aimo | sdp:n jäsenlehti 1/2012

Nyt mukana

myös

SDP:N JÄSENLEHTI1/2012

PAAVO

ARGUMENTTI-PANKKIs.7

AIMO

Väyryselle burnout!

s.10VALLAN-KUMOUS-PÖYTÄ s.11

Lipponen: Vastuu on reiluutta eikä pelkkää puhetta siitä s.15

Onni

Keskiaukeamalla FANIJULISTE!

Uusi palsta

2 SDP:N JÄSENLEHTI 1/2012

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa Uutispäivä Demarin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Nanna Jussila, [email protected] ja keskiaukeaman kuvat Jukka-Pekka Flander

Seuraava Aimo ilmestyy 28.2.2012

Lukijan kuvaMiten sosialidemokratia näkyy sinun arjessasi? Ota siitä kuva ja lähetä meille. Parhaat otokset julkaistaan vuo-den 2012 aikana ilmestyvissä jäsenlehdissä Lukijan ku-va -palstalla, verkossa tai Aimon kannessa.

Lähetä itse ottamasi valokuva (max. 3 kpl) lyhyen esittelytekstin kera osoitteeseen [email protected]. Kuva voi olla myös kännykkäkamerakuva.

Lähtiessäni vetämään Paavo Lipposen kansalais-valtuuskuntaa erittelin viisi syytä, miksi näissä vaaleissa on syytä äänestää Paavo Lipposta pre-sidentiksi. Kaikki syyt liittyvät yhtä lailla Paavon persoonaan ja näyttöihin kuin sosialidemokrati-an perusarvoihin ja lähtökohtiin. Paavo on vah-vasti sosiaalidemokraattinen ehdokas, joka myös muistuttaa meitä kaikkia sosialidemokratian sy-vistä arvoista.

Paavo Lipponen edustaa sosiali-demokratian pitkää linjaa yhteis-työstä ja vastuunkannosta vaikeina aikoina niin kansallisesti kuin yli kansallisten rajojen. Paavon näytöt yhteistyön politiikasta, jossa ote-taan vastuuta ja kuljetaan tarvit-taessa vastatuuleenkin, ovat väke-viä. 1990-luvulla Lipposen roo-li ratkaiseva siinä, että Suomi nos-tettiin luottamuksen ja yhteistyön avulla laman jälkeiseen historialliseen nousuun.

Paavo edustaa sosialidemokraattien pitkää joh-donmukaista tulevaisuuteen katsovaa linjaa, jonka keskeinen osa on kansainvälistä yhteistyötä koros-tava vankka ulko- ja turvallisuuspoliittinen näke-mys. Tällaista näkemystä kaivattiin, kun Suomen asema Euroopan unionissa aikanaan paalutettiin. Tällaista näkemystä kaivataan nyt, kun edessä on vaikeita aikoja ja niihin liittyviä yhteistyötä ja har-kintaa vaativia päätöksiä.

Sosialidemokratian ytimeen kuuluu demokra-tian ja parlamentarismin puolustaminen. Tämä on tässä ajassa erityisen tärkeää, koska demo-kratia ei säily itsestään, vaan sitä pitää vaalia. Tä-mä aika tarvitsee sellaista johtajaa, jolla on kyky

hyvään yhteistyöhön eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä sekä ymmärrys vahvan kansa-laisyhteiskunnan merkityksestä. Tähän liittyy so-pimusyhteiskunta, joka vahvistui, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt saivat loppuvuodesta aikaan merkittävän raamisopimuksen. Tätä sopimusyh-teiskunnan ja parlamentarismin hyvän yhteistyön linjaa Paavo on edustanut kaikkina niinä vuosina,

joina olemme tehneet yhteistyötä.Presidentin tehtävän hoidossa ko-

rostuvat perusarvot. Tästä tasa-ar-von ja suvaitsevaisuuden edistämi-sen johdonmukaisena esimerkkinä on ollut tasavallan presidentti Tarja Halonen. Sosialidemokraatin äänes-täminen varmistaa sen, että äänes-tää henkilöä, jonka päämäärät yh-teiskunnallisessa elämässä ovat sel-vät. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat kaiken toiminnan ytimessä Suo-

messa ja maailmalla. Työväenliikkeen keskiössä on aina ollut kulttuuri, sivistys

ja suvaitsevaisuus - kaikki kaikuvat Paavon per-soonassa, teoissa ja sanoissa vahvoina.

Lopuksi ei voi olla korostamatta työllisyyttä ja palkansaajien asemaa. Olemme puhuneet useasti Paavon kanssa työn tärkeydestä ihmisille ja toi-saalta siitä, että työttömyys on suurin syrjäytymi-sen ja pahoinvoinnin lähde. Pahinta on nuorten ihmisten syrjäytyminen koulutuksesta, työstä ja yhteiskunnasta. Paavolla on vahvoja näyttöjä siitä, että talous- ja yhteiskuntapolitiikassa työllisyys-asiat ovat olleet keskiössä.

Lauri IhalainenKirjoittaja on työministeri.

Miksi Paavo ja miksi sosialidemokraatti?

Demokratia ei säily

itsestään, vaan sitä

pitää vaalia.

Kari Hulkko

Aimo uudistuu 2012Mitä sinä haluaisit lukea Aimosta? Mihin suuntaan jäsenlehteä pitäisi kehittää? Kerro ideasi meille. Aimo ilmestyy ensi vuonna 10 kertaa – nyt voi vaikuttaa postisi sisältöön. Osallistu keskusteluun Facebookissa facebook.com/sosialidemokraatit tai ota yhteyttä [email protected] tai Aimo Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki.

Kerro idea!

3SDP:N JÄSENLEHTI 1/2012

Miksi äänestämme?

A vaan läppärini ja selvitän mitä puhutaan Lip-posen puolesta tai vastaan.

Jos jonkinlaisten nettiäänestysten äärellä mietin, että onneksi vaaleja ei todellakaan ratkaise herra Gallup. Vaalit ratkaisevat jäl-

leen kerran suomalaiset äänestäjät, miehet ja naiset, duunarit, hoiva- ja tietotyöläiset.

Muillakin kuin varakkailla herroilla on yksi ääni, kuten SDP aikanaan vaati yleiseksi ja yhtäläiseksi äänioikeudeksi.

Haasteellinen paikka, myönnetään. Paavo Lipposen suosio mielipidetiedusteluissa voisi olla suurempikin. Miten tässä nyt näin kävi?

�

Jark

ko P

iirai

nen


K ehottavat muuntamaan on-gelman haasteeksi. Mi-ten varmistamme Lippo-sen paikan toisella kierrok-sella. Sen jälkeen kaikki on

mahdollista.Äänestäjien ohella ratkaisevassa roo-

lissa ovat ehdokkaiden tukijoukot. Sauli Niinistön, luulotellun toisen kierroksen voittajan joukkoihin on ollut tunkua, kultainen pinssikin on jo myyty, mutta nyt on SDP:n kentän lähdettävä liik-keelle Lipposen puolesta.Tilanne oli haasteellinen myös vuo-si sitten, hiukan ennen eduskuntavaa-leja. Gallupeissa ei kannatusta lupail-tu, mutta kuinkas kävikään. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen löi TV-tenteissä kiviniemille jauhot kurkkuun ja samalla puolu-een kenttäväki mukaan luki-en ehdokkaiden tukijoukot innostuivat kerrassaan hur-jaan loppukiriin.

Tulos yllätti monet. SDP ylsi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Jos vaalit olisi-vat olleet kuukausi aiemmin, olisi saattanut käydä heikom-min. Toisaalta, jos ne olisivat ol-leet pari viikkoa myöhemmin, oli-si SDP tainnut olla suurin puolue. Jo-ka tapauksessa SDP selätti gallupit. Nyt temppu tehdään Lipposen kampanjas-sa uudestaan.

L uonnollisesti avainasemas-sa ovat ehdokkaan julkiset esiintymiset. Maanantaina YLE:n tentti sujui Lipposelta kerrassaan hienosti, ja Paavo

kyllä hoitaa osansa jämäkän karismaat-tisella otteella ja kahden pääministeri-kauden rutiinilla.

Tärkeässä roolissa ovat myös puo-luejohdon julkinen tuki ja tukiryhmän ponnistelut turuilla ja toreilla. Jalkapal-lossa yleisöä kutsutaan joukkueen 12. pelaajaksi. Politiikassa puolueen jäsenis-töllä on paljon suurempi rooli. Edelly-tyksellä, että joukot siirtyvät katsomos-ta pelikentälle toimimaan.

U seimmat Lipposen tun-tevat puhuvat hänes-tä suurella lämmöllä ja kunnioituksella.Lahtelainen Kari Salmi tii-

visti asian seuraavasti Lahden Näkö-ala -lehdessä: ”Inhimillisyys. Paavo te-kee järkälemäisen vaikutuksen, mut-

�

ta aika harva huippupoliitikko näyt-tää tunteensa ja on keskustelussa koko ajan ja kumppaninsa huomioivasti läs-nä kuin hän. Hän on oikeasti kiinnos-tunut asioista ja ilmiöistä, ei vain pin-taliidon vuoksi.”

Nykyisin Iltalehden kolumnistina toimiva Aarno Laitinen on puoles-taan todennut, että Lipposelle antavat äänen ne, jotka miehen tuntevat. Sau-li Niinistöä äänestävät ne, jotka eivät miestä tunne. Perusteluksi kelpasi Nii-nistön 89 ääntä puhemiesvaalissa.

