aimo - sdp:n jäsenlehti 1/2013

SDP:N JÄSENLEHTI1/2013

SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Vuosi 2013 on ehtinyt helmikuulle. Vuosi on toi-minnallisesti välivuosi vaaleista. Tämä mahdollistaa keskittymisen järjestötoimintaan ja syvällisempään aatteelliseen pohdintaan. Katsomme tulevaisuuteen.

Käynnistämme keskustelun arvoista, erityisesti eettisestä markkinataloudesta ja demokra-tiasta. Puolue järjestää viisi kärkisemi-naaria yliopistoilla ja lisäksi paikallises-ti järjestetään kymmeniä tilaisuuksia. Osana arvokeskustelu-sarjaa on myös kolme muuta polkua, joissa käsitel-lään Eurooppa-asioita, globaalia soli-daarisuutta ja kulttuuria. Tästä kaikes-ta löydätte pian informaatiota puolu-een kotisivuilta.

Koko arvokeskusteluhankkeen pääasiana on koota ihmisiä yhteen positiivisella mielellä ja saada palau-tetta ruohonjuuritasolta. Haluamme mukaan koko sosialidemokraattisen liik-keen! Tässä vaiheessa yhteistyökumppanei-namme ovat jo muun muassa Kalevi Sorsa Sää-tiö, Työväen Sivistysliitto, SONK, Demarinuoret, Solidaarisuus ja Demarinaiset. Lähestymme hy-vin pian myös muita.

Voitte ideoida tilaisuuden ja järjestää omatoimi-sesti vaikkapa politiikkaa ja punkkua -illan. Kun-nianhimoisiin, yleisöä tavoittaviin tilaisuuksiin voi hakea tukea Työväen Sivistysliiton kautta. Hakua koskevat ohjeet tulevat puolueen kotisivuille.

Vuosi huipentuu 7. syyskuuta, jolloin suuri jouk-ko työväenliikkeen toimijoita saapuu Tampereelle kohtaamaan toisiaan keskustelun ja hauskanpidon merkeissä. Luvassa on monipuolista ohjelmaa. Va-raa jo viikonloppu kalenteriisi!

Voit ottaa kantaa asioihin myös nettisivuillam-me ja Facebookissa. Lisäksi kokoamme

keskusteluista julkaisun, jossa pohditaan esille nousseita periaatteita. Pääsemme siis pureskelemaan teemaa myös puo-luekokouksen alla ja itse kokouksessa voimme tehdä johtopäätöksiä jatko-työn suhteen. Avaa sanainen arkkusi ja osallistu keskusteluun!

Tänä vuonna on kulunut 110 vuot-ta Forssan ohjelman hyväksymisestä. Sitä juhlitaan Forssassa 17.elokuuta. Tilaisuuden järjestämisestä vastaavat paikallistoimijat ja puolueväki on toi-

votettu lämpimästi tervetulleeksi sinne.SDP on aina ollut yhteiskuntaa uudis-

tava arvoliike ja sitä puolue on myös tänä päivä-nä. Tulevaisuuskeskustelu on enemmän kuin ajan-kohtaista. Haluamme, että sinä osallistut siihen ak-tiivisesti ja tuot ystäväsikin pohtimaan eettisempää markkinataloutta, demokratiaa, globaalia oikeuden-mukaisuutta sekä Eurooppa-kysymyksiä!

Kyse on arvoista.

Säde TahvanainenSDP:n ohjelmapäällikkö

”Välivuosi vaaleista mah

dollistaa keskittymisen järjestö

toimintaan ja syvällisempään

aatteelliseen pohdintaan.”

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Jarkko Piirainen, [email protected]: Jukka-Pekka [email protected]

Seuraava Aimo ilmestyy 28.03.2013

Osuvia kiteytyksiä”Jokainen meistä on jollakin tapaa erityinen. Joidenkin erityisyys vaatii erityistä tukea, että hän pärjää työmarkkinoilla.”Kansanedustaja Tarja Filatov blogissaan.

”Tänään (9.2.) sekä Urpilainen että Katainen puhuivat työstä ja oikeudenmukaisuudesta sekä kehuivat Berneriä. Lupaa hyvää maaliskuun kehysriiheen.”Mikael Jungner Twitterissä.

”Uusi tuntijako antaa suunnan myös uusille opetussuunnitelmille, uudelle iloisemmalle ja yhteisölliselle peruskoululle.”Opetusministeri Jukka Gustafsson peruskoulun uudesta tuntijaosta blogissaan.

”Päivä meni semmassa useamman kunnanjohtajan kanssa. Sanoivat, että kuntauudistus on syvältä. Kysyin miten ne sen tekisi – hiljaista tuli.”Kansanedustaja Maarit FeldtRanta Twitterissä.

”Menkää ja tehkää hyvää.”Puoluesihteeri Reijo Paanasen päätössanat SDP:n puheenjohtajapäivillä.

2


Nuorisotakuu – sateenvarjo,

joka kerää alleen paljon hyvää

”Nuorisotakuun toteutuminen on kovan työn takana ja se vaatii sekä aikaa että satsauksia koko yhteiskunnalta.

Suunnitelmat on tehty ja resurssit varattu. Nyt alkaa toteutus.”

Teksti: Jarkko Piirainen Kuvat: Jukka-Pekka Flander

Näin kommentoi työministeri Lauri Ihalainen nuorisota-kuun astuessa voimaan tämän vuoden alussa. Nuorisota-kuu oli yksi SDP:n eduskuntavaaleissa antamasta kolmesta vaalisitoumuksesta. Nyt lupaus on lunastettu maan halli-tuksessa. Nuorten yhteiskuntatakuusta tuli Suomen halli-tuksen yhteinen kärkihanke.

Nuorisotakuun eteen on tehty jo paljon. Kuitenkin ta-rina on vasta aluillaan. Seuraavaksi täytyy huolehtia siitä,

että nuorisotakuu todella viedään kuntatasolle. Ja on var-maa, että sosialidemokraattiset kuntapäättäjät ja vaikuttajat tekevät paljon töitä sen eteen, että nuorisotakuu muuttuu todeksi nuorten elämässä eri puolilla Suomea.

Seuraavalla sivulla ministeri Ihalaisen erityisavustaja Pilvi Torsti puhuu nuorisotakuusta, osallisuudesta, optimismis-ta ja yhteisöllisyydestä. Samalla selviää myös, mitä otsikon sateenvarjovertauksella tarkoitetaan.

3


Mihin nuorisotakuuta tarvitaan?Vastaukseksi riittää muu-tama tilastofakta rakkaasta kotimaastamme. Suomessa on 110 000 perusasteen va-rassa olevaa alle 20–29-vuo-tiasta. Maassamme on 55 000 työtöntä alle 30-vuo-tiasta, joista 33 000:lla on ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Noin 40 000 alle 30-vuotiasta on työn ja kou-lutuksen ul-kopuolella.

Nämä lu-vut ovat jo-tain sellaista, että ne he-rättävät jo-kaisen miet-timään tilan-teen vaka-vuutta. Työ-

ministerin erityisavustaja Pilvi Torstin mukaan nuo-risotakuun ympärillä onkin paljon hyvää tahtoa ja yh-teen hiileen puhaltamista.

– Nuorisotakuussa on helppo löytää yhteiset int-ressit ja nimittäjät. Ja jopa aika pitkälle keinot. Johto-päätökset ovat kaikilla ta-hoilla aika samoja.

Yhteisöllisyys. Sitä siis löytyy. Ja sen

päälle on helppo ra-kentaa, kun saa monia toimijoita mukaan.

– Mutta työtä täytyy tehdä koko ajan aktiivi-sesti. Pelkkä

yhteisöllisyys

ei yleensä vielä riitä. Se pi-tää saada konkretisoitua te-oiksi, Torsti huomauttaa.

Hän toivoo, että yhteinen huoli nuorten työllistymi-sestä konkretisoituisi vaik-ka siihen, että epävarmassa suhdannetilanteessa uskalle-taan työllistää nuoria. Työn-antajat ovatkin avainasemas-sa siinä, onnistuuko nuori-sotakuun osana oleva työl-lisyystakuu.

Hyviä esimerkkejä kerätäänTorsti kertoo, että nuoriso-takuu.fi-sivustolle on ke-rätty erilaisia kokemuksia esimerkiksi nuorten kesä-työkokeiluista ja joidenkin yrittäjäjärjestöjen projek-teista. Hyviä esimerkkejä, jotka voivat toimia toisil-lakin paikkakunnilla.

– Tämä on sellainen seik-ka, joka herättää optimis-mia. Että meillä on aika pal-jon kaikenlaista tehtykin jo, Torsti toteaa.

Yksittäiset hienot hank-keet saavat rutkasti lisää vai-kuttavuutta, kun niitä koo-taan yhden sateenvarjon alle.

– Yksittäisten hankkei-den onnistuneiden käytän-töjen leviäminen on nyt paljon todennäköisempää kuin ilman tätä hanket-ta, ilman tätä kokoavaa sa-teenvarjoa, Torsti näkee.

Tänä vuonna nuoriso-takuu-hankkeessa panos-taan vahvasti myös kam-panjointiin ja viestintään, jotta tieto nuorisotakuun elementeistä saadaan le-viämään tarpeeksi laajalle yrittäjien ja muiden työn-antajien keskuuteen.

