluihin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan ja hidastaisi mahdollisen hyökkääjän etenemistä ja vähentäisi uhrien kokonaismäärää. Esitämme, että koulujen pysyvä henki-lökunta kartoitetaan ja vapaaehtoisille, kokemusta omaaville opettajille tai muille pysyville henkilökunnan jäsenille, joilla on taustaa ja osaamista aseen käsittelyssä, kuten entiset puolustusvoimien tai poliisin tai rajavartioston henkilöstö, entiset aseistetut vartijat, metsästäjät tai muut asekoulutuksen saaneet henkilöt saavat aseluvan, jossa he kantavat mukanaan pii-lotettua asetta koulussa toimiessaan.

Aseluvan saaminen koulun työntekijöille edellyttäisi laajan aseenkäsittelykokemuksen omaamisen lisäksi tarkkaa taustojen selvittämistä ja psykologista soveltuvuusarviointia. Lisäksi vapaaehtoiseen ohjelmaan osallistuville henkilökunnan jäsenille voitaisiin tarjota korotettu palkkio tai bonus uuden turvallisuusroolin myötä.

122

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous hyväksyy aloitteen sisällön osaksi Kokoomuksen poliittista ohjelmaa ja edellyttää puoluejohtoa toimimaan asiassa aktiivisesti aloitteen esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Puoluehallitus:

Suomessa viime vuosikymmenellä tapahtuneiden järkyttävien kouluampumistapausten jälkeen aselainsäädäntöä on muu-tettu niin, että aseen hankkimisen ja hallussapidon edellytyksiä on tiukennettu, poliisin muilta viranomaisilta tarvitsemien tietojen saantia parannettu, aseen elinkaaritietojen seurantaa tehostettu ja aseen säilytyssäännöksiä tarkistettu. Myös EU-tasolta on lähdetty parantamaan aseturvallisuutta uudella asedirektiivillä. Siinä kiinnitetään huomiota aseturvallisuuden pa-rantamiseen koko EU:n tasolla.

Suomalaisen asepolitiikan suunta on siis ollut päinvastainen kuin Teljän Kokoomus aloitteessaan esittää. Puoluehallitus katsoo, että Suomen tähänastinen asepoliittinen linja on ollut kannatettava ja sitä on perusteltua jatkaa.

Samaan aikaan puoluehallitus katsoo, että koulujen turvallisuutta on kehitettävä muilla keinoin kuin koulujen henkilökuntaa aseistamalla. Tätä varten tulee kehittää poliisin operatiivista toimintaa ja aloitteessa mainittujen tapausten ennaltaehkäisyä. Poliisilla tulee olla riittävät valmiudet ja mahdollisuudet puuttua uhkatilanteisiin.

Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla on päätetty käynnistää toimenpideohjelma koulujen ja oppilaitosten turvallisuus-kulttuurin vahvistamiseksi. Tarkoitukseen kohdennetaan viisi miljoonaa euroa.

Toimenpideohjelmassa toteutetaan oppimisyhteisöjen turvallisuuskulttuuria vahvistavia toimenpiteitä varhaiskasvatus- ja esiopetusyksiköissä, kouluissa ja oppilaitoksissa. Osana turvallisuuskulttuuria edistävää toimenpideohjelmaa suunnitellaan henkilökunnan täydennyskoulutusta. Myös rehtoreilta edellytettävään opetushallinnon tutkintoon on tavoitteena lisätä tur-vallisuusosaamista ja -johtamista tukevaa sisältöä.

Ammatillisessa koulutuksessa turvallisuuskulttuurin kehittäminen on kiinteä osa ammatillisen koulutuksen reformin toimeen-panoa. Opetusministeri asettaa keväällä 2018 työryhmän valmistelemaan ehdotusta ammatillisen koulutuksen turvallisuus-strategiaksi. Lisäksi kerätään ja levitetään parhaita käytäntöjä turvallisuuskulttuurin edistämiseksi.




110. Oulun Kokoomusnaiset: Suomalaisten tyttöjen ja naisten osaaminen käyttöön teknologia-alalle

Suomi on tasa-arvomaa. Suomi on myös teknologiamaa. Nämä kaksi asiaa eivät kuitenkaan kohtaa.

Suomalaiset koulutus- ja työmarkkinat ovat vahvasti jakaantuneet sukupuolen mukaan. Suomi on yksi segregoituneimmista EU-maista. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan työllisistä naisista 76 % työskenteli naisenemmistöisissä amma-teissa ja työllisistä miehistä 72 % työskenteli miesenemmistöisissä ammateissa vuonna 2014.

Segregaatiolla on merkittäviä negatiivisia taloudellisia seurauksia: osaamisresursseja jää käyttämättä tarkoituksenmukai-simmalla tavalla. Teknologiayritysten työntekijöistä Suomessa vain 21,9 % on tällä hetkellä naisia. Tekniset innovaatiot, tek-nologiateollisuus ja luonnontieteellinen tutkimus jäävät suurelta osin vaille matemaattis-luonnontieteellisesti osaavien tyttö-jen ja naisten osaamista. Suomen teknologia-alaa vaivaa valtava osaajapula, joka on esteenä jopa viennin kasvulle. On-gelma vaikuttaa koko Suomen kansantalouteen ja kilpailukykyyn.

Suomalaiset tytöt ovat PISA 2015 -tutkimuksen mukaan luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita Singaporen jälkeen. Suomi oli PISA-tutkimuksen ainoa maa, jossa erinomaisesti luonnontieteitä osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poi-kien ja tyttöjen luonnontieteiden osaamisen ero on Suomessa kaikkein suurin OECD-maista.

Huolimatta luonnontieteiden osaamisesta, suomalaiset tytöt ovat PISA-tutkimuksen mukaan OECD-maista kaikkein vähiten kiinnostuneita hakeutumaan tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Esimerkiksi verrokkimaassa Ruotsissa 18–29-vuotiaiden naisten toiveammattien ykkönen on tällä hetkellä insinööri (Arbetslivspanel 2017, Manpower).

Myös tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa tiedeaineissa on Suomessa erinomaisista PISA-tuloksista huolimatta heik-koa: suurempi osuus tytöistä arvioi taitonsa fysiikassa, kemiassa ja tietojenkäsittelyssä huonoksi kuin hyväksi. Tutkimusten mukaan suomalaisten tyttöjen luottamus omaan osaamiseensa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa romah-

123

taa yläkouluikään tultaessa. Tytöillä ei ole tietoa teknologia-alasta ja he eivät hakeudu osaamistaan vastaaville aloille. Tut-kimusten mukaan lähes 60 % suomalaistytöistä kaipaa lisää kannustusta opettajiltaan sekä tieteen ja teknologian parissa työskenteleviltä naisilta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia-alan työllisyys Euroopassa on kasvanut kolme kertaa nopeammin kuin muu työllisyys. On arvioitu, että jos teknologia-alan työmarkkinoilla olisi yhtä paljon naisia kuin miehiä, EU:n bruttokansan-tuote voisi kasvaa jopa 9 miljardilla eurolla. (Why don’t European girls like science or technology? Microsoft, 2017).

Ongelmaa on aiemmin lähestytty tytöille suunnattujen kertaluontoisten kampanjoiden avulla, ilman merkittäviä tuloksia. Tar-vitaan kuitenkin systeemistä, rakenteellista vaikuttamista yhteiskunnan eri tasoilla, erityisesti perusasteen koulutuksessa, mediassa ja vaikuttajatasolla. Tytöt ja naiset on saatava mukaan rakentamaan yhteiskuntamme teknologiaosaamista. Suku-puoli ei saa olla esteenä valinnoille.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa kokoomuksen eduskunta- ja ministeriryhmää

- ryhtymään toimenpiteisiin, jotta jo peruskoulun alaluokilla sekä tytöt että pojat saisivat tasapuolisesti tietoa ja ohjausta eri aloista ja ammateista. Tämä edellyttää perus- ja toisen asteen opettajien ja opinto-ohjaajien täydennyskoulutusta segregaation tunnistamiseksi ja lieventämiseksi sekä koulun arkeen ja puhetapaan liittyvien, segregaatiota yllä pitävien toiminta- ja puhetapojen muuttamiseksi

- ryhtymään toimenpiteisiin, joilla suomalaisten tyttöjen matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen johtaisi naisten nykyistä suurempaan hakeutumiseen tekniikan aloille. Tämä työ on aloitettava jo alaluokilla esimerkiksi lisäämällä alakoulujen opetussuunnitelmiin mahdollisuus TET-pyrähdyksiin ja tutustumiseen teknologia-aloille sekä tukemalla koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä tähän liittyen

- ryhtymään toimenpiteisiin, jotta koulut, yritykset, vaikuttajat, päättäjät ja media tekisivät yhteistyötä kannustaen niin tyttöjä kuin poikiakin ei-perinteisille aloille ja etsisivät yhdessä keinoja suomalaisten tyttöjen vakavan itsetunto-ongelman ratkaisemiseksi.

Puoluehallitus:

Oulun Kokoomusnaiset kiittivät aloitteessaan huomiota keskeiseen tasa-arvokysymykseen. Matemaattis-luonnontieteelli-sillä aloilla naiset ovat aliedustettuina siitä huolimatta, että tytöt pärjäävät poikia paremmin myös matemaattis-luonnontie-teellisissä aineissa. Sukupuolen ei tulisi määrittää nuorten koulutusvalintoja tai tulevaisuuden haaveita.

Kysymys matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamisesta ja niiden varaan nojaavien alojen houkuttelevuuden puut-teista on samaan aikaan myös laajempi. Osalla oppilaista on matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa puutteita jo alaluokilta lähtien. Lukio-opinnoissa pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on vähentynyt niin, että kirjoittajia on vähemmän kuin pitkän matematiikan vaatia korkeakoulujen aloituspaikkoja.

Suomen mahdollisuus menestyä globaaleissa arvoketjuissa nojaa korkeaan osaamiseen. Kiihtyvä teknologinen kehitys, erityisesti digitalisaatio ja automatisaatio, korostavat matemaattisten valmiuksien merkitystä.

Matematiikan ja luonnontieteiden aineiden ja teknologia-alan houkuttelevuutta tulee vahvistaa määrätietoisesti. Hallitus varasi kokoomuslaisen opetusministerin esityksestä vuoden 2017 budjettiriihessä luonnontieteiden ja matematiikan ope-tuksen vahvistamiseen 5 miljoonaa euroa. Tällä käynnistetään aiheeseen keskittyvä ohjelma vuoden 2018 aikana.

Nuorten koulutustoiveet heijastelevat käsitystä työelämästä. Ammattikuvia, työpaikkojen ilmapiiriä, työkulttuuria ja urakehi-tysmahdollisuuksia pitää kehittää niin, että ovat molempien sukupuolten näkökulmasta houkuttelevia. Kysymys on siis vain koulutussektoria laajempi.

Puoluehallitus yhtyy aloitteiden tekijöiden näkemykseen siitä, että uravalintojen sukupuolittuminen vaatii monipuolista kei-novalikoimaa ja pitkäjänteisiä toimia. Yski konkreettinen keino on aloitteen tekijöidenkin esiin nostama opettajankoulutus. Siinä tulisi oppia keinoja sukupuolten mukaisten stereotypioiden välttämiseen. Myös opinto-ohjauksella on keskeinen mer-kitys väärien ennakkoluulojen oikaisemisessa ja myös ei niin traditionaalisten uravalintojen tukemisessa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen



124

111. Pälkäneen Kokoomus: Ammattiin oppimaan työtä tekemällä

Tällä hetkellä monilla aloilla on ongelmana löytää ammattitaitoista työvoimaa. On myös todettu, että moniin työtehtäviin ei ole saatavana toisen asteen koulutusta tai koulutus ei sovellu riittävän hyvin työnantajan tarjoamaan työhön. Jotta saisimme nopeasti parannetua kilpailukykyä ja talouskasvua sekä työllisyystilannetta, ehdotamme seuraavanlaisia toimenpiteitä.

Esitämme vaihtoehtoista toisen asteen koulutusta siten, että koulutus tapahtuisi työpaikalla oppilaitoksen sijaan. Koulutuk-sen järjestäville yrityksille tarjottaisiin taloudellista tukea, jotta koulutukseen saadaan riittävät resurssit ja parhaat kouluttajat. Mielestämme koulutuksen antavalla yrityksellä tulisi myös olla mahdollisuus sitouttaa koulutettava kohtuuajaksi koulutuksen jälkeen, jotta kannattavuus säilyy. Sitouttamisen ehdot voitaisiin neuvotella ammattiyhdistysten kanssa ja/tai säätää lailla. Tämän aloitteen tarkoitus ei ole väheksyä teoriaosaamista eikä oppilaitosten merkitystä. Teoriaopinnot pitää huomioida alakohtaisesti, kun työssäoppimissuunnitelmaa tehdään.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siinä esitettyjen tavoitteiden edistämiseksi.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus jakaa Pälkäneen kokoomuksen huolen osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisesta ja tarpeesta riittävän joustaville ammattiin kouluttautumisen malleille. Puoluehallitus korostaa osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen tär-keyttä erityisesti nyt, kun Suomen taloudessa on jälleen päästy kasvuun kiinni. Kokoomuksen johdolla hallituksessa on toteutettu sekä rakenteellisia pitkän aikavälin uudistuksia että nopeasti vaikuttavia toimia osaavan työvoiman ja jouhevien koulutuspolkujen varmistamiseksi.

Kokoomuksen johdolla tehty ammatillisen koulutuksen reformi astui voimaan vuoden 2018 alusta. Se uudisti kokonaisval-taisesti ammatillisen koulutuksen. Työpaikalla tapahtuvalla oppimisella on vahva rooli uudistuneessa ammatillisessa koulu-tuksessa. Ammatillisen koulutuksen reformin keskeinen uudistus on osaamisperusteisuus: se ratkaisee, mitä opiskelija osaa. Opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen tunnistetaan osaksi tutkintoa ja opinnoissa keskitytään puuttuvan osaa-misen hankkimiseen. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan oma suunnitelma opintojen suorittamisesta, jossa voi yhdistyä opis-kelua työpaikalla ja oppilaitoksessa. Tämä tarkoittaa oppilaitosopiskelun lisäksi oppisopimuksella ja koulutussopimuksella opiskelua.

Yritysten ja työnantajien kannalta uudistus tarkoittaa, että yritysten tarpeet otetaan nykyistäkin kokonaisvaltaisemmin huo-mioon ammatillisen koulutuksen palveluissa, jotta yritykset saavat tarvitsemiaan osaavia tekijöitä. Lähtökohtana on, että yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata joustavasti ja osuvasti niin tutkintojen, niiden osien kuin koulutuksen avulla ja sellaisilla toteutustavoilla, jotka parhaiten soveltuvat niin opiskelijalle kuin yritykselle.

Tiivis ja toimiva yhteistyö työelämän ja koulutuksen järjestäjien kesken on ammatillisen koulutuksen menestyksen perusta. Se on edellytys sille, että osaavia ammattilaisia riittää tulevaisuudessa työelämän tarpeisiin eri aloilla ja alueilla. Työpaikalla tapahtuva oppimisen avulla koulutuksen jälkeistä työttömyyttä ja koulutuksen keskeyttämistä voidaan vähentää. Vahva työ-elämälähtöisyys madaltaa työllistymisen kynnystä, tarjoaa opiskelijalle näkymän työelämään ja tuo käytännön taitoja jo opin-tojen aikana.

Ammatillisen koulutuksen avulla voidaan tarjota myös kokonaisia tutkintoja pienempiä kokonaisuuksia, joilla henkilö voi nopeastikin lisätä tai päivittää osaamistaan työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti. Jatkossa tätä mahdollisuutta tulee kehittää entistäkin joustavammaksi.




112. Joutsenon Kokoomus: Opiskelijan vuositulorajan poistaminen helpottamaan opiskelijaosaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja osa-aikatöiden joustavampaa vastaanottamista opiskelun aikana

Opiskelijoiden vuosituloraja rajoittaa opiskelijoiden liikkumista työmarkkinoilla sekä heidän opiskelijaosaamisen hyödyntä-mistä yrityksissä opiskelun aikaisessa osa-aikatyössä. Vuosituloraja on vanhanaikainen ja monimutkainen tapa, joka ei toimi

125

välttämättä joustavasti nykyisillä työmarkkinoilla työnantajien resurssitarpeiden mukaisesti. Osa-aikatöiden vastaanottami-seen opiskeluaikana ei saisi rajoittavasti vaikuttaa kuukausikohtaisen tulorajan ylittyminen (667 euroa tukikuukautta kohti).

Opiskelijoita pitäisi kannustaa saamaan työkokemusta mahdollisimman paljon jo opiskeluaikana. Opiskelijoiden osaamista ei pystytä hyödyntämään nykyisellään riittävän joustavasti. Opintotuen maksutuskuukausien ennakointi ja mahdollisten osa-aikatöiden vastaanottaminen olisi yksinkertaisempi opiskelijan kannalta. Nykyjärjestelmässä opiskelijan omat tulot vaikutta-vat kuinka monelta kuukaudelta vuodessa opiskelija voi nostaa opintotukea. Opiskelijan nostaessa opintotukea vuoden aikana hänellä on kalenterivuodelle henkilökohtainen vuosituloraja. Opiskelijan pitää huolehtia siitä, etteivät vuositulot ylitä vuositulorajaa.

Vuosituloraja määräytyy sen perusteella, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea kalenterivuoden aikana. Vuositulorajaa voi korottaa hakemalla tukea vain osalle opiskelukuukausista, palauttamalla jo maksettua tukea va-paaehtoisesti tai perumalla tukea etukäteen. Opintotuki maksettaisiin kuukausilta jolloin opiskelija saa opiskelustaan opin-topisteitä.

Edellä esitetyn perusteella Joutsenon Kokoomus ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous käynnistää selvityksen opiskelijoiden vuositulorajan poistamiseksi.

Puoluehallitus:

Joutsenon Kokoomus esittää aloitteessaan opintotuen tulorajojen poistamista. Puoluehallitus yhtyy asian tärkeyteen. Puo-luehallitus pitää kannatettavana, että opiskelijat ottavat vastuuta omasta toimeentulostaan työtä tekemällä. Opintotukijär-jestelmän pitää olla rakenteeltaan sellainen, että se mahdollistaa opintojen suorittamisen tavoiteaikataulussa loppuun sekä työnteon ja opiskelun sovittamisen yhteen. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yli puolet korkeakouluopiskelijoista työskentelee opintojen ohessa. Työnteko opintojen ohessa avaa ovia työelämään, tuo tärkeää kokemusta ja helpottaa ensimmäisen, oman alan työpaikan löytymistä.

Puoluehallitus yhtyy aloitteiden tekijöiden huoleen siitä, että opintotuen tulorajat eivät vastaa enää sitä tasoa, jolle ne nos-tettiin vuonna 2008. Opintotuen tulorajat ovat jääneet selvästi jälkeen palkka- ja hintakehityksestä. Tämä on johtanut opin-totuen tarveharkinnan kiristymiseen ja työnteon kannusteiden rapautumiseen. Pieni parannus asiaan saatiin kokoomuslai-sen opetusministerin johdolla, kun opintotuen tulorajat sidottiin ansiotasoindeksiin. Jatkossa tulorajoja tarkistetaan kahden vuoden määräajoin. Tarkistus tehdään vain, jos tulorajat nousevat.

Puoluehallitus katsoo, että tästä parannuksesta huolimatta työntekoa rapauttavaan ja erityisesti opiskelijoita kurittavaan epäkohtaan on saatava suurempi muutos. Puoluehallitus kannattaa tulorajojen maltillista korottamista. Tulorajoihin on pe-rusteltua tehdä 20 prosentin tasokorotus. Siten tulorajat nousisivat tuellista kuukautta kohti nykyisestä 670 eurosta noin 800 euroon.

Puoluehallitus korostaa, että opiskelijoilla tulee olla oikeus työntekoon ja riittävään toimeentuloon. Tulorajojen poistaminen kuitenkin tarkoittaisi merkittävää kustannuksien nousua opintotuen ulottuessa suuremmalle joukolle. Varovaistenkin arvioi-den mukaan opintotuen tulorajojen poistaminen kokonaan merkitsisi jopa useiden satojen miljoonien eurojen lisämenoja julkiseen talouteen, kun opintotuen tarveharkinnan poistumisen myötä tuen piiriin tulisi merkittävä määrä opiskelijoita, jotka eivät ole tähän asti nostaneet lainkaan tukea.

Puoluehallitus pitää edelleen perusteltuna, että yhteiskunnan myöntämän tuen perusteena on taloudellinen tarve. Opinto-tuen myöntäminen on perustunut tähän asti tarveharkintaan, johon ovat vaikuttaneet riittävä opintojen eteneminen ja opis-kelijan tulot. Tulorajojen poistaminen sijasta, ottaen huomioon erityisesti siitä aiheutuvat merkittävät lisämenot julkiseen talouteen, opintotukea tulee kehittää kannustavampaan suuntaan siten, että opintojen ja työnteon sovittaminen yhteen olisi mahdollista entistä joustavammin jatkossakin.




113. Kokoomuksen Naisten Liitto: Suomelle osaamisstrategia

Suomi on jo useita vuosikymmeniä rakentanut hyvinvointiyhteiskuntaa korkean osaamisen varaan. Tämä on nostanut tuot-tavuutta ja tuonut erityisesti teknologista kilpailuetua moniin muihin maihin verrattuna. Osaamiskilpailukyky on mahdollista-nut myös korkean elintason. Laadukkaasta ja tasa-arvoisesta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä on pidettävä huolta. Vahvaa suomalaista osaamispohjaa luodaan uudistumalla rohkeasti ja tarttumalla oikea-aikaisesti muutostrendeihin kuten

126

digitalisaation ja tekoälyn kehitykseen. Työelämän nopea muutos edellyttää, että osaamisjärjestelmämme auttaa paremmin uudistamaan osaamista.

Koulutusketjumme ja osaamisjärjestelmämme pitää pystyä tuomaan esiin jokaisen yksilön potentiaali parhaalla mahdolli-sella tavalla, joka edesauttaa yksilön lisäksi yhteiskunnan osaamisen vahvistamista ja kilpailukyvyn kasvattamista. Näin mah-dollistetaan uuden tiedon kehittäminen, Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi tulevaisuudessa sekä lähtökohdat korkean tuot-tavuuden työpaikkojen syntymiselle.

Strategiatyön on oltava keskeisin osaamispoliittinen operaatio seuraavalla hallituskaudella. Osaamiseen ja sen jatkuvaan päivittämiseen on panostettava paitsi yrityksissä myös yhteiskunnassa. Kotitausta tai vanhempien varallisuus eivät saa mää-ritellä kenenkään opiskelumahdollisuuksia. Pienelle maalle on tärkeää, että jokaisella suomalaisella on tasavertaiset mah-dollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin oma ahkeruus ja kyvyt riittävät, jotta yksilöt pääsevät toteuttamaan omia kykyjään parhaalla mahdollisella tavalla ja Suomen kilpailukyky vahvistuu.

Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä yhä useampi nuori ei pääse toteuttamaan koulu- ja urahaaveitaan. OECD:n kansain-välisestä vertailusta esimerkiksi selviää, että joka viides suomalainen nuori mies on vailla työtä ja koulutuksen ulkopuolella. Koulutuksen osalta huomio on kiinnitettävä oppilaan vahvuuksien löytämiseen ja oman osaamisen vahvistamiseen. Oppi-laan positiiviset kokemukset lisäävät motivaatiota koulunkäyntiin sekä vahvistavat uskoa omiin kykyihin ja arvoon, jolloin yhä harvempi nuori jättäisi koulutuksen kesken.

Suomen tulevaisuuden menestys riippuu korostetusti nuoristamme. Väestön ikääntyessä yhä pienempi työikäisten joukko kannattelee verotuloillaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Jokainen työkykyinen on saatava töihin. Syrjäytynyt nuori maksaa elä-mänsä aikana valtiolle yli miljoona euroa – inhimillisestä hinnasta puhumattakaan. Jokainen nuori ansaitsee väylän koulu-tuksen kautta työelämään. Hallituksen, eduskunnan ja meidän kaikkien yhdessä on pystyttävä parempaan nuorten työlli-syyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Kaikki nuoret on saatava mukaan rakentamaan entistä pa-rempaa Suomea.

Koulutusinstituutiomme ja muut oppimisen ympäristömme, myös työpaikkamme, on asemoitava erikseen ja yhdessä vas-taamaan kiihtyvän teknologisen kehityksen ajamaan työn ja talouden muutokseen. Uuden osaamisstrategian keskiössä on oltava oppiva yksilö ja kehittyvä yritys sekä näiden mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Osaamisen kehittämistä on tuettava läpi elämän. Suomalaisia tulee kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Keinoja voisivat olla esimerkiksi helposti saavutettavien ja maksuttomien kirjastopalveluiden turvaaminen, muuntokoulutus- ja työssäoppimis-mahdollisuudet sekä joustava opiskelu esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

Vahvistamalla matemaattis-luonnontieteellistä osaamista kaikilla koulutusasteilla huolehdimme osaamistason nousemi-sesta sekä osaamisen ja tarpeen kohtaamisesta. Samalla on tuettava ja rohkaistava tyttöjä ja naisia kouluttautumaan ja myöhemmin työllistymään teknisille aloille. Suomalaisen työelämän vahva jako naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin pitää murtaa, tällä hetkellä eriytyminen näkyy jo peruskoulun ainevalinnoissa ja jatkuu läpi toisen asteen aina korkea-asteelle saakka. Tarvitaan tekoja, jotka rohkaisevat pieniä tyttöjä ja poikia haaveilemaan tulevaisuudesta, ammateista ja työurista sukupuolesta riippumatta.


tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomelle luodaan kansallinen osaamisstrategia.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa lausuttuihin tavoitteisiin ja perusteluihin. Suomen menestymisen strategiana tulee olla pa-nostaminen koulutukseen, osaamiseen ja mahdollisuuksien tasa-arvoon. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa erin-omaisia tuloksia, ja meidät tunnetaan koulutuksen kärkimaana eri puolilla maailmaa. Koulutusjärjestelmä ei kuitenkaan ole koskaan valmis, ja kokonaisvaltainen tarkastelu on paikallaan, kun työn murros, digitalisaatio ja globalisaatio aiheuttavat uusia haasteita ja vaatimuksia perinteiselle osaamiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä koko työuran ajan jatkuvan op-pimisen mahdollisuuksiin. Suomen on otettava tavoitteekseen olla maailman osaavimman työvoiman maa.




127

114. Kansalliset Ylioppilaat: Korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutettava perustili –malliin

Lukuvuonna 2016-2017 opintotukea sai lähes 280 300 opiskelijaa. Korkeakouluopiskelijoille tukea maksettiin lähes 571 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä opintotuki on suuresta rahallisesta määrästään huolimatta monimutkainen tukijärjestelmä, jossa on helppo ylittää tukeen sidotut tulorajat. Tällöin opiskelija joutuu maksamaan takaisin saatuja tukia sekä korkeaa korkoa palautettavalle tuelle. Opintotuen määrään ei myöskään vaikuta opintojen etenemisvauhti kunhan 45 opintopisteen kevyt minimivaatimus täyttyy.

Opintotuki ei siis tällä hetkellä kannusta opiskelemaan tehokkaasti ja rankaisee ahkerasta työnteosta. Odottamattomat pa-lautukset voivat myös johtaa ongelmiin opiskelijan toimeentulon suhteen, jos opiskelija ei onnistu luovimaan monimutkai-sessa tukijärjestelmässä. Perustilimalli opintotukeen on uusi sosiaalituen muoto, jonka tarkoituksena on poistaa opintotuen sisäänrakennetut kannustavuusongelmat ja mahdollistaa opiskelijan oma tarveharkinta tuen nostamisessa. Opintotuen kan-nustavuusongelmista eroon pääseminen motivoisi opiskelijoita osallistumaan työelämään jo aikaisemmassa vaiheessa opintoja, mikä helpottaisi heidän siirtymistä työmarkkinoille valmistumisen koittaessa.

Perustilin ajatuksena on tarjota opintojen ajaksi opintorahan ja -lainan sijaan opiskelijan oma “tili”, jonka lähtövarallisuutena olisi tietty summa, esimerkiksi 20 000 euroa. Opiskelija voisi nostaa tililtä kuukausittaisen maksimin, esimerkiksi 600 euroa, joka vähennettäisiin perustilin varallisuudesta tai jättää rahan nostamatta, jos hän ei tukea sillä hetkellä tarvitse esimerkiksi työsuhteessa olon vuoksi. Opiskelija voisi itse päättää, milloin hän tarvitsee ja milloin käyttää varoja tililtään ilman nykyisiä kannustinongelmia.

Kuvatunlainen opintotuen malli olisi hyvin joustavasti säädettävissä halutunlaiseksi. Perustiliin voitaisiin halutessa liittää esi-merkiksi opintopistevaatimuksia nostorajaan tai muokata alkupääomaa.

Perustilin käyttöönottoa on perusteellisesti pohdittu Liberan vuoden 2013 raportissa perustulosta. Perustilin yleisenä kritiik-kinä esitetty argumentti perustili -mallin vaikeasta ymmärrettävyydestä ei nyt muodostuisi ongelmaksi, sillä opiskelijat ovat erittäin tietoisia etuuksiensa toimintatavoista ja kykenevät keskimääräisesti hyvin arvioimaan toimiensa seurauksia. Opinto-tuen muuttaminen perustili -malliin sekä mahdollistaisi kustannustehokkaamman tukijärjestelmän, että vapauttaisi opiskeli-jan tekemään omalta kannaltaan parhaimpia ratkaisuja opintojensa etenemisen suhteen.

Edellä mainitun perusteella Kansalliset Ylioppilaat ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että korkeakouluopiskelijoiden opintotuki muutetaan perustili -mallin mukaiseksi.

Puoluehallitus:

Perustilimäinen sosiaaliturvaratkaisu opiskelijoille vaatisi tarkempaa arviointia siitä, liittyisikö etuuden nostamiseen määrä-rajoja, tulorajoja tai opintojen suorittamisnopeuteen liittyviä ehtoja. Siltä osin kuin esitetty perustilimalli rinnastuu vaikutuk-siltaan opintotuen tulorajojen poistoon puoluehallitus viittaa vastauksessaan aloitteen numero xxx (Opiskelijan vuositulora-jan poistaminen helpottamaan opiskelijaosaamisen hyödyntämistä yrityksissä ja osa-aikatöiden joustavampaa vastaanotta-mista opiskelun aikana) vastaukseen.

Puoluehallitus yhtyy aloitteen laatijan käsitykseen siitä, että jos perustilimallimaisia sosiaaliturvaratkaisuja tehtäisiin, opiske-lijat olisivat otollisin joukko perustilimäisen sosiaaliturvaratkaisun kokeiluun. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista tulee tarkastella kokonaisuutena ja eri ryhmien sosiaaliturvamallien tulee vastata koko järjestelmälle asetettuja tavoitteita ja pe-rusratkaisuja. Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta koskien puoluehallitus viittaa eri asiakohdassa käsiteltävään ”Tulevaisuu-den sosiaaliturva” -asiakirjaan.




115. Turun Kokoomusnaiset: Asioimistulkkauspalveluiden laajentaminen koskemaan opetusta

Tulkitsemis- ja kääntämispalveluita saa lain mukaan viranomaispalveluihin kuten terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja tuomioistuimiin. Turun Kokoomusnaiset ry esittää, että ao. palvelujen saaminen tulisi laajentaa koskemaan myös nuorten ja aikuisten maahanmuuttajien valmistavaa opetusta ja perusopetusta.

128

Kun maahanmuuttaja tulee koulutuksen piiriin, hän saa yleensä tietoa vain suomen kielellä riippumatta siitä, mikä on hänen kielellinen valmiutensa ymmärtää suomea. Riski virhetulkinnoille ja kielestä johtuvalle ymmärtämättömyydelle on suuri. Suo-men kielen osaamisella tai osaamattomuudella ei saisi olla tässä yhteydessä merkitystä. Käytäntö on osoittanut, että samaa tietoa tulee jakaa monessa yhteydessä. Maahan tullessa saatu tieto, vaikkakin omalla äidinkielellä, ei välttämättä ole mennyt perille, koska yhteiskuntamme rakenne, koulutuspalvelut ja olosuhteet voivat olla lähtömaahan verrattuna aivan erilaiset.

Jokaisen valmistavan vaiheen ja perusasteen koulutuksen piirissä olevan tulisi saada niin kirjallista kuin suullistakin tietoa omalla äidinkielellään opintojen alkuvaiheessa, henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) tehtäessä, oppilashuoltoryh-mässä (OHR), ensimmäisissä henkilökohtaisissa keskusteluissa, siirtymävaiheissa koulutuksesta toiseen sekä erityisen tuen tarvetta määriteltäessä. Omalla äidinkielellä saatu tieto tukee kotoutumista, edesauttaa ja nopeuttaa opinnoissa menesty-mistä ja sitä kautta opinnoissa valmistautumista ja yhteiskuntaan sopeutumista.

Tulkitsemis- ja kääntämispalveluita saa lain mukaan viranomaispalveluihin kuten terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja tuomioistuimiin. Turun Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen toimimaan siten, että asioimistulkkauspalvelujen saaminen laajennetaan koskemaan myös nuorten ja aikuisten maahanmuuttajien valmistavaa opetusta ja perusopetusta.

Puoluehallitus:

Turun Kokoomusnaiset kiinnittää tärkeällä tavalla huomiota kotoutumisen esteiden purkuun ja kotoutumista tukevien pal-veluiden merkitykseen. Kuten aloitteen tekijät toteavat tällä hetkellä tulkitsemis- ja kääntämispalveluita saa lain mukaan viranomaispalveluihin kuten terveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon ja tuomioistuimiin. Tulkkaus ja kääntäminen ovat kriittisiä silloin, kun kyseessä on henkilön terveyteen liittyvistä kysymyksistä tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta. Myös kototutumiseen liittyvää tietoa on tärkeää saada omalla kielellä, jotta maahanmuuttaja esimerkiksi löytää itselleen tarkoituksenmukaisimpiin palveluihin.

Sosiaali- ja terveystoimen asiakastilanne tai hallinto- tai oikeusprosessi ovat luonteelta eri tyyppisiä palveluita kuin valmis-tava opetus tai perusopetus. Niissä henkilö on asiakkaana lähtökohtaisesti yksin, kun taas aloitteessa viitattuja koulutus-puolen palveluita järjestetään ryhmille hyvin erilaisiakin henkilöitä. Myös palveluiden tarkoitus ja tavoitteet poikkeavat. Yksi keskeisimmistä tavoitteista on kotimaisen kielen kielitaidon kehittäminen. Tulkkauspalvelun tarjolla olo heikentäisi tämän tavoitteen toteutumista.

Tavoitteiden lisäksi haasteita aiheuttaisi palvelun käytännön järjestäminen. Haasteet käytännön tilanteissa syntyvät mm. siitä, miten tulkkaus toimisi, jos ryhmässä on useita tulkkeja ja tulkittavia kieliä. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti opetusta ja edellyttäisi uudenlaisen pedagogiikan kehittämistä. Myös resurssi- ja tulkkien saatavuuskysymys on merkittävä verrattuna esimerkiksi terveydenhuollon palveluihin, joissa ollaan tyypillisesti huomattavasti lyhyempi aika kuin koulutuksessa.

Puoluehallitus kuitenkin jakaa aloitteen tekijöiden perusajatuksen sen tärkeydestä, että myös koulutuksessa henkilö ym-märtää asiat riittävällä tarkkuudella. Siksi jo nyt käytössä on erilaisia tapoja, joilla tämä pyritään varmistamaan. Kielitukea annetaan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille esimerkiksi suomi toisena kielenä opettajan ja aineopettajan yhteisope-tuksena. Myös vieraan kielen ryhmäopetusta esim. arabin kielellä on myös kokeiltu. Näitä palveluita on syytä jatkokehittää.




116. Meri-Helsingin Kokoomus: Ikäihmisten parissa tehty vapaaehtoistyö huomioitava sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten opiskelijavalinnassa

Vuonna 2009 vapaaehtoistyötä teki 29% 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Koko väestön tasolla lasten ja nuorten osal-listuminen vapaaehtoistyöhön on huomattavasti vähentynyt. Tällä hetkellä Vapaaehtoistyötä ei sellaisenaan huomioida so-siaali- ja terveysoppilaitostenopiskelijavalinnassa.

Hyväksyessään tämän puoluekokousaloitteen puoluekokous velvoittaa puoluevaltuustoa- ja hallitusta ryhtymään kaikkiin sellaisiin toimiin, jotka velvoittavat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset huomioimaan opiskelijavalinnassa edeltävästi ikäihmisten parissa tehty vapaaehtoistyö.

129

Puoluehallitus:

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä myös ammatillisen koulutuksen valinta uudistui. Reformin voimaan astumisen jäl-keen ammatillisessa koulutuksessa on käytössä jatkuva haku, joka mahdollistaa opintojen aloittamisen ympäri vuoden.

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta ja opiskelijaksi ottamisessa käytettävistä valintaperusteista sekä pääsy- ja soveltuvuuskokeista. Keskeistä on, että opiskelijaksi ottamisessa käytetyt valintaperusteet ovat yhdenvertaisia.

Suurin yksittäinen hakukierros on keväisin järjestettävä valtakunnallinen yhteishaku. Se on tarkoitettu peruskoulunsa päät-täville ja vailla ammatillista tutkintoa oleville. Yhteishaku tukee perusopetuksen päättävän ikäluokan välitöntä siirtymistä jatko-opintoihin. Yhteishaussa on tavoitteena asettaa kaikki yhdenvertaisesti valintajärjestykseen haettujen hakukohteiden mukaisesti. Opinnoista, yleisestä koulumenestyksestä, taitoja taideaineiden arvosanoista, työkokemuksesta, hakutoive-järjestyksestä ja mahdollisesta pääsy- tai soveltuvuuskokeesta.

Korkeakoulujen osalta opiskelijavalinnat ovat niiden autonomian piirissä eli korkeakoulut päättävät itse, millä perusteilla he valitsevat opiskelijansa. Korkeakouluilla on siis mahdollisuus hyödyntää myös vapaaehtoistyötä tai vastaavaa kokemusta osana valintaperusteitaan, jos ne pitävät tätä relevanttina tekijänä valinnoissa. Valintaperusteiden on kuitenkin aina oltava yhdenvertaiset.

Puoluehallitus jakaa Meri-Helsingin Kokoomuksen näkemyksen vapaaehtoistyön tärkeydessä. Puoluehallitus katsoo, että oppilaitoksilla on kuitenkin jo nykyisillään riittävät välineet huomioida eri tyyppistä osaamista ja kokemusta osana opiskeli-javalintoja opiskelualan kannalta mielekkäällä tavalla.




117. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Tulevaisuuskurssi koulujen opetusohjelmiin

Maailma ja varsinkin käytössämme oleva teknologia kehittyy hyvin nopeasti ja vauhti kiihtyy. Maailma on entistä monimut-kaisempi ja epävarmempi. Tänään opittu on jo melko pian vain vajavaisesti käytettävissä olevaa tietoa.

Tämä asettaa kaikille suuria vaatimuksia sopeutua uusiin tilanteisiin. Siksi on tärkeää, että nuori sukupolvi oppii henkilöko-taista ennakointi- ja muutoskyvykkyyttä. Koulun tehtävä ei ole vain opettaa tietoja vaan antaa myös valmiuksia elämää var-ten.

Nuorisolle ei ole tarkoituksenmukaista opettaa tulevaisuustutkimusta. Mutta sen sijaan on tarpeen opettaa nuoret ymmär-tämään maailman muutosta ja sitä, mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Peruskoulun ja toisen asteen päättävillä nuorilla pitäisi olla kyky ennakoida tulevaisuutta. Myös asenteellisesti on tärkeää, että nuoriso opetetaan näkemään muutos mahdollisuu-tena eikä uhkana. Oppilaille pitää luoda valmiuksia myös itse vaikuttaa toivotun muutoksen aikaansaamiseksi.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta edistämään yhden tulevaisuuskurssin saamista peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten opetusohjelmiin.

Puoluehallitus:

Kuten Tampereen Tulevaisuuskokoomus ry. aloitteessaan ansiokkaasti toteaa, maailman muutos ja erityisesti teknologian kehitys ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeita. Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijöiden käsitykseen siitä, että tämä tulee huomioida myös koulutuksessamme.

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1–6. Perusope-tuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunni-telmat käyttöön 1.8.2017, 8. vuosiluokat 2018 ja 9. vuosiluokat 2019. Valtakunnalliset opetussuunnitelman määrittävät tietyt kaikille yhteiset linjat ja sisällöt, joiden pohjalta koulut laativat paikalliset opetussuunnitelmat.

Uudet opetussuunnitelmat on uudistettu vastaamaan nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tietoja taitovaatimuksia. Ope-tussuunnitelman sisällöissä on vahva tulevaisuusorientaatio. Se asettaa liudan poikkileikkaavia, laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Ne ovat ajattelu ja oppimaan oppiminen, kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, monilukutaito, tietoja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

130

Lukioiden viimekertaisessa opetussuunnitelmien päivittämisessä tehtiin samankaltaisia tulevaisuusorientoituneita muutok-sia. Lisäksi eduskunta käsittelee parhaillaan kokoomuslaisen opetusministerin johdolla tehtyä lukiolain uudistusta. Laki muuttaa lukio-opintojen rakennetta niin, että se mahdollistaa aiempaa huomattavasti paremmin laaja-alaiset, oppiainerajat ylittävät ja ilmiöpohjaiset kokonaisuudet. Näin myös tulevaisuusnäkökulma voidaan aiempaa vahvemmin ja moninaisemmin huomioida osana lukio-opintoja.

Ammatillinen koulutus on uudistunut vuoden vaihteessa. Ammatilliset perustutkinnot sisältävät jatkossa kolme yhteistä tut-kinnon osaa: viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, matemaattisluonnontieteellinen osaaminen sekä yhteiskunta- ja työelä-mäosaaminen. Näissä yhteisissä tutkinnon osissa tulevat huomioiduksi myös tulevaisuustaidot. Lisäksi osana kunkin alan omia tutkinnon osia huomioidaan alan kehitys- ja tulevaisuusnäkymät.

Puoluehallitus katsoo, että edellä esitetyllä tavalla perusopetuksen ja toisen asteen sisällöt huomioivat aloitteessa esitettyjä näkökohtia. Lisäksi puoluehallitus alleviivaa, että kullakin opetuksen- ja koulutuksenjärjestäjällä on mahdollisuus halutes-saan tarjota aloitteen laatijoiden kuvaamia sisältöjä. Puoluehallitus katsookin, että tarvetta erillisille valtakunnallisesti määri-tellylle tulevaisuuskurssille ei ole.




118. Tornion Kokoomusnaiset: Tyttöjen liikuntaharrastuksia tuettava erityisesti

Tytöt liikkuvat vähemmän kuin pojat. Tämä on nähtävissä tutkimuksissa ja arjessa. Ongelma näkyy ympäri Suomen ja liik-kumattomuus kasvaa vähempiosaisten perheiden lasten keskuudessa. Liikkuminen on kokonaisvaltaista fyysisen ja henki-sen hyvinvoinnin edistämistä ja sitä tulee edistää ihmisen lapsuudesta lähtien kohti tervettä nuoruutta ja aikuisikää.

Kunnat tukevat enemmän poikien suosimia kuin tyttöjen suosimia harrastusmahdollisuuksia. Tämä näkyy poikien suosimien harrastusten, kuten jääkiekon pelaamisen suurempana tukemisena mm. kuntien tukemien hallien muodossa. Tyttöjen suo-simat lajit ovat useassa kunnassa vain yksityisten toimijoiden järjestämiä. Epäkohta on alkanut näkyä tyttöjen liikkumatto-muutena, mikä näkyy kuntien teettämissä omissa koulukyselyissä ja vastaavissa tutkimuksissa. Etenkin vähempiosaisten perheiden nuoret liikkuvat vähän.

Hallituksen tavoitteena on heikoimmassa asemassa olevien perheiden ja lasten tukeminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy.

Edellä mainitun johdosta Tornion Kokoomusnaiset esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää edistämään vähempiosaisten perheiden lasten liikunnan tukemista siten, että tyttöjen ja poikien suosimia liikuntamahdollisuuksia velvoitetaan kunnissa tuettavan tasapuolisesti rahallisesti ja toiminnallisesti.

Puoluehallitus:

Tornion Kokoomusnaiset kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään harrastamisen ja liikkumisen teemaan.

Kokoomus lanseerasi syksyllä 2016 harrastustakuun. Silloin tuore nuorisobarometri kertoi, että 35 prosenttia alle 29-vuoti-aista nuorista on jättänyt harrastuksen aloittamatta rahanpuutteen vuoksi. Kustannukset ovat myös suurin yksittäinen este harrastuksen aloittamiselle. Harrastustakuun tavoitteena on, että jokainen lapsi ja nuorille saisi itselleen vähintään yhden mielekkään harrastuksen.

Kokoomuslaiset kuntapäättäjät tekivät harrastustakuusta valtuustoaloitteista kymmenissä eri kunnissa. Niissä vaadittiin, että kunta ryhtyy toimeen harrastusten kustannusten karsimiseksi mm. tarjoamalla paremmin julkisia tiloja harrastustoiminnan käyttöön. Kokoomuslainen opetus- ja kulttuuriministeri asetti myös työryhmän selvittämään keinoja, joilla harrastustakuu saadaan toteutumaan kaikkialla Suomessa.

Kokoomuksen aktiivisen toiminnan seurauksena harrastustakuusta on tullut yhteinen jaettu tavoite, jota valtio ja kunnat aktiivisesti edistävät. Hallitus laatiikin valtakunnallisen harrastusstrategian ja valmistelee harrastuspassia, jolla voidaan tukea vähävaraisten nuorten harrastamista. Liikunnan harrastamien puolestaan korostuu osana historian ensimmäisen liikuntapo-liittisen selonteon laadintaa.

Puoluehallitus toteaakin, että lasten ja nuorten harrastamisen ja liikkumisen monipuolinen tukeminen on Kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että jokainen lapsi ja nuori voi löytää itselleen sopivan harrastuksen. Samaan aikaan puoluehallitus pidättäytyy arvottamasta erilaisia harrastukia poikien tai tyttöjen harrastuksiksi.

131




119. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Sosiaali- ja terveysalan hakuehtojen uudistaminen remonttiin

Kuluvan vuoden aikana otsikoissa ja uutisessa on noussut esille sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden soveltuvuus/sovel-tumattomuus alalle. Tästä ollut valitettavana esimerkkinä erilaisissa asumisyksiköissä ja vuodeostoilla ilmenneet lääkkeiden väärinkäytökset ja anastukset. Tällä hetkellä myös työvoimatoimiston kautta tarjotaan erittäin aktiivisesti työttömille työnha-kijoille infotilaisuutta lähihoitajakoulutuksesta. Se, että kaikki koulutukseen ohjautuneet olisivat taustojensa ja terveydenti-lansa kannalta soveltuvia alalle, ei ole taattu.

Siksi Pirkanmaan Kokoomusnuoret ehdottavat, että kaikille sosiaali- ja terveysalan koulutusasteille otetaan käyttöön rikos-taustaotteen ja soveltuvuuskokeet jo hakuvaiheessa. Testaukset ja niiden ajankohdat osana pääsykokeita olisi oppilaitok-sien itsensä päätettävinä.

Pirkanmaan Kokoomusnuorten mukainen sosiaali- ja terveysalan koulutuksen hakuehtoihin liittyvällä ehdotelmalla pyritään ensisijaisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseen, mutta palvelemaan myös sosiaali- ja terveysalan työnantajia sekä jo alalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus rp:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kannustaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan aloitteen mukaisesti.

Puoluehallitus:

Pirkanmaan Kokoomusnuoret kiinnittävät aloitteessaan huomiota tärkeään teemaan soveltuvuuden arvioimisesta ennen opiskelijaksi ottoa erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Vuonna 2012 astui voimaan niin kutsuttu SORA-lainsäädäntö. Lainsäädäntökokonaisuus koski opiskeluoikeuden peruutta-mista ja palauttamista, opiskelijaksi ottamisen esteitä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Kokonaisuudessa tehtiin muutoksia lakiin ammatillisesta koulutuksesta, lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, ammattikorkeakoululakiin, yliopis-tolakiin, rikosrekisterilakiin sekä lakiin opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta.

Voimaan astuneen lainsäädännön tarkoituksena oli lisätä ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen keinova-likoimaa arvioida opiskelijoiden soveltuvuutta alalle. Lainsäädäntö koski opiskelualoja, joihin liittyy alaikäisten parissa työs-kentelyä tai potilas-, asiakas- tai liikenneturvallisuuskysymyksiä.

Noin viisi vuotta voimassa olleen lainsäädännön soveltamiseen liittyy edelleen avoimia kysymyksiä, eikä lainsäädännön toimivuuteen olla tyytyväisiä. Tästä johtuen kokoomuslainen opetusministeri asetti keväällä 2018 hankkeen koskien SORA-lainsäädännön soveltamiseen liittyviä ongelmia ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa-

Hankkeen asettamisessa todetaan seuraavaa: ”Käynnistettävässä hankkeessa tehdään selvitys SORA-lainsäädännön so-veltamista koskevista ongelmista sekä SORA-lainsäädännön uudistamista koskevista tarpeista. Tässä yhteydessä tarkas-tellaan myös pääsy- ja soveltuvuuskokeiden roolia soveltuvuuden arvioinnissa. Selvityksen perusteella tehdään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön sekä muut tarvittavat toimenpiteet. Johtopäätösten ja kehittämisehdotusten tulee olla valmiit siten, että tarvittavat säädösmuutokset voidaan valmistella vuoden 2018 aikana.”

Puoluehallitus pitää tärkeänä, että henkilön soveltuvuutta alalla arvioidaan jo alalla hakeutumisvaiheessa. Puoluehallitus katsoo, että aloitteen perusajatus sisältyykin jo voimassa olevaan lainsäädäntöön. Puoluehallitus pitää myös hyvänä, että kokoomuslaisen ministerin johdolla käynnistetään tarvittaessa lisätoimia ko. lainsäädännön vaikuttavuuden parantamiseksi.




132

120. Turun Kokoomusnaiset ry: Länsi-Suomen teknillinen yliopisto Turkuun

Talouskasvu Varsinais-Suomessa jatkuu. Sanotaan jopa, että Varsinais-Suomi on Suomen talouselämän veturi. Meyerin telakka ja Uudenkaupungin autotehdas työllistävät tuhansia. Laivatilauksia on pitkälle ensi vuosikymmenelle asti. Myös me-tallialan yrityksissä on kiivasta kasvua. Kaivosteollisuuden koneita valmistava Sandvik menestyy. Telakan ja autotehtaan lisäksi myös lääketeollisuus ja rakentaminen ovat hyvin nosteessa. Asuntorakentaminen on päässyt vauhtiin. Varsinais-Suomen alueella rakennettiin viime vuonna 3763 asuntoa, noin 1000 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asunnoista on pulaa Turun seudulla, joten asuntorakentaminen jatkuu. Liike- ja toimistorakentamiseen on haettu runsaasti rakennuslu-pia.

Osaavan työvoiman saaminen Varsinais-Suomen yrittäjien mukaan on tällä hetkellä kasvun suurin ongelma. Ammattitaitoisia työntekijöitä puuttuu kaikilta tekniikan aloilta. Yritykset tarvitsevat myös tuotekehittelyä ja innovointia menestyäkseen kas-vavassa kilpailussa maailman markkinoilla.

Ehdotamme, että Turkuun perustetaan Teknillinen yliopisto tai vaihtoehtoisesti teknillinen tiedekunta Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteyteen. Varsinais-Suomen talouselämä tarvitsee diplomi-insinöörejä, ja arkkitehtejä osaavina suunnitte-lijoina, asiantuntijoina ja yritysten johtajina erityisesti kone- ja rakentamisaloilla. Myös tietotekniikan, prosessi- ja tuotanto-tekniikan di-insinööreistä on huutava pula Varsinais-Suomen yrityksissä.

Korkeakoulun tarjoama tutkimus ja tuotekehittely on ensiarvoisen tärkeää varsinaissuomalaisten yritysten menestymiselle tulevaisuudessa. On tärkeää, että korkeakoulun opetushenkilökunta: tekniikan lisensiaatit ja tohtorit asuvat Turussa ja osal-listuvat kaupungin ja koko talousalueen kehittämiseen. Turku voimakkaan talousalueen veturina on oikea sijaintipaikka teknilliselle yliopistolle.

Edellytämme, että Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu aloittavat yhteistyöneuvottelut Tampereen mallin mukaisesti mahdollisimman pian. Monialaista teknillistä korkeakoulutusta tulee järjestää sinne, missä on työpaikkoja, missä opiskelijat saavat harjoituspaikkoja ja valmistumisen jälkeen vakinaisen työpaikan. Verkkoyliopistolla ei teknillistä yliopistoa pystytä korvaamaan. Varsinais-Suomi tarvitsee monialaisen teknillisen yliopiston Turkuun.

Edellä esitetyn perusteella Turun Kokoomusnaiset ry. ehdottaa, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimeen Länsi-Suomen teknillisen yliopiston saamiseen Turkuun.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus pitää aloitteessa kuvattuja tavoitteita suomalaisen teknillisen alan huippuosaamisen kehittämiseksi ja edistä-miseksi tärkeinä.

Huoli osaavasta työvoimasta ja resurssien riittävyydestä on yhtäläinen niin valtakunnan tasolla kuin alueellisestikin. Osaa-vasta työvoimasta on pulaa monilla alueilla. Nykyinen hallitus on reagoinut Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen osaajatarpeisiin tukemalla vuodella 2017 lopulla käynnistynyttä tekniikan alan Fitech-verkostoyliopistoa. Opetus- ja kulttuu-riministeriön rahoituksellinen tuki jatkuu vuoteen 2021. Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen lisärahoituskoko-naisuus koulutussektorilta on yhteensä 21 milj. euroa vuosina 2017–2021.

Varsinais-Suomen alueella käyttöön otettu yhteistyöyliopistomalli on nopeavaikutteinen ja kustannustehokas ratkaisu, jolla voidaan vastata Varsinais-Suomen alueen kasvavaan osaajatarpeeseen joustavasti ja tehokkaasti. Käytännössä kaikki Suo-men tekniikan alan yliopistot ovat nyt sitoutuneet yhteistyöhön, jossa Varsinais-Suomeen saadaan tarjolle yli 300 professo-rin ja 40 jo toiminnassa olevan koulutusohjelman tarjonta. Näin voidaan tehokkaasti hyödyntää jo olemassa olevaa yli 100 miljoonan euron tekniikan tutkimusinfrastruktuuria.

Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi tarvitaan lisää osaajia ja korkealaatuista korkeakoulutusta, tutkimusta ja in-novaatiotoimintaa sekä vahvaa kytkeytymistä muualla tuotettuun uuteen tietoon. Korkeakouluverkkomme on kuitenkin edelleen liian sirpaloitunut. Osaaminen on hajaantunut liian moniin, vähäisellä asiantuntijajoukolla toimiviin yksiköihin. Eri-tyisesti korkeakoulujen tutkimusyksiköt ovat kansainvälisesti tarkastellen pieniä.

Korkeakouluilla tulee olla mahdollisuus reagoida nopeammin ja joustavammin työelämän tarpeisiin. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa korkeakouluverkon sirpaloitumiseen. Valtakunnallisesta näkökulmasta merkittävimpiä taloudellisia hyötyjä saavute-taan rakentamalla vahvoja osaamisen keskittymiä erityisesti aloilla, joilla opetuksen ja tutkimuksen edellyttämä infrastruk-tuuri on kallista, kuten tekniikan alalla.

Turun alueen ja laajemminkin Länsi-Suomen korkeakoulujen laajeneva yhteistyö ja mahdolliset fuusiot tai konserniraken-teet avaisivat uusia mahdollisuuksia niin Varsinais-Suomen kuin koko maankin kannalta. Puoluehallitus pitäisi kehitystä toi-vottavana. Puoluehallitus kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että yliopistoilla on perustuslaissa turvattu autonomia. Myös

133

ammattikorkeakouluja koskee itsehallinto. Korkeakoulujen fuusio- ja yhteistyöhankkeiden on lähdettävä sekä autonomian kunnioittamisen että käytännön vaatimusten vuoksi korkeakoulujen omasta, itsenäisestä tahdosta. Ilman aitoa, omaehtoista sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin yhteishankkeet johtavat vain kiistelyyn, joka voi pahimmillaan lamauttaa toiminnan niin, että myönteisiä vaikutuksia syntyy vasta pitkän ajan kuluttua. Puoluehallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että puolueko-kous ei voi velvoittaa valtioneuvostoa tai eduskuntaa toimenpiteisiin. Korkeakoulufuusion tai -konsernin myötä syntyvän osaamiskeskittymän edistämiseksi työtä on tehtävä erityisesti Turun alueen korkeakouluyhteisöissä ja heidän kanssaan.

Edellä esitetyn perusteella

puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



121. Kansalliset Jatko-Opiskelijat: Tohtorikoulutettavien asemaa helpotettava

Kansalliset Jatko-Opiskelijat vaativat toimia, joilla varmistetaan tohtoriksi kouluttautuvien perustoimeentulo ja sitä kautta työskentelymahdollisuudet. Tohtoriksi kouluttautuvat jatko-opiskelijat ovat lukumääräisesti pieni ryhmä, jolla on kuitenkin suuri merkitys tieteen, yhteiskunnan ja talouden kehitykselle. Monet keskeisimmät uudet ajatukset ja innovaatiot kehitetään väitöstutkimuksen yhteydessä, mutta jatko-opiskelijoiden asema on viime vuosina heikentynyt.

Tällä hetkellä rahoitusta ei riitä läheskään kaikille jatko-opiskelijoille, ja se on usein pätkittäistä. Monessa suhteessa jatko-opiskelijoiden asema muistuttaa perustutkinto-opiskelijoiden asemaa, mutta ilman monia viimeksi mainituille kuuluvia etui-suuksia. Apurahan turvin tai omarahoitteisesti tutkimusta tekevät jatko-opiskelijat jäävät usein myös ilman yliopistojen tutki-muksessa ja julkaisemisessa tarvittavia palveluja, kuten työtiloja tai maksutonta, kansainvälisessä julkaisemisessa käytän-nössä välttämätöntä, kielentarkistusta.

Yhteiskunnan eri tukimuotojen osalta jatko-opiskelijat jäävät usein välinputoajiksi. Perustutkinnosta jäävät opintotukikuu-kaudet ovat jatko-opintojen kestoon nähden täysin riittämättömät, mutta tarpeellisia tilanteissa, jolloin jatko-opiskelija jää ilman muuta tutkimusrahoitusta tai toimeentuloa. Opiskelija-alennukset ja -tuet, kuten ateriatuki, on ulotettava perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi samansuuruisina jatko-opiskelijoille. Opiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen on koskettava myös jatko-opiskelijoita, mistä olisi varmasti hyötyä erityisesti mielenterveyspalveluiden osalta. Yliopistojen rahoituksessa on huo-lehdittava, ettei se suosi tohtorien massakouluttamista työllisyysnäkymistä piittaamatta.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että jatko-opiskelijoiden saamien opintotukikuukausien määrä lisätään, heihin ulotetaan opiskelijoiden ateriatuki sekä opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut ja kielentarkistuspalvelut taataan samoin ehdoin kuin yliopistojen varsinaiselle henkilökunnallekin.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus ymmärtää aloitteen tekijöiden huolen jatko-opiskelijoiden tilanteesta. Opintotuen ajallista kestoa on jouduttu useiden hallitusten toimesta rajoittamaan julkisen talouden sopeuttamistoimien yhteydessä sekä nopeampaan valmistumi-seen kannustamiseksi.

Aloitteessa esitetty opintotukiajan pidentäminen saattaisi kuitenkin toimia näitä tavoitteita vastaan. On myös huomattava, että jatko-opiskelijoiden käytettävissä olevia apurahoja perustutkinto-opiskelijat eivät voi saada. Jatko-opiskelu saattaa myös tapahtua tohtoriohjelman tai tutkijakoulun puitteissa, jolloin opiskelija on työsuhteessa yliopistoon. Näitä toimintata-poja on syytä edistää.

Kysymykset tukipalveluista ja työtiloista ovat korkeakouluissa sisäisesti ratkaistavia kysymyksiä. Puoluehallitus pitää tär-keänä, että korkeakoulut antavat jatko-opiskelijoille tarvittavaa tukea ja ohjausta. Tutkimustyön edistyminen ja väitöskirjan loppuun saattaminen ovat sekä jatko-opiskelijan että korkeakoulun etu.

Puoluehallitus pitää tärkeänä, että opiskelu ja erityisesti ylin opiskelu nähdään myös omaa itseä koskevana hyvänä ja kan-nattavana sijoituksena. Korkeakoulututkinnon suorittaminen moninkertaistaa työpaikan saamisen todennäköisyyden ver-rattuna pelkkään peruskouluun. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on edelleen hyvin korkea, vaikka työttö-mien tohtorien määrä onkin kasvanut. Puoluehallitus pitää toivottavana, että tohtoreita työllistyisi myös yksityisen sektorin palvelukseen nykyistä enemmän. Tämä edellyttää työnantajilta yhteistyötä korkeakoulujen kanssa. Näin tohtoreilla syntyy opintojen aikana työelämän kannalta relevanttia osaamista, ja toisaalta työnantajat oppivat näkemään paremmin tohtorien osaamisen arvon.

Edellä esitetyn perusteella

134

puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteen.



122. Helsingin edistyskokoomus: Jatkuvan oppimisen alustaekosysteemin rakentaminen

Elinikäinen oppiminen on muuttumassa teoriasta käytännön välttämättömyydeksi. Teknologisen murroksen muuttaessa ar-vaamattomilla tavoilla työmarkkinoiden osaajatarpeita on yhä useamman päivitettävä osaamistaan läpi työuran ja sen jäl-keenkin. Nuoruusvuosien peruskoulutus ja pohjatutkinnot ovat pelkkä alkusysäys jatkuvan oppimisen sykleihin.

Tällä hetkellä osaamista täydentävä tai sitä muuntava koulutustarjonta on hajallaan eri oppilaitosten ja muiden koulutuspal-veluita tarjoavien toimijoiden verkkosivuilla ja -alustoilla. Yksilölle tai työyhteisölle tämä tekee sopivan osaamispalvelun löytämisestä haasteellista.

Korkeakoulujen, ammatillisten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ja muiden julkisesti rahoitettujen koulutuksen järjestäjien työelämän tarpeisiin vastaava koulutustarjonta olisi koottava valtakunnalliseen alustaekosysteemiin. Alusta voisi olla avoin myös koulutusjärjestelmän ulkopuolisille osaamis- ja ohjauspalveluita tarjoaville yrityksille ja järjestöille. Alusta olisi julkisesti ylläpidetty ja markkinoitu esimerkiksi Opetushallituksen toimesta.

Alusta mahdollistaisi tehokkaamman työnjaon eri koulutuksen järjestäjien kesken sekä tekisi sopivien opintojen löytämi-sestä vaivatonta. Alustan hakutoiminnot voisivat sisältää älykkäitä diagnoosi- ja suosittelutyökaluja. Ne hyödyntäisivät hen-kilöiden tutkintoja opintosuorituksia valtakunnallisesti tallentavaa Koski-osaamistietovarantoa, eri toimialojen ennakointi-tietoa sekä muita osaamistarpeiden muutosta seuraavia indikaattoreita.

Alustan yhteyteen voitaisiin kytkeä myös uusi koulutustilimekanismi. Yksilö voisi käyttää henkilökohtaiselle koulutustilille tallentamia varojaan alustan maksullisiin osaamispalveluihin. Myös työnantaja voisi halutessaan sijoittaa työntekijän tilille. Valtio kannustaisi koulutustilin käyttöön sopivaksi katsotulla vastinrahoituksella. Osa nykyisestä julkisesta aikuiskoulutus-budjetista kanavoituisi näin jatkuvan oppimisen alustaekosysteemiin koulutustilien kautta. Vahvistunut markkinamekanismi ohjaisi aikuiskoulutusarjontaa kysyntä- ja tarvelähtöisempään suuntaan. Koulutustili voisi olla esimerkiksi Työttömyysvakuu-tusrahaston yhteydessä toimivan Koulutusrahaston ylläpitämä.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen rakennetaan julkisesti ylläpidetty jatkuvan oppimisen alustaekosysteemi, joka kokoaa yhteen työelämän osaamistarpeisiin vastaavan julkisen ja yksityisen koulutus- ja osaamispalveluiden tarjonnan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja perusteluihin. Koulutusjärjestelmät kaikkialla maailmassa kohtaavat suuria muu-tosvoimia, jotka edellyttävät jatkuvaa toiminnan uudelleen arviointia ja uudelleen suuntaamista. Näitä muutosvoimia ovat talouden globalisaatio ja rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä uuden teknologian aiheuttama työn murros. Myös väestön ikääntyminen, maahanmuutto ja digitalisaatio muuttavat työpaikkojen määrää ja työn luonnetta. Automaatiolla on mahdollisuus luoda uutta työtä ja kasvattaa talouden arvonlisää, mutta se myös hävittää joitain tehtäviä ja muuttaa am-matteja, liiketoimintamalleja ja työn tekemisen muotoja sekä tuottaa uudenlaisia työpaikkoja.

Suomen tulee vastata työn murrokseen sekä niin sanottuun neljänteen teolliseen vallankumoukseen mahdollistamalla jat-kuva oppiminen monella eri rintamalla. Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Siksi koko koulutusjärjestelmän tarjonnan joustavuutta on lisättävä, jotta ih-miset pääsevät käsiksi tarvitsemaansa koulutukseen nykyistä helpommin. Lisäksi on tarkasteltava verotusta, sosiaaliturvaa ja erilaisia etuusjärjestelmiä, jotta ne mahdollistavat työn ohessa opiskelun ja jatkuvan oppimisen sekä tukevat ja kannus-tavat siihen.




135

123. Helsingin edistyskokoomus: Lönnrot-passi opiskelijoiden kulttuuriharrastuksen ja kotimaan matkailun edistämiseksi

Museokortti on yksi viime vuosien merkittävimmistä kulttuuripalveluja edistäneistä innovaatioista. Se tarjoaa kohtuulliseen vuosihintaan rajattoman sisäänpääsyn yli 250 museoon Ahvenanmaalta Inariin. Kuluvan vuoden keväällä kolmevuotisjuhli-aan viettävä Museokortti löytyy jo 160 000 suomalaisen taskusta.

Museokortti on siivittänyt museovierailut merkittävään kasvuun. Taide- ja muissa museoissa vierailtiin vuonna 2017 ennä-tykselliset 7,1 miljoonaa kertaa. Museokortilla tehtiin yhteensä lähes miljoona museokäyntiä, ja kortin omistajat houkuttelivat museoihin myös tuttaviaan. Luku on noin puolet enemmän kuin edellisvuonna.

Museokortti on työssäkäyvälle hinnaltaan varsin huokea. Eurojaan tarkkaan laskevalle päätoimiselle opiskelijalle hinta voi kuitenkin muodostua kortin hankinnan esteeksi. Opiskelijabudjetti rajoittaa myös maan sisällä tapahtuvaa liikkumista kult-tuurikohteesta toiseen.

Nuorten opiskelijoiden kulttuuriharrastuksen ja kotimaan matkailun edistäminen on yhteiskunnallisesti järkevää nuoriso-, kulttuuri- ja elinkeinopolitiikkaa. Ehdotammekin, että nuorille alle 29-vuotiaille opiskelijoille luodaan Museokortin ja tietyn määrän raide- ja bussimatkoja yhdistävä Lönnröt-kulttuurielämyspassi.

Lönnrot-passi olisi opiskelijan lunastettavissa kohtuulliseen omavastuuhintaan, esimerkiksi 25 euroa kuudelta kuukaudelta tai 40 euroa 12 kuukaudelta. Valtio voisi olla osarahoittamassa passia ja edistämässä sen luomista yhdessä yksityisten liikennöinti- ja kulttuuripalvelutarjoajien sekä sitoutumattomien valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen Frank-opiskeli-jaetupalvelun kanssa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että nuorille opiskelijoille suunnattu Lönnrot-kulttuurielämyspassin toteuttamismahdollisuudet ja kustannusvaikutukset selvitetään ja että selvityksen tueksi toteutetaan tarvittaessa määräaikainen kokeilu.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tavoitteeseen nuorten ja opiskelijoiden kulttuuriharrastusten ja kotimaan matkailun edistämi-sestä. Samoin harrastustoiminnan kustannusten alentaminen on puoluehallituksen mielestä tärkeä tavoite, ja tavoite koskee myös kulttuuriharrastuksia.

Puoluehallitus toteaa, että nuorten ja opiskelijoiden käytettävissä on kuitenkin jo nykyään iästä ja statuksesta riippuen las-tenlippuja, nuorisolippuja ja opiskelija-alennuksia, jotka alentavat matkustamisen hintaa merkittävästi. Aloitteessa esitetään luotavaksi valtiojohtoisesti uudenlainen alennuslippu, jolla voisi matkustaa tietyn määrän raide- ja bussimatkoja. Puoluehal-litus kiinnittää huomiota siihen, että julkisen vallan olisi käytännössä mahdotonta varmistaa ilman kohtuutonta byrokratiaa, että uudella alennuslipulla ostettavia matkoja käytettäisiin aloitteessa kuvatun tavoitteen eli kulttuurimatkailun merkeissä. Samoin liikennöitsijöiden saama korvaus valtiolta näistä matkoista edellyttäisi uuden byrokratian luomista ja synnyttäisi kes-kusohjattua hintasääntelyä liikennöitsijöille, mikä ei palvele tavoitetta vapaasti kilpailluista joukkoliikenteen palveluista. Puo-luehallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että rahoituksen kohdentaminen aloitteessa kuvattuun passiin kulttuurin kehyk-sestä tarkoittaisi kulttuurimäärärahojen käyttämistä olennaisesti liikenteeseen.

Aloitteessa esimerkkinä mainittu museokortti on syntynyt museoalan omasta aloitteesta ja museoiden omaehtoisessa yh-teistyössä, jota on koordinoinut Suomen museoliitto ry. Puoluehallitus katsoo, että tällainen toimijoiden omaehtoinen yh-teistyö luo usein keskusjohtoisia ratkaisuja hedelmällisempiä ja joustavampia toimintamalleja. Myös kulttuuritapahtumien ja -festivaalien järjestäjät ja liikennöitsijät voisivat omasta aloitteestaan ryhtyä yhteistyöhön nuorten osallistumisen, liikkuvuu-den ja kotimaan kulttuurimatkailun edistämiseksi.