Palvelualojen ammattiliiton hal-lintopäällikkö Esa Suominen muis-tuttaa suositussa blogissaan Lipposen

erottuvan muista ehdokkais-ta johtajuudellaan ja

visiointikyvyllään.Eduskunta-

vaalien alla puolueen po-liittisen osas-ton päällik-könä toimi-nut Suomi-nen puolus-

taa Lipposen linjaa työmark-

kinapolitiikassa ja vähemmistöjen

puolustamisessa. ”Lip-ponen tuntee kokemuksesta

ammattiyhdistysliikkeen merkityksen, ja työmarkkinaneuvotteluiden aika-na kuului ainoisiin ehdokkaisiin, jotka ovat myös linjanneet aiheeseen liitty-en… Lipponen osoittaa esimerkillään, ettei vähemmistöjen puolesta tehtävä työ ole sukupolvikysymys.”

“S osialidemokraatit tuke-vat sosialidemokraat-tia”, on Lipposen poli-tiikkaa usein arvostel-lut ulkoministeri Tuo-

mioja linjannut.Presidentinvaaleissa on henkilön li-

säksi kysymys arvomaailmasta, mitä ar-voja tunnustetaan. SDP:n puoluesih-teeri Mikael Jungner muistutti tiis-tain Uutispäivä Demarissa, että jokai-set vaalit ovat äänestyksiä oikeuden-mukaisuuden ja ahneen kapitalismin välillä: ”Siitä on kyse näissäkin presi-dentinvaaleissa. Ääni Lipposelle on ää-ni hyvinvointivaltiolle.”

On myös hyvä muistaa mistä tähän on tultu.

”Monet suomalaiset ovat kokeneet saman nopean nousun työväenluokas-

Miksi Paavo Lipponen?

T asavallan presidentin vaaleissa jännitetään yhdeksän vuoro-kauden kuluttua sitä, millaisella arvopohjalla Suomea joh-detaan seuraavat kuusi vuotta. Vastakkain ovat jälleen oi-keudenmukaisen Suomen linja ja kapitalismin autuuteen

uskova linja. Sosialidemokraattien kanta tähän asetelmaan on sel-vä: Myös tulevan presidentin on jatkettava rohkeaa työtä oikeu-denmukaisemman Suomen puolesta.

Oikeudenmukaisuus on tärkeä osa suomalaista ja erityises-ti sosialidemokraattista arvoperinnettä. Se on kulmakivi koko pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme perustuksissa – suoma-laista yhteiskuntaa koossapitävä voima. Oikeudenmukaisuus on myös SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen po-liittisen ajattelun ja arvomaailman kulmakivi.

Viimeisin esimerkiksi Lipposen vahvasta oikeudenmu-kaisuusajattelusta oli ajatus rikkaimman väestönosan ve-

rotuksen kiristämisestä. Suurituloisimpien verotuksen kiristämisellä olisi vain positiivisia vaikutuksia paitsi julkisen talouden tasapainottamiseen niin myös hy-

vinvointivaltiomme vahvistamiseen.Suomalaisten arvomaailman jakaminen ja ymmärtämi-

nen tarkoittaa myös sitä, että presidentin on tun-nettava perin pohjin suomalaiset ja heidän eri

ryhmänsä. Tätä tuntemusta ei hankita enää Mäntyniemestä käsin, vaan se edellyttää Lipposen tapaista aktiivista ja vuosikym-menien mittaista työtä suomalaisen kan-salaisyhteiskunnan palveluksessa.

Vahvan arvojohtajuuden lisäk-si Suomen tasavallan presidentin toi-nen tärkeä tehtävä on johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoimin-nassa maan hallituksen kanssa. Kai-killa sotien jälkeen valituksi tulleilla presidenteillä onkin ollut kokemus-ta ulkopolitiikan johtamisesta joko pää- tai ulkoministerinä tai Martti Ahtisaaren tapauksessa vertaansa vailla olleesta pitkästä ja menes-tyksekkäästä diplomaattiurasta.

Tasavallan presidentti ei voi enää harjoitella kansainvälistä politiikkaa ja ulkopolitiikan johtamista. Suhteet ja tunnet-tavuus niin EU-maihin kuin kolmansiinkin maihin – erityi-

sesti Venäjään ja Yhdysvaltoihin – pitää olla valmiina ja koeteltuna.

Todellinen osaaminen ja ymmärrys ulkopolitiikasta voi kehittyä vain pit-

kän ajan kuluessa useiden erilaisten työ-tehtävien kautta.

Ulkopoliittiselta kokemukseltaan kaksin-kertainen pääministeri ja entinen Ulkopo-liittisen instituutin johtaja Paavo Lippo-nen on kuudelle eri vuosikymmenelle ulottuvalla kokemuksellaan ylivertainen ehdokas.

Menestyksellinen työ Suomen tasaval-lan presidenttinä edellyttää siis kansa-laisten silmissä nautitun luottamuksen ja yhteisen arvopohjan lisäksi poikke-uksellisia taitoja erityisesti ulkopolitii-kassa ja vahvaa yhteyttä kansalaisiin. Paavo Lipponen täyttää kaikki nämä ehdot ylivoimaisesti parhaiten nyt eh-dolla olevista henkilöistä. Siksi olen jo ensimmäisen ennakkoäänestyspäi-vänä äänestänyt tasavallan presiden-tin vaalissa 22.1.2012 ehdokasta nu-mero 5.

Jutta Urpilainen

Vuosi sitten SDP selätti

gallupit.


H arva enää muistaa, kuinka karmaiseva Suomen tilanne oli 90-luvun puolivälissä. Olemme saaneen lukea use-ammistakin muistelmista, kuinka lähellä Suomen jou-tuminen Maailmanpankin holhoukseen oli. Suomi oli

oman aikansa Kreikka, laman ja velkaantumisen mallimaa. Mikä pahinta, palkansaajaliike oli työnnetty katsomoon ja vastakkain-asettelu kiristi tunnelmia. Tuota konkurssia saapui selvittämään Paavo Lipposen johtama SDP. Ensin vuodesta 1995 palautettiin vakaus ja luottamus, myöhemmin vuodesta 1999 Suomi nou-si jo maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi. Tämä voitto-kulku ja siitä maksettu kova hinta on moneen kertaan keskus-teltu ja läpikäyty.

Harvemmin kuuluu pohdintaa siitä, mitä olisi tapahtunut, jos vuoden 2003 vaaleissa 6000 suomalaista olisi äänestänyt toi-sin. Tuolla äänimäärällä SDP nimittäin hävisi Keskustalle ja pää-ministeriys vaihtui. Jäätteenmäki ei koskaan saanut otetta tehtä-vään ja jatkokin jäi pitkälti hallinnoinniksi. Istuessani ennen koh-talokkaita vaaleja Paavon kabinetissa olin mukana rakentamas-sa suunnitelmaa vaihtoehtoiselle tulevaisuudelle. Tarkoitus kun oli puuttua tiukalla kädellä ja suurin voima-varoin köyhyyteen, asunnottomuuteen ja syrjäytymiseen. Toisin kuitenkin kävi. Oikeisto vei ensin pääministeriyden ja myöhemmin kaiken hallitusval-lan. Oikeudenmukaisuuteen kerät-ty liikkumavara kylvettiin histori-allisen suuriin veronkevennyk-siin. Ne jäivät myös historialli-sen tehottomiksi.

Monelta on unohtunut, kuinka Paavon johdolla lei-vottiin reilu kakku oikeu-denmukaisuuden paran-tamiseksi. Viime hetkellä tuo kakku jaettiin kui-tenkin vallan vaihdut-tua vääriin suihin ja nyt olemme monel-la tapaa jälleen ta-kaisin alkupistees-sä. Valtio velkaan-tuu, kasvu yskii ja epäoikeuden-mukaisuus vel-loo valtoimenaan synnyttäen eri-puraa. Jälleen ker-ran SDP:n on nousta-va vääntämään kättä ah-neuden kanssa. Jälleen kerran SDP:n on leivottava kakku oikeu-denmukaisen huomisen hyväksi. Ja jäl-leen kerran me tarvitsemme Paavo Lip-posta maan johtoon. Näissä vaaleissa on kyse osaamisesta, viisaudesta ja diplo-matiasta, mutta erityisesti näissä vaa-leissa on kyse Suomen linjasta, työstä ja oikeudenmukaisuudesta.

Paavo paalutti linjassa Porissa tam-mikuun puolessa välissä. Ne, joilla on kykyä kantaa raskaampaa taak-kaa, on saatava mukaan yhteisiin talkoisiin. Hyvätuloisten verotusta on pakko kiristää ja porsaanreikiä tukkia. Monella tapaa on aika sa-noa painokkaasti ja päättäväisesti ”Jo Riittää”. Tehokkaimmin tuon sanoo kirjoittamalla vaalilippuun selkeän numeron viisi.

Mikael Jungner

Paavo is back

ta keskiluokkaan. Entinen raskas aika on niin lähellä, että ihmettelen, miten joku voi unohtaa, mistä on lähdetty ja mitä aseman parantamiseen vaadittiin. Ylhäältäpäin ei ojennettu kättä. Estei-den yli pääsi vain omilla voimalla, omi-en tuella. Minä en voi unohtaa. Tiedän, mille puolelle kuulun”, totesi proosal-lisesti Lipposen Uudenmaan kansalais-valtuuskunnan puheenjohtaja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila.

O n myös esitetty kritiikkiä Lipposta vastaan.

Paavolla on ikää 70 vuotta. Hänhän on jo-pa monien eurooppalais-

ten presidenttien ikäi-nen. Juho Kusti Paa-sikivi oli presidenttinä yli 80-vuotiaana. Nii-nistöt ja väyryset eivät ole olennaisesti nuo-rempia. Ja nuorimmat ehdokkaat taitavat ol-la, jos eivät liian nuo-ria, niin pikemminkin kokemattomia.