Vahva signaali nuorilleNuorisotakuusta saatetaan väittää, että sen lupaus on liian optimistinen. Torsti myöntää, että tietyllä tapaa näin ehkä onkin, sillä sata-prosenttiseksi takuu ei var-mastikaan yllä.

– Kuitenkin tällaisella op-timistisella lupauksella saa-vutetaan varmasti monin-kertaisesti enemmän kuin il-man mitään lupausta, Torsti muistuttaa.

Hänen mukaansa on tär-keää, että julkisella vallalla on uskallusta tehdä tällainen sitoumus. Se antaa signaalin, että nuorten eteen tehdään varmasti kaikki voitava.

Lupauksella on myös asi-oita selventävä tehtävä.

– Moderni yhteiskunta saattaa olla kansalaisen nä-

kökulmasta hirveän moni-mutkainen. Tällaiset lupa-ukset tekevät omalla taval-laan asioita helpommin ym-märrettäväksi.

Torstin mukaan nuoriso-takuun kaltainen sateenvar-jo, jossa yhteisen nimittäjän alle voi kerätä eri toimijoita ja erilaisia teemoja, on hirve-än paljon ymmärrettävämpi.

Torsti kannustaakin miet-timään sellaisia politiikan keinoja, jotka ovat helpos-ti ymmärrettäviä. Näin syn-tyy osallisuutta. Ja tätä kaut-ta voi sitten ymmärtää sen monimutkaisemmankin mallin.

Nuorten yhteiskuntata-kuun toteuttamisessa pyri-täänkin siihen, että nuoret itse ovat aktiivisia toimijoi-ta ja oman tulevaisuutensa tekijöitä.

Työministerin erityisavustaja Pilvi Torsti kannustaa SDP:n kuntapäättäjiä tekoihin nuorisotakuun puolesta: ”Nyt kannattaa olla aloitteentekijänä”.

Torstin terveiset kuntapäättäjilleSosialidemokraatit halua-vat, että jokainen kunta laa-tii konkreettisen suunnitel-man siitä, miten koulutus- tai työpaikkaa vailla olevat nuoret saadaan mukaan työ-elämään ja opiskelemaan.

Pilvi Torsti lähettää SDP:n kuntapäättäjille sel-laisia terveisiä, että heidän kannattaa olla aloitteenteki-jänä ja huolehtia siitä, että nuorisotakuuseen saadaan kaikki osapuolet mukaan.

– Työnantajat haluavat ol-la nuorisotakuussa mukana. Siitä on näyttöä ja julkisia puheenvuoroja sekä teko-ja. Mutta meillä saattaa olla puutetta toimivista yhteis-työverkostoista.

Torsti nostaa esimerkik-si hänen oman kotikaupun-kinsa Helsingin, jossa de-marit ovat tehneet aloit-teen duuniryhmän perus-tamiseksi nuorisoverkoston yhteyteen.

– Tämä olisi juuri oikean-tyyppinen kokoava elin tä-hän nuorisotakuuseen. To-ki jokainen kunta on erilai-nen, ja ratkaisut pitää aina miettiä paikallisesti sopivik-si, Torsti toteaa.

”Nuorisotakuussa on

helppo löytää yhteiset

intressit ja nimittäjät”

” Luvut ovat jotain sellaista, että ne herättävät jokaisen

miettimään tilanteen

vakavuutta.”

4


Eurooppa ikääntyy, kestä-vyysvaje vaivaa mantereen kaikilla nurkilla ja uutiset toisensa jälkeen kertovat eläkejärjestelmien kriisistä. Samalla Euroopassa on 5.7 miljoonaa alle 25-vuotias-ta ja yli 11 miljoonaa alle 30-vuotiasta työtöntä. Nuo-ria, joiden pitäisi olla avain Euroopan eri kriisien ratkai-suissa, mutta jotka tällä het-kellä ovat yksi tulevaisuu-temme suuria uhkia.

Nuorisotyöttömyys on ol-lut eurooppalainen ongelma jo kauan, mutta huomiota se on saanut vasta parin vuo-den ajan. Kun Etelä-Euroo-passa ylitettiin viidenkym-menen prosentin työttömys-lukemat, löytyi kipukynnys. Ja nyt, kun kuusikymmentä prosenttia on mennyt rikki, tuntuu, että turrumme on-gelmaan. Miljoonien jou-kossa inhimillinen hätä hä-viää.

Toisaalta miljoonien rik-koutuessa ongelma on pa-kolla noussut yhteiskunnal-lisen keskustelun keskiöön. Nuorisotyöttömyyden pit-kittymisen riskit - ja kustan-nukset - tiedetään, eikä ku-kaan halua toivottomuuden purkautuvan levottomuuk-sina tai rikollisuutena.

Olisi kuitenkin tiedos-tettava, että ongelma ei ole vain talouskriisin tuo-maa, eikä se myöskään poistu kriisin helpottaessa. Nuorisotyöttömyys on ol-lut kaksinkertaista muuhun

työttömyyteen verrattuna monissa Euroopan maissa, Pohjoismaat mukaan luettu-na, jo parikymmentä vuot-ta. Työmarkkinoi-den muutos on tuonut erityises-ti nuor-ten työ-elämään pätkiä, työttö-myys-jaksoja ja osa-ai-kaisuutta. Ta-louskriisi on vain räjäyttä-nyt olemassa olevat raken-teelliset ongelmat nykyiseen mittakaavaansa.

Kipukynnyksen ylitys ja Euroopan sosialidemokraat-tisen puolueen määrätietoi-nen työ on tuottanut myös myönteisiä tuloksia. Komis-sio teki esityksen euroop-palaisesta nuorisotakuusta joulukuussa, ja EU:n työmi-nistereiden on määrä päät-tää siitä pian. Nuorisotakuu olisi osoitus siitä, että ongel-ma otetaan tosissaan. Se on jäsenmaiden sitoumus vas-tata nuorisotyöttömyyden luomiin ongelmiin.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tämä sitoumus on vesittymässä. Takuun voi-maantuloa ollaan venyttä-mässä neljästä kuukaudes-ta puoleen vuoteen, ja sii-hen ollaan lisäämässä rekis-teröitymisvaatimuksia. Nä-mä kenties pieniltä tuntu-

vat asiat koskettavat kaiken heikoimmassa asemassa ole-via nuoria.

Euroopan on pelastettava nuorensa, koska se tarvit-see heitä rakentamaan tule-vaisuutta, torjumaan nope-

aa ikääntymistä ja maksa-maan eläkkeitä. Ilman töi-tä meidän sukupolvellam-me ei ole mahdollisuutta tätä tehdä. Me emme pyy-dä kultalusikkaa, vaan vain mahdollisuuden tehdä oma

osuutemme, osallistua yhtei-sen hyvinvoinnin luomiseen. Nyt liian monelta euroop-palaiselta nuorelta puuttu-vat ne mahdollisuudet, jotka vanhemmillamme on ollut. Ei myönnytä tähän, vaan

tehdään yhdessä töitä, jot-ta jokaiselle eurooppalaisel-le nuorelle taataan oikeus osallistua yhtei skuntiemme rakentamiseen.

Kirjoittaja on Euroopan Demarinuorten puheenjohtaja.

Me emme halua kultalusikkaa

Euroopan on pelastettava nuorensa, koska se tarvitsee heitä rakentamaan tulevaisuutta, Euroopan Demarinuorten puheen-johtaja Kaisa Penny kirjoittaa.

” Nuorisotakuu olisi osoitus siitä, että ongelma otetaan

tosissaan.”

Kaisa Penny

Mitä nuoriso- ja koulutus-takuulupaus tarkoittaa?

Nuorten yhteiskuntatakuu koostuu neljästä elementistä:

Nuorten aikuisten osaamisohjelma:

SDP:n vaatimuksesta osaamisohjelmaan satsataan vuosittain 25-52 miljoonaa eu-roa nuorten koulutus- ja osaamistason pa-rantamiseksi seuraavan neljän vuoden ajan.

Osaamisohjelma tarjoaa ilman koulu-tutusta oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamiseen.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma 2013-2016 yhteensä noin 36 000 aloittajaa.

1) Koulutustakuu2) Työllisyystakuu3) Etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta4) Nuorten aikuisten osaamisohjelma

Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneel-le tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäk-si joutumisesta.

Jokaiselle peruskoulun päättäneel-le taataan koulutuspaikka lukiossa, am-matillisessa oppilaitoksessa, oppisopi-muksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

5

6 SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

SDP - Rohkein ja ennakkoluulottomin remonttireiskaJutta Urpilainen paalut-ti puheenjohtajapäivien pu-heessaan, kuinka SDP on Suomen ennakkoluulotto-min ja rohkein puolue.

– Yleisessä äänioikeudes-sa, ihmisoikeuksissa, hyvin-vointivaltiossa, peruskou-lussa, kansainvälistymisessä ja EU-jäsenyydessä on kai-kissa yhteinen tekijä. SDP.

Urpilainen totesi, että SDP on ollut mukana näis-sä remonteissa päättäväises-ti, kädet työssä ja katse olen-naisessa.

– Kun isänmaa on kaivan-nut remonttireiskaa, SDP on ollut aina valmis. Niin tä-näänkin.

Urpilaisen mukaan tässä ajassa tarvitaan juuri tällais-ta ennakkoluulottomuuden ja rohkeuden henkeä.

