rs 15 kuntoarvio¤ristö ja... · 2016. 9. 7. · rs 15 kuntoarvio 5 tarkastuspäivä 11.3.2014...

Vetotie 3 A • FI-01610 Vantaa • p. 0207 495 500 • www.raksystems-anticimex.fi • Y-tunnus: 0905045-0

RS15 Kuntoarvio

ALEKSIS KIVENTIE 6

Aleksis Kiventie 6 04220 Kerava

Tarkastuspäivä 11.3.2014

RS15 Kuntoarvio 2 Tarkastuspäivä 11.3.2014 Aleksis Kiventie 6, 04220 Kerava


SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO........................................... ................................................................ 4

2. YHTEENVETO....................................................................................................... 5

2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA ........................................................................................................... 5 2.2. LVI-TEKNIIKKA ..................................................................................................................... 7 2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT ......................................................................................................... 7 2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET ............................................................................... 8 2.5. LISÄTUTKIMUKSET ................................................................................................................ 8 2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS ................................................................................................. 9 2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS ................................................................................. 10 2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS ................................................................................... 11 2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS ............................................................................... 12

3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA........ ....................... 13

3.1. KOHTEEN TIEDOT ............................................................................................................... 13 3.2. ASIAKIRJATILANNE ............................................................................................................. 13 3.3. KORJAUSHISTORIA ............................................................................................................. 13 3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE ............................................................................................. 13 3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI ............................................................. 13 3.6. ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS ..................................................................................... 13 3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT .......................................................................... 14 3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT ................................................................................... 15 3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT ........................................................................ 15

4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO....................... ...................................... 16

4.1. ULKOALUEET ..................................................................................................................... 16 4.1.1. RAKENNUSTEN VIERUSTAT, PINTAVESIEN POISTO JA SALAOJITUS ..........................................................................16 4.1.2. KASVILLISUUS JA VIHERALUEET ..........................................................................................................................17 4.1.3. LIIKENNEVÄYLÄT JA -ALUEET ..............................................................................................................................17 4.1.4. RAKENNELMAT, VARUSTEET JA JÄTEHUOLTO .......................................................................................................18 4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA ......................................................................................................... 19 4.2.1. PERUSTUKSET JA SOKKELIT ...............................................................................................................................19 4.2.2. ALAPOHJA ........................................................................................................................................................19 4.2.3. RAKENNUSRUNKO .............................................................................................................................................19 4.2.4. ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT ................................................................................................................................20 4.2.5. IKKUNAT ...........................................................................................................................................................20 4.2.6. ULKO-OVET.......................................................................................................................................................21 4.2.7. PARVEKKEET ....................................................................................................................................................22 4.2.8. KATTORAKENTEET.............................................................................................................................................22 4.3. SISÄTILAT .......................................................................................................................... 23 4.3.1. YLEISTILAT, TEKNISET TILAT ...............................................................................................................................23

5. LVI- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO...................... ......................................... 25

5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ..................................................................................................... 25 5.1.1. LÄMMÖNTUOTANTO ...........................................................................................................................................25 5.1.2. LÄMMÖNJAKELU ................................................................................................................................................25 5.1.3. SÄÄTÖLAITTEET ................................................................................................................................................26 5.1.4. LÄMMÖNLUOVUTUS ...........................................................................................................................................26 5.1.5. ERISTYKSET......................................................................................................................................................27 5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT ......................................................................................... 27 5.2.1. VEDENKÄSITTELY ..............................................................................................................................................27 5.2.2. VESIJOHDOT .....................................................................................................................................................27 5.2.3. VIEMÄRIT ..........................................................................................................................................................28 5.2.4. VESI- JA VIEMÄRIKALUSTEET ..............................................................................................................................28



5.2.5. VESI- JA VIEMÄRIERISTYKSET .............................................................................................................................28 5.3. ILMANVAIHTO - JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT ..................................................................... 28 5.3.1. ILMANVAIHTOKONEET.........................................................................................................................................28 5.3.2. KANAVISTOT .....................................................................................................................................................29 5.3.3. PÄÄTELAITTEET.................................................................................................................................................29 5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT ......................................................................................................... 30 5.4.1. PALONTORJUNTAJÄRJESTELMÄT.........................................................................................................................30

6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO...................... .................................... 31

6.1. ALUESÄHKÖISTYS .............................................................................................................. 31 6.1.1. ALUEVALAISTUS ................................................................................................................................................31 6.1.2. ULKOPISTORASIAT.............................................................................................................................................31 6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET .............................................................................. 32 6.2.1. JAKOKESKUKSET ALLE 1000V ............................................................................................................................32 6.2.2. JOHTOTIET........................................................................................................................................................33 6.2.3. KAAPELILÄPIVIENNIT ..........................................................................................................................................34 6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET ........................................................................................... 34 6.3.1. NOUSUJOHDOT .................................................................................................................................................34 6.3.2. VOIMARYHMÄJOHDOT ........................................................................................................................................34 6.3.3. VALAISTUSRYHMÄJOHDOT..................................................................................................................................35 6.3.4. VARUSTEET ......................................................................................................................................................35 6.3.5. LIITTYMISJOHDOT ..............................................................................................................................................36 6.3.6. MAADOITUKSET JA POTENTIAALIN TASAUKSET .....................................................................................................36 6.4. VALAISIMET , LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET ................................................................. 37 6.4.1. VALAISIMET.......................................................................................................................................................37 6.4.2. TURVAVALAISTUSJÄRJESTELMÄ ..........................................................................................................................38 6.4.3. LÄMMITTIMET ....................................................................................................................................................38 6.4.4. KOJEET JA LAITTEET ..........................................................................................................................................38 6.4.5. SAUNAT............................................................................................................................................................38 6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT ....................................................................................... 38 6.5.1. PUHELIN- JA ATK-JÄRJESTELMÄ ..........................................................................................................................38 6.5.2. ANTENNIJÄRJESTELMÄ.......................................................................................................................................39 6.5.3. PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ ......................................................................................................................39 6.5.4. MUUT TURVAJÄRJESTELMÄT...............................................................................................................................39

7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT................ ................................ 40



1. JOHDANTO

Tämä kuntoarvioraportti on tehty Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy:n toimesta kiinteistössä tehdyn tarkastuksen perusteella. Kuntoarvio on laadittu asuinkiinteistön kun-toarvion suoritusohjetta (KH 90–00535) noudattaen. Toimeksiantaja on KERAVAN KAUPUNKI C/o Matti- Pekka Jalonen Kauppakaari 11 04220 Kerava Tämän raportin ja siihen liittyvät tarkastukset on tehnyt seuraava työryhmä: Koordinaattori RI Esko Koskela Raksystems Anticimex Rakennustekniikka RI Esko Koskela Raksystems Anticimex LVI-järjestelmät LVIA Jan Lönnqvist Raksystems Anticimex Sähköjärjestelmät Sähköins. Simo Metsä Raksystems Anticimex Asuinkiinteistöjen kuntoarvion tilaajaohjeen (KH 90–00534) mukaisesti kuntoarvion tavoit-teena on muodostaa puolueeton kokonaiskuva kiinteistöstä, selvittää merkittävimmät kor-jaus- ja tutkimustarpeet. Tavoitteena ei ole korjaustoimenpiteiden yksityiskohtainen mää-rittely. Raportissa esitetty korjaus- ja kunnossapidon pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) on ns. tekninen PTS eli se ei sisällä kiinteistön taloudelliseen tilaan liittyviä tarkasteluja vaan pe-rustuu kiinteistön eri rakennusosien tekniseen käyttöikään. Tässä raportissa esitetty PTS-ehdotus 10 vuoden tarkastelujaksolle ja mahdolliset lisätutkimukset ovat lähtötietoina kunnossapitosuunnitelmalle. PTS-ehdotuksen kustannukset perustuvat karkeaan määräarviointiin ja tarkastusvuoden alun kustannustasoon. PTS-ehdotuksessa ei ole esitetty vuosittain toistuvia huoltotoimen-piteitä. Energiataloudellisen tarkastelun perustana on karkea arviointi kokonaisuuksien ta-solla. Tarkemmat energiansäästömahdollisuudet tulee selvittää erillisen energiakatsel-muksen avulla. Kuntoarvio ja PTS:n ajan tasalle saattaminen on suositeltavaa tehdä noin viiden vuoden välein. Lisäksi vuosittaisella katselmuksella voidaan arvioida kunnossapidon ja korjausten onnistumista ja esittää mahdolliset parannusehdotukset, jotka edesauttavat kiinteistön ar-von säilyttämisessä ja nostamisessa sekä auttavat riskien hallinnassa ja ennakoinnissa. PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka. Tämä luokit-telu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta. Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksia ja rakennusosia verrata toisiinsa. Käytetyt kuntoluokat ovat: 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 – 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 – 5 vuoden kuluessa tai