Lipposen hallitukset tekivät ikäviä päätöksiä 1990-luvulla. Niin teki-vät, mutta niillä nostet-tiin Suomi suosta ja pe-lastettiin Kreikan tieltä velkavankeudesta. Pää-ministerin linja on hal-lituspuolueiden käy-tännönläheinen komp-romissi, ei tietyn puo-lueen tai henkilön oma linjaus. Jälkeen-päin päätöksiä tulee tarkastella myös kriit-tisesti, sen myönsi Lip-ponenkin viisaasti maanantain YLE:n vaalitentissä.

Vara-Manuksikin tituleerattu Lip-ponen vei Suomen Euroopan Unionin ytimeen. Lipposen jälkeen keskustalais-ten pääministerikausilla oli hiljaisem-paa. Nykyinen Kataisen-Urpilaisen hal-litus on jälleen ehdolla ytimeen - esi-kuvahan löytyy.

V aalien loppusuora on auen-nut ja kannattajien aktiivi-suus ratkaisen toiselle kier-rokselle menijät. Työtä on tehtävä, jotta pärjää.

Wanhojen Toverien puheenjohtaja kansanedustaja Jacob Söderman on

muistuttanut, etteivät nimekkäät tuki-jat Lipposen takana saa johtaa puolueen aktiiveja sellaiseen uskoon, että varsi-nainen vaalityö arjessa on siirretty mui-den tehtäväksi.

”Tukea ja uskoa tunnettujen suoma-laisten nimet voivat antaa, mutta varsi-nainen vaalityö on ja pysyy puoluevä-en tehtävänä.”

O n loppukirin aika.Keskiviikkona Haka-

niemen torin liepeillä sa-taa räntää, vaakasuoraan. Postin ennakkoäänestys-

paikalla on jonoa.- Äänestyspäätökseen vaikutti puo-

luetausta, kun ehdokas-kin oli hyvä. Uskon että Lipponen selviytyy toi-selle kierrokselle, sanoo Maijaksi Vallilasta esit-täytyvä rouva.

Demarien vaaliko-julla kahvia tarjoilevat ja esitteitä jakavat Mik-ko Nikula ja Kaveh Mirfakhraei. Kenkäni ovat kastuneet, Lippo-sen vaalityöntekijöiden toivottavasti ei.

Mikko on kojulla toista päivää. Vastaan-otto on ollut kuulem-ma hyvä, vaikka aina valittajiakin ajoittain il-maantuu. Kaveh on ol-lut passissa viikon ajan kaksi tuntia päivässä.

- Ihmiset kyselevät paljon ehdokkaasta ja tunnelma on hyvä.

Toista kotimaista pu-huva mies tulee kysy-

mään Lipposen esitettä. Ilma on synkkä.- Mutta kohta aurinko paistaa, kave-

ri sanoo.

Jarkko Nissinen

Lipponen osoittaa

esimerkillään, ettei

vähemmistöjen puolesta teh

tävä työ ole sukupolvikysymys.


Jokapäiväisen elämän pölyn puhdistajat● Paavo ja Päivi Lipponen tukevat nuoria taiteilijoita oman nimikkorahastonsa kautta.

Jarkko Piirainen

Pablo Picasson mukaan tai-de puhdistaa sielun jokapäi-väisen elämän pölystä. Sit-ten on olemassa ihmisiä, jot-ka jokapäiväisellä toiminnal-laan edesauttavat tätä taiteen funktiota. Paavo ja Päivi Lipponen ovat tällaisia ih-misiä. Innokkaita taiteenhar-rastajia, jotka tukevat nuoria taiteilijoita oman nimikkora-hastonsa kautta.

Vuonna 1998 tanssittiin Paavon ja Päivin häitä. Oli isot juhlat ja paljon häävie-raita. Lipposet eivät kuiten-kaan halunneet perinteisiä häälahjoja.

– Ajattelimme, että em-me halua häälahjoja, vaan ennemmin voidaan lahjoit-taa rahaa tällaisen rahaston perustamiseen, vaalikiirei-den keskeltä tavoitettu Päi-vi muistelee.

Hän kertoo rahaston ja-kaneen aluksi stipendejä tai-deopiskelijoille, mutta toi-mintaa päätettiin sitten hie-man jalostaa.

– Rahaston päätoiminnak-si tuli Kuvataideakatemiasta valmistuvien nuorten taiteli-joiden töiden ostaminen hei-dän päättötyönäyttelystään.

Rahasto on myöhemmin karttunut esimerkiksi Paa-von saamista syntymäpäi-

välahjoituksista. Jos ihmi-set ovat halunneet muistaa, kaikki lahjat on ohjattu ra-hastoon. Rahaston toimin-nassa onkin vahvasti läs-nä sellainen Pistetään hyvä kiertämään -henki.

– Minä, mieheni ja asian-tuntijat olemme vain jalos-taneet ja hoitaneet sitä pää-omaa, jonka ihmiset ovat meille keränneet ja lähettä-neet onnitteluina, Päivi to-teaa.

Taidekokoelman taustalla on Lipposten halu kannus-taa ja tukea nuoria taitei-lijoita heidän uransa alku-vaiheessa. Teosten hankinta onkin hyvä tapa auttaa vas-

tavalmistuneita taiteilijoi-ta. Mesenaatteja kun ei ole Suomessa koskaan liikaa.

– Paavo ja minä toivom-me, että saamme osaltam-me luotua nuoriin innos-tusta ja uskoa siihen vai-kean ammatin harjoittami-seen, mitä kuvataiteilijan työ on.

Vaikuttava läpileikkausNykytaiteen museo Kiasma. Amanuenssi Leevi Haapa-la klikkailee koneensa näy-tölle kuvia toinen toistaan upeammista maalauksista. Lipposten kokoelma on sy-kähdyttävä näky jo pelkäs-

tään tietokoneen näytöltä nähtynä. Teokset muodosta-vat vaikuttavan läpileikkauk-sen 2000-luvun alun nuor-ten nykytaiteilijoiden töis-tä. Rahaston ensimmäinen ostos kokoelmaan oli kak-si Anna Tuorin maalausta vuonna 2000. Kokoelmasta löytyy töitä myös esimerkik-si Tuomas Laitiselta, Riiko Sakkiselta sekä viime vuo-den Ars Fennica -ehdokas Hannaleena Heiskalta (ks. kuva). Kaiken kaikkiaan ko-koelmaan kuuluu töitä 25 taiteilijalta.

Haapala kertoo kokoel-man taiteilijoista ja kuvai-lee maalauksia. Puoli-abst-

rakti romanttisen maalais-maisen perillinen. Fantasia-eläinhahmot. Kaksoiskuvat. Termit ja kuvaukset tulevat häneltä sujuvasti ja asiantun-tevasti. Haapala on toiminut Lipposten asiantuntija-apu-na siitä lähtien, kun kokoel-ma siirtyi Kiasman hallintaan vuonna 2008.

Kun Haapalalta pyytää kokoelmasta objektiivi-sen asiantuntija-arvion, hän miettii hetken ja toteaa sit-ten kokoelman olevan varsin laadukas ja mielenkiintoinen.

– Kokoelma esittelee suo-malaista nuorta ja nousevaa nykytaidetta. Siihen on osat-tu poimia monta hyvää tai-

Nykytaiteen museo Kiasman amanu-enssi Leevi Haapala toimii asiantunti-ja-apuna Lipposten taidehankinnoissa.

Jukka-Pekka Flander

Elida Runeson edustaa teoksellaan E`s and K`s Awakening (2007) kokoelman kansainvälistä osaamista.

Tommi Keränen / Kiasma


Uusi palsta

Kuvi

tus:

Fluk

soJouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tar-joamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikkiin tilanteisiin. Tällä kertaa väännämme kättä presidentinvaaleista.

”Mä vielä funtsin et Haavisto vai Arhis…”Liberaaleilla kaupunkilaisystävilläsi on selväs-tikin poliittisia hahmotusongelmia. Kyseen-alaista identiteettipolitiikka. Lyö faktaa pöy-tään. Ystäväsi, jotka kuvittelevat vasemmis-tolaisen aatemaailman tarkoittavan ilmaisen rahan syytämistä kolmikymppisille ”elämää” opiskeleville, ovat melko tietämättömiä lähi-historiasta. Poliittisen hissan pikakertaus voi olla paikallaan.

Voit myös käyttää ns. Kauko Röyhkä -kort-tia, mutta vain omaksi iloksesi – vihreät ka-verisi pahastuvat, mutta toisaalta nurmijärvi-kriittisen hipsterin Anssi Kela -puolustelu on liikuttavaa katseltavaa.

”Se Sauli on niin tsarmantti!”Mitä charmia on takakireässä naisten itkettäjäs-sä, jonka Tanja Vienonen-Karpela-Saarela-Erjola sitä paitsi jätti? Pitäisikö kirjastojen todella ol-la maksullisia ja rittääkö lapsille puissakiipeily? Mies puhuu tarkoituksellisesti niin monimutkai-sesti, ettei kukaan käsitä hänen olevan joko ei mitään mieltä tai väärässä. Niinistön nousu sa-lolaisesta pikkuvirkamiesjuristista kansakunnan kaapin päälle ajoittuu hänen kauteensa Valtio-varainministeriön kirstunvartijana, vailla mitään erityisiä talousopintoja. Hänen apteekistaan ei löydy kuin yksi lääke ja se on säästäminen. Ja tätä rohtoa hän tarjoilee kaikissa taloustilanteis-sa, kun ei muusta tiedä. Maksajina ovat luonnol-lisesti aina kaikkein vähäosaisimmat.