136

124. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Avointa korkeakoulua kehitettävä elinikäisen oppimisen alustana

Yhteiskunnan, teknologian ja työn murros ovat johtaneet laajaan keskusteluun elinikäisen oppimisen kasvavasta merkityk-sestä. Tulevaisuudessa muutosten nopeus ja kansainvälinen kilpailu edellyttävät yhä voimakkaammin suomalaisten koulu-tustason nostamista mutta toisaalta myös koulutustason ylläpitämisen merkitys korostuu. Dynaamisessa maailmassa ihmis-ten osaamisen on pysyttävä mukana toimintaympäristön muutoksessa.

Yliopistolain 7 § mukaan yliopistot voivat järjestää täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Ammattikorkeakoulu-lain 10 § mukaan ammattikorkeakoulut voivat järjestää vastaavaa avointa ammattikorkeakouluopetusta. Avoimen korkea-koulun rooli ei ole Suomessa muodostunut riittävän selkeäksi; avoin korkeakoulutus on vähän kaikkea. Tulevaisuudessa avoimen korkeakouluopetuksen tulee olla ratkaisu täydennys- ja muuntokoulutuksen kysynnän kasvavaan tarpeeseen.

Euroopan unionissa muutamilla jäsenvaltioilla on oma organisaationsa avoimen korkeakoulutuksen järjestämiseksi. Esimer-kiksi Iso-Britanniassa Open University tarjoaa avointa korkeakoulutusta. Toisaalta monissa jäsenvaltioissa elinikäisen oppi-misen haasteeseen on pyritty vastaamaan muilla keinoilla, kuten digitalisaatiota hyödyntämällä ja tutkintojen modulaari-suutta lisäämällä. Yhdistävänä tekijänä näillä malleilla on pyrkimys tarjota toimiva ratkaisu avoimeen ja ei-tutkintokeskeiseen oppimiseen.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta näkee tärkeänä, että Suomessa aloitetaan kokonaisvaltainen avoimen korkea-koulujärjestelmän uudistus. Uudistuksen tulee sisältää niin rahoituspohjan kuin rakenteen ja sisällönkin uudistus. Referens-sejä uudistukselle voidaan hakea muista eurooppalaisista maista. Keskeistä on alustamalli, jossa digitalisaatiota ja nykyisiä paikallistoimijoita hyödyntäen rakennetaan toimiva täydennys- ja muuntokoulutuksen verkosto.

Edellä ̈ mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että

hyvä ̈ksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että avointa korkeakoulujärjestelmää kehitettäisiin valtakunnallisena täydennys- ja muuntokoulutuksen alustana.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tavoitteisiin ja perusteluihin. Työn murros, uusi teknologia, digitalisaatio ja globalisaatio nos-tavat osaamisvaatimuksia useilla aloilla. Maailmanpankin, Maailman talousfoorumin, OECD:n, EU:n ja erilaisten ajatuspajojen arvioiden mukaan Suomessa tämä voi tarkoittaa sitä, että jopa miljoona suomalaista tarvitsee jatkuvan kouluttautumisen mahdollisuuksia. Tämä on koko yhteiskunnalle sekä haaste että valtava mahdollisuus.

Vuoden 2018 alusta uudistettu ammatillinen koulutus antaa nyt mahdollisuuden täydentää ammatillista osaamista työuran varrella ja suunnata osaamista uudelleen joustavasti. Perinteisten tutkintojen ohella uudistettu ammatillinen koulutus tarjoaa mahdollisuuden suorittaa tutkintojen osia. Korkeakoulutuksesta vastaava mahdollisuus edelleen pääasiassa puuttuu. Avoi-men korkeakoulun tarjonnan kehittäminen ja laajentaminen sekä rahoituspohjan että rakenteiden osalta on oltava merkit-tävä osa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista.




125. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Toimenpiteet ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi aloitettava

Kokoomuksen puoluekokous teki erinomaisen päätöksen Lappeenrannassa 10.-12.6.2016 hyväksyessään aloitteen yliop-pilaskuntien jäsenyyden vapaaehtoistamisesta. Päätöksestä on kulunut pian kaksi vuotta, mutta valtakunnanpolitiikassa ti-lanne on edelleen täysin jähmettynyt.

Kokoomus vastuunkantaja- ja edistyspuolueena on tärkeässä roolissa uudistusten tuojana Suomessa. On kuitenkin harmi, ettei oman puolueen ylimmän päätöksentekoelimen linjausten mukaista politiikkaa saada tuotua yhteiskunnalliseen kes-

137

kusteluun tämän enempää, saatikka sitten lainvalmistelutyöhön. Vuonna 2019 on edessä hallitusneuvottelut, joissa Kokoo-mus tulee suurella todennäköisyydellä olemaan mukana. Tässä on yksi sauma lähteä aktiivisesti viemään eteenpäin tämän korkeakoulutuksen epätasa-arvoistavan historiajäänteen poistamista.

Järkevin keino edetä asian kanssa on luoda etenemissuunnitelma, joka pitää sisällään mahdolliset keinot, joilla tähän yh-teiseen tavoitteeseen päästään. Myös yliopisto-opiskelijoiden yhdistymisvapaus kuuluu oleellisena osana länsimaiseen va-pausajatteluun. Otetaan askel kohti vapaampaa yhteiskuntaa, ja viedään maaliin se, mitä 2016 olemme jo päättäneet.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen yhteistyössä puoluetoimiston kanssa luomaan etenemissuunnitelman ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden poistamiseksi.

Puoluehallitus:


126. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Toimenpiteet ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi aloitettava

Kokoomus teki puoluekokouksessaan Lappeenrannassa 10.-12.6.2016 päätöksen ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden pois-tamisesta. Aloite hyväksyttiin merkittävällä ääntenenemmistöllä. Päätöksestä on kulunut pian kaksi vuotta, mutta toimenpi-teitä aloitteen edistämiseksi ei ole tehty.

Kokoomuksen Nuorten Liitto vaatii, että ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi laaditaan tiekartta, jossa määri-tellään konkreettiset askeleet, jotka Kokoomus aikoo ottaa ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamiseksi.

Seuraava luonteva paikka varmistaa pakkojäsenyyden poistaminen voisi olla YTHS:n opiskelijaterveydenhuollon laajenta-minen ammattikorkeakouluopiskelijoihin, joka käytännössä kumoaa perusteet, joita pakkojäsenyydelle on aikaisemmin ol-lut.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen yhteistyössä eduskuntaryhmän kanssa valmistelemaan tiekartan pakkojäsenyyden poistamisesta ja esittelemään sen puoluevaltuustolle vuoden 2018 aikana.

Puoluehallitus:


127. Kokoomuksen opiskelijaliitto Tuhatkunta ry: Ylioppilas- ja opiskelijakuntien rahoitus uudistettava tasa-arvoiseksi ja demokratian mahdollistavaksi ilman pakollista jäsenmaksua

Ylioppilas- ja opiskelijakuntien rahoituskanavat ovat muuttumassa. Opiskelijakunnat ovat aikaisemmin saaneet jäseniä ja sitä kautta myös rahaa tarjoamalla opiskelijakortteja, mutta uusi kansallinen Koski-rekisteri tulee jatkossa supistamaan tätä rahoituskanavaa. Jatkossa opiskelijakortteja voi tarjota mikä tahansa korkeakouluyhteisön ulkopuolinen taho. Ylioppilas-kuntien pakkojäsenyyden viimeisetkin perusteet ovat murtumassa sen myötä, kun YTHS-maksua eivät kerää enää ylioppi-laskunnat, vaan Kansaneläkelaitos.

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta katsoo, että on aika uudistaa opiskelija- ja ylioppilaskuntien rahoitus tasa-ar-voiseksi ja demokratian mahdollistavaksi ilman pakollista jäsenmaksua. Ensinnäkin ylioppilaskuntien pakkojäsenyys tulisi poistaa, kuten Kokoomuksen puoluekokous jo vuonna 2016 linjasi. Näin ylioppilas- ja opiskelijakunnat olisivat rahoituksen suhteen samalla lähtöviivalla.

Ylioppilas- ja opiskelijakunnat toteuttavat tärkeää tehtävää valvoen opiskelijoiden etua ja siksi niiden toimintaedellytykset tulee turvata muuttuvasta rahoitusympäristöstä huolimatta. Yliopistolain 49 § mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta yliopistolaissa määrättyjen tehtävien hoitoon. Yksi vaihtoehto olisi kyseisen rahoituksen laajentami-nen myös ylioppilas- sekä opiskelijakuntien toimintaan.

138

Toisaalta ylioppilas- ja opiskelijakuntien kattojärjestöt SYL ja SAMOK saavat opiskelija- ja nuorisojärjestöjen valtionavus-tusta. Kenties ylioppilas- ja opiskelijakunnat voitaisiin ottaa itsenäisinä toimijoinaan mukaan valtionapujärjestelmän piiriin tai vaihtoehtoisesti jakaa kattojärjestöille hieman suuremman avustuksen, jonka ne voisivat jakaa eteenpäin jäsenjärjestöilleen korkeakoulun opiskelijamäärän mukaan suhteutettuna.

Avustukset tulisi kuitenkin pitää kohtuullisina, jotta valtion rahoitustaakka ei kasvaisi liikaa. Valtion rahoituksella tulisi turvata ylioppilas- ja opiskelijoiden keskeisimmät edunvalvontatehtävät. Kaikkien muiden toimintojen osalta, mitä ylioppilas- ja opis-kelijakunnissa haluttaisiin toteuttaa, tulisi rahoitus hoitaa vapaaehtoisilla jäsenmaksuilla tai muun varainhankinnan kautta.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että ylioppilas- ja opiskelijakuntien perustehtävät rahoitettaisiin jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ja muiden mahdollisten toimintojen rahoitus tapahtuisi vapaaehtoisten jäsenmaksujen ja muun varainhankinnan kautta.

Puoluehallitus:

Yliopisto-opiskelijat on velvoitettu koko suomalaisen yliopistohistorian ajan kuulumaan pakollisesti joko ylioppilaskuntaan tai osakuntaan, jossakin välissä jopa molempiin. Ruotsin vallan aikana opiskelijat velvoitettiin kuulumaan osakuntiin (vuo-desta 1643). Ylioppilaskunta katsotaan tunnustetuksi keisarillisella kirjelmällä vuonna 1868 (oikeus kokoontua yhteisiin ko-kouksiin). Vuodesta 1880 ylioppilaskunta on yhteisönä tunnustettu säännöstasolla. Pakollinen jäsenyys osakunnissa pois-tettiin lailla 1937.

Ylioppilaskuntaan kuuluminen puolestaan on säilynyt pakollisena. Kaikki yliopiston alempaa tai ylempää korkeakoulututkin-toa suorittavat opiskelijat kuuluvat tällä hetkellä yliopistolain nojalla ylioppilaskuntiin. Ylioppilaskunnissa on siis automaatti-nen, velvoittava jäsenyys. Ylioppilaskunta ei ole yksityisoikeudellinen normaali yhdistys, vaan julkisoikeudellinen yhteisö, jonka jäsenenä voi olla vain yliopiston opiskelija. Ylioppilaskunnilla on tiettyjä lakisääteisiä tehtäviä osana yliopiston hallin-toa, ja hoitaessaan osaa näistä tehtävistä ylioppilaskunta käyttää julkista valtaa. Merkittävimpänä tehtävänä on pidetty yli-opisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoa, jonka järjestää Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut ylioppilaskuntien jäsenyysvelvoitetta yliopistolain uudistuksen yhteydessä. Arvioides-saan ylioppilaskunnan jäsenyyttä koskevaa sääntelyä valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että laissa ehdotetaan säädettä-väksi erityiset tehtävät, joita ylioppilaskunta hoitaa suhteessa yliopiston hallintoon sekä opintososiaalisista etuuksista päät-täviin ja opiskelijan perusterveydenhuollosta vastaaviin tahoihin nähden. Valiokunnan mielestä tämän kaltaiset tehtävät muodostivat riittävän perusteen ylioppilaskunnan pakolliselle jäsenyydelle (PeVL 11/2009 vp). Aiemmassa käsittelyssään perustuslakivaliokunta on perustuslain yhdistymisvapaussäännöksen esitöihin viitaten arvioinut ylioppilaskunnan velvoitta-van jäsenyyden olevan sinänsä hyväksyttävissä perustuslain kannalta etenkin, kun ylioppilaskuntaa oli vanhastaan pidet-tävä osana autonomista yliopistoa ja koska sillä oli merkittävä osuus yliopiston hallinnossa. (PeVL 3/1997)

Perustuslakivaliokunta ei hyväksynyt vuonna 2014 ammattikorkeakoululakia säädettäessä jäsenyysvelvoitetta ammattikor-keakoulujen opiskelijakunnille. Se katsoi velvoittavan jäsenyyden olevan ammattikorkeakoulujen tapauksessa ristiriidassa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa. Kuitenkin perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain yhdistymisva-pautta koskeva säännös ei sen esitöiden mukaan (HE 309/1993 vp) ehdottomasti estä perustamasta lainsäädäntöteitse julkisoikeudellisia yhdistyksiä julkista tehtävää varten eikä säätämästä lailla jäsenyydestä tällaisessa yhdistyksessä. Tähän tulisi kuitenkin suhtautua pidättyväisesti.

Vuoden 2014 perustuslakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa osa asiantuntijoista esitti, että myös ylioppilaskuntien pa-kollista jäsenyyttä tulisi arvioida uudelleen. Kyseistä vaatimusta on perusteltu sekä yhdistymisvapausperusteilla että yliop-pilaskuntien irrottautumisella perinteisestä tehtäväkentästään.

Kokoomuksen puoluekokouksessa 2016 hyväksytyissä aloitteissa linjattiin, että ylioppilaskuntien asemaa tulee uudistaa siten, että niiden jäsenyys olisi vapaaehtoista perustuslain turvaaman yhdistymisvapauden nimissä. Aloitteissa esitettiin myös, että ylioppilaskuntien jäsenmaksujen tulisi olla vapaaehtoisia ja että ylioppilaskunnat keräisivät erillistä terveydenhoi-tomaksua opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi.

Puoluehallitus katsoo, että yliopistolain säätämisen aikaista tilannetta vastaavia perusteluita ylioppilaskuntien automaatti-selle jäsenyydelle ei enää ole. Nykyisen lainsäädännön mukaan yliopistojen ylioppilaskuntien ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien tehtävät ovat käytännössä toisiaan vastaavia. Ylioppilaskunnan pakolliselle jäsenyydelle ei ole osoitetta-vissa aiemman kaltaisia perusteita.

Tällä hallituskaudella asiassa on saavutettu merkittävä edistysaskel, kun korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon jär-jestämisestä on saavutettu uusi ratkaisu. Sote-uudistuksen yhteydessä on hallituspuolueiden kesken sovittu yliopisto-opis-kelijoiden terveydenhuollon järjestämisen olevan edelleenkin Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiön (YTHS) tehtävänä. Näi-den tehtävien rahoitus kuitenkin uudistetaan siten, että jatkossa Kela kerää terveydenhuoltoa koskevat maksut eikä enää ylioppilaskunta. Samoin ammattikorkeakouluopiskelijat tulevat YTHS:n palvelujen piiriin. Tämä on merkittävä muutos yliop-pilaskuntien pakollisen jäsenyyden perustelujen kannalta.

139

Maksun keräämisen muutos ja tästä seuraava ylioppilaskunnan toiminnan roolin muutos johtavat entistä vahvemmin yliop-pilaskunnan rinnastumiseen ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaan. Selkeät perustuslailliset perustelut ylioppilaskuntien aseman muutokseen on siis mahdollista esittää, kun sote-uudistukseen liittyvät lait saadaan voimaan. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa sekä perustuslain tulkinnan kannalta johdonmukaisen että myös Kansallinen Kokoomus rp:n puolueko-kouksen linjan mukaisen ratkaisun. Lainmuutos edellyttää kuitenkin tämän lisäksi hallituspuolueiden yksimielisyyttä asiaa koskevan hallituksen esityksen lähettämisestä eduskuntaan, mihin ei tällä hallituskaudella ole toistaiseksi ollut edellytyksiä. Puoluehallitus korostaa, että asiassa on edettävä puoluekokouksen hyväksymän aloitteen mukaisesti mutta käyttäen nor-maalia poliittista harkintaa, jota eduskunta- ja ministeriryhmä tekevät päivittäisessä työssään.

Muutoksen yhteydessä olisi tarkasteltava ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien rahoitusta. Ylioppilaskunnat keräävät jäsen-maksuja, joiden määrä asettuu noin 100 ja 130 euron välille. Summasta YTHS-terveydenhuoltomaksun osuus on 54 euroa (2017). Ylioppilaskuntien omaan käyttöön jää siis jäsenmaksusta hieman yli puolet. Opiskelijoiden valtakunnalliset järjestöt Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL) sekä Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry saavat valtionavustusta nuoriso-järjestöinä.

Aloitteissa on esitetty, että ylioppilaskuntien velvoittavan jäsenyyden päättyessä ylioppilaskuntia rahoitettaisiin yliopistojen kautta osana opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää yliopistojen valtionrahoitusta. Puoluehallitus kiinnittää huomiota sii-hen, että korkeakoulujen rahoituskehyksen määrärahat ovat peräisin yleisistä veronmaksajien varoista ja niiden tarkoituk-sena on korkeakouluopetus ja tieteellinen tutkimus. Ne myös myönnetään korkeakoululakien mukaan suorina maksatuk-sina korkeakouluille. Näin ollen ylioppilaskuntien rahoittaminen korkeakoulukehyksestä eroaisi merkittävästi nykyisistä nuo-risojärjestöjen valtionavustuksista, joita säätelee valtionavustuslaki, joihin liittyy vuotuinen haku- ja arviointiprosessi, ja jotka maksetaan rahapelitoiminnan tuotoista eikä verovaroista. Näin ollen korkeakoulukehyksen määrärahojen käyttäminen yli-oppilaskuntien tai opiskelijakuntien edunvalvontatoimintaan voisi näyttäytyä epätarkoituksenmukaisessa ja epätasapuoli-sessa valossa. Nuo rahat olisivat pois korkeakouluopetuksesta ja tieteellisestä tutkimuksesta. Siksi asia edellyttääkin tar-kempaa pohdintaa. Samoin olisi harkittava, onko valtion rahoitettava toimintaa sekä paikallisella tasolla (ylioppilaskunnat) että valtakunnallisella tasolla (SYL ry). Nykyisellään ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien toiminta rahoitetaan niiden keräämien vapaaehtoisten jäsenmaksujen pohjalta.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 125, 126 ja 127 johdosta.



140

Valtiovarainministeriön hallinnonala 128. Hämeenkyrön Kokoomus: Maakunnan verotusoikeus Maakuntahallinnon verotusoikeudesta tulee tehdä kielteinen päätös mahdollisimman pian. Emme halua nähdä mahdolli-sena, että verotuksessa tuli vielä uusi porras lisää.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan siten, että Kokoomus torjuu maakunnan verotusoikeuden.

Puoluehallitus:

Hallitus on linjannut, että tällä vaalikaudella ei valmistella lakiesityksiä maakunnallisen verotusoikeuden käyttöönotosta.

Samassa yhteydessä on kuitenkin sovittu, että maakunnallisen verotusoikeuden toteuttavuudesta käynnistetään jatkosel-vitys tällä vaalikaudella. Tätä selvitystyötä ei ole tässä vaiheessa käynnistetty. Kokoomus on lähtenyt siitä, että maakunnilla on lainsäädännöllä rajoitettu toimivalta (ei yleinen kuten kunnilla) eikä verotusoikeutta.

Kokoomus on jo aiemmissa vaiheissa suhtautunut kriittisesti uuteen verotasoon.

Veronkanto-oikeus soveltuu hyvin harkinnanvaraisiin tehtäviin. Sen sijaan perusoikeuksien turvaamiseen (sote-palvelut) ve-rotusoikeus soveltuu huonosti, koska perusoikeuksia ei juuri voi rajoittaa paikallisin päätöksin ja niiden tulee olla alueelli-sesti yhdenvertaisia.

Maakuntien verotusoikeus on varsin merkittävä periaatteellinen kysymys ja siksi aloite ansaitsee laajemman tarkastelun paikallis- ja aluehallinnon kehittyessä.

Maakunnan verotusoikeus olisi laajakantoinen verojärjestelmän muutos. Sote- ja maakuntauudistusta valmisteltaessa, ve-rotusoikeudesta tehtiin huolellista asiantuntijavalmistelua. Tuolloin hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja julkisen hallinnon ra-hoitusratkaisuista.

Vaihtoehtojen pohjalta päädyttiin toteuttamaan valtion rahoitukseen perustuva ratkaisu, jossa annetaan maakuntahallin-nolle budjettirajoitteet ja puhtaasti strategisiin seikkoihin kohdistuvan lainsäädännön puitteissa autonomia päättää voima-varojen kohdentamisesta ja toiminnastaan.

Maakuntavero haittaisi verotuksen kokonaisuuden hallintaa, koska päätösvalta hajautuisi kolmelle tasolle. Kuntavero ja maakuntavero myös kohdistuvat täysimääräisesti työhön. Tämä vaikeuttaisi huomattavasti Kokoomuksen keskeisen vero-poliittisen linjan toteuttamista, jossa työn verotusta kevennetään ja kompensoidaan kevennystä välillisillä haittaveroilla.

Maakuntavero haittaisi myös julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista, koska merkittävää osaa menoista ei voisi koordinoida.

Toisaalta on tiedostettava ja tuotava esiin maakuntaverotusta puoltavat seikat. Näitä on esimerkiksi se, että liian yksityis-kohtaisessa valtionohjauksessa alueellinen itsehallinto voi jäädä merkityksettömäksi. Se ei pitkällä tähtäimellä myöskään välttämättä anna riittäviä perusteita maakuntahallinnon vaikuttavuudelle, vaikka yksittäisissä asioissa vahvalle valtionohjauk-selle on usein perusteita. Maakunnan oman kustannusvastuun korostaminen voisi hillitä kustannuskehitystä. Maakunnan veronkanto-oikeus voisi myös edistää aluehallinnon tilivelvollisuutta äänestäjiä kohtaan. Tämä voi edistää hallinnon tehok-kuutta ja läpinäkyvyyttä.

Maakuntaveroa puoltaisi siis se näkökulma, että valta ja vastuu, rahoitus ja järjestäminen olisi oltava ”samoissa käsissä”. Vahva valtionohjaus on kuitenkin perusteltua silloin kuin se on välttämätöntä talouden vakauden turvaamiseksi ja yksiköi-den täsmällisten perusoikeuksien yhdenvertaiseksi toteuttamiseksi. Hyvinvointierojen kaventamisen tavoite puoltaa valittua linjaa eli valtionrahoitusta.

Kokoomukselle oleellista on estää verotuksen kiristäminen. Teoreettisesta näkökulmasta alueellisen itsehallinnon periaat-teeseen sekä vallan ja vastuun tasapainoon voidaan liittää verotusoikeus. Kuitenkin käytännössä vain hyvin harvassa Eu-roopan maassa on alueellisella tasolla aito verotusoikeus eli yleisestä eurooppalaisesta periaatteesta ei voida tässä yhtey-dessä puhua.

Maakuntien verotusoikeutta vastaan puhuvat useat tekijät:

• Maakuntavero olisi uusi vero ja toisi mukanaan uuden verotason (valtio, kunta ja maakunta). • Verotusoikeuteen sisältyy riski talouskasvun ja työllisyyden kannalta haitallisesta tuloverotuksen kiristymisestä.

141

• Maakuntavero voi lisätä julkisen- ja aluetalouden suhdanneherkkyyttä ja vaikeuttaa julkisen talouden kokonaisuu-den hallintaa.

• Valtioneuvostolla on maakuntahallintoa paremmat mahdollisuudet arvioida myös kriittisesti sote-menojen kehi-tystä ja tarvetta sekä tehdä siihen vaikuttavia ratkaisuja, esimerkiksi maakuntien määrää vähentämällä.

• Rahoituksen näkökulmasta verotusoikeus olisi ongelmallinen. Joidenkin maakuntien taloudelliset edellytykset sote-palveluiden järjestämiseen eivät olisi riittävät, maakuntien väliset erot väestörakenteessa, sosiaali- ja tervey-denhuollon menoissa, verokertymässä ja BKT:ssa tasoittuisivat huonosti.

Jos rahoitus perustuisi kokonaan tai pääosin maakunnan verotusoikeuteen, tarvittaisiin monimutkainen tasausjärjestelmä. Tällöin samat ongelmat, jotka ovat olleet kuntien valtionosuusjärjestelmässä, siirtyisivät maakuntatasolle. Uhkana olisi mm. se, että maakuntien välille syntyy eriarvoisuutta.

Maakuntien tehtävät ovat pitkälti palvelutehtäviä, joissa korostuu yhdenvertaisuuteen ja tehokkuuteen sekä kustannusvai-kuttavuuteen liittyvät näkökohdat. Näissä valtion rahoitus Suomen kaltaisessa varsin pienessä maassa on varsin tehokas tapa kerätä ja kohdentaa rahoitus.

Valtion täysimääräisessä rahoituksessa valtiolla on myös suuri vastuu siitä, että maakunnittainen rahoituksen kohdentami-nen mitoitetaan asianmukaisesti perusoikeuksien toteuttamisen näkökulmasta. Maakuntahallinnon koko tehtäväkokonai-suus, sen vaatima rahoitus mitoituksineen sekä sote-palveluiden valinnanvapauden ja monikanavaisen rahoituksen yksin-kertaistamisen toteutus ovat selkeästi määriteltyjä nyt valmistellun lainsäädännön myötä.

Suomessa ollaan nyt tekemässä historiallisessakin tarkastelussa huomattavaa hallinnon uudistusta. Siksi pitkällä aikavälillä paikallis- ja aluehallinnon kehittyessä, kriittisestä suhtautumisesta riippumatta verotusoikeutta on kuitenkin pystyttävä arvi-oimaan pitkän aikavälin ratkaisuna. Tällöinkin sillä tulisi olla laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Tätä hyväksyttävyyttä ei ole näköpiirissä.

Tähän liittyisi kuitenkin erittäin mittava verojärjestelmän muutos jolloin olisi perusteltua laajemmin uudistaa ansiotulovero-tusta ja sen ja kulutusverotuksen suhdetta.

Maakuntaveroa koskevan arvioinnin yhteydessä on erityisesti tarve arvioida sen suhde kunnalliseen verotusoikeuteen ja sen tulevaisuuden näkymiin. Kunnille jää yleinen toimivalta mutta maakuntien on tarkoitus olla rajatun toimivallan keskitty-neitä organisaatioita. Tähän rajattuun toimivaltaan sopii kohdennettu rahoitus, jotta toimintokohtaisia tuloksia voidaan ke-hittää.

Oleellista on turvata kuntien ja erityisesti maakuntien keskuskaupunkien asema tulevaisuudessa.

Myöskään kansalaisten perusoikeuksien yhdenvertainen toteutuminen ei vaadi maakuntaveroa, koska perusoikeuksien turvaaminen toteutuu esitetyssä mallissa valtion ohjauksella ja rahoituksella.

Kokoomus on lähtenyt siitä, että sote-uudistuksen yhteydessä huolehditaan siitä, että kenenkään työn verotus tai kokonais-veroaste eivät uudistuksesta johtuen nouse. Tämä on keskeistä Kokoomukselle, lupauksesta on pidettävä kiinni ja sitä ei voitaisi maakuntaveron käyttöönottamisella taata. Kokoomus ei näe maakuntaveron käyttöönotolle perusteita tällä hetkellä.

Edellä mainituista näkökulmista johtuen

puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen.



129. Kotkan Kokoomus: Maakuntien määrä 18-> 5 hallintoaluetta

Maakuntauudistuksessa on sovittu 18 maakunnan perustamisesta. Soten yhteistoiminta-alueita on kuitenkin viisi (5). Olisi loogista, että hallintoalueita olisi yhtä monta ja vältettäisiin päällekkäishallinnolta sekä sen aiheuttamalta ylimääräiseltä kus-tannukselta. 18 maakunnan osalta tulee selkeästi esille myös niin resurssien ja koon epätasaisuus. Näitä 5 hallintoaluetta voidaan nimittää joksikin muuksi kuin maakunnaksi, jos historiallinen maakuntajako on tärkeä säilyttää nykymuodossaan. Kunnat hoitaisivat edelleen muut kuin Sote-tehtävät.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan aloitteessa esitettyjen tavoitteiden edistämiseksi.

142

Puoluehallitus:

Nykyisen hallintorakenteen ongelmat on laajasti tunnustettu. Suomessa onkin jo pitkään pyritty uudistamaan hallintoraken-teita kuitenkaan tässä eri syistä täydellisesti onnistumatta. Paikallaan ei kuitenkaan ole oltu: kuntien lukumäärä on vähenty-nyt ja valtion aluehallintoa on uudistettu useasti. Esimerkiksi vuonna 1997 toteutettiin lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Nämä läänit lakkautettiin kokonaan vuoden 2010 alusta ja niiden tehtävät siirtyivät alue-hallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

Kokoomus on hallituksessa kantamassa vastuuta ja toteuttamassa koko maan kattavaa hallinnon ja palveluiden uudistusta, jotta suomalaisille voidaan tulevaisuudessakin taata toimivat hyvin-vointipalvelut. Hallitusohjelmassa sovittiin (s.30) että ”val-tion aluehallinnon ja maakuntahallin-non yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen alue-hallinnon järjestämistä (valtio, alueet, kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimival-laltaan selkeille itsehallintoalueille.”

Maan hallitus on päätynyt seuraavanlaiseen työnjakoesitykseen:

- valtio (sote – strategiat, ohjaus ja rahoitus), - maakunnat 18 kpl (järjestämisvastuu, palvelutasosta päättäminen ja yhteistyösopimukset), - palveluntuottajat (julkiset, yksityiset ja kolmassektori), - sote -yhteistyöalueet 5 kpl (keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa, yliopistolliset sairaalat) ja - kunnat 311 (lakisääteiset tehtävät ja yleinen toimiala).

Viiden (5) hallintoalueen mallin tarkastelua

Sote- ja maakuntauudistusta on valmisteltu usean vaalikauden ajan eri puolueista muodostettujen hallitusten toimesta. Laa-jasti tunnustetaankin tarve sille, että sote-järjestämisvastuu on oltava kuntaa suuremmalla tasolla.

Kokoomus esitti aikanaan viiden hallintoalueen muodostamista. Tuolloin kyse oli kuitenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, eikä hallitusneuvotteluissa vuonna 2015 sovituista monialaisista maakunnista.

Perustuslakivaliokunnan vuoden 2014 kannan mukaan maan jakaminen viiteen järjestämisvastuussa olevaan kuntayhtymä-mallilla toimivaan sote-alueeseen ja 19 tuotantovastuussa olevaan kuntayhtymään oli perustuslain näkökulmasta ongelmal-lista. Kaksiportaista kuntayhtymämallia ei pidetty kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta tarkoituksenmukaisena. Vaihtoehtoisina ratkaisumalleina ehdotetulle mallille perustusvaliokunta esitti tuolloin joko yksitasoista kuntayhtymämallia tai sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtämistä kokonaan pois kuntien vastuulta kuntaa suuremmalle itsehallintota-solle (käytännössä maakuntatasolle).

Aloitteen tekijöiden esitys viidestä (5) hallintoalueesta olisi pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen näkö-kulmasta perusteltu. Nyt on kuitenkin muodostumassa hallintomalli, jossa samalla vähennetään valtion aluehallintoa ja siir-retään maakuntaliittojen tehtäviä maakunnille. Kyseessä on sosiaali- ja terveyspalveluja laajempi hallinnollinen uudistus. Tästä näkökulmasta viisi aluetta olisivat maantieteellisesti ja väestömäärältään hyvin laajoja ja tämä aiheuttaisi ongelmia demokratian toimivuuden ja kielellisten oikeuksien kannalta. Näin olisi erityisesti päätöksenteon läheisyysperiaatteen nä-kökulmasta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

Uudistukseen liittyvässä perustuslakikeskustelussa on myös painotettu, että alueilla tulisi olla jokin yhteinen identiteetti, joka olisi kytköksissä alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamistarpeeseen sekä -mahdollisuuksiin. Tähän kansanval-taisuuteen sisältyy alueen asukkaiden mahdollisuus saada edustajansa vaaleilla valittuun toimielimeen sekä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Viidestä itsehallintoalueesta muodostuisi niin suuria, että kansalaisten mahdollisuus aidosti vaikuttaa ja osallistua heikkenisi.

Kuten edellä todettiin, samalla on päätetty lakkauttaa ELY-keskukset sekä Aluehallintovirastot ja jakaa näiden tehtävät kes-kushallinnon ja maakuntien kesken. Tätä hallinnon purkamista olisi haastavaa toteuttaa viiden alueen mallilla. Lisäksi vaa-rana olisi se, että maakuntien liittojen integrointi osaksi isoja viiden alueen kokonaisuuksia synnyttäisi hallintoon uusia ta-soja. Hallituksen esittämä malli mahdollistaa maakuntien liittojen tehtävien siirron suoraan uusille maakunnille.

Viiden maakunnan aluejako soveltuisi huonosti myös maakuntien liitoilta siirrettävien tehtävien (alueiden suunnittelu, maa-kuntakaavoitus sekä rakennerahasto- ja alueiden kehittämistehtävät) hoitamiseen, siltä osin kuin niissä tulisi huomioida kaikkien maakunnassa olevien alueiden ja keskusten omat lähtökohdat ja intressit.

Kuntien rooli

Aloitteen tekijät esittävät, että kunnilla säilyisivät muut kuin sote-tehtävät. Näin valtaosin tapahtuukin. Kunnilla säilyy edel-leen mm. koulutukseen, elinkeinopolitiikkaan ja tekniseen toimeen liittyvät tehtävät. Siirtyvissä tehtävissä on valtaosin ky-symys niistä, jotka pääosin hoidetaan jo nyt ylikunnallisesti kuntayhtymien avulla, esimerkiksi maakuntien liittojen tehtävät.

143

Julkisessa keskustelussa onkin ollut havaittavissa epätarkkuuksia, kun ns. kasvupalveluiden osalta on väitetty siirrettävän tehtäviä kunnilta maakunnille. Tosiasiassa kasvupalvelut käsittävät pääosin valtion yritys- ja työllisyyspalveluiden siirtämistä maakunnille. Tästä on yksi poikkeus: lakiesityksessä nämä tehtävät esitetään pääkaupunkiseudulla siirrettävän kuntien jär-jestämisvastuulle. Pk-seudulle syntyy siis ainutlaatuinen mahdollisuus yhdistää kunnallisen elinkeinopolitiikan ja ennen val-tion tehtävien tehokkuus.

Kunnilla säilyy myös yleinen toimivalta ja verotusoikeus. Näitä kumpaakaan ei ole tulossa maakunnille. Kunta säilyy vahvana paikallishallinnon perusyksikkönä.

Alueiden lukumäärä

Pitkän – jo edeltävien vaalikausien – valmistelun jälkeen hallitus päätyi esityksessään 18 itsehallinnolliseen maakuntaan ja viiteen (5) sote -yhteistyöalueeseen. Ratkaisu pohjautui hallitusohjelmaan ja toisaalta edellisillä vaalikausilla käsiteltyihin vaihtoehtoihin, lausuntoihin (mm. perustuslakivaliokunta) ja muihin kokemuksiin. Viidellä sote -yhteistyöalueella varmiste-taan se, että vaativimmat palvelut ja korkeatasoinen tutkimus turvataan tulevaisuudessakin.

Keskusteluissa Kokoomus piti esillä myös vaihtoehtoa, jossa olisi 12 maakuntaa. Ministeriöiden asiantuntijatyöryhmässäkin pohdittiin vakavasti tätä 12 maakunnan mallia ja moni piti sitä optimaalisena ratkaisuna. Lopulta päätös 18 maakunnasta oli poliittinen linjaus.

Keskustelussa on esitetty myös 19. maakunnan perustamista pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa). Tälle olisikin asukkaiden suuresta lukumäärästä johtuen nähtävissä perusteita, mutta toisaalta ongelmia muodostuisi nykyi-sen sairaanhoitopiirin tehtävien organi-soimisessa. Pääkaupunkiseudun kunnilla oli mahdollisuus tehdä tämänkaltainen esi-tys vuonna 2016, mutta kunnat eivät esitystä tuolloin tehneet. Valmistelua jatkettiin 18 maakunnan pohjalta.

Julkisessa keskustelussa vallitseva käsitys on se, että maakunnat olisivat keskustapuolueen ns. saanto. On kuitenkin sel-vää, että pitkän ja monivaiheisen valmistelun jälkeen maakuntataso on jäänyt ainoaksi käytännössä toteuttamiskelpoiseksi mahdollisuudeksi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vahvemmilla hartioilla. Vastaavan kaltainen ratkaisu olisi tehty halli-tuspohjasta riippumatta edellisen vaalikauden aikana valmistellun esityksen kaaduttua eduskuntakäsittelyssä.

Mikäli Kokoomus ei olisi ollut hallituksessa, toteutumatta olisi jäänyt koko uudistuksen suurin muutosvoima eli valinnanva-paus, joka toteutuu nyt huomattavasti laajemmin kuin hallitusohjelmaa kirjoittaessa.

Hallituksen esitys ja arviointimenettely

Aloitteen tekijät kiinnittävät aloitteessaan huomiota liian suureen maakuntien lukumäärään. Pitkällä aikavälillä lienee jopa selvää, että osa maakunnista on liian pieniä, osa liian suuria. Suurimmassa maakunnassa on 1,6 miljoonaa asukasta (Uusi-maa) ja pienimmässä 80 000 (Keski-Pohjanmaa).

Hallituksen lakiesityksessä on valmiiksi luotu säädökset maakuntajaon muuttamiseksi.

Lakiluonnoksessa maakuntajaon muuttamisella tarkoitetaan maakuntien yhdistymistä tai kunnan siirtämistä kuuluvaksi toi-seen maakuntaan. Maakuntien yhdistymisellä tarkoitetaan maakuntajaon muuttamista, jossa esimerkiksi yksi tai useampi maakunta lakkaa ja yhdistyy olemassa olevaan maakuntaan.

Maakuntajakoselvitys voidaan määrätä toimitettavaksi:

1) valtiovarainministeriön aloitteesta;

2) maakunnan tai kunnan esityksestä;

3) jos vähintään 20 prosenttia maakunnan äänioikeutetuista asukkaista tekee esityksen maakuntajakoselvityksen toimitta-misesta;

4) maakuntalain 103 §:ssä tarkoitetun arviointiryhmän esityksestä.

Lisäksi esitys sisältää tiukat taloudelliset reunaehdot ja valtiovarainministeriö voi määrätä toimitettavaksi selvityksen maa-kuntajaon muuttamiseksi. Jakoa voidaan muuttaa esimerkiksi silloin, kun muutos parantaa maakunnan toiminnallisia ja ta-loudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai se muuten edistää maakunnan toimintakykyä.

Edellytyksiä menettelyn käynnistämiseksi ovat mm. seuraavat: a) maakuntakonsernin vuosikate on ilman maakuntien rahoi-tuksesta annetun lain perusteella myönnettyä harkinnanvaraista rahoituksen korotusta kaksi tilikautta peräkkäin negatiivi-nen b) maakuntakonsernin toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen kaksi tilikautta peräkkäin tai c) maakunta-konsernin lainanhoitokatteen tunnusluku on kaksi tilikautta peräkkäin alle yksi

144

Johtopäätös: Sote- ja maakuntauudistuksessa on erittäin mittavasta, historiallisesta uudistuksesta. On realistista myöntää, että ajan kuluessa joudutaan tekemään korjauksia. Esimerkiksi aiempia valtion alue-hallintouudistuksia tarkasteltaessa, muutoksia on tehty ajankohtainen tarve huomioiden joskus hyvinkin nopeasti.

Korjaustarpeet voivat koskea myös hallinnollisten rakenteiden muotoa ja määrää. Kokoomuksen mielestä on tarkoituksen-mukaista arvioida laissa säädettyjen menettelyiden avulla maakuntien määrää ja toimia niin, että Suomessa on pitkällä täh-täimellä elinvoimainen aluerakenne. Tämä todennäköisesti vaatii maakuntien määrän vähentämistä pitkällä aikavälillä.




130. Helsingin edistyskokoomus: Kryptovaluuttojen sääntelyn kehittäminen

Lohkoketjuteknologia on erittäin lupaava ja laajavaikutteinen teknologia, jonka tämän hetken keskeisin sovellus on krypto-valuutta Bitcoin. Lohkoketju mahdollistaa digitaalisen tiedon tehokkaan varmennuksen ja hajautuksen. Tästä on erityistä hyötyä maksutapahtumissa, osakekaupassa, digitaalisen identiteetin havainnoinnissa, niin sanotuissa älysopimuksissa, au-tentikoinnissa, luotettavien rekisterien luonnissa, esineiden internetissä ja monessa monessa muussa toiminnassa, jossa varmuus on tärkeää.

Teknologisen jäävuoren pinnalla on Bitcoin ja muut niin kutsutut kryptovaluutat eli tokenit, joiden maailmanlaajuinen valu-aatio on noussut satoihin miljardeihin euroihin. Nämä tokenit eivät ole perinteistä rahaa eivätkä osakkeita, vaan pikemminkin likvidejä kuponkeja, jotka saattavat oikeuttaa erilaisiin etuihin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi osuus tokenin liikkeelle las-keneen yrityksen voitoista, mahdollisuus saada alennusta liikkeelle laskeneen yrityksen palveluista tai mahdollisuus käyttää päätöksentekovaltaa tokenit liikkeelle laskeneessa yrityksessä. Variaatioita on rajaton määrä, ja tokenit ovat aina erikseen räätälöityjä. Yhteistä niille kuitenkin on, että niiden globaali myyminen ja ostaminen on helppoa, nopeaa ja halpaa.

Jotkut valtiot ovat pyrkineet luomaan kryptovaluuttojen sääntelyllä ja lain tulkinnalla oikeusvarmuutta, joka ei estäisi uuden teknologian hyödyntämistä ja sille perustuvan liiketoiminnan syntyä. Suomessa kryptovaluuttojen lainsäädännöllinen tila on laajasti epäselvä verottajan julkaisemasta ohjeesta huolimatta. Verottajan nykyisenä linjana on ollut, ettei kryptovaluuttasi-joituksiin liittyviä luovutustappiota saa vähentää, mutta luovutusvoitoista tulee maksaa vero. Järjestely on syrjivä suhteessa muihin sijoitusinstrumentteihin. Lisäksi verottaja ei ole sallinut hankintameno-olettaman käyttöä kryptovaluutoille, vaikka se monissa tapauksissa olisi verottajallekin edullinen ratkaisu.

Erityisen suuria epäselvyydet ovat lainsäädännön suhteessa kryptovaluuttojen anteihin eli ICO:hin (Initial Coin Offering), joissa lasketaan tokeneita markkinoille. Annit ovat tyypillisesti maksullisia, ja maksuvälineenä ovat Bitcoin tai Ethereum -tokenit. Lainsäädännön epävarmuuksista johtuen Suomessa ei ole toteutettu ainoatakaan ICO:ta, vaan toteutusmaaksi on valittu kryptovaluuttasääntelyltään kehittyneempi maa. Muun muassa Virossa ja Sveitsissä on toteutettu lukuisia ICO:ja, jos-kin eniten niitä on tehty Yhdysvalloissa.

Suomen PwC julkaisi vuoden 2018 alussa veroasiantuntijansa Matti Pennasen lyhyen artikkelin “Mikä on ICO? Verotuksel-lisia kysymyksiä ICOoon liittyen”. Artikkeli nosti esiin valtavan määrän oikeudellisia ja verotuksellisia kysymyksiä, joihin ICO:jen osalta ei ole olemassa valmiitta vastauksia. Epäselvää on kaikki lähtien siitä, onko tokenien myyntiä pidettävä oman vai vieraan pääoman muotoisena rahoituksena vai tulisiko se tulkita veronalaiseksi myynniksi.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja puolueen eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kryptovaluutat asetetaan verotuksellisesti tasavertaiseen asemaan muihin sijoitusinstrumentteihin nähden ja ICO:jen verotuksellinen asema selkeytetään ja asetetaan ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi.

Puoluehallitus:

Helsingin edistyskokoomus tuo aloitteessaan esille laaja-alaisia potentiaalisia hyötyjä sisältävän lohkoketjuteknologian, jonka mahdollisuuksiin Suomen on syytä tarttua.

Lohkoketjuteknologian mahdollisuuksia on viime aikoina selvitetty esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan toteuttamassa julkaisussa ”lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ja hyödyt sosiaali- ja terveyspalveluissa”. Lohkoketjuteknologiaan liittyvän ohjeistuksen osalta tähän mennessä on toteutettu aloit-teessakin todettu verottajan ohje, joka on riittämätön.

145

Puoluehallitus näkee, että mahdollisuuksien selvittämistä täytyy jatkaa laaja-alaisesti. Selvitetyn tiedon pohjalta tulee tehdä mahdollistavaa sääntelyä toimintamahdollisuuksien luomiseksi suomalaisille ja kansainvälisille yrityksille, järjestöille ja ihmi-sille.

Aloitteessa esiin tuotu lohkoketjuteknologiaa hyödyntävä ICO (Initial Coin Offering) tarjoaa esimerkiksi yrityksille yksinker-taisen joukkorahoitusmahdollisuuden. ICO mahdollistaa muun muassa osakkeisiin verrattuna helpommin mikrosijoittami-sen. Lisäksi tokenien käyttötarkoitus voidaan sopia tilannekohtaisesti, kun uusi token ollaan tuomassa markkinoille.

Puoluehallitus näkee, että uusien liiketoimintamahdollisuuksien edellytysten luominen on puolueen arvojen mukaista. Loh-koketjujen mahdollisuuksien selvittämistä tulee tehdä laaja-alaisesti. Aloitteessa esitettyä Suomen toimintaympäristön sel-kiyttämistä ICO:jen osalta on syytä harkita.




131. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Kokoomuksen asetuttava kannattamaan pormestarimallia

Kaupunkien kilpailukyky on suoraan kytköksissä siihen, miten kaupunkeja johdetaan.

Nykyinen kahden johtajan malli, joka koostuu kunnanjohtajasta ja kunnanhallituksen puheenjohtajasta, saa monen kunta-laisen ymmälleen. Edes kaikille kunnanvaltuutetuille ei ole aina selkeää, kuka kuntaa loppupeleissä johtaa. Kunnan johta-misjärjestelmän selittäminen vaalitorilla on lähes mahdoton tehtävä. Kunnan johtotehtävissä olevien henkilöiden rooleja on selkeytettävä.

Suomen kuntajärjestelmässä on perinteisesti totuttu vahvaan ammattijohtajaan, jolla on lakisääteinen asema. Kuntajohtaja on kuitenkin lakisääteisessä tehtävässä tontilla, joka kansainvälisen tarkastelun mukaan kuuluu poliittisen johtajalle. Kun-nanjohtajan asemassa on vahvistunut myös poliittinen vastuu, sillä hänet voidaan erottaa epäluottamuksen perusteella. Kunnanjohtaja kantaa nykyisin julkisuuteen ja kuntalaisiin päin vastuun kunnan tekemisistä.

Tampere siirtyi suurista kaupungeista ensimmäisenä pormestarimalliin vuonna 2007. Myös Helsinki valitsi puolestaan en-simmäisen pormestarin viime kuntavaalien yhteydessä. Positiiviset kokemukset mallin toimivuudesta Tampereella ja Hel-singissä sekä mahdollinen maakuntauudistus kiihdyttävät keskustelua pormestarimalliin siirtymisestä.

Pormestarimalli takaa, että kaupungin keskeisin johtotehtävä on aiempaa selkeämmin poliittisessa kontrollissa. Poliittinen vastuu vaikeiden asioiden edistämisestä on pormestarimallissa selkeästi yhden henkilön harteilla. Pormestarimalli mahdol-listaa edustuksellisen demokratian edellyttämän vastuunjaon toteutumisen täysimääräisenä kautta koko kaupungin organi-saation.

Keskeinen argumentti pormestarimallia vastaan on ollut pelko vallan keskittymisestä ja valtuuston mahdollisesta jäämisestä pormestarin varjoon. Huoli on kuitenkin aiheeton, kun pormestari valitaan valtuuston toimesta ja valtuutettujen joukosta. Valinta tulee tehdä mieluiten valtuuston suurimmasta valtuustoryhmästä. Suoralla kansanvaalilla valittu pormestari voisi ai-heuttaa kiusallisen tilanteen, jossa pormestari ei nauttisi välttämättä valtuuston enemmistön luottamusta.

Kuntapolitiikka tarvitsee selkeyttä myös uskottavuuden vuoksi. Äänestysaktiivisuuden lasku kunnallisvaaleissa nakertaa demokraattisesti valitun valtuuston asemaa. Kuntapolitiikan kiinnostavuus lisääntyisi oleellisesti, kun puolueet nimeäisivät omat pormestariehdokkaansa viimeistään ehdokaslistojen jättämisen yhteydessä.

Kokoomuksen tulee asettua pormestarimallin taakse suurimmissa kaupungeissa. Samalla on oltava myös realisti. Koska kaupungit ovat erilaisia monin tavoin, sama pormestarimalli ei toimi suoraan kaikissa kaupungeissa. Kaupunkien on löydet-tävä parhaiten sopiva pormestarimalli, joka sopii kaupungin toimintaympäristöön ja -kulttuuriin.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Kokoomus asettuu kannattamaan pormestarimallia suurimmissa kaupungeissa, kunkin kaupungin yksilölliset tilanteet huomioiden.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus näkee, että poliittisesti vastuunalaiselle, kasvolliselle johtajuudelle on kasvava tarve erityisesti suurissa kau-pungeissa.

146

Pormestarimallia on käsitelty viimeksi vuoden 2008 puoluekokouksessa. Tuolloin puoluekokous ei katsonut aiheelliseksi lähteä edistämään pormestarimallia hallintomuotona. Kuitenkin jo kymmenen vuotta sitten nähtiin, että pormestarimalli oli kasvattamassa suosiotaan. Kuten 2016 puoluekokouksessa hyväksytyssä kunta- ja kaupunkipoliittisessa kannanotossa to-detaan: ”Pormestarimalli yleistyy ja lisää päätöksenteon vastuunalaisuutta.”

Pormestarimalli voi parantaa myös mahdollisuutta kaupungin kumppanuuksien johtamiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kaupungin näkyvyyden näkökulmasta pormestarimalli on osoittautunut toimivaksi suurien kaupunkien hallintomalliksi Tampereen ja Helsingin esimerkkien kautta.

Puoluehallitus katsoo, että pormestarimalli sopii hyvin suurien kaupunkien hallintomalliksi. Se osaltaan lisää hallinnon lä-pinäkyvyyttä ja parantaa kansanvallan asemaa niissä kunnissa, joissa malli on käytössä. Pormestarimalli tulee aloitteen mu-kaisesti rakentaa kaupungin yksilölliset tilanteet huomioiden. Puoluehallitus näkee, että pormestari tulee valita valtuuston toimesta, mieluiten suurimmasta valtuustoryhmästä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen aloitevastauksessa esitetyillä reunahuomioilla.



132. Turun Kansallisseura: Lehdet ja kirjat on vapautettava arvonlisäverosta

Moniarvoinen ja luotettava media on edellytys toimivalle demokratialle ja sivistykselle. Mediasisältöjen siirtyminen printistä digiin on muuttanut alan ansaintalogiikkaa. Kilpailu mainoseuroista on globaalia ja Suomessa jo lähes puolet verkkomai-nonnasta on siirtynyt ulkomaisille verkkoyhtiöille. Kuluttajien maksuhalukkuus digitaalisista sisällöistä on vasta kehittymässä eikä digitaalisen myynnin kasvu vielä riitä kompensoimaan painettujen julkaisujen myynnin laskua. Sosiaalisen median lie-veilmiöt näkyvät yhteiskunnan polarisaationa ja uudenlaisena informaatiovaikuttamisena. Botit ja trollitehtaat ovat maail-malla jo vaikuttaneet vaaleihin, demokraattisen päätöksenteon ytimeen. Perinteistä mediaa tarvitaan entistä enemmän ”henkisen maanpuolustuksen” etujoukkoihin.

Lehtien ja kirjojen vapauttamisella arvonlisäverosta kasvatetaan faktatarkistetun laatujournalismin ja kirjallisuuden kysyntää tavalla, joka ei vääristä yritysten välistä kilpailua. Kasvava kysyntä parantaa mediayritysten investointimahdollisuuksia sekä alan työllisyyttä. Ennen kaikkea nollaverokannalla luodaan laajalle kuluttajajoukolle mahdollisuus kuluttaa kirjallisuutta ja journalismia ja näin kasvattaa omaa osaamistaan ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Lehtien ja kirjojen siirtämisellä nollaverokantaan on yhteiskunnan kannalta positiivisia ulkoisvaikutuksia, kuten demokratia, sivistys ja yhteiskuntarauha. Yhteiskunta hyötyy moniäänisestä ja monikanavaisesta laatumediasta, joka tukee mielipiteenmuodostusta ja vahvistaa kan-sanvaltaa.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin lehtien ja kirjojen vapauttamiseksi arvonlisäverosta.

Puoluehallitus:


133. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suomessa otettava käyttöön digialv

Tällä hetkellä painettujen kirjojen ja lehtien arvonlisäverokanta Suomessa on 10% ja digisisältöjen arvonlisäverokanta 24%. EU:n voimassa oleva arvonlisäverodirektiivi sallii jäsenvaltioille enintään kaksi alennettua verokantaa. Monet jäsenmaat ovat neuvotelleet poikkeuksia tähän direktiivin sen säätämisen tai jo unioniin liittymisen yhteydessä. Nykyinen sääntely kohtelee jäsenmaita ja eri julkaisutapoja epätasa-arvoisesti.

Euroopan komissio ja parlamentti ovat jo näyttäneet vihreää valoa sille, että sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa voitaisiin alentaa. Asian käsittely unionissa on kuitenkin vielä kesken. Verotukseen liittyvä Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää tuekseen jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksen, jonka vuoksi ratkaisua ei ole vielä löydetty. Asiaa käsiteltiin vuonna 2017 Ecofin-neuvostossa kaksi kertaa. Puheenjohtajamaa Viro ei vielä päättänyt sitä, koska asia on esillä seuraavan kerran.

147

Alempi arvonlisäverokanta tarkoittaisi todennäköisesti e-kirjojen ja sähköisten lehtien myynnin kasvua, ja heijastuisi siten myös kirja- ja media-alan työllisyyteen. Edulliset digitaaliset sisällöt voisivat lisäksi laajentaa tuotteista kiinnostuneiden ku-luttajien määrää ja houkutella julkaisuille uusia lukijoita. Tämä vaikuttaisi positiivisesti kehityskulkuun, josta Suomessa ollaan aiheellisesti oltu huolissaan: ihmisten lukuinto ja -taito ovat rapautumassa.

Ehkäpä kaikkein tärkein peruste verokannan muutokselle olisi kuluttajahintojen lasku sähköisissä oppimateriaaleissa. Yhä enenevässä määrin opetus on digitaalista ja kalliit oppimateriaalit ovat monessa perheessä todellinen ongelma. Jotkut opiskelijat ovat jopa keskeyttäneet opintonsa sen vuoksi, että heillä ei ole varaa tarvittaviin oppimateriaaleihin. Digialvin verokannan laskeminen olisi konkreettinen toimi oppimateriaalikustannusten laskemiseksi ja siten merkittävä teko myös mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta.

Kokoomuksen tulee toimia sekä Suomessa että Euroopan unionissa aktiivisesti alemman digiarvonlisäverokannan käyttöön ottamisen puolesta. Erinomaisen hyvä mahdollisuus tähän on Suomen EU puheenjohtajakaudella 2019.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomessa saadaan käyttöön alempi arvonlisäverokanta digitaalisille sisällöille.

Puoluehallitus:


134. Helsingin Kokoomusnuoret: Sähköisten julkaisujen verotus paperisten tasolle

Tällä hetkellä Suomessa kirjojen arvonlisävero on 10% kun taas sähköisiä julkaisuja kuten e-kirjoja ja digilehtiä verotetaan soveltamalla yleistä alv-kantaa eli 24%. Valtiovarainministeri Orpo onkin jo puhunut asiasta julkisuudessa, mutta ymmärtääk-semme asian eteen ei ole vielä ryhdytty toimenpiteisiin. Syitä alv-kannan laskemiselle on mm. alan kehittäminen sekä yh-denvertainen asema esimerkiksi opiskelijoiden keskuudessa.

Esimerkiksi lukioissa ollaan tällä hetkellä kovaa vauhtia siirtymässä pitkälti e-oppimateriaalien pariin. Sähköisten materiaa-lien korkeampi verokanta on ongelmallinen, sillä eri koulujen opiskelijat asetetaan eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, minkä verran oppimateriaaleista on sähköisessä ja minkä verran paperisessa muodossa. Sähköisten materiaalien hankinta olisi järkevää, sillä paperisten oppimateriaalien korvaaminen sähköisillä säästää luontoa sekä mahdollistaa oppimateriaalien reaaliaikaisen päivittämisen. Mahdollisuus sivistää itseään niin koulutuksen kuin myös omaehtoisen lukemisen kautta on elintärkeää tulevaisuuden kannalta ja siksi näitä kahta erilaista muotoa tiedosta ei tulisi asettaa eriarvoiseen asemaan.

Yritysten kehityksen kannalta veroalennus olisi järkevä, sillä verotuksesta jäljelle jäävät eurot voitaisiin sijoittaa tuotekehi-tykseen, jolla voi olla myös työllistäviä vaikutuksia.

Esitämme että hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus velvoittaa eduskuntaryhmän edistämään alemman verokannan ajamista myös sähköisille julkaisuille.

Puoluehallitus:

Turun Kansallisseura ry esittää aloitteessaan lehtien ja kirjojen vapauttamista arvonlisäverosta. Kokoomuksen Opiskelija-liitto Tuhatkunta ry ja Helsingin Kokoomusnuoret ry esittävät aloitteissaan alemman arvonlisäverokannan käyttöönottoa digitaalisille sisällöille.

Puoluehallitus toteaa, että vapaan ja riippumattoman median toimintaedellytysten turvaaminen on yksi vapaan yhteiskunnan ja toimivan demokratian elinehdoista. On tärkeää pohtia keinoja, joilla median toimintaedellytyksiä voidaan parantaa. Puo-luehallitus toteaa, että jo nyt laajalla kuluttajajoukolla on mahdollisuus kuluttaa kirjallisuutta ja journalismia maksuttomasti Suomen kattavan kirjastoverkon ansiosta. 70 prosenttia suomalaisista asuu korkeintaan kolmen kilometrin päässä kirjas-tosta, ja 93 prosentilla kirjasto on korkeintaan kymmenen kilometrin päässä kotoa vuoden 2013 väestötietojen mukaan. On silti tärkeää pohtia, miten kaikenikäiset saataisiin jatkossakin kuluttamaan kirjallisuutta ja journalismia entistä enemmän.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan kirjojen arvonlisäveron tuotto vuonna 2018 on noin 44 miljoonaa euroa ja tilattujen sanoma- ja aikakauslehtien osalta 84 miljoonaa euroa. Arvonlisäverotuksen poistaminen edellä mainituilta tuotteilta olisi fiskaalisesti merkittävä ja lisäisi valtion velanottoa yli sadalla miljoonalla eurolla. Lehtien ja kirjojen vapauttaminen arvonli-säverosta ei olisi hyvän veropolitiikan periaatteiden, kuten laaja-alaisuus, neutraalius ja yksinkertaisuus, mukaista, sillä se supistaisi veropohjaa. Arvonlisäverotuksen poistamisen siirtymisestä sataprosenttisesti kuluttajahintoihin ei myöskään ole takeita, sillä arvonlisävero on vain yksi tuotteen hinnanmuodostukseen vaikuttava tekijä. Puoluehallitus toteaa, että edellä mainituin perustein lehtiä ja kirjoja ei ole perusteltua vapauttaa arvonlisäverosta.

148

Euroopan komissio on valmistellut direktiivimuutosehdotuksen sähköisten julkaisujen verokohtelun muuttamiseksi. Komis-sion ehdotuksen mukaan jäsenvaltioille annettaisiin oikeus soveltaa sähköisiin julkaisuihin samaa arvonlisäverokantaa kuin painettuihin julkaisuihin. Tämä antaisi Suomelle oikeuden laskea sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa 24 prosentista 10 prosenttiin. Komission ehdotus koskee kirjoja, sanomalehtiä ja aikakauslehtiä. Kokonaan tai pääasiassa musiikki- tai vi-deosisältöä sisältävät julkaisut verotettaisiin edelleen yleisellä verokannalla. Ehdotus on talous- ja rahoitusasioiden neuvos-ton (Ecofin) käsittelyssä. Suomi on kannattanut direktiivin hyväksymistä.

Puoluehallitus toteaa, että digitalisaatio on muuttanut median kulutusta, mutta nykyinen sähköisten julkaisujen ankarampi verokohtelu ei tue median toimintaedellytyksiä ja sähköisten sisältöjen luomista. Siksi sähköisten kirjojen ja lehtien arvonli-säkantaa pitää voida laskea. Kokoomus on ilmoittanut toteuttavansa sähköisiä julkaisuja koskevat arvonlisäveromuutokset, kun direktiivi on tullut hyväksytyksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen 132 johdosta sekä hyväksyisi aloitteet 133 ja 134.



135. Tapiolan Kokoomus: Vähäinen arvopaperikauppa on vapautettava LEI-tunnuksen käytöstä

Yritykset ja muut yhteisöt tarvitsevat LEI-tunnuksen (Legal Entity Identifier) vuoden 2018 alusta lähtien voidakseen käydä kauppaa esimerkiksi listatuilla osakkeilla. Tunnuksen voi hakea Patentti- ja rekisterihallitukselta. Haku on maksullinen ja samoin tunnuksen voimassaolo maksaa vuosittain. LEI-tunnuspakko perustuu EU:n arvopaperisääntelyyn (MiFID II, MiFIR ja EMIR).

LEI-tunnuksen hakeminen maksaa tällä hetkellä 86,80 euroa ja vuosimaksu on tämän jälkeen 37,20 euroa. Kustannus on kohtuuton yritykselle, joka tekee vain muutaman arvopaperikaupan vuodessa. Tällainen uusi pakko ei ole sopusoinnussa Kokoomuksen pyrkimyksen vähentää sääntelyä kanssa.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta vähäistä arvopaperikauppaa harjoittavat yritykset ja muut yhteisöt on vapautettava LEI-tunnuspakosta.

Puoluehallitus:

Tapiolan Kokoomus ry esittää, että vähäistä arvopaperikauppaa harjoittavat yhteisöasiakkaat vapautettaisiin LEI-tunnuspa-kosta. Kuten aloitteessa todetaan, uudistunut EU:n arvopaperisääntely (MiFID II, MiFIR ja EMIR) edellyttää, että rahoitusväli-neiden kaupparaportoinnissa yhteisöasiakkaat yksilöidään kansainvälisellä LEI-tunnuksella (Legal Entity Identifier).

Uudistetun arvopaperisääntelyn tavoitteena on vahvistaa sijoituspalveluiden tarjoamiseen liittyvää sijoittajansuojaa, lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä ja kiristää sijoituspalvelurikkomusten seuraamuksia. Sääntelyn on tarkoitus ehkäistä Suomen-kin markkinoilla viime aikoina ilmi tulleita väärinkäytöksiä sijoituspalveluiden tarjonnassa. Sääntelyn keskeinen tavoite on vahvistaa sijoittajansuojaa koko toimialalla. Siksi sääntely kiristyy, monin osin merkittävästi.

Kaupankäynnin koko tai tarkoitus ei ole kriteeri yhteisöjen LEI-tunnuksen tarpeellisuuteen, sillä kaikki velvoitteen alaiset kaupat on raportoitava. Mikäli yhteisöllä ei ole LEI-tunnusta, rahoitusvälineisiin liittyviä kauppoja ei voida toteuttaa, koska sijoituspalvelujen tarjoajat ja johdannaisissa kaupankäynnin osapuolet eivät voi raportoida kauppoja ilman LEI-tunnusta. Siksi tiettyjä yhteisöasiakkaita ei voida vapauttaa LEI-tunnuksen käytöstä.




136. Kokoomuksen Nuorten Liitto: EU:n budjetin painopisteet on suunnattava uudelleen

EU:n budjetista noin 70 prosenttia muodostuu maatalous- ja koheesiopolitiikkaan liittyvistä menoista. Vaikka näiden osuus on laskenut, on se silti yhä suuri. EU:n budjetin rahoitukseen tulee merkittävä aukko Brexitin myötä, kun unionin toiseksi

149

suurin nettomaksaja eroaa. Tämä, sekä uudet uhat ja investointitarpeet tarkoittavat, että EU:n budjetin painopisteitä ja sen rahoituspohjaa tulee muuttaa merkittävästi.

Koheesiopolitiikka on EU:n suurin yksittäinen menoerä ja sen leikkaaminen on perusteltua. Jäsenmaille jaettavat kohee-siovarat ovat alttiita väärinkäytöksille, eikä niiden valvonta ole riittävällä tasolla. Pahimmillaan niiden runsas jakaminen voi jopa lisätä korruptiota. Tästä syystä EU:n on tarkasteltava uudelleen koheesiopolitiikkaansa ja uudelleenarvioitava sen pe-rusteita.

EU:n maatalouspolitiikka pohjautuu yhä vanhanaikaiseen hehtaaritukijärjestelmään. Sitä on tuotava taloudellisesti terveem-mälle pohjalle leikkamalla tukia merkittävästi, sekä uudistettava kevyemmäksi ja yksinkertaisemmaksi. Ei ole viljelijöiden-kään etu, että heidän elantonsa on vahvasti sidoksissa tukiaisiin ja näin myös poliittiseen päätöksentekoon. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että uudistukset tehdään tasapuolisesti eri maita kohdellen, etteivät maataloussektorin toimintaedelly-tykset yksittäisissä maissa heikkene äkillisesti.

Nykyisen budjetoinnin ongelmana on että jäsenmaiden, kansalaisten ja median huomio keskittyy lähinnä oman maansa asemaan nettosaajana tai nettomaksajana. Tämä on ongelmallista, sillä jäsenmaksuosuuteen keskittyminen ohjaa julkisen huomion täysin vääriin asioihin ja on johtanut siihen, että rahoituskehysneuvotteluissa jäsenmaat pyrkivät lähinnä minimoi-maan oman maksuosuutensa ja maksimoimaan saamansa varat. Tämän seurauksena EU:n budjetti on epätarkoituksenmu-kainen ja sen painopisteet eivät tuo sellaista lisäarvoa kuin pitäisi.

EU:n rahoitusta ja budjetin painopisteitä on siirrettävä aloille, joilla sen tuottama lisäarvo on suurinta. Painopisteen muutok-sen tulee tapahtua maatalouden ja koheesiopolitiikan tukemisesta tutkimuksen ja innovaatioiden kehitykseen, laajoihin infrastruktuurihankkeisiin, puolustukseen sekä maahanmuuton hallintaan. Unionin tukipolitiikassa on aina varmistettava, että sen varoista tehty sijoitus on hyödyllisempi, kuin että jäsenmaa itse tekisi vastaavan sijoituksen alueelleen.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että: EU:n budjetin painopistettä siirretään leikkaamalla varoja koheesiopolitiikasta ja maataloudesta siirtämällä niitä tutkimuksen ja innovaatioiden tukemiseen, laajoihin ja koko unionia palveleviin infrastruktuurihankkeisiin, puolustuksen kehittämiseen sekä maahanmuuton hallintaan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus toteaa, ettei Suomi saa asettua jarruksi Euroopan unionin kunnianhimoiselle kehittämiselle, eikä vastustaa rahoituskehyksen uudistamista tavalla, joka tähtää Euroopan kilpailukyvyn ja talouskasvun edistämiseen sekä tulevaisuu-den osaamispohjan rakentamiseen. Rahoituskehyksen kokonaistasoa täytyy arvioida ensisijaisesti esityksen sisällön kautta: mahdollisten lisämaksujen täytyy tuottaa lisäarvoa eurooppalaisille

Euroopan komissio antoi 2.5.2018 ehdotukset EU:n seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Komissio esittää merkittäviä lisäyksiä muuttoliikkeeseen, puolustusyhteistyöhön sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan. Komissio esittää myös mekanismia, jolla oikeusvaltioperiaatteen vaaliminen yhdistettäisiin EU:lta saatavaan rahoitukseen. Kehysehdotuksissa painotetaan erityisesti niin sanottua eurooppalaista lisäarvoa eli sitä, että yhdellä eurolla EU-tasolla saa-daan enemmän aikaiseksi kuin samalla eurolla kansallisella tasolla.

Puoluehallitus toteaa komission esityksen vastaavan näiltä osin Kokoomuksen tavoitteita. Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostaminen tukee talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista kaikkialla Euroopassa. Eurooppalaiset odottavat EU:lta toimia muuttoliikkeessä ja puolustuksessa. 75 prosenttia eurooppalaisista kannattaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspo-litiikkaa, ja 69 prosenttia kannattaa yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Näistä syistä Suomen tulee pitää kiinni edellä maini-tuista sisällöllisistä painopisteistä rahoituskehysneuvotteluissa.

Vaikka Kokoomus arvioi rahoituskehysesitystä ensisijaisesti sisällöllisten painopisteiden kautta, tulee Suomen jäsenmaksu-osuuden säilyä kohtuullisella tasolla. Neuvotteluissa on noudatettava samaa budjettikuria, jota EU:n jäsenmailta on erityi-sesti viime vuosina edellytetty. EU:n rahankäytön tulee olla vastuullista, tehokasta ja läpinäkyvää. Tähän ja muihin edellä mainittuihin seikkoihin perustuen olisi epärehellistä väittää, että EU:n rahankäyttö voisi jatkua ennallaan kaikissa menokoh-teissa. Komissio esittääkin yhteisen koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan osuutta laskettavaksi EU-tasolla.

Vaikka yhteisten maatalous- koheesiopolitiikkojen osuudet EU-tasolla pienenisivät, on Suomella silti neuvotteluissa kaikki mahdollisuudet vaikuttaa keskeisiin kriteereihin ja sitä kautta Suomen osuuteen. Puoluehallitus toteaa, että Suomen tulee tavoitella mahdollisimman korkeaa osuutta maatalouspolitiikasta haastavien luonnonolosuhteidensa vuoksi. Ruuantuotan-non edellytyksistä on huolehdittava koko maassa. Puoluehallitus toteaa, että alueiden keskinäisten varallisuuserojen pie-nentyessä ja talouksien kasvaessa tarve koheesiorahoitukselle EU-tasolla vähenee. Komission ehdotuksissa koheesiopo-litiikan kriteereiksi on mukana esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja kotouttaminen sekä harvaan asutut alueet. Nämä kriteerit ovat Suomen tavoitteiden mukaisia.