peruskorjaus 6 – 10 vuoden kuluessa 2 = Välttävä, peruskorjaus 1 – 5 vuoden kuluessa tai

uusiminen 6 – 10 vuoden kuluessa 1 = Heikko, uusitaan 1 – 5 vuoden kuluessa



2. YHTEENVETO

Kuntoarvioinnin kohteena oli 1948 valmistunut rivitaloyhtiö ja kahden auton talli. Kiinteistö sijaitsee Keravan keskustassa. Kohde on kokonaisuutena välttävässä kunnossa. KL 2

2.1. RAKENNUSTEKNIIKKA

Rakennus on perustettu todennäköisesti puisten paalujen varaan. Perusmuurit ja sokkelit ovat teräsbetoni- ja tiilirakenteita. Sokkelien korkeus on sisäpihan puolella ja kadun puo-lella hyvä. Rakenteissa ei näkynyt murtumia. Sokkeli oli peitetty ohuella kivipintaisella laastikerroksella, laastipinnassa oli hyvin vähän halkeamia ja itse betonissa olevia hiushal-keamia. Asuntoihin liittyvä kahden auton kellarissa oleva autotalli on perustettu samoin puupaalu-tuksen varaan ja lattiana on teräsbetonilaatta. Tila on nyt varastokäytössä. Salaojista rakennuksen ympärillä ei ole tietoa, eikä tarkastuksista eikä puhdistamisista. Perusvesikaivoa ei havaittu! Suositellaan salaojien etsimistä, tarkastusta ja huuhtelua heti tarkastelujakson alkupuolella, jos löytyvät ja jos eivät löydy, niiden rakentamista, jos ra-kennus saneerataan. Tarkastuksessa mahdollisesti löytyy myös perusvesikaivo. Alapohjat kellarin lattioiden alla ovat maanvaraisia kantavia teräsbetonilaattoja ja läm-möneristeestä ei ole tietoa. Eristeen päällä on pintalaatta ja lattioiden pintarakenteet. Rakennuksen runko on seinien osalta pääosin tiili-/ vähäisin osin paikalla valettu teräsbe-tonirakenteinen, välipohjat ovat teräsbetonia, ylä- ja alalaattarakenteisia, vesikaton raken-teet ovat puuta, asuntojen väliseinät ovat puu- ja pääosin tiilirakenteisia, samoin huonei-den väliseinät. Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja pintoja. Rappauspinnoissa havaittiin melkoisia hal-keamia, rappauksen irtoamista ja suuria kertaalleen korjattuja kohtia. Suositellaan jul-kisivututkimusta, jossa rappauspintojen kunto tutkitaan ja valitaan edullisin korjausmuoto. Em. tutkimuksessa selviää ainakin osittain myös rungon kunto ja tarvitseeko runkokin jon-kinlaista kunnostusta. PTS: ssa vain tutkimuksen kustannus karkea arvio julkisivun korja-uksesta / uusinnasta. Ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan uusittaviksi. Vesipeltien kaltevuus ei ole kunnossa. Pellit ovat kapeita ja niiden kaadot ovat vähäisiä ja päistään peltien kittaus on puutteellista. Huoneistojen ulko- ovet ovat yksinkertaisia lakattuja puuovia ikkunoilla, viereinen ovi on ikkunaton. Paikoin ovien tiiviys on puutteellinen. Ovet ovat kuitenkin pääosin tyydyttäväs-sä kunnossa, mutta siitä huolimatta niille suositellaan huoltoa, mikä takaa niille elinikää li-sää. Portaiden ovet takapihalla ovat ikkunallisia ja niiden kunto on huono. Suositellaan kaikkien ovien perusteellista huoltoa ja käyntien tarkastusta. Vesikatot ovat jyrkkiä harjakattoja, joiden katteena on saumapeltikate. Tikapuiden kiinnitys tiiliseen seinään on tyydyttävä. Tikapuiden yläpään kiinnitys on puutteellinen.



Räystäskourujen puhdistus ja syöksytorvien kunto vaativat toimia. Pääosin sadevedet va-luvat suoraan maassa oleviin loiskealtaisiin pihan puolella ja siitä eteenpäin sadevesijär-jestelmään, mutta kadun puolella löytyy sadevedenohjaustakin syöksytorvilta sade-vesikaivoihin. Sisäänkäyntien päällä on ’sadekatokset’ pääovilla. Ne on kannatettu sekä julkisivusta että pilareilla maasta. Rakenteet ovat kunnossa. Sauna on tyydyttävässä kunnossa. Hammashoitolan tilat ovat kunnossa. Kunnan tilat ovat tyydyttävässä kunnossa. Yleiset tilat sijaitsevat rakennuksen kellarissa, lämmönjakolaitteet ja sähköpääkeskus. Ti-lat ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Autotallien ovissa on lievää käynnin häiriötä ja ne suositellaan kunnostettavan. Samoin luiskan pinnoitus suositellaan puhdistettavan sammaleesta. Luiskan sivuissa olevat kivetykset suositellaan korjattavaiksi. Piha ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta paikoin niissä on runsaasti kasvustoa eli muu-tama suuri puu juurineen melkein rakennuksessa kiinni, jotka suositellaan poistettavaksi. Suositellaan aitojen pinnoittamista. Märkätilat ovat osin Pukkilan laattapintaisia ja osin muovimattopintaisia. Osa on uusittu laattapintaisiksi. Jos kyseessä olisi huonossa kunnossa olevat märkätilat, suositeltaisiin loppujenkin huoneistojen yhdenmukaistamista laattapinnoiksi heti tarkastelujakson alussa ja samalla asennettaisiin nykymääräysten mukaiset vedeneristeet, mutta koska kyseessä ovat käyttökuntoiset tilat, voidaan odottaa, kunnes tilat on pakko uusia tai kaikki tilat sa-neerataan. Tietysti edellyttäen, että tiloissa ei ole mitään oleskelua haittaavaa. Merkittävimmät rakennetekniset toimenpiteet kuluvalla kymmenvuotisjaksolla tulevat ole-maan.

• Suositellaan salaojien tarkastusta ja huuhtelua heti tarkastelujakson alussa. Jos alaojat löytyvät, jos eivät, niin niiden rakentamista. Jos rakennus saneerataan, ti-lanne muuttuu!

• Julkisivujen kuntotutkimus. Ja edelleen julkisivujen uusimista tutkimuksen suosi-tusten mukaan.

• Suositellaan ikkunoiden uusimista. • Suositellaan kaikkien ovien huoltoa ja käyntien tarkastusta. • Syöksytorvien ja vesikourujen kunnostus ja vedenohjauksen parantaminen. • Parvekkeiden kuntotutkimus. • Peltikaton huoltomaalaus tarkastelujakson alussa. • Uusimattomien märkätilojen ja osin vanhojenkin kunnostus. • Harkittava isojen puiden poistamista/roskaavat kattoa ja kaatumisvaara.

Muut toimenpiteet ovat lähinnä normaalien huolto- ja kunnossapitotoimien puitteissa teh-täviä yksittäisiä uusimisia. Kiinteistö on rakennetekniikan osalta kuntoluokassa tyydyttävä- välttävä. KL3-2, ikkunat ja julkisivut heikko KL1.