”Se Timppa, se tajuu.”Onko Soini tosiassa esittänyt konkreettisia vaihtoehtoja, jos ei oteta huomioon flirttailua ajatuksella Euron jättämisestä ja koko EU:sta eroamisesta? Tällainen on maailmanlopunpro-fetia, joka pysäyttää lopullisesti Suomen vien-tivetoisen talouden aivan kuin idänkaupan ro-mahdus 1990-luvun alussa – sen seuraukset muistetaan tässä ikäluokassa.

Viime kädessä, vetoa lapsiin ja lasten-lapsiin. ”Haluatko todella, että pikku Ja-neten ja Nicon tarvitsee vaihtaa valuuttaa Tallinnan-terminaalissa?”

Argumenttipankista aseita väittelyihin

Jukka-Pekka Flander

Hannaleena Heiskan te-os sarjasta Muscle & Fit-ness (2005) on yksi Lipposten kokoelman on-nistuneista va-linnoista.

Tommi Keränen / Kiasma

teilijaa. Kun kokoelmassa on 27 teosta tällä hetkellä, niin kyllä siellä on viitisentoista sellaista tosi hyvää hankin-taa, Haapala arvioi.

Vuosikymmenten mittainen projektiLeevi Haapala uskoo, että Lipposten kokoelma muut-tuu ajan myötä aina vaan kiinnostavammaksi.

– Ajan kuluessa syntyy eri-laisia vertailukohtia ja koko-elman arvon pystyy näke-mään suhteessa siihen, miten taiteilijat ovat myöhemmin urallaan menestyneet.

Työtä kokoelman eteen on nyt tehty reilu vuosi-

kymmen. Lipposet aikovat jatkaa kokoelman kartutta-mista vielä pitkään.

– Me ajatellaan, että tätä hanketta voidaan jatkaa vielä ainakin parikymmentä vuot-ta. Tästä tulee todella hieno kokoelma, Päivi toteaa.

Niin siitä tulee. Todel-la hieno. Inspiroiva. Innos-tava. Tällaisia sanoja Päivikin käyttää paljon, kun hän pu-huu kokoelmasta. Sanat pal-jastavat, että Lipposet ovat toiminnassa mukana täydel-lä sydämellä. Eli kun Paavos-ta tulee presidentti, on maas-samme presidenttipari, joka innostuu taiteesta ja taatusti arvostaa taiteilijoita.

Paavon viisi Design-poimintaaPaavo valitsi designpääkaupunkivuoden mittavasta tar-jonnasta viisi tärppiä.

Globaalimuutos - Helsingin yliopisto kestävän tulevaisuuden muotoilijanaHankkeessa esitellään huippututkimusta laajoista ympä-ristöongelmista ja niiden ratkaisuista. Samalla edistetään uusia innovatiivisia ja tieteidenvälisiä näkökulmia. Hank-keen teemoja ovat ilmastonmuutos, Itämeri ja kaupun-kien ekosysteemipalvelut.

365 Wellbeing - Aalto-yliopisto pureutuu hyvinvoinnin muotoiluun365 Wellbeing - 365 päivää hyvinvointia. Aalto-yliopis-ton hankkeessa pohditaan hyvinvoinnin ulottuvuuksia, erityisesti kunnallisia hyvinvointipalveluja ja potilasläh-töisiä terveydenhuoltoratkaisuja. Hanke tuo näkyviin muotoilun uusia työtapoja kuten palvelumuotoilua ja sen mahdollisuuksia niin kuntien päättäjille, suurelle ylei-sölle kuin opiskelijoille.

Asiakaslähtöinen ja älykäs joukkoliikenneHelsingin seudun liikenteen (HSL) hanke, jossa kunta-laisia otetaan mukaan yhä enemmän palveluiden kehit-täjiksi ja testaajiksi esimerkiksi suunniteltaessa alueiden joukkoliikennettä tai kehitettäessä henkilökohtaista kut-sulähtöistä liikennettä. Esimerkkejä HSL:n toimista ovat mm. pysäkkien aikataulumekanismin kehittäminen, ase-mien ympäristöjen suunnittelu sekä saavutettavuuden ja käytettävyyden määrittely.

KÄKÄTE-projektiKÄKÄTE tulee sanoista käyttäjälle kätevä teknologia. Projekti on Vanhustyön keskusliiton hanke, jossa keskity-tään ikäihmisten arjen parantamiseen ja työskentelyn hel-pottamiseen teknologian keinoin. Hanke tuo kuuluviin ikäihmisten sekä heidän kanssaan työskentelevien äänet.

Cloud CityHankkeessa esitellään monimuotoisen ja ekologisen ra-kentamisen mahdollisuuksia, havainnollistetaan rakenta-misen vaikutuksia ja kerätään ihmisten mielipiteitä. Cloud City pohtii, miten olemassa oleville alueille voitaisiin ra-kentaa lisää: olisiko mahdollista esimerkiksi rakentaa ole-massa olevan korttelin katolle lisärakennus ja jos, niin mil-tä se näyttäisi ja miten se lähiympäristöönsä vaikuttaisi?

Katso lisää: wdchelsinki2012.fi


Anna tukesi Paavolle.

Paavo LipponenPresidentiksi aito kansainvälinen johtaja.

TUE KAMPANJAA:OSTA ARPA

TAI LAHJOITA RAHAA

www.kultanetti.� /pressa2012

Verkkokauppa

HANKI KAMPANJA-TUOTTEITA: JÄÄRAAPPA,

KAULALIINA, HEIJASTIN...

sdp.ripella.�

PAAVOA VOITSEURATA MYÖS

TWITTERISSÄ

twitter.com/lipponen2012

SEURAAPAAVON TEKEMISIÄ

FACEBOOKISSA

www.facebook.com/paavolipponen2012

Lipponen

2012

http://lahjoitus.ripella.�

tutustu ja osallistu www.paavolipponen.�

Väyryselle burnoutNiinistö ei tavoita duunareita

Nanna Jussila

Hakaniemeläisessä kulma-kuppilassa iltapäivän free-lance-jutut alkavat valmis-tua ja lähistön toimistotyön-tekijät valua vapaisiin pöy-tiin. Kahvit vaihtuvat pik-ku hiljaa afterwork-oluisiin, kun istutan Demarinuor-ten pääsihteeri Hanna Is-bomin ja Uutispäivä De-marin pitkäaikaisen uutis-päällikön Antti Vuorenrin-teen pelipöytään. Suomes-sa piipahtava Euroopan De-marinuorten puheenjohtaja Kaisa Penny on tapaamas-sa rouva puheenjohtajaa ja tekstaa myöhästyvänsä. Pää-tämme että Kaisa saa Lippo-sen kortit kun ehtii paikalle.

Kolmesta puolueesta ar-pa osoittaa Vuorenrinteelle traktorikepun ja Isbomil-le katumaasturikokoomuk-sen. Niinistön ominaisuus-kortissa huomataan ensim-mäinen virhe.

”Ei voi olla Saulilla pa-remmat argumentointivoi-mat kuin Lipposella”, kii-vastuu Isbom.

Lipposen vahvin ominai-suus on murahtelu, Niinis-tön hurmaus ja Väyrysen kiertely ja kaartelu. Pöy-

dässä liikkuvista äänestäjistä saisi Niinistön perusominai-suuksilla jo monta blondia.

Pakka sekaisin kuin oikeissa vaaleissaHieman monimutkaisten sääntöjen läpikäymisen jäl-keen likainen peli saattaa al-kaa. ”Missikisat” -aikakausi-kortti avittaa Niinistön hur-mausta hippien keskuudessa. Kokoomus aloittaakin vah-vasti ja kahmii kasan help-poja nakkeja.

”Kepulle on näissä vaa-leissa pelattu kyllä todel-la huonot kortit”, voivotte-lee Vuorenrinne ja onnistuu kalastamaan vain yhden hi-pin puolelleen, kun perus-kannattajafarmarit loistavat poissaolollaan.

Lipposellekin sattuu hie-man huono käsi, joten on turvauduttava vastustaji-en kampittamiseen. Väyry-selle pelataan burnout ja Niinistölle sikarikas-kort-ti. Kokoomus menettää he-ti voimiaan duunarien kes-kuudessa. Väyrynen ei usko loppuunpalamisensa olevan suuri tekijä taistossa.

”Ei vaikuta mitenkään”, yhden vuoron menettävä konkari myhäilee ja vakuut-

taa menevänsä suoraan toi-selle kierrokselle. ”Enkä ole koskaan ollut väärässä.”

Lipponen kääntää laman voitoksiPeli jatkuu hieman yskäh-dellen, paitsi Niinistöllä, joka kahvittelee tasaisen varmas-ti valkokaulustyöläisiä jouk-koihinsa. Väyrynen ei saa yh-tään pullakahvikorttia, eikä mukikortti ole ilmeisesti eh-tinyt pelin painoon mennes-sä peliin mukaan.

Ratkaiseva käänne ta-pahtuu, kun aikakausikortti osoittaa laman alkaneeksi ja Penny saapuu paikalle. On aika lyödä nyrkkiä pöytään.

”Miten niin Paavolla ei ole yhtään sydäntä”, huu-dahtaa heti Penny, joka pi-tää Lipposta hurmaavana.

Pikaisen sääntökertauksen myötä lohduttelemme, että lama voimistaa Paavon mu-rahteluominaisuutta.