150

Suomen lopullinen jäsenmaksuosuus riippuu neuvottelutuloksesta. Suomen asettamat tavoitteet ovat korkeat. Puoluehalli-tus toteaa, että menestyäkseen neuvotteluissa Suomen tavoitteiden tulee olla selkeät, meillä tulee olla neuvotteluvaraa ja meidän on kyettävä löytämään ystäviä, joiden kanssa meillä on yhteisiä intressejä.




137. Brysselin Kansallisseura: EU:lle yhteiset ympäristöverot

EU on joutumassa vakavan budjettiongelman eteen. Britannian ero tuo varovaisenkin arvion mukaan yli kymmenen miljardin euron vuosittaisen aukon budjettiin. Samaan aikaan EU:n yhteisiä tehtäviä halutaan lisätä ja pitää myös entiset tehtävät vähintään ennallaan. Olemme myös nähneet, että jäsenmaissa on jatkuvaa kritiikkiä jäsenmaksuosuuksia kohtaan, kun mo-net poliitikot ja media populistisesti tuijottavat EU-jäsenyyttä vain kysymyksenä oman maan asemasta nettomaksajana tai nettosaajana.

Kysymys jäsenmaksuosuudesta on EU:n tuottamien, rahassa mittaamattomien hyötyjen kannalta täysin absurdi ja kohdistaa julkisen huomion aivan väärään asiaan. Tämä on johtanut siihen, että budjetista käytävissä neuvotteluissa kukin jäsenmaa pyrkii minimoimaan oman maksuosuutensa ja maksimoimaan unionilta saamansa varat.

Rahoitusperustan vahvistamiseksi unionin tulee perustaa aito ja toimiva omien varojen järjestelmä, jolla voidaan kattaa mer-kittävä osa unionin menoista. Tämän järjestelmän perustaksi on otettava erityisesti ympäristöverot, kuten hiilidioksidipääs-töihin kohdistuvat maksut. Samalla vahvistettaisiin unionin välineitä yhteisen ilmastopolitiikan hoitamiseen. Suomen on ol-tava avoin myös muille EU- veron mahdollisuuksille, joista esimerkiksi muovivero ja muut haittaverot rajat ylittäville ympä-ristöhaitoille olisivat tervetulleita.

Edellä mainitun perusteella Brysselin Kansallisseura ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää, ministeriryhmää ja kokoomuksen europarlamenttiryhmää toimimaan seuraavasta EU rahoituskaudesta käytävissä neuvotteluissa siten, että EU:lle luodaan aito omien varojen järjestelmä, jonka perustana ovat uudet ympäristöperusteiset EU-verot.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin. EU:n rahoitusperustaa tulisi vahvistaa ja Suomen tulisi suhtautua avoimesti uusiin omia varoja koskeviin ehdotuksiin. Euroopan unioni tarvitsee yhteisiä välineitä yhteisten ilmasto- ja ympä-ristötavoitteiden saavuttamiseen.

Euroopan komissio antoi 2.5.2018 ehdotukset EU:n seuraavaksi rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027. Perinteisten omien varojen eli tullien ja bruttokansantuloon (BKTL) perustuvan oman varan lisäksi komissio ehdotti, että päästöoikeuksien huu-tokauppatulojen tiettyä prosenttiosuutta vastaava määrä varoja kerättäisiin uudeksi omaksi varaksi. Lisäksi komissio ehdotti jäsenmaille uutta maksuosuutta, joka olisi suoraan suhteessa jäsenmaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään. Puoluehallitus pitää komission ehdotuksia mielenkiintoisina ja selvittämisen arvoisina.

EU:n päästökauppajärjestelmä varmistaa päästöjen pienenemisen tasaiseen tahtiin, mutta se ei nykyisellään kata kaikkia toimialoja. Päästöjen hinta ei myöskään vastaa saastuttamisesta aiheutuvia vahinkoja, ja siksi päästökaupan ohjausvaikutus ei ole riittävä. Päästökaupan ongelmana on päästöoikeuksien ylitarjonta. Jäsenmaat yrittävät paikata sen seurauksia kan-sallisilla ratkaisuilla, ja järjestelmästä on sen vuoksi tullut entistä monimutkaisempi ja kalliimpi.

Kokoomus on pitänyt Suomessa ja ulkomailla esillä hiiliveroa markkinaehtoisena ja tehokkaana keinona ilmastonmuutok-sen hillinnässä. Hiilidioksidipäästöihin perustuva verotus ohjaisi energiantuotantoa ja liikennettä käyttämään vähemmän päästöjä tuottavia polttoaineita. Järjestelmä olisi yksinkertainen, kustannustehokas ja ennustettava sen kohteena oleville yrityksille ja kuluttajille. Toteutuessaan EU-tasolla hiilen hinnoittelu voisi toimia aloitteen tavoitteiden mukaisena omana va-rana.

Puoluehallitus toteaa, että muovin kierrätykseen on saatava lisää puhtia ja muovijätteelle tulisi luoda toimivat eurooppalaiset markkinat. On ympäristön ja talouden kannalta perusteltua kerätä raaka-aineet paremmin talteen ja hyödynnettäväksi. Ko-koomuksen aloitteesta valtiovarainministeriö tulee tekemään selvityksen muoviverosta Suomessa.

Puoluehallitus toteaa, että eri vaihtoehtoja on harkittava tarkkaan, jotta ratkaisu olisi optimaalinen sekä EU:n rahoituspohjan vahvistamisen, että ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta.

151




138. Taipalsaaren Kokoomus: Eläketuloa verotettava kohtuullisesti yhdenmukaisesti ansiotulon kanssa

Eläketulosta maksetaan veroa suhteellisesti enemmän kuin vastaavasta ansiotulosta niin pienistä eläkkeistä kuin puolis-toista kertaa keskituloa korkeammista eläkkeistä. Eläketulon verokohtelua on julkisuudessa perusteltu sillä, että ansiotu-loista maksetaan muun muassa pakollista työeläkemaksua, jolloin eläkkeiden ja ansiotulojen verotus asettuu samalle ta-solle. Perustelu on kestämätön, koska missään muussa yhteydessä pakollisia työeläkemaksuja ei rinnasteta veroihin eikä maksu ei vaikuta maksettavan eläkkeen tasoon. Perustelu ontuu myös siksi, että työeläkemaksu on vähentänyt eläkepalk-kaa.

Eläkkeiden verotuksen keventämisen tulisi olla Kokoomuksen tavoite eläkeläisten ostovoiman tukemiseksi. Kun nykyisen hallituksen talouspolitiikan vaikutus julkiseen talouteen on ollut myönteinen ja veronkevennyksiin tarjoutuu mahdollisuus, tulee veronkevennykset ohjata sekä palkka-, että eläketuloihin kaikille tulotasoille oikeudenmukaisella tavalla. Oli kyse palkka- tai eläketulosta, ansiotuloverotuksen osalta kenenkään verotus ei saa myöskään seuraavan hallituskauden aikana kiristyä.

Kun verrataan 1250 €/kk eläkkeen ja vastaavan ansiotulon verotuksen eroa, eläkeläinen saa vuodessa noin 800 € pie-nemmän käytettävissä olevan tulon kuin palkansaaja. Ongelma olisi tasoitettavissa kasvattamalla kunnallisverotuksen elä-ketulovähennystä 6000 eurosta 10 000 euroon.

Toinen epäkohta on eläketulon lisävero, joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa pysyvänä, kun taas vastaava ansiotulon lisävero on määräaikainen. Valtiolle maksettava eläketulon lisävero on 6 prosenttia siltä osin, kun eläketulo vähennettynä eläketulovähennyksen määrällä ylittää 45 000 euroa.

Suurimpien eläketulojen verotusta kiristettiin vuoden 2013 alusta siten, että eläketulosta tuli suorittaa valtiolle kuuden pro-sentin lisävero niiltä osin, kun eläketulo eläketulovähennyksellä vähennettynä ylittää 45 000 euroa. Kansalaisten tulojen verokohtelu ei ole tältä osin tasavertaista ja yhdenmukaista. Tätä viisi vuotta sitten säädettyä eläketulon rajaa tulee korottaa 75 000 euroon.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta eläketuloa verotettaisiin samalla tavoin kuin ansiotuloa.

Puoluehallitus:

Aloitteessa nostetaan esille tärkeä teema, eläkeläisten verokohtelu. Toisin kuin yleinen käsitys julkisuudessa on, eläketu-lojen verotus on lähes samalla tasolla palkkatulon verotuksen kanssa.

Kun vuositulo on 15 000 euroa bruttomääräisesti, eläkkeensaajan veroaste on 10,75 % ja palkansaajan 11,35 %. Tulovälillä 16 000 – 34 000 euroa palkansaajan verotus on hieman keveämpää kuin eläkeläisen, mutta tällöinkin enimmillään reilun prosenttiyksikön verran. Vuonna 2013 käyttöön otettu yli 45 000 euron vuosieläkkeisiin kohdistuva kuuden prosentin elä-ketulon lisävero nostaa suurilla eläketuloilla verotuksen työn verotusta korkeammaksi. Lisäksi kaikista ansiotuloista peritään 72 300 euron ylittävältä osuudelta kahden prosentin ”solidaarisuusveroa”, joka koskee myös palkansaajia.

Palkansaajan veroasteeseen luetaan mukaan kaikki palkansaajan pakolliset lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Eläkettä aletaan verottaa vasta, kun vuositulo ylittää 11 200 euroa. Palkansaaja sen sijaan maksaa heti ensimmäisestä tienaamastaan eurosta 9,75 % lakisääteisiä pakollisia sosiaalivakuutusmaksuja.

Työeläkevakuutusmaksujen voidaan katsoa olevan veroja, koska suurin osa maksuista käytetään kunakin vuonna makset-tavien eläkkeiden rahoitukseen. Tällä hetkellä eläkkeellä olevat henkilöt eivät näin ollen ole täysimääräisesti rahoittaneet eläkkeitään heiltä itseltään kerätyillä eläkevakuutusmaksuilla. Palkansaajilta perittävissä eläkevakuutusmaksuissa on kyse lakisääteisistä veronluonteisista maksuista, jotka vakiintuneesti luetaan mukaan veroasteeseen. Myös kansainväliset talous- ja tilastoviranomaiset luokittelevat työeläkevakuutusmaksut ja muut pakolliset sosiaaliturvamaksut veronluonteisiksi mak-suiksi ja siten osaksi kokonaisverorasitusta. Siten on johdonmukaista huomioida vakuutusmaksut myös palkka- ja eläketu-lon veroasteiden vertailussa. Lakisääteisinä veronluonteisina maksuina ne vähentävät verovelvolliselle käteen jäävää tuloa.

Aloitteentekijät kiinnittävät huomion eläkkeensaajien ostovoimaan. Kokoomus on ajanut hallituksessa työn linjaa. Verotuk-seen on tehty vuosittain indeksitarkistukset, joiden tavoitteena on ollut yhtäältä turvata ostovoiman kehitystä ja toisaalta varmistaa, ettei työn verotus kiristy.

152

Kilpailukykysopimuksen yhteydessä vuonna 2017 sovittiin lisäksi 140 miljoonan euron eläkkeiden verotuksen keventämi-sestä, joka toteutettiin eläkkeiden verotukseen läpi linjan. Kevennyksen yhteydessä ansiotuloveroperusteita muutettiin si-ten, että eläketulon lisäveron tulorajaa korotettiin 45 000 eurosta 47 000 euroon ja lisäveron veroprosenttia alennettiin 5,85 prosenttiin.

Suomen verojärjestelmä on haluttu rakentaa siten, että työn tekeminen olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin etuustulo-jen varassa oleminen. Kannustava verotus on ainut tie korkeaan työllisyyteen, joka puolestaan takaa vahvan julkisen talou-den ja tärkeiden palveluiden rahoittamisen myös tulevaisuudessa.

Puoluehallitus toteaa, että työllisyyden vahvistamiseksi ja työnteon kannusteiden vahvistamiseksi työn verotuksen keven-tämistä on perusteltua jatkaa tulevina vuosina. Taloudellisesti tiukassa tilanteessa, jossa veronkevennysvara on pieni, on perusteltua asettaa palkkatulojen verotuksen keventäminen etusijalle, sillä tämä lisää työnteon ja työn vastaanottamisen kannusteita. On huomattava, että eläkkeiden verotusta ei ole kiristetty kuluvalla hallituskaudella, eikä kiristyksiä pidä tehdä jatkossakaan.

Puoluehallitus toteaa, että verotuksen painopistettä on edellä mainituista syistä järkevää siirtää pois työn verotuksesta ja samalla on huolehdittava eläkeläisten ostovoiman turvaamisesta. Puoluehallitus toteaa, että Kokoomus tavoittelee myös eläkeläisten verotuksen keventämistä, jotta eläkeläisten ostovoiman kehitys voidaan turvata tulevina vuosina.

On huomioitava, että palkkatulon verotuksella on vaikutusta jo eläkkeelle siirtyneen henkilön haluun kannustimiin tehdä lisätyötä esimerkiksi osa-aikatyönä tai keikkatyönä. Siten työn verotuksen keventäminen poistaa osaltaan myös eläkeläis-ten työnteon esteitä.

Puoluehallitus toteaa, että oli kyse sitten palkka- tai eläketulosta, ansiotuloverotuksen osalta kenenkään verotus ei saa kiristyä hallituskauden aikana.




139. Turun kansallisseura ry: Taloudellinen kasvuloikka verotuksen kohdistamisella

Talouden ollessa vihdoinkin kasvu-uralla panostukset tulee kohdistaa kasvun vahvistamiseen.

Verotuksen kohdistamisessa on vielä parannettavaa. Yhteisöverotuksen lasku 20 prosenttiin oli rohkea ja ennakkoluuloton toimenpide, jonka vaikutukset alkavat näkyä. Samaa linjaa tulisi jatkaa. Yritystä tulisi verottaa vain siltä osin, kun siitä otetaan tulosta ulos. Mikäli yritys jättää tulosta yritykseen sen investointien tekoon ja suunnitteluun, sitä osaa tuloksesta ei tulisi verottaa ollenkaan.

Osingon maksu on tuloksen ulostamista ja siitä tuloksen osasta yritystä verotettaisiin yhteisöverolla. Samalla osingon saajaa ei verotettaisi ollenkaan kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi. Tällä toimenpiteellä kannustettaisiin osakesäästämi-seen ja varojen suuntaamiseen yritysten käyttöön.

Veropohjan paikkaamiseksi siivotaan yritystukiviidakkoa ja verovähennysoikeuksia.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin veropohjan korjaamiseksi ja uudistamiseksi maamme pitämiseksi alkaneella kasvu-uralla.

Puoluehallitus:


140. Uudenmaan kokoomusnuoret: Yhteisöverosta luopuminen ja osinkoveron esittäminen

Aloite on tehty työllisyyden kasvun parantamista varten, sekä yleisen talouskasvun edistämiseksi. Suomen verotuksessa on tällä hetkellä monia ongelmakohtia, jotka on helppoa korjata samassa paketissa.

153

Pienet yritykset, jotka eivät maksa paljon osinkoa, mutta tarvitsevat investointeja kasvuun menevät yhteisöveron takia eri-tyisesti Viroon, säästääkseen 20% tilikauden tuloksesta. Se ehkäisee veron maksamista muille maille kuin Suomelle.

Ei viedä yrityksiltä investointirahoja. Verotulot kannattaa mielummin ottaa osingoista, eikä tuloksesta, jota ei jaeta osakkaille vaan investoidaan yrityksen toimintaan takaisin. Se lisäisi myös merkittävästi työpaikkoja.

Osinkovero saa olla korkeampi kuin Virossa. Kohderyhmänä ovat pienet ja keskisuuret yhtiöt, joiden ei ole kannattavaa 10 %-yks takia siirtää koko liiketoimintaa Viroon.

Edellämainitun perusteella Uudenmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että pienyritysten toimintaa helpotetaan ja verosuunnittelua ehkäistään luopumalla yhteisöverosta ja asettamalla tilalle pörssiyhtiöiden maksaman osinkoveron, jonka aste voi olla myös nykyistä korkeampi.

Puoluehallitus:

Turun Kansallisseura esittää aloitteessaan yrityksen verottamista vain sen tulon osalta, joka nostetaan ulos yhtiöstä ja Uu-denmaan Kokoomusnuoret yhteisöverosta luopumista kokonaan ja vastaavasti pörssiyhtiöiden maksaman osinkoveron ki-ristämistä.

Yritysten verokohtelussa tulee kiinnittää huomiota Suomen korkeaan kokonaisveroasteeseen (verojen ja veroluonteisten maksujen suhde bruttokansantuotteeseen), joka on edelleen OECD-maiden korkeimpia. Hallitusohjelmassa sovitulla tavalla kokonaisveroaste ei saa hallituskauden aikana nousta. Siten julkisen talouden sopeuttamiset on toteutettu menoja leikkaa-malla, ei veroja korottamalla ja työn ja yrittämisen verotusta on kevennetty. Kokonaisveroaste on laskemassa hallituskauden aikana 44 prosentista 42 prosenttiin. Vuonna 2000 Suomen kokonaisveroaste oli korkeimmillaan 47 %. Puoluehallitus to-teaa, että nyt toteutettua talous- ja veropolitiikan linjaa tulee edelleen jatkaa ja kokonaisveroasteen laskemista pitää tavoi-tella myös tulevina vuosina.

Kokoomuksen talous- ja veropolitiikan tavoitteena on tukea talouskasvua, työllisyyden kasvua, yrittäjyyttä ja investointeja Suomeen. Verotuksen on oltava selkeää, tehokasta ja mahdollisimman yksinkertaista veronmaksajien kannalta. Verojärjes-telmä perustuu laajoihin veropohjiin mutta toisaalta nykyistä matalampiin verokantoihin. Verotuksen painopistettä on edel-leen siirrettävä pois työnteon ja yrittämisen verotuksesta kohti haittojen, päästöjen ja ympäristölle haitallisten toimien ve-rottamista.

Pääministeri Kataisen hallitus toteutti yhteisöverokannan laskemisen 20 prosenttiin yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2012 yhteisöverokantaa alennettiin 1,5 prosenttiyksiköllä ja vuonna 2104 4,5 prosenttiyksiköllä 20 %: iin. Yhteisö-verokannan lasku on kannustanut yrityksiä investoimaan ja työllistämään. Yhteisöverokannan lasku on lisännyt taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä. Yhteisöverokertymä on kasvanut voimakkaasti kevennyksen jälkeen. Kun vuonna 2014 yhtei-söverokertymä oli 4,4 miljardia euroa, on verotuotto kasvamassa tänä vuonna yli kuuden miljardin euron. Suomen yhteisö-verotuksen uudistaminen on turvannut tasaisesti kasvavan verokertymän.

Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 2016 työryhmän tarkastelemaan yritysverotuksen nykyistä tasoa ja mallia kilpailuky-vyn, talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Työryhmän loppupäätösten mukaan Suomen nykyinen yhteisöverokanta on kilpailukykyinen eikä sen alentamiseen ole välitöntä tarvetta.

Tätä näkemystä tukee myös vertailu OECD- ja EU-maiden kesken. Suomen yhteisöverokanta on alle EU28-maiden yhtei-söverokantojen aritmeettisen keskiarvon, joka oli vuonna 2017 21,47 %. Puoluehallitus toteaa, että toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia on seurattava tarkasti, ja yhteisöverokannan laskeminen voi olla tulevina vuosina ajankohtaista. Puo-luehallituksen mukaan yhteisöverotuksen on oltava kilpailukykyistä suhteessa Suomen keskeisiin kilpailijamaihin.

Uudenmaan Kokoomusnuoret esittävät, että yhteisöveron poistaminen rahoitettaisiin ainakin osittain osinkoverotusta kiris-tämällä. Puoluehallitus ei pidä tätä perusteltuna ratkaisuna talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen kannalta. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin, ja talous- ja veropolitiikan on siten tuettava kasvua ja korkeampaa työlli-syyttä, ei päinvastoin. Puoluehallitus toteaa myös, että pidemmällä aikavälillä osinkoverotuksessa listattujen ja listaamatto-mien yritysten välillä on perusteltua pyrkiä lähemmäs neutraalisuutta.

Virossa on käytössä veromalli, jossa sekä yhtiöverotuksessa että ansiotuloverotuksessa sovelletaan 20 % tasaveroa. Vi-rossa yhtiötä verotetaan voitosta vasta, kun yhtiö jakaa osinkoa. Yhtiölle määrätään vero myös eräistä piilevinä voitonjakoina pidettävistä eristä, joita ovat luontoisedut, lahjat, lahjoitukset, edustusmenot, siirtohinnoittelusäännösten mukaan tehtävät verotettavan tulon oikaisut sekä kulut, joita ei katsota liiketoiminnan kuluksi. Näistä eristä vero maksetaan sinä vuonna, kun etu annetaan. Virossa osingonsaajaa ei veroteta osingosta, vaan yhtiön voittoon kohdistuu pelkästään yhtiön maksama vero.

154

Viron veromalliin siirtyminen aiheuttaisi merkittävän verotulojen pienenemisen Suomessa. Osakeyhtiöt ovat jakaneet viime vuosina osinkoina keskimäärin hieman yli puolet niiden voitoista ennen veroja. Viron veromallin käyttöönoton verotuotto-vaikutukset riippuvat olennaisesti yritysten osingonjakokäyttäytymisen muutoksista. Todennäköistä kuitenkin on, että Viron veromallin käyttöönotosta seuraisi, että aiempaa suurempi osuus voitosta jätettäisiin yritykseen, eikä jaettaisi ulos osinkona.

Jos yritykset jakaisivat voitoistaan osinkona 40 %, alenisivat yhteisöverotulot vuonna 2019 noin 4 miljardia euroa. Vastaa-vasti jos yritykset jakaisivat osinkona 67 % voitoista ennen veroja, alenisivat yhteisöverotulot noin 2,2 miljardia euroa. Viron järjestelmässä verotus kohdistuu yhtiöön ja osakkeenomistajaa ei veroteta. Jos osakkeenomistajaa ei verotettaisi Viron tapaan osingoista lainkaan, valtion verotuloista jäisi myös osinkoverojen osuus pois. Tällä olisi vaikutusta sekä pääomatu-loista kertyviin verotuloihin, että ansiotuloista kertyviin verotuloihin, koska osa osingoista verotetaan saajien ansiotuloina. Valtion verotulojen lisäksi myös kuntien verotulot alenisivat. Osakkeenomistajilta osingoista perittävien verojen osalta ve-rotulojen alenema olisi noin 1,6 miljardia euroa. Tästä pääomatuloverojen osuus on arviolta n. 715 miljoonaa euroa ja ansio-tuloverojen osuus arviolta n. 340 miljoonaa euroa. Viron veromallin käyttöönotosta seuraisi myös, että ulkomaisille rajoite-tusti verovelvollisille maksetuista osingoista ei EU-oikeuden periaatteiden takia voitaisi periä osinkojen lähdeveroa. Tältä osin verotulot alenisivat arviolta noin 500 miljoonaa euroa.

Puoluehallitus pitää Viron veromallin vahvuutena sitä, että yrityksen voitto verotetaan vasta osingonjakohetkellä. Tämä kan-nustaa yrityksiä investointeihin ja kasvuun. Tämä ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton kannustin. Kun yrityksellä on vero-tuksellinen kannustin pitää voitot yhtiössä ja kohdistaa ne omiin investointeihin, johtaa tämä pääomien tehokkaan ohjautu-misen kannalta haitalliseen lukkiutumisvaikutuksen. Yrityksen omistajalle on kannattavampaa sijoittaa yrityksen voitto liike-taloudellisesti vähemmän kannattavaan omaan investointiin kuin jakaa voittoa osinkona, joka voitaisiin sijoittaa kansanta-louden kasvun kannalta optimaalisimpaan kohteeseen.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt verojärjestelmän tulevaisuuden uudistamista valmistelevan työn, verotuksen tiekart-tahankkeen. Tiekartan keskeinen tavoite on tunnistaa ja hakea ratkaisuja suuriin muutostrendeihin, kuten alustatalouden ja digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin verojärjestelmälle. Tiekarttahankkeen osana valmistellaan myös suuntaviivat yritys- ja tuloverotuksen kehittämiselle tulevaisuudessa. Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota siihen, miten verojärjestelmä vaikuttaa elinkeinoelämän uudistumiseen ja miten nykyistä verojärjestelmää voisi parantaa riskinoton kannustimien ja in-vestointien kannalta. Tutkimushankkeessa luodaan vaihtoehtoisia skenaarioita verojärjestelmän kehittämiseksi. Suomen kannalta hyvä yritysverojärjestelmä riippuu olennaisesti siitä, millä tavalla kansainvälinen yritysverokilpailu etenee jatkossa.




141. Joutsenon Kokoomus ja Lappeenrannan Kokoomus: Verotuksen joutsenmerkki

Talouden toimijoiden yhteiskuntavastuu on merkittävä hyvinvointivaltion edellytys. Yritysten odotetaan toimivan vastuulli-sesti ja raportoimaan toimistaan entistä läpinäkyvämmin. Verojalanjälki on raportointimenetelmä, joka kuvaa yrityksen toi-minnasta yhteiskunnalle kertyviä veroja. Verojalanjälkiraportti kuvaa toiminnan vaikutusta ja myös sen jakautumista eri mai-hin. Verojalanjäljen raportointi on monille yrityksille tällä hetkellä täysin vapaaehtoista. Raportoinnin konkreettisin hyöty on korostaa yrityksen toiminnallista vaikutusta yhteiskunnalle.

Me Suomessa tarvitsemme suomalaisen työn ja suomalaisten yritysten lisäksi kansainvälisyyttä ja kansainvälisiä yrityksiä. Kansalaisille pitää kuitenkin tarjota mahdollisuus valita yritys, joka maksaa veronsa kotimaahamme. Yritysten verokontribuu-tio suomalaisen hyvinvoinnin edistämiseen, ei ole riittävästi kansalaisten tiedossa. Voittojen näyttäminen Suomessa, eli konkreettinen verojen maksu Suomeen eikä esimerkiksi veroparatiiseihin, on asia jonka tietoisuutta pitää lisätä.

Verojalanjälkiraportointi on vapaaehtoista, mutta siihen tulee kannustaa. Verotukselle tarvitaan oma Joutsenmerkki. Vero-tuksen Joutsenmerkki tarjoaa mahdollisuuden kuluttajalle valita suomalaista yhteiskuntaa verojen maksun kautta tukeva yritys. Tämä osaltaan myös kannustaa yrityksiä avoimeen verojen maksun raportointiin ja yhteiskuntavastuuseen.

Joutsenon Kokoomus ry ja Lappeenrannan Kokoomus ry esittävät, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta käynnistämään valmistelun verotuksen läpinäkyvyyden edistämiseksi: "Verotuksen Joutsenmerkki" -kaltaisen symbolin valmistelun, jonka avulla tavallisille kansalaisille voidaan saattaa tietoa yrityksen verojen maksusta. Tämä tieto auttaa kuluttajaa valitsemaan yhteiskuntavastuullisen toimijan, sekä tämä myös kannustaa yrityksiä maksamaan veronsa Suomeen.

155

Puoluehallitus:

Joutsenon Kokoomus ry ja Lappeenrannan Kokoomus ry kiinnittävät aloitteessaan huomion verotuksen läpinäkyvyyteen ja yritysten yhteiskuntavastuun toteutumiseen. Yhdistykset esittävät ”verotuksen joutsenmerkki” – kaltaisen symbolin valmis-telua, jotta tavalliset kansalaiset saisivat paremmin tietoa yritysten veronmaksusta. Puoluehallitus yhtyy yhdistysten kannan-ottoon verotuksen läpinäkyvyyden lisäämisen puolesta ja pitää aloitetta tärkeänä keskustelunavauksena.

Aloitteentekijät ottavat esille aloitteessaan yritysten verojalanjälkiraportoinnin, joka on viime vuosina yleistynyt. Puoluehal-litus pitää myönteisenä kehitystä, jossa avoimuus ja läpinäkyvyys ovat vahvistumassa. Yhä useampi yritys on halukas va-paaehtoisesti tuomaan esille Suomeen maksaviensa verojen määrän.

Suomi on toiminut aktiivisesti kansainvälisellä tasolla verosuunnittelun estämiseksi. OECD-maiden yhdessä toteuttama BEPS (Base Erosion and Profit Shitfting) –hankkeen myötä kehittyneet maat ovat ottaneet käyttöön uusia toimia, joilla mah-dollisuudet kansainväliseen verosuunnitteluun ovat kaventuneet. Tulevaisuudessa tiivistyvä kansainvälinen yhteistyö, kas-vava tietojen läpinäkyvyys ja maiden kattavampi verotietojen vaihto tekevät kansainvälisestä verosuunnittelusta askel as-keleelta vaikeampaa ja lopulta mahdotonta.

Yrityksiltä odotetaan yhä suurempaa yhteiskuntavastuun toteuttamista, eivätkä monet yritykset ole enää halukkaita kanta-maan verosuunnittelusta koituvia kustannuksia. Myös yritysten maine- ja julkisuushaitat kasvavat.

Yritysten verotietojen saatavuus ja avoimuus ovat nousseet esille myös valinnanvapauslainsäädännön käsittelyn yhtey-dessä. Valinnanvapauslainsäädäntö velvoittaa sote-alan yritykset raportoimaan julkisesti tietoja verotuksestaan ja liiketoi-mistaan. Lain mukaan kaikki palveluntuottajat ovat velvoitettuja raportoimaan tilinpäätöksensä ja verotiedoistaan Suomen verotuksessa maksetun tulon ja maksuunpannun tuloveron, maailmanlaajuisen yritysryhmänsä emoyrityksen nimen ja ve-rotuspaikan sekä yritysryhmänsä liikevaihdon sekä voiton, tappion ja verojen määrät.

Mikäli sote-yritys kuuluu osaksi ulkomaista konserniyritystä, sitä koskee valinnanvapauslain mukaan tiukemmat velvoitteet ja maakohtainen raportointivelvoite. Tämä lisäraportointi kattaa maakohtaisesti eritellyt tiedot koko maailmanlaajuisen yri-tysryhmän osalta muun muassa tuloista, voitosta ja veroista sekä lainojen korkokuluista ja –tuotoista.

Valinnanvapauslakiehdotuksen julkinen raportointivelvoite on laaja verrattuna yrityksille muutoin asetettuihin julkisiin rapor-tointivelvoitteisiin. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että valinnanvapauslakiin on kirjattu velvoitteet julkisesta raportoinnista yrityksille, jotta avoimuus ja yhteiskuntavastuu toteutuvat nykyistä paremmin.

Valinnanvapauslain säädösten lisäksi veronkierron estämiseksi ja veroviranomaisten tiedonsaannin parantamiseksi suurim-milta yrityksiltä, joiden liikevaihtoraja on 750 miljoonaa euroa, edellytetään verotuksessaan tarkempaa raportointia viran-omaisille. Tämä raportointi kattaa muun muassa tietoja tuloista, voitosta, veroista, omasta pääomasta, kertyneistä voittova-roista ja työntekijöiden määrästä. Velvoitteen taustalla on EU-direktiivi ja OECD:n veronkierron estämisen BEPS-suositukset.

Puoluehallitus toteaa, että avoimuuden ja läpinäkyvyyden hyväksi tehtävien toimien tulee olla tasapainossa niistä koituviin hallinnollisiin kustannuksiin. Verosuunnittelua koskevat tilanteet liittyvät usein suuriin, monikansallisiin konserneihin, joilla on liiketoimintaa useiden valtioiden alueella ja usein myös EU-alueen ulkopuolella. Siten uusia hallinnollisia velvoitteita ei ole perusteltua kohdistaa laajaan suomalaiseen pk-yrityskenttään, jolle uusien velvoitteiden tai hallinnollisen raportoinnin toteuttaminen on suuryrityksiin nähden huomattavan raskasta.

Verotustiedot ovat pääsääntöisesti salassa pidettäviä. Julkisia ovat muun muassa tuloverotuksen julkisten tietojen luettelo, kiinteistöverotuksen julkiset tiedot, ennakonperintärekisteri ja arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Verohallinto julkaisee vuo-sittain yhteisöjen tiedoista tiedot verotettavasta tulosta, maksuunpannun veron yhteismäärän, ennakoiden yhteismäärän ja veronkannossa maksettavan tai palautettavan määrän. Yhteisöjen tuloverotuksen tiedot tulevat julkisiksi verovuotta seu-raavan kalenterivuoden marraskuun alussa. Näin ollen yritysten verotietojen tarkastelu on mahdollista jo nykyisillä, Vero-hallinnon vuosittain julkaisemilla tiedoilla.




142. Vaasan kokoomusnaiset: Piensijoittajien osinkoverotusta kohtuullistettava

Suomalaiset kotitaloudet omistavat Helsingin pörssin suomalaisyhtiöistä vain neljänneksen, mutta vastaavat lähes yksin koko verokertymästä.

156

Epätasa-arvoinen verotus näkyy siinä, että monet suursijoittajat saavat yritysjärjestelyiden ansiosta osingot lähes verotta. Verovapaista osingoista nauttivat myös monet yleishyödyllisiksi luokitellut yhteisöt.

Piensijoittajien kohtelu heijastuu esimerkiksi pörssiosakkeiden heikkona suosiona. Monet suomalaiset pitävät rahoja mie-luimmin pankkitilillä tai sijoittavat verotuksen kannalta tehokkaisiin osingot uudelleensijoittaviin rahastoihin. Tästä seuraa suomalaisten osakkeiden vaihdon väheneminen pörssissä sekä omistuksen ja sitä kautta tuottojen valuminen ulkomaille.

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius pitää Suomen osinkoverojärjes-telmää täysin epäoikeudenmukaisena piensijoittajia kohtaan.

Vaasan Kokoomusnaiset vaativat piensijoittajien ääntä kuultavaksi sekä osinkoverotuksen uudelleen arviointia.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jossa piensijoittajien osinkojen verotusta oikeudenmukaistetaan.

Puoluehallitus:

Vaasan Kokoomusnaiset esittävät aloitteessaan piensijoittajien verotuksen oikeudenmukaistamista. Aloite on jaettava si-sältönsä perusteella kahteen eri kokonaisuuteen, piensijoittajien verokohteluun ja piensijoittajien taloudellisiin kannustimiin sekä yleishyödyllisten yhteisöjen verokohteluun.

Piensijoittamisessa ei ole kyse mitättömästä ilmiöstä. Yli 650 000 suomalaista sai vuonna 2015 osinkoja listatuista pörssi-yhtiöistä, toisin sanoen siis useampi kuin joka kymmenes suomalainen. Osingonsaajista yli 400 000 henkeä sai osinkoja enintään 500 euroa vuodessa.

Tavallisen osakesäästäjän saamasta pörssiyhtiön maksamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Pääomatulona verotettavasta osingosta verotetaan 30 prosenttia. Osinkojen ja muiden pää-omatulojen ylittäessä 30 000 euroa verovuoden aikana pääomatulon veroprosentti on 34. Siten osingosta maksettava veron määrä on joko 25,5 % tai 28,9 %.

Merkittävä osa pörssiyhtiöiden jakamista osingoista menee julkisyhteisöille, eläkevakuuttajille, ay-liikkeille, yleishyödyllisille säätiöille sekä sijoitusrahastoille ja vakuutuskuoren sisällä sijoittaville yksityishenkilöille. Nämä saajatahot ovat vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkoverosta. Neljän ensimmäisen tahon osalta on kysymys lopullisesta verovapaudesta. Kahden viimei-simmän osalta osingon verotetaan osittain välillisesti silloin, kun niihin sijoittaneet henkilöt nostavat voittojaan.

Tuloverolain mukaan yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen vain saamastaan elinkeinotulosta sekä eräistä kiinteistö-tuloista. Pörssiosingot ovat tyypillisesti yleishyödyllisille yhteisöille verovapaata tuloa.

Yleishyödyllisten yhteisöjen vapauttaminen verosta on tehty yhteiskunnallisin perustein. Verotuksen keinoin on haluttu tu-kea yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa. Tuloverolaissa määritelty yleishyödyllisyyden edellytys on, että se toimii yksin-omaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Yleishyödyl-linen yhteisön toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin eikä se tuota toiminnallaan osalliselle taloudellista etua.

Valtiovarainministeriö on valmistelemassa elinkeinoverolain muutosta, jonka tavoitteena on poistaa tulolähdejako yhteisö-jen osalta niin, että verotettava tulo laskettaisiin aina elinkeinoverolain mukaan. Siten tuloverolain mukaan verotettava tulo-lähde poistuisi yhteisöjen verotuksesta. Esityksellä on vaikutuksia yleishyödyllisten yhteisöjen verokohteluun kiinteistöliike-toiminnan osalta.

Esityksen mukaan elinkeinotoiminnan käsite laajenee koskemaan myös kiinteistöliiketoimintaa. Kiinteistöliiketoiminnalla tar-koitettaisiin laajamittaista, liikemäistä vuokraustoimintaa. Silloin kun kiinteistönvuokraus on yhteisön yleishyödyllistä toimin-taa, se olisi edelleen verovapaata. Yleishyödyllisen yhteisön harjoittama laaja vuokraustoiminta olisi elinkeinotoimintaa sa-moin edellytyksin kuin muillakin yhteisöillä. Vain sellaiseen vuokraukseen sovellettaisiin yleistä yhteisöverokantaa. Kaikkea vuokraustoimintaa ei edelleenkään pidettäisi elinkeinotoimintana. Koska kiinteistöliiketoiminnalla olisi laajuuteen ja toimin-nan luonteeseen liittyviä edellytyksiä, niitä rajoitetumpi vuokraustoiminta tai passiivinen kiinteistöjen hallinta ja siihen liittyvä vuokraus olisi yleishyödyllisille yhteisöille edelleen alennetulla verokannalla verotettavaa kiinteistötuloa.

Puoluehallitus toteaa, että yleishyödyllisten yhteisöjen osalta on tarpeellista arvioida, mikä on yleishyödyllistä toimintaa ja mitä on perusteltua säilyttää verovapaana toimintana ja mikä on taas yleishyödyllisen yhteisön harjoittamaa taloudellista toimintaa. Tulolähdejaon poistaminen yhteisöjen verotuksesta täsmentää osaltaan tätä verokohtelua.

Viime vuosina on nostettu esille osingoille määritettävä yleinen lähdevero, jonka avulla nyt osinkoverotuksen ulkopuolelle jääviä yhteisöjä saataisiin veronkannon piiriin.

Lähdevero ratkaisisi jossakin määrin sitä ongelmaa, että monet ulkomaiset osingonsaajat on nykyisin vapautettava osinko-jen lähdeverosta sillä perusteella, että ne rinnastuvat kotimaisiin verovapaisiin yhteisöihin.

157

Lähdevero jäisi monissa tapauksissa lopulliseksi verorasitukseksi, koska muutoin verovapaat yhteisöt, kuten eläkeyhtiöt, sijoitusrahastot ja verovapaat rahastot tai niihin sijoittaneet tahot eivät voisi vähentää lähdeveroa verotuksessaan. Tämä saattaisi nykyisin verovapaat yhteisöt verollisiksi sijoitustuotoistaan ja korottaisi esimerkiksi sijoitusrahastoista saatavien si-joitustuottojen kokonaisverorasitusta.

Muutos kasvattaisi valtion verotulokertymää, mutta voisi vastaavasti johtaa Suomen houkuttelevuuden heikentymiseen si-joituskohteena ja lisätä painetta esimerkiksi eläkemaksujen korottamiseen. Lähdeverotuksen tuotto voi jäädä matalam-maksi, koska Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat osaltaan Suomesta ulos maksettavien osinkojen verotusoi-keutta. Näin ollen nykyiset verosopimukset eivät mahdollista kaikkien valtioiden osalta lähdeveron pidättämistä maksetta-vista osingoista.

Puoluehallitus toteaa edellä läpikäydyn perusteella, että osinkoverotuksen muutoksia tulee tarkastella kokonaisuutena. Puoluehallitus yhtyy Vaasan Kokoomusnaisten huoleen siitä, että nykyinen verojärjestelmä ei kohtele sijoittajia yhdenver-taisesti.

Vaasan Kokoomusnaiset ottavat kantaa tärkeään aiheeseen nostaessaan piensijoittajien ja kansankapitalismin edistämisen esille. Aiheen kokonaisuudessa on ollut esillä ainakin pienten osinkojen vapauttaminen verosta ja mahdollisen sijoitussääs-tötilin käyttöönotto Suomessa.

Valtiovarainministeriön asettama Järvikareen työryhmä käsitteli työssään pienten osinkojen verovapautta. Työryhmän mu-kaan pienten osinkojen verovapaudella ei voida saavuttaa sille asetettuja tavoitteita. Pienten osinkojen verovapautta tulisi käsitellä osana laajempaa pääomatulojen verojärjestelmää. Osinkotulot ovat tällä hetkellä luonnolliselle henkilölle osittain veronalaista tuloa, mikä tekee osinkojen verokohtelusta kevyempää verrattuna muiden pääomatulojen verotukseen.

Vaikka pienten osinkojen verovapautta koskevan ehdotuksen tarkoituksena olisi tukea kotimaisten piensijoittajien kotimai-siin yhtiöihin tekemiä sijoituksia, ei sääntelyä ole EU-oikeuden takia mahdollista rajata koskemaan vain kotimaisia tilanteita. Verovapaus olisi kohdistettava myös osinkotuloihin, jotka kotimainen sijoittaja saa ulkomaisista osakesijoituksistaan tai ul-komainen sijoittaja saa Suomeen tekemistään osakesijoituksista. Erityisesti kansainvälisissä tilanteissa pienten osinkojen verovapaussääntelyyn liittyy myös monia vaikeita käytännön haasteita.

Pienten osinkojen verovapautta koskevalla säännöksellä ei arvioida olevan ilmeistä merkitystä kotimaisten kotitalouksen sijoitusaktiivisuuteen, johon vaikuttavat merkittävästi mahdollisuudet ja kyvyt harjoittaa sijoittamista. Verohuojennuksen eu-romääräinen arvo jäisi varsin matalaksi. Tästä huolimatta verotuottomenetys kasvaisi 38 miljoonaan euroon, koska huojen-nuksen piiriin kuuluvia on paljon.

Kysymys osakesijoitusten kannustimista on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsi otti käyttöön vuonna 2012 ISK-tilin (investeringssparkonto), jonka tavoitteena oli helpottaa henkilöasiakkaan sijoittamista. Sijoitustilille voi säästää käteistä, osakesijoituksia, rahasto-osuuksia tai muita arvopapereita. Sijoitusten tuottoa, myyntivoittoa tai osinkoa ei veroteta erikseen eikä tappioita voi hyödyntää. Tilin laskennallisesta pääomasta maksetaan jatkuvaa, vuosittaista veroa. Tili on osoittautunut erittäin suosituksi Ruotsissa, ja tilejä oli vuoden 2017 lopussa käytössä 2,8 miljoonaa.

Norja on ottanut käyttöön sijoitustilin 1.9.2017. Uudessa lainsäädännössä tilille on mahdollista sisällyttää osakerahastoja ja pörssiosakkeita. Tilin sisällä ei makseta veroa luovutusvoitoista, mutta Ruotsista poiketen osingot verotetaan tililtä läpi. Pää-oman verotus toteutuu nostettaessa tililtä varoja (27 % vero voitoista).

Myös Tanska on valmistelemassa sijoitustilin käyttöönottoa. Tanskan tavoitteena on ottaa tili käyttöön lainsäädännössä vuoden 2019 alusta.

Kotimaisen omistajuuden tukeminen on keskeinen osa hallituksen talouspolitiikan linjaa. Osana kotimaisen omistajuuden vahvistamista valtiovarainministeri Petteri Orpo asetti viime kesänä työryhmän selvittämään sijoitustuotteiden verokohtelua. Työryhmä luovutti esityksensä valtiovarainministeriölle toukokuun alussa. Työryhmä on laatinut esitykset osakesäästötilin käyttöönottamiseksi Suomessa. Suomalaisen osakesäästötilimallin valmistelu on käynnissä valtiovarainministeriössä. Ta-voitteena on, että osakesäästötilit olisi mahdollista ottaa käyttöön Suomessa vuoden 2019 aikana.



Puoluehallituksen esityksen mukaisesti todettiin aloitevastaus riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.

Liitettiin päätökseen seuraava toivomusponsi aloitteen tekijöiltä: ”Valtiovarainministeriössä valmisteilla oleva osaketili yksi-tyishenkilöille, joka mahdollisesti otetaan käyttöön Suomessa 2019 aikana. Tasavertaisuuden nimissä vaadimme osinkojen verovapautta ko. tiliin samoilla perusteilla kuin esim. sijoitusrahastot saavat osinkonsa verovapaasti.”

158

143. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskeminen

Aloite on tehty työllisyyden kasvun parantamista varten, sekä yleisen talouskasvun edistämiseksi. Suomen verotuksessa on tällä hetkellä monia ongelmakohtia, jotka on helppoa korjata samassa paketissa.

Espoossa on homekouluja kunnostettavana ja velkaa maksettavana tulevia sukupolvia varten, mutta tällä hetkellä Espoossa maksetaan veroista tukia 200 miljoonaa euroa vuodessa valtion kautta muille kunnille. Samaan aikaan valtionosuus Espoon kunnan budjetissa on vuonna 2018 noin 35 miljoonaa euroa (1,65% menoista) ja Espoon kunta tekee tulosta noin 40 mil-joona euroa, eli Espoon kunnan asukkaan menettävät tällä hetkellä 165 miljoonaa euroa vuodessa kuntien tekohengittämi-seen. Tällaisiin tilanteisiin joudutaan, kun kunnan peruspalvelujen valtionosuus on liian suuri. Sama ongelma ilmenee myös muualla Uusimaalla, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Jos peruspalvelujen valtionosuutta laskettaisiin, kunnat saisivat auto-nomian päättää omista asioistaan ja täten järjesteltyä omat haasteensa ennen muita.

Keskustapuolue yrittää pitää keinotekoisesti pienet maaseudun kunnat elossa. Muunmuassa Pomarkun kunnan peruspal-velujen valtionosuus on 7 390 421 €, eli 45,78% samaan aikaan kun Espoolla on 1,65%.

Työpaikkoja ei ole pienemmissä kunnissa ja pienten kuntien rahoittaminen johtaa siihen, että ̈ ihmisten luonnollinen työpe-räinen maan sisäinen muuttaminen ei toteudu. Tekohengittäminen on siis markkinoita vastaan.

Edellä mainitun perusteella Uudenmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että kuntien itsenäisyyttä ja omavaraisuutta lisätään kuntien peruspalvelujen valtionosuutta laskemalla.

Puoluehallitus:

Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. Kuntien valtionosuusjärjestelmän merkitys kuntataloudelle vähenee, kun suuri osa valtionosuusjärjestelmällä rahoitetuista tehtävistä siirtyy maakunnan jär-jestämisvastuulle. Tätä kautta myös rahoituksen oikeudenmukaisuus paranee, kun maakunnan tasolla sosiaali- ja terveys-palveluiden järjestäminen on leveämmillä hartioilla ja selkeästi nykyistä laajempaa järjestämisaluetta voidaan katsoa koko-naisuutena.

Samassa yhteydessä kuntien valtionosuusjärjestelmää ollaan kehittämässä onnistumisesta palkitsevaksi. Uutena vaikutta-vana kriteerinä kuntien valtionosuuksien määräytymisesssä ollaan ottamassa mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistä-mistä. Lisäksi kriteeristö rakentuu jatkossa pääosin alle 16-vuotiaiden kautta.

Puoluehallitus näkee, että aloitteessa esiin nostettuun haasteeseen maan sisäisen työperäisen muuttamisen helpottami-seen on useita kuntien valtionosuuksia tehokkaampia työkaluja. Esimerkiksi budjettiriihessä 2018 hyväksytty työasuntovä-hennyksen kuukausikohtaisen osuuden nostaminen (250€->450€) on toimenpiteenä kuntakohtaista valtionosuutta tehok-kaampi esimerkiksi siksi, koska työasuntovähennys vaikuttaa suoraan yksilön tuloihin, kun kuntien valtionosuusjärjestelmän kohdalla vaikutus on välillinen, mutta toki merkitsevä.

Aloitteessa esiin nostettu kuntien itsenäisyyden ja omavaraisuuden edistäminen ovat puoluehallituksen mielestä erittäin tärkeitä teemoja etenkin kasvupalveluiden osalta. Sote- ja maakuntauudistuksessa tuleekin varmistaa kuntien mahdollisuus osallistua kasvupalveluiden tuottamiseen.




144. Helsingin edistyskokoomus: Sähköautojen latauksen luontoisedun verotusarvon määrittäminen

Sähköautojen käyttö työmatkaliikenteessä on sekä kansantaloudellisesti että ympäristönsuojelullisesti järkevää. Se edel-lyttää yleensä akun latausmahdollisuutta työpaikalla työpäivän aikana kotimatkaa varten. Työnantajat ovat erittäin valmiita antamaan tämän mahdollisuuden työntekijöilleen, yleensä luontoisetuna, koska käytetyn sähkön määrä on pieni ja sen mittaaminen hankalaa.

Työnantajat ovat kuitenkin laajalti kieltäneet sähköautojen latauksen työpaikalla, koska käytetyn sähkön määrän mittaami-nen ja todentaminen luotettavasti ja annetun luontoisedun verotusarvon laskeminen vaaditun työmäärän ja vaihtelevan

159

sähkön hinnan takia on kohtuullisin kustannuksin mahdotonta. Käytetyn sähkön arvo voi olla paljon pienempi kuin edun laskemisen kustannukset. Näin ollen sähköauton käyttäminen työmatkaliikenteessä on Suomessa tällä hetkellä suurelta osin käytännössä laillisesti mahdotonta.

Monen muun luontoisedun verotusarvo, kuten esimerkiksi matkapuhelinedun, on määritelty kuukausittaiseksi tasasum-maksi juuri edun arvon vaikean todentamisen vuoksi.

Polttomoottoriautojen lohkolämmittimien käyttämää sähköä työpaikoilla ei veroteta ollenkaan. Tämä on esimerkki siitä, että liikenteen päästöjä vähentäviä käytäntöjä voidaan suosia erityisen voimakkaasti verotuksessa.

Keskimääräinen työmatka Suomessa on Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan pisin Hämeessä, lin-nuntietä 18 kilometriä. Jos käytetään 25 kilometrin kotimatkaa, 0,25 kWh/km keskikulutusta ja 10 c/kWh sähkön hintaa ja lomat poistettuna 18 työpäivää kuukaudessa työpaikalla tapahtuvan sähköauton latauksen arvon laskennan perusteina, jotta saadaan edun arvo suurimmillaan keskimäärin, päädytään 11 euroon kuukaudessa. Suurin osa työmatkoista on kuiten-kin lyhyempiä juuri siellä, missä sähköautokanta kasvaa aluksi eniten.

Tasasumman määräämisellä edun verotusarvoksi olisi verotuloja kasvattava vähäinen vaikutus. Nykyisellä sähköautokan-nalla verokertymä tuskin olisi suurempi kuin 0,1 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän vuoksi myös verotusarvon eri suuruudet eivät aiheuttaisi verokertymään suurta muutosta. Suurempi ja tärkeämpi vaikutus on sähköiseen liikenteeseen siirtymiseen kannustava vaikutus. Pienempi veron määrä sähköautojen yleistymisen alkuvuosina kannustaa työntekijöitä ja työnantajia investoimaan puhtaaseen liikenteeseen. Tämä on puolueen periaateohjelman ja hallitusohjelman mukaista. Siksi järkevä verotusarvo on pienempi kuin 11 euroa kuukaudessa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehoittaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että verottaja määrittelee sähköautojen latauksen luontoisedun verotusarvon kiinteäksi, esimerkiksi 10 euroa kuukaudessa, tai edun kokonaan verottomaksi.

Puoluehallitus:

Valtionvarainministeriö on tiedottanut huhtikuussa 2018, että sähköautojen työpaikkalataamiselle luodaan aloitteen malli-nen työsuhde-edun verotusarvo. Verotusarvon taso määräytyy myöhemmin.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta



145. Teljän Kokoomus: Varainsiirtoveron poisto Teljän Kokoomus Ry esittää, että Kokoomuksen tulee aktiivisesti ajaa nykyisen varainsiirtoveron poistamista. Varainsiirto-verolla on monia negatiivisia vaikutuksia. Se heikentää kansalaisten mahdollisuuksia muuttaa työn perässä uudelle alueelle tai paikkakunnalle sekä keinotekoisesti kasvattaa asumisen kustannuksia ja asuntojen hintoja. Erityisen ongelmallinen va-rainsiirtovero on muuttotappioalueilla, joissa tarjontaa on enemmän kuin ostajia. On perusteltua väittää, että varainsiirtovero on este työllisyysasteen kasvulle koko Suomessa.

Lisäksi varainsiirtovero perusteettomasti ja epäoikeudenmukaisesti verottaa eri asumismuotoja eri tavalla ja verottaa jo aiemmin verotettua ansio- tai pääomatuloa ja heikentää kansalaisten vaurautta ja ostovoimaa. Varallisuusveron poistaminen lisäisi kansalaisten käytössä olevaa varallisuutta ja ostovoimaa jonka työllistävä vaikutus olisi moninkertainen siihen verrat-tuna, mitä varainsiirtoveron keräämisellä voidaan saavuttaa.


Puoluehallitus:

Vastaus aloitteisiin 145-149 on aloitteen 149 lopussa.

160

146. Helsingin Kokoomusnuoret: Varainsiirtovero poistettava

Varainsiirtovero on tällä hetkellä 2,0 prosenttia asunto-osakeyhtiöissä ja omakotitaloissa 4,0 prosenttia. Varainsiirtoveroa korotettiin 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin asunto-osakeyhtiöissä vuonna 2013 ja korotuksen seurauksena ihmisten muutto-halut vähenivät. Vero lisää muuttamisen kustannuksia ja muodostaa asuntokauppaa tehdessä kiilan ostajan ja myyjän ar-vostuksen välille.

Varainsiirtoveron vaikutuksia on tutkittu niin Suomessa kuin ulkomailla ja useat tutkimukset ovat osoittaneet veron vähen-tävän kaupankäyntiä asuntomarkkinoilla. Vuonna 2018 julkaistussa VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksessa ”Effects of Real Estate Transfer Taxes: Evidence from a Natural Experiment” todetaan varainsiirtoveron vähentävän niin kaupankäyntiä asuntomarkkinoilla kuin muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä. Tämä aiheuttaa sen, että kotitaloudet saattavat asua asumistarpeisiin ja tuloihinsa nähden huonosti sopivissa asunnossa ja vero vaikeuttaa myös työperäistä muuttoa työmarkkina-alueiden välillä. Tämä on suuri ongelma, varsinkin maassa jossa työn tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Varainsiirtovero poistamalla voitaisiin helpottaa työperäistä muuttoa maakuntien välillä ja näin vähentää tarpeen ja tarjonnan kohtaamisen ongelmaa. Poistamalla varainsiirtovero myös parannettaisi asuntomarkkinoiden toimintaa ja har-vempi joutuisi asumaan elämäntilanteeseen nähden sijainniltaan tai kooltaan sopimattomassa asunnossa.

Edellä mainitun perusteella Helsingin kokoomusnuoret esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että varainsiirtovero poistetaan.

Puoluehallitus:


147. Joutsenon Kokoomus ja Lappeenrannan Kokoomus: Kiinteistöjen varainsiirtoveron alentaminen lapsiperheiden toisen asunnon hankinnassa

Korkea kiinteistöjen varainsiirtovero aiheuttaa pullonkaulan lapsiperheiden alueelliseen sitoutumiseen. Kun ostaa kiinteis-tön täytyy ostajan maksaa 4% varainsiirtoveroa, poislukien ensiasunto tiettyjen ehtojen täyttyessä. Ensiasunnon verovapaus saatetaan käyttää elämänvaiheessa, jossa asunto-osakeyhtiömuotoiset ratkaisut ovat soveltuvampia, kuin omakotitalomuo-toinen asuminen. On huomattu, että perheen perustaminen siirtyy yhtä myöhemmäksi, jolloin on tärkeää verotuksellisesti kannustaa perheen perustamiseen. Monille haave omakotitalosta tulee konkretisoitua ennen lapsen hankintaa.

Toisen oman asunnon hankinta koskettaa erityisesti lapsiperheitä, joille perheen kasvaessa syntyy halu tavoitella omakoti-taloa asumismuotona. Korkea kiinteistöjen varainsiirtovero (4%) hidastaa näiden perheiden suuremman asunnon hankki-mista ja sitoutumista alueeseen. Nuorelle perheelle varainsiirtoveron (4%) aiheuttama rahallinen menetys voi olla negatiivi-sesti ratkaiseva ja haave omakotitalon ostamisesta siirtyy myöhemmäksi. Kiinteistöjen verotuksen kevennys vireyttäisi myös asuntokauppaa ja näin ollen alueiden elinvoimaisuuden kasvua. Kiinteistöjen varainsiirtoveron laskeminen kahdella pro-senttiyksiköllä (2%) vaikuttaisi positiivisesti lapsiperheiden uuden kodin hankkimiseen ja näin se myös vastaisi asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden 2% varainsiirtoverokantaa.

Esitämme kiinteistöjen varainsiirtoveron alentamista lapsiperheiden toisen asunnon hankinnassa. Veromuutos koskisi lap-siperheitä kiinteistöjen varainsiirtoveron osalta seuraavasti: Kiinteistöjen varainsiirtovero toisen (2) asunnon ostavalle lapsi-perheelle 2%. Lapsiperheen katsotaan tämän kiinteistöjen varainsiirtoveron kevennyksen osalta olevan perhe, jossa on vähintään yksi (1) aikuinen ja yksi (1) perheeseen syntynyt lapsi tai vähintään yksi aikuinen (1) ja yksi (1) lääkärin todistuksella syntymässä oleva lapsi.

Edellä esitetyn perusteella Joutsenon Kokoomus ry ja Lappeenrannan Kokoomus ry esittävät, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous käynnistää toimenpiteet lapsiperheiden varainsiirtoveron keventämiseksi edellä mainituin linjauksin.

Puoluehallitus:


161

148. Kokoomuksen Nuorten Liitto: Varainsiirtoverosta luovuttava

Verojen vaikutukset yhteiskuntaan eivät rajoitu pelkästään yhteiskunnan tarjoamien palveluiden rahoittamiseen. Rahoituk-sen keräämisen ohella verot luovat talouden toimijoille kannusteita, jotka ohjaavat näitä toimijoita, kun ne tekevät ratkaisuja esimerkiksi kuluttamisessaan, työtä tehdessään tai harkitessaan investointeja.

Kokoomus on perinteisesti ajanut linjaa, jossa yhteiskunnan toiminnot pyritään rahoittamaan ylläpitämällä laajaa veropohjaa, mutta mahdollisimman matalia verokantoja. Laaja ja matala veropohja mahdollistaa veronkeruun joka kohtelee niin ihmisiä kuin yrityksiäkin mahdollisimman tasapuolisesti toisiinsa nähden. Erilaisista verotuksen muodoista Kokoomus on perintei-sesti kannattanut niitä, joilla on minimaaliset negatiiviset ulkoisvaikutukset. Pääomaa verotettaessa on vähemmän haitallista verottaa seisovia pääomia kuin taloudellista toimeliaisuutta. Toimiva ja reilu veropolitiikka on hyvinvointiyhteiskunnan yllä-pitämisen kannalta elintärkeää.

Ekonomistikunta on jo jonkin aikaa pitänyt ääntä siitä kuinka nykymuotoinen varainsiirtovero jähmeyttää tuottoonsa nähden suhteettomalla tavalla yhteiskunnan toimintaa. Varainsiirtovero on Suomessa vero, joka tulee maksaa asunto-osakkeen, muun arvopaperin tai kiinteistön vastikkeellisesta luovutuksesta. Varainsiirtoverosta on vapautettu pörssissä käyty arvopa-perikauppa, nuori ensiasunnonostaja, sekä lahjaksi tai perinnöksi asunnon saaja. Varainsiirtoveron kertymästä noin 85% tulee kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden kaupasta. Käytännössä varainsiirtoveron kertymä tulee tavallisten ihmisten asun-nonvaihtojen yhteydessä.

Nykymuotoinen varainsiirtovero vähentää ihmisten halukkuutta käydä asuntokauppaa. Se siis sitoo ihmisiä asuntoihin jotka ovat heidän kulloisiinkin tarpeisiin nähden epäoptimaalisia. Esimerkiksi työn perässä muuttaminen tai elämäntilanteen muut-tuessa asunnon vaihtaminen on varainsiirtoveron vuoksi kalliimpaa kuin mitä se muutoin olisi. Tällaisen ihmisen tarpeiden tyydyttämiseksi tapahtuvan vaihdannan jähmeyttäminen on täysin ylimääräistä kitkan aiheuttamista, mikäli vastaavan kerty-män voisi saada vaihtoehtoisin keinoin.

Varainsiirtoveron kertymä on tällä hetkellä noin 790 miljoonaa euroa. Se muodostaa noin 1,4% valtion budjetista. On mah-dollista, että varainsiirtoveron aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ihmisten muuttohalukkuuden vähentämisen muo-dossa ovat jopa suuremmat kuin veron valtion budjettiin kasaaman tuoton arvo. Varainsiirtoveron poisto tuottaisi dynaami-sia vaikutuksia ainakin työn liikkuvuuden paranemisen muodossa ja vapauttaisi epäoptimaalisissa asunnoissa lepäävää pääomaa hyödyllisempään käyttöön.

Taloudellisen vaihdannan verottaminen vähentää taloudellista aktiivisuutta. Jos tavoittelemme kasvua tukevaa veropolitiik-kaa niin veroja tulisi kohdistaa ennemmin seisoviin pääomiin kuin talouskasvua tukevaan vaihdantaan. Haitallisten vero-muotojen karsiminen kannattaa aloittaa ilmiselvästi epäoikeudenmukaisimmista.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että varainsiirtovero poistetaan.

Puoluehallitus:


149. Keravan Kokoomus: Omaa asuntoa koskevan varainsiirtoveron huojentaminen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskuksen VATT:n ja Helsingin kaupunginkanslian tekemän tutkimuksen mukaan varainsiir-tovero vähentää muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä. Tutkimuksen mukaan varainsiirtoveron korotus vähensi osakehuoneistoissa asuvien omistusasujien muuttoja noin 4,3 prosentilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, että vero vähentää sekä työmarkkina-alueiden sisäisiä että niiden välisiä muuttoja. Varainsiirtoveron seurauksena kotitaloudet asuvat tutkimuksen mukaan useammin tilanteeseensa nähden esimerkiksi kooltaan tai sijainniltaan sopimattomissa asunnoissa. Asuntokanta on veron takia tehottomassa käytössä, mikä vähentää hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan tämä on merkittävä, vaikkakin näkymätön varainsiirtoveron kustannus.

Nykyinen varainsiirtoverotus on väärää työvoimapolitiikkaa, koska se haittaa työn perässä liikkumista. Veron merkitys ko-rostuu erityisesti niille, jotka haluavat muuttaa työn vuoksi kasvukeskuksiin. Keskuksissa asuntojen hinnat ovat korkeammat ja varainsiirtovero syö ison osan asunnonvaihtoon tarvittavasta oman pääoman määrästä.

Edellä olevan perusteella Keravan Kokoomus ry esittää, että

162

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että verolakeja saadaan muutettua siten. että oman asunnon varainsiirtoverosta luovutaan.

Puoluehallitus:

Teljän Kokoomus Ry, Helsingin Kokoomusnuoret Ry, Joutsenon Kokoomus Ry ja Lappeenrannan Kokoomus Ry yhdessä, Kokoomuksen nuorten liitto Ry ja Keravan Kokoomus ry esittävät erillisissä aloitteissaan varainsiirtoverosta luopumista tai veron alentamista. Lisäksi Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esitti aloitteessaan varainsiirtoveroa yhtenä toimen-piteenä, jolla helpottaa työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta.

Yhdistyksien aloitteissaan esille nostama asia on hyvin ajankohtainen. Puoluehallitus toteaa, että aloitteissa kuvataan hyvin varainsiirtoveroon liittyviä ongelmia. Varainsiirtovero vähentää halukkuutta muuttaa työn perässä tai vaihtaa asuntoa eri elämäntilanteisiin paremmin soveltuvaksi. Nykyisin asunnon ostaja maksaa velattomasta kauppahinnasta kahden prosentin ja kiinteistön ostaja neljän prosentin varainsiirtoveron. Ensiasunnon ostajat on vapautettu varainsiirtoverosta.

Voimakkaan talouskasvun seurauksena eri puolella Suomea yritykset ja toimialat kärsivät työvoimapulasta. Maaliskuussa 2018 julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometristä ilmenee, että valtakunnallisiksi työvoimapula-ammateiksi määritellään 40 ammattia, kun vuosi sitten vastaava luku oli 24. Pääkaupunkiseudulla on pulaa yhteensä 48 ammatin har-joittajista.

Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 2010 Kauklahden Kokoomus ehdotti aloitteessaan, että asuinkiinteistöjen varain-siirtoveroa tulisi laskea osakehuoneistojen kanssa samalle tasolle. Vastauksessaan puoluehallitus totesi, että asumisen ve-rotusta on tarkasteltava kokonaisuutena. Puoluehallitus toi myös esille, että omistusasumista tuetaan jo nykyisellään tuntu-vasti. Esimerkkeinä mainittiin asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus, oman asunnon myynnin täysi verovapaus, las-kennallisen asuntotulon verottamatta jättäminen, kansainvälisessä vertailussa edelleen kevyt kiinteistöverotuksen taso, en-siasunnon verovapaus varainsiirtoverotuksessa ja matala varainsiirtovero huoneisto-osakkeille.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi kesällä 2016 Työ- ja yrittäjyyspaketti 2.0 -keskustelunavauksen. Työvoiman liikku-vuuden helpottamiseksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti osana pakettia asuntokaupan varainsiirtoveron poistoa. Kompensointikeinoksi tarjottiin oman asunnon myyntivoiton verovapauden rajaamista. Veromuutosta perusteltiin vankalla tutkimustiedolla.

Sekä Helsingin Kokoomusnuoret että Keravan Kokoomus viittasivat aloitteidensa perusteluissa tuoreeseen VATT:n ja Hel-singin kaupunginkanslian yhteiseen tutkimukseen, jossa varainsiirtoveron havaittiin vähentävän muuttoja sekä maakuntien sisällä että maakuntien välillä. Tutkimuksessa myös selvisi, että veron takia kotitaloudet asuvat usein tilanteeseensa sopi-mattomissa asunnoissa. Veron kielteisten vaikutusten arvioitiin myös heijastuvan negatiivisesti työmarkkinoiden toimintaan.

Tutkijoiden keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että varainsiirtovero häiritsee asuntomarkkinoiden toimintaa. Varainsiirtovero vähentää sekä muuttohalukkuutta ja ohjaa asumaan elämäntilanteeseen nähden sopimattomassa asun-nossa. Keskeisen haasteen varainsiirtoveron poistolle muodostaa se, että vero tuottaa valtion kassaan vuosittain noin 860 miljoonaa euroa, josta valtaosa kertyy asuntokaupoista. Veron poistamisen dynaamiset vaikutukset kompensoisivat hyvin maltillisesti verokertymän vähenemistä.

Oman asunnon myyntivoiton eli luovutusvoiton verovapauden rajaaminen tai poistaminen kompensoisi veromenetyksiä ja lisäisi verojärjestelmän neutraaliutta eri sijoituskohteiden verokohtelun osalta. Nykyisin asunnon myyntivoitto on verova-paata tuloa, jos asunnossa on asunut vakituisesti ja yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta. Luovutusvoittovero ei kuitenkaan ole ongelmaton. Oman asunnon luovutusvoittoveron maksamisen voi välttää välttämällä muuttamista, ja kyseinen lukitus-vaikutus heikentäisi työvoiman liikkuvuutta. Ruotsissa ongelmaa on helpotettu mahdollistamalla veronmaksun lykkääminen tilanteissa, joissa ostaa uuden vähintään yhtä arvokkaan omistusasunnon.

Perinteisesti taloustieteilijät ovat suositelleet varainsiirtoveron poistamisen kompensoimista kiristämällä maapohjaan koh-distuvaa kiinteistöveroa. Kiinteistöveron korotus tasaisi muuttajiin kohdistuvan varainsiirtoveron kaikkien kiinteistöjen omis-tajien tasaisesti maksettavaksi. Sama syy, joka tekee kiinteistöverosta kansalaisten keskuudessa epäsuositun, tekee ve-rosta veroteorian näkökulmasta tehokkaan ja hyvän veron − kiinteistön omistaja ei voi toimintaansa muuttamalla välttää veron maksamista. Haasteen kompensoinnille muodostaa se, että kiinteistöveron tuotto ohjautuu kunnille ja varainsiirtove-ron tuotto valtiolle.

Puoluehallitus katsoo, että sekä useiden kokoomusyhdistysten saman sisältöisten aloitteiden, tuoreiden tutkimustulosten sekä laajan asiantuntijoiden yhteisen näkemyksen perusteella Kokoomuksen on syytä tarkentaa kantaansa suhteessa va-rainsiirtoveroon. Puoluehallitus esittääkin puoluekokoukselle varainsiirtoveron poistoa. Samassa yhteydessä puoluehallitus toteaa, että fiskaalisten vaikutusten kompensoimiseksi on veron poistamisen yhteydessä arvioita korvaavia verotuskohteita edellä esitetyt seikat huomioiden. Puoluehallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että veron poistamisen on tapahduttava niin, että markkinavaikutukset alan toimijoille olisivat mahdollisimman vähäiset.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet 145-149 seuraavalla ponsiosalla: ”Hyväksyessään aloitteet puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että varainsiirtovero poistetaan huomioiden aloitevastauksessa esitetyt seikat.”

163



150. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta helpotettava

Suomessa on kaksijakoinen ongelma. Osassa maata ja tietyillä sektoreilla työvoimasta on pulaa, mutta toisaalla taas on merkittävä puute työpaikoista. Uusikaupunki ja Turku ovat hyviä esimerkkejä positiivisen rakennemuutoksen alueista, joissa ammattitaitoista työvoimaa ei ole saatavilla riittävästi. Muuntokoulutus tuo pienen avun, mutta ei ratkaise koko ongelmaa.

Ilman markkinahäiriöitä edellä mainitun kaltainen tilanne ei olisi mahdollinen. Täydellisten markkinoiden olosuhteessa re-surssit allokoituvat sinne, missä niille on kysyntää, eli tässä tapauksessa ammattitaitoista työvoimaa siirtyisi muualta Suo-mesta Lounais-Suomeen.

Työn perässä muuttamista jarruttavia tekijöitä on useita. Ensinnäkin erilaiset verot rajoittavat halukkuutta muuttaa paikka-kunnalta toiselle. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on tutkinut asuntomarkkinoita jäykistävän varainsiirtoveron vaiku-tusta. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yhden prosenttiyksikön nousu varainsiirtoverossa vähentää asunto-kauppoja Suomessakin noin 10–20 prosenttia. Muuttamisen väheneminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa.