2.2. LVI-TEKNIIKKA

Yhtiö on liitetty kaukolämmitykseen. Rakennuksissa on perinteinen kaksiputkinen vesikier-toinen patterilämmitys varustettuna termostaattisilla patteriventtiileillä. Kaukolämmön ala-jakokeskus on vuodelta1987. Putkisto ja patterit ovat alkuperäiset, samoin säätöventtiilit. Patteriventtiilit ovat tarpeen mukaan uusitut. Alajakokeskus, kiertovesipumput, paisunta-järjestelmä ja säätölaitteet tulee uusia. Samoin suositellaan tehtäväksi myös putkistolle ja pattereille sekä patteriventtiileille. Kiinteistö on liitetty Keravan kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoihin. Vesijohdot ja viemärit ovat pääosin alkuperäiset, joten ne suositellaan uusimaan kuluvalla jaksolla. Sa-malla tulee myös uusia vesikalusteet. Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Poistoilmapuhaltimet ovat vesikatolla ole-via huippuimureita, joita ohjataan kellokytkimin. Kanavien edellisestä puhdistuksesta on aikaa ja kanavat ovat likaiset. Kanavanuohous ja ilmamäärien mittaus ja säätö suositellaan teettämään kymmenen vuoden välein tai use-ammin. Merkittävimmät LVI-tekniset toimenpiteet kuluvalla kymmenvuotisjaksolla tulevat olemaan.

• Lämmönvaihtimien uusiminen • Kiertovesipumppujen uusiminen • Paisuntajärjestelmän uusiminen • Lämmitysjärjestelmän saneeraus (putket, linjaventtiilit, patterit) • Patteriventtiilien uusiminen ja verkoston perussäätö • Eristeet uusitaan saneerauksen yhteydessä • Käyttövesiputkiston saneeraus (putket, linjasulut, vesikalusteet) • Viemärisaneeraus • Yksittäiset huippuimurien korjaukset tarvittaessa • Kanavanuohous, ilmamäärien mittaus ja säätö jakson alussa

Muut toimenpiteet ovat lähinnä normaalien huolto- ja kunnossapitotoimien puitteissa teh-täviä yksittäisiä uusimisia. Kiinteistö on LVI-tekniikan osalta kuntoluokassa välttävä. KL 2

2.3. SÄHKÖJÄRJESTELMÄT

Sähköjärjestelmät ovat toimintakunnossa. Samalla tasolla ovat järjestelmien sähköturvalli-suus. Kiinteistössä on tyypilliset sähkö- ja telejärjestelmät. Suurempia kokonaisuuksia uu-simisen suhteen ei ole tehty sähköjen osalta. Sähköpääkeskus ja jakokeskukset on uusit-tu oletuksen mukaan 1990-luvulla. Muita pienempimuotoisia uusimisia on tehty tarpeiden mukaan. Sähköteknisiä piirustuksia ei ollut, joten sähköjärjestelmistä perille pääseminen on hanka-laa. Kohteeseen on eri aikakausina asennettu sähköjärjestelmiä ja ne ovat sekalaisesti



tehty. Mitään sähkösuunnitelmia ei löytynyt kohteesta. Kohteen sähköjärjestelmien uusi-mista kokonaisuudessaan suositellaan harkittavan. Sähköjakelu muodostuu osista pääkeskus -nousujohdot -jakokeskus sekä ryhmäjohdot kulutus- ja liityntälaittein. Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat 4 ja 5-johdinjärjestelmän (TN-C-S) mukaisia. Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsee omassa tilassa. Tilojen ryhmäkeskukset ovat kolmi-vaiheisia. Ryhmäjohdot sähkökalusteineen ovat eri aikakausilta. Valaisimina on yleisesti käytetty loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Kiinteistön puhelinsisäverkko on alkuperäinen, eikä näin täytä tulevia järjestelmätarpeita. Atk-verkko on asennettu jossain vaiheessa ja se on oletuksen mukaan cat5-tasoinen. Oletuksen mukaan sähkö- ja telejärjestelmiin seuraavan kymmenen vuoden aikana koh-distuvat merkittävimmät toimenpiteet tulevat olemaan:

• Vanhojen sähköasennusten uusiminen Rakennuksen sähköjärjestelmät ovat kuntoluokassa välttävä. KL 2

2.4. VÄLITTÖMÄSTI KORJATTAVAT PUUTTEET

• Puuttuvien kupujen asentaminen valaisimiin, joista se puuttuu

2.5. LISÄTUTKIMUKSET

Julkisivututkimus ja parvekkeiden kuntotutkimus ja salaojien etsiminen.



2.6. KIINTEISTÖN TEKNINEN PTS

Kiinteistön PTS-ehdotus, yhteenveto korjaustarpeist a

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Rakennetekniikka 30 452 65 125 25 25 30 74 10 5 841

LVIA-tekniikka 0 36 92 150 0 0 0 2 0 0 280Sähkötekniikka 1 3 57 0 0 0 0 2 30 0 93

Yhteensä 31 491 214 275 25 25 30 78 40 5 1214

Keskimäärin vuodessa 112,10 € / m² / vuosiHuoneistoala 1 083 m²

Kustannusarvio (x 1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi

Yht.

Hintoihin sisältyy alv 24%Kustannustaso 2013.

0

100

200

300

400

500

600

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

Vuo

sitta

iset

kus

tann

ukse

t [x

1000

e]

Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka



2.7. RAKENNUSTEKNIIKAN TEKNINEN PTS

Kustannustaso 2013.

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023

4.1.1.Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus 2Pihakorjaukset 2 erä 30 5 35Salaojajärjestelmän ja sadevesijärjestelmän uusiminen+suunnittelu 1 erä 40 40

4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet 2Suurien puiden poisto + viherhuoltoa 1 15 5 20

4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet 2Parkki- ja piha-alueen kunnostus, portaat, painuneet laata 1 erä 50 50

4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto 2

Alueiden puu- ja metallirakenteiden huoltomaalaus 2 erä 10 5 15

4.2.1. Perustukset ja sokkeli 3Korjauksia sokkelissa-perusmuurissa 1 5 5

4.2.2. Alapohja 3Liittyy putkiremonttiin 1 15 15

4.2.3. Rakennusrunko 3Pieniä halkeamia-paikkausta- korjausta 1 10 10

4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut 1Julkisivututkimus 2 erä 6 6+ julkisivukunnostus, karkea arvio 2 erä 250 5 255

4.2.5 Ikkunat 1ikkunoiden uusiminen 2 60 5 65

4.2.6. Ulko-ovet 2Kaikkien ovien kunnostus 2 erä 12 5 17

4.2.7. Parvekkeet 2Parvekkeiden kuntotutkimus 1 erä 4 4Parvekkeiden kunnossapitokorjaus 2 erä 60 4 64

4.2.8. Kattorakenteet 3

Kattojen huoltomaalaus + kunnostuksia rakenteissa 1 erä 25 25Syöksytorvet, vesikourut, 1 erä 5 5

4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat 3Yleisten saunatilojen saneeraus 1 erä 25 25Yleistilojen betonipintojen huoltomaalauksia 1 erä 25 25Sisätilojen maalausta 1 erä 60 60

4.3.2. Asuintilat 3Pesuhuoneiden saneeraus 1 erä 100 100

Rakennustekniikka yhteensä 30 452 65 125 25 25 30 74 10 5 841

Yht.Toimenpide-ehdotuksetKustannusarvio (x 1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi

Hintoihin sisältyy alv 24%

Kunto-luokka

Määrä-arvio

Kuntoluokat 5 = Uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden kuluessa 4 = Hyvä, kevyt huoltokorjaus 6 – 10 vuoden kuluessa 3 = Tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1 – 5 vuoden kuluessa tai





2.8. LVI-JÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS

Kustannustaso 2013.