– Mutta meillä on ehtom-me. Me uskomme ihmiseen ja kasvuun. Siksi vaadimme, että jokainen suomalainen pääsee mukaan ja tuntee pää-tökset oikeudenmukaisiksi.

Jutta Urpilainen korosti, että Suomen pitää tuntua

reilulta paikalta elää.– Me uskomme yhteis-

kuntaan, jossa jokainen kan-salainen hyväksytään puut-teineen ja vikoineen, sellai-sena kuin on. Meidän ihan-teemme on yhteiskunta, jos-sa kaikki pelaavat.

Työllisyystalkoilla talouden kolmoishaasteen kimppuun

Urpilaisen mukaan edessä on varsin haastava kevät.

- Meillä on taloudessa kolme isoa haastetta, joihin kaikkiin pitäisi löytää työ-kaluja maaliskuun kehysrii-hessä.

Hänen mukaansa ensim-mäinen haaste on maail-mantaloudesta ja eurokriisis-tä johtuva suhdannehaaste.

– Meidän pitää löytää toimenpiteitä, joilla me pystymme vauhditta-maan talouskasvua Suomessa.

Urpilainen muis-tuttaa, että euro-kriisi ei ole ohi. Vaikka viime syk-sy oli vakaampaa aikaa, epävarmuus jatkuu edelleen. Koko Eurooppa on siirtymässä työttö-myyskriisiin johtuen talouskasvun hitaudesta.

– Etelä-Euroopan nuo-risotyöttömyysluvut ovat jo lähes 60 prosenttia. Eu-roopassa oli joulukuus-sa enemmän nuoria työt-tömänä kuin Suomessa on asukkaita, Urpilainen tote-aa huolestuneena.

Työpaikkoja ja toimintaedellytyksiäToisaalta Suomessa on myös talouden rakenne-

muutos käynnissä. Maas-tamme on kadonnut teol-lisuudesta viimeisen kym-menen vuoden aikana 100 000 työpaikkaa. Kos-ka markkinat ovat entistä enemmän Aasiassa ja Ete-lä-Amerikassa, on myös tuotantoa siirretty sinne.

– Meidän pitää löytää keinoja, joilla voimme tu-kea yrityksiä synnyttä-

mään Suomeen uusia työ-paikkoja, Urpilainen sanoo.

Hän ko-rostaa, että toisaalta on tärkeä pi-tää huolta jo olemassa olevan teol-lisuuden toi-

mintaedelly-tyksistä, mutta sa-

maan aikaan täytyy pyrkiä löytämään uusia aloja ja tuotteita, joissa Suomi voi olla maailman huippua.

– Nyt tarvitaan panos-tuksia osaamiseen, infraan ja Suomen kilpailukykyä edistäviin toimiin, joista hallituksen energiavero-päätökset olivat hyvä esi-merkki.

Urpilaisen mukaan hal-lituksen täsmätoimet tek-

nologiateollisuuden ja me-riteollisuuden kilpailuky-vyn tukemiseksi ovat myös perusteltuja.

Kannustavaa työelämääKolmas haaste on julkisen talouden kestävyysvaje. Tu-levaisuudessa meillä on en-tistä pienempi joukko ihmi-siä työelämässä, mutta ihmi-set kuitenkin elävät aiempaa pidempään.

– Tämä on hieno osoitus siitä, että hyvinvointivaltio toimii. Tästä on seuraukse-na kuitenkin se, että tulo-jen ja menojen väliin syn-tyy vaje julkiseen talouteen. Se täytyy pystyä kattamaan.

– Tämän vuoksi on tärke-ää tehdä sellaisia uudistuk-sia, joilla lisätään työntekoa Suomessa. Tällöin tarvitaan parempaa työhön osallistu-mista ja työhön kannusta-mista, Urpilainen toteaa.

Hänen mukaansa joustava eläkeikä oli hyvä esimerk-ki uudistuksesta, joka ei pe-rustu pakkokeinoihin vaan työnteon taloudellisiin kan-nustimiin.

– Nyt tarvitaan saman-laisia uudistuksia opin-totukeen, perhetukiin ja päivähoitoon. Sitten täy-tyy huolehtia myös siitä, että ihmiset jaksavat olla

Jarkko Piirainen

AIMOn toimitus tavoitti SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen viime viikonloppuna puolueen puheenjohtajapäiviltä kysyäk seen häneltä arviota politiikan kevään suuntaviivoista.

”Nyt tarvitaan panostuksia osaamiseen,

infraan ja Suomen

kilpailukykyä edistäviin toimiin”

työelämässä pidempään.– Me haluamme antaa

jokaiselle mahdollisuuden elättää itsensä ja perheen-sä työllä. Ja haluamme, että työelämä on sellaista, joka innostaa – ei sellaista, joka

lannistaa, Urpilainen toteaa SDP:n tavoitteista.

Nyt tarvitaan työllisyystalkootEdellä esitellyn kolmen haasteen voittamiseksi tar-

vitaan Urpilaisen mukaan työn asettamista poliittisen päätöksenteon keskiöön.

– Me tarvitsemme nyt työllisyystalkoita, joilla syn-nytetään Suomeen uusia työ-paikkoja, Urpilainen linjaa.

• Vaikea suhdannetilanne – maailman talouden tila ja eurokriisi

• Talouden rakennemuutos – Suomesta kadon-nut 100 000 työpaikkaa teollisuudesta 10 vuo-den aikana

• Julkisen talouden kestävyysvaje – ikääntymi-sen vuoksi menot kasvavat tuloihin nähden kestämättömästi

• Tarvitaan yhtä aikaa työkaluja kaikkien näiden ratkaisemiseksi!

Talouden kolmoishaaste

7SDP:N JÄSENLEHTI 1/2013

Tässä tietenkin sosialide-mokraateilla on työn puo-lueena hallituksessa tärkeä rooli, mutta yhteistyöhön tarvitaan myös työmarkki-najärjestöjä. Urpilainen ve-tosikin puheenjohtajapäi-

villä palkansaajiin ja työn-antajiin.

– Istukaa alas yhteiseen pöytään ja sopikaa vanhat riidat ja näyttäkää tietä tur-valliseen tulevaisuuteen.

Urpilainen sanoo halli-

tuksen olevan valmis kuun-telemaan järjestöjen toiveita, jos järjestöt pystyvät näyt-tämään tietä vahvistuvalle työllisyydelle.

– Kevät kietoutuu siis siihen, että meidän pitää

pystyä synnyttämään työ-paikkoja ja tarjoamaan ih-misille työtä. Ja sitä kaut-ta syntyy sitten edellytyk-siä ylläpitää meidän hyvin-vointivaltiota, Urpilainen kiteyttää.

Haasteita siis riittää. Nyt on työnteon aika.

Katso Jutta Urpilaisen pu-heenvuoro puheenjohtajapäivil-lä: www.youtube.com/user/de-mariTV

”Haluamme, että työelämä on sellaista,

joka innostaa – ei sellaista,

joka lannistaa.”


Viime viikonloppuna Vantaalla pidetyt SDP:n puheen-johtajapäivät olivat menestys. Päivillä kuultiin loistavia puheenvuoroja, käytiin hedelmällisiä keskusteluja ja tehtiin ryhmätöitä teemoilla työ, oikeudenmukaisuus, houkutteleva järjestötoiminta, demokratia ja eettinen markkinatalous. Ryhmätöistä saatiin erinomaisen hyvää materiaalia, jota lähdetään nyt jatkotyöstämään. Tällä aukeamalla olevat kommentit on kerätty näiden ryhmätöiden tuloksista.Katso ryhmätöiden tuotokset kokonaisuudessaan: www.sdp.fi/fi/taustat/muistiot

Puheenjohtajapäivät 9.-10. helmikuuta Vantaalla

Millainen järjestötoiminta on houkuttelevaa?

Tapahtumien tulee olla siellä missä ihmiset, esimerkkinä laskiaisrieha

lEpäpoliittisia tilaisuuksia: bingo, zumba, disco…

lToiminnan näkyvyys ei tule vain tilaisuuksista, vaan esimerkiksi

kokoukset kannattaa pitää julkisella paikalla. Itse tilaisuus ei yksin ole tärkeä, vaan se että toiminta näkyy.

lPäivystävä demari: kun kuntalainen haluaa keskustella vaikka

koirapuistosta, on asialle vastuuhenkilöl

Uusista jäsenistä pidetään huoli!

Mitä eettinen markkinatalous tarkoittaa?

Vastuullisia hankintojal

Ympäristöllisesti kestävä ja oikeudenmukainenl

Kunnioittaa työehtojal

Moraalin ja välineellisen hyvän suhdel

Sääntelyn taso: millä tasolla sääntely on?l

Talouden lisäksi muita hyvinvoinnin mittareita

Millainen on parempi työelämä?Joustava työaika, työntekijän mahdollisuus kehittyä ja vaikuttaa

työn sisältöön sekä työpaikan viihtyvyys tukevat työssä jaksamista

lTyönjohtajien tulisi arvostaa sitä työtä mitä he teettävät

työntekijöillään l

Työtyytyväisyyteen vaikuttaa se noudatetaanko työpaikalla TESiä

lKiitos hyvästä työstä on suuri asia työntekijälle, se

tuo positiivista energiaa työpäivään.

lPätkätyöllä elävä ei uskalla suunnitella tulevaisuutta työn

puolueen huomioitava prekariaatti


Oikeudenmukaisuuden ilmentymiä:

Nuorisotakuul

Työelämän tasa-arvo ja solidaarisuusl

Progressiivinen verotusl

Peruskoulul

Päivähoitol

Ikääntyneiden palvelutl

Demokratia

Oikeudenmukaisuuden vääristymiä:

Terveyserotl

Syrjäytymisen periytyminen, lapsiperheköyhyys, tarveharkintal

Asuntopolitiikka hiipunut 90-luvullal

Yrittäjän sosiaaliturvassa aukkojal

Liian monimutkainen sosiaaliturval

Koulutus ei kohtaa työmarkkinoiden kanssal

Työelämän ikärasismi

Välineitä avoimempaan ja osallistuvampaan

päätöksentekoon:Viestinnän parantaminen joka tasolla

lKyselyt puolueen jäseniltä, kuntalaisilta, käyttäjiltä ym.

lValtuutettujen tiedotettava ja kysyttävä puolueväen kantoja ajoissa

lAlueellinen osallistuminen

lVirkamiesvalta luottamushenkilöille

Joukkoistamaan toverit!