Toisaalta muuttaminen ei ole kannattavaa kannustinloukkujen vuoksi. Uudelta paikkakunnalta voi olla vaikea saada asuntoa ja asuminen siellä voi olla kalliimpaa. Vanhaa asuntoa on kenties hankala saada myydyksi tai vuokrattua. Yksi ongelma voi olla pitkiin työmatkoihin kuluva aika ja raha. Nämä kaikki vähentävät kannusteita ottaa työtä vastaan oman kotipaikkakunnan ulkopuolelta.

Perheellisillä ongelmana voivat lisäksi olla tukiverkoston jääminen vanhalle paikkakunnalle sekä lasten koulu- ja varhais-kasvatuspaikkojen järjestyminen.

Kokoomusopiskelijat vaatii, että työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta on helpotettava. Varainsiirtoveroa ja matka-kuluvähennysten tasoa on tarkasteltava uudestaan. Lisäksi tulisi harkita uusia toimia kuten työn perässä muuttavan muut-torahaa ja järjestelyjä lasten varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen saumattoman jatkumisen takaamiseksi.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että työn perässä muuttamista ja työn vastaanottamista toiselta paikkakunnalta helpotettaisiin.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää aloitteessaan, että varainsiirtoveroa ja matkakuluvähennysten tasoa on tarkasteltava uudestaan. Lisäksi tulisi harkita uusia toimia kuten työn perässä muuttavan muuttorahaa ja järjestelyjä lasten varhaiskasvatus- ja koulupaikkojen saumattoman jatkumisen takaamiseksi.

Puoluehallitus toteaa, että varainsiirtoveron osalta Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan aloitteeseen on vastattu yh-teisellä vastauksella. Aloitteen puoluekokoukselle varainsiirtoveron poistosta tekivät myös Teljän Kokoomus Ry, Helsingin Kokoomusnuoret Ry, Joutsenon Kokoomus Ry, Lappeenrannan Kokoomus Ry, Kokoomuksen nuorten liitto Ry ja Keravan Kokoomus Ry. Puoluehallitus esittää aloitevastauksessaan puoluekokoukselle varainsiirtoveron poistamista. Tässä vastauk-sessa puoluehallitus ottaa kantaa muihin aloitteen esityksiin, joilla halutaan helpottaa työn vastaanottamista toiselta paikka-kunnalta.

Puoluehallitus jakaa Kokoomusopiskelijoiden huolen. Vaikka talous ja työllisyys kasvavat ennätysvauhtia, on työttömyys vähentynyt suhteellisen hitaasti. Samanaikaisesti eri puolella Suomea yritykset ja toimialat kärsivät työvoimapulasta. Työt-tömyysasteen trendi oli maaliskuussa 8,2 prosenttia. Korkea työttömyys noususuhdanteessa antaa viitteitä korkeasta suh-danteista riippumattomasta eli rakenteellisesta työttömyydestä. OECD on arvioinut Suomen rakenteellisen työttömyyden tasoksi 7,4 prosenttia.

Rakenteellisen työttömyyden takana on erilaisia kohtaanto-ongelmia, joista yksi on työvoiman alueellinen kohtaanto-on-gelma eli työn ja tekijöiden sijainti eri paikkakunnilla. Kokoomus on aktiivisesti tarjonnut ratkaisuja työvoiman liikkuvuuden parantamiseksi ja edistänyt hallituksessa liikkuvuutta edistäviä päätöksiä.

164

Vuonna 2016 julkaistussa Kokoomuksen eduskuntaryhmän Työ- ja yrittäjyyspaketti 2.0:ssa varainsiirtoveron poiston ohella esitettiin, että tonttitarjontaa lisätään säätämällä maanomistajalle kaavoitusaloiteoikeus ja korottamalla valitusmaksuja. Vuonna 2017 julkaistussa eduskuntaryhmän Maankäyttö- ja asuntopoliittisessa raportissa esitettiin lisää keinoja, joilla voi-taisiin edistää asuntotarjontaa kasvualueilla.

Kokoomus on yhdessä hallituskumppanien kanssa edistänyt monilla keinoilla työvoiman liikkuvuutta.

Matkakulujen vähennysoikeuden enimmäismäärä korotettiin vuoden 2007 alusta 4 700 eurosta nykyiseen 7 000 euroon. Korotuksen myötä matkakuluvähennys kompensoi myös pidempiä asunnon ja työpaikan välisiä matkoja. Vuoden 2018 alusta työttömien liikkuvuusavustusta laajennettiin koskemaan myös osa-aikatyötä. Lisäksi kevään 2018 kehysriihessä pää-tettiin myös nostaa työasuntovähennyksen enimmäismäärää nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.

Puoluehallitus katsoo, että työttömien matka- ja muuttokuluja kompensoiva liikkuvuusavustus vastaa Kokoomusopiskelijoi-den esittämää muuttorahaa. Kelan maksama avustus on suuruudeltaan 32,40 euroa päivässä, ja sitä maksetaan enintään 60 päivän ajan viideltä päivältä viikossa.

Puoluehallitus myös toteaa, että kunnilla on velvollisuus tarjota varhaiskasvatus- ja koulupaikat uudella paikkakunnalla. Haasteet liittyvät todennäköisesti erityisesti kausityöhön tai muuhun liikkuvaan ja satunnaiseen työhön, joihin kasvatus- ja koulutuspalveluiden pitää mukautua. Tavallisesti suurin kitka uudelle paikkakunnalle siirtymisessä on puolison työ sekä perheiden sosiaalinen verkosto lähtöpaikkakunnalla. Puoluehallitus katsookin, että työasuntovähennyksen korottaminen laskee kynnystä ja lisää taloudellisia mahdollisuuksia perheellisille työttömille työskennellä toisella paikkakunnalla ilman, että muutto koskisi heti koko perhettä.




151. Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret: Perintöveron maksuaikaa on pidennettävä

Perintöverotus on kiristynyt Suomessa viime vuosina ja johtanut moniin epäkohtiin. Perinnönsaaja voi joutua ahtaaseen tilanteeseen, kun perintövero on maksettava heti. Perinnön realisointi kohtuullisessa ajassa voi olla vaikeaa ja kestää pit-kään. Lisäksi perintökiistat saattavat vaikeuttaa perintöprosessin etenemistä.

Perintöveron poistaminen ei ole paras ratkaisu verokertymän ja sen luovutusvoittoverotukseen aiheuttamien seurauksien vuoksi. Perintöveron korvaaminen muilla veroilla ei ole helppoa. Perintövero ei heikennä kannusteita työntekoon tai yrittä-jyyteen, minkä vuoksi sen voidaan katsoa olevan parempi vaihtoehto kuin tulovero ja yhteisövero.

Perintöveron maksuajan pidentämisellä voitaisiin oikeudenmukaistaa perinnönsaantitilanteita ja välttää ”perintöloukkuja”. Maksuajan pidennys voisi koskea esimerkiksi tietyn suuruisia perintöjä. Maksuaikaa pidentämällä voidaan välttää tilanteita, joissa heikon maksukykyisyyden vuoksi perinnöstä joudutaan luopumaan.

Hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää ryhtymään kaikin keinoin edistämään perintöverotuksen perinnän muuttamista edellä kuvatuilla tavoilla kohtuulliseksi siltä varalta, ettei perintöveroa saada lähitulevaisuudessa kokonaan lakkautettua.

Puoluehallitus:


152. Hämeen Kokoomusopiskelijat: Perintöveron perintää kohtuullistettava

Aika ajoin uutisoidaan tapauksista, joissa verottaja on yrittänyt periä perintöveroa vaikeasti rahaksi muutettavista asioista kuten kiinteistöistä. Koska kiinteistön myynti on toisinaan hidasta ja perintöveron maksuaikataulu joustamaton, on tällaisen epälikvidin perinnön perijällä suuri riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin.

Menetettyään luottotiedot, yksilön mahdollisuudet työllistymisen, asunnon saamisen sekä eräiden oikeustoimien tekemisen kannalta vaikeutuvat huomattavasti, jolloin elämänlaatu kärsii. Samalla valtiolta jäävät yksilön potentiaaliset kulutus- ja an-siotuloverot saamatta.

165

Perintöveron perintä olisi tällaisissa tilanteissa muutettava kohtuulliseksi siten, ettei yksilölle koituisi huomattavaa haittaa. Epälikvidin perinnön saajalla olisi oltava mahdollisuus sopia verottajan kanssa yksilön elämäntilanteen mukainen maksu-suunnitelma. Vaihtoehtoisesti verottaja voisi pantata epälikvidin perinnön siihen asti, kunnes perintö on realisoitu tai vero muuten maksettu.

Hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää ryhtymään kaikin keinoin edistämään perintöverotuksen perinnän muuttamista edellä kuvatuilla tavoilla kohtuulliseksi siltä varalta, ettei perintöveroa saada lähitulevaisuudessa kokonaan lakkautettua.

Puoluehallitus:


153. Taipalsaaren Kokoomus: Perintöverotuksesta luovuttava kahden vaalikauden kuluessa

Perintöverotus on kiristynyt huomattavasti viime vuosina, ja se on johtanut jopa ei-toivottuun maastamuuttoon verosuunnit-telun vuoksi.

Perintöverotuksen lieventämisen tai poistamisen osalta työn ja yrittäjyyden tulokulmasta tärkeintä on pyrkiä vaikuttamaan sukupolvenvaihdosten edistämiseen yritystoiminnassa. Uudistus on syytä aloittaa keventämällä erityisesti suoraan alene-valle polvelle käytettävää asteikkoa enemmän kuin muille perinnönsaajille sovellettavaa asteikkoa. Kun halutaan painottaa erityisesti yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamista, tulisi asteikon yläpäähän kohdistetut kiristykset poistaa.

Perinnön saaja voi myös joutua hankalaan tilanteeseen, kun vero on maksettava heti ja perinnön realisointi kohtuullisessa ajassa voi olla mahdotonta tai kestää pitkään. Ratkaisu on, että vero tulisi jatkossa maksuun myyntivoittoverona, joka on tällä hetkellä selvästi korkeampi kuin perintövero, mutta vasta siinä tilanteessa, kun perillinen realisoi perintönsä ja on ve-ronmaksukykyinen.

Veromallimuutoksen toteuttaminen tuottoneutraalisti edellyttäisi ainakin oman asunnon luovutusvoittoverovapaudesta luo-pumista, koska valtaosa kotitalouksien varallisuudesta on asuntovarallisuutta. Tämä ei kuitenkaan olisi maamme siirryttyä rahaliiton jäseneksi mikään ongelma toisin kuin 1970-80-luvuilla, jolloin inflaatio riehui ja korot olivat tähtitieteellisellä tasolla.

Muutoksen seurannaisena pitäisi tuloverotusta varten määrittää uudelleen, mikä katsotaan hankintamenoksi, kun perittyjä tai lahjaksi saatuja varoja myydään. Maailmalla yleisimmin vastaavissa veromalleissa käytössä oleva määritelmä on, että hankintamenona pidetään perinnönjättäjän/ lahjanantajan omaa hankintamenoa, jatkuvuusperiaatteen mukaisesti. Ruot-sissa perintö-/lahjaveron kumoaminen vuonna 2004 ei tältä kannalta tuottanut ongelmia, koska siellä jo vanhastaan nou-datettiin jatkuvuusperiaatetta, eikä muutoksia luovutusvoittoverotukseen tarvittu. Fiskaalisesti muutos tarkoittaisi, että joi-denkin kuukausien viiveellä perintö- ja lahjaverokertymä poistuisi, ja ajan myötä jossain määrin verotulot myyntivoittovero-tuksesta kasvaisivat.

Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi neuvotella ohjelma perintöverotuksen asteittainen poistamisohjelma niin, että ensim-mäisessä vaiheessa suoraan alenevassa polvessa määrättävän alimman verotettavan perinnön määrä kasvatettaisiin 20 000 eurosta 100 000 euroon ja muiden perinnön- ja lahjansaajien verotettavan perinnön alarajaksi 40 000 euroa.

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta perintöverotuksesta luovuttaisiin vuoteen 2025 mennessä.

Puoluehallitus:


154. Helsingin Kokoomusnuoret: Perintövero korvattava luovutusvoittoverolla

Tällä hetkellä Suomessa perintövero määrätään jäämistön arvosta ja perinnön osuuden ja sukulaissuhteen perusteella. Mikäli perintö myydään suuremmalla summalla kuin perintöverotuksessa vahvistettu vero tulee luovutusvoittovero ylime-nevältä osuudelta mukaan. Luovutusvoittovero on hankintamenon (perintöverotuksessa vahvistettu arvo) ja myyntihinnan erotus. Luovutusvoittovero on pääomatulovero, joka on 30% alle 30 000 € arvosta, 32% siitä ylimenevästä osuudesta.

Ruotsi poisti perintöveron 2005 ja Norja seurasi Ruotsin esimerkkiä 2014. Suomessakin on käyty vilkasta keskustelua pe-rintöveron poistosta. Pellervon Taloustutkimuksen PPT oli laskenut tutkimuksessaan vuonna 2015 laskenut että perintöve-ron poistaminen vähentäisi valtion verotuloja 500 miljoonalla eurolla, mutta mikäli se korvattaisiin Ruotsin ja Norjan mallin

166

mukaisella luovutusvoittoverolla, verotulot olisivat noin 400 miljoonaa euroa. Tällöin perinnöstä ei maksettaisi veroa vaan perintöä myytäessä maksettaisiin luovutusvoittoveroa.

Perintöveron poistamista on puollettu mm. sillä, että perintö on jo kertaalleen verotettua työllä hankittua omaisuutta. Sen lisäksi perintöveron maksaminen haittaa useasti yritysten sukupolvenvaihdoksia, joissa toiminnan kehittämisen sijaan jou-dutaan keskittymään perintöveron maksamiseen sekä omaisuuden realisointiin. Koviten perintövero osuu pieni- ja keskitu-loisiin, jotka usein perivät esimerkiksi asuntoja. Verosuunnitteluun on yleensä varaa vain niillä, jotka jo valmiiksi ovat suuri-tuloisia, jolloin perintöveron poisto ei loppupeleissä enää palvele varallisuuserojen pienentämistä ja veron legitimiteetti kärsii.

On totta, että periminen ei tuota taloustieteen kannalta lisäarvoa kansantalouteen, jolloin perintöä on järkevämpi verottaa kuin muita vaurastumisen muotoja kuten työtä. Kuten aiemmin mainittu, on kuitenkin ikävää, että perintövero iskee pahiten niihin keskituloisiin, joilla ei ole varaa verosuunnitteluun. Usein perintö kuten asunnot myydään eteenpäin, jolloin perintö-verosta siirtyminen luovutusvoittoveroon palvelisi tarkoitustaan enemmän kuin perinteinen perintövero.

Helsingin Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus kehottaa ministeriryhmää asettamaan työryhmän, joka selvittää mahdollisuutta korvata perintövero luovutusvoittoverolla.

Puoluehallitus:

Helsingin Kokoomusnuorten, Varsinais-Suomen Kokoomusnuorten, Hämeen Kokoomusopiskelijoiden ja Taipalsaaren Ko-koomuksen aloitteet käsittelevät perintöveron maksamisen huojennuksia tai perintöveron korvaamista luovutusvoittove-rolla.

Vastaavia aloitteita on tehty aiemmille puoluekokouksille useita. Kokoomuksen Lahden puoluekokouksessa vuonna 2014 ja Rovaniemen puoluekokouksessa vuonna 2012 hyväksytty puoluekokouskanta on edelleen voimassa. Kokoomuksen ta-voitteena on pidemmällä aikavälillä perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen. Lappeenrannan puoluekokouksessa vuonna 2016 puoluehallituksen perintöverotusta koskevassa puoluekokousaloitteen vastauksessa täsmennettiin, että Kokoomuk-sen tavoitteena on perintöverotuksen maltillinen keventäminen erityisesti yritysten sukupolvenvaihdoksia tukevalla tavalla.

Kokoomuksen vuoden 2015 eduskuntavaalien ohjelmassa todettiin, että kotimaista omistajuutta ja investointeja Suomeen edistetään pääomatuloveroa, osinkojen verotusta ja perintöveroa kehittämällä. Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan tehtiin kirjaus perintöverotuksen keventämisestä ja sukupolvenvaihdosten tukemisesta. Nykyinen hallitus onkin Kokoomuksen puoluekokouskannan mukaisesti tehnyt perintöverotukseen kevennyksiä.

Perintö- ja lahjaverotusta kevennettiin vuoden 2017 alussa yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Verotusta kevennettiin veroas-teikkojen kaikissa portaissa painottaen kevennykset yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseen. Myös lah-javeron alarajaa korotettiin 5 000 euroon, ja perintöverotuksessa puoliso- ja alaikäisyysvähennystä korotettiin. Lisäksi pe-rintö- ja lahjaverolakiin lisättiin säännös siitä, että perintöveroa ei peritä ulosottoteitse tai sen perusteella ei haeta verovel-vollista konkurssiin.

Kokoomus kannattaa työtä, yrittämistä ja investointeja vähentävien verojen keventämistä. Viime vuosina noudatettu työlinja pätee myös veropolitiikan painotuksiin. Kokoomus on aktiivisesti ajanut muun muassa työn verotuksen keventämistä. Ve-rotuksen keventämisvara on haluttu painottaa sellaisiin veroihin, joiden keventäminen tehokkaimmin edistää taloudellista toimeliaisuutta. Taloustieteilijöiden keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että perintövero on muita veroja vä-hemmän haitallinen vero talouskasvun kannalta.

Vaikka perintöjen verotus on talouskasvun kannalta vähemmän haitallista kuin esimerkiksi työn tai yritysten voittojen verot-taminen, ei perintöjen verottaminen ole ongelmatonta, kuten aloitteissa on hyvin todettu. Perinnöt muodostavat suhteellisen joustamattoman veropohjan, mutta verolla on myös talouskasvun kannalta haitallisia vaikutuksia. Perintövero voi pidem-mällä aikavälillä laskea yksilöiden kannusteita investointeihin ja säästämiseen sekä kannustaa muuttamaan ulkomaille ve-ropakolaiseksi. Lisäksi hankintahetkellä jo kertaalleen verotetun varallisuuden siirtyminen voidaan yleisesti kokea epäoi-keudenmukaiseksi. Käytännön ongelmia perintövero aiheuttaa erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten yhtey-dessä. Aloitteissa kannettiin myös yleisesti huolta perinnönsaajien mahdollisuuksista suorittaa perintövero ajallaan tilan-teissa, joissa saatu perintö on vaikeasti realisoitavissa.

Perintöveron kertymä on noin 700 miljoonaa. Keskeisenä haasteena veron poistossa on saada aikaan korvaava veroker-tymä verottamalla jotain muuta. Helsingin Kokoomusnuorten ja Taipalsaaren Kokoomuksen aloitteissa ratkaisuksi ehdote-taan perintöveron korvaamista luovutusvoittoverolla. Luovutusvoittoveron tuoton kasvu kompensoisi merkittävästi perintö-veron tuoton laskua.

Luovutusvoittovero maksetaan vasta, kun perittyä omaisuutta myydään. Esimerkiksi Ruotsissa perintöveron lakkauttaminen ei tarkoittanut perintöjen verottomuutta, vaan siirtymistä luovutusvoittoveroon. Suomessakin luovutusvoittoveroa voi joutua maksamaan perinnöstä, jos perityn omaisuuden myyntihinta ylittää perunkirjoituksessa määritellyn arvon. Rintaperilliselle

167

on edullisempaa maksaa perintöveroa kuin luovutusvoiton aiheuttamaa pääomatuloveroa. Perintöveron poiston myötä pe-rinnöstä voisi siis joutua maksamaan enemmän myyntivoittoveroa kuin olisi joutunut maksamaan perintöveroa.

Perintöveron poistaminen vaatisi muutoksia Suomen nykyiseen luovutusvoittoverotukseen. Arvioitavaksi tulisi muun mu-assa omaisuuden saajan luovutusvoiton laskentatapa omaisuuden myyntihetkellä ja eri omaisuuserien kohtelu luovutus-voittoverotuksessa. Jos esimerkiksi kaikkea luovutusvoittoa haluttaisiin kohdella samalla tavalla, tulisi uudelleen arvioida oman asunnon myyntivoiton verovapautta ja yrityksen sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksia. Lisäksi koska luovutus-voittovero kohdistuisi ainoastaan varallisuuden arvonnousuun, ei luovutusvoittovero perintöveron tavoin kohdistuisi lain-kaan esimerkiksi rahatalletuksiin tai muihin sijoituskohteisiin, joissa ei ole arvonnousua.

Edellä kuvatun perusteella puoluehallitus arvioi, että perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverolla liittyy paljon ratkais-tavia kysymyksiä. Puoluehallitus katsoo, että perintö-, lahja- ja luovutusvoittoveron muodostaman kokonaisuuden muutos-tarpeita olisi syytä arvioida tarkemmin, jotta aloitteissa esille nostettuja ongelmia voitaisiin helpottaa. Tästä syystä puolue-hallitus puoltaa asiantuntijaselvityksen tekemistä perintöveron poistamisesta osittain tai kokonaan ja veron korvaamisesta esimerkiksi luovutusvoittoverolla.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 151, 152 ja 153 johdosta sekä hyväksyisi aloitteen 154 seuraavassa muodossa: ”Puoluekokous toteaa Kokoomuksen tavoitteena olevan pidemmällä aikavälillä perintö- ja lahjaverotuksesta luopuminen tai sen korvaaminen muilla veroratkaisuilla. Puoluekokous lisäksi velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että perintöveron korvaamisesta luovutusvoittoverolla asetetaan selvittämään työryhmä.”


Todettiin aloitevastaus riittäväksi selvitykseksi aloitteiden 151 ja 153 johdosta. Hyväksyttiin aloitteet 152 ja 154.

155. Ilmajoen Kokoomusnaiset: Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset vapautettava kiinteistöverosta

Suomen rakennusperintö on eurooppalaisittain verrattuna erittäin nuorta. 80 prosenttia rakennuskannastamme on raken-nettu 1900-luvun puolivälin jälkeen. Ennen vuotta 1920 rakennettu rakennus on todellinen harvinaisuus.

Rakennettu kulttuuriympäristömme, ja erityisesti rakennusperintö sen osana, vaatii säilymisen huomioon ottavaa käyttöä, huoltoa ja rakennus- ja kulttuurihistorialliset arvot säilyttävää korjaamista. Suomi valtiona on sitoutunut monin tavoin vaali-maan rakennettua kulttuuriympäristöä; valtioneuvosto on vuonna 2014 hyväksynyt Kulttuuriympäristöstrategian vuosille 2014-2020 ja Suomi on liittynyt moniin asiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin, esimerkiksi Euroopan rakennustaiteelli-sen perinnön suojelua koskevaan yleissopimukseen eli Granadan sopimukseen sekä UNESCOn yleissopimukseen maail-man kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi eli maailmanperintösopimukseen.

Suuri osa rakennusperinnöstämme on yksityisessä omistuksessa, mutta vanha rakennuskanta on samalla osa yhteistä kult-tuuriperintöämme ja kulttuuriympäristöämme. Vanhojen rakennusten katoaminen köyhdyttää elinympäristöämme ja vähen-tää usein asuinalueiden viihtyisyyttä. Tästä syystä on tärkeää, että myös yhteiskunta osoittaa tukea ja arvostusta yhteisen rakennusperinnön vaalijoita kohtaan.

Yksinkertaisin ja tasapuolisin keino edistää rakennusperinnön säilymistä on vapauttaa kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset kiinteistöverosta. Meneillään oleva kiinteistöverouudistus antaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.

Monet vanhat rakennukset rapistuvat esimerkiksi perikuntien omistuksessa käyttämättöminä. Yhtenä syynä on se, että pe-lätään kiinteistöjen korjauskustannuksia ja korjausten myötä tapahtuvaa kiinteistöveron nousua.

Suuri osa arvokkaista vanhoista rakennuksista sijaitsee maaseudulla. Monin paikoin maaseudulla ongelmana on kiinteistö-jen rahallisen arvon heikkeneminen, tämä koskee myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Lisäksi omistajien on vaikea löytää iäkkäälle rakennuskannalle tuottavaa käyttöä, esimerkiksi 1800-luvun hirsirakennukset eivät enää palvele nykymaatalouden tarpeita. Vanhoissa rakennuksissa saattaa olla paljon hukkaneliöitä, jotka ovat oleellinen osa rakennusta, mutta jotka kuitenkin nostavat kiinteistöveroa. Vaikka rakennusten rahallinen arvo saattaa olla vähäinen, ovat kulttuuriarvot sitäkin merkittävämpiä.

168

Julkinen tuki rakennusperinnön säilyttämiseen on Suomessa erittäin niukkaa. Tällä hetkellä ELY-keskukset ja Museovirasto jakavat vuosittain avustuksia yksityishenkilöille rakennusperinnön säilyttämiseen. Hakemuksia on kuitenkin vuosittain huo-mattavasti enemmän kuin mitä tukea voidaan myöntää. Myös avustussummat ovat korjaushankkeisiin nähden ja muihin Pohjoismaihin verrattuna pieniä.

Kiinteistöverosta vapauttaminen olisikin tehokas ja helppo keino saada omistajat huolehtimaan rakennusperinnöstä entistä paremmin. Kriteereinä verovapauteen voisi olla esimerkiksi suojelumerkintä yleiskaavassa, kohteen suojeleminen raken-nusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai kohteen kuuluminen kunnan rakennusperintöinventointiin. Korjaushankkei-den yhteydessä verovapauden edellytyksenä olisi yhteistyö maakuntamuseoiden rakennustutkijoiden kanssa.

Arvokkaan rakennusperinnön määrä on Suomessa niin pieni, ettei kiinteistöverosta vapauttamisella olisi suurta vaikutusta yksittäisten kuntien talouteen. Kokoomuksen sivistyspuolueena on herättävä arvokkaan rakennusperintömme katoamiseen ja näytettävä suuntaa konkreettisille toimille, jotka auttavat arvokkaan rakennuskannan säilymisessä tuleville sukupolville.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa puolueen eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että kiinteistöverouudistuksessa laaditaan kriteerit, joiden perusteella kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset vapautetaan kiinteistöverosta.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus on yhtä mieltä Ilmajoen Kokoomusnaisten kanssa siitä, että rakennettua kulttuuriympäristöämme ja erityisesti rakennusperintöä sen osana tulee vaalia. Puoluehallitus kuitenkin katsoo, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkai-den rakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta ei olisi optimaalinen tapa tukea rakennusten säilymistä hyväkuntoisina.

Kiinteistövero on maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain sijaintikunnalle. Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti. Kiinteistöveron veropohja on suhteellisen tiivis. Kunnanvaltuusto voi määrätä erillisen kiinteistöveroprosentin (0,00 - 2,00) yleishyödyllisen yhteisön omistamaan rakennukseen ja sen maapohjaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasialli-sesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä.

Kiinteistöverolain nojalla kiinteistöveroa ei myöskään määrätä autiokirkoista, linnoista, linnoituksista eikä luostareista. Koh-teet on vapautettu kiinteistöverosta kulttuurihistoriallisista syistä, ja verovapaussäännös on tyhjentävä. Muut samantyyppiset kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt, kuten museot, kuuluvat kiinteistöveron piiriin, vaikka niilläkin olisi kulttuurihisto-riallista arvoa. Kohteiden erityisluonne otetaan kuitenkin tarvittaessa huomioon kiinteistön arvoa määrättäessä.

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kiinteistöt voidaan määrätä suojeltaviksi. Jos suojeluun liittyvät rajoitukset alentavat kiin-teistön ja suojeltavan rakennuksen taloudellista arvoa, tämä voidaan ottaa kohtuullisessa määrin ja tapauskohtaisesti huo-mioon kiinteistön arvoa määrättäessä. Arvon alentaminen laskee maksettavan kiinteistöveron suuruutta.

Aloitteessa viitataan meneillään oleva kiinteistöverouudistukseen, jossa rakennusten ja maapohjien arvostamisjärjestelmät uudistetaan. Osana uudistusta ei ole tarkoitus arvioida kiinteistöverohelpotusten laajentamista yksittäisille uusille kiinteistö-tyypeille. Arvostamisjärjestelmien uudistaminen kuitenkin lisää veron oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Uudistuksen myötä myös maaseudun suojeltujen rakennusten ja kiinteistöjen verotusarvot päivittyivät lähemmäs todellista hintatasoa.

Ilmajoen Kokoomusnaisten esittämien kriteerien perusteella kiinteistöveron alennus kohdistuisi kaikkiin kulttuurihistorialli-sesti merkittäviin rakennuksiin riippumatta rakennusten kunnosta ja kunnostustarpeesta. Lisäksi tuki painottuisi voimak-kaasti kiinteistöveron määräytymisperusteiden seurauksena suuriin kaupunkeihin ja synnyttäisi monenlaisia rajausongel-mia.

Puoluehallitus katsookin, että kiinteistöverosta vapauttaminen ei olisi kustannustehokas ja vaikuttava keino tukea kulttuuri-historiallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa. Puoluehallitus pitää nykyisiä kohdennettuja ELY-keskusten ja Museovi-raston jakamia avustuksia vaikuttavampana keinona huolehtia rakennusperinnön kunnosta ja toivoo, että avustuksia olisi pitkällä aikavälillä mahdollisuus asteittain korottaa.




156. Helsingin Kokoomusnuoret: Terveysperusteinen valmistevero otettava käyttöön

Makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta, sillä se oli EU:n komission ilmoituksen mukaan valtiontukisääntöjen vastainen sekä vääristi kilpailua. Valmistajan maksettavana ollut vero makeisista ja jäätelöistä poistui, joka laski makeisten hintoja 15-

169

25% ja jäätelöiden hintoja 30-40%. Makeisveron poistuttua 100 miljoonan lovea valtionkassassa tulisi paikkaamaan koro-tettu polttoainevero.

Mielestämme on kestämätöntä, että makeisveron poistuttua yleisesti ihmisille haitallisia elintarvikkeita ei enää veroteta ku-ten aiemmin. Makeisten myynti on vilkastunut veron poistuessa, mikä indikoi sen kanssa, että makeisia syödään huomatta-vasti enemmän kuin veron ollessa voimassa samalla kun noin viidesosa lapsista on nykyisin ylipainoisia. Haitallisiksi aineso-siksi sokerin lisäksi voi listata runsaan määrän suolaa sekä tyydyttyneet rasvahapot.

Makeisveron sijaan tulisikin ottaa käyttöön terveysperusteinen valmistevero, jonka avulla ihmisen terveydelle haitallisia elin-tarvikkeita kuten makeisia ja leivonnaisia voitaisiin verottaa niin, että niiden hinta kompensoisi myös mahdollisia terveysvai-kutuksia, joita tuotteiden kuluttamisesta syntyy. Valmisteveron käyttöönottoa on vastustettu valtion tasolla mm. sillä, että se lisäisi hallinnollisia kustannuksia ja sotisi norminpurkutalkoita vastaan. Tässä kohtaa on kuitenkin huomionarvoista se, että hallinnolliset kustannukset eivät välttämättä ole verrannollisia niiden kustannusten kanssa, jotka syntyvät terveysvaikutuk-sista joiden perustana on näiden elintarvikkeiden matalammat hinnat.

Toisena vaihtoehtona terveysperusteiselle valmisteverolle voisi olla se, että ns. terveellisten elintarvikkeiden kuten kasvis-ten ja hedelmien verokantaa alennettaisiin, jolloin näiden tuotteiden ostaminen olisi houkuttelevampaa kuluttajille.

Oli tapa mitä tahansa, on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin kansanterveyden edistämiseksi. Liikkumattomuus yhdistettynä epä-terveellisiin elämäntapoihin on kohtalokasta niin yksilölle itselleen kuin myös valtion kirstulle.

Helsingin Kokoomusnuoret ry esittää että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluehallitus velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeriryhmää yhdessä muiden ministeriryhmien kanssa asettamaan toimikunnan verotuksen uudistamisen selvittämiseksi, jotta voimme taata sen, että terveellisten elintarvikkeiden ostaminen on myös jatkossa edullisempaa ja houkuttelevampaa kuin makeisten ja jäätelöiden ostaminen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus jakaa Helsingin Kokoomusnuorten huolen lasten ylipainoisuuden kasvusta ja yleisesti suomalaisesta kan-santerveydestä. Puoluehallituksen näkemyksen mukaan aloitteessa esitetyt veromuutokset ovat monella tapaa kuitenkin ongelmallinen ratkaisuehdotus esitettyihin ongelmiin.

Aloitteessa todetaan oikein, että makeisvero poistettiin vuoden 2017 alusta, koska EU:n komissio ilmoitti pitävänsä veroa valtiotukisäännösten vastaisena ja kilpailua vääristävänä. Vero ei komission mukaan kohdellut samankaltaisia tuotteita neut-raalisti. Esimerkiksi suklaa oli verollinen, mutta keksit verottomia.

Helsingin Kokoomusnuoret ehdottavat makeisveron tilalle terveysperusteista valmisteveroa. Veroon liittyisi vastaavia ra-jausongelmia kuin makeisveroon.

Aika ajoin makeisveron tilalle on esitetty sokeriveroa. Valtiovarainministeriön asettama sokeriverotyöryhmä arvioi huolelli-sesti veroon liittyviä ongelmiaan vuonna 2013 julkaistussa loppuraportissaan. Sokeriverotyöryhmä korosti, ettei terveyson-gelmia voida ratkaista pelkästään sokeria verottamalla, vaikka sokerin haitallinen vaikutus terveydelle onkin havaittu useissa tutkimuksissa. Ryhmä arvio, että sokerin verottaminen johtaisi kulutuksen siirtymiseen rasvaisiin ja suolaisiin tuot-teisiin tai sokerin korvaamiseen tuotteiden rakenteissa muilla epäterveellisinä pidettävillä ainesosilla.

Terveellisiin elintapoihin kannustaminen taloudellisilla ohjauskeinoilla kuten verotuksella on käytännössä todettu vaikeaksi. Sokeriveron kaltaista veroa ei ole toteutettu missään EU:n jäsenvaltiossa. Aloitteessa esitetyn sokeriveroa vieläkin laajem-man terveysperusteisen veromallin kehittäminen olisi hyvin haasteellista ja hallinnollisesti raskasta, kun huomioidaan elin-tarvikkeiden laaja kirjo ja jatkuva tuotekehittely.

Joitakin terveysperusteisia veroja, kuten alkoholiveroa, voi perustella haitallisen liikakulutuksen ulkoisvaikutuksien ehkäi-syllä. Vaikeinta on arvioida haitallista kulutusta tapauksissa, jossa vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea yksilölle itselleen esimerkiksi alentuneena terveytenä. Nämä ns. syntiverot perustuvat yhteiskunnan ulkoisvaikutusten, kuten terveyden huol-lon kasvaneiden kustannusten, lisäksi vahvemmin paternalistiseen eli holhoavaan näkemykseen: Ihmiset eivät tiedä mikä heille on hyväksi, ja siksi heitä on ehkäistävä tekemästä huonoja päätöksiä itselleen.

Verotus on kuitenkin monesti ongelmallinen keino suitsia ns. haitallista käytöstä. Verotuksen ensisijainen tehtävä on kerätä valtiolle rahaa johonkin perusteltuun kohteeseen mahdollisimman tehokkaasti ja vähäisin käyttäytymismuutoksin. Jos tär-keintä onkin saada aikaan muutos käyttäytymisessä, laskee syntivero kohtuukäyttäjien hyötyä samalla, kun se suojelee suurkuluttajia. Keskeistä on arvioida, että onko verotus ylipäätään oikea ja vaikuttava keino puuttua ongelmaan.

Puoluehallitus katsoo, että terveysvaikutusten aikaansaamiseksi tulisikin terveysperusteisten verojen sijaan hyödyntää muita työkaluja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia, ohjausta ja viestintää. Esimerkiksi elintarvikkeiden selkeät ja yhdenmu-

170

kaiset ravintoarvotiedot helpottavat kuluttajia tekemään terveellisiä valintoja. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut ai-hetta koskevaa valtioneuvoston yhteistä tutkimushanketta vuodelle 2018 terveellistä ravitsemusta edistävien tehokkaiden ohjauskeinojen selvittämiseksi.




157. Kokoomuksen Naisten Liitto: Kotitalousvähennystä laajennettava

Monessa perheessä pohditaan miten vanhemmuus ja työurat voidaan yhdistää sujuvasti ja joustavasti. Lapsiperheet elävät ajankäytöllisesti ruuhkavuosia. Tähän elämänvaiheeseen kasautuvat pitkät työpäivät, kotitöiden suuri määrä ja usein esi-merkiksi lasten kuljettaminen harrastuksiin. Yhä useammin tässä elämän vaiheessa alkaa myös huolehtiminen omista ikään-tyvistä vanhemmista. Naiset kantavat usein miehiä suurempaa hoivavastuuta lapsista ja ikääntyvistä vanhemmista. Samalla yhä useammat perheenäidit pitävät omaa työuraansa yhä merkityksellisempänä.

Kotitalousvähennystä hyödyntämällä perheet voivat tehdä omaa arkeaan helpottavia, yksilöllisiä valintoja arjen auttami-sessa. Samalla syntyy työtä, jota ei ilman kotitalousvähennystä teetettäisi. Tutkimusten mukaan sujuva arki vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työn ja perheen yhteensovittamista voidaan edistää helpottamalla kodin arjen suju-mista. Erilaisten kotitalouspalvelujen käyttö tuo helpotusta kiireiseen arkeen.

Kotitalousvähennystä voi saada kotitaloustyöstä, jota teettää kotona tai vapaa-ajan asunnossa. Arvonlisäverollisesta työn hinnasta voi vähentää 50 prosenttia ja vähennystä saa korkeintaan 2 400 euroa vuodessa henkeä kohden. Korvauksen yläraja tulee kuitenkin valitettavan helposti vastaan ja rajoittaa siten mahdollisuuksia teettää säännöllisempää työtä.

Jos henkilö palkkaa työntekijän työsuhteeseen, vähennys on 20 prosenttia maksetusta palkasta sekä palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa.

Kotitalousvähennystä käytetään erityisesti kunnostus- ja remonttitöihin (80%) sekä kasvavissa määrin myös kodin siivous-palveluihin (15%). Vain kolme prosenttia kotitalousvähennyksestä käytetään hoiva- ja hoitotyöhön. Kotitalousvähennyksen käyttö painottuu erityisesti lyhtyaikaisempiin projekteihin, eikä se ole täysimääräisesti hyödynnettävissä säännöllisemmän ja pitkäkestoisemman avun palkkaamisessa. Kotitalousvähennyksen laajentamisella on paitsi suuri potentiaali uuden työn luomisessa niin myös perheiden arjen helpottamisessa.

Kokoomusnaiset haluaa, että jokaisella perheellä on erilaisia mahdollisuuksia tehdä arjestaan sujuvaa omilla valinnoillaan. Siksi kotitalousvähennystä on kehitettävä ja sen käyttömahdollisuuksia laajennettava. Nostamalla vähennyksen maksimi-summaa sekä kotitalousvähennyskorvauksen osuutta palkkasuhteissa sekä lisäksi tuomalla lisää palveluita kotitalousvä-hennyksen piiriin helpotamme perheiden arkea, luomme uutta työtä, parannamme naisvaltaisten palvelualojen työllisyyttä ja edistämme myös kotona asuvien ikäihmisten hyvinvointia.

Erityinen potentiaali kotitalousvähennyksen laajentamisessa olisi vähennyksen kohdistamisessa lasten varhaiskasvatuksen ulkopuolisiin hoitotarpeisiin sekä ikäihmisten hoivaan. Suomalaiset elävät entistä pidempään entistä terveempinä, jolloin ikäihmisten palveluiden tulee olla entistä monipuolisempia ja ikäihmisten asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään on tuettava monipuolisten palveluiden avulla. Kotitalousvähennyksen palvelupalettia voisi esimerkiksi laajentaa koskemaan iäkkäiden turvapuhelinpalvelua. Inhimillinen tarve ja työllistämispotentiaali erilaisille hoivapalveluille on nyt ja tulevaisuu-dessa suuri.


tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää kehittämään kotitalousvähennystä siten, että kotitalousvähennyksen maksimisummaan sekä kotitalousvähennyksen korvausosuutta palkkasuhteiden osalta korotetaan. Lisäksi puoluekokous edellyttää eduskuntaryhmää selvittämään toimia, jotta kotitalousvähennystä on mahdollista käyttää nykyistä enemmän lasten ja ikäihmisten hoivaan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kokoomuksen Naisten liittoa huolellisesti valmistellusta aloitteesta. Aloitteessa kuvataan tarkasti ja seikkaperäisesti kotitalousvähennyksen toimintaperiaatteet sekä hyödyt. Puoluehallitus on Kokoomuksen Naisten Liiton kanssa samaa mieltä siitä, että kotitalousvähennyksen kehittämistä on jatkettava työllisyyden parantamisen ja harmaanta-louden torjunnan ohella myös ennen kaikkea perheiden arjen sujuvuuden tukemisen näkökulmasta.

171

Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin, että kotitalousvähennyksen korvausprosenttia korotetaan ja vanhusten hoi-topalvelut otetaan soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Kotitalousvähennyksen vähennysprosentteja korotettiinkin vuoden 2017 alusta viidellä prosenttiyksiköllä sekä maksetun työkorvauksen että palkan osalta. Puoluehallitus pitää kor-vausprosenttien nostoa tärkeänä toimenpiteenä. Kotitalousvähennys parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teet-tämään ulkopuolisilla kotitöitä ja torjuu myös harmaata taloutta.

Kotitalousvähennys koskee myös tavanomaista hoitoja hoivatyötä. Siihen sisältyy esimerkiksi lasten, vanhusten ja vam-maisten hoito, kuten peseminen, pukeminen, syöttäminen ja muu huolenpito. Hoiva- ja hoitotyötä ovat myös toisen avusta-minen kaupassa sekä pankissa ja apteekissa asiointi toisen puolesta, kun palvelu on osa muuta, laajempaa vähennyksen oikeuttavaa työtä. Kotitalousvähennystä voivat hakea jo nyt myös lapset ja lapsenlapset, jotka ostavat hoivapalveluita lähei-silleen.

Kotitalousvähennyksen saamisen perusedellytys on, että vähennys myönnetään ainoastaan kotona tehdyistä työsuorituk-sista. Muussa tapauksessa vähennyksen käyttö laajentuisi hallitsemattomasti. Puoluehallitus kuitenkin katsoo, että esimer-kiksi aloitteessa esille nostettu turvapuhelin on verrattavissa muihin kodin ulkopuolisiin asiointipalveluihin, ja näin ollen pal-velu pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin osana laajempaa vähennykseen oikeuttavaa työtä.

Puoluehallitus kiinnittää huomiota myös kotitalousvähennyksen suosion kasvun myötä kasvaneisiin kustannuksiin. Esimer-kiksi vuonna 2016 myönnettyjen kotitalousvähennyksien määrä verotuksessa oli jo lähes 400 miljoonaa. Kotitalousvähen-nyksen positiivisten vaikutusten ohella on huomioitava vähennyksen aiheuttamat kustannukset. Suomen valtio velkaantuu edelleen nykyisessä noususuhdanteessakin. Tästä syystä puoluehallitus katsoo, että kotitalousvähennyksen korvauspro-senttien- tai määrien sijaan vähennystä olisi ensisijaisesti kehitettävä rakenteellisesti.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvitti tutkimuksessaan vuonna 2015, että henkilöt, joilla kotitalousvähennystä jää käyttämättä ovat keskimäärin muita vanhempia ja usein yksin asuvia eläkeläisiä. Erityisesti hoiva- ja hoitopalveluita os-taneet pienituloiset eläkeläiset eivät ole täysimääräisenä pystyneet hyödyntämään vähennystä. Sitra taas on esittänyt, että yli 75-vuotiaiden kotitalousvähennystä korotettaisiin hoivapalveluiden osalta ja palvelujen ostoon annettaisiin erillistä tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen.

Puoluehallitus katsoo, että väestön ikääntyessä ja kotiin vietävien palveluiden tarpeen kasvaessa, olisi tarkoituksenmu-kaista ja oikeudenmukaista ensisijaisesti pohtia keinoja, joilla pienituloisten eläkeläisten mahdollisuuksia käyttää kotitalous-vähennystä edistettäisiin. Yksi pohdittava keino voisi olla jonkinlainen suoran tuen mekanismi, joka realisoituisi vain niissä tilanteissa, kun eläkeläinen tilaa palveluita kotiinsa ja maksaa niistä osan itse.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavalla ponsiosalla: puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kotitalousvähennyksen käytön laajentamista lasten ja ikäihmisten palveluihin selvitetään aloitevastauksessa esitetyissä tilanteissa.



158. Teljän Kokoomus: Uusi veropolitiikka Suomessa on tunnetusti yksi maailman ankarimpia henkilöverotuksia. Tavalliselle ihmiselle siinä vielä lisätään kiviä reppuun sillä, että veroprogressio on äärimmäisen jyrkkä, matemaattista termiä käyttääksemme eksponentiaalinen. Siis, mitä enem-män ponnistelee, sitä ankarammin yhteiskunta verottaa. Tasavero olisi siksi oikea ratkaisu tähän pulmaan.

Veroja kootaan tietenkin siksi, että voidaan rahoittaa valtion ja kunnan menot. Hyvin leveä-teräistä punakynää on siksi käytettävä tarpeettomia menoja karsittaessa. Viime vuosina on keksimällä keksitty menoeriä, jotka rasittavat tavallista ah-keraa, lainkuuliaista kansalaista. Tuollaiset ehdotukset kuin ’maksuton varhaiskasvatus’ eivät ole tästä maailmasta.

Suomalaisen verotuksen pahin ongelma on siinä, että se suosii laiskoja ja rankaisee ahkeria. Kokoomuksen ohjelmaan on painokkaasti alleviivaten asetettava termi omavastuu.

Suurena tavoitteena on oltava, että kokonaisveroaste ei saa ylittää 20%. Vapaat kansalaiset osaavat paremmin päättää rahojensa käytöstä kuin puoluepolitrukit.

Erityinen vaara on uudessa maakuntahallinnossa. Jos maakunnat saavat verotusoikeuden, olemme todella sosialistisessa Suomessa.


172

Puoluehallitus:


159. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Suomessa siirryttävä tasaveroon

Uudenmaan Kokoomusnuoret esittää, että Suomessa siirryttäisiin ansiotulojen verotuksessa malliin, jossa verottoman pe-rusosan ylittävää osaa ansiotuloista verotettaisiin kiinteällä veroprosentilla. Näemme, että tasaveron avulla ratkaistaisiin lu-kuisia keskeisiä verotukseen liittyviä haasteita, joita Suomi tätä nykyä kohtaa. Tasaveron avulla päästäisiin esimerkiksi pit-kälti eroon nk. kannustinloukuista, sillä jokaista ansaittavaa lisäeuroa verotettaisiin samalla prosentilla kuin jo tähän saakka ansaittavia euroja. Tämä olisi kansantaloudellisesti merkittävä asia, sillä muutos lisäisi myös keski- ja hyvätuloisten kannus-timia tehdä nykyistä enemmän töitä tai ottaa vastaan entistä vaativampia tehtäviä, mikä voisi johtaa verokertymän kasvuun nykyisestä maltillisellakin tasaveron tasolla. Nykyisessä mallissa ennen kaikkea keskiluokka maksaa leijonanosan koko tu-loveropotista. Tasavero myös yksinkertaistaisi verotusta huomattavasti, ja samassa yhteydessä voitaisiin tarvittaessa luopua useista nykyisistä verovähennyksistä ja samalla keventää tältä osin hallintoa.

Nykyisin esimerkiksi useissa Itä- ja Etelä-Euroopan maissa on käytössä tasavero, mukaan lukien etelänaapurimme Viro. Uudenmaan Kokoomusnuoret uskookin, että tasavero osaltaan vahvistaisi maamme kilpailukykyä suhteessa Viroon, joka saavuttaa Suomea tulotasossa kovaa vauhtia ja jonne huippuosaajien on vaivatonta halutessaan siirtyä töihin. Veroton pe-rusosa tuloasteikon alapäässä varmistaisi sen, ettei pienituloisimpien verotus muutoksen myötä kiristyisi.

Edellä esitetyn perusteella Uudenmaan Kokoomusnuoret esittää, että

tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään tasaveron käyttöönottoa Suomessa.

Puoluehallitus:


160. Uudenmaan Kokoomusnuoret: Ansiotuloverotuksen progression keventäminen

Aloite on tehty työllisyyden kasvun parantamista varten, sekä̈ yleisen talouskasvun edistämiseksi. Suomen verotuksessa on tällä hetkellä monia ongelmakohtia, jotka on helppoa korjata samassa paketissa.

Aloitteen päämääränä on keventää ansiotuloverotuksen progressiota ja motivoida ihmisiä tekemään enemmän töitä, sekä olemaan pelkäämättä, että veroprosentti vielä nousisi. Progression keventäminen ehkäisee myös korkean tuloluokan ih-misten muuttoa veroparatiiseihin.

Ansiotuloa saavat työntekijät eikä omistava luokka, joten sosialistien väite siitä, että rikkaimmat vain ryöstävät eivätkä itse tee mitään, ei pidä alkuunkaan paikkaansa.

Kevyempi progressio on askel tasa-arvoisempaa verotusmallia kohti ja motivoi innovaatioihin, työntekoon sekä omiin arjen tekoihin. Valtion ansioverotulot kokonaisuudessaan pysyisivät ennallaan uuden mallin myötä.

Muissa Länsi-Euroopan maissa progressio keskimäärin on jo kevyempi kuin Suomessa. Uskomme vahvasti, että Suomen on mentävä Länsi-Euroopan suuntaan.

Edellä mainitun perusteella Uudenmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että ansiotuloverotuksen tasa-arvoa ja ihmisten omaa motivaatiota lisätään keventämällä ansiotuloverotuksen progressiota.

Puoluehallitus: Teljän Kokoomus ja Uudenmaan Kokoomusnuoret esittävät aloitteissaan siirtymistä työn verotuksessa tasa-veroon. Uudenmaan Kokoomusnuorten toisessa aloitteessa esitetään ansiotuloverotuksen progression lieventämistä.

Puoluehallitus yhtyy aloitteentekijöiden huoleen Suomen korkeasta ja kireästä työn verotuksesta ja heikoista työnteon kan-nustimista. Suomi on yksi kireimmin kansalaisiaan verottava maa koko Länsi-Euroopassa. Keskituloinen palkansaaja maksaa yli viisi prosenttiyksikköä korkeampaa tuloveroa Suomessa kuin mitä Ruotsissa. Suomen korkeaan työn verotuksen tasoon ovat kiinnittäneet huomiota sekä Euroopan komissio että OECD.

173

Myös verotuksen progressio on kireää, eikä kyse ole vain suurituloisia koskettavasta asiasta. Jo 25 000 euron vuosituloilla marginaaliveroaste on jo lähes 39 prosenttia ja 42 000 euron vuosituloilla 47 prosenttia. Korkeimmat marginaaliveroasteet ovat lähes 60 prosentissa.

Puoluehallitus toteaa, että työn verotuksen taso ja progressio ovat kohtuuttoman korkeat. Verotuksen kireys heikentää kannustimia työntekoon, opiskeluun ja itsensä kehittämiseen.

Kokoomus on toteuttanut hallitusvastuussa työlinjaa. Työn verotusta on kevennetty yli 1,3 miljardilla eurolla, ja vuosittaisissa veroratkaisuissa Kokoomus on pitänyt huolen siitä, ettei kenenkään työn verotus kiristy.

Kokoomuksen tavoitteena on edelleen keventää työn verotusta kaikilla tulotasoilla ja siirtää verotuksen painopistettä välil-lisiin veroihin ja haittojen verotukseen. Korkeimmat marginaaliveroasteet tulee pitkällä aikavälillä laskea 50 prosenttiin, jotta joka tilanteessa tienatusta eurosta jää käteen vähintään puolet.

Suomen menestyksen arvioidaan perustuvan tulevaisuudessakin huippuosaamiseen. Onkin ristiriitaista, että juuri kaikkein tärkeintä tuotannontekijää, osaamista, rasitetaan Suomessa poikkeuksellisen ankaralla verotuksella. Progression lieventä-minen vähentäisi kireän verotuksen haitallisia vaikutuksia ja kannustaisi lisäämään työntekoa sekä kehittämään osaamista. Tämä tukisi tuottavuuden, työllisyyden ja talouden kasvua pitkällä aikavälillä.

Työllisyysaste on nousemassa hallituskauden aikana 72 prosenttiin, mutta työllisyysasteen tulee olla vähintään 75 prosent-tia, jotta julkisen talouden tila saadaan vahvemmalle pohjalle. Nykyisessä taloustilanteessa verotuksen nettokevennysvara on pieni, sillä noususuhdanteen huippuvuosista huolimatta velaksi eläminen jatkuu edelleen. Puoluehallitus pitää kuitenkin tärkeänä, että verorakenteen uudistamista jatketaan siten, että työn verotuksen tasoa saadaan laskettua edelleen tulevina vuosina.

Puoluehallituksen näkemyksen mukaan verojärjestelmän perusperiaatteesta, eli verotuksen määräytymisestä maksukyvyn mukaan ei voida luopua, sillä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta ja vastuullisesta taloudenpidosta on pidettävä huolta jatkossakin.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet 158 ja 159 ja hyväksyisi aloitteen 160.



161. Hämeen Kokoomusopiskelijat: X-vero-osuus — jokaisen veronmaksajan saatava osittain päättää maksamiensa verojen käyttökohteista!

Harva suomalainen veronmaksaja on täysin tyytyväinen maksamiensa verojen käyttökohteisiin. Veronmaksajien tulisikin saada enemmän keinoja vaikuttaa siihen, mihin verotuloja käytetään. Tämä voitaisiinkin aloittaa kokeilukulttuurin hengen mukaisesti jostakin yksittäisestä verolajista, esimerkiksi ansiotuloverotuksesta: Tällöin jokainen ansiotuloveronmaksaja saisi henkilökohtaisten mieltymystensä sekä arvojensa mukaisesti päättää, mihin X prosenttia (Aluksi ~1-2 %) hänen maksamis-taan ansiotuloveroista kohdentuisi: maanpuolustukseen, infrastruktuuriin, kulttuuriin vaiko kenties johonkin muuhun.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä kehottaa ministeri- ja eduskuntaryhmää edistämään kaikin mahdollisin keinoin sitä, että ansiotuloveronmaksaja saisi itse vaikuttaa bruttotuloistaan verottajalle maksamansa summan osan käyttökohteeseen.

Puoluehallitus:

Hämeen Kokoomusopiskelijat esittävät, että veronmaksaja saisi itse vaikuttaa osittain maksamansa ansiotuloveron kohden-tamiseen.

Puoluehallitus ymmärtää ajatuksen Hämeen Kokoomusopiskelijoiden aloitteen taustalla, mutta toteaa, että maksettujen ve-rojen korvamerkitsemisen sijaan ensisijaista olisi pyrkiä keventämään työn verotusta. Veronkevennysten seurauksena saa-dun lisätulon uudelleen kohdentamisesta saisi jokainen ansiotulonsaaja päättää itse.

Puoluehallitus on huolissaan Suomen kireästä työn verotuksesta ja korkeasta progressiosta. Suomalainen keskituloinen palkansaaja maksaa yli viisi prosenttiyksikköä korkeampaa tuloveroa kuin mitä Ruotsissa. Ansiotuloverotuksemme on ta-soltaan yksi Länsi-Euroopan korkeimpia.

174

Kokoomus on valtiovarainministeripuolueena ajanut hallituksessa työn linjaa. Työn verotusta on kevennetty hallituskauden aikana lähes 1,3 miljardilla eurolla, ja verotuksen painopistettä on siirretty työn ja yrittämisen verotuksesta välilliseen vero-tukseen ja haittojen verotukseen. Hallitusohjelman mukaisesti Kokoomus on huolehtinut jokaisena vuotena siitä, ettei ke-nenkään työn verotus kiristy. Puoluehallitus katsoo, että työn verotuksen keventämistä on jatkettava kaikissa tuloluokissa, jotta työnteko olisi nykyistä huomattavasti kannattavampaa.

Puoluehallitus epäilee aloitteen vaikutuksia. Käytännössä aloitteen toteuttamiseksi olisi rakennettava Verohallinnolle varsin raskas hallinnollinen järjestelmä, joka lisäisi kustannuksia, vaatisi lisähenkilöstöä ja vaikeuttaisi verotuksen toimeenpanoa. Puoluehallitus myös huomauttaa, että jokainen veronmaksaja voi edustuksellisen demokratian kautta vaikuttaa verotulojen kohdentamiseen.

Puoluehallituksen mukaan on tärkeää jatkaa työn linjaa, jossa valtio ottaa kansalaisiltaan mahdollisimman vähän kannustaen työntekoon ja yrittäjyyteen. Verotuksessa ei ole kyse valtion rahoista vaan ihmisten rahoista. Kokoomus haluaa ottaa ihmi-siltä mahdollisimman vähän ja antaa ihmisten itse päättää, miten kukin haluaa käyttää työllänsä tienaamat rahansa.




162. Virtuaalikokoomus: Yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luovuttava

Erityyppisten yhdistysten tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tulisi luopua yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoi-keudesta.

Tämä lisäisi valtion verotuloja useita satoja miljoonaa euroja vuodessa (lähteenä mm. verohallinto), ja vähentäisi siten tar-vetta leikata esimerkiksi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palveluja sekä koulutus- ja sivistysmäärärahoja.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehoittaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että kokoomus puolueena edistää yhdistysten jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta luopumista.

Puoluehallitus:

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksuista säädetään tuloverolain (TVL) 31 ja 95 §:ssä. Tulovero-lain 95 §:n mukaan työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut saadaan vähentää tuloverotuksessa täy-simääräisinä. Palkkatulosta myönnettävä tulonhankkimisvähennys ei rajoita näiden maksujen vähennysoikeutta.

Työmarkkinajärjestöjä ei ole määritelty lainsäädännössä. Vakiintuneen käsityksen mukaan työmarkkinajärjestöjä ovat etu-järjestöt, joiden päätehtävänä on keskinäisillä neuvotteluilla sopia molempia osapuolia sitovasti työsopimuksissa tai työsuh-teissa muuten noudatettavista ehdoista.

Tuloverotuksessa lähtökohtana on, että veropohja on mahdollisimman laaja. Tämä tarkoittaa, että veronalaiseksi tuloksi määritellään verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot sekä eräät laskennalliset tulot. Vastaavasti tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia.

Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentämisoikeutta voidaan pitää edellä mainittua normia laajempana oikeutena. Valtiontalouden tutkimuslaitos on arvioinut, ettei vähennystä voida pitää aidosti tulonhankkimiskustannuksena. Näin sen vähennyskelpoisuudesta aiheutuu verotukea.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen (pois lukien työttömyyskassojen jäsenmaksut), lisäisi julkisyhteisöjen verokertymää yhteensä noin 75 miljoonalla eurolla vuo-dessa. Tästä valtion osuus olisi 25 miljoonaa euroa, kuntien 45 miljoonaa euroa sekä seurakuntien ja KELA:n osuus 5 miljoonaa euroa.

Kokoomuksen puoluekokoukselle on tehty sisällöltään yhtenevät aloitteet Lappeenrannan puoluekokoukseen 2016. Tuol-loin puoluekokous asetti puolueen tavoitteeksi tehottomien verotukien, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun vähen-nysoikeuden, poistamisen ja verokantojen vastaavan alentamisen. Puoluehallitus katsoo hyväksytyn tavoitteen olevan edel-leen perusteltu.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavassa muodossa: ”Puoluekokous toteaa Kokoomuksen tavoitteena olevan tehottomien verotukien, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ja verokantojen vastaava alentaminen.”

175

163. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Osakesäästötilit käyttöön mahdollisimman pian

Suomi tarvitsee kansankapitalismia. Akateemiset Kansalliset Nuoret pitää puheenjohtaja Orpon avausta osakesäästötileistä erittäin tervetulleena.

Osakesäästötili mahdollistaisi sellaisen sijoitustoiminnan, että osingoista ja luovutusvoitoista maksettaisiin pääomatulovero vasta kun rahat nostetaan käyttöön. Tällainen järjestely parantaisi eritoten piensijoittajien mahdollisuuksia vaurastua. Nykyi-sin vastaavista eduista pystyy nauttimaan esimerkiksi vakuutuskuorien muodossa lähinnä ne, joilla varallisuutta on jo entuu-destaan paljon.

Osakesäästötili tarkoittaisi yleisemmin myös sitä, että pääomatulovero maksettaisiin vasta, kun saatu hyöty aidosti realisoi-tuu. Tuskin voidaan puhua aidosta realisoitumisesta, jos voitolliset sijoitukset myydään vain uudelleensijoitettavaksi. Us-komme, että tämä ajattelu sopii suomalaisten oikeustajuun.

Akateemiset Kansalliset Nuoret ei kannata mitään tiettyä osakesäästötilimallia, vaan toivoo Kokoomukselta huolellista poh-jatyötä parhaan vaihtoehdon löytämiseksi.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja eduskunta- sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että osakesäästötilit tulevat käyttöön mahdollisimman pian.

Puoluehallitus:

Akateemiset Kansalliset Nuoret esittävät aloitteessaan osakesäästötilin käyttöönottoa Suomessa.

Piensijoittamisessa ei ole kyse mitättömästä ilmiöstä. Yli 650 000 suomalaista sai vuonna 2015 osinkoja listatuista pörssi-yhtiöistä, toisin sanoen siis useampi kuin joka kymmenes suomalainen. Osingonsaajista yli 400 000 henkeä sai osinkoja enintään 500 euroa vuodessa.

Kotimainen pienomistajuus on muodostunut yleiseksi sijoittamisen muodoksi. Vaasan Kokoomusnaisten esittämä huoli pörssisijoitusten kannustimista on aiheellinen ja vakava. Kotimaisen omistajuuden vahvistamisella on pyrittävä siihen, että pääomat ohjautuisivat yhä enemmän kotimaisiin listautuneisiin yrityksiimme.

Myös merkittävä osuus kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta on edelleen passiivisissa sijoituksissa. Kotitalouksien yhteen-laskettu talletuskanta oli 31.1.2018 87 miljardia euroa (lähde: Suomen Pankki).

Kysymys osakesijoitusten kannustimista on ollut esillä myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsi otti käyttöön vuonna 2012 ISK-tilin (investeringssparkonto), jonka tavoitteena oli helpottaa henkilöasiakkaan sijoittamista. Sijoitustilille voi säästää käteistä, osakesijoituksia, rahasto-osuuksia tai muita arvopapereita. Sijoitusten tuottoa, myyntivoittoa tai osinkoa ei veroteta erikseen eikä tappioita voi hyödyntää. Tilin laskennallisesta pääomasta maksetaan jatkuvaa, vuosittaista veroa. Tili on osoittautunut erittäin suosituksi Ruotsissa, ja tilejä oli vuoden 2017 lopussa käytössä 2,8 miljoonaa. Yli 2,3 miljoonalla ruotsalaisella on jo käytössä oma sijoitustili.

Norja on ottanut käyttöön sijoitustilin 1.9.2017. Uudessa lainsäädännössä tilille on mahdollista sisällyttää osakerahastoja ja pörssiosakkeita. Tilin sisällä ei makseta veroa luovutusvoitoista, mutta Ruotsista poiketen osingot verotetaan tililtä läpi. Pää-oman verotus toteutuu nostettaessa tililtä varoja (27 % vero voitoista). Myös Tanska on valmistelemassa sijoitustilin käyt-töönottoa. Tanskan tavoitteena on ottaa tili käyttöön lainsäädännössä vuoden 2019 alusta.

Kotimaisen omistajuuden tukeminen on keskeinen osa Kokoomuksen sekä nykyhallituksen talouspolitiikan linjaa. Osana kotimaisen omistajuuden vahvistamista valtiovarainministeri Petteri Orpo asetti viime kesänä työryhmän selvittämään sijoi-tustuotteiden verokohtelua. Työryhmä on nyt saanut työnsä valmiiksi ja laatinut esitykset osakesäästötilin käyttöönotta-miseksi Suomessa. Suomalaisen osakesäästötilimallin valmistelu on käynnissä valtiovarainministeriössä, ja hallituksen esi-tys viedään eduskunnan käsiteltäväksi syysistuntokaudella 2018.

Tavoitteena on, että osakesäästötilit olisi mahdollista ottaa käyttöön Suomessa vuoden 2019 aikana.




176

Valtioneuvoston kanslian hallinnonala 164. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on

oltava Eurooppa-politiikan kärkipuolue Suomessa Euroopan unionia on kohdeltu monissa osin väärin kansallisessa politiikassa. Euroopan unionin saavuttaessa jotain, on usein kerätty pisteet itselle kotiin. Samaan aikaan kansalliset poliittiset virheet on helppo kuitata Euroopan unionin virheiksi. Kokoomuksen tulisi entistä vahvemmin tuoda esille ja myöntää EU:n ja EPP saavutukset ja kokoomuksen osa niitä päätöksiä tehdessä ja osoittaa, mitä vahvalla kansallisella EU-politiikan linjalla voi saada aikaan.

Suomessa myös puhutaan paljon siitä, onko EU vai hyvä vai huono, mutta ei siitä mitä EU:n pitäisi olla. Kokoomuksen tulisi olla Suomessa se puolue joka aktiivisesti herättäisi keskustelua siitä, mitä me haluamme Euroopan unionilta ja haastaisi muita puolueita avaamaan näkemyksiään Euroopan tulevaisuudesta.

Euroopan unionin politiikkaa käsitellään Suomessa usein ulkopolitiikkana, vaikka se on mitä suurimmissa määrin sisäpoli-tiikkaa. Kokoomuksen tulisi olla se puolue, joka selvästi sanoo, mikä lainsäädäntö tulee Euroopan unionista ja miten Suomi on vaikuttanut kyseisen lain säätämiseen, ja mikä on Suomen omaa kansallista lainsäädäntöä. Tämän mahdollistamiseksi Kokoomuksen pitää huolehtia, että sen poliittiset vaikuttajat tuntevat omaan erityisalaansa liittyvät tekijät sekä kansallisella, että Euroopan unionin tasolla. Kansanedustaja, joka ei tunne omaan osaamisalueensa liittyvää EU-politiikkaa on kuin kun-tapoliitikko, joka ei tiedä mitä eduskunnassa tehdään.

Kokoomusta kutsutaan aina Eurooppa-myönteiseksi puolueeksi ja sanotaan, että Kokoomus on Eurooppa-politiikan kärki-puolue. Tämä on monin tavoin totta, kun sitä katsoo puolueen sisältä, mutta ulospäin puolueen linja ei ole selkeä. Kokoo-muksen on selkeästi ilmaistava, mikä on suhtautumisemme eurooppalaisen yhteistyön lisääntymiseen, missä sitä tulisi lisätä, missä ei - ja erityisesti perustella miksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan 81 % 18-29 vuotiaista nuorista pitää Euroopan unionin jäsenyyttä hyvänä asiana Suomelle. Kokoomuksen pitäisi tulevaisuuteen katsovana tiedostaa tämä huomioon ja huolehtia, että puolueen Eurooppa-politiikka on sen mukaista.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena edistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua Euroopan unionista ja sen yhdentymisestä, sekä selkeästi tuo ilmi ja perustelee omat kantansa liittyen Euroopan unioniin ja sen lisääntyvään yhdentymiseen. Kokoomus myös varmistaa koulutuksin, että puolueen sisältä löytyy vahvaa asiantuntemusta Eurooppa-politiikkaan nyt ja tulevaisuudessa.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin. Puoluehallitus on samaa mieltä siitä, että Kokoomuksen on Suomen Eurooppa-myönteisimpänä puolueena tuotava esiin EU:n merkitystä Suomelle ja suomalaisille entistäkin enemmän. Britan-nian EU-ero, populismin nousu ja oikeusvaltioperiaatteen vaalimiseen liittyvät ongelmat tietyissä EU-jäsenvaltioissa ovat osoittaneet, että Euroopan unionin kannatusta eurooppalaisten keskuudessa ei voi pitää itsestäänselvyytenä.

EU-politiikassa Kokoomus on kuluneella hallituskaudella painottanut vastuullista talous- ja rahaliiton kehittämistä, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista, EU:n yhteisen kauppapolitiikan merkitystä, tarvetta EU:n yhteiselle maa-hanmuuttopolitiikalle ja oikeusvaltioperiaatteen vaalimista kaikissa jäsenmaissa. Kokoomus on lisäksi korostanut osaami-sen, tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden merkitystä kasvun ja työllisyyden edistämisessä.

Kokoomuksen EU-politiikan ytimessä on ajatus siitä, että turvallisuuden ja hyvinvoinnin paras tae Suomelle ja suomalaisille on EU-jäsenyyteen sitoutuminen ja EU:n kehittämiseen panostaminen. Kokoomus on pitänyt esillä sitä, että Euroopan unioni on Suomelle arvovalinta, turvallisuustekijä ja elintärkeä yhteisö, jonka tulevaisuudesta Suomen täytyy olla päättämässä. Puoluehallitus arvioi edellä mainittujen seikkojen sopivan hyvin yhteen sen kanssa, että valtaosa osa nuorista on tuoreen tutkimuksen mukaan täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen asema maailmassa on vahvempi EU:n jäsenenä.

Kokoomus puolustaa johdonmukaisesti EU-jäsenyyttä ja Suomen paikkaa läntisessä arvoyhteisössä. Kokoomus on puolu-eena toteuttanut ja tulee toteuttamaan tätä ajatusta toimimalla aloitteellisesti kansainvälisillä foorumeilla, kuten Euroopan kansanpuolueessa (EPP), Pohjoismaiden neuvoston konservatiiviryhmässä ja Kansainvälisessä demokraattisessa unionissa (IDU). Kokoomuksen sitoutumisesta eurooppalaiseen yhteistyöhön kertoo se, että Kokoomus isännöi Euroopan kansan-puolueen puoluekokousta eli kongressia Helsingissä marraskuussa 2018. Se on yksi Suomen historian suurimmista kan-sainvälisistä politiikan tapahtumista.

177

Koulutusten tarjoamisesta puoluehallitus toteaa, että Kansallisen Sivistysliiton ylläpitämä opintokeskus Kansio järjestää vuo-sittain Eurooppa-Akatemian, jossa käsitellään EU- ja Eurooppa-politiikkaa. Myös Kokoomuksen jäsenliitot järjestävät Eu-rooppa- ja EU-aiheisia koulutuksia. Kokoomuksen mepit järjestävät usein Suomessa tilaisuuksia, joissa he kertovat työstään ja Euroopan parlamentin kuulumisista. Nämä ovat vain esimerkkejä puolueen piirissä tarjolla olevista EU-tapahtumista, joissa jäsenet voivat kartuttaa tietämystään EU-asioista. Lisäksi Kokoomuksen jäsenistössä on paljon EU- ja Eurooppa-asi-antuntijoita. Vaikka Kokoomus tekeekin jo paljon EU- ja Eurooppa-keskustelun eteen ja politiikkatavoitteidensa ajamiseksi, puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin ja toteaa, että puolueen on jatkuvasti arvioitava kan-nanottojensa ja toimintansa tavoittavuutta ja keksittävä entistäkin parempia tapoja jakaa tietoa ja tuoda EU- ja Eurooppa-aiheista kiinnostuneita ihmisiä yhteen puolueen piirissä.