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 20235.1.1. Lämmitysjärjestelmä 2

5.1.2. Lämmöntuotanto 2

Lämmönvaihtimien uusiminen 1 erä 15 15

5.1.3. Lämmönjakelu 2

Kiertovesipumppujen uusiminen vaihtimien mukana 1 erä 4 4Paisunta-astian uusiminen 1 erä 3 3Sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen ja järjestelmän tasapainotus 1 erä 10 10Lämmitysputkiston uusiminen 1 erä 30 30

5.1.4. Säätölaitteet 2

Säätölaitteet uusitaan vaihtimien mukana 1 erä 8 8

5.1.5. Lämmönluovutus 2Lämmitysputkiston uusimisen yhteydessä uusitaan myös patterit 1 erä 20 20Lämmitys verkoston perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen ja esisäätö 1 erä 20 20

5.1.6. Eristykset 2

Eristeet uusitaan putkiston mukana 1 erä 10 10

5.2.1. Vedenkäsittely 2

5.2.2. Vesijohdot 2

Putkistosaneeraus 1 erä 50 50Käyttövesiputkistojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusiminen ja lämpimän käyttövesiputkiston virtaaminen säätäminen 1 erä 10 10

5.2.3. Viemärit 2Viemärisaneeraus käyttövesisaneerauksen yhteydessä 1 50 50

5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet 2

Vesikalusteet uusitaan saneerauksen yhteydessä 4 erä 25 25

5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset 2

Eristeet uusitaan putkiston mukana 15 15

5.3.1. Ilmanvaihtokoneet 2Poistoilmapuhaltimien ja sähkömoottorien kunnostuksia 2 erä 2 2 4

5.3.2. Kanavistot 2

Ilmanvaihtokanavien puhdistus 1 erä 4 4

5.3.3. Päätelaitteet 2

Ilmamäärien säätötyö 1 erä 2 2

5.3.4. IV-eristykset 2

5.4.1. Palontorjuntajärjestelmät 2

LVI-tekniikka yhteensä 36 92 150 2 280

Yht.Toimenpide-ehdotuksetKustannusarvio (x 1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosiKunto-

luokkaMäärä-arvio







2.9. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN TEKNINEN PTS

Kustannustaso 2013.

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 20236.1.1. Aluevalaistus 2

Alkuperäisten valaisimien uusiminen 1 erä 3 3

6.1.2. Ulkopistorasiat 3

6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V 3

6.2.2. Johtotiet 3

6.2.3. Kaapeliläpiviennit 3Läpivientien tarkastukset 1 erä 1 1

6.3.1. Nousujohdot 3

6.3.2. Voimaryhmäjohdot 2Vanhojen johtojen uusiminen 1 erä 10 10

6.3.3. Valaistusryhmäjohdot 2Vanhojen johtojen uusiminen 1 erä 15 15

6.3.4. Varusteet 2Vanhojen varusteiden uusiminen 1 erä 2 2

6.3.5. Liittymisjohdot 3

6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset 3

6.4.1. Valaisimet 2Vanhojen valaisimien uusiminen 1 erä 30 30 60

6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä -

6.4.3. Lämmittimet -

6.4.4. Kojeet ja laitteet -

6.4.5. Saunat 3Kiukaan uusiminen 1 erä 2 2

6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä 3

6.5.2. Antennijärjestelmä 3

6.5.3. Paloturvallisuusjärjestelmä -

Sähkötekniikka yhteensä 1 3 57 2 30 93

x = sis kohtaan 6.4.1.

Yht.Toimenpide-ehdotuksetKustannusarvio (x 1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosiKunto-

luokkaMäärä-arvio







3. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA

3.1. KOHTEEN TIEDOT

Kohde Aleksis Kiventie 6 Lähiosoite Aleksis Kiventie 6 Postinumero- ja toimipaikka 04220 Kerava Rakennustyyppi Rivitalo Huoneistoala 1083 bm2 Tilavuus 3700 bm3 Rakennusvuosi 1948

3.2. ASIAKIRJATILANNE

Teknistä aineistoa ei ollut käytettävissä.

3.3. KORJAUSHISTORIA

Saatavilla olevien dokumenttien perusteella kiinteistöön on tehty korjauksia tai huoltotöitä vain hyvin pienessä määrin.

3.4. KÄYTTÄJÄKYSELYN PALAUTE

Käyttäjäkysely tehtiin ja tarkastuksen aikana haastateltiin käyttäjiä.

3.5. HUOLTOTOIMEN JA KIINTEISTÖN KÄYTÖN ARVIOINTI

Kiinteistön rakenteista ei tehty havaintoja, mitkä viittaisivat normaalien huoltotoimenpitei-den laiminlyöntiin. LVI-teknisiä laitteita on huollettu asianmukaisesti. Huoltotoimessa säh-kön osalta ei ollut huomautettavaa. Muutamista valaisimista puuttui suojakupu, mikä tulee asentaa paikoilleen.

3.6. ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS

Kohteessa ei ole valmistumisen jälkeen tehty merkittäviä energiataloutta parantavia toi-menpiteitä kuten esim. patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö ja ikkunoiden uusiminen. Tässä kuntoarviossa energiatalouteen vaikuttavat toimenpiteet ovat lämmitysjärjestelmän uusiminen, patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö. Lämpöenergian kulutus

Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Mitattu kulutus, MWh/vuosi 142,8 157,0 138,0 Ominaiskulutus, kWh/rm3, vuosi 45,3 49,6 45,1



Lämpöenergian keskimääräinen kulutus on ollut noin 47 kWh/rm3, vuosi. Energiataloudellinen tarkastelu, lämpöenergia Tässä kuntoarviossa energiatalouteen vaikuttavat toimenpiteet ovat lämmitysjärjestelmän uusiminen, patteriventtiilien uusiminen ja perussäätö. Näillä toimenpiteillä voidaan säästää energiankulutuksessa 10 – 15 %. Vedenkulutus

Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Mitattu kulutus, m3/a 710 Ominaiskulutus, litraa/rm3, a 192

Veden kulutus on ollut noin 192 litraa/rm3 vuodessa. Energiataloudellinen tarkastelu, vedenkulutus Mitään erityisiä vedensäästötoimenpiteitä ei ole tällä hetkellä ehdotettavissa. Kustannus-tehokkainta vedensäästöä on huolehtia, ettei kiinteistössä ole kalustevuotoja ja että vuo-tavat kalusteet korjataan aina välittömästi. Sähkön kulutus Kiinteistönsähkön kulutus on ollut alla olevan taulukon mukainen. Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Sähkön kulutus, kWh/a 87 243 90 654 92 944 Ominaiskulutus, kWh/m3/a 23,6 24,5 25,1

Kiinteistösähkön keskimääräinen ominaiskulutus tarkastelujakson aikana on ollut 24,4 kWh/m³, a. Kiinteistössä suurimmat yksittäiset sähkönkulutusjärjestelmät oletuksen mukaan ovat va-laistus ja hammashoitolan laitteet.

3.7. SISÄOLOSUHTEISIIN LIITTYVÄT HAVAINNOT

Lämpötila Lämpötilat kiinteistössä olivat sopivia. Sopiva huonelämpötila on noin 21 ˚C. Ilman laatu ja vaihtuvuus Ilmanlaatu kiinteistössä oli aistinvaraisesti arvioiden tyydyttävä.



Tuhoeläimet ja linnut Ei ole ollut ongelmia. Valaistus Yleisten tilojen valaistus on toteutettu pääosin loisteputkivalaisimilla. Valaistus on tyydyt-tävällä tasolla yleisesti, mutta varastotiloissa heikolla. Melu Putkistoista tai ilmanvaihdosta ei havaittu aiheutuvan häiritsevää melua.

3.8. TURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖRISKIT

Ei havaittu.

3.9. KOSTEUSVAURIOIHIN LIITTYVÄT HAVAINNOT

Kosteusvaurioita on havaittavissa kellarinkadun puoleisella seinällä!



4. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO

4.1. ULKOALUEET

4.1.1. Rakennusten vierustat, pintavesien poisto ja salaojitus

Pintavesien ohjaus toimii enintään tyydyttävästi pihojen sadevesikaivoihin. Vain osassa syöksytorvien alapäitä vesi ohjautuu asianmukaisesti sadekaivoihin. Salaojituksen ole-massaolosta ei saatu tietoa. Maanpäällisissä tiloissa ei havaittu salaojituksen toimimatto-muudesta johtuvia jälkiä, mutta kellarissa kadun puoleisella osalla on kosteushavaintoja eli seinän pinnoitus hilseilee.

Toimenpide-ehdotukset:

• Salaojitus suositellaan painehuuhdeltavan noin vuonna 2014-15. • Sadevesien poiston parantaminen on suositeltavaa.