Demarit argumentoivat-kin heti Pennyn käsissä ri-veihinsä läjän angstisia nuo-ria, joihin Lipposen ominai-suudet vetoavat. Penny pe-laa vielä kokoomukselle junttikortin ja kepulle vero-petoksen.

”Vaalirahakohu”, huokai-see Vuorenrinne.

Verosotkujen takia kepu ei tavoita yhtään duunaria

ja häviö näyttää varmalta.Kierros kierrokselta Nii-

nistönkin peli vaikeutuu. Massiivisella kasalla kortte-ja Sale saa vain kaksi duu-naria puolelleen.

Lipposen nousua avittaa tulopoliittinen kokonaisrat-kaisu -kortti. Käteen osuu tosin myös kansalaispalkka -kortti, joka toimii hippei-hin - pienen empimisen jäl-keen Penny päättää käyttää molempia kortteja.

”Kaikki keinot käyttöön.”

Nato-kortti jää käyttämättäLoppumetreillä tarvitaan jopa sääntöjen tarkkaa ta-

vaamista, kun vastustajat pommittavat yhteisrinta-massa kokoomusta.

Juuri kun Sauli olisi ve-tämässä Nato-korttia hihas-taan, aikamme on lopussa. Äärimmäisen tasaisessa ti-lanteessa demarit näyttä-vät ottaneen hiuksenhie-non voiton liian kapea-alai-sesta kokoomuksesta, trak-toripuolueen jäädessä kau-as taakse.

”Kepu pettää aina”, Vuo-renrinne summaa ja halu-aisi haluaisi näpistää yhden Eilisen uutisia -kortin muis-toksi.

Isbom on innoissaan.”Viihdyttävää! Sain tä-

män joululahjaksi. Olipa hyvä että tuli nyt käytyä säännöt läpi”, pääsihteeri kiittelee.

Kesken pelin saapuneen Pennyn paineensietokyky on selvästi tiukassa paikas-sa loistava.

”Kyllä näin kylmiltään Lipposen saappaat tuntui-vat hieman isoilta”, seuraa-vaan kokoukseen ja Lon-toon-koneeseen kiiruhtava Penny kuitenkin myöntää.

Politix-peliä voit ostaa Paavo Lipposen verkkokau-pasta hintaan 15e. Samalla tuet Lipposen vaalityötä. sdp.ripella.fi

● On aika ottaa kaikki kortit käyttöön. Aimo haastoi pitkän linjan tausta-vaikuttajat kokeilemaan Politix-peliä.

Jukka-Pekka Flander

Politix-pelissä aika kuluu kuin siivillä.


Onko uusi virka-autonne Fiat Punto?

Uusi

palsta

Paavo Väyrysen rankin vaalilupaus on se, että hän jatkaa Pohjantähti-kompleksinsa pyörittä-mistä, vaikka hänet valitaan presidentiksi. Tä-mä voi kouraista Suomen kansaa syvältä. Tahto-poliitikko Väyrysen tapauksessa tämä varmasti tarkoittaa, että juhlimme seuraavaa itsenäisyys-päivää tanssikeskus Tähtirannan vanhan nave-tan tunnelmallisilla ylisillä. Illan ohjelma hui-pentuisi uuden presidentin runonlausuntaan ja tanhuesitykseen. Etelän media saisi kurkistella menoa laudoituksen rakosista.

Väyrysen tarmoa on kyllä pakko ihailla. Mies luki muinoin Dostojevskin tuotannon yhtenä viikonloppuna. Meillä maan asukeilla asiat ovat toisin. Raadin puheenjohtaja on lukenut Väy-rysen ”On totuuden ajan” ensimmäistä osaa jo lähes kaksikymmentä vuotta, eikä vieläkään ole päässyt sivua 15 pidemmälle.

● ● ●

Koska kukaan ei tiedä Sauli Niinistöstä yhtään hauskaa anekdoottia, annamme hä-nen tämän kerran olla. Kyl-lä iltapäivälehdet omastaan huolen pitävät. Yksi kysy-mys hänelle on kuitenkin tehtävä, kun asian niin isosti nosti viime presidentinvaaleis-sa. Jos Niinistö valitaan presidentiksi, hank-kiiko hän uudeksi virka-autokseen Fiat Punton?

Pekka Haavistosta emme keksi mitään pahaa sanottavaa. Hän on jokaisen tiedostavan kukka-hattuäidin unelmavävy, joka taitaa pitää enem-män suvun natosta.

● ● ●

Perussuomalaisten vaalivoitto kevään eduskun-tavaaleissa avasi portit monelle uudelle asialle politiikassa. Nyt Timo Soini on avaamassa uu-den oven presidentinvaaleissa. Taitaa olla en-simmäinen kerta, kun suuren puolueen presi-denttiehdokas näyttää tekevän kaikkensa, jot-ta häntä ei valittaisi. Soinin kampanja on ollut suuri postmoderni tekotaiteellinen vitsi, jossa hän on kunnostautunut näkyvimmin iltapäivä-lehtien parisuhdeneuvojana.

Perussuomalainen ulkopolitiikka on kään-teistä Machiavellia tai Kekkosta: se valitsee vi-hollisensa läheltä ja ystävänsä kaukaa. EU on puolueen pahin mörkö. Ystäviä sillä on vähem-män. Lähimmäksi pääsee Pohjois-Korea, jonka johtajan kuoleman takia eduskuntaryhmän kel-lokkaat esittivät hiljaista hetkeä.

Soinille ei ole vielä edes seljennyt, onko pre-sidentin tärkein tehtävä toimia ulkopolitiikan johtajana vai maatalousnäyttelyiden avaajana. Puheet viittaavat jälkimmäiseen. Kuvitelkaam-me presidentti Soini puhuvan YK:ssa. Mikä ilo ja kunnia se Suomelle olisikaan, kun hän pu-huisi kehitysavun turhuudesta, EU:n petolli-suudesta, Kioton ja Ottawan sopimusten jär-jettömyydestä Suomelle. Se on sitä perussuo-malaista ulkopolitiikkaa. Voihan meloni, lippa-lakki ja hölöstööppi!

Eiköhän käydä kaikki äänestämässä.

Vallankumouspöytä on ravintola Juttutuvan kulmapöytä, jonka liepeiltä Aimo raportoi.

Pekka Haavistosta emme keksi

mitään pahaa sanottavaa.

Kevyttä kenttämeininkiä● SDP:n uusi järjestösihteeri vaikuttuu vapaaehtoisista kampanjatyöntekijöistä ja haluaa oppia käyttämään soppatykkiä.

”Presidentinvaalitaisto käy kuumimmillaan. Aloitin puolueen järjestösihteeri-nä joulukuun alussa ja työt ovat alkaneet erittäin vauh-dikkaasti, varmaankin juuri vaaleista johtuen. Tällä het-kellä vapaaehtoiset pyörit-tävät lukuisia vaalipisteitä ympäri maata. Näistä yk-si eli Helsingin keskustassa sijaitseva Paavon Vaalikont-ti on tullut itselleni enem-mänkin tutuksi viime aikoi-na. Tämä johtunee siitä, et-tä olen hommannut Vaali-kontille päivystäjiä, hoita-nut sinne mehua, karkkeja, ilmapalloja ja kaikenlaista muuta rekvisiittaa. Järjestö-hommissa täytyy olla mo-nitaitoinen. Tämä tuli taas todistettua Kontin avajai-sissa, kun toimin roudarina, ääniteknikkona, turvamie-henä, ilmapallojen täyttäjä-nä ja mehunkeittäjänä. Ai-ka monipuolista ja itse asi-assa tosi mukavaa. Tarkoitus on mahdollistaa se, että te vapaaehtoiset voitte tehdä vaalityötä.

Olen tässä kaiken vaali-hässäkän keskellä miettinyt kovasti, että mikä saa vapaa-ehtoiset lähtemään kadulle tekemään vaalityötä. Se, jos mikä on sitoutumista. Ny-kyään tuntuu, että ihmisten on vaikeampi sitoutua mi-hinkään kuin aikaisemmin. Haluttaisiin sitoutua vain kevyesti. Eihän ikinä voi tie-tää, jos kalenteriin tuleekin jotain muuta. Miten niin jos tulee jotain muuta? Ei-hän siihen voi tulla jotain muuta, jos on jo johonkin lupautunut. Täl-lainen pohdinta jotenkin kuvaa nykyaikaa, ihmi-siä revitään niin

Minna ”Minnis” Vierikko• 40-vuotias• kotoisin Kristiinankaupungista Pohjanmaan rannikolta• asuu Helsingin Hermannissa• perheeseen kuuluvat puoliso ja kissa• harrastaa partiota, työväenopiston ruokakursseja, uin-

tia ja vesijuoksua

Valtiotieteiden maisteri Minna ”Minnis” Vierikko venyy vaalikon-tilla roudariksi, ääniteknikoksi ja kahvinkeittäjäksi – ja tekee sen mielellään.

moneen suuntaan, on lii-kaa mahdollisuuksia ja se aiheuttaa myös jonkinlaista päättämättömyyttä.

Vapaaehtoisuutta ja kan-salaistoimintaa käsittelevissä tutkimuksissa puhutaan siitä, että aktiivisen kansalaisuu-den lähtökohtina ovat toi-minta ja vaikuttami-nen yhteisen hy-vän eteen. Tär-keän ideologian lisäksi ihmisten tapaaminen ja ystävyyssuhteet ovat sitoutumi-sen motiiveja. Näin se taitaa olla nytkin noil-la lukuisilla vaali-pisteillä ympäri Suomea. Myös kokemus siitä, että voi auttaa, on tärkeä.