165. Brysselin Kansallisseura: EU:lle yhteinen uskottava ulkopolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka ei saa olla jäsenmaiden keskinäisen kilpailun kenttä, vaan aidon yhteistyön alue yhteisen suuremman hyvän tavoittamiseksi. Juuri ulkopolitiikan saralla tiiviisti integroitunut, yhtenäinen Eurooppa tuottaisi suurimman hyödyn jäsenmailleen esimerkiksi tukemalla demokraattista talouskehitystä lähialueilla ja kehityspolitiikassaan sekä muun muassa vaikuttamalla YK-järjestelmään tai maailmankaupan periaatteisiin omien arvojensa mukaisesti. Yhteisen ulkopolitii-kan keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ajaminen.

EU:n on kehitettävä yhteinen puolustus sen tarvitsemine tukitoimineen. Eurooppa ei kuitenkaan voi laskea puolustustaan pelkästään NATOn ja kansallisten armeijoiden varaan, sillä silloin se asettuu alttiiksi kaikelle sille poliittiselle turbulenssille, joka tapahtuu EU:n ulkopuolisissa NATO-maissa. Turkin vallankaappausyritys ja USA:n presidentin vaihtelevat puheenvuo-rot ovat tuoreita esimerkkejä epävarmuuskehityksestä NATOn sisällä.

Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välistä rajaa ei enää ole. Ukrainan ja Krimin tapahtumat idässä, Isilin kasvu Lähi-idässä tai Afrikan kriiseihin liittyvä laaja maahanmuutto ja ihmissalakuljetus ylittivät nopeasti Euroopan ulkorajat ja vaikuttivat koko Eurooppaan ja jokaiseen jäsenmaahan. EU:n on käytettävä tehokkaasti siviilikriisinhallinnan, sotilaallisen kriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoja vaikuttamaan vakavien turvallisuusuhkien juurisyihin siellä, mistä ne läh-tevät. Siviilikriisinhallinta on EU:n vahvuus globaalissa yhteisössä.

Yhteiseen puolustukseen kuuluu myös riittävä poliittinen ja materiaalinen valmius tarvittaessa toimia lähialueilla syttyvissä kriiseissä. Konfliktien ehkäisy ja potentiaalisten kriisien monitorointi on oltava nykyistä huomattavasti merkittävämmässä roolissa EU:n yhteisessä ulkopolitiikassa.

EU:n on kasvatettava puolustuksen osuutta yhteisestä budjetistaan ja osoitettava merkittävästi uusia varoja erityisesti puo-lustusinnovaatioiden tutkimiseen ja tukemiseen, tuettava yhteisiä hankintoja sekä vahvistettava valmiuttaan nopeaan toi-mintaan ja sotilaalliseen että siviilikriisinhallintaan lähialueilla.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta laatimaan puolueelle suuntaviivat, joilla Kokoomus edistää EU:n yhteisen uskottavan ulkopolitiikan kehitystä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen kansallisella tasolla sekä eurovaalien jälkeen EU-tasolla.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus yhtyy aloitteessa esitettyihin tavoitteisiin. Puoluehallitus toteaa, että puoluekokouksessa 2018 käsitellään ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto, joka sisältää aloitteessa esiin tuotuja EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspo-litiikkaan sekä puolustusyhteistyön liittyviä tavoitteita. Kannanotosta voidaan johtaa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteita esimerkiksi eduskuntavaali- ja eurovaaliohjelmiin. Puoluehallitus arvioi, että puoluekokouksessa käsittelyssä oleva kannanotto soveltuu Brysselin Kansallisseuran esittämiksi suuntaviivoiksi.




178

166. Brysselin Kansallisseura: Eroon Eurooppa-neuvoston yksimielisyysperiaatteesta

Eurooppa-neuvoston päätöksenteko edellyttää tällä hetkellä yksimielisyyttä tietyissä arkaluontoisina pidetyissä asioissa. Näitä ovat muun muassa yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, EU-jäsenyys, välillistä verotusta koskevan kansallisen lain-säädännön yhdenmukaistaminen, EU:n rahoitus, tietyt määräykset oikeus- ja sisäasioiden alalla sekä sosiaaliturvaa ja sosi-aalista suojelua koskevan kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen.

Yksimielisyysvaatimuksen kääntöpuolena on, että yksikin jäsenvaltio voi pitää muuta yhteisöä panttivankina jossakin kysy-myksessä. On perusteltua vaatia yksimielisyyttä ainoastaan kaikkein perustavanlaatuisimpiin kysymyksiin, joita ovat unionin jäsenyys ja perussopimuksia koskevat muutokset. Muissa kysymyksissä on siirryttävä käyttämään määräenemmistöpäätök-siä. Yksimielisyysvaatimukset jäädyttävät EU:n kehityksen ja estävät muun muassa uudistuksia, joilla parannettaisiin hei-koimmassa asemassa olevien kansalaisten asemaa.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta tulevassa Eurooppa-politiikassaan edistämään yksimielisyysperiaatteesta luopumista ja siirtymistä käyttämään määräenemmistöpäätöksiä.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus olettaa, että aloitteessa viitataan Euroopan unionin neuvoston päätöksentekoon, sillä Eurooppa-neuvosto ei kuulu EU:n lakiasäätäviin toimielimiin. Eurooppa-neuvosto ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä, vaan määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit. Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto sen sijaan neuvottelee ja hyväksyy lainsäädäntöä useimmiten yhdessä Euroopan parlamentin kanssa käyttäen tavallista lainsäätämisjärjestystä eli niin kutsuttua yhteispäätösmenettelyä.

Useimmilla aloilla määräenemmistöpäätöksenteko on jo käytössä. Puoluehallitus toteaakin, että EU:n toimivuuden paranta-miseksi ja päätöksenteon tehostamiseksi näillä aloilla tulisi käyttää nykyistä täysimääräisemmin mahdollisuudet päätösten tekemiseen määräenemmistöllä. Määräenemmistöpäätösten käytön lisääminen uusilla aloilla voisi vahvistaa EU:n tehok-kuutta ja uskottavuutta, mutta se edellyttäisi perussopimusten muuttamista.




167. Brysselin Kansallisseura: Eroon Eurooppa-neuvoston kiertävistä puheenjohtajuuksista

Eurooppa-neuvostoa on kehitettävä siten, että luovutaan jäsenmaiden kesken kiertävästä neuvoston puheenjohtajuudesta. Poliittisesti heikko puheenjohtajamaa pahimmillaan hankaloittaa ja viivästyttää asioiden käsittelyä. Lisäksi kiertävä puheen-johtajuus antaa mahdollisuuden sille, että joitakin hankalia asioita siirretään vain muodollisesti puheenjohtajamaalta toiselle ilman, että kukaan vakavasti yrittää ratkaista niitä. Jäsenmailla on lisäksi varsin erilaiset resurssit omissa virkamieskunnis-saan hoitaa puheenjohtajuutta, mikä myös johtaa epätasaiseen kehitykseen puheenjohtajamaiden vaihtuessa.


hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta tulevassa Eurooppa-politiikassaan edistämään Eurooppa-neuvoston toimintaa siten, että kiertävistä puheenjohtajuuksista luovutaan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus olettaa, että aloitteessa viitataan Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston päätöksentekoon, sillä Eurooppa-neuvoston kiertävästä puheenjohtajuudesta luovuttiin jo Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan vuonna 2009. Eurooppa-neuvoston ensimmäinen pysyvä puheenjohtaja oli Herman Van Rompuy, toinen ja nykyinen puheenjohtaja on Donald Tusk.

Jäsenvaltioiden välillä on eroja valmiuksissa ja resursseissa toimia ministerineuvoston puheenjohtajana. Puoluehallitus to-teaa, että ministerineuvoston kiertävässä puheenjohtajuudessa on silti useita hyviä puolia. Se sitouttaa jäsenvaltioita EU:n päätöksentekoon ja tuo EU:n toimintaa lähemmäs kansalaisia. Puheenjohtajavaihdokset voivat tuoda myös dynamiikkaa

179

päätöksentekoon, kun jäsenvaltio suhtautuu kunnianhimoisesti puheenjohtajuuskautensa tavoitteisiin. Esimerkiksi Suo-mella on ainutlaatuinen mahdollisuus puheenjohtaa EU:n ministerineuvostoa, kun eurovaalit on juuri käyty, uutta komissiota valitaan ja EU:n monivuotisesta budjetista neuvotellaan vuoden 2019 viimeisellä puoliskolla.

Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston kokoonpanoista ulkoasiainneuvostolla ja sen työryhmällä on jo pysyvä puheenjohtaja. Lisäksi euroryhmällä ja sen työryhmällä on pysyvä puheenjohtaja. Puoluehallitus toteaa, että EU:n toimivuu-den parantamiseksi ja päätöksenteon tehostamiseksi voisi olla perusteltua selvittää, onko muita ministerineuvoston ko-koonpanoja, jotka hyötyisivät pysyvästä puheenjohtajuudesta. Muutokset kuitenkin edellyttäisivät perussopimusten avaa-mista.




168. Teljän Kokoomus: EU:n pakolaisten taakanjako on kansallisen edun vastaista

Teljän Kokoomus Ry esittää, että Kokoomus aktiivisesti ja voimakkaasti toimii EU:n ajaman pakolaisten taakanjakosopimusta vastaan. EU on osoittanut olevansa voimaton suojelemaan EU:n ulkorajoja. Pakolaistulva on virrannut läpi Euroopan Dublin-asetuksesta huolimatta, joka osoittaa, ettei osa jäsenvaltioista kunnioita yhdessä sovittuja sopimuksia tälläkään hetkellä. EU:n toimintakyvyttömyys asiassa ja jo nyt esille käyneet ongelmat osoittavat, ettei ole Suomen edun mukaista luovuttaa suvereenia itsemääräämisoikeutta ja päätösvaltaa asiassa Helsingistä Brysseliin. Suomen hallituksen pitää pystyä itse mää-rittelemään Suomen vastaanottokyvyn mukainen ja Suomelle soveltuva määrä turvapaikkoja.

EU:n maahanmuuttokomissaari Avramopoulos on todennut puheessaan Genevassa keväällä 2017, että EU “tarvitsee” lähi-vuosina 6 miljoonaa maahanmuuttajaa Afrikasta. Komissaarin puheiden pitäisi soittaa hälytyskelloja Kokoomuksessa ja Suo-messa ja selittää osaltaan EU:n kyvyttömyyttä ja haluttomuutta valvoa EU:n ulkorajoja.


Puoluehallitus:

Turvapaikkakriisi Euroopassa sai merkittävät mittasuhteet vuonna 2015. Kriisi heijastui myös Suomeen, ja maahamme saa-pui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Haasteet olivat mittavat. Poliittisen järjestelmämme toimivuus ja viranomaisten erinomai-nen yhteistyö takasivat kuitenkin sen, että Suomi pystyi hoitamaan kansainväliset velvoitteensa turvapaikanhakijoiden osalta järjestäytyneesti ilman turvapaikanhakijoiden hallitsematonta kulkua maan sisällä.

Suomi on tehnyt vuoden 2015 jälkeen lainsäädäntömuutoksia, joilla on viety lainsäädäntöämme samalle tasolle verrokki-maidemme kanssa pyrkien estämään ylimääräiset niin sanotut vetovoimatekijät. Vain toimivalla Euroopan unionin yhteisellä järjestelmällä voidaan kuitenkin tehokkaasti estää vetovoimatekijöiden syntyminen sekä torjua turvapaikanhakijoiden laiton edelleen liikkuminen jäsenmaasta toiseen.

Puoluehallitus kannattaa EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista. Nyt käsittelyssä oleva säädöspaketti koostuu useasta säädösehdotuksesta, kuten Dublin, Eurodac, menettelyasetus, vastaanottodirektiivi sekä asetus uudelleen sijoitta-misista. Säädösten keskeisenä tavoitteena on yhdenmukainen, Euroopan unionin jäsenmaiden kesken aidosti harmonisoitu turvapaikkajärjestelmä.

Taakanjakomekanismilla valmistaudutaan ennakolta tilanteeseen, jossa jonkin jäsenmaan kohtuullisesti hallittavissa oleva määrä turvapaikanhakijoita ylittyisi. On Suomen kansallisen edun mukaista, että tällaisiin tilanteisiin on valmiina yhteisesti sovittu malli maiden välisistä sisäisistä siirroista. Ilman ennalta sovittua järjestelmää on todennäköistä, että turvapaikanhaki-jat siirtyvät maasta toiseen hallitsemattomasti. On myös muistettava, että mikäli Venäjältä tulisi yhtäkkiä suurempi määrä turvapaikanhakijoita, Suomi toivoisi voivansa jakaa taakkaa solidaarisesti muiden EU-maiden kanssa.

Puoluehallitus jakaa aloitteentekijöiden huolen siitä, sitoutuvatko kaikki jäsenmaat yhteisesti sovittuun järjestelmään ja kan-tavat kriisitilanteessa omat vastuunsa. Taakanjakosopimusten onkin siksi oltava paitsi oikeudenmukaisia, myös sanktioituja. Suomelle tulevan kustannuksen on oltava kohtuullinen.

Meidän on varauduttava siihen, että kansainvaelluksia tapahtuu jatkossakin. Konfliktien lisäksi Euroopan ulkorajoilla olevat elintasokuilut tulevat vaikuttamaan muuttohalukkuuteen vielä pitkään tulevaisuudessa. Parhaiten voimme varautua tilantee-seen yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Kaikkien EU-maiden tulisi kantaa vastuunsa turvapaikanhakijoista.


180



169. Joensuun Opiskelevat Porvarit: Eurooppaan saatava laaja kiintiöpakolaisjärjestelmän uudistus ja sen seurauksena Suomen kiintiöpakolaisten määrä nostettava 10 000 henkilöön vuodessa

Humanitäärisen maahanmuuton painopiste on siirrettävä: turvapaikanhakijoiden sijaan pakolaisia otetaan suoraan leireiltä. Turvaa on pystyttävä hakemaan jo lähtömaista ja entistä useammalle hädänalaiselle on tarjottava mahdollisuus päästä tur-vaan ilman vaarallisia merenylityksiä ja ihmissalakuljettajien riistoa. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on tehokkain tapa auttaa hä-dänalaisia ihmisiä, sillä silloin voimme olla vakuuttuneita, että Suomeen tulevat vain ne kaikkein hädän alaisimmassa tilan-teessa olevat ihmiset. Toisin kuin turvapaikanhakijoiden, heidän suojelutarpeensa on selvitetty jo lähtömaassa. Tämä pa-rantaa myös turvallisuutta, koska meillä on tarkat tiedot siitä, keitä maahamme saapuu ja ketkä täällä liikkuvat. Pakolaiskiin-tiöitä on nostettu muissa länsimaisissa sivistysvaltioissa.

Suomen ei pidä vain seurata muita, vaan oltava humanitäärisen työn esimerkki sekä rohkea aloitteentekijä kiintiöpakolais-järjestelmän kehittäjänä Euroopassa. Sisäministeri Kai Mykkäsen avaus 10 000 kiintiöpakolaisesta on juuri tätä rohkeaa edellä käymistä, jota maamme turvapaikkapolitiikka tarvitsee. Kiintiöpakolaisten määrän korottaminen ei ole pelkästään humanitääristä se on myös itsekästä, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ylläpitämään elinvoimaa. Pakolaiskiin-tiön korottaminen vaatii laajoja eurooppalaista ratkaisuja ja yhteistyötä. Koska Itä-Euroopan maat ovat ajautuneet oikeisto-populistien vallan alle, ei yleiseurooppalaisen ratkaisun syntyminen Euroopan Unionissa ole mahdollista. Siksi ratkaisua tulee hakea EU:n sijaan eurooppalaisten valtioiden yhteistyönä.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään sitä, että Suomi toimii aktiivisena eurooppalaisen kiintiöpakolaisjärjestelmän uudistajana ja sen seurauksena kasvattaa kiintiöpakolaisten vuosittaista määrää 10 000 henkilöön.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus jakaa Joensuun Opiskelevien Porvareiden näkemyksen siitä, että kiintiöpakolaisjärjestelmää tulisi edistää ja kiintiöpakolaisten määrää lisätä. Kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta pystymme parhaiten auttamaan hädänalaisia ihmisiä. Kiintiöpakolaiset ovat YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n identifioimia henkilöitä, ja ovat usein kaikkein hädänalaisimmassa asemassa olevia. Suomi ottaa kiintiöpakolaisia vastaan vuosittain. Viime vuonna palolaiskiintiö oli 750 henkilöä.

Suomella on YK:n sopimuksen nojalla kuitenkin kansainvälinen velvollisuus ottaa käsittelyyn myös kaikki turvapaikkahake-mukset, jotka jätetään Suomen rajalle. Vuoden 2017 aikana turvapaikkahakemuksia jätettiin Suomeen yli 5 000. Turvapaik-koja myönnettiin noin 2 500 ja toissijaista suojelua noin 700 henkilölle.

Painopisteen siirtäminen rajalta turvapaikkaa hakevista kiintiöpakolaisiin edellyttäisi kansainvälisiä neuvotteluja, yhteiseu-rooppalaista järjestelmää sekä laajaa yhteistä tahtotilaa. Puoluehallitus tulkitsee aloitetta niin, ettei siinä esitetä Suomen nostavan yksipuolisesti kiintiöpakolaisten määrää 10 000, vaan ehdotetaan Suomen toimivan aktiivisena eurooppalaisen pakolaisjärjestelmän uudistajana. Puoluehallitus tukee tätä tavoitetta. Mikäli saataisiin aikaan laaja eurooppalainen ratkaisu, jossa turvapaikanhaku rajalla ei olisi enää pääasiallinen turvanhakumuoto, voitaisiin suoraan leireiltä otettavien kiintiöpako-laisten vuosittainen määrä moninkertaistaa.




181

170. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Suomen perustettava tutkimustietoon pohjautuvan politiikan arviointineuvosto

Vuonna 2014 Suomeen perustettiin talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka tehtävänä on arvioida ja antaa lausuntoja ta-louspolitiikan tavoitteista ja keinoista. Talouspolitiikan arviointineuvoston tavoitteena on parantaa talouspoliittista valmiste-lua ja päätöksentekoa sekä tuoda keskusteluun tutkimustietoon pohjautuvaa riippumatonta näkökulmaa. Neuvosto julkistaa vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta Suomessa.

Tutkimustietoon pohjautuvan politiikan arviointineuvosto toimisi samalla tavalla kuin talouspolitiikan arviointineuvosto ero-tuksena, että se arvioisi politiikkaa puhtaasti tieteellisen tutkimustiedon pohjalta ilman talouspoliittista arviota. Tutkimustie-toon pohjautuvan politiikan arviointineuvosto olisi voinut esimerkiksi sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitysten kehittämi-sen aikana kommentoida neuvoston kautta uudistusta tieteellisen tutkimustiedon näkökulmasta eri vaiheissa. Tämä esi-merkiksi olisi mahdollistanut selkeämmän taustoittamisen kuin asiantuntijoiden erilaiset haastattelut tai mielipidekirjoitukset sekä olisi antanut selkeämmän kanavan valiokuntalausuntojen rinnalle.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Suomeen perustetaan tutkimustietoon pohjautuvan politiikan arviointiverkosto.

Puoluehallitus:

Suomessa on erityisesti viime vuosina kiinnitetty laajasti huomiota kysymykseen tutkimustiedon hyödyntämisestä päätök-senteossa. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuorten mainitsema talouspolitiikan arviointineuvosto on tästä juuri yksi esimerkki. Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä on tosin, hieman toisin kuin Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret kuvailee, arvi-oida harjoitettua talouspolitiikkaa nimenomaan taloustieteellisestä näkökulmasta. Toisin sanoen se oikeastaan tekee ta-louspoliittisen päätöksenteon osalta juuri sitä, mitä Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret aloitteessaan hieman laajemmin toivoo.

Osana lainvalmistelun laadun parantamisen tavoitteita hallitus perusti keväällä 2016 valtioneuvoston kanslian yhteyteen lainsäädännön arviointineuvoston. Sen keskeinen tehtävä on tutkia hallituksen lakiesitysten yhteydessä vaadittujen vaiku-tusarviointien laatua ja antaa tarvittaessa huomautuksia, mikäli havaitsee puutteita. Vaikutusarviointien toteuttaminen kuu-luu lainvalmisteluprosessissa esittelijän vastuulle, ja aiheen kannalta relevantin tutkimustiedon kokoaminen päätöksenteki-jöiden käyttöön kuuluu osana hyvään lainvalmisteluprosessiin. Tämän toteutumista lainsäädännön arvointineuvosto valvoo.

Viimeaikaisista avauksista tieteellisen tiedon saattamisesta paremmin kosketuksiin poliittisen päätöksenteon kanssa esi-merkki on myös valtioneuvoston asettama ilmastopaneeli. Se muun muassa antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Päätöksenteon tueksi tietopohjaa tuottavat myös mo-net perinteiset tutkimuslaitokset kuten esimerkiksi VATT, VTT, THL, Metla, Luke, GTK, FIIA ja Ilmatieteen laitos sekä Suomen pankki sekä tietenkin yliopistot ja korkeakoulut.

Kaakkois-Suomen Kokoomusnuorten mainitseman sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä prosessin eri vai-heissa lausuntoja ja näkemyksiä ovat olleet antamassa sadat eri tieteenalojen edustajat. Ei ole aivan selvää, mikä olisi erillisen tieteellisen arviointineuvoston tuoma lisäarvo esimerkiksi tässä kyseisessä reformissa. Todennäköisesti työhön osallistuisivat suunnilleen samat tutkijat ja professorit kuin ovat muutenkin osallistuneet.

Vaikka puoluehallitus yhtyykin Kaakkois-Suomen Kokoomusnuorten aloitteen moniin hyviin näkökulmiin ja tavoitteisiin, se kuitenkin katsoo itse toimenpide-ehdotuksen kaipaavan vielä laajempaa pohdintaa tuekseen.




182

171. Alahärmän Kokoomus: Kotimainen omistajuus turvattava tärkeissä infrastruktuureissa, yhtiöissä ja luonnonvaroissa

Alahärmän Kokoomus on sitä mieltä, että valtiojohtoiset yritykset ja monet suomalaisessa omistuksessa olevat yritykset, jotka ovat maan kannalta strategisesti tärkeitä osia infrastruktuuriamme (tietoliikenneyhteydet- ja palvelut, sähköverkot, tie-verkko) sekä arvokkaat luonnonvaramme (maat, metsät, mineraalit, pohjavedet) eivät saa joutua ulkomaiseen omistukseen. Myös huoltovarmuuteen vaikuttavat instanssit luetaan tähän kuuluvaksi.

Maailmalla niukkenevat resurssit aiheuttavat sen, että moni ulkomainen toimija kääntää katseensa kohti Suomea. Esimer-kiksi YK:n raportin (WWDR 2018, UNESCO) mukaan vuoteen 2050 mennessä yli 5 miljardia ihmistä voi kokea vesipulaa tai kärsiä huonosta veden laadusta. Pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitsevat vedet ovat laadullisesti maailman huippuluokkaa ja nykyiset tiedot esimerkiksi monien vesien sisältämistä mikromuoveista ovat hälyttäviä. Näidenkin asioiden valossa on ensiarvoisen tärkeää, että suojelemme ja varmistamme jatkossakin pohjavesien kotimaisen omistuksen.

Suomen, ja suomalaisten etu on, että kansallisomaisuutemme pysyy kotimaisessa omistuksessa. Kansantaloudelliset vai-kutukset ovat huomattavia, kun muun muassa verotuksesta ja resursseista saatu pääoma jää kotimaahamme. Luonnollisesti se myös edesauttaa suomalaisten työllisyyttä, ammattitaidon säilyttämistä ja kehittämistä sekä omavaraisuutta. Myös am-mattitaitoinen, lainmukainen ja laadukas toiminta sekä moraaliset velvoitteet puoltavat suomalaista omistusta. Myös ulko-maalaisten maaostot tulisi harkita Suomessa uudelleen ja myynnin sijaan voisi muuttaa esimerkiksi Suomessa sijaitsevien ulkomaalaisten vapaa-ajan asuntojen maapohjat vuokraperusteisiksi. Vaarana on, että arvokkaat ja pitkällä aikavälillä tuot-tavat instanssit myydään liian edullisesti realistiseen arvoonsa nähden, joka johtaa kansantalouden heikkenemiseen.

Edellä olevaan viitaten Alahärmän Kokoomus ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa Kokoomuksen eduskuntaryhmää ryhtymään toimenpiteisiin sekä päätöksissään toimimaan Suomen ja Suomen kansalaisten edun mukaisesti siten, että suomalainen omistajuus ja päätäntävalta on turvattu kansallisomaisuudessamme, resursseissa, infrastruktuurissa sekä strategisesti tärkeissä yhtiöissä.

Puoluehallitus:

Alahärmän Kokoomus ry esittää aloitteessaan, että suomalainen omistajuus ja päätäntävalta turvataan Suomen kansallis-omaisuudessa, resursseissa, infrastruktuurissa sekä strategisesti merkittävissä yhtiöissä.

Suomen valtiolla on merkittävät omistukset listatuissa yrityksissä. Vuoden 2017 lopussa valtion osakeomistusten arvo oli noin 33 miljardia euroa. Vuonna 2016 valtion omistamien yhtiöiden arvo oli Suomessa Euroopan suurin (suhteessa brutto-kansantuotteeseen). Suomi sijoittuu kehittyneiden teollisuusmaiden vertailussa OECD:n vertailun kärkikastiin.

Valtion omistukset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: finanssi-intressin mukaan luokiteltaviin, strategisen intressin mukaan luokiteltaviin sekä erityistehtäväyhtiöihin. Valtion omistukset finanssi-intressin yhtiössä perustuvat valtion varojen tuottavaan sijoitustoimintaan. Finanssi-intressiin perustuvien omistusten tavoitteena on tuottaa valtiolle ja veronmaksajille arvonnousua ja tuottoa, joka tuloutetaan yleiskatteelliseksi tuloksi valtion budjettiin. Strategisen intressin yhtiöissä valtio pitää itsellään määräysvallan ja omistaa yhtiötä jonkin merkittävän yhteiskunnallisen kysymyksen tai huoltovarmuusintressin vuoksi. Valtiolla on strategisen intressin mukaan luokitellut omistukset muun muassa Finaviassa, Arctiassa, Finnairissa, Ga-sumissa ja Patriassa. Erityistehtäväyhtiöt ovat usein valtion omaa toimintaa palvelevia sisäisiä palveluyhtiöitä.

Hallitus hyväksyi vuonna 2016 valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen, jossa täsmennettiin aikaisempia lin-jauksia strategisen intressin toteuttamisesta. Periaatepäätöksen mukaan strategisen intressin toteuttamisen alarajaksi pää-tettiin 33,4 % nykyisten täyden omistuksen ja enemmistöomistuksen lisäksi. Kolmasosan omistusosuus turvaa valtiolle muun muassa veto-oikeuden yhtiöjärjestyksen muuttamisen, omistusosuuksien muutoksiin suunnatun osakeannin tai muun vas-taavan menettelyn ja yhtiön sulautumisen, jakautumisen sekä yhtiön selvitystilaan asettamisen suhteen.

Omistusrajoista ja niiden mahdollisista muutoksista päättää eduskunta.

Puoluehallitus toteaa, että nykyinen valtion omistajaohjauksen linjauksissa tehtävä valtion strategisten omistusten erottami-nen omaksi kokonaisuudekseen tukee omistusten kehittämistä ja valtion omistajaohjauksen linjausten toteuttamista kysei-sissä yhtiöissä siten, että valtion huoltovarmuuskysymysten, sisäisen tai ulkoisen turvallisuuteen tukemiseen liittyvät strate-giset intressit voidaan taata.

Valtion omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä on todettu perusteet valtion omistukselle luonnollisen mono-polin tilanteessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan luonnollisessa monopolissa kansantalouden kannalta tehok-kain ratkaisu saavutetaan yhdellä toimijalla, joka sääntelyyn liittyvien ongelmien vuoksi on parasta toteuttaa usein julkisena monopolina. Luonnollisen monopolin tilanteet voivat liittyä juuri aloitteentekijöiden esille nostamiin kokonaisuuksiin, muun muassa keskeiseen kansallisomaisuuteen tai merkittävään infraan, kuten keskeiseen tieverkkoon.

183

Yrityskauppoihin liittyvän huoltovarmuuden turvaamiseksi työ- ja elinkeinoministeriölle on säädetty ulkomaisten yritysosto-jen seurannasta annetussa laissa toimivaltuudet käsitellä yritysostojen seurantaa ja vahvistamista koskevat asiat. Lain ta-voitteena on seurata ja erittäin tärkeän kansallisen edun vaatiessa rajoittaa vaikutusvallan siirtymistä ulkomaalaisille ja ul-komaisille yhteisöille seurannan kohteena olevissa yrityksissä. Ulkomaisen omistajan on haettava etukäteen vahvistusta yritysostolle, jonka kohteena on muun muassa puolustusteollisuusyritys. Puoluehallitus pitää lainsäädäntöä tarpeellisena ja edellyttää, että sen toimivuutta seurataan tarkasti.

Kokoomuksen puoluekokous on vuonna 2014 Lahdessa käsitellyt ulkomaalaisten kiinteistökauppoja. Tuolloin Porin Kokoo-mus ry esitti aloitteessaan, että ulkomaalaisten tekemiä maakauppoja voitaisiin valvoa ja rajoittaa tehokkaammin valtion toimesta. Puoluekokous päätti tuolloin yksimielisesti hylätä aloitteen.

Suomessa on aiemmin ollut voimassa kiinteistöjen myyntiä ulkomaalaisille rajoittavaa lainsäädäntöä, mutta EU-jäsenyyden myötä Suomi on joutunut luopumaan kiinteistön hankintaa koskevista rajoituksista muihin EU-valtioiden oikeushenkilöihin nähden. Lainvalmistelussa katsottiin, ettei rajoituksia voitu pitää perusteltuina myöskään unionin ulkopuolisiin maihin näh-den.

Kaikkiaan ulkomaalaisten kiinteistökaupat ja kiinteistöomistus ovat Suomessa vähäistä. Suurin EU-alueen ulkopuolinen kiin-teistöjen ostajaryhmä on venäläiset, ja heidän osaltaan kauppojen määrä on tasaantunut noin 400 kaupan vuositasolle. Puolustusvoimien mukaan ulkomaalaisten lisääntyneellä maanomistuksella ei ole vaikutusta maanpuolustuksellisiin tai stra-tegisiin intresseihin. Ulkomaalaisten kiinteistönostajat ovat piristäneet alueen taloudellista toimeliaisuutta ja verotulokerty-mää. Kaikki pääoma, joka lisää alueellista hyvinvointia ja tukee yrittäjyyttä ympäri Suomea, on tässä taloudellisessa tilan-teessa tervetullutta. Julkisuudessa on aika ajoin nostettu esille ulkomaalaisten kiinteistöomistuksiin liittyviä ongelmia, mutta negatiiviset kannanotot perustuvat suurelta osin usein olettamiin ja yksittäistapauksiin.

Puoluehallitus toteaa yhteenvetona, että Suomen lainsäädäntö ja valtion omistajaohjauksen linjaukset turvaavat strategis-ten omistusten säilymistä kotimaisessa omistuksessa. Puoluehallitus toteaa kuitenkin, että valtiolla on laajat omistukset useissa yhtiössä, joiden omistamiseen ei liity strategista intressiä. Puoluehallituksen mukaan valtion omistukselle on löydyt-tävä vankat perusteet erityisesti silloin, kun kyseessä ei ole selkeästi strategiseen intressiin perustuva omistus, koska valtion perustehtävänä ei ole toimia omistajana kilpaillulla markkinalla vaan luoda kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrityksille mahdollisimman neutraalin verotuksen, markkinoiden avaamisen ja normien purkamisen kautta.




184

Sisäministeriön hallinnonala 172. Kälviän Kokoomus: Tiitisen lista julki Vuosikymmeniä suomalaisia kiusannutta Tiitisen listaa on pidetty Suojelupoliisin kassakaapissa kansalaisilta salassa. Yrityk-set julkistaa lista ovat kerta toisensa jälkeen kariutuneet ja listaa ei ole julkistettu. Listan julkistamisella alkaa olla kiire, koska eduskunnan valmistelussa on tiedustelulaki ja tiedustelun valvontaan ollaan perustamassa laajat tiedonsaantioikeudet omaava parlamentaarinen tiedusteluvaliokunta. Ennen kuin eduskunta perustaa em. tiedusteluvaliokunnan, tulee sillä olla tarkat taustatiedot valiokuntaan valittavista henkilöistä. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, ettei tiedusteluvaliokuntaan valita sellaisia poliitikkoja, joilla on menneisyydessä ja historiassa salaista yhteistyötä ja tietojen vaihtoa vieraiden valtioiden kanssa. Tiitisen lista on avattava julkisuuteen, jotta vältytään siltä, ettei tiedusteluvaliokuntaan valikoidu niitä, joilla on ollut mm. em. salaisia yhteyksiä vieraan vallan kanssa.

Edellä olevaan viitaten Kälviän Kokoomus ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtyvän Tiitisen listan osalta sellaisen korjauksen aikaansaamiseksi, että Tiitisen lista julkistetaan. Menettelyllä varmistettaisiin, ettei tiedusteluvaliokunnan jäseniksi valikoidu henkilöitä, joilla on ollut salaisia yhteyksiä vieraan vallan kanssa.

Puoluehallitus:


173. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Ulkomaista tiedustelua käsittelevä aineisto julkistettava

Keski-Suomen Kokoomusnuoret ry näkee Suojelupoliisille luovutetun ulkomaista tiedustelua Suomessa käsittelevän aineis-ton julkistamisen äärimmäisen tärkeänä. Historian käsittelyä on lykätty jo tarpeeksi kauan ja sen läpikäynti muuttuu päivä päivältä kiireellisemmäksi. Aineisto oli vuoden alkupuolella esillä julkisessa keskustelussa. Suojelupoliisi ei luovuttanut Tii-tisen listaa tutkimuskäyttöön helmikuun aikana, koska aineiston julkistaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Tiitisen lista on vain yksi osanen isommasta kokonaisuudesta. Perustelu on asiallinen, mutta tässä yhtey-dessä syitä aineiston julkaisemiselle on enemmän kuin sen salaamiselle. Aineiston julkaisun lykkäämisellä on haittaa valtion turvallisuudelle, suomalaiselle demokratialle ja Suomen kansainväliselle uskottavuudelle.

Historian läpikäynti on oleellisessa asemassa uuden tiedustelulain kannalta. Laissa esitetään tiedusteluvaliokunnan perus-tamista eduskuntaan, joka toteuttaisi parlamentaarista tiedustelun valvontaa ja omaisi laajan tiedonsaantioikeuden. Men-neisyyden julkinen käsittely takaisi valiokunnan toiminnalle kestävän pohjan. Samalla on huomioitava ulkopoliittiset vaiku-tukset. Euroopan itäisten maiden verrattain pikainen liittyminen läntiseen poliittiseen yhteisöön sekä luottamuksen luomi-nen sen sisällä olivat osaltaan mahdollisia maissa tehdyn historiallisen tarkastelun ansiosta.

Käytännöt vaihtelivat maasta toiseen, mutta totuuden julkituonti ei. Suomalaisen yhteiskunnan pitää pystyä käsittelemään menneisyydessään tapahtuneet vääryydet. Vain julkisen käsittelyn kautta voidaan kirjoittaa Suomen historia menneeltä vuosisadalta ja sen myötä myös ymmärtää mikä ajoi ihmisiä tähän toimintaan. Kansalaisten on tiedettävä yhteiskunnallisten toimijoiden menneisyys. Näistä ja lukuisista muista syistä johtuen koemme ulkomaista tiedustelua käsittelevän aineiston julkaisun kiireellisenä. Vain siten voimme ymmärtää lähimenneisyyttämme.

Edellä mainitun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että kaikki Suojelupoliisille luovutettu ulkomaista tiedustelua käsittelevä aineisto on julkistettava.

Puoluehallitus:

Kälviän Kokoomus ja Keski-Suomen Kokoomusnuoret kiinnittävät huomioita tärkeään asiaan. Keskustelua nk. Tiitisen listan julkistuksesta on käyty jo pitkään. Suojelupoliisi sai listan haltuunsa vuonna 1990 Saksojen yhdistymisen jälkeen entisen Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta. Listalla on kaikkiaan 18 nimeä, jotka ovat olleet Itä-Saksan entisen turvallisuuspalvelun Stasin kiinnostuksen kohteena. Listalla mainittuja kohtaan ei ole tehty esitutkintaa.

185

Suojelupoliisi on kieltäytynyt julkistamasta listaa lukuisista pyynnöistä ja julkisesta keskustelusta huolimatta. Tutkijat ovat voineet hakea tutkimuslupaa listan osalta vuodesta 2015. tiedotusvälineet ovat puolestaan yrittäneet saada listan haltuunsa oikeusteitse. Lista on tulossa julkiseksi vuonna 2050.

Uusin käänne asiassa tapahtui helmikuussa, kun Suojelupoliisi kieltäytyi luovuttamasta Tiitisen listaa tutkimuskäyttöön, mutta myönsi tutkimusluvan DDR:n silloisen tiedustelupalvelun Stasin ja Suomen välistä yhteistyötä koskevaan aineistoon. Supon mukaan listan antaminen voisi aiheuttaa vahinkoa tai haittaa valtion turvallisuudelle. Luovuttaminen voisi lisäksi vaa-rantaa Supon kansainvälisen yhteistyön edellytykset.

Aloitteissa kiinnitetään myös huomioita eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevaan tiedustelulakien kokonaisuuteen. Uusi tiedustelulainsäädäntö merkitsee, että eduskunta on saamassa uuden valiokunnan. Eduskunnan tiedusteluvaliokun-nan tehtävänä olisi valvoa tiedustelutoimintaa.

Aloitteissa kiinnitetään aiheellisesti huomiota siihen, että uuteen valiokuntaan valittavien henkilöiden tausta tulee olla sel-villä. Tämän vuoksi Suojelupoliisi tekeekin valiokuntaan ehdolla oleville henkilöille laajan turvallisuusselvityksen, jossa hen-kilön tausta käydään erittäin tarkasti läpi. Suojelupoliisi ei ota kantaa henkilön sopivuuteen valiokunnan jäseneksi. Edus-kunta voi arvioida turvallisuusselvityksessä mahdollisesti ilmenneiden ongelmakohtien jälkeen erikseen valiokuntaan eh-dotetun henkilön sopivuutta valiokunnan jäseneksi.

Kansalaisilla on oikeus tietää historiansa kiemurat. Tämän vuoksi olisi hyvä, että ensivaiheessa nk. Tiitisen lista luovutettai-siin rajoitetusti tutkijoiden käyttöön. Tämän jälkeen voitaisiin harkita listan julkistamista kokonaisuudessaan jo ennen vuotta 2050.




174. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – lipasrajoitukset eivät saa koskea reservin aseita

EU ampuma-asedirektiivi rajaa pitkien aseiden lippaat 10 patruunaan. Suomen neuvottelema reserviläispoikkeus antaa mahdollisuuden poiketa siitä kansallisessa lainsäädännössä:

Ampuma-asedirektiivin mukaan jäsenvaltiot voivat myöntää kansallisen maanpuolustuksen tarkoituksessa lupia myös A-luokan aseisiin ja erityisesti mainitaan vapaaehtoinen maanpuolustus. Tarkempi sääntely jää siten kansallisen lainsäädän-nön varaan. Kun direktiivi laitetaan kansallisesti täytäntöön, Suomessa tulee kansallisesti ratkaista missä tilanteissa A-luokan aseisiin on perusteet myöntää lupa maanpuolustustarkoituksessa.” (lähde: sisäministeriön verkkosivut)

Puolustusvoimat kouluttaa reservin käyttämään vähintään 30 patruunan lippaita ja ampumaan lipastuelta. Reserviläisaseissa käytettyjen lippaiden ja muiden varusteiden osalta tärkeintä on, etteivät ne poikkea siitä, mitä kriisitilanteessa totuttaisiin käyttämään. Nykyaikaiset aseet on suunniteltu ajatellen niissä käytettävän tietyn kokoisia ja painoisia standardoituja lippaita, joita tyypillisesti ovat pitkissä 30 patruunan lippaat tai sitäkin suuremmat.

Lipaskapasiteetit on mitoitettu sillä tavoin, että makuuasennossa saavutetaan tukevin ja paras ampuma-asento lipastukea käyttäen. Lyhyt 5-10 patruunan lipas ei näin ollen ole soveltuva harjoitusohjelmiin, koska oikea ja luonteva ampuma-asento olisi mahdoton saavuttaa. Lähes kaikkiin reserviläisammunnan suorituksiin kuuluu nopean lippaan vaihdon hallinta. Esimer-kiksi kilpailulajit joissa ammutaan kääntyviin tauluihin käyttäen vuorotellen nopeiden kääntöjen aikana kahta tai kolmea lipasta. SRA:ssa hidas lippaanvaihto huonontaa aina suoritusta merkittävästi. Oikea lippaanvaihtotekniikka edellyttää soti-lasaseen vakiolipasta, josta on mahdollista saada aina samanlainen ote kuin mitä se olisi myös kriisin tai sodan ajan oloissa. Harjoittelu mahdollistaa lihasmuistiin tallentuneen suorituksen niin pimeässä kuin stressitilanteessakin. Olennaista on myös, että vaihtolipas sopii sotilasvarusteiden normaaleihin lipastaskuihin ja on niistä nopeasti poimittavissa ja vaihdettavissa han-kalassakin tilanteessa ja paineen alaisena.

Vaikka aseisiin joskus olisikin saatavana pienikokoisia erikoislippaita esimerkiksi metsästyskäyttöön, eivät ne ole soveltuvia reserviläisharjoitteluun ja -kilpailulajeihin. Erikoislippaiden saatavuus on yleensä huono ja hinta paljon kalliimpi kuin suurina määrinä tuotetuilla vakiolippailla. Ei ole myöskään hyvä, jos ampuja ehdollistuu toistuvassa harjoittelussaan suorittamaan lippaanvaihdot täysin eri rytmillä kuin mitä tarvittaisiin todellisessa käyttötilanteessa.

Useissa reserviläisammunnan lajeissa, erityisesti SRA:ssa on tärkeää pystyä ampumaan vaadittava määrä osumia lyhyessä ajassa, ja näihin suorituksiin suurikapasiteettinen alkuperäislipas on ehdottoman välttämätön.

186

Edellä mainitun perusteella Kotkan Kokoomus ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten että EU direktiivin edellyttämät lipasrajoitukset eivät estä reservin vapaaehtoisen harjoittelua suurempi kapasiteettisilla lippailla ja että lipasrajoitukset eivät koske reserviläispoikkeuksen piiriin kuuluvia henkilöitä ja aseita.

Puoluehallitus:


175. Kotkan Kokoomus: Kansallisen aselain muutos – reserviläispoikkeus tulee olla laaja

EU:n uuteen ampuma-aselakidirektiiviin on neuvoteltu reserviläispoikkeus. Se sallii Suomelle kansallisessa lainsäädän-nössä tehtäväksi rajaukset, joilla reservin vapaaehtoista harjoittelua voidaan nykyisessä muodossa jatkaa ja vieläpä paran-taa.

Mikäli neuvoteltu ja saatu reserviläispoikkeus rajataan liian tiukaksi (esimerkiksi vain sodanajan sijoitetut) tällä rajauksella olisi erittäin merkittäviä vaikutuksia Suomen maanpuolustukselle. Tällainen rajaus lopettaisi kokonaan tai osittain nykymuo-toisen, vapaaehtoisen ja omakustanteisen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläistoiminnan. Tämä taas heiken-täisi merkittävästi Suomen puolustuksen uskottavuutta tilanteessa, jossa turvallisuusympäristön muutos korostaa reservi-läisten osaamista ja valmiutta.

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 henkeä, joista yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Uskottavan suoritusky-vyn luominen vaatii joukkojen säännöllistä harjoittamista ja kouluttamista. Reservin osaamista, kenttäkelpoisuutta ja ampu-mataitoja ylläpidetään kertausharjoituksilla ja niitä täydentävällä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) koulutustoimin-nalla ja reserviläisten omaehtoisella harjoittelulla.

On huomattava, että alueellinen taistelutapa johtaa merkittäviin tappioihin sekä hyökkääjälle mutta myös puolustajallekin. Se tarkoittaa, että koko reservi tulee olla harjoitettu ja mahdollisuus sekä edellytykset vapaaehtoiseen harjoitteluun tulee turvata.

Kansallisen puolustustarkoituksen kannalta tärkeintä on, että luvansaanti omaan A6-, A7- ja A8-luokan aseeseen harrastus-perusteisena säilyy edelleen mahdollisena aktiivisuutensa osoittaneelle reserviläiselle, joka haluaa kehittää ampumataito-aan osallistumalla ohjattuun harjoitus-, koulutus- ja kilpailutoimintaan reserviläisammunnan jossakin tai useammissa muo-doissa. On huomattava, että Direktiivin määrittämä urheilupoikkeus mahdollistaisi A-luokan aseen hankinnan lähinnä vain SRA-kilpailukäyttöön sivuuttaen täysin tavanomaisemman reserviläisten perusampumaharjoittelun ja reservin monimuotoi-sen ampumatoiminnan. Siksi on tärkeää, että urheilupoikkeuksen rinnalla hyödynnetään täysimittaisesti myös Suomelle di-rektiiviä koskevissa neuvotteluissa avautunutta mahdollisuutta luvan saantiin reserviläispoikkeuksen eli maanpuolustusval-miuden kannalta tarpeellisen reserviläisammunnan harrastuksen perusteella.

Edellä mainitun perusteella Kotkan Kokoomus ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten että reserviläispoikkeus tulee kansalliseen aselainsäädäntöön täysimääräisenä ja erityisesti että reserviläispoikkeusta ei rajata liian tiukasti, jolloin se tosiasiallisesti menettäisi merkityksensä.

Puoluehallitus:

Kotkan Kokoomus ry esittää aloitteissaan huolen asedirektiivin vaikutuksista reserviläistoiminnan jatkuvuuteen. Puoluehal-litus näkee reserviläistoiminnan tärkeänä osana Suomen nykymuotoista maanpuolustuskykyä. Puoluehallitus jakaa aloit-teidentekijöiden kannan siitä, että reserviläisten ampumataitojen ylläpito kertausharjoituksilla, omaehtoisella harjoittelulla ja Maanpuolustuskouluyhdistyksen (MPK) koulutustoiminnalla on tärkeä osa kansallisen puolustuksemme uskottavuutta. Ko-koomus arvostaa myös metsästystä ja urheiluammuntaa ja tiedostaa näiden harrastusten tärkeyden isolle osalle suomalai-sia.

Suomen ja Kokoomuksen aktiivisella vaikuttamistyöllä EU-direktiiviin saatiin kirjattua kansallisen maanpuolustuksen poik-keus. Poikkeuksella kiellettyihin, isolla lippaalla varustettuihin itselataaviin kertatuliaseisiin eli niin kutsuttuihin A-luokan asei-siin voidaan myöntää lupa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtäviin.

Direktiivin kansallinen täytäntöönpano on parhaillaan työn alla Kokoomuksen vahvalla ohjauksella. Hallituksen esityksessä reserviläistoimintaan aktiivisesti osallistuva henkilö voi, muiden tähänkin asti voimassa olleiden vaatimusten täyttyessä, saada aseluvan A-luokan aseeseen. Samoihin aseisiin voidaan myöntää lupa myös esimerkiksi sovelletun reserviläisam-munnan tai toiminnallisen ammunnan harjoittajille. Lisäksi MPK:n ja reserviläisjärjestöjen jäsenillä on mahdollisuus käyttää

187

järjestöjen A-luokan aseita valvotuissa harjoituksissa. Kaikki nykyiset aseluvat jatkuvat siirtymäsäädöksen puitteissa sekä yksityishenkilöillä että eri järjestöillä ja yhdistyksillä.

Samassa yhteydessä hallituksen esityksessä rinnastetaan reserviläisen aktiivinen ampumaharjoittelu lupaharkinnassa am-pumaharrastukseen sekä lisätään MPK:lle julkisoikeudellinen tehtävä tarjota osana niin sanottua sotva-koulutusta eli soti-laallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta myös ampumakoulutusta. Aseiden luokittelua muutetaan siten, että lyhyeksi aseeksi lasketaan jatkossa ase, jonka kokonaispituus on enintään 600 mm tai jonka piipun pituus enintään 300 mm. Aiem-min lyhyeksi aseeksi on katsottu 840 mm pituinen ase.

Puoluehallitus toteaa, että nykyisen hallituksen esityksen mukaan Suomen neuvottelema reserviläispoikkeus ja kansallinen liikkumavara direktiivin täytäntöönpanossa hyödynnetään täysimääräisesti. Hallituksen esittämät muutokset eivät rajoita re-serviläistoimintaa, ja käytännössä reserviläisperusteella voi jatkossa saada aseluvan aikaisempaa sujuvammin eri reservi-läistoiminnan tyyppeihin.




176. Teljän Kokoomus: Uusi maahanmuuttopolitiikka Teljän Kokoomus Ry esittää, että Kokoomus laatii uuden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan, jonka ytimenä on Suomen etu. Suomeen hyväksytään vain sellaisia, joista on meille hyötyä. Rikolliset ja sellaiset, jotka tulisivat vain kunnon suomalais-ten elätettäväksi, on päättäväisesti ajettava takaisin. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa, että otamme parhaat päältä. Suo-mella ei todellakaan ole varaa vastaanottaa terrori-iskuja. Tällainen ohjelma on pikaisesti laadittava ja sen taakse on saatava muita puolueita, jotta sitä voidaan noudattaa. Käsite ’humanismi’ on näissä asioissa kokonaan unohdettava. Toivottavasti verisistä terrori-iskuista kaikkialla Euroopassa on jotakin opittu.


Puoluehallitus:

Alkuvuodesta 2018 hallitus julkaisi maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa, jossa linjattiin toimia työperusteisen maahanmuu-ton vahvistamiseksi. Tavoitteena on edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Väestön ikääntyessä tulemme tarvitsemaan huomattavasti nykyistä enemmän työperäistä maa-hanmuuttoa.

On totta, että Suojelupoliisi on nostanut jo jonkin aikaa sitten uhka-arviotaan Suomessa. Viimeisimmästä huhtikuussa 2018 julkaistusta väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta käy kuitenkin ilmi, että poliisin tietoon tulleista ekstremistisista rikosepäilyistä yli puolet liittyi väkivaltaiseen äärioikeistoon.

Puoluehallitus on aloitteentekijöiden kanssa yhtä mieltä siitä, että kansallisen turvallisuuden ylläpitäminen on tärkeää. Ulko-maalaislaissa otetaan huomioon yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvät uhat mm. oleskelulupahar-kinnassa, maahantulokiellon määräämisessä, maahan pääsyn estämisessä sekä maasta poistamisessa. Jos henkilön voi-daan perustellusti epäillä ryhtyvän kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan, voidaan kyseinen henkilö myös kar-kottaa. Kansalaisuuslaissa säädetään, ettei henkilö voi saada kansalaisuutta, jos on perusteltua syytä epäillä, että tämä vaarantaisi valtion turvallisuuden tai yleisen järjestyksen.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arvioita ja, jos ulkomaalainen on esimerkiksi syyllisty-nyt tai hänen epäillään syyllistyneen rikokseen, otetaan hänet tarvittaessa säilöön.

Ulkomaalais- ja kansalaisuuslakia on tarkoitus päivittää siten, että kansallisen turvallisuuden perusteella mahdollistetaan oleskeluluvan peruutus, kansalaisuuden menetys kaksoiskansalaisilta tai pakolaisaseman lakkautus.

Puoluehallitus painottaa, että Kokoomus on kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia kunnioittava kansainvälinen ja avoin kansanliike. Puoluehallitus näkee, että Suomen tulee käsitellä kaikki turvapaikkahakemukset asiallisesti sekä varmis-taa kansainvälinen suojelu sitä aidosti tarvitseville. Kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneet henkilöt tulee palauttaa, kun taas myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet kotoutetaan ja integroidaan tehokkaasti suomalaiseen yhteiskuntaan.




188

177. Lapin Kokoomus: Turvallisuus kuuluu kaikille Turvallisuusympäristö on muuttunut Suomessa huonompaan suuntaan. Turvallisuuden tunne on vähentynyt. Syyt ovat osin maailmanpolitiikkaa, osin maamme sisäistä.

Poliisitoimintaa on uudelleen organisoitu, vakansseja vähennetty ja toimipisteitä lopetettu. Lapissa on jo pitkään ollut kuntia ilman omaa poliisia. Pahimmassa tilanteessa Lapissa lähin poliisipartio voi sijaita peräti 300 km päässä. Kehityssuunta on väärä. Lapin matkailun kasvaessa myös viranomaislisäresursointia tarvitaan. Valtiovallan suunnalta ei voi vedota enää tur-vallisuusviranomaisten (mm. poliisi, tulli ja raja) yhteistoimintaan ja -valvontaan, koska kaikki edellä mainitut viranomaiset ovat vetäytyneet osista Lapin kunnista.

Maakunnan ja maakuntien kehityksen kannalta turvallisuus on yksi menestystekijöistä, joka vaikuttaa imagoon ja kilpailuky-kyyn ja sen kautta paikkakunnan houkuttelevuuteen. Turvallisuuden tunteen kokeminen on meille jokaiselle tärkeää.

Edellä mainitun johdosta Lapin Kokoomus esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää edistämään turvallisuusviranomaisten, etenkin poliisin, riittävää resursointia ja läsnä oloa koko Suomessa. Turvallisuuden tunne kuuluu kaikille.

Puoluehallitus:


178. Turun Kansallisseura: Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus

Kovan sisäisen turvallisuuden, josta ensi sijassa vastaa poliisi, eriarvoistaminen on keskustelluttanut perustuslainkin näkö-kulmasta. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien toteutuminen.

Taloudellisen liikkumavapauden kohentuessa herää oikeutettu kysymys, panostammeko riittävästi yhteiskunnan turvalli-suuteen. Vaikka maamme onkin turvallisuudessa maailman kärkimaita, poliisin resurssit ovat kansainvälisessä vertailussa kovin vaatimattomat. Olemmeko liian sinisilmäisiä resursseja kohdennettaessa?

Monissa maissa on käytössä järjestyspoliisina kaupunkipoliisi, joka näkyy kaupunkikuvassa. Se luo turvallisuuden tunnetta. Nykyisen lainsäädäntömme ei kuitenkaan mahdollista kunnallisen poliisin perustamista. Kuitenkin vain näkymällä, teillä ja turuilla, poliisi vaikuttaa jo pelkällä läsnäolollaan. Olisiko meilläkin syytä panostaa tällaiseen näkyväisyyteen?

Yhteiskunnan turvallisuus on ykkösasia. Siitä ei voi leikata. Toki toiminnot pitää järkeistää ja tehostaa, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä. Siihen meiltä tulee löytyä riittävät resurssit

Hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin poliisin resurssitarpeiden korjaamiseksi ja maamme pitämiseksi maailman turvallisimpana maana.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus on Turun Kansallisseuran ja Lapin Kokoomuksen kanssa samaa mieltä siitä, että turvallisuusviranomaisten resurssit on tarpeen varmistaa. Hallitus on nostanut turvallisuuden yhdeksi toimintansa painopistealueeksi ja on hyväksynyt kattavan sisäisen turvallisuuden strategian. Viimeisimmässä kehysriihessä tehtiin myös Kokoomuksen vahvalla myötävai-kutuksella lisäyksiä poliisin ja Rajavartiolaitoksen voimavaroihin. Poliisille osoitetut noin 18 miljoonan euron määrärahali-säykset vuodelle 2019 ja noin 16 miljoonan euron lisäykset seuraaville vuosille mahdollistavat poliisien määrän säilyttämisen nykytasolla 7 200 poliisissa.

Poliisien määrän lisäksi puoluehallitus pitää tärkeänä poliisitoiminnan vaikuttavuuden varmistamisen. Poliisitoimintaa tulee jatkuvasti kehittää siten, että prosesseja nopeutetaan, turhia toimenpiteitä karsitaan, eri toimintojen yhteisvaikuttavuutta lisätään ja ennalta ehkäisevään toimintaan panostetaan.

Kokoomusministerin johdolla pyritään sisäministeriössä erityisesti panostamaan eri viranomaisten välisen yhteistyön ja tie-donvaihdon tiivistämiseen. Viranomaiset ovat tunnistaneet, että esimerkiksi terveydenhuollon alan välisten viranomaisten ja poliisin välisessä tiedonvaihdossa on lainsäädännöstä johtuvia ongelmia, jotka saattavat aiheuttaa yhteiskunnassa vaka-viakin turvallisuusuhkia. Nykyisellä hallituskaudella pyritään täsmentämään asiakas- ja potilaslakia sekä poliisien henkilötie-tolakia tietojen käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

189

Puoluehallitus näkee, että poliisien toimintaa tulisi myös priorisoida ja järkeistää siten, että nykyiset resurssit käytetään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Poliisiviranomaiselle kuuluu tällä hetkellä monia tehtäviä, jotka eivät lukeudu polii-sitoiminnan ytimeen, kuten rauhallisten päihtyneiden käsittely, löytötavaratoiminta ja vankien ja tutkintavankien säilytys, kul-jetus ja vartiointi. Näitä tehtäviä on pyrittävä siirtämään muille toimijoille ja vapauttamaan siten poliisin resursseja muuhun toimintaan.

Lapin Kokoomus esittää huolen erityisesti toimipaikkojen vähyydestä Lapissa ja Turun Kansallisseuraa mietityttää poliisien näkyvyys katukuvassa. Kokoomus on sitoutunut turvaamaan poliisipalveluiden saatavuuden koko maassa. Laajan, paljon resursseja syövän toimitilaverkoston ylläpitämisen sijaan pyritään varmistamaan kuntien poliisimiehitys alueella liikkuvilla poliisipartioilla. Pelkät seinät eivät luo turvallisuutta vaan poliisimiesten ja -naisten näkyminen katukuvassa. Poliisin kenttä-toimintaa kehitetään yhä enemmän siihen suuntaan, että siirrytään poliisiasemista poliisiautoihin. Kiireellisiä yleisen järjes-tyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisissa hälytystehtävissä voidaan myös hyödyntää rajavartiolaitoksen parti-oita. Rajavartiolaitoksen kanssa suoritetaan myös ennalta estävää näkyvää yhteispartiointia.

Poliisilla on myös monia palveluita, joissa on tarkoituksenmukaista lisätä esimerkiksi etäpalveluita, sähköisiä palveluita sekä puhelinpalvelua. Puoluehallitus näkee, että saatavuuden parantamisessa on hyödynnettävä täysimääräisesti teknologiset innovaatiot. Hyvä esimerkki teknologian avaamista mahdollisuuksista on valvontatekniikan ja menetelmien kehittäminen liikenteen valvonnassa. Suomessa on pystytty ylläpitämään uskottava liikenteen valvonnan taso ja osin jopa parantamaan valvonnan vaikuttavuutta ja liikenneturvallisuutta, vaikka samaan aikaan poliisin valvontaan käyttämä työaika on vähentynyt.

Sisäisen turvallisuuden takaaminen ja turvallisuuden tunteen varmistaminen ovat valtion keskeisimpiä tehtäviä ja myös Ko-koomuksen politiikan tärkeimpiä päämääriä.




179. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Yleinen kuljetus- ja siirto-oikeus turvallisuusalan yrityksille

Pirkanmaan Kokoomusnuoret vaatii yksityisille turvallisuusalan elinkeinoluvan alaisille yrityksille oikeutta kuljettaa järjestystä ylläpitävien henkilöiden kiinniottamia henkilöitä viranomaisten haltuun julkisilta paikoilta poliisiasemille ja siirtää heitä polii-siasemilta poliisivankilaan. Toimivallan laajennus tulee kirjata selkeästi Lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista. Uudistuk-sen myötä viranomaisten resursseja säästyy ydintehtäviin ja yksityinen turvallisuusala työllistäisi enemmän.

Tällä hetkellä järjestystä ylläpitävien henkilöiden, kuten vartijoiden ja järjestyksenvalvojien on soitettava poliisi noutamaan kiinniotettuja viranomaisten haltuun. Poliisin nykyresurssit ovat kuitenkin riittämättömiä ja esimerkiksi Lapissa lähin poliisi-partio voi olla jopa 200 kilometrin päässä. Tällainen on vaarallista rikoksen uhreille, kiinniotetuille ja järjestystä ylläpitäville henkilöille, jotka voivat joutua odottamaan poliisin saapumista jopa tunteja. Pirkanmaan Kokoomusnuoret katsoo, että teh-tävä on luontevaa antaa yksityisille turvallisuusalan elinkeinoluvan alaisille yrityksille, jotka muutenkin ovat jo elinkeinolupa-käytännön piirissä.

Ajat ja olosuhteet ovat muuttuneet. Uudistus parantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous kannustaa eduskuntaryhmää edistämään aloitteen sisältöä ja vetoamaan Perustuslakivaliokuntaan, että se muuttaisi aiempaa tulkintaansa Perustuslain 124 pykälästä, jonka mukaan kyseessä on merkittävä julkisen vallan käyttöä sisältävä tehtävä.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus toteaa, että Pirkanmaan Kokoomusnuoret ovat tehneet osuvan havainnon. Poliisin lakiin perustuva tehtävä-kenttä on tällä hetkellä hyvin laaja ja tehtäviä on viime aikoina myös lisätty. Jotta poliisilla olisi mahdollisuus hoitaa sille kuuluvia tehtäviä tehokkaasti, tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti, on tarpeen järkeistää poliisien tehtäviä sekä priorisoida poliisitoimintoja.

Poliisin ydintehtävien kannalta on olennaista, että poliisi voi säilyttää rikoksesta epäiltyä rikostutkinnan alkuvaiheessa sekä tilanteissa, joissa rikollisen toiminnan välitön estäminen on välttämätöntä toteuttaa vapaudenmenetyksellä. Pääsääntöisesti muissa tilanteissa poliisin voimavaroja ei olisi tarvetta käyttää vapautensa menettäneiden säilyttämiseen ja kuljettamiseen. Varmistamalla, etteivät tällaiset tehtävät jatkossa sido poliisin hälytystehtäviin varattuja voimavaroja, voitaisiin vapauttaa poliisien resursseja hälytystehtäviin.

Samaan aikaan on huomioitava, että lakiin perustuva voimakeinojen käyttäminen yhteiskunnassa kuuluu nimenomaan po-liisille. Poliisiviranomainen on se taho, joka toteuttaa valtion kansalaisiin kohdistamaa konkreettista pakkoa. Taustalla on

190

tarve varmistaa kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet, joihin kuuluu oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja fyysiseen kos-kemattomuuteen.

Perustuslain 124 § mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hy-vän hallinnon vaatimuksia. Perustuslain mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Merkittävänä julkisen vallan käyttämisenä voidaan pitää itsenäiseen harkintaan perustuvaa oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin.

Turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva vartija voi voimassa olevan poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetun lain perusteella toimia eräin edellytyksin vartijan tehtävissä poliisin säilytystilassa. Perustuslakivaliokunta on nähnyt tärkeänä rajauksena sen, että yksityisen palveluksessa oleva vartija toimii säilytystilan tehtävissä poliisin välittö-mässä ohjauksessa ja valvonnassa, yksityisten vartioiden käyttö säilytystilassa on avustavaa ja täydentävää ja yksityisten vartijoiden käyttö ei ole jatkuvaluontoista. Tämän tulkinnan mukaan vapautensa menettäneiden kuljetuksen antaminen ko-konaan yksityisen turvallisuusalan yrityksen hoidettavaksi ei olisi mahdollista.

Oikeusministeriön alaisessa työryhmässä valmistellaan kuitenkin parhaillaan tutkintavankeuslakia, jonka yhteydessä tarkas-tellaan myös tutkintavankien kuljetus- ja vartiointitehtävien järjestämistä jatkossa. Puoluehallitus kannattaa ajatusta, että kuljetus- ja vartiointitehtäviä voitaisiin siirtää yksityisille vartiointifirmoille nykyistä laajemmin.




180. Helsingin Kokoomusnuoret: Ulkomaisten työntekijöiden tarveharkinta poistettava

EU- ja ETA-alueen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä saavat työskennellä Suomessa rajoituksetta, kunhan he ovat rekisteröineet oleskeluoikeutensa.

Näiden alueiden ulkopuolisten maiden kansalaiset kuitenkin tarvitsevat Suomessa työskennelläkseen tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta oleskelulupaansa varten TE-toimiston suorittaman saatavuusharkinnan. Saatavuusharkinnassa TE-toimisto arvioi, onko EU- tai ETA-alueelta saatavissa kohtuullisessa ajassa vastaavaa työvoimaa. Saatavuusharkintaa ei kuitenkaan tarvita, jos kyseisellä henkilöllä on korkeakoulututkinto ja jos hän työllistyisi asiantuntijatehtävään, jossa on yli 3000 euron kuukausipalkka.

Saatavuusharkintaan liittyen valtioneuvosto antaa alueellisia linjauksia ja ELY-keskukset alueellisia linjauksia yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Ainakin Uudenmaan ELY-keskus tekee kyseisiä linjauksia puolen vuoden välein, mikä voi olla pitkä aika yritysten kannalta.

Saatavuusharkinta siis lisää byrokratiaa ja jäykistää työmarkkinoita. Suomalaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta valita maa-ilmanlaajuisesti parhaita hakijoita avoimiin tehtäviin. Ulkomaisen työvoiman käyttö ei ole suomalaisilta pois, sillä työ luo uutta työtä. Ei ole myöskään odotettavissa, että uudistus johtaisi hallitsemattomaan maahanmuuttoon, sillä yritykset palkkaisivat ulkomaalaisia vain tarpeensa mukaan ja nykyinen oleskelulupakäytäntö säilyisi muuten ennallaan.

Edellä mainitun perusteella Helsingin Kokoomusnuoret ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että ulkomaisten työntekijöiden tarveharkinta poistetaan.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kannattaa tarveharkinnan poistoa kaikilta ulkomaisilta työntekijöiltä. Helsingin Kokoomusnuorten aloittees-saan esittämä tavoite on jo pitkään ollut koko Kokoomuksen päämäärä. Nykyiseen hallitusohjelmaan ei saatu kirjattua Kokoomuksen tavoitetta sellaisenaan. Ohjelmassaan hallitus kuitenkin linjasi, että EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tar-veharkintaa lievennetään sellaisissa tilanteissa, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua. Erityisasian-tuntijat ja Suomessa tutkintonsa suorittaneet opiskelijat ovatkin tällä hetkellä tarveharkinnasta vapautettuja. Lisäksi ELY-keskusten arviointien kautta on voitu identifioida sellaisia maantieteellisiä alueita ja toimialoja, joissa kärsitään työvoimapu-lasta ja voidaan siten pitää saatavuusharkinnassa oletuksena, ettei työvoimaa ole saatavilla. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi Uudellamaalla terveydenhoitoalan ammattilaiset, ravintola- ja suurtaloustekijät ja tarjoilijat, kotitalouksiin palkattavat koti-apulaiset ja lastenhoitajat sekä toimisto-, hotelli-, laitos- ja kotisiivoojat.

191

Kokoomuslaisten sisäministereiden johdolla on tehty monia toimia, joilla on pyritty helpottamaan ulkomaisen työvoiman maahantuloa. Hallituksen laatimassa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa, "Töihin Suomeen", on nostettu erityisesti esille työperusteisen maahanmuuton vahvistaminen. Huhtikuussa 2018 astuivat voimaan lakimuutokset, joilla pyritään helpotta-maan yrittäjien ja erityisasiantuntijoiden maahanmuuttoa. Kasvuyrittäjille eli niin sanotuille startup-yrittäjille tarjotaan jatkossa oma oleskelulupansa, yrittäjän oleskeluluvan saa tulevaisuudessa myös osakeyhtiömuotoiseen liiketoimintaan ja lisäksi eri-tyisasiantuntijoiden ja opiskelijoiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaoloaikaa pidennettiin ja jatkolupien hakemispro-sessia helpotettiin. Jatkolupaan ei tarvita enää uusia biometrisiä tunnisteita vaan lupaprosessi voidaan hoitaa täysin säh-köisesti.

Kokoomuksen johdolla myös ulkoministeriössä on osaltaan nopeutettu Suomeen töihin rekrytoitavien asiantuntijoiden maa-hantulomenettelyitä. Kaikki hakemukset voi jättää sähköisesti Enter Finland -palvelussa, biometrisiä tunnisteiden jättäminen ulkomailla muuallakin kuin konsulaateissa on selvitettävänä ja pilotoitavana ja esimerkiksi kuriirien käyttöä valmiiden lupien toimittamisessa suoraan asiakkaalle selkeytetään.

Puoluehallitus toteaa, että saatavuusharkinnan poisto kokonaisuudessaan on edelleen puolueen pitkän tähtäimen tavoit-teena ja huomioidaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Siihen asti kokoomusministerit ovat sitoutuneet edistämään ulko-maisen työvoiman houkuttelemista Suomeen muilla mahdollisilla tavoilla, kuten lupaprosesseja sujuvoittamalla.




181. Kansalliset Ylioppilaat: Suomen pakolaispolitiikkaan lisättävä Kanadan pisteytysmallia soveltava toimintaperiaate

Maahanmuuttajan kotoutuminen Suomeen kestää keskimäärin seitsemän vuotta. Melkein vuosikymmenen kestävä ajan-jakso voi olla etenkin Suomeen pakolaisena tulleelle ihmiselle pitkä aika, jolloin maahan tullut henkilö rakentaa omaa elä-määnsä uudelleen opettelemalla uudessa kotimaassaan puhuttavan kielen ja yhteiskunnalliset taidot. Jotta sopeutumista maahamme voidaan lyhentää seitsemästä vuodesta, tulee suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa täydentää uudenlaisella toimintamallilla.

Kansalliset Ylioppilaat ry. ehdottaa, että Suomeen haluavien pakolaisten kotouttaminen alkaisi mahdollisesti jo ennen hei-dän saapumistaan maahan. Käytännössä oleskelulupaa Suomesta tavoittelevien pakolaisten sopeuttaminen Suomeen aloi-tettaisiin pakolaisleireillä, joihin Suomi voisi perustaa omia valtiollisia toimipisteitään. Kyseisissä toimipisteissä opetettaisiin suomen ja ruotsin kieltä, maan kulttuuria ja yhteiskunnallisia taitoja niille pakolaisille, jotka tulevaisuudessa aikovat hakeutua Suomeen. Opetukseen osallistuneet pakolaiset saisivat opintomenestyksensä ja motivaationsa mukaan pisteitä, joiden määrä ratkaisisi Suomesta oleskeluluvan saavat turvapaikanhakijat.

