aloitteet

puolue

kokou k se lle2012

-

43. Puoluekokous Helsinki 24.-26.5.2012

s d p : n

43. Puoluekokous Helsinki 24.-26.5.2012

Aloitteet, esitykset ja lausunnot SDP:n 43. puoluekokoukselle

Helsinki 24. 26.5.2012

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p.

1

OHJELMAESITYKSET 15

1. Demokratiaohjelma 15 Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen 2. EU-ohjelma 15 Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen

TALOUS-, TYÖLLISYYS-, VERO- JA TYÖELÄMÄALOITTEET 15

3. Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalupakkiin 15 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 4. Suurituloisten tuloverotusta on nostettava 15 Keravan Demarit ry:n aloite 5. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava 15 Keravan Demarit ry:n aloite 6. SDP:n on esitettävä huolensa tuloverotuksen kevenemisestä 16 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite 7. Työn verotus ei saa olla tabu 17 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 8. Kaikkia tulomuotoja verotettava samalla progressiivisella veroasteikolla 17 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-8 18 9. Lihatuotteille haittavero 19 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 10. Tupakkaveroa korotettava! 19 Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 9-10 20 11. Lapsivähennys palautettava verotukseen 20 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 12. Lounasseteleistä luovuttava 21 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 11-12 21 13. SDP:n kirkastettava talouspoliittinen linjansa 22 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 22 14. Pankkien ylin johto henkilökohtaiseen vastuuseen 23 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 23 15. Euroopassa julkisen kulutuksen funktionaaliseen rahoitukseen 24 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 25 16. Eroon velkaantumisesta 25 Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 29 17. Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin 30 Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite 18. Ydinvoimaloiden verotus jaettava sen seutukunnan kaikkien kuntien kesken, johon ydinvoimala kulloinkin sijoittuu 30 Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite 19. Asuinkiinteistön kiinteistöveron oikeudenmukainen kohdentaminen maksukyvyn mukaan 31 Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 17-19 31

2

20. Kunnallisveron tasauksen poistaminen 32 Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 33 21. Harmaa talous tiukempaan valvontaan 33 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 22. SDP toimii rahoitusmarkkinoiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta 34 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 23. Talouselämä läpinäkyväksi 35 Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 21-23 35 24. Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen 36 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 37 25. Työsopimuslakia on muutettava 37 Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 38 26. Freelancerien ammatillinen järjestäytyminen sallittava Suomessa 38 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 39 27. Työtä on jaettava 40 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 40 28. Skapa regelrätta anställningar för personer i arbetslivsträning 41 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Luodaan oikeita työsuhteita työelämävalmennuksessa oleville henkilöille 41 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande 42 Puoluehallituksen lausunto 43

SOSIAALIALOITTEET 45

29. Lasten hyvinvointia on lisättävä 45 Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 46 30. Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi 46 Keravan Demarit ry:n aloite 31. Työeläkemaksuja korotettava välittömästi 47 Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 30-31 47 32. Vaatimus liikunnan järjestämisestä vanhuksille vanhuspalvelulakiin 48 Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n aloite 33. Vanhusten kotihoidon laadun takaa sitova henkilöstömitoitus 49 Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite 34. Vanhusten ja vammaisten asumisen ja turvaverkkojen parantaminen 49 Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 32-34 49 35. Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin 51 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 36. Sosialidemokraattien vastattava perustulokritiikkiin 52 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 37. Työttömyysturva kannustavammaksi 52 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 35-37 53

3

38. Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava 54 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 54 39. Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa 55 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 56 40. Lapsilisät irrotettava toimeentulotuesta 57 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 58 41. Palomiesten eläkeikä 58 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 59 42. Perhevapaita tulisi pidentää 59 Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite 43. Vanhempainvapaat jaettava 9+9 -mallin mukaan 60 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 44. Vanhempainpäivärahojen korvattava palkka kokonaan 60 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 45. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti 61 Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite 46. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti 61 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 47. Molempien vanhempien työnantajille samat kustannukset 62 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 42-47 62 48. Terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palveluihin kiinnitettävä huomiota 63 Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsenen Soile Sillanmäen aloite Puoluehallituksen lausunto 63 49. Palvelusetelit uhkaavat yhdenvertaisuutta 64 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 65 50. Tavoitteeksi pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus 66 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 66 51. Jokaisella on oikeus liikuntaan 67 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 52. Toimeentulotuen perusosan maksatus siirrettävä Kelan hoidettavaksi ja sosiaalityön vahvistaminen 68 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 53. Ylisukupolvinen työttömyys laskuun 68 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 51-53 69 54. Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet turvattava 70 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 70 55. Kotihoidontuelle valtakunnalliset pelisäännöt 71 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 72

4

TERVEYSALOITTEET 74

56. Toimiva maksuton perusterveydenhuolto, sairaaloiden hoitopäivämaksut kohtuullisiksi 74 Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry:n aloite 57. Yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto 74 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 56-57 74 58. Tillsätt en instans för övervakning av felbehandlingar inom hälso- och sjukvården 75 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Asetettava elin valvomaan hoitovirheitä sairaan- ja terveydenhoidossa 76 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande 76 Puoluehallituksen lausunto 77 59. Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen lopetettava 78 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 60. Kelan sairaanhoitokorvaukset poistettava yksityisiltä terveys- ja hammaslääkäripalveluilta 78 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 59-60 78 61. Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi 79 Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry:n aloite 62. Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kehitettävä kokonaisvaltaisesti 80 Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite 63. Julkisten terveydenhoitopalvelujen kehittäminen 80 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 61-63 81 64. Veren laatu ei riipu seksuaalisesta suuntautumisesta 83 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 84 65. Privata läkarföretagens engagemang i kommunernas hälso- och sjukvård 84 Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigrens motion Yksityisten lääkärifirmojen toiminta kuntien terveyden- ja sairaanhuollossa 84 Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsenen Veikko Wigrenin aloite Partistyrelsens utlåtande 85 Puoluehallituksen lausunto 86

SIVISTYSALOITTEET 87

66. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti 87 Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 87 67. Joustavuutta ja laatua päivähoitopalveluihin 88 Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 89 68. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi 90 Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 90 69. Täydellä teholla työvoimapulaa torjumaan 90 Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 90

5

70. SDP vapaan sivistystyön tukijaksi 91 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 91 71. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen 92 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 92 72. Kotiopetus luvanvaraiseksi 93 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 94 73. Opintotukijärjestelmän uudistaminen 95 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 95 74. Ammattiin opiskeleville kansalaisvaikuttamisen avaimet 96 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 97 75. Opintotuen huoltajakorotus demareiden tavoitteeksi 97 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 98 76. Korkeakoululiikunta huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa 98 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 98 77. Ylioppilaskokeet voitava suorittaa saamen kielellä 99 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 99 78. Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä 100 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 79. Nuoret mukaan yhteiskunnan kehittämiseen 100 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 78-79 101 80. Elämänkatsomustieto kaikille vapaaksi oppiaineeksi 101 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 102 81. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa 102 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 82. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa 103 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite 83. Peruskoulun uskonnon opettaminen lakkautettava ja tilalle tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen 103 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 81-83 103 84. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus turvattava 104 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 105 85. Opiskelijan oikeusturvan toteutuminen demarien tavoitteeksi 105 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 105 86. Korkeakoulujen kielipalvelut turvattava 106 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 106

6

87. Enemmän työelämävalmennusta yliopistoon 107 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 107 88. Pakkohausta on luovuttava 108 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 109 89. Opintopisteiden kuormittavuuteen puututtava 109 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 110 90. Valmentavat opinnot osaksi kaikkien korkeakoulujen palvelupalettia 110 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 111 91. Taiteen korkeakoulutuksen monipuolisuudesta pidettävä kiinni 112 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 112 92. SDP:n toimittava tasa-arvoisen korkeakouluverkon puolesta 113 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 113 93. Ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattinen terveydenhuoltomaksu 113 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 114 94. Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava 114 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 95. Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia parannettava saamelaisalueen ulkopuolella 115 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 94-95 115 96. Jyrkkä ei yliaikamaksuille 116 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 116 97. Korkeakoulujen mielikuvamainontaan on puututtava 117 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 117 98. Jokainen ansaitsee koulutustaan vastaavan työpaikan 118 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 118 99. Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena 119 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 119 100. Opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotettava 120 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 120 101. Ruotsin kielen opiskelun aloitusikää alennettava 121 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 121 102. Suomalaista opinto-ohjausta kehitettävä 121 Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 122

7

103. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilari 122 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 123 104. Ohjelma kielellisen syrjinnän poistamiseksi 124 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 124 105. SDP:lle korkeakoulupoliittinen linjapaperi 125 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 125 106. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen 125 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 126

KUNTA-, KAUPUNKI- JA ALUEALOITTEET 127

107. Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa 127 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 108. Demokratian muodot ja ulottuvuudet SDP:n kuntavaaliohjelman keskiöön 127 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite 109. Kunnallisen demokratian kehittäminen kuntaliitosten ja kuntien yhdistymisen yhteydessä 129 Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 107-109 130 110. Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen 130 Porvoon Työväenyhdistys ry:n aloite 111. Palveluiden kilpailuttamisen perusteita tarkennettava - yltiöyksityistämiselle rajat 131 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 110-111 131 112. Metropolihallinto todeksi 132 Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 132 113. Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua rahoitusta lopetettava 133 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 114. Kunta valtio -suhde määriteltävä uudelleen peruspalvelujen turvaamiseksi 133 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite 115. Valtionosuuksien korvamerkintä 134 Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 113-115 134 116. Kansalaisten oikeus yhdenvertaisiin peruspalveluihin on taattava kaikissa kunnissa 135 Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 135 117. Liikuntapalveluita kaikille 135 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 136

KANSAINVÄLISET, PUOLUSTUS- JA EU-ALOITTEET 137

118. Lähialueyhteistyö turvattava 137 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 137

8

119. Somalimaan kansainvälistä tunnustamista edistettävä 138 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 138 120. Sosialidemokraattiseen puolueen toimittava aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta 139 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 139 121. Köyhdyttäminen lopetettava 140 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 140 122. Armeijan koko supistuu vastuualue ei! 141 Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 142 123. SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittämiseen 143 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 124. Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä 144 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosiali- demokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 125. Varusmies- ja siviilipalvelusta uudistettava 144 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosiali- demokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen ja Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 123-125 144 126. EU:n kriisi on poliittinen kriisi, ei euron kriisi 145 Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 146 127. Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava 148 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 128. Sosiaalinen Eurooppa huomioitava EU:n perussopimuksissa 148 Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosiali- demokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosiali- demokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 127-128 149 129. Europarlamenttivaalien kampanjassa tehtävä yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa 149 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 150 130. Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön 150 Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosiali- demokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosiali- demokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto 151 131. EU:lle selkeä johto 151 Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosiali- demokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosiali- demokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto 151 132. EU:n on katsottava maailmantasolle 152 Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosiali- demokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn,

9

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosiali- demokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto 152 133. Euroopan unionin vahvistettava yhteistä puolustustaan 153 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 153

LAKI- JA HALLINTOALOITTEET 155

134. Luovutaan kesäajasta 155 Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 155 135. Lasten uskonnonvapaudesta tehtävä todellinen vapaus 155 Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkosen ja Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n jäsen Salla Saarasen aloite 136. Oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaana 156 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 135-136 156 137. Äänestysoikeus maahanmuuttajille kaikissa vaaleissa! 157 Hakaniemen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 158 138. Julkishallinnon IT-ohjelmien yhteensopivuus 159 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 159 139. Seksuaalirikoksiin huomiota 160 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 140. Suomen seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettava 160 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 139-140 161 141. Valtion lopetettava pariskuntien eriarvoistaminen 162 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 142. Vihkioikeus vain maistraateille 162 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 141-142 163 143. Sukupuolen korjaamista koskeva laki uudistettava 163 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 164 144. Kirkko irti valtiosta 165 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 165 145. Vainon kriminalisointi 166 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 166

ENERGIA- JA ILMASTOALOITTEET 168

146. Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva talous mukaan vuoden 2050 tiekarttaan 168 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

10

147. Strategia ydinvoimasta luopumiseksi 168 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite 148. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi 169 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 149. Ei lisää ydinvoimaa Suomeen 170 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 150. Hiilineutraaliin Suomeen 2050 mennessä 170 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosiali- demokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 151. Turpeen poltto lopetettava 2025 mennessä 171 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosiali- demokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite 152. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoimateollisuuden tueksi 171 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 146-152 172

ELINKEINO- JA MAATALOUSALOITTEET 175

153. Suomelle teollisuuspoliittinen ohjelma luomaan uutta kasvua ja työpaikkoja 175 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 175 154. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky turvattava 176 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 176 155. Kaivostoiminnan tuotot valtiolle 177 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 156. Suomalaisen kaivosyhtiön perustaminen ja malmivarantojen hyödyntäminen 177 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 155-156 178 157. Valtio yritysostoksille 179 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 179 158. Kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilymisen varmistaminen täytyy olla SDP:n linja entistä vahvemmin tulevaisuudessa 180 Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Tarja Eklundin aloite Puoluehallituksen lausunto 180 159. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistettävä Suomessa 181 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 181 160. Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen 182 Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenten Eero Ahposen, Juha Jaatisen ja Jaakko Kyläsalon, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenten Taru Alhon ja Juha Pöyryn, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Markus Pulsan ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Heidi Niemisen aloite 161. Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajan jälkeen 182 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite 162. Turkistarhauksessa siirryttävä maapohjaisiin häkkeihin 183 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosiali- demokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n

11

jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 160-162 183 163. Kalastuskortti kännykällä 184 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 185 164. Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys 185 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 186 165. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan 187 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 166. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan 188 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 165-166 188

ASUNTO-, KULUTTAJA- JA LIIKENNEALOITTEET 191

167. Asumisen sietämätön kalleus 191 Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite 168. Pääkaupunkiseudulle on rakennettava riittävästi laadukkaita ja edullisia asuntoja 191 Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 167-168 192 169. Utöka statens och kommunernas stöd för renovering av bostäder! 193 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Valtion ja kuntien tukea asuntojen kunnostamiseen on kasvatettava! 194 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite Partistyrelsens utlåtande 195 Puoluehallituksen lausunto 195 170. Pikavippifirmojen koronkiskonnasta tehtävä loppu 196 Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite 171. Pikavipit kriminalisoitava! 196 Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 170-171 197 172. Kuluttajansuojan ulottaminen sähkön jakeluun ja siinä tapahtuviin jännitteen vaihteluihin 198 Kangasalan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 199 173. Joukkoliikenteen kehittämiseen kokonaisvaltainen näkemys 200 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 174. Julkista liikennettä tuettava ja käyttöastetta nostettava 200 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 173-174 201 175. Mutkat suoriksi rantaradalla 202 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 203

JÄRJESTÖTOIMINTA-ALOITTEET 204

176. SDP:lle teemavuodeksi lapset 2013 204 Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 204

12

177. SDP:lle kansalaispaneeli 205 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite 178. Jäsenistön poliittinen osallistaminen osaksi puolueen jäsenetuja 206 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 177-178 206 179. Inkludera invandrarna förstärk socialdemokratin 206 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Maahanmuuttajat mukaan - sosialidemokratiaa vahvistettava 207 Finlands Svenska Socialdemokrater ry:n aloite Partistyrelsens utlåtande 207 Puoluehallituksen lausunto 208 180. Rahamaailman toiminnan ymmärtäminen 208 Kokkolan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 208 181. Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta 208 Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 209 182. Tasa-arvon edistäminen ja tiennäyttäminen tasa-arvon juurruttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja SDP:n toimintaan 209 Keravan Demarit ry:n jäsenen Leena Harjula-Jalosen aloite Puoluehallituksen lausunto 210 183. SDP:lle viestintäsuunnitelma ja rahoitusta ohjattava maakunnalliseen viestintään 210 Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 210 184. Palkansaajatoiminta puoluekokouskauden kärkihankkeeksi 211 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 212 185. Seksuaaliseen häirintään puututtava aktiivisesti 212 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 212 186. Kasvisruokaa puolueen tapahtumiin 212 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 187. SDP Reilun kaupan edelläkävijäksi 213 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 186-187 213 188. SDP:n on terästettävä viestintäänsä ja luotava asiantuntijaverkosto 213 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 214 189. SDP:n toteutettava näkyvyyskampanja 214 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 214 190. Huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksia lisättävä 214 Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 215 191. Avoin äänestys Euroopan sosialidemokraattien ehdokkaasta komission puheenjohtajaksi 215 Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosiali- demokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosiali- demokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite Puoluehallituksen lausunto 215

13

192. Kansainvälisen siirtojäsenyyden mahdollistaminen 216 Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 216

JÄRJESTÖTALOUSALOITTEET 217

193. Esitys puolueen jäsenmaksuksi vuosiksi 2013-2014 217 Puoluehallituksen esitys 194. Puolueen lehdistötuen tulisi mahdollistaa maakunnallisten lehtien toiminta jatkossakin 218 Eurajoen Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 218 195. Maaseudun työväentalot ja puolueen järjestöuudistus 219 Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 219 196. Puolueosastojen tukeminen joissakin tilanteissa 220 Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 220 197. Suomessa siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen 221 Tölö Unga Socialister ry:n aloite 198. Suomessa on siirryttävä laaja-alaista tasa-arvotyötä tukevaan puoluerahoitukseen 221 Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 197-198 222 199. Lisää henkilöstöresursseja Uudellemaalle ja Helsinkiin 222 Tölö Unga Socialister ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 222 200. Puolueen nuorisojäsenmaksu poistettava 223 Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 223 201. SDP:n piirijärjestöjen tuettava nuoriso- ja opiskelijaosastoja 223 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 224 202. Alle 25-vuotiaiden alempi jäsenmaksuluokka koskemaan myös päätoimisia opiskelijoita 224 Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 224 203. SDP-perheen omaisuuden hallinta ja verkkomarkkinointi 225 Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto 225

SÄÄNTÖALOITTEET 226

204. Puoluehallituksen jäsenmäärä 226 Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 226 205. SDP:n sääntömuutoksen valmistelun aloittaminen 226 Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite 206. Puolueen säännöt päivitettävä 2000-luvulle 227 Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 205-206 227

14

207. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi 227 Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite 208. Puoluekokous jatkossa joka kolmas vuosi 228 Kankaanpään Työväenyhdistys ry:n aloite 209. Puoluekokousten väli 3-4 vuodeksi 228 Laukaan Demarit ry:n aloite 210. Puoluekokousväli turhan lyhyt 228 Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry:n aloite 211. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi 228 Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry:n aloite 212. Puoluekokouskausi kolmevuotiseksi 229 Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 207-212 229 213. Vapaajäsenyys pois puolueen säännöistä 229 Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 230 214. Vaalikelpoisuus edustajistojen vaaleissa 230 Suoraman Työväenyhdistys ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 230 215. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä 231 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite 216. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä 231 Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 215-216 231

OHJELMA-ALOITTEET 233

217. Utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program för SDP 233 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle 233 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite 218. Utarbeta jämställdhetspolitiskt program för SDP 234 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle 234 Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite 219. Tasa-arvopoliittinen ohjelma SDP:lle 235 Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 217-219 235 Partistyrelsens utlåtande om motionerna 217-219 236 220. Rahamarkkinoiden sääntely 236 Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite 221. Program mot skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan 238 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion Tarvitaan veroparatiisien ja veronkierron vastainen ohjelma 238 Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 220-221 239 Partistyrelsens utlåtande om motionerna 220-221 239 222. SDP:n päivitettävä vammaispoliittinen ohjelmansa 240 Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite Puoluehallituksen lausunto 240

15

OHJELMAESITYKSET

1. Demokratiaohjelma Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen

2. EU-ohjelma Puoluehallituksen esitys, jaetaan erikseen

TALOUS-, TYÖLLISYYS-, VERO- JA TYÖELÄMÄALOITTEET

3. Tuloverotuksen korottaminen takaisin talouspoliittiseen työkalu-pakkiin

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ansiotuloverotus on systemaattisesti keventynyt vuoden 1995 jälkeen. Samanaikaisesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut, taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta, OECD-maiden kärkipäätä. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu vero-tuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Syntynyt aukko rahoituksessa on täytettävä muiden verojen korotuksilla tai leikkauksilla. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Review'n mukaan verotuksen painopis-teen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkittäviin työlli-syysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei tuloverotus ole tabu. Kaikkien vaihtoehtojen tulee säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa myös tulovero-tuksen korottamisen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa tuloverotuksen korottamisen talouspoliittiseksi vaihtoehdoksi.

4. Suurituloisten tuloverotusta on nostettava Keravan Demarit ry:n aloite

Keravan Demarit ry esittää, että

puoluekokous päättää, että SDP toimii siten, että hyvätuloisten tuloveroja nostetaan nykyiseen verrattuna. Liitteenä laskelma ja esimerkki, miten hyvä-tuloisten nykyistä suurempi yhteisvastuu hyvinvointivaltion rahoituksessa voisi toteutua. Viittaamme vielä siihen, että eri maissa, lähinnä läntisissä teolli-suusmaissa suurituloiset ovat vedonneet omiin hallituksiinsa tuloverojen ko-rottamiseksi suurituloisten osalta. Suomi voisi toimia tässä ilman suomalaisten suurituloisten vetoomuksia SDP:n aloitteen pohjalta.

5. Varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava

Keravan Demarit ry:n aloite

Varallisuusveron poisto on koettu suurena vääryytenä. Tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava. Eri tutkimusten mukaan yli 70 prosenttia SDP:n kannattajista palauttaisi varallisuusveron. SDP:n tulee ottaa varallisuusveron palauttaminen tavoitteeksi. Sitä puoltavat monet syyt. Erityisesti tuloerojen jyrkkä kasvu, joka on ollut EU:n suurinta viime vuosina. Suomessa on alettu maksaa johtajille sellaisia palkkoja, bonuksia ja op-tioita, joissa ei ole ollut mitään järjellisiä perusteluja. Kun rahat on muutettu erilaisek-

16

si varallisuudeksi, tulee sitä verottaa. Ainoa tapa päästä käsiksi tähän omaisuuteen on varallisuusveron palautus tiukassa muodossa ja pääomaveron korotus. Ylisuurten palk-kojen maksaminen johtajille rapauttaa myös moraalia. Talouselämän eliitti palkitsee toinen toistaan nimitysvaliokuntien kautta. 2011 Vuositulo

Vero 10% tulosta

tulo vuodessa

verot ja maksut

maksut yhteensä käteen prosentti

yhteensä 100 000 10000 90 000 38% 44200 55 800 44,2 110 000 12100 97 900 39% 50281 59 719 45,7 120 000 14400 105 600 40% 56640 63 360 47,2 130 000 16900 113 100 40,50% 62706 67 295 48,2 140 000 19600 120 400 41% 68964 71 036 49,3 150 000 22500 127 500 41,50% 75413 74 588 50,3 160 000 25600 134 400 42,50% 82720 77 280 51,7 170 000 28900 141 100 43% 89573 80 427 52,7 180 000 32400 147 600 43% 95868 84 132 53,3 190 000 36100 153 900 43% 102277 87 723 53,8 200 000 40000 160 000 43,50% 109600 90 400 54,8 210 000 44100 165 900 44% 117096 92 904 55,8 220 000 48400 171 600 44% 123904 96 096 56,3 230 000 52900 177 100 44,50% 131710 98 291 57,3 240 000 57600 182 400 44,50% 138768 101 232 57,8 250 000 62500 187 500 44,50% 145938 104 063 58,4 260 000 67600 192 400 45% 154180 105 820 59,3 270 000 72900 197 100 45% 161595 108 405 59,9 280 000 78400 201 600 45% 169120 110 880 60,4 290 000 84100 205 900 45,50% 177785 112 216 61,3 300 000 90000 210 000 45,50% 185550 114 450 61,9 310 000 96100 213 900 45,50% 193425 116 576 62,4 320 000 102400 217 600 45,50% 201408 118 592 62,9 330 000 108900 221 100 45,50% 209501 120 500 63,5 340 000 115600 224 400 46% 218824 121 176 64,4 350 000 122500 227 500 46% 227150 122 850 64,9 360 000 129600 230 400 46% 235584 124 416 65,4 370 000 136900 233 100 46% 244126 125 874 66,0 Keravan demarit ry esittää, että

varallisuusvero on otettava uudelleen käyttöön ja pääomaveroa korotettava.

6. SDP:n on esitettävä huolensa tuloverotuksen kevenemisestä Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

TOSY on huolissaan tuloverotuksen systemaattisesta kevenemisestä viime vuosina. An-siotuloverotus on keventynyt vuodesta 1995 eteenpäin. Samanaikaisesti tuloerojen kas-vuvauhti on ollut taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lukuun ottamatta OECD-maiden nopeinta. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Syntynyt aukko rahoituksessa on täytettävä muiden verojen korotuksilla tai leikkauksilla. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Reviewin mukaan verotuk-sen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuitenkaan johda merkit-täviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkeinoelämän tutkimuslai-toksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. SDP:n tulisi ottaa kantaa vallitsevaan kehitykseen. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei tuloverotus ole tabu. Vaikkei tuloverotuksessa olisikaan väli-töntä muutostarvetta, tulee kaikkien vaihtoehtojen säilyä veropolitiikan keinovalikoi-massa - myös tuloverotuksen korottamisen.

17

Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP esittää huolensa tuloverotuksen jatkuvasta kevenemisestä ja pitää julki-suudessa esillä myös mahdollisuutta korottaa ansiotuloverotusta.

7. Työn verotus ei saa olla tabu Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Valtion verotuksessa ansiotuloveron osuus on pienentynyt viime vuosien aikana huomat-tavasti. Käytännössä tämä on tarkoittanut valtiolle useiden miljardien eurojen mene-tyksiä, joita on jouduttu paikkailemaan tasaveroja nostamalla, hyvinvointipalveluja leikkaamalla ja lainaa ottamalla. Ansiotuloverotus on systemaattisesti keventynyt vuodesta 1995 eteenpäin. Samanaikai-sesti tuloerojen kasvuvauhti on ollut taloudellista taantumaa ja aivan viime vuosia lu-kuun ottamatta OECD-maiden kärkipäätä. Tuloverotus on yksi harvoista keinoista tasata tuloeroja sekä luoda taloudellista tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. Julkisessa keskustelussa on korostunut näkökulma, jonka mukaan tuloverotus on mark-kinoille haitallisin veromuoto. Arvovaltaisen brittiläisen veroraportin Mirrlees Reviewin mukaan verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutukseen ei kuiten-kaan johda merkittäviin työllisyysvaikutuksiin. Samaan tulokseen on tullut Elinkei-noelämän tutkimuslaitoksen VTT Jukka Lassila Suomea koskevissa laskelmissaan. Lokakuussa 2011 sovitussa ns. raamisopimuksessa työmarkkinoille pyritään jälleen ker-ran ostamaan työrauha veronalennuksilla. Kun työn verotusta kevennetään, muuttuu verotuksen painopiste väistämättä tasaveron suuntaan. Tämä linja ei voi jatkua loput-tomiin, vaan johtaa verokilpailuun ja ennen pitkää julkisen talouden rahoituspohjan rapautumiseen. Verotus on ennen kaikkea poliittinen kysymys. On tärkeää, ettei mikään verolaji ole tabu. SDP:n on pyrittävä murtamaan myytti, jossa tuloverotus koetaan vain työntekijän tai työantajan rankaisemiseksi. Vaikkei tuloverotuksessa olisikaan välitöntä muutostar-vetta, tulee kaikkien vaihtoehtojen säilyä veropolitiikan keinovalikoimassa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa SDP:n pitämään jatkossa esillä myös mahdollisuutta korottaa ansiotuloverotusta osiltaan muiden veropolitiikan keinojen ohella. Verotuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista.

8. Kaikkia tulomuotoja verotettava samalla progressiivisella veroas-teikolla

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Pääomatulojen ja ansiotulojen verotusmallierot ovat sosiaalisesti epäoikeudenmukaisia. Pienituloisilta kerätään pienistä pääomatuloista veroa palkkatuloa isommalla prosentil-la ja suurituloisilta pienemmällä prosentilla kuin palkasta. Lisäksi ongelmana on, että pelkkää pääomatuloa nauttiva käyttää kunnallisia palveluita vapaamatkustajana, koska pääomatuloista ei ohjaudu kunnille verotuloja. Verotuksen tulee olla oikeudenmukaista ja yksinkertaista. Ansiotuloa ja pääomatuloa olisikin verotettava samalla tavalla, samal-la progressiivisella asteikolla, mutta erillisinä rinnakkaisina tulonlähteinä. Lisäksi kum-mastakin verosta maksettaisiin jatkossa myös kunnallisveroa palveluiden rahoittamisek-si. Käytännössä se tarkoittaisi, että alle kolmenkymmenentuhannen euron pääomatulo-jen verotus kevenisi ja vastaavasti kolmenkymmenentuhannen euron ylittävän pääoma-tulon verotus kiristyisi. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii, että ansiotuloja ja pääomatuloja verotetaan jatkossa samalla progressiivisella veroasteikolla. Myös kunnallisverotuksen on oltava progressiivista. Osa pääomatuloverotuotosta on suunnattava kunnille.

18

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 3-8

Aloitteet käsittelevät tulo- ja varallisuusverotusta. Aloitteissa esitetään tuloverotuksen kiristämistä erityisesti suurituloisilta. Kiristysten tulisi kohdistua myös ansiotuloveroon. Lähivuosina veropolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa valtiontalous on vahvasti alijää-mäinen. Veronkorotukset ovat välttämättömiä julkisen talouden kestävyyden paranta-misessa. On tärkeää, että veronkorotukset toteutetaan oikeudenmukaisesti siten, että ne kohdistuvat veronmaksukyvyn mukaan. SDP esitti ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja pääomatuloveron korottamista. Pää-omatuloveroa korotettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2012 nostamalla yleinen pääomatuloverokanta 30 prosenttiin. Pääomatulovero muutettiin progressiiviseksi, kun yli 50 000 euron osaa pääomatulosta verotetaan korotetulla 32 prosentin verokannalla. Samalla listamaattomista yhtiöistä maksettavien verovapaiden osinkojen enimmäismää-rää alennettiin 90 000 eurosta 60 000 euroon. Pääomatulojen nykyistä kireämpi verotus lisäisi verojärjestelmän progressiivisuutta ja vahvistaisi sitä periaatetta, että veroja maksetaan maksukyvyn mukaan. Näin ollen etenkin suuria pääomatuloja tulisi verottaa nykyistä kireämmin. Tämä voitaisiin toteut-taa esimerkiksi korottamalla ylemmän pääomatuloveroluokan veroprosenttia nykyises-tä. Samalla listaamattomien yritysten osinkojen verovapautta voitaisiin edelleen kaven-taa nykyisestä. Kumpikaan vaihtoehdoista ei ole mukana hallitusohjelmassa. Puoluehallitus muistuttaa, että kansainvälinen verokilpailu ei estä pääomatuloveron korotusta. Pääomatuloveroa maksavat yksittäiset ihmiset eivätkä yritykset. Pääomatu-lovero ei siten ole kovinkaan altis verokilpailulle. Pääomatuloveron taso ei ole tällä hetkellä Suomessa mitenkään korkea verrattuna muihin Euroopan maihin. Ansiotulojen verotus oli Ahon hallituksen jäljiltä 1990-luvun puolivälissä ennätyskireäl-lä. Ylikireästä työn verotuksesta oli tullut myös este työllisyyden paranemiselle. Työn verotuksen kohtuullistaminen olikin tärkeä Lipposen sateenkaarihallitusten ja tulopo-liittisen yhteistyön tavoite. Eniten verotus on keventynyt pieni- ja keskituloisilla, lähes 10 prosenttiyksikköä. Tuloverotuksen kevennysten rajat tulivat vastaan vuoteen 2007 mennessä. Siksi sosiali-demokraatit ilmoittivat vuoden 2007 vaalitaistelussa, ettei puolue sitoudu enää mihin-kään uusiin veronkevennyksiin. Vanhasen II-hallituksen ylisuuret veronkevennykset söi-vät vaarallisella tavalla hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa ja synnyttivät osaltaan nykyään kestävyysvajeeksi nimettyä rahoitusongelmaa. Ansiotuloverotus onkin Suomes-sa jo alhaista verrattuna muihin Pohjois-Euroopan maihin. Ansiotuloverotustakaan ei voida nykyisessä taloustilanteessa jättää kokonaan keinovali-koiman ulkopuolelle, kun halutaan kerätä lisää verotuottoja oikeudenmukaisella taval-la. Mm. puolueen puheenjohtaja on pitänyt aihetta esillä. Ylimmissä tuloluokissa ansio-tuloverotusta tulee olla mahdollista kiristää nykyisestä. Ansiotuloveron korotus ylimmis-sä tuloluokissa vaikuttaisi vain vähän kansalaisten ostovoimaan, koska näissä tuloluokis-sa vain osa tuloista kulutetaan. Samoin sen työllisyysvaikutukset olisivat tutkimustiedon valossa olemattomat. Korottamalla ansiotuloveroa ylimmissä tuloluokissa kaikkein mak-sukykyisimmät saataisiin oikeudenmukaisella tavalla mukaan julkisen talouden tasapai-nottamiseen. Aloitteessa 5 esitetään myös varallisuusveron palauttamista. Vanha varallisuusvero pois-tettiin vuoden 2005 työmarkkinaratkaisun yhteydessä. Varallisuusveron tuotto oli noin 70 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä kiristettiin osinkojen verotusta useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Vanhanmallinen varallisuusvero siinä muodossa, missä se oli voi-massa vuoteen 2005 asti, oli monilta osin vanhentunut ja huonosti toimiva veromuoto. Se kohteli eri varallisuuseriä eri tavalla, jätti osan varallisuudesta verotuksen ulkopuo-lelle ja sitä oli helppo kiertää. Näin ollen pelkkä vanhan varallisuusveron palauttaminen ei ole toimiva tapa omaisuuksien verotuksen kiristämiseen, ja sen merkitys valtionta-louden kannalta olisi pieni. Järkevämpää on verottaa omaisuuksista saatavaa tuottoa

19

pääomatuloveron avulla. Puoluekokous onkin useampaan kertaan hylännyt esitykset palata vanhamuotoiseen varallisuusveroon.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että pääomatuloveroa on yhä kiristettävä erityisesti suurimpien pääomatulojen osalta. Listaamattomien yritysten osinkovero-huojennuksia on karsittava nykyisestä.

Korkeimpien ansiotulojen verotuksen kiristämistä ei tule poissulkea osana

julkisen talouden oikeudenmukaista tasapainottamista.

9. Lihatuotteille haittavero Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Syömisen osuus on noin kolmannes yksityisen kulutuksen ympäristövaikutuksista. Elin-tarvikkeiden ympäristövaikutusten suurimmat aiheuttajat ovat ruokavalion lisäksi ruoan kypsentäminen sekä ostosmatkat. Eläinperäisten tuotteiden ympäristövaikutukset ovat suhteellisen suuria kasvipohjaisiin tuotteisiin verrattuna. Sekä naudanlihan- että riisin-tuotanto lisäävät erityisesti ilmastonmuutosta. Ongelmallista onkin, että suomalaisten ruokailutottumukset ovat kehittyneet viime aikoina ympäristön ja eläinten kannalta epäedulliseen suuntaan: lihankulutus on nous-sut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden vuodessa, ja vuonna 2007 suomalai-nen söi keskimäärin 76 kiloa lihaa. (Finfood, Lihatiedotus). Samalla toisaalta syötäväksi kelpaavan ruoan hukka on kotitalouksissa jopa 10 prosenttia, kun kaupassa ruokahävikki on vain 1 2 prosentin luokkaa. Kun ruokaa hankitaan Suomessa 600 700 kiloa henkilöä kohden vuodessa, syötäväksi kelpaavaa ruokajätettä syntyy vastaavasti noin 30 70 ki-loa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) Foodchain -hankkeen mukaan ruoan ympäristöjälkeä on tällä hetkellä helpointa pienentää kulutustottumuksia muut-tamalla. (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Foodchain -hanke, Miten syödä ympäristöä säästäen 18.12.2007) Meidän tuleekin kehittää ohjauskeinoja, jotka saman-aikaisesti auttavat muuttamaan ruokavaliota ympäristöä vähemmän kuluttavaksi sekä ohjaavat ruokahävikkiä vähentävään suuntaan. Yksi tällainen keino on haittavero, joka nostaa haitallisempia tuotteiden hintaa ja samalla vähentää niiden hukkaan heittämis-tä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

Suomessa otetaan käyttöön erillinen haittavero lihalle sen suhteellisesti suuri-en hiilipäästöjen vuoksi. Samalla lisätään tiedotusta eri raaka-aineiden ilmas-tovaikutuksista ja ohjataan kulutusta vähän kasvihuonekaasuja tuottaviin tuotteisiin.

10. Tupakkaveroa korotettava! Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite

Tupakointi heikentää yleiskuntoa ja aiheuttaa moninkertaisen riskin sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin joita tärkeimpänä keuhkosyöpä sekä moniin hengityselimistön sairauksiin. Tupakointi aiheuttaa Suomes-sa 5 000 6000 kuolemantapausta vuosittain ja sen on todettu heikentävän oleellisesti myös työkykyä ja lisäävän sairauspoissaoloja. Tupakanviljely on nykyisin keskittynyt yhä enenevissä määrin kehitysmaihin, missä se vie huomattavia määriä viljelyala ruokakasveilta. Tupakkateollisuus kuluttaa myös huomattavia määriä polttopuita, ja tupakan osuus kehitysmaiden metsätuhoista onkin laskettu olevan jopa 5 25 prosenttia.

20

Tupakointi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain välitöminä terveydenhuollon kuluina noin 85 000 100 000 euron kustannukset, mutta välilliset kulut mukaan lukien kustan-nukset ovat jopa kahden miljardin luokkaa. Vuoden 2010 valtion talousarvioesityksessä tupakkaveron arvioitiin tuovan valtiolle tuloja noin 682 000 000 euroa, mikä on siis tu-pakoinnin todellisista kustannuksista vain noin 34 prosenttia. Tupakoinnista aiheutuu siis yhteiskunnalle huomattavasti enemmän menoja kuin tuloja. Tupakkaveron korostusten on paitsi todettu kartuttavan valtion kassaa myös vähentä-vän tupakointia merkittävästi, mikä on tärkeä kansanterveydellinen tavoite. Eniten tupakkaveron korotuksen on todettu vähentävän nimenomaan nuorten tupakointia, sillä heillä on usein vähemmän rahaa käytössään ja he ovat siten herkempiä hinnankorotuk-sille. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii aktiivisesti tupakkaveron korottamiseksi.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 9-10

Aloitteet käsittelevät haittaveroja. Aloitteessa 9 esitetään haittaveroa lihatuotteille sen hiilidioksidipäästöjen vuoksi. Aloitteessa 10 esitetään korotuksia tupakkaveroon. Verotus on tehokas keino vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen. Haittaverojen avulla voidaan vähentää haitallista käyttäytymistä, kuten epäterveellisiä elintapoja tai ilmas-tolle haitallista toimintaa. Sen vuoksi ympäristö- ja haittaverojen käyttöä on monissa tapauksissa järkevää lisätä nykyisestä. Halutessaan ihmiset voivat välttää haittaverot vähentämällä niillä verotettujen asioiden kuluttamista tai muuttamalla käyttäytymis-tään muutoin. Tupakkaveron voi välttää vähentämällä tupakointia ja lihatuotteiden haittaveron vähentämällä lihan syöntiä. Molempien ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat myönteisiä. Tupakkaveron kohdalla on huomioitava mahdollinen lisääntyvä mat-kustajatuonti, mikä osaltaan heikentää veronkorotuksen myönteisten vaikutusten to-teutumista. Lihatuotteiden verotuksen perusteita ja tarpeellisuutta voidaan selittää osana verotuksen terveysvaikutusten läpikäyntiä. Valmisteverojen avulla verotetaan jo tiettyjä elintarvikkeita kireämmin kuin muita, esimerkiksi makeisia, jäätelöä ja virvoi-tusjuomia. Parhaillaan selvitetään laajempaa sokeriveroa. Ympäristö- ja haittaverojen kiristäminen ei tarjoa kestävää ratkaisua valtiontalouden tilan parantamiseen: niiden tarkoituksena on vähentää verotettavaa toimintaa, jolloin myös veropohja pienenee. Näin ollen haittaverot ovat nimenomaan käyttäytymistä oh-jaavia välineitä, eivätkä ensisijaisesti fiskaalisia välineitä. Haittaveroja käytettäessä on myös vältettävä moninkertaista ohjausta, eli niitä on käytettävä harkiten muiden ohja-uskeinojen kanssa.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että ympäristö- ja haittaverojen käyttöä tulee lisätä huomioiden tulonjakonäkökohdat.

11. Lapsivähennys palautettava verotukseen Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

1990-luvun laman aikana, vuonna 1994, verotuksesta poistettiin aiemmin käytössä ollut lapsivähennys. 2010-luvulla inflaation myötä ruoan, energian, asumisen ja polttoainei-den kustannusten nousu on lisännyt köyhyydessä elävien lapsiperheiden määrää ennes-tään. Käytössä olleessa lapsivähennyksessä lapsiperheillä oli mahdollisuus vähentää tietty summa lasta kohden perheen vuosituloista, eli verotettavista tuloista ja tätä kautta suoraan maksetuista veroista. Käytännössä vähennysoikeus kasvoi porrastetusti lapsilu-vun kasvaessa tiettyyn rajaan saakka, pysyen tämän jälkeen ennallaan. Vähennysoikei-den rajallisen porrastamisen myötä turvattaisiin kuitenkin myös kunnille riittävä verotu-lojen saanti julkisten peruspalvelujen järjestämiseen.

21

Vaikka verovähennyksiin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa joudutaankin suhtautu-maan kriittisesti, lapsivähennyksen toteuttaminen olisi kuitenkin perusteltu ja kannat-tava investointi suomalaisten lapsiperheiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi. Jyväskylän Työväenyhdistys esittää, että

SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin lapsivähennyksen palauttamista verotuk-seen.

12. Lounasseteleistä luovuttava Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Valtio tukee lounasseteleitä ja työpaikkaruokailua avokätisen verotuen kautta. Samoin tuetaan kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Tämä tuki kohdistuu sosiaalisesti epäoikeuden-mukaisella tavalla, koska mainituista eduista hyötyvät lähinnä hyväosaiset toimihenki-löt. Heillä olisi varaa ruokailla ilman valtion erityistä tukeakin. Muussa kuin palkkatyös-sä työtä tekevät ihmiset jäävät lisäksi kokonaan lounasseteleiden hyötyjen ulkopuolel-le. Mainitut verotuet myös kaventavat ihmisten valinnanvapautta. Olisi oikeudenmukai-sempaa ja tehokkaampaa maksaa palkka euroina eikä erinäisten kuponkien muodossa. Silloin koko palkasta maksetaan verot asianmukaisesti, ja ihmiset voivat itse päättää mitä rahoillaan tekevät, eikä valtio yritä tehdä päätöksiä heidän puolestaan. Liikuntasetelin verotukea on helppo perustella liikuntaan kannustamisen terveyshyö-dyillä, joten sen tuki on syytä säilyttää. Kulttuuri- ja lounasseteleihin ei vastaavaa il-meistä hyötyä liity. Valtion ei ole mitään syytä käyttää rahojaan esimerkiksi monopolis-tisten elokuvateatteriketjujen, jääkiekko-otteluiden tai keskittyneiden lounasmarkki-noiden tukemiseen. Jos jotain näistä halutaan tukea, paljon tehokkaampaa on käyttää rahat suorana tukena eikä kömpelöiden kuponkijärjestelmien kautta. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen lisätä valtion verotuloja luopumalla henkilökunta-etuuksien verotuista. Liikuntasetelien tuki voidaan säilyttää terveydellisten syiden nojalla.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 11-12

Aloitteet koskevat verovähennyksiä ja huojennuksia. Aloitteessa 11 esitetään lapsivä-hennyksen palauttamista ja aloitteessa 12 henkilökuntaetuuksien veroedusta luopumis-ta. Verotukien ja -vähennysten käyttöön ohjausmekanismina liittyy useita ongelmia. Vero-tuet ja vähennykset eivät useinkaan ole läpinäkyviä, eivätkä ne ole jatkuvan uudel-leenarvioinnin kohteena samaan tapaan kuin budjettimäärärahat. Niillä ei myöskään ole vuosittaisia enimmäismääriä, ja niiden seuranta on usein puutteellista. Lisäksi erilaiset tuet ja vähennykset monimutkaistavat verojärjestelmää ja lisäävät hallinnollista työtä. Näin ollen verotukien ja vähennysten tarvetta ja toimivuutta tulisi jatkuvasti arvioida uudelleen. Lapsiperheiden tukea tulee arvioida kokonaisuutena. Lapsiperheiden tukemiseksi on perusteltua selvittää toimivan lapsivähennysmallin käyttöönottoa verotuksessa. Lapsi-vähennys tulisi rakentaa nykyisten tuloverovähennysten sisälle siten, että se myös kan-nustaisi työntekoon. Henkilökuntaetuuksien verohuojennusten tarkoituksena on tukea työntekijöiden hyvin-vointia ja jaksamista. Lounasedulla pyritään siihen, että työssä käyvät nauttisivat työ-päivän aikana kunnollisen lounaan, eivätkä turvautuisi terveydelle haitallisempiin väli-paloihin tai jättäisi ruokailua kokonaan väliin. Liikuntasetelien avulla kannustetaan ja tuetaan liikkumista ja kulttuurisetelien avulla kannustetaan käyttämään kulttuuripalve-luita ja siten pitämään mieli virkeänä. Kaikki tavoitteet ovat sinällään hyviä. Kaikki

22

veroedut eivät kuitenkaan ole ongelmattomia, mm. siksi, että lounasetua lukuun otta-matta niiden hyödyntäminen jakaantuu epätasaisesti. Samoin työelämän ulkopuolella olevat ihmiset jäävät ilman etua. Lisäksi on hyvä arvioida, onko valtion syytä tukea kaikkia nyt esim. kulttuuri- ja liikuntasetelein avulla tuettavia palveluita. Näin ollen henkilökuntaetuuksien verovapauksia on syytä tarkastella kriittisesti osana valtionta-louden tasapainottamistoimien suunnittelua.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että veropolitiikan yleisenä tavoitteena on oltava laaja ja aukoton veropohja sekä selkeä verojärjestelmä. Erilaisia verotukien ja -vähennysten tarvetta tulee jatkuvasti arvioida verotuksessa uudelleen.

13. SDP:n kirkastettava talouspoliittinen linjansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Sosialidemokratia on kautta historiansa ollut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työn aate. Sosialidemokraattiset puolueet ovat suuressa määrin rakentuneet näiden kahden teeman perustalle, mikä näkyy niiden linjauksissa tänäkin päivänä. Sama pätee myös Suomessa SDP:n kohdalla. Taloudelliset suhdannevaihtelut ja 1930-luvun suuri lama saivat kuitenkin sosialidemo-kraattiset liikkeet näkemään, että talouspolitiikka oli myös vakavasti otettava keino oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Gunnar Myrdalin ja John Maynard Keynesin vallankumoukselliset ajatukset saivat vastakaikua varsinkin pohjoismaisessa sosialidemokraattisessa perheessä, ja näiden teesien varaan rakentui pitkälti myös SDP:n talouspoliittinen linja. Kuitenkin pääomamarkkinoiden vapauttaminen ja 1990-luvun alun laman jälkihoito sekä nykyisenkin velkakriisin käsitteleminen ovat antaneet merkkejä puolueen talouspoliitti-sen linjan hämärtymisestä. Tämä linja kaipaisikin kipeästi kirkastamista ja selkeyttä-mistä. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP määrittelee nykyistä selkeämmin ja kattavammin oman talouspoliittisen linjansa niin, että se paitsi pohjautuu vankasti puolueen arvomaailmaan mutta on myös konkreettinen vastavoima oikeistovoimien markkinaliberalismille.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään uskottavan sosialidemokraattisen talouspoliittisen vaihtoehdon määrittelemistä vastapainoksi oikeistovoimien markkinaliberalismille. Sosialidemokraattisen talouspolitiikan luominen on jatkuva prosessi. Puolueen ideologi-an mukaan talouspoliittisten reformien avulla edistetään sosialidemokratian arvojen toteutumista. Sdp:n talouspoliittisia linjauksia on määritelty puoluekokousten ohjelmal-lisissa kannanotoissa, puoluehallituksen ja valtuuston hyväksymissä kannanotoissa ja ohjelmissa sekä eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteissa vuosina 2007-2010. Niiden punaisena lankana on ollut vahva kasvupolitiikka, työllisyyden tukeminen ja vastuulli-nen budjettipolitiikka sekä vaatimus oikeudenmukaisesta tulonjaosta. Puolue on eri yhteyksissä vaatinut kansainvälisen rahoitusjärjestelmän pelisääntöjen laajaa uudistusta johtopäätöksenä vuoden 2008 finanssikriisistä. Näihin vaatimuksiin on kuulunut mm pankkien riskinoton rajoittaminen, pankkien palkitsemisjärjestelmiin puuttuminen, kansainvälisen rahoitusjärjestelmän demokratisointi ja rahoitusmarkkina-veron aikaansaaminen. Tähän liittyvää aineistoa on tuottanut ja tilaisuuksia järjestänyt laajasti Kalevi Sorsa säätiö finanssikriisiprojektissaan. SDP on ollut erityisen aktiivinen Sosialistisessa Internationaalissa ja Euroopan sos.dem. puolueessa kansainvälisen rahoi-tusjärjestelmän uudistamiseksi. Nobel-palkitun taloustieteilijä Stiglitzin finanssikriisiä arvioivassa työryhmässä on SDP:tä edustanut puhemies Eero Heinäluoma. Ryhmän ehdo-tukset ovat johtaneet useisiin SI:n kannanottoihin vuosien 2008-2012 aikana.

23

Eurooppalaisella tasolla sosialidemokraattiset puolueet ovat jatkuvasti puhuneet julkis-ten talouksien vyönkiristyspolitiikan haitallisuudesta, finanssimarkkinoiden tiukemman sääntelyn tarpeesta ja kriisin aiheuttaman taakan oikeudenmukaisemmasta jakamises-ta. SDP:n tultua hallitukseen kesällä 2011 Suomen politiikan linja Euroopan talouskriisin hoitamisessa muuttui SDP:n vaatimaan ja vaaleissa esillä pitämään suuntaan. SDP ajoi Kataisen hallituksen ohjelmaan lävitse kannanoton, jossa ensimmäistä kertaa Suomi kannattaa rahoitusmarkkinaveron aikaansaantia myös eurooppalaisena ratkaisuna. Sa-moin SDP:n vaatimuksesta ohjelmaan tuli pankkiveron toteuttaminen. Aloitteessa on esitetty hyvin perusteltu huoli siitä, onko SDP:n talouspoliittinen sanoma saatu muotoiltua riittävän selkeäksi ja uskottavaksi. Käytännön talouspolitiikan taustal-la olevat teoreettiset perusteet ja niiden erot markkinaliberaaliin oikeistolaiseen poli-tiikkaan tulisi tuoda nykyistä vahvemmin esiin ja politiikan sisältö on johdettava vah-vemmin tästä teoriaperustasta.

Päätösesitys

Puoluekokous korostaa SDP:n oman talouspoliittisen linjan jatkuvaa kehittä-mistä ja tähän liittyvien kannanottojen merkitystä.

14. Pankkien ylin johto henkilökohtaiseen vastuuseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Pankkien ja rahoituslaitosten holtiton riskinotto ja keinottelu olivat finanssikriisin yksi merkittävä taustatekijä. Ne aiheuttavat epävakautta markkinoilla edelleen. Pankkiirien palkkioita pidetään yleisesti kohtuuttomina. Palkkioita perustellaan tehtä-vien vaativuudella ja tehtävään liittyvillä riskeillä. Nyt riskejä ei käytännössä ole. Hen-kilökohtaiset sanktiot jäävät epäonnistumisen sattuessa olemattomiksi muiden tahojen joutuessa maksajiksi. Brasiliassa pankit ovat huomattavan vakaita. Siellä pankkien ylin johto ja hallituksen jäsenet ovat omista toimistaan vastuussa henkilökohtaisella omaisuudellaan pankin tappioista vielä palvelussuhteen päätyttyä. Vastaavanlainen menettely tulisi ottaa käyttöön myös Euroopan Unionissa. Näin pank-kiirit voisivat edistää koko pankkijärjestelmän vakautta puhtaasti omaa etuaan valvo-malla. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

jotta riskit ja palkkiot ovat tasapainoisessa suhteessa keskenään, Suomen So-sialidemokraattinen Puolue alkaa ajaa Brasilian mallin mukaisesti henkilökoh-taista vastuuta, harkintaan ohjaavia kannustimia, pankkien ylimmälle johdolle ja hallitusten jäsenille. Myös osakasvastuun mahdollisuudet on selvitettävä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP:n tulee alkaa ajaa pankkien ylimmälle johdolle ja halli-tusten jäsenille laajempaa henkilökohtaista taloudellista vastuuta. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten johdon ja sijoitustoimintaa hoitavien työntekijöi-den vääristyneet taloudelliset kannusteet olivat keskeinen syy vuonna 2007 Yhdysval-loista alkaneen finanssikriisin taustalla. Bonusjärjestelmien ja muiden taloudellisten kannusteiden käyttö johti lyhytnäköiseen ja holtittomaan riskinottoon, mikä oli keskei-nen finanssijärjestelmän holtitonta laajenemista ja asuntokuplan syntymistä selittänyt tekijä. Järjestelyt eivät kannustaneet riittävästi pitkän aikavälin tuotannollisiin inves-tointeihin, vaan pankkiirien oman edun tavoittelu johti lyhytnäköiseen ja kansantalou-dellisesti epäterveeseen riskinottoon.

24

Finanssijärjestelmän ajauduttua kriisiin se jouduttiin pelastamaan julkisen vallan toi-min. Tappioita kärsineisiin pankkeihin pumpattiin Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa satoja miljardeja veronmaksajien rahoja, ja lisäksi turvauduttiin keskuspankkien hätä-rahoitukseen. Holtittomaan riskinottoon syyllistyneiden pankkien johto ja avaintyönte-kijät selvisivät kuitenkin hyvin vähällä. Pankkiirien henkilökohtainen riski on rajoittunut bonusten ja työpaikan menettämiseen. Brasilian pankkilainsäädännön mukaan pankkien ylin johto ja hallituksen jäsenet voivat joutua vastaamaan pankin tappioista koko omaisuudellaan. Brasilian pankkijärjestelmä on selvinnyt kriisistä lähes vahingoitta. Brasilian pankkien vakavaraisuus on hyvällä ta-solla ja niillä ei ole ollut mainittavia ongelmia maksuvalmiuden kanssa. Avainhenkilöi-den laaja henkilökohtainen vastuu voi olla yksi keskeinen syy tämän taustalla. Näin ol-len bonus- ja muiden palkitsemisjärjestelmien rajoitukset ja rahoituslaitosten avain-henkilöiden vastuut ovat keskeinen kohde finanssisektorin säätelyn kehittämisessä. Puoluehallitus huomauttaa, että keskeiset Suomessa toimivat pankit ovat selvinneet finanssikriisistä hyvin, ja ne eivät ole sortuneet holtittomaan riskinottoon eikä niiden tukemiseksi ole tarvinnut turvautua veronmaksajien rahoittamiin tukipaketteihin. Näin ollen välitöntä tarvetta kansallisen pankkilainsäädännön kehittämiseksi ei tältä osin ole.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna huolta finanssijärjestelmän epävakaudesta ja holtittomaan riskinottoon kannustavista palkitsemisjärjestelmistä. SDP:n on oltava aktiivinen finanssisektorin sääntelyn tehostamisessa. Tavoitteena on reaalitaloudelle haitallisen spekulaation vähentäminen ja tuotannollista toimintaa palvelevien investointien edistäminen. Suomen on toimittava kan-sainvälisesti aktiivisesti parempien säätelytoimien aikaansaamiseksi.

15. Euroopassa julkisen kulutuksen funktionaaliseen rahoitukseen Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Julkisen talouden rahoituksessa yleensä noudatetun periaatteen mukaan valtion tulot ja menot on pidettävä tasapainossa. Tämän periaatteen taustalla on uskomus siitä, että valtion kulutus rahoitetaan aina verotuloilla. Jos valtio velkaantuu tänään, on sen tule-vaisuudessa kerättävä enemmän veroja kattaakseen syntyneet alijäämät. Niinpä tänään tehty velka jää maksettavaksi tuleville sukupolville. Näin velkaantuminen on vain vii-västettyä verotusta. Todellisuudessa mikään edellisistä näkemyksistä ei pidä paikkaansa. Valtion kulutuksen operaatioiden lähempi tarkastelu osoittaa, että valtio kuluttaa aina omalla valuutal-laan, jonka se tai sen valtuuttama keskuspankki laskee liikkeelle. Valtion verot voidaan niin ikään maksaa ainoastaan valtion liikkeelle laskemalla valuutalla. Tästä voidaan päätellä, että ennen kuin verojen maksu on mahdollista, on valtion kulutettava talou-teen veroja vastaava määrä valuuttaa. Näin kulutus tapahtuu aina ensin, eivätkä vero-tulot aseta rajoitetta valtion kulutukselle. Institutionaaliset tekijät ja valinta pitäytyä budjettitasapainon määrittelemässä rahoi-tusmallissa kuitenkin asettavat tällä hetkellä rajoitteen valtioiden kulutukselle euro-alueella. Tämä on tärkein syy euroalueen kriisin taustalla. EU:n perussopimus kieltää valtioita hyödyntämästä rahan liikkeellelaskun monopolia talouspolitiikan tukena, min-kä vuoksi erittäin syvässä taantumassa valtioiden mahdollisuudet toteuttaa elvyttävää talouspolitiikkaa ovat jääneet vajavaisiksi. Siksi kriisi on syventynyt eikä luottamus ta-louteen ole palautunut. Euroalueella ja Euroopassa tulee välittömästi hylätä tasapainoisten budjettien rahoi-tusmalli ja siirtyä niin kutsuttuun funktionaaliseen rahoitukseen, jossa talouspolitiikkaa ohjaavat muut tavoitteet kuin julkisen talouden tasapaino. Jos keskuspankki tarjoaa valtiolle rahoituksen riittävän kokonaiskysynnän tason turvaavaan kulutukseen, ei valti-on tarvitse tasapainottaa budjettiaan pitkälläkään aikavälillä. Velkaantumisesta huoli-matta ihmisten luottamus valuuttaan säilyy, koska se on ainoa verojen maksuun kelpaa-

25

va maksuväline. Valtion tulee asettaa kokonaiskysynnän taso sellaiseksi, että se takaa täystyöllisyyden eikä aiheuta kiihtyvää inflaatiota. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP alkaa välittömästi edistää funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euro-alueella. Vaikuttamistyötä on tehtävä erityisesti ECOFIN-neuvostossa sekä Eu-roopan komissiossa. Myös valtiovarainministeriön virkamiesten ohjaaminen funktionaalisen rahoituksen tielle on ensiarvoisen tärkeää.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP alkaa välittömästi edistää funktionaaliseen rahoitukseen siirtymistä euroalueella. Aloitteessa selvitetään, kuinka verotulot eivät rajoita valtion kulutusta, ja kuinka valtion ei tarvitse tasapainottaa budjettiaan edes pitkällä aikavälil-lä, jos keskuspankki tarjoaa suoraan rahoitusta valtiolle. EKP:n nykyinen mandaatti estää sitä tarjoamasta suoraa rahoitusta euroalueen valtioil-le. Tämän rajoituksen myötä EKP ei ole voinut turvata valtioiden maksuvalmiutta, min-kä seurauksena valtiot joutuvat hankkimaan rahoituksensa markkinoilta. Siksi markkinat ovat voineet spekuloida valtioiden maksukyvyllä. Tilanne on toinen maissa, joilla on oma keskuspankki, jonka mandaattia ei ole vastaavalla tavalla rajoitettu. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian tai Japanin julkisten talouksien tunnusluvut ovat yhtä huonot tai huonommat kuin euroalueen heikoimpien julkisten talouksien, mutta siitä huolimat-ta kyseisissä maissa ei ole syntynyt samanlaista velkakriisiä kuin tietyissä euromaissa. Maiden valtionlainojen korot ovat pysyneet alhaisina, koska niiden keskuspankit voivat aina taata valtioiden maksukyvyn toisin, kuin euroalueella. Euroalueella ei olisi todennäköisesti syntynyt koetun kaltaista velkakriisiä, jos EKP:n olisi mahdollista taata kaikkien alueen valtioiden maksukyky poikkeustilanteissa. Silloin maat eivät olisi rahoituksessaan riippuvaisia yksin markkinoista. Keskuspankkirahoitukseen liittyy myös kiistämättömiä ongelmia. Keskuspankista ei pidä rakentaa jatkuvasti yli varojensa elävien maiden lainoitusautomaattia siihen liittyvien inflaatioriskin ja moraalikatoilmiön vuoksi.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että Euroopan keskuspankin roolista ja tehtävästä tar-vitaan perusteellinen keskustelu euromaissa.

16. Eroon velkaantumisesta Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry:n aloite

Velkaantumisen keskeisiä syitä on jatkuvasti lisääntyvän kuluttamisen pakkomielle, suoranainen kulutushysteria. Velkaantumista aiheuttaa myös mahtaileva ja liian runsas julkinen ja yksityinen rakentaminen. Huonoja aikoja varten ei säästetä riittävästi vaan otetaan loputtomiin lainaa, jonka takaisinmaksu korkoineen tulee todella kalliiksi. Li-säksi jatkuva suurtyöttömyys lisää melkoisesti velanoton tarvetta. Työttömyys voitaisiin poistaa jakamalla tulot uudelleen siten, että kaikille riittää palkanmaksurahaa, mutta halua tähän ei valitettavasti ole. Turhia kustannuksia aiheuttaa myös laaja maahan-muutto vaikka maassa on paljon työttömyyttä. Yhä lisääntyvä siirtyminen tasaverotuk-seen vähentää verotuloja. Niitä voitaisiin lisätä huomattavasti mm progressiivisella tuotteiden laatutasoon perustuvalla ylellisyysverolla. Pahan päivän varalle säästettävä Valtion ja kuntien ei tule kuluttaa kaikkea hyvinä aikoina kertynyttä vaan säästää riit-tävästi myös huonojen aikojen varalle. Velka ei todellakaan ole ilmaista, se on joskus maksettava takaisin. Valtionlainojen vuosittaiset 2 miljardin korotkin ovat jo melkoinen taakka. Noilla rahoilla voisi parantaa huomattavasti vaikka sosiaali- ja terveyspalveluja.

26

Suuren velkataakan johdosta olemme myös riippuvaisia lainaa antavien pankkiirien ta-lousliberalistisista yhteiskuntanäkemyksistä. Niiden mukaan lainat saa helpommin mak-settua takaisin, jos julkista sektoria ja sosiaaliturvaa leikataan. Ilman suurta velkataak-kaa Suomi voisi vapaasti kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa. Suhdannevaihtelun väheneminen vahvistaisi myös talouselämää ja lisäisi kaiken talou-dellisen toiminnan ennustettavuutta ja siten samalla mahdollisuuksia säilyttää ja kehit-tää hyvinvointiyhteiskuntaa. Lainaaminen houkuttelee niin kansalaisia kuin koko yhteiskuntaakin koska lainarahalla voi kuluttaa vielä enemmän. Suomen kansan enemmistö on sortunut kulutushysteriaan. Lainaksi eläminen on erittäin vaarallista myös kestävän kehityksen kannalta. Jos ja kun päätettäisiin tulla toimeen lähinnä vain omilla rahoilla, niin tavallinen kansalainen kuin yhteiskuntakin harkitsisi aina tarkkaan mikä on lopulta tärkeää ja mikä ei. EU on velkakriisissä koska elintasoa ja turhaa kulutusta on kustannettu jo pitkään li-sääntyvällä velkarahalla. Tämä on järjetöntä ja uhkaa kaataa niin euron kuin lopulta ehkä koko EU:nkin. Hulluuden hulluutta on se, että Suomi hankkii Kreikalle annettavan tuen ottamalla lisää velkaa. On selvää että talous kasvaa lyhyellä aikavälillä hieman hitaammalla tahdilla ilman run-sasta velanottoa, mutta kehitys olisi kuitenkin vakaammalla ja kestävämmällä pohjalla. Ilman runsasta velanottoa talous voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä kasvaa nopeam-min kuin nykyisen kaltaisella liiallisella riskinotolla velkarahoilla. Näin koska siten voi-daan vähentää ja loiventaa taantumia ja lamakausia. Mutta nopea talouskasvu ei ole sinänsä toivottavaa, kuormittaahan se liikaa ympäristöä. Suuri osa talouden kasvuvarasta tulisikin ulosmitata ympäristönsuojeluun ja lisäänty-vään vapaa-aikaan. Ylellisyysvero Mitä kalliimpi, laadukkaampi tai ylellisempi tuote on sitä suurempi veroprosentti sillä tulisi olla. Tuotteen veroprosenttiin tulisi vaikuttaa myös se miten paljon se koko elin-kaarensa aikana kuormittaa ympäristöä ja miten paljon sen valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita. Esimerkiksi pienin autoveroprosentti tulisi olla vaatimattomasti varustetulla pienikokoi-sella sähköautolla, jossa on pienitehoinen moottori ja vastaavasti suurikokoisella suuri-tehoisella bensamoottorisella hyvin varustelulla autolla olisi suurin autoveroprosentti. Halvimman ja suurimman veroprosentin välillä tulisi olla todella suuri ero. Tämä ohjaisi samalla kohti vähäpäästöisempää autoilua. Nykyään nostetaan lähinnä erilaisia tasaveroja mm liikevaihtoveroa, kiinteistöveroa ja kunnallisveroja ja ollaan sitä kautta käytännössä siirtymässä yhä enemmän kohti tasa-verojärjestelmää, mikä on sosiaalisesti erittäin epäoikeudenmukaista. Ylellisyysvero lisäisi veroprogressiota ja olisi samalla ekologinen houkuttaessaan kuluttamaan vähem-män. Progressiivisella ylellisyys/ympäristöhaittaverolla voitaisiin korvata vähitellen yhä suu-rempi osa palkkaverosta. Näin myös uusien työpaikkojen luominen helpottuisi. Jos aiomme yrittää kehittää hyvinvointiyhteiskuntaa nykyisten jatkuvien heikennysten sijaan ja pelastaa maailma ekokatastrofilta ylellisyysvero olisikin siinä parhaita keinoja. Mutta sen toteuttaminen vaatii nykyistä sosiaalisempaa ajattelua ja vallitsevasta kulu-tushysteriasta ja itsekkyydestä luopumista. Nykyinen kaiken yksityistäminen verovarojen puutteessa uhkaa vähitellen kaataa koko yhteiskunnan. Sen kaatuminen jättäisi jäljelle vain viidakon- ja vahvemman oikeuden, jossa rikaskaan ei enää olisi väkivallalta turvassa. Tätäkö todella haluamme?

27

On myös hyvä palauttaa myös mieliin mitä yhteiskunta oikein tarkoittaa. Sana yhteis merkitsee yhdessä yrittämistä ja elämistä. Yhteiskunta onkin alkuaan perustettu ihmis-ten turvaksi luonnon vaaroja ja vihamielisiä ihmisryhmiä vastaan ja jotta voidaan antaa turvaa lapsille, vanhoille ja sairaille ja muille avun tarvitsijoille. Tähän asemaan jokai-nen meistä joskus joutuu. Työtä kaikille Jos palkkoja lasketaan työttömyysprosentin määrällä, koko työvoima voidaan työllistää nykyisellä palkkasummalla normaalipalkalla kokopäiväisesti. Aivan pienimpiin palkkoi-hin ei tulisi kuitenkaan puuttua koska niillä ei usein voi saada riittävää toimeentuloa. Jotta saavutettaisiin täystyöllisyys, palkkojen korotusvaraa tulisi leikata aina tarpeen tullen, kun työttömyys ylittäisi prosentin, mikä oli tavanomainen työttömyysprosentti vielä 1960-luvulla. Tämä edellyttää tietysti, että työnantajat velvoitetaan yhteisvas-tuullisesti työllistämään kaikki työttömät. Uudistukseen tulisi siirtyä vähitellen muuta-man vuoden siirtymäajalla näin vaikutus palkkoihin ja muihin tuloihin olisi pienempi. Nettopalkkojen laskutarve olisi huomattavasti bruttopalkkojen laskua pienempi, saahan valtaosa työttömistä työttömyyskorvausta ja monenlaisia sosiaalitukia. Kun kaikki tu-lonsaajat velvoitettaisiin samalla maksukyvyn mukaan osallistumaan työllisyyden pois-tamiseen, nettopalkkojen laskutarve pienenisi edelleen. Työttömyyden poistumisesta olisi monenlaista hyötyä yhteiskunnalle: Työtahti kiihtyy jatkuvasti monilla aloilla koska työvoimaa on liian vähän. Työttömyy-den poistaminen lisätessään työntekijöiden määrää vähentäisi samalla liiallista työn kuormittavuutta. Viime vuosina tuotteiden ja palvelujen laatu on usein heikentynyt. Kun työvoimaa on enemmän, on myös enemmän aikaa tuotekehitykseen, samalla myös työn laatu ja pal-velut paranisivat ja usein kohtuuttoman pitkät palvelujonot lyhenisivät. Jos kaikilla olisi työtä ja riittävä toimeentulo nykyään nopeasti lisääntyvästä syrjäyty-misestä tulisi yhteiskunnassa lähinnä marginaali-ilmiö. Samalla myös huumaavien ainei-den käyttö ja rikollisuus vähenisivät. Onhan niiden syynä usein syrjäytyminen. Samalla todennäköisesti vähenisi nopeasti lisääntynyt järjetön väkivalta, jossa pahoinpitelyjen ohella ihmisiä tapetaan usein kauhistuttavilla tavoilla. Kaikkiaan yhteiskunta säästäisi melkoisesti sosiaali- ja terveysmenoissa ja oikeuslaitoksen kuluissa. Runsaaseen työttömyyteen on ajauduttu vähitellen lähes kaikissa maissa. Syynä tähän on ollut palkkojen ja pääomatulojen liian nopea kasvu. Yksityinen ja osittain myös jul-kinen kulutus ovat kasvaneet liian nopeasti. Palkkoja ja muita tuloja nostettaessa on unohdettu siitä aiheutuva työttömyys, onhan rahaa rajallinen määrä. Niinkin voi sanoa, että työlliset ja yritysten omistajat ovat kulutushysterian vaivaamina häikäilemättä kuluttaneet myös työttömien puolesta. Ja työttömyyskorvauksetkin on maksettu paljolti lainarahalla. Valtion velkaantumisen yksi keskeinen syy onkin työttö-myysmenot. Maahanmuutto ja ulkomaisen työvoiman käyttö pieneen osaan nykyisestä Suomessa on työttömiä yli 200 000, jotka tulisi pääsääntöisesti työllistää ennen kuin maahan päästetään ulkomaista työvoimaa. Jos tässä on esteenä EU:n vapaa työvoiman liikkuvuus, Suomen tulee esittää siihen muutoksia tai yksipuolisesti kieltäytyä noudat-tamasta näitä järjettömiä säännöksiä. Jos se ei onnistu, meidän tulee erota EU:sta. Esimerkiksi eestiläisiä rakennusmiehiä on Suomessa töissä yli kymmenentuhatta ja sa-man verran suomalaisia rakennusmiehiä työttömänä. Näiden työttömyyskorvaukset ovat yhteiskunnalle melkoinen kustannuserä. Eestiläiset tulevat tänne koska Suomessa on palkkataso kolme kertaa korkeampi kuin heidän omassa maassaan, joten he suostuvat tekemään täällä töitä huomattavasti pie-

28

nemmällä palkalla kuin suomalaiset ja saavat silti paljon suurempaa palkkaa kuin koti-maassaan, jonne palatessaan heillä on melkoiset säästöt. Työnantajat haluavat töihin mieluummin ulkomaalaisia säästääkseen kustannuksia, saadakseen enemmän voittoa. Suomalaisista marjanpoimijoista on pulaa. Sanotaan että suomalaiset työttömät ovat laiskoja ja siksi pitää hankkia poimijoita ulkomailta. Suomalaisia poimijoita kyllä riittäi-si jos heille maksettaisiin suhteellisesti yhtä hyvää palkkaa kuin ulkomailta tulleille. Esimerkiksi kaksi nuorta naista, jotka toimivat Petroskoissa terveyskeskuslääkäreinä tulivat kesälomallaan kuukaudeksi Suomeen poimimaan mansikoita. He sanoivat ansait-sevansa kuukauden mansikanpoiminnalla kolme kertaa enemmän kuin kuukaudessa ter-veyskeskuslääkärinä. Suomessa sanotaan olevan pulaa myös IT-insinööreistä, joita hankitaan tänne Intiasta asti, ei ihme, että he tulevat tänne koska palkka on usein aivan tavallisella insinöörillä monta kertaa suurempi kuin heidän kotimaassaan Joten työnantajat asettavat palkkata-son niin matalaksi että se ei oikein suomalaisia kiinnosta ja ottavat halpamaista tulijoi-ta tilalle. Tämä kaikki on moraalitonta. Tässä on taustalla WTO-vapaakauppa, joka kunnioita työelämän oikeuksia, ja siten pai-nostaa työnantajia Suomessakin laskemaan kustannuksia moraalittomin jopa laittomin keinoin pärjätäkseen kilpailussa. Jokaisen valtion omilla kansalaisilla tulisi aina olla etuoikeus työpaikan saamisessa. Tämän inhimillisen ja vastuullisen periaatteen on rikkonut EU:ssa vallitseva talouslibe-ralismi, jolle ihmiset ovat vain kauppatavaraa. Kehitysmaiden ihmisiä autetaan parhaiten näiden omissa kotimaissa tai lähellä niitä tutun kulttuurin piirissä, jossa kaikki viihtyvät parhaiten. Kehitysapua tulisikin lisätä huomattavasti. Menojen priorisointi Nykyinen mahtaileva ja suuruudenhullu julkinen ja yksityinen rakentamien ovat osasyy-nä velkaantumisen. Jos ollaan pahasti velkaantuneita, ei todellakaan tule rakentaa esimerkiksi kalliita urheiluhalleja ja -stadioneja, joiden katsomojakin suurennetaan loputtomasti. Näin tulee toimia vaikka siten menetettäisiin kansainvälisiä kisoja. Ra-kentamisrahaa säästyisi myös jos urheilulajeja harrastettaisiin nykyistä enemmän niille kuuluvien vuodenaikojen mukaan. Verottamalla urheilurakentamista nykyistä enemmän saataisiin lisää rahaa kansakunnan perustarpeisiin. Tämä ei ole todellakaan urheilunvastainen kannanotto, onhan liikunta yhteiskunnalle kannattavaa kansanterveyden kohentamisena. Miksi tulee rakentaa myöskään kalliita konserttitaloja jos on paljon velkaa. Finlandiata-lokin olisi hyvin kelvannut edelleen Helsingille vaikka ei olekaan aivan täydellinen akus-tiikaltaan. Turkuun taas rakennettaneen lähiaikoina Aurajoen yli uusi kevyenliikenteen silta ns. Kirjastosilta, joka uhkaa kaiken lisäksi pilata kansallismaiseman. Ilman tuota siltaa tulisimme täällä Turussa oikein hyvin toimeen. Turhuuksia, joiden käyttöönottoa olisi voinut siirtää vielä vuosilla, ovat myös laajakais-ta, jonka nopeutta lisätään jatkuvasti, tai TV:n teräväpiirtotekniikka. TV kanaviakin on turhan paljon taivaskanavat mukaan lukien. Mihin niitä tarvitaan sellaista määrää?! Ne voivat olla mukavaa ajanvietettä monille, mutta tässä rajallisessa maailmassa, jossa myös rahaa on rajallisesti, ne ovat koko yhteiskunnan kannalta turhuuksien turhuus. Niihin kuluu valtavasti rahaa, joka on pois ihmisten perustarpeiden tyydyttämisestä. Noitakin huvituksia voitaisiin verottaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kulutushysteria ja täydellisyyteen pyrkiminen monissa muissakin vähemmän välttämät-tömissä tarpeissa on osaltaan syynä lisääntyneeseen velkaantumiseen.

29

Yleistäen voidaan sanoa, että hyvinvointiyhteiskunnan suurimpia uhkia on se, että hu-veja priorisoidaan perusturvan kustannuksella. Tuntuukin siltä, että monille päättäjille yhteiskunnan ulkoinen olemus on tärkeämpää kuin sen kaikkien jäsenten hyvinvointi. Jos huviteltaisiin hieman kohtuullisemmin ja tyydyttäisiin hiukan vaatimattomampaan yhteiskunnan ulkoiseen olemukseen, ei perus-palveluista tarvitsisi tinkiä. WTO velkaantumisen keskeinen syy WTO vapaakauppa joka ei vaadi työelämän oikeuksien ja ympäristöstandardien kunni-oittamista aiheuttaa epärehtiä kilpailuetua niille maille, jotka kohtelevat huonosti työ-voimaansa eivätkä piittaa ympäristösuojelusta. Näin on toiminut mm Kiina, jossa ei ole lakko-oikeutta ja vapaata ay-liikettä. Sen seurauksena palkat ovat minimaalisen pieniä ja työaika usein 12 tuntia päivässä ja eläke- ja sairausturva lähes olematon. Tästä saa-vutetun valtavan suuren kilpailuedun takia Suomestakin on siirtynyt pois melkoinen määrä työpaikkoja. WTO ei ole kuitenkaan mikään luonnonvoima, pelkästään pieni Suomi olisi voinut estää Kiinan WTO jäsenyyden, joka edellyttää yksimielistä päätöstä. Mutta ei estänyt. Näin toimessaan se rikkoi kaikkia demokratian ja ihmisoikeuksien perussääntöjä, mikä on suureksi häpeäksi demokraattiselle valtiolle. WTO:n sääntöjä tulisikin muuttaa siten, että vapaakauppaa sen piirissä saisivat käydä vain maat, jotka kunnioittavat työelämän oikeuksia. Turun Sosialidemokraattinen Yhdistys Valpas ry esittää, että

valtio supistaa lainanoton murto-osaan nykyisestä ja säästää hyvinä aikoina huonojen aikojen varalle.

Lopetetaan työttömyys laskemalla palkkoja työttömyysprosentin verran aivan pienimpiin tuloihin puuttumatta ja velvoittamalla työnantajat yhteisvastuulli-sesti työllistämään. Myös muita tuloja leikataan maksukyvyn mukaan netto-palkan laskun pienentämiseksi. Jotta saavutetaan jatkuva täystyöllisyys, palk-kojen korotusvaraa ja muita tuloja leikataan aina kun työttömyys ylittää yh-den prosentin.

Progressiivinen ylellisyys- ja ympäristövero käyttöön koska maltillisempi kulu-tus vähentää velkaantumista. Se voisi olla osana tuotteiden arvonlisäveroa Mi-tä kalliimpi ja laadukkaampi tuote on ja mitä enemmän se koko elinkaarensa aikana kuormittaa ympäristöä sitä suurempi veroprosentti. Progression tulee olla riittävän suuri, jotta tällä verolla voidaan korvata vähitellen yhä suurempi osa palkkaveroa. Ylellisyysvero koskisi myös julkisia hankintoja ja rakentamis-ta.

Maahanmuuttoa on vähennettävä pieneen osaan nykyisestä runsaan työttö-myyden aikana. Tämän estävät paljolti EU säädökset, Suomen tuleekin esittää niiden muuttamista. Jos Suomi ei onnistu tässä tavoitteessa, sen tulee erota EU:sta tavoitteensa toteuttamiseksi.

Suomi vaatii WTO vapaakaupan ehdoksi työelämän oikeuksien kunnioittamista ja kansainvälisiin ympäristösopimuksiin liittymistä. Jos tämä ei toteudu, Suo-men tulee isänmaan pelastamiseksi erota WTO:sta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään valtion lainanoton supistamista, palkkojen ja muiden tulojen las-kemista, ylellisyys- ja ympäristöveron käyttöönottoa, maahanmuuton vähentämistä sekä työelämän oikeuksien ja ympäristösopimuksiin liittymisen vaatimista osaksi kaup-paneuvotteluja. Jos Suomi ei onnistu EU:ssa maahanmuuton vähentämistavoitteessaan, Suomen tulisi erota EU:sta. Samoin Suomen tulisi erota WTO:sta, jos työelämän oikeuk-sia ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia ei saada vapaakaupan ehdoiksi. SDP on omissa kannanotoissaan ja hallitusohjelmassa sitoutunut kestävään taloudenpi-toon. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuo-

30

tannon suhteen kääntäminen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus on sitou-tunut toteuttamaan lisäsopeutustoimenpiteitä, mikäli velan BKT-suhde ei näytä käänty-vän laskuun ja valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli 1 prosenttiin bruttokan-santuotteesta. Hallitus seuraa em. mittareiden kehittymistä vuosittain. Puoluehallitus toteaa, että palkoista neuvotteleminen kuuluu työmarkkinajärjestöille. Suomessa harjoitettu palkkapolitiikka on ollut vuosikymmeniä yleisesti ottaen vastuul-lista, turvaten sekä palkansaajien ostovoiman tasaisen kasvun että kilpailukyvyn. Puo-luehallitus toteaa lisäksi, että palkkojen alentaminen ei ole lainkaan toimiva keino työl-lisyyden parantamiseksi. Päinvastoin, palkkojen alentaminen johtaisi palkansaajien ostovoiman ja siten kotimaisen kokonaiskysynnän laskuun, mikä olisi työllisyydelle hai-tallista. Samalla julkisen sektorin saamat verotulot alenisivat. Aloitteessa esitetään ylellisyys- ja ympäristöveron käyttöönottoa. Tätä perustellaan ympäristö- ja tulonjakonäkökohdilla. Puoluehallitus pitää tavoitteita tärkeänä, ja viit-taa aloitteiden 9-10 vastauksiin. Puoluehallitus pitää tärkeänä, että työelämän oikeuksia ja ympäristökysymyksiä pide-tään esillä myös Maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä. Suomen ero WTO:sta ei kui-tenkaan ole perusteltua missään näköpiirissä olevissa olosuhteissa. Puoluehallitus toteaa, että maahanmuutto ei ole työttömyyden syy. Siksi maahanmuut-topolitiikan kiristämistä ei voida perustella työllisyysnäkökohdilla. Nykyiset säädökset ovat tältä osin toimivat. Puoluehallitus ei yhdy aloitteessa esitettyyn tavoitteeseen EU:n ja kansallisen maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että aloite ei enemmälti anna aihetta toimenpiteille. Verojen osalta puoluekokous viittaa vastaukseensa aloitteisiin 9-10.

17. Kaivosten maapohja kiinteistöverotuksen piiriin Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä menossa lukuisia kaivoshankkeita. Niiden vaikutus alueidensa työllisyyteen ja toimeentuloon on kiistaton. Yhtenä keinona, jolla kai-voshankkeiden vaikutusta ympäröivään yhteisöön saataisiin parannettua, on kiinteistö-verotus. Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että

Suomen Sosialidemokraattinen puolue ryhtyisi välittömästi toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi maahamme, jolla kaivosten kiinteistövero muutet-taisiin koskemaan koko kaivosvaraus aluetta. Tämä toisi kaivattua tuloa niille paikkakunnille joihin kaivokset sijoittuvat.

18. Ydinvoimaloiden verotus jaettava sen seutukunnan kaikkien kuntien kesken, johon ydinvoimala kulloinkin sijoittuu

Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Olkiluodon ja Pyhäjoen ydinvoimalahankkeet ulottuvat vaikutuksiltaan laajalle alueelle. Kuitenkin niiden tuoma hyöty jää laitosten valmistuttua pääasiassa sijoituspaikkakun-nalle. Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että

SDP ryhtyy toimiin verotuskäytännön muuttamiseksi siten, että ydinvoimalan maksama kiinteistövero jaettaisiin tasapuolisesti koko sen seutukunnan kes-ken, jolle voimalaitos sijoittuu. Tällä edistettäisiin alueiden tasapuolista ke-hittymistä.

31

19. Asuinkiinteistön kiinteistöveron oikeudenmukainen kohdentaminen maksukyvyn mukaan

Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite

hdentumisessa mitenkään. Edelleen pienituloiset maksavat tätä epäoikeudenmukaista tasaveroa yhtä paljon kuin suurituloiset. Hallitus päätti sen sijaan poistaa kiinteistöveron verotulotasauksesta ja yllyttää kuntia nostamaan kiinteistöveroa. Tämän toimenpiteen seurauksena nousevat asuinkustannuk-set jotka lisäävät entisestään pienituloisempien ahdinkoa. Kenenkään ei pidä joutua myymään kotiaan sen vuoksi että kunnat paikkaavat rahati-lannettaan kiinteistöveroilla. Omakotiasukkailla pitää olla samat kansalaisoikeudet asua omassa kodissaan kuin muilla kansalaisilla. Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry esittää, että

asuinkiinteistöjen kiinteistöveron kohdentaminen on saatava oikeudenmukai-semmaksi tulotasosta riippuvaiseksi, kuten vaaliohjelmassa luvattiin.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 17-19

Aloitteissa käsitellään kiinteistöveroa. Aloitteessa 17 esitetään kaivosten maapohjaa kiinteistöveron piiriin. Aloitteessa 18 esitetään ydinvoimalaitoksen kiinteistöveron ja-kamista koko seutukunnalle. Aloitteessa 19 esitetään kiinteistöveron kohdentamista maksukyvyn mukaan kiinteistöverotuksen kiristyessä. Kiinteistövero on osa kunnallistalouden kokonaisuutta. Kiinteistövero antaa kunnille liikkumavaraa itsenäisen kuntatalouden harjoittamiseen ja korostaa kunnallisen itsehal-linnon toteuttamismahdollisuuksia. Koko maan tasolla kiinteistövero tuottaa hieman yli miljardi euroa. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut kunnallisveron tuottoa nopeammin viime vuosina. Kiinteistöveron osuus kuntatalouden tuloista on kuitenkin vähäinen, ja sen merkitys kuntien rahoitusmuotona on kansainvälisesti vertailtuna pieni. Kiinteistö-veron tuotto on Suomessa noin 0,5 % bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi Keski-Euroopassa sen osuus on yleisesti huomattavasti suurempi, noin 2-3 prosenttia verotu-loista. Hallitusohjelmassa kiinteistöveron osuutta kuntien verotuloista pyritään kasvat-tamaan. Kiinteistövero tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Hallitus on poistanut kiinteistöve-ron kuntien verotulojentasausjärjestelmästä. Valmisteltavana olevassa kuntauudistuk-sessa tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajan asu-kaspohjan omaavalla kunnalla. Tarvetta kuntien välisille yhteistoimintarakenteille pyri-tään vähentämään ja kuntien kykyä selvitä velvoitteistaan pääosin omalla verorahoituk-sella edistetään. Kiinteistöveron tuoton jakaminen tiettyjen kiinteistöjen osalta laa-jemmalle alueelle kuin yhteen kuntaan on sinällään mahdollinen, vaikkakin sopii huo-nosti näihin tavoitteisiin ja uudistuvaan kuntarakenteeseen. Nykyisessä kuntarakentees-sa elinkeinotoiminta hyödyttää lähes aina laajempaa aluetta kuin pelkästään sitä kun-taa, jossa elinkeino sijaitsee. Keinotekoisten ja hallinnollisesti hankalien veronjakomal-lien sijaan ongelmaan on luontevinta hakea ratkaisua suoraan kuntarakenteesta, tavoit-teena vahvat ja elinvoimaiset peruskunnat. Talousteoreettisesti kiinteistövero on hyvä veromuoto. Sen vääristävät vaikutukset ovat vähäiset eikä se ole altis verokilpailulle. Kiinteistövero ei vähennä työn tekemisen, yrit-tämisen tai investointien kannusteita, ja sitä on vaikea kiertää. Tämä koskee erityisesti maapohjaan kohdistuvaa kiinteistöveroa. Toisaalta kiinteistöveron korotuksella voi olla haitallisia tulonjakovaikutuksia. Kiinteistöveron tason nostoa voidaan kuitenkin peh-mentää tulonjakovaikutusten tasoittamiseksi esimerkiksi erilaisten lykkäys- tai huojen-nusjärjestelmien tai asumistukijärjestelmien avulla.

32

Nykyisin maapohjaa verotetaan yleisen kiinteistöveron kautta, jolla verotetaan myös liikerakennuksia. Maapohjan verottaminen on järkevää, koska sen verottaminen on neutraalia eikä ohjaa maanomistajien taloudellista käyttäytymistä. Maapohjan erotta-minen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa olisi siten perusteltua. Asian selvittäminen on mainittu myös hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron ulottaminen myös kaivosten maapohjaan on toimiva keino saada kasvavan kaivosalan hyötyjä yhteiskun-nalle nykyistä laajemmin. Lisäksi kiinteistöveron ulottaminen metsämaahan lisäisi kun-tien verotuloja.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että oikein toteutettuna kiinteistövero on käyttökel-poinen vero palveluiden rahoittamiseksi. Kunnilla tulee olla riittävästi liik-kumavaraa kiinteistöveroprosenttien päättämisessä. Maapohjan erottaminen omaksi kokonaisuudekseen kiinteistöverotuksessa on perusteltua, ja kiinteis-tövero ulotetaan myös kaivosten maapohjaan.

20. Kunnallisveron tasauksen poistaminen Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite

On tunnustettava, että kunnat ovat joutuneet taloudellisista syistä heikentämään pal-velutasoa ja karsimaan palveluja. Tämän lisäksi kunnat ovat joutuneet nostamaan kun-nallisveroa. Tämä on seurausta pitkään jatkuneesta välttämättömien hyvinvointipalve-lujen kustannusten jaon muuttamisesta niin, että kuntien osuus kustannuksista on olen-naisesti kasvanut. Tulevaisuudessa kehitys jatkuu samansuuntaisena, ellei tilanteeseen tartuta päättäväi-sesti. Kuntien toiminnan jatkuva tehostaminen ja kunnallisen jaotuksen muutokset ovat välttämättömiä, mutta riittämättömiä kuntien toimintakyvyn parantamiseksi nykyises-tä. Tärkein tulonlähde kunnan palvelutuotannon rahoittamiseksi on kunnallisvero. Suuri merkitys on myös kunnan saamilla valtionosuuksilla, yhteisövero-osuuksilla, kunnan palveluistaan perimillä maksuilla ja kiinteistöverolla. Käytännössä lähes ainoa kunnan vapaassa harkinnassa oleva tulo on kunnallisvero, jonka tuloveroprosentin valtuusto vuosittain päättää. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, yhteisöveron tilitysjärjestelmä, arvon-lisäverosta aiheutuvat rahansiirrot valtion ja kuntien kesken sekä valtionosuusjärjes-telmän perusteet tekevät kunnan tulokertymän sekavaksi. Lainsäädäntö on vuosien kuluessa kerrostunut monimutkaiseksi. Järjestelmä ei ole sillä tavoin avoin, että kuntalaiset, kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet voisivat ilman monimutkaisia selvityksiä olla perillä siitä, miten eri tekijät kunnan talouteen vaikutta-vat. Tuskin tunnetaan edes sitä, että melkoinen osa kunnallisveroina keräystä tulosta ei jää kunnan käyttöön vaan kerätään valtakunnan yleisiin tarpeisiin. Sosialidemokraateille on aina ollut tärkeä asia kunnallisten peruspalvelujen laatu ja riittävyys. On aika ottaa päättäväinen kanta, jolla estetään niiden näivettyminen. Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että

- valtion tulee kasvavien tulojensa avulla turvata kunnille mahdollisuus hoi-taa perusopetukseen, sairaanhoitoon, sosiaalihuoltoon liittyvät ja muut tar-peelliset tehtävänsä Ilman, että ne joutuvat jatkuvasti korottamaan veropro-senttia ja varojen puutteessa tinkimään palveluista arveluttavalla tavalla.

- kuntien talouden hoitaminen jäntevästi ja toiminnan kestävä kehittäminen edellyttää, että kustannusten jakoa ei vuosittain muutella. Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tulee perustua pitkävaikutteisiin päätöksiin.

- taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tukemiseen ei siirretä kunnal-lisverolla koottuja varoja muilta kunnilta, vaan tukemiseen käytetään valtion

33

verotulojen lisääntyvää tuottoa. Kuntien valtionosuuslakia tulee muuttaa si-ten, että nykyinen verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus asteittain oikaistaan ja tukemiseen käytetään yksinomaan valtion verotuksella keräämiä varoja siten, että tuki kannustaa toiminnan tehostamiseen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloite käsittelee kuntien rahoitusta. Aloitteessa vaaditaan kuntien rahoitukseen enna-koitavuutta ja kuntien välisen verotulojen tasauksen asteittaista supistamista. Aloit-teessa esitetään huoli kuntapalvelujen heikkenemisestä tiukassa taloudellisessa tilan-teessa. Kuntien rahoitus muodostuu pääosin kunnallisveron, kiinteistöveron ja asiakasmaksujen tuotosta sekä valtionosuuksista. Osa yhteisöveron tuotosta on suunnattu kunnille. Kun-tien menot syntyvät pääosin julkisten peruspalvelujen tuotannosta. Koska kuntien tulot käytetään pääasiassa hyvinvointipalvelujen rahoitukseen, tulojen on oltava mahdollisimman vakaita ja ennustettavia. Tämä koskee sekä valtionosuuksia että verotuloja. Tulojen on oltava riittäviä, jotta kunnat voivat selvitä niille säädetyistä velvoitteista. Aloitteessa on esitetty perusteltu huoli kuntien rahoituksen monimutkai-suudesta ja sen ennakoinnin vaikeudesta. Maan hallitus valmistelee parhaillaan kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Ta-voitteena on elinkelpoinen kuntarakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämi-sestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukaspohjaan perustuvalla tahol-la. Vahva ja itsenäinen kunta pystyy parhaiten tarjoamaan laadukkaat palvelut ja vas-taamaan niiden rahoituksesta. Kuntauudistuksessa otetaan huomioon alueiden erilai-suus, kuten kaupunkialueiden erityispiirteet, harva asutus ja pitkät etäisyydet. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntia siten, että niiden mahdollisuudet selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan omalla verorahoituksella paranee. Tällöin tarve kuntien välisille tulonsiirroille vähenee. Hallitus poisti kiinteistöveron kuntien välisestä verotulojen tasauksesta. Hallitusohjelman mukaan verovähennyksistä kunnille aiheutu-vaa rasitusta pyritään vähentämään ja veromuutoksista aiheutuvat muutokset kuntien tuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtai-sesti pääasiassa verojärjestelmän sisällä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen heikke-nemisestä. Puoluekokous toteaa, että kuntauudistus on toteutettava tavoit-teena vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinkelpoinen kuntarakenne. Valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on kunnalla. Ediste-tään kuntien mahdollisuuksia selvitä velvoitteistaan omaan verorahoitukseen turvautuen ja vähentäen riippuvuutta valtionosuuksista.

21. Harmaa talous tiukempaan valvontaan Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Veroparatiisien ja muunkin verokikkailun mahdollisuudet ovat lisänneet veronkierron ja harmaan talouden osuutta kaikissa EU-valtioissa. Jopa terveyden- ja sairaanhoidon yksi-tyiset yritykset ovat veroparatiisiyhtiöitä. Rakennusala suorastaan vilisee harmaata ta-loutta aina ydinvoimalarakentamista myöten. Palvelualoilla kassan ohimyynti ja pimeän työvoiman käyttö on yhä laajentunut valvonnan vähäisyyden takia. Harmaa talous syö epäterveellä kilpailullaan oikein toimivia yrityksiä pois markkinoilta. Syntyvä epäterve kilpailu vähentää työpaikkoja ja luo jatkuvaa epävarmuutta alan nor-maaleille yrityksille. On selvää, että samalla lisääntyvät pyrkimykset olla välittämättä laatu-, turvallisuus- ja työehtonormeista.

34

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ryhtyy edustajiensa kautta ajamaan, paitsi yhteisiä EU-lainsäädän-töhankkeita veronkierron torjuntaan, myös kotimaisia tehotoimia harmaan ta-louden valvontaan. Edellisten hallitusten aikana voimavaroja on pikemminkin vähennetty. Eri selvityksissä on osoitettu valvontatoimien lisäämisen tuovan moninkertaisia verotuottoja ja osaltaan vähentävän epätervettä kilpailua. Myös yleistä veronkorotustarvetta hillitsee verokertymän saaminen harmaasta taloudesta nyt hyödyn kerääviltä.

22. SDP toimii rahoitusmarkkinoiden avoimuuden ja läpinäkyvyyden puolesta

Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Valtiovarainministeriössä on valmisteilla lainsäädäntöhanke arvopaperimarkkinalainsää-dännön kokonaisuudistukseksi. Tämä hanke on alun perin laitettu vireille edellisen Mat-ti Vanhasen/Mari Kiviniemen hallituksen aikaan. Tuolloin arvopaperimarkkinalainsää-dännön kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä ehdotti alkuperäisessä esityksessään useita heikennyksiä läpinäkyvään julkiseen osakeomistamiseen ja sisäpiiriläisten ilmoi-tusvelvollisuuksiin. Näistä merkittävimpinä oli, että hallintarekisteröity eli ei-julkinen osakeomistus pörssiyhtiöissä sallittaisiin kotimaisille sijoittajille ja toisaalta, että pörs-sin ulkopuolisten yksityisten osakeyhtiöiden osakeomistus lakkaisi olemasta julkista. Pörssiyhtiöiden omistuksen hallintarekisteröinnin mahdollisuutta perusteltiin sen kau-pankäyntiin tuomilla, loppujen lopuksi varsin vähäisillä kustannussäästöillä. Yksityisten osakeyhtiöiden osakkuuksien salaamista ei perusteltu muulla kuin sillä, että ne on voi-tava salata jos kerran pörssiomistuksetkin voitaisiin ehdotetussa järjestelmässä piilot-taa. Työryhmän ehdotukset saivat erittäin negatiivista julkisuutta ja mm. poliisi ja finanssi-valvonta vastustivat esitystä. Julkisuuden seurauksena Kiviniemen hallitus joutui irtisa-noutumaan työryhmän esityksestä. Tällä hetkellä kokonaisuudistus jatkuu uuden halli-tuksen johdolla. Uudistusta viedään nyt läpi kaksiosaisena. Kiistanalaiset kysymykset omistusten julkisuudesta ovat hankkeen toisessa osassa. Valmistelun tässä vaiheessa on joka tapauksessa viitattu, että hankkeen toisessa osassa selvitetään moniportaisen hal-linnan, eli hallintarekisteriöinnin mahdollisuutta. On siis odotettavissa, että hallintare-kisterien avaaminen Suomalaisille omistajille nousee tavalla tai toisella taas esille, ja myös mahdollisesti yksityisten osakeyhtiöiden omistusten julkisuuden kaventamista tullaan jossain muodossa ehdottamaan. Viime vuosien finanssikriisi on alleviivannut finanssimarkkinoiden valvonnan ja niiden avoimuuden tärkeyttä ja tarvetta entistä suuremmalle läpinäkyvyydelle. Samoin viime vaalikauden aikana noussut julkinen keskustelu vaalirahoituksesta ja poliitikkojen kyt-köksistä talouden toimijoihin korostaa tarvetta omistusten julkisuuteen. Kansalaisten ja tiedotusvälineitten oikeus saada tietoa yhteiskunnallisten toimijoiden omistuksista ja sidonnaisuuksista on äärimmäisen tärkeää koko demokraattisen prosessin toteutumisen ja valvonnan kannalta. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus pitää tärkeänä arvopaperimarkkinoiden omistuksen julkisuuden ja läpinäkyvyyden säi-lyttämistä vähintään nykytasolla. SDP:n ja sen toimijoitten onkin huolehdittava, että tämä kirjaus myös toteutuu. On varmasti tahoja, joiden intressissä on saada omistuksensa piiloon julkisuudelta. Näi-den tahojen ei kuitenkaan saa antaa sanella Suomen lainsäädäntöä. Sosiaalidemokrati-an arvot edellyttävät läpinäkyvyyttä ja avoimuutta rahoitusmarkkinoille ja taloudelli-seen vallankäyttöön. SDP:n ja sen toimijoiden on oltava tarkkana, ettei lainsäädäntöön tule osana laajaa ja monimutkaista sääntelypakettia muutoksia, jotka vähentäisivät omistusten julkisuutta. Finanssipelureiden pienehköt kustannussäästöt eivät voi olla ainoa peruste, jos pörssiyhtiöiden omistuksien piilottaminen mahdollistetaan. Vielä sietämättömämpää olisi, että ei-pörssinoteerattujen osakeyhtiöiden omistusten julki-suus poistettaisiin ainoana perusteena se, että omistajat itse eivät halua omistuksensa olevan julkisia.

35

Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Uudistettaessa arvopaperimarkkinalainsäädäntöä SDP toimii rahoitusmarkki-noiden ja omistusten läpinäkyvyyden ja avoimuuden puolesta.

SDP ja sen edustajat eivät tule hyväksymään mitään sellaisia muutoksia lain-säädäntöön, jotka ilmeisesti johtaisivat pörssinoteerattujen yhtiöiden omis-tuksen julkisuuden kaventumiseen nykyisestä tai heikentäisivät kansalaisten tai viranomaisten mahdollisuutta valvoa rahoitusmarkkinoiden toimijoita.

Missään olosuhteissa SDP tai sen toimijat eivät tule hyväksymään eivätkä vie-mään eteenpäin lakimuutoksia, jotka millään tavalla kaventaisivat yksityisten osakeyhtiöiden omistuksen julkisuutta nykyisestä.

23. Talouselämä läpinäkyväksi Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y:n aloite

Euron talouskriisi on koskettanut koko Eurooppaa. Ei Suomikaan ole selvinnyt kolhuitta. Julkisen talouden oikeudenmukainen tasapainottaminen edellyttää että valtiot pystyvät keräämään tarpeelliset verot menojen vähentämisen lisäksi. Pitkät leikkauslistat monis-sa maissa ovat saaneet aikaan talouskehityksen pysähtymisen ja ennennäkemättömän työttömyyden erityisesti nuorten piirissä. Puhutaan 20-40 prosentin nuorisotyöttömyy-destä ja sen aiheuttamasta toivottomuudesta vuosiksi eteenpäin. Väärin tehdyt julkis-ten menojen leikkaukset pahentavat tilannetta. Kuitenkin monissa maissa olisi ollut varoja asioiden hoitamiseksi jos verotus olisi ollut oikeudenmukaista ja verot olisi kannettu. Suomen talouselämässä on myös iso osa toi-mijoita, jotka pimittävät tulojaan, siirtävät rahojaan veroparatiiseihin ja kiertävät myös laillisilla keinoilla mutta moraalittomasti veroja. Pimeän talouden harjoittaminen tulee tehdä mahdottomaksi, veroparatiisit on eristet-tävä ja purettava ja veronkierron porsaanreiät laeista tulee tukkia. Tässä työssä pitäisi myös elinkeinoelämän itsensä olla mukana rehellisen yrittämisen tukemiseksi. Tällaista epärehellistä toimintaa tukee talous-, vero- sekä omistustietojen salaaminen, jota on viime vuosina jatkuvasti lisätty. Lainsäädäntöä on kiristettävä ja kaikki nämä tiedot tulee saattaa julkiseksi. Hallintarekisterin kautta tapahtuva omistaminen suosii myös selvää rahanpesua ja se tulisi poistaa myös ulkomaalaisilta. Erilaiset rahansiirrot ja omaisuuskaupat pitää myös rekisteröidä julkisesti. Verotus on saatettava oikeuden-mukaiseksi niin että verotus muuttuu tulojen mukaan progressiivisesti ja niin että kaik-kia tulomuotoja verotetaan yhteisen taulukon mukaan. Tällöin yleistä veroastetta voi-daan laskea. Hirvensalon-Kakskerran Sosialidemokraatit r.y. esittää, että

veronkierron ja veroparatiisien käytön sekä rahanpesun estämiseksi ja har-maan talouden estämiseksi omaisuuksien, tulojen, erilaisten kauppojen ja ra-hansiirtojen julkisuutta lisätään ja mm. osakkeiden omistukset ns. hallintare-kisterien kautta poistetaan.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 21-23

Aloitteet koskevat harmaata taloutta ja arvopaperimarkkinalainsäädäntöä. Harmaan talouden torjuntaa vaaditaan tehostettavaksi ja arvopaperiomistusten ja -kauppojen avoimuutta lisättäväksi. Harmaa talous on vakava ja laajeneva ongelma. Arvioiden mukaan harmaan talouden koko on Suomessa noin 10 14 miljardia euroa. Harmaa talous vähentää verotuloja, hei-kentää työntekijöiden toimeentuloa ja turvaa sekä vääristää kilpailua. Harmaan talou-den aiheuttamien veromenetysten suuruudeksi on arvioitu noin viisi miljardia euroa vuodessa. Tähän ei yhteiskunnalla ole varaa varsinkaan kiristyvän valtiontalouden aika-kaudella. Ilman selkeitä ja päämäärätietoisia toimenpiteitä verojen ja maksujen mene-tykset ovat voimakkaasti kasvamassa yhteiskunnallisen ja kansainvälisen kehityksen seurauksena.

36

Harmaan talouden torjunta on siten keskeistä työntekijöiden ihmisoikeuksien ja verotu-lojen turvaamiseksi sekä terveen kilpailun edistämiseksi. Kaiken elinkeinotoiminnan on toimittava samojen pelisääntöjen mukaan, eikä vähäisintäkään lipsumista niistä sallita. Kaikessa teetettävässä työssä on noudatettava lainsäädäntöä ja alalla sovellettavia työ-ehtosopimuksia. Kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Maan hallitus on tarttunut aktiivisesti harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjun-taan. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla on aloitettu mittava harmaan talouden tor-junnan toimenpideohjelma. Aloitetut hankkeet liittyvät tilaajavastuulain ja hankinta-lain uudistamiseen ja työvoimavaltaisten alojen harmaaseen talouteen. Hallitus on myös esittänyt tilaajavastuulakia kiristettäväksi rakennusalalla. Lisäksi rakennusalalla on otettu käyttöön henkilötunnisteeseen liitettävä veronumero, mikä on helpottanut alan valvontaa. Tehtävä työ tähtää harmaan talouden torjunnan tehostamiseen erityisesti rakennusalal-la, julkisissa hankinnoissa ja riskialttiilla palvelualoilla. Työtä harmaan talouden torju-miseksi on jatkettava ja tehostettava entisestään. Jo aloitettujen kehittämistoimenpi-teiden lisäksi tilaajavastuulakia on edelleen laajennettava aliurakointiketjussa ja sen valvontaa on tehostettava. Tilaajavastuulain selvittämisvelvollisuuksia kehitetään edel-leen. Aloitteissa 22 ja 23 nostetaan esille yksityisten arvopaperiomistusten avoimuuden tär-keys, erityisesti hallintarekisteriin liittyviä ongelmia ja uhkia. Varsinkin kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotot ovat helposti siirrettävissä verottajan ulottumattomiin. Vero-jen välttämisen helppous johtuu paljolti kansainvälisen sijoitustoiminnan valvonnan vaikeudesta ja sen heikosta nykytilasta sekä veroparatiisien olemassaolosta. Siksi Suo-men on toimittava jatkossakin aktiivisesti kansainvälisen finanssimarkkinoiden säänte-lyn ja valvonnan tehostamiseksi, veroparatiisien sulkemiseksi ja valtioiden välisten ve-rotietojen vaihdon edistämiseksi. Myös Suomen oma arvopaperimarkkinalainsäädäntö tarjoaa mahdollisuuksia pääomatu-lojen jättämiseen verotuksen ulkopuolelle. Nimettömät omistukset hallintarekisterin kautta vähentävät ulkomaisten omistusten läpinäkyvyyttä ja helpottavat veronkiertoa. Hallintarekisteröityjen arvopapereiden omistuksen saattaminen viranomaisten tietoon rajoittaisi mahdollisuuksia omistuksen nimettömyyden suojissa tapahtuvaan verorikolli-suuteen ja rahanpesuun.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että harmaan talouden vastaista työtä on tehostettava. Arvopaperimarkkinalainsäädännössä on kitkettävä mahdollisuudet veronkier-toon. Harmaan talouden torjuntaan ja valvontaan suunnattuja viranomais-resursseja vahvistetaan. Tilaajan vastuuta laajennetaan kehittämällä tilaaja-vastuulakia ja sen valvontaa tehostetaan.

24. Yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Hallitus käynnisti yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen toimintaohjelman maa-liskuussa 2009. Tavoitteena on, että yritysten hallinnollista taakkaa vähennetään vuo-den 2006 tasosta neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hallinnollisella taakal-la tarkoitetaan lainsäädännöstä johtuvien tietojen toimittamisesta viranomaisille tai kolmansille tahoille, kuten esimerkiksi kuluttajille tai työntekijöille. Hallinnollinen taakka rasittaa suhteessa eniten pienyrityksiä ja estää yrityksiä suuntaamasta resursse-jaan kehittämistoimiin. Hallinnollisen taakan vähentäminen on keino tukea yrittäjyyttä ja työllistämistä ilman veronalennuksia. Riskinä vähentämistavoitteen toteutumiselle on se, etteivät viranomaiset kykene yh-teistyöhön tärkeillä sektoreilla vaan olettavat, että pelkästään oman asioinnin sähköis-tämisellä hallinnollinen taakka vähenee. Tarvittavasta yhteistyöstä on esimerkkinä lain-säädännöstä johtuva palkkahallinnon käsitteiden erimitallisuus. Muun muassa aika-, ikä- ja palkkakäsitteitä yhdenmukaistamalla helpotettaisiin huomattavasti palkkaraportoin-

37

tia ja samalla edistettäisiin viranomaisten tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi taakkaa saattaa aiheuttaa lainsäädännön vaikeaselkoisuus, jolloin turhaa aikaa kuluu siihen, ettei ymmärretä, mitä velvoite koskee. Tölö Unga Socialister ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallitusta edistämään kehitystä, jossa lainsää-dännöstä syntyviä yrityksille ja työnantajille suunnattuja epätarkoituksenmu-kaisia tiedonantovelvoitteita karsitaan ja velvoitteiden tulkinnanvaraisuutta vähennetään. Lisäksi palkkahallintoon liittyviä lainsäädännön käsitteitä yhte-näistetään sekä luodaan tekniset puitteet sille, että viranomaiset voivat vas-taanottaa tarvitsemansa tiedot suoraan yritysten kirjanpito- ja palkanlasken-tajärjestelmistä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä. Lainsäädännön nou-dattamisesta aiheutuu aloitteessa kuvatuilla tavoilla yrityksille aina työtä ja vaivaa. Suhteessa muuhun toimintaan tämä vaiva on erityisen suurta pienillä yrityksillä. Hallin-toon käytetyt resurssit voivat olla suoraan pois aidosti tuottavasta elinkeinotoiminnas-ta, joten hallinnollisen taakan vähentäminen on perusteltu ja tärkeä tavoite. Puoluehallitus kuitenkin muistuttaa, että merkittävä osa hallinnollisesta työstä syntyy työntekijän turvaksi luotujen rakenteiden, kuten sosiaaliturvan ja työlainsäädännön, olemassaolosta ja niiden toimeenpanoon liittyvästä tietotarpeesta. Luonnollisesti myös verojen maksu ja muun lainsäädännön noudattaminen vaativat hallinnollista työtä. Näin ollen mahdollisuudet hallinnollisen taakan radikaaliin vähentämiseen ovat jokseenkin rajoitetut, tai muutoin on vaarana lapsen menettäminen pesuveden mukana. Kuitenkin aloitteessakin mainitulla viranomaistoimintojen kehittämisellä ja yhteistyöllä voidaan saavuttaa havaittavaa yritysten kohtaaman byrokratian vähentymistä.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että lainsäädännöstä yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa pyritään vähentämään nykyisestä esimerkiksi yhtenäistämällä käsit-teistöä ja kehittämällä sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä.

25. Työsopimuslakia on muutettava Haagan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Työsopimuslaki uudistettiin viimeksi vuonna 2001. Ennen lain muutosta yleissitova työ-ehtosopimus asetti työehtojen vähimmäistason, jota myös normaalisitovalla työehtoso-pimuksella tuli noudattaa. Voimassa olevan työsopimuslain (2. luku 7§, 3. kappale) mukaan voidaan sopia yleissito-vasta työehtosopimuksen alittavasta normaalisitovasta työehtosopimuksesta. Tämä on mahdollistanut sen, että yrityskohtaisesti sovitaan alan yleissitovaa työehto-sopimuksista huonommista työehdoista. Osa yrityksistä ja työantajaliitoista kalastelevat halvempia sopimuksia. Työntekijät ovat pakotettuja valitsemaan heikompien työehto-jen tai työttömyyden välillä. Tämä uhkaa murentaa hyväksi koetun suomalaisen sopi-musjärjestelmän. Pahimmillaan tilanne on silloin kun kyse on työnantajan ja ns. keltaisen ammattiliiton välisestä sopimuksesta. Toisin sanoen työnantaja sopii itsensä kanssa työehdoista. Työnantaja- ja ammattiliitot ovat molemmat työnantajan perustamia. Tässä tapauksessa ammattiliitto, joka on toisena sopijapuolena, ei aidosti edusta sopi-mukseen sidottuja työntekijöitä. Aito edustavuus ei siis toteudu, jos työntekijäosapuo-leksi itseään kutsuvan tahon tarkoituksena onkin valvoa työnantajan etua. Ei voida pu-hua oikeasta, vapaasta ammattiyhdistystoiminnasta, vaan ammattiliitto toimii työnan-tajan bulvaanina. Eräs tunnettu esimerkki tästä on mainos- ja ilmaislehtien jakelu, jos-

38

sa työskentelee vuositasolla noin 15 000 nuorta, opiskelijaa sekä maahanmuuttajataus-taista henkilöä. Yksi Suomen talouden menestystekijä on ollut toimiva työmarkkinajärjestelmä yleissi-tovine työehtosopimuksineen. Tämä on luonut sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä talouden vakautta ja ennustettavuutta. Nykyisen työsopimuslain puutteet mahdollista-vat kuitenkin järjestelmän murentamisen sekä työntekijöiden - suoraan sanoen - riistä-misen. Haagan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

SDP asettaa tavoitteekseen työsopimuslain muuttamisen siten, että keltainen ammattiyhdistystoiminta ja muu työnantajien yksipuolinen sopimuskikkailu ankarin sanktioin estetään. Lisäksi jokaiselle alalle tulisi osoittaa noudatetta-va yleissitova työehtosopimus, jota heikompaa normaalisitovaa sopimusta ei voi solmia. Vapaiden sopijaosapuolten ennustettavissa oleva työmarkkinajär-jestelmä on pidemmällä aikavälillä kaikkien suomalaisten etu.

Puoluehallituksen lausunto

Aloite esittää työlainsäädännön uudistamista ja yleissitovuuden vahvistamista. Vuoden 2001 työsopimuslain uudistamisen yksi keskeinen tavoite oli yleissitovan työeh-tosopimusjärjestelmän vahvistaminen. Yleissitovuus on yksi työelämän tasa-arvon kul-makivistä. Työelämän nopeat rakennemuutokset ovat kuitenkin haaste lainsäädännön kehittämiselle. Työnantajan sopimusshoppailu työn teettämiseksi aiempaa heikommilla työehdoilla on paitsi epäoikeudenmukaista työtä tekevien palkansaajien näkökulmasta vaarantaen heidän toimeentulonsa ja työssä jaksamisen, myös monella muulla tavoin haitallista. Joidenkin toimijoiden harjoittama työehtojen polkeminen vääristää kilpailua niin toi-mialojen sisällä yritysten kuin laajemmin eri toimialojen välillä. Huomion keskittyminen liiaksi työvoimakustannuksien pitämiseen alhaisina, ja heikompia työehtoja seuraava työntekijöiden hyvinvoinnin rapautuminen, jarruttaa kestävää tuottavuuden parantu-mista. Palkkojen polkeminen vie pohjan myös ostovoiman ja sitä kautta kotimaisen kysynnän suotuisalta kehitykseltä. Tämän lisäksi sopimusshoppailu heikentää työmark-kinaosapuolten keskinäistä luottamusta. Suomalaiseen, pääosiltaan yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaan työmarkkinajär-jestelmään kohdistetaan tällä hetkellä systemaattisesti palkansaajien asemaa uhkaavia muutospaineita. Näin siitäkin huolimatta, että lähes kaikki eri toimijat asettuvat julki-sesti tukemaan tasa-arvoista hyvinvointiyhteiskuntaa. Sopimusshoppailu murentaa osal-taan sen perusteita. Yleissitovuuden säilyttäminen vaatii sen aktiivista puolustamista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen sopimusshoppailun estämisestä ja korostaa työehtosopimusten yleissitovuuden tärkeyttä. Työelämälainsäädän-töä on uudistettava tavalla, joka turvaa tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille. SDP selvittää, voitaisiinko nykytilannetta korjata siten, ettei nor-maalisitovalla työehtosopimuksella voitaisi jatkossa alittaa valtakunnallisesti sitovaa yleissitovaa työehtosopimusta.

26. Freelancerien ammatillinen järjestäytyminen sallittava Suomessa Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Yritysten karsiessa palkattua työvoimaansa kustannussäästöjen nimissä Suomeen on syntynyt kasvava joukko yrittäjiksi pakolla joutuneita ihmisiä joita nyt kutsutaan free-lancereiksi. Monissa tapauksissa he kuitenkin jatkavat entisten töidensä tekemistä enti-sille työnantajilleen, mutta ilman palkattujen työntekijöiden suojaksi säädettyjen laki-en, säännösten ja työmarkkinasopimusten antamaa työterveys- ja eläketurvaa, lomia tai minimipalkkaa.

39

Uudessa tilanteessa heiltä yleensä edellytetään työn saamisen ehtona että heidän on itsensä vastattava kaikista aikaisemman palkkansa sivukuluista. Matalapalkka-aloilla tämä on johtanut tilanteeseen, jossa tällaisten pakkoyrittäjien kulujen jälkeen käteen jäävä palkka jättää heidät selvästi köyhyysrajan alapuolelle ja yhteiskunnan avun va-raan. Tukien, joita he monissa tapauksissa eivät yrittäjästatuksensa vuoksi käytännössä edes saa. Tilannetta pahentaa osaltaan se, että nykyisen laintulkinnan mukaan freelancerit ovat yksityisyrittäjiä ja siksi heiltä on käytännössä kielletty työehtojen sopimista koskeva yhteistyö koska se tulkitaan kartelliksi. Todellisuudessa tilanne on johtanut siihen että työmarkkinoilla on kasvava joukko laillisesti alipalkattua työvoimaa, jota työnantajat voivat kilpailuttaa ja kohdella ilman mitään todellisia rajoituksia tai työntekijöiden suojaksi säädettyjä vähimmäistoimeentuloa tai työoloja koskevia määräyksiä. Viimeksi kevään hallitusneuvotteluissa Kokoomus ilmoitti kantanaan, ettei freelance-reille yksityisyrittäjinä tule sallia oikeutta yhteisiin palkkio- tai toimeksiantojen ehtoja määrittäviin sopimuksiin. Tölö Unga Socialister ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että

freelancereina toimiville ammatinharjoittajille taattaisiin oikeus järjestäytyä toimeksiantojen ehtoja koskevissa asioissa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloite haluaa turvata työntekijöiden oikeuksia ja taata kohtuullisen toimeentulon myös freelancer- ja ns. pakkoyrittäjyystilanteissa. Aloitteessa esitetään palkkatyön ulkopuo-lelle työnnetyille, epäaidossa yrittäjäasemassa oleville oikeutta järjestäytyä neuvotel-lakseen toimeksiantojen ehtoja koskevissa asioissa. Aloitteessa esiin tuodut ongelmat ovat todellisia ja niihin on kyettävä puuttumaan. Työmarkkinoille on syntynyt laajeneva ilmiö, jossa ihmisiä siirretään perusteetta liitto-jen neuvottelemien työehtosopimusten ja koko työlainsäädännön ulkopuolelle. Sitä mukaa kuin paremmalla säätelyllä on pyritty parantamaan muun muassa määräaikaisis-sa työsuhteissa olevien ja vuokratyötä tekevien asemaa, työmarkkinoilla on otettu käyt-töön uusia epävarman työn teettämisen muotoja, joissa työntekijöiden oikeuksien pol-keminen on mahdollista. Pakkoyrittäjyys on tässä ketjussa eräänlainen päätepiste, sillä siinä työntekijä on työnnetty kokonaan palkansaajalle kuuluvan toimeentulon turvan ja erilaisten etuuksien ulkopuolelle. Epäaidossa yrittäjäasemassa oleva on työmarkkinoilla ilman palkansaajille kuuluvia oi-keuksia ja turvaa, mutta myös ilman yrittäjyyteen kuuluvaa mahdollisuutta liikevoiton syntymiseen oman työnteon tai omistajuuden kautta. Aloitteessa mainitut freelancer-yrittäjät on kokonaisuutena erotettava pakkoyrittäjyydestä, sillä asema freelancer-yrittäjänä ei vielä kerro pakkoyrittäjyydestä. Hallitusohjelman mukaisesti kaikkien freelance-yrittäjien ja muiden itsensä työllistäjien asemaan liittyvät ongelmakohdat sosiaalivakuutus- ja työlainsäädännössä on kuitenkin selvitettävä, sekä ryhdyttävä tar-vittaviin toimiin näiden ryhmien sosiaalisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Epävarman työn teettämiseen liittyvät ongelmat ja epätyypillisten työsuhteiden kirjo on laaja kokonaisuus, jota on myös tarkasteltava sellaisena. Selvitystyötä tältä osin tehdään parhaillaan sosialidemokraattien johdolla työ- ja elinkeinoministeriössä. Laajenevaan epäaidon yrittäjyyden ongelmaan voidaan etsiä monenlaisia ratkaisukeino-ja. Aloitteessa esille tuodun lähestymistavan heikkous on, että siinä perustellummin palkansaajan asemassa työskentelevän toimiminen pakkoyrittäjänä on hyväksytty läh-tökohdaksi. Esitetty järjestäytymisoikeus vakiinnuttaisi työmarkkinoille palkkatyön ja aidon yrittäjyyden väliin ongelmallisen kolmannen työnteon muodon. Aloitteen perusteluissakin esille nostettu kysymys freelancereiden mahdollisen järjes-täytymisen myötä markkinoille syntyvästä uudenlaisesta kartellista on todellinen. Va-paaseen yritystoimintaan kuuluu palveluiden hinnoittelun määräytyminen markkinoiden kautta. Tähän ei ole syytä puuttua työlainsäädännön keinoin.

40

Pakkoyrittäjyys on mahdollisimman laajalti kyettävä poistamaan työmarkkinoilta. Tämä on mahdollista muuttamalla työsopimuslakia ja laajentamalla lain soveltamisalaa työ-suhteen määräytymisen perusteista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vahvistaa epäaidoissa yrittäjä-asemassa toimivien asemaa.

Pakkoyrittäjyyttä on vähennettävä muuttamalla työsopimuslakia niin, ettei

sen soveltamisalaa voida kiertää silloin, kun työntekijä on tosiasiallisesti pal-kansaajaan verrattavassa suhteessa toimeksiantajaan. Epävarman työn teet-tämistä ja epätyypillisten työsuhteiden kirjoa tulee tarkastella kokonaisuu-tena ja ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin, jotka tur-vaavat tasa-arvoisen ja reilun työelämän kaikille.

27. Työtä on jaettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Sosialidemokraattinen liike on työväenliike, jonka ansiosta suomessa on mm. kahdek-santuntinen työpäivä ja nykyisenkaltainen työlainsäädäntö. Työaikaa on edelleen pyrit-tävä lyhentämään. Sosialidemokratian on vaadittava lyhempää työviikkoa ja lomien pidentämistä. Työn jakaminen ja työviikkojen lyhentäminen on otettava vasemmistolai-sen työurien pidentämiskeskustelun kärkiteemaksi. Työaikaa voidaan lyhentää tuottavuuden kasvun tahdissa, jolloin palkat eivät sen vuoksi pienenisi eikä maamme kilpailukyky kärsisi. Kun tavaroita voidaan automaation ansiosta yhä vähemmällä ihmistyöllä, on luontevaa, että työaikaa asteittain lyhennetään. Suurin osa olisi valmis antamaan enemmän aikaa perheelleen ja harrastuksilleen, minkä vuoksi yleinen työajan lyhennys ja yksilölliset työajat olisivat perusteltuja. Pidemmät lomat tai sapattivapaat sopivat usein myös niille aloille, joilla viikoittaisen työajan kaa-vamainen lyhennys 35 tuntiin ei ole käytännössä mahdollinen. Työelämätutkijoiden mukaan siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon voisi olla yhteis-kunnalle taloudellisesti kannattavaa, sillä se voisi saada suomalaiset jaksamaan työelä-mässä nykyistä pidempään. Nykyinen tehokkuusajattelu on tullut tiensä päähän: ihmi-sen tehokkuutta ei pidä mitata kvartaalilla vaan koko työuralla. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan aktiivisesti työn jakamisen puo-lesta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään työajan lyhentämistä sekä tuottavuuden kohottamista työelämää huokoistamalla ja kohtuullistamalla työssä olevien työtaakkaa. Työn tuottavuuden nostaminen on suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymys. Tämän toteuttamiseen ei ole vain yhtä keinoa. Tarvitsemme muun muassa parempaa johtamis-ta ja hyvää työn organisointia, parempaa työelämän laatua, työntekijöiden osaamisen täysimääräistä hyödyntämistä, sekä joustavia työaikoja. Suomen suuri haaste on tällä hetkellä työllisyyden parantaminen ja työttömyyden nu-jertaminen. Tästä näkökulmasta työn jakaminen työaikaa lyhentämällä, niiltä joiden työtaakka on liian suuri kipeästi työtä tarvitseville, näyttää perustellulta. Samaan ai-kaan kohtaamme kuitenkin myös toisen haasteen; työvoimaa siirtyy jo nyt pois työ-markkinoilta eläkkeelle enemmän kuin uutta työvoimaa tulee tilalle. Erityinen haaste tulee olemaan osaavan työvoiman riittävyys. Toimialat ovat myös erilaisia. Joillakin aloilla työajan lyhennys voi tuoda tuotta-vuushyötyä, jos esimerkiksi tuotantovälineet saadaan näin tehokkaampaan käyttöön

41

vuorotyön avulla. Toisilla toimialoilla taas osaajat kerta kaikkiaan loppuvat, jos työ-aikaa lyhennetään. Työajan lyhentäminen ei olisi näin ollen toimiva ratkaisu. SDP on sitoutunut Varjosta valoon ohjelmassaan työelämän kehittämiseen, jonka ta-voitteena on tuottava ja laadukas työ sekä hyvä ja tasapainoinen elämä. Pidemmät työurat ja työllisyyden vahvistaminen vaatii toteutuakseen työelämää joka arvostaa ihmistä ja tämän työn ulkopuolisia tarpeita. Oleellista on todellinen eikä muodollinen eläkeikä. Maailman parasta työelämää kohden voidaan edetä vähentämällä työelämän kokonais-kuormittavuutta, vahvistamalla työsuojelujärjestelmää, sekä lisäämällä työelämän huokoisuutta ja joustavuutta niin työntekijöiden kuin työnantajien tarpeet huomioiden (ottamalla käyttöön laajasti mm. työaika- ja lomapankkeja, etätyö- ja työaikamalleja). Olemassa olevan työn jakamisen sijaan huomio on kiinnitettävä uuden työn luomiseen työttöminä olevien työllistämiseksi ja työelämän laadun kehittämiseen työelämässä olevien työnimun vahvistamiseksi. Ikääntyvä Suomi tarvitsee kaikkien työmarkkinoiden käytettävissä olevien täyden työpanoksen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työn tuottavuuden parantamisek-si ja joustavampien työaikojen järjestämiseksi. Samalla se viittaa SDP:n Var-josta valoon ohjelman työelämän laadun kehittämistä, työelämän huokois-tamista, työn ja muun elämän parempaa yhteensovittamista, sekä tuottavuu-den mittaamisen kehittämistä koskeviin linjauksiin.

Puoluekokous ei yhdy aloitteen vaatimukseen viikoittaisen työajan lyhentä-

misestä 35 tuntiin.

28. Skapa regelrätta anställningar för personer i arbetslivsträning Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion

För tillfället utnyttjas personer i arbetslivsträning inom statsförvaltningen för att lappa den personalbrist som förorsakas av statens produktivitetsprogram. Ofta är dessa per-soner nyligen utexaminerade magistrar eller personer med tidigare erfarenhet från ar-betslivet. Kravet på att kunna komma i arbetslivsträning är att man skall vara över 25 år gammal eller har yrkesutbildning eller får grunddagpenning eller inkomstrelaterad dagpenning. Dessa personer hamnar ut för en sträng sållning med anställningsintervjuer och blir an-ställda för korta perioder. Efter träningen blir anställningen oftast inte stadigvarande utan organisationen tar istället in en ny person i träning. Vid Utrikesministeriet som använder speciellt mycket sådana personer, kommer inte de tränade ens efter detta i ett regelrätt anställningsförhållande i och med att de skall genomgå ministeriets KAVAKU-kurs, för utbildning i internationella uppdrag. En lösning på detta problem vore att de som är i arbetslivsträning försäkras en lika lång regelrätt anställning med lön och andra förmåner som de genomgår i form av träning. Ett halvt år av träning bör alltså berättiga till en lika lång riktig anställning. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att

arbetslivsträningen bör berättiga till regelrätta anställningar och att de som tränas skall få lika långvariga regelrätta anställningar som träningen är.

Luodaan oikeita työsuhteita työelämävalmennuksessa oleville henkilöille Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Tällä hetkellä työelämävalmennusta suorittavia henkilöitä käytetään hyväksi valtionhal-linnossa paikkamaan valtion tuottavuusohjelmasta johtuvaa henkilöstövajetta. Usein he

42

ovat joko vastavalmistuneita maistereita tai aikaisempaa työkokemusta omaavia henki-löitä. Työelämävalmennukseen pääsy edellyttää 25 vuoden ikää, ammattikoulutusta tai että henkilö on oikeutettu peruspäivä- tai ansiopäivärahaan. Nämä henkilöt joutuvat käy-mään läpi tiukan seulan työpaikkahaastatteluineen, jonka jälkeen heidät palkataan lyhyeksi ajaksi. Harjoittelun jälkeen työsuhteita ei yleensä jatketa, vaan organisaatio ottaa henkilön tilalle uuden harjoittelijan. Ulkoministeriössä, missä käytetään erityisen paljon tällaisia henkilöitä, työpaikan saamista hankaloittaa vielä se seikka, että henki-löstöltä edellytetään ministeriön KAVAKU-kurssin (koulutus kansainvälisiä tehtäviä var-ten) suorittamista. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi, että työelämävalmennusta suorittaville taattaisiin yhtä pitkä työsuhde palkkoineen ja etuineen kuin mitä harjoittelu kestää. Puolen vuo-den harjoittelu oikeuttaisi siis yhtä pitkään työsuhteeseen. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

työelämävalmennuksen on oikeutettava kunnon työsuhteisiin ja että harjoitte-lun suorittavat saavat harjoittelun mittaisia työsuhteita.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen uppmärksammas det faktum att personer i arbetslivsträning utnyttjas som billig och flexibel arbetskraft på arbetsmarknaden i stället för att erbjuda dem verklig arbetslivsträning. I motionen krävs regelrätta arbetsvillkor också för personer i arbets-livsträning. Motionsställarna föreslår att den som genomgår arbetslivsträning under den tiden erbjuds ett tidsbundet arbetsförhållande, som med tanke på lön och förmåner motsvarar de allmänna arbetsvillkoren i ifrågavarande organisation. Motionen tar upp problem som det är skäl att uppmärksamma, och som särskilt berör högskoleutbildade ungdomar. I vissa fall kan det mycket omfattande systemet med ar-betslivsträning användas för att utnyttja ungdomar som söker ett arbete. Men det är inte villkoren för arbetslivsträning som är problemet utan snarare det faktum att sy-stemet missbrukas. Det gäller exempelvis fall med företag eller organisationer som i realiteten har behov av normal arbetskraft men inte har ekonomiska resurser att an-ställa. De tar in människor enligt systemet med arbetslivsträning som ersättande ar-betskraft, i stället för att erbjuda verklig orientering. Arbetslivsträning är, om systemet förverkligas så som det är avsett, ett oftast funge-rande arrangemang, via vilket en ung arbetssökande får kontakt med arbetslivet och värdefulla arbetserfarenheter, också av krävande uppgifter. Det kan innebära starten på en ordentlig arbetskarriär. Det är möjligt att du efter avslutad arbetslivsträning kan rekryteras direkt av det företag eller den organisation du genomfört träningen hos. För arbetsgivarna är systemet med arbetslivsträning ett enkelt sätt att få in fräscha synpunkter och nya innovationer i organisationen. I bästa fall möjliggör arbetslivsträ-ningen att företaget kan rekrytera en ny, kunnig arbetstagare. Systemet med arbetslivsträning kan på ett betydande sätt gynna både den som tränas och den organisation som erbjuder träningen. Men villkoren för det arbete som utförs inom ramen för arbetslivsträning är svaga. Att enligt motionens förslag förändra dem så att arbetslivsträning direkt skulle motsvara ett normalt arbetsförhållande skulle dock sannolikt minska antalet arbetslivstränings-platser avsevärt. Antalet platser skulle inte vara tillgängliga i nuvarande omfattning. En betydande minskning av arbetslivsträningen skulle inte gynna de unga som är på väg ut på arbetsmarknaden. Det skulle knappast heller innebära att vi i stället skulle kunna räkna med motsvarande antal arbetsplatser på regelrätta villkor och med tidsbundna avtal. I motionen uppmärksammas framförallt det stora antalet högskoleutbildade som ge-nomför arbetslivsträning i statsförvaltningen. Utnyttjandet av arbetslivsträning inom

43

statsförvaltningen för att täcka den personalbrist som förorsakas av statens produktivi-tetsprogram är en snedvridning som måste åtgärdas genom att se till att organisation-erna har tillräckliga ekonomiska resurser i proportion till de uppgifter de är skyldiga att utföra. Samtidigt bör man se till att den verkliga målsättningen med arbetslivsträning för unga förverkligas. I motionen tas utrikesförvaltningen som ett exempel och de anmärkningar som framförs är allmänt erkända. Det är också sant att arbetslivsträningen där inte öppnar någon direkt möjlighet att göra karriär vid ministeriet, trots att de arbetsuppgifter som många av dem som genomgår arbetslivsträning utför är krävande och sådana som den fasta personalen också handhar. Villkoren för rekrytering i utrikesförvaltningen är emellertid välkända och de har ställts utgående från förvaltningsområdets egna behov. Trots att inga direkta karriärmöjlig-heter finns, innebär en arbetslivsträningsperiod också i utrikesförvaltningen att du med tanke på framtida sysselsättning har ett värdefullt kunnande och värdefulla erfarenhet-er. I många andra branscher inom statsförvaltningen är det möjligt att få ett arbete efter att först ha genomfört sin arbetslivsträningsperiod (i exempelvis ministerier, stat-liga verk, närings-, trafik- och miljöcentraler). Bedömningen av huruvida villkoren för arbetslivsträning är rimliga och eventuella för-ändringar av arbetsuppgifterna har också att göra med den mera omfattande frågan om villkoren rent allmänt för praktikperioderna i olika studiehelheter. Problemen är mång-facetterade och de bör åtgärdas så att studenterna alltid får tillräcklig orientering un-der praktikperioderna och att omständigheterna är acceptabla. Då vi granskar villkoren för praktikarbete bör vi också fästa uppmärksamhet vid att jämställdhet bland olika studerandegrupper förverkligas.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens målsättning att fästa uppmärksamhet vid missbruk av systemet med arbetslivsträning. Arbetslivsträning bör för-verkligas som en äkta arbetsorientering och så att den inte ses som en er-sättning för ett normalt arbetsförhållande. SDP bör utreda hur man kan av-lägsna olägenheterna både vad gäller arbetslivsträning och vad gäller olika studiehelheters praktikperioder. Partikongressen omfattar inte motionens förslag att omvandla arbetslivsträningsperioderna till tidsbundna arbetsför-hållanden.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa nostetaan esille työelämävalmennuksessa olevien hyödyntäminen työmark-kinoille halpana ja joustavana työvoimana aidon valmennuksen sijaan. Aloitteessa vaa-ditaan kunnollisten työehtojen turvaamista myös työelämävalmennettaville. Tämä esi-tetään toteutettavaksi niin, että työelämävalmennettaville tarjottaisiin valmennuksen ajaksi määräaikainen työsuhde, joka vastaisi palkaltaan ja eduiltaan kyseessä olevassa organisaatiossa yleisesti käytössä olevia työehtoja. Aloite nostaa esille huomionarvoisia ongelmia koskien erityisesti nuoria korkeakoulutet-tuja. Työelämävalmennettavien erittäin laaja-alainen käyttö sisältää joissakin tapauk-sissa kipeästi työpaikkaa etsivien nuorten hyväksikäytön piirteitä. Ongelman ydin ei ole kuitenkaan työelämävalmennuksen ehdoissa, vaan työelämävalmennettavien käyttämi-sessä väärin. Tällaisia ovat tapaukset, joissa yritys tai virasto tarvitsisi oikeasti lisää normaalia työvoimaa, mutta siihen ei ole taloudellisia resursseja. Sen sijaan se ottaa työelämävalmennettava-nimikkeellä ihmisiä korvaavaksi työvoimaksi aidon valmentami-sen sijaan. Työelämävalmennus on tarkoituksensa mukaisesti toteutuessaan useimmiten toimiva järjestely, jonka kautta nuori työnhakija saa tuntumaa työelämään ja arvokasta työko-kemusta, myös sisällöltään vaativissa tehtävissä. Tämä auttaa työuran kunnollista käyn-nistymistä. Mahdollista on myös rekrytoituminen valmennuksen jälkeen suoraan siihen yritykseen tai organisaatioon, jossa työelämävalmennusta suoritetaan tai sitä lähellä olevaan tahoon. Työnantajalle työuravalmennettavan ottaminen on matalan kynnyksen

44

keino saada organisaatioon tuoreita näkemyksiä ja uutta intoa. Parhaassa tapauksessa työuravalmennus luo polun uuden osaavan työntekijän rekrytoimiselle. Työelämävalmennus voi hyödyttää merkittävästi niin valmennettavaa kuin valmennet-tavan ottavaa organisaatiota. Työelämävalmennettavan työskentelyn ehdot ovat kui-tenkin heikot. Niiden muuttaminen aloitteessa esitetyllä tavalla suoraan normaalia työ-suhdetta vastaaviksi vähentäisi todennäköisesti kuitenkin merkittävästi työelämäval-mennuksen määrää. Paikkoja ei olisi enää nykyisen kaltaisessa laajuudessa saatavilla. Työelämävalmennuksen määrän merkittävä väheneminen ei olisi nuorten työmarkkinoil-le siirtyvien edun mukaista. Tämä tuskin merkitsisi sitä, että tilalle syntyisi verrattavis-sa oleva määrä kunnollisilla työehdoilla ja määräaikaisilla sopimuksilla tarjolla olevia työpaikkoja. Aloitteessa nostetaan esiin erityisesti korkeakoulutettujen työelämävalmennettavien laaja-alainen käyttö valtionhallinnossa. Valmennettavien käyttö paikkaamaan tuotta-vuusohjelman seurauksena syntynyttä henkilöstöresurssien vajetta on vinouma, johon tulee puuttua huolehtimalla organisaatioiden riittävistä taloudellisista resursseista suh-teessa niille määrättyihin tehtäviin. Samalla on katsottava, että työelämävalmennuksen tosiasiallinen tarkoitus nuoren valmentamisesta toteutuu. Aloitteessa käytetään esimerkkinä ulkoasianhallintoa, minkä osalta esille tuodut väit-teet ovat yleisesti tunnustettuja. On myös totta, ettei työelämävalmennus mahdollista tältä osin suoraa urapolkua ministeriöön huolimatta siitä, että monet valmennettavien suorittamat työtehtävät ovat sisällöllisesti vaativia ja vakinaista henkilöstöä vastaavia. Ulkoasianhallintoon rekrytoitumisen ehdot ovat kuitenkin laajalti tiedossa ja ne on määritelty hallinnonalan omien tarpeiden näkökulmasta. Vaikka suora urapolku ei ole-kaan mahdollinen, tarjoaa työuravalmennus myös ulkoasianhallinnossa myöhemmän työllistymisen kannalta arvokasta osaamista ja kokemusta. Monien muiden valtionhal-linnon alojen osalta työpaikan saaminen työuravalmennuksen kautta on mahdollista (esim. ministeriöt, virastot, ELY-keskukset). Työelämävalmennuksen ehtojen kohtuullisuuden arviointi, ja niihin mahdollisesti tehtä-vät muutokset, sivuavat myös laajempaa kysymystä eri opintokokonaisuuksiin kuuluvien harjoittelujaksojen suorittamiseen liittyvistä ehdoista. Harjoittelujaksojen toteutuk-seen liittyvät epäkohdat ovat monitasoisia ja niihin on puututtava, jotta harjoittelu sisältäisi aina riittävän ohjauksen ja se tapahtuisi kohtuullisina pidettävissä olosuhteis-sa. Harjoittelun ehtojen osalta myös eri opiskelijaryhmien väliseen tasa-arvoon tulee kiinnittää huomiota.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen puuttua työelämävalmennukseen liittyviin väärinkäytöksiin. Työelämävalmennuksen tulee toteutua aitona valmennuksena niin, ettei sitä käytetä normaalia työtä korvaavana. SDP:n tu-lee selvittää, miten niin työelämävalmennukseen kuin eri opintokokonaisuuk-siin sisältyviin harjoittelujaksoihin liittyviä epäkohtia voidaan tehokkaimmin poistaa. Puoluekokous ei yhdy aloitteen esitykseen työelämävalmennusjakso-jen muuttamisesta muodoltaan määräaikaisiksi työsuhteiksi.

45

SOSIAALIALOITTEET

29. Lasten hyvinvointia on lisättävä Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite

Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat inhimillisesti sekä taloudellisesti paras vaihtoehto. Lapsille ja perheille suunnatuissa palveluissa on päästävä korjaavasta työstä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, jossa järjestöt ovat vahvoja osaajia. Tällä hetkellä tarvitaan lisäresursointia kunnille valtionapuihin sekä ennaltaehkäisevään että korjaavaan työhön. Voimavaroja on suunnattava enemmän työhön, jolla voidaan tukea apua tarvitsevia lapsia ja perheitä. Terveydenhoitajien, lapsiperheille suunnattujen kodinhoitajien, perhetyöntekijöiden ja neuvolapsykologien määrää on lisättävä runsaas-ti eri puolilla Suomea. Ensisijaisesti vastuu lasten kasvatuksesta kuuluu heidän vanhemmilleen. Yhteiskunnan tehtävänä on tukea vanhempia muun muassa tarjoamalla erilaisia palveluja. Lapsiperheiden köyhyyden poistamiseksi on lapsilisä otettava kokonaan toimeentulotu-essa etuoikeutetuksi tuloksi. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeinen yhteiskunnan tarjoama palvelu. Neuvola ei nykyisellään pysty riittävästi auttamaan erityistä tukea tarvitsevia perheitä, jotka tarvitsevat enemmän tukitoimia ja neuvoja etenkin psykososiaalisissa ongelmissa, las-ten oppimisvaikeuksissa ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Aikuisten ongelmat, kuten työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat, vaikuttavat lasten hyvinvoin-tiin. Ylivirikkeellinen elinympäristö synnyttää ylivilkkaita lapsia. Osa lasten vanhemmis-ta kokee voimattomuutta näiden ongelmien kanssa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan suomalaiset koululaiset menestyvät hyvin tiedolli-sesti. Sen sijaan kouluviihtyvyys on huono. Koulupinnaus ja erilaiset häiriöt ovat lisääntyneet koulussa. Opetushenkilökunnan ja avustajien lisäksi oppilashuollon henkilöstö (kouluku-raattorit, - psykologit, - terveydenhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat) on merkittä-vässä roolissa lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Lasten ja nuorten on helppo ottaa yhteyttä koulussa olevaan tuttuun ja turvalliseen aikuiseen. Esimerkiksi koulukiusaami-sen poistamisessa on kuraattori opettajan lisäksi keskeisessä roolissa. Oppilashuollon henkilöstö on oltava mukana vanhempainilloissa. Hyvät kokemukset nuorisotyöntekijöi-den läsnäolosta kouluilla tulee ottaa laajempaan käyttöön. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee laajentaa ja kehittää lasten yksinäisyy-den vähentämiseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan lisäämiseksi. Tämä edellyttää taloudellisten resursointien lisäämistä valtiolta ja kunnilta. Resursointia on yhtenäistet-tävä alueellisesti. Ei voida vaatia, että järjestöt ja muu kolmas sektori vastaa lakisää-teisen toiminnan kuluista. Nuorten Kotkien Keskusliitto Unga Örnars Centralförbund NKK ry esittää, että

- puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja muut ta-hot toimimaan siten, että

- lapsilisä otetaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi

- perheiden tukea vahvistetaan neuvolatoiminnassa ja lapsiperheiden kotiin suunnattua apua lisäämällä

- koulujen oppilashuoltoa kehitetään

- ja 2. luokkalaisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään ja laajennetaan kaikkialle Suomessa.

46

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että lapsiperheiden tukea vahvistetaan parantamalla neuvolatyö-tä, lisäämällä lapsiperheiden kotipalvelua, kehittämällä koulujen oppilashuoltoa sekä 1. ja 2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perhepolitiikan tehtävä on tukea lapsen ja nuoren kasvua yhteiskunnan tasapainoisiksi jäseniksi ja koko yhteiskuntapolitiikan tulee tukea lasten turvallista kasvua. Perhepoli-tiikan keskiössä ovat julkiset palvelut, tulonsiirrot sekä perheen ja työn yhteensovitta-minen. Etenkin tällä hetkellä, kun eriarvoisuus yhteiskunnassa on lisääntynyt, on julkis-ten palveluiden rooli entistä tärkeämpi. Vahvistamalla julkisia palveluita lisäämme ta-sa-arvoa yhteiskuntaan ja vähennämme syrjäytymisen vaaraa. Vuoden 2010 puoluekokouksen päätöksen mukaan lapsiperheiden hyvinvointia tulee edistää ja palveluita kehittää. Erityishuomio on suunnattava varhaiseen tukeen ja en-naltaehkäiseviin palveluihin. Eduskuntavaalitavoitteissaan SDP edellytti mm. että lapsiperheiden kotipalvelun saata-vuutta parannetaan ja sosiaalipäivystys ulotetaan koko maahan. Lisäksi linjattiin, että lastensuojelun voimavaroja on suunnattava nimenomaan perheiden varhaiseen tukeen. Vaadimme myös resurssien lisäämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Hallitusohjelmaneuvotteluissa SDP esitti lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja arkea tukevien palvelujen kuten kotipalvelun, neuvolatoiminnan ja perheneuvonnan vahvis-tamista. Samoin esitimme lastensuojelun voimavarojen vahvistamista ja suuntaamista entistä enemmän avohuollon tukitoimiin ja varhaisen vaiheen arviointiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu mm. lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehittäminen KASTE I -ohjelman hyvien käytäntöjen mukaisesti, perhekeskustoiminnan laajentami-nen, lapsiperheiden kotipalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja lisääminen sekä parisuhdeneuvonnan ja erosovittelun kehittäminen lapsen edun vahvis-tamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. Lisäksi on tarkoitus siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen palveluihin. Edelleen hallitusohjelmassa luvataan kaventaa kouluterveydenhuollon alueellisia eroja varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Oppi-lashuoltoa kehitetään yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Myös lapsi-vaikutusten arviointia tullaan lisäämään kaikessa päätöksenteossa. SDP on sitoutunut vahvasti näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Satsaaminen ongelmien ennalta ehkäisyyn ja perheiden arjen tukemiseen on erittäin järkevää lasten turvallisen kasvun näkökulmasta. On tärkeää, että taloustilanteen mahdollisesta heikkenemisestä huolimatta perheiden palveluita parannetaan.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen vahvistaa lapsiperheiden palve-luita painottaen erityisesti ennalta ehkäisevää toimintaa, kuten kotipalvelun tarjoamista arjen tueksi.

Puoluekokous edellyttää, että lapsiperheiden palveluihin varataan riittävä

rahoitus. Aloitteessa esitetään myös lapsilisän etuoikeuttamista toimeentulotuessa.

Tältä osin viitataan vastaukseen aloitteeseen numero 40.

30. Työeläkkeiden tarkistusindeksi muutettava puoliväli-indeksiksi Keravan Demarit ry:n aloite

Keravan Demarit ry esittää, että

47

puoluekokous päättää, että SDP toimii siten, että työeläkkeiden indeksitarkis-tuksessa siirrytään vuonna 2014 ns. puoliväli-indeksin käyttöön, jolloin palk-kaindeksin ja hintaindeksin painoarvo on yhtä suuri vuosittaista työeläkkeiden indeksitarkistusta tehtäessä.

31. Työeläkemaksuja korotettava välittömästi Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Suomen työeläkejärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Nykyisellä työeläkemaksuta-solla järjestelmä ei selviydy suurten ikäluokkien eläkkeelle jäännistä. Eri arvioiden mu-kaan työeläkemaksuja pitää nostaa vuoteen 2025 mennessä 4-6 prosenttiyksikköä, että nykyisestä eläkelupauksesta selvitään. Tämä eläkemaksutaso on laskettu odotuksella, että työeläkeyhtiöiden sijoitusten reaa-lituotto saavuttaa 4 prosentin vuosittaisen tason pitkällä aikavälillä. Odotus on epä-realistinen, ja tuotto-odotuksia joudutaan laskemaan 3,5 prosenttiin. Tästä seuraa pro-senttiyksikön nosto työeläkemaksuihin. Tällä hetkellä työeläkemaksu on 22,8 prosenttia palkasta. Maksun suorittavat työnantajat ja palkansaajat puoliksi. Mitä pidempään työeläkemaksujen nostoa odotetaan, sitä enemmän lasku kohdistuu ikäryhmille, jotka ovat aktiivisessa työiässä tulevaisuudessa. Sukupolvien välisen oikeu-denmukaisuuden nimissä työeläkemaksut pitää nostaa välittömästi. Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

SDP toimii työeläkemaksujen välittömän korottamisen puolesta.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 30-31

Aloitteissa esitetään työeläkeindeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi ja toisaalta työ-eläkemaksujen välitöntä korottamista. Aloitteissa puututaan erittäin tärkeisiin asioihin, eläkeläisten toimeentulon oikeuden-mukaiseen turvaamiseen ja toisaalta työelämänsä alussa olevien ihmisten maksurasituk-seen ja sen oikeudenmukaisuuteen. Kaikki työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmark-kinajärjestöjen kanssa. Keskeinen haaste järjestelmän kestävyyden kannalta on työuri-en pidentäminen ja toisaalta jälkimmäisessä aloitteessa mainittu sijoitustuottojen kehi-tys. Nämä vaikuttavat olennaisesti työeläkemaksuun. Tällä hetkellä sijoitusten tuotto-odotus näyttää vaativalta, koska elämme keskellä vel-kakriisiä ja muutenkin taloudellisesti monella tapaa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna tuotto-odotus ei kuitenkaan ole epärealistinen ja eläkejärjestelmältä pitää edelleen vaatia tuon tuottotason saavuttamista. Työeläkesi-joittamisen aikajänne on pitkä ja tappiollisten vuosien lisäksi on myös aikoja, jolloin sijoitustuotot ovat tuota tuotto-odotusta korkeammat. Eläkejärjestelmän rahoitus sinänsä on terveellä pohjalla, mutta maksuvaje on olemas-sa. Sen kattamisesta olisi sovittava pikimmiten. Yksityisten alojen työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2014 saakka, jonka jälkeenkin siihen kohdistuu merkittävä nousupaine. Myös julkisen puolen eläkkeiden rahoitus on varmistettava. SDP pitää välttämättömänä työeläkemaksujen korottamista, jotta työeläke-etuudet voidaan turvata. Maksurasitus tulee kohdistaa sukupolvien kesken oikeudenmukaisella tavalla. SDP pitää välttämättömänä myös työurien pidentämistä. Sitä ei kuitenkaan tehdä pakolla vaan ensisijaisesti turvaamalla edellytykset työn tekemiseen, työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia parantamalla ja työkyvyttömyyseläköitymistä vähentä-mällä. Puoluekokouksessa 2010 todettiin, ettei indeksiturvan muuttaminen yksittäisenä toi-menpiteenä ilman yhteyttä muuhun eläketurvaan ole perusteltua. Puoluekokous päätti,

48

että työeläkkeiden ostovoiman turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet kehittää in-deksijärjestelmää ja todettiin, että tarpeelliset selvitykset ja niiden johdosta mahdolli-sesti tehtävät muutokset tulee tehdä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kolmikan-taneuvotteluin. Tämän päätöksen mukaisesti myös hallitusohjelmaan kirjattiin työryhmän asettaminen arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Hallitusohjelman mukaan "on löydettävä yhteisymmärrys pitkäjänteisestä ratkaisusta työurien pidentämi-seksi, työeläkejärjestelmän rahoituksen turvaamiseksi ja riittävän eläketurvan, mukaan lukien indeksisuoja, varmistamiseksi. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvotte-lemaan ja toteuttamaan tarpeelliset toimet asetetun tavoitteen saavuttamiseksi." Eläkeneuvotteluryhmä on aloittanut hallitusohjelman mukaiset, työuria, työeläkkeitä ja rahoitusta koskevat neuvottelut. Työryhmässä ovat mukana myös sosiaali- ja terveysmi-nisteriön, valtiovarainministeriön ja Kuntien eläkevakuutuksen edustajat. Työeläkeindeksin muutostarpeita selvittävä työryhmä on asetettu joulukuussa 2011. Työssä sovitetaan yhteen työeläkkeiden ostovoimasta huolehtiminen, sukupolvien väli-nen oikeudenmukaisuus, työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys ja kohtuulliset työeläkemaksut. Lisäksi työryhmän tulee selvittää, minkälaisia indeksejä muiden mai-den vastaavissa eläkejärjestelmissä käytetään. Työryhmässä ovat edustettuina niin työmarkkina- ja eläkkeensaajajärjestöt kuin nuorisojärjestötkin.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää tärkeänä suomalaisen eläkejärjestelmän perusteiden tur-vaamista ja maksurasituksen oikeudenmukaista ja kestävää jakautumista.

Puoluekokous pitää välttämättömänä eläkemaksujen korottamista ja työlli-

syysasteen parantamista. Puoluekokous katsoo, että eläkejärjestelmän kestävyys ja oikeudenmukaisuus

on turvattava laaja-alaisella valmistelulla.

32. Vaatimus liikunnan järjestämisestä vanhuksille vanhuspalvelulakiin Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry:n aloite

SDP:n vanhuspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisesti kirjoitettu. Siinä on esitetty asioita, jotka jos ne toteutuisivat, olisivat liikkeemme tavoitteiden mukaisia. Kuiten-kaan se ei pure ihan lattiatasoon. Asiat ovat aika lailla yleisiä ja silloin unohdetaan se pieni yksilö, loppukäyttäjä. Yhdistyksemme ja sen jäsenet ovat tehneet vuosien aikana useita esityksiä vanhusten hoidon parantamisen kannalta. Katsomme asioita maanläheisesti. Kaikkein tärkein toi-minta on henkeen ja terveyteen kohdistuva hoiva ja turva, mutta sitten tuleekin esiin jokapäiväinen liikunta. Se ehkäisee ja estää usein vuosiksi kestävää lamautumista sän-kyyn. Tätä puolueen ohjelmassa ei ihan suoraan sanota i-mintakyvyn vähäisetkin kohentumiset ehkäisevät avuttomuutta ja siten myös raskaan hoidon tar Me puhumme vanhusten jokapäiväisistä kävelyttämisistä, ovat ne sitten 5 minuuttia tai puoli tuntia. Niitä vanhukset kaipaavat. Etelä-Vantaan Sosialidemokraatit ry esittää, että

puoluekokous ottaisi kantaa vanhusten päivittäiseen liikuntaan sekä sisällyt-täisi uuteen vanhuspalvelulakiin ehdottoman vaatimuksen liikunnan järjestä-miseksi

velvoittaisi kaikkia sosialidemokraattisia valtuutettuja käymään alueensa van-hustenpalvelulaitoksissa. Siellä he voisivat mm. tutkia esittämäämme asiaa.

a-

49

33. Vanhusten kotihoidon laadun takaa sitova henkilöstömitoitus Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite

Kunnissa on toimittu edellisen hallituksen linjausten mukaisesti ja vanhusten laitoshoi-toa on vähennetty ja kodinomaista tai kotihoitoa vastaavasti lisätty. Käytännössä tämä joissakin kunnissa tarkoittaa sitä, että samat vanhukset, jotka ennen olivat laadukkaas-sa hoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, hoidetaan nyt samassa rakennuksessa,

olai-lvelun asumiseksi.

Edellä mainittu tarkoittaa sitä, että näin valtio maksaa suuremman osan vanhuksen hoitokustannuksista esimerkiksi asumistuen muodossa ja vanhus itse loput, sillä huone-kalut, vaatteet, lääkkeet ja kaikki palvelut on itse maksettava, kun ne aikaisemmin kuuluivat vuorokausihintaan. Suuria laitoshoidon yksiköitä on purettu pienemmiksi, osa on lakkautettu ja hyväkuntoi-simmat vanhukset on siirretty kotihoidon turvin takaisin omaan kotiinsa. Toisaalta tämä on myönteinen ja inhimillisempi vaihtoehto kuin pitkäaikaishoito laitoksissa, mutta osa hoitohenkilökunnasta kokee muutoksen olevan heitteillejättöä, sillä kotihoidon resurssit eivät ole riittävällä tasolla tähän muutokseen. Vanhuspalvelulain valmistelussa on nostettu voimakkaasti esiin vanhustenhuollon laa-dun takaava riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Ministeri onkin luvannut sitovat henkilöstömitoitukset ympärivuorokautiseen laitoshoitoon, ja hyvä niin. Tämä tulee turvata myös kotihoitoon, jotta laadukkaasta hoidosta kyetään edes keskustelemaan. Tällä hetkellä kotihoidon henkilöstö on hyvin huolissaan omasta jaksamisestaan ja hä-lyttävän suuri osa epäilee vaihtavansa työpaikkaansa kahden vuoden sisällä SuPerin tekemän selvityksen perusteella. Jos nykyinen henkilöstö on uupunut työtaakkansa alle jo nykyisillä asiakasmäärillä, miten selvitään tulevaisuudessa, kun vanhusten määrä entisestään kasvaa. Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous päättää antaa vanhuspalvelulain valmisteluun kannanoton, jolla turvataan myös vanhusten kotihoidon riittävät ja ammattitaitoiset resurssit.

34. Vanhusten ja vammaisten asumisen ja turvaverkkojen parantaminen Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite

Monien vanhusten ja vammaisten asumis- ja elinolot ovat huonot. Monet kärsivät myös yksinäisyydestä, masennuksesta ja muista henkisistä ja fyysisistä vaivoista, joita kukaan ei ole noteerannut; arjesta selviäminen käy hankalaksi, joskus jopa ylivoimaiseksi. Jot-kut eivät jaksa tai osaa huolehtia itsestään, vaikka haluaisivatkin asua omissa oloissaan. Jopa rikkaassa Espoossa paljastuu ihmisarvoisen elämän vastaisia tapauksia. Matinkylän Sosialidemokraatit ry esittää, että

vanhuksiin ja vammaisiin on panostettava entistä enemmän, paremmin ja te-hokkaammin. On selvitettävä sekä rakenteelliset että taloudelliset keinot ja mahdollisuudet epäkohtien korjaamiseksi. Tässä yhteydessä Suomeen on pe-rustettava vanhusasiamiehen virka.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 32-34

Aloitteissa esitetään, että puolue vaatii vanhuspalvelulakiin kirjausta liikunnan järjes-tämiseksi sekä kirjausta, jolla turvataan vanhusten kotihoitoon riittävät ja ammattitai-toiset resurssit. Lisäksi esitetään ylipäätään vahvempaa satsausta vanhusten ja vam-maisten tilanteen parantamiseksi sekä vanhusasiamiehen viran perustamista. Esitetään myös, että sosialidemokraattiset valtuutetut tutustuvat alueensa vanhuspalvelulaitok-siin.

50

Aloitteissa puututaan erittäin tärkeisiin asioihin. SDP:n puoluevaltuuston vuonna 2010 hyväksymän vanhuspalveluohjelman valmistelutyössä yksi keskeisimmin esillä olleista asioista oli vanhusten liikuntakyky ja mahdollisuus liikkua. Tiedämme, että vähäinenkin liikunta parantaa vanhuksen toimintakykyä ja toisaalta vuoteessa makaaminen heiken-tää lihaskuntoa erittäin nopeasti. Paitsi fyysisesti, myös henkisesti liikkumisella on suuri merkitys. Kaikki faktat todistavat ikääntyvien liikkumisen puolesta. Sosiaali- ja terveydenhuolto ei yksin voi vastata vanhusväestön tarpeisiin. Siksi tarvit-semme yhteistyötä mm. kulttuuri- ja liikuntapalveluiden, järjestöjen, ammattilaisten sekä vapaaehtoisten kanssa. Eläkeläisjärjestöjen jäsenten osallisuus vertaisliikkujina ja ryhmämuotoisten liikuntaharrastusten vetäjinä on yksi hyvä käytäntö. Liikunta- ja kult-tuuritoimintaa on lisättävä järjestelmällisesti ikäihmisten elämään ja vanhustenhuollon palvelu- ja hoitoyksiköihin, jotta jokaisella ikääntyvällä on tasa-arvoisesti mahdolli-suuksia elämyksiin, virkistymiseen, kokemuksiin ja osallisuuteen. Kaiken kaikkiaan SDP katsoo, että vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä on vankistettava. Ikääntyvien ihmisten oman järjestötoiminnan ja vanhustyötä tekevien järjestöjen tu-keminen ja vahvistaminen on välttämätöntä. Vanhuspoliittisen ohjelmamme keskeisiin tavoitteisiin on kirjattu ikääntyvän terveyden ja omatoimisuuden ylläpitäminen ja parantaminen ennaltaehkäisevällä ja kuntouttaval-la otteella. Jotta tämä toteutuisi:

- on huomioitava esteettömyys ja turvallisuus kaavoituksessa, asuinympäris-töjen ja liikenteen suunnittelussa sekä asuntorakentamisessa

- on arvioitava asumisolosuhteet ja asunnon korjaustarpeet hyvinvointia edis-tävien kotikäyntien yhteydessä, on parannettava asuntojen korjausneuvon-taa ja lainoituksen ehtoja sekä hissirakentamisen edellytyksiä

- on taattava tarpeelliset apuvälineet ja edistettävä geroteknologian käyttöä - on muutettava ajattelutapaa niin hallinnossa, koulutuksessa kuin käytännön

työssäkin - on ohjattava riittävät valtionosuudet ennaltaehkäisevään työhön ja perus-

palveluiden vahvistamiseen - on tuettava osallistumista liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin - on taattava mahdollisuus virkistykseen ja ulkoiluun asumismuodosta riip-

pumatta. Moni kysymys kulminoituu vanhustenhoidon henkilöstön riittävyyteen ja henkilöstöra-kenteeseen. Liikkumisen tukemiseen tarvitaan enemmän esim. hoitoavustajia, joiden työpanos kohdistuu keskeisesti hyvän arjen luomiseen. Vastaavasti kuntouttava työote edellyttää monesti henkilöresurssien uudelleen kohdentamista. Henkilöstömitoituksen ja rakenteen on vastattava ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan otteen tarpeeseen. Vanhuspoliittisessa ohjelmassa painotettiin myös vahvasti ihmisen oikeutta asua omassa kodissaan. Se edellyttää monen vanhuksen kohdalla kotiin tuotavia palveluita. Kuten jälkimmäisessä aloitteessa todetaan, vanhusten kotihoidossa on puutteita ja resurssit ovat monesti liian pienet tarpeeseen nähden. Siksi kotihoitoa on kehitettävä suunnitel-mallisesti ja määriteltävä kotiin annettavien palvelujen määrälliset ja laadulliset ta-voitteet ja kriteerit. Vanhuspoliittinen ohjelma vaati demokratian ja aktiivisen kansalaisuuden vahvistamis-ta. Keinoina saada vanhusnäkökulma vahvemmin osaksi päätöksentekoa esitettiin sää-dettäväksi lailla kunnissa toimivista vanhusneuvostoista. Lisäksi esitettiin STM:n yhtey-teen perustettavaksi vanhusasiavaltuutetun toimisto. Puoluevaltuuston 2010 hyväksymässä ohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on kirjattu vanhusten palveluiden ja oikeuksien turvaaminen lainsäädännössä. Laissa tulee säätää kotihoidon palveluiden laatua (ja hintaa) koskevat säädökset. Eduskuntavaaliohjelmassa sitouduimme säätämään vanhuspalvelulain ja turvaamaan ikäihmisten laadukkaat palvelut. Esitimme, että laissa säädetään vanhusten oikeuksista palveluihin sekä palvelujen laatuvaatimuksista, rahoituksesta ja valvonnasta. Katsoim-

51

me, että kotona asumisen tueksi on taattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sai-raus- ja sosiaalipalvelut ja kuntien on tiedotettava paremmin tarjolla olevista palveluis-ta. Hallitusohjelmaan on kirjattu vanhuspalvelulaki, jolla säädetään iäkkäiden henkilöiden oikeudesta palvelusuunnitelmassa määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen. Jokaiseen kuntaan asetetaan vanhusneuvosto, joka seuraa päätöksentekoa ja vaikuttaa siihen kunnan eri toimialoilla ikäihmisiä koskevissa asioissa. Vanhuspalvelulakia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Lakiluonnos oli lau-suntokierroksella keväällä 2011. Lain valmistelua jatketaan nyt lakiluonnoksen ja saatu-jen lausuntojen pohjalta. Peruspalveluministeri on asettanut lain jatkovalmistelun tu-eksi ohjausryhmän, joka koostuu vanhusasioiden arvovaltaisista asiantuntijoista. Minis-teri on edellyttänyt, että lain jatkovalmistelussa lakiin sisällytetään sitovat laatunormit henkilöstön vähimmäismäärän suhteen sekä selkeät viittaukset sanktioihin, mikäli lakia ei noudateta. Tavoitteena on, että uudistettu lakiluonnos valmistuu 31.3.2012 mennessä ja hallituk-sen esitys voidaan antaa eduskunnalle vuoden 2012 aikana. Lain on tarkoitus tulla voi-maan vuoden 2013 aikana.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää välttämättömänä turvata turvallinen ja hyvä vanhuus kaikille ikääntyville asumismuodosta riippumatta. Se edellyttää riittävää henkilöstöä vanhuspalveluihin, paitsi laitoksissa ja palveluasumisessa, myös kotihoidossa. On perusteltua edellyttää, että vanhuspalvelulaissa turvataan myös vanhusten kotihoidon riittävät ja ammattitaitoiset resurssit.

Puoluekokous katsoo, että ikäihmisten mahdollisuus liikkumiseen, liikuntaan

ja ulkoiluun on turvattava. Ikäihmisten palveluiden henkilöstömitoituksessa on huomioitava kuntouttava työote.

Puoluekokous edellyttää puolueen kuntapäättäjien tutustuvan oman alueensa

vanhuspalveluiden järjestämiseen sekä varmistamaan vanhusneuvostojen tie-donsaannin ja osallistumisen päätöksentekoon.

Puoluekokous pitää tärkeänä seurata vanhusten oikeuksien toteutumista kun-

nissa ja puuttua asiaan tarvittaessa. Vanhusasiavaltuutetun viran perustamis-ta on syytä arvioida uudelleen, kun lain toimivuudesta on saatu käytännön kokemuksia.

On välttämätöntä, että asiakasmaksut eivät estä tarpeellisten palvelujen

käyttöä. Tältä osin viitataan vastaukseen aloitteeseen 49. Vammaisten aseman osalta viitataan vastaukseen aloitteeseen 38.

35. Köyhyyden poistamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Kymmenen viime vuoden aikana on eriarvoisuus Suomessa lisääntynyt poikkeuksellisen paljon. Tuloerot ovat kasvaneet ja köyhyys lisääntynyt. Kuntalaisten köyhyyttä koskeva raportti köyhyydestä kuntatyön haasteena on tehty Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin yhteistyönä (Köyhä byrokratian rattaissa, Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu nro 64, Vammalan kirjapaino, Sastamala 2011). Raportissa on esitetty päättäjil-le luettelo niistä toimenpiteistä, joihin köyhien aseman parantamiseksi olisi ryhdyttävä: joihinkin sosiaaliturvalainsäädännössä havaittuihin epäkohtiin tulisi välittömästi puuttua saattamalla niihin liittyvien lainmuutosehdotusten valmistelu viipymättä vireille. Raportissa on esitetty mm. nämä sosiaaliturvaan liittyvät haasteet:

- sosiaaliturvaa on yksinkertaistettava (yhden luukun periaate) ja tukien yh-teensovittamista lisättävä

52

- perusturvaa on kehitettävä ja sen tasoa korotettava (esim. takuueläkkeen tason indeksitarkistukset)

- sosiaaliturvan kannustavuutta on lisättävä: köyhyysrajan alapuolella olevien tulisi saada ansaita jonkin verran

Töölön Sosiaalidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

SDP ja sen toimijat pyrkivät vaikuttamaan sosiaaliturvalainsäädännön muut-tamiseen siten, että köyhyysrajan alapuolella olevien asemaa voidaan paran-taa yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa, yhteen sovittamalla tukimuotoja, ke-hittämällä perusturvaa sekä nostamalla sen tasoa ja lisäämällä sosiaaliturvan kannustavuutta antamalla mahdollisuus ansaita jonkin verran.

36. Sosialidemokraattien vastattava perustulokritiikkiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Sosialidemokraateilla on oltava visio sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Perustulo- ja kansalaispalkkakeskustelun haasteeseen on vastattava. Kritiikki nykyisen sosiaaliturvan jälkeenjääneisyydestä 1980-luvun rakenteisiin, oletuk-seen täystyöllisyydestä ja pitkäaikaisten, vakituisten työsuhteiden määrittämistä työ-urista on otettava vakavasti. Sosialidemokraattisen liikkeen piirissä on pyrittävä muo-toilemaan aito vastaus tähän arvosteluun. Vetoaminen siihen, että perusturvaan voi-daan tehdä korotuksia ja uudistuksia vallitsevan järjestelmän puitteissa, ei enää riitä. Toisaalta on huomioitava myös se, että yksipuolinen vastikkeettoman perustulon kan-nattaminen osaltaan tukee prekariaattikehitystä. Tällaisen mallin kannattajat näyttävät jo tunnustavan ja pitävän hyväksyttävänä työuraa, joka on pitkä pätkä pätkiä. Sosiaali-turva on modernisoitava vastaamaan nykyisen työelämän haasteita, mutta perustulo-malli ei voi olla ainoa vaihtoehto. Perustulomaailma perustuu työmarkkinoille, joilla silpputyö on tyypillinen työsuhde ja työn hinta muodostuu yksittäisen työn tarjoajan ja työnantajan välisissä neuvotteluissa markkinaehdoin. Tämän maailman oikeutus puoles-taan perustuu ajatukselle siitä, että pätkätyö on huomattavien työmarkkinamassojen toive. Perustulon kannattajat sanokoot sen asuntovelalliselle. Prekariaatti on kuitenkin huomioitava ammattiyhdistysliikkeen tulisi nähdä prekari-aatti potentiaalisena jäsenpohjana sen sijaan, että se kaivautuu poteroihin puolusta-maan tiukasti omien jäsentensä etuja. Työmarkkinoiden eksklusiivisuus on aito ongel-ma. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP käy niin keskuudessaan kuin julkisestikin keskustelun sosiaaliturvajärjes-telmän kokonaisuudistuksesta.

37. Työttömyysturva kannustavammaksi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Nykymaailmassa työ, opiskelu, yrittäminen, työttömyys ja monet muut elämäntilanteet vaihtelevat. Työttömyysturvaa on uudistettu moneen kertaan työhön kannustavammak-si, mutta se on yhä hankala niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät ole vakituisissa koko-aikaisissa työsuhteissa. Matalasti palkattuja keikkatöitä ja sijaisuuksia on tarjolla, mutta niihin ei saada tekijöi-tä, koska työttömyysturva leikkautuu liian tiukasti suhteessa satunnaisiin tuloihin. Li-säksi tulevat maksatusten viiveet. Kädestä suuhun elävän ihmiset elämässä pienikin viivästys sosiaaliturvan maksatuksessa on kestämätön, niinpä usein valitaan turvallisesti tilille tuleva alhainen työmarkkinatuki mieluummin kuin epäselvä tulevaisuus työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamises-sa.

53

Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

työttömyysturvaa muutetaan siten, että työttömän työhön kannustamiseksi on vapaata tuloa 300 euroa ja vasta sitten työttömyysturva ja työtulo sovitetaan yhteen 50 % / 50 % periaatteella.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 35-37

Aloitteissa esitetään muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön, jotta köyhyyttä voitaisiin vähentää ja työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Lisäksi esitetään, että SDP käy keskustelun sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksesta. SDP on vahvasti sitoutunut köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Eriarvoistumis-kehitys on katkaistava yhteiskunnassamme ja estettävä köyhyyden ja syrjäytymisen periytyminen sukupolvelta toiselle. Köyhyyttä vastaan on toimittava yhteiskunnan kai-killa sektoreilla. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että hyvinvointierojen tasaamisen ja köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn tulee olla läpikäyvinä teemoina seuraavan hallituksen hallitus-ohjelmassa ja kaikilla harjoitettavan politiikan osa-alueilla. Näin on myös tapahtunut. Hallitusohjelmaan on kirjattu laaja-alainen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävä toimenpideohjelma, joka edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huo-lehtimista. SDP:n on varmistettava, että tämä ohjelma myös tuottaa näkyviä ja kestä-viä tuloksia. SDP:n puoluejohto asetti helmikuussa 2010 Ilkka Taipaleen selvittämään ja tekemään esitykset siitä, miten köyhyys voidaan maassamme puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Tämän "Yhteinen isänmaa" selvityksen ehdotukset on myös huomioitava SDP:n työssä köyhyyden vähentämiseksi. SDP:n lähtökohta on, että hyvinvoinnin edellytykset syntyvät työstä. Myös sosiaaliturva-järjestelmät rahoitetaan työllä. Siksi sosiaaliturvajärjestelmän on rakennuttava sille periaatteelle, että työkykyisten ja ikäisten kansalaisten tulee ensisijaisesti hankkia toimeentulonsa työllä. Sosiaaliturvajärjestelmää tulee edelleen kehittää yksinkertai-semmaksi ja kannustavammaksi. Vuoden 2010 puoluekokouksen päätöksessä linjattiin, että perusteiltaan nykymuotoi-nen, syyperusteinen sosiaaliturvajärjestelmä on toimiva, kannustava ja oikeudenmukai-nen. Puoluekokous piti tärkeänä tavoitteena, että hyvinvointijärjestelmän toimeenpano on asianmukaista ja joutuisaa sekä asiakaslähtöistä ja luotettavaa. Puoluekokous piti myös tärkeänä, että hyvinvointivaltion suunnasta käydään avointa keskustelua ja järjes-telmien kehittämisessä huomioidaan työelämän ja yhteiskunnan muutos. Tavoitteena tulee olla, että työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen. Nämä linjaukset olivat vahvasti esillä vaaliohjelmassamme ja hallitusneuvottelutavoit-teissamme, ja ne on myös kirjattu toimenpiteiksi hallitusohjelmaan. Ohjelmassa linjataan, että työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysas-teen nosto. Tavoitteena on myös vähentää edelleen toimeentuloturvaetuuksien hake-miseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Sosiaaliturvajärjestelmän joutuisuutta edistetään mm. varmistamalla työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa. SDP:lle nämä tavoitteet ovat tär-keitä oikeudenmukaisuuden kannalta. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua heti kun siihen on taloudelliset ja poliittiset edellytykset. Hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja sosiaaliturvajärjestelmän oikeudenmukaisuudesta ja kestävyydestä on syytä käydä jatkuvaa keskustelua. Sinänsä ei ole tarvetta muuttaa nykyistä edellä kuvattua linjaamme, joka on mm. vahvasti hallitusohjelman pohjana. On kuitenkin tärkeää, että puolueessa käydään asioista avointa keskustelua ja voimme

54

hioa näkemyksiämme entistä paremmin vastaamaan 2010-luvun haasteita. Puolueen työryhmätyötä jalkautetaan tällä hetkellä piiritasolle siten, että osallistuminen myös ohjelmatyöhön on aiempaa helpompaa. Keskustelu sosiaaliturvajärjestelmän kokonai-suudesta on syytä ottaa asialistalle tässä yhteydessä. Keskustelua on käytävä tiiviisti myös alan järjestöjen kanssa.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteisiin selkeyttää ja kehittää sosiaali-turvajärjestelmää siten, että se ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työntekoon.

Puoluekokous edellyttää puolueen päätöksentekijöiden toimivan köyhyyden

ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaikilla politiikan osa-alueilla. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan kehittämissuunni-

telman sosiaaliturvajärjestelmän tulevaisuudesta ja kokonaisuudistuksesta.

38. Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on parannettava Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Vammaisten asemaa yhteiskunnassa on lähivuosina tehokkaasti parannettava, jottei vammaisille henkilöille koituisi haittaa vuoden 2006 YK:n vammaissopimuksen ratifioin-nin jatkuvasta viivästymisestä. Suomi voi ratifioida vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen vasta sen jälkeen kun yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen on toteutunut. Ny-kyhallituksen ohjelman mukaan vaalikaudella 2011-2014 valmistellaan esitys yhdenver-taisuuslainsäädännöksi ja annetaan mahdollinen hallituksen esitys asiasta. Tavoitteeksi on asetettu YK:n vammaissopimuksen ratifioiminen. Yleissopimuksen voimaantulon lykkääntymisestä huolimatta on tehokkaasti tuettava vammaisten mahdollisuuksia nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täy-simääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Tuotteiden ja palveluiden saatavuus on turvattava ja opiskelu- ja työmahdollisuuksia parannettava. Vammaisille ihmisille tulee olla oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Heidän täysimääräinen osallistu-misensa työelämään tuo työmarkkinoille mukaan tähän asti syrjässä olleen joukon työn-tekijöitä ja veronmaksajia. Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

ennen YK:n vammaissopimuksen ratifiointia SDP ja sen toimijat sitoutuvat vai-kuttamaan siihen, että vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista edesautetaan ja valvotaan tehokkaasti. YK:n vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääntymisestä ei saa koitua haittaa vammaisille henkilöille.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että puolue ja sen toimijat sitoutuvat vaikuttamaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja sen tehokkaaseen valvontaan. Asia on erittäin tärkeä. Vammaissopimuksen ratifioinnin lykkääminen ei saa tarkoittaa oikeuksien toteutumisen vaikeutumista. SDP on edellyttänyt, että vammaisten henkilöi-den itsemääräämisoikeus tulee huomioida esim. varmistamalla, että jokaisen vammai-sen henkilön palvelutarpeet huomioidaan yksilöllisesti ja että jokainen pääsee vaikut-tamaan palveluidensa sisältöön. Kunnissa on siksi oltava riittävät resurssit vammaisten henkilöiden palvelujen tuottamiseen. Myös palvelujen valvontaa ja palveluohjausta on vahvistettava. Vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ja valinnan vapauteen liittyvät sää-dösmuutokset on toteutettava YK:n yleissopimuksen toteuttamiseksi. Tuettua päätök-sentekoa pitää kehittää ja toteuttaa edelleen. Henkilökohtaisen avun saamista tulee laajentaa.

55

Etenkin työllistymisen tiellä on edelleen monia esteitä. Työmarkkinaosapuolten loka-kuisessa raamisopimuksessa, jolla pyritään turvaamaan suomalaisen kilpailukyvyn ja työelämän tulevaisuutta, on tärkeänä painopisteenä työurien pidentäminen, johon kuu-luu myös osatyökyvyn hyödyntäminen. SDP:lle on tärkeää, että niin valtiovalta kuin työmarkkinoiden toimijatkin edistävät osatyökykyisten ihmisten oikeutta tehdä omaa koulutusta, osaamista ja jaksamista vastaavaa työtä ja vähentävät syrjimistä työmark-kinoilla. Oikeasta työstä on myös maksettava oikeaa palkkaa. Siksi etenkin työosuusra-han tasoa ja ehtoja on tarkasteltava oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Hallitusohjelmatavoitteissamme vaadimme mm. että vammaisten ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa edistetään, heidän työllistymismahdollisuuksiaan parannetaan ja vam-maislainsäädännön kehittämistä jatketaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jat-kaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmistelu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi - mihin aloitteessakin viitataan - vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden li-sääminen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Yleissopimuksen ratifiointia käsitel-lään tällä hetkellä ulkoministeriön työryhmässä. Hallitus jatkaa vammaislainsäädännön uudistamista osana sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Jatkossa vammaisten henkilöiden erityispalveluista säädetään uu-distetussa erityislaissa, joka koskee yhdenvertaisesti kaikkia vammaisryhmiä. Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään työryhmätyönä sosiaali- ja terveydenhuol-lon asiakkaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja rajoittamista koskevien säännös-ten uudistamistarve, jonka perusteella tullaan antamaan hallituksen esitys lainsäädän-nön muutostarpeista tämän hallituskauden aikana. Nämä säännökset tulevat myös osal-taan vahvistamaan vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja esimerkiksi laitos-hoidossa asuvien henkilöiden itsemääräämisoikeuden rajoittamisen perusteet tullaan kirjaamaan lakiin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden sekä oikeusturvan toteu-tumisen varmistamiseksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja edellyttää SDP:n eri toimijoi-den sitoutuvan toimimaan vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen ja tehokkaan valvonnan edistämiseksi sekä työllistymismahdollisuuksien pa-rantamiseksi.

39. Omaishoitajien asema on saatava kuntoon Suomessa Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Omaishoitajia arvioidaan Suomessa olevan n. 350 000. Heistä vain noin 10 % saa jonkin-laista omaishoidontukea työhönsä, jossa työaika on useimmiten on 24 tuntia vuorokau-dessa ja seitsemän päivää viikossa. Omaishoidontuki keskimäärin per omaishoitaja on

i-palkka. Yksi uusi laitospaikka maksaa noin 45 000 euroa ja niiden rakentamiselta välty-tään omaishoitajien arvokkaan työn ansiosta. Omaishoitajat tekevät työtään rakkaudes-ta hoidettaviaan kohtaan, eivät palkkion vuoksi, mutta silti ja juuri siksi heidän tukensa sekä taloudellinen että henkinen on pantava kuntoon. Myös omaishoitajien omasta ter-veydestä ja jaksamisesta on yhteiskunnan huolehdittava. Omaishoitajien asemaan tulisi parantaa mm. seuraavin tavoin:

- Tuki on saatava kaikille omaishoitajille sen siirrosta Kelalle jahkaaminen kannattaa lopettaa, kun ei siitä näytä mitään tulevan eli parempi on antaa tarkoitukseen taloudellista tukea kunnille ja keskittyä valvomaan, että kunnat hoitavat tehtävänsä.

- Tuen taso koko maassa samantasoiseksi eli paljon nykyistä korkeammaksi. - Tuki verovapaaksi - Lakisääteiset vapaapäivät maksuttomiksi eli hoidettava kunnan hoitopaik-

kaan ilman maksua missä muussa työssä työntekijä maksaa vapaapäivis-

56

tään työnantajalle? Hoidettavathan olisivat kunnan vastuulla ilman omais-hoitajia!

- Omaishoitajat työaikalain piiriin kolme vapaapäivää kuukaudessa ei riitä levoksi raskaassa työssä.

- Kaikille omaishoitajille pitää saada edes nuo nykyisen lain suomat kolme vapaapäivää eli hoitopaikka tai hoitaja kotiin on löydyttävä.

- Asuinaluekohtaiset kodinhoitajat omaishoitajien lomittajiksi olisivat turval-linen ratkaisu tutut hoidettavat ja tutut kodit sekä tuttu hoitaja hoidetta-valle.

- Omaishoitajat kunnan työterveyshuollon piiriin kaikissa kunnissa nyt jo muutamassa kunnassa niin on.

- Kaikille omaishoitajille vähintään kerran vuodessa kuntolomaviikko jossain kylpylässä Kelan ilmaislomana.

- Työttömyyseläkkeellä oleva omaishoitaja ei saa menettää eläkettään omaishoidon takia niin kuin nyt käy.

- Alueellisille omaishoitajien vertaistukiryhmille ilmaiset kokoontumistilat kaikille asuinalueille vertaistuki auttaa jaksamaan!

Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimiin omaishoitajien aseman parantami-seksi aloitteessa mainituilla tavoilla.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP:n edustajat toimisivat omaishoitajien aseman paranta-miseksi mm. omaishoidon tuen hoitopalkkiota kehittämällä, vapaapäiväjärjestelyjä helpottamalla sekä palveluita parantamalla. Aloitteessa puututaan tärkeään asiaan. Tällä hetkellä omaishoidon tuella hoidettavia on noin 38 000 henkilöä. Omaishoidon tuen hoitopalkkioita kunnat maksoivat 170,1 miljoo-naa euroa. Omaishoidosta on muodostunut merkittävä vanhusten hoitamisen muoto. Vuonna 2010 omaishoidon tuen avulla hoidettiin 4,2 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä. Omaishoitajista puolet oli täyttänyt 65 vuotta. Omaishoito sopii erittäin hyvin joihinkin elämäntilanteisiin inhimillisenä tapana hoitaa läheistä kotona. Kuten aloitteessa todetaan, omaisten ja läheisten hoitamia vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä on huomattavasti enemmän kuin omaishoidon tuen saajia. Kaiken kaikkiaan epävirallista läheisapua antavia henkilöitä oli Stakesin vuonna 2006 tekemän kyselyn mukaan yli miljoona suomalaista ja omaisensa pääasiallisina auttajina tuolloin toimi noin 300 000 henkilöä. Nyt luku on lähempänä aloitteessa mainittua 350 000:a. Monet omaisensa päivittäisestä hoidosta vastaavista, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä, vastaavat käytännössä samanlaisesta hoidosta ja hoivasta kuin omaishoi-don tukea saavat. Toisin sanoen omaishoidon tuen kattavuudessa ja saantiperusteissa on kuntien välisiä eroja. Vähimmäispalkkiotasot on säädetty laissa, mutta hoitopalkkion luokkien määrä ja palkkion suuruus eri palkkioluokissa vaihtelevat. Tämä aiheuttaa osaltaan eri kunnissa asuvien omaishoitajien eriarvoisuutta. Keskeisenä kehittämishaasteena on myös omaishoitajien ja hoidettavien elämänlaadun parantaminen. Hyvää elämänlaatua voidaan edistää monipuolisilla ja moniammatillises-ti toteutetuilla palveluilla, kuten virkistys-, kuntoutus- ja terveyspalveluilla sekä sijais-hoidon palveluilla. Tällä hetkellä ongelmana on myös, etteivät omaistaan hoitavat uskalla tehdä omaishoi-tosopimusta, koska pelkäävät siihen liittyvää vastuuta ja sitoutumista. Omaishoitoa onkin kehitettävä nimenomaan siten, että sopimus tarkoittaa aina hoitovastuun jaka-mista, riittäviä palveluita ja monipuolisen tuen piiriin pääsemistä, siis turvallista vaih-toehtoa omaisen hoitamiseksi. SDP vaati vanhuspalveluohjelmassaan vuodelta 2010 omaishoidosta säädetyn lain vah-vistamista, jotta se takaa yhtenäiset kriteerit ja selkeän oikeusturvan. Ohjelmassa

57

edellytettiin myös, että omaishoitoon turvataan riittävät tukipalvelut ja työlainsäädän-nössä huomioidaan omaishoidosta johtuvat järjestelyt. Eduskuntavaalitavoitteissamme vaadimme edelleen, että omaishoitajien tasavertainen asema on turvattava kaikkialla maassa, korvaukset on säädettävä Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille on turvattava laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kehittää omaishoitoa yhdessä kuntien ja järjestö-jen kanssa, yhdenvertaisuuden parantaminen yhtenäistämällä tuen myöntämisperusteet sekä tuen saatavuuden ja kattavuuden lisääminen. Lisäksi luvataan tukea omaishoitaji-en jaksamista kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Myös mahdollisuus poistaa omaishoi-don tuen verotus arvioidaan. SDP:n hallitusohjelmaneuvotteluissa esittämän vaatimuksen mukaisesti peruspalvelumi-nisteri on asettanut työryhmän valmistelemaan kansallista omaishoidon kehittämisoh-jelmaa, jotta omaishoitajien asemaa voidaan parantaa suunnitelmallisesti mm. arvioi-malla juuri aloitteessa lueteltujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Ohjelmassa on tar-koitus esittää toimenpiteet, laatia kustannusarviot sekä toimeenpanosuunnitelma edel-lä kuvattujen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää välttämättömänä omaishoidon tuen vahvaa kehittämistä kiinteänä osana palvelurakenteen uudistamista ja palvelu- ja tukijärjestel-män kokonaisuutta.

Puoluekokous edellyttää, että omaishoitajille taataan tasavertainen asema

koko maassa, korvaukset siirretään Kelan maksettavaksi ja omaishoitajille turvataan laissa määrätyt vapaapäivät kuukausittain.

40. Lapsilisät irrotettava toimeentulotuesta Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Lapsiperheisiin kohdentuu monenlaisia taloudellisia ja sosiaalisia paineita niin yhteis-kunnan kuin työelämänkin vaatimusten muodossa. Perheiden hyvinvointi luo vankan pohjan suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuudelle. Yhteiskunnan tulee turvata riittävät julkiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla per-heiden kasvatustehtävää. Työttömyys ja köyhyys ovat osa jo hälyttävän monen suoma-laisperheen arkea. 1990-luvulta 2010-luvulle lapsiperheiden köyhyys on kolminkertais-tunut ja yli 100 000 lasta elää toimeentulotukea saaneessa kodissa. Nykyiseen perustur-vajärjestelmäämme sisältyy epäkohta, mikä on välittömästi korjattava. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa ase-massa olevien kansalaisten toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentulotuen suuruutta määritellään laskennallisella osalla, jossa tuloiksi luetaan kaikki mahdolliset perheen saamat taloudelliset varat ja avustukset. Tämä koskee myös perheille maksettavia lap-silisiä. Mikäli perhe elää köyhyysrajalla ja selviytyminen edellyttää turvautumista toi-meentulotukeen, siitä leikataan automaattisesti pois lakisääteisesti heille kuuluva lapsi-lisä. Järjestelmään sisältyvä epäkohta on akuutti ja erittäin räikeä, koska lapsilisäjär-jestelmän tarkoitus olisi tukea ennen kaikkea kaikkein heikoimmassa olevia lapsiperhei-tä. Köyhien perheiden hyötyminen lapsilisästä tulee turvata pikaisesti ja ehkäistä ta-loudellisen ahdingon syventymistä entisestään. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ajaa määrätietoisesti eteenpäin jo aikaisemmin vaaliohjelmassa esitettyä vaatimusta perusturvaa koskevan lainsäädännön muuttamisesta niin, etteivät tulonsiirtoina maksettavat lapsilisät leikkaa perheiden viimesijaista toimeen-tuloturvaa.

58

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP ajaisi lainsäädäntöön muutosta, jotta lapsilisät eivät leikkaisi perheiden viimesijaista toimeentuloturvaa. Lapsilisien etuoikeuttamista toi-meentulotuessa vaaditaan myös aloitteessa numero 29. Lapsiperheiden köyhyys on todellinen ongelma, joka on viime aikoina syventynyt. Eriar-voistumiskehitys on katkaistava yhteiskunnassamme ja estettävä lasten syrjäytyminen köyhyyteen ja osattomuuteen. Vuoden 2010 puoluekokouksessa SDP päätti, että lapsilisäjärjestelmää on uudistettava niin, että kaikista lapsista maksetaan samansuuruinen lapsilisä. Lapsilisät tulee sitoa indeksiin ja lapsilisää tulee maksaa myös 17-vuotiaista. Puoluekokous edellytti, että selvitetään, voidaanko lapsilisä muuttaa etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea myönnettäessä. SDP esitti eduskuntavaalitavoitteissaan, että myös toimeentulotukea saavien on hyödyt-tävä lapsilisistä, eli lapsilisät eivät saa leikata toimeentulotukea. Esitimme tätä lapsi-lisien etuoikeuttamista myös hallitusohjelmaneuvotteluissa, mutta emme saaneet ta-voitteelle riittävää kannatusta. Sen sijaan sovittiin yksinhuoltajille tulevasta erillisestä korotuksesta toimeentulotu-keen, joka on vuoden 2012 alusta lähtien toteutunutkin. Hallitusohjelmaan on kirjattu toimeentulotuen kehittäminen ja toimeentulotukiohjei-den tarkentaminen ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäyty-misen ehkäisy. Tässä yhteydessä on tarkoitus selvittää, miten mm. lasten harrastusme-not voidaan huomioida paremmin toimeentulotuessa. SDP pitää erittäin tärkeänä toi-meentulotuen kehittämistä lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäy-tymistä vähentävän toimenpideohjelman käynnistäminen. Tämä edellyttää eri sektorien ja hallinnonalojen yhteisiä toimia, työllisyyden, työkyvyn ja osallisuuden vahvistamista sekä sosiaaliturvasta huolehtimista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen, ettei lapsilisä leikkaisi toimeen-tulotukea.

41. Palomiesten eläkeikä Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Palomiesten eläkeikää nostettiin vuonna 1989 55 ikävuodesta 65 ikävuoteen. Tämä on aiheuttamassa tilanteen, jossa vaarantuu sekä pelastajien, että pelastettavien turvalli-suus. Puoluekokouspäätös 2008: puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja edus-kuntaryhmän toimimaan niin, että palomiesten lakisääteistä eläkeikää alennetaan 58 vuoteen. Voidaan oikeutetusti kysyä onko tavoitteen toteutumiseksi tehty tarpeeksi? Kun ammatilliset eläkeiät 1.7.1989 poistettiin, vedottiin päätöksessä tutkimuksiin joita ei ole edes olemassa. Näiden olemattomien tutkimusten mukaan ammatti tai ammat-tinimike ei enää ollut eläköitymiskriteeri. Työterveyslaitoksen tekemät laajat tutkimuk-

a Reilut 20 vuotta sitten tehty eläkeiän nostopäätös perustui siis vääristeltyihin tietoihin. Koko tämän ajan on tarjottu vakiovastauksena uudelleen koulutusta ja muita töitä kun-tasektorilta. Kenen mielestä on mahdollista tai kohtuullista lähettää 60 vuotias palo-mies opettelemaan uutta ammattia! Kokemuksesta voidaan kertoa, että pelastuslaitoksen sisältä ei löydy ikääntyneelle pa-lomiehelle muita töitä. Tämä joukko kasvaa lähivuosina enenevässä määrin. Tiedos-

59

samme ei myöskään ole kuntaa, joka pitäisi varastossaan suojatyöpaikkoja sellaisia

Koska palomiesten eläkeikäasia on edelleen ennallaan, Jyväskylän Työväenyhdistys uu-distaa puoluekokousaloitteensa. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ryhtyy edustajiensa välityksellä toimenpiteisiin palomiesten eläkeiän pa-lauttamiseksi 55 ikävuoteen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään palomiesten eläkeiän alentamista. Palomiesten eläkeiästä on vii-meksi tehty hallituksessa päätös vuonna 2009, jolloin päätettiin, ettei eläkeikää laske-ta. Hallitus perusteli päätöstä yleisellä työurien pidentämistavoitteilla sekä sillä, että palomiesten eläkeiän laskeminen aiheuttaisi paineita laskea eläkeikää muissakin am-mattiryhmissä. Palomiesten työ vaatii hyvää fyysistä suorituskykyä kun on kyse operationaalisesta val-miudesta. Paluu ammatilliseen eläkeikään voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu ammatin kuormittavuuteen. Ammatillisiin eläkeikiin palaaminen laajasti ei olisi kuitenkaan mie-lekästä tai oikeudenmukaista. Palomiesten mahdollisuuksia ammatissa kehittymiseen tulisi kehittää ja näin iän myötä työtehtävät voisivat organisaatiossa vaihtua fyysisesti vähemmän rasittaviin, mutta kui-tenkin pelastustoimen kannalta mielekkäisiin töihin, esim. ennaltaehkäisyyn. Myös ikääntyvien palomiesten työterveyshuoltoon sekä ammatilliseen kuntoutukseen pitää erityisesti satsata. Palomiesten vaihtoehtoisista urapoluista laadittiin kaksi vuotta sitten raportti, jonka mukaan pelastuslaitosten organisaatiota tulee tarkistaa siten, että se tukee henkilöstön kokonaistehtävän suorittamista. Toimiin kuuluu johtamisen kehittäminen, laitosten avaaminen yhteiskuntaan ja organisaatiokulttuurin uudistaminen. Pelastuslaitoksista tulisi kehittää turvallisuusalan palvelukeskuksia. Pelastustoimen kulttuurin kannalta olisi olennaista, että kaikki tehtävät ovat merkittäviä, eivät vain pelastustoimintaan kuuluvat. Keskeistä on urapolkusuunnittelun käyttöönotto koko henkilöstöä koskien ja koulutusjärjestelmän uudistaminen vastaamaan henkilöstöä, johtamista ja organisaati-oita koskevia uudistuksia. Puoluehallitus toteaa, että tavoitettamme laskea palomiesten eläkeikää on syytä tar-kistaa, mikäli palomiesten työnkuvassa ja työn organisoinnissa tapahtuu todellisia (esim. em. raportin esittämiä) muutoksia.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen ikääntyvien palomiesten jaksamisesta työssään ja heidän sijoittumisestaan mielekkäisiin töihin fyysi-sen toimintakyvyn heiketessä.

Puoluekokous viittaa vuosien 2008 ja 2010 puoluekokouksissa tehtyihin linja-

uksiin, joiden mukaan palomiesten eläkeikä tulee laskea 58 vuoteen. Tätä ta-voitetta on syytä tarkistaa, mikäli palomiesten työnkuvassa ja työn organi-soinnissa tapahtuu todellisia muutoksia. Sen lisäksi on tärkeää huolehtia sekä palomiesten työkyvystä panostamalla työterveyshuoltoon, ammatilliseen kun-toutukseen, koulutukseen ja työjärjestelyihin että ikäjohtamisen kehittämi-seen pelastuslaitoksessa.

42. Perhevapaita tulisi pidentää Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Lapsiperheköyhyys on kasvanut vauhdilla koko 2000-luvun ja merkkejä sen vähenemisel-le ei näy. Tehokkaana keinona lapsiperheköyhyyden vähentämiseen olisi pidentää van-

60

hempainpäiväraha kautta sekä korottaa äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahojen vähim-mäismääriä. Nykyisessä järjestelmässä vanhempainvapaat loppuvat, kun lapsi täyttää noin 10 kuukautta. Lapsen kehityksen kannalta olisi myös parempi, jos lasta hoidettai-siin kotona pidempään, ennen vanhempien työhön palaamista (siirtymistä). Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue ryhtyy pikaisiin toimiin perhevapaajärjestelmän päivittämiseksi.

43. Vanhempainvapaat jaettava 9+9 -mallin mukaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssä-käynnin ja että molemmat vanhemmat osallistuvat lasten hoitoon tasavertaisesti. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkäs-tään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhemmuu-den vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 9+9 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen ja se jaetaan tasan molempien vanhempien kesken, olivatpa vanhemmat mies ja nainen, kaksi naista tai kaksi miestä. Näin yhteiskunta tukisi par-haalla mahdollisella tavalla vanhemmuuden vastuun jakamista molempien vanhempien kesken. Yksinhuoltajat voisivat halutessaan pitää yksin koko 18 kuukauden vapaan. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP vaikuttaa aktiivisesti 9+9 -mallin käyttöönottoon perhevapaiden jakami-sessa.

44. Vanhempainpäivärahojen korvattava palkka kokonaan Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Vanhempainvapaiden käytön ja niiden kustannusten tasaisemman jakamisen edistämi-seksi äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen on korvattava palkkatulot kokonaan. Nykyisin päivärahat korvaavat enintään vajaa 70 % palkasta. Sen vuoksi vanhempainvapaista syntyy taloudellisia menetyksiä silloin, kun työnantaja ei maksa vapaiden ajalta täyttä palkkaa. Suurimmalla osalla aloista palkalliset vanhempainvapaat ovat lyhyitä, ja erot alojen välillä ovat suuria. Vanhempainpäivärahojen alhainen korvausaste on yksi syy niiden käytön epätasaiseen jakautumiseen miesten ja naisten välillä. Koska miesten palkat ovat naisten palkkoja suuremmat, perheelle aiheutuu suurempi taloudellinen menetys miehen jäädessä ko-tiin. Pienituloisissa perheissä tämä vaikeuttaa huomattavasti isien mahdollisuuksia jää-dä vapaalle. Ongelma poistuisi, jos vanhempainpäivärahat korvaisivat menetetyn pal-kan kokonaan. Kaikkein suuripalkkaisimmille päivärahojen ei kuitenkaan välttämättä tarvitsisi korvata koko palkkaa, vaan päivärahan määrittelyssä voisi edelleen olla nykyi-seen tapaan taitteita, joiden myötä korkeimmista palkoista maksetaan suhteessa hie-man pienempää päivärahaa. Jos vanhempainpäivärahat korvaisivat palkan kokonaan, myös vanhemmuuden kustan-nukset jakautuisivat tasan kaikille työnantajille ja palkansaajille: koska päivärahat ra-hoitetaan kollektiivisesti sairausvakuutusmaksuilla, yksittäiselle työnantajalle ei syntyi-si lainkaan suoria kustannuksia vanhempainvapaiden ajalta. Esimerkiksi äitiysvapaasta ei syntyisi kustannuksia äidin työnantajalle, vaan vapaan ajalta maksettava ja koko palkan korvaava päiväraha rahoitettaisiin kokonaan kaikkien palkansaajien ja työnanta-jien pakollisilla maksuilla. Näin ollen muutos parantaisi miesten ja naisten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla.

61

Ansiosidonnaisen päivärahan noston yhteydessä tulisi tasavertaisuuden nimissä korottaa selvästi myös vanhempainpäivärahojen minimitasoa. Tämä helpottaisi kaikkein pienitu-loisimpien lapsiperheiden asemaa. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen nostaa äitiys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahojen korvaustason 100 prosenttiin niiden perusteena olevasta palkasta.

45. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite

Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssä-käynnin. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhem-muuden vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 6+6+6 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen. Vapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi on kiintiöity kummallekin vanhemmalle sekä yksi jaettavaksi vanhempien kesken. On selvää, että kaikki perheet eivät välittömästi halua tai heillä ei ole mahdollista käyttää kaikkia kolme jaksoa eli käytännössä usein nimenomaan isäjakso jää käyttämät-tä. Näin saattaa käydä useammin juuri heikommassa asemassa olevissa perheissä. Tä-män vuoksi mallin on koostuttava nimenomaan kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, jotta kolmannen jakson käyttämättä jättäneiden perheiden vanhempainvapaa-aika ei lyhentyisi nykyisestä. Kuutta kuukautta lyhempi jakso on perheiden lisäksi liian lyhyt jakso myös työmarkkinoiden näkökulmasta. Erityistä huomiota mallin toteutuksessa on kiinnitettävä yhden vanhemman perheisiin, sateenkaariperheisiin sekä perheisiin, joissa toisella vanhemmalla ei ole työpaikkaa. Oleellista on se, etteivät nämä perheet joudu epätasa-arvoiseen asemaan mallin vaiku-tuksesta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii ponnekkaasti, jotta vanhempainvapaa jaetaan 6+6+6-mallin mukai-sesti.

46. Vanhempainvapaat on jaettava 6+6+6 -mallin mukaisesti Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Yhteiskunnan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden toteutumista järjestämällä perhevapaajärjestelmä siten, että se mahdollistaa sekä naisten että miesten työssä-käynnin. Työn ja perheen yhdistämisen ongelmat, kasvatusvastuu ja kotityöt eivät ole pelkästään naisten asioita. Vanhemmuuden ja hoivan jakaminen perheissä on tärkeää sekä naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi että miesten täysipäiväisen vanhem-muuden vahvistamiseksi. Suomessa on otettava käyttöön ns. 6+6+6 -malli, jossa vanhempainvapaata pidennetään kestoltaan 18 kuukauteen. Vapaa jaetaan kolmeen kuuden kuukauden jaksoon, joista yksi on kiintiöity kummallekin vanhemmalle sekä yksi jaettavaksi vanhempien kesken. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan vanhempainvapaiden jakamisek-si 6+6+6 -mallin mukaisesti.

62

47. Molempien vanhempien työnantajille samat kustannukset Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Jotta todellinen tasa-arvo saavutettaisiin, tulee työnantajalle olla yhtä edullista palka-ta mies tai nainen, ilman pelkoa mahdollisen äitiyden aiheuttamista kustannuksista. Fysiologiset erot johtavat siihen, että naisen on pakko olla pidempään poissa töistä, mutta mikään ei estä sitä, että molempien vanhempien työnantajille tulisi samat kus-tannukset. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan vanhemmuuden työnantajakus-tannusten jakamiseksi kaikkien työnantajien tehtäväksi.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 42-47

Aloitteissa esitetään, että puolue ryhtyy toimiin perhevapaajärjestelmän kehittämisek-si, toisaalta 9+9 mallin, toisaalta 6+6+6-mallin mukaisesti. Lisäksi esitetään tavoitteek-si jakaa vanhempainvapaan kustannukset kaikkien työnantajien kesken sekä nostaa äiti-ys-, isyys-, ja vanhempainpäivärahojen korvaustaso 100 prosenttiin. SDP:n tavoitteena on ollut vanhempainvapaajärjestelmän kehittäminen rohkaisemalla isiä vapaiden pitämiseen. Vanhempien yhdenvertaisuus paitsi työelämässä, myös per-heen sisällä on tärkeä arvo. Lapsilla tulee olla myös oikeus molempien vanhempien ai-kaan. Puoluekokouksessa vuonna 2010 päätettiin, että vanhempainvapaajärjestelmää tulee edelleen kehittää kannustamalla isiä vanhempainvapaiden pitämiseen ja varaamalla molemmille oman osansa vanhempainvapaista. Puoluekokous linjasi, että vanhemmuu-den kustannuksia mies- ja naisvaltaisten alojen kesken on syytä tasata entistä parem-min. Vanhempainpäivärahojen tasoa tulee korottaa ja vanhempainrahakautta tulee ajallisesti jatkaa. Puoluekokous halusi kuitenkin säilyttää edelleen perheiden oman valinnanvapauden hoidon järjestämisessä eikä hyväksynyt esim. tuolloin esitettyjä 4+4+4 ja 6+6+6 malleja. Myös eduskuntavaalikampanjassa linjasimme, että isien osuutta vanhempainvapaista on lisättävä. Samalla vanhemmuuden kustannukset on jaettava tasan kaikkien työnantaji-en kesken vanhempainvakuutuksen avulla. Esitimme myös uusia malleja työn ja perhe-elämän yhdistämiseen sekä osa-aikatyötä tukevien päivähoitopalveluiden ja -maksujen ja osittaisen kotihoidon tuen kehittämistä. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita näitä SDP:lle tärkeitä tavoitteita. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollis-taa lapsen hoitaminen kotona vanhempainpäivärahan turvin nykyistä pitempään. Ta-voitteena on myös jatkaa työnantajille perhevapaista aiheutuvien kustannusten kor-vaamista korottamalla työnantajan lakisääteisestä sairausvakuutuksesta saamia korva-uksia. Lisäksi on tarkoitus selvittää, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palaavi-en oikeudet ja arvioida päivärahaetuuksien tasot etenkin isien perhevapaiden käytön kannustavuuden näkökulmasta. Toimiva perheen ja työn yhteensovittaminen on jatkossa yhä enemmän yritysten kilpai-luetu. Hallitus edistää yhdessä työelämän osapuolten kanssa hyviin käytäntöihin perus-tuvia toimintatapoja, joilla työpaikoista tehdään nykyistä perheystävällisempiä. Kan-nustetaan työnantajia ottamaan käyttöön toimintamalleja, jotka madaltavat kynnystä siirtyä takaisin työelämään hoitovapaalta ja muilta vastaavilta työelämän keskeytyksil-tä. Myös vanhempien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön lisätään. Tätä kokonaisuutta selvite-tään tarkemmin puoluehallituksen lausunnossa aloitteeseen 55.

63

Ansioperusteisen perhevapaajärjestelmän kehittämistä, mm. rahoituksen kehittämis-vaihtoehtojen ja kustannusten jaon osalta, on tarkoitus valmistella kolmikantayhteis-työssä. Lainsäädäntömuutokset toteutetaan, kun rahoituksesta on sovittu. Työmarkkinaosapuolten ns. raamisopimuksessa sovittiin marraskuussa 2011, että perhe-vapaajärjestelmää kehitetään hallitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on lisätä isille merkittyjä vapaita, joustavoittaa isien perhevapaiden käyttöä ja mahdollistaa lapsen hoitaminen kotona nykyistä pidempään. Isän osuutta vapaista lisätään niin, että isyys-vapaa on yhteensä 54 arkipäivää, joista enintään 18 voidaan pitää yhdessä äidin kanssa. Isän vapaa on lapsikohtainen ja se voidaan pitää joustavasti siihen asti, kun lapsi täyt-tää 2 vuotta. Nykyinen kytkös vanhempainvapaaseen poistetaan. Uudistus astuu voi-maan vuoden 2013 alusta.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää tärkeänä kehittää vanhempainvapaajärjestelmää moni-puolisesti siten, että se kannustaa ja rohkaisee isiä entistä enemmän käyttä-mään vanhempainvapaata.

Puoluekokous katsoo, että raamisopimuksessa sovitut perhevapaajärjestel-

män parannukset ratkaisevat eräitä tällä hetkellä olemassa olevia ongelmia. Uudistusten vaikutuksia on syytä seurata ja pitää perhevapaiden edelleen ke-hittämistä jatkossakin tärkeänä tavoitteenamme.

48. Terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palve-luihin kiinnitettävä huomiota

Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsenen Soile Sillanmäen aloite

Rekolan Työväenyhdistys ry:n jäsen Soile Sillanmäki esittää, että

terveydenhuolto-, sosiaali- ja vammais- ja psyykkisen puolen palveluissa kiin-nitetään huomiota seuraaviin asioihin: - asianmukaisen ja ammattitaitoisen avun saaminen sairauskohtauksissa on

varmistettava - potilaiden yksityisyydensuojasta pitää huolehtia sairauskohtaustilanteissa

niin, ettei sosiaaliturvatunnuksia tai potilaan terveydentilaan liittyviä asioi-ta joudu ulkopuolisten korviin

- vammaispalveluihin on saatava riittävä rahoitus, ja huolehdittava mm. sii-tä, ettei kynnyksiä ole pyörätuolia käyttäville tarkoitetuissa asunnoissa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään ammattitaitoisen avun saamisen varmistamista sairauskohtauksis-sa. Lisäksi tuodaan esille tarve huolehtia potilaan yksityisyyden suojasta sairauskohta-ustilanteissa ja vaaditaan vammaispalveluihin riittävää rahoitusta. Oikeus yksityisyyden suojaan on perusoikeus ja yksityisyyden suojan on toteuduttava tietosuoja- ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yksityisyyden suoja on pohja luottamukselliselle hoidolle ja yksilön perusoikeuksien kunnioittamiselle. Sitä tulee noudattaa kaikissa tilanteissa. Asianmukainen ja ammattitaitoinen avun saaminen sairauskohtauksissa on varmistetta-va. Toukokuussa 2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain mukaan ensihoitopalvelu on jatkossa terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetukses-ta. Kuntien järjestämisvastuulla oleva sairaankuljetus siirretään sairaanhoitopiirien tehtäväksi ja osaksi ensihoitopalveluja vuoteen 2013 mennessä. Terveydenhuoltolaki velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää päättämään alueensa ensihoidon palvelutasosta. Päätöksen mukaisen palvelutason toteutumista on seuratta-va säännöllisesti, (esim. puolivuosittain) ja päätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Ter-veydenhuoltolain mukaan palvelutasopäätöksessä tulee määrittää ensihoitopalvelun

64

järjestämistapa, johtamisjärjestelmä, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus- ja päte-vyysvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta olennaiset seikat. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoito-palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. Vammaispalvelujen osalta hallitusohjelmaan on kirjattu vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) toimeenpanon jatkaminen. Erityisinä kohteina ovat säädösmuutosten valmiste-lu ja voimaansaattaminen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopi-muksen ratifioimiseksi, vammaisten työllistymisen edistäminen, esteettömyyden lisää-minen sekä vammaistutkimuksen vahvistaminen. Tarkoituksena on myös varmistaa vammaisten henkilöiden lakisääteisen henkilökohtai-sen avun kattavuutta, lisätä kotipalvelujen saatavuutta ja arvioida apuvälinepalvelui-den kokonaisuus.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen vaatimukseen siitä, että sairauskohtauksissa potilaan tulee saada ammattitaitoista apua. Lisäksi puoluekokous painottaa potilaan yksityisyyden turvaamista sairauskohtaustilanteissa.

Puoluekokous edellyttää, että vammaisten henkilöiden palveluiden saata-

vuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista edistetään hallitusohjelman mukai-sesti.

Puoluekokous viittaa myös aloitteiden 38 ja 58 vastauksiin.

49. Palvelusetelit uhkaavat yhdenvertaisuutta Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Palveluseteleiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa kokeillaan parhaillaan eri kun-nissa. Nyt esimerkiksi Helsingissä käynnissä olevia kokeiluja on kolme kaupungin terve-ys- ja seitsemän sosiaalisektorilla ja ne jatkuvat 30.6.2012 saakka. Lisäksi HUS:ssa on meneillään kaihikirurgian kokeilu. Vanhusten palveluasumisessa palveluseteli on jo va-kituisessa käytössä. Syy, miksi näihin kokeiluihin ryhdyttiin, on hämärän peitossa. Onko kyse käyttäjien va-linnanvapauden lisäämisestä, taloudellisista säästöistä, kuntien omien palvelupuuttei-den ja pullonkaulojen korjaamisesta vai halutaanko palvelusetelin avulla vain lisätä alan yritysten toimintamahdollisuuksia? Jo nyt julkisuudessa on esitetty arvioita palvelusetelien eriarvoisuutta lisäävästä vaiku-tuksesta. Kuntalaisten yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kunnan oman palvelutuotan-non riittävyys, laatu ja kehittäminen tulee edelleen olla ensisijaista. Sosiaali- ja terve-yspalveluita on kehitettävä kokonaisuutena. Etenkin sosiaalitoimen käyttäjät tarvitse-vat usein useampia palvelumuotoja. Näin ollen palveluketjujen silpominen irrallisiin osiin, eri tuottajien vastuulle ei ole mielekästä. Palveluseteli ei saa, edes kokeiluvaiheessa, vaarantaa kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Valinnanvapauden lisääntyminen pienituloisten joukossa on kyseenalaista. Esimerkiksi vanhusten palveluasumisessa omavastuuosuudet ovat nousseet jo niin korkeiksi, että palveluseteleiden käyttö edellyttää hyvää eläkettä ja varallisuutta. Lisäksi on huomioi-tava, että etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijalla ei välttämättä ole taitoja eikä voimavaroja valita sopivaa palvelua. Mikäli tarjolla ei ole riittävästi asiantuntevaa ohjausta, todellinen valinnanvapaus ei toteudu. Kustannusvaikutuksia ei voida vielä tietää tarkalleen. On kuitenkin todennäköistä, että kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitäminen ei tuo säästöjä. On syytä kiinnittää huomiota myös hallinnosta aiheutuviin lisäkuluihin

65

Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

yhdenvertaisuuden varmistamiseksi ja kohtuuttomien tilanteiden estämiseksi palveluseteleistä on luovuttava ja kunnan oman palvelutuotannon kehittämi-nen, monipuolistaminen ja laadun parantaminen on pidettävä sosiaali- ja ter-veyssektorin ensisijaisena keinona edistää kansalaisten hyvinvointia.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että sosiaali- ja terveyspalveluissa luovutaan palvelusetelin käy-töstä ja keskitytään kunnan oman palvelutuotannon monipuoliseen kehittämiseen. Aloitteessa puututaan erittäin tärkeään asiaan. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on viime vuosina tehty useita lainsäädäntöuudistuksia, jotka on markkinoitu valinnanvapauden lisäämisellä, mutta jotka ovat käytännössä johtaneet palveluiden saatavuuden eriar-voistumiseen ja näin kansalaisten eriarvoisuuden lisääntymiseen. Palvelusetelin käyttö-alan laajentaminen ja sen arvon irrottaminen julkisen palvelun asiakasmaksujärjestel-mästä on yksi keskeisimmistä uudistuksista tässä suhteessa. SDP vastusti voimakkaasti palveluseteliuudistusta, jonka porvarihallitus teki vuonna 2009. Tuolloin arvioimme, että tällainen voimakas yksityisten palvelujen taloudellinen tukeminen johtaa pidemmällä ajanjaksolla julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen su-pistumiseen ja rapautumiseen. Keskeinen ongelma esityksessä oli myös setelin arvon irrottaminen asiakasmaksujärjestelmästä, mikä käytännössä vyöryttää valtiolle ja kun-nille kuuluvaa vastuuta yksittäisille, mahdollisesti hyvinkin heikossa terveydellisessä tai sosiaalisessa asemassa oleville ihmisille. Lisäksi katsoimme uudistuksen tekevän sosiaa-li- ja terveyspalvelusektorin asiakasmaksujärjestelmästä entistä sekavamman. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että emme hyväksy voimassa olevaa palveluseteli-lainsäädäntöä. Vaadimme palvelusetelin arvon sitomista kunnalliseen asiakasmaksujär-jestelmään terveyden tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi yh-teiskunnassamme. Hallitusohjelmatavoitteenamme oli kaiken kaikkiaan sosiaali- ja terveydenhuollon asia-kasmaksujen alentaminen siten, etteivät maksut estä hyvinvointipalvelujen käyttöä sekä asiakasmaksujen terveyserojen kasvuun liittyvien vaikutusten arviointi. Edellytimme myös, että kuntauudistukseen sisällytetään kuntien palvelutuotannon oi-keudenmukainen tehostaminen siten, että kuntien oma palvelutuotanto on riittävän laajaa tasa-arvoisten palvelujen saatavuuden ja palvelutuotannon eheyden varmistami-seksi kohtuullisin kustannuksin. Yksityisen ja kolmannen sektorin rooli on täydentää kuntien palveluja lainsäädännön puitteissa. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu asiakasmaksujärjestelmän kehittäminen, jotta sosi-aali- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksu-kattoja on tarkoitus yhdistää ja uudistaa. Maksujärjestelmän läpinäkyvyyden paranta-miseksi sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset kootaan samaan lakiin. Puoluehallitus katsoo, että kuntauudistuksen yksi keskeinen tarkoitus on turvata vahvan peruskunnan mahdollisuudet järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kunnan omana tuotantona. Palvelusetelillä voi olla oma roolinsa esim. jononpurkutilanteissa, mutta tästäkään ei ole kestävää näyttöä. Onkin syytä arvioida, onko palveluseteli pikemminkin elinkeino-tuki kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille hyvinvointia ja aitoa valinnanvapautta tuottava väline. Ennen kaikkea asiakkaalle ei saa vyöryttää kohtuuttomia kustannuksia hänelle välttämättömästä hoidosta. Vähintäänkin palveluseteleiden arvo on sidottava kunnalliseen asiakasmaksujärjestelmään.