Sadeveden ohjausta ei ole. Onneksi kaivo on lähellä.

Loiskeallas on, mutta siitä eteenpäin ei ole ohjausta.

Sadeveden ohjausta ei ole..

Sadevedenohjaus on esimerkillistä.



4.1.2. Kasvillisuus ja viheralueet

Rakennuksen ulkoalueilla kasvaa isoja puita ja pensaita. Istutuspenkeissä viherkasveja ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Pihoilla kasvaa puita ja pensaita, mutta osin puut ovat liian lähellä rakennusta. Pihan nurmikko on oletettavasti kunnossa.


• Isojen puidentarkkailu ja liian lähellä olevat likvidoidaan. • Pensaiden leikkaus ja pensaiden harvennus suoritetaan jakson aikana ja jatkos-

sa muutaman vuoden välein.

4.1.3. Liikenneväylät ja -alueet

Liikennöidyt kulkutiet ja parkkipaikat ovat asfalttipintaisia ja osin betonilaattapintaisia. Päällysrakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Pintojen kulutusrasitus on melko vähäistä pienen ja hiljaisen liikennemäärän vuoksi alu-eella.

Puun poisto on suositeltavaa. Puun kohdalla kellarissa on seinässä kosteutta.

Pensaiden leikkausta.

Puu on liian lähellä rakennusta.

Isojen puiden poistoa.




• Pinnoille suoritetaan paikallisia korjauksia tarpeen mukaan 1 – 2 kertaa jakson aikana ja lopulla suurempi kunnostus.

4.1.4. Rakennelmat, varusteet ja jätehuolto Vähäiset aluevarusteet olivat tyydyttävässä kunnossa.. Jätehuolto on kunnossa. Luiska autotalliin on lievästi kulunut. Portaat tiloihin takapihalla ovat kunnossa. Etupihanportaissa on painumista. Kaiteiden huoltomaalaus tarkastelujak-son aikana on suositeltavaa.

Roskalaatikot ovat pihan laidalla. Portaat ovat lievästi painuneet. Toimenpide-ehdotukset:

• Pinnoille suoritetaan paikallisia korjauksia tarpeen mukaan 1 – 2 kertaa jakson • Aluevarusteiden puu- ja teräsosien huoltomaalaus kertaalleen jakson aikana.

Pihan asfalttipinta kulunutta.

Laattapinta jalkakäytävällä on painunut.



4.2. RAKENNUSTEKNIIKKA

4.2.1. Perustukset ja sokkelit

Rakennus on perustettu todennäköisesti puisten paalujen varaan. Perusmuurit ja sokkelit ovat teräsbetoni- ja tiilirakenteita. Sokkelien korkeus on sisäpihan puolella ja kadun puo-lella hyvä. Rakenteissa ei näkynyt murtumia. Sokkeli oli peitetty ohuella kivipintaisella laastikerroksella, laastipinnassa oli hyvin vähän halkeamia.


• Sokkelin korjauksia tarpeen mukaan.

4.2.2. Alapohja

Alapohjat kellarin lattioiden alla ovat maanvaraisia kantavia teräsbetonilaattoja ja läm-möneristeestä ei ole tietoa. Eristeen päällä on pintalaatta ja lattioiden pintarakenteet. Toimenpide-ehdotukset:

• Jos rakennus saneerataan, silloin tulee myös alapohjien kunnostus eteen. • Ei muita toimenpiteitä.

4.2.3. Rakennusrunko

Rakennuksen runko on seinien osalta pääosin tiili-/ vähäisin osin paikalla valettu teräsbe-tonirakenteinen, välipohjat ovat teräsbetonia, ylä- ja alalaattarakenteisia, vesikaton raken-teet ovat puuta, asuntojen väliseinät ovat puu- ja pääosin tiilirakenteisia, samoin huonei-den väliseinät. Runko ei todennäköisesti ole halkeillut. Toimenpide-ehdotukset:

• Ei toimenpidetarvetta.

Sokkelit ovat kunnossa..

Sokkeli ja invalidiluiska ovat kunnossa.



4.2.4. Ulkoseinät ja julkisivut

Rakennuksen julkisivut ovat rapattuja pintoja. Rappauspinnoissa havaittiin melkoisia hal-keamia, rappauksen irtoamista ja suuria kertaalleen korjattuja kohtia. Suositellaan jul-kisivututkimusta, jossa rappauspintojen kunto tutkitaan ja valitaan edullisin korjausmuoto. Em. tutkimuksessa selviää ainakin osittain myös rungon kunto ja tarvitseeko runkokin jon-kinlaista kunnostusta. PTS: ssa vain tutkimuksen kustannus karkea arvio julkisivun korja-uksesta /uusinnasta.

Toimenpide-ehdotukset: • Suositellaan julkisivujen kuntotutkimusta.

4.2.5. Ikkunat

Ikkunat ovat välttävässä kunnossa ja ne suositellaan uusittaviksi. Vesipeltien kaltevuus ei ole kunnossa. Pellit ovat kapeita ja niiden kaadot ovat vähäisiä ja päistään peltien kittaus on puutteellista.

Rapatut julkisivut ovat värjäytyneet paikoin.

Rapatut pinnat ovat paikoin rikki ja korjausjäljet näkyvät!

Rapatut julkisivut ovat värjäytyneet paikoin.

Rapatut pinnat ovat paikoin rikki ja korjausjäljet näkyvät!




• Suositellaan kaikkien ikkunoiden uusimista.

4.2.6. Ulko-ovet

Huoneistojen ulko- ovet ovat yksinkertaisia lakattuja puuovia ikkunoilla, viereinen ovi on ikkunaton. Paikoin ovien tiiviys on puutteellinen. Ovet ovat kuitenkin pääosin tyydyttäväs-sä kunnossa, mutta siitä huolimatta niille suositellaan huoltoa, mikä takaa niille elinikää li-sää. Portaiden ovet takapihalla ovat ikkunallisia ja niiden kunto on huono. Suositellaan kaikkien ovien perusteellista huoltoa ja käyntien tarkastusta.

Ikkunat olivat pääasiassa huonossa kunnossa.

Ikkunoina oli käytetty myös avattavia pieniä ikku-noita kellarin osalta.

Ikkunat olivat pääasiassa sekä teknisesti että toiminnallisesti huonossa kunnossa.

Ikkunoina oli käytetty myös avattavia ikkunoita.



Toimenpide-ehdotukset: • Ovet saneerataan / huolletaan 1- 2 kertaa tarkastelujakson aikana.

4.2.7. Parvekkeet

Rakennuksessa on neljä ulokeparveketta. Parvekkeiden kunto on heikko. Suositellaan parvekkeiden kuntotutkimusta, jolla selvitetään parvekkeiden edullisin korjausmenetelmä Toimenpide-ehdotukset:

• Kuntotutkimus.

4.2.8. Kattorakenteet

Vesikatot ovat jyrkkiä harjakattoja, joiden katteena on saumapeltikate. Tikapuiden kiinnitys tiiliseen seinään on tyydyttävä. Tikapuiden yläpään kiinnitys on puutteellinen. Räystäskourujen puhdistus ja syöksytorvien kunto vaativat toimia. Pääosin sadevedet va-luvat suoraan maassa oleviin loiskealtaisiin pihan puolella ja siitä eteenpäin sadevesijär-jestelmään, mutta kadun puolella löytyy sadevedenohjaustakin syöksytorvilta sade-vesikaivoihin.

Puurakenteiset, alkuperäiset pääovet olivat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Sisäänkäyntien päällä on ’sadekatokset’ pääovilla. Ne on kanna-tettu sekä julkisivusta että pilareilla. Rakenteet ovat kunnossa.

Pihalle vievät ovet ovat kunnostettavassa kunnossa.




• Katteen varusteiden huolto on tärkeää. Katolla on huollettavana mm. tikkaat ja lapetikkaat.

• Vedenpoistolaitteiden eli vesikourujen ja syöksytorvien huolto on tärkeää. Alapäi-den poistojen kunnostus toimivaksi! Nyt vesi paikoin loiskuu ohi keräilysuppilon!