Pisteytysmallin mallimaa on Kanada, joka soveltaa kyseistä menetelmää työperäisessä maahanmuutossa antaen pisteitä oleskelulupaa hakeville henkilöille heidän koulutuksensa ja osaamisensa mukaan. Pakolaisten saama perehdys maamme kansalliskieliin ja yhteiskuntaan ennen saapumistaan Suomeen auttaisi monella tapaa heidän sopeutumistaan. Hallitessaan jo auttavasti suomen tai ruotsin kielen henkilön työllistymismahdollisuudet Suomessa kasvaisivat huomattavasti. Lisäksi pa-kolaisten sosiaalinen verkostoituminen helpottuisi, kun heillä olisi jo perustavanlaatuinen kielitaito ja suomalaisen yhteis-kunnan toimintamallit olisivat tulleet tutuiksi. Pakolaisleireillä voitaisiin kartoittaa myös Suomesta oleskelulupaa hakevien henkilöiden terveydellinen tila, jolloin esimerkiksi sodan ja nälän aiheuttamiin vaivoihin osattaisiin tarjota kohdemaassa pa-ras mahdollinen apu.

Pisteytysmallin soveltaminen suomalaisessa pakolaispolitiikassa ei poistaisi Suomelta humanitäärisen maahanmuuton käy-täntöä. Jos Suomi kokee uudelleen vuoden 2015 kaltaisen äkillisen turvapaikanhakija-aallon, tulee Suomen pyrkiä autta-maan maahantulijoita mahdollisimman monipuolisesti. Pisteytysmalli ei myöskään sulkisi pois Suomen vastaanottamia kiin-tiöpakolaisia.

Edellä mainitun perusteella Kansalliset Ylioppilaat ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan lisätään toimintamalli, jossa Suomesta oleskelulupaa tavoitteleville pakolaisille tarjotaan pakolaisleireillä mahdollisuus opiskella Suomen kansalliskieliä, kulttuuria ja yhteiskuntataitoja ja näin kerätä pisteitä helpottamaan oleskeluluvan saamista Kanadan pisteytysmallia soveltaen.

192

Puoluehallitus:

Kansalliset Ylioppilaat tuo aloitteessaan esille Kanadalla käytössä olevan pisteytysjärjestelmän maahanmuutossa. Puolue-hallitus toteaa tervetulleeksi muissa maissa hyväksi todetut ratkaisuehdotukset.

Puoluehallitus ei kuitenkaan kannata kansainvälistä suojelua hakevien kiintiöpakolaisten pisteytystä eikä näe myöskään pisteytykseen tähtäävän suomen kielen ja kulttuurin koulutuksen järjestämistä pakolaisleireillä tarkoituksenmukaisena. Puo-luehallitus näkee nykyisen kiintiöpakolaisjärjestelmän toimivana. UNHCR esittää Suomelle henkilöjoukkoa selvitysten pe-rusteella ja tästä joukosta Suomen viranomaiset valitsevat kiintiöpakolaiset tavallisesti haastattelujen perusteella. Valin-nassa otetaan huomioon vastaanoton ja Suomeen kotoutumisen edellytykset. Suomen pääasiallinen päätökseen vaikut-tava tekijä on kuitenkin kansainvälisen suojelun tarve, kuten sen puoluehallituksen mielestä tulisikin olla. Suomi on painot-tanut kiintiöpolitiikassaan erityisesti juuri esimerkiksi yksinhuoltajia tai lapsiperheitä eli erityisesti haavoittuvimpia ryhmiä.

Kuten Kansalliset Ylioppilaat mainitsevat, on Kanadan pisteytysjärjestelmä kuitenkin tarkoitettu työperäiseen maahanmuut-toon. Kanadassa järjestelmän painotuksia ja pisteytystapoja vaihdellaan työmarkkinoiden vaatimusten mukaisesti. Perus-periaatteena järjestelmässä on, että työperusteista oleskelulupaa hakevat henkilöt pisteytetään erityisesti koulutuksen, kie-litaidon ja työkokemuksen perusteella. Tietyn vähimmäispistemäärän saaneet henkilöt saavat määräaikaisen oleskeluluvan, jolla henkilö voi asua ja työskennellä Kanadassa koko maan alueella määrätyn ajan. Hakijalla ei siis tarvitse vielä hakuvai-heessa olla työpaikkaa tiedossa, vaikkakin työpaikkatarjouksen olemassaolosta saa lisäpisteitä. Kanadan työvoiman maa-hanmuuttojärjestelmä eroaa tältä osin merkittävästi Suomessa käytössä olevasta tarveharkintaisesta, työvoiman kysyntään perustuvasta järjestelmästä.

Vaikka Kanadan pistejärjestelmällä on työperusteisessa maahanmuutossa hyviä puolia, liittyy siihen myös ongelmia. Hake-musprosessi saattaa kestää useamman vuoden, ja vaikka liike-elämän vaatimukset on pyritty ottamaan valinnoissa huomi-oon, on työmarkkinatilanne usein jo muuttunut maahanmuuttajan saapuessa maahan. Järjestelmä on passiivinen eikä pysty nopeasti reagoimaan muutoksiin. Pisteytysjärjestelmä myös suosii korkeasti koulutettuja, vaikka työmarkkinoilla voisi olla puutetta sen sijaan suorittavaa työtä tekevistä henkilöistä. Maahan muuttaneilla korkeasti koulutetuilla voi olla hankala löy-tää omaa koulutustaan vaativaa tehtävää ja samaan aikaan työnantajat eivät saa suorittaviin työtehtäviin tarvittavia työnte-kijöitä.

Viitaten yllä oleviin ongelmiin, puoluehallitus ei näe Kanadan mallia korvaavana vaihtoehtona nykyisille työperäisen maa-hanmuuton järjestelmille. Suomen nykyinen järjestelmä, jossa oleskelulupaa haetaan jo saatuun tai tarjottuun työpaikkaan, on monessa suhteessa Kanadan pisteytysjärjestelmää toimivampi.

Toisaalta puoluehallitus jakaa yhteiskunnassa laajemmin esitetyn huolen siitä, että Suomen nykyisessä maahanmuuttopoli-tiikassa ei aina tunnisteta erityistä lahjakkuutta. Puoluehallitus pitääkin esitystä mielenkiintoisena ja suhtautuu varovaisen positiivisesti pisteytysmalliin mahdollisena lisävaihtoehtona työperäisen oleskeluluvan hakemisprosessissa.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaa aloitevastauksen riittäväksi selvityksi aloitteen johdosta.



193

Oikeusministeriön hallinnonala 182. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Huumausaineet

laillistettava Huumausaineiden laiton maahantuonti ja jakelu ovat Suomessa lähes kokonaan ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen käsissä. Aivan kuten alkoholin kieltolain aikana (1919 -1932), huumeiden kieltolaki on johtanut siihen, että laillisen tarjonnan puuttuessa syntyy rikollisorganisaatioita, jotka ottavat huumekaupan haltuunsa. Kieltolait (alkoholin ja huumeiden), johtavat väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen. Mitä tiukemmin kieltolakeja valvotaan, sen enemmän väkivaltarikoksia tehdään, eri-tyisesti murhia. Syynä tälle on se, että huumeiden laittomuus keskittää huumekaupan isommille ja järjestäytyneimmille rikol-lisjärjestöille. Aina kun lainsäädäntöä tiukennetaan, se pienentää väkivallankäytön kynnystä. Jos ammattimaisesta huumei-den myymisestä voi esimerkiksi saada vuosikymmenten mittaisen vankeustuomion, tällöin huumekauppaa pyörittävän jär-jestön kynnys käyttää väkivaltaa esimerkiksi mahdollisia todistajia kohtaan laskee. Ratkaisu huumerikollisuuteen ei siis ole rangaistusten koventaminen, sillä se ainoastaan johtaa huumekauppaa tekevien järjestöjen harjoittaman väkivallan raaistu-miseen. E-terapeuttisia huumeita käyttävillä on 20-kertainen riski kuolla, koska laittomasti valmistettujenaineiden laadusta ei ole mitään takeita. Yli 90 % kuolleista huumeiden käyttäjistä olikin heitä, jotka käyttivät ei-terapeuttisia huumeita. Tästä voimme päätellä, että laittoman katukaupan huumeissa olevat epäpuhtaudet ja epävarmuus aineen vahvuudesta ovat mer-kittävä tekijä huumeiden vaarallisuudessa ja tämä vaarallisuustekijä on täysin kieltolain aikaansaama. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että alkoholin kieltolain aikana alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset ja vammautumiset lisääntyivät, koska ihmiset joivat itse valmistettua alkoholia, joka saattoi sisältää esimerkiksi hengenvaarallista metanolia tai lyijyä. Jos huumeet ovat laittomia, juuri tällöin huumeita käyttämättömät ihmiset maksavat kokonaan huumeita käyttävien terveydenhuoltojär-jestelmälle aiheuttamat lisäkustannukset, kuten vieroitushoidot. Tämä johtuu siitä, että kaikki kieltolain vuoksi huumekaupan tulot päätyvät ammattimaiselle rikollisuudelle.

Mikäli huumeet olisivat laillisia, huumeiden käyttäjät osallistuisivat itse oman terveydenhuoltonsa rahoittamiseen verotuksen kautta. Tämän lisäksi pitää muistaa, että huumeiden kieltolaki on kallis, koska sen toimeenpanemiseen käytetään vuosittain valtava määrä viranomaisresursseja. Ihmisiä valvotaan, vangitaan ja tuomitaan rangaistuksiin rikoksista, jotka eivät vahin-goita ketään sivullista uhria. Nämäkin resurssit voisi käyttää parempiin tarkoituksiin. Eräs kieltolain erikoisimmista piirteistä on se, että se vääristää huumeiden tarjontaa. Tämä vääristyminen johtuu siitä, että vahvempien huumeiden salakuljettami-nen on mietoja huumeita helpompaa. Vahvoja huumeita ei tarvitse kuljettaa tonneittain vaan kiloittain tai jopa grammoittain. Tästä seuraa, että kieltolain alaisuudessa mietojen huumeiden hinnat ovat suhteessa kalliimpia verrattuna vahvempiin ai-neisiin, jolla on taipumus siirtää käyttäjiä miedoista huumeista vahvempien huumeiden käyttäjiksi. Ajatus kaikkien huumei-den laillisuudesta on nykyihmiselle lähes täysin käsittämätön. Jos kaikki huumeet olisivat laillisia, olisivatko kadut täynnä huumeongelmaisia ja yliannostukseen kuolleita ihmisiä? Ei tietenkään. Historiallisesti tarkasteltuna kaikkien huumeiden lail-lisuudessa ei ole mitään radikaalia. Esimerkiksi opiaatit kuuluivat Suomessa joka kodin lääkekaappiin jo 1800-luvulla. Elias Lönnrot jopa kehitti oopiumille oman suomenkielisen sanan vuonna 1839 julkaisemassaan Suomalaisen talonpojan kotilää-käri -kirjassaan: unileipä. Anders Chydenius kehitti vuonna 1800 menetelmän, jolla oopiumia voitiin valmistaa Suomessa kasvatettavasta unikosta, kalliin ulkomaisen oopiumin sijaan.

Kaikki huumeet olivat laillisia Suomessa ja niiden kauppa käytännössä katsoen täysin vapaata aina vuoteen 1888 asti, jolloin uusi apteekkilaki rajoitti monet aineet myytäväksi vain apteekkeihin. Tätä ennen huumeita sai ostaa kaupunkien hyvin va-rustetuista kaupoista ja maaseutua kiertäviltä kaupustelijoilta täysin vapaasti. Vuoden 1888 apteekkilaki oli käytännössä ainoa huumeiden kauppaa käsittävä laki Suomessa aina 1920-luvun puoliväliin asti ja Suomi lähti mukaan huumeiden kiel-tolakiin vasta 1960-luvulla. 1950-luvun alussa monet sodasta kotiutuneet nuoret miehet etsivät vielä paikkaansa suomalai-sessa yhteiskunnassa. Tämä, yhdistettynä huumeiden lähes vapaaseen saatavuuteen johti ennennäkemättömään huumei-den käyttöaaltoon, jota voidaankin pitää merkittävänä syynä Suomen liittymiselle huumeidenvastaiseen taisteluun. Tällöin 1950-luvulla hoitoa vaatineita huumeiden ongelmakäyttäjiä Suomessa oli noin 200 kappaletta. Vertailun vuoksi todetta-koon, että nykypäivänähuumeiden ongelmakäyttäjiä on poliisin arvion mukaan 15 000 -20 000.

Kun huumeiden saatavuus oli Suomessa käytännössä vapaata, meillä oli muutama sata huumeiden ongelmakäyttäjää. Nyt kun huumeet ovat laittomia, ongelmakäyttäjiä on kymmeniä tuhansia ja huumeiden kauppa rikollisuuden käsissä! Huumei-den kieltolakiin liittyy myös tärkeä moraalinen kysymys: Eikö aikuisella, täysivaltaisella ihmisellä ole itsellään oikeutta päät-tää, mitä hän omalle keholleen tekee? Demokratia on hieno työkalu yhteisistä asioista päättämiseen, mutta se, mitä kukin aikuinen omalle keholleen tekee, ei ole yhteinen asia vaan jokaisen yksilön oma asia, eikä julkisella vallalla tule olla mitään oikeutta puuttua asiaan niin kauan kuin siitä ei aiheudu haittaa muille.

Edellä mainitun perusteella Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry esittää, että

tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan sen puolesta, että kaikki huumausaineet laillistetaan.

194

Puoluehallitus:


183. Tampereen Kokoomuksen nuoret: Huumausaineet laillistettava

[Huom: Aloite on sisällöllisesti identtinen edellisen kanssa]

Huumausaineiden laiton maahantuonti ja jakelu ovat Suomessa lähes kokonaan ammattimaisesti toimivien rikollisjärjestöjen käsissä. Aivan kuten alkoholin kieltolain aikana (1919 -1932), huumeiden kieltolaki on johtanut siihen, että laillisen tarjonnan puuttuessa syntyy rikollisorganisaatioita, jotka ottavat huumekaupan haltuunsa. Kieltolait (alkoholin ja huumeiden), johtavat väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen. Mitä tiukemmin kieltolakeja valvotaan, sen enemmän väkivaltarikoksia tehdään, eri-tyisesti murhia. Syynä tälle on se, että huumeiden laittomuus keskittää huumekaupan isommille ja järjestäytyneimmille rikol-lisjärjestöille. Aina kun lainsäädäntöä tiukennetaan, se pienentää väkivallankäytön kynnystä. Jos ammattimaisesta huumei-den myymisestä voi esimerkiksi saada vuosikymmenten mittaisen vankeustuomion, tällöin huumekauppaa pyörittävän jär-jestön kynnys käyttää väkivaltaa esimerkiksi mahdollisia todistajia kohtaan laskee. Ratkaisu huumerikollisuuteen ei siis ole rangaistusten koventaminen, sillä se ainoastaan johtaa huumekauppaa tekevien järjestöjen harjoittaman väkivallan raaistu-miseen. E-terapeuttisia huumeita käyttävillä on 20-kertainen riski kuolla, koska laittomasti valmistettujenaineiden laadusta ei ole mitään takeita. Yli 90 % kuolleista huumeiden käyttäjistä olikin heitä, jotka käyttivät ei-terapeuttisia huumeita. Tästä voimme päätellä, että laittoman katukaupan huumeissa olevat epäpuhtaudet ja epävarmuus aineen vahvuudesta ovat mer-kittävä tekijä huumeiden vaarallisuudessa ja tämä vaarallisuustekijä on täysin kieltolain aikaansaama. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että alkoholin kieltolain aikana alkoholiin liittyvät kuolemantapaukset ja vammautumiset lisääntyivät, koska ihmiset joivat itse valmistettua alkoholia, joka saattoi sisältää esimerkiksi hengenvaarallista metanolia tai lyijyä. Jos huumeet ovat laittomia, juuri tällöin huumeita käyttämättömät ihmiset maksavat kokonaan huumeita käyttävien terveydenhuoltojär-jestelmälle aiheuttamat lisäkustannukset, kuten vieroitushoidot. Tämä johtuu siitä, että kaikki kieltolain vuoksi huumekaupan tulot päätyvät ammattimaiselle rikollisuudelle.

Mikäli huumeet olisivat laillisia, huumeiden käyttäjät osallistuisivat itse oman terveydenhuoltonsa rahoittamiseen verotuksen kautta. Tämän lisäksi pitää muistaa, että huumeiden kieltolaki on kallis, koska sen toimeenpanemiseen käytetään vuosittain valtava määrä viranomaisresursseja. Ihmisiä valvotaan, vangitaan ja tuomitaan rangaistuksiin rikoksista, jotka eivät vahin-goita ketään sivullista uhria. Nämäkin resurssit voisi käyttää parempiin tarkoituksiin. Eräs kieltolain erikoisimmista piirteistä on se, että se vääristää huumeiden tarjontaa. Tämä vääristyminen johtuu siitä, että vahvempien huumeiden salakuljettami-nen on mietoja huumeita helpompaa. Vahvoja huumeita ei tarvitse kuljettaa tonneittain vaan kiloittain tai jopa grammoittain. Tästä seuraa, että kieltolain alaisuudessa mietojen huumeiden hinnat ovat suhteessa kalliimpia verrattuna vahvempiin ai-neisiin, jolla on taipumus siirtää käyttäjiä miedoista huumeista vahvempien huumeiden käyttäjiksi. Ajatus kaikkien huumei-den laillisuudesta on nykyihmiselle lähes täysin käsittämätön. Jos kaikki huumeet olisivat laillisia, olisivatko kadut täynnä huumeongelmaisia ja yliannostukseen kuolleita ihmisiä? Ei tietenkään. Historiallisesti tarkasteltuna kaikkien huumeiden lail-lisuudessa ei ole mitään radikaalia. Esimerkiksi opiaatit kuuluivat Suomessa joka kodin lääkekaappiin jo 1800-luvulla. Elias Lönnrot jopa kehitti oopiumille oman suomenkielisen sanan vuonna 1839 julkaisemassaan Suomalaisen talonpojan kotilää-käri -kirjassaan: unileipä. Anders Chydenius kehitti vuonna 1800 menetelmän, jolla oopiumia voitiin valmistaa Suomessa kasvatettavasta unikosta, kalliin ulkomaisen oopiumin sijaan.

Kaikki huumeet olivat laillisia Suomessa ja niiden kauppa käytännössä katsoen täysin vapaata aina vuoteen 1888 asti, jolloin uusi apteekkilaki rajoitti monet aineet myytäväksi vain apteekkeihin. Tätä ennen huumeita sai ostaa kaupunkien hyvin va-rustetuista kaupoista ja maaseutua kiertäviltä kaupustelijoilta täysin vapaasti. Vuoden 1888 apteekkilaki oli käytännössä ainoa huumeiden kauppaa käsittävä laki Suomessa aina 1920-luvun puoliväliin asti ja Suomi lähti mukaan huumeiden kiel-tolakiin vasta 1960-luvulla.

1950-luvun alussa monet sodasta kotiutuneet nuoret miehet etsivät vielä paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä, yhdistettynä huumeiden lähes vapaaseen saatavuuteen johti ennennäkemättömään huumeiden käyttöaaltoon, jota voi-daankin pitää merkittävänä syynä Suomen liittymiselle huumeidenvastaiseen taisteluun. Tällöin 1950-luvulla hoitoa vaati-neita huumeiden ongelmakäyttäjiä Suomessa oli noin 200 kappaletta. Vertailun vuoksi todettakoon, että nykypäivänähuu-meiden ongelmakäyttäjiä on poliisin arvion mukaan 15 000 -20 000.

Kun huumeiden saatavuus oli Suomessa käytännössä vapaata, meillä oli muutama sata huumeiden ongelmakäyttäjää. Nyt kun huumeet ovat laittomia, ongelmakäyttäjiä on kymmeniä tuhansia ja huumeiden kauppa rikollisuuden käsissä! Huumei-den kieltolakiin liittyy myös tärkeä moraalinen kysymys: Eikö aikuisella, täysivaltaisella ihmisellä ole itsellään oikeutta päät-tää, mitä hän omalle keholleen tekee? Demokratia on hieno työkalu yhteisistä asioista päättämiseen, mutta se, mitä kukin aikuinen omalle keholleen tekee, ei ole yhteinen asia vaan jokaisen yksilön oma asia, eikä julkisella vallalla tule olla mitään oikeutta puuttua asiaan niin kauan kuin siitä ei aiheudu haittaa muille.

Edellä mainitun perusteella Tampereen Kokoomuksen Nuoret ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan sen puolesta, että kaikki huumausaineet laillistetaan.

195

Puoluehallitus:


184. Kokoomusteekkarit: Huumelainsäädäntö kuntoon – Portugalista mallin toimivuutta Suomessa selvitettävä

Huumeiden väärinkäytön puolittuminen, yliannostusten määrän väheneminen 30 % ja suonensisäisten huumeiden käytön pieneneminen kolmasosaan. Nämä kaikki ovat seurausta Portugalissa vuonna 2001 tehdystä päätöksestä dekriminalisoida kaikkien katuhuumeiden ostaminen, käyttäminen ja hallussapito. Myynti on yhä kriminalisoitua.

Huumelainsäädännön lieventämistä kritisoineiden pelot eivät ole toteutuneet Portugalissa. Huolimatta muutoksesta maan huumelainsäädännössä Portugalista ei ole muodostunut pyhättöä huumeidenkäyttäjille. Pelko huumeidenkäytön räjähtä-västä kasvusta kansalaisten keskuudessa on ollut aiheeton, sillä esimerkiksi alaikäisten huumeidenkäyttö on vähentynyt uuden lainsäädännön astuttua voimaan. Tehdyt tutkimukset marihuanan dekriminalisoimisesta (mm. Reinarman 2004) tuli-vat siihen tulokseen, että dekriminalisaatio ei vaikuttanut huumeidenkäytön yleisyyteen.

Lainsäädäntömuutokseen suhtaudutaan laajalla rintamalla positiivisesti. Kaikki Portugalin puolueet äärioikeistoa lukuunot-tamatta ovat tyytyväisiä uuden lainsäädännön jälkeen kerättyyn empiiriseen tietoon muutoksen vaikutuksista. Laajan dekri-minalisaation myötä huumeidenkäyttö Portugalissa on nykyään yksi vähäisimmistä koko EU:n alueella – erityisesti verrat-tuna niihin maihin, joissa on tiukempi huumelainsäädäntö.

Suomessa hoidon tarjoaminen huumeidenkäyttäjille nykytilanteessa on ongelmallista. Kynnys hakeutua hoitoon on korkea johtuen pelosta saada syyte huumausaineen käyttörikoksesta. Dekriminalisoimalla huumeidenkäyttö helpotetaan huu-meidenkäyttäjien pääsyä hoitoon.

Portugalin linja siirsi huumeidenkäyttäjät pois rikosoikeuden piiristä. Muutos on helposti perusteltavissa. Huumeidenkäyttä-jiä voidaan pitää lähinnä uhreina eikä rikollisina. Yhteiskunnan on oltava nykyistä myötämielisempi heitä kohtaan ja helpo-tettava heidän sopeutumista takaisin osaksi yhteiskuntaa. Huumeidenkäytön tuottamat rikosrekisterimerkinnät eivät auta heitä näissä tavoitteissa.

Edellisen perusteella Kokoomusteekkarit ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa ministeriryhmää sekä eduskuntaryhmää toimimaan siten, että mahdollisuus Portugalin mallin mukaiseen katuhuumeiden hankkimisen, hallussapidon ja käyttämisen dekriminalisointiin selvitetään sekä keskitytään avun tarjoamiseen huumeidenkäyttäjille.

Puoluehallitus:

Pirkanmaan Kokoomusnuoret ry ja Tampereen Kokoomuksen Nuoret ry esittävät kaikkien huumausaineiden laillistamista Suomessa. Kokoomusteekkarit esittävät, että mahdollisuus Portugalin mallin mukaiseen katuhuumeiden hankkimisen, hal-lussapidon ja käyttämisen dekriminalisointiin selvitetään sekä keskitytään avun tarjoamiseen huumeidenkäyttäjillä.

Aihetta koskeva aloite on ollut viimeksi käsittelyssä puoluekokouksessa vuonna 2016, jolloin Kokoomusteekkarit ry esitti huumelainsäädännön muuttamista Portugalin mallin mukaiseksi.

Suomalainen huumausainepolitiikka perimmäisenä tavoitteena on käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Huu-mausaineiden käytön haitat ovat niin taloudellisia, terveydellisiä kuin sosiaalisiakin. Suomi harjoittaa huumausainepolitiik-kaansa YK:n huumausaineiden vastaisten sopimusten pohjalta. Laittomat huumausaineet ovat kansainvälinen ongelma, joka on ratkaistavissa ainoastaan kansainvälisellä yhteistyöllä.

Kieltojen nähdään vähentävän huumeiden käyttöä ja ylläpitävän huumeidenvastaista asennetta. Huumausaineita koskevat rikoslain säännökset viestivät yhteiskunnan asennoitumista huumausaineisiin liittyen. Ensisijaista on huumeiden käytön yk-silölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen pitäminen mahdollisimman vähäisenä. Huumeiden laillistamisen ei voida nähdä lisäävän tämän tavoitteen toteutumista.

Portugalin malliin vedotaan usein, vaikka tilanne Portugalissa uudistuksen aikaan oli hyvin erilainen kuin Suomessa tällä hetkellä. Tämän vuoksi Portugalin toimenpiteitä ja niistä seuranneita muutoksia ei voida suoraan soveltaa Suomeen. Portu-galista voidaan kuitenkin oppia se, ettei ole olemassa yhtä yksittäistä toimenpidettä, jolla huumausaineisiin liittyvät ongelmat voidaan ratkaista. Uudistusten avulla Portugali on päässyt tilastoista riippuen haittojen osalta muun Euroopan tasolle.

Puoluehallitus toteaa, että suomalaisessa huumepolitiikassa on eri kysymys ratkaista kysymys huumausaineiksi määritelty-jen tekojen rangaistavuus ja eri kysymys ratkaista se, mitä aineita pidetään huumausaineina. Puoluehallitus toteaa, että

196

huumausaineet muuttuvat jatkuvasti ja viranomaisten on vaikeata pysyä muutoksen tahdissa. Viranomaisten löydettyä uusia aineita, määritellään näitä erikseen säädösteitse huumausaineiksi. Puoluehallitus katsoo, että Kokoomusteekkarien esitys osittaisesta dekriminalisoinnista voisi aiheuttaa käytännönhaasteita, kun tuomioistuin joutuisi arvioimaan aineen vaaralli-suutta, kun aineen luonne määräisi rangaistavuuden, eikä säädösperusta suoraan. Tämä voisi olla haastavaa rikosoikeu-dellisen laillisuusperiaatteen kannalta. Puoluehallitus ei pidä perusteltuna tehdä huumausainerikossääntelyä koskevaa de-kriminalisointia. Puoluehallitus toteaa, että huumausaineiksi määriteltävien aineiden luetteloa määritellään terveydenhoidon ammattilaisten toimesta, jonka kautta määrittyy kysymys haitallisista aineista.

Suomessa on panostettu viime vuosikymmeninä laadukkaan hoidon tarjoamiseen. Tämä on kestävämpi ratkaisu kuin huu-mausaineiden vapauttaminen. Laadukas korvaushoito on toimiva keino vähentää huumeiden haittavaikutuksia. Suomessa ei ole näyttöä siitä, että huumeiden käytön rangaistavuus estäisi merkittävästi hoidon piiriin hakeutumista. Matalan kynnyk-sen terveyspalvelut tavoittavat ongelmakäyttäjiä eikä palveluihin hakeutumisesta mene tietoa poliisille. Puoluehallitus to-teaa, että huumausaineiden ongelmien hallintaa tulee katsoa sekä hoidon tarjoamisen näkökulmasta ja haittoja rikosoikeu-den kautta sääntelemällä.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hylkäisi aloitteet 182, 183 ja 184.



185. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Lähestymiskiellon rikkomisen rangaistuksen tiukentaminen

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että Kansallinen Kokoomus ottaa asialistalleen lähestymiskiellon rikkomisesta ny-kyistä huomattavasti tiukemman rangaistuksen ajamisen. Vuonna 2017 poliisi oli kirjannut 791 lähestymiskiellon rikkomista. Lähestymiskiellon tarkoitus on estää rikoksia syntymästä. Nykylainsäädännön mukaan lähestymiskiellon rikkomisesta voi seurata sakkoa tai korkeintaan vuosi vankeutta. Me kaikki muistamme Porvoossa viime vuonna isänsä puukoniskuihin kuol-leen lapsen kohtalon. Perheen äiti oli hakenut puolisolleen lähestymiskieltoa, mutta asian käsittely oli kesken käräjäoikeu-dessa.

Edellä mainitun perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta tekemään tarvittavat toimenpiteet siten, että lähestymiskiellon rikkomisesta seuraisi nykyistä ankarampi rangaistus, jolloin se vastaisi paremmin keskivertosuomalaisen oikeustajua.

Puoluehallitus:

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää lähestymiskiellon rikkomisesta tuomittavien rangaistusten tiukentamista. Lähestymis-kiellon tehtävä on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua häirintään. Kun henkilöä rangaistuksen uhalla kielletään tapaamasta lähestymiskiellolla suojattua henkilöä, mahdollisten uhkatilanteiden synty pyritään estämään.

Lähestymiskiellolla turvataan ihmisen henkeä, terveyttä ja vapautta jonkun toisen ennakoidulta oikeudenloukkaukselta. Lä-hestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena.

Kuten aloitteen tekijä toteaa, lähestymiskiellon rikkomisesta rangaistuksena on sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Van-keusrangaistuksen tuomitsemista voidaan nykyisellään pitää ankarana rangaistuksena lähestymiskiellon rikkomisesta. Kyse on viranomaisen asettaman määräyksen rikkomisesta, eikä itsessään aiheuta suojatulle oikeudenmenetystä. Vankeusran-gaistuksen pidentäminen ei myöskään välttämättä vähentäisi lähestymiskiellon rikkomistapauksia. Lähestymiskiellon rikko-mista voidaan pitää usein sillä tavoin impulsiivisena tekona, ettei rangaistuksen koventaminen auttaisi vähentämään rikko-mistapauksia.

Rangaistusten koventamisen sijaan on tärkeää löytää parempia keinoja auttaa parisuhteen tai muun syyn vuoksi läheisensä uhkaamaksi joutuneita henkilöitä. Turvakodit tarjoavat suojaa lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneille ja auttavat ehkäise-mään väkivaltakierteen katkaisemisessa. Kokoomuksen johdolla onkin lisännyt turvakotien rahoitusta, minkä vuoksi turva-kotien ja perhepaikkojen määrä on kasvanut selvästi vuodesta 2015, jolloin rahoitus siirtyi valtiolle.

Lähestymiskieltojen tehostamisen näkökulmasta pyyntöjen käsittelyä käräjäoikeuksissa on kyettävä nopeuttamaan nykyi-sestä. Tämä on ensisijainen keino huolehtia uhkaan joutuneista. Lisäksi poliisin ja muiden pidättämiseen oikeutettujen vi-ranomaisten määräämiä väliaikaisia lähestymiskieltoja on kyettävä määräämään nykyistä enemmän aina kun tilanne niin vaatii.

197

Lähisuhdeväkivallan ja vainon uhriksi joutuneita on kyettävä suojaamaan nykyistä paremmin. Rangaistusten koventamisen sijaan lähestymiskieltojen käsittelyä on kyettävä nopeuttamana nykyisestä. Lisäksi turvakotipaikkojen riittävyydestä ja re-sursseista on huolehdittava vuosittain valtion talousarviosta päätettäessä.




186. Rovaniemen Kokoomusopiskelijat: Kansalaisten oikeusturva taattava riittävin oikeuslaitoksen resurssein

Maassamme on ollut viime aikoina käynnissä oikeuslaitoksen resurssien selkeä leikkaustrendi. Samanaikaisesti yhteiskun-nallinen kehitys on taas vienyt oikeusjärjestelmää kohti moninaisempaa, kansainvälisempää ja mutkikkaampaa suuntaa. Resurssitarpeen lisääntyessä julkisen talouden vakauttamispaineet asettavat kuitenkin merkittäviä haasteita oikeusvaltion kehittämiseen ja jopa nykytason ylläpitoon.

Taloudelliset resurssit ovat johtaneet muun muassa paineisiin uudistaa käräjäoikeusverkostoa. Oikeusministeriö on antanut vuonna 2017 esityksensä käräjäoikeusverkoston uudistamisesta. Ehdotuksen toteutuessa nykyisten 27 käräjäoikeuden si-jasta jatkossa maassamme olisi 20 käräjäoikeutta. Toimipisteiden määrä puolestaan vähenisi 57 toimipisteestä 36:een. Tehtyjä toimipisteleikkauksia perustellaan käsiteltävien asioiden ja asiakaskäyntien vähäisellä määrällä sekä istuntopaikko-jen vähäisellä käytöllä ja turvallisuuspuutteilla.

Samanaikaisesti oikeuslaitoksen asiakkailta perittävät asiointimaksut ovat nousseet selkeästi. Vuoden 2016 alussa oikeu-denkäynti- ja hakemusmaksut nousivat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen yleisesti 50-500 euroa. Nykyisin laajan riita-asian oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa jokaisessa tuomioistuinvaiheessa. Samalla muutoksenhakuasteissa perittävät oikeudenkäyntimaksut muissa asioissa ovat 250-500 euroa riippuen tuomioistuimesta. Uudistuksen jälkeen markkinaoi-keudessa ja työtuomioistuimessa maksut ovat vielä huomattavasti enemmän.

Tämä kehitys heikentää selkeästi jokaisen suomalaisen mahdollisuutta laadukkaaseen oikeusturvaan ja asioidensa oikeu-denmukaiseen käsittelyyn. Palveluita järjestetään yhä kauempana ja niitä saadakseen henkilö joutuu varautumaan suhteet-tomiin taloudellisiin panostuksiin. Tämä kehityskulku on pysäytettävä ja oikeusturvan toteutuminen on taattava riittävin re-surssein. Tämä takaa, että Suomi pysyy jatkossakin jokaisen saavutettavana oikeusvaltiona.

Edellä mainitun perusteella Rovaniemen Kokoomusopiskelijat ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan oikeuslaitoksen määräraharesurssien turvaamiseksi ja leikkauspaineiden välttämiseksi.

Puoluehallitus:

Rovaniemen Kokoomusopiskelijat esittää kansalaisten oikeusturvasta huolehtimista riittävin oikeuslaitoksen resurssein. Aloite on tärkeä, sillä kansalaisten oikeusturvasta huolehtiminen on yksi valtion keskeisiä tehtäviä.

Toimiva tuomioistuinlaitos on oikeusvaltion kulmakivi. Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yh-teiskunnan kilpailukykyä, kun erimielisyydet ja oikeudenvastaiset teot saadaan käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä.

Perustuslaki turvaa kaikille oikeuden saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tuomioistui-messa. Lisäksi oikeusturvan saaminen ei saa muodostua yksilön taloudellisen tilanteen kannalta ylitsepääsemättömäksi.

Oikeuslaitoksessa on toteutettu tällä hallituskaudella lukuisia uudistuksia, joilla on pyritty sujuvoittamaan oikeudenkäyntejä ja lisäämään oikeuslaitoksen tehokkuutta. Uudistuksia on pyritty toteuttamaan tehostamalla toimintoja, ilman vaaraa kansa-laisten oikeusturvan heikentymisestä.

Tuomioistuinlaitoksen uudistusten tarkoituksena on ollut kehittää oikeuslaitosta vastaavaan paremmin tulevaisuuden haas-teisiin. Uudistuksia on toteutettu oikeudenkäyntimenettelyä sääntelevää oikeudenkäymiskaarta muuttamalla. Uudistukset ovat koskeneet yksinkertaisten summaaristen riita-asioiden keskittämistä määrättyihin käräjäoikeuksiin, tuomioistuinten ko-koonpanojen keventämistä sekä syytetyn henkilökohtaisen läsnäolon lieventämistä. Lisäksi videoyhteyden käytön mahdol-lisuutta on lisätty, mikä on omiaan vähentämään aloitteen tekijöiden mainitsemaa ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavaa matkustelua.

198

Oikeudenhoidon kehittämiseen kuuluvia uudistuksia ovat lisäksi olleet käräjäoikeusverkoston uudistaminen sekä syyttäjä-laitosta ja ulosottotointa koskevat hallinnolliset uudistukset. Yhteisenä nimittäjänä on ollut toimintojen tehostaminen ja jär-kevöittäminen.

Puoluehallitus yhtyy aloitteen tekijän huoleen oikeuslaitoksen rahoituksen riittävyydestä. Oikeusvaltio on muun yhteiskun-nallisen toiminnan kivijalka. Oikeusministerin johdolla toteutettujen uudistusten taustalla on kuitenkin ollut halu varmistua oikeusturvan toteutumisesta oikeuslaitoksen kohtaamasta taloudellisesta säästöpaineesta huolimatta.

Puoluehallitus esittää, että puoluehallitus toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta.



187. Pohjanmaan Kokoomusnaiset: Laatua oikeusprosesseihin, valvonta oikeuslaitokseen

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että Kansallisen Kokoomuksen tulisi kehittää Suomen oikeuslaitoksen tuomarien ja muun henkilöstön koulutusta. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu oikeus saada asiansa käsitellyksi asiallisesti ja ilman viivytyk-siä. Esimerkiksi perhe-oikeudelliset, eläinsuojelulliset ja rakennusalan oikeudelliset riita-asiat voivat olla nykyisin erittäin monimutkaisia, joten tuomareiden tulisi olla nykyistä valveutuneempia ns. oikeusmurhien välttämiseksi. Erityisen tärkeää on, että oikeusprosessi on asiantunteva, jolloin turhilta viivästymisiltä vältytään. Laadukas tuomio alioikeuksissa vähentää ylempien tuomioistuinten kuormitusta.

Demokraattisessa oikeusvaltiossa ei saa olla valvomatonta julkista valtaa. Tämän vuoksi tuomioistuinten ja tuomareiden toiminta vaatii nykyistä tehokkaampaa valvontaa oikeusprosessien laillisuudesta ja käytännön tulkinnoista.

Edellä mainitun perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallista Kokoomusta toimimaan aloitteellisena oikeuslaitostuomareiden ja muun henkilöstön kouluttamisessa siten, että laadukkaat tuomiot tuovat ihmisille hyvän oikeusturva ilman turhia viivytyksiä. Lisäksi on syytä toimia siten, että demokraattisessa oikeusvaltiossa julkista valtaa valvotaan myös tuomioistuinten oikeusprosesseissa.

Puoluehallitus:

Pohjanmaan Kokoomusnaiset esittää tuomioistuinten tuomareiden ja muun henkilökunnan koulutuksen kehittämistä sekä tuomioistuinlaitoksen toiminnan valvonnan lisäämistä.

Tuomareiden ja muun lainkäyttöhenkilökunnan ammattitaito on edellytys kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta. Lainsäädäntö ja sen tulkinnat muuttuvat, minkä vuoksi tuomareiden ammattitaidon pysyminen ajan tasalla on oikeudenmu-kaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta välttämätöntä. Viime kädessä Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoi-keussopimus turvaavat oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Oikeuskansleri valvoo tuomioistuimia ja muita viranomaisia. Vakavissa tapauksissa oikeuskansleri voi nostaa tuomari vas-taan virkarikossyytteen. Lisäksi tuomareiden toimintaa valvovat myös oikeudenkäyntiasiamiehet ja asianosaiset oikeuspro-sesseihin osallistuessaan. Oikeuskanslerin kynnys puuttua mahdollisiin menettelyvirheisiin tuomioistuinkäsittelyssä on ma-talalla.

Tuomioistuin lain mukaan tuomari on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään laintuntemustaan, oikeudellista osaamistaan ja ammattitaitoaan. Riippumattoman tuomarinkoulutuslautakunnan tehtävänä on huolehtia tuomareiden ja tuomioistuinlai-toksen muun lainkäyttöhenkilöstön koulutuksesta yhteistyössä oikeusministeriön ja tuomioistuinten kanssa. Tuomareiden kelpoisuusvaatimuksilla huolehditaan, että oikeuslaitokseen valittavat tuomarit ovat tehtäväänsä sopivia ja ammattitaitoisia.

Riittävillä resursseilla ja ammattitaitoisella johtamisella oikeuslaitokset pystyvät huolehtimaan asioiden käsittelyn ripeydestä. Lisäksi syyttäjälaitosta koskeva uudistus tulee helpottamaan syyttäjien toimintaa oikeuslaitoksen osana.

Oikeudenhoidon uudistuksilla on pyritty mahdollistamaan tuomioistuinten keskittyminen vaikeampiin tapauksiin, joissa asi-antuntevalla tuomarilla on erityistä merkitystä. Tuomareiden ammattitaidon ylläpitäminen on tärkeää, minkä vuoksi tuoma-reiden erikoistumista on pyritty edistämään. Erityisesti monimutkaiset talousrikosasiat vaativat tuomareilta syvällistä erityis-osaamista.


199



188. Oulujoen Kokoomus: Lautamiespalkkioiden systemaattinen käsittely

Lautamiestoiminta on tärkeä osa lain prosessia, joka toimii luottamustoimipohjaisesti. Koska toiminta ei ole normaalissa kunnallispoliittisessa toiminnassa mukana, se on jäänyt hieman erilleen prosessikehityksestä luottamustoimien kehittämi-sestä. Jotta saadaan taattua järkevä toiminta lautamiestoiminnassa. Kehitetään palkkiojärjestelmää siten, että palkkiomää-ritys tehdään samassa syklissä lautamiesvalintojen kanssa ja palkkio sidotaan indeksiin joka seuraa yleistä kansallista hin-tatasoa ja on siihen nähden kohtuullinen.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että lautamiestoiminnan palkkiojärjestelmä kehittyy systemaattiseksi ja ajantasaiseksi järjestelmätasolla.

Puoluehallitus:


189. Oulujoen Kokoomus: Käräjäoikeusjärjestelmän tehostaminen

Lautamiestoimintojen supistaminen on tehoton säästötoimenpide ja vaikuttaa vain enemmän oikeusjärjestelmän laatuun. Tehokkaampi tapa on yhtenäistää käräjäoikeusalueiden toimintatapoja parhaimpien alueiden käytänteiden mukaiseksi ja palauttaa lautamiestoiminnan aiheuttama laadullinen vaje. Toimintatapojen yhtenäistämiseen hyvänä vertailu mittarina toimii keveiden käsittelyjen tavat, joista on suora vaikutus oikeusjärjestelmän kulurakenteeseen, alueilla joissa se on mahdollista.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä ministeri- ja eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että käräjäoikeusalueiden toimintamalleja kehitetään kustannustehokkailla yhtenäisillä toimintamuutoksilla.

Puoluehallitus:

Oulujoen Kokoomuksen aloitteissa on esitetty toimenpiteitä lautamiesjärjestelmän turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Nykyi-sen toimivallan omaava lautamiesinstituutio on syntynyt vuonna 1993. Tällöin perustettiin käräjäoikeudet, joissa oli kaikissa myös maallikkotuomareita eli lautamiehiä erikseen määrätyissä asioissa.

Lautamiesten yksilöllinen tuomiovalta osana tuomioistuimen kokoonpanoa on syntynyt vasta vuoden 1993 uudistuksessa. Ennen tuota uudistusta suomalaiset alioikeudet olivat kahdentyyppisiä: ennen vuotta 1960 olleissa vanhoissa kaupungeissa oli raastuvanoikeuksia ja muualla olevia kihlakunnanoikeuksia. Raastuvanoikeuksia oli maassa alioikeusuudistuksen aikaan 26 ja kihlakunnanoikeuksien tuomiokuntia 71. Raastuvanoikeuksissa tuomitseva kokoonpano koostui käytännössä monesti ammattituomareista, vaikka virallisesti maallikot eli kunnallisneuvosmiehet olivat osa tuomitsevaa kokoonpanoa yhä mo-nessa tapauksessa. Kihlakunnanoikeuksissa lautamiesten muodostamalla lautakunnalla oli kollektiivinen ääni.

Maallikkoedustuksen merkityksestä tuomioistuimissa on käyty vuosikymmenten ajan keskustelua. Aikanaan lainoppineiden tuomarien ja maallikkojen mukanaolo tuomioistuinten lainkäytössä nähtiin valtion ja tavallisen kansan välisen luottamuksen takaavana tekijänä. Nykyistä lainsäädäntöä säädettäessä käräjäoikeusuudistuksessa lautamiesjärjestelmän luomista perus-teltiin oikeusvarmuustekijöillä ja oikeudenkäytön yleistä luottamusta vahvistavana tekijänä.

Maallikkotuomareilla on pitkä historia, mutta tuomioistuinkokoonpanot ovat muuttuneet jo muutaman vuosikymmenen ajan kohti ammattituomarikokoonpanojen laajempaa käyttöä. Muutoksen taustalla voidaan nähdä kaksi merkittävää kehityskul-kua: 1) Lainsäädäntö on monimutkaistunut ja sen soveltaminen vaatii aiempaa enemmän asiantuntemusta 2) Kansalaisten luottamus ammattituomarien lainkäyttöön on lisääntynyt. Oikeuden kansainvälistyminen ja eurooppalaistuminen ovat erityi-sesti muuttaneet Suomen oikeudesta yhä monimutkaisempaan suuntaan. Oikeusjärjestelmän monimutkaistumisen kanssa samanaikaisesti on kasvanut vaatimus tuomioistuinten toiminnan laatuun ja virheettömyyteen, mikä on oletettavasti lisännyt painetta ammattituomarien käyttöön.

Vuonna 2009 toteutettu lautamiesjärjestelmää koskeva lainsäädäntöuudistus osaltaan muutti käräjäoikeuksien kokoonpa-nosäädöksiä siten, että lautamiesten käyttö on vähentynyt. Viimeisimpänä lautamieskokoonpanon ja yhden tuomarin ko-koonpanon välistä tasapainoa muutettiin säädösmuutoksella vuonna 2018.

200

Puoluehallitus pitää erittäin tärkeänä, että tuomioistuinlaitos ja sen tuomitsemistoiminta nauttivat suurta yleistä luottamusta. Lainsäädäntöratkaisuilla ja tuomarikoulutuksen kehittämisellä on pyritty vuosikymmenten ajan siihen, että ammattituomarien itsenäisesti tekemä tuomitsemistoiminta nauttisi yleistä luottamusta. Tuomioistuintoimintaan luottamisen kannalta on tär-keätä huolehtia, että tuomioistuinprosessi on nopea ja oikeudenmukainen. Tunne oikeudenmukaisesta ratkaisusta ja mah-dollisuudesta tosiasiallisesti päästä tuomioistuimen eteen ilman pitkiä odotuksia ovat puoluehallituksen käsityksen mukaan erittäin tärkeitä asioita pohdittaessa kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen. Puoluehallitus toteaa, että lautamiesjärjes-telmää pitää voida arvioida kriittisestikin. Tuomioistuinjärjestelmän kehittämistä tulee arvioida kokonaisuutena miettien en-nen kaikkea sitä näkökulmaa, että miten jokaiselle pystytään turvaamaan viivytyksetön, tehokas ja oikeudenmukainen oi-keudenkäynti.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvityksesi aloitteiden 188 ja 189 johdosta.



190. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Järjestelmällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoittavien yritysten ja henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyttöön

Oikeusministeri Antti Häkkänen esitti Oikeusministeriön tiedotteessa 13.2.2018 lakiesitystä tavoista tehostaa oikeudenkäyn-tejä vaarantamatta oikeusturvaa. Keinoihin kuuluvat esimerkiksi ratkaisukokoonpanojen joustavoittaminen ja etäläsnäolon hyödyntäminen. Ei ole pitkä aika siitä, kun Suomi sai tuomioita liian pitkistä oikeudenkäynneistä Euroopan ihmisoikeustuo-mioistuimelta.

Yhtenä avustavana ratkaisuna oikeudenkäyntien lyhentämiseksi on järjestelmällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoitta-vien yritysten ja henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyttöön. Finlex, Edilex ja Suomenlaki.com ovat jo olemassa, mutta tarvetta olisi kattavammalle ja taustoittavammalle tietokannalle, jotta uuden lakiteknologian laajamittaisempi hyödyntäminen olisi mahdollista, mikä auttaisi lakipalveluiden ja oikeudenkäyntien kehittämisessä.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että luodaan järjestelmällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoittavien yritysten ja henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyttöön.

Puoluehallitus:

Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, Suomeen tulisi luoda järjestelmällinen oikeustapaustietokanta lakia harjoit-tavien yritysten ja henkilöiden sekä oikeudenkäyntien käyttöön. Puoluehallitus kiittää yhdistystä hyvästä aloitteesta ja pitää tärkeänä, että digitalisaation mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään laaja-alaisesti läpi valtionhallinnon.

Puoluehallitus toteaa, että oikeushallinnon alalla on käynnissä useita laaja-alaisia digitalisaatiohankkeita. Yleisten tuomiois-tuimien aineistopankkihanke Aipalla ja hallintotuomioistuinten aineistopankkihanke Haipalla pyritään sekä digitalisoimaan tuomioistuintoimintaa että mahdollistamaan tuomioistuinten työtapojen muuttamista yhä joustavammiksi. Toimintatavan muuttaminen mahdollistaa järjestelmien käyttöönoton jälkeen myös uudenlaisen tuomioistuintoimintaa koskevan tiedon hyödyntämisen.

Nykyiset oikeustapaustietokannat ovat keskittyneet pääosin ylimpien tuomioistuinten ratkaisujen julkaisemiseen. Maksuton Finlex-tietokanta ja kaupallinen Edilex-tietokanta sisältävät käytännössä vastaavan tuomioistuinratkaisuaineiston sekä Suo-menlahti.com-tietokanta sisältää suhteellisesti saman aineiston. Aineistoa on kerätty näihin sähköiseen muotoon vähitellen ja hiljattain korkein oikeus muutti ennakkoratkaisujen julkaisun pääsääntöisesti keinoksi sähköisen julkaisemisen. Korkeim-pien oikeuksien ratkaisujen julkaiseminen on johtunut erityisesti niiden muuta tuomioistuintoimintaa korostetummasta oi-keuslähderoolista. Puoluehallitus toteaa, että tästä huolimatta myös muiden tuomioistuinratkaisujen julkaiseminen voisi olla oikeuselämälle hyödyksi.

Puoluehallitus toteaa, että edellä mainittujen tuomioistuintoiminnan digitalisointihankkeiden valmistuttua tulisi tietojärjestel-mien kehittämistä jatkaa, jotta mahdollistettaisiin mahdollisimman helppo tuomioiden julkaisu. Tämän osana on tärkeätä kehittää järjestelmää, jolla voidaan helposti anonymisoida ratkaisuja julkaisukelpoiseen muotoon. Puoluehallitus katsoo, että tällainen ratkaisujen nykyistä laajempi julkaiseminen voisi avoimuuden myötä lisätä oikeudenkäytön julkista luotta-musta.

201




191. Teljän Kokoomus: Sharia-laki ja Sharia-tuomioistuimet kiellettävä lailla

Teljän Kokoomus Ry esittää, että Sharia-laki, sen harjoittaminen ja Sharia-tuomioistuimien, virallisten tai epävirallisten, toi-minta Suomessa olisi erillisellä lainsäädännöllä kiellettävä ja oltava aina ehdottomasti rangaistava teko. Kokoomus ei voi sallia, että Suomeen syntyy varjoissa toimiva, länsimaisten arvojen ja demokratian vastainen toissijainen oikeusjärjestelmä. Myös epävirallisiin Sharia-tuomioistuimiin tulee puuttua aikaisessa vaiheessa ja estää varjojärjestelmän syntyminen. Kokoo-muksen tulee aktiivisesti tehdä lainsäädäntöä ja toimia Sharia-lain ja Sharia-tuomioistuimien leviämisen estämiseksi ja huo-mioida tämä myös omassa viestinnässään.

Edellä mainitun perusteella Teljän Kokoomus ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous hyväksyy aloitteen sisällön osaksi Kokoomuksen poliittista ohjelmaa ja edellyttää puoluejohtoa toimimaan asiassa aktiivisesti aloitteen esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Puoluehallitus:

Suomessa tuomioistuinten toiminta perustuu Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, Euroopan unionin ja eduskunnan antamiin säädöksiin ja näiden nojalla annettuihin asetuksiin ja muuhun lakia alemman asteiseen sääntelyyn. Perustuslain mukaan tuomivaltaa Suomessa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, ylimpinä tuomioistuimina korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

Perustuslain mukaan erityistuomioistuimista on säädettävä lailla. Tällaisia perustuslain tuntemia erityistuomioistuimia ovat nykyisin vakuutusoikeus, markkinaoikeus ja työtuomioistuin ja valtakunnanoikeus. Perustuslaki kieltää satunnaisten tuo-mioistuinten asettamisen.

Puoluehallitus toteaa, että kaikessa toiminnassa Suomessa, myös uskonnollisten yhdyskuntien toiminnassa, on noudatet-tava Suomen lainsäädäntöä.

Yhteisöjen sisäisiä käyttäytymisnormeja on käytössä monin paikoin. Tällaisia on muiden muassa uskonnollisissa yhdyskun-nissa ja liikuntajärjestöissä. Urheilussa ovat yleisiä lajiliittojen alaiset kurinpitoon liittyvät elimet, jotka voivat määrätä sankti-oita lajiliiton alaisessa toiminnassa tapahtuneista väärinkäytöksistä. Lainsäädännön tarkoitus ei ole kieltää tällaisten it-sesääntelyä harjoittavien elinten toimintaa.

Suomalaista lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin ihmisiin uskontokunnasta tai muusta yhteisöstä riippumatta. Yhteisöjen si-säiset käyttäytymissäännöt ja -normistot ovat kansalliseen lainsäädäntöön nähden toissijaisia.

Sharia-tuomioistuinten perustamisesta Suomeen keskusteltiin hetkellisesti vuonna 2010. Tuolloin oikeusministeriö totesi yksiselitteisesti, ettei se kannata erillisten sharia-tuomioistuinten perustamista. Keskustelua aiheen tiimoilta ei ole julkisuu-dessa tämän jälkeen käyty.

Tällä hetkellä sharia-tuomioistuimia ei puoluehallituksen tietojen mukaan olla aktiivisesti ajamassa Suomeen. Sharia-tuo-mioistuinten perustaminen edellyttäisi lähtökohtaisesti perustuslain tuomioistuimia koskevan pykälän muuttamista.

Puoluehallitus toteaa Suomen nykyisen tuomioistuinjärjestelmän olevan toimiva, eikä näe tarvetta erillisen sharia-tuomiois-tuimen perustamiselle. Myöskään nimenomaiselle sharia-tuomioistuimet kieltävälle lainsäädännölle ei yllä esitetyn perus-teella ole tarvetta.




202

192. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta: Suomen otettava käyttöön positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri

Maksuhäiriöisten suomalaisten määrä on ollut jatkuvassa kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuoden 2017 loppu-puolella Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan yli 374 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä. Miltei joka kymmenennellä nuorella on maksuhäiriömerkintä.

Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää monella tavalla sen ollessa osoitus saajansa epäluotettavuudesta sopimuskump-panina. Näin maksuhäiriömerkintä voi olla ylitsepääsemätön este aina työpaikan saamisessa, asunnon hankintaan tai va-kuutussopimuksen solmimiseen. Maksuhäiriömerkinnällä on pahimmillaan leimaava ja syrjäyttävä vaikutus, jonka vuoksi yhteiskunnan intressissä on oltava maksuhäiriöiden tehokas ennaltaehkäiseminen.

Luotonantajiin kohdistuvalla sääntelyllä ei yksin kyetä ennaltaehkäisemään maksuhäiriöiden lisääntymistä. Muun muassa pikaluottojen sääntelyn tueksi tarvitaan positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri. Näin luottopäätöksiä tehdessä luotonan-tajalla olisi käytössään reaaliaikainen tieto, jonka perusteella arvioida kuluttajan maksukykyä. Myös luottotappioiden riski alentuisi olennaisesti, kun luotonantajalla olisi käytössään reaaliaikainen tieto kuluttajan luotoista kaikissa suomalaisissa luottolaitoksissa.

Erilaisia variaatioita positiivisesta luottorekisteristä on käytössä kaikissa muissa EU-maissa paitsi Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa. Suomessa suhtautuminen positiiviseen luottorekisteriin on muuttunut myönteisemmäksi, eikä Euroopan unionin tietosuoja-asetuskaan ole enää este rekisterijärjestelmän suunnittelulle.

Tiedostamme sen, että oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt selvityksen positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa koskevan päätöksenteon tueksi ja ylivelkaantumisen ongelman ratkaisemiseksi on oikeusministeriöstä ehdotettu useita keinoja. Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta pitää erityisesti positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa kuitenkin vält-tämättömänä osatekijänä ratkaistaessa kasvavaa velkaantumisongelmaa Suomessa.

Edellä mainitun perusteella Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunta ry esittää, että

hyväksyessään aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomeen perustettaisiin positiivisia luottotietoja koskeva rekisteri.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Opiskelijaliitto Tuhatkunnan aloite ottaa kantaa hyvin ajankohtaiseen aiheeseen. Ylivelkaantuminen kosket-taa niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa. Keinoja ylivelkaantumisen hillitsemiseksi on useita, joista positiivista luottorekisteriä on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi. Muita esitettyjä keinoja ovat pikaluottojen korkosääntelyn muuttaminen sekä ulosotossa olevien ylivelkaantuneiden aseman parantaminen.

Kuten aloitteen tekijä toteaa, Euroopan maista ainoastaan Suomessa, Tanskassa ja Ranskassa ei ole käytössä positiivista luottorekisteriä koskevaa järjestelmää. Oikeusministeriö ei kuitenkaan vuonna 2013 päätynyt asiasta tehdyn selvityksen perusteella kannattamaan positiivisen luottorekisterin perustamista Suomeen. Suurin syy kielteiseen suhtautumiseen liittyi tuolloin tulossa olevaan EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen ja sen mukanaan tuomaan epävarmuuteen. Lisäksi selvityk-sessä nähtiin ongelmia henkilötietojen suojan sekä positiivisten luottotietojen käsittelyn ja hallinnoinnin aiheuttamassa han-kaluudessa.

Oikeusministeriö on käynnistänyt uuden positiivista luottorekisteriä koskevan selvityksen joulukuussa 2017. Tarkoituksena on tuottaa tarpeellinen tietopohja mahdollisen positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän perustamista koskevan pää-töksenteon tueksi. EU:n tietosuoja-asetuksen tultua voimaan henkilötietojen suojan sääntelyyn liittynyt epävarmuus on häl-ventynyt.

Uuden selvityksen tarkoituksena on arvioida luottotietoja koskevan sääntelyn nykytila ja sen muutostarpeet. Yksi keskeinen kysymys liittyy siihen, mitä positiivisia luottotietoja luotonantajilla tulisi olla luottopäätöstä tehdessään tiedossa ja mihin eri tarkoituksiin tietoja voitaisiin käyttää. Lisäksi tarkoituksena on selvittää erilaiset positiivista luottorekisteriä koskevat toteut-tamisvaihtoehdot. Vaihtoehtoja ovat käytännössä vapaaehtoisuuteen ja luotonantajien ilmoitusvelvollisuuteen pohjautuva järjestelmä.

Luottorekisterin perustamista puoltavat ylivelkaantumisen seurannan helpottuminen ja luottotietotoiminnan kehittyminen informaation lisääntyessä. Luottorekisteriä vastaan puhuu ennen kaikkea henkilötietojen suojaan liittyvät näkökulmat. Kyse on viime kädessä tavoitteiden välisestä punninnasta, jossa vastakkain ovat ylivelkaantumisen hillitseminen ja toisaalta yksi-löiden henkilötietojen suoja.

203

Ylivelkaantumisen taustalla on usein luotonantajan puutteelliset tiedot luotonhakijan taloudellisesta tilanteesta. Positiivinen luottorekisteri onkin ennen kaikkea keino hillitä ylivelkaantumisen syntyä, kun lisäluoton saaminen vaikeutuu, mikäli luottoa hakevalla on entuudestaan merkittävä määrä velkaa tuloihin tai omaisuuteen nähden. Positiivinen luottorekisteri ei kuiten-kaan estäisi sosiaalisten ja muiden vastaavien olemassa olevien luottojen järjestelyyn liittyvien luottojen myöntämistä, joi-den tarkoituksena on yksilön taloudellisen aseman parantaminen pitkällä aikavälillä.




193. Puijon Kokoomus: Vaalipäivän äänestyksen lopettaminen klo 19

Voimassa olevan vaalilain mukaan varsinaisena vaalipäivänä, joka on aina sunnuntai, äänestys alkaa klo 9 ja päättyy klo 20. Vaalitoimitus jatkuu keskeytymättä siis 11 tuntia. Vaalilautakuntien työ alkaa valmisteluilla hyvissä ajoin jo ennen klo 8. Äänten ennakkolaskenta vaalipaikalla valmistuu yleensä klo 22 mennessä. Äänestyslippujen ja vaalimateriaalien palautus tapahtuu tämän jälkeen ja vaalitoimitsijoiden työpäivä jatkuu yömyöhään. Vaalilautakunnan työpäivä kestää siis 15 tuntia, joskus kauemminkin.

Kun maassamme edellisen kerran vaalilakia muutettiin merkittävästi, siirryttiin kaksipäiväisistä vaaleista nykyiseen menet-telyyn, jossa ennakkoäänestys on mahdollista noin viikon ajan. Presidentinvaalissa 2018 tätä mahdollisuutta käytti 52,5 % äänestäneistä. Yhä vähemmän äänestäjiä käy äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä ja erityisen vähän klo 19-20 välisenä aikana. Niinpä "kitutunti" on hyvin kuvaava nimitys vaalipäivän viimeiselle tunnille.

On hyvin todennäköistä, että lähitulevaisuudessa yhdistetään ainakin kunta- ja maakuntavaalit, jolloin vaaleissa annettavien äänestyslippujen määrä aina kaksinkertaistuu. Sähköistä äänestämistä odoteltaessa paperisten äänestyslippujen ennakko-laskentaan vaalipäivän iltana tarvitaan silloin myös kaksin verroin aikaa. Tämänkin vuoksi on syytä ennakoida tuleva tilanne äänestyspaikoilla lopettamalla äänestys tuntia aikaisemmin nykyiseen verrattuna.

Mikäli äänestys päättyisi varsinaisena vaalipäivänä jo klo 19, kaikki osapuolet hyötyisivät: vaaliviranomaiset, media, ehdok-kaat, puolueet ja vaalivalvojaisten järjestäjätkin, mutta millekään taholle muutoksesta ei aiheutuisi haittaa - päinvastoin. Vaalipäivän urakasta tulisi kaikille osapuolille hieman kevyempi työ ja tehtävä.

Edellä mainitun perusteella Puijon Kokoomus ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen äänestysajan lyhentämisestä yhdellä tunnilla puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen sekä eduskunta- ja ministeriryhmän toimimaan vaalilain muuttamiseksi siten, että varsinaisena vaalipäivänä äänestys päättyy klo 19.

Puoluehallitus:

Vaalien äänestysaikaa sääntelee vaalilaki. Vaalilaissa säädetään erikseen ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän äänestyksen kestosta. Yleisissä vaaleissa varsinaisen vaalipäivän äänestysajaksi on vakiintunut aamuyhdeksän ja iltakah-deksan välinen aika.

Äänestysajan muuttaminen saattaisi aiheuttaa epäselvyyttä ja pahimmillaan johtaa äänestämisen estymiseen. Se että ää-nestäminen on aloitteen tekijän esittämällä tavalla vähäisintä viimeisen äänestystunnin aikana, on ymmärrettävää. On kui-tenkin todennäköistä, että äänestysajan lyhentäminen johtaisi ainoastaan hiljaisimman äänestystunnin aikaistumiseen tun-nilla.

Puoluehallituksen näkemyksen mukaan kyse ei ole siitä, että hiljainen äänestystunti on juuri kello seitsemän ja kahdeksan välillä, vaan syy on siinä, että kyseessä on äänestyksen viimeinen tunti. Ihmiset haluavat välttää riskiä äänestyspaikkojen sulkeutumisesta menemällä hyvissä ajoin äänestämään.

Vaalilautakuntien jäsenet tekevät tärkeää työtä ja mahdollistavat vaalien toimittamisen. Työtä on mahdollista tasata huoleh-timalla riittävästä määrästä vaalilautakuntien jäseniä. Työtä vuorottamalla kenenkään työtaakka ei muodostu liian raskaaksi. Lisäksi osaavalla vaalilautakunnan puheenjohtajalla ja tämän saamalla koulutuksella on työn sujuvuuden kannalta keskei-nen merkitys.

Puoluehallituksen näkemyksen mukaan jatkossakin on tärkeää, että vaalilautakunnilla ovat kaikki edellytykset huolehtia kansanvallan toteutumisen kannalta keskeisestä työstään kunnialla. Vaalilautakunnan jäsenten palkkion tulee olla riittävä tehtyyn työmäärään nähden. Kyse on demokratian toteutumisen kannalta elintärkeästä työstä.


204



194. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Lisää valinnanvapautta vaalijärjestelmään

Suomessa käytetään kaikissa vaaleissa vaalitapana suhteellista listavaalia, jossa äänestäjä pystyy antamaan äänensä vain yhdelle ehdokkaalle. Vaikka kyseinen vaalitapa takaa suhteellisen vaalituloksen, rajoittaa se äänestyspäätöksen tekemistä ja johtaa väistämättä taktiseen äänestyskäyttäytymiseen. Äänestysaktiivisuus Suomessa on huomattavasti alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa, joka osoittaa, että käytössä oleva vaalitapa ei pysty riittävän hyvin takaamaan laadukkaan edustuk-sellisen demokratian toteutumista.

Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä pystyy laittamaan ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Vaalitapaa käytetään muun muassa Irlannissa ja Maltalla, jossa siitä on ollut positiivisia kokemuksia. Siirtoäänivaalitapa lisäisi kansalaisten valinnanvapautta ää-nestyspäätöstä tehdessään, kasvattaisi uskoa Suomen poliittiseen järjestelmään sekä edistäisi edustuksellisen demokra-tian laadukkaampaa toteutumista.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus rp:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kannustaa eduskunta- ja ministeriryhmää edistämään siirtoäänivaalitavan käyttöönottoa kaikissa Suomessa järjestettävissä vaaleissa.

Puoluehallitus:

Äänestysaktiivisuus on tärkeä keino mitata demokratian toimivuutta. Missä määrin valittu vaalitapa vaikuttaa äänestysaktii-visuuteen, on kuitenkin vaikea arvioida. Päätökseen jättää äänestämättä vaikuttavat vaalitavan lisäksi monet muutkin tekijät. Tutkimukset eivät ole osoittaneet, että Suomessa käytössä oleva vaalitapa olisi syynä muita Pohjoismaita alhaisempaan äänestysaktiivisuuteemme. Suhteellinen vaalitapa on käytössä myös muissa Pohjoismaissa.

Joissain maissa äänestysaktiivisuutta on pyritty nostamaan äänestyspakolla. Näissä maissa äänestämättä jättämisestä seu-raa usein jonkinlainen taloudellinen sanktio. Sanktiot ja niiden määrääminen kuitenkin vaihtelevat maittain. Suomessa vaa-leissa äänestämistä ei ole haluttu nähdä kansalaisten oikeudellisena velvollisuutena vaan mahdollisuutena päästä vaikut-tamaan yhteisiin asioihin.

Keskustelua vaalitavan muuttamisesta käydään säännöllisesti. Suomessa käytössä oleva suhteellinen vaalitapa on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Euroopassa siirtoäänivaalitapa on käytössä ainoastaan Irlannissa ja Maltalla. Suhteellisen vaa-litavan käyttämisestä on Suomessa pitkä perinne ja se on äänestäjille helposti ymmärrettävissä.

Siirtoäänivaalitavan eräs huono puoli on, että vaalituloksen varmistuminen kestää suhteellista vaalitapaa pidempään eikä vaalitulos välttämättä ehdi selvitä vaali-illan aikana.

Äänestysaktiivisuuden nostaminen on tärkeä tavoite. Ei kuitenkaan ole selvää, onko vaalitavan muuttaminen paras tai edes toimiva keino tavoitteen saavuttamiseksi. Sen sijaan oppilaitoksissa tehtävä demokratiakasvatus ja poliittisen osallisuuden kasvattaminen ovat toimivia keinoja lisätä kansalaisten kiinnostusta politiikkaa kohtaan ja tätä kautta nostaa myös äänes-tysaktiivisuutta.




195. Helsingin Edistyskokoomus: Englannin kielen vahvistaminen viranomaisasioinnissa

Suomesta on kehitettävä kansainvälinen osaajayhteiskunta, jossa eri taustoista tulevien talenttien on hyvä elää perheensä kanssa, käydä töissä ja perustaa yrityksiä.

Tähän päästäksemme meidän on lisättävä Helsingin ja muiden kasvukeskustemme vetovoimaisuutta Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan ja Tallinnan rinnalla. Tuore metropoliselvitys ehdottaa keinoiksi muun muassa englannin kielen aseman

205

vahvistamista niin, että palveluita olisi saatavilla samaan tapaan kuin suomeksi ja ruotsiksi. Se toimisi houkuttelevana teki-jänä erityisesti kansainvälisille osaajille.

Korkeasti koulutettujen virta Suomesta ulkomaille on voimistunut vuosi vuodelta. Samaan aikaan koulutettuja osaajia tulee tilalle aiempaa vähemmän. Esimerkiksi vuonna 2016 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lähti maasta liki 2 200, kun heitä samaan aikaan muutti maahan noin tuhat vähemmän.

Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille merkittävä huolenaihe, ja erityisosaajien rekrytointi ulkomailta on usein hidasta. Ulkomaalaisia koulutettuja pitää houkutella ennen kaikkea huoltosuhteen heikkenemisen vuoksi. Palkoilla Suomi ei pysty kansainvälisesti kilpailemaan, mutta meidän pitääkin brändätä itsemme muilla myönteisillä asioilla.

Osaajien saaminen ulkomailta parantaisi suomalaisten työllisyyttä ja helpottaisi yritysten kasvua. Heitä tarvitaan poistamaan pullonkauloja niissä ammateissa, joihin Suomesta ei löydy tekijöitä. Tällaisten osaajien saaminen hyödyttäisi myös työlli-syyttä. Jos yritys ei saa vaikkapa toimintansa kannalta olennaisia koodareita, koko yrityksen kasvu hiipuu. Jos se taas saa kehittymisensä kannalta ratkaisevaa työvoimaa, silloin luodaan työpaikkoja myös suomalaisille. Kasvava yritys palkkaa myös muuta väkeä.