En tiedä, osataanko näitä vapaaehtoisia kiittää kyllik-si. Siihen ainakin on aihetta. Perusvaalityö, eli keskuste-leminen äänestäjien kanssa on äärettömän tärkeää. Vaa-lityöntekijät ottavat vastuu-

ta yhteisistä asioista ja osal-listuvat niiden hoitamiseen. Tämähän on politiikkaa parhaimmillaan. Vaalityön-tekijöillä on myös tietoa, tai-toa, asennetta ja uskoa. Us-koa siihen, että vaalityötä te-kemällä voi vaikuttaa.

Minäkin uskon siihen. Myös nuoremmat

sukupolvet pitäisi saada uskomaan siihen. Kokemus siitä, että poli-tiikka on pettä-nyt, täytyy saa-da muutettua. Pettyneet täytyy saada uudestaan mukaan. Millä sai-

simme uskon poli-tiikkaan palautettua nuo-remmillekin? Tässä on kova työ tehtävänä.

Vaalityössä eri sukupol-vet kohtaavat. Meillä nuo-remmilla olisi nyt hyvä ti-laisuus oppia konkareilta. Kyllähän me tämä homma osataan, kun on aina osattu. Mutta osaavatko nuorem-

mat sitä enää samalla taval-la muutaman vuoden pääs-tä, kun nykyiset konkarit eivät enää jaksa lähteä ka-dulle? Itse ajattelin mennä opettelemaan sopan keittoa soppatykillä. Lähteekö joku mukaan?

Kaikista kommelluksista huolimatta vaalipisteillä ym-päri maata on ihan loistava fiilis. Sen tekevät ne kym-menet vapaaehtoiset toimi-jat, jotka säitä uhmaten teke-vät vaalityötä. Olen jälleen kerran erittäin vaikuttunut siitä pyyteettömyydestä ja aktiivisuudesta, jolla ihmi-set ovat mukana. Meillä on uskomattoman hyviä tyyp-pejä vapaaehtoisina. Heillä on meininkiä ja sitoutumi-nenkin on jotain ihan muuta kuin kevyttä. Kiitos te kaik-ki vapaaehtoiset siellä vaa-limökeillä ja kadunkulmissa. Olette ihan mahtavia! Jakse-taan vielä, vaalihuoneistojen sulkemiseen saakka!

Minna Vierikko

Jukk

a-Pe

kka

Flan

der

Kokemus siitä,

että voi auttaa, on

tärkeä.

Jarkko Piirainen


Katse jo kuntavaaleissa● Kahdet vaalit ja puoluekokous – SDP:n vuosi 2012 on kiireinen. Ilmari Nurmisella Sastamalasta ja Pentti Hartikaisella Joensuusta on jo lokakuu mielessä. Lue miten Ilmari ja Pentti valmistautuvat kuntavaaleihin

”Kokeneita valtuutettuja on jäämässä pois”Olen Pentti Har-tikainen, Pohjois-Karjalan SDP:n puheenjohtaja. Tar-kastelen kuntavaa-leja ja niihin val-mistautumista pii-rin, Joensuun työ-väen yhdistyksen sekä omasta näkö-kulmasta.

Pyrimme Pohjois-Karja-lassa yhdessä piirin toimin-nanjohtajan, piirihallituksen, kunnallisjärjestöjen ja puo-lueosastojen kanssa saamaan koko maakuntaan kattavan ja monipuolisen ehdokaslis-tan. Ehdokasasettelu on jo hyvin käynnistynyt. Alku-vuodesta järjestämme alu-eelle ehdokaskoulutusta ja toiminnanjohtajan kanssa tulemme kiertämään laa-

jasti erilaisissa puolueosasto-jen tilaisuuksis-sa ja kokouksis-sa maakunnassa. Valtakunnalliset terveiset kunta-vaaleihin liitty-en tulevat sitten puheenjohtaja-päiviltä.

Joensuun työväenyhdis-tyksen tavoite on tietenkin sama eli saada monipuoli-nen ja kattava ehdokasaset-telu Joensuun alueelle. Pää-vastuu on tietenkin kunnal-lisjärjestöllä ja työväenyh-distys auttaa omalta osal-taan.

Henkilökohtaisella tasolla odotan mielenkiinnolla tu-levaa kuntavaaliloppuvuot-ta. Joensuun valtuusto tulee

varmaan kokemaan suureh-kon muutoksen. Kokeneita valtuutettuja on jäämässä pois ja uusien ehdokkaiden kautta tulee toivottavasti uutta virtaa ja yhtenäisyyt-tä päätöksentekoon.

Oma valmistautumiseni vaaleihin tapahtuu normaa-lin päivätyön myötä. Osal-listun kuntavaaleihin liitty-en erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin. Tavoitteeni kuntapolitiikassa on jatkaa SDP:n oikeudenmukais-ta työtä. Kuntarakenteita ja niiden tarpeellisuutta tulisi tarkastella jokaisen meistä tarvitsemien peruspalvelu-jen kautta ja palvelut täy-tyy pystyä tuottamaan koh-tuullisten etäisyyksien pääs-sä myös haja-asutusalueella.

Varsinaista vaalityötä

olen ajatellut niin, että voi-sin tehdä yhteistyötä jon-kun tai joidenkin ehdok-kaiden kanssa. Mikäli olet ajatuksesta kiinnostunut tai ehdokkuudesta ylipäätään voit ottaa minuun yhteyttä.

Tarkoitus on myöskin tii-vistää ammattiliittojen vä-listä yhteistyötä ja löytää kunnalliseen päätöksente-koon ehdokkaita nykyistä kattavammin muiltakin so-pimusaloilta kuin julkiselta puolelta. Toivon, että saisim-me esim. teollisuuden pal-kansaajan kiinnostumaan nykyistä laajemmin ja ole-maan mukana päätöksente-ossa miten kunnalliset pal-velut järjestetään.

Tulehan sinäkin mukaan kuntavaaliehdokkaaksi. Ter-vetuloa.

”Kaikessa on kyse poliittisista päätöksistä”Olen Ilmari Nur-minen, 20 vuot-ta. Aloitin opis-keluni viime syk-synä Tampereen yliopistossa, pää-aineena kunta- ja aluejohtaminen. Toimin tällä het-kellä Tampereen sosialidemokraat-tisten nuorten puheenjohta-jana. Olen asettunut SDP:n ehdokkaaksi ensi syksyn kunnallisvaaleissa kotipaik-kakunnallani, noin 25 000 asukkaan Sastamalan kau-pungissa.

Kampanjointia ajatellen aion ottaa huomioon toi-mintakentän muutoksen. Varmasti monessa muussa-kin paikassa kunta on kasva-nut ja levittäytynyt laajem-malle. Näin on käynyt myös Sastamalassa. Aion puhua laadukkaiden palveluiden puolesta koko Sastamalan alueella. En pidä nykyistä kehitystä hyvänä, jossa pal-velut viedään vaan ns. emä-kaupunkiin ja usein kau-

punki yksityistää säästöjen toivos-sa jopa peruspal-velunsa. Kunnan ei tarvitse tuot-taa kaikkea pal-veluitaan itse, mutta on hyvin huolestuttavaa, jos tämä yksityis-tämiskehitys jat-

kuu tämänkaltaisena. Täy-tynee muistaa, että kaikes-sa tässä on kyse poliittisista päätöksistä.

Aion olla mukana toritapahtumissa tapaamassa ihmisiä. Se on hyvä ja konk-reettinen keino vaihtaa aja-tuksia ja tuoda omia ajatuk-siaan ihmisten tietoisuuteen. Ehdokkaana on syytä jal-kautua. Oma keskustelutyy-lini on ollut puhua ajankoh-taisista asioista, mutta myös kysellä ihan yleisesti ihmi-sen elämästä ja ajatuksista. Oman kokemukseni perus-tella tämä on ollut hyvä lä-hestymistapa ihmisiin.

Aion myös kirjoittaa ke-vään ja syksyn mittaan sään-

nöllisesti mielipidekirjoituk-sia paikallislehtiin. Ne ovat hyvää ja ilmaista mainosta omille ajatuksille. Olen aja-tellut kerätä kaveriporukan kampanjointia varten, koska yhdessä on mukavampi teh-dä vaalityötä. Aion olla vah-vasti mukana myös Tampe-reen kunnallisvaalikampan-joinnissa ja täällä varmas-ti korostuvat lehtimainok-set, flaikkujen jako, erilaiset pinssit, jalkautuminen ja vie-lä kerran jalkautuminen ih-misten pariin. Täytyy muis-taa, että kampanjointi on myös eräänlaista mielikuvan luomista. Aion itsekin tehdä jaettavaa materiaalia, antaa ystäville ja sukulaisille pinssit paidan pieleen ja muutaman lehtimainoksen kustantaa.

Facebook ja muut sähköi-set kanavat antavat ehdok-kaille erinomaisen mahdol-lisuuden tuoda omia mieli-piteitään esille ja kerätä tu-kijoukkoja. Esimerkiksi Fa-cebookista ehdokas löytää varmasti merkittävän osan asuinkuntansa ihmisistä. Ra-

jattomat mahdollisuudet, mutta myös haastava toi-mintaympäristönä. Kannus-taisinkin aktiivisesti luomaan oman yhteisön ja tekemään siitä elävän, erilaisen ajatus-tenvaihtopaikan.

Olen miettinyt kunnallis-vaaliteemoikseni mm. laa-dukkaiden kunnan peruspal-veluiden turvaaminen, yksi-tyistämiskehitys, koko kau-pungin vireänä pysymisen, erilaiset ympäristökysymyk-set päätöksenteon tukena, kuntaan uimahallin raken-taminen yms. Tuossa hyvin pääpiirteisiä teemoja, aion ottaa kuitenkin kantaa hyvin pieniin, kuntalisille tärkeisiin asioihin.