66

Päätösesitys

Puoluekokous edellyttää palvelusetelien käyttöönoton vaikutusten pikaista selvitystä ja sen perusteella uutta arviota palvelusetelien käytettävyydestä osana yhteisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita.

Puoluekokous pitää asiakasmaksujen tason kohtuullistamista ja sosiaali- ja

terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja alentamista perusteltuina. Puoluekokous myös toteaa, että tavoitteena on perusterveydenhuollon poti-las- ja asiakasmaksujen täysimääräinen poistaminen asteittain pidemmällä aikavälillä.

50. Tavoitteeksi pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Työttömyysturvan on tarjottava kohtuullinen toimeentulo työttömyysaikana. Suomen työttömyysturva ei tällä hetkellä tarjoa yhtä hyvää toimeentuloturvaa kuin muiden Poh-joismaiden työttömyysetuudet. Työttömyysturvan perustana Suomessa ovat vähimmäisetuudet, jotka kustannetaan verovaroin. Niiden päälle on tarjolla vapaaehtoinen ansiosidonnainen työttömyysvakuu-tus, jonka rahoittamiseen osallistuvat myös työnantajat, vakuutetut työntekijät ja yrit-täjät. Työttömyysvakuutuksen rakenne poikkeaa muista sosiaalivakuutuksen lajeista, joissa ansiosidonnainen turva on ensisijaista ja pakollista ja vähimmäisturvalla täyden-netään vain tarvittaessa puuttuvaa ansiosidonnaista turvaa. Työttömyysvakuutuksen nykyinen rakenne saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin tulonsiirtoihin vakuutettujen ja vakuuttamattomien palkansaajien kesken. Se aiheuttaa myös sosiaalipoliittisesti tu-hoisaa vastakkainasettelua eri etuuslajien kesken. Työttömyysvakuutuksen kehittämisessä olisi syytä siirtyä samantapaiseen ajatteluun kuin työeläkevakuutuksessa. Kaikki ansiotyö olisi mahdollisimman laajasti saatava va-kuutettua pakollisella ansiosidonnaisella työttömyysvakuutuksella. Vähimmäisetuuksilla voitaisiin täydentää turvaa niiden kohdalla, joille ansiosidonnaista turvaa ei ole kerty-nyt, samaan tapaan kuin kansaneläke-etuudet täydentävät vanhuus- ja työkyvyttömyys-vakuutusta. Pakollinen ansiosidonnainen työttömyysvakuutus olisi mahdollista toteuttaa hajautetusti tapaturma- tai työeläkevakuutuksen tapaan. Tässä suhteessa nykyinen kassajärjestelmän tarjoaa täysin toimivan lähtökohdan rakenteen kehittämiselle. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen pakollisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että puolue ottaisi tavoitteekseen pakollisen ansiosidonnaisen työttömyysvakuutuksen. SDP:n aiempien linjauksien mukaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa täydentää työt-tömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, joiden riittävästä tasosta on huoleh-dittava. Lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisen tulee olla kannattavaa. Ansioturvaa on kehitettävä vastaamaan entistä paremmin erilaisiin ansionmenetystilanteisiin. Tärkeä periaate on kehittää työttömyysturvaa kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyönä. Tavoitteena on tehokas ja toimiva työttömyyskassojen hoi-tama turva, jonka avulla työttömän ja työelämässä olleiden toimeentulosta huolehdi-taan. Ammattiliittojen yhteydessä toimiva työttömyyskassajärjestelmä on osa pohjois-maista hyvinvointi- ja sopimusyhteiskuntaa. Vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien työttömyyskassojen ja vähimmäisturvaa hoitava Kansaneläkelaitoksen työnjako on osoittautunut toimivaksi ja hallinnollisesti tehokkaaksi. Nykyinen vapaaehtoiseen vakuuttamiseen työttömyyskassoissa perustuva malli on osoit-tautunut toimivaksi. Lähes 90 % palkansaajista on vakuuttanut itsensä työttömyyden

67

varalta työttömyyskassassa. Palkansaajat, jotka eivät ole halunneet vakuuttaa itseään, saavat joka tapauksessa peruspäivärahan täyttäessään työssäoloehdon. On arvioitu, että siirtyminen yleiseen työttömyysvakuutukseen lisäisi ansioturvan meno-ja yli 200 miljoonaa nykytilaan verrattuna. Kassajärjestelmässä tiedotus, ohjaus ja neu-vonta ulottuvat työpaikoille. Valtio säästää hallintokuluja kassojen ansiosta. Työttö-myyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen työnjaon periaatteet on syytä säilyttää tehok-kaana ja edullisena tapana järjestää työttömyysturva. Työttömyyskassat ovat kiinteästi ammattiyhdistysliikkeen toimintaan liittyvää palvelutoimintaa. Pakollinen työttömyysvakuutus voisi pahimmillaan johtaa palkansaajien järjestäyty-misasteen laskuun, mikä heikentäisi palkansaajien neuvotteluvoimaa. On tärkeää, että työttömyysturvalainsäädännön toimivuutta seurataan jatkuvasti ja huolehditaan myös siitä, että järjestelmä palvelee tarkoitustaan eikä aja ihmisiä pitkä-aikaisesti toimeentulotuen asiakkaiksi.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

51. Jokaisella on oikeus liikuntaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Liikunnan vaikutukset sekä henkiseen että fyysiseen terveyteen ja kasvuun ovat yleises-ti tiedossa. Valitettavasti Suomessa on viimeisten vuosien aikana vallinnut kehityssuun-ta, jossa kaikilla ei ole enää ollut taloudellisia mahdollisuuksia harrastaa monipuolista ja virikkeellistä liikuntaa. Tämä omalta osaltaan johtaa eriarvoistumiskehityksen jyrk-kenemiseen ja syrjäytymisriskin kasvamiseen. Erityisen huolissaan tulisi olla toimeentu-lotuella elävien aikuisten sekä heidän lastensa mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa, sillä monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tulee olla osa myös heidän oikeuksiaan. Tämän vuoksi on perusteltua, että yhteiskunnan pitää tukea kaikista heikoimmassa asemassa olevien liikuntamahdollisuuksia. Tämä voitaisiin toteuttaa mm. kehittämällä toimeentulotukea siten, että sitä saavat henkilöt voisivat saada käyttöönsä ilmaisia liikuntapalveluita esimerkiksi julkisista uimahalleista, kuntosaleista sekä urheiluhalleis-ta. Toimeentulotukea saavien aikuisten lapsille yhteiskunnan pitäisi taata mahdollisuus vähintään yhteen ilmaiseen liikuntaharrastukseen. Näiden toimien avulla voidaan auttaa ihmisiä pysymään kiinni yhteiskunnassa ja edesauttaa heidän voimavarojensa kasvamista vaikeuksienkin keskellä. Tällä voidaan nähdä olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työnsaantimahdollisuuksien kasvamise-na. Tiedossa on, että toimeentulotukea saavien lapsilla on suurempi riski syrjäytyä kuin taloudellisesti paremmin menestyvissä perheissä. Liikunta on parhaita keinoja auttaa haasteellisemmasta ympäristöstä ponnistavia nuoria elämässään eteenpäin. Siksi heidän tukemisensa on enemmän kuin perusteltua. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimimaan sen hyväksi, että toimeentulotukea saaville kansalaisille mahdollistetaan il-maisia liikuntapalveluja. Samalla puoluekokous velvoittaa puolueen toimi-maan sen hyväksi, että toimeentulolakia muutetaan siten että jokaisella toi-meentulotukea saavan perheen lapsella on subjektiivinen oikeus johonkin lii-kuntaharrastukseen.

68

52. Toimeentulotuen perusosan maksatus siirrettävä Kelan hoidettavak-si ja sosiaalityön vahvistaminen

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Toimeentulotuesta on ensisijaisten etuuksien jälkeenjääneisyyden vuoksi muodostunut muiden sosiaaliturvaetuuksien alhaisten tasojen paikkaaja. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan ensisijaisten etuuksien korottamista. Kuitenkin ei ole näköpiirissä, että riittä-vän nopealla aikataululla tätä ongelmaa tultaisiin korjaamaan. Valtaosalla toimeentulotuen asiakkaista on ensisijaisena tulolähteenä jokin kelan etuus, jolloin asiakkaiden tulot ja asumiskustannukset on jo suurimmaksi osaksi kelan toimesta selvitetty. Tällöin perustoimeentulotuen tukea koskevat ratkaisut soveltuvat hyvin Ke-lan toimistojen tehtäviksi. Lisäksi kuntien sosiaalityön etuuskäsittelijät hoitavat suures-sa osassa kuntia toimeentulovajeista johtuvan toimeentulotuen käsittelyn. Sosiaalityötä ei usein tarvita ja sosiaalityön tarve arvioidaan erikseen. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen kelan hoidettavaksi ja valtion rahoitusvastuulle parantaisi ihmisten yhdenvertaista tuen saantia, voisi helpottaa käsit-telyaikoja sekä vähentää tuen vajaakäyttöä. Siirto mahdollistaisi myös, että Kela voisi sovittaa yhteen eri etuuksien välillä siirtymisen sekä lyhytaikaisten palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen. Sosiaalityön osaamisesta tarvitaan edelleen ihmisten kokonaistilanteen arviointiin sekä palvelusuunnitelmien tekemiseen. Kuntien on edelleen vastattava täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, jotka on otettava entistä vahvemmin sosiaalityön väli-neiksi. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii, että toimeentulotuen perusosan maksatus siirretään Kan-saneläkelaitoksen tehtäväksi.

53. Ylisukupolvinen työttömyys laskuun Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Työn vastaanottamisen kannustinloukuista puhutaan paljon. Osa loukuista on legendaa, osa johtuu viivästyneistä sosiaaliturvan maksatuksista tilanteen muuttuessa ja osa on todellisia kannustinloukkuja. Yksi aito loukku on toimeentulotukiperheiden nuorten työn kannustavuus. Toimeentulo-tukijärjestelmä ruokkii tahtomattaan ylisukupolvista työttömyyttä. Nuorten kesäansiot ovat usein suhteellisen pieniä ja niistäkin vain osa päätyy nuoren omaan taskuun. Toimeentulotukijärjestelmän näkökulmasta on ymmärrettävää, että ansiotulot leikkaa-vat perheen toimeentulotukea. Oman elämän syrjään pyrkivän nuoren näkökulmasta kannuste mennä työhön on pieni, jos tilistä jää vain osa itselle. Jos työssäkäyvän perheen nuori onnistuu saamaan kesätyöpaikan, hän saa itselleen pal-kan. Jos työttömän toimeentulotukiperheen lapsi onnistuu saamaan itselleen kesätyö-paikan, hän saa 150 euroa kuukaudessa, jos tulot ovat 750 euroa. Mikäli ansio on alle, käteen jää 20 % palkasta.

ä-minen on suuri työllisyysteko. Kunnilla on mahdollisuus käyttää toimeentulotuessa tarveharkintaa ja ennaltaehkäise-vää tukea, jonka järkevä käyttö kannustaisi nuoria työnhakuun antamalla nuorelle enemmän kuin laki vaatii. Mutta ikävä kyllä todellisuus kuntien toimeentulotuessa on se, että usein päädytään ratkaisuun, joka antaa vähemmän kuin laki vaatii.

69

Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

toimeentulotukilakia muutetaan siten, että nuoren kesätyö ei leikkaa perheen saamaa toimeentulotukea, vaan kannustaa aidosti työhön.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 51-53

Aloitteissa ehdotetaan toimeentulotuen kehittämistä tarjoamalla sen saajille ilmaisia liikuntapalveluja, antamalla tukea saavien perheiden lapsille subjektiivisen oikeuden johonkin liikuntaharrastukseen, siirtämällä perusosan maksatus Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi sekä muuttamalla toimeentulotukilakia siten, ettei nuoren kesätyötä huomi-oida perheen toimeentulotukea laskettaessa. SDP:lle tärkeä linjaus eduskuntavaalityössä oli työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta toimiminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen: Hallitusneuvotteluissa yksi keskeisistä tavoitteistamme oli köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähen-täminen. Tämä linja on myös kirjattu hallitusohjelmaan yhdeksi tärkeimmistä painopis-teistä. Ohjelma on poikkihallinnollinen ja sisältää monia toimenpiteitä, joista yksi kes-keinen on perusturvan parannus. SDP vaatimuksen mukaisesti työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa nostettiin vuoden 2012 alussa 100 eurolla kuukaudessa (indeksikorotus mukaan lukien 120 eurolla kuukaudessa). SDP on painottanut ns. ensisijaisten etuuksien korottamista, koska niiden avulla saa-daan ihmisiä nostettua pois toimeentulotukiriippuvuudesta. Oikeudenmukaisuuden nä-kökulmasta oli kuitenkin tärkeä saada työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen koro-tuksen yhteydessä myös toimeentulotukiasiakkaiden tilanteeseen tosiasiallinen paran-nus. Jotta ensisijaisten etuuksien nostaminen ei olisi suoraan leikannut toimeentulotu-kea, korotettiin myös toimeentulotuen tasoa 6 prosentilla ja yksinhuoltajan osalta 10 prosentilla. Jatkossa etenkin asumistukiuudistuksen toteuttaminen hallitusohjelman kirjausten mu-kaisesti on tärkeä sosiaalietuuksien kehittämisen kohde. Tukijärjestelmän toimivuus edellyttää myös kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista. Sosiaalityön on oltava suunnitelmallista yksilöiden ja perheiden auttamista eri elämän-tilanteissa, ei pelkästään taloudellista avustamista. Siksi on tärkeää, että sosiaalityötä kehitetään ja vahvistetaan kokonaisuutena ja toimeentulotukea kehitetään yhtenä tär-keänä sosiaalityön välineenä. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen käyttöä on vahvistet-tava ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. On tärkeää arvioida, miten mm. lasten harrastusmenot tulee huomioida toimeentulotuessa sekä miten perheen nuorten lyhyt-aikaisten työsuhteiden ansiotulot voidaan huomioida oikeudenmukaisemmin toimeentu-lotuessa. Myös hallitus on ohjelmassaan sitoutunut toimeentulotuen kehittämiseen ja toimeentulotukiohjeiden tarkentamiseen ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Jotta toimeentulotuen hakija saa tarpeenmukaisen tuen, hänen tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua. Puoluehallitus katsoo, että toimeentulotuen perusosan maksa-tuksen siirto Kelaan ei ole oikea ratkaisu, vaan tuen yhteys kunnan sosiaalityöhön tulee säilyttää. Tärkeää on myös, että paikallisesti on vastuuta toimeentulosta ja sosiaaliavun vaihtoehtona työllistämisestä. Kelalla ei myöskään ole tietoa kaikista toimeentulotu-keen vaikuttavista tuloista, joten asioiden käsittely eroaisi tosiasiassa kunnan tekemäs-tä päätöksenteosta. Tärkeintä on parantaa mahdollisuuksia toimeentulon hankkimiseen työtä tekemällä, palkkatulon ja sosiaaliturvan paremmalla yhteensovittamisella sekä nostamalla ensisi-jaisten etuuksien tasoa, jotta tarve pitkäaikaiseen toimeentulotukeen vähenee.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden huoleen köyhyyden syventymisestä yhteiskun-nassamme.

70

Puoluekokous vaatii puolueen toimijoita tekemään työtä köyhyyden, syrjäy-tymisen ja eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

54. Paperittomien pakolaisten ja maahanmuuttajien ihmisoikeudet tur-vattava

Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Eurooppa on maanosa jossa ihmisoikeudet pääsy työhön ja palveluihin perustuu joko kansalaisuuteen pysyvään asumiseen tai työntekoon. Euroopan unionin alueella on pa-perittomia pakolaisia, jotka ovat kaiken ihmisarvoisen kohtelun ulkopuolella. Niin sanotun laittoman maahanmuuton syyt ovat moninaiset. Mutta ihmisoikeudet ovat jakamattomat eivätkä vain lainkuuliaisten kansalaisten oikeus. Esitämme, että

SDP selvittää, miten turvataan ihmisoikeuksien toteutuminen kaiken Suomessa asuvien ihmisten kohdalla.

Miten pääsy terveydenhuoltoon turvataan ja mitä muita perusoikeuksiin liitty-viä palveluja tarvitaan, jotta ihmisarvoinen elämä voi toteutua kaikkien koh-dalla.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään puolueen selvitettäväksi, miten voidaan turvata ihmisoikeudet ja perusoikeuksiin liittyvät palvelut kaikkien Suomessa asuvien ihmisten kohdalla. Aloitteessa puututaan tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan. Asiasta ei varsinaisesti ole aiempia puoluekokouslinjauksia, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen on SDP:n kes-keinen arvo. Myös Suomen perustuslaki takaa kaikille oikeuden välttämättömään toi-meentuloon ja huolenpitoon. Sen ehtona ei ole jonkin maan kansalaisuus. Suomessa on paperittomia henkilöitä laskentatavasta riippuen n. 1500 5000. Paperitto-maksi päädytään mm. viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua, kielteisen turvapaikka-päätöksen seurauksena tai päätymällä ihmiskaupan uhriksi. Lisäksi joukkoon lukeutuvat turvapaikanhakijat, joilla ei ole matkustus- tai henkilöpapereita. Kansainvälinen ja kansallinen oikeus takaavat periaatteessa jokaiselle tasavertaisen oikeuden terveyteen, mutta useissa Euroopan maissa, Suomi mukaan lukien, kansalliset lait ja säännökset käytännössä rajoittavat paperittomien hoitoon pääsyä. Kiireellisen hoidon kannalta ei ole sinänsä olennaista, mikä henkilön tausta on, sillä Suomessa kiireellinen sairaanhoito (myös kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenter-veyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki), on lain mukaan annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairas-tumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahene-mista tai vamman vaikeutumista. Viranomaisilla on hoitoon pääsyn määrittelyssä suuri harkintavalta, joka ei aina palvele hoidettavan etua. Kiireellisestä hoidosta lähetetään aina myös lasku asiakkaalle, jota paperittomilla ei usein ole mahdollisuuksia maksaa. Käytännön haasteen hoitotyöhön luo myös sen tulkinta, milloin kaikille taattava päivystyshoito muuttuu ei-kiireelliseksi hoidoksi. Maailman Lääkäriliiton julistuksen mukaan lääkärillä on velvollisuus tarjota hoitoa kai-kille. YK:n TSS-sopimus ja Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja ovat keskeisiä kansainvälisiä asiakirjoja, jotka määrittävät jokaisen oikeutta terveyteen kansainväli-sellä tasolla. Ihmisoikeussopimuksissa tunnustetuille TSS-oikeuksille on annettu tässä suhteessa laajempi sisältö kuin mitä Suomen lainsäädäntö tällä hetkellä määrittää. Esimerkiksi Ruotsissa 40 järjestöä ja organisaatiota on valmistellut ns. Rätt till vård

71

aloitteen, joka tähtää lakimuutokseen, jolla taataan paperittomille hoitoonpääsy Ruot-sissa. Helsinkiin perustettiin vuoden 2011 keväällä terveydenhuoltopalveluja anonyymisti tar-joava, usean eri tahon ylläpitämä Global Clinic. Klinikka perustettiin, koska lääkärit olivat turhautuneita tilanteeseen, jossa työnantaja estää hoitamasta sairaita ihmisiä, vaikka jo lääkärinvala edellyttää lääkäreiltä hoidon tarjoamista kaikille ketään syrji-mättä. Lisäksi klinikan perustamiseen vaikutti se, että useita Romanian romaneja oli jäänyt ilman asianmukaista hoitoa julkisessa terveydenhuollossa Helsingissä. Oikeus nimettömään hoitoon tulee taata Suomessakin EU-suosituksen mukaisesti. Hoi-don tarpeessa olevalle potilaalle tulee henkilön statuksesta riippumatta voida tarjota tarvittu hoito riittävällä tavalla. Terveydenhuoltohenkilökunnalle tulee taata mahdolli-suus toteuttaa työtään, jotta asiakkaat saavat tarvitsemansa hoidon. Jotta hoitoonpääsyä voitaisiin Suomessa parantaa, tulisi lääkäreille taata enemmän yksilöllistä harkintaa hoidontarpeen määrittelyssä. Myös potilaiden tietoisuutta omista oikeuksistaan tulisi lisätä. Lisäksi tarvitaan arvio kunnille koituvista kustannuksista, jos paperittomien ja muiden kuin Suomen kansalaisten hoito siirrettäisiin kuntien vastuul-le. Paperittomuus ei ole kenenkään kannalta toivottavaa pysyvänä ratkaisuna, siksi hoidon turvaamisen yhteydessä paperittomalla tulisi olla mahdollisuus saada kontakti myös sosiaaliseen tukeen, jotta voidaan selvittää esim. muuten piiloon jäävä ihmiskauppa, hyväksikäyttö, väkivalta ym.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen ja esittää selvitettäväksi miten lainsäädäntöä ja käytäntöjä tulisi muuttaa myös paperittomien ihmisten pe-rusoikeuksien toteutumiseksi niin sosiaali- ja terveydenhuollon kuin muiden-kin palveluiden osalta.

55. Kotihoidontuelle valtakunnalliset pelisäännöt Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Työllisyysasteen nostaminen on Suomen kohtalonkysymys ja eri politiikkatoimien työlli-syysvaikutukset pitäisi aina tutkia tarkoin. Kyse on työvoiman tarjonnasta ja työvoiman kysynnästä. Molemmista. Päivähoito mahdollistaa pienten lasten vanhempien työssäkäynnin ja on tärkeä osa työn ja perheen yhteensovittamisessa. Työelämän ja päivähoidon laatu vaikuttaa erityisesti naisten työnvoiman tarjontaan. Päivähoidon laadusta on pidettävä kiinni. Kotihoidontuesta on muodostunut laajasti käytetty ja toimiva järjestelmä pienten las-ten hoidossa. KELA:n maksaman kotihoidon tuen lisäksi kunnat tarjoavat hyvin erilaisia kuntalisiä kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille. Näistä lisistä uhkaa tulla riski per-heiden tasa-arvolle, jopa negatiivinen kannustin työssäkäynnille. Kotihoidontuki on kunnille usein edullisempi vaihtoehto kuin päivähoito. Monet kunnat miettivät tiukassa rahatilanteessa sitä, että miten selvitä lakisääteisistä velvoitteistaan halvimmalla. Niinpä ne aktiivisesti luovat järjestelmiä, jotta pieniä lapsia hoidettaisiin kotona. Ennen kunnat päättivät vapaasti myös päivähoidon maksuista. Maksupolitiikka oli epä-tasa-arvoinen ja jopa esti pienipalkkaisten perheiden vanhempien, lähinnä äitien työs-säkäynnin. Nyt kotihoidontuen kuntalisät aiheuttavat samanlaisia tilanteita. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

kotihoidontuen kuntalisille luodaan valtakunnalliset pelisäännöt siten, että pienten lasten äitejä tai isiä ei osteta kotiin, vaan että päivähoidon maksut ja

72

kotihoidon tuet ovat synkronissa toisiinsa nähden ja tasavertaiset koko maas-sa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että kotihoidon tuet ja päivähoidon maksut yhteen sovitetaan ja tasavertaistetaan koko maassa. Vuonna 2010 sai 97 605 lasta kotihoidon tukea ja 223 000 lasta hoidettiin päivähoidossa. Kotihoidon tuki koostuu lapsen iän mukaan porrastetusta hoitorahasta ja tulosidonnai-sesta hoitolisästä. Useat kunnat myös kannustavat vanhempia lasten kotihoitoon mak-samalla niin sanottua kuntalisää. Tuoreen tutkimuksen mukaan pienten lasten vanhemmat jäävät sitä herkemmin kotiin, mitä enemmän he saavat lasten kotihoidon kuntalisää. Lisän kasvattaminen pienentää käytännössä pikkulasten äitien työllisyysastetta. Tutkimusten mukaan kotihoidon tuen käyttäjät ovat useimmiten naisia, joilla on heikko koulutus ja työmarkkina-asema. Pitkään kotihoidon tukea käyttäneistä suurin osa on naisia, joilla ei ole ollut työpaikkaa ennen lapsen syntymää. Pitkäaikainen kotihoidon-tuki heikentää heidän työmarkkinatilannettaan ja lisää näiden perheiden köyhyysriskiä merkittävästi. Kuntalisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti. Kuntalisien pääasialli-sena tarkoituksena näyttäisi monessa kunnassa olevan päivähoitoon kohdistuvan pai-neen hillitseminen. Taloudelliset kysymykset eivät kuitenkaan saisi olla pienten lasten hoidon järjestämistä ohjaava asia, vaan politiikan tehtävänä on tarjota lapsiperheille aidot mahdollisuudet valita lapsensa hoitomuoto. Riippumatta hoitomuodosta on tärke-ää, että perheet saavat tukea kasvatukseen sekä lapsen kasvun ja oppimisen tukemi-seen ja motivoimiseen. Kotihoidon tukena on mahdollista saada myös osittaista hoitorahaa vanhemman tehdes-sä lapsen hoidon vuoksi lyhennettyä työaikaa. Osittaista hoitorahaa maksetaan alle kolmivuotiaiden sekä ensi- ja toisluokkalaisten vanhemmille sekä pidennetyn oppivel-vollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmille kolmannen lukuvuoden loppuun. Suomessa pienten lasten kotihoito on huomattavasti yleisempää kuin muissa Pohjois-maissa. Muissa Pohjoismaissa on hyvin yleistä, että toinen tai kumpikin vanhempi teke-vät osa-aikatyötä, ja lapsi on osapäivähoidossa. Kokoaikaisen kotihoidon yleisyys Suo-messa lienee työmarkkinoiden rakennekysymys ja siinä mielessä liittyy yhteiskunnan rakenteisiin ja niiden muutosvauhtiin. Yhtenä syynä osa-aikaisen työnteon vähyyteen on se, että perheen kannalta tämä on taloudellisesti huono vaihtoehto. Perhe joutuu maksamaan lähes täyden päivähoitomak-sun, vaikka lapsi on hoidossa vain osan aikaa. Lisäksi osittainen hoitoraha eli korvaus palkattomasta työajan lyhentämisestä on pieni. Kokoaikainen kotihoito voi olla perheen aito valinta, eikä SDP halua rajoittaa tätä va-linnanmahdollisuutta. Kuitenkin osa-aikatyön ja perheen tarpeiden mukaan joustavan päivähoidon järjestäminen olisi tärkeää, jotta pystyttäisiin takamaan myös lasta hoita-van vanhemman kosketus työelämään. SDP esitti eduskuntavaalikampanjassa, että työn ja perhe-elämän yhdistämisen helpot-tamiseksi on otettava käyttöön osittainen kotihoidon tuki, joka voidaan yhdistää osa-aikatyöhön. Vastaavasti päivähoidon maksuja on kehitettävä perustumaan päivähoidon todelliseen käyttöön. Hallitusohjelmaan on kirjattu vanhempien mahdollisuuksien lisääminen osa-aikatyön tekemiseen. Tarkoituksena on arvioida mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja parantaa mahdollisuuksia sen käyttöön. Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksut muutetaan vastaamaan todellista hoitoaikaa.

73

Tavoitteena on myös edistää kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista palaamis-ta työelämään. Vuoden 2012 loppuun mennessä on tarkoitus selvittää ja tehdä tarpeel-liset ratkaisut kokonaisuuteen liittyvien varhaiskasvatuspalveluiden ja taloudellisen tuen saantiedellytyksistä. Näillä toimilla on tarkoitus mahdollistaa pienten lasten vanhemmille nykyistä paremmat mahdollisuudet yhdistää (osa-aika)työ, lastenhoito ja päivähoito, eli käytännössä vasta-ta juuri aloitteessa esitettyyn tarpeeseen. Kuntalaisten tasavertaisuuden turvaamiseksi olisi tärkeää, että erilaiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksettavat tuet olisivat samansuuruisia asuinpai-kasta riippumatta. Päivähoidon, kotihoidon, osapäivähoidon ja osittaisen kotihoidon tulisi olla kuntalaisille perhe-elämän järjestämiseksi aidot, taloudellisesti tasavertaiset vaihtoehdot. Tämä kokonaisuus tulisi selvittää, samoin kuin perhepäivähoidon ongelmat ja asema.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että pienten lasten vanhempien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on kehitettävä hallitusohjelman linjausten mukaisesti.

Puoluekokous kannustaa SDP:n kuntapäättäjiä huolehtimaan kunnissa jousta-

vista, riittävistä ja laadukkaista lapsiperhepalveluista, jotka mahdollistavat perheille todellisen valinnan eri hoitomuotojen välillä.

74

TERVEYSALOITTEET

56. Toimiva maksuton perusterveydenhuolto, sairaaloiden hoitopäivä-maksut kohtuullisiksi

Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Sosialidemokraattien suuri saavutus oli maksuttoman kaikkia kansalaisia tasavertaisesti palvelevan julkisen perusterveydenhuollon synnyttäminen säätämällä kansanterveyslaki 1970-luvulla. Suomen aikoinaan kansainvälisesti arvostettu julkinen terveydenhuolto on viime vuosina päästetty rapautumaan ja maksuttomuudesta on luovuttu. Pienituloisten ja varakkaiden terveyserot ovat kääntyneet kasvuun. Perusterveydenhuollon terveys-keskusmaksun keräämisestä kolmannes kunnissa menee hallinnollisiin kuluihin. Itäkes-kuksen sosialidemokraatit haluavat, että verovaroin rahoitettava julkinen terveyden-huolto laitetaan palvelemaan laadukkaasti koko kansaa tulotasosta tai iästä riippumat-ta. Itäkeskuksen Sosialidemokraatit ry esittää, että

Puoluekokous edellyttää SDP:n toimimaan valtiollisessa politiikassa voimava-rojen osoittamiseksi kunnallisten terveysasemien palvelukyvyn parantamiseen tasavertaisesti maan kaikissa osissa.

Puoluekokous velvoittaa SDP:n toimimaan valtiollisessa ja kunnallisessa pää-töksenteossa terveyskeskus käyntien maksuttomuuden puolesta.

Puoluekokous edellyttää SDP:n toimimaan sairaaloiden hoitopäivämaksujen automaattisen indeksisidonnaisuuden poistamiseksi ja hoitopäivämaksujen ta-son kohtuullistamiseksi.

57. Yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatto Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan yhtenäinen maksukatto, koska nykyinen käy-täntö on muodostunut kohtuuttoman raskaaksi, jopa ylivoimaiseksi pienituloisille ja vähävaraisille ja heistä etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille. Jo pelkästään nykyinen (v. 2011) terveydenhuollon maksukatto on sekin jo liian korkea, koska siinä lääkärin määräämien lääkkeiden omavastuu lääkkeiden käyttäjälle on jo liki 700 euroa vuodessa. Yhteiskunnan tulee nykyisessäkin entisestään heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa huolehtia taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämisen edellytyk-sistä myös näiltä osin. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous keskustelee ja tekee päätöksen yhtenäisen maksukaton saami-seksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon siten, että ko. maksu on kohtuullinen vä-hävaraisille, pienituloisille ja etenkin pitkäaikaissairaille ihmisille ja että tie-tyissä taloudellisen ahdingon oloissa ko. maksu voitaisiin kyseisiltä henkilöiltä poistaa kokonaan.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 56-57

Aloitteissa esitetään, että puolue toimisi terveyskeskuskäyntien maksuttomuuden puo-lesta sekä sairaaloiden hoitopäivämaksujen automaattisen indeksisidonnaisuuden pois-tamiseksi ja hoitopäivämaksujen tason kohtuullistamiseksi. Aloitteissa tuodaan esille myös tarve sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäiselle maksukatolle. Aloitteissa vedotaan vähävaraisten maksutaakan vähentämiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Terveyserot vähävaraisten ja hyvin toimeen tulevien välillä ovat kasvaneet ja kasvavat alati. Terveydenhuollon maksukatot onkin yhdistettävä sosi-

75

aalihuollon maksukattojen kanssa ja kansalaisten suoraan maksamia asiakasmaksuja alennettava. Maksujärjestelmästä on tehtävä yksinkertainen ja selkeä sekä pienituloisia suosiva. Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen poistaa indeksisidonnaisuus asiakasmak-suista. Lisäksi puoluekokous pitää asiakasmaksujen tason kohtuullistamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä ja alentamista pe-rusteltuina. Puoluekokous myös toteaa, että tavoitteena on perusterveyden-huollon potilas- ja asiakasmaksujen täysimääräinen poistaminen asteittain pidemmällä aikavälillä.

Päätöslauselmassaan puoluekokous viittaa hallitusohjelmaan, jossa kirjataan

seuraavasti: "Asiakasmaksujärjestelmän kehittämistä jatketaan, jotta sosiaa-li- ja terveydenhuollon maksut eivät muodostuisi palvelujen käytön esteeksi. Maksukattoja yhdistetään ja uudistetaan. Tavoitteena on luoda terveyden-huollon yhtenäinen maksukattojärjestelmä yhdistämällä kunnallisen tervey-denhuollon maksukatto ja lakisääteisen sairausvakuutuksen lääkekustannus-ten enimmäisvuosiomavastuuosuus". Lisäksi hallitusohjelmassa mainitaan, et-tä sosiaali- ja terveydenhuollon maksusäännökset tullaan kokoamaan samaan lakiin maksujärjestelmän läpinäkyvyyden parantamiseksi.

Aloitteen 56 esitykseen kunnallisten terveysasemien palvelukyvyn parantami-

sesta tasavertaisesti maan kaikissa osissa vastaus on vastattu aloitteiden 61-63 vastauksen yhteydessä.

58. Tillsätt en instans för övervakning av felbehandlingar inom hälso- och sjukvården

Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion

Finland fick i maj år 2011 en ny hälso- och sjukvårdslag. Den nya lagen innehåller be-stämmelser om kvalitet och patientsäkerhet i vården (hälso- och sjukvårdslagen 8 §). Patientsäkerhet innebär att patienten får den vård han behöver och att vården inte förorsakar vårdlidande, men eller skada (se Patientskadelagen 2§). Lagen förutsätter att alla vårdgivande instanser skall ha en strategi för kvalitet och patientsäkerhet. Pa-tientsäkerheten skall förankras i olika verksamhetsformer så att vården blir effektiv och säker. Enligt de beräkningar som Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos - Institutet för Hälsa och Välfärd (THL) har gjort, kostar felbehandlingar och medicineringar den finska staten 400.000.000 proportioner: Ett fall av 10 leder till lindrig skada, 1 fall av 100 till svår skada, 1 fall av 1000 till dödsfall (R Pelkonen 2009). Den nya strategin strävar till att öka patientsäkerheten bl.a. så, att man i förväg plane-rar in säkerhetsaspekterna i vårdprocessen och så, att man lär sig av de fel och misstag som begåtts. Vårdfelen skall rapporteras och rutiner skapas i personalutbildning och utvecklingsarbete så att felen inte upprepas. Tillräckliga resurser skall ges för att pati-entsäkerheten skall kunna förebyggas planenligt. Patientsäkerheten skall även beaktas i forskning och undervisning inom hälsovården. I dagens Finland finns det ingen instans som koordinerar eller för statistik över de miss-tag och vårdfel som sker i vårt land. De vårdfel som begås rapporteras till patientom-budsmannen och besvaras av överläkaren där felet har begåtts. Det rapporteras inte nödvändigtvis till högre myndighet ifall patienten inte klagar till högre instans eller vårdfelen varit så grava att arbetsgivaren eller arbetstagaren ådömts erlägga skade-stånd. I Sverige rapporteras vårdfelen till Socialstyrelsen som för landsomfattande sta-tistik och ingriper vid behov där felet begåtts.

76

Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att

en övervakande instans tillsätts (Social- och hälsovårdsministeriet, Valvira) till vilken felbehandlingar inom hälso- och sjukvården skall rapporteras, och som för statistik samt vid behov ingriper med åtgärder.

Asetettava elin valvomaan hoitovirheitä sairaan- ja terveydenhoidossa Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite

Suomessa säädettiin toukokuussa 2011 uusi laki terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta. Uuteen lakiin sisältyy määräyksiä huollon ja hoidon laadusta sekä potilasturvallisuudes-ta (lain 8 §). Potilasturvallisuus tarkoittaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon ja ettei hoito aiheuta hoitokärsimyksiä, haittaa tai vahinkoa (kts. Potilasvahinkolain 2 §). Laki edellyttää, että jokaisella hoitoa antavalla taholla on laatu- ja potilasturvallisuus-strategia. Potilasturvallisuus tulee ankkuroida eri toimintamuotoihin niin, että hoito on tehokasta ja turvallista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemien laskelmien mukaan hoitovirheet ja virhelääkitykset maksavat Suomen valtiolle 400 miljoonasta 1 miljardiin euroon vuosit-tain. Tilastollisesti tarkastellen hoitovirheet johtavat vahinkoihin seuraavasti: Yhdessä tapauksessa 10:stä lievään vammaan, 1 tapauksessa sadasta vaikeaan vammaan, ja 1 tapauksessa 1000:sta kuolemaan. (R Pelkonen 2009). Uusi strategia pyrkii lisäämään potilasturvallisuutta mm. siten, että etukäteen suunni-tellaan turvallisuusnäkökohdat hoitoprosessissa siten, että opitaan tehdyistä virheistä ja erehdyksistä. Hoitovirheet tulee raportoida ja sellaiset rutiinit tulee luoda henkilös-tökoulutukseen ja kehittämistyöhön, etteivät virheet toistu. Potilasturvallisuuteen tu-lee järjestää riittävästi resursseja jotta se voidaan kehittää ennaltaehkäiseväksi. Poti-lasturvallisuus tulee myös huomioida terveydenhuollon tutkimustyössä ja opetuksessa. Suomessa ei tänä päivänä ole elintä, joka koordinoisi tai tilastoisi niitä erehdyksiä ja hoitovirheitä, joita tehdään maassamme. Ne hoitovirheet, joita tehdään, raportoidaan potilasasiamiehelle, ja vastineet antaa se ylilääkäri, jonka vastuualueella virhe on ta-pahtunut. Korkeammalle hierarkiassa olevalle virkamiehelle ei välttämättä raportoida, ellei potilas valita hoidosta korkeampaan asteeseen, tai jos hoitovirheet ovat niin vaka-via, että hoitava työnantaja tai työntekijä on tuomittu suorittamaan korvausta virheis-tään. Ruotsissa hoitovirheet raportoidaan sosiaalihallitukselle, joka pitää niistä koko maan kattavaa tilastoa ja puuttuu asiaan sillä paikkakunnalla, jossa virhe on tapahtu-nut. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että

asetetaan valvova elin (Sosiaali- ja terveysministeriöön, Valviraan), jolle ra-portoidaan esiintyneistä hoitovirheistä terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa, ja joka pitää hoitovirheistä tilastoa ja puuttuu niiden esiintymiseen tarvitta-villa toimenpiteillä.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen föreslås att en övervakande instans, vars uppgift vore att rapportera om felbehandlingar inom social- och hälsovården, inrättas i social- och hälsovårdsministe-riet eller Valvira. Instansen skulle föra statistik om felbehandlingar och ingripa om så-dana förekommer. Förslaget att inrätta en övervakande instans motiveras med en bättre patientsäkerhet och med att minska antalet felbehandlingar. Tanken med förslaget kan understödas och den är viktig. Det är viktigt att få en helhetsbild av felbehandlingarna både med tanke på individen, samhället, jämlikheten och utvecklandet av vården. Den vägen kan man stärka tilliten bland medborgarna och öka risken för att personer som arbetar med bl.a. falska betyg blir fast. Felbehandlingar inom vården kan t.om. förorsaka dödsfall, invalidisering eller förlängda rehabiliteringsperioder. Kostnaderna är höga såväl ekonomiskt som mänskligt. För till-

77

fället utvecklas vården så att Institutet för hälsa och välfärd (THL) samt regionförvalt-ningscentralerna för statistik och samlar information om felbehandlingar. Valvira analy-serar resultaten. Sjukvårdsdistrikten får tillgång till information som berör dem. Ut-vecklingen av övervakningen har således inletts och den håller på att ta form.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar tanken i motionen om att öka patientsäkerheten och övervaka felbehandlingar, men ser ingen orsak att grunda en instans för ändamålet.

I sitt beslut hänvisar partikongressen också till regeringsprogrammet, där

man konstaterar följande om övervakningen: "Beredningen av yrkesutövnings-lagen för socialsektorn samt ett regelverk för social- och hälsovårdens yrkes-personers gemensamma registrering inleds.

Övervakningsmetoderna utvecklas och resurseringen av dem stärks inom soci-

al- och hälsovården. Den offentliga och privata övervakningen förenhetligas. Social- och hälsovårdens övervakning koncentreras till Tillstånds- och tillsyns-verket för social- och hälsovården (Valvira) med beaktande av arbetsfördel-ningen med Säkerhets- och utvecklingscentret för läkemedelsområdet (Fimea)." I regeringsprogrammet finns också en skrivning om att en lag om ordnande, finansiering, utveckling och övervakning av social- och hälsovården kommer att beredas.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että sosiaali- ja terveysministeriöön tai Valviraan asetetaan ter-veyden- ja sairaanhoidon hoitovirheitä valvova elin. Sen tehtävänä olisi pitää tilastoa hoitovirheistä ja puuttua niiden esiintymiseen. Valvovaa elintä perustellaan ennen kaikkea potilasturvallisuuden kohoamisella ja hoito-virheiden vähentämisellä. Esityksen ajatus on kannatettava ja tärkeä. Kokonaiskuvan ja -määrän saaminen hoitovirheistä on merkityksellistä niin yksilön, yhteiskunnan, yhden-vertaisuuden kuin hoidon kehittämisen kannalta. Näin on myös mahdollista lisätä luot-tamusta kansalaisten keskuudessa ja suurentaa mm. valetodistuksilla työskentelevien henkilöiden todennäköisyyttä paljastua. Hoitovirheet aiheuttavat jopa kuolemia, vammautumisia ja pidentyneitä sairaanhoito-jaksoja. Näistä koituvat kustannukset ovat suuret sekä taloudellisesti, että inhimillises-ti. Tällä hetkellä valvontaa ollaankin jo kehittämässä siten, että Terveyden ja hyvin-voinnin laitos (THL) sekä aluehallintovirastot tilastoivat ja keräävät tietoja hoitovirheis-tä. Valvira puolestaan analysoi nämä. Sairaanhoitopiirit saavat niitä koskevat tiedot käyttöönsä. Valvonnan kehittäminen on siten jo aloitettu ja se on muotoutumassa.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen ajatukseen potilasturvallisuuden lisäämisestä ja hoitovirheiden valvonnasta, mutta ei kuitenkaan näe tarvetta varsinaisen elimen perustamiselle.

Puoluekokous viittaa päätöksessään myös hallitusohjelmaan, jossa valvonnas-

ta mainitaan seuraavasti: "Käynnistetään sosiaalialalle ammatinharjoittamis-lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteisrekisteröin-tiä ja valvontaa koskevien säännösten valmistelu.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonnan keinoja ja resursseja kehitetään ja

vahvistetaan. Yhtenäistetään julkisen ja yksityisen sektorin valvontaa. Sosi-aali- ja terveydenhuollon valvontatehtäviä keskitetään Sosiaali- ja terveys-alan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira) ottaen huomioon työnjako Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (Fimea) kanssa". Lisäksi hallitusohjel-massa mainitaan laista, joka säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-tämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskien.

78

59. Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen lopetettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Sosialidemokraattisen liikkeen eräs kantavin teema on kansalaisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus. Se on myös vahvasti hyvinvointivaltio ajattelun kantavia voimia. Hyvin-vointivaltion keskeisiä piirteitä ovatkin olleen kaikille kansalaisille avoimet ja tasa-arvoiset julkiset palvelut, jotka julkinen sektori tuottaa ja jotka rahoitetaan verova-roin. Tämä ihanne on kuitenkin vuosien saatossa kokenut monia hyökkäyksiä niin poliittisen oikeiston kuin globaalien markkinavoimien suunnaltakin. Kuitenkin eräs vihollinen on salakavalasti lähes huomaamatta päässyt etenemään kohti hyvinvointivaltion perusteita ja rapauttaa niitä sisältä päin. Yksityisten terveyspalvelujen tukeminen Kela-korvausten kautta merkitsee paitsi ideo-logisesti mutta myös käytännössä valtiovallan tukea yksityiselle terveydenhuollolle, joka samalla asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan heidän maksukykynsä mukaan. Samalla yksityiselle sektorille siirtyvät varat paitsi antavat kansalaisille signaalin yksi-tyisten terveydenhuoltopalvelujen käytön puolesta mutta myös kasvattavat yksityisten terveyspalveluiden markkina-asemaa ja ajavat näin julkisia palveluja ahtaammalle. Lisäksi kehitys johtaa pidemmällä aikavälillä varojen siirtymiseen pois Suomesta moni-kansallisten sijoittajien tileille veroparatiiseihin, kuten terveystalo Mehiläisen esimerk-ki kertoo. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ryhtyy selvittämään yksityiselle sektorille maksettavien Kela-korvausten lopettamisen vaikutuksia ja näiden varojen kohdentamista julkisten palvelun-tuottajien aseman kohentamiseksi.

60. Kelan sairaanhoitokorvaukset poistettava yksityisiltä terveys- ja hammaslääkäripalveluilta

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Kela korvaa osan yksityislääkärin ja yksityishammaslääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista. Yksityisesti terveys- ja hammaslääkäripalveluita järjestävät voittoa ta-voittelevat yritykset, joiden toimintaan kuuluu olennaisesti riskinotto. Julkisin varoin tuetun terveydenhuollon ainoana tavoitteena on oltava kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. Yksityiselle terveyspalveluntuottajalle maksettavasta sairaan-hoitokorvauksesta on luovuttava. Julkisen terveydenhuollon järjestämiseen käytettävät varat ovat rajalliset. Yksityisten yritysten voitontavoittelun tukemisen sijasta on turvat-tava kunnalliset terveyspalvelut. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan lainsäädännön muuttamiseksi, jotta Kelan sairaanhoitokorvaukset poistetaan yksityisiltä terveys- ja hammas-lääkäripalveluilta, ja että varat jatkossa osoitetaan vain kunnallisen tervey-denhoidon käyttöön.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 59-60

Aloitteissa esitetään yksityisen sektorin terveys- ja hammaslääkäripalveluiden Kela-korvausten poistamista ja näiden varojen kohdentamista julkisen terveydenhoidon käyt-töön. Yksityisen sektorin Kela-korvauksista luopumista perustellaan mm. kansalaisten tasa-arvoisuuden näkökulmasta ja hyvinvointivaltion periaatteiden kannalta. Kela-korvaukset nähdään valtion tukena yksityiselle terveydenhoidolle ja niiden koetaan asettavan kan-salaiset eriarvoiseen asemaan maksukyvyn mukaan. Lähtökohtana on se, että kunnalli-set terveyspalvelut on turvattava yritysten voitontavoittelun tukemisen sijaan.

79

Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuutta on purettava ja selkiytettävä. Yksityi-sen sektorin kela-korvauksista luopuminen voidaan nähdä osana terveydenhuollon ra-hoituksen uudistamista ja yksinkertaistamista, jossa saatavuuden ja rahoituksen varmis-tamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu-seen kykeneviä vahvoja peruskuntia. Tarkoituksenmukaista on luoda julkinen tervey-denhuolto, jota tuetaan julkisin varoin. Julkisen terveydenhuollon rinnalla toimii puh-taasti yksityinen terveydenhuolto.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ja ra-hoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on vahvoihin kuntiin perustuva järjestämisvastuu ja monikanavarahoituksen aiheuttamien ongelmien purkaminen siten, että tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan turvata koko väestölle tuloista ja asuinpaikasta riippumat-ta. Kehittämistyö yhteen sovitetaan kuntarakenne- ja kuntalain uudistamisen kanssa.

Työterveyshuollon toimilla on suuri merkitys työurien pidentämisessä. Sen

rahoituksesta vastaavat työnantajat ja palkansaajat. Työterveyshuollon ra-hoitusta ei ole syytä muuttaa.

Lisäksi viitataan aloitteista 61-63 annettuun vastaukseen.

61. Sairaanhoidon saatavuus yhdenvertaiseksi ja yhteiskunnan tukema tuottaminen virkavastuiseksi

Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry:n aloite

Suomen väestön terveydentila on polarisoitunut ja sairaanhoidon oikea-aikainen saata-vuus on eriarvoistunut. Sosioekonomiset tekijät ovat näihin molempiin pääasiallisena syynä. Tämä näkyy jo vakavalla tavalla sairastavuudessa, työkyvyttömyyseläkkeille jou-tumisessa ja elinajan pituudessa. Nykytilassa Suomessa ja erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa yksityisiä terveyspalvelu-ja markkinaehtoisesti myyviä yrityksiä toimii, saa maksukykyinen rahalla heti tarvitse-mansa lääkärin tutkimuksen ja tarvittavan hoidon. Vähäisemmän maksukyvyn omaava ei pysty näitä palveluja ostamaan. Hän odottaa sairaudestaan kärsivänä kuukausien pitui-sen ajan hoitoa jonossa, jonka ohi maksukykyinen samaa sairautta poteva pyyhältää jonottamatta. Kuitenkin näitä voitollista liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä tuetaan ja niiden anta-mia hoitoja osittain rahoitetaan koko väestöltä kerättävin veroluonteisin maksuin. Ne-kin sairaat, jotka eivät millään tahdo päästä edes lääkärin tutkittaviksi julkisessa ter-veydenhoidossa tai jonottavat hoitoon pääsyä useita kuukausia, rahoittavat tätä ter-veydenhuollon ja terveyden eriarvoistumista ja maksukykyisten hoitoja pakollisilla laki-sääteisillä maksuillaan. Sairaanhoidon tulisi olla voittoa tavoittelematonta virkavastuulla hoidettua toimintaa. Vain näin voidaan turvata väestön yhdenvertaisuus ja tasa-arvo hoidon saannissa. Suo-messa potilaan oma maksuosuus sairauksien tutkimuksessa ja hoidossa lääkekustannuk-sineen on noussut jo liian korkeaksi. Kasvava määrä väestöstä ei enää selviydy näistä kustannuksista. Yhteiskunnan tukeman terveydenhuollon toiminta on mahdollisimman pian järjestettä-vä kokonaisuudessaan hallitusohjelman mukaisena kuntien järjestelynä ja kaikki yhteis-kunnan taloudellinen sairaanhoidon tuki on kanavoitava tälle kuntaperusteiselle ja vir-kavastuulla toteutetulle sairaanhoidolle. Kunnat tai kuntayhtymät eivät saisi siirtää väestön sairaanhoitoa millään järjestelyllä liikevoittoa tavoittelevien yritysten tai lää-käreiden hoidettavaksi. Näin myös lääkärit ja terveydenhuollon muu henkilöstö sekä terveydenhuollon tila- ja laiteinvestoinnit keskittyisivät järkiperäisesti kuntaperusteiseen yhteiskunnan rahoit-

80

tamaan ja virkavastuulla tuotettuun terveydenhuoltoon. Nykyinen yksityistämispyrkimys hajottaa saman henkilöstömäärän useammalle tuottajataholle. Esimerkiksi lääkäreiden määrä ei lisäänny eivätkä sairaanhoidon kustannukset alene Suomessa kuntapalveluja liikevoittoja tavoitteleville yrityksille yksityistämällä. Päinvastoin, hajautus aiheuttaa lääkäripulaa ja turhia laitteiden ja tilojen päällekkäisinvestointeja sekä kustannusten lisääntymistä. Liiketoimintana toteutettua sairaanhoitoa ei saisi tukea lainkaan yhteis-kunnan verovaroilla tai veroluonteisilla maksuilla. Kanta-Espoon sosialidemokraatit ry esittää puoluekokoukselle, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, puolueen ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän toimimaan ripeästi lainsäädännön muuttamiseksi siten, että yhteiskunnan verovaroin ja veroluonteisin maksuin tuettu sairaanhoito järjes-tetään väestölle täysin yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti pienituloistenkin maksukyky huomioiden sekä siten, että vain kunnallisesti järjestettynä ja tuo-tettuna ja virkavastuulla hoidettuna toimintana tuotettua sairaanhoitoa tue-taan yhteiskunnan toimesta eikä liiketoimintana harjoitettua sairaanhoitoa enää tueta julkisin varoin.

62. Suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kehitettävä kokonaisval-taisesti

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite

Ihmisten luottamus julkisiin terveyspalveluihin horjuu. Yhä useampi perhe hankkii lap-silleen yksityisen sairausvakuutuksen, yliopisto-opiskelijat kuuluvat YTHS:n piiriin, työ-terveyslaki velvoittaa työnantajat tarjoamaan työntekijöilleen työterveyshuollon. Poh-jimmaisena on julkinen terveydenhuolto, joka tarjoaa palveluita yhä harvemmalle vä-estönosalle. Yksityiset terveyskeskukset valtaavat terveydenhuoltomarkkinoita Kelan tuella, eli verovaroin tuettuna. Julkisen terveydenhuollon ongelmia ei poisteta pelkästään poistamalla yksityistä saira-usvakuutuskorvausta, sillä yksityisten sairausvakuutusten budjettivaikutukset ovat lo-pulta pieniä verrattuna julkisen terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Kuntien kus-tannukset kuitenkin kasvavat, kun ne lakkauttavat omia toimintojaan ja siirtävät niitä yksityisille terveydenhuollontuottajille ostopalveluina. Yksityisellä terveydenhuoltosek-torilla ovat myös paremmat palkat, joten lääkärit hakeutuvat töihin ennemmin yksityi-selle puolelle kuin julkiselle, mistä seuraa julkisen terveydenhuollon työntekijäpula. Julkinen terveydenhuolto on koko järjestelmän selkäranka, joka huolehtii kaikista vä-häosaisimmistakin. Julkista terveydenhuoltoa on kehitettävä, jotta kaikille kansalaisille lain suoma oikeus riittävään terveydenhuoltoon toteutuu. Järjestelmää ei voida kehittää muuttamalla vain yhtä osaa, vaan kaikki eri osa-alueet nivoutuvat kokonaisuudeksi. On tärkeää, että SDP:llä on selkeä, kokonaisvaltainen ja ennen kaikkea pitkäjänteinen näkemys siitä, miten terveydenhuoltoa tulisi jatkossa kehittää. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun julkisen terveydenhuollon koko-naisvaltaisen ja pitkäjänteisen kehittämisen.

63. Julkisten terveydenhoitopalvelujen kehittäminen Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite

Julkiset perusterveydenhoitopalvelut ovat näivettymässä rahoituksen ja lääkäreiden puutteen takia, sitä vastoin yksityiset terveydenhoitopalvelut ovat lisääntyneet ja voi-mistuneet. Tämä kehitys on jakamassa kansalaisia A- ja B-luokkaan. He, joilla on varaa, voivat käyttää julkisella varoilla (KELA-korvaukset) tuettuja yksityisiä terveydenhoito-palveluja, ja he, joilla ei ole varaa, joutuvat kärsimään supistuvista julkisista peruster-veydenhoitopalveluista. Tämän kehityksen on osaltaan mahdollistunut myös terveyden-

81

hoitohenkilökunnan toimiminen samanaikaisesti sekä julkisella että yksityisellä puolel-la. Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittää, että

- lisätään julkisen perusterveydenhoidon vetovoimaa ja kilpailukykyä

- velvoitetaan kalliin lääkärikoulutuksen saaneita toimimaan julkisella puo-lella

- selvitetään terveydenhoitohenkilökunnan samanaikaisen sekä julkisella et-tä yksityisellä työskentelyn järkevyys

- poistetaan asteittain KELA-korvaukset yksityiseltä puolelta.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 61-63

Aloitteissa käsitellään julkisen terveydenhuollon kehittämistä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen. Kehittämisen keinoiksi mainitaan rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen ja julkisen terveydenhuollon rahoitusaseman vahvistaminen, muun muassa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksen poistolla. Aloitteissa nostetaan esille myös terveyden-huoltohenkilökunnan julkisella ja yksityisellä sektorilla samanaikaisesti toimimisen jär-kevyyden selvittäminen, julkisen sektorin vetovoimaisuuden lisääminen ja lääkäreiden velvoittaminen toimimaan julkisella sektorilla. Lisäksi aloitteissa korostetaan SDP:n roolia aiheesta käytävän yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä. Aloitteiden keskeinen huoli on terveyspalveluiden epätasa-arvo. Huoli on perusteltu. Epätasa-arvo heijastuu kansan terveyseroihin. Terveyserot kasvavat sitkeästi, vaikka terveyserojen kaventaminen on ollut käytännössä 1980-luvulta koko ajan hallitusohjel-massa. Kuvaavaa on, että vuosien 1988 2007 välillä 35-vuotiaiden suomalaisten miesten alimman ja ylimmän tuloviidenneksen elinajanodotteen ero kasvoi 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen. Terveys ei kuitenkaan riipu vain terveyspalveluista. Yksilön kohdalla elintavat, perintö-tekijät ja sosioekonomiset mahdollisuudet pitää terveyttä yllä vaikuttavat palveluita enemmän. Terveyspalveluiden jakautuminen epätasa-arvoisesti on kuitenkin selkeässä yhteydessä terveyseroihin. Esimerkiksi hyvätuloisille tehdään tarpeeseen suhteutettuna enemmän pallolaajennusoperaatioita pienituloisiin nähden. Tällä on suora yhteys sosio-ekonomisiin kuolleisuuseroihin. Siinä missä hyvinvoivalla kansanosalla on käytössään julkinen terveydenhuolto, työter-veys sekä yksityiset palvelut, köyhimmillä ihmisillä on käytössä alati kuormittuneempi julkinen terveydenhuolto. Tässä mielessä on perusteltua vahvistaa juuri julkista tervey-denhuoltoa vastaamaan koko kansan tarpeita. Se on koko kansalle - sosioekonomisesta asemasta riippumatta - saatavilla oleva palvelu. Se on myös julkisena palveluna demo-kraattisen päätöksenteon ulottuvilla selkeämmin kuin yksityiset palvelut. Lisäksi julki-sella palvelulla on hyvä lähtökohta kustannustehokkaalle palveluiden tuottamiselle. Julkinen tuottaja säästää aina vähintään sen voitto-osuuden, jonka yksityisen yrityksen tulee tuottaa omistajilleen. Näillä perustein aloitteiden tavoite julkisen terveydenhuollon kehittämisestä vastaa-maan tasa-arvoisesti koko kansan terveyspalveluiden tarpeeseen on perusteltu. On kuitenkin hyvä huomata, että sitkeistä ongelmista huolimatta Suomen terveyden-huollossa on paljon hyvää. Esimerkiksi OECD:n julkaisemassa Health at Glance 2011 -raportissa Suomen terveydenhuollon laadun todettiin olevan edelleen parempi kuin OECD-maissa keskimääräin. Raportissa selvitettiin OECD-maiden terveydenhuollon tilaa monipuolisesti. Kehittämisen varaa on kuitenkin paljon ennen kaikkea aloitteissa esille otetun kansa-laisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. SDP on kiinnittänyt ohjelmatyössään tähän paljon huomiota. Julkisen terveydenhuollon vahvistaminen on ollut keskiössä muun mu-assa 2008 sekä 2010 puoluekokouspäätöksissä. Vuoden 2008 kunnallisvaaliohjelmassa

82

vaadittiin terveyskeskusten laaturemonttia. Varjosta valoon tulevaisuusasiakirjassa SDP kiinnittää erityistä huomiota ihmisten yhdenvertaisuuteen. Julkisen terveydenhuol-lon kehittäminen oli vahvasti esillä myös vuoden 2011 eduskuntavaali- ja hallitusohjel-matavoitteissa. SDP:n ohjelmatyön voidaan katsoa kanavoituneen käytännön politiikkaan. Julkisen ter-veydenhuollon vahvistaminen on otettu vakavasti Kataisen-Urpilaisen hallituksen oh-jelmassa. Edelliseltä vaalikaudelta uusitussa Kaste-ohjelmassa kehitetään sosiaali- ja terveysministeriön johdolla julkista terveydenhuoltoa kiinteässä yhteydessä sosiaalipal-veluihin. Kaste-ohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja. Toimiva terveyskeskus -ohjelma pureutuu perusterveydenhuollon kehittämiseen. Poti-laiden huonot arkikokemukset julkisesta terveydenhuollosta liittyvät usein juuri perus-terveydenhuoltoon. Esimerkiksi THL:n vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan lähes 80 prosenttia väestöstä asui alueella, jossa lääkärin vastaanotolle joutui odottamaan kaksi viikkoa tai pidempään. Tällaisia puutteita voidaan ratkaista ainakin osin kehittä-mällä Toimiva terveyskeskus -ohjelman mukaisesti terveyskeskusten käytäntöjä, hallin-toa ja johtamista sekä terveydenhuollon koulutusta ja tutkimusta. Vaalikaudella toimeenpannaan myös sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoituksen uudistaminen, jonka lähtökohtana on ihmisten yhdenvertaisuus. Välineenä tässä uudistuksessa ovat kuntauudistus sekä tähän liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen. Hallitusohjelman mukaisesti myös terveyden edistämiseen kiinnitetään ihmisten yhden-vertaisuutta lisäävästi huomiota. Kansalaisia kannustetaan vastuulliseen terveyskäyt-täytymiseen hyödyntämällä muun muassa Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tuottamia hyviä käytäntöjä. Lisäksi kehitetään ja otetaan käyttöön matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja. Myös terveydenhuollon rahoituksen yksinkertaistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.

u-tusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien vä-

Työtä on kuvatusta kehityksestä huolimatta edelleen jatkettava yhdenvertaisemman terveydenhuollon puolesta. Suomeen on rakennettava laadukas ja kansalaisille yhden-vertainen julkinen terveydenhuolto. Puoluehallitus katsoo, että vuoden 2010 puolueko-kouksen linjaukset julkisen terveydenhuollon kehittämisestä ovat pääpiirteittäin yhä aiheellisia. Ensinnäkin, terveydenhuoltoon tarvitaan riittävää julkista rahoitusta. Useat haastatte-lututkimukset osoittavat, että suomalaiset arvostavat terveyspalveluita erittäin paljon ja haluavat mieluiten julkisen sektorin järjestävän ne. Samalla yhä useampi kantaa huolta siitä, saavatko he tulevaisuudessa tarvitsemansa terveyspalvelut. Tämän huolen ja arvostuksen on kanavoiduttava julkisen terveydenhuollon rahoitukseen myös kan-sainvälisen talouden epävarmassa tilanteessa ja kestävyysvajeessa. Pelkällä rahalla ei voida terveydenhuollon ongelmia ratkaista. Hyviä käytäntöjä on voi-tava hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja tur-hien erikoissairaanhoidon lähetteiden karsimiseksi potilaiden on saatava nykyistä eri-koistuneempaa hoitoa jo terveyskeskustasolla. Osin näihin tarpeisiin vastaavat esimer-kiksi Toimiva terveyskeskus -ohjelma, sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-lainsäädännön uudistaminen. Valtion on riittäviä palkkioita ja sanktioita käyttäen huolehdittava siitä, että palvelujen saatavuus ja valtakunnalliset laatukriteerit toteutuvat kunnissa. Nykyisessä tilanteessa julkinen sektori ei pysty järjestämään kaikkia kansalaisten tarvit-semia palveluita, kuten esimerkiksi silmälääkärin palveluita. Tästä syystä on tärkeää,

83

että järjestösektori ja yksityinen sektori voivat toimia täydentävinä palveluntuottajina. Yksityinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa vaarantaa ihmisten perustuslaillista oike-utta yhdenvertaisuuteen terveyspalveluiden suhteen. SDP:n tavoitteena on kehittää julkista terveydenhuoltoa merkittävästi, jolloin yksityisen palvelun tarve vähenee. Täl-löin myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksesta luopuminen on poliittisesti helpompaa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden on toimittava yhtenäisenä kokonaisuutena. Tähänkin tarpeeseen on tarkoitus vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislainsäädännön uudistuksella. Terveydenhuollon tukijalkana on riittävä, osaava ja työssään viihtyvä henkilökunta. Erityisesti haasteena on julkisen terveydenhuollon työympäristön vetovoima. Kunnallis-ten terveyspalvelujen houkuttelevuutta työntekijöille on lisättävä takaamalla henkilös-töresurssit ja inhimilliset työolosuhteet. Tätä voidaan edistää esimerkiksi lääkäri-hoitaja työpareilla, omalääkärijärjestelmää kehittämällä ja työaikojen joustolla. Perusterveydenhuollon vahvistamiseksi ja turhien erikoissairaanhoidon lähetteiden kar-simiseksi, potilaiden on saatava nykyistä erikoistuneempaa hoitoa jo terveyskeskusta-solla. Parhaallakin terveydenhuollolla terveyserot tulevat kuitenkin kasvamaan ilman terveyttä edistävää yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Keskeistä tässä suhteessa on tuloero-jen ja hyvinvoinnin mahdollisuuksien tasaaminen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteiseen julkisen terveydenhuollon ke-hittämisestä, jotta palvelut olisivat laadukkaita ja vastaisivat yhdenvertai-sesti kaikkien kansalaisten terveyspalveluiden tarpeeseen.

Puoluekokous toteaa SDP:n tavoitteen julkisesta terveydenhuollosta asettu-

van seuraavien tukijalkojen varaan: 1) riittävät resurssit julkiselle terveydenhuollolle 2) vahvat peruskunnat, jotka järjestävät terveyspalvelut 3) selkeytetty terveydenhuollon rahoitusjärjestelmä 4) sosiaali- ja terveydenhuollon tiivis hallinnollinen ja toiminnallinen

yhteys 5) riittävä, koulutettu terveydenhuollon henkilöstö sekä vetovoi- mainen julkisen terveydenhuollon työympäristö

6) valtion normiohjaus, joka varmistaa yhtenäisen palvelujen saata- vuuden maassa sekä asettaa selkeän vähimmäistason näille palve- luille

7) terveyttä edistävä yleinen yhteiskuntapolitiikka.

64. Veren laatu ei riipu seksuaalisesta suuntautumisesta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomessa miesten välinen seksi on pysyvä este verenluovutukselle. Tämä verenluovu-tuskäytäntö syrjii homomiehiä ja pitää yllä vanhentunutta käsitystä siitä, että HIV olisi vain homoseksuaalien sairaus ja homoseksuaalien seksikäyttäytyminen olisi huomatta-vasti vastuuttomampaa kuin heteroseksuaalien. Tällä hetkellä verenluovuttajien valinta perustuu monilta osin ryhmäkohtaisesti arvioituihin riskeihin eikä niinkään yksilökohtai-seen riskikäyttäytymiseen. Ennen verenluovutusta tulee noudattaa 4 kuukauden karens-siaikaa, jonka aikana heteromiehet eivät saa harrastaa seksiä uusien kumppaneiden kanssa. SPR:n mukaan menetelmät ovat niin kehittyneet, että taudit voidaan tutkia verestä tehokkaasti yhä varhaisemmassa vaiheessa, ja infektion tarttuminen veren välityksellä on äärimmäisen epätodennäköistä. Rajoituksia tulisi muuttaa, sillä verestä on jatkuva pula. Ajatus siitä, että seksuaalivähemmistöön kuuluminen vaikuttaisi vastuuntuntoon vain vahvistaa yhteiskuntamme syrjiviä ja vääristyneitä stereotypioita. Ruotsissa ho-momiehiä syrjivästä verenluovutuskäytännöstä luovuttiin maaliskuussa 2010.

84

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan sen puolesta, että syrjivästä ve-renluovutuskäytännöstä luovutaan Suomessa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP ryhtyy toimenpiteisiin homomiesten syrjinnän poistami-seksi verenluovutuksessa. Seksuaalivähemmistöjen syrjinnälle ei ole perustetta verenluovutuksen yhteydessä. HIV:n esiintyminen riippuu yhä harvemmin seksuaalisesta suuntautumisesta. Lisäksi on otettava huomioon, että sukupuolista suuntautuneisuutta on vaikeaa osoittaa, mikäli verenluovuttaja haluaa salata sen. Näin ollen eri tautien seulominen verestä on tähdel-listä joka tapauksessa muilla keinoin. Nykyisellä tekniikalla se on myös mahdollista.

Päätösesitys

Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii sen puolesta että verenluovutukses-sa ei perusteetta aseteta seksuaalivähemmistöjä eriarvoiseen asemaan.

65. Privata läkarföretagens engagemang i kommunernas hälso- och sjukvård

Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigrens motion

I alltför många sammanhang har man stött på problemet med de privata bolagens läka-rinsatser, speciellt inom den kommunala sektorn. Det har också varit aktuellt med s.k.

man upplevt just detta. Dessutom så har dessa aktörers sätt att kringgå skattelagarna i vårt land förorsakat mycket ovett bland invånarna. Jag vill härmed uppmärksamma partikongressen om denna olägenhet som drabbar sam-hället. Man kan inte, speciellt också i Raseborg, förbise denna olägenhet. Nästan hela tiden kontaktar folk som har dåliga nyheter om upplevelserna på hälsocentralen med läkare som inte behärskar patienternas språk, eller att det inte just vid akuta tillfällen inte finns läkare. När staden tecknade avtal med denna privata aktör så fanns det i anbudet antecknat hur många läkare det borde finnas på plats, men knappast aldrig har detta uppfyllts, för att inte tala om antalet tandläkare. Min uppfattning är att man vid konkurrensutsättningen i Finland satt alltför stor upp-märksamhet vid prissättningen, och mindre till servicenivån. Detta har resulterat i att de privata företagen i branschen håller antalet anställda vid en minimi nivå, och på detta sätt gör inbesparingar som inte borde få ske, speciellt när det sker på vårdens bekostnad. Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:s medlem Veikko Wigren föreslår att

partiet borde medverka till att det sätts mera vikt vid vårdnivån, och att man inte vid konkurrensutsättandet ger all uppmärksamhet till priset. I många europeiska länder tolkas upphandlingslagarna så, att om en aktör handhaft ett uppdrag länge och skött bra om uppdragen, så har man beaktat också den de-taljen positivt i den fortsatta upphandlingsprocessen. Jag emotser därför att partikongressen tar ett konkret tag i problemet för att förhindra en sådan ut-veckling i vården.

Yksityisten lääkärifirmojen toiminta kuntien terveyden- ja sairaanhuollossa Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsenen Veikko Wigrenin aloite

Liian usein yksityisten lääkärifirmojen toiminnassa ilmenee ongelmia, erityisesti kunnal-lisella sektorilla. Viime aikoina ns. "valelääkäritapaukset" ovat olleet ajankohtainen asia tällä sektorilla. Raaseporin kaupungissa näihin ongelmiin on törmätty. Lisäksi yksityis-ten toimijoiden tapa kiertää maamme verolainsäädäntöä on herättänyt pahennusta.

85

Haluan täten nostaa tämän yhteiskunnallisen epäkohdan puoluekokouksen käsiteltäväk-si. Tätä epäkohtaa ei voi jättää huomioimatta, varsinkaan Raaseporissa. Ihmiset, joilla on huonoja kokemuksia, lääkärien kielitaidosta tai henkilöstön mitoituksesta, ottavat jatkuvasti yhteyttä. Kun kaupunki solmi sopimuksen tämän yksityisen firman kanssa, niin tarjouksessa oli maininta kuinka monen lääkärin tulisi olla paikalla, mutta tämä velvoite on tuskin koskaan toteutunut, puhumattakaan hammaslääkärien määrästä. Näkemykseni mukaan kilpailutuksessa kiinnitetään liikaa huomiota hintaan, ja vähem-män palvelun laatuun. Tämä on johtanut siihen, että alan yksityiset toimijat pitävät henkilöstömitoituksen minimissään. Tällä tavalla saadaan säästöjä, joita ei pitäisi teh-dä, varsinkaan kun se tapahtuu hoivan kustannuksella. Karis-Billnäs Socialdemokrater r.f:n jäsen Veikko Wigren esittää, että

puolueen tulisi kiinnittää enemmän huomiota palveluiden laatuun niin, että kilpailutustilanteessa arvioidaan myös muita seikkoja kuin palveluiden hinta. Monessa maassa palveluiden hankintalainsäädäntöä tulkitaan niin, että jos yk-si toimija on hoitanut tehtäviä menestyksekkäästi, on se myös otettu myöntei-sellä tavalla huomioon kilpailutusprosessissa. Toivon, että puoluekokous tart-tuu yllä mainittuihin terveydenhuoltojärjestelmän ongelmiin, jotta kielteinen kehitys voidaan estää.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen fäster man uppmärksamhet vid de kvalitativa kriterier som krävs i konkur-renssituationer bland privata vårdföretagen i hälsovårdsbranschen. Enligt motionsställa-ren bör man i en konkurrenssituation i högre grad fästa uppmärksamhet vid vårdkvali-teten. Frågan är både aktuell och motiverad. I många kommuner brister det fortsättningsvis i kunnandet vad gäller konkurrensutsättning trots att information i frågan finns tillgäng-lig och trots att debatten om den konkurrensutsatta servicens dåliga kvalitet allt oftare förs i offentligheten. Information om lagstiftningen och rättspraxisen gällande offentlig upphandling finns på arbets- och näringsministeriets hemsidor www.tem.fi. I förverkligandet av offentlig upphandling kan man också använda sig av arbets- och näringsministeriets annonse-ringskanal HILMA eller vända sig till ministeriets och Finlands kommunförbunds gemen-samt finansierade enhet för offentlig upphandling - www.hankinnat.fi. Samtidigt bör man konstatera att en utveckling har skett i Finlands kommuner vad gäl-ler konkurrensutsättning. Exempelvis har man i bostadsservicen för åldringar i vissa kommuner tagit i bruk så kallad omvänd konkurrens, det vill säga serviceköparen be-stämmer först priset, och kan sedan konkurrensutsätta producenterna utgående från vilken producent som kan erbjuda den kvalitativt bästa servicen till ifrågavarande pris. I det här sammanhanget är det skäl att också uppmärksamma att SDP:s mål framförallt är en god offentlig service som skulle innebära ett mindre behov än för närvarande av privat hälsovårdsservice.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens krav på att i högre grad än för när-varande betona kvalitet då man konkurrensutsätter hälsovårdsservice.

Partikongressen anser att skrivningarna i regeringsprogrammet om en reform

av kommunernas upphandlingspraxis bör förverkligas i snabb takt. Eftersom konkurrensutsättningen bland privata serviceproducenter ingår i en

större helhet som handlar om hur hälsovården i stort skall organiseras hänvi-sar partikongressen också till motionerna 61-63.

86

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota yksityisten terveyspalveluyritysten kilpailutustilan-teessa vaadittaviin laatukriteereihin. Aloitteen mukaan laatuun tulee kiinnittää kilpai-lutustilanteessa enemmän huomiota. Aihe on ajankohtainen ja perusteltu. Monissa kunnissa kilpailutusosaamisessa on yhä puutteita, vaikka tietoa kilpailuttamisesta on yhä enemmän saatavilla, ja kilpailutettu-jen palveluiden heikko laatu nousee yhä useammin julkiseen keskusteluun. Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön osalta tietoa on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta www.tem.fi. Julkisia hankintoja toteutettaessa voidaan myös apuvälineenä käyttää työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämää sähköistä HILMA-markkinapaikkaa (www.hankintailmoitukset.fi) tai työ- ja elinkeinoministeriön ja Suo-men kuntaliiton yhteisesti rahoittamaa julkisten hankintojen yksikköä (www.hankinnat.fi). Samalla on todettava, että kilpailutuksessa on Suomen kunnissa kehitytty. Esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa on otettu käyttöön joissakin kunnissa ns. käänteinen kil-pailutus, eli palvelun ostaja määrittelee ensin hinnan, jolla haluaa palvelun ostaa, ja sen jälkeen kilpailuttaa tuottajat sillä perusteella, mikä niistä tuottaa korkeimman laa-dun ko. hinnalla. Tässä yhteydessä on aiheellista huomioida myös, että SDP:n tavoitteena on ennen kaik-kea hyvät julkiset palvelut, joka tarkoittaisi nykyistä vähäisempää tarvetta kilpailuttaa yksityisiä terveyspalveluita.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen laadun painottamisesta entistä enemmän terveyspalveluiden kilpailutustilanteessa.

Puoluekokous katsoo, että hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintame-

nettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutettava. Yksityisten palveluiden kilpailutuksen ollessa osa terveydenhuollon laajem-

paa järjestämisen kokonaisuutta puoluekokous viittaa myös päätökseen aloit-teista 61-63.

87

SIVISTYSALOITTEET

66. Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava koulutuspainotteisesti Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite

Nuorisotyöttömyys ja aikaisin tapahtuva syrjäytyminen ovat tällä hetkellä eräitä keskei-simmistä yhteiskunnallisista ongelmista Suomessa. On arvioitu, että Suomessa on jopa 50 000 alle 30-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole sen paremmin töissä kuin opiskelemas-sa. Näiden nuorten, erityisesti heidän, jotka jäävät vaille perusasteen jälkeistä koulu-tusta, ennuste elämässä menestymisen suhteen on heikko. Ellei syrjäytymiskierrettä saada katkaistua, ovat kustannukset merkittävät paitsi inhimillisesti, myös taloudelli-sesti. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen on eräs hallituksen keskeisimmistä ja tär-keimmistä hankkeista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on tarjota jokaiselle 3kk työttömänä olleelle nuorelle joko työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Tavoite on tär-keä ja sille on varattava riittävät resurssit. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei takuun piiriin tulevien nuorten työllistäminen aiheuta vääristymiä työmarkkinoilla. Jo tällä hetkellä erityisesti palvelualoilla on ollut nähtävissä kehitys, jonka puitteissa työnantajat pyrkivät korvaamaan työntekijöitä palkattomilla harjoittelijoilla. Erityisen ongelmallista tämä on, jos vaihtoehtona ovat joko täysien työpäivien teettäminen osa-aikaisilla työntekijöillä, jotka hekin ovat usein nuoria, tai sitten harjoittelijoiden käyt-tö. Palkkakustannuksissa säästäminen ei saa olla motivaationa harjoittelupaikan tar-joamiseen. Takuuta toteutettaessa on myös muistettava, että suurin osa tällä hetkellä ilman työtä, harjoittelua tai koulutuspaikkaa jäävistä nuorista on ensisijaisesti pyrkinyt koulutuk-seen. Koulutusmotivaation puutteesta ei ole kyse. Riittävien osaamisvalmiuksien synty-minen kyetään takaamaan parhaiten oppilaitoksissa, tai oppilaitosten valvonnassa ta-pahtuvassa oppisopimuskoulutuksessa, järjestettävässä koulutuksessa. Tämän vuoksi on perusteltua, että suurin osa niistä lisävoimavaroista, joita yhteiskuntatakuun käytännön toteutukseen ohjataan, käytetään riittävien aloituspaikkojen turvaamiseen erityisesti niissä kunnissa, joissa hakijoita on paljon. Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan nuorten yhteiskuntatakuun kou-lutuspainotteisen toteutuksen puolesta. Lisäksi takuun vaikutuksia työmarkki-noihin sekä erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asemaan seura-taan.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista painottamalla nuorten pääsyä koulutuksen piiriin. Lisäksi kannetaan huolta yhteiskuntatakuun toteuttamisen vaikutuksista työmarkkinoihin, erityisesti pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden ase-maan. Kataisen hallituksen ohjelmassa nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu seuraavas-

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen

Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättä-neelle luvataan taata koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopi-muksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Käytännössä yhteiskuntatakuun toteuttaminen jaotellaan siten, että työvoimapolitiikan keinoin pyritään vastaamaan nuorista alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ja alle 30-vuotiaista vastavalmistuneista. Näistä peruskoulun varassa olevien ja ylioppilas-tutkinnon suorittaneiden ensisijaisena tavoitteena on jatko-opinnot, muiden osalta työllistyminen.

88

Koulutuspoliittisilla keinoilla pyritään pitämään koko ikäluokka koulutuksen piirissä ammatillisesti eriytyneeseen tutkintoon saakka. Niihin, jotka eivät hakeudu toisen as-teen opintoihin, kohdennetaan räätälöityjä henkilökohtaisia kohdennettuja palveluja kuten etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Puolueen linjan mukaisella oppivelvol-lisuuden pidentämisellä 18 ikävuoteen olisi nykyisin käytössä olevia keinoja tehok-kaammin mahdollista varmistaa koko ikäluokan siirtyminen toiselle asteelle ja siten parantaa räätälöityjen toimien kohdentumista erityisen haasteellisiin ryhmiin. Koulutuspoliittiset keinot ovat siis keskeisessä roolissa koko yhteiskuntatakuun toteut-tamisessa, mutta erityisesti nuorten peruskoulun päättäneiden osalta. Toisaalta am-mattiin valmistuneiden nuorten tai vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen osalta kouluttautuminen ei aina välttämättä ole paras vaihtoehto. Aloitteessa kannetaan huol-ta siitä, että yhteiskuntatakuuta ei lähdettäisi toteuttamaan lisäämällä työvoimahallin-non palkattoman työharjoittelun määrää. Palkattoman harjoittelun massiivinen lisää-minen saattaisi johtaa työmarkkinoiden vääristymiin aloilla, joilla käytetään paljon harjoittelijoita. Monesti näillä matalan palkkatason palvelualoilla työskentelevien on-gelmana on osa-aikatyön yleisyys. Kataisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa luodaan pelisäännöt palkattoman työharjoittelun käytöstä työvoimapalveluissa. Tämä linjaus on tärkeä edellytys sille, että voidaan varmistua palkattoman työharjoit-telun käytöstä nimenomaan osana työvoimapoliittista koulutusta, ei korvaavana työn teettämisenä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on syksyllä 2011 aloittanut työryhmä, joka pohtii nuorten yhteiskuntatakuun käytännön toteuttamista sekä takuun toteuttamiseen varattujen resurssien jakoa. NYT-työryhmän tuloksia odotetaan maaliskuussa 2012.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että nuorten yhteiskuntatakuun koulutuspainotteisen toteuttamisen lisäksi tarvitaan selkeät pelisäännöt pal-kattoman työharjoittelun käytöstä.

67. Joustavuutta ja laatua päivähoitopalveluihin Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry:n aloite

Suomalainen hyvinvointivaltio elää työstä. Julkisen talouden vaje sekä yhteiskunnan ikärakenteen nopea muutos edellyttävät työllisyysasteen rivakkaa nostamista. Ellei työllisyysasteen nostamistavoitteessa onnistuta, uhkaa talouden vaje hyvinvointipalve-luiden, sosiaaliturvan sekä tarpeellisten julkisten investointien rahoituspohjaa. Naisten työllisyysastetta on vahvistettava. Suomessa erityisesti pienten lasten äitien työllisyys on huomattavan matala mm. Ruotsiin ja Tanskaan nähden. Pienten lasten vanhempien työllisyysasteen nostamisen tuleekin liittyä osaksi työurien pidentämiseen liittyvää keskustelua. Tämä on tärkeää myös sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta. Pitkien perhevapaiden kasaantuminen naisille aiheuttaa vääristymiä työmarkkinoilla, naisten ura- ja palkkakehityksen hidastumista sekä muita rakenteellisia tasa-arvo-ongelmia. Erityisesti epäsäännöllisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminen on usein kannat-tamatonta, koska päivähoitopalveluiden aukioloajat ovat edelleen enimmäkseen raken-nettu tyypillisen 8-16 -muotoisen työpäivän mukaan. Tämä aiheuttaa vaikeuksia esim. vuorotyötä tekeville, jotka eivät saa lapsilleen tarvitsemaansa hoitoa. Samalla päivä-hoitomaksut muodostavat erittäin merkittävän kannustinloukun erityisesti pienipalkkai-sille. SDP:llä on olemassa puoluekokouskanta vuodelta 2008 liittyen päivähoitomaksujen pois-toon. Tavoite on monessa suhteessa hyvä ja sitä tulee edelleen pitää esillä eräänä tär-keänä osana sosialidemokraattista perhepolitiikkaa. Maksujen poistaminen helpottaisi merkittävällä tavalla työn vastaanottamiseen liittyviä kannustinloukkuja, edistäisi nais-ten työllisyyttä sekä varmistaisi, että erityisesti niiden lasten, jotka eniten hyötyisivät toisten lasten seurasta sekä varhaiskasvatuksen sisällöistä (mm. maahanmuuttajat) mahdollisuudet palveluiden käyttöön paranisivat. Perheiden maksamien päivähoitomak-

89

sujen osuus hoidon kokonaiskustannuksista on jo nyt varsin pieni (max.20 %), joten pe-riaatteellinen muutoskaan ei ole merkittävä. Toisena kehittämiskohteena on otettava esiin aukioloaikojen joustavuus. Hoitoa tulee olla saatavilla joustavasti tarvittaessa vuorokauden ympäri. Tämä mahdollistaisi entistä useamman työssäkäynnin sekä helpottaisi nyt yleisiä vaikeuksia yhteen sovittaa työtä ja perhe-elämää. Keskustelussa on syytä huomioida myös päivähoidon laatunäkökulmat. Päivähoitoon on varattava riittävät resurssit, jotta lapset saavat hyvää ja turvallista hoitoa, mutta sa-malla henkilökunnan ylikuormittuminen estetään. Turun Sosialidemokraattinen yhdistys Vastus ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen ja puolueen eduskunta- ja hallitus-ryhmän toimimaan siten, että päivähoitopalveluiden kehittämisessä painoa siirretään erityisesti joustavien aukioloaikojen kehittämiseen. Samalla puolue vahvistaa olemassa olevan kantansa päivähoitomaksujen poistamiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään SDP:n toimivan sen puolesta, että päivähoitopalvelujen kehittämi-sen painopistettä siirretään joustavien aukioloaikojen kehittämiseen ja samalla esite-tään vahvistettavaksi puolueen kanta maksuttomasta päivähoidosta. Vuoden 2010 Joen-suun puoluekokouksen Varjosta valoon -tulevaisuusohjelmassa linjataan SDP:n tavoitte-levan joustavia päivähoitopalveluja päivähoitopankin avulla: Päivähoitopankki tarjoaa mahdollisuuden joustavampaan päivähoitoaikaan. Päivähoitopankista voi hankkia hoi-toa tarvittavan määrän. Joustavilla hoitomahdollisuuksilla taataan vanhempien mah-dollisuus osittaisen hoitovapaan käyttöön sekä pienten lasten vanhempien mahdolli-suus työssäkäyntiin. Tämä edistää työmarkkinoiden tasa-arvoa ja estää osaamisen van-hentumista. Hämeenlinnan puoluekokous hyväksyi vuonna 2008 ponnen, jonka mukaan tavoit-teenamme on maksuton päivähoito, jota tavoitellaan vaiheittain. Ensimmäisenä aske-leena kohti tätä tavoitetta on esiopetukseen osallistuvien lasten maksuton päivähoito. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan varhaiskasvatuksesta seuraavasti: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Selvitetään esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi tavoit-teena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskasvatukseen. Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset tur-vaavana opetuksena. Pienten lasten vanhempien mahdollisuutta perheen ja työn joustavaan yhdistämiseen tuetaan. Päivähoito säilyy subjektiivisena oikeutena. Päivähoitojärjestelmää kehite-tään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Var-mistetaan lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu. Päivähoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Päivähoito säilytetään maksuttomana pieni-tuloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioi-daan yksinhuoltajien asema. Oikeus samaan päivähoitopaikkaan säilyy, vaikka lapsi olisi välillä kotona hoidossa. Puoluehallitus korostaa, että subjektiivinen päivähoito-oikeus takaa jo nyt, että per-heiden on mahdollista saada päivähoitoa lapsilleen silloin, kun perheen huoltajien työ-ajat sitä vaativat eli myös vuorohoitona. Käytännössä vuorohoidon saamisessa on usein puutteita, jotka tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

90

68. Päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Lasten päivähoitolaki- ja asetus on astunut voimaan vuonna 1973. Lainsäädäntöä on muutettu joiltain osin sen jälkeen eri vuosina. Useat työryhmät, poliittiset ryhmät ja yksittäiset henkilöt ovat ehdottaneet päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Vuosien aikana varhaiskasvatuksen tutkimus on edistynyt, ammattitermistö on muuttu-nut, yhteiskuntamme on kansainvälistynyt ja lasten vanhemmat kasvatuskumppaneina nousseet tärkeään asemaan. Moniammatillinen yhteistyö (neuvolat, perusopetus) on entistä tärkeämpää. Laki vaatii nykyaikaistamista. Kuntien tiukentunut taloustilanne vaikuttaa osaltaan päivähoidon järjestämisen laajuu-teen, mikä näkyy erityisesti vuorohoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen järjestelyjen osalta. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue pyrkii vaikuttamaan edustajiensa välityksellä siihen, että päivähoitola-ki uudistettaisiin varhaiskasvatuslaiksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään SDP:n toimivan sen puolesta, että päivähoitolaki uudistettaisiin varhaiskasvatuslaiksi. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan varhaiskasvatuksesta seuraavasti: Laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Säädetään laki varhaiskasvatuksesta. Selvitetään esiopetuksen muut-tamista velvoittavaksi tavoitteena varmistaa koko ikäluokan osallistuminen varhaiskas-vatukseen. Esiopetusta ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasa-vertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Varhaiskasvatuslakia valmisteleva työ-ryhmä aloittaa työnsä keväällä 2012 ja hallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi olisi tar-koitus jättää eduskunnalle vuonna 2014. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön. Samalla varhaiskasvatuksen yhteis-työtä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa tiivistetään. Varhaiskasvatuksen ja päivähoi-topalvelujen siirtoa varten on perustettu työryhmä, joka on työskennellyt syksystä 2011 lähtien.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että SDP on jo toiminut aktiivi-sesti aloitteen tavoitteen toteuttamiseksi.

69. Täydellä teholla työvoimapulaa torjumaan Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Suomessa on puhuttu jo vuosia työvoimapulasta. Monella alalla se on täyttä totta ja vielä pahenemassa. Pulaa on mm. ammattitaitoisista lastentarhanopettajista, sosiaali-työntekijöistä, puheterapeuteista ja lääkäreistä. Koulutuspaikkoja ei ole lisätty tarvet-ta vastaavaksi. Monet nuoret ovat työttömänä ja ilman koulutuspaikkaa samaan aikaan, kun kärsitään työvoimapulasta. Myös yhteiskuntaamme kohdanneen rakennemuutoksen vuoksi tarvitaan uudelleenkoulutuspaikkoja. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

eri alojen työvoimatarve kartoitetaan pikaisesti ja lisätään koulutuspaikkoja tarvetta vastaavasti.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään eri alojen työvoimatarpeen kartoittamista pikaisesti ja koulutus-paikkojen lisäämistä tarvetta vastaavasti. Työvoimatarpeeseen perustuvaa ennakointi-

91

työtä tehdään laajalti TE-toimistoissa, ELY-keskuksissa sekä maakuntaliitoissa. Valta-kunnallinen työvoimatarpeen ennakointi ja siitä johdettava koulutuspaikkojen määrälli-nen ennakointi tehdään Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa (VATT). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään määrälliset ta-voitteet koulutuspaikkojen alueellisesta ja aloittaisesta jakautumisesta. Suomen koulu-tusjärjestelmän haasteena on tulevina vuosina se, että nuorisoikäluokat ovat pienene-mässä merkittävästi. Yhdessä väestön huoltosuhteen muutoksen ja työikäisen väestön eläköitymisen kanssa tämä merkitsee sitä, että työvoimatarpeen ennakointi ja koulu-tusresurssien oikea kohdentaminen tulee olemaan entistä tärkeämpää.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen työvoiman tarpeen jatkuvasta ennakoinnista ja koulutuspaikkojen kohdentamisesta tarvetta vastaavasti.

70. SDP vapaan sivistystyön tukijaksi Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Vapaata sivistystyötä toteuttavia kansanopistoja on Suomessa noin 90. Niistä kolme on ns. yhteiskunnallisesti painottuneita. Kuitenkin kaikkien opistojen antama opetus lisää piirissään olevien kansalaisten valmiuksia paitsi kulloisillakin oppialoilla, myös heidän toimissaan yhteiskunnan aktiivisina kansalaisina. Sekä tiedollisten että sosiaalisten val-miuksien ja hyvinvoinnin tuottajina kansanopistot ovat maamme kansalaisyhteiskunta-kentässä tärkeimpiä osia. Opistot ovatkin suosittuja; vuosittain joukko opiskelijoita ei mahdu haluamilleen opistojen koulutuslinjoille. Valtavan nuorisotyöttömyyden aikana vapaan sivistystyön merkitys lienee ennätyksellinen. Avoimen yliopistojen opetusta antavien opistojen merkitys on jo ollut kasvussa, kun yliopistoissa on vähennetty perusopetuksen resursseja. Tulevaisuudessa niiden kysyntä lisääntyy entuudestaan, kun yliopistot vähentävät sisäänottojaan. Myös ammattikorkea-kouluopetuksen sisäänottomääriä alennetaan. Korkeakoulutuksen vähenevät opiskelu-paikat tulevat heijastumaan opistokentälle toistaiseksi näkemättömällä tavalla. Historiallisesti sosialidemokraattinen liike on ollut lähellä vapaata sivistystyötä. Nyt kuitenkin istuva hallitus on kohdentanut suurimmat säästönsä koulutusalalle eikä vapaa sivistystyö jää leikkaustalkoista osattomaksi. Leikkausten merkitys sektorin toiminta-edellytyksiin on suuri, sillä valtionavuilla on keskeinen merkitys oppilaitosten toiminnal-le. Työ on parasta sosiaaliturvaa, on totuttu sanomaan. Tutkimukset osoittavat, että kou-lutus edesauttaa työllisyyttä. Vapaan sivistystyön koulutuskin on koulutusta. Leikattavi-en resurssien ja vapaan sivistystyön kasvavan kysynnän välinen yhtälö ei ratkea kansa-laisten parhaaksi ilman vapaan sivistystyön resurssien turvaamista kyse olisi leikkaami-sen sijaan lisäämisestä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

SDP sitoutuu turvaamaan vapaan sivistystyön resurssit sen kysyntää vastaaval-la tavalla myös tulevaisuudessa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa viitataan vapaan sivistystyön merkitykseen suomalaiselle yhteiskunnalle ja sosialidemokraattisen liikkeen vahvaan sitoutumiseen vapaan sivistystyön tavoitteisiin. Aloitteessa nähdään, että istuva hallitus on kohdistanut raskaimmat leikkauksensa kou-lutukseen ja näkee vapaaseen sivistystyöhön kohdistuneilla leikkauksilla olevan suuri merkitys sektorin toimintaedellytyksille. Aloitteessa vaaditaan vapaan sivistystyön re-surssien turvaamista ja tarkennetaan turvaamisella tarkoitettavan resurssien lisäämistä. Vapaata sivistystyötä toteuttavia kansanopistoja on Suomessa vuoden 2012 alussa 82. Kansanopistojen lisäksi vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kesäyli-opistot, liikunnan koulutuskeskukset sekä opintokeskukset.

92

Vuonna 2012 vapaan sivistystyön määrärahoihin kohdistetaan 11,5 miljoonan euron me-nosäästöt. Kun huomioidaan muut rahoitukseen vaikuttavat erät, kuten kustannustason muutoksen kompensoiminen, yksikköhintojen tason tarkistus sekä yhteiskuntatakuun toteuttamiseen varatut 2 miljoonan euron lisäresurssit maahanmuuttajien koulutukseen jää kokonaissäästö 3 miljoonaan euroon vuonna 2012. Leikkaus on näin ollen 1,8 %. Loppuhallituskaudelle on koulutussektorille päätetty lisäksi 225,4 miljoonan euron sääs-töt verrattuna vuoteen 2012. Päätetyt lisäsäästöt eivät kohdistu miltään osin vapaaseen sivistystyöhön. Vapaan sivistystyön säästöt jäävät suhteessa koko koulutussektorin ko-konaisuuteen varsin kohtuullisiksi, mutta toisaalta säästöt on toteutettu muista sektorin säästöistä poiketen voimakkaan etupainotteisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä, että kustannustason noustessa myös vapaan sivistystyön resurssit tulevat tehtyjen päätösten mukaisesti nousemaan koko loppuhallituskauden ajan.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja katsoo, että vapaan sivistystyön riittävä resursointi tulee turvata myös vastaisuudessa. Puoluekokous koros-taa, että aikuiskoulutusta tulee kokonaisuutena kehittää voimakkaasti siten, että koko aikuisväestö tulee sen piiriin ja että vapaalla sivistystyöllä on tässä erityinen merkitys.

71. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Suomessa korkeakoulutuksesta erittäin suuri osa rahoitetaan valtion budjetista. Vaikka erilaisia malleja rahoituksen pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on yritetty luoda, on ti-lanne korkeakoulujen näkökulmasta epävarma. Valtion voimakas ja äkillinen säästötar-ve esimerkiksi laman yllättäessä johtaa lähes vääjäämättä leikkauksiin tai luvattujen rahoituslisäysten perumiseen / lykkäämiseen. Tilanteesta kärsivät korkeakoulujen opet-tajat, muu henkilökunta ja opiskelijat. Lisäksi säästötarpeet nousevat esille usein juuri silloin, kun korkeakoulutus olisi paras investointi tulevaisuuteen. Korkeakoulutettu ja osaava työvoima mahdollistaa talouden ripeän kasvun suhdanteiden parantuessa. Yksi ratkaisu ilmiselvään ongelmaan on laajentaa rahoituspohjaa. Se tarkoittaisi, että valtion suoran budjettirahoituksen osuus korkeakoulutuksen kokonaisrahoituksesta las-kisi tulevaisuudessa. Laajentamisen malleja on lukuisia. On mahdollista, ettei julkisen rahoituksen osuus sanottavasti laskisi, vaikka rahoituksen pitkäjänteisyys kasvaisi. Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP selvittää mikä korkeakoulutuksen rahoituspohjaa laajentava malli palve-lee parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoit-teita. Puolue sitoutuu edistämään mallia toiminnassaan.

Puoluehallituksen lausunto

Tölö Unga Socialister esittää, että puolue selvittää, mikä korkeakoulutuksen rahoitus-pohjan laajentamisen tapa palvelisi parhaiten sosialidemokraattisen koulutus- ja yh-teiskuntapolitiikan tavoitteita. Yhdistys perustelee tarvetta erityisesti rahoituksen pit-käjänteisyyden turvaamisella. Aloite kiinnittää huomiota useisiin yhteiskuntapoliittisesti keskeisiin seikkoihin. Pitkä-jänteisen taloudellisen kasvun turvaamiseksi on välttämätöntä, että osaamisinvestoinnit voidaan turvata myös heikossa taloudellisessa tilanteessa, eikä koulutukseen kohdiste-tuilla säästöillä syödä tulevan kasvun edellytyksiä. Korkeakoulutus on Suomessa poikkeuksellisen riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Suomessa korkeakoulutus rahoitetaan 95,4 prosenttisesti julkisista varoista kun EU-keskiarvo on 78,2 %. Tilanteesta seuraa myös, että vaikka suomalaista korkeakoulutusta rahoitetaan opiskelijaa kohti julkisista varoista 56 % enemmän kuin EU-maissa keski-määrin ja 72 % enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, jää opiskelijakohtainen koko-

93

naisrahoitus vain 19 % korkeammaksi kuin EU-maissa keskimäärin ja 12 % korkeammaksi kuin OECD-maissa keskimäärin. Opiskelijakohtainen rahoitus korkeakoulutukseen on Suomessa kasvanut nopeammin kuin EU- tai OECD-maissa keskimäärin. Muilla koulutusasteilla Suomen kehitys on ollut kansainvälistä kehitystä heikompi. Korkea-asteella merkittävä syy on, että resurssien lisäyksestä huolimatta korkeakouluopiskelijoiden määrä ei ole Suomessa käytännössä kasvanut 2000-luvulla kun se on EU- ja OECD-maissa kasvanut viidenneksellä. Voimakas riippuvuus valtion rahoituksesta tekee suomalaisen korkeakoululaitoksen poikkeuksellisen alttiiksi julkisen rahoituksen supistumiselle. Rahoituksen vakauden turvaamiseksi rahoituspohja voisi olla myös nykyistä laajempi. Korkeakoulutuksen rahoituspohjan laajentamisen tapa vaatii kuitenkin erittäin tarkkaa harkintaa. Julkisen sektorin poikkeuksellisen voimakas rooli koulutuksen rahoituksessa on perustunut tavoitteeseen avata korkeakoulutus yhtäläisesti kaikkien kansalaisten ulottuville näiden taustasta riippumatta. Vastaavasti julkisella rahoituksella on pyritty suojaamaan koulutusta ja tutkimusta elinkeinoelämän epäterveen voimakkaalta vaiku-tukselta tutkimuksen ja koulutuksen sisältöihin. Nämä molemmat seikat on syytä pitää tarkasti mielessä tarkasteltaessa erilaisia tapoja laajentaa korkeakoulutuksen rahoitus-pohjaa. Yhteiskuntapoliittisesti merkityksellistä on myös se, että viime vuosikymmeninä tapah-tunutta tuloerojen kasvua OECD-maissa on usein selitetty koulutuksella. Vähän koulu-tettujen suhteellinen asema työmarkkinoilla on heikentynyt ja ero korkeakoulutettuihin kasvanut. Vaikka tuloerojen kasvu ei ensisijaisesti johtune koulutuksesta, tulee rahoi-tuspohjan laajentamista pohdittaessa kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei korkea-koulujen rahoituspohja tai niiden rahoittamisen tapa vaikuta tuloeroja kasvattavasti.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen osaan sen selvittämisestä, mikä korkeakoulu-tuksen rahoituspohjaa laajentava malli palvelee parhaiten sosialidemokraat-tisen koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan tavoitteita kuten opetuksen ja tutki-muksen riippumattomuutta ja tulonjaon oikeudenmukaisuutta. Puoluekokous pitää itsestään selvänä, että puolue edistää koulutus- ja yhteiskuntapoliittis-ten tavoitteidensa toteutumista edistäviä malleja.

72. Kotiopetus luvanvaraiseksi Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Oppivelvollisuuden voi Suomessa suorittaa koulun sijasta myös kotiopetuksessa. Huolta-ja voi päättää asiasta ilman viranomaisen lupaa, ja tämän jälkeen vastuu opetuksen ja oppimateriaalin järjestämisestä jää huoltajalle. Kotiopetuksessa oleva lapsi menettää myös oikeutensa esimerkiksi mahdolliseen tuki- tai erityisopetukseen, maksuttomiin oppikirjoihin ja työvälineisiin, maksuttomaan kouluruokailuun sekä kouluterveydenhuol-toon. Lapsen kannalta voi olla perusteltua, että esimerkiksi sairauden vuoksi huoltaja opettaa lasta kotona. Kuitenkin yhä useammassa perheessä lapsi halutaan kotiopetukseen esi-merkiksi uskonnollisen syyn vuoksi. Yhdysvalloista leviävä kotiopetusliike on saanut ja-lansijaa myös Suomessa. Kotiopetuksessa oleville lapsille ei voida taata laadukasta pe-dagogista opetusta, ja on myös riskinä, että lapsi jää paitsi koulun tuomasta sosiaalises-ta oppimisesta. Kotiopetuksen perusteleminen arvopohjalla ei ole kestävää, sillä jokai-sessa kodissa vallitsee oma arvomaailmansa, ja peruskoulun tarkoituksena on, että opi-taan kunnioittamaan moniarvoista ihmiskuvaa. Mikäli kotiopetus hyvin perustein tode-taan lapselle paremmaksi vaihtoehdoksi, kuin kouluopetus, olisi tämän oltava luvanva-raista.

94

Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP toimii sen puolesta, että Suomen lainsäädäntöä muutetaan niin, että ko-tiopetus muutetaan luvanvaraiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen turvaa-miseksi kotiopetus muutettaisiin luvanvaraiseksi. Perusopetuslain mukaan Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppi-velvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alka-misesta on kulunut 10 vuotta. Oppivelvollisen on osallistuttava tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Jos oppivelvollinen ei osallistu tämän perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn opetukseen, oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivel-vollisen edistymistä. Oppivelvollisuuden suorittaminen muulla tavoin ei edellytä lupaa viranomaisilta. Asiasta päättää huoltaja, joka sen jälkeen myös vastaa oppivelvollisen opintojen järjestelyistä. Jos huoltaja päättää lapsen oppivelvollisuuden suorittamisesta kotiopetuksella, vastuu oppivelvollisuuden suorittamisesta, opintojen järjestämisestä ja esimerkiksi oppikirjo-jen ja muun oppimateriaalin hankkimisesta siirtyy hänelle. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta kunta ei ole velvollinen järjestämään palveluja tai etuuksia, kuten oikeus mahdollisesti tarvittavaan tuki- tai erityisopetukseen. Samoin oikeus maksuttomiin oppikirjoihin, oppimateriaaleihin ja työvälineisiin sekä maksutto-maan kouluruokailuun, kouluterveydenhuoltoon, koulukuljetukseen ja muihin oppi-lashuollollisiin palveluihin ovat koulun oppilaalle kuuluvia etuisuuksia, joita kunnan ei tarvitse kotona opiskelevalle järjestää. Säädökset eivät kuitenkaan estä kuntaa anta-masta oppikirjoja tai muita palveluja kouluopetukseen osallistumattomalle oppivelvolli-selle. Kotiopetukseen ei sovelleta myöskään perusopetuksen opettajien kelpoisuuteen liittyvää lainsäädäntöä. Lain mukaan oppivelvollisen asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä siinä tapauksessa, että tämä ei osallistu opetukseen. Yleisenä menettelynä on, että kunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä. Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuk-sen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Yleinen käytäntö on, että val-vontatilaisuuksia on kerrasta kahteen vuodessa. Käytännössä on kuitenkin vaihtelua ja esimerkiksi Espoossa oppivelvollisen edistymistä ei arvioida suoraan, eikä valvova opet-taja järjestä oppilaille tenttejä, ei arvioi oppilaan suorituksia, eikä anna todistuksia esim. luokalta siirtämisestä. Arviointi tehdään kokonaan vanhempien tuottaman aineis-ton perusteella. Tutkinnan jälkeen tutkiva opettaja laatii oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selos-teen, joka toimitetaan kunnalle. Mikäli huoltaja haluaa oppivelvollisen saavan opinnois-taan perusopetuksen todistusta vastaavan todistuksen, jossa todetaan suoritetut opin-not ja annetaan arviot tai numeroarvosanat osaamisen tasosta, on oppivelvollisen osal-listuttava erityiseen tutkintoon. Tutkinnossa osaamisen taso arvioidaan suhteessa ope-tussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Suomessa kotiopetuksessa on tällä hetkellä noin 300 lasta. Heistä osa käy tiettävästi koulua vailla järjestämislupaa olevassa koulussa. Kotiopetuksessa olevien lasten osalta julkisen sektorin mahdollisuudet varmistaa lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen ovat olennaisesti heikommat kuin perusope-tukseen osallistuvien lasten osalta. Asian kannalta olennainen rajanveto koskee lasten sivistyksellisten oikeuksien suhdetta vanhempien oikeuteen päättää lastensa kasvatuk-sesta. Vanhempien oikeutta päättää lastensa kasvatuksen sisällöstä perusopetuksen osalta rajoitetaan mm. edellyttämällä perusopetuksen oppimäärän saavuttamista kai-kilta oppivelvollisilta.

95

Niiden lasten osalta, joille kotiopetus on tarkoituksenmukainen opiskelumuoto, esitetty muutos perusopetuslaissa ei toisi olennaista muutosta nykytilanteeseen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa julkisen vallan vastuuta lasten sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen varmistamisesta.