Jotta Suomesta luodaan avoin ja kansainvälinen huippuosaajien kohtaamispaikka, osaajille on tehtävä helpoksi saapua ja asettua asumaan Suomeen. Sen lisäksi, että heille tarjotaan työpaikkaa, jossa pärjää englannin kielellä, myös heidän per-heensä tarvitsevat esimerkiksi englanninkielistä koulutusta sekä julkista terveydenhuoltoa.

Myös yrityksen perustaminen ja yritystoiminnan pyörittäminen Suomessa täytyy olla mahdollista englanniksi. Tämä edellyt-tää, että asiointikielenä julkisessa hallinnossa on englanti siten, että kaikki asiakirjat ja palvelut ovat saatavilla tuolla kielellä.

Englannista on käytännössä muodostunut globaali maailmankieli. Ollessaan yhteydessä ulkomaille joko ammatillisesti tai yksityisesti myös pääosa suomalaisista käyttää englantia. Englannin kielen aseman vahvistaminen tukee Suomen asemaa digitaalisessa maailmantaloudessa.

Edellä esitetyn perusteella,

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että englannin kielellä tapahtuva viranomaisasiointi helpottuu valtionhallinnossa ja ainakin suurimpien kasvukeskusten, pääkaupunkiseudun, Tampereen, Turun ja Oulun julkisessa hallinnossa ja palveluissa.

Puoluehallitus:

Helsingin Edistyskokoomus esittää aloitteessaan englannin kielen vahvistamista viranomaisasioinnissa. Muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvien määrä on Suomessa kasvussa, minkä takia aloite on hyvin ajankohtainen. Monet muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvat hallitsevat toki myös suomen kielen, mutta eivät kaikki.

Täytyy myös huomioida, että Suomessa asuu myös väliaikaisesti paljon ulkomaalaisia, joita mahdollisuus asioida englan-ninkielellä viranomaistoiminnassa palvelisi. Mikäli englannista tehtäisiin virallinen asiointikieli, sille pitäisi kuitenkin asettaa nykyistä korkeammat laatuvaatimukset. Tämä taas lisäisi hallinnollista taakkaa ja aiheuttaisi lisäkuluja.

Englannin kielellä saatavia viranomaispalveluja on mahdollisuus parantaa myös ilman englannin kielen asettamista virallisen kielen asemaan. Eräät viranomaiset tarjoavatkin jo tällä hetkellä kattavasti palvelua englannin kielellä. Esimerkiksi Maahan-muuttoviraston internetsivuilta on mahdollista saada kattavasti tietoja englannin ja ruotsin lisäksi myös monilla muilla kielillä. Laadukkaat englannin kieliset verkkopalvelut myös helpottavat viranomaisen työtä, kun hallinnon asiakkaiden on mahdol-lista saada ymmärrettävä vastaus kysymyksiinsä ilman viranomaisten luona asiointia.

Suuret kaupungit ovat ottaneet askeleita englannin kielen aseman vakiinnuttamiseksi. Espoo on linjannut kaupunkistrate-giassaan, että englannista tulee kunnan kolmas virallinen asiointikieli. Helsingissä englannin kielen aseman vahvistamiseen liittyen on tehty valtuustoaloite, jonka pohjalta on käynnistymässä selvitystyö. Myös muissa suuremmissa kunnissa englan-nin kielen aseman vahvistamisesta on keskusteltu.

Ulkomaalaisten määrä on suurin kaupungeissa, minkä vuoksi kaupungeilla on suurimmat intressit englannin kielen aseman vahvistamiseksi. Ulkomaalaisten houkuttelemisen kannalta laadukkaiden englannin kielellä olevien palvelujen saatavuu-della on tärkeä merkitys.

Valtionhallinnon tasolla englannin kielen asemaa on syytä parantaa erityisesti toiminnoissa, joita muuta kuin suomen kieltä puhuvat erityisesti käyttävät. Tällaisia ovat edellä mainitut Maahanmuuttoviraston palvelut sekä työnhakuun ja työllistymi-seen liittyviä palveluja tarjoavat viranomaiset. Kuten aloitteen tekijät esittävät, myös yritysten perustamiseen liittyvien viran-omaispalvelujen saatavuuteen englannin kielellä tulee panostaa.


206



196. Vaasan Kokoomusnaiset: Ikäsyrjintää ehkäistävä Ikääntyvät naiset ovat monenlaisen syrjinnän kohteena, toteaa Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen Parlamentille kirjoittamassaan mietinnössä.

Ikäsyrjintä ilman hyväksyttävää syytä elinkeinotoiminnassa, palkkaamisessa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa ja virkatoiminnassa on rikos.

Syrjinnällä tarkoitetaan yksilön tai ryhmän torjumista muiden ihmisten muodostamasta ryhmästä alistamistarkoituksessa. Syrjintä on eleellisen kiusaamisen muoto. Syrjintä voi ilmetä esimerkiksi välinpitämättömyytenä tai työsyrjintänä.

Vaasan Kokoomusnaiset vaatii toimenpiteitä, asennemuutosta ja vahvaa oikeuksien valvontaa asian parantamiseksi työn-hakutilanteissa, työpaikoilla, politiikassa ja kaikessa vastaavanlaisessa toiminnassa.

Edellä mainitun perusteella Vaasan Kokoomusnaiset ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa Kansallisen Kokoomuksen ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jossa vaaditaan vahvaa oikeuksien valvontaa ikäsyrjinnän ehkäisemiseksi.

Puoluehallitus:

Vaasan Kokoomusnaiset esittävät aloitteessaan ikäsyrjinnän ehkäisemistä ja ikäsyrjinnän valvomisen tehostamista. Aihe on tärkeä, sillä kaikenlaista syrjintää on kyettävä ehkäisemään ja siihen on voitava puuttua entistä tehokkaammin.

Ikäsyrjintä on yksi syrjinnän monista muodoista. Perustuslaki turvaa, ettei ketään saa asettaa ilman hyväksyttävää perustetta eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kuten aloitteen tekijät toteavat, ikäsyrjintää esiintyy usein esimerkiksi työsyrjintänä. Tällöin iäkkäämpi hakija jätetään valit-sematta korkeamman ikänsä johdosta, vaikka hakija olisi nuorempaa ansioituneempi ja tehtävään osaamiseltaan sopivampi.

Suomessa aluehallintovirastot toimivat alueellisina työsuojeluviranomaisina. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on syrjinnän valvominen. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikäsyrjinnän. Syrjintään puuttumiseksi on käytössä useita eri keinoja. Tällä hetkellä valvonta keskittyy kuitenkin liiaksi jälkikäteisiin syrjinnän kohteiksi joutuneiden henkilöiden yhteydenottoihin viranomaisiin. Lainvalvojilla tulisi olla todellinen mahdollisuus tehokkaampaan ennaltaehkäisevään syrjinnänvastaiseen työ-hön.

Eurobarometritutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat kohtaavat eniten syrjintää työelämässä. Sukupuoleen perustuva syrjintä on vähentynyt, mutta ikääntyneisiin kohdistuva syrjintä on lisääntynyt. Ikäsyrjintä työelämässä näkyy työhönottotilanteiden lisäksi esimerkiksi iäkkäämpien työntekijöiden vähättelynä, torjuntana ja eristämisenä.

Ikääntymisen mukanaan tuoma kokemus on kyettävä hyödyntämään yhteiskunnassa nykyistä paremmin. Työelämässä esiintyvä ikäsyrjintä on ristiriidassa työurien pidentämistä koskevan tavoitteen kanssa. Kokoomuksen tärkeänä pitämät ta-voitteet työllisyysasteen nostamisesta ja työurien pidentämisestä edellyttävät ikäsyrjintään puuttumista entistä tehokkaam-min.

Ikäihmiset ovat nykyään aiempaa terveempiä, kyeten osallistumaan työelämään entistä kauemmin. Heillä on monipuolista kokemusta, jota on kyettävä hyödyntämään entistä tehokkaammin. Työpaikoilla tuleekin kiinnittää nykyistä enemmän huo-miota ikäsyrjinnän ehkäisemiseen, jotta pitkän työuran toteuttaminen on mahdollista entistä useammalle. Ikääntyneet kuu-luvat oleellisena osana tulevaisuuden työelämään.




207

197. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen EU:ssa

Euroopan Unioni, kuten länsimaiset demokratiat, on rakennettu oikeusvaltioperiaatteelle. Lailla säätäminen, itsenäinen oi-keuslaitos, oikeusvarmuus ja ihmisoikeudet ovat niiden ydintä. Integraation kehittäminen voi onnistua vain jos näitä periaat-teita noudatetaan.

Lähtökohtaisesti oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan EU:ssa hyvin. Mutta on eräitä alueita, joilla oikeusvaltioperiaate kaipaa selkeää vahvistamista.

EU:n omien sääntöjen kunnioitusta ja noudattamista EU:n omissa toimielimissä tulisi vahvistaa. Sopimusten tiukan kunnioit-tamisen periaate on etenkin pienten jäsenvaltioiden etu. Käytäntö osoittaa, että pienten valtioiden sopimusten vastaiseen toimintaan on helppo puuttua mutta muutaman suurimman jäsenvaltion toimintaan ei. Tästä kasvu- ja vakaussopimuksen noudattaminen on esimerkki. Jos sopimuksesta halutaan poiketa, on sopimusta muutettava. Joustavat tulkinnat eivät ole hyväksyttäviä.

Sekä EU:n oikeuspalvelu mutta myös EU:n tuomioistuin tulkitsevat EU:n toimivaltasäännöksiä laajentavasti. EU:n toimielinten tehtävä on toki integraation edistäminen, mutta perusratkaisujen tulee tapahtua yhteisillä jäsenmaiden päätöksillä. Kaiken kaikkiaan EU:n ja jäsenvaltioiden toimivallan, mutta myös vastuun jakoa tulisi selkiyttää nykyisestä.

EU:n perusoikeuskirja on ulottanut länsimaisten ihmisoikeusperiaatteiden soveltamisen EU-säädöksiin. EU:n jäsenmaat ovat tehneet päätöksen EU:n liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tätä ei ole kyettu – johtuen varsinkin EU:n tuo-mioistuimen lausunnosta - toteuttamaan. EU:sta pitää kuitenkin tehdä mahdollisimman pikaisesti osa eurooppalaista ihmis-oikeusyhteisöä.

Oikeusvaltion laatuun vaikuttaa keskeisesti luottamusperiaate. Sen lähtökohtana on, että yhteiskunnassa ja yhteisössä ih-miset kokevat, että osallistumalla yhteisön toimintaan siltä saa osallistumistaan vastaavia etuuksia. Tämä periaate on erityi-sen vahva pohjoismaissa.

EU:n osalta yhteisössä vallitsee laajalti ajattelutapa, että saamalla EU:n etuja muut maksavat ja siihen jopa pitää pyrkiä. Tämän ajattelutavan purkaminen edellyttää kaikessa EU:n toiminnassa kohtuullisen omavastuun edellyttämistä ja ajatusta siitä, että me kaikki maksamme mutta myös hyödymme unionista.

EU:n jäsenmaissa EU-säädösten noudattaminen vaihtelee. Noudattamisen osalta kansallisen valvonnan pitäisi olla nykyistä yhdenmukaisempaa. Lisäksi oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa jäsenmaissa on ollut haasteita. Tältä osin EU:n ja sen jäsenmaiden pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän Euroopan ihmisoikeussopimusta ja sen valvontamekanismeja sekä Venetsian komissiota."

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous päättäisi asettaa oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi kokoomuksen eurovaalikampanjan pääteemaksi.

Puoluehallitus:

Tampereen tulevaisuuskokoomus on esittänyt, että oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen otettaisiin yhdeksi kokoomuk-sen eurovaalikampanjan pääteemaksi. Puoluehallitus toteaa, että Tampereen tulevaisuuskokoomus on tuonut esille äärim-mäisen ajankohtaisen ja tärkeän teeman.

Oikeusvaltio on suoraan EU-perussopimuksista ilmenevä EU:n toiminnan perusperiaate. Oikeusvaltioperiaatteella on niin rooli perusarvona, kansainvälisen yhteistyön mahdollistajana kuin taloudellisten toimintamahdollisuuksien takaajana. Oi-keusvaltioperiaate on EU:n tärkeä perusarvo, jonka tarkoituksena on varmistaa se, että valtio toimii objektiivisesti ja kohte-lee jokaista yksilöä näille kuuluvien oikeuksien mukaan. Oikeusvaltioperiaatteeseen sitoutumisella on keskeinen rooli kan-sainvälisen yhteistyön mahdollistamisessa. Valtioiden välinen yhteistyö vaatii toimiakseen sen, että jokainen valtio voi luot-taa toisen oikeusjärjestelmän toimimiseen. Esimerkiksi jotta EU:n rikosoikeusyhteistyön instrumentit toimivat, täytyy jokaisen valtion voida luottaa toisen valtion oikeusjärjestelmän toteuttavan oikeuksia säädetyllä tavalla. Oikeusvaltioperiaatteella on myös keskeinen rooli yritysten toimintamahdollisuuksien varmistajana. Jos yritys ei voi luottaa sijoittumisvaltion oikeusjär-jestelmän toimintaan, on sen vaikea luottaa, että sijoittuessaan valtioon se saa tarvittaessa oikeutensa turvatuksi tuomiois-tuinteitse.

Kokoomus pitää EU:n perusarvojen puolustamista äärimmäisen tärkeänä. Puoluehallitus toteaa, että viimeaikainen oikeus-valtiokehitys eräissä EU-maissa on huolestuttava, ja tämä osaltaan osoittaa, että oikeusvaltio tarvitsee puolustamista.




208

198. Pohjanmaan Kokoomusnuoret: Kokoomuksen on etsittävä vaihtoehtoa perustuslakivaliokunnalle

Perustuslakivaliokunta on puhuttanut suomalaisessa yhteiskunnassa paljon kuluneen hallituskauden aikana. Valiokunnan uskottavuutta on jouduttu kyseenalaistamaan, kun on käynyt ilmi, että valiokunnan jäsenten päätöksiä ja julkilausumia on ohjannut ennemmin poliittiset näkemykset, kuin perustuslakiin perustuvat faktat. Suomalainen järjestelmä on jo itsessään hyvin erityinen, koska poliitikoista koottu ryhmä tekee valiokunnassa päätöksiä, joiden tulisi olla epäpoliittisia ja perustua lain tulkintaan. Jos tulkinnan tekee henkilö, jolla on vahva oma poliittinen ideologia, on suuri riski siitä, että poliittinen näke-mys ohjaa päätöksentekoa vahvemmin, kuin perustuslain tulkinta.

Perustuslain tulkinnan pitäisi olla poliittisesti riippumattomien perustuslain asiantuntijoiden tehtävä, ei poliitikkojen, jotka luottavat asiantuntijoiden arvioihin ja tekevät niistä tulkintoja oman poliittisen näkemyksensä perusteella. Kärjistettynä voi-daan ajatella, mitä voisi tapahtua, jos samalla poliittisella voimalla olisi enemmistö ja täten valta sekä säätää lakeja, että tulkita niiden yhteen sopimista perustuslain kanssa.

Perustuslakia valvovan elimen tulisi olla poliittisesti riippumaton ja koostua ryhmästä asiantuntijoita. Tällainen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi perustuslakituomioistuin. Perustuslakituomioistuin on globaalisti hyvin yleinen järjestelmä, jossa riip-pumattomista perustuslain asiantuntijoista koostuva joukko arvioi sitä, täyttääkö lakiesitys perustuslain edellytykset ja täten valvoo myös eduskunnan lainsäädäntötyötä. Tällainen tai muu vastaava järjestelmä sopisi hyvin myös Suomeen ja takaisi paremman luottamuksen perustuslain valvontaan, kun mikä nyt on.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmiä toimimaan siten, että Kokoomus puolueena hakee perustuslakivaliokunnalle vaihtoehtoa, joka olisi aidosti poliittisesti riippumaton ja koostuisi perustuslain asiantuntijoista.

Puoluehallitus:

Pohjanmaan Kokoomusnuoret on esittänyt, että perustuslakivaliokunnalle tulisi etsiä ”aidosti poliittisesti riippumatonta vaih-toehtoa”, jonka tulisi aloitteen mukaan koostua perustuslain asiantuntijoista.

Puoluehallitus toteaa, että perustuslakivaliokunta on kansainvälisesti vertailtuna itsenäisyyden alkuaikoina kehitetty hyvin uniikki järjestelmä. Perustuslakivaliokunnan tarkoituksena on toimia lainsäädännön perustuslainvastaisuuksia ennaltaehkäi-sevänä toimielimenä. Kun perustuslainmukaisuus olisi ratkaistu jo lainsäätämisvaiheessa, on soveltamistilanteissa lähtökoh-taisesti todennäköistä, että lakiehdotus on perustuslainmukainen. Maissa, joissa perustuslainvalvonta on keskitetty yksin-omaan jälkikäteen tapahtuvalle valvonnalle, joudutaan lakien perustuslainmukaisuutta tarkastelemaan käytännössä aktiivi-sesti tuomioistuintoiminnassa. Puoluehallitus toteaa, että tällainen yksinomaan jälkikäteinen valvonta voisi osaltaan hidastaa poliittisten tavoitteiden toimeenpanoa, kun lain ongelmallisuus perustuslain kannalta ilmenisi vasta mahdollisesti vuosia lainsäätämisen jälkeen tuomioistuimen ratkaisun jälkeen.

Puoluehallitus toteaa, että tuomioistuinten ja eduskunnan välinen toimivaltajako perustuslainvalvonnassa on lähes koko itsenäisyyden ajan puhututtanut kysymys. Viimeisimmän kerran vuonna 1931 hallitus esitti eduskunnalle, että korkeimmalle oikeudelle olisi annettu toimivalta julistaa laki pätemättömäksi perustuslainvastaisena (HE 8/1931 vp). Eduskunta hylkäsi tä-män esityksen katsoen, että perustuslain valvontatoimivalta kuuluu eduskunnalle (PeVM 8/1931 vp). Tämän tapauksen seu-rausvaikutuksena Suomeen syntyi valtiosääntöoikeudellinen doktriini tuomioistuimilla olevasta kiellosta perustuslain tulkin-taan.

Perustuslakiuudistuksen yhteydessä tätä kysymystä perustuslainvalvontajärjestelmästä arvioitiin uudelleen. Tuolloin halut-tiin mahdollistaa myös perustuslain tuomioistuinkontrolli. Perustuslakiin tuotiin uusi 106 §, jossa tuomioistuimelle annettiin oikeus jättää tavallinen laki soveltamatta, mikäli se on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tätä säädöstä on sen voimassaolon aikana sovellettu muutamia kertoja. Tämän seurauksena esimerkiksi isyyslakia on muutettu korkeimman oi-keuden pidettyä tapauksessa isyyslain erästä määräaikasäännöstä perustuslainvastaisena.

Puoluehallitus toteaa, että perustuslain valvontajärjestelmän tulee olla mahdollisimman hyvin erilaisia tilanteita huomioon-ottava. Lakien perustuslainmukaisuuden etukäteen tapahtuvan kontrollin ja tuomioistuimissa jälkikäteen tapahtuvan kont-rollin yhdistelmä mahdollistaa lakien perustuslainmukaisuuden arvioinnin kattavasti eri tilanteissa. Ennakollinen valvonta mahdollistaa ongelmien havaitsemisen jo lainsäätämisvaiheessa ja jälkikäteen tapahtuva kontrolli mahdollistaa voimassa-olevien lakien perustuslainmukaisuuden tarkastelun tilanteissa, joissa esimerkiksi lainsäätämisen jälkeen perustuslakivalio-kunnan tulkintalinja on tietyssä asiassa merkittävästi muuttunut. Pelkkä jälkikäteinen perustuslainvalvonta olisi puoluehalli-tuksen mukaan järjestelmänä jähmeä ja voisi johtaa lakiehdotusten edestakaiseen kulkemiseen parlamentin ja perustus-lainmukaisuuden valvontaa tekevän tuomioistuimen välillä. Tämä voisi osaltaan hidastaa pysyvien lainsäädäntöratkaisujen säätämistä. Puoluehallitus ei pidä näin ollen lakien perustuslainmukaisuuden valvonnan keskittämistä tuomioistuimille pe-rusteltuna.

Viimeisimmän kerran perustuslainvalvontajärjestelmää on arvioitu vuoden 2010 perustuslakiuudistuksessa. Tuolloin esityk-sen valmistelussa pohdittiin, tulisiko edellä mainittua perustuslain 106 §:ää muuttaa siten, että vaatimus ilmeisestä ristiriidasta

209

perustuslain kanssa olisi poistettu. Valmistelutyöryhmä katsoi 2008 että tämä muutos ei kuitenkaan vielä ollut ajankohtai-nen. Oikeustieteellisessä keskustelussa on esitetty pykälän muuttamista useammissa puheenvuoroissa.

Puoluehallitus toteaa, että perustuslainvalvontajärjestelmän toimivuutta on syytä tarkastella säännöllisesti. Puoluehallitus toteaa, että pääsääntöisesti perustuslain tarkistamista koskevat kysymykset tulee käsitellä laajemmassa määräaikaisarvi-oinnissa perusteellisen prosessin osana. Puoluehallitus pitää perusteltuna myös tämän kysymyksen arvioimista seuraavan perustuslain määräaikaisarvioinnin osana. Puoluehallitus toteaa, että aloitteentekijän nostama kysymys perustuslainvalvon-tajärjestelmän hyväksyttävyyden kehittämisestä on tärkeä ja kokoomuksen tulee pitää asiaa esillä jatkossakin.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavalla muutetulla ponsiosalla: ”Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää pitämään esillä seuraavan perustuslakiuudistuksen osana perustuslain valvontajärjestelmän kehittämistä perustuslain etukäteis- ja jälkikäteisvalvonnan kokonaisuuteen perustuvan järjestelmän pohjalta.



199. Kokoomusteekkarit: Sijaissynnytys sallittava Suomessa jälleen

Sijaissynnytys eli tilanne, jossa lapsi kasvaa lainakohdussa, on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Sitä ennen sijaissynnytys oli joillekin naisille ainoa mahdollinen tapa saada oma biologinen lapsi. Syitä lisääntymättömyyteen on useita, kuten kohdun synnynnäinen puuttuminen ja kohdun menettäminen erinäisistä syistä johtuen.

Sijaissynnytyskieltoa ei voida pitää järkevänä ratkaisuna. Samat henkilöt, jotka toivovat saavansa lapsen sijaissynnytyksen kautta voivat hyvinkin adoptoida lapsen, jos he haluavat lapsen. Sijaissynnytys tarjoaa heille mahdollisuuden saada oma biologinen lapsi. Sijaissynnytyskielto on johtanut käytännössä siihen, että ne, jotka kuitenkin haluavat oman biologisen lap-sen mutta eivät kykene siihen ovat lähteneet tarvittaessa ulkomaille. Lisääntymiskyvyttömyyttä ei voida myöskään pitää järkevänä syynä kieltää sijaissynnytys, koska lapsenkasvatustaito ei riipu lisääntymiskyvystä vaan muista tekijöistä.

Sijaissynnytys on inhimillinen tapa mahdollistaa lapsen haluavalle ja lapsen kasvattamisen kannalta sopiville henkilöille oma biologinen lapsi. Samalla lapsi saa terveen ja turvallisen kasvatusympäristön."

Edellä olevan perusteella Kokoomusteekkarit ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja suosittaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että sijaissynnytys laillistetaan Suomessa.

Puoluehallitus:


200. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sijaissynnyttäminen sallittava Suomessa

Vuonna 2007 voimaan astunut laki hedelmöityshoidoista muutti lain tulkintaa siten, ettei sijaissynnyttäminen ole enää tämän jälkeen ollut mahdollista Suomessa. Tämä on ohjannut useita suomalaisia etsimään ulkomailta sijaissynnyttäjiä - usein kor-keaa maksua vastaan.

Suomen syntyvyys on jatkuvassa laskussa ja väestö ikääntyy huolestuttavalla tahdilla. Useat kansalaiset näkevät lastenteon ja -kasvatuksen hankalana ja taloudellisesti kalliina, mikä laskee syntyvyyttä. Samaan aikaan Suomessa on myös lastente-koon motivoituneita henkilöitä, jotka tahtoisivat lisääntyä, mutta eivät biologisista tai muista syistä tähän kykene.

Sijaissynnyttämistä vastaan on muun muassa argumentoitu vetoamalla toimenpiteen terveysriskeihin. Huolet sijaissynnyt-täjien asemasta ovat aiheellisia ja siksi prosessin tulisikin toimia mahdollisimman eettisesti ja oikeudenmukaisesti ottaen kaikki prosessin osapuolet huomioon. Näemme, että Suomessa on kaikki edellytykset sijaissynnyttämisen toteuttamiseen ja valvomiseen sekä osallistujien fyysisen ja henkisen kyvykkyyden varmistamiseen.

On hyvin ristiriitaista, että Suomen laki rajaa niiden ihmisten lisääntymismahdollisuuksia, jotka tätä tahtoisivat. Suomi on edelläkävijä monilla osa-alueilla ja kansalaisten oikeuksien suhteen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomella olisi parannettavaa eri osa-alueilla. Sijaissynnytys on yksi näistä. Tämän vuoksi vaadimme sijaissynnytystä sallittavaksi Suo-messa.

Edellä mainitun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnuoret ry esittää, että

210

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sijaissynnytys sallittaisiin Suomessa.

Puoluehallitus:

Kokoomusteekkarit ja Keski-Suomen kokoomusnuoret ovat esittäneet, että sijaissynnytys tulisi laillistaa.

Suomessa syntyy vuosittain toistakymmentä tyttöä ilman kohtua ja moni nainen on menettänyt kohtunsa sairauden, synny-tyksen tai onnettomuuden takia. Tämä on aina tragedia jokaiselle, joka ei tästä syystä voi saada lasta. Lapsettomien avus-tamista oman lapsen hankinnassa tulee tukea erilaisin käytettävissä olevin keinoin. Kysymys siitä, voisiko sijaissynnytystä käyttää yhtenä keinona tähän, on ollut viimeisen kymmenen vuoden ajan aktiivisesti keskustelussa oleva asia.

Hedelmöityshoitolaissa (1237/2006) kielletään hedelmöityshoitojen antaminen, jos on syytä olettaa, että lapsi aiotaan antaa adoptoitavaksi. Säännöksellä on pyritty estämään sijaissynnytysjärjestelyt Suomessa. Kyseistä lakia säädettäessä sijaissyn-nytystä koskevaa säädösratkaisua perusteltiin sillä, että järjestelyyn liittyy merkittäviä periaatteellisia ja käytännön ongelmia. Tuolloin todettiin, että ”Sijaissynnytyksen salliminen voisi saattaa sellaisen henkilön vaikeaan asemaan, jota pyydetään toi-mimaan sijaissynnyttäjänä. Jos kysyjä on läheinen, kieltäytyminen voi olla vaikeaa. Raskauteen ja synnytykseen liittyy aina terveydellisiä riskejä ja sijaissynnyttäjäjärjestelyihin saattaa liittyä tavallista suurempi synnytysmasennuksen riski. Jos sijais-synnyttäjänä taas käytettäisiin muuta kuin parille läheistä naista, järjestelyn salliminen saattaisi luoda merkittävän kaupalli-suuden ja taloudellisen hyväksikäytön riskin. Järjestelyn aikana osapuolten tahto saattaa myös muuttua. Synnyttävä äiti saattaakin haluta pitää lapsen ja toisaalta lasta alun perin halunneet voivat haluta luopua lapsesta erityisesti silloin, kun heidän elämäntilanteensa on muuttunut tai lapsi ei synnykään terveenä.” (HE 3/2006)

Syyskuussa 2011 valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) antoi lausunnon, jonka mukaan joissakin yksittäisissä tapauksissa lapsettomuuden hoito sijaissynnytyksen avulla voisi olla eettisesti hyväksyttävää. ETENE kuitenkin totesi, että asiaan liittyvien oikeudellisten kysymysten ratkaiseminen vaatii vielä huolellisia jatkoselvityksiä.

Oikeusministeriö julkaisi vuonna 2012 asiasta arviomuistion, jossa esitettiin erilaisia sääntelyvaihtoehtoja sijaissynnytysky-symykseen. Niitä olivat nykyisen täyskiellon jatkaminen, sijaissynnytysten rajoitettu salliminen sekä sijaissynnytysten rajoi-tukseton salliminen. Merkittävä osa arviomuistiota kommentoineista lausunnonantajista ei asettunut selkeästi minkään esi-tetyn sääntelyvaihtoehdon kannalle, mutta suuri osa suhtautui myönteisesti sijaissynnyttämisen rajoitettuun sallimiseen. Moni lausunnonantaja katsoi silti, että ennen päätöksentekoa sijaissynnytyksistä tulisi olla saatavilla enemmän tutkimustie-toa, tai asiassa tulisi seurata kansainvälistä kehitystä pidempään. Ehdotus sijaissynnytysten sallimisesta rajatusti on saanut tukea erityisesti terveydenhuollon toimijoilta. Esimerkiksi Suomen lääkäriliitto on katsonut, että sijaissynnytyksen käyttämi-nen voi olla eettisesti hyväksyttävää tarkkaan säännellyissä ja rajatuissa tilanteissa, kun naiselta puuttuu oma, toimiva kohtu. Myös muun muassa Suomen psykologiliitto, Suomen kätilöliitto ja Suomen gynekologiyhdistys ovat olleet rajatun sallimisen kannalla, samoin sosiaali- ja terveysministeriö. Arviomuistiosta saadun lausuntopalautteen perusteella katsottiin, että kysy-mys sijaissynnytysten rajoitetustakin sallimisesta on niin monitahoinen muun muassa hoitoon pääsyn rajanvedon suhteen, että kysymystä on syytä pohtia vielä perusteellisesti.

Puoluehallitus toteaa, että puoluekokous on vuosina 2014 ja 2016 hyväksynyt aloitteen, joissa on velvoitettu puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin lääketieteellisin syihin perustuvan ei-kaupallisen, luvanvaraisen ja sijaissynnyttäjän vapaaehtoi-seen auttamishaluun perustuvan sijaissynnytyksen laillistamiseksi Suomessa, mikä mahdollistaisi kohduttomuudesta kärsi-ville pareille lastensaannin turvallisella, laillisella ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla. Puoluehallitus toteaa, että nyt kä-sittelyssä olevissa aloitteissa on esitetty erilaista kantaa, kuin puoluekokous on ottanut mainittuina vuosina. Puoluehallitus toteaa, että sen tässä esittämä kantaehdotus ei ole ristiriidassa aiempien puoluekokouskantojen kanssa. Puoluehallitus toteaa, että vuoden 2012 jälkeen valtioneuvoston piirissä ei ole tehty konkreettisia toimenpiteitä suuntaan tai toiseen. Puo-luehallitus katsoo, että sijaissynnytystä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu tarvitsisi lisää selvitystyötä mahdollisista sää-döstoimenpiteistä keskustelun tueksi.

Puoluehallitus toteaa, että sijaissynnytykseen liittyy merkittäviä periaatteellisia kysymyksiä. Monien Suomen lähimaiden sää-dösratkaisu on ollut niin ikään kieltää sijaissynnytys tai jopa kriminalisoida se. Suomessa tulisi puoluehallituksen arvion mukaan tehdä lisäselvitystä vertailumaiden säädösratkaisuista ja niiden taustalla käydyistä yhteiskunnallisista keskuste-luista. Puoluehallitus toteaa, että sijaissynnytys on monitahoinen vaikea kysymys, jota koskevat säädösratkaisut tarvitsevat perusteellista ja laajaa yhteiskunnallista keskustelua.

Puoluehallitus katsoo, että sijaissynnytysjärjestelyihin liittyvien kysymysten selvittämistä tulee jatkaa. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että sijaissynnytysjärjestelyihin liittyvät haasteet kartoitetaan ja yritetään tunnistaa ratkaisuja näihin. Edellä todet-tujen selvitysten pohjalta olisi puoluehallituksen arvion mukaan mahdollista muodostaa listaus ratkaisemista vaativista ky-symyksistä. Tällaisen selvityksen jälkeen olisi mahdollista arvioida, olisiko sijaissynnytystä koskevan lain säätäminen jossain muodossa mahdollista.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet seuraavalla muutetulla ponsiosalla: "Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää edistämään sijaissynnytyksen lainsäädännöllisiä ongelmakohtia koskevan selvityksen laatimista, jotta selvityksen jälkeen voitaisiin arvioida, voitaisiinko Suomeen säätää sijaissynnytyksen tietyillä edellytyksillä salliva lainsäädäntö.

211



201. Kokoomuksen Naisten Liitto: Seksuaali- ja väkivaltarikosten minimirangaistuksia kiristettävä

Kokoomusnaiset vaatii seksuaali- ja väkivaltarikosten minimirangaistusten koventamista. Tällä hetkellä rangaistusten taso on selvästi matalampi verrattuna esimerkiksi talousrikoksista säädettyihin rangaistuksiin, eivätkä kaikki seksuaali- ja väki-valtarikosten tuomiot nykyisellään vastaa kansalaisten oikeustajua.

Nykyisellä lainsäädännöllä minimirangaistus törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on rikoslain mukaan vuosi. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei törkeästä lapsen hyväksikäytöstä tuomittu joudu edes telkien taakse, sillä alle kahden vuoden tuomiot voidaan tuomita ehdollisina rangaistuksina. Ehdollisen rangaistuksen ongelmaksi muodostuu se, että sitä ei välttämättä aina koeta todelliseksi rangaistukseksi. Tietyissä tilanteissa ehdollinen rangaistus on tekijälle tosiasiallisesti jopa lievempi tuomio kuin sakko, vaikka näin ei tietenkään saa tuomitun kohdalla olla. Ehdollisen tuomion aikana tekijä voi jatkaa elämäänsä hyvinkin normaalisti.

Vastaavia ongelmia on myös muiden seksuaalirikosten kohdalla. Esimerkiksi raiskauksen minimirangaistus on vain yksi vuosi vankeutta, joka tuomitaan samoin usein ehdollisena tuomiona. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai pakottamisesta seksuaaliseen tekoon voi selvitä jopa pelkillä sakoilla.

Oikeusministeriön keväällä 2018 julkaiseman arviomuistion mukaan rikoslakiin voitaisiin lisätä uusi säännös törkeästä lap-sen raiskauksesta sekä korottaa lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta. Kokoomusnaiset pitää ministe-riön ehdotuksia enimmäisrangaistusten koventamisesta erinomaisen hyvinä, mutta vaatii seksuaali- ja väkivaltarikosten ran-gaistuksen tarkastelua kokonaisuutena ja minimirangaistuksien kiristämistä. Suurin osa tämän hetken tuomioista tuomitaan asteikkojen alempaan puoliskoon, jolloin rangaistusasteikon korottamisella on vaikutuksia vain harvoissa tapauksissa.

Nykyinen rikoslainsäädäntö ei anna riittävän selkeää viestiä siitä, miten vakavina ja tuomittavina yhteiskunta näitä tekoja pitää. Kokoomusnaiset uskoo, että nimenomaan minimirangaistusten nostaminen on seksuaali- ja väkivaltarikosten kohdalla signaali tekojen tuomittavuudesta. Jotta lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset voidaan aina tuomita ehdottomina, tulee mi-nimirangaistus lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa nostaa välittömästi kahteen vuoteen.

Edellä esitetyn perusteella Kokoomuksen Naisten Liitto ry esittää, että tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää edistämään seksuaali- ja väkivaltarikosten minimirangaistusten kiristämistä.

Puoluehallitus:

Kokoomuksen Naisten liitto ry kiinnittää huomiota tärkeään kysymykseen. Puoluehallitus toteaa, että Seksuaali- ja väkival-tarikokset ovat äärimmäisen tuomittavia ihmisen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttuvia tekoja. Puoluehallitus toteaa, että kriminaalipolitiikassa rangaistusasteikkojen tulee olla mahdollisimman hyvin rikoksen moitittavuutta vastaavia. Eri rikosten rangaistusasteikkojen tulee olla oikeasuhtaisia suhteessa muihin rikosnimikkeisiin.

Puoluehallitus toteaa, että rikospolitiikassa rikosnimikkeiden, rangaistusasteikkojen ja seuraamusjärjestelmän määrittely ovat lainsäätäjälle kuuluvia keinoja rikospolitiikan toteuttamiseen. Rikospolitiikassa tulee arvioida tarkkaan niin rikosnimik-keiden ja rangaistusasteikkojen sekä seuraamusjärjestelmän keinovalikoiman ajantasaisuutta. Rikosoikeuspolitiikassa ta-voitteiden asettamisessa on muistettava käytössä olevien oikeushallinnon resurssien määrää. Rikosoikeuspolitiikan teho-kas toteuttaminen tarvitsee laaja-alaisesti erilaisia rangaistusmuotona. Kaikkien rangaistusasteikkojen säätämisessä tulee arvioida, mikä on tavoiteltu rangaistusasteikon skaala tuomioistuimen käytettäväksi. Tuomioistuin mittaa rangaistuksen aina annetun asteikon sisällä.

Puoluehallitus toteaa, että Kokoomuksen mielestä keskeistä on pitää huolta rangaistusten tunnusmerkistöistä, joiden avulla teot tulevat riittävällä tavalla rangaistaviksi. Rangaistusasteikot tulee määrittää siten, että ne ovat mahdollisimman oikeasuh-taisia suhteessa moitittavuuteen. Rangaistusten seuraamusjärjestelmän tulee olla sellainen, joka mahdollistaa erilaisten tuo-mioiden täytäntöönpanon erilaisilla rangaistusjärjestelmän keinovalikoimalla.

Puoluehallitus toteaa, että systemaattiseen minimirangaistusten nostaminen on yksi vaihtoehto. Puoluehallitus kuitenkin katsoo, että ensin tulisi katsoa, miten rangaistusasteikon alapäässä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti erilaisia rangaistusmuotoja. Ehdottoman vankeusrangaistuksen lisäksi tulee kyetä hyödyntämään ehdollisen vankeuden oheisseu-raamuksia, kuten oheissakkoa, valvontarangaistusta ja yhdyskuntapalvelusta riittävässä määrin. Ehdollisen vankeusrangais-tuksen tehostaminen olisikin puoluehallituksen mukaan toimiva keino rangaistusasteikon alapään rangaistusten tehosta-miseksi. Puoluehallitus toteaa, että seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistusasteikkojen tulee olla riittävän ankaria. Puolue-

212

hallitus katsoo, että Kokoomusnaisten esittämä huoli on tärkeä ja se on syytä ottaa huomioon seuraavan kerran rangaistus-asteikkojen välisiä suhteita tarkasteltaessa, jota ennen on syytä katsoa läpi keinovalikoima ehdollisen vankeuden tehosta-miseksi.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen seuraavalla muutetulla ponsiosalla: "Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa ministeriryhmää ja eduskuntaryhmää toimimaan seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistusten kiristämiseksi. Kiristämisestä on otettava huomioon ehdollisen vankeuden tehostamisen erilaiset vaihtoehdot ja arvioitava rangaistusasteikkoja osana muuta rangaistusasteikkojen keskinäisten suhteiden arviointia.



202. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset: Lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeiden muuttaminen vanhenemattomaksi

Seksuaalirikos vanhenee tietyssä ajassa, eikä tämän jälkeen rikoksesta voida enää nostaa syytettä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhenee kymmenessä vuodessa ja lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus kahdessakymmenessä vuodessa. Nykykäytäntö vanhenemisesta on ongelmallinen, koska tapaukset saattavat lapsen mie-lessä olla niin häpeällisiä, että niitä ei aikanaan viedä eteenpäin. Ajan kuluminen ei kuitenkaan poista tapahtunutta rikosta eikä sen pitäisi vähentää tekijän vastuuta teoistaan.

Lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeuden ei pitäisi vanheta. Lapsi saattaa olla kykenemätön käsit-telemään asiaa ajallaan tai toisaalta saattaa käydä niin, ettei hän saa aikanaan tarvitsemaansa tukea asian eteenpäin viemi-seen. Asiat saattavat nousta esille ja tulla poliisin tietoon vasta hyvin myöhään.

Edellä todetun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että

puoluekokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa puoluehallitusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta lapseen kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus ei vanhenisi.

Puoluehallitus:

Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään kysymykseen. Lapsiin kohdistuvat seksu-aalirikokset ovat äärimmäisen vakavia tekoja, nuoret uhrit ovat haavoittuvassa asemassa ja hyvin puolustuskyvyttömiä. Te-kojen selvittäminen ja tekijöiden saattaminen vastuuseen on monesti haastavaa, koska uhri voi kyetä kertomaan teoista vasta vuosien kuluttua tekojen tapahtumisesta.

Aloitteessa on esitetty, että hyväksikäytön syyteoikeus ei vanhenisi. Puoluehallitus ymmärtää aloitteentekijän tavoitteen ja pitää tärkeänä siinä ilmaistua päämäärää helpottaa seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneiden saattamista vastuuseen. Voimassaolevan Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.

Puoluehallitus kiinnittää huomiota, että rikosoikeussääntelyn tulee olla sellaista, että se on sovellettavissa ongelmitta. Aloit-teen mukaisessa vanhentumisajan poistamisessa kokonaisuudessaan olisi puoluehallituksen mukaan se ongelma, että ajan kuluessa rikoksen toteennäyttäminen muuttuu yhä vaikeammaksi. Nykyisin rikoslain mukaan murha on ainoa teko, josta syyteoikeus ei vanhene.

Esimerkiksi 50 vuotta teon tapahtumisen jälkeen olisi haastavaa saada teko toteennäytetyksi. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että rikossääntely olisi muotoiltu siten, että sen avulla saadaan mahdollisimman hyvin rikoksen rangaistaviksi. Puoluehallitus katsoo, että tehokkaampi keino olisi nostaa nykyisessä rikoslaissa olevaa ikärajaa nykyisestä 28 ikävuoden rajasta esimer-kiksi 40 vuoteen.




213

203. Akateemiset Kansalliset Nuoret: Alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kiellettävä lailla

Suomen laista puuttuu kokonaan maininta ympärileikkauksesta. Sosiaali- ja terveysministeriöltä on tullut erilainen ohjeistus toimintatapoin liittyen tyttöjen ja poikien ympärileikkauksiin. Tyttöjen ympärileikkaus on kriminalisoitu ja se tuomitaan aina pahoinpitelyrikoksena, mutta poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskeva ohjeistus on huomattavasti puutteelli-sempi. Ohjeissa lukee esimerkiksi niin, että leikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri ja että huoltajilta tarvitaan kirjallinen suostumus sekä yhteisymmärrys.

Pojille tehtävän ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen ohjeistamista perustellaan esimerkiksi sillä, että siitä ei synny mitään pysyvää haittaa. Tällä perusteella yhtä hyvin voisi siis poistaa lapselta, vaikka korvalehtien nipukat tai pakkoamputoida pikkurillin pään. Järjen pitäisi sanoa, että haitan puuttuminen ei ole mikään oikeutus toisen kehon muokkaamiseen.

Useat eri tahot, kuten eduskunnan apulaisasiaoikeusmies sekä tasa-arvovaltuutettu ovat pitäneet poikien ei-lääketieteel-listä ympärileikkausta lapsen itsemääräämisoikeuden rikkomisena ja laillisesti kyseenalaisena. Myös Kokoomuksen ja ko-koomuslaisen arvoihin tulee kuulua, että jokaisella ihmisellä on ehdoton itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa ikään, su-kupuoleen, etnisyyteen, uskontoon tai muuhun ominaisuuteen katsomatta. Ehdoton itsemääräämisoikeus siinä mielessä, että vain alaikäisten kohdalla lääketieteellisistä syistä siitä voidaan poiketa.

Edellisessä puoluekokouksessa oli vastaava aloite. Aloite ei silloin johtanut toimenpiteisiin, ja mielestämme silloinen puo-luehallitus kommentoi pojille tehtävää ei-lääketieteellistä ympärileikkausta välinpitämättömästi. Puoluehallituksen täytyy nyt yksiselitteisesti todeta, että lapsi ei ole vanhempiensa omaisuutta, ja että vanhemmat eivät saa muokata lapsensa kehoa, ja että pojille ympärileikkaus voidaan tehdä vain ja ainoastaan lääketieteellisistä syistä.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kielletään lailla mahdollisimman pian.

Puoluehallitus:


204. Kälviän Kokoomus: Naisten sukuelinten silpominen ja poikien ympärileikkaus estettävä

Islaminuskoisista maista muuttaneiden mukana on Suomeen pesiytynyt naisten sukuelinten silpomiseen liittyvä rituaali, jota mainitun uskonnon omaavissa maissa harjoitetaan. Kyseinen rituaali on seurannut islamilaisen pakolaisvirran mukana myös Suomessa tapahtuvaksi, vaikka oikeusministeriön taholta todetaan, että kyseiset teot ovat sinänsä jo rikos Suomessa ole-massa olevien pykälien perusteella. 1993-1995 rikoslain henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoslain pykälöitä uusittiin. Pe-rusteissa todettiin, että tyttölapsen sukuelinten silpominen ja poikien ympärileikkaus täyttävät törkeän pahoinpitelyn tun-nusmerkit ja kuuluvat näin ollen rikoslain piiriin.

Tästä huolimatta Suomessa on edelleen käytäntö, että kyseisiä tyttöjen ja nuorten naisten sukuelinten silpomisia ja poikien ympärileikkauksia tapahtuu.

Suomen perustuslaki 7 §: Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Lain mukaan, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti ilman laissa säädettyä perustetta.

Kun Suomessa suomen kansalaisen on elettävä voimassa olevien lakien mukaan, miksi valvontaa ei saateta ulottumaan niihin maahanmuuttajien mukanaan tuomiin kulttuureihin, joissa em. raakuuksia tapahtuu. Miksei myöskään viranomaisten välillä ole parempaa yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa laittomuuksien estämiseksi.

Edellä olevaan viitaten, Kälviän Kokoomus ry. esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa Kokoomuksen eduskuntaryhmää ryhtymään lainsäädännön osalta sellaisen korjauksen aikaansaamiseksi, että Suomen rikoslaki yksiselitteisesti kieltää naisten sukuelinten silpomiset sekä poikien ympärileikkaukset. Näistä tulee laittaa lakiin erilliset pykälät, ja rangaistukseksi tulee määrätä korkein mahdollinen rangaistus. Tällä hetkellä asiasta ei ole erillistä lakipykää, vaan poliisi tutkii silpomisia ainoastaan törkeinä pahoinpitelyinä.

214

Puoluehallitus:

Kälviän kokoomus ry esittää, että rikoslakiin tulisi säätää yksiselitteinen kielto naisten sukuelinten silpomisesta ja poikien ympärileikkauksesta. Akateemiset kansalliset nuoret ry esittää, että alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus kielletään lailla mahdollisimman pian. Puoluehallitus toteaa, että ilman henkilön suostumusta tapahtuva puuttuminen ruu-miilliseen koskemattomuuteen uskonnollisin tai kulttuurisin perustein ei ole hyväksyttävää. Puoluehallitus katsoo, että tyt-töjen ja naisten sukuelinten silpominen ja poikalasten ei-lääketieteellinen ympärileikkaus eivät tekoina ole täysin verratta-vissa keskenään, mistä johtuen puoluehallitus vastaa niihin erikseen.

Naisten sukuelinten silpominen

Kälviän kokoomus ry on esittänyt kiellon säätämistä naisten sukuelinten silpomista koskien.

Puoluehallitus toteaa, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on äärimmäisen tuomittava ja vakava teko. Puoluehal-litus toteaa, että naisten sukuelinten silpominen on tällä hetkellä Suomen rikoslain mukaan törkeänä pahoinpitelynä ran-gaistava teko. Rikoksesta voidaan tuomita 10 vuotta vankeutta. Myös rikoksen valmistelu, yritys ja osallisuus kuten avunanto siihen ovat rangaistavia. Eduskunta on lausunut nimenomaisesti, että nämä teot tulee arvioida törkeiksi pahoinpitelyiksi. Viimeisimmän kerran törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä tarkemmin arvioitaessa lakivaliokunta lausui asiasta:

”Tässä yhteydessä valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota Suomessa käytyyn keskusteluun siitä, onko tarpeen kriminali-soida naisten ympärileikkaus rikoslaissa omana tekomuotonaan. Valiokunta katsoo, ettei tämä ole tarpeen, koska naisen ympärileikkaus täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.” (LaVM 22/1994 vp s. 12)

Puoluehallitus toteaa, että Suomen rikoslainsäädännön tarkoituksenmukaisimmaksi kirjoitustavaksi on katsottu nykyinen tapa kirjoittaa rangaistavuus yleisemmällä rangaistussäännöksellä, jolloin mahdollisimman laaja määrä erilaisia tekomuotoja tulee rangaistavaksi. Monessa vertailumaassa rikoslainsäädäntöä on kirjoitettu Suomea enemmän yksittäistapauksiin pe-rustuen, esimerkiksi säätämällä useita erilaisia nimikkeitä pahoinpitelyrikoksesta tekotavan mukaan. Puoluehallitus toteaa, että oikeuskäytännössä ei ole ilmennyt tarvetta lähteä muuttamaan tätä rikoslain kirjoitustapaa. Puoluehallitus katsoo, että naisten sukuelinten silpominen on nykyisinkin jo rikoslailla kriminalisoitu törkeäksi pahoinpitelyksi luokiteltava teko.

Puoluehallitus toteaa, että työtä naisten sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi tulee vahvistaa. Keskeistä tässä on sosiaali- ja terveysviranomaisten ja koulun välinen yhteistyö. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että viranomaisyhteistyönä saataisiin pa-rannettua tietoisuutta siitä, että naisten sukuelinten silpominen ja sen edistäminen tulkitaan Suomessa rikokseksi. Puolue-hallitus pitää tärkeänä, että näiden viranomaisten välistä yhteistyötä parannettaisiin, jotta tapauksia saataisiin estettyä.

Alaikäisten poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus

Akateemiset kansalliset nuoret ry ja Kälviän kokoomus ry ovat esittäneet alaikäisten poikien ei-lääketieteellisen ympärileik-kauksen kieltämistä. Aloitteentekijöistä Akateemiset kansalliset nuoret ry viittaa puoluekokouksessa 2016 käsiteltyyn aloit-teeseen, jossa on esitetty asiaa koskevan lainsäädännön laatimista.

Puoluehallitus toteaa, että poikalasten ympärileikkausta ei-lääketieteellisin perustein on Suomessa tehty vuosikymmenien ajan. Missään vaiheessa sitä ei ole laissa kielletty. Suomessa tehtävien poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten mää-ristä ei ole tarkkoja tietoja. Viimeisimmät arviot ovat olleet muutamia satoja vuosittain. Ruotsissa on ollut pitkään laki poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta. Viime vuosina on Saksassa ja Norjassa säädetty vastaavanlaisia lakia, joissa määritellään poikien ympärileikkausta sallituksi uskonnollisten ja kulttuuristen syiden takia. Euroopan maista tiettävästi poi-kien ympärileikkausta ei ole kielletty. Islannissa on käyty vuonna 2018 keskustelua siitä, tulisiko poikalasten ympärileikkaus kieltää.

Lainsäädäntötarvetta 2000-luvun alussa selvittänyt arkkiatri Risto Pelkosen työryhmä esitti muistiossaan, että ympärileik-kauksen edellytyksistä tulisi säätää lailla. Lähtökohtana työryhmä katsoi, että ympärileikkausten tekeminen tulisi sallia tietyin edellytyksin. Työryhmä piti tällöin hyväksyttynä arviointina katsoa asiaa laajemmasta, myös uskonnollisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Työryhmän laatima lakiehdotus ei johtanut lainsäädäntötoimiin. Tätä aiemmin sosiaali- ja terveysministeriö oli vuosina 1992 ja 2003 ohjeistanut kuntia ympärileikkauksista. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2015 antanut vii-meisimmän ohjeen poikalasten ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta. Kyseisessä ohjeessa on ilmaistu tavoitteeksi ym-pärileikkausten vähentäminen, kuitenkin esittäen viralliset ohjeet terveydenhuoltoviranomaisille ympärileikkauksia koskien niiden asianmukaiseksi tekemiseksi.

Puoluehallitus toteaa, että erillistä lainsäädäntöä ei-lääketieteellisestä poikien ympärileikkauksista ei ole säädetty. Korkein oikeus on arvioinut kolmesti, täyttikö pojan ei-lääketieteellinen ympärileikkaus pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Vuonna 2008 tapauksessa KKO 2008:93 Korkein oikeus totesi, että ympärileikatun pojan vanhempi ei ollut syyllistynyt pahoinpite-lyyn. Vuonna 2016 annetussa ratkaisussa KKO 2016:24 korkein oikeus totesi, että lapsen vanhemmat, eivätkä ympärileik-kauksen suorittanut olleet syyllistyneet rikoksiin. Sen sijaan ratkaisussa KKO 2016:25 Korkein oikeus totesi toisen huoltajista syyllistyneen rikokseen erityisesti, koska vaikka poikalapsen ympärileikkaus on suoritettu sinänsä lääketieteellisesti asian-mukaisesti, mutta vain lapsen toisen huoltajan kulttuuritaustaan liittyvistä syistä ja lapsen toisen huoltajan nimenomaisen

215

tahdon vastaisesti, toimenpiteen ei ole osoitettu olleen objektiivisesti arvioiden lapsen edun mukainen. Näiden korkeimman oikeuden tapauksien lisäksi käräjäoikeudet ja hovioikeudet ovat arvioineet eri tavoin ympärileikkausten sallittavuutta.

Ympärileikkauksen hyväksyttävyyden arvioinnissa on kyse ennen kaikkea lapsen itsemääräämisoikeuden rajojen arvioimi-sesta ja vanhempien oikeuksista määrätä lapsen puolesta tämän itsemääräämisoikeudesta omaan kehoonsa. Korkein oi-keus on vuoden 2008 arvioinnissaan päätynyt pitämään poikalapselle tehtyä ympärileikkausta hyväksyttynä, koska sen tekemän arvion mukaan ympärileikkausta voidaan pitää verraten vähäisenä puuttumisena lapsen ruumiilliseen koskemat-tomuuteen, mikäli toimenpide suoritetaan lääketieteelliseltä kannalta asianmukaisesti, asiallisissa hygieenisissä olosuh-teissa ja toimenpiteen edellyttämää kivunlievitystä käyttäen.

Puoluehallitus toteaa, että nykyinen oikeustila, joka perustuu korkeimman oikeuden ratkaisuissa lausuttuihin kannanottoi-hin, vaatisi selkiyttämistä. Puoluehallitus katsoo, että Suomessa voitaisiin tehdä säädös, joka määrittelisi poikalasten ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen suorittamisen tarkkarajaiset kriteerit eurooppalaisten esikuvien mukaisesti ja aiemman oikeuskäytännön reunaehdot huomioiden. Puoluehallitus pitää lähtökohtana, että poikien ei-lääketieteellisen ympärileik-kauksen tulisi tapahtua pojan itsensä muodostaman tahdon perusteella. Puoluehallitus pitää tärkeänä määrittää sää-döshankkeen osana sen määrittelemistä, miten voidaan antaa sitova suostumus ympärileikkauksen tekemiseen.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteet seuraavassa muodossa: Puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää 1. Edistämään tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista viranomaisyhteistyötä, jonka tarkoituksena on parantaa viranomaisyhteistyötä lailla kielletyn sukuelinten silpomisen ehkäisemiseksi ja tekoihin syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen 2. Edistämään poikalasten ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevan sääntelyn laatimista, jotta nykytilaa selkiytettäisiin määrittelemällä soveltuvalla säädöksellä poikalasten ei-lääketieteellisen ympärileikkauksen oikeudelliset rajat.



205. Kälviän Kokoomus: Pakkoavioliitot kriminalisoitava Suomessa

Pakkoavioliitoista saamme lukea tiedotusvälineistä harva se viikko, myös Suomessa. Lasten ja nuorten pakkoavioliitot ovat tuoneet maahamme islaminuskoisista maista maahamme muuttaneet henkilöt.

Suomessa pakkoavioliittotapauksia tulee ilmi muutama kymmenen vuodessa, mutta viranomaisten mukaan, se on vain jää-vuoren huippu, koska pakkoavioliitot jäävät usein viranomaisilta piiloon. Lisäksi suomalainen lainsäädäntö ja oikeusjärjes-telmä eivät nykyisellään ole riittävän tehokkaita pakkoavioliiton uhrien auttamiseksi.

Hallituksen olisi aika ryhtyä toimiin ja saada avioliittoon pakottamiset kriminalisoitaviksi.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa Kokoomuksen eduskuntaryhmää ryhtymään sellaisen korjauksen ja muutoksen aikaansaamiseksi, että nuorten naisten ja lasten pakkoavioliitot kriminalisoidaan rikoslaissa ja niitä järjestäville tahoille saatetaan kyseistä rikoksesta saatava korkein mahdollinen rangaistus.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Kälviän Kokoomus ry:tä tärkeän asian esille nostamisesta. Puoluehallitus toteaa, että avioliiton solmi-misen tulee kaikissa tilanteissa perustua vapaaehtoisuuteen. Puoluehallitus toteaa, että avioliittoon pakottaminen on jo nykyisen rikoslainsääntelyn mukaisesti rikos.

Pakkoavioliitto voi tulla rangaistavaksi ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Varsinaisen pakottami-sen lisäksi henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliit-toon on rangaistavaa. Suomen nykyinen lainsäädäntö täyttää myös pakkoavioliittoa koskevat kansainväliset velvoitteet. Rikoslakiin lisättiin nimenomainen maininta pakkoavioliitoista naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevan ns. Istanbulin sopi-muksen voimaanpanon yhteydessä.

Puoluehallitus toteaa, että avioliittoon pakottaminen on teko, jonka tunnistaminen on vaikeaa, koska usein kyse on läheisten ihmisten tekemistä teoista. Syyteoikeus ja rangaistavuus ovat näissä teoissa puoluehallituksen näkemyksen mukaan kun-nossa. Keskeistä on kehittää sitä, miten tapahtuneet teot saataisiin aiempaa paremmin viranomaisten tietoon.

216




206. Kälviän Kokoomus: Naamioituneena esiintyminen kiellettävä mielenosoituksissa

Voimassa olevan Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskematto-muuteen, yksityiselämän suojaan, sananvapauteen sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Lisäksi myös omaisuuden suojaan, joka on lailla jokaiselle turvattu. (Perustuslaki 7 §, 10 §, 13 § ja 15 §)

2000-luvulta alkanut turvattomuus on entisestään lisääntynyt, eikä yhteiskuntamme ole kaikilta osin pystynyt turvaamaan yksityiseen tai yhteisöön kohdistunutta koskemattomuutta, eikä omaisuuden suojaamista. Viime vuosina on yhä enemmän yleistynyt, että mm. anarkistit esiintyvät anonyymeinä ja naamioituneina erilaisissa mielenilmaisuissa ja mielenosoituksissa ilman viranomaisten lupaa. Useimmiten hyökkäykset ovat kohdistuneet yksityisyyttä vastaan. Tosiasiallisena tarkoituksena onkin saada häiriötä ja sekasortoa aikaiseksi.

Anarkistit toimivat useimmissa vahingonteoissa kasvottomina ja naamioituneina, jolloin tunnettavuutta ei ole. Oikeusvaltion on suojeltava kansalaisiaan anarkisteilta ja niiltä, jotka käyttävät hyväksi perustuslain turvaamaa kokoontumis- ja yhdisty-misvapautta. Syyllistyvät vahingontekoihin, vaarantavat ulkopuolisten ihmisten henkeä, terveyttä ja koskemattomuutta ai-heuttamalla yksityiselle ja julkisyhteisölle taloudellista vahinkoa, henkisiä kärsimyksiä, sekä ruumiillista väkivaltaa virantoi-mituksessa olevia lainvalvojia ja järjestysmiehiä kohtaan.

Aloitteen tueksi, Kälviän Kokoomus lainaa Verkkouutisten artikkelia ”Vandalismin kasvualusta on punavihreä anarkia (2.4.2018 Markku Jokisipilä/ ”SUORAA TOIMINTAA” -kirja).

Lainaus: ”Anarkistiksi ryhtyjä on syrjäytynyt-kuten terrorismiinkin sortuva- joka kaipaa yhteisöllisyyttä. Kyse on sairaalloisen oman käden oikeuden pyhittämisestä ja yllytetystä toiminnasta muita ihmisiä kohtaan.

Kirja sisältää joitakin luetteloita ”autonomisten” liikkeiden aikaansaamista tihutöistä. Järjestöt itse viestittävät, että vuosittain ne toteuttivat liki pari sataa vahingontekoa. Lisäksi tulevat järjestäytyneet väkivaltaiset mielenosoitukset, joissa vastassa on aina tyhmät ja tunaroivat poliisivoimat.

Em. järjestäytyneiden anarkistien tihutyöt noteerataan valitettavan usein vain jännittävinä uutistapahtumina, joissa turvalli-suutensa puolesta pelkäävät eivät saa osakseen myötätuntoa.”

Kysymys kuuluu, onko tämä kaikki sallittava? Tutkimusten mukaan TURVALLISUUS on edelleen yksi tärkeimmistä arvoista. Siksi kaikenlainen vandalismi ja anarkismi on tuomittava.

Koska juuri tällainen vahingon aiheuttaminen ja vandalismi ovat näiden em. naamioitujen mielenosoittajien tarkoituksena, katsomme, että se täytyy ehdottomasti lailla kieltää ja olla rangaistavaa.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa Kokoomuksen eduskuntaryhmää ryhtymään lainsäädännön osalta sellaisen korjauksen aikaansaamiseksi, että mielenosoituksissa, mielenilmaisuissa ja vastaavissa on esiinnyttävä omilla kasvoillaan ilman naamioita ja naamareita ja kaikki kasvojen peittely edellä mainituissa ja niihin verrattavissa kokoontumisissa tulee olla laissa kielletty. Lisäksi vandalismiin ja anarkismiin osallistujien tuomioita on kovennettava.” Rikoslain 17 luvun 13 a §: laiton naamioituminen on rangaistava, mikäli ilmeisenä tarkoituksena on käyttää väkivaltaa ihmisiin ja tehdä omaisuudelle vahinkoa”.

Puoluehallitus:

Kälviän Kokoomus esittää aloitteessaan naamioitumisen kieltämistä mielenosoituksissa ja muissa vastaavissa tapahtumissa. Lisäksi aloitteen tekijä esittää, että vandalismiin ja anarkismiin osallistujien tuomioita on kovennettava.

Perustuslaki turvaa oikeuden lupaa hankkimatta osallistua ja järjestää mielenosoituksia. Perustuslakivaliokunnan mukaan oikeus osallistua anonyymisti mielenosoituksiin sisältyy kokoontumisvapauteen. Kokoontumisvapautta säännellään tarkem-min kokoontumislaissa. Mahdollisuus kokoontua vapaasti julkisen vallan estämättä on yksi vapaan demokratian ominais-piirteistä.

Kokoontumislain mukaan poliisilla on oikeus kieltää yleisötilaisuuden järjestäminen, jos muut toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää tai tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle

217

tai vahinkoa omaisuudelle. Näin ollen kokoontumisvapautta ei ole mahdollista käyttää muiden henkilökohtaisen koskemat-tomuuden tai omaisuuden loukkaamiseen. Omaa perusoikeutta ei voi käyttää toisen perusoikeuden rajoittamiseen.

Kuten aloitteen tekijä toteaa, naamioituminen mielenosoituksissa kiellettiin vuonna 2004. Tuolloin rikoslain yleistä järjes-tystä vastaan tehtyjä rikoksia koskevaan lukuun lisättiin säännös laittomasti naamioitumisesta. Säännöksen mukaan se joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan toisen fyysisen koskemattomuu-den loukkaaminen tai omaisuuden vahingoittaminen, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Naamioitumiskiellon muotoilulla on pyritty löytämään tasapaino toisaalta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-miseksi ja toisaalta perustuslaissa turvatun kokoontumisvapauden ja ilmaisuvapauden käytön kanssa. Näin ollen naamioi-tuminen on kiellettyä, mikäli sen taustalla on tarkoitus toisen oikeushyvän loukkaamiseen. Tilastojen valossa laiton naami-oituminen ei ole yleistä. Vuonna 2016 syyttäjälle asti eteni ainoastaan kolme tapausta.

Anarkismin ja vandalismin määrittely on hankalaa. Rikoslaissa on kuitenkin yleistä järjestystä vastaan tehtyjä rikoksia kos-kevassa luvussa säädetty rangaistavaksi useita epäjärjestystä luovia tai sitä lisääviä tekoja. Lisäksi omaisuuden vahingoit-taminen tulee aina arvioitavaksi vahingonkorvausoikeudellisten säännösten perusteella.

Oikeusjärjestyksen tehtävänä on tarjota riittävää omaisuuden suojaa. Kokoontumisvapaus ja kansalaisten mahdollisuus osoittaa mieltään ovat toimivan demokratian kannalta tärkeitä oikeuksia. Näitä perustuslain turvaamia oikeuksia ei saa kui-tenkaan käyttää muiden vastaavia oikeuksia loukkaavasti. Nykylainsäädäntö tunnustaa hyvin tilanteet, joissa kokoontumis-vapautta käytetään väärin perustein.




207. Pirkanmaan Kokoomusnuoret: Rikostaustaotteen sisältöä ja tilausmahdollisuutta sote-alalla parannettava

Rikostaustaotteella tarkoitetaan rikosrekisteriotetta, jonka alaikäisten kanssa toimimaan tai töihin lähtevä opiskelija tai työn-tekijä voi tilata esitettäväksi vapaaehtoistyön järjestäjälle, oppilaitokselle, työnantajalle tai viranomaiselle Suomessa. Tällä hetkellä rikosrekisteriotteeseen merkitään, mikäli opiskelija tai työntekijä on saanut tuomion jonkin seuraavista rikoksista: lapseen kohdistuvat rikokset, seksuaali-, huumausaine- ja väkivaltarikokset sekä vapauteen kohdistuvat rikokset.

Rikostaustaotteen alaisuudesta puuttuu rikosnimike identiteettivarkaus. Kyseinen rikosnimike täytyy saada osaksi rikostaus-taotetta, ettei sosiaali- ja terveysalan työtehtäviin pääse näistä tuomittuja henkilöitä.

Tällä hetkellä oikeusrekisterikeskuksen mukaan rikostaustaote voidaan toimittaa opiskelijalle tai työntekijälle tietyin ehdoin, mikäli hän ryhtyy toimimaan tai töihin alaikäisen kanssa. Sosiaali- ja terveysalalla rikostaustaote pitää saada selvitetyksi myös yksiköissä, joissa opiskelija tai työntekijä toimii ja työskentelee vanhusten, vammaisten, muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten kanssa sekä sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Työntekijä tai opiskelija voi toimiessaan ja työssään joutua käsittelemään asiakkaan, asukkaan tai potilaan rahaa, lääkkeitä, henkilötietoja sekä omaisuutta.

Pirkanmaan Kokoomusnuoret näkevät, että rikostaustaotteen laajentaminen sekä sen tilaamisen mahdollistaminen edellä mainituilla sosiaali- ja terveysalan sektoreilla täytyy tehdä mahdolliseksi. Uudistus on välttämätön asiakas- ja potilasturvalli-suutta parantava toimenpide. Lisäksi se palvelee myös sosiaali- ja terveysalan työnantajia sekä jo alalla työskenteleviä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia.

Hyväksyessään tämän aloitteen Kansallinen Kokoomus rp:n puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kannustaa kokoomuksen eduskunta– ja ministeriryhmää edistämään ja tukemaan rikostaustaotteen laajennusta sekä sen tilaamismahdollisuuden parantamista aloitteessa mainituilla sosiaali- ja terveysalan sektoreilla asiakas- ja potilasturvallisuussyistä.

Puoluehallitus:

Pirkanmaan Kokoomusnuoret esittää aloitteessaan rikostaustaotteen laajennusta ja sen tilaamismahdollisuuden paranta-mista sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla. Puoluehallitus on yhtä mieltä aloitteen tekijän kanssa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien työntekijöiden toiminnan asianmukaisuudesta on tärkeää huolehtia.

218

Aloitteen tekijä esittää, että tuomio identiteettivarkaudesta tulisi lisätä rikostaustaotteessa mainittuihin tietoihin. Identiteetti-varkaudessa on kyse rikoksesta, jossa joku erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilö-tietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa tietoa ja toiminnallaan aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee.

Identiteettirikoksessa on kyse taloudellisen vahingon aiheuttamista, minkä vuoksi sen edellyttämistä lasten kanssa toimivilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä pyydettävissä rikostaustaotteissa ei ole katsottu välttämättömäksi. Lapsilla on poikkeuksia lukuun ottamatta hyvin vähän omaa omaisuutta, minkä vuoksi taloudellisen vahingon aiheuttaminen lapsille identiteettivarkauden muodossa on käytännössä hankalaa.

Puoluehallitus on samaa mieltä aloitteen tekijän kanssa tarpeesta huolehtia sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien työntekijöiden nuhteettomuudesta. Kyse on viime kädessä potilaan henkilökohtaisesta koskemattomuudesta ja turvallisuu-desta. Perustuslaki turvaa myös yksityiselämän ja henkilötietojen suojan.

Laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä sekä laki lasten kanssa työskentelevien rikostaus-tan selvittämisestä suojaavat lapsia aikuisten epäasianmukaiselta käytökseltä. Lasten suojelun kannalta merkitystä on myös muilla seikoilla kuin rikostaustan selvittämisellä.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan tuomioistuimella on velvollisuus lähettää viipymättä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomaiselle Valviralle tieto sosiaalihuollon ammattihenkilölle annetusta sakko-, vankeus- tai muusta rangaistuksesta sellaisen rikoksen johdosta, joka on tehty ammattitoiminnassa. Tällä voidaan huolehtia informaation kulkemisesta työsuhteen aikana ammattitoiminnassa tapahtuneista väärinkäytöksistä tuomioistuimilta työnantajille.

Puoluehallitus toteaa, että ensisijainen keino huolehtia sosiaali- ja terveysalalla toimivien ammattihenkilöiden toiminnan asianmukaisuudesta on valvonta. Lisäksi jo oppilaaksiottovaiheessa arvioidaan henkilön sopivuus sosiaali- ja terveyden-huoltoalalle. Monipuolinen ja eri vaiheessa tapahtuva sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijän soveltuvuuden arviointi on paras tapa varmistua potilasturvallisuudesta ja potilaiden oikeusturvasta.




208. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Presidentin toimikausi lyhennettävä nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Ilta-Sanomien vaalikoneessa nykyisen kuuden vuoden kauden olevan pisimpiä, mikä maailmalla tunnetaan ja ehdotti, että optimi voisi olla viisi vuotta. Tämä tarkoittaisi, että presidentti voisi maksimissaan olla ”vuosikymmenen” virassaan. Maakuntavaalien toteutumisen ja järjestämisajankohdan ollessa vielä aloitteen kirjoitus-hetkellä epävarmaa, on varmaa, että maakuntavaalit toisivat yhdet valtakunnalliset vaalit lisää suomalaiseen politiikkaan, mikä on herättänyt keskustelua vaaliväsymyksestä. Maakuntavaalit suunnitellaan järjestettävän 2021 eteenpäin kuntavaa-lien kanssa samaan aikaan.