• Pellityksien saumojen kunnostus. • Katon huoltomaalaus. • Kaikki em. toimet edellyttävät, että rakennus sanee rataan eikä pureta!

4.3. SISÄTILAT

4.3.1. Yleistilat, tekniset tilat

Yleiset tilat sijaitsevat rakennuksen kellarissa, lämmönjakolaitteet ja sähköpääkeskus. Ti-lat ovat ikäisekseen tyydyttävässä kunnossa. Autotallien ovissa on lievää käynnin häiriötä ja ne suositellaan kunnostettavan. Samoin luiskan pinnoitus suositellaan puhdistettavan sammaleesta. Luiskan sivuissa olevat kivetykset suositellaan korjattaviksi. Piha ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta paikoin niissä on runsaasti kasvustoa eli muu-tama suuri puu juurineen melkein rakennuksessa kiinni, jotka suositellaan poistettavaksi. Suositellaan aitojen pinnoittamista. Märkätilat ovat osin Pukkilan laattapintaisia ja osin muovimattopintaisia. Osa on uusittu laattapintaisiksi. Jos kyseessä olisi huonossa kunnossa olevat märkätilat, suositeltaisiin loppujenkin huoneistojen yhdenmukaistamista laattapinnoiksi heti tarkastelujakson alussa ja samalla asennettaisiin nykymääräysten mukaiset vedeneristeet, mutta koska kyseessä ovat käyttökuntoiset tilat, voidaan odottaa, kunnes tilat on pakko uusia tai kaikki tilat sa-neerataan. Tietysti edellyttäen, että tiloissa ei ole mitään oleskelua haittaavaa. Jos rakennus saneerataan täydellisesti, kaikki märkätilat ja Wc:t uusitaan putkiremontin yhteydessä

Saumapeltikate on tyydyttävässä kunnossa pääosin, mutta huoltomaalauksen tarvetta on!

Kaikki kattorakenteet olivat lähes samanlaisessa kunnossa. Tikapuiden yläpään kiinnitys puuttuu!



Toimenpide-ehdotus: • Teknisiä ja yleistiloja kunnostetaan vaiheittain jakson edetessä tarpeen mukaan. • WC- ja märkätilojen kunnostusta tehdään tarpeen mukaan. • Kaikki em. toimet edellyttävät, että rakennus sanee rataan eikä pureta!

Kunnossa oleva WC- tila.!

Autotallit toimivat varastotilana.

Sauna on tyydyttävässä kunnossa.

Kunnossa oleva suihkutila.



5. LVI- JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO

5.1. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ

Yhtiössä on liitetty kaukolämmitykseen. Rakennuksessa on perinteinen kaksiputkinen ve-sikiertoinen patterilämmitys varustettuna termostaattisilla patteriventtiileillä.

5.1.1. Lämmöntuotanto Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden lämmönsiirtimet ovat vuosimallia 1987. KH-kortin (KH 90-00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot) perusteella alajakokeskusten tekninen käyttöikä on 20 - 25 vuotta. Alajakokeskusten uusiminen on ajankohtaista tarkastelujakson alussa.


• Alajakokeskus uusitaan tarkastelujakson alussa.

5.1.2. Lämmönjakelu Lämmityksen ja lämpimän käyttöveden kiertovesipumppuja on uusittu tarvittaessa niiden vikaantuessa. Pumput olivat tällä hetkellä kunnossa. Kiertovesipumppujen tavoitteellinen käyttöikä on 20 – 25 vuotta. Lämmitysverkoston kalvopaisunta-astia (v. 1987) on varustettu huoltosululla ja tyhjennys-venttiilillä. Paisuntajärjestelmien käyttöikä on noin 20 vuotta. Paisunta-astia varoventtiilei-neen uusitaan yleensä yhtä aikaa muiden lämmönjakolaitteiden kanssa.

Kaukolämmön alajakokeskus vuodelta 1987.

Samoin on myös paisunta-astia.



Lämmitysverkosto, pattereiden kytkentäjohdot on tehty teräsputkesta hitsaus- ja kierrelii-toksin. Teräsputkesta tehtyjen lämpöjohtojen kestoikä on vähintään 50 vuotta, mikäli put-kisto ei joudu kosketuksiin ulkopuolisen kosteuden kanssa eikä verkostoveteen sekoitu toistuvasti hapekasta vettä. Verkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat vanhoja istukka- ja palloventtiilejä. Niiden käyttöikä on yleensä noin 30 vuotta. Toimenpide-ehdotukset:

• Kiertovesipumput uusitaan alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä. • Paisunta-astia uusitaan alajalokeskuksen uusimisen yhteydessä. • Linjaventtiilit tulee uusia ja lämmitysjärjestelmä tasapainottaa. • Lämmitysputkiston uusiminen jakson lopulla

5.1.3. Säätölaitteet Lämmönjakokeskuksen säätölaitteet ovat pääosin paketin alkuperäisiä (v. 1987). Säätö-laitteet olivat toimivat. Toimimattomat säätölaitteet lisäävät tarpeettomasti energiankulu-tusta ja aiheuttavat olosuhdehaittoja. Säätölaitteiden taloudellinen käyttöikä on 10 - 15 vuotta. Toimenpide-ehdotukset:

• Säätölaitteet uusitaan alajakokeskuksen uusimisen yhteydessä.

5.1.4. Lämmönluovutus

Patterit ovat valurauta- ja teräslevypattereita. Pattereissa olevia termostaattiventtiileitä on uusittu tarpeen mukaan. Patteriventtiilien käyttöikä on noin 20 - 25 vuotta ja termostaat-tiosien noin 10 - 15 vuotta. Patteriventtiilien uusimisen ja siihen liittyvän patteriverkoston perussäädön arvioidaan ajoittuvan vielä tälle kymmenvuotisjaksolle.


• Patteriverkoston perussäätö ja patteriventtiilien uusiminen. • Patterit uusitaan lämmitysputkiston uusimisen yhteydessä.

Patteriventtiilit ovat eri-ikäisiä ja -mallisia.

Patterista puuttui termostaatti.



5.1.5. Eristykset

Lämpöjohtoeristeet olivat pääosin ehjiä PVC muovipäällysteisiä mineraalivillakouruja (1990-luvulta). Toimenpide-ehdotukset:

• Putkiston uusimisen yhteydessä myös eristeet uusitaan.

5.2. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT

Kiinteistö on liitetty Keravan kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoihin.

5.2.1. Vedenkäsittely

Kiinteistön päävesimittari sijaitsee lämmönjakohuoneessa. Vesimittarin yhteydessä ei ole vakiopaineventtiiliä, jolla vesijohtopaine saa säädettyä kohteeseen sopivaksi. Hammas-lääkärien tarvitsemat vedenpuhdistusjärjestelmät on lisätty kellaritiloihin. Toimenpide-ehdotukset:

• Ei toimenpiteitä.

5.2.2. Vesijohdot

Vesijohdot ovat pääosin alkuperäisasennuksia, mutta joitakin osia on uusittu tilajärjestely-jen yhteydessä. Kylmävesijohdot ovat kuumasinkittyä teräsputkea ja lämpimän käyttöve-den johdot ovat kupariputkea. Linjasulut ja lämpimän käyttöveden säätöventtiilit ovat pää-osin alkuperäisiä istukka- ja palloventtiilejä. Vesijohtojen tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesijohtojen uusiminen tulee teettää kuluvalla kymmenvuotisjaksolla. Verkos-ton sulku- ja linjasäätöventtiilien käyttöikä noin 30 vuotta. Venttiilit uusitaan vesijohtojen mukana.


• Käyttövesijohdot ja linjaventtiilit uusitaan jakson aikana.

Vesijohtoasennuksia.

Käyttövesiventtiileitä.



5.2.3. Viemärit

Viemärit ovat osin alkuperäisasennuksia vuodelta 1948 ja osin uusittuja tilajärjestelyjen yhteydessä. Viemärit ovat alkuperäisesti valurautaa ja uusituin osin muoviputkea. Valu-rautaviemärit on sukitettu joitakin vuosia sitten. Viemäreiden tavoitteellinen käyttöikä on noin 50 vuotta. Viemäreiden uusimista suositellaan käyttövesijärjestelmän uusimisen yh-teydessä, varsinkin jos kiinteistö muutetaan asuinkäyttöön. Toimenpide-ehdotukset:

• Viemärisaneeraus käyttövesisaneerauksen yhteydessä.