73. Opintotukijärjestelmän uudistaminen Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Nykyisen opintotukijärjestelmän merkittävin ongelma on sen tavoitteiden ja käytettä-vissä olevien työkalujen kohtaamattomuus. Ajatellaan, että opintotuki turvaa perus-toimeentulon ja tekee työskentelyn opintojen ohella tarpeettomaksi. Näin saattaa olla pienillä paikkakunnilla, joissa on tarjolla erittäin kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja. Suuremmilla paikkakunnilla opintotuki ei riitä edes tingittyyn elintasoon. Tarvitaan muita tulonlähteitä, joista tärkeimpiä ovat vanhempien/sukulaisten tuki ja tulot töistä, jotka eivät usein tue opintoja sisällöllisesti. Runsas työnteko hidastaa opintoja ja pakol-linen tukeutuminen vanhempien tai sukulaisten tukeen on tasa-arvo-ongelma. Opintotukijärjestelmän rakenteita on syytä kehittää. On luotava malli, joka mahdollis-taa käytettävissä olevien tukien merkittävän kasvun. Opintotuen varassa on voitava aidosti opiskella ja elää, myös suurissa kaupungeissa. Yhteiskunnalle koituvien kulujen kasvua voidaan hillitä kohdistamalla nykyistä rahoitusta uudestaan eri opintotukimuoto-jen kesken. Esimerkiksi lainaelementtiä voitaisiin hyödyntää nykyistä merkittävistä enemmän, kunhan opiskelijalle lainan ottamisesta koituva taloudellinen riski ei ole koh-tuuton ja laina on taloudellisesti houkutteleva opiskelijan näkökulmasta. Tölö Unga Socialister ry esittää, että

SDP valmistelee opintotukijärjestelmän, joka mahdollistaa aidosti elämisen ja opiskelun ilman muita tulonlähteitä. Järjestelmän tavoitteena on kokonai-suutta arvioiden kustannusneutraalius nykyiseen opintotukimalliin verrattuna. Esimerkiksi opintoaikojen lyhentyessä ja työurien siten pidentyessä opintora-haa on mahdollista korottaa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että opintotukijärjestelmää tulisi uudistaa kustannusneutraalisti siten, että se mahdollistaisi aidosti opintoihin keskittymisen ilman muita tulonlähteitä. Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotu-en enimmäismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 800 euroa kuukaudessa. Toisen as-teen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on vajaat 750 euroa kuukaudessa. Opintotuen menot ovat vuonna 2012 noin 820 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi valtio tukee toisen asteen opiskelijoiden koulumatkoja koulumatkatuella noin 47 miljoonalla eurolla ja korkeakouluopiskelijoiden ruokailua noin 30 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan valtio käyttää erilaisiin opintotukimenoihin vuosittain siis noin 900 miljoonaa euroa. Lisäksi on huomattava, että määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaville myönnettä-vä opintolainavähennys alentaa valtion verotuloja. Opintotukijärjestelmän suurimmat ongelmat ovat liittyneet siihen, että tuella on ollut hyvin pieni kannustinvaikutus opintojen loppuunsaattamiseen kohtuullisessa ajassa, opintolainan käyttö on jäänyt erittäin vähäiseksi eikä tuki ei ole seurannut kustannus-kehitystä. Indeksisidonnaisuuden puuttuessa opintotuen ostovoima on tämän vuoksi heikentynyt ja erilliset tasokorotukset opintotukeen ovat olleet kustannusvaikutuksil-taan suuria. Ongelma kuitenkin poistuu osittain vuonna 2014, jolloin opintoraha sido-taan indeksiin. Sama indeksisidonnaisuus pitäisi kuitenkin saada myös opintotuen asu-mislisään ja opintolainan valtiontakaukseen.

96

Opintotuessa asumislisä on tasoltaan eniten jäljessä kustannuskehitystä. Vuokrakatto on 252 euroa kuukaudessa, mikä ei ole riittävä yleiseen vuokratasoon nähden edes opis-kelija-asunnoissa. Asumislisää ei myöskään makseta kesäajalta, ellei opiskelija suorita tällöin opintojaan. Muissa asumisen tukemisen järjestelmissä (yleinen asumistuki, eläk-keensaajien asumistuki ja sotilasavustuksen asumisavustus) ei ole samanlaista tarvehar-kintaa, vaikka asuminen on kaikkien perusoikeus. Voidaan perustellusti kysyä tarvitaan-ko Suomessa neljää tasoltaan ja ehdoiltaan erilaista asumisen tukemisen järjestelmää? On arvioitava yhteen, yhtenäiseen asumisen tukemisen järjestelmään siirtymistä Suo-messa pidemmällä aikavälillä. Opintotuessa otettiin vuonna 2005 käyttöön verotuksen opintolainavähennys määräajas-sa korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Vähennyksen tavoitteena oli kannustaa opiske-lijoita nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan ottamiseen. Opintolainavähennys ei ole tilastojen mukaan olemassaolonsa aikana lisännyt opintolainan käyttöä eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen. Opetus- ja kult-tuuriministeriö arvioi opintolainavähennysjärjestelmän toimivuuden tämän hallituskau-den aikana. Arvioinnissa on syytä olla kriittinen ja myös verovähennyksen poistamista on harkittava. Samalla tulee pohtia mahdollisia muita kannustimia opintolainan käyt-tämiseen. Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opis-keleviin nähden maltillisesti, kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perus-teella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolai-naa. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opintolainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtion-takauksen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoi-ta sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainata-kauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opintolainan käyttöä on kuitenkin syytä lisätä edelleen nykyisestä. Kuten aloitteessa todetaan, opiskelijat käyvät ansiotyössä opintojensa ohella. Työssä-käynnin syynä on sekä toimeentulon parantaminen että työkokemuksen saaminen. Opis-kelijoiden työssäkäyntiä pidetään julkisessa keskustelussa jossain määrin paheksuttava-na, sillä moni katsoo sen viivästyttävän opintoja. Kansantaloudellisesti tarkasteltuna opiskelijat ovat kuitenkin mittava työvoimareservi. Opiskelijat tekevät monia sellaisia osa-aika- ja määräaikaisia töitä, joille ei löydy tarpeeksi muita tekijöitä. Kansantalou-den kannalta opiskelijoiden työssäkäyntiä ei siis voi yksinomaan pitää negatiivisena asiana. Opintotuen perusperiaate, jossa tuki kokonaisuutena muodostuu sekä rahamuotoisesta tuesta että lainasta, on toimiva ja oikeudenmukainen. Sen sijaan opintotukijärjestel-mää on syytä selkeyttää ja sen kannustavuutta lisätä. Esimerkiksi opiskelijoiden asumi-sen tukeminen voisi olla perusteltua irrottaa opintotuesta ja siirtää se erillisen asumi-sen tukijärjestelmän vastattavaksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteessa esitettyyn huoleen opintotuen tasosta erityi-sesti toisella asteella. Puoluekokous katsoo, että opintotukijärjestelmää on syytä uudistaa kustannusneutraalisti, tavoitteena selkeämpi, kannustavampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi opintotukijärjestelmä, joka myös mah-dollistaa kohtuullisen toimeentulon. Uudistustyössä tulee tarkastella mm. opintolainan käytön lisäämistä tukevia toimenpiteitä.

74. Ammattiin opiskeleville kansalaisvaikuttamisen avaimet Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Ammatillisen koulutuksen suosio on kirinyt opiskelijoiden keskuudessa lukiokoulutuksen ohi. Yhteiskuntaa ja sen jäsenenä toimimiseen kannustavaa opetusta sisältyy ammatilli-siin perustutkintoihin liian vähän. Tämä vaarantaa nuorisoikäluokan tietoisuuden yh-

97

teiskunnallisista mahdollisuuksistaan. Tämä näkyy äänestysaktiivisuuden vähenemises-sä. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoiden muodostamat oppilaskunnat joutuvat liian usein toimimaan riittämättömillä resursseilla ja täysin ilman ohjausta. Tämä vaarantaa opiskelijademokratian toteutumisen ja oppilaskunnan tarkoituksenmukaisen toiminnan. Kun opiskelijoiden ääni pääsee esille oppilaitoksissa, voidaan epäkohtiin puuttua nope-ammin. SDP on perinteisesti tunnustautunut työväenpuolueeksi. Ammatillisissa oppilai-toksissa opiskeleva nuoriso on tärkeä äänestäjäryhmä puolueemme tulevaisuuden kan-nalta. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP vaikuttaa siihen, että jokaiseen yli 2000 opiskelijan ammatilliseen oppi-laitokseen resursoidaan vähintään yksi täysipäiväinen opettaja tai muu palkat-tu henkilö, jonka vastuualueeseen kuuluu mm. oppilaitosten omien oppilas-kuntien järjestäytymisen varmistaminen ja yhteiskuntatiedon opetus. Suomel-la ei ole varaa menettää nuoria toivojaan syrjäytymisen vuoksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että jokaiseen yli 2000 opiskelijan ammatilliseen oppilaitokseen resursoidaan opettaja, jonka työtehtäviin kuuluu oppilaskuntien järjestäytymisen var-mistaminen ja yhteiskuntatiedon opetus. Esityksen mukaan näin voidaan vahvistaa am-mattiin opiskelevien kansalaisvaikuttamisen taitoja. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhteiskuntaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevissa tiedoissa on viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella puutteita. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että jokaisessa oppilaitoksessa on oppilaskun-ta. Joissakin oppilaitoksissa on palkattu henkilö tukemaan oppilaskuntaa ja muuta opis-kelijatoimintaa. Usein tämä henkilö ei ole kuitenkaan opettaja, vaan esimerkiksi nuori-sotyöntekijä. Toisissa oppilaitoksissa oppilaskunnasta vastaa henkilö oman toimensa ohessa.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja vaatii, että ammatillisissa oppilai-toksissa oppilaskunnan toimintaa tuetaan palkatun henkilöstön toimesta. Li-säksi ammattiin opiskelevien kansalaisvaikuttamisen edistämisessä ammat-tioppilaitosten on tärkeää tehdä yhteistyötä lukioiden ja muiden oppilaitos-ten kanssa.

75. Opintotuen huoltajakorotus demareiden tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Jo vuonna 2009 valmistuneessa Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä Opiskelija-perheet ja opintotuki todetaan, että lasta huoltavien opintotukea on parannettava. Kuitenkaan konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi ei ole tehty. Opiskelijaperheet ovat yhteiskunnassamme hyvin heikoilla. Useat perheet valitsevat päivähoidon ja opiskelun sijaan taloudellisista syistä vanhempainvapaan, jolloin kuu-kausittainen tukisumma on suurempi kuin opintotuessa. Tämä viivästyttää luonnollisesti jo keskeytyneitä opintoja entisestään ja luo uhan opintojen kesken jättämiselle. Selvi-tysten perusteella opintotuella elävän opiskelijalapsiperheen taloudellinen tilanne on tiukka ja opiskelu sivutoimisempaa kuin muilla opiskelijoilla. Opiskelijaperheissä asuvat lapset kärsivät tilanteesta eniten. Pelkällä opintotuella ja lapsilisällä elävän perheen tulot ovat selvästi alle köyhyysrajan. Erityisen kärjistynyt tilanne on opiskelevilla yksinhuoltajilla. Muiden Pohjoismaiden opintotukijärjestelmissä on käytössä joko lapsi- tai huoltajakoro-tukset.

98

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii opintotuen huoltajakorotuksen edistämiseksi ja nostaa asian julki-seen keskusteluun.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että opintotukeen tulisi ottaa käyttöön huoltajakorotus. Opintotuessa oli käytössä vuoteen 1994 asti lapsikorotus, kunnes keskustajohtoinen porvarihallitus poisti sen. Korotus tuli jokaista lasta kohden. Opintotukijärjestelmän uudistamisen yhteydessä lapsikorotus poistettiin, kun tuessa opintolainan osuutta vä-hennettiin. Kuten aloitteessa todetaan, opiskelevien lapsiperheiden toimeentulo on eri selvitysten perusteella niukka. Ensimmäisen lapsen syntyessä perheen menot kasvavat selvästi, joten tällöin taloudellisen tuen tarve on suurin. Lapsi- tai huoltajakorotus parantaisi perheellisten opiskelijoiden taloudellista asemaa. Korotus myös vähentäisi toimeentulo-tuen käyttöä. Toimeenpanon kannalta lasten lukumäärästä riippumaton huoltajakorotus olisi lapsiko-rotusta yksinkertaisempi toteuttaa. Korotuksen tulisi olla kohtuullinen, jotta sillä olisi todellista vaikutusta opiskelevien lapsiperheiden taloudelliseen asemaan.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen huoleen opiskelevien lapsiperheiden toimeentu-losta ja viittaa vastaukseensa aloitteeseen 73.

76. Korkeakoululiikunta huomioitava korkeakoulujen rahoituksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Liikunta edistää hyvinvointia ja jaksamista sekä opiskeluissa että työelämässä. Lapsena ja nuorena opittu liikkuva elämäntapa katkeaa valitettavan usein opiskelujen alkaessa. Opiskelujen ohella aktiiviselle urheiluharrastukselle ei ole enää aiempaan tapaan aikaa, jolloin liikunta on erittäin vähäistä tai sitä ei harrasteta ollenkaan. Korkeakouluopiskeli-joista jopa 25 % liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Korkeakouluopiskelijoiden liikkumismahdollisuuksia tuetaan luontevimmin laadukkaalla korkeakoululiikunnalla. Korkeakoululiikunnan palveluiden tunnusmerkkejä ovat lajien monipuolisuus, kohtuullinen hinta, yhteisöllinen tekeminen ja matalan kynnyksen pal-velut. Korkeakoululiikunnan palvelut edistävät myös korkeakoulun yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä on viime vuosina kehitetty voimakkaasti korkeakoulu-liikunnan palveluita. Laadukkaat palvelut yhdistettynä kohtuulliseen hintaan ovat hou-kutelleet liikunnan pariin suuren joukon aiemmin hyvin vähän liikkuvia opiskelijoita. Lisäksi korkeakoululiikunnan hankkeissa on kehitetty uusia matalan kynnyksen palvelui-den muotoja kuten liikuntatuutorointia. Laadukkaan korkeakoululiikunnan turvaamiseksi liikuntapalveluiden järjestäminen on huomioitava myös korkeakoulujen rahoituksessa. Keväällä 2011 julkaistujen Korkeakou-luliikunnan suositusten mukaan korkeakoulun olisi panostettava korkeakoululiikuntaan vähintään 30 euroa/opiskelija. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP tunnustaa korkeakoululiikunnan merkityksen nuorten, työelämään siirty-vien aikuisten hyvinvoinnin kannalta ja ryhtyy konkreettisiin toimiin erityisen rahoituksen osoittamiseksi korkeakouluille liikuntapalveluiden järjestämiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään toimia korkeakoululiikunnan merkityksen korostamiseksi ja esite-tään erityistä rahoitusta korkeakouluille liikuntapalveluiden järjestämiseksi. Korkeakou-

99

luliikunnalla on tunnetusti vaikutuksia opiskelijoiden terveyden edistämiseen ja opiske-lukyvyn ylläpitämiseen. Korkeakoululiikuntaan panostaminen siis kannattaa. Toisaalta korkeakoulut ovat autonomisia kokonaisuuksia, jotka päättävät oman toimintansa re-surssien jakamisesta itsenäisesti. Erityisten, jotain tiettyä tarkoitusta varten tarkoitet-tujen rahojen varaaminen ei liene tarkoituksenmukaisin keino edistää korkeakoulujen liikuntapalveluiden saatavuutta. Korkeakoulujen ensisijainen vastuu liittyy opetuksen ja ohjauksen järjestämiseen. Opiskelijoiden tukipalvelut, kuten asumisen tai terveydenhuollon järjestäminen on an-nettu muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tehtäväksi. Suomalainen malli osallistaa korkeakoulujen lisäksi esimerkiksi kunnat opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvien palve-luiden tuottamiseen. On keskeistä, että eri yhteiskunnallisten toimijoiden välinen yh-teistyö pystyy tuottamaan opiskelijoille laadukasta opetusta ja opiskelua tukevia palve-luita.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa liikunnalla olevan positiivisia vaikutuksia opiskelijan terveydelle. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

77. Ylioppilaskokeet voitava suorittaa saamen kielellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ylioppilaskirjoitukset ovat epäoikeudenmukaisia saamen kieltä äidinkielenään puhuvil-le, sillä tällä hetkellä ylioppilaskirjoitukset on mahdollista suorittaa vain suomeksi tai ruotsiksi opiskelijan äidinkielestä riippumatta. Saamelaisilla on nykyisen lainsäädännön mukaan oikeus äidinkieliseen opetukseen saa-melaisalueella (Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän pohjoisosassa) alakoulusta lukioon saakka. Vaikka oppilailla on mahdollisuus opiskella ns. reaaliaineita saamen kielillä, he eivät voi suorittaa ylioppilaskirjoituksia äidinkielellään. Saamelainen nuori saattaa opiskella esimerkiksi historiaa koko koulupolkunsa saameksi, mutta hänen on suoritettava tiedon omaksumista ja hallintaa mittaava koe toisella kotimaisella kie-lellään. Käytäntö asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan äidinkielensä perusteella. Se myös ky-seenalaistaa kielen todellisen arvostuksen ja kuvastaa sen alhaista tasoa. Kielen vaih-taminen vain kirjoituksia varten vaikeuttaa oppimista ja käsitteiden hallintaa. Se myös lisää stressiä jo valmiiksi hyvin stressaavalle ajanjaksolle. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii aktiivisesti saamenkielisten opiskelijoiden tasa-arvoisen aseman edistämiseksi niin, että heille taataan mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkin-to sillä saamen kielellä, jolla opiskelija on opiskellut, kaikissa niissä oppiai-neissa, joita on ollut mahdollista opiskella saamen kielillä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että ylioppilastutkinnon tasa-arvoisuutta vahvistettaisiin siten, että saamenkielisillä opiskelijoilla olisi mahdollisuus suorittaa ylioppilastutkinto saamen kielellä kaikissa niissä aineissa, joita on ollut mahdollista opiskella saameksi. Tällä hetkellä ylioppilaskirjoitukset on mahdollista suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi opiskelijan äidinkielestä riippuen. Ylioppilastutkinnon pohjois- ja inarinsaamen kokeen on voinut suorittaa 1990-luvulta alkaen, koltansaamen vuodesta 2005 alkaen. Saame-laisalueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän. Ylioppilastutkinnon täysimääräistä järjestämistä saamen kielellä rajoittaa olennaisesti saamenkielisten opettajien niukkuus. Ylioppilastutkinnon puolueettomuus edellyttää, että tarkistavan opettajan lisäksi on saatavilla saamenkielinen sensori, joka arvostelee vastaukset ylioppilastutkintolautakunnassa. Tämänhetkinen saamenkielinen opettaja-kunta ei ole riittävä tämän saavuttamiseksi.

100

Puoluehallitus korostaa kuitenkin oikeutta omaan kieleen ja pitää kestämättömänä ti-lannetta, jossa osa ylioppilaskokelaista joutuu suorittamaan ylioppilastutkinnon eri kie-lellä kuin on koulusivistyksensä hankkinut ja pitää tarpeellisena toimia, joilla mm. saa-menkielisten opettajien saatavuutta parantamalla olisi mahdollista luoda edellytykset täysin saamenkielellä suoritettavalle ylioppilastutkinnolle.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

78. Suomalaisista aktiivisempia kansalaisia yhteiskuntaopin opetusta lisäämällä

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Viime vuonna julkaistun väitöskirjan mukaan suomalaisten yhteiskunnallinen tietämys ja osaaminen on selvästi eurooppalaisen keskiarvon alapuolella. On erittäin hälyttävää, että vain 26 prosenttia kansalaisista osaa sanoa, mitkä ovat eduskunnan keskeisimmät tehtävät. Demokratian tulevaisuus suomalaisen yhteiskunnan perustana on vaakalaudal-la, mikäli kansalaisten osaamista ja tietämystä poliittisesta järjestelmästä ja puolue-kentästä ei saada lisättyä. Suomessa yhteiskuntaopin opetusta kaikesta opiskelusta on olemattomat kaksi prosent-tia, kun muissa EU-maissa keskiarvo on kahdeksan prosenttia, joissakin jopa yli kymme-nen prosenttia. Kansalaisia on tuettava itsenäiseen ajatteluun myös politiikan saralla, ja tässä koulutus on avainasemassa. Yhteiskuntaopin opetusta niin perusopetuksessa kuin toisen asteen oppilaitoksissakin on lisättävä, jotta voimme jatkossakin kutsua Suomea aidosti demokraattiseksi valtioksi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP tunnistaa vakavan puutteen nuorten yhteiskunnallisen osaamisen saralla ja ryhtyy konkreettisiin toimiin yhteiskuntaopin opetuksen lisäämiseksi.

79. Nuoret mukaan yhteiskunnan kehittämiseen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on edelleen harmittavan heikkoa. Koska nuoret viettävät suuren osan ajastaan opiskeluidensa parissa omissa oppilaitoksissaan, tulisi politiikka viedä heitä lähelle juuri sinne. Politiikka on kuitenkin edelleen monessa oppi-laitoksessa tabu, eikä poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen sallita tulla esittele-mään toimintaansa näiden tiloihin. Nuorille tulee taata tasa-arvoiset mahdollisuudet saada oman kiinnostuksensa mukaan monipuolista tietoa politiikasta, sen toimijoista ja yhteiskunnan rakenteista niin yhteis-kuntaopin tunneilla kuin niiden ulkopuolellakin. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämä oppilaitosten niin kutsuttu politiikka-allergia tunnistetaan ja että siihen julkisen vallan taholta puututaan. Poliittisille nuorisojärjestöille tulee taata mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitok-sissa niin, että kaikki tahot pääsevät tasapuolisesti esille, eikä mitään puoluetta suosita toisten kustannuksella. On tärkeää, että politiikka lakkaa olemasta tabu oppilaitoksissa, sillä kouluissa opetettava tieto ei riitä osallisuuden kokemiseen, vaan nuorten on myös tunnettava toimintatavat. Siksi yhteiskunnallisista asioista opettamisen oheen tarvitaan juuri kansalaistoimijoiden vierailuja, joiden myötä nuorilla on mahdollisuus nähdä, että politiikassa ja kansalaisjärjestötoiminnassa toimivat aivan tavalliset ihmiset. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP nostaa ongelman esiin ponnekkaasti julkisuudessa ja ryhtyy aktiivisiin toimiin nuorten osallistamiseksi yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa.

101

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 78-79

Aloitteessa 78 tuodaan esiin huoli nuorten yhteiskunnallisesta osaamisesta ja vaaditaan lisää yhteiskuntaopin opetusta perusopetuksessa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aloit-teessa 79 vaaditaan poliittisille nuorisojärjestöille mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa ja SDP:tä nostamaan asia esiin julkisuudessa. Huoli yhteiskunnallisten aineiden ja yleensä kansalaiskasvatuksen opetuksesta on ai-heellinen. Yhteiskunnallisten taitojen omaksuminen on edellytys kansalaisten täysival-taiselle osallistumiselle yhteiskunnan toimintaan ja demokraattiseen päätöksentekoon. Nuorten jättäytymistä yhteiskunnallisen vaikuttamisen ulkopuolelle voidaan ehkäistä tehokkaasti kehittämällä yhteiskuntaopin opetusmetodeja osallisuuteen paremmin kan-nustaviksi esimerkiksi erilaisia simulaatiomenetelmiä hyödyntämällä. Laaja kansainvälinen International Civic and Citizenship Education Study (ICCS) -tutkimus osoitti viime vuonna, että peruskoulun päättävien suomaisnuorten tiedot yh-teiskunnasta olivat kansainvälisessä kärjessä. Tässä suhteessa tavoitteet ovatkin toteu-tuneet hyvin. Sen sijaan nuoret olivat 38 maan vertailun hännillä kiinnostuksessaan politiikkaan ja yhteiskunnallisiin asioihin. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin koulutuksen työelämäyhteyksien sekä tietoa kansalaisen, työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavan työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Perusopetuksen tunti-jaon yhtenä tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista kasvatusta. Yhteiskuntaopin opetus aloitetaan suomalaisissa peruskouluissa myöhään ja sen osuus suhteessa muiden aineiden opetukseen on vähäinen verrattaessa tilannetta kansainvälisesti. SDP on toiminut aktiivisesti ja johdonmukaisesti sen puolesta, että eri yhteiskunnallisil-la toimijoilla olisi mahdollisuus esitellä toimintaansa oppilaitoksissa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että kansalaisjär-jestöille ja muille yhteiskunnallisille liikkeille luodaan nykyistä avoimemmat mahdolli-suudet esitellä toimintaansa kouluissa ja oppilaitoksissa. On tärkeää, että oppilaitokset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Tämä antaa nuorille mahdollisuuden tutustua käytännön yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tekee eri kan-salaisjärjestöjen työtä tunnetuksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja toteaa nuorten yhteiskunnallisen osaami-sen ja osallistumishalukkuuden parantamisen olevan erittäin tärkeitä asioita koko demokraattiselle järjestelmälle. Puoluekokous pitää erityisen huoles-tuttavana vähäistä yhteiskunnallista kasvatusta ammatillisessa koulutuksessa ja korostaa, että koulutuksen tulee varmistaa riittävät yhteiskunnalliset val-miudet kaikille kansalaisille. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii yh-teiskunnallisen opetuksen ja tiedon lisäämiseksi kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla.

80. Elämänkatsomustieto kaikille vapaaksi oppiaineeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Nykyisen lainsäädännön mukaan elämänkatsomustietoa voivat opiskella ainoastaan us-kontokuntiin kuulumattomat sekä vähemmistöuskontoihin kuuluvat, mikäli heidän omaa uskontoaan ei opeteta. Ainoastaan uskontokuntiin kuulumattomat voivat valita katso-musaineensa elämänkatsomustiedon ja enemmistön uskonnon välillä. Elämänkatsomustieto on monitieteinen oppiaine. Siihen kuuluu aineksia filosofiasta, uskonto-, yhteiskunta- ja kulttuuritieteistä. Elämänkatsomustieto tarjoaisi nuorille väli-neitä toiseuden kohtaamiseen ja monipuolisen maailmankuvan rakentamiseen. Siis juuri sellaisia taitoja, jotka kansainvälistyvässä maailmassa ovat ensisijaisen tärkeitä. Mah-dollisuus opiskella elämänkatsomustietoa ei estäisi kenenkään mahdollisuutta opiskella uskontoa, vaan toisi kaikkien saataville tärkeitä elämäntaitoja opettavan aineen.

102

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP sitoutuu ajamaan lakimuutosta, jolla elämänkatsomustieto saataisiin kai-kille vapaaksi oppiaineeksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan, että myös kirkkoon kuuluvilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Vuonna 2003 voimaan astuneen uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä oppilaiden oman tunnustuksen mukaisesta uskonnonopetuksesta siirryttiin oppilaiden oman uskon-non opetukseen. Luonteeltaan tunnustuksellista uskonnon opetusta pidettiin niin perus-tuslakivaliokunnan käytännössä kuin perusoikeusuudistuksen esitöissä ainakin osittain uskonnon harjoittamisena. Uskonnon opetuksen lakisääteisesti tunnustuksellisesta luonteesta luopumisesta seurasi mahdollisuus tavallisella lailla velvoittaa kaikki tiettyyn uskonnolliseen yhdyskuntaan

tai hänen vanhempiensa sisäisestä vakaumuksesta tai tahdosta osallistua kyseiseen ope-tukseen. Lainsäädännössä luovuttiin kirkkoon kuuluvan lapsen mahdollisuudesta saada vanhemman hakemuksesta vapautus enemmistön uskonnon opetuksesta. Hallituksen esityksen ja perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti uudistus ei vaikut-tanut uskonnonopetuksen sisältöön. Tunnustuksellisuudesta luopuminen kuitenkin tar-koitti, että rukouksiin, virsiin ja uskonnollisiin toimituksiin osallistuminen ei enää tullut määritellyksi ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi vaan se määriteltiin tutustumi-seksi uskonnon harjoittamiseen. Vaikeaksi uudistuksen tekee se, että opetussisältöjen säilyessä ennallaan, mutta kirk-koon kuuluvien ollessa velvoitettuja osallistumaan oman uskonnon opetukseen, on osa lapsista tosiasiallisesti velvoitettu osallistumaan opetukseen, joka sisältönsä ja muoton-sa puolesta katsottiin aiemmin ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi. Sosialidemokraattien lähtökohta on ollut, että uskonto on yksityisasia ja puolue on pi-tänyt tärkeänä sekä yksilön oikeutta harjoittaa uskontoa että olla harjoittamatta sitä. Tässä valossa vallitseva lainsäädännöllinen tila ei ole tyydyttävä. Nykyinen lainsäädäntö rajoittaa kirkkoon kuuluvien lasten ja heidän vanhempiensa oikeutta päättää katsomuk-sellisesta kasvatuksestaan. Tätä ei voida pitää uskonnonvapauden hengen mukaisena asian tilana.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

81. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

SDP:n on toimittava aktiivisesti tasa-arvoisen uskonnonopetuksen puolesta. Tunnustuk-sellinen uskonnonopetus ei ole perusteltua kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan ja uskonnonopetus nykyisessä muodossaan lopettaa verovaroin järjestetyssä julkisessa koulutuksessa. Tulevaisuudessa on kuljettava kohti yhteistä katsomusainetta, elämänkatsomustietoa, uskontotiedettä tai muuta vastaavaa oppiainetta, jossa käsitellään laajasti eri maail-mankatsomuksia ja eri uskontoja. Painopisteen tulee olla erilaisissa näkemyksissä ja eri uskontojen historiassa. Peruskoulun tarkoituksena ei ole antaa tarkkoja tietoja ja ohjei-ta tietyn uskonnon harjoittamisesta. Julkisen ja yksityisen välisessä rajanvedossa julkisen sektorin on oltava neutraali eri-laisten katsomusten kannalta. Uskonnolliset yhteisöt voivat huolehtia oman uskontonsa opettamisesta itse.

103

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa aktiivisesti kantaa nykymuotoisen uskonnonopetuksen lopettamisek-si ja muuttamiseksi kaikille yhteiseksi yleiseksi, eri elämänkatsomuksia käsit-televäksi oppiaineeksi sekä edistää asiaa koskevaa lakimuutosta.

82. Tunnustuksellinen uskonnonopetus lopetettava perusopetuksessa Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

SDP:n on toimittava aktiivisesti tasa-arvoisen uskonnonopetuksen puolesta. Tunnustuk-sellinen uskonnonopetus ei ole perusteltua kirkko ja valtio tulisi erottaa toisistaan sekä uskonnonopetus nykyisessä muodossaan lopettaa verovaroin järjestetyssä julkises-sa koulutuksessa. Tulevaisuudessa on kuljettava kohti yhteistä katsomusainetta, elämänkatsomustietoa, uskontotiedettä tai muuta vastaavaa oppiainetta, jossa käsitellään laajasti eri maail-mankatsomuksia ja eri uskontoja. Painopisteen tulee olla erilaisissa näkemyksissä ja eri uskontojen historiassa. Peruskoulun tarkoituksena ei ole antaa tarkkoja tietoja ja ohjei-ta tietyn uskonnon harjoittamisesta. Julkisen ja yksityisen välisessä rajanvedossa julkisen sektorin on oltava neutraali eri-laisten katsomusten kannalta. Uskonnolliset yhteisöt voivat huolehtia oman uskontonsa opettamisesta itse. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP toimii nykymuotoisen uskonnonopetuksen muuttamiseksi kaikille yhteisek-si eri elämänkatsomuksia käsitteleväksi oppiaineeksi.

83. Peruskoulun uskonnon opettaminen lakkautettava ja tilalle tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Uskonnonopetus on jo nyt lain mukaan tunnustuksetonta. Elämänkatsomustiedon ope-tussuunnitelman sisältöön kuuluu eri uskontoihin tutustuminen. Näin ollen ei ole perus-teita säilyttää omankaan kulttuurin uskonnonopetusta erillisenä oppiaineena. Kristinus-koon tutustuminen tulisi siis liittää osaksi elämänkatsomustiedon oppisisältöjä, jolloin jokainen peruskoululainen opiskelisi elämänkatsomustietoa. Koulun tulee olla poliitti-sesti ja uskonnollisesti neutraali. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii uskonnon oppiaineen korvaamista peruskoulussa elämän-katsomustiedolla.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 81-83

Aloitteissa 81 ja 82 vaaditaan, että SDP toimii nykymuotoisen uskonnonopetuksen muut-tamiseksi kaikille yhteiseksi eri elämänkatsomuksia käsitteleväksi oppiaineeksi. Aloit-teessa 83 vaaditaan, että uskonnon opettaminen peruskoulussa on lakkautettava ja sen tilalle on tuotava elämänkatsomustiedon opettaminen. Uskonnot muodostavat yhden maailman hahmottamisen laajalle levinneimmistä muo-doista. Niiden merkitys kulttuurille ja yhteiskunnan ymmärtämiselle on keskeinen, eri-tyisesti kun kansainvälinen liikkuvuus ja vuorovaikutus lisääntyvät merkittävästi. Uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämisen merkityksen korostuessa ja niiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyessä koulun tulee tarjota oppilaille mahdollisuus ym-märtää omaa uskontoaan, elämänkatsomustaan ja kulttuuriaan suhteessa muihin uskon-toihin, elämänkatsomuksiin ja kulttuureihin.

104

Oman uskon ymmärtäminen vaatii katsomusten moninaisuuden ymmärtämistä ja mah-dollisuutta tarkastella omaa uskoa suhteessa erilaisiin läheisempiin ja kaukaisempiin maailmankatsomuksiin. Oman uskonnollisen elämänkatsomuksen ymmärtäminen vaatii myös muiden uskontojen ja elämänkatsomusten ymmärtämistä. Lisäksi on tärkeää ym-märtää, että uskontojen sisällä on paljon erilaisia katsomussuuntauksia ja omankin us-konnon sisällä eri oppihaarat voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vuonna 2003 voimaan astuneen uskonnonvapauslain uudistamisen yhteydessä oppilaiden oman tunnustuksen mukaisesta uskonnonopetuksesta siirryttiin oppilaiden oman uskon-non opetukseen. Luonteeltaan tunnustuksellista uskonnon opetusta pidettiin niin perus-tuslakivaliokunnan käytännössä kuin perusoikeusuudistuksen esitöissä ainakin osittain uskonnon harjoittamisena. Uudistuksessa ei muutettu uskonnonopetuksen sisältöä. Tun-nustuksellisuudesta luopuminen kuitenkin tarkoitti, että rukouksiin, virsiin ja uskonnol-lisiin toimituksiin osallistuminen ei enää tullut määritellyksi ainakin osittain uskonnon harjoittamiseksi vaan se määriteltiin tutustumiseksi uskonnon harjoittamiseen. Nykylainsäädännössä lähtökohta on, että lapsen kasvatusaineen opetuksen määrittää hänen kuulumisensa kirkkoon. Valtakirkkoon kuuluvat osallistuvat automaattisesti kirk-konsa mukaiseen uskonnonopetukseen ja muilla lapsilla on vanhempien tahdosta mah-dollisuus saada oman uskontonsa opetusta, jos kolmen hengen opetusryhmä on saata-vissa kokoon. Vanhemmilla on siis mahdollisuus suoraan tai epäsuorasti suuresti rajata lapsensa katsomusaineen opetuksen sisältöä. Tältä osin katsomusaineiden opetus poik-keaa kaikesta muusta opetuksesta, jossa vanhempien poliittiset, yhteiskunnalliset, his-torialliset tai luonnontieteelliset käsitykset eivät vaikuta siihen, millaista opetusta lap-selle annetaan. Opetuksen lähtökohta on, että lapsi saa kattavan ja monipuolisen kuvan alan ilmiöistä, riippumatta vanhempiensa mahdollisesta sitoutumisesta johonkin tulkin-taan. Lapsen katsomuksellinen kasvatus olisi tarkoituksenmukaista järjestää siten, että kou-lun järjestämä katsomusaineiden opetus ei rajautuisi suoraan vanhempien katsomusten perusteella, vaan koulun järjestämä katsomusopetus täydentäisi ja tukisi vanhempien katsomuksellista kasvatusta antamalla oppilaalle laajan ja monipuolisen kuvan erilaisis-ta katsomuksista.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää tärkeänä avoimen ja jatkuvan keskustelun käymistä kat-somusopetuksesta ja opetuksen uudistamista tavoitteena laajasti, kriittisesti, kunnioittavasti ja avoimesti erilaisia katsomuksia käsittelevä opetus.

84. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Julkisuudessa on keskusteltu julkisin varoin kustannetun maahanmuuttajien oman äi-dinkielen opetuksen lopettamista ja sen runsaasta vähentämisestä. Opetussuunnitelman perusteiden uusimisen myötä vuonna 2004 maahanmuuttajien oman äidinkielen asema muuttui perusopetusta täydentäväksi opetukseksi, joka vapautti kunnat oman äidinkie-len opetuksen järjestämisen velvoitteesta. Perusteiden uusimisen myötä valtiontuesta tuli maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksen elinehto. Äidinkieli on ajattelun tärkein väline, sillä juuri äidinkielen kautta syntyy yksilön yhtei-sösuhde. Yksilöiden välistä vuorovaikutusta ei voi tapahtua ilman kieltä. Äidinkieli myös mahdollistaa kaiken itseilmaisun, sosiaalisten suhteiden, kulttuurin ja maailmankuvan muodostumisen ja on siis jokaisen perusoikeus ja edellytys yhteisöön sopeutumisessa. Äidinkieli toimii pohjana omalle identiteetille ja on siten tärkeä osa kotouttamista. Ilman äidinkieltä uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen on mahdotonta, sillä oman äidinkielen hallitseminen on avain kaikkeen oppimiseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP velvoittaa opetusministerin selvittämään maahanmuuttajien oman äidin-kielen opetuksen tilaa ja turvaamaan sen rahoituksen.

105

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa korostetaan maahanmuuttajien oman äidinkielen opettamisen tärkeyttä, toivotaan opetuksen tilan selvittämistä ja äidinkielen rahoituksen turvaamista. Kuten aloitteen perusteluosiossa todetaan, on äidinkielellä keskeinen osa itseilmaisussa, vuo-rovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja jopa ajattelun kehittymisessä. Opetussuunnitelmien perusteiden uusimisen jälkeen maahanmuuttajien äidinkielen opettaminen ei ole enää ollut kunnille velvoittavaa. Maahanmuuttajien äidinkielen ope-tuksesta on annettu Opetushallituksen suositus, mutta käytännössä täydentävän ope-tuksen järjestäminen ja toteutus on kuntien omassa harkinnassa. Vuoden 2004 jälkei-nen tilanne on asettanut maahanmuuttajanuoret hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään asuinkunnasta riippuen. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriökin on lisännyt maa-hanmuuttajien äidinkielen opetukseen suunnattuja resursseja. Puoluehallitus pitääkin perusteltuna toimia maahanmuuttajien oman äidinkielen ope-tuksen vahvistamiseksi. Oman äidinkielen opiskelu tulisi jälleen palauttaa pakolliseksi aineeksi maahanmuuttajille.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa että maahanmuuttajien äidinkie-len opetuksen tasa-arvoinen saatavuus pitää turvata.

85. Opiskelijan oikeusturvan toteutuminen demarien tavoitteeksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ensi vuoden alusta voimaan astuu opiskelijan soveltuvuuden arviointia ja kurinpitoa koskeva laki, joka koskee yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevia lakeja sekä rikosrekisterilakia. Opiskeluun sovel-tumattomuuden ratkaisuja eli SORA-lain tehtävä on vaikuttaa koulutuksen ja sen jälkei-sen työelämän turvallisuuden parantamiseen. Laki antaa korkeakouluille valtaa päättää esimerkiksi opiskelijan opiskeluoikeuden pe-ruuttamisesta. Opiskelijan oikeusturvan toteutumisen turvaamiseksi on tärkeää, että korkeakouluissa laaditaan yhteiset pelisäännöt lain toteuttamiseksi. Uusi lainsäädäntö koskee muun muassa opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ajaa SORA-lainsäädäntöön kansalliset, alakohtaiset määritteet lain sovel-tamisen tueksi. Lisäksi puolue seuraa lain soveltamista ja käy aktiivista kes-kustelua lain tarkoituksenmukaisuudesta Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP esittäisi alakohtaisia määritteitä, jotka kansallisina hel-pottaisivat SORA-lain yhdenmukaista soveltamista eri oppilaitoksissa koko maassa. Aloitteessa esitetään lisäksi, että lain tarkoituksenmukaisuudesta käydään aktiivista keskustelua perustuen tapauksiin, joissa lakia on sovellettu. SORA-lainsäädäntökokonaisuus (säädöskokoelman 951-956/2011) tavoittelee opintojen ja valmistumisen jälkeisen työelämän parempaa turvallisuutta, kuten aloitteessa tode-taan. Käytännössä turvallisuutta parannettaisiin esimerkiksi poistamalla opiskeluoikeus. Päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta tekee hyväksyttyjen lakien mukaan oppi-laitos. Yksittäisten oppilaitosten ratkaisut perustuvat laissa määriteltyihin periaattei-siin, joten ratkaisukäytännön voisi ajatella olevan yhtenäinen. Käytännössä ratkaisut vastaavissa tilanteissa saattavat vaihdella eri oppilaitosten välillä, mikä synnyttää oike-usturvaongelman. Hallituksen esityksen käsittelyvaiheessa tämä oikeusturvaongelma huomattiin ja sivistysvaliokunnan ehdotuksen pohjalta kokonaisuuteen lisättiin Laki opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011). Tavoitteena on, että oikeusturva-

106

lautakunnan avulla muodostuu yhtenäinen käytäntö lainsäädännön soveltamisessa eri oppilaitoksissa ja näin opiskelijoiden yhdenvertaisuus toteutuu. Sivistysvaliokunnan mukaan olisi tärkeää myös tiedottaa oikeusturvalautakunnasta opiskelijoille. Vastuu tiedotuksesta on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Lakien soveltamista tukevat kansalliset ja alakohtaiset määritteet perustuvat luonte-vimmin opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan ratkaisuihin. Määritteiden laatimiseen on ryhdyttävä viipymättä, kun oikeusturvalautakunnan ratkaisuja on riittävästi. Sen sijaan SDP voi antaa kaiken tukensa oikeusturvalautakuntaa koskevalle tiedotustyölle ja edel-lyttää, ettei yksikään soveltuva tapaus jää käsittelemättä oikeusturvalautakunnassa tiedon puutteen vuoksi. Aktiivinen keskustelu lainsäädännön toimivuudesta ja tarpeellisuudesta on osa avointa kansalaisyhteiskuntaa. Keskusteluun osallistuminen on poliittisten puolueiden luonteva tehtävä. On kuitenkin hyvä seurata lainsäädännön soveltamista muutoksenhakuineen, jotta toimivuutta ja tarpeellisuutta voidaan arvioida luotettavan ja kiistämättömän tiedon pohjalta. Lait ovat astuneet voimaan vuoden 2012 alusta, joten tässä vaiheessa on luontevaa keskittyä lain soveltamisen seuraamiseen. SDP varaa kuitenkin mahdolli-suuden käynnistää keskustelu viipymättä, jos lainsäädäntö osoittautuu toimimattomaksi ja johtaa yksittäisten opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien vakaviin oikeudenmenetyk-siin.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen lainsäädännön soveltamisen seuraamisen osalta. Muilta osin aloite todetaan lähtökohdiltaan perustelluksi, mutta lain-säädännön tuoreus ja siten ratkaisukäytännön puuttuminen eivät mahdollista yhtymistä aloitteeseen täysimääräisesti.

86. Korkeakoulujen kielipalvelut turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Monissa korkeakouluissa säästötalkoot näyttävät osuvan yhä enemmän kielipalveluihin. Kielten opetusta karsitaan, pakollisille kielten kursseille on hankala päästä suuren haki-jamäärän vuoksi sekä kielten kurssien toteutumiselle asetetaan yhä tiukempia ehtoja. Pakollisten kielten kurssien ollessa täynnä vuosi toisensa jälkeen valmistuminen voi viivästyä yhden tai kahden kurssin vuoksi. Yksikään Suomen korkeakouluista ei ole saavuttanut kansainvälistymistavoitteitaan. Tämä suuntaus on vaarallinen, sillä globalisoituvassa maailmassa eri kielten osaajia tarvitaan yhä enemmän. Korkeakoulujen tulee jatkossakin turvata kielten laadukas ja yhdenvertainen opetus ja taata sen saatavuus kaikille opiskelijoille. Kielikurssien huono saatavuus ja taso vaikeuttaa myös valmistumista. Esimerkiksi Oulun yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan yliopiston opiskelijoista osa jättää lähes valmiin tutkinnon kesken, koska kokevat, että tutkintoon kuuluva ruotsin kielen kurssi on liian vaativa. Tällaiseen pelkoon olisi helppo vastata järjestämällä pakollisten kielten ker-taavia kursseja, joita ei ole kuitenkaan tarjolla kaikissa korkeakouluissa. Kielikurssien parempi saatavuus tukee myös SDP:n nykyistä tavoitetta kaikkiin tutkin-toihin kuuluvasta kansainvälistymisjaksosta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii jatkossa aktiivisesti yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön se-kä korkeakoulujen kanssa kieltenopetuksen laadun ja saatavuuden turvaami-seksi kaikille opiskelijoille.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään huoli korkeakoulujen kielipalveluiden laadun ja saatavuuden heik-kenemisestä. Laadukas ja monipuolinen kielipalvelu on tärkeä osa korkeakoulujen kan-sainvälistymisessä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitellaan

107

korkeakouluista aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä. Opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia esitetään parannettavaksi liikkuvuusjaksoilla ulkomaille ja ulkomailta. Myös kansainvälistä opetustarjontaa esitetään lisättäväksi kotimaassa, tämä pitänee sisällään myös monipuolisen kielten opetuksen. Yhteiskunnan kaikilla aloilla toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä, joka edellyttää hyvää ja monipuolista kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta. Nykyisin vierai-den kielten opetuksessa ja nuorten kielten opiskelun kiinnostuksessa englannin kielellä on ylikorostunut asema. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esite-tään hallituskauden aikana määriteltävän tavoitteet ja toteutustavat kansallisen kieli-varannon ja kulttuurien tuntemuksen monipuolistamiseksi. Korkeakoulujen monipuoli-nen kielitarjonta on tärkeässä roolissa kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi. Kielitarjonnan turvaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjauskirjeessään yliopis-toi i-joiden tasavertaisessa kohtelemisessa lakisääteisiä velvoitteita. Ministeriö pitää ongel-mallisena toimintaa, jossa yliopisto aktiivisesti ohjaa tutkinto-opiskelijoitaan suoritta-maan tutkinnon osiksi hyväksyttäviä opintosuorituksia muihin oppilaitoksiin ja samalla supistaa omaa tutkinto-

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa korkeakoulujen laadukkaiden ja monipuolisten kielipalveluiden olevan olennainen osa tavoitteessa monipuo-listaa kansallista kielivarantoa.

87. Enemmän työelämävalmennusta yliopistoon Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Yliopisto-opiskelu antaa opiskelijalle teoreettisia valmiuksia ja malleja toimia työssään valmistumisen jälkeen. Yliopistoissa on kuitenkin tuudittauduttu liiaksi akateemiseen vapauteen ja työelämän vaateet on ulkoistettu ammattikorkeakouluihin. Tähän on puu-tuttava. Keskustelu työurien pidentämisestä on ymmärrettävästi kohdistunut myös opiskelijoi-den pitkähköihin opintoaikoihin. Huomiota ei ole kuitenkaan kiinnitetty tarpeeksi työ-elämäkoulutuksen osuuteen yliopistotutkinnoissa. Ongelma on erityisen relevantti useil-la ns. generalistialoilla, joista opiskelija ei valmistu suoraan tiettyyn ammattiin. Näillä aloilla opiskelijan on itse löydettävä hänelle sopivin polku työelämään ja osattava ra-kentaa oma tutkintonsa kilpailukykyiseksi myös työmarkkinoilla. Useimmiten generalis-tialoilla tutkintoon ei kuulu pakollista harjoittelua, ja yliopistojen opinto-ohjauksen tason ollessa erittäin heikkoa myöskään yliopisto ei kannusta opiskelijoita pohtimaan tulevaisuuttaan jo opiskeluaikana, jolloin valmistumisen jälkeen työelämään siirtymi-nen on useimmille hyppy täysin tuntemattomaan. Yliopistojen opinto-ohjausta tiivistämällä ja parantamalla ongelmaan voidaan helposti puuttua. Opiskelijoita on kannustettava miettimään koulutuksen jälkeistä tulevaisuutta heti ensimmäisestä vuodesta lähtien. Opiskelijoiden oman osaamisen tunnistamiseen on luotava erilaisia työkaluja (esimerkiksi osaamisportfolio), jotka helpottavat asiantunti-juuteen kasvamista. Yliopistojen on myös tarjottava nykyistä laajempaa ja laaduk-kaampaa opinto-ohjausta sekä luotava kattava alumniverkosto, joka mahdollistaa esi-merkiksi mentoroinnin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP vaatii äänekkäästi yliopistokoulutuksen opinto-ohjaukseen parempaa laa-tua ja saatavuutta. Lisäksi SDP pitää yllä keskustelua yliopistokoulutukseen liittyvän työelämäkoulutuksen tärkeydestä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa nostetaan esiin opintojen ohjauksen ja työelämävalmennuksen merkitys yliopisto-opiskelussa. Yliopistojen työelämän yhteyttä on pyritty lähentämään mm. työ-

108

harjoittelujaksoilla sekä ura- ja rekrytointipalveluilla, jotka palvelevat tänä päivänä kaikissa yliopistoissa. Yliopisto-opiskelun ja työelämän yhteyttä on kuitenkin syytä edel-leen tiivistää. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 todetaan, että koulutuksen sisältöjen ajantasaisuus ja opiskelijoiden työurien hahmot-tuminen ja työllistyminen edellyttävät työelämäyhteyksien tiivistämistä edelleen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään myös, että korkeakoulujen työelämäyhteyksiä pa-rannetaan kehittämällä rahoitusperusteita ja malleja. Kataisen hallituksen ohjelmassa esitettiin työelämäkasvatuksen vahvistamista kaikilla koulutusasteilla. Toisin kuin aloitteen perustelutekstissä annetaan ymmärtää, on myös ammattikorkea-kouluilla edelleen paljon tehtävää, jotta perustehtävän mukainen ympäröivän yhteis-kunnan työelämän palveleminen tulee täytetyksi. Aloitteen perustelutekstissä esitetyt keinot tilanteen työelämäyhteyden tiivistämiseksi ovat paikallaan. Tämän lisäksi opet-tajien yhteyksiä työelämään esimerkiksi työelämäjaksojen kautta tulisi lisätä. Opinto-ohjauksen laadun parantaminen auttaa pitkällä tähtäimellä opiskelijan kykyä ymmärtää oman alansa työmarkkinoiden toimintaa ja työllistymismahdollisuuksia. Aloitteen otsi-kossa puhutaan työelämävalmennuksesta, mutta aloitteen esitysosassa työelämäkoulu-tuksesta. Puoluehallitus toteaa, että korkeakoulujen ja opiskelijan monipuoliset työ-elämäyhteydet ja niihin liittyvä työelämävalmennus on erillistä työelämäkoulutusta parempi tapa tiivistää korkeakoulumaailman ja työelämän yhteistyötä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen tiivistää yliopistokoulutuksen ja työelämän yhteyttä eri keinoin sekä pitää tärkeänä opinto-ohjauksen laadun paranta-mista tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

88. Pakkohausta on luovuttava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ns. pakkohaku velvoittaa kaikki ilman koulutuspaikkaa olevat 18 24-vuotiaat hakemaan työttömyysetuuksien menetyksen uhalla ammatilliseen koulutukseen (toisen asteen ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulu). Järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi. Järjestelmä pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei halua.

Pahimmillaan tämä kuluttaa nuoren opintotukikuukausia, joita hän voisi säästää myöhempää, mielekästä opiskelua varten.

Järjestelmä vääristää hakutilastoja. Ammattikorkeakoulujen hakutilastot näyttävät hurjilta, koska nuoret on pakotettu hakemaan ilman halua päästä sisälle.

Järjestelmä tuottaa paljon kesken jääneitä tutkintoja. Joidenkin alojen läpäisypro-sentit ovat erittäin matalia, sillä nämä alat tuovat sisään opiskelijoita, jotka eivät ole motivoituneita tai halukkaita aidosti opiskelemaan kyseisellä alalla.

Järjestelmä ei kohtele tasa-arvoisesti ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Nykyi-nen järjestelmä koskee vain ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, joka pakot-taa nuoret hakemaan myös ammatilliseen koulutukseen vaikka eivät ole kiinnostu-neita muusta kuin yliopistokoulutuksesta.

Järjestelmä ei tunnista jo valmiita tutkintoja. Esimerkiksi yliopistosta kandidaatiksi valmistunut 23-vuotias on edelleen velvoitettu hakemaan ammatilliseen koulutuk-seen, mikäli hän haluaa työttömyyden uhatessa saada työttömyysetuuksia, vaikka hänellä on jo yksi valmis tutkinto.

Järjestelmä ei toimi yhteen valintajärjestelmän uudistuksen kanssa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) linjataan, että viimeistään vuonna 2015 korkeakoulujen päävalinnat varataan niille hakijoille, joilla ei ole aiempaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa tai jo suoritettua tutkintoa. Pakkohakujärjestelmä kuitenkin pakottaa nuoren ottamaan vastaan opiskelupaikan, jota hän ei välttämät-tä halua. Tämän paikan vastaanottaminen vaikeuttaa uuden valintajärjestelmän voimaan tullessa merkittävästi pääsyä myöhemmin nuoren mielekkääksi kokemal-leen alalle.

109

Järjestelmää ei tarvita. Nuorten yhteiskuntatakuu vastaa hyvin toteutuessaan huo-mattavasti paremmin siihen tarpeeseen, mitä pakkohakujärjestelmällä yritetään saavuttaa.

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen ns. pakkohakujärjestelmän lakkauttamisen.

Puoluehallituksen lausunto

Työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatukeen ei ole oikeutta työttömyysajalta alle 25-vuotiaalla, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johta-vaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Työmarkkinatukeen on kuitenkin oike-us sellaisella 18 24-vuotiaalla ammatillista koulutusta vailla olevalla nuorella, joka on halukas ottamaan vastaan työtä, koulutusta ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin sekä aktiivisesti ja jatkuvasti hakeutuu tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen. Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan katsotaan hakeutuvan aktiivisesti koulutukseen, jos hän hakeutuu yhteishaussa vähintään kolmeen sellaiseen tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Työmarkkinatuen saamiseksi tulee alle 25-vuotiaan hakea yhteishaussa perus-koulun oppimäärän suoritettuaan toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tai ylioppi-lastutkinnon suoritettuaan hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutuk-seen tai toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ylioppilastutkinnon suorittaneille varatussa kiintiössä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti hakeutumisvelvoitteen tarkoi-tuksenmukaisuus arvioidaan. Työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriminis-teriö ovat käynnistäneet tutkimuksen, jonka päätehtävänä on selvittää alle 25-vuotiaiden työmarkkinatukioikeuteen liitetyn koulutukseen hakeutumisvelvoitteen oh-jausvaikutukset ja tarkoituksenmukaisuus sekä mahdolliset muutostarpeet. Korkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittäminen siten, että vailla opiskelupaikkaa olevien hakijoiden asemaa parannetaan varaamalla opiskelijavalinnan päävalinnat en-simmäistä opiskelupaikkaansa hakeville tuo aiempaa selvemmin esille pakkohakuun liittyvät epäkohdat. Koska pääsy opintoihin helpottuu, kasvaa vain tukia saadakseen opintoihin hakeutuvien mahdollisuus saada opiskelupaikka. Ilman täydentäviä toimenpi-teitä tämä johtaa opintojen keskeyttämisen lisääntymiseen. Pakkohaun tavoite on oikea ja tärkeä. Koska yhteiskunta pitää huolta kaikista niistä, jotka eivät voi huolehtia omasta toimeentulostaan, on kansalaisilla velvollisuus pyrkiä mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti turvaamaan oma toimeentulonsa. Osa tätä velvol-lisuutta on osallistuminen koulutukseen, joka parantaa työllistymismahdollisuuksia.

Päätösesitys

Puoluekokous tunnistaa ns. pakkohakuun liittyvät ongelmat, mutta korostaa tarvetta luoda järjestelmä, joka kannustaa vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria hakeutumaan ammattiin johtavaan koulutukseen. Puoluekokous katsoo, että osa nykyjärjestelmän elementeistä on osoittautunut toimiviksi ja että uusi järjestelmä voidaan luoda myös nykyistä lainsäädäntöä kehittämäl-lä.

89. Opintopisteiden kuormittavuuteen puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Yliopistojen tutkinnonuudistuksen yhteydessä opintoviikot muutettiin opintopisteiksi. Yksi vanha opintoviikko on noin 1,8 opintopistettä. Opintopisteiden myötä opintosuori-tuksia mitataan tunteina: yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelua. Valitettavasti yhden opintopisteen kuormittavuus vaihtelee kuitenkin hyvin voimakkaas-ti yliopistoittain ja koulutusohjelmittain. Koska esimerkiksi opintotuen saamisen ehtona

110

on 5,0 opintopistettä tukikuukautta kohden, vaikeuttavat epäsuhtaiset opintokokonai-suudet tämän tavoitteen saavuttamista. Myös yliopistojen uudessa rahoitusjärjestelmässä opintopistekertymä on yksi rahoituk-sen mittareista. Yliopistot saavat rahaa muun muassa sen mukaan, moniko opiskelija suorittaa vähintään 55 opintopistettä vuodessa. Opintopisteiden ylikuormittavuus vai-keuttaa siis myös yliopistojen rahoitusta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP:n on puututtava opintopisteiden eripainoiseen kuormittavuuteen ja kan-nustettava korkeakouluja uudistamaan tutkintoja ja opintokokonaisuuksia niin, että todellinen opintojen kuormittavuus vastaa niistä kertyviä opintopis-teitä.

Puoluehallituksen lausunto

Tutkinnonuudistuksessa käyttöönotettujen opintopisteiden vaatima työmäärä on määri-telty siten, että vuoden opiskelutyö on 60 opintopistettä, mikä vastaa 1600 tunnin työ-tä. Tutkinnon vaativa kokonaistyömäärä riippuu tutkinnolle määritellystä tavoitteelli-sesta suoritusajasta ja siihen liittyvästä tutkinnon opintopisteinä määritellystä koko-naislaajuudesta. Opintojen erilainen vaativuus eri aloilla on ollut pysyvä osa korkeakoulupoliittista kes-kustelua jo pitkään. 1970-luvulla käyttöön otettiin opintoviikkojärjestelmä helpotta-maan tutkintojen kuormittavuuden yhteismitallistamista. Koko opintoviikkojärjestel-män olemassaolon ajan opintoviikkoja kuitenkin kritisoitiin: niiden yhteismitattomuutta yli alojen ja korkeakoulujen rajojen sekä voimakasta riippuvuutta alan ja opettajan käytännöistä. Yliopistojen autonomia opetuksessa on vahva ja opetuksen riippumattomuus poliittisista intresseistä tekee opetuksen ja tutkimuksen autonomiasta myös yhteiskunnallisesti tär-keän arvon. Tästä syystä valtiollisella ohjauksella ei voida, eikä tulekaan voida, suoraan puuttua yliopistojen opetukseen. Valtiollisen ohjauksen keinot ovat epäsuoria, kuten aloitteessa mainittu yliopistojen rahoittaminen sen mukaan kuinka suuri osuus opiskelijoista on suorittanut yli 55 opin-topistettä vuodessa. Tällä ja muilla rahoituksellisilla tavoilla yliopistoja kannustetaan mitoittamaan ja järjestämään opinnot siten, että tutkinto on suoritettavissa siihen va-ratussa ajassa ja siihen käytettävissä olevalla työmäärällä. Keskimäärin opintopisteiden kuormitus näyttää olevan yliopistolaitoksessa vähäisempi kuin niiden nimellinen kuormittavuus. Kun otetaan huomioon tutkimustieto opiskelijoi-den opintoihinsa käyttämästä ajasta ja opintojen kokonaiskestosta, jää esimerkiksi maisterintutkinnon keskimääräinen kuormittavuus runsaat tuhat tuntia alhaisemmaksi kuin sen nimellinen laajuus. Tutkintojen tuottaman osaamisen varmistamiseksi tutkin-tojen vaatiman työmäärän tulisi vastata tutkinnolle määriteltyä laajuutta.

Päätösesitys

Puoluekokous tunnistaa aloitteen esiin nostaman ongelman, mutta korostaa opetuksen autonomian merkitystä sekä opintosuoritusten vaatiman työn mi-toittamista vastaamaan tutkinnon määriteltyä laajuutta.

90. Valmentavat opinnot osaksi kaikkien korkeakoulujen palvelu- palettia

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Maahanmuuttajille suunnatut valmentavat opinnot ovat merkittävä keino vaikuttaa maahanmuuttajien opintopolkuihin. Tällä hetkellä vain murto-osa maahanmuuttajista hakeutuu korkeakoulutukseen.

111

Osana ongelmaa ovat oppilaanohjauksessa tapahtuvat voimakkaat painotukset maa-hanmuu ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta. Opinto-ohjauksen lisäksi yksi merkittävä ongelma on korkeakoulutukseen valmentavien opinto-jen sattumanvaraisuus. Todellisuudessa moni maahanmuuttajanuori voisi olla varsin kykeneväinen osallistu-maan myös korkeakoulutukseen, jos vain saisi valmentavia opintoja esimerkiksi kohen-taakseen kielitaitoaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat tähän asti voineet tarjota valmentavia opintoja riippuen siitä, ovatko olleet halukkaita panostamaan myös maahanmuuttajien koulu-tusmahdollisuuksien parantamiseen. Usein opintoja on tarjottu hankerahalla, joka tar-koittaa sitä, että hankerahan loppuessa myös koulutus loppuu. On tärkeää, että korkeakoulut ottaisivat maahanmuuttajien koulutuspolkuihin liittyvät ongelmat agendalleen. Jokaisen korkeakoulun tulisi selvittää oman alueensa maahan-muuttajien tavanomaisin koulutuspolku ja alueen kysyntä valmentaville opinnoille. Hankerahoilla tuotettujen opintojen jälkeen valmentavien opintojen jatkumisesta on pidettävä huolta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa aktiivisesti kantaa maahanmuuttajien valmentavien opintojen tär-keyden puolesta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään huoli maahanmuuttajien valmentavien opintojen resurssien riittä-vyydestä ja niiden tarjonnasta eri korkeakouluissa. SDP tavoittelee yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi taustastaan riippumatta mahdollisuus kouluttautua ja tehdä työtä halua-mallaan alalla. Vuonna 2010 voimaan astuneen uuden kotoutumislain tavoitteena oli lisätä erilaisten maahanmuuttajaryhmien pääsyä koulutuksen, erityisesti kielikoulutuk-sen piiriin. Kotoutumislaissa tunnistetaan kolme erillistä maahanmuuttajaryhmää: koti-äidit, lapsena tai nuorena maahan tulleet sekä työelämässä toimivat maahanmuuttajat. Erityisesti nuoruusiällä maahan tulleiden haasteena on kotimaassa saadun opetuksen yhteensovittaminen Suomessa annettavaan perusopetukseen tai toisen asteen opintoi-hin. Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että erityistä huomiota kiinnitetään niihin maahanmuuttajanuoriin, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän loppupuolella tai oppivelvollisuusiän jälkeen. Maahanmuuttajien jo olemassa olevan osaamisen, kielitai-don ja ammattitaidon tunnustamista kehitetään. Perusopetuksen ja toisen asteen kou-lutuksen merkitys maahanmuuttajanuorille valmentavan koulutuksen antajana on kes-keinen. Alemmilla koulutusasteilla tehtävä työ säteilee myös korkeakoulutukseen ja siksi olisikin tärkeää, että maahanmuuttajien valmentavien opintojen tarjonta muodos-taisi kaikki koulutusasteet sisällään pitävän kokonaisuuden. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään, että Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielikoulutuksen tasoa parannetaan ja laajuutta lisätään niin, että koulutus antaa todelliset valmiudet osallistua mm. maa-hanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja ammattikor-keakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen. Maahanmuuttajien korkeakoulutuk-seen pääsyn esteitä poistetaan mm. kehittämällä ohjausta, opiskelijavalintaa ja muita tukitoimia. Korkeakoulut jatkavat kansainvälisille opiskelijoille suunnatun kielikoulu-tuksen, harjoittelun ja muiden tukitoimien kehittämistä. Korkeakoulut tarjoavat maa-hanmuuttajille tutkinnon osia ja niihin liittyvää kotimaisten kielten koulutusta ja muuta täydennyskoulutusta omaehtoiseen opiskeluun ja työvoimakoulutuksena hankit-tavaksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa SDP:n toimineen jo aktiivisesti maahanmuuttajien valmentavien opintojen saatavuuden parantamiseksi.

112

91. Taiteen korkeakoulutuksen monipuolisuudesta pidettävä kiinni Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Suunnitteilla oleva taideyliopisto on herättänyt keskustelua maamme taiteen korkea-koulutuksesta. Joidenkin tahojen mukaan Suomen kaltaisessa, pienessä maassa taiteen korkeakoulutusta ei ole syytä hajauttaa ympäri maata, vaan Taideyliopistoon olisi syytä keskittää koko Suomen taiteen korkeakoulutus. Taide ei ole kuitenkaan ainoastaan yksittäinen kokonaisuus opetettavia aineita, vaan aivan kuten minkä muun tahansa tieteen, on myös taiteen koulutuksen hyvä olla teke-misissä muidenkin alojen kanssa. Taideyliopistoon tulevien Teatterikorkeakoulun, Sibelius-akatemian ja Kuvataideakate-mian lisäksi ylintä taiteen koulutusta tarjotaan Aalto-yliopistossa, Lapin yliopistossa sekä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella. Tulevilla kolmella suurella taiteen yliopistotason korkeakoululla on kaikilla selkeä omanlaisensa profiili. Taideyliopistossa voidaan keskittyä puhtaasti taiteeseen, Aalto-yliopistossa taiteen, kaupan ja tekniikan yhdistämiseen ja Lapin yliopistossa taiteeseen ja hyvinvointiin, kestävään kehitykseen sekä palvelumuotoiluun. Kaiken taiteen ylem-män korkeakoulutuksen keskittäminen Taideyliopistoon kaventaisi merkittävästi Suo-messa annettavan taiteen koulutuksen suuntautumisvaihtoehtoja ja keskittäisi taiteen opinnot käytännössä ainoastaan puhtaan taiteen opetukseen ja tutkimukseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP nostaa monipuolisen taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkityksen julki-seen keskusteluun, ja tuo esiin, ettei puolue hyväksy taiteen ylemmän kor-keakoulutuksen keskittämistä tulevaan Taideyliopistoon.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa korostetaan monipuolisen taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä ja vastustetaan taiteen ylemmän korkeakoulutuksen keskittämistä Taideyliopistoon. Kou-lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 esitetään Tai-deyliopiston perustamista yhdistämällä Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teat-terikorkeakoulu. Kaikilla Taideyliopiston perustajakorkeakouluilla on vahva ja oma-leimainen tausta. Taideyliopiston perustaminen tulisikin nähdä ennen kaikkea hallinnol-lisena projektina, jossa kolme verrattain pientä korkeakoulua saavuttaa skaalaetua yhdistymällä. Tavoitteena on myös nostaa taiteen korkeimman opetuksen ja tutkimuk-sen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen yliopistokentän kehittämisessä SDP:n pitkän linjan tavoitteena on ollut se, että yliopistot profiloituisivat entistä vahvemmin määrittämällä oman toimintansa vahvuus-alueet ja panostamalla näiden vahvuusalueidensa kehittämiseen. Yliopistokentässä vii-me vuosina tapahtuneita yliopistojen yhdistämisiä voidaan pitää yhtenä tämän kehityk-sen ilmentymänä. Taideyliopiston perustaminen tulee nähdä ennen kaikkea tämän kehi-tyksen jatkumona. Sen sijaan ajatus siitä, että Taideyliopiston perustaminen johtaisi taiteen korkeimman opetuksen ja tutkimuksen lakkauttamiseen muissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, tulee torjua. Lisäksi on muistettava, etteivät yliopistojen hallinnolliset rajat saa olla esteenä tieteen alojen väliselle yhteistyölle.

Päätösesitys

Puoluekokous korostaa taiteen opetuksen ja tutkimuksen merkitystä suoma-laiselle yhteiskunnalle. Puoluekokous pitää perustettavaa Taideyliopistoa mahdollisuutena korostaa taiteen merkitystä edelleen. Muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

113

92. SDP:n toimittava tasa-arvoisen korkeakouluverkon puolesta Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

SDP:n on taisteltava koulutuksellisen tasa-arvon, niin taloudellisen kuin alueellisenkin, puolesta. Maakuntien yliopistoilla on merkittävä alueellinen tehtävä ja huomattavaa erityisosaamista. Huippua ei voi luoda rapauttamalla vahvaa korkeakoulukenttää yhden tai harvan yliopiston suosimisella. Tämä on huomioitava erityisesti käynnissä olevassa keskustelussa koulutusyksikköjen karsimisesta ja keskittämisestä. Maanlaajuinen yliopistoverkko on säilytettävä. Puolueen on toimittava sen puolesta, ettei tiettyjen alojen koulutus ja tutkimus keskity yhdelle paikkakunnalle. Laaja-alaisten tutkimusyliopistojen olemassaolo on turvattava. Eliittiyliopistojen syntyminen pääkaupunkiseudulle on estettävä. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa aktiivisesti kantaa tasa-arvoisen korkeakoulutuksen puolesta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan puoluetta ottamaan kantaa tasa-arvoisen korkeakoulutuksen puo-lesta ja puolustetaan maanlaajuista yliopistoverkkoa. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeinen kulmakivi ja alueellinen tasa-arvo yksi sen tärkeimmistä muodoista. Alueelli-sen tasa-arvon toteutumiseen korkeakoulutuksessa on Suomessa pyritty maankattavalla yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkolla. Alueellisen tasavertaisuuden toteutumista on edistetty myös aloituspaikkojen alueelli-sella kohdentamisella. Yliopistokoulutuksen tarjonta suhteessa ikäluokkaan on runsainta Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Yliopistopaikkoja ol-lessa valtakunnallisesti noin 30 prosentille ikäluokasta on näissä maakunnissa aloitus-paikat 50 prosentille ikäluokasta. Koko korkeakoulutuksen tarjonnan osalta tarjonta on runsainta näissä samoissa maakunnissa, joissa korkeakoulutuksen aloituspaikka on tar-jolla 85 98 prosentille ikäluokasta valtakunnallisen keskiarvon ollessa 67 %. Koulutuksen tarjonnan määrän lisäksi alueelliselle tasa-arvolle on keskeistä myös tarjo-tun koulutuksen laatu. Korkeakoulutuksessa laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen tarjoaminen ja aidon korkeakouluyhteisön synnyttäminen vaatii koulutusta järjestäviltä yksiköiltä riittävän suurta kokoa. SDP:n tavoitteiden mukaisesti hallitus pitää kiinni siitä, että jokaisessa maakunnassa säilyy korkeakoulu. Laadukkaalla korkeakoulutuksel-la on myös tärkeä merkitys aluekehitykselle. Laadukkaan koulutuksen alueellisesti tasavertaisen saatavuuden varmistamiseksi on kuitenkin perusteltua, että pieniä ja toimintaedellytyksiltään ja houkuttelevuudeltaan heikkoja yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Yliopistopuolella tämä työ on jo varsin pitkällä ja pääosa toimenpiteistä kohdistuu ammattikorkeakoulusektorille.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja korostaa korkeakoulutuksen alueellisesti tasavertaisen saatavuuden ja koulutuksen laadun merkitystä aluekehityksel-le, koulutetun työvoiman saatavuudelle sekä alueellisen tasa-arvon toteutu-miselle.

93. Ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattinen terveyden-huoltomaksu

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Kunnilla on velvollisuus järjestää opiskeluterveydenhuolto alueellaan opiskeleville toi-sen ja korkea-asteen opiskelijoille. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluissa on suuria eroja yliopisto-opiskelijoiden ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden

114

välillä. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollon järjestää Ylioppilaiden terveydenhoi-tosäätiö (YTHS), ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on kunnallisella puolella. Useilla paikkakunnilla kunnallinen opiskeluterveydenhuolto on puutteellinen ja monen vuoden ajan on tehty töitä toimivamman opiskeluterveydenhuoltojärjestel-män kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön perustamassa työryhmässä päätettiin kokeilla ammatti-korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä YTHS-mallilla vuoden 2011 syksystä alkaen. Kokeilu toteutetaan Seinäjoella sekä Lappeenrannassa, ja se kes-tää vuoden 2014 loppuun asti. Toiveena on, että kokeilusta saadaan positiivisia tulok-sia, jolloin YTHS voitaisiin laajentaa koskemaan valtakunnallisesti ammattikorkeakoulu-opiskelijoita. Kokeilu rahoitetaan samaan tapaan kuin YTHS:n toiminta. YTHS:n rahoittajia ovat Kela, opiskelijat, yliopistopaikkakunnat ja opetus- ja kulttuuriministeriö. OKM:n osuuden kokeilussa maksaa sosiaali- ja terveysministeriö. Opiskelijoiden omarahoitusosuus pe-rustuu pilottivaiheessa vapaaehtoisuuteen. Toiminnan ennakoitavuuden ja laadun ta-kaamiseksi on välttämätöntä, että automaattisen terveydenhuoltomaksuun kuuluvat kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat korkeakouluopiskelijat. YTHS:n palvelut ovat kattavia ja helposti saavutettavissa, joten yksittäiselle opiskelijalle 42 euroa vuodessa ei ole suuri summa. Opiskelijoiden omarahoitusosuudesta noin 75 % tu-lee vakuusluonteisesta terveydenhoitomaksusta, joka jokaisen on maksettava, vaikkei palveluita tarvitsikaan. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP vaatii automaattista terveydenhuoltomaksua mikäli ammattikorkea-kouluopiskelijat siirtyvät pilotoinnin jälkeen YTHS:n palveluiden piiriin.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan ammattikorkeakouluopiskelijoille automaattista terveydenhuol-tomaksua, mikäli YTHS-mallin pilotoinnin jälkeen AMK-opiskelijat siirtyvät YTHS:n pal-veluiden piiriin. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta on vastannut pitkään Yliop-pilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoiden ter-veydenhuollosta ovat vastanneet kunnat. Terveydenhuollon erilainen järjestämistapa on johtanut yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat eriarvoiseen ase-maan. Siksi YTHS-mallinen terveydenhuoltokokeilu käynnistettiin syksyllä 2011 Seinäjo-ella ja Lappeenrannassa. Jos kokeilun tuloksena YTHS:n toiminta laajenee kattamaan kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon, on perusteltua, että se toteutetaan samalla tavalla kuin yliopistopuolellakin.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

94. Saamen kielten virtuaaliopetukseen on panostettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Alkuperäiskansana saamelaisille on perustuslaissa taattu oikeus kieleen ja kulttuuriin ja sen kehittämiseen. Tätä varten on määritelty mm. saamelaisalue (Utsjoen, Inarin, Enontekiön kunnat ja Sodankylän pohjoisosa). Saamen kielten opetus saamelaisalueen ulkopuolella on kuitenkin määritelty maahanmuuttajien kieliopetukseen liittyvään sää-dökseen eikä siinä ole huomioitu saamelaisten erityisasemaa alkuperäiskansana, vä-hemmistöryhmänä sekä -kielenä. Saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten mahdollisuus saamen kielten ja saamenkieliseen oppiaineopetukseen on olematon. Muuttoliikkeen seurauksena yli puo-let saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Suurimpia saame-laiskeskittymiä ovat pääkaupunkiseutu, Oulu ja Rovaniemi. Tämän vuoksi suurin osa saamelaislapsista ja -nuorista ei saa opiskella äidinkieltään.

115

Nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella järjestetään kielen opiskelua maksimissaan kaksi tuntia viikossa. Tunnit ovat usein oppilaan kannalta hankalia, koska ne ovat muun ope-tuksen ulkopuolella. Ryhmät ovat hyvin heterogeenisiä, joten opetus ja sen tehokkuus on vähäistä. Samoissa ryhmissä on äidinkielenään saamea puhuvia, vähän saamea puhu-via sekä täysin kieltä taitamattomia. Kaksi tuntia ei myöskään ole riittävä määrä kielen ylläpitämiseksi ja oppimiseksi, koska lapset ja nuoret elävät kodin ulkopuolella täysin suomalaisessa kieli- ja kulttuurikontekstissa. Laadukas virtuaaliopetus mahdollistaa opiskelun laajoilla alueilla. Virtuaaliopetus tar-joaa monipuoliset mahdollisuudet ja opetusmetodit. Kuitenkin sille on kohdennettava riittävästi resursseja, jotta sen kehittäminen on mahdollista. Virtuaaliopetus itsessään veisi huomattavasti vähemmän taloudellisia resursseja kuin opetuksen järjestäminen paikanpäällä. Se kannustaa myös suomalaisia opiskelemaan saamen kieliä, jotka ovat virallisia kieliä saamelaisalueella, ja näin esimerkiksi työelämän kannalta oleellisia. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ajaa määrätietoisesti lisäpanostusta saamen kielten virtuaaliopetukseen ja tekee näin työtä alkuperäiskansojemme kulttuurin ja kielten säilymisen puolesta.

95. Saamen kielen opiskelumahdollisuuksia parannettava saamelais-alueen ulkopuolella

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisilla on pe-rustuslain mukainen kulttuurillinen ja kielellinen itsehallintoalue eli kotiseutualue, joka kattaa Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Muuttoliik-keen seurauksena nykyisin yli puolet saamelaisista asuu saamelaisen kotiseutualueen ulkopuolella. Yli puolet saamelaislapsista ja nuorista jää kokonaan oman kielen ja omankielisen opetuksen ulkopuolelle. Saamelaisalueen ulkopuolinen opetus on maahanmuuttajasäädöksen alla. Opetusta on mahdollista saada 2,5 tuntia viikossa, jos opetusryhmään kuulu 4 saamenkieltä äidinkie-lenä tai kotona puhuvaa oppilasta. Ryhmät ovat usein hyvin heterogeenisia, koska sa-massa ryhmässä on eri-ikäisiä ja oppilaille kieli voi olla äidinkieli, passiivinen kieli tai ennestään tuntematon. Nykyisessä tilanteessa koulu jatkaa saamelaisten sulauttamista ja kielenvaihdosta. Ope-tuksen puutteen vuoksi kieltä puhuvat jäävät luku- ja kirjoitustaidottomiksi äidinkieles-sään. Heikoimmin kieltä osaavat menettävät kielen kokonaan tai se jää kehittymättä. Kielen säilymisen kannalta positiivinen diskriminointi on tarpeellista. On otettava huo-mioon alkuperäiskansan kielen uhanalainen asema, mikä vaati erilaista kohtelua kuin maahanmuuttajakielet. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii puolueen ajamaan saamen kielen opiskelumahdollisuuksi-en parantamista saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella irrottamalla saa-men kielen opetus maahanmuuttajien ja muiden vieraiden kielten opetusta koskevasta asetuksesta ja valmistelemalla säännös, joka koskee opetuksen ko-konaisuutta koko maassa ja muutattamalla rahoitusjärjestelmä koskemaan koko maata.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 94-95

Aloitteessa 94 esitetään, että saamen kielen virtuaaliopetukseen on panostettava ja aloitteessa 95 vaaditaan saamen kielen opiskelumahdollisuuksien parantamista saame-laisten kotiseutualueen ulkopuolella. Saamelaisalueen koulutuskeskus on Suomessa ainoa ammatilli-nen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi. Sen tehtävänä on palvella saame-laisaluetta ja sen elinkeinoelämää. Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yli-

116

opistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistossa Rovaniemellä. Oulun yliopiston Giella-gas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutki-muksen kehittäjänä. Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta suunnit-telee ja rahoittaa saamenkielistä oppimateriaalia. Osa opetuksesta annetaan virtuaa-liopetuksena. Saamelaisten asema kirjattiin Suomen perustuslakiin vuonna 1995. Saamelaisilla alku-peräiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan sekä siihen kuulu-via perinteisiä elinkeinojaan. Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki. Saamelaisilla on ollut vuodesta 1996 lähtien kotiseutualueellaan kieltään ja kult-tuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden tavoitteeseen saamen kielen opetuksen edis-tämisestä saamelaisalueen ulkopuolella.

96. Jyrkkä ei yliaikamaksuille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Opiskelijoiden valmistumista halutaan nopeuttaa ja keskusteluun ollaan nostamassa u-

misen nopeuttamiseksi. Yliaikamaksut eivät ole todellinen keino puuttua opiskelujen hitaaseen edistymiseen. Asenne, jota opiskelijoita kohtaan osoitetaan, viestii kylmyydestä ja ajattelematto-muudesta. Opintojen pitkittymisen taustalla on aina jokin syy. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, että opiskelija ei pysty maksamaan vuokraansa käymättä töissä opintojensa ohel-la, opinnot eivät vastaa opiskelijan odotuksia tai opiskelijalla on terveydellisiä ongel-mia, jotka vaikeuttavat opiskelua. Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä puuttumaan näihin syihin ja edistämään opiskelijoiden valmistumista kattavilla opiskelun tukipalveluilla. Nopeas-ta valmistumisesta voi palkita, mutta nopean valmistumisen ei tule olla itseisarvo. Yliaikamaksut eivät myöskään motivoi suorittamaan kesken jäänyttä tutkintoa loppuun, vaan päinvastoin nimenomaisesti jättämään sen kesken. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP vastustaa opiskelijoihin kohdistettavia yliaikamaksuja ja muita samankal-taisia opintojen viivästymiseen liitettäviä sanktioita.

Puoluehallituksen lausunto

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK esittää, että SDP vastustaa opiskelijoihin kohdis-tettavia yliaikamaksuja ja muita samankaltaisia opintojen viivästymiseen kohdistuvia sanktioita. SONK korostaa opintojen viivästyvän opiskelijasta riippumattomista syistä ja viittaa erityisesti opiskelijan heikkoon toimeentuloon, väärään opiskelualan valintaan ja terveydellisiin syihin opintojen viivästymisen syinä. Yliopisto-opiskelijoista maisterintutkinnon suorittaa seitsemän vuoden kuluessa opinto-jen aloittamisesta alle puolet opiskelijoista. Ohjeellinen suoritusaika tutkinnolle on viisi vuotta. Opiskelijoiden toimeentulon turvaava opintotukijärjestelmä kuuluu Suomessa maailman anteliaimpiin. Tästä huolimatta opintojen edistyminen on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hidasta ja opiskelijoiden opintoihinsa käyttämä aika vähäinen. Opintotukijär-jestelmän uudistaminen 1990-luvun alussa lainapainotteisesta opintorahapainotteiseksi ei odotuksista huolimatta nopeuttanut opintoja. Opintolainan käyttö on meillä kansain-välisesti katsottuna vähäistä. Opintojen aikainen työssäkäynti mainitaan usein keskeiseksi opintoja viivästyttäväksi syyksi, mutta Suomessa myös nuorena ja nopeasti valmistuneet työskentelevät usein opintojensa ohessa ilman, että työskentely hidastaa opintoja.

117

Väärän opiskelualan valinta on usein opintoja viivästyttävä tekijä, josta aiheutuvaan viivästymiseen on syytä vastata kehittämällä joustavia tapoja opintoalan vaihtamiseen korkeakoulujen sisällä ja välillä. Terveydelliset syyt tulee ehdottomasti ottaa huomioon kannustettaessa opiskelijoita opintojen ripeään loppuun saattamiseen, jotta sairauden takia opinnoissa viivästyneet saavat myös oikeudenmukaisen kohtelun. Yliopisto-opiskelijoiden tulisi lisätä viikoittaista opiskeluaikaansa kolmanneksella saa-vuttaakseen tavoitteena olevan opiskelurytmin. Tällä hetkellä opintojen nopeuteen liittyvät kannustimet toteutuvat pääasiallisesti opintotukijärjestelmän kautta, mikä tarkoittaa kannustinten kohdistuvan käytännössä yksinomaan niihin opiskelijoihin, joi-den on toimeentulonsa turvaamiseksi turvauduttava opintotukeen. Niihin opiskelijoihin, jotka eivät nosta opintotukea, ei tällä hetkellä käytännössä kohdistu mitään kannusti-mia. Opintoaikojen rajausta koskevaa lainsäädäntöä on yliopistoissa sovellettu niin, että harkinnanvarainen jatkoaika on myönnetty kaikille sitä hakeneille. Työurien pidentämiseksi opintojen nopeuttaminen on yhä tarpeen. Samalla on kohtuul-lista, että opiskelijoille asetetaan myös opintojen etenemiseen liittyviä velvoitteita. Koko sosiaaliturvajärjestelmä perustuu siihen, että esimerkiksi työttömät ovat työ-markkinoiden käytettävissä. Järjestelmän yleisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi on kohtuullista, että ne, joiden koulutus maksetaan yhteisistä varoista, myös suoritta-vat aktiivisesti opintoja, eivätkä kannustimet kohdistu ainoastaan heikommassa talou-dellisessa asemassa oleviin.

Päätösesitys

Puoluekokous korostaa tarvetta kannustaa opintojen etenemiseen tavalla, joka ei vaaranna sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

97. Korkeakoulujen mielikuvamainontaan on puututtava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Korkeakoulut markkinoivat usein mielikuvilla. Mainonta saattaa olla hyvinkin räikeää ja usein annetaan sellaisia lupauksia, jotka saattavat harhauttaa koulutuspaikkaa hakevia ja aiheuttaa sen, että opiskelija aloittaa opinnot alalla, joka ei vastaakaan hänen odo-tuksiaan. Vuonna 2010 tehty tutkimus osoittaa, että joka viides ammattikorkeakoulu-opiskelija on pettynyt ammattikorkeakoulujen markkinoinnilla luomiin mielikuviin. Mainontaan käytetään valtavia summia rahaa, jotka voisi käyttää korkeakoulun sisällä paremminkin, esimerkiksi opinto-ohjauspalveluiden kehittämiseen. Ammattikorkeakou-lujen välistä kilpailua voidaan poistaa sillä, että asetetaan ammattikorkeakoulujen tar-kempi profiloituminen tavoitetilaksi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ryhtyy aktiivisesti ajamaan alas korkeakoulujen mielikuvamainontaa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan korkeakoulujen mielikuvamainonnan suitsemista. Selvitysten mu-kaan esimerkiksi ammattikorkeakoulut markkinoivat vuonna 2011 yhteensä yli kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Julkisesti rahoitetut korkeakoulut siis kilpailevat opiske-lijoista veronmaksajien rahoilla. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan joka viides amk-opiskelija on pettynyt am-mattikorkeakoulujen markkinoinnilla luomiin mielikuviin. Lisäksi yliopistoihin luotavan opiskelijapalautejärjestelmän tulisi huomioida korkeakou-lujen mainonta ja niiden vastaavuus opiskelijoiden kohtaaman todellisuuden kanssa. Myös korkeakoulujen rahoitusperusteissa opiskelijapalautteiden hyödyntämistä tulee korostaa.

118

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen siltä osin kuin se koskee harhaanjohtavaa mielikuvamainontaa.

98. Jokainen ansaitsee koulutustaan vastaavan työpaikan Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Laadullisella työllistymisellä tarkoitetaan koulutustasoa vastaaviin työtehtäviin työllis-tymistä. Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmiä pitää kehittää niin, että laadullinen työl-listyminen saadaan rahoituskriteeriksi. Näin korkeakoulu on velvollinen panostamaan koulutuksen laatuun ja työelämäyhteyksiin. Opintojen aikana saavutetut työelämäyh-teydet säilyvät myös opiskelujen jälkeen, joten on tärkeää, että korkeakoulu varmis-taa, että suhteet työelämään ovat kunnossa ja korkeakoulun opetustasoa kunnioitetaan työelämässä. Opiskelemaan mennessään opiskelijan päätavoite on työllistyä kyseiselle alalle. Mikäli työllistyminen on heikkoa, saattaa opiskelumotivaatio kärsiä ja opintoaika pitkittyä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus työllistyä koulutustaan vastaavaan tehtäviin, ja kor-keakoulun tulee toimia niin, että tämä tavoite saavutetaan valmistuttua. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ryhtyy aktiivisesti ajamaan laadullista työllistymistä yhdeksi ammattikor-keakoulujen rahoituskriteeriksi ja vaatii, että työllisyyskriteerin osuutta yli-opistojen uudessa rahoitusmallissa kasvatetaan.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään laadullisen työllistymisen tuomista korkeakoulujen rahoituskritee-riksi ja työllisyyden voimakkaampaa painottamista yliopistojen rahoituksessa. Koulutus parantaa merkittävällä tavalla yksilön asemaa työmarkkinoilla. Perusasteen koulutuksen varassa olevista työikäisistä töissä on alle 40 prosenttia kun ammatillisen koulutuksen suorittaneilla osuus on lähes 70 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneilla yli 80 %, joillakin aloilla yli 90 %. Työllistymisen lisäksi keskeistä on tarkastella, miten työllistyminen tapahtuu suhteessa hankittuun koulutukseen. Laadullisella työllistymisellä viitataan työn tasolliseen ja si-sällölliseen vastaavuuteen suhteessa hankittuun koulutukseen. Laadullista työllisyyttä voidaan mitata sekä ns. objektiivisilla että subjektiivisilla mitta-reilla. Objektiiviset mittarit perustuvat asiantuntija-arvioihin työn ja suoritetun koulu-tuksen suhteesta. Subjektiivisilla mittareilla arvio perustuu henkilön omaan käsitykseen työtehtäviensä vaativuudesta ja sisällöstä suhteessa koulutuksensa vaativuuteen ja si-sältöön. Laajemmin on käytössä näistä subjektiivinen mittaustapa. Koulutuksen ja työn tasollisen ja sisällöllisen vastaavuuden perusteella vastaajat jakautuvat neljään ryh-mään, joista koulutusta vastaavissa tehtävissä olevina pidetään niitä, joilla työtehtävät vastaavat koulutusta sekä sisällöllisesti että vaativuudeltaan. Suomessa laadullista työllisyyttä on tutkittu lähinnä yliopistoista valmistuneiden osalta. Ammattikorkeakoulutuksen osalta tutkimusta on saatavissa varsin suppeasti ja ammat-tikoulutettujen osalta hyvin heikosti. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että laadullisesti heikko työllistyminen on sitä yleisempää, mitä lyhyempi ja kapea-alaisempi ammattiin johtava koulutus on. Laadullisesti heikko työllistyminen on siis yleisintä lyhyen ammatillisen koulutuksen suorittaneilla ja harvinaisinta yliopistokoulu-tetuilla. Rahoitusperusteena laadulliseen työllistymiseen liittyy lukuisia ongelmia. Koulutuksen ja seurannasta saatavien tulosten välillä on niin pitkä viive, että käytännössä korkea-koulua rahoitettaisiin pääosin lähes kymmenen vuotta aiemmasta toiminnasta.

119

Kapea-alainen täsmäkoulutus johtaa lyhyellä aikavälillä hyvään työllistymiseen, mutta työuran edetessä kapea-alaisuus kääntyy taakaksi ja työllisyys jää heikommaksi. Laadul-lisen työllistymisen painottaminen rahoitusperusteena kannustaisi korkeakoulua maksi-moimaan lyhyen tähtäimen laadullisen työllistymisen, mikä voisi tapahtua yhteiskunnan intressien vastaisesti pidemmän aikavälin työllistymisen kustannuksella. Laadullinen työllistyminen soveltuu heikosti tilanteisiin, joissa työelämän rakenteet muuttuvat nopeasti ja aiemmin tietyn tyyppisiin tehtäviin valmistaneella koulutuksella olevat henkilöt joutuvat hakeutumaan muiden alojen tehtäviin. Tällöin laadullinen työl-listyminen rankaisisi mittarina niitä korkeakouluja, joiden antama koulutus mahdollis-taa työllistymisen myös oman perinteisen alan ulkopuolelle.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

99. Opintotuki säilytettävä opintorahapainotteisena Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Opintolainan suhteellista osuutta opintotuesta ei tule nostaa. Opintotuen on säilyttävä opintorahapainotteisena ja opintovelkaantumisen oltava vapaaehtoista. Opintotuki on opiskelijan ensisijainen toimeentulon muoto. Opintotuki koostuu tällä hetkellä opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja vapaaehtoisesta opintolainasta. Viime vuosina käyty keskustelu opintojen pitkittymisestä asettaa paineita myös opinto-tuen kehittämiselle. Opintotuen alhainen taso pakottaa opiskelijat työskentelemään opintojensa ohella. Opintoaikojen venymisen yleisin syy onkin työssäkäynti. Opintotu-kea kehittämällä voidaan kannustaa päätoimiseen opiskeluun ja näin lyhentää tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa. On selvää, että päätoimisen opiskelun mahdollistava opintotuki vaatii opintotuen tason nostamista. Vallitsevassa taloustilanteessa opintotuen kehittämiseen käytettävissä ole-vat resurssit ovat kuitenkin niukat, jolloin paine kohdistuu opintolainan kehittämiseen ja sen tason nostamiseen. Opintolainajärjestelmää on kuitenkin syytä kehittää edelleen. Kannustinjärjestelmät, kuten opintolainavähennys, eivät ole hyödyttäneet valtaosaa opiskelijoista, saati lisän-neet opintolainan houkuttelevuutta. Nykyiset kannustinjärjestelmät tulee purkaa ja niistä vapautuvat resurssit käyttää opintovelkaantumisen riskien minimoimiseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP sitoutuu opintotukijärjestelmän säilyttämiseen opintorahapainotteisena vastustaen opintolainan suhteellisen osuuden nostamista opintotuesta ja ke-hittämään nykyistä opintolainaa niin, että sen kannustinjärjestelmät puretaan ja riskisuojia kehitetään.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että puolueen tulisi sitoutua opintotuen säilyttämiseen opintora-hapainotteisena. Lisäksi aloitteessa esitetään, että opintolainaa tulisi kehittää purka-malla kannustinjärjestelmiä. Nykyinen opintotukijärjestelmä koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Itsenäisesti asuvalle korkeakouluopiskelijalle opintotu-en enimmäismäärä Suomessa on tällä hetkellä noin 800 euroa kuukaudessa. Toisen as-teen opiskelijalla puolestaan tuen enimmäismäärä on vajaat 750 euroa kuukaudessa. Opintolainan osuus Suomessa itsenäisesti asuvan korkeakouluopiskelijan tuessa on alle 38 %, itsenäisesti toisella asteella opiskelevalla 40 %. Lainan osuus tuesta on säilynyt enintään 40 %:ssa koko nykyisenkaltaisen opintotukijärjestelmän olemassaolon ajan, noin 20 vuotta. Lainan osuutta tuesta voidaan pitää maltillisena. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen opintotukijärjestelmässä itsenäisesti asuvalla opiskelijalla lainan

120

osuus tuesta on toiseksi alhaisin. Tanskassa lainan osuus koko tuesta on noin 34 %. Nor-jassa lainan osuus tuesta on 60 % ja Ruotsissa noin 65 %. Islannissa opintotuki on koko-naan opintolainaa. Suomessa opiskelijat velkaantuvat opintolainan perusteella muissa Pohjoismaissa opis-keleviin nähden maltillisesti, kaikkein vähiten. Kansaneläkelaitoksen tilastojen perus-teella korkeakouluopiskelijoista noin kolmanneksella on valmistumishetkellä opintolai-naa. Tanskalaisista opiskelijoista vajaalla 40 %:lla on lainaa, ruotsalaisilla yli 70 %:lla. Norjassa sikäläistä opintotukea nostavista yli 95 %:lla on opintolainaa, Islannissa kaikil-la. Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden opinto-lainan määrä valmistumishetkellä on noin 6 000 euroa (mediaani). Opintorahaa saaville korkeakouluopiskelijoille otettiin käyttöön automaattinen opintolainan valtiontakauk-sen myöntäminen 1.8.2011 lukien. Takauksen myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opiskelijan on nostettava opintolainaa. On tarpeen seurata, miten lainatakauksen automaattinen myöntäminen vaikuttaa opintolainan käyttöön. Opintolainan käyttöä on syytä kuitenkin syytä lisätä edelleen nykyisestä. Opintotuessa otettiin vuonna 2005 käyttöön verotuksen opintolainavähennys määräajas-sa korkeakoulututkinnon suorittaneelle. Vähennyksen tavoitteena oli kannustaa opiske-lijoita nopeampaan valmistumiseen ja opintolainan ottamiseen. Opintolainavähennys ei ole tilastojen mukaan olemassaolonsa aikana lisännyt opintolainan käyttöä eikä sillä ainakaan toistaiseksi ole ollut vaikutusta opintoaikojen lyhenemiseen. Opetus- ja kult-tuuriministeriö arvioi opintolainavähennysjärjestelmän toimivuuden tämän hallituskau-den aikana. Arvioinnissa on syytä olla kriittinen ja myös verovähennyksen poistamista on harkittava. Samalla tulee pohtia mahdollisia muita kannustimia opintolainan käyt-tämiseen. Opintolainan käyttäminen tarvitsee kannustimia jatkossakin. Kannustimien on oltava yksinkertaisia ja niiden päämääränä on oltava opiskeluaikojen lyhentäminen.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että opintolainan käytön lisäämiseksi opintorahaa täy-dentävänä opintojenaikaisen toimeentulon rahoitusmuotona on kehitettävä kannustimia. Puoluekokous katsoo, että muilta osin aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja viittaa aloitteen 73 vastaukseen.

100. Opintotuen asumislisän vuokrakattoa korotettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Opintotuen asumislisä on nykyisellään täysin riittämätön opiskelijan asumiseen useim-milla paikkakunnilla. Asumislisän vuokrakatto on 252 euroa, johon saakka asumislisää saa 80 % asumismenoista, maksimissaan siis 201,60 euroa. Nykyinen vuokrakatto ei kata lähellekään asumiskustannuksia varsinkaan suurimmissa yliopistokaupungeissa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP pyrkii korottamaan asumislisän vuokrakattoa vastaamaan paremmin tä-män päivän asumiskustannuksia ja opiskelijoiden tarpeita.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että opintotuen asumislisän vuokrakattoa on korotettava. Opintotuessa asumislisä on tasoltaan eniten jäljessä kustannuskehitystä. Vuokrakatto on 252 euroa kuukaudessa, mikä ei ole riittävä yleiseen vuokratasoon nähden edes opis-kelija-asunnoissa. Asumislisää ei myöskään makseta kesäajalta, ellei opiskelija suorita tällöin opintojaan. Muissa asumisen tukemisen järjestelmissä (yleinen asumistuki, eläk-keensaajien asumistuki ja sotilasavustuksen asumisavustus) ei ole samanlaista tarvehar-kintaa, vaikka asuminen on kaikkien perusoikeus.

121

Voidaan perustellusti kysyä tarvitaanko Suomessa neljää tasoltaan ja ehdoiltaan erilais-ta asumisen tukemisen järjestelmää? On arvioitava yhteen, yhtenäiseen asumisen tu-kemisen järjestelmään siirtymistä Suomessa pidemmällä aikavälillä. Opiskelijoiden asumisen tukeminen olisi perusteltua irrottaa opintotuesta ja siirtää se erillisen asumi-sen tukijärjestelmän vastattavaksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Puoluekokous toteaa lisäksi, että on vaka-vasti pohdittava siirtymistä yhteen, yhtenäiseen asumisen tukemisen järjes-telmään.

101. Ruotsin kielen opiskelun aloitusikää alennettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Peruskoulun ruotsin kielen opetusta tulisi muuttaa niin, että opetus alkaisi viimeistään viidennellä luokka-asteella. Aikaisempi ruotsin kielen opiskelun aloitus tarkoittaisi op-pimisvaatimuksien jakaantumista pidemmälle ajalle, jolloin opetuksen monimuotoisuus voitaisiin turvata ja oppimiselle tulisi paremmat edellytykset. Varsinaisia oppimistavoit-teita ei siis nostettaisi, mutta nykyiset tiivistahtiset ruotsin kielen peruskouluopinnot jaettaisiin useammalle vuodelle. Nykyinen ruotsin kielen opiskelun aloitusajankohta seitsemännellä luokalla on ongel-mallinen yläluokille siirtymisestä sekä murrosiän alkamisesta johtuen. Myös tästä syystä opetuksen aloittaminen aikaisemmin olisi järkevää. Nykyistä varhaisempi aloitusikä voisi kohentaa ruotsin kielen osaamista, kun kieltä saisi opiskella rauhallisempaan tah-tiin ja opiskelun aloittaminen siirtyisi pois hankalasta kehitysvaiheesta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP avaa keskustelun ruotsin kielen opiskelun mielekkäästä aloitusajankoh-dasta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että peruskoulun ruotsin kielen opetusta tulisi muuttaa niin, että opetus alkaisi viimeistään viidennellä luokka-asteella. Suomi on ollut perinteisenä tasa-arvomaana ollut myös vähemmistökieltä puhuvien oikeuksien mallimaa, mutta viime vuosina kansalaisten ruotsin kielen taito on heikentynyt. Euroopan neuvosto on kahdesti huomauttanut, että tuomioistuinten ja viranomaisten kyky palvella ruotsin kielellä on rapautunut. Muun muassa Opetushallitus on esittänyt, että ruotsin kielen opetuksen aloittamista aikaistettaisiin nykyisen seitsemännen luokan sijaan jo kuudennella luokalla. Vuosina 2001 ja 2008 tehdyt arviot kotimaisten kielten osaamisesta osoittavat, että ruotsin osaaminen on selvästi heikentynyt. Esimerkiksi ylioppilaskokeissa ruotsin osaaminen on heikentynyt. Valtioneuvoston kanslia on asettanut syksyllä 2011 Kansalliskielistrategia-hankkeen, jossa ruotsin kielen asemaa käsitellään. Lisäksi opetusministeriön tuntijakotyöryhmä käsittelee aihetta kevään 2012 aikana.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja pitää keskustelua ruotsin kielen opiskelun aloitusajankohdasta tarpeellisena.

102. Suomalaista opinto-ohjausta kehitettävä Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite

Suomalaista koulutusjärjestelmää kehutaan yli maamme rajojen, mutta silti maassam-me rehottaa korkea nuorisotyöttömyys, tuhansia nuoria on työkyvyttöminä ja koulupu-

122

dokkaita on vuosittain n. 10 000. Ongelma on erityisen suuri ammatillisella puolella, missä opinto-ohjaaja joutuu pahimmillaan ohjaamaan jopa 700 nuorta. Suomen Opinto-Ohjaajien SOPOn suositus on 250 ohjattavaa per opo, Ammattiin Opiskelevat SAKKIn, Suomen Lukiolaisten Liitto SLLn ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJn suositus on 200. Myös opinto-ohjauksen laatuun on puututtava. Opinto-ohjaajille on tarjottava jo han-kittua osaamista täydentävää koulutusta vuosittain, jotta heillä olisi ajantasainen ym-märrys sekä suomalaisesta että eurooppalaisesta korkeakoulupolitiikasta ja alati muut-tuvasta korkeakouluverkosta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii sen eteen, että opinto-ohjaajalla ei olisi enempää kuin 200 oppilas-ta tai opiskelijaa ohjattavanaan, ja että opinto-ohjaajille tarjotaan nykyistä enemmän koulutusta suomalaisen ja eurooppalaisen korkeakoulupolitiikan uu-sista tuulista.

Puoluehallituksen lausunto

Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloitteessa esitetään, että suomalaista opinto-ohjausta on kehitettävä ja että kouluihin ja oppilaitoksiin on luotava vähim-mäismitoitukset opiskelija-opinto-ohjaaja suhteesta. Opetushallituksen selvitys osoittaa, että 39 % lukiolaisista ja 43 % ammatillisen koulu-tuksen opiskelijoista koki saaneensa liian vähän opinto-ohjausta. Vailla opinto-ohjaajan kelpoisuutta kaikista perusopetuksen opinto-ohjausta antavista opettajista oli 41 % ja lukiossa 49 %. Ammatillisista oppilaitoksista vertailukelpoista tilastoa ei ole. Päätoimisen opinto-ohjaajan ohjattavien määrä vaihtelee suuresti. Kun sopivana ohjat-tavien määränä voidaan pitää noin 200-250, on nykyisillä ohjattavien määrillä opinto-ohjaukselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen usein mahdotonta. Voidaksemme vastata tulevaisuuden haasteisiin, meillä ei ole varaa huonosti hoidettuun opinto-ohjaukseen. On tärkeää ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin opinto-ohjauksen puutteiden korjaamiseksi. Ammattimaisella ja riittävällä ohjauksella voidaan opintoai-koja lyhentää, opintojen keskeyttämistä vähentää, välttää turhia välivuosia ja ennalta-ehkäistä syrjäytymistä. Nivelvaiheen ohjausta tehostamalla voidaan saavuttaa sosiali-demokraateille tärkeä tavoite koulutustakuun toteutumisesta.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen pitäen tavoitteena yhtä opinto-ohjaajaa 200 250 oppilasta tai opiskelijaa kohti.

103. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilari Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Maksuttoman koulutuksen kannattamisessa on kyse arvovalinnasta. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan kivijalka ja koulutuksen kustantaminen on yhteiskunnan vastuulla. Maksuton koulutus luo parhaat edellytykset sosiaalisesti tasa-arvoiselle yh-teiskunnalle ja sen kansainvälisen kilpailukyvyn kasvulle. Koko yhteiskunnan läpileik-kaava sivistys on välttämätön hyve hyvinvoinnin luomiseksi, ja epävarmoinakin aikoina yhteiskunnan kannattaa sijoittaa koulutukseen. Maksuton korkeakoulutus on ehdoton valtti suomalaisen korkeakoulutuksen kansainvä-listymisessä. Kansainvälistyminen on olennainen osa yhteiskunnan kehittymistä. Maksu-ton koulutus on lisäksi useissa tutkimuksissa osoitettu erinomaiseksi työkaluksi estä-mään sosiaalista segregaatiota. Korkeakouluissa käynnissä oleva lukukausimaksukokeilua ei kokeilujakson päättyessä tule jatkaa. Kokeilu uhkaa korkeakoulutuksen yhdenvertaista saatavuutta ja koulutus-järjestelmän kansainvälistymistä kestämättömällä tavalla. Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönotto on vähentänyt ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää 90 %, ja siellä jo

123

elinkeinoelämäkin on alkanut kannattaa lukukausimaksujen poistoa, sillä ulkomaalais-ten opiskelijoiden puute esimerkiksi tekniikan aloilta on jo luomassa työvoimapulaa näille aloille. Suomen tulee ottaa oppia tästä kehityksestä ja luopua lukukausimaksuko-keilusta jo varhaisessa vaiheessa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP puolustaa maksutonta koulutusta sosiaalisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilarina ja edistää kaikessa toiminnassaan lukukausimaksukokeilun lopet-tamista.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP puolustaa maksutonta koulutusta sosiaalisesti tasa-arvoisen yhteiskunnan peruspilarina ja edistää kaikessa toiminnassaan EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita koskevan lukukausimaksukokeilun lopettamista. Koulutuksellisen tasa-arvon toteutuminen on sosialidemokraattisen koulutuspolitiikan keskeisin tavoite. Koulutuksen maksuttomuudella eri koulutusasteilla on pyritty siihen, että kaikilla olisi taustaansa ja varallisuuteensa katsomatta yhtäläinen mahdollisuus osallistua koulutukseen. Tämä toteutuu suomalaisessa koulutusjärjestelmässä varsin hyvin. Keskeisin puute maksuttomuuden toteutumisessa on päivähoito ja siihen liittyvä var-haiskasvatus. Varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas tapa kaventaa lasten taustasta joh-tuvia eroja oppimistuloksissa ja sosiaalisessa asemassa ja SDP onkin aktiivisesti edistä-nyt päivähoidon maksuttomuutta. Perusopetus ja sen oppimateriaalit ovat maksuttomia lukuun ottamatta kotiopetuksessa olevia lapsia. Toisen asteen koulutuksessa oppimate-riaalit ovat maksullisia ja toisen asteen ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuk-sesta peritään maksuja opintojen ylittäessä suositusajan. Korkeakoulutuksessa avoimesta korkeakoulutuksesta sekä korkeakoulujen tarjoamasta täydennyskoulutuksesta peritään maksuja. Korkeakoulujen tarjoama tutkintoon johtava koulutus on maksutonta lukuun ottamatta institutionaalisille tilaajille suunnattua tila-uskoulutusta sekä EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille suunnattua lukukausimak-sukokeilua. Aikuiskoulutus on pääosin maksullista, mutta osin julkisin varoin tuettua, mikä osin lisää aikuiskoulutuksen kasaantumista jo valmiiksi koulutetuille väestöryhmil-le. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteena on, että suomalaisissa korkeakou-luissa opiskelee vuonna 2015 yhteensä 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Näistä opiskelijoista tulee vuonna 2015 arviolta 12 000 EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tällä hetkellä valitettavan pieni osuus ulkomaalaista opiskelijoista jää Suomeen opinto-jensa jälkeen. Opiskelijoiden omia toiveita koskevan selvitystiedon perustella voidaan arvioida, että varsin suuri osa täällä opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista voisi harkita jäämistä Suomeen myös opintojensa jälkeen. Tällä hetkellä opintojen jälkeistä työllistymistä haittaavat yhä työmarkkinoiden asenteiden lisäksi maahanmuuttajien työllistymisen lainsäädännölliset esteet. Suomen ikärakenteen nopeasti muuttuessa ja huoltosuhteen heikentyessä on aiempaa tärkeämpää kyetä varmistamaan, että nykyistä suurempi osa ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista työllistyy tänne opintojensa jälkeen. Puoluehallitus pitää tarpeellisena käynnistää koulutus- ja työvoimahallinnon yhteistyö-nä viipymättä strategisen valmistelun, jossa arvioitaisiin missä määrin ja millä keinoin tulevaan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata lisäämällä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille myös valmistumisensa jälkeen. Strategian toi-meenpanon tulisi alkaa viimeistään vuoden 2013 syksyllä.