Se taisi olla marraskuussa 2007, kun törmäsin ensimmäisen ker-ran crowdsourcing-termiin. Työskentelin tuolloin Kuopion yli-opistolla suunnittelijana ja professori antoi käteeni listan avain-sanoja, joista pitäisi löytää kirjallisuutta. Outsourcing, crowd-funding, crowdsourcing jne. Siis aivan kammottavia sanahirvi-öitä kaikki!

Mutta kun asiaan perehtyi, huomasi että vaikeiden sanojen takana piilee yksinkertaisen loisteliaita menetelmiä. On hienoa nähdä, että crowdsourcing on nyt viimein lyönyt itsensä läpi laajempaan tietoisuuteen. Se alkaa olla jo kovasti muotia. Jopa niin, että sille on vihdoin löytynyt vakiintunut suomenkielinen termikin: joukkoistaminen.

Yleisen määritelmän mukaan joukkoistamisella tarkoitetaan ihmisten tiedon, taidon ja kokemusten keräämistä erilaisiin tar-koituksiin pääasiassa internetissä olevien avoimien tehtävien avulla. Joukkoistamista on käytetty maailmalla varsin sujuvasti niin käsilaukkujen ja t-paitojen suunnittelussa kuin yhteiskun-nallisten innovaatioiden kehittelyssä tai jopa perustuslain uudis-tusprosessissa (Islannissa olivat näin fiksuja!).

yyy

Tällä hetkellä joukkoistamisen ympärillä käy siis kova kuhina. Liikkeellä on esimerkiksi projekteja, joissa joukko aktiivisia kan-salaisia joukkoistaa itsenäisesti poliittiseen päätöksentekoon liit-tyviä asioita. Ilman kytköstä ”perinteiseen” järjestelmään.

Eduskuntakin on kehityksessä mukana. Tulevaisuusvaliokun-ta julkisti viime vuonna raportin, joka selvittää joukkoistami-sen mahdollisuuksia demokraattisissa prosesseissa. Raportti on hyvä ja helppolukuinen johdatus aiheeseen ja se kannattaa jo-kaisen asiasta kiinnostuneen lukea (löytyy esimerkiksi Googlen kautta hakusanoilla joukkoistaminen ja tulevaisuusvaliokunta).

Raportissa puhutaan mahtipontisesti poliittisen päätöksente-on uudesta ajasta. Ja tottahan se on. Politiikan ja päätöksenteon kontekstissa joukkoistamisessa piilee aivan valtava potentiaali.

yyy

SDP:kin on viime vuosina flirttaillut joukkoistamisen kanssa ihan tosimielellä. Esimerkiksi syksyn kuntavaalien tausta-aineistoluon-nokset olivat kaikkien kansalaisten kommentoitavana nettisivuil-lamme. Kommenteista koostettiin paperi, joka meni puoluehal-lituksen käsittelyyn, ja lopulta osa annetuista ideoista vaikutti puolueen lopulliseen kuntavaaliaineistoon. Ei lainkaan hassum-paa osallistamista, vai mitä? Verkkosivuillamme pyörii myös Anna idea -palvelu, joka on 24/7 valmiina vastaanottamaan ideoitanne.

Tänäkin vuonna tulemme käyttämään joukkoistamista useissa eri yhteyksissä. Ole siis tarkkana. Osallistu ja levitä sanaa. Ja hei! Miksipä et käynnistäisi omaa paikallista joukkoistamisprojektia?

Ihannetilanteessa puolueesta voi muodostua ihmisille luon-teva osallistumisen kanava ja samalla he saavat tietoa meistä ja tavoitteistamme. Lopuksi vielä villi ajatus: voimmeko me luoda joukkoistamisen avulla puolueen toiminnan ympärille alueelli-sia innovaatioverkostoja, jotka vetävät pyörteen lailla uusia ih-misiä osallistumaan? No, mitäs luulette?

Kirjoittaja on kulttuurintutkija, joka työskentelee verkkoviestinnän ke-hittäjänä Ruusuverkossa.

Jarkko Piirainen

Puolue- toimistolta


”Pipa” Alijärvi – projektityön rautainen ammattilainenPirjo Alijärvi eli työkave-reiden kesken Pipa, aloitti SDP:n järjestösuunnitteli-jana viime marraskuussa. Monipuolisen ammattitai-don omaavasta Pipasta tuli odotettu vahvistus puolue-toimiston henkilökuntaan.

Kertoisitko alkuun hie-man itsestäsi, kuka olet ja mitä olet tehnyt ennen puoluetoimiston pestiäsi?

– Olen Pirjo Alijär-vi, 42-vuotias, kahden po-jan äiti. Santeri on nyt 21 vuotta ja nuorempi poika-ni Valtteri 12 vuotta van-ha. Ennen puoluetoimistoa olen työskennellyt kahdek-san vuotta Kiipulan koulu-tus- ja kuntoutuskeskuk-sessa kehittämistehtävissä. Työt olivat pääosin kansain-välisiä kehittämisprojekteja, joissa keskityttiin vajaakun-toisten työllistämisen edis-tämiseen sekä palvelumuo-toiluun. Kaikkiaan olen vas-taavissa tehtävissä toiminut noin 15 vuotta.

– Koulutuspolkuni on seurannut työtehtäviä-ni. Olen opiskellut työn ohessa – ensin ammat-tikorkeakoulututkinnon vuonna 2002 ja myöhem-min vielä ylemmän am-mattikorkeakoulututkin-non vuonna 2009. Kou-lutukseltani olen MBA. Opinnoissani keskityin strategiseen johtamiseen, muutosjohtamiseen sekä projektikehittämiseen. Kor-keakoulututkinnon jälkeen olen suorittanut myös tuo-tekehityksen erikoisammat-titutkinnon. Minulle on so-pinut hyvin tapa opiskella ja soveltaa samalla opittua suoraan työelämään.

– Luottamustehtävissä olen ollut Janakkalan kun-nassa parikymppisestä saak-ka, puolueosastossa, lauta-kunnassa ja useamman kau-den myös valtuutettuna ja kunnanhallituksen jäsene-nä. Maakuntahallituksessa-kin ehdin hieman kokemus-ta kerätä.

– Harrastan hiihtoa, lenk-keilyä ja salillakin tulee pyörähdettyä säännöllisen epäsäännöllisesti.

Näitä polkuja tallataan Tampereelle astiPuolueen toimintavuoteen liittyy olennaisesti erilaiset polut. Järjestösuunnittelija Pirjo Alijärvi kertoo sau-raavassa, mistä näissä po-luissa oikein on kyse.

– Polut-ajattelu tarkoittaa neljää tapahtumatyyppiä, joita järjestetään eri puolil-la Suomea. Nämä ovat aa-

tepolku, Eurooppa-polku, globaalipolku ja kulttuuri-polku, Alijärvi listaa.

Aatepolku käsittää viisi huippuseminaaria yliopis-toissa. Näissä teemana on eettinen markkinatalous. Toteutus tapahtuu yhteis-työssä TSL:n, Kalevi Sorsa -säätiön, SONKin ja Dema-

rinuorten kanssa.Seminaarien lisäksi ta-

voitteena on järjestää useita paikallisia tapahtumia kun-nallis- ja piirijärjestöjen toi-mesta.

– Tapahtuman toteutuk-sen saa jokainen taho itse suunnitella, mutta tarjoam-me toki myös tähän apua

puoluetoimistolta esimer-kiksi puhujien hankkimi-sessa, Alijärvi kertoo.

Tapahtuman kustannuk-siin voi hakea TSL:n kaut-ta tukea jälkikäteen kustan-nusperusteisesti.

Eurooppa-polku käsittää neljän valtakunnallisen Eu-rooppa-foorumin järjestä-

misen yhteistyössä TSL:n ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Lisäksi tavoitteena on järjes-tää paikallisia EU-tilaisuuk-sia, jotka toimivat EU-vaa-lien käynnistäjinä.

Globaalipolun sisällä jär-jestetään keskustelutilai-suuksia, joissa aiheena on muun muassa naisten ase-

man parantaminen kehitys-maissa.

– Vastaavasti kulttuuripo-lun tavoitteena on innostaa järjestämään kulttuuritilai-suuksia työväentaloilla, esi-merkkinä vaikkapa iltamat, joissa esitetään Martti Suo-salon ”Juoppohullun päivä-kirja”, Alijärvi vinkkaa.