5.2.4. Vesi- ja viemärikalusteet

Vesi- ja viemärikalusteet ovat suurimmaksi osin rakennuksen alkuperäisiä. Hammaslääkä-rien vastaanotoilla kalusteet on uusittu. Hana- ja suihkusekoittajien käyttöikä on noin 15 - 25 vuotta ja wc-istuimien noin 35 - 50 vuotta. Toimenpide-ehdotukset:

• Saneerauksen yhteydessä uusitaan myös viemärikalusteet.

5.2.5. Vesi- ja viemärieristykset

Vesijohtojen eristeet olivat pääosin ehjiä PVC muovipäällysteisiä mineraalivillakouruja. Toimenpide-ehdotukset:

• Eristeet uusitaan saneerauksen yhteydessä.

5.3. ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT

Kiinteistössä on koneellinen poistoilmanvaihto. Korvausilmaventtiileitä on lähinnä saunas-sa ja pesutilassa.

5.3.1. Ilmanvaihtokoneet Kiinteistön poistoilmapuhaltimet ovat vesikatolle sijoitettuja huippuimureita, joita ohjataan kellokytkimellä.




• Huippuimureita uusitaan tarpeen mukaan niiden vikaantuessa. Kiinteistön mah-dollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojärjestelmä (ei pts-taulukossa).

5.3.2. Kanavistot

Koneellisen ilmanvaihdon kanavat tulisi asuinkäytössä puhdistaa noin kymmenen vuoden välein. Kanavanuohouksen yhteydessä ilmamäärät tulee mitata ja säätää. Kanavia ei ole puhdistettu pitkään aikaan ja ne olivat tarkistetuin osin jo likaisia.


• Kanavanuohous ja ilmamäärien säätö suositellaan teettämään jakson alussa. Kiinteistön mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojär-jestelmä (ei pts-taulukossa).

5.3.3. Päätelaitteet Poistoilmaventtiilit ovat koneellisen poiston kartioventtiilejä. Liesikuvun rasvasuodatin tulisi pestä vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin.

Poistoilmaventtiilit olivat paikoin likaisia.

Toinen huippuimuri on uusittu.




• Poistoilmaventtiilit tulee säätää kanavanuohouksen yhteydessä. Kiinteistön mahdollisen saneerauksen yhteydessä uusitaan koko ilmanvaihtojärjestelmä (ei pts-taulukossa).

5.4. MUUT JÄRJESTELMÄT

Kiinteistön alkusammutuslaitteina toimivat yleensä käsisammuttimet.

5.4.1. Palontorjuntajärjestelmät Käsisammuttimet tulee tarkastuttaa määräysten mukaisesti ajallaan. Toimenpide-ehdotukset:

• Määräysten mukaiset tarkastukset

Raitisilmaventtiili saunatilassa.

Poistoilmaventtiili.



6. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO

6.1. ALUESÄHKÖISTYS

6.1.1. Aluevalaistus

Kiinteistön aluevalaistuksena toimii rakennuksen seiniin ja sisäänkäyntiin asennetut va-laisimet. Lisäksi valaistuksena toimii ympäröivistä rakennuksista ja kaupungin katuvalais-tuksesta lankeava hajavalo. Valaisimina on käytetty hehkulampuilla toimivia valaisimia. Ulkovalaistusta ohjataan hämäräkytkimen avulla. Valaisinten kupuja kannattaa puhdistaa säännöllisesti paremman valotehon saamiseksi. Valaisimet ovat havaintojen mukaan alkuperäisiä. Valaisimien uusimisen yhteydessä suo-sitellaan lisäämään valaistuksen määrää.


• Varaudutaan alkuperäisten valaisimien uusimiseen.

6.1.2. Ulkopistorasiat

Kiinteistössä on takapihalla parkkialue, joka on varustettu autolämmityspistorasiakoteloil-la. Pistorasiakoteloissa on kaksi maadoitettua pistorasiaa, ja molemmille omat johdon-suoja-katkaisijat. Pistorasioita ohjataan vuorokausikellolla, jossa on kahden tunnin kytken-täaika. Rasiat ovat tyyppikilven mukaan uusittu vuonna 1999.

Seinävalaisin.

Katoksessa oleva valaisin.





6.2. KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET

6.2.1. Jakokeskukset alle 1000V

Yhdistetty pää/kiinteistökeskus sijaitsee pohjakerroksessa omassa tilassaan. Pääkeskuk-sessa on koko rakennuksen sähköenergian mittaus. Pääkeskukselta sähkö jaetaan kiinteistön jakokeskuksille 5-johdinjärjestelmän TN-S mu-kaisin kaapeloinnein. Keskuksessa on kuitenkin yhdistetty nolla- ja maadoituskisko, koska kaikkia kaapeleita ei ole uusittu. Vanhat asennukset ovat TN-C nelijohdinjärjestelmän mu-kaisia. Pääkeskus on havaintojen mukaan 1990-luvulta. Pääkeskuksen tiedot: – valmistaja Hienoteräs – nimellisvirta 250 A – pääsulakkeet 3x100 A Keskusten sulakkeet on merkitty, joskaan merkintöjen paikkansapitävyyttä ei tarkemmin todennettu tarkastuksen yhteydessä. Keskuksissa ei ollut niihin liittyviä piirustuksia. Jako-keskukset ovat 3-vaiheisia johdonsuoja-automaatein varustettuja keskuksia. Keskukset ovat havaintojen mukaan 1990-luvulta. Keskuksissa on havaintojen mukaan vapaita su-lakkeita mahdollisten lisäysten varalle. Sähköpääkeskushuoneessa ei ole sähköpiirustussarjaa. Keskustiloja ei saa käyttää va-rastotiloina ja ne on määräysten mukaan pidettävä puhtaina ja niiden edessä oltava mää-räysten mukaan 800mm vapaa turvaetäisyys. Keskusten ovet pitää saada kaikissa tilan-teissa nopeasti auki ja päästä helposti käsiksi keskusten pääkytkimiin, jotta mahdollisen vahingon sattuessa saadaan nopeasti pääkytkin pois päältä. Keskuksissa sulakekannet pitää olla ehjät ja sulakekannet on oltava paikoillaan vaikka sulakkeita ei olisikaan.

Autolämmitysrasia.



Toimenpide-ehdotukset: • Ei toimenpide-ehdotuksia.

6.2.2. Johtotiet

Kaapeloinnit on tehty pinta-asennuksena ja myös uppoasennuksina putkeen seinäraken-teisiin ML tyyppisillä johtimilla sekä MMJ kaapeleilla. Kattopisteet on putkitettu yläpohjara-kenteisiin normaalisti. Saneerauksen/sähköjohtojen lisäyksen yhteydessä pinta-asennukset on tehty seiniin kiin-nitettynä MMJ-tyyppisillä kaapeleilla. Mahdollisten peruskorjausten yhteydessä reittejä on suunniteltava lisää. Nykyiset reitit ovat sinällään käyttökelpoisia, mutta lisäyksiä niihin ei voi tehdä.

Kiinteistökeskuksen ohjauslaitteita.

Pää- ja kiinteistökeskus.

Kerroksen jakokeskus.





6.2.3. Kaapeliläpiviennit Suositellaan, että kaapeliläpiviennit tarkastetaan ja tiivistetään tarvittaessa asianmukai-sesti. Etenkin muutostöiden jälkeen eri paloalueiden väliset kaapeliläpiviennit on hyvä tar-kastaa ja velvoittaa sähköurakoitsijan tiivistämään ne määräysten mukaisesti. Paloaluei-den välisten läpivientien tiivistämisessä on käytettävä ko. tarkoitukseen hyväksyttyjä tiivis-tysmateriaaleja. Peruskorjausten yhteydessä läpivientejä pitää lisätä ja suurentaa tarpeen mukaan. Toimenpide-ehdotukset:

• Paloläpivientien tarkastukset.