Päätösesitys

Puoluekokous korostaa koulutuksen maksuttomuuden merkitystä koulutuksel-lisen tasa-arvon saavuttamisessa eri koulutusasteilla sekä yhteiskunnallisen

124

oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa ja velvoittaa puolueen edistämään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomen työmarkkinoille opinto-jensa jälkeen.

104. Ohjelma kielellisen syrjinnän poistamiseksi Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Suomen kielen täydellisen osaamisen puuttuminen ei saa aiheuttaa kielitaitoon perus-tuvaa syrjintää vuorovaikutustilanteissa erityisesti oppilaitoksissa tai työelämäyhteyk-sissä. Suomen kielen käyttäminen on edellytys toimivaan vuorovaikutukseen työelämässä, oppilaitoksissa ja vapaa-aikana. Suomessa on vuosisadan ajan kehitetty suomalaista kulttuuria ja identiteettiä suomen kielen pohjalta. Nyt kun Helsingissä on sekä määrällisesti että suhteellisesti eniten vieraskielistä väes-töä on erityisesti Helsingin seudulla ryhdyttävä poistamaan henkisiä esteitä vieraskielis-ten ja kantaväestön vuorovaikutuksen välillä. Vuoden 2010 lopussa Helsingissä asui run-saat 63 000 vieraskielistä henkilöä, mikä on 11 prosenttia Helsingin väestöstä. Jos Hel-singin vieraskielinen väestö muodostaisi oman kuntansa, se olisi asukasluvultaan Suo-men 15. suurin kunta ja ehkäpä kaikkein elinvoimaisin: paljon lapsia, runsaasti työikäi-siä ja vähän vanhuksia. Kokonaisuudessa Suomessa on vielä varsin vähän ulkomaalaisia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa Suomessa asui ulkomaiden kansalaisia kaikista EU-maista seitsemänneksi vähiten. Kuitenkin maahanmuuttajien määrä on vii-meisen kahdenkymmenen vuoden aikana räjähdysmäisesti kasvanut myös Suomessa eikä tälle globaalille väestön siirtymisen suuntaukselle ole vähenemistä luvassa. (Tilastokes-kus: http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-06-21_001.html). Aloitteen ideana on selvittää ei äidinkielenään suomea puhuvien lasten ja nuorten sekä työssäkäyvien aikuisväestön ongelmia vuorovaikutustilanteissa: kielipuolen asema aihe-uttaa ilmeistä syrjäyttämistä ja syrjäytymistä. Tämän vuoksi suomenkielisiä tulee sie-dättää hyväksymään epätäydellisesti kieltä puhuvia. Koko maailma on täynnä huonoa englantia puhuvia mutta kuitenkin toisiaan halukkaasti ymmärtäviä ihmisiä. Vuorovaiku-tuksen lisäämiseksi ja samalla paremman kielitaidon oppimiseksi tulisi etsiä uusia kei-noja kieleen perustuvien ongelmien tunnistamiseen ja uusien ratkaisujen löytämiseksi niin opetuksessa, työelämässä, viranomaisten kanssa asioidessa kuin kansalaistoimin-taan osallistumisessa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen laatia ohjelman kielellisen syrjinnän poistamiseksi kouluissa ja työelämässä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään ohjelmaa kielellisen syrjinnän poistamiseksi kouluissa ja työelä-mässä. Maahanmuuttajat kohtaavat työelämässä ja kouluissa edelleen valitettavan pal-jon ennakkoluuloja, joiden muodostumista edesauttaa suomen kielen taidon puutteelli-nen osaaminen. Aloitteessa lähdetään purkamaan ongelmaa siitä, että kieleen liittyviä ennakkoluuloja tunnistettaisiin ja pyrittäisiin ehkäisemään valtaväestön asenteita epä-täydellisesti suomea puhuvien kohdalla. Samalla on kuitenkin muistettava, ettei suomen kielen taidon puutteellisen osaamisen hyväksyminen yhteiskunnassa saa johtaa maahanmuuttajille tarkoitetun kielikoulutuk-sen resurssien vähentämiseen. Suomen kielen taito on edelleen merkittävin tapa maa-hanmuuttajalle päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. SDP:n Maahanmuuttopoliittisessa raportissa todetaan, että kotoutuminen edellyttää myönteistä ja rakentavaa asennetta myös kantasuomalaisilta. Koulujen kansainvälisel-lä kasvatustyöllä on tässä yhteydessä tärkeä merkitys. Myönteistä vuorovaikutusta voidaan myös tukea kehittämällä monimuotoista kaupunki- ja palvelurakennetta, tar-

125

joamalla tiloja eri väestöryhmien kohtaamisille sekä välittämällä maahanmuuttajille tietoa osallistumismahdollisuuksista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa sujuvan maahanmuuton ja kotoutumisen edellyttävän kantaväestöltä rakentavaa suhtautumista vieras-kielisten puutteelliseen suomen kielen taitoon. Puoluekokous korostaa tar-vetta taata maahanmuuttajille riittävä suomen kielen ja kulttuurin opetus.

105. SDP:lle korkeakoulupoliittinen linjapaperi Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

Suomen korkeakoulukentässä tapahtuu jatkuvasti merkittäviä ja nopeatempoisia muu-toksia. SDP tarvitsee päivitettyä, selkeää ja konkreettista korkeakoulupoliittista linja-paperia, jotta voidaan vastata asianmukaisesti korkeakoulukentän nopeasti muuttuviin haasteisiin ja varmistaa johdonmukaisuus ja pitkäjänteisyys päätöksenteossa jatkuvista muutoksista ja uudistuksista huolimatta. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP ryhtyy toimiin korkeakoulupoliittisen linjapaperin valmistelemiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään SDP:lle korkeakoulupoliittisen linjapaperin valmistamista. SDP:llä ei ole erillistä korkeakoulupoliittista ohjelmaa tai linjapaperia, vaan korkeakoulupoli-tiikkaa käsittelevät linjaukset perustuvat puoluekokousaloitteista annettuihin puolue-kokouspäätöksiin sekä vuonna 2010 hyväksyttyyn Varjosta valoon tulevaisuusohjel-maan. Viime vuosina SDP on tehnyt erillisiä ohjelmia vanhuspolitiikasta ja työelämän kehittämisestä (Uuden työn manifesti) sekä raportteja Itä-Suomen kehittämisestä, met-ropolipolitiikasta ja maahanmuuttopolitiikasta. Suomalaisessa korkeakoulukentässä tapahtuu jatkuvasti suuria muutoksia, kuten aloitteessa todetaan. Vähintään yhtä mer-kittäviä muutoksia on kuitenkin menossa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toi-sen asteen kehittämisessä ja aikuiskoulutuksessa.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen henkeen ja toteaa, että koulutuskentän muu-tokset eivät rajoitu ainoastaan korkeakoulukenttään. Puoluekokous velvoit-taakin puoluehallituksen valmistelemaan seuraavalle puoluekokoukselle kou-lutuspoliittisen linjapaperin.

106. Opiskelun ja työnteon yhdistäminen Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Työurien pidentäminen alusta, keskeltä ja lopusta on välttämätöntä. Nuorten opintojen jouduttamista on pidetty yhtenä tärkeänä tekijänä työurien pidentämisessä. Opintotukijärjestelmä rakentuu nykyisin opintorahan ja opintolainan muodostamasta kokonaisuudesta. Opintoraha on liian alhainen elämiseen. Työmarkkinat ovat epävar-mat ja tämä aiheuttaa sen, että nuoret eivät uskalla ottaa lainaa opintorahan täyden-täjäksi. Monet sen sijaan käyvät työssä lainan ottamisen sijaan. Nykyisenä ylivelkaan-tumisen aikana tämä ei liene ole kovin huono piirre. Nuorten työssäkäynti on hyvää valmentautumista työelämään ja osoittaa aktiivisuutta. Nuorten työnsaannin esteenä on myös usein työkokemuksen puute. Opintojen ohella tehty työ, varsinkin oman alan työ, helpottaa työnsaantia valmistumisen jälkeen Nykyjärjestelmä rankaisee kohtuuttomasti opiskelijan työssäkäynnistä.

126

Talousnäkymät ovat sen verran epävarmat, että merkittävää opintorahan korotusta ei ole näköpiirissä. Tämän vuoksi olisi tarpeen parantaa opiskelun ja työn yhteensovitta-mista. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

opiskelijan työtulojen vaikutusta opintotukeen lievennetään siten, että va-paasti ansaittu työtulon määrä on sitä suurempi, mitä aktiivisemmin nuori opiskelee.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että opiskelijoiden opiskeluaikaista työntekoa tulisi helpottaa siten, että opintotuen tulorajat sidotaan opintosuoritusten määrään. Opintotuki on osa yhteiskunnan rahoittamaa sosiaaliturvaa. Sosiaaliturva on poikkeuk-setta tarveharkintaista. Yhtenä tarveharkinnan muotona huomioidaan tuensaajan tulot. On siis perusteltua, että opintotuessa on käytössä tulorajat. Opintotuessa yhtenä tarve-harkinnan kriteerinä on myös päätoiminen opiskelu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on suoritettava lukuvuosittain tietty määrä opintoja, jotta hän ei joudu opintojen edistymisen valvontaan. Korkeakouluopiskelijoilla opiskelijoiden on suoritet-tava vähintään 5 opintopistettä käyttämäänsä tukikuukautta kohden. Toisen asteen opiskelijoilla riittävä opintojen suoritusvaatimus on 3 opintoviikkoa tukikuukautta koh-den. Opintotuessa opiskelijan omat tulot otetaan huomioon niin sanotun vuositulomallin mu-kaisesti. Mallissa opiskelijan vapaa tulo, jonka opiskelija voi ansaita ilman, että se vai-kuttaa tuen määrään, riippuu opiskelijan kalenterivuoden aikana käyttämien opintotu-kikuukausien määrästä. Vuositulomalli antaa joustavasti opiskelijalle mahdollisuuden ansaita vuositulorajansa verran miten vain kalenterivuoden aikana. Malli on myös yksin-kertainen toimeenpanna eikä se riipu opiskelijan opintoalasta. Opintoalat oppilaitoksissa ovat hyvin erityyppisiä. Esimerkiksi osa opintoaloista vaatii luonteensa vuoksi paljon opiskelijan läsnäoloa opintojaksoilla, toiset vähemmän. Myös lukuvuosittain tarjolla olevien opintojen määrät vaihtelevat opintoaloittain. Tämä joh-taa siihen, että opintojen suorittamismahdollisuudet eivät ole eri alojen opiskelijoilla samat. Opintojen suorittamismäärään perustuva vuositulomalli olisi epätasa-arvoinen ja hyö-dyttäisi eniten esimerkiksi kaupallisen ja teknisen alan opiskelijoita, joilla on eri selvi-tysten mukaan keskimäärin muita opiskelijoita korkeammat tulot jo opiskeluaikana. Lisäksi tällainen opintosuorituksien määrään perustuva vuositulomalli olisi hankala toi-meenpanna. Lisäksi opiskelijalle opintosuorituksiin perustuva vuositulomalli aiheuttaisi todennäköisesti vuosittaisia tulorajamuutoksia, riippuen siitä kuinka paljon opiskelija voisi vuosittain suorittaa opintojaan. Opintotuen tarkoitus on myös toimia sosiaalietuutena, joka varmistaa opintojen aikai-sen toimeentulon. Tästä syystä opintotuki kohdentuu niille, joiden tulot eivät muuten riitä opintojen aikaisen toimeentulon takaamiseen. Esityksen mukainen opintotuen muuttaminen opiskelijapalkaksi lisäisi opintotuen kustannuksia suuntaamalla lisätukea niille opiskelijoille, joiden tulot jo muuten riittäisivät opintojen aikaisen toimeentulon varmistamiseen. Esitetty muutos ei parantaisi heikoimmassa asemassa olevien toimeen-tuloa vaan lisätuki suuntautuisi jo nyt parhaassa taloudellisessa asemassa oleville opis-kelijoille. Kun otetaan huomioon, että opintotuki sallii olennaisesti laajemman työssä-käynnin kuin mikään muu sosiaalietuus, tarkoittaisi muutos käytännössä opiskelijoiden asettamista täysin eriarvoiseen asemaan muiden sosiaaliturvaan turvautuvien väestö-ryhmien kanssa.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

127

KUNTA-, KAUPUNKI- JA ALUEALOITTEET

107. Lähidemokratian turvaaminen kuntarakenneuudistuksessa Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Jyrki Kataisen I hallitus on ohjelmansa mukaisesti käynnistänyt kuntarakenneuudistuk-sen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntara-kenne. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssä-käyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan keskeisistä pe-ruspalveluista. Vahva peruskunta kykenee myös tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön, ja se voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehi-tykseen. Toteutuessaan hallitusohjelman mukainen kuntarakenneuudistus on merkittävin uudis-tushanke suomalaisen kunnallishallinnon historiassa. Uudistuksen jälkeen kuntarakenne pohjautuu täysin erilaiselle ajattelulle kuin nykytilanteessa. Kuntien ja erilaisten kunti-en yhteistoimintarakenteiden lukumäärä tulee vähenemään merkittävästi. Tältä osin kysymys on eräällä tavalla juurille palaamisesta; vastuu palvelujen järjestämisestä on suoraan jokaisella yksittäisellä kansanvaltaisesti ohjatulla kunnalla, ei kuntayhtymällä tai muulla kuntien yhteistoimintaorganisaatiolla. Hallitusohjelman lähtökohta kansanvaltaisen ohjauksen palauttamisesta kunnallisten palvelujen järjestämiseen on kannatettava ja ensiarvoisen tärkeä. Uudistusta toteutet-taessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei siirrytä epädemokraattisista hallinto-himmeleistä kuntalaiset demokratiavajeellaan vieraannuttaviin etäisiin byrokratian linnakkeisiin. Kunnallisen palvelujärjestelmän legitimiteetti murenee, mikäli kunnallis-ten palvelujen järjestämisvastuu katoaa yksittäisen kuntalaisen näkökulmasta tunnis-tamattomalle taholle. Uudessa kuntarakenteessa kuntien keskimääräinen asukasluku kasvaa, ja tulevaisuuden kunnassa voi olla useita vahvoja paikallisyhteisöjä, entisiä kuntia ja kaupunkeja. Nykyi-sessä tilanteessa on mahdollista, että kunnan sisällä oleva vahva paikallisyhteisö saat-taa jäädä kokonaan ilman edustusta vaaleilla valitussa valtuustossa, näin esimerkiksi Helsingin Vuosaaressa. Kuntauudistuksen valmistelussa onkin löydettävä keinoja näiden paikallisyhteisöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi siten, että kuntalaisen lähipal-velujen järjestäminen säilyy aidosti kansanvaltaisessa ohjauksessa. Keinoina tähän ovat esimerkiksi erilaiset lähi- tai kunnanosademokratiamallit, kenties myös vaaleilla valit-tavat kunnanosavaltuustot. Keskeinen edellytys lähidemokratian toimimiselle paikal-lisyhteisössä on aitojen vaikuttamismahdollisuuksien luominen sekä taloudellisten re-surssien kanavoiminen paikallisyhteisön käyttöön. Lähidemokratiamallia luotaessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, ettei paikallisyhteisön toiminta voi olla kunnas-ta irrallista, vaan sen on tuettava kunnanvaltuuston asettamaa strategiaa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta esittää, että

kuntarakenneuudistusta koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa mukana olevat sosialidemokraattista puoluetta edustavat tahot kiinnittävät erityistä huomiota demokratian toteutumiseen uudessa kuntarakenteessa ja kehittävät tarvittaessa erityisiä malleja, joilla kansanvaltaisen päätöksenteon toteutumi-nen voidaan taata myös uusien kuntien paikallisyhteisöissä.

108. Demokratian muodot ja ulottuvuudet SDP:n kuntavaaliohjelman keskiöön

Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

n, ja politiikka

arjessa monella tavalla. Niin eurooppalainen päätöksentekoprosessi kuin politiikka yli-päänsä saivat tuomion viime eduskuntavaaleissa. Epäluottamus poliitikkoihin tulee ilmi

128

mediassa, katugallupeissa ja nettisivuilla. Kadunmiehen käsitys politiikanteon välttä-mättömyydestä hämärtyy ja innostus äänestämiseen katoaa. Samaan aikaan sosialidemokraatit kuitenkin uskovat vakaasti tekevänsä työtä oikeu-denmukaisuuden ja työllisyyden eteen, huono-osaisimpien puolesta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion elinvoiman turvaamiseksi. Mutta viesti tahtoo kadota ennen kuin se pääsee perille. Nykyhallituksen ohjelmassa oleva kuntauudistus pelottaa kansalaisia rajuudellaan: saa-daanko mammuttikuntia, joissa asukkaat kadottavat perinteisen paikallisidentiteettinsä ja päätöksenteko karkaa etäiseksi jääville päättäjille? Nykytilanteessakin täysin kasvot-tomat kuntayhtymät vastaavat esimerkiksi vesiasioista, julkisesta liikenteestä ja ter-veydenhoidosta. Tunnetun esimerkin mukaan 35 000 asukkaan Vuosaaren kaupungin-osasta ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa. Julkisten palveluiden laatu ei aina vastaa kuntalaisten odotuksia. Kaavoitusprosesseissa asukkaat turhautuvat, kun heitä kyllä kuullaan muttei kuunnella. Kokemus siitä, ettei yksittäinen ihminen pysty vaikuttamaan mihinkään, demokratiavaje, ulottuu lähikortte-lista globaalihallintaan. Samaan aikaan toisaalla Yksityisissä yrityksissä on jo pitkään puhuttu käyttäjälähtöisestä tuotesuunnittelusta, kun on oivallettu, etteivät parhaatkaan insinöörit laboratorioissaan pysty suunnittele-maan hyviä tuotteita. Asiakkaat on otettu mukaan kehitystyöhön. Japanilaisessa auto-teollisuudessa kehitettiin liukuhihnan tilalle tiimityö, kun opittiin hyödyntämään työn-tekijöiden osaamista. Arabikevät osoitti jälleen, millainen poliittinen voima kansanliike voi olla. Occupy Wall Street on liikkeellä talouselämän ylivoimaa vastaan. Kansalaisjärjestöt organisoivat maailmanlaajuisia kampanjoita esimerkiksi ympäristökysymyksissä. Suora demokratia ei siis ole kadonnut mihinkään, vaikka uskommekin edustuksellisen demokratian laillisuu-den ylivoimaan. Asukasdemokratian monet kasvot Helsingin kaupunginhallituksen asettama Demokratiaryhmä esitti marraskuussa 2011 antamassaan raportissa useita asukasosallistumisen muotoja, joita on tarkoitus pilotoi-da ja ottaa sitten laajemmin käyttöön. Niihin kuuluvat osallistuva budjetointi, asukas-paneelit, aluefoorumit, kouludemokratia, sähköisen osallistumisen eri muodot, kansa-laisosallistumisen edellyttämien tilojen järjestäminen ja tarkempi jatkovalmistelu kun-tatason kansanäänestyksen käyttöönottoa varten. Erityistä huolta kannettiin siitä, miten kaikkein hiljaisimpien ääni saadaan kuuluviin ja miten asukasosallistumisen muotoja kehitetään tukemaan kansalaisten omaehtoista toimintaa. De

Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

SDP ottaa demokratian vahvistamisen yhdeksi kuntavaalien keskeisistä tee-moista. Pystyäkseen tiivistämään puolueen näkemyksen ja kuntavaaliohjel-massa annettavan viestin puolue nimeää työryhmän selvittämään parhaita lä-hidemokratian käytäntöjä eri puolilla maailmaa ja kirjaamaan puolueen nä-kemyksen siitä, miten kansanvaltaa Suomessa halutaan kehittää.

129

109. Kunnallisen demokratian kehittäminen kuntaliitosten ja kuntien yh-distymisen yhteydessä

Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Viiden viimeisen vuoden aikana on Suomessa toteutettu 57 kuntaliitosta. Vuonna 2006 Suomessa oli Ahvenanmaa mukaan lukien yhteensä 431 kuntaa ja nyt viisi vuotta myö-hemmin, vuonna 2011, kuntia on 336. Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt Uusi Kunta 2017 projektin, jonka puitteissa pohdi-taan ja selvitetään minkälainen on toiminnaltaan uusi kunta ja kunnallinen itsehallinto sekä päätöksentekojärjestemä. Kunnallisen demokratian kehittyminen vaatii oman keskustelunsa ja kuntaliitoksien yhteydessä tulee varmistaa se, että uusien ja suurempien kuntien asukkailla, kaikkialla kunnan alueella on tasaveroinen mahdollisuus osallistua ihmisiä itseään koskevaan pää-töksentekoon ja palvelujen tarjonta sekä saatavuus on kaikkien ulottuvilla. Kuntien itsehallinto tulee jatkossakin edellyttämään itsenäistä päätöksentekoa veron-kannosta sekä verovarojen käytöstä. Tasausjärjestelmän puitteissa edelleenkin kohdis-tetaan avustuksia heikommassa asemassa oleville kunnille. Kuntakoon suurentuessa ja järjestelmän kehittyessä pyritään kokonaisuudessa kuitenkin tehostamaan kuntien ta-loudenpitoa ja hallinnon tuottavuutta. Tätä ei kuitenkaan tule tehdä siten, että pää-töksenteko kunnissa keskittyy ja kuntien eri alueilla eriarvoisuus lisääntyy. Kuntien itsehallinnon ja demokraattisen päätöksenteon kehittämiseksi tulee vakavasti miettiä ongelmaa, joka syntyy kun päätöksenteko keskittyy liitoskunnan kaikista kehit-tyneimpään keskukseen. Miten tasaveroisesti kunnan eri alueet jatkossa pystyvät ole-maan mukana asukkaita koskevassa päätöksenteossa kunnanvaltuustoissa ja lautakun-nissa. Keskittyykö päätöksenteko pikkuhiljaa suurkunnan keskustaan. Kiinnostava ratkaisu pitkällä aikavälillä kolme tai neljä valtuustokautta olisi valita vaaleissa kuntaliitoskunnalle yksi yhteinen kunnanvaltuusto, jossa lähtökohtaisesti olisi edustettuna kunnan eri osista tulevat ehdokkaat. Samalla vaaleissa valitaan kullekin kuntaliitoksessa mukana olleelle kunnalle/alueelle aluelautakunta kultakin alueelta ehdokkaina olevista. Vaali- ja äänioikeus paikallisen lautakunnan valinnassa olisi vain kunkin alueen äänioikeutetuilla. Vaalien jälkeen kuntaliitoskunnalla olisi yksi kunnanvaltuusto ja useita aluelautakuntia.

i-diariteettiperiaate), jossa määritetään ne kunnallisen päätöksenteon alueet, joista päättää yhteinen valtuusto. Niin ikään määritetään ne alueet, joista päättää vaaleilla valittu aluelautakunta. Aluelautakunnilla on myös käytössään asukaslukuun suhteutet-tuja varoja, joita se voi käyttää tämän periaatteen mukaisesti alueensa omiin tarpei-siin. Tässä päätöksentekomallissa kuntaliitoskunnan valtuusto ratkaisee suuret linjaus-kysymykset, joita kunnan virkamiehistö valmistelee. Aluelautakunnat korvaavat nykyi-set lautakunnat ja käsittelevät kaikki alueen asiat vaikkapa pienempiin valmistelujaos-toihin jakaantuneena tarpeen mukaan. Kuntaliitoskunnan valtuuston ja aluelautakuntien avulla on mahdollista taata demo-kraattisen päätöksenteon ja osallistumisen mahdollisuus kaikissa kunnan osissa. Lähei-syysperiaatteen avulla on edellytykset luoda ihan oikeasti alueen eri osille mahdollisuus alueen kehittämiseen ilman että alueita koskeva päätöksenteko eriytyy ja keskittyy liitoskunnan valtuustolle alueen pääkeskukselle ja keskustassa asuville päättäjille. Töölön Sosialidemokraattinen Yhdistys ry esittää, että

Puoluekokous päättää tukeakseen järkevää kuntakehitystä ja alueellisesti ter-veiden ja elinkelpoisten kuntaliitosten aikaansaamista vahvistaa kuntademo-kratiaa ja kunnan eri osien asukkaiden osallistumista päätöksentekoon uusissa kuntaliitoskunnissa. Tavoitteeseen pääsemiseksi pyritään kuntalakia muutta-malla kehittämään kunnille hallintojärjestelmä, joka perustuu kuntaliitoskun-nan valtuuston ja alueellisten lautakuntien valintaan samoilla valeilla. Val-

130

tuuston ehdokkaat ovat koko liitoskunnan alueelta kun taasen alue-lautakunnan vaali- ja äänikelpoisia voivat olla ko. alueen asukkaat. Päätök-senteossa käytetään EU:sta tuttua läheisyysperiaatetta soveltaen kunnalliseen päätöksentekoon. Aluelautakunnilla on asukaslukuun mitoitettu, omaa päätök-sentekoa tukeva rahoituksellinen puite, jolla taataan mahdollisuus päätös-tenmukaiseen toimintaan ja toteutukseen.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 107-109

Kuntauudistusta on vietävä kokonaisuutena eteenpäin ottaen erityisesti huomioon de-mokratian toimivuus ja kehittäminen vahvoissa peruskunnissa. Kuntarakenteita uudistettaessa on aina varmistettava demokratian toteutuminen ja lähipalveluiden tasa-arvoinen saatavuus koko Suomessa. Kuntien yhteistyötä tulee Suo-messa olemaan jatkossakin. Tällöin on varmistettava hallinnon läpinäkyvyys ja edustuk-sellinen demokratia. Kuntauudistuksen yhteydessä on aktiivisesti selvitettävä muissa maissa, erityisesti poh-joismaissa toteutettuja alue- ja lähidemokratiakokemuksia. Esimerkiksi Tukholma on jaettu kuuteen vaalipiiriin ja jokaiselta alueelta valitaan valtuustoon alueen väestö-määräinen osuus valtuutetuista. Näin pyritään vähentämään alueellista eriarvoistumista ja edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Alueellisesti tasa-arvoisen edustuksellisuuden lisäksi on varmistettava kunnan eri aluei-den asukkaiden vaikutusmahdollisuudet alueensa kehittämiseen. Tällöin on syytä kiin-nittää huomiota niin maaseutumaisten kuin taajaan asuttujen kuntien erityispiirteisiin niin, että erilaisilla kylä- ja kunnanosayhdistyksillä on oikeata vaikutus- ja päätäntäval-taa alueensa asioihin. Poliittisen ja demokraattisen vaikuttamisen lisäksi paikallisyhdistysten toimintaedelly-tykset tulee turvata. Erityisen tärkeätä on tietoteknisten mahdollisuuksien edistäminen ja sähköisten palau-te- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin ja viittaa demokratiaohjelmaan.

110. Kuntapalvelujen riittävyyden ja laadun turvaaminen Porvoon Työväenyhdistys ry:n aloite

Oikeistolainen kuntapolitiikan intressissä ei ole menestyvä, tuloksellinen julkinen palve-lu. Lainsäädännöllä/ sen puutteella ja talouden niukkuuteen vedoten tuetaan yksityis-

svua. Sen

sektorien palvelujen arvostelu ja heikennyt niiden tuottajien - henkilökuntamme - hy-vinvointi ja toiminnalliset edellytykset. Näin oikeistolainen ideologia heikentää myös esimerkiksi terveyttä edistäviä ennaltaehkäiseviä kunnallispalveluja ja perhepalveluja. Toimintamalli kasvattaa kalliiden erityspalvelujen tarvetta. Porvoon työväenyhdistys ry esittää, että

SDP pitää erittäin tärkeänä kuntapalvelujen ja palvelujen tarpeen täysimää-räistä vastaavuutta.

Tämän turvaamiseksi puolue edellyttää kuntien huolehtivan - henkilöstön osaamistasosta, työssä viihtymisestä ja toimivasta palkitsemis-

järjestelmästä toteuttavan porrastettua palvelujärjestelmää niin, että ammatillisesti

vaativimmat palvelut tuotetaan itse tai yhteistyössä muun julkisen palvelu-tuotannon kanssa ja ne palvelut, jotka määrältään ja vaativuudeltaan ovat

131

vähäisempiä tai joiden tarve on lyhytaikainen, voidaan ostaa päteviltä tuottajilta ja että,

- yhteenliittymineen pitävät palvelusopimuksen solmimisen erityisenä edel-lytyksenä osoitettavissa olevaa vaikuttavuutta, palvelun laatua ja kykyä palvelun tilaajan määrittämään palveluaikaiseen yhteistyöhön.

111. Palveluiden kilpailuttamisen perusteita tarkennettava - yltiöyksi-tyistämiselle rajat

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Tilanne palvelujen kilpailuttamisessa on osin riistäytynyt hallinnasta. Kustannussäästöi-hin vedoten tai niitä haettaessa kilpailutus on viety toimintoihin, joissa mm. laatu, tur-vallisuus, työehtojen noudattaminen ja työturvallisuus jää sivuosaan. Samalla vilpillinen kilpailu erilaisin harmaan talouden keinoin on saanut lisääntyvää jalansijaa. Lopputu-loksena palveluiden tarvitsijat saavat yhä huonompaa palvelua. Myös kunnallisen ra-kentamis- korjaustoiminnan ja huollon osalta yksityistäminen laaduttoman kilpailutta-misen kautta on johtamassa alan toiminnan vääristymiseen ja pitemmällä aikavälillä kalliimpiin lopputuloksiin. Tämä nähdään jo nyt myös hyvinvointi- ja terveyspalveluiden osalta. Keikkalääkäreiden käyttö on johtanut mm. turhiin tutkimuksiin ja kasvaneisiin terveydenhoitokuihin. Myös ammattitaidon -osaamisen valvonta on vaikeaa tai mahdo-tonta keikkailun ja alihankinnan mahdollistavassa kilpailutuksessa. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP ryhtyy edustajiensa kautta toimiin selkeiden pelisääntöjen ja kriteereiden laatimiseksi yksityistämisen haittojen torjumiseksi. On rajattava toiminnat, joissa laatua ei kilpailuttamisella pystytä valvomaan. On myös ennen yksityis-tämistä selvitettävä tarkemmin kuntien yhteistyö sekä valtion tukien korva-merkintä kyseisiin toimintoihin. Myös valvontakeinot on uudistettava estä-mään epäterve ja haitallinen tilanne.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 110-111

Puoluehallitus yhtyy aloitteissa esitettyyn huoleen kuntapalvelujen saatavuuden ja laa-dun varmistamisesta kaikille kansalaisille ja toteaa, että laaja yksityistäminen ja kun-tapalvelujen ulkoistaminen muodostaa vakavan uhan tasa-arvoiselle suomalaiselle hy-vinvointimallille. Monet kunnat ovat lyhytnäköisesti ulkoistaneet ja yksityistäneet palveluitaan viitaten muun muassa hankinta- ja kilpailulainsäädäntöön. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuol-lossa yksityisten palvelutuottajien omistuksen keskittyminen yhä voimakkaammin ulko-maisten pääomasijoittajien käsiin on heikentänyt kunnallista päätösvaltaa. Kun samalla yksityisten toimijoiden menot kasvavat kuntien omaa toimintaa nopeammin, kuntatalo-us on kiristymässä muun muassa yksityistämisestä ja ulkoistamisesta johtuen. Kuntalai-set joutuvatkin maksamaan kuntaveron ja palvelumaksujen lisäksi yksityisten yritysten voitot, joista osa valuu maamme rajojen ulkopuolelle. Kuntien henkilöstöstä noin kolmannes jää eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä samanai-kaisesti, kun hoiva- ja hoitopalvelujen kysyntä kasvaa ikärakenteen muuttuessa. Kunta-henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on hyvinvointipalvelujen tärkeä tekijä. Tähän on kiinnitettävä vakavaa huomiota, jotta nykyisen henkilöstön osaamistaso ja työssä jaksaminen ja sen myötä myös työelämässä pysyminen nykyistä pidempään voi-daan varmistaa. Kuntien omaa palvelutuotantoa on edistettävä ja laajennettava. Näin estetään myös hoivayritysten liian voimakas ja epäterve laajentuminen. Kuntien kumppaneina jatkos-sakin tulee olla ensisijaisesti niin sanottu kolmas sektori ja sellaiset yhdistykset ja toi-mijat, joiden toiminnassa korostuu yhteinen etu ja kansalaisten laadukas palvelu. Hallitusohjelmassa haitalliseen kilpailuttamiseen on kiinnitetty vakavaa huomiota. Hal-litusohjelmassa todetaan: - terveys- ja työllisyyspoliittiset sekä muut laatutekijät otetaan nykyistä paremmin huo-

132

mioon julkisissa hankinnoissa. Kansallisia kynnysarvoja nostetaan lähemmäksi EU-direk-tiivitasoja ja tavaroiden ja palveluiden kansallista kynnysarvoa nostetaan tuntuvasti

Näiden hallitusohjelmakirjausten toteuttamista on kiirehdittävä samalla, kun kuntien hankintaosaamista on kehitettävä. Palvelujen valinnanvapautta tulee hallitusti edistää niin, että tasa-arvo palvelujen saa-tavuudessa säilyy. Erilaisilla uusilla palvelutuotannon järjestelyillä, kuten palvelusete-leillä, ei saa nostaa kansalaisten palvelujen omavastuita eikä lisätä eriarvoisuutta. Nä-mä on jokaisessa kunnassa aina selvitettävä ennen päätösten tekemistä. Kuntien on aina varmistettava oman palvelutuotannon riittävyys ja huolehdittava siitä, että palvelukokonaisuudet säilyvät.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että kuntapalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu ovat hyvinvointivaltion kehittämisen ydinkysymyksiä. Hallitusohjelman kirjaukset kuntien hankintamenettelyn uudistamiseksi on pikaisesti toteutet-tava.

Puoluekokous edellyttää lisäksi, että puoluehallitus ryhtyy välittömästi toi-

menpiteisiin SDP:n uuden kuntapalvelustrategian laatimiseksi.

112. Metropolihallinto todeksi Tikkurilan Työväenyhdistys ry:n aloite

SDP:n puoluehallitus käsitteli ja hyväksyi kokouksessaan 16.6.2010 raportin Sykkivä sy-dän suomalainen metropoli. Siinä hahmotellaan hyvin Helsingin seudun kehittämistä kansanvaltaisempaan suuntaan. Asiakirja on ainutlaatuinen kokonaisuus, jollaista ei löydy muilta puolueilta. Tikkurilan Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaisi puoluehallituksen ja puolueen edustajat maamme hallituksessa toimiin puoluehallituksen 16.6.2010 hyväksymän asiakirjan linja-usten.

Puoluehallituksen lausunto

Metropolialueella SDP tarkoittaa 16 kunnan aluetta (nykyinen Helsingin seutu + Lohja ja Porvoo). Malli, joka pystyy samanaikaisesti hyödyntämään alueen voimavarat ja lisää-mään yhteistä sitovaa päätöksentekoa, on metropolimalli. Sen lähtökohtana on, että metropolille luodaan yhteinen demokraattinen hallinto, jolle erikseen päätetään tehtä-vät, toimivalta ja hallintomalli. Metropolihallinnon päätökset olisivat kuntia sitovia. Metropolihallinnon tulisi ensisijaisesti edistää alueen yhdyskuntarakenteen eheää kehi-tystä ja keskittyä erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) asioihin. Samalla valtion ja kuntien kesken toteutettua aiesopimusmenettelyä erityisesti MAL- asioiden osalta on edelleen kehitettävä ja laajennettava. Hallituksen muodostamisvaiheessa SDP edellytti vahvasti sellaista hallitusohjelmakirja-usta, jossa päätettäisiin erillisen metropolilain säätämisestä. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen hallitusohjelmassa on päätetty selvittää mahdollisuudet erilliselle metropoli-lainsäädännölle. Ympäristöministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 23.1.2011 metropolipolitiikan neuvottelukunnan edistämään metropolitiikkaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.

133

Metropolipolitiikan ohjauksesta vastaa hallinnon ja aluekehityksen neuvottelukunta ja sen valmistelusta ja toteutuksesta kukin ministeriö omalla hallinnonalallaan.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen kuntauudistuksen linjaukset huomioonotta-en.

113. Uusien velvoitteiden lisääminen kunnille ilman niihin osoitettua ra-hoitusta lopetettava

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Valtion toimesta on viime vuosina osoitettu yhä enemmän palveluiden tuottamisvelvoit-teita kunnille. Näiden velvoitteiden rahoittamiseen ei kuitenkaan ole osoitettu riittävää rahoitusta, jolloin kunnat ovat joutuneet itse rahoittamaan palveluiden tuottamisen. Tämän kaltainen kehitys on omiaan pakottamaan kunnat kunnallisverojen nostamiseen. Mainitun kaltainen kehitys on omiaan jouduttamaan kielteisessä mielessä ns. tasavero-kehitystä kunnallisveron ollessa luonteeltaan tällainen vero. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP tukee jatkossa sellaista kehitystä, jossa valtion kunnille määrittämiin uu-siin velvoitteisiin tulee aina samassa yhteydessä osoittaa myös riittävä rahoi-tus valtion toimesta.

114. Kunta valtio -suhde määriteltävä uudelleen peruspalvelujen tur-vaamiseksi

Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Subjektiivisten perusoikeuksien toteutuminen on vaarantunut merkittävästi taloudelli-sen laman ja harjoitetun porvarillisen politiikan seurauksena. Useat perusoikeudet eivät käytännössä toteudu tasavertaisesti eri puolella Suomea, vaikka niiden tukena ovat perustus- ja kuntalait. Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa kasvaneet väestön kes-kuudessa Euroopan kärkivauhtia. Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava ja järjestelmää ajetaan poliittisin perustein alas. Samalla monikansalliset pörssiyhtiöt ostavat pala palalta suomalaista terveydenhuoltoa. Peruspalvelujen saatavuus velkaan-tuvissa kunnissa uhkaa pysyvästi vaarantua, mikäli lakisääteisten velvoitteiden ja nykyi-sen palvelujen rahoitusjärjestelmän suhdetta ei saateta tasapainoon. Monissa Euroopan maissa meillä Suomessa subjektiivisina oikeuksina tunnetut perusoi-keudet toteutetaan paikallistasolla valtion toimesta. Näin on esimerkiksi perusopetuk-sen kanssa, mikä on kohdistettu Ranskassa ja Italiassa valtion tehtäväksi Opettajien palkkaus rahoitetaan suoraan valtion budjetista, jolloin koulujen opettajat ja paikalli-set opetusviranomaiset ovat valtion paikallisviranomaisia. Kuntiin kohdistuu nykyisessä ja yhä pahenevassa taloudellisessa ahdingossa merkittäviä veronkorotuspaineita ja sa-malla kuntataloudessa toteutetaan rankkoja säästöjä. Nykyinen järjestelmä ei toimi eikä rakennu enää kestävälle pohjalle. Tämän vuoksi on välttämätöntä, että kunta-valtiosuhdetta tarkastellaan uudesta näkökulmasta. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää, että

koska valtionosuuslainsäädäntö ei ole pystynyt turvaamaan subjektiivisten oi-keuksien tasavertaista toteutumista maassamme, tulisi SDP:n ryhtyä määritte-lemään uudestaan omaa käsitystään kunta-valtiosuhteesta.

SDP:n tulisi tarkkaan pohtia mitkä subjektiiviseen oikeuteen kuuluvat asiat ovat kuntien tehtävänä ja mitkä valtion tehtävänä.

SDP:n tulisi hahmottaa uudelleen miten subjektiivisten oikeuksien rahoitus ja-kaantuu valtion ja kuntien kesken, koska nykyinen valtionosuuslainsäädäntö on jäänyt jälkeen oikeudenmukaisesta ja riittävästä rahoitustasosta.

134

SDP:n tulisi omilla toimillaan ottaa osaa uuden kuntaosuusjärjestelmän val-misteluun ja huolehtia siitä, että uudenlainen jakosuhde valtion ja kuntien tehtävistä ja tehtävien rahoittamisesta toteutetaan oikeudenmukaisesti.

115. Valtionosuuksien korvamerkintä Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n aloite

Viime vuosituhannella pääministeri Harri Holkerin johtaman hallituksen aikana aloitet-tiin 1980- ja 1990 lukujen taitteessa massiivinen valtionosuusjärjestelmän uudistami-nen, jolloin 33 valtionosuuslakia paketoitiin lopulta kolmeen valtionosuuslakiin; 1) kult-tuuri- ja opetustoimen rahoituslakiin, 2) sosiaali- ja terveysalan omaan lainsäädäntöön sekä 3) yleiseen kuntien taloutta tasaavaan lakiin. Holkerin hallituksen aikana käynnis-tettiin mm. Vapaakuntakokeilu ja kunnallinen hallintokokeilu, joissa kunnat saivat jär-jestää hallintonsa hyvin vapaasti. Mukana em. kokeilussa oli yli 200 kuntaa. Uudistuksia perusteltiin mm. byrokratian vähentämisellä ja siksi luovuttiin valtionosuusselvitysten tekemisestä, ts. mihin kunta on käyttänyt valtiolta saamansa rahat. Tällöin valtio myös menetti paljon informaatiota, jota saatiin valtionosuusselvityksistä yksityiskohtaisesti siitä miten kunnat toimivat, mihin ne rahansa käyttävät ja miten sekä mihin valtion-osuudet kohdistuvat. Useat kuntatutkijat pitävät Holkerin pääministeriyden aikaa lähtö-laukauksena hyvinvointivaltion heikentämiselle. Tällä hetkellä rakennettaessa vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa paikallishallintojär-jestelmää erityisesti sellaisilla kuntapalvelujen aloilla, jotka eivät ole subjektiivisia oikeuksia, olisi tarkoituksenmukaista täsmällisemmin suunnata valtionosuuksia. Nyt usein kuntakäytännössä valtionosuuksista tulee nimellisiä isojen hallintokuntien sisällä ja varsinaisesti ei tiedetä mihin valtionosuudet kohdistuvat. Täsmällisesti se mihin val-tio suuntaa varoja, tiedetään vain valtion rakentamisavustuksista esim. kouluihin tai liikuntapaikkoihin. Tässä kehityksessä saattaa olla vaarana se, että valtion keinot informaatio-, normi- ja talousohjauksessa heikkenevät. Tällöin esim. kulttuuri-, nuoriso-, liikunta-, kirjasto-, museo-, kansalaisopisto-, teatteri-, orkesteri- ja muu ihmisten hyvinvointiin, vapaa-aikaan ja virkistykseen kohdistuva toiminta ja niihin tarkoitetut valtionosuuden yksik-köhinnoista lasketut kunnille tulevat rahat eivät välttämättä kohdistu siihen mihin ne on tarkoitettu valtion tulo- ja menoarviossa. Jyväskylän Työväenyhdistys ry esittää puoluekokoukselle, että

käydään laaja keskustelu kuntien uuden rakennelain valmistelujen sekä uudis-tuvan kuntalain valmistelujen yhteydessä siitä, miten valtionosuudet voitaisiin

ueilla ja olisiko syytä palauttaa joillakin aloilla valtionosuusselvitykset, jolloin valtion ohjaus selkenisi ja tehostuisi ja kuntalaiset saisivat varoja juuri niihin palveluihin, joihin eduskunta on päättänyt yhteiset valtion rahat sijoittaa.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 113-115

Valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 1993 alusta yleiskatteiseksi ja niin sano-tuista korvamerkityistä valtionosuuksista luovuttiin tarkoituksena korostaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista päätäntävaltaa ottamaan huomioon kunkin kunnan ja alueen erityistarpeet. Tämän jälkeen korvamerkittyjä valtionosuuksia on käytetty hyvin pidät-tyvästi ja vain hyvin rajatuissa asioissa. Kuntien kannalta resurssien tarkoituksenmukaisen jakamisen tekee hankalaksi monilta osin tiukka sektorilainsäädäntö, jonka pohjalta joillain ryhmillä on lakiin perustuva niin sanottu subjektiivinen oikeus riittäviin palveluihin. Tällaisia ovat muun muassa oikeus päivähoitopaikkaan, kiireelliseen sairaanhoitoon ja tiettyihin vammaispalveluihin. Nii-den ryhmien osalta, jotka eivät ole tällaisten oikeuksien piirissä, tilanne on hankalam-pi. Tiukassa taloustilanteessa joidenkin ryhmien, kuten vanhusten, palvelut ovat saat-taneet joutua suurempien tehostamistoimenpiteiden kohteeksi kuin sellaiset palvelut, joiden saajat ovat subjektiivisten oikeuksien piirissä.

135

Puoluehallituksen mielestä palvelujen tasa-arvoinen saatavuus on toteutettava kaikille kansalaisille koko maassa varmistaen samalla kuntien oma riittävä päätösvalta resurssi-en kohdentamisessa. Tämä tulee toteuttaa lainsäädännöllä ja osin myös kohdentamalla valtionosuuksia sellaisille ryhmille, joiden palvelujen saatavuus ja laatu on todennetta-vasti jäänyt jälkeen yleisestä kehityksestä. Merkittävään kuntien valtionosuuksien korvamerkitsemiseen ei kuitenkaan ole tarvetta.

Päätösesitys

Puoluekokous katsoo, että valtion ja kuntien rahoitussuhteiden uudistamises-sa osana kuntauudistusta on painotettava kuntien velvoitteiden ja rahoitus-mahdollisuuksien tasapainoa. Poikkeuksellisesti voidaan erityisen painavista syistä kuitenkin tiukentaa valtion kuntiin kohdistuvaa ohjausta ottaen huo-mioon tietyn erityisryhmän erityistarpeet.

116. Kansalaisten oikeus yhdenvertaisiin peruspalveluihin on taattava kaikissa kunnissa

Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n aloite

Peruspalvelujen kuten terveydenhoidon, postipalvelujen sekä pankkipalvelujen tulisi olla itsestään selvyys kaikille kansalaisille koko Suomen alueella. Terveydenhuollossa potilasturvallisuus on vaarantunut Valviran henkilöstö- ja määrära-hojen riittämättömyyden takia. Säästöohjelmien takia ei perusterveyden- ja vanhus-tenhuollon suhteen saa tapahtua heikennyksiä. Myös kuntaliitosten yhteydessä on var-mistettava että matkat terveyspalveluihin eivät muodostu kohtuuttomiksi. Postipalveluja on maakunnissa vähennetty ja keskitetty kuntakeskuksiin. Suurissa kau-pungeissa postipalvelujen siirtäminen kauppoihin ja marketteihin sekä pakettiautomaa-tit ovat jo tätä päivää. Vanhuksille, sairaille, vammaisille, lapsiperheille ja autottomille nämä palvelut eivät ole helposti saavutettavissa. Lisämaksusta palveluja toki saa mutta kaikilla ei ole niihin varaa. Jotkut pankit kieltäytyvät antamasta käteistä rahaa asiak-kaille vaan kaikkien pitää asioida automaateilla. Olemmeko siis automaattien varassa. Ne ovat hyviä lisäpalveluina mutta eivät yksistään riitä. Vanhuksiamme hoitavat kohta robotit ihmisten sijaan. Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry esittää, että

hallitusvastuussa ollessaan SDP:n pitää puolustaa kansalaisten yhdenvertaista oikeutta peruspalveluihin eikä kuntarakenneuudistus saa heikentää niitä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota koko hyvinvoinnin kannalta keskeiseen asiaan.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

117. Liikuntapalveluita kaikille Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Liikunta on osa terveellistä ja täysipainoista elämää. Kuitenkaan nykyisillä markkinoilla liikuntapalvelujen hinta sekä tarjonta ja kansalaisen varallisuus eivät useinkaan kohtaa. Jo kansanterveyden kannalta on kestämätöntä, että kunnalliset liikuntapalvelut ovat usein liian heikosti saatavilla tai kapasiteetiltaan riittämättömät. Nykyisenä säästöjen aikana kuntien tulee harkita tarkkaan, mihin rahansa käyttävät, ja liikuntapalvelut ovat valitettavan usein leikkuulaudalla. Ohjattu seuratoiminta nojaa kuitenkin vahvasti näiden palveluiden saatavuuteen ja edulliseen hintaan, ja niillä on

136

suuri merkitys etenkin vähävaraisten kansalaisten mahdollisuuksille liikkua monipuoli-sesti. Näin palveluiden leikkaukset kohdistuvat etenkin lapsiin ja nuoriin sekä heikoim-min toimeentuleviin. Tutkimukset osoittavat, että lapsena ja nuorena aktiivisesti liikkunut ihminen omaksuu aikuisenakin terveelliset elämäntavat. Liikunnalla on myös hyvin positiivisia vaikutuksia koulumenestykseen, esimerkiksi parantuneen keskittymiskyvyn ansiosta. Yleinen suosi-tus on, että lapsen tulisi harrastaa liikuntaa vähintään tunti päivässä. Valitettavasti näihin tavoitteisiin ei tällä hetkellä ylletä, sillä kaksi koululiikuntatuntia on monelle lapselle ainoat liikuntatunnit koko viikossa. Tämän vuoksi kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole edellytyksiä oppia pitämään liikuntaa normaalina osana päivittäistä elämää. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen vaikuttamaan siihen, että kunnissa tarjo-taan jatkossakin monipuolisia liikuntapalveluita, liikuntapaikkoja pidetään yllä ja kehitetään sekä urheiluseuroja tuetaan. Lisäksi koululiikuntaa on lisättävä suoraan vähentämättä kuitenkaan muun opetuksen määrää.

Puoluehallituksen lausunto

Monipuoliset, kuntien yksin tai yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa tarjoa-mat yhteiset liikuntapalvelut ovat hyvinvoinnin edistämisen yksi keskeinen keino.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

137

KANSAINVÄLISET, PUOLUSTUS- JA EU-ALOITTEET

118. Lähialueyhteistyö turvattava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Ulkoministeriön päätös olla avaamatta hakemusta lähialueyhteistyön hankerahoituksel-le vuodelle 2012 on shokki kansalaisjärjestöille, jotka toimivat Venäjän Karjalassa. Kan-salaisjärjestöt tekevät tärkeää humanitaarista työtä Karjalassa sekä edistävät kanssa-käymistä rajan puolin ja toisin. Karjala alkaa olla merkittävässä humanitäärisessä krii-sissä talouden alamäen vuoksi - esimerkiksi sairaaloista ovat lääkkeet loppumassa ja lastenkodeissa lapsilla ei ole kunnollisia vaatteita. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli tilanteen helpottamiseksi, sillä hankkeilla lievi-tetään tilannetta muun muassa talkootöin sekä antamalla koulutusta paikallisväestölle. Lähialueyhteistyö edistää myös suvaitsevaisuutta kulttuurivaihdon merkeissä ja edistää maahanmuuttajien kotoutumista täällä Suomessa. Lähialueyhteistyön on jatkuttava ja se on taloudellisesti turvattava myös valtion tasol-la. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP nostaa lähialueyhteistyön tärkeyden ja kehittämisen julkiseen keskuste-luun ja toimii yhteistyössä ulkoministeriön kanssa lähialueyhteistyön rahoituk-sen turvaamiseksi jatkossa.

Puoluehallituksen lausunto

Kansalaisjärjestöyhteistyöllä on suuri merkitys lähialueen tasapainoisen kehityksen ja hyvien naapuruussuhteiden kannalta. Kansalaisjärjestöille suunnattu ulkoministeriön lähialueyhteistyön kansalaisjärjestömääräraha on tähän mennessä tarjonnut selvää li-säarvoa suhteessa muiden rahoittajien ohjelmiin kuten ENPI-ohjelmat ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kansalaisjärjestöohjelma. Näissä ohjelmissa on korkeat omarahoi-tusosuuden vaateet. UM:n ohjelma on mainittuja kevyempi hakemusmenettelyltään ja raportoinniltaan sekä helpommin kansalaisjärjestöjen hallinnoitavissa. Lähialueyhteistyön kansalaisjärjestömääräraha lakkautetaan vuoden 2012 loppuun mennessä. Uutta hakua vuodelle 2012 ei avattu lainkaan. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet tukea kansalaisyh-teiskunnan kehitystä Suomen lähialueella Venäjällä johtuen suomalaisen järjestökentän laajuudesta ja monipuolisesta asiantuntemuksesta sekä hyvistä yhteistyöverkostoista. Yhteistyöstä on muodostunut Euroopan mittakaavassa vilkasta järjestöjen välistä kumppanuutta rajan ylitse sosiaali- ja terveysalalla, ympäristökysymyksissä, kulttuurin saralla sekä kansalaisjärjestöjen toiminnan ja verkostoitumisen kehittämisessä. Myös suomalais-ugrilainen yhteistyö on mukana järjestöjen toiminnassa. Kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön rahoittamisessa on järjestöjen näkökulmasta paljon hyvää:

monivuotiset hankkeet, kevyt hankehallinto sekä mahdollisuus laskea va-paaehtoistyötä omarahoitukseksi

tukee laajaa rajan ylittävää kansalaistoimijoiden verkostoitumista ja pitkä-jänteistä kansalaisjärjestöjen Venäjä-yhteistyötä

Kansalaisjärjestöjen lähialueyhteistyön rahoituksen päättyminen johtaa Suomessa laajamittaisen kansalaistasolla tapahtuvan Venäjä yhteistyön huomattavaan supistumiseen. Harvassa järjestössä resurssit mahdollistavat Venäjä yhteistyön jatkamisen oman rahoituksen turvin.

138

Ulkoasiainministeriön teettämässä lähialueyhteistyön arvioinnissa nostettiin esille myös mahdollisuus rahoittaa Suomen omia aloitteita lähialueilla. Tämän toteuttaminen mah-dollistaisi myös kansalaisjärjestöille suunnatun Suomen oman rahoitusvälineen avaami-sen. Hallitusohjelmaan on kirjattu kansalaisyhteiskuntatason yhteistyön tukeminen Suomen ja Venäjän välillä.

Päätösesitys

Puoluekokouksen mielestä kansalaisjärjestötyöllä on suuri merkitys hyvien naapuruussuhteiden ja Venäjän tasapainoisen kehityksen kannalta. SDP toimii Suomen lähialueella Venäjällä tehtävän kansalaisjärjestöyhteistyön rahoituk-sen avaamiseksi. Entisen lähialueyhteistyön päättyminen ei saa merkitä kan-salaisjärjestöyhteistyön kuihtumista.

119. Somalimaan kansainvälistä tunnustamista edistettävä Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

Somalimaa on Somalian pohjoisosassa sijaitseva käytännössä itsenäinen valtio, jota yk-sikään toinen valtio ei ole kuitenkaan tunnustanut. Sisällissotaa käyvästä varsinaisesta Somaliasta poiketen Somalimaa on vakaa, toimiva ja demokraattisesti johdettu valtio, jossa on turvallista elää. SDP:n tulisi vaikuttaa siihen, että Somalimaan todellisuudessa jo toteutunut itsenäisyys tunnustettaisiin Suomessa ja kansainvälisesti, sillä tämä tukisi Somalimaan vakautta ja antaisi positiivisen signaalin alueen demokratiakehitykselle. Tähän mennessä itsenäi-syyden tunnustamisen esteenä on ollut se, että Afrikan siirtomaa-aikaisten rajojen muutoksia ei ole haluttu tunnustaa vakauden nimissä, mutta Suomi, EU ja maailman lähes kaikki valtiot ovat tunnustaneet vuonna 2010 itsenäistyneen Etelä-Sudanin valti-on, joten tämä tekijä menettänyt merkityksensä ja esteet Somalimaan tunnustamiselle ovat poistuneet. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP toimii aktiivisesti Somalimaan tunnustamisen edistämiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Somalimaassa toimii paikallinen itsemääräämisoikeuteen nojaava tasavalta (somaliksi Jamhuuriyadda Somaaliland), joka hakee kansainvälistä diplomaattista tunnustusta. Somalimaa on brittiläisen siirtomaavallan jälkeen ja Somalian sisällissodassa kokemien-sa kärsimysten jälkeen onnistunut kehittämään Somalimaan kansallisen liikkeen (SNM) johdolla sangen toimivan ja demokraattisen yhteiskunnan. Somalimaa ei kuitenkaan vielä vastaa kaikkia niitä vaatimuksia, joita suvereenilta valti-olta edellytetään. Sen taloudelliset kehitystarpeet ovat suuret. Somalimaan hallitus pyrkii parhaansa mukaan hillitsemään läheisillä merialueilla rehottavaa merirosvousta. Suomalaisista kansalaisjärjestöistä esimerkiksi Solidaarisuussäätiö tukee alueen sosiaa-lista ja yhteiskunnallista kehitystä hankkeidensa kautta. Suomessa on tärkeää, että viranomaiset ja kansalaisjärjestöt pitävät yllä aktiivisia yhteyksiä maassa asuvaan, So-malimaasta lähteneeseen väestöön.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että Somalimaan poliittista ja yhteiskunnallista kehi-tystä seurataan, ja alueen toimijoita rohkaistaan demokratiaan perustuvan autonomian vahvistamiseen.

139

120. Sosialidemokraattiseen puolueen toimittava aktiivisesti ihmisoike-uksien puolesta

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Sosiaalidemokraatit ovat korostaneet historian saatossa olevansa kansainvälinen ja soli-daarisuuden puolesta puhuva puolue. Suomessa osa puolueista on onnistunut luomaan itselleen imagon globaalissa maailmassa. Muun muassa Vihreät ovat profiloituneet ym-päristökysymyksissä, Kokoomus Yhdysvaltojen suhteiden vaalijoina ja Perussuomalaiset kansallisromanttisena oman maan edun huolehtijoina. Sosialidemokraattisen puolueen pitää löytää, myös oma roolinsa globalisoituvassa maailmassa. Sosiaalidemokraattinen perhe on aina korostanut ihmisen arvoa ja oikeudenmukaista kohtelua. Luonnollinen jatko tälle kehitykselle olisi ihmisoikeuksien puolestapuhujaksi profiloituminen. Ihmisoikeuksista voidaan nostaa esille muun muassa naisten ja työnte-kijöiden aseman parantaminen kehitysmaissa, sekä koulutuksen ja sivistyksen levittä-minen ikään, ihonväriin tai sukupuoleen katsomatta. Ihmisoikeuksien parantamisessa ei sovi keskittyä vain Afrikkaan, vaan katse pitää koh-distaa myös muun muassa Latinalaiseen Amerikkaan ja Aasiaan. Sosiaalidemokraattien ei pidä pelätä ihmisoikeuksien puolustamista suurien nousevien talouksien edessä, kos-ka ihmisoikeuksien kehittämistyötä riittää myös lähialueillamme. Lisäksi Sosiaalidemo-kraattisen edustajien ja sitä kautta myös Suomen pitää olla vaikuttamassa Euroopan unionin kautta edellä mainitun linjan toteutumiseen niin Yhdistyneissä kansakunnissa kuin G20:ssä. Suomen pitää pyrkiä kehittämään Euroopan unioni suuntaan, jossa korkea edustaja pystyy pitämään Unionin puheenvuoron kaikkien jäsenmaiden tukemana ih-misoikeuksia puolustettaessa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään aktiivisesti ihmisoikeuksien ke-hittämistä eri neuvottelupöydissä ja kahden välisissä neuvotteluissa. Puolueen tulee myös toimia aktiivisesti julkisuudessa asian puolesta.

Puoluehallituksen lausunto

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloitteessa esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään aktiivisesti ihmisoikeuksien kehittämistä eri neuvottelupöydissä ja kahdenvälisissä neuvotteluissa. Puolueen tulee toimia aktiivisesti julkisuudessa asian puolesta. Sosialidemokraattinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tarkoittaa yhteisesti hyväksyttyjen arvojen ja globaalin yhteisvastuun edistämistä. Kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä kansainvälisten taloussuhteiden lisäksi se kattaa ihmisoikeudet, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen, globaalin oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen. Euroopan unioni on keskeinen vaikutuskanava ihmisoikeuksien edistämisessä. Sosialide-mokraatit korostavat EU:n luonnetta yhteisten arvojen ja ihmisoikeuksien edistäjänä, ei vain talouteen painottuvana yhteisönä. EU:n tulee jatkossa entisestään vahvistaa toi-mintaansa ihmisoikeuksien puolesta. Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan neuvosto, ETYJ ja muut kansainväliset järjestöt tekevät merkittävää työtä ihmisoikeuksien puolesta. SDP pitää tärkeänä tukea ja vah-vistaa niiden mekanismeja ihmisoikeuksien ja demokratian seurannassa ja tukemisessa. Ihmisoikeuksien edistäminen edellyttää avointa ulkopolitiikkaa ja tiivistä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt tekevät tärkeää työtä mm. tuomalla esiin ihmisoikeuksien loukkauksia. SDP pyrkii edelleen vahvistamaan kansalaisjärjestö-jen mahdollisuuksia vaikuttaa ulkopolitiikan alalla ja toimimaan yhteistyössä niiden kanssa. Kuten aloitteessa todetaan, sosialidemokraatit ovat aina korostaneet kansainvälisyyttä ja solidaarisuutta ja puolueen vaikuttajat ovat omalta osaltaan vahvistaneet ihmisoike-uksien painoarvoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. SDP on mm. Kansainvälisen

140

Solidaarisuussäätiön kautta tehnyt konkreettista työtä ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamiseksi eri puolilla maailmaa. Oikeudenmukaisuuden tavoitetta on pyritty edis-tämään myös kehitysyhteistyömäärärahojen tasosta ja laadusta huolehtimalla. Ihmisoikeuksia voidaan edistää sekä yhteistyön keinoin että puuttumalla ihmisoikeuksi-en loukkauksiin julkisesti tai muuten. Keinojen valinta edellyttää arviointia niiden te-hokkuudesta. Tähän vaikuttaa mm. ihmisoikeuksia rikkovan hallituksen halu yhteistyö-hön. Johdonmukaisuus edellyttää, että ihmisoikeusloukkauksiin puututaan aina ja kai-kissa tapauksissa. SDP on myös julkisuudessa pyrkinyt nostamaan profiiliaan ihmisoikeuksien puolestapu-hujana mm. tuomalla voimakkaammin esiin ulkopolitiikkansa periaatteita ja käytäntöä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että ihmisoikeudet ovat puolueen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopiste sekä velvoittaa puolueen jatkamaan ja entisestään vahvistamaan johdonmukaista toimintaa ihmisoikeuksien puo-lesta.

121. Köyhdyttäminen lopetettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Maailman ihmisistä liian suuri osa elää puutteessa ja kurjuudessa köyhyydessä. Köy-hyys on aktiivisen toiminnan, köyhdyttämisen, tulosta. Kansainväliset talouden raken-teet tekevät toisista rikkaita ja toisista köyhiä. Tässä tilanteessa Suomi on hyötyjien puolella. Sosialidemokraattien tulee kuitenkin viedä käytäntöön periaatteensa tasa-arvo, solidaarisuus, vapaus ja oikeudenmukaisuus, ja poistaa köyhdyttäminen maail-masta.

s-maiden yrityksillä on korkeaa teknologiaa ja osaamista, pääomia, julkista tukea jne. Länsimaiden jättisuuret maataloustuet ovat erityisen epäreiluja. Näin ollen kehitys-mailla tulisi olla oikeus suojata omaa tuotantoaan. Kehitysmaat menettävät laittoman pääomapaon vuoksi joka vuosi 8-10 kertaa kehitysapua vastaavan summan. Suurin syy tähän on yritysten veronkierto. Veroparatiiseja on hillittävä automaattisella tiedon-vaihdolla ja avaamalla yritysten maakohtaiset kirjanpidot julkisiksi. Yritykset on pako-tettava kantamaan yhteiskunnallisen vastuunsa. Suomen tavoitteena on ollut vuodesta 1970 lähtien nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja 0,7 %:iin BKT:sta. Tavoite on periaatteellisestikin tärkeä, eikä sitä tule unohtaa edel-leenkään. Määrärahojen nostamisella ei kuitenkaan ole niin suurta merkitystä kuin voisi olla, mikäli emt. köyhdyttäviä rakenteita ei maailmassa olisi. Usein hyvä omatunto kui-tenkin saavutetaan jo sillä, kun puolustetaan 0,7-tavoitetta. Sosialidemokraattien tulee kuitenkin toimia edistyksellisesti ja periaatteidensa mukaisesti, ja aktiivisesti ajaa köyhdyttävien rakenteiden poistamista maailmasta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii puolueen edistämään köyhdyttävien rakenteiden poista-mista maailmasta.

Puoluehallituksen lausunto

Sosiaalidemokraattisen puolueen tavoitteena on oikeudenmukainen yhteiskunta ja maa-ilmaa, joka pohjautuu perusarvoihimme vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen. Globaalitaloudessa on vahvistettava kaikkien toimijoiden, niin yksilöiden kuin yritysten-kin, sitoutumista yhteiskuntavastuuseen ja kansainvälisten ympäristöä ja työelämää koskevien normien noudattamiseen. Puoluekokous tukee kansainvälisen rahoitusmarkki-naveron käyttöönottoa, avoimuuden ja tiedonvaihdon lisäämistä sekä yritysten rapor-tointivelvollisuuksien tiukentamista kansainvälisen veronkierron lopettamiseksi. Kan-sainvälisten rahoitusmarkkinoiden vakautta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta on lisät-tävä. Tasa-arvoisen kehityksen turvaamiseksi kehitysmailla on oltava oikeus joustavasti

141

suojata paikallisia elinkeinoja ja maataloustuotantoa samaan aikaan kuin kansainväli-sesti vääristäviä tukia karsitaan. Sosiaalidemokraattien tavoitteena on köyhyyden puo-littaminen ja YK:n asettamien vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä, mikä edellyttää tasaista määrärahakehitystä kohti 0,7 % määrärahatasoa BKTL:stä. Innovatiivisten rahoitusmekanismien käyttöön ottoa edistetään tasaisen kas-vun varmistamiseksi.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen köyhdyttävien rakenteiden poistamisesta maailmasta.

122. Armeijan koko supistuu vastuualue ei! Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite

Kylmä sota päättyi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa Neuvostoliiton hajoamisen myötä, Varsovan liitto lopetti itsensä ja Nato haki uusia toimintamuotoja. Lännen ja idän ideo-logisen ja sotilaallisen vastakkainasettelun tilalle on tullut uusia konflikteja erityisesti USA:n ja sen liittolaisten sekä islamilaisen maailman välillä. Sotilaallinen vastak-kainasettelu kylmän sodan aikana oli suurinta niin armeijoiden koon kuin asejärjestel-mien raskauden näkökulmasta juuri Euroopassa. Uuden ajan ehkä suurin symboli oli Saksojen yhdistyminen Berliinin muurin kaatumisen jälkimainingeissa. Kylmän sodan päättymistä on seurannut erityisesti monissa vanhoissa länsieurooppalai-sissa demokratioissa varusmiesarmeijoiden supistuminen ja enenevä siirtyminen varsin suppeihin ammattiarmeijoihin. Suomen kannalta merkittävintä on ollut Ruotsin siirty-minen ammattiarmeijaan. Kehitys Suomessa Suomella on perinteisesti maan asukasmäärään nähden ollut varsin suuri varusmiespal-velukseen perustuva armeija. Näin on ollut koko itsenäisyyden ajan. Varusmiesarmei-jasta saadut kokemukset ovat niin Talvi- kuin Jatkosodan osalta yleisesti katsottu hyvik-si. Talvisodan lopulla kenttäarmeijan vahvuus kaikkine aselajeineen oli n. 400 000 mies-tä ja naista. Jatkosotaan lähdettäessä kesä-heinäkuussa 1941 armeijan vahvuutta oli edelleen nostettu laskutavasta riippuen jopa yli 600 000:n (mm. lotat mukaan lukien). Samanaikaisesti Pohjois-Suomessa lähinnä Lapin alueella oli saksalainen n. 200 000 miehen armeija hyökkäämässä kohti Murmanskia. Sotien jälkeen ikäluokkien täysimääräinen kouluttaminen jatkui pitkään. Ainakin vielä 1960-luvulla armeijan maksimikoko oli yli 500 000 miestä. Tänä päivänä armeijan reser-vi lienee 350 000 miehen ja naisen tietämillä. Puoluekokousaloitteiden jättöaikana ele-tään käsityksessä, jonka mukaan armeijan reservi olisi supistumassa noin 250 000 henki-löön. Supistumiseen vaikuttanee ainakin kolme seikkaa: ikäluokkien koot ovat pienenemässä samanaikaisesti kun huoltosuhde heikkenee ja valtion talous velanottoineen on heikke-nemässä. Jo pitemmän aikaa jatkunut kehityskulku herättää kysymyksiä, joihin nähdäk-semme kansalaisilla on oikeus saada vastauksia. Vähemmällä väellä hoidettava vanhat vastuut aluepuolustuksen oloissa Suomen koko on sama miksi se vahvistettiin syksyn 1944 välirauhansopimuksella ja vuo-den 1947 Pariisin rauhansopimuksella. Viralliseen puolustusdoktriiniin edelleen kuulu-nee, että koko maata puolustetaan. Voidaan perustellusti kysyä mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Sanotaan, että Suomi nojaa puolustuksensa ns. alueelliseen puolustukseen. Olisi taval-listen kansalaistenkin hyvä tietää mitä tämä tarkoittaa? Se tarkoittanee sitä, että ar-meijoiden liikkuvuuden dramaattisesti lisäännyttyä ei yritetäkään pitää vihollista ns. rintaman takana. Vihollinen tulee siis eri kohdista melko suoraan maahan sisään, niin kuin esim. USA liittokuntineen on tehnyt ilman YK:n mandaattia ja sen kanssa mm. Af-

142

ganistaniin ja Irakiin. Viimeinen varsinainen suuri rintamasota käytiin Irakin ja Iranin kesken, ja se päättyi pattitilanteeseen noin kymmenen vuoden verenvuodatuksen jäl-keen. Mitä puolustetaan? Julkisessa sanassa käydään jatkuvasti ns. Nato-keskustelua ja arvioidaan Suomen rauha-turvatoimintaa. Suomen puolustusvoimien julkituodusti tärkein tehtävä on kuitenkin maan alueen ja itsenäisyyden puolustaminen. Kun armeijan resursointi on ehkä voimak-kaammassa muutoksessa kuin vuosikymmeniin ja saanut myös uuden ylipäällikön voi-daan kysyä, olisiko nyt aika käydä mahdollisimman avoin julkinen keskustelu siitä miten Suomea aiotaan puolustaa. Kuinka pitkälle maan sisälle vihollinen, sotilasharjoituskie-lellä siniset tai keltaiset päästetään? Ja mitkä tässä yhteydessä ovat EU:n turvatakuut? Varmaankin pääkaupunkiseutua puolustetaan. Entä Tamperetta, Turkua, Jyväskylää ja muita suuria keskuksia, Lappiakin? Mikä on teollisuuskeskusten asema? Henkinen maanpuolustus eli mihin alle 35-vuotias nuoriso sitoutuu? Kun vihollinen on maassa sisällä, ratkaisevaa lienee nuorten taistelutahto ja vaikka sis-seiksi ryhtyminen! Afganistanissa talebanit ollaan heistä muutoin mitä mieltä tahansa ovat omanneet suuren taistelutahdon heittää ulkopuoliset ulos maasta. Etelä-

Vietnamin sissit ja Pohjois-Vietnamin joukot silloisen Neuvostoliiton ja Kiinan aineelli-sella tuella väsyttivät USA:n teknisesti ylivertaiset joukot Indokiinan viidakkoihin. Hyvätkään aseet eivät paljoa ratkaise silloin kun tahto taistella on heikko. Tästä hyvänä esimerkkinä on vaikkapa Italian sodankäynti toisessa maailmansodassa. Kansalaiset ei-vät olleet innostuneita Mussolinin ja fasistien fantasioista antiikin Rooman valtakunnan palauttamiseksi. Sanotaan, että modernit aseet tulevat aina vain kalliimmiksi. Se ei viime kädessä ole merkittävää. Kaikki sodat on viime kädessä ratkaistu maassa eikä ilmassa tai merellä. Kansan tahtotila itsensä puolustamiseen on viime kädessä ratkaiseva asia. Keskenään solidaarinen kansa on sitä myös kriisien aikana! Pohjois-Haagan Sos.-dem. Yhdistys ry esittää, että

puoluekokous asettaa SDP:lle tavoitteeksi käydä julkisen keskustelun Suomen armeijan roolista niin rauhan aikana kuin mahdollisten kriisien kohdatessa. Puoluekokouksen näkemyksen mukaan kansalaisilla on oikeus saada tietoja maan kriisivalmiudesta ja siitä mitä se kansalaisilta edellyttää kriisin tai soti-laallisen konfliktin kohdatessa maata. Luonnollisestikin tämän tulee tapahtua sillä tavoin tietoa jakaen, ettei se vaurioita maan turvallisuutta. Puoluekoko-uksen käsityksen mukaan mahdollisimman suuri avoimuus on myös osa menes-tyksellistä maanpuolustustyötä ja henkistä maanpuolustusta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota maanpuolustuksen tehtäviin, erityisesti henkisen maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon näkökulmasta. Puolustusvoimalaki määrittää Puolustusvoimien tehtävät, joita on kolme: Suomen soti-laallinen maanpuolustus, muiden viranomaisten avustaminen ja osallistuminen kansain-väliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitäminen. Hallitusohjelman mukaisesti Suomessa tehdään laaja puolustusvoimauudistus, joka on tarpeen. Sen tarkoituksena on järjestää sotilaallisen maanpuolustuksen rakenteet ja koulutus niin, että Suomen puolustuskyvystä huolehditaan ja saadaan aikaan kustannus-säästöjä. On tärkeää, että uudistus perustuu laajaan ja yhteistyöhön perustuvaan poliittiseen valmisteluun.

143

Kriisi- ja poikkeusoloja varten on Suomessa myös laaja varautumisjärjestelmä elinkei-noelämän ja viranomaisten yhteistyönä, jota Huoltovarmuuskeskus koordinoi ja organi-soi. Voidaan todeta, että suomalainen yhteiskunta on kohtuullisen hyvin varautunut kriisiaikoihin ja poikkeusoloihin. Maanpuolustustahto on tärkeä tekijä kansakunnan puolustusajattelussa. Suomella on omassa lähihistoriassa tästä kokemuksia. Talvisota ja sodan jälkeinen jälleenrakennus

Aloitteessa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisten oikeuteen saada riittävästi tie-toa Suomen valmiudesta kriisitilanteissa ja käydä ennakoivasti keskustelua kriisien yh-teiskunnalle aiheuttamista vaatimuksista. Meillä on kattavaa ja puolueetonta tietoa kansalaisten turvallisuus- ja puolustuspoliittisista asenteista, joita poliittisesti edustava Maanpuolustuksen suunnittelukunta (MTS) on pitkään tuottanut. Sen kartoitukset osoit-tavat yksiselitteisesti, että suomalaisten valmius puolustaa maataan on korkea. Puolustuspolitiikka on osa yhteiskuntapolitiikkaa. Maata ja sen turvallisuutta halutaan puolustaa, kun se koetaan puolustamisen arvoiseksi. Kansalaisen näkökulmasta tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, syrjimätön ja työtä tarjoava yhteiskunta on sellainen, jossa on hyvä elää ja jota kannattaa puolustaa. Yhteiskunnan turvallisuus ja sen puo-lustaminen on jakamatonta. Maanpuolustustahto on laajempi kysymys, kuin pelkästään sotilaallinen puolustuskyky. Siihen liittyy myös se, että kansalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi. Kansa voi olla yhtenäinen, kun kansalaiset ovat tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisuus vallitsee. Sen vuoksi yleinen yhteiskuntapolitiikka, tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämi-nen ovat ensisijaisia myös maanpuolustustahdon osalta. Myös muut kuin sotilaalliset uhkat ja tilanteet vaativat kansalaisilta kykyä selviytyä haasteellisista tilanteista. Tänä päivänä suurempi haaste ovat ns. normaaliaikojen häiriötilanteet, kuten esimer-kiksi luonnonmullistukset, ympäristöonnettomuudet tai vakavat onnettomuudet. Esi-merkiksi laajat ja pitkäkestoiset sähkökatkot aiheuttavat monenlaisia ongelmia sekä yhteiskunnan että yksilöiden toiminnalle. Valtioneuvoston laatimassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (vuodelta 2010), ai-emmalta nimeltä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, on mukana kansakunnan henkinen kriisinkestokyky. Strategian mukaan päävastuu tältä osin kuuluu Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hallitus laatii parhaillaan puolustus- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. SDP pitää luontevana, että tässäkin selonteossa huomioidaan henkisen kriisinkestokyvyn näkökul-ma. SDP korostaa myös, että julkinen ja aktiivinen keskustelu erilaisilla areenoilla tur-vallisuudesta ja puolustuksesta on tärkeää. SDP toimii aktiivisesti tämän tavoitteen toteutumiseksi.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa edellä mainitut toimet vastauksena aloitteeseen.

123. SDP:n muodostettava perusteltu kanta maanpuolustuksen kehittä-miseen

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Hallitus on kohdistanut puolustusvoimille satojen miljoonien leikkaukset hallituskauden aikana. Leikkauksien vuoksi varuskuntia lakkautetaan, kertaus- ja maastoharjoituksien määrästä joudutaan tinkimään ja maavoimien materiaalin uudistuminen vaarantuu. Samalla kuitenkin Suomen nykyisestä puolustusdoktriinista pidetään kiinni. Puolustus-voimien komentaja Ari Puheloinen on esittänyt näkemyksensä, että leikkaukset voivat vaarantaa Suomen puolustuskyvyn.

144

Puolustusbudjetin leikkaaminen ja vanhaan puolustusdoktriiniin takertuminen muodos-tavat ristiriitaisen yhtälön. Julkisuudessa keskustelu maanpuolustuksen tulevaisuudesta on polarisoitunut Nato-jäsenyyden ja nykyisen puolustusdoktriinin välille. Samaan aikaan keskustelu asevelvollisuudesta on kiihtynyt. Sukupuolinäkökulmasta tar-kasteltuna jo nykyisellään valikoivan asevelvollisuuden vaihtoehdoksi on esitetty muun muassa palvelusaikojen typistämistä ja kansalaispalvelusta. Selvää on, että menoleik-kaukset vaikuttavat myös asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Puolustusbudjetin leikkaukset aiheuttavat puolustusvoimia ja asevelvollisuutta koske-van murroksen. Murros vaatii uutta suhtautumista maanpuolustukseen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP muodostaa perustellun kannan maanpuolustuksen kehittämiseen.

124. Siviilipalveluksen kestoa lyhennettävä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan

Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite

Siviilipalvelusta tulee kehittää asepalvelukseen rinnastettavana ja sen kanssa tasa-arvoisena palvelusmuotona. Siviilipalveluksen kokonaiskestoa on lyhennettävä 12 kuu-kaudesta 9 kuukauteen lähemmäksi asepalveluksen keskimääräistä pituutta. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen edistämään siviilipalveluksen keston lyhen-tämistä 12 kuukaudesta 9 kuukauteen.

125. Varusmies- ja siviilipalvelusta uudistettava Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan

Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen ja Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin aloite

Suomen asevelvollisuusjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja aikansa elänyt. Keskeisim-mät tasa-arvoepäkohdat koskevat varusmiespalveluksen pakollisuuden sukupuolisidon-naisuutta sekä siviilipalveluksen alisteista asemaa asepalvelukseen nähden. Varusmies- ja siviilipalvelusta on uudistettava reippaalla otteella. Varusmiespalvelus-järjestelmä on muutettava molempia sukupuolia koskevaksi kansalaispalveluksi. Se tu-lee voida suorittaa 4, 8 tai 12 kuukauden kestoisena aseellisena palveluksena, aseetto-mana palveluksena, siviilikriisinhallinnassa tai siviilipalveluksena. Samalla siviilipalve-lusjärjestelmää tulee muuttaa aidosti sekä yhteiskuntaa että palvelusta suorittavaa henkilöä hyödyttäväksi. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen ja Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen selvittämään ja edistämään varusmiespal-veluksen muuttamista molempia sukupuolia koskevaksi kansalaispalveluksi.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 123-125

Aloitteissa kiinnitetään huomiota puolustusvoimien säästöihin ja puolustusratkaisuihin sekä varusmies- ja siviilipalveluksen kestoon ja koulutuksen kehittämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti puolustusvoimauudistus tehdään, jotta saadaan kustannus-sääntöjä ja huolehditaan Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä. Kyseessä on nimen-

145

omaan puolustusvoimauudistus, jolloin uudistuksen kohteena ovat puolustusvoimien rakenteet ja toiminta. Puolustusdoktriinia ei muuteta. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi vastaa jatkossakin itse oman maansa sotilaallisesta puolustuksesta. Puolustusjärjestelmä perustuu miesten yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen, koko maan puolustamiseen ja sotilaalliseen liittoutumatto-muuteen. Suomi myös osallistuu sotilaalliseen rauhanturva- ja kriisinhallintatoimintaan. Varusmieskoulutuksen osalta toteutetaan Siilasmaan työryhmän esitys kahden viikon lyhennyksestä varusmiespalvelukseen. SDP:n linja vastaa hallitusohjelman linjauksia. Suomen on vastattava sotilaallisesta maanpuolustuksesta, koko maata on puolustettava, jonka vuoksi tarvitaan myös koh-tuullinen reservi ja yleinen asevelvollisuus. Tasa-arvon näkökulmasta vain miehiä koskeva asevelvollisuus on tietysti syrjivä. SDP onkin esittänyt helmikuussa 2010 julkistetussa raportissa Yhteistyövarainen turvallisuus, että olisi hyvä tehdä laaja ja perusteellinen selvitys sekä miehiä että naisia koskevasta palvelusvelvollisuudesta, jonka voisi suorittaa joko aseellisena palveluna tai muuna kansalaispalveluksena. SDP pitää kuitenkin tärkeänä, että puolueen piirissä, ja laajemminkin, käydään keskus-telua maanpuolustuksen sisällöstä ja varusmieskoulutuksen tavoitteista, huomioiden erityisesti tasa-arvonäkökulmat. Siviilipalveluksen kesto lyhennettiin vuonna 2008 13 kuukaudesta 12 kuukauteen. Sivii-lipalveluksen kehittämistä on viimeksi pohdittu työryhmässä, joka jätti raporttinsa sil-loiselle työministeri Anni Sinnemäelle 9.3.2011. Työryhmässä oli eriäviä näkemyksiä siviilipalveluksen keston osalta. Yksimielinen työ-ryhmä oli tarpeesta kehittää siviilipalvelusta. Työryhmä esitti mm. että siviilipalveluk-sen tulisi olla selkeämmin valtion ohjauksessa ja siihen kuuluvan työpalvelun tulisi hyö-dyntää yhteiskuntaa paremmin. Työryhmä esitti myös, että naisilla tulisi olla sama mahdollisuus suorittaa siviilipalvelus kuin varusmiespalvelus. Hallitusohjelmassa ei ole mukana siviilipalvelukseen liittyviä kirjauksia. SDP pitää tär-keänä, että siviilipalveluksen kestosta ja kehittämisestä keskustellaan ja haetaan laajaa poliittista tukea em. työryhmän ehdotuksille. Siviilipalvelus kestää nyt saman ajan kuin varusmiespalvelus pisimmillään. Varusmies-koulutusaikoja tullaan lyhentämään kaksi viikkoa Siilasmaan työryhmän esityksen mu-kaan. SDP katsoo, että myös siviilipalvelusaikaa tulisi lyhentää vastaavasti.

Päätösesitys

SDP:n mielestä Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. SDP esit-tää siviilipalvelusaikaa lyhennettäväksi vastaavasti kuten varusmiespalvelus-aikoja.

126. EU:n kriisi on poliittinen kriisi, ei euron kriisi Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite

EU:n poliittinen kriisi on ratkaistava noudattamalla talouspolitiikassa EU:n perussopi-musta. Euroopan poliittinen kriisi marraskuussa 2011 johtuu EU:n talouspolitiikan hajanaisuu-desta ja päättämättömyydestä. EU antaa finanssimarkkinoiden johtaa EU:n valtiot vuo-ron perään talouskriisiin kun finanssimarkkinoiden sallitaan ohjata bondeja (lainapape-reita) niin, että eri valtioiden tarvitsemien lainojen (bondien) korot nostetaan selvitys-tilan aiheuttamalle tasolle.

146

Demokraattisten valtioiden on palautettava niille kuuluva valta itselleen ja johdettava valtioita ja niiden taloutta, joka tarkoittaa mm. että finanssimarkkinoille määrätään rajat joiden puitteissa finanssimarkkinat voivat vapaasti toimia. Perustana tulee olla

ansiosta. EU:n johtamisen heikkoudesta tästä periaatteesta on oltu luopumassa vuonna 2011. Edelleen Yhdysvallat, Kiina, Japani ja useimmat muut oman valuutan valtiot nou-dattavat em. ikivanhaa periaatetta ja vaikuttavat valtion omalla talouspolitiikalla ve-lanottoonsa ja maksamaansa korkoon. (Tämä voidaan perustella taloustieteessä tässä esitettyä monisanaisemmin.) EU:n perussopimuksessa on määritelty yläraja valtion velkaantumiselle suhteessa kan-santalouden tuotantoon (BKT). Jäsenvaltioiden tulee itsenäisesti johtaa talouspolitiik-kaa perussopimuksen puitteissa. Perussopimuksessa on myös kielletty valtion tilinylitys-oikeudet ja luottojärjestelyt EU:n toimielinten ja muiden jäsenvaltioiden tai niiden

s-pankki tai jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit hankkivat suoraan velkasitoumuksia jäsenvaltioilta tai niiden määräysvallassa olevilta yhteisöi Perussopimusta voidaan muuttaa vain kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksel-lä. Suomi ja SDP on EU-oikeuden suojassa kun se vaatii em. perussopimuksessa noudatta-mista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että EU:n tulee taas (uudestaan) vaatia niiden yksi-tyisiä luottolaitoksia (ja niiden omistajia) viime kädessä vastaamaan jäsenvaltioille myöntämistään lainoista mikäli lainan ottajavaltio ei kykene lainasta vastaamaan. Kun EU ilmoittaa selkeästi ryhtyvänsä periaatetta noudattamaan myös kohtuuttomat valti-onlainojen korkovaatimukset poistuvat. Näin poistuu myös finanssimarkkinoiden keinot-telu myöntää korkeatuottoisia lainoja ja jättää riskit eli luottotappiot heikkojen valti-oiden veronmaksajien maksettavaksi. Kun näitä korkean koron ja heikon vakuuden lai-noilla ovat spekuloineet mm. Ranskan ja Saksan pankit on EU:n johdossa syntynyt yritys saada koko EU (tai ainakin euromaat) maksattamaan riskien laukeaminen tilanteeseen syyttömien maiden veronmaksajilla. Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry esittää, että

SDP:n tulee vaikuttaa Suomen valtion EU-politiikkaan perussopimuksen nou-dattamiseksi tarvittaessa EU-oikeuden ja EU-tuomioistuimen kautta. Samalla tulee vaatia EU:n talouspolitiikan täsmentämistä ja jäntevöittämistä voimassa olevan perussopimuksen useiden eri säännösten nojalla. EU ja sen johtovaltiot eivät voi vapautua laatimastaan ja sopimastaan EU:n perussopimuksesta noin vain tai vetoamalla sen muuttamiseen. Suomen on vaadittava euron puolus-tamista kaikin keinoin, sillä EU:n vakaa talouspolitiikka ja luotettava eurova-luutta ovat Suomen, koko EU:n ja globaalin talouden etu.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan EU:n jäsenmaita noudattamaan unionin perussopimuksissa määri-teltyjä sääntöjä talouspolitiikassaan sekä SDP:tä toimimaan tämän tavoitteen puolesta EU-politiikassaan. SDP:n EU-politiikan kantavana linjana on ollut yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin nojau-tuminen ja niiden tarkka noudattaminen. Suomi on pyrkinyt noudattamaan perussopi-musten ja muun EU-lainsäädännön määräyksiä ja vaatinut myös muita jäsenmaita te-kemään saman. Tarvittaessa sääntöjä rikkovia maita tulee voida sanktioida. Perussopimuksen (SEUT) 126 artikla sekä perussopimusten liitteenä oleva pöytäkirja n:o 12 liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä määrittelee EU-maiden julkisen talouden reunaehtoja: julkistalouden alijäämä saa olla korkeintaan 3 prosenttia ja julkisen velan osuus korkeintaan 60 prosenttia markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta. Julkisella tarkoitetaan yleensä julkiseen hallintoon liittyvää, eli keskushallintoon, alueellisiin tai paikallisviranomaisiin ja sosiaaliturvajärjestelmään liittyvää taloutta.

147

Näiden perussopimusmääräysten sekä vakaus- ja kasvusopimuksen asetusten menette-lyiden noudattamatta jättäminen on osaltaan johtanut julkisen talouden heikentymi-seen Euroopassa sekä jäsenvaltioiden velkamäärän kasvaessa luottamuspulaan markki-noilla. Kovenevat valtiovelan korot syventävät ongelmia velkaantuneissa maissa. Vaka-us- ja kasvusopimuksen keskeisiä ongelmia on ollut sen alttius poliittisille paineille. Sopimuksen sääntöjä höllennettiinkin vuonna 2005. Lisäksi on otettava huomioon, että Euroopan talouskriisi on kohdistunut myös sellaisiin maihin, kuten Espanja ja Irlanti, jotka ennen vuonna 2008 alkanutta kriisiä olivat noudattaneet julkista taloudenpitoa koskevia sääntöjä. Kriisin taustalla onkin osaltaan euromaiden kilpailukykyeroista joh-tunut jakautuminen vaihtotaseeltaan ylijäämäisiin ja alijäämäisiin maihin, sekä sellais-ten instituutioiden ja mekanismien puute, joilla olisi voitu estää näiden epätasapainot-tomuuksien kehittyminen. Vakaus- ja kasvusopimuksen kahta asetusta on kuitenkin hiljattain täydennetty joulu-kuussa 2011 voimaan tulleilla lisäsäännöksillä, jotka velvoittavat jäsenmaat asettamaan sitovan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteen sekä tekevät sopimuksen ra-jojen rikkomisesta langetettavien sanktioiden määräämisestä automatisoidumpaa. Sa-malla voimaan tuli niin makrotaloudellinen valvontakehys, jonka perusteella jäsenvalti-ot voivat saada sanktioita makrotalouden epätasapainon perusteella komission ehdot-taman tulostaulun pohjalta. Marraskuussa 2011 komissio ehdotti myös kahta jäsenvalti-oiden talousarvioiden ennakkotarkastusta koskevaa asetusta, joiden perusteella komis-sion antamat lausunnot ja suositukset voivat tulla jäsenmaita sitoviksi alijäämämenet-telyssä. EU:n piirissä on myös esitetty ja hyväksytty uusia poliittisia sopimuksia, kuten ns. Euro Plus -sopimus sekä Eurooppa 2020 -strategia. On kuitenkin tuotu esiin, että tiukemmilla alijäämätavoitteilla on huononevassa taloudellisessa tilanteessa negatiivisia taloudelli-sia vaikutuksia. Julkisen kulutuksen vähentyminen pienentää suoraan myös bruttokan-santuotetta. Uusien sopimusten taloudelliset ja poliittiset ulottuvuudet tuleekin punni-ta tarkkaan niin, että tarpeellisesta elvytyksestä voidaan huolehtia, mutta pidemmällä aikavälillä saattaa talous kestävään tilaan. Aloitteessa vaaditaan yksityisiä sijoittajia kantamaan viime käden vastuu antamistaan lainoista. SDP on korostanut yksityisten sijoittajien vastuuta EU-politiikassaan johdon-mukaisesti. SDP on ollut keskeisesti vaikuttamassa siihen, että oikeudenmukainen si-joittajavastuu on ollut mahdollista toteuttaa. Sijoittajavastuuta on nykyisessä haavoit-tuvaisessa tilanteessa toteutettava määrätietoisesti, mutta rajoitetusti, ottaen huomi-oon pankkien ja ylivelkaantuneiden valtioiden väliset vahvat kansalliset kytkökset. Krii-sitilanteessa ensisijainen vastuu ongelmiin joutuneiden pankkien pääomittamisesta tuli-si olla yksityisillä tahoilla ja vasta sen jälkeen kansallisella tasolla. Euroopan keskus-pankilla on ollut ja on suuri rooli rahoitusjärjestelmän kannattelemisessa. Suuri osa kriisimaiden velkapapereista on euroalueen pankkien hallussa. Monilla pankeista on jo nyt erittäin heikko rahoitusasema ja useat niistä voisivat mennä konkurssiin laajamittai-sen sijoittajavastuun toteuttamisen myötä. Pankkijärjestelmän romahtamisen estämi-nen vaatisi suuria määriä veronmaksajien ja valtioiden rahaa, mikä voi entisestään sy-ventää kriisiä. Myös pankkisektorin on itse paremmin varauduttava kantamaan riskinsä. Sitä varten onkin annettu uusia velvoitteita, esimerkiksi oman pääoman kasvattamises-ta, ja valvontaa lisätty. Lisäksi pankki- ja finanssitransaktioverojen kaltaisilla aloitteil-la sekä pankkivalvontaa yhdistämällä ja tehostamalla voidaan kriisin taakkaa jakaa oi-keudenmukaisemmin ja tulevia ongelmia estää tehokkaasti. Vaikka yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja sopimusten noudattamisen tulisi olla itses-tään selvä lähtökohta Euroopan unionissa toimimiselle, eivät aloitteessa esitetyt keinot (EU-tuomioistuin) ole välttämättä paras tapa viedä tätä tavoitetta eteenpäin. Tervettä talouspolitiikkaa ei takaa juridiikka, vaan yhdessä sovittujen sääntöjen ja periaatteiden noudattaminen. Puoluehallitus katsoo, että SDP:n EU-politiikan tavoitteena tulee olla rakentavasti viedä Eurooppaa kohti työllisyyden ja talouskasvun uraa, missä työssä myös terveellä julkisella taloudella on roolinsa.

148

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, mutta toteaa, että perussopimusten nou-dattaminen on keskeinen osa SDP:n EU-politiikkaa sekä vakaan eurooppalai-sen talouden ja euron elinehto.

127. Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vahvistettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Vallitseva globaali talouskriisi ja euromaiden velkaongelmat ovat jättäneet Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden kehityksen varjoonsa. Vallitseva taloustilanne on johtanut monissa jäsenmaissa huomattaviin leikkauksiin sosiaalisen suojelun osalta. Tämä on osaltaan taas johtanut eriarvoisuuden lisääntymiseen ja sosiaaliseen turvattomuuteen. Edes vuonna 2010 ollut köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen teemavuosi ei näkyvästi muuttanut tätä kehitystä. Kehitys on pitkälti tapahtunut ilman mediahuomiota tai mai-nittavaa kansalaiskeskustelua. Vaikka Euroopan unioni on pitkälti muodostunut taloudellista vapautta ja markkinoita edistäväksi instituutioksi, on se yhä edelleen silti voimakas sosiaalipoliittinen toimija. Tätä ulottuvuutta on vahvistettava jäsenmaiden taloudellisesta tilanteesta huolimatta. On ensiarvoisen tärkeää, että unioni toimii edelleen vakaasti vähentääkseen sosiaalista turvattomuutta ja eriarvoisuutta. Keskustelua unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta on lisättävä ja kehitettävä, jotta kansalaisilla olisi selkeämpi kokonaiskuva niistä mahdolli-suuksista, joita unionin kollektiivinen sosiaalinen ulottuvuus suo. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP pitää yllä keskustelua Euroopan unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta ja sen kehityksestä sekä sen suomista mahdollisuuksista sosiaalisen turvallisuu-den rakentamisessa.

128. Sosiaalinen Eurooppa huomioitava EU:n perussopimuksissa Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden

Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

Sosiaalisesta Euroopasta on puhuttu EU:ssa jo vuosikymmeniä. Projekti kärsi merkittä-vän tappion 1990-luvun alussa Thatcherin johtaman Iso-Britannian estäessä sosiaalisen pöytäkirjan ottamisen osaksi EU:n perussopimuksia. Tuon jälkeen valittiin linjaksi mo-nen keskeisen asian kuten palkanmuodostuksen ja työtaisteluoikeuden rajaamisesta perussopimusten sosiaalipolitiikan osastossa toimivallan ulkopuolelle. EU:n sisämarkkinaintegraatio ja kiristymässä oleva talousohjaus vaikuttavat kuitenkin jatkuvasti enemmän kansalaisten perusoikeuksiin ja eurooppalaisten valtioiden myös Suomen hyvinvointimalleihin. Talousintegraation spill over eli kerrannaisvaikutus näkyy myös niillä aloilla, millä EU:lla ei ole toimivaltaa perussopimuksen mukaan. Esi-merkkinä otettakoon EU:n talousohjauksen välineistä vakaus- ja kasvusopimuksen, mak-rotaloudellisen valvontakehyksen ja Euro Plus sopimuksen palkanmuodostukseen ulottu-vat kirjaukset sekä vuonna 2007 annettujen Laval- ja Viking-oikeustapausten vaikutuk-set lakko-oikeuteen. Suomalaisten palkansaajakeskusjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö EAY on vaati-nut tilanteen korjaamista ottamalla perussopimusten osaksi sosiaalisen kehityksen pöy-täkirjan, joka takaisi perusoikeuksien, kuten lakko-oikeuden, lähtökohtaisen etusijan suhteessa talousintegraatioon. Ehdotus sosiaalisesta pöytäkirjasta on jätetty Euroopan komissiolle vuonna 2009. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen

149

Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

puolue edistää sosiaalisen Euroopan vahvistamista EU:n perussopimusmuutok-sissa ja tukee sosiaalista pöytäkirjaa osaksi EU:n perussopimuksia.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 127-128

Aloitteessa 127 peräänkuulutetaan Euroopan unionin sosiaalista ulottuvuutta vastapai-nona talouskriisin tuomille heikennyksille EU-kansalaisten sosiaaliseen suojeluun. Aloite haluaa edistää keskustelua EU:n sosiaalisesta ulottuvuudesta. Aloite 128 haluaa edistää ns. sosiaalisen pöytäkirjan ottamista osaksi EU:n perussopimuksia. Euroopan unionin sosiaalisella ulottuvuudella tarkoitetaan laajassa mielessä joukkoa unionin ja sen jäsenmaiden yhdessä tekemää politiikkaa, jolla on sosiaalisia vaikutuk-sia. Unionilla on jaettu toimivalta jäsenmaiden kanssa tietyissä sosiaalipolitiikan kysy-myksissä. Ne on tarkemmin lueteltu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 153. Euroopan unionin parlamentti ja neuvosto voivat mm. antaa vähimmäis-tasoja määrittäviä direktiivejä, jotka liittyvät esimerkiksi työympäristön parantami-seen, työntekijöiden sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen suojeluun sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon työmarkkinoilla. Toisaalta esimerkiksi sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen on rajattu tiukemmin kansallisen päätöksenteon piiriin ja moni sosiaalisen ulottuvuuden politiikka perustuu jäsenmaiden vapaaehtoiseen yhteistyöhön avoimen koordinaation menetelmän kautta. Euroopan unioni on myös itsessään vahva sosiaalinen toimija esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston sekä elinolojen parantamiseen tähtäävien rakennerahastojen kautta. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen on ollut SDP:n EU-politiikan keskeinen linja. Sosiaalista ulottuvuutta kehittämällä voidaan puuttua EU-kansalaisten heikkoon asemaan työmarkkinoilla sekä parantaa sosiaalista suojelua ja poistaa köyhyyttä. Sosi-aalisen ulottuvuuden kehittäminen on jäänyt usein talouspolitiikan sekä kilpailun estei-den poistamisen jalkoihin. Viime vuosien talouskriisi on tuonut mukanaan päätöksente-koa, joka voi heikentää kansalaisten sosiaalisia oikeuksia esimerkiksi työmarkkinoilla. Puoluehallitus katsoo, että EU:n sosiaalista ulottuvuutta tulisi vahvistaa kansalaisten nauttiman sosiaalisen suojelun tason parantamiseksi. Sosiaalista ulottuvuutta tulisi vahvistaa kirjaamalla keskeiset sosiaaliset oikeudet unio-nin perussopimuksiin. SDP on aiemminkin vaatinut EU:ta hyväksymään Euroopan ay-liikkeen esittämän sosiaalisen pöytäkirjan, jolla pyritään varmistamaan, että sosiaaliset perusoikeudet eivät ole alisteisia taloudellisille oikeuksille (SDP:n EU-vaaliohjelma 2009). Sosiaalisen pöytäkirjan mukaisten tavoitteiden kirjaaminen EU:n perussopimuk-siin olisi omiaan vahvistamaan unionin sosiaalista ulottuvuutta ja eurooppalaisten sosi-aalisia oikeuksia.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteisiin.

129. Europarlamenttivaalien kampanjassa tehtävä yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenet kaikista Euroopan unionin jäsenvaltioista. Europarlamentaarikot eivät kuitenkaan edusta parlamentissa suoraan jäsenvaltioita vaan tekevät vaikuttamistyötä eurooppalaisten puolueryhmien kautta. Tämä ei kuiten-kaan ole selvää äänestäjille, koska europarlamenttivaaleissa kampanjoidaan vain kan-sallisten puolueiden tunnuksilla. The Party of European Socialists PES edustaa sosialidemokraattisia puolueita Euroopas-sa. SDP on eurooppalaisen puolueensa jäsenenä sitoutunut sen politiikkaan. Euroopan unionin parlamentissa PES:n politiikkaa edistää S&D -ryhmä, jossa myös SDP:n listalta valitut edustajat ovat jäseninä.

150

Sosialidemokraattinen liike on Euroopan alueen yhtenäisin liike ja sen jäsenet ovat teh-neet johdonmukaista politiikkaa eri jäsenmaissa sekä Euroopan unionissa. Yhtenäisyy-den ansiosta SDP:llä on Suomen puolueista parhaat mahdollisuudet edistää politiikkaan-sa Euroopassa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP tekee yhteistyötä PES:n ja S&D -ryhmän kanssa europarlamenttivaalien kampanjassa sekä korostaa sitä, että europarlamentin jäsenet edustavat pää-osin poliittisia ryhmiä, eivät jäsenmaita.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan yhteistyötä SDP:n ja Party of European Socialists (PES) sekä Sosia-listien ja demokraattien parlamenttiryhmän (S&D-ryhmä) välille Euroopan parlamentin vaaleissa. Aloitteessa myös korostetaan, että vaikka eurovaalien kampanjointi tapahtuu kansallisten poliittisten puolueiden tunnuksien alla, kuuluvat MEP:t parlamentissa en-nen kaikkea poliittiseen ryhmäänsä. SDP on eurooppalaisen emopuolueensa PES:n aktiivinen jäsen ja osallistuu puolueen työhön myös sen parlamenttiryhmässä, johon kuuluu kaksi suomalaista sosialidemo-kraattista edustajaa. Euroopan parlamentin vaaleissa SDP on pyrkinyt kehittämään yh-teistyötä PES:n kanssa ja saattamaan vaaliohjelmansa ja keskeiset viestit yhteneväisiksi eurooppalaisten viestien kanssa. Esimerkiksi vuoden 2009 Euroopan parlamentin vaalien vaaliohjelma, joka hyväksyttiin puoluevaltuustossa 4.3.2009, noudattelee monilta po-liittisilta tavoitteiltaan PES:n vaalimanifestia. Yhteistyötä eurooppalaisten sisarpuoluei-den toimijoiden kanssa on myös tehty itse vaalityössä esimerkiksi tuomalla PES:n johto-henkilöitä Suomeen kampanjoimaan. Vuonna 2014 järjestettävät eurovaalit tarjoavat mahdollisuuden jatkaa ja syventää yhteistyötä ja varmistaa yhdenmukaisen viestin kuu-luminen ja näkyminen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

130. Komission ja parlamentarismin vahvistaminen SDP:n EU-politiikan keskiöön

Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

SDP:n EU-politiikan suurena kaarena on aina ollut vahvan komission tukeminen. Toimin-takykyinen komissio integraation moottorina on nähty pienten jäsenmaiden ja EU-kansalaisten enemmistön etuna. Talouskriisi on kuitenkin tuonut haasteita tälle linjalle yksittäisten jäsenmaaryhmien aloitteellisuus on noussut keskeiseen rooliin. Pitkällä aikavälillä tämä ei kuitenkaan ole Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu. Kehitys ei myöskään ole toivottava demo-kraattisesta näkökulmasta, sillä se kiertää EU:n perussopimuksiin yhdessä kirjatut sään-nöt EU:n päätöksentekomekanismeista, joissa pääasiallisena menettelynä on komission aloitevaltaan perustuva Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläinen päätös-valta (ns. tavallinen lainsäädäntömenettely). Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

SDP:n EU-politiikan yhdeksi pääpainopisteeksi todetaan EU:n komission vahvis-taminen ja sen parlamentaarisen kontrollin parantaminen sekä parlamentin ja ministerineuvoston yhtäläiseen päätösvaltaan perustuva EU-lainsäädännön ke-hittäminen.