Mikä sai sinut hakemaan töihin järjestösuunnitte-lijaksi puoluetoimistoon?

– Halusin yhdistää kun-nallispolitiikassa ja järjestö-työssä kertyneen kokemuk-seni projekti- ja kehittämis-työn ammattitaitooni työ-elämässä.

Olet mukana vuoden päätapahtuman eli syksyn

Tampereen juhlan orga-nisoinnissa. Paljasta vä-hän, mitä Tampereella tu-leman pitää?

– Tampereelle kokoonnu-taan 7.9.2013 pitämään lip-pua korkealla, nauttimaan sekä kulttuuriohjel-

masta että huipputason se-minaaripuhujista, osallistu-maan juhlatunnelmaan per-heen kanssa tai muuten po-rukalla. Tavoite on, että de-marit näkyvät ja kuuluvat

katukuvassa ja päätapahtu-ma vanhan kirjaston puis-tossa kerää yleisöä laajasti korkealla tasollaan.

Tänä vuonna kes-kustellaan arvoista. Mitkä ovat itsellesi lähei-

siä arvoja?

Arvot ja arvokeskustelu ovat minulle läheisiä asioi-ta. Niistä puhutaan ja niiden merkitystä pohditaan aivan liian vähän. Olen työsken-nellyt esimerkiksi kehitys-yhteistyötehtävissä Afrikas-sa ja tuo aika nosti vahvas-ti tasa-arvon ja suvaitsevai-suuden paitsi arvoina, myös konkreettisina tekoina arjes-sani tärkeiksi.

”Tavoite on, että demarit näkyvät ja kuuluvat

katukuvassa.”

Uusi työntekijä!

Arvot ja arvokeskustelu

ovat Pipalle läheisiä.


Työrauhaa ja osallisuutta kouluihin

Jokaisen koulun pitää ol-la turvallinen, kiusaamaton ja rauhallinen koulu. Näin SDP vaati kunta-vaalien alla käy-dyissä keskuste-luissa. Nyt on jo edetty sa-noista tekoihin, kun opetus-ministeri Juk-ka Gustafsso-nin helmikuun alussa esittele-mä koulurauha-paketti tuo kai-vattuja kasva-tuksellisia kei-noja opettajille.

Vielä tänä vuonna voimaan tulevat lakimuu-tokset lisäävät myös oppilaiden osallisuutta ja osallistumista muun muas-sa koulujen järjestyssääntö-jen ja opetussuunnitelmien laadintaan.

Lisäksi oppilaiden vastuu-ta vahingonteoista selkey-tetään, koulun kasvatuskes-kustelun asemaa vahviste-taan ja jälki-istuntoon liit-tyvää lainsäädäntöä tarken-netaan.

Gustafssonin esitykses-sä opettajille säädettäisiin laajemmat valtuudet tar-kistaa oppilaiden tavaroita ja takavarikoida vaarallisia tai häiritseviä esineitä.

– Meidän tavoitteenam-me on varmistaa oppi-laan oikeus turvallisuuteen ja osallisuuteen koulussa. Opettajat ja koulu tarvit-sevat uusia välineitä, joil-la edistetään osallisuutta ja turvataan työrauha, ope-tusministeri Jukka Gus-tafsson korostaa.

Hän pitää tärkeänä sitä, että samalla kun vahviste-taan opettajan mahdolli-suuksia puuttua häirintään ja epäasialliseen käyttäyty-miseen, vahvistetaan myös opettajan auktoriteettia.

Lakimuutosten jälkeen oppilailla voidaan teettää jälki-istunnossa kirjallisia tai suullisia tehtäviä ja har-joituksia. Tehtävien täytyy kuitenkin olla kulloiseen-kin tekoon tai aiheeseen

liittyviä, oikeasuhtaisia se-kä opetusta, kasvatusta ja kehitystä tukevia.

Gustafsson muistuttaa, että työ-rauhaa ei rakenne-ta pelkäl-lä kurin-pidolla.

– Sii-hen tarvi-taan kas-vatusta ja ohjausta. Hyvässä koulus-sa opet-taja on työrauhan

rakentaja ja kasvattaja, ei

rankaisija, hän tiivistää.

Vastuuta teoista ja kasvua kansalaisuuteenLakimuutosten jälkeen pe-rusopetuksen oppilas voi-taisiin velvoittaa kasva-tuksellisessa tarkoituksessa esimerkiksi siistimään ai-heuttamansa sotku. Kun-han tehtävä ei vain ole oppilaan ikään ja kehitys-tasoon nähden liian vaa-rallinen tai raskas.

– Näin oppilasta kasva-tetaan vastuuseen omista teoistaan ja niiden seura-uksista. Tässäkin korostuu se, että työrauhaa ylläpide-tään kasvatuksellisin kei-noin, ei rangaistusten pe-lolla, Gustafsson toteaa.

Oppilaiden ja opiskeli-joiden osallisuuden lisää-miseksi ja heidän vaiku-tusmahdollisuuksiensa pa-rantamiseksi Gustafssonin esityksessä ehdotetaan, et-tä jokaisessa peruskoulus-sa tulisi olla oppilaskunta.

– Oppilaskuntatoimin-nan vahvistamisella vah-vistetaan nuorten kasvua täyteen ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen jo lapsuu-desta lähtien, Gustafsson perustelee.

Oppilaiden ja opiske-lijoiden oikeutta osalli-suuteen kehitetään myös muilla keinoin. Lisäksi opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta kehittää osallisuutta pai-notetaan nykyistä enem-män.

– Koulu on yhteisö ja sen täytyy toimia kuin yh-teisö. Yhdessä sovittuihin pelisääntöihin sitoudutaan ja omana pidetyssä yh-teisössä kynnys häiriökä-yttäytymiseen on korkea, Jukka Gustafsson toteaa.

Ministeri Jukka Gustafsson korostaa kasvatuksellisia keinoja pelkän kurin-pidon sijaan.

”Koulu on yhteisö ja sen täytyy toimia kuin yhteisö.”

Tänä vuonna voimaan tulevat lakimuutokset lisäävät oppi-laiden osallis-tumista muun

muassa koulujen järjestyssään-

töjen ja opetus-suunnitelmien

laadintaan.

Lasten kotihoitoJouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä lasten kotihoidosta.

Keski-ikäisten kohdalla mieheyden muutos näkyy konkreettisimmin. Kun hieman van-hempi mies vain metsästi, kalasti ja remon-toi ja mainitsi ehkä henkilöstölehden eläk-keellejäämishaastattelussa, että lasten kanssa olisi voinut olla enemmän, nyt hän harras-taa perhettä, puolisoa ja lastenlapsia. Fiksu yhteiskunta ottaa tämän huomioon. Josko se eläkkeellejäämishaastattelu olisi vuonna 2030 jo vähän erilainen?

Suurten ikäluokkien nainen saattoi hoitaa lapsen-sa kotona ilman tukia. Hänellä saattaa vielä ol-la muistissa tarinoita siitä, miten kävi, kun elät-täjämies kuoli tai häipyi. Seitsemänkymmentä-luvulla kotiäitikin vielä työllistyi tiukan paikan

tullen, kunhan oli ahkerat kädet. Muistuta, että ajat ovat siinäkin suhteessa muuttuneet.Jos taas suurten ikäluokkien nainen vei lapsen-

sa päivähoitoon, se tapahtui jo ehkä puolivuotiaana. Perhevapaat olivat lyhyemmät. Siitä näkökulmasta nykyinen keskustelu siitä, voiko lapsen viedä hoi-toon alle kolmivuotiaana aiheuttamatta ikuisia trau-moja, saattaa olla hupaisa. Kysäise, millaisia lasten-hoitoratkaisuja hänen lähipiirissään oli, ja mitkä oli-vat lopputulokset. Päädytte ehkä huomaamaan, et-tä monenlaisilla ratkaisuilla tulee täyspäisiä tenavia.

Lisääntymisikäisestä y-sukupolvesta on konsensus kaukana. Hajanainen kohderyhmä perustaa maailmankatsomuksensa sekalaiselle valikoimal-le vaikutteita. Nuorissa toivoissa löytyy niin liberaaleja vaununtyön-

telijäisiä, kuin patakonsuja kotiäitejäkin. Koulukun-nat jumittavat tiukasti omissa poteroissaan, nä-kemysten lähdeviitteiden viedessä joko har-valukuisiin tutkimuksiin Islannin mallista tai täysin kyseenalaistamattomaan mutuun.

Yksilöllistä valinnanvapautta puolustaes-saan kohderyhmä saattaa helposti unohtaa, että pitkäaikaisen kotiäitiyden valitessaan tu-lee samalla valinneeksi itselleen eläkekuopan ja vaikeuksia työpaikan löytämisessä.

Valinnanvapaudessa ei saa olla kyse joko-tai -valinnasta työn ja perheen välillä, vaan si-

tä on täydennettävä entistä paremmilla mah-dollisuuksilla molempiin. Kysy, onko se todella vapautta valita, että toinen joutuu valitsemaan pelkästään työn, ja toinen pelkästään kodin? Muistuta myös siitä, että mitä paremmat valmi-

udet lapsi saa, sitä laajempi on myöhemmin hä-nen vapautensa valita.


”Uutta perspektiiviä omaan työhön”Olen kiitollinen siitä, että pääsin tutustumaan toimit-tajan työhön Demokraatissa ja opettelemaan sitä itsekin. Tiiviin, faktapohjaisen uutis-ilmaisun opettelusta on hyö-tyä niin työssäni kuin poli-tiikassa.