Jos presidentin toimikausi lyhennettäisiin nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen seuraavista vaaleista eteenpäin, vaalit voitaisiin esimerkiksi järjestää samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa 2024 lähtien vaalien yhtä pitkien tauko-jen ansiosta. Toisaalta esimerkiksi vuodesta 2029 tulisi jonkinlainen supervaalivuosi presidentin-, europarlamentti-, kunta- ja maakuntavaalien ajoittuessa samalle vuodelle, minkä ratkaisua olisi hyvä pohtia erikseen. Sama toistuisi eduskuntavaa-lien kanssa vuonna 2039, minkä jälkeen presidentin- ja eurovaalien päällekkäisyys toistuisi 10 vuoden välein vuorotellen kunta- ja maakuntavaalien ja eduskuntavaalien välillä.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että presidentin toimikautta lyhennetään nykyisestä kuudesta vuodesta viiteen vuoteen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus toteaa, että tasavallan presidentin toimikausi on ollut Suomessa ensimmäisen presidentin valinnasta lähtien 6 vuotta. Ylimpien valtioelinten toimikausia on viimeksi arvioitu 1950-luvun alussa, kun eduskunnan toimikausi pidennettiin kolmesta vuodesta neljään vuoteen. Presidentin toimikautta koskevaa sääntelyä on arvioitu viimeksi, kun presidentin toimi-

219

kauden rajattiin kahteen toimikauteen. Perustuslain kokonaisuudistuksessa toimikauden pituutta koskevaa sääntelyä ei ar-vioitu. Viimeisimmän kerran presidentin asemaa koskevaa sääntelyä on arvioitu 2012 voimaanastuneessa perustuslain uu-distuksessa.

Puoluehallitus toteaa, tasavallan presidentin toimikauden on perusteltua olla eri syklissä kuin eduskunnan toimikauden. Puoluehallitus katsoo, että eri syklissä oleva erimittainen toimikausi mahdollistaa parhaiten presidentille roolin puoluepoli-tiikasta itsenäisenä toimijana. Monessa Euroopan valtiossa presidentin valintatapa ja rooli ovat Suomesta poikkeava. Esi-merkiksi Saksassa ja Italiassa parlamentti vastaa presidentin valitsemisesta. Itävallassa ja Ranskassa presidentin valinta tapahtuu Suomea vastaavasti suoralla kansanvaalilla. Puoluehallitus toteaa, että presidentin toimikauden pituus on kussakin valtiossa tehtävän tapauskohtaisen harkinnan asia. Puoluehallitus katsoo, että presidentin aseman muututtua merkittävästi viimevuosikymmenien aikana, olisi perusteltua myös arvioida presidentin toimikauden pituutta. Toimikauden pituuden tulisi olla sellainen, joka on mahdollisimman hyvin oikeasuhtainen presidentin nykyinen rooli huomioiden. Puoluehallitus painot-taa, että toimikauden pituutta arvioitaessa on keskeistä katsoa tarkkaan, miten toimikauden pituus on sellainen, että se tukee tehtävän pysymistä erillisenä muista vaaleista.

Puoluehallitus toteaa, että presidentin toimikausi on luonteeltaan perustuslakikysymys. Puoluehallitus toteaa, että pääsään-töisesti perustuslain tarkistamista koskevat kysymykset tulee käsitellä laajemmassa määräaikaisarvioinnissa perusteellisen prosessin osana. Puoluehallitus pitää perusteltuna myös tämän kysymyksen arvioimista seuraavan perustuslain määräai-kaisarvioinnin osana. Puoluehallitus toteaa, että kysymys presidentin toimikaudesta on kysymys, jota on syytä katsoa osana seuraavaa perustuslain määräaikaisarviointia.




209. Joensuun opiskelevat porvarit: Suomen valtiomuodoksi muutettava monarkia

Joensuun Opiskelevat Porvarit ry vaatii, että Suomen on välittömästi alettava valmistella toimia monarkiaan siirtymiseksi nykyisen presidenttikauden jälkeen. Vuonna 1918 eduskunta valitsi Suomelle saksalaissyntyisen kuninkaan, mutta sodan-jälkeinen ulkopoliittinen tilanne esti suunnitelmat. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet, eikä enää monarkiaan siirtymiselle ole esteitä. Täten kokoomuksen tulisi palata alkuperäiseen tavoitteeseensa Suomen muuttamiseksi monarkiaksi. Suomella on tällä hetkellä pätevä tasavallan presidentti. Presidentin valtaoikeuksia on kuitenkin viime aikoina karsittu, ja onkin tarpeen kysyä, onko enää järkevää pitää kalliita vaaleja kuuden vuoden välein. Jos valtionpäämiehen tehtävä Suomessa on enää vain edustaa ja toimia arvojohtajana, olisi eurooppalaistyyppinen monarkia tähän luontevampi ratkaisu. Monarkia on näiltä osin todettu hyväksi ratkaisuksi ympäri Eurooppaa, ja ollessaan päivänpolitiikan ulkopuolella olisi monarkki helposti samais-tuttava arvojohtaja. Monarkia myös toisi valtiojohtoomme kauan kaivattua jatkuvuutta.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että Suomesta tehdään perustuslaillinen monarkia.

Puoluehallitus:

Joensuun opiskelevat porvarit ry on esittänyt, että Suomessa tulisi siirtyä perustuslailliseen monarkiaan.

Puoluehallitus toteaa, että Suomi on 1.3.2000 voimaantulleen perustuslain 1 §:n mukaisesti tasavalta. Tämä ratkaisu on tehty 1990-luvulla lopulta toteutetussa perustuslakiuudistuksessa, jota valmisteltiin parlamentaarisessa perustuslaki 2000-komi-teassa. Vuoden 1918 ylimääräisillä valtiopäivillä hyväksytty hallitusmuotoesitys olisi sisältänyt esityksen siitä, että Suomi olisi ollut perustuslaillinen monarkia. Eduskunta perustuslainsäätäjänä päätyi kuitenkin hyväksymään hallitusmuodon, jossa Suo-mesta tehtiin tasavalta.

Puoluehallitus toteaa, että yhteiskunnalliset olot ovat muuttuneet vuoden 1918 jälkeen. Suomen valtiomuodon parlamentaa-rista luonnetta vahvistettiin perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka virallisprosessina kesti 1970-1990-lukujen ajan. Halli-tusmuodon osittaisuudistusten osana 1980-1990-luvuilla, perustuslain kokonaisuudistuksessa 1998 ja perustuslain osittai-suudistuksessa 2010 haluttiin vahvistaa Suomen järjestelmän parlamentaristista luonnetta. Suomen valtiomuotoa on syste-maattisesti haluttu vuosikymmenien ajan kehittää kohti vahvemmin parlamentaristista tasavaltaa.

Puoluehallitus toteaa, että Kokoomuslaisen aatteen perustana on usko yksilöön ja yksilön kykyyn tehdä ratkaisuja. Tämä toteutuu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa puoluehallituksen mukaan parhaiten demokraattisen päätöksentekojärjes-telmän kautta parlamentaristisessa valtiomuodossa. Puoluehallitus toteaa, että jatkossakin parhaan valtiomuodon perus-

220

tana perustan tarjoaa tasavaltalainen malli, joka on kirjattu erityisesti perustuslain 3 § 1 momenttiin, jossa säädetään valtio-vallan kuuluvan kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Puoluehallitus toteaa, että syitä parlamentaris-tisen kehityksen peruuttamiselle ei ole esitetty.




221

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 210. Oulun Kokoomusopiskelijat: Internetin

ennakkosensuurista on luovuttava Suomessa on ollut käytössä jo useita vuosia internetin ennakkosensuurilistat. Niiden pääasiallisena tarkoituksena on ollut kitkeä lapsipornoa Internetistä. Vaikka ajatukset ennakkosensuurista ovat lähtökohdiltaan ymmärrettävät, on osoittautunut, ettei ennakkosensuurin keinoilla voida saavuttaa haluttua lopputulosta. Merkittävästi parempi olisi kohdistaa viranomaisten resursseja kansainväliseen yhteistyöhön sivustojen sulkemiseksi ja ennen kaikkea sisällöntuottajien saattamiseksi edes-vastuuseen.

Merkittävin kritiikki ennakkosensuuria kohtaan on sen tehottomuus ja se, että se päästää lapsipornon sisällöntuottajat kuin koirat veräjästä lakaisemalla ongelman maton alle – eikä tee edes sitä kovin hyvin. Sensuurilistat ovat erittäin helposti kierrettävissä ja henkilöt, jotka kyseisille sivustoille haluavat päästä, onnistuvat varsin pienellä vaivannäöllä kiertämään kont-rollin. Lisäksi ennakkosensuuri puuttuu – tai oikeammin ilmaistuna on puuttuvinaan – erittäin vakavaan rikokseen eli lasten hyväksikäyttöön vasta sen jälkeen, kun hyväksikäyttö on jo tapahtunut ja materiaali siirretty nettiin.

Sensuurilistat eivät ratkaise ongelmia, vaan tuovat jopa mukanaan uusia. Näistä yksi isoimmista on sensuurilistojen valvonta - listat ovat täysin vailla parlamentaarista valvontaa, eikä sensurointipäätöksiä tarvitse perustella mitenkään. Tämän takia sensuroiduista sivuista huomattava osa ei sisällä lapsipornoa lainkaan ja onkin väärin perustein listalla, esimerkiksi kotimai-nen ennakkosensuuria kritisoiva sivusto. Tällainen järjestelmä on omiaan murentamaan kansalaisten luottamusta viranomai-siin. Olemme siis matkalla kohti orwellilaista yhteiskuntaa. Estolistojen helpon kierrettävyyden ja niiden valvonnan puuttu-misen takia ennakkosensuurista jäävät jäljelle vain sen haittavaikutukset.

Ennakkosensuurin suhde perustuslain turvaamaan sananvapauteen on myös vähintäänkin arveluttava. Sensuuria on jo laa-jennettu ns. vihapuhetta sisältäviin sivustoihin ja ajoittain on myös esitetty sensuurin laajentamista esimerkiksi ulkomaisiin uhkapelisivustoihin. Näissä toimissa ja keskusteluissa ollaan pahasti hakoteillä ja nyt on Kokoomuksen aika puhaltaa peli poikki. Yhteiskunnan tulee varmistaa sananvapauden jatkuvuus myös tulevaisuudessa ja pyrkiä siihen, että lapsipornon tuottajat saadaan edesvastuuseen. Kansainvälistä yhteistyötä tulee kehittää nykyisten näennäisten toimien sijaan ja koven-taa lapsipornon levittäjien ja tuottajien rangaistuksia."

Edellä olevan perusteella Oulun Kokoomusopiskelijat ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministereitä toimillaan pyrkimään kumoamaan Internetin ennakkosensuurilain sekä lisäämään viranomaisten resursseja ja mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön lapsipornon sisällöntuottajien saattamiseksi edesvastuuseen.

Puoluehallitus:

Puoluehallitus kiittää Oulun Kokoomusopiskelijat ry:tä aloitteesta ja tärkeästä esille nostetusta teemasta. Kokoomus on va-paan tiedonvälityksen ja muiden kansalaisvapauksien puolella. Aloitteen tekijät viitannevat internetsensuurista käytyyn laa-jaan kansalaiskeskusteluun ja mm. Matti Nikin tapaukseen, jolloin hän joitakin vuosia sitten osoitti, että estolistoille päätyy täysin harmittomia sivustoja. Samalla hänen oma, asiaa käsittelevä sivustonsa joutui poliisin estolistalle. Estolistat ovat sa-laisia, eikä listoilla olevia sivustoja julkaista. Estolistat eivät myöskään välttämättä estä lapsipornoa löytymästä vaan päinvas-toin helpottavat sitä tarjoamalla riittävän osaaville tahoille kootun lähteistön siitä, missä kyseenalaista materiaalia mahdolli-sesti olisi. Estolistojen kyseenalaisempi toimivuus ja sananvapaus ovat perusteltua kritiikkiä internetsensuuria vastaan. Vas-tauksessa käydään läpi internetsensuurin ja estolistojen taustaa ja nykytilaa.

Lainsäädäntö

Internet-sensuuri ja internetin valvonta Suomessa käsittää muun muassa lapsipornoa ja terrorismia levittävien sivustojen valvonnan sekä laittoman aineiston eston ja poiston.

Internetin valvontaa ja tietojen luovuttamista viranomaisille määritellään useassa eri laissa. Tunnetuimpia ovat mm. Lex No-kia ja urkintalaki, jotka ovat nimityksiä sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muutokselle (hallituksen esitys 48/2008 vp), nyk. Laki sähköisen viestinnän palveluista.

222

Aloitteessa viitataan internetin ennakkosensuurilla lakiin lapsipornografian levittämisen estotoimista (1068/2006), joka tuli voimaan 1. joulukuuta 2006. Lakia sovelletaan siten, että keskusrikospoliisi ylläpitää salaista listaa suodatettavista sivus-toista, joiden se katsoo sisältävän lapsipornoa. Suodatuksella on tarkoitus estää pääsy ulkomaisille lapsipornosivuille. Sen käyttöönotto on Internet-palveluntarjoajille vapaaehtoista. Suodatus toimii pääsääntöisesti nimipalvelinpohjaisesti. Lain mu-kaan internetoperaattorit voivat halutessaan estää asiakkaidensa pääsyn lapsipornoa sisältäville sivustoille. Osa suomalai-sista operaattoreista on ilmoittanut noudattavansa suositusta.

Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista:

”3 § Teleyrityksen oikeus päättää tarjoamistaan palveluista

Teleyrityksellä on oikeus tarjota palvelujaan siten, että niiden avulla ei ole pääsyä lapsipornosivustoihin.

4 § Lapsipornosivustojen kartoitus

Poliisi voi laatia, ylläpitää ja päivittää luetteloa lapsipornosivustoista.

Poliisi pyytää ja vastaanottaa tätä tarkoitusta varten tarvittavia tietoja muun muassa kansalaisjärjestöiltä, yksityisiltä henki-löiltä, teleyrityksiltä ja viranomaisilta.”

Lain valmistelleen viestintäministeri Susanna Huovisen (sd.) mielestä ”Lapsiporno ei kuulu sananvapauteen”, ja hän vakuutti, että estolistat koskevat ”vain ja ainoastaan lapsipornoa”. Huovisen mukaan tuolloin ”Lapsiporno on kuitenkin rikollista ma-teriaalia, jota säännellään muita rikoksia ankarammin. Ei vain lapsipornon levittäminen, vaan myös hallussapito on kriminali-soitu. Sen levittäminen internetissä ei ole siten mitenkään sananvapaudella ja demokratialla puolustettavissa”.

Estolistat

Keskusrikospoliisi ylläpitää Suomessa sulkulistaa laitonta materiaalia, etenkin lapsipornoa jakavista sivuista. Krp myös toi-mittaa sen operaattoreille. Pitkälti Interpolin tietoon pohjautuvalla listalla on tällä hetkellä noin 1 600 sivustoa. Suodatus ei ole operaattoreille pakollista.

Suodatus on herättänyt voimakasta kritiikkiä, sillä listalle päätymisen syyt ovat olleet hämärän peitossa ja todistetusti listalle on joutunut myös täysin laillisia sivustoja. Kerran listalle joutuneen sivuston on myös ollut vaikea päästä listalta pois.

Esimerkiksi netin standardisoinnista vastaava W3C päätyi listalle vahingossa vuonna 2008. Samoin takavuosina listalle ovat eksyneet esimerkiksi soitinkauppa, lelukauppa, tietokoneiden korjauspalveluita, thainkielisiä Windows-vinkkejä tarjoava si-vusto ja seksuaalivähemmistöjen keskustelupalsta. Muun muassa kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajava Effi listaa sivuillaan suodatuksen sivullisia uhreja.

Verkkoliikenteen suodatus on ollut operaattoreille hankala asia, sillä ne eivät halua mainetta nettiliikenteen ennakkosen-suroijina. Siksi operaattorit korostavat, että listan sisältö tulee Keskusrikospoliisilta eikä operaattori tee muuta kuin käyttää listaa suodattimissaan.

Suomalaisoperaattoreista DNA ja Elisa pohtivat kiistanalaisen nettisuodatuksen käyttöönottoa useiden vuosien tauon jäl-keen. Kolmas iso operaattori Telia on tehnyt suodatusta koko ajan.

Kritiikki

Verkkosivujen suodatuksen vastustajat ovat sitä mieltä, että sensuuri ei ole oikea tapa lapsipornon kitkemiseen. He vastus-tavat myös sitä, että suodatuslistat ovat salaisia, koska se ei mahdollista keskustelua siitä, sensuroidaanko myös laillisia sivustoja. Lakia säädettäessä jotkut toimijat pitivät tärkeänä sitä, että lista pitäisi olla mahdollista julkistaa. Turun yliopiston Oikeustieteellinen tiedekunta puolestaan piti lausunnossaan ongelmallisena sitä, ettei laki velvoita poliisia ilmoittamaan sensuurista sen kohteelle.

Nettisensuuria on perustellusti kritisoitu etenkin sananvapauden ja demokratian yhteydestä sekä mahdollisesta porttiefek-tistä, jossa demokraattisessa valtiossa sensuurin avulla ajetaan kielteisiä ilmöitä piiloon, voi se johtaa aina vain uusien asi-oiden sensurointiin. Poliisin mukaan Internetoperaattorit suodattavat laitonta CAM-materiaalia (Child Abuse Material) pois liikenteestä, mutta ei kuluttaja sitä millään tavalla havaitse.

Poliisi toimittaa operaattoreille estolistan, jossa on lueteltu laitonta materiaalia sisältävät sivut. Operaattorit suodattavat au-tomaattisesti pois ne sivut ja estävät niille pääsyn. Lista ei kuitenkaan ole mitenkään täydellinen tai pysyvä. Sivustot vaihtavat paikkaa ja uusia perustetaan sitä mukaa kun vanhoja suljetaan. Lapsipornon käyttöä internetissä ei voi estää, varsinkin jos netin käyttäjä osaa asentaa Tor-selaimen ja mennä internetin pimeälle puolelle.

Vuonna 2013 poliisi sai estää pääsyn lapsiporno.info-sivustolle. Sensuuria kritisoiva Matti Nikki julkaisi kotisivullaan linkkejä lapsipornosivuille. Poliisilla oli oikeus estää pääsy sivulle, linjasi korkein hallinto-oikeus. Poliisi on todennut sananvapauden olevan tällaisessa tapauksessa pienempi ongelma, sillä kyse on lapsen ihmisoikeuksista.

223

Estomääräyksiä ja niiden tehokkuutta on tarkasteltu runsaasti julkisuudessa viime vuosina. Tekniikan lisensiaatti Pekka Sa-vola selvitti lisensiaattityössään, että Internet-operaattoreihin kohdistuvat estomääräykset eivät ole kovin tehokkaita. Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun lisensiaattityö tarkasteli erityisesti The Pirate Bay -vertaisverkkopalvelun estämistä.

Savolan mielestä käytössä olevat IP- ja DNS-estomenetelmät ovat hyödyttömiä. Useimmat käyttäjät siirtyvät sivustoille ha-kukoneita käyttäen. Jo hakukoneiden ensimmäisillä osumilla kuka tahansa pääsee estämättömille välityspalvelusivustoille.

Nykytilanne

Vuonna 2018 Helsingin Sanomat kertoi, että useat operaattorit harkitsevat estävänsä pääsyn laitonta materiaalia sisältäville verkkosivuille. Asia nousi puheenaiheeksi, kun Telia kertoi yhdessä keskusrikospoliisin ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa tekemässään tiedotteessa tiistaina olevansa Suomen ainoa operaattori, joka sulkee lasten seksuaalista riistoa ja kaltoin-kohtelua sisältävän sisällön pois verkosta poliisin toimittamien verkkosivustojen sulkulistojen pohjalta.

Keskusrikospoliisi käy Helsingin Sanomien mukaan parhaillaan neuvotteluja DNA:n kanssa listan käytön käynnistämisestä. Myös Elisalla keskustellaan asiasta. Tähän asti muut operaattorit eivät ole halunneet estää sulkulistalla oleville sivustoille pääsyä, vaan ne ovat korostaneet nettineutraliteetin periaatetta. Myös sisältöjen rajoittamiseen liittyvä sananvapaus on noussut esiin. Nyt operaattoreiden asenne on muuttumassa ja alalla on alettu nähdä, että asiasta on syytä pitää ääntä.

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen toteaa yhteistiedotteessa Telian ja operaattoreiden kanssa lasten seksuaalista riistoa ja kaltoinkohtelua sisältävien kuvien määrä lisääntyneen verkossa. Lisäksi niiden sisältö on raaistunut, ja uhrit ovat yhä nuorempia. Pelastakaa Lapset ry:lle ilmoitetuista vihjeistä yli 90 prosenttia liittyy kuviin ja videoihin, jotka kohdistuvat alle 13-vuotiaisiin lapsiin.

DNA:n mukaan suodatus on tarkoitus ottaa käyttöön kevään 2018 aikana. DNA poisti suodatuksen käytöstä useampi vuosi sitten siinä havaittujen ongelmien vuoksi. DNA:n mukaan syynä oli esimerkiksi se, että suodatus saattoi estää pääsyn myös sellaisille sivuille, jotka pyörivät varsinaisen kohteen kanssa samalla alustalla. Takavuosina poliisin suodatuksen on rapor-toitu estäneen esimerkiksi kokonaisen webhotellin verran sivustoja kerralla.

Nyt DNA:lla uskotaan, että esto toimii paremmin eikä haittaa muuta aineistoa. Operaattorit ja KRP ovat kehittäneet asioita, ja nyt näkemys on, että riski perusteettomaan suodatukseen on pienempi. Keskeinen huomio estolistoissa ja poliisin toi-minnassa on kiinnitettävä siihen, että listoilla ei ajan myötä pimennetä mitä tahansa listojen laatijoille epämieluisia asioita.

Elisallakin suodatus on ollut poissa käytöstä useita vuosia ja nyt yhtiössä selvitetään, millä keinoin se voitaisiin ottaa takaisin käyttöön. Elisan mukaan suodatuksesta luovuttiin aikanaan sulkulistan teknisten haasteiden vuoksi.

Elisan mukaan yhtiö on käymässä keskustelua Keskusrikospoliisin kanssa siitä, että miten lista toimii tällä hetkellä ja mitkä ne kriteerit ovat ja miten ne tarkistetaan sekä miten sieltä pääsee pois ja miten se päivittyy. Telia on isoista suomalaisope-raattoreista ainut, joka on pitänyt suodatuslistan käytössä sen ensimmäisestä käyttöönotosta lähtien.

Demokraattisia kansalaisoikeuksia noudattavassa oikeusvaltiossa internetsensuurin on oltava äärimmäisen tarkoin perus-teltua. Poliisin estolistat ja lapsipornon suodatus ovat herättäneet perusteltua kritiikkiä, eikä toteutus ole ollut aina ongel-matonta. Kuten aloitteen tekijät toteavat, on ylilyöntejä nähty. Kuitenkin lapsipornon sisällön määrän kasvaminen ja estolis-tojen tekninen kehittyminen luovat tilanteen, jossa toiminta on perustellumpaa ja mahdollista toteuttaa nykyistä tarkemmin ja tehokkaammin.




211. Keski-Suomen Kokoomusnuoret: Sähköautojen hankintatuki korvattava autoverojen poistoilla

Keski-Suomen Kokoomusnuoret jakaa hallituksen huolen liikenteen aiheuttamista ympäristöpäästöistä. Näitä päästöjä on pyritty osaltaan vähentämään sähköautojen hankintatuilla. Esimerkiksi tällä hetkellä valtio tukee uusien sähköautojen han-kintaa 2000€ edestä. Tämä tuen muoto ei kuitenkaan välttämättä toteuta sille asetettuja tavoitteita ja ei siten olisi optimaa-linen tapa kannustaa sähköautoiluun.

Norjassa sähköautojen käytön edistämisessä on onnistuttu muun muassa verojen poistamisen avulla. Siellä sähköautoja ei koske maan autovero eikä arvonlisävero. Tulokset puhuvat puolestaan: Vuodesta 2010 lähtien Norjassa käytettyjen sähkö-autojen kanta on kasvanut moninkertaisesti vuosittain. Norja on esimerkki siitä, että ympäristöystävällisten autojen hankin-taa on mielekkäämpää tukea verojen poistamisen kautta kuin suoralla rahallisella tuella.

224

Saksassa sähköautojen käyttöä on pyritty edistämään hankintatuella. Tämän vuoden aikana tuki on muuttunut 2000€ suu-ruiseksi, mikä on käytössä myös Suomessa. Tuella ei kuitenkaan ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita. Hankittujen säh-köautoja määrä on pysynyt vähäisenä, suhteutettuna maan kokoon ja sen autokannan vaihtuvuuteen. Käsitellyt esimerkit ovat omiaan kertomaan eri tukimuotojen toimivuudesta. Tästä syystä koemme sähköautoihin kohdistetut verohelpotukset hankintatukea parempana tuen muotona.

Edellä mainitun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnuoret esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta sekä kehottaa eduskunta- ja ministeriryhmää toimimaan siten, että sähköautojen hankintatuet korvataan autoverojen poistoilla.

Puoluehallitus:

Suomessa on ollut sähköautojen hankintatuki käytössä vuoden 2018 alusta. 2000 euron hankintatuki ei ole saanut sähkö-autojen ostajia liikkeelle sankoin joukoin. Tukea on käytetty ensimmäisen neljän kuukauden aikana noin 70 autoon. Samaan aikaan Suomessa on eurooppalaisittainkin huomattava kannuste sähköautojen ostoon Suomen autoveron rakenteen takia. Vero perustuu CO2-päästöihin ja antaa huomattavan edun sähköautoille. Täyssähköauton veroprosentti vuonna 2018 on 3,6, ja se laskee hiukan vielä vuodeksi 2019. Esimerkiksi täyssähköisen Nissan Leafin vero on 3,6% kun vastaavan kokoisen Volkswagen Golfin vero on noin 12-17%.

Sähköautojen kysyntään vaikuttaa mm. auton hinta. Se, millä keinolla sähköauton hinta saadaan kilpailukykyiseksi poltto-moottoriautoon, ei tavoitteen kannalta niinkään ole merkitystä. Norjan tukimalli on luonut vahvan kysynnän nimenomaan sen anteliaisuuden takia, ei sen takia, että tuki on nimenomaan verohelpotus. Hankintatuen etu verohelpotukseen on, että se on helpompi säätää määräaikaiseksi. Toisaalta myös sähköauto kuluttaa tieinfrastruktuuria, joten on perusteltua, että myös sähköautot pysyvät liikenteen verotuksen piirissä - vaikkakin hyvin matalalla veroprosentilla.

Kun nykyisen tasoinen sähköautojen hankintatuki ei Suomessa "vedä", olisi perusteltua, että hankintatuen tasoa nostettai-siin nykyisestä 2000 eurosta esimerkiksi 4000 euroon.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous hyväksyisi aloitteen vastauksen sisältämällä muutoksella.



212. Kokoomuksen Hämeenlinnan kunnallisjärjestö: Lisäraiteet rakennettava Suomen kasvukäytävälle työllisyyden ja elinvoiman edistämiseksi

Päärata on Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä vahvistavista raideyhteyksistä keskeisin. Tampere - Helsinki yhteysväli, Suo-men kasvukäytävä, on satojen tuhansien ihmisten työ- ja arkiliikkumisen alusta. Tampereen ja Helsingin välillä Suomen kasvukäytävän kunnissa asemanseutuja ja liikkujien palveluita kehitetään määrätietoisesti. Huomattava osa Tampere - Hel-sinki ratavälin kaupunkiseutujen kehittämisestä rakentuu suurelta osin tai lähes kokonaan asemien varaan. Asemat ovat solmupisteitä, joissa valtakunnallinen ja paikallinen liikenneverkko kohtaavat. Asemanseutujen kehittäminen ja liikenteen digitaalisten palveluiden synnyttäminen lisäävät junaliikenteen nopeuttamisen vaikuttavuutta.

Maamme tärkeintä raideyhteyttä, päärataa, ei ole viime vuosina kehitetty riittävästi raideyhteyden kansalliseen merkityk-seen nähden. Päärata on tämän vuoksi ruuhkautunut pahoin, ja samaan aikaan ratainfra on ajautunut yhä huonompaan kuntoon. Kertynyt korjausvelka näkyy jo konkreettisesti kaukojunien heikossa täsmällisyydessä. Esimerkiksi käytetyimmät aamujunat ovat lähes säännöllisesti myöhässä.

Liikennevirastossa valmisteilla olevassa tarveselvityksessä esitetään lähiajan toimenpiteiksi pääradalla ohitusraiteita neljään kohtaan. Niitä tarvitaankin välittöminä toimenpiteinä. Tulevien vuosien ja vuosikymmenten junapalveluiden turvaamiseksi tarvitaan kuitenkin myös pikaista raidekapasiteetin lisäystä. Lisäraiteiden suunnittelu ja toteutus vievät todennäköisesti useita vuosia. Siksi niiden suunnittelu tulee käynnistää viipymättä rinnan radan korjaustoimien kanssa.

Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää toimivia kuljetusketjuja, joista raideliikenteen toimivuus on keskeisessä osassa. Kilpailukykymme parantamisen edellytyksenä tulevina vuosikymmeninä on tehokas liikennejärjestelmä. Työssä-käyntialueiden laajentuessa ja työvoiman liikkuvuuden kasvaessa henkilöraideliikenteen osuus kasvaa.

Rautateiden rooli vahvojen virtojen runkokuljettajana vahvistuu edelleen. Liikenteen taloudellisen ja ilmastotavoitteiden näkökulmista rautatieliikenteen markkinaosuuden kasvu on tavoiteltavaa. Rautatieliikenteen kilpailukyky edellyttää, että

225

olemassa olevat rakenteet pidetään tehokkaasti kunnossa, ja että rataverkkoa jatkuvasti kehitetään markkinoiden muuttu-via vaatimuksia vastaavaksi. Henkilöliikenteessä kilpailukyky edellyttää matka-aikojen lyhentämistä ja sujuvuutta sekä edel-lytysten luomista kilpailun avaamiselle raideliikenteessä.

Pääradan välityskyvyn parantaminen välillä Helsinki - Hämeenlinna - Tampere on myös edellytys koko Suomen raideliiken-nepalvelujen parantamiselle kysyntää vastaavaksi. Helsinki - Tampere -rataosuuden välityskyvyllä on kasvukäytävän sisäis-ten vaikutusten lisäksi merkittävät säteilyvaikutukset Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kuljetuksiin, koko Tam-pereen pohjoispuoleisen Suomen henkilöliikenteen saavutettavuuteen ja näiden alueiden elinvoimaan.

Pääradan vaikutuspiiriin kytkeytyy noin 50 % Suomen väestöstä, työpaikoista ja työvoimasta sekä yritysten liikevaihdosta. Lisäksi radan vaikutuspiiriin sisältyy 60 % koko maan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta. Rajallisten investointire-surssien vuoksi on tärkeää, että kansallisen tason kehittämisinvestointeja priorisoidaan ja kohdennetaan niiden taloudellis-ten vaikutusten mukaan. Kehittämällä päärataa nopealla aikataululla on mahdollista tehokkaimmin kehittää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä paikallisella että kansallisella tasolla.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja kehottaa kokoomuksen eduskuntaryhmää ja ministeriryhmää toimimaan aktiivisesti sen puolesta, että pääradan lisäraiteiden suunnittelu ja rakentaminen käynnistetään viipymättä.

Puoluehallitus:

Aloitteen tekijät ovat oikeassa tuodessaan esiin raideliikenteen tärkeän aseman Suomen liikennejärjestelmässä ja erityi-sesti tiheämmin asuttujen alueiden liikennemuotona. Rautatieasemat ovat tärkeitä yhtymäkohtia muuhun liikenteeseen. Raideliikenteen kehittämisellä on merkittävää vaikutusta mm. aluetaloudessa, maankäytössä ja asumisessa. Raideliikenne on myös varsin ekologista sekä tehokasta liikkumista ja se nivoo kaupunkiseutuja yhteen.

Pääradan kehittämisen tarpeellisuus on tunnustettu ja sitä on toteutettava valtion talousarvion puitteissa mahdollisimman ripeästi. Pääradan kehittämisellä ja välityskyvyn ylläpitämisellä on laajoja liikennevaikutuksia muuallekin Suomeen, kuten aloitteessa tuodaan esiin.

Suomen raideyhteyksiä on jatkuvasti kehitettävä ja parannettava keskeisten maantieväylien ohella. Pääradalla on käynnissä tällä hetkellä useita hankkeita ja kunnostustöitä, jotka osaltaan parantavat radan kuntoa ja välityskykyä valmistuessaan. On kuitenkin selvää, että pääväylämme tarvitsevat jatkuvasti parannusta ja kehittämistä, jotta ne pystyvät palvelemaan kasva-vaa liikennettä ja elinkeinoelämän tarpeita.

Tuore parlamentaarisen liikennetyöryhmän raportti esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäi-siin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjes-telmäsuunnitelma sisältäisi muun muassa kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palve-luiden kehittämisen.

Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on jo aloitettu.

Suunnitelmaa laaditaan parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien väli-sessä laajassa yhteistyössä. Suunnitelma annettaneen eduskunnalle käsiteltäväksi selontekona. Tämän työn osana on luon-tevaa käsitellä aloitteessa esitettyjä valtakunnallisesti merkittäviä kehittämiskohteita.




213. Meri-Porin Kokoomus: Satakunnan liikenneyhteydet kuntoon

Kuten useissa yhteyksissä on todettu, Helsinki-Pori-pääväylän korjausvelka alkaa olla kestämättömällä tolalla. Satakunta on jäänyt väylien kunnostuksessa erityisen perustavanlaatuisella tavalla jälkeen. Tämä on realisoitunut viime aikoina vakavina tieliikenneonnettomuuksina erityisesti kakkostiellä, jonka kunto on erityisen heikko. Viime talvi vaati tiellä viisi kuolonuhria. Inhimillisten tragedioiden lisäksi huonot liikenneyhteydet heikentävät paitsi alueellista, myös Suomen kansallista kilpailuky-kyä. Satakunnan alueella sijaitsee paljon toimivista liikenneyhteyksistä riippuvaista raskasta teollisuutta ja satamatoimintoja. Lisäksi elävä ja toimiva elinkeinoelämä vaatii toteutuakseen työvoiman joustavaa liikkuvuutta, minkä mahdollistaa ainoas-taan kunnossa olevat liikenneyhteydet.

Tämän aloitteen hyväksyessään puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ajamaan kaikin keinoin Satakuntaan vievien liikenneväylien kunnostamista ja erityisesti uuden Helsinki-Pori-väylän rakentamista.

226

Puoluehallitus:


214. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Kouvola-kotka tarvitsee liikenteen kokonaisuudistuksen

Hamina-Kotka Satama on Suomen suurin yleissatama. Se palvelee teollisuutta ja kauppaa monipuolisesti sekä on avain-asemassa reitillä EU:n ja Aasian välillä. Sama raideleveys Venäjän kanssa, suorin ja lyhin mahdollinen reitti Jäämerelle, monipuolinen sataman palveluvalikoima sekä pitkän aikavälin teollisen liiketoiminnan kasvuun suunniteltu satama-alue pal-velee erinomaisesti Suomen vientiteollisuutta, kauttakulkuliikennettä ja kansainvälisiä suurprojekteja. Vuonna 2017 sataman kautta kuljetettiin 14,7 miljoonaa tonnia tuotteita, josta viennin osuus on 11 miljoonaa tonnia. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 9,5% , viennin kasvu 12,4%.

Hamina-Kotka Sataman toiminnan kannalta kaikkein tärkeintä ovat toimivat, turvalliset ja tulevaisuuden itseohjautuvia ajo-neuvoja ja junia varten toteutettu liikenneinfrastruktuuri koko Kymenlaaksossa. Hamina-Kotka satama ja Kouvolan tie- ja rautatiekuljetusten terminaali kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T-Liikenneverkostoon.

Samaan aikaan SOTE uudistaa erikoissairaanhoidon palveluverkostoa ja lisää ihmisten liikkumista VT15:llä sekä Kouvola-Kotka radalla. Hälytysajoneuvojen määrä on lisääntynyt vuoden 2018 alussa, kun Pohjois-Kymenlaakson sairaala lakkautet-tiin ja pelkästään ambulansseja liikkuu vuosittain 3000 enemmän kuin aikaisempina vuosina. Lisääntynyt henkilöliikenne on lisännyt myös junavuoroja.

Nykytilanteessa VT15 on kapea ja vaarallinen 2 kaistainen maantie, jossa limittäin kulkevat työ- ja opiskelumatkaliikenne, linja-autoliikenne, rekkaliikenne sekä ampulanssit. VT15 eteläpää Hyväntuulentie sekä raskaanliikenteen yhteys Mussalon satamaan pitää uudistaa. VT15:n parantamiseksi on päätetty aloittaa suunnittelu, mutta tahti on liian hidas.

Kouvola-Kotka välillä on tällä hetkellä 1 raide, joka haarautuu kaikkiin satamien osiin. Samalla raiteella kulkee henkilöjuna, jotka väistävät tavaraliikennettä väistöraiteilla. Hamina-Kotkan Sataman Mussalon satamassa Kotolahden ratapiha tarvitsee pikaisesti rahoituksen sen suunnitelmien toteuttamiseksi, jotta ratapiha pystyy palvelemaan sataman toimintoja halutulla tavalla. Nyt koko rataosuus ja loppupään ratapiha ovat erittäin ruuhkaisia.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous linjaa, että Kymenlaaksossa toteutetaan kokonaisvaltainen liikenneverkkouudistus, joka varmistaa Suomen suurimman yleissataman toiminnan, ihmisten turvallisen liikkumisen sekä mahdollistaa itseohjautuvan liikenteen. Tuplaraide varmistaisi lisääntyvän rahtiliikenteen ja kilpailutuksen myötä uudistuvan henkilöliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden. VT15:n leventäminen 3-4 kaistaiseksi ja varustaminen keskikaiteella parantaa turvallisuutta ja sujuvoittaa liikennettä.

Puoluehallitus:

Meri-Porin Kokoomuksen aloitteessa tuodaan esiin tärkeitä näkökulmia Satakunnan liikenneverkon kehittämiseksi. Kokoo-muksen Kotkan kunnallisjärjestö puolestaan esittää perusteltuja ehdotuksia Kouvola-Kotka -radan kehittämiseksi ja muiden Kaakkois-Suomen kannalta tärkeiden liikennehankkeiden toteuttamiseksi. Puoluehallitus tunnistaa aloitteissa esiin nostetut kehittämistarpeet.

Kokonaisuudessaan Suomen liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaa-maan kansalaisten ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin.

Tuore parlamentaarisen työryhmän raportti esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin par-lamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmä-suunnitelma sisältäisi muun muassa kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen. Mallista on kokemuksia mm. Ruotsista.

Ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on jo aloitettu.

Suunnitelmaa laaditaan parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien väli-sessä laajassa yhteistyössä. Suunnitelma annettaneen eduskunnalle käsiteltäväksi selontekona. Suunnitelmaa toteutettai-siin julkisen talouden suunnitelman puitteissa. Tämän työn osana on luontevaa arvioida myös aloitteissa esitettyjä kehittä-miskohteita.

Puoluehallitus esittää, että puoluekokous toteaisi aloitevastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta.



227

215. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Suomen sisäisen matkustajalentoliikenteen keinotekoista ylläpitoa julkisella tuella vähennettävä

Suomessa on 19 Finavian ylläpitämää lentoasemaa, joista usealle tuetaan matkustajaliikenteen reittilento. Lentoasemat ovat osalle matkustajista toki tärkeitä, mutta kannattamattomia lentoasemia tuetaan reittilentoja varten vuosittain sadoista tuhan-sista muutamaan miljoonalla eurolla kentän koosta riippuen, mihin rahat kerätään kannattavimmilta lentoasemilta, kuten Helsinki-Vantaalta.

Suomessa välimatkat eivät ole niin pitkiä, että mittavaa kansallista lentoliikennettä tarvittaisiin. Vaikka EU on hyväksynyt, että Suomi saa tarkastella lentoasemaverkkoaan yhtenä kokonaisuutena, taloudellisesti kannattamattomia reittilentoja ja lentoasemia tulisi vähentää. Poikkeuksena tähän voisi ottaa lentoasemat, jotka eivät ole rautateiden välittömässä läheisyy-dessä. Tähän luokkaan kuuluisivat esimerkiksi Enontekiön, Ivalon ja Kittilän lentoasemat. Kannattamattomien lentoasemien ja matkustajaliikenteen reittilentojen tukemisesta säästyvä julkinen tuki siirrettäisiin tieverkon kehittämiseen ja muuhun jouk-koliikenteeseen.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että Suomen sisäisen matkustajalentoliikenteen keinotekoista ylläpitoa julkisella tuella vähennetään.

Puoluehallitus:

Aloitteessaan Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret ry tuo esiin huolen Suomen lentokenttien kilpailukyvystä ja nykyisen laajuisen lentokenttäverkoston aiheuttamista kustannuksista yhteiskunnalle. Aloitteessa tuodaan esiin lentoyhteyksien tär-keys matkustajien kannalta, mutta pidetään Suomessa verkostoperiaatteella toimivien kenttien määrää liian suurena kysyn-tään nähden.

Suomen lentoasemista 22 on Finavian Oyj ylläpitämiä. Mikkelin lentoasemaa ylläpitää Mikkelin kaupunki, Seinäjoen lento-asemaa Seinäjoen lentoasema Oy ja Lappeenrannan lentoasemaa Lappeenrannan kaupunki.

Niin sanottu verkostoperiaate mahdollistaa Finavian sisäisen ristisubvention Finavian vähäisen liikenteen lentoasemille.

Suomen lentoliikenne on ollut viime vuosina kasvussa, mutta liikennemäärien kehitys vaihtelee merkittävästi Suomen len-toasemien välillä. Eräiden lentoasemien haasteena ovat vähäinen kysyntä sekä osittain sesonkeihin liittyvät kysynnän vaih-telut.

Jos säännöllinen markkinaehtoinen reittilentoliikenne päättyy tai alue haluaa muuten ottaa vastuun alueellisen lentoaseman ylläpidosta ja kehittää sitä alueellisista näkökohdista käsin, Finavia voi luopua lentoaseman ylläpitovastuusta. Tällöin lii-kenne- ja viestintäministeriö pyrkii yhteistyössä Finavian, lentoasemakunnan ja maakunnan sekä muiden sidosryhmien kanssa löytämään lentoasemalle toisen omistajan. Muutamissa lentokentissä näin on toimittukin ja alue on ottanut vastuun lentokentästä ja lentoliikenteestä. Tämän toimintamallin vahvistumista on kannustettava.

Aloitteessa tuodaan esiin tärkeitä näkökohtia. Toki on niin, että täysin markkinaehtoisesti toimivia kenttiä on Suomessa varsin vähän. Toisaalta on otettava huomioon lentokenttien merkitys aluetaloudellisesti. Lentoasemaverkolla on merkitystä alueellisen saavutettavuuden, alueiden talouskasvun ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten näkökulmasta. Lentoliiken-teellä on strategisesti keskeinen merkitys elinkeinoelämälle ja monien yritysten kansainvälistymisen edellytyksenä ovat toimivat lentoyhteydet. Toimivat lentoliikenneyhteydet vaikuttavat yritysten sijaintiin, toimintaedellytyksiin ja investointeihin.

Eri liikennemuotoja tulee kytkeä nykyistä paremmin yhtenäisiksi matkaketjuiksi. Matkaketjujen muodostamassa kokonai-suudessa keskeistä on, että liikenneyhteyksien aikataulut vastaavat kysyntään ja palvelevat asiakasta parhaalla mahdolli-sella tavalla. Lentoasemaverkoston kustannustehokkuutta parantavia toimenpiteitä tulee edelleen kehittää laajassa yhteis-työssä Finavian, operaattoreiden, viranomaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken. Myös alueellisia toimijoita tulee kannustaa vastuunottamiseen lentokenttätoiminnasta, mikäli tähän on edellytyksiä.




228

216. Kokoomuksen Kotkan kunnallisjärjestö: Historiallinen ja kallis väylämaksu on kaupankäynnin este ja se on poistettava

Suomi on riippuvainen viennistä ja suurin osa fyysisten tuotteiden kuljetuksista tapahtuu meritse. Väylämaksut ovat suoma-lainen erikoisuus ja historiallinen jäänne.

Väylämaksuja puolitettiin edellisellä hallituskaudella ja puolitus oli parempi kuin ei mitään, koska, transitoliikenteessä on pystytty pitämään asiakkaita Suomen reitillä, jotka täyden väylämaksun ollessa voimassa olisivat siirtyneet muille reiteille. Transitoliikenne puolestaan on parantanut Suomen viennin ja tuonnin tasapainoa.

Yli 80 % Suomen ulkomaankaupasta kulkee meritse. Väylämaksut ovat Suomen itse itselleen luoma merkittävä kaupan este.

Mikäli väylämaksuja ei poisteta, Suomen ulkomaankauppa kärsii, tuotantoa siirtyy muualle ja työttömyys kasvaa. Väylämak-sujen poisto on kilpailuneutraali tapa edistää suomalaista elinkeinoelämää eikä myöskään EU asiaan puutu, koska muilla mailla ei ko. maksuja ole. Väylämaksujen poisto rahoittaa valtion kannalta itse itsensä. Väylämaksujen takia Suomen reitti ei ole tällä hetkellä transitossa kilpailukykyinen. Kuitenkin jo vajaan kymmenyksen kasvu transitoliikenteen määrässä riittäisi kattamaan muina tuloina valtion nykyisin transitoliikenteeltä keräämät väylämaksutulot. Transitomäärän kaksinkertaistumi-nen riittäisi lisääntyneinä verotuloina kattamaan kaikki Suomen nykyiset väylänpito- ja jäänmurtokulut.

Väylämaksuilla ei ole myöskään väitettyä ohjaavaa vaikutusta, jolla voitaisiin tukea suomalaisia varustamoja, jotka ovat in-vestoineet vahvan jääluokan aluksiin. Talvimerenkulun nykyiset rajoitukset pitävät ohjauksesta huolen ja suosivat korkeaa jääluokkaa. Sitä paitsi suomalaiset varustamot voivat käyttää laivojaan jääluokkansa takia ympärivuotisesti vesillämme, mikä on jo sinänsä merkittävä kilpailuetu näille varustamoille.

Esitämme, että väylämaksut tulisi poistaa kokonaan ja saada Suomen elinkeinoelämä siten samalle viivalle kilpailijamaiden kanssa.

Ympäristönäkökohdat on jo huomioitu monessa eri lainsäädännössä. Toki kehitettävää on ja monia lainsäädännöllisiä tiu-kennuksia onkin EU:ssa valmisteilla. Mutta itse keksittyä väylämaksujärjestelmää ei ympäristön suojelemiseksi tarvita. Rik-kidirektiivin myötä alukset maksavat polttoainekuluissaan tai rikkipesuri-investointien kautta ympäristönsuojelusta.

Suomen jäänmurto toimii hyvin, mutta se pitäisi rahoittaa verovaroin niin kuin muissakin maissa ja niin kuin Suomessakin tiet ja rautatiet rahoitetaan. Jäänmurto on samalla lailla väylänhoitoa kuin lumityöt teillä ja rautateillä.

Suomen satamista Naantali, Turku, Helsinki ja Hamina-Kotka kuuluvat EU:n TEN-T ydinliikenneverkkoon. Näistä jokainen on myös potentiaalinen kauttakulkusatama tulevaisuuden arktisella silkkitiellä, jos rata jäämerelle tulevaisuudessa raken-netaan.

Aloitetta kannattavat: Katariinan Kokoomus, Kukourin Kokoomus, Kotkan Kokoomus, Kotkan Kokoomusnaiset.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että viennin kilpailukykyiset reitit satamiemme kautta varmistetaan ja että Suomi luopuu väylämaksuista vuoden 2019 alusta alkaen.

Puoluehallitus:

Aloitteen tekijät nostavat esiin varsin pitkään esillä olleen kysymyksen väylämaksujen poistosta. Aloitteen tekijät ovat pe-rustelleet kantaansa ansiokkaasti tässä varsin monitahoisessa kysymyksessä.

Väylämaksu perustuu väylämaksulakiin, jonka perusteella Suomen vesialueella kauppamerenkulkua harjoittavasta aluk-sesta suoritetaan valtiolle väylämaksua. Väylämaksun suuruuteen vaikuttaa mm. aluksen koko, käyttötarkoitus ja jäissäkul-kukyky.

Kuten aloitteessakin tuotiin esiin, väylämaksut puolitettiin vuosiksi 2015—2017 osana elinkeinoelämän rikkidirektiivikompen-saatiota sekä vuonna 2013 tehtyä työmarkkinaratkaisua. Hallitus päätti jatkaa tätä puolitusta tälle vuodelle ja eduskunta on hyväksynyt esityksen. Väylämaksun alentamisen ja samalla toteutetun tavaraliikenteen rataveron poistamisen tavoitteena on elinkeinoelämän kustannusten keventäminen.

Suomessa on pitkään keskusteltu väylämaksun poistamisesta kokonaan. Väylämaksun poistaminen alentaisi luonnollisesti suomalaisten yritysten kuljetuskustannuksia. Väylämaksu on kuitenkin muutakin kuin pelkästään kuljetuskustannus- ja ve-rotulokysymys. Väylämaksulla pyritään vaikuttamaan alusten jäissäkulkukykyyn, talvimerenkulun tasoon ja kustannuksiin.

229

Väylämaksu ottaa huomioon aluksen jääluokan siten, että hyvien jääluokkien aluksilla väylämaksu on pienempi kuin huo-nompien jääluokkien aluksilla. Tällä tavoin on luotu varustamoille taloudellinen kannuste hankkia hyvin jäissä kulkevia aluk-sia. Myös Suomen poikkeusolojen huoltovarmuuden kannalta on hyvä, että suomalaiset varustamot investoivat jäissä kul-keviin aluksiin. Tällä on merkitystä myös meriliikenteen turvallisuuden ja sitä kautta ympäristönsuojelun näkökulmasta. Väy-lämaksun yksipuolisella poistamisella menetettäisiin taloudellinen kannuste ja jääluokkiin perustuvan maksun ohjausvaiku-tus.

Näiden näkökohtien lisäksi on otettava huomioon väylämaksun vaikutus Suomen ulkomaankaupan kustannuksiin sekä Suomeen suuntautuvaan transitoliikenteeseen, kuten aloitteen tekijät ansiokkaasti tuovat esiin. Aloitteentekijöiden tuomat perustelut tulee ottaa vakavasti.

Väylämaksujärjestelmän kokonaisuuden toimivuutta nykykyisessä toimintaympäristössä on jatkossa syytä vakavasti arvi-oida yhdessä elinkeinoelämän toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. On selvitettävä, voidaanko esimerkiksi huolto-varmuuteen liittyvät kysymykset ratkaista muulla tavalla edistäen samalla Suomen ulkomaankaupan kilpailukykyä sekä tran-sitoliikennettä.




217. Tampereen tulevaisuuskokoomus: Itseohjautuvien autojen salliminen

Itseohjautuvat autot ovat jo tämän päivän todellisuutta. Laki kuitenkin vaatii, että autolla on oltava kuljettaja, joka viime kädessä vastaa auton ohjaamisesta.

Suomen maine kehittyneimmän teknologian ensimmäisenä käyttöönottajana on heikentynyt varsinkin siksi, että Euroo-passa uudet innovaatiot kohtaavat vastustusta, koska ne purkavat olemassa olevia rakenteita. Jotta Suomen kuva edistyksellisenä uuden teknologian hyödyntäjänä vahvistuisi, tulisi Suomen ottaa käyttöön ensimmäi-senä maailmassa tai ainakin EU:ssa lupajärjestelmä itseohjautuville autoille. Lainsäädäntöä on näiltä osin muutettava pikai-sesti.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta asettamaan tavoitteeksi seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, että Suomi on ensimmäinen EU-maa, joka sallii itseohjautuvat autot.

Puoluehallitus:

Aloitteen tekijät kiinnittävät ansiokkaasti huomiota ajankohtaiseen asiaan. Autonomia autoissa lisääntyy nopeasti. Vaikka autonvalmistajat kykenevät jo nyt valmistamaan täysin itseajavan auton, ei sen yleistyminen ja etenkään arkipäiväistyminen kuitenkaan tapahdu todennäköisesti vielä vuosiin. Autonomia nojaa vahvasti 5G-verkon toimivuuteen, karttapohjiin, senso-reihin ja kameroihin. Kaikkien näiden on toimitettava autoon ajantasaista tietoa koko ajan ja toimintavarmasti. Täysin auto-nomisessa autossa nämä asiat tulee olla varmuudella ratkaistu.

Meillä kuljettajaa koskevista vaatimuksista ja vastuista säädetään tieliikennelaissa. Suomen tieliikennelainsäädäntö perus-tuu kansainväliseen Wienin tieliikennettä koskevaan sopimukseen, jonka mukaan liikkuvalla ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdis-telmällä tulee olla kuljettaja ja että kuljettajan on joka hetki kyettävä hallitsemaan ajoneuvonsa. Vuonna 2016 voimaan tul-leen sopimusmuutoksen myötä sopimus ei kuitenkaan rajoita kuljettajaa avustavien teknisten järjestelmien käyttöä, jos jär-jestelmä on pois kytkettävissä. Sopimus myös mahdollistaa tekniset järjestelmät, joihin kuljettaja ei voi vaikuttaa, jos järjes-telmä on hyväksytty sopimuksen piirissä. Tällainen on esimerkiksi automaattinen hätäjarrutehostin. Suomi osallistuu aktiivi-sesti myös kansainvälisen kuljettajan vastuita rajaavan lainsäädännön valmisteluun ja muotoiluun.

Suomessa on meneillään laaja tieliikennelain kokonaisuudistus. Lain valmistelussa on tunnistettu, että autonominen liikenne muuttaa tarvetta säännellä kuljettajan vastuisiin liittyviä kysymyksiä. Lain valmistelussa arvioitiin kuljettaja-käsitteen sisällyt-tämistä lakiin monista näkökulmista. Laissa tehtiin valinta jättää kuljettajan määritelmä avoimeksi. Tämä on teknologian no-pean kehittymisen takia parempi ratkaisu kuin kuljettajan määritelmän sitominen vielä kehittymässä oleviin autonomisiin järjestelmiin.

Erilaisten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja autonomiseen ajamiseen tähtäävän teknologian kehitys on nopeaa. Kokoo-muksen mielestä on tärkeää, että laki ei rajaa teknologian kehitystä tai ohjaa sitä liiallisesti, vaan on luonteeltaan teknolo-gianeutraali. Nyt valittu ratkaisu jättää tilaa autonomisten autojen teknologian kehitykselle Suomessa ja tätä kehitystä on edelleen vahvistettava. Itseohjautuvien autojen salliminen on perusteltua teknologian antaessa tähän aidot mahdollisuudet mm. turvallisuuden osalta. Kuten vastauksen alussa todettiin, voi mennä pitkäänkin ennen kuin teknologia on tältä osin toimintavarmaa, mutta tätä kehitystä on tuettava ja suhtauduttava kehitykseen avoimin mielin.

230




218. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Itseajavien bussien testaaminen aloitettava myös maaseututaajamissa

Itseajava auto on auto, joka liikkuu turvallisesti liikenteessä joko osittain tai täysin ilman kuljettajan toimenpiteitä tekoälyn ja konenäön avustamana. Itseajavien autojen nähdään parantavan liikenteen turvallisuutta inhimillisten tekijöiden poista-miseksi onnettomuuksien syistä, mutta itseajavat autot tarvitsevat paljon kokeiluja, jotta uudet niistä johtuvat onnettomuudet ja haasteet saadaan pidettynä mahdollisimman pieninä ja ratkaistua.

Yleensä automaation tasot määritellään asteikolla 0–5, jossa suurempi luku kertoo korkeammasta automaatiosta. Maail-malla itseajavat autot ovat jo useissa maissa testausvaiheessa ja esimerkiksi suuret autonvalmistajat BMW, Fiat Chrysler ja Ford tavoittelevat täysin itseajavaa autoa jo vuodeksi 2021. Viime aikoina itseajavat autot ovat olleet kielteisesti uutisissa esimerkiksi Uberin itseajavan auton törmättyä kuolettavasti jalankulkijaan, mikä ei jääne viimeiseksi tapaukseksi ja korostaa testaamisen tärkeyttä.

Suomessa Liikenteen turvallisuusvirasto on erittäin avoin itseajavien autojen testaukselle ja toteaakin omilla sivuillaan: ”Kor-kean tason automaation kokeiluissa testataan mm. ilman kuljettajaa kulkevia ajoneuvoja. Monille autoilijoille automaation kehittyminen näkyy jo nykyään mm. kaistavahteina, adaptoituvina nopeusvahteina tai automaattisina hätäjarruina. Trafi ha-luaa edistää tieliikenteen automatisoitumista kokeilujen kautta rohkeasti ja vastuullisesti.”

Yksi testausalueista on joukkoliikenne, jossa suurin osa itseajavien bussien testeistä on tehty ranskalaisen EasyMilen val-mistamalla EZ10-pienoisbussilla, jotka nähtiin Suomessa ensimmäistä kertaa Vantaan asuntomessuilla 2015. Suomen lisäksi muun muassa Australia, Japani, Kalifornia, Kiina, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Sveitsi ovat testanneet itseajavia busseja. Esimer-kiksi SOHJOA-projektissa EZ10:t nähtiin Helsingin Hernesaaressa, Espoon Otaniemessä ja Tampereen Hervannassa elo-kuusta 2016 kevääseen 2017. Tämän jälkeen SOHJOA-projekti on jatkanut itseajavien bussien testausta säännöllisin vä-liajoin. SOHJOA-projektin sivutuotteena syntyi ”Sensible 4” -yritys, jonka toimitusjohtaja Harri Santamala kertoi itsestään liikkuvan liikenteen suurimmiksi yksittäisiksi ongelmiksi talven ja muut tielläliikkujat. Suomalaista itseajavaa autoa testattiin Liikenneviraston varustamalla Kolari–Kilpisjärvi-älytiellä viime talvena.

Nykyisen lainsäädännön mukaan kaupunkiseutujen joukkoliikenne on kuntien vastuulla, ja laki määrää palveluasetuksella vähimmäistason, minkä tasoista liikennettä julkisen sektorin pitää tuottaa. Markkinaehtoista joukkoliikennettä rajoittaa se, jos julkisen sektorin rahoittamalle liikenteelle on annettu yksinoikeus liikenteeseen. Palveluntuottajaa etsiessä julkinen sek-tori määrää millaisella kalustolla ja vuorotarjonnalla julkista liikennettä harjoitetaan. Vuorotarjonnan tarve riippuu alueellisista asukasmääristä. Alueilla, joilla on pieni asukasmäärä ja keskimääräistä iäkkäämpi väestö, tarvitsee pakostakin ja lain mää-räämänä julkista liikennettä, jonka esimerkiksi tulevaisuudessa voisi hoitaa itseajava bussi, jossa kuljettajan tilalla olisi van-huspalveluiden asiantuntija.

Suomessa olisi pitkien välimatkojen ja vaihtelevien vuodenaikojen maana tärkeää testata itseajavia busseja maaseututaa-jamissa. Esimerkiksi Japanissa DeNa-yritys kokeilee jo itseajavia busseja maaseudun vanhenevan väestön alueella. Jos kokeilu osoittautuu menestyksekkääksi, Japani voisi ottaa käyttöön itseajavia palveluita kaukaisille alueille.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää toimimaan siten, että itseajavien bussien testaaminen aloitetaan myös maaseututaajamissa.

Puoluehallitus:

Aloitteen tekijät kiinnittävät käytännönläheisesti huomiota ajankohtaiseen kysymykseen. Autonomia autoissa lisääntyy no-peasti. Vaikka autonvalmistajat kykenevät jo nyt valmistamaan täysin itseajavan auton menee sen yleistymiseen ja arkipäi-väistymiseen vielä aikaa. Autonomia nojaa vahvasti 5G-verkon toimivuuteen, karttapohjiin, sensoreihin ja kameroihin. Kaik-kien näiden on toimitettava autoon ajantasaista tietoa koko ajan ja toimintavarmasti. Täysin autonomisessa autossa nämä asiat tulee olla varmuudella ratkaistu. Aloitteen laatijat ovatkin aivan oikeassa siinä, että autonomisen auton kehitys vaatii paljon testausta, esimerkiksi pohjoisissa olosuhteissa. Suomi on tässä suhteessa etujoukoissa. Trafi on sallinut autonomis-ten autojen testauksen ja myöntää lupia siihen. Meillä onkin meneillään monta asiaan liittyvää hanketta. Tämä on erittäin kannatettavaa ja Kokoomus on suhtautunut uusien teknologioiden testaamiseen ja hyödyntämiseen myönteisesti.

231

On ennustettu, että autonomia lisääntyy nopeammin raskaassa kalustossa kuin henkilöautoissa. Etenkin harvaan asutuilla alueilla autonomisesti liikkuva linja-auto madaltaa liikennöintikustannuksia ja parantaa ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Samat lainalaisuudet täysin autonomisen auton kohdalla pätevät kuitenkin niin linja-, kuorma-, paketti- kuin henkilöautois-sakin. Itse asiassa parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä olevassa uudessa tieliikennelaissa ei enää määritellä kuljettajaa. Tällä on haluttu jättää tilaa sille, että nykyisin Suomeakin velvoittava ns. Wienin sopimus (YK) vuodelta 1968 päivitetään sallimaan täysin autonomiset autot.

Automaation käyttöönottoa rajoittavat osin linja-autokaluston, liikenneympäristön sekä karttojen ja väyläinfrastruktuurin puutteet. Tiemerkintöjen tulisi olla selkeitä ja hyvin erottuvia. Autonomisissa järjestelmissä ajoneuvon tulisi esimerkiksi tun-nistaa ajokaista kaikissa liikennetilanteissa. Tieverkon digitaalisen kuvauksen tulee olla niin tarkka, että ajoneuvo voi seu-rata ajolinjaa myös silloin, kun tien pinta on lumen ja jään peittämä. Tämä asettaa osaltaan rajoituksia autonomisten ajoneu-vojen käyttöön haja-asutusalueilla, joissa tieverkko voi olla huonommin merkittyä, talvikunnossapidon laadussa voi olla puutteita ja tieverkon digitaalinen kuvaus voi olla riittämätön. Kokoomus suhtautuu kuitenkin positiivisesti aloitteessa kuva-tulle testaustoiminnalle, mikäli lupia myöntävä viranomainen näkee tämän toiminnan mahdolliseksi.




219. Kaakkois-Suomen Kokoomusnuoret: Oikealle kääntyminen punaisia päin sallittava

Monissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan maissa saa risteyksessä kääntyä punaisia päin oikealle. Tämä lisää liikenteen suju-vuutta yksityisautoilijoille sekä julkiselle liikenteelle. Autoilla tulee vähemmän tyhjäkäyntiä ja täten myös vähemmän ilman-saasteita.

Sallimalla oikealle kääntyminen punaisia päin parantaisi liikenteen sujuvuutta ruuhkaisissa risteyksissä. Niin henkilöautot kuin joukkoliikennekin hyötyisivät uudistuksesta. Jos keskimäärin uudistuksen avulla henkilöllä kuluisi keskimäärin 1 mi-nuutti vähemmän aikaa liikenteeseen päivittäin, tällöin joka päivä säästyisi yli 90 000 henkilötuntia aikaa uudistuksen myötä. Jos uudistus maksaisi esimerkiksi miljardin, tulisi 20-vuoden aikana yhden säästetyn henkilötunnin hinnaksi 1,5 €. Aika moni suomalainen on valmis maksamaan 1,5 € saadakseen yhden tunnin lisää aikaa.

CO2-päästöt eivät merkittävästi vähenisi uudistuksen myötä. Sen sijaan Dieselautoista tulevien pienhiukkaspäästöjen vai-kutus ihmisten terveyteen vähenee, sillä dieselautojen käyntiaika tiheästi asutetuilla taajamilla pienenee vähentäen pääs-töjä alueilta, joilla ihmiset niille altistuvat.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa punainen pallovalo oikealle käännyttäessä on käytännössä stop-merkki. Auto on tuotava pysäh-dykseen ennen oikealle kääntymistä niin kuin risteyksessä olisi stop-merkki. Oikealle punaisia päin kääntyvä on myös väis-tämisvelvollinen, kuten tullessa stop-merkin takaa. Poikkeavaa kevyttä liikennettä on tällöin väistettävä, mutta risteävälle kevyelle liikenteelle palaa punainen valo, joten risteävää liikennettä ei tarvitse väistää.

Suomessa uudistus edellyttäisi seuraavia muutoksia:

1. Selvitystyö, miten oikealle punaisia päin kääntyminen voidaan parhaiten mahdollistaa Suomessa 2. Selvitystyö, missä nykyisissä risteyksissä on mahdollista soveltaa oikealle kääntymistä punaisia päin ja missä ei. 3. Asianmukaisten liikennemerkkien laatiminen ja risteyksien merkitseminen. 4. Tiedotus uudistuksesta siten, että kaikki autoilijat saisivat tietää uudistuksesta hyvissä ajoin, ja viesti kantaisi varmasti

perille. 5. Autokoulujen opetussuunnitelman muuttaminen.

Vaikka tämä kokonaisuus on yhtenä vaalikautena kallis, on se kannattava pitkällä tähtäimellä. Sillä säästetään ihmisten aikaa ja parannetaan liikenteen sujuvuutta onnettomuuksien määrää oleellisesti muuttamatta.


hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta ja kehottaa eduskuntaryhmää sekä ministeriryhmää toimimaan siten, että oikealle kääntyminen punaisia päin sallitaan Suomessa.

Puoluehallitus:

Aloitteen tekijät ehdottavat, että oikealle kääntyminen punaisten valojen palaessa sallittaisiin valo-ohjatuissa risteyksissä. Aloitteentekijät perustelevat ehdotustaan muun muassa liikenteen sujuvoittamisella ja liikenteen päästöjen vähentämisellä.

232

Punaisen liikennevalon tarkoitus määritellään Wienin liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa yleissopimuksessa. Suomi on ratifioinut tämän sopimuksen. Wienin tieliikennesopimuksella ja liikennemerkkejä ja -opasteita koskevalla yleissopimuk-sella pyritään harmonisoimaan tieliikenteen sääntöjä, jotta rajat ylittävä kansainvälinen liikenne olisi mahdollisimman turval-lista.

Aloitteessa ehdotettu toimintamalli ei ole kansainvälisesti yleinen, mutta se on käytössä ainakin Yhdysvalloissa ja Saksassa. Näissäkin maissa tietyin rajoituksin. Oikealle kääntyminen punaisen valon aikana on sallittu Saksassa silloin, kun se on osoitettu erityisellä liikennemerkillä. Alkujaan käytäntö oli voimassa Saksan demokraattisessa tasavallassa ja se on jatkunut myös Saksan yhdistymisen jälkeen. Yhdysvalloissa punaisen valon aikana saa kääntyä oikealle, mutta menettelyä ei ole sallittu kaikissa valoristeyksissä liikenneturvallisuussyistä. Tekstillisellä lisäkilvellä on monissa paikoissa jouduttu osoitta-maan, ettei oikealle kääntymistä punaisen valon aikana sallita. Toisaalta joissakin osavaltioissa oikealla kääntyminen punai-sen valon aikana on sallittu vain, jos se erikseen osoitetaan liikennemerkillä.

Tieliikennelain mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi asetuksista poik-keavia liikenteen ohjauslaitteita. Aloitteessa ehdotettua uudistusta ei kuitenkaan voitaisi toteuttaa kokeiluluvalla, koska asia on tienkäyttäjien kannalta merkittävä eikä punaisella liikennevalolla voi olla erilaista merkitystä eri paikkakunnilla. Asia voi-taisiin toteuttaa vain lainsäädännöllä, jolloin kansalaiset saavat tiedon uudesta säännöstä normaalin säädösvalmistelupro-sessin kautta, kun säädös julkaistaan ja siitä tiedotetaan asianmukaisella tavalla.

Aloitteen aiheesta on Suomessa käyty jonkin verran keskustelua, mutta meillä ei ole pidetty perusteltuna tai tarpeellisena ottaa käyttöön aloitteessa ehdotettua sääntöä. Punaisen liikennevalon selkeää ja yksiselitteistä viestiä ei olla haluttu hä-märtää. Uhkana on vaaratilanteiden lisääntyminen, jos valo-ohjatussa risteyksessä osa voisikin ajaa punaisilla kääntyen oikealle risteävän liikenteen liikkuessa vihreän palaessa. Vaikkakin punaisilla oikealle kääntyminen vaatisi pysähtymistä ja tarkkaavaisuutta, on tässä liikennesääntömuutoksessa suuri riski liikennevalo-ohjauksen kunnioituksen hämärtymiseen ja epäselvyyteen. Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus heikkenisi, kun he vihreän valon aikana ylittäisivät tietä, jolta osa autoista kääntyisi punaisella valolla oikealle. Suomessa suojatiesääntöjen kunnioitus ei valitettavasti ole kovin hyvällä tasolla, eikä oikealle kääntyminen punaisen valon aikana parantaisi tilannetta. On huomioitava myös pyöräilijöiden

Aloitteentekijät kantavat aivan oikein huolta liikenteen sujuvuudesta ja on perusteltua pohtia avoimesti eri vaihtoja. Nykyi-nen lainsäädäntö antaa tienpitäjille monia mahdollisuuksia sujuvaan ja turvalliseen liikennevalo-ohjaukseen. Liikennevalo-risteyksissä liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa ns. vapaa oikea -ratkaisulla, jolloin risteykseen rakennetaan oikealle kääntyvä haara ilman valo-ohjausta. Toinen mahdollisuus on osoittaa oikealle kääntyminen vihreällä nuolivalolla. Lisäksi liikennevalotekniikka tuo ajoneuvoja jalankulkijailmaisimien avulla mahdollisuuksia parantaa risteysten sujuvuutta. Esimer-kiksi joukkoliikenteen etusijaa on valo-ohjeuksessa pystytty toteuttamaan uudella tekniikalla. Älykkään liikenteenohjauksen keinoja kehitetään koko ajan. Punaisen liikennevalon merkityksen hämärtäminen ei ole perusteltua, mutta liikenteen suju-vuutta on tarpeen edistää edellä mainittujen keinojen laajemmalla käytöllä.




puoluekokous- aloitteet 2018 · puoluekokous- aloitteet 2018 aloitteet, puoluehallituksen...

Documents