151

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa painotetaan Euroopan komission roolia EU-päätöksenteossa sekä vaaditaan SDP:tä toimimaan Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin yhtäläisen päätösvallan turvaamiseksi. Unionin toiminta on pitkälti perustunut vahvalle yhteisen päätöksenteon painotukselle (ns. yhteisömenetelmä), jotta yksittäiset jäsenmaat tai niiden ryhmittymät eivät voisi sanella EU-politiikan agendaa. Globaali talouskriisi ja Euroopan velkakriisi ovat kuiten-kin vaatineet EU:lta ja sen jäsenmailta nopeita ja osin radikaalejakin ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat yhä enenevissä määrin syntyneet jäsenmaiden aloitteesta tai painostuk-sesta, minkä seurauksena suurien jäsenmaiden, erityisesti Saksan ja Ranskan, painoarvo päätöksenteossa on kasvanut. Samalla parlamentin rooli on jäänyt kriisin ratkaisussa sivummalle ja Euroopan komissio on joutunut reagoimaan jäsenmaiden päätöksente-koon. EU:n tasapuolisen kehityksen turvaamiseksi yhteisille instituutioille tulisi antaa kaikki tuki ja niiden asemaa vahvistaa. Komission vahva rooli sekä parlamentin ja neuvoston yhteispäätöksiin perustuva lainsäädäntö takaavat tasapuolisen tavan edetä EU-päätöksenteossa.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

131. EU:lle selkeä johto Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden

Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

Eurooppalaisen talouskriisin pitkittyessä moni on hämmästellyt selkeää johtajuusvajet-ta joka unionia vaivaa. Unionilla on 27 valtionpäämiehen lisäksi erilaisia puheenjohtajia tai puhemiehiä komissiolle, neuvostolle, euroryhmälle ja Euroopan parlamentille, mut-ta kukaan heistä ei ole kyennyt osoittamaan suuntaa tai visiota Euroopalle ja kokoa-maan moninaisten jäsenmaiden kannoista yhteistä näkemystä. Lissabonin sopimus, jossa Euroopan neuvoston pysyvä puheenjohtajuus luotiin ja koko nykyinen järjestys määrättiin, mahdollistaisi jo nykyisellään eri tehtävien yhdistämisen yhden henkilön hoidettavaksi. Jos yksi puheenjohtaja vastaisi komission, neuvoston ja euroryhmän puheenjohtajuudesta, olisivat sekä vastuut, että velvollisuudet unionissa selvempiä. Unioni kykenisi neuvottelemaan ja puhumaan yhdellä äänellä 27:n sijaan. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

SDP:n tulee toimia eduskunnassa ja hallituksessa sen eteen, että vuoden 2014 eurovaalien jälkeen valittavan komission puheenjohtaja johtaisi puhetta myös Eurooppa-neuvostossa ja euroryhmässä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa peräänkuulutetaan parempaa ja selkeämpää johtajuutta Euroopan unionille sekä ehdotetaan komission, Eurooppa-neuvoston ja Euroryhmän puheenjohtajan tehtä-vien yhdistämistä. Lissabonin sopimuksen yksi näkyvimpiä muutoksia oli Eurooppa-neuvoston pysyvän pu-heenjohtajan tehtävän luominen. Tehtävään valittiin tammikuusta 2010 lukien belgia-lainen keskustaoikeistolainen poliitikko Herman Van Rompuy. Pysyvän puheenjohtajan rooli Euroopan unionin päätöksenteossa ei ole kuitenkaan ollut niin korostunut, kuin Lissabonin sopimusta laadittaessa arveltiin. Syynä tähän on ollut pitkälti globaali talo-

152

uskriisi ja Euroopan velkakriisi, joiden vaatimat poliittiset toimenpiteet ovat syntyneet lähinnä suurten jäsenmaiden johtajien kynästä. Euroopan unionin yhteisten instituutioiden ja niiden valittujen johtajien aseman heik-keneminen ei ole eduksi EU:n tasavertaiselle ja yhtenäiselle kehitykselle. Kansalaisten silmissä nykyinen tilanne on sekava, mikä voi johtaa EU:n nauttiman legitimiteetin heikkenemiseen sekä demokratiavajeen kasvuun. Tehtävien yhdistäminen voisi tarjota etuja unionin näkyvyydelle ulkomaailmaan päin sekä mahdollistaisi tarvittavan poliitti-sen johtajuuden luomisen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

132. EU:n on katsottava maailmantasolle Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden

Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

Euroopan unionin suurin ongelma on sisäänpäin kääntyneisyys. Molemmat 2000-luvun alun tärkeimmistä EU-hankkeista epäonnistuivat pahemman kerran: niin Lissabonin strategian tarkoitus nostaa EU maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi kuin EU:n ulkosuhdehallinnon rakentaminen. Tänä aikana tärkeä trendi jäi huomaamatta: Euroopan ohella Yhdysvallat taantui sotien ja velkojensa alla ja Kiinasta tuli maailmantalouden veturi. Intia, Brasilia ja monet lati-nalaisen Amerikan muutkin maat nostivat päätään uusina taloustoivoina. Kiina valtasi Afrikan. Tärkein oppi menneestä vuosikymmenestä on, että EU ei sisäisten hankkeidensa keskel-lä saa unohtaa rooliaan globaalina poliittisena ja taloudellisena toimijana. Eurooppa on maailmanmittakaavassa kauppamahti, jolla on suhteellisen paljon koulutettua työvoi-maa ja toimiva infrastruktuuri. Panostamalla osaamiseen ja innovointiin Eurooppa voi nousta taloudellisesti. EU:n ulkosuhdehallinnon rakentaminen on tähän asti lähennellyt täydellistä fiaskoa. Parantaakseen profiiliaan ulkopoliittisena mahtina EU:n on linkitettävä ulkosuhdehallin-tonsa entistä selkeämmin kauppapolitiikan ympärille. Innovaatio- ja kauppapolitiikan tärkeäksi haaraksi on otettava ympäristö- ja ilmastoteknologian kehittäminen ja sen viennin edistäminen. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

SDP ajaa määrätietoisesti EU:n globaalin roolin vahvistamista niin taloudelli-sesti kuin poliittisesti.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kuvataan viimeisen vuosikymmenen maailmanpoliittista kehitystä, joka on johtanut Euroopan unionin jäsenmaiden aseman suhteelliseen heikentymiseen suhtees-sa nouseviin talouksiin, erityisesti Kiinaan. Aloite esittää ratkaisuksi EU:n globaalin roo-lin vahvistamista innovaatio-, ympäristö- ja kauppapolitiikkaan nojaavan ulkoasiainhal-linnon kautta. Euroopan unionin kansainvälisen ulottuvuuden ja roolin vahvistaminen on ollut SDP:n EU-politiikan keskeinen tavoite. Globaalin roolinsa kautta EU:n on mahdollista toimia esimerkkinä avoimesta yhteiskunnasta, joka rakentuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle ja demokratialle. Globaalilla tasolla Euroopan unioni käyttää pääasiassa ns. pehmeää valtaa kauppa- ja laajentumispolitiikkansa sekä naapuruuspolitiikkansa avulla. Parem-

153

man ja aktiivisemman yhteisen ulkopolitiikan kautta EU:n olisi mahdollista edistää pait-si ihmisoikeuksia ja demokraattista malliaan, myös työllisyyttä ja talouskasvua sisä-markkinoilla parempien kaupantekomahdollisuuksien kautta. EU:n globaalin roolin vah-vistamisen puolesta puhuu moni seikka. EU on bruttokansantuotteella mitattuna selke-ästi maailman suurin talous, kaksi sen jäsenmaista on YK:n turvallisuusneuvoston pysy-viä jäseniä ja suurimpien talouksien G8-ryhmästä neljä on EU:n jäseniä. Globaalin roo-lin vahvistaminen on kuitenkin ollut toistaiseksi hankalaa ilman selkeää yhteistä tahtoa tehdä yhteistä ulkopolitiikkaa. Myös käytännön tasolla seuraukset ovat olleet nähtävis-sä. EU:n ulkosuhdehallinnon luominen on törmännyt ongelmiin, kun yksittäiset jäsen-maat ovat suojelleet omia intressejään estäen kokonaisuuden kehittämisen. Ulkosuhde-hallinto tarvitsee taakseen selkeän 27 jäsenmaan mandaatin toimiakseen EU:n globaalin roolin edistäjänä.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

133. Euroopan unionin vahvistettava yhteistä puolustustaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Euroopan unionilla on omat nopean toiminnan joukkonsa, jonka päivystysvuoroihin Suomi on osallistunut vuosina 2007 ja 2008. Joukkoja ei ole kuitenkaan käytetty yhdes-säkään konfliktissa. Muun muassa Yhdysvaltojen suunnatessa katsettaan enenevissä määrin Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle ja Suomen itänaapurin keskittäessä jouk-kojaan länsirajoilleen pitää Euroopan unionin kehittää puolustuspolitiikkaansa uskotta-vampaan suuntaan. Tulevina vuosina nopean toiminnan joukkojen käyttäminen pitää säilyttää yhtenä mahdollisuutena, mikäli konflikti kärjistyy kyseistä toimea vaativaksi. Onnistuneella konfliktin ratkaisulla tai interventiolla voidaan nostaa Unionin painoarvoa globaalisti sekä kehittää tiiviimpää yhteistyötä ulkopolitiikan alueella. Nopean toiminnan joukot mahdollistavat Suomelle oman armeijan iskukyvyn säilyttämi-sen ja kehittämisen. Lisäksi eri operaatioiden kautta pystyttäisiin huomioimaan mahdol-liset puutteet omassa puolustuksessa. Operatiivisten hyötyjen rinnalla pitää korostaa, Suomen poliittisen painoarvon kasvamista puolustushallinnon alalla. Euroopan unionin pitää korostaa kaikissa tulevissa operaatioissa legitimiteetin olevan kansainvälisten lain mukainen ja nopean toiminnan joukkojen käyttöä on pidettävä vii-meisenä oljenkortena. Nopean toiminnan joukkojen määrän lisäämistä on myös syytä tarkastella yhtenä vaihtoehtona sen painoarvon kasvattamiseksi. Nykyinen 1500 sotilaan joukkoa pitäisi olla mahdollisuus kasvattaa prikaatin kokoiseksi, jotta joukosta tulisi vahvempi osasto. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimivan Euroopan unionin puolustuspolitii-kan yhtenäistämisen ja vahvistamisen puolesta. Tätä kehitystä edistettäessä pitää huomioida nopean toiminnan joukkojen käytön mahdollistaminen ja ke-hittäminen suuremmaksi yksiköksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa vaaditaan yhtenäistä puolustuspolitiikkaa Euroopan unionille sekä kehote-taan pitämään ns. nopean toiminnan joukot yhtenä vaihtoehtona EU:n kriisinhallinnas-sa. Unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tiivistäminen on ollut kantava osa SDP:n turvallisuuspoliittista linjaa. Vuoden 2009 eurovaaliohjelman mukaan SDP haluaa "lisätä puolustusyhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja tehostaa kriisienhallintayhteistyö-tä." EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen on kuitenkin käytännössä osoittautunut hankalaksi jäsenmaiden erilaisten näkemysten vuoksi. EU:n nopean toiminnan joukoille, joihin Suomikin on osallistunut, ei ole toistaiseksi löytynyt tehtäviä. Niiden rooli on kuitenkin jatkossakin todettu hyödylliseksi ja ne voivat parhaimmillaan toimia EU:n tiivistyvän puolustuspolitiikan apuvälineenä. Ennen kaikkea EU tarvitsee puolustuspoli-

154

tiikkansa tueksi aiempaa nopeammin ja tehokkaammin muodostettavia yhteisiä ulko- ja turvallisuuspoliittisia kantoja.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

155

LAKI- JA HALLINTOALOITTEET

134. Luovutaan kesäajasta Raahen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Raahen Sosialidemokraatit ry esittää, että

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen tulee toimia siten, että kesäajasta luovutaan. Käytäntö on vanhentunut eikä sillä saavuteta tavoiteltuja energian ym. säästöjä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP toimisi siten, että kesäaikaan siirtymisestä luovuttaisiin. Asiasta ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä. Suomessa on noudatettu kesäaikaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1981 lähtien, siis jo 14 vuotta ennen Euroopan unioniin liittymistä. Kesäajan käytöllä on pyritty käyttämään hyväksi valoisaa aikaa ja sitä kautta saamaan aikaiseksi säästöjä. Kesäajan vaikutuksia on selvitetty useaan eri otteeseen. Kesäaikaa on perusteltu sillä, että ihmisten valveil-laoloaikaa saadaan sovitetuksi keskemmälle vuorokauden valoisaa aikaa. Näin sääste-tään muun muassa energiaa. Kesäajan tarkoitusta kuvaa sen englanninkielinen nimi "Daylight Saving Time" (päivänvaloa säästävä aika). Kesäajasta on arvioitu olevan myös liikenneturvallisuushyötyjä, sillä suurin osa onnettomuuksista aiheutuu pimeällä. Toisaalta kellojen siirron yhteydessä julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella voi päätellä, että moni suomalainen pitää järjestelmää hankalana ja turhana. Kesäaikaan siirtyminen saattaa sekoittaa esimerkiksi vuorotyöläisen rytmiä. Kellojen siirtämisellä on myös vaikutuksia liikennejärjestelyihin, ja se aiheuttaa katkoksia myös pankkien palveluissa. Toimivalta kesäaika-asioissa Euroopan unionissa kuuluu jäsenvaltioiden sijaan unionille. EU:ssa kesäajasta on säädetty direktiivillä. Voimassa oleva ns. kesäaikadirektiivi on Euroopan parlamentin ja neuvoston 19.1.2001 antama direktiivi kesäaikasäännöksistä (2000/84/EY). Suomi on unionin jäsenvaltiona ollut velvollinen panemaan direktiivit täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään. Suomessa kesäajasta on säädetty asetuk-sella. Voimassa oleva valtioneuvoston asetus kesäajasta (753/2001) vastaa sisällöltään edellä mainittua kesäaikadirektiiviä 2000/84/EY. Unionin jäsenvaltiona Suomi ei voi luopua kesäajasta yksipuolisesti. Suomi voisi kuitenkin halutessaan toimia aktiivisesti, jotta EU:ssa päätettäisiin yhdessä luopumisesta. Asian edistäminen kuuluisi valtioneu-vostossa liikenneministeri Merja Kyllöselle. Ministeri on joulukuussa 2011 antamassaan vastauksessa (KK 301/2011 vp) todennut, että liikenne- ja viestintäministeriö ei näe tässä vaiheessa olevan tarvetta tehdä aloitetta Euroopan unionin piirissä kesäajasta luopumiseksi.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

135. Lasten uskonnonvapaudesta tehtävä todellinen vapaus Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkosen ja Jyväskylän Työväenyhdistys

ry:n jäsen Salla Saarasen aloite

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tällä hetkellä lapsen oikeus uskonnonvapauteen ei Suomessa toteudu. Vuonna 2010 Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 78,2 % suomalaista (vuon-na 2009 79,7 %) ja samana vuonna syntyneistä 79,3 % kastettiin Evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi (vuonna 2009, 80,7 %). Suomalaisista noin 1,1 % kuuluu puolestaan or-todoksiseen kirkkokuntaan.

156

Valtaosa suomalaisista kuuluu kirkkoon, koska vanhemmat päättävät lastensa puolesta uskonnollisesta vakaumuksesta. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että nykyi-sen uskonnonvapauslain mukaan vasta 18-vuotias on vapaa eroamaan uskontokunnasta itsenäisestä ilman vanhempien suostumusta. On ristiriitaista, että 16-vuotiaat ovat ää-nioikeutettuja kirkollisvaaleissa, mutta eivät ole oikeutettuja päättämään kyseiseen uskontokuntaan kuulumisesta tai siitä eroamisesta. Jotta lasten uskonnonvapaus realisoituu todelliseksi vapaudeksi tyhjän julistuksen si-jaan, on uskonnosta päättäminen annettava jokaisen kansalaisen itsensä valtaan, sa-moin kuin poliittisesta osallistumisesta päättäminen. Siksi alaikäisten liittäminen us-konnollisiin yhdyskuntiin kehitysvaiheessa, jossa he eivät vielä pysty muodostamaan näkemyksiään itsenäisesti tai ilmaisemaan niitä, on lopetettava. Viitasaaren Demarit ry:n jäsen Sonja Kekkonen ja Jyväskylän Työväenyhdistys ry:n jä-sen Salla Saaranen esittävät, että

Sosialidemokraattinen puolue tuo voimakkaasti yhteiskunnallisen keskustelun agendalle lasten perustavan oikeuden olla kuulumatta uskonnolliseen yhdys-kuntaan ja sitoo SDP:n kansanedustajat toimimaan puolueen arvojen mukai-sesti muuttaen uskonnonvapauslakia siten, että uskontokuntaan voi kuulua vasta 15 vuotta täytettyään.

136. Oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaana

Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite

Suomen perustuslaissa turvataan jokaiselle uskonnonvapaus, johon sisältyy oikeus tun-nustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuu-lumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen omantuntonsa vastai-sesti osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Nykyään alle 18-vuotiaat nuoret voivat muuttaa uskonnollista asemaansa vain huoltaji-en suostumuksella. Nuori voi olla täysin vakuuttunut omasta vakaumuksestaan, mutta vanhemmat voivat kieltää häntä joko eroamaan uskonnollisesta yhdyskunnasta tai liit-tymään sellaiseen. Usko on ihmisen yksityiseen ajattelumaailmaan perustuva seikka, josta 15-vuotiaat ovat kypsiä päättämään itse. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialide-mokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen ajamaan oikeutta päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta 15-vuotiaasta lähtien.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 135-136

Aloitteissa esitetään, että uskonnonvapauslakia muutettaisiin siten, että uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumisesta tulisi voida päättää 15 vuotta täytettyään itsenäisesti. Aloi-te 135 korostaa uskonnonvapautta siitä näkökulmasta, että nuoren tulisi voida liittyä haluamaansa uskontokuntaan 15 vuotta täytettyään, eikä vanhempien tulisi tätä ennen voida päättää lapsensa liittämisestä tiettyyn uskontokuntaan. Aloite 136 puolestaan korostaa nuoren itsenäistä mahdollisuutta erota uskontokunnasta ilman vanhempiensa suostumista 15 vuotta täytettyään. Asiasta on puoluekokouspäätös vuodelta 2010. Aloitteet ovat molemmat pitkälti sen mukaisia.

157

Voimassa olevan uskonnonvapauslain mukaan henkilö voi erota uskonnollisesta yhdys-kunnasta ilmoittamalla eroamisesta maistraatille. Uskonnonvapauslain 4 §:n nojalla maistraatin on lähetettävä uskonnollisesta yhdyskunnasta eronneelle vahvistus eroami-sesta. Tällä hetkellä lain mukaan alle 18-vuotiaan eroamisilmoitus uskonnollisesta yh-dyskunnasta edellyttää huoltajien suostumuksen. Sen sijaan alle 16-vuotiaan uskonto-kuntaan liittämisen kieltäminen ei liene tarkoituksenmukaista, sillä vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa oman uskontonsa mukaisesti ja tekninen uskontokuntaan liit-tämisen kieltäminen ei vaikuttaisi lapsen kasvattamiseen perheen sisällä vanhempien uskonnon tai uskonnottomuuden periaatteiden mukaisesti. Kansainvälisen oikeuden ja mm. lasten oikeuksien sopimuksen nojalla alle 18-vuotiaalla lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan pää-töksentekoon. Lisäksi lapsella on oikeus liittyä yhdistyksiin. Liittymisoikeuteen mielle-tään yleisesti kuuluvan myös negatiivinen oikeus, eli oikeus halutessaan erota yhdistyk-sestä. Toistaiseksi uskonnollisista yhdistyksistä eroamista rajoittaa myös alaikäisen lap-sen vanhempien mielipide. Eduskunnan hyväksymä laki kirkollisvaalien äänestysikärajan alentamisesta päästi 16 vuotta täyttäneet vaaliuurnille vuoden 2010 seurakuntavaaleissa. Äänestysikärajan las-keminen kirkollisissa vaaleissa on mahdollistanut kirkon toimintaan osallistuvan aktiivi-simman ikäryhmän, eli 16-vuotiaiden osallistumisen kirkolliseen päätöksentekoon. Ikä-ryhmän aktiivisuuteen vaikuttaa rippikoulu, jonka päätyttyä monet nuoret osallistuvat aktiivisesti seurakuntien toimintaan. Kun 16-vuotiailla on nyt itsenäinen ja huoltajistaan riippumaton oikeus vaikuttaa ja toimia kirkon sisällä, päätettiin vuoden 2010 puoluekokouksessa, että vastaava ikä on looginen vastine itsenäiselle päätöksenteko-oikeudelle myös uskonnollisesta yhdyskun-nasta eroamiselle. Siten vuoden 2010 puoluekokous piti perusteltuna, että uskonnonva-pautta kunnioitetaan ja ikärajaa uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle alaikäisenä ilman huoltajan suostumusta lasketaan 16 vuoteen. Puoluehallitus esittää vuoden 2012 puoluekokoukselle, että uskonnonvapautta kunnioi-tetaan ja ikäraja uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle 16 ikävuoteen lasketaan edellisen puoluekokouspäätöksen mukaisesti ja äänestysikää vastaavasti.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna, että nuoren henkilön uskonnonvapautta kunnioitetaan ja ikärajaa uskonnollisesta yhdistyksestä eroamiselle alaikäise-nä ilman huoltajan suostumusta lasketaan 16 vuoteen.

137. Äänestysoikeus maahanmuuttajille kaikissa vaaleissa! Hakaniemen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Suomen lain mukaan vain Suomen kansalaiset ovat oikeutettuja äänestämään eduskun-ta-, europarlamentti- ja presidentinvaaleissa. Suomessa asuvat maahanmuuttajat, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta saavat äänestää vain kunnallisvaaleissa, mutta ei em. vaaleissa. Samoin ehdokkaaksi voi asettua vain Suomen kansalainen. Eduskunta päättää maahanmuuttajia koskevista asioista, ilman että he voivat vaikuttaa siihen, ketkä eduskunnassa päättävät, samoin europarlamentissa. Ja presidentti on kan-san valitsema, johon ei lasketa mukaan pysyvästi maassa asuvia maahanmuuttajia. Suomessa kansalaisuuden saaminen saattaa viedä pitkänkin aikaa jopa kymmenen vuot-ta. Kuitenkin ne maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet jäädäkseen, kokevat Suomen kotimaakseen, eikä heillä välttämättä ole muutakaan maata missä asua (esim. sotien tms. syiden takia). Siksi olisi erittäin tärkeätä, että Suomessa pysyvällä oleskeluluvalla asuvat maahan-muuttajat saisivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, koska tulevaisuudessa he ja heidän lapsensa ovat Suomen kansalaisia. Niin kauan kun maa-hanmuuttajilla on samat velvollisuudet kuin suomalaisilla, pitäisi heillä olla samat oi-

158

keudetkin, etenkin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Samalla se sitouttaisi maahan-muuttajia toimimaan enemmän yhteiskunnan hyväksi ja ottamaan vastuuta yhteiskun-nan tulevaisuudesta. Hakaniemen Sosialidemokraatit ry esittää, että

SDP tekee eduskunnassa aloitteen perustuslain muuttamisesta niin, että maa-hanmuuttajat saisivat äänestysoikeuden myös muissakin kuin kunnallisvaaleis-sa. Ehdotamme myös että perustuslakia muutetaan niin, että vaalikelpoisuus erotettaisiin äänioikeudesta presidentin- ja eduskuntavaaleissa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että perustuslakia muutettaisiin niin, että maassamme pysyvällä oleskeluluvalla asuvat maahanmuuttajat saisivat oikeuden äänestää myös muissakin kuin kunnallisvaaleissa. Suomessa ajatellaan yleisesti, että maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet ja vel-vollisuudet, kuin suomalaisillakin. Tästä periaatteesta poikkeuksen muodostavat valtiol-listen oikeuksien ja velvollisuuksien ydinalue, jälkimmäisten kohdalla ulkomaan kansa-laisia ei koske asevelvollisuus ja oikeuksien kohdalla tiettyjen poliittisten oikeuksien rajoitukset liittyvät kansalaisuuteen. Ulkomaalainen, joka ei ole oleskelumaan kansa-lainen, ei yleensä saa lainkaan äänestää valtiollisissa vaaleissa, kuten presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Poikkeuksena on esimerkiksi Uusi-Seelanti, jossa äänioikeuden edellytyksenä on vuoden asuminen maassa. Uruguay edellyttää viidentoista vuoden asumista. Valtiot rajoittavat ulkomaalaisten äänioikeuden pääasiassa paikallisvaaleihin, joita Suomessa edustavat kunnallisvaalit. Jonkinlainen oikeus äänestää on annettu ulkomaa-laisille kaikkiaan 66 maassa. Edellytyksenä on pysyväisluonteinen asuminen, jonka raja on eri maissa 3 15 vuotta. Aloitteesta ei ole olemassa aikaisempaa puoluekokouspäätöstä, mutta sinänsä aloitteen sisältö on samansuuntainen, kuin SDP:n aikaisemmat maahanmuuttajia koskevat linja-ukset. SDP on mm. esittänyt uussuomalaisten parempaa integroimista yhteiskuntaan ja pyrkinyt edistämään heidän työllistymistään. Puoluekokous katsoi vuonna 2010, että kestävä maahanmuuttopolitiikka rakentuu oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainolle. Kaikilta Suomessa asuvilta ja oleskelevilta vaaditaan lakien noudattamista. Lisäksi Suo-malaisilla työmarkkinoilla vaaditaan ehdotonta suomalaisten työehtojen kunnioittamis-ta. SDP:n maahanmuuttopoliittisessa raportissa Reilu ja hallittu maahanmuuttopolitiik-ka elokuulta 2010 ei suoraan otettu kantaa maahanmuuttajien poliittisten oikeuksien muuttamistarpeeseen. Raportin peruslinjan mukaan ihmisille on tarjottava nykyistä tehokkaampia kotoutumis- ja työllistymispolkuja. Perustuslain (731/1999) 14 §:n mukaan Suomessa asuvalla ulkomaalaisella on oikeus äänestää kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä ja julkisen vallan teh-tävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaalikelpoinen kunnallisvaaleissa on henkilö, jolla on äänioikeus. Vaalilain (714/1998) 2 §:n 2 momentin mukaan europar-lamenttivaaleissa äänioikeutettuja ovat myös ne Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalaiset, jotka asuvat Suomessa ja ovat ilmoittautuneet täällä äänioikeutetuksi. Yhteiskunnan kaikkien jäsenten yhdenvertainen osallistuminen kaikkiin poliittisiin pro-sesseihin on demokratian ydinajatuksia. Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen on kotouttamisprosessin eräs ulottuvuus. Mitä enemmän osallistutaan poliittisesti, sitä paremmin sopeudutaan demokratiaan. Vaikka kotouttamispolitiikassa on perinteisesti tapana keskittyä sosioekonomisiin aiheisiin, huomio kiinnittyy yhä useammin osallistu-misen ja kotoutumisen henkilökohtaisten ulottuvuuksien merkitykseen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tehokkuuteen. Tämä lähestymistapa edellyttää maahanmuuttajien integroitumista kaikille yhteiskunnan osa-alueille; kansalaisuuteen, kulttuuriin, sekä myös politiikkaan.

159

Jokaisella EU:n jäsenvaltiolla on omat sääntönsä ja perusteensa kansalaisuuden tai oleskeluluvan myöntämisestä sekä poliittisten oikeuksien käytöstä. Vaikka tilanne on kaikkea muuta kuin yhtenäinen, EU:n jäsenvaltioissa vaikuttaisi olevan suuntaus kohti äänioikeuden laajempaa myöntämistä paikallisissa vaaleissa. Äänioikeus valtiollisissa vaaleissa on edelleen kansalaisoikeuksien ydinaluetta, kun taas paikallisvaaleissa on perustellusti avattu vaalioikeuksia kunnassa asuville ilman kansa-laisuuskytkentää. Kotoutumisen edistämiseksi tulisi ennemmin lyhentää kansalaisuuden hakemisen edellyttämää maassa asumisen aikaa kuin hämärtää kansalaisuuden sisältöä.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

138. Julkishallinnon IT-ohjelmien yhteensopivuus Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Valtionhallinnon IT-ohjelmistot eivät ole yhteensopivia. Esimerkiksi monet kunnat ovat tehneet laajoja hankintoja ilman, että ohjelmien yhteensopivuutta on hankintavaihees-sa mietitty. Siksi olisi tärkeää, että julkisen hallinnon IT-ohjelmistojen hankintoihin tulisi ehto avoimista tiedonsiirtorajapinnoista ja, että valtio perustaa riippumattoman asiantunti-jaryhmän luomaan yleisen avoimuusehdon mainittujen hankintojen tarjouskilpailuihin liitettäväksi. Tavoitteena on, että informaatiota voidaan turvallisesti ja sujuvasti lähettää järjestel-mältä toiseen, ilman, että se aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia ja aikaviiveitä. Koska IT-hankinnat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, tämän yleisen edellytyksen ot-taminen käytäntöön vaatii IT-teknistä ja strategista näkemystä sekä hankintajuridista asiantuntemusta. Tölö Unga Socialister ry esittää, että

kaikissa järjestelmähankinnoissa ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon perusjärjestelmien hankinnoissa edellytetään järjestelmiltä avoimia ja valmii-ta rajapintoja.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että valtionhallinnon kaikissa järjestelmähankinnoissa ja erityi-sesti kuntien vastuulla olevissa sosiaali- ja terveydenhuollon perusjärjestelmien hankin-noissa edellytetään tiedonsiirron avoimuutta. Asiasta ei ole olemassa aiempia puoluekokouspäätöksiä. Eduskunta on edellyttänyt kirjelmässään EK 21/2008 vp, että julkishallinnon ja sen si-sällä ensimmäisenä terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteentoimivuus, yhteiset so-velluspalvelut ja avoimet rajapinnat taataan siten, että tietojärjestelmien välinen tie-donvaihto toteutuu saumattomasti. Näitä tavoitteita ja linjauksia ollaan toteuttamassa parhaillaan rakentamalla kansallista potilastiedon (eArkisto) ja lääkitystiedon (Reseptikeskus) tietovarastoa (KanTa, Kansal-linen terveysarkisto), johon paikalliset sekä yksityisen että julkisen sektorin palve-lunantajien omat potilastietojärjestelmät lähettävät ja josta hakevat standardien mu-kaista tietoa. Terveydenhuollon palvelunantajat, esimerkiksi terveyskeskukset, sairaan-hoitopiirit tai yksityiset lääkärikeskukset, kilpailuttavat ja hankkivat itsenäisesti omat järjestelmänsä. Valtio ei pysty puuttumaan näihin hankintoihin sinänsä, mutta on aset-tanut lainsäädännöllä (159/2007, 61/2007) vaatimuksia niissä käytettäviin standardei-hin ja tietoturvaan liittyen. Näiden Kansalliseen terveysarkistoon liittymiseen vaaditta-vien teknisten ja tietosisältöön liittyvien standardien määrittely, käytöstä sopiminen ja niiden toteuttaminen paikallisissa potilastietojärjestelmissä on ollut työlästä ja aikaa vievää, mutta tulevaisuuden tiedonsiirron sujuvuuden kannalta tärkeää työtä.

160

Lopputuloksena kaikille mahdollistetaan pääsy omiin potilastietoihinsa ja niiden käyttöä koskeviin lokitietoihin sekä luotettavaan terveysinformaatioon. Potilastieto on myös hoitavien ammattilaisten käytössä, mikäli potilas ei ole sitä kieltänyt. Sama tavoite koskee jatkossa myös sosiaalihuollon tietoja. Vaatimus tiedon ja tietoliikenteen stan-dardoinnista edistää IT-markkinoiden avoimuutta ja mahdollistaa tietojärjestelmien helpomman uusimisen.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy tavoitteeseen, että kaikissa valtionhallinnon tietojärjes-telmien hankinnoissa edellytetään tiedonsiirron rajapintojen avoimuutta.

139. Seksuaalirikoksiin huomiota Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomen seksuaalirikoslaki ja sen tulkinta johtavat nykyään liian lieviin tuomioihin. Pe-rustuslain 7§ mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tuomioita annettaessa on monesti kiinnitetty liikaa huomiota lieventäviin asianhaaroihin. Näitä voivat olla muiden muassa väkivallan vähyys tai sen puute. Uhrin oma käyttäytyminen ennen rikosta tai sen aikana on osoit-tautunut useissa tapauksissa tuomiota lieventäväksi seikaksi. Uhrin syyllistäminen rikoksen tapahtumisen jälkeen voi johtaa vain yhteiskunnan sosiaa-listen normien muutokseen seksuaalirikoksia sallivampaan suuntaan. Raiskauksen tai muun sukupuoliväkivallan kohteeksi joutumisen taakka uhrin ja tämän läheisten hyvin-voinnille on erittäin raskas. Lapsiin kohdistunut sukupuoliväkivalta on tuomittava ilman armahdusoikeutta. Edellä mainittujen lisäksi lieventävänä asianhaarana on raiskaustapauksissa ollut rikok-sen tekijän työpaikan menettämisen riski tai perhesyyt. Näihin viitaten voidaan siis todeta, että raiskauksia on mahdollista estää. Huomiota tulee kiinnittää myös tapauk-sen jälkihoitoon. Rikoksen uhrin on saatava tukea kaikin mahdollisin tavoin. Seksuaaliri-kokseen syyllistynyttä on tuettava oman sukupuoli-identiteettinsä hoitamisessa. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa huolehtivat siitä, että rikoslakia koskien seksuaalirikoksia sovelletaan nykyistä painokkaammin perustuslain 7§ suoman henkilökohtaisen koskemattomuuden näkökulmasta. Lisäksi seksuaali-rikoksen osapuolten mahdollisuuksia jälkihoitoon tuetaan nykyistä paremmin.

140. Suomen seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomessa on käyty lähivuosina vilkasta ja aiheellista keskustelua maassamme tapahtu-vista seksuaalirikoksista ja niistä annettavista tuomioista. Tällä hetkellä Suomen lain-säädännössä raiskauksen määrittää väkivalta, ei uhrin suostumus. Jos uhrin puolustus-kyvyttömyys on itse aiheutettu, raiskaus luokitellaan seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, jonka rangaistusasteikko on lievempi kuin raiskauksen. Tämä on monien ihmisten ylei-sen oikeustajun lisäksi myös kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaista. Uhrin syyllistäminen johtaa vain yhteiskunnan sosiaalisten normien muutokseen seksu-aalirikoksia sallivampaan suuntaan. Seksuaalirikos koskettaa myös uhrin lähipiiriä. Huomiota tulee kiinnittää myös tapauksen jälkihoitoon. Rikoksen uhrin on saatava tu-kea kaikin mahdollisin tavoin. Seksuaalirikokseen syyllistynyttä on hoidettava, jotta hän ei syyllisty rikokseen uudelleen. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii Suomen seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä uudis-tettavaksi kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiseksi niin, että raiskauk-

161

sen määrittää uhrin suostumuksen puute, ei teossa käytetty väkivalta. Myös rikoksen osapuolten jälkihoitoon on panostettava nykyistä enemmän.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 139-140

Aloitteissa esitetään, että seksuaalirikoksia koskevaa Suomen rikoslainsäädäntöä uudis-tettaisiin perustuslain 7 §:n turvaaman henkilökohtaisen koskemattomuuden ja kansain-välisten ihmisoikeusnormien näkökulmasta niin, että raiskauksen määritelmässä olen-naiseksi tekijäksi nostettaisiin uhrin suostumuksen puute, eikä teon yhteydessä käyte-tyn väkivallan määrä ja laatu. Lisäksi molemmissa aloitteissa esitetään, että seksuaali-rikosten osapuolten jälkihoitoon panostettaisiin nykyistä enemmän. Asiasta on olemassa useita puoluekokouspäätöksiä aikaisemmilta vuosilta. Vuonna 2005 puoluekokous katsoi oikeuspoliittisessa kannanotossaan, että rikoksen uhrin oikeustur-vaa on parannettava. Vuonna 2008 puoluekokous asetti tavoitteeksi lisätä arjen turval-lisuutta Suomessa erityisesti sosiaalipolitiikan keinoin ja säilyttää Suomen asema yhtenä maailman turvallisimmiksi koetuista yhteiskunnista. Viime puoluekokouksessa vuonna 2010 puoluekokous edellytti, että Suomi aktiivisesti edistäisi sekä kansallisesti että unionin tasolla rikosten uhrien riittävää jälkihoitoa ja piti perusteltuna, että seksuaali-rikosten rangaistuksia mitattaessa painotettaisiin uhrin henkilökohtaisen koskematto-muuden loukkauksen vakavuutta. Seksuaalirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä muutettiin rikoslain kokonaisuudistuk-sen yhteydessä. Uudistus tuli voimaan vuoden 1999 alusta. Nyt rikoslain 20 luvun seksu-aalirikosten teonkuvausten lähtökohtana on suojella seksuaalista itsemääräämisoikeut-ta, jolloin jokaisella henkilöllä on oikeus päättää omasta seksuaalisesta käyttäytymises-tään, mutta toisen vastaavaa oikeutta ei saa loukata. Rikoslain kokonaisuudistuksessa kaikkien rikosten eriasteiset ilmenemismuodot on pyrit-ty määrittelemään laissa niiden paheksuttavuuden mukaisesti. Raiskaussäännöksiä uu-distettaessa noudatettiin samaa periaatetta ja raiskaukset päätettiin porrastaa kol-meen eri vakavuusasteeseen. Raiskauksesta tuomitaan vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeää raiskausta koskevassa säännöksessä luetellut ankaroittamisperusteet liittyvät uhrille aiheutettuun seuraukseen tai kärsimykseen, rikoksen tekotapaan tai siihen, että rikoksen tekemisessä on käytetty hengenvaarallista välinettä. Rikoksen pitää aina olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä raiskauksesta tuomitaan vankeu-teen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Sukupuoliyhteyteen pakot-tamisesta rangaistuksena on enintään kolme vuotta vankeutta. Oikeuspolitiikan tutki-muslaitoksen selvityksen mukaan rangaistustaso seksuaalirikoksista on rikoslain koko-naisuudistuksen myötä kiristynyt noin kolmanneksella. Rikoslain raiskaussäännöksiä kiristettiin vuoden 2011 kesäkuun alussa niin, että raiska-uksena tuomitaan myös sellainen puolustuskyvyttömän uhrin hyväksikäyttö, jossa tekijä ei ole aiheuttanut uhrin tilaa. Puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan muun muassa uhrin tiedottomuudesta, sairaudesta, vammasta tai pelkotilasta johtuvaa avuttomuut-ta. Lakimuutos on askel aloitteiden esittämään suuntaan, mutta rikoslain säännöksissä olisi mahdollista painottaa tätäkin enemmän uhrin näkökulmaa. Uhrin suostumuksen puute ei edelleenkään ole tuomioistuimen tulkinnassa ratkaisevassa roolissa, vaikka sille löy-tyisi tukea tekohetken ulkoisista seikoista. Siten huomiota tulisi kiinnittää ennen muuta asianomistajan suostumukseen tai sen puuttumiseen. Vaikka uhrilla olisi olosuhteiden vuoksi ollut vaikeuksia ilmaista haluttomuuttaan sukupuoliyhteyteen tai seksuaaliseen tekoon, tekoa tulisi voida pitää raiskauksena. Entisen Jugoslavian kansainvälinen rikostuomioistuin määritteli kuitenkin raiskauksen siten, että mikä tahansa seksuaalinen tunkeutuminen ilman uhrin suostumusta merkit-see raiskausta. Sittemmin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vahvistanut tämän sa-man määritelmän esimerkiksi tapauksessaan M.C. v. Bulgaria vuonna 2003 (myös muissa

162

myöhemmissä tapauksissa). Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei raiskauksen tunnusmerkis-tö toteutuakseen edellytä uhrin erityistä puolustautumista. Yhtä tärkeää kuin uhrin haavoittuvuuden huomioiminen tunnusmerkistössä tulisi olla se, että seksuaalirikoksen uhrin asemaan ja teon seurauksiin liittyvät seikat voitaisiin tule-vaisuudessa huomioida nykyistä tehokkaammin erikseen myös rikoslain 6 luvun koven-tamisperusteissa ja arvioitaessa vankeusrangaistuksen ehdollisuutta tai ehdottomuutta. Lainsäädännön muuttaminen tältä osin johtaisi mitä ilmeisimmin raiskausten uhrien oikeusturvan paranemiseen ja oikeudenmukaisempiin tuomioihin. EU:n puheenjohtajavaltio Ruotsi katsoi syksyllä 2009, että on sovittava strategiasta tulevia EU:n tason toimia varten ja laati ehdotuksen Eurooppa-neuvoston päätelmiksi. Päätelmäluonnoksessa todetaan yleisesti, että rikoksen uhriksi joutuvien henkilöiden oikeuksien toteutumiseen ja heille annettavan tuen parantamiseen olisi koko Euroopas-sa kiinnitettävä enemmän huomiota. Päätelmissä painotetaan myös lainsäädännön täy-täntöönpanoa ja kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään ponnisteluja lainsäädännön ja politiikkojen täytäntöön panemiseksi ja sen varmistamiseksi, että rikoksen uhriksi jou-tuvat hyötyisivät sekä teoriassa että käytännössä EU-tasolla tehdyistä päätöksistä. Neu-voston päätelmissä kehotetaan lisäksi ottamaan päätelmien tavoitteet huomioon Tuk-holman ohjelmassa (2010 2014).

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna, että Suomen rikoslainsäädäntöä uudistet-taisiin niin, että raiskauksen määrittää uhrin suostumuksen puute. Lisäksi ri-kosten osapuolten jälkihoitoon on panostettava nykyistä enemmän.

141. Valtion lopetettava pariskuntien eriarvoistaminen Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Valtion tehtävä ei ole eriarvoistaa ihmisiä johtuen heidän seksuaalisesta suuntautumi-sestaan. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole asia, johon valtion tulisi puuttua lainsää-dännöllä tai muutenkaan. Tämän vuoksi avioliittokysymyksissä laissa ei tule erotella ihmisiä sen mukaan, ovatko kyse homo- tai heteroparista. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP tulee tekemään kaiken voitavansa, että avioliittolaki muutetaan sellaisek-si, että heteropareilla on yhtäläiset juridiset oikeudet ja velvollisuudet kuin samaa sukupuolta olevilla pariskunnilla.

142. Vihkioikeus vain maistraateille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Siviilivihkimisen asemaa on vahvistettava poistamalla vihkioikeus uskonnollisilta yhdys-kunnilta. Vaikka avioliittoon vihkiminen on juridinen toimenpide, edelleen valtaosa (55,3 % vuonna 2010) vihkimisistä suoritetaan uskonnollisten yhdyskuntien toimesta. Avioliittoon vihkimisen tulee olla viranomaisasia ja sen täytyy toteutua tasa-arvoisesti riippumatta esimerkiksi vihittävien sukupuolesta, maailmankatsomuksesta, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Julkisen vallan on kohdeltava kaikkia uskontokun-tia tasapuolisesti, eikä vihkimisoikeutta voi antaa tietyille uskontokunnille toiset pois-sulkien. Tämän vuoksi vihkimisoikeus on poistettava uskonnollisilta yhdyskunnilta ja sallittava ainoastaan maistraateille. Kun viranomaisvihkiminen on ainut mahdollinen vihkiminen, se voisi olla juhlallinen ja arvokas tilaisuus ilman uskonnollisia seremonioita ja mahdollinen kaikille pariskunnille. Uudistus ei tarkoita kirkkohäistä luopumista. Uskonnolliset yhdyskunnat voisivat edel-leen oman harkintansa mukaan järjestää avioliiton siunaamistilaisuuksia, jotka muistut-tavat seremonialtaan nykyistä kirkkovihkimistä.

163

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii aktiivisesti vihkioikeuden keskittämiseksi vain maistraateille ja nos-taa aiheen ponnekkaasti julkiseen keskusteluun edistäen näin tasa-arvoa niin uskontokuntien kuin sukupuoltenkin välillä.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 141-142

Aloitteissa esitetään avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi siten, että se avattaisiin myös samaa sukupuolta oleville pareille. Lisäksi toisessa aloitteessa esite-tään vihkimisoikeuden keskittämistä maistraateille tasa-arvon korostamiseksi. Vuoden 2010 puoluekokous päätti, että yhdenvertaisuuden periaatetta lainsäädännös-sämme tulee vahvistaa ja avioliittolaki muuttaa sukupuolineutraaliksi. Lisäksi vuonna 2005 puoluekokous linjasi, että virallistetuissa parisuhteissa elävien parikumppaneiden lasten oikeudellinen ja sosiaalinen asema tulee turvata. Sukupuolineutraali avioliitto on ollut jo pidempään todellisuutta Sydän-Euroopassa mm. Alankomaissa, Belgiassa ja Espanjassa. Suuri osa Euroopan maista mahdollistaa samaa sukupuolta oleville puolisoille parisuhteen rekisteröimisen, mikä takaa tiettyjä juridisia oikeuksia pariskunnalle varsin yhtäläisesti avioliittoon verrattuna. Sosialidemokraatit ovat olleet Ruotsissa ja Norjassa etunenässä ajamassa sukupuolineutraalia avioliittoa maiden avioliittolakeihin ja molemmissa Pohjoismaissa avioliittolakeja muutettiin suku-puolineutraaleiksi hiljattain. Esimerkiksi Ruotsin valtion päätöstä ymmärtää avioliitto sukupuolineutraalisti seurasi Ruotsin luterilaisen kirkon johtopäätös, että se seuraa samaa linjaa ja mahdollisti kirkollisen vihkimisen myös homopareille. Euroopan ulko-puolella sukupuolineutraali avioliittolaki on käytössä Kanadassa ja Etelä-Afrikassa. Suomessa laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan 1.3.2002. Lain mukaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voi rekisteröidä parisuhteensa ja saada pääsääntöi-sesti samat oikeudet ja velvollisuudet kuin avioliiton solmivat mies ja nainen. Rekiste-röidyssä parisuhteessa ei kuitenkaan ole kaikkia samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin avioliitossa. Rekisteröidyssä parisuhteessa ei ole mahdollisuutta adoptoida lasta yhdessä. Laki ei myöskään toistaiseksi salli perheen ulkoista adoptiota. Rekisteröityyn parisuhteeseen ei sovelleta nimilain säännöksiä puolison sukunimestä. Parisuhteensa rekisteröivät puolisot eivät voi ottaa yhteistä sukunimeä tai yhdistelmänimeä ilmoitta-malla siitä rekisteriviranomaiselle. Automaattinen oikeus yhteiseen nimeen kuuluu vain avioliittoon. Ehkä merkittävin avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen välinen ero on kuitenkin sym-bolinen. Rekisteröity parisuhde on avioliitosta erillinen oikeudellinen instituutio. Näin ollen samaa sukupuolta olevat parit asetetaan laissa eriarvoiseen asemaan erisukupuo-listen parien kanssa. Yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen edellyttää lainsäädän-nön olevan sukupuolineutraalia kaikkialla, missä sukupuolierityiselle kohtelulle ei ole riittäviä perusteluja. Nykyinen laki voi myös jättää perusteetta eriarvoiseen asemaan sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka eivät koe yksiselitteisesti olevansa naisia tai miehiä. Eduskunnassa on lisäksi keväällä 2012 vireillä tasa-arvoiseen avioliit-tolakiin tähtäävä lakialoite, jonka suuri joukko sosialidemokraattisia kansanedustajia on allekirjoittanut.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna, että yhdenvertaisuuden periaatetta lain-säädännössämme vahvistetaan ja avioliittolaki muutetaan sukupuolineutraa-liksi.

143. Sukupuolen korjaamista koskeva laki uudistettava Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Suomessa sukupuolen korjaamista koskeva laki hyväksyttiin vuonna 2002. Sukupuolen korjaus tarkoittaa, että ihminen saa toivomaansa lääketieteellistä apua kehon piirtei-den naisellistamiseen tai miehistämiseen ja juridisen vahvistuksen omaksi kokemalleen sukupuolelle. Suomessa sukupuolen korjausta säätelevät "laki transseksuaalin sukupuo-

164

len vahvistamisesta" ja siihen liittyvä asetus. Lain nimi on vanhahtava, oikea termi on transsukupuolinen. Nykyisessä laissa sukupuolen vahvistamisen edellytyksinä ovat lääkärintodistus siitä, että henkilö kokee pysyvästi kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän mu-kaisessa sukupuoliroolissa, lisääntymiskyvyttömyys, täysi-ikäisyys, Suomen kansalaisuus tai asuinpaikka Suomessa sekä naimattomuus tai puolison suostumus parisuhdemuodon muutokseen. Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun suositusten mukaan lisääntymiskyvyttö-myysvaatimus ja naimattomuusvaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ovat ihmisoikeuksien vastaisia. Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan sukupuolen vahvistamisen ehtoja, kuten lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta, pitää tar-kastella ihmisoikeusnäkökulmasta. Yogyakartan periaatteiden mukaan oikeus tunnusta-miseen lain edessä merkitsee sukupuolivähemmistöön kuuluvien henkilöiden kohdalla oikeutta tulla tunnustetuksi lain edessä omaksi kokemassaan sukupuolessa, ja mitään virallista asemaa, kuten avioliittoa tai vanhemmuutta, ei saa käyttää estämään henki-lön sukupuoli-identiteetin juridista tunnustamista. Useissa Euroopan maissa, kuten Portugalissa ja Saksassa, on jo luovuttu lainsäädännössä tai oikeuskäytännössä sukupuoltaan korjaavan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu totesi, ettei transsukupuolisten henkilöiden oikeus tasa-arvoon, ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä yksityis- ja perhe-elämään ei to-teudu Suomessa. Ongelmana on vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä eli sterilisaatios-ta ennen, kuin uusi juridinen sukupuoli voidaan vahvistaa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP vaatii sukupuolen korjaamista koskevaa lakia uudistettavaksi ajanmukai-semmaksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että sukupuolen vahvistamista koskevaa ns. translakia (2002/563) uudistetaan siten, että laista poistetaan lisääntymiskyvyttömyysedellytys ja naimatto-muusedellytys sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Asiasta ei ole olemassa aikaisem-pia puoluekokouspäätöksiä. Transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetussa laissa (2002/563, 1§ 1 momentin 1 kohta) edellytetään, että henkilö on lisääntymiskyvytön ennen kuin hänet voidaan vahvistaa kuuluvaksi vastakkaiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjes-telmään merkitty. Tasa-arvovaltuutettu on esittänyt, että lisääntymiskyvyttömyysvaa-timus poistetaan em. laista. Tasa-arvovaltuutettu on ehdottanut lakimuutosta otetta-vaksi hankkeeksi Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen toimintaohjelmaan.

Committee of Ministers to member states on measures to combat discrimination on grou t-

i-or requirements, including changes of a physical nature, for legal recognition of a gen-der reassignment, should be regularly reviewed in order to remove abusive require-ments. n-tymiskyvyttömyysvaatimukseen ihmisoikeusloukkauksena. Voimaan tullessaan vuoden 2002 laki ja asetus transsukupuolisten hoitamisesta vastasi sangen hyvin odotuksia. Ajan myötä uudenlaisia ryhmiä ja tarpeita on ilmaantunut. Lakia muutettaessa esitetyllä tavalla ei täyteen tasa-arvoon kuitenkaan päästäisi, koska siinä miehen sosiaalisen identiteetin saaneella syntymästään fyysisesti naisella säilyisi mahdollisuus synnyttää, mutta miehestä naiseksi muutetulla ei tuota mahdollisuutta ole. Näin pitkälle lääketieteen keinot eivät ole kehittyneet, vaikka sukupuolenkorjaus-hoidoissa on tapahtunut merkittäviä teknisiä edistysaskelia.

165

Transsukupuolisilla on samat juridiset oikeudet kuin muillakin mukaan lukien adoptio-oikeus. Tämä mahdollistaa perheen perustamisen jo nykyisen lainsäädännön nojalla.

Päätösesitys

Puoluekokous seuraa suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiä ja kansainvä-listä kehitystä asiassa.

144. Kirkko irti valtiosta Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Forssan ohjelma 1903: "Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyk-siksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista." Valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Kaksi valtionkirkkoa on muutettava tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten yhdistykset yleensäkin. Verotusoikeus on kirkoilta poistettava. Yhteisövero on epäoikeudenmukainen, sillä sitä joutuvat maksamaan myös sellaiset yritykset, joiden omistajat eivät kuulu kirkkoon. Samalla tulee poistaa esimerkiksi val-tion kustantamat papin virat puolustusvoimista ja vankiloista. Evankelis-luterilaisella ja Ortodoksisella kirkolla ei tule olla julkisoikeudellista asemaa, eikä mitään erioikeuksia. Uskonto ja uskonnollisuus ovat yksityisasioita. Kahdella kirkkokunnalla ei pitäisi olla hengellistä ja taloudellista etuoikeutta uskonnottomien ja toisuskoisten kansalaisten yli. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan, jotta kirkko viimein irrotetaan valtiosta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että kirkko erotettaisiin valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottaisiin yksityisiksi yhdistyksiksi. Asiasta on olemassa aikaisempia puoluekokouspäätöksiä. Vuoden 2010 puoluekokous linjasi, että kyseiset aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin. Puolueella on lisäksi evankelisluterilaisen kirkon vaaleja varten hyväksytty ohjelma, jossa käsitellään kirkon ja valtion suhdetta. Suomen evankelisluterilaisen kirkon julkisoikeudellisen aseman keskeisenä tuntomerk-kinä pidetään kirkkolakia koskevaa mainintaa hallitusmuodossa (Perustuslaki 76 §). Kir-kon aseman kannalta olennainen on kirkkolain säätämisjärjestys (Kirkkolaki 2:2 § 1 mom), johon sisältyy kirkolliskokouksen yksinomainen aloiteoikeus sekä valtion lainsää-däntöelinten puuttumattomuus kirkolliskokousten tekemien kirkkolakiesitysten sisäl-töön (eduskunta hyväksyy tai hylkää, presidentti vahvistaa). Tämän lisäksi kirkon julkis-oikeudellinen asema ilmenee lukuisissa erityissäännöksissä. Suomen ortodoksisella kirkolla on toisena kansallisena kirkkona lainsäädännöllä (Laki ortodoksisesta kirkosta vuodelta 2007) määritelty asema ja oikeus tehdä aloitteita tä-män lain muuttamisesta, ja sen lausunto tarvitaan lain muuttamisesta. Molemmilla kan-sallisilla kirkoilla on verotusoikeus. Niiden seurakunnat keräävät veroa jäseniltään ja sen lisäksi kirkoilla on oikeus osuuteen yhteisöveron tuotosta. Yhteisövero-osuuden kat-sotaan olevan korvausta kirkkojen tekemästä yhteiskunnallisesta työstä. Seurakunnat vastaavat jäsentensä osalta virallisen väestörekisterin ylläpidosta ja seurakunnat ylläpi-tävät kulttuurihistoriallisesti arvokasta kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2004 voimaan tul-leen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilaisen kirkon seurakunnilla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Näille joko tunnustuksellisille tai tunnustuksettomille hautausmaille haudataan myös kirkkoon kuulumattomat ja pääosin muiden kirkkokunti-en jäsenet. Ortodoksisilla seurakunnilla ja joillain kirkkokunnilla on omia hautausmaita.

166

Kirkon asema yhteiskunnassa on tänä päivänä monella tavalla täysin erilainen kuin 1900-luvun alussa. Kirkko kantaa huolta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta hyvin sa-malla tavalla kuin sosialidemokraattinen liike. Arvostamme kirkon köyhyyden vastaista työtä kotimaassa ja ulkomailla samalla kun seuraamme kriittisesti kirkossa käytävää eettistä keskustelua. Evankelisluterilaisen kirkon asemaan ja toimintaan vaikuttaa voimakkaimmin kirkon jäsenmäärän lasku. Samaan aikaan kansainvälistymisen myötä muiden uskontokuntien jäsenten määrä kasvaa Suomessa. Muiden kirkkokuntien osalta heidän suurimmat kysy-myksensä ovat tilojen saanti toimintaa varten ja hautaustoimen järjestäminen kunkin uskontokunnan perinteiden mukaisesti. Nämä käytännön kysymykset on pyrittävä rat-kaisemaan erilaisia kulttuureja kunnioittavalla tavalla eri paikkakunnilla. Sosialidemokraateille tärkeintä kirkkokysymyksissä on, että Suomessa toteutuu uskon-nonvapaus. Kaikessa uskonnonharjoittamisessa on noudatettava Suomen lainsäädäntöä.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, ettei aloite anna aihetta toimenpiteisiin.

145. Vainon kriminalisointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Fyysinen koskemattomuus on laissa tiukkaan suojattu. Psyykkinen häirintä on vaikeam-min määriteltävissä ja lainsäädäntömme henkisen häirinnän suhteen heikompi. Vainoaminen on toistuvaa pelottelua tai pelkoa aiheuttavaa ei-toivottua käyttäytymis-tä. Se heikentää uhrin henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Uhkaaminen ja kotirauhan rikkominen on kiellettyä, häirintää ehkäistään myös lähes-tymiskiellolla. Lähestymiskielloista 80 prosenttia liittyy parisuhteeseen. Vainon kohteeksi joutuminen on ahdistavaa ja stressaavaa. Yli puolelle vainoamisen kohteeksi joutuneista henkilöistä kehittyy posttraumaattiseen stressireaktioon kuuluvia oireita. Tällä hetkellä avun hakeminen vainoamiseen lähestymiskieltoa hakemalla on uhrin oman aktiivisuuden varassa. Lähestymiskielto ei rankaise juridisesti uhkaajaa. Vainoa-misen kriminalisointi osoittaisi, että sitä pidetään vääränä ja tuomittavana käytöksenä. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

vainoaminen kriminalisoidaan Suomen rikoslainsäädännössä.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että toisen ihmisen tahallinen ja toistuva vainoaminen psyykkisen häirinnän keinoin kriminalisoitaisiin Suomen rikoslaissa. Asiasta ei ole olemassa aikai-sempia puoluekokouspäätöksiä, mutta puoluekokous on useaan otteeseen esittänyt pa-rannuksia rikosten uhrien asemaan, joihin vainon kohteeksi joutuminenkin rinnastuisi. Suomi on hyväksynyt Euroopan neuvoston perheväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väki-valtaa koskevan yleissopimuksen, mikä saattaa edellyttää myös vainoamisen määrittä-mistä rikolliseksi. Ihmisen psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ja koskemattomuus on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Fyysinen koskemattomuus on suojattu hyvin Suomen rikoslainsäädännössä. Sen sijaan psyykkinen hyvinvointi ja koskemattomuus eivät toistaiseksi ole saaneet sa-mankaltaista lainsuojaa. Vainoamisella tarkoitetaan tarkoituksenmukaista, toiseen henkilöön toistuvasti kohdis-tuvaa, ei-toivottua käyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa tai jota perustellusti voidaan

167

pitää pelottavana. Kun vainoaminen heikentää olennaisesti uhrin psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia, se rikkoo tätä perusoikeutta. Monet vainoamiseen liittyvät teot ovat Suomessa jo nykyisin rangaistavia. Vaikka uh-kaaminen tai kotirauhan rikkominen on erikseen kielletty laissa, se ei anna uhrille riit-tävää suojaa. Suomessa vainoaminen ei ole rikos, vaan häirintään voidaan puuttua ai-noastaan lähestymiskieltolain avulla. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että se ei läheskään kaikissa tilanteissa estä tekijää jatkamasta uhrinsa vainoamista. Vaikka lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä, ottaa häneen yhteyttä tai seurata tai tarkkailla häntä, kieltoa rikotaan yli kolmanneksessa tapauksis-ta. Häirintä kestää keskimäärin kaksi vuotta. Suurin osa vainoamisista liittyy päättynei-siin parisuhteisiin, missä ne myös jatkuvat pisimmän aikaa. Muita vainoamistapauksia ovat esimerkiksi vanhempien ja lasten väliset ongelmat tai ammatin tuomat tilanteet. Vainoaminen on toistaiseksi kriminalisoitu yhdeksässä EU-maassa, Itävallassa, Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Italiassa, Maltalla, Hollannissa ja Isossa-Britanniassa sekä kaikissa Yhdysvaltain osavaltioissa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Japanissa ja Kiinassa. Ruotsissa vainoamisen kieltävä laki astui voimaan 1.10.2011. Näiden maiden lisäksi laki vainoamisesta on valmisteilla ainakin Islannissa ja Etelä-Afrikassa. Kaikissa näissä edellä mainituissa EU:n jäsenvaltioissa on myös laki lähestymiskiellosta. Käytännössä on havaittu, että lait lähestymiskiellosta ja vainoamisen kriminalisoinnista tukevat toisiaan. Vainoamisen kriminalisointi on todettu toimivaksi, vainoamisen mää-rittelyä ei ole koettu vaikeaksi, ja laki on vaikuttanut myös ennalta ehkäisevästi. Sosialidemokraattinen kansanedustaja Pauliina Viitamies jätti vuonna 2011 eduskunnas-sa lakialoitteen rikoslain 24 luvun muuttamisesta siten, että lukuun lisättäisiin 2 a §, jossa kriminalisoidaan toisen ihmisen vainoaminen. Aloitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa mukaan lukien suuri joukko sosialidemokraattisia kansanedustajia, mutta sen käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Suomessa oikeusministeriö on asettanut lokakuussa 2011 työryhmän, joka selvittää vai-non kriminalisoinnin mahdollisuuksia Suomen rikoslainsäädännössä. Työryhmän tulee selvittää, minkä tyyppistä yksityisyyteen kohdistuvaa häirintää ja ilkivaltaa moderneilla viestintävälineillä voidaan aiheuttaa, minkälaisia oikeussuojakeinoja tällaista menette-lyä vastaan laissa on ja olisiko niitä syytä tehostaa. Eduskunta edellytti asian selvittä-mistä hyväksyessään vuonna 2009 rikoslain muutoksen, jolla häiritsemistarkoituksessa tehty matkapuhelinviestien lähettäminen tuli kotirauhan rikkomisena rangaistavaksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä on arvioida, edellyttääkö Euroopan neuvoston naisiin koh-distuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjuntaa koskevassa yleissopi-muksessa rangaistavaksi mainittu vainoaminen rikoslain muuttamista. Sopimuksen mu-kaan toiseen henkilöön kohdistuva tahallinen ja toistuva uhkaava käyttäytyminen, joka saa tämän henkilön pelkäämään turvallisuutensa vaarantumista, on kriminalisoitava. Menettelystä on käytetty englanninkielellä nimitystä stalking, suomeksi ahdistelu, häi-rintä tai vainoaminen. Työryhmän työn on määrä valmistua keväällä 2012.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna, että Suomen rikoslainsäädäntöä uudistet-taisiin niin, että toisen ihmisen tahallinen ja toistuva vainoaminen kri-minalisoitaisiin.

168

ENERGIA- JA ILMASTOALOITTEET

146. Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva talous mukaan vuoden 2050 tiekarttaan

Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Uusimmat tutkimukset osoittavat, että maailman päästöt kasvavat ennätystahtiin. Sa-malla ilmastonmuutoksen näkyvät seuraukset, kuten äärisääilmiöt, piinaavat entistä useampaa maata. Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA on varoittanut, että suun-nanmuutokseen on aikaa vain muutama vuosi. Mitä myöhemmin toimet aloitetaan, sitä kalliimmaksi ja hankalammaksi asia tulee. Samaan hengen vetoon voisi sosialidemo-kraattisesta näkökulmasta todeta, että sitä hankalammaksi meille tulee hillitsemistoi-mien sosiaalisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen. Näissä talkoissa ei yksikään maa voi väistää vastuutaan. Suomen osalta asia on ajankoh-tainen nyt, koska valtakunnassa on käynnistymässä Suomen 2050 ilmasto- ja energiapo-liittisen tiekartan valmistelu. Hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2050 tavoitteeksi on asetettava hiilineutraali Suomi. Ilmasto- ja energiapoliittisia valintoja ja tarvittavia keinoja on useita. Ne johtavat eri lopputuloksiin. Toisaalta samoihin tuloksiin voidaan päästä myös erilaisia reittejä pit-kin. Erilaisten poliittisten valintojen lopputulosta on tällä hetkellä vaikea arvioida, kos-ka kunnollisia skenaarioita ei ole tehty. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa oli use-ampi skenaario esitetty, mutta niiden tarkastelu jäi vielä pintapuoliseksi. Strategiatyö-hön on alusta alkaen sisällytettävä useampi selvitettävä skenaario, joista vähintään yksi pitää sisällään 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvan talouden. Tavoitteen takana on jo suuri joukko eurooppalaisia yrityksiä, järjestöjä ja poliitikkoja. Tanskan uusi hallitus sitoutui ohjelmassaan tähän tavoitteeseen ja tällainen skenaario sisältyy myös valmis-teilla olevaan Ruotsin 2050 -tiekarttaan. Skotlannissa on päätetty tuottaa kaikki sähkö uusiutuvalla energialla jo vuoteen 2020 mennessä. Tarkastelun pohjalle tulisi myös teettää parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuva systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energialähteillä ja tuotantomuodoilla saataisiin aikaan yhteiskunnan kannalta tehokkain kokonaisuus. Tyypillinen kysymys on esimerkiksi se, käytetäänkö puuta sähkön ja lämmön tuotantoon vai biopolttoaineiden valmistukseen. Myös energiansäästömahdollisuudet sekä älykkäiden sähköverkkojen tarpeet tulee ottaa huomioon selvityksissä. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

Vuoden 2050 tiekarttaa valmistellaan hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena hiilineutraali Suomi vuonna 2050. Tämän tavoitteen keskeisenä kivijalkana on lähes 100 % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Tiekarttaa varten tehdään skenaarioselvitys siitä, miten Suomi saavuttaa 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvan talouden vuoteen 2050 mennessä. Sosialidemokraatit myös vaativat, että tiekarttaa varten tehdään systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energialähteillä ja tuotantomuodoilla saataisiin aikaan yh-teiskunnan kannalta tehokkain kokonaisuus.

147. Strategia ydinvoimasta luopumiseksi Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Euroopan talouden haasteena on kasvun edellytysten puuttuminen. Eurooppalainen talous tarvitsee uuden tulevaisuuden vision. Talouskriisin myllätessä Eurooppaa ilmas-tonmuutos ja lastemme tulevaisuutta uhkaava ympäristökriisi eivät ole kadonneet mi-hinkään. Päinvastoin. Sosialidemokraattien on oltava eturintamassa rakentamassa uutta tietä Euroopalle, tietä, joka kykenee ratkaisemaan niin talouskriisin kuin ympäristökriisin. Parhaimmat ratkaisut ovat samalla niitä, joiden avulla vapaudumme riippuvuudesta fossiilisiin tuon-

169

tipolttoaineisiin sekä vältämme fossiilisten polttoaineiden väistämättömän hinnan nou-sun. Tämä tie löytyy vihreästä taloudesta ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvasta energiajärjestelmästä. Energia-alalla tehdään lähivuosina valtavia investointeja. Meillä on mahdollisuus saada niistä osamme ja siten kehittää uutta, korkean osaamisen liiketoimintaa Suomessa. Kuten Saksan metallityöväenliitto IG Metall totesi vaatiessaan nopeinta mahdollista

osaamista löytyy myös Suomesta. Investoimalla voimakkaasti energiatehokkuuteen, energiaverkkoon ja uusiutuvaan ener-giaan turvataan sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa. Investointien onnistumisen edelly-tyksenä on kuitenkin ydinvoiman alasajo. Suomen tulee seurata Tanskan ja Saksan hallitusten esimerkkiä ja tavoitella satapro-senttisesti uusiutuvaan energiaan pohjaavaa tuotantoa. Saksan hallituksen päätös luo-pua ydinvoimasta on ainoa järkevä reaktio Fukushiman ja Tshernobylin onnettomuuksi-en opetuksiin. Päätös osoittaa myös Saksan sitoutumista uusiutuvan energian ja ener-giatehokkaan teknologian kehittämiseen maan energiatarpeiden täyttämiseksi. Saksalla on ollut pitkään valta-asema turvallisen ja puhtaan energian kehittämisessä. Maa on ollut ensimmäisenä kaupallistamassa nykyaikaista tuulivoimaa ja nyt myös aurinkoener-giaa. Saksa osoittaa myös, ettei ydinvoimasta luopuminen tarkoita fossiilisiin polttoai-neisiin turvautumista, vaan tulevaisuus on uusiutuvassa energiassa sekä energiatehok-kuudessa. Uusiutuva energia on työllistänyt Saksassa jo 370 000 ihmistä. Alan taloudel-lisen nousun sekä työturvallisuuden tulisi innostaa muita maita seuraamaan Saksan ja-lanjälkiä. Suomessa on toiminnassa neljä ydinvoimalaa, joiden käyttöikä päättyy vuoteen 2030 mennessä. Rakenteilla on Olkiluoto 3 -ydinreaktori, joka on ollut epäonnistuminen niin turvallisuuden kuin taloudenkin kannalta. Hankkeesta on tullut kansainvälisesti varoit-tava esimerkki. Eduskunta myönsi heinäkuussa 2010 Fennovoimalle ja TVO:lle periaateluvat uuden re-aktorihankkeen aloittamiseksi. Hankkeiden toteutuminen ratkeaa vuosina 2011-2012, kun yhtiöiden osakkaat pohtivat investointipäätöstä. Suomen on mahdollista luopua ydinvoimasta asteittain siten, että neljän käyttöikänsä päähän tulevan laitoksen tilalle ei rakenneta enää uutta kapasiteettia ja käynnissä ole-vat hankkeet jäävät viimeiseksi. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

Suomi valmistelee nopeasti strategian ydinvoimasta luopumiseksi. Strategiaa varten arvioidaan kunnianhimoinen, mutta realistinen aikataulu, jonka puit-teissa ydinvoima siirtyy historiaan.

148. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoi-mateollisuuden tueksi

Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomi ja maailma tarvitsee jatkuvasti lisää sähköä. Jatkuvasti kasvava osa kuluttajista, yrityksistä ja teollisuudesta haluaa kuluttaa aidosti vihreää sähköä. Valtio ja monet kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin 2020-luvulle mennessä. Teollisuudesta vahvasti elävät maat kuten Saksa ja Kiina investoivat erittäin voimakkaasti kansallisiin tuulivoimamarkkinoihin ja tuulivoimaosaamisen kehittämi-seen. Olisi outoa mikäli Suomi laiminlyö tuulivoimamarkkinoiden kehittämisen ja tuuli-voiman tuomat työllisyysvaikutukset. Tällä hetkellä Suomessa on vireillä 130 maa- ja merituulihanketta, ja uusimpien laskel-mien mukaan Suomessa on yli 300 tuulivoimalle hyvin soveltuvaa aluetta. Äärimmäisen raskas lupabyrokratia tullee kuitenkin vesittämään suuren osan hankkeista. Ilman valti-

170

on nykyistä merkittävämpää panosta tuotekehityksen tukemiseksi ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi Suomen tavoite 20-kertaistaa tuulivoimatuotanto 2020-luvulle uhkaa jäädä torsoksi, ja rakentuvatkin voimalat rakennetaan ulkomaisella teknologialla. Suo-messa on vielä toistaiseksi erittäin vahvaa kotimaista tuulivoimaosaamista, mutta ilman valtion selkeitä toimia kotimarkkinoiden kehittämiseksi kotimainen tuulivoimaosaami-nen uhkaa kadota ulkomaille. Tämä kehitys on jo alkanut, mutta vielä pysäytettävissä. Arvioiden mukaan tuulivoima-ala voi tarjota vuonna 2020 työtä 25 000 suomalaiselle, mikä vastaa puolta metsäteollisuuden nykyisistä työpaikoista. Kasvuvaiheessa olevat kotimaiset tuulivoimayritykset uhkaavat kuitenkin nyt jäädä ulkomaisten konglomeraat-tien jalkoihin koska kotimarkkinat ei toimi. Jos kotimaisen tuulivoimateollisuuden kil-pailukyvystä ei pidetä huolta, niin Suomessa säilyy ainoastaan osaaminen tuulivoimaloi-den perustusten valamiseen. Samalla tuottavimmat työpaikat katoavat ja uudet jäävät syntymättä. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste uhkaa nyt vajota alle 20 %:n vaik-ka kotimaista osaamista löytyisi toistaiseksi 80 %:n tasolle. Kotimainen tuulivoimateollisuus voi kehittyä vahvaksi vientialaksi ja ylipäätään suureksi työllistäjäksi vain jos valtio tekee ripeästi panostuksia tuulivoimamarkkinoiden koti-maisten toimintaedellytysten parantamiseen. Ilman tuulivoimamarkkinoiden kehitty-mistä Suomi ei tule myöskään onnistumaan päästövähennystaistelussa. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP ottaa tavoitteekseen, että valtio panostaa kotimaiseen tuulivoimatuotan-toon ja -osaamiseen investointi- ja tuotekehitystukien avulla. Kotimaisen tuu-livoimamarkkinan kehittymisen kannalta on myös oleellista joustavoittaa ja nopeuttaa lupakäytäntöjä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi keskittämällä lupapäätökset kunnilta ympäristöministeriölle. Samalla tulee mahdollistaa no-peutetut valitusprosessit.

149. Ei lisää ydinvoimaa Suomeen Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Suomessa on käyty pitkään tiukkaa keskustelua siitä, mikä on energiapolitiikkaamme tulevaisuuden suunta. Keskustelu on tavoitellut myös laajempia kaaria, mutta on aina viimekädessä palannut siihen, mikä on suhteemme ydinvoimaan ja sen lisärakentami-seen. Ydinvoiman osuus Suomen energiantuotannosta (noin 24 prosenttia) on EU-maiden kes-kiarvoa (n. 31 prosenttia) pienempi. Ydinvoiman lisärakentamisella ei saavuteta merkit-täviä hyötyjä, kun huomioon otetaan rakentamisen hitaus, hinta, voimalaitosten polt-toaineen saatavuus ja esimerkiksi ydinjätteiden loppusijoitus. Ydinvoiman lisärakentamisella ei ratkaista myöskään ilmastonmuutosta, vaan ennen kaikkea tarvitaan voimakasta energiansäästöä. Energiahuollon perusrakenne on muutet-tava kohtia uusiutuvaa energiaa. Tähän suunnitelmaan ydinvoiman lisärakentaminen ei sovi. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii siten, että Suomeen ei rakenneta enää yhtään uutta ydinvoimalaa.

150. Hiilineutraaliin Suomeen 2050 mennessä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan

Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite

171

Ilmastopolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee edelleen olla maailmanlaajuisen sitovan ilmastosopimuksen luominen. Teot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kuitenkin pan-tava käytäntöön välittömästi. Kansallisena tavoitteena on oltava päästöjen vähentämi-nen 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennes-sä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii edistyksellistä ja vastuulista yhteistä euroop-palaista energiapolitiikkaa. Tavoitteena tulee olla täysin uusiutuva sähköntuotanto Eu-roopassa vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii paitsi yhteistä energiapolitiikkaa, yhteis-ten älykkäiden sähköverkkojen rakentamista ja energiansäästön ja -tehokkuuden to-teuttamista myös fossiilisten polttoaineiden ja turpeenpolton lopettamisen ohjelman. Kansallisella tasolla siirtyminen kestävään energiantuotantoon ja -kulutukseen on pan-tava täytäntöön nopeutetulla aikataululla. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialide-mokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen sitoutumaan hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen ja edistämään siirtymistä uusiutuvaan energiantuotantoon vuo-teen 2050 mennessä.

151. Turpeen poltto lopetettava 2025 mennessä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan

Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite

Turve on fossiilisiin energialähteisiin verrattava polttoaine ja kivihiiltäkin pahempi päästöjen aiheuttaja. Ilman turpeen energiakäytön lopettamista Suomen on lähes mah-doton päästä päästövähennystavoitteisiinsa. Turve ei ole uusiutuva, vähäpäästöinen tai muuten ympäristöystävällinen energiamuo-to. Silti sen käyttöä tuetaan mittavasti muun muassa verotuksen keinoin. Jos turve kor-vataan uusiutuvilla energiamuodoilla, vähenevät Suomen hiilidioksidipäästöt jopa 20 prosenttia. Turpeen poltosta on luovuttava vuoteen 2025 mennessä ja sen tukeminen muiden energiamuotojen kustannuksella on lopetettava välittömästi. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialide-mokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen tekemään työtä sen eteen, että turpeen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä sekä ottamaan julkisesti kantaa turpeen polton lopettamisen puolesta.

152. Valtion on asetuttava nykyistä voimakkaammin kotimaisen tuulivoi-mateollisuuden tueksi

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomi ja maailma tarvitsee jatkuvasti lisää sähköä. Jatkuvasti kasvava osa kuluttajista, yrityksistä ja teollisuudesta haluaa kuluttaa aidosti vihreää, säteilemätöntä sähköä. Valtio kuten monet kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin päästövähennystavoittei-siin 2020-luvulle mennessä. Teollisuudesta vahvasti elävät maat kuten Saksa ja Kiina investoivat erittäin voimakkaasti kansallisiin tuulivoimamarkkinoihin ja tuulivoi-maosaamisen kehittämiseen. Olisi outoa mikäli Suomi tyytyy asemaansa ulkomaisen teknologian varaan rakentuvan ydinvoiman suurkuluttajana ja laiminlyö tuulivoima-markkinoiden kehittämisen ja tuulivoiman tuomat työllisyysvaikutukset.

172

Tällä hetkellä Suomessa on vireillä 130 maa- ja merituulihanketta, ja uusimpien laskel-mien mukaan Suomessa on yli 300 tuulivoimalle hyvin soveltuvaa aluetta. Äärimmäisen raskas lupabyrokratia tullee kuitenkin vesittämään suuren osan hankkeista. Ilman valti-on nykyistä merkittävämpää panosta tuotekehityksen tukemiseksi ja lupaprosessien sujuvoittamiseksi Suomen tavoite 20-kertaistaa tuulivoimatuotanto 2020-luvulle uhkaa jäädä torsoksi, ja rakentuvatkin voimalat rakennetaan kiinalaisella teknologialla. Suo-messa on vielä toistaiseksi erittäin vahvaa kotimaista tuulivoimaosaamista, mutta ilman valtion selkeitä toimia kotimarkkinoiden kehittämiseksi kotimainen tuulivoimaosaami-nen uhkaa kadota ulkomaille. Tämä kehitys on jo alkanut, mutta vielä pysäytettävissä. Arvioiden mukaan tuulivoima-ala voi tarjota vuonna 2020 työtä 25 000 suomalaiselle, mikä vastaa puolta metsäteollisuuden nykyisistä työpaikoista. Kasvuvaiheessa olevat kotimaiset tuulivoimayritykset uhkaavat kuitenkin nyt jäädä ulkomaisten konglomeraat-tien jalkoihin koska kotimarkkina ei toimi. Jos kotimaisen tuulivoimateollisuuden kilpai-lukyvystä ei pidetä huolta, niin Suomessa säilyy ainoastaan osaaminen tuulivoimaloiden perustusten valamiseen. Samalla tuottavimmat työpaikat katoavat ja uudet jäävät syn-tymättä. Tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste uhkaa nyt vajota alle 20 %:n vaikka kotimaista osaamista löytyisi toistaiseksi 80 %:n tasolle. Kotimainen tuulivoimateollisuus voi kehittyä vahvaksi vientialaksi ja ylipäätään suureksi työllistäjäksi vain jos valtio tekee ripeästi panostuksia tuulivoimamarkkinoiden koti-maisten toimintaedellytysten parantamiseen. Ilman tuulivoimamarkkinoiden kehitty-mistä Suomi ei tule myöskään onnistumaan päästövähennystaistelussa. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen ottamaan tavoitteekseen, että valtio pa-nostaa kotimaiseen tuulivoimatuotantoon ja -osaamiseen investointi- ja tuo-tekehitystukien avulla. Kotimaisen tuulivoimamarkkinan kehittymisen kannal-ta on myös oleellista joustavoittaa ja nopeuttaa lupakäytäntöjä. Tämä voi-daan toteuttaa esimerkiksi keskittämällä lupapäätökset kunnilta ympäristömi-nisteriölle. Samalla tulee mahdollistaa nopeutetut valitusprosessit.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 146-152

Aloitteessa 146 esitetään, että valmisteilla olevaan kansalliseen pitkän aikavälin (2050) ilmasto- ja energiastrategiaan otetaan tarkasteltavaksi täysin uusiutuviin energiantuo-tantomuotoihin perustuva skenaario. Skenaariossa tulisi tehdä systeemitason tarkastelu siitä, millä uusiutuvilla energianlähteillä ja -muodoilla saavutettaisiin tehokkain koko-naisuus. Aloitteessa 147 esitetään, että Suomi laatisi strategian ydinvoimasta luopumiseksi.

l-mahdollistaisi paremmin panostus uusiutuviin energialähtei-

siin. Aloitteissa 148 ja 152 esitetään, että puolue ottaisi tavoitteeksi kotimaisen tuulivoi-maosaamisen tukemisen investointi- ja tuotekehitystuilla. Lisäksi tuulivoimahankkeiden esteenä olevia lupa- ja kaavoituskäytäntöjä tulisi virtaviivaistaa esimerkiksi keskittä-mällä lupien käsittelyyn liittyvä päätöksentekoa ja nopeuttamalla hankkeista tehtyjen valitusten käsittelyä. Aloitteessa 149 esitetään, että Suomeen ei rakennettaisi uusia ydinvoimaloita. Perus-teena aloitteelle esitetään, ettei ydinvoiman rakentamisella saavuteta yhteiskunnan kannalta mitään merkittäviä hyötyjä, kun kaikki hankkeisiin liittyvät näkökohdat ote-taan huomioon. Aloitteessa 150 esitetään, että puoluekokous velvoittaisi puolueen sitoutumaan hii-lineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen sekä edistämään siirtymistä uusiutuvaan ener-giantuotannon rakenteeseen vuoteen 2050 mennessä.

173

Aloitteessa 151 esitetään, että puoluekokous velvoittaa puolueen tekemään työtä sen eteen, että turpeen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä sekä ottamaan julkises-ti kantaa turpeen polton lopettamisen puolesta. Ilmastonmuutoksen torjuminen on nykyisten sukupolvien vastuulla. Suomi on myös si-toutunut kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseen kansainvälisin sopimuksin. SDP:n

- ja energiaohjelma sekä nykyinen hallitusohjelma linjaavat puolueen energiakantoja selkeästi. Molemmissa dokumenteissa painotetaan sekä kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kustannuste-hokkuutta että energiatehokkuutta energia- ja ilmastopolitiikan keskeisinä tavoitteina. Tässä yhteydessä mitään yksittäistä tuotantomuotoa ei tule jättää keinovalikoiman ul-kopuolelle. Kestävä kehitys pitää sisällään ympäristönäkökulmien lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen. Ympäristönäkökohtien lisäksi on huomioitava sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvoisuus. Vaikka kokonaisenergiankulutuksen ennakoidaan laskevan koko Euroopassa (mm. Energy Roadmap 2050), tulee sähkönkulutus todennäköisesti kasvamaan, koska sähköllä voi-daan korvata tehokkaasti ja vähäpäästöisesti fossiilisia polttoaineita mm. liikenteessä. Tässä tulevaisuudessa on rooli sekä ydinvoimalla että uusiutuvalla energialla. Päästöt-tömiä (CO2) energiantuotantolaitoksia tarvitaan myös korvaamaan vanhaa käytöstä poistuvaa fossiilista ja ydinkapasiteettia. Kaikessa energiantuotannossa on huomioitava tuotannon elinkaaren vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Energia-alan infrassa ja osaamisessa on merkittävää kotimaista kasvupotentiaalia sekä työllisyysmahdollisuuksia. Energiateknologian osalta erityisesti korkeatasoisten kompo-nenttien suunnittelu ja valmistaminen ovat merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle

bulkkituotannos-

Suomessa olisi järkevintä sijoittaa energia-alalla tehtäviin, joissa meillä on jo maailman johtavaa osaamista kuten metsäalaan, polttotekniikan, sähkölaitteiden ja metalliteolli-suuden tuotteisiin, konsultointiin, suunnitteluun sekä tuotekehitykseen. Tuulivoiman rakentamisen merkittävänä esteenä on monimutkainen ja hidas lupapro-sessi. Tätä järjestelmää tulisi virtaviivaistaa, kuten hallitusohjelmassakin on todettu. Myös investointitukea merituulivoimahankkeille suunnitellaan parhaillaan. Maatuulivoi-ma on jo syöttötariffin piirissä ja siten taloudellisesta näkökulmasta perusteet hankkei-den toteutumiselle ovat jo olemassa hyvissä tuuliolosuhteissa. Siten hyvien tuulivoimal-le soveltuvien alueiden kaavoitukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Valtion tuo-tekehitystuki, yhdessä yksityisen sektorin kanssa, mahdollistaisi kotimaisen osaamisen kehittämisen ja tarjoaisivat tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti niillä tuulivoiman aloilla, joita esimerkiksi pohjoinen ilmasto ja arktiset olosuhteet vaativat. SDP nostaa voimakkaasti esille energiapolitiikassaan myös oikeudenmukaisuuden. SDP on sitoutunut hallitusohjelmassa pitkän aikavälin tavoitteeseen hiilineutraalista Suo-mesta vuonna 2050. Tähän tavoitteeseen kuuluu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytön huomattava leikkaaminen (poislukien laitokset, jotka varustettu hiilidi-oksidin talteenottoon kykenevillä laitteilla). Sähkön- ja lämmöntuotannossa päästöjen-vähentämistä ohjaa Suomessa ja Euroopan unionissa suurelta osin päästökauppajärjes-telmä, jonka puitteissa päästöille on asetettu vuosittain kutistuva kiintiö. Yli 90 pro-senttia turpeesta käytetään päästökauppasektoriin kuuluvissa laitoksissa ja siten erilli-set päätökset turpeen käytöstä luopumiseksi eivät vaikuttaisi päästökauppasektorin päästöihin mitenkään. Lisäksi turve on monessa nykyisessä laitoksessa käytetty tuki-polttoaine (parantaa polttoprosessia sekä laitteiden käyttöikää) uusiutuvalle biomassal-le. SDP on kuitenkin sitoutunut hallitusohjelmassa turpeen käytön suunnitelmalliseen vähentämiseen, sen käytöstä koituvien ympäristövaikutusten vuoksi, kuitenkin niin, ettei se korvaudu hiilellä. Skenaariotyöllä on tärkeä rooli tulevaisuuden hahmottamisessa ja keskusteluiden poh-jana, mutta niiden rajallisuus päätöksenteossa on myös otettava huomioon. Tulevissa kansallisissa pitkän ajan skenaariotarkasteluissa (2050) on perusteltua selvittää myös vaihtoehto, jossa Suomen energiantuotantorakenne pohjautuu ainoastaan uusiutuvaan energiaan.

174

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden 148 ja 152 esityksiin tuulivoiman rakentami-sen esteiden purkamiseksi ja päätöksenteon selkeyttämiseksi ja nopeuttami-seksi esimerkiksi sitä keskittämällä sekä tuotekehitystukien myöntämiseksi kotimaisen tuulivoimasektorin osaamisen ja käyttöönoton edistämiseksi.

Puoluekokous yhtyy myös aloitteeseen 150 siltä osin, että Suomen tulisi si-

toutua hiilineutraalin yhteiskunnan tavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Puoluekokous yhtyy aloitteen 146 esitykseen siitä, että kansallisiin pitkän

aikavälin (2050) energiaskenaariotarkasteluihin tulisi ottaa selvitettäväksi myös malli, jossa maamme koko energiantuotanto perustuisi uusiutuvaan energiaan.

Päästöjenvähentämisen taakka ei saa kuitenkaan koitua liian raskaaksi yksi-

tyisille kotitalouksille. Teollisuuden ja liike-elämän sekä paranevan työllisyy-den ja valtiontalouden menestymismahdollisuudet edellyttävät kustannuste-hokasta siirtymää hiilineutraaliin talouteen, joka pitää sisällään kilpailuky-kyisen energian hintatason. Yhteiskunnan sähköistyessä yhä kasvavassa mää-rin tarvitaan myös uutta päästötöntä sähköntuotantoa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia päästöttömiä energiantuotantomuotoja. Tärkein yksittäinen keino päästöjenvähentämisessä on jatkossakin energian-säästön edistäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Suomalaisen met-säenergiaosaamisen mahdollisuuksia ja potentiaalia tulisi myös pitää entistä enemmän esillä.

Puoluekokous ei voi yhtyä aloitteisiin 147 ydinvoimasta luopumiseksi ja 149

lisäydinvoiman rakentamisen kieltämiseksi yllä olevassa lausunnossa esitet-tyihin perusteluihin vedoten. Ydinvoimaan liittyvissä päätöksissä tulee kui-tenkin ottaa turvallisuusasiat korostetusti huomioon.

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen 151, että sitouduttaisiin tavoitteeseen

turpeen poltosta luopumiseksi vuoteen 2025 mennessä, koska hallitus on jo sitoutunut turpeen käytön suunnitelmalliseen vähentämiseen niin, ettei sen käyttö korvaudu hiilellä.

175

ELINKEINO- JA MAATALOUSALOITTEET

153. Suomelle teollisuuspoliittinen ohjelma luomaan uutta kasvua ja työ-paikkoja

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Useat korkean teknologian ja osaamisen maat ovat luopuneet länsimaissa yleisestä ajat-telusta, että valtiolla olisi vain reaktiivisia kasvun edellytyksiä tukevia tehtäviä (kuten koulutuksen järjestäminen ja infrastruktuuri). Näissä maissa valtioinstituutiot (mm. Etelä-Korea, Tanska, Saksa) ovat lähteneet voimakkaasti tukemaan kasvualojen yrityk-siä, mm. luomalla lainsäädännöllä kotimarkkinoille kysyntää uusille innovaatioille. Useissa näistä maista on toteutuksessa valtion omia teollisuuspoliittisia kasvuohjelmia yli parlamentaaristen vaalikausien. Yksi suurimmista kasvualoista on ympäristöteknologia, johon useat valtiollisetkin toimi-jat panostavat parhaimmillaan miljardeja vuodessa. Markkinoiden globaali volyymi on 1500 miljardia ja markkinoiden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Väkirikkaiden kehitysmaiden elintason noustessa ja niiden kaupungistuessa ympäristö-teknologisesta osaamisesta tulee entistä kysytympää. Suomen näytöt ympäristöteknologiassa ovat edelleen heiveröiset. Yhtenä syynä on se, ettei valtiovallalla ole ollut tarpeeksi pontevia toimia ympäristöteknologian käyttöön-oton suosimisessa Suomessa. Sisämarkkinoiden puuttuminen aiheuttaa sen, ettei Suo-mesta nouse ympäristöteknologian kasvuyrityksiä maailmanmarkkinoille, vaikka muuten suomalaisilla yrityksillä olisikin kaikki menestyksen edellytykset kasassa. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen aloittamaan vuoropuhelun muiden puolueiden kanssa yli vaalikausien ulottuvasta teollisuuspoliittisesta ohjelmas-ta Suomelle, jonka ensisijaisena tehtävänä on luoda maahan vahva ympäristö-teknologian osaamisen ja tuotannon teollisuusklusteri. Nykyisen hallitusohjel-man toimenpiteiden lisäksi puoluehallitus on velvoitettu edistämään uutta ajattelua valtion roolista proaktiivisena toimijana, siemenrahoittajana ja omistajana markkinoilla niin, että Suomeen luodaan työpaikkoja valtiovallan aktiivisen elinkeinopoliittisen toiminnan tuloksena.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään puoluehallitusta velvoitettavaksi aloittamaan vuoropuhelun mui-den puolueiden kanssa vaalikausien yli ulottuvan teollisuuspoliittisen ohjelman luomi-seksi. Ohjelman ensisijaisena tehtävänä olisi luoda Suomeen vahva ympäristöteknologi-an klusteri. Lisäksi puoluehallituksen tulisi edistää ajatusta valtion roolista proaktiivi-sena toimijana, rahoittajana ja omistajana markkinoille. Aloitteessa nostetaan esiin, kuinka monissa maissa tiettyjen teollisuusalojen menestys perustuu paljolti valtion harjoittamaan vahvaan teollisuuspolitiikkaan, jolla on luotu kasvun edellytyksiä uusille aloille ja vahvistettu olemassa olevia aloja. Esimerkkeinä mainitaan Tanska, Saksa ja Etelä-Korea. Kaikissa näissä maissa on valtion ja elinkei-noelämän yhteistyöllä määrätietoisesti vahvistettu tiettyjä aloja (esim. ympäristötek-nologia Saksassa ja Tanskassa tai telakkateollisuus Etelä-Koreassa) hyvin tuloksin. Puo-luehallitus toteaa, että suomalaisessa teollisuuspolitiikassa on paljon kehitettävää eri-tyisesti uusien kasvualojen luomisessa. Perinteinen suomalainen teollisuus elää voima-kasta rakennemuutosta, jolloin on välttämätöntä löytää uusia kasvun aloja sekä uudis-taa olemassa olevaa teollisuutta. Teollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitaan laajaa yhteiskunnan panosta sekä strategisia valintoja. Aloitteessa tuodaan esiin markkinoiden nopea kasvu ympäristöteknologiasektorilla ja sen kasvun hyödyntämisen mahdollisuudet. Suomen lähialueilla, erityisesti Saksassa ja Tanskassa, alan kehittämiseen on tartuttu määrätietoisesti. Saksassa ympäristöteknolo-gia on noussut jo jonkin muotoiseksi kasvun veturiksi. Puoluehallitus esittää huolensa,

176

että Suomi ei ole joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pystynyt yltämään alan kehityk-sen kärkeen. Ilman määrätietoisia toimia Suomi menettää huikeita mahdollisuuksia alan kasvun hyödyntämisessä. Puoluehallitus toteaa, että Suomen teollisuudessa on paljon kasvu- ja kehittymispoten-tiaalia sekä olemassa olevilla että uusilla aloilla. Esimerkiksi mineraaliala edustaa voi-makkaasti kehittyvää ja laajenevaa teollisuutta. Ympäristöteknologiasektorilla on mah-dollisuudet kasvaa keskeiseksi teollisuudenalaksi.

Päätösesitys

Puoluekokous korostaa vahvan ja uudistuvan teollisuuden merkitystä. Puolue-kokous velvoittaa puoluehallitusta toimimaan niin, että maan hallituksen toiminnassa rakennetaan edellytyksiä teollisuuden vahvalle tulevaisuudelle Suomessa.

154. Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky turvattava Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomen sodanjälkeinen nousu yhdeksi vauraista ja hyvinvoivista pohjoismaista on pe-rustunut vahvasti suomalaiseen vientiteollisuuteen. Voidaan perustellusti sanoa, että suomalaisen hyvinvointivaltiokehityksen on osaltaan mahdollistanut suomalaisen pape-ri-, metalli- ja teknologiateollisuuden menestys maailmalla. Nämä alat kattavat myös reilusti yli puolet Suomen viennistä. Jotta vientiteollisuutemme jatkuvuus voidaan turvata ja että teollisuuden työpaikat saadaan säilytettyä Suomessa, tulee suomalaiselle teollisuudelle taata mahdollisimman hyvät kilpailuasemat. Jotta nämä kilpailuasetelmat voidaan turvata, tulee teollisuudel-le taata kohtuuhintaista, kotimaista energiaa. Suomalainen vientiteollisuus onkin pär-jännyt kansainvälisesti hyvin juuri edullisen energiansaantinsa ansiosta, sillä esimerkiksi kuljetuskustannuksiin kuluu suomalaisilta teollisuusyrityksiltä huomattavasti enemmän rahaa, kuin kilpailijamailta. Jottei teollisuus siirtyisi Suomesta matalamman kustannus-tason maihin, tarvitaan valtiolta toimia vientiteollisuuden toimintaedellytysten kunnos-sapitämiseksi. Erityisesti metalliteollisuudelle tärkeä energiamuoto on edelleen sähkö, jonka hinta vaikuttaa joihinkin alan tuotteiden loppuhinnoista jopa yli 40 prosenttia. Myös teolli-suuden energiankulutuksen kasvu ja pyrkimys entistä ympäristöystävällisempään tuo-tantoprosessiin vaatii sähköenergian käyttöä. Yksi energianhintaan vaikuttava tekijä on sähkön verotus. Verotuksen on oltava sähkön maltilliseen ja säästäväiseen käyttöön kannustavaa sekä maltillista. Yritysten on saatava hyötyä päästövähennystaistelussa onnistuessaan. Teollisuuden läsnäolo ja toiminnan kestävyys ovat yhtä lailla koko yh-teiskuntamme etu. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa SDP:tä toimimaan sekä eduskunnassa, että hallituk-sessa sen puolesta, että teollisuussähkön verotus säilyy kilpailukykyisenä. Tä-män toteutumiseksi yritysten on saatava verohelpotuksia todennetuista ympä-ristön kannalta hyvistä päästö- ja kulutusleikkauksista.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP toimii sen puolesta, että teollisuussähkön verotus pysyy kilpailukykyisenä. Merkittävä osa Suomen vientiteollisuudesta on energiaintensiivistä, jolloin energian hinta on keskeinen hintakilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Siksi energian ja erityisesti sähkön hinnanmuodostus ja verotus on tärkeä osa teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa. Energiaveroja kannetaan sähköstä, kivihiilestä, maakaasusta, polttoturpeesta, mäntyöl-jystä ja nestemäisistä polttoaineista. Sähkövero on jaettu kahteen veroluokkaan: vero-luokassa I sähkövero on 1,703 snt/kWh ja veroluokassa II vero on 0,703 snt/kWh. Suurin

177

osa sähkönkäyttäjistä on veroluokan I piirissä. Siihen kuuluvat esimerkiksi kotitaloudet, maa- ja metsätalous, palvelualat sekä rakennustoiminta. Alhaisempaan II veroluokkaan kuuluvat valmistavaa teollisuutta harjoittavat yritykset sekä kasvihuoneviljely. Energiaintensiivisillä yrityksillä on lisäksi käytössä ns. energiaveroleikkuri, joka rajoit-taa paljon energiaa käyttävien yritysten maksamien energiaverojen määrää. Hallitusoh-jelmassa sitouduttiin alentamaan energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta EU-säännösten sallimille minimitasoille. Raamisopimuksen yhteydessä hallitus sitoutui toteuttamaan tämän energiaveroleikkurin tehostamisen käyttöön vuoden 2012 alussa, jolloin energiaveron kynnysarvo aleni 3,7 prosentista jalostusarvosta 0,5 prosenttiin. Muutos alensi yritysten verotusta noin 120 miljoonaa euroa. Olemassa oleva sähköveron rakenne sekä jo tehdyt muut toimet ovat tukeneet osaltaan energiaintensiivisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä. Välitöntä tarvetta uusille alennustoimille tai tukijärjestelmille ei ole. Puoluehallitus toteaa, että SDP:n on jat-kossakin sitouduttava pitämään sähkö- ja energiaverotus kilpailukykyisellä tasolla. Suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt ovat EU:n päästö-kauppajärjestelmän piirissä. Päästökauppa palkitsee yrityksiä päästöjen vähentämisestä ja erityisesti ohjaa vähentämistoimenpiteet sinne, missä ne ovat tehokkaimpia. Päästö-kaupan kanssa päällekkäisiä ohjausmekanismeja on syytä välttää.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että SDP:n on jatkossakin sitouduttava pitämään teolli-suuden sähkö- ja energiaverotus kilpailukykyisellä tasolla. Päästökaupan kanssa päällekkäisten ohjausmekanismien käyttöä on syytä välttää.

155. Kaivostoiminnan tuotot valtiolle Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomen valtion on kyettävä turvaamaan taloudelliset toimintaedellytyksensä. Suomessa on paljon potentiaalia luonnonvarojen hyödyntämiseksi. Tätä potentiaalia on turha jät-tää vain ulkomaisten sijoittajien ja yritysten hyödynnettäväksi. Valtion on perustettava oma valtionyritys kaivostoiminnalle joka maksaa itse palkat sekä suorittaa yritysvoimin luonnonvarojen kaivaukset. Voitot ohjataan suomen valtiolle ja lisäksi saatavat verotu-lot on ohjattava kansalaisten hyvinvointiin. Verotulot menevät hukkaan jos pääasiassa ulkomaalaiset yhtiöt tekevät kaivosvaltauk-set Suomesta ja tekevät miljoonien verottomat voitot, jotka menevät yhtiön omistajien taskuun sen sijasta että ne rahat voisivat mennä kansalaisten hyvinvointiin. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP pyrkii edesauttamaan Suomeen perustettavaksi valtion oman kaivosyhti-ön.

156. Suomalaisen kaivosyhtiön perustaminen ja malmivarantojen hyö-dyntäminen

Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Suomen maaperässä on huomattavat määrät erilaisia malmeja. On osoittautunut, että nämä malmimäärät ovat erittäin merkittäviä ja kaupallisesti hyödynnettävissä. Suomes-ta löytyville malmeille on maailmalla nyt ja tulevaisuudessa huomattavaa kysyntää. Nämä luonnonrikkaudet tuleekin saada täysimääräisesti suomalaisten hyödynnettäviksi, sillä vientiteollisuutemme kaipaa kipeästi uusia vetureita. Jotta maaperästä löytyvät rikkaudet voidaan hyödyntää, tarvitaan suomalaisessa omis-tuksessa oleva kaivosyhtiö, joka maksaa veronsa sekä tuottonsa kaikkien suomalaisten hyväksi. Suomella ei ole enää varaa luovuttaa kansallisomaisuutta ulkomaalaisten pää-omasijoittajien riistämäksi, koska suomalaisilla on oikeus hyötyä rikkauksistaan satapro-

178

senttisesti. Sen vuoksi onkin perusteltua, että valtio ottaa sataprosenttisesti vastuul-leen oman kaivosyhtiön perustamisen. Vaikka sijoitus yhtiön perustamiseen on kallis, tulee se seuraavien vuosikymmenien aikana maksamaan itsenä lukuisia kertoja takaisin muun muassa veroina, osinkoina sekä työpaikkoina. Yhtälailla valtion omistamassa kaivosyhtiössä voidaan toimia luontoa kunnioittaen. Kes-tävän kehityksen periaate on tärkeä huomioonotettava kaikessa teollisessa toiminnassa. Valtio-omisteisen yrityksen ohjaaminen on pitkällä aikavälillä tältä osin helpommin toteutettavissa. Suomen luonnon ei periaatteessa pidä olla köyhdytettävissä rikkaiden rikastumiseksi entisestään. Suomen valtion pitää lisäksi ottaa vastuulleen malmin etsintä. Samalla valtion tulee huolehtia siitä, että perustettavalla suomalaisella kaivosyhtiöllä on täysimääräiset oi-keudet hyödyntää Suomesta löydettävät malmiesiintymät. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen toimimaan sen hyväksi, että Suomeen perustetaan valtion sataprosenttisesti omistama kaivosyhtiö. Samalla puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan siten, että jatkossa valtio ottaa vastuulleen malmin etsinnän Suomesta.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 155-156

Aloitteissa esitetään valtion omistaman kaivosyhtiön perustamista. Kaivos- ja mineraaliala elää voimakasta kasvun aikaa Suomessa. Vastikään on valmistu-nut uusia kaivoshankkeita ja useita hankkeita on valmisteilla ja suunniteltavana. Alan osaamisen taso on Suomessa maailman kärkeä. Mineraalivarannot ovat tärkeä osa Suo-men kansallisvarallisuutta. Niiden hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja työlli-syyttä. Mineraalialan laajentuessa on tärkeää, että sen hyödyt leviävät laajalle yhteiskuntaan, eivätkä jää vain alalla toimivien yritysten ja niiden omistajien iloksi. Keskeinen keino tämän saavuttamiseksi on valtion vahvempi läsnäolo koko mineraalialalla ja sen tuotan-toketjuissa. Paitsi että näin saadaan alan tuottoja suoraan yhteiskunnalle, niin valtion läsnäolon myötä alaa saadaan vahvemmin demokraattisen kontrollin piiriin. Tällöin esimerkiksi ympäristönäkökohdat saadaan vahvemmin osaksi päätöksentekoa. Hallitusohjelman mukaan valtio vahvistaa osallistumistaan kotimaisen kaivosteollisuu-den arvoketjuun ja hallitus tavoittelee kotimaassa tapahtuvan mineraalien jalostuksen ja metalliteollisuuden lisäämistä. Valtio voisi osallistua nykyistä vahvemmin kaivosalalle suoraan oman valtionyrityksen kautta. Valtion läsnäoloa voidaan lisätä myös muiden keinojen, kuten oman sijoitusyh-tiön tai rahastojen kautta. Tällä hetkellä valtio sijoittaa kaivosteollisuuteen esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n kautta. Valtio on omistajana Talvivaaran kaivososakeyh-tiössä omistamansa sijoitusyhtiö Solidiumin kautta. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriös-sä on vireillä valtion kaivosrahaston perustaminen. Kaivosalan verotukseen puoluehallitus on ottanut kantaa vastauksessaan aloitteisiin 17-19.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että valtion osallistumista ja omistuksia on vahvistet-tava mineraalialan koko arvoketjussa. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi val-tion omaa kaivosyhtiötä tai sijoituksia muihin yhtiöihin.

179

157. Valtio yritysostoksille Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Globaalin talouskriisin aikana osakkeiden arvosta on kadonnut valtaosa. Esimerkiksi takavuosien suomalaisen lippulaivan, matkapuhelinyhtiö Nokian, osake on kokenut hui-man arvonlaskun. Nokian voi kuitenkin sanoa perustellusti olevan edelleen tärkeä Suo-men kansantaloudelle. Muitakin kurssilaskun kokeneita pörssiyhtiötä Suomesta löytyy. Odotettavissa kuitenkin on, että taloustilanteen parantuessa yhtiöiden osakkeet lähtevät taas kasvuun. Vaikka kasvua ei tapahtuisi, esimerkiksi Nokian tapauksessa vaihtoehtona on yrityksen pilkko-minen ja myynti, joka tuo hyvät tulot Nokian osakkeita halvalla ostaneelle sijoittajalle. Valtion dynaamisena toimijana pitäisikin ottaa nykyisestä markkinatilanteesta hyöty irti ja vahvistaa omistajaohjauspolitiikkaansa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP ottaa kantaa valtion omistajaohjauspolitiikan vahvistamisen puolesta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään valtion omistajaohjauspolitiikan vahvistamista. Aloitteessa enna-koidaan pörssissä noteerattujen yhtiöiden osakkeiden arvon nousua ja esitetään, että valtion tulisi hyödyntää tätä markkinatilannetta. Puoluehallitus toteaa, että valtion omistajapolitiikan tulee olla aktiivista ja sen lähtö-kohtana on oltava yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävä tulos. Aktiivisessa omistajapolitiikassa on tehtävä ero sen välillä, kuinka valtio käyttää valtaansa omista-missaan yrityksissä ja toisaalta kuinka valtio hoitaa omistuksiensa määrää eli siis myy ja ostaa omistuksiaan. Molemmat roolit ovat tärkeitä. Yritykset, joilla on yhteiskunnallisesti tai strategisesti tärkeä palvelu- tai huoltorooli, on pidettävä valtion omistuksessa. Valtion omistukset ovat perusteltuja myös muissa yrityksissä uusien kasvu- ja työllisyysmahdollisuuksien luomiseksi. Valtion omistuksia on tarkasteltava laajasti osana muuta elinkeino- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Valtion on siten mahdollista myös lisätä omistuksiaan yrityksissä tai hankkia omistuksia uusista yrityksis-tä. Omistajaohjaus on osa kasvu-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Valtion on toimittava aktiivisesti omistamiensa yritysten hallinnoissa ja vaikutettava yritysten päätöksente-koon yhteiskuntaa hyödyttävillä tavoilla. Kilpailullisilla markkinoilla toimivien yritysten kilpailukykyä ei kuitenkaan saa vaarantaa missään olosuhteissa. Valtionomistuksilla on myös merkitystä sen kannalta, pidetäänkö tuotannollista toimintaa Suomessa vai siirre-täänkö sitä muihin maihin. Erityisesti tältä osin valtion on oltava omistajapolitiikassaan aktiivinen. Puoluehallitus toteaa, että valtion on oltava kärsivällinen omistaja. Tuottoa on haetta-va pitkällä aikavälillä. Valtion omistajapolitiikka ei siten voi perustua lyhytnäköiseen voittojen tavoitteluun ja markkinaheilahtelujen hyödyntämiseen.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että valtion omistajapolitiikan on oltava aktiivista. Omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja siinä on otettava huomioon työllisyys- ja elinkeinopoliittiset näkökohdat sekä henkilöstön asema.

180

158. Kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilymisen varmis-taminen täytyy olla SDP:n linja entistä vahvemmin tulevaisuudessa

Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Tarja Eklundin aloite

Sosialidemokraattinen liike ei omassa työssään ole tarpeeksi huomioinut elintarvikealan työpaikkojen säilyttämistä. Elintarviketeollisuus on viime vuosina keskittänyt toimintojaan ja ruokaa tuodaan yhä enemmän maan rajojen ulkopuolelta. Suomalainen elintarviketeollisuus työllistää suo-raan tällä hetkellä noin 33 000 henkilöä. Elintarvikeala on suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja sen kautta työllistyy Suomessa välillisesti noin 300 000 henkilöä. Ko-timaisia elintarvikealan työntekijöitä on viime vuosina valtiovallan taholta muistettu lähinnä kepillä, porkkanoita ei pahemmin ole jaettu. Tämä siitäkin huolimatta, että kuluttajat me suomalaiset, olemme eri tutkimuksien mukaan sitä mieltä, että koti-maassa kotimaisista raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet ovat lähes parasta, mitä tiedetään. Suomalaiset kuluttajat arvostavat lähellä tuotettua kotimaista ruokaa, ja tämä kotimaassa tehty ruoka totta kai myös työllistää kotimaassa. SDP on tunnetusti työväestön puolustaja, työntekijöiden arkea ymmärtävä puolue. Huolestuttavaa on seurata puolueen kantoja esimerkiksi alv-linjauksissa ja välillisissä veroissa. Ruuan alv:n nostaminen vaikuttaa heti elintarvikealan työpaikkoihin Suomes-sa, samoin kuin paljon puhutut makeis-, viina- ja sokeriverot. Elintarviketyöntekijöiden kannalta makeisveron lisääminen on ikävä asia. Yritykset te-hostavat tuotantoaan ja työpaikkoja vähennetään tuotteista saatavan katteen säilyttä-miseksi. Halpatuotannon tuonti muualta Suomeen lisääntyy. Tätäkö halutaan? Itä-Hakkilan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Tarja Eklund esittää, että

SDP:n täytyy puolueena pystyä puhumaan entistä enemmän lähi- ja luomuruo-katuotannon puolesta ja turvata kotimainen elintarviketyöllisyys jatkossa esi-merkiksi laskemalla ruuan arvonlisäveroa entisestään. Lisäksi puolueen kunta-päättäjiä täytyy puolueen osalta pystyä ohjeistamaan niin, että kunnallisessa päätöksenteossa tehtäessä kuntien julkisienruuan hankintoja ja kilpailutus-suunnitelmia demarit toimivat kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikko-jen säilyttämisen puolesta.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään, että SDP puhuisi entistä enemmän lähi- ja luomuruokatuotannon puolesta ja että puolueen kuntapäättäjät toimisivat julkisissa hankinnoissa kotimaisen elintarviketeollisuuden työpaikkojen säilyttämisen puolesta. Lisäksi esitetään, että elintarvikkeiden arvonlisäveroa laskettaisiin entisestään. Kotimaisen ruokatuotannon valtteja ovat puhtaus, laadukkaat raaka-aineet ja korkea osaamisen taso. Yli 10 % Suomen työvoimasta työskentelee elintarvikealalla, joten ala on työllisyyden kannalta hyvin keskeinen. Lähi- ja luomuruokatuotanto ovat kasvavia trendejä kuluttajien keskuudessa. Puolue-hallitus toteaa, että niiden hyödyntäminen ja edistäminen on tärkeää elintarviketeolli-suuden kehittämisessä ja alan työllisyyden turvaamisessa. Lähi- ja luomuruokaa on py-rittävä suosimaan paikallisissa hankinnoissa. Elintarvikkeiden arvonlisäverokanta on tällä hetkellä 13 %. Yleinen arvonlisäverokanta on 23 %. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa on alennettu viimeksi vuonna 2009. SDP vastus-ti elintarvikkeiden arvonlisäveron laskua siitä aiheutuvien suurten verotulojen menetys-ten sekä verotuksen tehottoman kohdentumisen vuoksi. ALV-alennuksen hyödyt kulutta-jille ovat jääneet vähäisiksi. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus entisestään suh-teessa muihin ALV-kantoihin ei siten ole edelleenkään perusteltua. Elintarvikkeiden ALV:n alennuksen yhteydessä SDP esitti, että tulonjakonäkökulmasta olisi ollut oikeudenmukaisempaa käyttää siihen suunnatut varat esimerkiksi kunnallisve-ron perusvähennyksen nostoon tai alhaisimpien sosiaalietuuksien parantamiseen, koska ne olisivat hyödyttäneet pienituloisia tehokkaimmin. SDP:n noustua hallitukseen perus-

181

vähennystä korotettiin ja perusturvaan sekä toimeentulotukeen tehtiin historialliset parannukset. Ne hyödyttivät pienituloisimpia huomattavasti enemmän kuin ruuan ar-vonlisäveron alennus.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että SDP:n on edistettävä lähi- ja luomuruokatuotantoa sekä valtakunnallisella tasolla että paikallisessa päätöksenteossa.

159. Yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistettävä Suomessa Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Perinteisellä sektorijaottelulla tarkoitetaan sitä, että yhteiskunnan toimijat jaetaan kolmeen sektoriin: yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin eli järjestöihin. Nyt on alettu puhua ns. neljännestä sektorista eli yhteiskunnallisista yrittäjistä (social ent-repreneurship). Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena on yhteiskunnallisten tai ympäristöllisten ongelmien ratkaisu ja jotka käyttävät myös voit-tonsa tämän päämäärän edistämiseen. Ne "tekevät hyvää ja ansaitsevat sillä rahaa, jotta voisivat tehdä lisää hyvää". Kansainvälisten tutkimusten perusteella yhteiskunnal-lisella yrittäjyydellä on selkeä elvyttävä vaikutus kansantalouteen.

n-

kokemuksen puute. Esimerkiksi lainsäädännössä yhteiskunnallista yrittäjyyttä ei ole olemassakaan. On vain laki sosiaalisesta yrittäjyydestä, joka tarkoittaa eri asiaa kuin yhteiskunnallinen yrittäjyys. Siksi tätä lakia tulisikin joko muuttaa niin, että se tunnis-taa myös yhteiskunnallisen yrittäjyyden tai säätää erillinen laki yhteiskunnallisista yri-tyksistä. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii, että Suomessa lainsäädännöllisesti tunnustetaan yhteis-kunnallinen yrittäjyys ja sen kehittämistä tuetaan.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään perusteltu näkökulma yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ja tode-taan, ettei yhteiskunnallista yrittäjyyttä tueta riittävästi ja että syynä tähän on tiedon ja kokemuksen puute. SDP on toiminut johdonmukaisesti aloitteessa esitettyjen arvojen edistämiseen yritys-toiminnassa. Tähän liittyen SDP päätti puoluekokouksessa 2010 velvoittaa puoluehalli-tusta selvittämään keinoja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantami-seksi Suomessa. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittämistä selvitti vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriön asettama laajapohjainen työryhmä, jonka johtopäätöksenä oli, että tarvetta on erityisesti yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämisel-le. Tämän johdosta työryhmä suositti toimenpiteiksi mm. liiketoimintamallia kuvaavan merkin ja määritelmän kehittämistä. Erityisille tukimuodoille työryhmä ei nähnyt tar-vetta. SDP on hallituksessa jatkanut työryhmän työn hyödyntämistä ja ehdotusten toteutta-mista. Keskeisin uudistus on Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöönotto. Merkkiä käyttävät yritykset pyrkivät liiketoimintansa avulla ratkaisemaan yhteiskunnallisia tai ekologisia ongelmia sekä edistämään yhteiskunnallisia tavoitteita. Ne käyttävät pääosan voitostaan tavoitteensa ja toiminta-ajatuksensa mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuot-tamiseen. Lisäksi toimintansa on käynnistänyt yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutki-musverkosto.

182

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin edelleen kehittäminen on tärkeää mm. pal-velutuotannon monipuolistamiseksi ja moniarvoisuuden lisäämiseksi yritystoiminnassa. Tärkeää on myös tukea eurooppalaista keskustelua yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta ja EU:ssa tehtävää asiaa koskevaa valmistelua.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että yhteiskunnallisen yritystoiminta on tärkeää yritys-toiminnan ja palvelutuotannon monipuolistamiseksi. Puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen edistämään yhteiskunnallisen yritystoiminnan toimintamal-lin kehittämistä.

160. Turkistarhaus lopetettava siirtymäajan jälkeen Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenten Eero Ahposen, Juha Jaatisen ja Jaakko

Kyläsalon, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenten Taru Alhon ja Juha Pöyryn, Lauttasaaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Markus Pulsan ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Heidi Niemisen aloite

Suomessa on tätä nykyä noin tuhat turkistarhaa, joissa työskentelee keskimäärin 0,7 henkilöä/tarha. (Maa- ja Metsätalouden Tutkimuskeskus, MTT). Saman tietolähteen mukaan turkistarhaus työllistää, välilliset vaikutukset huomioon ottaen, enintään 7000 ihmistä. Joillakin paikkakunnilla turkistarhaus on kiistämättä merkittävä elinkeino. On myös selvää, että Suomessa turkiseläimiä kohdellaan paremmin, kun monessa muussa maissa. Tarhaeläinten hyvinvointiin liittyy kuitenkin ylitsekäymättömiä ongelmia, kuten vakavia käytöshäiriöitä, jotka ovat seurausta siitä, että ahdas häkki estää eläimen lajityypillisen käytöksen. Näillä eläimillä on edelleen tallella lajille ominaiset vaistomaiset käytös-muodot, vaikka ne joutuvat viettämään koko elämänsä häkeissä. Ääriesimerkkinä tur-kiseläinten käytöshäiriöistä voi mainita omien raajojen pureskelun ja kannibalismin. Lainsäädännön tiukentaminen ei ratkaise eläinten hyvinvointiongelmaa. Lisäksi eetti-sestä näkökulmasta turkistuotanto on nähtävä osana ylellisyystavaratuotantoa, ei vält-tämättömyystarvikkeiden tekemisenä. Eläimille ei tule aiheuttaa kärsimystä ylellisyy-den tavoittelun vuoksi. Haagan Työväenyhdistys r.y:n jäsenet Eero Ahponen, Juha Jaatinen ja Jaakko Kyläsalo, Posti- ja viestintäalan Sos.dem. yhdistys ry:n jäsenet Taru Alho ja Juha Pöyry, Lautta-saaren Sosialidemokraatit ry:n jäsenet Markus Pulsa ja Korpilahden Sosialidemokraatit ry:n jäsen Heidi Nieminen esittävät, että

SDP ottaa tavoitteekseen turkistarhauksen kieltämisen Suomessa 15 vuoden siirtymäajan puitteissa. Siirtymäaikana voidaan kohdistaa erityistoimia, esi-merkiksi eläkejärjestelyjä, koulutusta ja tukea niille henkilöille, jotka turkis-tarhauksen kieltämisen vuoksi jäisivät ilman elinkeinoa tai työttömiksi.

161. Turkistarhaus on kiellettävä siirtymäajan jälkeen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Turkistarhoilla eläimiä pidetään pienissä verkkopohjahäkeissä vailla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen. Turkiseläimillä on villien serkkujensa tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustukseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajille tyypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Ketun reviiri voi luonnossa olla useita hehtaareja riippuen siitä, miten helposti ravintoa löytyy. Tukikohtanaan se käyttää kaivamaansa pesäluolaa. Minkin luontainen ympäristö on veden äärellä. Turkistarhaus on nykymuodossaan kielletty täysin tai osittain muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Iso-Britanniassa, Kroatiassa, Sveitsissä ja Hollannissa.

183

Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen kieltämään turkistarhauksen siirtymäajan jälkeen siten, että mahdolliset elinkeinotappiot voidaan välttää ja alalta toi-meentulonsa saavat voivat siirtyä muille aloille.

162. Turkistarhauksessa siirryttävä maapohjaisiin häkkeihin Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsenen Sanna Marinin, Vammalan

Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Ilmari Nurmisen, Sipoon Demarit ry:n jäsenen Maija Kuntsin, Tampereen Sosialidemokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsenen Pekka Suhosen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsenen Eero Vainion aloite

Turkistuotanto on nykyisellään eettisesti kestämätöntä. Turkiseläimiä pidetään verkko-pohjaisissa ahtaissa häkeissä vailla mahdollisuutta lajeille tyypilliseen käyttäytymiseen. Myös turkistuotannossa tulee huomioida eläinten hyvinvointi ja tuotannon eettinen kes-tävyys. Turkistarhat tulee velvoittaa siirtymään maapohjaisiin riittävän tilaviin häkkei-hin tai aitauksiin, jotka mahdollistavat lajeille luonnollisen käyttäytymisen. Suomessa tarhataan pääasiassa naaleja, kettuja, minkkejä ja supikoiria ja turkistarhoja on tällä hetkellä noin 1000. Tampereen Työväenyhdistys r.y:n jäsen Sanna Marin, Vammalan Sosialidemokraatit ry:n jäsen Ilmari Nurminen, Sipoon Demarit ry:n jäsen Maija Kuntsi, Tampereen Sosialide-mokraattinen opiskelijayhdistys TASY ry:n jäsen Pekka Suhonen ja Lahden Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n jäsen Eero Vainio esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen toimimaan eduskunnassa ja hallituksessa sen puolesta, että turkiseläintuotannossa siirrytään maapohjaisiin riittävän ti-laviin ja virikkeellisiin häkkeihin vuoteen 2017 mennessä, jotka mahdollistavat turkiseläinlajeille lajityypillisen käyttäytymisen.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 160-162

Aloitteissa 160 ja 161 esitetään, että turkistarhaus kiellettäisiin siirtymäajan jälkeen ja aloitteessa 162, että turkistarhauksessa siirryttäisiin häkkeihin, jotka mahdollistavat eläinten lajityypillisen käyttäytymisen, jotta tuotannosta tulisi eettisesti nykyistä kes-tävämpää. SDP ei ole vaatinut turkistarhauksen kieltämistä, mutta se on kiinnittänyt eri yhteyksissä huomiota turkiseläinten kohteluun. Turkiseläinten kohtelua ja elinolosuhteita säädellään EU:n tuotantoeläindirektiivillä, jonka määräykset on saatettu Suomessa voimaan eläinsuojelulailla (247/1996) ja eläin-suojeluasetuksella (396/1996, valtioneuvoston asetus). Turkiseläinten pitoa koskevat yksityiskohtaisemmat vaatimukset on saatettu voimaan turkiseläinten pitoa koskevalla maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (16/EEO/1999). Päätös sisältää varsin täs-mälliset määräykset turkiseläinkasvatuksessa noudatettavista hyvinvointivaatimuksista, mm. yksityiskohtaiset pitopaikan häkkejä, käytettäviä laitteita ja välineitä, turkiseläin-ten hoitoa, kohtelua ja käsittelyä sekä häkkien kokoa ja varusteita koskevat vaatimuk-set. Viranomaisten tekemillä tarkastuksilla varmistetaan, että tarhoilla noudatetaan lain-säädännössä asetettuja vaatimuksia. Eläinsuojelutarkastuksia voidaan tehdä turkistar-hoille sekä epäiltäessä säädösten rikkomista että ilman epäilyä. Mikäli laiminlyöntejä havaitaan, tarkastava viranomainen antaa tarhaajalle eläinsuojelulain mukaisesti kiel-lon tai määräyksen, jolla tilat, olosuhteet ja eläinten hoito saatetaan lainsäädännön edellyttämälle tasolle sekä määräajan toimien suorittamiseen. Määräajan päätyttyä viranomainen tarkastaa eläintenpidon säädöstenmukaisuuden. Tarvittaessa viranomai-nen voi myös ryhtyä lain 44 §:ssä tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin, jos eläin-ten hyvinvointi sitä edellyttää. Suomessa toimii tällä hetkellä noin tuhat turkistilaa. Turkistuotanto työllistää Suomessa maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan suoraan n. 5 600 henkeä ja vä-

184

lillisesti 17 000 henkeä eli yhteensä n. 22 000 henkeä. Esimerkiksi Pohjanmaalla tarha-uksen taloudellinen merkitys on monissa kunnissa suuri. Turkistarhausta puolustetaan usein aluetaloudellisilla ja työllistävillä vaikutuksilla. Tarhauksen työllistävää vaikutusta kuitenkin liioitellaan. Perhetarhausta lukuun otta-matta tarhauselinkeino nojaa vahvasti ulkomaiseen työvoimaan. Tähän liittyy usein työehtojen ja yhteiskuntavelvoitteiden laiminlyöntiä. On muistettava, että myös eläin-ten hyvinvointi riippuu niiden hoitajien sitoutumisesta työhönsä, heidän vastuullisuu-destaan ja ammattitaidostaan. Turkiseläinten olosuhteet Suomessa ovat paremmat kuin muualla maailmassa kattavien normien ja valvonnan ansiosta. Suomesta on kuitenkin viety siitoseläimiä jopa Kiinaan, jossa olosuhteet saattavat olla todella huonot. Siksi tulisikin selvittää, onko Suomella mahdollisuus tehdä turkiseläinten maastavienti luvanvaraiseksi ja kieltää turkiseläinten vienti maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että turkistarhaus on alueellisesti merkittävä elinkei-no. Kaiken kotieläintuotannon tulee olla eettisesti kestävää ja ottaa huomi-oon eläimen sisäsyntyiset tarpeet. Eläinten hyvinvointi ja eettisesti kestävä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja nii-den asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla.

Puoluekokous ei puolla turkistarhauksen kieltämistä, mutta peräänkuuluttaa

turkistuottajien yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta. Puolueko-kous edellyttää myös, että SDP toimii sen puolesta, että turkiseläinten maas-tavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö ke-hittymätöntä.

163. Kalastuskortti kännykällä Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Kalastus ja onkiminen ovat olleet useaan otteeseen kiistakapulana eduskunnassa. Oi-keistopuolueiden edustajille sekä kalastusoikeuksia hallitseville maanomistajapiireille ei ole ollut helppoa tunnustaa, että onkiminen ja pilkkiminen olisivat meille kaikille jokamiehenoikeuksia. Syksyllä vuonna 1996 hyväksyttiin läänikohtaista viehemaksujär-jestelmää koskeva kalastuslain muutos kansanedustaja Kari Rajamäen lakialoitteen pohjalta. Aloitteeseen oli sisällytetty myös onkijoiden ja pilkkijöiden vapauttaminen kalastuksenhoitomaksusta. Tämä oli onki- ja pilkkijäpiireille suuri läpimurto, josta myös tavalliset mökkiläiset antoivat runsaasti kiitosta. Kalastuslakiin ollaan tekemässä kokonaisuudistusta ja jälleen maanomistajapiirit ovat vaivihkaa ujuttamassa omia näkemyksiään lainsäädäntöön. SDP:n rooli tavallisten suo-malaisten virkistysoikeuksien puolustajana on erittäin ajankohtainen ja toivottavaa on, että puolue ja sen edusmiehet ovat jälleen hereillä. Pilkkimisen ja onkimisen lisäksi monet harrastavat kalastusta myös muilla välineillä. Tämä on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää valtion kalastuksenhoitomaksun lisäk-

ta-miseen esim. uistimella pirstottu sen mukaan, kuka katsotaan vesialueen haltijaksi. On olemassa jopa alueita, joissa kalastaminen on kielletty (tai lupia ei myydä) muilta kuin niiltä maanomistajilta, joiden maita on kyseisen vesistön ympärillä. Vielä pirstaleisempaa on lupien myyntikäytäntö. Nyt yhdellä uistimella kalastaminen on sallittu (valtion kalastuskortin lisäksi) ns. läänikohtaisella vieheluvalla. Useamman lu-van saamiseksi on aina selvitettävä, onko lupia ylipäänsä vesistöön saatavissa ja kenen tuvasta/kioskista niitä voi hankkia, jos ylipäänsä voi hankkia. Kahden luvan käytäntö on muutenkin hankalaa ja vaikeaselkoista. Etenkin tavallisen mökkikansalaisen onkin vai-kea ymmärtää monien kalastuslupien hankintaa.

185

Järkevää olisi luoda Suomeen kalastuslupajärjestelmä, joka mahdollistaa kalastusluvan hankkimisen koko maahan yhdellä maksulla. Lupa voisi olla esim. kalastusyksikkökoh-tainen eli kahta vedessä olevaa virveliä kohden tulisi olla kaksi lupaa. Sama koskisi verkkoja ja muita kalastusvälineitä pl. ammattikäyttöön tarkoitetut troolit ja paunetit tms. Tämän lisäksi luvan myynti on syytä järjestää kiinteiden pisteiden lisäksi mobiilis-ti, jolloin luvat on helposti saatavilla. Ja luvan voisi hankkia vaikka vain viikoksi, kuu-kaudeksi tai puoleksi vuodeksi. Tämä olisi iso harppaus kohti laajempia suomalaisten

a-

Lupakäytännön yksinkertaistaminen olisi monelle satunnaisesti tai vähän enemmän ja eri puolilla maata kalastavalle sekä tavalliselle mökkiläiselle todellinen helpotus. Tämä on pieni asia politiikalle, mutta suuri asia suomalaisille ja se olisi vaan järkevää. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

Sosialidemokraattinen puolue jatkaa edelleen määrätietoisesti toimintaa ta-vallisten suomalaisten kalastusoikeuksien puolustajana sekä kehittäjänä aloit-teessa esitetyllä tavalla.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään kalastuslupajärjestelmän kehittämistä yksinkertaisemmaksi ja kalastusluvan hankkimisen helpottamista. SDP on hyväksynyt samansisältöisen aloitteen vuoden 2008 puoluekokouksessa ja linjannut siinä yhteydessä, että kalastuskortin ja viehelupamaksun maksamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja että kortti ja mak-su pitäisi voida lunastaa myös lyhyeksi ajaksi. Jokamiehenoikeudet ovat arvokas asia ja ne on turvattava koko maassa. Jokaiselle suomalaiselle tulee myös tulevaisuudessa taata mahdollisuus harrastaa kalastusta. Vuonna 1997 kalastuslain muutoksen yhteydessä onkijat ja pilkkijät vapautettiin kalas-tuksenhoitomaksusta SDP:n vaatimuksesta. SDP on toiminut aloitteellisesti kalastusoi-keuksien laajentamiseksi eikä salli niiden alasajoa. Kalastusmaksun maksaminen kännykällä tuli mahdolliseksi tämän vuoden alusta alkaen. Lupa tilataan matkapuhelimella toimivassa palvelussa puhelimeen ja lupamaksu makse-taan puhelinlaskussa. Mobiililuvan voi ostaa ajasta ja paikasta riippumatta soittamalla palvelunumeroon.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että kalastusluvan voi vuoden 2012 alusta lunastaa myös kännykällä. Puoluekokous edellyttää kuitenkin, että kalastuslupajärjes-telmää kehitetään edelleen joustavammaksi ja selkeämmäksi. Lisäksi puolue-kokous edellyttää, että SDP toimii sen puolesta, että jokamiehenoikeudet säilytetään nykyisellään ja kansalaisten virkistysmahdollisuuksia, ja niihin kuuluen yleiskalastusoikeutta, pikemminkin lisätään kuin rajoitetaan.

164. Luonnonlohen ja -taimenen kantoihin tehoelvytys Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Suomalaiset taimenen ja luonnonjokilohien kutevat lohikannat ja siten syntyvät poikas-kannat ovat keskustavetoisen kalastuspolitiikan johdosta päässeet varsin huonoon kun-toon. Syynä pidetään mereltä kutujokeen vaeltavien lohiemojen varsin varhaista pyyn-nin aloittamista, eteläisellä Itämerellä tapahtuvaa varsin rajoittamatonta ajosiimapyyn-tiä sekä osittain salakalastusta. Merialueille istutetut poikaset eivät ole luonnonvalinnan puuttumisen vuoksi siellä pär-jänneet. Ylipäätään laitosviljely on vain tehotonta tekohengitystä, joka johtaa geneet-tisen perimän heikkenemiseen niin lohen kuin taimenen osalta ja pahimmillaan näiden yksiöiden sekoittumiseen luonnonkantoihin.

186

Ongelmana on luonnonlohien ja -taimenten luonnonpoikasten liikakalastus merialueilla. Kansallinen näkökanta EU:n kalastuspolitiikkaan on ollut aivan liian lepsu. Toisaalta kyse on ollut rannikon ammattikalastajien oikeuksista omaan elinkeinoonsa, mutta toi-saalta asiassa on poljettu pohjoisen lohijokien kalastuksesta elävien matkailuyrittäjien oikeuksia. Suurimpana kärsijänä on kuitenkin pian tällä menolla sukupuuttoon kuolevat luonnonvaraiset lohet. Luonnontaimenen luonnollista kehitystä ovat haitanneet myös erityisesti metsäojitukset, padot sekä metsätalouden aiheuttamat nopeat ylä- ja alavir-taamat kutualueilla. Toinen iso este on ollut vesivoiman rakentaminen ja luonnontilais-ten vesistöjen vanhakantainen valjastaminen energiapolitiikan käyttöön. Luonnonlohi- ja taimenkantojen nousumahdollisuuksia on parannettava, esimerkiksi rakentamalla kunnollisia kalaportaita ja kalateitä ja kunnostamalla jokia. Näistä pitäisi tehdä määrätietoiset tavoitepäätökset sekä selkeät toteutussuunnitelmat. Vesivoimaa tuottavien yhtiöiden suhtautumista kalatieajatteluun on tehtävä suopeammaksi luomal-la yhteiskunnan taholta porkkanoita, joiden avulla vesivoimayhtiöt voisivat tehdä pal-jon itse rakentamiensa esteiden ylittämiseksi. Tällainen porkkana voisi olla esimerkiksi tulevan windfall -veropäätökseen liitettävä vähennysoikeus, jonka vesivoimayhtiö saisi esimerkiksi kaikista kalaporras- ja kalatiehankkeiden rakentamisesta, energiatuotan-nossa olevien jokivesistöjen kunnostus- ja ennallistamistoimista sekä vanhojen vesivoi-mayksiköiden purkamisesta aiheutuvista kustannuksista. Lisäksi olisi luotava korvausmenetelmä Suomen kapenevalle ammattikalastajakunnalle, jotta luonnonlohen emokalojen nousu voitaisiin turvata viimeisiin vapaisiin kotijokiin. Pyyntiaikoja on tuntuvasti kalojen nousuaikaan rajoitettava ja turvattava tällä tavoin kalojen luonnollinen lisääntymismahdollisuus jokialueilla. Huomioitavaa on myös, että kalastusasioita valtionhallinnossa hoitaa maa- ja metsäta-lousministeriö, joka lähestyy kalastusta ja kalakantojen selkeästi elinkeinotoiminnan sekä vesienomistajien näkökulmasta. Luonnonsuojelulliset näkökulmat jäävät toistuvas-ti taka-alalle. Tulevaisuuden kalakantojen runsaudesta ja kalastusmahdollisuuksista on huolehdittava. Siksi jo tänään on tehtävä päätöksiä ja töitä huomisen kalansaaliin var-mistamiseksi. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

Sosialidemokraattinen puolue ryhtyy toimiin ja tekee aloitteita, joilla luon-nonlohen ja taimenen elvytykseen saadaan suojeluohjelma. Tulevaan windfall verojärjestelmään luodaan vesivoimayhtiöille vähennysporkkana, joka vie kan-sallista kalatiestrategiaa eteenpäin. Kalastusasioiden siirto maa- ja metsäta-lousministeriöstä ympäristöministeriöön toteutetaan tuomaan tehokkaampi näkökulma kalakantojen suojeluun. Ammattikalastajille luodaan selkeä kor-vausjärjestelmä uusista luonnonlohen suojeluun liittyvien päätösten haittojen korvaamiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään keinoja luonnonlohi- ja taimenkantojen elvyttämiseksi mm. suoje-luohjelmalla, kalatiestrategian täytäntöönpanolla ja siirtämällä kalastusasiat maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriöön. Vuoden 2008 puoluekokouksessa to-dettiin vaelluskalojen luonnonkantojen säilyttämisen ja niiden elinvoimaisuuden tur-vaamisen tärkeys. Kalastuslain uudistaminen on kesken eduskunnassa. Luonnonlohen suojelu on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu laajan lausuntokierroksen pohjalta kalatiestrategia, johon on kirjattu monia toimenpiteitä vaelluskalakantojen elvyttämi-seksi. Vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon varmistaminen, niiden luontainen elin-kierto sekä kalojen kulun turvaaminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia kalastuksen säätelytoimenpiteitä. Valtakunnallisilla hoitosuunnitelmilla, jokivesistöjen elinympäristökunnostuksilla, kala-teillä ja vaelluskalakannan lisääntymis- ja syönnösalueella toteutettavilla kalastuksen säätelytoimenpiteillä tulisi edesauttaa riittävän kalamäärän pääsyä lisääntymisalueille. Keskeisiä säätelytoimenpiteitä ovat rauhoitusalueet ja -ajat, pyydystekninen säätely,

187

sallittujen tai kiellettyjen pyyntimenetelmien määrittely, kalan kulkua koskevat määrä-ykset ja edistävät toimet sekä saaliskiintiöt. Lohen ja taimenen elinolot ovat kaventuneet reilun vuosisadan aikana tuntuvasti. Tär-keimpinä syinä tähän ovat olleet vesistöjen rakentaminen ja saastuminen, lisääntymis-alueiden eli koskien perkaaminen sekä suo- ja metsäojitukset. Lohelle vaellusesteiden rakentaminen on ollut kohtalokasta siellä, missä se on tapahtunut. Taimen on säilynyt monimuotoisen käyttäytymisensä ansiosta monin paikoin hieman paremmin. Viimeiset vapaat lohijoet ovat säästyneet joko siksi, että ne ovat rajajokia, tai siksi

k-eutettu poikasviljelyä. Paitsi että istutukset ovat osoittautuneet tehotto-

miksi, menetelmä on ruokkinut viimeisten luonnonkantojen pyyntiä niiden merivaelluk-sella. Viimeiset elinvoimaiset vaelluskalakannat on asetettava valtiovallan erityiseen suoje-luun ja tätä varten on luotava esityksessä mainittu selkeä suojeluohjelma. Taimenen osalta kiireysjärjestyksessä ensimmäisenä ovat latvavesien luonnonkantojen pelastami-nen patojen yläpuolisilla alueilla.

Päätösesitys

Puoluekokous katsoo, että vaelluskalojen luonnonkantojen elvyttämisen ja niiden elinvoimaisuuden turvaamisen tulee olla suomalaisen kalastuspolitii-kan keskeisiä tavoitteita. Puoluekokous edellyttää, että SDP toimii kalastus-lain muuttamiseksi niin, että asiaa edistetään aidosti niin, että aloitteessa mainittuja toimia saadaan vihdoin toteutusasteelle. Samalla on kuitenkin turvattava kalastajien mahdollisuudet elinkeinonsa harjoittamiseen eri puo-lilla maata mahdollisimman tasapuolisesti.

165. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Eurooppalaista ja siinä ohessa suomalaista maatalouspolitiikkaa on syytä tarkastella kriittisesti. Alun perin maanviljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu järjes-telmä on muuttunut alkuperäisen ideansa irvikuvaksi, johon tulee saada muutos. Maataloustukijärjestelmässä on lukuisia ongelmia. Tukijärjestelmä korkeine tuontitul-leineen pitää elintarvikkeiden hintoja Euroopassa maailmanmarkkinahintoja korkeam-malla. Tämä haittaa erityisesti vähävaraisten taloudellista hyvinvointia, sillä he kulut-tavat suhteellisesti suuremman osan tuloistaan ruokaan kuin rikkaat. Tukijärjestelmä on sortava myös globaaleja köyhiä kohtaan. Kehitysmaissa, erityisesti Afrikassa, olisi tärkeää luoda sellaista vientiä, joka ei tarvitse käynnistyäkseen massiivi-sia pääomia vaan on rahoitettavissa paikallisilla voimavaroilla. Elintarviketuotanto on juuri tällaista vientiteollisuutta, mutta siltä suljetaan Euroopan markkinat. Kärjistäen voidaankin sanoa, että Euroopan maatalouspolitiikan suurin saavutus on afrikkalaisten pitäminen köyhinä. Kelvottomat maataloustuet asettavat myös syrjäseutujen yrittäjät keskenään eriarvoi-seen asemaan. Maatalousyrittäjä saa tuet, mutta esimerkiksi kyläkauppiaan on pärjät-tävä omillaan. Suljettavia kyläkauppoja, -posteja ja -kouluja maataloustuet eivät pe-lasta. Maataloustuet syövät kohtuuttoman suuren osan EU:n budjetista tilanteessa, jossa kaikkien julkisten instanssien kulutuksen leikkaamiseen on painetta. Tukija rahoitta-malla EU hirttää itseensä menneiden aikojen elinkeinoon, kun tärkeämpää olisi käyttää nämäkin rahat talouden modernisointiin ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Lan-tuilla ja nauriilla ei tehdä 2000-luvun kilpailukykyisintä maanosaa!

188

Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP työskentelee jatkossa konkreettisin toimin eurooppalaisen maatalouspoli-tiikan viemiseksi solidaarisempaan, oikeudenmukaisempaan ja sosialidemo-kraattisempaan suuntaan.

166. Edistykselliseen maatalouspolitiikkaan Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Eurooppalaista ja siinä ohessa suomalaista maatalouspolitiikkaa on syytä tarkastella kriittisesti. Alun perin maanviljelijöiden toimeentulon turvaamiseksi tarkoitettu järjes-telmä on muuttunut alkuperäisen ideansa irvikuvaksi, joka täytyy räjäyttää! Maataloustukijärjestelmässä on lukuisia ongelmia. Tukiaisjärjestelmä korkeine tuonti-tulleineen pitää elintarvikkeiden hintoja Euroopassa maailmanmarkkinahintoja korke-ammalla. Tämä haittaa erityisesti vähävaraisten taloudellista hyvinvointia, sillä he ku-luttavat suhteellisesti suuremman osan tuloistaan ruokaan, kuin rikkaat. Tukiaisjärjestelmä on myös sortava globaaleja köyhiä kohtaan. Kehitysmaissa, erityises-ti Afrikassa, olisi tärkeää luoda sellaista vientiä, joka ei tarvitse käynnistyäkseen mas-siivisia pääomia, vaan on rahoitettavissa paikallisilla voimavaroilla. Elintarviketuotanto on juuri tällaista vientiteollisuutta, mutta siltä suljetaan Euroopan markkinat. Kärjistä-en voidaankin sanoa, että Euroopan maatalouspolitiikan suurin saavutus on afrikkalais-ten pitäminen köyhinä. Kelvottomat maataloustuet asettavat myös syrjäseutujen yrittäjät keskenään eriarvoi-seen asemaan. Maatalousyrittäjä saa tuet, mutta esimerkiksi kyläkauppiaan on pärjät-tävä omillaan. Suljettavia kyläkauppoja, -posteja ja -kouluja maataloustuet eivät pe-lasta. Maataloustuet syövät kohtuuttoman suuren osan EU:n budjetista tilanteessa, jossa kaikkien julkisten instanssien kulutuksen leikkaamiseen on painetta. Tukiaisia rahoitta-malla EU hirttää itseensä menneiden aikojen elinkeinoon, kun tärkeämpää olisi käyttää nämäkin rahat talouden modernisointiin ja uusien innovaatioiden kehittämiseen. Lan-tuilla ja nauriilla ei tehdä 2000-luvun kilpailukykyisintä maanosaa! Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen kannanotolla tai muulla hyväksi katsomallaan tavalla työskentelemään eurooppalaisen maatalouspolitiikan viemiseksi solidaarisempaan, oikeudenmukaisempaan ja sosialidemokraatti-sempaan suuntaan.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 165-166

Aloitteissa esitetään, että puolue suhtautuu nykyiseen maataloustukijärjestelmään kriittisesti ja työskentelee aktiivisesti sen epäkohtien korjaamiseksi. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Maatalo-ustukien tarkoituksena on mahdollistaa maanviljelyn jatkuvuus olosuhteissa, missä vaih-televien maailmanmarkkinahintojen takia tarvitaan vakaa maatalouden rahoitus. Suomi on liittymisneuvotteluissaan sopinut kansallisesta tukijärjestelmästä, joka ottaa huomioon Suomen erityisolosuhteet. Maatalouden tuilla pyritään turvaamaan kotimais-ten elintarvikkeiden saatavuus sekä kohtuulliset kuluttajahinnat. Kullakin maatalouden tukimuodolla on oma tavoite ja tarkoitus. Suomi on jaettu tukialueisiin tukien porras-tamisen vuoksi etelästä pohjoiseen. SDP edellyttää, että EU:n maatalousreformissa tunnustetaan Suomen erityisolosuhteet ja tukee EU-linjausta, jossa maataloustuotan-non edellytykset tulee säilyttää kaikilla yhteisön alueilla mukaan lukien syrjäiset ja luonnonolosuhteiltaan vaikeat alueet. EU:n sisäinen tukijakauma perustuu yli 20 vuoden tuotantohistoriaan, eikä se vastaa 27 erilaisen jäsenmaan muuttuvilla markkinoilla toimivan maatalouden vaatimuksiin. EU:n

189

tukijärjestelmän oikeudenmukaisuus edistää myös EU:n ja kansallisten tukien hyväksyt-tävyyttä ja perusteltavuutta. Yhteisen maatalouspolitiikan ja sen rahoitusperustan uu-distamisella varmistetaan jäsenmaiden tasapuolisempaa maksuvelvollisuutta ja keven-netään byrokratiaa ja tuelle kyetään asettamaan ylärajat. Tämä tulee toteuttaa määri-tellen yhteismarkkinoiden tukipolitiikan yleisperiaatteet. Tavoitteena on EU:n ja kan-sallisten tukien suuntaaminen Suomen maatalouden erityistarpeet huomioon ottaen. Valtaosa maatalouden tukirahoista kulkee EU:n kautta. Maatalous muodostaa noin. 50 miljardin euron osuudella puolet unionin budjetista. Nykyinen maataloustukijärjestel-mä on kallis, byrokraattinen ja monimutkainen. Sen myötä tukia valuu liiaksi muualle kuin siihen maataloustuotantoon, johon ne on tarkoitettu. Tukien valuminen kohteisiin, joissa niille ei ole aitoa tarvetta, heikentää koko maataloustukijärjestelmän yleistä hyväksyttävyyttä. Kotimaisen elintarviketuotannon tärkeys tulee tunnustaa. Samoin on myönnettävä, että se ei toimi ilman tukia. Maataloustukien määräytymisperusteita tulisi muuttaa niin, että tuet kohdentuvat aktiivituotantoon. Silti maatalouden tulevaisuutta ei Suomessa voida kuitenkaan ratkaista pelkällä tukipolitiikalla. Keskeistä on, miten hyvin koko elin-tarvikeketju maatilalta elintarviketeollisuuden kautta kauppaan pystyy vastaamaan kuluttajien muuttuviin vaatimuksiin tuottamalla laadultaan ja hinnaltaan kilpailukyisiä tuotteita. Maaseutupolitiikka ei ole pelkkää maatalouspolitiikkaa. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyminen edellyttää monipuolista ja -alaista yrittäjätoimintaa. Elinkelpoinen yrittä-jyys maaseudulla tarvitsee toimivat yhteiskunnalliset perusrakenteet. On kuitenkin huomattava, että liitännäiselinkeinojen ja maataloudesta luopujien tuet ovat vääristä-neet kilpailuasetelmaa maaseudulla. Tukijärjestelmän ulkopuoliset on ajettu heikkoon asemaan ja heidän onkin haettava leipänsä lähes aina asutuskeskuksista, tai muutetta-va pois maaseudulta. Maaseudun normaalit työsuhteiset työpaikat ovat hävinneet miltei olemattomiin. Ulkoistaminen ja pakkoyrittäjyys ovat syrjäyttäneet normaalit työsuhtei-set työpaikat ja tilalle on synnytetty kannattamatonta ja lyhytaikaista liiketoimintaa. Maatalousyrittäjäeläkejärjestelmän hyväksikäyttäminen ajaa maaseudun yrittäjät eriarvoiseen asemaan. Pitkälti yhteiskunnan tuella järjestetty eläkejärjestelmä antaa merkittävän kilpailuedun, jota on vaikea perustella nykyisessä yhteiskunnassa. Kansainväliset kauppasäännöt ovat jättäneet kehitysmaiden maatalouden kehitysmah-dollisuudet kohtuuttoman heikkoon asemaan teollisuusmaiden vahvasti subventoituun maatalousteollisuuteen nähden. Tarvitaankin kattavia kansainvälisiä pelisääntöjä, jotka takaavat myös kehitysmaille aitoja mahdollisuuksia kehittää omaa maatalouttaan ja elintarvikekauppaansa tavalla, joka nykyistä paremmin turvaa ihmisten oikeuden riittä-vään, turvalliseen ja edulliseen ruokaan. Pidemmällä tähtäimellä tulisi pohtia mahdolli-suuksia edetä kohti maailmanlaajuista hintajärjestelmää, jossa elintarvikkeille määrät-täisiin globaalit minimihinnat ja niiden vastineeksi vaadittaisiin esimerkiksi parempia työoloja ja ympäristöseikkoja.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden päätösesityksiin ja toteaa, että SDP:n on hyvä aktivoitua vieläkin enemmän maatalouspolitiikassa niin EU:n kuin kotimaan-kin tasolla. Puoluekokous pitää tärkeänä, että maataloustuen kokonaisuus on kansalaisten arvioitavissa ja pitää perusteltuna, että budjettimenettelyn lä-pinäkyvyyttä lisätään ja byrokratiaa puretaan.

Maataloustukia tulee painottaa niin, että niillä on aidosti vaikutusta tuotan-

toon. Samaan aikaan voidaan pinta-ala- ja luopujatukia vastaavasti karsia. Ympäristötukien on perustuttava normien noudattamiseen ja niiden tulee ol-la selkeämmin ympäristöohjautuvia ja vesiensuojeluun kannustavia. Maatalo-ustukipolitiikassa on otettava lähtökohdaksi maaseudun ihmisten toimeentulo ja tarkasteltava kokonaisuutta tästä näkökulmasta.

Maatalouden kannattavuutta lisätään markkinoiden, ei tukipolitiikan, kautta.

Tukien suuntaamisessa on otettava huomioon selkeämmin työvaltaisen maa-

190

talouden ja tilanhoidon vaikeudet, alueelliset erityispiirteet, sekä nuorten ja aloittavien tuottajien haasteet. Maataloustuille on saatava ylärajat suurien tilojen kohdalla.

EU:n maatalouspolitiikassa on huolehdittava, että tuet ohjataan kasvuperus-

teisesti tuotannon kehittämiseen ja tuotteiden jatkojalostamiseen sekä kou-lutukseen. Suuria maataloustuotantomaita suosivia tukimekanismeja on pi-demmällä aikajänteellä kyettävä purkamaan.

191

ASUNTO-, KULUTTAJA- JA LIIKENNEALOITTEET

167. Asumisen sietämätön kalleus Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite

Asuminen vie etenkin pääkaupunkiseudulla liian ison osan tuloista. Sekä vuokra- että omistusasumisen hinta on noussut kohtuuttomaksi.

- ja keskituloiset, joita pääkaupungin palvelujen kehittäminen vält-

Minkä verran pitäisi vähintään tienata, että tulee toimeen? Riittääkö kirjastoapulaisen 1 831 euron palkka? Entä toimistotyöntekijän 1 810 euroa tai laitosapulaisen 1 592 euroa? Entistä useampi työssäkäyvä tarvitsee tukea toimeentuloon. Katso asiantuntijalaskel-mat siitä, millä rahalla pärjää, ja ketkä joutuvat sinnittelemään pienimmillä palkoilla. Yksinäinen ihminen tarvitsee pääkaupunkiseudulla yli 1 100 euroa puhtaana käteen. Neljän lapsen yksihuoltajan pitäisi saada pääkaupunkiseudulla kokoon yli 2 400 euroa, jotta selviäisi elämisestä. Tiukkaa tekee kaikille niille, jotka ovat näillä rajoilla. Ei ole oikein, että ihminen ei tule toimeen työllään. Tämä on jopa himpun verran vaiettu on-gelma Suomessa. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä. Jos saat 1 500 euroa bruttona, eläminen on äärimmäisen vaikeaa. On älytöntä, että muut veronmaksajat joutuvat vä-lillisesti tukemaan työnantajia, jotka maksavat tällaisia palkkoja. Asumisen kalleudesta Monet esim. palvelu- ja terveydenhoitoalan työtätekevistä ovat pienituloisia, juuri niitä jotka asuvat vuokra-asunnoissa ja jotka yrittävät selviytyä arjen pyörityksestä pienellä palkallaan. Asumisen sietämätön kalleus 1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia. Tällä het-kellä osuus liikkuu jopa yli 33 prosentin tuntumassa. Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä. Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä. Mieleen tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoi-tus, rakennusmääräysten tiukkuus, rakennusvirheet ja huono suunnittelu, muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa. Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi pois sulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon taustalla on myös muita tekijöitä. Matinkylän Demarit ry esittää, että

puolue tekee selvityksen siitä, miten kohtuuhintainen vuokra- ja omistusasu-minen pääkaupunkiseudulla taataan pieni- ja keskituloisille.

168. Pääkaupunkiseudulle on rakennettava riittävästi laadukkaita ja edullisia asuntoja

Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry:n aloite

Asumisen kalleus Uudellamaalla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla estää pieni- ja keski-tuloisten henkilöiden työn perässä muuttamisen ja siten vaikeuttaa kuntien ja yritysten tarvitsemien työntekijöiden rekrytointia. Erityisesti nuorten perheiden ja yksinhuoltaji-en ansioista kohtuuttoman suuri osuus menee asumiskulujen kattamiseen.

192

Pääkaupunkiseudun muuta Suomea huomattavasti korkeammat asumiskustannukset, johtuvat pääsiassa kysyntään nähden riittämättömästä asuntojen tarjonnasta. Asunto-tuotannossa markkinamekanismi toimii heikosti kaavoitetun rakennusmaan niukkuuden ja rakennusmääräysten säätelyn vuoksi. Asumiskuluja voidaan alentaa tehokkaasti Pääkaupunkiseudulla pureutumalla riittämät-tömän asuntotuotannon syihin. Valtion ja kuntien on perustettava erityinen yhtiö asun-toja rakennuttamaan ja rahoittamaan. Asunnot olisivat vuokra-asuntoja, asumisoikeu-sasuntoja sekä omistusasuntoja. Valtion osuus olisi edullisen rahoituksen järjestäminen yhdessä kuntien kanssa laadittu-jen asuntojen rakentamisohjelmien toteuttamiseksi. Valtion em. rakennuttajayhtiön rahoittamiseen perustama valtion budjetin ulkopuolinen erityisrahasto toimisi valtio-neuvoston kanslian alaisuudessa ja hyödyntäisi Valtiokonttorin pääomalainaosaamista sekä ARA:n asiantuntemusta. Tämä rahasto voisi toimia myös työeläkeyhtiöiden varojen sijoittajana kansainvälistä korkotasoa hieman korkeammalla korolla. Kuntien osuus olisi kaavoitusmonopolinsa avulla kaavoittaa rakennusohjelmiin tarvitta-vat rakennusmaat, joiden tulisi olla hyvien joukkoliikenneyhteyksien varassa. Raken-nusmääräyksiä pitäisi joustavoittaa niin, että asuntoja olisi tarjolla riittävästi erilaisille perhetyypeille. Joillakin erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueilla tulisi muuttaa nykyisiä autopaikkanormeja vastaamaan asukkaiden keskimääräistä vähäisempää auto-omistusta. Pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi rakennuttajayhtiöön osakkuutta tulisi tarjota myös muille Uudenmaan kunnille. Asuntoalueiden palveluiden ja infran toteuttamisesta vastaisivat kunnat osittain omana työnä ja osittain kilpailuttamalla yksityisten yritysten avulla. Asuntojen rakentaminen toteutettaisiin kilpailuttamalla osaavien rakennusyhtiöiden toimesta. Asunnot suunniteltaisiin ja toteutettaisiin asukkaiden tarpeiden mukaisesti asukaslähtöisesti. Laadukkaat eri perheiden asumistarpeita vastaavat asunnot olisivat asumiskustannuksiltaan asukkaille edulliset yleiseen vastaavien asuntojen hintatasoon verrattuna. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien omistama rakennuttajayhtiö on realistinen hanke ja toteutettavissa noin vuodessa jos poliittista tahtoa on. Tahtoa pitää olla jos halu-amme, että Suomi menestyy asumiseensa tyytyväisten kuntien ja yritysten työntekijöi-den avulla. Kauklahden Sos.-dem. yhdistys ry esittää, että

valtion ja kuntien on perustettava erityinen yhtiö pääkaupunkiseudulla asun-toja rakennuttamaan ja rahoittamaan aloitteen esittämällä tavalla. Asunnot olisivat vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 167-168

Aloitteissa puututaan asumisen kalleuteen. Aloitteessa 167 esitetään, että puolue tekisi selvityksen kohtuuhintaisen asumisen takaamisesta pääkaupunkiseudulla. Aloitteessa 168 esitetään, että valtio perustaisi yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhtiön, joka rakentaisi erilaisia kohtuuhintaisia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset saattavat pienituloisilla viedä jopa 50 % käy-tettävissä olevissa olevista tuloista. Se on liikaa. Tarvitsemme lisää kohtuuhintaisia asuntoja, emme niinkään selvityksiä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto on ollut viimeiset 10 vuotta olematonta, vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen olisi edellyttänyt merkittävää panostamista vuokra-asuntojen rakentamiseen, jotta kasvukeskuksiin muuttavien uusien työntekijöi-den tarvitsemien vuokra-asuntojen kysyntään olisi pystytty vastaamaan. Nykyisellä hal-lituksella on kuitenkin vahva tahtotila kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi.

193

Nykyisen hallituksen ohjelmassa näkyy vahva sosialidemokraattinen käden jälki. Halli-tusohjelman asuntopolitiikkaa käsittelevissä kohdissa on linjattu tärkeitä toimenpiteitä kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseksi. Yksi näistä toimenpiteistä on historialli-nen korkotukilainoituksen omavastuukoron puolittaminen. Korko on puolitettu vuoden 2014 loppuun asti. Tällä toimenpiteellä voidaan alentaa uusien valtion korkotuella ra-kennettavien asuntojen laskennallista lähtövuokraa noin 2,5 euroa neliöltä kuukaudes-sa. Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma valmistui 31.1.2012. Siinä luotiin tar-kemmat askelmerkit hallituksen asuntopolitiikalle. Kohtuuhintainen asuntotuotanto vaatii toimivan tuki- ja lainoitusjärjestelmän lisäksi kohtuuhintaisia tontteja. Tonttikustannus muodostaa keskimäärin noin neljänneksen osuuden kohtuuhintaisen asumisen kustannuksista. Kunnat vastaavat kaavoituksesta, jolla mahdollistetaan täydennys- ja uusien asuntoalueiden rakentaminen. Kun kaavoitus ja kunnan oma aktiivinen maapolitiikka toimivat kunnolla, on kunnissa riittävästi kaa-voitettua maata rakentamiseen. Tämä puolestaan auttaa pitämään maan hinnan koh-tuullisena. Kaavoitus ei kuitenkaan pääkaupunkiseudulla toimi kunnolla, kokonaisuus huomioiden. Tämä johtaa osaoptimointiin kunnissa. Etenkin Helsinki kaavoittaa liian vähän, mikä johtaa tonttimaan kalleuteen, kun tarjonta ei vastaa kysyntää. Helsinki voisi myös ai-empaa enemmän kaavoittaa tontteja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Muualla met-ropolialueella puolestaan on keskitytty liikaa rakentamisen sallimiseen haja-asutusalueelle, mikä ei palvele toimivaa ja tiivistä yhdyskuntarakennetta. Kunnilla on vastuu huolehtia siitä, että raakamaata saadaan kaavoitettua riittävästi asuntotuotan-toon, myös kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Kaavoituksessa tulee luonnolli-sesti huolehtia myös asuinalueiden sosiaalisesta eheydestä. Tämä voidaan turvata mo-nipuolisella asuntorakenteella. Rakentamisen suhdanteet vaikuttavat myös asumisen hintaan. Korkeasuhdanteessa ra-kentamisen hinta nousee, sillä kysyntä kasvaa tarjontaa suuremmaksi. Tällöin myös rakennusliikkeiden kiinnostus kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon on vähäisempää, sillä ne voivat tehdä parempaa tulosta vapaarahoitteisella asuntotuotannolla, jossa ei ole hinta- tai käyttörajoituksia. Matalasuhdanteissa rakennusliikkeet ovat yleensä olleet innokkaampia tekemään myös kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Valtion ei nykyisessä tilanteessa ole perusteltua osallistua asuntojen rakentamiseen. Puoluehallitus katsoo, että valtion tulee luoda riittävät edellytykset kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle ja lisätä rakennusalan kilpailua, mutta itse asuntojen rakentamisen ja niiden hallinnoinnin tulee olla kuntien ja muiden yleishyödyllisten yhtiöiden tehtävä. Edelliseen perustuen puoluehallitus toteaa, että asumisen hintaan vaikuttaa usea teki-jä. Valtio on luonut osaltaan aiempaa parempia edellytyksiä kohtuuhintaisen asuntotuo-tannon lisäämiselle. Toteutus on kiinni kuntien, rakennusliikkeiden ja asuntoja rakenta-vien yleishyödyllisten yhtiöiden halusta tuottaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Päätösesitys

Puoluekokous jakaa aloitteissa esitetyn huolen asumisen kalleudesta. Muilta osin aloitteet eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

169. Utöka statens och kommunernas stöd för renovering av bostäder! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion

En stor del av bostadshusen i Finlands städer är byggda efter våra krig, bland annat i takt med att folk från landsbygden flyttade till städerna och nya arbetstillfällen. Nu är det dags för omfattande renoveringar, främst stambyten, i hus byggda på 1950-, 1960- och 1970-talen. Dessa nödvändiga och dyra renoveringar innebär i värsta fall att folk måste betala en redan betald bostad en gång till eller att folk samtidigt måste avkorta dubbla lån, ett för bostaden och ett för renoveringen. Ett stambyte kostar minst 600,- per m2, i huvudstadsregionen antagligen mycket mer. Det betyder att kostnaderna för

194

en lägenhet på 60 m2 uppgår till minst 36 000,- . Stora renoveringar innebär också att bostaden ska tömmas och de boende ska flytta ut för till exempel ett halvt år. Också detta innebär kostnader på tusentals euro. Vid en stor renovering är husbolagens styrelse och invånare ofta i händerna på sakkun-niga och konsulter. Dessa kan ganska långt diktera vad allt som skall renoveras och vilka

tolka en ritningsbunt på hundratals sidor, för att inte tala om att inneha rör- och bygg-nadsbranschens know-how. Som vanligt drabbar dyrt boende människor med små inkomster hårdast. Människor med låga löner, arbetslösa och pensionärer som en gång lyckats skaffa sig en egen bostad kan ha svårt att betala den en gång till. Människor som bor på hyra drabbas också i för-längningen, en hyresvärds dyra renoveringskostnader syns naturligtvis i form av höjda hyror. Under de senaste åren har staten och kommunerna ekonomiskt stött reparationer och ombyggnader, men åtminstone under innevarande år är pengarna öronmärkta för vissa ändamål, till exempel hissar, nya energiformer och undanröjande av sanitära olägen-heter. Vi socialdemokrater värdesätter heterogena boendeformer och bostadsområden. Vi vill inte ha städer med skilda stadsdelar för de rika, för medelklassen och för de fattiga. Det är viktigt att folk ska kunna bo kvar i den bostad i det område de en gång valt, även när de ekonomiska förutsättningarna ändras. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att

- regeringen utökar sitt finansiella stöd för renovering av bostäder

- regeringen stöder forskning kring och utveckling av nya sätt att renovera och bygga om bostäder

Valtion ja kuntien tukea asuntojen kunnostamiseen on kasvatettava! Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Suuri osa Suomen asuntorakennuksista on rakennettu sotien jälkeen, mm. sitä mukaa kuin ihmiset ovat muuttaneet maalta kaupunkiin työn perässä. Nyt on aika tehdä mitta-via korjaustöitä 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa taloissa. Näiden kalliiden mutta tarpeellisten korjaustöiden takia asukkaat joutuvat joko maksamaan jo maksetun asunnon uudestaan tai lyhentämään kahta lainaa. Perusteellinen korjaus maksaa vähin-tään 600 euroa per neliö, pääkaupunkiseudulla hintalappu lienee suurempi. Näin ollen 60 neliön asunnossa kustannukset ovat vähintään 36 000 euroa. Isojen remonttien takia asunnot joudutaan tyhjentämään ja asukkaat joutuvat muuttamaan muualle esimerkiksi puoleksi vuodeksi. Myös tästä johtuvat kustannukset nousevat tuhansiin euroihin. Ison remontin yhteydessä taloyhtiöiden hallitukset ja asukkaat ovat usein asiantuntijoi-den ja konsulttien armoilla. He voivat pitkälti sanella, mitä pitää korjata ja mitkä toi-menpiteet ovat "aivan välttämättömiä". Tavalliselle ihmiselle satojen sivujen piirustus-ten tulkitseminen on lähes mahdotonta, puhumattakaan siitä, että hänellä olisi putki- ja rakennusalan osaamista. Kallis asuminen kohtelee pienituloisia kaikista ankarimmin. Pienipalkkaisilla ihmisillä, työttömillä ja eläkeläisillä, jotka ovat joskus onnistuneet hankkimaan asunnon, voi olla vaikeuksia maksaa asunnon arvoa vastaava summa uudestaan. Asia koskettaa myös vuokralla asuvia ihmisiä, vuokraisännän kalliit remonttikustannukset näkyvät luonnolli-sesti korkeimpien vuokrien muodossa. Viime vuosina valtio ja kunnat ovat tukeneet korjausrakentamista ja muutostöitä, mut-ta ainakin tällä hetkellä rahoitus on korvamerkitty tiettyjä tarpeita varten, esim. his-seihin, uusiin energiamuotoihin ja terveydelle haitallisten ongelmien poistamiseen.

195

Me sosialidemokraatit arvostamme erilaisia asumismuotoja ja -alueita. Emme halua kaupunkeja, joissa on omat kaupunginosat rikkaille, keskiluokalle ja köyhille. On tärke-ää, että ihmiset voivat jäädä asumaan aikoinaan valitsemaansa asuntoon, vaikka talou-delliset edellytykset muuttuisivat. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

- hallitus lisää taloudellista tukeaan asuntojen korjaamiseen.

- hallitus tukee tutkimusta ja kehittämistyötä, jonka tavoitteena on uusien asuntojen korjaus- ja muutostöitä koskevien tapojen esiin ottaminen.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen konstateras att framförallt de bostadshus som byggdes under 1950-1970-talen är i behov av grundreparationer. Stora grundrenoveringar, som t.ex. rörreparat-ioner föranleder stora kostnader för dem som berörs. I motionen föreslås att regeringen bör öka stödet för renoveringar av bostäder samt stöda forskning och utveckling i bygg-nadsbranschen. De bostäder som byggdes efter kriget, under 1950-70-talen är till stora delar i behov av grundreparationer. Grundreparationer är omfattande projekt både tids- och kostnads-mässigt. Det är i sista hand de som bor i husen som står för kostnaderna för reparation-erna, oberoende av om de är hyresgäster eller bostadsägare. Å andra sidan är reparat-ioner oundvikliga för att bostäderna skall kunna bibehållas i ett gott skick och deras värde kan bibehållas. Det är också viktigt att förbättra energieffektiviteten i anslutning till grundreparation-er. Av Finlands byggnadsstock är de hus som byggdes på 1960- och 1970-talen de minst energieffektiva och de som slukar mest energi. Det är alltså viktigt att se till att ener-gieffektiviteten i de här husen ökar. Det är vår nationella plikt med tanke på vår ge-mensamma natur och med tanke på behovet att minska utsläppen. I den av riksdagen godkända statsbudgeten för år 2012 stöds reparationsverksamheten med 56,3 miljoner euro. Tyngdpunkten i anslagen ligger på byggandet av hissar och reparationer av seniorers och funktionshindrades bostäder så att de kan bo hemma. Energistöden riktas så att man gynnar uppvärmning med förnyelsebar energi. Anslagen till reparationsverksamheten bör vid behov tillfälligt ökas med stimulandsåtgärder så-vida konjunkturerna i byggnadsbranschen försvagas avsevärt. I fortsättningen är det viktigt att behovsprövning sker då staten beviljar stöd till olika slag av reparationsprojekt. Det möjliggör att stöden riktas så att låglönegrupperna och de som har det sämst ställt gynnas.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionens motiveringar. Partikongressen konstate-rar att det krävs behovsprövning av stöden till reparationsverksamheten så att stöden främst gynnar låglönegrupperna och de som har det sämst ställt.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa todetaan, että etenkin 1950 1970 -luvuilla rakennetut talot tulevat perus-korjausikään. Mittavat peruskorjaukset, kuten putkiremontit aiheuttavat suuria kustan-nuksia asukkaille. Aloitteessa esitetään, että hallituksen tulisi lisätä tukeaan asuntojen remontointiin sekä tukea rakennusalan tutkimusta ja kehittämistä. Sotiemme jälkeen, 1950 1970 -luvuilla rakennetut rakennukset ovat monilta osin tulleet tai tulossa peruskorjausikään. Peruskorjaukset ovat mittavia projekteja niin ajallisesti kuin kustannuksiltaan. Korjausten kustannukset maksaa viime kädessä asukas, on hän sitten vuokra- tai omistusasuja. Toisaalta korjaukset ovat välttämättömiä, jotta raken-nukset pysyvät hyväkuntoisina ja niiden arvo säilyy.

196

On myös tärkeää huolehtia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta peruskor-jausten yhteydessä. Suomen rakennuskannasta 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut raken-nukset ovat kaikkein energiatehottomimpia, ts. ne kuluttavat kaikkein eniten energiaa. Onkin tärkeää, että etenkin näiden rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta huolehditaan. Se on kansallinen velvollisuutemme yhteistä luontoamme ja päästöjen alentamista ajatellen. Eduskunnan hyväksymässä valtion vuoden 2012 budjetissa korjaustoimintaa tuetaan erilaisin avustuksin 56,3 miljoonalla eurolla. Budjetin selvitysosan mukaan korjausavus-tusten painopisteenä ovat hissien rakentaminen sekä vanhusten ja vammaisten henki-löiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Lisäksi energia-avustuksia kohdennetaan kannustamaan uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitysta-pojen käyttöönottoon. Avustuksia korjaustoimintaan on tarpeen vaatiessa lisättävä määräaikaisesti osana valtion täsmäelvytystä, mikäli rakennusalan suhdannetilanne heikkenee voimakkaasti. Jatkossa on tärkeää, että valtion erilaisiin korjauksiin myöntämissä avustuksissa on tar-veharkinta. Se mahdollistaa sen, että avustukset kohdentuvat pienituloisimmille ja hei-koimmassa asemassa oleville.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen esitysosaan. Puoluekokous toteaa, että korjaus-toiminnan tukiin tarvitaan tarveharkintaa, jotta tuet kohdistuvat pienituloi-simmille ja heikoimmassa asemassa oleville.

170. Pikavippifirmojen koronkiskonnasta tehtävä loppu Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Pikavipit ovat ajaneet monet henkilöt täydelliseen velkakierteeseen. Elämänhallinnan menettäminen taloudellisissa vaikeuksissa on yhä useamman todellisuutta. Mielestäm-me hyötyminen toisen ihmisen ahdingosta on täysin vastoin sosialidemokraattista aatet-ta. Aiemmin Suomen laki on ollut varsin ankara koskien koronkiskontaa. Nykypäivänä koronkiskontaa harjoittavat useat yritykset pikavippien muodossa. Pikavippifirmoille on pikaisesti asetettava täystoimintakielto. Länsi-Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puolue toiminnallaan edistää pikavippifirmojen täystoimintakiellon voimaan saattamista.

171. Pikavipit kriminalisoitava! Sosialidemokraattiset Opiskelijat SONK ry:n aloite

Koronkiskonta on lailla kiellettyä toimintaa. Kuitenkin on laillista lainata rahaa teksti-viestillä tarkastamatta ensin velallisen tulotasoa ja velkaantuneisuutta, toisin sanoen takaisinmaksukykyä, kuten normaalissa pankkilainassa. Käytännössä rajoittamattomat pikavipit johtavat usein tilanteeseen, missä edellinen laina täytyy maksaa takaisin uu-della lainalla, sillä pikavippien korot lisäävät velkapääomaa sadoilla, jopa tuhansilla prosenteilla vuositasolla. Pikavippien haittavaikutukset kohdistuvat vähätuloisiin, joilla ei muuten olisi mahdolli-suutta saada lainaa. On moraalisesti arveluttavaa, että samalla kun kaupunkien toi-meentulotukihakemusten käsittelyajat ovat pahimmillaan viikkoja, mainostetaan pika-vippejä esimerkiksi sosiaaliasemien edustan lyhtypylväiden mainostauluissa. Pikavippien mainonta on röyhkeää. Pikavippiin aiemmin turvautuneet voivat saada esi-merkiksi vappuna viestin kännykkäänsä, jossa kehotetaan jatkamaan juhlimista ja ot-

jolloin veronpalautusta vastaavan summan saa tililleen heti. Lainassa on kuitenkin huomattavat hoitokulut ja korot, joita ei veronpalautuksissa ole, joten markkinointi on harhaanjohtavaa ja virheellistä.

197

Luotonantajille ei ole asetettu lainsäädännössä nimenomaista velvollisuutta tunnistaa ja todentaa asiakkaansa. Luoton perusteeksi riittää kännykkäliittymä. Kiskontarikoksia koskevat säännökset sisältyvät rikoslain 36 luvun 6 ja 7 §:ään. Luvussa kiskontarikoksek-si määritellään toisen taloudellisen tai muun ahdingon hyväksikäyttö ja taloudellisen edun hankkiminen koroilla, joka on epäsuhteessa vastikkeeseen. Korolle ei kuitenkaan ole määritelty absoluuttista ylärajaa. Jos 1000 prosentin vuosikorko ei ole koronkiskon-taa, niin mikä on? Luottomarkkinoilla tulee soveltaa samoja pelisääntöjä kaikille. Luotonantajan tulee ennen lainan myöntämistä tehdä selvitys luotonhakijan takaisinmaksukyvystä ja vasta sitten tehdä päätös. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toimii koronkiskonnan hävittämiseksi Suomesta ja vaatii, että kaikkien luoton tarjoajien tulee tunnistaa ja todentaa asiakkaansa.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 170-171

Aloite 170 esittää pikavippitoiminnan täyskieltoa. Aloite 171 esittää luotonannon ehto-jen kiristämistä niin, että kaikkien luoton tarjoajien tulisi jatkossa tunnistaa ja toden-taa asiakkaansa kunnolla. Pikavippien säätely on ajankohtainen ja tärkeä asia. Erityisesti nuorten kasvava pika-vippien käyttö, johtaa helposti hallitsemattomaan velkaantumiseen. Pikavippien nykyi-sen kaltaisesta myöntämisestä aiheutuvat ongelmat ovat kiistattomia, ja niihin on puu-tuttava. Aloitteessa 170 esitetty pikavippien täyskielto on radikaali toimenpide, joka rajoittaa yrittämisen ja elinkeinon vapautta. Pikavippitoiminnasta aiheutuvien merkittävien on-gelmien vuoksi sen käyttöönotto on kuitenkin perusteltua. Määrätietoisia toimenpiteitä edellyttää myös hallitusohjelma, jossa todetaan, että pikaluottoihin liittyvät kasvaneet ongelmat edellyttävät lainsäädännön tiukentamista ja positiivisen luottorekisterin jär-jestäminen tulee selvittää. Sosialidemokraatit ovat tehneet aloitteita aiemmin muun muassa pikaluottotoiminnan ehtojen kiristämiseksi esittämällä pikavippien mainonnan kieltämistä, sekä valvonnan tehostamista siirtämällä valvontavastuu aluehallintoviras-toilta finanssivalvonnalle. Myös pikaluottotoiminnan lopettamiseen tähtäävä toimenpidealoite on laitettu vireille eduskunnassa syyskuussa 2011. Aloitteen on allekirjoittanut yli kolmasosa kaikista kan-sanedustajista. Pikavippien kieltämisen valmistelun ohella tulee pikaisesti harkita vaih-toehtoisia keinoja korjata erityisesti nuorten ongelmaista lainanottoa. Aloitteessa 171 nostetaan esiin tarve kiristää luotonantajien velvollisuutta tunnistaa asiakkaansa ja todentaa tämän maksukyky nykyistä paremmin. Luotonantajan olisi teh-tävä selvitys luotonhakijan takaisinmaksukyvystä ennen lainapäätöksentekoa. (Pikavi-peistä käytävässä julkisessa keskustelussa tällä tarkoitetaan yleensä ns. positiivista luottorekisteriä. Toimivan järjestelmän luominen, jonka kautta luotonhakijan maksuky-ky olisi yhtä aikaa välittömästi ja riittävän luotettavasti selvitettävissä, on todennäköi-sesti kuitenkin haasteellista.) EU:n tasolla keskitetyt luottotietorekisterit, joilla asiakkaan maksukyky voidaan var-mentaa, ovat tällä hetkellä jäsenmaiden kansallisen sääntelyn varassa. Eurooppalaisten henkilöluottotietoyhtiöiden yhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan Euroopassa on ainakin 23 maata, jotka pitävät positiivista luottotietorekisteriä, mutta Pohjoismaista positiivinen luottorekisteri on toistaiseksi käytössä vain Ruotsissa. Ruotsissa edellytetään luottotietojen tarkistamista kaikkien luottojen osalta (KKL 6 §), ja myös pikaluotot sisältyvät luottotietotarkistuksen piiriin. Elinkeinonharjoittajan on Ruotsissa varmistuttava, että kuluttajalla on edellytykset täyttää luottosopimus, luot-toarvioinnin on perustuttava riittäviin tietoihin kuluttajan taloudellisesta tilasta ja luotto voidaan myöntää vain, jos kuluttajan voidaan katsoa täyttävän sitoumuksensa (KKL 12 § 1 mom.). Lisäksi elinkeinonharjoittajan on ilmoitettava kuluttajalle, jos luot-

198

toa ei myönnetä, sen syy sekä mihin tietokantatietoihin kielteinen luottopäätös on pe-rustunut (KKL 13 §). Riippumatta pikavippien täyskiellon tavoittelemisesta ja positiivisen luottorekisterin mahdollisuuksista, on pikavippien säätelyä nopealla aikataululla tiukennettava. Tämä on mahdollista säätämällä nykyistä tiukemmin pikavippilainojen enimmäiskorkojen li-säksi myös lainanannolle asetettavista kiinteistä kustannuksista, joilla todellisen vuosi-koron ilmoittamisvelvollisuutta saatetaan yrittää kiertää. Luotonantajien rekisteröinnin muuttaminen tarkoituksenmukaisemmaksi toiminnan valvonnaksi, jossa myös hyvän luotonantotavan noudattamista valvotaan, positiivisen luottotietorekisterin perustami-nen, alan itsesääntelyn kehittäminen sekä suhteellisen korko- tai kulukaton rakentami-nen kohdistuen ongelmallisiksi havaittuihin pikaluottotyyppeihin ovat olleet toimiviksi havaittuja ratkaisuja useissa vertailukelpoisissa maissa. Edelleen, jos kuluttaja epäilee pikalainayhtiön harjoittavan koronkiskontaa, kannattaa kuluttajan tehdä rikosilmoitus poliisille, jonka jälkeen syyttäjä harkitsee syytteen nostamista. Viime kädessä tuomiois-tuin ratkaisee, onko kyse rikoslain tarkoittamasta koronkiskonnasta. Pikavippien ottaminen perustuu monesti todelliseen kysyntään; vaikeassa taloudellises-sa tilanteessa olevilla on aidosti tarve saada nopeasti lisää rahaa päivittäisistä tarpeista selviytyäkseen. Pikavippien antoa rajoitettaessa on samalla etsittävä keinoja, joilla näihin tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. Yksi mahdollisuus voisi olla koh-tuullisin ehdoin tapahtuvan mikrolainoituksen kehittäminen nykyisen sosiaalisen luo-tonannon kautta. Pikaluottojen tarjonta ei näillä näkymin Suomessa ole supistumassa, vaan luottojen määrän perusteella päinvastoin kasvamassa. Vuoden 2010 aikana lainsäädännön pika-vippeihin kohdistuneista tiukennuksista huolimatta vuoden 2011 luvut näyttäisivät, että jo pelkästään vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä luottokanta on kasvanut 17 prosenttia. Tähän voi vaikuttaa osaltaan yleinen taloudellinen tilanne, kun eurooppa-laisten luottomarkkinoiden kriisin vuoksi on voitu puhua lamasta tai yleisestä taantu-masta. Huomionarvoista kuitenkin on, että Ruotsissa tilanne on menossa päinvastaiseen suuntaan. Maksamattomien pikaluottojen etenkin nuorten määrät ovat olleet laskus-sa vuoden 2010 puolivälistä. Tilastoijan eli Ruotsin ulosottoviraston (kronofogdemyndi-gheten) mukaan tähän ei ole yksittäistä syytä, mutta vuonna 2010 voimaan tulleella KKL:lla, siihen sisältyvällä luottotietojen tarkistamisvelvollisuudella, ja yleisen pika-luottojen kalleuteen liittyvän tietoisuuden kasvulla, on todennäköisesti ollut vaikutusta asiaan. Kansallisten toimien lisäksi toimivan kuluttajapolitiikan aikaansaamiseksi tarvitaan niin toimivaa Euroopan unionin kuin laajempaa kansainvälisen tason sääntelyä.

Päätösesitys

Puoluekokous kannattaa aloitteiden tavoitetta pikavippeihin liittyvien on-gelmien kitkemisestä, sääntelyn nopeasta kiristämisestä ja yhtyy vaatimuk-seen pikavippien täyskiellosta. Samalla kohtuullisin ehdoin tarjolla olevaa mikroluototusta tulee kehittää esimerkiksi laajentamalla sosiaalisen luo-tonannon käyttö koko maahan.

172. Kuluttajansuojan ulottaminen sähkön jakeluun ja siinä tapahtuviin jännitteen vaihteluihin

Kangasalan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö r.y:n aloite

Kangasalan Sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö r.y. esittää, että

SDP ryhtyisi toimiin sellaisen lain aikaansaamiseksi, jolla sähkön kuluttajaa suojattaisiin eräiltä sähkön jakeluun liittyviltä vaihteluilta ja asetettaisiin ja-kelija vastuuseen näistä vaihteluista. Samassa laissa tulisi turvata myös kulut-tajan asema erilaisten maksujen suhteen.

Laissa tulisi huomioida seuraavia seikkoja:

199

Jos jännite putoaa viikon aikana 4 tunnin ajaksi 5 %, tulisi myös hinnan pudota vastaavasti, jos 10 % on tämän lisäksi jännite korjattava välittö-mästi 230 V. Jännitteen heilahtelut vaarantavat laitteiden kunnon. Tätä tulisi tutkia tarkemmin.

Liittymismaksu tulee asiakkaan maksettavaksi vain kerran. Asiakkaalla tu-lee olla oikeus pyytää sähkön katkaisua halutessaan niin että se tapahtuu 14 vrk kuluessa ilman perusmaksua.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään kuluttajan aseman vahvistamista sähkömarkkinoilla asettamalla sähköyhtiöille tiukemmat korvaus- ja korjausvaateet sähkön jännitevaihteluiden osalta, sekä nostetaan esiin tarve selvittää tarkemmin jännitevaihteluiden vaikutuksia sähkö-laitteiden kuntoon. Lisäksi esitetään mahdollisuutta perua sähkösopimus 14 vuorokau-den kuluessa liittymisestä veloituksetta (joko sähkösopimuksen syntymisen tai sähköjen kytkemisen jälkeen). Aloitteen tavoite kuluttajan aseman vahvistamisesta on kannatettava. Sähkön myyjän on pystyttävä vastaamaan siitä, että toimitettu palvelu vastaa sitä, mitä asiakkaalle on myyty. Sähkön toimitukseen liittyvät ongelmat ovat olleet runsaasti esillä erityisesti myrskytuhojen yhteydessä. Asiakokonaisuuteen liittyviin erilaisiin tilanteisiin kytkeyty-vien vastuiden tulee olla selkeät ja sähkönjakelun häiriötiloista maksettavien korvaus-summien kohtuullisia. Sähkön laatu on Suomessa korkealaatuista. Aloitteessa esiin nostetut jännitteen tilapäi-väiset alenemat ovat yleisiä haja-asutusalueilla. Niiden välttäminen on arvioiden mu-kaan kuitenkin teknisesti vaikeaa. Sähkönjakelun sähkön laatua koskevista toimitusehdoista määritellään eri yhtiöiden tarjoamien sähkösopimusten lisäksi sähkömarkkinalaissa ja jakelujännitettä koskevassa standardissa. Standardi esittää jännitteen ominaisuudet asiakkaan liittämiskohdassa normaaleissa käyttöolosuhteissa, sekä antaa raja-arvot, joiden sisällä asiakas voi olet-taa liittämiskohdan jännitteen ominaisuuksien pysyvän. Nämä taas perustuvat alaa kos-keviin kansainvälisiin standardeihin. Aloitteessa esitetty 5 prosentin alenema on nykyisessä standardeissa määriteltyjen ra-ja-arvojen sisällä (+-10). Esitys merkitsisi toteutuessaan Suomessa tapahtuvaa yksipuo-lista kiristystä nykyiseen, kansainvälisten linjausten mukaan asetettuun standardiin. Esityksen ongelmana myös on, että vaikka jotkin nykyiset sähkön kulutusmittarit huo-mioivat sähkökatkot, eivät ne pääosiltaan huomioi sähkön laadun alenemia. Standardin muuttaminen edellä kuvatulla tavalla, ja suhteellisen pieninä pidettävin alenemien sitominen hinnoitteluun, vaatisi näin ollen sähkömittarilaitteiston laajaa uusimista. Aloitteessa esitetään myös mahdollisuutta saada palautus kertaluonteisesta sähköverk-koon liittymismaksusta, jos sähköverkkoon liittymissopimus perutaan 14 vuorokauden kuluessa liittymisestä. Aloitteesta ei käy yksiselitteisesti ilmi, laskettaisiinko oikeus sähkön katkaisuun 14 vuorokauden kuluessa maksutta sähkösopimuksen solmimispäiväs-tä vai sähköjen kiinteistöön kytkemispäivästä. Koska aloitteessjälkimmäinen tulkinta on oikea. Sähkösopimuksen purkaminen ilman, että kytkemisen kiinteistöön tehneellä sähköyhtiöllä olisi oikeus hinnoitella kertaluonteisesta kytkemis-työstä maksettavaa hintaa, voidaan pitää kytkentätyön tekevän yrityksen kannalta koh-tuuttomana.

Päätösesitys

Puoluekokous esittää, että kuluttajan aseman turvaamiseen sähkömarkkinoil-le kiinnitetään erityistä huomiota niin kohtuullisen hinnoittelun kuin sähkön laatua ja jakelua koskevien häiriötilojen osalta. Asiaa tulee selvittää osana sähkömarkkinoiden ja sähkön jakelun toimivuuden arviointia.

200

173. Joukkoliikenteen kehittämiseen kokonaisvaltainen näkemys Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Liikenteen aiheuttamat päästöt ovat Suomessa merkittävä ympäristö- ja ilmastopoliitti-nen ongelma. Ongelmien ratkaisua on viivyttänyt ja vaikeuttanut suomalaisen yhdys-kuntarakenteen kehittyminen epätoivotulla tavalla viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla erityisesti kaukojunaliikenne on kärsinyt paitsi luotettavuusongelmista, myös korkeista lipunhinnoista. Junalla matkustaminen ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle. Jopa yksin matkustettaessa yksityisautoilu on junalla matkustamista taloudellisempaa, joustavuu-desta puhumattakaan. Helsingistä pohjoisen suuntaan matkustettaessa lentomatkusta-minen tulee paikka paikoin edullisemmaksi kuin junalla matkustaminen. Tätä ei voida pitää perusteltuna. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulisi luoda selkeä tahtotila, jonka puitteissa painopis-tettä siirretään paitsi lähiliikenteeseen, myös kaupunkien väliseen raideliikenteeseen. Tavoitteena tulisi olla paitsi kaupunkien välisen raideliikenteen volyymin ja nopeuden huomattava nostaminen, myös lippujen hinnan laskeminen. Junalla matkustamisen tuli-si olla kaikissa tilanteissa yksityisautoilua selkeästi edullisempi ja nopeampi tapa mat-kustaa suurimpien kaupunkien välillä. Samalla kun julkisen vallan toimin investoidaan raideverkon ja -kaluston merkittävään parantamiseen, voidaan kotimaan sisäistä lentoliikennettä vähentää niihin kaupunkei-hin, joihin on nopea junayhteys. Tavoitteeksi tulee asettaa kotimaan sisäisen lentolii-kenteen asteittainen lakkauttaminen Oulun eteläpuolella lähivuosikymmenten aikana. Baltian maiden tehtyä erittäin merkittävän päätöksen uuden Rail Baltica -yhteyden luomisesta on Suomen kytkeydyttävä tähän uuteen verkkoon, joka mahdollistaa nopeat yhteydet Keski-Eurooppaan. On selvitettävä nopeasti ja perusteellisesti vaihtoehdot tämän toteuttamiseksi. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP ottaa liikennepoliittiseksi tavoitteekseen yksityisautoilun vähentämisen suurimpien kaupunkien välillä laskemalla kaukoliikenteen hintoja merkittäväs-ti sekä takaamalla erittäin nopeat junayhteydet suurimpien kaupunkien välil-lä. SDP suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti Suomen rautateiden liittämi-seen syntyvään Rail Baltica -yhteyteen Suomenlahden alittavan tunnelin muo-dossa.

174. Julkista liikennettä tuettava ja käyttöastetta nostettava Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

TOSY on huolissaan suomalaisen julkisen liikenteen tilasta. Valtion tukea julkiselle liikenteelle ei ole tarkistettu lähivuosina. Tämä yhdessä yleisen kustannustason nousun ja käyttöasteen laskemisen kanssa on nostanut joukkoliikenteen matkalippujen hintaa merkittävästi. Verrattuna muuhun Eurooppaan julkisen liikenteen käyttöhinnat ovat Suomessa erittäin korkeat ja Suomen valtion tuki julkiselle liikenteelle on EU:n häntäpäätä. Suomen suur-ten kaupunkien joukkoliikenteen kuukausilipun hintaindeksi on noussut noin 200 % ver-rattuna kokonaiselinkustannusindeksiin 1990 2006. Korkea julkisen liikenteen hintataso syventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Suomi on sitoutunut merkittäviin hiilidioksidipäästöjen vähennyksiin ja tämän tavoit-teen edistämiseksi on julkisen liikenteen oltava merkittävästi edullisempi vaihtoehto verrattuna henkilöautoiluun. Julkisten liikennevälineiden korkeiden käyttöhintojen ja yksityisautoilun eri tukimuotojen vuoksi yleisten kulkuvälineiden käyttö ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa tule henkilöautoilua edullisemmaksi.

201

Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP tukee nykyistä tehokkaammin kehitystä tasa-arvoisempaan ja ympäris-töystävällisempään yhteiskuntaan ja sitoutuu julkisen liikenteen merkittävään tukemiseen ja käyttöasteen parantamiseen.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 173-174

Aloitteissa perustellaan tarvetta kehittää joukkoliikennettä ympäristö- ja ilmasto-ongelmien sekä yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja esitetään panosta-mista erityisesti raideliikenteeseen.

a-vat raiteisiin pohjautuva joukkoliikennettä, koska se on tehokas ja ympäristöystävälli-nen tapa liikuttaa suuria määriä joukkoliikenteen käyttäjiä. Raideliikenne sitoo myös

Huomion kiinnittäminen liikenteen ympäristöpäästöihin on aiheellista, sillä liikenteen päästöt ovat lisääntyneet Suomessa. Ennakkoarvioiden mukaan kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2010 noin 13,25 miljoonaa tonnia. Kioton pöytä-kirjan mukaan Suomen tulisi pitää päästönsä vuoden 1990 tasolla, eli liikenteessä noin 12,76 miljoonassa tonnissa. Tavoite karkaa, jos yksityisautoilun lisääntyminen jatkuu ennustetusti. Yksin pääkaupunkiseudulla yksityisautoilun on arvioitu kasvavan 40 pro-senttia parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Päästötavoitteeseen pääsemiseksi on parannettava liikenteen energiatehokkuutta sekä edistettävä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä. Julkisen liikenteen palveluita on oltava tarjolla koko maassa. Taloudellisen ohjauksen keinoja on hyödynnettävä nykyistä tehokkaammin joukkoliiken-teen edistämiseksi. Verotuksella ja liikenteen hinnoittelulla, tiemaksu mahdollisesti mukaan lukien, voidaan vaikuttaa matkustusmuodon valintaan. Teknologiaa on myös käytettävä nykyistä paremmin hyödyksi joukkoliikenteen ja liikkumisen ohjauksessa. Älyliikenne mahdollistaa muun muassa henkilökuljetusten entistä joustavammat järjes-telyt. Liikennemuotojen yhteistyötä tulee syventää niin, että liikenneyhteyksiä nivelletään paremmin toisiinsa, jatkoliikenneyhteyksiä parannetaan ja liityntäpysäköintiä lisätään. Matkustajien tulee päästä määränpäähän suorin ja vaivattomin yhteyksin. Tämä edel-lyttää sekä maanlaajuisten että alueellisten ja paikallisten joukkoliikennekäytävien toteuttamista. Kaupunkien välisen junaliikenteen vuorotiheys, nopeus ja täsmällisyys ovat tärkeitä tavoiteltaessa raideliikenteelle isompaa osuutta kaikista henkilöliikennematkoista. Su-juva junaliikenne puolestaan edellyttää riittäviä investointeja rataverkkoon ja raidelii-kenteen kalustoon sekä perusradanpidosta huolehtimista. Seinäjoki-Oulu-rataosan käynnissä oleva mittava peruskorjaus tuo osaltaan parannusta rautatieliikenteeseen ja vähentää lentoliikenteen tarvetta tässä osassa maata. Raideliikennehankkeet on asetet-tava etusijalle liikennehankkeiden toimenpideohjelmissa. Investointeja raideliikentee-seen puoltaa sekin, että ne työllistävät ja niiden myönteinen vaikutus kantaa vuosi-kymmeniä eteenpäin. Suomen rautatieverkon yhdistäminen kansainväliseen rataverkkoon muussa kuin Venä-jän-liikenteessä ei ole yksinkertaista sijaintimme ja eri raideleveyden vuoksi. Mahdolli-suus saada uusia, nopeita maaliikenneyhteyksiä Baltiaan ja Keski-Eurooppaan on kui-tenkin syytä selvittää. On tärkeää, että EU:n uuteen TEN-T -ydinverkkoon pyritään saamaan myös ne liikenne-käytävät, jotka tukevat Itä- ja Pohjois-Suomeen liittyvien kehittämistavoitteiden ja alueen saavutettavuuden varmistamista.

202

Rautateiden kaukoliikenteen lippujen hinnat vaikuttavat suuresti matkatapavalintaan. VR Yhtymä Oy uudisti hinnoitteluaan vuonna 2011. On seurattava tarkoin, kuinka suuri osa matkustajista pystyy hyödyntämään aiempaa huokeampia lippuvaihtoehtoja. Tavoitteeksi tulee ottaa joukkoliikennemäärärahojen kääntäminen nousuun heti, kun taloudellinen tilanne sallii menolisäykset. SDP:n aloitteesta käyttöön otetun suurten kaupunkien joukkoliikennetuen muutostarpeita arvioidaan virkamiestyönä. Tarkoitukse-na on helpottaa tuen kohdentamista. Rautatieliikenteestä liikenneministeriö ja VR Yh-tymä ovat tehneet neljän vuoden palvelusopimuksen. Se antaa VR:lle mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa liikennettä aiempaa pitkäjänteisemmin. Lentoliikenteen turvaaminen on perusteltua, kun kyseessä on esimerkiksi elinkeinoelä-män ja kansainvälisen vientiteollisuuden toimintaedellytykset. Kaupunkien valtuustoissa SDP:n edustajien on taloudellisesti vaikeinakin aikoina tärke-ää puolustaa kattavia ja edullisia joukkoliikennepalveluita. Malliksi kelpaa esimerkiksi Tampereen suunnittelema aktiivipassi, jolla toimeentulotuen saajille myönnettäisiin alennusta kaupunkiliikenteen lipuista. Alueiden joukkoliikennepalvelut on turvattava kuntauudistuksessa. Tarvittaessa on har-kittava kuntien velvoittamista joukkoliikenneyhteistyöhön lainsäädännön avulla.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden arvioihin, että liikennepäästöjen vähentämi-nen on välttämätön ilmastopoliittinen toimi ja katsoo, että henkilöliiken-teestä selvästi nykyistä suuremman osuuden tulee olla joukkoliikennematko-ja. Julkisen liikenteen palveluita on oltava tarjolla koko maassa ja joukkolii-kenteen käytön tulee olla edullisempaa kuin yksityisautoilun.

Erityisesti raideliikenteeseen siirtymistä on suosittava julkisen vallan toimin

ja raideliikennehankkeet on asetettava etusijalle liikenneinvestoinneista päätettäessä. Mahdollisuudet avata uusia maaliikenneyhteyksiä Suomen rajo-jen ulkopuolelle tulee selvittää.

Taloudellisia ohjauskeinoja, kuntien yhteistyötä ja älyliikennettä tulee hyö-

dyntää nykyistä tehokkaammin joukkoliikenteen edistämiseksi. Järkevä maankäyttö vähentää alueen liikennepäästöjä ja mahdollistaa julkisen liiken-teen toimintamahdollisuudet sekä tukee maanlaajuisten ja paikallisten jouk-koliikennekäytävien rakentamista.

175. Mutkat suoriksi rantaradalla Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

Turun ja Helsingin välinen rautatieyhteys, ns. rantarata, otettiin käyttöön reilu vuosisa-ta sitten. Sen linjaus on edelleen suurimmaksi osaksi sama kuin höyryveturien aikakau-della. Tämä näkyy muun muassa siinä, että radan mutkaisuuden takia nykyteknologian mahdollistamilla nopeuksilla ei pystytä ajamaan kuin lyhyillä osuuksilla. Yksiraiteisuus korostaa tätä ongelmaa. Tämä yhdistettynä radan huonosta kunnosta johtuviin myöhäs-telyihin on johtanut siihen, että raideliikenne on menettänyt alueella houkuttelevuut-taan, mikä on vastoin tarvetta siirtyä päästöjä ja ruuhkia aiheuttavasta autoliikentees-tä kuljetuskapasiteettinsa ja ympäristöystävällisyytensä puolesta paljon edullisempaan rautatieliikenteeseen. Nykyisten matkustusmahdollisuuksien kehnous aiheuttaa laajamittaista aivovuotoa Lou-nais-Suomesta pääkaupunkiseudulle ja estää eteläisen Suomen tasapainoisen kehitty-mistä. Lounaissuomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ensimmäiset työpaikat ovat usein pääkaupunkiseudulla, ja vain harvat palaavat kerran muutettuaan. Tämä siitäkin huolimatta, että huomattavan suuri osa valmistuneista haluaisi jäädä opiskelupaikka-kunnalleen.

203

Rantaradan uudistaminen on vuosikymmenien ajan noussut toistuvasti esiin, mutta po-liittinen tahto suunnitelmien toteuttamiseksi on toistaiseksi puuttunut. Yksityisautoi-luun nojautuminen on polttoainekustannusten ja liikennemäärien kasvaessa osoittau-tumassa kestämättömäksi vaihtoehdoksi, minkä vuoksi rautatieliikenteen painoarvon lisääminen on välttämätöntä myös Suomessa. Rantaradan uudistaminen kerralla 2000-luvun vaatimuksia vastaavaksi poistaisi yhden suurimmista esteistä, jotka ovat olleet tämän kehityksen tiellä. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP toimii Turku Helsinki-rautatieyhteyden suoristamiseksi mahdollisimman nopeassa aikataulussa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa halutaan lisätä raideliikenteen painoarvoa ja esitetään yhdeksi toimenpi-teeksi Turun ja Helsingin välisen rantaradan linjausten suoristamista. On totta, kuten aloitteessa todetaan, että sujuvat liikenneyhteydet ovat keskeinen alu-eiden vetovoimaa lisäävä tekijä. Sekin pitää paikkaansa, että rantarata ei nykyisellään täytä kaikkia tämän vuosituhannen vaatimuksia ja että yksiraiteisuus korostaa ongel-mia. Tiuhat myöhästelyt ovatkin vähentäneet pääkaupungin ja Turun välisen junayh-teyden suosiota. Turun ja Helsingin raideyhteyttä on jo vuosikymmeniä suunniteltu parannettavan oiko-radan, niin sanotun Elsa-radan avulla. Viime vuosien suunnitelmissa nykyisen radan kunnostaminen on kuitenkin asetettu oikoradan edelle. Rantaradan häiriöherkkyyden vähentämiseksi turvalaitteita on uusittu Espoon ja Kar-jaan välillä. Koko rataosan päällysrakenteen uusiminen ja tukeminen jatkuu, jotta voi-daan lisätä muun muassa routakestävyyttä. Liikenteen sujuvuutta puolestaan paranne-taan pidentämällä tänä vuonna Ervelässä kohtauspaikan raiteistoa. Koko rataosan mittava remontti on lähivuosina tuskin mahdollista liikennemäärärahojen niukkuuden vuoksi varsinkaan, kun yhteysvälillä ei ole lainkaan tavaraliikennettä. Hel-singin asetinlaitteen uusiminen ja ratapihan välityskyvyn nostaminen parantavat kui-tenkin myös rantaradan liikennettä.

Päätösesitys

Puoluekokous katsoo, että rataverkko on pidettävä kunnossa ja raideliiken-neinvestoinnit on suunnattava ensisijaisesti nykyisen raideverkon kehittämi-seen. SDP edistää hallitusohjelman mukaisesti raideliikenteen turvallisuutta ja taloudellista tehokkuutta.

Puoluekokous yhtyy näkemykseen, että Turun ja Helsingin välillä tulee olla

nopea ja sujuva junayhteys. Kunnostustyöt rantaradan nopeutta haittaavien rajoitusten poistamiseksi on tehtävä viivytyksittä. Rantaradan uuteen lin-jaamiseen voidaan ottaa kantaa valtakunnallisessa liikennehankkeiden toi-menpideohjelmassa.

204

JÄRJESTÖTOIMINTA-ALOITTEET

176. SDP:lle teemavuodeksi lapset 2013 Nuorten Kotkain Keskusliitto - Unga Örnars Centralförbund NKK ry:n aloite

Nuoret Kotkat kuuluu sosialidemokraattiseen järjestöperheeseen. Siksi Nuoret Kotkat näkevät, että yhteistyö puolueen ja muiden sisarjärjestöjen kanssa on tärkeää. Nuoret Kotkat eivät vain kasvata uusia vastuunkantajia puolueen ja koko Suomen hyväksi, vaan kerää myös yhteen monen alan asiantuntijoita. Tämä asiantuntijuus, varsinkin lapsi- ja perhepoliittisissa asioissa, voisi olla paremmin hyödynnettävissä myös puolueen piirissä. Nuorten Kotkien toiminta perustuu sosialidemokraattisiin arvoihin. Kotkatoiminta on laajaa ja tavoittaa viikoittain suuren joukon lapsia, perheitä sekä vapaaehtoistyötä tekeviä aikuisia. Nuoret Kotkat tekee maailmanlaajuista yhteistyötä työväenliikkeen lapsijärjestöjen kanssa yli 50 eri maassa, kuten puoluekin omien veljespuolueiden kanssa. Kotkatoiminta on monipuolista ja haasteellista työtä lasten ja nuorten parissa. Arkiset huolet unohtuvat aktiivisessa toiminnassa. Osallistuminen on palkitsevaa. Monelle lapselle ja nuorelle kerhot ja muu Nuorten Kotkien toiminta on mahdollisuus hetkeksi irrottautua kodin ongelmista. Ohjaajien ei tarvitse olla ammattilaisia, mutta turvallisen ilmapiirin luominen vaatii aikuisen läsnäoloa. Nuoret Kotkat kutsuu puolueen jäseniä vierailemaan kotkaosastoissa sekä tutustumaan Nuorten Kotkien leiri- ja viikonlopputoimintaan. Nuoret Kotkat ovat erittäin kiitollisia puolueosastoille, joissa on omaa kotka toimintaa ja jotka antavat taloudellista tukea siihen. Nuoret Kotkat täyttää 70 vuotta vuonna 2013. Juhlavuoden päätapahtuma tulee ole-maan 23.7.-1.8.2013 järjestettävä kansainvälinen leiri Sauvossa. Nuorten Kotkain Keskusliitto- Unga Örnars Centralförbund NKK ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja muut tahot toimimaan siten, että

puolue ottaa lapset erityiseksi teemaksi vuonna 2013

eduskuntaryhmä ja puoluehallitus tekevät kesäretken Nuorten Kotkien kansainväliselle leirille Sauvoon

puolue, puoluepiirit ja -yhdistykset ja Nuoret Kotkat, piirijärjestöt ja osastot järjestävät yhdessä lapsiperheille suunnattuja avoimia tapahtumia eri puolilla Suomea.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa muistutetaan Nuorten Kotkien osaamisesta ja asiantuntemuksesta perhepo-litiikassa ja lasten arjen tuntemisessa sekä tarjotaan yhteistyötä puolueen kaikille or-ganisaatiotasoille. Tarjoukseen on yleisellä tasolla syytä tarttua. Aloitteessa ehdotetut konkreettiset ehdotukset ovat kuitenkin sen kaltaisia, että ne kuuluvat pääsääntöisesti puoluehallituksen tai piirijärjestöjen päätösvaltaan.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää puolueen ja Nuorten Kotkien yhteistyötä tärkeänä. Yh-teistyömuotoja tulee tarkastella vuosittain puolueen toiminnansuunnittelun yhteydessä. Erilliseen teemavuoteen puoluekokous ei näe tarvetta.

Puoluekokous toivoo, että eduskuntaryhmä ja puoluehallitus tekisivät mah-

dollisuuksien mukaan kesäretken Nuorten Kotkien kansainväliselle leirille Sauvoon ja että puolue, puoluepiirit ja -yhdistykset ja Nuoret Kotkat, piiri-

205

järjestöt ja osastot järjestävät yhdessä lapsiperheille suunnattuja avoimia tapahtumia eri puolilla Suomea.

177. SDP:lle kansalaispaneeli Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

SDP:n toiminnassa verkkopohjaisia tutkimus- ja vaikuttamisratkaisuja on käytetty tois-taiseksi vähän. Merkittävin yritys, osin verkossa toteutettujen jäsenäänestysten lisäksi on ollut SDP:n oma jäsentutkimus vuodelta 2010. Jäsentutkimus tuotti merkittävällä tavalla tietoa mm. jäsenten toiveista vaalitavoittei-den painopisteiden suhteen sekä arvokkaita näkemyksiä siitä millaisten arvojen kautta sosialidemokraatit hahmottavat puoluettaan sekä itseään. Aineiston laadullinen osa sisälsi huomattavan paljon näkemyksiä myös puolueen toiminnan kehittämisestä. Lisäksi SDP on lähestynyt erityisesti luottamusmiesaktiiveja omalla palkansaajapaneelilla, ja vastaavaa on suunniteltu eläkkeensaajien keskuuteen. SDP:n jäsentutkimus osoitti, miten paljon potentiaalia verkkopohjainen lähestyminen parhaimmillaan pitää sisällään. Uuden mahdollisuuden hyödyntää verkkoa niin tiedonkeruussa kuin jäsenten vaikutus-kanavana tarjoaisi SDP:n kansalaispaneelin avaaminen. SDP:n tulisikin luoda pysyvä verkkopohjainen paneeli, jonka pohjana toimisivat ne SDP:n jäsenet, joiden sähköpos-tiosoite on puolueen tiedossa. Paneelia täydennettäisiin jatkuvasti ja se olisi kaikille kiinnostuneille avoin. Paneelin jäsenyyttä markkinoitaisiin SDP:n toritapahtumissa sekä verkossa. Toisin sanoen paneeliin rekrytoidaan aktiivisesti uusia ihmisiä, riippumatta heidän po-liittisista mielipiteistään. Tätä kautta ajan mittaan syntyy tietokanta, joka muistuttaa huomattavasti SDP:n potentiaalista äänestäjäkuntaa, ts. ihmisiä, joilla on sosialidemo-kraattinen arvomaailma sekä heitä, jotka ovat poliittiselta kannaltaan sitoutumatto-mia, mutta joilla on selkeästi kiinnostusta SDP:tä kohtaan. Tämä joukko muodostaa myös merkittävän rekrytointipotentiaalin. Paneeliin liittyminen ei velvoita mihinkään, vain antaa mahdollisuuden saada tietoa ja osallistua kyselyihin ym. tutkimustyöhön. Paneelin jäsenet saisivat säännöllisesti erilaisia kyselyitä, joilla mitataan mielipiteitä ja odotuksia SDP:n politiikan suhteen. Paneeli toimii tiedonhankintakanava, ei päätöksen-tekorakenteena, koska päätöksenteko puolueessa kuuluu vain jäsenille. Paneelin kautta siihen kuuluvat henkilöt tulevat SDP:n suoran viestinnän piiriin ja yh-dessä jäsenistön kanssa muodostaisivat merkittävän resurssin tutkimustyölle. Tällä het-kellä puolue kuluttaa huomattavan määrän rajallisia resurssejaan mielipide- ja asenne-tutkimusten ostamiseen kaupallisilta palveluntuottajilta. Ainakin osa tästä tutkimukses-ta voitaisiin siirtää oman paneelin piiriin säästäen tällä tavoin huomattavasti varoja, samalla kun tietoa voitaisiin hankkia huomattavasti nykyistä enemmän ja tarkemmin. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP luo verkkopohjaisen kansalaispaneelin, jonka kautta voidaan ottaa vas-taan ja lähettää tietoa ja näkemyksiä, tiedotteita, kyselyitä, mielipidetiedus-teluita ym.

Kentällä järjestettäviä tilaisuuksia varten luodaan standardimuotoiset palaut-teenantolomakkeet, joiden kautta tuleva palaute rekisteröidään. Taloudellis-ten mahdollisuuksien puitteissa tämä voidaan myös tehdä sähköisesti esim. alueille tilaisuuksia varten hankittavien tablettitietokoneiden avulla.

Syntyvää tietokantaa hyödynnetään aktiivisesti jäsen- ja äänestäjähuollossa sekä tutkimustyön tukena.

206

178. Jäsenistön poliittinen osallistaminen osaksi puolueen jäsenetuja Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Sosialidemokraattinen puolue on pyrkinyt viime vuosina kehittämään jäsenelle suunnat-tuja palveluita ja osallistumisen mahdollisuuksia. Tavoitteena on ollut, että puolueen jäsenyys ja jäsenmaksun maksaminen tuovat jotain lisäarvoa jäsenelle verrattuna ei-jäseneen/kannattajaan. Jäsenetujen kehittämisestä huolimatta osallistumisen mahdollisuuksia ei ole pystytty viemään sellaiselle tasolle, jossa jokainen jäsen voisi kokea aidosti vaikuttavansa poli-

-jäsenyyden ja vaikuttamisen elementit puuttuvat etupale-tista. Puolueella pitää olla muitakin vaikuttamiskanavia, kuin puoluekokousaloitteiden tekeminen, aloitteiden tekeminen puoluehallitukselle jatkuvan aloiteoikeuden kautta, sekä ehdolle lähteminen puoluekokousedustajaksi tai kunnallisvaaleihin. Puolueella on käytössään ulkopuolisten tekemiä tutkimuksia SDP:n kannattajien arvois-ta ja mielipiteistä eri asiakysymyksiin. Kuitenkaan laajaa koko jäsenistöä koskevaa jä-senkyselyä ei ole tehty vuosiin, eikä tällaista aineistoa ole puoluejohdon käytettävissä. Teknologian kehittymisen myötä jäsenten osallistaminen poliittiseen päätöksentekoon on helpottunut ja jäsenten mielipiteen kysyminen eri asiakysymyksiin ja järjestöllisen kehittämisen kysymyksiin on myös kustannuksiltaan edullista. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen järjestämään vuosittain sähköisen jäsenkyselyn, jossa jäsenistöltä kysytään heidän näkemyksiään ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä sekä järjestötoiminnan kehittämisestä. Samalla puo-luehallitus velvoitetaan selvittämään yhdessä puolueen eduskuntaryhmän kanssa, millä keinoin parlamentaarista päätöksentekoa voisi puolueen jäsene-nä seurata/kommentoida niin, että jäsenistölle syntyy aitoa lisäarvoa jäse-nyydestään.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 177-178

Aloitteissa esitetään verkkopohjaisen osallistumisen merkityksen kasvusta yhteiskunnas-samme. Aloitteissa todettiin kattavasti ennen kevättä 2012 SDP:ssä käytössä olleet verkkovaikuttamisen välineet. Kevään 2012 aikana puolueessa on tehty uudistuksia, jotka vastaavat pitkälti aloittei-den esityksiin. Uudistukset ovat huomattavasti lisänneet verkkovaikuttamisen mahdolli-suuksia SDP:ssä ja sen lähipiirissä. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma muun muassa teki tammikuussa 2012 esityksen, että osa eduskunnan valiokuntien kokouksista olisi medialle avoimia. SDP:n tulee tulevaisuudessakin olla verkkovaikuttamisen edelläkävijä ja edistää verkko-vaikuttamista myös muualla lähipiirissään olevissa elimissä, kuten eduskunnassa ja mi-nisteriöissä. SDP:n tulee seurata jo tehtyjen uudistusten vaikutuksia ja kehittää toimin-taa saatujen kokemusten perusteella.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa aloitteet aiheelliseksi ja esitykset pitkälti toteutetuiksi. Puoluekokous ei kuitenkaan halua määritellä jäsenkyselyjen tai muiden säh-köisten osallistumismuotojen järjestämisen vuosittaista määrää, vaan luottaa puoluehallituksen arviointikykyyn tarpeen määrittelyssä.

179. Inkludera invandrarna förstärk socialdemokratin Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion

Under de två senaste decennierna har invandrarnas antal flerdubblats i Finland. Invandrarnas politiska deltagande har ökat de senaste åren. I de senaste riksdagsvalen

207

var SDP:s kandidat Nasima Razmyar endast 100 röster från att bli invald som Finlands första riksdagsledamot med invandrarbakgrund. Men ett faktum är att invandrarnas deltagande i partipolitiken i Finland inte ännu är på den nivå som den kunde vara. Invandrarna är underrepresenterade i politiken i Finland. Delvis hänger detta ihop med att många invandrare inte känner till hur det politiska systemet inklusive de politiska partierna i Finland fungerar. Ur en demokratisynvinkel är det utomordentligt viktigt att de politiska partierna är så representativa som möjligt. Det är viktigt att allas röst hörs och att ingen segregeras. Det ligger också ett strategiskt intresse i att få med invandrarna i SDP:s verksamhet: nya medlemmar är en resurs för partiet! Även om invandrarna inte ännu i Finland deltar i partipolitiken lika aktivt som i många andra länder, är många invandrare aktiva i sina egna invandrarföreningar. Det finns omkring 700 registrerade invandrarföreningar i Finland. SDP kunde använda dessa föreningar som en kontaktlänk till invandrarbefolkningen och därigenom öka invandrar-nas deltagande i partiets verksamhet. Finlands Svenska Socialdemokrater rf föreslår, att

SDP skickar ett infopaket om sina värderingar, sin historia och om hur det är möjligt att komma med i verksamheten åt de registrerade invandrarförening-arna.

Maahanmuuttajat mukaan - sosialidemokratiaa vahvistettava Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut. Viime vuosina maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen on myös kas-vanut. Edellisissä eduskuntavaaleissa SDP:n ehdokas Nasima Razmyar oli lähellä tulla valituksi Suomen ensimmäiseksi maahanmuuttajataustaiseksi kansanedustajaksi. Hän jäi vain 100 äänen päähän. Samaan aikaan on selvää, että maahanmuuttajien osallistuminen puoluepolitiikkaan ei Suomessa ole vielä sillä tasolla kuin se voisi olla. Maahanmuuttajat ovat aliedustettuja Suomen politiikassa. Osittain tämä liittyy siihen, että monet maahanmuuttajat eivät tiedä miten Suomen poliittinen järjestelmä toimii - mukaan lukien poliittiset puolueet. Demokratian näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että poliittiset puolueet edustavat kansaa niin hyvin kuin mahdollista. On tärkeää, että jokaisen ääni tulee kuuluviin eikä ketään syrjitä. Maahanmuuttajien mukaan saamiseen liittyy myös strategisia näkökoh-tia: uudet jäsenet ovat voimavara puolueelle! Vaikka maahanmuuttajat eivät vielä osallistu puoluepolitiikkaan yhtä aktiivisesti kuin monissa muissa maissa, niin monet maahanmuuttajat ovat aktiivisia omissa maahan-muuttajayhdistyksissään. Suomeen on rekisteröitynyt noin 700 maahanmuuttajayhdis-tystä. SDP voisi käyttää näitä yhdistyksiä kanavana maahanmuuttajien suuntaan ja siten lisätä maahanmuuttajien osallistumista puolueen toimintaan. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

SDP lähettää rekisteröityneille maahanmuuttajayhdistyksille tietopaketin ar-voistaan ja historiastaan sekä ohjeita siitä, miten toimintaan voi tulla mu-kaan.

Partistyrelsens utlåtande

I motionen tar man upp samarbetet med invandrarorganisationerna. Det är ett viktigt spörsmål. Inte minst därför att antalet invandrare ökar och de integreras bättre i det finländska samhället. I denna integrationsprocess bör SDP ha en roll. Det konkreta för-slaget som ingår i motionen, att göra ett infopaket om SDP:s verksamhet och värdering-ar, är en bra ide.

208

Beslutsförslag

Partikongressen godkänner motionen och förpliktar partibyrån att bereda ett sådant infopaket som föreslås i motionen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomio yhteistyöhön maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Asia on tärkeä. Ei vähintään sen takia että maahanmuuttajien määrä kasvaa jatkuvasti ja heidän integroitumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan kasvaa. Tässä integroitumisessa SDP:llä on ja tulee olla osansa. Aloitteen konkreettinen esitys, tietopaketin tekeminen SDP:n toiminnasta ja arvoista on hyvä ajatus.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja velvoittaa puoluetoimistoa laatimaan aloitteessa esitetty tietopaketti.

180. Rahamaailman toiminnan ymmärtäminen Kokkolan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Sijoittajien roolin ymmärtäminen on oleellista Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa. On välttämätöntä ja hyödyllistä, että puoleemme kouluttaa piirit, yhdistykset ja jäse-net ymmärtämään, miten rahamaailma toimii. Sijoittajavastuu, veroparatiisit, veron-kierto, suomalaisten yritysten ostot, hämärä ja pimeä työ, optiot, kultaiset kädenpuris-tukset ovat keskusteluissa esiintyviä käsitteitä, joiden sisällön hyvä ymmärtäminen vaa-tii kovaa työtä ja syvällistä perehtymistä. Mikäli asioita ei ymmärrä oikein, jää keskusteluissa alakynteen. Vääryyksien vastusta-minen ja virheellisen käytännön oikaiseminen vaatii asioiden syvällistä ymmärtämistä. Jo kunnallisvaaleissa tällainen talousasioiden ymmärtäminen ja väärien toimintatapojen asiapohjainen vastustaminen tuo uusia ystäviä. Kokkolan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

puoluekokous velvoittaa puolueen perustamaan asiantuntijatyöryhmän, joka kouluttaa itsensä parhaiden, myös ulkopuolisten, asiantuntijoiden avulla ym-märtämään rahamaailman toimintaa.

Ryhmän tulisi pitää tai järjestää kiertävästi kuukausittain piireissä ja yhdistyk-sissä kiinnostuneille ja jäsenille avoimia keskustelu- ja koulutustilaisuuksia se-kä ryhtyä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa pureudutaan yhteen SDP:n perinteisistä tehtävistä, valistamiseen. Tässä tapauksessa sijoittajien toiminnan ja rahamaailman ymmärtämisestä valistamiseen. Aihe on ajankohtainen ja varmasti tarpeellinen. SDP:n resurssit ovat rajalliset ja siksi tällaiset toiminnot ovat jääneet SDP:n tärkeille yhteistyökumppaneille. Tällainen toi-minta sopiikin paremmin Työväen Sivistysliitolle tai Kalevi Sorsa -säätiölle.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa aloitteen aiheelliseksi ja että SDP:n tulee aloittaa kes-kustelut Työväen Sivistysliiton ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa siitä, miten SDP:n jäsenistön ymmärrystä talous- ja sijoitustoiminnassa voitaisiin lisätä.

181. Irti vaihtoehdottomuusretoriikasta Globaalisosialidemokraatit GSD ry:n aloite

Politiikan vaihtoehdottomuus tukee aina olemassa olevia valtarakenteita. Yhteiskuntaa muuttavien voimien on ensin kyseenalaistettava kulloinenkin vallitseva maailmantila. Tällöin kulloisillakin vallanpitäjillä on todistustaakka olemassa olevien valtarakenteiden

209

parhaudesta, ja demokraattiset hallitsijat suhtautuvat tuohon todistustaakkaansa vaka-vasti. Sosialidemokraattinen liike on olemassaolonsa aikana todistanut voimallisesti olevansa yhteiskuntaa muuttava voima. Sosialidemokraattiset uudistukset ovat historiassa lisän-neet eri kansanosien tasaveroisuutta parantamalla erityisesti työläisten oikeuksia. Sa-malla sosialidemokratia on ollut voimakkaasti kansainvälinen liike; myös kaukaisempien työläisten ja kansalaisten asiat ovat olleet meidän asiamme. 1970-luvulla tasa-arvohuippunsa monen muun länsimaan tavoin saavuttaneen yhteiskuntamme lähimen-neisyydessä sosialidemokratia on ehtinyt siirtyä yhteiskuntaa muuttavasta voimasta omana aikanaan toteutettujen uudistusten ja yhteiskuntajärjestyksen puolustajaksi. Vaikka julkisen sektorin markkinoistaminen, ulkoistamiset ja yksityistämiset eivät ole olleet sosialidemokratialle vieraita, on kuitenkin paikallaan kysyä, missä menee sosiali-demokratian raja. Loka-marraskuun vaihteessa Kreikassa vaikutti olevan tulossa kansanäänestys koskien maan sitoutumista kolmanteen julkisen sektorin leikkaus- ja säästöohjelmaan, jota muiden euromaiden lisälainojen seurauksena kutsuttiin tukiohjelmaksi. Suomen sosiali-demokraatit ovat olleet Kreikan tuki- eli säästöohjelmien kannalla valtion aktiivisen kysynnän tukemisen ja elvyttämisen sijaan. Tässä viitekehyksessä on ymmärrettävää, että Suomen sosialidemokraattien johto arvioi marraskuun alussa, ettei Kreikalla ole (kansanäänestyksessään) vaihtoehtoa (tuki- eli säästöohjelmalleen). Paitsi että lausunto kyseenalaisti Kreikan sosialidemokraattisen pääministerin ehdotuksen ollen vahva tuki kreikkalaisten julkisen sektorin lisäleikkaamiselle, ylenkatsoi se myös leikkausten mer-kitystä kansalaisten elämän edellytyksille; jo ennen kansanäänestysehdotusta oli laajas-ti tiedossa, etteivät kreikkalaiset selviydy jo aiemmin kansalaisten maksettavaksi koh-dennetuista maksukorotuksista. Globaalisosialidemokraatit GSD ry esittää, että

Suomen sosialidemokraattinen johto ei perustele poliittisia linjauksia vaihto-ehtojen puutteella.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota ennen kaikkea poliittiseen kielenkäyttöön ja politii-kassa käytettyihin kielikuviin. Poliittiseen kielenkäyttöön onkin viime vuosina tullut yhä enemmän vertaus- ja kielikuvia. Se kieltämättä hämärtää osaltaan poliitikkojen todelli-set tavoitteet.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa aloitteen kielenkäytön osalta aiheelliseksi ja toivookin SDP:n edustajien kiinnittävän asiaan huomiota. Perusteluosioissa olevasta Kreikan euro-ongelmaosiosta puoluekokous on eri mieltä ja toteaa SDP:n puo-luejohdon toimineen asiassa linjakkaasti ja puolueen päätösten mukaisesti.