Toimittajan työtä olen ai-na arvostanut, mutta joskus arvostellutkin. Nyt ymmär-rän toimittajan työtä parem-min.

Huomasin, että toimitta-jan näkökulma ympäröivään yhteiskuntaan on erilainen kuin esimerkiksi poliitikon. Huomaan nyt työharjoitte-luni jälkeen katselevani itse-kin maailmaa vähän toimit-tajan silmin.

Välillä toimittajan työt ai-nakin näin harjoittelijasta tuntuivat yllättävän raskailta. Joskus kun oli päivän päh-käillyt pitemmän jutun kans-sa, oli illalla olo, kuin olisi tehnyt ylipitkän lenkin.

Kyllähän se tuntui kivalta nähdä ensimmäinen juttuni lehdessä painettuna. Se oli juttu Tarja Halosen uudesta kissasta, jonka Venäjän pää-ministeri Medvedev oli hä-nelle lahjoittanut.

Huomasin, että toimit-tajan työssä vaaditaan erit-täin hyvää yleissivistystä. Ja

Nasima Razmyar

”Toimittajan työtä olen

aina arvos-tanut, mutta joskus arvos-

tellutkin.”

Demokraatissa tietysti pitää tuntea hyvin yhteiskunnal-linen päätöksenteko-koneisto. Ja pi-tää seurata niin sähköisestä kuin printti-mediasta, mi-tä Suomessa ja maailmassa tapahtuu.

Toimittajan työ saattaa olla hyvinkin kiireis-tä, eikä välttämät-tä ehdi aina perehtyä kovin paljon taustoihin. Sik-si pitää olla koko ajan kär-ryllä, missä yhteiskunnassa ja ympäristössä mennään. Toi-mittajaharjoittelussani opin myös tiedonhankintaa, mis-tä ja keneltä kysyä.

Oli tosiaan mielenkiin-toista nähdä, miten sanoma-lehti syntyy, mitä toimittajat oikein tekevät. Harjoitteluai-ka jätti ainakin sellaisen ki-pinän, että haluan saada li-säoppia ja varmaan ainakin jonkin tiedotusalan kurssin aion käydä.

Suosittelen lämpimästi hetkellisiä työpaikkavaihto-ja laajemminkin. Se voi ava-ta monta uutta perspektiiviä, sellaista mikä auttaa ennen kaikkea omaa työtä.

Uusia kasvoja eduskuntaryhmän viestintäänSDP:n eduskuntaryhmän viestinnässä on aloittanut uusia työntekijöitä. Emi-lia Tervonen aloitti hel-mikuun alussa Leila Vasa-man vuorotteluvapaan si-jaisena. Lisäksi ryhmäkans-liassa jo aiemmin työsken-nellyt Nasima Razmyar on siirtynyt viestinnän

tehtäviin. Viereisen sivun jutussaan Emilia kuvailee tuntojaan hänen aloitet-tuaan uudessa työpaikassa. Nasima kertoo kokemuk-sistaan hänen lyhyestä työ-paikkavaihdostaan, jonka aikana hän toimi toimit-tajaharjoittelijana sanoma-lehti Demokraatissa.

Nasima Razmyar ja Emilia Tervonen ovat eduskuntaryhmän viestinnän uudet työntekijät.

SDP julkaisi viime syksy-nä suomalaisista puolueista ensimmäisenä oman sovel-luksen Applen iPad-taulu-tietokoneelle.

Tavoitteena oli vahvistaa asemaa Suomen parhaana internetiä hyödyntävänä puolueena. Niinpä iPadille luotiin monipuolinen uu-tistarjotin, joka tarjoaa hy-

vin laajan sisältöpalvelun kaikille puolueen toimin-nasta kiinnostuneille.

Sovelluksesta löytyvät esimerkiksi SDP:n ja de-mari.fi:n uutiset, puolu-een taustamuistiot, sd-blo-git, videot sekä sosiaalisen median twiittaukset ja fa-cebook-päivitykset. Myös eri puolilla Suomea olevi-

en tapahtumien tiedot on helppo siirtää sovellukses-ta suoraan omaan kalente-riin.

Sovelluksen personoita-va käyttöliittymä sisältää suoran kanavan vaikutta-miselle. Sovelluksen työ-pöydältä käyttäjät voivat antaa ideoita ja palautetta SDP:lle tai vaikkapa liittyä puolueen jäseneksi.

Peruspalveluministerin erityisavustajaksi tällä vii-kolla siirtynyt SDP:n vies-tintäpäällikkö Ismo Kai-nulainen kertoo, että so-velluksen vastaanotto on

ollut positiivinen ja hiukan epäuskoisen yllättänyt. ”Onko SDP siis iPadissa?”

– Sovellus on saa-nut runsaasti pa-lautetta kattavas-ta ja päivittyväs-tä uutissisällöstään. Nyt näkee käteväs-ti kertavilkaisul-la, mitä demareilla on pinnalla, Kai-nulainen toteaa.

Jo aiem-min SDP on jul-kaissut

No on se. On ollut jo alkusyksystä asti. Jos sinulla on käytössäsi Applen iPad, lataa ihmeessä ilmainen sovellus itsellesi!

”Siis onko SDP iPadissa?”


Aidan takaa ja yli graniittiportaidenKyllähän se vaan tuntui pe-rin juhlavalta nousta edus-kuntatalon graniittiportaita, hapuilla pitkin julkisivua, löytää ovi vierailijaryhmil-le, astua sisään, mennä vah-timestarin luokse ja sanoa:

– Hei, mun pitäis päästä sisälle, oon täällä töissä.

Aloitin työt SDP:n ryh-mätoimistossa helmikuun alussa. Nyt vajaan kahden viikon työrupeaman jälkeen hapuilu pääsisäänkäynnil-lä on jo loppunut ja alan pikkuhiljaa hahmottaa ta-lon muodon ja rakenteen. Myös työnkuvan pohjapii-rustus on alkanut pikkuhil-jaa piirtyä.

Asian kaksi puoltaTulin tiedotussihteeriksi niin sanotusti aidan toiselta puo-lelta. Olen viimeiset pari vuotta elättänyt itseni täysin ja sitä ennen hankkinut sivu-tuloja tekemällä toimittajan tai free-toimittajan töitä.

Vanhat journalistikaverit vitsailivatkin leikkisästi mi-nun vaihtaneen Tähtienso-dan tyyliin ”pimeyden puo-lelle”, moni journalisti kun tuntuu pitävän toimitustyö-tä tiedottamistyötä yleväm-pänä toimenkuvana. Täytyy myöntää, että samaan kirka-sotsaiseen sakkiin olen itse-kin nuorena journalistiopis-

kelijana kuulunut.Nykyään hahmotan me-

diatyöt pikemminkin kah-den puolen yhteisenä pro-sessina, jossa tarvitaan sekä tiedon syöttäjiä että proses-soijia. Toimittaja tarvitsee tiedottajaa taustoittamaan ja vinkkaamaan, tiedottaja tar-vitsee toimittajaa saadakseen edustamansa äänen kuulu-viin ja päästäkseen mukaan yhteiskunnalliseen keskus-teluun.

Mahdollisuus ottaa tun-tumaa aidantakaiseen maa-ilmaan on arvokas kokemus.

Ehkä suurin oivallus on ollut sen työmäärän hah-mottaminen, mitä poliittisen de-batin valmis-telu vaatii. Muistioi-ta kirjoite-taan, arkis-toja pengo-taan, asian-tuntijoilta pyydetään komment-teja ja lau-suntoja, lu-kuja tarkas-tetaan ja ti-lastoja tulki-taan. Jokaisen edustajan takana on vaihtelevalla kokoonpanol-la toimiva tiimi, joka valmis-telee ja preppaa, sillä edus-kuntatyössä vaadittavaa jo-ka alan erityisasiantunte-

musta ei yksikään edus-taja voi yksin itselleen haalia. Siinä vilskees-sä tiedotuksen tehtävä on poimia tietotulvasta

olennainen ja pukea se sel-keään muotoon.

Portaaton ympäristöAivan ummikkona en tie-dotushommiin lähtenyt. Ennen eduskuntaa pyö-rähdin viitisen kuukaut-ta Euroopan eduskunnas-sa Brysselissä. Demariryh-män harjoittelijana pää-sin näkemään miten Eu-roopan parlamentin de-marien ryhmäviestintä toi-mii, millaisia uusia haastei-ta muuttuva media aiheut-taa ja miten niihin tartu-taan. Lisäksi sain arvokasta

kokemusta siitä, miten monikansallises-

sa työyhteisössä toimitaan.

Näiden linssi-en läpi katsottu-na suomalaises-sa työyhteisössä viehättää vah-vojen hierarki-oiden puuttu-minen ja suo-ruus. ”Hei” on lähtökohtaises-ti asiallinen ta-pa aloittaa säh-

köpostiviesti. On myös mukavaa, mi-

ten välittömiä kansanedus-tajat voivat yhteydenotois-saan olla. Asialle ei aina lai-teta avustajaa, vaan aikaa löytyy myös kahdenkeski-seen tiedotteiden puimiseen ja palaveeraamiseen. Rans-kalais-saksalaisen byrokrati-an jälkeen se tuntuu virkis-tävältä, tavallaan paluulta ta-kaisin omiin vesiin.