Olin ehdolla vuosi sitten seurakuntavaaleissa. Sain ison tunnustuksen työlleni, 202 ääntä. Toivon, että ih-miset antavat kuntavaaleis-sakin ajatuksilleni ja työlle-ni tukensa. Työtä on. Kaikil-le mukavaa alkanutta vuotta sekä erittäin iloisaa ja me-nestyksellistä vaalivuotta koko liikkeelle!

AwwwwLipponen julkaisi muinoin kirjan Järki voittaa. Sanaparina se voisi hyvinkin olla myös presi-denttiehdokkaan kampanjan slogan.

Me sosialidemokraatit olemme tunnettu-ja ”järkevyydestämme”. Istumme loputtomissa kokouksissa ja puurramme siivuja ja kokonai-suuksia järkevälle tolalle.

Jaksan hämmästellä sitä. Se on minusta käsit-tämättömän upeaa.

Jaksan hämmästellä myös sitä, kuinka sydä-mellisiä ja ihania ihmisiä loputtomissa kokouk-sissa istuu. Mutta erityisesti hämmästelen sitä, miksi sydämellisyys ei välity ulospäin.

Harva äänestäjä nimittäin tekee päätöksiään järkevästi.

En oikein tiedä mitä siitä ajatella. Osa tove-reistani ärsyyntyy aina, kun intoilen brändinra-kentamisesta. Selitän omaa työtäni suurin piir-tein aina samoin: kuorrutan hyvän sisällön kau-niilla paperilla ja rusetilla paketiksi joka on hel-pompi antaa vastaanottajalle.

Sisältöhän on kunnossa ja kaunis. Sosialide-mokratia on hieno tuote.

● ● ●

Toimistolla käytän usein termiä ”aww”. Se on suomeksi suurin piirtein ”oi että”. Sellaisen tun-netilan minä haluan herättää. Se on se tunne, kun tekin toisinaan jopa vuo-sikymmenien jälkeen liikututte vapaudesta, so-lidaarisuudesta ja tasa-arvosta. Kun joku puhuu kauniisti aikaansaannoksistamme tai pyrkimyk-sistämme ja ymmärrätte että mahdottomalta ja hankalilta tuntuvia asioita on mahdollista edel-leen saavuttaa. Kun mukana on sekä järki et-tä tunne.

Markkinointihan on tunnemasinointia. Kam-panjan viime metreillä melko tunnetusti ylimieli-sen ja äksyn Niinistön strategiana vaikuttaa ole-van lähinnä hiljaa oleminen, ja kampanjan tun-netila on herätetty istuvaa naista vastaan. Ne-tissä tämä protesti, siis ei niinkään jonkun puo-lesta vaan jotain, mitä tahansa, vaikkapa Halos-ta vastaan, saa tietenkin vastenmielisiä muotoja.

Jos olisin Tarjan tuulihousuissa, pyytäisin Ne-valaiselta erittäin kaunisteltua mediakatsausta. Mutta minä olenkin aika herkkä.

● ● ●

Nykyistä ehdokastamme on vaikea, ellei mah-doton kuorruttaa. Se lienee myös turhaa. Mut-ta Paavon laaja-alaista inhimillisyyttä voi tuoda esiin; olipa uudempaan kirjaan päässyt jo tun-nekin mukaan.

Moni kakku päältä kaunis ja niin edespäin. Ja jos nyt konditoriametaforissa jatketaan, so-sialidemokratia on leipää. Peruskauraa. Järkevää mutta ihanaa.

Minusta se on hyvä, koska en oikein pidä täytekakuista ja karppaaminenkin on ihan last season.

Kirjoittaja toimii verkkoviestinnän kehittäjänä Ruusuverkossa ja aikoo äänestää Lipposta.

Nanna Jussila

Puolue- toimistolta

Ketä sinä pyysit tänään ehdokkaaksi?Presidentinvaalien kampanjatyö on oiva paikka pyytää kansalai-sia kuntavaaliehdokkaaksi. Vaali-työssä on luontevaa puhua po-litiikasta ja puolueiden vaihto-ehdoista sekä ottaa esille kun-

tavaaliehdokkuusasia. Tarvittaes-sa voi käyttää apuna puoluepii-reistä löytyviä TYÖ-postikortte-ja, joilla voi ilmoittautua ehdok-kaaksi. Myös www.sdp.fi sivuilla voi ilmoittautua ehdokkaaksi ja

löydät sieltä myös erilaisia käyt-tökelpoisia tukipalveluja vaali-työhön.

Ehdokkaita ei saada kuin pyytä-mällä. Ketä sinä pyysit tänään eh-dokkaaksi?


SDP JäsenpalveluSaariniemenkatu 600530 HELSINKI

Arja Pennanenpuh. (09) 4789 [email protected]

Petri Nurmipuh. (09) 4789 [email protected]

Jäsenpalvelusta päivääSeuraava jäsenmaksu peritään 15.3.2012. Jäsenmaksun summaa ei saa itse vaih-taa, muuten jäsenmaksu ei kohdistu oi-kein ja se tuottaa paljon selvittelytyö-tä. Jäsenmaksun muutokset täytyy so-pia yhdistyksen toimihenkilöiden kans-sa ja heidän tulee ilmoittaa ne jäsen-palveluun.

Jos suoraveloituksen tilinumero on vaihtunut, ilmoitathan siitä Jäsenpal-veluun. Myös yhdistysten tilinumeron muutos tulee ilmoittaa Jäsenpalveluun.Vapaajäsenyyden ehdot ovat 65 vuoden ikä ja 30 vuoden yhtäjaksoinen jäsenyys. Vapaajäsenillä on mahdollisuus maksaa halutessaan vapaajäsenen jäsenmaksua.

Perjantai 13.1.

Paavo vierailee Suomen Mielen ter-veysseurassaklo 8.30–10 tutustumiskäynti Suomen Mielenterveysseuraan yhdessä tohtori Pentti Arajärven kanssa

Paavo Kirkkonummellaklo 15 SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lip-ponen kampanjoi SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kanssa Kirkkonummella Prisman edessä. Tarjolla soppaa! Tervetuloa!

Paavo Espoossa, Isossa Omenassaklo 17 SDP.n presidenttiehdokas Paavo Lip-ponen ja puheenjohtaja Jutta Urpilainen ovat tavattavissa Espoon Iso Omenan toritason Coffee Housessa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!klo 18 Paavo Lipponen tavattavissa Suoma-laisessa Kirjakaupassa (toritaso) Raila Kin-nusen kirjoittaman henkilökuvan merkeissä

Lauantai 14.01.Paavo Kotkassaklo 10.00 Karhulantorilla presidenttiehdo-kas Paavo Lipponen ja JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sekä kansanedustajat Sirpa Paatero ja Suna Kymäläinen. Soppatarjoilu.

Paavo Loviisassaklo 11.30–12.30 SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen vierailee Loviisan torilla. Tarjolla hernekeittoa ja kahvia. Tervetuloa!

Paavo Porvoossaklo 13 Paavo Lipponen vierailee Porvoon torilla (Raatihuoneenkatu). Tarjolla soppaa!klo 13.30–15.30 avoin ruotsinkielinen seminaari ”Finland i Norden” Kulttuuritalo Grandissa Porvoossa (Piispankatu 28). Mukana mm. Ingvar Carlsson, Merete Mazzarella, Ulf Sundqvist

Paavo Helsingissä, Vuosaaressaklo 15.45 Paavo Lipponen tavattavissa Colum-buksen kauppakeskuksessa

klo 18 Paavo Lipponen tavattavissa Colum-buksen Suomalaisessa Kirjakaupassa Raila Kin-nusen kirjoittaman henkilökuvan merkeissä

Sunnuntai 22.1.

Vaalipäivä, I kierrosTasavallan presidentin vaali. Vaalihuoneistot avoinna 9–20.

Muista äänestää!

Maanantai 16.01.

Paavo Radio Rockissa ja Radio Aallossaklo 9 radiohaastattelut

Paavo Valkeakoskellaklo 13.30 Ostoskaran kauppakeskus, Paavo Lipponen tavattavissa

Paavo Tampereellaklo 15 Paavo Lipponen ja Jutta Urpilainen Koskikeskuksen ostoskeskuksessa

Paavo Nokiallaklo 17 Paavo Lipponen ja Jutta Urpilainen Nokian kauppakeskuksessa

Sunnuntai 15.01.

Paavo Joensuussaklo 14 kansanjuhla konservatorion salissa. Puhe: Paavo Lipponen.

Paavo Kontiolahdellaklo 12 soppatykkitapahtumassa mukana Paavo Lipponen

Keskiviikko 18.01.

Paavo MTV3:n Presidenttitentissäklo 19.30-22 kaikkien ehdokkaiden yhteinen vaalikeskustelu MTV3-kanavalla

Perjantai 20.1.

Paavo EspoossaKauppakeskus Sello klo 16.30 ja Lippulaiva klo 18.00

Lauantai 21.1.

Paavo Helsingissä ja Vantaalla10.00 Hakaniemi, 11.00 Itäkeskus, 13.00 Tikkurila, 14.30 Jumbo

Torstai 19.01.

Paavo suuressa vaalikeskustelussaklo 21.05-22.55 suuri vaalikeskustelu, mukana kaikki ehdokkaat, lähetys suorana YLE TV1

Tiistai 17.01.