6.3. JOHDOT JA NIIDEN VARUSTEET

6.3.1. Nousujohdot

Pääkeskuksesta sähkö jaetaan 5-johdinjärjestelmän TN-S mukaisilla muovivaippakaape-leilla rakennuksen jakokeskuksille. Jakokeskukset ovat 3-vaiheisia keskuksia. Ylikuormituksia ja normaalia suurempia läm-penemisiä ei havaittu tarkastuksen yhteydessä. Toimenpide-ehdotukset:


6.3.2. Voimaryhmäjohdot

Voimaryhmäjohdot ovat yleisesti 5-johdinjärjestelmän mukaisia muovivaippaisia johtoja.

Jakokeskukselta asennettuja johtoja.

Kellarin kaapelihyllylle kaikki johdot eivät ole mahtuneet.



Varsinaisia voimaryhmäjohtoja ovat esimerkiksi kiukaiden ja iv-koneiden syötöt. Syöttökaapelit ovat pääasiassa MMJ- tyyppisiä muovivaippakaapeleita tai ML tyyppisiä muovivaippaisia asennusjohtimia. Laitteiden uusimisen yhteydessä tulee tarkastaa myös niitä syöttävien ryhmäjohtojen kun-to. Toimenpide-ehdotukset:


6.3.3. Valaistusryhmäjohdot

Vanhimmat valaistusryhmäjohdot ovat alkuperäisiä. Uusitut johdot ovat TN-S viisijohtojär-jestelmän mukaisia. Valaistusryhmäjohtoja on asennettu lähinnä pintakaapeloinnein. Va-laisimien uusimisien yhteydessä alkuperäisiä kaapeleita on saattanut jäädä käyttöön. Alkuperäisten johtojen uusiminen on jo ajankohtaista. Viimeistään valaisimien uusimisen yhteydessä suositellaan tarkastamaan kaapeloinnit. Alkuperäiset kaapelit voivat vaurioitua laitteiden uusimisen yhteydessä. Toimenpide-ehdotukset:

• Alkuperäisten kaapeleiden uusiminen.

6.3.4. Varusteet Kiinteistön yleisissä tiloissa ja huoneistoissa pistorasiat ovat maadoitettuja. Yleisten tilojen valaistuksen kytkimet suositellaan uusimaan tarpeen mukaan. Pistorasiat ja kytkimet ovat vanhimmilta osin alkuperäisiä. Mikäli alkuperäisiä kalusteita uusitaan, saattaa se aiheuttaa järjestelmän muidenkin osien uusimisia, mikäli niissä on alkuperäisiä kaapeleita. Alkupe-räiset kaapelit voivat vaurioitua laitteiden uusimisen yhteydessä.

Maadoitettu pistorasia.

Vanha valaistuksen kytkin (alkuperäinen).




• Alkuperäisten kalusteiden uusiminen. 6.3.5. Liittymisjohdot

Kiinteistön pääkeskus on liitetty paikallisen energiayhtiön pienjänniteverkkoon. Kiinteistön energiamittaus sijaitsee pääkeskuksen yhteydessä. Liittymisjohto on uusittu oletuksen mukaan pääkeskuksen uusimisen yhteydessä. Sähköpääkeskuksessa tehtyjen havaintojen mukaan kiinteistö on liitetty kahdella kaapelil-la sähkölaitoksen verkkoon. Pääsulakkeet ovat oletuksen mukaan 3x100 A. Liittymiskaapeleiden keskimääräinen tekninen elinkaari on noin 50 vuotta. Toimenpide-ehdotukset:


6.3.6. Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset Maadoituksen tarkoitus on estää vaarallisten kosketusjännitteiden muodostuminen sähkö-laitteiden vikatapauksissa. Maadoitukset takaavat sähköverkon vikavirralle luotettavan rei-tin ja varmistavat suojalaitteiden luotettavan ja nopean toiminnan. Pääpotentiaalintasausta on päivitetty hammashoitolan käytön takia. Pääkeskuksen vie-ressä on pääpotentiaalintasauskisko, jossa olevia johtimia ei ole merkitty. Toimenpide-ehdotukset:


Alkuperäinen valaistuksen kytkin.



6.4. VALAISIMET, LÄMMITTIMET, KOJEET JA LAITTEET

6.4.1. Valaisimet

Kiinteistön vanhimmat valaisimet ovat alkuperäisiä. Kiinteistössä on käytetty pääsääntöisesti loisteputki- ja hehkulamppuvalaisimia. Hehku-lamppuvalaisimia on käytetty lähinnä toisarvoisissa tiloissa ja kellarikerroksessa. Hammashoitolan ensimmäisen kerroksen tiloissa valaisimet on uusittu ja siellä on käytetty T5-loisteputkivalaisimia. Toisessa kerroksessa ja D-portaassa on vanhempia, oletuksen mukaan 1980-luvun loisteputkivalaisimia. Osassa valaisimista havaittiin kuvun puuttuvan. Kuvut tulee asentaa valaisimiin, joissa se alun perinkin on ollut.

Kellarikerroksen valaisimesta puuttuu kupu.

Hammashoitolan valaistusta.

Toimistotilan valaistusta.




• Varautuminen vanhempien valaisimien uusimiseen. 6.4.2. Turvavalaistusjärjestelmä

Kiinteistöön ei kuulu turvavalaistusjärjestelmää.

6.4.3. Lämmittimet Kiinteistöön ei kuulu kiinteitä sähkötoimisia lämmittimiä.

6.4.4. Kojeet ja laitteet

Kiinteistöön kuuluu lähinnä IV-kojeita, joita käsitellään LVI-osiossa.

6.4.5. Saunat

Kiinteistössä on kellaritilassa sauna. Sauna on varustettu 9 kW sähkökiukaalla, joka oli tyydyttävässä kunnossa. Kiuasta ohjataan erillisellä ohjauskeskuksella. Kiukaan kytkentä-kaapelit sekä kiinnitykset kannattaa tarkastaa säännöllisesti, jotta mahdolliset eristevauriot sekä mahdolliset kiukaiden kiinnitysten heikentyminen havaitaan ajoissa. Toimenpide-ehdotukset:


6.5. TELE- JA ANTENNIJÄRJESTELMÄT

6.5.1. Puhelin- ja atk-järjestelmä

Rakennuksen puhelinjärjestelmä on havaintojen mukaan pääosin alkuperäinen. Puhelin-pisteet on päätetty perinteisiin kolmeaukkoisiin rasioihin. Järjestelmä on edelleen puhelin-käytössä toimiva. Yleiskaapelointijärjestelmän (valokuitu) rakentamista suositellaan tar-peiden mukaan. Atk-järjestelmän rasioita on asennettu jälkikäteen. Oletuksen mukaan atk-järjestelmä on cat5 tasoa.




• Yleiskaapelointiverkon rakentaminen tarpeiden mukaan.

6.5.2. Antennijärjestelmä Ei ole.

6.5.3. Paloturvallisuusjärjestelmä

Ei ole.

6.5.4. Muut turvajärjestelmät

Hammashoitolan tiloissa on rikosilmoitusjärjestelmä. Lisäksi rakennuksessa on työaika-valvontajärjestelmä. Järjestelmän uusimistarpeet riippuvat käyttäjien tarpeista.

Atk-rasia.



7. KUNTOARVION TEKIJÖIDEN YHTEYSTIEDOT

Kuntoarvioon liittyvissä asioissa ja yleensä kohteenne rakenne-, LVI- ja sähköteknisissä kysymyksissä voitte ottaa yhteyttä tämän kuntoarvion koordinaattoriin. Vantaalla 18.3.2014

RAKSYSTEMS ANTICIMEX INSINÖÖRITOIMISTO OY

Esko Koskela Rakennusinsinööri Raksystems Anticimex Vetotie 3 A, Fi-01610 Vantaa, Finland puh. 0207 495 506 fax 0207 495 600 [email protected] www.raksystems-anticimex.fi

rs 15 kuntoarvio¤ristö ja... · 2016. 9. 7. · rs 15 kuntoarvio 5 tarkastuspäivä 11.3.2014...

Documents