Emilia Tervonen

”Nykyään hahmotan mediatyöt

kahden puolen yhteisenä

prosessina, jossa tarvitaan

sekä tiedon syöttäjiä että prosessoijia. ”

Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.

Kustannusten paradoksi ja

eurooppalainen palkka-ale

Englantilainen John Maynard Keynes tunnetaan kokonaiskysynnän elvyttämiseen tähtäävän taloustieteen kehittäjänä. Keynes ei kui-tenkaan ollut ainoa lajissaan. Cambridgen yliopistossa vaikuttanut itseoppinut puolalainen taloustieteilijä Michal Kalecki kehitteli sa-mansuuntaisia ajatuksia 1930-luvun alusta lähtien.

Yksi Kaleckin tunnetuimmista teorioista liittyy palkkojen roo-liin kansantalouksien kehityksessä. Kalecki korosti, että kansan-talouden kasvavat reaalipalkat voivat johtaa yritysten parempaan kannattavuuteen, kasvavaan työllisyyteen ja nopeampaan pitkän tähtäimen kasvuun. Kalecki kuvasi tätä ilmiötä käsitteellä kustan-nusten paradoksi.

yyy

Monet uusklassiset taloustieteilijät korostavat, että jos työttömyy-destä halutaan eroon, on palkkojen joustettava alaspäin. Kustan-nusten paradoksi kiinnittää kuitenkin huomion siihen, että palkoil-la on kaksoisrooli kansantaloudessa.

Yritysten näkökulmasta palkat ovat tuotantokustannus, mutta palkat ovat myös kotitalouksien kulutuskysynnän merkittävin läh-de ja yritysten pitää tunnetusti saada tuotteet kaupaksi. Kotitalo-uksien kasvava ostovoima voi paradoksaalisesti kannustaa yrityk-siä investoimaan ja palkkaamaan lisää väkeä, jos niiden odotukset tulevasta myynnistä muuttuvat parempaan suuntaan.

Kaleckin kustannusten paradoksi on nykytilanteessa ajankohtai-sempi kuin koskaan, sillä Euroopan unionin piirissä ollaan tällä het-kellä toteuttamassa historiallinen suurta palkka-alea. Reaalipalkat ovat supistuneet vuodesta 2008 lähtien Kreikassa, Espanjassa, Itali-assa, Kyproksella ja Portugalissa ja Pohjois-Euroopan ylijäämämail-lekin suositellaan palkkamalttia. Ennen muuta kriisimaista halutaan tehdä Saksan kaltaisia kilpailukykykoneita palkkasopeutuksella.

yyy

Palkka-ale ja suuret uhraukset eivät ole kuitenkaan tuottaneet tu-losta. Kriisimaiden kilpailukyky suhteessa Saksaan ja muihin ylijää-mämaihin ei ole merkittävästi parantanut ja työttömyys on nous-sut suorastaan hälyttävän korkealle tasolle.

Eurooppalaiseen palkka-aleen ja EU:n suosittelemaan kaikkien maiden vientivetoisen kasvun tavoitteluun liittyy keskeinen teo-reettinen ongelma: toisen vienti on aina toisen tuontia. Saksan mal-li ei siis ole monistettavissa koko Euroopan malliksi, sillä jonkun on aina myös ostettava vientituotteet.

Euroalueella - jossa valtaosa kaupasta on valuuttaunionin si-säistä - olisikin kurjistavan palkkasopeutuksen sijasta korostettava EU-maiden yhteisen palkkapolitiikan ansioita, joka tähtäisi vaihto-taseen epätasapainojen korjaamiseen. Tässä mallissa palkansaajien riittävästä ostovoimasta ja riittävästä kulutuskysynnästä pidettäisiin huolta kytkemällä reaalipalkat tuottavuuden kasvuun.

Antti AlajaKirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön

projektikoordinaattori, YTM.

oman www-sovelluksen matkapuhelimille. Ja An-droid-käyttöjärjestelmä-sovellus taulutietokoneil-le on parhaillaan selvityk-sessä. SDP aikoo siis jat-kossakin olla Suomen pa-ras puolue internetin hyö-dyntämisessä.

iPad-sovellus on to-teutettu Ruusuverkon ja Conmio Oy:n yhteistyö-nä ja uutistarjottimen voi ladata ilmaiseksi Applen App Storesta. Sovellus to-teutettiin sekä selain- että natiivi-tekniikoita hyö-dyntäen.


Vaikuta viestimälläMari Tolvanen

Viestintä tekee aina vai-kutuksen - olipa kyseessä sitten puhe, lehtikirjoitus, kymmenen uutiset, kuulu-misien vaihtaminen kave-reiden kesken, hymy, kät-tely, Facebook-päivitys tai bussikuskin tervehtiminen työmatkalla.

Viestintä kaikessa kirjos-saan on myös se voima, joka rakentaa ja yllä-pitää yhteisöä, kuten mei-tä sosialide-mokraatte-ja. Sen avulla hahmotam-me yhdes-sä, miksi jär-jestömme on olemassa ja keiden muiden kanssa tähän yhtei-söön kuulumme. Yhteisölli-syys syntyy viestinnästä.

SDP:n viestintä ei ole vain puoluetoimiston tai viestinnän ammattilaisten asia, vaan se kuuluu meille jokaiselle. Jokainen voi vai-kuttaa omalla viestinnällään mielikuviin SDP:stä. Itse asiassa teemme ruohonjuu-ritasolla kampanjointia aina,

SDP:n vies-tintä kuuluu

meille jokaiselle.

Klikkaa verkkokaupasta lahjat toverille ja välineet kampanjatyöhönSDP:n verkkokauppa uu-distettiin vuoden vaih-teessa yhteistyössä Ripel-lan kanssa. Jo monille tu-tuksi tulleen verkkokau-pan ilme päivittyi ja vali-koimaan saatiin uusia tuot-teita. Uudistustyön tavoit-teena oli tehdä verkko-kaupasta helppokäyttöinen – nyt eri tuotteita on vai-vatonta löytää ja katsella. Myös ostosten tekeminen onnistuu entistä sujuvam-min. Verkkokauppaan pää-see klikkaamaan kätevästi sdp.fi-sivujen kautta.

Verkkokaupasta löyty-vät edelleen kestosuosikit,

kuten SDP:n jääkaappiru-notta -sanamagneetit, iPa-din suojakansi SDP-logol-la ja politiikkaa-peli. Ter-vetullut lahja pienen kan-san edustajan vanhemmille on SDP:n laadukas vauvabody, joka saatiin valikoi-maan uudistuk-sen yhteydessä.

Pistäydy verk-kokaupassa myös silloin, kun olet järjestämäs-sä tapahtumaa tai suunnittelemassa kam-panjaa. Kaupan kautta voit tilata käyttöösi SDP:n nä-

köisiä asusteita, esitteitä ja monia erilaisia kampanja-tuotteita aina karkeista pa-perikasseihin.

Tervetuloa tutustumaan ja ostoksille!

Mari Tolvanen

Verkkokauppaan pääsee kätevästi

sdp.fi-sivujen kautta.

SDP:n verkkokaupasta löytyy tuotteita lippalakista potkupukuun.


Leppäkertuista ja perhosista

RKP:lle riittää, että kaksikielisyys elää ja

snapsilasissa on rapujuhlien aikana hyvää akvaviittiä.

SumpFrallaLallaLei!

Vallankumouspöydän väeltä on jo pitempään kyselty, miksette te puhu Vihreistä ja muista pienemmistä puolueista, kuten nyt RKP:stä? Syy on ollut ihan selvä. Kun ei ole mitään puhuttavaa. Emmehän me kes-kustele muistakaan kokoushuoneiden viherkasveista, leppäkertuista tai perhosista. Kotonakin kukat tuppaavat kuolemaan pystyyn. Mitä nyt Arskalla, mutta hänellä onkin meistä ainoana muija kotona.

RKP:llä ja Vihreillä on paljon yhteistä. Kumpikin on pienehkö puo-lue, jonka kannatustrendi on ollut viime vuosina laskeva. Kummal-lakin on vahva paikallinen kannatus. RKP on vallankahvassa kaksi-kielisessä Suomessa, Vihreät peesaa Kokoomusta muutamassa suures-sa kaupungissa.

Kummallakin on takanaan loisteliaat hetkensä presidentinvaaleis-sa. Elisabeth Rehn oli viedä koko potin vuonna 1994, Pekka Haavis-to oli kakkonen viime vuonna. Akateemiset ovat puolueiden kanna-tuksen ydinjoukko. Kummankin puheenjohtajat ovat hallituksen nä-kymättömimpiä ministereitä.

yyy

Erojakin löytyy. RKP on vuosikymmenten varrella tottunut asemaan-sa. Sitä rahoittavat varakkaat säätiöt ja puolue pysyy hallituksessa ajan päättymiseen asti. RKP:n tavoite on yksinkertainen: puolustaa suo-menruotsalaisen vähemmistön etuja aina ja kaikkialla. Närpiön sivu-kylän kansakoulun pelastaminen on sille perustuslaillinen kysymys. Ahvenanmaalaisen kalastajan puolustaminen olisi jo hallituskysymys, jos puolue edes tuntisi sanaa ”hallituskysymys”.