182. Tasa-arvon edistäminen ja tiennäyttäminen tasa-arvon juurruttami-sessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja SDP:n toimintaan

Keravan Demarit ry:n jäsenen Leena Harjula-Jalosen aloite

Kansalaisten näkemykset tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta poikkeavat toisistaan, vaikka eettiset ja moraaliset säännöt opetettaisiinkin samoista lähteistä. SDP:n tulisi puolueena nousta väkevämmin puolustamaan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Epätasa-arvo näkyy konkreettisesti miesten ja naisten palkkaeroissa. Syksyn 2011 työehtosopimusneuvotteluissa palkansaaja- ja työn-antajajärjestöt eivät pystyneet sisällyttämään raamiratkaisuun pienpalkkaerää, ei myöskään tasa-arvoa edistävää naispalkkaerää. Tästä seuraa se, että yhä syvemmäksi kasvaa kuilu suomalaisen yhteiskunnan palkansaajien välille. Naisen palkka on tutkitusti 80 % miehen palkasta. Suomalaiset palkansaajat ovat jakautuneet hyvä ja huonotuloi-siin.

210

Keravan Demarit ry:n jäsen Leena Harjula-Jalonen esittää, että

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen tulisi entistä voimakkaammin puolus-taa pienpalkkaisten asemaa, niin että se lisäisi myös sosiaalista tasa-arvoa.

SDP:n on ryhdyttävä omassa viestinnässään ja toiminnassaan nostamaan tasa-arvo yhdeksi poliittiseksi kärkihankkeeksi ja yhteiseksi päämääräksi. Tasa-arvo on yksi keskeinen, oikeudellinen ja eettinen periaate, jonka tärkein osa-alue on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään SDP:n terhakoitumissa tasa-arvoasioista. Tasa-arvo ja erityisesti sukupuolten välinen tasa-arvo on SDP:n toiminnan perusarvoja. Se on näkynyt ja sen tulee tulevaisuudessakin näkyä kaikessa SDP:n toiminnassa.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa aloitteen pääsääntöisesti jo toteutuvan SDP:n toimin-nassa, mutta muistuttaa että terhakoitumisen varaa on aina.

183. SDP:lle viestintäsuunnitelma ja rahoitusta ohjattava maakun-nalliseen viestintään

Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

Puoluehallitus teki vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen uuden viestintätukilinjauk-sen, jonka seurauksena sd-maakuntalehdet osin lopettivat toimintansa. Viestin välitty-minen puoluekenttään on vaarantunut olennaisesti, kun resursseja poistettiin radikaa-listi alueellisesta viestinnästä. Uusien kannattajaryhmien tavoittaminen paikallisesti ja viestin välittäminen sähköisesti sekä vakiintuneiden kannattajien palveleminen printtimedian välityksellä on käynyt piiri- ja kunnallisjärjestöissä liki mahdottomaksi. On suuri vaara, että sosialidemokraat-tinen viestintä hukkaa moniarvoisuuden ja alueellisuuden. SDP:n tulisi laatia kaikkia organisaatiotasojaan käsittävä viestintäsuunnitelma ja -strategia sekä rahoitettava jat-kossakin piiri ja kunnallisjärjestöjen tasolla tapahtuvaa omaa ulkoista viestintää. Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa

1) puoluehallituksen laatimaan pikaisesti viestintäsuunnitelman ja viestin strategian puolueorganisaatioiden eri tasoille

2) puoluevaltuustoon varaamaan vuoden 2013 SDP:n talousarviossa riittävästi erillistä piiri- ja kunnallisjärjestötasoille kohdennettua viestintätukea alu-eellisen sosialidemokraattisen viestinnän toteuttamiseksi koko Suomessa.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään viestintästrategian laatimista puolueorganisaation eri tasoille sekä viestintätuen kohdentamista SDP:n aluetoimintaan. Poliittinen viestintä on ollut murroksessa. Netin läpimurto sekä sosiaalisen median vyö-ryminen ihmisten arkipäiviin ovat tuoneet poliittiseen viestintään perinteisten printti-lehtien rinnalle aivan uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi Tietokonelehden (joulukuu 2011) Suomi24 -yhteisössä vierailee yli 1,3 miljoonaa käyttäjää ja Facebookilla on Suo-messa yli kaksi miljoonaa aktiivista käyttäjää. Muutoksen vauhtia kuvaa hyvin se, että Facebook käynnisti palvelun Suomessa neljä vuotta sitten. SDP menetti viime vaaleissa kolme kansanedustajan paikkaa. Tämän johdosta viestintä-tuki pieneni 270 000 euroa vuositasolla. Tämän lisäksi hallitusneuvotteluissa päädyttiin leikkaamaan myös muiden yhteiskuntalohkojen lisäksi puolueiden viestintätukea pari miljoonaa euroa.

211

SDP:n viestintärahat eivät riittäneet kaikkien sd-lehtien ylläpitämiseen. Vuoden 2012 vaihtuessa toimintansa päättivät maakuntien demarilehdistä kotkalainen Eteenpäin, mikkeliläinen Vapaus, oululainen Pohjolan Työ sekä Viikko-Häme. Myös muut puolueet ovat ajaneet alas ns. alueilla ilmestyvät puoluelehdet ja esimerkiksi Keskusta on har-ventanut myös pää-äänenkannattajansa Suomenmaan viikkoilmestymiskertoja. Vasem-mistoliitto ja Kokoomus ovat siirtäneet viestinnän painopisteen nopeaan verkkolehden uutisreagointiin ja kerran viikossa ilmestyvään jäsenlehteen. Puoluehallituksen linjauksen mukaan SDP:n 3,5 miljoonan euron viestintätuesta 2,5 miljoonaa kohdennetaan Uutispäivä Demariin. Loppu viestintämiljoona jakaantuu seu-raavasti: Vaaliviestintään 184 000 euroa, SDP:n lehtimainontaan ja jäsenviestintään 342 000 euroa, ruotsinkieliseen viestintään 95 000 euroa, verkkoviestinnän kehittämi-seen, Uutispäivä Demarin, ehdokkaiden, piirien, puolueosastojen kotisivupalveluihin 170 000 euroa. Alueellisen viestinnän tukemiseen (Viikko Pohjois-Karjala, Viikko Keski-Suomi ja Uusi Aika) on varattu 150 000 euroa. SDP:n viestinnässä eduskuntaryhmän, hallitusryhmän sekä puoluetoimiston kesken on viestintävastuut jaettu. Tätä työtä ei ole laajamittaisesti ulotettu SDP:n aluetasolle. Puolueen viestinnässä on keskitytty verkkoviestintään, jäsenviestintään ja vaalien vies-tintään.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että aloite on hyvä ja se kiinnittää oikeisiin asioihin huomiota. Puoluehallitus päättää vuosittain SDP:n viestintätuen jakoperus-teet ja tästä on jatkossakin hyvä pitää kiinni.

184. Palkansaajatoiminta puoluekokouskauden kärkihankkeeksi Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Ammatillisen ja poliittisen työväenliikkeen menestys on nojannut keskeiselle tavalla toisiinsa koko Suomen työväenliikkeen historian ajan. Näin on olettavasti myös tulevai-suudessa. Viimeaikainen poliittisten voimasuhteiden muutos haastaa kuitenkin sosialidemokraat-teja vahvistamaan asemaansa palkansaajapuolueena. Nämä tarpeet koskevat yhtälailla niin työntekijä- kuin toimihenkilökenttää. Työntekijäpuolella huolena on heikentynyt puoluekannatus ja aiemmin vahvan sosiali-demokraattien ay-toiminnan järjestöllisen iskukyvyn rapautuminen. Toimihenkilöryhmi-en yleistä merkitystä palkansaajaliikkeessä nostavat työelämän muutostrendit. Sosiali-demokraattien toiminta toimihenkilökentässä on kuitenkin hajanaista, eikä tätä asiaa ole kyetty muuttamaan puolueen kesken jääneen ns. toimihenkilöprojektin kautta. Sosialidemokraattisen palkansaajaliikkeen vahvistaminen työntekijä- ja toimihenkilö-kentässä vaatii osittain samoja, mutta osittain myös toisistaan eriäviä toimenpiteitä. Näihin tarttumista ei pidä kuitenkaan nähdä toisilleen vastakkaisena toimintana, vaan yhteisenä työnä SDP:n palkansaajapuolueen aseman vahvistamiseksi. Esimerkkejä onnistuneesta strategisesta toiminnasta sosialidemokraattisten puolueiden aseman elvyttämisestä ammattiyhdistysliikkeen jäsenten piirissä löytyy läheltä. Muun muassa Norjassa on toteutettu hankkeita, joilla aiemmin heikentynyt kannatus työnte-kijäliittojen jäsenten keskuudessa on saatu nostettua täysin uudelle tasolle. Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

SDP toimii entistä määrätietoisemmin ammattiyhdistysliikkeen jäsenten akti-voimiseksi niin sosialidemokraattiseen järjestötoimintaan kuin puolueen ää-nestäjiksi. Puolue kirkastaa profiiliaan palkansaajapuolueena ja nostaa ay-toiminnan vahvistamisen yhdeksi puoluekokouskauden kärkihankkeista.

212

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään SDP:n terhakoitumista ammattiyhdistysliikkeen jäsenten aktivoi-miseksi sos.dem. liikkeeseen. SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö on perinteistä ja jatkuvasti uudistuvaa. SDP:n ammattiyhdistystoiminta, joka näkyy parhaiten eri am-mattiliittojen sos.dem. ryhmätoimintana, vahvistaa puolueen roolia palkansaajaliikkee-nä sekä työn puolueena. Yhteistyö on jatkuvasti kehittyvää ja siinä löytyy aina paran-tamisen varaa, mutta kaiken kaikkiaan voidaan olla tyytyväisiä puolueen ammattiyhdis-tystoiminnan vaikuttavuuteen.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa aloitteen jo toteutuvan SDP:n toiminnassa.

185. Seksuaaliseen häirintään puututtava aktiivisesti Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Seksuaalinen häirintä on ei-toivottua ja yksipuolista. Sillä tarkoitetaan sellaista toimin-taa, jota häirinnän kohde ei ole itse aiheuttanut tai halunnut, kuten seksistiset vitsit tai huomautukset, vihjailevat katseet tai eleet, koskettelu tai nipistely. Häirinnällä ja ah-distelulla kyseenalaistetaan yksilön itsemääräämisoikeus ja arvokkuus perustavanlaatui-sella tavalla. Häirinnän lähtökohtana on aina uhrin oma kokemus ei se, mitä häiriköijä kokee teh-neensä. Se, mitä koetaan häirinnäksi tai ahdisteluksi, riippuu henkilöstä, tilanteesta, osapuolten välisestä suhteesta ja vuorovaikutuksesta sekä aikaisemmista kokemuksista. Seksuaalisesta häirinnästä kärsivät Suomessa eri arvioiden mukaan jatkuvasti kymme-nettuhannet naiset ja miehet. Seksuaalinen häirintä ei ole koskaan hyväksyttävää, ja siihen pitää aina puuttua aktiivisin ja konkreettisin tavoin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP tuomitsee jyrkästi kaiken seksuaalisen häirinnän, laatii selkeät pelisään-nöt seksuaalisesta häirinnästä kaikille puolueen toiminnassa mukana oleville ja ryhtyy jatkossa aktiivisesti konkreettisiin toimiin, mikäli viitteitä seksuaali-sesta häirinnästä ilmenee.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa puututaan erittäin tärkeään asiaan. SDP:ssä on nollatoleranssi minkäänlai-seen häirintään. Seksuaalista häirintää ei ole hyväksytty missään tilanteessa eikä ke-nenkään kohdalla. Kaikki viitteet tällaisesta toiminnasta on tutkittu ja mikäli viitteet ovat osoittautuneet todeksi, on ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen ajatukseen, mutta ei näe tarpeelliseksi min-käänlaisten pelisääntöjen laatimiselle tai toimintatavan muutokselle.

186. Kasvisruokaa puolueen tapahtumiin Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Kasvisruoka on paitsi terveellistä, myös eettistä ja usein edullisempaa kuin liharuoka. Viime vuosina pinnalla on ollut keskustelu koululaisten kasvisruokapäivästä. Koska puo-lueen tapahtumia on huomattavasti harvemmin kuin kerran viikossa, olisi kasvisruoan tarjoaminen symbolisesti hieno ele, jolla puolue osoittaa, että on itse valmis konkreet-tisesti osallistumaan omien tavoitteidensa saavuttamiseen. Kasvisruokailu tukee ter-veellisen, eettisen ja ekologisesti tuotetun ravinnon periaatteita. Kasvisruokaa on myös yleensä helpommin mahdollista tehdä paikallisesti tuotetuista raaka-aineista kuin liha-ruokaa.

213

Demariopiskelijoiden tapahtumissa on jo vuodesta 2008 lähtien tarjoiltu vain kasvisruo-kaa. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP:n tapahtumissa on tarjoiltava ainoastaan kasvisruokaa, allergiat huomioi-den.

187. SDP Reilun kaupan edelläkävijäksi Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden tuottajien asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilu kauppa parantaa pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden työ- ja elinoloja sekä ympäristön hyvinvointia kehitysmaissa. Reilun kaupan tuotteita on markkinoilla jo kymmeniä tuhansia ja niitä myydään yli 70 maassa. Suomessa on myynnissä yli 1 700 Reilun kaupan tuotetta. Suomessa monet järjestöt, yritykset ja julkisyhteisöt ovat julistautuneet Reilun kaupan tukijoiksi. Myös muutamat kaupungit ovat joko jo saaneet tai vasta hakemassa Reilun kaupungin statusta, uusimpana näistä Helsinki. Reilun kaupan tukijoiksi sitoutuneet tahot lupautuvat toiminnassaan suosimaan ensisijaisesti Reilun kaupan tuotteita, kuten esimerkiksi Reilun kaupan kahvia, banaaneja, kukkia, viiniä tai puuvillatuotteita. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää puoluekokoukselle, että

SDP julistautuu Reilun kaupan tukijaksi ja sitoutuu jatkossa suosimaan Reilun kaupan tuotteita omassa toiminnassaan.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 186-187

Aloitteissa pureudutaan eettiseen kuluttamiseen. Kasvisruokailu on monelle ihmiselle eettinen ja/tai terveydellinen valinta. Eettisen valinnan kyseessä ollessa pitää valinnan olla vapaaehtoista. SDP:n tapahtumissa on pääsääntöisesti myös kasvisruokavaihtoehto. Reilun kaupan tukijana SDP on ollut jo jonkin aikaa. Puoleen tilaisuuksissa ja toimitilas-sa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään Reilun kaupan tuotteita.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen, että SDP:n tapahtumissa on tarjoiltaisiin ainoastaan kasvisruokaa, mutta edellyttää, että tilaisuuksissa on tarjolla myös kasvisruokavaihtoehto. SDP julistautuu Reilun kaupan tukijaksi käyttä-mällä mahdollisuuksien mukaan Reilun kaupan tuotteita.

188. SDP:n on terästettävä viestintäänsä ja luotava asiantuntijaverkosto Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Toimiva viestintä on jokaisen organisaation elinehto. Tarvittavan tiedon on tavoitettava sekä jäsenistö että organisaation ulkopuoliset tahot. Medianäkyvyydessä toimivat ja helposti käytettävät viestintäkanavat ovat tärkeä tekijä. Tarvittavan tiedon mutkaton saavutettavuus on etu niin jäsenelle kuin toimittajalle. Nykyisellään SDP:n tarjoama listaus yhteystiedoistaan on perusteellinen henkilöiden toimenkuvien osalta, mutta tietyn alueen osaamisen, asiantuntijuuden ja vastuun sel-vittäminen on työlästä. SDP kaipaa selkeää listausta, josta vireillä olevien poliittisten päätösten ja politiikan eri osa-alueiden asiantuntijat ja valmistelijat tavoittaa nopeasti ja vähällä vaivalla. Asian-tuntijoiden, toimijoiden vastuualueiden ja käynnissä olevien prosessien valmistelijoiden ja vastuuhenkilöiden helppo tavoitettavuus edellyttää asiantuntijaverkostoa. SDP:ssa käynnissä oleva viestintäuudistus on oiva paikka terästää tiedonsaannin mah-dollisuuksia selkeyttämällä käytänteitä ja kehittämällä asiantuntijaverkosto jäsenistön

214

ja tiedotusvälineiden käyttöön. Asiantuntijaverkosto voitaisiin luoda esimerkiksi SDP:n tiedotuksen alaisuuteen. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP terästää ja selkeyttää viestinnän vastuujakoa ja luo asiantuntijaverkoston jäsenistön ja tiedotusvälineiden käyttöön.

Puoluehallituksen lausunto

-järjestelmän luomista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että tiedotusvälineille on jo nyt tarjottu kysyttäessä SDP:n työryhmäorganisaation puheenjohtajia sekä edus-kuntaryhmän valiokuntavastaavia heidän asiantuntemustaan sivuavissa haas-tattelupyynnöissä. Vuoden 2012 viestintäuudistuksessa on aloitteen idea otettu huomioon.

189. SDP:n toteutettava näkyvyyskampanja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Sosialidemokraattista politiikkaa ja arvopohjaa arvostetaan laajasti mutta se ei konkre-tisoidu puolueen kannatukseksi. Osasyynä tähän on puolueen heikko näkyvyys vaalien välillä. Puolueen täytyy pitää esillä omia arvojaan ja kirkastaa viestiään. Tämä tulee toteuttaa kampanjalla, jolla lisätään puolueen näkyvyyttä ja tietoisuutta tärkeistä poliittisista kysymyksistä, joita haluamme edistää. Kampanja voi esimerkiksi keskittyä yhteen tär-keään teemaan ja sen ympärillä oleviin kysymyksiin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP toteuttaa näkyvyyskampanjan vuoden 2013 aikana.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään näkyvyyskampanjan toteuttamista vuoden 2013 aikana. Jatkuvan kampanjoinnin idean mukaisesti SDP pitää politiikkaansa esillä myös vaalien välillä. SDP on antanut eväitä kampanjoinnille ja SDP:n jäsenet sekä sisarjärjestöt ovat ne kasvot, jotka eri puolilla Suomea toteuttavat kampanjointia. Myös vuonna 2013 on syytä liikkua ihmisten parissa ja tehdä jatkuva kampanjointia.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy jatkuvan kampanjoinnin idean mukaisesti aloitteeseen.

190. Huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksia lisättävä Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry:n aloite

Huonokuuloisten osuus väestöstä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttaa väestön ikääntyminen sekä meluvammojen aiheuttaman kuulon heikkeneminen. Tutki-musten mukaan myös nuorten huonokuuloisuus on lisääntymässä. Sosialidemokraattisen puolueen toiminnan lähtökohtana tulee olla esteettömyys. Tilai-suuksia järjestettäessä pitää huomioida tilan esteettömyys ja kiinnittää huomiota toi-menpiteisiin, joilla voidaan parantaa osallistumismahdollisuuksia. Induktiosilmukkaan liittyvä tekniikka on mennyt eteenpäin. Nykyisin tiloihin voi asentaa

i-daan asentaa tiloihin, joissa silmukan tarve on satunnaista.

215

SDP:n tilaisuuksissa pitää kiinnittää huomiota siihen, että huonokuuloisten mahdollisuu-det osallistua toimintaan eivät ole rajoitettuja ainoastaan suuriin auditorioihin. Esimer-kiksi työväentalojen varustelussa tulee ottaa huomioon induktiosilmukan käyttömahdol-lisuudet myös pienemmissä kokoushuoneissa. Helsingin Sosialidemokraattinen Kilta ry esittää, että

SDP kiinnittää huomiota huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksiin. Tapah-tumien järjestelyissä pitää huomioida huonokuuloisten mahdollisuudet osallis-tua tapahtumaan täysivaltaisesti.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa pureudutaan tärkeään kysymykseen, osallistumisen mahdollistamiseen, ja tässä aloitteessa erityisesti huonokuuloisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen. Esteettömyys ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen on SDP:n toiminnan lähtökoh-ta. SDP kiinnittää asiaan koko ajan enemmän huomiota ja runsaasti parannuksia onkin aikaansaatu. SDP kerää palautteen kaikista järjestämistään tilaisuuksista ja kehittää palautteen perusteella tapahtumiaan. Aloitteessa esille tuotu ongelma, huonokuulois-ten osallistumisen este, ei ole tullut esille ennen tätä aloitetta.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja edellyttää, että SDP kiinnittää huomiota kaikkiin osallistumisrajoituksiin ja tekee töitä niiden poistamiseksi.

191. Avoin äänestys Euroopan sosialidemokraattien ehdokkaasta komissi-on puheenjohtajaksi

Tölö Unga Socialister ry:n jäsenen Marianne Muonan, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenten Matti Niemen ja Kaisa Pennyn, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsenen Anssi Pirttijärven ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsenen Antton Rönnholmin aloite

Euroopan sosialidemokraattinen puolue ESP on päättänyt asettaa vuoden 2014 yhden, yhteisen sosialidemokraattisen ehdokkaan komission puheenjohtajaksi. Tämä tulee sel-keyttämään eurovaalien asetelmaa ja mahdollistaa selkeän, eurooppalaisen sosialide-mokraattisen vaihtoehdon luomisen vaaleissa. Tämä tuo demareille yhdet selkeät eu-rooppalaiset kasvot ja tuo Euroopan eduskunnan vaalit lähemmäksi kansalaisia. ESP päätti komission puheenjohtajaehdokkaan valintatavasta kokouksessaan marras-kuussa 2011. Kokous suositteli jäsenpuolueille mahdollisimman laajaa demokraattista valintaprosessia, jossa jäsenistöä kuullaan ennen päätöksentekoa. Olisi mielestämme järkevää, että SDP:n kannasta ehdokkaaksi päätettäisiin jäsenäänestyksellä. Tämä an-taisi ihmisille vaikutusmahdollisuuksia sekä kannustaisi ihmisiä kiinnostumaan uudella tavalla eurooppalaisesta demokratiasta. Tämä lisäisi varmasti vaalityöntekijöiden intoa ja auttaisi tavoitteessa saada Euroopan eduskuntaan kolme sosialidemokraattia nykyis-ten kahden sijasta. Tölö Unga Socialister ry:n jäsen Marianne Muona, Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n jäsenet Matti Niemi ja Kaisa Penny, Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n jäsen Anssi Pirttijärvi ja Turun Sosialidemokraattinen Toveriseura ry:n jäsen Antton Rönnholm esittävät, että

puoluekokous velvoittaa puolueen järjestämään neuvoa-antavan jäsenäänes-tyksen SDP:n kannasta komission puheenjohtajaehdokaskysymyksessä. Äänes-tykseen voivat osallistua puolueen jäsenet ja kannattajat.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa esitetään neuvoa-antavan jäsenäänestyksen järjestämistä SDP:n kannasta komission puheenjohtajaehdokaskysymyksessä. Jäsenäänestykset, jäsenkyselyt ja neu-voa-antavat jäsenäänestykset ovat oiva tapa osallistaa jäsenistöä päätöksentekoon ja selvittää jäsenistön mielipide eri asioissa. Niitä tullaan tekemään seuraavalla puolueko-

216

kouskaudella ajankohtaisista asioista. Onnistuakseen jäsenäänestysten ja kyselyjen tu-lee olla ajankohtaisia ja jäseniä kiinnostavia. Aloitteessa esitetty neuvoa-antava jäsen-äänestyksen ajankohtaisuutta ja kiinnostavuutta ei tässä vaiheessa voida arvioida.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen suoraan, mutta velvoittaa puoluehallituk-sen arvioimaan äänestyksen ajankohtaisuutta ja yleistä mielenkiintoa asian tullessa ajankohtaiseksi. Muilta osin puoluekokous edellyttää, että SDP nou-dattaa ESP:n suositusta mahdollisimman laajasta demokraattisesta valinta-prosessista ja viittaa puoluekokouksen demokratiaohjelman ja EU-ohjelman aihetta sivuaviin kohtiin.

192. Kansainvälisen siirtojäsenyyden mahdollistaminen Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite

Lempäälän Työväenyhdistys uudistaa puoluekokoukselle 6.6.2002 valmistelemansa aloitteen sääntöuudistuksesta ja toimintaperiaatteesta, jolla toteutettaisiin kansainvä-linen siirtojäsenyys. Esityksen uudistaminen on tarpeen, koska aloitteessa esitettyjen asioiden valmistelu käytännöksi asti ei ole edennyt, vaikka puoluekokous on aloitteen ja siihen liitetyn lausunnon hyväksynyt. Aloite eteni puoluekokouksen käsittelyyn Pirkan-maan sosialidemokraattisen piirihallituksen ja piirin käsittelyn kautta. Puoluekokouk-sessa aloite hyväksyttiin, mutta käytännön toimet ovat jääneet kesken. Silloisessa aloitteessa työn tai opiskelun vuoksi ja liittyä esim. Saksassa toimivan sosialidemokraattisen puolu-een jäseneksi. Palattuaan takaisin Suomeen hän ei voi siirtyä suomalaiseen sosialide-mokraattiseen yhdistykseen ns. siirtojäsenenä, vaan kyseeseen tulee uusi jäsenyys. Aloitteen taustalla on kokemus siitä, yhdistyksemme toimintaan oli tulossa mukaan Sak-sassa pitkään asunut henkilö. Hän jäi kuitenkin pois toiminnasta, kun hänen jäsenyyt-tään ei voitu toteuttaa siirtojäsenyytenä. Kysymys oli hänelle periaatteellinen. Hän toivoi, että Suomessakin olisi voitu antaa tunnustusta vuosikausia kestäneestä jäsenyy-destä sos.dem. yhdistyksessä ulkomailla. Ehdotamme, että Pirkanmaan Sos.dem. piiri hoitaa siirtojäsenyysasiaa eteenpäin ja vie asian puolueen sääntöuudistusta tekevälle työryhmälle huomioon otettavaksi. Peruste-luina voisi vielä todeta aikaisempaa vapaamman liikkumisen, opiskelun ja työnteon mahdollistumisen Euroopan Unionissa. Tämä liikkumisen lisääntyminen tulee omalta

Lempäälän Työväenyhdistys ry esittää, että

SDP käynnistää puoluekokousvuoden 2012 aikana kansainvälisen keskustelun eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa kansainvälisen siirtojäsenyyden mah-dollistamisesta, koska kansainvälisyys ja ihmisten liikkuvuus on lisääntynyt merkittävästi ja siirtojäsenyyden merkitys on siten kasvanut.

Puoluehallituksen lausunto

Yhdistymisvapauden kaksi puolta on oikeus liittyä ja olla liittymättä puolueisiin ja jär-jestöihin. Automaattinen siirtojäsenyys on yhdistymisvapauden periaatteiden vastainen. Automaattista siirtojäsenyyttä ei aloitteessa esitetäkään, mutta jos siirtojäsenyys ei olisi automaattinen, ei siirtojäsenyysprosessi poikkea normaalista liittymisestä miten-kään. SDP:ssä ei myöskään ole mitään jäsenyyden kestoaikaan liittyvää jäsenetua, jo-ten siltäkään osin siirtojäsenyyden tuoma jäsenyysajan pituus ei tuo jäsenelle mitään hyötyä. Toisin kuin aloitteessa lukee, ei aloitetta hyväksytty vuoden 2002 puoluekokouksessa.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy aloitteeseen.

217

JÄRJESTÖTALOUSALOITTEET

193. Esitys puolueen jäsenmaksuksi vuosiksi 2013-2014 Puoluehallituksen esitys

Jäsenmaksujen määräytymisperuste Puolueen sääntöjen 10 § säätää jäsenmaksuista seuraavaa:

jonka määräytymisperusteet ja maksuluokat varsinainen puoluekokous vahvistaa. Tähän jäsenmaksuun, jota kutsutaan täydeksi jäsenmaksuksi, sisältyy puolueosaston, kunnal-lisjärjestön, piirijärjestön ja puolueen jäsenmaksu. Puoluevaltuusto määrää täydestä jäsenmaksusta puolueen järjestörakenteen eri osille tulevat maksut. Puoluevaltuusto päättää varsinaisen puoluekokouksen vahvistamien täyden jäsenmak-sun määräytymisperusteiden mukaisesti puolueen täydestä jäsenmaksusta sekä puolu-een ylimääräisistä jäsenmaksuista. Ensimmäinen täysi jäsenmaksu on maksettava siltä kalenterikuukaudelta, jona maksuvelvollinen on hyväksytty puolueosaston jäseneksi. Hakemuksesta voidaan puolueosaston päätöksellä jäsenen jäsenmaksua alentaa asevel-vollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamisen, työttömyyden, tilapäisen työkyvyttö-myyden tai muun sosiaalisen syyn vuoksi noudattaen puoluekokouksen vahvistamaa jä-senmaksuluokitusta. Puolueosaston jäsen, joka elää yksinomaan kansaneläkkeen varassa, voidaan hakemuk-sesta puolueosaston päätöksellä vapauttaa kokonaan jäsenmaksusta. Jäsen, joka on täyttänyt 65 vuotta ja maksanut täyden jäsenmaksun vähintään 30 vuo-delta tai on ollut täydestä jäsenmaksusta edellä mainituissa tapauksissa vapautettuna, on vapautettava 1. momentissa mainitusta jäsenmaksusta. Erikoistarpeisiin, kuten kokous-, vaalivalmistelu-, kurssitoiminta- ynnä muiden sellais-ten kulujen peittämiseen, on puoluejärjestöillä oikeus hankkia varoja määräämällä jäsentensä maksettavaksi ylimääräisiä jäsenmaksuja. Puolueen säännöt ovat varsin joustavat ja antavat puoluekokoukselle ja puoluevaltuus-tolle mahdollisuuden tehdä varsin joustavia päätöksiä jäsenmaksusta. Edelleen yhdis-tyksillä on varsin monia omaan päätökseen liittyviä mahdollisuuksia tulla maksukyvyn perusteella jäsentä vastaan, jos jäsenmaksut osoittautuvat esteeksi jäsenyydelle. Kuluvan vuoden 2012 jäsenmaksuista on voimassa puoluevaltuuston syyskokouksen 2011 päätös: Jäsenmaksut 2012 luokka I ei jäsenmaksua luokka II nuoret alle 25 vuotta 11.00 euroa sääntöjen mukaisin sosiaalisin perus-

tein alennettu jäsenmaksu 22 euroa luokka III luokka V Tukijäsenmaksu omalle puolueosastolle varsinaisen jäsenmaksun lisäksi

110 euroa vuodessa jäseneltä, joiden kuukausitulo ylittää 3 500 euroa. Kannatusjäsenmaksun alaraja on 15 euroa vuodessa.

218

Lisäksi puoluevaltuusto päätti, että jäsenmaksujen jako eri puolueorganisaatioiden kes-ken on seuraava: piirien osuus 50, puolueosastojen osuus 30 sekä puolueen osuus 20 prosenttia. Jäsenmaksujen kokonaiskertymät ja jäsenmaksua maksaneiden jäsenten määrät olivat päättyneellä puoluekokouskaudella seuraavat:

vuosi (31.12.)

jäsenmaksuja euroina jäseniä maksa-

neita

vapaa- ja maksuvapaa jäsenet

äänioi- keutetut

rästi- läiset

2010 777 283.44 48 464 18 101 22 531 40 632 7 832

2011 766 574.45 47 161 17 058 22 599 39 657 7 507

yhteensä 1 543 857.89

Jäsenvelvollisuudet ja oikeudet tulee olla tasapainossa. Vain jäsenvelvoitteensa täyt-täneet jäsenet ovat puolueessa päättäjiä.

Päätösesitys

Vuosina 2013-2014 ovat käytössä seuraavat jäsenmaksuluokat: luokka I Sääntöjen mukaisilla perusteilla jäsenmaksuista vapautetut jäsenet luokka II Alennetun jäsenmaksun maksavat jäsenet, joko sääntöjen

mukaisin perustein määrätyt jäsenet tai puoluevaltuuston erikseen määrittelemät alennusperusteet määräajaksi.

luokka III Täyden jäsenmaksun maksavat jäsenet luokka IV Kannatus- ja tukimaksut Puoluekokous edellyttää, että puoluevaltuusto ja -hallitus seuraavat tarkoin

jäsenvelvoitteiden noudattamista jäsenmaksujen maksamisessa. Muilta osin noudatetaan puolueen sääntöjä jäsenmaksujen ja ylimääräisten

jäsenmaksujen perimisen suhteen.

194. Puolueen lehdistötuen tulisi mahdollistaa maakunnallisten lehtien toiminta jatkossakin

Eurajoen Sosialidemokraatit ry:n aloite

Parlamentaarisin perustein jaettu lehdistötuki sisältyy nykyään yleiseen puoluetukeen. Sen tarkoituksena on edistää sananvapautta sekä tiedonvälityksen monipuolisuutta ja moniarvoisuutta. SDP on päättänyt keskittää valtiolta saamansa lehdistötuen Uutispäivä Demariin ja verkkoviestintään. Päätös koskee SDP:n seitsemää maakuntalehteä, joille on maksettu tukea yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Eurajoen Sosialidemokraatit ry esittää, että

Suomen Sosialidemokraattisen puolueen lehdistötuki pienille, maakunnallisille lehdille palautettaisiin entiselle tasolleen tai ainakin säilytettäisiin nykyisellä tasollaan lehtien toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

SDP:n puoluehallitus teki linjauksen SDP:n viestintätuen jakamisesta kesäkuussa 2011. Päälinjaukset olivat: mahdollistaa yhden 5 kertaa viikossa ilmestyvän sanomalehden

219

julkaiseminen, sähköisen viestinnän kehittäminen ja oman puolueviestinnän resurssien lisääminen. Linjapäätökseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet viestinnän muutos ja näkymä tulevaan sekä SDP:n saaman viestintätuen pieneneminen vaalituloksesta ja määrärahan yleisestä supistumisesta johtuen. SDP:tä lähellä oleva sanomalehdistö on saanut alkunsa 1895 perustetusta Työmies-lehdestä. Vuosikymmenten kuluessa lehdistö on laajentunut ja supistunut joko puolu-een omin päätöksin tai pääasiassa ulkoisten muutosten johdosta. Muutoksia on tapahtu-nut myös lukijakunnan ja jäsenistön suhteessa omaan lehdistöön. Viestinnässä tapahtuva väistämätön muutos edellyttää myös SDP:n oman viestinnän ja

t-

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa puolueen kesäkuussa 2011 tekemän viestintätukilinjauk-sen realistiseksi ja välttämättömäksi ja kannustaa kaikkia puolueen jäseniä ja kannattajia aktiivisuuteen eri medioiden käytössä. Samalla puoluekokous toi-voo, että mahdollisimman moni jäsen ja tukija tilaa sekä lukee edelleen il-mestyviä sosialidemokraattisia lehtiä, julkaisutavasta riippumatta.

195. Maaseudun työväentalot ja puolueen järjestöuudistus Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry:n aloite

Työväentalot maaseutupaikkakunnilla ovat edelleen kaiken järjestötoiminnan lähtökoh-tana, ilman niitä ei ole mitään elävää toimintamahdollisuutta pienillä paikkakunnilla mistä palvelut ja työpaikatkin katoavat. Näiden talojen ylläpidosta tulisi myös puolueen kantaa huolta vaikka ensisijaisesti huoli onkin paikallisella järjestöväellä rakennuskult-tuurinsa säilyttämisestä. Puolue on edesauttanut työväentalojen korjausmäärärahojen kautta näiden talojen kunnostusta ja ne ovat nykyään suurelta osin hyvässä kunnossa. Kaikki tämä on samalla merkinnyt sitä, että talojen vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat kohonneet ennalta arvaamattomalla tavalla ja varsinainen järjestötoiminta varojen puutteessa hoidetaan sitten vasta toissijaisesti, mikäli varoja liikenee käytettäväksi esimerkiksi järjestötoi-minnan kehittämiseen tai ylipäätään varsinaiseen toimintaan. Koska tilanne on hyvin monien pienien yhdistyksien kohdalla tämä, niin puolueen tulisi se tiedostaa ja luoda mahdollisuuksia todelliselle järjestöuudistukselle taloudellisessa mielessä maaseutua unohtamatta tai ennen pitkää puolueen toiminta keskittyy kaupun-kien ja suurten taajamien piiriin. Visuveden Työväenyhdistys Kehitys ry esittää, että

SDP ja sen toimijat kaikessa päätöksenteossa pitävät huolta riittävän rahoituk-sen turvaamisesta maaseudun pienille työväenyhdistyksille ja toimivat niin, että puolueen järjestöuudistus on mahdollista talojen ylläpidon ohella niissä-kin yhdistyksissä, joiden kaikki tulot menevät oman kiinteistön ylläpitämiseen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kannetaan aiheellisesti huolta puolueosastojen resurssien riittävyydestä niin poliittiseen toimintaan kuin mahdolliseen oman työväentalon ylläpitämiseen. Suomalai-nen järjestökulttuuri on ollut se, että yhdistykset hankkivat pääsääntöisesti toimintansa edellytykset jäsenistöstään ja muista lähiyhteisöistä. Puolue on aikanaan keskeisesti vaikuttanut siihen, että työväentaloille kuten muillekin ns. seurantaloille on saatavissa korjausmäärärahoja. Tämän avustuksen säilyttäminen ja kehittäminen ovat välttämättömiä.

220

Puolue ei ole tukenut yhdistystasoa suoralla taloudellisella tuella. Jäsenmaksujen keski-tetty perintä ja jakaminen puoluevaltuuston päättämällä tavalla on säännöllinen talou-dellinen yhdysside. Muutoin puolue pyrkii luomaan kaikille yhdistyksille tasapuolisesti ja edullisesti käytettäviä palveluja ja toimintamalleja. Paikallistason toiminnan rahoitus on pääosin paikallisen toiminnan tehtävä. Yhteiskun-nallista keskustelua on käyty rahoituksesta mm. kunnallisen puoluetuen kehittämiseksi. Työväentalojen käyttöpohjan laajentaminen on luonnollisin ratkaisu talojen talouson-gelmiin, mutta käyttöpohjan laajentaminen väestökatoa kärsivillä alueilla ei ole help-poa.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää edelleen tärkeänä, että ns. seurantaloavustuksen määrä-rahat säilyvät riittävinä tarpeeseen nähden.

Puoluekokous edellyttää, että puolueen toimintamalleja uudistettaessa huo-

mioidaan eri tasoilla olevien järjestöjen taloudelliset mahdollisuudet hyö-dyntää näitä.

196. Puolueosastojen tukeminen joissakin tilanteissa Matinkylän Sosialidemokraatit ry:n aloite

Ajoittain monet puolueosastot joutuvat taloudellisiin vaikeuksiin. Tällöin on pakko pe-riä ylimääräistä jäsenmaksua toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Esimerkiksi Espoosta on kuollut yli kymmenen osastoa 30 vuoden aikana. Matinkylän Sosialidemokraatit ry esittää, että

puolueen on perustettava tukirahasto puolueosastojen toimintaa varten. Tästä rahastosta osastot voisivat anoa rahoitusta esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin (perustelut mukaan):

- juhlat, esim. 50 vuotta

- yllättävä toiminnan lisäämistarve, esim. vaikuttaminen

- tilapäiset rahoitusongelmat

- muut pätevät syyt

Puoluehallituksen lausunto

Puolueosastojen toiminnan loppuminen on valtaosin seurausta poliittisen toiminnan muotojen muutoksesta ja aktiivisten järjestöihmisten vähenemisestä. Myös kuntaraken-teen muutokset ovat vaikuttaneet yhdistysten toiminnan päättymisiin ja liittymisiin toisiin yhdistyksiin. Paikallistoiminnan rahoittamiseksi on aikojen kuluessa ollut esillä useita malleja. Yksi yleisimmin esillä ollut malli on ollut kunnallinen puoluetuki, mutta laajamittaiseen to-teutumiseen tämä ei ole edennyt. Julkisen talouden talousongelmat varmaan vaikutta-vat siihen, että asia ei lähivuosina etene. Kansan Sivistysrahastolla on maan kattava maakuntarahastoverkko, joka on osin ollut avuksi myös puolueosastojen juhlatilanteissa. Piirijärjestöillä on vaihtelevasti ollut myös kohdennettuja toimintatukia, mutta summat ovat pieniä.

tyyppisestä avustuksesta. Asiaa kehitellään ja mahdolliselle määrärahan käytölle teh-

dään kevään aikana ohjeistus.

221

Päätösesitys

Puoluekokous päättää, että erillistä aloitteessa mainittua tukirahastoa ei perusteta.

197. Suomessa siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Sosialidemokraattinen liike on ollut globaalin tasa-arvotyön edelläkävijä. Sosialidemo-kratialla on vuosien saatossa ollut merkittävä rooli naisten ja miesten tasa-arvo-ongelmien politisoimisessa sekä ratkaisemisessa. Nykyisin puoluerahoituksesta tietty prosentti menee puolueiden naisliittojen työn tu-kemiseen. Osuutta on perusteltu naisliittojen tekemällä tasa-arvotyöllä. Hallitusneu-votteluissa 2011 sovittiin, että puoluetuesta kohdennetaan 10 prosenttia naisliittojen työhön entisen 12 prosentin sijaan. Sosialidemokratia edistyksellisenä tasa-arvoliikkeenä näkee tasa-arvotyön laajempana kuin pelkästään naisliittojen tekemänä työnä. Viime vuosina myös yhteiskunnallinen keskustelu miesten kohtaamista sukupuolittuneen yhteiskunnan ongelmista on kanavoi-tunut entistä voimakkaammin tasa-arvokeskusteluna ja miehet ovat järjestäytyneet omiksi tasa-arvoryhmikseen. Puolueiden tasa-arvotyötä tulee entisestään vahvistaa ja nähdä se laajempana. Siksi puoluerahoituksen 10 %:ia tulee jatkossa kohdentaa puolu-eiden yleisen tasa-arvotyön tukemiseen sekä nähdä feminismi laajempana sukupuolit-tuneen yhteiskunnan purkamiseen tähtäävänä tavoitteena. Tölö Unga Socialister ry esittävät SDP:n puoluekokoukselle, että

Suomessa on siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen siten, että puoluetuesta naistoimintaan kohdennettava 10 prosenttia on jatkossa kohden-nettava puolueiden yleiseen tasa-arvotyöhön.

198. Suomessa on siirryttävä laaja-alaista tasa-arvotyötä tukevaan puo-luerahoitukseen

Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n aloite

Sosialidemokraattinen liike on ollut globaalin tasa-arvotyön edelläkävijä. Sosialidemo-kratialla on vuosien saatossa ollut merkittävä rooli niin naisten ja miesten tasa-arvo-ongelmien politisoimisessa sekä ratkaisemisessa, kuin muun tasa-arvotyön tukemisessa muun muassa erilaisten vähemmistöjen aseman vahvistamiseksi. Nykyisin puoluerahoituksesta tietty prosentti menee puolueiden naisliittojen työn tu-kemiseen. Osuutta on perusteltu naisliittojen tekemällä tasa-arvotyöllä. Hallitusneu-votteluissa 2011 sovittiin, että puoluetuesta kohdennetaan 10 prosenttia naisliittojen työhön entisen 12 prosentin sijaan. Sosialidemokratia edistyksellisenä tasa-arvoliikkeenä näkee tasa-arvotyön laajempana kuin pelkästään naisliittojen tekemänä työnä. Viime vuosina myös yhteiskunnallinen keskustelu miesten kohtaamista sukupuolittuneen yhteiskunnan ongelmista on kanavoi-tunut entistä voimakkaammin tasa-arvokeskusteluna ja miehet ovat järjestäytyneet omiksi tasa-arvoryhmikseen. Lisäksi laaja-alainen joukko muita tasa-arvokysymyksiä kaipaa puolueilta erityishuomiota ja myös niihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi tehtävään työhön kohdennettuja taloudellisia voimavaroja. Puolueiden tasa-arvotyötä tulee entisestään vahvistaa ja nähdä se nykyistä laajemmin. Siksi puoluerahoituksen 10 %:ia tulee jatkossa kohdentaa puolueiden yleisen tasa-arvotyön tukemiseen sekä nähdä feminismi laajempana sukupuolittuneen yhteiskunnan purkamiseen tähtäävänä tavoitteena.

222

Nuorsosialidemokraatit NUS ry esittää, että

Suomessa on siirryttävä sukupuolineutraaliin puoluerahoitukseen siten, että puoluetuesta naistoimintaan kohdennettava 10 prosenttia on jatkossa kohden-nettava puolueiden yleiseen tasa-arvotyöhön.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 197-198

Puoluetuki on ollut käytössä vuodesta 1968 alkaen. Puoluetuen käyttötarkoitusta on avustusten jaossa vuosien mittaan valtion toimesta ohjattu määrittämällä, millaiseen käyttöön sitä on ainakin ohjattava. Puoluetuen yleinen käyttötarkoitus on eduskuntapuolueiden tukeminen puolueiden yleisohjelman ja sääntöjen mukaiseen toimintaan. Selkeästi poisrajattu käyttökohde ovat riskisijoittaminen. Valtio määritti aikanaan, että puoluetuesta tulee käyttää määräosa piirijärjestöjen, naistoiminnan ja kv-toiminnan tukemiseen. 2000-luvun alkuvuosina kv-toiminnan mää-räosa poistettiin, koska katsottiin, että on kunkin puolueen oma asia, miten kv-toiminta eri puolueissa järjestetään. Puoluetoiminnan järjestämistä säätelevät useat eri lait sekä myös erillinen puoluelaki ja lait puolue- ja vaalirahoituksen julkisuudesta. Puolueiden taloudenpito on kansalais-järjestöistämme julkisinta. Jossakin tilanteissa voi olla myös vaarana se, että julkinen valta omalla kontrollillaan ja ohjeillaan alkaa liikaa ohjata puolueiden toimintaa. Kan-sanvallan ytimessä olevina organisaatioina puolueiden autonomia tulisi olla mahdolli-simman laaja.

Päätösesitys

Puoluekokous on sitä mieltä, että puoluetuen käyttö puolueen sisällä tapah-tuu mahdollisimman laajasti puolueen omien päätösten, yleisohjelman ja sääntöjen pohjalta.

199. Lisää henkilöstöresursseja Uudellemaalle ja Helsinkiin Tölö Unga Socialister ry:n aloite

Uudenmaan ja Helsingin piirien alueella elää jo yli neljäsosa suomalaisista. Alueelta valitaan yhteensä 55 kansanedustajaa. Kuitenkaan SDP ei ole sijoittanut henkilöstö-resursseja tälle alueelle samoissa määrin. Vaalit ratkaistaan mitä suurimmissa määrin tällä alueella, ja pääkaupunkiseudulla tehty politiikka heijastuu keskimääräistä enem-män myös valtakunnan tasolle. Siksi puolueen pitäisi sijoittaa lisää työvoimaresursseja vaalien kannalta strategisille alueille. Tölö Unga Socialister ry esittää SDP:n puoluekokoukselle, että

SDP huomioi henkilöstöresurssien suuntaamisessa alueen väkimäärän. Uuden-maan ja Helsingin piireihin panostetaan lisäresursseja puolueen kokonaisetu huomioiden.

Puoluehallituksen lausunto

Puolueen keskustoimiston palveluksessa on 15 henkilöä ja piirijärjestöissä 2-1 henki-löä/piiri. Vaalikohtaisesti on voinut olla 2-4 ylimääräistä vaalityöntekijää. Puoluetoimiston henkilökunta suuntaa työpanoksensa koko puolueen käyttöön. Helsinki ja Uusimaa hyötyvät puoluetoimiston henkilökunnasta välillisesti hieman siten, että yleensä kaikki puoluetoimiston työntekijät ovat Helsingin tai Uudenmaan piirijärjestö-jen jäseniä. Vaalikampanjakohtaisesti on tätä aloitteessa mainittua väestöllistä asetelmaa huomioi-tu suuntaamalla toiminnallista ja taloudellista painopistettä kunkin vaalin kannalta tär-keimmille alueille.

223

Helsinki ja Uusimaa ovat oman varainhankintansa osalta useimpia muita piirejä parem-massa asetelmassa. Puolue on pyrkinyt säilyttämään alueelliset toimintamahdollisuudet kaikissa piireissä. Puolueen välittömien palkkalaisten ohessa Helsingin ja Uudenmaan alueella on muuta maata runsaammin erilaisia poliittisia avustajia niin hallitus- kuin eduskuntaryhmällä-kin.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että puoluehallituksen ja viime kädessä puoluevaltuus-ton on vuosittain puolueen talousarvion päättämisen yhteydessä huomioitava alueellinen tasapuolisuus sekä kannatuksen kehittymiseen liittyvät kulloinkin vaikuttavat tekijät.

200. Puolueen nuorisojäsenmaksu poistettava Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Puolueosastoille tilitetään näistä maksuista 30 %. Osastojen puolueelta osoitetut tulot nuorista jäsenistään ovat siis noin 1/5 normaalia jäsenmaksua maksavaan henkilöön verrattuna. Tämä aiheuttaa etenkin keski-iältään nuorille osastoille toimintaresurssien vajausta. SDP tarvitsee lisää nuoria jäseniä. Heitä on helppo saada mukaan matalan kynnyksen toimintaan panostaviin, keski-iältään nuoriin osastoihin. Nykyisellään nuoriso-osastot kuitenkin kärsivät yllä mainituista seikoista johtuvista alhaisista jäsenmaksutuotoista. Tämä puolestaan hankaloittaa mielekkään toiminnan järjestämistä. Puolueen jäsenellä on jo nyt käytössään mahdollisuus anoa jäsenmaksuunsa alennusta osaston säännöissä määrättyjen perusteiden täyttyessä ja puolueosaston johtokunnan hyväksyessä anomuksen riippumatta iästään. Herttoniemen Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

SDP luopuu nuorisojäsenmaksusta.

Puoluehallituksen lausunto

Puoluevaltuustolla on jäsenmaksuista päätettäessä mahdollisuus menetellä aloitteessa mainitulla tavalla. Jäsenmaksujen vaikutuksesta jäsenyyteen on ristikkäisiä mielipitei-tä. Aloitteessa mainittuun ongelmaan, että jäsenmaksutuloja ei nuorisojäseniä olevassa yhdistyksessä ole, on myös se ratkaisu, että yhdistys päättää ylimääräisestä jäsenmak-sustaan.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että sääntöjen mukaan jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen kuuluu puoluevaltuuston tehtäviin ja viittaa muilta osin päätök-seen puolueen jäsenmaksuista kaudelle 2013-2014.

201. SDP:n piirijärjestöjen tuettava nuoriso- ja opiskelijaosastoja Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

Sosialidemokraattisen puolueen kannatus nuorten keskuudessa on vähäistä ja se laskee edelleen. Kehitys on saatava kääntymään mahdollisimman pian. Parhaiten se onnistuu nuorten oman toiminnan kautta.

224

Nuorten ja opiskelijoiden toimintaa on tuettava erityisesti SDP:n piirijärjestöjen toi-mesta. Paremmilla resursseilla pystytään järjestämään aktiivisempaa toimintaa ja saa-maan mukaan uusia nuoria osallistumaan sekä politiikan tekoon että kampanjointiin. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP velvoittaa piirijärjestöjä tukemaan alueidensa nuoriso- ja opiskelijaosas-toja.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa kiinnitetään huomiota tärkeään tulevaisuuden kysymykseen. Yhteistyön te-hostamista opiskelijayhdistysten sekä piiri/kunnallisjärjestöjen kesken on parannetta-va.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen ideaan, mutta korostaa samalla, että tuki tar-koittaa taloudellisen tuen ohella myös toiminnallista panostusta.

202. Alle 25-vuotiaiden alempi jäsenmaksuluokka koskemaan myös pää-toimisia opiskelijoita

Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry:n aloite

Puolueen alle 25-vuotiaita koskeva alennettu jäsenmaksuluokka tulee ulottaa koske-maan myös päätoimisia opiskelijoita iästä riippumatta. Tällä hetkellä yli 25-vuotiaiden puolueeseen liittyvien opiskelijoiden on haettava erikseen alennusta jäsenmaksuun sosiaalisin perustein. Se, ettei puolueella ole suoraan opiskelijoille tarkoitettua alennettua jäsenmaksuluok-kaa saattaa viivyttää 25 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden liittymistä puolueeseen jo opiskeluaikana, tai pahimmillaan johtaa siihen, etteivät nämä tule liittyneeksi lain-kaan. Yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden velvoittaminen hakemaan jäsenmaksuun alennuk-sia sosiaalisiin syihin vedoten saattaa nostaa kynnystä liittyä puolueeseen ja lisäksi pro-sessi aiheuttaa turhaa työtä puolueosastoille. Puolueen tulisi hyödyntää opiskeluaikana heräävä kiinnostus politiikkaa ja sosialidemokratiaa kohtaan, ja opiskelijajäsenmaksu-luokan käyttöönotto olisi askel oikeaan suuntaan. Turun Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys TOSY ry esittää, että

SDP ottaa käyttöön opiskelijajäsenmaksuluokan.

Puoluehallituksen lausunto

Nuoriso- ja opiskelijapainotteisten yhdistysten jäsenmaksuun suhtaudutaan hyvinkin eri tavalla. Puoluekokoukselle tehdyssä toisessa aloitteessa (Herttoniemen Sos.dem. Nuo-ret) on tähän aloitteeseen nähden toinen näkökulma. Puoluehallitus on tehnyt puoluekokoukselle esityksen yhtenäisjäsenmaksusta, joka an-taa puoluevaltuustolle melko väljän tilan määritellä erilaisia jäsenmaksuja. Aloitteessa esitetään uuden maksuluokan perustamista, joka ei perustu ikään vaan opiskeluun. Jo nyt sääntöjen mukaan yhdistyksellä on mahdollisuus sosiaaliseen tilan-teeseen liittyen alentaa yli 25-vuotiaiden opiskelijoiden jäsenmaksua.

Päätösesitys

Puoluekokous ei yhdy tehtyyn aloitteeseen.

225

203. SDP-perheen omaisuuden hallinta ja verkkomarkkinointi Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y:n aloite

Sosialidemokraattinen järjestöperhe on laaja ja monipuolinen. Meillä on aktiivisesti toimivia perusosastoja ja nääntyneitä osastoja. Osastoilla on omaisuutta ja varoja vaih-televasti. Osastoilla on myös hyvin erilaiset valmiudet pitää omaisuutensa kunnossa. Työväentalojen verkosto on laaja ja monessa osastossa tehdään arvokasta työtä talojen kunnon säilyttämiseksi. Luvattoman monet talot ovat kuitenkin hyvin vähällä käytöllä. Hämeenlinnan Työväenyhdistys r.y. esittää, että

SDP perustaisi keskitetyn nettiportaalin, jonka kautta työväentaloja markki-noitaisiin ulkopuolisille. Ja että kampanjoisimme yhdessä, jotta työväenliik-keen järjestöt käyttäisivät työväenliikkeen tiloja tapahtumissaan. Näin pi-täisimme rajalliset taloudelliset resurssit paremmin omissa käsissämme.

Puoluehallituksen lausunto

Idea puolueyhteisön omistuksessa olevien tilojen yhteismarkkinoinnista on hyvä. Jossa-kin määrin tätä yhteistä markkinointia jo tapahtuukin ja Työväentalojen Liitto on tässä merkittävänä apuna. Suomen Kotiseutuliitto ylläpitää jo seurantaloportaalia, jossa valtaosa sd-työväentaloista on mukana. Tämä on erittäin suositeltava paikka ja toimii hyvin tilojen hakukanavana.

Päätösesitys

Puoluekokous edellyttää, että puolueen nettitoimintaa kehitettäessä aloit-teessa mainittu näkökohta huomioidaan. Puoluekokous ei kuitenkaan velvoita erillisen nettiportaalin perustamista.

226

SÄÄNTÖALOITTEET

204. Puoluehallituksen jäsenmäärä Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite

Poliittinen päätöksenteko on muuttunut entistä nopeampitempoiseksi. Päätöksiä joudu-taan tekemään nopeallakin aikataululla. SDP:n puoluehallituksen tulee olla se toimintakykyinen päätöksentekofoorumi, josta SDP:n politiikkaa johdetaan. Kyetäkseen aitoon poliittiseen johtamiskulttuuriin puolue-hallituksen kokoonpano jäsenmäärältään tulee olla nykyistä oleellisesti pienempi, eikä sen tule perustua pelkkään aluemandaattiajatteluun. Puoluekokouksen valintamahdolli-suudet vaikuttamiseen kasvavat, kun kokous voi aidosti päättää siitä ketkä puolueen politiikasta seuraavan puoluekokouskauden vastaavat. Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää, että

SDP:n puoluehallituksen jäsenmääräksi vahvistetaan 10 jäsentä.

Puoluehallituksen lausunto

Puolueen sääntöjen 4toiminnan johtoelimenä on puoluehallitus, johon kuuluu varsinaisen puoluekokouksen erikseen valitsemien puheenjohtajan, puoluesihteerin ja kolmen varapuheenjohtajan lisäksi 10-13 muuta jäsentä. Näistä vähintään yhden on oltava jäsenenä Suomenruotsa-laisiin Sosialidemokraatteihin kuuluvassa puolueosastossa. Jos ehdokkaita puheenjohta-jan tai puoluesihteerin vaaliin on asetettu enemmän kuin kaksi, on vaali toimeenpanta-va suljettua lippuäänestystä käyttäen siten, että ellei ensimmäisessä vaalissa kukaan ehdokkaista saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimeenpannaan toinen vaali, jossa ehdokkaina voivat olla ne kaksi henkilöä, jotka ensimmäisessä vaalissa ovat saa-

Tähän kokoukseen ei ole valmisteltu sääntöjen muuttamista. Puoluehallituksen jäsen-määrä on arvioitava seuraavan sääntöuudistuksen yhteydessä.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että tässä puoluekokouksessa ei tehdä sääntömuutok-sia. Aloite huomioidaan, kun puolueen sääntöjä seuraavan kerran ollaan muuttamassa.

205. SDP:n sääntömuutoksen valmistelun aloittaminen Lempäälän Työväenyhdistys ry:n aloite

Sosialidemokraattisen puolueen sääntöjen mukaan puoluekokous kutsutaan koolle kah-den vuoden välein. Aikaisemmin kokoukset olivat kolmen vuoden välein. Lempäälän Työväenyhdistys ry esittää, että vuoden 2012 puoluekokouksen jälkeen käynnistetään keskustelu puolueen säännöistä, jotta puolue voisi palata kolmivuotiseen puoluekokous-jaksoon. Kokousten ajankohta sekä kokousedustajien määrä pidettäisiin nykyisenä. Kolmivuotinen jakso mahdollistaa sen, että välivuosina voidaan toteuttaa enemmän jäsenistölle kohdistettuja, teemallisia, valtakunnallisia seminaareja sekä järjestöpäiviä ajankohtaisista, yhteiskuntaa ja sosialidemokraattista jäsenistöä että järjestökenttää kiinnostavista asioista. Uudet ja nuoret jäsenemme tarvitsevat näitä yhteisiä ja yhtei-söllisiä keskustelun mahdollisuuksia. Pitkään mukana olleet voivat näissä tapaamisissa toimia uusien voimien tutoreina. Lisäksi tämä mahdollistaisi nykyistä laajemmin puo-luetoimiston henkilöstön jalkautumisen kentälle. Puoluekokouksesta toiseen valmistautuminen rajaa voimakkaasti kenttätyöhön kohdis-tuvia resursseja. Sähköisellä viestinnällä ei voida kokonaan korvata jäsenistön ja järjes-

227

töjen parissa tehtävää työtä. Yhteisiä tapaamis- ja keskustelutilaisuuksia ja niiden vaih-toehtoisia toteuttamismalleja tarvitaan nykyistä enemmän. Aloitetta tukee myös se, että Sosialidemokraattinen Naisliitto päätti liittokokoukses-saan 26-27.11.2011 sääntömuutoksesta, jossa palataan takaisin kolmivuotiseen liittoko-kouskauteen pääosin edellä mainituin perustein. Lempäälän Työväenyhdistys ry esittää, että

vuoden 2012 puoluekokouksen jälkeen käynnistetään keskustelu ja valmistelu puolueen säännöistä, jotta puolue voisi palata kolmivuotiseen puoluekokous-jaksoon. Kokousten ajankohta sekä kokousedustajien määrä pidettäisiin nykyi-senä.

206. Puolueen säännöt päivitettävä 2000-luvulle Joensuun Työväenyhdistys ry:n aloite

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue on kautta historiansa ollut kansanliike, joka on kerännyt piiriinsä tasa-arvoa ja yhteiskunnallisia uudistuksia ajavia kansalaisia. Myös puolueen organisaatio ja säännöt juontavat juurensa historiallisiin vaiheisiin, joita ovat sävyttäneet vahva paikallistoiminta ja suuri määrä aktiivisia toimijoita. 2000-luvulle tultaessa osallistumiskulttuuri ja politiikan tekemisen edellytykset ovat muuttuneet. Sähköistynyt tiedonvälitys on avannut aivan uusia mahdollisuuksia, mutta asettanut samalla haasteen saada kaikki liikkeen piirissä toimivat uuden tiedotuksen piiriin. Ihmiset lähtevät mukaan politiikkaan vaikuttaakseen yhteiskunnan kehitykseen. Nykyi-sessä organisaatiorakenteessa asioista joudutaan keskustelemaan ja päättämään monia kertoja, kun esimerkiksi samoja kunnallispolitiikan kysymyksiä käsitellään ensin puolue-osastossa, sitten kunnallisjärjestössä ja sen jälkeen vielä kunnanhallitus-, valtuusto- ja lautakuntaryhmissä. Vaikka elävä elämä on tuottanut erilaisia sovelluksia, on sääntöjä tietysti noudatettava. Kuntaliitokset tuovat vielä oman lisähaasteensa. Tuloksena on helposti toimijoiden turhautuminen sisäiseen byrokratiaan ja luopuminen politiikasta ja puoluetoiminnasta. Tämän vuoksi järjestörakenne ja säännöt on saatet-tava ajan tasalle. Joensuun Työväenyhdistys ry esittää, että

hyväksyessään tämän aloitteen, puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen aloittamaan pikaisesti sääntöuudistuksen, jonka avulla päästään jäsenten vai-kuttamismahdollisuudet mahdollisimman hyvin turvaavaan järjestörakentee-seen.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 205-206

Tähän puoluekokoukseen ei ole valmisteltu sääntöjen muuttamista.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteeseen ja toteaa, että asia tulee arvioitavaksi seu-raavan sääntömuutoksen yhteydessä.

207. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n aloite

SDP:n puoluekokous on luonteeltaan työkokous, jossa puolueen politiikkaa linjataan pitkälle tulevaisuuteen. Puoluekokouksessa käsiteltävät ohjelma-asiakirjat ovat olleet ennen kokousta laajasti puolueosastojen käsittelyssä. Kaksivuotinen puoluekokouskausi on liian nopearytminen asioiden perusteelliselle valmistelulle ja kenttäkäsittelylle.

228

Pitkäjänteisyyden takaamiseksi ohjelmatyössä ja puoluejohdon mahdollisuuksiin ohjel-mien toteuttamisessa on tärkeää, että puoluekokouskausi muutetaan jatkossa kolme-vuotiskaudeksi. Seinäjoen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry esittää, että

SDP:n puoluekokoukset järjestetään jatkossa joka kolmas vuosi.

208. Puoluekokous jatkossa joka kolmas vuosi Kankaanpään Työväenyhdistys ry:n aloite

Puoluekokousten pitäminen joka toinen vuosi ei ole nykyisten kokemusten perusteella kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Kankaanpään Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous järjestettäisiin jatkossa joka kolmas vuosi.

209. Puoluekokousten väli 3-4 vuodeksi Laukaan Demarit ry:n aloite

Kaksi vuotta on osoittautunut liian lyhyeksi aikaa edellisten päätösten omaksumiseen ja uuteen puoluekokoukseen valmistautumiseen. Lisäksi ainakin vuosi 2011 on liiankin täynnä kahdet vaalit huomioon ottaen. Lisäksi puolueen taloudelliset varat ja henkilöstöresurssit tulisi suunnata mieluummin yhdistysten avustamiseen vaaleissa kuin kaksivuosittain kokousten valmisteluun. Julkisuusarvoa puolueen sanomalle voi saada myös puoluevaltuuston kokouksissa, jos ne siten valmistellaan. Laukaan Demarit ry esittää, että

puoluekokousten välivuodet palautetaan 3-4 vuodeksi.

210. Puoluekokousväli turhan lyhyt Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry:n aloite

On demokratiaa, että asioista päätetään isolla joukolla säännöllisesti, mutta ei liian tiuhaan. Poliittisten suuntaviivojen nopea arviointi ja muokkaus eivät anna rauhaa kes-kittyä tehtyjen päätösten jalkauttamiseen kunnolla eikä uusien perinpohjaiseen valmis-tautumiseen. Kyse on myös taloudellisesta rasituksesta. Länsi-Porin Sosialidemokraatit ry esittää, että

puoluekokousväli muutetaan takaisin kolmeen vuoteen.

211. Puoluekokouskausi kolmivuotiseksi Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry:n aloite

SDP:n vuoden 2008 puoluekokouksessa päätettiin siirtyä kaksivuotiseen puoluekokous-kauteen. Kokemustiedon perusteella nykyinen puoluekokousrytmi on osoittautunut ta-loudellisesti ja toiminnallisesti raskaaksi. Käytetyt resurssit voidaan käyttää tehok-kaammin toimintaan. Puoluekokousten välillä voisi olla tulevaisuuskongressi. Oulun Sosialidemokraattinen Piiri ry esittää, että

SDP:n puoluekokouskausi olisi kolmivuotinen.

229

212. Puoluekokouskausi kolmevuotiseksi Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite

SDP:n puoluekokouskausi on viimeisimmän sääntömuutoksen jälkeen ollut kaksi vuotta. Vuoteen 2008 kausi oli kolme vuotta. Muutosta perusteltiin jäsendemokratian lisäämi-sellä ja politiikan tahdin tiivistymisellä, jolloin pitäisi olla useammin koolla ottamassa kantaa. Kahden vuoden kaudet ovat kuitenkin raskaita perusjärjestötyölle, joka nykyisellään on pelkää vaalia ja puoluekokoukseen valmistautumista ilman, että puoluekokouksen pää-tökset ehdittäisiin kunnolla viedä käytäntöön paikallistasolla. Puoluekokoukset ovat myös taloudellisesti rasittavia jokaisella puolueorganisaatiotasolla. Puoluekokouskautta pidentämällä saataisiin enemmän rahaa esimerkiksi paikallistyöhön. SDP:n kannatusta ei saada nousuun puoluekokouksia istumalla vaan elävällä, ulospäin suuntautuvalla, aatteellisella kenttätyöllä mihin riittää kolme vuoden välein pidettävä puoluekokous. Kotkan Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry esittää, että

puoluekokous velvoittaa puoluehallituksen valmistelemaan sääntömuutosesi-tyksen vuoden 2014 puoluekokoukselle, jossa puoluekokous kausi muutetaan kolmivuotiseksi.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 207-212

Hämeenlinnan kokouksessa muutettiin puoluekokouskaudet kaksivuotisiksi, jolloin myös edustajien määrää kasvatettiin 350:stä viiteensataan.

Päätösesitys

Puoluekokous ei käsittele tässä kokouksessa sääntöjen muutoksia. Aloitteet huomioidaan seuraavan kerran puolueen sääntöjä uudistettaessa.

213. Vapaajäsenyys pois puolueen säännöistä Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite

Esitämme käsitteen vapaajäsen poistamista puolueen säännöistä. Puolueella on tällä hetkellä noin 25 500 maksavaa jäsentä ja noin 19 700 vapaajäsentä. Tämän lisäksi perusjärjestöjen esittämiä sosiaalisista syistä maksuvapaita on 2900 ja kunniajäseniä 150. Ennusteen mukaan jäsenmaksua maksamattomat ovat nousemassa puolueessa enemmistöksi. Tämä on luonut yleisen yhdistyskäytännön kannalta kestä-mättömän tilanteen. Perustelut vapaajäsenyydelle ovat ajalta, jolloin eläkejärjestelmät puuttuivat tai olivat hyvin puutteellisia ja ihmisten elinikä sekä elintaso nykyistä oleellisesti alempi. Kulu-valla vuosikymmenellä keskimääräinen työeläke on 1600 euroa, eläkeläiset ovat suuri omistava väestöryhmä ja eliniän ennuste lähenee 80 vuotta. Ehdotamme, että jäsenmaksuista vapaita olisivat vastaisuudessa vain kunniajäsenet ja ne, joita perusjärjestöt sosiaalisin perustein ehdottavat. Toimintamme tarvitsee tulevaisuudessa täyden tuen ja aktiivista toimintaa kaikilta niil-tä, jotka tahtovat edistää sosialidemokratiaa. Työstä paremman Suomen ja maailman hyväksi ei voi olla vapaa iän tai toimintavuosien perusteella. Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry esittää, että

käsite vapaajäsen poistetaan puolueen säännöistä. Jäsenmaksuista vapaita olisivat vastaisuudessa vain kunniajäsenet ja ne, joita perusjärjestöt sosiaali-sin perustein ehdottavat.

230

Puoluehallituksen lausunto

Puolueen jäsenmaksuista säädetään sääntöjen pykälässä 10. Vapaajäsenyyteen liittyvää sääntömuutosta on viime kokouksissa käsitelty, jolloin Tampereella vapaajäsenyyden ikärajaa nostettiin 60 vuodesta 65 vuoteen. Tällöin esityksenä oli myös vapaajäsenyy-den poistaminen, mutta se ei menestynyt kokouksessa. Tämän puoluekokouksen asiana on myös puolueen yhtenäisjäsenmaksusta päättäminen. Puolueen sääntöjen mukaan jäsenmaksuluokituksen tekee puoluekokous ja jäsenmaksun suuruuden päättää puoluevaltuusto. Jäsenmaksuesityksessä puoluekokoukselle on puo-luehallitus pyrkinyt siihen, että puoluevaltuustolla on suuri liikkumavara jäsenmaksu-päätösten osalta. Ikä-, sosiaaliset ja muut tekijät voidaan hyvin huomioida valtuuston päätöksissä. Vapaajäsenten osalta jo nyt useissa piireissä peritään vapaaehtoisuuteen liittyviä maksuja.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että vapaajäsenyys on sääntöjen mukainen asia ja säännöt eivät ole tässä kokouksessa käsiteltävänä asiana. Muilta osin puolue-kokous viittaa päätökseensä jäsenmaksuista.

214. Vaalikelpoisuus edustajistojen vaaleissa Suoraman Työväenyhdistys ry:n aloite

Puolueen sääntöjen 19 § sanotaan, että jäsenäänestyksessä on vaalikelpoinen ja äänioi-keutettu jokainen puolueosaston jäsen, joka on maksanut hänelle kuuluvan jäsenmak-sun liittymiskaudelta ja sitä seuranneilta äänestystä edeltäneiltä vähintään kolmelta kuukaudelta tai on vapautettu jäsenmaksusta taikka on vapaajäsen. Suoraman Työväenyhdistys ry ehdottaa, että asiaa laajennetaan koskemaan myös erilai-sia edustajiston vaaleja, jotka ovat puolueen sisäisiä. Näitä ovat esimerkiksi jäsenmää-rän mukaan valittavat kunnallisjärjestöjen edustajistojen paikat. Paikallisesti on tul-kinnallisia erimielisyyksiä siitä, voidaanko n -äänioikeutetut olla mukana lukumääräisesti silloin, kun erilaisia edustajistojen valitaan ja niiden voimasuh-teita mitataan. Edustuston perustana tulee siis olla muutoinkin äänivaltaiset jäsenet. Asiaan on syytä kiinnittää huomiota, koska se antaa tilaisuuden keinotella jäsenistön kautta voimasuhteilla. Toisaalta asian lisääminen puolueen sääntöihin paitsi luo tarkat ohjeet asialle, myös tiivistää ja tarkentaa jäsenistöstä huolehtimista ja heidän pysymis-tään aktiivisina puolueen jäseninä. Suoraman Työväenyhdistys ry esittää, että

puolueen sääntöpykälän 19 § tai muu vastaava pykäläkohta muutetaan niin, että jäsenäänestyksessä ja edustajistoja valittaessa on vaalikelpoinen ja ääni-oikeutettu /mukaan laskettava jokainen puolueosaston jäsen, joka on maksa-nut hänelle kuuluvan jäsenmaksun liittymiskaudelta ja sitä seuranneilta ää-nestystä tai jäsenmäärän mukaista edustajisto- tms. valintaa edeltäneiltä vä-hintään kolmelta kuukaudelta tai on vapautettu jäsenmaksusta taikka on va-paajäsen.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteen mukainen menettely sisältyy nykyisiin voimassa oleviin puolueen sääntöihin.

Päätösesitys

Aloite ei anna aihetta toimenpiteisiin.

231

215. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

SDP on laaja kansanliike, jossa seinien tulee olla leveällä ja katon korkealla. Puolueen puheenjohtaja on se kokoava voima, jonka johdolla yhteisiä tavoitteita ajetaan. Puolu-een puheenjohtajan valitseminen jäsenvaalilla antaisi jokaiselle puolueen jäsenelle mahdollisuuden vaikuttaa puolueen linjaan. Tämä lisäisi olennaisesti puolueen jäsenten suoria vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta puolueeseen kuulumisen mielekkyyttä. SDP:ssä jokaisella jäsenellä on oltava merkitystä. Tiedonvälityksellinen vallankumous on tarkoittanut erityisiä haasteita puolueemme järjestörakenteelle, joka on peräisin yli sadan vuoden takaiselta ajalta. Puoluekokous ei enää ole entisessä roolissaan puolueemme poliittisen linjakeskustelun keskeisimpänä foorumina, vaan kansanliikkeemme käy piirissään keskustelua entistä enemmän median välityksellä. Perinteinen puolueosasto- ja muu järjestötoiminta on edelleen merkittävä kanava vaikuttaa SDP:n linjaan, mutta nykyisessä tietoyhteiskunnassa puolueen jäse-nyyteen tulee liittyä myös suorempia vaikutusmahdollisuuksia. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP:n sääntöjä muutetaan siten, että puolueen puheenjohtaja valitaan jäsen-äänestyksellä.

216. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä Tampereen Työväenyhdistys r.y:n aloite

Tampereen Työväenyhdistys uudistaa aloitteensa avoimuuden lisäämiseksi puoluejoh-don valintaan. Sosialidemokraattisella puolueella on ansiokas historia maamme demokraattisen kehi-tyksen rakentamisessa. Puolueen toiminta on myös järjestetty mahdollisimman demo-kraattisesti. Nykykehitys on kuitenkin johtanut siihen, että puolueenkin tulee tarkastel-la omia toimintatapojaan ja kehittää niitä paremmin vastaamaan tämän päivän tarpei-siin ja haasteisiin. Iso järjestötoimintaan liittyvä haaste tällä hetkellä on, saada puolueen jäsenyydestä tarpeeksi houkutteleva ja motivoida jäseniä osallistumaan. Puolueen aleneva jäsen-määrä kertoo selvän viestin nykytilasta. Puolueen puheenjohtajan valinta on yksi keskeisimmistä puolueen päätöksistä. Puheen-johtajan valinta vaikuttaa koko puolueen kehitykseen ja puolueen menestyksen myötä koko Suomen kehitykseen. Puolueen puheenjohtajan tulee edustaa koko jäsenistöä. Puolueen puheenjohtajan valinta jäsenäänestyksellä vahvistaisi SDP:n demokraattista luonnetta. Jäsenyys saisi uuden ulottuvuuden ja antaisi jäsenille suoran vaikutusmah-dollisuuden. Jäsenäänestys antaisi puheenjohtajalle parhaat mahdolliset edellytykset johtaa puoluetta, koska silloin puheenjohtajalla olisi takanaan jäsenistön suora tuki. Tampereen Työväenyhdistys r.y. esittää, että

SDP:n sääntöjä muutetaan siten, että puolueen puheenjohtaja valitaan suoral-la jäsenäänestyksellä.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 215-216

Hämeenlinnan puoluekokouksessa käsiteltiin runsas määrä aloitteita, joissa esiin tuotiin mm. puoluejohdon valintaa neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä. Yhdistyslain 23 §:n mukaan yhdistyksen, tai jos säännöissä on niin määrätty, valtuutet-tujen kokouksessa on päätettävä mm. hallituksen tai sen jäsenen valitsemisesta tai erottamisesta. Tämä perusteella yhdistyksen johtohenkilöitä ei voida valita jäsenäänes-tyksellä. Sen sijaan laki mahdollistaa neuvoa-antavat jäsenäänestykset.

232

Sääntöjen puitteissa puoluevaltuustolla on valta päättää jäsenäänestysten järjestämi-sestä muissa kuin säännöissä erikseen mainituissa tapauksissa. Tämä tarkoittaa myös puoluejohdosta käytävää neuvoa antavaa jäsenäänestystä. Puoluekokous muodosti tuolloin selkeän kantansa, että puheenjohtaja valitaan puolue-kokouksessa.

Päätösesitys

Puoluekokous toteaa, että tässä kokouksessa puolueen sääntöjä ei olla muut-tamassa. Nykyisten sääntöjen mukaan puoluevaltuustolla on oikeus harkin-tansa mukaan järjestää jäsenäänestyksiä.

233

OHJELMA-ALOITTEET

217. Utarbeta ett jämställdhetspolitiskt program för SDP Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion

Socialdemokratin utgår ifrån jämlikhet. Alla människor har lika värde och samhället skall byggas så att jämlikhet uppnås. I partiprogrammet säger vi:

välstånd, trygghet och beslutsfattande i arbetet, inom familjen och i hela samhället. Bildning ger människan förutsättningar att förverkliga sig själv och behärska sitt liv. Samhället måste vara stabilt och tryggt, för att människorna och samhället, männen och kvinnorna jämlikt ska kunna planera sin framtid och utvecklas. För socialdemokra-tin är lagar och avtal redskap i framstegen för att lösa samhällskonflikter och rasera

Jämlikheten omfattar även jämlikhet mellan könen dvs. jämställdhet. Jämställdhet är ett mål för socialdemokraterna. Men enligt de nu gällande partiprogrammen analyseras inte orsakerna till maktobalansen mellan könen inte heller definieras vad vi socialde-mokrater menar med jämställdhet. Vem skall bli jämställd? Kvinnor med män eller män med kvinnor. Vem är normen? Eftersom denna brist på analys leder till svårigheter att genomföra en konsekvent socialdemokratisk jämställdhetspolitik behövs ett jämställd-hetspolitiskt program som analyserar jämställdhet ur ett klass- och maktperspektiv. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att

SDP tillsätter en arbetsgrupp som får i uppdrag att utarbeta ett jämställd-hetspolitiskt program för partiet.

Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite

Sosialidemokratia perustuu tasa-arvoon. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja yhteis-kunta on rakennettava tasa-arvon saavuttamiseksi. Puolueohjelmassa sanomme:

-arvoinen mahdollisuus hyvinvoin-tiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Si-vistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemi-

Tasa-arvoon kuuluu myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Sukupuolten tasa-arvo on ta-voite sosialidemokraateille. Nykyisissä puolueohjelmissa ei riittävästi pureuduta suku-puolten välisen valtapoliittisen epätasapainon syihin, eikä myöskään määritellä mitä me sosialidemokraatit tarkoitamme sukupuolten tasa-arvolla. Kenestä on tultava tasa-arvoinen? Naisista suhteessa miehiin vai miehistä suhteessa naisiin? Kumpi edustaa nor-mia? Tästä analyysin puutteesta johtuen johdonmukaisen sosialidemokraattisen tasa-arvopolitiikan tekeminen vaikeutuu, ja siksi tarvitaan sukupuolten tasa-arvoa käsittele-vä poliittinen ohjelma, jossa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään luokka- ja valtanäkö-kulmasta. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että

SDP asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsitte-levän ohjelman laatimisen puolueelle.

234

218. Utarbeta jämställdhetspolitiskt program för SDP Finlands Svenska Socialdemokrater rf:s motion

Socialdemokratin utgår ifrån jämlikhet. Alla människor har lika värde och samhället skall byggas så att jämlikhet uppnås. I partiprogrammet säger vi:

beslutsfattande i arbetet, inom familjen och i hela samhället. Bildning ger människan förutsättningar att förverkliga sig själv och behärska sitt liv. Samhället måste vara stabilt och tryggt, för att människorna och samhället, männen och kvinnorna jämlikt ska kunna planera sin framtid och utvecklas. För socialdemokra-tin är lagar och avtal redskap i framstegen för att lösa samhällskonflikter och rasera

Jämlikheten omfattar även jämlikhet mellan könen dvs. jämställdhet. Jämställdhet är ett mål för socialdemokraterna. Men enligt de nu gällande partiprogrammen analyseras inte orsakerna till maktobalansen mellan könen inte heller definieras vad vi socialde-mokrater menar med jämställdhet. Vem skall bli jämställd? Kvinnor med män eller män med kvinnor. Vem är normen? Eftersom denna brist på analys leder till svårigheter att genomföra en konsekvent socialdemokratisk jämställdhetspolitik, behövs ett jämställd-hetspolitiskt program som analyserar jämställdhet ur ett klass- och maktperspektiv. Finlands Svenska Socialdemokrater föreslår, att

SDP tillsätter en arbetsgrupp som får i uppdrag att utarbeta ett jämställd-hetspolitiskt program för partiet.

Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevä poliittinen ohjelma SDP:lle Finlands Svenska Socialdemokrater rf:n aloite

Sosialidemokratia perustuu tasa-arvoon. Jokainen ihminen on yhtä arvokas ja yhteis-kunta on rakennettava tasa-arvon saavuttamiseksi. Puolueohjelmassa sanomme:

-arvoinen mahdollisuus hyvinvoin-tiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yhteiskunnassa. Si-vistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten ristiriitojen ratkaisemi-

Tasa-arvoon kuuluu myös sukupuolten välinen tasa-arvo. Sukupuolten tasa-arvo on ta-voite sosialidemokraateille. Nykyisissä puolueohjelmissa ei riittävästi pureuduta suku-puolten välisen valtapoliittisen epätasapainon syihin, eikä myöskään määritellä mitä me sosialidemokraatit tarkoitamme sukupuolten tasa-arvolla. Kenestä on tultava tasa-arvoinen? Naisista suhteessa miehiin vai miehistä suhteessa naisiin? Kumpi edustaa nor-mia? Tästä analyysin puutteesta johtuen johdonmukaisen sosialidemokraattisen tasa-arvopolitiikan tekeminen vaikeutuu, ja siksi tarvitaan sukupuolten tasa-arvoa käsittele-vä poliittinen ohjelma, jossa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään luokka- ja valtanäkö-kulmasta. Finlands Svenska Socialdemokrater rf esittää, että

SDP asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsitte-levän ohjelman laatimisen puolueelle.

235

219. Tasa-arvopoliittinen ohjelma SDP:lle Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n aloite

Sosialidemokratia juontaa tasa-arvon periaatteesta. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja yhteiskuntaa tulee rakentaa siten, että tasa-arvo saavutetaan. SDP:n periaateohjel-

lä on oltava tasa-arvoinen mahdol-lisuus hyvinvointiin, turvallisuuteen ja päätöksentekoon työssä, perheessä ja koko yh-teiskunnassa. Sivistyksen kautta ihminen saavuttaa edellytykset toteuttaa itseään ja hallita elämäänsä. [--] Yhteiskunnan on oltava vakaa ja turvallinen, jotta ihmiset ja yhteisöt, miehet ja naiset tasavertaisina voivat suunnitella tulevaisuuttaan ja kehittyä. Sosialidemokratialle lait ja sopimukset ovat edistyksen välineitä yhteiskunnallisten risti-riitojen ratkaisemiseksi ja eriarvoisuuden Sosialidemokraattisena arvona tasa-arvo tarkoittaa kaikkinaista ihmisten välistä tasa-arvoa. Lakitasolla tasa-arvolaki koskee sukupuolten välistä tasa-arvoa, kun taas yhden-vertaisuuslain tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ikään, etniseen ja kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mieli-piteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen ja sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvis-sä kysymyksissä. Voimassa oleva periaateohjelma ei analysoi sukupuolten välillä vallitsevan vallan epäta-sapainon syitä, eikä selitä, mitä tasa-arvo tarkoittaa meille sosialidemokraateille. Ke-nen mukaan tasa-arvoa rakennetaan? Mikä on normi, mies vai nainen? Analyysin puut-teen vuoksi johdonmukaista sosialidemokraattista tasa-arvopolitiikkaa on vaikea toteut-taa. Tarvitsemme tasa-arvopoliittisen ohjelman, joka analysoi tasa-arvoa luokka- ja valtanäkökulmasta. Sosialidemokraattiset Nuoret ry esittää, että

puoluekokous vaatii, että puoluevaltuusto asettaa työryhmän, joka valmiste-lee SDP:lle sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevän tasa-arvopoliittisen oh-jelman.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 217-219

Aloitteissa 217 ja 218 ehdotetaan, että SDP asettaa työryhmän, joka saa tehtäväkseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän ohjelman laatimisen puolueelle. Aloitteessa 219 ehdotetaan, että puolue asettaisi työryhmän, joka saisi tehtäväkseen tasa-arvopoliittisen ohjelman laatimisen puolueelle. Sosialidemokraattisella puolueella on ollut vahva ote tasa-arvon edistämisessä aina työ-väenpuolueen perustamisesta saakka. Tasa-arvoja on edistetty käytännön politiikassa ja otettu valtavirtaisesti huomioon puolueen eri politiikkaohjelmissa, erityisesti puolueen työelämä- ja sosiaalipoliittisissa ohjelmissa sekä kannanotoissa. Puolue on myös osallis-tunut edustajiensa välityksellä tasa-arvoasiain neuvottelukunnan työhön. Tasa-arvoasioita yhteen kokoavaa tuoretta ohjelmaa puolueella ei ole. Viimeisin erilli-nen puoluekokouksen hyväksymä tasa-arvo-miesten ja naisten tasa-

- nna 1984. Sen jälkeen puolue on koonnut tasa-arvoasioita koskevia tavoitteitaan muis-tioihinsa vuodelta 2003 - ja vuodelta 2006 -arvoa vahvis Tasa-arvopolitiikan kokonaisvaltaiselle tarkastelulle on tarvetta. Tämä voidaan toteut-taa osana työ- ja tasa-arvotyöryhmän työtä. Työryhmä voi tarvittaessa perustaa tehtä-vää varten valmistelevan jaoston.

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteiden ehdotukseen tasa-arvo-ohjelman laatimisesta puolueelle. Ohjelman tulee käsitellä laajasti ja eri näkökulmista tasa-arvokysymyksiä.

236

Partistyrelsens utlåtande om motionerna 217-219

I motionerna 217 och 218 föreslås att SDP grundar en arbetsgrupp som får i uppdrag att bereda ett jämställdhetspolitiskt program till partiet. I motion 219 föreslås att partiet grundar en arbetsgrupp som får i uppdrag att bereda ett jämlikhetspolitiskt program till partiet. Socialdemokratiska partiet har drivit jämlikhetsfrågor ända sedan arbetarpartiet grun-dades. Jämlikhetsfrågor har varit en del av det vardagliga politiska arbetet och frå-gorna har genomsyrat partiets olika politikprogram, särskilt partiets arbetslivs- och so-cialpolitiska program och ställningstaganden. Partiets representanter har också deltagit i det politiska arbetet i samarbetsdelegationen för jämlikhetsfrågor. Partiet har inget färskt program som skulle samla jämlikhetsfrågorna. Det senaste spe-cifika jämlikhetsprogrammet som partikongressen godkänt är "Program för att förverk-liga jämställdheten mellan män och kvinnor på kort sikt" från år 1974. Partikongressen har också godkänt ett uttalande "Uttalande om jämställdheten" år 1984. Efter det ha partiet samlat jämlikhetsmålsättningar i promerior år 2003 Jämställdheten bör stär-kas" och Jämlikheten bör stärkas" år 2006 ". Det finns ett behov att göra en helhetsanalys om jämlikhetspolitiken. Den kan utföras som en del av arbets- och jämlikhetsarbetsgruppens arbete. Arbetsgruppen kan vid be-hov inrätta en särskild sektion för ändamålet.

Beslutsförslag

Partikongressen omfattar motionernas förslag att bereda ett jämlikhetspoli-tiskt program till partiet. Programmet bör bestå av en bred behandling av jämlikhetsfrågor ur olika synvinklar.

220. Rahamarkkinoiden sääntely Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry:n aloite

Jo parinkymmenen vuoden ajan on rahamarkkinoiden sääntelyä purettu, ensin USA:ssa ja sitten myös Euroopassa. Pankkien toiminnan rajoituksia on poistettu, ja suuri osa finanssipalveluista on siirtynyt pankkisektorin ulkopuolelle ilman minkäänlaista valvon-taa. Markkinoille on luotu yhä uusia johdannaisia, joiden rakenne ja niiden sisältämät riskit ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Riskien tasaamisen sijasta ne ovat johtaneet todel-liseen kasinotalouteen. Rahoituslaitokset pyörittävät uhkarohkeita operaatioita muiden rahoilla. Menoa ruokkivat myös tolkuttomat kannustinjärjestelmät, jotka edistävät ly-hytaikaisten voittojen kalastusta ja varomatonta riskinottoa pitkäaikaisen sitoutumisen ja vastuunkannon sijasta. Tavallisia kansalaisia houkutellaan rahastoihin näennäisesti

häikäilemättömät suurtoimijat ja sisäpiirit. Rahoitusjärjestelmän perustarkoitus, pääomien tehokas kohdentaminen tuottavaan toimintaan ja maksuliikenteen häiriötön hoitaminen on hämärtynyt ja tilalle on tullut finanssi-instrumenteilla käytävä kauppa ja voittojen kalastus. Yksityisyrityksinä toimi-vat luottoluokituslaitokset eivät ole pystyneet tai välittäneet nähdä syntyviä vääristy-miä, vaan ovat usein kulkeneet samassa virrassa valvottaviensa kanssa. Finanssisektori on luonut valtavat määrät katteetonta rahaa, joka moninkertaisesti ylittää reaalitalou-den tarvitsemat rahoitusvirrat. Näin on syntynyt kuplia, joiden puhkeaminen voi viedä sijoittajien rahat ja pahimmillaan ajaa reaalitalouden kriisiin. Talouspolitiikkaan on ideologisista lähtökohdista, mutta myös eräiden taloustieteilijöi-den tuella tuotu uusi perusnäkemys, jossa uskotaan markkinoiden kykyyn itse korjata vääristymät ja toteuttaa vapaaehtoinen itsesäätely. Talouden hallinnassa painopiste on siirtynyt kysynnän vakaudesta tarjonnan vahvistamiseen. Tuloksena onkin ollut pääoma-tulojen kasvu työtulojen kustannuksella. Suomessa on pääomatulojen verotusta suhteellisesti kevennetty siirtymällä pääomatu-lojen erilliseen tasaveroon. Julkisten palveluiden rahoitusta on katettu kasvavassa mää-

237

rin tasaveroilla, kuten arvonlisävero, valmisteverot ja haittaverot. Tuloerojen kasvu onkin ollut silmiin pistävä, ja luokkayhteiskunta tekee paluutaan Suomeenkin. Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoilla hankitaan voittoja vain rahaa siirtelemäl-lä. Ei ole hyväksyttävissä, että rahamarkkinoiden vastuuton peli aiheuttaa jatkuvasti kriisejä, jotka vaarantavat reaalitalouden. Rahoituksen tulee palvella perustarkoitus-taan, olla reaalitalouden palveluksessa, voiteluaineena, ei hiekkana rattaissa. On hylättävä perusteeton ja ideologiseen uskoon perustuva käsitys markkinoiden kyvys-tä itse korjata vinoutumat. Markkinat toimivat hyvin vain, kun ne on asianmukaisesti säännelty ja niiden toimintaa valvotaan. Ei ole hyväksyttävissä tuloerojen ja niiden myötä elinolosuhteiden, koulutuksen, ter-veyden, osallistumismahdollisuuksien vääristyminen ja julkisten palveluiden korvaami-nen liiketoiminnalla. Pienen eliitin perusteeton rikastuminen muiden kustannuksella nakertaa yhteiskuntarauhan pohjaa. Kansainvälisten finanssimarkkinoiden hallitsematon vinosuuntaus globalisoituneessa maailmantaloudessa on suuri globaalinen ongelma, joka on ratkaistava osana uutta glo-balisaation hallintaa. Siksi tarvitaan maailmanlaajuisesti ja koordinoidusti toimiva ja valvottu uusi sääntely- ja valvontajärjestelmä. - Peruspankkitoiminnan (talletus ja lainaukset yksityishenkilöille ja yrityksille) erotta-minen muusta toiminnasta erilleen niin, että spekulatiiviset operaatiot eivät vaaranna pankkijärjestelmän perustoimintoja. - Tiukemmat pankkien vakavaraisuussäännöt, joissa oman pääoman vaatimustasot ovat nykyisiä korkeammat - Muiden finanssitoimijoiden ottaminen viranomaisten sääntelyn ja valvonnan piiriin - Epämääräisten ja harhaanjohtavien johdannaisten kielto - Ylikorkeiden bonusten rajoittaminen, tilalle palkitsemis- ja kannustusjärjestelmät, jotka tukevat pitkäjänteistä työtä, tuloksia ja vastuunottoa. - Luokituslaitosten saattaminen sääntelyn ja valvonnan alaisiksi - Maailmanlaajuinen transaktio- ja valuuttakauppavero hillitsemään spekulatiivisia ra-haliikkeitä - Veropolitiikassa pääoma- ja tuloverojen tasapainoon saattaminen Ongelmat tiedetään, ja lukuisia parannusehdotuksia on jo esitetty. Euroopan Komissio on tehnyt EU-alueen kattavia ehdotuksia, ja joistakin on jo päätetty. Baselin komitea on päättänyt uusista pankkien vakavaraisuussäännöistä (Basel III), G-20-ryhmässä on hahmoteltu uutta säännöstelyä, jne. Pankkien vakavaraisuusvaatimukset pitäisi määri-tellä niin, että kaikkia saatavia koskevat samat oman pääoman minimivaatimukset, esim. 8 %. Nyt valtioiden velkapaperit luokitellaan riskittömiksi. Monien sääntöjen nou-dattaminen kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen ja siirtymäajat ovat pitkiä. Uuden sääntelyn luominen ei ole helppo tehtävä. Lukuisia eturyhmiä suurine rahavaroineen on jo liikkeellä uudistusten torjumiseksi, lobbaus ja propaganda ovat käynnissä. Tarvitaan hyvää asiantuntemusta ja vaikeisiin asioihin paneutumista, mutta ennen kaik-kea vahvaa poliittista tahtoa. Ongelma on maailmanlaajuinen. Siksi se vaatii yhteistyö-tä ja koordinoitua, yhdensuuntaista toimintaa kansallisella ja ennen kaikkea kansainvä-lisellä tasolla. Maailman rahamarkkinoiden tervehdyttäminen on pitkäaikainen ja raskas urakka. SDP:n on luotava oma uudistusohjelma, joka ottaa huomioon em. tekijöiden lisäksi jo käynnissä olevat uudistuspyrkimykset ja tukee oikeansuuntaisia hankkeita. SDP:n on tässä toiminnassa oltava eturivissä ja toimittava tiiviissä yhteistyössä muiden muutos-voimien kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla: - Kansallisella tasolla hallituspolitiikassa ja eduskunnassa sekä yleisön valistamisessa - Kansainvälisellä tasolla yhteistyössä muiden sos.-dem. puolueiden ja edistyksellisten liikkeiden kanssa - pohjoismaisella ja EU-tasolla, Sosialistisessa internationaalissa ja muissa yhteyksissä kansalaisjärjestöjen kanssa

238

- EU:n sisällä sen toimielimissä neuvosto, parlamentti, muut elimet vaikutettava Komissioon - Kansainvälisissä järjestöissä (OECD, YK, WTO, UNCTAD) sekä Maailmanpankki-ryhmässä ja alueellisissa pankeissa - EU:n kautta ja omalla esiintymisellä keskeisillä talousfoorumeilla, kuten G-8, G-20 ja World Economic Forum. Yhteiskuntapoliittinen sos.-dem. yhdistys ry esittää, että

puoluekokous päättää

1. perustaa erityistyöryhmän, johon kutsutaan puolueen parhaat asiantunti-jat ja jonka tehtävänä on

muotoilla puolueen toimintaohjelma rahoitusmarkkinoiden hallinnan uu-distamiseksi, ottaen huomioon tähänastinen kehitys ja uudistushankkeet ja

seurata ohjelman toteuttamista ja raportoida siitä puoluehallitukselle se-kä antaa suosituksia ajankohtaisiksi politiikkapäätöksiksi.

2. käsitellä ohjelman toteutumista seuraavassa puoluekokouksessa puolue-hallituksen raportin pohjalta.

221. Program mot skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:s motion

Privatiseringen av välfärden - äldreomsorg, barnskyddet, daghem, hälsovård mm - för med sej stora risker för den nordiska modellen och för den syn på människan den står för. Transnationella företag som gömmer undan enorma vinster i så kallade skattepara-dis, betalar skyhöga löner och arvoden åt sina chefer och effektivt kan undvika att be-tala skatt får ofta en konkurrensfördel fram om mindre företag och den offentliga sek-torn. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf föreslår, att

SDP utarbetar ett program för att på politikens alla nivåer - den kommunala, nationella, europeiska och internationella - motarbeta skatteparadisens och skatteflyktens skadliga inverkan på mindre företag, skatteuttaget och den gemensamma välfärden.

I programmet borde partiet särskilt uppmärksamma kommunernas möjligheter att genom utbildning av personalen, genom införandet av nya kvalitetskrite-rier och genom andra åtgärder i den offentliga upphandlingen spela en viktig roll i arbetet mot skatteparadisen och skatteflykten och för en rättvis global ekonomisk ordning.

Tarvitaan veroparatiisien ja veronkierron vastainen ohjelma Helsingfors Svenska Arbetarförening rf:n aloite

Hyvinvointipalveluiden, kuten vanhustenhuollon, lastensuojelun, terveydenhuollon jne., yksityistäminen voi vaarantaa pohjoismaisen mallin ja siihen liittyvän ihmiskäsi-tyksen. Ylikansalliset yritykset, jotka piilottavat huomattavat voittonsa ns. veropara-tiiseihin, jotka maksavat suuria palkkoja ja palkkioita johtajilleen ja jotka voivat kier-tää veroja, saavat usein kilpailuedun suhteessa pienempiin yrityksiin ja julkiseen sekto-riin. Helsingfors Svenska Arbetarförening rf esittää, että

SDP valmistelee veroparatiisien ja veronkierron vastaisen ohjelman, jotta po-litiikan kaikilla tasoilla (kunnallinen, kansallinen, eurooppalainen ja kansain-välinen taso) voidaan ehkäistä tämän toiminnan kielteistä vaikutusta pienille yrityksille, verotuloihin ja yhteiselle hyvinvoinnille.

239

Ohjelmassa tulee erityisesti huomioida kuntien mahdollisuudet toimia veropa-ratiiseja ja veronkiertoa vastaan oikeudenmukaisen globaalin talousjärjestel-män puolesta. Kuntien keinovalikoimaan kuuluvat henkilöstön kouluttaminen, uusien laatukriteereiden luominen ja muut toimet julkisten hankintojen yh-teydessä.

Puoluehallituksen lausunto aloitteisiin 220-221

Aloitteessa 220 esitetään erityistyöryhmän perustamista laatimaan toimintaohjelma rahoitusmarkkinoiden hallinnan uudistamiseksi. Lisäksi aloitteessa esitetään, että oh-jelman toteutumista käsitellään seuraavassa puoluekokouksessa puoluehallituksen ra-portin pohjalta. Aloitteessa 221 ehdotetaan, että SDP laatii niin kunta-, Eurooppa- kuin kansainvälistä tasoa käsittelevän veroparatiisien ja veronkierron vastaisen ohjelman. SDP on ottanut aktiivisesti kantaa rahoitusmarkkinoita koskeviin ongelmiin käytännön politiikassaan ja ed o-

i-nanssimarkkinakriisin hallitsemiseksi. Globaalien talousmekanismien tarkastelua on käsitelty mm. puoluevaltuust o-

ohjelmaan otettiin mm. pankkiveron toteuttaminen. Hallitusohjelmaan otettiin myös muita toimia rahoitusmarkkinoiden uudistamiseksi. SDP nosti vaaliohjelmassaan vahvasti esille harmaan talouden kuriin saattamisen. Puo-lue lupasi toimia aktiivisesti kansainvälisen verokilpailun ehkäisemiseksi ja valuutta- ja finanssitransaktioveron käyttöön ottamiseksi kansainvälisesti. Molemmat tavoitteet otettiin osaksi nykyisen hallituksen ohjelmaa. Harmaan talouden toimenpideohjelmaa on toimeenpantu aktiivisesti lainsäädäntötoimin. Erilaisia toimenpiteitä veroparatiisien ja veronkierron kitkemiseksi on tarpeen jatkaa.

Päätösesitys

Puoluekokous pitää perusteltuna käsitellä rahoitusmarkkinoiden säätelyä koskevia uudistustarpeita puolueen ohjelmatyössä. Aihealue otetaan huomi-oon SDP:n talouspoliittisen työryhmän työn suunnittelussa. Työryhmä voi tar-vittaessa perustaa jaostoja erilliskysymysten käsittelyyn.

Partistyrelsens utlåtande om motionerna 220-221

I motion 220 föreslås att SDP grundar en särskild arbetsgrupp med uppdraget att bereda ett handlingsprogram för bättre reglering av finansmarknaden. Dessutom föreslår man i motionen att partistyrelsen ger en rapport till följande partikongress om hur program-met förverkligas. I motion 221 föreslås att partiet utarbetar ett program med fokus på att motarbeta skatteparadiser och skatteflykt på kommunal-, nationell-, europeisk- och internationell nivå. SDP har aktivt tagit ställning till problem på finansmarknaden i det dagliga politiska arbetet och i sitt riksdagsvalsprogram år 2011 "För arbete och rättvisa". Partiets eko-nomiskpolitiska arbetsgrupp har utarbetat konkreta förslag hur man kunde hantera fi-nanskrisen. Den ekonomiska politikens globala mekanismer har behandlats bl.a. i rap-porten "För en rättvis och demokratisk globalisering", som partifullmältige godkände år 2010. Till följd av SDP:s krav togs bl.a. en bankskatt med i Katainen regeringens pro-gram. I regeringsprogrammet finns också andra åtgärder för att förnya finansmark-naderna. I sitt valprogram lyfte SDP kraftigt fram kampen mot den gråa ekonomin. Partiet lovade att motarbeta den internationella skattekonkurrensen samt ta i bruk en valuta- och finanstransaktionsskatt internationellt. Båda målsättningarna fogades in i nuvarande regeringens program. Handlingsprogrammet mot den gråa ekonomin har verksällts ak-tivt genom lagstiftning. Det är skäl att fortsätta ta i bruk olika åtgärder för att få bukt på skatteparadisen och skatteflykten.

240

Beslutsförslag

Partikongressen anser att det är motiverat att behandla behovet att förnya regleringen av finansmarknaderna i partiets programarbete. Spörsmålet be-aktas i planeringen av SDP:s ekonomiskpolitiska arbetsgrupps arbete. Arbets-gruppen kan vid behov grunda olika sektioner för att behandla specifika frå-gor.

222. SDP:n päivitettävä vammaispoliittinen ohjelmansa Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry:n aloite

SDP on pitkän linjan tasa-arvotyöntekijä. Vuosikymmenten saatossa se on ajanut väsy-mättä naisten ja vähemmistöjen oikeuksia. Myös vammaisten oikeuksien laventaminen on pitkään ollut SDP:n agendalla. Pitkäjänteisestä työstä huolimatta vammaiset kansa-laiset eivät silti ole edelleenkään samalla viivalla suomalaisessa yhteiskunnassa. Heidän kohtaamansa kynnykset ovat sekä fyysisiä että henkisiä. Muukalaisvihamielisyyden va-navedessä myös vammaiset ovat joutuneet "kriitikoiden" kynsiin. Ahdasmielisyyden il-mapiiriä ei pidä suvaita, vaan SDP:n on oltava eturintamassa vaatimassa tasa-arvoisempaa Suomea ja vammaisten parempaa integraatiota yhteiskuntaan. SDP:n vanha vammaisohjelma vuodelta 1980 linjasi vammaispolitiikkaa, mutta 2000-luku kaipaa päivitettyä versiota, jossa huomioidaan vuosien tuomat haasteet ja mahdol-lisuudet. Mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja saada siitä palkkaa, oikeus päättää omasta elämästään ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja keskusteluun kuuluvat kaikille. Yhteiskunnan on taattava jäsenilleen tarpeelliset tuki-toimet näiden oikeuksien saavuttamiseksi. Lisäksi yleisen ilmapiirin on oltava sen laa-tuinen, että se kannustaa kaikkia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan yksilön erityispiirteistä tai tarpeista riippumatta. Sosialidemokraattiset opiskelijat SONK ry esittää, että

SDP päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa, keskittyy lisäämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä tekee vaiku-tustyötä suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiirin parantamiseksi.

Puoluehallituksen lausunto

Aloitteessa ehdotetaan, että SDP päivittää vammaispoliittisen ohjelmansa, keskittyy lisäämään vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa sekä tekee vaikutustyötä suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiirin parantamiseksi. SDP on ottanut vammaispoliittiset kysymykset huomioon valtavirtaisesti puolueen eri politiikkasektoreilla, kuten sosiaali- ja terveyspoliittisissa sekä sivistyspoliittisissa oh-

m-maispolitiikasta puolue on hyväksynyt puolueneuvoston kokouksessa vuonna 1980. Ta-kavuosina puolue on pyrkinyt aktiiviseen vuorovaikutukseen vammaisjärjestöjen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja seminaarien avulla. Vuonna 2009 puoluehallitus nimesi vammaispoliittisen jaoston aktivoimaan puolueen sisäistä keskustelua. Lisäksi puoluekokouksessa 2010 velvoitettiin ottamaan vammaispo-liittiset kysymykset huomioon tulevan puoluekokouksen ohjelmatyötä suunniteltaessa. Samal t-teet on tiivistetty kymmeneen periaatteeseen, jotka ovat tasavertaiset ihmisoikeudet, yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnan kaikkiin toimintoihin, elämän-hallinnan ja omatoimisuuden edistäminen, oman työn ja aktiivisuuden mahdollistami-nen, asumisen tukeminen, vaikeavammaisille oikeus avustajaan, oikeus opiskeluun ja kuntoutukseen, oikeus lääkinnälliseen, fysikaaliseen ja psykologiseen hoitoon sekä riit-täviin apuvälineisiin, vajaakuntoisten tukityön laajentaminen yrityksiin ja yhteisöihin sekä esteettömyyden edistäminen. SDP:n vammaispolitiikka rakentuu näiden periaat-

-2012 vammaispoliittisia kysymyksiä varten ei ole perustettu erillistä työryhmää.

241

Päätösesitys

Puoluekokous yhtyy aloitteen esitykseen tarpeesta päivittää puolueelle vam-maispoliittiset tavoitteet sekä tarpeeseen edistää vammaisten ihmisten osal-listumismahdollisuuksia ja myönteistä asenneilmapiiriä.

43. Puoluekokous Helsinki 24.-26.5.2012

Aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä

•puolueosaston jäsen,

•puolueosasto,

•piirijärjestö,

•puoluehallitus,

•puoluevaltuusto ja

•Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä,

•Suomen Sosialidemokraattisen puolueen

valtuuskunta Euroopan parlamentissa sekä

•Sosialidemokraattiset Naiset,

•Nuorten Kotkain Keskusliitto,

•Sosialidemokraattiset Nuoret ry ja

•Sosialidemokraattiset Opiskelijat ry.

-leipää-maitoa-ranskankerma x2-talouspaperi-Maijalle eväät-Tolua tms.