Paavo Aamu-TV:ssä ja Ykkösaamussaklo 8.15–8.35 Paavo Lipposen vaalitentti lähetetään YLE:n TV1:ssä ja radiossa samanai-kaisesti.

Paavo Helsingin Sanomien president-titentissäklo 17 kaikkien ehdokkaiden presidentinvaal-ikeskustelu Sanomatalon Mediatorilla

Paavo MTV3:n ehdokastentissäklo 19.30 Paavo Lipponen ehdokastentissä MTV3-kanavalla

Paavo tavattavissa

Kari Hulkko

Lisää jäseniä! Uusia ehdokkaita!Tule mukaan miettimään uusia keinoja, jakamaan hyviä ja miksei huonojakin kokemuksia jäsen- ja ehdo-kashankinnasta.Kaipaamme juuri sinun ideoitasi uudessa hank-keessa, joka kestää syksyyn 2012 ja alkaa nyt.Ilmoittaudu mukaan netti-sivuilla sdp.fi/hanki_kantaaHanki kantaa -hankkeesta lisää seuraavassa Aimossa.

Osta uutuuskirjat helposti verkosta!

Paavo Lipponen

Hän on hauska, kipakka, ehjä ja arpinen.

Järjellä ja tunteella

Valtiomies vastaa kaikkeen mitä kysytään, joskus täydellisesti jäsennellyllä luennolla,

toisinaan mehukkaalla kaskulla, joskus huoaten ja hapuillen.

18,80 €20,90 €

-10% alennuksen saat ostaessasi osoitteestawww.adlibris.com/lipponen

Demari_1_2012.indd 1 2012-01-09 11:46:16


Opinionsmätningar och ålderFör den som alltid varit po-litiskt intresserad men ald-rig tidigare politiskt aktiv har det varit utomordentlig intressant att följa med den pågående presidentvalskam-panjen. Min första stora de-sillusion gällde åldersdiskri-mineringen i opinionsmät-ningarna. Kring jul presen-terade HBL dag efter dag resultaten av den mätning de beställt och tittade man närmare efter i tabellerna upptäckte man att det bara var svar från personer mel-lan 18 och 70 som beaktats.

Jag skrev en insändare och tidningens chefredak-tör Jens Berg svarade med att säga att man gjort un-dersökningen på en inter-net plattform och inte få-tt tillräckligt svar från äldre för att de skulle vara sta-tistiskt signifikanta. Han lät förstå att de flesta mätnin-gar görs på samma sätt och att HBL skiljer sig från an-dra genom att vara öppna om sin åldersgräns. Jag är och förblir indignerad över att man inte ser något större problem med att räkna bort så stora grupper av landets medborgare - grupper som dessutom hör till de flitigas-te när det gäller att verkli-gen ta sig till valurnorna.

Särskilt indignerad är jag därför att vi ju alla idag vet att opinionsmätningarna påverkar valutgången.

HBL har överhuvudtaget

behandlat Paavo Lipponen snålt - inte minst med tan-ke på hans konsekventa stöd för det svenska i Finland. Särskilt infam var en liten notis vars rubrik lät förstå att Lipponen dragit ”Ryss-

landskortet”. Det är ett ord från Kekkonens och den så kallade finlandiseringens tid och fullständigt missvisan-de i det här sammanhanget. Med tanke på de aningslösa opinionsmätningarna är det

ju inte heller överraskan-de att man velat ifrågasät-ta Paavo Lipponen för hans ålders skull. Lyckligtvis har Pär Stenbäck i en kolumn i HBL påmint om att Man-nerheim faktiskt var 77 nr

han ledde Finland genom skärselden 1944-45.

Roligt var däremot att den reklamexpert som i FSTs TV-Nytt bedömde presidentkandidaternas affi-scher satte Lipponens i första rummet: Lipponens affisch var den enda som förmedla-de någon egentlig informa-tion, menade han. Själv har jag särskilt förundrat mig över Eva Biaudets affisch. Jag uppskattar Biaudet och tycker att hon gjort en god kampanj men vad affischen beträffar så förväntar hon sig att alla och envar har en smarttelefon. Det är en rik-tigt dålig signal.

I Sveriges största tidning Dagens Nyheter fick Paavo Lipponen den 9 dennes ut sitt budskap med en mycket synlig debattartikel som med klara och tydliga argument försvarade euron och EMU-samarbetet liksom också en fortsatt europeisk integrati-on och vädjade till Sverige om samarbete. Det kändes som ett inlägg i rättan tid. Och ett modigt sådant.

Merete Mazzarella, ordförande

Paavo Lipponens finlandssvenska

medborgardelegation

Kari Hulkko

Det var bara

svar från personer mellan 18

och 70.

Asiakkaistamme95% voisi suositellameitä lämpimästi *

Teeläheisellesipalvelussuosittelemallameitä täällä:turva.fi/kaveri


Töitä ei tehdä kädet taskussaS uomen tarina on aina rakentunut työlle, oman polun raivaamiselle. Sitä mei-

dän on tehtävä nyt tässä uudessa ajassa, kun haasteemme ovat uusia. Töitä ei kuitenkaan tehdä kädet taskussa.

Tulevaisuuden suomalainen menestys rakentuu tasa-arvolle, oikeudenmukai-suudelle, vastuulle ja yhteistyölle. Sille, että jokaisella suomalaisella on mahdol-

lisuus hyvään elämään, että kaikille on paikka yhteisessä pöydässä. Sille, että työtä on tar-jolla, palkalla tulee toimeen ja voi rakentaa omaa elämäänsä yhdessä muiden kanssa. Sille, että meillä on oltava tilaa innovaatiolle ja kasvulle, yritykselle ja erehdykselle.

Nämä mahdollisuudet syntyvät jaetusta vastuusta. Siitä, että kukin tekee parhaansa. Siitä että ne, jotka on valittu päättämään, kantavat vastuunsa, ajattelevat kokonaisuutta ja pitävät kaikkien puolta eivätkä vain omiensa. Siitä, että erityisesti ne, joilla on paljon, osallistuvat suuremmalla panoksella hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen. Vastuu on reiluutta eikä pelkkää puhetta siitä.

● ● ●

Erityinen huomio meidän on kiinnitettävä jatkuvasti kasvavaan eriarvoistumiseen. Lii-an moni lapsi ja nuori kärsii pahoinvoinnista, vanhemmat työttömyydestä ja osattomuu-desta. Syrjäytymisen kierre ja jatkuminen sukupolvesta toiseen on karkeaa epäoikeuden-mukaisuutta. Tämä on estettävä määrätietoisella työllä ja yhteistä vastuuta vaalien. Suo-mesta on jälleen tehtävä maa, jossa ketään ei jätetä, ei kaveria, ei tuntematonta avun ja tuen tarvitsijaa.

Suomi on tehty yhteistyöstä, luottamuksesta ja välittämisestä kotona, koulussa, työpai-koilla ja yli rajojen. Se on naapuriapua ja talkoohenkeä, mutta myös luottamusta yhtei-siin saavutuksiimme sekä huolenpitoa niistä. Halua rakentaa yhdessä entistä paremmak-si suomalaisia menestystarinoita, päivähoitoa, koulua, terveydenhoitoa ja inhimillisen ja turvallisen elämän ehtoon takaavia vanhuspalveluja.

● ● ●

Vaalikamppailu on edennyt loppusuoralle, viimeiselle altaanmitalle. Nyt on päästy puhu-maan myös itse asiasta eli presidentin tehtävistä. Kun puhutaan asiaa, erot ehdokkaiden välillä selkiytyvät äänestäjille.

Joka kolmas äänestäjä etsii vielä runsas viikko ennen varsinaista vaalipäivää oikeaa eh-dokasta. Olen pelannut koko vaalikamppailun ajan avoimin kortein. Olen rohkeasti ker-tonut kantani asioihin enkä ole lähtenyt mukaan kaikkiin median ehdottamiin temppui-hin. Olen pitänyt oman linjani.

Vaalikamppailun edetessä on paljastunut, että kahdeksikossa on ehdokkaita, joilla on päältä koreat kortit, mutta sisältö niistä puuttuu kokonaan. Luimistellaan ja omitaan tois-ten hyvät ideat omaan käyttöön. On myös ehdokkaita, jotka pyrkivät pelaamaan van-hoilla korteilla, peruutuspeiliin vilkuilemalla.

● ● ●

Synnyin mahdollisuuksiin, vastuuseen ja yhteistyöhön uskovaan Suomeen. Sellaisen maan ja sen asukkaiden palveluksessa olen ollut ja haluan olla myös tulevaisuudessa. Toivon, että voit luottaa kokemukseeni, kykyyni, taitoihini ja arvoihini. Sinä päätät.

Paavo Lipponen


Oikeudenmukaisuuden puolesta.

Presidentinvaalissa on kyse oikeudenmukaisen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Paavo Lipposella on tekoja ja näyttöjä työstä oikeudenmukaisuuden puolesta. Paavolla on myös rohkeutta puolustaa oikeudenmukaisuutta sekä kyky vahvistaa palkansaajien ja vähävaraisten asemaa. Suomi tarvitsee rohkeaa johtajaa, joka myös uskaltaa avata suunsa ja puuttua asioihin. SDP:n soppatykit höyryävät jälleen. Katso loppukiritilaisuudet osoitteesta: www.paavolipponen.fi

Paavo puhuu asiaa ja me puhumme Paavosta.

Paavo LipponenPehmeiden arvojen luja johtaja.

Mak

saja

: Suo

men

Sos

ialid

emok

raat

tinen

Pou

lue

rp.

aimo | sdp:n jäsenlehti 1/2012

Documents