Kaiken kaikkiaan Ruotsalainen Kansanpuolue on sovussa itsensä ja maailman kanssa. Se ei ole maamme suurin puolue, eikä se sitä edes yritä olla. RKP on kannattajalleen viihtyisä ja kotoisa, mysig. Sille riit-tää, että kaksikielisyys elää ja snapsilasissa on rapujuhlien aikana hy-vää akvaviittiä. SumpFrallaLallaLei!

yyy

Vihreät ovat toista maata. He ovat maailman suurin pieni puolue. Muut puolueet ajavat vihreiden mielestä häpeämättä omien kannattajiensa etua, kun he itse puolustavat koko maail-mankaikkeuden etua. Yritäpä joskus se-littää perustulosta intoilevalle, että pe-rustulosta voi hyvinkin hyötyä puolu-een perusäänestäjä, akateeminen nuo-ri tai muodikkaasti downshiftaamises-ta eli laiskottelusta uneksiva hyvinvoiva virkaihminen, muttei välttämättä yh-teiskunnan huono-osainen eli hän, joka tukea eniten tarvitsisi. Ajatus on vihreän mielestä silkka mahdottomuus.

Sama maailmankaikkeutta syleilevä ote näkyi Pekka Haaviston kampanjassa, jonka yksi sloganeista oli ”Kokoaan suurempi Suomi”. Kaunis lause, joka ei tääl-lä vallankumouspöydässä saanut täyttä hyväksyntää. Arskan mukaan se kuulosti liian paljon hänen muijansa lohduttelulta, kun puheeksi tulee hänen miehuutensa koko.

Uusi ilmiö on kunnallis- ja Facebook-politiikkaa harrastava vihreä mies. Hän lähestyy äänestäjiään puolivillaisilla ja ironisilla kommen-teillaan sosiaalisessa mediassa, joita samanmieliset innokkaasti liket-tävät. Suuri pettymys ja hämmästys on se, että valtakunnan julkisuu-dessa samat ajatukset eivät kanna yhtä hyvin. Tässä tapauksessa hiljai-suus voi olla myös armollista. Sähkö kun ei tule töpselistä tai ruoka pop up -ravintolasta, työttömyys ei ole vain itseironinen statement ei-kä perustulo ratkaise kaikkea.

kun kohtaamme ihmisiä ja ilmaisemme mielipiteemme.

Myös joukkoviestimet ja sosiaalinen media tarjoa-vat kaikille SDP:n jäsenil-le mahdollisuuden vaikut-tamiseen. Esimerkiksi ku-ka tahansa meistä voi kir-joittaa mielipidekirjoituk-sen sanomalehteen ja tuo-da näin näkökulmansa esiin lehden lukijoille.

Sosiaalisen median ja in-ternetin kautta voimme yh-dellä viestillä tavoittaa val-tavan joukon ihmisiä. Kan-taa voi ottaa Facebookissa, Twitterissä tai omalla blo-gikirjoituksellaan. Interne-tin keskustelupalstoilla riit-tää kuhinaa ajankohtaisten asioiden ympärillä.

Paras ohje onnistunee-seen vaikuttamiseen on käyttäytyä hyvin. Joskus kriittinen näkökulma voi olla paikallaan, mutta toista tahoa ei saa kirjoituksellaan tai sanoillaan loukata. Leh-det julkaisevat mielellään asiallisia ja hyvin perustel-tuja mielipidekirjoituksia. Sosiaalisessa mediassa sanasi

säilyvät pitkään muiden lu-ettavana. Kannattaakin ai-na ensin harkita, millaisen kuvan kirjoituksesi sinusta sosialidemokraattina antaa.

SDP:n uusi viestintäopas ilmestyySDP:n uusi viestintäopas kokoaa yhteen vinkkejä ja ideoita vaikuttamiseen joukkoviestimissä ja sosiaa-lisessa mediassa. Opas ker-too, kuinka kirjoitat tehok-kaan mielipidekirjoituksen, oikaiset lehteen eksyneen virheellisen tiedon, millai-sia asioita sosiaalisessa me-diassa on hyvä huomioida ja millaisilla työkaluilla pääset mukaan verkossa käytävään keskusteluun.

Lisäksi oppaasta löytyy käytännön ohjeita esimer-kiksi tiedottamiseen, valo-kuvaamiseen, toimittajien kanssa työskentelemiseen ja mainonnan suunnitte-luun sekä SDP:n sähköisen aineisto-ohjelman, Gredin, käyttöön. Gredin avulla jo-kainen voi tehdä itse muun muassa lehti-ilmoituksia, postikortteja ja esitteitä se-

kä tulostaa

ne painoon tai sanomaleh-teen lähetettäväksi.

Uusi viestintäopas ilmes-tyy kaikkien luettavaksi SDP.fi-verkkosivuille hel-mikuun loppuun mennes-sä. Verkkosivuilta viestintä-oppaan voi myös tallentaa PDF-tiedostona omalle tie-tokoneelle.

Viestintäkoulutusta ympäri SuomenKevään aikana SDP:n puo-luetoimisto järjestää viestin-nän koulutuskiertueen, jo-ka kiertää eri paikkakun-nilla syventämässä valtuus-toryhmien jäsenten ja puo-lueosastojen johtokunti-en viestintäosaamista. Noin kolmen tunnin mittainen koulutus antaa uusia ideoi-ta ja työkaluja oman vies-tinnän tehostamiseen ja po-liittiseen vaikuttamiseen eri viestintäkanavissa.

Lisätietoja koulutukses-ta antavat puoluetoimistol-ta Mari Tolvanen ([email protected]) ja Jarkko Pii-rainen ([email protected]). Mari ja Jarkko myös toimivat kiertueen koulut-tajina.

Jäsen! Päivitä yhteystietosi näppärästi netissä Puolueen jäsenen on nyt mahdollista ilmoittaa yhteys-tietojensa muutoksesta puo-lueen verkkosivuilla osoit-teessa www.sdp.fi/jasenelle. Jä-senelle-sivulta voi lisäksi ti-lata itselleen ainoastaan puo-lueen jäsenille tarkoitetun

sähköpostikirje e-Aimon, jos kyseinen viesti ei jos-tain syystä ole vielä tilattuna. e-Aimosta saa kattavasti tie-toa ajankohtaisista uutisista sekä puolueen toiminnasta.

Jäsenelle-sivujen kautta pääsee kirjautumaan myös

perinteiseen JäsenExtraan. Lisäksi sivulta löytyy loma-ke, jolla voit kertoa toiveista-si ja ideoistasi, mitä palvelu-ja sinä haluaisit jäsensivulta löytyvän. Laita rohkeasti viestiä!

www.sdp.fi/jasenelle


SDP:s ordförande Jutta Urpilainen efterlyser ett sysselsättningstalkoSDP:s ordförande, finans-minister Jutta Urpilainen anser att den huvudsakliga målsättningen i rambudget-manglingen är sysselsättnin-gen och att sporra till arbe-te. Urpilainen talade senas-te lördag då de socialdemo-kratiska partiavdelningarna möttes i Vanda.

– Den ekonomiska situ-ationen är ovanligt krävan-de. Nu krävs ett sysselsätt-ningstalko, där vi uppmunt-rar investeringar i företagen som skapar nya arbetsplat-ser. Nu krävs satsningar på kunnande, infrastruktur och åtgärder som främjar Fin-lands konkurrenskraft - re-geringens energiskattebeslut är ett gott exempel på en sådan åtgärd. Regeringens punktinsatser för att stö-da teknologiindustrins och varvsindustrins konkurrens-kraft är också befogade.

Vid sidan om nya ar-betsplatser vill Urpilainen skapa nya ekonomiska spor-rar för deltagande i arbetsli-vet – också för deltidsarbe-te, om livssituationen krä-ver det.

– Att sporra till deltagan-de i arbetslivet innebär ock-så att studenterna snabbare

blir klara, att de äldre ar-betstagarna orkar och att barnföräldrar har möjlighe-ter att återgå till arbetslivet. En flexibel pensionsålder är ett gott exempel på en re-form som inte grundar sig på tvångsmetoder utan på verkliga ekonomiska spor-rar. Nu krävs liknande re-former av studiestöden, fa-miljestöden och dagvården.

–Vi måste även se till att det också blir lönsamt att ta emot ett deltidsarbete. Till sysselsättningstalkot hör också bostadspolitiska åt-gärder, med hjälp av vilka det blir lättare att flytta från en ort till en annan för att ta emot ett arbete.

Urpilainen utmanar att delta i sysselsättningstalkotUrpilainen tror att den breda regeringskoalitionen ”kan samarbeta för foster-landets bästa” och klara sin egen roll i sysselsättnings-talkot.

– I det här nationella sa-marbetet krävs också arbets-marknadsparternas delta-gande. Jag vädjar nu till lön-tagare och arbetsgivare: sätt er ned vid samma bord, lös

era gamla konflikter och visa väg för en tryggare framtid.

Urpilainen försäkrade att regeringen å sin sida vill sa-

marbeta med arbetsmark-nadsparterna.

– Om organisationer-na kan visa vägen mot

en starkare sysselsättning är regeringen också redo att lyssna till organisatio-nernas önskningar. Nu är

det dags att ta foster-ländskt ansvar. Nationen värderar ett sådant ans-varstagande.

2

3

1Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat.

Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat.

(EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012)

Alan parasta korvaus- palvelua.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

255x180 SDP_Aimo1_Epsi_022013.indd 1 1/17/2013 4:25:16 PM

aimo - sdp:n jäsenlehti 1/2013

Documents